144 Käyttäjää paikalla!
0.0070779323577881
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 2000
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: A3
10: Hallituksen esitykset 109-140/2000 vp
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16:
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-9820
19: OY EDITA AB, HELSINKI2001
20: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21:
22:
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys.
25:
26:
27:
28: ASIAKIRJAT A-F
29:
30: A-osat: lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
31: vahvistamatta jääneet lait (VJL)
32: hallituksen esitykset (HE)
33: hallituksen kirjelmät
34: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
35: muut asiat (M)
36: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
37: (VNP)
38: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja E-osat:
39: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-
40: lakialoitteet (LA)
41: jelmät VN)
42: toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
43: toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
44: B-osat: talousarvioaloitteet (T AA)
45: lisätalousarvioaloitteet (L TA)
46: eduskunnalle annetut kertomukset (K)
47:
48: F-osat:
49: C-osat:
50: kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
51: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä
52: tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
53: asioista laaditut valiokuntien mietinnöt
54: keskustelualoitteet (KA)
55: (VM) ja lausunnot (VL)
56: välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
57:
58: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
59: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
60: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
61: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
62: annot (VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
63: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
64: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
65: (PNL) E- ja F-osiin.
66: PÖYTÄKIRJAT
67:
68: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll sam-
69: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR).
70:
71:
72:
73: HAKEMISTO
74:
75: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
76: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
77: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
78: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
79: 1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
80: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
81: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
82: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
83: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
84: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot.
85: olevien hakusanojen alla niiden asiakitjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
86:
87:
88:
89: INTERNET
90:
91: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
92: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
93: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
94: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana.
95: SISALL YSLUETTELO
96:
97:
98: Hallituksen esitykset 109-140/2000 vp HE 119/2000 vp
99: Hallituksen esitys laiksi työvoimapalvelulain
100: HE 109/2000 vp muuttamisesta
101: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodel- HE 120/2000 vp
102: le 2001 Hallituksen esitys laiksi euromääräisten maksu-
103: HE 110/2000 vp jen pyöristämisestä
104: Hallituksen esitys laiksi ampuma-aselain muutta- HE 121/2000 vp
105: misesta Hallituksen esitys laiksi kehitysalueelle tehtä-
106: HE 111/2000 vp vien investointien korotetuista poistoista anne-
107: Hallituksen esitys vuoden 2000 toiseksi lisäta- tun lain 2 ja 8 §:n muuttamisesta
108: lousarvioksi HE 122/2000 vp
109: HE 112/2000 vp Hallituksen esitys laiksi valtion talousarviosta
110: Hallituksen esitys oluen matkustajatuomisten annetun lain 3 aja 3 b §:n muuttamisesta
111: määriä koskevan lainsäädännön muuttamisesta HE 123/2000 vp
112: HE 113/2000 vp Hallituksen esitys laiksi moottoriajoneuvoveros-
113: Hallituksen esitys laiksi korkeakoululaitoksen ta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
114: kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
115: HE 124/2000 vp
116: HE 114/2000 vp Hallituksen esitys valtioneuvoston lainanottoval-
117: Hallituksen esitys Elintarvikeviraston ja Eläin- tuudesta
118: 1ääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen perusta-
119: mista koskevaksi lainsäädännöksi HE 125/2000 vp
120: Hallituksen esitys laiksi kirjastolain 12 §:n muut-
121: HE 115/2000 vp tamisesta
122: Hallituksen esitys laeiksi maatalouden tutkimus-
123: keskuksesta annetun lain muuttamisesta ja maa- HE 126/2000 vp
124: talouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta an- Hallituksen esitys laiksi taiteilijaprofessorin vi-
125: netun lain kumoamisesta roista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun
126: lain väliaikaisesta muuttamisesta
127: HE 116/2000 vp
128: Hallituksen esitys laiksi kaksikäyttötuotteiden HE 127/2000 vp
129: vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys laiksi eräistä kirjailijoille ja
130: HE 11 7/2000 vp kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuk-
131: Hallituksen esitys laiksi tapaturma- ja liikenne- sista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
132: vakuutuslaitoksilta vuodelta 2001 perittävästä
133: maksusta HE 128/2000 vp
134: Hallituksen esitys laiksi kuntien kulttuuritoimin-
135: HE 118/2000 vp nasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
136: Hallituksen esitys laiksi äitiysavustuslain 3 §:n annetun lain voimaantulosäännöksen muuttami-
137: muuttamisesta sesta
138: Sisällysluettelo
139:
140:
141:
142: HE 129/2000 vp hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädän-
143: Hallituksen esitys laiksi ulkomaanliikenteen nön alaan kuuluvien määräysten voimaansaatta-
144: kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n muutta- misesta
145: misesta
146: HE 136/2000 vp
147: HE 130/2000 vp Hallituksen esitys laiksi rangaistusten täytän-
148: Hallituksen esitys laiksi jalometallituotteista töönpanon hallinnosta ja eräiksi siihen liittyviksi
149: laeiksi
150: HE 131/2000 vp
151: Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 23 HE 137/2000 vp
152: ja 30 §:n muuttamisesta Hallituksen esitys laiksi henkilötietolain muutta-
153: misesta
154: HE 132/2000 vp
155: Hallituksen esitys laiksi vuodelta 200 l suoritet- HE 138/2000 vp
156: tavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan Hallituksen esitys laeiksi kuntien valtionosuus-
157: kansaneläkemaksusta lain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta
158: ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kult-
159: HE 133/2000 vp
160: tuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä va-
161: Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon am-
162: paasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
163: mattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
164:
165: HE 134/2000 vp HE 139/2000 vp
166: Hallituksen esitys laiksi toimeentulotuesta anne- Hallituksen esitys vuoden 2000 toista lisätalous-
167: tun lain muuttamisesta arviota koskevan hallituksen esityksen (HE
168: 11112000 vp) täydentämisestä
169: HE 135/2000 vp
170: Hallituksen esitys Yhdistyneiden Kansakuntien HE 140/2000 vp
171: kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista kos- Hallituksen esitys laiksi tuloverolain muuttami-
172: kevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkitjan sesta
173: HE 109/2000 vp
174:
175:
176:
177:
178: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE
179: VALTIONTALOUSARVIOKSI
180: VUODELLE 2001
181:
182:
183:
184:
185: HELSINKI 2000
186: ISSN 1237-4318
187:
188: OY EDITA AB, Helsinki 2000
189: Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdo-
190: tetaan,
191: että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen valtion talousarvi-
192: oksi vuodelle 2001.
193:
194: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2000
195:
196:
197:
198:
199: Tasavallan Presidentti
200:
201:
202:
203:
204: TARJA HALONEN
205:
206:
207:
208:
209: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
210: SISÄLLYSLUETTELO
211:
212: YLEISPERUSTELUT . .......................................... . y 7
213: 1. Yhteenveto ................................................... . y 7
214: 2. Vuosien 2000-2001 talousnäkymät ............................... . y 10
215: 3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset tavoitteet ...................... . y 13
216: 4. Talousarvioesityksen tuloarviot ................................... . y 24
217: 5. Talousarvioesityksen määrärahat .................................. . y 30
218: 6. Valtion resurssihallinto ......................................... . y 50
219: 7. Valtion omistajapolitiikka ja liiketoiminta ........................... . y 54
220: 8. Valtion budjetin ulkopuolella olevat rahastot ........................ . y 55
221:
222: VALTION TALOUSARVIO VUODELLE 2001 ..................... . 1
223: Taulukko-osa ................................................... . 1
224:
225: YKSITYISKOIITAISET PERUSTELUT ............................. . 31
226: Yleistä......................................................... . 31
227:
228: Tuloarviot ...................................................... . 37
229: 11. Verot ja veronluonteiset tulot. ................................... . 1 37
230: 12. Sekalaiset tulot ............................................... . 2 43
231: 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................. . 5 64
232: 15. Lainat ...................................................... . 5 66
233:
234: Määrärahat ..................................................... . 6 68
235: 21. Tasavallan presidentti .......................................... . 6 68
236: 22. Eduskunta ................................................... . 6 70
237: 23. Valtioneuvosto ............................................... . 7 73
238: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ............................... . 7 77
239: 25. Oikeusministeriön hallinnonala .................................. . 8 96
240: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala ................................ . 9 113
241: 27. Puolustusministeriön hallinnonala ................................ . 10 140
242: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala .............................. . 11 154
243: 29. Opetusministeriön hallinnonala .................................. . 13 188
244: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................ . 17 244
245: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala ....................... . 20 324
246: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ....................... . 22 359
247: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ........................ . 24 404
248: 34. Työministeriön hallinnonala .................................... . 27 457
249: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ............................... . 28 481
250: 36. Valtionvelan korot ............................................ . 30 510
251: 37. Valtionvelan vähentäminen ..................................... . 30 514
252:
253: LIITE
254: Taloudellinen katsaus
255: YLEISPERUSTELUT
256:
257: Talousarvioesitys pohjautuu suotuisiin talouden näkymiin ensi 1. Yhteenveto
258: vuodelle. Talouskasvun arvioidaan jatkuvan edelleen ripeänä ja ta-
259: sapainoisena. Työllisyysasteen arvioidaan nousevan lähes pro-
260: senttiyksiköllä kuluvan vuoden tasosta. Työllisyyden kohenemi-
261: nen parantaa edelleen julkisen talouden rahoitusmahdollisuuksia
262: sekä lyhyen että pitkän aikavälin näkökulmasta. Kansainvälisen
263: talouden lähiaikojen kehitys näyttää poikkeuksellisen hyvältä.
264: Merkittävin kotimainen riskitekijä, joka voi muuttaa talouskehi-
265: tystä ennustetusta, liittyy työmarkkinoiden kapeikkoihin ja niiden
266: aiheuttamiin palkkapaineisiin.
267: Talousarvioesitys jatkaa hallitusohjelmassa määriteltyä tiukan
268: finanssipolitiikan linjaa, joka on perusteltua sekä suhdannekehi-
269: tyksen näkökulmasta että kansantalouden ja julkisen talouden pi-
270: demmän aikavälin haasteisiin varautumisen kannalta. Julkisen ta-
271: louden ylijäämä nousee kuluvana vuonna noin 4Yz prosenttiin suh-
272: teessa kokonaistuotantoon ja pysyy ensi vuonna suunnilleen
273: kuluvan vuoden tasolla. Veroaste samoin kuin julkisten menojen
274: osuus kokonaistuotannosta alenevat.
275: Talousarvioesityksen pohjana on maaliskuussa tehty määräraha-
276: kehyspäätös, josta hallitus antoi eduskunnalle tiedonannon. Tie-
277: donannossa todetun mukaisesti hallitus esittää finanssipolitiikan
278: mitoittamista siten, että valtion kansantalouden tilinpidon mukai-
279: sen rahoitusylijäämän voidaan arvioida nousevan 1\/z prosenttiin
280: suhteessa kokonaistuotantoon. Hallinnonaloille ja valtionvelan
281: korkomenoihin esitettävien määrärahojen kokonaismäärä nousee
282: 196,6 mrd. markkaan, minkä arvioidaan ylittävän vuoden 1999
283: varsinaisen talousarvion lähes miljardilla markalla. Valtion vel-
284: kaantuminen suhteessa kokonaistuotantoon alenee tavoitellusti.
285: Työn verotuksen keventämistä sekä verotuksen rakenteen uudista-
286: mista työllisyyttä parantavaan ja omatoimisuutta kannustavaan
287: suuntaan jatketaan hallitusohjelman puitteissa.
288: Ansiotulojen verotusta ehdotetaan kevennettäväksi 6,4 mrd. Tuloarviot
289: markalla, josta laskennallisesti noin 3 prosentin kustannusten nou-
290: sua vastaavan inflaatiotarkistuksen osuus on 1,35 mrd. mk. Ansio-
291: tuloista maksettavien verojen kevennys alentaa palkkatulon tulo-
292: veroastetta keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. Kevennyksistä
293: hyötyvät myös kaikkein pienituloisimmat palkansaajat ansiotulo-
294: ja tulonhankkimisvähennyksen rakenteellisen muutoksen kautta.
295: Painottamalla veronkevennyksiä pieniin ansiotuloihin hallitus täh-
296: tää rakennetyöttömyyden alentamiseen, mikä on keskeinen tekijä
297: syrjäytymisen ehkäisyssä. Muutos kannustaa työllistämistä ja
298: työllistymistä ja edesauttaa työllisyysastetavoitteen saavuttamista.
299: y
300:
301:
302: Veroasteikon alentamisen lisäksi eläketulojen verotusta ehdote-
303: taan kevennettäväksi jatkamalla eläketuloista maksettavan yli-
304: määräisen sairausvakuutusmaksun alentamista. Veronkevennyk-
305: sistä huolimatta talouskasvun jatkuminen ripeänä nostaa budjetti-
306: talouden tuloarvion 209,2 mrd. markkaan. Tulojen arvioidaan
307: kasvavan noin 4,8 prosenttia kuluvan vuoden varsinaiseen talous-
308: arvioon verrattuna. Valtion omaisuuden myyntituloiksi talousarvi-
309: oon on merkitty edellisten vuosien tapaan 2,5 mrd. mk.
310: Määrärahat Talousarvioesitys ylittää maaliskuussa päätetyn määrärahake-
311: hyksen 2,8 mrd. markalla. Kehysylitys johtuu mm. hintakehityk-
312: sen takia arvioitua suuremmista indeksitarkistuksista sekä työnan-
313: tajien kansaneläkevakuutusmaksun ja eläkeläisten ylimääräisen
314: sairausvakuutusmaksun alentamisesta, joista aiheutuvan tulojen
315: menetyksen valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle.
316: Talousarvioesityksen määrärahoja kasvattaa mm. esiopetusuu-
317: distuksen täysimääräinen voimaantulo elokuun 2001 alusta. Halli-
318: tusohjelmassa sovittu täyden kansaneläkkeen tasokorotus ehdote-
319: taan aikaistettavaksi vuoden 2001 kesäkuun alkuun. Aikuisten
320: hammashuoltoa ehdotetaan laajennettavaksi entistä vanhempiin
321: ikäluokkiin. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ehdote-
322: taan käynnistettäväksi aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämisoh-
323: jelma. Esitykseen sisältyy yhteensä runsaat 200 milj. mk määrära-
324: hoja valtioneuvoston 26.5.2000 tekemän periaatepäätöksen (ns.
325: tulevaisuuspaketti) määrittelemiin kohteisiin, lähinnä korkeakou-
326: luille ja tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
327: Valtionvelan menot Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 24,4 mrd. mk. Tässä on
328: laskua kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna vertailukelpoisin
329: perustein 2,3 mrd. mk. Muiksi valtionvelan hoidon määrärahoiksi
330: ehdotetaan uuteen pääluokkaan 37 yhteensä 12,6 mrd. mk, josta
331: 10,6 mrd. mk ehdotetaan nimellisarvoisen velan nettolyhennyksiin
332: ja 1,9 mrd. mk tulevien korkomenojen pienentämiseen tähtäävään
333: velanhoitopolitiikkaan.
334: Valtionvelan nimellisarvoksi arvioidaan vuoden 2000 lopussa
335: 389 mrd. mk ja vuoden 2001 lopussa 375 mrd. mk. Velan markki-
336: na-arvon kehitys on riippuvaista tulevasta korkokehityksestä.
337: Vuoden 2000 heinäkuun lopussa valtionvelan markkina-arvo eli se
338: hinta, jolla koko velan voisi kuolettaa kyseessä olevana ajankohta-
339: na, oli noin 28 mrd. mk suurempi kuin velan nimellisarvo. Valtion-
340: velan suhde bruttokansantuotteeseen alenee arvion mukaan 46
341: prosenttiin vuonna 2001.
342: '
343: Taulukko 1. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino, milj. mk
344: 1999 2000 1) 2001
345: esitys
346:
347: Budjettitalous
348: Tulot ilman nettolainanottoa ja ylijäämän käyttöä 211 719 214 322 209 172
349: Menot ilman nettokuoletoksia 195 263 201 345 198 532
350: Nettorahoitustarve (-) 16 456 12 977 10 641
351: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) -20 261 -16811 -10 640
352: Rahastotalous
353: Tulot ilman nettolainanottoa 26 031 23 489 28 086
354: Menot ilman nettokuoletoksia 23 251 17 200 20709
355: Nettorahoitustarve (-) 2 780 6 289 7 377
356: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) -340 -1 250 -2 675
357: Valtiontalous 2)
358: Tulot ilman nettolainanottoa ja ylijäämän käyttöä 224 678 230 478 227 195
359: Menot ilman nettokuoletuksia 205 442 211 212 209 178
360: Nettorahoitustarve (-) 19 236 19 266 18 018
361: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) -20 601 -18 061 -13 315
362: 1l Kassa-arvio.
363: 2l Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi.
364:
365:
366: Valtion budjetin ulkopuolella olevien rahastojen talouteen arvi-
367: oidaan syntyvän runsaan 7 mrd. markan ylijäämä, joka johtuu pää-
368: osin Valtion eläkerahaston ja Valtion asuntorahaston ylijäämästä.
369: Rahastotaloutta käsitellään tarkemmin luvussa 8.
370: Kansantalouden tilinpidon mukaiseksi valtion rahoitusylijää- Valtiontalouden
371: mäksi arvioidaan 11 1/z mrd. mk, joka on noin 1Yz prosenttia suh- tasapaino
372: teessa kokonaistuotantoon. Eräät kertaluontoiset erät kuten valtion
373: omaisuuden myynnistä saatavat tulot tai valtionvelan ennenaikai-
374: sista lunastamisesta johtuvat menot eivät vaikuta kansantalouden
375: tilinpidon rahoitustasapainoon. Valtiontalouteen syntyvä 1Vz pro-
376: sentin ylijäämä vastaa hallituksen tiedonannossaan eduskunnalle
377: veronkevennysten edellytykseksi asettamaa ylijäämätavoitetta.
378: Hallitus esittää valtiontalouden pitämistä rahoitusylijäämäisenä
379: turvatakseen edellytyksiä talouden kasvun jatkumiselle, liikkuma-
380: tilan luomiseksi tuleville varainhoitovuosille ja vähentääkseen
381: 1990-luvulla kasvanutta valtion velkaa.
382: Taulukko 2. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. mk
383: 1999 2000 2001 Muutos%
384: tilinpäätös talousarvio esitys 2001/2000
385:
386: Tulo- ja varallisuusvero 61 251 67 201 71 645 7
387: Arvonlisävero 53 329 55 280 59 550 8
388: Muut verot 43 353 43 884 45 774 4
389: Muut tulot 55 191 33 214 32 203 -3
390: Yhteensä 213 124 199 579 209 172 5
391:
392: Kulutusmenot 58 730 59 386 61220 3
393: Siirtomenot 99044 103 265 108 286 5
394: Sijoitusmenot 4525 3 296 2 709 -18
395: Muut menot (ilman valtionvelan vähentämistä) 28 676 26674 24389 -9
396: Yhteensä 190 975 192 621 196 604 2
397: Valtionvelan vähentäminen 20738 6955 12 568 81
398: Määrärahat yhteensä 211713 199 575 209 172 5
399: Erotus +1- 1 410 4 1
400:
401:
402: 2. Vuosien 2000-2001 Kansainvälinen talous on lähtenyt uudelle vuosituhannelle poik-
403: talousnäkymät keuksellisen hyvissä merkeissä. Teollisuusmaiden talouskasvun
404: arvioidaan hidastuvan ensi vuonna vain lievästi tämän vuoden 4
405: prosentista ja maailmankauppa jatkaa ripeää kasvuaan.
406: Yhdysvaltojen pitkään jatkuneen nopean talouskasvun odote-
407: taan hidastuvan mutta merkittävästä kasvun taittumisesta ei vielä
408: ole havaintoja. Japanin näkymät ovat hitaasti kirkastumassa. Vuo-
409: sien 1997-1998 Aasian kriisin jälkeen useimpien ns. kehittyvien
410: maiden taloudet ovat elpyneet varsin hyvin. Euroopassa työllisyy-
411: den ja tuotannon kehitysnäkymät ovat kokonaisuutena hyvät.
412:
413: 2.1 Euroalueen talouske- Viime vuoden lopulla nopeutunut euroalueen talouskasvu on
414: hitys edelleen kiihtynyt tämän vuoden alkupuoliskolla. Talouskasvu on
415: leviämässä vientiteollisuudesta kotimarkkinasektorille. Kuluvan
416: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen tuonti kasvoi jo
417: hieman vientiä nopeammin.
418: Vuoden 2001 aikana euroalueen kokonaistuotannon kasvun ar-
419: vioidaan jatkuvan lähes 3lf2 prosentin vauhtia, ja maiden välisten
420: kasvuerojen odotetaan supistuvan. Vaikka euroalueen keskimää-
421: räinen työttömyys onkin edelleen suuri, tuotantokapasiteetin käyt-
422: töasteet ovat korkeat. Tämä lisää alueittaista ylikuumenemisriskiä.
423: Huolimatta korkotason noususta talouspolitiikka on yleisesti neut-
424: raalia. Julkisen talouden rahoitusaseman vahvistuminenjohtuu ko-
425: konaan suhdannetekijöistä; sekä verojen että julkisten menojen
426: suhde kokonaistuotantoon alenee ensi vuonna prosenttiyksikön
427: verran.
428: y 11
429:
430:
431: Euroalueen inflaatio on nopeutunut öljyn hinnan nousun johdos-
432: ta. Tämän vuoden arvioidusta kahdesta prosentista kuluttajahinto-
433: jen nousu ei kuitenkaan ensi vuonna enää nopeutune ja työkustan-
434: nusten nousun henkeä kohti arvioidaan pysyvän 2Vz prosentissa.
435: Teollisuuden investointien vauhdittuessa kotimaisen kysynnän
436: kasvu nopeutuu kolmeen prosenttiin.
437:
438: Suomessa työllisyys ja kokonaistuotanto ovat jatkamassa suo- 2.2 Suomen talouskehitys
439: tuista kehitystään. Merkittävin kotimainen riski liittyy työmarkki-
440: noiden kapeikkoihin ja niiden aiheuttamiin palkkapaineisiin.
441: Kokonaistuotannon kasvu vuosina 1998-1999 osoittautui tuo- Kokonaistuotanto
442: reimpien tilastojen mukaan ennakkolukuja vahvemmaksi vastaten
443: täsmälleen vuoden 1999 budjetin pohjaksi laadittuja ennusteita.
444: Tuotannon kasvuvauhti on ollut varsin ripeää myös tämän vuoden
445: alkupuoliskolla. Koko vuoden kokonaistuotannon arvioidaan li-
446: sääntyvän 5,2% eli saman verran kuin vuoden ensimmäisellä nel-
447: jänneksellä. Vaikka kokonaistuotanto on lisääntynyt sangen nope-
448: asti jo vuodesta 1994 lähtien, keskimäärin 4Vz % vuodessa, kasvun
449: ei odoteta ensi vuonnakaan olennaisesti vaimenevan. Informaatio-
450: teknologia ja siihen liittyvä nopea tuottavuuden kohoaminen teke-
451: vät osaltaan mahdolliseksi nousukauden jatkumisen edelleen.
452: Työpaikkojen määrä ylitti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Työllisyys
453: edellisvuoden tason keskimäärin 40 000 työpaikalla. Työllisten
454: osuus työikäisestä väestöstä nousee tänä vuonna prosenttiyksiköl-
455: lä 66,8 prosenttiin ja vuonna 2001 edelleen 67,7 prosenttiin. Myös
456: työvoiman tarjonta on työmahdollisuuksien parantuessa toistai-
457: seksi jatkanut kasvuaan, minkä takia työttömyyden alentuminen
458: on ollut selvästi työpaikkojen kasvua vähäisempää. Koko vuonna
459: työttömyysaste alenee runsaan puoli prosenttiyksikköä viime vuo-
460: desta, 9,6 prosenttiin, ja vuonna 2001 edelleen 8,6 prosenttiin.
461: Kuluttajahintojen nousu on jäänyt viime vuosina vähäiseksi Inflaatio
462: mutta tänä vuonna hintojen nousuksi arvioidaan kolme prosenttia,
463: joten inflaatiovauhti Suomessa ylittää kilpailijamaiden tason. Aa-
464: sian kriisin raaka-ainehintoja laskeva vaikutus on haihtunut ja raa-
465: kaöljyn hinnan raju nousu yhdessä dollarin kallistumisen kanssa
466: ovat nopeuttaneet kuluttajahintojen nousua. Myös asuntohintojen
467: ja vuokrien nousu ovat kohottaneet kuluttajahintaindeksiä, samoin
468: aiempaa korkeammat korot. Polttonesteiden hintojen nousu selit-
469: tää noin prosenttiyksikön sekä asuntojen hintojen, vuokrien ja
470: asuntolainojen korkojen nousu noin 1/z prosenttiyksikköä kulutta-
471: jahintojen noususta tänä vuonna, joten ilman näitä tekijöitä inflaa-
472: tio olisi tänä vuonna alle 2 prosenttia.
473: Palkansaajien ansiotasoindeksin nousu jää kuluvana vuonna 4
474: prosentin tuntumaan, sillä palkkaliukumien arvioidaan vahvasta
475: talouskasvusta huolimatta pysyvän vähäisinä. Taloudessa on kui-
476: tenkin odotettavissa kasvavassa määrin aJoittaisia ja alueittaisia
477: y 12
478:
479:
480: tuotantokapeikkoja, jotka uhkaavat kustannustason vakautta. Ku-
481: luttajahintojen nousuarvio vuodelle 2001 on 1,8 prosenttia.
482: Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan kehitystä ovat viime vuoden lopulta muovan-
483: neet maailmankaupan kasvun ja euroalueen talouskasvun nopeu-
484: tuminen. Tavaraviennin arvo lisääntyi tammi-toukokuussa neljän-
485: neksen viime vuodesta. Koko vuonna viennin määrällinen kasvu
486: vastaa hyvin maailmankaupan kymmenyksen lisäystä. Myös ensi
487: vuonna viennin kasvu jatkunee nopeana, vaikka tarjontarajoitteet
488: jarruttavatkin kasvua.
489: Tuonnin määrä lisääntyi alkuvuonna vain muutaman prosentin,
490: sillä kone- ja laiteinvestointien vaimeus yhdessä tuntuvasti kohon-
491: neiden tuontihintojen kanssa pitivät tuonnin määrällisen kehityk-
492: sen vaimeana. Tuonnin kasvu jää sekä tänä että ensi vuonna vien-
493: nin kasvua selvästi hitaammaksi ja, vaikka ulkomaankaupan vaih-
494: tosuhde heikkenee, vaihtotaseen ylijäämä kasvaa kuuteen
495: prosenttiin kokonaistuotannosta. Korollinen ulkomainen nettovel-
496: ka muuttuu ensi vuonna nettosaatavaksi.
497: Yksityinen kulutus Yksityinen kulutus alkoi vahvistua viime vuoden lopulla, ja
498: suunta on jatkunut kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Edellytykset
499: kasvun jatkumiselle ovat edelleen hyvät, vaikka inflaation nopeu-
500: tuminen öljyn hinnan korkeuden vuoksi rajoittaakin kotitalouksien
501: ostovoiman kasvua tänä vuonna. Kotitalouksien luottamus on py-
502: synyt vahvana. Yksityinen kulutus lisääntyy kolmisen prosenttia;
503: saman verran se lisääntynee myös ensi vuonna. Yhä matalat korot
504: ja pitkät laina-ajat pitävät velanhoitokulut hallinnassa. Kotitalouk-
505: sien rahoitusasema pysyy edelleen hyvänä.
506: Investoinnit Yritysten hyvän kannattavuuden tukemana teollisuuden inves-
507: toinnit ja liikerakentaminen ovat tänä vuonna kasvamassa nopeas-
508: ti. Yritysten investointien vahvan kasvun odotetaan jatkuvan ensi
509: vuonna. Asuntoinvestoinnit lisääntyivät viime vuonna kym-
510: menyksen, tänä ja ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu runsaaseen
511: viiteen prosenttiin; rakentamisessa markkinarahoitteinen kerros-
512: ja pientalorakentaminen pysyy vilkkaana. Julkiset investoinnit vä-
513: henivät viime vuonna, mutta suunta on kääntymässä. Ensi vuonna
514: julkisten investointien arvioidaan lisääntyvät hieman.
515:
516: Taulukko 3. Kansantalouden kehitys
517: 1997 1998* 1999* 2000** 2001**
518:
519: Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. mk 635,5 691,2 723,6 775,2 817,4
520: Bruttokansantuote, määrän muutos, % 6,3 5,5 4,0 5,2 4,2
521: Työttömyysaste, % 12,7 11,4 10,2 9,6 8,6
522: Työllisyysaste, % 62,9 64,1 66,0 66,8 67,7
523: Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,2 1,4 1,2 3,0 1,8
524: Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v),% 6,0 4,8 4,7 5,8 5,9
525: y
526:
527:
528: Talouspolitiikan päätavoite on työllisyyden lisääminen siten, 3. Talousarvioesityksen
529: että työllisyysaste lähestyy 70 prosenttia hallituskauden aikana. talouspoliittiset tavoit-
530: Työllisyysaste on nousemassa tämän vuoden vajaasta 67 prosen- teet
531: tista vajaaseen 68 prosenttiin vuonna 2001.
532: Hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden aikana valtiontalou-
533: teen luodaan rakenteellinen, kansantalouden tilinpidon mukainen
534: rahoitusylijäämä. Valtion menot pidetään koko vaalikauden ajan
535: reaalisesti enintään vuoden 1999 varsinaisen talousarvion tasolla.
536: Hallitus varautuu vaalikauden aikana 10-11 mrd. markan suurui-
537: siin tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden kevennyksiin.
538: Finanssipolitiikan tavoitteita on hallitusohjelman hyväksymisen
539: jälkeen tarkennettu. Valtion omaisuuden myyntitulojen käyttöä
540: koskevan periaatepäätöksen yhteydessä toukokuussa 2000 hallitus
541: totesi, että hallitusohjelman tavoite velkaantumisen alentamisesta
542: alle 50 prosentin suhteessa kokonaistuotantoon tarkoittaa lasken-
543: nallista velkatasoa, josta on poistettu hallituskaudella kertyneiden
544: omaisuuden myyntituottojen vaikutus. Vuosien 2001-2004 mää-
545: rärahakehyksiä koskevassa tiedonannossa hallitus totesi, että val-
546: tion taloudessa vajaan 1Y2 prosentin ylijäämäsuhdetta on pidettävä
547: ruinimitavoitteena sille, että hallitusohjelman mukaisista ve-
548: ronalennustavoitteista voidaan pitää kiinni.
549:
550: Viime vuosikymmenen puolivälissä talouspolitiikan tärkein teh- 3.1 Finanssipolitiikan
551: tävä oli palauttaa kestävän talouskasvun edellytykset. Tässä onnis- linja
552: tuttiinkin hyvin ja Suomi pääsi vuoden 1995 ns. minitaantuman
553: jälkeen muita EU-maita nopeammin vahvaan kasvuun. Mitä pi-
554: dempään nopeaa talouskasvua on jatkunut, sitä tärkeämmäksi on
555: vakaan talouskehityksen jatkumisen kannalta muodostunut työlli-
556: syyden ja tuotannon kasvurajoitteiden poistaminen. Käytännössä
557: tämä edellyttää ennen muuta hyödyke- ja työmarkkinoiden toimi-
558: vuuden parantamista siten, että talouden voimavarat saadaan ny-
559: kyistä paremmin käyttöön. Työllisyysasteella mitaten vahvan ta-
560: louskasvun jatkumiselle on vielä hyvät edellytykset.
561: Hallitus ottaa talouspolitiikassaan huomioon EU:n puitteissa Talouspolitiikan koordi-
562: tehdyt sitoumukset sekä EU:ssa sovitut yhteiset talous- ja työlli- naatio EU:ssa
563: syyspoliittiset päämäärät ja suositukset. Suomi täyttää hyvin vaka-
564: us- ja kasvusopimuksen mukaiset sitoumukset.
565: Eurooppa-neuvoston kesäkuussa hyväksymät talouspolitiikan
566: laajat suuntaviivat asettavat Suomelle myös selkeitä lisätavoittei-
567: ta, joista keskeiset liittyvät julkiseen talouteen sekä työ- ja hyödy-
568: kemarkkinoiden kehittämiseen. Suuntaviivoissa suositellaan, että
569: Suomi edelleen kasvattaisi julkista ylijäämää varauduttaessa väes-
570: tön nopeaan ikääntymiseen. Ylijäämää luotaessa suositellaan eri-
571: tyisesti julkisten menojen hillintää, mitä kautta syntyy tilaa myös
572: korkean veroasteen alentamiseksi. Talouspolitiikan suuntaviivois-
573: sa on kiinnitetty jo aikaisemmin huomiota siihen, että työn vero-
574: tusta tulisi voida alentaa ja, että työmarkkinoiden kannustinjärjes-
575: y 14
576: ·: .:YLI!lSPERUS'm:;!JT
577:
578:
579: telmiä tulisi tehostaa myös tarkistamaila varhaiseläkkeelle siirty-
580: misen ehtoja.
581: Finanssipolitiikan vaiku- Toimivien rahoitusmarkkinoiden oloissa julkisen talouden tasa-
582: tukset painon vuotuisten muutosten merkitys yritysten ja kotitalouksien
583: maksuvalmiuden säätelijänä on vähentynyt. Finanssipolitiikan vi-
584: ritystä tarkastellaan kuitenkin edelleen yleisesti julkisen talouden
585: tasapainon muutosten perusteella. Julkisen talouden tasapaino
586: suhteessa kokonaistuotantoon pysyy ensi vuonna kuluvan vuoden
587: tasolla. Tasapainon muutoksella mitattuna finanssipolitiikkaa voi-
588: daan pitää siis neutraalina. Jos otettaisiin huomioon vain työttö-
589: myyden ja korkomenojen alentumisesta aiheutuvat vaikutukset,
590: olisi finanssipolitiikan ns. päätösperäinen osa lievästi elvyttävää.
591: Jos kuluvan vuoden tasapainosta puhdistetaan yhteisöveroja ja
592: osinkotuloja tänä vuonna kertaluonteisesti kasvattaneet erät, on fi-
593: nanssipolitiikan päätösperäinenkin osa karkeasti ottaen neutraalia.
594: Finanssipolitiikan reaalitaloudelliset vaikutukset riippuvat julki-
595: sen talouden tasapainon vuotuisten muutosten ohella luonnollises-
596: ti finanssipolitiikan ja budjetin sisällöstä. Rahoitus-, hyödyke- ja
597: työmarkkinoiden toimivuuden parantuminen on lisännyt mm. ve-
598: rojen ja maksujen ohjaavia vaikutuksia. Talouden ympäristön
599: muutokset ovatkin korostaneet budjetin sisällön ja yleisemminkin
600: rakennepolitiikan reaalitaloudellisia vaikutuksia.
601: Finanssipolitiikan linjaan kuuluu tärkeänä osana työhön kohdis-
602: tuvan verotuksen keventäminen. VeronkevennysteD mitoitukseen
603: ja ajoitukseen vaikuttavat talouspoliittisten tavoitteiden ohella
604: suhdannepoliittisten riskien luonne ja syyt. Suomen kuuluminen
605: euroalueeseen korostaa suhdannetilanteen ja finanssipolitiikan
606: vaikutusten huolellisen arvioinnin merkitystä.
607: VeronkevennysteD vaiku- VeronkevennysteD vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomi-
608: tukset oon ensinnäkin, että veronkevennykset lisäävät kotimaista kysyn-
609: tää, ei vientiä. Kotimainen kysyntä on kuitenkin edelleen hyvin
610: matalalla tasolla; se ylitti vasta viime vuonna vuoden 1989 lopun
611: tason. VeronkevennysteD suhdannepoliittinen riski ei nyt liitykään
612: välittömästi kotitalouksien liialliseen ostovoimaan ja kysyntään tai
613: hyödykemarkkinoiden kireyteen, josta olisi seurauksena hintojen
614: nousupaineita kysyntäinflaation muodossa.
615: Kotimaisen kysynnän matalan tason lisäksi myös EU:n sisä-
616: markkinat ja kilpailun lisääntyminen pitävät kysyntäinflaatiota ku-
617: rissa. Polttonesteiden hintojen ja asumisen kustannusten noususta
618: puhdistettu inflaatio on pysynyt alle kahden prosentin. Kotimaisis-
619: ta tekijöistä inflaatioriskejä liittyy asuntomarkkinoihin ja työval-
620: taisten alojen palkkakehitykseen.
621: VeronkevennysteD suhdannepoliittinen riski liittyykin nyt ennen
622: muuta työmarkkinoihin ja palkkakehitykseen. Kevennyksiä voi-
623: daan vastustaa periaatteessa seuraavaan päättelyyn tukeutuen. Ve-
624: ronkevennykset lisäävät kotitalouksien ostovoimaa ja kysyntää ja
625: sitä kautta tuotantoa ja työllisyyttä niin paljon, että työttömyys Ias-
626: y 15
627:
628:
629: kee alle ns. rakenteellisen työttömyyden tason, mikä puolestaan
630: johtaa palkkakehityksen nopeutumiseen. Hallitus lähtee kuitenkin
631: siitä, että työllisyyden suotuisa kehitys voi jatkua ilman palkkojen
632: nousuvauhdin kiihtymistä edellyttäen, että työmarkkinoiden toi-
633: mivuutta parannetaan. Muussa tapauksessa tavoitetta lähestyä 70
634: prosentin työllisyysastetta on vaikea saavuttaa vaalikauden aikana.
635: Työhön kohdistuvat veronkevennykset vähentävät suhdannepo-
636: liittisia riskejä kahden kanavan kautta. Ensinnäkin ne lisäävät työn
637: kannattavuutta ja siten alentavat rakenteellista työttömyyttä. Toi-
638: seksi tuloveronkevennykset mahdollistavat matalat palkankoro-
639: tukset, koska ostovoima kasvaa muutoinkin hyvin. Veronkeven-
640: nykset luovat edellytyksiä maltillisiin palkkaratkaisuihin. Tästä on
641: hyvät kokemukset viime vuosilta.
642: Veronkevennyksillä on nykyisessä suhdannetilanteessa siis Työvoiman tarjontaan
643: myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia. Yhtäältä ne alentavat raken- vaikuttavat toimenpiteet
644: teellista työttömyyttä ja edistävät palkkamalttia. Toisaalta veron-
645: kevennykset lisäävät kysyntää ja työllisyyttä sekä riskiä työttö-
646: myyden painumisesta alle rakenteellisen työttömyyden, mikä on
647: omiaan lisäämään palkkapaineita. Tämän riskin vähentämiseksi
648: veronkevennysten ohella on tarpeen toteuttaa muita työmarkkinoi-
649: den toimintaa ja työvoiman tarjontaa tukevia toimenpiteitä. Tässä
650: suhteessa on erityisen tärkeää huolehtia ikääntyneiden työntekijöi-
651: den pysymisestä työelämässä.
652: Työvoimapulan torjuminen ja hallitusohjelman tavoitteen mu-
653: kainen eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen edellyttävät hyvin
654: määrätietoista politiikkaa. Työttömyyseläkkeellä olevien määrä
655: on jatkanut kasvuaan tänä vuonna. Vuoden alusta alkaen työttö-
656: myyseläkkeen saanti ei ole enää edellyttänyt ns. tulevan ajan oike-
657: utta, mikä käytännössä mahdollistaa työttömyyseläkkeelle pääsyn
658: myös työmarkkinatuen kautta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen on
659: tänä vuonna jatkanut erittäin nopeaa kasvuaan. Osa-aikaeläkkeelle
660: siirtymistä voidaan pitää nykyisellään liian houkuttelevana, ja sen
661: piiriin on tulossa suuria ikäluokkia.
662: Asuntomarkkinoiden tila on myös keskeinen työvoiman tarjon-
663: taan vaikuttava tekijä. Tarjontaa suurempi omistusasuntokysyntä
664: on johtanut hintojen nousun kiihtymiseen vuoden 2000 alkupuo-
665: lella. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousuvauhti on kohonnut
666: vuositasolla 15 prosenttiin ja koko maassa keskimäärin 11 pro-
667: senttiin. Vapaarahoitteisten vuokrien vastaavat nousut olivat 6 %
668: ja vajaat 5 %. Kysyntäpaineiden arvioidaan jatkuvan myös ensi
669: vuonna, koska kotitalouksien tulokehitys on jatkumassa myöntei-
670: senä. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvu onkin keskeistä
671: hintavakauden saavuttamiselle. Tämä edellyttää kunnilta tonttitar-
672: jonnan ja kaavoituksen tehostamista, mitä valtio on puolestaan
673: edistänyt lainsäädännöllisin toimin, pääkaupunkiseudun työssä-
674: käyntialueen kuntien kanssa valmistelemallaan yhteistoiminta-
675: asiakirjalla sekä omistajapolitiikkaansa tehostamalla.
676: Finanssipolitiikan kestä- Finanssipolitiikan kestävyys on sidoksissa sekä tiukkaan meno-
677: vyys linjaan että työllisyyttä ja talouden kasvua tukevaan rakennepoli-
678: tiikkaan, jossa tuotantokapeikkojen purkaminen ja pitäytyminen
679: tiukassa menolinjassa ovat avainasemassa.
680: Julkisten kokonaismenojen nousu heikentäisi pidemmällä täh-
681: täimellä kasvuedellytyksiä ja julkisen talouden kestävyyttä. Erityi-
682: sen tärkeää on, että nykyisen poikkeuksellisen vahvan suhdanne-
683: kehityksen ja viimeaikaisten kertaluonteisten tuloerien mukaisten
684: suurten tulojen perusteella ei sitouduta jo päätettyä korkeampaan
685: menojen tasoon.
686: Julkisen sektorin toiminnan tehostamista on edelleen jatkettava
687: kaikilla hallinnonaloilla. Tähänastiset tulokset ovat pääasiassa
688: myönteisiä. Asiakasnäkökulmaa on laadun parantamiseksi kuiten-
689: kin myös julkisella sektorilla syytä jatkuvasti korostaa. Palvelutoi-
690: minnan tehostamisen tulee näkyä lisäksi julkisten kokonaismeno-
691: jen kasvun hillinnässä.
692:
693: 3.2 Talousarvioesityksen Talousarvioesitys vaikuttaa kunnallistalouteen valtionosuuksia
694: vaikutus kuntien talou- ja -avustuksia sekä veroperusteita koskevien muutosten kautta.
695: teen Valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvat kuntien valtionosuudet
696: ja -avustukset on talousarvioesityksessä budjetoitu sisäasiainmi-
697: nisteriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hal-
698: linnonaloille. Näille hallinnonaloille on budjetoitu myös muita
699: valtionapuja. Lisäksi valtionapuja on budjetoitu mm. työministeri-
700: ön hallinnonalalle.
701: Valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvat yleinen valtionosuus
702: ja tehtäväkohtaiset opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja ter-
703: veydenhuollon valtionosuudet muuttuvat lainsäädännön mukaan
704: vuosittain asukasluvun ja oppilasmäärien muutosten perusteella,
705: valtionosuuksiin tehtävien verotulotasausten kautta, määrävuosin
706: tehtävän valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen
707: takia ja vuosittain tehtävien indeksikorotusten johdosta.
708: Valtionosuuslainsäädännön mukainen ensimmäinen kustannus-
709: tenjaon tarkistus tehdään täysimääräisenä ja jaksotetaan kolmelle
710: vuodelle siten, että vuonna 2001 tarkistuksesta toteutetaan puolet
711: ja toinen puoli jaksotetaan tasasuuruisina erinä vuosille 2002 ja
712: 2003. Tarkistus lisää valtionosuuksia vuonna 2001 noin 1,2 mrd.
713: mk. Lisäksi valtionosuuksia tarkistetaan valtionosuuslainsäädän-
714: nön mukaisesti puolella arvioidusta täydestä kustannustason muu-
715: toksesta, mikä lisää valtionosuuksia noin 300 milj. mk.
716: Kuntien menoja lisää jo päätetyn esiopetusuudistuksen täysi-
717: määräinen voimaantulo. Uudistuksen johdosta valtionosuudet li-
718: sääntyvät nettomääräisesti 319 milj. mk. Lisäksi valtionosuudet li-
719: sääntyvät asteittain voimaantulevan opettajien eläkemaksun joh-
720: dosta 157 milj. mk. Uutena kuntien menoja lisäävänä toimenpitee-
721: nä talousarvioesitykseen sisältyy oppisopimuskoulutukseen ehdo-
722: tettava kunnan rahoitusosuus, mikä vähentää valtionosuuksia 151
723: y 17
724:
725:
726: milj. mk. Syrjäytymisen ehkäiseminen sekä aktiivisen sosiaalipo-
727: litiikan rahoitus lisäävät valtionosuuksia 23 milj. mk ja työminis-
728: teriön maksamia korvauksia 32 milj. mk. Lisäksi aikuisten ham-
729: mashuollon laajennus lisää valtionosuuksia 10 milj. mk.
730: Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin ehdotetaan 320
731: milj. mk, mikä on 100 milj. mk vähemmän kuin vuonna 2000.
732: Kuntien työllistämistuki alenee 190 milj. markalla 610 milj. mark-
733: kaan.
734: Talousarvioesityksessä ehdotetaan ansiotulojen verotukseen ke-
735: vennyksiä, jotka vähentävät kuntien verotulojen kassakertymää
736: yhteensä 521 milj. mk. Lisäksi yhteisöveron veronsaajaryhmien
737: jako-osuudet muuttuvat niin, että kuntien yhteisöveron kassakerty-
738: mä vähenee nettomääräisesti 158 milj. mk.
739: Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta indeksikorotuk-
740: set mukaanlukien nettomääräisesti 562 milj. mk vuoteen 2000 ver-
741: rattuna.
742:
743: Taulukko 4. Kuntien valtionavut valtion talousarviossa, käyttötalous milj. mk
744: 1999 2000 2001
745:
746: Valtionosuusjärjestelmän laskennalliset valtionosuudet tasauserineen
747: SM 1 002 1 012 1 030
748: OPM, ml. veikkausvoittovarat 8 910 9 426 10 851
749: siitä kuntayhtymien yksikköhintarahoitus (4 010) (4 242) (4 883)
750: STM 12 690 13 035 13 868
751: Laskennalliset valtionosuudet yhteensä 22 602 23 473 25 749
752:
753: Muut valtionavut
754: SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus 230 420 320
755: OPM, harkinnanvaraiset avustukset 318 325 320
756: STM, erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus 360 353 337
757: lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus 390 425 441
758: lastensuojelun suurten kustannusten tasaus 60 165 165
759: lasten ja nuorten psykiatria 70
760: TM, työllistämistuki 669 800 610
761: kuntoottava työtoiminta 32
762: Muut 14 17 61
763: Muut valtionavut yhteensä 2 041 2 575 2 286
764: Valtionavut yhteensä 24643 26048 28035
765: 18
766:
767:
768:
769: Taulukko 5. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kunnallistalouteen, milj. mk, muutokset
770: vuodesta 2000 vuoteen 2001
771: menot tulot
772: 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset
773: - verotulotasausten muutos +439
774: - siirtymätasausten muutos -41
775: - harkinnanvarainen avustus -100
776: - kuntien yhdistymisavustukset +44
777: - hätäkeskusten siirto valtiolle -21 -21
778: - opettajien eläkemaksu +275 +157
779: - oppisopimuskoulutuksen rahoitusosuus +151
780: - esiopetus OPM +748 +426
781: - esiopetus STM -441 -107
782: - toimeentulotuki +66 +16
783: - kuntouttava työtoiminta STM +28 +7
784: - kuntouttava työtoiminta TM +32 +32
785: - aikuisten hammashuolto +42 +10
786: - lasten ja nuorten psykiatrineo hoito +30 -45
787: - perustaruishankkeet OPM -39
788: - perustaruishankkeet STM -15
789: - loppuerät OPM +83
790: - loppuerät STM -66
791: - työllistämistuki kunnille -190 -190
792: Yhteensä +720 +590
793: 2. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (v. 2001
794: 50 % lakisääteisestä tarkistuksesta):
795: OPM, josta 796
796: -kunnat77% 613
797: - yksityiset 23 % 183
798: STM 455
799: Yhteensä, 1 251
800: josta kunnat 1 068 +1 068
801: 3. Indeksikorotukset 1,2 % (puolet täysimääräisestä 3,1 o/o:n kustan-
802: nustason noususta v. 2001 = 1,6% ja v. 1999 korjaus -0,4 %)
803: Yhteensä, 340
804: josta kunnat 303 +303
805: 4. Verotuksen muutokset
806: Asteikon muutokset -58
807: Tulonhankkimisvähennyksen muutokset -287
808: Ansiotulovähennyksen muutos -172
809: Kotitalousvähennyksen laajennus -4
810: Yhteisöveron jako-osuuden muutokset
811: -yksivuotisen muutoksen purkautuminen 36,39% ---7 37,25% +290
812: - verotulotasauksen muutoksen vaikutus ---7 35,93 % -448
813: Yhteensä -679
814: Netto-
815: Valtio toimenpiteiden vaikutukset yhteensä vaikutus
816: - ilman indeksikorotusta +720 +979 +259
817: - indeksikorotukset mukaanlukien +720 +1 282 +562
818: y
819:
820:
821: Vuonna 1999 kuntien tulojen kasvu oli hidasta. Valtionosuuk- Kuntatalouden kehitys
822: siin tehtiin kustannustason arvioitua 2,5 prosentin muutosta vas-
823: taava täysimääräinen korotus. Vuonna 1999 kuntien ja kuntayhty-
824: mien vuosikate oli 9,4 mrd. mk. Se ei riittänyt kattamaan nettoin-
825: vestointeja, joten kunnat joutuivat rahoittamaan investointejaan
826: lainanotolla.
827: Kuluvana vuonna kunnallistalous vahvistuu. Kuntien verotulo-
828: jen arvioidaan lisääntyvän noin 8 prosentilla. Yhteisöveron tilitys-
829: ten kunnille arvioidaan nousevan lähes 16 mrd. markkaan. Käyttö-
830: talouden valtionosuuksiin tehtiin kustannustason arvioitua 3,1
831: prosentin muutosta vastaava täysimääräinen indeksikorotus. Kun-
832: tien nettoinvestoinnit lisääntyvät noin 5 %. Kuntasektorin arvioi-
833: daan kääntyvän tänä vuonna rahoitusylijäämäiseksi. Tämä edellyt-
834: tää kuitenkin tiukkaa menojen kasvun hillintää.
835: Kuntasektorin yhteenlaskettu vuosikate kohoaa tänä vuonna
836: 12,8 mrd. markkaan. Tilivuoden tulos paranee reippaasti viime
837: vuoteen verrattuna. Vuosikate ylittää selvästi nettoinvestointien
838: tason ja on 4 mrd. mk käyttöomaisuuden poistoja suurempi. Kun-
839: tien lainakanta edelleen supistuu ja kuntien kassavarat lisääntyvät.
840: Kun eräät kuntien tulopohjaa vahvistavat tekijät, erityisesti yhtei-
841: söverot ja työsuhdeoptiot kohdentuvat hyvin epätasaisesti, pysy-
842: vät kuntakohtaiset erot silti suurina.
843: Vuonna 2001 kunnallistalous vahvistuu edelleen, vaikka verotu-
844: lojen kasvu hidastuu selvästi tähän vuoteen verrattuna. Kuntien
845: toimintamenojen arvioidaan kasvavan runsas 4 prosenttia. Kuntien
846: ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kasvaa edellisvuoden
847: 12,8 mrd. markasta 13,2 mrd. markkaan. Tilivuoden tuloksen arvi-
848: oidaan säilyvän tämän vuoden huipputasolla. Väestön voimakas
849: muuttoliike ja korvausinvestointien suuri tarve pitävät kuntien in-
850: vestointitason edelleen korkeana.
851: Taulukko 6. Kuntatalouden kehitys, kuntien tilinpidon mukaan, mrd. mk l)
852: 1999 2000 2001
853:
854: 1. Toimintakate -77,5 -80,8 -84,6
855: 2. Verotulot 72,0 78,0 81,0
856: 3. Käyttötalouden valtionosuudet 19,0 20,1 21,6
857: 4. Muut rahoituserät, netto -4,1 -4,5 -4,8
858: 5. Vuosikate 9,4 12,8 13,2
859: 6. Satunnaiset erät, netto 2,3 1,7 1,2
860: 7. Investoinnit, netto 10,9 11,5 12,0
861: 8. Ylijäämä (=5.+6.-7.) 0,8 3,0 2,4
862: 9. Poistot käyttöomaisuudesta 8,1 8,6 9,0
863: 10. Vuosikate-poistot 1,3 4,2 4,2
864: 11. Lainakanta 24,9 23,1 21,7
865: 12. Kassavarat 16,0 17,2 18,2
866: 13. Nettovelka (= 11.-12.) 8,9 5,9 3,5
867: I) Tässä kuntatalouden kehitystä tarkastellaan kuntien tilinpidon mukaisin käsittein. Luvussa 3.3 kuntataloutta tarkastellaan
868: kansantalouden tilinpidon mukaisin käsittein.
869: 3.3 Julkisen sektorin ta- Julkisen sektorin rahoitusjäämä ja velkaantuminen joustivat
870: louskehitys kansantalou- 1990-luvun alkuvuosien laman aikana ja turvasivat hyvinvointi-
871: den tilinpidon mukaan valtion peruspiirteet. Aktiivisen talouskasvua tukevan politiikan ja
872: julkisten säästöjen avulla julkinen sektori muuttui rahoitusylijää-
873: mäiseksi jo v. 1998. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon
874: ovat alentuneet y Ii 10 prosenttiyksikköä laman aikaisesta korkeim-
875: masta tasosta, ja alenemisen arvioidaan jatkuvan paranevan työlli-
876: syyden ja tiukan menolinjan ansiosta. Veroaste on pysynyt sitä
877: vastoin liki ennallaan. Veroasteen tuntuva aleneminen v. 2001 pe-
878: rustuu veronkevennyksiin ja verotuloja kertaluonteisesti tänä
879: vuonna lisääviin tekijöihin. Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä ko-
880: hoaa v. 2000 arviolta 4V2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon
881: ja pysyy tällä tasolla v. 2001.
882: Vuotta 2000 koskeneet veropäätökset kevensivät työn verotta-
883: mista bruttomääräisesti 3 mrd. mk. Tuloveroasteikon 1 prosentin
884: inflaatiotarkistus vähensi tuloverotuottoa lisäksi liki 1/2 mrd. mar-
885: kalla, mutta koska inflaatiotarkistus oli selvästi ansiotulojen koho-
886: amista pienempi, ei palkansaajien tuloveroaste juuri muuttunut
887: edellisestä vuodesta. Muut verotusta koskevat päätökset- yhtei-
888: söveron nosto, talletuskorkojen verovapauden poisto, ylimääräi-
889: sen korkovähennyksen poisto - lisäsivät verotuottoja niin, että
890: kokonaisuudessaan julkisen sektorin verotulot kasvavat veropää-
891: tösten johdosta vajaalla V2 mrd. markalla.
892:
893: Taulukko 7. Julkinen talous
894: 1997 1998 1999 2000 2001
895:
896: Julkiset menot,% BKT:sta 54,1 50,8 49,7 47 1h 46
897: Veroaste,% BKT:sta 46,1 45,9 46,1 46 45
898:
899: Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta -1,5 1,3 1,9 4V2 4'h
900: - valtionhallinto -3,7 -1,5 -0,8 11h 11/2
901: - paikallishallinto -0,7 -0,3 -0,2 0 0
902: - työeläkelaitokset 3,3 3,2 2,8 3 3
903: - muut sosiaaliturvarahastot -0,5 -0,2 0,2 0 'h
904:
905: Julkisyhteisöjen velka l)
906: -mrd.mk 344,0 336,3 337,4 328 320
907: -%BKT:sta 54,1 48,7 46,6 42 1h 39
908:
909: Valtionvelka
910: -mrd.mk 414,8 415,0 404,6 389 375
911: -% BKT:sta 65,3 60,0 55,9 50 46
912: 1)
913: EU:n tilinpitosuositusten mukainen julkinen bruttovelka
914: Vuonna 2001 hallitus esittää 61/z mrd. markan suuruisia verojen
915: ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksia. Verotulojen kasvun arvi-
916: oidaan kokonaisuudessaan hidastuvan selvästi v. 2001. Veroas-
917: teen arvioidaan alentuvan prosenttiyksiköllä 45 prosenttiin suh-
918: teessa kokonaistuotantoon.
919: Valtion talous vahvistui vuonna 1999 hyvää vauhtia jo viidettä Valtionhallinto
920: vuotta yhtäjaksoisesti, mutta se jäi vielä kokonaistuotantoon suh-
921: teutettuna vajaan prosenttiyksikön verran alijäämäiseksi. Valtion
922: velkaa kuoletettiin nettomääräisesti viime vuonna yli 20 mrd. mar-
923: kalla.
924: Valtion tulojen kasvu kiihtyy v. 2000 yli kymmeneen prosent-
925: tiin, mutta noin kolmasosa kasvusta aiheutuu kertaluonteisista te-
926: kijöistä (ks. luku 4). Tuotantoverojen (välillisten verojen) kasvu
927: jää viiden prosentin tuntumaan, mikä vastaa suunnilleen kotimai-
928: sen kysynnän kehitystä. Valtion menot kasvavat maltillisesti. Ve-
929: lan lyhennyksiin on tälle vuodelle budjetoitu 17 mrd. mk, ja velka
930: suhteessa kokonaistuotantoon alenee arviolta 50 prosenttiin.
931: Vuonna 2000 valtion talous muuttuu 1Vz prosenttia ylijäämäiseksi
932: suhteessa kokonaistuotantoon, kun tulojen kasvu on vahvaa ja
933: kiinteähintaiset menot pysyvät lähes ennallaan.
934: Vuonna 2001 valtion tulojen kasvu pysähtyy verohelpotusten
935: vuoksi ja vuoden 2000 kertaluonteisten tuloerien jäädessä pois.
936: Menot yhteensä lisääntyvät hieman vuodesta 2000, mutta reaali-
937: kasvua ei kuitenkaan juuri ole. Valtion talouden rahoitusylijäämä
938: pysyy v. 2001 suhteellisesti samansuuruisena kuin v. 2000 eli noin
939: 1Yz prosenttina bruttokansantuotteesta.
940: Talousarvioesityksen nettokuoletoksilla valtionvelka alenisi
941: vuoden 2001 loppuun mennessä 46 prosenttiin kokonaistuotan-
942: nosta. Hallitusohjelman toukokuussa v. 2000 täsmennettyä velka-
943: tavoitetta ei kuitenkaan vielä ensi vuonna saavuteta. Omaisuuden
944: myyntituloilla korjatun velka/BKT -suhteen arvioidaan alittavan
945: 50 prosentin tavoiterajan vuoden 2002 kuluessa.
946: Vuonna 1999 paikallishallinnon eli kuntien verotulojen kasvu Paikallishallinto
947: hidastui selvästi edellisvuodesta. Kunnallisverotuksen ansiotulo-
948: vähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen korotukset vähensi-
949: vät kuntien ansiotuloveroja samalla kun kunnille tilitetty yhteisö-
950: veron tuotto kasvoi edellisvuosia hitaammin. Kiinteistöveron tuo-
951: ton kasvu hieman nopeutui. Kuntien rahoitusasema parani hieman,
952: mutta pysyi silti selvästi alijäämäisenä.
953: Vuonna 2000 kunnallistalouden tila kohentuu. Kuntien verotulo-
954: jen arvioidaan lisääntyvän noin 8 prosentilla, kun vielä keväällä
955: kuntien verotulojen arvioitiin lisääntyvän lähes puolta vähemmän.
956: Erityisesti yhteisöverojen kasvu on ollut ennakoitua suurempaa.
957: Tämä johtuu lähinnä arvioitua suuremmista ennakon täydennys-
958: maksuista, joista osa on kuitenkin kertaluonteista. Kiinteistöveron
959: tuoton arvioidaan edelleen lisääntyvän kiinteistöveron alarajojen
960: korotusten vuoksi. Kuntien menot lisääntyvät selvästi vuodesta
961: 1999, joskin reaalikasvu jää vähäiseksi. Kuntasektorin arvioidaan
962: kääntyvän tänä vuonna rahoitusylijäämäiseksi.
963: Vuonna 2001 kunnallistalouden suotuisa kehitys jatkuu, vaikka
964: verotulojen kasvu hidastuu selvästi tähän vuoteen verrattuna. Yh-
965: teisöveron tuotto ei yltäne tämän vuoden huipputasolle. Kuntien
966: verotulojen kasvu painottuu ensi vuonna pitkästä aikaa kunnallis-
967: verojen lisäykseen, joiden arvioidaan kasvavan noin 6 %. Kuntien
968: kulutusmenojen arvioidaan kasvavan reaalisesti noin prosentin
969: verran. Kuntien investointien odotetaan pysyvän korkealla tasolla
970: kuntien hyvän rahoitustilanteen, väestön voimakkaan muuttoliik-
971: keen ja korvausinvestointien suuren tarpeen takia. Paikallishallin-
972: non rahoitusylijäämä pysyy samansuuruisena kuin vuonna 2000.
973: Kuntien lainakanta edelleen supistuu ja kuntien kassavarat lisään-
974: tyvät.
975: Työeläkelaitokset Vuonna 1999 työeläkelaitokset 1) maksoivat eläkkeitä yhteensä
976: 50'12 mrd. mk. Nopeimmin lisääntyivät osa-aika- ja työttömyys-
977: eläkkeet. Työeläkelaitosten sijoitusten markkina-arvo kasvoi noin
978: 75 mrd. markalla ja oli vuoden lopussa 380 mrd. mk. Pääosa sijoi-
979: tusvarallisuuden kasvusta oli seurausta pörssikurssien nopeasta
980: noususta. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 20 mrd. mk eli
981: 2,8 % suhteessa kokonaistuotantoon.
982: Vuonna 2000 lakisääteiset työeläkemenot lisääntyvät 4'12 %,
983: keskimääräinen indeksikorotus on 1,6 %. Nopeimmin kasvavat
984: edelleen osa-aika- ja työttömyyseläkkeet Vuoden alusta voimaan
985: astunut varhaiseläkeuudistus tulee vähentämään ikääntyvien työn-
986: tekijöiden hakeutumista työttömyysturvan suojaputkeen ja työn-
987: antajien halukkuutta siirtää heitä sinne; työttömyyseläkemenoja
988: uudistus alkaa vähentää kuitenkin vasta pitemmällä aikavälillä.
989: Työeläkemaksuprosentit pidettiin ennallaan lukuun ottamatta kun-
990: tatyönantajan eläkemaksuprosenttia, jota nostettiin 0,3 prosentti-
991: yksiköllä. Työeläkelaitosten sijoitusten minimituottovaatimus
992: nousi 1.7.2000 5,5 prosenttiin. TEL-järjestelmän tasausrahastoon
993: kerättävä suhdannepuskuri saavuttaa sille alun perin suunnitellun
994: koon etuajassa jo vuoden 2000 aikana. Puskurilla varaudutaan ta-
995: saamaan taloudellisista suhdanteista aiheutuvia työeläkemaksujen
996: heilahteluja. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä on 24 mrd. mk
997: (3 % kokonaistuotannosta) ja sijoitusten markkina-arvo ylittänee
998: valtionvelan nimellisarvon.
999: Vuonna 2001 työeläkemenojen ennustetaan lisääntyvän 6 %,
1000: työeläkeindeksin keskimääräinen indeksikorotus on 3'12 %. Myön-
1001: teisen talous- ja työllisyyskehityksen ansiosta työeläkelaitosten tu-
1002: lot- vakuutusmaksut ja sijoitustuotot-kasvavat samaa vauhtia
1003: kuin eläkemenot Laman aikana järjestelmään syntyneen vastuu-
1004: vajeen kuoletusten, jotka ovat sen jälkeen olleet vuosittain 0,4 %
1005:
1006:
1007: l) Valtion työeläkkeet ja valtion eläkerahasto eivät sisälly kansantalouden tilinpidon
1008: työeläke laitoksiin.
1009: Y23
1010:
1011:
1012: palkasta, viimeinen erä maksetaan v. 2000, joten vastaava työelä-
1013: kemaksua korottava tekijä jää pois v. 2001. Kun suhdannepusku-
1014: rikin on tavoitellulla tasolla, myös tätä vastaava työeläkemaksua
1015: korottava tekijä jää pois v. 2001. Työeläkemaksuprosenttia ei tar-
1016: vitsekaan moneen vuoteen nostaa, jos talouskasvu jatkuu myöntei-
1017: senä. Vuonna 2001 työeläkelaitosten rahoitusylijäämä on 24 mrd.
1018: mk (2,9 % kokonaistuotannosta). Ylijäämillä varaudutaan eläke-
1019: menojen nopeaan kasvuun, kun suuret ikäluokat alkavat jäädä
1020: eläkkeelle.
1021: Vuonna 1999 Kansaneläkelaitos ja työttömyysturvarahasto (so- Kansaneläkelaitos ja työt-
1022: tu-rahastot) maksoivat sosiaaliturvaetuuksia yhteensä 56Yz mrd. tömyysturvarahasto
1023: mk, mikä oli runsas 1 mrd. mk edellisvuotista vähemmän. Sosiaa-
1024: liturvamaksuja laskettiin. Vakuutettujen sairausvakuutusmaksun
1025: porrastus poistui ja eläkeläisten sairausvakuutusmaksua alennet-
1026: tiin 0,3 pennillä veroäyriltä. Palkansaajien työttömyysvakuutus-
1027: maksu aleni 0,05 prosenttiyksiköllä ja työnantajien maksuprosent-
1028: ti palkkasumman 5 milj. markan ylittävältä osalta myös 0,05 pro-
1029: senttiyksiköllä.
1030: Vuonna 2000 työttömyysturvamenot supistuvat yhä, kun työttö-
1031: myys vähenee. Työttömyysvakuutusrahastoon kerättävä suhdan-
1032: nepuskuri saavuttaa tavoitetason etuajassa kuten työeläkejärjestel-
1033: mänkin puskuri, vaikka työntekijöiden työttömyysvakuutusmak-
1034: sua laskettiin vuoden alusta 0,35 prosenttiyksikköä ja työnantajien
1035: maksua 0,4 prosenttiyksikköä palkkasumman 5 milj. markan ylit-
1036: tävältä osalta. Kansaneläkemenot supistuvat yhä. Kansaneläkkei-
1037: den indeksikorotus on 1,1 %. Eläkeläisten sairausvakuutusmaksua
1038: laskettiin 0,7 penniä veroäyriltä 1.1.2000 ja työnantajien kansan-
1039: eläkevakuutusmaksun alinta maksuluokkaa 0,4 prosenttiyksikköä
1040: 1.7.2000.
1041: Vuonna 2001 satu-rahastojen maksamien etuuksien ja avustus-
1042: ten kokonaismäärä pysyy lähes ennallaan. Ansiosidonnaisen työt-
1043: tömyysturvan menot supistuvat yhä. Kansaneläkemenot pysyvät
1044: lähes ennallaan. Kansaneläkkeiden indeksikorotus on runsas 3 %.
1045: Korotus on nopeutuneen inflaation takia suurin kahdeksaan vuo-
1046: teen. Lisäksi täyden kansaneläkkeen määrään on tarkoitus tehdä
1047: 50 markan tasokorotus kesäkuussa 2001. Kansaneläkemenoja vä-
1048: hentävät pohjaosan poistaminen 1.1.2001 lukien ja ansioeläkkei-
1049: den tason nousu. Kasvavia tulonsiirtoja ovat opintotuki ja sairaus-
1050: vakuutuskorvaukset. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahas-
1051: ton alijäämää katetaan runsaalla 900 milj. markalla
1052: kansaneläkevakuutusrahaston ylijäämästä, loppuosa alijäämästä
1053: -noin 2,9 mrd. mk- katetaan valtion varoista. Eläkkeensaajien
1054: ylimääräistä sairausvakuutusmaksua ehdotetaan aleunettavaksi
1055: 0,3 pennillä.
1056: 4. Talousarvioesityksen Vuonna 2001 valtion tuloiksi arvioidaan 209,2 mrd. mk, mikä on
1057: tuloarviot lähes 5 % enemmän kuin vuoden 2000 varsinaisessa talousarvios-
1058: sa. Tuloista noin 85 % on veroja ja veroluonteisia tuloja. Valtion
1059: omaisuuden myyntituloiksi talousarvioesitykseen on merkitty va-
1060: kiintuneesti 2,5 mrd. mk.
1061:
1062: Taulukko 8. Tulot osastoittain1>
1063:
1064: V. 1999 v.2000 v.2001 Muutos 2000-2001
1065: tilinpäätös talousarvio esitys
1066: Tunnus Osasto milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk %
1067:
1068:
1069: 11. Verot ja veronluonteiset tulot 157 933 166 365 176 969 10 604 6
1070: 12. Sekalaiset tulot 50 621 26 853 26 645 -208 -1
1071: 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 886 4255 4634 379 9
1072: 15. Lainat 683 2106 925 - 1 182 -56
1073: Tulot yhteensä 213124 199 579 209172 9593 5
1074: 1
1075: ) Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
1076:
1077:
1078:
1079: 4.1 Vero- ja maksupolitii- Hallitusohjelman mukaisesti talouden kasvun ja työllisyyden
1080: kan päälinja kohenemisen edellytyksiä parannetaan suuntaamaHa verojen ja
1081: veronluontoisten maksujen kevennykset ansiotuloihin ja välillisiin
1082: työvoimakustannuksiin. Eläkkeensaajien ylimääräisen sairausva-
1083: kuutusmaksun alentamista jatketaan.
1084: Ansiotulojen verotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 6,4
1085: mrd. markalla. Veronkevennys toteutetaan alentamalla valtion tu-
1086: loveroasteikkoa ja muuttamalla ansiotulo- ja tulonhankkimisvä-
1087: hennyksen rakennetta. Ansiotuloverokevennys alentaa palkkatu-
1088: lon tuloveroastetta keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. Kevennyk-
1089: sistä hyötyvät myös kaikkein pienituloisimmat palkansaajat
1090: ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennyksen rakenteellisen muutok-
1091: sen vuoksi.
1092: Eläkkeensaajien ylimääräistä sairausvakuutusmaksua ehdote-
1093: taan aleunettavaksi 0,3 penniä kuluvan vuoden 1,7 pennistä 1,4
1094: penniin veroäyriltä. Maksun alentaminen vähentää kansaneläke-
1095: laitoksen tuloja ja lisää vastaavasti valtion vuoden 2001 takuusuo-
1096: ritusta kansaneläkelaitokselle 165 milj. markalla.
1097: Verolakeihin ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia:
1098: - Tuloveroasteikko muutetaan vuodelle 2001
1099: -Ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennystä laajennetaan muut-
1100: tamalla niiden rakennetta
1101: - Varustamotoiminnalle säädetään uusi tonnistovero
1102: - Kehitysalueiden veronhuojennuksia jatketaan
1103: - Ns. kauttakulkuosinkoja koskevaa yhtiöveron hyvityslain
1104: huojennusta laajennetaan koskemaan ulkomailla olevasta kiinteäs-
1105: tä toimipaikasta saatua tuloa
1106: - Ulkomaantyöskentelystä saadun palkkatulon verovapautta
1107: koskevaa ns. kuuden kuukauden sääntöä tiukennetaan tapauksissa,
1108: joissa verovelvollinen on saanut ansiotuloa myös työsuhdeoption
1109: perusteella
1110: -Viime vuoden loppuun saakka voimassa ollut ns. avainhenki-
1111: löitä koskeva ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverolaki saa-
1112: tetaan voimaan vuoden 2001 alusta aiemman sisältöisenä
1113: - Elinkeinonharjoittajan oikeutta vähentää työmatkasta aiheu-
1114: tuvia kustannuksia laajennetaan
1115: - Varallisuusverotuksessa toteutetaan muutoksia, jotka yhte-
1116: näistävät eri sijoituskohteiden verokohtelua.
1117:
1118: Verokertymiin vaikuttavat olennaisesti sekä veronalaisten tulo- 4.2 Verotuloarviot
1119: jen ja muun veropohjan kehitys että veroperusteiden muutokset.
1120: Veropohjan muutokset riippuvat koko kansantalouden ja sen osa-
1121: alueiden kehityksestä. Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvaa, kun
1122: kotitalouksien ja yritysten tulot kasvavat. Hyödyke- ja tuotevero-
1123: jen kasvu riippuu kotitalouksien kysynnästä ja hyödykkeiden hin-
1124: takehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvio-
1125: esityksen liitteenä olevaan taloudelliseen katsaukseen sisältyvistä
1126: arvioista ja ennusteista.
1127:
1128: Taulukko 9. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä
1129: 1998 1999 2000 2001
1130: muutos, % vuodessa
1131: Valtionveron alaiset ansio- ja pääomatulot 6,2 6,1 6,2 5,1
1132: -Palkka- ym. tulot 7,4 6,2 6,3 5,6
1133: - Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 0,1 1,5 1,4 2,7
1134: -Kotitalouksien yrittäjä- ja pääomatulot 22,0 22,0 19,0 8,0
1135: Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 6,6 5,3 5,9 4,8
1136: Henkilöautojen ensirekisteröinnit 21,0 8,6 5,0 5,0
1137: Bensiinin myynti -1,2 -0,4 -2,0 1,0
1138: Sähkön kulutus 4,1 3,3 2,0 1,0
1139: Kuluttajahintaindeksi 1,4 1,2 3,0 1,8
1140:
1141: Tulo- ja varallisuusveron kertymäksi v. 2001 arvioidaan 71,6 Tulo- ja varallisuusvero
1142: mrd. mk. Siitä kotitaloudet maksavat vajaat kaksi kolmasosaa ja
1143: yritykset yhteisöverona runsaan kolmasosan.
1144: Valtionveron alaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan lisään- Veropohjan kehitys
1145: tyvän 5 prosenttia. Veronalaisista tuloista palkkatulot ovat noin
1146: kaksi kolmasosaa, joten niiden kehitys on ratkaisevaa verotulojen
1147: kannalta. Palkkatulojen kasvu hidastuu ensi vuonna 5,6 prosent-
1148: tiin. Tulonsiirroista eläketulot lisääntyvät myös noin 5 prosenttia,
1149: eli hieman viime vuosina toteutunutta kasvua enemmän, koska
1150: eläkkeisiin tehdään 3-3llz prosentin suuruiset indeksikorotukset
1151: Muihin veronalaisiin sosiaalietuuksiin kuuluvat mm. työttömyys-
1152: turvaetuudet, joiden määrä vähenee työllisyystilanteen parantues-
1153: Y26
1154: ,;; ,;~Jllifs.s,.'
1155:
1156:
1157: sa. Myös opintotukea ja lapsen kotihoidon tukea työllisyystilan-
1158: teen parantuminen vähentää jonkin verran. Kun muiden sosiaali-
1159: turvaetuuksien käyttäjämäärät vähenevät ja käyttöjaksot hieman
1160: lyhenevät, etuudet kaikkiaan lisääntyvät ansiotason ja kuluttaja-
1161: hintojen nousua vähemmän.
1162: Kotitalouksien yrittäjä- ja erityisesti pääomatulot ovat viime
1163: vuosina kasvaneet paljon sekä kotitalouksien lisääntyneen sijoi-
1164: tustoiminnan seurauksena että sijoitusten hyvien tuottojen ja
1165: myyntivoittojen ansiosta. Ensi vuonna yrittäjä- ja pääomatulot li-
1166: sääntyvät edelleen, mutta kasvun odotetaan jo hidastuvan.
1167: Ansiotulojen verotuksen Ansiotulojen verotuksen keventäminen ehdotetaan toteutetta-
1168: kevennykset vaksi alentamalla valtion tuloveroasteikkoaja muuttamalla ansio-
1169: tulovähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen rakennetta. Tu-
1170: loveroasteikon alin porras poistetaan ja asteikon tulorajoja noste-
1171: taan siten, että verotettavan tulon alaraja nousee 66 000 markkaan.
1172: Asteikon prosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä paitsi
1173: ylintä, jota alennetaan puolella prosenttiyksiköllä. Asteikon ke-
1174: vennykset, inflaatiotarkistus mukaan luettuna, alentavat verotuot-
1175: toja vuositasolla yhteensä lähes 5,6 mrd. mk, josta valtion osuus on
1176: noin 5,5 mrd. mk. Laskennallisen noin 3 prosentin hintatason nou-
1177: sua vastaavan inflaatiotarkistuksen osuus tästä on 1,35 mrd. mk.
1178: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys nousee 20 prosentista 35
1179: prosenttiin palkka- tai yrittäjätulosta. Vähennyksen enimmäismää-
1180: rä säilyy ennallaan 9 800 markassa. Lisäksi tulonhankkimisvähen-
1181: nyksen enimmäismäärää korotetaan 3 000 markkaan ja sen raken-
1182: netta muutetaan siten, että vähennys myönnetään kaikille palkan-
1183: saajille enimmäismääräisen suuruisena, ei kuitenkaan palkkatuloa
1184: suurempana. Tulonhankkimisvähennyksen muutokset vähentävät
1185: verotuottoja vuositasolla yhteensä 580 milj. mk, josta valtion
1186: osuus on 185 milj. mk ja kuntien 345 milj. mk.
1187: VeronkevennysteD kassavaikutukseksi valtion verotuloihin arvi-
1188: oidaan v. 2001 noin 5,2 mrd. mk, mikä vastaa 11 prosenttia ansio-
1189: ja pääomatulojen verotuotosta.
1190: Yhteisöverot Verovuosien 1997 ja 1999 yhteisöveron kasvu oli erityisen huo-
1191: mattavaa ja siihen vaikuttivat myös ennalta arvaamattomat yritys-
1192: järjestelyt. Tällöin ennakot jäivät liian pieniksi ja huomattava osa
1193: veroista maksettiin seuraavana vuonna ennakontäydennysmaksu-
1194: na veroilmoitusten antamisen yhteydessä. Yhteisöveroa kertyi val-
1195: tion kassaan v. 1998 noin 44 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja
1196: lähes samansuuruista kasvua ennakoidaan myös vuodelle 2000.
1197: Yritysten tuloskehityksen odotetaan edelleen jatkuvan hyvänä, jol-
1198: loin myös elinkeinotoimintaan perustuvan yhteisöveron tuoton ar-
1199: vioidaan pysyvän korkeana, mutta vuoden 2000 poikkeustekijöi-
1200: den takia kasvun odotetaan v. 2001 tasaantuvan.
1201: Muita tuloon ja varallisuuteen perustuvia veroja ovat korkotulo-
1202: jen lähdevero sekä perintö- ja lahjavero. Korkotulojen lähdeveron
1203: tuotto lisääntyy noin viidenneksen. Syynä kasvuun on se, että tal-
1204: letuskorkojen verovapaus poistui vuoden 2000 kesäkuun alussa ja
1205: korkotaso on nousemassa. Toisaalta veron kertymää pienentää va-
1206: rojen siirtäminen pois talletustileiltä.
1207:
1208: 1999 2000 2001
1209: tilinpäätös budjetoitu esitys
1210:
1211: Tulo- ja varallisuusvero, milj. mk 61 251 72 201 71 645
1212: -Ansio- ja pääomatuloista perittävät
1213: verot 42957 46420 45 795
1214: - Yhteisöverot 18 294 25 781 25 850
1215: Muut tuloon ja varallisuuteen perustu-
1216: vat verot 2 467 2800 3 050
1217:
1218: Liikevaihtoon perustuvien verojen tuotoksi v. 2001 arvioidaan Liikevaihtoon perustuvat
1219: yhteensä 62,1 mrd. mk. Tästä arvonlisäveron osuus on 96 %. Ar- verot
1220: vonlisäveron pohjasta noin 63 % on yksityistä kulutusta. Veropoh-
1221: jaan kuuluu lisäksi julkisen ja verovapaan toiminnan välituote-
1222: käyttö ja investoinnit. Arvonlisäveron tuotto on viime aikoina kas-
1223: vanut hieman nopeammin kuin yksityinen kulutus, koska
1224: sellaisten hyödykkeiden osuus kulutuksessa, joihin sovelletaan
1225: yleistä 22 prosentin verokantaa on kasvanut ja vastaavasti alem-
1226: man verokannan hyödykkeiden kuten mm. elintarvikkeiden osuus
1227: on alentunut. Myös verolliset investoinnit kasvattavat osaltaan ve-
1228: ron tuottoa.
1229:
1230: 1999 2000 2001
1231: tilinpäätös budjetoitu esitys
1232:
1233: Liikevaihtoon perustuvat verot,
1234: milj. mk 55 654 58 715 62120
1235: - Arvonlisävero 53 329 56 330 59550
1236:
1237: Valmisteveroja arvioidaan v. 2001 kertyvän 27,6 mrd. mk, eli Valmisteverot
1238: yhtä paljon kuin kuluvallevuodelle on budjetoitu. Yli puolet val-
1239: misteverosta on energiaveroja. Energian, kuten polttoaineiden ku-
1240: lutettuihin määriin perustuvien verojen kertymän kasvu on pysäh-
1241: tynyt, kun öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat voimak-
1242: kaasti nousseet ja kysyntä tämän seurauksena hieman alentunut.
1243: Energiaveroista kolme neljäsosaa kertyy liikenteestä (bensiinin
1244: ja dieselöljyn vero) ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotan-
1245: nosta. Bensiinin ja dieselöljyn myyntihinnat ovat nousseet vuoden
1246: takaisesta tasostaan noin neljänneksen. Bensiinin kysyntä on hin-
1247: tojen nousun seurauksena hieman alentunut ja osa kysynnästä on
1248: siirtynyt bensiiniä halvempaan dieselöljyyn. Polttoaineiden hinto-
1249: jen odotetaan alenemisesta huolimatta jäävän aiempaa tasoa kor-
1250: keammalle. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu
1251: sekä hintashokin laimentuminen kuitenkin lisäävät polttoaineiden
1252: kulutusta jonkin verran.
1253: Muita merkittäviä valmisteveroja ovat tupakka- ja alkoholivero.
1254: Niitä arvioidaan kertyvän ensi vuonna yhteensä 11,3 mrd. mk.
1255: Näiden pohjana olevan verollisen kotimaisen myynnin arvon odo-
1256: tetaan lisääntyvän vain vähän.
1257:
1258: 1999 2000 2001
1259: tilinpäätös budjetoitu esitys
1260:
1261: Valmisteverot, milj. mk 26962 27 614 27 630
1262: - Energiaverot 15 765 16 600 16 185
1263:
1264: Muut verot ja veronluon- Muita veroja ja veronluonteisia tuloja arvioidaan kertyvän
1265: teiset tulot v. 2001 yhteensä 12,5 mrd. mk, mikä on noin 81/z% enemmän kuin
1266: kuluvalle vuodelle on budjetoitu.
1267: Markkamääräisesti suurimmat verot liittyvät liikenteeseen: au-
1268: toveroa arvioidaan kertyvän 6,7 mrd. mk, moottoriajoneuvoveroa
1269: 1,2 mrd. mk ja ajoneuvoveroa 1,3 mrd. mk. Auto- ja ajoneuvove-
1270: roon vaikuttava uusien henkilö- ja pakettiautojen rekisteröinnin
1271: kasvu on kuluvan vuoden aikana jo hidastunut. Ajoneuvoveron
1272: tuottoa korottavat osaltaan autokannan nuorentamistarpeesta ai-
1273: heutuvat uushankinnat. Arpajaisverolakia ehdotetaan muutetta-
1274: vaksi siten, että arpajaisveron verokantaa korotetaan eräiltä osin 3
1275: prosentista 5 prosenttiin.
1276:
1277: 1999 2000 2001
1278: tilinpäätös budjetoitu esitys
1279:
1280: Muut verot ja veroluonteiset tulot,
1281: milj. mk 11 599 11 485 12 524
1282:
1283:
1284: 4.3 Sekalaiset tulot, kor- Valtion sekataisiksi tuloiksi arvioidaan yhteensä 26,6 mrd. mk,
1285: kotulot ja voitontuloutuk- mikä on 0,7 prosenttia vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinai-
1286: set sessa talousarviossa ja lähes 9 mrd. mk vähemmän kuin kuluvalle
1287: vuodelle on budjetoitu. Kuluvan vuoden budjetoituja tuloja nostaa
1288: osakemyynnistä saatujen tulojen kertymä, joka on huomioitu lisä-
1289: talousarviossa. Sekalaiset tulot perustuvat suurelta osin eri hallin-
1290: nonaloilla tehtyihin arvioihin.
1291: Y)~,
1292: !Y~mlils:rmm•,:;:tio/' ,··\\)V,~'·, -,·,;,,)'!,:,..-
1293:
1294:
1295:
1296:
1297: 1999 2000 2001
1298: tilinpäätös budjetoitu esitys
1299:
1300: Sekalaiset tulot, milj. mk 50621 35 364 26645
1301: - siirrot valtion eläkerahastosta 7750 2 450 4930
1302: -takaisin perittävät alv-palautukset 4570 4800 4910
1303: -ED-budjetista saatavat tulot 4542 6664 5 891
1304: - nettotulot osakemyynnistä 20997 12 900 2500
1305: -osuus veikkauksen ja raha-arpa-
1306: jaisten voittovoittovaroista 2 202 2270 2 323
1307: - Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 1 913 1 930 1 976
1308: -muut 8 647 4349 4115
1309:
1310: Korkotuloiksi ja voitontuloutuksiksi arvoidaan 4,6 mrd. mk.
1311: Korkotuloarviossa on otettu huomioon lainojen maksuohjelma,
1312: keskimääräisen kassareservin alentuminen vuoden 2000 tasosta
1313: sekä lyhytaikaisen koron nousu.
1314:
1315: 1999 2000 2001
1316: tilinpäätös budjetoitu esitys
1317:
1318: Korkotulot ja voiton tuloutukset,
1319: milj. mk 3 886 6 335 4634
1320: - korkotulot 1 514 1 500 1 884
1321: - osinkotulot 2114 4480 2 400
1322: - voitontuloutukset 259 355 350
1323:
1324: Yritysten ja liikelaitosten osingonmaksukyvyn oletetaan pysy-
1325: vän keskimäärin kuluvan vuoden tasolla. Osinkotuloarvion vertai-
1326: lua vuodelle 2000 budjetoituun vaikeuttaa lisätalousarvioon sisäl-
1327: tynyt Leonia Oyj:n maksama ylimääräinen osinko Sampo Oyj:n ja
1328: Leonia Oyj:n omistusjärjestelyjen yhteydessä.
1329: 5. Talousarvioesityksen Talousarviomäärärahojen kokonaismäärä on 209,2 mrd. mk, jos-
1330: määrärahat ta valtionvelan vähentämiseen ja korkomenoihin ehdotetaan käy-
1331: tettäväksi noin 37 mrd. mk. Hallinnonalojen menoiksi ehdotetaan
1332: yhteensä 172,2 mrd. mk, joka on 3,8 prosenttia enemmän kuin
1333: vuoden 2000 varsinaisessa talousarviossa.
1334:
1335: Taulukko 10. Menot pääluokittain1)
1336:
1337: V. 1999 v.2000 v.2001 Muutos 2000-2001
1338: tilinpäätös talousarvio esitys
1339: Tunnus Pääluokka milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk %
1340:
1341: 21. Tasavallan Presidentti 45 40 37 -3 -7
1342: 22. Eduskunta 364 395. 496 101 26
1343: 23. Valtioneuvosto 211 209 222 13 6
1344: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 3652 3 635 3 866 230 6
1345: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 3 121 3 137 3 117 -20 -1
1346: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 6576 7 069 7 524 455 6
1347: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 9230 9 828 9 544 -283 -3
1348: 28. Valtiovarainministeriön hallinnon-
1349: ala 29 859 29 636 31 221 1 585 5
1350: 29. Opetusministeriön hallinnonala 26645 27 924 30200 2277 8
1351: 30. Maa- ja metsätalousministeriön
1352: hallinnonala 12374 13 234 13 997 763 6
1353: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön
1354: hallinnonala 7 485 7 363 7 061 -301 -4
1355: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön
1356: hallinnonala 4 818 4809 5 184 375 8
1357: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hal-
1358: linnonala 41930 43 491 44694 1204 3
1359: 34. Työministeriön hallinnonala 12 105 11 316 11 361 45 0
1360: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 3959 3 755 3 639 - 117 -3
1361: 36. Valtionvelan korot 28 602 26780 24440 -2 340 -9
1362: 37. Valtionvelan vähentäminen 20738 6955 12 568 5 613 81
1363: Menot yhteensa 211713 199 575 209172 9596 5
1364: 1)
1365: Taulukossa menot on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan talousarvioesityksen taulukko-osan mukaisesti.
1366: Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
1367:
1368:
1369:
1370: 5.1 Määrärahat hallinnon- Seuraavassa käsitellään talousarvioesityksen määrärahoja hal-
1371: aloittain linnonaloittain. Hallinnonalojen toimintoihin, tehtäviin ja organi-
1372: saatioihin ehdotettavat muutokset on koottu lukuun 6.2. Rakenne-
1373: rahastoja käsitellään keskitetysti luvussa 5.3 ja kuntien valtionapu-
1374: ja luvussa 3.2.
1375: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3 866 milj. Ulkoasiainministeriön
1376: mk, missä on lisäystä 230 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon hallinnonala
1377: verrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista valta- (pääluokka 24)
1378: osan muodostavat kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ja lähi-
1379: alueyhteistyöhön osoitettavat määrärahat.
1380: Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 2 652 milj. mk, josta 2 161
1381: milj. mk on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Talous-
1382: arvioesityksessä osoitetaan kehitysyhteistyölle budjettivuoden
1383: määrärahojen lisäksi myös sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat
1384: menot ajoittuvat vuoden 2001 jälkeisille vuosille. Valtuuksia eh-
1385: dotetaan myönnettäväksi 1 520 milj. markan arvosta.
1386: Lähialueyhteistyöllä pyritään ehkäisemään ja lievittämään Suo- Lähialueet
1387: meen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten ympäristö- ja ydin-
1388: turvariskejä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntatautien
1389: leviämistä, sekä edistämään kaupan ja talouselämän etuja. Vuodel-
1390: le 2001 ehdotetaan määrärahoja lähialueyhteistyöhön eri hallin-
1391: nonaloille yhteensä 233 milj. mk, mistä 185 milj. mk ulkoasiain-
1392: hallinnon pääluokkaan.
1393: Suomi osallistuu rauhanturvaamistoimintaan ja kriisinhallinta- Rauhanturvaaminen ja
1394: yhteistyöhön YK:n, ETYJ:n, EU:n ja NATO:n kautta. Toimintaan kriisinhallinta
1395: osoitettu määräraha on yhteensä 473 milj. mk. Tästä rauhanturvaa-
1396: miseen osoitettu 430 milj. mk on jaettu ulkoasiainministeriön ja
1397: puolustusministeriön pääluokkiin siten, että ulkoasiainhallinto
1398: maksaa joukkojen palkkaus- ja päivärahamenot ja puolustushallin-
1399: to joukkojen koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muut
1400: kulutusmenot sekä sotilastarkkailijoiden palkkausmenot. Rauhan-
1401: turvajoukkojen ylläpitomenoihin esitettyyn määrärahaan sisältyy
1402: UNIFIL-operaatioon osallistuvan Suomen pataljoonan vahventa-
1403: misen edellyttämä määräraha. YK:nuudet ja laajennetut rauhan-
1404: turvaoperaatiot nostavat myös Suomen maksuosuutta YK:n rau-
1405: hanturvajoukoille n. 65 milj. markalla.
1406:
1407: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja runsaat 3 117 milj. mk, Oikeusministeriön hallin-
1408: mikä on 20 milj. mk vähemmän kuin vuoden 2000 talousarviossa. nonala (pääluokka 25)
1409: Määrärahoista 244 milj. markkaa on tarkoitettu ministeriölle ja sen
1410: yhteydessä toimiville viranomaisille, 1 976 milj. mk oikeuslaitok-
1411: selle, 896 milj. mk rangaistusten täytäntöönpanoon sekä 2 milj. mk
1412: vaaleihin. Oikeuslaitoksen määrärahoista tuomioistuimiin käyte-
1413: tään noin 1 107 milj. mk, valtion oikeusaputoimistojen menoihin,
1414: maksuttomaan oikeudenkäyntiin ja muuhun oikeusapuun 290
1415: milj. mk sekä syyttäjiin ja ulosottoon 578 milj. mk.
1416: Yleisten tuomioistuimien oikeudenkäyntimenettelyä on tarkoi- Oikeudenkäyttö
1417: tus keventää ja nopeuttaa erityisesti oikeudenkäyntikustannusten
1418: alentamiseksi. Kansalaisten mahdollisuuksia saada asiantuntevaa
1419: oikeusapua pyritään parantamaan oikeusapujärjestelmiä yhtenäis-
1420: tämällä ja kehittämällä, mihin liittyvä esitys on tarkoitus antaa
1421: niin, että uudistukset tulisivat voimaan v. 2002. MaksuUoman oi-
1422: keudenkäynnin menojen kasvua pyritään hillitsemään ohjeistuk-
1423: sella ja muilla hallinnollisilla toimilla. Oikeusministeriössä val-
1424: mistellaan lisäksi runsaasti lainsäädäntöä, jonka vaikutus talousar-
1425: vioesitykseen on lähinnä välillistä.
1426: Rikollisuuden vastusta- Rikollisuuden vastustamisessa erityistä huomiota kiinnitetään
1427: minen huumausainerikollisuuden vastustamiseen ja uusintarikollisuuteen
1428: sekä nuorten henkilöiden rikollisuuteen ja rikoksen uhrin aseman
1429: parantamiseen. V ankeinhoitolaitoksen päihteiden ja huumeiden
1430: vastaisen toiminnan määrärahoja lisätään.
1431: Rikoslain kokonaisuudistus saatetaan loppuun. Vankeusrangais-
1432: tuksen sisällön kehittämiseksi valmistuu komitean ehdotus.
1433:
1434: Sisäasiainministeriön hal- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 7 524 milj.
1435: linnonala (pääluokka 26) mk, missä on lisäystä 455 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon
1436: verrattuna.
1437: Turvapaikka-asiat Ulkomaalaisvirastolle ehdotetaan 6 milj. markan lisämäärärahaa
1438: turvapaikka-asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi. Tarkoituksena
1439: on myös siirtää turvapaikkakuulustelut asteittain poliisilta ja raja-
1440: vartiolaitokselta Ulkomaalaisvirastolle. Turvapaikkahakemusten
1441: käsittelyn nopeuttaminen vähentää hakijoiden vastaanoton kustan-
1442: nuksia työministeriön hallinnonalalla.
1443: Poliisi Poliisin toiminta painottuu kiireellisten hälytystehtävien hoita-
1444: miseen sekä vakavien yksilöön kohdistuvien rikosten ja suurta ta-
1445: loudellista vahinkoa aiheuttavien rikosten torjuntaan. Talousrikol-
1446: lisuuden ja harmaan talouden torjuntaa jatketaan torjuntaohjelman
1447: mukaisesti sekä ehkäistään järjestäytyneen rikollisuuden juurtu-
1448: mista Suomeen. Poliisin henkilöresurssien turvaamiseksi perus-
1449: koulutukseen panostetaan. Poliisille ehdotetaan toiminnan tason
1450: turvaamiseksi 48 milj. markan lisämäärärahaa.
1451: Pelastustoimi Pelastustoimen järjestelmän uudistamista koskeva hallituksen
1452: esitys annetaan eduskunnalle. Hätäkeskusuudistuksen johdosta
1453: pelastustoimen toimintamenomäärärahat lisääntyvät 28 milj. mar-
1454: kalla 123 milj. markkaan.
1455: Rajavartiolaitoksen voimavarat on mitoitettu vakaan rajatilan-
1456: teen edellyttämän rajavalvonnan mukaisesti. Schengenin säännös-
1457: tön täysimääräinen soveltaminen alkaa vuonna 2001.
1458: Maakunnan kehittämisrahaan ehdotetaan 5 milj. markan lisä-
1459: määrärahaa aluekeskuksille.
1460:
1461: Puolustusministeriön hal- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 9 544 milj.
1462: linnonala (pääluokka 27) mk, mikä on 283 milj. mk vähemmän kuin vuoden 2000 talousar-
1463: viossa.
1464: Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja
1465: yhteensä 5 981 milj. mk, jossa on lisäystä 365 milj. mk. Lisäys joh-
1466: tuu pääosin puolustuspoliittisen selonteon mukaiseen puolustus-
1467: voimien rakennemuutokseen liittyvästä toimintamenojen suhteel-
1468: lisen osuuden lisääntymisestä ja sen mahdollistamasta varusmies-
1469: Y33
1470: ~< ;;'',,' ~ A:~~l;~6·
1471:
1472:
1473: koulutuksen maastovuorokausien ja kertausharjoitusten määrän
1474: lisäämisestä.
1475: Puolustusmateriaalimenoihin ehdotetaan määrärahoja 3 162 Materiaalihankinnat
1476: milj. mk, josta 2 742 milj. mk aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen
1477: tilausvaltuuksien maksuista, 120 milj. mk merivoimien yksiköiden
1478: varustamiseksi myönnettävän uuden tilausvaltuuden maksuista,
1479: 94 milj. mk puolustushaarojen ja aselajien uusinta- ja täydennys-
1480: hankinnoista sekä 206 milj. mk indeksien ja valuuttakurssien muu-
1481: toksista aiheutuvista menoista. Puolustusmateriaalimenoihin eh-
1482: dotettava määräraha pienenee 558 milj. mk, mikä johtuu puolus-
1483: tuspoliittisen selonteon mukaisen puolustusvoimien
1484: rakennemuutoksen edellyttämästä hankintamenojen suhteellisen
1485: osuuden vähenemisestä ja toimintamenojen suhteellisen osuuden
1486: lisääntymisestä sekä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aihe-
1487: utuvien menojen vähenemisestä 244 milj. markalla.
1488: Uudisrakennuksiin ja perusparannuksiin ehdotetaan määräraho- Rakentaminen
1489: ja 190 milj. mk, jossa on vähennystä 53,5 milj. mk. Vähennys joh-
1490: tuu puolustusvoimien rakennemuutokseen liittyneestä valmiusyh-
1491: tymien toiminnan edellyttämän rakentamisen vähenemisestä. Ra-
1492: kentamisen pääpaino on kuitenkin edelleen valmiusyhtymien
1493: toiminnan edellyttämässä rakentamisessa.
1494: Muihin hallinnonalan menoihin ehdotetaan määrärahoja yhteen-
1495: sä 211 milj. mk. Ne muodostuvat pääosin suomalaisten rauhantur-
1496: vajoukkojen kalusto- ja hallintomenoista sekä puolustusministeri-
1497: ön toimintamenoista.
1498:
1499: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 31 221 milj. Valtiovarainministeriön
1500: mk, missä on lisäystä 1 585 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon hallinnonala
1501: verrattuna. (pääluokka 28)
1502: Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 15 343 Valtion eläkemenot
1503: milj. mk, missä on lisäystä 5 prosenttia. Eläkemenojen kasvu py-
1504: syy lähivuosina vakaana. Kasvua ovat hillinneet lukuisat 1990-lu-
1505: vulla tehdyt muutokset; muun muassa valtion liikelaitosten yhti-
1506: öittämiset, yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajan nosto alunperin
1507: 55 vuodesta 60 vuoteen sekä vuosina 1993-1995 toteutetut val-
1508: tion lisäeläke-etujen leikkaukset. Eläkemenoja tulee myös vähen-
1509: tämään vuonna 1999 aloitettu kunnan peruskoulun ja lukion sekä
1510: yksityisten oppilaitosten opettajien hitaasti tapahtuva siirtyminen
1511: ylläpitäjän mukaiseen eläkejärjestelmään. Näiden muutosten aihe-
1512: uttamat säästöt lisääntyvät koko ajan, mutta täysimääräisesti ne to-
1513: teutuvat pääsääntöisesti vasta kymmenien vuosien päästä.
1514: Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu Tulonsiirrot Ahvenan-
1515: yhteensä 995 milj. markaksi. Määrärahat lisääntyvät vuoden 2000 maalle
1516: varsinaiseen talousarvioon verrattuna 60 milj. markalla. Ahvenan-
1517: maan tasoitusmaksun suuruus määräytyy Ahvenanmaan itsehal-
1518: lintolain mukaan siten, että tasoitusmaksu on 0,45 % valtion tilin-
1519: päätöksen mukaisista tuloista lukuunottamatta uusia valtion laino-
1520:
1521: 2 209194L
1522: ja. Tasoitusmaksun määräraha lisääntyy valtion tulojen kasvun
1523: vuoksi. Verohyvityksen määräraha on edellisten vuosien toteumi-
1524: en perusteella arvioitu vuoden 2000 talousarvion määrärahaa suu-
1525: remmaksi.
1526: Arvonlisäveromenot Valtiovarainministeriön hallinnonalan momentilta maksetaan
1527: keskitetysti kaikkien hallinnonalojen tavaroiden ja palvelusten os-
1528: toon sisältyvä arvonlisävero. Arvonlisäveromenoihin arvioidaan
1529: tarvittavan 4 100 milj. mk, missä on lisäystä 400 milj. mk. Määrä-
1530: rahasta tie laitoksen, puolustusvoimien, ratahallintokeskuksen sekä
1531: yliopistojen ja korkeakoulujen arvioidaan käyttävän runsaat puolet
1532: eli 2 200 milj. mk.
1533: Maksut EU:lle Suomen maksuosuuksiin Euroopan Unionilie ehdotetaan 7 192
1534: milj. mk, missä on lisäystä 277 milj. mk. Lisäys johtuu lähinnä
1535: EU:n menojen lisääntymisestä ja Suomen maksujen perustana ole-
1536: vien bruttokansantulon ja arvonlisäveropohjan nopeasta kasvusta
1537: verrattuna muihin ED-maihin.
1538: Valtion vakuusrahasto Valtion vakuusrahastolle suoritettaviin korvauksiin ehdotetaan
1539: 400 milj. mk. Määrärahan tarve määräytyy rahaston velanhoito-
1540: kustannusten ja tulojen erotuksena. Tulojen määrä vaihtelee tuntu-
1541: vasti vuosittain, mistä syystä esimerkiksi vuonna 1999 korvausta
1542: ei tarvittu lainkaan. Vakuusrahaston tilannetta selostetaan tarkem-
1543: min luvussa 8.
1544: Euro-rahan käyttöönotto ja tietojärjestelmien uusiminen edellyt-
1545: tävät lisäresurssien kohdentamista verotuksen toimeenpanoon ja
1546: tulli toimeen.
1547:
1548: Opetusministeriön hallin- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 30 200 milj.
1549: nonala (pääluokka 29) mk, missä on lisäystä 2 277 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon
1550: verrattuna.
1551: Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodosta-
1552: vat määrärahat yliopistojen toimintaan, tieteen tukemiseen sekä
1553: valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen,
1554: yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, am-
1555: matilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, kirjasto-
1556: toimeen ja kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyöhön. Opetus- ja kult-
1557: tuuritoimen menot rahoittavat pääosin valtio ja kunnat. Tieteen
1558: sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen menoista 2 323 milj. mk
1559: rahoitetaan veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroista.
1560: Yliopistojen rahoitus Vaitio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintame-
1561: noista ja määrärahoista. Muiden rahoittajien kuten yritysten ja yh-
1562: teisöjen osuus on noin 9 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Yli-
1563: opistojen toimintamenoista noin 15 prosenttia katetaan maksulli-
1564: sen palvelutoiminnan tuloilla. Yliopistojen perusvoimavaroista 65
1565: prosenttia määräytyy laskennallisesti, tutkintomäärätavoitteiden ja
1566: -toteutumien perusteella. Suomen Akatemian tutkimusmäärära-
1567: hoissa otetaan huomioon osuus yliopistojen yleiskustannuksista.
1568: Talousarvioesitykseen sisältyy lisäksi valtion omaisuuden myyn-
1569: Y35
1570:
1571:
1572: nistä saatavien tulojen perusteella tehtäviä lisäpanostuksia yliopis-
1573: tojen perusvoimavaroihin, Suomen Akatemian rahoittamiin tutki-
1574: mushankkeisiin, korkeakoulujen alueelliseen kehittämiseen sekä
1575: koulutuksen ja kulttuurin sisältötuotantohankkeisiin. Hallitus an-
1576: taa hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti talousarvioesitykseen
1577: liittyvän esityksen korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun
1578: lain jatkamisesta.
1579: Muun opetuksen ja kulttuuritoimen rahoitus määräytyy pääosin Opetuksen ja kulttuurin
1580: laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa yksikköhinto- valtionosuudet
1581: jen ja suoritemäärien perusteella. Rahoituksesta vastaa valtio yh-
1582: dessä kuntien ja muiden toiminnan järjestäjien kanssa. Koulutusta
1583: ja kulttuuritoimintaa rahoitetaan lisäksi harkinnanvaraisin valtion-
1584: avustuksin. Kuntien ja valtion välinen kustannustenjako ja yksik-
1585: köhintojen jälkeenjääneisyys opetus- ja kulttuuritoimen valtion-
1586: osuuksissa oikaistaan asteittain vuosina 2001-2003. Yksikköhin-
1587: nat jäivät jälkeen toiminnan todellisista kustannuksista 1993-
1588: 1995 tehtyjen säästöpäätösten seurauksena. Rahoituksen perustee-
1589: na olevia yksikköhintoja korotetaan keskimäärin 5 prosentilla
1590: v. 2001, minkä lisäksi otetaan huomioon 1,2 prosentin suuruinen
1591: kustannustason muutos.
1592: Valtionosuuksiin aiheuttaa lisäyksiä esiopetusuudistuksen en-
1593: simmäinen kokonainen voimassaolovuosi ja oppilasmäärän lisäys
1594: esiopetuksen tullessa kuntien velvollisuudeksi syyslukukauden
1595: alussa. Oppilas- ja opiskelijamäärien kasvu sekä verotulojen pe-
1596: rusteella maksettavien tasauslisien kasvu lisäävät jonkin verran
1597: valtionosuuksia. Oppisopimuskoulutuksen peruskoulutukseen esi-
1598: tetty kuntaosuus 43 prosenttia puolestaan pienentää valtionosuuk-
1599: sia. Peruskoulun ja lukion opettajien eläkemaksuprosentin asteit-
1600: taista korotusta jatketaan vuonna 2001.
1601: Ammatilliseen lisäkoulutukseen ehdotetaan uutta laskennallista
1602: valtionosuusjärjestelmää nykyisen lääninhallitusten hankintajär-
1603: jestelmän tilalle. Laskennallisessa järjestelmässä valtionosuus
1604: myönnetään koulutuksen järjestäjille opiskelijatyövuosien ja yk-
1605: sikköhinnan tulona. Ammatillisen lisäkoulutuksen keskimääräi-
1606: nen yksikköhinta on 90 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen
1607: keskimääräisestä yksikköhinnasta.
1608: Opetusministeriö vastaa opintotukijärjestelmän ohjauksesta ja Opintotuki
1609: kehittämisestä. Opintolainojen valtiontakauksen, korkotuen, opin-
1610: torahojen, asumislisän, ateriatuen sekä lukioiden ja ammatillisten
1611: oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuen menot maksetaan
1612: opetusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Opintotuen toi-
1613: meenpanotehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. Opiskelijoiden asu-
1614: misen tukijärjestelmä on uudistettu vuoden 2000 aikana. Asumis-
1615: lisäuudistuksen ensimmäinen täysi vuosi lisää määrärahatarvetta.
1616: Valtion omistaman Oy Veikkaus Ab:n nettovoitto käytetään ko- Veikkauksen voittovaro-
1617: konaisuudessaan urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä tieteen, tai- jen käyttö
1618: teen ja nuorisokasvatustyön tukemiseen opetusministeriön hallin-
1619: nonalan määrärahoina. Tieteen menoista 43 prosenttia rahoitetaan
1620: veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, mu-
1621: seo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen
1622: (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 79 prosenttia
1623: myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkauksen voittovaroja ar-
1624: vioidaan kertyvän v. 2001 2,3 prosenttia enemmän kuin v. 2000.
1625: Voittovarojen ehdotetaan jakautuvan siten, että liikunnan tukemi-
1626: sen osuus on 20,3 prosenttia, nuorisonkasvatustyön 5,0 prosenttia,
1627: tieteen 19,5 prosenttia sekä taiteen ja kulttuurin 55,2 prosenttia.
1628:
1629: Maa- ja metsätalousmi- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 13 997 milj.
1630: nisteriön hallinnonala mk, missä on lisäystä 763 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon
1631: (pääluokka 30) verrattuna.
1632: Suomen maa- ja puutarhatalouteen sovelletaan EU:n yhteistä
1633: maatalouspolitiikkaa, jota maaseudun kehittämistoimenpiteet ja
1634: maatalouden rakennepolitiikka täydentävät. EU:n yhteistä kalas-
1635: tuspolitiikkaa sovelletaan kalatalousasioiden hoitoon ja EU :n
1636: eläinlääkintölainsäädäntöä eläinlääkintätoimeen. EU:n vesipoli-
1637: tiikka vaikuttaa Suomen vesitalousasioihin kasvavassa määrin.
1638: Vuonna 2001 menolisäykset aiheutuvat pääosin Agenda 2000 toi-
1639: meenpanosta.
1640: Maa- ja puutarhatalous Maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun kehittämisen määrä-
1641: sekä maaseutu rahat lisääntyvät 705 milj. markalla 11 891 milj. markkaan. Agen-
1642: da 2000 -uudistuksessa sovittu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan
1643: mukainen maataloustuotteiden hallinnollisten hintojen alentami-
1644: nen lisää EU :n kokonaan rahoittaman tulotuen tarvetta. Kansalli-
1645: sen tuen tarpeeseen vaikuttaa maataloustuotannon kannattavuuden
1646: ja viljelijöiden tulotason turvaaminen. EU:n osaksi rahoittama
1647: maaseudun kehittämistoiminta (ml. rakennerahastotoiminta)
1648: käynnistyy vuoden 2000 loppupuolella, minkäjohdosta maksatuk-
1649: seen tarvitaan v. 2001 edellisvuotta enemmän. EU:n maaseudun
1650: kehittämisasetuksen piiriin kuuluvan luonnonhaittakorvauksen ja
1651: maatalouden ympäristötuen toteutus jatkuu v. 2000 alkaneen uu-
1652: den ohjelman mukaisesti. Elintarvikkeiden kansallisen laatustrate-
1653: gian toteuttamista jatketaan.
1654: Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on
1655: budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, hoita-
1656: vat maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä aluetasolla ja vastaa-
1657: vat mm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukai-
1658: sesti.
1659: Metsätalous Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 hallitusohjelmaan sisältyvän
1660: Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta. Ottaen huomi-
1661: oon aikaisemmilta vuosilta vuodelle 2001 siirtyvät määrärahat ta-
1662: lousarvioesityksen määrärahat mahdollistavat osaltaan ohjelman
1663: toteuttamisen metsänhoito- ja metsänparannustöiden, metsäluon-
1664: non hoidon ja muiden metsätalouden edistäruistöiden osalta.
1665: Y37
1666:
1667:
1668: Elinkeinokalatalouden rakenneohjelman toteutusta jatketaan Kala-, riista- ja porotalous
1669: täysimääräisesti. Vapaa-ajankalatalouden toimenpiteistä laaditaan
1670: strategia. Riistataloudessa eläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
1671: vaamista laajennetaan koskemaan hylkeiden ammattikalastukselle
1672: aiheuttamia saalisvahinkoja. Määrärahoja vastaavasti peritään lu-
1673: pa- yms. maksuina 150 milj. mk.
1674: Vesivarojen käytössä ja hoidossa perustehtävien hoito ja toimen- Vesivarat
1675: piteiden tukeminen säilyvät lähes ennallaan. Voimavaroja suunna-
1676: taan tulvantorjuntavalmiuksien ylläpitoon ja parantamiseen sekä
1677: maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuollon edistämiseen.
1678:
1679: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 7 061 milj. Liikenne- ja viestintämi-
1680: mk, mikä on 301 milj. mk vähemmän kuin vuoden 2000 talousar- nisteriön hallinnonala
1681: viossa. (pääluokka 31)
1682: Määrärahan tasossa on otettu huomioon vuoden 2000 lisätalous-
1683: arviossa rahoitettujen neljän uuden tiehankkeen toteutuminen kes-
1684: keisiltä osin vuonna 2001 ja sen jälkeen. Merkittävin lisäys on
1685: 94,5 milj. markan lisäys Suomen kauppalaivaston kilpailuedelly-
1686: tysten parantamiseen.
1687: Hallinnonalan määrärahoista yli 80 prosenttia käytetään liiken- Liikenneinfrastruktuuri
1688: neväyliin: tieverkkoon 3 978 milj. mk, vesiväyliin 193 milj. mk ja
1689: rataverkkoon 1 671 milj. mk. Lisäksi nettobudjetoidulla meren-
1690: kulkulaitoksella on käytössään 681 milj. markan ja ratahallinto-
1691: keskuksella 412 milj. markan tulorahoitukset. Ilmaliikenteen inf-
1692: rastruktuurista vastaava Ilmailulaitos toimii valtion liikelaitoksena
1693: tulorahoituksellaan.
1694: Tielaitos jakautuu vuoden 2001 alusta lukien Tiehallinnoksi ja
1695: Tieliikelaitokseksi, joiden toiminta tehostuu neljän vuoden siirty-
1696: mäajan kuluessa ja samalla tieverkon rahoituksen kohdentuvuus
1697: paranee. Liittymien parantamisen ja joukkoliikenteen edistämisen
1698: ohjelman toteuttaminen alkaa ja yksi uusi tiehanke aloitetaan. Eri
1699: liikennemuotoja koskeva liikenneturvallisuusohjelma uusitaan.
1700: Radanpidossa tasoristeysten poistamista nopeutetaan ja yksi
1701: uusi radan päällysrakenteen uusimishanke aloitetaan. Automaatti-
1702: sen kulunvalvonnan ohjelman viimeinen vaihe aloitetaan ja
1703: v. 2005 henkilöliikenteen rataverkko on kokonaan kulunvalvon-
1704: nan piirissä.
1705: Merenkulkulaitoksen liikelaitostamisen edellytyksiä selvitetään
1706: ja ratkaisut tehdään vuoden 2001 aikana.
1707: Viestintämarkkinoiden ohjauksessa käytetään lähinnä lainsää- Viestintä
1708: däntötoimia, lupien myöntämistä, valvontaa ja muita hallinnollisia
1709: menetelmiä. Telehallintokeskus toimii nettobudjetoituna virastona
1710: noin 150 milj. markan tuloillaan.
1711: Talousarvioesityksessä tuetaan liikenneinfrastruktuurin ylläpi- Hallinnonalan tuet
1712: toa, liikenteen toimivuutta ja joukkoviestintää yhteensä 896 milj.
1713: markalla. Merenkulun tukiin ehdotetaan yhteensä 266,6 milj. mk,
1714: jossa on tuen lisäystä ulkomaan liikenteen kauppa-alusluetteloon
1715: sisältyvien alusten miehistön eläke- ja vakuutusmaksuihin 94,5
1716: milj. mk. Yksityiskenttien valtionavustus on 3,5 milj. mk, missä
1717: on toiminnan supistumisen johdosta vähennystä 1,5 milj. mk.
1718: Joukkoliikenteen rahoitukseen ehdotetaan 468 milj. mk, missä on
1719: vähennystä 3,7 milj. mk lähinnä Merenkurkun liikenteen tukea
1720: koskevan Suomen ja Ruotsin välisen sopimuksen päättymisen joh-
1721: dosta. Hallitus jatkaa ohjelmansa mukaisesti Merenkurkun liiken-
1722: teen jatkamiseen tähtääviä pyrkimyksiä. Yksityisteiden valtion-
1723: apuun ehdotetaan 43 milj. mk, jossa on lisäystä 2 milj. mk. Muihin
1724: tukiin ei ehdoteta muutoksia.
1725:
1726: Kauppa- ja teollisuusmi- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 5 184 milj.
1727: nisteriön hallinnonala mk, missä on lisäystä 375 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon
1728: (pääluokka 32) verrattuna.
1729: Elinkeinopolitiikassa keskitytään markkinoiden toimivuuden
1730: parantamiseen, kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehosta-
1731: viin toimenpiteisiin sekä säädösympäristön keventämiseen. Kes-
1732: keisiä elinkeinopolitiikkaan liittyviä rahoitusmuotoja ovat tekno-
1733: logian kehittämiskeskuksen myöntämät avustukset ja lainat, EU:n
1734: rakennerahasto-ohjelmien avustukset ja Finnvera Oyj:n korkotu-
1735: kilainat Valtionyhtiöiden omistusjärjestelyissä noudatetaan val-
1736: tioneuvoston hyväksymiä menettelytapoja, jotka koskevat valtion-
1737: yhtiöiden ja soveltaen valtion osakkuusyhtiöiden omistus- ja toi-
1738: mialajärjestelyitä. Valtion omistajapolitiikan periaatteita
1739: käsitellään tarkemmin luvussa 7 .1.
1740: Teknologiapolitiikka Hallitusohjelman mukaisesti teknologiapolitiikassa kiinnitetään
1741: kasvavaa huomiota tuotteistamiseen, tuotteiden kaupallistamiseen
1742: sekä kansainvälistymiseen. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa ko-
1743: rostuu alueellisen osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen.
1744: Teknologiapolitiikan tulosalueen määrärahoihin ehdotetaan 169
1745: milj. markan lisäystä. Teknologian kehittämiskeskuksen myöntä-
1746: misvaltuuksien kokonaismääräksi ehdotetaan 2 180 milj. mk, jos-
1747: sa on lisäystä 30 milj. mk. T & K-rahoituksen kokonaisuutta käsi-
1748: tellään luvussa 5.4.
1749: Yrittäjyyspolitiikka Yrittäjyyspolitiikassa korostuu yritysten toimintaympäristön ke-
1750: hittäminen, yritysten kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien hank-
1751: keiden edistäminen sekä yrityksiin kohdistuvien hallinnollisten
1752: menettelyjen kehittäminen. Yritysten toimintaedellytysten paran-
1753: taminen on yritystukien suuntaamisen keskeinen lähtökohta. Tu-
1754: kia kohdeunetaan erityisesti aineettorniin investointeihin, niiden
1755: vastikkeellisuutta lisätään ja tukiohjelmia koskevia toiminta- ja
1756: toimialarajoituksia poistetaan. Myös tukiohjelmien seurantaa ja
1757: valvontaa tehostetaan. Välillisessä yritystuissa pyritään itsekan-
1758: nattavuuteen ja läpinäkyvyyteen.
1759: Energiapolitiikka Energiapolitiikassa päämääränä on taloudellisia ohjauskeinoja
1760: ja markkinatalouden mekanismeja käyttäen luoda talous- ja työlli-
1761: syyspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus on tur-
1762: vattu, sen hinta on kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt
1763: Suomen kansainväliset sitoumukset täyttäviä. Energiatuen myön-
1764: tämisvaltuudeksi ehdotetaan 86 milj. mk.
1765: Tuleva kansallinen ilmasto-ohjelma tähtää Kiotossa sovittujen Ilmastoasiat korostuvat
1766: kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteiden täyttämiseen. Ohjel- energiataloudessa
1767: man valmistelua ohjaa kauppa- ja teollisuusministerin johtama
1768: Kioto-ministerityöryhmä joka selvittää Kiotossa sovittujen meka-
1769: nismien käyttöä osana kansallista kasvihuonekaasupäästöjen vä-
1770: hentämistä.
1771:
1772: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 44 694 milj. Sosiaali- ja terveysminis-
1773: mk, missä on lisäystä 1 204 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon teriön hallinnonala
1774: verrattuna. (pääluokka 33)
1775: Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat
1776: sekä vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestel-
1777: mittäin niin että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin
1778: rahoitetaan ennen kaikkea ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentu-
1779: loturvajärjestelmissä valtio vastaa eläke- ja työttömyysturvan pe-
1780: rusturvasta kokonaisuudessaan. Lisäksi valtio takaa kansaneläke-,
1781: sairausvakuutus- ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittä-
1782: vyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
1783: sekä viimesijaisen toimeentuloturvan järjestämisestä, mutta valtio
1784: osallistuu niiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta.
1785: Kaikista vuoden 2001 sosiaalimenoista sosiaali- ja terveysministe-
1786: riön hallinnonalan momenteilla on runsas viidennes.
1787: Toimeentuloturvajärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan sa- Sosiaalivakuutusmaksut
1788: mana. Työnantajien pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteis-
1789: määrä alenee jonkin verran. Vuonna 2001 työnantajan sairausva-
1790: kuutusmaksu- ja kansaneläkemaksu säilyvät vuoden 2000 tasolla.
1791: Yksityisen sektorin työnantajan, kunnan ja kuntayhtymän sekä
1792: kunnallisten liikelaitosten ja kirkon sairausvakuutusmaksu on 1,60
1793: prosenttia palkoista. Valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan
1794: maakunnan työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,85 prosenttia
1795: palkoista. Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksu on 2,00, 4,00
1796: tai 4,90 prosenttia palkoista riippuen poistojen määrästä ja suh-
1797: teesta maksettaviin palkkoihin. Valtion ja sen laitosten sekä Ahve-
1798: nanmaan maakunnan kansaneläkemaksu on 3,95 prosenttia pal-
1799: koista. Muiden julkisen sektorin työnantajien kansaneläkemaksu
1800: on 3,15 prosenttia palkoista. Yksityisen sektorin työeläkemaksu-
1801: jen arvioidaan keskimäärin säilyvän vuoden 2000 tasolla huoli-
1802: matta ns. perusmaksun noususta kun vuoteen 1994 liittyvän vas-
1803: tuuvajauksen takaisinmaksu päättyy. Työnantajan työttömyysva-
1804: kuutusmaksun arvioidaan alenevan 0,8 prosenttiin palkkasumman
1805: viiden ensimmäisen miljoonan osalta ja muilta osin 3,1 prosent-
1806: tiin.
1807: Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on 1,50 penniä äyriltä ja elä-
1808: ketulosta perittävä ylimääräinen maksu on 1,40 eli 0,3 penniä
1809: alempi kuin vuonna 2000. Työntekijän työeläkemaksun arvioi-
1810: daan olevan 4, 7 prosenttia palkasta ja palkansaajan työttömyysva-
1811: kuutusmaksun 0,7 prosenttia palkasta.
1812: Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa
1813: TEL työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, nousee 21 ,3
1814: prosenttiin.
1815: Hammashuolto Sairausvakuutuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ham-
1816: mashuollon korvauksiin oikeutettujen piiri laajenee entistä van-
1817: hempiin ikäluokkiin. Uudistus rahoitettaisiin osin sairausvakuu-
1818: tusjärjestelmän puitteissa omavastuita korottamalla.
1819: Kansaneläkkeet Pienituloisimpien eläkkeensaajien aseman parantamiseksi täy-
1820: den kansaneläkkeen määrään ehdotetaan tehtäväksi 50 markan ta-
1821: sokorotus 1.6.2001 alkaen.
1822: Sosiaaliturvarahastot Kansaneläke- ja sairausvakuutuksen rahoittamiseksi ohjataan ar-
1823: vonlisäveron tuotosta yhteensä 2 400 milj. mk sosiaaliturvarahas-
1824: toille. Rahastojen minimitason säilyttäminen edellyttää lisäksi val-
1825: tion takuusuorituksia yhteensä arviolta 2 902 milj. markan edestä.
1826: Liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien ns. täyskustannus-
1827: vastuun mukaista maksua jatketaan vielä vuoden 2001 osalta yksi-
1828: vuotisella lainsäädännöllä ja sen tuotto 307 milj. mk. ohjataan sai-
1829: rausvakuutusrahastoon. Järjestelmiltä perittävä maksu vastaa kes-
1830: kimäärin yhden vuoden vahingoittuneiden hoidosta julkiselle ter-
1831: veydenhoitojärjestelmälle aiheutuneita kustannuksia.
1832: Ehkäisevä toiminta Toimeentuloturvaa kehitetään siten, että se suosii ennaltaehkäi-
1833: seviä toimenpiteitä, työelämässä jaksamista sekä ehkäisee syrjäy-
1834: tymistä ja köyhyyttä ja edistää paluuta itsenäiseen selviytymiseen.
1835: Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusta jatketaan ja rintamaveteraanien
1836: sekä sotainvalidien puolisoiden kuntoutusta kehitetään edelleen.
1837: Aikuiskoulutustuki Työntekijöiden omaehtoisen koulutuksen tukemiseksi hallitus
1838: antaa esityksen aikuiskoulutustuesta. Aikuiskoulutustukea aletaan
1839: maksaa 1.8.200 llukien. Oikeus tukeen kertyy työskentelyn kautta
1840: ja se vastaa tasoltaan noin 80% työttömyyspäivärahasta. Voi-
1841: maantulovaiheessa tuen piiriin pääsevät ne, joilla on takanaan ai-
1842: nakin 10 vuoden työhistoria.
1843: Valtionosuudet Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten rahoi-
1844: tuksesta vastaavat kunnat ja valtio laskennallisen valtionosuusjär-
1845: jestelmän puitteissa. Laskennallisella valtionosuudella katetaan
1846: käyttökustannuksista keskimäärin 24,2 %. Kuntien ja valtion väli-
1847: sen kustannustenjaon tarkistuksen perusteella todettu jälkeenjää-
1848: neisyys valtionosuuksissa oikaistaan asteittain vuosina 2001-
1849: 2003 siten, että v. 2001 toteutetaan tarkistustarpeesta puolet jalo-
1850: put tasasuuruisesti vuosina 2002-2003. Lisäksi valtionosuuksiin
1851: tehdään 1,2 prosentin kustannustasotarkistus.
1852: Valtionosuuksia kasvattaa lisävarojen ohjaaminen mielenterve-
1853: yspalveluiden tukemiseen. Samalla ohjeistusta tarkistetaan. Tä-
1854: män lisäksi valtionosuuksiin aiheuttaa lisäyksiä myös hammas-
1855: huollon laajentaminen uusiin ikäluokkiin.
1856: y 41
1857:
1858:
1859: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä
1860: kiinnitetään erityistä huomiota mielenterveystyön tukemiseen,
1861: ikääntyvän väestön tarvitsemien palveluiden järjestämiseen, lasten
1862: ja nuorten palveluiden parantamiseen sekä sosiaalityön ja avopal-
1863: veluiden kehittämiseen.
1864: Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisemiseksi tiivistetään
1865: työvoimaviranomaisten ja kuntien sosiaalitoimen yhteistyötä.
1866: Kuntien kuntouttavaa työtoimintaa tuetaan 1.9.2001 alkaen mak-
1867: samalla kunnille sekä suoraa tukea että tukea valtionosuusjärjes-
1868: telmän kautta. Osana toimenpiteitä toteutetaan 1.1.200I lukien
1869: kansaneläkelaitoksen varhennetun koulutus- ja työllistämiskun-
1870: toutuksen kolmivuotinen kokeilu. Köyhyyden ja syrjäytymisen
1871: ehkäisyyn ja aktiivisen sosiaalipolitiikan toimintapakettiin suun-
1872: nataan yhteensä noin 109 milj. mk, josta sosiaali- ja terveysminis-
1873: teriön hallinnonalalla 42 milj. mk vuonna 2001.
1874:
1875: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä II 36I milj. Työministeriön hallin-
1876: mk, missä on 45 milj. mk lisäystä vuoden 2000 talousarvioon ver- nonala (pääluokka 34)
1877: rattuna.
1878: Hallituksen tavoitteena on nostaa työssä olevien työikäisten
1879: osuus työikäisestä I5-64-vuotiaasta väestöstä (työllisyysaste)
1880: kohti 70 prosenttia ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä pitkällä
1881: aika-välillä 2-3 vuodella. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää,
1882: että työmarkkinat toimivat hyvin ja että rakenteellisen työttömyy-
1883: den ongelmia pystytään lievittämään. Työhallinnon toiminnalla on
1884: keskeinen rooli työmarkkinoiden toimivuuden parantamisessa ja
1885: työvoiman saatavuuden turvaamisessa.
1886: Työvoimapolitiikan tavoitteena on auttaa työttömiä työnhakijoi- Työvoimapalvelut
1887: ta työllistymään ensisijassa avoimille työmarkkinoille. Vuoden
1888: I998 talousarviossa käynnistetty työvoimapoliittisen järjestelmän
1889: kokonaisuudistus on saatettu voimaan täysimääräisesti. Työmark-
1890: kinoiden toimivuuden parantamiseksi työvoimatoimistojen palve-
1891: lujen laatua yhdenmukaistetaan ja työvoimapolitiikan toimenpitei-
1892: den vaikuttavuutta parannetaan kohdistamalla tehostettuja palve-
1893: lutoimenpiteitä ja työvoimakoulutusta työttömyyden alkuvaihee-
1894: seen. Kullekin työnhakijalle parhaiten soveltuvien toimenpiteiden
1895: valintaan kiinnitetään lisää huomiota.
1896: Vuonna 2001 työvoimahallinnolla on I75 työvoimatoimistoa ja
1897: I 08 erillistä sivutoimistoa tai palvelupistettä, joissa työskentelee
1898: yhteensä 2 507 asiakaspalveluvirkailijaa. Työvoimatoimistot ovat
1899: työvoima- ja elinkeinokeskusten alaisia paikallishallinnon toimi-
1900: elimiä. TE-keskukset ohjaavat työvoimapolitiikan toimeenpanoa
1901: alueensa työvoimatoimistoissa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten
1902: hallintoa kehitetään edelleen yhteistyössä kauppa- ja teollisuusmi-
1903: nisteriön, maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön kes-
1904: ken. Keskusten toimintamääräraha jaetaan eri kohteisiin ja alueit-
1905: y 42
1906:
1907:
1908: tain näiden ministeriöiden yhteisesti hyväksymän suunnitelman
1909: perusteella.
1910: Työvoimapolitiikan Pääasiassa työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoi-
1911: mitoitus menpiteiden piirissä arvioidaan olevan noin 93 500 henkilöä, mikä
1912: on noin 32 prosenttia suhteutettuna työttömien määrään. Parantu-
1913: nut työllisyys ja avoimen työttömyyden laskeva kehitys pienentä-
1914: vät aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrää ja määrä-
1915: rahojen tarvetta. Työmarkkinatuen käyttöä aktiivisiin toimenpitei-
1916: siin lisätään.
1917: Kotipaikkakunnalta oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle ta-
1918: pahtuvaa työssäkäyntiä on tarkoitus ryhtyä tukemaan harkinnan-
1919: varaisella matka-avustuksella. Tavoitteena on parantaa työmarkki-
1920: noiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta sekä lisätä työmark-
1921: kinatuella olevien mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä myös oman
1922: työssäkäyntialueen ulkopuolelta.
1923: Aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja kohdeunetaan aiempaa
1924: enemmän ikääntyviin työttömiin. Osana hallituksen toimia eläk-
1925: keelle siirtymisen myöhentämiseksi vuonna 2000 ja sen jälkeen
1926: työttömiksi jäävät 55-59-vuotiaat pyritään aktiivisesti työllistä-
1927: mään normaaleille työmarkkinoille, tarvittaessa koulutus- ja kun-
1928: toutustoimenpiteiden avulla. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumisek-
1929: si ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto
1930: suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toi-
1931: menpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä.
1932: Pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea saaville ja toi-
1933: meentulotuen pitkäaikaisasiakkaille ryhdytään tarjoamaan viime-
1934: sijaisena toimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa. Työhallinto ja
1935: kuntien sosiaalitoimi yhteistyössä osoittavat asiakkaat kuntien jär-
1936: jestämään toimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on
1937: syrjäytymisen ehkäiseminen sekä edellytysten luominen sille, että
1938: henkilö voi osallistua työhallinnon aktiivitoimenpiteisiin ja työl-
1939: listyä avoimilla työmarkkinoilla.
1940: Kansallista työelämän kehittämisohjelmaa ja tuottavuusohjel-
1941: maa sekä työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelmaa jat-
1942: ketaan ja ohjelmaresursseja vahvistetaan edelleen v. 2001.
1943: Maahanmuutto Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paluumuuttajien vastaan-
1944: oton määrärahat supistuvat uuden ulkomaalaislain mahdollista-
1945: man aiempaa nopearuman turvapaikkahakemuskäsittelyn seurauk-
1946: sena. Pakolaiskiintiöksi vuodelle 2001 ehdotetaan 750 henkilöä.
1947:
1948: Ympäristöministeriön Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3 639 milj.
1949: hallinnonala mk, mikä on 117 milj. mk vähemmän kuin vuoden 2000 talousar-
1950: (pääluokka 35) viossa.
1951: Talousarviorahoituksesta kaksi kolmasosaa käytetään yleiseen
1952: asumistukeen ja yksi kolmasosa ympäristötehtäviin. Ympäristö-
1953: tehtäviin ehdotetusta 1 108 milj. markasta yli puolet kohdistuu
1954: ympäristöhallinnon toimintamenoihin ja runsas viidennes luon-
1955: nonsuojelualueiden toteuttamiseen ja hoitoon. Lisäksi Metsähalli-
1956: tus käyttää luonnonsuojelualueiden hankintaan 90 milj. mk sekä
1957: myös valtion maa- ja vesiomaisuutta vaihtomaina.
1958: Vesistöjen kuormitusta vähennetään ja Itämeren tilaa paranne- Ympäristönsuojelu
1959: taan lähialueyhteistyöllä sekä edistämällä EU- ja kotimaisella ra-
1960: hoituksella vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia
1961: sekä ympäristönsuojelua. Luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000
1962: verkostoa toteutetaan vuonna 1996 päätetyn rahoitusohjelman mu-
1963: kaisesti ja hyödyntäen ED-rahoitusta. Vanhojen metsien suojelun
1964: haittojen kompensoimisessa jatketaan valtioneuvoston vuosille
1965: 1997-2006 päättämää rahoitusohjelmaa. Sen mukaan rahoituk-
1966: seen varataan näinä vuosina yhteensä 386,4 milj. mk, josta vuoden
1967: 2001 talousarvioon ehdotetaan eri hallinnonaloille yhteensä 44,5
1968: milj. mk.
1969: Asumistuen määräraha on vähentynyt suunnitellusti, kun muut Asuminen
1970: opiskelijat kuin lapsiperheet ja omistusasunnoissa asuvat ovat siir-
1971: tyneet asteittain opintotuen asumislisän piiriin, ja kun myös työt-
1972: tömyys on supistunut.
1973: Talousarvion ulkopuolisen Valtion asuntorahaston varoja, arvi-
1974: oidaan käytettävän noin 81/z mrd. mk asuntolainojen sekä asunto-
1975: toimen korkotukien, avustusten ja muiden menojen maksamiseen.
1976: Vapaarahoitteisen tuotannon suuri kysyntä ja kannattavuus sekä
1977: rakennusalan voimavarojen korkea käyttöaste on hidastanut val-
1978: tion tukeman tuotannon käynnistymistä huolimatta aravalainaeh-
1979: tojen huojentamisesta ja aravatuotannon kustannusnoususta 9 pro-
1980: sentiksi. Arava- ja korkotukilainavaltuuksiin ehdotetaan 6,25 mrd.
1981: mk. Valtion tukema asuntotuotanto suunnataan alueille, joilla ky-
1982: syntä on suurinta.
1983: Y44
1984: , , ,yu~ISP~U,STE,t;.UT
1985:
1986:
1987:
1988:
1989: Taulukko 11. Menot taloudellisen laadun mukaan 1)
1990:
1991: V. 1999 v.2000 v. 2001 Muutos 2000-2001
1992: tilinpäätös talousarvio esitys
1993: Tunnus Menolaji milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk %
1994:
1995:
1996: 01-03 Palkkaukset 2 ) 650 284 243 - 41 - 14
1997: 04-07 Eläkkeet 13 877 14 488 15 149 661 5
1998: 16-18 Puolustusvoimien kaluston hankkimi-
1999: nen 3 470 3 720 3 162 - 558 - 15
2000: 21-27 Toimintamenot 32599 33 319 34992 1 673 5
2001: 08-15, 19-29 Muut kulutusmenot 8 135 7 575 7 674 99 1
2002: 01-29 Kulutusmenot 58730 59 386 61220 1834 3
2003: 30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille
2004: ym. 29 462 30 801 32 890 2 089 7
2005: 40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 13 206 14278 15 127 849 6
2006: 50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyö-
2007: dyllisille yhteisöille 35 584 36200 35 873 -327 -1
2008: 60 Siirrot talousarvion ulkopuolisille val-
2009: tion rahastoille ja kansaneläkelaitok-
2010: selle 7 288 8 013 8 869 856 11
2011: 61-62 Siirrot EU:n rakennerahastoista ja vas-
2012: taavat valtion rahoitusosuudet 3) 2625 2 192 3 305 1 113 51
2013: 63-65 Muut siirrot kotimaahan 2 061 2 379 2 297 - 82 -3
2014: 66-69 Siirrot ulkomaille 8 818 9 401 9 926 524 6
2015: 30-69 Siirtomenot 99044 103 265 108 286 5022 5
2016: 70-73 Kaluston hankinta 236 510 413 -97 - 19
2017: 74-76 Talonrakennukset 439 428 308 - 119 -28
2018: 77-79 Maa- ja vesirakennukset 1 722 l 683 l 236 -447 -27
2019: 70-79 Reaalisijoitukset 2 396 2 620 1 957 -664 -25
2020: 80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 964 391 429 38 10
2021: 87 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 296 270 295 25 9
2022: 88-89 Muut finanssisijoitukset 869 14 29 14 100
2023: 80-89 Lainat ja muut finanssisi-
2024: joitukset 2 130 675 753 77 11
2025: 70-89 Sijoitusmenot 4525 3 296 2709 -587 -18
2026: 90-92 Valtionvelan korot 28 575 26 670 24384 -2 286 -9
2027: 93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velan-
2028: hallinta 20738 6 955 12 568 5 613 81
2029: 95-99 Muut ja erittelemättömät menot 101 5 5
2030: 90-99 Muutmenot 49414 33 629 36957 3327 10
2031: Menot yhteensä 211713 199 575 209172 9596 5
2032: 1)
2033: Kukin momentti on talousarvioesityksessä varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotun-
2034: nusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta
2035: arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
2036: 2)
2037: Sisältää vain näillä momenttinumerotunnuksilla olevat palkkausmäärärahat, muut sisältyvät toimintamenoihin.
2038: 3)
2039: Momentti 30.41.62 sisältää sekä rakennerahaston maksuosuuden että valtion osuuden. Lisäksi momenteille 31.24.21,
2040: 31.30.21 ja 31.40.21 on budjetoitu valtion rahoitusosuutta yhteensä 41,5 milj. mk.
2041: y 45
2042:
2043:
2044: Määrärahamomenteille sisältyy talousarviolain 10 pykälässä tar- 5.2 Valtuudet
2045: koitettuja uusia, v. 2001 käytettäviäsopimuksenteko-ja myöntä-
2046: misvaltuuksia yhteensä 16 638 milj. markan arvosta. Määrärahat
2047: valtuuksista aiheutuviin maksatuksiin otetaan tulevien vuosien ta-
2048: lousarvioihin. Aiemmin myönnetyistä valtuuksista arvioidaan ai-
2049: heutuvan menoja vuodesta 2002 alkaen yhteensä 30 317 milj. mk.
2050: Valtuuksista aiheutuvat menot valtuustyypeittäin ilmenevät seu-
2051: raavasta taulukosta.
2052:
2053: Taulukko 12. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. mk (ml. rahastot)
2054: 2002 2003 2004 2005-
2055:
2056: Vuonna 2001 myönnettävistä valtuuksista aiheutuvat menot:
2057: 1. Tilausvaltuudet 837 483 476 364
2058: 2. Talomakennusvaltuudet 69 30 3
2059: 3. Muut rakentamisvaltuudet 1 935 750 440 200
2060: 4. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 158 40 37 133
2061: 5. Avustusten myöntämisvaltuudet 1 231 550 437 7
2062: 6. Lainojen myöntämisvaltuudet 2 370 144 32
2063: 7. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 450 471 450 299
2064: 8. Korkotukilainavaltuudet 113 136 151 217
2065: 9. EU -hankkeiden myöntämisvaltuudet 1 522 925 21 20
2066: 10. Muut valtuudet 537 300 180 120
2067: Yhteensä 9 222 3 829 2227 1 360
2068:
2069: Aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot:
2070: 1. Tilausvaltuudet 2 535 1 942 1 545 1 402
2071: 2. Talomakennusvaltuudet 49 41
2072: 3. Muut rakentamisvaltuudet 439 507 260 1 022
2073: 4. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 370 273 224 342
2074: 5. Avustusten myöntämisvaltuudet 2 792 2172 1 915 190
2075: 6. Lainojen myöntämisvaltuudet 318 32 6
2076: 7. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 1 116 914 658 2 017
2077: 8. Korkotukilainavaltuudet 923 848 712 2986
2078: 9. EU -hankkeiden myöntämisvaltuudet 1020 86
2079: 10. Muut valtuudet 365 164 130 2
2080: Yhteensä 9927 6979 5 450 7 961
2081: Menot yhteensä 19 149 10 808 7 677 9 321
2082: y 46
2083: YLEISPEROSTELU:f
2084:
2085: 5.3 Alueellinen kehittä- Alueellista kehittämistyötä suunnataan sekä kansallisilla että
2086: minen ja rakennerahastot EU:n kanssa toteutettavilla alueellisilla ohjelmilla. Kansallinen
2087: ohjelmatyö on maakunnan liittojen ja valtion viranomaisten näke-
2088: myksistä rakentuva kokonaisuus, johon EU:n alueelliset ohjelmat
2089: on sovitettu. Hallitus edistää alueiden omaehtoista kehitystä niiden
2090: vahvuuksiin tukeutuen.
2091: Hallitusohjelman mukaan tasapainoisen alueellisen kehittämi-
2092: sen lähtökohta on aluetalooksien vahvistaminen parantamalla kas-
2093: vua ja työllisyyttä koko maassa. Hallitus pyrkii talouspolitiikas-
2094: saan edistämään eri väestöryhmien ja maan eri alueiden välistä
2095: tasa-arvoa. Se kiinnittää erityistä huomiota köyhyyden ja syrjäyty-
2096: misen torjumiseen, alueellisesti tasapainoiseen väestörakentee-
2097: seen sekä osaamisen vahvistamiseen alueilla. Peruspalvelujen riit-
2098: tävä saatavuus ja taso turvataan maan kaikissa osissa. Eri politii-
2099: kan lohkoilla varmistetaan yhteiskunnassa alueellinen tasapaino.
2100: Hallituksen säädösvalmistelussa arvioidaan aluepoliittiset vaiku-
2101: tukset.
2102: Osaaruiskeskukset ja kau- Osaaruiskeskukset ovat keskeinen osa alueellista innovaatiojär-
2103: punkipolitiikka jestelmää. 14 alueellista osaaruiskeskusta ja kaksi valtakunnallista
2104: verkosto-osaaruiskeskusta toteuttavat osaamiskeskusohjelmaa
2105: vuosina 1999-2006. Osaamiskeskusohjelmaan ehdotetaan yh-
2106: teensä 30 milj. markan rahoitusta, josta 15 milj. mk on tarkoitus ra-
2107: hoittaa työministeriön, opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuus-
2108: ministeriön pääluokista ja Maatilatalouden kehittämisrahastosta.
2109: Kaupunkipolitiikalla tuetaan aluekeskusten kehittämistä. Kes-
2110: keinen tavoite on muuttoliikkeen tasapainottaminen ja koko maan
2111: kattavan, paljolti pienistä ja keskisuurista kaupungeista koostuvan,
2112: elinvoimaisten aluekeskusten verkoston luominen. Kaupunkipoli-
2113: tiikan yhteistyöryhmä käynnisti vuosina 1997 ja 1998 kaikkiaan
2114: 27 kaupunkiohjelmien laadinnan 22 aluekeskuksessa. Niistä saatu-
2115: jen hyvien kokemusten perusteella ohjelmamenettelyä laajenne-
2116: taan ja siitä kehitetään menettelytapa, jolla vahvistetaan aluekes-
2117: kusten kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta suuntaamaila valtion eri
2118: hallinnonalojen määrärahoja valtioneuvoston kaupunkipoliittisten
2119: linjausten mukaisesti.
2120: TE-keskukset alueiden Alueelliset työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE) tukevat maa-
2121: kehittäjinä kuntien kehittymistä sekä yritysten ja väestön hyvinvointia edistä-
2122: mällä yrittäjyyttä ja yritystoimintaa sekä työvoiman, työmarkki-
2123: noiden ja maaseudun kehittymistä. Lisäksi alueellista kehitystä
2124: vahvistetaan Finnveran ja sen alueverkoston avulla.
2125: Rakennerahastorahoitus Suomessa toimii neljä rakennerahastoa, jotka ovat Euroopan
2126: aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Eu-
2127: roopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto
2128: (EMOTR-0) ja kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline (KOR).
2129: Rahastoista myönnettävä tuki on pääosin avustusmuotoista. Ra-
2130: hoituksen saaminen rakennerahastoista edellyttää kansallista osa-
2131: y 47
2132: Yt.EISPIERUSTI!Lt.IT
2133:
2134:
2135: rahoitusta. Suomessa vuosina 2000-2006 toteutettavat tavoiteoh-
2136: jelmat ovat:
2137: - tavoite 1: heikoimmin kehittyneet alueet
2138: - tavoite 2: elinkeinoelämän rakennemuutosalueet ja maaseu-
2139: tualueet
2140: -tavoite 3: inhimilliset voimavarat (horisontaalinen ohjelma)
2141: - yhteisöaloitteet Interreg III, Leader+, Equal, Urban.
2142: Sisäasiainministeriö, työministeriö ja maa- ja metsätalousminis-
2143: teriö toimivat rakennerahastojen maksuviranomaisina. Ohjelmien
2144: toimeenpanoon osallistuvat edellisten lisäksi myös opetusministe-
2145: riö, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministe-
2146: riö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö.
2147:
2148: Rakennerahasto Tavoiteohjelma Maksuviranomainen
2149:
2150: EAKR 1, 2, Interreg III ja Urban sisäasiainministeriö
2151: ESR l ,2,3 ja Equal työministeriö
2152: EMOTR-0 1 ja Leader+ maa- ja metsätalousministeriö
2153: KOR 1 ja tavoite 1-alueen ulkopuolinen maa- ja metsätalousministeriö
2154: horisontaalinen kalatalousohjelma
2155:
2156: Sekä tavoite- että yhteisöaloiteohjelmien toimeenpano perustuu
2157: valtioneuvoston esittämiin ja komission hyväksymiin ohjelma-
2158: asiakirjoihin. Komissio hyväksyi tavoite 1 -ohjelmat 31.3.2000 ja
2159: tavoite 2 -ohjelmat 30.6.2000. Yhteisöaloiteohjelmat hyväksytään
2160: vuosien 2000-2001 aikana. Ahvenanmaalla toteutettavat tavoite
2161: 2 ja 3 -ohjelmat eivät sisälly valtion talousarvioon.
2162: Tavoite 1 -alueen väestöosuus koko väestöstä on 20,85 %ja ta-
2163: voite 2 -alueen 30,58 %. Siirtymäkauden alueiden, jotka vanhalla
2164: ohjelmakaudella kuuluivat joko tavoite 2 tai tavoite 5b -alueisiin
2165: mutta jotka eivät kuulu uuteen tavoite 2 -alueeseen, väestöosuus
2166: on 9,6 %.
2167: Laki ja asetus rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallin-
2168: noinnista astuivat voimaan vuoden 2000 alussa. Laissa ja asetuk-
2169: sessa määritellään Suomessa noudatettava rakennerahastojen hal-
2170: lintomalli ja hallinto- ja maksuviranomaisten tehtävät.
2171: Talousarviovalmistelussa on käytetty maakunnan yhteistyöasia-
2172: kirjoja. Budjetoitavat määrärahat perustuvat ohjelma-asiakirjojen
2173: rahoitustaulukoihin. EU:n rakennerahastoista saatavat tavoiteoh-
2174: jelmien rahoittamiseen tarkoitetut tulot budjetoidaan Suomen val-
2175: tion talousarvioon bruttoperiaatteen mukaisesti maksuviranomai-
2176: sen tuloiksi ja menoiksi. Kunkin rakennerahaston rahoittamiin oh-
2177: jelmiin tarvittava kansallinen valtion rahoitusosuus budjetoidaan
2178: pääsääntöisesti ohjelmien toimeenpanoon osallistuvan hallinnon-
2179: alan menoksi yhdelle momentille. Osa tuloutuvista rakennerahas-
2180: to-ohjelmien EU:n rahoitusosuuksista ohjataan talousarvion ohi
2181: maatilatalouden kehittämisrahastoon, josta tulee myös niihin ja
2182: uuden ohjelmakauden vastaaviin toimenpiteisiin liittyvä kansalli-
2183: y 48
2184:
2185:
2186: nen valtion rahoitusosuus. Interreg-ohjelmien rahoitus sisältyy
2187: vielä tässä vaiheessa talousarvioesitykseen ja oheisiin kuvioihin.
2188: Interreg III -yhteisöaloitteen rahoituksen sisältyminen vuoden
2189: 2001 valtion talousarvioon selviää myöhemmin vuoden 2000 aika-
2190: na. Rakennerahastomomentit sisältävät vuoden 2001 talousarvio-
2191: esityksessä määrärahaa myös ohjelmakauden 1995-1999 hank-
2192: keiden maksatuksiin.
2193: Vuonna 2001 rakennerahastovaroja odotetaan tulontuvan yh-
2194: teensä vajaat 1,5 mrd. mk, josta EAKR:n osuudeksi arvioidaan
2195: noin 720 milj. mk, ESR:n 620 milj. mk, EMOTR-O:n 90 milj. mk
2196: ja KOR 30 milj. mk.
2197:
2198: Kuvio 1. EU:n rakennera- 2 000,0
2199: hastovarat valtion v. 2001
2200: talousarvioesityksessä
2201: 1800,0
2202: 1600,0
2203: 1400,0 ·i
2204: J 11 EU:n rakennerahastot
2205:
2206:
2207: [ OValtion rahoitus
2208: t
2209: ...E 1200,0
2210: :Ii
2211: 1000,0
2212: 800,0 t -
2213: -
2214: 600,0 ,,,,,f-- ld
2215: 400,0 ,_ ,_
2216: 200,0 - i;f--
2217: 0,0 '--- l:,._ ....,['"""]
2218:
2219: YHTEENSÄ EAKR ESR EMOTR-0 KOR
2220:
2221:
2222:
2223:
2224: Kuvio 2. Ministeriöiden
2225: YM SM
2226: osuudet EU-rakennera- 2,6% 8,7%
2227: hastovaroista ja valtion TM
2228: 30,5
2229: rahoituksesta
2230:
2231: ,5%
2232:
2233: KTM
2234: 28,0%
2235:
2236:
2237:
2238:
2239: Talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä 1,7 mrd. mk EU:n ra-
2240: kennerahastovaroja ja 1,8 mrd. mk valtion rahoitusosuutta. Tarkat
2241: tiedot ED-rahoituksesta ja vastaavasta valtion rahoituksesta löyty-
2242: vät sisäasiainministeriön momentin 26.98.61, maa- ja metsäta-
2243: lousministeriön momenttien 30.14.61 ja 30.41.62 sekä työministe-
2244: riön momentin 34.05.61 selvitysosista.
2245:
2246: 5.4 Tiede- ja teknologia- Valtion tutkimusrahoitus kasvoi vuosina 1997-1999 nopeasti
2247: politiikka erikseen päätetyn lisäysohjelman mukaisesti. Yhdessä yksityisen
2248: sektorin panostuksen samanaikaisen kasvun kanssa ohjelma nosti
2249: kansallisen tutkimuspanoksen yli kolmeen prosenttiin bruttokan-
2250: santuotteesta v. 1999. Yksityisen tutkimusrahoituksen vahva kas-
2251: y 49
2252:
2253:
2254: vu on jatkunut varsinkin tietoteollisuuden ja tietointensiivisten
2255: palvelujen piirissä. Valtion tutkimusrahoitus on vakiinnutettu saa-
2256: vutetulle tasolle, noin yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
2257: Tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kasvun myötä tarve hyö-
2258: dyntää sen tuloksia tehokkaasti mahdollisimman laajalti yhteis-
2259: kunnassa on korostunut. Tutkimuksen taloudellisen hyödyntämi-
2260: sen piirissä painotetaan yritysten innovaatiotoiminnan johtamis- ja
2261: muita edellytyksiä, kaupallisen osaamisen parantamista ja uuden
2262: teknologian hyödyntämistä perinteisten toimialojen piirissä. Ke-
2263: hittämistoimia toteutetaan varsinkin pk-yritysten toimintaedelly-
2264: tysten vahvistamiseksi. Merkittävänä tavoitteena on aluekehityk-
2265: sen vauhdittaminen tukemalla kilpailukykyisen innovaatiotoimin-
2266: nan kasvua ja kehittämällä edelleen alueiden osaamispotentiaalia.
2267: T &K-rahoitusta myönnetään yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja
2268: kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin. Pienille ja keskisuu-
2269: rille yrityksille rahoitusta myönnetään myös teknologiahankintoi-
2270: hin.
2271: Taulukko 13. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. mk
2272: 2000 2001 Kasvu
2273:
2274: Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat
2275: Yliopistolaitos 1 960,0 2 069,0 109,0
2276: Valtion tutkimuslaitokset 1 267,4 1 298,8 31,4
2277: -josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 332,6 339,3 6,7
2278: Yhteensä 3 227,4 3 367,8 140,4
2279: Rahoitusorganisaatiot
2280: Suomen Akatemia 908,1 1 098,6 190,5
2281: Teknologian kehittämiskeskus 2 341,0 2 378,0 37,0
2282: Yhteensä 3 249,1 3 476,6 227,5
2283: Kaikki yhteensä 6 476,5 6 844,4 367,9
2284:
2285: Tieto- ja tietoliikennetekniikkaan liittyvän kotimaisen tutkimus-
2286: ja tuotekehitystyön määrä ja osuus ovat kasvaneet nopeasti. Julki-
2287: nen ja yksityinen panostus yhteenlaskien osuus on jo noin puolet
2288: koko kansallisesta tutkimuspanoksesta.
2289: Hallitus on tehnyt korkea-asteen koulutuksen, perustutkimuksen
2290: ja tutkijankoulutuksen vahvistumiseen tähtääviä ratkaisuja osana
2291: periaatepäätöstä valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000-
2292: 2003 saatavien tulojen käytöstä. Talousarvioesitykseen sisältyy
2293: päätöksen mukaisesti merkittäviä resurssilisäyksiä varsinkin yli-
2294: opistoille ja Suomen Akatemialle mutta myös liikenne- ja viestin-
2295: täministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille
2296: sekä sisältötuotannon edistämiseen. Kotimaisen koulutuksen ja
2297: tutkimuksen rinnalla näin parannetaan myös edellytyksiä hyödyn-
2298: tää sekä globaalin tiede- ja teknologiayhteistyön että Euroopan
2299: unionin tutkimuspoliittisten avausten tarjoamia uusia mahdolli-
2300: suuksia.
2301: 6. Valtion resurssihal-
2302: linto
2303:
2304: 6.1 Työnantaja- ja henki- Valtion henkilöstön palvelussuhteen ehdoista sov1ttun
2305: löstöpolitiikka 23.2.2000 allekirjoitetulla valtion virka- ja työehtosopimuksella.
2306: Liittokohtaisella sopimuskierroksella yleiseksi muodostuneen lin-
2307: jan mukaisesti myös valtion sopimusratkaisun vuositason kustan-
2308: nusvaikutus on 3,1 prosenttia ja se on voimassa 31.1.2001 saakka.
2309: Sopimukseen sisältyvät 1.2.2000 lukien yleiskorotus 185 markkaa
2310: kuukaudelta, vähintään 2,55 prosenttia, järjestelyvara 0,5 prosent-
2311: tia sekä tekstitarkistukset, joiden kustannuksia nostava vaikutus on
2312: 0,1 prosenttia.
2313: Valtion henkilöstön ansioiden arvioidaan nousevan keskimäärin
2314: 3,8 prosenttia vuodesta 1999 vuoteen 2000. Noususta 2,8 prosent-
2315: tiajohtuu 23.2.2000 tehdystä sopimuksesta ja 1 prosentti sopimus-
2316: ten soveltamisesta ja rakennemuutoksista.
2317:
2318: Taulukko 14. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 1996-2001
2319: Tunnusluku 1996 1997 1998 1999 2000 1) 2001 1)
2320:
2321: Henkilöstömäärä 122 400 123 200 124 900 125 500 125 500 120 700
2322: Muutos edell. vuodesta % -1,9 0,7 1,4 0,4 0,0 -3,8
2323: Henkilötyövuodet 119400 119 800 121 600 121 800 121 800 117100
2324: Palkkasumma, milj. mk 17 944 17 905 18 905 19 639 20 346 19 604 2)
2325: Työvoimakustannukset, milj. mk 3) 23 104 23 117 24 310 25 112 26060 25 085 2 )
2326: Keskim. kokonaisansio 11 920 11974 12 343 12 770 13 268 13 268 2)
2327: Palkkojen sivukulut % 4) 64,1 64,7 64,0 63,1 63,3 63,2 2)
2328: Eläkemenot, milj. mk 12 376 12 748 13 192 13 590 14105 14 804
2329: Naisten osuus % 45,0 45,1 45,8 46,1 46,1 46,1
2330: Henkilöstön keski-ikä 41,6 41,9 42,0 42,1 42,2 42,3
2331: l) Vuodet 2000 ja 2001 ovat arvioita. Vuoden 2001 luvut sisältävät Tielaitoksen jakamisen Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitok-
2332: seksi ja muut virastomuutokset
2333: 2l Tulevia sopimuskorotuksia tai muuta ansiokehitystä ei ole ennakoitu.
2334: 3) Sisältää tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaalimenot ja muut välilliset työvoimakustannukset.
2335: 4l Välillisten työvoimakustannusten prosenttiosuus tehdyn työajan palkoista.
2336:
2337:
2338:
2339: Valtiotyönantajan palkkakilpailukykyä pyritään parantamaan
2340: eräillä erityistoimenpiteillä. Valtion virka- ja työehtosopimuksen
2341: allekirjoittamispöytäkirjan mukaan valtion palkkaseurantaselvi-
2342: tyksen eli ns. VALPAS-selvityksen linjauksia toteutetaan työnan-
2343: tajapäätöksillä ja sopimusosapuolet pyrkivät tulevassa sopimus-
2344: toiminnassaan toteuttamaan niitä. Tällöin on tarkoitus parantaa
2345: nuorten palkansaajien sekä vaativien johto- ja asiantuntijatehtävi-
2346: en ja muiden vastaavien tehtävien palkkauksellista asemaa. Lisäk-
2347: si painotetaan palkkauksen ja tehtävän vaativuuden välisten palk-
2348: 51
2349:
2350:
2351: kausongelmien korjaamista sekä hyvien suorittajien ja ammatti-
2352: tehtävien huomioon ottamista. Talousarvioesityksessä näitä
2353: toimenpiteitä varten on toimintamenomäärärahoja lisätty yhteensä
2354: 274 milj. markalla. Momenttien selvitysosissa tällä perusteella
2355: tehdyt määrärahalisäykset on todettu maininnalla "x mk palkka-
2356: seurantaselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin". Palkkausjär-
2357: jestelmien uudistamisesta tähän mennessä tehdyt virka- ja työeh-
2358: tosopimukset kattavat vuoden 2001 alussa 18 virastoa ja 9 700
2359: henkilöä. Uudistetun palkkausjärjestelmän piirissä on siten runsas
2360: 8 prosenttia valtion henkilöstöstä. Tarkoitus on, että uudet järjes-
2361: telmät kattavat valtion koko henkilöstön vuoden 2002 kuluessa.
2362: Taulukossa 15 on yhteenveto kunkin pääluokan selvitysosassa
2363: esitetyistä arvioiduista vuosien 2000 ja 2001 henkilötyövuosimää-
2364: ristä. Henkilötyövuosien laskentaperusteet poikkeavat jonkin ver-
2365: ran taulukossa 14 esitetyistä. Erityisesti työllisyysvaroin palkattu
2366: henkilöstö ei sisälly taolukkoon 15.
2367:
2368: Taulukko 15. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina l)
2369: Pääluokka 2000 2001 Muutos
2370: htv %
2371:
2372: 23. Valtioneuvoston kanslian hallinnonala 245 270 25 10,2
2373: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 2 ) 1 610 1 630 20 1,2
2374: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 8 950 9 030 80 0,9
2375: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 16 670 16 710 40 0,2
2376: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 18 750 18 680 -70 -0,4
2377: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 10 720 10 660 -60 -0,6
2378: 29. Opetusministeriön hallinnonala 27 370 28 210 840 3,1
2379: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 5 210 5 280 70 1,3
2380: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 8 910 4250 -4 660 -52,3
2381: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 6600 6 700 100 1,5
2382: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 3 400 3 440 40 1,2
2383: 34. Työministeriön hallinnonala 3 810 3 790 -20 -0,5
2384: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 2 550 2 560 10 0,4
2385: Yhteensä 114 795 111210 -3 585 -3,1
2386: 1) Ilman pääluokkien 21 ja 22 sekä valtion liikelaitoksistaannetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattua
2387: henkilöstöä.
2388: 2l Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2000 ja 2001
2389: 880 htv sekäkriisinhallinta-ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä v. 2000 1 580 htv ja v. 2001 1 510 htv.
2390: Y52
2391:
2392:
2393: Henkilötyövuosimäärän arvioidaan vähenevän vuonna 2001
2394: noin 3 600:lla. Valtion budjettitalouden henkilöstömäärä vähenee,
2395: kun Tielaitos jakaantuu Tiehallinaksi ja Tieliikelaitokseksi. Toi-
2396: saalta henkilöstömäärä kasvaa yliopistojen tutkimustehtävissä ja
2397: kriminaalipoliittisten tehtävien siirtyessä valtiolle sekä muutoin-
2398: kin lisääntyneiden tehtävien vuoksi eri hallinnonaloilla. Valtion
2399: henkilöstömäärä on vuodesta 1996 on alentunut 1,4 prosenttia eli
2400: keskimäärin 0,3 prosenttia vuodessa. Henkilöstömäärään ovat vai-
2401: kuttaneet mm. eräät rakenteelliset muutokset (Valtion kiinteistö-
2402: laitoksen liikelaitostaminen, yleisenoikeusapu-ja holhoustoimen
2403: siirrot valtiolle) ja välttämättömien lisätehtävien vaatimat resurssi-
2404: lisäykset (ED-tehtävät, tullihallinnon tehtävät).
2405: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan kehittämistä jatke-
2406: taan valtioneuvoston vuonna 1998 tekemän hallintopolitiikan ke-
2407: hittämislinjoja koskevan periaatepäätöksen mukaisesti. Erityisesti
2408: kiinnitetään huomiota nuorten kiinnostuksen lisäämiseen valtion-
2409: hallintoon työnantajana. Jatketaan ja tehostetaan toimenpiteitä
2410: johtamisen ja henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen paranta-
2411: miseksi sekä virkamiesetiikan edelleen kehittämiseksi.
2412: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tulostavoitteet ja toi-
2413: minnan painopistealueet sisältyvät valtiovarainministeriön pää-
2414: luokan ja valtiovarainministeriön luvun perustelujen selvitysosiin.
2415:
2416: 6.2 Hallinnon kehittämi- Hallitus kehittää hajautettua ja joustavaa palveluhallintoa. Alue-
2417: nen hallinnon edellytykset ottaa vastaan uusia tehtäviä ja päätösvaltaa
2418: turvataan. Kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään tuo-
2419: malla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuvil-
2420: le. Julkisen hallinnon palvelukykyä parannetaan sähköisellä asi-
2421: oinnilla.
2422: Keskus- ja aluehallinto Hallitus jatkaa valtion keskushallinnon uudistamista päämäärä-
2423: nä valtioneuvoston strategisen päätöksenteon vahvistaminen ja
2424: ministeriöiden aseman terävöittäminen hallinnonalansa johtajana.
2425: Tavoitteena on vahvistaa kansalaisten hallintoa kohtaan tuntemaa
2426: luottamusta sekä keventää keskushallintoa. Uudistukset ajoittuvat
2427: vuosille 2000-2003.
2428: Kehittämisehdotuksia koskeva valmisteluvastuu on valtiova-
2429: rainministeriöllä.
2430: Aluehallinnon kokoamista ja paikallishallinnon aluejakojen yh-
2431: tenäistämistä jatketaan. Aluehallintoviranomaisten verkostoitu-
2432: mista edistetään poikkihallinnollisen yhteistyön lisäämiseksi.
2433: Palvelukyky ja palvelujen Tietoyhteiskunnan edellyttämän infrastruktuurin kehittämistä
2434: laatu jatketaan. Sähköisiä asiointimahdollisuuksia lisätään palvelujen
2435: saatavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi.
2436: Palvelujen laadun parantamiseksi sekä organisaatioiden tehok-
2437: kuuden lisäämiseksi laajennetaan laadun ja tulosten arviointiväli-
2438: neiden käyttöä hallinnossa.
2439: y 53
2440:
2441:
2442: Oikeusministeriön hallinnonalalle perustetaan 1.8.2001 vapaus- Talousarvioesitykseen si-
2443: seuraamusvirasto, jonne siirretään oikeusministeriöstä vankein- sältyviä tehtävien uudel-
2444: hoitolaitoksen hallintotehtäviä sekä Kriminaalihuoltoyhdistyksen leen järjestelyjä
2445: hoitama yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano. Maaoikeudet lak-
2446: kautetaan ja selvitetään asunto-oikeuksien lakkauttamisen edellyt-
2447: tämät muut toimenpiteet. Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudel-
2448: leen järjestelyä jatketaan. Velkaneuvontapalvelut vakinaistetaan ja
2449: siirretään kuluttajaviraston johdon alaisuuteen.
2450: Sisäasiainministeriön hallinnonalalle perustetaan valtion hätä-
2451: keskuslaitos, jota johdetaan sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja
2452: terveysministeriön yhteistyönä. Neljä valtion kokeiluhätäkeskusta
2453: muutetaan uuden järjestelmän mukaisiksi pysyviksi keskuksiksi ja
2454: uudistuksen toteuttaminen maan muissa osissa aloitetaan. Turva-
2455: paikka-asioiden käsittelyä nopeutetaan siirtämällä turvapaikka-
2456: kuulustelut poliisilta asteittain ulkomaalaisvirastolle.
2457: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimivan valtion kiin-
2458: teistölaitoksen hallintaan siirretään vankeinhoitolaitoksen kiinteis-
2459: töjä, maa-alueita ja asuntoja. Valtion hankintatoimen yleisohjausta
2460: tehostetaan ja kytketään osaksi valtion resurssiohjausta vuoden
2461: 2001 alusta lukien. Valtiovarainministeriö tulee vastaamaan han-
2462: kintatoimen yleisestä strategiasta sekä toimintatapojen ja menetel-
2463: mien kehittämisestä.
2464: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimivan eläin-
2465: lääkintä ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan osasto ja
2466: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan elintarvikevirasto
2467: yhdistetään 1.3.2001lukien maa- ja metsätalousministeriön hallin-
2468: nonalalla toimivaksi elintarvikevirastoksi. Metsäntutkimuslaitok-
2469: sen Helsingin tutkimuskeskus lakkautetaan. Maatalouden tutki-
2470: muskeskus ja Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos yhdiste-
2471: tään 1.3.2001 lukien.
2472: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla Tielaitos jae-
2473: taan 1.1.2001 alkaen virastona toimivaksi Tiehallinnoksi ja liike-
2474: toimintaa harjoittavaksi Tieliikelaitokseksi. Yleisten teiden tienpi-
2475: dossa rakentaminen ja ylläpito avautuvat kilpailulle vuosien
2476: 2001-2002 ja suunnittelu ja kunnossapito vuosien 2001-2004
2477: aikana. Merenkulkulaitoksen liikelaitostamista koskevat ratkaisut
2478: tehdään vuoden 2001 aikana. Telehallintokeskuksesta kehitetään
2479: televiestinnän tietoturvallisuuden ja varmennepalveluiden hallin-
2480: toviranomainen.
2481: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla työttömyysetuuk-
2482: sien toimeenpanon valvonta siirretään ministeriöstä vakuutusval-
2483: vontaviraston yhteyteen.
2484: Y54
2485:
2486:
2487: 7. Valtion omistajapoli- Valtion omistajapolitiikkaa ohjaa 16.9.1999 uudistettu valtio-
2488: tiikka ja liiketoiminta neuvoston periaatepäätös valtion omistajapolitiikasta. Olennai-
2489: sempia muutoksia aikaisempaan päätökseen verrattuna ovat omis-
2490: tajan sijoituksia ja osinkopolitiikkaa, valtionyhtiöiden hallinnon
2491: kehittämistä, palkitsemisjärjestelmien käyttöä sekä omistuspohjan
2492: muutoksia ja omistajajärjestelyjä koskevat periaatteet.
2493:
2494: 7.1 Valtion omistajapoli- Valtion omistajapolitiikassa yhtiöiden kannattavuutta pidetään
2495: tiikan periaatteet ensisijaisena. Tämän perusteella osinkopolitiikan lähtökohtana on,
2496: että yhtiökohtaisesti määriteltävän osingon tulee olla yhtiön toimi-
2497: alalla vertailukelpoinen sekä myös kansainvälisesti riittävän kil-
2498: pailukykyinen yhtiön arvoa silmälläpitäen. Tavoitteena on saavut-
2499: taa vuosittain suhteellisen tasainen osinkovirta, joka osinkosuh-
2500: teella mitattuna vastaa pörssin keskimääräistä tasoa.
2501: Valtion omistajapolitiikassa on nähty perustelluksi, että valtion
2502: omistamissa yhtiöissä otetaan käyttöön johdon ja koko henkilös-
2503: tön sitouttamis- ja kannustejärjestelmiä. Näillä järjestelyillä turva-
2504: taan yhtiöiden kilpailukykyä henkilöstön paikkaamisessa sekä tu-
2505: etaan samalla yhtiöntuloksenteko-ja osingonmaksukykyä ja osak-
2506: keen arvon nousua.
2507: Valtionyhtiöiden omistuspohjan muutoksiin ja omistajajärjeste-
2508: lyihin liittyen on periaatepäätöksessä valtionyhtiöt jaettu kolmeen
2509: ryhmään valtion osallistumistarpeen perusteella. Ensimmäiseen
2510: ryhmään kuuluvat yhtiöt, jotka toteuttavat valtion erityistehtävää
2511: ja jotka aina tulevat olemaan valtion määräysvallassa. Toiseen
2512: ryhmään kuuluvat muut valtiolle strategisesti tärkeät yhtiöt, joissa
2513: valtion merkittävä omistus on perusteltu. Kolmanteen ryhmään
2514: kuuluvat yhtiöt, joiden strateginen merkitys valtiolle on vähenty-
2515: nyt ja joissa valtiolle riittäisi vähemmistöosakkuus taikka valtio
2516: voi luopua omistuksestaan kokonaan. Näiden periaatteiden mu-
2517: kaan omistuspohjan muutoksista ja omistusjärjestelyistä tullaan
2518: päättämään yhtiökohtaisesti eduskunnan hyväksymien valtuuksi-
2519: en puitteissa. Järjestelyistä päätettäessä otetaan huomioon markki-
2520: naolosuhteet ja näkymät sekä yhtiön taloudellinen tila ja kehitys-
2521: näkymät.
2522: Järjestelyistä mahdollisesti syntyvät osakkeiden myyntitulot tu-
2523: lisi hallitusohjelman ja sitä täydentävän valtioneuvoston
2524: 26.5.2000 valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000-2003
2525: saatavien tulojen käytöstä tekemän periaatepäätöksen mukaisesti
2526: käyttää pääosin valtion velan lyhentämiseen.
2527: Valtion omistajaohjausta ja pääoman käytön tehokkuutta paran-
2528: netaan myös valtion kiinteistöjen ja toimitilojen hallinnoinnissa
2529: eräiden rakenteellisten järjestelyjen avulla. Vankeinhoitolaitoksen
2530: kiinteistövarallisuuden hallinta siirretään 1.1.2001 Valtion kiin-
2531: teistölaitokselle. Valtion kiinteistöstrategian toteutus Puolustus-
2532: hallinnon kiinteistöjen osalta valmistellaan siten, että uudistus voi-
2533: daan toteuttaa 1.1.2002.
2534: y 55
2535:
2536:
2537: Valtion liikelaitosten voitontuloutuksista vuodelta 2000 arvioi- 7.2 Liikelaitokset
2538: daan kertyvän tuloja valtion vuoden 2001 talousarvioon 350 milj.
2539: mk.
2540:
2541: Taulukko 16. Valtion liikelaitostoiminta v. 2001
2542: Inves- Rahoi-
2543: Käyt- tointi- tuskate Hen-
2544: tökate menot (+)/Ii- kilös-
2545: liike- Ylijäämäta- Inves- liike- särahoi- tön
2546: Liikevaihto vaih- voite liike- tointi- vaih- tustarve luku-
2547: dosta vaihdosta menot dosta (-) määrä
2548: muutos-%
2549: milj. mk ed.v. (%) milj. mk (%) milj. mk (%) milj. mk
2550:
2551: Valtion liikelaitokset:
2552: Valtion kiinteistölaitos 2 2I2 9,5 70,2 789 35,7 I 480 66,9 202
2553: Hallinnon kehittämis-
2554: keskus 37 8,8 4,3 0,5 I,4 I,4 4 58
2555: Metsähallitus I 262 -I,4 33 347 27,5 I33 II 1 900
2556: Ilmailulaitos 1 205 5,6 29 70 5,8 455 38 1 775
2557: Tieliikelaitos 3 39I 4,3 42 I,2 90 2,7 4450
2558: Yhteensä 8 107 I 248,5 2 159,4 26,6 8 385
2559:
2560: Liiketoimintaa harjoit-
2561: tavat virastot ja laitok-
2562: set:
2563: Siemenperunakeskus I8 -I 0,4 O,I 0,4 0,9 4,8 O,I 32
2564: Yhteensä I8 O,I 0,9 4,8 O,I 32
2565: Kaikki yhteensä 8 I25 1 248,6 2 I60,3 8 4I7
2566:
2567:
2568: Budjettitalouden ulkopuolisten valtion rahastojen tulojen arvioi- 8. Valtion budjetin ulko-
2569: daan olevan 28,1 mrd. mk ja menojen 20,7 mrd. mk. Rahastoihin puolella olevat rahastot
2570: kertyy ylijäämää 7,4 mrd. mk, mikä aiheutuu pääasiassa Valtion
2571: eläkerahaston ja Valtion asuntorahaston y lijäämästä. Oheiseen
2572: taulukkoon on koottu tiedot seuraavista rahastoista: Valtion asun-
2573: torahasto, Huoltovarmuusrahasto, Maatilatalouden kehittämisra-
2574: hasto, Maatalouden interventiorahasto, Ydinjätehuoltorahasto,
2575: Valtiontakuurahasto, Valtion vakuusrahasto, Valtion eläkerahasto
2576: ja Öljynsuojarahasto.
2577: Valtion asuntorahaston asuntolainasaamisten pääoman ennakoi- Valtion asuntorahasto
2578: daan olevan vuoden 2001 alussa 50,6 mrd. mk ja rahaston pitkäai-
2579: kaisten velkojen kokonaismäärän 12,2 mrd. mk. Rahastosta suori-
2580: tettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan arvioidaan olevan
2581: vuoden 2001 alussa 27,2 mrd. mk.
2582: Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaali-
2583: seen asuntotuotantoon myönnettävät aravalainat maksetaan asun-
2584: torahaston varoista. Myös asuntolainojen korkotuet, asuntolaino-
2585: jen valtiontakauksista aiheutuvat menot sekä asuntotoimen avus-
2586: tusmenot maksetaan rahaston varoista. Lisäksi rahastotalouden
2587: varoilla hoidetaan rahaston velat ja niihin liittyvät hallinnolliset
2588: kulut.
2589: Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, lyhennyksistä ja
2590: vuosimaksuista ja omistusasuntolainojen valtiontakauksiin liitty-
2591: vistä takausmaksuista sekä rahaston lainasaatavia arvopaperista-
2592: maila. Talousarviovuoden alussa on aravalainojen arvopaperistet-
2593: tu määrä yhteensä noin 11 ,3 mrd. mk. Velkaa rahasto ottaa lähinnä
2594: lyhytaikaisesti, maksuvalmiudessa vuoden aikana esiintyvien
2595: vaihtelujen tasaamiseen.
2596: Vuonna 2001 rahaston tuloiksi valtion asuntolainoista ennakoi-
2597: daan noin 3 610 milj. mk ja takausmaksuista noin 40 milj. mk. Ra-
2598: hastolle ehdotetaan valtuutta myöntää uusia lainoja 5 100 milj. mk
2599: ja hyväksyä korkotuen piiriin lainoja 1 150 milj. mk sekä arvopa-
2600: peristaa lainasaataviaan nettomääräisesti 4 500 milj. mk. Lisäksi
2601: ehdotetaan, että omistusasuntolainojen valtiontakausten yhteis-
2602: määrä vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa saisi vuoden 2001 lo-
2603: pussa olla enintään 6 500 milj. mk. Vuokra- ja asumisoikeusasun-
2604: tojen korkotukilainoihin liittyy lakiperusteinen täytetakausluontei-
2605: nen valtionvastuu.
2606: Maatilatalouden kehittä- Maatilatalouden kehittämisrahaston käytettävissä olevat varat
2607: ruisrahasto ovat noin 2 100 milj. mk, josta ED:lta tuloutuvaa rahoitusosuutta
2608: on arviolta 57 milj. mk. Varoista arvioidaan käytettävän kulutus-
2609: menoihin noin 420 milj. mk ja sijoitusmenoihin noin 600 milj. mk.
2610: Kohtuullinen rahoitustilanne on seurausta ED-jäsenyyteen liitty-
2611: västä viiveestä rahoitustoiminnassa. Kulutusmenoihin luetaan ne
2612: menot, jotka kokonaan tai osaksi jäävät rahaston lopullisiksi me-
2613: noiksi. Näitä ovat mm. avustukset, hoitopalkkiot, velkajärjestely-
2614: ja vakuustoiminnan menot ja tutkimustoiminnan tukeminen.
2615: Osaan maatalouden avustuksista ja lainoista liittyy tavoite 1-alu-
2616: eella ED-osarahoitusta.
2617: Maatalouden interventio- ED:n jäsenmaana Suomi toteuttaa yhteisen maatalouspolitiikan
2618: rahasto mukaisia toimenpiteitä ED:n ja kansallisen lainsäädännön mukai-
2619: sesti. Interventiotoiminnan ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää si-
2620: sämarkkinoilla haluttua maataloustuotteiden hintatasoa. ED-jäse-
2621: nyys edellyttää tarvittaessa interventiovarastointia mm. viljan,
2622: naudanlihan, voin ja rasvauoman maitojauheen osalta. Vuonna
2623: 1995 perustetun Maatalouden interventiorahaston varoja käyte-
2624: tään ED:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen vientituen, in-
2625: terventiovarastoinnin ja yksityisen varastoinnin kustannusten sekä
2626: eräiden yhteisön alueella käytettävien maataloustuotteiden hinto-
2627: jen alentamiseen maailmanmarkkinahintatasolle.Varsinaisesta in-
2628: terventiotoiminnasta aiheutuvat menot rahoitetaan EU:n maata-
2629: louden ohjaus- ja tukirahaston varoista. Interventiotoimintaan ar-
2630: vioidaan tarvittavan noin 725 milj. mk. Suomen valtion
2631: vastattavaksi jäävien korko- ja hallintomenojen kattamiseksi ta-
2632: y
2633:
2634:
2635: lousarvioesityksessä on 8,0 milj. markan siirto interventiorahas-
2636: toon.
2637: Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu tulevien eläkkeiden Valtion eläkerahasto
2638: rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja.
2639: Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta
2640: ja laitoksilla, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulai-
2641: toksilta ja ns. VALTAVA-laitoksilta arviolta 5 800 milj. mk
2642: v. 2001. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmak-
2643: suja kerätään rahastoon noin 1 600 milj. mk. Rahaston tuloja ovat
2644: myös valtiolle annetuista lainoista saatavat korot, arviolta 340
2645: milj. mk sekä rahaston sijoitusten tuotot, noin 1 280 milj. mk. Si-
2646: joitustoiminnan laajetessa muihinkin kuin korkoinstrumentteihin
2647: sijoitusten tuottojen tarkempi arviointi tässä vaiheessa on vaikeaa.
2648: Lisäksi rahaston tuloja ovat TEL-laitosten suorittamat siirtymä-
2649: maksut, joiden suuruudeksi arvioidaan noin 584 milj. mk v. 2001.
2650: Nämä siirtymämaksut suoritetaan vuodesta 1993 lähtien yhtiöitet-
2651: tyjen ja TEL-järjestelmään siirtyneiden valtion laitosten TEL-tasa-
2652: usmaksun perusteella.
2653: Valtion eläkerahastosta ehdotetaan siirrettäväksi talousarvioon
2654: v. 2001 4 930 milj. mk. Siirron enimmäismäärän rajoittaminen
2655: vuosina 2001-2005 yhteen kolmasosaan valtion eläkemenosta
2656: toteuttaa rahaston tavoitellun rahastointiasteen. Tavoitteena on,
2657: että valtiolla rahastoinnin aste saavuttaisi TEL-järjestelmälle ase-
2658: tetun tavoitteen v. 2010.
2659: Rahaston sijoitustoimintaa ohjaa valtiovarainministeriön nimit-
2660: tämä rahaston johtokunta. Johtokunta hyväksyy vuosittain rahas-
2661: tolle sijoitussuunnitelman. Sijoitustoimintaa on tarkoitus moni-
2662: puolistaa ja tätä varten rahastoa koskevassa lainmuutoksessa
2663: v. 2000 on annettu rahastolle mahdollisuus palkata omaa henkilö-
2664: kuntaa sekä maksaa rahaston toiminnasta aiheutuvat menot rahas-
2665: ton varoista. Tähän saakka eläkerahaston sijoitukset ovat suuntau-
2666: tuneet pelkästään korkoinstrumentteihin, mutta tarkoitus on laa-
2667: jentaa sijoitustoimintaa myös osake- ja kiinteistösijoituksiin kuten
2668: muussa työeläkejärjestelmässä.
2669: Valtion vakuusrahasto keskittyy myönnetyn pankkituen hallin- Valtion vakuusrahasto
2670: nointiin ja tukiehtojen noudattamisen valvontaan, koska uusia
2671: pankkitukitarpeita ei ole tiedossa. Myönnettyä pankkitukea oli
2672: vuoden 1999 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti 39 087
2673: milj. mk. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, valtion vakuusrahaston
2674: ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Li-
2675: säksi valtioneuvoston myöntämistä takausvastuista oli voimassa
2676: 1 000 milj. mk.
2677: Taulukko 17. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. mk
2678: 1999 2000** 2001**
2679:
2680: Verotulot 363 325 326
2681: Sekalaiset tulot 3 155 1292 1 135
2682: Eläkemaksut 7003 7 514 7 985
2683: Korkotulot 3 593 3 803 4326
2684: Siirrot talousarviosta 0 411 413
2685: Tulot pl. rahoitustaloustoimet 14114 13 345 14185
2686: Lainojen takaisin maksut 1) 11 917 10 144 13 901
2687: Tulot yhteensä 26 031 23 489 28 086
2688:
2689: Kulutusmenot 691 334 331
2690: Siirtomenot 2 768 2 423 2 268
2691: Korkomenot 2655 2 455 2 277
2692: Siirrot talousarvioon 8 570 2 450 4930
2693: Muut menot 3 154 89
2694: Menot pl. rahoitustaloustoimet 14687 7 816 9 895
2695: Finanssisijoitukset yhteensä 8 564 9 384 10 814
2696: Menot yhteensä 23 251 17 200 20709
2697:
2698: Nettorahoitustarve (-) 2 780 6289 7 377
2699: l) Sisältää valtion asuntorahaston arvopaperistamistu1oja (netto) 2 052 milj. mk v. 1998, 2 973 milj. mk v. 1999, 3 202 milj.
2700: mk v. 2000 ja 7 175 milj. mk v. 2001.
2701: Valtion talousarvio vuodelle 2001
2702:
2703:
2704: TULOARVIOT
2705: Selvitys-
2706: osa:
2707:
2708: Osasto 11 mk €
2709:
2710: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 176 969 000 000 29 764 049 000
2711:
2712: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 74 695 000 000 12 562 797 000
2713: 01. Tulo- ja varallisuusvero ............................................. . 71 645 000 000 12 049 824 000
2714: 02. Korkotulojen lähdevero ............................................. . 900 000 000 151 369 000
2715: 03. Perintö- ja lahjavero ................................................. .. 2 150 000 000 361 604 000
2716:
2717: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 62 120 000 000 10 447 834 000
2718: 01. Arvonlisävero ............................................................ . 59 550 000 000 10 015 591 000
2719: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ............. . 2 040 000 000 343 103 000
2720: 03. Apteekkimaksut ......................................................... . 530 000 000 89 140 000
2721:
2722: 08. Valmisteverot 27 630 000 000 4 647 032 000
2723: 01. Tupakkavero .............................................................. . 3 550 000 000 597 067 000
2724: 04. Alkoholijuomavero .................................................... . 7 700 000 000 1 295 047 000
2725: 05. Virvoitusjuomavero ................................................... . 195 000 000 32 797 000
2726: 07. Energiaverot .............................................................. . 16 185 000 000 2 722 122 000
2727: 2 Osasto 12
2728:
2729: 10. Muut verot 12 475 000 000 2 098 144 000
2730: 01. Leimavero .................................................................. . 5 000000 841 000
2731: 03. Autovero .................................................................... . 6 700000000 1 126 859 000
2732: 04. Moo~to~~ajoneuvovero ............................................... . 1 190 000 000 200 144 000
2733: 05. Vara1nsnrtovero ........................................................ .. 2 500 000000 420 470 000
2734: 06. Arpajaisvero ............................................................. .. 535 000 000 89 981 000
2735: 07. Ajoneuvovero ........................................................... .. 1 345 000 000 226 213 000
2736: 08. Jätevero ...................................................................... . 200000000 33 638 000
2737:
2738: 19. Muut veronluonteiset tulot 49000 000 8 241000
2739: 02. J,a~t~~aksut .............................................................. .. 4000 000 673 000
2740: 08. OlJyJatemaksu ........................................................... .. 20000 000 3 364 000
2741: 09. Muut verotulot ........................................................... . 25 000 000 4 205 000
2742:
2743:
2744:
2745:
2746: Osasto 12
2747:
2748: 12. SEKALAISET TULOT 26 644 754 000 4481326 000
2749:
2750: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 9 500000 1598 000
2751: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 9 500 000 1 598 000
2752:
2753: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 465 550 000 78300 000
2754: 01. Tuomioistuintulot ...................................................... . 170 000 000 28 592 000
2755: 47. Ulosottomaksut .......................................................... . 235 000000 39 524000
2756: 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot ...................................... . 58 550 000 9 847 000
2757: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot ............ .. 2000000 336 000
2758:
2759: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 937100 000 157 609 000
2760: 75. Tulot poliisin lupapalveluista .................................... . 195 000 000 32 797 000
2761: 90. Rajavartiolaitoksen tulot ............................................ . 16 000 000 2 691 000
2762: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot .......... . 718 600 000 120 860 000
2763: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot 7 500 000 1 261 000
2764:
2765: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 9150 000 1539 000
2766: 20. Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä, kenttäkauppa-
2767: toiminnasta ja rojaltimaksuista .................................. . 100 000 17 000
2768: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden tu-
2769: lot ............................................................................... . 8 000 000 1 346 000
2770: 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot .............. . 50000 8 000
2771: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot 1 000 000 168 000
2772:
2773: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 11 016 932 000 1852 915 000
2774: 07. Siirto valtion eläkerahastosta .................................... .. 4930000000 829 166 000
2775: 23. Valtiokonttorin tulot .................................................. . 29 882 000 5 026 000
2776: Osasto 12 3
2777:
2778: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista ........... . 95 000000 15 978 000
2779: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista .................... . 593 800 000 99 870 000
2780: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista .. . 161 900 000 27 230 000
2781: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotus-
2782: kustannuksista ........................................................... . 90 600000 15 238 000
2783: 49. Tullilaitoksen tulot .................................................... . 45 500 000 7 653 000
2784: 51. Metallirahatulot ......................................................... . 9 500 000 1 598 000
2785: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta ............ . 40 000000 6 728 000
2786: 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalk-
2787: kiot ............................................................................. . 88 000 000 14 801 000
2788: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset ............. . 4910 000 000 825 803 000
2789: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot 22 750 000 3 826 000
2790:
2791: 29. Opetusministeriön hallinnonala 2 467050 000 414 928 000
2792: 01. Opetusministeriön tulot ............................................. . 9000000 1 514 000
2793: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot .......................... . 50000 8 000
2794: 70. Opintotukitoiminnan tulot ......................................... . 135 000 000 22 705 000
2795: 88. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajais.ten voitto-
2796: varoista ...................................................................... . 2 323 000 000 390 701 000
2797:
2798: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 4 725 290000 794 737 000
2799: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastos-
2800: ta saatavat tulot .......................................................... . 4 322 950 000 727 068 000
2801: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosas-
2802: tosta saatavat tulot ..................................................... . 94000 000 15 810 000
2803: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saa-
2804: tavat tulot .................................................................. .. 34000000 5 718 000
2805: 04. EU:lta saatavat muut tulot ......................................... . 3 600 000 605 000
2806: 21. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot ...................... . 2 500 000 420 000
2807: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa-
2808: dusta tulosta ............................................................... . 32 500 000 5 466 000
2809: 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot .................................. . 17 900 000 3 011000
2810: 35. Hirvieläinten metsästysmaksut .................................. . 25 000000 4205 000
2811: 36. Viehekalastusmaksut ................................................. . 10 800 000 1 816 000
2812: 37. Kalastuksenhoitomaksut ........................................... .. 28 400000 4 777 000
2813: 39. Riistanhoitomaksut .................................................... . 38 000 000 6 391 000
2814: 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut .......................... . 10000 000 1 682 000
2815: 41. Tenojoen kalastuslupamaksut .................................... . 1 200 000 202 000
2816: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen tulot .. . 22 850 000 3 843 000
2817: 72. Elintarvikeviraston tulot ............................................ . 18 700 000 3 145 000
2818: 73. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot ............... . 39 990 000 6 726 000
2819: 74. Kasvinjalostusmaksut ................................................ . 4400000 740 000
2820: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tu-
2821: lot .............................................................................. .. 18 500 000 3111000
2822:
2823: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 20172000 3 393 000
2824: 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot .............................. . 3 440 000 579 000
2825: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot ...................................... . 3 000000 505 000
2826: 30. Merenkulkulaitoksen tulot ........................................ .. 10 400 000 1 749 000
2827: 40. Radanpidon tulot ....................................................... . 2 000 000 336 000
2828: 70. Telehallintokeskuksen tulot ....................................... . 1 032 000 174 000
2829: 4 Osasto 12
2830:
2831: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut
2832: tulot ............................................................................ . 300 000 50000
2833:
2834: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 131250 000 22075 000
2835: 10. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen
2836: maksullisesta palvelutoiminnasta .............................. . 12 600 000 2 119 000
2837: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot ................................. . 9 000 000 1 514000
2838: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut
2839: tulot ............................................................................ . 109 650 000 18 442 000
2840:
2841: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 2 065 100 000 347 325 000
2842: 05. Vakuutusvalvontaviraston tulot ................................. .
2843: 08. Kansanterveyslaitoksen tulot ..................................... . 2 600000 437 000
2844: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen
2845: tulot ............................................................................ . 15 500 000 2 607 000
2846: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ........................... . 1 976 000 000 332 339 000
2847: 98. Valtionapujen palautukset ......................................... . 70 000000 11 773 000
2848: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tu-
2849: lot ............................................................................... . 1 000 000 168 000
2850:
2851: 34. Työministeriön hallinnonala 733 620 000 123 386 000
2852: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot ................ . 623 620 000 104 885 000
2853: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset ............................. . 96000 000 16 146 000
2854: 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot .................. . 14 000 000 2 355 000
2855:
2856: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 28940 000 4 867 000
2857: 40. Alueellisten ympäristökeskusten tulot ....................... . 2 490 000 419 000
2858: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista ... . 10 000 000 1 682 000
2859: 70. Asuntotoimen tulot .................................................... . 300 000 50 000
2860: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot 16 150 000 2 716 000
2861:
2862: 39. Muut sekalaiset tulot 4 035100 000 678 655 000
2863: 01. Sakkorahat ................................................................. . 280000000 47 093 000
2864: 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot ...... . 350 000 000 58 866 000
2865: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset 800 000000 134 550 000
2866: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutetta-
2867: vat korvaukset ............................................................ . 86 000 000 14 464 000
2868: 10. Muut sekalaiset tulot ................................................. . 19 100 000 3 212 000
2869: 50. Nettotulot osakemyynnistä ....................................... .. 2 500 000000 420 470 000
2870: 5
2871:
2872: Osasto 13
2873:
2874: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 4 634 000000 779 383 000
2875:
2876: 01. Korkotulot 1884 000000 316 866 000
2877: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille ....................... . 300000000 50 456000
2878: 05. Korot muista lainoista ............................................... . 84000000 14128 000
2879: 07. Korot talletuksista ...................................................... . 1 500 000 000 252 282 000
2880:
2881: 03. Osinkotulot 2 400 000 000 403 651 000
2882: 01. Osinkotulot 2 400 000000 403 651 000
2883:
2884: 05. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 350 000 000 58866 000
2885: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 350 000000 58 866 000
2886:
2887:
2888:
2889:
2890: Osasto 15
2891:
2892: 15. LAINAT 924 556000 155 499 000
2893:
2894: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 924556 000 155 499 000
2895: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille 24 556 000 4 130 000
2896: 04. Muiden lainojen lyhennykset .................................... . 900 000000 151 369 000
2897:
2898:
2899: Tuloarvioiden kokonaismäärä:
2900: 209172 310 000 mk
2901: 35 180 257 000 €
2902: 6
2903:
2904: MÄÄRÄRAHAT
2905: Selvitys-
2906: osa:
2907: Pääluokka 21 mk €
2908:
2909: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI 36806 000 6190 000
2910:
2911: 01. Tasavallan Presidentti 1806 000 304 000
2912: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat ........................... . 1 556 000 262 000
2913: 21. Presidentin käyttövarat .............................................. . 250 000 42 000
2914:
2915: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 35 000 000 5 887 000
2916: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .............................. . 31 400 000 5 281 000
2917: 27. Eläkkeellä olevien presidenttien menot (arviomäärära-
2918: ha) .............................................................................. . 1 300 000 219 000
2919: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) .................... . 2 300000 387 000
2920:
2921:
2922:
2923:
2924: Pääluokka 22
2925:
2926: 22. EDUSKUNTA 495 672000 83 366 000
2927:
2928: 01. Kansanedustajat 111560 000 18 763 000
2929: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 111 560 000 18 763 000
2930:
2931: 02. Eduskunnan kanslia 291188 000 48974 000
2932: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .............................. . 231 188 000 38 883 000
2933: 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 v) ................ . 60000 000 10 091 000
2934:
2935: 09. Valtiontilintarkastajat 8680000 1460 000
2936: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 8 680 000 1 460 000
2937:
2938: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 16 400 000 2 758 000
2939: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 16 400 000 2 758 000
2940:
2941: 40. Valtiontalouden tarkastusvirasto 49 270 000 8 287 000
2942: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 49 270 000 8 287 000
2943:
2944: 99. Eduskunnan muut menot 18 574 000 3124 000
2945: 21. Käy~töv~a~. eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten
2946: (arvtomaararaha) ....................................................... . 18 574000 3 124 000
2947: 7
2948:
2949: Pääluokka 23
2950:
2951: 23. VALTIONEUVOSTO 222 429 000 37 410 000
2952:
2953: 01. Valtioneuvosto 22 583 000 3 798 000
2954: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ................................... . 20183000 3 395 000
2955: 20. Matkat (arviomääräraha) .......................................... .. 2 400 000 404000
2956:
2957: 02. Valtioneuvoston kanslia 112 250 000 18879 000
2958: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 112 250 000 18 879 000
2959:
2960: 03. Oikeuskanslerinvirasto 13150 000 2 212 000
2961: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 150 000 2 212 000
2962:
2963: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 64200 000 10 798 000
2964: 50. Puoluetoiminnan tukeminen 64200 000 10 798 000
2965:
2966: 99. Valtioneuvoston muut menot 10246 000 1723 000
2967: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) ................................ . 2 800 000 471 000
2968: 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922 koskeva tutki-
2969: mus (siirtomääräraha 3 v) ......................................... .. 1 500 000 252 000
2970: 63. Kansainvälinen millennium-palkinto ........................ . 5 946000 1 000 000
2971:
2972:
2973:
2974:
2975: Pääluokka 24
2976:
2977: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN
2978: HALLINNONALA 3 865 739000 650171000
2979:
2980: 01. Ulkoasiainhallinto 860305 000 144693 000
2981: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 819 305 000 137 797 000
2982: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .................... . 30000 000 5 046 000
2983: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen
2984: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 11 000 000 1 850 000
2985:
2986: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 1 996 000 000 335 703 000
2987: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
2988: (arviomääräraha) ........................................................ 7 000 000 1177000
2989: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) ... 1 977 000 000 332 508 000
2990: 67. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehi-
2991: tysmaiden kanssa (arviomääräraha) ........................... 12 000 000 2 018 000
2992:
2993:
2994:
2995:
2996: 3 209194L
2997: 8 Pääluokka 25
2998:
2999: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden
3000: IVY -maiden kanssa 185 000 000 31115 000
3001: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden
3002: IVY-maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v) ................. . 185 000 000 31115000
3003:
3004: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 824434 000 138 660 000
3005: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (arviomää-
3006: räraha) ........................................................................ . 5 000000 841 000
3007: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa
3008: (arviomääräraha) ....................................................... . 47 367 000 7 967 000
3009: 22. Suo~al~~~t~n rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot
3010: (arvtomaararaha) ....................................................... . 304 469 000 51 208 000
3011: 23. Erit~isa~.i.~~.tuntijoista aiheutuvat menot
3012: (arvtomaararaha) ....................................................... . 30 808 000 5 182 000
3013: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
3014: (arviomääräraha) ....................................................... . 43 000000 7 232 000
3015: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) 12 500 000 2 102 000
3016: 50. Eräät valtionavut ........................................................ . 6 655 000 1119000
3017: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen
3018: (arviomääräraha) ....................................................... . 230000 39 000
3019: 66. Erä~t jä~~.n~aksut ja rahoitusosuudet
3020: (arvtomaararaha) ....................................................... . 369 305 000 62 113 000
3021: 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön
3022: menot (siirtomääräraha 3 v) ..................................... .. 5 000 000 841 000
3023: 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) .............................. . 100 000 17 000
3024:
3025:
3026:
3027:
3028: Pääluokka 25
3029:
3030: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 3116 758 000 524201000
3031:
3032: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 243 616 000 40 973 000
3033: 21. Oikeusministeriön toimintamenot
3034: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 143 889 000 24200 000
3035: 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 37 727 000 6 345 000
3036: 29. Erityismenot (arviomääräraha) .................................. . 14 500 000 2 439 000
3037: 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset
3038: (arviomääräraha) ....................................................... . 47 500000 7 989 000
3039:
3040: 10. Tuomioistuinlaitos 1106 703 000 186134 000
3041: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot
3042: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 36 532 000 6 144 000
3043: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
3044: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 41 653 000 7 006 000
3045: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
3046: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 1 000 518 000 168 275 000
3047: 29. Erityismenot (arviomääräraha) .................................. . 28 000000 4 709 000
3048: Pääluokka 26 9
3049:
3050: 30. Oikeusapu 290379 000 48838 000
3051: 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot
3052: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 100 879 000 16 967 000
3053: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoito-
3054: menot (arviomääräraha) ............................................ . 189 500 000 31 872 000
3055:
3056: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 578420 000 97 283 000
3057: 21. s~yttäjä.~ )~. ulosottolaitoksen toimintamenot
3058: (surtomaararaha 2 v) ................................................. . 578 420 000 97 283 000
3059:
3060: 50. Rangaistusten täytäntöönpano 895 640 000 150 636 000
3061: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 858 090 000 144 320 000
3062: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset
3063: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 37 550 000 6 315 000
3064: 74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) ........................... .
3065:
3066: 70. Vaalimenot 2 000000 336 000
3067: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) 2 000000 336 000
3068:
3069:
3070:
3071:
3072: Pääluokka 26
3073:
3074: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 7 523 981000 1265 443 000
3075:
3076: 01. Sisäasiainministeriö 118 706 000 19 965 000
3077: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......................... 118 706 000 19 965 000
3078:
3079: 02. Ulkomaalaisvirasto 39 745 000 6 685 000
3080: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ························· 39 745 000 6 685 000
3081:
3082: 05. Lääninhallitukset 265 247 000 44611000
3083: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......................... 265 247 000 44 611 000
3084:
3085: 06. Rekisterihallinto 162 675 000 27 360 000
3086: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ························· 162 675 000 27 360 000
3087:
3088: 07. Kihlakunnat 234418 000 39426 000
3089: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot
3090: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 234 418 000 39 426 000
3091:
3092: 75. Poliisitoimi 3 216107 000 540 910 000
3093: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ························· 2 953 107 000 496 677 000
3094: 10 Pääluokka 27
3095:
3096: 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen ja käyttö
3097: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 263 000 000 44 233 000
3098:
3099: 80. Pelastustoimi 155 234 000 26108 000
3100: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . 122 934 000 20 676 000
3101: 22. Erityismenot (arviomääräraha) .................................. . 7 200000 1 211 000
3102: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 25 100 000 4222 000
3103:
3104: 90. Rajavartiolaitos 1014 986 000 170 708 000
3105: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 981 986 000 165 158 000
3106: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 25 500 000 4289 000
3107: 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 7 500 000 1 261 000
3108:
3109: 97. Avustukset kunnille 1420800000 238961000
3110: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat
3111: tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha) ....... . 1 030 000 000 173 234000
3112: 32. Kun~ien.x_h~istymisavustukset ja kuntajako
3113: (arvtomaararaha) ....................................................... . 44500000 7 484000
3114: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus ............. . 320000000 53 820 000
3115: 35. Valt.ion ~~~aus edunvalvontapalvelujen tuottamisesta
3116: (arvtomaararaha) ....................................................... . 16 300 000 2 741 000
3117: 80. Kor~otu.~.~ ~~ velkojen vakautuslainat kunnille
3118: (arvtomaararaha) ....................................................... . 10 000 000 1 682 000
3119:
3120: 98. Alueiden kehittäminen 896 063 000 150 707 000
3121: 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 37 500 000 6 307 000
3122: 61. Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU :n ra-
3123: kennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) ................. . 747 163 000 125 664000
3124: 62. EU :n rakennerarahastojen valtion rahoitusosuus sisä-
3125: asiainministeriön osalta (arviomääräraha) ................. . 111 400 000 18 736 000
3126:
3127:
3128:
3129:
3130: Pääluokka 27
3131:
3132: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN
3133: HALLINNONALA 9 544320000 1605 239 000
3134:
3135: 01. Puolustusministeriö 261311000 43 949 000
3136: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 53 811 000 9050 000
3137: 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoin-
3138: nista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) ............ . 6000000 1 009 000
3139: 74. U~disr~~~~ukset ja perusparannukset
3140: (snrtomaararaha 3 v) ................................................. . 190 000 000 31 956 000
3141: 87. K~~nteis~.~j~!l osto ja pakkolunastus
3142: (snrtomaararaha 2 v) ................................................. . 11 500 000 1 934 000
3143: Pääluokka 28 II
3144:
3145: 10. Puolustusvoimat 9 142 649 000 1537 683 000
3146: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) .. 3 I62 000 000 53I 810 000
3147: 21. Puolustusvoimientoimintamenot(siirtomääräraha2 v) 5 980 649 000 I 005 873 000
3148:
3149: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 130 410 000 21933 000
3150: 22. Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot
3151: (arviomääräraha) ........................................................ I25 9IO 000 2I I77 000
3152: 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot
3153: (arviomääräraha) ························································ 4500000 757 000
3154:
3155: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 9950 000 1673 000
3156: 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakor-
3157: vaukset (arviomääräraha) ........................................... 350 000 59 000
3158: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen ........ 9 500000 I 598 000
3159: 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) ······························· IOO 000 I7000
3160:
3161:
3162:
3163:
3164: Pääluokka 28
3165:
3166: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN
3167: HALLINNONALA 31220 930 000 5 250 983 000
3168:
3169: 01. Valtiovarainministeriö 141890 000 23 864 000
3170: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . I38 890 000 23 360 000
3171: 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) .. 3 000000 505 000
3172:
3173: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 18 870 000 3174 000
3174: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) I8 870 000 3 I74 000
3175:
3176: 05. Valtiokonttori 218 960000 36826 000
3177: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 2I7 960 000 36 658 000
3178: 22. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot
3179: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. I 000 000 I68 000
3180:
3181: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 15 343 300 000 2 580 558 000
3182: 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet
3183: (arviomääräraha) ....................................................... . I4 804 400 000 2 489 92I 000
3184: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) .................... . I23 500 000 20 77I 000
3185: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) .......................... . 22I IOO 000 37 I86 000
3186: 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset
3187: (arviomääräraha) ....................................................... . I94 300 000 32 679 000
3188:
3189: 18. Verohallinto 1 792 290 000 301442 000
3190: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) I 792 290 000 30I 442 000
3191: 12 Pääluokka 28
3192:
3193: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 995 000000 167 347 000
3194: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 941 000 000 158 265 000
3195: 31. Verohyvitys (arviomääräraha) ................................... . 50000000 8 409 000
3196: 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan
3197: maakunnalle (arviomääräraha) .................................. . 4000 000 673 000
3198:
3199: 40. Tullilaitos 599280000 100 792 000
3200: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 599 280 000 100 792 000
3201:
3202: 52. Tilastokeskus 204440000 34384 000
3203: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 204440000 34 384 000
3204:
3205: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon
3206: tukitoimenpiteet 67 400000 11336 000
3207: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 2 v) 25 000000 4205 000
3208: 21. H~_nkilö~~?~ sopeuttamisen tukeminen
3209: ( surtomaararaha 2 v) ................................................. . 1 000 000 168 000
3210: 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ........ . 5 000000 841 000
3211: 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta
3212: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 20 000 000 3 364 000
3213: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) ... . 14 000 000 2 355 000
3214: 60. Valtion maksu koulutus- ja erorahastosta johtuvista
3215: menoista (arviomääräraha) ........................................ . 2 400 000 404000
3216:
3217: 81. Eräät hallinnonaJoittain jakamattomat menot 4 158 100 000 699342 000
3218: 01. Euroopan _uni?.~i~ kansallisten asiantuntijoiden palkka-
3219: ukset (arv10maararaha) ............................................... 7 000 000 1177000
3220: 02. ~~äät muu~ pal~~t)a virkasuhteen ehtoja koskevat pää-
3221: tokset (arv10maararaha) .............................................. 1 000 000 168 000
3222: 22. N~_ttobu~J.e~oitujen virastojen toiminnan kehittäminen
3223: ( surtomaararaha 3 v) ... .. .. . ... .. ... .. ... ... .. ... ... .. .. ... ... .. ... .. . 9 000 000 1 514000
3224: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ....................... 4 100 000 000 689 570 000
3225: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat
3226: arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ........................ 40 000 000 6 728 000
3227: 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten ta-
3228: lous~i~~~ ei ole erikseen merkitty määrärahaa
3229: (arv1omaararaha) ........................................................ 100 000 17 000
3230: 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet ..................................... 1 000 000 168 000
3231:
3232: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille 443 900000 74659 000
3233: 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie (arviomääräraha) 19 000 000 3 196 000
3234: 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille 23 900 000 4020 000
3235: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoit-
3236: taminen ...................................................................... . 1 000 000 168 000
3237: 63. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten
3238: hoitomenoihin (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 400 000000 67 275 000
3239: Pääluokka 29 13
3240:
3241: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 20 200 000 3 397 000
3242: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si-
3243: toumusten lunastaminen (arviomääräraha) ............... . 1 500 000 252 000
3244: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoi-
3245: tusyhtiön pääomasta (arviomääräraha) ...................... . 6 700000 1 127 000
3246: 88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman
3247: korottamisesta (arviomääräraha) ............................... . 9 000 000 1514000
3248: 89. Suomen osuus Kansainvälisen investointitakuulaitok-
3249: sen peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) .. 3 000000 505 000
3250:
3251: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille 7192 000 000 1209608 000
3252: 66. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 7 192 000 000 1 209 608 000
3253:
3254: 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 25 300000 4255 000
3255: 63. Ven_>sta .~~I?.autuksen johdosta takaisin maksetut verot
3256: (arvtomaararaha) ....................................................... . 22 000000 3 700 000
3257: 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) ...... . 300 000 50000
3258: 96. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen kor-
3259: vaaminen (siirtomääräraha 2 v) ................................. . 3 000000 505 000
3260:
3261:
3262:
3263:
3264: Pääluokka 29
3265:
3266: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 30 200 293 000 5 079325 000
3267:
3268: 01. Opetusministeriö 393 839000 66239 000
3269: 10. E~~iden .~~~~ion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito
3270: (surtomaararaha 3 v) ................................................. . 9 400000 1 581 000
3271: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 108 598 000 18 265 000
3272: 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) .................. . 25 241 000 4245 000
3273: 26. Eräät kopiointi- ja tallennuskorvaukset ..................... . 24000000 4037 000
3274: 50. Eräät avustukset ......................................................... . 3 000000 505 000
3275: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetus-
3276: ministeriön osalta (arviomääräraha) .......................... . 223 600000 37 607 000
3277:
3278: 05. Kirkollisasiat 11198 000 1883 000
3279: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot
3280: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 8 898 000 1 497 000
3281: 50. Eräät avustukset ......................................................... . 2 300 000 387 000
3282:
3283: 07. Opetushallitus 102 716 000 17276 000
3284: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 102 716 000 17 276 000
3285: 14 Pääluokka 29
3286:
3287: 08. Kansainvälinen yhteistyö 91857 000 15 449 000
3288: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot
3289: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 4257 000 716 000
3290: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö
3291: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 43 200000 7 266 000
3292: 50. Eräät avustukset ........................................................... 29 500000 4962 000
3293: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
3294: (arviomääräraha) ························································ 14 900 000 2 506 000
3295:
3296: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 6494250000 1092 254 000
3297: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 5 935 373 000 998 258 000
3298: 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot
3299: (siirtomääräraha 3 v) .................................................. 137417000 23 112 000
3300: 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toiminta-
3301: menot (siirtomääräraha 2 v) ······································· 43 668 000 7 344 000
3302: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot
3303: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 377 792000 63 540 000
3304:
3305: 20. Ammattikorkeakouluopetus 1744 334 000 293 376 000
3306: 22. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot
3307: (siirtomääräraha 3 v) ·················································· 22 000000 3 700 000
3308: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen
3309: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 22 399 000 3 767 000
3310: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten
3311: ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin
3312: (arviomääräraha) ........................................................ 1 699 935 000 285 909 000
3313:
3314: 40. Yleissivistävä koulutus 9 524269 000 1601867 000
3315: 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
3316: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 222 350 000 37 397 000
3317: 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen
3318: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 10 128 000 1 703 000
3319: 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen
3320: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ....................... 8 715 591 000 1 465 857 000
3321: 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilai-
3322: tosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustan-
3323: nuksiin (siirtomääräraha 3 v) ...................................... 430000 000 72 321 000
3324: 35. Y~~issiv~stä~~~ .~oulutuksen valtionosuuksien loppu-
3325: erat (arvtomaararaha) ................................................. 143 100 000 24068 000
3326: 51. Valtionavustus järjestöille ·········································· 3 100 000 521 000
3327:
3328: 60. Ammatillinen koulutus 2 619 674 000 440 598000
3329: 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
3330: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 133 403 000 22 437 000
3331: 24. Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta
3332: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 18 000 000 3 027 000
3333: 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
3334: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 11 546 000 1 942 000
3335: Pääluokka 29 I5
3336:
3337: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen
3338: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ....................... I 8I9 295 000 305 983 000
3339: 31. Valt.ion~.~_u~s oppisopimuskoulutukseen
3340: (arvwmaararaha) ........................................................ 486 930 000 8I 896 000
3341: 35. Ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien loppuerät
3342: (arviomääräraha) ........................................................ I4I 200 000 23 748 000
3343: 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan
3344: (siirtomääräraha 3 v) .................................................. 3 500 000 589 000
3345: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) .............. 5 800 000 975 000
3346:
3347: 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 1616 782 000 271923 000
3348: 21. OP.etusa.~~n..koulutuskeskuksen toimintamenot
3349: (surtomaararaha 2 v) ................................................. . 2 000000 336 000
3350: 22. OP.etust?.~~~n henkilöstökoulutus ja eräät muut menot
3351: (surtomaararaha 2 v) ................................................ .. 75 325 000 I2 669 000
3352: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 20 200 000 3 397 000
3353: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin
3354: (arviomääräraha) ....................................................... . 397 744000 66 896 000
3355: 31. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen lisäkoulutuksen
3356: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ...................... . 362 200 000 60 9I8 000
3357: 33. Ammatillinen lisäkoulutus (siirtomääräraha 2 v) ...... . 230 000 000 38 683 000
3358: 35. Aikuiskoulutuksen loppuerät (arviomääräraha) ........ . 55 500 000 9 334000
3359: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin
3360: (arviomääräraha) ....................................................... . 267 600 000 45 007 000
3361: 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyt-
3362: tökustannuksiin (arviomääräraha) ............................ .. 7I 60I 000 I2 042 000
3363: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perusta-
3364: ruiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) .................... . 6 000000 I 009 000
3365: 53. Valtionavustus järjestöille ......................................... . 42 840 000 7 205 000
3366: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin
3367: (arviomääräraha) ....................................................... . 68 309 000 II 489 000
3368: 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin
3369: (arviomääräraha) ...................................................... .. I7 463 000 2 937 000
3370:
3371: 70. Opintotuki 4185113 000 703 885 000
3372: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
3373: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 3II3000 524 000
3374: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki
3375: (arviomääräraha) ...................................................... .. I40 000 000 23 546 000
3376: 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) ............... . 3 765 000 000 633 228 000
3377: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) ........................... . 50 000 000 8 409 000
3378: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
3379: (arviomääräraha) ....................................................... . 85 000 000 I4 296 000
3380: 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen ................... .. 7 000 000 I I77 000
3381: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden
3382: koulumatkatuki (arviomääräraha) ............................ .. 135 000 000 22 705 000
3383:
3384: 88. Tiede 1045 292 000 175 805 000
3385: 21. Suomen Akatemian toimintamenot
3386: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. I43 748 000 24 I77 000
3387: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 70 399 000 II 840 000
3388: 16 Pääluokka 29
3389:
3390: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot
3391: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 13 579 000 2 284 000
3392: 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 561 000 1 272 000
3393: 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen
3394: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 2 370 000 399 000
3395: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
3396: (siirtomääräraha 3 v) ·················································· 296 360 000 49 844 000
3397: 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tu-
3398: kemiseen (arviomääräraha) ········································ 453 000 000 76189000
3399: 54. Eräät avustukset ·························································· 5 775 000 971 000
3400: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
3401: (arviomääräraha) ························································ 52 500 000 8 830 000
3402:
3403: 90. Taide ja kulttuuri 1771355 000 297 921000
3404: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toi-
3405: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) .............................. 6 906 000 1 162 000
3406: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot
3407: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 86 648 000 14 573 000
3408: 23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
3409: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 13 163 000 2 214 000
3410: 24. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 81 369 000 13 685 000
3411: 25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
3412: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 25 991 000 4 371 000
3413: 26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot
3414: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 15 640 000 2 630 000
3415: 27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot
3416: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 2 930 000 493 000
3417: 30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyt-
3418: tökustannuksiin (arviomääräraha) .............................. 52 670 000 8 858 000
3419: 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden
3420: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ....................... 22 047 000 3 708 000
3421: 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille
3422: (arviomääräraha) ........................................................ 11 224 000 1 888 000
3423: 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan
3424: ('arviomääräraha) ........................................................ 3 713 000 624000
3425: 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustan-
3426: nuksiin (arviomääräraha) ............................................ 36 000 000 6 055 000
3427: 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät
3428: (arviomääräraha) ························································ 16 700 000 2 809 000
3429: 40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle
3430: (arviomääräraha) ························································ 1 500 000 252 000
3431: 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ....................... 18 350 000 3 086 000
3432: 51. Apu!ah~~--t~_iteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
3433: (arvtomaararaha) ........................................................ 9 712 000 1 633 000
3434: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tu-
3435: kemiseen (arviomääräraha) ········································ 1 280 650 000 215 390 000
3436: 53. Valtionavustus tilakustannuksiin ································ 69 042 000 11612000
3437: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) .................... 3 500 000 589 000
3438: 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen
3439: (siirtomääräraha 3 v) ·················································· 3 500 000 589 000
3440: 75. Perusparannukset ja talonrakennukset
3441: (siirtomääräraha 3 v) ·················································· 10 000 000 1 682 000
3442: Pääluokka 30 17
3443:
3444: 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
3445: (arviomääräraha) ....................................................... . 100 000 17 000
3446:
3447: 98. Liikuntatoimi 477 713000 80346 000
3448: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja
3449: liikuntakasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) .. . 472 199 000 79 418 000
3450: 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ............. . 5514000 927 000
3451:
3452: 99. Nuorisotyö 121901000 20502 000
3453: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorison-
3454: kasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) .............. . 117 101 000 19 695 000
3455: 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen
3456: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 4800000 807 000
3457:
3458:
3459:
3460:
3461: Pääluokka 30
3462:
3463: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
3464: HALLINNONALA 13 997 274 000 2 354 172 000
3465:
3466: 01. Maa- ja metsätalousministeriö 214346 000 36 050 000
3467: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
3468: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 177 210 000 29 805 000
3469: 22. Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 15 300 000 2 573 000
3470: 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ........................... . 12 336 000 2 075 000
3471: 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen
3472: (arviomääräraha) ....................................................... . 4 500 000 757 000
3473: 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen kor-
3474: vaaminen (siirtomääräraha 2 v) ................................. . 5 000 000 841 000
3475:
3476: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 54425000 9154 000
3477: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 54425 000 9 154 000
3478:
3479: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 3126 000 526 000
3480: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 3 126 000 526 000
3481:
3482: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut
3483: menot 71600 000 12 042 000
3484: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) ....................... . 7 500 000 1 261 000
3485: 26. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ........ . 12 000 000 2 018 000
3486: 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) ................... . 37 000000 6 223 000
3487: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
3488: (arviomääräraha) ....................................................... . 15 100 000 2 540 000
3489: 18 Pääluokka 30
3490:
3491: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 9 981600 000 1678 785 000
3492: 41. ~~a-ja .P.~~tarhatalouden kansallinen tuki
3493: (snrtomaararaha 2 v) ................................................. . 3 399 000 000 571 671 000
3494: 43. EU-tulotuki (arviomääräraha) ................................... . 2 370 500 000 398 689 000
3495: 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) .. . 20000 000 3 364 000
3496: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v) .... . 1 679 000 000 282 388 000
3497: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) ............ . 2 513 100 000 422 673 000
3498:
3499: 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon
3500: tasapainottaminen 936100 000 157 441 000
3501: 41. ~~atalo~.~t~otannon tasapainottamismenot
3502: (snrtomaararaha 3 v) ................................................. . 1 000 000 168 000
3503: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) ..................... . 410 000 000 68 957 000
3504: 43. Menekinedistäminen (siirtomääräraha 3 v) ............... . 27 600000 4642 000
3505: 44. Laatujärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 000 000 1 177 000
3506: 47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitys-
3507: tuki (siirtomääräraha 2 v) .......................................... . 480 000 000 80 730 000
3508: 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet
3509: (arviomääräraha) ....................................................... . 2 500 000 420 000
3510: 60. Siirto interventiorahastoon ........................................ . 8 000000 1 346 000
3511:
3512: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun
3513: kehittäminen 679 700 000 114 317 000
3514: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 19 700 000 3 313 000
3515: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v) 4000 000 673 000
3516: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
3517: (arviomääräraha) ....................................................... . 160 000 000 26 910 000
3518: 61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallis-
3519: tuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoi-
3520: menpiteisiin (arviomääräraha) ................................... . 216 000 000 36 329 000
3521: 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maa-
3522: seudun kehittämisestä (arviomääräraha) ................... . 280 000 000 47 093 000
3523:
3524: 15. Muut maatalouden menot 123 400 000 20 754 000
3525: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
3526: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 66 400 000 11168000
3527: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskil-
3528: pailuissa kertyvillä varoilla (arviomääräraha) ........... . 31 500 000 5 298 000
3529: 45. Valtionapu 4H-toimintaan ......................................... . 25 500 000 4289 000
3530:
3531: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 168 043 000 28263 000
3532: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ....................... .. 165 075 000 27 764000
3533: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) .............. . 2 268 000 381 000
3534: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .................... . 600 000 101 000
3535: 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) 100 000 17 000
3536:
3537: 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2 410 000 405 000
3538: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 2 410 000 405 000
3539: Pääluokka 30 19
3540:
3541: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 615 900 000 103 587 000
3542: 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja ylei-
3543: nen uittoväylätuki (siirtomääräraha 3 v) .................. .. 23 000 000 3 868 000
3544: 25. Metsäpuiden siemenhuolto ........................................ . 4900000 824 000
3545: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorga-
3546: nisaatioille ................................................................. . 247 400000 41 610 000
3547: 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) .......................... .. 1 600 000 269 000
3548: 44. Tl:l~i pu~~t~otannon kestävyyden turvaamiseen
3549: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ .. 300000 000 50 456 000
3550: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha
3551: 3 v) .............................................................................. 25 000000 4 205 000
3552: 50. Eräät metsätalouden valtionavut .............................. .. 12 000 000 2 018 000
3553: 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
3554: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 2 000000 336 000
3555:
3556: 32. Metsäntutkimuslaitos 206 567000 34 742 000
3557: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 203 037 000 34148 000
3558: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .................... . 2 500 000 420 000
3559: 77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ...... .. 650 000 109 000
3560: 87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) ................ .. 380 000 64000
3561:
3562: 41. Kala-, riista- ja porotalous 232 628 000 39125 000
3563: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) 10 000 000 1 682 000
3564: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen
3565: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 37 880 000 6 371 000
3566: 41. Hirv:ielä.~~t~n aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
3567: (arvtomaararaha) ....................................................... . 25 000000 4205 000
3568: 42. Petoeläinten ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen kor-
3569: vaaminen (siirtomääräraha 2 v) ................................ .. 17 000 000 2 859 000
3570: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ...... .. 9 300 000 1 564 000
3571: 44. Ten?joe~.. k.~lastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut
3572: (arvtomaararaha) ....................................................... . 11 700 000 1 968 000
3573: 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ...... .. 31 248 000 5 256 000
3574: 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepoli-
3575: tiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. .. 86 000 000 14 464 000
3576: 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet
3577: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 4500000 757 000
3578:
3579: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 89 388 000 15 034 000
3580: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 80 248 000 13 497 000
3581: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta
3582: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 6 640000 1117000
3583: 7 4. Kalanviljely laitosten ja tutkimusasemien perusparan-
3584: nukset (siirtomääräraha 3 v) ...................................... . 2 500 000 420 000
3585:
3586: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 149 800000 25195 000
3587: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot
3588: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 29 300 000 4928 000
3589: 20 Pääluokka 31
3590:
3591: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki
3592: (arviomääräraha) ....................................................... . 20 000 000 3 364 000
3593: 31. A ~ustu~~.~t_.Yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin
3594: (surtomaararaha 3 v) ................................................. . 17 000 000 2 859 000
3595: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset
3596: (arviomääräraha) ....................................................... . 2 500 000 420 000
3597: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) 81 000 000 13 623 000
3598:
3599: 61. Maanmittauslaitos 262145 000 44 090 000
3600: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 247 145 000 41 567 000
3601: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
3602: (arviomääräraha) ....................................................... . 15 000 000 2 523 000
3603:
3604: 62. Geodeettinen laitos 16 760 000 2 819 000
3605: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 760 000 2 819 000
3606:
3607: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 84 049 000 14136 000
3608: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 69 494000 11 688 000
3609: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot
3610: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 3 555 000 598 000
3611: 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) .................... . 11 000 000 1 850 000
3612:
3613: 72. Elintarvikevirasto 38 033 000 6397 000
3614: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 19 903 000 3 347 000
3615: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot
3616: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 18 130 000 3 049 000
3617:
3618: 73. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 66 010 000 11102 000
3619: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 66 010 000 11 102 000
3620:
3621: 74. Siemenperunakeskus 1244000 209 000
3622: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 844 000 142 000
3623: 22. T':l.tkim~.~~ J.a vienninedistämismenot
3624: (surtomaararaha 2 v) ................................................. . 400 000 67 000
3625:
3626:
3627:
3628:
3629: Pääluokka 31
3630:
3631: 31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN
3632: HALLINNONALA 7 061 481 ooo 1187 656 ooo
3633:
3634: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 123 113 000 20 706 000
3635: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......................... 74 413 000 12 515 000
3636: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ........ 48 700 000 8 191 000
3637: Pääluokka 31 21
3638:
3639: 24. Tiehallinto 3 978256 000 669 095 000
3640: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) ........................... . 3 158 256 000 531 181 000
3641: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .......... . 500 000 000 84094000
3642: 79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet
3643: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 160 000 000 26 910 000
3644: 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset
3645: (arviomääräraha) ....................................................... . 160 000 000 26 910 000
3646:
3647: 25. Tienpidon valtionavut 43 000 000 7 232 000
3648: 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja paran-
3649: tamiseen (siirtomääräraha 3 v) .................................. . 43 000 000 7 232 000
3650:
3651: 30. Merenkulkulaitos 193 243 000 32 501000
3652: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 60 843 000 10 233 000
3653: 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... . 117000000 19 678 000
3654: 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 15 000 000 2 523 000
3655: 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha) 400000 67 000
3656:
3657: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 266 600 000 44 839 000
3658: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) 17 400 000 2 926 000
3659: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen
3660: alus!en ~~~~~iluedellytysten turvaaminen
3661: (arv1omaararaha) ....................................................... . 243 500 000 40 954000
3662: 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirtomääräraha 2 v) 1 700 000 286 000
3663: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset
3664: (arviomääräraha) ....................................................... . 4000 000 673 000
3665:
3666: 40. Ratahallintokeskus 1671000 000 281042 000
3667: 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 1 331 000 000 223 858 000
3668: 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ........ . 289 000 000 48 606 000
3669: 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentaminen
3670: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 47 000 000 7 905 000
3671: 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset
3672: (arviomääräraha) ....................................................... . 4000 000 673 000
3673:
3674: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 30 700 000 5163 000
3675: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja
3676: ylläpitoon ................................................................... . 3 500 000 589 000
3677: 43. Korvaus Ilmailulaitokselle valmiustehtävistä ........... . 27 200 000 4 575 000
3678:
3679: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 481000 000 80 898 000
3680: 42. Valtionavustus koulutuksesta .................................... . 13 000 000 2 186 000
3681: 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
3682: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 468 000 000 78 712 000
3683:
3684: 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 75 000000 12 614 000
3685: 42. Sanomalehdistön tuki ................................................ . 75 000 000 12614000
3686: 22 Pääluokka 32
3687:
3688: 80. Ilmatieteen laitos 150 800 000 25 363 000
3689: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 150 800 000 25 363 000
3690:
3691: 81. Merentutkimuslaitos 41119 000 6916 000
3692: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 36 119 000 6 075 000
3693: 22. Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha 3 v) .............. . 5 000000 841 000
3694:
3695: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut
3696: menot 7 650 000 1287 000
3697: 40. Eräät valtionavut ........................................................ . 4 650 000 782 000
3698: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) ....................... . 3 000 000 505 000
3699:
3700:
3701:
3702:
3703: Pääluokka 32
3704:
3705: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN
3706: HALLINNONALA 5 183 919 000 871873 000
3707:
3708: 10. Hallinto 639 761000 107 600 000
3709: 21. K~uppa~. Ja..teollisuusministeriön toimintamenot
3710: ( snrtomaararaha 2 v) ................................................. . 128 814 000 21 665 000
3711: 22. T~.övoi~~-)a elinkeinokeskusten toimintamenot
3712: ( snrtomaararaha 2 v) ................................................. . 375 012 000 63 072 000
3713: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
3714: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 7 000 000 1 177 000
3715: 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) .. 40000000 6 728 000
3716: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitus-
3717: osuudet (arviomääräraha) .......................................... . 47 105 000 7 922 000
3718: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle
3719: (arviomääräraha) ....................................................... . 41 750 000 7 022 000
3720: 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista
3721: (arviomääräraha) ....................................................... . 80000 13 000
3722:
3723: 20. Teknologiapolitiikka 2 889 222 000 485 932 000
3724: 21. G~.ologi~~ !.utkimuskeskuksen toimintamenot
3725: (smtomaararaha 2 v) .................................................. 215 747 000 36 286 000
3726: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
3727: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 365 116 000 61 408 000
3728: 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot
3729: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 53 804 000 9 049 000
3730: 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot
3731: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 21 955 000 3 693 000
3732: 26. T~~nolo.~~~? kehittämiskeskuksen toimintamenot
3733: (smtomaararaha 2 v) .................................................. 138 000 000 23 210 000
3734: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (arviomääräraha) ......... 770 000 000 129 505 000
3735: 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämisme-
3736: not (siirtomääräraha 2 v) ............................................ 60 000 000 10 091 000
3737: Pääluokka 32 23
3738:
3739: 40. A vu.stu~~.~t..teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen
3740: (arvtomaararaha) ....................................................... . 826000000 138 923 000
3741: 41. Keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan edistämi-
3742: nen (siirtomääräraha 3 v) ........................................... . 36 600 000 6156 000
3743: 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen
3744: (arviomääräraha) ....................................................... . 232 000 000 39 020 000
3745: 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja kehitykseen
3746: (arviomääräraha) ....................................................... . 170 000 000 28 592 000
3747:
3748: 30. Yrittäjyyspolitiikka 1074197 000 180 667 000
3749: 41. Toimintatuki Finnvera Oyj:lle .................................. . 2 000 000 336 000
3750: 42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) ............. . 167 000 000 28 087 000
3751: 43. Fin~ve~~.<?.yj:n tappiokorvaukset
3752: (arvtomaararaha) ....................................................... . 90 000000 15 137 000
3753: 44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) ................ . 10 000 000 1 682 000
3754: 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemi-
3755: nen (arviomääräraha) ................................................. . 98 000 000 16 482 000
3756: 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten tur-
3757: vaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) ............................... . 155 000 000 26 069 000
3758: 47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille
3759: yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) ................................ . 21 170 000 3 561 000
3760: 48. Ko~kot~~i )ulkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
3761: (arvtomaararaha) ....................................................... . 31 000 000 5 214000
3762: 49. K?rkotuk~ Su~~~n Vientiluotto Oy:n myöntämille luo-
3763: totlle (arvtomaararaha) .............................................. . 18 000 000 3 027 000
3764: 50. Kor~otu_~~ ~k-yritysten investointeihin
3765: (arvtomaararaha) ....................................................... . 3 000 000 505 000
3766: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha) ....... . 100 000 17 000
3767: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa-
3768: ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha) 478 927 000 80 550 000
3769:
3770: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 94043 000 15 817 000
3771: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 490 000 5 296 000
3772: 22. K~luttaj_~~u~kimuskeskuksen toimintamenot
3773: (snrtomaararaha 2 v) ................................................. . 9 952 000 1 674 000
3774: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot
3775: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 6 933 000 1 166 000
3776: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot
3777: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 2 032 000 342 000
3778: 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 136 000 3 891 000
3779: 31. Korvaus velkaneuvonnan järjestämisestä
3780: (arviomääräraha) ....................................................... . 16 500 000 2 775 000
3781: 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille ........................... . 4000000 673 000
3782:
3783:
3784: 50. Kansainvälistymispolitiikka 343 411000 57 758 000
3785: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot
3786: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 94 411 000 15 879 000
3787: 40. Toil!lial~~~?tainen yritysten kansainvälistyminen
3788: (arvtomaararaha) ....................................................... . 105 000 000 17 660 000
3789: 24 Pääluokka 33
3790:
3791: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja
3792: Finpro ry:lle ............................................................... . 144000 000 24 219 000
3793:
3794: 60. Energiapolitiikka 133 285 000 22 417 000
3795: 21. E1_1~rgia~~~~kinaviraston toimintamenot
3796: (surtomaararaha 2 v) ................................................. . 985 000 166 000
3797: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistä-
3798: minen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v) ......... . 15 000 000 2 523 000
3799: 40. Energiatuki (arviomääräraha) .................................... . 116 000 000 19510000
3800: 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha) ..... . 800 000 135 000
3801: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset
3802: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 500000 84000
3803:
3804: 70. Omistajapolitiikka 10 000 000 1682 000
3805: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 10 000 000 1 682 000
3806:
3807:
3808:
3809:
3810: Pääluokka 33
3811:
3812: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN
3813: HALLINNONALA 44 694 272 000 7 517 037 000
3814:
3815: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 269 950000 45 402 000
3816: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 178 050 000 29 946 000
3817: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali-
3818: ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) .......... . 9 400 000 1 581 000
3819: 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) ............... . 37 000000 6 223 000
3820: 64. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edis-
3821: täminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan
3822: infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) .. 20000 000 3 364000
3823: 67. Kan~ain~-~1-~set jäsenmaksut ja maksuosuudet
3824: (arvtomaararaha) ....................................................... . 25 500000 4'289 000
3825:
3826: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 115 300 000 19 392 000
3827: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 115 300 000 19 392 000
3828:
3829: 03. Työttömyysturvalautakunta 9643 000 1622 000
3830: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 643 000 1 622 000
3831:
3832: 04. Tarkastuslautakunta 8 511000 1431000
3833: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8511000 1 431 000
3834:
3835: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 19 065 000 3 207 000
3836: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 11 665 000 1 962 000
3837: 26. Mielentilatutkimustoiminnan menot (arviomääräraha) 7 400000 1 245 000
3838: Pääluokka 33 25
3839:
3840: 07. Työterveyslaitos 195 000 000 32 797 000
3841: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
3842: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 195 000 000 32 797 000
3843:
3844: 08. Kansanterveyslaitos 187104 000 31469 000
3845: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 155 700 000 26 187 000
3846: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) .................... . 31 404 000 5 282 000
3847:
3848: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 24 700 000 4154 000
3849: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 700000 4154 000
3850:
3851: 10. Säteilyturvakeskus 55 400000 9318 000
3852: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 55 400 000 9 318 000
3853:
3854: 11. Lääkelaitos 7 409000 1246 000
3855: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 409 000 1 246 000
3856:
3857: 12. Valtion koulukodit 3 497 000 588 000
3858: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 497 000 588 000
3859:
3860: 13. Työsuojelun piirihallinto 116 073 000 19 522 000
3861: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 116 073 000 19 522 000
3862:
3863: 14. Valtion mielisairaalat 2420000 407 000
3864: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 420 000 407 000
3865:
3866: 15. Perhekustannusten tasaus 8199 000 000 1378 973 000
3867: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) ................................. . 58 000 000 9 755 000
3868: 52. Lapsilisät (arviomääräraha) ....................................... . 8 141 000 000 1 369 218 000
3869:
3870: 16. Yleinen perhe-eläke 244000 000 41038 000
3871: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) 244000 000 41 038 000
3872:
3873: 17. Työttömyysturva 3 140 000 000 528110 000
3874: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) 2 915 000 000 490 268 000
3875: 51. Työ~tö~?:_Y~turvalain mukainen perusturva
3876: (arv1omaararaha) ........................................................ 180 000 000 30 274 000
3877: 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toi-
3878: meentuloturvasta (arviomääräraha) ............................ 25 000 000 4205 000
3879: 54. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 20 000 000 3 364 000
3880:
3881: 18. Sairausvakuutus 3 187 000 000 536 015 000
3882: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menois-
3883: ta (arviomääräraha) ..................................................... 3 187 000 000 536 015 000
3884: 26 Pääluokka 33
3885:
3886: 19. Eläkevakuutus 8423 000 000 1416 647 000
3887: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
3888: (arviomääräraha) ....................................................... . 173 000 000 29 097 000
3889: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista
3890: menoista (arviomääräraha) ........................................ . 2 245 000 000 377 582 000
3891: 52. Val~ion ~.~~~s yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista
3892: (arvtomaararaha) ....................................................... . 340000000 57 184 000
3893: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista
3894: (arviomääräraha) ....................................................... . 5 665 000 000 952 785 000
3895:
3896: 20. Tapaturmavakuutus 73 000 000 12 278 000
3897: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuk-
3898: sen kustannuksista (arviomääräraha) ......................... . 73 000 000 12 278 000
3899:
3900: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 731000 000 122 945 000
3901: 52. Rint.am~~.?~~laseläkkeet ja asumistuki
3902: (arvtomaararaha) ....................................................... . 731 000 000 122 945 000
3903:
3904: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan
3905: menot 1567 300 000 263 601000
3906: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) .............. . 1 550 000 000 260 691 000
3907: 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoi-
3908: mintaan (siirtomääräraha 2 v) .................................... . 15 000 000 2 523 000
3909: 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille
3910: rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) ...................... . 1 300 000 219 000
3911: 59. V~ltion~R.u ..rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
3912: (surtomaararaha 2 v) ................................................ .. 1 000 000 168 000
3913:
3914: 23. Muu sodista kärsineiden turva 20 000 000 3 364 000
3915: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
3916: (arviomääräraha) ....................................................... . 20000000 3 364 000
3917:
3918: 28. Muu toimeentuloturva 59 000 000 9 923 000
3919: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) 59 000000 9 923 000
3920:
3921: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 15 045 700 000 2530 505 000
3922: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon
3923: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ...................... . 13 868 000 000 2 332 430 000
3924: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen pe-
3925: rustamiskustannuksiin (arviomääräraha) ................... . 220 000 000 37 001 000
3926: 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikois-
3927: sairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan ....... . 337 400 000 56 747 000
3928: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja
3929: hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuk-
3930: siin (arviomääräraha) ................................................. . 441 000 000 74171 000
3931: 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista
3932: sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
3933: (arviomääräraha) ....................................................... . 13 000 000 2 186 000
3934: Pääluokka 34 27
3935:
3936: 35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten
3937: tasausjärjestelmän menoihin ...................................... . 165 000 000 27 751 000
3938: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhank-
3939: keiden kustannuksiin (arviomääräraha) ..................... . 1 300 000 219 000
3940:
3941: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 49 200000 8 275 000
3942: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) ...................... . 5 500 000 925 000
3943: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) ............... . 6000000 1 009 000
3944: 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin
3945: vähentäminen (siirtomääräraha 2 v) .......................... . 37 700 000 6 341 000
3946:
3947: 57. Lomatoiminta 966 000000 162470 000
3948: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen
3949: kustannuksiin (arviomääräraha) ................................ . 882 000 000 148 342 000
3950: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja
3951: kunnille maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallin-
3952: tomenoihin (arviomääräraha) .................................... . 84000000 14 128 000
3953:
3954: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 1976 000 000 332 339 000
3955: 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaa-
3956: lisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) .... 1 430 000 000 240 509 000
3957: 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustan-
3958: nuksiin (siirtomääräraha 2 v) ..................................... . 340 000 000 57 184 000
3959: 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 12 000 000 2 018 000
3960: 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
3961: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 194 000 000 32 628 000
3962:
3963:
3964:
3965:
3966: Pääluokka 34
3967:
3968: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 11 361 087 000 1910 798 000
3969:
3970: 01. Työhallinto 197197 000 33166 000
3971: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 123 785 000 20 819 000
3972: 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 316 000 726 000
3973: 23. T~_öelä~~o~jelmien toteuttaminen
3974: (snrtomaararaha 3 v) ................................................. . 60 000000 10 091 000
3975: 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksu-
3976: osuudet (arviomääräraha) .......................................... . 9 096 000 1 530 000
3977:
3978: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 1124 000 000 189 043 000
3979: 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n raken-
3980: nerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) ...................... . 713 100 000 119 935 000
3981: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus
3982: työministeriön osalta (arviomääräraha) ..................... . 410 900 000 69 108 000
3983: 28 Pääluokka 35
3984:
3985: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 9 561002 000 1608 045 000
3986: 02. Pal~kap~~u.~teinen työllistämistuki valtionhallinnolle
3987: (arv10maararaha) ........................................................ 208 000 000 34 983 000
3988: 21. Trövoi~~-~siain paikallishallinnon toimintamenot
3989: (surtomaararaha 2 v) .................................................. 669 202 000 112 552 000
3990: 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) 68 800 000 11 571 000
3991: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut
3992: (arviomääräraha) ........................................................ 789 000 000 132 700 000
3993: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayh-
3994: tymille (arviomääräraha) ............................................ 610 000 000 102 595 000
3995: 31. Valtion korvaus kunnille kuntoottavan työtoiminnan
3996: järjestämisestä (arviomääräraha) ................................ 32 000 000 5 382 000
3997: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien
3998: opintososiaaliset edut (arviomääräraha) ..................... 557 000 000 93 681 000
3999: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) ............................ 5 588 000 000 939 834 000
4000: 63. Valt.ion~J?.u ..työttömyyden lieventämiseen
4001: (arv10maararaha) ........................................................ 845 000 000 142 119 000
4002: 64. T~?llisy.~~~.erusteiset siirtomenot investointeihin
4003: (surtomaararaha 3 v) .................................................. 85 000 000 14 296 000
4004: 65. Muuttoturva (arviomääräraha) ................................... 15 000 000 2 523 000
4005: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
4006: (siirtomääräraha 3 v) .................................................. 94 000 000 15 810 000
4007:
4008: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 354 335 000 59595 000
4009: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoi-
4010: minta valtion osalta (arviomääräraha) ....................... . 37 835 000 6 363 000
4011: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien
4012: henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosi-
4013: aali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin
4014: (arviomääräraha) ....................................................... . 67 200 000 11 302 000
4015: 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
4016: (arviomääräraha) ....................................................... . 249 300 000 41 929 000
4017:
4018: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 124 553 000 20948 000
4019: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) ............................... . 20 000 000 3 364000
4020: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) ................................... . 100 000 000 16 819 000
4021: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) ................. . 4 553 000 766 000
4022:
4023:
4024:
4025:
4026: Pääluokka 35
4027:
4028: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN
4029: HALLINNONALA 3 638 774 000 611998 000
4030:
4031: 01. Ympäristöministeriö 104 222 000 17 529 000
4032: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 104 222 000 17 529 000
4033: Pääluokka 35 29
4034:
4035: 10. Ympäristön suojelu 125150 000 21049 000
4036: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 10000 000 1 682 000
4037: 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) ........ . 5 000 000 841 000
4038: 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 31 750 000 5 340 000
4039: 64. YmJ?äri~!~~suojeluinvestointien korkotuki
4040: (~tomaararaha) ....................................................... . 5 900000 992 000
4041: 65. Oljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto
4042: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 15 000 000 2 523 000
4043: 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen
4044: maissa (siirtomääräraha 3 v) ...................................... . 13 000 000 2 186 000
4045: 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 44500 000 7 484 000
4046:
4047: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 271830000 45 719 000
4048: 22. L~?nno~~u~jelualueiden hoito ja kunnossapito
4049: (snrtomaararaha 3 v) ................................................. . 80 330 000 13 511 000
4050: 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön
4051: ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) .............................. . 7 500 000 1 261 000
4052: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
4053: (arviomääräraha) ....................................................... . 5 000 000 841 000
4054: 63. E~~ät lu?~~?nsuojeluun liittyvät korvaukset
4055: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ .. 69 000 000 11 605 000
4056: 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
4057: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 5 000000 841 000
4058: 7 4. L~_onno~~u~jelualueiden talonrakennustyöt
4059: (snrtomaararaha 3 v) ................................................. . 3 000 000 505 000
4060: 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen
4061: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 102 000 000 17 155 000
4062:
4063: 30. Asumisen edistäminen 2 510 000 000 422152 000
4064: 54. Asumistuki (arviomääräraha) .................................... . 2 510 000 000 422 152 000
4065: 60. Siirto valtion asuntorahastoon
4066:
4067: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 321399 000 54 055 000
4068: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 320 899 000 53 971 000
4069: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 500 000 84000
4070:
4071: 50. Ympäristölupavirastot 26490 000 4455 000
4072: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 490 000 4 455 000
4073:
4074: 60. Suomen ympäristökeskus 124 835 000 20996 000
4075: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 124 835 000 20 996 000
4076:
4077: 70. Valtion asuntorahasto 20438 000 3 437 000
4078: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 438 000 3 437 000
4079:
4080: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 134 410 000 22 606 000
4081: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v) 54000 000 9 082 000
4082: 30 Pääluokka 36
4083:
4084: 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 26 400 000 4440 000
4085: 26. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) ..................... . 2 260 000 380 000
4086: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympä-
4087: ristöministeriön osalta (arviomääräraha) ................... . 28 800 000 4844000
4088: 63. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja
4089: luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) ..... . 15 000 000 2 523 000
4090: 65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ...................... . 7 950 000 1 337 000
4091:
4092:
4093:
4094:
4095: Pääluokka 36
4096:
4097: 36. VALTIONVELAN KOROT 24 440 000 000 4110 513 000
4098:
4099: 01. Euromääräisen velan korko 20 560 000 000 3457 944 000
4100: 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) 20 560 000 000 3 457 944 000
4101:
4102: 03. Valuuttamääräisen velan korko 3 782 000 000 636 087 000
4103: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) 3 782 000 000 636 087 000
4104:
4105: 09. Muut menot valtionvelasta 98000 000 16 482 000
4106: 21. Pal~kioq~ .~uut menot valtionvelasta
4107: (arvtomaararaha) ....................................................... . 98 000 000 16 482 000
4108:
4109:
4110:
4111:
4112: Pääluokka 37
4113:
4114: 37. VALTIONVELANVÄHENTÄMINEN 12 568 000 000 2 113 786 000
4115:
4116: 01. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta 12 568 000 000 2 113 786 000
4117: 94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha) 12 568 000 000 2 113 786 000
4118:
4119:
4120: Määrärahojen kokonaismäärä:
4121: 209 171 735 000 mk
4122: 35 180 160 000 €
4123: 31
4124:
4125: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4126: YLEISTÄ
4127: Brutto- ja nettobudjetointi
4128:
4129: Valtion talousarviossa noudatetaan pääsään- 3) maksullista toimintaa harjoittavan viras-
4130: tönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on ta- ton toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät
4131: lousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu tulot ja siitä aiheutuvat menot, sekä
4132: poikkeus pääsäännöstä. 4) viraston vastuulla toteutettavasta tutki-
4133: Talousarviossa voidaan nettobudjetoida mus- tms. yhteishankkeesta tuloina saatavat
4134: 1) uusista valtionlainoista saatavat tulot ja muiden hankeosapuolten maksuosuudet ja
4135: valtionvelan kuoletukset; hankkeesta aiheutuvat menot.
4136: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, emis- Tapauksissa 2)-4) on ao. toimintameno-
4137: siovoitot ja pääomavoitot sekä valtionlainoista määrärahan perustelujen päätösosassa netto-
4138: aiheutuvat korkomenot, emissioalennukset ja budjetointia koskeva maininta.
4139: pääomatappiot; Nettobudjetoitavia tuloja eivät ole verot, ve-
4140: 3) viraston ja laitoksen toiminnasta kertyvät ronluonteiset maksut tai sakkomaksut Netto-
4141: tulot ja siitä aiheutuvat menot; budjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla
4142: 4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä siirtomenot tai niiden palautukset lukuun otta-
4143: myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion os- matta lain nojalla maksettavaa maksuvalmius-
4144: tajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvel- suoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen pa-
4145: voitteet; lautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua
4146: 5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle val-
4147: maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus tionapujärjestelmän määräytymisperusteiden
4148: valtiolle; mukaan tulevaa määrää, eivätkä sijoitusmenot
4149: 6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja tai omaisuuden myyntitulot lukuunottamatta
4150: kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujär- osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitok-
4151: jestelmän määräytymisperusteiden mukaan tu- sen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuu-
4152: leva määrä. den hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyn-
4153: Viraston toiminnasta kertyvien tulojen ja sii- tiä.
4154: tä aiheutuvien menojen nettobudjetoinnissa Nettobudjetoidun toimintamenomomentin
4155: voidaan erottaa seuraavat tapaukset: menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä
4156: 1) toimintamenomomentin vakiosisällön ku- ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosi-
4157: vauksessa mainitut virastolle työnantajana sällön mukaiset menot.
4158: maksettavat tulot ja irtaimen omaisuuden Nettootetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa
4159: myyntitulot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset, käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin
4160: työpaikkaruokaJoiden käytöstä saadut korva- ilman, että siitä on mainintaa luku- tai mo-
4161: ukset sekä viraston toimitilojen satunnaisesta menttiperusteluissa.
4162: luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilai- Toimintamenomäärärahan kanssa saa net-
4163: suuksia varten saadut tulot, jotka voidaan vä- toottaa myyntituotot sellaisesta irtaimesta
4164: hentää toimintamenoista, vaikka tästä ei olisi käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoite-
4165: mainintaa momentin perusteluissa, taan toimintamenomäärärahasta. Kiinteän
4166: 2) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai lai- omaisuuden, finanssisijoitusten (esim. osak-
4167: toksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheu- keet ym. arvopaperit) ja erillismomenteilta ra-
4168: tuvat menot, hoitettavan irtaimen käyttöomaisuuden myyn-
4169: tituottoja ei saa nettoottaa toimintamenomää-
4170: rärahan kanssa.
4171: 32
4172:
4173: Menomomentteja koskevat yleiset määräykset
4174:
4175: Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi tyvät sosiaaliturva- ja eläkemaksut ja muut
4176: tehtävän tai menojen laadun mukaan. henkilösivumenot
4177: Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja
4178: ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen toimin-
4179: tamenomäärärahat sekä eräät kulutusmenoihin Vakiosisältöiset menomomentit
4180: luettavat projektiluonteiset määrärahat. Tehtä-
4181: vän mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyt- Toimintamenomomenteille ja momenteille
4182: tää kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmu- 28, 70 ja 74-79 on määritelty sellaisia vakio-
4183: kaisesti aiheutuviin menoihin, ellei talousarvi- sisältöisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. mo-
4184: osta muuta johdu. menteille budjetoituja määrärahoja saa käyttää
4185: Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun ilman, että siitä on maininta ao. momentin pe-
4186: mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat mo- rusteluissa. V akiosisältöä sovelletaan vastaa-
4187: menttien numerotunnukset): vasti silloinkin, kun toimintamenojen tai mak-
4188: 1) kulutusmenot (01-29): menot, joiden vä- sullisen toiminnan nettobudjetointi on siirtänyt
4189: littömänä vastikkeena valtio saa varainhoito- menot tulopuolelle osaksi nettotuloarviota.
4190: vuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten Määrärahoja käytettäessä momenttien perus-
4191: työpanosta, tavaroita ja palveluksia, telut ovat vakiosisältömääritykseen nähden en-
4192: 2) siirtomenot (30-69): menot, joista valtio sisijaisessa asemassa. Siten momentin peruste-
4193: ei saa välitöntä vastiketta, luissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sul-
4194: 3) sijoitusmenot (70-89): menot, joiden vä- kemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai
4195: littömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikut- täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla.
4196: teisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, Jälkimmäisessä tilanteessa käyttötarkoitusten
4197: joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana täydentäminen ilmaistaan em. momenteilla
4198: varainhoitovuonna, ja "myös" -sanalla esim. seuraavasti: "Momentin
4199: 4) muut menot (90-99): edellä mainittuihin määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsulien
4200: pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten val- menojen maksamiseen."
4201: tionvelan hoitomenot
4202: Momentin määrärahaa saa käyttää ainoas-
4203: taan momentin numerotunnuksen osoittaman Toimintamenomäärärahat
4204: menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoi-
4205: Viraston toiminnasta aiheutuvat menot bud-
4206: hin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siir-
4207: jetoidaan yhtenä määrärahana menomomen-
4208: tomenoihin eikä siirtomenoihin tarkoitettua
4209: teille 21-27. Toimintamenomäärärahasta saa
4210: määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin
4211: maksaa viraston tai laitoksen laissa tai asetuk-
4212: perusteluissa ole määrätty toisin.
4213: sessa säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutuvia
4214: Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen
4215: palkkaus- ja muita kulutusmenoja, koneiden ja
4216: ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan
4217: kaluston sekä muun aineellisen tai aineettoman
4218: yleisempää määrärahaa (esim. toimintameno-
4219: käyttöomaisuuden hankintamenoja sekä muita
4220: momentin määrärahaa), vaikka kyseisen ylei-
4221: viraston toiminnasta välittömästi aiheutuneita
4222: semmän määrärahan perusteluissa mainittua
4223: menoja, kuten leasingkorkoja ym. korkomeno-
4224: yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu
4225: ja ja vahingonkorvauksia. Erillisinä menojen
4226: pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos
4227: laadun mukaisina määrärahoina on budjetoitu
4228: momentin perusteluissa on asiaa koskeva mai-
4229: siirtomenot, talonrakennus-ja maa- ja vesira-
4230: ninta.
4231: kennusinvestointimenot ja osakkeiden ja
4232: Milloin määrärahasta saa maksaa palkkoja
4233: osuuksien hankinta- ja lainananto- ym. finans-
4234: tai palkkioita, siitä maksetaan myös näihin liit-
4235: sisijoitusmenot sekä eräät poikkeuksellisen
4236: 33
4237:
4238: suuret kalustoinvestoinnit Näihin ei siten saa Valtion henkilöstön palkkauksia saadaan
4239: käyttää toimintamenomäärärahaa, ellei määrä- maksaa kulutusmenomomenteilta seuraavasti:
4240: rahan perusteluissa ole toisin määrätty. a) toimintameno- ja erityisiltä palkkausmo-
4241: Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta mää- menteilta (numerotunnus 01-03) ja
4242: rärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää b) muilta kulutusmenomomenteilta työsopi-
4243: viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksy- mussuhteisen henkilöstön ja valtion virka-
4244: mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra- mieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tar-
4245: hoittamiseen sekä ao. hankkeiden tarjouksiin koitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen ni-
4246: osallistumisen edellyttämään rahoitukseen. mitettyjen virkamiesten palkkauksia, jos
4247: Toimintamenomomentille nettobudjetoidaan momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai pää-
4248: virastolle työnantajana maksettavat sairausva- tösosassa on niin määrätty sekä
4249: kuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivära- c) valtion virkamieslain mukaan valtioneu-
4250: hat silloin, kun virasto maksaa työntekijän pal- voston käytettäväksi asetetun virkamiehen
4251: kan sairaus- ja äitiysloman ajalta sekä saadut palkkaus saadaan maksaa kyseessä olevan hal-
4252: korvaukset työterveydenhuollon kustannuk- linnonalan ministeriön toimintamenomomen-
4253: siin. Lisäksi toimintamenomomentille netto- tilta.
4254: budjetoidaan viraston saarnat kohdassa "Brut- Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauk-
4255: to- ja nettobudjetointi" tarkoitetut irtaimen sia ei saa maksaa muilta kuin toimintameno-ja
4256: omaisuuden myyntitulot, työpaikkaruokaloi- palkkausmomenteilta.
4257: den käytöstä saadut korvaukset ja viraston saa- 04-07. Eläkkeet
4258: rnat vakuutus- ja vahingonkorvaukset. Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen
4259: Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat
4260: saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinai-
4261: mikäli viraston tai laitoksen maksullista toi- set eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläk-
4262: mintaa ei ole budjetoitu omaksi momentik- keet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset
4263: seen. avustukset.
4264: 16--18. Puolustusmateriaalin hankkiminen
4265: Momenteille on merkitty puolustusmateriaa-
4266: Menojen laadun mukaiset momentit lin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi
4267: momentille voidaan vähennyksenä merkitä vi-
4268: Kulutusmenot (01-29) raston saarnat puolustusmateriaalihankintoihin
4269: liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset,
4270: Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittö- vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perus-
4271: mänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuon- teluissa.
4272: na käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusme- 28. Maksullisen palvelutoiminnan kulutus-
4273: noihin luetaan valtion palveluksessa olevan menot
4274: henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosi- Momentille on merkitty ja momentin määrä-
4275: aaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja rahaa saa käyttää sellaisten muutoin toiminta-
4276: palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin menomomentilta maksettavien menojen mak-
4277: sekä sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston, samiseen, jotka selvästi ovat kohdistettavissa
4278: jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden talou- maksullisen palvelutoiminnan kulutusmenoik-
4279: dellinen pitoaika on lyhyt, hankintamenot sekä si. Maksullisen palvelutoiminnan menojen pe-
4280: muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai rustelut liittyvät kiinteästi ao. tulomomenttiin,
4281: toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole jonka perusteluissa on otettu huomioon myös
4282: luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. muut kuin erillismomentille merkittävät mak-
4283: Kulutusmenoihin luetaan myös ED-ohjelmi- sullisen palvelutoiminnan kustannukset.
4284: en vaatima tekninen apu. Maksullisen palvelutoiminnan momentin
4285: määrärahaa saa käyttää palkkauksiin vain, jos
4286: 34
4287:
4288: tätä koskeva valtuus mahdollisine henkilömää- 50-59. Valtionavut kotitalouksille ja yleis-
4289: rärajoituksineen on esitetty momentin peruste- hyödyllisille yhteisöille
4290: luissa. Momenteille on merkitty siirrot kotitalouk-
4291: sille (yksityisille kuluttajille) sekä valtionavut
4292: yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yh-
4293: distyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimer-
4294: kiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset,
4295: Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille jul- yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutki-
4296: kisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalo- muslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele
4297: uksille ja yleishyödyllisille yhteisöille makset- liike- tai elinkeinoelämää.
4298: tavat valtionavut ja valtion välityksellä tapah- 60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion
4299: tuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle
4300: varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin Momentille on merkitty siirrot talousarvion
4301: valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot
4302: ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista väli- kansaneläkelaitokselle.
4303: töntä tai suoranaista aineellista vastiketta, ku- 61-62. EU :n rakennerahasto-osuudet ja
4304: ten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. vastaavat valtion rahoitusosuudet
4305: Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtä- Momenteille on budjetoitu varainsiirrot Eu-
4306: vien toteuttamista. roopan unionin komission kanssa hyväksyttä-
4307: Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mu- vien EU:n rakennerahastojen tavoite- ja yhtei-
4308: kaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä söaloiteohjelmien mukaisten valtion omien ja
4309: koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty muiden hankkeiden EU :n rahoituksen suoritta-
4310: merkitsemään eri momenteille kuin kulutuk- miseen. EU:n osallistuminen ohjelmiin on
4311: seen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät merkitty momentille 61 ja vastaava valtion ra-
4312: valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa hoitus momentille 62. Kalatalouden ohjaami-
4313: siirron saajaryhmää, on esitetty jaottelu saaja- sen rahoitusvälineen rahoitusosuus on poik-
4314: ryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna keuksellisesti budjetoitu momentille 62
4315: käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitet- (30.41.62). Liikenne- ja viestintäministeriön
4316: tuihin siirtoihin. pääluokassa rakennerahastojen valtion rahoi-
4317: Momenteille 30--69 on budjetoitu korvauk- tusosuus on budjetoitu momenteille 31.24.21,
4318: set liiketoimintaa harjoittaville yksiköille nii- 31.30.21 ja 31.40.21.
4319: den yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävis- 63-65. Muut siirrot kotimaahan
4320: tä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle. Momenteille on merkitty sellaiset erittele-
4321: Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanva- mättömät siirrot, joiden jakamista kuntien,
4322: raiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken
4323: momenteille. ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa.
4324: 30-39. Valtionavut kunnille ja kuntayhty- 66-69. Siirrot ulkomaille
4325: mille ym. Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille
4326: Momenteille on merkitty kunnille ja kun- siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vas-
4327: tayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle tiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa
4328: suoritettavat valtionavut. menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehi-
4329: 40---49. Valtionavut elinkeinoelämälle tysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät
4330: Momehteille on merkitty elinkeinoelämän avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jä-
4331: edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksil- senmaksut sekä muut sellaiset avustusluontei-
4332: le ja yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä set jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät
4333: yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja toimintansa rahoitukseen tai välittävät edel-
4334: edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. leen avustuksina kolmansille tahoille.
4335: 35
4336:
4337: Sijoitusmenot (70-89) seen. Momenttien määrärahoja saa käyttää
4338: myös uudisrakennustöiden ja perusparannus-
4339: Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolus- töiden suunnittelusta ja sen edellyttämien kon-
4340: tusmateriaalin ja sellaisten koneiden, laitteiden sulttipalvelusten ostoista aiheutuvien menojen
4341: ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai maksamiseen, lukuunottamatta sitä hankkeit-
4342: joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankin- tain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vas-
4343: tamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesira- taavat palkkausmenot on merkitty toiminta-
4344: kenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, menomomentille.
4345: maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kus-
4346: sekä lainananto. tannusarviot vastaavat rakennuskustannusin-
4347: Reaalisijoitukset (70-79) deksin pistelukua 110 (1995=100). Jos hank-
4348: Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion keesta on tehty urakkasopimus, kustannusar-
4349: käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät vio perustuu sopimukseen. Kustannusarviot
4350: jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdal- eivät sisällä arvonlisäveroa.
4351: la esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden 77-79. Maa- ja vesirakennukset
4352: ja kaluston hankintamenot on merkitty mo- Momenteille on merkitty ja niiden määrära-
4353: menteille 70-73. Talonrakennukset on mer- hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukais-
4354: kitty momenteille 74--76 ja muut rakennus- ten muista valtion rakennustöistä kuin talonra-
4355: työt momenteille 77-79. kennuksista aiheutuvien muun kuin vakinai-
4356: 70-73. Kaluston hankinta sesti virkaan nimitetyn henkilöstön
4357: Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot palkkausmenojen ja muiden menojen maksa-
4358: on budjetoitu toimintamenomomentille (21- miseen. Tällaisia töitä voivat olla esim. yleis-
4359: 27), on tälle yleensä sisällytetty myös määrära- ten teiden, rautateiden, satamien, kanavien ja
4360: hat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden siltojen rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maan-
4361: hankintaan. kuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koski-
4362: Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, en ja vesiväylien perkaamis-, uittoväylien ra-
4363: kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuk- kentamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt.
4364: sellinen hankintamenettely) voidaan momen- Momenttien määrärahoja saa käyttää myös
4365: tilla erikseen määriteltävän kaluston hankinta- mainitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta
4366: menot budjetoida momentille 70 (Kaluston ja sen edellyttämien konsulttipalvelusten os-
4367: hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää maini- toista aiheutuvien menojen maksamiseen, lu-
4368: tunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn kuunottamatta sitä hankkeittain erittelemätön-
4369: hallinnonalan) toiminnan edellyttämien konei- tä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausme-
4370: den, laitteiden ja kaluston hankintamenojen not on merkitty toimintamenomomentille.
4371: maksamiseen.
4372: 74--76. Talonrakennukset
4373: Momenteille on merkitty ja niiden määrära- Lainat ja muut finanssisijoitukset (80-89)
4374: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukai-
4375: sista valtion uudisrakennustöistä ja rakennus- 80-86. Valtion varoista myönnettävät lai-
4376: ten perusparannustöistä aiheutuvien tarpeellis- nat
4377: ten muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn Momenteille on merkitty valtion varoista
4378: henkilöstön palkkausmenojen ja muiden ra- myönnettävät lainat.
4379: kentamismenojen maksamiseen. Perusparan- 87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
4380: nuksiksi katsotaan sellaiset muutos- tai kor- Momentille on merkitty maa-alueiden, ra-
4381: jaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo li- kennusten ja kiinteistöjen ostomenot.
4382: sääntyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää 88-89. Muut finanssisijoitukset
4383: myös rakennusten turva- ja muista teknisistä Momenteille on merkitty osakkeiden ja arvo-
4384: järjestelmistä aiheutuvien menojen maksami- papereiden ostomenot, sijoitukset valtio-
4385: 36
4386:
4387: nenemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssi- 93-94. Valtionvelan nettokuoletukset ja ve-
4388: sijoitukset. lanhallinta
4389: ~omenteille on merkitty euro- ja valuutta-
4390: ~uutmenot(90--99) määräisen velan nettokuoletukset, pääomatap-
4391: piot ja emissiotappiot nettoutettuina.
4392: ~uihin menoihin luetaan valtionvelan korot 95-99. ~uut ja erittelemättömät menot
4393: sekä muut kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin ~omenteille on merkitty edellä luokittele-
4394: kuulumattomat menot. mattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen
4395: 90--92. Valtionvelan korot tarkoitetut menot.
4396: ~omenteille on merkitty euro- ja valuutta-
4397: määräisen velan korot.
4398: 37
4399:
4400:
4401:
4402:
4403: TULOARVIOT
4404:
4405:
4406:
4407:
4408: Osasto 11
4409: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
4410:
4411:
4412: Selvitysosa:
4413: Osaston tulot luvuittain vuosina 1999-2001
4414: V. 1999 v.2000 v.2001
4415: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000----2001
4416: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
4417:
4418:
4419: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella
4420: kannettavat verot 63 717 696 70 001 000 74695 000 4694000 7
4421: 04. Liikevaihdon perusteella kannetta-
4422: vat verot ja maksut 55 653 521 57 665 000 62 120 000 4455 000 8
4423: 08. Valmisteverot 26 962 416 27 614000 27 630 000 16 000 0
4424: 10. Muut verot 11 629 353 11 050 000 12 475 000 1 425 000 13
4425: 19. Muut veronluonteiset tulot -30 050 35 000 49 000 14000 40
4426: Yhteensä 157932 936 166 365 000 176 969 000 10 604 000 6
4427:
4428:
4429:
4430: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
4431:
4432: 01. Tulo- ja varallisuusvero Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun-
4433: Momentille arvioidaan kertyvän nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen
4434: 71 645 000 000 mk. vuoden 2001 veroasteikkolaiksi ja laiksi tulo-
4435: verolain muuttamisesta. Esitysten arvioidaan
4436: 38 11.04
4437:
4438: alentavan vuositasolla tuloverojen tuottoa Vero on 29% korkotulojen määrästä. Kaikki-
4439: kaikkiaan noin 6,4 mrd. markalla voimassa en pankkitalletusten verovapaus poistui
4440: oleviin veroperusteisiin verrattuna. Tästä val- 1.6.2000 lukien, mikä lisää veron tuottoa arvi-
4441: tion tuloveron kertymää alentava vaikutus on olta noin 300 milj. markalla.
4442: vuositasolla yhteensä 5 690 milj. mk, johon si-
4443: sältyy 1 350 milj. markan inflaatiotarkistus. 2001 talousarvio 900 000 000
4444: Yhteisöiltä on arvioitu kertyvän tuloveroa 2000 talousarvio 750 000000
4445: valtiolle vajaat 26 mrd. mk. 1999 tilinpäätös 556 525 668
4446:
4447: 2001 talousarvio 71 645 000 000
4448: 03. Perintö- ja lahjavero
4449: 2000 talousarvio 67 201 000 000
4450: Momentille arvioidaan kertyvän
4451: 2000 lisätalousarvio 5 000 000000 2 150 000 000 mk.
4452: 1999 tilinpäätös 61 250 849 908 S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja
4453: lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä olevaan pe-
4454: 02. Korkotulojen lähdevero rintöveroasteikkoon.
4455: Momentille arvioidaan kertyvän
4456: 900 000 000 mk. 2001 talousarvio 2 150 000 000
4457: Se l v i t y s o s a : V ero perustuu korkotulo- 2000 talousarvio 2 050 000 000
4458: jen lähdeverosta annettuun lakiin (155011992). 1999 tilinpäätös 1 910 320 530
4459:
4460:
4461:
4462: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
4463:
4464: 01. Arvonlisävero 2001 talousarvio 59 550 000 000
4465: Momentille arvioidaan kertyvän 2000 talousarvio 55 280 000 000
4466: 59 550 000 000 mk. 2000 lisätalousarvio 1 050 000 000
4467: Se l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisä- 1999 tilinpäätös 53 328 718 517
4468: verolakiin (150111993). Veron määrä on pää-
4469: sääntöisesti 22 % veron perusteesta. Elintar- 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava
4470: vikkeiden vero on 17 %. Lääkkeiden, kirjojen, vero
4471: elokuvien, liikunta- ja majoituspalvelujen, Momentille arvioidaan kertyvän
4472: yleisradion lupamaksutulojen, henkilökulje- 2 040 000 000 mk.
4473: tusten sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien Se l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin
4474: pääsymaksujen vero on 8 %. eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve-
4475: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- rosta (66411966). Veron määrä on 22 % vakuu-
4476: tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke- tussopimuksen mukaisesta vakuutusmaksusta,
4477: laitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttami- johon vero ei sisälly. V erosta on vapautettu
4478: sesta vuonna 2001, jonka mukaan kansanelä- henkilö-, luotto- ja jälleenvakuutussopimuk-
4479: kelaitokselle tuloutetaan vuonna 2001 seen tai potilasvahinkolain mukaiseen vakuu-
4480: arvonlisäveron tuotosta 2 400 000 000 mk. tussopimukseen perustuvat vakuutusmaksut
4481: Kunnille arvonlisäverolain 130 §:n nojalla sekä ulkomaanliikenteen tavaran kuljetusten ja
4482: palautettavan arvonlisäveron määräksi on arvi- kuljetusvälineiden vakuutussopimuksiin pe-
4483: oitu 5 160 000 000 mk. rustuvat vakuutusmaksut
4484: 11.08 39
4485:
4486: 2001 talousarvio 2 040000 000 tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelle-
4487: 2000 talousarvio 1 890 000 000 taan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun,
4488: 1999 tilinpäätös 1 854 717 280 joka määrätään vuoden 2000 liikevaihdon pe-
4489: rusteella. Apteekkimaksutaulukon tarkistami-
4490: 03. Apteekkimaksut nen edellyttää apteekkimaksusta annetun lain
4491: Momentille arvioidaan kertyvän 2 §:n 1 momentissa mainittujen liikevaihtoryh-
4492: 530 000 000 mk. mien ja liikevaihdon alarajojen kohdilla olevi-
4493: Selvitysosa: Tulot ovat apteekkimak- en apteekkimaksun markkamäärien tarkistami-
4494: susta annetun lain (148/1946) mukaisia mak- sesta annetun valtioneuvoston päätöksen (22/
4495: suja. 2000) muuttamista.
4496: Apteekkimaksutaulukkoa on tarkoitus tar-
4497: kistaa vuonna 2001 siten, että tarkistus perus- 2001 talousarvio 530000 000
4498: tuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muu- 2000 talousarvio 495 000000
4499: tokseen vuodesta 1997 vuoteen 1998 ja että 1999 tilinpäätös 470 085 091
4500:
4501:
4502: 08. Valmisteverot
4503:
4504: 01. Tupakkavero Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat
4505: Momentille arvioidaan kertyvän vuoden 1999 verotustietoihin ja Stakesin kulu-
4506: 3 550 000 000 mk. tusennusteisiin. Alkoholijuomien kokonaisku-
4507: Se l v i t y s osa : Vero perustuu tupakkave- lutuksen arvioidaan kasvavan 3,6 % vuodesta
4508: rolakiin (147011994). Veron määrä on 50% 1999 vuoteen 2001. Väkevän alkoholin kulu-
4509: savukkeiden, 22 % sikareiden, 48 % piippu- ja tuksen arvioidaan kasvavan noin 3,1 % vuo-
4510: savuketupakan ja 50 % savukkeiksi käärittä- desta 1999. Viinien kulutuksen arvioidaan kas-
4511: vän hienaksi leikatun tupakan sekä 60 % savu- vavan vuoden 1999 tasosta, mikä aiheutuu
4512: kepaperin vähittäismyyntihinnasta. Lisäksi sa- osittain arvioidusta siiderin kulutuksen kas-
4513: vukkeista kannetaan veroa 90 mk/1 000 kappa- vusta. Miedon oluen kulutuksen arvioidaan
4514: leelta ja piippu- ja savuketupakasta sekä laskevan ja vahvan oluen kulutuksen pysyvän
4515: savukkeiksi käärittävästä tupakasta 21 ,50 mk/ vuoden 1999 tasolla.
4516: kg. Kertakäyttöpakkauksista suoritettavan lisä-
4517: Savukkeiden kulutuksen on arvioitu nouse- veron määräksi on arvioitu 70 milj. mk.
4518: van 0,1 %, sikarien kulutuksen 1 %ja muiden
4519: tupakkatuotteiden noin 0,1 %. Vähittäismyyn- 2001 talousarvio 7 700 000 000
4520: tihintojen arvioidaan nousevan yleisen kustan- 2000 talousarvio 7 350 000 000
4521: nustason mukaisesti. 1999 tilinpäätös 7 453 645 908
4522:
4523: 2001 talousarvio 3 550 000 000 05. Virvoitusjuomavero
4524: 2000 talousarvio 3 474000 000 Momentille arvioidaan kertyvän
4525: 1999 tilinpäätös 3 367 001 685 195 000 000 mk.
4526: Selvitysosa: Vero perustuu makeis- ja
4527: 04. Alkoholijuomavero virvoitusjuomaverolakiin ( 1474/1994). Perus-
4528: Momentille arvioidaan kertyvän veron määrä on 27 penniä litralta. Lisäksi tuot-
4529: 7 700 000 000 mk. teen pakkauksesta riippuen virvoitusjuomista
4530: Selvitysosa : Vero perustuu alkoholi- voidaan kantaa lisäveroa 1 tai 4 markkaa litral-
4531: ja alkoholijuomaverolakiin (14711 1994). ta.
4532:
4533: 4 2091941
4534: 40 11.10
4535:
4536: Virvoitusjuomaveron alaisten tuotteiden ku- neiden valmisteverosta annettuun lakiin (1472/
4537: lutuksen arvioidaan säilyvän vuoden 1999 ta- 1994) ja asetukseen (154711994) sekä lakiin
4538: solla. Lisäveron tuotoksi on arvioitu 7 milj. sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteve-
4539: mk. rosta (1260/ 1996).
4540: 2001 talousarvio 195 000 000 Polttoaineiden kulutusarviot perustuvat
4541: 2000 talousarvio 190 000 000 kauppa- ja teollisuusministeriön ja öljyalan ku-
4542: lutusennusteisiin. Kulutusarviossa on otettu
4543: 1999 tilinpäätös 193 580 732
4544: huomioon polttoaineen veroton käyttö sähkön
4545: tuotannossa.
4546: 07. Energiaverot
4547: Momentille arvioidaan kertyvän
4548: 2001 talousarvio 16 185 000 000
4549: 16 185 000 000 mk.
4550: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 2000 talousarvio 16 600 000 000
4551: muutettu. Vero perustuu nestemäisten po1ttoai- 1999 tilinpäätös 15 765 120 116
4552:
4553:
4554:
4555: 10. Muut verot
4556:
4557: 01. Leimavero 2001 talousarvio 6 700 000 000
4558: Momentille arvioidaan kertyvän 5 000 000 2000 talousarvio 6 000 000 000
4559: mk. 2000 lisätalousarvio 400 000 000
4560: S e l v i t y s o s a : Vero perustuu leimavero- 1999 tilinpäätös 6115 397 498
4561: lakiin (66211943).
4562: 04. Moottoriajoneuvovero
4563: 2001 talousarvio 5 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän
4564: 2000 talousarvio 10 000 000 1 190 000 000 mk.
4565: 1999 tilinpäätös -68 963 514 Se l v i t y s osa : Vero perustuu moottori-
4566: ajoneuvoverolakiin (72211966).
4567: 03. Autovero
4568: Momentille arvioidaan kertyvän 2001 talousarvio 1 190 000 000
4569: 6 700 000 000 mk. 2000 talousarvio 1 090 000 000
4570: Se l v i t y s osa : Vero perustuu autoveros- 1999 tilinpäätös 1 101 209 654
4571: ta annettuun lakiin (148211994). Veron määrä
4572: on henkilöauton verotusarvo vähennettynä 05. V arainsiirtovero
4573: 4 600 markalla. Vähäpäästöisten henkilöauto- Momentille arvioidaan kertyvän
4574: jen veroa on lievennetty myöntämällä niille 2 500 000 000 mk.
4575: edellä sanotun lisäksi 4 500 markan suuruinen Se l v i t y s osa : Vero perustuu varainsiir-
4576: vähennys. Pakettiautojen vero on 35 % niiden toverolakiin (93111996). Vero on 4 % kiinteis-
4577: verotusarvosta. Tuottoarviossa on otettu huo- töjen ja 1,6 % arvopapereiden luovutushinnas-
4578: mioon taksi- ja invalidiautoille suoritettava ve- ta.
4579: ronpalautus, jonka määräksi on arvioitu
4580: 150 000 000 mk. 2001 talousarvio 2 500 000 000
4581: Arviot henkilö- ja pakettiautojen myynneistä
4582: 2000 talousarvio 2 050 000 000
4583: perustuvat autoalan vuoden 2001 tuonti- ja
4584: myyntiennusteisiin. 1999 tilinpäätös 2 583 854 627
4585: 11.19 41
4586:
4587: 06. Arpajaisvero kertaa merkitty rekisteriin viimeistään 31 päi-
4588: Momentille arvioidaan kertyvän vänä joulukuuta 1993 ja 700 markkaa ajoneu-
4589: 535 000 000 mk. vosta, joka on merkitty rekisteriin edellä mai-
4590: Selvitysosa: Vero perustuu arpajaisve- nitun päivän jälkeen.
4591: rolakiin (552/1992). Hallitus antaa eduskun-
4592: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 2001 talousarvio 1 345 000 000
4593: arpajaisverolain muuttamisesta. Esityksen mu- 2000 talousarvio 1 270 000 000
4594: kaan peliautomaattien, pelien ja pelilaitteiden 1999 tilinpäätös 1 245 328 523
4595: pitämisestä muualla kuin arpajaisverolainsää-
4596: dännössä tarkoitetussa pelikasinossa suoritet- 08. Jätevero
4597: tavan arpajaisveron määrä korotettaisiin kol-
4598: Momentille arvioidaan kertyvän
4599: mesta prosentista viiteen prosenttiin. Toimen-
4600: 200 000 000 mk.
4601: piteen arvioidaan lisäävän veron tuottoa 65
4602: Selvitysosa: Vero perustuu jäteverola-
4603: milj. mk. kiin (495/1996). Veron määrä on 90 mk ylei-
4604: 2001 talousarvio 535 000 000 selle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta.
4605: 2000 talousarvio 440 000 000 Verosta on vapautettu mm. maa- ja kiviainek-
4606: 1999 tilinpäätös 450 185 913 set, voimalaitosten rikinpoistojäte ja lentotuh-
4607: ka, siistausjäte, kaatopaikalla enintään vuoden
4608: ajan väli varastoitavat jätteet sekä kaatopaikal-
4609: 07. Ajoneuvovero
4610: la kompostoitava biojäte ja puhdistamoliete.
4611: Momentille arvioidaan kertyvän
4612: 1 345 000 000 mk.
4613: Selvitysosa: Vero perustuu ajoneuvo- 2001 talousarvio 200 000 000
4614: verosta annettuun lakiin (1111 /1996). Veron 2000 talousarvio 190 000 000
4615: määrä on 500 markkaa autosta, joka on ensi 1999 tilinpäätös 202 340 552
4616:
4617:
4618:
4619: 19. Muut veronluonteiset tulot
4620:
4621: 02. Lästimaksut Maksu on 25 penniä kilolta. Öljyjätemaksulla
4622: Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 rahoitettavat vastaavat menot on merkitty mo-
4623: mk. menteille 35.10.60 ja 65.
4624: Se l v i t y s osa : Lästimaksu perustuu la-
4625: kiin (189/1936) ja asetukseen (468/1954) lästi- 2001 talousarvio 20 000 000
4626: maksusta. Vastaavat menot on merkitty mo- 2000 talousarvio 20 000 000
4627: mentille 31.32.50. 1999 tilinpäätös 18 770 543
4628:
4629: 2001 talousarvio 4000 000 09. Muut verotulot
4630: 2000 talousarvio 5 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 25 000 000
4631: 1999 tilinpäätös 3 912 242 mk.
4632: Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun-
4633: 08. Öljyjätemaksu nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen
4634: Momentille arvioidaan kertyvän 20 000 000 laiksi tonnistoverosta. Momentille tuloutetaan
4635: mk. kaikki sellaiset verot ja veronluonteiset tulot,
4636: Se l v i t y s osa : Öljyjätemaksu perustuu joiden osalta ei ole katsottu kertymän vähäi-
4637: öljyjätemaksusta annettuun lakiin (846/1996). syyden vuoksi tarpeelliseksi pitää omaa tulo-
4638: 42 11.19
4639:
4640: momenttia. Momentille kertyy edellä todetun 2001 talousarvio 25 000000
4641: tonnistoveron lisäksi lähinnä ennen vuotta 2000 talousarvio 10 000 000
4642: 2001 voimassa olleiden veroperusteiden mu- 1999 tilinpäätös -52 732 826
4643: kaisia veroja ja maksuja.
4644: 43
4645:
4646:
4647:
4648:
4649: Osasto 12
4650: SEKALAISET TULOT
4651:
4652:
4653: Selvitysosa:
4654:
4655: Osaston tulot luvuittain vuosina 1999-2001
4656: v. 1999 v.2000 v.2001
4657: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000--2001
4658: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 000 mk 1000 mk %
4659:
4660:
4661: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 33 664 9 500 9 500
4662: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 490 832 480 300 465 550 - 14 750 -3
4663: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 191 474 722 279 937 100 214 821 30
4664: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 49157 8 650 9150 500 6
4665: 28. Valtiovarainministeriön hallinnon-
4666: ala 16 504 371 10 847 773 11 016 932 169 159 2
4667: 29. Opetusministeriön hallinnonala 2 357 572 2 393 670 2 467 050 73 380 3
4668: 30. Maa- ja metsätalousministeriön
4669: hallinnonala 3 407 214 5 138 585 4 725 290 - 413 295 -8
4670: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön
4671: hallinnonala 177 290 23 133 20172 -2 961 -13
4672: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön
4673: hallinnonala 960 542 107 120 131 250 24130 23
4674: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hal-
4675: linnonala 2 307 530 2 099 550 2 065 100 -34 450 -2
4676: 34. Työministeriön hallinnonala 536000 771 100 733 620 -37 480 -5
4677: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 28 444 24000 28 940 4940 21
4678: 39. Muut sekalaiset tulot 22 576 954 4227 100 4035 100 - 192 000 -5
4679: Yhteensä 50 621043 26852 760 26644 754 -208 006 -1
4680:
4681:
4682:
4683: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
4684:
4685: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tu- Selvitysosa: Tulot kertyvät markka- ja
4686: lot valuuttamääräisten pankkitilien korkotuloista,
4687: Momentille arvioidaan kertyvän 9 500 000 kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja
4688: mk. maksuosuuksien sekä kehitysavun palautuk-
4689: 44 12.25
4690:
4691: sista sekä muista tuloista, joita ei ole nettootet- 2001 talousarvio 9 500 000
4692: tu hallinnonalan menomomenteille. 2000 talousarvio 9 500 000
4693: 1999 tilinpäätös 33 663 957
4694:
4695:
4696: 25. Oikeusministeriön hallinnonala
4697:
4698: 01. Tuomioistuintulot vankilan nettobudjetoinnin johdosta siirtona
4699: Momentille arvioidaan kertyvän momentille 25.50.21. Työtoiminnan tulot pe-
4700: 170 000 000 mk. rustuvat oikeusministeriön päätökseen ( 1369/
4701: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat tuomio- 1993).
4702: istuinten ja eräiden oikeushallintoviranomais-
4703: ten suoritteista perittävistä maksuista annet- Tulojen arvioidaan kertyvän
4704: tuun lakiin (70111993) ja vastaavaan asetuk- seuraavasti: mk
4705: seen (774/1993) sekä kaupanvahvistaja-
4706: Työtoiminta 39 900 000
4707: asetukseen (95811996). Palvelussuhdeasunnot 10 100 000
4708: Vankien ylläpito- ja ruokakorvaukset 4 550 000
4709: 2001 talousarvio 170 000 000 Muut tulot 4000 000
4710: 2000 talousarvio 175 000 000 Yhteensä 58 550 000
4711: 1999 tilinpäätös 176 897 129
4712: 2001 talousarvio 58 550 000
4713: 47. Ulosottomaksut 2000 talousarvio 74300 000
4714: Momentille arvioidaan kertyvän 1999 tilinpäätös 69 205 892
4715: 235 000 000 mk.
4716: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat lakiin 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut
4717: ulosottomaksuista (3411995) ja vastaavaan tulot
4718: asetukseen (35/ 1995). Momentille arvioidaan kertyvän 2 000 000
4719: mk.
4720: 2001 talousarvio 235 000 000 Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat oikeus-
4721: 2000 talousarvio 230 000 000 ministeriön päätökseen oikeusministeriön ja
4722: 1999 tilinpäätös 242 654 585 eräiden hallinnonalalla toimivien virastojen
4723: suoritteista perittävistä maksuista (1369/
4724: 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot 1993).
4725: Momentille arvioidaan kertyvän 58 550 000
4726: mk. 2001 talousarvio 2 000 000
4727: Selvitys osa : Tulojen vähennyksenä on 2000 talousarvio 1 000 000
4728: otettu huomioon 12 700 000 mk Satakunnan 1999 tilinpäätös 2 074 325
4729:
4730:
4731: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
4732:
4733: 75. Tulot poliisin lupapalveluista Se l v i t y s osa : Tulojen määrä perustuu
4734: Momentille arvioidaan kertyvän arvioituon keskeisten lupien määrään. Poliisin
4735: 195 000 000 mk. muun maksullisen palvelutoiminnan tulot on
4736: nettobudjetoitu momentille 26.75.21.
4737: 12.26 45
4738:
4739:
4740:
4741: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 mk):
4742: I999 2000 200I
4743:
4744: TUOTOT:
4745: Julkisoikeudelliset suoritteet I72 62I I92 000 I95 000
4746: KUSTANNUKSET:
4747: Erilliskustannukset 158 278 160 000 I60 000
4748: Osuus yhteiskustannuksista 35227 32 000 35 000
4749: Kustannukset yhteensä 193 505 192 000 I95 000
4750: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) -20 884
4751:
4752:
4753: 2001 talousarvio 195 000 000 Selvitysosa:
4754: 2000 talousarvio 192 000 000
4755: 1999 tilinpäätös 171 700 064 Tulojen arvioidaan kertyvän
4756: seuraavasti: mk
4757: 90. Rajavartiolaitoksen tulot Kauden 2000---2006 ohjelma:
4758: Momentille arvioidaan kertyvän 16 000 000 Tavoite I 384 500 000
4759: mk. Tavoite 2 293 420 000
4760: Selvitysosa: Interreg III ja Urban 40 680 000
4761: Yhteensä 7I8 600 000
4762: Tulojen arvioidaan kertyvän
4763: seuraavasti: mk 2001 talousarvio 718 600 000
4764: 2000 talousarvio 506 779 000
4765: Vuokrat II 500 000 1999 tilinpäätös 966 149 095
4766: Muonitus 500 000
4767: Muut tulot 4000 000
4768: Yhteensä I6 000 000 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan
4769: muut tulot
4770: Momentille arvioidaan kertyvän 7 500 000
4771: 2001 talousarvio 16 000 000 mk.
4772: 2000 talousarvio 16 000 000 Selvitysosa:
4773: 1999 tilinpäätös 16 679 222
4774: Tulojen arvioidaan kertyvän
4775: seuraavasti: mk
4776: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saata-
4777: vat tulot Lääninhallitusten lainanhoitomaksut 5 500 000
4778: Momentille arvioidaan kertyvän Muut tulot 2 000000
4779: 718 600 000 mk. Yhteensä 7 500 000
4780:
4781: 2001 talousarvio 7 500 000
4782: 2000 talousarvio 7 500 000
4783: 1999 tilinpäätös 4 611 044
4784: 46 12.27
4785:
4786: 27. Puolustusministeriön hallinnonala
4787:
4788: 20. Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä, sullisista suoritteista annetun puolustusminis-
4789: kenttäkauppatoiminnasta ja rojaltimaksuista teriön päätöksen (932/1997) mukaan
4790: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavista
4791: 100 000 mk. suoritteista. Metsätalouden tavoitteet ja erittely
4792: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on ovat luvussa 27.91.
4793: muutettu.
4794: Tuloarvion mitoituksessa on otettu huomi- Tulojen ja menojen erittely: mk
4795: oon lisäyksenä suomalaisten rauhanturvajouk-
4796: Bruttotulot 27 000 000
4797: kojen kenttäkauppatoiminnasta kertyvät tulot Puutavaran myyntitulot 26 700 000
4798: ja vastaavat menot määrältään 20 000 000 mk. Muut metsätalouden tulot 300000
4799: Tuloarvion mitoituksessa on otettu huomioon Bruttomenot 19 000 000
4800: vähennyksenä irtaimen omaisuuden vuokraus- Toiminnan menot 19 000 000
4801: tulojen 17 000 000 mk ja niitä vastaavien Nettotulot 8 000 000
4802: vuokrauksesta aiheutuvien menojen siirto mo-
4803: mentille 27.1 0.21. 2001 talousarvio 8 000 000
4804: 2000 talousarvio 7 500 000
4805: Tulojen ja menojen erittely: mk 1999 tilinpäätös 12 266 785
4806: Bruttotulot 60 100 000
4807: Tulot suomalaisten rauhanturvajouk- 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen
4808: kojen kenttäkauppatoiminnasta 20 000 000 tulot
4809: Tulot irtaimen omaisuuden myynnis- Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4810: tä ja rojaltimaksuista 40 100 000 50 000 mk.
4811: Bruttomenot 60 000 000 Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi-
4812: Menot suomalaisten rauhanturva- mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai-
4813: joukkojen kenttäkauppatoiminnasta 20000 000 siin tarkoituksiin.
4814: Irtaimen omaisuuden hankintamenot 40 000000
4815: Se l v i t y s o s a : Rakennuslaitoksen tulot
4816: Nettotulot 100 000
4817: kertyvät valtion maksuperustelain ( 150/ 1992)
4818: 2001 talousarvio 100 000 nojalla puolustusministeriön hallinnonalan
4819: maksullisista suoritteista annetun puolustusmi-
4820: 2000 talousarvio 100 000
4821: nisteriön päätöksen (93211997) mukaan hin-
4822: 1999 tilinpäätös 2 018 083 noiteltavista suoritteista, joita puolustusvoi-
4823: mille tuotetaan omakustannushintaan ja ulko-
4824: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan met- puolisille liiketaloudellisin perustein.
4825: sätalouden tulot Tuloarvion mitoituksessa on otettu huomioon
4826: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 185 000 mk yhden henkilön palkkausmenojen
4827: 8 000 000 mk. siirtona momentille 32.10.22.
4828: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulos-
4829: mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai- tavoitteet on esitetty luvussa 27.92.
4830: siin tarkoituksiin. Tuloja saa käyttää myös
4831: puolustusvoimille tuotettuihin aluepalveluihin Tulojen ja menojen erittely: mk
4832: sekä luonnonvarojen hoitoon ja käyttöön liitty-
4833: viin ympäristönsuojelumenoihin. Bruttotulot 911 000 000
4834: Se l v i t y s o s a : Metsätalouden tulot ker- Tulot rakennuttamispalveluista 283 500 000
4835: tyvät valtion maksuperustelain (15011992) no- Tulot ylläpitovuokrista 317 400 000
4836: Tulot energiapalveluista 211 200 000
4837: jalla puolustusministeriön hallinnonalan mak-
4838: 12.28 47
4839:
4840: Vuokratulot ja käyttökorvaukset 99. Puolustusministeriön hallinnonalan
4841: asunnoista 43 100 000 muut tulot
4842: Asuntojen vuokratulot puolustus- Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000
4843: voimilta 10 000 000 mk.
4844: Muut tulot palvelusten myynnistä 45 800 000
4845: Bruttomenot 910 950 000
4846: Nettotulot 50000 2001 talousarvio 1 000 000
4847: 2000 talousarvio 1 000 000
4848: 2001 talousarvio 50000 1999 tilinpäätös 34 742 274
4849: 2000 talousarvio 50000
4850: 1999 tilinpäätös 129 802
4851:
4852:
4853: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
4854:
4855: 07. Siirto valtion eläkerahastosta 2001 talousarvio 29 882 000
4856: Momentille siirretään 4 930 000 000 mk. 2000 talousarvio 29 973 000
4857: Se l v i t y s osa : Siirto perustuu valtion 1999 tilinpäätös 27 036 749
4858: eläkerahastosta annettuun lakiin (137211989).
4859: Tarkoituksena on, että valtion eläkerahaston 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauk-
4860: rahastointiaste saavuttaa TEL-järjestelmälle sista
4861: asetetun tavoitteen vuonna 2010. Momentille arvioidaan kertyvän 95 000 000
4862: mk.
4863: 2001 talousarvio 4 930 000 000
4864: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion vi-
4865: 2000 talousarvio 4 900 000000 rastoilta ja laitoksilta sekä valtion liikelaitok-
4866: 2000 lisätalousarvio -2 450 000 000 silta perittävistä Valtiokonttorin suorittamia
4867: 1999 tilinpäätös 7 750 000 000 tapaturmakorvauksia, taloudellisen tuen, lii-
4868: kennevahinko- sekä muita korvauksia vastaa-
4869: 23. Vaitiokonttorin tulot vista maksuista. Tuloarvion mitoituksessa on
4870: Momentille arvioidaan kertyvän 29 882 000 otettu huomioon tielaitoksen liikelaitostamisen
4871: mk. aiheuttama vähennys tuloihin ns. vanhojen
4872: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat lakiin korvausten osalta.
4873: valtiokonttorista (305/1991) ja valtiovarainmi-
4874: nisteriön päätökseen ( 1250/1993) valtiokont- 2001 talousarvio 95 000 000
4875: torin maksullisista suoritteista. 2000 talousarvio 103 000 000
4876: 1999 tilinpäätös 96 149 724
4877: Tulojen arvioidaan kertyvän mk
4878: seuraavasti: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista
4879: Momentille arvioidaan kertyvän
4880: Julkisoikeudelliset suoritteet 7 102 000 593 800 000 mk.
4881: Liiketaloudelliset suoritteet 13877000
4882: Muiden lakien nojalla maksulliset 2001 talousarvio 593 800 000
4883: suoritteet 8 903 000 2000 talousarvio 544 000 000
4884: Yhteensä 29 882 000 1999 tilinpäätös 543 818 212
4885: 48 12.28
4886:
4887: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskus- Se l v i t y s o s a : Momentille merkitään
4888: tannuksista metallirahojen ja niiden lyöntioikeuksien luo-
4889: Momentille arvioidaan kertyvän vuttamisesta samoin kuin käytöstä poistettujen
4890: 161 900 000 mk. metallirahojen myynnistä saatavien tulojen
4891: sekä metallirahojen hankkimisesta ja varas-
4892: 2001 talousarvio 161 900 000 toinnista sekä palautettavien metallirahojen ta-
4893: 2000 talousarvio 148 000 000 kaisinlunastamisesta aiheutuvien menojen ero-
4894: 1999 tilinpäätös 148 337 364 tus. Momentin määrärahasta voidaan maksaa
4895: eurorahojen valmistuksesta tehdyn sopimuk-
4896: sen mukaisesti 40 000 000 mk Rahapaja
4897: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien
4898: Oy:lle. Momentille merkitään myös juhlara-
4899: osuudet verotuskustannuksista hoista saatavien tulojen ja niistä aiheutuvien
4900: Momentille arvioidaan kertyvän 90 600 000 menojen erotus.
4901: mk.
4902: Menojen ja tulojen erittely: mk
4903: 2001 talousarvio 90 600 000
4904: 2000 talousarvio 83 000 000 Toiminnan erillismenot 33 800 000
4905: 1999 tilinpäätös 82 929 644 Toiminnan tulot 85 500 000
4906: Eurorahojen valmistus 40 000 000
4907: Varastointimenot 2 200 000
4908: 49. Tullilaitoksen tulot Nettotulot 9 500 000
4909: Momentille arvioidaan kertyvän 45 500 000
4910: mk. 2001 talousarvio 9 500 000
4911: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat tullila- 2000 talousarvio 23 000 000
4912: kiin (1466/1994) ja ympäristösuojelulain no- 1999 tilinpäätös 46 052 549
4913: jalla (86/2000) suoritettaviin polttonesteiden
4914: laadunvalvonnasta tullilaitokselle aiheutuvien
4915: kustannusten kattamiseen perittäviin tuloihin 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttami-
4916: sekä valtiovarainministeriön päätökseen tulli- sesta
4917: laitoksen suoritteiden maksullisuudesta ( 1019/ Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 000
4918: 1998). mk.
4919: Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät Osuuskun-
4920: Tulojen arvioidaan kertyvän ta EKA-yhtymän ja Osuusliike Elannon yri-
4921: seuraavasti: mk tyksen saneerauksesta annetun lain (4711993)
4922: mukaisten saneerausohjelmien mukaisesti val-
4923: Julkisoikeudelliset suoritteet 32 700 000 tiolle tulevista, tallettajien saamisten turvaami-
4924: Liiketaloudelliset suoritteet 7 600 000 sesta säästökassatoimintaa harjoittavassa
4925: Muu maksullinen palvelutoiminta 700 000 osuuskunnassa annettuun lakiin (136111993)
4926: Muut tulot 4 500 000 perustuvista suorituksista.
4927: Yhteensä 45 500 000
4928: 2001 talousarvio 40 000 000
4929: 2001 talousarvio 45 500000
4930: 2000 talousarvio 45 000 000
4931: 2000 talousarvio 52 300 000
4932: 1999 tilinpäätös 2 132 200 963
4933: 1999 tilinpäätös 44 992 321
4934: 90. Euroopan unionin traditionaalisten va-
4935: 51. Metallirahatulot rojen kantopalkkiot
4936: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa Momentille arvioidaan kertyvän 88 000 000
4937: 9 500 000 mk. mk.
4938: 12.29 49
4939:
4940: Se l v i t y s osa : Euroopan unionin neu- 2001 talousarvio 4 910 000 000
4941: voston tekemän päätöksen (88/376/EEC, EU- 2000 talousarvio 4 800 000 000
4942: RA TOM) mukaan jäsenvaltiot saavat vähentää 1999 tilinpäätös 4 570 017 031
4943: tilittäessään unionin puolesta kerättävät tulli tu-
4944: lot, maatalousmaksut ja sokerimaksut EU:lle 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan
4945: kertyneistä tuloista 10 % jäsenvaltioille aihe- muut tulot
4946: utuvien keruukustannusten kattamiseen. Momentille arvioidaan kertyvän 22 750 000
4947: mk.
4948: 2001 talousarvio 88 000 000 Selvitysosa:
4949: 2000 talousarvio 94000 000
4950: 1999 tilinpäätös 84 684 957 Tulojen arvioidaan kertyvän
4951: seuraavasti: mk
4952: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalau- Liikelaitosten puolesta maksettujen
4953: tukset lakkautuspalkkojen takaisinmaksut I 750 000
4954: Momentille arvioidaan kertyvän Vakuutuskorvausten regressit II 000 000
4955: 4 910 000 000 mk. Valtionperinnöt 7 000 000
4956: Se l v i t y s osa : Lain kuntien arvonlisäve- Muut tulot 3 000 000
4957: ropalautusten takaisinperinnästä (79/ 1994) Yhteensä 22 750 000
4958: mukaan kunnilta peritään takaisin täysimääräi-
4959: sesti edellisenä vuonna palaotetut arvonlisäve- 2001 talousarvio 22 750 000
4960: rot 2000 talousarvio 25 500 000
4961: 1999 tilinpäätös 978 151 634
4962:
4963:
4964: 29. Opetusministeriön hallinnonala
4965:
4966: 01. Opetusministeriön tulot Selvitysosa: Nettobudjetoitavina tu-
4967: Momentille arvioidaan kertyvän 9 000 000 loina on otettu huomioon ylioppilastutkinto-
4968: mk. lautakunnan suoritteista perittävät maksut
4969: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät opetusmi- (opetusministeriön päätös 966/ 1997).
4970: nisteriön ja sen maksupisteiden vuokratuloina,
4971: valtionapujen palautuksina, valtionavulla ra- Tulojen ja menojen erittely: mk
4972: hoitetun kaluston myyntituloina ja muina tu-
4973: Toiminnan tulot 3I 600 000
4974: loina. Toiminnan menot 3I 550 000
4975: Nettotulot 50000
4976: 2001 talousarvio 9 000 000
4977: 2000 talousarvio 10 000 000 2001 talousarvio 50000
4978: 1999 tilinpäätös 15 454 970 2000 talousarvio 50000
4979: 1999 tilinpäätös 1 504 584
4980: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot
4981: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 70. Opintotukitoiminnan tulot
4982: 50 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän
4983: 135 000 000 mk.
4984: 50 12.30
4985:
4986: Selvitysosa: S e l v i t y s o s a : Tuloista 18 500 000 mk
4987: arvioidaan kertyvän voittovaroista rakentami-
4988: Tulojen arvioidaan kertyvän seen myönnettyjen lainojen kuoletoksista ja
4989: seuraavasti: mk koroista.
4990: Vuonna 2001 maksettujen takaus- 2001 talousarvio 2 323 000 000
4991: vastuiden lyhennykset 4000 000
4992: Takausvastuusaatavien lisäys 109 000 000 2000 talousarvio 2 270 000 000
4993: Korkotulot 22 000 000 1999 tilinpäätös 2 201 551 487
4994: Yhteensä 135 000 000
4995: (91.) Valtion elokuvatarkastamon tulot
4996: 2001 talousarvio 135 000 000
4997: Selvitysosa: Momentti on poistettu ta-
4998: 2000 talousarvio 113 000 000
4999: lousarviostaja sen tulot on nettobudjetoitu mo-
5000: 1999 tilinpäätös 138 365 332 mentille 29.90.27.
5001:
5002: 88. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpa- 2000 talousarvio 620 000
5003: jaisten voittovaroista 1999 tilinpäätös 695 141
5004: Momentille arvioidaan kertyvän
5005: 2 323 000 000 mk.
5006:
5007:
5008: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
5009:
5010: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahas- 4 322 950 000 mk. EU:n yhteisen maatalous-
5011: ton tukiosastosta saatavat tulot politiikan uudistus on lisännyt Suomeen tulou-
5012: Momentille arvioidaan kertyvän tuvia tuloja. Tulokertymässä on otettu huomi-
5013: 4 322 950 000 mk. oon tuloutuvien tulojen lisäksi ne tulot, joista
5014: Se l v i t y s osa : EU :n yhteisen maatalous- EU :n toimielin tekee maksupäätöksen vuonna
5015: politiikan ja kalastuspolitiikan toteuttamiseksi 2001. Tulokertymästä arvioidaan 225 000 000
5016: Suomen osuudeksi EU:n maatalouden ohjaus- mk tulontuvan vuosina 1995-1999 tehtyjen
5017: ja tukirahaston tukiosastosta (EMOTR-T) ar- sopimusten ja sitoumusten perusteella.
5018: vioidaan 5 047 950 000 mk. Kun siirroksi in- Tulokertymässä ei ole otettu huomioon Ah-
5019: terventiorahastoon arvioidaan 725 000 000 venanmaan tuloja sen toimivaltaan kuuluvien
5020: mk, momentille arvioidaan kertyvän tehtävien osalta.
5021:
5022: Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta arvioidaan tulontuvan EU :n osuutena
5023: seuraavat säädösten mukaiset tulot:
5024: Yhteensä Vastaavia menoja
5025: milj. mk milj. euroa momenteilla
5026:
5027: Maaseudun kehittämisasetuksen (EY 1257/1999)
5028: mukaiset toimenpiteet 1 945,0 327,11
5029: Horisontaalinen maaseudun kehittämisohjelma 1 868,0 314,16
5030: Ympäristötuki 928,0 156,08 30.12.45
5031: Luonnonhaittakorvaus 765,0 128,66 30.12.46
5032: Luopumistuki 134,0 22,54 30.13.47
5033: Pellonmetsitystuki 27,0 4,54 30.13.47
5034: Metsänparannus 14,0 2,35 30.31.44
5035: Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma 77,0 12,95 30.14.61
5036: 12.30 51
5037:
5038:
5039: EU-tulotuki 2 370,5 398,69 30.12.43
5040: Emolehmien kansallisen lisäpalkkion EU-osuus 1,0 0,17 30.12.41
5041: Hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen 0,45 0,08 30.13.43
5042: Puutarhatalouden erityistoimenpiteet 2,5 0,42 30.13.48
5043: Kalatalouden markkinajärjestelyistä aiheutuvat
5044: menot ml. interventiotoiminta 2,0 0,34 30.41.62
5045: Tukijärjestelmien valvonta ETY 723/97 0,15 0,03 30.01.21
5046: Eläinlääkintä ETY 424/90 1,35 0,23 30.04.25
5047: 30.71.21
5048: Yhteensä 4 322,95 727,05
5049:
5050: Maatalouden
5051: Maatalouden interventiotoiminta 725,0 121,94 interventiorahasto
5052: Kaikki yhteensä 5 047,95 848,98
5053:
5054:
5055: 2001 talousarvio 4 322 950 000 kauden päätösten perusteella 131 000 000 mk
5056: 2000 talousarvio 4135 900 000 (22,0 milj. euroa). Kun tästä tuloutetaan ta-
5057: 2000 lisätalousarvio 70 000 000 lousarvion ulkopuoliseen Maatilatalouden ke-
5058: 1999 tilinpäätös 2 602 009 997 hittämisrahastoon 39 000 000 mk, momentille
5059: arvioidaan tulontuvan 92 000 000 mk uuden
5060: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahas- ohjelmakauden EU-tuloina.
5061: Vuosien 1995-1999 ohjelmakauden pää-
5062: ton ohjausosastosta saatavat tulot
5063: tösten perusteella Suomeen arvioidaan tulon-
5064: Momentille arvioidaan kertyvän 94 000 000 tuvan vuonna 2001 yhteensä 20 000 000 mk
5065: mk. (3,4 milj. euroa). Summasta tuloutetaan noin
5066: Selvitysosa: EU:n maatalouden ohja- 2 000 000 mk talousarvioon Ahvenanmaan ra-
5067: us- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-0) kennepoliittisten toimenpiteiden rahoitukseen
5068: osallistuu uudella ohjelmakaudella vuosina ja loput Maatilatalouden kehittämisrahastoon
5069: 2000-2006 vain tavoite !-ohjelmien ja maa- maatilatalouden rakennepoliittisten toimenpi-
5070: seudun kehittämistä tarkoittavan yhteisöaloit- teiden rahoitukseen.
5071: teen, Leader+:n rahoitukseen. Muilta osin Tuloihin liittyviä menoja on talousarvion
5072: maaseudun kehittämisen rahoitus siirtyi momentilla 30.14.61 ja Maatilatalouden kehit-
5073: EMOTR-T:n puolelle vuoden 2000 alusta. Oh- tämisrahastossa.
5074: jausosastosta arvioidaan tulontuvan uuden
5075:
5076:
5077: Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston osuuden arvioidaan jakautuvan
5078: seuraavasti (milj. mk):
5079: Tuloutuu Tuloutuu Tuloutuu
5080: talousarvioon MAKERAan yhteensä
5081:
5082: Tavoite 1, Itä-Suomi 33,0 27,0 60,0
5083: Tavoite 1, Pohjois-Suomi 29,0 12,0 41,0
5084: Yhteisöaloite Leader+ 30,0 30,0
5085: Yhteensä uuden kauden perusteella 92,0 39,0 131,0
5086: Tavoite 5a maatalous, yhteensä kauden 1995-1999
5087: päätösten perusteella 2,0 18,0 20,0
5088: Kaikki yhteensä 94,0 57,0 151,0
5089: 52 12.30
5090:
5091: 2001 talousarvio 94 000 000 EU:lta saatavien tulojen mitoituksessa on
5092: 2000 talousarvio 674 000 000 otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus.
5093: 2000 lisätalousarvio 466 000 000
5094: 1999 tilinpäätös 432 488 985 2001 talousarvio 34 000 000
5095: 2000 talousarvio 58 000 000
5096: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitus- 1999 tilinpäätös 9 748 619
5097: välineeltä saatavat tulot
5098: Momentille ·arvioidaan kertyvän 34 000 000 04. EU:lta saatavat muut tulot
5099: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 3 600 000
5100: Selvitysosa: EU:n kalatalouden ohjaa- mk.
5101: misen rahoitusvälineeltä (KOR) arvioidaan tu- Se l v i t y s osa : Momentin tuloina on
5102: loutuvan 34 000 000 mk EU:n yhteisen kalas- otettu huomioon EU:lta maa- ja metsätalous-
5103: tuspolitiikan mukaisen rakennepolitiikan to- ministeriön tehtäväalueelle saatavat muut kuin
5104: teuttamiseksi hyväksyttävien uuden momenteille 12.30.01, 12.30.02 ja 12.30.03
5105: ohjelmakauden ohjelmien (1-ohjelmat ja nii- sekä tutkimuslaitosten tutkimushankkeisiin
5106: den ulkopuolinen elinkeinokalatalouden ra- EU:sta tuloutuvat tulot. Tulot kertyvät ED-sää-
5107: kenneohjelma) tuloina. Tuloja vastaavia me- dösten mukaisesti.
5108: noja on momentilla 30.41.62.
5109:
5110: Tulot ja vastaavat menot ovat seuraavat:
5111: Tulot mk (euroa) Menot mk
5112:
5113: Kirjanpitotiedot ETY 1915/83 900 000 (151 400) 1 250 000 30.22.21
5114: Kalastuksen valvonta, Neuvoston päätös 95/527/EY 700 000 (117 700) 2 500000 30.01.21
5115: Maatalouslaskenta, Neuvoston asetus (EY) 2467/96 2 000000 (336 400) 1 700 000 30.02.21
5116: Yhteensä 3 600 000 (605 500) 5 450 000
5117:
5118:
5119: EU:n osuus kirjanpitotietojen toimittamises- tarkoituksiin Maatalouden tutkimuskeskuksen
5120: ta kattaa osan siitä aiheutuvista kustannuksista. maksullisessa toiminnassa. Tuloista saa käyt-
5121: Vuonna 2001 tuloutuu vuoden 1999 loppueriä tää maksullisen toiminnan hintojen alentami-
5122: ja vuoden 2001 ennakoita. seen hevossairaalan osalta enintään 30 000
5123: EU:n osuus kalastuksen valvonnasta on noin mk, valiotaimituotannon osalta enintään
5124: 25 %. Vuonna 2001 tuloutuu vuoden 2000 me- 60 000 mk ja maatalouden sääpalvelun osalta
5125: noihin kohdistuva EU:n osuus. enintään 480 000 mk.
5126: EU:n osuus maatalouslaskennan menoista Se l v i t y s osa : Tuloina otetaan huomi-
5127: on yhteensä noin 6 000 000 mk, mikä tuloutuu oon maksuperustelain mukaan määräytyvien
5128: vuosina 2001-2003. maksujen tulot. Pääluokan selvitysosan perus-
5129: teluihin viitaten tulojen mitoituksessa on otettu
5130: 2001 talousarvio 3 600 000 huomioon lisäyksenä 70 000 mk taloustutki-
5131: 2000 talousarvio 6 000 000 muksen maksullisesta palvelutoiminnasta ker-
5132: 1999 tilinpäätös 4 768 386 tyvien tulojen siirtona momentilta 30.22.21.
5133: Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan
5134: 21. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot muina tuloina on otettu huomioon julkisoikeu-
5135: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa dellisten suoritteiden ja liiketaloudellisten suo-
5136: 2 500 000 mk. ritteiden tulot yhteensä 13 070 000 mk. Hevos-
5137: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- sairaala täydentää yksityistä palveluvalikoi-
5138: mintamenomäärärahojen vakiosisällön käyttö- maa tarjoamalla erityisosaamiseen ja
5139: 12.30 53
5140:
5141: tutkimukseen perustuvia sairaalapalveluita. 2001 talousarvio 32 500 000
5142: Valiotaimituotannolla tehostetaan taimituotan- 2000 talousarvio 30 000 000
5143: toa, estetään vaarallisten kasvintuhoojien levi- 1999 tilinpäätös 28 235 828
5144: ämistä ja turvataan ilmasto-olosuhteisiimme
5145: sopeutetun emotaimiston saatavuus viherra- 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot
5146: kentamisen tarpeisiin. Maatalouden sääpalvelu
5147: Momentille arvioidaan kertyvän 17 900 000
5148: tuottaa ajantasaista säätietoa ja toimenpidesuo- mk.
5149: situksia tuottajille. Toiminnan avulla voidaan
5150: Tulot kertyvät tutkimusmetsien maksullises-
5151: ennustaa kasvitautien ja tuhoeläinten leviämis-
5152: ta toiminnasta.
5153: tä sekä parantaa näin satotasoa ja laatua. Ajan-
5154: Selvitysosa: Bruttobudjetoidun tutki-
5155: tasaisen tiedon ansiosta lannoituksen aiheutta-
5156: musmetsien tulosalueen maksullisesta toimin-
5157: ma ympäristön kuormitus alenee. Ilmatieteen
5158: nasta kertyy puunmyyntituloja 11 000 000 mk,
5159: laitoksen nettobudjetoidulle momentille
5160: taimi- ja siemenmyyntituloja 1 700 000 mk,
5161: 31.80.21 kertyvistä sääpalvelumaksujen tuo-
5162: maanvuokratuloja 3 000 000 mk, rakennusten
5163: toista tulootetaan maatalouden palvelujen
5164: vuokratuloja 1 200 000 mk ja muita tuloja
5165: osuus tälle momentille.
5166: 1 000 000 mk. Metsäntutkimuslaitoksen
5167: Menojen ja tulojen erittely: mk
5168: muusta toiminnasta kertyvät tulot yhteensä
5169: 21 200 000 mk on otettu huomioon menoja vä-
5170: Maksullisen toiminnan erillismenot 10 570 000 hentävänä tekijänä momentin 30.32.21 netto-
5171: Maksullisen toiminnan tulot 13 070 000 määrärahassa.
5172: - julkisoikeudelliset suoritteet 200 000
5173: - muut suoritteet 12870000 2001 talousarvio 17 900 000
5174: Nettotulot 2 500 000 2000 talousarvio 17 900 000
5175: 1999 tilinpäätös 17 619 878
5176: 2001 talousarvio 2 500 000
5177: 2000 talousarvio 2 680 000 (33.) Kasvinjalostusmaksut
5178: 1999 tilinpäätös 2 383 450 Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
5179: mentiksi 12.30.74.
5180: (23.) Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen
5181: tulot 35. Hirvieläinten metsästysmaksut
5182: Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- Momentille arvioidaan kertyvän 25 000 000
5183: mentiksi 12.30.73. mk.
5184: Selvitysosa: Tulot kertyvät valtion lu-
5185: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskil- kuun myytävistä hirvieläimistä sekä riistanhoi-
5186: pailuissa saadusta tulosta tomaksuista ja pyyntilupamaksuista annetun
5187: Momentille arvioidaan kertyvän 32 500 000 lain (616/1993) 4 §:n mukaisista pyyntilupa-
5188: mk. maksuista saatavina tuloina. Lisäys aiheutuu
5189: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat arpajais- pyyntilupamaksujen korottamisesta ja metsäs-
5190: lakiin (491 /1965) ja totopeliasetukseen (236/ tettävien hirvieläinten määrän kasvusta. Vas-
5191: 1995). Tuloja vastaavasti myönnetään määrä- taava meno on momentilla 30.41.41.
5192: rahoja 31 500 000 mk momentilla 30.15.44 he-
5193: vostalouden edistämiseen sekä 1 000 000 mk 2001 talousarvio 25 000 000
5194: luvussa 30.21 Maatalouden tutkimuskeskuk- 2000 talousarvio 17 000 000
5195: selle hevostalouden tutkimukseen. 1999 tilinpäätös 17 787 429
5196: 54 12.30
5197:
5198: 36. Viehekalastusmaksut 2001 talousarvio 28 400 000
5199: Momentille arvioidaan kertyvän 10 800 000 2000 talousarvio 33 000 000
5200: mk. 1999 tilinpäätös 27 699 926
5201: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat kalastus-
5202: lain (28611982) 88 §:ään. Läänikohtainen vie- 39. Riistanhoitomaksut
5203: hekalastusmaksu on kalenterivuodelta 150 mk Momentille arvioidaan kertyvän 38 000 000
5204: ja seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta 35 mk.
5205: mk. Vuonna 1999 maksettiin 55 673 kpllääni- Se l v i t y s o s a : Riistanhoitomaksun suo-
5206: kohtaisia viehekalastusmaksuja kalenterivuo- rittavien henkilöiden määräksi arvioidaan
5207: deksi ja 24 472 kpl seitsemän vuorokauden pi- 292 300. Riistanhoitomaksuista ja pyyntilupa-
5208: tuiselle jaksolle. Kun kalenterivuotta koskevia maksuista annetun lain (61611993) 1 §:ssä tar-
5209: viehekalastusmaksuja arvioidaan kertyvän vä- koitettu riistanhoitomaksu on tarkoitus säilyt-
5210: hintään 65 000 ja seitsemän vuorokauden ka- tää 130 markan suuruisena. Metsästyksen ja
5211: lastusjaksokohtaisia vähintään 30 000 suori- riistanhoidon edistämiseen varattu määräraha
5212: tusta, kokonaiskertymäksi arvioidaan yhteensä on merkitty momentille 30.41.40.
5213: 10 800 000 mk. Vuoden 2000 arvioitua tulo-
5214: kertymää vastaavat menot vähennettyinä val- 2001 talousarvio 38 000 000
5215: tiolle maksun kannosta vuonna 2000 koituvak- 2000 talousarvio 37 895 000
5216: si arvioiduilla me noilla jaetaan vuonna 2001
5217: 1999 tilinpäätös 34 954 903
5218: kalavesien omistajille. Tämä meno on merkitty
5219: momentille 30.41.44.
5220: 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
5221: 2001 talousarvio 10 800 000 Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000
5222: 2000 talousarvio 10 800 000 mk.
5223: 1999 tilinpäätös 9 187 244 Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät vesilain
5224: (26411961) mukaisesti määrätyistä kalatalous-
5225: maksuista sekä muista vastaavista maksuista.
5226: 37. Kalastuksenhoitomaksut Vastaava meno on merkitty momentille
5227: Momentille arvioidaan kertyvän 28 400 000 30.41.25.
5228: mk.
5229: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat kalastus- 2001 talousarvio 10 000 000
5230: lain (28611982) 88 ja 91 c §:iin. 2000 talousarvio 9 000 000
5231: Kalastuksenhoitomaksu on 90 mk kalenteri-
5232: 1999 tilinpäätös 8 908 350
5233: vuodelta ja 25 mk seitsemän vuorokauden jak-
5234: soita. Vuonna 1999 maksettiin 302 700 kpl ka-
5235: lastuksenhoitomaksuja kalenterivuodeksi ja 41. Te nojoen kalastus lupamaksut
5236: 16 402 kpl seitsemän vuorokauden pituiselle Momentille arvioidaan kertyvän 1 200 000
5237: jaksolle. Kun kalenterivuotta koskevia kalas- mk.
5238: tuksenhoitomaksuja arvioidaan kertyvän vä- Selvitysosa: Tulot kertyvät Tenojoen
5239: hintään 309 000 kpl ja seitsemän vuorokauden kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä teh-
5240: maksuja 19 600 kpl, momentille arvioidaan dyn sopimuksen (Sops 94/1989) 5 artiklan ja
5241: kertyvän yhteensä 28 300 000 mk. Lisäksi mo- kalastussäännön 2 §:n mukaisista kalastuslu-
5242: mentille arvioidaan kertyvän 100 000 mk ka- pamaksuista. Vuoden 2000 tulokertymää vas-
5243: lastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimi- taavista menoista valtiolle kuuluva osuus on
5244: tietojen myynnistä saatavina tuloina. Kalastuk- merkitty momentille 30.01.21 sekä kalastus-
5245: senhoitomaksun markkinointia on tarkoitus kunnille ja muille vesialueen omistajille kuulu-
5246: tehostaa. Kalatalouden edistämiseen käytettä- va osuus momentille 30.41.44.
5247: vä meno on merkitty momentille 30.41.45.
5248: 12.30 55
5249:
5250: 2001 talousarvio 1 200 000 2001 talousarvio 22 850 000
5251: 2000 talousarvio 1 200 000 2000 talousarvio 45 900 000
5252: 1999 tilinpäätös 1 306 998 1999 tilinpäätös 41 636 223
5253:
5254: 72. Elintarvikeviraston tulot
5255: Momentille arvioidaan kertyvän 1.3.2001 lu-
5256: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslai- kien 18 700 000 mk.
5257: toksen tulot Se l v i t y s o s a : Tuloista 18 300 000 mk
5258: Momentille arvioidaan kertyvän 22 850 000 kertyy lihantarkastustoiminnasta ja 400 000
5259: mk. mk muusta maksullisesta palvelutoiminnasta.
5260: Selvi tysosa : Momentin nimike on Tulot perustuvat valtion maksuperustelain
5261: muutettu. Tulokertymässä on otettu huomioon (150/1992) nojalla annettaviin maa- ja metsä-
5262: lihantarkastustoiminnan siirtyminen 1.3.2001 talousministeriön asetuksiin.
5263: lukien perustettavan Elintarvikeviraston tehtä- Lihantarkastustoiminnasta aiheutuvat menot
5264: väksi ja vastaavan tarkastusmaksukertymän on merkitty momentille 30.72.22 ja muusta
5265: budjetointi momentille 12.30.72. Kertymästä maksullisesta palvelutoiminnasta aiheutuvat
5266: 22 800 000 mk on maksullisen palvelutoimin- menot momentille 30.72.21.
5267: nan tuloja ja 50 000 mk muita tuloja. Tulot pe-
5268: rustuvat valtion maksuperustelain (150/1992) 2001 talousarvio 18 700 000
5269: nojalla annettuihin maa- ja metsätalousminis-
5270: teriön päätöksiin Eläinlääkintä- ja elintarvike- 73. ( 12.30.23) Kasvintuotannon tarkastus-
5271: laitoksen suoritteista perittävistä maksuista keskuksen tulot
5272: (62611993) ja vierasainevalvonnasta perittä- Momentille arvioidaan kertyvän 39 990 000
5273: vistä maksuista (596/1997) sekä Eläinlääkintä- mk.
5274: ja elintarvikelaitoksen päätökseen maksuista Selvitysosa: Kertymästä 29 710 000
5275: (919/24/1998 ja 1/24/2000). mk on maksullisten julkisoikeudellisten suorit-
5276: teiden tuloja, 2 480 000 mk liiketaloudellisten
5277: Tulojen arvioidaan kertyvän suoritteiden tuloja ja 7 800 000 mk torjunta-ai-
5278: seuraavasti: mk neiden rekisteröintituloja. Maksullisen toimin-
5279: nan tulot perustuvat valtion maksuperustelain
5280: Maksullinen palvelutoiminta (150/1992) nojalla annettuun maa- ja metsäta-
5281: Julkisoikeudelliset suoritteet: lousministeriön päätökseen (95011998) ja lan-
5282: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden noitelain (232/1993) 18 §:ään sekä torjunta-ai-
5283: tutkimus- ja tarkastusmaksut 6 700 000
5284: nelain (1 031/1987) 7 §:ään. Vastaavia menoja
5285: Muut suoritteet:
5286: Tutkimuspalvelut 4000 000
5287: on momentei~la 30.21.22, 30.73.21, 32.10.22
5288: Rokotteiden ja seerumien välitys 12 000 000
5289: ja 33.09.21.
5290: Muut tulot 100 000
5291: Yhteensä 22 800 000 2001 talousarvio 39 990 000
5292: Muut tulot 50 000 2000 talousarvio 36 910 000
5293: Yhteensä 22 850 000 1999 tilinpäätös 35 440 566
5294:
5295: Maksoilisesta palvelutoiminnasta aiheutuvat 74. (12.30.33) Kasvinjalostusmaksut
5296: menot on merkitty momentille 30.71.21, lu- Momentille arvioidaan kertyvän 4 400 000
5297: kuunottamatta rokotteiden ja seerumien väli- mk.
5298: tyksestä aiheutuvia menoja, jotka ovat momen- Selvitysosa: Tulot kertyvät kasvinja-
5299: tilla 30.71.28. lostustoiminnan edistämisestä annetun lain
5300: 56 12.31
5301:
5302: (896/1977) mukaisina maksuina. Jalostettujen 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
5303: lajikkeiden siementavarasta suoritettavia mak- nonalan muut tulot
5304: suja arvioidaan kertyvän 4 000 000 mk, mitä Momentille arvioidaan kertyvän 18 500 000
5305: vastaavasti menoja on momentilla 30.01.47. mk.
5306: Lisäksi momentille arvioidaan kertyvän Se l v i t y s o s a : Tulokertymästä
5307: 400 000 mk puutarhakasvien jalostusmaksutu- 2 600 000 mk on eläinlääkinnällisestä rajatar-
5308: loja, joita vastaavat menot on merkitty mo- kastuksesta perittäviä maksutuloja ja
5309: mentille 30.21.21. 15 900 000 mk muita hallinnonalan tuloja, joi-
5310: ta varten ei ole erillistä tulomomenttia tai joita
5311: 2001 talousarvio 4 400 000 ei ole otettu huomioon nettoutettavina tuloina.
5312: 2000 talousarvio 3 900 000 2001 talousarvio 18 500 000
5313: 1999 tilinpäätös 5 321 927 2000 talousarvio 18 500 000
5314: 1999 tilinpäätös 127 358 732
5315:
5316:
5317: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
5318:
5319: S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu.
5320:
5321: 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot Bruttotulot 254 791 000
5322: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa Maksullisen toiminnan tulot 254 741 000
5323: 3 440 000 mk. - julkisoikeudelliset suoritteet 192 442 000
5324: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- - muut suoritteet 62 299 000
5325: mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai- Muut tulot 50000
5326: Nettotulot 3 440000
5327: siin tarkoituksiin.
5328: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat valtion 2001 talousarvio 3 440 000
5329: maksuperustelain nojalla annettuun liikenne-
5330: 2000 talousarvio 6 000 000
5331: ja viestintäministeriön päätökseen ( 1605/
5332: 1995) Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista. 1999 tilinpäätös 11 293 735
5333: Tuloihin sisältyy arvio muualla kuin ETA-val-
5334: tioissa rekisteröityjen ajoneuvojen massa- ja 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot
5335: mittapoikkeuslupien tuotoista 5,2 milj. mk. Momentille arvioidaan kertyvän 3 000 000
5336: Menoihin sisältyy arvio raskaan kaluston mk.
5337: kuljettajien ajo- ja lepoaikojen seurantajärjes- Selvitysosa: Tulot ovat takaisin perit-
5338: telmän uudistamisesta aiheutuvista investoin- täviä maanlunastuskorvauksia ja muita seka-
5339: neista 2,3 milj. mk. Toiminnasta on saatavissa laisia tuloja.
5340: tuloja vasta vuonna 2002.
5341: Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoitteet 2001 talousarvio 3 000 000
5342: on esitetty luvussa 31.20. 2000 talousarvio 3 000 000
5343: 1999 tilinpäätös 21 884 708
5344: Menojen ja tulojen erittely: mk
5345:
5346: Bruttomenot 251 351 000 30. Merenkulkulaitoksen tulot
5347: Maksullisen toiminnan erillis- Momentille arvioidaan kertyvän 10 400 000
5348: menot 236 600 000 mk.
5349: Muut toimintamenot 14 751 000
5350: 12.32 57
5351:
5352: Se l v i t y s o s a : Tulokertymä on muulla tokeskuksen maksuista (115511998) sekä la-
5353: kuin toimintamenomomentin määrärahalla kiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/
5354: hankittua irtaimen omaisuuden myyntituottoa. 1998). Telehallintokeskuksen tulostavoitteet
5355: on esitetty luvussa 31.70.
5356: 2001 talousarvio 10 400 000
5357: 2000 talousarvio 10 400 000 Menojen ja tulojen erittely: mk
5358: 1999 tilinpäätös 29 173 309
5359: Bruttomenot 149 880 000
5360: Maksullisen toiminnan erillis-
5361: 40. Radanpidon tulot menot 149 880 000
5362: Momentille arvioidaan kertyvän 2 000 000 Bruttotulot 150 912 000
5363: mk. Maksullisen toiminnan tulot 150 912 000
5364: Selvitysosa: Tulot ovat muun muuassa - julkisoikeudelliset suoritteet 91 622 000
5365: radanpidon kiinteistöjen myyntituloja sekä - muut suoritteet 59 290 000
5366: EU:n suoran rakentamistuen tuloutuksia kus- Nettotulot 1 032 000
5367: tannuksista, jotka on maksettu investointimo-
5368: menteilta. 2001 talousarvio 1 032 000
5369: 2000 talousarvio 2 433 000
5370: 2001 talousarvio 2 000 000 1999 tilinpäätös 6 866 934
5371: 2000 talousarvio 1 000 000
5372: 1999 tilinpäätös 18 593 817 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallin-
5373: nonalan muut tulot
5374: 70. Telehallintokeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän 300 000
5375: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk.
5376: 1 032 000 mk. Selvitysosa: Momentin nimike on
5377: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- muutettu.
5378: mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai-
5379: siin tarkoituksiin. 2001 talousarvio 300 000
5380: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat valtion 2000 talousarvio 300 000
5381: maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- 2000 lisätalousarvio 3 015 000
5382: ja viestintäministeriön päätökseen Telehallin- 1999 tilinpäätös 2 129 447
5383:
5384:
5385:
5386: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
5387:
5388: JO. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten noittelusta (KTMp 6/02311998). Tulot kertyvät
5389: yritysosastojen maksullisesta palvelutoimin- työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosasto-
5390: nasta jen yrittäjäkoulutustilaisuuksista, alueellisista
5391: Momentille arvioidaan kertyvän 12 600 000 elinkeinojen kehittämishankkeista, tuotteiste-
5392: mk. tuista asiantuntijapalveluista sekä muista mo-
5393: Selvitysosa: Tulot pk-yrityksille jär- mentilta 32.10.22 rahoitettavista kehittämis-
5394: jestettävistä kehittämispalveluista perustuvat palveluista ja momentilta 32.30.62 rahoitetta-
5395: kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen vista Euroopan sosiaalirahaston osarahoitta-
5396: kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE-kes- mista hankkeista.
5397: kusten maksullisten kehittämispalvelujen hin-
5398: 58 12.32
5399:
5400: 2001 talousarvio 12 600 000 Elintarvikeviraston tulot perustuvat valtion
5401: 2000 talousarvio 11 000 000 maksuperustelakiin (15011992) ja sen nojalla
5402: 2000 lisätalousarvio 2 200000 annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön
5403: 1999 tilinpäätös 11 982 451 päätökseen (39411997) Elintarvikeviraston
5404: maksullisista suoritteista.
5405: Kauppa- ja teollisuusministeriön tulot perus-
5406: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot tuvat kauppa- ja teollisuusministeriön päätök-
5407: Momentille arvioidaan kertyvän 9 000 000 seen (21411996) ministeriön ja piiritoimistojen
5408: mk. maksullisista suoritteista, kauppa- ja teolli-
5409: Selvitysosa: Tulot ovat valtion maksu- suusministeriön päätökseen (149411993) ydin-
5410: perustelain (15011992) nojalla annetun kaup- energiankäytön valvontaan kuuluvista ministe-
5411: pa- ja teollisuusministeriön päätöksen (1032/ riön maksullisista suoritteista, kauppa- ja t.eol-
5412: 1996) mukaisia lupa- ja tarkastusmaksuja, säh- lisuusministeriön päätökseen (1418/1997)
5413: köturvallisuuslain ( 410/ 1996) mukaisia korva- ydinlaitosten ympäristövaikutusten arviointi-
5414: uksia testauksista ja tutkimuksista aiheutuneis- menettelyyn kuuluvista ministeriön maksulli-
5415: ta kustannuksista sekä korvaus mittatekniikan sista suoritteista sekä asetukseen (195/ 1988)
5416: keskukselle tuotetuista hallintopalveluista. ydinenergian käytön valvonnasta suoritettavis-
5417: ta maksuista.
5418: 2001 talousarvio 9 000 000 Matkailun edistämiskeskuksen tulot kertyvät
5419: 2000 talousarvio 8 700 000 hotelli- ja vuokratuloista.
5420: 2000 lisätalousarvio Teknologian kehittämiskeskuksen tulot pe-
5421: 1999 tilinpäätös 8 499 939 rustuvat kauppa- ja teollisuusministeriön pää-
5422: tökseen (125411997) viraston maksuista. Kil-
5423: pailuviraston tulot perustuvat kauppa- ja teolli-
5424: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- suusministeriön päätökseen (712/ 1998)
5425: nonalan muut tulot kilpailuviraston maksullisista suoritteista.
5426: Momentille arvioidaan kertyvän Valtausmaksuista saatavat tulot perustuvat
5427: 109 650 000 mk. kaivoslakiin (503/1965).
5428: Selvitysosa: Alusrahoituksen korkoerohyvitykset perus-
5429: tuvat alustoimitust.en rahoitukseen myönnettä-
5430: Tulojen arvioidaan kertyvän vistä korkotukilainoista annettuun lakiin
5431: mk
5432: seuraavasti: ( 1093/ 1985) ja alustoimitusten rahoitukseen
5433: myönnettävästä korkotuesta annettuun lakiin
5434: Elintarvikeviraston tulot 70000
5435: Matkailun edistämisk~skuksen tulot
5436: (1173/1990). Muu autolainoituksen korkoero-
5437: 100 000
5438: Teknologian kehittämiskeskuksen hyvitys perustuu Suomen Vientiluotto Oy:n
5439: tulot 1 800 000 korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaa-
5440: Kilpailuviraston tulot 180 000 misesta ja antolainauksen valtion takauksista
5441: Valtausmaksut 2 500 000 annettuun lakiin ( 1364/1989).
5442: Alusrahoituksen ja muun antolaina-
5443: uksen korkoerohyvitykset 45 000 000 2001 talousarvio 109 650 000
5444: Muut tulot 60000 000 2000 talousarvio 87 420 000
5445: Yhteensä 109 650 000 2000 lisätalousarvio 20 000 000
5446: 1999 tilinpäätös 220 059 509
5447: 12.33 59
5448:
5449: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
5450:
5451: 05. Vakuutusvalvontaviraston tulot (06.) Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk-
5452: Momentille ei arvioida kertyvän nettotuloa. sen tulot
5453: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta-
5454: mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai- lousarviosta ja sen tulot on nettobudjetoitu mo-
5455: siin tarkoituksiin. mentille 33.06.21.
5456: Se l v i t y s osa : Vakuutusvalvontaviras-
5457: ton talousarvio perustuu nettobudjetointiin. 2000 talousarvio 2 250 000
5458: Myyntitulot ovat vakuutustarkastuksen ~u~ 1999 tilinpäätös 2 429 731
5459: tantamisesta annetun lain (47911944) mukaisia
5460: vakuutustarkastusmaksuja sekä valtion maksu- 08. Kansanterveyslaitoksen tulot
5461: perustelain (150/ 1992) nojalla sosiaali- ja ter-
5462: Momentille arvioidaan kertyvän 2 600 000
5463: veysministeriön määräämien perusteiden mu- mk.
5464: kaisia maksuja. Muihin tuloihin sisältyvät ir-
5465: Se l v i t y s o s a : Tulot ovat Kansanterve-
5466: taimiston myynnistä saadut tulot, viivästyskor- yslaitoksesta annetun lain (82811981) 5 §:n
5467: ko- ja perimismaksutulot. . . mukaisia maksuja ja sekalaisia tuloja.
5468: Vakuutustarkastusmaksuista mahdollisesti
5469: Tulot kertyvät rokotteiden myynnistä ja väli-
5470: kertyvä ylijäämä huomioidaan hyvityksenä
5471: tystoiminnasta sekä sekalaisista tuloista. Tulo-
5472: seuraavan vuoden vakuutustarkastusmaksujen
5473: jen aleneminen johtuu rokotteiden myynnin
5474: laskutuksessa. Vastaavasti alijäämä huomioi-
5475: laskusta. Vastaavat menot on merkitty momen-
5476: daan seuraavan vuoden laskutuksessa lisämak-
5477: teille 33.08.21 ja 33.08.26.
5478: suna.
5479: Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 2001 talousarvio 2 600 000
5480: 3 532 000 mk 13 viran siirron johdosta mo-
5481: 2000 talousarvio 2 800 000
5482: mentilta 33.01.21.
5483: Vakuutusvalvontaviraston tulostavoitteet on 1999 tilinpäätös 3 046 135
5484: esitetty luvussa 33.05.
5485: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval-
5486: Menojen ja tulojen erittely: mk
5487: vontakeskuksen tulot
5488: Momentille arvioidaan kertyvän 15 500 000
5489: Bruttomenot 27 752 700
5490: mk.
5491: Maksullisen toiminnan erillismenot 27 752 700
5492: Selvitysosa: Tulot ovat valtion mak-
5493: Bruttotulot 27 752 700
5494: superustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja
5495: Maksullisen toiminnan myyntitulot 27 742 700
5496: terveysministeriön määräämien perusteiden
5497: - julkisoikeudelliset suoritteet 27 737 700
5498: mukaisia kemikaalilain (7 44/1989) ja alkoho-
5499: - muut suoritteet 5 000
5500: lilain (1143/1994) tarkoittamia lupa- ja val-
5501: Maksullisen toiminnan muut tulot 10000
5502: vontamaksuja.
5503: Nettotulot
5504: Talousarviossa on otettu huomioon suorit-
5505: teiden kysynnän lisäys ja kemikaalilain mu-
5506: 2001 talousarvio kaisten maksujen tulokertymän kasvaminen
5507: 2000 talousarvio biosidien ja suojauskemikaalien riskinarvioin-
5508: titehtävistä perittävien maksujen johdosta.
5509: 60 12.34
5510:
5511: 2001 talousarvio 15 500 000 Se l v i t y s osa : Tulot ovat sosiaali- ja ter-
5512: 2000 talousarvio 13 500 000 veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
5513: 1999 tilinpäätös 16 785 700 desta annetun lain (73311992) sekä sosiaali- ja
5514: terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen eri-
5515: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto tyislakien nojalla maksettujen valtionapujen ja
5516: Momentille arvioidaan kertyvän valtion osuuksien palautuksia.
5517: 1 976 000 000 mk.
5518: Selvitysosa: Tulot ovat arpajaislain 2001 talousarvio 70 000 000
5519: (49111965) 3 §:n 4 momentin ja raha-auto- 2000 talousarvio 150 000 000
5520: maattiasetuksen (676/1967) 29 §:n mukaisia 1999 tilinpäätös 335 871 833
5521: tuottoja.
5522: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
5523: 2001 talousarvio 1 976 000 000 nonalan muut tulot
5524: 2000 talousarvio 1 930 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000
5525: 1999 tilinpäätös 1 912 500 000 mk.
5526:
5527: 98. Valtionapujen palautukset 2001 talousarvio 1 000 000
5528: Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000 2000 talousarvio 1 000 000
5529: mk. 1999 tilinpäätös 1 200 831
5530:
5531:
5532: 34. Työministeriön hallinnonala
5533:
5534: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat 2001 talousarvio 623 620 000
5535: tulot 2000 talousarvio 649 100 000
5536: Momentille arvioidaan kertyvän 1999 tilinpäätös 441 784 702
5537: 623 620 000 mk.
5538: Selvitysosa: Tulot kertyvät ohjelma- 70. Palkkaturvamaksujen palautukset
5539: kaudelle 2000-2006 hyväksyttyjen uuden ra- Momentille arvioidaan kertyvän 96 000 000
5540: kennerahastokauden ohjelmien 1, 2 ja 3 sekä mk.
5541: yhteisöaloite Equalin toteuttamiseen myönnet- Se l v i t y s osa : Tulot ovat palkkaturva-
5542: tävän EU-tuen maksatuksista vuoden 2001 lain (866/ 1998) 31 §:n ja merimiesten palkka-
5543: osuutena. Sosiaalirahasto-ohjelmien menot turvalain (927/1979) 16 §:n mukaisia palau-
5544: EU:n osalta on budjetoitu momentille tuksia sekä työnantajilta ja konkurssipesiitä
5545: 34.05.61. kyseisen vuoden aikana takaisin perittyjä saa-
5546: tavia. Palkkaturvalain ja merimiesten palkka-
5547: Vuoteen 2001 kohdentuvat tulot, turvalain mukaiset menot 100 000 000 mk on
5548: mk
5549: ohjelmat 2000-2006
5550: budjetoitu momentille 34.99.50.
5551: -Tavoite-ohjelma 1 199 590 000
5552: -Tavoite-ohjelma 2 78 200 000 2001 talousarvio 96 000 000
5553: -Tavoite-ohjelma 3 295 630 000 2000 talousarvio 106 000 000
5554: - Yhteisöaloitteet 50 200 000
5555: Yhteensä 623 620 000 1999 tilinpäätös 74751110
5556: 12.35 61
5557:
5558: 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot 2001 talousarvio 14 000 000
5559: Momentille arvioidaan kertyvän 14 000 000 2000 talousarvio 16 000 000
5560: mk. 1999 tilinpäätös 19 463 798
5561: Selvitysosa:
5562:
5563: Tuloja arvioidaan kertyvän
5564: mk
5565: seuraavasti:
5566:
5567: Palkkaturvapalautusten korot 12 000 000
5568: Muut tulot 2 000000
5569: Yhteensä 14 000 000
5570:
5571:
5572:
5573: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala
5574:
5575: 40. (12.35.26) Alueellisten ympäristökes- 70. (12.35.40) Asuntotoimen tulot
5576: kusten tulot Momentille arvioidaan kertyvän 300 000
5577: Momentille arvioidaan kertyvän 2 490 000 mk.
5578: mk. Se l v i t y s o s a : Momentille kertyvät tulot
5579: Selvitysosa: Tuloja arvioidaan kerty- ovat valtion asuntorahaston sekalaisia tuloja.
5580: vän vesiensuojelumaksuina 2 390 000 mk. Ve-
5581: siensuojelumaksut peritään vesilain (264/ 2001 talousarvio 300 000
5582: 1961) 10 luvun 27 §:n perusteella. 2000 talousarvio 300 000
5583: 2001 talousarvio 2 490 000 1999 tilinpäätös 450 042
5584: 2000 talousarvio 2 800000
5585: 1999 tilinpäätös 3199659 99. (12.35.27 ja 99) Ympäristöministeriön
5586: hallinnonalan muut tulot
5587: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjun- Momentille arvioidaan kertyvän 16 150 000
5588: tatoimista mk.
5589: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 Se l v i t y s o s a : Momentille arvioidaan
5590: mk. kertyvän 15 000 000 mk EU:n ympäristöra-
5591: Se l v i t y s osa : Öljysuojarahastosta an- hastosta (LIFE), jota vastaavat menot on bud-
5592: netun lain (379/1974) 5 ja 10 §:n mukaisina jetoitu momentille 35.99.63. Muut tulot perus-
5593: korvauksina arvioidaan saatavan lähinnä öljy- tuvat ympäristöministeriön suoritteista annet-
5594: vahinkojen torjuntakaluston hankinnasta ja tuun maksuasetukseen (509/2000) sekä
5595: hylkyjen öljynpoistotöistä aiheutuneista me- sekalaisiin tuloihin. Momentille tuloutetaan
5596: noista 9 000 000 mk. myös Suomen ympäristökeskuksen ja ympä-
5597: Ympäristövahinkojen torjuntakustannuksis- ristölupavirastojen sekalaiset tulot.
5598: ta arvioidaan vahingonkorvausvelvollisilta
5599: saatavan korvauksina 1 000 000 mk. 2001 talousarvio 16 150 000
5600: 2000 talousarvio 11 900 000
5601: 2001 talousarvio 10 000 000
5602: 1999 tilinpäätös 16410174
5603: 2000 talousarvio 9 000 000
5604: 1999 tilinpäätös 8 383 867
5605: 62 12.39
5606:
5607: 39. Muut sekalaiset tulot
5608:
5609: 01. Sakkorahat 2001 talousarvio 800 000 000
5610: Momentille arvioidaan kertyvän 2000 talousarvio 800 000 000
5611: 280 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 781 797 368
5612: S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan
5613: sakkorangaistuksista sekä pysäköintivirhe- (05.) Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuot-
5614: maksulain (24811970) perusteella kertyvät va- tavien oikeuksien myynti
5615: rat. Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta-
5616: lousarviosta ja sen tulot on budjetoitu momen-
5617: 2001 talousarvio 280 000 000 tille 12.39.10.
5618: 2000 talousarvio 280 000 000
5619: 1999 tilinpäätös 264 628 038 2000 talousarvio 200 000 000
5620: 1999 tilinpäätös 135 442 192
5621: 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja vii-
5622: vekorot 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuo-
5623: Momentille arvioidaan kertyvän lella tuloutettavat korvaukset
5624: 350 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän 86 000 000
5625: S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan mk.
5626: veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain Selvitysosa: Vuoden 1994 alusta luki-
5627: (155611995) perusteella perityistä viivekorois- en kaikkien valtion eläkejärjestelmän piiriin
5628: ta valtiolle veronsaajana tuleva osuus sekä eri kuuluvien työnantajien eläkemaksut makse-
5629: verolakien perusteella maksuunpannut veron- taan valtion eläkerahastoon. Momentin tulot
5630: lisäykset. kertyvät Kuntien eläkevakuutuksen valtiolle
5631: maksamista kaupunkien oikeuslaitosten eläke-
5632: 2001 talousarvio 350 000 000 menojen korvauksista.
5633: 2000 talousarvio 350 000 000
5634: 1999 tilinpäätös 304 925 248 2001 talousarvio 86 000 000
5635: 2000 talousarvio 79 000 000
5636: (03.) Oikaisurahat 1999 tilinpäätös 76 675 187
5637: Selvitysosa: Momentti on poistettu ta-
5638: lousarviosta ja sen tulot on budjetoitu momen- (09.) Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysra-
5639: tille 12.39.10. hat sekä sosiaaliturvamaksut
5640: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta-
5641: 2000 talousar\(io 100 000 lousarviosta ja sen tulot on budjetoitu momen-
5642: 1999 tilinpäätös tille 12.39.10.
5643:
5644: 04. Menorästien ja siirrettyjen määräraho- 2000 talousarvio 3 000 000
5645: jen peruutukset 1999 tilinpäätös 3 850 657
5646: · Momentille arvioidaan kertyvän
5647: 800 000 000 mk. JO. Muut sekalaiset tulot
5648: Se l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan Momentille arvioidaan kertyvän 19 100 000
5649: käyttämättä jääneet menorästit sekä siirretyt mk.
5650: siirtomäärärahat, joita tilinpäätöksessä ei enää Se l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan
5651: voida siirtää. sellaiset sekalaiset tulot, joita ei voida tulouttaa
5652: 12.39 63
5653:
5654: muille momenteille. Tulokertymästä 50. Nettotulot osakemyynnistä
5655: 4 100 000 mk on aiemmin momenteille Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
5656: 12.39.(03), 12.39.(05) ja 12.39.(09) budjetoi- 2 500 000 000 mk.
5657: tuja tuloja.
5658: 2001 talousarvio 2 500 000 000
5659: 2001 talousarvio 19 100 000 2000 talousarvio 2 500 000 000
5660: 2000 talousarvio 15 000 000 2000 lisätalousarvio 10 400 000 000
5661: 1999 tilinpäätös 13 125 436 1999 tilinpäätös 20 996 509 510
5662: 64
5663:
5664:
5665:
5666:
5667: Osasto 13
5668: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
5669:
5670: Selvitysosa:
5671:
5672: Osaston tulot luvuittain vuosina 1999-2001
5673: V. 1999 v.2000 v.2001
5674: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001
5675: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
5676:
5677:
5678: 01. Korkotulot 1 513 893 1 500 199 1 884 000 383 801 26
5679: 03. Osinkotulot 2113907 2 400 000 2 400 000
5680: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulou-
5681: tukset 258 500 355 000 350 000 -5 000 -1
5682: Yhteensä 3 886 300 4255199 4 634 000 378 801 9
5683:
5684:
5685:
5686: 01. Korkotulot
5687:
5688: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille Se 1v i t y s o s a : Tuloarviossa on otettu
5689: Momentille arvioidaan kertyvän huomioon valtiokonttorin hoidossa olevien
5690: 300 000 000 mk. valtion talousarvion määrärahoista myönnetty-
5691: Se 1v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion lii- jen lainojen korot. Tuloarvioon sisältyy myös
5692: kelaitoksista annetun lain (62711987) mukais- peruskuivatus- ja metsänparannuslainojen ko-
5693: ten liikelaitosten aloittavassa taseessa valtiolta rot.
5694: liikelaitoksille myönnetyiksi merkittyjen lai-
5695: nojen koroista. 2001 talousarvio 84000 000
5696: 2000 talousarvio 75 199 000
5697: 2001 talousarvio 300 000 000 1999 tilinpäätös 313 084 226
5698: 2000 talousarvio 225 000 000
5699: 1999 tilinpäätös 07. Korot talletuksista
5700: Momentille arvioidaan kertyvän
5701: 05. Korot muista lainoista 1 500 000 000 mk.
5702: Momentille arvioidaan kertyvän 84 000 000 Se 1v i t y s osa : Momentin tuloiksi merki-
5703: mk. tään yli päivittäisen tarpeen olevien valtion
5704: kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvät
5705: korkotulot.
5706: 13.03 65
5707:
5708: 2001 talousarvio 1 500 000 000
5709: 2000 talousarvio 1 200 000 000
5710: 1999 tilinpäätös 1 200 809 053
5711:
5712:
5713: 03. Osinkotulot
5714:
5715: 01. Osinkotulot maksavat osinkoa, joka osinkosuhteella mitat-
5716: Momentille arvioidaan kertyvän tuna vastaa pörssiyhtiöiden normaalia tasoa.
5717: 2 400 000 000 mk.
5718: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät osinkatu- 2001 talousarvio 2 400 000 000
5719: laina valtion osakeomistuksen perusteella. 2000 talousarvio 2 400 000 000
5720: Osinkopolitiikan yleisenä lähtökohtana on, 2000 lisätalousarvio 2 080 000 000
5721: että valtionyhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt 1999 tilinpäätös 2 113 906 812
5722:
5723:
5724: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset
5725:
5726: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset ten liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta
5727: Momentille arvioidaan kertyvän 2000.
5728: 350 000 000 mk.
5729: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion lii- 2001 talousarvio 350 000 000
5730: kelaitoksista annetun lain (62711987) mukais- 2000 talousarvio 355 000 000
5731: 1999 tilinpäätös 258 500 000
5732: 66
5733:
5734:
5735:
5736:
5737: Osasto 15
5738: LAINAT
5739:
5740:
5741: Selvitysosa:
5742:
5743: Osaston tulot luvuittain vuosina 1999-2001
5744: v. 1999 v. 2000 v.2001
5745: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000--2001
5746: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
5747:
5748:
5749: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 683 396 606 376 924 556 318 180 52
5750: (02.) Ylijäämän käyttö 1 500 000 - 1 500 000 - 100
5751: Yhteensä 683 396 2 106 376 924 556 -1181820 -56
5752:
5753:
5754:
5755: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat
5756:
5757: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelai- Se l v i t y s osa : Tuloarvio koostuu Val-
5758: toksille tiokonttorin hoidettavina olevien valtion ta-
5759: Momentille arvioidaan kertyvän 24 556 000 lousarvion määrärahoista maksettujen lainojen
5760: mk. lyhennyksistä. Tuloarvioon sisältyy mm. val-
5761: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion lii- tion liikelaitoksista valtion yhtiöiksi muute-
5762: kelaitoksista annetun lain (627/1987) mukais- tuille yhtiöille sekä muille valtion yhtiöille
5763: ten liikelaitosten aloittavassa taseessa valtiolta myönnettyjen lainojen lyhennyksiä sekä val-
5764: liikelaitoksille myönnetyiksi merkittyjen lai- tion liikelaitosten eläkemaksulainojen lyhen-
5765: nojen takaisinmaksusta. nyksiä. Tuloarvioon sisältyy myös maatila-,
5766: maankäyttö- ja maanhankintalain mukaan
5767: 2001 talousarvio 24 556 000 muodostettujen tilojen kauppa- ja lunastushin-
5768: 2000 talousarvio 49 403 000 tojen lyhennykset sekä peruskuivatus- ja met-
5769: 1999 tilinpäätös sänparannuslainojen lyhennykset.
5770:
5771: 2001 talousarvio 900 000 000
5772: 04. Muiden lainojen lyhennykset
5773: 2000 talousarvio 556 973 000
5774: Momentille arvioidaan kertyvän
5775: 900 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 683 396 335
5776: 15.(0-l) 67
5777:
5778: (02.) Ylijäämän käyttö
5779:
5780: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta.
5781:
5782: (01.) Ylijäämän käyttö 2000 talousarvio 1 500 000 000
5783: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 2000 lisätalousarvio 2 500 000 000
5784: lousarviosta. 1999 tilinpäätös
5785: 68
5786:
5787:
5788:
5789:
5790: MÄÄRÄRAHAT
5791:
5792:
5793:
5794:
5795: Pääluokka 21
5796: TASAVALLAN PRESIDENTTI
5797:
5798:
5799: Selvitysosa:
5800:
5801:
5802: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
5803: v. 1999 v.2000 v.2001
5804: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001
5805: 1 000 mk 1 000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk %
5806:
5807:
5808: 01. Tasavallan Presidentti 1 650 1740 1 806 66 4
5809: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 43 300 37 800 35 000 -2 800 -7
5810: Yhteensä 44951 39540 36806 -2734 -7
5811:
5812: Henkilöstön kokonaismäärä 83 83 83
5813:
5814:
5815:
5816: 01. Tasavallan Presidentti
5817:
5818: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat 2001 talousarvio 1 556 000
5819: Momentille myönnetään 1 556 000 mk. 2000 talousarvio 1 540 000
5820: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 1999 tilinpäätös 1 456 278
5821: tin palkkiosta annetun lain (103211999) mu-
5822: kaisten menojen maksamiseen.
5823: 21.02 69
5824:
5825: 21. Presidentin käyttövarat 2001 talousarvio 250 000
5826: Momentille myönnetään 250 000 mk. 2000 talousarvio 200000
5827: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 1999 tilinpäätös 193 817
5828: tin käyttömenojen maksamiseen.
5829:
5830:
5831: 02. Tasavallan Presidentin kanslia
5832:
5833: Se 1v i t y s osa: Tasavallan presidentin kanslian tehtävänä on avustaa tasavallan president-
5834: tiä, hoitaa hallintoasiat, järjestää tasavallan presidentin ja hänen perheensä henkilökohtaiset pal-
5835: velut sekä huolehtia tasavallan presidentin henkilökohtaisesta ja hänen käytössään olevien tilojen
5836: turvallisuudesta.
5837:
5838: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) eläkeoikeudesta annetun lain 1 §:n muuttami-
5839: Momentille myönnetään 31 400 000 mk. sesta annetun lain määräykset.
5840:
5841: 2001 talousarvio 31 400 000 2001 talousarvio 1 300 000
5842: 2000 talousarvio 30 100 000 2000 talousarvio 1 100 000
5843: 1999 tilinpäätös 27 426 756 1999 tilinpäätös 573 678
5844:
5845: 27. Eläkkeellä olevien presidenttien menot
5846: (arviomääräraha) 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
5847: Momentille myönnetään 1 300 000 mk. Momentille myönnetään 2 300 000 mk.
5848: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- Määrärahaa saa käyttää Presidentinlinnan,
5849: tin eläkeoikeudesta annetun lain (930/1999) Mäntyniemen virka-asunnon ja Kultarannan
5850: 1 §:n 2 momentin mukaisten eläkkeellä olevi- huvilatilan tarpeellisiin peruskorjauksiin.
5851: en presidenttien käytettäväksi osoitetuista pal-
5852: veluista aiheutuvien menojen maksamiseen. 2001 talousarvio 2 300 000
5853: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2000 talousarvio 6 600000
5854: sa on otettu huomioon tasavallan presidentin 1999 tilinpäätös 15 300 000
5855: 70
5856:
5857:
5858:
5859:
5860: Pääluokka 22
5861: EDUSKUNTA
5862:
5863:
5864: Selvitysosa:
5865:
5866: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
5867: V. 1999 v.2000 v.2001
5868: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000--2001
5869: 1000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
5870:
5871:
5872: 01. Kansanedustajat 101 483 88 060 111 560 23 500 27
5873: 02. Eduskunnan kanslia 180 423 222 652 291 188 68 536 31
5874: 09. Valtiontilintarkastajat 8 126 8 380 8 680 300 4
5875: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 13 596 15 150 16 400 1 250 8
5876: 40. Valtiontalouden tarkastusvirasto 42 350 42 500 49 270 6 770 16
5877: 99. Eduskunnan muut menot 17 830 18 051 18 574 523 3
5878: Yhteensä 363 807 394 793 495 672 100 879 26
5879:
5880:
5881:
5882:
5883: 01. Kansanedustajat
5884:
5885: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) Kansanedustajien tietoliikennekorvaus 960 000
5886: Momentille myönnetään 111 560 000 mk. Kansanedustajien kotimaan matkat 15 500 000
5887: Selvitysosa: Yhteensä 111 560 000
5888:
5889: Momentin määräraha on tarkoitus 2001 talousarvio 111 560 000
5890: jakaa seuraavasti: mk
5891: 2000 talousarvio 88 060 000
5892: Kansanedustajien palkkiot 75 000 000 1999 tilinpäätös 101 482 977
5893: Kansanedustajien kulukorvaukset 20 100 000
5894: 22.02 71
5895:
5896: 02. (22.02 ja 30) Eduskunnan kanslia
5897:
5898: 21. (22.02.21 ja 30.21) Toimintamenot (ar- alayksiköiksi siirretään Eduskunnan kirjasto,
5899: viomääräraha) tiedotusyksikkö ja keskuskanslian tietopalve-
5900: Momentille myönnetään 231 188 000 mk. lu.
5901: Selvitysosa: Kansanedustajien avusta-
5902: jien määrärahan mitoitus perustuu siihen, että 2001 talousarvio 231 188 000
5903: avustaja on koko vuoden päätoiminen ja koko- 2000 talousarvio 220 652 000
5904: aikainen, jonka palkkaus määräytyy kulloinkin 2000 lisätalousarvio 1 298 000
5905: voimassa olevan valtion A15 palkkausluokan 1999 tilinpäätös 175 422 854
5906: kaikilla ikälisillä olevan summan mukaan,
5907: minkä lisäksi tulevat normaalit henkilösivuku-
5908: lut Kansanedustajaa kohti varattu määräraha 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3
5909: tai sen osa voidaan hänen suostumuksellaan v)
5910: maksaa myös eduskuntaryhmälle. Sitä voidaan Momentille myönnetään 60 000 000 mk.
5911: käyttää myös laskujen maksamiseen ennakko- Määrärahaa saa käyttää eduskunnan tarvitse-
5912: perintärekisteriin merkitylle yritykselle tai yh- mien lisätilojen suunnittelu- ja rakentamiskus-
5913: teisölle, jolta eduskunnan kanslia ostaa kan- tannuksiin.
5914: sanedustajalle sihteeripalveluja.
5915: Eduskunnan kansliaan muodostetaan 2001 talousarvio 60 000 000
5916: 1.1.2001 lukien osastojaon ulkopuolinen tieto- 2000 talousarvio 2 000 000
5917: ja viestintäyksikkö. Tieto- ja viestintäyksikön 1999 tilinpäätös 5 000 000
5918:
5919:
5920: 09. Valtiontilintarkastajat
5921:
5922: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 2001 talousarvio 8 680 000
5923: Momentille myönnetään 8 680 000 mk. 2000 talousarvio 8 380 000
5924: 2000 lisätalousarvio 80000
5925: 1999 tilinpäätös 8 125 584
5926:
5927:
5928: 14. Eduskunnan oikeusasiamies
5929:
5930: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 2001 talousarvio 16 400 000
5931: Momentille myönnetään 16 400 000 mk. 2000 talousarvio 15 150 000
5932: 2000 lisätalousarvio 193 000
5933: 1999 tilinpäätös 13 595 662
5934:
5935:
5936: (30.) Eduskunnan kirjasto
5937:
5938: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentin 22.30.21 määräraha on
5939: otettu huomioon momentin 22.02.21 laskelmissa.
5940:
5941: 5 209194L
5942: 72 22.40
5943:
5944: 40. (28.10) Valtiontalouden tarkastusvirasto
5945:
5946: 21. (28.10.21) Toimintamenot (siirtomäärä- kehittämisestä aiheutuvat menolisäykset jak-
5947: raha 2 v) sotetaan vähintään kolmelle vuodelle.
5948: Momentille myönnetään 49 270 000 mk. Ehdotetut lisämenot aiheutuvat taloudellisis-
5949: Se l v i t y s o s a : Valtiontalouden tarkas- ta ja hallinnollisista järjestelyistä tarkastusvi-
5950: tusvirasto siirtyy vuoden 2001 alusta eduskun- raston siirtyessä eduskunnan yhteyteen sekä
5951: nan yhteyteen. Siirron jälkeen tarkastusviras- siitä, että määrärahan mitoituksessa on otettu
5952: toon ja sen virkamiehiin sovelletaan pääosin huomioon vuoden 2000 lisätalousarvion mu-
5953: lakia eduskunnan virkamiehistä (137311994). kaiset viraston lisätehtävistä aiheutuvat menot
5954: Tämä edellyttää tarkastusviraston palkkausjär- koko vuoden osalta.
5955: jestelmän kehittämistä ottaen huomioon edus-
5956: kunnan virastoissa vallitseva palkkauspolitiik- 2001 talousarvio 49 270 000
5957: ka ja valtion palkkausjärjestelmän yleiset ke- 2000 talousarvio 42 500 000
5958: hittämistavoitteet. Palkkausjärjestelmän 2000 lisätalousarvio 1 725 000
5959: 1999 tilinpäätös 42 350 000
5960:
5961:
5962: 99. Eduskunnan muut menot
5963:
5964: 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmä- suoritetaan 7 100 mk kuukaudessa, minkä li-
5965: kanslioita varten (arviomääräraha) säksi kullekin vuoden 1999 kansanedustajain-
5966: Momentille myönnetään 18 574 000 mk. vaalien tuloksen perusteella muodostetulle
5967: Määrärahaa saa käyttää ryhmien toiminnalle eduskuntaryhmälle suoritetaan perussummana
5968: välttämättömien sihteerien ja muun toimisto- kahden edustajan kuukausisummaa vastaava
5969: henkilökunnan palkkaamiseen sekä ryhmien määrä kuukaudessa.
5970: toiminnasta aiheutuvien muiden menojen
5971: maksamiseen. 2001 talousarvio 18 574000
5972: Se l v i t y s osa : Määräraha jaetaan ryhmi- 2000 talousarvio 18 051 000
5973: en kesken siten, että kutakin edustajaa kohden 1999 tilinpäätös 17 829 600
5974: 73
5975:
5976:
5977:
5978:
5979: Pääluokka 23
5980: VALTIONEUVOSTO
5981:
5982:
5983: Selvitysosa : Valtioneuvoston kanslian toiminta-ajatuksena on varmistaa tasavallan pre-
5984: sidentin ja valtioneuvoston päätöksenteon sujuvuus sekä pääministerin toimintaedellytykset an-
5985: tamalla poliittisia, toiminnallisia ja hallinnollisia palveluja.
5986: Valtioneuvoston kanslia avustaa pääministeriä valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtami-
5987: sessa ja ministeriöiden toiminnan yhteensovittamisessa sekä valvoo hallitusohjelman täytäntöön-
5988: panoa ja siihen liittyviä hallituksen esityksiä.
5989: Vuonna 2001 määritellään valtioneuvoston kansliaa koskeva organisaatiomalli sen strategisen
5990: osaamisen vahvistamiseksi sekä tehdään keskushallinnon uudistamishankkeen valtioneuvoston
5991: kanslialta edellyttämät muut selvitykset ja valmistellaan valtioneuvostolain kokonaisuudistusta.
5992: EU -sihteeristön ja siihen liittyvä toiminta vakiinnutetaan osana valtioneuvoston kansliaa.
5993: Oikeuskanslerinviraston tavoitteena on osaltaan ylläpitää laillisuutta yhteiskunnassa suoritta-
5994: malla valtioneuvoston sekä muun viranomais- ja julkistoiminnan laillisuusvalvontaa ja valvomal-
5995: la asianajajalaitosta.
5996:
5997:
5998: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
5999: V. 1999 v.2000 v.2001
6000: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001
6001: 1 000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
6002:
6003:
6004: 01. Valtioneuvosto 22 238 21 913 22 583 670 3
6005: 02. Valtioneuvoston kanslia 99700 105 260 112 250 6990 7
6006: 03. Oikeuskanslerinvirasto 12 100 12 400 13 150 750 6
6007: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 72 700 64200 64200
6008: 99. Valtioneuvoston muut menot 4259 5 550 10 246 4696 85
6009: Yhteensä 210998 209 323 222 429 13106 6
6010:
6011: Henkilöstön kokonaismäärä 1) 235 245 270
6012: 1) Henkilöstön kokonaismäärään ei sisälly valtioneuvoston jäseniä.
6013: 74 23.01
6014:
6015: 01. Valtioneuvosto
6016:
6017: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 20. Matkat (arviomääräraha)
6018: Momentille myönnetään 20 183 000 mk. Momentille myönnetään 2 400 000 mk.
6019: Henkilöstön määrä on enintään 45, joista 18 Määrärahaa saa käyttää pääministerin ja hän-
6020: valtioneuvoston jäsentä ja 27 erityisavustajaa. tä välittömästi avustavien henkilöiden matkus-
6021: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- tusmenojen korvaamiseen. Lisäksi määrärahaa
6022: sa on lisäyksenä otettu huomioon palkkaseu- saa käyttää muiden ministerien ja heidän eri-
6023: rantaselvityksen mukaisina palkantarkistuksi- tyisavustajiensa muiden kuin ED:n toimintaan
6024: na 420 000 mk. osallistumisesta aiheutuvien matkustusmeno-
6025: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
6026: myös ministerien turvamiesten matkustusme-
6027: 2001 talousarvio 20 183 000
6028: nojen korvaamiseen vastaavalla tavalla.
6029: 2000 talousarvio 19 513 000
6030: 2000 lisätalousarvio 228 000 2001 talousarvio 2 400 000
6031: 1999 tilinpäätös 19 152 789 2000 talousarvio 2 400 000
6032: 1999 tilinpäätös 3 085 674
6033:
6034:
6035: 02. Valtioneuvoston kanslia
6036:
6037: 21. (23.02.21 ja 26) Toimintamenot (siirto- heenjohtajakauden johdosta palkattujen henki-
6038: määräraha 2 v) löiden palvelusuhteen päättymisen johdosta.
6039: Momentille myönnetään 112 250 000 mk.
6040: 2001 talousarvio 112 250 000
6041: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
6042: sa on otettu lisäyksenä huomioon palkkaseu- 2000 talousarvio 104 360 000
6043: rantaselvityksen mukaisina palkantarkistuksi- 2000 lisätalousarvio 529 000
6044: na 694 000 mk, 5 290 000 mk ED-sihteeristön 1999 tilinpäätös 99 700 000
6045: palkkaus- ja muina menoina siirtona momen-
6046: tilta 24.01.21 ja 250 000 mk siirtona momen- (26.) Kalastajatorpan vierastalo (siirtomää-
6047: tilta 24.99.21 sekä 3 424 000 mk ED-sihteeris- räraha 2 v)
6048: tön siirron aiheuttamina vuosittaisina menoina, Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta-
6049: 650 000 mk sihteeristön siirrosta aiheutuvina lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi-
6050: kolmen lisähenkilön palkkausmenoina ja oon momentin 23.02.21laskelmissa..
6051: 1 600 000 mk puhelinvaihteen päivityksestä
6052: aiheutuvina menoina. Lisäksi määrärahan mi- (74.) V aitioneuvoston väestönsuoja (siirto-
6053: toituksessa on vähennyksenä otettu huomioon määräraha 3 v)
6054: vuoden 2000 talousarviossa kertaluonteisina Selvitysosa : Momentti ja sen määrära-
6055: kustannuksina myönnetty 4 200 000 mk sekä ha on poistettu talousarviosta.
6056: 840 000 mk Suomen Euroopan unionin pu-
6057: 2000 talousarvio 900 000
6058: 23.03 75
6059:
6060: 03. Oikeuskanslerinvirasto
6061:
6062: Selvitysosa: Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tar-
6063: kastamaila yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että
6064: havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 1999 tarkastettiin noin 2 900 lista-asiaa.
6065: Vuonna 1999 oikeuskanslerinvirastossa ratkaistiin 1 190 yksityisiltä tullutta kanteluasiaa. Kä-
6066: sittelyajan mediaani oli noin 4 kuukautta ja keskiarvo noin 6 kuukautta. Viime vuosina ns. toi-
6067: menpideratkaisujen osuus on ollut noin 15 %tutkituista kanteluasioista. Tavoitteena on antaa oi-
6068: keita, asianmukaisesti perusteltuja ratkaisuja ja pitää ratkaisuajat saavutetulla tasolla. Omasta
6069: aloitteesta tutkittaviksi otettuja asioita vuonna 1999 oli 103.
6070:
6071: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2001 talousarvio 13 150 000
6072: Momentille myönnetään 13 150 000 mk. 2000 talousarvio 12 400 000
6073: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2000 lisätalousarvio 319 000
6074: sa on lisäyksenä otettu huomioon palkkaseu- 1999 tilinpäätös 12 100 000
6075: rantaselvityksen mukaisina palkantarkistuksi-
6076: na 205 000 mk.
6077:
6078:
6079: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen
6080:
6081: 50. Puoluetoiminnan tukeminen puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä
6082: Momentille myönnetään 64 200 000 mk. samoin kahdeksan prosenttia puolueille niiden
6083: Määrärahaa saa käyttää puoluelain ( 1011969) piirijärjestöjen toimintaan samojen perustei-
6084: 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen den mukaisesti kuin edellä mainitut avustuk-
6085: myönnettävistä avustuksista annetun asetuk- set. Lisäksi määrärahasta saa käyttää 302 000
6086: sen (27/1973) 1 §:n mukaisesti avustuksiin mk avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan
6087: eduskunnassa edustettuina oleville puolueille maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan tu-
6088: niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritel- kemiseen Ahvenanmaan maakunnassa.
6089: lyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrära-
6090: hasta on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden
6091: 2001 talousarvio 64 200 000
6092: kansainvälistä toimintaa varten 3 800 000 mk
6093: 2000 talousarvio 64200 000
6094: ja puolueiden muuhun toimintaan 60 098 000
6095: mk, mistä kahdeksan prosenttia on tarkoitettu 1999 tilinpäätös 64 200 000
6096:
6097:
6098:
6099: 99. Valtioneuvoston muut menot
6100:
6101: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) 2001 talousarvio 2 800 000
6102: Momentille myönnetään 2 800 000 mk. 2000 talousarvio 2 800 000
6103: Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille 1999 tilinpäätös 2 459 315
6104: ja muille lunastuksetta annettavien kunnia-
6105: merkkien kustannusten korvaamiseen.
6106: 76 23.99
6107:
6108: 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922 (27.) Presidentti Urho Kaleva Kekkosen
6109: koskeva tutkimus (siirtomääräraha 3 v) muistomerkki (siirtomääräraha 3 v)
6110: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära-
6111: Määrärahaa saa käyttää tutkimuksesta aihe- ha on poistettu talousarviosta.
6112: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa
6113: saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyö- 2000 talousarvio 1 250 000
6114: vuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 2000 lisätalousarvio 850 000
6115: Selvitysosa: Tutkimushankkeessa sel- 1999 tilinpäätös 300 000
6116: vitetään Suomessa tapahtuneita ja Suomea
6117: koskettaneita sotilaallisia kriisejä vuosien 63. Kansainvälinen millennium-palkinto
6118: 1914 ja 1922 välillä ns. sotatutkimuksen kaut- Momentille myönnetään 5 946 000 mk.
6119: ta. Hankkeen rahoitus jakautuu yksityisten ra- Määrärahaa saa käyttää korkeatasoisen kan-
6120: hastojen ja valtiovallan kesken siten, että edel- sainvälisen palkinnon myöntämiseen.
6121: listen osuus on 1 000 000 mk ja jälkimmäisen Selvitysosa: Palkinto annetaan henki-
6122: osuus 7 500 000 mk. Vuotta kohden laskettu lölle, yhteisölle tai projektille tunnustuksena
6123: valtion osuus on 1 500 000 mk. Työ saatetaan tulevaisuuteen suuntautuvasta, teknologiaan
6124: loppuun 1.5.2003 mennessä. pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta inno-
6125: vaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja hu-
6126: 2001 talousarvio 1 500 000 maaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkinnon
6127: 2000 talousarvio 1 500 000 suuruus on miljoona euroa. Palkinnon hallin-
6128: noinnista aiheutuvista kustannuksista vastaa
6129: 1999 tilinpäätös 1 500 000
6130: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.
6131:
6132: 2001 talousarvio 5 946 000
6133: 77
6134:
6135:
6136:
6137:
6138: Pääluokka 24
6139: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
6140:
6141:
6142: Se l v i t y s osa : Ulkoasiainhallinnon toiminta-ajatuksena on valmistella ja toteuttaa Suomen
6143: ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, edistää Suomen kansallisia etuja ulkomailla ja kansainvälisissä
6144: järjestöissä, mukaan lukien kauppapoliittiset ja kaupallis-taloudelliset edut, valvoa suomalaisten
6145: etuja ja oikeuksia ulkomailla sekä edistää kansainvälisen yhteistyön keinoin ulkoasiainministeri-
6146: ön perusarvoja, joita ovat mm. kansanvalta, ihmisoikeuksien kunnioitus ja kestävä kehitys.
6147: Kansainvälistä toimintaympäristöä ovat leimanneet viime vuosina lukuisat eri puolilla maail-
6148: maa syntyneet sotilaalliset konfliktit. Myös suuret luonnonkatastrofit ovat vaikuttaneet kansain-
6149: välisten toimijoiden toimintaympäristöön ja edellyttäneet niiltä valmiuksia tarjota apuaan. Näkö-
6150: piirissä ei ole tässä suhteessa odotettavissa merkittävää muutosta parempaan. Kansainvälisessä
6151: kanssakäymisessä pyritään yhä tiiviimpään yhteistyöhön, jonka tavoitteena on kriisien ennalta-
6152: ehkäisy, maailmanlaajuinen rauhanomainen kehitys ja hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä koskee
6153: niin konfliktinesto- ja kriisinhallintavalmiuksien kehittämistä kuin muitakin kansainvälisen yh-
6154: teistyön muotoja.
6155: Kansainvälistä taloutta leimaavat nopeutunut globalisoitumiskehitys ja kiristyvä kansainväli-
6156: nen kilpailu. Samalla kun se asettaa haasteita Suomen kansallisten etujen turvaamiseksi, se edel-
6157: lyttää myös maailmanlaajuista vastuunottamista kehitysmaiden integroimiseksi kansainväliseen
6158: talouteen ja kauppaan.
6159: Euroopassa jatkuu edelleen prosessi, jolla pyritään etsimään vakautta ja pysyvämpää muotoa
6160: kylmän sodan jälkeiselle taloudelliselle ja turvallisuuspoliittiselle järjestykselle. Keskeistä tässä
6161: prosessissa ovat Euroopan yhdentymiskehitys, unionin laajeneminen sekä sen sisäinen poliittinen
6162: muutos. Turvallisuusrakenteet ovat viime vuosikymmenellä joutuneet maanosassamme koetuk-
6163: selle täällä puhjenneiden kriisien, erityisesti Jugoslavian sosialistisen Iiittotasavallan hajoamista
6164: seuranneiden konfliktien johdosta. Meneillään on myös Naton laajeneminen, järjestön sisäinen
6165: uudistaminen ja uusien yhteistoimintamuotojen kehittäminen. EU:n kriisinhallintakyvyn lisäämi-
6166: seen ja kehittämiseen liittyen myös EU:n ja Naton välinen yhteistyö tiivistyy. EU:n ja Naton laa-
6167: jenemisprosessien ansiosta yhä useampi maa integroituu niihin lähivuosina. Tämä merkitsee li-
6168: sääntyviä haasteita myös Suomen toiminnalle, jotta uusien jakolinjojen syntymisen sijasta laajen-
6169: tumisprosessit hyödyttävät aluetta ja tasapainottavat sitä.
6170: Venäjän poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros jatkuu, mikä asettaa vaateita
6171: Suomelle EU:n jäsenenä ja Venäjän välittömänä rajanaapurina. Tavoitteenamme on Venäjän py-
6172: syminen yleisessä eurooppalaisessa poliittisessa ja taloudellisessa kehityksessä. Venäjän ohella
6173: Ukrainan, Moldovan ja Etelä-Kaukasian kehitys ovat edelleen epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä.
6174: Ulkoasiainhallinnon tehtäväalueille asetetaan vuodelle 2001 alustaviksi tärkeimmiksi tulosta-
6175: voitteiksi seuraavat:
6176: 78 24.
6177:
6178: Ulkopolitiikka
6179: -Vaikutetaan EU -politiikan muotoiluun Suomen panoksen vahvistamiseksi kannaltamme tär-
6180: keissä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä.
6181: - Konkretisoidaan EU:n pohjoisen ulottuvuuden käsitettä ja tiivistetään yhteistyötä tulevien
6182: puheenjohtajamaiden kanssa.
6183: -Tuetaan lähialueiden vakauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja kehitetään edelleen kahden-
6184: välisiä suhteita Venäjään ja muihin IVY-maihin sekä tuetaan Länsi-Balkanin vakautta tähtääviä
6185: toimia.
6186: -Tuetaan EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden integraatiopyrkimyksiä, unionin ja IVY-mai-
6187: den kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen toteuttamista sekä unionin yhteisen Venäjä- ja Ukrai-
6188: na-strategian toimeenpanoa.
6189: - YK:ssatoimitaan Suomen pitkäjänteisen politiikan edistämiseksi ja Suomen puheenjohta-
6190: juuden myötä lujittuneen aseman vahvistamiseksi järjestön työssä.
6191: -Toimitaan ihmisoikeuksien edistämiseksi kaikilla toimintalohkoilla ja yhteistyöforumeilla.
6192: -Tuetaan terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaista toimintaa YK:ssa, EU:ssa ja
6193: myös muissa kansainvälisissä yhteyksissä.
6194: - Kehitysyhteistyön kohdentamisperiaatteet uudistetaan ja aloitetaan niiden täytäntöönpano.
6195: Korkotukihallintoa tehostetaan uudistetun lainsäädännön pohjalta. Sovitaan kehitysmaatutki-
6196: musrahoituksen pitkän aikavälin periaatteista.
6197: -Hoidetaan menestyksellisesti Suomen puheenjohtajuuskauden tehtävät Pohjoismaiden mi-
6198: nisterineuvostossa mm. pohjoismaisen yhteistyön uusista linjauksista päättäminen.
6199: -Toimitaan aktiivisesti alueellisissa neuvostoissa.
6200: Turvallisuuspolitiikka
6201: -Toimitaan siten, että Suomen asema ja edut tulevat turvatuiksi eurooppalaisessa turvalli-
6202: suuskehityksessä.
6203: - Kehitetään siviilikriisinhallinnan menetelmiä.
6204: Kaupallistaloudelliset tehtävät
6205: - Edistetään Suomen kaupallis-taloudellisia etuja EY:n kauppapolitiikan avulla ja bilateraali-
6206: sesti sekä vaikutetaan Suomen kansallisen edun huomioon ottamiseksi myös kaikilla muilla kan-
6207: sainväliseen kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvillä toimintakentillä.
6208: - Toimitaan suomalaisyritysten tasavertaisen kilpailuaseman turvaamiseksi kansainvälisillä
6209: markkinoilla.
6210: -Toimitaan ulkomaankaupan vapauden edistämiseksi ja kansainvälisten kauppasääntöjen ke-
6211: hittämiseksi.
6212: Kehitys- ja muiden vastaavien kumppanimaiden talouselämän perusrakenteiden vahvistaminen
6213: - Edistetään Euroopan Yhteisön ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyön koordinaatiota ja täy-
6214: dentävyyttä. Valmistellaan uuden Lomen sopimuksen toimeenpanoajajatketaan alueellisia EU-
6215: AKT-kauppajärjestelyjä koskevia neuvotteluja.
6216: - Toteutetaan lähialueyhteistyötä hallituksen hyväksymän lähialuestrategian pohjalta pohjoi-
6217: sen ulottuvuuden alueella, erityisesti Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä Ka-
6218: liningradissa.
6219: Euroopan unionin toimintaan ja kehittämiseen liittyvät tehtävät
6220: -Huolehditaan HVK-neuvottelujen lopputuloksena syntyneiden perussopimuksen muutosten
6221: kansallisesta ratifioinnista.
6222: -Huolehditaan unionin keskeisten politiikkalohkojen ja instituutioiden sekä muun yleisen ke-
6223: hityksen seurannasta ja toimitaan Suomen kansallisten etujen turvaamiseksi.
6224: - Edistetään EU:n laajentumista tehokkaasti ja hallitusti ja turvataan Suomen kansalliset edut
6225: liittymisneuvotteluissa.
6226: 24. 79
6227:
6228: Konsuli-, passi- ja viisumitehtävät
6229: - Kehitetään Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa Suomen ja EU:n muiden jäsenvaltioi-
6230: den edustustojen välistä yhteistyötä unionimaiden kansalaisten etujen ja oikeuksien suojaamisek-
6231: si.
6232: - Pyritään luomaan vähintään viranomaisten välillä noudatettavia menettelyjä sääteleviä so-
6233: pimuksia lapsikaappauksiin liittyvien tehtävien hoidon helpottamiseksi.
6234: -Aloitetaan Schengenin sopimuksen soveltaminen, mitä ennen asennetaan viisumi-atk-järjes-
6235: telmä kaikkiin viisuminantopisteisiin.
6236: -Kehitetään kansalaisille konsulipalveluista annettavaa tiedotusta.
6237: Suomen tunnetuksi tekeminen
6238: - Uutta teknologiaa hyödyntävällä viestintä-, kulttuuri- ja promootiotoiminnalla vaikutetaan
6239: Suomen tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseksi sekä ymmärtämyksen ja tuen hankkimiseksi
6240: Suomen politiikalle.
6241: Tukitehtävät, hallinto ja muut tehtävät
6242: -Selvitetään hallinnonalan organisaatiorakenteen ja edustustoverkoston tarkoituksenmukai-
6243: suus ja voimavarat suhteessa toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä tuleviin toi-
6244: minnallisiin haasteisiin. Tiivistetään ministeriön ja ulkomaanedustuksen yhteydenpitoa erilaisten
6245: sidosryhmien kanssa Suomen etujen edistämiseksi.
6246: -Jatketaan johtamis- ja ohjausjärjestelmien kehittämistä. Laaditaan johtamis- ja esimiestyötä
6247: koskeva kokonaissuunnitelma.
6248: - Laajennetaan ministeriön sisäistä koulutusta sekä laaditaan ministeriön henkilöstön koulu-
6249: tus- ja kehitysohjelma, joka mahdollistaa ministeriön toiminnallisten tarpeiden mukaisen henki-
6250: löstön suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen koulutuksen.
6251: -Otetaan käyttöön palkkausuudistuksen ensimmäinen vaihe, saatetaan päätökseen ura- ja rek-
6252: rytointijärjestelmää koskeva uudistamishanke ja ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmän kehit-
6253: tämisselvitys.
6254:
6255:
6256: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
6257: V. 1999 v.2000 v.2001
6258: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001
6259: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
6260:
6261:
6262: 01. Ulkoasiainhallinto 896 171 831 286 860 305 29 019 3
6263: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 1 722 387 1 820 700 1 996 000 175 300 10
6264: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan,
6265: Venäjän ja muiden IVY-maiden
6266: kanssa 176 000 181 000 185 000 4000 2
6267: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnon-
6268: alan muut menot 856 998 802 383 824 434 22 051 3
6269: Yhteensä 3 651556 3 635 369 3 865 739 230370 6
6270:
6271: Henkilöstön kokonaismäärä 1) 1 626 1 610 1 630
6272: l) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksikriisinhallinta-ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna
6273: 2000 1 580 henkilötyövuotta ja vuonna 2001 1 510 henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin ase-
6274: mamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2000 ja 2001 880 henkilötyövuotta.
6275: 80 24.01
6276:
6277: 01. Ulkoasiainhallinto
6278:
6279: Se l v i t y s o s a : Hallinnonalan toiminta tukee hallituksen asettamien ulko- ja turvallisuuspo-
6280: liittisten, Euroopan unionia ja tasa-arvoa sekä ympäristöä ja asumista koskevien tavoitteiden to-
6281: teutumista.
6282: Tavoitteiden saavuttamisessa ministeriön tärkein voimavara, henkilöstö, on avainasemassa.
6283: Ministeriö varmistaa kilpailukykynsä yleisillä työmarkkinoilla ja huolehtii henkilöstön ammatti-
6284: taidon ja motivaation ylläpitämisestä ja kehittämisestä henkilöstöpoliittisen työryhmän suositus-
6285: ten viittoittamalla linjalla. Tärkein vireillä olevista hankkeista on palkkausjärjestelmän uudistus,
6286: johon siirtyminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2001. Uudistusten reunaehtona on, että ulkoasiain-
6287: hallinto tuottaa sille annetut tehtävät korkeintaan samansumuisin henkilöstövoimavaroin ja kus-
6288: tannuksin kuin Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa keskimäärin.
6289: Taloudellisen ohjauksen ja johtamisen kehittämiseksi vuonna 1999 käynnistettyjä ministeriön
6290: ja edustustojen tulosohjaushankkeita sekä ministeriön ja edustustojen kirjanpitojärjestelmien in-
6291: tegrointia jatketaan. Ulkoasiainhallinto jatkaa tietoteknisen verkkonsa laajentamista ja hyväksi-
6292: käyttöä siten, että kaikki päällekkäinen työ vältetään ja tuotannollinen työ automatisoituu. Uusia
6293: käyttöalueita ovat kirjanpito ja verkkokoulutus sekä ministeriölle että edustustoille yhteisten tie-
6294: tovarantojen ja prosessien rakentaminen.
6295:
6296: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 94674000
6297: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Maksullisen toiminnan tulot 92 274000
6298: 819 305 000 mk. - julkisoikeudelliset suoritteet 78 625 000
6299: Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsuli- - muut suoritteet 13 649 000
6300: en menojen maksamiseen. Muut tulot 2 400 000
6301: Nettomenot 819 305 000
6302: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
6303: sa on otettu huomioon lisäyksenä 3 789 000
6304: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 2001 talousarvio 819 305 000
6305: kantarkistuksiin ja 4 000 000 mk kehitysyh- 2000 talousarvio 790 286 000
6306: teistyöhallinnon menoihin siirtona momentilta 2000 lisätalousarvio 20 747 000
6307: 24.30.66 käytettäväksi mm. henkilöstön palk- 1999 tilinpäätös 809 291 000
6308: kaukseen ja kenttähallinnon laajentamiseen
6309: sekä vähennyksenä 5 290 000 mk palkkaus- ja
6310: muiden menojen siirtona momentille 23 .02.21. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
6311: Momentin tuloja ovat kuriirilähetystulot sekä Momentille myönnetään 30 000 000 mk.
6312: ulkoasiainministeriön maksupäätöksen ( 1024/ Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuok-
6313: 1998) mukaiset tulot. rattujen tilojen peruskorjausluonteisten korja-
6314: us- ja muutostöiden maksamiseen.
6315: Menojen ja tulojen erittely: mk Vuonna 2001 saa tehdä käynnissä oleviin ta-
6316: lonrakennushankkeisiin liittyviä sitoumuksia
6317: Bruttomenot 913 979 000 siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja
6318: Maksullisen toiminnan erillismenot 64 985 000 vuonna 2002 enintään 20 000 000 mk.
6319: Muut toimintamenot 848 994 000
6320: 24.30 81
6321:
6322:
6323:
6324: Käyttösuunnitelma:
6325: Hanke Hyöty-ala Kustannusarvio Myönnetty Myönnetään
6326: m2 1 000 mk mk/m2 mk mk
6327:
6328: 1. Uudisrakennushankkeet
6329: Tukholma 68 400 57 700 000 10 700 000
6330: -kanslia- ja asuinrakennus 2 900 56 900 19 620
6331: - pysäköintilaitos,
6332: Suomen osuus 3 500 11 500 3 290
6333: Pietari 2 700 58 000 21 500 12 000 000
6334: 2. Peruskorjaushankkeet 5 500 000
6335: 3. Nimetyille hankkeille
6336: jakamaton 1 800 000
6337: Yhteensä 30 000 000
6338:
6339: Se l v i t y s osa : Tukholman kanslia- ja Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huo-
6340: asuinrakennuksen kustannustiedot on muutettu neistojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteistö-
6341: tarkistuneiden toteutussuunnitelmien ja kus- lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen.
6342: tannusarvioiden mukaisesti. Vuonna 2001 saadaan tehdä kiinteistöjen ja
6343: huoneistojen hankkimista koskevia sopimuk-
6344: 200 1 talousarvio 30 000 000 sia enintään 20 000 000 markan arvosta siten,
6345: 2000 talousarvio 30 000 000 että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aikai-
6346: 1999 tilinpäätös 76 880 000 sintaan vuonna 2002.
6347:
6348: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 2001 talousarvio 11 000 000
6349: nen (siirtomääräraha 3 v) 2000 talousarvio 11 000 000
6350: Momentille myönnetään 11 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 10 000 000
6351:
6352:
6353:
6354: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
6355:
6356: Se l v i t y s osa : Kehitysyhteistyö ja kehitysmaasuhteet ovat olennainen osa Suomen ulkopo-
6357: litiikkaa. Suomen kehitysmaapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on syvenevän keskinäisen riip-
6358: puvuuden maailmassa edistää rauhaa, yhteistyötä ja hyvinvointia sekä ehkäistä niihin kohdistuvia
6359: uhkia. Globalisoituneessa maailmassa taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen on entistäkin
6360: riippuvaisempaa kaupalle ja investoinneille suotuisten edellytysten luomisesta. Kehitysyhteis-
6361: työn keinoin voidaan tukea hyvän hallinnon ja demokratian vahvistumista, sosiaalisen turvaver-
6362: kon luomista ja valtioiden instituutioiden toimivuuden parantamista. Suomi tekee voitavansa ul-
6363: ko- ja talouspolitiikan keinoin teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisten vaurauden ja hyvin-
6364: voinnin erojen kaventamiseksi ja poistamiseksi. Suomi tukee kansainvälistä yhteistyötä
6365: kehitysmaiden ongelmien ratkaisemiseksi ja sitä kautta yleismaailmallisen turvallisuuden ja hy-
6366: vinvoinnin lisäämiseksi. Koordinoimalla kehitysyhteistyötä poliittisten ja taloudellisten tavoittei-
6367: den kanssa voidaan vaikuttaa maailmanlaajuisten kehitysongelmien sekä konfliktien ja hätätilan-
6368: teiden perussyihin.
6369: 82 24.30
6370:
6371: Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana ja tuen edellytyksenä on, että kehitysmaa vastaa itse
6372: kehityksestään. Kestävän ja elinkelpoisen kehityksen edellytyksenä on kehitysmaan, sen kansa-
6373: laisten ja siellä toimivien yhteisöjen, järjestöjen ja instituutioiden oma kehitystahto. Avunantajan
6374: osuus on aina vain kehitysmaan omia pyrkimyksiä tukevaa.
6375: Kansainvälisesti kehitysyhteistyön tavoitteenasettelua ovat ennen muuta ohjanneet 1990-luvun
6376: suuret YK:n kansainväliset konferenssit, joissa on vuoden 1992 Rion ympäristö- ja kehityskon-
6377: ferenssista alkaen käsitelty ihmisoikeuksia, väestökysymyksiä, sosiaalista kehitystä, naisten ase-
6378: maaja asuinyhdyskuntakysymyksiä. Suomi on sitoutunut kaikkien näiden kokousten päätösasia-
6379: kirjoihin, ja siten ne ohjaavat myös Suomen kehitysyhteistyötä. Samalla Suomi pyrkii vaikutta-
6380: maan näiden päätösten kansainväliseen toimeenpanoon, tukemaan kehitysmaita sitoumustensa
6381: täyttämisessä.
6382: Suomen kehitysmaasuhteiden kokonaisuus muodostuu poliittisesta ja taloudellisesta kanssa-
6383: käymisestä sekä kehitysyhteistyöstä. Suomen tavoitteena on, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan,
6384: kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyön tavoitteet ovat sopusoinnussa keskenään. Näiden ulkopoli-
6385: tiikan lohkojen yhteiset tavoitteet kehitysmaapolitiikassa ovat:
6386: -maailmanlaajuisen turvallisuuden lisääminen
6387: - laajamittaisen köyhyyden vähentäminen
6388: - ihmisoikeuksien kunnioituksen ja kansanvallan edistäminen
6389: - globaalien ympäristöongelmien ehkäiseminen
6390: - taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen.
6391: Suomen kehitysmaapolitiikan linjauksessa esitetään keinoja, joilla edistetään sekä Suomen
6392: omia kansallisia etuja että yhteisiä maailmanlaajuisia tai alueellisia tavoitteita. Globaalissa maa-
6393: ilmassa Suomen ja kehitysmaiden edut ovat pitkällä tähtäimellä yhteneväisiä.
6394: Hallitus nostaa kehitysyhteistyövaroja lisärahoituksella ja tavoittelee Yhdistyneiden Kansa-
6395: kuntien asettaman suosituksen mukaista tasoa taloudellisen tilanteen niin salliessa. Talousarvion
6396: puitteissa valtioneuvosto tekee erillisen päätöksen kunakin vuonna seuraavien vuosien toimintaa
6397: ohjaavien myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohdentamisesta.
6398:
6399:
6400: Julkisen kehitysavun määrärahat 1993-2000 ja maksatukset 1993-1998 (milj. mk) sekä
6401: maksatusten %-osuus BKTL:sta:
6402: 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
6403:
6404: Määrärahat yhteensä 2 123,4 1 860,3 2 004,9 1 982,5 2 043,1 2 223,1 2 363,1 2 504,3
6405: Maksatukset 2 031,5 1 515,1 1 692,0 1 872,1 1 965,3 2 118,4 2 324,2
6406: %-osuus BKTL:sta 0,45 0,31 0,32 0,34 0,33 0,32 0,33 0,33
6407: 24.30 83
6408:
6409:
6410:
6411: Valtion kehitysyhteistyömenot v. 2001 pääluokittain: milj. mk
6412:
6413: Luvussa 24.30 1 996,0
6414: Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muissa luvuissa 164,8
6415: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 2,7
6416: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 371,2
6417: Opetusministeriön hallinnonalalla 6,4
6418: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 6,3
6419: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 1,4
6420: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla 5,1
6421: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 8,0
6422: Työministeriön hallinnonalalla 74,7
6423: Ympäristöministeriön hallinnonalalla 14,7
6424: Puolustusministeriön hallinnonalalla 1,0
6425: Yhteensä 2 652,3
6426:
6427: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto ulkomaisten luottojen yhteinen pääoma enin-
6428: Oy:lle (arviomääräraha) tään 500 000 000 mk.
6429: Momentille myönnetään 7 000 000 mk.
6430: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 2001 talousarvio 7 000 000
6431: seen Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 2000 talousarvio 7 000 000
6432: (FINNFUND) korkotuen maksamiseen rahas- 1999 tilinpäätös 5 789 379
6433: ton ottamille luotoille.
6434: Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomää-
6435: 1991-1998 ottamien, vuotuiselta määrältään räraha 3 v)
6436: enintään 150 000 000 markan suuruisten lai- Momentille myönnetään 1 977 000 000 mk.
6437: nojen osalta. Korkotuen määrä saa vastata Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-
6438: enintään näistä lainoista perittävien korkokus- sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu-
6439: tannusten ja kahden prosentin koron erotus ta. vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
6440: Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön ra- käyttää aikaisemmin myönnettyjen valtuuksi-
6441: hasto Oy:stä annetun lain (29111979) 3 §:n 4 en nojalla tapahtuviin maksatoksiin ja vuoden
6442: momentin nojalla antaa määräämillään ehdoil- 2001 kuluessa soimittavien maksujärjestelyjen
6443: la yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa aiheuttamiin menoihin.
6444: yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteis-
6445: mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- työhallinnon menojen maksamiseen, kun ne ai-
6446: ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvanalen- heutuvat henkilökunnan koulutuksesta sekä
6447: nuksia ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta kohdemaihin ja kohdemaissa tehtävistä kehi-
6448: ulkomaisesta Iuotosta mahdollisesti aiheutu- tysyhteistyöhallinnon virkamatkoista sekä toi-
6449: van kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, mistoautomatiikan hankinnasta. Humanitaari-
6450: että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luot- seen apuun tarkoitettuja määrärahoja saa käyt-
6451: tojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten tää myös muiden kuin kehitysmaiden
6452: yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvol- avustamiseen.
6453: taan enintään 1 000 000 000 mk ja nostettujen
6454: 84 24.30
6455:
6456:
6457:
6458: Käyttösuunnitelma: mk
6459:
6460: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 640 000 000
6461: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 552 000 000
6462:
6463: 4. Maittain kohdeotamaton kehitysyhteistyö 260000 000
6464: 5. Humanitaarinen apu 175 000 000
6465: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä ke-
6466: hitysyhteistyöosaston tiedotus 31 000 000
6467: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 4000 000
6468: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyh-
6469: teistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyö-
6470: tiedotukselle 205 000 000
6471: 9. Korkotuki 110 000 000
6472: Yhteensä 1 977 000 000
6473:
6474:
6475: Vuoden 2001 aikana saa tehdä uusia kehitys- vuosille yhteensä enintään 1 520 000 000 mar-
6476: yhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, kan arvosta.
6477: joista aiheutuu menoja vuoden 2001 jälkeisille
6478:
6479:
6480: Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa käyttää seuraavasti:
6481: Valtuus: milj. mk
6482:
6483: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 317,0
6484: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 632,0
6485:
6486: 4. Maittain kohdeotamaton kehitysyhteistyö 201,0
6487: 5. Humanitaarinen apu
6488: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehitys-
6489: yhteistyöosaston tiedotus 40,0
6490: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus
6491: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteis-
6492: työn Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotuk-
6493: selle 140,0
6494: 9. Korkotuki 190,0
6495: Yhteensä 1 520,0
6496:
6497:
6498: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 4 000 000 mk kehitysyhteistyöhallinnon me-
6499: sa on otettu vähennyksenä huomioon nojen siirtona momentille 24.0 1.21.
6500: 24.30 85
6501:
6502:
6503:
6504:
6505: Valtuuksien perusteella tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä
6506: arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. mk):
6507: 2002 2003 2003
6508: jälk. vuosille
6509:
6510: Ennen vuotta 2000 myönnetyt valtuudet 701 626 868
6511: Vuonna 2000 myönnetyt valtuudet 1) 286 217 1 771
6512: Vuonna 2001 myönnetyt valtuudet 400 421 699
6513: Yhteensä 1 387 1 264 3 338
6514: l) luvussa mukana v. 2000 lisätalousarvion EKR-valtuus
6515:
6516:
6517: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö hitysyhteistyön painotuksia ja joiden tutkimus-
6518: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja tuloksia sovelletaan laajasti kansainvälisessä
6519: 640 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi- kehitysyhteistyössä. Tukea saavat mm. kan-
6520: musvaltuuksia vuoden 2001 jälkeisille vuosille sainvälisten maataloustutkimuslaitosten kon-
6521: yhteensä 317 000 000 mk. su1tatiiviryhmään (CGIAR) kuuluvat eräät tut-
6522: Kehitysyhteistyön periaatepäätöksen mukai- kimuslaitokset, Maailman terveysjärjestön
6523: sesti Suomi painottaa YK-järjestelmän roolia (WHO) tutkimusohjelmat, YK-järjestöjen
6524: kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja turvaa Aids-ohjelma (UNAIDS) sekä YK:n sosiaali-
6525: sen aseman kehitysyhteistyön tasavertaisena sen kehityksen tutkimusohjelma (UNRISD).
6526: kanavana kansainvälisten kehitysrahoituslai- Tutkimusohjelmia varten varataan yhteensä
6527: tosten rinnalla. Suomen tukemia YK:n opera- 14,0 milj. mk. Suomalaisten tutkijoiden mah-
6528: tiivisia kehitysjärjestöjä ovat YK:n kehitysoh- dollisuuksia osallistua kansainvälisten tutki-
6529: jelma (UNDP), YK:n lastenrahasto muslaitosten työhön ja ohjelmiin pyritään edis-
6530: (UNICEF), YK:n väestörahasto (UNFPA) ja tämään.
6531: Maailman elintarvikeohjelma (WFP) sekä Suomen hallituksen ja YK-yliopiston
6532: UNDP:n alaiset YK:n naisten kehitysrahasto 4.2.1984 allekirjoittaman WIDER-instituutin
6533: (UNIFEM) ja YK:n kuivuus- ja aavikoitumis- isäntämaasopimuksen mukaan Suomen pysy-
6534: toimiston ohjelma (UNSO). Järjestöjen toi- viin velvoitteisiin kuuluu antaa instituutin
6535: minta perustuu jäsenmaiden vapaaehtoisiin käyttöön toimitilat ja johtajan asunto. Näistä
6536: avustuksiin. Kunkin järjestön avustustasoa aiheutuviin menoihin varataan 2,0 milj. mk.
6537: määrite1täessä huomioidaan mm. se, missä Suomen tukerilia kansainvälisiä rahoituslai-
6538: määrin järjestö toteuttaa Suomen kehitysyh- toksia ovat Maailmanpankkiryhmä (IDA), alu-
6539: teistyön tavoitteiden mukaista toimintaa sekä eelliset kehitysrahoituslaitokset (AsDB, AfDB
6540: kuinka toimintakykyinen ja tehokas järjestö ja IDB) kehitysrahastoineen, YK:n alainen
6541: on. Lisäksi otetaan huomioon myös Suomen Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahas-
6542: vaikutusmahdollisuuksien lisääminen järjes- to IFAD sekä pohjoismaiset kehitysrahastot
6543: töissä. Järjestöjen johtokuntaelimissä Suomi NDF ja NORSAD, jolla tuetaan yksityisten
6544: toimii aktiivisesti sekä jäsenenä että tarkkaili- pohjoismaiden ja SADC-maiden yhteisyritys-
6545: jajäsenenä. Operatiivisten järjestöjen sekä ten investointeja. Suomi on hakenut IDB:n
6546: eräiden erityisjärjestöjen kehitysyhteistyön pe- alaisen Latinalaisen Amerikan Investointiyhti-
6547: rusrahoitukseen varataan yhteensä 267,0 milj. ön (IIC) jäsenyyttä.
6548: mk. Kehitysrahoituslaitosten maksusitoumukset
6549: Lisäksi tuetaan kansainvälisiä tutkimuslai- perustuvat epäviralliseen kansainväliseen taa-
6550: toksia ja ohjelmia, jotka vastaavat Suomen ke- kanjakoon, jonka perustana on kunkin jäsen-
6551: 86 24.30
6552:
6553: maan taloudellinen vahvuus sekä kehitysyh- nopisteet käydään läpi syksyn 2000 aikana ja
6554: teistyömyönteisyys. Pääoma- ja rahastomak- strategiatyön tulokset sisällytetään vuoden
6555: sujen lisäksi Suomi tukee myös sellaisia 2001 myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohden-
6556: kehitysrahoituslaitosten erityisohjelmia, jotka tamispäätökseen. Tuen kanavina voivat viran-
6557: tukevat hallituksen periaatepäätöksen keskei- omaisten lisäksi olla myös kansalaisyhteiskun-
6558: siä linjauksia. Näistä tärkeimpiä ovat ympäris- nan muut tahot, esimerkiksi kansanvallan ja ih-
6559: tön hoito, sosiaalisektoreiden erityisohjelmat, misoikeuksien edistämiseen tähtäävässä
6560: eteläisen Afrikan inhimillisten voimavarojen toiminnassa. Tuen kohteina voivat olla myös
6561: ja yksityissektorin kapasiteettiohjelmat sekä Suomen asettamia kehitystavoitteita edistävät
6562: suomalaisten resurssien käytön edistäminen alueelliset yhteistyöjärjestelyt ja hankkeet.
6563: laitosten toiminnoissa. Suomi tukee myös kan- Määrärahoja voidaan käyttää myös kehitys-
6564: sainvälistä Maailmanpankin koordinoimaa luottojen maksatuksiin. Ne tarjoavat lahja-
6565: velkahelpotusohjelmaa, joka on tarkoitettu avolle vaihtoehtoisen rahoituskeinon tilantees-
6566: kaikkein raskaimmin velkaantuneille köyhim- sa, missä kehitysluotto on sekä ehtojensa että
6567: mille kehitysmaille. Vuoden 2001 maksatusten hallinnon osalta lahja-apua parempi vaihtoeh-
6568: määräksi arvioidaan 246,0 milj. mk. to.
6569: Suomi osallistuu Euroopan Unionin jäsene- Pääosa avusta suunnataan edelleen pitkäjän-
6570: nä myös Lomen sopimuksen rahoittamiseen teiseen kehitysyhteistyöhön keskeisten köy-
6571: maksamalla osuutensa 8. Euroopan Kehitysra- himpien kumppaneiden kanssa, erityisesti Sa-
6572: hastoon (EKR). Vuoden 2001 maksatukset on haran eteläpuolisessa Afrikassa. Yhteistyön tu-
6573: arvioitu 111 milj. markaksi. Vuoden 2000 ai- levaisuutta tarkastellaan sen mukaisesti miten
6574: kana Suomi sitoutuu 1 213,0 milj. markalla ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallin-
6575: osallistumaan EKR-9:ään, jonka rahoituksen non tavoitteet kussakin maassa kehittyvät.
6576: arvioidaan alkavan vuonna 2005. Suomi toimii Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä kilpailu-
6577: Lomen sopimukseen liittyvän EU :n jäsenvalti- kykyinen suomalainen osaaminen ja tietotaito
6578: oiden sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti suunnataan tukemaan vastaanottajamaan omia
6579: takaajana Euroopan investointipankin (EIP) voimavaroja. Yksittäisistä hankkeista siirry-
6580: AKT -maille myöntämissä lainoissa. Lainojen tään kohti muiden avunantajien kanssa yhdes-
6581: takausvastuu jakaantuu EU:n jäsenvaltioiden sä tuettavia laajempia sektoriohjelmia. .
6582: kesken niiden EIP:iin tekemien pääomasijoi- Saharan eteläpuolisessa Afrikassa pitkäjän-
6583: tusten suhteessa. Suomen osuus takausvas- teisen kehitysyhteistyön kohdemaita ovat Etio-
6584: tuusta voi olla enimmillään noin 105 milj. mk. pia, Kenia, Mosambik, Namibia, Sambia ja
6585: Määrärahaa voidaan käyttää myös tähän tar- Tansania. Yhteistyötä jatketaan niiden maiden
6586: koitukseen. Yksikään jäsenmaa ei kuitenkaan kanssa, joissa on edellytyksiä saada aikaan py-
6587: ole tähän mennessä joutunut maksamaan ta- syviä kehitysvaikutuksia. Välimeren alueella
6588: kuita. Lähi-Idän rauhanprosessin tukeminen on kes-
6589: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö keinen tavoite osana EU:n Välimeri-politiik-
6590: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja kaa. Aasian alueella pitkäjänteinen kehitysyh-
6591: 552 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi- teistyö kohdeunetaan mm. Vietnamiin ja Ne-
6592: musvaltuuksia vuoden 2001 jälkeisille vuosille paliin, Keski-Aasian ja Mekangin alueelle.
6593: yhteensä 632 000 000 mk. Latinalaisessa Amerikassa pitkäjänteistä kehi-
6594: Maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä tysyhteistyötä harjoitetaan mm. Nicaraguan ja
6595: avun edellytyksenä hallitustenvälisessä yhteis- Perun kanssa.
6596: työssä on, että kumppanimaa on sitoutunut sa- 4. Maittain kohdeotamaton kehitysyhteistyö
6597: moihin tavoitteisiin, joihin Suomen kehitysyh- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja ·
6598: teistyöpolitiikka perustuu. Se on välttämätöntä 260 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi-
6599: pysyvien kehitysvaikutusten aikaansaamisek- musvaltuuksia vuoden 2001 jälkeisille vuosille
6600: si. Yhteistyön alueelliset ja tavoitteelliset pai- yhteensä 201 000 000 mk.
6601: 24.30 87
6602:
6603: Merkittävä osa määrärahasta ja valtuuksista teiden syntyä vahvistamalla paikallisia ja alu-
6604: käytetään Länsi-Balkanin maiden tukemiseen eellisia kriisi- ja katastrofivalmiuksia. Niin-
6605: sekä kriisin jälkeisessä jälleenrakennustyössä ikään pyritään tukemaan kriisialueiden väestöä
6606: että hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan insti- kriisien jälkeisessä kunnostustyössä ja katast-
6607: tuutioiden kehittämisessä. Lisäksi osa määrä- rofivalmiuksien parantamisessa. Apua anne-
6608: rahasta varataan käytettäväksi varainhoitovuo- taan puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja
6609: den aikana ilmeneviin ennakoimattomiin tar- humaanisuuden periaatteita noudattaen. Avus-
6610: petsnn, kuten siviilikriisinhallintaan tustoiminta tapahtuu pääsääntöisesti vastaan-
6611: kehitysmaissa. Jalkaväkimiinatyöryhmän suo- ottavan maan viranomaisten suostumuksella,
6612: situsten mukaisesti Suomi lisää apuaan ja osal- maan kulttuuriperinteitä ja tapoja kunnioittaen.
6613: listumistaan humanitaariseen miinanraivauk- Suomi kanavoi humanitaarista apua kansain-
6614: seen. Määrärahaa voidaan käyttää myös Suo- välisten ja kotimaisten humanitaaristen avus-
6615: men suurlähetystöjen tai kiertävien tusjärjestöjen kautta. Apua voidaan tarvittaes-
6616: suurlähettiläiden hallinnaimaan paikalliseen sa kanavoida myös suomalaisten viranomais-
6617: yhteistyöhön, tavallisesti kehitysmaajärjestö- ten kautta. Suurin osa avusta annetaan ns.
6618: jen toteuttamiin pienimuatoisiin hankkeisiin. kohdennettuina avustuksina tietyille kriisialu-
6619: Määrärahoja käytetään myös rahoittamaan eille ja kohderyhmille. Lisäksi humanitaarisen
6620: suomalaisten asiantuntijoiden työskentelyä avun määrärahoista maksetaan kohdentamat-
6621: kansainvälisissä järjestöissä. Tuen kohteina tomat yleisavustukset YK:n pakolaisjärjestölle
6622: ovat koulutusohjelmat ja kurssit, asiantuntijat (UNHCR), palestiinalaisia pakolaisia avusta-
6623: ja muu henkilöapu, erilaiset alueelliset kehitys- valle UNRWA:lle sekä Punaisen Ristin Kan-
6624: rahastot, globaalit ympäristösopimukset ja - sainväliselle Komitealle (ICRC).
6625: ohjelmat sekä toimialaprojektit Määrärahoja 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoi-
6626: voidaan antaa kansainvälisille järjestöille te- minnot sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotus
6627: maattisesti Suomen kehitysyhteistyön tavoit- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja
6628: teiden kannalta tärkeisiin toimintoihin sekä 31 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopimus-
6629: suomalaisten asiantuntijoiden käyttämi- valtuuksia vuoden 2001 jälkeisille vuosille yh-
6630: seen. Tukea annetaan myös ohjelmille ja järjes- teensä 40 000 000 mk.
6631: töille, jotka antavat teknistä apua kehitysmaille Määrärahalla teetetään tutkimuksia kehitys-
6632: niiden kaupan integroimiseksi kansainväliseen yhteistyön yleissuunnittelun tueksi sekä rahoi-
6633: talouteen. Määrärahaa käytetään myös jousta- tetaan kehitysmaatutkimusta yhteistyössä Suo-
6634: vasti kohteisiin, jotka tukevat Suomen ulkopo- men Akatemian sekä kansainvälisten tutki-
6635: litiikan eri osa-alueiden päämääriä. Määrära- muslaitosten kanssa. Muita rahoitettavia
6636: haa käytetään myös kansainvälisten kansalais- toimintoja ovat kehitysyhteistyön valmennus
6637: järjestöjen tukemiseen kehitysyhteistyön ja henkilökuntakoulutus, kehitysyhteistyötä
6638: strategian painopistealueilla. tukeva tietohallinto sekä toimialakohtainen ke-
6639: 5. Humanitaarinen apu hittämistyö. Määrärahaa käytetään myös kehi-
6640: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja tysyhteistyöosaston tiedotukseen.
6641: 175 000 000 mk. 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen
6642: Humanitaarisen avun tarkoituksena on avus- tarkastus
6643: taa ihmisiä, jotka luonnonkatastrofien, kriisien Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja
6644: tai aseellisten konfliktien johdosta ovat huma- 4000 000 mk.
6645: nitaarisen avun tarpeessa. Avun perustavoite Evaluoinnin tarkoituksena on kehitysyhteis-
6646: on ihmishenkien pelastaminen, inhimillisen työn laadun parantaminen ja toimintamenetel-
6647: hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa mien kehittäminen. Evaluaation tuottama tieto
6648: asemassa olevien ihmisten avustaminen. palvelee päätöksentekijöitä strategisten ja ope-
6649: Humanitaarista apua varten varatuilla määrä- ratiivisten parannusten aikaansaamiseksi.
6650: rahoilla pyritään myös ehkäisemään hätätilan-
6651: 88 24.30
6652:
6653: Evaluaation perustehtäviä ovat toiminnan tiedotustoimintaan sekä hanke- ja toimintatu-
6654: perusteltavuuden, vaikuttavuuden, tulokselli- kena kansainvälisille ja kehitysmaiden järjes-
6655: suuden, kestävyyden sekä taloudellisen tehok- töille.
6656: kuuden arviointi. Lisäksi evaluaatioissa on ke- 9. Korkotuki
6657: hitysyhteistyön yleisstrategian mukaisesti ar- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja
6658: vioitava harjoitettavaa toimintaa sen 110 000 000 mk. Lisäksi ehdotetaan, että uusia
6659: ympäristöystävällisyyden, sukupuolten välisen korkotukiluottoja saa vuonna 2001 myöntää
6660: tasa-arvon sekä köyhyyden vähentämisen kan- niin, että korkotuki on enintään 190 000 000
6661: nalta. mk.
6662: Sisäinen tarkastus liittyy läheisesti kehitys- Valtioneuvoston syyskuussa 1996 tekemän
6663: avun varojenkäytön oikeellisuuden ja tarkoi- periaatepäätöksen mukaan Suomen päämäärä-
6664: tuksenmukaisuuden valvontaan. Vuonna 2001 nä on korkotuen lopettaminenOECD:npiirissä
6665: jatketaan systemaattista hankkeiden ja ohjel- tehtävällä sopimuksella, jota edistetään
6666: mien tarkastamista sekä pyritään tukemaan ke- OECD-maiden välisin neuvotteluin, sekä pyr-
6667: hitysmaiden omaa toimintaa kehitysavun tar- kiä rajaamaan hankkeet pääosin ympäristötek-
6668: kastettavuuden kehittämisessä. nologian siirtoon ja sosiaalisektorille.
6669: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis- Periaatepäätöksen lisäksi korkotukihankkei-
6670: työlle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle den valinnassa ja hallinnossa otetaan huomi-
6671: (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle oon OECD:nvientiluottoja ja korkotukiluotto-
6672: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja ja koskeva sopimus, jonka tavoitteena on ra-
6673: 205 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi- joittaa rahoitusehdoilla tapahtuvaa epätervettä
6674: musvaltuuksia vuoden 2001 jälkeisille vuosille kaupallista kilpailua ja kehitysyhteistyövaro-
6675: yhteensä 140 000 000 mk. jen käyttöä tähän tarkoitukseen.
6676: Määrärahalla tuetaan pääasiassa suomalais- Määrärahaa käytetään myös jo myönnettyjen
6677: ten kansalaisjärjestöjen· kehitysyhteistyöhank- luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä
6678: keita, joiden avulla pyritään edistämään yhtei- uusien hanke-ehdotusten suunnitteluun, val-
6679: söjen omaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen misteluun ja arviointiin.
6680: perustuvaa kansalaistoimintaa kestävien kehi-
6681: tysvaikutusten aikaansaamiseksi sekä luomaan 2001 talousarvio 1 977 000 000
6682: ja vahvistamaan kansanvallan perusrakenteita. 2000 talousarvio 1 801 700 000
6683: Samalla tarjotaan mahdollisuus omakohtaisen, 2000 lisätalousarvio
6684: kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä koskevan 1999 tilinpäätös 1 709 300 000
6685: tiedon ja kokemuksen saamiseen. Toiminta
6686: edistää myös kansalaiskeskustelua kehitysyh- 67. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
6687: teistyöstä.
6688: yhteistyö kehitysmaiden kanssa (arviomäärära-
6689: Määrärahaa käytetään myös Kehitysyhteis-
6690: ha)
6691: työn Palvelukeskuksen (KePa) toimintaan sen
6692: omien kehityshankkeiden ja tiedotustoiminnan Momentille myönnetään 12 000 000 mk.
6693: ohella, joka keskittyy suomalaisten ja kehitys- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
6694: maiden omien kansalaisjärjestöjen yhteistyön seen soveltuvuustutkimuksia, koulutusta ja
6695: kehittämiseen sekä yleensä kansalaisjärjestö- asiantuntijapalveluiden hankkimista varten.
6696: jen neuvonta- ja palvelutoimintaan. Lisäksi Vuonna 2001 saa tehdä TTT-yhteistyötä kos-
6697: määrärahaa voidaan käyttää muiden kansalais- kevia sopimuksia enintään 12 000 000 markan
6698: järjestöjen yhteenliittymien, kuten säätiöiden arvosta.
6699: toimintaan, jonka tarkoituksena on kehitys-
6700: maiden kansalaistoiminnan tukeminen. 2001 talousarvio 12 000 000
6701: Avustuksia myönnetään vuosittain myös 2000 talousarvio 12 000 000
6702: kansalaisjärjestöjen kotimaassa harjoittamaan 1999 tilinpäätös 7 298 014
6703: 24.50 89
6704:
6705: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa
6706:
6707:
6708: Se l v i t y s osa : Suomen lähialueyhteistyötä toteutetaan hallituksen lähialueministerivalio-
6709: kunnan vuonna 2000 hyväksymän lähialuestrategian pohjalta. Strategian tavoitteet ja toiminnan
6710: painopisteet tarkistettiin huomioimaila Suomen lähialueiden poliittinen ja taloudellinen kehitys
6711: sekä EU:n pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet. Suomen lähialueyhteistyön keskeinen tavoite on
6712: poliittisen ja taloudellisen muutosprosessin tukeminen lähialueilla. Pyrkimyksenä on edistää va-
6713: kautta, hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteiskuntarauhaa. Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä,
6714: kuten ympäristö- ja ydinturvariskejä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntatautien leviä-
6715: mistä, pyritään lievittämään ja ehkäisemään. Yhteistyöllä pyritään myös edistämään kauppaa ja
6716: talouselämän etuja.
6717: Lähialueyhteistyön pääkohdealueet ovat Euroopan Unionin poliittisen linjauksen määrittele-
6718: mällä pohjoisen ulottuvuuden alueella, erityisesti Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettu-
6719: assa sekä Kaliningradissa. Rahoituksen kohdentamisessa tullaan ottamaan huomioon erityisesti
6720: EU:n pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet, Suomen kansalliset intressit sekä kohdealueiden koko-
6721: naisvaltaiset prioriteetit. Baltian maissa pyritään rahoituksen tasapuoliseen jakoon kolmen Balti-
6722: an maan kesken. Hankekohtaisesti tärkeistä poliittisista ja taloudellisista syistä voidaan rahoitusta
6723: ohjata myös muille KIE- ja IVY-maille sekä muillekin Venäjän alueille.
6724: Lähialueyhteistyön horisontaalisina tavoitteina ovat hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen,
6725: ympäristövaikutusten kokonaisvaltainen arviointi, tasa-arvo sekä aluetason raja-alueyhteistyö.
6726: Kansainvälisen ilmastosopimuksen toimeenpanoa edistävien ns. Kioton mekanismien kokeilu-
6727: vaihetta Suomen lähialueilla (yhteistoteutushankkeet - joint implementation) toteutetaan osana
6728: lähialueyhteistyötä tähän tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa.
6729: Lähialueyhteistyö jakaantuu kahdenväliseen ja monenkeskiseen toimintaan. Suomen kahden-
6730: välisen yhteistyön painopisteet Baltian maissa ovat ED-integraation edistäminen, ympäristön
6731: suojelun ja ydinturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden edistäminen. Suomen taloudellinen
6732: tuki Venäjälle keskitetään demokratian vakiinnuttamiseen ja oikeusvaltion kehittämiseen, hallin-
6733: non ja lainsäädännön uudistamisen sekä talousuudistuksen tukemiseen, ympäristö- ja ydinturva-
6734: riskien vähentämiseen sekä turvallisuuden edistämiseen. Osana kahdenvälistä yhteistyötä tuetaan
6735: kansalaisjärjestöjen omaehtoista toimintaa Suomen lähialueilla. Kansalaisjärjestötoiminnan tu-
6736: kemiseen demokratiaa ja tasa-arvoa vakiinnuttavana instrumenttina tullaan kiinnittämään huo-
6737: miota.
6738: Monenkeskisessä yhteistyössä pääpaino on vuonna 2001 osallistumisessa yhteisrahoitushank-
6739: keisiin kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamissa infrastruktuurihankkeissa erityisesti ym-
6740: päristö-, energia-, ydinturva-ja liikennesektoreilla. Yhteisrahoitushankkeiden lisäksi lähialueyh-
6741: teistyön rahoitusta suunnataan teknisen avun rahastoihin ja asiantuntijatoimintaan kansainvälisis-
6742: sä rahoituslaitoksissa. Suomen tavoitteena on lisätä yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten
6743: ja järjestöjen kanssa ja ohjata tähän yhteistyöhön noin puolet lähialuevaroista. Tavoitteena ovat
6744: laajemmat, monivuotiset ja tarvittaessa monisektoriset ohjelmat.
6745: Suomi osallistuu EU-jäsenmaksuosuudestaan EU:n sääntömääräisestä budjetista rahoitettavien
6746: Phare- ja Tacis-ohjelmien rahoitukseen. Raja-alueyhteistyöhön sekä Tacis- ja Interreg-ohjelmien
6747: yhteensovittamiseen ja yhteisrahoitukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Suomen etu-
6748: jen mukaista on edistää ja rohkaista suomalaisia toteuttajia osallistumaan Phare- ja Tacis-hank-
6749: keisiin kaikissa näiden ohjelmien kohdemaissa.
6750: Lähialueyhteistyötä pidetään siirtymäajan toimintana, joka lakkaa aikanaan. Nykymuotoinen
6751: yhteistyö Baltian maiden kanssa jatkuu kunnes maat liittyvät EU:n jäseniksi. Tämän jälkeen yh-
6752: 90 24.50
6753:
6754: teistyömuodot harkitaan uudelleen tarpeen mukaan. Venäjän osalta Suomen tulee varautuajatka-
6755: maan nykyisen kaltaista taloudellista yhteistyötä vielä useiden vuosien ajan.
6756: Lähialueyhteistyön laadun kehittämiseksi strategista suunnittelua ja riippumattomia evaluoin-
6757: teja tullaan jatkamaan. Toiminnan yleistä ohjausta pyritään parantamaan. Keskitettyyn budjetoin-
6758: tijärjestelmään liittyviä menettelytapoja tullaan tarkistamaan ja kehittämään jatkuvasti.
6759: Suomi on vuoden 2000 loppuun mennessä sitoutunut toimintaohjelmansa puitteissa Keski- ja
6760: Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY -maiden taloudellisen ja poliittisen muutosprosessin edis-
6761: tämiseen yhteensä noin 5,8 mrd. markalla, josta budjetin kautta kanavoidun lahja-avun osuus on
6762: noin 3,1 mrd. mk.
6763:
6764:
6765: Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY -maiden avustamiseen tarkoitetut
6766: voimavarat vuosina 1990-2000 (milj. mk):
6767: 1990-1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yht.
6768:
6769: Lahja-apu
6770: Pääluokat yhteensä 1 001 218 207 210 202 206 210 2 254
6771: Suomen osuus EBRD:n
6772: osakepääomasta 176 42 21 21 21 281
6773: Baltian investointiohjelma 63 9 10 9 91
6774: FINNFUNDin osakepää-
6775: oman korottaminen 10 10 10 30
6776: Puolan velan anteeksianto 405 405
6777: Lahja-apu yhteensä 1 655 270 226 220 232 227 231 3 061
6778:
6779: Luotot
6780: Rakennesopeutusluotot 638 50 688
6781: G-24 maksutaseluotot 271 271
6782: FINNFUND-luotot 115 11 17 15 18 11 187
6783: Luotot yhteensä 1 024 61 17 15 18 11 1 146
6784:
6785: Takuut
6786: Takuut humanitaarisen
6787: avun toimituksiin 246 246
6788: EBRD:n takuupääoma 569 576 1 145
6789: Baltian investointiohjel-
6790: man takuuosuus 30 37 67
6791: Takuut Baltian energiasek-
6792: torille 100 100
6793: Takuut yhteensä 945 37 576 1 558
6794:
6795: Yhteensä 3 624 331 280 235 826 238 231 5 765
6796: 24.50 91
6797:
6798:
6799:
6800: Pääluokittain lahja-apu jakautuu seuraavasti (milj. mk):
6801: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
6802:
6803: Pääluokka 24 176,6 118,3 80,1 159,0 186,8 176,6 181,0 185,0
6804: Pääluokka 25 0,3 0,3 0,4 0,4 0,7 0,7 0,7
6805: Pääluokka 26 0,4 3,5 2,0 2,0
6806: Pääluokka 27 3,0 3,0 3,0
6807: Pääluokka 28 15,4 8,3 17,0 7,0 6,5 6,7 6,7 6,7
6808: Pääluokka 29 9,0 9,5 9,5 6,5 3,5 3,5 3,5 3,5
6809: Pääluokka 30 30,0 20,0 20,0 10,0 3,0 3,0 3,0 3,0
6810: Pääluokka 31 8,5 13,5 15,0 10,0 9,0 7,0 6,3 6,3
6811: Pääluokka 32 20,5 18,0 9,7 0,7 0,5
6812: Pääluokka 33 9,4 7,9 8,4 2,0 2,0 2,0
6813: Pääluokka 34 3,5 3,8 4,1 4,0 2,6 3,9 3,5 3,5
6814: Pääluokka 35 57,5 60,5 60,1 23,6 21,0 20,4 19,6 19,6
6815: Yhteensä 331,1 263,6 226,3 222,5 232,4 227,5 229,8 233,3
6816:
6817:
6818: Vuodesta 1997 lähialueyhteistyömäärärahat on pääosin keskitetty ulkoasiainministeriön pää-
6819: luokkaan. Sektoriministeriöiden vastuulla ovat normaalit kansainväliseen yhteistyöhön käytettä-
6820: vät hallintomenot, virkamiesvaihto, korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä pienimuotoiset semi-
6821: naari- ja koulutushankkeet
6822: Vuonna 2001 ehdotetaan momentille 24.50.66 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja
6823: muiden IVY-maiden kanssa 150 milj. markan sopimuksentekovaltuuksia.
6824:
6825:
6826: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venä- denvälisen avun varsinaisiin painopistealuei-
6827: jän ja muiden NY-maiden kanssa (siirtomää- siin.
6828: räraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisis-
6829: Momentille myönnetään 185 000 000 mk. sä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä koh-
6830: Määrärahaa saa käyttää kotimaisten ja kan- demaissa toimivien asiantuntijoiden rahoitta-
6831: sainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yh- miseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä
6832: teydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan mainittuun toimintaan liittyvien valtion kulu-
6833: maiden kehitystä tukevien investointi-, tekni- tusmenojen maksamiseen sekä enintään kuutta
6834: sen avun ja muiden rahastojen tukemiseen ja henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän
6835: näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden ra- palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimus-
6836: hoittamiseen sekä kahdenvälisten hankkeiden suhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin,
6837: suunnitteluun ja toteutuksen rahoittamiseen hankevalmisteluun, yhteisrahoitukseen, arvi-
6838: Venäjän federaatiossaja Baltian maissa. Mää- ointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen
6839: rärahaa saa käyttää lähialuestrategian mukai- liittyviin asiantuntijatehtäviin.
6840: siin ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden kannalta Vuoden 2001 aikana saa tehdä Keski- ja Itä-
6841: tärkeisiin hankkeisiin sekä Suomelle ulko- ja Euroopan, Venäjän ja muiden IVY -maiden
6842: kauppapoliittisesti tärkeisiin monenkeskisiin avustamista koskevia sopimuksia ja antaa si-
6843: ja kahdenvälisiin hankkeisiin myös niissä KIE- toumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden
6844: ja IVY -maissa, jotka eivät kuulu Suomen kah- 2002 jälkeisille vuosille yhteensä enintään
6845: 150 000 000 markan arvosta.
6846: 92 24.99
6847:
6848: Selvitysosa:
6849:
6850: Valtuuksien perusteella tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä arvioidaan aiheutuvan
6851: menoja seuraavasti (milj. mk):
6852: 2001 2002 2003 2004-
6853:
6854: Vuonna 1996 myönnetyt valtuudet 21 21 21 36
6855: Vuonna 1998 myönnetyt valtuudet 31 4
6856: Vuonna 1999 myönnetyt valtuudet 45 39
6857: Vuonna 2000 myönnetyt valtuudet 65 65 50
6858: Vuonna 2001 myönnetyt valtuudet 50 50 50
6859: Yhteensä 162 179 121 86
6860:
6861:
6862: Suomen rajoitettujen resurssien takia on tar- sessä toiminnassa prioriteettisektoreina tulevat
6863: koituksenmukaista pyrkiä yhtt:;israhoitushank- olemaan ympäristö, energia, ydinturva, metsä-
6864: keisiin kansainvälisten rahoituslaitosten ja jär- ja liikennesektorit, maaseudun ja elintarvike-
6865: jestöjen kanssa, jotka suunnittelevat maissa huollon kehittäminen sekä sosiaali- ja tervey-
6866: useampivuotisia luotto- ja kehityshankkeita. denhuoltosektorin ja kansalaisyhteiskunnan
6867: Tämä voi toteutua teknisen avun ja investointi- kehittäminen.
6868: en yhteisrahoituksena (cofinancing) ja rinnak- Baltia
6869: kaisrahoituksena (parallel financing). Pääosa Suomen kahdenvälinen apu koordinoidaan
6870: määrärahasta arvioidaan käytettävän osallistu- EU:n Phare-ohjelman liittymiskumppanuuksi-
6871: miseen kansainvälisten rahoituslaitosten hank- en kanssa ja suunnataan tukemaan Baltian mai-
6872: keisiin ja muuhun monenkeskiseen yhteistyö- den integraatiota. Ympäristöinvestointeja yh-
6873: hön. Sopimuksentekovaltuudesta on tarkoitus teistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten
6874: käyttää pääosa suomalaisen teknologian käy- hankkeiden kanssa jatketaan. Yleisen turvalli-
6875: tön edistämiseen pohjoisen ulottuvuuden alu- suuden lisäämistä edistäviin hankkeisiin kiin-
6876: een ympäristöinvestoinneissa, energia-, ydin- nitetään erityistä huomiota.
6877: turva-, liikenne- sekä muissa infrastruktuuri-
6878: hankkeissa. 2001 talousarvio 185 000 000
6879: Venäjä 2000 talousarvio 181 000 000
6880: Venäjälle suuntautuvassa apumuotoisessa 1999 tilinpäätös 176 000 000
6881: yhteistyössä pääpaino on yhteistyössä kansain-
6882: välisten rahoituslaitosten kanssa. Kahdenväli-
6883:
6884:
6885: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
6886:
6887: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkka- 2001 talousarvio 5 000 000
6888: ukset(arviomääräraha) 2000 talousarvio 5 000 000
6889: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 3 987 939
6890: Määrärahaa saa käyttää Euroopan parla-
6891: menttiin valittujen Suomen edustajien palkka- 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neu-
6892: usmenojen maksamiseen. votteluissa (arviomääräraha)
6893: Momentille myönnetään 47 367 000 mk.
6894: 24.99 93
6895:
6896: Määrärahaa saa käyttää valtio- ja ministeri- ten mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on
6897: vierailuista sekä kansainvälisiin ja kansainvä- otettu lisäyksenä huomioon palkkaseurantasel-
6898: listen järjestöjen Suomessa pitämiin k?kouk- vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin
6899: siin ja seminaareihin osallistumisesta aiheutu- 2 920 000 mk.
6900: vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa Suomen hallitus jatkaa toimenpiteitä rauhan-
6901: käyttää myös tilapäisen työvoiman palkkioi- turvaaruistoiminnasta Suomelle aiheutuvien
6902: den ja työnantajamaksujen maksami.se~n. kulujen perimiseksi siinä laajuudessa kuin YK
6903: S e zv i t y s o s a : Määrärahan mitmtukses- on korvausten yleisperusteluissa päättänyt.
6904: sa on otettu huomioon lisäyksenä 3 516 000
6905: mk Suomen puheenjohtajuudesta YK:n yleis- Menojen ja tulojen erittely: mk
6906: kokouksen 55. istunnossa aiheutuvat menot ja
6907: vähennyksenä 250 000 markan siirto momen- Bruttomenot 340 969 000
6908: Bruttotulot
6909: tille 23 .02.21.
6910: - YK:nmaksamat palkkaus-
6911: menokorvaukset 36 500 000
6912: 2001 talousarvio 47 367 000 Nettomenot 304 469 000
6913: 2000 talousarvio 39 750 000
6914: 2000 lisätalousarvio 1 000 000
6915: 42 062 107 2001 talousarvio 304 469 000
6916: 1999 tilinpäätös
6917: 2000 talousarvio 364 306 000
6918: 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen yl- 2000 lisätalousarvio 3 319 000
6919: 1999 tilinpäätös 279 248 257
6920: läpitomenot (arviomääräraha)
6921: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
6922: 304 469 000 mk.· 23. Erityisasiantuntijoista aiheutuvat menot
6923: Määrärahaa saa käyttää rauhanturvaaruis- (arviomääräraha)
6924: laissa (514/1984) tarkoitetun rauhanturvaaruis- Momentille myönnetään 30 808 000 mk.
6925: henkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanpa- Määrärahaa saa käyttää ulkomaille lähetetty-
6926: rannusraha- ja koulutusmenojen ja valtion elä- jen määräaikaisten työsopimus- ja virkasuh-
6927: kemaksun sekä tilapäistyövoiman palkkausten teisten eri ministeriöiden toimialoille kuuluvia
6928: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää asioita haitavien erityisasiantuntijoiden ja hei-
6929: rauhanturvaamishenkilöstölle palvelusajaksi dän käyttöönsä asetettujen apulaisten sekä ED-
6930: otetun henkilövakuutuksen kustannusten kor- komissioon lähetettyjen asiantuntijoiden palk-
6931: vaamiseen. Nettobudjetoinnissa on otettu huo- kaus- ja eläkemenojen sekä muiden heidän
6932: mioon YK:n suoritukset palkkausmenoista. näissä tehtävissä toimimisestaan aiheutuvien
6933: Mikäli Suomelle esitetään pyyntö uuden rau- menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-
6934: hanturvajoukon lähettämisestä YK:n tai tää enintään 50 henkilötyövuotta vastaavan
6935: ETYJ:n päätöksiin perustuviin rauhanturvaa- henkilöstön palkkaamiseen. Lukumäärään ei
6936: ruistehtäviin ja tasavallan presidentti Päättää sisälly ED-komissioon palkattava henkilöstö.
6937: rauhanturvajoukon asettamisesta tai että tasa- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
6938: vallan presidentti päättää jatkaa osallistumis~a sa on otettu lisäyksenä huomioon 255 000 mk
6939: jo käynnissä olevan operaation seuraavaan vai- palkkaseurantaselvityksen mukaisina palkan-
6940: heeseen, saa näihin menoihin käyttää tälle mo- tarkistuksina, 696 000 mk yhden henkilön
6941: mentille myönnettyjä määrärahoja. palkkaus- ja muiden menojen siirtona momen-
6942: Se l v i t y s osa : Määräraha on mitoitettu tilta 27.01.21 sekä 650 000 mk yhden henkilön
6943: Suomen vuoden 2001 rauhanturvaamisoperaa- palkkaus- ja muiden menojen siirtona momen-
6944: tioihin osallistumisen edellyttämien rauhantur- tilta 26.90.21.
6945: vajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimus-
6946: 94 24.99
6947:
6948: 2001 talousarvio 30 808 000 2001 talousarvio 43 000 000
6949: 2000 talousarvio 29 513 000 2000 talousarvio 36 983 000
6950: 2000 lisätalousarvio 200 000 2000 lisätalousarvio 270 000
6951: 1999 tilinpäätös 26 768 411 1999 tilinpäätös 57 671 761
6952:
6953: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto-
6954: (24.) EU-puheenjohtajuus (arviomääräraha)
6955: määräraha 2 v)
6956: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära-
6957: ha on poistettu talousarviosta. Momentille myönnetään 12 500 000 mk.
6958: Määrärahaa saa käyttää Kemiallisen aseen
6959: 2000 talousarvio 1 000 000 kieltosopimuksen valvontalaitokselta astetta-
6960: vien palvelujen maksamiseen, valvontaseis-
6961: 1999 tilinpäätös 129 735 228
6962: mologian projektin kulutusmenojen ja sellai-
6963: sen tutkimustoiminnan menojen, mukaan luki-
6964: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisin- en tutkimusapurahojen, maksamiseen, joka
6965: hallintaan (arviomääräraha) päämääriltään palvelee Suomen harjoittamaa
6966: Momentille myönnetään 43 000 000 mk. aseidenriisuntapolitiikkaa ja ihmisoikeusky sy-
6967: Määrärahaa saa käyttää kriisinhallintatoi- myksiä ja suoritetaan ulkoasiainministeriön
6968: mintaan ulkomailla osallistuvasta suomalai- välittömässä valvonnassa.
6969: sesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityis- 2001 talousarvio 12 500 000
6970: menojen maksamiseen sekä sellaisiin rauhan- 2000 talousarvio 13 525 000
6971: turva- ja kriisinhallintaoperaatioiden menojen 1999 tilinpäätös 12 500 000
6972: maksamiseen, joihin rahoitus saadaan kansain-
6973: välisiltä järjestöiltä tai yhteenliittymiltä ja joi-
6974: 50. Eräät valtionavut
6975: hin Suomi osallistuu. Määrärahaa saa käyttää
6976: myös siviilikriisinhallinnan projekteihin ja Momentille myönnetään 6 655 000 mk.
6977: koulutukseen sekä siviilikriisinhallinnan tehtä- Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten
6978: vissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilö- maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituil-
6979: vakuutuksen kustannusten korvaamiseen. le yhteisöille.
6980: Mikäli Suomen hallitukselle esitetään pyyn-
6981: Käyttösuunnitelma: mk
6982: tö lähettää siviilihenkilöstöä uusiin operaatioi-
6983: hin ja Suomen hallitus päättää osallistua ope- Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus 3 000 000
6984: raatioon, siitä aiheutuvat menot maksetaan täs- Suomen YK-liitto ry 1 000 000
6985: tä määrärahasta. Suomen Pakolaisapu ry 900 000
6986: Selvitys osa : Määrärahan mitoitukses- Suomen toimikunta Euroopan
6987: sa on otettu lisäyksenä huomioon 3 500 000 turvallisuuden edistämiseksi 600 000
6988: mk siviilipoliisien maaran nostamiseen, Suomen YK:nlastenapu UNICEF ry 300 000
6989: 1 000 000 mk pelastushallinnon varustautu- YK:n Naisten Kehitysrahasto,
6990: mis- ja kalustohankintoihin, 1 000 000 mk oi- Suomen Yhdistys ry 150 000
6991: keushallinnon asiantuntijoiden osallistumiseen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökon-
6992: ferenssin toimintaa tukevat järjestöt
6993: kriisinhallintatehtäviin sekä 488 000 mk palk- sekä ihmisoikeusjärjestöt 160 000
6994: kaseurantaselvityksen mukaisina palkantarkis- SPR:n kansainvälisen humanitaarisen
6995: ·tuksina. Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu oikeuden ja Geneven sopimusten
6996: momentille 12.24.99. tunnetuksi tekeminen Suomessa 245 000
6997: Muut kansainvälistä toimintaa
6998: harjoittavat yhteisöt 300 000
6999: Yhteensä 6 655 000
7000: 24.99 95
7001:
7002: 2001 talousarvio 6 655 000 Maksuosuudet muille YK:n alaisille
7003: 2000 talousarvio 4 655 000 järjestöille ja rahastoille 1 440 000
7004: 1999 tilinpäätös 3 583 643 Euroopan Neuvoston jäsenmaksut 17 400 000
7005: OECD:njäsenmaksu 6 500 000
7006: WTO:n jäsenmaksu 3 500 000
7007: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten Maksuosuudet ETYJ:n talousarvioihin 30 150 000
7008: avustaminen (arviomääräraha) Maksuosuudet EU:n rauhanturvaope-
7009: Momentille myönnetään 230 000 mk. raatioille 2 000 000
7010: Määrärahaa saa käyttää Suomen kansalaisten Ydinkoekieltosopimus; Suomen
7011: kotiinlähettämisestä ja avustamisesta aiheutu- maksuosuus valmistelukomitean
7012: vien menojen maksamiseen, tileistä poistoibio kustannuksista 3 000 000
7013: sekä avustuksien maksamiseen ulkomailla Muut jäsenmaksut 5 671 000
7014: Maksuosuus hiilirahastolle 15 000 000
7015: asuville Suomen kansalaisille.
7016: Yhteensä 369 305 000
7017: 2001 talousarvio 230 000
7018: 2000 talousarvio 230 000 2001 talousarvio 369 305 000
7019: 1999 tilinpäätös 126 677 2000 talousarvio 302 321 000
7020: 2000 lisätalousarvio 35 000 000
7021: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 1999 tilinpäätös 301 313 529
7022: (arviomääräraha)
7023: Momentille myönnetään 369 305 000 mk. 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alai-
7024: Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri- sen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v)
7025: ön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmak- Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
7026: sujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten Määrärahaa saa käyttää kansainvälisen il-
7027: maksamiseen. mastosopimuksen alaiseen yhteistyöhön kehi-
7028: Suomi saa osallistua Maailmanpankin Proto- tysmaiden kanssa.
7029: tyyppi Hiilirahaston rahoitukseen vuosina Se l v i t y s o s a : Momentille vuoden 2000
7030: 1999-2001 enintään 55 milj. markan osuu- talousarviossa myönnetyn valtuuden käytöstä
7031: della, josta vuoden 2001 maksatusarvio on arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja
7032: 15 000 000 mk. 5 000 000 mk vuonna 2001 ja 5 000 000 mk
7033: Se l v i t y s osa : Määrärahan kasvu aiheu- vuonna 2002.
7034: tuu maksuosuudesta YK:n rauhanturvajoukoil-
7035: le ja valuuttakurssimuutoksista. 2001 talousarvio 5 000 000
7036: 2000 talousarvio 5 000 000
7037: Määräraha on tarkoitus käyttää
7038: seuraavasti: mk
7039: 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
7040: Maksuosuus Pohjoismaiden ministeri-
7041: neuvoston talousarvioon 123 434 000 Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7042: Maksuosuus YK:ntalousarvioon 43 413 000 100 000 mk.
7043: Maksuosuus YK:n ympäristörahastol- Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri-
7044: le (UNEP) 17 000 000 ön vahvistamien tilikurssien ja pankkien viral-
7045: Maksuosuus otsonirahastolle 5 100 000 listen päivänkurssien välisten laskennallisten
7046: Maksuosuus YK:n rauhanturvajou- kurssierojen kattamiseen.
7047: koille 90 497 000
7048: Maksuosuus YK:n asuinyhdyskunta-
7049: 2 700 000 2001 talousarvio 100 000
7050: rahastolle (UNCHS)
7051: Kemiallisen aseen kieltojärjestön 2000 talousarvio 100 000
7052: jäsenmaksu (OPCW) 2 500 000 1999 tilinpäätös
7053: 96
7054:
7055:
7056:
7057:
7058: Pääluokka 25
7059: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
7060:
7061:
7062: Selvitysosa:
7063: Toiminta-ajatus
7064: Oikeusministeriö osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa
7065: ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriö vastaa toimivan demokratian edellytyksistä, oikeus-
7066: järjestyksen laadusta ja oikeussuhteiden selkeydestä, ihmisten ja yhteisöjen tehokkaista keinoista
7067: saada oikeutensa toteutetuiksi, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksistä, rikosten tor-
7068: junnasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta rikosoi-
7069: keudellisesta järjestelmästä ja rangaistusten täytäntöönpanosta sekä alansa kansainvälisestä yh-
7070: teistyöstä.
7071: EU ja kansainvälinen yhteistyö
7072: Edistetään aktiivisesti EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä. ED-
7073: maiden yhteistyö rikollisuuden vastustamisessa ja rajat ylittävän oikeusturvan kehittämisessä li-
7074: sääntyy Tampereen vuoden 1999 Eurooppa-neuvoston erityiskokouksen päätelmiä toteutettaes-
7075: sa. Ministeriön kansainvälisen oikeudenhoidon tehtävien laajeneminen edellyttää menetelmien
7076: kehittämistä. Oikeusyhteistyötä Suomelle tärkeidenjäsenyysneuvotteluja käyvien maiden kanssa
7077: tiivistetään niiden oikeusvaltiokehityksen tukemiseksi. Edistetään myös EU :n ja kolmansien mai-
7078: den yhteistyötä. Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on antaa asiantuntija-apua sen
7079: kansainvälisen oikeudenhoidon parantamiseksi ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseksi. EU:n
7080: avoimuuden edistäminen sekä sisämarkkinoiden sähköisen kaupankäynnin oikeussääntöjen ke-
7081: hittäminen tulevat edelleen vaatimaan merkittävää panosta.
7082: Valtiollinen järjestelmä, lainsäädäntö ja julkinen hallinto
7083: Perusoikeusuudistuksen jatkotyönä uudistetaan sananvapauslainsäädäntö ja kielilainsäädäntö,
7084: kehitetään hyvän hallinnon periaatteita ja takeita uudella hallintolailla. Selvitetään saamelaisten
7085: kotiseutualueisiin liittyviä maankäyttökysymyksiä.
7086: Vaalien kehittämistarpeita tarkastellaan mm. suhteellisuuden toteutumisen, äänestysaktiivisuu-
7087: den sekä europarlamenttivaalien ja muiden vaalien yhdistämisten näkökulmasta.
7088: Valtioneuvoston säädösvalmistelun parantamiseksi ja tason nostamiseksi on tavoitteena paran-
7089: taa valmistelutyön johtamista ja suunnitelmallisuutta sekä kehittää yhteistyötä eduskunnan kans-
7090: sa. Vapaasti kaikkien käytettävissä olevan säädöstietopankin käytettävyyttä parannetaan.
7091: Oikeussuhteet
7092: Uudistetaan yhtiölainsäädäntöä siten, että erilaisten yritysten tarpeet ja toimintaedellytykset
7093: otetaan nykyistä paremmin huomioon. Kansainvälisten yhteyksien lisääntyminen vaatii kansain-
7094: välisen perheoikeuden säännösten kehittämistä ja niiden toimivuuden seurantaa. Selvitetään yh-
7095: teiskuntakehityksen aiheuttamat tarpeet uudistaa perimysjärjestelmää.
7096: 25. 97
7097:
7098: Yksityishenkilöiden velkaantumiseen Ii;' ~yy jatkuvasti vaikeita ongelmia. Ulosottolain koko-
7099: naisuudistuksen yhteydessä ehdotetaan lakiin otettavaksi säännökset ulosottoperusteen vanhen-
7100: tumisesta elinikäisen velkavastuun katkaisemiseksi. Myös velan vanhentumista arvioidaan uu-
7101: delleen. Tutkitaan mahdollisuuksia yksinkertaistaa riidattomien saatavien perintää kustannusten
7102: alentamiseksi.
7103: Ulosoton kehittämisohjelman mukaisesti siirrytään valtakunnalliseen velalliskohtaiseen järjes-
7104: telmään, mikä tekee paremmin mahdolliseksi myös ongelmavelallisiin kohdistuvan erikoisperin-
7105: nän.
7106: Oikeusturva ja oikeudenkäynti
7107: Oikeudellinen neuvonta on keskeisessä asemassa toteutettaessa oikeuksia ja pyrittäessä ratkai-
7108: semaan riitoja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Selvitetään vuonna 1998 kunnilta valtiolle
7109: siirtyneiden oikeusaputoimistojen tehtäviä, palvelujen saatavuutta ja mahdollisuuksia kehittää
7110: sovittelumenettelyä.
7111: 1990-luvulla toteutetut oikeudenkäyntiuudistukset ovat parantaneet menettelytapoja oikeaan ja
7112: oikeudenmukaiseen ratkaisuun pääsemiseksi tuomioistuinten käsittelemissä asioissa. Toisaalta
7113: uudistukset ovat osaltaan vaikuttaneet oikeudenkäyntikulujen nousuun. Oikeusturvan yhdenver-
7114: taisuuden takaamiseksi valmistellaan oikeusavun saatavuuden laajentamista vuonna 2002 valtion
7115: rahoitusmahdollisuuksien rajoissa. Tähän liittyen käynnistetään ja toteutetaan toimenpiteitä oi-
7116: keudenkäynti- ja oikeusapukustannusten vähentämiseksi.
7117: Oikeudenkäyntien sujuvuuden ja joutuisuuden parantamiseksi sekä käsiteltävää asiaa parhaiten
7118: palvelevan menettelyn löytämiseksi kehitetään edelleen riita-asioiden ja hovioikeuskäsittelyn
7119: menettelysäännöksiä. Etsitään keinoja päätyä asianosaisia tyydyttävään ratkaisuun jo ensimmäi-
7120: sessä oikeusasteessa. Selvitetään käytännön kokemusten valossa mahdollisuuksia vähentää ri-
7121: kosasioiden käsittelyjen peruuntumisia ja keventää käsittelyä.
7122: Parannetaan todistajien suojaa ja säädetään lasten kuulemisessa noudatettavasta menettelystä.
7123: Valmistellaan oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lain uudistamista. Otetaan tarkasteltavaksi
7124: ja arvioitavaksi muutoksenhakumenettely kokonaisuudessaan kansainvälisen vertailun valossa.
7125: Tuetaan erityisesti koulutuksella tuomioistuimissa virinnyttä toiminnan laadun. kehittämistä,
7126: jossa tavoitteena on muun ohella tuomioiden selkeyden, perustelujen ymmärrettävyyden, menet-
7127: telytapojen ja ratkaisukäytännön yhdenmukaisuuden parantaminen. Valmistellaan otettavaksi
7128: käyttöön tuomarikoulutusjärjestelmä, jonka avulla pyritään varmistamaan lahjakkaiden ja henki-
7129: lökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivien henkilöiden valikoituminen tuomareiksi ja tuomareiden
7130: ammattitaidon kehittyminen.
7131: Rikollisuuden vastustaminen ja rangaistusten täytäntöönpano
7132: Pyritään lisäämään kriminaanpolitiikan vaikuttavuutta erityisesti huumausainerikollisuuden
7133: kasvun pysäyttämiseksi ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Tämä edellyttää laajaa yhteistoi-
7134: mintaa kaikkien rikollisuuden vastaiseen työhön osallistuvien tahojen kanssa ennen muuta pai-
7135: kallistasolla. Syyttäjälaitoksen, vankeinhoidon ja kriminaalihuollon kireästä resurssitilanteesta
7136: johtuvia ongelmia pyritään helpottamaan. Toimien tehostamiseksi järjestellään uudelleen kri-
7137: minaalipoliittisia tehtäviä ja rangaistusten täytäntöönpanosta huolehtimista.
7138: Saatetaan loppuun rikoslain kokonaisuudistus. Jatketaan seuraamusjärjestelmän kehittämistä
7139: eri tekijäryhmien erityispiirteet paremmin huomioon ottavaksi ja valmistellaan sopimushoitoran-
7140: gaistus. Selvitetään rikosten uhrien oikeusturvan kehittämiseksi tehtyjen toimien riittävyyttä ja
7141: laaditaan suunnitelma uhrien aseman parantamiseksi käytännössä.
7142: Otetaan kokonaisvaltaisesti tarkasteltavaksi, miten nuorten henkilöiden rikollisuutta voidaan
7143: estää ennalta ja kehittää seuraamusjärjestelmää ottaen erityisesti huomioon sovittelusta ja nuori-
7144: sorangaistuksen kokeilusta sekä nuorten tekemien rikosten käsittelyn tehostamista koskevasta
7145: kokeilusta saatavat tulokset.
7146: 98 25.
7147:
7148: Uudistetaan vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö tarkoituksena paran-
7149: taa mahdollisuuksia vähentää uusintarikollisuutta, selventää henkilökunnan toimivaltuuksia ja
7150: parantaa vankien oikeusturvaa. Jatketaan vankeinhoidon sisällön kehittämistä vankien päihdeon-
7151: gelmien ja sairauksien torjumiseksi sekä vankiloiden järjestys- ja turvallisuusongelmien hoitami-
7152: seksi.
7153: Vantaan uusi vankila otetaan käyttöön vuonna 2002. Vankeinhoitolaitoksen kiinteistöjen siir-
7154: täminen valtion kiinteistölaitokselle antaa mahdollisuuden perusparannusohjelmaan, jolla korja-
7155: taan vankiloiden kunnon puutteellisuudet. Pyritään mahdollisimman pian aloittamaan Turun van-
7156: kiloiden ja vankimielisairaalan korvaaminen uudisrakennuksella.
7157: Henkilöstöpolitiikka
7158: Keskeisiä tavoitteita ovat uuden, tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen
7159: perustuvan palkkausjärjestelmän käyttöönotto, toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi ja koulu-
7160: tuksen kehittäminen. Tavoitteena on myös yleisen koulutusjärjestelmän kehittäminen siten, että
7161: voidaan turvata osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen hallinnonalan tehtäviin.
7162: Tietotekniikan soveltaminen
7163: Hallinnonalalla on tehty suuria investointeja tietojärjestelmien kehittämiseen sekä niiden käy-
7164: tettävyyden ja palvelukyvyn lisäämiseen. Tehostamalla tietohallintostrategiaa ja sen soveltamista
7165: jatketaan toimintojen ja oikeusviranomaisten palvelujen parantamista.
7166: Organisaation kehittäminen
7167: Oikeusministeriölle kuuluvien vankeinhoitolaitoksen hallintotehtävien karsimiseksi sekä hal-
7168: linnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien johtamisen ja valmistelun edellytysten parantamiseksi
7169: esitetään ministeriöön 1.8.2001 lukien perustettavaksi kriminaalipoliittinen osasto, jolle kuuluvat
7170: yleiset kriminaalipoliittiset tehtävät kuten rikollisuuskehityksen arviointi ja kriminaalipoliittinen
7171: suunnittelu, rikoksentorjunta, rikosvastuun toteuttamiseen ja rikoksen uhrin asemaan liittyvät asi-
7172: at, sekä rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän ohjaus. Nykyisin ministeriön vankeinhoito-
7173: osastolle kuuluvat tehtävät siirretään pääosin ministeriön alaiseen hallintoon ja vankeinhoidon
7174: koulutuskeskuksen toimialaa laajennetaan. Samassa yhteydessä Kriminaalihuoltoyhdistykselle
7175: nykyisin kuuluvat yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtävät siirretään viranomaistehtävik-
7176: si. Vankeinhoidon ja yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanon keskushallintotehtäviä varten pe-
7177: rustetaan ministeriön alaisuuten vapausseuraamusvirasto.
7178: Markkinatuomioistuimen ja Kilpailuneuvoston tehtävät siirretään vuoden 2002 alusta lukien
7179: perustettavalle markkinaoikeudelle.
7180: Hallinnonalan ohjauksen ja rakenteiden kehittämistyötä jatketaan pyrkien kehittämään minis-
7181: teriötä selkeämmin valtioneuvoston esikuntatehtäviin, hallinnonalan strategiseen ohjaukseen
7182: sekä EU- ja kansainvälisiin tehtäviin keskittyväksi kokonaisuudeksi. Tämä edellyttää ministeriön
7183: operatiivisten tehtävien sekä hallinnonalan tuki- ja palvelutehtävien eriyttämistä varsinaisista mi-
7184: nisteriötehtävistä.
7185: 25.01 99
7186:
7187:
7188:
7189:
7190: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
7191: V. 1999 v.2000 v.2001
7192: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001
7193: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
7194:
7195:
7196: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimi-
7197: vat viranomaiset 239 533 244 700 243 616 - 1 084 -0
7198: 10. Tuomioistuinlaitos 1 062 976 1 048 120 1 106 703 58 583 6
7199: 30. Oikeusapu 302 653 311 500 290 379 - 21 121 -7
7200: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 568 350 563 000 578 420 15 420 3
7201: 50. Rangaistusten täytäntöönpano 820 400 873 400 895 640 22 240 3
7202: 70. Vaalimenot 127 093 96500 2 000 -94 500 -98
7203: Yhteensä 3121004 3137 220 3116 758 -20 462 -1
7204:
7205: Henkilöstön kokonaismäärä 9 041 8 950 9030
7206:
7207:
7208:
7209: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset
7210:
7211: Se l v i t y s osa : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat:
7212: Perusoikeusuudistuksen toteuttamista jatketaan antamalla hallituksen esitys sananvapauden
7213: käyttämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Kielilainsäädännön uudistamisesta valmistuu komitean
7214: ehdotus.
7215: Ehdotus uudeksi hallintolaiksi valmistuu tavoitteena hyvän hallinnon periaatteiden ja menette-
7216: lytapojen kehittäminen. Annetaan hallituksen esitys sähköisestä asioinnista tuomioistuimissa.
7217: Jatketaan rikoslain kokonaisuudistusta antamalla hallituksen esitys rikosoikeudellisen vastuun
7218: edellytyksiä, vastuuvapausperusteita, yritystä, osallisuutta, rangaistuslajien valintaa, rangaistuk-
7219: sen mittaamista ja rikosten yhtymistä koskevien säännösten uudistamiseksi. Annetaan hallituksen
7220: esitys sopimushoitolaiksi.
7221: Tehostetaan todistajien suojaa ja parannetaan rikoksen uhrien asemaa. Tapaamiskieltolain täy-
7222: dentämisestä häätösääntelyllä annetaan hallituksen esitys.
7223: Annetaan hallituksen esitys esitutkinta- ja pakkokeinolain muuttamisesta. Tarkoituksena on uu-
7224: distaa viranomaisten toimivaltuuksia ja toimintamenetelmiä koskevia säännöksiä vastaamaan
7225: muuttuneen toimintaympäristön ja kehittyneen tietotekniikan vaatimuksia.
7226: Yhtiöoikeutta kehitetään antamalla hallituksen esitykset osuuskuntaa koskevaksi lainsäädän-
7227: nöksi ja laiksi osakeyhtiölain muuttamisesta. Osallistutaan Euroopan unionin sisämarkkinoiden
7228: kehittämiseen antamalla asianomaisten direktiivien täytäntöönpanoa tarkoittavat hallituksen esi-
7229: tykset korkolain muuttamisesta, kuluttajansuojalain muuttamisesta ja laiksi sähköistä kaupan-
7230: käyntiä koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista.
7231: Annetaan hallituksen esitys konkurssilainsäädännön uudistamisesta. Saatavien vanhentumista
7232: koskevan lainsäädännön uudistamisesta valmistuu toimikunnan ehdotus.
7233: Edellisinä vuosina valmistuneiden työryhmäehdotusten pohjalta toteutetaan toimenpiteitä lain-
7234: valmistelutyön suunnitelmallisuuden lisäämiseksi ministeriöissä ja valtioneuvostossa samoin
7235: kuin valtioneuvoston ja eduskunnan lainsäädäntötyön koordinoinnin kehittämiseksi. Vaikutetaan
7236: Tampereen Eurooppa-neuvoston erityiskokouksen päätelmien edellyttämien toimien toteuttami-
7237: 100 25.01
7238:
7239: seen sekä Amsterdamin sopimuksen edellyttämän avoimuussäädöksen aikaansaamiseen. Osallis-
7240: tutaan vuoden 2000 hallitusten välisen konferenssin tuloksia koskevan hallituksen esityksen val-
7241: misteluun.
7242: Kansainvälisen rikosoikeudenhoidon tehostamiseksi aloitetaan yhteyssyyttäjätoiminta Viron
7243: kanssa ja pyritään vastaaviin järjestelyihin Venäjän kanssa.
7244: Ministeriö huolehtii lisäksi valtioneuvostossa yleisen eurooppaoikeuden asiantuntija- ja neu-
7245: vontatehtävästä ED-lainsäädännön ja sen kansallisen täytäntöönpanon osalta sekä Suomeen koh-
7246: distetuissa valvontatapauksissa.
7247: Toteutetaan 1.8.2001 oikeusministeriön hallinnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien uudel-
7248: leenjärjestely ja kehitetään vuonna 2000 hyväksyttävien suuntaviivojen mukaisesti oikeusminis-
7249: teriön muuta organisaatiota.
7250: Parannetaan säädöstietopankki FINLEXin käytettävyyttä valmistelemalla ajantasaisena toimi-
7251: tettavan lainsäädäntötietokannan käyttöönottoa.
7252: Kehitetään vuonna 2000 valmistuvien ehdotusten pohjalta hallinnonalan jatko- ja täydennys-
7253: koulutusjärjestelmiä sekä laajennetaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa uuden palkkaus-
7254: järjestelmän käyttöönottoa hallinnonalalla.
7255: Jatketaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittämistoimia mm. maa- ja vesioikeuksien
7256: osalta.
7257:
7258: 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirto- 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirto-
7259: määräraha 2 v) määräraha 2 v)
7260: Momentille myönnetään 143 889 000 mk. Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7261: Ministeriöön voidaan 1.8.2001 lukien perus- 37 727 000 mk.
7262: taa kriminaalipoliittisia tehtäviä varten osasto- Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon oike-
7263: päällikön virka (A31 ), edellyttäen, että samas- uspoliittisen tutkimuslaitoksen, oikeusrekiste-
7264: ta ajankohdasta lukien lakkautetaan hallitus- rikeskuksen ja tietosuojavaltuutetun toimiston
7265: neuvos, osastopäällikkö, vankeinhoitolaitok- tulot.
7266: sen ylijohtajan virka (A32). Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien
7267: Kansainvälisten tehtävien järjestelyyn liitty- raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurs-
7268: en voidaan 1.2.2001 lukien perustaa johtajan sivalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toi-
7269: virka (A30). menpiteistä aiheutuviin menoihin sekä apura-
7270: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- hojen maksamiseen.
7271: sa on lisäyksenä otettu huomioon 1 322 000 Selvitysosa:
7272: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal-
7273: kantarkistuksiin, 3 000 000 mk säädöstieto- Menojen ja tulojen erittely: mk
7274: pankin kehittämiseen liittyen, 1 000 000 mk
7275: hallinnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien Bruttomenot 42 227 000
7276: Maksullisen toiminnan erillis-
7277: järjestelyyn liittyen siirtona momentilta
7278: menot 3 500 000
7279: 25.50.50 ja vähennyksenä 10 400 000 mk siir- Muut toimintamenot 38 727 000
7280: tona momentille 25.50.21. Bruttotulot 4 500 000
7281: Maksullisen toiminnan tulot 4 400 000
7282: 2001 talousarvio 143 889 000 - julkisoikeudelliset suoritteet 400000
7283: 2000 talousarvio 143 500 000 - muut suoritteet 4000 000
7284: 2000 lisätalousarvio 4 345 000 Muut tulot 100 000
7285: 1999 tilinpäätös 141 500 000 Nettomenot 37 727 000
7286: 25.01 101
7287:
7288: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- erityisesti henkilötietolaissa säädettyjen uusien
7289: nä huomioon 333 000 mk palkkaseurantaselvi- velvoitteiden, mm. informointivelvoitteen to-
7290: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. teutumista. Kansalaisten vireille saattamien
7291: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos asioiden osalta tavoitteena on kuuden kuukau-
7292: Tutkimuslaitos harjoittaa puolueetonta oike- den keskimääräinen käsittelyaika. Asioiden
7293: uspoliittista tutkimusta ottaen huomioon oi- käsittely ei ilman erityistä syytä kestä yli 10
7294: keusministeriön lainvalmistelutyön vaatimuk- kuukautta. Selviin oikeusturvaloukkauksiin
7295: set sekä muut tutkimustiedon tarpeet. Laitosta pyritään puuttumaan viipymättä.
7296: kehitetään hallinnonalan itsenäisenä tutkimus- Tietosuojalautakunta
7297: laitoksena vuonna 1997 tehdyn tieteellisen ar- Tietosuojalautakunta käyttää henkilörekiste-
7298: vioinnin suuntaviivojen mukaisesti. rilainsäädännön mukaisissa lupa- ja muissa
7299: Tutkimuslaitos pyrkii muodostamaan entistä asioissa päätösvaltaa ja käsittelee lainsäädän-
7300: tarkemman ja oikeasuhtaisemman kokonais- nön soveltamiseen liittyviä periaatteellisia ky-
7301: kuvan rikollisuustilanteesta ja kriminaalipoliit- symyksiä. Asiat pyritään edelleen käsittele-
7302: tisen järjestelmän toiminnasta muun muassa ri- mään alle kolmessa kuukaudessa.
7303: kollisuuden osoittimia kehittämällä ja kri- Konkurssiasiamies
7304: minaalipoliittisia uudistuksia seuraamalla sekä Konkurssiasiamiehen tehtävänä on seurata
7305: tutkimalla kontrolliviranomaisten toimintaa. konkurssipesien toimintaa sekä edistää ja val-
7306: Painopistealueita ovat seuraamusjärjestelmän voa hyvän pesänhoitotavan noudattamista.
7307: soveltaminen tuomioistuimissa, henkirikolli- Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssi-
7308: suus, talousrikokset sekä nuorisorikollisuus ja asiain neuvottelukunta.
7309: nuorten seuraamusjärjestelmä. Laitos myös Konkurssiasiamies kiinnittää tarkastustoi-
7310: seuraa Suomen lähialueiden rikollisuuskehi- minnassa edelleen erityistä huomiota raukea-
7311: tystä. Tuomioistuinuudistusten seurantaa ja ar- viin konkurssipesiin ja raukeamisten estämi-
7312: viointia jatketaan sekä kehitetään toistuvaksi seen myös talousrikosten selvittämistä silmäl-
7313: tarkoitettua oikeusoloja koskevaa katsausta. läpitäen. Erityistilintarkastuksia ja
7314: Kriminaalipolitiikan instituutti yhteistoimintaa konkurssiasianajajien kanssa
7315: Instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntija- jatketaan.
7316: palveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen Onnettomuustulkintakeskus
7317: toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaali- Onnettomuustutkintakeskus huolehtii onnet-
7318: poliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät tomuuksien tutkinnan yleisestä järjestämises-
7319: linjapäätökset tä, suunnittelusta ja koulutuksesta.
7320: Tietosuojavaltuutetun toimisto Onnettomuustutkintakeskus pyrkii luomaan
7321: Tietosuojavaltuutetun toimisto ohjaa, neu- edellytyksiä nopealle ja tehokkaalle onnetto-
7322: voo sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä hen- muustutkinnalle sekä kehittämään eri viran-
7323: kilötietolainsäädännön tavoitteiden toteuttami- omaisten välistä yhteistoimintaa.
7324: seksi. Henkilötietolain myötä toimiston tehtä- Oikeusrekisterikeskus
7325: vät ovat lisääntyneet. Entisestään lisääntyvät Oikeusrekisterikeskus vastaa sakko- ja
7326: myös Euroopan unionin tietosuoja-direktiivin muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, val-
7327: edellyttämät ja tietosuojaviranomaisten yhteis- tiolle tuomittujen korvausten ja ylikuorma-
7328: työhön liittyvät tehtävät. maksujen perinnästä sekä valtion varoista
7329: Henkilötietolain tavoitteiden mukaisesti toi- maksettujen rikosvahinkokorvausten takaisin-
7330: minnassa painotetaan tietosuojaloukkausten perinnästä. Lisäksi virasto ylläpitää oikeushal-
7331: ennalta estämistä, missä etusijalla on yhteistyö linnon rekistereitä. Näitä ovat rikosrekisteri,
7332: rekisterinpitäjiä ja rekisteröityjä edustavien velkajärjestelyrekisteri, avioehtoasiainrekiste-
7333: järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kans- ri sekä eräät muut oikeudelliset rekisterit.
7334: sa sekä toimialakohtainen ohjaus ja tiedotus. Tavoitteena on, että perintä- ja rekisteröinti-
7335: Valvonta- ja tarkastustoiminnassa seurataan tehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nope-
7336: 102 25.01
7337:
7338: asti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon otta- ~uille valtion varoista vapauden menetyksen
7339: en. JOhdosta maksettavista korvaoksista annetun
7340: lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauk-
7341: 2001 talousarvio 37 727 000 siin, ~vus.tuk.siin rikollisuutta ehkäisevää työtä
7342: 2000 talousarvio 40 000 000 tekevtlle Ja nkosten uhreista huolehtiville yh-
7343: 2000 lisätalousarvio 361 000 teisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-it-
7344: 1999 tilinpäätös 36 000000 sehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julki-
7345: se~ Sa~an Neuvostolle ja säädösaineistoa jul-
7346:
7347: 29. Erityismenot (arviomääräraha) katsevtlle yhteisöille, avustuksiin maakuntien
7348: liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopilli-
7349: Momentille myönnetään 14 500 000 mk.
7350: sen asiantuntija-avun hankkimisesta kalata-
7351: . Määr~ahaa saa käyttää taloushallinnon jär-
7352: lousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin
7353: Jestelmtstä aiheutuvien menojen ja rikosvahin-
7354: liittyvissä kysymyksissä sekä oikeusjärjestyk-
7355: koko~~uksia sekä syyttömästi tuomituille ja
7356: sen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tuke-
7357: vangttutlle maksettavia korvauksia koskevien
7358: van toiminnan avustamiseen.
7359: hakemu~ten käsittelystä aiheutuvien menojen
7360: Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta
7361: maksamtseen sekä oikeusministeriön päättä-
7362: syy.stä a~ustuksiin ympäristövahingoista joh-
7363: mässä laajuudessa erityisen painavasta syystä
7364: tuvten oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä
7365: Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeus-
7366: ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasiois-
7367: turvan toteuttamisesta vieraassa valtiossa ai-
7368: sa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvonta-
7369: heutuviin välttämättömiin kustannuksiin.
7370: kustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa
7371: Määrärahaa saa käyttää myös onnettomuuksi-
7372: jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää mer~
7373: en tutkinnasta annetun lain (37311985) mukaan
7374: kitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kan-
7375: onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkin-
7376: nalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten hen-
7377: talautakunnista sekä valtioneuvoston päättä-
7378: k~löiden .oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle
7379: m~s~ä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä
7380: atheutuvta kuluja ei voida pitää kohtuullisina
7381: totmttettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkki-
7382: ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Avus-
7383: oiden ja muiden kulutusmenojen maksami-
7384: tus voi koskea vain osaa kustannuksista.
7385: seen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurs-
7386: siasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä
7387: ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa Käyttösuunnitelma: mk
7388: tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa
7389: antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtu- Rikosvahinkokorvaukset sekä syyt-
7390: van korvausvastuun toteuttamiseen. tömästi vangituille ja tuomituille
7391: mllksettavat korvaukset 39 300000
7392: Avustukset saamelaisten kulttuuri-
7393: 2001 talousarvio 14 500 000 itsehallinnon ylläpitämiseen 5 500 000
7394: 2000 talousarvio 13 700 000 Avustukset ympäristöoikeuden-
7395: 1999 tilinpäätös 14993 739 käyntikuluihin ryhmäkannetyyppi-
7396: sissä asioissa 200000
7397: 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja Muut avustukset 2 500000
7398: avustukset (arviomääräraha) Yhteensä 47 500000
7399: Momentille myönnetään 47 500 000 mk.
7400: Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen kor- 2001 talousarvio 47 500 000
7401: vaamisesta valtion varoista annetun lain (935/ 2000 talousarvio 47 500000
7402: 1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorva- 1999 tilinpäätös 47 038 970
7403: uksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomi-
7404: 25.10 103
7405:
7406: 10. Tuomioistuinlaitos
7407:
7408: Selvitysosa: Tuomioistuinten tehtävänä on ratkaista riita-, rikos- ja hakemusasioita sekä
7409: hallintoasioita. Jokaisen perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että oi-
7410: keudenkäynti on varmaa, nopeaa, luotettavaa ja kustannuksiltaan kohtuullista.
7411: Jatketaan oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten kehittämistä antamalla hallituksen
7412: esitys hovioikeusmenettelyn tarkistamisesta. Esityksellä pyritään nopeuttamaan asioiden käsitte-
7413: lyä ja osaltaan alentamaan oikeudenkäyntikustannuksia.
7414: Uudistetaan riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyä alioikeuksissa koskevia säännöksiä tavoit-
7415: teena keventää ja nopeuttaa oikeudenkäyntiä ja sitä kautta osaltaan alentaa oikeudenkäyntikuluja.
7416: Tavoitteena on hallituksen esityksen antaminen jo vuonna 2000. Oikeudenkäynnin keventämi-
7417: seksi, nopeuttamiseksi ja kustannusten alentamiseksi kehitetään myös rikosasioiden oikeuden-
7418: käyntiä alioikeuksissa. Työtapoja kehitetään ja menettelyjä yhdenmukaistetaan. Myös lainkäytön
7419: yhdenmukaisuutta lisätään ja menettelyn joutuisuudessa olevia alueellisia eroja pyritään tasoitta-
7420: maan. Tehtyjen selvitysten pohjalta laaditaan myös tuomareiden ja muun henkilöstön koulutusta
7421: koskevat ehdotukset. Tuomioistuinten laatutavoitteiden kehittäminen on aloitettu ja niiden saa-
7422: vuttamista tuetaan johtamiskoulutuksella.
7423: Vakuutusoikeuden ja sen alaisen muutoksenhaun asemaa selvitetään. Maaoikeudet lakkaute-
7424: taan ja selvitetään asunto-oikeuksien lakkauttamisen edellyttämät muut toimenpiteet.
7425: Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleen järjestelyä jatketaan tavoitteena muodostaa tuomio-
7426: piireistä kooltaan ja kokoonpanonaan sellaisia, että henkilöstömäärä on riittävä takaamaan moni-
7427: puolisen ja jatkuvasti kehittyvän osaamisen ja että tehtävät voidaan hoitaa ruuhka- ja vastaavissa
7428: tilanteissa joustavasti.
7429:
7430: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot 3 200 asiaa. Asioiden monimutkaistuminen
7431: (siirtomääräraha 2 v) merkitsee työmäärän lisääntymistä siitä huoli-
7432: Momentille myönnetään 36 532 000 mk. matta, että juttujen määrä vähenee.
7433: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (7011
7434: sa on otettu lisäyksenä huomioon 618 000 mk 1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioi-
7435: palkkaseurantaselvityksen mukaisina palkan- daan kertyvän 800 000 mk momentille
7436: tarkistuksina. Korkeimman oikeuden päätehtä- 12.25.01.
7437: vä on antaa oikeusturvaa ja kehittää oikeusjär-
7438: jestystä tuottamalla vakuuttavasti ja täydelli- 2001 talousarvio 36 532 000
7439: sesti perusteltuja, oikeudenmukaiseen 2000 talousarvio 34 500 000
7440: lopputulokseen päätyviä ennakkoratkaisuja. 2000 lisätalousarvio 792 000
7441: Lainkäyttötoiminnan tavoitteena on laadun yl- 1999 tilinpäätös 34 500 000
7442: läpitäminen ja kehittäminen. Huomiota kiinni-
7443: tetään ratkaisujen oikeellisuuteen, ennustetta-
7444: vuuteen ja yhdenmukaisuuteen samoin kuin 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta-
7445: perust.elujen avoimuuteen ja ymmärrettävyy- menot (siirtomääräraha 2 v)
7446: teen. Momentille myönnetään 41 653 000 mk.
7447: Vuonna 1999 korkeimpaan oikeuteen saapui Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
7448: 3 265 ja ratkaistiin 3 529 asiaa, myönnettiin sa on otettu lisäyksenä huomioon 766 000 mk
7449: 188 valituslupaa ja julkaistiin 130 ratkaisua. palkkaseurantaselvityksen mukaisina palkan-
7450: Keskimääräinen käsittelyaika valituslupa-asi- tarkistuksina. Korkein hallinto-oikeus käyttää
7451: oissa oli 5 kk ja asiaratkaisuissa 16 kk. Vuonna riippumattomana tuomioistuimena ylintä tuo-
7452: 2001 arvioidaan saapuvan ja ratkaistavan noin
7453: 6 209194L
7454: 104 25.10
7455:
7456: miovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitusasi- Selvitysosa:
7457: oissa. Hallintolainkäytössä ei ole yleistä vali-
7458: tuslupajärjestelmää ja KHO antaa asiaratkai- Menojen ja tulojen erittely: mk
7459: sun valtaosassa asioista. KHO valvoo myös
7460: alemmanasteista lainkäyttöä hallinto-oikeuden Bruttomenot 1 035 518 000
7461: alalla. Maksullisen tietopalvelun erillis-
7462: menot 16 000 000
7463: KHO:n ratkaistavana on suuri määrä asioita
7464: Muut toimintamenot 1 019 518 000
7465: kaikilta hallinnonaloilta. Vuonna 1999 saapui Bruttotulot 35 000 000
7466: 4 372 asiaa ja ratkaistiin 4 701 asiaa. Keski- Maksullisen tietopalvelun tulot 31 000 000
7467: määräinen käsittelyaika oli vajaa 8,5 kuukaut- Muut tulot 4000 000
7468: ta. Vuonna 2001 arvioidaan saapuvan noin Nettomenot 1 000 518 000
7469: 4 000 asiaa. Aineistoltaan laajojen ja oikeudel-
7470: lisesti vaativien asioiden, kuten EY -oikeuden Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
7471: soveltamisratkaisujen määrän arvioidaan edel- otettu huomioon 4 060 000 mk vesioikeuksien
7472: leen lisääntyvän. Myös suullisia käsittelyjä ja palkkaus- ja muiden menojen siirtona momen-
7473: katselmuksia on entistä enemmän. Asioiden tille 35.50.21, 237 000 mk yhden henkilötyö-
7474: keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 8 kuu- vuoden siirtona momentille 26.05.21 ja
7475: kautta. 313 000 mk yhden henkilötyövuoden siirtona
7476: KHO:n suoritteista lain (701/1993) mukai- momentille 35.40.21 sekä lisäyksenä
7477: sesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 11 895 000 mk palkkaseurantaselvityksen mu-
7478: 1 500 000 mk momentille 12.25.01. kaisina palkantarkistuksina ja 146 000 mk yh-
7479: den henkilön palkkausmenojen siirtona mo-
7480: mentilta 31.24.21.
7481: 2001 talousarvio 41 653 000
7482: Hovioikeudet
7483: 2000 talousarvio 38 300 000 Hovioikeuksiin saapui vuonna 1999 noin
7484: 2000 lisätalousarvio 947 000 12 100 asiaa, joista oli riita-asioita 28 % ja ri-
7485: 1999 tilinpäätös 38 300 000 kosasioita 62 %. Riita-asioiden määrä väheni
7486: 19 % ja rikosasioiden kasvoi 5 %. Hovioikeu-
7487: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot det ratkaisivat noin 11 600 asiaa. Uuden hovi-
7488: (siirtomääräraha 2 v) oikeusmenettelyn myötä suulliset pääkäsittelyt
7489: ovat lisääntyneet ja vuonna 1999 pääkäsittely-
7490: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7491: jä järjestettiin noin 1900. Hovioikeuspaikka-
7492: 1 000 518 000 mk.
7493: kunnan ulkopuolisilla matkakäräjillä näitä oli
7494: Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon suo-
7495: lähes 300. Uuden menettelyn myötä käsittely-
7496: rakäyttöyhteyden avulla kiinteistötietojärjes-
7497: ajat hieman pitenivät ja keskimääräinen käsit-
7498: telmästä luovutetuista otteista ja todistuksista
7499: telyaika oli 6,2 kuukautta vaihdellen hovioike-
7500: sekä FINLEXin tulosteista perityt maksut.
7501: uksittain 4,6 kuukaudesta 7,4 kuukauteen.
7502: Maaoikeuksien lakkauttamiseen liittyen kä-
7503: Vuosina 2000 ja 2001 asiamäärien arvioi-
7504: räjäoikeuksiin voidaan 1.3.2001 lukien perus-
7505: daan pysyvän samalla tasolla.
7506: taa kahdeksan käräjätuomarin virkaa (T13) ja
7507: Hallinto-oikeudet
7508: samasta ajankohdasta lukien voidaan lakkaut-
7509: Hallinto-oikeuksiin saapuneiden asioiden
7510: taa kahdeksan maaoikeustuomarin virkaa
7511: määrä väheni verotuksen oikaisu- ja muutok-
7512: (Tl3).
7513: senhakujärjestelmän kehittämisen johdosta
7514: Iitin ja Juvan käräjäoikeuksien lakkauttami-
7515: 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1999 hal-
7516: seen liittyen voidaan 1.1.2001 lukien lakkaut-
7517: linto-oikeuksiin saapui noin 19 000 ja ratkais-
7518: taa kaksi laamannin virkaa (Tl5) ja perustaa
7519: tiin noin 17 500 asiaa. Suullisten käsittelyjenja
7520: samasta ajankohdasta lukien yksi käräjätuo-
7521: katselmusten määrä pysyi vuonna 1999 aikai-
7522: marin virka (T11 ).
7523: sempien vuosien tasolla ja niiden osuus oli 2 %
7524: 25.10 105
7525:
7526: ratkaistuista asioista. Myös keskimääräinen Vuosina 2000 ja 2001 asiamaarten arviOl-
7527: käsittelyaika säilyi entisellä tasollaan kuudessa daan kasvavan rikosasioiden osalta.
7528: kuukaudessa vaihdellen hallinto-oikeuksittain Rovaniemen hovioikeuspiirissä on vireillä
7529: 3,9 kuukaudesta 7,8 kuukauteen. kokeilu, jossa hovioikeus osallistuu piirinsä
7530: Vuosina 2000 ja 2001 asiamäärien arvioi- käräjäoikeuksien tulosohjaukseen. Keskeistä
7531: daan mm. uuden rakennuslain ja ympäristöasi- hankkeessa on lainkäyttötoiminnan laatuta-
7532: ain muutoksenhakujärjestelmän uudistamisen voitteiden määrittely ja asettaminen.
7533: johdosta hieman lisääntyvän. Vakuutusoikeus
7534: Käräjäoikeudet Vakuutusoikeudesta annettua lakia muutet-
7535: Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 1999 noin tiin vuonna 1999 hallintolainkäyttölain voi-
7536: 920 000 asiaa, 4 % vähemmän kuin edellisenä maantulon johdosta. Muutos merkitsi muun
7537: vuonna. Asioita ratkaistiin noin 950 000, mikä muassa suullisten käsittelyjen käyttöönotta-
7538: vastaa edellisen vuoden tasoa. Rikosasioiden mista sekä vakuutusoikeuden työskentelyn uu-
7539: määrä kasvoi ja oli noin 58 000. Laajoja riita- delleenorganisointia.
7540: asioita ratkaistiin noin 9 000 ja summaarisia Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden
7541: asioita yli 140 000. Suurimman asiaryhmän määrä on hiukan vähentynyt 1990-luvun jälki-
7542: (68 % asioista) muodostivatlainhuuto-ja kiin- puoliskolla. Vuonna 1999 saapui noin 11 600
7543: nitysasiat, joita ratkaistiin lähes 650 000 kpl. ja ratkaistiin noin 10 700 asiaa. Asioiden kes-
7544: Keskimääräiset käsittelyajat pysyivät suun- kimääräinen käsittelyaika oli 8,8 kuukautta.
7545: nilleen edellisen vuoden tasolla. Käsittelyajat Vuosina 2000 ja 2001 asiamäärien arvioidaan
7546: vaihtelivat kuitenkin käräjäoikeuksittain. Pää- pysyvän samalla tasolla.
7547: kaupunkiseudun kolmessa suuressa käräjäoi- Työtuomioistuin
7548: keudessa, joiden ratkaisemien asioiden osuus Työtuomioistuimessa käsiteltävät asiat ovat
7549: koko maan asioista on rikosasioissa 23 %, laa- 1990-luvulla vähentyneet ja vuonna 1999 saa-
7550: joissa riita-asioissa 30 %ja summaarisissa asi- pui 82 ja ratkaistiin 69 asiaa.
7551: oissa 20 %, käsittelyajat olivat selvästi pitem- Markkinatuomioistuin
7552: mät kuin muualla. Rikosasioissa käsittely kesti Markkinatuomioistuimessa ratkaistiin 27
7553: lähes 3 kk, laajoissa riita-asioissa 3,5 kk ja asiaa vuonna 1999.
7554: summaarisissa asioissa noin kuukauden kau- Talousarvion valmistelun yhteydessä oi-
7555: emmin kuin maassa keskimäärin. Erityistä keusministeriö on alustavasti asettanut tuo-
7556: huomiota on kiinnitettävä pitkään vireillä ol- mioistuimille vuodeksi 2001 seuraavat tulosta-
7557: leiden asioiden käsittelyyn. voitteet
7558:
7559: Tuomioistuinten alustavat vuoden 2001 tulostavoitteet
7560: 1999 2000 2001
7561: toteutuma tavoite tavoite
7562:
7563: Tunnusluvut:
7564: Keskimääräinen käsittelyaika, kk
7565: Hovioikeudet 6 7 7
7566: Hallinto-oikeudet 6 6 6
7567: Käräjäo ikeudet
7568: - rikosasiat 3 3 3
7569: - laajat riita-asiat 8 8 7
7570: - velkajärjestelyasiat 7 6 6
7571: - summaariset asiat 2 2 2
7572: V akuotusoikeus 9 9 9
7573: Työtuomioistuin 5 5 5
7574: Markkinatuomioistuin 6 7 7
7575: 106 25.30
7576:
7577:
7578: Taloudellisuus (mk/ratkaistut asiat)
7579: Hovioikeudet 13 666 13 742 14 430
7580: Hallinto-oikeudet 6 936 6 601 6930
7581: Käräjäoikeudet (mk/painotettu suorite) 3 058 3 252 3 415
7582: Vakuutusoikeus 2 216 2 189 2 300
7583: Työtuomioistuin 54638 41 000 43 000
7584: Markkinatuomioistuin 50 150 42857 45 000
7585:
7586: Tuomioistuinten suoritteista lain (70 111993) 29. Erityismenot (arviomääräraha)
7587: mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan Momentille myönnetään 28 000 000 mk.
7588: kertyvän noin 167 milj. mk momentille Määrärahaa saa käyttää viranomaistoimin-
7589: 12.25.01. nasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oi-
7590: keudenkäyntikulujen sekä valtion maksetta-
7591: 2001 talousarvio 1 000 518 000 vaksi vahingonkorvauslain (412/197 4) nojalla
7592: 2000 talousarvio 954 320 000 määrättyjen korvausten maksamiseen.
7593: 2000 lisätalousarvio 17 942 000
7594: 1999 tilinpäätös 963 500 000 2001 talousarvio 28 000 000
7595: 2000 talousarvio 21 000 000
7596: 1999 tilinpäätös 26 675 544
7597:
7598:
7599: 30. Oikeusapu
7600:
7601: Se l v i t y s osa : Kunnilta valtiolle vuonna 1998 siirtyneiden oikeusaputoimistojen toiminta
7602: on vakiintumassa. Toiminnan kehittämisessä tavoitteena on oikeudellisten ongelmien ratkaise-
7603: minen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäksi keskeisenä laatutekijänä korostetaan asia-
7604: kaslähtöisyyttä ja asiakaspalvelun tasoa. Tavoitteita toteutetaan muun muassa tiedottamisen ja
7605: henkilökunnan koulutuksen avulla. Oikeusaputoimistojen toimintaa kehitetään vuonna 2000 ase-
7606: tetun työryhmän ehdotusten mukaisesti.
7607: Valmistellaan hallituksen esitys oikeusapulaiksi tavoitteena oikeusapujärjestelmien yhtenäis-
7608: täminen ja kehittäminen siten, että laajennetaan kansalaisten mahdollisuuksia saada asiantunte-
7609: vaa oikeusapua. Tarkoitus on, että uudistus tulisi voimaan vuonna 2002. Toisaalta oikeudenkäyn-
7610: tikustannuksia ja oikeusapumenoja pyritään osaltaan hillitsemään uudistamalla oikeudenkäynti-
7611: menettelyä koskevia säännöksiä niin riita- ja rikosasioissa kuin hovioikeusmenettelyn osalta. Jo
7612: vuonna 2000 tarkistetaan annettua maksuuoman oikeudenkäynnin palkkioihin liittyvää ohjeistus-
7613: ta ja ryhdytään tarpeellisiin muihin hallinnollisiin toimiin kustannusten alentamiseksi.
7614: Talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain mukaisesti velkaneuvonta vakinaistetaan ja siirre-
7615: tään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Palvelusten tuotannosta vastaavat kunnat,
7616: joille maksetaan korvausta kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaises-
7617: ti. Velkaneuvonnan ylin johto ja valvonta kuuluvat kuluttajavirastolle.
7618:
7619: 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tulot
7620: (siirtomääräraha 2 v) oikeusapumaksusta, oikeusavun saajan osittai-
7621: Momentille myönnetään nettomäärärahaa set korvaukset samoin kuin hävinneen vasta-
7622: 100 879 000 mk. puolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista.
7623: 25.40 107
7624:
7625: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut
7626: sa on otettu vähennyksenä huomioon oikeudenhoitomenot (arviomääräraha)
7627: 12 000 000 mk velkaneuvontaan liittyvien me- Momentille myönnetään 189 500 000 mk.
7628: nojen siirtona momentille 32.40.31. Määrära- Määrärahaa saa käyttää maksuttomasta oi-
7629: han mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomi- keudenkäynnistä annetun lain (87/1973), yksi-
7630: oon 973 000 mk palkkaseurantaselvityksen tyishenkilön velkajärjestelystä annetun lain
7631: mukaisina palkantarkistuksina. (5711993), yleisestä oikeusavusta annetun lain
7632: ( 104/ 1998) sekä oikeudenkäynnistä rikosasi-
7633: Menojen ja tulojen erittely: mk oissa annetun lain (68911997) soveltamisesta
7634: aiheutuvien menojen maksamiseen.
7635: Bruttomenot 115 379 000
7636: Bruttotulot 14 500 000
7637: Maksullisen toiminnan tulot 14 000 000 Käyttösuunnitelma: mk
7638: Muut tulot 500 000
7639: Nettomenot 100 879 000 Maksuton oikeudenkäynti 173 000 000
7640: Asianomistajan avustaminen 1 000 000
7641: Vuonna 1999 oikeusaputoimistoihin saapui Yksityishenkilön velkajärjestely 10 000 000
7642: noin 56 000 asiaa, mikä oli samaa tasoa kuin Syyttömästi syytetyn oikeuden-
7643: käyntikulujen korvaus 5 500 000
7644: vuonna 1998. Asioita käsiteltiin saapuneita
7645: Yhteensä 189 500 000
7646: asioita vastaava määrä. Saapuvien asioiden
7647: määrän arvioidaan vuonna 2001 hieman li-
7648: sääntyvän, kun toiminta on saatu vakiinnute- Selvitysosa : Maksuttamao oikeuden-
7649: tuksi. Maksuttomien oikeudenkäyntien talou- käynnin kustannusten kasvu johtuu toisaalta
7650: dellisten myöntämisedellytysten selvityksiä uudesta rikosprosessista s~kä hovioikeusme-
7651: tehtiin vuonna 1999 noin 18 600 kappaletta. nettelystä, jotka ovat lisänneet rikosoikeuden-
7652: Talousarvion valmisteluun liittyen taloudel- käyntien määrää, toisaalta myös keskimääräi-
7653: lisuustavoitteeksi vuodelle 2001 on alustavasti nen Oikeudenkäyntiavustajalie maksettu palk-
7654: asetettu 470 mk/painotettu suorite (toteutuma kio on noussut.
7655: 455 mk v. 1999 ja tavoite 466 mk v. 2000).
7656: 2001 talousarvio 189 500 000
7657: 2001 talousarvio 100 879 000 2000 talousarvio 183 500 000
7658: 2000 talousarvio 128 000 000 1999 tilinpäätös 174 653 220
7659: 2000 lisätalousarvio 1 380 000
7660: 1999 tilinpäätös 128 000 000
7661:
7662:
7663: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos
7664:
7665: Selvitysosa: Paikallistasan syyttäjä- ja ulosottotoimi yhtenäistettiin ja siirrettiin oikeus-
7666: ministeriön hallinnonalalle vuonna 1996 toteutetussa kihlakuntauudistuksessa. Vuonna 1997
7667: aloitti toimintansa valtakunnansyyttäjänvirasto.
7668: Syyttäjän työtä on olennaisesti muuttanut ja lisännyt lokakuussa 1997 voimaan tullut rikosoi-
7669: keudenkäynnin uudistus ja toukokuussa 1998 voimaan tullut hovioikeusuudistus. Syyttäjä on
7670: muuttunut melko passiivisesta osapuolesta asian selvittämisestä ja läpiviemisestä vastaavaksi ta-
7671: hoksi. Esitutkintayhteistyö poliisin kanssa on korostunut erityisesti laajoissa asioissa. Uudistuk-
7672: sista saatujen kokemusten pohjalta selvitetään lainsäädännön muutostarpeita.
7673: 108 25.40
7674:
7675: Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi syyttäjä- ja ulosottolaitoksen resurs-
7676: seja suunnataan edelleen vuonna 2001 talousrikostutkintaan, erityisperintään ja rikoshyödyn jäl-
7677: jittämiseen.
7678: Ulosottolainsäädännön uudistamista jatketaan antamalla hallituksen esitys laiksi ulosottolain
7679: muuttamisesta, joka muodostaa kokonaisuudistuksen toisen vaiheen. Tavoitteena on lieventää
7680: pitkäkestoisen ulosoton haittoja sekä kehittää ulosoton osin puutteellisia ja vanhentuneita menet-
7681: telysäännöksiä.
7682: Ulosottotoimen vuonna 1999 hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa on toiminnallisiksi ta-
7683: voitteiksi ulosottolain uudistuksen ohella asetettu sähköisen asioinnin mahdollistaminen velko-
7684: jille ja periruistoimenpiteiden mitoittaminen mahdollisimman hyvin kunkin velallisen olosuhteita
7685: vastaavaksi. Rutiiniasioissa tavoitteena on, että velallisen rekisteröidyt tulo- ja varallisuustiedot
7686: ovat teknisen käyttöyhteyden kautta ulosoton käytettävissä jo siinä vaiheessa, kun periruiskeino
7687: valitaan. Erikoisperinnässä pyritään kehittämään ulosoton työmenetelmiä sellaisissa tapauksissa,
7688: joissa ulosottoa yritetään välttää lainvastaisin ja epäasiallisin keinoin. Tavoitteet toteutetaan toi-
7689: saalta uudistamalla ulosoton tietojärjestelmä siten, että se on käytössä 1.3.2003 samanaikaisesti
7690: ulosottolain kokonaisuudistukseen liittyvän ulosottolain muutoksen voimaan tulon kanssa, ja toi-
7691: saalta kouluttamalla ulosoton henkilöstö uuden lain mukaiseen toimintaan.
7692:
7693:
7694: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toiminta- Syyttäjälaitoksen johtamis- ja ohjausjärjestel-
7695: menot (siirtomääräraha 2 v) mät kehitetään vuorovaikutteisesti toimivaksi
7696: Momentille myönnetään 578 420 000 mk. neuvottelumenettelyksi. Syyttäjien kansainvä-
7697: Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttä- lisen rikosoikeudenhoidon osaamista lisätään.
7698: jänviraston, kihlakuntien syyttäjän- ja ulosot- Paikallissyyttäjälle saapui vuonna 1999 yh-
7699: tovirastojen, Ahvenanmaan maakunnansyyttä- teensä noin 79 000 asiaa ja asioita ratkaistiin
7700: jän- ja maakunnanvoudinviraston toimintame- yhteensä noin 75 000. Vuosina 2000 ja 2001
7701: nojen, kihlakunnanvirastojen syyttäjä- ja asiamäärien arvioidaan rikostilanteen kehityk-
7702: ulosotto-osastojen palkkaus-, matka-, ammat- sen myötä ja rikosprosessiuudistuksen johdos-
7703: tikirjallisuus- ja koulutusmenojen sekä ulos- ta kasvavan yli 80 000 asiaan. Sotilasrikosasiat
7704: oton posti-, pankkipalvelu-ja lomakemenojen siirtyvät sotilasoikeudenkäyntilain ja yleisistä
7705: maksamiseen. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen syyttäjistä annetun lain muuttamisen jälkeen
7706: keskitettyjen atk-järjestelmien käytöstä, yllä- sotilaslakimiehiltä kihlakunnansyyttäjille.
7707: pidosta ja kehittämisestä aiheutuvat menot Syyttäjätoimen sisällöllisenä laatutavoittee-
7708: maksetaan samoin momentin määrärahasta. na on rikosvastuun yhtenäinen toteuttaminen
7709: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- huumausaine-, pahoinpitely- ja talousrikosasi-
7710: sa on otettu lisäyksenä huomioon 7 223 000 oissa. Joutuisuustavoite on syyteharkinnan
7711: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- suorittaminen kaikissa rikosasioissa niin, ettei
7712: kantarkistuksiin. se syyttäjästä riippuvasta syystä kestä yli kuut-
7713: Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii kaksi- ta kuukautta. Taloudellisuustavoitteeksi on
7714: portaiseksi muuttuneen syyttäjäorganisaation alustavasti asetettu 1 770 mk/ratkaistu asia (to-
7715: keskushallintoviranomaisena. Toiminnan kes- teutuma v. 1999 1 704 ja arvio v. 2000 1 614
7716: keisenä tavoitteena vuonna 2001 on uudistu- mk/ratkaistu asia).
7717: neessa rikosprosessissa lisätä syyttäjien osal- Ulosottoon saapui perittäväksi vuonna 1999
7718: listumista esitutkintaan ja luoda syyttäjälaitok- noin 2,3 milj. asiaa ja 18 mrd. markkaa. Ulos-
7719: seen päivystysjärjestelmä. Rikosvastuun oton asiamäärien ja perittävien markkamäärien
7720: toteuttamiseksi vaativissa asioissa tullaan li- arvioidaan vakiintuvan lähivuosiksi tälle tasol-
7721: säämään syyttäjäparien tai -ryhmien käyttöä. le.
7722: 25.50 109
7723:
7724: Oikeusministeriö on asettanut talousarvion vuodelle 2001 alustavasti seuraavat tulosta-
7725: valmistelun yhteydessä ulosottolaitokselle voitteet
7726:
7727: Tunnuslukutaulukko
7728: 1999 2000 2001
7729: toteutuma tavoite tavoite
7730:
7731: Täytäntöönpanon onnistuminen
7732: - osuus käsitellyistä asioista, % 40 40 40
7733: - osuus käsitellyistä markkamääristä, % 19 18 19
7734: Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 6,8 6,5
7735: Taloudellisuus (toimintamenot/käsitellyt asiat)
7736: - Ulosottovirastot, mk 158 180 200
7737: - Ulosotto-osastot, mk 146 160 180
7738:
7739: Ulosottomaksuina arvioidaan momentille 2001 talousarvio 578 420 000
7740: 12.25.47 kertyvän 235 milj. mk. Tuloilla voi- 2000 talousarvio 563 000 000
7741: daan kattaa noin 55 % oikeusministeriön mak- 2000 lisätalousarvio 6 383 000
7742: samista ulosottolaitoksen menoista. 1999 tilinpäätös 568 350 000
7743:
7744:
7745:
7746: 50. Rangaistusten täytäntöönpano
7747:
7748: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu.
7749: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi rangaistusten täytäntöönpa-
7750: non hallinnosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
7751: Julkisoikeudelliselle Kriminaalihuoltoyhdistykselle kuuluvat yhdyskuntaseuraamosten toi-
7752: meenpanotehtävät siirretään valtion viranomaistehtäväksi 1.8.2001 lukien, missä yhteydessä
7753: näissä tehtävissä toimiva yhdistyksen henkilöstö siirtyy perustettavan yhdyskuntaseuraamuskes-
7754: kuksen palvelukseen. Yhdyskuntaseuraamuskeskus vastaa yhdyskuntapalvelun ja nuorisoran-
7755: gaistuksen täytäntöönpanosta sekä vankilasta ehdonalaiseen vapauteen päästettyjenja ehdollises-
7756: ti rangaistujen nuorten valvonnasta. V ankeinhoitolaitoksen ja yhdyskuntaseuraamuskeskuksen
7757: toiminnan johtamisesta ja muista keskushallintotehtävistä vastaa 1.8.2001 lukien perustettava va-
7758: pausseuraamusvirasto, jonka päällikkönä toimii vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja.
7759: Rangaistusten täytäntöönpanon ja kriminaalihuollon yhdyskuntaseuraamustehtävien uudel-
7760: leenjärjestelyt on tarkoitus toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu valtion menojen lisäyksiä eikä mai-
7761: nituissa tehtävissä toimivan henkilöstön henkilötyövuosimäärien lisäyksiä. Myöhempinä vuosina
7762: henkilötyövuosimäärä tulee alentumaan.
7763: V ankeinhoitolaitoksen kiinteistöt siirretään valtion kiinteistölaitokselle 1.1.2001 lukien. Työ-
7764: toiminnan nettobudjetointi aloitetaan Satakunnan vankilassa.
7765: 110 25.50
7766:
7767:
7768:
7769: Toiminnan laajuus:
7770: 1999 2000 2001
7771: toteutunut arvio arvio
7772:
7773: Keskivankiluku 2 743 2 800 2 850
7774: Täytäntöönpantaviksi tulevat yhdyskuntapalvelutuomiot 3 630 3 800 3 800
7775: Täytäntöönpantavia yhdyskuntapalvelutunteja 257 109 290 000 280 000
7776: Valvonnassa olevia ehdonalaisesti vapautuneita keski-
7777: määrin 1 243 1 300 1 300
7778: Valvonnassa olevia ehdollisesti rangaistuja nuoria keski-
7779: määrin 1 573 1 800 1 650
7780: Uusia nuorisorangaistuksia 46 100 120
7781:
7782:
7783:
7784: Toimintamenojen arvioitu jakautuminen: mk
7785:
7786: Vankeinhoito laitos 801 290 000
7787: Yhdyskuntaseuraamuskeskus (1.8.2001 lukien) 32 400 000
7788: Yhteiset täytäntöönpano-ja hallintotehtävät (1.8.2001 lukien) 9 400 000
7789: Koulutuskeskus 15 000 000
7790: Yhteensä 858 090 000
7791:
7792: Oikeusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti van-
7793: keinhoitolaitokselle vuodeksi 2001 seuraavat toiminta- ja taloudellisuustavoitteet
7794: Työsiirtoloiden ja avovankiloiden paikkaluku pyritään pitämään vähintään vuoden 1999 tasol-
7795: la, jolloin rangaistusta suorittaneista vangeista keskimäärin 30,7 %oli avolaitoksessa. Suljetuissa
7796: laitoksissa on tavoitteena toimintaan kokopäiväisesti sijoittuvien määrän säilyttäminen entisellä
7797: tasolla. Erityisenä tavoitteena on kaikissa laitoksissa huumeiden kaupan ja käytön entistä tehok-
7798: kaampi estäminen. Huumetestien määrää lisätään. Vankeja aktivoidaan entistä tehokkaammin
7799: osallistumaan päihdevieroitukseen ja -kuntoutukseen. Vankien välisen ja henkilökuntaan koh-
7800: distuvan väkivallan torjumiseksi käynnistetään vuoden 2000 aikana valmistuvan suunnitelman
7801: pohjalta laitoskohtaisten toimenpideohjelmien toteuttaminen.
7802: Hallinnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien uudelleenjärjestelyn yhteydessä kehitetään van-
7803: keinhoitolaitoksen ja yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tulosjohtamista sekä toiminnan laadun ja
7804: taloudellisuuden seurantaa ja arviointia.
7805: Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot ovat yhtä vankia kohti vuonna 2001 kiinteistöjen vuok-
7806: ramenot mukaan lukien 281 100 mk (246 900 mk vuonna 2000 ja 252 600 mk vuonna 1999 ilman
7807: vuokramenoja).
7808: Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan vuoden 2001 kustannusvastaavuuslaskelma:
7809: 1999 . 2000 2001
7810: tilinpäätös talousarvio esitys
7811: mk mk mk
7812:
7813: Tuotot 48 931 088 52 500 000 50 500 000
7814: Myyntitulot 44 973 124 48 400 000 46 000 000
7815: Muut tulot 3 957 964 4 100 000 4 500 000
7816: 25.50 111
7817:
7818:
7819:
7820: Erilliskustannukset yhteensä 83 740 835 89 700 000 83 900 000
7821: Aineet ja tarvikkeet raaka-aineena 21 157 360 23 000 000 22 000 000
7822: Henkilöstökustannukset 14 591 323 16 000 000 15 000 000
7823: Muut erilliskustannukset 28 778 058 32 000 000 29 900 000
7824: Poistot 13 410 337 13 100 000 4 800 000
7825: Korot 13 396 114 12 600 000 3 100 000
7826: Pääomavuokra 16 000 000
7827: Vhl:n sisäinen käyttö -7 592 357 -7 000 000 -6 900 000
7828:
7829: Käyttöjäämä -34 809 747 -37 200 000 -33 400 000
7830:
7831: Osuus yhteiskustannuksista 2 492 499 2 500 000 2 600 000
7832:
7833: Kustannukset yhteensä 86 233 334 92 200 000 86 500 000
7834:
7835: Alijäämä -37 302 246 -39 700 000 -36 000 000
7836:
7837:
7838: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mioon 10 400 000 mk siirtona momentilta
7839: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25.01.21.
7840: 858 090 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
7841: Vankeinhoitolaitokseen voidaan perustaa otettu huomioon 12 700 000 mk Satakunnan
7842: 1.8.2001 lukien pääjohtajan virka (A32). vankilassa aloitettavan nettobudjetoinnin joh-
7843: Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolai- dosta. Vastaava vähennys on huomioitu mo-
7844: toksen työtoiminnan liiketaloudellisten suorit- mentilla 12.25.50. Määrärahan mitoituksessa
7845: teiden hintojen alentamiseen enintään on otettu lisäyksenä huomioon 5 299 000 mk
7846: 27 800 000 mk ja palvelussuhdeasuntojen lii- palkkaseurantaselvityksen mukaisina palkan-
7847: ketaloudellisin perustein määräytyvien vuokri- tarkistuksina.
7848: en alentamiseen enintään 10 300 000 mk. Mo-
7849: mentille nettobudjetoidaan laitosmyymälöiden Menojen ja tulojen erittely: mk
7850: myyntitulot, Satakunnan vankilan työtoimin-
7851: nan tulot ja tulot mielentilatutkimuksista. Bruttomenot 888 190 000
7852: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukseen Palkkaukset 535 800 000
7853: sisältyy 112 200 000 mk Valtion kiinteistölai- Pääomavuokrat 112 200 000
7854: tokselle maksettavina vuokramenoina, minkä Muut toimintamenot 240 190 000
7855: ohella on lisäyksenä otettu huomioon Bruttotulot 30 100 000
7856: Laitosmyymälöiden tulot 17 000 000
7857: 4 700 000 mk päihteiden torjunnan ja päihde-
7858: Satakunnan vankilan tulot 12 700 000
7859: työn, ehdonalaisesti vapautuneiden valvonnan Tulot mielentilatutkimuksista 400 000
7860: ja muun rikosten uusiruisriskiä vähentävän toi- Nettomenot 858 090 000
7861: minnan tehostamista varten.
7862: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
7863: otettu huomioon 29 900 000 mk yhdyskunta- 2001 talousarvio 858 090 000
7864: seuraamusten toimeenpanotehtävien siirrosta 2000 talousarvio 691 200 000
7865: Kriminaalihuoltoyhdistykseltä momentilta 2000 lisätalousarvio 15 800 000
7866: 25.50.50. Vapausseuraamusviraston perusta- 1999 tilinpäätös 688 200 000
7867: misesta aiheutuvana lisäyksenä on otettu huo-
7868: 112 25.70
7869:
7870: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avus- 2001 talousarvio 37 550 000
7871: tukset (siirtomääräraha 2 v) 2000 talousarvio 68 800 000
7872: Momentille myönnetään 37 550 000 mk. 2000 lisätalousarvio 700 000
7873: Määrärahaa saa käyttää laiminaalihuollon 1999 tilinpäätös 64 300 000
7874: järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain
7875: nojalla korvausten ja avustusten maksamiseen 74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)
7876: Kriminaalihuoltoyhdistykselle ja eräille muille Momentille ei myönnetä määrärahaa.
7877: yhteisöille. Vuosilta 1999 ja 2000 siirtyvistä eristä voi-
7878: daan käyttää työsiirtolatöihin avolaitostyönä
7879: Käyttösuunnitelma: mk enintään 30 000 000 mk, mistä enintään
7880: 7 000 000 mk kunnan omistuksessa oleviin
7881: Korvaus yhdyskuntaseuraamusten työkohteisiin, jotka ovat kulttuurihistorialli-
7882: toimeenpanosta ( 1.1.-31.7.2001) 36 550 000 sesti arvokkaita tai joihin voidaan liittää yh-
7883: Avustus kriminaalihuoltoon teiskuntaan sijoittumista edistäviä tukitoimia,
7884: (enintään) 1 000 000 joiden kustannuksiin kunta osallistuu. Määrä-
7885: Yhteensä 37 550 000 rahaa saa käyttää myös maarakennustöihin.
7886: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
7887: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- muutettu.
7888: sa on vähennyksenä otettu huomioon Vankeinhoitolaitoksen kiinteistöt siirretään
7889: 30 900 000 mk yhdyskuntaseuraamosten toi- Valtion kiinteistölaitokselle 1.1.2001 lukien.
7890: meenpanon siirrosta Kriminaalihuoltoyhdis- Työsiirtolaissa sekä Turun tutkiotavankilan ja
7891: tykseltä yhdyskuntaseuraamuskeskuksen teh- Jokelan vankilan avo-osastoilla työllistetään
7892: täväksi 1.8.2001 alkaen, mistä siirtona arviolta 180 avolaitosvankia.
7893: 1 000 000 mk momentille 25.01.21 ja
7894: 2001 talousarvio
7895: 29 900 000 mk momentille 25.50.21.
7896: 2000 talousarvio 113 400 000
7897: 1999 tilinpäätös 67 900 000
7898:
7899:
7900: 70. Vaalimenot
7901:
7902: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) misesta ja tietojenkäsittelystä aiheutuvien
7903: Momentille myönnetään 2 000 000 mk. menojen maksamiseen.
7904: Määrärahaa saa käyttää vaalilain (714/1998), Selvitysosa: Vuonna 2001 ei toimiteta
7905: saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) ja yleisiä vaaleja. Kehitetään vaalitietojärjestel-
7906: menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänes- mää ja ennakkoäänestyksen toimittamista.
7907: tyksissä annetun lain (57111987) mukaisesti
7908: eduskuntavaaleista, presidentinvaalista, kun- 2001 talousarvio 2 000 000
7909: nallisvaaleista, europarlamenttivaaleista, saa- 2000 talousarvio 96 500 000
7910: melaiskäräjävaaleista ja neuvoa-antavista kan- 1999 tilinpäätös 127 092 875
7911: sanäänestyksistä sekä niiden tulosten kokoa-
7912: 113
7913:
7914:
7915:
7916:
7917: Pääluokka 26
7918: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
7919:
7920:
7921: Selvitysosa: Hallinnonalan keskeiset toimintalinjat ovat:
7922: Kehitetään hajautettua ja joustavaa palveluhallintoa. Operatiiviset tehtävät sekä tapaus- ja han-
7923: kekohtainen päätösvalta siirretään mahdollisimman pitkälle keskushallinnosta alue- ja paikallis-
7924: hallintoon.
7925: Aluehallintoviranomaisten verkostoitumista edistetään. Paikallistasan aluejakaja yhtenäiste-
7926: tään. Yhteispalvelua laajennetaan.
7927: Sähköistä asiointia otetaan hallinnossa käyttöön palvelujen saatavuuden, laadun ja asiakasläh-
7928: töisyyden parantamiseksi. Tämä edellyttää henkilöiden sähköiseen tunnistamiseen liittyvien var-
7929: mennepalvelujen antamista ja valtion sähköisen henkilökortin laaja-alaista käyttöönottoa sekä
7930: julkisten palvelujen viemistä verkkoihin.
7931: Toimintakykyisten ja taloudellisesti toimivien kuntien ja kuntaverkostojen luomista edistetään
7932: toteuttamalla valtion pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa osahankkeina, jotka vaikuttavat kuntien ra-
7933: hoituksen riittävyyteen, itsehallinnollisen aseman kehittymiseen, seudullisen palvelurakenteen ja
7934: kuntarakenteen kehittymiseen sekä kuntien itsearvioinnin kehittymiseen hyvinvointipalveluiden
7935: suorittamisessa.
7936: Kannusteita kuntien yhdistymiseen ylläpidetään ja menettelyä kuntien vapaaehtoiseksi yhdis-
7937: tymiseksi tuetaan. Kansalaisyhteiskunnan kehittymistä tuetaan edistämällä kuntien poliittisen ja
7938: hallinnollisen kulttuurin kehittymistä.
7939: Asukkaiden suorien ja monipuolisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edellytyk-
7940: siä vahvistetaan ja lisätään kunnan käytännön toiminnassa.
7941: EU:n tavoiteohjelmatyössä painottuu kauden 1995-1999 rakennerahasto-ohjelmien maksa-
7942: tusten seuranta, jotta ohjelmien toteutuminen varmistetaan mahdollisimman täysimääräisesti.
7943: Uuden ohjelmakauden ohjelmatyö painottuu tavoiteohjelmien toteuttamiseen ja yhteisöaloiteoh-
7944: jelmien käynnistämiseen.
7945: Kaupunkiseutujen kehittämistä tuetaan laajentamalla kaupunkiohjelmamenettelyä. Työ painot-
7946: tuu maakunnallisten ja merkittävien seudullisten keskusten elinvoimaisuuden tukemiseen myös
7947: rakennerahasto-ohjelmia hyväksi käyttäen. Osaamiskeskustyön riittävät toimintaedellytykset tur-
7948: vataan. Maaseudun kehittämistä tuetaan kansallisen aluepolitiikan keinoin sekä hyödyntämällä
7949: EU:n rakennerahastojen käyttöä alueellisen omaehtoisuuden pohjalta.
7950: Turvallisuuspalvelujen tasapuolinen saatavuus turvataan koko maassa. Huumerikollisuuden
7951: kasvu pysäytetään, talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa jatketaan torjuntaohjelman
7952: mukaisesti sekä ehkäistään järjestäytyneen rikollisuuden juurtumista Suomeen.
7953: Kansalaiset ja paikalliset toimijat otetaan entistä enemmän mukaan ennaltaehkäisevään turval-
7954: lisuustyöhön ja laaditaan tarpeelliset alueelliset turvallisuussuunnitelmat Rikoksen kohteeksi
7955: 114 26.
7956:
7957: joutuneen auttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Palvelujen saatavuutta parannetaan mm.
7958: kehittämällä sähköistä asiointia.
7959: Poliisin henkilöresurssien turvaamiseksi peruskoulutukseen panostetaan. Koulutuksen sisältöä
7960: kehitetään ottaen huomioon mm. uusien rikollisuusmuotojen vaatima asiantuntemus ja tekninen
7961: osaaminen.
7962: Pelastustoimen järjestelmä uudistetaan selvitysmiehen esitysten pohjalta.
7963: Perustetaan hätäkeskuslaitos, johon kuuluu hätäkeskustoimintaa johtava, kehittävä ja ohjaava
7964: hätäkeskusyksikkö sekä sen alaiset hätäkeskukset
7965: Onnettomuuksien ehkäisyä ja omatoimista varautumista onnettomuuksien torjuntaan tehoste-
7966: taan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa.
7967: Ulkomaalaislain kokonaisuudistus valmistellaan.
7968: Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden käsittelyä parannetaan siirtämällä turvapaikkatutkinta
7969: poliisilta asteittain ulkomaalaisvirastolle.
7970: Osallistutaan aktiivisesti maahanmuuttoa ja turvapaikka-asioita koskevaan yhteistyöhön
7971: EU :ssa unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi. Samalla jatketaan ja ke-
7972: hitetään yhteistyötä Venäjän ja Baltian maiden kanssa.
7973: Rajavalvonta painottuu Euroopan unionin ulkorajoina oleville Suomen rajoille. Ulkorajojen ra-
7974: janylityspaikoilla tarkastetaan kaikki maahan tulevat ja maasta lähtevät henkilöt. Rajavalvontaa
7975: ja rajatarkastuksia kehitetään siten, että ne ovat entistä paremmin osana laittoman maahantulon
7976: torjuntaa.
7977:
7978:
7979:
7980: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
7981: V. 1999 v.2000 v.2001
7982: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001
7983: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
7984:
7985:
7986: 01. Sisäasiainministeriö 110 656 113 383 118 706 5 323 5
7987: 02. Ulkomaalaisvirasto 30078 33 000 39 745 6745 20
7988: 05. Lääninhallitukset 284 887 256 766 265 247 8 481 3
7989: 06. Rekisterihallinto 135 760 157 838 162 675 4837 3
7990: 07. Kihlakunnat 223 150 233 382 234 418 1 036 0
7991: 75. Poliisitoimi 2 837 185 3 135 050 3 216 107 81 057 3
7992: 80. Pelastustoimi 131 641 126 227 155 234 29007 23
7993: 90. Rajavartiolaitos 958 500 999 600 1 014 986 15 386 2
7994: 97. Avustukset kunnille 1 250 704 1 358 800 1 420 800 62000 5
7995: 98. Alueiden kehittäminen 613 524 655 430 896 063 240 633 37
7996: Yhteensä 6 576085 7 069 476 7 523 981 454 505 6
7997:
7998: Henkilöstön kokonaismäärä 16 368 16 670 16 710
7999: 26.01 115
8000:
8001: 01. Sisäasiainministeriö
8002:
8003: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
8004: Momentille myönnetään nettomäärärahaa oon lisäyksenä 560 000 mk yhden henkilötyö-
8005: 118 706 000 mk. vuoden palkkausmenojen siirtona momentilta
8006: Selvitysosa: 26.05.21, 1 825 000 mk kahdeksan henkilö-
8007: työvuoden siirtona momentilta 26.75.21,
8008: Menojen ja tulojen erittely: mk 1 Ö58 000 mk palkkaseurantaselvityksen mu-
8009: kaisiin palkantarkistuksiin ja 1 000 000 mk tie-
8010: Bruttomenot 119 406 000 tohallintomenoina sekä vähennyksenä 800 000
8011: Maksullisen palvelutoiminnan erillis- mk kolmen henkilötyövuoden siirtona mo-
8012: menot 400 000 mentille 26.75.21.
8013: Muut toimintamenot 119 006 000
8014: Bruttotulot 700000
8015: Maksullisen toiminnan tulot 400000 2001 talousarvio 118 706 000
8016: - julkisoikeudelliset suoritteet 300 000 2000 talousarvio 113 383 000
8017: - muut suoritteet 100 000
8018: 2000 lisätalousarvio 2 571 000
8019: Muut tulot 300 000
8020: Nettomenot 118 706 000 1999 tilinpäätös 110 656 000
8021:
8022:
8023:
8024: 02. Ulkomaalaisvirasto
8025:
8026: Se l v i t y s o s a : Ulkomaalaisvirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahan tuloon,
8027: maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä kansalaisuuteen liittyviä asioita. Ulkomaalaisvirasto pi-
8028: tää ulkomaalaisrekisteriä ja tuottaa viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille näiden tarvitse-
8029: maa tietoa.
8030: Ulkomaalaisvirasto toteuttaa Suomen virallista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa, jonka
8031: keskeisenä periaatteena on hallitun maahanmuuton edistäminen. Tämä tarkoittaa toisaalta avoi-
8032: muuden, kansainvälisyyden, ihmis- ja perusoikeuksien, hyvän hallinnon ja oikeusturvan periaat-
8033: teiden korostamista sekä toisaalta maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estämistä.
8034: Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ulkomaalaisviraston asiakaspalvelun tavoitteena on
8035: sujuva päätöksenteko, aktiivinen tiedottaminen ja selkeä neuvonta.
8036: Sisäasiainministeriö on asettanut ulkomaalaisvirastolle seuraavat tulostavoitteet
8037: Päätöksenteko on oikeusvarmaa ja nopeaa. Päätösten määrä ylittää vireille tulleiden asioiden
8038: määrän ja käsittelemättömien asioiden määrä on saatu hallintaan. Vireille tulleiden hakemusten
8039: läpivientiaikoja hakemuksesta päätökseen nopeutetaan heikentämättä oikeusturvaa käyttämällä
8040: sekä henkilö- että teknisiä resursseja joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laa-
8041: dullisesti mitattavia, oikeita ja mahdollisimman yksinkertaisia. Päätösten perusteluissa käytettävä
8042: maatiedon määrä ja laatu on riittävää ja oikeaa. Ulkomaalaisrekisteriin talletetut tiedot ovat oi-
8043: keita, eheitä ja luotettavia.
8044: Ulkomaalaisvirasto suorittaa turvapaikkakuulustelut osana turvapaikkaa koskevaa päätöksen-
8045: tekoa.
8046: 116 26.02
8047:
8048:
8049:
8050: Panostietoja 1996 1997 1998 1999 2000 2001
8051: talousarvio esitys
8052:
8053: Nettomenot (1 000 mk) 23 997 25 871 27 765 30 078 33 000 39 745
8054: Tulot (1 000 mk) 2 246 2 861 8 269 10 858 6000 8 000
8055: Bruttomenot ( 1 000 mk) 26243 28 732 36 034 40936 39 000 47 745
8056: Henkilötyövuodet 91 104 120 130 138 158
8057:
8058: Hakemusasiat
8059:
8060: Kysyntä
8061: Maahanmuutto
8062: -oleskelu- ja työ luvat, lausunnot
8063: lupa-asioissa, maastapoistaminen 13 410 15 259 16 592 20 649 21 700 22 700
8064: Pakolaisuus
8065: - turvapaikka- ja pakolaisasiat,
8066: matkustusasiakirjat 3 438 4 481 4993 8 107 8 100 7000
8067: Kansalaisuus
8068: - hakemukset, ilmoitukset, selvi-
8069: tykset ja tiedustelut 4070 5 006 5 216 5 391 5 400 5 600
8070: Yhteensä 20 918 24746 26 801 34147 35 200 35 300
8071:
8072:
8073:
8074: Ratkaisut
8075: Maahanmuutto
8076: - oleskelu- ja työluvat, lausunnot
8077: lupa-asioissa, maastapoistaminen 12 442 14 157 15 220 16 729 23 000 26000
8078: Pakolaisuus
8079: -turvapaikka- ja pakolaisasiat,
8080: matkustusasiakirjat 3 826 3 615 4487 5 539 8 100 10000
8081: Kansalaisuus
8082: - hakemukset, ilmoitukset, selvi-
8083: tykset ja tiedustelut 2 418 2 829 6 580 7 431 5 400 5 600
8084: Yhteensä 18 686 20 601 26287 29 699 36 500 41 600
8085:
8086: Ratkaisut 1 htv 205 198 219 228 264 263
8087: Ratkaisut mk 1 nettomenot 1 284 1 256 1 056 1 013 904 956
8088:
8089: Henkilöresurssien käyttö %
8090: Maahanmuutto 22 20 18 18 23 23
8091: Pakolaisuus 22 20 18 18 26 31
8092: Kansalaisuus 14 17 28 26 16 13
8093: Tieto- ja tukipalvelut 42 43 36 38 35 34
8094:
8095:
8096: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ulkomaalaisviraston johtajan viran nimike
8097: Momentille myönnetään nettomäärärahaa muutetaan ylijohtajaksi 1.3.2001 lukien.
8098: 39 745 000 mk.
8099: 26.05 117
8100:
8101:
8102: Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
8103: oon lisäyksenä turvapaikkamenettelyn no-
8104: Menojen ja tulojen erittely: mk peuttamiseksi ja tehostamiseksi 6 000 000 mk
8105: sekä palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal-
8106: Bruttomenot 47 745 000 kantarkistuksiin 355 000 mk.
8107: Maksullisen toiminnan erillis-
8108: menot 11 900 000
8109: Muut toimintamenot 35 845 000 2001 talousarvio 39 745 000
8110: Bruttotulot 8 000 000 2000 talousarvio 33 000 000
8111: Maksullisen toiminnan tulot,
8112: 2000 lisätalousarvio 3 859 000
8113: julkisoikeudelliset tulot 7 800 000
8114: Muut tulot 200 000 1999 tilinpäätös 30 078 000
8115: Nettomenot 39 745 000
8116:
8117:
8118:
8119: 05. Lääninhallitukset
8120:
8121: Selvitysosa: Lääninhallitus on valtion aluehallinnon monialainen asiantuntijavirasto, jol-
8122: le valtion keskushallinto osoittaa tehtäviään. Sinne on koottu alueellisia asiantuntija-, turvalli-
8123: suus- ja hallintotehtäviä. Lääninhallitus luo osaltaan myös edellytyksiä alueen elinkeinojen kehit-
8124: tämiselle.
8125:
8126:
8127: Lääninhallitusten voimavarojen jakautumista voidaan
8128: kuvata seuraavasti: %
8129:
8130: Sosiaali- ja terveystoimi 18
8131: Eläinlääkintätoimi ja elintarvikkeiden valvonta 3
8132: Sivistystoimi 19
8133: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat 5
8134: Liikennehallinto 7
8135: Pelastushallinto 4
8136: Poliisitoimi 9
8137: Oikeushallinto 4
8138: Palvelut alaiselle hallinnolle ja muille viranomaisille 13
8139: Muu asiakaspalvelu 6
8140: Muu hallinto 12
8141:
8142:
8143: Poliisitoimen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituk-
8144: sen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä vi-
8145: rastopalvelut.
8146: Lääninhallituksia ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot ovat asettaneet lääninhalli-
8147: tuksille mm. seuraavat yhteiset tulostavoitteet vuodelle 2001:
8148: Eri toimialoille yhteiset tavoitteet
8149: Väestön tarvitsemien peruspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta läänin eri osissa ja eri väestö-
8150: ryhmien kesken valvotaan ja edistetään.
8151: Lääninhallitukset tehostavat alueellista ja paikallista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä pa-
8152: rantamalla eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Kuusivuotiaiden esiopetusta kehite-
8153: tään. Huumausaineiden saatavuutta ja käyttöä ehkäistään, niistä aiheutuvia riskejä vähennetään
8154: 118 26.05
8155:
8156: ja hoitoa edistetään. Koko väestöön kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä suunna-
8157: taan riskiryhmille, syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille. Eri toimijoiden välistä yhteis-
8158: työtä lisätään mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja nuorten rikolliselle uralle ajautumisen
8159: ehkäisemiseksi. Yhteistyöllä tuetaan myös ikääntyvän väestön ja toimintarajoitteisten henkilöi-
8160: den mahdollisuuksia itsenäiseen elämään.
8161: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat
8162: Selvitetään alueellisilla markkinoilla ilmeneviä kilpailunrajoituksia keskittyen erityisesti julki-
8163: seen tuotantotoimintaan sekä kaupan ja teollisuuden hinnoittelu- ja logistiikkajärjestelyihin.
8164: Euron käyttöönoton vaikutuksia hintoihin ja pakkauskokoihin seurataan yhdessä Kuluttajavi-
8165: raston kanssa. Edistetään alueellisesti kuluttajien valmiuksia euron käyttöönottoon. Euromääräis-
8166: ten hintamerkintöjen käytön laajuutta ja oikeellisuutta tarkastetaan.
8167: Valvotaan, että läänin alueella vain valmismatkaliikerekisteriin merkityt elinkeinonharjoittajat
8168: harjoittavat valmismatkaliiketoimintaa.
8169: Liikennehallinto
8170: Lääninhallitukset turvaavat julkisen liikenteen palvelut alueellaan taloudellisesti tehokkaalla
8171: tavalla. Lääninhallitukset pyrkivät sekä rahoituksen että kehittämistoimien avulla lisäämään
8172: joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja esteettömyyttä ja niitä kehitetään esteettömyyden alueelli-
8173: siksi asiantuntijoiksi. Lääninhallitukset tehostavat yhteistyötä kuntien kanssa ja edistävät henki-
8174: löliikenteen logistista osaamista liikenteenhoidon tehostamiseksi. Lisäksi lääninhallitukset toimi-
8175: vat kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi ja liikenneturval-
8176: lisuuden edistämiseksi.
8177: Läänin alueen kuntien liikenneturvallisuustyötä tuetaan ja aktivoidaan.
8178: Sivistystoimi
8179: Oppilaitosverkon ja ylläpitojärjestelmän kehittymistä, koulutuksen alueellista saavutettavuutta,
8180: tuloksellisuutta ja oppilaan oikeusturvan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Erityistä huomiota
8181: kiinnitetään ammattitaitoisen työvoiman tuottamiseen ja koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen.
8182: Ammatillisen koulutustarpeen alueellista ennakointia kehitetään yhteistyössä muiden viran-
8183: omaisten kanssa huomioon ottaen työelämän tarpeet sekä ikääntyvän väestön ja nuorten ikäluok-
8184: kien koulutuskysyntä. Valtakunnallisessa yhteishakujärjestelmässä kiinnitetään erityistä huo-
8185: miota neuvontapalveluihin.
8186: Opetustoimen henkilöstökoulutusta toteutetaan ottaen huomioon koululainsäädännön uudis-
8187: tuksen toteutumiseen liittyvät tarpeet.
8188: Kuntien kirjasto- ja tietopalveluiden saatavuutta, laatua ja taloudellisuutta seurataan ja arvioi-
8189: daan painoalueena henkilöresurssien määrä ja laatu.
8190: Lääninhallitus tekee yhteistyötä kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa koululaisten iltapäivätoi-
8191: minnan kehittämiseksi.
8192: Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen on liikuntatoimen painoalue. Nuorisotoimen kehittämises-
8193: sä on keskeistä alueellisen nuorten elinoloindikaattorijärjestelmän kehittäminen sekä nuorten
8194: työpajatuen siirtäminen lääneistä myönnettäväksi.
8195: Lääninhallitus toimii valtion aluehallintoviranomaisena EU:n rakennerahasto-ohjelmien toi-
8196: meenpanoon liittyvissä tehtävissä opetusministeriön hallinnonalalla. Alueellista yhteistyötä maa-
8197: kunnan liittojen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa kehitetään ja tiivistetään.
8198: Sosiaali- ja terveystoimi
8199: Lääninhallitukset tukevat kuntia hyvinvointipoliittisten ohjelmien laatimisessa ja toteuttami-
8200: sessa. Keskeisenä tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisesti tasapainoinen kehit-
8201: täminen. Kehittämisalueita ovat lasten ja nuorten terve kasvu ja kehitys, ikääntyvän väestön ter-
8202: veyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen saatavuus sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitä-
8203: minen ja edistäminen, laaja-alainen mielenterveystyö, sosiaali- ja terveydenhuollon
8204: 26.05 119
8205:
8206: kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja saatavuuden edistäminen, väestöryhmien välisten terveys-
8207: erojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen sekä syrjäytymiskehityksen katkaisu.
8208: Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvontaa ja lupahallintoa kehitetään osana
8209: yleistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä toteutetaan kansallisia alkoholi- ja huumeohjelmia lää-
8210: nin alueella. Tupakkalain uudistamisen tehokkaasta toimeenpanosta huolehditaan.
8211: Varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lainmukaisuus, saatavuus ja laatu. Sosi-
8212: aali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä ja asianmukaisuutta (mukaan lukien saumattomien palvelu-
8213: ketjujen toteutuminen) seurataan ja edistetään ottaen erityisesti huomioon yksityiset sosiaali- ja
8214: terveyspalvelut sekä vanhusten, lasten, vammaisten ja mielenterveysasiakkaiden palvelut. Erityi-
8215: sesti panostetaan, yhteistyössä läänin pelastustoimen kanssa, vanhusten laitoshuollon ja asumis-
8216: palvelujen toimivuuteen ja turvallisuuden kehittämiseen.
8217: Ympäristöterveydenhuollossa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että kunnat suorittavat
8218: vastuullaan olevaa valvontaa riittävästi ja tasapuolisesti.
8219: Eläinlääkintä
8220: Osallistutaan eläinten terveydenhuoltojärjestelmän alkuvaiheen toteuttamiseen. Huolehditaan
8221: tehokkaista vastustus- ja seurantatoimenpiteistä BSE-taudin ja muiden lakisääteisesti vastustetta-
8222: vien eläintautien osalta. Eläinten hyvinvointia koskevaa viranomaisvalvontaa tehostetaan. Eläin-
8223: ten lääkityksen valvontaa kohdeunetaan epäiltyihin ongelmatapauksiin.
8224: Elintarvikevalvonta
8225: Kuntien elintarvikevalvoonalle ja -tarkastuksille laaditaan laatujärjestelmä. Kuntien välinen
8226: yhteistyö elintarvikevalvonnassa yleistyy. Kala-alan laitosten ja kalakaupan hygienia sekä kala-
8227: tuotteiden määräystenmukaisuus varmistetaan.
8228: Pelastustoimi
8229: Lääninhallitukset ohjaavat ja valvovat, että kuntien tekemät palvelutasopäätökset ja niiden täy-
8230: täntöönpano vastaavat kunnan alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Lääninhallitukset kiinnittä-
8231: vät erityisesti huomiota tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, palokuntien
8232: toimintavalmiuteen sekä pelastustoiminnan johtajaa koskeviin järjestelyihin.
8233: Poliisitoimi
8234: Lääninhallitukset huolehtivat siitä, että lähipoliisitoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi po-
8235: liisin ja erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten, kouluviranomaisten sekä muiden toimijoi-
8236: den yhteistyötä tehostetaan ja se painottuu rikosten ja häiriöiden taustalla olevien syiden selvittä-
8237: miseen ja tapahtumien ennalta ehkäisemiseen. Erityisesti vaikutetaan huumeiden tarjontaan ja
8238: kysyntään.
8239: Oikeushallinto
8240: Lääninhallitukset vastaavat kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-
8241: osastojen toiminnan ohjauksesta. Vuonna 2001 painopistealue on ulosottopiirien henkilöstön ke-
8242: hittäminen, joka tapahtuu lääninkoulutusjärjestelmän sekä uudistettavan ulosoton koulutuksen
8243: avulla.
8244: Hallinto
8245: Tietohallinnon voimavarojen kokoamista lääninhallituksissa lisätään.
8246: Lääninhallitukset parantavat palveluosa laatua palautejärjestelmiään edelleen kehittäen ja ot-
8247: taen huomioon saamansa asiakaspalautteen. Palvelujen saatavuutta parannetaan sähköisiä palve-
8248: luja kehittämällä ja yhteispalvelua alaisessa hallinnossa edistämällä.
8249: 120 26.06
8250:
8251: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
8252: Momentille myönnetään nettomäärärahaa oon lisäyksenä 237 000 mk yhden henkilötyö-
8253: 265 247 000 mk. vuoden siirtona momentilta 25.10.23,
8254: Selvitysosa: 1 800 000 mk valmiustoiminnan menojen siir-
8255: tona momentilta 31.01.21 ja 3 192 000 mk
8256: Menojen ja tulojen erittely: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan-
8257: tarkistuksiin sekä vähennyksenä 560 000 mk
8258: Bruttomenot 295 397 000 yhden henkilötyövuoden siirtona momentille
8259: Maksullisen palvelutoiminnan erillis- 26.01.21 ja 172 000 mk yhden henkilötyövuo-
8260: menot 25 420 000 den siirtona momentille 32.10.22.
8261: Muut toimintamenot 269 977 000
8262: Bruttotulot 30 150 000
8263: Maksullisen toiminnan tulot 29 450 000 2001 talousarvio 265 247 000
8264: - rekisterihallinnon tulot 150 000 2000 talousarvio 256 766 000
8265: - muut suoritteet 29 300 000
8266: Muut tulot 700 000
8267: 2000 lisätalousarvio 6 585 000
8268: Nettomenot 265 247 000 1999 tilinpäätös 284 887 000
8269:
8270:
8271:
8272: 06. Rekisterihallinto
8273:
8274: Se l v i t y s osa : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 37 maistraattia, joiden toi-
8275: mialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osas-
8276: tonaja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät
8277: hoitaa lääninhallitus. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekiste-
8278: rin paikallisviranomaisen tehtäviä ja eräitä yleishallintotehtäviä sekä holhousviranomaisen tehtä-
8279: viä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii V äestörekisterikeskus.
8280:
8281: Sisäasiainministeriö on asettanut rekisterihallinnolle yleisesti ja Väestörekisteri-
8282: keskukselle erikseen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
8283: 1999 2000 2001
8284: toteutuma arvio tavoite
8285:
8286: Yhteinen tulostavoite
8287: Osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuin-
8288: paikan osoitetta (%) 97 98 98
8289: Väestörekisterikeskus
8290: Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse tai inter-
8291: netin välityksellä(%) 47 50 50
8292: Väestötietoja luovutetaan ja käytetään hyväksi
8293: yhteiskunnan tietohuollossa (milj. tietoyksikköä) 210 210 220
8294: Viranomaisten ilmoittamista henkilötietojen
8295: muutostapahtumista saadaan konekielisesti (%) 25 39 42
8296:
8297:
8298: Maistraatteja ohjaavat ministeriöt ovat asettaneet maistraateille seuraavat tulostavoitteet
8299: - Maistraatit suorittavat aktiivisesti tietojen laadun seurantaa tekemällä kohdennettuja tarkis-
8300: tuksia omalla alueellaan. Henkilötietojen osalta seurataan erityisesti osoitetietojen laatua ja kat-
8301: tavuutta. Kiinteistötietojen omistajatietojen laadun parannustoimenpiteitä tehdään aktiivisesti.
8302: 26.06 121
8303:
8304: Rakennustietojen osalta tehdään yhteistyötä kuntien kanssa osoite- ja koordinaattitietojen laadun
8305: parantamiseksi.
8306: - Taloyhtiöyhteistyötä kehitetään siten, että 25 % (noin 450 kpl) suurimmista taloyhtiöistä tai
8307: isännöintiä harjoittavista yrityksistä on väestökirjahallinnon asiakkaina.
8308: - Väestökirjanpitoon liittyvät, tietokoneella annettavat todistukset ja tavanomaiset julkisen
8309: notaarin todistukset annetaan asiakkaalle odottaessa tai ne lähetetään postitse päivän kuluessa.
8310: Rekisterihallinnon kaikkia palveluita on saatavilla myös maistraattien palveluyksiköissä. Jokai-
8311: sessa kihlakunnassa on saatavilla rekisterihallinnon peruspalveluita.
8312: - Asunto-osakeyhtiöitä koskevien kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaika on keskimäärin
8313: alle 0,5 kuukautta.
8314: - Maistraatit arvioivat holhoustoimen uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja
8315: toimintaa suunnataan tarvittaessa uudelleen tehtävän arvion perusteella.
8316: Väestötietojärjestelmän suoritteita ovat ylläpidon osalta henkilötietojen, rakennus- ja huoneis-
8317: totietojen ja kiinteistötietojen rekisteröinnit. Väestötietojärjestelmän tietopalvelut jakautuvat jul-
8318: kisoikeudelliseen ja liiketaloudelliseen tietopalveluun. Kaupparekisterin suoritteita ovat asunto-
8319: osakeyhtiöiden perus- ja muutosilmoitukset sekä tietopalvelu. Lisäksi maistraatit antavat neuvon-
8320: taa kaupparekisteriasioissa ja välittävät asiakkaiden muita kuin asunto-osakeyhtiöitä koskevia
8321: kaupparekisteri-ilmoituksia Patentti- ja rekisterihallitukselle. Yhdistysrekisterin suoritteita ovat
8322: ilmoitusten ja rekisteröintipäätösten välitys sekä tietopalvelu. Yleishallintotehtäviä ovat julkisen
8323: notaarin palvelut, kaupanvahvistajan palvelut, avioliiton esteiden tutkinta, vihkiminen, perukir-
8324: jojen osakasluettelon vahvistaminen, venerekisterin ylläpito- ja tietopalvelutehtävät sekä nimen-
8325: muutosasiat
8326: Holhousviranomaisina maistraattien tehtäviin kuuluvat edunvalvojien toiminnan valvonta, lu-
8327: pien myöntäminen edunvalvojalle päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin ja holhousasioi-
8328: den rekisterin ylläpito. Lisäksi holhousviranomainen voi eräissä tapauksissa määrätä henkilölle
8329: edunvalvojan. Edunvalvontapalvelun tuottajalle maksetaan korvaus sisäasiainministeriön vah-
8330: vistamien perusteiden mukaan.
8331: Sähköinen asiointi lisääntyy huomattavasti hallinnossa ja yksityissektorilla. Väestörekisteri-
8332: keskuksen valtion hallinnon tarpeisiin luoman varmennepalvelujärjestelmän kehittäminen jatkuu
8333: mm. siten, että palveluita voidaan tarjota myös kunnallishallintoon ja yksityiselle sektorille. Var-
8334: mennepalveluiden avulla tietoverkoissa asioivat osapuolet voidaan luotettavasti tunnistaa, asia-
8335: kirjat allekirjoittaa ja tarvittaessa salata.
8336:
8337: Rekisterihallinnon eräitä volyymitietoja (suoritteiden lukumäärä) voidaan kuvata
8338: seuraavilla tunnusluvuilla:
8339: 1999 2000 2001
8340: toteutuma arvio arvio/esitys
8341:
8342: Väestötietojärjestelmä
8343: Ylläpito
8344: -VRK 376 000 25 000 8 000
8345: - Maistraatit 1 355 000 1 753 000 l 625 000
8346: - Konekielisesti 481 000 587 000 666 000
8347:
8348: Tietopalvelu
8349: - VRK (tietoyksiköiden lkm) 210 000 000 210 000 000 220 000 000
8350: - Maistraatit 415 000 415 000 470000
8351: 122 26.06
8352:
8353: Kaupparekisteri
8354: - asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset 16 500 15 900 16100
8355: - muut ilmoitukset 22 600 18 600 16700
8356: - tietopalvelu (otteiden lkm) 64400 56 300 50 300
8357:
8358: Yhdistysrekisteri
8359: -ilmoitukset 6 800 6200 5 900
8360: - tietopalvelu (otteiden lkm) 7 300 6 800 6700
8361:
8362: Holhous (julk.oik.suoritteet)
8363: - holhousrekisteristä annetut otteet 600 7 600 7 800
8364: - lupapäätökset 270 7 300 7 500
8365: - tilintarkastukset 20 31 000 30900
8366: - edunvalvojan määrääminen 100 1700 1 800
8367: - hakemukset käräjäoikeudelle edun-
8368: valvonnan määräämiseksi 70 2900 3 000
8369:
8370: Yleishallinto (todistajapalvelut) 158 800 155 600 155 800
8371:
8372:
8373:
8374: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 mk):
8375: 1999 2000 2001
8376: toteutuma ennakoitu arvio
8377:
8378: TUOTOT
8379: Julkisoikeudelliset suoritteet 56240 60000 61000
8380: Liiketaloudelliset suoritteet 26 460 28 000 28000
8381: Tuotot yhteensä 82 700 88 000 89000
8382: KUSTANNUKSET
8383: J ulkisoikeudelliset suoritteet 75 037 82000 82000
8384: Liiketaloudelliset suoritteet 16 469 17 000 17 000
8385: Kustannukset yhteensä 91 506 99000 99000
8386: YLIJÄÄMÄ
8387: Julkisoikeudelliset suoritteet -18 797 -22 000 -21 000
8388: - % tuotoista -33,4 -36,7 -34,4
8389: Liiketaloudelliset suoritteet 9 991 11 000 11 000
8390: - % tuotoista 37,8 39,3 39,3
8391: Ylijäämä yhteensä -8 806 -11 000 -10 000
8392: - % tuotoista -10,6 -12,5 -11,2
8393:
8394:
8395:
8396:
8397: 21. Toimintamen~t (siirtomääräraha 2 v) Selvitysosa:
8398: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8399: 162 675 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk
8400:
8401: Bruttomenot 252 175 000
8402: Maksullisen toiminnan erillis-
8403: menot 78 000 000
8404: Muut toimintamenot 174175 000
8405: 26.07 123
8406:
8407: Bruttotulot 89 500000 lötyövuoden palkkausmenojen siirtona mo-
8408: Maksullisen toiminnan tulot 89 000000 mentilta 31.24.21 ja 1 987 000 mk palkkaseu-
8409: - julkisoikeudelliset suorit- rantaselvityksen mukaisiin palkantarkistuk-
8410: teet 61 000 000 siin.
8411: - muut suoritteet 28 000 000
8412: Muut tulot 500 000
8413: Nettomenot 162 675 000 2001 talousarvio 162 675 000
8414: 2000 talousarvio 157 838 000
8415: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 2000 lisätalousarvio 2 199 000
8416: nä huomioon 1 301 000 mk kahdeksan henki- 1999 tilinpäätös 135 760 000
8417:
8418:
8419:
8420: 07. Kihlakunnat
8421:
8422: Selvitysosa: Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto-ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishal-
8423: lintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot
8424: toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion
8425: paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan
8426: kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita.
8427: Sisäasiainministeriö on asettanut kihlakunnanvirastoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle
8428: 2001:
8429: Kihlakunnanviraston palveluja lisätään yhteispalvelupisteissä. Erityisesti selvitetään palvelu-
8430: toimistojen ja -pisteiden mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteinä tai niiden palveluiden siir-
8431: tämistä muiden viranomaisten yhteydessä toimiviin yhteispalvelupisteisiin.
8432: Verkkopalveluita lisätään kihlakunnanvirastoissa ja seudullisten tietoverkkojen syntymistä
8433: edistetään.
8434: Yhteisen henkilöstön avulla hoidettavia kihlakuntien hallinto- ja tukipalveluita yhtenäistetään
8435: ja laajennetaan.
8436: Kihlakunnanvirastojen toimitiloja koskeva läänikohtainen uudelleenarviointi tehdään toimiti-
8437: lastrategian mukaisesti ja strategian edellyttämät toimenpiteet käynnistetään käytettävissä olevi-
8438: en resurssien mukaisesti.
8439:
8440: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta- palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan-
8441: menot (siirtomääräraha 2 v) tarkistuksiin sekä 322 000 mk kahden viran
8442: Momentille myönnetään 234 418 000 mk. siirtona momentilta 31.24.21.
8443: Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston
8444: yhteisen henkilökunnan palkkauksiin sekä yh- 2001 talousarvio 234 418 000
8445: teisiin toimitila-, tietoliikenne- ja kehittämis- 2000 talousarvio 233 382 000
8446: sekä erinäisiin muihin menoihin. 2000 lisätalousarvio 425 000
8447: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1999 tilinpäätös 223 150 000
8448: sa on otettu lisäyksenä huomioon 235 000 mk
8449: 124 26.75
8450:
8451: 75. Poliisitoimi
8452:
8453: Selvitysosa:
8454: Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset
8455: Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä
8456: ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tietoon tulleiden ri-
8457: kosten määrä on ollut lievässä kasvussa. Rikollisuuden lajien väliset muutokset ovat vuositasolla
8458: huomattavia. Erityisesti huumausainerikollisuus on kasvanut viime vuosien aikana. Rikollisuu-
8459: den monimutkaistuminen ja ammattimaistuminen lisäävät poliisin työmäärää tehtävämäärien
8460: kasvun lisäksi. Liikennesuoritteiden määrä kasvaa tasaisesti.
8461:
8462: Poliisipalvelujen kysyntä ja saatavuus sekä toiminnan laajuus:
8463: 1999 2000 2001
8464: toteutunut arvio arviO
8465:
8466: Hälytystehtävät, lkm 864000 900 000 940000
8467: -joista kiireellisiä 56 923 57 000 57 500
8468: -joista vaarallisia 2 400 3 000 3000
8469: Rikoslakirikokset, lkm 509 606 520 000 530 000
8470: Poliisin selvittämät rikoslakirikokset, lkm 284 691 286 000 291 000
8471: Keskeiset lupapalvelut, lkm 882 978 900 000 900000
8472: Toimipaikat, lkm 256 250 250
8473: -joista avoinna joka arkipäivä 246 240 240
8474:
8475:
8476: Toimintalinjat ja tavoitteet
8477: Hälytyspalvelujen saatavuus turvataan koko maassa. Kansallinen huumeohjelma toteutetaan
8478: poliisin osalta ja huumerikollisuuden kasvu pysäytetään. Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma
8479: toteutetaan tavoitteena turvallisuuden tason pitäminen vuoden 1999 tasolla. Talousrikollisuuden
8480: ja harmaan talouden torjuntaa jatketaan vahvistetun ohjelman mukaisesti.
8481: Kansalaiset ja paikalliset toimijat otetaan entistä enemmän mukaan ennaltaehkäisevään turval-
8482: lisuustyöhön ja laaditaan tarpeelliset alueelliset turvallisuussuunnitelmat Rikoksen kohteeksi
8483: joutuneen auttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Palvelujen saatavuutta parannetaan mm.
8484: kehittämällä sähköistä asiointia.
8485: Poliisi osallistuu vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamiseen
8486: Tampereen huippukokouksessa sovittujen toimintalinjojen mukaisesti. Schengenin säännösten
8487: soveltaminen aloitetaan.
8488: Poliisin toimintaa kehitetään ulkoista ja sisäistä arviointia, mm. poliisitoiminnan arviointi ja
8489: toimintaedellytysten turvaaminen -hankkeen tuloksia, hyväksikäyttäen.
8490: Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan pyritään säilyttämään edelleen korkeana. Tavoit-
8491: teena on, ettei kansalaisten turvattomuuden tunne lisäänny.
8492: Selvitetään liikkuvan poliisin asema koko poliisiorganisaatiossa vuoden 2002 talousarvioesi-
8493: tyksen valmisteluun mennessä.
8494: 26.75 125
8495:
8496:
8497:
8498: Sisäasiainministeriö on asettanut poliisille seuraavat tavoitteet:
8499: 1999 2000 2001
8500: toteutunut tavoite tavoite
8501:
8502: Toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytystehtävissä, keski-
8503: määrin min. 13,4 13 13
8504: Rikosten selvitystaso, %
8505: - törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 81,6 80 80
8506: Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa, % ilmoitetuista
8507: rikosvahingoista 23 10 15
8508: Vakavat tieliikenneonnettomuudet 6 988 6600 6 600
8509:
8510: Toimintamenomomentilta palkattu henkilöstö, htv
8511: Poliisimiehet 7960 7 978 8 155
8512: Muu henkilöstö 2 543 2 593 2 601
8513: Yhteensä 10 503 10 571 10 756
8514:
8515: Poliisitoimen kustannukset, taloudellisuus ja rahoitus
8516: Kustannukset, milj. mk
8517: -yleinen järjestys ja turvallisuus, hälytystehtävät 1 292 1 330 1 340
8518: - liikenneturvallisuus 256 280 295
8519: - rikostorjunta 1 201 1 250 1 275
8520: - lupapalvelut 268 275 280
8521: Yhteensä 3 017 3 135 3 190
8522:
8523: Taloudellisuus
8524: -kustannukset mk/asukas 1999 tasossa 583 588 590
8525: -menojen hintaindeksi (1995=100) 108,9 112,2 113,3
8526:
8527: Rahoitus momentilta 26.75.21, milj. mk
8528: - Edelliseltä vuodelta siirtyvä rahoitus 113 90 28
8529: - Talousarviovuoden rahoitus 2 771 2 862 2953
8530: - Nettobudjettitulot 39 22 22
8531: -Yhteensä 2923 2974 3 003
8532: -./.Menot 2 833 2 946 2 973
8533: -Siirtyy seuraavaan vuoteen 90 28 30
8534:
8535:
8536: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 22 000 000
8537: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Maksullisen toiminnan tulot ul-
8538: 2 953 107 000 mk. kopuolisilta (muut kuin lupapal-
8539: Selvitysosa: velujen suoritteet) 7 000 000
8540: Muut tulot 15 000 000
8541: Menojen ja tulojen erittely: mk Nettomenot 2 953 107 000
8542:
8543: Bruttomenot 2 975 107 000 Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
8544: Maksullisen toiminnan erillis- otettu huomioon 800 000 mk kahden viran
8545: menot 7 000 000 siirrosta poliisin tietohallintokeskukseen ja yh-
8546: Muut toimintamenot 2 968 107 000 den viran siirrosta asehallintokeskukseen mo-
8547: 126 26.80
8548:
8549: mentilta 26.01.21, 828 000 mk viiden henkilö- Sisäasiainministeriö oikeutetaan tekemään
8550: työvuoden siirtona momentilta 31.24.21, viranomaisradioverkon toteuttamiseen liitty-
8551: 27 904 000 mk palkkaseurantaselvityksen mu- viä sopimuksia vuonna 2001 siten, että valtuu-
8552: kaisiin palkantarkistuksiin sekä 48 000 000 den käytöstä aiheutuvat menot mukaan lukien
8553: mk toiminnan tason turvaamiseksi. rakentamisen aikaiset verkon käyttömenot saa-
8554: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä vat olla vuonna 2002 enintään 233 000 000
8555: otettu huomioon 1 825 000 mk kahdeksan vi- mk.
8556: ran siirtona momentille 26.01.21 sekä Se l v i t y s osa : Viranomaisradioverkko
8557: 6 700 000 mk siirtona momentille 26.80.21 on turvallisuusviranomaisten sisäiseen käyt-
8558: valtion hälytyskeskusten perustamisesta aiheu- töön tarkoitettu radioverkko, jota voidaan jous-
8559: tuvina tietojärjestelmäkustannuksina. tavasti käyttää myös viranomaisten keskinäi-
8560: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- senä yhteistoimintaverkkona. Verkko korvaa
8561: oon 7 650 000 mk talousrikollisuuden torjun- viranomaisten erillisverkot, jotka jouduttaisiin
8562: taohjelman 1999-2001 toteuttamista varten. kiireellisesti uusimaan niiden teknisen ja toi-
8563: minnallisen ikääntymisen takia. Määrärahasta
8564: 2001 talousarvio 2953107000 191 000 000 mk on varattu verkon rakentami-
8565: 2000 talousarvio 2 815 050 000 seen Itä-Uudenmaan, Uudenmaan, Päijät-Hä-
8566: 2000 lisätalousarvio 46 984000 meen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakun-
8567: 1999 tilinpäätös 2 771 185 000 nan ja Varsinais-Suomen maakuntiin sekä
8568: 72 000 000 mk vuoden 2001 rakentamisen ai-
8569: 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen ja kaisiin verkon käyttömenoihin.
8570: Kiinteän perusverkon veroton kustannusar-
8571: käyttö (siirtomääräraha 3 v)
8572: vio on 800 milj. mk.
8573: Momentille myönnetään 263 000 000 mk.
8574: Määrärahaa saa käyttää viranomaisradiover-
8575: kon rakentamiseen ja rakentamisen aikaisten 2001 talousarvio 263 000 000
8576: käyttömenojen maksamiseen. Määrärahaa saa 2000 talousarvio 320 000 000
8577: käyttää enintään viiden henkilötyövuoden 1999 tilinpäätös 66 000 000
8578: palkkaamiseen projektitehtäviä varten.
8579:
8580:
8581: 80. Pelastustoimi
8582:
8583: Se l v i t y s o s a : Pelastustoimi lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta ehkäisemällä
8584: onnettomuuksia, pelastamaila ja suojaamaHa vaaroilta. Se muodostaa yhtenäisen järjestelmän,
8585: joka antaa turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa.
8586: Valtiolle kuuluu pelastustoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Valtio vastaa pelastusalan
8587: ammattikoulutuksesta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. Valtio
8588: huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys. Valtio yl-
8589: läpitää valtakunnallista säteilyvalvontaverkkoa ja huolehtii valtakunnallisista ja alueellisista hä-
8590: lytys- ja viestijärjestelmistä.
8591: Kunnan on pidettävä huolta pelastustoimesta alueellaan. Kunta huolehtii paikallisista väestön-
8592: suojelutoimenpiteistä sekä niihin kuuluvasta koulutuksesta ja tiedottamisesta.
8593: Hätäkeskustoiminta järjestetään hätäkeskuslaissa (157/2000) säädetyn mukaisesti: Toiminnan
8594: ylläpitovastuu siirtyy kunnilta ja poliisilta valtion hätäkeskuslaitokselle, joka perustetaan vuonna
8595: 2001. Laitokseen kuuluu hätäkeskusyksikkö ja 13 valtion hätäkeskusta, joista ensimmäiset neljä
8596: 26.80 127
8597:
8598: perustetaan 1.4.2001 ja loput vuoteen 2006 mennessä. Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön
8599: alainen ja sitä johdetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
8600: Pelastusalan ammattikoulutuksesta huolehtii Pelastusopisto, jolle sisäasiainministeriö on aset-
8601: tanut seuraavat tulostavoitteet
8602:
8603: Pelastusopiston määrälliset tavoitteet:
8604: 1997 1998 1999 1999 2000 2001
8605: toteutunut toteutunut tavoite toteutunut tavoite tavoite
8606:
8607: Tutkinnot 182 202 157 156 210 174
8608: Koulutettavapäivät, joista 72 012 66 583 70965 72848 71 250 70965
8609: - ammattikursseja 52 132 48 186 51 965 50293 52 250 51 965
8610: - lyhytkursseja 19 880 18 397 19 000 22 555 19 000 19 000
8611: Koulutettavapäivän hinta (mk) 693 695 717 745 716 713
8612:
8613: - Pelastustoimen ammattikoulutusta järjestetään koulutustarvetta vastaavasti niin, että alalle
8614: saadaan hyvän peruskoulutuksen omaavia henkilöitä ja heille voidaan antaa ammattitaidon yllä-
8615: pitämiseksi tarvittava täydennyskoulutus. Koulutuksen laatuun ja laadun kehittämiseen kiinnite-
8616: tään erityistä huomiota.
8617: Sisäasiainministeriö on asettanut hätäkeskuslaitokselle ja hätäkeskustoiminnalle seuraavat tu-
8618: lostavoitteet
8619: -Käynnistetään hätäkeskuslaitoksen toiminta niin, että hätäkeskukset voidaan perustaa suun-
8620: nitellun aikataulun mukaisesti.
8621: -Turvataan hätäkeskustoiminnan laadukkuus siirryttäessä kokeiluhätäkeskuksista uuteen jär-
8622: jestelmään.
8623:
8624: Hätäpuheluun vastaamista ja hälyttämistä koskevat tavoitteet:
8625: 1998 1999 1999 2000 2001
8626: toteutunut tavoite toteutunut tavoite tavoite
8627:
8628: 90 %:ssahätäpuheluista vastausaika 6 (keskim. 10 (keskim. 10 (keskim.
8629: on alle (sek.) vastausaika) vastausaika) 7 vastausaika) 10
8630: 90 %:ssa tehtäväksiantaa edellyttä-
8631: vistä hätäilmoituksista aika ilmoi- 60 (keski- 60 (keski-
8632: tuksesta tehtäväksiantoon, enintään määräinen määräinen
8633: (sek.) 1) aika) aika) 60 60
8634: Hälytystoiminnasta aiheutuvat kus-
8635: taunukset, mk/asukas/vuosi 46 43 47 43 50
8636: 1) tavoitetta muutettu talousarviovuodesta eteenpäin niin, että se koskee 90 % kaikista tehtäväksiantaa edel-
8637: lyttävistä hätäilmoituksista
8638:
8639:
8640: Muulle pelastustoimene sisäasiainministeriö on asettanut seuraavat tulostavoitteet
8641: -Jokaisessa asunnossa on palovaroitin.
8642: -Säteilyturvakeskus ylläpitää automaattiasemien verkkoa siten, että 250 aseman tiedot ovat
8643: päivittäin saatavilla tietokannassa.
8644: - Saatetaan pelastustoimen laitteistojen asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta lain
8645: mukaiseen laajuuteen.
8646: 128 26.80
8647:
8648: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirto- Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen-
8649: määräraha 2 v) nyksenä huomioon 1 757 000 mk siirtona mo-
8650: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mentille 29.20.30 pelastusalan päällystön am-
8651: 122 934 000 mk. mattikorkeakoulututkintoon johtavan koulu-
8652: Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulu- tuksen järjestämisestä yhteistyössä Pohjois-
8653: tustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden Savon ammattikorkeakoulun kanssa.
8654: hintojen alentamiseen enintään 2 450 000 mk.
8655: Hätäkeskuslaitokseen perustetaan johtajan 2001 talousarvio 122 934 000
8656: virka (A29). 2000 talousarvio 92 927 000
8657: Selvitysosa: 2000 lisätalousarvio 3 680 000
8658: 1999 tilinpäätös 91 460 000
8659: Menojen ja tulojen erittely: mk
8660:
8661: Bruttomenot 130 376 000
8662: 22. Erityismenot (arviomääräraha)
8663: Pelastusopiston hintatuetuo koulu- Momentille myönnetään 7 200 000 mk.
8664: tuksen menot 4 450 000 Määrärahaa saa käyttää pelastustoimilain
8665: Muut toimintamenot 125 926 000 (56111999) 75 §:n nojalla suoritettavien korva-
8666: - Pelastusopiston koulutuksen usten maksamiseen, sekä kulutusmenoihin,
8667: menot 45 744000 jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä pelas-
8668: - Hätäkeskustoiminnan toiminta- tuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja joh-
8669: menot 64766000 tamisjärjestelmän välittömien kustannusten
8670: - Muut pelastustoimen toiminta- korvaamisesta ilmailulaitokselle, metsäpalojen
8671: menot 15 416 000 tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätä-
8672: Bruttotulot 7 442000
8673: Hintatuetuo koulutustoiminnan
8674: avun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä
8675: tulot 2 000 000 siihen varautumisesta. Määrärahaa voidaan
8676: Pelastusopiston koulutuksen tulot 4 592 000 käyttää myös pelastustoimilain 86 §:n 2 mo-
8677: Hätäkeskustoiminnan tulot 850 000 mentin mukaisten erityisten tutkimusten aihe-
8678: Nettomenot 122 934000 uttamien menojen suorittamiseen.
8679: Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen
8680: avun antamiseen EU:n kriisinhallintajärjestel-
8681: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- mien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivan
8682: oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- katastrofien arviointi- ja koordinointiryhmän
8683: nan tuloina 2 850 000 markan tulot sekä muina (UNDAC), YK:nympäristöohjelman (UNEP)
8684: tuloina 4 592 000 markan tulot, jossa on huo- asiantuntijoiden, NATO:n Euro-Atlanttisen
8685: mioitu 3 382 000 mk Pohjois-Savon ammatti- kumppanuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoi-
8686: korkeakoulun maksamia korvauksia Pelastus- den, Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen
8687: opiston antamasta ammattikorkeakouluope- komennuskunnan (FRF) kahden- tai monenvä-
8688: tuksesta. Lisäksi hätäkeskustoiminnan lisistä komennuksista johtuviin palkkaus- ja
8689: toimintamenojen mitoituksessa on huomioitu toimintakustannuksiin sekä kuntien pelastus-
8690: lisäyksenä 1 000 000 mk siirtona momentilta tehtävistä lähialueilla aiheutuviin toimintakus-
8691: 26.80.31 ja 20 700 000 mk siirtona momentilta tannuksiin.
8692: 26.97.31 sekä 6 700 000 mk siirtona momen-
8693: tilta 26.75.21. Määrärahan mitoituksessa on
8694: otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000 mk pe- 2001 talousarvio 7 200 000
8695: lastustoimen viranomaisradioverkon käyttöön- 2000 talousarvio 7 200 000
8696: oton vuoksi ja 467 000 mk palkkaseurantasel- 1999 tilinpäätös 11 081 188
8697: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
8698: 26.90 129
8699:
8700: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) Kunnallisten hätäkeskusten perustaruiskus-
8701: Momentille myönnetään 25 100 000 n;..-:. tannuksiin suoritettavan määrärahan mitoituk-
8702: Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pe- sessa on otettu vähennyksenä huomioon
8703: lastustoimen kustannuksiin suoritettavista val- 1 000 000 mk siirtona momentille 26.80.21 hä-
8704: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain täkeskustoimintaan. Kalustohankintoihin tar-
8705: (56011975) mukaisten valtionosuuksien mak- koitetun määrärahan mitoituksessa on otettu
8706: samiseen, sekä pelastustoimilain (56111999) huomioon kunnille viranomaisradioverkon
8707: 74 §:n mukaisten avustusten maksamiseen vaatimien päätelaiHeiden hankintaan myönnet-
8708: kunnille. tävä valtionosuus 5 000 000 mk. Kalustomää-
8709: Selvitysosa: rärahalla arvioidaan tuettavan 38 paloauton
8710: hankintaa.
8711: Määräraha on tarkoitus
8712: käyttää seuraavasti: mk
8713: 2001 talousarvio 25 100 000
8714: Valtionosuus kunnallisten hätä- 2000 talousarvio 26 100 000
8715: keskusten perustamiskustannuk- 2000 lisätalousarvio -3 000 000
8716: siin 1 000 000 1999 tilinpäätös 29 100 000
8717: Valtionosuus pelastustoimen
8718: kalustohankintoihin 22 000 000
8719: Pelastustoimilain 74 §:n mukaiset
8720: avustukset 2 100 000
8721: Yhteensä 25 100 000
8722:
8723:
8724:
8725: 90. Rajavartiolaitos
8726:
8727: Selvitysosa: Rajavartiolaitos kuuluu Suomen sisäiseen turvallisuusjärjestelmään ja on sa-
8728: malla myös ulkoisen turvallisuusjärjestelmän osa.
8729: Rajavartiolaitos huolehtii Suomen rajojen rajavalvonnasta ja henkilöiden rajatarkastuksista
8730: sekä niiden yhteydessä hoidettavista muista valvontatehtävistä. Rajavartiolaitos johtaa meripe-
8731: lastuspalvelua ja osallistuu pelastustoimintaan. Rajavartiolaitos osallistuu valtakunnan puolusta-
8732: miseen, antaa sotilaskoulutusta ja kehittää osaltaan puolustusvalmiutta. Rajavartiolaitos suorittaa
8733: tullilaitoksen ohella tullivalvontaa sekä poliisin pyynnöstä eräitä poliisin tehtäviä.
8734: Rajavartiolaitoksen voimavarojen käytön painopisteet ovat Kaakkois-Suomessa ja pääkaupun-
8735: kiseudulla. Rajavalvonta ja rajavartiolaitoksen voimavarat on sopeutettu Schengenin säännöstön
8736: edellyttämälle tasolle. Rajavalvonnan painopiste on Suomen ja Venäjän välisellä rajalla, joka on
8737: samalla Euroopan unionin ulkoraja. Schengen-järjestelmän täysimääräinen soveltaminen aloite-
8738: taan. Rajatarkastukset Schengen-valtioiden välisiltä sisärajoilta lakkautetaan, mutta valmius nii-
8739: den palauttamiseen ylläpidetään. Meripelastus-ja vesiliikennelainsäädännössä tapahtuvien muu-
8740: tosten edellyttämät toimenpiteet pannaan rajavartiolaitoksen osalta täytäntöön.
8741:
8742: Panostietoja 1) 1996 1997 1998 1999 2000 2001
8743:
8744: Toimintamenot (milj. mk) 875 857 873 897 904 904
8745: Henkilötyövuodet (htv) 3 231 3 190 3 130 3 108 3 080 3 050
8746: 1) Vuosien 1996-1999 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 2000---2001 tiedot ennusteita. Toimintamenot
8747: ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio-
8748: 1aitos, 1995 = 100)
8749: 130 26.90
8750:
8751: Sisäasiainministeriö on hyväksynyt rajavartiolaitokselle seuraavat tulostavoitteet
8752: Rajavalvonta
8753: Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeimmillä alu-
8754: eilla välittömästi. Rajatapahtumat tutkitaan ja selvitetään nopeasti. Vaikuttavuus ylläpidetään vä-
8755: hintään vuoden 1999 tasolla. Tuottavuuden ja taloudellisuuden paranemista ylläpidetään.
8756:
8757: Perustietoja 1) 1996 1997 1998 1999 2000 2001
8758:
8759: Valvonnan kattavuus (%) 65 69 74 82 83 84
8760: Partiointi (tuntia) 630 000 553 000 523 000 507 000 480 000 470 000
8761: Kiinteä valvonta (tuntia) 529 000 575 000 617 000 692 000 720 000 740 000
8762: Havaittu rajatapahtuma2) 117 85 89 75 80 80
8763: Syyllisyys selvitetty (%) 99 99 100 99 99 99
8764: Tutkinta-aika alle 5 vrk (%) 98 99 100 100 100 100
8765: Veneliikennetarkastus (kpl) 13 900 20 300 11 100 8 100 10 000 10000
8766: Henkilöllisyyden selvittäminen
8767: (kpl) 30 500 34500 14100 17 100 20000 20000
8768: Toimintamenot (milj. mk) 609 576 555 554 560 565
8769: Henkilötyövuodet (htv) 2 250 2143 1 989 1 919 1907 1900
8770: 1)
8771: Vuosien 1996-1999 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 2000-2001 tiedot ennusteita. Toimintamenot
8772: ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio-
8773: laitos, 1995 = 100)
8774: 2)
8775: Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma
8776:
8777:
8778: Rajatarkastukset
8779: Euroopan unionin ulkorajan rajanylityspaikoilla suoritetaan rajatarkastukset kaikille matkusta-
8780: jille. Unionin sisärajalla sekä Suomen ja Norjan välisen rajan rajanylityspaikoilla ylläpidetään
8781: jatkuva valvonta ja tarkastukset toteutetaan pistokokein ottaen huomioon Suomea koskevat kan-
8782: sainväliset sopimukset. Sovellettaessa täysimääräisesti Schengenin säännöstöä sisärajatarkastuk-
8783: set lakkautetaan, mutta valmius niiden palauttamiseen ylläpidetään. Matkustajien keskimääräiset
8784: odotusajat rajanylityspaikoilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta maarajoilla ja lentoase-
8785: milla enintään 15 minuuttia ja merirajoilla enintään 1 tunti.
8786:
8787:
8788: Perustietoja l) 1996 1997 1998 1999 2000 2001
8789:
8790: Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.) 8,9 9,5 10,9 12,8 14,0 14,5
8791: Rajatarkastukset sisärajalla (milj.) 0,4 0,3 1,4 3,7 4,3 0,7
8792: Tarkastusprosentti ulkorajalla 98 99 94 94 96 96
8793: Tarkastusprosentti sisärajalla 4 3 11 26 16 5
8794: Ulkomaalaislain rikkomukset
8795: (kpl) 2) 2 130 2 130 2020 3 040 3 000 3 000
8796: Rikoslain rikkomukset (kp1) 2) 480 530 680 650 600 600
8797: Tieliikennelain rikkomukset (kpl) 2) 940 3 390 4 310 3 960 4000 4000
8798: Poliisin kuuluttamat (kpl) 2) 1170 680 960 910 900 900
8799: Matkustajan odotusaika maa/lento
8800: (min) 3 3 4 4 4 4
8801: 26.90 131
8802:
8803: Matkustajan odotusaika meri (min) 15 21 21 22 22
8804: Toimintamenot (milj. mk) 209 227 266 291 290 285
8805: Henkilötyövuodet (htv) 773 845 955 1 008 990 970
8806: l) Vuosien 1996---1999 tiedot ovat toteutumiaja vuosien 2000-2001 tiedot ennusteita. Toimintamenot
8807: ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio-
8808: laitos, 1995 =JOO)
8809: 2l Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikkomukset ja rikokset
8810:
8811: Meri- ja muu pelastustoiminta
8812: Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa meripelastuspalvelun johtamis- ja viestitysvalmiutta
8813: sekä osallistutaan meripelastustehtäviin. Muussa pelastustoiminnassa pidetään yllä valmiutta
8814: osoittaa tarvittavaa apua rajavartiolaitoksen valvonta-alueella. Meripelastuslainsäädännön muu-
8815: toksissa aiheutuvista mahdollisista lisävelvoitteista huolehditaan. Vaikuttavuus ylläpidetään vä-
8816: hintään vuoden 1999 tasolla.
8817:
8818: Perustietoja l) 1996 1997 1998 1999 2000 2001
8819:
8820: Pelastussuoritteet (kpl) 1 530 1 690 1 670 1 650 1 700 1 700
8821: Harjoitus- ym. suoritteet (kpl) 390 350 490 620 600 600
8822: RVL:n yksiköiden toiminta-aika (t) 2 552 2 703 2 745 2 461 2 500 2500
8823: Hätätilanteissa apu perillä <60 min
8824: (%) 97 98 98 98 98 98
8825: Estetyt merionnettomuudet (kpl) 5 19 17 9 12 12
8826: Pelastettu avuntarpeesta (hlöä) 1 950 2 655 3 330 3 300 3 000 3 000
8827: Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) 89 59 147 157 150 150
8828: Toimintamenot (milj. mk) 9 14 13 11 12 12
8829: Henkilötyövuodet (htv) 34 53 46 39 40 40
8830: 1)
8831: Vuosien 1996---1999 tiedot ovat toteutumiaja vuosien 2000-2001 tiedot ennusteita. Toimintamenot
8832: ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio-
8833: laitos, 1995 =JOO)
8834:
8835:
8836: Sotilaallinen maanpuolustus
8837: Asevelvolliset ja vapaaehtoiset koulutetaan niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen
8838: maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. Vaikuttavuus
8839: ja taloudellisuus ylläpidetään vähintään vuoden 1999 tasolla. Tuottavuuden paranemista ylläpi-
8840: detään.
8841:
8842: Perustietoja 1l 1996 1997 1998 1999 2000 2001
8843:
8844: Koulutusvuorokaudet (vrk) 139 800 127 800 130 600 134600 138 000 138 500
8845: Koulutettavuus (%) 94 93 94 91 94 95
8846: Sijoitettavuus (%) 97 95 96 97 97 97
8847: Toimintamenot (milj. mk) 47 40 39 41 42 42
8848: Henkilötyövuodet (htv) 173 149 140 142 143 140
8849: 1)
8850: Vuosien 1996---1999 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 2000-2001 tiedot ennusteita. Toimintamenot
8851: ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI: llä (poliisi ja raja vartio-
8852: laitos, 1995 = 100)
8853: 132 26.97
8854:
8855: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää vuoden 2000 talous-
8856: Momentille myönnetään nettomäärärahaa arviossa myönnetystä kahden vartiolaivan ti-
8857: 981 986 000 mk. lausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksa-
8858: Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomi- miseen sekä tarvittaessa indeksien ja valuutta-
8859: oon EU:lta saatavat tulot. kurssien muutoksista aiheutuviin
8860: Määrärahaa saa käyttää myös koneiden, lait- hankintasopimuksen mukaisiin menoihin.
8861: teiden ja kaluston hankintamenojen maksami-
8862: seen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteis- 2001 talousarvio 25 500 000
8863: töjen perusparannuksesta ja uudisrakentami- 2000 talousarvio 44000 000
8864: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen 1999 tilinpäätös 8 500 000
8865: silloin, kun hankkeen hankintameno tai kus-
8866: tannusarvio on alle 5 000 000 mk.
8867: Määrärahaa saa käyttää enintään 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)
8868: 5 500 000 mk palvelussuhdeasuntojen liiketa- Momentille myönnetään 7 500 000 mk.
8869: loudellisin perustein määräytyvien vuokrien Määrärahaa saa käyttää enintään
8870: alentamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 6 000 000 mk Onttolan kasarmin perusparan-
8871: EU:n rahoittamiin hankkeisiin. nukseen.
8872: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Määrärahaa saa käyttää enintään
8873: sa on otettu lisäyksenä huomioon 10 936 000 1 500 000 mk Raja- ja merivartiokoulun Imat-
8874: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- ran toimipisteen perusparannukseen. Hank-
8875: kantarkistuksiin ja eläkelain muutoksen vuoksi keen kustannusarvio on 19 000 000 mk.
8876: 1 500 000 mk sekä vähennyksenä 650 000 mk Se l v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus
8877: yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen loppuunsaattaa vuoden 2000 talousarviossa
8878: siirtona momentille 24.99.23. myönnetyn valtuuden nojalla aloitettu Ontto-
8879: Jan kasarmin perusparannus. Määrärahalla on
8880: 2001 talousarvio 981 986 000 tarkoitus aloittaa Raja- ja merivartiokoulun
8881: 2000 talousarvio 948 100 000 toimipisteen perusparannus, josta arvioidaan
8882: 15 225 000 menoja aiheutuvan 7 500 000 mk vuonna
8883: 2000 lisätalousarvio
8884: 2002, 7 500 000 mk vuonna 2003 ja
8885: 1999 tilinpäätös 950 000 000
8886: 2 500 000 mk vuonna 2004.
8887:
8888: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirto- 2001 talousarvio 7 500 000
8889: määräraha 3 v) 2000 talousarvio 7 500 000
8890: Momentille myönnetään 25 500 000 mk.
8891:
8892:
8893: 97. Avustukset kunnille
8894:
8895: Se l v i t y s osa : Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdolli-
8896: suudet pitää yllä riittävän tasoiset kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteelia
8897: siten, että kuntien tulopohja on kokonaisuudessaan riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoit-
8898: teisiin. Tämä tavoite koskee valtionosuusjärjestelmän kokonaisuutta.
8899: Valtionosuusjärjestelmä muodostuu yleisestä valtionosuudesta, tehtäväkohtaisista opetus- ja
8900: kulttuuritoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista sekä kuntien verotuloihin pe-
8901: rustuvasta valtionosuuksien tasausmenettelystä. Valtionosuusjärjestelmää täydentävät harkin-
8902: nanvaraiset rahoitusavustukset kunnille, jotka ovat tilapäisten tai poikkeuksellisten vaikeuksien
8903: vuoksi taloudellisen tuen tarpeessa. Rahoitusavustuksilla varaudutaan tilanteisiin, joissa yksittäi-
8904: 26.97 133
8905:
8906: sen kunnan taloudelliset vaikeudet vaarantavat riittävien kunnallisten palvelusten tuottamisen ja
8907: järjestämisen.
8908: Valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvista valtionosuuksista yleinen valtionosuus ja harkin-
8909: nanvarainen rahoitusavustus on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Tehtäväkohtai-
8910: set käyttötalouden valtionosuudet ja investointien valtionosuudet on budjetoitu opetusministeri-
8911: ön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille.
8912: Valtionosuusjärjestelmässä kuntien taloudellisia edellytyksiä selviytyä tehtävistään tasataan
8913: kuntien verotulojen perusteella. Tasauksella lisätään valtionosuuksia, mikäli kunnan laskennalli-
8914: nen verotulo asukasta kohti alittaa tasausrajan, joka on 90 % koko maan vastaavasta verotulosta.
8915: Valtionosuuksia vähennetään kunnan verotulon ylittäessä tasausrajan. Tasaukset muuttuvat vuo-
8916: sittain laskelmien perusteena olevien verotustietojen muuttuessa. Kuntien valtionosuuslain
8917: ( 11471 1996) mukainen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kohdeunetaan hallinnon-
8918: aloille niiden valtionosuuksien suhteessa siten, että yleisen valtionosuuksien tasaukset ovat 6 %
8919: tasausten kokonaismäärästä, sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on 57 % ja opetus- ja kulttuuri-
8920: toimen osuus on 37 %. Verotuloihin perustuvat tasauslisät ovat vuonna 2001 yhteensä 4 418 milj.
8921: mk ja vähennykset 4 435 milj. mk. Tasaus vähentää valtionosuuksia nettomääräisesti 17 milj. mk.
8922: Tasauksen nettovaikutus muuttuu siten, että valtionosuusmenot lisääntyvät 439 milj. mk vuoteen
8923: 2000 verrattuna.
8924:
8925: Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja -vähennykset ovat
8926: hallinnonaJoittain seuraavat (milj. mk):
8927: lisäykset vähennykset
8928:
8929: Sosiaali- ja terveysministeriö 2 518 2 528
8930: Opetusministeriö 1 635 1 641
8931: Sisäasiainministeriö 265 266
8932: Yhteensä 4418 4435
8933:
8934:
8935: Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen laskentaperuste muuttuu voimassa olevien
8936: säädösten perusteella vuodesta 2001 siten, että laskentaperusteena käytettävä verovuosi vaihtuu
8937: yhtä vuotta myöhemmäksi. Vuoden 2001 tasaus perustuu verovuoden 1998 sijasta verovuoteen
8938: 1999. Tämä lyhentää vastaavasti tasauksen viivettä kahteen vuoteen.
8939: Verontilityslain 12 §:n mukaan, jos verovuoden 1999 verotustiedoilla laskettu verotulotasaus
8940: kasvattaa valtionosuusmenoja verrattuna verovuoden 1998 verotustiedoilla laskettuon tasauk-
8941: seen, valtion jako-osuutta yhteisöverosta korotetaan ja kuntien jako-osuutta alennetaan. Suorite-
8942: tun laskelman mukaan tasausten valtionosuusmenoja kasvattava määrä on 488 milj. mk, jota vas-
8943: taavasti on kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettava.
8944: Valtionosuusuudistuksesta aiheutuvien muutosten lieventämiseksi kuntakohtaisia muutoksia
8945: tasataan vuoteen 2001 saakka. Tasaamisen lähtökohtana ovat uudistuksen yhteydessä tehdyt siir-
8946: tymätasauslaskelmat, joissa on laskettu uudistuksen aiheuttama kunkin kunnan valtionosuus-
8947: muutos uudistuksen tullessa voimaan vuonna 1997. Valtionosuusjärjestelmän aiheuttamia las-
8948: kennallisia valtionosuusmuutoksia tasataan vuonna 2001 siten, että muutokset saavat olla enin-
8949: tään +1- 350 mk asukasta kohden vuosien 1997, 1998, 1999 ja 2000 toteutuneiden muutoksien
8950: lisäksi. Siirtymätasaoksia myönnetään kunnalle vuonna 2001 tai sen valtionosuuksia vähenne-
8951: tään siirtymävähennyksellä, mikäli uudistuksesta aiheutuva valtionosuuksien laskennallinen ko-
8952: konaismuutos uudistuksen tullessa voimaan ylitti siirtymätasauslaskelman mukaan 1 400 mk
8953: 134 26.97
8954:
8955: asukasta kohden. Siirtymätasauksen piirissä vuonna 2001 on yhteensä 28 kuntaa, jotka kaikki
8956: saavat tasauslisää.
8957:
8958: Siirtymätasaukset ovat hallinnonaloittain seuraavat (milj. mk):
8959: lisäykset
8960:
8961: Sosiaali- ja terveysministeriö 27,3
8962: Opetusministeriö 17,7
8963: Sisäasiainministeriö 2,9
8964: Yhteensä 47,9
8965:
8966: Valtionosuuksiin on tehty 1,2 prosentin kustannustasotarkistus. Tarkistuksessa on otettu lisä-
8967: yksenä huomioon puolet vuoden 2001 arvioidusta 3,1 %:n kustannustason noususta ja vähennyk-
8968: senä 0,4% vuoden 1999 kustannustason korjauksena. Valtion ja kuntien välisen kustannustenja-
8969: on piirissä oleviin tehtäväkohtaisiin valtionosuuksiin tehtävä, valtionosuuslainsäädännön mukai-
8970: nen nelivuotistarkistus jaksotetaan siten, että kokonaismäärästä maksetaan vuonna 2001 puolet ja
8971: kahtena seuraavana vuotena kumpanakin neljännes. Vuonna 2001 maksettava tarkistus lisää val-
8972: tionosuuksia yhteensä 1 251 milj. mk, josta kuntien osuus on 1 068 milj. mk.
8973: Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin esitetään 320 milj. mk. Avustuksen jakoperus-
8974: teissa esitetään vuonna 2001 otettavaksi huomioon kuntien valtionosuuslain täytäntöönpanosta
8975: johtuvat erityiset taloudelliset vaikeudet.
8976: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntien valtionosuuslain
8977: muuttamiseksi siten, että lain tarkoittama nelivuotistarkistus jaetaan vuosille 2001-2003 seuraa-
8978: vasti: 50 % vuonna 2001, 25 % vuonna 2002 ja 25 % vuonna 2003.
8979:
8980:
8981: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloi- Määrärahan mitoituksessa on hätäkeskusten
8982: hin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset porrastetun valtiolle siirron vuoksi vähennyk-
8983: (arviomääräraha) senä otettu huomioon 20 700 000 mk siirtona
8984: Momentille myönnetään 1 030 000 000 mk. momentille 26.80.21.
8985: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- Yleisen valtionosuuden perusteena olevaan
8986: osuuslain ( 1147/1996) mukaisen kuntien ylei- keskimääräiseen markkamäärään on tehty
8987: sen valtionosuuden, verotuloihin perustuvan 1,2 %:n kustannustason tarkistus, mikä on
8988: tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen otettu huomioon 12 200 000 markan lisäykse-
8989: kunnille. nä määrärahan mitoituksessa.
8990: Selvitysosa: Kunnan yleinen valtion- Kuntien vuoden 2001 yleisen valtionosuu-
8991: osuus määräytyy etukäteen vahvistettavan kes- den perusteena oleva asukaskohtainen mark-
8992: kimääräisen asukasta kohden myönnettävän kamäärä on 185,4 mk.
8993: markkamäärän ja kuntakohtaisten määräyty- Luvun perusteluihin viitaten lisäyksenä on
8994: misperusteiden mukaisena. Määrärahan mitoi- otettu huomioon verotuloihin perustuvat tasa-
8995: tuksessa on otettu huomioon yleisen valtion- uslisät ja siirtymätasauslisät sekä vähennykse-
8996: osuuden perusteena oleva vuodenvaihteen nä verotuloihin perustuvat tasausvähennykset
8997: 1999/2000 asukasluku sekä sen ja keskimää- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon
8998: räisen markkamäärän perusteella määräytyvä vuoteen 2000 verrattuna verotuloihin perustu-
8999: yleisen valtionosuuden perusosa sekä kuntien van tasauksen muutoksen johdosta lisäyksenä
9000: valtionosuuslain mukainen saaristolisä, syrjäi- 26 400 000 mk ja siirtymätasauksen johdosta
9001: syyslisä, liikenteen taajamalisä ja kielilisä. vähennyksenä 2 400 000 mk.
9002: 26.97 135
9003:
9004: Luvun perusteluihin viitaten verotuloihin pe- asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle
9005: rustuvat tasauslisät ja -vähennykset sekä siirty- kunnan talouden tervehdyttämisestä koskevia
9006: mätasaukseen perustuvat lisäykset tehdään tä- ehtoja.
9007: män momentin lisäksi talousarvion momen- Selvitysosa: Hallitus antaa eduskun-
9008: teille 29.40.30, 29.90.30 ja 33.32.30. nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen
9009: laiksi kuntien valtionosuuslain muuttamiseksi
9010: 2001 talousarvio 1 030 000 000 siten, että lain vuosina 1997-1999 voimassa
9011: 2000 talousarvio 1 012 000 000 ollutta 30 §:n siirtymäsäännöstä, jonka mu-
9012: 1999 tilinpäätös 1 001 505 000 kaan lain täytäntöönpanosta kunnille johtuvat
9013: erityiset taloudelliset vaikeudet otetaan huomi-
9014: 32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntaja- oon rahoitusavustusta myönnettäessä, sovelle-
9015: ko (arviomääräraha) taan myös vuonna 2001. Määrärahassa on otet-
9016: tu huomioon vaikeassa taloudellisessa tilan-
9017: Momentille myönnetään 44 500 000 mk.
9018: teessa olevien kuntien peruspalvelujen
9019: Määrärahaa saa käyttää kuntajaosta annetun
9020: turvaaminen.
9021: lain (1196/1997) mukaisten yhdistymisavus-
9022: tusten ja kuntajakoselvitysten kustannusten
9023: 2001 talousarvio 320 000 000
9024: maksamiseen.
9025: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2000 talousarvio 320 000 000
9026: sa on huomioitu 17 100 000 mk vuoden 2001 2000 lisätalousarvio 100 000 000
9027: alusta voimaan tulleeseen kuntajaon muutok- 1999 tilinpäätös 230 000000
9028: seen, jolla Mikkelin kaupunki, Mikkelin maa-
9029: laiskunta ja Anttolan kunta yhdistyvät Mikke- 35. Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen
9030: lin kaupungiksi, 12 500 000 mk Kuoreveden ja tuottamisesta (arviomääräraha)
9031: Jämsän kuntien yhdistymisestä sekä Momentille myönnetään 16 300 000 mk.
9032: 13 900 000 mk Temmeksen, Tymävän, Limin- Määrärahaa saa käyttää yleisen edunvalvon-
9033: gan, Lumijoen ja Rantsilan kuntajaon muutok- nan järjestämisestä annetun lain (443/1999)
9034: sista. Mitoituksessa on arvioitu kuntajakolain 6 §:ssä tarkoitettuihin edunvalvontapalvelun
9035: mukaisiksi valtion selvityskustannuksiksi noin tuottajille maksettaviin korvauksiin.
9036: 1 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Edunvalvontapalveluiden
9037: tuottajalle maksetaan korvaus sisäasiainminis-
9038: 2001 talousarvio 44500000 teriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
9039: 2000 talousarvio 500 000 Korvaus maksetaan lähtökohtaisesti asukaslu-
9040: 1999 tilinpäätös 10 950 114 kupohjaista perustetta käyttäen, jolloin korva-
9041: us on 3 mk/asukas, kuitenkin siten, että korva-
9042: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitus- us on vähintään 800 mk ja enintään 1 200 mk
9043: avustus edunvalvontaa kohden.
9044: Momentille myönnetään 320 000 000 mk.
9045: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- 2001 talousarvio 16 300 000
9046: osuuslain 13 §:n mukaisten harkinnanvarais- 2000 talousarvio 16 300 000
9047: ten avustusten maksamiseen kunnille. Avus- 1999 tilinpäätös 1 596 792
9048: tusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijai-
9049: sesti poikkeuksellisten · tai tilapäisten 80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat
9050: taloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn ta- kunnille (arviomääräraha)
9051: loudellisen tuen tarpeessa. Siihen vaikuttavina Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
9052: tekijöinä otetaan huomioon myös paikalliset Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden va-
9053: erityisolosuhteet. Sisäasiainministeriö voi kauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun
9054:
9055: 7 209194L
9056: 136 26.98
9057:
9058: lain (658/1994) mukaisten korkotukien maksa- 2001 talousarvio 10 000 000
9059: miseen. 2000 talousarvio 10 000 000
9060: Selvitysosa: Määrärahalla on varau- 1999 tilinpäätös 6 652 302
9061: duttu tehtyjen korkotukipäätösten mukaisiin
9062: menoihin.
9063:
9064:
9065:
9066: 98. Alueiden kehittäminen
9067:
9068: Se l v i t y s osa : Alueellisella kehittämispolitiikalla huolehditaan, että maan kaikki alueet,
9069: kaupungit ja maaseutu kehittyvät tasapuolisesti. Aluekehittämistyössä painotetaan uudella ohjel-
9070: makaudella yhä enemmän osaamista ja kaupunkien roolia alueiden kehittämisen edistäjänä. Sisä-
9071: asiainministeriö luo edellytykset aluekehittämistyölle ja EU:n rakennerahastojen hyödyntämisel-
9072: le sekä huolehtii, että tavoite 1 ja 2 -ohjelmien sekä Interreg III ja Urban-yhteisöaloitteiden to-
9073: teuttamiseen varataan riittävät kansalliset määrärahat valtion talousarvioon.
9074: Uudella ohjelmakaudella tavoitteena on edelleen parantaa yhteistyötä sekä kansallisessa että
9075: EU-ohjelmatyössä. Alueellista yhteistyötä maakunnan liittojen ja työvoima- ja elinkeinokeskus-
9076: ten kanssa tiivistetään. Euroopan aluekehitysrahaston varojen käytön painopiste on uusien yritys-
9077: ten luomisessa, osaamisen kehittämisessä ja verkostoyhteistyön vahvistamisessa.
9078: Aluekehitysrahaston määrärahat on budjetoitu kokonaisuudessaan sisäasiainministeriön pää-
9079: luokkaan momentille 26.98.61. EU:lta tulevat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Hankkei-
9080: siin käytettävä valtion kansallinen rahoitusosuus on budjetoitu kunkin aluekehitysrahaston toi-
9081: meenpanoon osallistuvan ministeriön pääluokkaan yhdelle momentille. Ao. momenttien myön-
9082: tämisvaltuus on mitoitettu siten, että se vastaa ohjelmien arvioituja rahoitustaulukoiden
9083: vuosittaisia rahoituskehyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriön osalta valtion rahoitusosuus on
9084: budjetoitu kolmelle siirtomäärärahamomentille.
9085:
9086: 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomäärä- kehittämisrahastosta 3 000 000 mk. Selvite-
9087: raha 3 v) tään rahoituksen siirtämismahdollisuudet
9088: Momentille myönnetään 37 500 000 mk. myöhemmin yhdelle momentille.
9089: Määrärahaa saa käyttää lähinnä alueiden
9090: elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämi- 2001 talousarvio 37 500 000
9091: seen, mukaanlukien osaamiskeskustoiminta ja 2000 talousarvio 32 500 000
9092: aluekeskusten kehittäminen. 1999 tilinpäätös 113 379 000
9093: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
9094: tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi- 61. Euroopan aluekehitysrahaston osallistu-
9095: tysraha. minen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arvio-
9096: Selvitysosa: Osaamiskeskusohjel- määräraha)
9097: maan arvioidaan käytettävän 15 000 000 mk, Momentille myönnetään 747 163 000 mk.
9098: aluekeskusohjelmiin 10 000 000 mk ja muu-
9099: Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä
9100: hun kansalliseen kehittämistoimintaan tehdä yhteensä 884 400 000 markalla.
9101: 12 500 000 mk. Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on
9102: Osaamiskeskusohjelmaa on tarkoitus lisäksi
9103: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä
9104: rahoittaa momentilta 34.05.62 5 000 000 mk, osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna
9105: momentilta 29.01.62 3 000 000 mk, momen- 2001.
9106: tilta 32.20.28 4 000 000 mk ja Maatilatalouden
9107: 26.98 137
9108:
9109: Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakau- Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tu-
9110: den 2000--2006 tavoiteohjelmia 1 ja 2 sekä kemisesta annetun lain mukaisiin sijoituksiin
9111: yhteisöaloite Interreg liija Urban -ohjelmia to- alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin.
9112: teuttaviin hankkeisiin sekä ohjelmien toteutuk- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
9113: seen liittyvään tekniseen apuun Euroopan tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
9114: aluekehitysrahastosta (EAKR) maksettavana Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
9115: rahoitusosuutena. Lisäksi määrärahaa saa muutettu. Määrärahasta arvioidaan käytettä-
9116: käyttää ohjelmakauden 1995-1999 tavoite- vän ohjelmakauden 2000--2006 maksatuksiin
9117: ohjelmien 6, 2 ja 5b, yhteisöaloitteiden sekä tavoiteohjelmissa 1, 2 sekä yhteisöaloitteissa
9118: ohjelmien toteuttamiseen liittyvän teknisen Interreg 111 Aja Urban yhteensä 585 541 000
9119: avun Euroopan aluekehitysrahastosta makset- mk. Ohjelmakauden 1995-1999 maksatuk-
9120: tavana rahoitusosuutena. Ohjelmakauden siin arvioidaan käytettävän tavoiteohjelmissa
9121: 1995-1999 maksatukset tulee tehdä vuoden 6, 2 ja 5b yhteensä 161 622 000 mk. Hallitus
9122: 2001 loppuun mennessä. on antanut eduskunnalle talousarvioon liitty-
9123: Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vas- vän esityksen laiksi yritystoiminnan tukemi-
9124: tinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa sesta (HE 150/1999). Lakiesityksen 14 §:n
9125: käyttää myös Euroopan aluekehitysrahaston mukaan alueelliseen pääomasijoitusrahastoon
9126: osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tar- voidaan pääomasijoitustoimintaan myöntää
9127: vittavan enintään 75 henkilötyövuotta vastaa- Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus sekä
9128: van henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun kansallinen rahoitus oman pääoman ehtoisesti.
9129: varoin. Kansallinen rahoitus myönnetään momentilta
9130: 32.30.62.
9131:
9132: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
9133: (milj. mk):
9134: 2001 2002 2003 2004 Yhteensä
9135: 1995-1999 sitoumukset 161,622 161,622
9136: Vuoden 2000 sitoumukset 369,407 184,704 554,111
9137: Vuoden 2001 sitoumukset 216,134 411,444 215,755 20,890 864,223
9138: Yhteensä 747,163 596,148 215,755 20,890 1 579,956
9139:
9140:
9141: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk):
9142:
9143: Myöntämisvaltuus Määräraha
9144: Myönnetty Myönnetty
9145: Kauden valtuutta määrärahaa
9146: 2000-2006 v.2000 V. 2001 v.2000
9147: Ohjelma menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001
9148: Euroopan aluekehitysrahasto valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha
9149:
9150: Tavoite 1 2 800,6 454,3 422,3 176,262 278,4
9151: Tavoite 2 2 331,0 355,8 348,6 145,779 227,7
9152: Interreg III ja Urban 796,7 113,5 113,5 47,365 79,5
9153: Kausi 1995-1999 161,6
9154: Yhteensä 5 928,3 923,6 884,4 369,406 747,2
9155: 138 26.98
9156:
9157:
9158: Vuoden 2001 myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan hallinnonaJoittain
9159: seuraavasti (milj. mk):
9160: EU:nosuus Valtion rahoitusosuus
9161: Interreg III Interreg III
9162: Tavoite 1 Tavoite 2 ja Urban Yhteensä Tavoite 1 Tavoite 2 ja Urban Yhteensä
9163:
9164: SM 53,1 61,3 37,7 152,1 34,79 46,21 36,8 117,8
9165: OPM 40,8 47,9 15,0 103,7 30,8 43,05 15,0 88,9
9166: MMM 9,0 9,9 2,5 21,4 6,56 7,92 2,5 17,0
9167: LVM 14,8 10,7 2,0 27,5
9168: KTM 245,5 152,4 19,9 417,8 234,50 184,56 19,9 439,0
9169: STM 0,8 0,4 2,0 3,2 0,55 0,36 2,0 2,9
9170: TM 39,5 39,7 26,4 105,6 25,50 40,60 26,4 92,5
9171: YM 19,0 26,3 8,0 53,3 13,53 17,77 8,0 39,3
9172: Yht. 422,3 348,6 113,5 884,4 346,2 340,5 110,6 797,3
9173:
9174:
9175: Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön mo- Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on
9176: menteilla 31.24.21, 31.30.21 ja 31.40.21 on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä
9177: yhteensä 41 500 000 mk siirtomäärärahaa. osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna
9178: Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tu- 2001.
9179: lot on merkitty momentille 12.26.98 ja valtion Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi-
9180: rahoitusosuus momenteille 26.98.62, 29.01.62, tysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta
9181: 30.14.62, 31.24.21' 31.30.21, 31.40.21, rahoitettavien, tavoite 1 ja 2 -ohjelmien ja In-
9182: 32.30.62, 33.01.62, 34.05.62 ja 35.99.62. terreg III ja Urban -yhteisöaloitteiden ja pilot-
9183: tiprojektien hankkeiden valtion rahoitusosuu-
9184: 2001 talousarvio 747 163 000 den maksamiseen.
9185: 2000 talousarvio 590 930 000 Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun
9186: ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen
9187: 2000 lisätalousarvio 11 697 000
9188: tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdes-
9189: 1999 tilinpäätös 500 145 000
9190: sä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien
9191: EU -osuuksien kanssa.
9192: 62. EU:n rakennerarahastojen valtion ra- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
9193: hoitusosuus sisäasiainministeriön osalta (ar- tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
9194: viomääräraha) Se l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan
9195: Momentille myönnetään 111 400 000 mk. käytettävän 97 400 000 mk Euroopan alueke-
9196: Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä hitysrahaston hankkeiden valtion rahoitus-
9197: tehdä yhteensä 135 300 000 markalla. osuutena ja 14 000 000 mk Euroopan sosiaali-
9198: rahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena.
9199:
9200: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja
9201: seuraavasti (milj. mk):
9202: 2001 2002 2003 Yhteensä
9203: Vuoden 2000 sitoumukset 69,100 28,340 97,440
9204: Vuoden 2001 sitoumukset 42,300 65,900 27,100 135,300
9205: Yhteensä 111,400 94,240 27,100 232,740
9206: 26.98 139
9207:
9208:
9209:
9210: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain
9211: ja ohjelmittain seuraavasti (milj. mk):
9212: Interreg III
9213: Tavoite 1 Tavoite 2 ja Urban Yhteensä
9214:
9215: Euroopan aluekehitysrahasto 34,8 46,2 36,8 117,8
9216: Euroopan sosiaalirahasto 7,1 10,4 17,5
9217: Yhteensä 41,9 56,6 36,8 135,3
9218:
9219:
9220:
9221: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk):
9222: Myöntämisvaltuus Määräraha
9223: Kauden
9224: 2000-2006 Myönnetty Myönnetty
9225: hallinnonalan valtuutta määrärahaa
9226: arvioitu v. 2000 V. 2001 v.2000
9227: Ohjelma menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001
9228: Euroopan aluekehitysrahasto 1
9229: valtuutena ) lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha
9230:
9231: Tavoite 1 468,4 44,61 41,9 14,2 34,9
9232: Tavoite 2 511,7 61,32 56,6 19,4 47,6
9233: Interreg 111 ja Urban 264,7 35,8 36,8 10,7 28,9
9234: Yhteensä 1 244,8 141,7 135,3 44,3 111,4
9235: l) Laskettu vuoden 2001 prosenttiosuudella koko kauden EAKR:n ja ESR:n valtion rahoitusosuudesta. Yhteisöaloitteiden
9236: kohdalla käytetty apuna 1995-1999 hallinnonaJoittaista osallistumista ohjelmiin.
9237:
9238:
9239: 2001 talousarvio 111 400 000
9240: 2000 talousarvio 32 000 000
9241: 2000 lisätalousarvio 12 300 000
9242: 140
9243:
9244:
9245:
9246:
9247: Pääluokka 27
9248: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
9249:
9250:
9251: Se l v i t y s osa : Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnassa otetaan huomioon sotilaal-
9252: lisen maanpuolustuksen kehittämistarpeet, valtiontalouden rahoitusmahdollisuudet, Euroopan
9253: turvallisuuspoliittisessa rakenteessa ja sotilaspoliittisessa kehityksessä tapahtuvat muutokset, ko-
9254: timaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset ja lainsäädännön kehitystyö sekä li-
9255: sääntyvät velvoitteet osallistua YK:n ja ETYJin valtuutuksella kriisinhallintatoimintaan sekä
9256: muuhun kansainväliseen yhteistoimintaan.
9257: Puolustusvoimia kehitetään eduskunnan hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen se-
9258: lonteon mukaisesti. Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kyetään
9259: sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pysty-
9260: tään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet.
9261: Varusmieskoulutuksen maastovuorokausia ja kertausharjoitusten määrää lisätään. Puolustus-
9262: voimien palkatun henkilöstön määrää, rakennetta ja koulutusjärjestelmää kehitetään henkilöstö-
9263: strategian mukaisesti.
9264: Tulosohjauksen ja -johtamisen edellytyksiä parannetaan raportointijärjestelmiä kehittämällä.
9265: Hallinnonalan toiminnan jatkuvaa järkevöittämistä jatketaan laatimalla tukitoimintojen osalta ul-
9266: koistamisselvityksiä. Näihin liittyen valmistellaan puolustusministeriön, valtiovarainministeriön
9267: ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä valtion kiinteistöstrategian toteutus puolustushal-
9268: linnon kiinteistöjen osalta siten, että uudistus voidaan saattaa voimaan 1.1.2002.
9269: Puolustusministeriön hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat:
9270: -Puolustuspolitiikan suunnittelua ja valmistelua sekä puolustusjärjestelmän ohjausta toteute-
9271: taan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa hyväksyttyjen linjausten
9272: mukaisesti. Selonteon tarkistamiseen liittyvät toimenpiteet suoritetaan.
9273: -Kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötä syvennetään YK:ssa, ETYJissä ja NATOn
9274: rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Suomen edellytyksiä osallistua kansainväliseen kriisin-
9275: hallintaan kehitetään. Yhteistyössä painotetaan käytännön toimia Ruotsin ja muiden pohjoismai-
9276: den kanssa.
9277: -Tuetaan Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämistä ja vahvistetaan
9278: Suomen asemaa eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn kehittämisessä.
9279: - Ikäluokista varusmiespalveluksen suorittaa vähintään 80% miehistä ja 1-2% naisista.
9280: - Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään puolustusvoimien toimintavalmiuden
9281: lähtökohdista siten, että tuetaan ensisijaisesti paikallisosastojen toimintaa.
9282: -Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävil-
9283: lä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien hankin-
9284: tojen osuutta pyritään lisäämään siten, että vuoden 2003 loppuun mennessä vähintään puolet puo-
9285: 27.01 141
9286:
9287: lustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen
9288: huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset
9289: - Materiaalialan yhteistyötä kehitetään pohjoismaisin ja kahdenvälisin järjestelyin sekä NA-
9290: TOn ja Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmän (WEAG) kanssa siten, että parannetaan kan-
9291: sallisen tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön edellytyksiä,
9292: puolustustarviketuotannon mahdollisuuksia ja huoltovarmuutta.
9293: - Hankinnoissa otetaan huomioon materiaalin yhteensopivuus ja yhteistyömahdollisuudet eri-
9294: tyisesti pohjoismaiden ja ED-maiden kesken.
9295: - Puolustusministeriön ja puolustusvoimien tietohallintoa ja tietoteknisiä järjestelmiä koske-
9296: vat yhteiskäyttöhankkeet ja ylintä johtoa palvelevan johdon tietojärjestelmän valmistelu aloite-
9297: taan vuonna 2001.
9298: - Aloitetaan puolustusvoimien tietojärjestelmien tuloksellisuuden (vaikuttavuus, tuottavuus
9299: ja taloudellisuus) arviointi siten, että tärkeimpien järjestelmien osalta tiedot ovat käytettävissä
9300: vuonna 2002.
9301: - Taloudellisten voimavarojen käytön raportointijärjestelmä uudistetaan. Puolustusvoimat
9302: käyttää vuoden 2000 toimintakertomuksesta ja vuoden 2002 talousarvioesityksestä lähtien toi-
9303: minnan ja talouden suunnittelussa, tulossopimuksissa, rahoituskehysten antamisessa ja seuran-
9304: nassa sisäisen laskennan tuottamia suoritteiden kokonaiskustannuksia ja tuloksellisuuden tunnus-
9305: lukuja.
9306:
9307:
9308: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
9309: V. 1999 v.2000 v.2001
9310: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001
9311: 1 000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
9312:
9313:
9314: 01. Puolustusministeriö 292 435 314150 261 311 -52 839 - 17
9315: 10. Puolustusvoimat 8 660 118 9 335 573 9 142 649 - 192 924 -2
9316: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamis-
9317: toiminta 270 316 168 000 130 410 -37 590 -22
9318: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan
9319: muutmenot 6632 9 950 9950
9320: Yhteensä 9 229 501 9827 673 9544320 -283 353 -3
9321:
9322: Henkilöstön kokonaismäärä 18 602 18 750 18 680 1)
9323: 1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi 30 henkilötyövuotta YK:n käyttöön asetettuja sotilastarkkailijoita, joiden
9324: palkan Suomi maksaa.
9325:
9326:
9327:
9328:
9329: 01. Puolustusministeriö
9330:
9331: Se 1v i t y s osa : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat:
9332: - Valmistellaan puolustuspolitiikkaa, jolla parannetaan puolustuskyvyn kansallista ja kan-
9333: sainvälistä uskottavuutta.
9334: -Sotilaallisen maanpuolustuksen ohjausta kehitetään hallintopolitiikan linjausten mukaisesti.
9335: 142 27.01
9336:
9337: - Ulkomaisiin puolustusmateriaalihankintoihin liitetään mahdollisuuksien mukaan vasta-
9338: kauppavelvoite ja vastakauppasopimukset solmitaan niitä koskevien määräysten mukaisesti.
9339: -Suomen osallistumista kansainväliseen humanitaariseen miinanraivaukseen tuetaan ulkoasi-
9340: ainministeriön kanssa laadittujen toimeksiantojen mukaisesti.
9341: - Kansalaisten maanpuolustustahtoa mittaava laaja mielipide- ja asennetutkimus tehdään ja
9342: raportoidaan.
9343: -Puolustusministeriön toimintatapojen ja organisaation uudistamisen ensimmäinen vaihe to-
9344: teutetaan.
9345: - Ministeriön toiminnalliseen ja rakenteelliseen kehittämiseen liittyen seuraajasuunnitelma
9346: laaditaan sekä virka- ja tehtävärakenne uudistetaan.
9347: - Puolustusministeriö osallistuu puolustusvoimien terveydenhoitoa, tietotekniikkaa, talous-
9348: hallintoa, tutkimustoimintaa ja materiaalitoimintoja koskeviin ulkoistamisselvityksiin.
9349: -Puolustusministeriön tietopalvelun ja asiakirjahallinnon yhdentämisjärjestelyt toteutetaan ja
9350: uusi sähköinen asianhallintajärjestelmä otetaan käyttöön.
9351: -"Johtaja 2000 -luvulla" -valmennusohjelma käynnistetään.
9352: - Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan vuonna 2000 tai sitä ennen alkaneista pro-
9353: jekteista on toteutunut 95 %.
9354: - Uudisrakentamis- ja perusparannusmäärärahojen käyttöä tehostetaan siten, että siirtyvien
9355: erien määrä on enintään 20 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista.
9356:
9357: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta
9358: Momentille myönnetään 53 811 000 mk. ja hallinnoinnista aiheutuvat menot (siirto-
9359: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- määräraha 2 v)
9360: sa on otettu lisäyksenä huomioon 696 000 mk Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
9361: Suomen Euroopan unionin edustustoon, Brys- Määrärahaa saa käyttää puolustusministeri-
9362: seliin lähetettävän puolustuspolitiikan erityis- ön hallinnonalan kiinteistövarallisuuden han-
9363: asiantuntijan palkkaus- ja muina menoina, kinnasta, vuokraamisesta, hoidosta ja luovutta-
9364: 1 106 000 mk neljän henkilön palkkausmeno- misesta aiheutuvien hallinnollisten menojen
9365: jen siirtona momentilta 27.10.21 sekä 383 000 maksamiseen henkilöstömenoja lukuun otta-
9366: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- matta.
9367: kantarkistuksiin. Lisäksi määrärahan mitoituk- Se l v i t y s o s a : Puolustusministeriö on
9368: sessa on otettu vähennyksenä huomioon yksi valtion kiinteistöyksiköistä ja sen kiinteis-
9369: 696 000 mk yhden henkilön palkkaus- ja mui- töomaisuuden tasearvo oli vuoden 1999 lopus-
9370: den menojen siirtona momentille 24.99.23 ja sa noin 8,6 mrd. mk.
9371: 1 308 000 mk seitsemän henkilön palkkaus-
9372: menojen siirtona momentille 27.1 0.21. 2001 talousarvio 6 000 000
9373: 2000 talousarvio 6 000 000
9374: 2001 talousarvio 53 811000 1999 tilinpäätös 16 200 000
9375: 2000 talousarvio 53 150 000
9376: 2000 lisätalousarvio 870 000
9377: 1999 tilinpäätös 51 235 000
9378: 27.01 143
9379:
9380: 74. Uudisrakennukset ja perusparannukset
9381: (siirtomääräraha 3 v)
9382: Momentille myönnetään 190 000 000 mk.
9383:
9384: Käyttösuunnitelma:
9385: Kustannusarvio
9386: Hyöty- Myönnetty Myönnetään
9387: Rakennustyö ala m 2 1000 mk mk!m 2 mk mk
9388:
9389: 1. Poliklinikan pp ja laajennus, Kajaani 1 581 13 000 8 223 6 000 000
9390: 2. Huoltotilat, Kemiö 3 040 27 000 8 882 10 000 000 17 000 000
9391: 3. Vanhojen tuotantotilojen pp, Haapajär-
9392: VI 11 200 4000 000
9393: 4. Keskusvarasto, Tammisaari 2 710 20 800 7 675 4000 000
9394: 5. Keskusvarasto, Kajaani 7 085 40 500 5 716 18 300 000 22 200 000
9395: 6. Muonituskeskus, Kankaanpää 3 295 34000 10 319 14 500 000 19 500 000
9396: 7. Lennokkien koulutus- ja huoltohalli,
9397: Kankaanpää 1 407 11 500 8 173 9 500 000 2 000 000
9398: 11. Koulutusrakennus ja elektroniikkakor-
9399: jaamo, Valkeala 3411 31 500 9 235 14 500 000 17 000 000
9400: 12. Keskusvarasto, Valkeala 2 160 15 000 6944 4 300 000 7 200 000
9401: 13. Helsingin sotilasläänin esikunta, Espoo 90000 4 400000
9402: 14. Pienehköt työt 37 300 000
9403: 15. Sotilasalueiden ja -laitteiden rakenta-
9404: minen 33 800 000
9405: 16. Suunnittelu, tutkimus ja varalla 8 000 000
9406: 17. Kasarmi nro 4 pp II-vaihe, Kajaani 11 940 21000 1 759 9 000 000 12 000 000
9407: Yhteensä 190 000 000
9408:
9409:
9410: Selvitysosa: Edellä lueteltujen uusien keskusvarasto mahdollistaa materiaalin ko-
9411: hankkeiden lisäperusteluina esitetään seuraa- neellisen käsittelyn ja henkilöstön rationaali-
9412: vaa: sen käytön sekä vapauttaa tiloja koulutus- ja
9413: 1. Vuonna 1997 tehdyn puolustuspoliittisen majoituskäyttöön.
9414: selonteon mukaan yksi maavoimien valmius- 7. Hankittavan tiedustelulennokkijärjestel-
9415: yhtymistä on perustettu Kainuun Prikaatiin. män sijoituspaikaksi ja koko tiedustelulennok-
9416: Toiminnan siirtyessä Oulusta pääosin Kajaa- kijärjestelmän koulutus- ja käyttöperiaatteiden
9417: niin, Kainuun Prikaatin varusmiesvahvuudet kehittämispaikaksi sekä A-ja B-tason huolto-
9418: kasvoivat tuntuvasti. Pohjan Sotilassairaalan paikaksi on päätetty Tykistöprikaati Niinisa-
9419: lakkauttamiseen liittyen osa Pohjan Sotilassai- lossa. Jottajärjestelmä voidaan ottaa käyttöön,
9420: raalan tehtävistä ja viroista siirrettiin Kajaa- on Niinisaloon rakennettava uudet koulutus-,
9421: niin. Kajaanin varuskunnan vanha poliklinikka huolto- ja varastointitilat Rakennushanketta
9422: ei teknisen kuntonsa, laajuutensa eikä varus- on aikaisemmin rahoitettu pienehköihin töihin
9423: tuksensa osalta enää täytä kasvaneita tarpeita. myönnetyistä määrärahoista. Koska hankkeen
9424: 3. Haapajärven vanhojen tuotantotilojen tu- kustannusarvio on kohonnut yli 10 milj. mar-
9425: lee täyttää puolustusministeriön räjähdepää- kan, hanke on siirretty momentin päätösosan
9426: töksen määräykset jatketun siirtymäajan um- käyttösuunnitelmassa yksilöityihin hankkei-
9427: peutumisajankohtaan 31.12.2002 mennessä. siin.
9428: 4. Uudenmaan Prikaatin varastot ovat hajal-
9429: laan epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Uusi
9430: 144 27.10
9431:
9432: Edellä olevien kohtien 1-13 hankkeista ar- 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siir-
9433: vioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna tomääräraha 2 v)
9434: 2002 noin 79,5 milj. mk. Momentille myönnetään 11 500 000 mk.
9435: Määrärahaa saa käyttää hankintavaltuuksis-
9436: 2001 talousarvio 190 000 000 ta, kiinteistöjen ja rakennusten hankkimisesta
9437: 2000 talousarvio 243 500 000 sekä osakkeiden hankkimisesta asunto- ja kiin-
9438: 2000 lisätalousarvio 20 000000 teistöosakeyhtiöistä aiheutuvien menojen
9439: 1999 tilinpäätös 213 500 000 maksamiseen.
9440: 2001 talousarvio 11 500 000
9441: 2000 talousarvio 11 500 000
9442: 1999 tilinpäätös 11 500 000
9443:
9444:
9445: 10. Puolustusvoimat
9446:
9447: Selvitysosa: Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kye-
9448: tään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pys-
9449: tytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet.
9450:
9451: Puolustusvoimien kassaperusteiset menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti
9452: (milj. mk):
9453: 1999 2000 2001
9454: toteutuma ennakoitu arvio
9455:
9456: Avain tulokset:
9457: 1. Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskematto-
9458: muuden turvaaruiskyky 277 294 307
9459: 2. Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskykyl) 323 332 351
9460: 3. Suorituskykyiset joukot 5 569 5 956 5 308
9461: 4. Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturva-
9462: toimintaa 32 34 46
9463: 5. Maanpuolustustahdon ylläpito 81 81 85
9464: Tuki tulokset:
9465: 6. Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus 1l 804 858 901
9466: 7. Laadukas materiaalituki 1 517 1 549 1669
9467: 8. Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö 544 551 558
9468: Yhteensä 9147 9655 9225
9469: 1)
9470: Tietotekniikkatuki on siirretty avaintulokselta 2 tukitulokselle 6.
9471:
9472:
9473:
9474: Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti puo-
9475: lustusvoimille vuodelle 2001 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet
9476: -Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylimmän johdon käytettävissä on jatkuvasti tilannekuva,
9477: joka mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon ja ennusteiden laatimisen.
9478: - Aluevalvonnan ajallista ja alueellista kattavuutta ja tunnistusvalmiutta nostetaan vuoden
9479: 1999 tasosta.
9480: 27.10 145
9481:
9482: - Varusmiesten koulutuksen tasoa parannetaan ja maastovuorokausien määrää lisätään.
9483: -Koulutettujen reserviläisten määrää lisätään.
9484: -Puolustusvoimien vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle antama koulutus-, materiaa-
9485: li- ja muu tuki säilytetään vähintään samalla tasolla kuin vuonna 1999.
9486: - Henkilöstörakenteen uudistamisen ja johtajareservin tuottamisen takaamiseksi jatketaan
9487: palkatun sotilashenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista tavoitteena uusimuotoisen koulu-
9488: tuksen käyttöönotto viimeistään vuonna 2003.
9489: -Palkatun henkilöstön määrää ja rakennetta kehitetään selonteossa hyväksyttyihin linjauksiin
9490: perustuvan henkilöstöstrategian mukaisesti.
9491: - Määräaikaisia tehtäviä lisätään rekrytointi- ja koulutustilanteen asettamien vaatimusten mu-
9492: kaisesti. Varusmiespalveluksen päättäneitä nuoria pyritään saamaan heidän sotilaskoulutustaan
9493: vastaaviin tehtäviin takaamaan tiettyjen suoritustehtävien toteutuminen 300 henkilötyövuoden
9494: tasolla.
9495: - Räjähtävän materiaalin tuotantotilojen muuttamista jatketaan siten, että tilat saatetaan puo-
9496: lustusministeriön räjähdepäätöksen mukaisiksi viimeistään vuonna 2002.
9497: - Räjähteiden varastointia koskevat ohjeet ja turvallisuutta parantavat suunnitelmat laaditaan
9498: vuonna 2001.
9499: -Puolustusvoimien tukitoimintoja koskevat selvitykset (mm. ulkoistaminen) laaditaan ja niitä
9500: koskevat esitykset tehdään viimeistään vuonna 2003.
9501: - Materiaalihankkeiden ohjausta kehitetään ja hankintojen toteuttamista parannetaan siten,
9502: että vuodelle 2002 siirtyvien erien määrä on enintään 15 % varainhoitovuonna käytettävissä ole-
9503: vista materiaalihankintamäärärahoista.
9504: - Puolustusvoimat ottaa vastaan puolustusministeriöitä kriisinhallinnan valmistelu- ja toi-
9505: meenpanotehtävät ja osallistuu valtion johdon määrittämiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaa-
9506: tioihin.
9507: -Kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä parannetaan keskittämällä kansainvälisen toiminnan
9508: koulutus erilliseen koulutuskeskukseen.
9509: - Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja kriisinhallintavalmiutta ylläpide-
9510: tään ja kehitetään:
9511: - Varustamalla ja kouluttamalla kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin määritetyt joukot
9512: sekä osallistumalla kansainvälisiin harjoituksiin. Kehittämistoiminnassa otetaan huomioon
9513: PARP:n (Planning and Review Process) kolmannen vaiheen mukaiset vuodelle 2001 asetetut
9514: kumppanuustavoitteet.
9515: -Kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen otetaan huomioon puolustusvoimien
9516: johtamis- ja henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä sekä materiaalihankinnoissa.
9517: - Saatetaan päätökseen vuonna 2000 aloitettu yhteiskunnan tietoverkkojen hyväksikäytön to-
9518: teuttamisohjelman laadinta.
9519: - Puolustusvoimien maksullisen toiminnan liiketaloudellinen käyttöjäämä on 18 prosenttia
9520: tuotoista.
9521: Maksullisen palvelutoiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
9522: 1999 2000 2001
9523: toteutuma ennakoitu arvio
9524:
9525: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 48 150 36 428 62 758
9526: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 39 631 29 931 51 235
9527: Käyttöjäämä (tmk) 8 518 6 497 11 523
9528: - % tuotoista 18 18 18
9529: 146 27.10
9530:
9531: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 1 801 1 122 2 219
9532: Ylijäämä (tmk) 6 718 5 375 9 304
9533: - % tuotoista 14 15 15
9534: Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 116 117 117
9535: Hintatuki (tmk) 191 2000 2000
9536: Ylijäämä% tuotoista, sen jälkeen kun hintatuen vai-
9537: kutus on otettu huomioon 14 9 12
9538: Investoinnit (tmk) 4300
9539: - % tuotoista 7
9540:
9541: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirto- rahoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamää-
9542: määräraha 3 v) riä.
9543: Momentille myönnetään 3 162 000 000 mk. Vuonna 2001 saa tehdä merivoimien yksi-
9544: Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin köiden varustamiseksi (Merivoimien uudista-
9545: sekä puolustusvoimien muun kaluston, väli- misen tilausvaltuus, MUT) sopimuksia siten,
9546: neistön ja laitesuojien hankkimisesta aiheutu- että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulo-
9547: vien menojen maksamiseen ja hankintaan vä- päivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja
9548: littömästi liittyviin tutkimus- ja kehittämistoi- vuosina 2001-2006 enintään 1 985 000 000
9549: mintaan, järjestelmien testaukseen, käyttökou- mk. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitul-
9550: lutukseen ja hallintomenoihin. Määrärahasta la valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuo-
9551: saa käyttää 2 948 000 000 mk aikaisemmin den 2001 loppuun mennessä enintään
9552: myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liitty- 120 000 000 mk, vuoden 2002 loppuun men-
9553: vistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista ai- nessä enintään 400 000 000 mk, vuoden 2003
9554: heutuvien menojen maksamiseen sekä loppuun mennessä enintään 800 000 000 mk,
9555: 94 000 000 mk puolustushaarojen ja aselajien vuoden 2004 loppuun mennessä enintään
9556: uusinta- ja täydennyshankintoihin. 1 265 000 000 mk, vuoden 2005 loppuun men-
9557: Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvi- nessä enintään 1 620 000 000 mk ja vuoden
9558: oissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perus- 2006 loppuun mennessä enintään
9559: teella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista teh- 1 985 000 000 mk.
9560: dä sopimuksia, saa vuoden 2001 aikana tehdä Uuden tilausvaltuuden enimmäismäärien
9561: sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sito- mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaa-
9562: matta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, vaan hintakehitykseen vuoden 2001 ensim-
9563: että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset mäisestä vuosineljänneksestä.
9564: maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien
9565:
9566: Tilausvaltuus (milj. mk)
9567: Valtuus Myönnetty Myönnetään
9568:
9569: 03. Torjuntahävittäjien ase- ja huoltojärjestelmien
9570: hankkiminen 4420 4400 20
9571: 06. Tutkimustoiminnan ja hankintaedellytysten luominen 2 700 1 778 922
9572: 07. V almiusyhtymien varustaminen 6148 823 1 300
9573: 11. Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien
9574: hankkiminen 2 665 20 350
9575: 12. Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdolli-
9576: suuksien turvaaminen 1 150 35 150
9577: 13. Merivoimien uudistaminen 1 985 120
9578: Yhteensä 2 862
9579: 27.10 147
9580:
9581: Se l v i t y s osa : Tilausvaltuuksien sopi- Iisen palvelutoiminnan hintojen alentamiseen.
9582: musten mukaisten maksatusten lisäksi tilaus- Vuonna 2001 saa tehdä varustuksen käyttöä ja
9583: valtuuksiin liittyvien indeksien ja valuutta- kunnossapitoa koskevia pitkäaikaisia sopi-
9584: kurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja muksia määrärahan puitteissa siten, että niistä
9585: indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 lop-
9586: syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan puun mennessä enintään 320 000 000 mk ja
9587: aiheutuvan 206 milj. markan menot vuonna vuoden 2003 loppuun mennessä enintään
9588: 2001. 403 000 000 mk.
9589: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen- Ylimpien upseerien virkarakenteen kehittä-
9590: nyksenä huomioon 4 000 000 mk 20 henkilö- miseksi puolustusvoimiin perustetaan
9591: työvuotta vastaavan projektihenkilöstön palk- 1.1.2001 lukien seitsemän kenraalin (A30) vir-
9592: kausmenojen siirtona momentille 27.1 0.21. kaa. Vastaavasti samasta ajankohdasta lukien
9593: Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksi- lakkautetaan seitsemän muuta virkaa.
9594: en käytöstä aiheutuu menoja 2 254 milj. mk Sen johdosta, että vuoden 2000 talousarvios-
9595: vuonna 2002, 1 855 milj. mk vuonna 2003, sa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella
9596: 1 530 milj. mk vuonna 2004 sekä yhteensä ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä so-
9597: 1 646 milj. mk vuoden 2004 jälkeen. pimuksia, saa vuoden 2001 aikana tehdä sopi-
9598: muksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta
9599: 2001 talousarvio 3 162 000 000 olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että
9600: 2000 talousarvio 3 720 000 000 näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset mak-
9601: sut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien ra-
9602: 2000 lisätalousarvio 120 000 000
9603: hoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamääriä.
9604: 1999 tilinpäätös 3 470 000 000 Selvitys osa : Momentin bruttomenojen
9605: arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: palkkaus-
9606: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto- menot 3 729 milj. mk, varusmiesten päivärahat
9607: määräraha 2 v) sekä reserviläispalkat ja -päivärahat 232 milj.
9608: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk, aineet, tarvikkeet ja tavarat 511 milj. mk,
9609: 5 980 649 000 mk. palvelujen ostot 510 milj. mk, muut kulut 494
9610: Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien milj. mk, vuokrat 483 milj. mk ja investoinnit
9611: tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaa- 100 milj. mk. Lisäksi momentille arvioidaan
9612: laisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuk- kertyvän tuloja 78 milj. mk.
9613: sesta ja puolustusvoimien joukkojen kansain- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
9614: välisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmiste- nä huomioon 1 308 000 mk seitsemän henki-
9615: luista sekä muusta puolustusvoimien lön palkkausmenojen siirtona momentilta
9616: kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutu- 27.01.21, 4 000 000 mk 20 henkilötyövuotta
9617: vien menojen maksamiseen sekä kevytraken- vastaavan projektihenkilöstön palkkausmeno-
9618: teisten suojien ja varastojen rakentamisesta ai- jen siirtona momentilta 27.10.16,17000000
9619: heutuvien menojen maksamiseen silloin, kun mk irtaimen omaisuuden vuokraustulojen ja
9620: hankkeen kustannusarvio on alle 1 000 000 niitä vastaavien vuokrauksesta aiheutuvien
9621: mk. Määrärahaa saa käyttää enintään menojen siirtona momentilta 12.27 .20,
9622: 28 000 000 mk puolustusvoimien toiminnalli- 4 500 000 mk puolustusvoimien kansainväli-
9623: sista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasun- sen yhteistoiminnan menojen siirtona momen-
9624: tojen vuokraosuuksien maksamiseen sekä tilta 27.30.24, 44 607 000 mk palkkaseuranta-
9625: enintään 2 000 000 mk sotainvalideille ja sota- selvityksen mukaisina palkantarkistuksina
9626: veteraaneille, maanpuolustustyölle sekä mer- sekä 1 340 000 mk Euroopan unionin sotilas-
9627: kittäville urheilutapahtumille suoritettavan lii- esikuntaan vuonna 2000 lähetettävien kahden
9628: ketaloudellisin perustein hinnoitellun maksul- upseerin viran palkkaus- ja muina menoina.
9629: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vä-
9630: 148 27.30
9631:
9632: hennyksenä huomioon 1 106 000 mk neljän Bruttotulot 77 758 000
9633: henkilön palkkausmenojen siirtona momentil- Maksullisen toiminnan tulot 62 758 000
9634: le 27.01.21. - maksuperustelain mukaiset jul-
9635: Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien kisoikeudelliset suoritteet 3 000
9636: käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2001 enin- - maksuperustelain mukaiset lii-
9637: tään 371 393 000 mk. ketaloudelliset suoritteet 45 795 000
9638: - erityislakien mukaiset suoritteet 16 960 000
9639: Muut tulot 15 000 000
9640: Menojen ja tulojen erittely: mk Nettomenot 5 980 649 000
9641:
9642: Bruttomenot 6 058 407 000 2001 talousarvio 5 980 649 000
9643: Maksullisen toiminnan erillisme- 2000 talousarvio 5 615 573 000
9644: not 55 534 000
9645: Muut toimintamenot 6 002 873 000
9646: 2000 lisätalousarvio 60 150 000
9647: 1999 tilinpäätös 5190118000
9648:
9649:
9650:
9651:
9652: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
9653:
9654: Selvitysosa: Rauhanturvaamislain (51411984) mukaan rauhanturvaamistoiminnan mää-
9655: rärahat budjetoidaan ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön pääluokissa. Ulkoasiainmi-
9656: nisteriön pääluokassa momentilla 24.99.22 budjetoidaan määrärahat suomalaisten rauhanturva-
9657: joukkojen palkkaus- ja koulutusmenoihin ja puolustusministeriön pääluokassa tämän luvun mo-
9658: mentilla 22 suomalaisten rauhanturvajoukkojen hallinto- ja varustamismenoihin sekä
9659: tarkkailijatoiminnan menoihin.
9660: Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat:
9661: - Kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan osallistumiselle luodaan ja ylläpidetään toi-
9662: mintaedellytykset valmistelemalla osallistumispolitiikka yhteistoiminnassa ulkoasiainministeri-
9663: ön kanssa, hankkimalla osallistumiseen tarvittavat voimavarat sekä uusimalla osallistumiseen
9664: tarvittavat säädökset poliittisten päätösten mukaisesti.
9665: - Suomen osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan toteutetaan laadullisesti vähintään ny-
9666: kytasolla huolehtimalla kansallisesta hallinnosta ja johtamisesta.
9667: - Suomen osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan turvataan toimittamalla rauhanturva-
9668: joukkojen käyttöön tasokas ja riittävä henkilöstö sekä materiaali.
9669: - Suomen kansainvälisen aseman ja tehtyjen sitoumusten edellyttämää valmiusjärjestelmää
9670: ylläpidetään.
9671: - Rauhanturvaamisen johtamisen ja toimeenpanovastuun muutoksen edellyttämät toimenpi-
9672: teet suoritetaan ja järjestelmä toimii täysipainoisesti uudessa organisaatiossa.
9673: 27.30 149
9674:
9675: 22. Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja Kosovossa KFOR-operaatiossa sekä 11 henki-
9676: hallintomenot ( arviomääräraha) löä Kyproksella UNFICYP-operaatiossa.
9677: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9678: 125 910 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk
9679: Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoi- Bruttomenot 157 600 000
9680: den palkkojen ja kansallisen päivärahan mak- Bruttotulot 31 690 000
9681: samiseen, valmiusjoukon palkkaus-, koulu- - YK:n maksamat materiaali-
9682: tus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden korvaukset 31 390 000
9683: kulutusmenojen ja pohjoismaisten rauhantur- -muut rauhanturvaamistoi-
9684: vakurssien menojen maksamiseen sekä Liba- mintaan liittyvät tulot 300 000
9685: nonissa ja Kosovossa olevien suomalaisten Nettomenot 125 910 000
9686: rauhanturvajoukkojen ja Kyproksella olevan
9687: Suomen osaston matkakustannusten, tervey- 2001 talousarvio 125 910 000
9688: denhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, 2000 talousarvio 159 000 000
9689: edustus- ja hallintomenojen maksamiseen. 1999 tilinpäätös 261 321 724
9690: Määrärahalla pysyväisluonteisiin tehtäviin
9691: palkatun henkilöstön määrä saa olla enintään
9692: 23 henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly YK:nja
9693: ETYJin rauhanturvaamisoperaatioihin palkat- 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yh-
9694: tava henkilöstö. teistyön menot (arviomääräraha)
9695: Siinä tapauksessa, että Suomen hallitukselle Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
9696: esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lä- Määrärahaa saa käyttää kansainväliseen puo-
9697: hettämisestä YK:n tai ETYJin rauhanturvaa- lustuspoliittiseen yhteistyöhön, Euroopan uni-
9698: ruistehtäviin ja Suomi päättää rauhanturvajou- onin puolustuspolitiikan kehittämiseen,
9699: kon asettamisesta tai että Suomi päättää jatkaa NATOn rauhankumppanuusohjelmaan ja ase-
9700: osallistumistaan jo käynnissä olevan operaati- valvontaan liittyvistä kokouksista, neuvotte-
9701: on seuraavaan vaiheeseen, saa näihin menoihin luista, seminaareista, koulutustilaisuuksista ja
9702: käyttää tälle momentille myönnettyjä määrära- harjoituksista sekä ETY-järjestön luottamusta
9703: hoja. ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöön-
9704: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on panosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista
9705: muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu toimista aiheutuvien menojen maksamiseen.
9706: huomioon nettobudjetoitavina tuloina YK:n Määrärahaa saa käyttää myös puolustusmateri-
9707: suoritukset kalustokorvausten osalta ja eräät aalialan yhteistyön menojen, Länsi-Euroopan
9708: muut rauhanturvaamistoimintaan liittyvät tu- puolustusmateriaaliryhmän (WEAG) ja
9709: lot. Valmiusjoukko on Suomessa toimintaval- NATO:n tiloissa toimivan räjähtävän materi-
9710: miussitoumuksen tehneistä henkilöistä YK:n aalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön
9711: tai ETYJin rauhanturvaamistehtäviä varten (NIMIC) maksuosuuksien maksamiseen sekä
9712: koottava ja varustettava joukko. Suomi on ympäristönsuojeluyhteistyön menojen maksa-
9713: asettanut YK:n käyttöön aseettornia sotilas- miseen ja kaikkien edellä lueteltujen tehtävien
9714: tarkkailijoita Lähi-itään, Kashmiriin, Irakin ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien menojen
9715: Kuwaitin väliselle raja-alueelle sekä entisen maksamiseen Suomessa ja ulkomailla.
9716: Jugoslavian alueelle yhteensä 30 sotilastark-
9717: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
9718: kailijaa. Suomalainen rauhanturvajoukko toi-
9719: sa on otettu vähennyksenä huomioon
9720: mii Etelä-Libanonissa UNIFIL-operaatiossa ja
9721: 4 500 000 mk puolustusvoimien suorittaman
9722: 150 27.91
9723:
9724: kansainvälisen yhteistyön menojen siirtona 2001 talousarvio 4500 000
9725: momentille 27.10.21. 2000 talousarvio 9 000 000
9726: 1999 tilinpäätös 8 994 574
9727:
9728:
9729: 91. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalous
9730:
9731: Se l v i t y s osa : Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalous tukee maanpuolustusta ke-
9732: hittäen alueita ja niiden metsäluontoa mahdollisimman hyvin puolustusvoimien toimintaan so-
9733: veltuvaksi. Luonnonvarojen hoidossa sovitetaan yhteen puolustusvoimien, taloudellisuuden,
9734: luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön näkökohdat.
9735: Metsätalouden tulostavoitteeksi asetetaan 8 000 000 markan käyttöjäämä. Tulostavoite edellyt-
9736: tää n. 110 000 m 3 myytävää puutavaraa. Puolustusministeriön hallinnassa on n. 70 000 ha maata.
9737: Metsätaloustoimintaa voidaan harjoittaa n. 45 000 ha:lla. Puolustusministeriön metsätaloudelli-
9738: sessa hoidossa olevien metsämaiden tasearvo on n. 227 milj. mk. Pääoman tuottoa pienentävät n.
9739: 4,6 milj. markalla metsätalouteen kuulumattomat puolustusvoimille tuotetut palvelut ja ympäris-
9740: tönsuojeluun liittyvät tehtävät. Alueiden pääkäyttötarkoituksen rajoitteiden aiheuttamaa metsäta-
9741: louden tuottoa alentavaa vaikutusta ei ole arvioitu.
9742:
9743: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
9744: 1999 2000 2001
9745: toteutuma ennakoitu arv10
9746:
9747: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 30639 28 500 27000
9748: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset
9749: (tmk) 18 372 21 0()0 19000
9750: Käyttöjäämä (tmk) 12 267 7 500 8000
9751: - % tuotoista 40,0 26,3 29,6
9752: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 859 870 870
9753: Ylijäämä (tmk) 11 407 6 630 7130
9754: - % tuotoista 37,2 23,3 26,4
9755: Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 159 130 136
9756: Investoinnit (lyhytvaikutteinen hankinta) (tmk) 377 300 300
9757: - % tuotoista 1,2 1,1 1,1
9758: Myyntihintojen muutos % 2 0 0
9759: Volyymi, hakattua puutavaraa 1 000 m 3 108 110 110
9760: Tuottavuuden muutos % 2 2 2
9761: Koneellistaruisaste % 65 68 68
9762: Vaikuttavuus, hakattu puumäärä/kasvu % 66 64 66
9763: Henkilöstön määrä 62 60 58
9764:
9765:
9766: Lisäksi puolustusministeriön toimintamenomomentilta 27.01.21 on palkattu kolme henkilöä,
9767: joiden palkat sisältyvät yhteiskustannuksiin.
9768: Lukuun liittyvät metsätalouden menot on otettu huomioon nettobudjetoidulla tulomomentilla
9769: 12.27.21.
9770: 27.92 151
9771:
9772: 92. Puolustushallinnon rakennuslaitos
9773:
9774: Selvitysosa: Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa rauhan ja poikkeusolojen
9775: aikana puolustusvoimien tarvitsemat tilat ja ylläpitopalvelut Rakennuslaitos vastaa lisäksi puo-
9776: lustushallinnon kiinteistötoimen omistajaorganisaation osana kiinteistövarallisuuden kunnosta ja
9777: arvon säilymisestä.
9778: Puolustusvoimien tarvitsemia talonrakennus- ja erikoisrakennuskohteita valmistuu vuonna
9779: 2001 arviolta 33 500 htm 2 . Lisäksi rakennuslaitos huolehtii perusparannus- ja alueteknisten töi-
9780: den toteuttamisesta.
9781: Rakennuslaitoksen ylläpidettävä rakennuskanta on vuonna 2001 yhteensä n. 3,7 milj. htm 2 . Li-
9782: säksi ylläpidon kohteena ovat energiaverkostot sekä puolustusvoimien käytössä olevat erilaiset
9783: aluerakenteet ja laitteet.
9784: Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Puo-
9785: lustushallinnon rakennuslaitokselle vuodelle 2001 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet
9786: - Rakennuslaitoksen palvelutuotannon hinnoittelu saatetaan vertailukelpoiseksi yleisten
9787: markkinoiden kanssa.
9788: - Rakennushankkeet toteutetaan hankesuunnitelmissa vahvistettujen laajuuksien ja aikataulu-
9789: jen mukaisesti siten, että talousarvion käyttösuunnitelman mukaisia kustannusarvioita ei ylitetä.
9790: -Energiahuollon ja erityisesti energian hankinnan taloudellisuutta parannetaan edelleen.
9791: - Rakennuttamisprojektit toteutetaan markkinaehtoisesti urakoitsijoita kilpailuttamalla.
9792: -Ulkopuolisille tuotettujen palvelujen liiketaloudellinen kannattavuus varmistetaan sisällyt-
9793: tämällä riittävä kate palvelujen hintaan.
9794: - Asiakastyytyväisyysindeksin taso nostetaan 68:sta 75:een.
9795: - Työtyytyväisyysindeksin taso nostetaan 67:sta 75:een.
9796:
9797: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotto-/kululaskelma (milj. mk):
9798: 1999 2000 2001
9799: toteutuma ennakoitu arvio
9800:
9801: Myyntituotot 932,5 880,3 911,0
9802: Myynnin oikaisuerät -29,4 -14,0 -14,0
9803: Liikevaihto 903,1 866,3 897,0
9804: Muuttuvat kulut -837,4 -813,4 -836,5
9805: Omien toimitilojen ylläpito 7,4 5,8 5,8
9806: Myyntikate 73,1 58,7 66,3
9807: Kiinteät kulut -57,0 -59,0 -57,0
9808: Käyttökate 16,1 -0,3 9,3
9809: Poistot -7,9 -9,3 -9,3
9810: Jäämä ennen siirtoja pv:lle/pv:lta 8,1 -9,6
9811: Palautus pv:lle/ hintatuki pv:lta -3,7 9,6
9812: Jäämä 4,4 0,0 0,0
9813: 152 27.92
9814:
9815:
9816: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (milj. mk):
9817: Yhteensä 1) Asuntotoimi 2)
9818: 1999 2000 2001 1999 2000 2001
9819: toteutuma ennakoitu arvio toteutuma ennakoitu arvio
9820:
9821: Maksullisen toiminnan
9822: tuotot
9823: Myyntituotot 920,6 875,7 910,0 97,6 36,7 46,5
9824: Muut tuotot 3,3 1,0 1,0 0,0 6,9 6,6
9825: Tuotot yhteensä 923,9 876,7 911,0 97,6 43,6 53,1
9826:
9827: Maksullisen toiminnan
9828: kustannukset
9829: Aineet, tarvikkeet ja tava-
9830: rat 237,8 220,0 220,2 41,6 24,0 22,0
9831: Henkilöstökulut 255,7 257,4 256,5 21,5 14,6 13,0
9832: Vuokrat 17,8 4,9 5,0 14,8 1,0 1,0
9833: Ulkopuoliset palvelut 385,5 379,3 402,5 18,2 8,3 11,5
9834: Muut erilliskustannukset 26,2 22,0 22,4 3,1 1,8 1,8
9835: Erilliskustannukset yh-
9836: teensä 923,0 883,6 906,6 99,2 49,7 49,3
9837:
9838: Käyttöjäämä 0,9 -6,9 4,4 -1,6 -6,1 3,8
9839:
9840: Maksullisen toiminnan
9841: osuus yhteiskustannuk-
9842: sista
9843: Tukitoimintojen kustan-
9844: nukset 3,9 3,8 3,6
9845: Poistot koneista ja kalus-
9846: tosta 7,9 8,5 9,3 0,0 0,1 0,1
9847: Poistot asuinrakennuksis-
9848: ta 60,0 30,0 30,0
9849: Korot 1,8 1,8 2,2 45,2 22,6 22,6
9850: Toimitilojen pääomakus-
9851: tannus 10,6 10,3 10,0 1,0 1,0 1,0
9852: Osuus yhteiskustannuk-
9853: sista yhteensä 20,3 20,6 21,5 110,1 57,5 57,3
9854:
9855: Kokonaiskustannukset
9856: yhteensä 943,3 904,2 928,1 209,3 107,2 106,6
9857:
9858: Ylijäämä (+)/alijäämä (-) -19,4 -27,5 -17,1 -111,7 -63,6 -53,5
9859:
9860: Tuotot % kokonaiskustan-
9861: nuksista yhteensä 98 97 98 47 41 50
9862: 27.99 153
9863:
9864: Hintatuki
9865: Käytetty/arvio 5,5 10,0 5,5 10,0
9866: Tuotot % kokonaiskustan-
9867: nuksista hintatuen jälkeen 99 98 49 50
9868: Suoritetuotannon sidottu
9869: pääoma keskim. 922,2 500,0 480,0
9870: Sidotun pääoman tuotto-
9871: % -12 -13 -11
9872: I) Lukuihin ei ole sisällytetty kiinteistövarallisuuden poistoja ja korkoja.
9873: 2> Lukuihin on sisällytetty asuinrakennusten poistot ja korot asuntotoimen kokonaiskannattavuuden esit-
9874: tämiseksi.
9875:
9876:
9877:
9878:
9879: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot
9880:
9881: 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden seen maanpuolustuskoulutukseen sekä vapaa-
9882: tapaturmakorvaukset (arviomääräraha) ehtoiseen maanpuolustusjärjestelmän alue- ja
9883: Momentille myönnetään 350 000 mk. paikallistason toimintaan.
9884: Määrärahaa saa käyttää Lapuan patruunateh-
9885: taalla vuonna 1976 sattuneesta onnettomuu- 2001 talousarvio 9 500 000
9886: desta aiheutuneiden tapaturmavakuutuslain 2000 talousarvio 9 500 000
9887: mukaisten korvausten maksamiseen. 1999 tilinpäätös 6 300 000
9888:
9889: 2001 talousarvio 350 000 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
9890: 2000 talousarvio 350 000 Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9891: 1999 tilinpäätös 331 468 100 000 mk.
9892: Määrärahaa saa käyttää suomalaisista rau-
9893: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tu- hanturvajoukoista aiheutuvien menojen lasku-
9894: keminen tuksessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpi-
9895: Momentille myönnetään 9 500 000 mk. dossa syntyviin kurssieroihin.
9896: Määrärahaa saa käyttää maanpuolustusjär-
9897: jestöjen toiminnan tukemiseen. 2001 talousarvio 100 000
9898: Se l v i t y s osa : Määrärahaa käytetään 2000 talousarvio 100 000
9899: puolustushallinnon ulkopuoliseen vapaaehtoi- 1999 tilinpäätös 206
9900: 154
9901:
9902:
9903:
9904:
9905: Pääluokka 28
9906: VAL TIOVARAINMINISTERI ÖN HALLINNONALA
9907:
9908:
9909: Selvitysosa:
9910: Toimintaympäristö
9911: Talouskehityksen arvioidaan jatkuvan vahvana v. 2001 ja edellytykset hyvään kehitykseen ovat
9912: olemassa myös tämän jälkeen. Kotimaiset riskitekijät liittyvät lyhyellä tähtäimellä lähinnä yli-
9913: kuumenemiseen ja tuotantokapeikkoihin. Pidemmällä tähtäimellä tarvitaan aktiivista rakennepo-
9914: litiikkaa varmistamaan se, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä kansainvälistyvässä toimintaym-
9915: päristössä.
9916: Talous- ja rahaliiton kolmas vaihe alkoi vuoden 1999 alussa. Suomen liittymisellä yhdessä 10
9917: muun jäsenvaltion kanssa euroalueeseen on valtionhallinnon kannalta pitkälle tulevaisuuteen
9918: ulottuvia vaikutuksia. Yhteisestä valuutasta tulee vuoden 2002 alusta lukien käteisvaluutta, mikä
9919: koskettaa tuolloin jokaista kansalaista sekä kaikkia hallinnon virastoja ja laitoksia. Tähän valmis-
9920: tautuminen edellyttää erityisesti kansalaisille suunnattua informaatiota vuoden 2001 aikana.
9921: Valtiontalouden ohella myös kuntien ja sosiaaliturvarahastojen talous kuuluu julkiseen talou-
9922: teen, jonka alijäämästä jäsenvaltio on vastuussa. Siksi talous- ja rahaliitossa valtion, kuntien ja
9923: sosiaaliturvarahastojen talouden hoidon ja päätöksenteon tulee olla tulevaisuudessa entistä sau-
9924: mattomammin yhteensovitettua. Finanssipolitiikka on edelleen kansallinen vastuualue, mutta yh-
9925: teisen rahapolitiikan onnistumiseksi EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava yhteisesti sovittuja fi-
9926: nanssipolitiikan periaatteita, joista keskeisin liittyy julkisen talouden riittävään tasapainoon.
9927: Euroopan rahaliiton synty syventää integraatiokehitystä ja lisää verotuksen harmonisointipai-
9928: neita. Verotuksen suurimmat kansalliset haasteet liittyvät ansiotulojen verotuksen keventämislin-
9929: jan jatkamiseen ja veropohjien tiiviyden varmistamiseen.
9930: Suomen rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin, lainsäädännön ja volyymien nopea kehitys jat-
9931: kuu yhteisen rahan käyttöönoton myötä, kun rahoitusmarkkinat yhdenmukaistuvat Kehitys hei-
9932: jastuu suoraan euroalueen pörssien, arvopaperien selvityskeskusten, pankkien ja sijoituspalveluja
9933: tarjoavien yritysten kilpailuolosuhteisiin ja markkinoiden rakenteisiin. Viranomaisvalvonnan ta-
9934: voitteena on ylläpitää rahoitusjärjestelmää kohtaan tunnettua yleistä luotettavuutta.
9935: Valtionhallinnon ikääntyvän henkilöstön voimavarojen hyödyntäminen on yksi valtion henki-
9936: löstöpolitiikan lähivuosien merkittäviä haasteita. Samaan aikaan valtiotyönantaja on tilanteessa,
9937: jossa se joutuu kilpailemaan ehkä enemmän kuin koskaan osaavasta työvoimasta.
9938: Keskushallinnon toimintatapojen uudistaminen ja strategisen osaamisen vahvistaminen, hallin-
9939: non ja palveluiden arviointi sekä sähköinen asiointi ja sähköiset hallinnon palvelut ovat keskeisiä
9940: hyvän ja tehokkaasti toimivan julkisen hallinnon pilareita.
9941: 28. 155
9942:
9943: Alustavat tulostavoitteet
9944: Valtiovarainministeriön ja sen hallinnonalan toiminta tukee niitä päämääriä ja tavoitteita, jotka
9945: on esitetty talousarvion yleisperusteluissa. Valtiovarainhallinnon alustavat tehtäväaluekohtaiset
9946: tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat seuraavat:
9947: Tasapainoinen ja kestävä kasvu
9948: Talouspolitiikan päätavoite on työllisyyden parantaminen, mikä edellyttää vakaan talouskas-
9949: vun turvaamista. Hallitusohjelman tavoitteena on, että uudet työpaikat lisääntyvät ripeästi ja työs-
9950: sä olevien osuus työikäisestä väestöstä lähestyy Suomessa EU:n työllisyyssuuntaviivoissa tavoit-
9951: teeksi asetettua 70 prosenttia. Inflaation nopeutumisen torjuminen ja työmarkkinoiden kehittämi-
9952: nen rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi liittyvät elimellisesti tasapainoiseen kasvuun.
9953: Tasapainoisen kasvun yksi edellytys on taloudellinen liikkumavarajulkisessa taloudessa. Edus-
9954: kunnalle maaliskuussa 2000 antamassaan määrärahakehyksiä koskevassa tiedonannossa todetaan
9955: hallituksen kannanottona, että valtiontalouden rahoitusylijäämän taso, joka vastaa vajaata 1Yz
9956: prosenttia BKT:sta, on minimitavoite hallitusohjelman mukaisten veronalennusten toteuttami-
9957: seksi. Tähän liittyvänä vaalikauden ajan tavoitteena on pitää ennallaan valtion menojen vuoden
9958: 1999 varsinaisen talousarvion reaalinen taso. Valtionvelan osalta tavoitteena on alentaa velan
9959: määrää alle 50 %:n BKT:sta, mikä toteutunee jo vuonna 2001. Valmistellaan talouspolitiikkaa,
9960: jolla parannetaan kansantalouden voimavarojen käyttöä ja lisätään talouden sopeutumiskykyä
9961: vakaus- ja kasvusopimuksen edellyttämällä tavalla ja varmistetaan pitkän aikavälin tasapainoi-
9962: nen kasvumahdollisuus.
9963: Rahoitusmarkkinapolitiikkaa valmistellaan rahoitusmarkkinoiden vakauden, tehokkuuden ja
9964: toimivuuden sekä rahoituspalvelujen monipuolisuuden ja turvallisuuden turvaamiseksi.
9965: Valtiontalouden ohjaus ja tarkastus
9966: Valtion eläkerahastoa perustettaessa tavoitteeksi asetettiin, että valtion eläkkeiden rahastoinnin
9967: aste saavuttaisi TEL- järjestelmälle asetetun tavoitteen vuonna 2010. Osana tulevaisuuden me-
9968: noihin varautumista hallitus käyttää Valtioneuvoston 26.5.2000 tekemän periaatepäätöksen mu-
9969: kaisesti osan omaisuuden myyntituloista eläkerahaston kartuttamiseen pienentämällä eläkerahas-
9970: tosta valtion talousarvioon tehtäviä siirtoja.
9971: Valtion rahoituksen hallintaa - kassan hallinta ja velan hoito - kehitetään tuottoisan sijoitus-
9972: toiminnan ja mahdollisimman kustannustehokkaan varainhankinnan saavuttamiseksi. Valtion ra-
9973: hoitustarpeen tyydyttämisestä huolehditaan kustannustehokkaasti hyväksytyillä lainanoton ja ve-
9974: lanhoidon riskitasoilla siten, että maksuvalmius on sovitulla tasolla. Valtion maksuliikkeen jär-
9975: jestämisen osalta tavoitteena on asianmukaisesti kilpailutettu ja turvallisesti hoidettu
9976: konsernitilijärjestelmä.
9977: Toimitaan aktiivisesti sen edistämiseksi, että uudistettua tilinpäätösinformaatiota hyödynne-
9978: tään valtionhallinnossa sekä hallituksen kehys- ja budjettivalmistelussa että eduskunnan budjet-
9979: tikäsittelyssä. Tuloksellisuuden raportointia ja johtamista palvelevan laskentatoimen kehittämis-
9980: hanketta jatketaan valtionhallinnossa hallinnonalakohtaisesti.
9981: Valtion hankintatoimen yleisohjausta tehostetaan ja se kytketään osaksi valtion resurssiohjaus-
9982: ta. Valtiovarainministeriö käynnistää valtion hankintatoimen yleisen strategian ja siihen liittyvien
9983: toimintapolitiikkojen laatimisen sekä hankintatoimen toimintatapojen ja menetelmien kehittämi-
9984: sen.
9985: Valtiontalouden tarkastusvirasto siirtyy 1.1.2001 eduskunnan yhteyteen. Hallituksen käyttöön
9986: tarvittavan arviointi- ja tarkastusosaamisen sisältö ja käytännöt selvitetään osana keskushallinnon
9987: uudistamishanketta.
9988: 156 28.
9989:
9990: V erotuksen toimeenpano
9991: Painopistealueina ovat veronmaksaja-asiakkaiden asiointitarpeiden vähentäminen ja asioinnin
9992: helpottaminen, harmaan talouden torjunta, verotuspäätösten oikeellisuus ja yhdenmukaisuus sekä
9993: kansainvälistymisen toiminnalle aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen. Vuonna 2001 tehtävässä
9994: asiakastyytyväisyystutkimuksessa tavoitteena on, että verohallinnon yritysasiakkailta saama
9995: yleisarvosana on vähintään 7,6 ja henkilöasiakkailta saama yleisarvosana on vähintään 7, 7. Edel-
9996: lisen kerran vuonna 1998 toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa yritysasiakkaiden anta-
9997: ma yleisarvosana oli 7,3 ja henkilöasiakkaiden 7,7.
9998: Verovalvonnassa toiminnan painopistealueena on verojen kertymän lisääminen. Ennakkope-
9999: rinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuudessa tavoitteena on, että kokonaispoikkeama voi olla
10000: enintään 11 prosenttia maksuunpannuista veroista ja maksuista.
10001: Harmaan talouden torjunnassa otetaan huomioon valtioneuvoston 22.10.1998 tekemä periaate-
10002: päätös hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi
10003: sekä valtioneuvoston periaatepäätös 16.3.2000 harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan liit-
10004: tyvän viranomaisyhteistyön kehittämisestä.
10005: Tullitoimi ja sisämarkkinoiden toimivuus
10006: Tavoitteena on sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen ja erityisesti yhteisön maksamien
10007: tukien väärinkäytön, valmisteveropetosten sekä laittoman tuonnin ja viennin torjuminen. Asia-
10008: kaspalvelua sekä tietojen oikeellisuutta ja tullivarmuutta on pyrittävä edelleen parantamaan. Ta-
10009: voitteena on myös ulko- ja sisäkaupan tilastojen ja muiden tietojen luotettava ja nopea tuottami-
10010: nen. Tullivalvonnan painopiste on edelleen maamme etelä- ja itärajan ylittävässä liikenteessä.
10011: Tuloksellinen julkinen hallinto
10012: Valtion keskushallinnon kehittämistä ja uudistusten toimeenpanoa jatketaan hallituksen ilta-
10013: koulussa 24.5.2000 tehdyn kannanoton pohjalta. Julkisten palvelujen kilpailukykyä sekä virasto-
10014: jen ja laitosten palvelukykyä parannetaan laajentamalla laadun ja tulosten arviointivälineiden
10015: käyttöä hallinnossa. Valtion tietohallinnon palvelukyvyn ja yhteentoimivuuden parantamiseksi
10016: jatketaan tietoyhteiskunnan edellyttämän infrastruktuurin kehittämistä ja tietoverkkoihin perus-
10017: tuvien palvelujen tukemista.
10018: Valtiotyönantajan kilpailukyvyn parantaminen on keskeinen valtion henkilöstöpolitiikan pai-
10019: nopiste. Vuosina 1998-1999 tehtyyn ulkoiseen palkkasuhdeselvitykseen (nk. Valpas) perustu-
10020: vat toimenpiteet toteutetaan erikseen sovittavien suuntaviivojen ja aikataulujen mukaisesti. Palk-
10021: kausjärjestelmien uudistamisessa on tavoitteena, että uudet järjestelmät kattavat valtion koko
10022: henkilöstön vuoden 2002 kuluessa. Valtion henkilöstön mitoittaminen uudistetaan siten, että uu-
10023: distusta voidaan soveltaa vuoden 2002 kehys- ja talousarviovalmisteluissa.
10024: Tilastotoimi ja talouden tutkimus
10025: Aihealueesta riippumatta tilastotiedon kysyntää on niin rakenteiden muuttumista kuvaavilla in-
10026: dikaattoritiedoilla, nopeilla suhdannetiedoilla, kehityssuuntia kuvaavilla indikaattoritiedoilla
10027: kuin näiden erilaisin yhdistelyin tehdyillä erityisselvityksillä. Useat EU :n ja erityisesti talous- ja
10028: rahaliiton tietotarpeista ja velvotteista johtuvat hankkeet jatkuvat edelleen vuoden 2001 aikana.
10029: Tilastotietojen ja palvelujen saatavuutta parannetaan kehittämällä itsepalvelua sekä maksuttornia
10030: ja maksullisia verkkopalveluja. Tavoitteena on, että maksuton palvelu kattaa 2001-2004 aikana
10031: kaikki keskeiset yleisen yhteiskuntatilaston taulukot.
10032: EMU-jäsenyyden myötä julkistalouden rakenteellisten kysymysten merkitys kansallisen ta-
10033: louspolitiikan osana korostuu. Tutkimusta suunnataan finanssipolitiikan vaikuttavuuden ja julki-
10034: sen talouden tasapainoon vaikuttavien tekijöiden analyysiin. Erityistä huomiota kiinnitetään pit-
10035: källä aikavälillä odotettavissa oleviin rakenteellisiin muutoksiin kuten väestön ikääntymiseen.
10036: Julkisten palvelujen kysyntää sekä palvelusektorien toimivuutta ja tehokkuutta koskevaa tutki-
10037: 28. 157
10038:
10039: mustyötä jatketaan. Aluekehitystä koskevassa tutkimuksessa korostetaan valtion ja kuntien suh-
10040: teita sekä valtionosuusjärjestelmän uudistusten arviointia.
10041: Työllisyysasteen nostaminen korostaa työmarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan liittyvää
10042: tutkimusta. Tutkimusta suunnataan työpaikkojen muutoksiin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen
10043: sekä erityisesti ikääntyneen työvoiman kysyntään ja tarjontaan. Rakenteellisen työttömyyden
10044: alentamiseksi tutkitaan verorakenteen työllisyysvaikutuksia ja tulonsiirtojärjestelmän kannustin-
10045: vaikutuksia sekä seurataan pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman kehitystä ja syrjäytymis-
10046: riskiä. Tulonjakotutkimuksessa selvitetään työmarkkina-aseman ja tuloerojen yhteyttä sekä tulo-
10047: erojen pysyvyyttä. Osaamisen merkityksen korostuessa tutkimusta suunnataan koulutuksen tuot-
10048: tavuusvaikutusten arviointiin.
10049: V altiovarainhallinnon toimialaan kuuluvan omaisuuden hallinta
10050: Ministeriön ohjausvastuulla olevat yhtiöt harjoittavat pankkitoimintaa, teollisuutta, sijoitustoi-
10051: mintaaja palvelutuotantoa. Valtion omaisuuden tuoton osalta tavoitteena on vähintään ao. toimi-
10052: alan keskimääräinen tuotto valtion yhtiöihin ja liikelaitoksiin sijoittamalle pääomalle. Valtiova-
10053: rainministeriö toteuttaa omistajaohjausta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Valtion omai-
10054: suuden myynnistä päätetään tapauskohtaisesti eduskunnan myöntämin valtuuksin.
10055: Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna 2001 siten, että vankeinhoi-
10056: tolaitoksen kiinteistöt ja niihin välittömästi liittyvät vankityötoimintaan tarvittavat pelto- ja met-
10057: säalueet sekä vankilakokonaisuuteen välittömästi liittyvät asunnot siirretään Valtion kiinteistölai-
10058: toksen hallintaan. Siirrettävän omaisuuden arvo on noin 1 300 milj. mk.
10059: Hallinnonalan ohjaus ja yhteistyö
10060: Valtiovarainministeriön hallinnonalan tulosohjausta kehitetään edelleen yhteistyössä ministe-
10061: riön, virastojen ja liikelaitosten kesken. Tavoitteena on luoda ohjausmalli, joka mahdollistaa
10062: joustavan ja tilannekohtaiset tarpeet ja painotukset huomioivan tavoiteasetannan ja seurannan.
10063: Ohjausmalliin sisältyy keskeisenä tulokset asiakkaan ja yhteiskunnan näkökulmasta, mutta myös
10064: keskeiset tuloksellisuuden mahdollistavat tekijät kuten osaaminen ja henkilöstö. Osana valtiova-
10065: rainministeriön tulosohjausmallia luodaan hallinnonalan arviointiohjelma.
10066: 158 28.01
10067:
10068:
10069: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
10070: V. 1999 v.2000 v.2001
10071: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001
10072: 1 OOOmk 1 000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk %
10073:
10074:
10075: 01. Valtiovarainministeriö 1 331 000 134 000 141 890 7 890 6
10076: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskes-
10077: kus 17 900 18 400 18 870 470 3
10078: 05. Valtiokonttori 197 850 221 950 218 960 -2990 -1
10079: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja kor-
10080: vaukset 14 045 202 14673 650 15 343 300 669 650 5
10081: 18. Verohallinto 1 650 000 1 680 000 1 792 290 112 290 7
10082: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maa-
10083: kunnalle 1 109 023 935 500 995 000 59500 6
10084: 40. Tullilaitos 543 000 556 185 599 280 43 095 8
10085: 52. Tilastokeskus 205 800 202 000 204 440 2440 1
10086: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät
10087: henkilöstöhallinnon tukitoimenpi-
10088: teet 189 779 55 900 67 400 11 500 21
10089: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamatto-
10090: matmenot 3 987 482 3 752 988 4 158 100 405 112 11
10091: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoitus-
10092: laitoksille 48 680 445 345 443 900 - 1 445 -0
10093: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 15 593 19 640 20200 560 3
10094: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan
10095: unionille 6 468 914 6 915 000 7 192 000 277 000 4
10096: 99. Muut valtiovarainministeriön hal-
10097: linnonalan menot 48 546 25 300 25 300
10098: Yhteensä 29858 768 29635 858 31220 930 1585 072 5
10099:
10100: Henkilöstön kokonaismäärä 10 193 10720 10 660
10101:
10102:
10103:
10104: 01. Valtiovarainministeriö
10105:
10106: Se l v i t y s osa : Valtiovarainministeriö vastaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti valtioneu-
10107: voston osana, voimavarojen yhteensovittajana ja hallinnonalansa ohjaajana tasapainoisen ja kes-
10108: tävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta ja tuloksellisesta julkisesta hal-
10109: linnosta sekä näiden edellyttämästä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.
10110: Ministeriö korostaa toiminnassaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdol-
10111: lisuuksien turvaamista.
10112: Valtiovarainministeriö on määrittänyt toiminnan kannalta vuoteen 2002 ulottuvat kriittiset me-
10113: nestystekijät, joihin perustuen asetetaan vuosittaiset tulostavoitteet Ministeriön toimintastrategi-
10114: assa korostuu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta kriittisinä menestystekijöinä toiminta,
10115: joka edistää kasvua ja vakautta, taloudellista liikkumavaraa, verotuksen keventämistä ja julkisen
10116: toiminnan kilpailu- ja palvelukykyä.
10117: 28.01 159
10118:
10119: Ministeriön alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
10120: Kasvu ja vakaus
10121: -Jatketaan vakaan kehityksen ja johdonmukaisen rakennemuutoksen talouspolitiikkaa.
10122: - Tavoitteena on finanssipolitiikan mitoittaminen kilpailukykyisen kustannustason turvaami-
10123: seksi.
10124: Taloudellinen liikkumavara
10125: -Tavoitteena on, että valtion rahoitusylijäämä on ainakin 11h prosenttia vuonna 2001 (suh-
10126: teessa BKT:een).
10127: -Tavoitteena on alentaa valtion velan määrä alle 50% BKT:sta ilman velan lyhentämiseen
10128: käytettäviä uusia yksityistämistuloja.
10129: -Tavoitteena on, että 2002 talousarvioesitys valmistellaan hallitusohjelman menolinjausten
10130: ja hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti.
10131: V erotuksen keventäminen
10132: -Jatketaan työn verotuksen keventämisen valmistelua.
10133: -Tehostetaan viranomaisten välistä yhteistyötä harmaan talouden torjunnassa.
10134: - Euroopan unionin tasolla tavoitteena on edistää haitallisen verokilpailun rajoittamiseen täh-
10135: tääviä toimenpiteitä.
10136: Julkisen toiminnan kilpailu- ja palvelukyky
10137: - Tavoitteena on valtion keskushallinnon uudistamistoimenpiteiden toteuttaminen.
10138: - Tavoitteena on vahvistaa valtiotyönantajan kilpailukykyä huomioimaila valtion työnantaja-
10139: aseman erityispiirteet.
10140: - Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi jatketaan ja ke-
10141: hitetään toimenpiteitä.
10142: - Tavoitteena on henkilöstötilinpäätösten laaja-alainen käyttöönotto.
10143: Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiselle luovat edellytyksiä ministeriön ydinprosessit ja
10144: rakenteet, resurssien hallinta ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky. Prosessien ja rakenteiden
10145: osalta keskeisiä ovat kehys- ja budjettiprosessi, ECOFIN- ja budjettineuvosto -prosessi, talous-
10146: politiikan valmisteluprosessi, kuntatalouden analysointi sekä hallinnonalan omistaja- ja tulosoh-
10147: jaus. Resurssien hallinnan osalta keskeistä on resurssien ja tavoitteiden keskinäinen yhteensovit-
10148: taminen. Henkilöstön uudistumisen tukemiseksi ja kannustavuuden lisäämiseksi ministeriössä
10149: siirrytään uuteen palkkausjärjestelmään vuoden 2001 alusta lukien.
10150: Edellä esitetyt valtiovarainministeriön tulostavoitteet ovat alustavia ja ne tukevat talousarvio-
10151: esityksen yleisperusteluissa ja pääluokkaperustelujen selvitysosassa esitettyjen hallinnonalakoh-
10152: taisten tavoitteiden saavuttamista. Alustavat tulostavoitteet täsmennetään vuoden 2001 hallin-
10153: nonalan tulostavoiteasiakirjassa, kun eduskunta on hyväksynyt vuoden 2001 talousarvion.
10154:
10155: Voimavarojen menopohjainen kohdentuminen toiminta-ajatuksessa
10156: esitettyjen vastuiden mukaisesti (arvio):
10157: 1 000 mk 1) %
10158:
10159: Tasapainoisen ja kestävän kasvun talous-
10160: politiikka 50000 36
10161: Valtiontalouden hyvä hoito 50000 36
10162: Tuloksellinen julkinen hallinto 38 890 28
10163: Yhteensä 138 890 100
10164: l) Ministeriön yhteiset, johto ja hallintoyksikkö on sisällytetty taulukossa oleviin lukuihin
10165: 160 28.03
10166:
10167: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2001 talousarvio 138 890 000
10168: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2000 talousarvio 134000 000
10169: 138 890 000 mk. 2000 lisätalousarvio 1 256 000
10170: Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomi- 1999 tilinpäätös 131 000 000
10171: oon EU:lta saatavat tulot.
10172: Määrärahaa saa käyttää myös EMU-tiedo- 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomää-
10173: tuksesta aiheutuviin menoihin. räraha 2 v)
10174: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
10175: sa on otettu huomioon 12 000 000 mk EMU- Määrärahaa saa käyttää osake- ja muista
10176: tiedotuksesta aiheutuvina menoina, joista omaisuusjärjestelyistä ja omaisuuden hallin-
10177: EU:n maksuosuus on 6 000 000 mk. Määrära- noinnista aiheutuvien sekä valtionyhtiöiden
10178: han mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomi- yksityistämiseen liittyvien menojen maksami-
10179: oon 1 529 000 mk palkkaseurantaselvityksen seen.
10180: mukaisiin palkantarkistuksiin. Se l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön
10181: hallinnonalan yhtiöitä, valtion kiinteistövaral-
10182: Menojen ja tulojen erittely: mk lisuutta ja muuta valtion omaisuutta koskevat
10183: mahdolliset järjestelyt edellyttävät määrärahaa
10184: Bruttomenot 144 890 000 järjestelyistä ja niihin liittyvistä hallinnointi- ja
10185: EU-tulot 6 000 000 hoitotoimenpiteistä johtovien menojen maksa-
10186: Nettomenot 138 890 000 miseen.
10187: 2001 talousarvio 3 000 000
10188: 2000 lisätalousarvio 5 000 000
10189:
10190:
10191: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
10192:
10193: Se l v i t y s osa : Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen
10194: tutkimuksen yksikkö (L 27/1990), joka tuottaa talouspolitiikan päätöksentekoa palvelevaa tutki-
10195: mustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin
10196: vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien
10197: toimintaan.
10198: Valtiovarainministeriö on asettanut tutkimuskeskukselle alustavasti vuotta 2001 koskien seu-
10199: raavat tulostavoitteet
10200: Työllisyysasteen nostaminen korostaa työmarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan liittyvää
10201: tutkimusta. Tutkimusta suunnataan työpaikkojen muutoksiin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen
10202: sekä erityisesti ikääntyneen työvoiman kysyntään ja tarjontaan. Rakenteellisen työttömyyden
10203: alentamiseksi tutkitaan verorakenteen työllisyysvaikutuksia ja tulonsiirtojärjestelmän kannustin-
10204: vaikutuksia sekä seurataan pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman kehitystä ja syrjäytymis-
10205: riskiä. Tulonjakotutkimuksessa selvitetään työmarkkina-aseman ja tuloerojen yhteyttä sekä tulo-
10206: erojen pysyvyyttä. Osaamisen merkityksen korostuessa tutkimusta suunnataan koulutuksen tuot-
10207: tavuusvaikutusten arviointiin.
10208: EMU-jäsenyyden myötä julkistalouden rakenteellisten kysymysten merkitys kansallisen ta-
10209: louspolitiikan osana korostuu. Tutkimusta suunnataan finanssipolitiikan vaikuttavuuden ja julki-
10210: sen talouden tasapainoon vaikuttavien tekijöiden analyysiin. Erityistä huomiota kiinnitetään pit-
10211: källä aikavälillä odotettavissa oleviin rakenteellisiin muutoksiin kuten väestön ikääntymiseen.
10212: Tutkitaan kansainvälisen verokilpailun ja pääomaverotuksen vaikutuksia yritysten sijoittumiseen
10213: 28.03 161
10214:
10215: ja investointeihin samoin kuin valtion maksamien elinkeinotukien vaikuttavuutta. Suomen suh-
10216: teellisia kilpailuetuja arvioidaan rakenneraportissa. EU:n laajenemisen vaikutuksia tutkitaan sekä
10217: kauppavirtojen että tuotannontekijöiden liikkeiden näkökulmista.
10218: Selvitetään infrastruktuurien kehittämistarpeita edullisen alue- ja tuotantorakenteen saavutta-
10219: miseksi sekä Suomen että Euroopan mittak<dlVassa. Tutkitaan energian tuotannon ja kulutuksen
10220: sekä liikenteen ympäristövaikutuksia ja niiden sisäistämistä päätöksentekoprosesseissa. Jatke-
10221: taan globaalin ilmastomuutoksen rajoittamisen taloudellisten vaikutusten tutkimista. Määritetään
10222: infrastruktuurien vaihtoehtoisia tuottamistapoja, julkisen ja yksityisen sektorin optimaalista työn-
10223: jakoa sekä hinnoitteluun ja rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Erityisesti selvitetään hinnoittelun
10224: mahdollisuuksia liikenneinfrastruktuurien käytön tehostamisessa. Selvitetään markkinoiden toi-
10225: minnan tiellä olevia esteitä sekä mahdollisuuksia näiden purkamiseksi. Kehitetään julkisen sek-
10226: torin ohjausta ja päätöksentekoa tukevia malleja ja järjestelmiä yhteistyössä näiden käyttäjien
10227: kanssa.
10228: Julkisten palvelujen kysyntää sekä palvelusektorien toimivuutta ja tehokkuutta koskevaa tutki-
10229: mustyötä jatketaan. Erityisesti huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemien palvelui-
10230: den arviointiin ja niiden vaatimaan rahoitukseen. Palvelusektorien tutkimuksessa kartoitetaan yk-
10231: sityisen ja julkisen sekä ns. kolmannen sektorin roolia palvelutuotannossa. Aluekehitystä koske-
10232: vassa tutkimuksessa korostetaan valtion ja kuntien suhteita sekä valtionosuusjärjestelmän
10233: uudistusten arviointia. Jatketaan alue-erojen ja erityisesti alueiden välisten ja sisäisten tulo- ja ku-
10234: lutuserojen tutkimusta.
10235: Bruttomenojen kohdentuminen vuonna 2001:
10236: 1 000 mk %
10237:
10238: Verotus, sosiaaliturva ja työmarkkinat 5 380 25
10239: Julkinen talous, yritykset ja integraatio 5 595 26
10240: Infrastruktuurit, ympäristö ja taloudellinen toimin-
10241: ta 5 810 27
10242: Julkiset palvelut, alue- ja kuntatalous sekä asunto-
10243: markkinat 4 735 22
10244: Yhteensä 21 520 100
10245:
10246:
10247: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko
10248: 1999 2000 2001
10249: toteutuma ennakoitu esitys
10250:
10251: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 843 700 800
10252: Maksullisen toiminnan erilliskustan-
10253: nukset (tmk) 522 472 539
10254: Käyttöjäämä (tmk) 321 228 261
10255: - % tuotoista 38,1 32,6 32,6
10256: Maksullisen toiminnan osuus yhteis-
10257: kustannuksista (tmk) 252 228 260
10258: Kokonaiskustannukset yhteensä
10259: (tmk) 775 700 800
10260: Tilikauden ylijäämä (+)/alijäämä (-) 68
10261: - % tuotoista 8,1
10262: 162 28.05
10263:
10264: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 2 300 000
10265: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Maksullisen toiminnan tulot 800 000
10266: 18 870 000 mk. Yhteistoiminnan tulot 500 000
10267: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- ED-projektien tulot 1 000 000
10268: sa on otettu lisäyksenä huomioon 247 000 mk Nettomenot 19 220 000
10269: Edelliseltä vuodelta siirtyvä määrära-
10270: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan-
10271: ha -350 000
10272: tarkistuksiin. Määrärahan tarve 18 870 000
10273:
10274: 2001 talousarvio 18 870 000
10275: Menojen ja tulojen erittely: mk
10276: 2000 talousarvio 18 400 000
10277: Bruttomenot 21 520 000 2000 lisätalousarvio 170 000
10278: Maksullisen toiminnan erillismenot 800 000 1999 tilinpäätös 17 900 000
10279: Yhteistoiminnan erillismenot 500 000
10280: EU -projektien erillismenot 1 000 000
10281: Muut toimintamenot 19 220 000
10282:
10283:
10284:
10285:
10286: 05. Valtiokonttori
10287:
10288: Se 1v i t y s osa : Valtiokonttori on tulosjohdettu monialainen palveluvirasto, joka hoitaa val-
10289: tion sisäistä talous- ja finanssihallintoa, eläke- ja vahinkoturvaa sekä sotilasvamma-ja veteraani-
10290: asioita. Tähän tehtäväkokonaisuuteen liittyen:
10291: Rahoitustoimialalla
10292: Valtiokonttori tarjoaa finanssivarallisuuden hallintaan kilpailukykyisesti sellaisia palveluita,
10293: joita valtioyhteisö ja sen yksiköt tarvitsevat sekä huolehtii asiakassuhteistaan ja kehittää tuottei-
10294: taan asiakas- ja markkinalähtöisesti.
10295: - Toimeksiantaja-asiakkaiden, loppuasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyydelle
10296: asetetaan vuosittain tavoitteet sekä mitataan ja raportoidaan tavoitteiden toteutuminen.
10297: - Uusi antolainausjärjestelmä kehittämällä, vuosien 2000-2001 aikana, pyritään siihen, että
10298: lainojen hoidon yksikkökustannukset laskevat pidemmällä aikavälillä, hallintopalveluiden luo-
10299: tettavuus lisääntyy sekä laatukuva paranee.
10300: V aitiokonttori huolehtii valtion rahoitustarpeen tyydyttämisestä kustannustehokkaasti hyväk-
10301: sytyillä lainanoton ja velanhoidon riskitasolla siten, että maksuvalmius on sovitulla tasolla.
10302: - Tavoitteena on pitkän tähtäimen kustannusten minimointi pitäen riskit hyväksyttävällä ta-
10303: solla. Riskin suhteen tarkastellaan keskeisesti korkoriskiä, jälleenrahoitusriskiä, valuuttakurssi-
10304: riskiä sekä luottoriskiä. Lainanotolla tuetaan likvidien lainojen muodostumista likviditeetin tuke-
10305: miseksi sekä suurten lainakantojen jälleenrahoitusriskin hallitsemiseksi varaudutaan toteutta-
10306: maan konvertointeja ja takaisinostoja konversiosuunnitelman mukaisesti.
10307: - Kehitetään valtion rahoituserien kirjanpito- ja tilinpäätösmenettelyjä sellaisiksi, että mah-
10308: dollisimman paljolti liikekirjanpidon tuottamin tiedoin voidaan velkakantaa, velan korkoja sekä
10309: velkasalkun riskejä ohjataja seurata halutuilla tavoilla sekä toteutetaan niiden vaatimat muutok-
10310: set tietojärjestelmiin. Raportoinoin jatkokehitystyössä kiinnitetään huomiota mm. lainanoton ja
10311: velanhoidollisten toimenpiteiden perusteluiden dokumentointiin.
10312: Vakuutustoimialalla
10313: Valtiokonttori huolehtii siitä, että valtiontalouden piiriin kuuluvat omaisuuteen ja henkilöstöön
10314: kohdistuvat vastuut ja riskit tulevat hoidetuksi korkealla laatutasolla valtiolle edullisella tavalla
10315: 28.05 163
10316:
10317: ja niin, että siitä aiheutuvat kustannukset kohdi~tuvat johdonmukaisesti aiheuttamisperiaatetta
10318: noudattaen asianomaisten yksiköiden kustanni.lksiksi.
10319: - Toimintaa ohjataan yhä työnantajavastuisempaan suuntaan niin, että työnantajat mieltävät
10320: henkilöstöriskien vähentämisen olevan oleellinen osa menestyksellistä ja laadukasta toimintaa.
10321: - Euron käyttöönoton edellyttämät muutokset toteutetaan kaikkiin tietojärjestelmiin vuoden
10322: 2001loppuun mennessä. Tavoitteena on samalla uudistaa tietojärjestelmien tekniset ratkaisut ny-
10323: kyaikaisia ratkaisuja vastaaviksi.
10324: -Yhteistyössä muun hallinnon kanssa kehitetään toimintoja siihen suuntaan, että kansalaisen
10325: sähköinen asioiminen Vaitiokonttorin vakuutustoimialalla on mahdollista viimeistään vuonna
10326: 2004.
10327: Valtiokonttori jatkaa sellaisen toimintamallin valmistelua, jossa viimeistään vuonna 2005 val-
10328: tion eläkevastuiden rahastointi sekä etuuksien ja vakuutusmaksujen määräytyminen tapahtuvat
10329: vastaavin perustein kuin yksityisissä eläkevakuutusjärjestelmissä ja jossa etuudet maksetaan ra-
10330: hastosta, mistä ne myös kustannetaan siltä osin kuin rahastolle on niistä syntynyt vastuuta sekä
10331: selvitetään vastaavan toimintamallin käyttöönoton mahdollisuuksia tapaturma- ja vahinkovastui-
10332: den osalta.
10333: - Selvitetään mahdollisuudet sisällyttää kaikki valtion eläketurvan hoidosta aiheutuvat kus-
10334: tannukset osaksi eläkemaksua siten, että eläketurvan hoito voisi muuttua maksulliseksi työnanta-
10335: jille vuoden 2002 alusta.
10336: Valtiokonttori huolehtii sotainvalidien, heidän omaistensa, rintamaveteraanien sekä muiden so-
10337: taan osallistuneiden korvauksia, hoitoa ja kuntoutusta koskevista asioista asiakkaiden muuttuvien
10338: tarpeiden mukaisesti ja edistää veteraaniväestön itsenäistä selviytymistä tukevien palvelujen jär-
10339: jestämistä yhteistyössä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä tarjoaa näissä teh-
10340: tävissä kertyvän asiantuntemuksensa tulevaisuuden vanhustenhuollon kehittämiseen.
10341: - Asiakaspalvelua kehitetään ottamaan entistä paremmin huomioon asiakkaan ikääntyminen
10342: ja jäljellä olevien voimavarojen säilyttäminen. Palvelut tuotetaan yhteiskunnan kannalta tarkoi-
10343: tuksenmukaisella palvelurakenteella, saumattomalla palveluketjulla ja taloudellisesti. Päätösten
10344: ulkoasua ja ymmärrettävyyttä selkiytetään.
10345: Hallinnon ohjaus -toimia/alla
10346: Valtiokonttori huolehtii siitä, että valtioyhteisöllä on käytettävissään menetelmät, jotka ovat
10347: edellytyksenä hallinnon eri tasoilla tapahtuvan tulosohjauksen kehittämiseksi sellaiseksi, että hal-
10348: linnon raportointi, valvonta, tarkastus ja arviointi muodostavat kullakin tasolla toimivan johdon
10349: vastuuta korostavan aukottoman ketjun virastoista ja laitoksista ministeriöiden ja valtioneuvoston
10350: kautta eduskuntaan. Valtiokonttori huolehtii koko valtiota koskevan yhdistelmätiedon tuottami-
10351: sesta.
10352: - Tuloksellisuuden raportointia ja johtamista palvelevan laskentatoimen kehittämishanketta
10353: jatketaan valtionhallinnossa hallinnonalakohtaisesti pilotoiden.
10354: -Vuonna 2001 tehdään ensimmäinen internet-pohjaisen tuloksellisuus- ja taloustiedon rapor-
10355: tointijärjestelmän laajennettavissa oleva versio.
10356: Toimialoille yhteiset strategiat:
10357: Henkilöstöstrategia
10358: Valtiokonttorilla on muuttuvissa tarpeissaan käytettävissään motivoitunut, määrällisesti ja laa-
10359: dullisesti oikea henkilöstö. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät tukevat tavoitteiden saavuttamis-
10360: ta ja kannustavat tehokkaaseen työsuoritukseen ja yhteistoimintajärjestelmät varmistavat henki-
10361: löstön osallistumisen suunnitteluun ja päätöksenteon valmisteluun. Henkilöstön ammatillisen
10362: osaamisen kehittäminen on systemaattista ja hyödyntäminen tehokasta. Monitaitoisuus ja jousta-
10363: vuus on varmistettu strategian vaatimusten mukaisella ammatillisella ja työyhteisöllisellä osaa-
10364: misella sekä asiakkaiden ja markkinoiden tuntemuksella.
10365: 164 28.05
10366:
10367: Laatustrategia
10368: Palvelut ovat asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti tuotettuja ja asiakasyhteistyö on
10369: jatkuvaa, joustavaa ja aktiivista. Johtamismenettelyt edistävät Valtiokonttorin päämäärien saa-
10370: vuttamista ja varmistavat yhteisten menettelytapojen soveltamisen. Valtiokonttorin yksiköillä ja
10371: ulkopuolisilla sidosryhmillä on käytettävissään oikeaan aikaan ja oikeana tarvitsemansa Valtio-
10372: konttorissa tuotettu informaatio ja toiminnan tuloksellisuus, jota mitataan vaikuttavuuden, tuot-
10373: tavuuden, taloudellisuuden, kustannusvastaavuuden, asiakastyytyväisyyden sekä työtyytyväi-
10374: syyden tunnusluvuilla, on sovittujen tavoitteiden mukaista.
10375: Viestintästrategia
10376: Asiakkaat, henkilöstö ja muut sidosryhmät tuntevat Valtiokonttorin monipuolisena, nykyaikai-
10377: sena ja kehitysmyönteisenä rahoitus- ja vakuutuslaitoksena, asiantuntijaorganisaationa ja työnan-
10378: tajana.
10379:
10380: Valtiokonttorin kokonaiskustannukset (1 000 mk)
10381: 1999 2000 2001 2000/2001
10382: tilinpäätös tulostavoite esitys muutos,%
10383:
10384: Rahoitustoimiala 55 825 65 428 69 336 6
10385: Vakuutustoimiala ilman sotilasvamma- ja
10386: veteraaniasioita 86 201 94 793 101 621 7
10387: Sotilasvamma-ja veteraaniasiat 34744 37 603 35 561 -5
10388: Hallinnon ohjaus -toimiala 16 677 19 164 19 808 3
10389: Muut ulkopuolelle tuotetut loppusuoritteet 1 149 1 595 1 822 14
10390: Yhteensä 194 597 218 583 228 148 4
10391:
10392: Valtion eläkelautakunta käsittelee ensimmäisenä muutoksenhakuasteena Valtiokonttorin elä-
10393: keasioissa antamista päätöksistä tehdyt valitukset. Lautakunnassa on puheenjohtaja ja seitsemän
10394: jäsentä, jotka toimivat tuomarin vastuulla. Suurin osa valituksista koskee työkyvyn arviointia.
10395: Valitusten käsittelyaika pyritään vuonna 2001 pitämään alle kuutena kuukautena. Evankelis-lu-
10396: terilaisen kirkon eläkeasioissa tehdyt valitukset on vuoden 2000 alusta siirtyneet ensimmäisenä
10397: muutoksenhakuasteena valtion eläkelautakunnassa käsiteltäviksi.
10398:
10399: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal-
10400: Momentille myönnetään 217 960 000 mk. kantarkistuksiin.
10401: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
10402: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 321 000
10403:
10404: Valtiokonttorin alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
10405: 1999 2000 2001
10406: Palvelutavoitteet toteutuma tavoite esitys
10407:
10408: Sotilasvamma- ja veteraaniasiat
10409: Uudet peruskorvaukset kk 3,4 3 3
10410: Elinkoron oikaisut kk 3 3 2,3
10411: Sairausapulisät kk 1,8 2 1,7
10412: Muiden korvausten käsittelyaika kk 0,9 0,7
10413: 28.05 165
10414:
10415: Vahingonkorvaukset
10416: Tapaturmakorvausten käsittelyaika pv 26 25 25
10417: Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä pv 9 15 15
10418: Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 4,9 5 4,5
10419: Muiden korvausten käsittelyaika pv 17,5 19,4 19,4
10420: Liikennevahinkojen käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä pv 14 14
10421: Eläkkeet
10422: Eläkepäätöksen käsittelyaika kk 1,95 2 2
10423: Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa
10424: 95 %:ssa tapauksista palvelussuhteen päättymistä seu-
10425: raavan kuukauden aikana.
10426:
10427:
10428: Työn tuottavuus, muutos edelliseen vuoteen
10429: 1999 2000 2001
10430: toteutuma tavoite esitys
10431:
10432: Sotilasvamma-ja veteraaniasiat
10433: Tuottavuuden·muutos% 5 -4 -5
10434: Laskennassa % kokonaistyöajasta 78 78 79
10435: Vahingonkorvaukset
10436: Tuottavuuden muutos % -1 2 5
10437: Laskennassa % kokonaistyöajasta 70 70 70
10438: Eläkkeet
10439: Tuottavuuden muutos % 19 8 -2
10440: Laskennassa % kokonaistyöajasta 78 64 78
10441: Vaitiokonttori
10442: Tuottavuuslaskennassa % kokonaistyöajasta 42 35 38
10443:
10444: Momentille sisältyy kustannusvastaavuus- 22. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot
10445: laskelmassa mukana olevan maksullisen pal- (siirtomääräraha 2 v)
10446: velutoiminnan kustannuksia yhteensä Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
10447: 27 609 000 mk, joita vastaavat tulot Se l v i t y s o s a : Valitusten käsittelyaika
10448: 29 882 000 mk on budjetoitu momentille pyritään vuoden 2001 aikana pitämään alle
10449: 12.28.23 Valtiokonttorin tulot. kuutena kuukautena. Valtion eläkelain mu-
10450: kaisten valitusten määrä pysynee vuosien 1999
10451: 2001 talousarvio 217 960 000 ja 2000 tasolla.
10452: 2000 talousarvio 220 450 000
10453: 2001 talousarvio 1 000 000
10454: 2000 lisätalousarvio 1 508 000
10455: 2000 talousarvio 1 500 000
10456: 1999 tilinpäätös 196 000 000
10457: 1999 tilinpäätös 1 850 000
10458: 166 28.07
10459:
10460: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset
10461:
10462: 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk-
10463: kuntoutustuet (arviomääräraha) keiden myöntämiseen voimassa olevien valtio-
10464: Momentille myönnetään 14 804 400 000 neuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin
10465: mk. myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden mak-
10466: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain samiseen.
10467: (280/1966) ja siihen liittyvän lainsäädännön Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää yli-
10468: mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kun- määräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotain-
10469: toutustukien ja niiden lisien sekä viivästysko- validien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtä-
10470: rotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulu- vissä toimiville toimihenkilöille sekä Kri-
10471: jen maksamiseen. minaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa
10472: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- oleville niille toimihenkilöille, joiden palkka-
10473: sa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan ukseen myönnetään valtionapua noudattaen
10474: volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle soveltuvin osin valtion eläkelain, valtion per-
10475: 2001 arvioidussa TEL-indeksitasossa (1898/ he-eläkelain ja rintamaveteraanien varhaiselä-
10476: 1971). kelain säännöksiä. Eläkkeestä vähennetään sa-
10477: masta palveluksesta työntekijäin eläkelain no-
10478: Määräraha on tarkoitus jalla myönnettävä eläke.
10479: käyttää seuraavasti: mk
10480: Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion pal-
10481: veluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen
10482: Valtion palveluksen perusteella
10483: saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten
10484: myönnetyt eläkkeet, kuntoutus-
10485: tuet ja perhe-eläkkeet 10 540 300 000 eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä
10486: Kunnan, seurakunnan ja yksityi- myönnettävien perhe-eläkkeiden maksami-
10487: sen palveluksen perusteella seen.
10488: myönnetyt eläkkeet, kuntoutus- Määrärahaa saa käyttää enintään 4 040 000
10489: tuet, perhe-eläkkeet sekä val- mk ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun
10490: tionapulaitosten vastaavat valtioneuvoston päätöksen (7511974) mukais-
10491: eläkkeet 3 952 000 000 ten taitelijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sano-
10492: Kansanedustajain eläkkeet ja malehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvos-
10493: perhe-eläkkeet 43 200000 ton päätöksen (3711977) mukaisten sanoma-
10494: Toisen korvauslain 7 §:n 2 mo- lehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin
10495: mentissa tarkoitetut eläkkeet 100 000 siten, että enintään saadaan myöntää täyttä elä-
10496: Liikelaitosten ja liiketoimintaa kettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaelä-
10497: harjoittavien valtion virastojen kettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieselä-
10498: ja laitosten eläkkeet, kuntoutus- kettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää
10499: tuet ja perhe-eläkkeet 268 800 000
10500: enintään 50 000 mk eduskunnan kansliatoimi-
10501: Yhteensä 14 804 400 000
10502: kunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden
10503: maksamiseen.
10504: 2001 talousarvio 14 804 400 000 Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk-
10505: 2000 talousarvio 14 105 000 000 keiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen
10506: 1999 tilinpäätös 13 589 808 204 Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin
10507: Maatalouskeskusten liiton, ja niiden jäsenjär-
10508: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) jestöiDä toimineiden maanviljelys- ja talous-
10509: seurojen päätoimisesta palveluksesta asutus-
10510: Momentille myönnetään 123 500 000 mk.
10511: lainsäädännössä annetun toimivallan käyttä-
10512: mistä varten muodostetuissa toimielimissä.
10513: 28.07 167
10514:
10515: Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha)
10516: olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista Momentille myönnetään 221 100 000 mk.
10517: tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisä- Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa-
10518: eläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muu- miseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien
10519: toin jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen
10520: se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja
10521: olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyk-
10522: varten. sestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun
10523: Eläke myönnetään sen määräisenä, että se ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myön-
10524: yhdessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläkeva- tämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa
10525: kuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän käyttää korvausten maksamiseen Nokia Tele-
10526: eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin Valtiokont- communications Oy:lle, Vapa Oy:lle, Vam-
10527: torin tai Kuntien eläkevakuutuksen myöntämä mas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläke-
10528: eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu lain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä synty-
10529: aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi näitä västä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille ai-
10530: eläkkeitä varten. heutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion
10531: Se l v i t y s o s a : Määräraha on laskettu polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskos-
10532: vuodelle 2001 arvioidussa TEL-indeksitasossa ken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palve-
10533: (189811971). Määrärahan mitoituksessa on luksessa olleen henkilöstön siirrosta näiden
10534: otettu huomioon se, että vuonna 2001 myönne- yhtiöiden palvelukseen. Määrärahaa saa käyt-
10535: tään uusia taiteilijaeläkkeitä 35 ja sanomalehti- tää myös korvausten maksamiseen yrityskaup-
10536: mieseläkkeitä 10 kpl. Uusien ylimääräisten pojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan
10537: eläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konser-
10538: huomioon ns. paikalta palkattujen ulkomaan nin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijä-
10539: kansalaisten Suomen valtion palveluksesta nä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnanta-
10540: kertyneen eläketurvan maksaminen kertasuori- jalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua
10541: tuksena valtioneuvoston päätöksen (VNp 195/ Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen
10542: 1989) nojalla. luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestely-
10543: jen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn
10544: Määräraha on tarkoitus käyttää henkilön työnantajalle, jolloin vanhana työnte-
10545: seuraavasti: mk kijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskos-
10546: ken tehtaan tai Lapuan Patruunatehtaan palve-
10547: Ennen myönnetyt ylimääräiset luksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas La-
10548: eläkkeet 117900000 pua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patria-
10549: Vuoden kuluessa myönnettävät tai- konserniin siirtyneitä henkilöitä. Valtiokontto-
10550: teilija- ja sanomalehtimieseläkkeet ri saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein
10551: (enintään) 4040000 lasketusta eläkevastuiden kertasuorituksesta.
10552: Vuoden kuluessa myönnettävät Lisäksi määrärahaa saa käyttää eläkeoikeuden
10553: muut ylimääräiset eläkkeet 1 510 000 siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja
10554: Eduskunnan kansliatoimikunnan Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä
10555: ylimääräiset eläkkeet (enintään) 50000
10556: suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvo-
10557: Yhteensä 123 500 000
10558: jen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa
10559: koskevan lain mukaisesti.
10560: 2001 talousarvio 123 500 000 Se l v i t y s o s a : Korvaukset maksetaan
10561: 2000 talousarvio 117 550 000 pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettui-
10562: 1999 tilinpäätös 110 595 486 na kertasuorituksina. Määrärahaa ei tulla käyt-
10563: tämään eläkekorvausten maksamiseen vuoden
10564:
10565: 8 209194L
10566: 168 28.07
10567:
10568: 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille. Määrära- 2001 talousarvio 221 100 000
10569: ha on laskettu vuodelle 2001 arvioidussa TEL- 2000 talousarvio 265 000 000
10570: indeksitasossa ( 1971 ). Määrärahassa on huo- 1999 tilinpäätös 176 415 983
10571: mioitu laki eläkeoikeuden siirtämisestä Suo-
10572: men työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhtei- 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingon-
10573: söjen eläkejärjestelmän välillä (165/12.2.1999; korvaukset(arviomääräraha)
10574: HE 258/1998). Momentille myönnetään 194 300 000 mk.
10575: Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutus-
10576: lain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin
10577: Määräraha on tarkoitus käyttää korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsää-
10578: seuraavasti: mk dännön mukaisten korvausten maksamiseen,
10579: valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja
10580: Korvaus Kuntien eläkevakuutuksel- eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuol-
10581: le 176 400 000 tua suoritettavan taloudellisen tuen maksami-
10582: Korvaus Nokia Telecommunica- seen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuk-
10583: tions Oy: lle 4040 000 sen mukaisten erorahojen, toistuvien korvaus-
10584: Korvaus Vapo Oy: lle 5 730 000 ten ja koulutusrahojen maksamiseen sekä
10585: Korvaus Vammas Oy:lle 1 730 000 valtion palveluksessa oleville virantoimituk-
10586: Korvaus Lapua Oy: lle 2 510 000 sesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutu-
10587: Muut korvaukset 490 000 vien eräiden kustannusten ja vahinkojen kor-
10588: Eläkeoikeuksien pääoma-arvojen vaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkotur-
10589: siirrot Euroopan yhteisöjen eläke-
10590: järjestelmään 30 200 000
10591: vajärjestelmästä suoritettavien korvausten
10592: Yhteensä 221 100 000
10593: sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vas-
10594: tuusta annetun lain mukaisten korvausten mak-
10595: samiseen.
10596:
10597: Selvitysosa:
10598: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: mk
10599:
10600: Tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988), valtion vir-
10601: kamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (449/1990), työmarkkinatuesta
10602: annetun lain (154211993), työllisyyslain (275/1987) 17 ja 25 §:n (906/1998), so-
10603: tilastapaturmalain ( 1211/1990), valtion eläkelain (280/1966) 18 b §:n sekä tapa-
10604: turmakorvausjärjestelmään liittyvän muun lainsäädännön nojalla maksettavat
10605: tapaturmakorvaukset 136 000 000
10606: Liikennevakuutuslain (27911959) ja liikennevakuutuslain perusteella korvatta-
10607: vasta kuntoutuksesta annetun lain (62611991) nojalla maksettavat liikenneva-
10608: kuutuskorvaukset 11 500 000
10609: Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustan-
10610: nusten korvaamisesta annetun lain (269/1974) ja valtion virantoimituksesta tai
10611: työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain
10612: (794/1980) nojalla maksettavat valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kus-
10613: tannusten ja vahinkojen korvaukset 300 000
10614: Valtion virkamieslain (75011994) ja eroraha-asetuksen (1350/1994) nojalla
10615: maksettavat virkamiesten erorahat, aikuiskoulutuslisät, toistuvat korvaukset ja
10616: ammattikoulutusrahat 26 200 000
10617: 28.10 169
10618:
10619: Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun järjestämisestä aiheutuvat menot virka-
10620: ja työehtosopimusten nojalla sekä kansanedustajana toimineen henkilön, edus-
10621: kunnan virkamiesten ja rauhanturvaamishenkilöstön vastaavaa etua koskevan
10622: lainsäädännön nojalla, sekä asevelvollisen kuoltua suoritettava taloudellinen
10623: tuki 18 500 000
10624: Valtion liikelaitoksille valtion liikelaitosten vahinkoturvajäjestelmästä annetun
10625: valtioneuvoston päätöksen (1422/1991) nojalla maksettavat korvaukset 1 000 000
10626: Rautatien käytöstäjohtuvan vahingon vastuusta annetun lain (8/1898) nojalla
10627: maksettavat korvaukset 800 000
10628: Yhteensä 194 300 000
10629:
10630: 2001 talousarvio 194 300 000
10631: 2000 talousarvio 186 100 000
10632: 1999 tilinpäätös 168 381 899
10633:
10634:
10635:
10636: (10.) Valtiontalouden tarkastusvirasto
10637:
10638: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty pääluokkaan
10639: 22 momentiksi 22.40.21.
10640:
10641:
10642: 18. Verohallinto
10643:
10644:
10645: Se l v i t y s o s a : V erohallinto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalan verotuksen kes-
10646: keisenä organisaationa. Sen asiakkaita ovat veronsaajat, veronmaksajat sekä tieto- ja asiantunti-
10647: japalvelujen käyttäjät.
10648: Verohallinto kerää ja välittää tehtäviinsä kuuluvat verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille
10649: oikeamääräisinä ja oikeaan aikaan. Lisäksi se huolehtii veronsaajien oikeudenvalvonnasta. Ve-
10650: ronmaksajia palveliaan siten, että he suoriutuvat mahdollisimman vaivattomasti lakimääräisistä
10651: velvoitteistaan. Verohallinto luovuttaa verotustietoja niiden saantiin oikeutetuille asiakkaille ja
10652: antaa mm. verotusta koskevia ennakkotietopäätöksiä maksullisina erityispalveluina.
10653: Valtiovarainministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä verohallinnol-
10654: le vuodelle 2001 alustavasti seuraavat tulostavoitteet
10655: 1. Kysynnän muutokset
10656: Voimakkaan talouskasvun aikaansaama kansalaisten taloudellinen toimeliaisuus on lisännyt
10657: entisestään asiakkaiden neuvontatarvetta ja luonut uusia yritysasiakkaita. Myös kansainvälisen
10658: toiminnan lisääntyminen vaatii lisää palveluja, valvontaa ja uusia yhteistyömuotoja.
10659: 2. Perustoiminnan palvelu- ja valvontatavoitteet
10660: Vuonna 2001 tehtävässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa tavoitteena on, että verohallinnon
10661: yritysasiakkailta saama yleisarvosana on vähintään 7,6 ja henkilöasiakkailta saama yleisarvosana
10662: on vähintään 7, 7. Edellisen kerran vuonna 1998 toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa
10663: yritysasiakkaiden antama yleisarvosana oli 7,3 ja henkilöasiakkaiden 7,7.
10664: Verovalvonnassa toiminnan painopistealueena on veroja kerryttävä verovalvonta. Ennakkope-
10665: rinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuudessa tavoitteena on, että kokonaispoikkeama voi olla
10666: 170 28.18
10667:
10668: enintään 11 prosenttia maksuunpannuista veroista ja maksuista. Jäämäperinnän kertymä vuoden
10669: alussa jäämänä olevien vuonna 2000 maksuunpantujen verojäämien ja vuoden 2001 aikana pe-
10670: rintään otettujen verojen yhteismäärästä on vähintään 40 prosenttia.
10671: Harmaan talouden torjunnassa otetaan huomioon valtioneuvoston 22.10.1998 tekemä periaate-
10672: päätös hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi
10673: sekä valtioneuvoston periaatepäätös 16.3.2000 harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan liit-
10674: tyvän viranomaisyhteistyön kehittämisestä.
10675: 3. Ylläpito- ja kehittämishankkeet
10676: Ylläpito- ja kehittämistoiminnassa painopistealueina ovat euron käyttöönottoon liittyvä valmis-
10677: telutyö ja atk-infrastruktuurin uudistaminen. Euro-rahan käyttöönoton kokonaiskustannukset
10678: ovat noin 130 milj. mk, joista vuoden 2001 osuus on noin 50 milj. mk. Atk-infrastruktuurin uu-
10679: distamisen yhteydessä rakennetaan valtakunnallisesti keskitetty keskuslaitteisto ja kaikki veroso-
10680: vellukset muutetaan käyttämään uutta infrastruktuuria. Atk-infrastruktuurin uudistamisen koko-
10681: naiskustannukset ovat tämän hetkisten arvioiden mukaan 220 milj. mk, joista vuodelle 2001 koh-
10682: distuu noin 65 milj. mk.
10683: Tietosuojasäännösten muuttumisen johdosta joudutaan nykyisiä verotustietojen massaluovu-
10684: tuksia asteittain korvaamaan yksittäistapauksia käsittelevillä, kustannuksiltaan kalliimmilla ky-
10685: selyjärjestelmillä.
10686: 4. Henkilöstö
10687: Verohallinnon henkilöstömäärä vähentyi 1990-luvulla noin 700 henkilöllä. Vastaavana ajan-
10688: jaksona henkilöstön keski-ikä on noussut yli neljä vuotta ollen vuoden 1999 lopulla 45,3 vuotta.
10689: Verohallinto varautuu suurten ikäluokkien eläköitymiseen ja osa-aikaeläkejärjestelyiden lisään-
10690: tymiseen mm. siten, että henkilöstömäärää ei lähivuosina merkittävästi vähennetä. Tämä mahdol-
10691: listaa rekrytoinnin niille tehtäväalueille, joissa asiantuntijuuden jatkuvuuden turvaaminen on
10692: välttämätöntä. Verohallinnon henkilöstön työtyytyväisyyttä seurataan joka toinen vuosi tehtäväl-
10693: lä tutkimuksella.
10694: 5. Tuottavuus ja taloudellisuus
10695: Pakollisten, mittavien tietojenkäsittelyhankkeiden toteuttaminen yhdessä säännönmukaisen
10696: toiminnan turvaamisen kanssa lisäävät verohallinnon kustannuksia. Tämän vuoksi taloudellisuus
10697: ei tule paranemaan. Työn tuottavuuden arvioidaan kasvavan yhden prosentin verrattuna vuoden
10698: 2000 tasoon.
10699:
10700: Verohallinon nettomääräiset kokonaismenot kohdennettuna veronmaksaja-asiakkaille:
10701: 1999 2000 2001
10702: 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk %
10703:
10704: Yritysasiakkaiden verotus 842 422 49,6 904 650 50,1 910260 50,1
10705: Henkilöasiakkaiden verotus 582 562 34,3 613 950 34,0 617 750 34,0
10706: Muu toiminta 273 448 16,1 287 100 15,9 288 890 15,9
10707: Kokonaismenot 1 698 432 100,0 1 805 700 100,0 1 816 900 100,0
10708:
10709:
10710:
10711: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) kenteen veroasioiden hoitoon liittyvien korva-
10712: Momentille myönnetään nettomäärärahaa usten maksamiseen.
10713: 1 792 290 000 mk. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
10714: Määrärahaa saa käyttää myös Ajoneuvohal- sa on otettu lisäyksenä huomioon 23 600 000
10715: lintokeskukselle maksettavien eräiden tielii- mk euro-rahan käyttöönoton ja tietojärjestel-
10716: 28.39 171
10717:
10718: mien uusimisen johdosta, 12 875 000 mk palk- Bruttotulot 25 100 000
10719: kaseurantaselvityksen mukaisina palkantarkis- Maksullisen toiminnan tulot 15 400 000
10720: tuksina sekä nettobudjetoitavina maksullisen - julkisoikeudelliset suoritteet 10 400 000
10721: palvelutoiminnan tuloina verohallinnon mak- - muut suoritteet 5 000 000
10722: superustepäätöksen mukaiset tulot ja edellisel- Muut tulot 9 700000
10723: tä vuodelta siirtyneet määrärahat. Nettomenot 1 816 900 000
10724: Edelliseltä vuodelta siirtyvä mää-
10725: räraha -24 610 000
10726: Menojen ja tulojen erittely: mk Määrärahan tarve 1 792 290 000
10727:
10728: Bruttomenot 1 842 000 000 2001 talousarvio 1 792 290 000
10729: Maksullisen toiminnan erillisme- 2000 talousarvio 1 680 000 000
10730: not 13 000 000 2000 lisätalousarvio 37 866 000
10731: Muut toimintamenot 1 829 000 000 1999 tilinpäätös 1 650 000 000
10732:
10733:
10734:
10735:
10736: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
10737:
10738: Se l v i t y s osa : Yleisiä veroja ja maksuja koskeva lainsäädäntövalta sekä oikeus kantaa ve-
10739: roja kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (114411991) mukaan valtakunnalle. Tämän vuoksi
10740: Ahvenanmaan maakunnalle suoritetaan itsehallinnosta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosit-
10741: tain valtion varoista määrä, joka vahvistetaan itsehallintolain tarkoittamassa tasoituksessa. Ahve-
10742: nanmaan valtuuskunta toimittaa tasoituksen vuosittain jälkikäteen kultakin kalenterivuodelta.
10743: Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion. tilinpäätöksen mukaiset asianomaisen vuoden tulot lu-
10744: kuunottamatta uusia valtion lainoja, kerrotaan itsehallintolain mukaisella tasoitusperusteella,
10745: joka on 0,45 prosenttia.
10746: Tasoitusmäärästä maksetaan vuosittain ennakkoa, joka on otettava valtion talousarvioesityk-
10747: seen. Ahvenanmaan valtuuskunta vahvistaa ennakon suuruuden. Myös vuotuisen ennakon arvi-
10748: oitu määrä lasketaan edellä tarkoitetulla tavalla.
10749: Ahvenanmaan maakunnalle voidaan itsehallintolain mukaan myöntää myös ylimääräistä mää-
10750: rärahaa, verohyvitystä ja erityistä avustusta itsehallintolaissa tarkemmin säädetyin perustein.
10751: Myös näistä määrärahoista päättää Ahvenanmaan valtuuskunta. Itsehallintolain mukaan tasaval-
10752: lan presidentti vahvistaa tasoitusta koskevan valtuuskunnan päätöksen sekä edellä tarkoitettuja
10753: muita määrärahoja koskevat valtuuskunnan päätökset. Ahvenanmaan valtuuskunnan päätökset
10754: on vahvistettava niitä muuttamatta tai jätettävä vahvistamatta.
10755:
10756: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomää- Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskun-
10757: räraha) nan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenan-
10758: Momentille myönnetään 941 000 000 mk. maan itsehallintolain ( 1144/1991) mukaista ta-
10759: soitusta ja tasoitusmäärää koskevien ennakko-
10760: 172 28.40
10761:
10762: maksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain nalle on maksettava ylimenevä osa, jos maa-
10763: mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat täl- kunnassa verovuodelta maksuunpantu tulo- ja
10764: löin vielä vahvistamattomien tasoitusten mää- varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaa-
10765: rät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tä- vasta verosta koko maassa (verohyvitys).
10766: män johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lo-
10767: pullisen tasoituksen vahvistamista myös 2001 talousarvio 50 000 000
10768: lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta 2000 talousarvio 40 000 000
10769: edeltäneiden vuosien menoihin.
10770: 2000 lisätalousarvio 26 613 200
10771: 1999 tilinpäätös 56 070 258
10772: 2001 talousarvio 941 000 000
10773: 2000 talousarvio 891 500 000
10774: 2000 lisätalousarvio 76 542 000 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ah-
10775: 1999 tilinpäätös 1 006 037 997 venanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
10776: Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
10777: Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton
10778: 31. Verohyvitys (arviomääräraha) palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle.
10779: Momentille myönnetään 50 000 000 mk.
10780: Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itse-
10781: hallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen 2001 talousarvio 4000 000
10782: maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 2000 talousarvio 4000 000
10783: Se l v i t y s o s a : Ahvenanmaan itsehallin- 1999 tilinpäätös 4 214 346
10784: tolain 49 §:n mukaan Ahvenanmaan maakun-
10785:
10786:
10787:
10788: 40. Tullilaitos
10789:
10790:
10791: Se l v i t y s osa : Tehtäväalueellaan tullilaitos määrää ja kantaa tullit, verot ja muut maksut,
10792: edistää ulkomaankauppaa ja yleistä turvallisuutta ehkäisemällä luvatonta tuontia ja vientiä sekä
10793: muuta rikollisuutta ja huolehtii kansallisesta ja unionin edusta sekä elinkeinoelämän tietotarpees-
10794: ta samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden ja kuluttajasuojavelvoit-
10795: teiden toimeenpanosta.
10796: Valtiovarainministeriö on talousarvioesityksen yhteydessä asettanut alustavasti tullihallinnolle
10797: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
10798: Tavoitteena on sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen ja erityisesti yhteisön maksamien
10799: tukien väärinkäytön, valmisteveropetosten sekä laittoman tuonnin ja viennin torjuminen. Asia-
10800: kaspalvelua sekä tietojen oikeellisuutta ja tullivarmuutta on pyrittävä edelleen parantamaan. Ta-
10801: voitteena on myös ulko- ja sisäkaupan tilastojen ja muiden tietojen luotettava ja nopea tuottami-
10802: nen.
10803: Tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa kehitetään tietojärjestelmiä sekä asiakkaiden ja tul-
10804: lilaitoksen välisiä ilmoitusmenettelyjä. Toimintaa tehostetaan ja voimavaroja kohdennetaan ris-
10805: kianalyysiä hyödyntämällä. Tullivalvonnan painopiste on edelleen maamme etelä- ja itärajan
10806: ylittävässä liikenteessä.
10807: 28.40 173
10808:
10809:
10810:
10811: Tullilaitoksen resurssien suunniteltu jakautuminen päätehtävittäin:
10812: htv milj. mk
10813:
10814: Ulkomaankaupan sujuvuuden edistäminen 1 016 249,9
10815: Fiskaalinen 376 92,5
10816: Yhteiskunnan suojaaminen 430 106,3
10817: Tukitoiminta 1) 621 152,6
10818: Yhteensä 2 443 601,3
10819: l) Tukitoiminnasta hallinnon osuus on 212 htv, koulutuksen 201 htv, tietohallinnon 65 htv
10820: ja muun tuen 143 htv.
10821:
10822:
10823:
10824: Työn tuottavuuden kasvutavoite on 1,5 %ja toiminnan taloudellisuuden 1 %. Liiketaloudellis-
10825: ten suoritteiden kannattavuustavoite on 7 %.
10826: Tullilaitoksen kantamien verojen ja maksujen kokonaismääräksi arvioidaan 49 254 000 000
10827: mk vuonna 2001, missä on mukana tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut, valmisteve-
10828: rot, muut verot ja maksut, tullilaitoksen sekalaiset tulot, muille viranomaisille tilitettävä kanto,
10829: muihin sopimuksiin perustuva kanto ja EU:lle tilitettävät tullit ja maatalousmaksut Maksullisen
10830: palvelutoiminnan tulot on budjetoitu tullilaitoksen sekalaisiin tuloihin ja maksullisen palvelutoi-
10831: minnan menot sisältyvät toimintamenomomenttiin.
10832: Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön
10833: yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön
10834: kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu-
10835: kiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden
10836: kustannuksiksi vuonna 2001 arvioidaan 15-20 milj. mk ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä
10837: vuonna 2001 peri maa- ja metsätalousministeriöitä maksuja.
10838: Tullilaitos hoitaa muitakin useiden eri hallinnonalojen vastuulle kuuluvia tehtäviä toistaiseksi
10839: maksutta. Laskentatointa kehitetään ja vuoden 2002 talousarvioehdotukseen sisällytetään erittely
10840: tullilaitoksen toiminnan kustannuksista.
10841: Tarkoituksena on kohdistaa vuodesta 2002 alkaen eri tehtävistä aiheutuvat kustannukset asian-
10842: omaisille virastoille.
10843:
10844:
10845: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
10846: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sa on otettu lisäyksenä huomioon 5 631 000
10847: 599 280 000 mk. mk palkkaseurantaselvityksen mukaisina pal-
10848: Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomi- kantarkistuksina, 8 500 000 mk atk-ostopalve-
10849: oon EU:lta saatavat tulot. luiden kasvun johdosta, 600 000 mk uusien la-
10850: Määrärahaa saa käyttää myös koulutusyh- kisääteisten valvontatehtävien johdosta ja
10851: teistyöhön ja siitä aiheutuviin menoihin Venä- 2 500 000 mk laiteinvestointien johdosta. Net-
10852: jän ja Baltian maiden kanssa sekä Interreg- toutettavina tuloina momentilla on otettu huo-
10853: hankkeiden rahoitukseen. mioon arvioidut EU:lta saatavat tullilaitoksen
10854: toimintaan kohdistuvat tuet 2 000 000 mk.
10855: 174 28.52
10856:
10857: Käyttämättä jäänyt määrä voidaan joutua pa- 2001 talousarvio 599 280 000
10858: lauttamaan EU:lle. 2000 talousarvio 556 185 000
10859: 2000 lisätalousarvio 17 854000
10860: Menojen ja tulojen erittely: mk 1999 tilinpäätös 528 500 000
10861:
10862: Bruttomenot, muut toimintamenot 601 280 000
10863: Bruttotulot, EU -tuet 2 000 000
10864: Nettomenot 599 280 000
10865:
10866:
10867:
10868: 52. Tilastokeskus
10869:
10870: Se l v i t y s osa : Tilastokeskuksen toiminnan tavoitteena on, että sen tuottamat tilastot -
10871: taustatietoineen ja tulkintoineen- ovat luotettavia ja mahdollisimman ajantasaisia. Ne ovat koti-
10872: ja ulkomaisten käyttäjien saatavilla helposti ja nopeasti omaksuttavassa muodossa nykyaikaisia
10873: tiedonsiirto-ja esitystapoja hyödyntäen.
10874: Valtiovarainministeriö on asettanut alustavasti talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä ti-
10875: lastokeskukselle vuodelle 2001 seuraavat tulostavoitteet
10876: 1. Vaikuttavuus
10877: Tilastokeskus sopeuttaa tilastotuotantoa Euroopan unionin ja erityisesti talous- ja rahaliiton tie-
10878: totarpeisiin ja velvoitteisiin. Keskeisiä uudistamisen kohteita ovat eurorahan käyttöönotosta ai-
10879: heutuvat muutokset, kansantalouden tilinpidon uudistus ESA-95 mukaiseksi ja tähän liittyen pal-
10880: velualojen hintaindeksijärjestelmän kehittäminen, julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjes-
10881: telmän ja muiden talous- ja rahaliiton tietotarpeita palvelevien tilastojen kehittäminen,
10882: matkustustaseen ja muiden palvelujen ulkomaankauppaa kuvaavien tilastojen kehittäminen,
10883: EU :n ja YK:n suositusten mukaisen väestölaskennan toteuttaminen sekä tietotekniikan, erityises-
10884: ti sähköisen tiedonkeruun, tiedonsiirron, tietoverkkopalveluiden ja tietotekniikkainfrastruktuurin
10885: kehittäminen.
10886:
10887: Säännöllisesti ilmestyvien tilastojulkaisujen keskimääräinen valmistumis-
10888: nopeus viikkoina on seuraava:
10889: 1999 2000 2001
10890:
10891: Vuosijulkaisut 48 46 46
10892: 114 -vuosijulkaisut 10 11 11
10893: Kuukausijulkaisut 6 6 6
10894:
10895: Tilastokeskus jatkaa tuotteiden ja palvelujen laadun parantamisohjelmaa sekä säilyttää palve-
10896: lukykynsä vähintään nykyisellä tasolla. Tavoitteiden saavuttamiseksi Tilastokeskus jatkaa palk-
10897: kausjärjestelmän kehittämistä sekä panostamista henkilöstön motivointiin sekä osaamisen moni-
10898: puolistamiseen ja kehittämiseen.
10899: 28.52 175
10900:
10901: 2. Kustannukset ja taloudellisuus
10902: Tilastotietojen yksikkökustannukset pidetään vuoden 1999 tasolla ja kiinteiden kustannusten
10903: osuus säilytetään nykyisellä tasolla.
10904:
10905: Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset (1 000 mk):
10906: 1999 2000 2001 Muutos,%
10907:
10908: Tilastotoimen kehittäminen 10974 7000 3 522 -49,7
10909: Tuotteet ja palvelut 117 741 127 606 133 302 4,5
10910: Tietovarannot 133 996 128 570 134 116 4,3
10911: Kokonaiskustannukset 262 711 263 176 270 940 3,0
10912:
10913: 3. Maksullinen toiminta
10914: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
10915: 1999 2000 2001
10916: toteutuma ennakoitu arviO
10917:
10918: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 50049 49000 50000
10919: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 40576 42 365 43 800
10920: Käyttöjäämä (tmk) 9 473 6 635 6200
10921: - % tuotoista 18,9 13,5 12,4
10922: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 7 347 6500 7700
10923: Ylijäämä! Alijäämä (tmk) 2 126 135 -1 500
10924: - % tuotoista 4,2 0,3 -3,0
10925: Investoinnit % tuotoista 1,7 1,0 1,0
10926:
10927:
10928: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10929: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Menojen ja tulojen erittely: mk
10930: 204 440 000 mk.
10931: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n jäsenyy- Bruttomenot 263 440 000
10932: teen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen. Maksullisen toiminnan erillismenot 44 263 000
10933: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Muut toimintamenot 213177000
10934: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 755 000 ED-tehtävistä aiheutuvat menot 6 000000
10935: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- Bruttotulot 59 000 000
10936: kantarkistuksiin. Lisäksi momentilla on otettu Maksullisen toiminnan tulot 50 000000
10937: huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toi- EU-tulot 7 500 000
10938: minnan tuloina suoritteiden myynnistä saata- Muut tulot 1 500000
10939: vat tulot sekä EU:lta saatavat 7 500 000 mar- Nettomenot 204 440 000
10940: kan tulot tilastotuotannon erilaisiin kehittämis-
10941: hankkeisiin. 2001 talousarvio 204 440 000
10942: Käyttämättä jäänyt EU: lta saatu projektikoh- 2000 talousarvio 202 000 000
10943: tainen rahoitus voidaan joutua palauttamaan 2000 lisätalousarvio 2 000 000
10944: EU:lle. 1999 tilinpäätös 205 800 000
10945: 176 28.60
10946:
10947: 60. Valtion kiinteistölaitos
10948:
10949: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
10950: Valtion kiinteistölaitos on valtion omistuksessa pysytettävien toimitilakiinteistöjen omista-
10951: jousasioista huolehtiva liikelaitos, joka toiminnallaan turvaa ko. kiinteistöjen tehokkaan käytön
10952: sekä arvon säilymisen ja kehittymisen. Toimitilatarjonnassa otetaan huomioon sekä liiketaloudel-
10953: liset tavoitteet että asiakkaiden tarpeet siten, että rakennuskanta ylläpidetään kysyntää vastaava-
10954: na.
10955: Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna 2001 siten, että vankeinhoi-
10956: tolaitoksen kiinteistöt, kiinteistöosakkeet ja muu rakennusvarallisuus sekä vankityötoimintaan
10957: tarvittavat pelto-, metsä- ym. alueet siirretään Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan. Siirrettävän
10958: omaisuuden arvo on noin 1 300 milj. mk. Omaisuudesta merkitään noin 70 milj. mk muuhun
10959: omaan pääomaan ja noin 1 230 milj. mk lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Valtioneuvosto
10960: vaituotetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta.
10961: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet
10962: Valtion kiinteistölaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään 1 600
10963: milj. mk. Lisäksi Valtion kiinteistölaitos saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seu-
10964: raavina varainhoitovuosina enintään 1 100 milj. mk. Tämän lisäksi Valtion kiinteistölaitos saa
10965: suorittaa investointeja, jotka työministeriö rahoittaa.
10966: Investoinneista noin 40 % on rakennuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakelpoisuutta pa-
10967: rantavia korjausinvestointeja. Korjausinvestoinneista noin puolet kohdistuu yliopisto- ja korkea-
10968: koulurakennuksiin. Uudisinvestoinnit toteutetaan kysyntää vastaavasti ja ne painottuvat korkea-
10969: koulu- ja tutkimusrakennuksiin.
10970: Valtion kiinteistölaitos saa antaa 100 prosenttisesti omistamilleen tytäryhtiöille lainaa enintään
10971: 200 milj. mk. Lisäksi Valtion kiinteistölaitos saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia ta-
10972: kauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista yhteensä enintään 200 milj.
10973: markan arvosta.
10974: 3. Lainanotto
10975: Valtion kiinteistölaitos oikeutetaan ottamaan vuoden 2001 aikana tehtäviä investointisitoumuk-
10976: sia ja kiinteistölaitokselle siirtyneiden ostohankkeisiin liittyvien velkaosuuksien maksamista
10977: varten valtion liikelaitoksista annetun lain (62711987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa
10978: enintään 450 milj. mk.
10979: Selvitysosa:
10980:
10981: Kiinteistölaitokselle siirtyy 1.1.2001lukien vankeinhoitolaitoksen
10982: hallinnassa ollutta kiinteistöomaisuutta alustavien selvitysten mukaan
10983: seuraavasti (milj. mk):
10984:
10985: Maa- ja vesialueet 220
10986: Rakennukset ja muu rakennusvarallisuus l 080
10987: Yhteensä 1 300
10988:
10989: Omaisuudesta merkitään kiinteistölaitoksen muuhun omaan pääomaan noin 70 milj. mk ja val-
10990: tion lainaehdoin annetuksi vieraaksi pääomaksi merkitään noin 1 230 milj. mk. Lainaehdoin an-
10991: netun vieraan pääoman korko on 5 % ja takaisinmaksuaika 15 vuotta siten, että ensimmäinen
10992: vuosi on lyhennyksistä vapaa.
10993: 28.70 177
10994:
10995: Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alus-
10996: tavasti Valtion kiinteistölaitoksen tulostavoitteeksi 789 milj. mk vuodelle 2001. Voitosta tuloute-
10997: taan 70 milj. mk momentille 13.05.01 vuonna 2000 toteutetun henkilöstö- ja opiskelijaravintoloi-
10998: den vuokrauudistuksen johdosta.
10999:
11000: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma
11001: vuodelle 2001 (milj. mk):
11002: Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausin-
11003: vestoinnit 560
11004: Uudisrakennusinvestoinnit 920
11005: Yhteensä 1 480
11006:
11007: Suurimmat uudisrakennushankkeet vuonna 2001 ovat Tampereen teknillisen korkeakoulun tie-
11008: totekniikkatalo, Tampereen yliopiston 4. rakennusvaihe, Vantaan lääninvankila sekä Vaasan po-
11009: liisitalo. Huomattavimmat perusparannuskohteet ovat Työterveyslaitoksen rakennus, Haartma-
11010: ninkatu 1, Helsinki, Helsingin yliopiston Porthanian peruskorjaus, joka alkaa vuonna 2001 ja
11011: ajoittuu viidelle seuraavalle vuodelle, sekä kiinteistölaitoksen ja Stakesin uusi toimitilahanke,
11012: Lintulahdenkatu 4-6, Helsinki, joka toteutetaan yhdistettynä perusparannus- ja uudisrakennus-
11013: hankkeena.
11014:
11015: Tunnuslukutaulukko:
11016: 1999 2000 2001
11017: toteutuma ennakoitu arvio
11018:
11019: Liikevaihto (milj. mk) 1 850 2020 2 212
11020: -muutos% -3,1 9,2 9,5
11021: Vuokrakate (milj. mk) 1 248 1 378 1 552
11022: - % liikevaihdosta 67,5 68,2 70,2
11023: Liikevoitto (milj. mk) 664 962 1 096
11024: - % liikevaihdosta 35,9 47,6 49,6
11025: Tilikauden tulos (milj. mk) 453 739 789
11026: - % liikevaihdosta 24,5 36,6 35,7
11027: Sijoitetun pääoman tuotto % 3,6 4,8 4,8
11028: Omavaraisuusaste % 77,3 77,5 72,9
11029: Investoinnit % liikevaihdosta 52,5 54 66,9
11030: Henkilöstömäärä 204 202 202
11031:
11032:
11033:
11034:
11035: 70. Hallinnon kehittämiskeskus
11036:
11037:
11038: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
11039: Hallinnon kehittämiskeskus tuottaa julkisen hallinnon erityisasiantuntemukseen perustuvaa
11040: koulutus-, konsultointi- ja muita kehittämispalveluja. Kehittämiskeskus tukee toiminnallaan jul-
11041: kisen hallinnon keskeisten uudistus- ja kehittämistavoitteiden toteuttamista.
11042: 178 28.70
11043:
11044: Palvelutoiminnan painopistealueita ovat erityisesti valtioneuvoston 16.4.1998 tekemän hallin-
11045: topolitiikan suuntaviivoja koskevan periaatepäätöksen sekä valtioneuvoston keskushallinnon uu-
11046: distamista koskevan kehittämishankkeen tukeminen, johdon ja johtamisen kehittäminen sekä
11047: julkisten hallinto- ja palvelutehtävien laadun varmistaminen. Painopisteenä on myös tuottaa pal-
11048: veluja, joiden avulla voidaan tukea Suomen vaikuttamista ja toimintakykyä EU:ssa ja EU:n hal-
11049: linnon uudistamisessa ja kehittämisessä. EU :n laajenemiskehitys otetaan palveluissa myös huo-
11050: mioon. Hallinnon kehittämiskeskuksen ulkomaantoiminta tukee hallituksen lähialuepolitiikkaa.
11051: Hallinnon kehittämiskeskuksen osallistumisesta EU:n piirissä tapahtuvaan komission virka-
11052: miesten koulutuksen järjestämiseen mahdollisesti syntyvän alijäämän kattamiseksi suoritetaan
11053: korvaus momentin 28.80.20 määrärahasta.
11054: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet
11055: Hallinnon kehittämiskeskuksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään
11056: 2 500 000 mk. Lisäksi Hallinnon kehittämiskeskus saa tehdä vuonna 2001 investointeja koskevia
11057: sitoumuksia, joista aiheutuu menoja seuraavina vuosina enintään 2 500 000 mk.
11058: 3. Lainanotto
11059: Hallinnon kehittämiskeskus oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/
11060: 1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 5 000 000 mk.
11061: Se l v i t y s osa : Hallinnon kehittämiskeskuksesta on tehty laaja ulkopuolinen monitahoarvi-
11062: ointi. Arvioinnin tulosten ja vuoden 1999 tuloksen perusteella valtioneuvosto on 21.6.2000 päät-
11063: tänyt toimenpiteistä Hallinnon kehittämiskeskuksen toiminnan tehostamisesta ja kannattavuuden
11064: parantamisesta. Periaatteena on, että kehittämiskeskus jatkaa toimintaansa liikelaitoksena, jolla
11065: on keskeinen merkitys valtioyhteisön hallintopolitiikkaa ja henkilöstöpolitiikkaa tukevien kehit-
11066: tämispalvelujen tuottajana. Eri toimin pyritään turvaamaan sen kehittämistyön jatkuvuus ja tuo-
11067: tekehitys. Päätöksen mukaan valtiovarainministeriö ja Hallinnon kehittämiskeskus kehittävät yh-
11068: teistyötä pitkäjänteisemmäksi kolmivuotisen yhteistoimintaohjelman avulla. Kehittämiskeskus
11069: toteuttaa sisäisiä kannattavuuteen ja joustavuuteen tähtääviä uudistuksia sekä tervehdyttämisoh-
11070: jelman mukaiset toimenpiteet. Lisäksi kehitetään yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa ja selvite-
11071: tään valtionhallinnon koulutustarpeita ja koulutuksen järjestämistä. Hallinnon kehittämiskeskuk-
11072: sen pääomarakenteen vahvistamiseksi esitetään kehittämiskeskuksen peruspääoman korottamis-
11073: ta 4 000 000 markalla lisätalousarviossa vuonna 2000.
11074: Valtioneuvosto on, ottaen huomioon eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja muut ta-
11075: voitteet, talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asettanut alustavasti Hallinnon kehittämis-
11076: keskuksen tulostavoitteeksi 500 000 mk vuonna 2001 ja tuloutustavoitteeksi 0 mk vuonna 2001.
11077:
11078:
11079:
11080:
11081: Tunnuslukutaulukko (milj. mk):
11082: 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
11083: ennakoitu arvio
11084:
11085: Liikevaihto 35,4 34,1 34,2 40,4 30,4 34 37
11086: -muutos% -3,8 0,1 18,1 -24,7 11,8 8,8
11087: Käyttökate 1) -3,9 0,4 0,8 1,1 -1,4 0,1 1,6
11088: - % liikevaihdosta -11,1 1,1 2,3 2,6 -4,7 0,3 4,3
11089: Voitto/tappio -4,9 -0,7 0,1 0,3 -2,6 -1,0 0,5
11090: 28.80 179
11091:
11092: Poistot 1,1 1,0 0,7 0,8 1,1 1,1 1,1
11093: Sijoitetun pääoman tuotto % 3,7 5,5 5
11094: Investoinnit liikevaihdosta % 2,2 0,3 3,4 3,5 4,7 3,5 4
11095: Omavaraisuusaste % 24,6 20,5 39,3 31,3 20,2 18 35
11096: Henkilöstömäärä (keskimäärin) 78 67 59 60 58 58 58
11097: 1l Uudessa vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa valtioneuvoston liikelaitoksia koskevassa kirjanpitosäännöksessä
11098: ei enää tulosta tarkastella käyttökatteella.
11099:
11100:
11101:
11102:
11103: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet
11104:
11105: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirto- Se l v i t y s osa : Valtiovarainministeriö
11106: määräraha 2 v) suorittaa valtion liikelaitoksista annetun lain
11107: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. 9 §:n mukaisesti korvauksen EU:n piirissä ta-
11108: Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon pahtuvaan komission virkamiesten koulutuk-
11109: kehittämisen edellyttämien tutkimusten, selvi- sen järjestämiseen osallistumisesta aiheutu-
11110: tysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen neen alijäämän kattamiseksi.
11111: tuottamis- ja hankintamenojen sekä kehittä-
11112: mis- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulko- 2001 talousarvio 25 000 000
11113: maanmatkamenojen maksamiseen. Määrära- 2000 talousarvio 13 000 000
11114: haa saa käyttää myös kansallisten ja EU:n ra- 1999 tilinpäätös 13 000 000
11115: hoittamien lähialueiden ja tulokasmaiden
11116: kehittämishankkeiden organisointiin ja niihin 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen
11117: osallistumisen organisointiin ja hanketyön ke- (siirtomääräraha 2 v)
11118: hittämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
11119: ED-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Määrärahaa saa käyttää hallinnon rationali-
11120: Määrärahasta käytetään enintään 12 000 000 soinnin yhteydessä tarvittavista henkilöstön
11121: mk valtioneuvoston 26.5.2000 tekemässä peri- uudelleen sijoittamisen tukitoimista aiheutu-
11122: aatepäätöksessä tarkoitettuihin hankkeisiin, viin menoihin.
11123: joiden tavoitteena on edistää yhteistoimintaa ja
11124: yhteisiä ratkaisuja sähköisen asioinnin ja tieto- 2001 talousarvio 1 000 000
11125: turvallisuuden kehittämisessä, julkisten han- 2000 talousarvio 1 000 000
11126: kintojen sähköistämisessä ja julkisen sektorin
11127: 1999 tilinpäätös 1 000 000
11128: tuottaman tiedon sähköisessä jakelussa. Peri-
11129: aatepäätöksen tarkoittamaa määrärahaa saa
11130: käyttää enintään 2 000 000 mk ohjelmistoli-
11131: senssien hankintaan.
11132: Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomäärära-
11133: 500 000 mk korvauksen myöntämiseen Hallin- ha 2 v)
11134: non kehittämiskeskukselle EU:n piirissä ta- Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
11135: pahtuvaan komission virkamiesten koulutuk- Määrärahaa saa käyttää työsuojelurahastoa
11136: sen järjestämiseen osallistumisesta mahdolli- vastaavan järjestelyn (laki työsuojelurahastos-
11137: sesti aiheutuneeseen alijäämään. ta 4071 1979) toteuttamiseksi valtionhallinnos-
11138: Määrärahaa saa käyttää noin 12 henkilötyö- sa työsuojelututkimukseen, työsuojelukoulu-
11139: vuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaa- tukseen, työsuojelutietojen keräämiseen ja työ-
11140: miseen määräaikaisiin tehtäviin. suojelua koskevaan tiedottamiseen sekä
11141: valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan
11142: 180 28.80
11143:
11144: henkilöstön välisten työelämän suhteiden edis- Määrärahaa saa käyttää myös ennen vuotta
11145: tämistä tarkoittavaan tutkimukseen, koulutuk- 1992 päätetyn viraston toiselle paikkakunnalle
11146: seen ja tiedotukseen. Määrärahalla saa palkata siirron johdosta työpaikan järjestämiseen hen-
11147: enintään viittä henkilötyövuotta vastaava mää- kilölle, joka ei ole voinut siirtyä viraston uu-
11148: rä henkilöstöä määräaikaisiin työsopimussuh- delle sijaintipaikkakunnalle.
11149: teisiin tehtäviin tällä määrärahalla rahoitetta- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
11150: via tutkimusprojekteja varten. sa on otettu huomioon vähennyksenä lakkau-
11151: tuspalkkaa saavien henkilöiden eläkkeelle siir-
11152: 2001 talousarvio 5 000 000 tyminen. Vuosittain siirtyy vanhuuseläkkeelle
11153: 2000 talousarvio 5 000 000 keskimäärin 40 henkilöä.
11154: 1999 tilinpäätös 4 950 000
11155: Määräraha on tarkoitus käyttää
11156: seuraavasti: mk
11157: 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi-
11158: minta (siirtomääräraha 2 v) Lakkautuspalkat 13 760 000
11159: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. Henkilöstöjärjestelyt 240000
11160: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain Yhteensä 14 000 000
11161: (280/ 1966) mukaisten kuntoutuksesta aiheutu-
11162: vien muiden etuuksien kuin kuntoutustukien 2001 talousarvio 14 000 000
11163: maksamiseen, Valtiokonttorin varhaiskuntou- 2000 talousarvio 16 000 000
11164: tuksesta antamien ohjeiden mukaiseen toimin- 1999 tilinpäätös 24000 000
11165: taan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuksesta,
11166: kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutuviin (26.) EU-puheenjohtajuus
11167: menoihin. Selvitysosa: Momentti ja sen määrära-
11168: Vuonna 2001 saa tehdä VEL-perusteiseen ja ha on poistettu talousarviosta.
11169: varhaiskuntoutukseen liittyviä sitoumuksia si-
11170: ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuon- 2000 talousarvio 4000 000
11171: na 2002 enintään 3 500 000 mk. 1999 tilinpäätös 116 000 000
11172: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
11173: sa on otettu lisäyksenä huomioon kuntoutusra-
11174: 60. Valtion maksu koulutus- ja erorahastosta
11175: han vuodelle 2001 tuleva indeksikorotus. Vo-
11176: lyymikasvua oletetaan tapahtuvan edelleen johtuvista menoista (arviomääräraha)
11177: erityisesti VEL-perusteisen kuntoutuksen osal- Momentille myönnetään 2 400 000 mk.
11178: ta. Vuoden 2000 määrärahan mitoituksessa Määrärahaa saa käyttää koulutus- ja erora-
11179: otettiin huomioon edelliseltä vuodelta siirtynyt hastosta annetun lain (537/1990) 4 §:n 2 mo-
11180: määräraha. mentin mukaisen valtion maksun maksami-
11181: seen koulutus- ja erorahastolle.
11182: 2001 talousarvio 20 000 000 Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
11183: 2000 talousarvio 15 000 000 muutettu. Valtio suorittaa työsopimussuhtees-
11184: 1999 tilinpäätös 19 686 478 sa olevan henkilöstönsä osalta sosiaali- ja ter-
11185: veysministeriön vahvistaman prosenttimäärän
11186: suuruisen maksun koulutus- ja erorahastolle.
11187: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomää- Maksun suuruus vuonna 2000 on 0,05 % val-
11188: räraha 2 v) tion työsopimussuhteisten palkkasummasta.
11189: Momentille myönnetään 14 000 000 mk. Koulutus- ja erorahastolle vuonna 2001 suo-
11190: Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain ritettavan maksun arvioidaan olevan 2 400 000
11191: ( 182/1931) mukaisten lakkautuspalkkojen mk.
11192: maksamiseen.
11193: 28.81 181
11194:
11195: Vuonna 2001 mahdollisesti liikaa tai liian 2001 talousarvio 2 400 000
11196: vähän suoritettu määrä on tarkoitus ottaa huo- 2000 talousarvio 1 900 000
11197: mioon vuodelta 2002 suoritettavassa maksussa 1999 tilinpäätös 2 142 252
11198: valtion työsopimussuhteisen henkilöstön palk-
11199: kasumman tultua lopullisesti selvitetyksi.
11200:
11201:
11202: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot
11203:
11204: 01. Euroopan unionin kansallisten asiantun- riön tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista
11205: tijoiden palkkaukset (arviomääräraha) päätöksistä aiheutuvien menojen maksami-
11206: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. seen.
11207: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin
11208: toimielimissä toimivien suomalaisten kansal- 2001 talousarvio 1 000 000
11209: listen asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaalitur- 2000 talousarvio 1 000 000
11210: vakustannusten maksamiseen. Määrärahalla 1999 tilinpäätös 242 060
11211: saa palkata enintään 25 henkilötyövuotta vas-
11212: taava määrä henkilöstöä määräaikaisiin kan-
11213: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan
11214: sallisten asiantuntijoiden tehtäviin.
11215: kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
11216: Se l v i t y s o s a : Euroopan unionissa pal-
11217: velevien suomalaisten kansallisten asiantunti- Momentille myönnetään 9 000 000 mk.
11218: joiden palkkauksen ja sosiaaliturvan maksaa Määrärahaa saa käyttää vuoden 1999 talous-
11219: kotimainen työnantaja, mutta Euroopan unioni arvion tulomomenteille nettobudjetoitujen vi-
11220: maksaa heille tiettyjä korvauksia. Kansallisten rastojen maksullisen toiminnan kehittämiseen
11221: asiantuntijoiden palvelussuhteen ehdot unio- sekä kone- ja laitehankintoihin.
11222: nin toimielimissä perustuvat komission
11223: 24.7.1988 antamaan päätökseen siihen vuonna 2001 talousarvio 9 000 000
11224: 1991 tehtyine muutoksineen. Kansalliset asi- 2000 talousarvio 3 888 000
11225: antuntijat työskentelevät Euroopan unionin 1999 tilinpäätös 10 400 000
11226: toimielimissä määräajan, vähintään kolme
11227: kuukautta ja enintään kolme vuotta. Henkilö 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
11228: voi toimia kansallisena asiantuntijana vain yh- Momentille myönnetään 4 100 000 000 mk.
11229: den kerran. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erik-
11230: seen arvonlisäverovelvollisten valtion virasto-
11231: 2001 talousarvio 7 000 000 jen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoi-
11232: 2000 talousarvio 7 000 000 hin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksa-
11233: 1999 tilinpäätös 5 002 880 miseen.
11234: Selvitysosa: Valtion kulutus- ja inves-
11235: 02. Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja tointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäve-
11236: koskevat päätökset (arviomääräraha) roa. Muille kuin erikseen verovelvollisille val-
11237: tion virastoille ja laitoksille myönnetään mää-
11238: Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
11239: rärahat verottornin hinnoin.
11240: Määrärahaa saa käyttää välttämättömän lisä-
11241: henkilökunnan palkkausten maksamiseen sel-
11242: 2001 talousarvio 4 100 000 000
11243: laisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätar-
11244: ve ei ole ollut tiedossa varsinaista talousarvio- 2000 talousarvio 3 700 000 000
11245: esitystä laadittaessa, sekä valtiovarainministe- 1999 tilinpäätös 3 905 445 532
11246: 182 28.82
11247:
11248: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteis- 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot,
11249: työstä aiheutuvat arvonlisäveromenot (arvio- joita varten talousarvioon ei ole erikseen mer-
11250: määräraha) kitty määrärahaa (arviomääräraha)
11251: Momentille myönnetään 40 000 000 mk. Momentille myönnetään 100 000 mk.
11252: Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhön Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai
11253: ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustami- asetukseen perustuvien menojen maksami-
11254: seen käytettyjen ja kotimaasta hankittujen pal- seen, joita varten talousarvioon ei ole erikseen
11255: velujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverome- myönnetty määrärahaa.
11256: nojen maksamiseen.
11257: Se l v i t y s osa : Arvonlisäverolain mu- 2001 talousarvio 100 000
11258: kaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten 2000 talousarvio 100 000
11259: kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäve- 1999 tilinpäätös 28 006 479
11260: rollisia. Jotta arvonlisäverona ei rasiteta Suo-
11261: men kehitysyhteistyötä ja Keski- ja Itä-Euroo- 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet
11262: pan maiden avustamista, arvonlisäveromenot Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
11263: budjetoidaan erikseen. Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä ar-
11264: vaamattomista tarpeista aiheutuvien välttämät-
11265: tömien menojen maksamiseen, joita varten ta-
11266: 2001 talousarvio 40 000 000
11267: lousarviossa ei ole määrärahaa.
11268: 2000 talousarvio 40 000000
11269: 1999 tilinpäätös 38 384 963 2001 talousarvio 1 000 000
11270: 2000 talousarvio 1 000 000
11271: 1999 tilinpäätös
11272:
11273:
11274: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille
11275:
11276: Valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään ehdoilla antamaan vuonna 2001 vastavakuuksia
11277: vaatimatta valtion omavelkaisia takauksia ja takuita valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/
11278: 1992) 1 §:n 4 momentissa tarkoitettujen yhtiöiden koti- ja ulkomaisten lainojen, muiden si-
11279: toumusten ja sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.
11280: Takauksia, takuita ja muita sitoumuksia saa antaa siten, että niiden yhteenlaskettu pääomamää-
11281: rä yhdessä vuosina 1993-1997 momentilla 28.87.89 myönnettyjen valtuuksien nojalla annettu-
11282: jen sitoumusten kanssa on enintään 35 000 000 000 mk tai yhdessä vuosien 1993-1996 momen-
11283: tilta 28.87.89 ja vuoden 1993 ensimmäisen lisätalousarvion momentilta 28.87.51 myönnetyn
11284: muun tuen kanssa pääomamäärältään enintään 60 000 000 000 mk.
11285:
11286: 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelle (ar- tuuvajaus Eläkekassa Tuessa on muutettu va-
11287: viomääräraha) kautetuksi lainaksi, jonka Eka-yhtymän
11288: Momentille myönnetään 19 000 000 mk. päävelkojat ovat taanneet. Valtio on 16.2.1995
11289: Määrärahaa saa käyttää Eläkekassa Tuen antanut takauksen Eläkekassa Tuen Osuuskun-
11290: Osuuskunta Eka-yhtymälle antaman lainan ta Eka-yhtymälle antaman lainan enintään
11291: valtion takauksesta aiheutuviin menoihin. 140 255 000 markan lyhennyksille ja koron-
11292: Se l v i t y s osa : Eka-yhtymän saneeraus- maksuille vuosina 1994--2003. Takaajat jou-
11293: menettelyn osana ja Eläkekassa Tuen eläkkei- tuvat maksamaan takaamansa määrän Eläke-
11294: den turvaamiseksi Eka-yhtymästä johtuva vas- kassa Tuelle. Vuosina 1994--1999 valtion
11295: 28.82 183
11296:
11297: maksusuoritukset olivat 72,0 milj. mk. Vuoden Määrärahaa saa käyttää kansainvälisen Mil-
11298: 2000 osalta menot ovat noin 18,8 milj. mk ja lennium -palkinnon valmistelusta ja jakami-
11299: vuoden 2001 osalta noin 18,8 milj. mk. Vuosi- sesta aiheutuviin kustannuksiin.
11300: na 2002-2003 maksettavaksi tulee 30,8 milj. Selvitysosa : Suomen itsenäisyyden
11301: mk. juhlarahasto valmistelee Millennium -palkin-
11302: non ja hallinnai sen jakamisen. Palkinto on tar-
11303: 2001 talousarvio 19 000 000 koitus jakaa ensimmäisen kerran vuonna 2001.
11304: 2000 talousarvio 19 000 000 Valmistelu- ja hallinnointikustannuksiksi
11305: 1999 tilinpäätös 19 861 032 vuonna 2001 arvioidaan 1 000 000 mk. Palkin-
11306: to maksetaan momentilta 23.99.63.
11307: 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Inves-
11308: 2001 talousarvio 1 000 000
11309: tointipankille
11310: 2000 talousarvio 5 000 000
11311: Momentille myönnetään 23 900 000 mk.
11312: Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen 1999 tilinpäätös 10 000 000
11313: hyödyn korvaamiseksi, minkå Suomen Poh-
11314: joismaiden Investointipankin isäntämaana kat- 63. Korvaus valtion vakuusrahastolle laino-
11315: sotaan saavan. jen ja takausten hoitomenoihin (siirtomäärära-
11316: Selvitysosa: Pohjoismaat katsovat ha3 v)
11317: Suomen hyötyvän Pohjoismaiden Investointi- Momentille myönnetään 400 000 000 mk.
11318: pankin sijainnista Helsingissä vuosittain noin Määrärahaa saa käyttää valtion vakuusrahas-
11319: 23 900 000 mk, mikä vastaa pankin vuonna tosta annetun lain 15 §:n 2 momentin mukai-
11320: 1999 henkilökuntansa palkoista pidättämien sesti valtion vakuusrahaston ottamien lainojen
11321: verojen määrää. Määrärahan tarkoituksena on ja niiden korkojen ja lainoista maksettavien
11322: vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvä- muiden menojen suorittamiseen sekä rahaston
11323: lisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käy- takausvelvoitteiden täyttämiseen.
11324: tettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henki- Selvitys osa : Valtion vakuusrahaston
11325: lökunnalle. Järjestelystä on sovittu 10.11.1997 tukitoiminta perustuu lainanottoon koti- ja ul-
11326: Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiova- komaisilta pääomamarkkinoilta. Jos rahaston
11327: rainministereiden kokouksessa. Koska Poh- varat eivät riitä sen ottamien lainojen ja niiden
11328: joismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Poh- korkojen ja lainoista aiheutuvien muiden me-
11329: joismaiden kehitysrahaston työntekijät ovat nojen suorittamiseen tai rahaston takausvel-
11330: muodollisesti Pohjoismaiden Investointipan- voitteiden täyttämiseen, suoritetaan puuttuva
11331: kin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvauk- määrä valtion vakuusrahastosta annetun lain
11332: seen myös edellä mainittujen instituutioiden 15 §:n 2 momentin mukaan valtion talousarvi-
11333: työntekijöiden maksamat palkkaverot Vuonna oon otettavasta määrärahasta.
11334: 2001 suoritettavaa isäntämaakorvausta varten Valtion vakuusrahaston lainakanta vuoden
11335: momentille ehdotetaan 23 900 000 mk. 1999 päättyessä oli 14 473 milj. mk. Vakuus-
11336: rahaston lainakannan hoidosta aiheutuvat kor-
11337: 2001 talousarvio 23 900 000 komenot ja muut menot, joita ei ole mahdollis-
11338: 2000 talousarvio 21 345 000 ta maksaa rahaston varoista, ovat vuonna 2001
11339: 1999 tilinpäätös 18 818 888 noin 400 000 000 mk.
11340:
11341: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toi- 2001 talousarvio 400 000 000
11342: minnan rahoittaminen 2000 talousarvio 400 000 000
11343: Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
11344: 184 28.84
11345:
11346: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet
11347:
11348: Suomen osuutta Euroopan Neuvoston Kehityspankin pääomasta korotetaan 23 822 384 eurolla
11349: nykyisestä 18 067 000 eurosta yhteensä 41 889 384 euroon.
11350: Selvitysosa: Euroopan Neuvoston Kehityspankki on vuonna 1956 perustettu multilate-
11351: raalinen rahoituslaitos, joka toimii Euroopan Neuvoston rahoitusinstrumenttina rahoittaen hank-
11352: keita, joilla on sosiaalinen ulottuvuus. Suomi on vuodesta 1991 lähtien ollut pankin jäsenenä 1,29
11353: prosentin osuudella. Euroopan Neuvoston Kehityspankin päättävät elimet sopivat 9.11.1999 pan-
11354: kin 1 847 milj. euron määräisestä pääomankorotuksesta, jonka tarkoituksena on vahvistaa pankin
11355: pääomarakennetta. Pääomankorotus nostaa pankin pääomaa yhteensä 3 248 milj. euroon. Pää-
11356: omankorotuksen yhteydessä Suomelle tarjoutuu mahdollisuus merkitä pankin pääomaa
11357: 23 822 384 euron määrällä ja täten säilyttää 1,29 prosentin osuutensa. Pääomankorotuksen sisään
11358: maksettava osuus on 11 ,04 prosenttia, joka kuitenkin siirretään pankin pääomaan pankin varara-
11359: hastosta. Näin ollen pääomankorotuksesta ei aiheudu Suomelle välittömiä maksuvelvoitteita.
11360: Suomen vastuu pankin pääomasta kuitenkin lisääntyy korotuksen määrällä.
11361:
11362: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille an- Se l v i t y s osa : Pohjoismaiden ympäris-
11363: nettujen sitoumusten lunastaminen (arviomää- törahoitusyhtiön peruspääomaa korotetaan
11364: räraha) vuosien 1996-2001 aikana 40 milj. eurosta
11365: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. 80 milj. euroksi. Suomen osuus korotuksesta
11366: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisille ra- on noin 6,7 milj. euroa. Vuonna 2001 suoritet-
11367: hoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosi- tavaa kuudetta maksuerää varten momentille
11368: na 1982-1986 annettujen sitoumusten lunas- ehdotetaan 6 700 000 mk.
11369: tamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kus-
11370: tannusten maksamiseen. Määrärahaa saa myös 2001 talousarvio 6 700 000
11371: käyttää vuoden 1986 jälkeen annettujen si- 2000 talousarvio 6 650 000
11372: toumusten lunastamisen yhteydessä aiheutu- 1999 tilinpäätös 6 610 381
11373: vien valuuttakurssitappioiden ja lunastamis-
11374: kustannusten maksamiseen. 88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin
11375: Selvitysosa: Vuosina 1982-1986 an- peruspääoman korottamisesta (arviomäärära-
11376: nettuja sitoumuksia oli 31.3.2000 lunastamatta
11377: ha)
11378: 6,7 milj. mk.
11379: Momentille myönnetään 9 000 000 mk.
11380: 2001 talousarvio 1 500 000 Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden In-
11381: vestointipankin peruspaaoman korotuksen
11382: 2000 talousarvio 1 500 000
11383: Suomen vuonna 2001 suoritettavan kolman-
11384: 1999 tilinpäätös 1 070 nen osuuden maksamiseen.
11385: Selvitysosa: Pohjoismaiden Investoin-
11386: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ym- tipankissa on meneillään pääomankorotus,
11387: päristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomää- jonka myötä pankin peruspääoma nousee
11388: räraha) 1 191 milj. eurolla yhteensä 4 000 milj. eu-
11389: Momentille myönnetään 6 700 000 mk. roon. Korotuksen myötä Suomen osuus nousee
11390: Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ym- 556 093 862 eurosta 765 788 207 euroon. Ko-
11391: päristörahoitusyhtiön peruspääoman korotuk- rotuksesta tulee maksettavaksi 100 milj. euroa,
11392: sen vuonna 2001 suoritettavan kuudennen kun taas 1 091 milj. euroa jää yksinomaan pan-
11393: maksuosuuden maksamiseen. kin takuupääoman laajentamiseen ja on rahoi-
11394: tettava vain, jos pankin omien velvoitteiden
11395: 28.90 185
11396:
11397: suorittaminen sitä vaatii. Korotuksen makset- valtain dollarilla. Korotus on osa yhteensä
11398: tavaksi tuleva osa suoritetaan siten, että pankin 1 000 milj. Yhdysvaltain dollarin rahoituspa-
11399: vararahastosta siirretään 70 milj. euroa perus- ketista, jonka myötä takuulaitoksen pääoma
11400: pääomaan, ja jäsenmaat suorittavat 30 milj. eu- nousee 2,1 miljardiin Yhdysvaltain dollariin.
11401: roa vuosina 1999-2001. Suomen osuus jäsen- Kyseinen rahoitusjärjestely koostuu yhteensä
11402: maiden suoritettavaksi tulevasta osuudesta on 850 milj. Yhdysvaltain dollarin suuruisesta
11403: 4 531 539 euroa eli noin 26 943 307 mk, joka pääomankorotuksesta, josta sisäänmaksetta-
11404: maksetaan vuosina 1999-2001. Vuonna 2001 van pääoman osuus on 150 milj. Yhdysvaltain
11405: suoritettavaa kolmatta maksuerää varten mo- dollaria, sekä Maailmanpankin suorittamasta
11406: mentille ehdotetaan 9 000 000 mk. 150 milj. Yhdysvaltain dollarin suuruisesta
11407: osuudesta. Pääomankorotuksen loppuosa eli
11408: 2001 talousarvio 9 000000 700 milj. Yhdysvaltain dollaria jää yksin-
11409: 2000 talousarvio 8 990 000 omaan takuulaitoksen takuupääoman laajenta-
11410: 1999 tilinpäätös 8 981 174 miseen ja on rahoitettava vain, jos takuulaitok-
11411: sen omien velvoitteiden täyttäminen sitä vaatii.
11412: Korotuksen myötä Suomen osuus takuulaitok-
11413: 89. Suomen osuus Kansainvälisen investoin- sen pääomasta nousee 4 944 7 40 Yhdysvaltain
11414: titakuulaitoksen peruspääoman korottamises- dollarilla yhteensä 11 436 740 Yhdysvaltain
11415: ta (arviomääräraha) dollariin. Suomen osuus sisäänmaksettavasta
11416: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. pääomasta on puolestaan yhteensä 872 747
11417: Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen in- Yhdysvaltain dollaria eli noin 5,8 milj. mk,
11418: vestointitakuulaitoksen (MIGA) pääoman ko- joka suoritetaan kahdessa erässä vuosina 2000
11419: rotuksen Suomen vuonna 2001 suoritettavan ja 2001. Vuonna 2001 suoritettavaa toista
11420: toisen osuuden maksamiseen. maksuerää varten momentille ehdotetaan
11421: Se l v i t y s osa : Maailmanpankkiryhmään 3 000 000 mk.
11422: kuuluvassa Kansainvälisessä investointitakuu-
11423: laitoksessa on meneillään pääomankorotus. 2001 talousarvio 3 000 000
11424: Takuulaitoksen toimintaedellytysten turvaa- 2000 talousarvio 2 500 000
11425: miseksi pääomaa korotetaan 850 milj. Yhdys-
11426:
11427:
11428:
11429: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille
11430:
11431:
11432: 66. Maksut Euroopan unionille (arviomäärä- EU :n omat varat käsittävät sekalaisten tulo-
11433: raha) jen ja traditionaalisten omien varojen eli tullien
11434: Momentille myönnetään 7 192 000 000 mk. ja sokerimaksujen lisäksi jäsenvaltioiden suo-
11435: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille ritettavat arvonlisäveropohjaan perustuvan
11436: suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja brutto- maksun (AL V -maksu) ja bruttokansantuloon
11437: kansantuloon perustuvien Suomen maksu- perustuvan maksun (BKTL-maksu). Suomen
11438: osuuksien maksamiseen. EU:n puolesta keräämät traditionaaliset omat
11439: Selvitysosa: EU:n talousarvion rahoit- varat eivät sisälly Suomen valtion talousarvi-
11440: tamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioi- oon.
11441: den maksuosuuksista niihin säädetään EU:n ALV -maksun ja BKTL-maksun tarkemmat
11442: omia varoja koskevassa neuvoston päätökses- laskentaperusteet sisältyvät neuvoston asetuk-
11443: sä 94/728/EY, Euratom. siin (ETY, Euratom) N:o 1552/89 EU:n omista
11444: 186 28.99
11445:
11446: varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta ja Määräraha perustuu EU:n neuvoston hyväk-
11447: (ETY, Euratom) N:o 1553/89 arvonlisäverosta symään vuoden 2001 talousarvioesitykseen.
11448: kertyvien omien varojen kannon lopullisesta
11449: menettelystä sekä neuvoston direktiiviin 89/ Määräraha on tarkoitus käyttää
11450: 130/ETY/Euratom markkinahintaisen brutto- seuraavasti: mk
11451: kansantuotteen muodostamisen yhdenmukais-
11452: tamisesta. Arvonlisäveropohjaan perustuvat
11453: maksut 3 260 000 000
11454: Bruttokansantuloon perustuvat
11455: maksut 3 932 000 000
11456: Yhteensä 7 192 000 000
11457:
11458: 2001 talousarvio 7 192 000 000
11459: 2000 talousarvio 6 915 000 000
11460: 1999 tilinpäätös 6 468 913 886
11461:
11462:
11463:
11464: 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot
11465:
11466:
11467: Vuonna 2001 saadaan tehdä Rahapaja Oy:n kanssa sopimuksia euromääräisten metallirahojen
11468: lyömisestä siten, että sopimuksista saa aiheutua valtiolle menoja vuonna 2002 enintään
11469: 100 000 000 mk.
11470:
11471: 63. Verosta vapautuksen johdosta takaisin 95. Valtion saatavien turvaaminen (arvio-
11472: maksetut verot (arviomääräraha) määräraha)
11473: Momentille myönnetään 22 000 000 mk. Momentille myönnetään 300 000 mk.
11474: Määrärahaa saa käyttää veron takaisin mak- Määrärahaa saa käyttää valtion laina- ja taka-
11475: samiseen tapauksissa, jossa maksuvelvollinen ussaatavien sekä perintöomaisuuden turvaami-
11476: on sosiaalisista tai muista veronhuojennus- sesta ja hoidosta sekä aiheettomasti maksettu-
11477: säännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoi- jen etuuksien takaisin perimisestä ja valtion ta-
11478: tetuista syistä valtiovarainministeriön, vero- kautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien
11479: hallituksen tai tullihallituksen päätöksen nojal- menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-
11480: la oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun tää myös kiinteistön tai muun omaisuuden os-
11481: veron. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tuomio- tamiseen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa,
11482: istuimen päätöksellä palautettavaksi määrätty- milloin se on valtion laina-, takaus-, tms. saa-
11483: jen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulu- tavien turvaamiseksi tarpeen, sekä valtiolle
11484: jen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa näin tulleen omaisuuden hoidosta aiheutuvien
11485: tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä. menojen maksamiseen.
11486:
11487: 2001 talousarvio 22 000 000 2001 talousarvio 300 000
11488: 2000 talousarvio 22 000 000 2000 talousarvio 300 000
11489: 1999 tilinpäätös 43 632 030 1999 tilinpäätös 1 514 398
11490: 28.99 187
11491:
11492: 96. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteis- men toimitilojen kiinteistömenojen korvaami-
11493: tömenojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) se en.
11494: Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
11495: Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittä- 2001 talousarvio 3 000 000
11496: miskeskuksen käytössä olevien Munkkinie- 2000 talousarvio 3 000 000
11497: 1999 tilinpäätös 3 400 000
11498: 188
11499:
11500:
11501:
11502:
11503: Pääluokka 29
11504: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
11505:
11506:
11507: Selvitysosa: Opetusministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien koulutus-, tiede- ja kulttuu-
11508: ripolitiikan tehtävien hoitamisesta kokonaisuutena. Ministeriö edistää koulutusta, tiedettä, kult-
11509: tuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä, tuo esille niiden merkityksen kansalaisten elämässä ja yhteiskun-
11510: nassa sekä kehittää niiden ohjausjärjestelmiä. Kansakunnan henkisen pääoman tasapainoinen
11511: kasvu luo pohjaa myös taloudelliselle menestykselle ja työllisyyden paranemiselle.
11512: Vuoden 2001 opetusministeriön ja sen hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat:
11513: - Peruspalvelujen rahoituspohjaa vahvistetaan valtionosuuksia korottamalla. Peruspalvelujen
11514: toteutumista arvioidaan.
11515: - Kansallista innovaatiojärjestelmää vahvistetaan huolehtimalla koulutuksen, tutkimuksen ja
11516: kulttuurin perusrahoituksesta ja säilyttämällä tutkimusrahoitus korkealla tasolla.
11517: -Koulutuksen, tieteen ja kulttuurin tietoyhteiskuntakehitystä edistetään muun muassa sisältö-
11518: tuotantohankkeilla.
11519: - Esiopetusjärjestelmä vakiinnutetaan ja sen toteutumista seurataan.
11520: -Nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan yhteistyössä muiden hallin-
11521: nonalojen kanssa.
11522: - Kansalaistoiminnan tukijärjestelmiä kehitetään.
11523: Valtionosuuksien perusteena oleviin lakisääteisiin yksikköhintoihin on tehty 5 %:n suuruinen
11524: korotus kuntien ja valtion kustannustenjaon osittaiseksi oikaisemiseksi sekä 1,2 %:n suuruinen
11525: kustannustason tarkistus. Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntien valtion-
11526: osuuslain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.
11527: Hallinnonalan määrärahojen lisäyksestä 796 milj. mk aiheutuu valtionosuuksien kustannusten-
11528: jaon oikaisemisesta, 156 milj. mk niiden kustannustason tarkistuksesta, 426 milj. mk esiopetus-
11529: uudistuksesta, 327 milj. mk opiskelijoiden asumistukiuudistuksesta, 83 milj. mk valtionosuuksi-
11530: en edellistä vuotta suuremmista loppueristä ja 148 milj. mk kuntien verotuloihin perustuvien val-
11531: tionosuuksien tasausten kasvusta.
11532: Hallinnonalan määrärahan lisäyksestä 161,5 milj. mk aiheutuu valtioneuvoston 26.5.2000 val-
11533: tion omaisuuden myynnistä saatavien tulojen käytöstä tekemästä periaatepäätöksestä, joka lisää
11534: hallinnonalan määrärahoja edelleen vuosina 2002-2003 yhteensä 250 milj. mk, mistä 150 milj.
11535: mk yliopistojen perusrahoitukseen, 70 milj. mk yliopistojen ja korkeakoulujen alueelliseen kehit-
11536: tämiseen ja 30 milj. mk sisältötuotantoon.
11537: 29.01 I89
11538:
11539:
11540:
11541:
11542: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
11543: V. 1999 v.2000 v.2001
11544: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001
11545: 1 000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
11546:
11547:
11548: 01. Opetusministeriö 253 303 204207 393 839 I89 632 93
11549: 05. Kirkaliisasiat II 752 II 004 II I98 I94 2
11550: 07. Opetushallitus IOI 877 102 I95 I02 7I6 52I I
11551: 08. Kansainvälinen yhteistyö 88 860 9I 643 9I 857 2I4 0
11552: IO. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 6 062 I32 6 I23 74I 6 494 250 370 509 6
11553: 20. Ammattikorkeakouluopetus 975 IOO I 459 873 I 744 334 284 46I 19
11554: 40. Yleissivistävä koulutus 7 430 372 8 I39 320 9 524 269 I 384949 I7
11555: 60. Ammatillinen koulutus 3 I33 474 2 808 786 26I9674 - I89 112 -7
11556: 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa
11557: sivistystyö I 762 653 I 652 865 I 6I6 782 - 36 083 -2
11558: 70. Opintotuki 3 644 659 3 990 37I 4 I85 II3 I94 742 5
11559: 88. Tiede 992 735 I OI6 535 I 045 292 28 757 3
11560: 90. Taide ja kulttuuri I 592 460 I 725 232 1 77I 355 46 I23 3
11561: 98. Liikuntatoimi 465 4I9 476 I88 477 7I3 I 525 0
11562: 99. Nuorisotyö I30 55I 12I 601 I2I 90I 300 0
11563: Yhteensä 26 645 348 27 923 561 30 200 293 2 276 732 8
11564:
11565:
11566: Henkilöstön kokonaismäärä 27 260 27 370 28 210
11567:
11568:
11569:
11570:
11571: 01. Opetusministeriö
11572:
11573:
11574:
11575: JO. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja 2001 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä
11576: kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) enintään 5 000 000 mk.
11577: Momentille myönnetään 9 400 000 mk.
11578: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön 2001 talousarvio 9 400 000
11579: hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kun- 2000 talousarvio 9 326 000
11580: nossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä 1999 tilinpäätös 20 500 000
11581: lisärakennushankkeista sekä vuokrista aihe-
11582: utuvien menojen maksamiseen. Momentin 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11583: käyttötarkoitukseen liittyviä sitoumuksia saa Momentille myönnetään nettomäärärahaa
11584: vuonna 2001 tehdä siten, että niistä vuoden 108 598 000 mk.
11585: 190 29.01
11586:
11587: Selvitysosa: tavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihank-
11588: keiden maksamiseen.
11589: Menojen ja tulojen erittely: mk
11590: Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää
11591: Bruttomenot 109 198 000
11592: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk-
11593: kaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
11594: Maksullisen toiminnan erillismenot 400 000
11595: Muut toimintamenot 108 798 000
11596: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
11597: sa on otettu lisäyksenä huomioon 15 000 000
11598: Bruttotulot 600 000
11599: Maksullisen toiminnan tulot mk sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin
11600: 400 000
11601: - julkisoikeudelliset suoritteet valtion omaisuuden myynnistä vuosina
11602: 300 000
11603: - muut suoritteet 2000-2003 saatavien tulojen käytöstä
11604: 100 000
11605: Muut tulot 200 000
11606: 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepää-
11607: töksen perusteella sekä 241 000 mk yhden
11608: Nettomenot 108 598 000
11609: henkilötyövuoden siirtona momentilta
11610: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 29.10.22.
11611: nä huomioon 1 094 000 mk palkkaseurantasel- Valtuuden käytöstä aiheutuu menoja
11612: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä 15 000 000 mk vuonna 2001 ja 5 000 000 mk
11613: 307 000 mk yhden henkilötyövuoden siirtona vuonna 2002. Sisältötuotantoa palveleviin tar-
11614: momentilta 31.24.21 ja 161 000 mk yhden koituksiin on tarkoitus lisäksi myöntää
11615: henkilötyövuoden siirtona momentilta 25 000 000 mk vuosina 2002-2003.
11616: 29.10.22.
11617: 2001 talousarvio 25 241 000
11618: 2001 talousarvio 108 598 000 2000 talousarvio 17 300 000
11619: 2000 talousarvio 104 914 000
11620: 1999 tilinpäätös 105 250 000
11621: 2000 lisätalousarvio 1 010 000
11622: 1999 tilinpäätös 103 211 000
11623: 26. Eräät kopiointi- ja tallennuskorvaukset
11624: Momentille myönnetään 24 000 000 mk.
11625: 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslain
11626: Momentille myönnetään 25 241 000 mk. (40411961) mukaisten kopiointi- ja tallennus-
11627: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön korvausten kopiointitutkimusmenojen sekä
11628: hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnitte- kopiointia ja taliennusta koskevan tiedotus- ja
11629: lu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin selvitystoiminnan menojen maksamiseen.
11630: liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä
11631: eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutu-
11632: vien toimintamenojen ja avustusten maksami- 2001 talousarvio 24000 000
11633: seen. 2000 talousarvio 23 100 000
11634: Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen 1999 tilinpäätös 21 350 000
11635: opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä
11636: kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisäl- 50. Eräät avustukset
11637: tötuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Näihin Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
11638: tarkoituksiin saa vuonna 2001 hyväksyä sitou- Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands
11639: muksia 20 000 000 markan arvosta. folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain
11640: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- (902/ 1985) mukaisten avustusten ja käyttö-
11641: mien muiden kuin rakennerahastoista rahoitet-
11642: 29.01 191
11643:
11644: suunnitelmassa yksilöityjen muiden avustus- Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä
11645: ten maksamiseen. tehdä yhteensä 354 300 000 markalla. Mikäli
11646: vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on jäänyt
11647: Käyttösuunnitelma: mk
11648: käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta
11649: Svenska Finlands folkting -toiminnan
11650: tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2001.
11651: valtionapu, mistä 470 000 mk utbild- Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi-
11652: ningsdelegationin sekä muihin tys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite
11653: toiminta- ja toimistomenoihin 2 025 000 1-, 2- ja 3-ohjelman sekä Interreg- ja Urban-
11654: Paasikivi-Seura 85 000 yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion
11655: Eräiden siirtoväen sankarihautojen rahoitusosuuden maksamiseen.
11656: hoito 90000 Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun
11657: Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen
11658: luovutetun alueen hautausmaiden tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdes-
11659: kunnostaminen 800000 sä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien
11660: Yhteensä 3 000 000 EU -osuuksien kanssa.
11661: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
11662: 2001 talousarvio 3 000 000 tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi-
11663: 2000 talousarvio 2 967 000 tysraha.
11664: 2000 lisätalousarvio 400 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan
11665: 1999 tilinpäätös 2 992 000 käytettävän 64 400 000 mk aluekehitysrahas-
11666: ton hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja
11667: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- 159 200 000 mk sosiaalirahaston hankkeiden
11668: valtion rahoitusosuutena. Määrärahasta on tar-
11669: tusosuus opetusministeriön osalta (arviomää-
11670: koitus käyttää 3 000 000 mk osaaruiskeskusten
11671: räraha) rahoitukseen.
11672: Momentille myönnetään 223 600 000 mk.
11673:
11674:
11675: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
11676: (milj. mk):
11677: 2001 2002 2003 Yhteensä
11678:
11679: Vuoden 2000 sitoumukset 130,5 134,4 264,9
11680: Vuoden 2001 sitoumukset 93,1 128,5 132,7 354,3
11681: Yhteensä 223,6 262,9 132,7 619,2
11682:
11683:
11684: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain
11685: seuraavasti (milj. mk):
11686: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg Urban Yhteensä
11687:
11688: Euroopan aluekehitysrahasto 30,8 43,1 14,0 1,0 88,9
11689: Euroopan sosiaalirahasto 77,1 39,7 148,6 265,4
11690: Yhteensä 107,9 82,8 148,6 14,0 1,0 354,3
11691: 192 29.05
11692:
11693:
11694: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk):
11695: Myöntämisvaltuus Määräraha
11696: Myönnetty Myönnetty
11697: valtuutta määrärahaa
11698: v.2000 V.2001 v.2000
11699: Ohjelma talousarvio+ myöntämis- talousarvio+ V. 2001
11700: Euroopan aluekehitysrahasto lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha
11701:
11702: Tavoite 1 34,0 30,8 10,2 22,8
11703: Tavoite 2 45,2 43,1 13,6 31,0
11704: Interreg 15,0 14,0 4,5 10,2
11705: Urban 1,0 0,3
11706: Yhteensä 94,2 88,9 28,3 64,4
11707:
11708:
11709: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk):
11710: Myöntämisvaltuus Määräraha
11711: Myönnetty Myönnetty
11712: valtuutta määrärahaa
11713: v.2000 V.2001 v.2000
11714: Ohjelma talousarvio+ myöntämis- talousarvio+ V. 2001
11715: Euroopan sosiaalirahasto lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha
11716:
11717: Tavoite 1 79,7 77,1 19,9 47,2
11718: Tavoite 2 39,7 39,7 9,9 23,8
11719: Tavoite 3 146,0 148,6 36,5 88,2
11720: Yhteensä 265,4 265,4 66,3 159,2
11721:
11722:
11723: 2001 talousarvio 223 600 000
11724: 2000 talousarvio 46 600 000
11725: 2000 lisätalousarvio 48 000000
11726:
11727:
11728:
11729: 05. Kirkollisasiat
11730:
11731: Se l v i t y s osa : Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan
11732: kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista ai-
11733: heutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille
11734: sekä Suomen Merimieskirkolle.
11735:
11736: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
11737: tamenot (siirtomääräraha 2 v) sa on lisäyksenä otettu huomioon 76 000 mk
11738: Momentille myönnetään 8 898 000 mk. palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan-
11739: tarkistuksiin.
11740: 29.07 193
11741:
11742: 2001 talousarvio 8 898 vOU kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuu-
11743: 2000 talousarvio 8 704000 det.
11744: 2000 lisätalousarvio 95 000 Käyttösuunnitelma: mk
11745: 1999 tilinpäätös 9 652 000
11746: Eräät avustukset ortodoksisen kirkko-
11747: kunnan seurakunnille ja laitoksille 900 000
11748: 50. Eräät avustukset
11749: Avustus Suomen Merimieskirkolle 1 400 000
11750: Momentille myönnetään 2 300 000 mk. Yhteensä 2 300 000
11751: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-
11752: sa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suo- Selvitys osa : Ortodoksisen kirkkokun-
11753: men Merimieskirkolle myönnettävästä avus- nan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät
11754: tuksesta saa käyttää enintään 900 000 mk Ant- avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella
11755: werpenin ja Hampurin merimieskirkkojen Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin
11756: rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoi- ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konser-
11757: toon edellyttäen, että evankelis-luterilaisen vointilaitoksen toiminnan tukemiseen.
11758: 2001 talousarvio 2 300 000
11759: 2000 talousarvio 2 300 000
11760: 1999 tilinpäätös 2 099 964
11761:
11762:
11763:
11764: 07. Opetushallitus
11765:
11766:
11767: Se l v i t y s osa : Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut
11768: alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2001 seuraavat tulostavoitteet
11769: Kehittämisen painopiste on seuraavissa ohjelmissa:
11770: - syrjäytymisen ehkäiseminen,
11771: - erityisopetuksen kehittäminen,
11772: - koulutuksellisen tasa-arvon tukeminen perusopetuksessa,
11773: - oppilaan terveen itsetunnon ja taitojen monipuolinen kehittäminen,
11774: - kaksikielisyys ruotsinkielisissä kouluissa,
11775: -koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma,
11776: - kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen kehittäminen,
11777: - matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittäminen,
11778: - tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa sekä tietoyhteiskunnan lukutaitojen
11779: kehittäminen,
11780: - työssäoppimisen kehittäminen ja koulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen,
11781: - oppisopimuskoulutuksen kehittäminen,
11782: - opinto-ohjauksen ja koulutustiedotuksen tehostaminen,
11783: - verkostomaisten koulutuspalvelujen kehittäminen.
11784: Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden uusimisen valmistelu aloitetaan.
11785: Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet on uusittu
11786: syksyyn 2001 mennessä.
11787: Aikuisten ammattitutkintojen perusteita tarkistetaan ja uusitaan tavoitteena laajentaa tutkinto-
11788: jen käyttöä työelämän kaikilla toimialoilla. Yleisiä kielitutkintoja kehitetään.
11789: 194 29.07
11790:
11791: Oppiruistulosten kansallinen arviointi tehdään:
11792: - peruskoulun yhdeksännen luokan äidinkielessä,
11793: - uskonnossa,
11794: - elämänkatsomustiedossa ja tapakasvatuksessa,
11795: - oppimaan oppimisessa,
11796: - lukion kolmannen vuoden kemiassa ja fysiikassa,
11797: -peruskoulun yhdeksännen luokan ja lukion opinto-ohjauksessa ja oppiruisvaikeuksien tues-
11798: sa,
11799: - ammatillisen koulutuksen kaikille yhteisessä toisessa kotimaisessa kielessä,
11800: -kaupan ja hallinnon koulutuksessa,
11801: - ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen ja oppiruisvaikeuksien tuessa,
11802: - kansanopistolaitoksessa.
11803: Käynnistetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi.
11804: Oppiruistulosten kansainvälisessä arvioinnissa kohteena ovat ED-yhteistyönä toteutettavat pe-
11805: ruskoulussa oppimaan oppimisen arviointi, matematiikan ja äidinkielen oppimistulokset, mate-
11806: matiikan oppimistulokset, ammatillinen liikkuvuus, koulutuksen joustavuus ja osaamisen siirto-
11807: taidot sekä peruskoululaisten kansalaisvalmiudet.
11808: Kehitetään koulutuksen perustietajärjestelmiä koulutuspoliittista päätöksentekoa palveleviksi
11809: sekä tuotetaan koulutuksen tilan kuvauksia ja koulutusindikaattoritietoja. Kehitetään koulutustar-
11810: peen ennakointimenetelmiä yhdessä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa.
11811: Järjestetään koululaisten tietotekniikan olympialaiset Suomessa. Hoidetaan EU:n koulutus- ja
11812: yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyviä tehtäviä sekä Euroopan sosiaalirahaston ra-
11813: hoittamien koulutushankkeiden hallinnointia. Hoidetaan tutkintojen kansalliseen ja kansainväli-
11814: seen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät. Osallistutaan Venäjä/Lähialueyhteistyö-ohjelman toi-
11815: meenpanoon. Tuetaan opetustoimen henkilöstön osaamista rahoittamana usean opintoviikon pit-
11816: käkestoista täydennyskoulutusta.
11817: Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.20.25,
11818: 40.25, 60.25 ja 69.25 määrärahoja.
11819:
11820: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
11821: 1999 2000 2001
11822:
11823: Tulot (tmk) 26180 20000 31200
11824: Maksullisen palvelutoiminnan erillis-
11825: kustannukset (tmk) 17 522 13 000 22 700
11826: Käyttöjäämä (tmk) 8 658 7000 8 500
11827: -%tuloista 33,1 35,0 27,2
11828: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 3 206 2 310 2 646
11829: Ylijäämä (tmk) 5 452 4690 5 854
11830: -%tuloista 20,8 23,5 18,8
11831:
11832:
11833: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen.
11834: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahasta käytetään 1 400 000 mk avus-
11835: 102 716 000 mk. tuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamen-
11836: Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaa- kielisen oppimateriaalin tuottamista varten.
11837: lin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun
11838: 29.08 195
11839:
11840: Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
11841: nä huomioon 759 000 mk palkkaseurantaselvi-
11842: Menojen ja tulojen erittely: mk tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin ja vähen-
11843: nyksenä 280 000 mk yhden henkilötyövuoden
11844: Bruttomenot 134 716 000 siirtona momentille 29.10.23.
11845: Maksullisen toiminnan erillismenot 22 700 000
11846: Muut toimintamenot 112 016 000
11847: Bruttotulot 32 000 000 2001 talousarvio 102 716 000
11848: Maksullisen toiminnan tulot 31 200 000 2000 talousarvio 102 195 000
11849: - julkisoikeudelliset suoritteet 5 600000 2000 lisätalousarvio 974000
11850: - muut suoritteet 25 600000
11851: Muut tulot 800000 1999 tilinpäätös 101 877 000
11852: Nettomenot 102 716 000
11853:
11854:
11855:
11856: 08. Kansainvälinen yhteistyö
11857:
11858: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- vostoliiton osat samoin kuin venäläinen kult-
11859: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) tuuriperinne Suomessa kuuluvat instituutin
11860: Momentille myönnetään nettomäärärahaa toimialaan. Instituutti toimii vuodesta 2001
11861: 4257 000 mk. lähtien myös Intemational Council for Central
11862: Selvitysosa: and East European Studies (ICCEES)-järjes-
11863: tön tiedotuskeskuksena.
11864: Menojen ja tulojen erittely: mk Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
11865: nä huomioon 33 000 mk palkkaseurantaselvi-
11866: Bruttomenot 4 353 000 tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
11867: Maksullisen toiminnan erillismenot 96000
11868: Muut toimintamenot 4 257 000 2001 talousarvio 4 257 000
11869: Bruttotulot 96000
11870: 2000 talousarvio 4178 000
11871: Maksullisen toiminnan tulot
11872: - muut suoritteet 96000 2000 lisätalousarvio 43 000
11873: Nettomenot 4 257 000 1999 tilinpäätös 4130 000
11874:
11875: Opetusministeriö on talousarvioesityksen 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siir-
11876: valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut tomääräraha 2 v)
11877: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle Momentille myönnetään 43 200 000 mk.
11878: 2001 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka ai-
11879: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomai- heutuvat osallistumisesta kansainvälisten jär-
11880: sia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryh- jestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuu-
11881: miä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa riyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja
11882: päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituut- vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrära-
11883: ti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kult- hasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautu-
11884: tuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteis- van kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttä-
11885: työsopimusten ja -ohjelmien käytännön toteut- miin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitet-
11886: tamiseen. Instituutin tutkimustoiminnan tuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja
11887: ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja
11888: itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tun-
11889: Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neu- netuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa
11890: 196 29.08
11891:
11892: lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön 50. Eräät avustukset
11893: palkkaamiseen enintään kolmea henkilötyö- Momentille myönnetään 29 500 000 mk.
11894: vuotta vastaavasti. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-
11895: Selvitysosa: sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu-
11896: vien avustusten maksamiseen.
11897: Määräraha on tarkoitus käyttää
11898: seuraavasti: mk
11899: Käyttösuunnitelma: mk
11900: Monenkeskinen yhteistyö 5 100 000
11901: Kahdenkeskinen yhteistyö 18 700 000 Kulttuuri-instituutit 17 600 000
11902: Euroopan integraatiosta aiheutuvat Kansainväliseen levitykseen tar-
11903: menot 3 450 000 koitettujen julkaisujen tukeminen 1 500 000
11904: Ulkosuomalaisten sivistysolojen Eräiden ulkomaanyhdistysten
11905: edistäminen 8 400 000 toiminta IO 400 000
11906: Pohjoismainen yhteistyö 5 450 000 Yhteensä 29 500 000
11907: Sukukansaohjelma 2 100 000
11908: Yhteensä 43 200000 2001 talousarvio 29 500 000
11909: 2000 talousarvio 29 500 000
11910: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 1999 tilinpäätös 29 481 830
11911: oon lisäyksenä 435 000 mk kansainvälisten
11912: järjestöjen puheenjohtajuuksista aiheutuvia li- 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjes-
11913: sämenoja varten ja vähennyksenä 300 000 mk töille (arviomääräraha)
11914: siirtona momentille 32.30.47. Momentille myönnetään 14 900 000 mk.
11915: Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden
11916: 2001 talousarvio 43 200 000 hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksel-
11917: 2000 talousarvio 43 065 000 lisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsen-
11918: 1999 tilinpäätös 43 065 000 maksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
11919: Selvitysosa:
11920:
11921: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: mk
11922:
11923: Unescon jäsenmaksu II 700 000
11924: Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 200000
11925: Suomen maksuosuus WIPOlle/Bemin unionille 5I5 000
11926: Suomen maksuosuus ICCROMille IOO 000
11927: Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta
11928: aiheutuva meno 125 000
11929: Suomen maksuosuus OECD/ED koulurakennusohjelmaan 60000
11930: OECD/CERI jäsenmaksu 105 000
11931: Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMAGES-rahastoon I 600000
11932: Suomen maksuosuus Audiovisuaalisen Eurekan kustannuksista 120 000
11933: Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle Observatoriolie 125 000
11934: Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 250 000
11935: Yhteensä 14 900 000
11936:
11937: 2001 talousarvio 14 900 000
11938: 2000 talousarvio 14 900 000
11939: 1999 tilinpäätös 12 183 104
11940: 29.10 197
11941:
11942: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus
11943:
11944: Selvitysosa: Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taide-
11945: korkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämi-
11946: sestä annettuun lakiin ( 1052/ 1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja tutkimuksen
11947: kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999-2004 (VNp 29.12.1999). Korkeakoululaitoksen kehit-
11948: tämislain 3 §:n voimassaolo päättyy vuoden 2000 lopussa.
11949: Hallitusohjelman mukaan yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädän-
11950: nöllä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen korkeakoululaitoksen
11951: kehittämisestä annetun lain jatkamisesta. Lakiesityksessä ehdotetaan, että yliopistojen toiminta-
11952: menomäärärahoja mitoitettaessa otetaan edelleen huomioon palkkakustannuksissa tapahtuneet
11953: muutokset ja uutena tekijänä myös toiminnan laajuudessa tapahtuvat muutokset valtion talousar-
11954: vion yhteydessä vahvistettavien tulostavoitteiden mukaisesti. Säännös olisi voimassa vuosina
11955: 2001-2005. Tulostavoitteissa tapahtuneet muutokset otettaisiin kuitenkin huomioon ensimmäi-
11956: sen kerran mitoitettaessa vuoden 2002 määrärahoja.
11957: Yliopistojen budjetointijärjestelmää kehitetään siten, että se mahdollistaa yliopistojen perus-
11958: tehtäville asetettujen tavoitteiden toteuttamisen, koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti
11959: merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitamisen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden pal-
11960: kitsemisen.
11961: Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuo-
11962: teen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta mää-
11963: räytyy laskennallisin perustein 65% vuonna 2001 ja 90% vuonna 2002.
11964: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritel-
11965: lyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoiminta-
11966: osaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijakoulutus.
11967: Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2001 seuraavat tavoitteet:
11968: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toi-
11969: minnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja
11970: elinkeinoelämän kanssa.
11971: Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja
11972: työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat paino-
11973: alojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä.
11974: Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa 18 000-19 000 uudelle opiskelijalle.
11975: Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yli-
11976: opisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun 1 000 opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja
11977: kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistu-
11978: vien työllistymistä.
11979: Yliopistoissa suoritetaan vuosina 2001-2003 keskimäärin 12 700 ylempää korkeakoulutut-
11980: kintoa ja 1 300 tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulu-
11981: tuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Opiskelijoista 5 400 opiskelee
11982: osan tutkinnostaan ulkomailla. Avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimää-
11983: rin 20 000 kokopäiväistä opiskelijaa.
11984: 198 29.10
11985:
11986: Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen
11987: maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan
11988: käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 2 000 000 mk.
11989:
11990: Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 2001-2003:
11991: Ylemmät korkeakoulutut-
11992: Tohtorintutkinnot
11993: kinnot
11994: 1999 2001-2003 1999 2001-2003
11995:
11996: Helsingin yliopisto 2 195 2 380 351 364
11997: Jyväskylän yliopisto 1 093 1 110 61 112
11998: Oulun yliopisto 1 121 1 330 123 153
11999: Joensuun yliopisto 604 700 46 59
12000: Kuopion yliopisto 390 385 79 68
12001: Turun yliopisto 1 035 1140 131 125
12002: Tampereen yliopisto 949 980 111 94
12003: AhoAkademi 454 540 42 55
12004: Vaasan yliopisto 311 355 7 16
12005: Lapin yliopisto 279 345 11 11
12006: Teknillinen korkeakoulu 1 198 1 130 107 117
12007: Tampereen teknillinen korkeakoulu 709 760 37 53
12008: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 377 395 20 23
12009: Helsingin kauppakorkeakoulu 383 380 18 17
12010: Svenskahandelshögskolan 208 215 9 9
12011: Turun kauppakorkeakoulu 234 220 4 10
12012: Sibelius-Akatemia 114 125 4 6
12013: Teatterikorkeakoulu 59 45 2 2
12014: Taideteollinen korkeakoulu 126 140 2 5
12015: Kuvataideakatemia 17 25 1
12016: Yhteensä 11 856 12 700 1165 1 300
12017:
12018: Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijarnokaloille sekä opinala-ja harraste-
12019: järjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Valtion kiinteistölaitos perii yliopistoilta vuokraa
12020: näistä tiloista.
12021:
12022: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomäärä- opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämi-
12023: raha 3 v) seen.
12024: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Vuoden 2001 aikana saa tehdä sellaisia yli-
12025: 5 935 373 000 mk. opistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia,
12026: Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulu- joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2001 jäl-
12027: tuksen hintojen alentamiseen enintään keen siten, että tilojen lisäys on enintään 5 000
12028: 14 050 000 mk ja 5 000 000 mk Helsingin m2.
12029: kauppakorkeakoulun BBA-täydennyskoulu- Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha on
12030: tusohjelman tukemiseen. muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.
12031: Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perus-
12032: opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myön- tuvat opetusministeriön päätöksiin korkea-
12033: nettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien koulujen eräistä suoritteista perittävistä mak-
12034: apurahojen maksamiseen sekä opiskelijoille suista (8111993), kirjasto- ja tietopalveluista
12035: perittävistä maksuista (82/1993) sekä avoi-
12036: 29.10 199
12037:
12038: mesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluis- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
12039: sa perittävistä maksuista (8311993). nä huomioon 56 545 000 mk palkkaseuranta-
12040: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin,
12041: 100 000 000 mk valtion omaisuuden myynnis-
12042: Määräraha on tarkoitus jakaa
12043: seuraavasti: mk tä vuosina 2000-2003 saatavien tulojen käy-
12044: töstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaa-
12045: Helsingin yliopisto, mistä tepäätöksen perusteella, 30 000 000 mk tieto-
12046: 13 180 000 mk Svenska social- teollisuusohjelman johdosta, 49 000 000 mk
12047: och kommunalhögskolanille ja lisääntyneiden tilakustannusten johdosta,
12048: 67 000 000 mk kansalliskirjaston 31 000 000 mk teollisuusyhteistyön ja elektro-
12049: valtakunnallisena osuutena 1 428 528 000 nisen kirjaston menojen siirtona momentilta
12050: Jyväskylän yliopisto 444 324 000 29.10.22 ja 629 000 mk neljän henkilötyövuo-
12051: Oulun yliopisto 632 417 000 den palkkausten siirtona momentilta 31.24.21.
12052: Joensuun yliopisto 262 450 000 Vähennyksenä on otettu huomioon 15 212 000
12053: Kuopion yliopisto 248 950 000 mk siirtona momentille 29.1 0.24.
12054: Turun yliopisto 534196 000
12055: Tampereen yliopisto 384 613 000
12056: Menojen ja tulojen erittely: mk
12057: ÅboAkademi 229 898 000
12058: Vaasan yliopisto 99 663 000 Bruttomenot 7 983 373 000
12059: Lapin yliopisto 116 453 000 Maksullisen toiminnan erillis-
12060: Teknillinen korkeakoulu 544 271 000 menot 1 019 000 000
12061: Tampereen teknillinen korkea- Yhteisrahoitteiset hankkeet 840 000 000
12062: koulu 275 186 000 Muut toimintamenot 6 124 373 000
12063: Lappeenrannan teknillinen Bruttotulot 2 048 000 000
12064: korkeakoulu 144976000 Maksullisen toiminnan tulot 1 207 000 000
12065: Helsingin kauppakorkeakoulu 112 835 000 -liiketaloudellisesti hinnoi-
12066: Svenskahandelshögskolan 57 485 000 tellut suoritteet 1 146 000 000
12067: Turun kauppakorkeakoulu 55 991 000 - julkisoikeudelliset suoritteet 61 000 000
12068: 113 167 000 Yhteisrahoitteiset hankkeet 840 000 000
12069: Sibelius-Akatemia
12070: Muut tulot 1 000 000
12071: Teatterikorkeakoulu 52 197 000
12072: Nettomenot 5 935 373 000
12073: Taideteollinen korkeakoulu 124 430 000
12074: Kuvataideakatemia 16 798 000
12075: Opetusministeriön käytettäväksi 56 545 000
12076: Yhteensä 5 935 373 000
12077:
12078:
12079: Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
12080: 1999 2000 2001
12081: toteutuma ennakoitu arvio
12082:
12083: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 977 000 1 050 000 1 146 000
12084: Maksullisen toiminnan eriiliskustannukset (tmk) 809 500 855 000 922 000
12085: KäyttöjääiDä (tmk) 167 500 195 000 224000
12086: - % tuotoista 17,1 18,6 19,5
12087: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 118 600 141 000 156 500
12088: Ylijäämä (tmk) 48 900 54000 67 500
12089: - % tuotoista 5,0 5,1 5,9
12090: Tuotot % kustannuksista 105,2 105,4 106,2
12091: Volyymin muutos % 8,3 12,5 9,1
12092:
12093: 9 209194L
12094: 200 29.10
12095:
12096: 2001 talousarvio 5 935 373 000 ton periaatepäätöksen perusteella, 1 000 000
12097: 2000 talousarvio 5 570 815 000 mk ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjär-
12098: 2000 lisätalousarvio 112 300 000 jestelmän uudistuksestajohtuvana siirtona mo-
12099: 1999 tilinpäätös 5 454 482 000 mentilta 29.69.33 sekä vähennyksenä
12100: 31 000 000 mk siirtona momentille 29.10.21,
12101: 161 000 mk yhden henkilötyövuoden palkka-
12102: 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirto- usten siirtona momentille 29.01.21 ja 241 000
12103: määräraha 3 v) mk yhden henkilötyövuoden palkkausten siir-
12104: Momentille myönnetään 137 417 000 mk. tona momentille 29.01.22.
12105: Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan
12106: tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoi-
12107: 2001 talousarvio 137 417 000
12108: minnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteis-
12109: työn sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja 2000 talousarvio 156 587 000
12110: opettajien pätevöittämiskoulutuksen menojen 2000 lisätalousarvio 377 000
12111: maksamiseen. 1999 tilinpäätös 218 536 962
12112:
12113: Käyttösuunnitelma: mk 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk-
12114: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja sen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
12115: julkaisutoiminta 51 517 000 Momentille myönnetään nettomäärärahaa
12116: 2. Yliopistojen yhteinen atk-toi- 43 668 000 mk.
12117: minta ja tietoliikenneyhteydet 61 900 000 Määrärahasta käytetään 16 655 000 mk opis-
12118: 3. Korvaus Helsingin yliopiston kelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntija-
12119: rahastoille 4000 000 vaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apura-
12120: 4. Yliopistojen alueellinen hoihin ja avustuksiin, 6 810 000 mk ulkomai-
12121: kehittäminen 20 000 000 sissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten
12122: Yhteensä 137417000
12123: ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professo-
12124: rien sekä muiden ulkomailla toimivien opetus-
12125: Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyt- hallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47
12126: töön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoi- henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulko-
12127: minnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimin- maanlehtoriohjesäännön mukaisesti ja
12128: taedellytysten turvaamiseksi tarvittavien me- 2 630 000 mk ulkomailla tapahtuvan suomen
12129: nojen ja avustusten maksamiseen. kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.
12130: Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin Määrärahasta saa käyttää enintään 855 000
12131: yliopiston rahastoille 4 000 000 mk korvauk- mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.
12132: sena suomen-ja ruotsinkielisten almanakkojen Selvitysosa:
12133: ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden
12134: poistamiseksi lain ( 119511994) johdosta. Menojen ja tulojen erittely: mk
12135: Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuot-
12136: ta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen mää- Bruttomenot 51 168 000
12137: räaikaisiin tehtäviin. Maksullisen toiminnan erillis-
12138: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- menot 3 055 000
12139: sa on otettu lisäyksenä huomioon 395 000 mk Muut toimintamenot 16 718 000
12140: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- Yhteisrahoitteiset hankkeet 5 300 000
12141: tarkistuksiin sekä 20 000 000 mk yliopistojen Apurahat ja avustukset 16 655 000
12142: alueelliseen kehittämiseen valtion omaisuuden Ulkomaanlehtoritoiminta 6 810 000
12143: myynnistä vuosina 2000--2003 saatavien tu- Suomen kielen ja kulttuurin
12144: opetus ulkomailla 2 630 000
12145: lojen käytöstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvos-
12146: 29.10 201
12147:
12148: Bruttotulot 7 500000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
12149: Maksullisen toiminnan tulot 7 500000 nä huomioon 210 000 mk palkkaseurantaselvi-
12150: - muut suoritteet 2 200000 tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä
12151: - yhteisrahoitteiset hankkeet 5 300 000 280 000 mk yhden henkilötyövuoden palkka-
12152: Nettomenot 43 668 000 usten siirtona momentilta 29.07.21.
12153:
12154: Opetusministeriö on talousarvioesityksen 2001 talousarvio 43 668 000
12155: valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti 2000 talousarvio 42 740 000
12156: kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle 2000 lisätalousarvio 227 000
12157: vu?delle 2001 seuraavat tulos- ja palveluta- 1999 tilinpäätös 41 760 000
12158: VOitteet
12159: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siir-
12160: CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä tomääräraha 2 v)
12161: vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä
12162: Momentille myönnetään 377 792 000 mk.
12163: sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella.
12164: Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavus-
12165: CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henki-
12166: tuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen
12167: lö~ai~to-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan
12168: kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle
12169: u~wnm koul_utus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjel-
12170: ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen
12171: mien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO jär-
12172: maksamiseen.
12173: jestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tie-
12174: Selvitysosa: Opetusministeriö on aset-
12175: topalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suo-
12176: tanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitos-
12177: malaista koulutusta ulkomaalaisille.
12178: ta seuraavat tulostavoitteet
12179: Ulkomaanlehtori- ja kielikurssiasiain neuvot-
12180: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajan-
12181: telukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin
12182: koulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja
12183: ~P.~tusta ulk?~aisissa yIiopistoissa sekä järjes-
12184: läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa.
12185: taa ulkomalSllle yliopisto-opiskelijoille suo-
12186: Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laa-
12187: men kielen kursseja Suomessa.
12188: dusta sekä kehittävät opetusharjoittelua, ope-
12189: CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusi-
12190: tusteknologian käyttöä sekä täydennyskoulu-
12191: en mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n
12192: tuspalveluja. Harjoittelukoulut toteuttavat
12193: koulutus- ja nuoriso-ohjelmien avautuessa
12194: osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostra-
12195: eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille.
12196: tegiaa ja Suomalaisten matematiikan ja luon-
12197: Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään hen-
12198: nontieteiden osaaminen vuonna 2002 -ohjel-
12199: kilö~aihdon keinoin sekä syvennetään erityi-
12200: maa. Harjoittelukoulut sisällyttävät opetus-
12201: se.stl k~?sainvälisen harjoittelun suhteita oppi-
12202: suunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja siihen
12203: lmtoksnn. Ammattikorkeakoulujen kansainvä-
12204: kasvattamisen.
12205: lisen toiminnan kehittämistä tuetaan. CIMO
12206: Harjoittelukouluissa on vuonna 2001 keski-
12207: os~llist~u opetusministeriön Aasia- ja Venäjä-
12208: määrin 8 250 oppilasta, joista peruskouluas-
12209: ohjelmien toteuttamiseen. Uuden tietoteknii-
12210: ~e~lla 6 000 Ja lukiossa 2 250 oppilasta. Har-
12211: kan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuk-
12212: JOittelukoulUissa järjestetään noin 3 400 opet-
12213: sessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n
12214: tajaksi opiskelevan opetusharjoittelu.
12215: nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan
12216: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
12217: täysipainoisesti.
12218: nä huomioon 3 092 000 mk palkkaseurantasel-
12219: E~it~is~ä huomiota kiinnitetään yhteistyön
12220: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä
12221: kehttta~Is~e~ CIMOn uusien sidosryhmien,
12222: 15 212 000 mk harjoittelukoulujen kiinteistö-
12223: mm. yleiSSIVIstävän koulutuksen ja aikuiskou-
12224: menojen, tukipalveluiden ja seitsemän henki-
12225: lutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toi-
12226: lötyövuoden palkkausten siirtona momentilta
12227: mijoiden kanssa.
12228: 29.10.21.
12229: 202 29.20
12230:
12231: Kuntien osuus harjoittelukouluissa annetta- 2001 talousarvio 377 792 000
12232: van opetuksen kustannuksiin, 76 925 000 mk, 2000 talousarvio 353 599 000
12233: on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoi- 2000 lisätalousarvio 3 451 000
12234: tuksessa. 1999 tilinpäätös 347 353 000
12235:
12236:
12237: 20. Ammattikorkeakouluopetus
12238:
12239: Se l v i t y s osa : Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimeenpano on saatettu päätökseen. Va-
12240: kinaisia ammattikorkeakouluja on 29 ja niiden keskimääräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan
12241: vuonna 2001 olevan noin 99 200, josta 80 600 on nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johta-
12242: vassa koulutuksessa, 14 600 aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 4 000 suorittaa am-
12243: matillisia erikoistumisopintoja.
12244: Ammattikorkeakoulut asettavat kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valtioneuvoston
12245: 29.12.1999 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille
12246: 1999-2004 määritellyt suuntaviivat ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään
12247: työelämään ja kehittävät aktiivista rooliansa osana alueellista ja tarvittaessa valtakunnallista ke-
12248: hittämisstrategiaa pitäen tavoitteena kehittää elinkeinoelämää ja muuta työelämää sekä parantaa
12249: väestön hyvinvointia ja työllisyyttä. Koulutusta suunnataan kasvualoille, jotka vahvistavat kan-
12250: sallista innovaatiojärjestelmää ja kansainvälisen kilpailukykymme taloudellista, teollista ja kult-
12251: tuurista pohjaa.
12252: Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut panostavat ammattikorkeakoulu-uudistuksen toi-
12253: meenpanon onnistumisen turvaamiseksi erityisesti opettajien jatkokoulutukseen ja muuhun hen-
12254: kilöstön kehittämiseen, kansainvälistämiseen, kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämiseen, tietotek-
12255: niikan ja tietoverkkojen kehittämiseen sekä ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämiseen sekä tut-
12256: kimus- ja kehitystyöhön. Hankerahoitus kohdistetaan pääosin näihin tukitoimenpiteisiin.
12257: Tietotekniikan ja tietoverkkojen kehittämisessä painopistettä siirretään teknisen infrastruktuurin
12258: rakentamisesta sisältötuotantoon ja verkko-opiskelujärjestelmien kehittämiseen. Tietoteollisuu-
12259: den koulutuksen ja tutkimuksen vuosina 1998-2002 toteutettavan lisätoimenpideohjelman to-
12260: teuttamista jatketaan.
12261: Henkilöstön kehittämisessä yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2001 noin 1 800 ammattikorkea-
12262: koulun opettajaa osallistuu maisteri-, lisensiaatti- tai tohtorikoulutukseen.
12263: Kansainvälistämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmannes ammattikorkea-
12264: koulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla vähintään kolmen kuukau-
12265: den jakson. Vuoden 2001 tavoite on 6 500 opiskelijaa. Vaihdon tavoitteena on pitkällä aikavälillä
12266: vastavuoroisuus. Vuonna 2001 tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opiskelee 3 500 ul-
12267: komaalaista opiskelijaa. Opettajavaihdossa pitkän aikavälin yhtenä tavoitteena on, että 20%
12268: opettajista työskentelee ulkomailla vähintään kuukauden jakson. Vuonna 2001 tavoitteena on
12269: vastavuoroisesti 500 opettajan vaihto.
12270: Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että ammat-
12271: tikorkeakoulut käyttävät vähintään 5 % käyttökustannuksistaan näihin palveluihin.
12272: Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa pyritään parantamaan ammatillista koulutus-
12273: väylää etenevien pääsymahdollisuuksia ammattikorkeakouluopintoihin siten, että heidän osuu-
12274: tensa nousisi asteittain noin 35 %:iin uusista opiskelijoista.
12275: 29.20 203
12276:
12277: Ammatillisia jatkotutkinto-ohjelmia käynnistetään ja avointa ammattikorkeakouluopetusta laa-
12278: jennetaan.
12279:
12280: Opiskelijoiden määrät vuosina 1999-2001 vakinaisissa ammattikorkeakouluissa
12281: Opiskelijoiden lukumäärä Opisk.mää-
12282: Koulujen lkm rän muutos
12283: 2001 1999 2000 2001 2000/200 1
12284:
12285: Kunnalliset ammattikorkeakoulut 17 48 600 66600 68 700 2100
12286: Yksityiset ammattikorkeakoulut 12 18 000 24000 30 500 6500
12287: Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä 1) 29 66600 90600 99200 8 600
12288: -joista nuorten amk -tutkintoon johtava
12289: koulutus 53 000 73 800 80600 6800
12290: -ja aikuisten amk-tutkintoon johtava
12291: koulutus ja erikoistumisopinnot 13 600 16 800 18 600 1 800
12292: 1)
12293: Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskeli joina.
12294:
12295:
12296: 22. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vas-
12297: menot (siirtomääräraha 3 v) taavan henkilöstön palkkaamiseen.
12298: Momentille myönnetään 22 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
12299: Määräraha on tarkoitettu ammattikorkea- sa on otettu huomioon lisäyksenä 10 000 000
12300: koulujen tietoyhteyksien ja -verkon (FUNET), mk ammattikorkeakoulujen alueelliseen kehit-
12301: korkeakoulukirjastojärjestelmien, ammattikor- tämiseen valtion omaisuuden myynnistä vuo-
12302: keakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokan- sina 2000-2003 saatavien tulojen käytöstä
12303: nan (AMKOTA), ammattikorkeakoulujen 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepää-
12304: opiskelijavalintajärjestelmän sekä ammatti- töksen perusteella ja 2 000 000 mk siirtona
12305: korkeakoulujen muiden vastaavien yhteisten momentilta 29.20.30 ja vähennyksenä
12306: menojen keskitettyyn rahoitukseen. Määrära- 10 000 000 mk siirtona momentille 29.20.22.
12307: haa saa käyttää enintään neljää henkilötyö-
12308: vuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 2001 talousarvio 22 399 000
12309: Se l v i t y s o s a : Määräraha on siirtoa mo- 2000 talousarvio 20 399 000
12310: mentilta 29.20.25 ja 29.20.30.
12311: 2000 lisätalousarvio 2 000 000
12312: 2001 talousarvio 22 000 000 1999 tilinpäätös 20 399 000
12313:
12314: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja
12315: (siirtomääräraha 2 v) yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökus-
12316: Momentille myönnetään 22 399 000 mk. tannuksiin (arviomääräraha)
12317: Määrärahaa saa käyttää ammattikorkea- Momentille myönnetään 1 699 935 000 mk.
12318: koulujen arvioinnista, ammattikorkeakoulutut- Määrärahaa saa käyttää ammattikorkea-
12319: kimuksesta ja muista selvitys- ja kehittämis- kouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja
12320: hankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnis- opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
12321: tämis- ja toimintamenojen ja avustusten tun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden
12322: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ja -avustuksen sekä ammattikorkeakoulujen
12323: EU:n hyväksymien muiden kuin rakennera- opettajankoulutuksen valtionavustuksen mak-
12324: hastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutus- samiseen.
12325: hankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa
12326: 204 29.40
12327:
12328: Määrärahaa saa käyttää ammattikorkea- Avoimen ammattikorkeakoulu-
12329: kouluopinnoista annetun lain 23 §:n mukai- opetuksen tukemiseen (enintään) 15 000 000
12330: seen ylimääräiseen valtionavustukseen am- Valtionavustuksiin (enintään) 141 070 000
12331: mattikorkeakoulu-uudistuksen tukiohjelmaan, Yhteensä 1 699 935 000
12332: tutkimus- ja kehitystyöhön sekä muihin kehit-
12333: tämishankkeisiin, tuloksellisuusrahoitukseen Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
12334: ja opiskelijoiden harjoittelun tukemiseen enin- oon lisäyksenä 1 757 000 mk pelastusalan am-
12335: tään 141 070 000 mk. mattikorkeakouluopetukseen siirtona momen-
12336: Määrärahasta saa käyttää enintään tilta 26.80.21 ja 7 000 000 mk siirtona momen-
12337: 15 000 000 mk avoimen ammattikorkeakoulu- tilta 29.69.33 sekä vähennyksenä 2 000 000
12338: opetuksen tukemiseen. mk siirtona momentille 29.20.25 ja 12 000 000
12339: Selvitysosa: mk siirtona momentille 29.20.22. Määräraha
12340: on mitoitettu keskimääräisen yksikköhinnan
12341: 32 525 mk/opiskelija mukaisesti.
12342: Valtionosuuden ja -avustuksen Määrärahan mitoitukseen sisältyy pääluok-
12343: arvioidaan jakautuvan kaperusteluihin viitaten lisäyksenä
12344: seuraavasti: mk 108 345 000 mk sekä opiskelijamäärän kas-
12345: vusta aiheutuva lisäys 150 045 000 mk.
12346: Laskennalliset kustannukset
12347: - kunnalliset 2 325 432 000
12348: -yksityiset 1 044 760 000 2001 talousarvio 1 699 935 000
12349: Kuntien rahoitusosuus -1 878 994 000 2000 talousarvio 1 439 474000
12350: Opettajankoulutuksen valtion- 2000 lisätalousarvio -2 000 000
12351: avustuksiin 52 667 000 1999 tilinpäätös 954 701 455
12352:
12353:
12354:
12355:
12356: 40. Yleissivistävä koulutus
12357:
12358: Selvitysosa: Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväk-
12359: symään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi 1999-2004 (VNp
12360: 29.12.1999).
12361: Yleissivistävän koulutuksen (perusopetus, lukio-opetus ja taiteen perusopetus) kehittämisen
12362: lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudel-
12363: lisesta asemasta riippumatta. Peruskoulutuksen laadusta ja koulutuksen perusturvasta huolehdi-
12364: taan oppilaitosverkon ja oppimisympäristöjen kehittämisellä sekä toiminnan arvioinnilla. Koulu-
12365: tuksen vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden arvioinoilla pyritään parantamaan ope-
12366: tuksen laatua ja vahvistamaan opetuksen perusedellytyksiä. Tieto- ja viestintätekniikan
12367: hyödyntämistä opetuksessa edistetään.
12368: Matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen tehostamisessa edetään laadittujen kehittämisohjel-
12369: mien mukaisesti. Samoin koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutus, erityisopetuksen
12370: laaja-alainen kehittämishanke sekä koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma jatkuvat. Kehittämis-
12371: työn painopistettä siirretään keskeisten kärkihankkeiden tuloksien arviointiin ja hyödyntämiseen
12372: opetussuunnitelmatyössä. Lukion opetustarjonta ja erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä
12373: säilyvät pääosin nykyisellään.
12374: Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ehkäisyyn sekä
12375: syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen.
12376: 29.40 205
12377:
12378: Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja oppilai-
12379: tosten toiminnassa. Ympäristökasvatusta kehitetään.
12380: Perusopetuksen oppimäärän suorittaneista jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edel-
12381: leen.
12382: Syksyllä 2000 käynnistynyt esiopetusuudistus etenee perusopetuslain säännösten (1288/1999)
12383: mukaisesti siten, että oikeus esiopetukseen ja kattava järjestämisvelvollisuus kunnille tulee voi-
12384: maan 1.8.2001 alkaen, jolloin myös uudistettu opetussuunnitelma otetaan käyttöön.
12385: Perusopetuksen oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna arvioidaan syksyllä
12386: 2001 olevan noin 642 000. Perusopetuksen yhteydessä annettavaan lisäopetukseen (10. luokka)
12387: arvioidaan osallistuvan syksyllä 2001 noin 3 000 oppilasta ja valtionosuuteen oikeuttavaan esi-
12388: opetukseen noin 59 000 oppilasta.
12389: Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna 2000-2001 olevan päivälukioissa noin
12390: 113 900 ja aikuislukioissa vastaavasti noin 26 000.
12391: Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esi-
12392: opetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuu-
12393: ri. Vuoden 2001 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, ve-
12394: näjän-ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppi-
12395: laita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa on arvioitu vuonna 2001 olevan 825 ja
12396: Suomalais-venäläisessä koulussa 720. Lukuihin sisältyy sekä esiopetus että perusopetus ja lukio-
12397: koulutus. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2001 aikana yhteensä 112 perusopetuk-
12398: sen päättötodistusta.
12399: Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antami-
12400: nen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut Oppilaitosten toimin-
12401: taa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2001 aikana on tarkoitus antaa
12402: opetusta noin 560 oppilaalle.
12403: Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2001 noin 77 300 kokelasta ja heidän arvioidaan suorit-
12404: tavan yhteensä noin 229 000 koetta.
12405:
12406: 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toi- koulun, Suomalais-venäläisen koulun ja vam-
12407: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) maisten lasten koulujen toimintaan sekä perus-
12408: Momentille myönnetään nettomäärärahaa opetuksen järjestämiseen valtion koulukodeis-
12409: 222 350 000 mk. sa.
12410: Määrärahasta saa käyttää enintään 7 000 000
12411: mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Määräraha on tarkoitus
12412: käyttää seuraavasti: mk
12413: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Euroop-
12414: pa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökun-
12415: Valtion yleissivistävät oppi-
12416: nan palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi laitokset:
12417: määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien Helsingin ranskalais-suoma-
12418: oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahan- lainen koulu 25 890 000
12419: muuttajien täydentävään opetukseen, vam- Suomalais-venäläinen koulu 24605 000
12420: maisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämis- Vammaisten lasten koulut 155 948 000
12421: keskustoimintaan, avustuksina oppimisympä- Yhteensä 206 443 000
12422: ristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen Muu opetus:
12423: rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan Koulukotien perusopetus 10 760 000
12424: hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. EU:n Eurooppa-koulut 5 147 000
12425: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään Yhteensä 15 907 000
12426: Kaikki yhteensä 222 350 000
12427: pääasiassa Helsingin ranskalais-suomalaisen
12428: 206 29.40
12429:
12430: Valtion yleissivistävien oppi- 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän
12431: laitosten menojen ja tulojen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomäärä-
12432: erittely: mk raha)
12433: Bruttomenot 219 443 000
12434: Momentille myönnetään 8 715 591 000 mk.
12435: Maksullisen toiminnan erillis- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
12436: menot 15 000 000 toimen rahoituksesta annetun lain (63511998)
12437: Muut toimintamenot 204443 000 mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten
12438: Bruttotulot 13 000 000 maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää
12439: Maksullisen toiminnan tulot 8 000 000 kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloi-
12440: Muut tulot 5 000 000 hin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja
12441: Nettomenot 206 443 000 siirtymätasauksen maksamiseen kunnille.
12442: Määrärahasta saa käyttää enintään
12443: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 25 300 000 mk avustuksina oppimisympäris-
12444: nä huomioon 1 766 000 mk palkkaseurantasel- töjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakenta-
12445: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin, miseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväk-
12446: 247 000 mk EU:n Eurooppa-koulujen palkka- sikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä
12447: usmenojen lisäyksen johdosta ja 799 000 mk opetusministeriön määräämin perustein ope-
12448: lisäyksenä koulukotien perusopetuksen menoi- tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
12449: hin. lain 42 §:n mukaisina avustuksina enintään
12450: Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulu- 49 000 000 mk avustusten maksamiseen oppi-
12451: tuksen kustannuksiin 21 796 000 mk on otettu laitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja
12452: huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle
12453: tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa raja-
12454: 2001 talousarvio 222 350 000 kuntien yhteistoimintaan perustuvasta suoma-
12455: 2000 talousarvio 217 414000 laisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin
12456: 2000 lisätalousarvio 2 035 000 kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppi-
12457: 1999 tilinpäätös 199 790 000 laiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avus-
12458: tuksen maksamiseen saamenkielisten, romani-
12459: 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen kielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkie-
12460: (siirtomääräraha 2 v) len opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta
12461: Momentille myönnetään 10 128 000 mk. palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla
12462: Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän kou- hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen perus-
12463: lutuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämis- koulussa ja lukiossa.
12464: hankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnis- Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja
12465: tämis- ja toimintamenojen ja avustusten mak- Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuk-
12466: samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n sen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten me-
12467: hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista nojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää
12468: rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkei- enintään 810 000 mk musiikkioppilaitosten
12469: den maksamiseen. harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin.
12470: Määrärahaa saa käyttää enintään neljää hen- Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen
12471: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- valtionosuuden perusteena käytettävä yksikkö-
12472: miseen. hinta on 8 mk asukasta kohti. Valtionosuuden
12473: laskennallisena perusteena käytettävä tunti-
12474: 2001 talousarvio 10 128 000 määrä on musiikin perusopetuksessa enintään
12475: 2000 talousarvio 10 128 000 1 505 000 ja muussa tuntiperusteisen valtion-
12476: 1999 tilinpäätös 10 128 000 osuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusope-
12477: tuksessa enintään 56 000 tuntia.
12478: 29.40 207
12479:
12480: Selvitysosa: Taiteen perusopetus
12481: - asukaskohtainen valtion-
12482: Valtionosuuden ja -avustuksen osuus 8 mk/ as
12483: arvioidaan jakautuvan - opetustuntikohtainen
12484: _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __:_m~k
12485: seuraavasti: va1twnosuus
12486: · 270 mklopetustunti
12487:
12488: Laskennalliset kustannukset
12489: -kunnallinen perusopetus 14 206 010 000 2001 talousarvio 8 715 591 000
12490: -yksityinen perusopetus 289 912 000 2000 talousarvio 7 341 728 000
12491: - kunnallinen lukio-opetus 2 658 543 000 1999 tilinpäätös 6 732 058 532
12492: - yksityinen lukio-opetus 231 178 000
12493: -taiteen perusopetus (asukas- 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatil-
12494: kohtainen) 41 165 000
12495: listen oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulu-
12496: - esiopetus (syyslukukausi) 623 460 000
12497: Kuntien rahoitusosuus -9 984 322 000 jen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha
12498: Tasauserät 10 777 000 3 v)
12499: Esiopetus (kevätlukukausi) 313 209 000 Momentille myönnetään 430 000 OÖO mk.
12500: Valtionosuus taiteen perusope- Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lu-
12501: tukseen (opetustuntikohtainen) 240 149 000 kiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, am-
12502: Valtionosuus ulkomailla toimivi- matillisen koulutuksen ja ammattikorkea-
12503: en koulujen käyttökustannuksiin 9 200 000 koulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-
12504: Rahoituslain mukaiset avustukset 49 000 000
12505: 25 300 000
12506: sesta annetun lain (635/1998) sekä
12507: Tietoyhteiskuntahanke
12508: Eräät ulkomaanopetuksen menot 1 200 000 peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitos-
12509: Musiikkioppilaitosten harkinnan- ten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikor-
12510: varaiset valtionavustukset 810 000 keakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-
12511: Yhteensä 8 715 591 000 tuksesta annetun lain (70511992) mukaisten
12512: perustaruishankkeiden sekä peruskoulun, luki-
12513: on ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -
12514: Valtionosuuden mitoituksessa huomioon avustuksista annetun lain ( 1112/ 1978) mukais-
12515: otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kun- ten perustamiskustannusten, eräiden ammatil-
12516: tien osuutena harjoittelukouluista ja valtion listen oppilaitosten valtionosuuksista ja -avus-
12517: yleissivistävästä koulutuksesta 98 721 000 tuksista sekä korkotukilainoista annetun lain
12518: mk. (1 07511975) mukaisten perustaruiskustannus-
12519: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- ten sekä ammatillisten oppilaitosten rahoituk-
12520: nä huomioon 90 182 000 mk oppilasmäärän sesta annetun lain (49411983) mukaisten pe-
12521: muutoksen, 603 585 000 mk pääluokkaperus- rustamiskustannusten valtionosuuksien ja
12522: teluihin viitaten yksikköhintojen tarkistuksen, -avustusten maksamiseen.
12523: 426 481 000 mk esiopetuksen laajennuksen Vuonna 2001 saa myöntää valtionosuutta pe-
12524: johdosta, mistä 107 000 000 mk siirtona mo- rustamishankkeille siten, että hankkeista ai-
12525: mentilta 33.32.30, 156 824 000 mk opettajien heutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2001
12526: eläkejärjestelmän muutoksen ja 136 283 000 kustannustasossa yhteensä enintään
12527: mk tasauserien muutoksen johdosta. 250 000 000 mk. Valtionosuuksista ja -avus-
12528: Määräraha on mitoitettu seuraavien keskimää-
12529: tuksista yhteensä enintään 80 000 000 mk saa
12530: räisten yksikköhintojen mukaisesti: myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2001 saa
12531: edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille
12532: Lukio-opetus 22 314mk/opp. perustamishankkeille, joille valtionosuus tul-
12533: Perusopetus 24 864 mklopp. l~an myöntämään vuonna 2002 tai sen jälkeen
12534: Esiopetus 21 134 mk/opp. siten, että arvio hankkeista aiheutuvista val-
12535: tionosuuksista vuoden 2001 tammikuun kus-
12536: 208 29.40
12537:
12538: tannustasossa on yhteensä enintään - kunnallinen ammatillinen koulu-
12539: 250 000 000 mk. tus ja ammattikorkeakoulut 103 500 000
12540: Selvitysosa: -yksityinen ammatillinen koulutus
12541: ja ammattikorkeakoulut 4500 000
12542: Määräraha on tarkoitus käyttää Ennen vuotta 1993 myönnettyjen
12543: seuraavasti: mk rakentamislupien edellyttämät
12544: valtionosuudet ja muut
12545: Vuonna 2001 myönnettävät lakisääteiset menot
12546: valtionosuudet - yleissivistävät oppilaitokset 35 000 000
12547: - yleissivistävä koulutus 39 700 000 - kunnalliset ammatilliset
12548: -kunnallinen ammatillinen koulu- oppilaitokset 14 000 000
12549: tus ja ammattikorkeakoulut 14 000 000 -yksityiset ammatilliset
12550: - yksityinen ammatillinen koulutus oppilaitokset 6 000 000
12551: ja ammattikorkeakoulut 1 300 000 Yhteensä 430 000 000
12552: Vuosina 1993-2000 myönnetyt
12553: valtionosuudet Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös home-
12554: - yleissivistävä koulutus 212 000 000 ongelmien aiheuttamiin rakennushankkeisiin.
12555:
12556:
12557:
12558: Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle
12559: menoja seuraavasti (milj. mk):
12560: 2002 2003 2004 2005-
12561:
12562: Ennen vuotta 2001 hyväksytyt hankkeet
12563: - yleissivistävät oppilaitokset 182 147 124 223
12564: -ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 127 91 75 119
12565: Vuonna 2001 myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset
12566: - yleissivistävät oppilaitokset 25 19 21 92
12567: - ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 9 8 10 41
12568: Yhteensä 343 265 230 475
12569:
12570:
12571: 2001 talousarvio 430 000 000 Selvitysosa:
12572: 2000 talousarvio 460 000 000 Määräraha on tarkoitus
12573: 1999 tilinpäätös 485 300 000 käyttää seuraavasti: mk
12574:
12575: 35. Yleissivistävän koulutuksen valtion- Peruskoulut 95 400 000
12576: Lukiot 37 200 000
12577: osuuksien loppuerät (arviomääräraha)
12578: Musiikkioppilaitokset 10 500 000
12579: Momentille myönnetään 143 100 000 mk.
12580: Yhteensä 143 100 000
12581: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
12582: toimen rahoituksesta annetun lain (70511992)
12583: 49 §:n mukaisten peruskoulujen, lukioiden ja 2001 talousarvio 143 100 000
12584: musiikkioppilaitosten valtionosuuksien loppu- 2000 talousarvio 106 950 000
12585: erien maksamiseen.
12586: 29.60 209
12587:
12588: 51. Valtionavustus järjestöille seen, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto-
12589: Momentille myönnetään 3 100 000 mk. oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
12590: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
12591: seen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville 2001 talousarvio 3 100 000
12592: järjestöille, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, 2000 talousarvio 3 100 000
12593: koulun vapaan harrastustoiminnan tukemi- 1999 tilinpäätös 3 095 000
12594:
12595:
12596:
12597: 60. Ammatillinen koulutus
12598:
12599:
12600: Selvitysosa : Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksy-
12601: mään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999-2004 (VNp
12602: 29.12.1999).
12603: Ammatillisen koulutuksen keskeinen haaste on koulutuksen ja työelämän lähentäminen tavoit-
12604: teena tutkinnon suorittaneiden välitön sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin. Koulutuk-
12605: sen työelämävastaavuutta pyritään lisäämään toisaalta uudistettuihin oppilaitosmuotoisesti jär-
12606: jestettyihin ammatillisiin perustutkintoihin sisällytetyllä vähintään 20 opintoviikon laajuisena
12607: työssäoppimisella ja toisaalta laajentamalla oppisopimuskoulutusta ammatilliseen perustutkin-
12608: toon johtavana väylänä. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien määrä pyritään nostamaan vuo-
12609: den 2001 aikana noin 10 %:iin kaikista toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittavista.
12610: Uusien laajuudeltaan kolmivuotisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteiden uudista-
12611: mista jatketaan. Lähtökohtana on, että uudistetun tutkinnon suorittaneella on toisaalta laaja-alai-
12612: set valmiudet alan eri tehtäviin ja toisaalta välitöntä työllistymistä edistävä erikoistuneempi osaa-
12613: minen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella. Valmistellaan toi-
12614: met näyttöjen käyttöönottamiseksi kaikilla aloilla etenkin näyttöpilottihankkeiden ja kansallisten
12615: näyttöaineistojen valmisteluprojektien avulla.
12616: Työssäoppimisen uudistuksen tueksi ja toteutuksen varmistamiseksi kehitetään ja toteutetaan
12617: työssäoppimiseen liittyvää tiedotusta, työpaikkaohjaajien koulutusta, opettajien koulutusta ja pi-
12618: lottiprojekteja yhteistyössä työelämäosapuolten kanssa (työssäoppimisen tukiohjelma). Työpaik-
12619: kaohjaajakoulutuksen tavoitteena on 4 000 koulutettua ja opettajankoulutuksen tavoitteena 2 500
12620: opettajaa vuonna 2001. Opettajien mahdollisuuksia oppilaitosten ulkopuolisiin työelämäjaksoi-
12621: bio lisätään, siten että 450 opettajaa osallistuu työelämäjaksolle vuonna 2001. Työssäoppimisen
12622: tukiohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä toteutetaan etupäässä Euroopan sosiaalirahastohankkeilla
12623: ja kohdeotamaila tarkoitukseen opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoja.
12624: Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi ja läpäisyn tehostamiseksi kehitetään ammatilli-
12625: sen koulutuksen joustavuutta ja työelämäläheisiä työtapoja. Kiinnitetään huomiota ammatilliseen
12626: koulutukseen aktivoimiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi erityisesti perusopetuksen ja toisen
12627: asteen koulutuksen nivelkohdassa. Valmistellaan ammatillisen erityisopetuksen strategiaa koulu-
12628: tustarpeesta ja -tarjonnasta tehtyjen määrällisten ja laadullisten selvitysten ja ennakointitietojen
12629: pohjalta.
12630: 210 29.60
12631:
12632: Koulutuksen järjestäjien vastuu ja aktiivinen rooli koulutustarpeiden määrällisessä ennakoin-
12633: oissa ja työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisessa edellyttää koulutuksen järjestäjiltä
12634: muun muassa valmiutta seurata ja edistää valmistuneiden työhönsijoittumista. Oppilaitosten ura-
12635: ja rekrytointipalveluja vahvistetaan osana koulutuksesta työelämään siirtymisen tukitoimia.
12636: Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä arvioidaan olevan vuoden 2001 alussa yhteensä 208,
12637: joista 46 kuntia, 67 kuntayhtymiä ja 95 yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäksi valtion omis-
12638: tuksessa on viisi erityisopetusta antavaa oppilaitosta, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Meren-
12639: kulun turvallisuuskoulutuskeskus. Opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen päät-
12640: tyminen pääosin vuoden 2001 aikana edellyttää eräissä tapauksissa toisen asteen oppilaitosten
12641: toimintaedellytysten arviointia. Ylläpitojärjestelmää ja oppilaitosverkkoa kehittämällä pyritään
12642: edelleen vaikuttamaan siihen, että toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään enenevässä
12643: määrin riittävän suurissa toimintakykyisissä yksiköissä.
12644: Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun
12645: päättävälle ikälookalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän
12646: lisäksi tarjonnan mitoittamisessa otetaan huomioon lukiosta toisen asteen ammatilliseen koulu-
12647: tukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin kou-
12648: lutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat. Tavoitteeksi vuodelle 2001 asetetaan yhteensä noin
12649: 59 000 toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkaa, joista oppisopimuskoulutuk-
12650: sena ammatillisen perustutkinnon aloittavien osuudeksi arvioidaan noin 6 000.
12651: Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseksi opiskelijamääräksi
12652: vuonna 2001 arvioidaan yhteensä noin 118 500 opiskelijaa, josta 111 500 opetussuunnitelmape-
12653: rusteisessa koulutuksessa ja 7 000 näyttötutkintoon valmistavassa peruskoulutuksessa. Oppisopi-
12654: muskoulutuksessa tavoitteena on yhteensä 28 000 vuotuista opiskelijaa, joista 12 000 opiskelijaa
12655: peruskoulutuksessa ja 16 000 opiskelijaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Tämän lisäksi EU:n
12656: sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimuskoulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus myönnetään
12657: momentilta 29.01.62.
12658: Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräarvioissa on otettu huomioon
12659: koulutuksen järjestämislupien opiskelijamäärämitoitus siten, että koulutuspaikkojen täyttöas-
12660: teeksi on arvioitu keskimäärin 90 %. Opiskelijamääräarvioissa on lisäksi otettu huomioon opis-
12661: toasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen asteittainen päättyminen.
12662:
12663: Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät oppilaitosmuotoisessa
12664: koulutuksessa vuosina 1999-2001
12665: muutos
12666: 1999 2000 2001 2000/2001
12667:
12668: Valtio koulutuksen järjestäjänä 800 850 850 0
12669: Kunnat ja kuntayhtymät koulutuksen
12670: järjestäjinä 126 550 112 800 103 000 -9 800
12671: Yksityiset yhteisöt ja säätiöt koulutuksen
12672: järjestäjinä 22 450 18 350 14 650 -3 700
12673: Ammatillinen peruskoulutus yhteensä 149 800 132 000 118 500 -13 500
12674:
12675:
12676: 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimin- Määrärahaa saa käyttää myös ammatillista
12677: tamenot (siirtomääräraha 2 v) koulutusta järjestävien valtion oppilaitosten
12678: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen
12679: 133 403 000 mk. kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen
12680: 29.60 211
12681:
12682: sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyt- tuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskou-
12683: töön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuut- lutuskeskuksen toimintaan.
12684: tajien tukiopetukseen, valtion erityisopetusta
12685: autavien oppilaitosten palvelu- ja kehittämis- Menojen ja tulojen erittely: mk
12686: keskustoimintaan sekä työnantajille maksetta-
12687: viin koulutuskorvauksiin. Bruttomenot 149 403 000
12688: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään Maksullisen toiminnan erillis-
12689: menot 12 000 000
12690: valtion oppilaitoksissa järjestetyn ammatilli- 137 403 000
12691: Muut toimintamenot
12692: sen erityisopetuksen, Saamelaisalueen koulu- Bruttotulot 16 000 000
12693: Maksullisen toiminnan tulot 12 000 000
12694: Muut tulot 4000 000
12695: Nettomenot 133 403 000
12696:
12697:
12698:
12699: Maksullisen palvelutoiminnan toteutuneet tunnusluvut vuodelta 1999 ja ennakoidut
12700: tunnusluvut vuosille 2000 ja 2001:
12701: 1999 2000 2001
12702: mk mk mk
12703:
12704: TULOT
12705: Muut suoritteet 12 349 000 12 000 000 12 000 000
12706: Maksullisen toiminnan tulot yhteensä 12 349 000 12 000 000 12 000 000
12707:
12708: KUSTANNUKSET
12709: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 10 916 000 10 500 000 10 500 000
12710:
12711: Käyttöjäämä 1 433 000 1 500 000 1 500 000
12712: -%tuloista 11,6 12,5 12,5
12713:
12714: Osuus yhteiskustannuksista 1 671 000 1 500 000 1 500 000
12715: Kustannukset yhteensä 12 587 000 12 000 000 12 000 000
12716:
12717: Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) -238 000 +0 +0
12718: -%tuloista -1,9 0 0
12719:
12720:
12721: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 24. Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta
12722: nä huomioon 923 000 mk palkkaseurantaselvi- (siirtomääräraha 2 v)
12723: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Momentille myönnetään 18 000 000 mk.
12724: Kuntien osuus valtion ammatillisissa oppi- Määrärahaa saa käyttää toisen asteen amma-
12725: laitoksissa annettavan opetuksen kustannuk- tillisen koulutuksen työssäoppimisen rahoitta-
12726: siin 15 879 000 mk on otettu huomioon mo- miseen, työssäoppimiskäytäntöjen kehittämi-
12727: mentin 29.60.30 mitoituksessa. seen ja opiskelijoiden palkkaamiseen harjoitte-
12728: lijoiksi.
12729: 2001 talousarvio 133 403 000
12730: 2000 talousarvio 130 131 000 2001 talousarvio 18 000 000
12731: 2000 lisätalousarvio 1 210 000 2000 talousarvio 18 000 000
12732: 1999 tilinpäätös 114 795 000 1999 tilinpäätös 25 000 000
12733: 212 29.60
12734:
12735: 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Selvitysosa:
12736: (siirtomääräraha 2 v)
12737: Momentille myönnetään II 546 000 mk. Valtionosuuden ja -avustuksen
12738: Määrärahaa saa käyttää ammatillisen koulu- arvioidaan jakautuvan
12739: seuraavasti: mk
12740: tuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishank-
12741: keista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- Laskennalliset kustannukset
12742: ja toimintamenojen ja avustusten maksami- - kunnallinen ammatillinen
12743: seen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hy- koulutus 3 983 297 000
12744: väksymien muiden kuin rakennerahastoista ra- -yksityinen ammatillinen
12745: hoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden koulutus 815 651 000
12746: maksamiseen. Kuntien rahoitusosuus -3 022 683 000
12747: Määrärahaa saa käyttää enintään neljää hen- Rahoituslain mukaiset avustukset 35 530 000
12748: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- Tietoyhteiskuntahanke 7 500 000
12749: miseen. Yhteensä 1 819 295 000
12750:
12751:
12752: 2001 talousarvio 11 546 000 Valtionosuuden mitoituksessa huomioon
12753: 2000 talousarvio 1I 546 000 otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kun-
12754: tien osuutena valtion ammatillisista oppilai-
12755: 1999 tilinpäätös 11 546 000
12756: toksista 15 879 000 mk sekä eräiltä aikuiskou-
12757: lutusta järjestäviltä oppilaitoksilta astettavasta
12758: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksesta ja koulumatkatuesta
12759: koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomäärä- 187 841 000 mk.
12760: raha) Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen-
12761: Momentille myönnetään 1 819 295 000 mk. nyksenä huomioon 176 320 000 mk opiskeli-
12762: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- jamäärän muutoksen johdosta ja lisäyksenä
12763: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 144 442 000 mk pääluokkaperusteluihin viita-
12764: mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten ten.
12765: maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu
12766: Määrärahasta saa käyttää enintään huomioon lisäyksenä 1 000 000 mk siirtona
12767: 35 530 000 mk opetus- ja kulttuuritoimen ra- momentilta 29.69.33 yksityisopiskelijoiden tu-
12768: hoituksesta annetun lain 42 §:n 1 momentin ja kiopetuksesta aiheutuvien kustannusten mak-
12769: opetusministeriön määräämin perustein 42 §:n samiseen.
12770: 2 momentin mukaisten avustusten maksami- Määräraha on mitoitettu keskimääräisen yk-
12771: seen sekä Örebron kuulovammaisten oppilai- sikköhinnan 38 221 mk/opiskelija mukaisesti.
12772: toksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen
12773: opiskelijoiden kustannusten kattamiseen. 2001 talousarvio 1819295000
12774: Määrärahasta saa käyttää enintään 7 500 000 2000 talousarvio 1 893 521 000
12775: mk avustuksina oppimisympäristöjen kehittä- 2000 lisätalousarvio
12776: miseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä 1999 tilinpäätös 2 285 160 994
12777: tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön
12778: opetuksessa ja opiskelussa.
12779: 29.60 213
12780:
12781: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen Selvitysosa:
12782: (arviomääräraha)
12783: Momentille myönnetään 486 930 000 mk. Määräraha on tarkoitus
12784: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- käyttää seuraavasti: mk
12785: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998)
12786: ja sen muuttamisesta annetun lain ( 1186/1998) Kunnalliset ammatilliset oppi-
12787: mukaisten valtionosuuksien maksamiseen. laitokset 130 500 000
12788: Oppisopimusopiskelijoiden enimma~smaara Yksityiset ammatilliset oppi-
12789: ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2001 laitokset 10 700 000
12790: on 16 000. Yhteensä 141 200 000
12791: Selvitysosa: Oppisopimuskoulutukse-
12792: lla järjestetään ammatillista perus- ja lisäkou-
12793: lutusta. Vuonna 2001 on tavoitteena 28 000 2001 talousarvio 141 200 000
12794: vuotuista oppisopimuspaikkaa. Tämän lisäksi 2000 talousarvio 105 550 000
12795: EU:n sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimus-
12796: koulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan
12797: myönnetään momentilta 29.01.62. (siirtomääräraha 3 v)
12798: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- Momentille myönnetään 3 500 000 mk.
12799: oon kuntien rahoitusosuutena oppisopimus- Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen
12800: koulutuksen peruskoulutukseen 151 201 000 maksamiseen Hyvinkään kaupungille ja Hel-
12801: mk. Hallitus antaa talousarvioon liittyen esi- singin kaupungille aiemmin myönnettyjen val-
12802: tyksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta tuuksien nojalla oppilaitosten kiinteistöistä ai-
12803: annetun lain (63511998) muuttamisesta. Oppi- heutuviin pääomakustannuksiin.
12804: sopimuskoulutuksen peruskoulutuksen määrä- Selvitysosa: Vuonna 1995 myönnetys-
12805: rahan mitoituksessa on lisäksi huomioitu lisä- tä valtionavustuksesta aiheutuu valtiolle me-
12806: yksenä pääluokkaperusteluihin viitaten
12807: noja 3,5 milj. mk vuonna 2002.
12808: 20 716 000 mk.
12809: Peruskoulutuksen määräraha on mitoitettu
12810: keskimääräisen yksikköhinnan 30 577 mk/ 2001 talousarvio 3 500 000
12811: opiskelija mukaisesti, mikä on 80 % ammatil- 2000 talousarvio 3 700 000
12812: lisen koulutuksen yksikköhinnasta. 1999 tilinpäätös 3 900 000
12813:
12814: 2001 talousarvio 486 930 000 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha
12815: 2000 talousarvio 637 338 000 3 v)
12816: 1999 tilinpäätös 671 571 562 Momentille myönnetään 5 800 000 mk.
12817: Määrärahaa saa käyttää valtion tekemän
12818: 35. Ammatillisen koulutuksen valtionosuuk- kauppasopimuksen perusteella kunnallistetun
12819: sien loppuerät (arviomääräraha) Vaasan teknillisen oppilaitoksen sekä Vaasan
12820: Momentille myönnetään 141 200 000 mk. yliopiston yhteisten laboratoriotilojen kauppa-
12821: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- hinnan ja koron maksamiseen.
12822: toimen rahoituksesta annetun lain (705/ 1992) Se l v i t y s o s a : Kauppahinta on
12823: 49 §:n mukaisten kunnallisten ja yksityisten 83 130 000 mk. Hankkeeseen on aikaisemmin
12824: ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksien myönnetty 40 milj. mk. Tehdystä sopimukses-
12825: loppuerien maksamiseen. ta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 9,9
12826: milj. mk vuonna 2002, 9,8 milj. mk vuonna
12827: 214 29.69
12828:
12829: 2003, 9,8 milj. mk vuonna 2004 ja 19,3 milj. 2001 talousarvio 5 800 000
12830: mk tämän jälkeen. 2000 talousarvio 9 000 000
12831: 1999 tilinpäätös 21 500 000
12832:
12833:
12834: 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö
12835:
12836: Se l v i t y s osa : Erimuotoista aikuiskoulutusta järjestetään lähes tuhannessa julkisen valvon-
12837: nan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tästä luvusta rahoitetaan pääosin vapaan sivis-
12838: tystyön piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten (kansalaisopis-
12839: tot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, valta-
12840: kunnalliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset erikoisoppilaitokset) sekä sivistys- ja
12841: neuvontajärjestöjen toimintaa. Tämän lisäksi aikuiskoulutuksen resursseja sisältyy perusapetok-
12842: sen ja lukioiden (luku 29.40), ammatillisten oppilaitosten (luku 29.60), ammattikorkeakoulujen
12843: (luku 29.20), yliopistojen (luku 29.1 0) ja liikunnan koulutuskeskusten (luku 29.98) määrärahoi-
12844: hin.
12845: Vuonna 2001 yleistavoitteena on aikuiskoulutuksen kehittäminen vastaamaan työelämän ja yh-
12846: teiskunnan muutoksiin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti sekä omaehtoisen aikuis-
12847: koulutuksen suuntaaminen niin, että se yhdessä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henki-
12848: löstökoulutuksen kanssa muodostaa toimivan kokonaisuuden. Toiminnan painopisteitä ovat:
12849: - ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusuudistuksen toimeenpano,
12850: -aikuiskoulutuksen ohjauksen, arvioinnin ja seurannan kehittäminen,
12851: - tarjonnan kehittäminen vastaamaan aikuisväestön osaamis- ja sivistystarpeisiin,
12852: - kansalaisten tietoyhteiskuntataidot ja tietostrategiaohjelman toimeenpano,
12853: -kansallinen ikäohjelma ja syrjäytymiskehityksen estäminen,
12854: - aikuiskoulutuksen opetus- ja muun henkilöstön osaaminen ja pätevyys,
12855: - aikuisopiskelun tiedotus- ja neuvontapalvelujen kehittäminen,
12856: -omaehtoisen aikuiskoulutuksen tukimuotojen kehittäminen.
12857: Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus siirretään vuoden 2001 alusta laskennalliseen valtion-
12858: osuusjärjestelmään. Uudistus liittyy opetusministeriön ja työministeriön työnjaon selkeyttämi-
12859: seen aikuiskoulutuksen rahoittamisessa. Laskennallisessa järjestelmässä valtionosuus määrättäi-
12860: siin opiskelijatyövuosien ja yksikköhinnan tulona. Ammatillisen lisäkoulutuksen keskimääräinen
12861: yksikköhinta olisi 90% ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Am-
12862: matillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskeva laki ( 1138/1996) kumotaan ja tehdään uudistuksen
12863: edellyttämät muutokset opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin (635/1998) ja lakiin ammatilli-
12864: sesta aikuiskoulutuksesta (631/1998).
12865:
12866: 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toiminta- kehittämisen ja uudistusten edellyttämään
12867: menot (siirtomääräraha 2 v) opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen.
12868: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
12869: 2 000 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk
12870: Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulu-
12871: Bruttomenot, maksullisen
12872: tuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen.
12873: toiminnan erillismenot 25 100 000
12874: Se l v i t y s osa : Opetusalan koulutuskes- Bruttotulot, maksullisen
12875: kuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti toiminnan tulot 23 100 000
12876: koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan Nettomenot 2 000 000
12877: 29.69 215
12878:
12879:
12880:
12881:
12882: Maksullisen palvelutoiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
12883: 1999 2000 2001
12884:
12885: Maksullisen toiminnan tulot (mk) 22 320 000 23 100 000 23 100 000
12886: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (mk) 24 320 000 25 100 000 25 100 000
12887: Käyttöjäämä (mk) -2 000 000 -2 000 000 -2 000 000
12888: -%tuloista -9 -9 -9
12889: Osuus yhteiskustannuksista (mk) 0 0 0
12890: Alijäämä (mk) -2 000 000 -2 000 000 -2 000 000
12891: -%tuloista -9 -9 -9
12892:
12893:
12894: 2001 talousarvio 2 000 000 Työssäoppiminen ja ammattitutkinnot 6 000 000
12895: 2000 talousarvio 2 000000 Koulutuksen sosiaaliset kysymykset 4000 000
12896: 1999 tilinpäätös 2 000 000 Kulttuuri ja kestävä kehitys
12897: koulutuksessa 2 000 000
12898: Työyhteisöjen ja niiden johtamisen
12899: 22. (29.69.22 ja 33, osa) Opetustoimen hen- kehittäminen 1 000 000
12900: kilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirto- Ohjausjärjestelmien kehittäminen,
12901: määräraha 2 v) ennakointi ja arviointi 1 500 000
12902: Momentille myönnetään 75 325 000 mk. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja
12903: Määrärahaa saa käyttää opetustoimen henki- vapaan sivistystyön opetus- ja muun
12904: henkilöstön lisäkoulutusohjelmat 15 275 000
12905: löstön lisäkoulutuksesta, ammattitutkintojen ja
12906: Opetusministeriön käytettäväksi 4 050 000
12907: kielitutkintojen kehittämisestä sekä lähialue- Yhteensä 56 325 000
12908: yhteistyöstä ja erityisryhmien koulutuksesta
12909: aiheutuviin menoihin ja avustuksiin. 2. Ammattitutkintojen ja
12910: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on kielitutkintojen kehittäminen ja
12911: muutettu. Määrärahaa käytetään opetustoimen toimeenpano
12912: henkilöstön ammattitaitoa ylläpitäviin ja laa- Ammattitutkintojen kehittäminen ja
12913: jentaviin koulutusohjelmiin opetusministeriön toimeenpano 10 000 000
12914: määräämillä koulutuspoliittisesti merkittävillä Kielitutkintojen kehittäminen ja
12915: alueilla, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen toimeenpano 2 500 000
12916: kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä lähialue- Yhteensä 12 500 000
12917: yhteistyöhön ja erityisryhmien koulutukseen.
12918: 3. Lähialueyhteistyö ja
12919: Erityisesti painotetaan opettajien koulutusta erityisryhmien koulutus
12920: tieto- ja viestintätekniikan taitoihin. Lähialueyhteistyö 3 200 000
12921: Suomessa asuvien ulkomaalaisten
12922: Määräraha on tarkoitus käyttää opetus 2 000 000
12923: seuraavasti: mk Romanien aikuiskoulutus ja sen
12924: kehittäminen 1 300 000
12925: 1. Koulutuspoliittisesti merkittävien Yhteensä 6 500 000
12926: alueiden koulutus:
12927: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäy-
12928: tön edistäminen 13 500 000 2001 talousarvio 75 325 000
12929: Matemaattis-1uonnontieteellisen 2000 talousarvio 75 325 000
12930: opetuksen kehittäminen 7 000 000 1999 tilinpäätös 84 879 000
12931: Opetuksen ja oppimisen perusteet sekä
12932: ainekohtaisten taitojen kehittäminen 2 000 000
12933: 216 29.69
12934:
12935: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirto- Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys-
12936: määräraha 2 v) työstä annetun lain (632/1998) mukaisen val-
12937: Momentille myönnetään 20 200 000 mk. tionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa
12938: Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavus-
12939: kokeilu-, tutkimus- ja muista kehittämishank- tuksiin, avustuksina oppimisympäristöjen ke-
12940: keista aiheutuvien menojen ja avustusten mak- hittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen
12941: samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyt-
12942: EU:n hyväksymien muiden kuin rakennera- töön opetuksessa ja opiskelussa sekä tietoyh-
12943: hastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutus- teiskunnan koulutushankkeisiin sekä ylimää-
12944: hankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa räisiin avustuksiin yhteensä enintään
12945: käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta 9 000 000 mk. Valtionosuuteen oikeuttavia
12946: vastaavan henkilöstön palkkausmenojen mak- laskennallisia tunteja on 2 012 000. Tuntikiin-
12947: samiseen. tiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisu-
12948: Määrärahaa saa käyttää myös ammattilentä- päätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien mak-
12949: jiä valmistavan ammatillisen erikoisoppilai- samiseen.
12950: toksen perustamiseen liittyvään valmistelutyö- Selvitysosa:
12951: hön.
12952: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus Valtionosuuden ja -avustuksen
12953: käyttää mm. elinikäisen oppimisen toiminta- arvioidaan jakautuvan seuraavasti: mk
12954: ohjelmaa edistäviin hankkeisiin, erityisesti
12955: Valtionosuus käyttökustannuksiin 388 744 000
12956: koulutuksen työelämäyhteyksiä ja oppilaitos- Valtionavustukset (enintään) 9 000 000
12957: ten ennakointivalmiuksia kehittäviin, verkko- Yhteensä 397 744 000
12958: perusteisia ja muita avoimia oppiruisympäris-
12959: töjä ja palvelujärjestelmiä kehittäviin, ammat-
12960: tikorkeakoulujen aikuiskoulutusta kehittäviin, Valtionosuuden perusteena käytettävä keski-
12961: kansallisen ikäohjelman toimeenpanoon liitty- määräinen yksikköhinta on 339 mk opetustun-
12962: viin, koulutusvakuutuksen laajentamisen edel- tia kohti. Määrärahan ja tuntimäärän mitoituk-
12963: lyttämiin, aikuiskoulutuksen arviointiin ja va- sessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 200 000
12964: paan sivistystyön toimintaedellytysten vahvis- mk siirtona momentilta 29.69.33 sekä
12965: tamiseen liittyviin sekä kansainvälistä 22 902 000 mk pääluokkaperusteluihin viita-
12966: yhteistyötä edistäviin hankkeisiin. ten.
12967: Määrärahaa on tarkoitus käyttää valtion
12968: omaisuuden myynnistä vuosina 2000-2003 2001 talousarvio 397 744 000
12969: saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdyssä 2000 talousarvio 372 660 000
12970: valtioneuvoston periaatepäätöksessä tarkoite- 1999 tilinpäätös 356 544 980
12971: tun Poriin sijoitettavan ammattilentäjiä koulut-
12972: tavan ammatillisen erikoisoppilaitoksen perus- 31. (29.69.32ja33,osa) Valtionosuus ja
12973: tamisen valmisteluun. -avustus ammatillisen lisäkoulutuksen käyttö-
12974: kustannuksiin (arviomääräraha)
12975: 2001 talousarvio 20 200 000 Momentille myönnetään 362 200 000 mk.
12976: 2000 talousarvio 21 600 000 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
12977: 1999 tilinpäätös 20 200 000 toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998)
12978: muuttamisesta annettavan lain mukaisten val-
12979: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttö- tionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
12980: Määrärahaa saa lisäksi käyttää toimitiloista ai-
12981: kustannuksiin (arviomääräraha)
12982: heutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuok-
12983: Momentille myönnetään 397 744 000 mk. ratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan
12984: 29.69 217
12985:
12986: valtionavustuksiin. Määrärahasta saa käyttää sesta annettavan lain mukaisesti lääninhallitus-
12987: enintään 3 000 000 mk avustuksina tietoyh- ten ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta
12988: teiskunnan kehittämishankkeisiin. Valtion- annetun lain (1138/1996) mukaisesti tekemien
12989: osuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelija- ammatillisen lisäkoulutuksen koulutushankin-
12990: työvuosia on 5 122. tojen maksamiseen mukaan lukien yliopistojen
12991: Selvitysosa: ja vakinaisten ammattikorkeakoulujen lyhyt-
12992: kestoinen täydennyskoulutus. Määrärahaa saa
12993: Valtionosuuden ja -avustuksen
12994: arvioidaan jakautuvan käyttää myös väliaikaisen koulutuksen aikai-
12995: seuraavasti: mk sempiin vuosiin kohdistuvien loppusuoritusten
12996: maksamiseen.
12997: Valtionosuus käyttökustannuksiin 176 200 000 Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitettu
12998: Valtionavustukset maksullisena vuonna 2000 tai sitä ennen ammatillisen lisä-
12999: palvelutoimintana järjestettävään koulutuksen rahoituksesta annetun lain (1138/
13000: ammatilliseen koulutukseen 134 800 000 1996) nojalla tehtyjen koulutushankintojen
13001: Valtionavustus toimitiloista aihe- maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on
13002: utuvien vuokrien korvaamiseen vähennyksenä otettu huomioon 1 000 000 mk
13003: sekä vuokratiloja korvaavien omien siirtona momentille 29.10.22, 7 000 000 mk
13004: tilojen hankkimiseen 51 200 000 siirtona momentille 29.20.30, 1 000 000 mk
13005: Yhteensä 362 200 000 siirtona momentille 29.60.30, 2 200 000 mk
13006: Valtionosuuden perusteena käytettävä yksik- siirtona momentille 29.69.30, 2 700 000 mk
13007: köhinta on 34 399 mk opiskelijatyövuotta koh- siirtona momentille 29.69.50, 400 000 mk siir-
13008: ti. tona momentille 29.69.53, 800 000 mk siirtona
13009: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- momentille 29.69.55 ja 700 000 mk siirtona
13010: netun lain muuttamisesta annettavan lain mu- momentille 29.69.56.
13011: kaisesti maksullisena palvelutoimintana järjes-
13012: 2001 talousarvio 230 000 000
13013: tettävään ammatilliseen koulutukseen myön-
13014: nettävän valtionavustuksen määrää alennetaan 2000 talousarvio 295 800 000
13015: asteittain niin, että avustusta ei myönnetä enää 1999 tilinpäätös 393 961 000
13016: vuonna 2004.
13017: 35. Aikuiskoulutuksen loppuerät (arviomää-
13018: 2001 talousarvio 362 200 000 räraha)
13019: 2000 talousarvio 362 200 000 Momentille myönnetään 55 500 000 mk.
13020: 1999 tilinpäätös 441 585 308 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
13021: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998)
13022: (32.) Valtionavustus maksullisena palvelu- mukaisten maksamatta olevien valtionosuuksi-
13023: toimintana järjestettävään ammatilliseen kou- en ja -avustusten loppuerien maksamiseen.
13024: lutukseen (arviomääräraha) Selvitysosa:
13025: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta-
13026: lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- Määräraha on tarkoitus käyttää
13027: oon momentin 29.69.31 laskelmissa. seuraavasti: mk
13028:
13029: 33. (29.69.33, osa) Ammatillinen lisäkoulu- Kansanopistot 7 700 000
13030: tus (siirtomääräraha 2 v) Kansalaisopistot 27 700 000
13031: Opintokeskukset 3 200 000
13032: Momentille myönnetään 230 000 000 mk.
13033: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Ammatilliset erikoisoppilaitokset 16 900 000
13034: Yhteensä 55 500 000
13035: toimen rahoituksesta annetun lain muuttami-
13036: 218 29.69
13037:
13038: 2001 talousarvio 55 500 000 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppi-
13039: 2000 talousarvio 48 400 000 laitosten käyttökustannuksiin (arviomäärära-
13040: ha)
13041: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökus- Momentille myönnetään 71 601 000 mk.
13042: tannuksiin (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
13043: Momentille myönnetään 267 600 000 mk. toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998)
13044: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Val-
13045: työstä annetun lain (63211998) mukaisen val- tionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja
13046: tionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa on 264000.
13047: käyttää yhteensä enintään 7 500 000 mk lain Se l v i t y s osa : Valtionosuuden perustee-
13048: 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja na käytettävä yksikköhinta on 271 mk opetus-
13049: avustuksina oppimisympäristöjen kehittämi- tuntia kohti.
13050: seen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tie-
13051: to- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön ope- 2001 talousarvio 71 601 000
13052: tuksessa ja opiskelussa ja ylimääräisinä avus- 2000 talousarvio 70 752000
13053: tuksina tasoittamaan tutkintotavoitteisen kou-
13054: 1999 tilinpäätös 68 232 287
13055: lutuksen valtionosuusjärjestelmässä tapahtu-
13056: neiden muutosten vaikutuksia. Valtionosuu-
13057: teen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviik- 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk-
13058: koja on 260 000. Opiskelijaviikkokiintiön sen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha
13059: estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupää- 3 v)
13060: töksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksa- Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
13061: miseen. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
13062: Selvitysosa: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998)
13063: mukaisten ammatillisen aikuiskoulutuksen ja
13064: Valtionosuuden ja -avustuksen
13065: vapaan sivistystyön perustaruishankkeiden
13066: arvioidaan jakautuvan
13067: seuraavasti: mk valtionavustusten maksamiseen sekä opetus-
13068: ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
13069: Valtionosuus käyttökustannuksiin 251 500 000 (70511992) mukaisten perustaruishankkeiden
13070: Valtionavustukset (enintään) 7 500 000 valtionavustusten maksamiseen.
13071: Valtionavut vuokra-arvoihin ja Selvitysosa:
13072: oikaisuerät 8 600 000
13073: Yhteensä 267 600 000
13074: Määräraha on tarkoitus
13075: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- käyttää seuraavasti: mk
13076: oon lisäyksenä 2 700 000 mk siirtona momen- Vuonna 2001 myönnettävät
13077: tilta 29.69.33. valtionavustukset
13078: Valtionosuuden laskennallisena perusteena Ennen vuotta 2001 myönnetyt
13079: käytettävä yksikköhinta opiskelijaviikkoa koh- valtionavustukset 6 000 000
13080: ti on noin 1 700 mk. Yhteensä 6 000 000
13081:
13082: 2001 talousarvio 267 600 000 2001 talousarvio 6 000 000
13083: 2000 talousarvio 264 888 000 2000 talousarvio 15 000 000
13084: 1999 tilinpäätös 258 987 905 1999 tilinpäätös 18 000 000
13085: 29.69 219
13086:
13087: 53. Valtionavustus järjestöille käyttää lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin ja
13088: Momentille myönnetään 42 840 000 mk. tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien lisää-
13089: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- miseen ja kehittämishankkeisiin yhteensä
13090: seen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, enintään 4 000 000 mk. Valtionosuuteen oike-
13091: Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliit- uttavia laskennallisia opetustunteja on
13092: to ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai 167 000. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa
13093: jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Martha- saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien val-
13094: förbund rf:lle, Sapmelas Duodjarat r.y:lle, Kar- tionosuuksien maksamiseen.
13095: jalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivis- Selvitysosa:
13096: tystyöhön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle,
13097: Snellman korkeakoululle ja Kriittiselle kor- Valtionosuuden ja -avustuksen
13098: keakoululle. arvioidaan jakautuvan
13099: Selvitysosa: seuraavasti: mk
13100:
13101: Määräraha on tarkoitus käyttää Valtionosuus opintokerhotoimin-
13102: seuraavasti: mk taan 8 840 000
13103: Valtionosuus muuhun opintotoi-
13104: Kotitalousneuvontajärjestöille 13 128 000
13105: mintaan 55 469 000
13106: Käsi- ja taideteollisuusjärjestöille 14993 000
13107: Valtionavustukset (enintään) 4000 000
13108: Opintokeskusta ylläpitävien
13109: järjestöjen sivistystyöhön 7 449 000 Yhteensä 68 309 000
13110: Laitosmuotoisen sivistystyön
13111: keskusjärjestöille ja muille järjes-
13112: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
13113: töille 4 705 000
13114: Suomen kieltä ja kulttuuria koske-
13115: oon lisäyksenä 800 000 mk siirtona momentil-
13116: vaan yhteistyöhön sekä järjestöjen ta 29.69.33.
13117: muuhun kansainväliseen yhteis- Valtionosuuden laskennallisena perusteena
13118: työhön 650 000 käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muu-
13119: N aisjärjestöille, -organisaatioille hun kuin opintokerhotoimintaan opetustuntia
13120: ja -projekteille 650 000 kohden on noin 511 mk. Opintokerhotunnin
13121: Snellman korkeakoululle ja laskennallinen yksikköhinta on noin 26 mk.
13122: Kriittiselle korkeakoululle 1 265 000
13123: Yhteensä 42 840 000
13124: 2001 talousarvio 68 309 000
13125: 2000 talousarvio 66 034000
13126: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 1999 tilinpäätös 63 826 020
13127: nä huomioon 400 000 mk siirtona momentilta
13128: 29.69.33.
13129: 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökus-
13130: 2001 talousarvio 42 840 000 tannuksiin (arviomääräraha)
13131: 2000 talousarvio 42 440 000 Momentille myönnetään 17 463 000 mk.
13132: 1999 tilinpäätös 41 075 000 Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys-
13133: työstä annetun lain (632/1998) mukaisen val-
13134: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökus- tionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa
13135: tannuksiin (arviomääräraha) käyttää lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin ja
13136: Momentille myönnetään 68 309 000 mk. tietoyhteiskuntaohjelman kehittämishankkei-
13137: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- siin yhteensä enintään 2 000 000 mk. Valtion-
13138: työstä annetun lain (632/1998) mukaisen val- osuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustun-
13139: tionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa teja on 74 000. Tuntikiintiön estämättä määrä-
13140: 220 29.70
13141:
13142: rahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
13143: aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. oon lisäyksenä 700 000 mk siirtona momentil-
13144: Selvitysosa: ta 29.69.33 sekä 972 000 mk pääluokkaperus-
13145: teluihin viitaten.
13146: Valtionosuuden ja -avustuksen
13147: arvioidaan jakaantuvan Valtionosuuden perusteena oleva yksikkö-
13148: seuraavasti: mk hinta on keskimäärin 367 mk.
13149:
13150: Valtionosuus käyttökustannuksiin 15 463 000 2001 talousarvio 17 463 000
13151: Valtionavustukset (enintään) 2 000 000 2000 talousarvio 15 766 000
13152: Yhteensä 17 463 000 1999 tilinpäätös 13 361 968
13153:
13154:
13155:
13156: 70. Opintotuki
13157:
13158: Selvitysosa: Opintotukilain (6511994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta tai ai-
13159: kuisopintorahasta, opintotuen asumislisästä sekä opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha ja
13160: aikuisopintoraha ovat veronalaisia etuuksia. Korkeakouluopiskelijoiden ennen 1.7.1992 ja mui-
13161: den opiskelijoiden ennen 1.7.1994 nostamille opintolainoille suoritetaan lisäksi opintotukilain
13162: (2811972) nojalla määräytyvää korkotukea.
13163: Opintotuen toimeenpanotehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. Korkeakoulujen opintotukilauta-
13164: kunnat voivat myöntää opintotuen oman korkeakoulunsa opiskelijoille Kansaneläkelaitoksen
13165: kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Kansaneläkelaitos maksaa korvauksen sopimuksen pe-
13166: rusteella korkeakouluissa hoidettavista tehtävistä. Myös muilla oppilaitoksilla on opintotukiasi-
13167: oiden hoitamiseen liittyviä tehtäviä. Opetusministeriö vastaa opintotukitoiminnan yleisestä joh-
13168: tamisesta, ohjauksesta ja kehittämisestä.
13169:
13170: Opintotukea myönnettiin vuonna 1999 seuraavasti:
13171: Saaja- Tuki Tukimenot
13172: määrä keskimäärin yhteensä
13173: mklkk milj. mk
13174:
13175: Opintoraha
13176: korkeakoulut 114 780 1 487 1 634
13177: muut oppilaitokset 120 526 829 949
13178: Asumislisä 86 950 730 603
13179: Aikuisopintoraha 3 512 2 170 72
13180: Koulumatkatuki 54 873 427 132
13181:
13182:
13183: Vuonna 1999 opintolainan valtiontakaus myönnettiin 129 251 henkilölle. Valtion takaamien
13184: opintolainojen lainakanta oli vuoden 1999 lopussa 9 351 milj. mk, josta ns. vanhojen opintolai-
13185: nojen osuus oli 4 116 milj. mk. Opintolainaa oli vuoden lopussa 391 932 henkilöllä.
13186: Vuonna 2001 opintorahan saajien määräksi arvioidaan 238 000, joista korkeakouluopiskelijoita
13187: 132 000 ja muita opiskelijoita 106 000. Asumislisän saajamääräksi arvioidaan 130 000 ja ai-
13188: 29.70 221
13189:
13190: kuisopintorahan saajamääräksi 3 000. Koulumatkatuen saajamäärien arvioidaan pysyvän ennal-
13191: laan.
13192:
13193: Opintotukilain mukaisen opintorahan kuukausittaiset enimmäismäärät
13194: vuonna 2001 ovat seuraavat (mklkk):
13195:
13196: Korkeakouluopiskelijat l)
13197: -vanhempiensa luona asuvat. alle 20-vuotiaat 230
13198: -vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 630
13199: -muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 750
13200: - muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 1 540
13201: Muissa oppilaitoksissa opiskelevat
13202: -vanhempiensa luona asuvat, alle 20-vuotiaat 130
13203: - vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 380
13204: - muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 500
13205: - muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 1 270
13206: 1
13207: ) yliopistoissa ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa opiskelevat
13208:
13209:
13210: Opintorahan enimmäismäärät eivät muutu. Opintotuen asumislisän määrä on 80 prosenttia
13211: vuokrasta. Asumislisää ei makseta 1 275 mk ylittävästä vuokran osasta.
13212: Opintotukitoiminnan tavoitteena on opiskeluaikaisen toimeentulon turvaaminen ja opintotuen
13213: mitoittaminen siten, että tuetaan omaehtoiseen koulutukseen hakeutumista.
13214: Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi-
13215: den kohtuulliset päivittäiset koulumatkakustannukset
13216: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opintotukilain muuttami-
13217: sesta, jolla muutetaan omien tulojen perusteella liikaa nostetun tuen takaisinperimistä koskevia
13218: säännöksiä.
13219: Hallitus antaa työelämästä opiskelemaan lähtevien aikuisten opiskeluajan toimeentuloturvan
13220: uudistamiseksi eduskunnalle talousarvioon liittyen esityksen laiksi aikuiskoulutustuesta ja siihen
13221: liittyen esityksen opintotukilain muuttamisesta siten, että aikuisopintorahaa myönnettäisiin
13222: 1.8.2001 jälkeen vain henkilöille, joille on jo aiemmin myönnetty aikuisopintorahaa samoihin
13223: opintoihin.
13224:
13225: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan 2001 talousarvio 3 113 000
13226: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 talousarvio 3 971 000
13227: Momentille myönnetään 3 113 000 mk. 2000 lisätalousarvio 45 000
13228: Se l v i t y s osa : Opintotuen muutoksen- 1999 tilinpäätös 2 655 000
13229: hakulautakunta toimii ensimmäisenä muutok-
13230: senhakuasteena opintotukiasioissa. Saapuvien 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotu-
13231: valitusten määrän arvioidaan vuonna 2001 ole- ki (arviomääräraha)
13232: van 4 000. Valitusten tavoitteellinen keski- Momentille myönnetään 140 000 000 mk.
13233: määräinen käsittelyaika on viisi kuukautta. Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (28/
13234: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 1972) mukaisiin opintolainojen valtiontakaus-
13235: nä huomioon 40 000 mk palkkaseurantaselvi- vastuusuorituksiin ja korkotukeen sekä opinto-
13236: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. tukilain (65/1994) mukaisista valtiontakauk-
13237: sista aiheutuviin menoihin.
13238: 222 29.70
13239:
13240: Selvitysosa: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha)
13241: Momentille myönnetään 50 000 000 mk.
13242: Määräraha on tarkoitus Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/
13243: käyttää seuraavasti: mk 1994) mukaisen aikuisopintorahan maksami-
13244: seen.
13245: Opintolainojen korkotuki 8 000 000
13246: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
13247: Takausvastuusuoritukset 113 000 000
13248: Korkoavustukset 19 000 000 sa on lukuperusteluihin viitaten otettu vähen-
13249: Yhteensä 140 000 000 nyksenä huomioon 20 000 000 mk siirtona
13250: momentille 33.17 .54. Aikuisopintorahan saa-
13251: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- jia arvioidaan olevan vuonna 2001 noin 3 000.
13252: oon takausvastuusuoritusten määrän kasvu.
13253: 2001 talousarvio 50 000 000
13254: 2001 talousarvio 140 000 000 2000 talousarvio 80 000 000
13255: 2000 talousarvio 130 000 000 1999 tilinpäätös 72381300
13256: 1999 tilinpäätös 175322118
13257: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
13258: 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomäärära- (arviomääräraha)
13259: ha) Momentille myönnetään 85 000 000 mk.
13260: Momentille myönnetään 3 765 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa-
13261: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/ miseen opiskelijarnokaloille alempaa tai ylem-
13262: 1994) mukaisten opintorahojen ja opintotuen pää korkeakoulututkintoa tai ammattikorkea-
13263: asumislisien maksamiseen. koulututkintoa suorittavien korkeakouluopis-
13264: Selvitysosa: kelijoiden sekä opintotukeen oikeuttaviin
13265: ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjel-
13266: miin taikka poikkeuskoulutukseen osallistuvi-
13267: Määräraha on tarkoitus en opiskelijoiden aterioiden hinnan alentami-
13268: käyttää seuraavasti: mk
13269: seksi. Ateriatuen määrä on seitsemän markkaa
13270: Korkeakouluopiskelijoiden ateriaa kohti. Muualla kuin korkeakoulun ti-
13271: opintorahat 1 864 000 000 loissa sijaitsevan opiskelijaravintolan pitäjälle
13272: Muiden oppilaitosten opiskeli- voidaan lisäksi myöntää enintään 9 500 000
13273: joiden opintorahat 794 000 000 mk ylimääräistä ateriakohtaista avustusta tilo-
13274: Asumislisä 1 107 000 000 jen ja kiinteiden laitteiden kustannuksiin.
13275: Yhteensä 3 765 000 000
13276: 2001 talousarvio 85 000 000
13277: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 2000 talousarvio 100 000 000
13278: nä huomioon vuonna 2000 käynnistyneen 1999 tilinpäätös 69 145 144
13279: opiskelijoiden asumisen tukiuudistuksen ete-
13280: nemisen vaikutukset sekä viimeisten väliai- 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen
13281: kaisten ammattikorkeakoulujen vakinaistami- Momentille myönnetään 7 000 000 mk.
13282: sen aiheuttama ammattikorkeakouluopiskeli- Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa-
13283: joiden siirtyminen korkeakouluopiskelijoiden miseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle
13284: opintotuen piiriin. korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa
13285: varten tarvittavien tilojen vuokrakustannusten
13286: 2001 talousarvio 3 765 000 000 korvaamiseen.
13287: 2000 talousarvio 3 540 000 000 Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
13288: 1999 tilinpäätös 3 186 589 478 sa on otettu lisäyksenä huomioon 600 000 mk
13289: 29.88 223
13290:
13291: uusien toimitilojen tilakustannusten korvaami- Määrärahaa saa käyttää lukioiden ja amma-
13292: seen. tillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumat-
13293: katuesta annetun lain (4811997) mukaisen tuen
13294: 2001 talousarvio 7 000 000 maksamiseen.
13295: 2000 talousarvio 6 400 000 Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
13296: 1999 tilinpäätös 6 400 000 sa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 000
13297: mk julkisen liikenteen taksojen tarkistuksen
13298: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten johdosta.
13299: opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomäärära-
13300: 2001 talousarvio 135 000 000
13301: ha)
13302: 2000 talousarvio 130 000 000
13303: Momentille myönnetään 135 000 000 mk.
13304: 1999 tilinpäätös 132 166 304
13305:
13306:
13307:
13308: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat
13309: (Luvut 29.88, 90, 98 ja 99)
13310:
13311:
13312: Selvitysosa: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja arvioidaan vuonna 2001 ker-
13313: tyvän 2 304,5 milj. mk. Lisäksi voittovaroista aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuoletuksia ja
13314: korkoja arvioidaan kertyvän 18,5 milj. mk. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentil-
13315: ta 29.98.50 liikunnan tukemiseen 472,2 milj. mk, momentilta 29.99.50 nuorisonkasvatustyön tu-
13316: kemiseen 117,1 milj. mk, momentilta 29.88.53 tieteen tukemiseen 453 milj. mk ja momentilta
13317: 29.90.52 taiteen tukemiseen 1 280,7 milj. mk.
13318: Arpajaislain (64411982) mukaisesti veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja käytetään ur-
13319: heilun ja liikuntakasvatustyön sekä tieteen, taiteen ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen. Raha-ar-
13320: pa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annetun asetuksen (725/1982) mukaan pelien yli-
13321: jäämän yhteismäärää vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain tulo- ja menoarvioon.
13322: Mainitun asetuksen mukaisista jakosuhteista luovutaan väliaikaisesti myös vuonna 2001.
13323:
13324:
13325: 88. Tiede
13326:
13327: Suomen Akatemian momentilta 29.88.50 ja 53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna
13328: 2001 hyväksyä sitoumuksia 835 000 000 markan arvosta.
13329: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
13330: Se l v i t y s osa : Tieteellisen tutkimuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuosiksi
13331: 1999-2004 hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (VNp
13332: 29.12.1999) sekä valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksiin.
13333: Tavoitteena on jatkaa edelleen suomalaisen tieteen tason, laajuuden, näkyvyyden ja vaikutta-
13334: vuuden myönteistä kehitystä ja edistää tehokkaan ja tasapainoisen tutkimusjärjestelmän kehittä-
13335: mistä.
13336: Tutkimuksen vaikuttavuuden sekä koko tutkimusjärjestelmän tilan ja toimivuuden arviointia,
13337: tarvittavaa tietopohjaa ja arviointimenetelmiä kehitetään.
13338: 224 29.88
13339:
13340: Tutkimuspanostus suunnataan ensisijaisesti laadun perusteella valikoituihin kohteisiin ja turva-
13341: taan uusien tutkimusalojen käynnistyminen. Tutkijankoulujärjestelmää vahvistetaan.
13342: Edistetään tutkimustulosten kaupallistamistaja uusien liiketoimintojen syntyä sekä teknologian
13343: käyttöä ja hyödyntämistä talouden ja työllisyyden hyväksi samoin kuin tieteellisen tiedon julkis-
13344: tamista kansalaisten käyttöön.
13345: Huolehditaan tutkimuksen tukipalvelujen korkean tason säilymisestä ja palvelujen kehittämi-
13346: sestä.
13347: Opetusministeriö on asettanut Suomen Akatemialle talousarvioesityksen valmistelun yhteydes-
13348: sä vuodelle 2001 alustavasti seuraavat tulostavoitteet
13349: Suomen Akatemian tavoitteena on, että suomalainen tutkimus on korkeatasoista, monimuotois-
13350: ta ja uusiutumiskykyistä. Akatemia kohdentaa pääosan voimavaroistaan korkeatasoisten tutki-
13351: mushankkeiden ja -ohjelmien sekä tutkimuksen huippuyksiköiden rahoitukseen ja huolehtii ra-
13352: hoituksensa kattavuudesta ja pitkäjänteisyydestä niin, että hankkeiden tutkimusedellytykset ovat
13353: riittävästi turvattu.
13354: Suomen Akatemian tavoitteena on, että tutkijakoulutus- ja tutkijanurajärjestelyt ovat korkeata-
13355: soisia ja toimivat tehokkaasti osana suomalaista tutkimusjärjestelmää. Akatemia tukee tutkija-
13356: koulujen toimintaa ja edistää tohtorin tutkinnoille asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoit-
13357: teiden saavuttamista. Akatemia kohdentaa voimavarojaan edelleen tutkijatohtorijärjestelmän
13358: vahvistamiseen sekä edistää etenkin nuorten ja naisten tutkijanuran kehittämistä.
13359: Suomen Akatemian tavoitteena on, että tieteellisen tutkimuksen tuloksia hyödynnetään laajasti
13360: koko yhteiskunnan hyväksi. Akatemia suuntaa yhdessä muiden rahoittajien kanssa voimavaroja
13361: strategisesti tärkeille tutkimusaloille ja edistää tutkimustulosten tehokasta hyödyntämistä yhteis-
13362: kunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
13363: Suomen Akatemian tavoitteena on kehittää organisaatiotaan tehostaakseen keskeisten tavoittei-
13364: densa saavuttamista. Akatemia seuraa ja arvioi oman toimintansa laatua ja tehokkuutta. Päätök-
13365: senteon luotettavuutta sekä tutkimushankkeiden arviointi- ja asiantuntijamenettelyjä kehitetään
13366: edelleen.
13367: Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon
13368: 90 000 000 mk yleiskustannusosuutena ja 75 000 000 mk huippuyksikköohjelman laajentami-
13369: seksi valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000-2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000
13370: tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella.
13371:
13372: Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti:
13373: Myöntämis- ..
13374: Menot, mllJ. mk
13375: valtuus
13376: Vuosi milj. mk 2000 2001 2002 2003 2004 2005
13377:
13378: Valtuus 1996 725,8 3,5
13379: Valtuus 1997 (talousarvio+
13380: lisätalousarvio) 570,0 99,5 4,4
13381: Valtuus 1998 590,0 172,3 84,0 4,6
13382: Valtuus 1999 670,0 256,5 209,2 148,5
13383: Valtuus 2000 670,0 63,8 183,4 163,5 137,8 121,5
13384: Valtuus 2001 835,0 120,4 263,8 233,8 141,9 75,1
13385: Yhteensä 595,6 601,4 580,4 371,6 263,4 75,1
13386: 29.88 225
13387:
13388: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siir·· to- ja museolaitoksen kanssa. Arkistotoimen
13389: tomääräraha 2 v) ohjauksessa painopisteinä ovat viranomaisten
13390: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tuottamien elektronisten asiakirjojen arkistoin-
13391: 143 748 000 mk. nin ohjeistaminen sekä arkistoaineistojen ar-
13392: Selvitys osa : Tulot maksullisesta pal- vonmäärityksen ja seulonnan kriteereiden ke-
13393: velutoiminnasta perustuvat opetusministeriön hittäminen sekä arkistokoulutus.
13394: päätökseen Suomen Akatemian eräistä suorit- Vuonna 2001 suoritetaan julkisen hallinnon
13395: teista perittävistä maksuista ( 1109/1993 ). arkistotoimen tilaa koskeva selvitys.
13396: Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudel-
13397: lisissa suoritteissa säilytetään täysi kustannus-
13398: Menojen ja tulojen erittely: mk
13399: vastaavuus.
13400: Bruttomenot 144 688 000
13401: Maksullisen toiminnan erillis- Arkistolaitoksen arvioidaan tuottavan
13402: menot 539 000 mm. seuraavat palvelut ja suoritteet:
13403: Muut toimintamenot 144 149 000 1999 2000 2001
13404: Bruttotulot 940000
13405: Maksullisen toiminnan tulot, Tutkijakäynnit 76027 76000 78 000
13406: muut suoritteet 540000 Annetut todistukset
13407: Muut tulot 400000 ja selvitykset 23107 23 000 22000
13408: Nettomenot 143 748 000 Järjestetyt arkistot
13409: (hyllymetriä) 1 227 1 500 1 500
13410: Annettu koulutus
13411: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- (luentotunteja) 696 700 700
13412: nä huomioon 2 151 000 mk palkkaseurantasel-
13413: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
13414:
13415: 2001 talousarvio 143 748 000
13416: Menojen ja tulojen erittely: mk
13417: 2000 talousarvio 139 800 000
13418: 2000 lisätalousarvio 1 675 000 Bruttomenot 73 899 000
13419: 1999 tilinpäätös 139 800 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 2 200 000
13420: Muut toimintamenot 71 699 000
13421: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirto- Bruttotulot 3 500 000
13422: määräraha 2 v) Maksullisen toiminnan tulot 3 350 000
13423: - julkisoikeudelliset suoritteet 820 000
13424: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
13425: - muut suoritteet 2 530 000
13426: 70 399 000 mk. Muut tulot 150 000
13427: Selvitysosa: Opetusministeriö on aset- Nettomenot 70 399 000
13428: tanut talousarvioesityksen valmistelun yhtey-
13429: dessä arkistolaitokselle vuodelle 2001 alusta-
13430: vasti seuraavat tulostavoitteet Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
13431: Arkistolaitoksen päätulosalueet ovat arkisto- nä huomioon 409 000 mk palkkaseurantaselvi-
13432: aineksen säilyttäminen ja käytettävyyden ke- tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
13433: hittäminen, tietopalvelu sekä arkistotoimen
13434: yleinen kehittäminen ja ohjaus. Arkistoaines- 2001 talousarvio 70 399 000
13435: ten hallintaa ja tietopalvelua palveleva arkisto- 2000 talousarvio 69 840 000
13436: tietokanta on pääosin käytössä. Verkkopalve- 2000 lisätalousarvio 529 000
13437: lujen kehittämisessä ollaan yhteistyössä kirjas- 1999 tilinpäätös 63 740 000
13438: 226 29.88
13439:
13440: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asettanut alustavastiVarastokirjastolle vuodel-
13441: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) le 2001 seuraavat tulostavoitteet
13442: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Varastokirjaston keskeisenä tavoitteena on
13443: 13 579 000 mk. tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa. Kir-
13444: Selvitysosa: Opetusministeriö on aset- jasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden
13445: tanut talousarvioesityksen valmistelun yhtey- edellyttämän määrän aineistoa ja varautuu
13446: dessä tutkimuskeskukselle vuodelle 2001 alus- muun kuin painetun aineiston varastointiin.
13447: tavasti seuraavat tulostavoitteet Vastaanotettu aineisto käsitellään välittömästi.
13448: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kes- Palvelutoiminta pidetään ajantasaisena. Kir-
13449: keisimpiä tehtäviä ovat tutkimus, suuret sana- jasto kehittää elektronisia aineistonvälityspal-
13450: kirjatyöt ja kielenhuolto. Sähköisiä suomen veluita ja osallistuu kaukopalvelun kehittämis-
13451: kielen ja suomenruotsin tekstipankkeja laajen- hankkeisiin. Palveluiden maksullisuudessa
13452: netaan ja niiden käytettävyyttä kehitetään. säilytetään nykyinen käytäntö.
13453: Suomen kielen nauhoitearkiston digitalisointia Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
13454: jatketaan. nä huomioon 28 000 mk palkkaseurantaselvi-
13455: Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudel- tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin ja
13456: lisissa suoritteissa säilytetään täysi kustannus- 360 000 mk kertamenona kirjastojärjestelmän
13457: vastaavuus. hankinnan johdosta.
13458: 2001 talousarvio 7 561 000
13459: Menojen ja tulojen erittely: mk 2000 talousarvio 7 080 000
13460: 2000 lisätalousarvio 50000
13461: Bruttomenot 15 779 000
13462: 1999 tilinpäätös 7 080 000
13463: Maksullisen toiminnan erillismenot 2 113 000
13464: Muut toimintamenot 13 666 000
13465: Bruttotulot 2 200 000 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
13466: Maksullisen toiminnan tulot 2 000 000 nen (siirtomääräraha 2 v)
13467: - julkisoikeudelliset suoritteet 300 000 Momentille myönnetään 2 370 000 mk.
13468: - muut suoritteet 1 700 000 Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen
13469: Muut tulot 200 000 ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen
13470: Nettomenot 13 579 000
13471: sekä laadintamenoihin myönnettävien avustus-
13472: ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
13473: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan
13474: nä huomioon 119 000 mk palkkaseurantaselvi- määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.
13475: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Selvitysosa:
13476:
13477: 2001 talousarvio 13 579 000 Määräraha on tarkoitus
13478: 2000 talousarvio 13 300 000 käyttää seuraavasti: mk
13479: 2000 lisätalousarvio 146 000
13480: J. K. Paasikiven elämäkerran
13481: 1999 tilinpäätös 13 000 000 laatiminen 257 000
13482: Ylioppilastutkinnon historian
13483: laatiminen 460 000
13484: 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirto- Urho Kekkosen kirjallisen
13485: määräraha 2 v) tuotannon tallentaminen ja
13486: Momentille myönnetään 7 561 000 mk. hankkiminen 330 000
13487: Se l v i t y s osa : Opetusministeriö on ta- J. V. Snellman 200 vuotta-
13488: lousarvioesityksen valmistelun yhteydessä hanke 1 323 000
13489: Yhteensä 2 370 000
13490: 29.88 227
13491:
13492: 2001 talousarvio 2 370 000 Iisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutu-
13493: 2000 talousarvio 2 370 000 vien menojen maksamiseen.
13494: 1999 tilinpäätös 2 070 000 Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy-
13495: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksa-
13496: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat miseen.
13497: (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke-
13498: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Aka-
13499: Momentille myönnetään 296 360 000 mk.
13500: temian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liitty-
13501: M_äärärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista,
13502: vien laitehankintojen menoihin ja yleiskustan-
13503: tutktmuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulu-
13504: nuksiin.
13505: tuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista
13506: Määrärahaa saa käyttää myös tieteen tukemi-
13507: tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoi-
13508: seksi myönnettävien valtionavustusten, -pal-
13509: tuksesta, valtionavustuksista, apurahoista, tie-
13510: kintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuu-
13511: teellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunne-
13512: den kääntämis- ja painattamismenojen, yksi-
13513: tuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjes-
13514: tyisluontoisten arkistojen valtionavusta
13515: töjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen
13516: annetun lain (998/1974) mukaisten menojen,
13517: maksamiseen.
13518: kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta
13519: !"fäärär~haa sa_a käyttää myös EU:n hyväksy-
13520: aiheutuvien menojen sekä tieteen tukemiseen
13521: mten tutktmus- Ja koulutushankkeiden maksa-
13522: liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkai-
13523: miseen.
13524: suista aiheutuvien menojen maksamiseen.
13525: Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke-
13526: Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta
13527: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Aka-
13528: vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Koti-
13529: t~mian _rahoitt~miin tutkimushankkeisiin liitty-
13530: maisten kielten tutkimuskeskukseen.
13531: vten lattehankmtojen menoihin ja yleiskustan-
13532: Selvitysosa:
13533: nuksiin.
13534: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Määräraha on tarkoitus käyttää
13535: sa on otettu lisäyksenä huomioon 3 585 000 seuraavasti: mk
13536: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal-
13537: kantarkistuksiin sekä yleiskustannusosuuden Suomen Akatemian käytettäväksi
13538: sis~llyttä~inen tutkimusmäärärahoihin ja tutkimushankkeiden rahoittami-
13539: hmppuykstkköohjelman laajentaminen. seen ja tieteellisen tutkimuksen
13540: edistämiseen 372 130 000
13541: 2001 talousarvio 296 360 000 Yksityisluontoisten arkistojen val-
13542: 2000 talousarvio 282 170 000 tionavusta annetun lain (99811974)
13543: mukaisiin menoihin 19 700 000
13544: 2000 lisätalousarvio 2 860 000 Kotimaisten kielten tutkimuskes-
13545: 1999 tilinpäätös 312 108 405 kuksen toimintaan 11 000 000
13546: Tutkimusinstituuttien ja -laitosten
13547: 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- sekä eräiden tieteellisten seurojen ja
13548: varat tieteen tukemiseen (arviomääräraha) yhdistysten toiminta-avustuksiin 34500 000
13549: Turvallisuuspoliittiseen tutkimus-
13550: Momentille myönnetään 453 000 000 mk.
13551: ohjelmaan 2 200 000
13552: M_äärärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, Eräisiin kansainvälisen tieteellisen
13553: tutktmuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulu- yhteistyön menoihin, jäsenmaksui-
13554: tuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista hin ja rahoitusosuoksiin 6100 000
13555: tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoi- Muihin tieteen tukemisesta aiheutu-
13556: t~ksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja viin menoihin 7 370 000
13557: tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvä- Yhteensä 453 000 000
13558: 228 29.88
13559:
13560: 2001 talousarvio 453 000 000 Määrärahaa saa käyttää Suomen maksu-
13561: 2000 talousarvio 443 700000 osuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfy-
13562: 1999 tilinpäätös 398 546 022 siikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroo-
13563: pan molekyylibiologian Iaboratoriolie
13564: (EMBL), Euroopan molekyylibiologian kon-
13565: 54. Eräät avustukset ferenssille (EMBC) ja Yliopistolliselle Eu-
13566: Momentille myönnetään 5 775 000 mk. rooppa-instituutille (EUI) sekä vastaaville
13567: Määrärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heure- kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
13568: kan sekä eräiden instituuttien ja säätiöiden toi- Selvitysosa: Jäsenmaksuosuudet mää-
13569: minnan tukemiseen myönnettävien avustusten räytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansan-
13570: maksamiseen. tuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallinto-
13571: elinten tekemien päätösten mukaisesti. Vuosi-
13572: 2001 talousarvio 5 775 000 en 1997-1999 kansantuotteen keskiarvon
13573: 2000 talousarvio 5 775 000 perusteella Suomen osuus olisi CERNin osalta
13574: 1999 tilinpäätös 4 870000 noin 1,3 % tutkimuskeskuksen jäsenmaksutu-
13575: loista.
13576: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjes-
13577: 2001 talousarvio 52 500 000
13578: töille (arviomääräraha)
13579: 2000 talousarvio 52 500 000
13580: Momentille myönnetään 52 500 000 mk.
13581: 1999 tilinpäätös 47 020 606
13582:
13583:
13584:
13585: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
13586: (Luvut 29.90, 98 ja 99)
13587:
13588:
13589: Selvitysosa: Lukuryhmän nimike on muutettu. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan
13590: ohjausjärjestelmiä sekä toiminnan ja tulosten laatua ja arviointia kehitetään. EU:n rakennerahas-
13591: toja sekä kulttuurin ja nuorisotyön puiteohjelmia hyödynnetään tehokkaasti toimialan kehittämi-
13592: sessä. Kansallisen tietostrategian osana jatketaan taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan ja nuoriso-
13593: työn sisältöhankkeita tavoitteena kansainvälisesti kilpailukykyisten uusien tuotteiden syntymi-
13594: nen. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen
13595: määräksi luvuissa 29.90, 98 ja 99 vuodelle 2001 ehdotetaan 2 371 milj. mk, mistä 1 870 milj. mk
13596: eli 79 % myönnetään veikkausvoittovaroista.
13597: EU :n kulttuuriohjelmia toteuttavien hankkeiden ja EU:n rakennerahastoista rahoitettavia ohjel-
13598: mia toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden ja yhteisöaloitteita ja muita ED-ohjelmia toteut-
13599: tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen on varattu määrärahoja momen-
13600: teilla 29.01.22 ja 29.01.62.
13601: 29.90 229
13602:
13603:
13604:
13605: Eräisiin käyttötarkoituksiin on varattu määrärahoja veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion
13606: momenteilta seuraavasti (mk):
13607: Veikkaus- Yleiset Yhteensä
13608: voittovarat budjettivarat
13609:
13610: Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 218 041 000 22 047 000 240 088 000
13611: Valtionosuus ja -avustus museoille 94 878 000 11 224 000 106102 000
13612: Valtionosuus ja -avustus kirjastoille 476046 000 52 670 000 528 716 000
13613: Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan 35 635 000 3 713 000 39 348 000
13614: Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille sekä
13615: kuvataiteen tekijöille 54 383 000 9 712 000 64095 000
13616: Entistämis- ja korjausavustukset 5 500 000 6 600 000 12 100 000
13617: Taidetoimikuntien toimintamenoihin sekä taide- ja
13618: kulttuuripolitiikan tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoi-
13619: mintaan 7 500 000 6 906 000 14 406 000
13620: Valtionosuus kuntien liikuntatoimeen 91 048 000 91 048 000
13621: Valtionosuus kuntien nuorisotyöhön 36 143 000 36 143 000
13622: Liikunnan koulutuskeskukset 75174000 5 514 000 80 688 000
13623: Nuorten työpajatoiminta 2 000 000 4 800 000 6 800 000
13624:
13625:
13626:
13627: 90. Taide ja kulttuuri
13628:
13629: Se l v i t y s osa : Taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä kehitetään toteuttamalla toimialan
13630: tavoite- ja toimintaohjelmia sekä osoittamalla taloudellisia ja muita edellytyksiä taiteenharjoitta-
13631: jille sekä alan laitoksille ja yhteisöille. Arkkitehtuuripoliittisen, muotoilupoliittisen, museopoliit-
13632: tisen ja tanssipoliittisen ohjelman toteuttamista jatketaan, aletaan toteuttaa taiteilijapoliittista oh-
13633: jelmaa sekä valmistellaan taidepoliittinen ohjelma. Kirjastopolitiikan lähivuosien toimenpideoh-
13634: jelman toteuttaminen aloitetaan ja valmistellaan kirja-alan edistäruistoimia selvitysmiehen
13635: esitysten pohjalta. Taiteen ja kulttuurin toimialan sisältöhankkeiden toteuttamista jatketaan. Pa-
13636: rannetaan audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä muun muassa uudistetun elokuva-
13637: lainsäädännön suuntaviivojen mukaisesti. Jatketaan tekijänoikeuslainsäädännön uudistusta.
13638:
13639: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan
13640: kuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ja muun maksullisen palvelutoiminnan tuke-
13641: Momentille myönnetään nettomäärärahaa miseen enintään 50 000 mk.
13642: 6 906 000 mk. Se l v i t y s osa : Taiteen keskustoimikun-
13643: Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijapro- nan, valtion taidetoimikuntien ja alueellisten
13644: fessoreiden viroista aiheutuviin palkkausme- taidetoimikuntien tulosalueet ovat yleinen tai-
13645: noihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toi- de- ja kulttuuripolitiikka, taiteellisen työsken-
13646: menpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen telyn edistäminen, kulttuuriin osallistumisen
13647: sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja edistäminen, taide- ja kulttuuripolitiikan selvi-
13648: tiedotustoiminnan menojen maksamiseen. tys- ja informaatiotoiminta sekä kansainväli-
13649: nen vuorovaikutus.
13650: 230 29.90
13651:
13652: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siir-
13653: esityksen valmistelun yhteydessä taiteen kes- tomääräraha 2 v)
13654: kustoimikunnalle ja taidetoimikunnille vuo- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
13655: delle 2001 alustavasti seuraavat tulostavoit- 86 648 000 mk.
13656: teet Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelus-
13657: - suoran taiteilijatuen ja taiteellisen tuotan- miehistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
13658: non edellytysten kehittäminen Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan
13659: - monitaiteellisen toiminnan ja uusien tai- ja muun maksullisen palvelutoiminnan tuke-
13660: demuotojen edistäminen miseen enintään 22 900 000 mk.
13661: - laaja-alaisen taiteilijapolitiikan edistämi- Se 1v i t y s osa : Kulttuuripoliittisista syis-
13662: nen tä hintatuella katetaan noin 65 % maksullisen
13663: - lastenkulttuurin edistämisohjelman jatka- toiminnan erillismenoista.
13664: minen Valtion taidemuseon päätulosalueet ovat tai-
13665: -kulttuuriin osallistumisen edistäminen ot- dekokoelmien ja tietovarantojen ylläpito, do-
13666: taen erityisesti huomioon "Terveyttä kulttuu- kumentointi sekä kartuttaminen, tiedon välittä-
13667: rista"-ohjelma sekä taidepoliittiset ohjelmat minen ja elämysten tuottaminen ja taidemu-
13668: - neuvonnan, tietopalvelun ja julkaisutoi- seolaitoksen sekä tutkimus- ja muun
13669: minnan kehittäminen sekä osallistuminen alan yhteistyön kehittäminen. Opetusministeriö on
13670: kansainväliseen tutkimus-, tilasto- ja tiedon- asettanut talousarvion valmistelun yhteydessä
13671: vaihtoyhteistyöhön Valtion taidemuseolle vuodelle 2001 alusta-
13672: - taiteen alan kansainvälisen yhteistyön ja vasti seuraavat tulostavoitteet
13673: vuorovaikutuksen edistäminen Taidekokoelmien ja tietovarantojen kartutta-
13674: -taidepolitiikan arviointiohjelman jatkami- mista jatketaan kokoelmapoliittisen ohjelman
13675: nen. mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes
13676: mk yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150-600
13677: Menojen ja tulojen erittely:
13678: taideteosta vuodessa. Kuvataiteen dokument-
13679: tien kartuttamisessa pyritään tietovarantojen
13680: Bruttomenot 7 006 000
13681: kasvuun ja kattavuuteen mutta samalla jatke-
13682: Maksullisen toiminnan erillismenot 150 000
13683: taan sisällöllistä evaluointia. Taidekokoelmien
13684: Muut toimintamenot 6 856 000
13685: hoidossa määrälliset tavoitteet ovat 535 kon-
13686: Bruttotulot 100 000
13687: servointitoimenpidettä (15 laajempaa ja 520
13688: Maksullisen toiminnan tulot
13689: suppeampaa kunnostustyötä), keskeisenä Si-
13690: - muut suoritteet 100 000
13691: nebrychoffin kokoelma. Taidemuseolaitoksen
13692: Nettomenot 6 906 000
13693: piiriin kuuluvan museoammatillisen henkilös-
13694: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- tön kehittämishanketta jatketaan.
13695: nä huomioon 45 000 mk palkkaseurantaselvi- Tiedon välittämisen ja elämysten tuottami-
13696: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin ja sen tärkeimpänä tavoitteena on perinteisten ja
13697: 165 000 mk yhden henkilötyövuoden siirtona uusien kävijäryhmien palveleminen ja heidän
13698: momentilta 31.24.21. mielenkiintonsa ylläpitäminen. Tämän toimin-
13699: nan tarjonta (näyttelyt, oheisohjelmat, julkai-
13700: 2001 talousarvio 6 906 000 sut) pyritään pitämään monipuolisena samalla
13701: 2000 talousarvio 6 200000 kun kävijätutkimuksin seurataan yleisön tyyty-
13702: 2000 lisätalousarvio 69000
13703: 1999 tilinpäätös 6 200000
13704: 29.90 231
13705:
13706: väisyyttä ja pyritään vastaamaan yleisön toi- nan hoitokunnalle vuodelle 2001 alustavasti
13707: veisiin. seuraavat tulostavoitteet
13708: Rakennusten tulosalueen tavoitteena on kun-
13709: Arvioidut näyttelyiden ja julkaisujen määrät
13710: ovat seuraavat: nossapidon nykyisen tason säilyttäminen enti-
13711: 1999 2000 2001 sin kustannuksin. Kunnossapidon painopiste
13712: siirtyy asuntojen kunnostukseen ja asumisviih-
13713: Perus- ja erikoisnäyttelyt 27 41 23 tyvyyden parantamiseen. Rakennusten korja-
13714: Julkaisut 17 26 10 ukset toteutetaan siten, että suunnittelun osuus
13715: ei ylitä normaalitapauksissa 15 % korjauskus-
13716: tannuksista.
13717: Näyttelytoiminnan asiakasmäärätavoitteek- Monumentin tulosalueella tavoitteena on tar-
13718: si asetetaan vähintään 413 000 kävijää. Näytte- jota tarpeelliset työkohteet Suomenlinnan työ-
13719: lytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena siirtolalle. Suomenlinnan palvelukykyä arvioi-
13720: on, että kävijäistä vähintään 80 % on tyytyväi- daan itsearviointina. Lisäksi keskitytään opas-
13721: siä palveluihin. tusjärjestelmän parantamiseen.
13722: Menojen ja tulojen erittely: mk
13723: Menojen ja tulojen erittely: mk
13724: Bruttomenot 98 848 000
13725: Maksullisen toiminnan erillismenot 35 100 000 Bruttomenot 30 163 000
13726: Muut toimintamenot 63 748 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 18 500 000
13727: Bruttotulot 12 200 000 Muut toimintamenot 11 663 000
13728: Maksullisen toiminnan tulot Bruttotulot 17 000 000
13729: - muut suoritteet 12 200 000 Maksullisen toiminnan tulot
13730: Nettomenot 86 648 000 - muut suoritteet 17 000 000
13731: Nettomenot 13 163 000
13732: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
13733: nä huomioon 460 000 mk palkkaseurantaselvi-
13734: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
13735: nä huomioon 123 000 mk palkkaseurantaselvi-
13736: 2001 talousarvio 86 648 000 tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
13737: 2000 talousarvio 84 765 000
13738: 2000 lisätalousarvio 477 000 2001 talousarvio 13 163 000
13739: 1999 tilinpäätös 50 200 000 2000 talousarvio 12 877 000
13740: 2000 lisätalousarvio 155 000
13741: 23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintame- 1999 tilinpäätös 12 970 000
13742: not (siirtomääräraha 2 v)
13743: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24. Museoviraston toimintamenot (siirto-
13744: 13 163 000 mk. määräraha 2 v)
13745: Määrärahasta saa käyttää maksullisen palve- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
13746: lutoiminnan tukemiseen enintään 1 500 000 81 369 000 mk.
13747: mk. Selvitysosa: Opetusministeriö on aset-
13748: Se l v i t y s osa : Suomenlinnan hoitokun- tanut talousarvioesityksen valmistelun yhtey-
13749: nan kaksi tulosaluetta ovat rakennukset ja mo- dessä Museovirastolle vuodelle 2001 alusta-
13750: numentti. vasti seuraavat tulostavoitteet
13751: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- Kansallismuseon ja Kulttuurien museon toi-
13752: esityksen valmistelun yhteydessä Suomenlin- minta turvataan ja niiden kehittämistä kulttuu-
13753:
13754:
13755: 10 2091941
13756: 232 29.90
13757:
13758: riperintöalan vapaan oppimisen keskuksiksi atk-palvelut. Opetusministeriö on asettanut ta-
13759: jatketaan. lousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Nä-
13760: Kulttuuriympäristön paikkatietohallintaa ja kövammaisten kirjastolle vuodelle 2001 alus-
13761: muinaisjäännösten hoitotoimintaa kehitetään. tavasti seuraavat tulostavoitteet
13762: Edistetään museokokoelmia ja kulttuuriym- Kirjaston antamien Iainausten kasvuennuste
13763: päristöjä koskevan tiedon digitaalista talien- on4%.
13764: nusta sekä tietojen saatavuutta ja haettavuutta Kirjasto tuottaa 1 500 nimikettä ääni-, piste-
13765: tietoverkon kautta. tai elektronisia tuotteita.
13766: Kirjasto lisää elektronisessa muodossa ole-
13767: Menojen ja tulojen erittely: mk van aineiston tuotantoa ja jakelua sekä verkko-
13768: käyttöön liittyvää neuvontaa.
13769: Bruttomenot 89 369 000 Kirjasto käynnistää digitaaliset äänitykset ja
13770: Maksullisen toiminnan erillismenot 6 500 000 analogisten ääninauhojen digitoinnin.
13771: Muut toimintamenot 82 869 000
13772: Bruttotulot 8 000 000 Menojen ja tulojen erittely: mk
13773: Maksullisen toiminnan tulot 7 870 000
13774: - julkisoikeudelliset suoritteet 5 500 000 Bruttomenot 26 211 000
13775: - muut suoritteet 2 370 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 1 658 000
13776: Muut tulot 130 000 Muut toimintamenot 24 553 000
13777: Nettomenot 81 369 000 Bruttotulot 220 000
13778: Maksullisen toiminnan tulot
13779: -muut suoritteet 220 000
13780: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
13781: nä huomioon 458 000 mk palkkaseurantaselvi- Nettomenot 25 991 000
13782: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin, 300 000
13783: mk uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
13784: varten sekä 1 250 000 mk Kulttuurien museon nä huomioon 78 000 mk palkkaseurantaselvi-
13785: kehittämiseen. tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
13786:
13787: 2001 talousarvio 81 369 000 2001 talousarvio 25 991 000
13788: 2000 talousarvio 76 481 000 2000 talousarvio 25 747 000
13789: 2000 lisätalousarvio 1 663 000 2000 lisätalousarvio 134000
13790: 1999 tilinpäätös 76 000000 1999 tilinpäätös 25 747 000
13791:
13792: 25. Näkövammaisten kirjaston toimintame- 26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot
13793: not (siirtomääräraha 2 v) (siirtomääräraha 2 v)
13794: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään nettomäärärahaa
13795: 25 991 000 mk. 15 640 000 mk.
13796: Määrärahasta saa käyttää maksullisen palve- Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja
13797: lutoiminnan hintatukeen enintään 1 438 000 muun maksullisen palvelutoiminnan hintatu-
13798: mk. keen enintään 600 000 mk.
13799: Se l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista Se l v i t y s osa : Kulttuuripoliittisista syis-
13800: syistä hintatuella katetaan noin 87 % maksulli- tä hintatuella katetaan noin 26 % maksullisen
13801: sen toiminnan erillismenoista. toiminnan erillismenoista.
13802: Näkövammaisten kirjastossa on neljä tulos- Suomen elokuva-arkistolla on kolme tulos-
13803: aluetta: kirjastopalvelut, tuotanto- ja hankinta- aluetta: kokoelma- ja arkistotyö, elokuvakult-
13804: palvelut, asiantuntijatoiminta sekä hallinto- ja tuurin edistäminen ja arkistopalvelut
13805: 29.90 233
13806:
13807: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- 2001 talousarvio 15 640 000
13808: esityksen valmistelun yhteydessä Suomen elo- 2000 talousarvio 14 717 000
13809: kuva-arkistolle vuodelle 2001 alustavasti seu- 2000 lisätalousarvio 123 000
13810: raavat tulostavoitteet 1999 tilinpäätös 14 717 000
13811: Kokoelma- ja arkistotyön tulosalue
13812: Nitraattifilmiä pelastekopioidaan noin
13813: 27. Valtion elokuvatarkastamon toimintame-
13814: 35 000 metriä, mustavalkoista asetaattifilmiä
13815: not (siirtomääräraha 2 v)
13816: 15 000 metriä ja kotimaista värifilmiä 15 000
13817: metriä. Momentille myönnetään nettomäärärahaa
13818: Lakisääteisen talletusvelvoitteen alainen fil- 2 930 000 mk.
13819: mi- ja videotuotanto hankitaan kokoelmiin Määrärahasta saa käyttää maksullisen toi-
13820: (noin 400 pitkää ja lyhyttä elokuvaa). minnan hintatukeen enintään 1 680 000 mk.
13821: Ulkomainen elokuvakokoelma kasvaa noin Se l v i t y s osa : Määräraha on muutettu
13822: n~ttomäärärahaksi. Kulttuuripoliittisista syistä
13823: 400 kopiolla.
13824: Videokokoelma lisääntyy vapaakappalelain hmtatuella katetaannoin 83 % maksullisen toi-
13825: perusteella noin 1 700 nimikkeellä. minnan erillismenoista.
13826: Siirretään videolle kotimaisia lyhytelokuvia. Valtion elokuvatarkastamolla on neljä tulos-
13827: Jatketaan digitaalisen videoyksikön rakenta- aluetta: elokuvien ja video-ohjelmien ennak-
13828: mista. Elävän kuvan näyttelytoimintaa jatke- kotarkastus, lausuntojen antaminen viranomai-
13829: taan yhteistyössä muiden museoiden kanssa. sille, rekisteröinti ja ilmoitusten käsittely sekä
13830: Perinnekokoelmaan sisältyvän esineistön luet- asiakaspalvelu.
13831: telointia ja digitaalista tallentamista jatketaan. Opetusministeriö on asettanut talousarvio-
13832: Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue esityksen valmistelun yhteydessä Valtion elo-
13833: Suomen kansallisfilmografian toimitustyötä kuvatarkastamolle vuodelle 2001 alustavasti
13834: ja multimediahanketta jatketaan. seuraavat tulostavoitteet
13835: Arkiston julkaisusarjassa ilmestyy kaksi Tarkastettujen pitkien elokuvien lukumäärä
13836: muuta teosta. on 600.
13837: Järjestetään noin 1 000 elokuvaesitystä. Tarkastettujen lyhytelokuvien lukumäärä on
13838: Arkistopalvelujen tulosalue 500.
13839: Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien Viranomaisille annettavien lausuntojen lu-
13840: määrä on 4 000. kumäärä on noin 2 000.
13841: Tarkastusviranomaiselle ilmoitettavia ohjel-
13842: mia on noin 5 000, rekisteröitäviä elokuvia ja
13843: Menojen ja tulojen erittely: mk
13844: video-ohjelmia noin 6 800.
13845: Bruttomenot 17 340 000
13846: Maksullisen toiminnan erillismenot 2 300 000 Menojen ja tulojen erittely: mk
13847: Muut toimintamenot 15 040 000
13848: Bruttotulot Bruttomenot 3 280 000
13849: 1 700 000
13850: Maksullisen toiminnan tulot Maksullisen toiminnan erillismenot 2 030 000
13851: - muut suoritteet 1 700 000 Muut toimintamenot 1 250 000
13852: Nettomenot 15 640 000 Bruttotulot 350 000
13853: Maksullisen toiminnan tulot 350 000
13854: - julkisoikeudelliset suoritteet 340 000
13855: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- - muut suoritteet 10000
13856: nä huomioon 88 000 mk palkkaseurantaselvi- Nettomenot 2 930 000
13857: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä
13858: 500 000 mk elokuvateatteri Orionin restau-
13859: rointiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
13860: oon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen
13861: 234 29.90
13862:
13863: toiminnan tulot. Määrärahan mitoituksessa on 2001 talousarvio 52 670 000
13864: lisäksi otettu huomioon lisäyksenä 20 000 mk 2000 talousarvio 37 752 000
13865: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 1999 tilinpäätös 3 163 000
13866: tarkistuksiin sekä 350 000 mk vuoden 2001
13867: alusta voimaan tulevan kuvaohjelmien tarkas- 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja
13868: tukseen velvoittavan lain aiheuttamina menoi- orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomää-
13869: na.
13870: räraha)
13871: Momentille myönnetään 22 047 000 mk.
13872: 2001 talousarvio 2 930 000
13873: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
13874: 2000 talousarvio 2 800 000
13875: toimen rahoituksesta annetun lain (635/ 1998)
13876: 2000 lisätalousarvio 31000 mukaisten teattereiden ja orkestereiden valti-
13877: 1999 tilinpäätös 2 800 000 onosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Val-
13878: tionosuuden laskennallisena perusteena käy-
13879: 30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten tettävä henkilötyövuosien määrä vuonna 2001
13880: kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomäärära- on teattereilla enintään 2 399 sekä orkestereilla
13881: ha) enintään 1 007. Valtionosuuden perusteena
13882: Momentille myönnetään 52 670 000 mk. käytettävä yksikköhinta on teattereilla 176 014
13883: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- mk henkilötyövuotta kohden.
13884: toimen rahoituksesta annetun lain (63511998) Se 1v i t y s o s a : V altionosuuksiin ja
13885: mukaisten kirjastojen valtionosuuksien ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 218 041 000
13886: -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa li- mk momentilla 29.90.52. Valtionosuuden pe-
13887: säksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukais- rusteena käytettävä yksikköhinta on orkeste-
13888: ten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien reilla 17 4 246 mk henkilötyövuotta kohden.
13889: tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen
13890: kunnille. 2001 talousarvio 22 047 000
13891: Se 1v i t y s osa : Kirjastojen valtionosuu- 2000 talousarvio 21 786 000
13892: den perusteena käytettävä keskimääräinen yk- 1999 tilinpäätös 30 890 000
13893: sikköhinta on 243 mk asukasta kohden.
13894: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille
13895: tykseen liittyvän esityksen kirjastolain (904/ (arviomääräraha)
13896: 1998) muuttamisesta siten, että kirjastojen val- Momentille myönnetään 11 224 000 mk.
13897: tionosuuksiin ja -avustuksiin voidaan vuonna Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
13898: 2001 käyttää myös veikkauksen ja raha-arpa- toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998)
13899: jaisten voittovaroja. Valtionosuuksiin ja -avus- mukaisten museoiden valtionosuuksien ja
13900: tuksiin on lisäksi myönnetty 476 046 000 mk -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden las-
13901: momentilla 29.90.52. kennallisena perusteena käytettävä henkilötyö-
13902: Määrärahan mitoitukseen sisältyy vähentä- vuosien määrä on enintään 1 026. Valtion-
13903: vänä tekijänä 7 43 365 000 mk kuntien asukas- osuuden perusteena käytettävä yksikköhinta
13904: kohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan on 200 200 mk henkilötyövuotta kohden.
13905: kustannuksista ja lisäävänä tekijänä 912 000 Määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000
13906: mk verotuloihin perustuvina tasauserinä ja siir- mk avustusten maksamiseen museoiden koko-
13907: tymätasauserinä. elmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muo-
13908: Määrärahan mitoitukseen sisältyy lisäyksenä toon.
13909: valtionosuuksien jälkeenjääneisyyden tarkis- Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
13910: tuksesta johtuva korotus 42 046 000 mk pää- sa on otettu huomioon lisäyksenä 2 000 000
13911: luokkaperusteluihin viitaten ja 11 530 000 mk mk yksikköhinnan korottamiseksi. Hallitus an-
13912: tasauserien muutosten johdosta.
13913: 29.90 235
13914:
13915: taa eduskunnalle talousarvioesitykseen liitty- 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perus-
13916: vän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- tamiskustannuksiin (arviomääräraha)
13917: tuksesta annetun lain (635/1998) muuttamises- Momentille myönnetään 36 000 000 mk.
13918: ta. Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
13919: ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998)
13920: 94 878 000 mk momentilla 29.90.52. mukaisten perustaruishankkeiden sekä perus-
13921: 2001 talousarvio 11 224 000 koulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-
13922: 2000 talousarvio 9 133 000 osuuksista ja -avustuksista annetun lain ( 1112/
13923: 1999 tilinpäätös 6 470 000 1978) mukaisten perustaruiskustannusten val-
13924: tionosuuksien maksamiseen.
13925: 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuu- Vuonna 2001 saa myöntää opetus- ja kult-
13926: ritoimintaan (arviomääräraha) tuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu-
13927: Momentille myönnetään 3 713 000 mk. kaista valtionosuutta kirjastojen perustaruis-
13928: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- hankkeille tammikuun 2001 hintatasossa yh-
13929: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) teensä enintään 35 000 000 mk.
13930: mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten Vuonna 2001 saa edellisen lisäksi vahvistaa
13931: maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta an- taajuuksia sellaisille perustamishankkeille,
13932: netun lain (728/1992) mukaista toimintaa var- joille valtionosuus tullaan myöntämään vuon-
13933: ten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yk- na 2002 tai sen jälkeen siten, että arvio hank-
13934: sikköhinta on 25 mk asukasta kohden. keista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden
13935: Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- 2001 tammikuun hintatasossa on yhteensä
13936: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen enintään 30 000 000 mk.
13937: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain Selvitysosa:
13938: muuttamisesta siten, että sanotusta laista aihe-
13939: Valtionosuuden käytön
13940: utuvien menojen rahoittamiseen voidaan arvioidaan jakautuvan
13941: vuonna 2001 käyttää myös veikkauksen ja seuraavasti: mk
13942: raha-arpajaisten voittovaroja.
13943: Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi Vuoden 2001 rahoituspäätösten
13944: myönnetty 35 635 000 mk momentilla edellyttämät rakennusaikaiset
13945: 29.90.52. valtionosuudet 3 500 000
13946: Määrärahan mitoitukseen sisältyy Vuosien 1993-2000 rahoituspää-
13947: 89 922 000 mk kuntien asukaskohtaisesti mää- tösten edellyttämät valtionosuudet 31 400 000
13948: räytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista. Ennen vuotta 1993 myönnettyjen
13949: rakentamislupien edellyttämät val-
13950: 2001 talousarvio 3 713 000 tionosuudet 1 100 000
13951: 2000 talousarvio 3 886 000 Yhteensä 36 000 000
13952: 1999 tilinpäätös 3 930 000
13953:
13954: Valtionosuuden myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja
13955: seuraavasti (milj. mk):
13956: 2002 2003 2004
13957:
13958: E~en vuotta 2001 myönnetyt luvat ja tehdyt ra-
13959: hmtuspäätökset 32 30 25
13960: Vuonna 2001 tehtävät rahoituspäätökset 4 5 6
13961: Yhteensä 36 35 31
13962: 236 29.90
13963:
13964: 2001 talousarvio 36 000 000 allisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapi-
13965: 2000 talousarvio 36 000000 toa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti
13966: 1999 tilinpäätös 36 000 000 arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta
13967: varten myönnettävien avustusten maksami-
13968: 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppu- seen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen
13969: erät (arviomääräraha) tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen
13970: yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korja-
13971: Momentille myönnetään 16 700 000 mk.
13972: ustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys-
13973: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
13974: ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoi-
13975: toimen rahoituslain (705/1992) 49 §:n mukai-
13976: mintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien
13977: sesti kirjastojen, museoiden ja kuntien kulttuu-
13978: avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä pro-
13979: ritoiminnan valtionosuuksien loppuerien mak-
13980: jekteista aiheutuvien menojen maksamiseen.
13981: samiseen.
13982: Selvitysosa:
13983: 2001 talousarvio 16 700 000
13984: Määräraha on tarkoitus käyttää
13985: 2000 talousarvio 12 500 000
13986: seuraavasti: mk
13987:
13988: (36.)Avustus Kulttuurikaupunki 2000 -hank- Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
13989: keelle (siirtomääräraha 3 v) rakennusten kunnossapitoa tai
13990: parantamista varten 3 100 000
13991: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära-
13992: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
13993: ha on poistettu talousarviosta. alusten entistämis- ja korjausavus-
13994: tuksiin 1 500 000
13995: 2000 talousarvio 15 000 000 Avustukset seurantalojen korjaustöi-
13996: 1999 tilinpäätös 5 000 000 hin, korjaustoimintaan liittyvään
13997: selvitys- ja tarkastustyöhön sekä
13998: valistus- ja neuvontatoimintaan 2000000
13999: 40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle Kulttuuriperinteen tallentamiseen ja
14000: (arviomääräraha) tutkimiseen 590000
14001: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. UKK-perinneyhdistykselle 60000
14002: Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksa- Mannerheim-museolle 100 000
14003: miseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavara- Lehtimiespalkintoihin 200000
14004: liikenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoi- Rauhantyön edistämiseen 2 500000
14005: hin. Saamelaiskäräjille saamenkielisen
14006: Se l v i t y s osa : Valtion ja Helsingin kau- kulttuurin edistämiseen ja saamelais-
14007: pungin kesken solmitun Suomenlinnan liiken- järjestöjen toimintaan 1 000 000
14008: teen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti Vähemmistökulttuurien tukemiseen
14009: valtio korvaa puolet Suomenlinnan tavaralii- ja rasismin vastaiseen työhön 1 500 000
14010: kenteen käyttötappiosta. Eräiden kansalaisjärjestöjen
14011: toimintaan 395 000
14012: 2001 talousarvio 1 500 000 Kuurojen liiton kulttuuritoimintaan 495 000
14013: 2000 talousarvio 1 500 000 Näkövammaisten kulttuuripalvelu
14014: ry: lle kulttuuritoimintaan 110 000
14015: 1999 tilinpäätös 900000
14016: Kulttuurilehtien tukemiseen 4 500 000
14017: Sibeliuksen kootut teokset -projektin
14018: 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) julkaiseruistyöhön 300 000
14019: Momentille myönnetään 18 350 000 mk. Yhteensä 18 350 000
14020: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain
14021: (60/1985) 19 §:n nojalla sekä kulttuurihistori-
14022: 29.90 237
14023:
14024: Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi Taiteilija-apurahat maksetaan palkkaluokan
14025: myönnetty 5 500 000 mk momentilla A9 mukaisen vuosipalkkion suuruisina. Kirjai-
14026: 29.90.52, mikä on tarkoitus käyttää seurantalo- lijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonais-
14027: jen korjaustöihin myönnettäviin avustuksiin. määrä on 10 % edellisenä kalenterivuonna
14028: kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin han-
14029: 2001 talousarvio 18 350 000 kittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamääräs-
14030: 2000 talousarvio 18 350 000 tä.
14031: 1999 tilinpäätös 18 350 000 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
14032: tykseen liittyvät esitykset taiteilijaprofessorei-
14033: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista an-
14034: 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja netun lain (734/1969) sekä eräistä kirjailijoille
14035: kääntäjille (arviomääräraha) ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja
14036: Momentille myönnetään 9 712 000 mk. avustuksista annetun lain (1080/1983) väliai-
14037: Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessorei- kaisesta muuttamisesta siten, että sanotuista la-
14038: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista an- eista aiheutuvien menojen rahoittamiseen voi-
14039: netun lain (734/1969) mukaisten 445 apuraha- daan vuonna 2001 käyttää taiteen tukemiseen
14040: vuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksa- osoitettuja veikkauksen ja raha-arpajaisten
14041: miseen. Vuonna 2001 saadaan myöntää voittovaroja.
14042: kohdeapurahoina 50 taiteilija-apurahaa vastaa-
14043: va määrä. Momentin määrärahaa saa käyttää 2001 talousarvio 9 712 000
14044: myös aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikais- 2000 talousarvio 9 450 000
14045: ten taiteilija-apurahojen maksamiseen. 2000 lisätalousarvio 1 256 000
14046: Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjaili- 1999 tilinpäätös 9 431 731
14047: joille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista
14048: ja avustuksista annetun lain (1 080/1983) mu-
14049: kaisiin apurahoihin ja avustuksiin sekä 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto-
14050: 1 000 000 mk eräistä kuvataiteen tekijöille varat taiteen tukemiseen (arviomääräraha)
14051: suoritettavista apurahoista annetun lain (115/ Momentille myönnetään 1 280 650 000 mk.
14052: 1997) mukaisiin apurahoihin, mistä enintään Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
14053: 60 000 mk niiden myöntämisestä aiheutuviin toimen rahoituksesta annetun lain (63511998)
14054: hallintomenoihin. mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten
14055: Selvitysosa: maksamiseen kuntien kulttuuritoimintaan, mu-
14056: seoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjas-
14057: Määräraha on tarkoitus toille. Museoille myönnettävästä rahoituslain
14058: käyttää seuraavasti: mk mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään
14059: 14 000 000 mk erikoismuseoiden erityistehtä-
14060: Valtion taiteilija-apurahat ja viin. Teattereille ja orkestereille myönnettä-
14061: kohdeapurahat 4 412 000 västä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa
14062: Kirjailijoiden ja kääntäjien apu- käyttää enintään 8 000 000 mk teatteri- ja or-
14063: rahat ja avustukset 4 300 000 kesterilain muuttamisesta annetun lain (12771
14064: Kuvataiteen tekijöiden apurahat 1 000 000 1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen
14065: Yhteensä 9 712 000 maksamiseen. Kuntien kulttuuritoimintaan
14066: myönnettävästä rahoituslain mukaisesta mää-
14067: Taiteilija-apurahoihin, kirjailijoiden ja kään- rärahasta saa käyttää enintään 630 000 mk ra-
14068: täjien apurahoihin ja avustuksiin sekä kuvatai- hoituslain 42 §:n mukaisen valtionavustuksen
14069: teen tekijöiden apurahoihin on lisäksi myön- maksamiseen. Kirjastoille myönnettävästä
14070: netty 54 383 000 mk momentilla 29.90.52. määrärahasta saa käyttää enintään 9 000 000
14071: mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
14072: 238 29.90
14073:
14074: annetun lain mukaisen avustuksen maksami- Entistämis- ja korjausavustuksiin 5 500 000
14075: seen kirjastoille, enintään 500 000 mk avus- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-
14076: tuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen tuslain mukaisiin valtionosuuk-
14077: kirjastoautotoimintaan, enintään 800 000 mk siin ja -avustuksiin teattereille ja
14078: avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjes- orkestereille 218 041 000
14079: töille ja enintään 8 763 000 mk yleisten kirjas- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-
14080: tojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen tuslain mukaisiin valtionosuuk-
14081: siin ja -avustuksiin kuntien
14082: ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
14083: kulttuuritoimintaan 35 635 000
14084: Määrärahalla saadaan palkata neljä määräai-
14085: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-
14086: kaista projektitutkijaa. Alueelliset taidetoimi-
14087: tuslain mukaisiin valtionosuuk-
14088: kunnat saavat palkata 49 määräaikaista ohjaa- siin kirjastoille 456 983 000
14089: vaa taiteilijaa. Kirjastotoimen valtionavustuk-
14090: Määrärahasta saa käyttää 4 000 000 mk snn 19 063 000
14091: eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista Suomen Kansallisteatterin Osa-
14092: apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin keyhtiölle 42 000 000
14093: apurahoihin. Suomen Kansallisoopperan
14094: Määrärahaa saa käyttää taiteen edistämistä Säätiölle 139 000 000
14095: tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, Avustus Kansallisoopperan
14096: taide-ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- lisäeläkevastuisiin 9 000 000
14097: ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen Taidetoimikuntien hallintomenoi-
14098: sekä taideteosten hankkimiseen valtion julki- hin sekä taide- ja kulttuuripolitii-
14099: siin rakennuksiin. Määrärahaa saa käyttää kan tutkimus-, koulutus- ja
14100: myös museo- ja perinnealan tukemiseen sekä tiedotustoimintaan 7 500 000
14101: EU:n ohjelmien mukaisten kulttuurihankkei- Alueellisille taidetoimikunnille
14102: den rahoitusosuuksien maksamiseen. käytettäväksi taiteen edistämi-
14103: Selvitysosa: seen 23 500 000
14104: Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 2 000 000
14105: Määräraha on tarkoitus Taiteilija-apurahoihin sekä kirjai-
14106: käyttää seuraavasti: mk lijoiden ja kääntäjien apurahoihin
14107: ja avustuksiin 50 383 000
14108: Kuvataiteen tekijöille suoritetta-
14109: Elokuvataiteen edistämiseen 66 000 000
14110: vista apurahoista annetun lain
14111: Kirjallisuuden edistämiseen 7 700 000 mukaisiin apurahoihin 4000 000
14112: Kuvataiteen edistämiseen 9 000 000 Äänitteiden ja nuottien kirjasto-
14113: Näyttämötaiteen edistämiseen 7 750 000 korvaukset 500 000
14114: Rakennustaiteen edistämiseen 2 100 000 Avustukset tilojen hankkimiseen,
14115: Säveltaiteen edistämiseen 11 660 000 perustaruiskustannuksiin ja pe-
14116: Taideteollisuuden edistämiseen 1 930 000 ruskorjauksiin 13 700 000
14117: Tanssitaiteen edistämiseen 2 450 000 Alvar Aalto-akatemialle 800000
14118: Valokuvataiteen edistämiseen 2 150 000 Valtakunnallisiin kulttuuritapah-
14119: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- tumiin 16 000 000
14120: tuslain mukaisiin valtionosuuk- Taiteen alan tiedotuskeskuksille 5 830 000
14121: siin ja -avustuksiin museoille 94 878 000 Muuhun taiteen edistämiseen 20 147 000
14122: Museoiden valtionavustuksiin 2 650 000 Yhteensä 1 280 650 000
14123: Museo- ja perinnealan järjestöille 2 800 000
14124: 29.90 239
14125:
14126: Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2001 talousarvio 69 042 000
14127: 42 000 000 mk valtionavustuksen maksami- 2000 talousarvio 67 688 000
14128: seen Suomen Kansallisteatterin käyttökustan-
14129: nuksiin. Momentin määrärahaa on tarkoitus 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
14130: käyttää myös teatterin peruskorjauksen rahoit- Momentiile myönnetään 3 500 000 mk.
14131: tamiseen.
14132: Kirjastojen valtionosuuksiin on lisäksi Käyttösuunnitelma: mk
14133: myönnetty 52 670 000 mk momentilla
14134: 29 .90.30, teattereiden ja orkestereiden valtion- 1. Valtion taidemuseo 1 000 000
14135: osuuksiin ja -avustuksiin 22 047 000 mk mo- 2. Museovirasto 2 300 000
14136: mentilla 29.90.31, museoiden valtionosuuksiin 3. Muut laitokset 200 000
14137: ja -avustuksiin 11 224 000 mk momentilla Yhteensä 3 500 000
14138: 29.90.32 sekä kuntien kulttuuritoiminnan val- Määrärahaa saa käyttää kalustehankintojen
14139: tionosuuksiin 3 713 000 mk momentilla ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelu-
14140: 29.90.33. Entistämis- ja korjausavustuksiin on menojen maksamiseen. Vuonna 2001 saa teh-
14141: lisäksi myönnetty 6 600 000 mk momentilla dä käyttösuunnitelman kohtaan 1. kohdistuv~a
14142: 29.90.50 sekä taiteilija-apurahoihin, kirjailijoi- kaluste-, laite- ja palveluhankintoja koskevta
14143: den ja kääntäjien apurahoihinja kuvataiteen te- sitoumuksia siten, että niistä aiheutuvat menot
14144: kijöiden apurahoihin 9 712 000 mk momentil- vuoden 2001 jälkeen ovat enintään 3 500 000
14145: la 29.90.51. Määrärahan mitoituksessa on vä- mk.
14146: hennyksenä otettu huomioon 1 870 000 mk Selvitysosa: Ulkomaisen taiteen mu-
14147: siirtona momentiiie 32.30.47. seon Sinebrychoffin näyttelyvarustuksen uusi-
14148: misesta arvioidaan aiheutuvan menoja
14149: 2001 talousarvio 1 280 650 000 3 500 000 mk vuonna 2002.
14150: 2000 talousarvio 1 238 500 000
14151: 1999 tilinpäätös 1 235 195 609 2001 talousarvio 3 500 000
14152: 2000 talousarvio 11 500 000
14153: 53. Valtionavustus tilakustannuksiin 1999 tilinpäätös 2 000 000
14154: Momentille myönnetään 69 042 000 mk.
14155: Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntä- 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartut-
14156: miseen eräiden kulttuurilaitosten tilakustan- taminen (siirtomääräraha 3 v)
14157: nuksiin. Momentille myönnetään 3 500 000 mk.
14158: Se l v i t y s osa : Valtion kiinteistöhallin- Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon
14159: non uudistuksen mukaisesti eräät kulttuurilai- taidehankinnoista aiheutuvien menojen mak-
14160: tokset maksavat vuokraa Valtion kiinteistölai- samiseen.
14161: tokselle sekä muiiie valtion kiinteistöyksiköil-
14162: le. Määräraha on tarkoitus käyttää avustuksen 2001 talousarvio 3 500 000
14163: maksamiseen Suomen Kansallisoopperan sää-
14164: 2000 talousarvio 3 500 000
14165: tiölle, Suomen rakennustaiteen museon sääti-
14166: ölle, Suomen taideteollisuusmuseon säätiölle, 1999 tilinpäätös 3 500 000
14167: Saamelaismuseosäätiölle, Ehrensvärd-seural-
14168: le ja Savonlinnan oopperajuhliiie. 75. Perusparannukset ja talonrakennukset
14169: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- (siirtomääräraha 3 v)
14170: oon kiinteistölaitokselle maksettava vuokran- Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
14171: korotus 1 354 000 mk.
14172: 240 29.98
14173:
14174: Määrärahaa saa käyttää myös seitsemää hen- 2001 talousarvio 10 000 000
14175: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 2000 talousarvio 15 000 000
14176: miseen määräaikaisiin tehtäviin. 1999 tilinpäätös 46 400 000
14177: Käyttösuunnitelma: mk
14178:
14179: 1. Museoviraston perusparannukset
14180: ja pienet rakennushankkeet 3 000 000 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutu-
14181: 2. Suomenlinnan perusparannukset 7 000 000 vat menot (arviomääräraha)
14182: Yhteensä 10 000 000 Momentille myönnetään 100 000 mk.
14183: Valtion talousarviosta annetun lain (423/ Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain
14184: 1988) 10 §:n tarkoittamia sitoumuksia saa koh- (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien meno-
14185: distaa käyttösuunnitelman kohtaan 2. sisälty- jen ja lain nojalla suoritettavien korvausten
14186: viin hankkeisiin siten, että vuoden 2001 jäl- maksamiseen.
14187: keen aiheutuvat menot ovat enintään
14188: 5 000 000 mk ja kohtaan 1. sisältyviin hank- 2001 talousarvio 100 000
14189: keisiin siten, että vuoden 2001 jälkeen aiheutu- 2000 talousarvio 100 000
14190: vat menot ovat enintään 2 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 96 000
14191:
14192:
14193:
14194: 98. Liikuntatoimi
14195:
14196: Se l v i t y s o s a : Opetusministeriö tukee lasten, nuorten ja aikuisten liikuntaa, kilpa- ja huip-
14197: pu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, liikuntatieteellistä toimintaa, liikunnan kou-
14198: lutusta, liikuntapaikkarakentamista sekä kansainvälistä liikunta-alan yhteistyötä. Tavoitteena on
14199: liikunnan avulla edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja
14200: kehitystä. Liikuntaedellytysten parantamiseksi kehitetään hallinnonalojen välistä yhteistyötä val-
14201: takunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
14202: Rakentamisavustuksilla tuetaan erityisesti uimahallien peruskorjausta ja lähiliikuntaedellytys-
14203: ten luomista huomioon ottaen lasten ja nuorten sekä terveyttä edistävän liikunnan olosuhteiden
14204: kehittäminen.
14205: Liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi jatketaan kansainvälistä arviointia liikunnan
14206: biolääketieteen osalta. Jatketaan lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa, liikunnan terveysohjelmaa
14207: sekä toimenpiteitä urheilun eettisten arvojen, esimerkiksi tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edistä-
14208: miseksi liikunnassa ja liikunnan keinoin. Luodaan järjestelmä valtionhallinnon toimenpiteiden
14209: arvioimiseksi liikunnan alueella.
14210:
14211: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatustyön
14212: varat urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemi- tukemiseen tarkoitettujen avustusten ja apura-
14213: seen (arviomääräraha) hojen maksamiseen. Valtionosuuden lasken-
14214: Momentille myönnetään 472 199 000 mk. nallisella perusteena käytettävä yksikköhinta
14215: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- kuntien liikuntatoiminnan osalta on 64 mk asu-
14216: toimen rahoituksesta annettuun lakiin (635/ kasta kohti. Määrärahaa saa käyttää myös lii-
14217: 1998), liikuntalakiin (105411998) sekä vapaas- kuntapaikkarakentamisen tukemiseen, liikun-
14218: ta sivistystyöstä annettuun lakiin (63211998) ta- ja vapaa-aikarakentamisen tutkimukseen,
14219: perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten urheilijoiden ja valmentajien apurahoihin, ur-
14220: 29.98 241
14221:
14222: heilijoiden tunnustuspalkintoihin, valtion lii- Kansainvälinen yhteistyö 4 100 000
14223: kuntaneuvoston sekä sen jaostojen, läänien lii- Liikunnan koulutuskeskukset 75174000
14224: kuntatoimen, kansainvälisen liikunta-alan yh- Liikunnan koulutus, tutkimus ja
14225: teistyön, kokeilu- ja kehittämistoiminnan sekä tiedonvälitys .
14226: liikuntatieteellisen toiminnan menoihin. Avustukset liikuntatieteellisiin
14227: Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskus- tutkimusprojekteihin ja liikuntatie-
14228: ten valtionosuuden perusteena olevien opiske- teellisille yhteisöille 20 400 000
14229: lijavuorokausien enimmäismäärä on 250 000 Liikunnan anti-doping-toiminta,
14230: ja alueellisten koulutuskeskusten opiskelija- koulutus ja Suomen Urheilumu-
14231: seosäätiö 6 740 000
14232: päivien enimmäismäärä 47 000. Opiskelija-
14233: Liikunnan terveysohjelma 5 100 000
14234: vuorokausien ja opiskelijapäivien enimmäis-
14235: Valtion liikuntaneuvosto 1 700 000
14236: määrän estämättä määrärahaa saa käyttää oi-
14237: Läänien liikuntatoimi 2 000 000
14238: kaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien
14239: Opetusministeriön käytettäväksi 5 537 000
14240: maksamiseen.
14241: Yhteensä 472 199 000
14242: Määrärahasta saa käyttää enintään 3 700 000
14243: mk vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n
14244: mukaisiin avustuksiin. Lisäksi määrärahasta Määrärahan mitoitukseen sisältyy
14245: saa käyttää enintään 1 350 000 mk opetus- ja 30 799 000 mk kuntien asukaskohtaisesti mää-
14246: kulttuuritoimen rahoituslain 42 §:n mukaisen räytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista.
14247: avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumu-
14248: seosäätiölle. 2001 talousarvio 472 199 000
14249: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea 2000 talousarvio 470 999 000
14250: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- 1999 tilinpäätös 452 078 563
14251: kaamiseen.
14252: Selvitysosa: 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuk-
14253: sille
14254: Määrärahan arvioidaan Momentille myönnetään 5 514 000 mk.
14255: jakautuvan seuraavasti: mk Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys-
14256: työstä annetun lain (63211998) mukaisten val-
14257: Valtionosuudet kuntien liikuntatoi- tionosuuksien maksamiseen.
14258: mintaan 91 048 000 Se l v i t y s o s a : Liikunnan koulutuskes-
14259: Liikunnan valtionosuuden loppu- kusten valtionosuuksiin ja -apuihin on lisäksi
14260: erät 2 400 000 myönnetty 75 174 000 mk momentilla
14261: Liikunnan kansalaistoiminta
14262: 29.98.50.
14263: Suomen Liikunta ja Urheilu ry 7 400 000 Määrärahan mitoitukseen sisältyy valtion-
14264: Suomen Olympiayhdistys 16 000 000 osuuksien jälkeenjääneisyyden tarkistuksista
14265: Liikuntajärjestöt 125 400 000 johtuva korotus 3 743 000 mk pääluokkape-
14266: Arvokilpailumatkat, Euro-cup- rusteluihin viitaten liikunnan valtakunnallisille
14267: kilpailumatkat ja tappiontakuut 3 300 000
14268: koulutuskeskuksille.
14269: Liikuntajärjestöjen kehittämisa-
14270: vustukset 5 300 000
14271: 2001 talousarvio 5 514 000
14272: Lasten ja nuorten liikuntaohjelma 13 400 000
14273: Urheilijoiden apurahat ja valmen- 2000 talousarvio 5189000
14274: tajien tuki 3 700 000 1999 tilinpäätös 13 340 000
14275: Urheilijoiden tunnustuspalkinnot 1 000 000
14276: Liikuntapaikkarakentaminen 82 500 000
14277: 242 29.99
14278:
14279: 99. Nuorisotyö
14280:
14281: Selvitysosa: Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten elinolojen parantamiseksi
14282: kehitetään hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja sovitetaan yhteen nuorisopoliittisia toimenpiteitä
14283: valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä tuetaan vastaavaa kehitystä kunnissa. Samoista läh-
14284: tökohdista tuetaan kansalaisyhteiskunnan rakentumista.
14285: Nuorten työpajatoimintaa sekä muita toimenpiteitä kehitetään nuorten syrjäytymisen ehkäise-
14286: miseksi ja nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventämiseksi. Ennaltaehkäisevä huume-
14287: työ on uusi painopiste. Nuorten kansalaistoimintaa tuetaan tasa-arvon, monikulttuurisuuden, su-
14288: vaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen lähtökohdista painottaen nuorten osallistumista ja yhteis-
14289: kunnallista vaikuttamista sekä nuorisotoiminnan uusia toteuttamistapoja.
14290: Tietohuoltoa ja nuorisotutkimusverkostoa kehitetään nuorten elinolojen näkökulmasta. Koulu-
14291: laisten iltapäivätoiminnan kehittämishankkeita jatketaan.
14292: Euroopan unionin nuoriso-toimintaohjelma hyödynnetään tehokkaasti. Nuorisopolitiikkaa ke-
14293: hitetään osana Euroopan unionin pohjoista ulottuvuutta. Nuorisotoimen kahdenvälinen yhteistyö
14294: painottuu lähialueyhteistyöhön. Osallistutaan aktiivisesti Euroopan neuvoston nuorisokomitean
14295: työhön.
14296:
14297: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- Määrärahaa saa käyttää enintään kahta hen-
14298: varat nuorisonkasvatustyön tukemiseen (arvio- kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa-
14299: määräraha) miseen.
14300: Momentille myönnetään 117 101 000 mk. Selvitysosa:
14301: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Määrärahan arvioidaan
14302: toimen rahoituksesta annettuun lakiin (635/ jakautuvan seuraavasti: mk
14303: 1998) ja nuorisotyölakiin (23511995) perustu-
14304: vien valtionosuuksien ja -avustusten sekä mui- Valtionosuudet kuntien nuoriso-
14305: den nuorisotyön ja -toiminnan tukemiseen tar- työhön 36 143 000
14306: koitettujen avustusten ja apurahojen maksami- Nuorisotyön valtionosuuden lop-
14307: seen. Valtionosuuden laskennallisena puerät 1 300 000
14308: perusteena käytettävä yksikköhinta on kuntien Nuorison kansalaistoiminta 42 000 000
14309: nuorisotyön osalta 73 mk alle 29-vuotiasta Nuorisotyötä tekevät järjestöt 1 000 000
14310: asukasta kohti. Määrärahaa saa käyttää myös Valtakunnalliset nuorisokeskukset 12 300 000
14311: valtakunnallisten nuorisokeskusten tukemi- Kansainvälinen yhteistyö 3 800 000
14312: seen, nuorisoasiain neuvottelukunnan ja sen ja- Nuorisotutkimus 3 200 000
14313: ostojen, valtakunnallisten nuorisojärjestöjen Nuorisotyön kokeilu, tietohuolto,
14314: avustustoimikunnan, läänien nuorisotoimen, nuorisokulttuuri ja muu kehittämi-
14315: kansainvälisen nuorisoalan yhteistyön, koulu- nen 5 300 000
14316: laisten iltapäivätoiminnan, ennaltaehkäisevän Koululaisten iltapäivätoiminta 2 500 000
14317: huumevalistustyön, nuorisotutkimuksen ja ke- Nuorisoasiain neuvottelukunta ja
14318: hittämistoiminnan menoihin sekä nuorison avustustoimikunta 1 500 000
14319: kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Läänien nuorisotoimi 2 200 000
14320: Kansainväliseen yhteistyöhön varatusta Nuorten työpajat, syrjäytymisen
14321: määrärahasta nuorten kulttuuriryhmien ulko- ehkäisy ja ennaltaehkäisevä huu-
14322: metyö 3 000 000
14323: maisiin esiintymismatkoihin tarkoitettu määrä-
14324: Opetusministeriön käytettäväksi 2 858 000
14325: raha osoitetaan Kansainvälisen henkilövaih-
14326: Yhteensä 117 101 000
14327: donkeskuksen CIMO:n kautta edelleen haki-
14328: joille myönnettäväksi.
14329: 29.99 243
14330:
14331: Määrärahan mitoitukseen sisältyy Määrärahaa saa käyttää nuorten työpajatoi-
14332: 13 418 000 mk kuntien asukaskohtaisesti mää- minnan tukemiseen ja kehittämiseen.
14333: räytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista. Se l v i t y s o s a : Lisäksi momentilta
14334: 29.99.50 on tarkoitus myöntää 2 000 000 mk
14335: 2001 talousarvio 117 101 000 nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen
14336: 2000 talousarvio 116 801 000 kehittämiseen.
14337: 1999 tilinpäätös 115 551 496
14338: 2001 talousarvio 4 800 000
14339: 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen 2000 talousarvio 4 800 000
14340: (siirtomääräraha 2 v) 1999 tilinpäätös 15 000 000
14341: Momentille myönnetään 4 800 000 mk.
14342: 244
14343:
14344:
14345:
14346:
14347: Pääluokka 30
14348: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
14349:
14350:
14351: Selvitysosa:
14352: Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö
14353: Ministeriön keskeisenä tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö. Toimintalin-
14354: jat tämän tavoitteen saavuttamiseksi on esitetty vuoden 1997 alussa hyväksytyssä ministeriön
14355: luonnonvarastrategiassa, jota sovelletaan käytäntöön ministeriön eri toimialojen toiminnan suun-
14356: nittelun ja ohjauksen kautta. Ministeriön toimilla pyritään turvaamaan uusiutuvien luonnonvaro-
14357: jen tuottokyky, luonnon monimuotoisuus ja tuotteiden korkea laatu sekä edistämään maa- ja met-
14358: sätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen elinvoimaisuutta, uusiutuvien luonnonvarojen moni-
14359: puolista hyödyntämistä ja kotimaisen puun käytön lisäämistä. Pyrkimyksenä on myös vesistöihin
14360: ja pohjaveteen kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen. Tutkimuksen oikeaan kohden-
14361: tamiseen ja seurantajärjestelmien toimivuuteen kiinnitetään lisäksi huomiota.
14362: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa-, puutarha- ja metsätalouden, maaseu-
14363: dun kehittämisen, eläinlääkintähuollon sekä siihen liittyvän eläimistä saatavien elintarvikkeiden
14364: valvonnan, kala-, riista- ja porotalouden, vesivarojen käytön ja maanmittauksen.
14365:
14366: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot tehtäväalueittain vuosina 1999-2001,
14367: milj. mk:
14368: 1999 2000 2001 2000/2001
14369: tilinpäätös talousarvio esitys muutos
14370:
14371: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu yhteensä 10 350 11 186 11 891 705
14372: -maa- ja puutarhatalouden tulotuki 8 229 9 522 9 982 460
14373: - maatalous- ja puutarhatuotteiden markkinointi 687 840 936 96
14374: -maatilatalouden ja maaseudun rakenteen kehittämi-
14375: nen 1 147 543 680 137
14376: -tutkimus, neuvonta ja muut menot 286 281 294 13
14377: Metsätalous 748 815 822 7
14378: Kala-, riista- ja porotalous 312 320 322 2
14379: Vesivarat ja maanmittaus 404 428 429
14380: Elintarvikkeet ja terveys 157 169 189 20
14381: Muu toiminta 402 315 343 28
14382: Yhteensä 12 374 13 234 13 997 763
14383: 30. 245
14384:
14385: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu
14386: Maa- ja puutarhatalouden kehittämisen tavoitteena on luoda toimintaedellytykset kotimaiselle
14387: elintarviketuotannolle ottaen huomioon uusiutuvien luonnonvarojen kestävän, taloudellisen ja
14388: monipuolisen käytön vaatimukset. Tavoitteiden toteuttamiseksi käytetään mm. EU:n kokonaan
14389: tai osaksi rahoittamia yhteisen maatalouspolitiikan järjestelmiä sekä niitä täydentäviä kansallisia
14390: toimenpiteitä. Yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukien ja liittymissopimuksen mahdollis-
14391: tamien kansallisten tukijärjestelmien merkitys on keskeinen maatalouden epäedullisista luonnon-
14392: olosuhteista aiheutuvan kilpailuhaitan kompensoijana. Agenda 2000 -ratkaisun yhteydessä Suo-
14393: men maatalouden vaikeat tuotanto-olosuhteet tunnustettiin. Komission hyväksymässä horison-
14394: taalisessa maaseudun kehittämisohjelmassa tämä otettiin huomioon siten, että koko Suomi on
14395: maataloudellisesti epäedullista aluetta, jolle voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta. Liittymis-
14396: sopimuksen artiklan 141 perusteella käydyissä neuvotteluissa varmistui Etelä-Suomen kotieläin-
14397: talouden ja puutarhatalouden kansallisten tukien jatkuminen vuoteen 2003 saakka. Vuonna 2003
14398: tarkastellaan miltä osin liittymisestä johtuvat vakavat vaikeudet ovat sen luonteisia, että niihin on
14399: löydettävä ratkaisu yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelyiden piiristä. Maamme erityisolo-
14400: suhteiden huomioon ottaminen on jatkossakin keskeinen tavoite yhteisen maatalouspolitiikan
14401: muuttuessa. Tulevaisuudessa mm. WTO-neuvottelut ja unionin laajentuminen aiheuttavat suu-
14402: rimmat muutospaineet yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
14403: Tukipolitiikassa otetaan huomioon maan eri osien erilaiset olosuhteet ja lähtökohdat. Toimen-
14404: piteet pyritään kohdentaruaan siten, että ne edesauttavat suomalaisen elintarviketalouden kilpai-
14405: lukykyä yhteismarkkinoilla ja elintarviketalouden integroitumista EU:n yhteiseen maatalouspo-
14406: liittiseen järjestelmään. Luonnonmukaista tuotantoa edistetään vuonna 2000 laadittavan luomu-
14407: strategian toimintalinjojen mukaisesti.
14408: Keskeisenä tavoitteena on maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpano vuonna 2000 alka-
14409: neella uudella ohjelmakaudella. Horisontaaliseen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvat laa-
14410: jat EU:n osaksi rahoittamat maatalouden ympäristötuki- ja luonnonhaittakorvausjärjestelmät.
14411: Näillä turvataan maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi ja maaseutuympäris-
14412: tön säilyminen hoidettuna. Alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvat EU:n tavoite
14413: !-alueiden ulkopuolisen alueen maaseudun kehittämistoimenpiteet. Järjestelmät toimeenpannaan
14414: tehokkaan hallintokäytännön periaatteiden mukaisesti. Tuki- ja valvontajärjestelmien hoidon
14415: edellyttämät resurssit turvataan. Peltolohkorekisterin ja nautaeläinrekisterin antamia mahdolli-
14416: suuksia hyödynnetään tukihakemusten laadun parantamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi.
14417: Maatalouden rakenteen kehittämiseksi investointitukijärjestelmiä ja nuorten viljelijöiden tilan-
14418: pidon aloitustukijärjestelmää jatketaan. Kilpailukykyisen maatalouden ohella kiinnitetään eri-
14419: tyistä huomiota maaseudulla harjoitetun muun yritystoiminnan monipuolistamiseen. Maatilojen
14420: investointien rahoitus tapahtuu pääosin MAKERAn varoin. Maatiloilla harjoitetun muun yritys-
14421: toiminnan rahoitus tapahtuu talousarvion varoin osana EU -osarahoitteisten tavoite 1-ohjelmien
14422: ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman kehittämistoimintaa.
14423: Maaseudun elinvoimaa ja taloudellista toimeliaisuutta kehitetään mm. maaseutupoliittisen sel-
14424: vitystyön tuloksia hyödyntäen. Keinoina ovat mm. maatalousväestön toimeentuloperustan laa-
14425: jentaminen sekä maaseudun palvelujen ja vetovoimatekijöiden parantaminen. Keskeisiä kehittä-
14426: miskohtia ovat verkostoitumisen edistäminen, ympäristöosaamisen hyödyntäminen ja koko elin-
14427: tarvikeketjun kehittämistä koskevat hankkeet. Toimenpiteitä tuetaan osana EU:n rakenne- ja
14428: aluepolitiikkaa ja kokonaan kansallisin varoin. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala osal-
14429: listuu vuonna 2000 alkaneella uudella kaudella EU:n osaksi rahoittamien tavoite !-ohjelmien to-
14430: teuttamiseen sekä vastaa itse sen ulkopuolisen alueellisen maaseudun kehittämisohjelman toteut-
14431: tamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii myös maaseudun kehittämistä koskevan yh-
14432: teisöaloitteen täytäntöönpanosta. Tavoitteena on ohjelmien täysimääräinen toteutus.
14433: 246 30.
14434:
14435: Valtakunnallisella maaseudun tutkimus- ja kehitystyöllä tuetaan tarkoituksenmukaisella tavalla
14436: alueellista kehitystä. Kehitystyön kokonaispanostus pyritään turvaamaan.
14437: Unionin kokonaan rahoittaman maatalouden interventiotoiminnan osalta tavoitteena on erityi-
14438: sesti vientitukien sekäjulkisen varastoinoin toimintojen sujuva käsittely, jotta EU:lta tuleva ra-
14439: hoitus voidaan tehokkaasti hyödyntää.
14440: Tutkimus ja neuvonta
14441: Maa- ja puutarhatalouden, niihin liittyvän elintarviketuotannon ja maaseudun muiden elinkei-
14442: nojen kehitystä tuetaan aktiivisesti myös tutkimuksen ja neuvonnan avulla. Maataloudellista tut-
14443: kimusta suunnataan laajoina tutkimuskokonaisuuksina uudistuneen tutkimusstrategian mukai-
14444: sesti ministeriön toiminnan, EU:n säädösten valmistelutarpeiden ja maaseudun elinkeinojen ke-
14445: hityksen kannalta strategisesti tärkeille kehittämisalueille. Tutkimuksella selvitetään ja
14446: analysoidaan EU:n maatalouspolitiikan vaikutuksia ja tuetaan maatila- ja puutarhayritysten kil-
14447: pailukyvyn paranemista ja uuden tuotannon, tuotantomenetelmien ja teknologioiden sekä tuotan-
14448: non kokonaislaadun kehittymistä. Myös elintarviketuotannosta vapautuvan peltoalan vaihtoeh-
14449: toisia käyttömuotoja, uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä sekä tuotannon ympä-
14450: ristövaikutuksia painotetaan tutkimuksessa. Neuvontaa käytetään entistä tavoitteellisemmin
14451: edellä kuvattujen tavoitteiden ja elinkeinojen muutosten aikaansaamiseksi. Neuvonnan voimava-
14452: roja kohdistetaan erityisesti maaseutuyritysten tuotteiden, palvelujen ja tuotantotoiminnan laadun
14453: sekä yritysten kilpailukyvyn parantamistoimenpiteisiin.
14454: Metsätalous
14455: Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 hallitusohjelmaan sisältyvän Kansallinen metsäohjelma
14456: 201 O:n toteuttamisesta metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suhteen tasa-
14457: painoisena kokonaisuutena.
14458: Kansallisen metsäohjelman tarkoituksena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tar-
14459: peisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille
14460: mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvätelinvoimaisinaja monimuotoisina sekä
14461: antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille.
14462: Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on:
14463: 1. Säilyttää metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa kilpailukykyisinä niin, että met-
14464: säteollisuus lisää vuoteen 2010 mennessä kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5-10 miljoo-
14465: nalla kuutiometrillä.
14466: 2. Kaksinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä puuteollisuuden viennin arvo 25 miljardiin mark-
14467: kaan vuodessa ja lisätä vuotuista energiapuun käyttöä 5 miljoonalla kuutiometrillä.
14468: 3. Huolehtia metsänhoidosta ja metsänparannustöistä siten, että kohoava vuotuinen ainespuun
14469: hakkuukertymä on kestävällä pohjalla.
14470: 4. Metsien eliölajien ja elinympäristöjen suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen
14471: riittävällä suojelualueiden ja monimuotoisesti käsiteltävien talousmetsien yhdistelmällä.
14472: 5. Huolehtia siitä, että metsien käytössä ja suojelussa otetaan huomioon metsien perinteiset
14473: käyttömuodot ja edistetään metsistä saatavaa monipuolista aineellista ja henkistä hyvinvointia.
14474: 6. Parantaa metsäosaamista vahvistamalla edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvä-
14475: listymiseen perustuvaa metsäalan innovaatiotoimintaa.
14476: 7. Edistää kestävää metsätaloutta aktiivisella kansainvälisellä metsäpolitiikalla, tutkimus- ja
14477: koulutusyhteistyöllä sekä metsä- ja ympäristöviestinnällä.
14478: Ohjelman toimenpiteet parantavat julkisen talouden rahoitustasapainoa sekä tukevat työllisyyt-
14479: tä ja maaseudun kehitystä.
14480: Hallinnonalalla toteutetaan kansallista metsäohjelmaa, johon tarkoitetut määrärahat ovat luvus-
14481: sa 30.31 (Metsätalouden edistäminen ja valvonta).
14482: 30. 247
14483:
14484: Kala-, riista- ja porotalous
14485: Keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän käytön sallimissa rajois-
14486: sa. Tämä merkitsee ennen muuta sitä, että kalastus ja metsästys on mitoitettava kala- ja riistakan-
14487: tojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Toiminnan kannalta avainasemassa ovat oikeat tie-
14488: dot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista.
14489: Kalatalous kaikissa muodoissaan perustuu vesien uusiutuvan luonnonvaran hoitamiseen ja
14490: hyödyntämiseen. Kalakantojen kestävä käyttö edellyttää sekä ammattikalastuksen että vapaa-
14491: ajan kalastuksen sopeuttamista käytettävissä olevien yhteisten kalavarojen mukaisesti.
14492: Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukai-
14493: sesti. Kalavarojen suojelun lisäksi on tällöin otettava huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liit-
14494: tyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalalajista ja
14495: vesialueesta riippuen kalataloutta eri tavoin. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu ra-
14496: kennepolitiikan piiriin, mutta resurssipolitiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät kos-
14497: kevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja.
14498: Elinkeinokalatalouden ohella myös vapaa-ajankalataloudella on suuri merkitys kalavarojen
14499: hyödyntämisessä. Vapaa-ajankalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein. Kestävän käytön
14500: sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajankalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastus-
14501: mahdollisuuksia.
14502: Kalavesien ylläpidon osalta panostetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuuden ja vai-
14503: kuttavuuden lisäämiseen sekä kalanviljelymenetelmien kehittämiseen.
14504: Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estä-
14505: ruistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun ra-
14506: joittamiseen. Tarve näiden kantojen säätelyyn kasvaa jatkuvasti. Metsäkanalintukantoja pyritään
14507: elvyttämään.
14508: Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on porotalouden rakenteen kehittäminen ja poromäärien
14509: suhteuttaminen laidunten kestokykyyn. Laidunselvitysten perusteella poromäärät tarkistettiin
14510: vuoden 2000 aikana.
14511: Elintarvikkeet ja terveys
14512: Tavoitteena on edistää elintarviketurvallisuutta ja tuotteiden laatua, kasvin- ja eläinterveyttä,
14513: eläinten hyvinvointia sekä viljely-ympäristön laatua ja samalla luoda edellytykset taloudelliselle
14514: tuotannolle ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kehittämiselle. Ihmisten terveyden suojelemi-
14515: seksi elintarviketurvallisuutta valvotaan elintarvikeketjun kaikilla osa-alueilla komission esittä-
14516: män pellolta pöytään-valvontaperiaatteen mukaisesti.
14517: Toimenpiteitä kansallisen elintarvikkeiden laatustrategian täytäntöön panemiseksi tehtäväalu-
14518: eella jatketaan. Osana tätä työtä käynnistetään eläinten terveydenhuoltojärjestelmän alkuvaiheen
14519: toimenpiteet saatujen selvitysten pohjalta. Ennaltaehkäisevän eläinterveydenhuollon kehittämi-
14520: nen on keskeisessä asemassa kehitettäessä eläintautien ennaltaehkäisyä ja hoitoa, eläinten hyvin-
14521: vointia ja eläinten lääkitsemistä ja on sitä kautta välttämätöntä elintarviketuotannon turvallisuu-
14522: den ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Siirtyminen kertaluontoisista hoitotoimenpiteistä pitkäjän-
14523: teiseen, eläinsuojelulliset ja tuotantoeettiset kysymykset sekä eläinten lääkitsemisen ongelmat
14524: huomioon ottavaan eläinterveydenhuoltoon tulee olemaan suuri haaste ja vaatii kaikkien osapuo-
14525: lien panostusta ja sitoutumista tehtävään.
14526: Tehostetaan BSE-taudin valvontaa EU:n edellyttämällä tavalla.
14527: Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi kehitetään kuntien välisen yhteis-
14528: työn toimintaedellytyksiä ja kehitetään kohdennettua riskinarviointiin perustuvaa valvontaa ja
14529: tarkastusta sekä laatujärjestelmiä.
14530: Jatketaan eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien valvontaohjelmien kehittämistä ja riskinarvioin-
14531: tia.
14532: 248 30.
14533:
14534: Maatalouden tuotantopanosten hyvä turvallisuus-, hygienia- ja laatutaso sekä luonnonmukai-
14535: sen tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen ja kasvisten laadunvalvonnan toimivuus pyritään tur-
14536: vaamaan kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla valvontajärjestelmiä.
14537: Uuden elintarvikeviraston toiminta käynnistetään.
14538: Uudistetaan koe-eläintoimintaa koskeva lainsäädäntö ja tehostetaan eläinsuojeluvalvontaa ylei-
14539: sesti.
14540: Tutkimustoimintaa suunnataan tutkimusohjelmilla ministeriön toiminnan, EU:n säädösten ja
14541: muun kansainvälisen toiminnan valmistelun sekä kansallisen neuvonnan kehityksen kannalta
14542: keskeisille kehittämisalueille.
14543: Vesivaratehtävät
14544: Ministeriön vuonna 1999 hyväksymän vesivarastrategian mukaisesti tavoitteena on turvata ter-
14545: veydellisesti moitteettoman talousveden saanti sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien
14546: puhdistus erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Tavoitteena on myös huolehtia vesistöjen
14547: kestävästä käytöstä, maatalouden ja asutuksen tulvahaittojen ehkäisemisestä ja peruskuivatukses-
14548: ta sekä valtion vesistörakenteiden ylläpidosta. Vesivarojen käytön ja hoidon toimenpitein toteu-
14549: tetaan myös EY:n rakennerahasto-ohjelmien ja maaseutusuunnitelmien tavoitteita.
14550: Maanmittaustehtävät
14551: Tavoitteena on osana valtion peruspalvelutehtävää ylläpitää toimivaa kiinteistöjärjestelmää,
14552: huolehtia yleisten karttojen valmistamisesta ja kansallisten perusmaastotietojen keräämisestä,
14553: edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet
14554: Hallinnon kehittäminen
14555: Elintarvikevalvonnan keskushallinnon tehtävien hoitoa järjestetään osittain uudelleen koko
14556: elintarvikeketjun valvonnan tasapainoisen kehittämisen varmistamiseksi ja elintarvikkeiden kan-
14557: sallisten laadullisten tavoitteiden sekä EU:n komission antaman Valkoisen kirjan esittämän pel-
14558: lolta pöytään-valvontaperiaatteen tukemiseksi. Uudistuksen keskeinen tavoite on vähentää val-
14559: tion keskushallinnon elintarvikevalvonnan hajanaisuutta ja parantaa valvonnan kokonaisuuden
14560: hallitsemista, tarpeiden ja painopistealueiden tunnistamista sekä valvonnan tuloksellisuuden seu-
14561: rantaa.
14562: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta ja osasta maatalousosas-
14563: toa muodostetaan uusi elintarvike- ja terveysosasto 1.3.2001 lukien. Samasta ajankohdasta lukien
14564: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla toimiva Elintarvikevirasto sekä Eläinlääkintä- ja
14565: elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan osasto yhdistetään uudeksi maa- ja metsätalousminis-
14566: teriön hallinnonalalla toimivaksi Elintarvikevirastoksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja
14567: metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö tulosohjaavat virastoa oman toimialansa
14568: osalta. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tutkimusosastot ja aluelaboratoriot jatkavat toimin-
14569: taansa Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksena. Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja
14570: elintarviketutkimuslaitoksen sekä Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen elintarviketurvallisuutta
14571: koskevat tulostavoitteet ja toimintalinjat yhteensovitetaan perustettavassa elintarvikevalvonnan
14572: yhteistyöryhmässä.
14573: Uudelleenjärjestelyn johdosta siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta luvus-
14574: ta 32.40 maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle perustettavaan lukuun 30.72 Elintarvike-
14575: viraston henkilöstö ja määrärahat sekä lukuun 30.71 Kuluttajaviraston Elintarvikevirastolie tuot-
14576: tamien hallinnon tukitehtävien osuus määrärahasta.
14577: Täytettyinä olevat virat ja työsopimussuhteiset tehtävät siirretään nimikkeitä ja palvelussuhteen
14578: ehtoja muuttamatta lukuunottamatta Elintarvikeviraston johtajan virkaa, joka lakkautetaan ja uu-
14579: teen Elintarvikevirastoon perustetaan ylijohtajan virka.
14580: Metsäntutkimuslaitoksen Helsingin tutkimuskeskus lakkautetaan ja Joensuun tutkimusasema
14581: muutetaan tutkimuskeskukseksi.
14582: 30. 249
14583:
14584: Tutkimuksen synergiahyötyjen lisäämiseksi Maatalouden tutkimuskeskus ja Maatalouden ta-
14585: loudellinen tutkimuslaitos yhdistetään. Uudistus toteutetaan 1.3.2001 lukien. Maatalouden talo-
14586: udellisen tutkimuslaitoksen täytettyinä olevat virat ja työsopimussuhteiset tehtävät siirretään
14587: Maatalouden tutkimuskeskukseen lukuunottamatta Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen
14588: johtajan virkaa, joka lakkautetaan.
14589: Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanohallinnon valmistelua jatketaan.
14590: Valmistelun tavoitteena on, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtävien uudel-
14591: leenorganisoiminen toteutetaan kokonaisuudessaan 1.3.2002 mennessä.
14592: Yhteenveto EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla
14593: Vuonna 2001 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 4 486
14594: milj. mk ja vastaavia kansallisia menoja 3 059 milj. mk. Kun otetaan lisäksi huomioon EU:n jä-
14595: senyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 3 399 milj. mk, hallinnonalan me-
14596: noista 10 944 milj. mk eli 78 %aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä.
14597: Noin 80% eli noin 5 368 milj. mk EU:lta Suomeen vuonna 2001 saatavista tuloista on maa- ja
14598: metsätalousministeriön toimialaan perustuvia tuloja. Tästä valtion budjettitalouteen tuloutuu
14599: noin 4 586 milj. mk. Uudella rahastokaudella 2000---2006 maa- ja metsätalousministeriö on
14600: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston (EMOTR-0) ja kalatalouden rahoitus-
14601: välineen maksuviranomainen ja kalatalouden rahoitusvälineen (KOR) hallintoviranomainen
14602: Suomessa. EMOTR-T:n osalta vastuuviranomainen on maa- ja metsätalousministeriön EMOTR-
14603: T:n tukirahoituksen maksajavirasto, joka muodostuu maa- ja metsätalousministeriöstä ja osasta
14604: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskusta. EMOTR-T:n varoin rahoitetaan kokonaan
14605: EU :n yhteisen maatalouspolitiikan (ml. interventiotoiminta) toimeenpano. EMOTR-T:n osaksi
14606: rahoittama horisontaalinen maaseudun kehittämisohjelma sisältää uudet maatalouden ympäristö-
14607: tuki- ja luonnohaittakorvausjärjestelmät sekä edellisen kauden luopumistuki- ja pellonmetsitys-
14608: järjestelmien maksatuksia. Samoin EMOTR-T:n osaksi rahoittama alueellinen maaseudun kehit-
14609: tämisohjelma sisältää tavoite 1-alueen ulkopuolisen alueen hankkeet ja yritystoiminnan moni-
14610: puolistamisen tuen. EU:n alue- ja rakennepoliittisista rakennerahasto-ohjelmista osallistutaan
14611: tavoite 1-ohjelmien sekä maaseudun yhteisöaloitteen (Leader+) toteuttamiseen. Viimemainitun
14612: rahoitus on keskitetty kokonaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. EU-osarahoittei-
14613: sen horisontaalisen kalatalouden tavoiteohjelman avulla toteutetaan osaltaan EU:n yhteistä kalas-
14614: tuspolitiikkaa.
14615: EU-osarahoitteinen toiminta edellyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialalla valtion kan-
14616: sallisia varoja vuonna 2001 yhteensä noin 3 109 milj. mk, josta maaseudun kehittämisasetukseen
14617: sisältyvien toimenpiteiden toteuttamiseen noin 2 915 milj. mk.
14618: 250 30.
14619:
14620:
14621: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
14622: V. 1999 v.2000 v.2001
14623: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001
14624: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
14625:
14626:
14627: 01. Maa- ja metsätalousministeriö 287 650 182 668 214 346 31 678 17
14628: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tie-
14629: topalvelukeskus 48 700 58 000 54425 -3 575 -6
14630: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslauta-
14631: kunta 3 000 3 000 3 126 126 4
14632: 04. Maa- ja metsätalousministeriön
14633: hallinnonalan muut menot 62 881 71600 71 600
14634: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 8 229 276 9 522 000 9 981 600 459 600 5
14635: 13. Maataloustuotteiden markkinointi
14636: ja tuotannon tasapainottaminen 687 257 839 800 936 100 96 300 11
14637: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maa-
14638: seudun kehittäminen 1 147 272 543 000 679 700 136 700 25
14639: 15. Muut maatalouden menot 114 136 117 100 123 400 6300 5
14640: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 148 735 149 785 168 043 18 258 12
14641: 22. Maatalouden taloudellinen tutki-
14642: muslaitos 14 872 14 372 2 410 - 11 962 - 83
14643: (24.) Kasvinjalostuslaitos 8 500
14644: 31. Metsätalouden edistäminen ja val-
14645: vonta 560 502 613 800 615 900 2 100 0
14646: 32. Metsäntutkimuslaitos 187 150 201 523 206 567 5 044 3
14647: 41. Kala-, riista- ja porotalous 222 341 231 379 232 628 1 249 1
14648: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
14649: tos 89 837 89 037 89 388 351 0
14650: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 125 721 154000 149 800 -4200 -3
14651: 61. Maanmittauslaitos 263 367 258 950 262 145 3 195 1
14652: 62. Geodeettinen laitos 15 358 15 400 16 760 1 360 9
14653: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutki-
14654: muslaitos 102 567 107 419 84049 - 23 370 -22
14655: 72. Elintarvikevirasto 38 033 38 033 0
14656: 73. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 53 190 60500 66 010 5 510 9
14657: 74. Siemenperunakeskus 1 283 976 1244 268 27
14658: Yhteensä 12 373 594 13 234 309 13 997 274 762 965 6
14659:
14660:
14661: Henkilöstön kokonaismäärä 1) 5 695 5 210 5 280
14662: l) Henkilötyövuosiin ei ole luettu Siemenperunakeskuksen henkilöstöä. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten
14663: pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TE-keskukset n. 600 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan
14664: toimeenpanotehtävissä, YM: 254 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 16 läänineläinlääkäreitä, UM: 6 erityisa-
14665: siantuntijaa, VM: noin 100 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastustehtävissä.
14666: 30.01 251
14667:
14668: 01. Maa- ja metsätalousministeriö
14669:
14670: Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu. Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset
14671: uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja va-
14672: paa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien ter-
14673: veyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan
14674: sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien so-
14675: peutettamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesita-
14676: lousasioihin.
14677: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta ja osasta maatalousosas-
14678: toa muodostetaan uusi elintarvike- ja terveysosasto 1.3.2001 lukien, mikä on otettu huomioon
14679: henkilöstön jakautumisessa.
14680:
14681: Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioidaan
14682: jakautuvan vuosina 2000-2001 tehtävittäin seuraavasti:
14683: 2000 2001 2000 2001
14684: milj. mk milj. mk htv htv
14685:
14686: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu 59,9 79,2 228 207
14687: Metsätalous 13,1 14,0 35 34
14688: Kala-, riista- ja porotalous 19,4 20,0 41 40
14689: Elintarvikkeet ja terveys 17,0 21,0 44 63
14690: Vesivarat ja maanmittaus 9,1 10,0 24 24
14691: Keskitetyt tukitehtävät 31,5 33,0 92 96
14692: Yhteensä 150,0 177,2 464 464
14693:
14694: Maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkei-
14695: nokeskusten maaseutuosastot Keskusten maaseutuosastojen tulostavoitteita on tämän pääluokan
14696: selvitysosan perustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan lu-
14697: vussa 32.10 siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Maaseu-
14698: tuosastojen voimavarat lisääntyvät muilta hallinnonaloilta tapahtuvien virkasiirtojen ja vuoden
14699: 2000 palkkaseurantaselvityksen mukaisten palkantarkistusten johdosta. Työvoima- ja elinkeino-
14700: keskusten maaseutuosastot suorittavat EMOTR-T:n rahoittamien maatalous- ja maaseutuyrittä-
14701: jille maksettavien tukien valvonnat, lukuunottamatta ohjelmaperusteisia maaseudun kehittämis-
14702: hankkeita. Maaseutuosastot suorittavat myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-
14703: O:n rahoittamien tavoite 1 -alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden
14704: aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosas-
14705: tot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien
14706: määrä säilyy suunnilleen edellisvuoden tasolla. Myös ED-säännösten edellyttämää kalastuksen
14707: sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkei-
14708: 252 30.01
14709:
14710: nokeskukset vastaavat siitä, että tuki- ja valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoidon edellyttämät
14711: voimavarat turvataan rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi.
14712:
14713: Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen välttämättömän henkilöstön
14714: arvioidaan jakautuvan vuonna 2001 tehtävittäin seuraavasti
14715: (vertailuna vuosien 1994, 1999 ja 2000 henkilöjakauma):
14716: Henkilöstö, htv
14717: 1994 1999 2000 2001
14718:
14719: Maaseudun kehittäminen 15 65 65 65
14720: Maatilojen kehittäminen 158 84 84 85
14721: Tuki- ja valvontatehtävät 12 137 189 189
14722: Tuotannonohjaus 38 26 26 26
14723: Ympäristöasiat 12 37 37 37
14724: Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 15 25 25 25
14725: Maksuliikenne ja muu hallinto 123 105 105 106
14726: Maatalous yhteensä 373 479 531 1) 533
14727: Kalatalous 51 57 59 60
14728: Yhteensä 424 536 590 1) 593
14729: 1l Lisäksi 3 htv virkasiirtona muilta hallinnona1oilta.
14730:
14731:
14732:
14733:
14734: Vuonna 2001 työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenoihin käytettä-
14735: vissä oleva määräraha 140,7 milj. mk on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan
14736: momentille 32.1 0.22.
14737: Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön
14738: yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön
14739: kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu-
14740: kiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden
14741: kustannuksiksi vuonna 2001 arvioidaan 15-20 milj. mk ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä
14742: vuonna 2001 peri maa- ja metsätalousministeriöitä maksuja.
14743:
14744: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimin- seutupolitiikan yhteistyöryhmän menoina siir-
14745: tamenot (siirtomääräraha 2 v) tona momentilta 30.14.43 sekä 2 600 000 mk
14746: Momentille myönnetään 177 210 000 mk. maankäyttölainoissa todetun kirjanpidon ja
14747: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suo- reskontran välisen eron tileistä poistoa varten.
14748: men tekemien kalastusta koskevien sopimus- Lisäksi määrärahan mitoituksesssa on vähen-
14749: ten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä ka- nyksenä otettu huomioon 275 000 mk yhden
14750: lastuslain (286/1982) 14 §:n mukaisten korva- henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona
14751: usten maksamiseen. momentille 32.1 0.22.
14752: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu
14753: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 724 000 huomioon Tenojoen kalastuslupamaksutulois-
14754: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- ta vuonna 2000 valtiolle kuuluvaksi arvioitu
14755: kantarkistuksiin, 1 300 000 mk peltolohkore- osuus 300 000 mk. Tenojoen kalastuslupatu-
14756: kisterin perusparannushankkeen johdosta, loista vuonna 2001 kertyväksi arvioitu tulo on
14757: 14 000 000 mk maa- ja puutarhatalouden tulo- merkitty momentille 12.30.41. Kalastuksen
14758: tukijärjestelmien toimeenpanomenojen siirto- valvontaruenoina on otettu huomioon
14759: na momentilta 30.12.41 ja 300 000 mk maa- 2 500 000 mk, jota vastaavat EU:n osuuksien
14760: 30.01 253
14761:
14762: tuloutukset on otettu huomioon momentilla Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan uni-
14763: I2.30.04 ja maatalouden valvontamenoina onin jäsenyyteen liittyvien maataloushallinnon
14764: 300 000 mk, mistä ISO 000 mk tuloutuu EU:lta tietojärjestelmien kehittämiseen. Määrärahan
14765: momentille 12.30.0 1. mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon
14766: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- 3 300 000 mk maa- ja puutarhatalouden tulotu-
14767: keskus hoitaa maksutta ministeriön eräitä ta- kijärjestelmien toimeenpanomenojen siirtona
14768: loushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon momentilta 30.12.41.
14769: palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten
14770: tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista. 2001 talousarvio 15 300 000
14771: Näistä tehtävistä aiheutuvat menot, noin 2000 talousarvio 14 000 000
14772: 45 000 000 mk, on budjetoitu momentille 1999 tilinpäätös 14 000 000
14773: 30.02.21. Ministeriön tehtävien hoitamiseen
14774: liittyvät ulkomaanmatkat ja muut kansainväli- 41. (30.15.41) Eräät korvaukset (arviomää-
14775: sen toiminnan erillismenot on budjetoitu mo- räraha)
14776: mentille 30.04.26.
14777: Momentille myönnetään 12 336 000 mk.
14778: Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain
14779: 2001 talousarvio 177 210 000
14780: (120311994) 9 §:ssä tarkoitettujen korvausten
14781: 2000 talousarvio 150 000 000 maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
14782: 2000 lisätalousarvio 1 420 000 enintään 200 000 mk hukkakauran torjunnasta
14783: 1999 tilinpäätös 146 349 820 annetun lain (178/1976) sekä asetuksen (541/
14784: 1976) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahaa saa
14785: 22. Tietojärjestelmien kehittäminen (siirto- käyttää myös Siemenperunakeskuksen tuotan-
14786: määräraha 2 v) toalueelia noudatettavista perunanviljelyn vaa-
14787: Momentille myönnetään I5 300 000 mk. timuksista annetun lain (356/ 1995) 2 ja 3 §: stä
14788: Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeino- johtuvien perunanviljelyn lisäkustannusten
14789: hallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä ai- korvaamiseen ja perunan vaalean rengasmädän
14790: heutuvien menojen maksamiseen. tehostetun hävittämisen aiheuttamien menojen
14791: Momentin määrärahaa saa käyttää myös sel- maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös
14792: laisten laitteiden tai ohjelmistojen hankintaan, edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korva-
14793: joiden arvo on yli 50 000 mk tai joiden talou- uksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseu-
14794: dellinen pitoaika on yli kolme vuotta. tuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa nou-
14795: Selvitysosa: datettavasta menettelystä annetussa laissa
14796: (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahve-
14797: nanmaalle.
14798: Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan Se l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan
14799: seuraavasti:
14800: Kehittämiskohde: mk
14801: käytettävän noin II 300 000 mk pääosin peru-
14802: nan vaalean rengasmädän torjunnasta aiheutu-
14803: IACS-järjestelmä 2 800 000 vien korvausten maksamiseen. Saastunut tila
14804: Viljelijätukien itsepalvelujärjestelmä 1 500 000 on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jol-
14805: Peltolohkorekisteri 3 500 000 loin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja
14806: Valvonnan tukijärjestelmät 1 500 000 vahingoista. Siemenperunakeskuksen tuotan-
14807: Nautaeläintunnisterekisteri 1 500 000 toalueen perunanviljelyn lisäkustannusten
14808: Eläinlääkinnän järjestelmät 1 000 000 maksamiseen arvioidaan käytettävän noin
14809: Markkinajärjestelmät 1 500 000 730 000 mk. Määrärahasta 68 000 mk arvioi-
14810: Yhteiset järjestelmärakenteet 2 000 000 daan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille mak-
14811: Yhteensä 15 300 000 settaviin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne
14812: hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja
14813: 254 30.02
14814:
14815: muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten val- Selvitysosa: Lain 6 §:n mukainen
14816: tion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin määrärahan vähimmäismäärä on 4 000 000
14817: ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkki- mk, mitä vastaavat tulot on merkitty momentil-
14818: oihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suo- le 12.30.74.
14819: ritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti.
14820: Manner-Suomessa korvaukset maksetaan kun- 2001 talousarvio 4500 000
14821: tien valtionosuuksista. 2000 talousarvio 4 500 000
14822: 1999 tilinpäätös 2 698 876
14823: 2001 talousarvio 12 336 000
14824: 2000 talousarvio 9 168 000 48. (30.15.48) Poikkeuksellisten tulvien ai-
14825: 1999 tilinpäätös 12 500 832 heuttamien vahinkojen korvaaminen (siirto-
14826: määräraha 2 v)
14827: 47. (30.15.47) Kasvinjalostustoiminnan Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
14828: edistäminen (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten
14829: Momentille myönnetään 4 500 000 mk. tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamises-
14830: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- ta annetun lain (284/1983) 2 §:n mukaisten va-
14831: seen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä hinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä
14832: annetun lain (89611977) mukaisesti kasvinja- metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutu-
14833: lostajille jalostukseen, kotimaisen kasvinjalos- viin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös
14834: tustoiminnan edistämiseen sekä siihen ja kas- edellisiin vuosiin kohdistuvien menojen mak-
14835: vigeenivarojen säilyttämiseen ja käyttöön liit- samiseen.
14836: tyviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. 2001 talousarvio 5 000 000
14837: Varoja saa käyttää myös kansallisen kasvigee-
14838: 2000 talousarvio 5 000 000
14839: ni varaohjelman valmistelusta aiheutuviin ku-
14840: luihin. 1999 tilinpäätös 5 000 000
14841:
14842:
14843:
14844: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
14845:
14846: Selvitysosa: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on palveluyksik-
14847: kö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallin-
14848: non asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan ta-
14849: lous-, henkilöstö- ja muita hallintotehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on
14850: määrännyt tai asianomainen virasto ja tietopalvelukeskus ovat sopineet. Tietopalvelukeskuksen
14851: toiminnasta pääosa on maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan muiden virastojen ja
14852: laitosten vastuulle kuuluvissa tehtävissä tarvittavien palveluiden tuottamista. Tietopalvelukeskus
14853: toteuttaa tehtäviä hoitaessaan maa- ja metsätalousministeriön asettamia tavoitteita.
14854: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
14855: tanut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavan tulostavoitteen:
14856: - Tietopalvelukeskus julkaisee pääosan maatalouslaskennan tuloksista.
14857: Maa- ja metsätalousmisteriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asetta-
14858: nut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat palvelutavoitteet:
14859: - Maa- ja metsätalousministeriö ja tietopalvelukeskus sopivat tulossopimuksessa tietopalve-
14860: lukeskuksen tehtävistä ja palveluiden mitoituksesta ja laadusta. Tietopalvelukeskus ja asianomai-
14861: 30.02 255
14862:
14863: nen virasto tai laitos sopivat tulossopimuksen perusteella tehtävissä palvelusopimuksissa tehtävi-
14864: en yksityiskohdat.
14865:
14866: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelujen ja tehtävien bruttomenot
14867: ja tulot vuosina 1999-2001, milj. mk:
14868: Toimintamenot (bruttomenot) Vastaavat tulot
14869: 1999 2000 2001 1999 2000 2001
14870: Palvelu/tehtävä tilinpäätös talousarvio esitys tilinpäätös talousarvio esitys
14871:
14872: Tilasto 10,8 17,9 11,9 2,7 0,7 0,7
14873: Talous 20,5 21,7 21,9 11,7 12,4 12,5
14874: Tietohallinto 25,8 22,9 35,4 5,3 0,3 11,0
14875: Hallinto- ja virastopalvelut 6,0 6,5 6,9 0,1 0,3 0,3
14876: Johto 3,0 2,8 2,9 0,1 0,1 0,1
14877: Yhteensä 66,1 71,8 79,0 19,9 13,8 24,6
14878:
14879:
14880:
14881: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelujen ja tehtävien bruttomenot
14882: vuonna 2001 käyttäjittäin (arvio), milj. mk:
14883: Palvelu MMM 1) TIKE MUUT2) Yhteensä Jakautuma(%)
14884:
14885: Tilasto 0,5 10,6 0,8 11,9 15,0
14886: Talous 16,2 2,0 3,7 21,9 27,7
14887: Tietohallinto 32,2 2,5 0,7 35,4 44,9
14888: Hallinto- ja virastopalvelut 3,6 3,0 0,3 6,9 8,7
14889: Johto 0,9 1,9 0,1 2,9 3,7
14890: Yhteensä 53,4 20,0 5,6 79,0 100,0
14891: Jakautuma(%) 67,6 25,3 7,1 100,0
14892: I) MMM =Maa- ja metsätalousministeriö
14893: 2
14894: ) MUUT = Mm. Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Geodeettinen laitos ja MAKERA
14895:
14896:
14897:
14898:
14899: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
14900: 1999 toteutuma 2000 ennakoitu 2001 arvio
14901: Julkisoik. Muut Julkisoik. Muut Julkisoik. Muut
14902:
14903: Maksullisen toiminnan tulot (tmk) 11 047 1 806 11 730 1 800 11 800 12 500
14904: Maksullisen toiminnan erilliskus-
14905: tannukset (tmk) 10 833 1 317 11 600 1745 11 360 11 540
14906: Käyttöjäämä (tmk) 214 489 130 55 440 960
14907: -%tuloista 1,8 27,1 1,1 3,0 3,7 7,7
14908: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 462 304 126 44 400 700
14909: Ylijäämä! Alijäämä (tmk) -247 182 4 11 40 260
14910: -%tuloista -2,2 10,1 0,0 0,6 0,3 2,0
14911: 256 30.03
14912:
14913: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Vuonna 1999/2000 toimeenpantiin maatalo-
14914: Momentille myönnetään nettomäärärahaa uslaskenta kaikissa FAO:n jäsenmaissa. Suo-
14915: 54 425 000 mk. men maatalouslaskennan kokonaiskustannuk-
14916: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden ED- siksi on arvioitu 11 000 000 mk, josta
14917: hankkeiden rahoittamiseen. 1 300 000 mk on vuodelle 1999, 8 000 000 mk
14918: Se l v i t y s o s a : TIKEn tuloina otetaan vuodelle 2000 ja 1 700 000 mk vuodelle 2001.
14919: huomioon maksullisen palvelutoiminnan tulot EU:n rahoitusosuus maatalouslaskennasta on
14920: 24 300 000 mk sekä EU:lta saatavat ja muut noin 6 000 000 mk, mikä tuloutunee vuosina
14921: tulot 250 000 mk. EU:n osuus maatalouslas- 2001-2003 momentille 12.30.04.
14922: kennasta tuloutuu kuitenkin momentille
14923: 12.30.04. Menojen ja tulojen erittely: mk
14924: Bruttomenojen lisäys on 7 195 000 mk, mis-
14925: sä on vähennyksenä otettu huomioon Bruttomenot 78 975 000
14926: Maksullisen toiminnan erillismenot 22 900 000
14927: 6 300 000 mk maatalouslaskennan menoina ja
14928: Muut toimintamenot 56 075 000
14929: 300 000 mk yhden henkilön palkkaus- ja mui- Bruttotulot 24550000
14930: den menojen siirtona momentille 30.73.21 Maksullisen toiminnan tulot 24300 000
14931: sekä lisäyksenä 534 000 mk palkkaseuranta- - julkisoikeudelliset suoritteet 11 800 000
14932: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin, - muut suoritteet 12 500 000
14933: 10 400 000 mk pääluokan muilta momenteilta Muut tulot 250000
14934: sekä MAKERAsta maksettujen menojen Nettomenot 54 425 000
14935: muuttamisesta TIKEn maksulliseksi palvelu-
14936: toiminnaksi ja 2 200 000 mk tietohallinnon yl- 2001 talousarvio 54 425 000
14937: läpitomenojen kasvusta. 2000 talousarvio 58 000 000
14938: Bruttotulojen lisäys on 10 770 000 mk, mikä 2000 lisätalousarvio 590 000
14939: aiheutuu maksullisen palvelutoiminnan kas- 1999 tilinpäätös 48 700 000
14940: vusta. Nettomenot vähenevät 3 575 000 mk.
14941:
14942:
14943: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta
14944:
14945: Se l v i t y s osa : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviran-
14946: omaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosas-
14947: tojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaa-
14948: lisia kanteluja. Vuonna 1997 valituslautakunta antoi päätöksen 390 asiassa, 1998 päätöksiä oli
14949: 432 ja 1999 yhteensä 390 kpl. Vuodelle 2000 siirtyi 149 keskeneräistä valitusasiaa. Säännösten
14950: moniportaisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä alemmanasteisten säännösten ja määräysten usein ta-
14951: pahtunut muuttaminen on kuitenkin vaikeuttanut huomattavasti asioiden valmistelua ja ratkaise-
14952: mista.
14953:
14954: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) maatalousoikeuden kongressin järjestelykus-
14955: Momentille myönnetään 3 126 000 mk. tannusten johdosta.
14956: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
14957: sa on otettu lisäyksenä huomioon 32 000 mk 2001 talousarvio 3 126 000
14958: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 2000 talousarvio 3 000 000
14959: tarkistuksiin sekä 15 000 mk XXI Euroopan 1999 tilinpäätös 3 000 000
14960: 30.04 257
14961:
14962: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
14963:
14964: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) musten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrä-
14965: Momentille myönnetään 7 500 000 mk. rahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyö-
14966: Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastus- vuotta vastaavan tilapäisen henkilöstön palk-
14967: tamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuoje- kausmenojen maksamiseen.
14968: lusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korva-
14969: 2001 talousarvio 12 000 000
14970: oksista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden eri-
14971: koistumisesta ja toimituspalkkioista sekä 2000 talousarvio 13 000 000
14972: tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäi- 1999 tilinpäätös 8 000 000
14973: sen työvoiman paikkaamisesta aiheutuvien
14974: menojen maksamiseen. 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v)
14975: Määrärahaa saa käyttää enintään kymmentä Momentille myönnetään 37 000 000 mk.
14976: henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virasto-
14977: eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan jen, laitosten tai muiden yksiköiden yhteistyö-
14978: henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien meno- nä suoritettavasta hallinnonalan strategista val-
14979: jen maksamiseen. mistelua sekä hallinnonalan vastuulla olevien
14980: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus-
14981: sa on otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 toiminnasta ja tämän tutkimustoiminnan ohja-
14982: mk eläinten tilakohtaisen terveydenhuoltojär- uksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
14983: jestelmän käynnistämisestä sekä BSE-valvon- Määrärahaa saa käyttää palkkaus- ja muista
14984: taohjelman toteuttamisesta aiheutuvina menoi- kulutusmenoista, tutkimushankkeiden asian-
14985: na. tuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai
14986: Tutkimusapurahoja on tarkoitus myöntää laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luetta-
14987: eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvit- vista laitehankinnoista aiheutuvien menojen
14988: tävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
14989: niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutki- eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoitta-
14990: muksiin. miseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 95
14991: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paik-
14992: 2001 talousarvio 7 500000 kaamisesta aiheutuvien menojen maksami-
14993: 2000 talousarvio 6 500 000 seen.
14994: 1999 tilinpäätös 5 301 201 Selvitysosa:
14995:
14996: Määrärahan arvioidaan
14997: 26. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomäärära- jakautuvan eri käyttötarkoituksiin
14998: ha 2 v) seuraavasti: mk
14999: Momentille myönnetään 12 000 000 mk.
15000: Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmeno- Luonnonvarojen kestävä käyttö 1 700 000
15001: jen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä Geoinformaatiotutkimus 1 700 000
15002: kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmi- Luonnon monimuotoisuustutkimus 3 100 000
15003: toista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä Maatalous ja elintarvike 6 200 000
15004: sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä Metsätalous 6 500 000
15005: Kala- ja riistatalous 1 800 000
15006: yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
15007: Vesivarat 2 200 000
15008: maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähi- Eurooppalainen tutkimusyhteistyö 3 000 000
15009: alueyhteistyöhankkeiden valmistelusta ja hal- Klusteritutkimus 10 400 000
15010: linnoinnista aiheutuviin menoihin sekä kan- Hallinnonalan johtamisen ja suunnit-
15011: sainvälisen taloudellis-teknologisen yhteis- telun kehittäminen 400 000
15012: työn edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutki- Yhteensä 37 000 000
15013: 258 30.04
15014:
15015: Luonnonvarojen kestävä käyttö Metsätaloustutkimukset
15016: Määrärahalla rahoitetaan tutkimusalueen tie- Määrärahalla rahoitetaan ajankohtaisia met-
15017: topohjan laajentamiseen tarvittavaa ajankoh- säpolitiikan valmistelua ja käytännön metsäta-
15018: taista tutkimusta sekä luonnonvarojen käytöstä loutta palvelevia yhteistutkimushankkeita.
15019: aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen
15020: vähentämistä ja siihen liittyvää kehittämistä tukeminen on määrärahojen kohdentamisessa
15021: palvelevia tutkimushankkeita. Hankkeiden ra- etusijalla. Määrärahalla on tarkoitus kattaa
15022: hoituspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon myös tutkimustoiminnan kehittämistä palvele-
15023: erityisesti ministeriön luonnonvarastrategian via tehtäviä.
15024: linjaukset. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset
15025: Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla rahoitetaan ensisijaisesti ka-
15026: Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla lanviljelyä ja kalan teollista elintarvikekäyttöä
15027: edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä palvelevaa tutkimusta sekä Saimaan-tutkimuk-
15028: paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään sen puitteissa toteutettavaa suurjärvitutkimusta
15029: yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käyte- ja uhanalaisten kalalajien hoitotoiminnan jär-
15030: tään erityisesti kehitettäessä kiinteistönmuo- jestämiseen liittyvää tutkimusta. Riistatalou-
15031: dostamislainsäädäntöä, kiinteistönarviointi- den osalta määrärahaa käytetään muun muassa
15032: menetelmiä, kaukokartoitusaineistojen lasken- hirvieläinten ja suurten petoeläinten kantojen
15033: ta- ja analysointimenetelmiä sekä numeerista arviointia koskevien selvitysten laatimiseen.
15034: karttatuotantoa ja paikkatietojen yhteiskäyttöä. V esivaroihin liittyvät tutkimukset
15035: Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallin-
15036: Määrärahalla osallistutaan Suomen Akate- nonalan vesivarastrategian sekä vesivarojen
15037: mian käynnistämään ja koordinoimaan biodi- käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoi-
15038: versiteettitutkimuksen FIBRE-ohjelmaan. minnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia
15039: tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa
15040: Maatalous- ja elintarviketutkimukset
15041: käytetään myös Teknologian kehittämiskes-
15042: Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen
15043: kuksen ja Suomen Akatemian vesitutkimus-
15044: tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta
15045: hankkeiden rahoittamiseen.
15046: käynnistettyjä laajoja tutkimusohjelmia (Koti-
15047: Eurooppalainen tutkimusyhteistyö
15048: eläinten tuotantoympäristö-, Kaura-, Ruis- ja
15049: Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 5.
15050: Mansikkaohjelma) sekä muutamien laajahko-
15051: tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen pui-
15052: jen yksittäisten tutkimushankkeiden loppuun
15053: teohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia minis-
15054: saattamista. Varoja käytetään myös erityisesti
15055: teriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus
15056: elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen
15057: myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteis-
15058: kohdistuvaan ja säädösvalmistelua sekä tar-
15059: työhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän
15060: kastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja me-
15061: yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita.
15062: netelmien kehittämiseen. Eläinlääkinnän osal-
15063: Klusteritutkimus
15064: ta painoaloina ovat eläintautien tutkimus ja
15065: Määrärahaa käytetään elintarvikeklusteria,
15066: elintarvikkeiden turvallisuus. Uusia tutkimus-
15067: metsäklusteria ja maatalouden vesisuoje-
15068: ohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousmi-
15069: luklusteria koskevien hankkeiden rahoituk-
15070: nisteriön vuosiksi 1997-2000 hyväksymän
15071: seen. Metsäklusterin osalta mm. Suomen Aka-
15072: tutkimuspoliittisen linjauksen painotusten ja
15073: temian, Tekesinja maa- ja metsätalousministe-
15074: tutkimuslaitosten kansainvälisten arviointien
15075: riön yhteisrahoitteista Metsäalan tutkimusoh-
15076: suositusten pohjalta. Uusissa tutkimusohjel-
15077: jelmaa on tarkoitus jatkaa ohjelman tärkeim-
15078: missa painotetaan maatalouspoliittisen ohjel-
15079: millä painoaloilla 2-3 vuoden jatko-ohjel-
15080: matyöryhmän ehdottamien tuotealakohtaisten
15081: malla. Elintarvikeklusterin hankkeiden jatko-
15082: strategioiden kehittämiseen liittyviä tutkimus-
15083: rahoitustarpeiden lisäksi elintarvikeklusterin
15084: tarpeita.
15085: rahoitusta suunnataan erityisesti elintarvike-
15086: 30.12 259
15087:
15088: turvallisuuden parantamiseen kohdistamalla Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun
15089: tutkimusta mm. elintarviketeollisuuden val- kehittäminen
15090: mistus- ja pakkausprosessien turvallisuusris- Määrärahaa käytetään hallinnonalan virasto-
15091: keihin. Elintarvikeklusterin rahoituksen piiriin jen vireillä oleviin arviointeihin ja jo tehtyjen
15092: nostetaan myös puutarhatuotantoketjun kysy- arviointien suositusten toteuttamisesta aiheu-
15093: mykset erityisesti keskeisten puutarhamarjojen tuviin menoihin.
15094: osalta sekä luonnonmukaiseen tuotantoon liit-
15095: tyvää klusteritutkimusta. 2001 talousarvio 37 000 000
15096: Maatalouden vesiensuojeluklusterin määrä- 2000 talousarvio 37 000 000
15097: rahaa käytetään erityisesti sellaiseen tutkimuk- 1999 tilinpäätös 38 100 000
15098: seen, jolla edesautetaan valtioneuvoston peri-
15099: aatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteeksi 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
15100: vuoteen 2005 (19.3.1998) asetettujen vesistö- (arviomääräraha)
15101: kuormituksen vähentämistavoitteiden saavut- Momentille myönnetään 15 100 000 mk.
15102: tamista. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalous-
15103: Klusteritutkimukseen voidaan myös käyttää ministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksu-
15104: muita tämän momentin eri käyttötarkoituksiin jen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien mak-
15105: varattuja yhteistutkimusvaroja. Eri käyttötar- samiseen kansainvälisille organisaatioille sekä
15106: koitusten määrärahoja voidaan käyttää myös muihin kansainvälisten sitoumusten aiheutta-
15107: ministeriön sektoritutkimuksen tavoitteita pal- miin ulkomaille meneviin maksuihin.
15108: veleviin hankkeisiin horisontaalisissa tutki-
15109: musohjelmissa kuten esim. Suomen Akatemi- 2001 talousarvio 15 100 000
15110: an globaalimuutoksen tutkimusohjelmassa. 2000 talousarvio 15 100 000
15111: 1999 tilinpäätös 11 479 696
15112:
15113:
15114: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki
15115:
15116: Se l v i t y s o s a : Epäedullisista luonnonoloista, pientilavaltaisesta tuotantorakenteesta ja
15117: muista Suomen maatalouden erityispiirteistä johtuen tuotantokustannukset muodostuvat meillä
15118: korkeiksi. Markkinoilta saatavat myyntitulot eivät kata tuotannosta aiheutuvia kustannuksia.
15119: Maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväes-
15120: tön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maataloutta tuetaan budjettivaroin. Maatalouden tu-
15121: lotuki muodostuu EU:n kokonaan tai osittain rahoittamista tukimuodoista ja kansallisesta tuesta.
15122: Maatalouden taloudellisen toimintaympäristön muutos
15123: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, alue- ja rakennepolitiikassa ja siirtymäkauden
15124: päättymisen vuoksi kansallisissa tukijärjestelmissä tapahtuvat muutokset muuttavat maatalouden
15125: taloudellista toimintaympäristöä merkittävästi vuodesta 2000 lähtien.
15126: Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksella (Agenda 2000) Euroopan unioni pyrki varautu-
15127: maan EU :n itälaajenemiseen ja vuoden 1999 lopulla käynnistyneeseen WTO-neuvottelukierrok-
15128: seen. Markkinajärjestelmien uudistuksen tavoitteena oli eurooppalaisen maatalouden kilpailuky-
15129: vyn parantaminen sisä- ja ulkomarkkinoilla. Tavoite toteutetaan laskemalla tuottajahintoja vai-
15130: heittain lähemmäs maailmanmarkkinahintatasoa ja korvaamalla viljelijöille tästä aiheutuvia
15131: tulonmenetyksiä suoralla EU:n tulotuella. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen saatiin si-
15132: sällytettyä Suomen luonnonolosuhteita huomioon ottavia erityisratkaisuja (CAP-tuki nurmisäilö-
15133: rehulle sekä viljojen ja öljykasvien lisäkorvaus). Lisäksi luonnonhaittakorvaukseen oikeuttavan
15134: 260 30.12
15135:
15136: alueen laajentuminen koskemaan koko maata on tunnustus Suomen erityisistä luonnonolosuh-
15137: teista. Agenda 2000 määrittää maatalouden toimintakehykset vuoteen 2007 asti.
15138: Tukijärjestelmien yleisissä ehdoissa kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota tuotantome-
15139: netelmien ympäristöystävällisyyteen sekä tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun. Suomelle keskei-
15140: sistä maataloustuotteista tuotekohtaisten uudistusten piirissä ovat suoranaisesti viljat, öljy- ja val-
15141: kuaiskasvit, tärkkelysperuna, naudanliha ja maito. Uudistuksen taloudelliset vaikutukset kohdis-
15142: tuvat välillisesti myös muihin tuotteisiin.
15143: Uudistuksen myötä yhteinen maatalouspolitiikka ja maaseudun kehittäminen pyritään integroi-
15144: maan tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Tähän tähtää myös se, että aiemmin erilliset yhteisen maa-
15145: talouspolitiikan liitännäistoimenpiteitä ja maatalouden rakennetoimenpiteitä koskevat asetukset
15146: koottiin yhdeksi maaseudun kehittämisasetukseksi. Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen
15147: sisältävä horisontaalinen maaseudun kehittämissuunnitelma jätettiin komission käsittelyyn syys-
15148: kuussa 1999 ja se hyväksyttiin kesäkuussa 2000.
15149: Myös EU:n tukijärjestelmää täydentävän kansallisen tuen rakenne muuttuu. Liittymissopimuk-
15150: sessa siirtymäkaudeksi sovitut tukimuodot päättyivät vuonna 1999. Vuoden 1999 aikana saatiin
15151: päätökseen Suomen liittymissopimuksen 141 artiklan perusteella käydyt neuvottelut Etelä-Suo-
15152: men kansallisten tuki en jatkosta. Euroopan komission em. artiklan perusteella antaman päätöksen
15153: nojalla Suomi voi myöntää suoria tulotukia Etelä-Suomen kotieläintaloudelle ja puutarhatalou-
15154: delle (kasvihuonetuotanto ja puutarhatuotteiden varastointi) sekä korotettua investointitukea vuo-
15155: den 2003 loppuun saakka. Vuonna 1996 sovituista tukimuodoista jatkuvat kasvinviljelyn kansal-
15156: linen tuki ja tuki laatujärjestelmien kehittämiseksi. Pohjoisen tuen alueella, Keski- ja Pohjois-
15157: Suomessa, on voimassa pitkäaikainen pohjoisen tuen järjestelmä.
15158: Tuottajahintojen kehitys
15159: Yhteismarkkinoilla toimittaessa maataloustuotteiden tuottajahinnat määräytyvät suurelta osin
15160: elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn perusteella. Yritysten välinen kiristynyt kilpailutilanne
15161: niin yhteismarkkinoilla kuin kotimaassakin heijastuu myös tuottajahintoihin. Kotimaisen raaka-
15162: aineen hintataso ei voi merkittävästi poiketa keskeisten kilpailijamaiden hintatasosta. Maatalou-
15163: den tueuoman tuottajahintaindeksin mukaan vuonna 1999 tuottajahinnat olivat keskimäärin run-
15164: saan prosentin edellisvuotta alemmalla tasolla. Kasvinviljelytuotteiden hinnat pysyivät likimain
15165: ennallaan, mutta kotieläintuotteiden hinnat alenivat 2 % edellisvuodesta. Yksittäisistä kotieläin-
15166: tuotteista laski eniten sianlihan tuottajahinta, joka oli 11 prosenttia alempi kuin vuonna 1998. EU-
15167: jäsenyyden aikana tuottajahinnat ovat alentuneet runsaat 4 prosenttia.
15168: Maatalouden tuet
15169: Suomen maatalouden tukijärjestelmä muodostuu yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tuki-
15170: muodoista, joita kansalliset tuet täydentävät. Tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksessa
15171: ja maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisessa on keskeinen. Maa- ja puutarhatalouden
15172: ennakollisen kokonaislaskelman mukaan vuonna 1999 tukien osuus maa- ja puutarhatalouden
15173: kokonaistuotosta oli keskimäärin 41 %.
15174: Viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sitoutuneen oman pääoman koroksi jäävästä maatalous-
15175: tulosta tukien osuus oli keskimäärin 152 %. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuottajahintoi-
15176: na saaduilla tuotoilla pystyttiin kattamaan muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, mutta
15177: kiinteät kustannukset vain osittain.
15178: 30.12 261
15179:
15180:
15181:
15182:
15183: Vuosien 1999-2001 tuotannoille 1) maksettavat maa- ja puutarhatalouden tuet, milj. mk:
15184: Vuodelle 1999
15185: maksettu tuki Arvio Arvio
15186: (arvio) vuodelle 2000 vuodelle 2001
15187:
15188: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
15189: (mom. 30.12.41) 3 439 3 500 3 399
15190: EU-tulotuki yhteensä (mom. 30.12.43) 1 645 2 172 2 371
15191: Ympäristötuki yhteensä (mom. 30.12.45) 1 607 1 287 1 679
15192: - valtion osuus 803 568 751
15193: -EU:nosuus 804 719 928
15194: Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom.
15195: 30.12.46) 1 762 2 523 2 513
15196: - valtion osuus 1 158 1 752 1 748
15197: -EU:nosuus 604 771 765
15198: Yhteensä 8 453 9 482 9962
15199: - valtion osuus 5 400 5 820 5 898
15200: -EU:nosuus 3 053 3 662 4064
15201: - EU:n osuus(%) 36 39 41
15202: 1) Tuki en maksatusaikataulusta johtuen eräiden tuki en maksatus ajoittuu kahdelle budjetti vuodelle.
15203:
15204:
15205:
15206:
15207: Vuonna 1999 yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) kautta tukea maksettiin noin
15208: 81 600 tilalle, mikä on 4 100 tilaa vähemmän kuin vuonna 1998. Vuodesta 1995 tukea saaneiden
15209: tilojen määrä on alentunut 14 000 tilalla. Tuotantotoimintaa harjoittavia tiloja, jotka eivät ole ha-
15210: keneet tai saaneet tukea, arvioidaan olevan noin 3 000 kappaletta. Näistä noin kolmannes on yli
15211: 65-vuotiaiden omistuksessa.
15212: Kustannukset
15213: Maatalouden kokonaislaskelman, joka ottaa huomioon hintakehityksen ohella myös panoskäy-
15214: tön muutokset, mukainen maa- ja puutarhatalouden kokonaiskustannus pysyi vuonna 1999 liki-
15215: main edellisvuoden tasolla.
15216: Tuotantopanosten hinnat laskivat vuonna 1999 tuotantopanosten hintaindeksillä mitattuna va-
15217: jaan prosentin. Energian hinta nousi 6 % ja oli lähes 17 % korkeammalla tasolla kuin vuonna
15218: 1995. Rehujen hinnat laskivat 8% ja lannoitteiden hinnat lähes 3 %. ED-jäsenyyden aikana tuo-
15219: tantopanosten kokonaisindeksi on noussut vajaat 2 %.
15220: Maatalouden kokonaislaskelman mukainen maa- ja puutarhatalouden korkokustannus vuonna
15221: 1999 oli 715 milj. mk, mikä on lähes 74milj. mk (9,3 %) edellisvuotta alempi. Vuonna 1999luot-
15222: tojen keskikorko oli 5,6 %, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä alempi kuin edellisenä vuonna.
15223: Maataloustulon kehitys
15224: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) laatiman maa- ja puutarhatalouden ko-
15225: konaislaskelman perusteella vuonna 1999 maa- ja puutarhataloudessa viljelijöiden työpalkaksi ja
15226: tuotantoon sijoitetun oman pääoman koroksi jäi maataloustuloa 5,6 mrd. mk, mikä on 0,1 mrd.
15227: mk (3 %) edellisvuotta enemmän. Vaikka keskimääräinen tulos lievästi nousi, maataloustulo on
15228: vielä yli 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen katovuosia 1998-1999.
15229: Kokonaistuotto kasvoi prosentin 20,8 mrd. markkaan, mutta markkinoilta saatu tuotto aleni 2
15230: prosenttia ollen 11,6 mrd. mk. Katovuoden vaikutuksesta viljatuotto aleni 13 prosenttia. Maito-
15231: tuotto kasvoi hieman tuotannon kasvun myötä. Naudan- ja sianlihan tuotto alenivat hintojen las-
15232: 262 30.12
15233:
15234: kiessa mutta siipikarjanlihan tuotto nousi tuotannon kasvun johdosta. Maksettujen tukien määrä
15235: kasvoi hieman, koska vuoden 1998 yli 300 milj. markan satovahinkojen maksatus ajoittui vuo-
15236: delle 1999. Kustannukset alenivat vajaan prosentin. Lannoitekustannus aleni 9 prosenttia lannoit-
15237: teiden vähentyneen käytön takia. Myös rehukustannus aleni rehujen hintojen laskun myötä, vaik-
15238: ka niiden käyttö lisääntyi 7 prosenttia edellisestä vuodesta. Korkokustannus aleni korkotason las-
15239: kun myötä, mutta polttoainekustannus kasvoi hintojen nousun takia.
15240:
15241:
15242: Maa- ja puutarhatalouden niroellishintainen kokonaislaskelma vuosina 1992-1999,
15243: mrd.mk
15244: 1992-1994 1995 1996 1997 1998 1999
15245: keskimäärin ennakoitu
15246:
15247: Kokonaistuotto yhteensä, josta 25,3 22,3 21,7 21,5 20,7 20,8
15248: - markkinahintaiset myyntitulot 20,4 11,4 12,0 12,2 11,8 11,6
15249: -tuet 4,4 8,3 9,3 8,8 8,5 8,6
15250: -muut tuotot (mm. vuokrat) 0,6 2,7 0,4 0,4 0,4 0,7
15251: Maatalouden kustannukset yhteensä,
15252: josta 17,7 15,0 15,2 15,2 15,3 15,2
15253: - poistot, korot ja vuokrat 6,5 5,6 5,5 5,3 5,3 5,3
15254: - muut kustannukset 11,2 9,3 9,7 9,8 10,0 9,9
15255: Maataloustulo 7,7 7,4 6,5 6,3 5,5 5,6
15256: Muutos edellisestä vuodesta
15257: -mrd.mk -0,3 -0,9 -0,2 -0,9 0,2
15258: -% -3,7 -12,2 -2,5 -13,9 3,3
15259:
15260:
15261: Maataloustuotannon määrän ja omavaraisuusasteen kehittyminen
15262: Vaikka maidontuotannon lopetti vuoden 1999 aikana yli 2 000 tuottajaa, maidon kokonaistuo-
15263: tanto kasvoi runsaan prosentin edellisestä vuodesta. Lihan kokonaistuotanto pysyi edellisen vuo-
15264: den tasolla 340 miljoonassa kilossa. Naudanlihan tuotanto aleni 4 prosenttia ja lampaanlihan tuo-
15265: tanto 22 prosenttia. Sianlihan tuotanto aleni vajaan prosentin. Siipikarjanlihan tuotannon kasvu
15266: (8 %) oli pienempää kuin edellisenä vuonna. Kasvu on vastannut kulutuksen kasvua.
15267:
15268:
15269: Maataloustuotteiden tuotantomäärien kehitys 199811999 ja omavaraisuusaste vuonna 1999:
15270: Tuotantomäärät Muutos Omavaraisuusaste
15271: 1998 1999 1998/1999 1999
15272: milj. kg milj. kg milj. kg % %
15273:
15274: Maito 2 363 2 394 31,7 1,3 neste 108
15275: rasva 128
15276: Lihat yhteensä 339,6 339,6 0,1 0,0 99
15277: Naudanliha 93,1 89,9 -3,3 -3,5 94
15278: Sianliha 183,9 182,5 -1,4 -0,8 103
15279: Lampaanliha 1,0 0,8 -0,2 -21,6 40
15280: Siipikarjanliha 61,0 66,1 5,1 8,3 102
15281: Muut 0,48 0,41 -0,1 -14,6
15282:
15283: Kananmunat 63,9 58,9 -5,0 -7,8 115
15284: 30.12 263
15285:
15286:
15287: Vehnä 397 254 -143 -36,0 76
15288: Ruis 49 24 -26 -52,1 28
15289: Rehuvilja 2 327 2602 275 11,8
15290:
15291: Vuonna 1999 viljelyksessä oleva peltoala (sis. kesannon) oli 2,18 milj. hehtaaria. Viljakasvien
15292: viljely ala, 1,13 milj. hehtaaria, kasvoi yhden prosentin. Leipäviljaa tästä oli 130 000 hehtaaria,
15293: mikä on 36 500 hehtaaria vähemmän kuin vuonna 1998 ja rehuviljoja hieman yli 1 milj. hehtaa-
15294: ria. Nurmikasveja viljeltiin 0,67 milj. hehtaarin alalla. Kesannoitu ala lisääntyi 210 000 hehtaa-
15295: riin (+27 %). CAP-kesannon osuus oli 201 300 hehtaaria, mistä vapaaehtoista kesantoa oli
15296: 100 400 heht~~ia. Kesannon lisääntyminen johtui velvoitekesantoprosentin noususta viidestä
15297: kymmeneen. Oljykasveja viljeltiin yli 64 000 hehtaarin alalla.
15298: Vaikka viljakasvien kokonaissato nousi vajaat 4 prosenttia edellisestä vuodesta, jäi leipävilja-
15299: sato kuivuuden vuoksi 38 prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Rehuviljan sato oli 12 prosent-
15300: tia edellisvuotta suurempi. Silti hehtaarisadat jäivät alemmiksi kuin vuosina 1994-1998 keski-
15301: määrin. Kuivaheinän sato jäi noin kolmanneksen normaalia pienemmäksi, mutta korjattu sato oli
15302: laadultaan erinomainen.
15303: Syyskylvöt saatiin tehtyä suotuisissa olosuhteissa. Syysvehnää kylvettiin 36 000 hehtaaria ja
15304: ruista lähes 33 000 hehtaaria. Alat ovat kolme kertaa suurempia kuin vuonna 1998.
15305: Vuonna 1999 luonnonmukaisen tuotannon ja siihen siirtymässä olevan pellon ala oli noin
15306: 135 000 hehtaaria, mikä on runsaat 6% viljelyksessä olevasta peltoalasta. Tiloja oli yhteensä lä-
15307: hes 5 200.
15308:
15309: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen via vuoden 2002 määrärahasta maksettavia
15310: tuki (siirtomääräraha 2 v) menoja enintään 500 000 000 mk.
15311: Momentille myönnetään 3 399 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
15312: Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhata- sa on otettu huomioon vähennyksenä
15313: louden kansallisista tuista annetun lain ( 1059/ 14 000 000 mk siirtona momentille 30.01.21 ja
15314: 1994) mukaiseen tukeen. Määrärahaa saa li- 3 300 000 mk siirtona momentille 30.01.22 tu-
15315: säksi käyttää neuvoston asetuksen (EY 1254/ lotukijärjestelmien toimeenpanosta aiheutu-
15316: 1999) mukaisen emolehmien kansallisen lisä- vien menojen johdosta, 26 700 000 mk siirtona
15317: palkkion kansallisen ja EU:n rahoitusosuuden momentille 30.13.43 maa- ja puutarhatalous-
15318: ja komission päätökseen (97/428/EY) perustu- tuotteiden tunnetuksi tekemisestä ja menekin
15319: van kasvinviljelyn kansallisen tuen maksami- edistämisestä ja hunajantuotannon edistämi-
15320: seen sekä perunantuotannon, hunajantuotan- sestä aiheutuvien menojen johdosta sekä
15321: non ja vilja- ja nurmikasvien siementuotannon 7 000 000 mk siirtona momentille 30.13.44
15322: kansallisista tuista ja viljelijöiden opintorahas- laatujärjestelmien kehittämiseen.
15323: ta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyt- Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen
15324: tää myös tukijärjestelmien suunnittelusta, seu- tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä
15325: rannasta ja kertaluontoisista toimeenpanoteh- (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympä-
15326: tävistä aiheutuviin menoihin sekä tuotanto- ristötuki), turvata maatalouden toimintaedelly-
15327: suunnan vaihtamisesta aiheutuvien tulonmene- tykset ja maataloustuotannon kannattavuus
15328: tysten korvaamiseksi vuosina 1998 ja 1999 sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden
15329: tehdyistä sopimuksista (väliaikainen tulotuki) säilymistä.
15330: aiheutuviin menoihin. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen
15331: Vuonna 2001 ja sitä aikaisemmin tehdyistä momentin määrärahan käyttökohteet voidaan
15332: päätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin kohdistu- jakaa neljään pääosaan, jotka ovat Etelä-Suo-
15333: men kansallinen tuki, pohjoinen tuki, kasvin-
15334:
15335: II 209194L
15336: 264 30.12
15337:
15338: viljelyn kansallinen tuki sekä eräät muut kan- vat tukikohteet Näitä ovat mm. perunantuo-
15339: sallisettuet. tannon kansallinen tuki, emolehmien kansalli-
15340: Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan nen lisäpalkkio sekä viljelijöiden opintoraha.
15341: tukialueiden Aja B kotieläintaloudelle ja puu- Tavoite 1-alueella EU maksaa osan emolehmi-
15342: tarhataloudelle (kasvihuonetuotannon ja puu- en kansallisen lisäpalkkion kustannuksista.
15343: tarhatuotteiden varastoinoin tuet). C-tukialu- EU:n osuutta vastaava tulo, 1 000 000 mk on
15344: eilla Keski- ja Pohjois-Suomessa on voimassa otettu huomioon momentilla 12.30.01. Osa
15345: kasvintuotannon (ml. puutarhatalous) ja koti- momentilta aiemmin maksetusta muusta kan-
15346: eläintalouden kattava pitkäaikainen pohjoisen sallisesta tuesta on siirretty muille momenteil-
15347: tuen järjestelmä. Pääosin Etelä-Suomessa le.
15348: maksettavan kasvinviljelyn kansallisen tuen Vuoden 2002 määrärahasta voidaan maksaa
15349: tavoitteena on turvata kasvintuotannon toimin- enintään 500 000 000 mk vuonna 2001 ja sitä
15350: taedellytykset. Eräille kasveille tätä tukea aikaisemmin tehdyistä kansallisista tukea kos-
15351: maksetaan koko maassa. Erilaisista tukijärjes- kevista päätöksistä aiheutuvia menoja. Meno-
15352: telmistä huolimatta tuet voidaan maksaa koko jen siirtovaltuuden mitoituksessa on otettu
15353: maassa samoin perustein. huomioon tuotantomäärien vuosittaisen vaih-
15354: Muuhun kansalliseen tukeen kuuluvat muut telun vaikutukset.
15355: kuin edellä lueteltuihin tukimuotoihin kuulu-
15356:
15357: Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina
15358: 1999-2001 sekä arvio menojen siirtovaltuuden käytöstä, milj. mk:
15359: 1999 2000 2001
15360:
15361: Arvioitu tuki ao. vuoden tuotannosta yhteensä 3 439 3 500 3 399
15362: Siirtymäkauden tuki 1 285
15363: Etelä-Suomen kansallinen tuki 856 820
15364: Pohjoinen tuki 1 664 2069 2 065
15365: Kasvinviljelyn kansallinen tuki 353 429 428
15366: Muu kansallinen tuki 119 125 84
15367: Tulotukien erillismenot 18 21 2
15368:
15369: Edellisten vuosien tukimenoja maksetaan ao.
15370: vuoden määrärahasta 475 347 361
15371: Valtuus budjetissa 500 500 500
15372:
15373: Vuoden 1996 Etelä-Suomen vakavien vaike- 2001 talousarvio 3 399 000 000
15374: uksien tuen ensimmäisen neuvottelukierroksen 2000 talousarvio 3 500 000 000
15375: yhteydessä sovittiin mahdollisuudesta maksaa 1999 tilinpäätös 3 567 000 000
15376: tuotantosuunnan vaihdon yhteydessä väliai-
15377: kaista tulotukea. Tukimuodon merkitys on jää- 43. EU-tulotuki (arviomääräraha)
15378: nyt vähäiseksi, minkä vuoksi sitä ei ole enää Momentille myönnetään 2 370 500 000 mk.
15379: sovellettu vuodesta 2000 lähtien. Vuosina Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin
15380: 1998-1999 tehtyjen sopimusten perusteella kokonaan rahoittamien maa- ja puutarhatalou-
15381: arvioidaan tukea maksettavan 190 000 mk den tulotukien ja niihin verrattavien muiden
15382: vuonna 2001 sekä 15 000 mk!v. vuosina 2002 Euroopan unionin kokonaan rahoittamien me-
15383: ja 2003. Vuodesta 2004 alkaen menoja ei enää nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
15384: ole.
15385: 30.12 265
15386:
15387: myös euroon siirtymisen vuoksi suoritettavan 1164/89 perusteella ja kuivattujen rehujen tuki
15388: tasaustuen maksamiseen. neuvoston asetuksen 603/95 perusteella sekä
15389: Selvitysosa: EU-tulotukien avulla py- rehukasvien siementen tuotantotuki neuvoston
15390: ritään korvaamaan yhteisen maatalouspolitii- asetuksen 2358/71 perusteella. Uuhipalkkiot
15391: kan uudistusten yhteydessä toteutettuja tuotta- maksetaan neuvoston asetuksen 2467/98 pe-
15392: jahintojen laskun aiheuttamia tulonmenetyk- rusteella. Tasaustuki perustuu neuvoston ase-
15393: siä. Agenda 2000-ratkaisun myötä tulivat tukseen 2799/98.
15394: vuonna 2000 uusina tukimuotoina käyttöön Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
15395: peltokasvien tuki säilörehunurmelle, viljan ja oon vuonna 2001 maksettavat tuet. EU-tulotu-
15396: öljykasvien lisäkorvaus (kuivaustuki), nauto- kia ja niihin verrattavia unionin säännösten pe-
15397: jen ja vasikoiden teurastuspalkkiot, uusi laaja- rusteella toimeenpantavia muita EU:n koko-
15398: peräistämispalkkio ja naudanlihan lisäkorvaus. naan rahoittamia toimenpiteitä sekä
15399: Hallinnollisten hintojen alentaminen vuonna tasaustukea varten arvioidaan tarvittavan
15400: 2001 kasvattaa sekä peltokasvien että naudan- 2 370 500 000 mk. Momentille 12.30.01 arvi-
15401: lihan tuen tarvetta edellisvuodesta. oidaan kertyvän ED-osuutta vastaavasti
15402: Määrärahasta maksetaan EU:n suorittamaa 2 370 500 000 mk.
15403: tasaustukea, jonka tarkoituksena on korvata Peltokasvien tukijärjestelmä kattaa lähes
15404: euron käyttöönotosta johtunutta suorien tukien kaikki maataloustuotantoa harjoittavat tilat.
15405: alenemista. Euron muuntokurssi on 1,386 % Enimmäisala, jolle tukea voidaan maksaa on
15406: alempi kuin aiemmin voimassa ollut maatalou- 1,59 milj. hehtaaria. Koko alan arvioidaan ole-
15407: den muuntokurssi. van käytössä, koska säilörehunurmi on otettu
15408: Peltokasvien tuki maksetaan neuvoston ase- peltokasvien tuen piiriin. Sonnipalkkiota voi-
15409: tuksen 125111999 perusteella. Sonni- ja emo- daan maksaa enintään 250 000 eläimestä, emo-
15410: lehmäpalkkiot sekä laajaperäistämispalkkiot lehmäpalkkiota enintään 55 000 eläimestä ja
15411: myönnetään neuvoston asetuksen 125411999 uuhipalkkiota enintään 80 000 eläimestä.
15412: mukaisesti. Perunatärkkelyksen tärkkelyspalk- Nämä Suomelle myönnetyt kiintiöt ylittävät
15413: kio maksetaan neuvoston asetuksen 1868/94 selvästi nykyisen tuotannon määrät. Teurastus-
15414: perusteella ja perunatärkkelyksen tuottajille palkkion kiintiö on täysikasvuisten nautojen
15415: maksettava korvaus neuvoston asetuksen osalta 382 236 kappaletta ja vasikoiden osalta
15416: 1766/92 perusteella. Kuitupellavan ja kuitu- 10 090 kappaletta. Määrät ovat hieman suu-
15417: hampun tuki myönnetään neuvoston asetuksen rempia kuin nykyinen tuotanto.
15418:
15419: EU:n kokonaan rahoittamaa tulotukea on maksettu vuonna 1999 sekä arvioidaan
15420: maksettavan vuosina 2000-2001 seuraavasti, milj. mk:
15421: 1999 2000 2001
15422: tilinpäätös talousarvio esitys
15423:
15424: Peltokasvien tuki l 369 1 871 1 980
15425: Muut peltoviljelytuet 49 55 55
15426: Eläintuet 227 238 328
15427: Tasaustuki, EU:n osuus 8 7,5
15428: Yhteensä 1 645 2 172 2 371
15429:
15430: 2001 talousarvio 2 370 500 000 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomää-
15431: 2000 talousarvio 2 172 000 000 räraha 3 v)
15432: 2000 lisätalousarvio 105 000 000 Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
15433: 1999 tilinpäätös 1 644 674 905
15434: 266 30.12
15435:
15436: Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen kor- tuen osalta myös kaudella 1995-1999 teh-
15437: vaamisesta annettavan lain mukaisten korva- dyistä sopimuksista ja sitoumuksista uudelle
15438: usten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa kaudelle ajoittuvat menot. EU:n rahoituksen
15439: myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauk- määrä voi vaihdella vuosittain komission käy-
15440: sia. tettävissä olevien varojen rajoissa, mutta ko-
15441: Se l v i t y s osa : Hallitus on antanut ta- mission hyväksymää kauden 2000-2006
15442: lousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi EU:n rahoituksen kokonaismäärää jäsenvaltio
15443: satovahinkojen korvaamisesta. , ei saa ylittää.
15444: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
15445: 2001 talousarvio 20 000000 oon vuosina 1995-1999 tehdyistä sitoumuk-
15446: 2000 talousarvio 20000000 sista ja sopimuksista aiheutuvina menoina
15447: 1999 tilinpäätös 170 000 000 79 0~0 000 mk, josta puolet on EU:n osuutta ja
15448: ~uos1a 200~2006 koskevana hyväksytyn oh-
15449: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomää- Jelman mukmsena maatalouden ympäristötu-
15450: räraha 2 v) kena 1 304 000 000 mk, josta EU:n osarahoi-
15451: tus on tavoite 1-alueella 75 %ja muualla maas-
15452: Momentille myönnetään 1 679 000 000 mk.
15453: sa 50 % eli keskimäärin 55 %. Hyväksytyn
15454: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission
15455: tason mukaisen ohjelman kokonaisrahoitustar-
15456: vuosille 1995-1999 hyväksymän maatalou-
15457: ve on siten 1 383 000 000 mk, josta EU:n ra-
15458: den ympäristöohjelman ja vuosille 2000-
15459: hoitusosuus on 771 000 000 mk (129,65 milj.
15460: 2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun
15461: euroa) ja valtion rahoitusosuus 612 000 000
15462: kehittämisohjelman mukaisten maatalouden
15463: mk.
15464: ympäristötukien maksamiseen. Määrärahaa
15465: Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden
15466: saa käyttää myös valtion kokonaan rahoitta-
15467: tukea maksetaan pinta-alaperusteisena koko
15468: maan useiden tilojen yhteisten vesitaloudellis-
15469: maassa viljelijöille, jotka sitoutuvat noudatta-
15470: ten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitte-
15471: ~a~n m~ataloustuotannossaan tiettyjä ympä-
15472: luun enintään 500 000 mk, suojavyöhykkeiden
15473: nstoehtoJa, sekä ympäristötuen erityistukiso-
15474: yleissuunnitteluun enintään 3 000 000 mk
15475: pimuksiin. Ohjelman rahoitussuunnitelmassa
15476: maatalouden ympäristötukeen liittyvän koulu~
15477: laskelmat perustuivat siihen, että 75 % pelto-
15478: tuksen maksamiseen enintään 5 000 000 mk ja
15479: a~~sta tulee ympä~istötuen piiriin. Viljelijöiden
15480: ympäristötuen toimeenpanosta, seurannasta ja
15481: kimnostus ympäristötukijärjestelmään on kui-
15482: kehittä~isestä valtiolle aiheutuvien menojen
15483: tenkin ollut arvioitua suurempaa, jolloin tuen
15484: maksamiseen enintään 2 500 000 mk. Määrä-
15485: piiriin tulee vuonna 2000 yli 90 prosenttia pel-
15486: rahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin
15487: toalasta. Yhteisön säännöt edellyttävät, että
15488: kohdistuvia menoja.
15489: ympäristötuki maksetaan viisivuotisen sitou-
15490: Vuonna2001 saa tehdäEU:nkomission vuo-
15491: muskauden 2000-2004 aikana komission te-
15492: sille 2000-2006 hyväksymän maatalouden
15493: kemän ohjelmaa koskevan päätöksen mukaise-
15494: ympäristötukijärjestelmän mukaisia sitoumuk-
15495: na. Tämän vuoksi maksettava määrä on suu-
15496: sia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu
15497: rempi kuin ohjelman mukainen kyseisen
15498: vuosina 2002-2010 menoja yhteensä enin-
15499: vuoden meno. Kun osallistumislaajuudesta ai-
15500: tään 1 500 000 000 mk.
15501: heutuva lisäys on 285 000 000 mk, josta
15502: Se l v i t y s o s a : Komissio on kesäkuussa
15503: 157 000 000 mk on EU:n osuutta ja
15504: 2000 hyväksynyt Suomen ehdotuksen horison-
15505: 128 000 000 mk valtion rahoitusosuutta, on
15506: taali~ksi maaseudun kehittämisohjelmaksi
15507: vuoden 2001 ympäristötukiohjelman rahoitus-
15508: vuosille 2000-2006. Ohjelma käsittää luon-
15509: tarve 1 668 000 000 mk. Lisäksi määrärahan
15510: nonhaittakorvausjärjestelmän ja maatalouden
15511: mitoituksessa on otettu huomioon yhteensä
15512: ympäristötukijärjestelmän. Uuden ohjelman
15513: 11 000 000 mk kokonaan kansallisesti rahoi-
15514: rahoituskehys sisältää maatalouden ympäristö-
15515: tettavana ympäristötuen koulutuksesta, toi-
15516: 30.12 267
15517:
15518: meenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä ai- ton varoista momentille 12.30.01 maatalouden
15519: heutuvina menoina, useiden tilojen yhteisten ympäristötukea varten. Määräraha ei sisällä
15520: vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekoh- Ahvenanmaan osuutta.
15521: taisen suunnittelun sekä suojavyöhykkeiden Vuosina 2000-2006 ympäristötuen EU:n
15522: yleissuunnittelun menoina. kokonaisrahoitusosuus on 5 520 milj. mk ja
15523: Vuonna 2001 ympäristötuen kokonaisrahoi- kansallinen osuus 4 355 milj. mk eli yhteensä
15524: tustarve on siten yhteensä 1 679 000 000 mk, 9 875 milj. mk. Vuosina 2000-2004 määrära-
15525: josta EU:n osuus on 928 000 000 mk. EU:n hasta arvioidaan käytettävän 8 475 milj. mk,
15526: osuutta vastaavasti on merkitty tuloa EU:n jolloin vuosina 2005 ja 2006 jää käytettäväksi
15527: maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosas- yhteensä 1 400 milj. mk.
15528:
15529: Maatalouden ympäristötukijärjestelmien toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja
15530: seuraavasti, milj. mk:!)
15531: 2001 2002 2003 2004
15532:
15533: Vuosina 2000 ja 2001 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 1 600 1 634 1 677 1 717
15534: Vuosina 1995-1999 tehdyt päätökset ja toimenpiteet 79 58 33 12
15535: Yhteensä 1 679 1 692 1 710 1 729
15536: 1l Vuoden 2004 jälkeen aiheutuu menoja pitkäaikaisista, lähinnä 10-vuotisista erityistukisopimuksista,
15537: jotka on tehty edellisellä ohjelmakaudella ja tehdään vuosina 2000 ja 2001.
15538:
15539:
15540: 2001 talousarvio 1 679 000 000 oidaan tarvittavan horisontaalisen maaseudun
15541: 2000 talousarvio 1 287 000 000 kehittämisohjelman mukaisesti 2 513 100 000
15542: 2000 lisätalousarvio mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu huo-
15543: 1999 tilinpäätös 1 690 000 000 mioon sekä EU:n rahoitusosuus 765 000 000
15544: mk (128,7 milj. euroa) että valtion rahoitus-
15545: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha osuus 1 748 100 000 mk. Vuonna 2001 EU:n
15546: osarahoitus on tavoite }-alueella 50 %ja muu-
15547: 2 v)
15548: alla maassa 24 % eli keskimäärin 30 %. Mo-
15549: Momentille myönnetään 2 513 100 000 mk. mentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi vas-
15550: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission taavasti 765 000 000 mk EU:n maatalouden
15551: vuosille 1995-1999 hyväksymän toimenpi- ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista
15552: deohjelmanja uuden, vuosille 2000-2006 hy- luonnonhaittakorvauksia varten. Määräraha ei
15553: väksytyn horisontaalisen maaseudun kehittä- sisällä Ahvenanmaan osuutta.
15554: misohjelman mukaisten luonnonhaittakorva- Määräraha käytetään paaosm vuosille
15555: usten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa 2000-2006 hyväksyttyyn luonnonhaittakor-
15556: myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja. vaukseen, jota maksetaan pinta-alaperusteise-
15557: Se 1v i t y s osa : Määräraha on muutettu na koko maassa viljelijöille, jotka sitoutuvat
15558: kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Komissio noudattamaan tavanomaisen hyvän maatalous-
15559: on kesäkuussa 2000 hyväksynyt Suomen eh- käytännön ehtoja.
15560: dotuksen horisontaaliseksi maaseudun kehittä-
15561: misohjelmaksi vuosille 2000-2006. Ohjelma 2001 talousarvio 2 513 100 000
15562: käsittää luonnonhaittakorvausjärjestelmän ja
15563: 2000 talousarvio 2 543 000 000
15564: maatalouden ympäristötukijärjestelmän.
15565: Vuonna 2001 luonnonhaittakorvauksiin arvi- 1999 tilinpäätös 1157601316
15566: 268 30.13
15567:
15568: 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen
15569:
15570: Se l v i t y s osa : Maataloustuotteiden vientituesta, interventiovarastoinnista, yksityisen va-
15571: rastoinnin tukemisesta ja eräistä muista maataloustuotteiden markkinoihin vaikuttavista toimen-
15572: piteistä aiheutuvat varsinaiset menot rahoitetaan kokonaisuudessaan EMOTR:n tukiosaston va-
15573: roista. Vuonna 2001 koulumaitojärjestelmä muuttuu osarahoitteiseksi siten, että EU maksaa tu-
15574: kea 75 %maidon tavoitehinnasta aiemman 95 %:n sijaan. Suomessajärjestelmä toteutetaan siten,
15575: että käyttöön ei loppuosan osalta oteta valtion rahoitusosuutta. Koulumaitotukea maksetaan jat-
15576: kossa myös vähärasvaisista ja rasvattomista maitotuotteista. Lisäksi vähärasvaisten maitotuottei-
15577: den tukea on tarkoitus nostaa suhteessa täysmaitoon.
15578: EU:lta saatavan rahoituksen maksatusviiveen takia tarvittava väliaikainen kansallinen rahoitus
15579: on järjestetty Maatalouden interventiorahaston (MIRA) kautta. Rahastolla ei ole toimintansa ra-
15580: hoittamiseksi peruspääomaa, vaan 1 500 milj. markan lainanottovaltuus. Valtion talousarviosta
15581: siirretään Maatalouden interventiorahastoon määrä, jonka arvioidaan kattavan ne menot, joita
15582: EU:n säädösten mukaan ei kateta EMOTR:n tukiosastosta. Budjettisiirto on 8 milj. mk vuonna
15583: 2001.
15584: Interventiotoiminnasta rahastolle aiheutuvaksi bruttomääräiseksi maksatusvastuuksi arvioi-
15585: daan noin 725 milj. mk vuonna 2001. Rahoituksen kannalta merkittävimpiä toimintoja ovat koti-
15586: eläintuotteiden, elintarvikejalosteiden, viljatuotteiden ja sokerin vientituki sekä maidon tukioh-
15587: jelmat, sokerin yksityinen varastointi, tärkkelyksen tuotantotuki sekä viljan, voin ja maitojauheen
15588: interventiovarastointi.
15589:
15590: Interventiotoiminnasta aiheutuvat menot vuosina 1999-2001, milj. mk:
15591: 1999 2000 2001
15592: tilinpäätös arvio arYlO
15593:
15594:
15595: Vientituet, yhteensä 629,0 571 560
15596: - maito ja maitovalmisteet 364,1 373 360
15597: - kasvituotteet 164,6 126,5 129,5
15598: - jalostetut elintarvikkeet 51,5 50 50
15599: - liha ja lihavalmisteet 48,5 21 20
15600: - kananmunat 0,3 0,5 0,5
15601: Interventiovarastointi, yhteensä 7,5 8 8
15602: Yksityinen varastointi, yhteensä 19,0 21 17
15603: - sokerin varastointituki 15,2 18 15
15604: -muut 3,8 3 2
15605: Ohjelmaperusteiset tuet, yhteensä 68,0 76 75
15606: - koulumaito 19,3 27 25
15607: - teollisuusvoi 33,6 36 35
15608: -muut 15,1 13 15
15609: Ruoka-apu 7,4 7 7
15610: Muut tuet, yhteensä 51,6 60 58
15611: -tärkkelyksen tuotantotuki 43,7 50 48
15612: -sokerin tuotantotuki 7,9 10 10
15613: Takaisinperinnät, myyntikate yms. -24,5 0 0
15614: Markkinointi yhteensä (EU) 758,0 743,0 725,0
15615: Muut nettomenot (korko, hallinto yms., 30.13.60) 1,0 6 8
15616: Yhteensä 759,0 749,0 733,0
15617: 30.13 269
15618:
15619: Vuodesta 2001 alkaen tähän lukuun momenteille 30.13.43 ja 30.13.44 on siirretty muista pää-
15620: luokan luvuista maa- ja puutarhatalouden tiedotukseen, menekinedistämiseen ja markkinointiin
15621: sekä laatujärjestelmien kehittämiseen liittyviä menoja.
15622:
15623: 41. Maataloustuotannon tasapainottamis- luopumiseläkelaista arvioidaan aiheutuvan
15624: menot (siirtomääräraha 3 v) valtiolle menoja 390 000 000 mk vuonna
15625: 2002, 370 000 000 mk vuonna 2003 ja
15626: 350 000 000 mk vuonna 2004. Sen jälkeen
15627: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. vuotuiset menot alenevat edelleen asteittain ja
15628: Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1995 loppuvat vuonna 2010.
15629: päätetyistä maataloustuotannon tasapainotta-
15630: misesta annetun lain (1261/1989) mukaisista 2001 talousarvio 410 000 000
15631: sopimuksista, pellon metsityspalkkioista ja 2000 talousarvio 422 000 000
15632: muista toimenpiteistä, maataloustuotannon oh- 1999 tilinpäätös 441 257 251
15633: jaamisesta annetun lain (446/ 1977) mukaisista
15634: sopimuksista, maataloustuotannon ohjaami- 43. Menekinedistäminen (siirtomääräraha
15635: sesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/
15636: 3 v)
15637: 1983) mukaisista sopimuksista ja metsitys-
15638: palkkioista aiheutuvien menojen maksami- Momentille myönnetään 27 600 000 mk.
15639: seen. Määrärahaa saa käyttää maksuteknisistä Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhata-
15640: syistä myös edellisiltä vuosilta siirtyneiden loustuotteiden tunnetuksi tekemiseen ja mene-
15641: menojen maksamiseen. kin edistämiseen sekä hunajantuotannon ja
15642: Selvitysosa : Tuotannon tasapainotta- markkinoinnin edistämiseen myönnettävien
15643: mismenojen maksamiseen käytettiin vuonna avustusten maksamiseen maa- ja metsätalous-
15644: 1999 noin 8 500 000 mk. Määrärahan mitoi- ministeriön asetuksella tarkemmin säädettävin
15645: tuksessa on otettu huomioon edellisiltä vuosil- perustein. Määrärahaa saa lisäksi käyttää neu-
15646: ta siirtyvinä erinä 3 000 000 mk. Ennen vuotta voston asetuksen (EY 122111997) mukaisesta
15647: 1995 tehtyjen tasapainottamistoimenpiteiden hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittä-
15648: voimassaolo lakkaa vuoden 2001 lopussa, miseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin me-
15649: mutta niistä voi tämän jälkeen aiheutua vähäi- noihin.
15650: siä menoja mm. valitusten johdosta. Se l v i t y s o s a : Määrärahasta 26 700 000
15651: mk on siirtoa momentilta 30.12.41 maa- ja
15652: 2001 talousarvio 1 000 000 puutarhataloustuotteiden tunnetuksi tekemi-
15653: 2000 talousarvio 2 000 000 sestä ja menekin edistämisestä ja hunajantuo-
15654: 1999 tilinpäätös 9 000 000 tannon edistämisestä aiheutuvina menoina.
15655: Näistä menoista hunajan menekin edistämi-
15656: seen osoitetaan 500 000 mk, mikä jää koko-
15657: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha)
15658: naan valtion vastattavaksi. Vuonna 2001 huna-
15659: Momentille myönnetään 410 000 000 mk. jan tuotannon ja markkinoinnin edistämistä
15660: Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain koskevan EU:n osarahoittaman (50%) tukijär-
15661: (16/1974) ja luopumiskorvauslain (1330/1992)
15662: jestelmän kokonaismenoiksi Suomessa arvioi-
15663: mukaisten korvausten maksamiseen. daan 900 000 mk, mistä 878 000 mk on huna-
15664: Se l v i t y s o s a : Luopumiskorvauslain jantuotannon ja markkinoinnin edistämisme-
15665: voimassaolo päättyi vuoden 1995 lopussa. nojen siirtoa momentilta 30.13.47. EU:n
15666: Luopumiskorvauslaista ja sitä edeltäneestä
15667: 270 30.13
15668:
15669: rahoitusosuus on 450 000 mk mikä on merkitty
15670: tulona momentille 12.30.01.
15671:
15672: Määrärahojen arvioidaan jakautuvan eri käyttökohteisiin seuraavasti, milj. mk:
15673: Yhteensä, josta EU:n osuus
15674:
15675: Kansan iset menekinedistämistoimet 1) 26,2
15676: Hunajan menekin edistäminen 0,5
15677: Hunajantuotannon edistäminen 0,9 0,45
15678: Yhteensä 27,6 0,45
15679: l) pl. hunaja
15680:
15681:
15682:
15683: 2001 talousarvio 27 600 000 mukaisen pellonmetsitystuen maksamiseen
15684: sekä ennen vuotta 1995 tehdyistä metsityssi-
15685: 44. Laatujärjestelmien kehittäminen (siirto- toumuksista aiheutuvien menojen maksami-
15686: seen.
15687: määräraha 3 v)
15688: Selvity sosa: Momentin nimike on
15689: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu
15690: Määrärahaa saa käyttää kansallisen elintar- huomioon vähennyksenä 878 000 mk hunajan-
15691: vikkeiden laatustrategian toteuttamisesta aihe- tuotannon ja markkinoinnin edistämismenojen
15692: utuvien ostopalveluiden sekä avustusten mak- siirtona momentille 30.13.43.
15693: samiseen. EU -osarahoittamaa maatalousyrittäjien luo-
15694: S e l v i t y s o s a : Määräraha on siirtoa mo-
15695: pumistukijärjestelmää toteutettiin Suomessa
15696: mentilta 30.12.41. Määrärahaa käytetään halli- vuosina 1995-1999. Järjestelmän piiriin tuli
15697: tusohjelman mukaisen elintarvikkeiden kan- yhteensä noin 5 600 tilaa. Kaudella 1995-
15698: sallisen laatustrategian toteuttamiseen. Tavoit- 1999 solmituista sopimuksista aiheutuvien
15699: teena on, että koko elintarvikeketju on syste- menojen maksaminen jatkuu osana horisontaa-
15700: maattisen, tarvittaessa todennettavissa olevan lista maaseudun kehittämissuunnitelmaa. Mo-
15701: laatutyön piirissä vuoteen 2006 mennessä. mentilta maksetaan vuonna 2001 järjestelmän
15702: Laatustrategiaa toteutetaan maa- ja metsäta- kustannuksia hoitokuluineen 344 000 000 mk.
15703: lousministeriön asettaman elintarvikeketjua Tähän sisältyvät myös kustannukset niistä va-
15704: laajasti edustavan laatujohtoryhmän esitysten jaasta 20 luopumistukitapauksesta, jotka ohjel-
15705: perusteella mm. selvityksiin ja kehittämis- makauden päättymisen johdosta ovat koko-
15706: hankkeisiin. naan kansallisesti rahoitettavia maatalousyrit-
15707: 2001 talousarvio 7 000 000 täjien luopumistuesta annetun lain muutoksen
15708: nojalla. Momentille 12.30.01 arvioidaan kerty-
15709: 47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja väksi luopuroistuen osalta 134 000 000 mk
15710: pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) EMOTR:n tukiosaston varoista.
15711: Momentille myönnetään 480 000 000 mk. Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestel-
15712: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien mää jatkettiin vuoden 2000 alusta kokonaan
15713: luopumistuesta annetun lain (1293/1994 ), kas- kansallisesti rahoitettavana järjestelmänä vuo-
15714: vihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopetta- sille 2000-2002. Tuen piiriin arvioidaan
15715: mistuesta annetun lain (1297 /1994) sekä maa- vuonna 2001 tulevan noin 800 tilaa. Järjestel-
15716: taloustuotannon lopettamistuesta annetun lain män menoihin hoitokuluineen arvioidaan tar-
15717: (1340/1996) perusteella myönnettävien lopet- vittavan yhteensä 80 000 000 mk.
15718: tamistukien ja hoitokustannusten sekä EU:n Maataloustuotannon lopettamistuki oli osa
15719: komission hyväksymän toimenpideohjelman Suomen liittymissopimuksen artiklan 141 mu-
15720: kaista ns. vakavien vaikeuksien tukipakettia ja
15721: 30.13 271
15722:
15723: kokonaan kansallisesti rahoitettava järjestel- jalla. Tulonmenetyskorvausta maksetaan kym-
15724: mä. Tuki voitiin myöntää vuosina 1997-1999 menen vuoden ajan sen jälkeen, kun metsitys
15725: maatalouden harjoittamisesta A-ja B-tukialu- on todettu suoritetuksi hyväksyttävällä tavalla.
15726: eilla luopuneille. Kertakorvauksen maksami- Metsityksen hoitopalkkiota maksetaan 2 ja 4
15727: nen voitiin jaksottaa enintään viidelle vuodel- vuoden kuluttua metsityksen valmistumisen
15728: le. Järjestelmästä aiheutuu kustannuksia jälkeen. Järjestelmästä aiheutuvaa EU:n rahoi-
15729: 400 000 mk vuonna 2001. tusosuutta maksetaan kaudella 2000-2006
15730: Kasvihuonetuotannon ja omenantuotannon osana borisantaalista maaseudun kehittämis-
15731: lopettamistuki voitiin myöntää vuosina suunnitelmaa. Ennen vuotta 2000 tehdyistä
15732: 1995-1998 luopuneille yrittäjille. Tuki onko- pellonmetsityssopimuksista tulee vuonna 2001
15733: konaan kansallisesti rahoitettava. Kertakorva- maksettavaksi 54 000 000 mk, josta puolet on
15734: uksen maksaminen voitiin jaksottaa enintään EU:n rahoitusosuutta. Momentille 12.30.01 on
15735: viidelle vuodelle. Järjestelmästä aiheutuu kus- arvioitu kertyväksi 27 000 000 mk EMOTR:n
15736: tannuksia 700 000 mk vuonna 2001. tukiosaston varoista maatalouden metsätoi-
15737: Myös EU -osarahoitteisen pellonmetsitysjär- menpiteitä varten.
15738: jestelmän toteuttaminen päättyi vuoden 1999 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
15739: lopussa. Järjestelmän piiriin tuli noin 25 000 oon lisäksi 900 000 mk ennen vuotta 1995 teh-
15740: hehtaaria metsitettävää peltoa. Metsityskus- dyistä metsityssitoumuksista aiheutuvina me-
15741: tannukset maksetaan maanomistajille kestävän noina, mikä jää kokonaan valtion vastattavak-
15742: metsätalouden rahoituksesta annetun lain no- si.
15743:
15744: Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti, milj. mk:
15745: Määräraha EU:n osuus
15746: (EMOTR-T)
15747:
15748: Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 1995-1999 344,0 134,0
15749: Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2000-2002 80,0
15750: Maataloustuotannon lopettamistuki 0,4
15751: Kasvihuonetuotannon ja omenanvilj. Iopettamistuki 0,7
15752: Maatalouden metsätoimenpiteet, ennen vuotta 2000 tehdyt
15753: sitoumukset 54,0 27,0
15754: - metsityskustannukset 22,0 11,0
15755: - metsityksen hoitopalkkio 2,0 1,0
15756: - tulonmenetyskorvaus 30,0 15,0
15757: Metsityssitoumukset ennen vuotta 1995 0,9
15758: Yhteensä 480,0 161,0
15759:
15760:
15761:
15762: Vuonna 2001 ja sitä aikaisempina vuosina tehdyistä maataloustuotannon lopettamis-
15763: tukia koskevista sitoumuksistaja metsätoimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan menoja
15764: seuraavasti, milj. mk:
15765: Myöh.
15766: vuodet
15767: 2001 2002 2003 2004 2005 yht.
15768:
15769: Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina
15770: 1995-1999 tehdyt sopimukset 344 327 308 282 250 620
15771: Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina
15772: 2000-2001 tehtävät sopimukset 80 106 105 101 98 390
15773: 272 30.13
15774:
15775: Maataloustuotannon lopettamistuki 0,4 0,3
15776: Kasvihuonetuotannon ja omenanvilj. lopet-
15777: tamistuki 0,7
15778: Maatalouden metsätoimenpiteet, ennen
15779: vuotta 2000 tehdyt sitoumukset 54 46 34 34 22 77
15780: Metsityssitoumukset ennen vuotta 1995 0,9 0,9
15781: Yhteensä 480 480 447 417 370 1 087
15782:
15783:
15784: 2001 talousarvio 480 000 000 2001 tukea arvioidaan ll1aksettavan yhteensä
15785: 2000 talousarvio 407 000 000 1 000 000 ll1k.
15786: 1999 tilinpäätös 236 000 000 EU:ssa on vuodesta 1997 alkaen ollut käy-
15787: tössä järjestelll1ä, jonka avulla edistetään elävi-
15788: en kasvien ja kukkaviljelytuotteiden kulutusta.
15789: 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet Jäsenvaltiot ll1yöntävät tukea alueellaan toill1i-
15790: (arvioll1ääräraha) ville, alaa edustaville ryhll1ittyll1ille näiden
15791: Moll1entille ll1yönnetään 2 500 000 ll1k. ll1enekinediställ1isprojekteihin. T oill1innasta
15792: Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuk- aiheutuvista kustannuksista vähintään 40 %
15793: sien ll1aksamiseen hedelll1än- ja vihannestuot- katetaan tuensaajan oll1ista varoista ja enintään
15794: tajaorganisaatioiden sellaisiin ll1enoihin, jotka 60 % valtion talousarviosta ll1yönnettävällä tu-
15795: aiheutuvat hedelll1ä- ja vihannesll1arkkinoiden ella. Talousarviosta ll1aksettava tuki rahoite-
15796: tasapainottall1istoill1enpiteistä. Määrärahaa saa taan kokonaan EMOTR:n tukiosastosta. Vuon-
15797: käyttää ll1yös EU:n rahoitusosuuksien ll1aksa- na 2001 tukea arvioidaan ll1aksettavan
15798: ll1iseen elävien kasvien ja kukkaviljelyn tuot- 1 500 000 ll1k.
15799: teiden erityistoill1enpiteistä aiheutuviin ll1enoi- Moll1entin ll1enoja vastaavasti on ll10ll1entil-
15800: hin. le 12.30.01 arvioitu kertyväksi tuloja
15801: Se l v i t y s osa : Hedelll1ien ja vihannesten 2 500 000 ll1k EMOTR:n tukiosastosta.
15802: yhteisestä ll1arkkinajärjestelystä annetussa
15803: neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2200/96 sää- 2001 talousarvio 2 500 000
15804: detyn hedelll1än- ja vihannestuottajaorganisaa- 2000 talousarvio 2 800 000
15805: tioiden rahastotuen käyttöönotto on jäsenval- 1999 tilinpäätös
15806: tiolle pakollinen. Järjestelll1än ll1Ukaan hyväk-
15807: syttyjen tuottajaorganisaatioiden tehtävänä on 60. Siirto interventiorahastoon
15808: jäsenvaltioiden hyväksyll1ien toill1intaohjelll1i- Moll1entille ll1yönnetään 8 000 000 ll1k.
15809: en ll1ukaisesti tarvittaessa tasapainottaa hedel- Määrärahaa saa käyttää Maatalouden inter-
15810: ll1ien ja vihannesten kysyntää ja tarjontaa ventiorahaston ottall1ien lainojen korkojen
15811: ll1uun ll1Uassa tuotannon suunnittelulla, kysyn- sekä ll1uiden Maatalouden interventiorahastos-
15812: nän ediställ1isellä, laadun parantall1isella ja ta annetussa laissa ( 1206/1994) ja asetuksessa
15813: tuotteiden poistall1isella ll1arkkinoilta. Toill1in- (1587 /1994) tarkoitettujen ll1enojen ll1aksall1i-
15814: nasta aiheutuvista kustannuksista 50 % kate- seen, joita ei rahoiteta EU:n ll1aatalouden ohja-
15815: taan organisaation jäseniltä perittävillä ll1ak- us- ja tukirahaston tukiosastosta.
15816: suilla ja 50% valtion talousarviosta ll1yönnet- Selvitysosa: Budjettisiirrolla katetaan
15817: tävällä tuella. Talousarviosta ll1aksettava tuki niitä Maatalouden interventiorahaston ll1enoja,
15818: rahoitetaan kokonaan EMOTR:n tukiosastos- joita vastaavia tuloja EU :n säädösten ll1ukaan
15819: ta. Vuonna 2000 Suoll1essa on kahdeksan he- ei tulouteta interventiorahastolle.
15820: delll1än- ja vihannestuottajaorganisaatiota,
15821: joille arvioidaan vuonna 2000 ll1aksettavan ra- 2001 talousarvio 8 000 000
15822: hastotukea yhteensä noin 700 000 ll1k. Vuonna 2000 talousarvio 6 000 000
15823: 1999 tilinpäätös 1 000 000
15824: 30.14 273
15825:
15826: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen
15827:
15828: Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) varoista saa käyttää enintään 3 600 000 mk
15829: rahaston maksuliikenteen, kirjanpidon ja periruistehtävien sekä rahaston toiminnan suunnitte-
15830: luun, kehittämiseen ja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin.
15831: Selvitysosa: Maaseudun kestävän kehittämistoiminnan rahoittamista koskevat linjaukset
15832: EU:n ohjelmakaudella 2000-2006 määritellään asetuksessa Euroopan maatalouden ohjaus- ja
15833: tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen (EY 1257/1999) sekä kansallisessa maa-
15834: seutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999). Asetuksessa luodaan pohja johdonmukaiselle maa-
15835: seudun kehittämispolitiikalle. Maaseutuasetuksen mukaiset maatalouden, metsätalouden ja maa-
15836: seudun kehittämisen rahoitustoimenpiteet on ulotettu kattamaan kaikki maaseutualueet Samalla
15837: EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämistoiminta on myös muuttunut kokonaan ohjelmaperus-
15838: teiseksi. Tavoite !-ohjelmien osalta noudatetaan edellä mainittujen säännösten lisäksi EU:n ra-
15839: kennerahastoasetusta (EY 1260/1999). EU-osarahoitteisen toiminnan rinnalla tarvitaan myös
15840: kansallisesti rahoitettavia toimenpiteitä, jolloin kehittämistoimenpiteistä muodostuu hyvä suo-
15841: malaista maaseutua ja maataloutta tukeva kokonaisuus.
15842: Maaseudun kehittäminen
15843: Maa- ja metsätalous ovat toimivan maaseudun perusta. Agenda 2000 perustelujen mukaan
15844: maatalous- ja maaseutupolitiikka täydentävät uudella rahoituskaudella vielä nykyistä kiinteäm-
15845: ruin toisiaan. Tilojen rakennekehitys sekä Agenda 2000-esityksen toteutuminen esitetyssä muo-
15846: dossa vähentävät kuitenkin tilojen ja tiloilla työskentelevien määrää lähivuosina. Samanaikaisesti
15847: metsätalouden koneellistaminen jatkuu, jolloin myös sen työllistävä vaikutus alenee. Samanlai-
15848: nen kehityssuunta on maaseutualueiden julkisilla palveluilla ja teollisilla työpaikoilla. Jotta maa-
15849: seutu säilyttäisi elinvoimaisuutensa ja tasapainoisen väestökehityksensä, tulisi menetettyjä työ-
15850: paikkoja pystyä korvaamaan uusilla. Kaiken kehittämistoiminnan lähtökohtana otetaan tämän
15851: päämäärän saavuttamiseksi huomioon työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen, yhteistyöhön roh-
15852: kaiseminen, kuluttajien odotukset, tuotannon laatu, tasa-arvo ja ympäristökysymykset sekä osaa-
15853: misen parantaminen.
15854: EU:n ohjelmakaudella 2000-2006 EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämistoiminta sisäl-
15855: tyy tavoite 1-alueella Itä- ja Pohjois-Suomen tavoite !-ohjelmiin ja tavoite 1-ohjelman ulkopuo-
15856: lisella alueella alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan. Maa- ja metsätalousministeriö on
15857: maksuviranomainen tavoite 1-alueen ohjelmissa EMOTR:n ohjausosaston osararahoittamassa
15858: toiminnassa. EMOTR-O:n rahoituskehys koko kaudella on 1 173 mi1j. mk, josta 716 milj. mk
15859: osoitetaan talousarviossa maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeisiin ja 457 milj. mk Maati-
15860: latalouden kehittämisrahastossa maatalouden investointeihin ja nuorten viljelijöiden aloittamis-
15861: tukeen. Kansallinen julkinen rahoitusosuus on saman suuruinen. Sen rahoitukseen osallistuvat
15862: maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeiden osalta valtion lisäksi myös kunnat noin 12 pro-
15863: sentin osuudella.
15864: Tavoite 1-alueen ulkopuolisella alueella EU -osarahoitteiset maaseudun kehittämistoimenpiteet
15865: lukuunottamatta luonnonhaittakorvausta ja maatalouden ympäristötukea sisältyvät alueelliseen
15866: maaseudun kehittämisohjelmaan, joka rahoitetaan EMOTR:n tukiosastosta. EMOTR-T:n koko-
15867: naisrahoituskehys ohjelmakaudella on 692 milj. mk. Kansallinen julkinen rahoitusosuus on 1 614
15868: milj. mk, josta valtion osuudeksi arvioidaan 1 377 milj. mk, lopun (noin 10 %) ollessa kuntien
15869: osuutta. Lisäksi ohjelmaan sisältyy yksityistä rahoitusta noin 1 661 milj. mk. Rahoitettavat maa-
15870: seudun kehittärnistoimenpiteet ovat pääosin samoja kuin rahoituskauden 1995-1999 5b-ohjel-
15871: man maaseudun kehittämistoimenpiteet. Lisäksi tullaan rahoittamaan koulutustoimenpiteitä,
15872: 274 30.14
15873:
15874: metsätaloustoimenpiteitä ja maatilojen yritystoiminnan monipuolistaruisinvestointeja sekä vesi-
15875: taloustoimenpiteitä.
15876: Paikalliseen omaehtoisuuteen perustuvaa maaseudun kehittämisen yhteisöaloitetta (Leader+)
15877: toteutetaan myös uudella ohjelmakaudella. Leader+:n kokonaiskehykseksi arvioidaan noin 620
15878: milj. mk. Tästä on puolet EU:n (EMOTR-0) osuutta. Leader+-ohjelma valmistunee vuoden 2000
15879: lopulla. Ohjelman varsinainen toimeenpano alkaa vuonna 2001.
15880: Vesivarojen käytön ja hoidon tehtäväalueella rahoitetaan uudella ohjelmakaudella edelleen
15881: myös rakennerahasto-ohjelmien EAKR-hankkeita, esimerkiksi seudullista vesihuollon kehittä-
15882: mistä.
15883: Kokonaan kansallisia maaseudun kehittämisvaroja on talousarviossa varattu lähinnä valtakun-
15884: nallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen mm. teemaryhmätyöskentelyn laajen-
15885: tamiseksi. Valtakunnallisten teemaryhmien avulla edistetään mm. verkostoitumista ja kehitetään
15886: yhteisiä työvälineitä (esim. laatujärjestelmät, tuotekriteerit).
15887: Vuonna 2001 keskeisiä tehtäviä ovat uuden kauden ohjelmien tehokas toimeenpano ja edellisen
15888: ohjelmakauden loppuun saattaminen vuoden 2001 loppuun mennessä. Vanhan ohjelmakauden
15889: maksatuksia oli suorittamatta yhteensä 688 milj. mk vuoden 2000 alussa (EU-osuutta noin 298
15890: milj. mk ja kansallista osuutta 390 milj. mk).
15891: Maatilatalouden rakenteen kehittäminen
15892: Maatilatalouden rakenteen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset kilpailu-
15893: kykyisen ja kannattavan toiminnan harjoittamiseen yrityskokoa kasvattamalla ja yritystoimintaa
15894: monipuolistamalla. Maatiloille myönnettävän investointituen on edistettävä tulotason sekä elin-,
15895: työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantumista. Tuella pyritään yhteen tai useampaan seuraavista ta-
15896: voitteista: tuotantokustannusten vähentäminen, tuotannon parantaminen ja suuntaaminen uudel-
15897: leen, laadun parantaminen, luonnonympäristöä, hygieniaolosuhteita ja eläinten hyvinvointia kos-
15898: kevien vaatimusten säilyttäminen ja parantaminen sekä maatilatoiminnan monipuolistaminen.
15899: Uudella ohjelmakaudella rahoitustuki maatiloilla tehtäviin investointeihin on joko EU:n osara-
15900: hoittamaa tai kokonaan kansallisesti rahoitettavaa tukea. EU-osarahoitteisissa tuissa sekä EU:n
15901: että valtion osuus valtionlainoissa ja avustuksissa rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahas-
15902: tosta (MAKERA) ja EU:n osuus tuloutetaan suoraan rahastoon. Yksinomaan kansallisesti rahoi-
15903: tettavissa investointiluissa avustukset ja valtionlainat myönnetään samaten MAKERAsta. Korko-
15904: tukilainat myönnetään talousarviossa osoitetun myöntövaltuuden puitteissa.
15905: Maatilatalouden kehittämisrahaston pääoman arvioidaan olevan vuonna 2001 vajaat 7 000
15906: milj. mk. Rahaston käytettävissä arvioidaan vuonna 2001 olevan edelliseltä vuodelta siirtyvät va-
15907: rat ja EU:lta tulevat tulot huomioon ottaen noin 2 100 milj. mk. Käytössä olevien varojen mää-
15908: rään vaikuttaa edelleen rahoitustoiminnassa ollut lähes kahden vuoden tauko ED-jäsenyyden al-
15909: kaessa.
15910: MAKERAsta myönnettävä tuki (avustukset ja valtionlainat) ohjataan mm. nuorten viljelijöiden
15911: aloitustukeen sekä lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja puutarhatalouden investointeihin.
15912: Lisäksi MAKERAn varoin on tarkoitus tukea mm. ympäristösuojeluinvestointeja sekä salaojitus-
15913: hankkeita. Varoja käytetään myös maa- ja porotalouden sekä luontaiselinkeinojen tutkimustoi-
15914: mintaan. MAKERAn lopullisina ruenoina on ohjelmakauden 1995-1999 tavoite 6-ohjelman ul-
15915: kopuolisella alueella EMOTR-O:sta osarahoitettujen tavoite 5a-toimenpiteiden (valtion lainat ja
15916: avustukset) kustannukset, joiden rahoitukseen EMOTR-O:n kehys ei riitä.
15917: Tavoite 1-alueella EU-osarahoitteisella investointituella tuetaan perusmaatalouden investoin-
15918: neista mm. lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja lampoloiden rakentamista, ympäristön-
15919: suojeluinvestointeja sekä eräitä porotalouden hankkeita. Muilta osin perusmaatalouden inves-
15920: toinnit rahoitetaan kansallisin varoin. Lisäksi EU-osarahoitteisesti tuetaan nuorten viljelijöiden
15921: tilanpidon aloittamista.
15922: 30.14 275
15923:
15924: Tavoite 1-alueen ulkopuolella eli alueellisen maaseudun kehittämisohjelman alueella niin in-
15925: vestointituki kuin myös nuorten viljelijöiden aloitustuki rahoitetaan kokonaan kansallisesti.
15926: Vuonna 2001 arvioidaan MAKERAsta myönnettävän avustuksia yhteensä noin 300 milj. mk ja
15927: valtionlainoja 600 milj. mk. Tavoite 1-alueen osuus edellä mainitusta tulee olemaan noin kolmas-
15928: osa.
15929: Korkotukilainojen myöntövaltuutta arvioidaan käytettävän 900 milj. mk. Korkotukea myönnet-
15930: täisiin mm. lisämaanostojen, eräiden tuotantorakennusten (konehallit, kuivurit, rehuvarastot
15931: ym.), maatilojen asuinrakentamisen ja asuntotilojen hankinnan sekä konehankintojen rahoittami-
15932: seen. Vuonna 2000 uudistetun poro- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaan myös porotalo-
15933: uteen voidaan myöntää korkotukilainoja ja lisäksi vakauttamiskorkotukilainoja. Näitä arvioidaan
15934: myönnettävän em. myöntövaltuuden puitteissa yhteensä 20 milj. mk.
15935: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista arvioidaan vuonna 2001 myönnettävän tukea seu-
15936: raavasti:
15937: - nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen tarkoitettua aloitustukea noin 700 viljelijälle,
15938: - investointitukea noin 700 navetan uudisrakentamis-, laajentamis- tai peruskorjaushankkee-
15939: seen,
15940: - investointitukea noin 200 sikalan uudisrakentamis-, laajentamis- tai peruskorjaushankkee-
15941: seen.
15942: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun
15943: lain muuttamisesta annetun lain perusteella Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja voidaan
15944: käyttää tuottajille vahvistettujen meijerimaidon viitemäärien välittämiseen kansallisesta varan-
15945: nosta siten, että viitemääriä myytäessä ostajalta peritään ennakkomaksu ja rahastoon tuloutetut
15946: ennakkomaksut käytetään vastaavan suuruisten viitemäärien ostamiseen valtiolle. Lisäksi mai-
15947: don viitemääriä voidaan ostaa kansalliseen varantoon Maatilatalouden kehittämisrahaston varoil-
15948: la.
15949:
15950: Makerasta ja talousarviosta myönnettävän rahoitustuen kehittyminen tukimuodoittain
15951: vuosina 1998-2001, milj. mk:
15952: 1998 1999 2000 2001
15953: tilinpäätös tilinpäätös arvio arvto
15954:
15955: MAKERA:
15956: Käytettävissä olevat varat yhteensä 3 025 2 679 2 317 2086
15957: -omat tulot 1 063 941 831 767
15958: -EU:lta 14 80 57
15959: - edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 1 962 1724 1 406 1 262
15960:
15961: LAINAT, yhteensä 1 211 1227 1 500 1 500
15962: Makerasta (valtionlainat) 368 379 600 600
15963: Talousarviosta (korkotukilainat, mom.
15964: 30.14.49) 843 848 900 900
15965:
15966: AVUSTUKSET (Makerasta) 657 652 450 300
15967:
15968: KORKOTUET, yhteensä 150,3 140,7 166,0 164,0
15969: Puutarhayrityslainoille (mom. 30.14.48) 9,0 10,0 6,0 4,0
15970: Korkotukilainojen korkotuki (mom. 30.14.49) 141,3 130,7 160,0 160,0
15971: 276 30.14
15972:
15973: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomäärära- 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
15974: ha 3 v) (arviomääräraha)
15975: Momentille myönnetään 19 700 000 mk. Momentille myönnetään 160 000 000 mk.
15976: Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisista Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeino-
15977: maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista jen rahoituslain (32911999), porotalouden ja
15978: aiheutuvien menojen maksamiseen. luontaiselinkeinojen rahoituslain ( 45/2000),
15979: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toi-
15980: valtakunnallisiin hankkeisiin, jotka tukevat ja menpiteistä annetun lain ( 1303/ 1994), maaseu-
15981: täydentävät alueilla tapahtuvaa kehittämistyö- tuelinkeinolain ( 1295/ 1990) ja maatilalain
15982: tä, edistävät kehittämis- ja tutkimustyön ver- (18811977) mukaisista korkotukilainoista, ai-
15983: kostoitumista ja joiden rahoittaminen ei ole kaisemman lainsäädännön mukaisista perus-
15984: mahdollista alueellisista kehittämisvaroista. luotoista sekä eräiden maatilatalouden luotto-
15985: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyk- jen vakauttamisesta annetun lain (511/1985)
15986: senä huomioon maaseutupolitiikan yhteistyö- mukaisista lainoista sekä maaseudun pieni-
15987: ryhmän menot 300 000 mk siirtona momentille muotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä
15988: 30.01.21. annetun lain (1031/1986) mukaisista korkotu-
15989: kilainoista luottolaitoksille suoritettavien kor-
15990: 2001 talousarvio 19 700 000 kohyvitysten maksamiseen.
15991: 2000 talousarvio 20 000000 Vuonna 2001 korkotukea saa hyväksyä enin-
15992: 1999 tilinpäätös 30 000 000 tään 900 000 000 markan lainapääomalle.
15993: Selvitysosa: Vuonna 1996 ja sen jäl-
15994: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirto- keen myönnetyistä lainoista korkotuki on enin-
15995: määräraha 2 v) tään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntö-
15996: ajankohdasta riippuen, kuitenkin niin, että vil-
15997: Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
15998: jelijän maksama korko on vähintään 2
15999: Määrärahaa saa käyttää puutarhayrityksille
16000: prosenttiyksikköä. Ennen vuotta 1996 myön-
16001: vuosina 1995-1997 myönnettyjen korkotuki-
16002: netyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lai-
16003: lainojen ja korkotuetuiksi muutettujen lainojen
16004: noista maksetaan luottolaitokselle korkotukea
16005: korkoavustusten maksamiseen. Lisäksi määrä-
16006: 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaisko-
16007: rahaa saa käyttää korkoavustuksiin Kera Oy:n
16008: rosta, jonka arvioidaan olevan keskimäärin
16009: ja Arsenal Oy:n vastaaviin tarkoituksiin myön-
16010: 6,4 %. Maatilalain mukaisille lainoille makse-
16011: tämille lainoille.
16012: taan korkohyvitystä lainansaajilta perittävän
16013: Selvitysosa: Uusia lainoja ei ole
16014: koron muutosten johdosta myöntövuodesta ja
16015: myönnetty vuoden 1997 jälkeen. Vuoden 1999
16016: lainalajista riippuen keskimäärin 2,6 % laino-
16017: lopussa lainakanta oli 185 445 376 mk. Korko-
16018: jen maksamatta olevasta pääomasta. Koko lai-
16019: hyvitystä maksetaan lainan muuttamisesta tai
16020: nakanta huomioon ottaen korkohyvitystä arvi-
16021: nostamisesta lukien 5 ensimmäisen lainavuo-
16022: oidaan vuonna 2001 maksettavan keskimäärin
16023: den ajan. Lainan kokonaiskorosta korkotuki on
16024: 3,8 % lainapääomasta. Myönnettyjen lainojen
16025: enintään 4 %. Vuonna 2001 korkoavustuksiin
16026: pääoma oli vuoden 1999 lopussa yhteensä
16027: arvioidaan tarvittavan yhteensä 6 000 000 mk.
16028: 4 071 821 489 mk. Korkotukilainoja on tarkoi-
16029: Vuodelta 2000 arvioidaan siirtyvän 2 000 000
16030: tus myöntää mm. maatilojen asuinrakennusten
16031: mk käytettäväksi vuonna 2001. Lainoista arvi-
16032: rakentamiseen, asuntotilojen hankintaan, lisä-
16033: oidaan aiheutuvan valtiolle menoja 500 000
16034: maanostoon sekä konehallien, kuivureiden ja
16035: mk vuonna 2002.
16036: varastojen rakentamiseen.
16037: Poro- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain
16038: 2001 talousarvio 4000 000
16039: mukaisia korkotukilainoja arvioidaan myön-
16040: 2000 talousarvio 6 000 000 nettävän 10 000 000 mk ja porotalouden ja
16041: 1999 tilinpäätös 10 000 000
16042: 30.14 277
16043:
16044: luontaiselinkeinojen vakauttamislainoja sa-
16045: man verran. Lainojen korkotukea maksetaan
16046: 4 prosenttiyksikköä.
16047:
16048: Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuosittain seuraavasti,
16049: milj. mk:
16050: Myöh.
16051: 2001 2002 2003 2004 2005 vuod. yht.
16052:
16053: Aikaisempien vuosien korkotukilainoista 144 127 116 102 90 326
16054: Vuoden 2001 korkotukilainoista 16 30 27 24 21 81
16055: Yhteensä 160 157 143 126 111 407
16056:
16057: 2001 talousarvio 160 000 000 Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmo-
16058: 2000 talousarvio 160 000 000 mentin määrärahojen kanssa käyttää myös Eu-
16059: 2000 lisätalousarvio roopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
16060: 1999 tilinpäätös 130 719 560 ohjausosaston osarahoittamien ohjelmien to-
16061: teuttamiseen tarvittavan teknisen avun maksa-
16062: 61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tuki- miseen.
16063: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
16064: rahaston osallistuminen elintarviketalouden ja
16065: tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi-
16066: maaseudun rakennetoimenpiteisiin (arviomää-
16067: tysraha.
16068: räraha) Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
16069: Momentille myönnetään 216 000 000 mk. muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu
16070: Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämis- huomioon 27 000 000 mk vuoden 1999 lop-
16071: päätöksiä yhteensä 157 000 000 markalla. puun mennessä hyväksyttyjen ohjelmakauden
16072: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on 1995-1999 tavoiteohjelmien 5b ja 6, tavoit-
16073: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneen teen 5a elintarviketeollisuuden jalostuksen ja
16074: osan myöntää vuonna 2001. markkinoinnin tukiohjelman sekä yhteisöaloi-
16075: Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakau- teohjelmien mukaisia EMOTR-O:n rahoitus-
16076: den 2000--2006 tavoite 1-ohjelmia, Leader+- osuuksia.
16077: yhteisöaloitetta ja alueellista maaseudun kehit- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
16078: tämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja pi- oon 76 000 000 mk ohjelmakauden 2000-
16079: lottihankkeiden Euroopan maatalouden ohja- 2006 tavoite 1-ohjelmien, 86 000 000 mk alu-
16080: us- ja tukirahastosta (EMOTR) maksettavana eellisen maaseudun kehittämisohjelman ja
16081: rahoitusosuutena. Määrärahasta saa maksaa 27 000 000 mk Leader+-yhteisöaloitteen me-
16082: myös ohjelmakauden 1995-1999 tavoiteoh- noina. Ohjelmien toimeenpano käynnistynee
16083: jelmien, yhteisöaloitteiden ja pilottihankkei- päätösten ja maksatusten osalta vuoden 2000
16084: den sekä ohjelmien teknisen avun menoja loppupuolella. Leader+-yhteisöaloite käynnis-
16085: EMOTR-O:n rahoitusosuutena. tyy vuonna 2001.
16086:
16087: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. mk:
16088: 2001 2002 2003 2004 Yhteensä
16089:
16090: Vv. 1995-1999 sitoumukset 27 27
16091: Vuoden 2000 sitoumukset 137 102 19 258
16092: Vuoden 2001 sitoumukset 52 75 30 157
16093: Yhteensä 216 177 49 442
16094: 278 30.14
16095:
16096:
16097: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. mk:
16098: Myöntämisvaltuus Määräraha
16099: Myönnetty Myönnetty
16100: Kauden valtuutta määrärahaa
16101: 2000---2006 V. 2000 V. 2001 V. 2000
16102: menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001
16103: Ohjelma valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha
16104:
16105: Tavoite 1 (EMOTR-0) 716 170 19 41 76
16106: Leader+ (EMOTR-0) 310 53 30 16 27
16107: Alueellinen maaseutuohjelma
16108: uudet (EMOTR-T) 692 90 108 20 86
16109: Yhteensä 1 718 313 157 77 189
16110: Kauden 1995-1999 ohjelmat,
16111: EMOTR-0 150 27
16112: Kaikki yhteensä 1 718 313 157 227 216
16113:
16114: Myöntämisvaltuus ja määräraha eivät sisällä keiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.
16115: Ahvenanmaan ohjelmien rahoitusosuuksia. Määrärahasta saa maksaa myös ohjelmakau-
16116: Momentin menoihin liittyvät tulot on merkit- den 1995-1999 tavoiteohjelmien, yhteisö-
16117: ty momentille 12.30.01 ja 12.30.02 ja valtion aloitteiden, pilottihankkeiden sekä ohjelmien
16118: rahoitusosuus momentille 30.14.62. toteuttamiseksi tarvittavan teknisen avun me-
16119: noJa.
16120: 2001 talousarvio 216 000 000 Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen
16121: 2000 talousarvio 227 000 000 apuun yhteisön tuen tukiedellytysten mukai-
16122: 1999 tilinpäätös 648 658 000 sesti yhdessä momenteilla 30.14.61 ja
16123: 26.98.61 olevien ED-osuuksien kanssa sekä
16124: 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi ra- alueellisen maaseudun kehittämisohjelman
16125: hoittamasta maaseudun kehittämisestä (arvio- osalta kokonaan kansallisesti rahoitettavana
16126: osuutena sisältäen myös ohjelmien arviointiin
16127: määräraha)
16128: tarvittavat varat. Määrärahaa saa käyttää myös
16129: Momentille myönnetään 280 000 000 mk. ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilös-
16130: Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämis- tön palkkaamiseen kokonaan valtion varoin.
16131: päätöksiä yhteensä 331 500 000 markalla. Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
16132: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
16133: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneen Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
16134: osan myöntää vuonna 2001. sa on otettu huomioon 5 000 000 mk vuoden
16135: Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakau- 1999 loppuun mennessä hyväksyttyjen ohjel-
16136: den 2000-2006 Euroopan maatalouden ohja- makauden 1995-1999 tavoiteohjelmien 5b ja
16137: us- ja tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan 6 EMOTR-O:n hankkeiden valtion rahoitus-
16138: aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien osuutena.
16139: tavoiteohjelmien 1 ja 2, Leader+- ja Interreg- Uuden ohjelmakauden ohjelmien toimeen-
16140: yhteisöaloitteiden, pilottihankkeiden sekä alu- pano käynnistyy päätösten ja maksatusten
16141: eellisen maaseudun kehittämisohjelman hank-
16142: 30.14 279
16143:
16144: osalta vasta vuoden 2000 loppupuolella. Lea-
16145: der+-yhteisöaloite käynnistyy vuonna 2001.
16146:
16147: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. mk:
16148: 2001 2002 2003 2004 Yhteensä
16149:
16150: Vuoden 1995-1999 sitoumukset 5 5
16151: Vuoden 2000 sitoumukset 135 103 32 270
16152: Vuoden 2001 sitoumukset 140 136 57 333
16153: Yhteensä 280 239 89 608
16154:
16155:
16156: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain
16157: seuraavasti, milj. mk:
16158: AlueelJinen
16159: Yhteisö- maaseutuoh-
16160: Tavoite 1 Tavoite 2 aloitteet jelma Yhteensä
16161:
16162: EM OTR-0-osarahoitteiset 74,0 27,0 101,0
16163: EMOTR-T -osarahoitteiset 206,0 206,0
16164: EAKR -osarahoitteiset 7,0 8,0 2,5 17,5
16165: Kokonaan kansalJinen 7,0 7,0
16166: Yhteensä 81,0 8,0 29,5 213,0 331,5
16167:
16168:
16169: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. mk:
16170: Myöntämisvaltuus Määräraha
16171: Myönnetty Myönnetty
16172: Kauden valtuutta määrärahaa
16173: 2000--2006 v.2000 V. 2001 v.2000
16174: menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001
16175: Ohjelma valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha
16176:
16177: EMOTR-osarahoitteiset
16178: Tavoite 1 (EMOTR-0) 544 70 74 16 58
16179: Leader+ (EMOTR-0) 280 52 27 6 24
16180: Alueellinen maaseutuohjelma
16181: (EMOTR-T) 1 377 189 206 31 172
16182: Yhteensä 2 201 311 307 53 254
16183: Kauden 1995-1999 ohjelma
16184: (EMOTR-0) 60 5
16185: EM OTR-osarahoitteiset
16186: yhteensä 2201 311 307 113 259
16187:
16188: Teknisen tuen henkilöstö ja
16189: maaseutuohjelman muu tekni-
16190: nen tuki (kokonaan valtion
16191: osuutta) 53 6 7 6 7
16192: 280 30.15
16193:
16194:
16195: EAKR -osarahoitteiset
16196: Tavoite 1 81 5 7 2,5 6
16197: Tavoite 2 88 16 8 8,0 6
16198: Yhteisöaloite 15 1 2,5 0,5 2
16199: EAKR -osarahoitteiset yhteen-
16200: sä 184 22 17,5 11 14
16201:
16202: Kaikki yhteensä 2 438 339 331,5 130 280
16203:
16204: 2001 talousarvio 280 000 000
16205: 2000 talousarvio 130 000 000
16206: 1999 tilinpäätös 327 894000
16207:
16208:
16209:
16210: 15. Muut maatalouden menot
16211:
16212: Selvitysosa: Valtionapua myönnetään maaseudun neuvontajärjestöille maatilatalouden
16213: ja maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseen ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseen
16214: yhteiskunnan kannalta tarpeellisena pidettävällä tavalla. Valtionapua kohdeunetaan niin, että
16215: neuvonnan vaikutusmahdollisuus alueelliseen kehittämiseen yhteistyössä muiden alueen toimi-
16216: joiden kanssa turvataan. Luvun määrärahoilla edistetään myös 4H-toimintaa ja hevostaloutta.
16217:
16218: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke- Maaseutuneuvonnalle on asetettu seuraavat
16219: hittämiseen (siirtomääräraha 3 v) kolme avaintulosaluetta:
16220: Momentille myönnetään 66 400 000 mk. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn ja tuottei-
16221: Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvon- den, toiminnan ja palvelujen laadun kehittämi-
16222: tajärjestöjen valtionavusta annetun valtioneu- sessä neuvontajärjestöt osaltaan vaikuttavat
16223: voston päätöksen (VNp 147211992) mukaises- siihen, että koko elintarvikeketjun kattava, va-
16224: ti lähinnä neuvontaan ja tutkimukseen myön- paaehtoinen ja yhteensovitettu laadunvarmis-
16225: nettävien valtionapujen maksamiseen. tusmalli otetaan käyttöön myös alkutuotannos-
16226: Selvitysosa: sa. Neuvonnailisissa toimenpiteissä tilakohtai-
16227: set laatujärjestelmät ovat erittäin tärkeät.
16228: Valtionapua arvioidaan Neuvontajärjestöjen tulee erityisesti varautua
16229: myönnettävän seuraavasti: mk haasteisiin, joita Euroopan yhteisen maatalo-
16230: Maatilatalouden ja muiden maa- uspolitiikan sekä alue- ja rakennepolitiikan
16231: seutuelinkeinojen kehittäminen 50 850 000 muutokset ja kilpailun kiristyminen tulevat ai-
16232: Kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan heuttamaan maatilojen talouteen. Neuvonta-
16233: kehittäminen 6 500 000 työllä pyritään tällöin erityisesti alentamaan ti-
16234: Maaseutuelinkeinojen rationali-
16235: lojen lopputuotteiden tuotantokustannuksia.
16236: soinnin kehittäminen 1 150 000
16237: Puutarhatalouden kehittäminen 4100 000 Tilakoon kasvaminen tai tuotannon monipuo-
16238: Luonnonmukaisen tuotannon listuminen asettavat lisäksi uusia vaatimuksia
16239: kehittäminen 3 800 000 tilan johtamiselle.
16240: Yhteensä 66 400 000 Maaseutuympäristön hoidon ylläpito ja ke-
16241: hittäminen. Ympäristön suojelua edistetään
16242: neuvonnallisin, rahoituksenisin ja viljelijöiden
16243: 30.15 281
16244:
16245: vapaaehtoisuuteen perustuvin toimin. Neuvon- nojen korkohyvitysten ja hevostalousneuvotte-
16246: nalliset keinot ovat keskeisiä edistettäessä uu- lukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mu-
16247: siutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntä- kaisten menojen maksamiseen. Vuonna 2001
16248: mistä ja erityisesti maatalouden ympäristön- ei hyväksytä luottolaitosten varoista myönnet-
16249: suojelua. Luonnonmukaisen tuotannon tävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain
16250: neuvontaa tehostetaan ja lisätään edelleen eri- mukaisia uusia korkotukilainoja. Aiemmin
16251: tyisesti kotieläintuotannossa. Alan yhteistyötä myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvi-
16252: laajennetaan ja syvennetään neuvontajärjestö- tysten määrä on neljän ensimmäisen lainavuo-
16253: jen, alan tutkimuksen ja viranomaisten välillä. den aikana 4 prosenttia ja lainavuosien 5-8
16254: Luomutuotteiden markkinoinnin kehittämi- aikana 2 prosenttia. Kahdeksannen lainavuo-
16255: seen ja menekinedistämiseen käytetään mo- den jälkeen korkohyvitystä ei makseta.
16256: mentin 30.13.43 varoja. Se l v i t y s osa : Vedonlyönnistä hevoskil-
16257: Maaseudun toimivien ja uusien yritysten pailuissa arvioidaan valtionosuutena kertyvän
16258: sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus- 32 500 000 mk, jota vastaava tulo on merkitty
16259: ta edistetään kehittämällä olemassa olevien momentille 12.30.30. Kun valtion osuudesta
16260: pienyritysten liiketoimintaa, perustamalla uu- käytetään luvussa 30.21 myönnettäviä määrä-
16261: sia yrityksiä ja monipuolistamaila maatilojen rahoja vastaavasti Maatalouden tutkimuskes-
16262: yritystoimintaa. Kehitystä tuetaan mm. perus- kukselle hevostalouden tutkimukseen
16263: tamalla seutukunnallisia monipalvelupisteitä, 1 000 000 mk, valtion osuudesta jää tälle mo-
16264: joihin sijoittuu mm. liiketoimintasuunnittelun mentille 31 500 000 mk käytettäväksi hevosta-
16265: ohjaukseen perehtyneitä neuvojia. louden edistämistä ja hevostalouden tukemista
16266: Neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin varten.
16267: neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön
16268: välisissä tulossopimuksissa. Neuvonnan vai-
16269: kuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistami- Määrärahan arvioidaan
16270: nen edellyttävät asiakasyrityksissä tapahtuvien jakautuvan seuraavasti: mk
16271: muutosten seurantaa sekä säännöllisesti toistu-
16272: vaa neuvontatyötä maatilalla. Valtionapua on Avustus hevostalousjärjestöjen
16273: toiminnan tukemiseen 2 000 000
16274: tarkoitus kohdentaa myös maataloustukien Korkotuki 50000
16275: hallintaan liittyvään neuvontaan. Avustus vedonlyöntilaitteiden linja-
16276: ja huoltomaksuihin 4 000 000
16277: 2001 talousarvio 66 400 000 Avustus hevoskasvatukseen 14 395 000
16278: 2000 talousarvio 66 400 000 Palkintotuki ja muut avustukset 10 000000
16279: 1999 tilinpäätös 66 700 000 Hevostalousneuvottelukunnan menot 5 000
16280: Avustus korjaus- ja korvausinves-
16281: tointeihin 1 050 000
16282: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyön- 31 500 000
16283: Yhteensä
16284: nistä hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla (ar-
16285: viomääräraha)
16286: 2001 talousarvio 31 500 000
16287: Momentille myönnetään 31 500 000 mk.
16288: 2000 talousarvio 25 000 000
16289: Määrärahaa saa käyttää totopeliasetuksen
16290: (236/1995) 6 §:ssä tarkoitetusta valtion osuu- 1999 tilinpäätös 23 235 827
16291: desta suoritettavien avustusten maksamiseen,
16292: valtionavusta hevoskasvatuksen edistämiseen 45. Valtionapu 4H-toimintaan
16293: ja hevosurheilun tukemiseen annetun asetuk- Momentille myönnetään 25 500 000 mk.
16294: sen (244/1992) mukaisesti sekä luottolaitosten Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tuke-
16295: varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai- miseen.
16296: noista annetun lain (1 0 15/1977) mukaisten lai-
16297: 282 30.21
16298:
16299: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2001 talousarvio 25 500 000
16300: sa on otettu huomioon järjestön perusraken- 2000 talousarvio 25 700 000
16301: teen saattaminen nykyisiä vaatimuksia vastaa- 1999 tilinpäätös 24 200 000
16302: vaksi ja osallistuminen kansallisen metsäohjel-
16303: man toteuttamiseen.
16304:
16305:
16306: 21. Maatalouden tutkimuskeskus
16307:
16308: Selvitysosa: Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) toteuttaa osaltaan ministeriön asetta-
16309: mia maaseudun sekä maa- ja elintarviketalouden kehittämistavoitteita. Sen työ edistää elintarvi-
16310: ketalouden kilpailukykyä, maaseudun elinvoimaisuutta, elinympäristön viihtyisyyttä sekä kulut-
16311: tajien hyvinvointia. MTT tuottaa ja välittää tieteellistä tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää tek-
16312: nologiaa koko toimialalleen. Suunnitteluvuonna erityisenä kehittämisen kohteena on biotekninen
16313: tutkimus. Luonnonmukaista tuotantoa kehitetään vuonna 1997 valmistuneen tutkimusohjelman
16314: mukaisesti eri osaamisalueilla. MTT osallistuu aktiivisesti suunnitteluvuonna toteutettaviin kan-
16315: sallisiin tutkimusohjelmiin (esim. elintarvike ja terveys, luonnonvarojen kestävä käyttö) sekä
16316: EU:n 5. puiteohjelmaan.
16317: Pääluokan ja luvun 30.22 selvitysosan perusteluihin viitaten Maatalouden tutkimuskeskus ja
16318: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (MTTL) yhdistetään 1.3.2001 lukien. Tätä varten hal-
16319: litus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset Maatalouden tutkimuskeskusta
16320: koskevan lain (139511997) muuttamisesta sekä Maatalouden taloudellista tutkimuslaitosta kos-
16321: kevan lain (31511952) muutoksineen kumoamisesta 1.3.2001 lukien. Yhdistämisen seurauksena
16322: tutkimuskeskuksen tehtäviin lisätään maaseudun yrittäjien, hallinnon ja muiden sidosryhmien
16323: tarpeisiin perustuva maaseutuelinkeinoja ja elintarviketaloutta koskeva taloustieteellinen tutki-
16324: mus. Taloustutkimusta kehitetään ja vahvistetaan vuonna 1999 toteutetun kansainvälisen arvioin-
16325: nin tulokset huomioon ottaen.
16326: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
16327: tanut Maatalouden tutkimuskeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet
16328: Taloustutkimus
16329: Tehtävät jakautuvat osaamisen kehittämiseen, hallinnon tukeen ja sidosryhmien tukeen. Osaa-
16330: misen kehittäminen sisältää 9 tutkimukseen ja tieteen edistämiseen liittyvää avaintulosta (7 kpl
16331: vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite 8 kpl). Osaamisen kehittämisen alue tuottaa 3 väitöskirjaa ja
16332: 5 asiantuntijatarkastettua tieteellistä artikkelia. Muita osaamisen kehittämiseen liittyviä artikke-
16333: leita ja raportteja tuotetaan 40 kpl. Hallinnon tukemisessa keskeisimpiä ovat FADN-kirjanpito-
16334: järjestelmän ylläpito sekä EU:n ja kansallisen maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan val-
16335: mistelun tukeminen. Lisäksi osallistutaan hallinnon työryhmien työskentelyyn. Sidosryhmien tu-
16336: keen liittyvät tehtävät kattavat neuvonnan ja muiden maaseutuyhteisöjen tuen, joista
16337: keskeisimmät ovat maatalouden tuotantostrategioiden kehittäminen ja maaseudun elintarvike-
16338: alan pienyritysten kilpailukyvyn parantaminen. Hallinnon ja sidosryhmien tueksi tuotetaan artik-
16339: keleita ja raportteja.
16340: Maidontuotanto- ja jalostustutkimus
16341: Tavoitteena on alentaa rehukustannuksia ja vähentää rehuntuotannon ympäristöhaittoja, tehos-
16342: taa rehujen hyväksikäyttöä, kehittää ruokintajärjestelmiä, kotieläinten hyvinvointia, niiden jalos-
16343: tusmenetelmiä, maitoteknologiaa ja maitotuotteita sekä tuotteiden terveydellistä ja ravitsemuk-
16344: sellista laatua. Tutkimusta ohjataan mm. nurmitutkimusohjelmalla sekä kotieläinten hyvinvoin-
16345: tiin ja elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin kohdistuvilla tutkimusohjelmilla, ja siinä
16346: 30.21 283
16347:
16348: hyödynnetään enenevästi bioteknisiä ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä. Osaaruisalue
16349: tuottaa 15 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (21 kpl
16350: vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite 12 kpl).
16351: Lihan- ja munantuotantotutkimus
16352: Tavoitteena on alentaa rehuviljan tuotantokustannuksia ja karjasuojien rakentamiskustannuk-
16353: sia, parantaa rehujen hyväksikäyttöä sekä kehittää eläinjalostusmenetelmiä, tuotantoympäristöä
16354: ja lopputuotteen laatua. Kananmunalle ja sen ainesosille kehitetään uusia käyttömuotoja. Tutki-
16355: musta ohjataan mm. kansalliseen viljastrategiaohjelmaan kuuluvilla viljaohjelmilla sekä koti-
16356: eläinten hyvinvointiin kohdistuvalla tutkimusohjelmalla. Osaaruisalue tuottaa 10 elinkeinoa tu-
16357: kevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (12 kpl vuonna 1999, vuoden
16358: 2000 tavoite 8 kpl).
16359: Elintarvikeviljojen ja öljykasvien tutkimus
16360: Tavoitteena on tuotantokustannusten alentamisen ja satotason kohottamisen ohella kehittää sa-
16361: don käyttötarkoituksenmukaista laatua, teollisuutta ja tuottajia palvelevia tuotannon laadunohja-
16362: usjärjestelmiä, tuotannon alueellista erikoistumista sekä monipuolistaa viljelykasvien ja pelto-
16363: alan käyttöä. Tutkimusta ohjaavat mm. kansalliseen viljastrategiaohjelmaan kuuluvat viljaohjel-
16364: mat, ja siinä hyödynnetään enenevästi bioteknisiä ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä.
16365: Osaaruisalue tuottaa 9 elinkeinon kehittämistä tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää
16366: tutkimustulosta (7 kpl vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite 9 kpl).
16367: Kasvisten, marjojen ja perunan tutkimus
16368: Tavoitteena on kehittää tuotannon laatujärjestelmiä, mallintaa puutarhakasvien kasvua, edistää
16369: laadukkaan perunan tuotantoa ja sen vientiedellytyksiä, identifioida tuotteiden terveydellisiä ja
16370: ravitsemuksellisia laatuominaisuuksia sekä kehittää uusien kasvien tuotantomenetelmiä ja käyt-
16371: töönottoa. Tutkimusta ohjataan mm. marjatutkimusohjelmalla. Osaaruisalue tuottaa 9 elinkeinoa
16372: tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (15 kpl vuonna 1999, vuoden
16373: 2000 tavoite 7 kpl).
16374: Kasvihuonetuotannon tutkimus
16375: Tavoitteena on kehittää biologisen ja integroidun torjunnan menetelmiä sekä kasvihuoneiden
16376: viljelyolojen hallintaaja säätää. Tutkimusta ohjataan mm. turvetutkimusohjelmalla. Osaaruisalue
16377: tuottaa 4 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (2 kpl vuon-
16378: na 1999, vuoden 2000 tavoite 4 kpl).
16379: N on food-kasvintuotannon tutkimus
16380: Tavoitteena on kehittää kuitu- ja energiakasvien tuotantoa ja selvittää sen ympäristövaikutuk-
16381: sia, tehostaa maatilojen energian käyttöä erityisesti kotimaisen polttoaineen avulla sekä löytää
16382: uusia non food-kasveja ja kehittää niiden tuotantotekniikkaa. Osaaruisalue tuottaa 4 elinkeinoa
16383: tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (1 kpl vuonna 1999, vuoden
16384: 2000 tavoite 4 kpl).
16385: Hevos-, turkiseläin- ja muu kotieläintutkimus
16386: Hevostutkimuksen painoaloja ovat ravitsemus-, valmennus- ja hyvinvointia edistävä tutkimus.
16387: Turkiseläintutkimuksessa parannetaan eläinten hyvinvointia ja tarhojen ympäristönsuojelua.
16388: Osaaruisalue tuottaa 6 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulos-
16389: ta (6 kpl vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite 5 kpl).
16390: Informaatiojärjestelmät
16391: Kehitetään elektronisen tiedonjake1un menetelmiä, MTT:n tutkimustietojärjestelmää, paikka-
16392: tietojärjestelmää, seuranta- ja ennustemenetelmiä sekä erilaisia laatujärjestelmiä. Keskeinen han-
16393: ke on elektronisen tietomateriaalin tuotanto, hankinta, jakelu ja varastointi. Osaaruisalue tuottaa
16394: 4 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tulosta (4 kpl vuonna 1999, vuoden
16395: 2000 tavoite 4 kpl).
16396: 284 30.21
16397:
16398: Maatalouden ympäristönsuojelututkimus
16399: Painoaloja ovat maatalouden ympäristötukiohjelman vaikutukset, vesistökuormituksen jakaa-
16400: sumaisten päästöjen vähentäminen, viljelymaan ja -tuotteiden puhtauden varmistaminen, ravin-
16401: teiden kierrätys sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvintuotantoon. MTT osallistuu Suomen
16402: Akatemian globaalimuutoksen tutkimusohjelmaan. Osaaruisalue tuottaa 9 elinkeinoa tukevaa
16403: tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (9 kpl vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite
16404: 7 kpl).
16405: Ympäristön- ja maisemanhoitotutkimus
16406: Painoaloja ovat maatalouden kestävä kehitys, kasvien ja kotieläinten geneettinen monimuotoi-
16407: suus, maataloustuotannon ekologiset vaikutukset sekä viherrakentaminen. MTT osallistuu Suo-
16408: men Akatemian biodiversiteettitutkimusohjelmaan. Osaaruisalue tuottaa 5 elinkeinoa tukevaa
16409: tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta ( 4 kpl vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite
16410: 5 kpl).
16411: MTT osallistuu maaseudun yritystoiminnan kehittämishankkeisiin yhdessä alan muiden toimi-
16412: joiden kanssa (mm. Agropolis Oy). Kehittämishankkeiden lukumäärä säilyy nykyisellä, noin 25
16413: kappaleen tasolla.
16414: MTT:n julkaisutoiminnan kokonaismäärä nousee 1 580 suoritteeseen vuodessa. Asiantuntija-
16415: tarkastettujen tieteellisten artikkelien tavoite on 185 kpl (116 kpl vuonna 1999, vuoden 2000 ta-
16416: voite 180 kpl).
16417:
16418: Maatalouden tutkimuskeskuksen (sisältää myös luvun 30.22) hankkeiden, tulojen,
16419: menojen ja henkilötyövuosien arvioidaan jakautuvan vuonna 2001 seuraavasti:
16420: Hankkeiden Tulot Menot Henkilötyö-
16421: lukumäärä milj. mk milj. mk vuodet
16422:
16423: Taloustutkimus 25 3,3 20,1 68
16424: - osaamisen kehittäminen 7,2 24
16425: -hallintoa palveleva selvitystyö 8,7 24
16426: - sidosryhmien tuki 4,2 20
16427: Maidontuotanto ja -jalostus 35 6,9 40,9 143
16428: Lihan- ja muuantuotanto 13 4,1 16,6 58
16429: Elintarvikeviljojen ja öljykasvien tuotanto 22 2,7 13,6 48
16430: Kasvisten, marjojen ja perunan tuotanto 22 5,0 26,8 94
16431: Kasvihuonetuotanto 4 1,1 4,0 17
16432: Non food-kasvintuotanto 5 0,5 2,1 7
16433: Hevoset, turkiseläimet ja muu kotieläintalous 9 1,9 8,9 31
16434: Informaatiojärjestelmät 5 0,7 3,2 11
16435: Maatalouden ympäristönsuojelu 22 2,6 14,6 50
16436: Ympäristön- ja maisemanhoito 10 3,1 13,2 46
16437: Muu tutkimuksellinen toiminta 3 1,3 11,7 41
16438: Maksullinen toiminta 13,0 10,5 69
16439: Yleisjohto ja palveluyksiköt 4,5 32,5 111
16440: Yhteensä 175 50,7 218,7 794
16441:
16442: Taloustutkimuksen osaaruisalueeseen on sisällytetty myös muille osaaruisalueille kuuluvat ta-
16443: loustutkimuksen resurssit.
16444: Maatalouden tutkimuskeskuksen budjetin ulkopuolista rahoitusta arvioidaan olevan käytössä
16445: lisäksi noin 36 000 000 mk, johon sisältyy EU:n maataloustuotannon tukia noin 3 000 000 mk.
16446: Rahoituksella arvioidaan voitavan palkata noin 167 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö.
16447: 30.21 285
16448:
16449: Maatalouden tutkimuskeskuksen maksullisen toiminnan nettotuloina arvioidaan kertyvän
16450: 2 500 000 mk momentille 12.30.21. Maksullisen toiminnan erillismenoiksi arvioidaan
16451: 10 570 000 mk ja vastaavasti tuloiksi 13 070 000 mk.
16452:
16453: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
16454: 1999 toteutuma 2000 ennakoitu 2001 arvio
16455: Julkisoikeu- Liiketalou- Julkisoikeu- Liiketalou- Julkisoikeu- Liiketalou-
16456: delliset delliset delliset delliset delliset delliset
16457:
16458: Maksullisen toiminnan
16459: tuotot (tmk) 332 15 706 200 12 750 200 12 870
16460: -tulojen muutos (%) (+36) ( -3) (-40) (-19) (0) (+1)
16461: Maksullisen toiminnan
16462: erilliskustannukset (tmk) 140 12 960 150 10 014 150 10 320
16463: - erilliskustannusten
16464: muutos(%) (-17) (+l) (+7) (-23) (0) (+3)
16465: Käyttöjäämä (tmk) 192 2 746 50 2 736 50 2 550
16466: %:a tuotoista 58 17 25 21 25 20
16467: - käyttöjäämän muutos
16468: (%) (+153) (-18) (-74) (-1) (0) ( -7)
16469: Osuus yhteiskustannuk-
16470: sista (tmk) 174 15 317 136 13 575 136 13 700
16471: -osuuden yhteiskus-
16472: tannuksista muutos (%) (-21) (-7) (-22) (-11) (0) (+1)
16473: Ylijäämä/ Alijäämä
16474: (tmk) 18 -12571 -86 -10 839 -86 -11 150
16475: %:a tuotoista 5 -80 -43 -85 -43 -87
16476: Tuotot %:a kokonais-
16477: kustannuksista yhteensä 106 56 70 54 70 54
16478: Hintatuki (tmk) 569 570 570
16479: Ylijäämä/ Alijäämä %:a
16480: tuotoista sen jälkeen,
16481: kun hintatuen vaikutus
16482: on lisätty tuottoihin 5 -76 -43 -81 -43 -82
16483: Investoinnit (tmk) 0 335 0 106 0 100
16484: %:a tuotoista 0 2 0 1 0 1
16485: - investointien muutos
16486: (%) (0) (189) (0) (-68) (0) ( -1)
16487:
16488:
16489: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta 30.22.21 tälle momentille siirretyt
16490: Momentille myönnetään nettomäärärahaa bruttomenot ovat 15 065 000 mk ja bruttotulot
16491: 165 075 000 mk. 2 920 000 mk.
16492: Se l v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi- Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu
16493: tysosan perusteluihin viitaten määrärahan mi- huomioon lisäyksenä 1 205 000 mk palkka-
16494: toituksessa on otettu huomioon lisäyksenä seurantaselvityksen mukaisiin palkantarkis-
16495: 12 145 000 mk 47 henkilön palkkaus- ja mui- tuksiin. Tuloina otetaan huomioon muut kuin
16496: den menojen sekä nettootettavien tulojen ja momenteille 12.30.21, 12.30.74 ja 12.30.99
16497: niitä vastaavien menojen ja henkilötyövuosien kertyvät tutkimuskeskuksen toiminnasta ai-
16498: siirtona 1.3.2001 lukien momentilta 30.22.21. heutuvat tulot. Nettobudjetoitavina tuloina ar-
16499: 286 30.22
16500:
16501: vioidaan kertyvän EU :n rahoitusosuutena tut- S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
16502: kiroushankkeisiin 2 500 000 mk sekä tutki- sa on otettu huomioon lisäyksenä 16 000 mk
16503: muskeskuksen vastuulla toteutettavista palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan-
16504: tutkimus- ja yhteistyöhankkeista tuloina saata- tarkistuksiin. Tarkastustoiminnasta aineiden
16505: vat muiden hankeosapuolten maksuosuudet myynnin perusteella kertyvät tulot on merkitty
16506: 21 500 000 mk, joka sisältää Maatilatalouden momentille 12.30.73.
16507: kehittämisrahastosta (MAKERA) saatavia tu-
16508: loja 8 000 000 mk. Lisäksi kertyy muita tuloja 2001 talousarvio 2 268 000
16509: yhteensä 10 350 000 mk, joka sisältää maatila- 2000 talousarvio 2 225 000
16510: taloustuotteiden myyntituloja 3 400 000 mk, 2000 lisätalousarvio 27 000
16511: meijerituotteiden myyntituloja 2 500 000 mk, 1999 tilinpäätös 2 125 000
16512: asunto- ja toimitilavuokria 1 900 000 mk,
16513: työnantajapalautuksia 800 000 mk, irtaimen 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
16514: omaisuuden myyntituloja 250 000 mk ja muita
16515: Momentille myönnetään 600 000 mk.
16516: tuloja 1 500 000 mk. Puutarhakasvienjalostus-
16517: Selvi tysosa : Määrärahaa käytetään
16518: maksuina vuonna 2001 kertyvät tulot 400 000
16519: Maatalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta
16520: mk on merkitty momentille 12.30.74 ja pää-
16521: aiheutuviin muutostöihin sekä kylmien kevyt-
16522: omaluonteiset tulot momentille 12.30.99.
16523: rakenteisten tutkimuskeskuksen hallinnassa
16524: olevien maatalousrakennusten pienehköihin
16525: Menojen ja tulojen erittely: mk korjaustöihin, joiden menot laitos itse suorit-
16526: taa. Maatalouden tutkimuskeskuksen varsinai-
16527: Bruttomenot, muut toimintamenot 202 345 000 set talonrakennusmäärärahat sisältyvät Valtion
16528: Bruttotulot, muut tulot 37 270 000
16529: kiinteistölaitoksen menoihin.
16530: Nettomenot 165 075 000
16531: 2001 talousarvio 600 000
16532: 2001 talousarvio 165 075 000 2000 talousarvio 600 000
16533: 2000 talousarvio 146 860 000 1999 tilinpäätös 600 000
16534: 2000 lisätalousarvio 1 550 000
16535: 1999 tilinpäätös 145 910 000 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomäärära-
16536: ha 3 v)
16537: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomäärä- Momentille myönnetään 100 000 mk.
16538: raha) Määrärahaa saa käyttää Maatalouden tutki-
16539: Momentille myönnetään 2 268 000 mk. muskeskuksen maa- ja vesirakennustöistä ai-
16540: Määrärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuk- heutuvien menojen maksamiseen.
16541: sen (515/1998) 18 §:ssä tarkoitetusta toimin-
16542: nasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 2001 talousarvio 100 000
16543: Määrärahaa saa käyttää keskimäärin enintään 2000 talousarvio 100 000
16544: 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön 1999 tilinpäätös 100 000
16545: palkkausmenojen maksamiseen.
16546:
16547:
16548:
16549: 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
16550:
16551: Mikäli momentin 30.22.21 määrärahoja on 28.2.2001 jäänyt käyttämättä, saadaan säästynyt osa
16552: kyseisen momentin määrärahoista käyttää 1.3.2001 lukien momentin 30.21.21 vastaaviin menoi-
16553: hin.
16554: 30.22 287
16555:
16556: Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi
16557: Maatalouden tutkimuskeskusta koskevan lain (1395/1997) muuttamisesta ja Maatalouden talou-
16558: dellista tutkimuslaitosta koskevan lain (315/1952) muutoksineen kumoamisesta 1.3.2001 lukien.
16559: Pääluokan selvitysosan perusteluihin viitaten 1.3.2001 lukien siirretään Maatalouden taloudelli-
16560: selle tutkimuslaitokselle kuuluneet tehtävät, niitä hoitanut vastaava henkilöstö ja määrärahat
16561: Maatalouden tutkimuskeskukseen.
16562: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tehtävänä on tehdä maaseutuelinkeinoja ja elin-
16563: tarviketaloutta koskevaa taloustieteellistä tutkimusta maaseudun yrittäjien, hallinnon ja muiden
16564: sidosryhmien tarpeisiin. Laitoksen toimintaa kehitetään vuonna 1999 toteutetun kansainvälisen
16565: arvioinnin tulokset huomioon ottaen. MTTL:n ja MTT:n yhdistämisen tavoitteena on saavuttaa
16566: entistä suuremmat tutkimukselliset synergiahyödyt. Maatalous- ja elintarviketutkimuksen eri toi-
16567: mialat halutaan sitoa entistä lähempään yhteistoimintaan. Samassa yhteydessä taloustutkimusta
16568: vahvistetaan. Biologisen, teknologisen ja taloustutkimuksen tehtäväkokonaisuuksia ja resurssi-
16569: tarpeita täsmennetään maa- ja metsätalousministeriön ja Maatalouden tutkimuskeskuksen väli-
16570: sessä vuoden 2001 tulossopimuksessa. Samassa yhteydessä täsmennetään taloustutkimuksen re-
16571: surssien tavoitteellinen käyttö hallintoa palvelevaan selvitystyöhön sekä varsinaiseen tutkimus-
16572: toimintaan.
16573: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
16574: tanut alustavasti Maatalouden taloudelliselle tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet
16575: Suomen EU-jäsenyys
16576: Tuotetaan monipuolista seurantatietoa jäsenyyden vaikutuksista maatilayritysten talouteen ja
16577: elintarvikeketjun toimintaan. Tutkimus- ja selvitystyötä kohdistetaan ennakoivasti sellaisten rat-
16578: kaisumallien ja vaihtoehtojen esittämiseen, jotka ovat 2000-luvun alkuvuosina tarpeellisia Suo-
16579: men maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi yhteismarkkinoilla. Tällaisia ovat Suomen
16580: maatalouden erityisolosuhteiden monipuolinen kuvaaminen ja niiden huomioon ottaminen yhtei-
16581: sessä ja kansallisessa maatalouspolitiikassa, EU:n ja kansallisen maatalouspolitiikan kehittämi-
16582: seen liittyvät vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen kannalta, erilaisten politiikkatoimenpiteiden yh-
16583: teisvaikutukset elinkeinossa sekä maatalous- ja maaseutupolitiikan integrointiin liittyvät kysy-
16584: mykset. Lisäksi seurataan WTO:n neuvottelukierroksen ja EU:n laajenemisen prosessia ja
16585: arvioidaan niiden vaikutuksia Suomen elintarviketalouteen. Kestävän kehityksen tavoite on lä-
16586: päisyperiaatteella mukana kaikissa laitoksen tutkimusasetelmissa.
16587: Maatilayritysten tutkimusalue
16588: Tutkitaan tuotantojärjestelyihin ja rakennekehitykseen liittyen tilakoon kasvun mahdollisuuk-
16589: sia sekä nurmirehun ja rehuviljantuotannon järjestämistä. Tutkitaan ekotehokkuudeltaan vaihto-
16590: ehtoisten tuotantojärjestelmien merkitystä elintarvikkeiden tarjontaketjussa. Tutkitaan politiikka-
16591: toimien vaikutusta viljelijöiden investointi-, jatkamis- ja luopumispäätöksiin. Seurataan maaseu-
16592: dun pienyritysten rakennekehitystä ja maatilojen monialaisuutta yhteistyössä
16593: maaseutututkimusta tekevien tahojen kanssa. Liikkeenjohdon ja yritysten strategioiden tutkimuk-
16594: seen liittyen tehdään vertailevaa tutkimusta maatilojen ja muiden maaseudun pienyritysten kus-
16595: tannus-, tulo- ja kannattavuuskehityksestä. Tutkitaan resurssilähtöisesti elintarvikealan pienyri-
16596: tysten kilpailukykyä ja maaseutuyritysten markkinointiosaamista edistäviä tekijöitä. Tutkitaan
16597: kuluttajalaatu-käsitteeseen liittyviä tekijöitä elintarvikeketjun eri osapuolien näkökulmasta.
16598: Maatilayritysten laskentatoimen alue
16599: Kehitetään ja nopeutetaan maatila- ja monialayritysten kirjanpitotoimintaa vakiinnuttamalla
16600: uusi tietojenkäsittelyjärjestelmä käytäntöön ja tehostetaan tilojen rekrytointia tavoitteen mukai-
16601: silla tuotannonaloilla. Laitos suorittaa viranomaistehtävänä EU:n PAON-kirjanpitojärjestelmän
16602: ylläpidon Suomen osalta ja tuottaa siitä aineistoa kansallisiin ja tutkimuksen tarpeisiin. Tarvitta-
16603: via tietojärjestelmiä kehitetään edelleen.
16604: 288 30.22
16605:
16606: Maatalouspolitiikan tutkimusalue
16607: Seurataan maaseutuelinkeinojen ja elintarvikemarkkinoiden kehitystä. Tutkitaan EU:n ja kan-
16608: sallisen maatalouspolitiikan muotoutumista sekä vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia Suomeen ot-
16609: taen huomioon Agenda 2000:n mahdolliset välitarkistukset Yhteistyössä muiden kanssa arvioi-
16610: daan EU:n laajenemisen sekä maailmankaupasta käytävien neuvotteluiden (WTO) vaikutuksia
16611: Suomen elintarviketalouteen.
16612: Ympäristötalouden tutkimusalue
16613: Tutkitaan WTO:ssa esiin nousevien ei-kaupallisten kysymysten vaikutusta elintarvikkeiden
16614: tarjontaketjuun. Tutkitaan monivaikutteista maataloutta ja sitä edistävän monitavoitteisen integ-
16615: roidun maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita, keinoja ja vaikutuksia. Tutkitaan
16616: maatalouden hajakuormituksen kontrollointikeinoja. Yhteistyössä muiden kanssa tutkitaan maa-
16617: talouspoliittisten reformien keskeisiä biodiversiteettivaikutuksia sekä maataloussektorin roolia
16618: kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksessä.
16619:
16620: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tavat tulot 100 000 mk, tutkimuslaitoksen vas-
16621: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tuulla toteutettavista tutkimus- ja
16622: 2 410 000 mk. yhteishankkeista tuloina saatavat muiden han-
16623: Lakkautetaan ylijohtajan virka (A30) keosapuolten maksuosuudet 3 080 000 mk,
16624: 1.3.2001 lukien. joka sisältää Maatilatalouden kehittämisrahas-
16625: Se 1v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi- ton (MAKERA) rahoitustuloja 3 000 000 mk
16626: tysosan perusteluihin viitaten määrärahan mi- sekä maksullisen palvelutoiminnan tulot
16627: toituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 70 000 mk. Lisäksi kertyy muita nettoutettavia
16628: 12 145 000 mk 47 henkilön palkkaus- ja mui- tuloja 100 000 mk.
16629: den menojen sekä nettoutettavien tulojen ja Määrärahasta on tarkoitus käyttää kirjanpito-
16630: niitä vastaavien menojen ja henkilötyövuosien aineiston hankintaan noin 3 750 000 mk, mistä
16631: siirtona 1.3.2001 lukien momentille 30.21.21 noin 1 250 000 mk aiheutuu lisäkustannuksina
16632: sekä 70 000 mk maksullisen palvelutoiminnan kirjanpitotietojen toimittamisesta EU: lle. EU
16633: tulojen ja niitä vastaavien menojen siirtona korvaa näistä kustannuksista noin 900 000 mk.
16634: momentille 12.30.21. Momentille 30.21.21 täl- Vastaavia tuloja on merkitty momentille
16635: tä momentilta siirretyt bruttomenot ovat 12.30.04.
16636: 15 065 000 mk ja bruttotulot 2 920 000 mk
16637: sekä momentille 12.30.21 siirretyt bruttotulot Menojen ja tulojen erittely: mk
16638: 70 000 mk.
16639: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyk- Bruttomenot, muut toimintamenot 2 770 000
16640: senä otettu huomioon 21 000 mk palkkaseu- Bruttotulot, muut tulot 360 000
16641: rantaselvityksen mukaisiin palkantarkistuk- Nettomenot 2 410 000
16642: siin.
16643: Tuloina otetaan huomioon laitoksen tulot lu- 2001 talousarvio 2 410 000
16644: kuun ottamatta EU:n osuutta kirjanpitotietojen 2000 talousarvio 14 372 000
16645: toimittamisen kustannuksista. Määrärahan mi- 2000 lisätalousarvio 226 000
16646: toituksessa on nettobudjetoitavina tuloina otet- 1999 tilinpäätös 14 872 000
16647: tu huomioon tutkimushankkeisiin EU:lta saa-
16648: 30.(23) 289
16649:
16650: (23.) Kasvintuotannon tarkastuskeskus
16651:
16652: Selvitysosa: Luku on siiretty luvuksi 30.73 ja sen momentti 21 momentiksi 30.73.21.
16653:
16654:
16655:
16656: (24.) Kasvinjalostuslaitos
16657:
16658: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta.
16659:
16660:
16661:
16662:
16663: (25.) Siemenperunakeskus
16664:
16665: Selvitysosa: Luku on siiretty luvuksi 30.74 ja sen momentit 21 ja 22 momenteiksi
16666: 30.74.21 ja 22.
16667:
16668:
16669:
16670: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta
16671:
16672: Selvitysosa : Luvun määrärahoilla rahoitettavan toiminnan keskeisenä yhteiskunnallisena
16673: tavoitteena on toteuttaa Kansallinen metsäohjelma 2010:tä. Ohjelman tavoitteet on kuvattu pää-
16674: luokan selvitysosassa. Ottaen huomioon momenttien 30.31.44 ja 83 osalta aikaisemmilta vuosilta
16675: vuodelle 2001 siirtyvät määrärahat, luvun määrärahat mahdollistavat ohjelman toteuttamisen lu-
16676: vun tehtäväalueen osalta vuonna 2001.
16677: Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin kansallisiin töihin ja
16678: metsäviestintään esitetään talousarvioon otettavaksi valtion tukea ja lainaa 288 milj. mk. Lisäksi
16679: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston osarahoittamiin puuntuotannon kestävyy-
16680: den turvaaruistöihin esitetään talousarvioon otettavaksi valtion rahoitusosuutta 14 milj. mk. EU :n
16681: rahoitusosuuteen käytetään aikaisemmilta vuosilta siirtyvää 14 milj. mk. Lisäksi edelliseltä vuo-
16682: delta siirtyvää valtiontukea on käytettävissä arviolta 45 milj. mk ja aikaisemmilta vuosilta siirty-
16683: viä lainavaroja on käytettävissä arviolta 4 milj. mk. Vuonna 2001 arvioidaan siten olevan käytet-
16684: tävissä valtion rahoitusta puuntuotannon kestävyyden turvaaruistöihin yhteensä 365 milj. mk.
16685: Puuntuotannon turvaaruistöiden painopiste on edelleen nuoren metsän hoidossa ja energiapuun
16686: korjuussa sekä eräillä alueilla myös kunnostusojituksessa. Nuoren metsän hoitokampanjalla py-
16687: ritään syntyneiden työrästien purkuun ja nostamaan nuoren metsän hoitotöiden suoritetaso pysy-
16688: västi aikaisempaa korkeammaksi. Puuntuotannon turvaaruistöiden työvoima on keskimäärin
16689: 3 309 henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriö päättää määrärahojen jaosta eri työlajien
16690: kesken varojen käyttösuunnitelmassa.
16691: 290 30.31
16692:
16693:
16694:
16695: Seuraavassa esitetään arvio varojen käytöstä:
16696: Valtion rahoitus puuntuotannon
16697: kestävyyden turvaamistöihin, milj. mk
16698: 2000 2001 2001
16699: Arvio Käytettävissä mistäEU:n Työvoima
16700: Työlajiryhmät käytöstä olevat varat osuus htv
16701:
16702: Nuoren metsän hoito ja energiapuun korjuu 137 140 1 680
16703: Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt 55 55 5 405
16704: Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 45 65 5 714
16705: Suunnittelu, työnjohto, toteutusselvitykset, kehittä-
16706: minen, metsäviestintä yms. 102 105 4 510
16707: Yhteensä 339 365 14 3 309
16708:
16709: 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset heen hoidosta sekä metsäpuiden siementen
16710: palvelut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomäärä- varmuusvarastoinnista aiheutuvien menojen
16711: raha 3 v) maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
16712: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. muovihuonesiemenviljelysten investointime-
16713: Määrärahaa saa käyttää Metsähallituksen noihin sekä valtionapujen maksamiseen edellä
16714: maa- ja vesialueiden virkistyskäyttöön liittyvi- mainittuihin tarkoituksiin.
16715: en maksuttomien palveluiden tuottamisesta, Se l v i t y s osa : Määrärahan käytön arvi-
16716: erävalvonnasta, viranomaistehtävistä ja ylei- oidaan jakautuvan siten, että Metsähallituksen
16717: sistä uittoväylätöistä aiheutuvien menojen osuus on 3 700 000 mk ja muiden toimijoiden
16718: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös osuus on 1 200 000 mk. Metsähallituksen arvi-
16719: riista- ja kalatalouden hoitoon liittyvistä tehtä- oidaan lisäksi saavan noin 4 000 000 mk sellai-
16720: vistä sekä edellä mainittuihin toimintoihin liit- sia yhteiskunnalliseen omaisuuteen kuuluvien
16721: tyvistä investoinneista ja yhteiskunnallisia pal- siementen myyntituloja, joilla se voi rahoittaa
16722: veluja koskevista selvityksistä aiheutuvien siemenhuoltotöitä maa- ja metsätalousministe-
16723: menojen maksamiseen. riön kanssa tehtävään yhteiskunnallisten tehtä-
16724: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä vien hoitoa koskevaan sopimukseen perustuen.
16725: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
16726: Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitettu 2001 talousarvio 4 900000
16727: Metsähallituksen eräitä yhteiskunnallisia teh- 2000 talousarvio 4900 000
16728: täviä varten. Näihin yhteiskunnallisiin tehtä- 1999 tilinpäätös 19 272 221
16729: viin arvioidaan käytettävän lisäksi liiketoimin-
16730: nan tuloja yhteensä 8 000 000 mk. 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja
16731: valvontaorganisaatioille
16732: 2001 talousarvio 23 000 000 Momentille myönnetään 247 400 000 mk.
16733: 2000 talousarvio 23 000 000 Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja
16734: 1999 tilinpäätös 23 000000 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle sää-
16735: dösten perusteella aiheutuviin muihin menoi-
16736: 25. Metsäpuiden siemenhuolto hin kuin metsänparannuslain (140/1987) ja
16737: Momentille myönnetään 4 900 000 mk. kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun
16738: Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden Sie- lain (1094/1996) mukaisten töiden hankekoh-
16739: menviljelysten perustamisesta ja nuoruusvai- taisen suunnittelun ja työnjohdon ja jo suunni-
16740: teltujen metsäteiden ja ojitusten työnjohdon
16741: 30.31 291
16742:
16743: menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää toi louden tuloverolain (54311967) mukaisten to-
16744: mitilahankintojen rahoittamiseen myönnettä- distusten ja lausuntojen antaminen.
16745: vien valtionapujen maksamiseen. Määrärahaa Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohde-
16746: saa käyttää myös metsäkeskusten ja Metsätalo- ryhmä ovat yksityismetsänomistajat (noin
16747: uden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoi- 800 000), joiden omistamien metsätöiden lu-
16748: minnan liiketaloudellisin perustein hinnoitel- kumäärä on noin 430 000 ja metsätöiden met-
16749: luista suoritteista perittävien maksujen alenta- sätalousmaan pinta-ala on noin 14 200 000
16750: miseen. hehtaaria.
16751: Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden
16752: mk puutavaranmittauslain (364/1991) 44 §:ssä 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liitty-
16753: mainittuihin menoihin myönnettävien valtion- en asettanut alustavasti metsäkeskusten val-
16754: apujen maksamiseen. tionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtion-
16755: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- aputoiminta) seuraavat tulostavoitteet
16756: sa on kansallisen metsäohjelman toteuttami- Valvonta- ja tarkastustoiminta
16757: seksi otettu huomioon lisäyksenä 10 000 000 Tavoitteena on varmistua metsälainsäädän-
16758: mk, joka aiheutuu seuraavista toiminnan ja nön noudattamisesta sekä tuottaa tietoa metsi-
16759: määrärahatarpeen muutoksista: en käsittelyn ja metsänhoitotöiden laadullises-
16760: ta tasosta mahdollisia korjaavia toimenpiteitä
16761: mk varten. Erityistä huomiota kiinnitetään metsän-
16762: uudistusalojen valvontaan ja kestävän metsäta-
16763: Alueellisen metsäsuunnittelun lisää- louden rahoituksesta annetun lain tarkoittami-
16764: minen 9 000 000 en toimenpiteiden lainmukaisuuteen ja laa-
16765: Metsänomistajien neuvonnan lisää- tuun. Metsälain valvontaan liittyen
16766: minen 4000 000 metsäkeskukset tarkastavat maastossa vähin-
16767: Poikkeuksellisten tietohallintome- tään 3% metsänkäyttöilmoituksista (vuoden
16768: nojen väheneminen -3 000 000 1999 toteutuma 4 %, vuoden 2000 tavoite
16769: Yhteensä 10 000 000 3 % ). Lisäksi metsäkeskukset tarkastavat
16770: maastossa vähintään 5 % kestävän metsätalou-
16771: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu den rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetuis-
16772: huomioon lisäyksenä 2 400 000 mk metsäkes- ta hankkeista (vuoden 1999 toteutuma 7,5 %,
16773: kusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Ta- vuoden 2000 tavoite 4,8 % ).
16774: pion lisäeläkemenojen kasvun johdosta. Alueellinen metsäsuunnittelu
16775: Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittä- Kansallisen metsäohjelman mukainen alu-
16776: miskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää eellisen metsäsuunnittelun pinta-alatavoite on
16777: hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden 1 000 000 hehtaaria. Vuonna 2001 tavoitteena
16778: säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistä- on nostaa metsäsuunnitteluala 950 000 hehtaa-
16779: mistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskukset val- riin (vuoden 1999 toteutuma 738 000 ha, vuo-
16780: vovat metsätaloutta koskevien lakien noudat- den 2000 tavoite 858 000 ha).
16781: tamista ja hoitavat muut niille säädetyt viran- Neuvonta, koulutus ja tiedotus
16782: omaistehtävät. Kansallisen metsäohjelman mukainen neu-
16783: Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat vonnan ja koulutuksen tavoite on antaa muut-
16784: muun muassa kestävän metsätalouden rahoi- tuvalle metsänomistajakunnalle riittävät tiedot
16785: tuksesta annetussa laissa säädetyt rahoituspää- heidän metsiensä merkityksestä ja mahdolli-
16786: tökset (noin 40 000 vuodessa), metsälain val- suuksista.
16787: vontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tar- Tavoitteena on lisäksi, että metsäkeskukset
16788: kastukset (noin 100 000 vuodessa, joista osa voimakkaasti kehittävät toimintaansa tukevia
16789: tarkastetaan myös maastossa) sekä maatilata- metsäsuunnittelu-, taloushallinto- ja tietohal-
16790: lintojärjestelmiään.
16791: 292 30.31
16792:
16793: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio nollisia palveluja, jotka tukevat metsälainsää-
16794: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion val- dännön ja kansallisen metsäohjelman tavoittei-
16795: tionaputoiminnan tavoitteena on tuottaa en- den saavuttamista. Metsätalouden kehittämis-
16796: nenkaikkea maa- ja metsätalousministeriölle ja keskus Tapion toimintaa kehitetään vuonna
16797: metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia 2000 tehdyn evaluoinnin pohjalta.
16798: kehittämis- ja asiantuntijapalveluja ja hallin-
16799:
16800: Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan kustannusten,
16801: tulojen, valtionavun (milj. mk) ja henkilötyövuosien (htv) arvioidaan jakautuvan tulosalueille
16802: seuraavasti:
16803: Vuosi 2000 Vuosi 2001
16804: valtionapu valtionapu
16805: kustan- mom. kustan- mom.
16806: nukset tulot 30.31.42 htv nukset tulot 30.31.42 htv
16807:
16808: Valvonta- ja tarkastustoiminta 76,8 4,5 72,3 256 76,6 4,5 72,1 252
16809: Alueellinen metsäsuunnittelu 89,7 0,8 88,2 314 97,9 0,9 97,0 338
16810: Neuvonta, koulutus ja tiedotus 46,9 5,5 41,8 135 51,7 6,0 45,7 147
16811: Muu toiminta 86,1 53,0 32,7 265 85,6 53,0 32,6 260
16812: Yhteensä 299,5 63,8 1) 235,0 970 311,8 64,4 247,4 997
16813: I) Sisältää momentin 30.31.42 ulkopuolista julkista rahoitusta 50,2 milj. mk.
16814:
16815:
16816:
16817:
16818: 2001 talousarvio 247 400000 vioidaan tarvittavan 300 000 mk. Metsähalli-
16819: 2000 talousarvio 235 000 000 tuksen yhteiskunnallisia tehtäviä ovat Iijoen
16820: 1999 tilinpäätös 198 000 000 vesistön ja Hassanjoen vanhoista uittoväylät-
16821: öistä aiheutuneiden vahinkojen arvioiminen ja
16822: 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) korvaaminen. Määrärahasta arvioidaan myön-
16823: Momentille myönnetään 1 600 000 mk. nettävän Metsähallitukselle näihin tarkoituk-
16824: Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja siin 1 300 000 mk. Iijoen ja Hassanjoen korva-
16825: sienituhojen torjunnasta annetun lain perus- uksiin on aikaisemmin myönnetty 42 953 000
16826: teella aiheutuvien korvausten ja muiden meno- mk.
16827: jen sekä Iijoen ja Hassanjoen vesistön uitto-
16828: väylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvaus- 2001 talousarvio 1 600 000
16829: ten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien 2000 talousarvio 1 900 000
16830: menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa 1999 tilinpäätös 1 830 000
16831: saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasak-
16832: kolain ( 1113/ 1990) mukaisista ja niihin verrat- 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaa-
16833: tavista suorituksista aiheutuvien sellaisten me- miseen (siirtomääräraha 3 v)
16834: nojen maksamiseen, jotka maksetaan etukä- Momentille myönnetään 300 000 000 mk.
16835: teen valtion varoista. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou-
16836: Se l v i t y s osa : Metsän hyönteis- ja sieni- den rahoituksesta annetun lain mukaisen val-
16837: tuhojen torjunnasta annetun lain perusteella tiontuen ja vahingonkorvauslain ( 4121197 4)
16838: maksettaviin korvauksiin ja muihin menoihin mukaisten työnantajan maksettavien vahin-
16839: sekä metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain gonkorvausten maksamiseen. Lisäksi määrära-
16840: mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista haa saa käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan
16841: aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, viestinnän edistämishankkeista ja erillisistä
16842: jotka maksetaan etukäteen valtion varoista, ar- tiedotusprojekteista sekä metsäviestintää tuke-
16843: 30.31 293
16844:
16845: van aineiston tuottamisesta aiheutuvien meno- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
16846: jen maksamiseen. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
16847: Valtiontuesta saa käyttää enintään Selvitys osa : Kansallisen metsäohjel-
16848: 14 000 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja man toteuttamiseen käytetään vuonna 2001
16849: tukirahaston tukiosaston rahoittamaan maata- valtiontukea puuntuotannon kestävyyden tur-
16850: louden metsätoimenpideohjelmaan sisältyvien vaaruistöihin 345 000 000 mk. Kun tähän arvi-
16851: töiden kansallisten rahoitusosuuksien maksa- oidaan olevan käytettävissä edelliseltä vuodel-
16852: miseen valtion osalta. EU:n rahoitusosuuteen, ta siirtyvää valtiontukea 45 000 000 mk, mo-
16853: joksi arvioidaan 14 000 000 mk, käytetään ai- mentille myönnettävän valtiontuen tarve on
16854: kaisemmilta vuosilta siirtyviä määrärahoja. 300 000 000 mk, mikä on 10 000 000 mk vä-
16855: Valtiontuesta saa käyttää enintään 4 000 000 hemmän kuin vuonna 2000. Lisäksi vuodelle
16856: mk metsäviestinnästä aiheutuviin menoihin. 2001 siirtyviä EU:n maatalouden ohjaus- ja tu-
16857: Vuonna 2001 saa hyväksyä edellä mainittu- kirahaston tukiosaston varoja arvioidaan ole-
16858: jen lakien mukaisten tukien piiriin kansallisesti van käytettävissä 14 000 000 mk.
16859: kokonaan rahoitettavat työt, joiden valtiontuki
16860: on enintään 300 000 000 mk.
16861:
16862: Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. mk:
16863: Myöh.
16864: vuodet
16865: 2001 2002 2003 2004 2005 yht.
16866:
16867: Vuoden 2001 valtuuksista 188 92 10 5 5
16868: Aiemmista valtuuksista 108 30 10 6
16869: Yhteensä 296 1) 122 20 11 5
16870: l)
16871: Lisäksi 59 milj. mk edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.
16872:
16873:
16874: 2001 talousarvio 300 000 000 50. Eräät metsätalouden valtionavut
16875: 2000 talousarvio 310 000 000 Momentille myönnetään 12 000 000 mk.
16876: 1999 tilinpäätös 290 000 000 Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
16877: seen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdis-
16878: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siir- tyksille ja säätiöille.
16879: tomääräraha 3 v)
16880: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. Käyttösuunnitelma: mk
16881: Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou-
16882: den rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoi- Föreningen för Skogskultur rf 300000
16883: tetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 §:ssä Työtehoseura ry 2 800 000
16884: Metsämuseosäätiö 2 200 000
16885: tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista
16886: Mustilan Kotikunnas-säätiö 200 000
16887: sekä metsien ympäristönhoitoa ja biologisen 500 000
16888: Suomen Metsäyhdistys ry
16889: monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista val- Euroopan Metsäinstituutti ry 6 000 000
16890: takunnallisista hankkeista ja toimenpiteistä ai- Yhteensä 12 000 000
16891: heutuvien menojen maksamiseen.
16892:
16893: 2001 talousarvio 25 000 000 2001 talousarvio 12 000 000
16894: 2000 talousarvio 25 000 000 2000 talousarvio 12 000 000
16895: 1999 tilinpäätös 15 000 000 1999 tilinpäätös 11 400 000
16896: 294 30.32
16897:
16898: 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden tur- lainavaroja 6 000 000 mk. Kun tähän arvioi-
16899: vaamiseen (siirtomääräraha 3 v) daan olevan käytettävissä aikaisemmilta vuo-
16900: Momentille myönnetään 2 000 000 mk. silta siirtyviä lainavaroja 4 000 000 mk, mo-
16901: Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou- mentille myönnettävän määrärahan tarve on
16902: den rahoituksesta annetun lain mukaisten lai- 2 000 000 mk.
16903: nojen maksamiseen.
16904: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 2001 talousarvio 2 000 000
16905: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 2000 talousarvio 2 000 000
16906: Se l v i t y s osa : Kansallisen metsäohjel- 1999 tilinpäätös 2 000 000
16907: man toteuttamiseen käytetään vuonna 2001
16908:
16909:
16910: 32. Metsäntutkimuslaitos
16911:
16912: Selvitysosa: Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin
16913: metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsäntutkimus-
16914: laitos tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja nii-
16915: den hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hal-
16916: linnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metsäntutkimuslaitoksen toiminta on
16917: asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimai-
16918: seen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
16919: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
16920: tanut alustavasti Metsäntutkimuslaitokselle seuraavat tulos- ja toimintatavoitteet
16921: Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan kehittämistä jatketaan uudistettujen säädösten ja johtokun-
16922: nan hyväksymien strategioiden mukaisesti. Toiminnan ja organisaation kehittämisessä otetaan
16923: huomioon Joensuun tutkimusaseman muuttaminen tutkimuskeskukseksi sekä tutkimuskeskusten
16924: ja -asemien lukumäärästä ja tehtävistä valmisteltavan analyysin perusteella tehtävät päätökset.
16925: Hallituksen 26.1.2000 tekemän periaatelinjauksen mukaisesti metsäntutkimusta vahvistetaan
16926: Joensuussa. Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämisen pääpaino koh-
16927: distetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää alueel-
16928: lista talous- ja yritystoimintaa. Tutkimuskeskus profiloidaan metsätalouden suunnitteluun, met-
16929: sänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimus-
16930: aloja vahvistetaan niihin liittyvällä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja
16931: kansainvälisen metsätalouden tutkimuksella. Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen toteute-
16932: taan avoinna olevien ja vapautuvien virkojen siirroilla, uusien virkojen perustamisella ja vapaa-
16933: ehtoisilla siirtymisillä.
16934: Helsingin tutkimuskeskus lakkautetaan. Pääkaupunkiseudulla olevat toiminnat keskitetään
16935: Vantaan Jokiniemeen uusien toimitilojen valmistuttua vuoden 2003 loppuun mennessä.
16936: Tavoitteena on saada kehittämistoimenpiteet toteutetuiksi käytännön toiminnan tasolla pääosin
16937: vuoden 2003 loppuun mennessä.
16938: Luonnonsuojelualueiden hallinnan osalta ryhdytään toimiin, joista päätetään ympäristöminis-
16939: teriön johdolla valmisteltavien selvitysten perusteella.
16940: Tutkimustoimintaa kehitetään siten, että se tukee Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutusta.
16941: Metsäntutkimuslaitoksen toiminta- ja tulostavoitteet sovitaan tutkimustoiminnan osalta tutki-
16942: mustiedon tuottamisesta, kenttäkoetoiminnasta, laboratoriotoiminnasta, tutkimustulosten käytän-
16943: töön siirrosta ja kansainvälisestä toiminnasta sekä tutkimusmetsistä, nettobudjetoidusta maksul-
16944: lisesta toiminnasta ja tukipalveluista.
16945: 30.32 295
16946:
16947: Tutkimustiedon tuottaminen
16948: Tutkimusohjelmiksi koottuja tutkimuksen painoaloja ovat
16949: - metsänuudistaminen Etelä-Suomessa
16950: - valtakunnan metsien inventointi
16951: -julkinen tuki ja kilpailu
16952: - suometsien kestävä käyttö
16953: - metsätalouden suunnittelu ja
16954: - metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset.
16955: Lisäksi käytännön metsänjalostuksesta ja siihen liittyvistä hankkeista on vuonna 2000 muodos-
16956: tettu metsäpuiden jalostus -tutkimusohjelma, jota tarkennetaan vuodelle 2001.
16957: Erillishankkeissa selvitetään mm. metsien virkistyskäytön kysyntää ja taloudellisia vaikutuk-
16958: sia, metsäteollisuustuotteiden ekokilpailukykyäja siihen liittyvää metsätalouden strategista suun-
16959: taamista, hakkuutähteen käyttöä energian tuottamiseksi sekä metsiin sitoutuneen hiilen määrää ja
16960: muutoksia. Valtakunnan metsien 9. inventoinnin kenttätyöt tehdään Kainuussa ja osittain Poh-
16961: jois-Pohjanmaalla.
16962: Metsäalan innovaatiotoimintaa kehitetään Kansallinen metsäohjelma 2010: ssä esitetyllä tavalla
16963: yhdessä muiden tahojen kanssa niin, että pystytään tunnistamaan tulevaisuudessa tutkimusta vaa-
16964: tivia ongelmia ja ohjaamaan Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustoimintaa näiden ongelmien rat-
16965: kaisemiseksi.
16966: Kenttäkoetoiminta
16967: Metsäntutkimuslaitoksen kaikkien kenttäkokeiden evaluointi saatetaan päätökseen vuoden
16968: 2001 loppuun mennessä. Evaluoinnin antamien tulosten pohjalta tehostetaan keskeisimmillä koe-
16969: sarjoilla tehtäviä mittauksia. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsien ja kenttäkokeilta kerätty-
16970: jen mittausaineistojen hyväksikäyttöä tehostetaan lisäämällä yhteistyötä muiden tutkimusorgani-
16971: saatioiden kanssa.
16972: Laboratoriotoiminta
16973: Edistetään tulosyksiköiden laboratorioiden erikoistumista Metsäntutkimuslaitoksen strategian
16974: mukaisesti ja kehitetään niiden laatujärjestelmää. Selvitetään yhteistoimintamahdollisuudet mui-
16975: den vastaavia laboratoriotoimintoja ylläpitävien organisaatioiden kanssa.
16976: Tutkimustulosten käytäntöön siirto
16977: Tutkimustiedon käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan laatimalla tulosyksiköittäiset
16978: suunnitelmat tutkimustulosten käytäntöön viennistä. Lisätään verkko- ja koulutuspalveluiden tar-
16979: jontaa sekä oppaiden ja käytännön ohjeiden laatimista. Lisätään sidosryhmäyhteistyötä erityisesti
16980: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa.
16981: Kansainvälinen toiminta
16982: Parannetaan valmiuksia kansainväliseen vaikuttamiseen metsäasioissa osallistumalla aktiivi-
16983: sesti kansainvälisten metsäntutkimusorganisaatioiden toimintaan, solmimalla yhteistyösopimuk-
16984: sia tärkeimpien kohdemaiden kanssa sekä lisäämällä tutkijoiden panosta kansainvälisissä neuvot-
16985: teluissa ja niitä palvelevissa selvityksissä.
16986: Tutkimusmetsät
16987: Tutkimusmetsien tulokertymätavoite on 17,9 milj. mk. Tutkimustulosten käytäntöön siirron
16988: osuutta lisätään 10 % edellisvuodesta tutkimusmetsien menoja lisäämättä. Tutkimustyön edelly-
16989: tyksiä lisätään laajentamalla paikkatietoon sidotun suunnittelujärjestelmän osuutta vapaasti käsi-
16990: teltävistä tutkimusalueista 50 %:sta 60 %:iin.
16991:
16992:
16993:
16994:
16995: 12 209194L
16996: 296 30.32
16997:
16998: Nettobudjetoitu maksullinen toiminta
16999: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi asetetaan edelleen 8,5 milj. mk siten,
17000: että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset.
17001:
17002: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (suluissa muutosprosentti
17003: edelliseen vuoteen):
17004: 1999 2000 2001
17005: toteutuma ennakoitu arvio
17006:
17007: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 5 162 (+0,6) 8 500 (+64) 8 500 (0)
17008: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 2994 (-34) 5 355 (+78) 5 838 (+9)
17009: Käyttöjäämä (tmk) 2 168 (+258) 3 145 (+45) 2 662 (-15)
17010: Käyttöjäämä, % tuotoista 42 37 31
17011: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 884 (-33) 2 145 (+143) 2 042 ( -5)
17012: Kustannukset yhteensä (tmk) 3 878 (-34) 7 500 (+93) 7 880 (+5)
17013: Ylijäämä/Alijäämä (tmk) 1 284 (+181) 1 000 (-23) 620 (-38)
17014: Ylijäämä/ Alijäämä, % tuotoista 25 12 7
17015: Tuotot % kokonaiskustannuksista 133 113 108
17016:
17017:
17018: Tukipalvelut
17019: Tukipalveluiden tehtävänä on tuottaa Metsäntutkimuslaitoksen ja tulosyksiköiden tarvitsemat
17020: yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut
17021: Alueellisilla tulosyksiköillä toteutettavan toiminnan kustannusten arvioidaan olevan 56 % ko-
17022: konaiskustannuksista, tulojen 80 % kokonaistuloista sekä henkilötyövuosien 55 % työpanoksen
17023: kokonaismäärästä.
17024:
17025: Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2001 bruttotoimintamenojen, tulojen ja
17026: henkilötyövuosien arvioidaan jakautuvan seuraavasti:
17027: Bruttomenot Tulot Htv
17028: Toiminta milj. mk milj. mk
17029:
17030: Tutkimustoiminta 134,2 11,2 588
17031: Tutkimusmetsät 21,7 17,9 110
17032: Nettobudjetoitu maksullinen palvelutoimin-
17033: ta 5,8 8,5 15
17034: Tukipalvelut 62,5 1,5 150
17035: Yhteensä 224,2 39,1 863
17036:
17037: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) misena. Tuloina otetaan huomioon laitoksen
17038: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tulot lukuunottamatta tutkimusmetsien mak-
17039: 203 037 000 mk. sullisesta toiminnasta kertyviä tuloja. Netto-
17040: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- budjetoinnissa otetaan tulona huomioon netto-
17041: sa on otettu huomioon lisäyksenä 1 614 000 budjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina
17042: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 8 500 000 mk, EU:n tutkimushankkeiden ra-
17043: kantarkistuksiin ja 1 000 000 mk Joensuun tut- hoituksena 6 200 000 mk, yhteisrahoitteisten
17044: kimuskeskuksen kehittämiseen sekä vähen- sopimustutkimusten tuloina 5 000 000 mk ja
17045: nyksenä 380 000 mk muun toiminnan supista-
17046: 30.33 297
17047:
17048: muina sekalaisina tuloina 1 500 000 mk. Muut Määrärahaa saa käyttää metsäteiden rakenta-
17049: tulot on merkitty momentille 12.30.32. misesta ja kunnossapidosta, soiden kuivatuk-
17050: sesta, perusmetsityksestä ja -lannoituksesta ai-
17051: Menojen ja tulojen erittely: mk heutuvien menojen maksamiseen.
17052:
17053: Bruttomenot 224 237 000 650 000
17054: 2001 talousarvio
17055: Maksullisen toiminnan erillismenot 5 800 000
17056: Muut toimintamenot 218 437 000 2000 talousarvio 650 000
17057: Bruttotulot 21 200 000 1999 tilinpäätös 650 000
17058: Maksullisen toiminnan tulot, muut
17059: suoritteet 8 500 000
17060: Muut tulot 12 700 000 87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)
17061: - EU:n osarahoittamat tutkimukset 6 200 000 Momentille myönnetään 380 000 mk.
17062: - yhteisrahoitteiset sopimustutki- Määrärahaa saa käyttää maa-alueiden ja ra-
17063: mukset 5 000000 kennusten hankinnasta aiheutuvien menojen
17064: - muut sekalaiset tulot 1 500 000 maksamiseen.
17065: Nettomenot 203 037 000 Metsäntutkimuslaitos saa tehdä maa-aluei-
17066: den ja rakennusten hankintaa koskevia sitou-
17067: 2001 talousarvio 203 037 000 muksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle me-
17068: 2000 talousarvio 198 373 000 noja vuonna 2001 ja sen jälkeen yhteensä enin-
17069: 2000 lisätalousarvio 2 225 000 tään 775 000 mk.
17070: 1999 tilinpäätös 184000 000 Se l v i t y s osa : Metsänjalostussäätiön
17071: metsänjalostukseen liittyvien toimintojen siir-
17072: ryttyä Metsäntutkimuslaitoksen hoidettavaksi,
17073: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
17074: on tarkoituksenmukaista, että Metsäntutki-
17075: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. muslaitos ostaisi Metsähallituksen hallinnassa
17076: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- olevasta Haapastensyrjän tilasta sen maa-alu-
17077: sa on otettu huomioon Metsäntutkimuslaitok- een rakennuksineen, jolla sijaitsevat mm. tai-
17078: sen korjaushuollossa olevien rakennusten kor- mitarha, siementuotanto- ja jalostuskasvihuo-
17079: jaus- ja pienet uudisrakennustyöt neet, siemenviljelykset ja puulajikokoelmat
17080: 2001 talousarvio 2 500 000 Alue on ollut Metsänjalostussäätiön käytössä.
17081: 2000 talousarvio 2 500 000 Maksulliseen hallinnansiirtoon, yhteensä
17082: 1999 tilinpäätös 2 500 000 775 000 mk, tarvittava määräraha on tarkoitus
17083: budjetoida vuosille 2001 ja 2002.
17084: 77. Metsien perusparannukset (siirtomäärä-
17085: raha 3 v) 2001 talousarvio 380 000
17086: Momentille myönnetään 650 000 mk.
17087:
17088:
17089: 33. Metsähallitus
17090:
17091: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
17092: Metsähallitus hoitaa hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta ekologisesti, taloudel-
17093: lisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla siten kuin maa- ja metsätalousministeriön kanssa tulosoh-
17094: jauksessa tarkemmin sovitaan.
17095: Metsähallituksen toimintaa kehitetään Kansallinen metsäohjelma 2010:n Iinjausten mukaisesti.
17096: 298 30.33
17097:
17098: Metsähallitus tuottaa yhteiskunnallisia virkistyspalveluita ja siemenhuoltotöitä sekä ylläpitää
17099: uittorakenteita. Lisäksi Metsähallitus toteuttaa erävalvontaa ja riista- ja kalataloutta koskevia
17100: hankkeita.
17101: Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyttä pitämällä näillä alueilla metsätöissä
17102: henkilötyön osuuden mahdollisimman suurena.
17103: Metsähallitus tekee luonnonsuojelualuehankintoja ympäristöministeriön ohjauksessa siten, että
17104: luonnonsuojelualueiden hankkimiseen, Metsähallitukselle myynnistä ja hankinnoista syntyviin
17105: kuluihin ja maanvaihdon välirahaan käytetään yhteensä 90 milj. mk.
17106: Metsähallitus voi avustaa Suomen Metsäsäätiötä vuonna 2001 enintään 1 milj. markalla.
17107: Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden palvelu- ja muut toimintatavoit-
17108: teet asetetaan pääluokan 35 luvussa 20.
17109: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet
17110: Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään 200 milj. mk. Tä-
17111: män lisäksi Metsähallitus saa suorittaa investointeja, jotka työministeriö, ympäristöministeriö tai
17112: maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa sekä käyttää hallinnassaan olevaa maa- ja vesiomaisuutta
17113: vaihtomaina luonnonsuojelualueiden hankintaan. Tärkeimmät investointikohteet ovat kiinteistö-
17114: rakenteen parantamiseen ja luonnonsuojelualueiden hankintaan liittyvät maa- ja vesialuehankin-
17115: nat sekä rakennukset.
17116: Metsähallitus saa tehdä vuonna 2001 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua
17117: menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 200 milj. mk.
17118: 3. Lainanotto ja takaukset
17119: Metsähallitus oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 mo-
17120: mentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 milj. mk.
17121: Lisäksi valtioneuvosto saa oikeuttaa Metsähallituksen antamaan vastavakuutta vaatimatta oma-
17122: velkaisia takauksia siemen- ja taimituotantoa sekä Metsähallituksen toimialan konsultointia har-
17123: joittavien tytäryhtiöiden ottamien yhteensä enintään 30 milj. markan lainojen vakuudeksi.
17124: Se l v i t y s o s a : Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka päätoimialat ovat metsätalous ja
17125: luonnonsuojelu. Metsätalouden lisäksi liiketoimintoja ovat luontomatkailu, maa-aines- ja maa-
17126: kauppa. Metsähallituksen tytäryhtiö Forelia Oy:n toimialana on siemen- ja taimituotanto ja -
17127: kauppa sekä tytäryhtiö Metsähallitus Consulting Oy:n toimialana on konsultointi kotimaassa ja
17128: ulkomailla.
17129: Maa- ja metsätalousministeriö on, ottaen huomioon eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt pal-
17130: velu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Metsähallituksen tulostavoitteeksi 347 milj.
17131: mk. Tavoitteessa on otettu huomioon alentavana tekijänä, että yhteiskunnallisten tehtävien tuot-
17132: tamiseen käytetään myös liiketoiminnan tuloja. Alustavana tavoitteena on, että vuoden 2001 voi-
17133: tosta tuloutetaan vuonna 2002 valtiolle 260 milj. mk, mikä vastaa 5,4 prosentin tuottoa peruspää-
17134: omalle. Tuloutustavoitetta määritettäessä voittoon ei ole sisällytetty kiinteistöjen myyntivoittoja,
17135: koska myynneistä saadut varat käytetään pääosin luonnonsuojelualueiden hankintaan. Metsähal-
17136: lituksen asettama liikevaihtotavoite on 1 262 milj. mk.
17137: Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyttä kehittämällä metsätyön sisältöä edel-
17138: leen nykyistä monipuolisemmaksi niin, että se edistää puuntuotannon tehostamista, puun korjuun
17139: kokonaistuottavuuden paranemista ja luonnonhoitotöiden asiantuntevaa suorittamista. Siten tue-
17140: taan Kansallinen metsäohjelma 2010:n tavoitetta parantaa metsien metsänhoidollista tilaa.
17141: Luonnonsuojelualueita hankitaan tulorahoituksella, käyttöpääomalla, käyttöomaisuuden
17142: myynnillä ja käyttämällä maa- ja vesiomaisuutta hankintoihin vaihtomaina.
17143: Metsähallituksen yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin on varattu ta-
17144: lousarviossa yhteensä 111 milj. mk. Tästä 83 milj. mk on ympäristöministeriön pääluokassa (mo-
17145: mentit 35.20.22, 35.20.74, 35.99.24 ja 35.99.62) ja 28 milj. mk on maa- ja metsätalousministeriön
17146: 30.41 299
17147:
17148: pääluokassa (momentit 30.31.24, 30.31.25 ja 30.31.43). Siemenhuoltotöihin arvioidaan käytettä-
17149: vän lisäksi yhteiskunnallisten siementen myynnistä saatavia tuloja noin 4 milj. mk ja muihin yh-
17150: teiskunnallisiin tehtäviin liiketoiminnan tuloja yhteensä 8 milj. mk.
17151: Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen sekä ympäristöministeriön ja Metsähalli-
17152: tuksen kesken tehdään erilliset sopimukset edellä mainituilla rahoilla luotettavista yhteiskunnal-
17153: lisista palveluista. Lisäksi työministeriön pääluokasta rahoitetaan Metsähallituksen yhteiskunnal-
17154: lisiin palvelutehtäviin liittyviä investointi- ja työllisyystöitä, mikäli työministeriöllä on tähän
17155: käyttöön myönnettäviä varoja. Vuonna 1999 työministeriö rahoitti Metsähallituksen investointe-
17156: ja 16 milj. markalla ja muita työllisyystöitä 19 milj. markalla.
17157:
17158: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava
17159: investointisuunnitelma on seuraava: mk
17160:
17161: Maa- ja vesialueiden ostot 130 000 000
17162: Rakennukset ja rakennelmat 2 000 000
17163: Muut 1 000 000
17164: Yhteensä 133 000 000
17165:
17166:
17167: Metsähallitus tarvitsee oman tulorahoituksen lisäksi valtuudet enintään 200 milj. markan pitkä-
17168: aikaisen lainan ottamiseen kiireellisiä investointeja ja ennalta arvaamattomia tarpeita varten.
17169:
17170: Metsähallituksen kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
17171: 1999 2000 2001
17172: toteutuma ennakoitu arvio
17173:
17174: Liikevaihto, milj. mk 1264 1 279 1 262
17175: -muutos,% 1,7 1,2 -1,4
17176: Liikevoitto, milj. mk 414 393 386
17177: Voitto, milj. mk 380 354 347
17178: - liikevaihdosta, % 30,1 27,7 27,5
17179: - peruspääoma, mi1j. mk 4774 4774 4 774
17180: - peruspääomasta, % 8,0 7,4 7,3
17181: Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,7 8,2 8,1
17182: Nettoinvestoinnit liikevaihdosta, % 18 12 11
17183: Omavaraisuusaste, % 98 98 98
17184: Henkilöstö keskimäärin, htv 2 166 2030 1900
17185:
17186:
17187:
17188: 41. Kala-, riista- ja porotalous
17189:
17190: Selvitysosa: Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 233 milj. mk, mitä vas-
17191: taavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 150 milj. mk. Suurimmat tuloerät, joita vastaa-
17192: vat menot on budjetoitu tässä luvussa, ovat EU-tulot sekäriistanhoitomaksu-ja kalastuksenhoi-
17193: tomaksukertymät. Lisäksi luvussa on budjetoitu ne valtion rahoitettavaksi jäävät määrärahat, jot-
17194: ka tarvitaan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanon edellyttämien ohjelmien ja muiden
17195: toimenpiteiden toteuttamiseen Suomessa.
17196: Luvun määrärahojen työllistävyys: Momentin 30.41.62 rakennetukivaroilla aikaansaatiin oh-
17197: jelmakaudella 1995-1999 noin 100 uutta työpaikkaa ja säilytettiin useita satoja työpaikkoja.
17198: 300 30.41
17199:
17200: Vuonna 2001 arvioidaan aikaansaatavan noin 20 työpaikkaa. Momentin 30.41.77 välitön työllis-
17201: tämisvaikutus arvioidaan 15 työpaikaksi. Lisäksi momenttien 30.41.25 ja 30.41.45 kalanpoikas-
17202: istutuksiin käytettävillä määrärahoilla on merkittävä työllistämisvaikutus kalanviljely laitoksilla.
17203:
17204: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomää- 1993) 6 §:ssä tarkoitettujen menojen maksami-
17205: räraha 2 v) seen.
17206: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. S e l v i t y s o s a : Vastaava tulo on merkitty
17207: Määrärahaa saa käyttää vesioikeudellisten momentille 12.30.35. Määrärahaa käytetään
17208: velvoitepäätösten lupaehtojen edellyttämistä hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäise-
17209: kalakannan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien misestä ja korvaamisesta sekä hirvieläinkanto-
17210: menojen maksamiseen. jen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta
17211: Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha on aiheutuviin menoihin. Lisäys aiheutuu pyynti-
17212: muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. lupamaksujen korottamisesta ja metsästettävi-
17213: Vastaava tulo on merkitty momentille en hirvieläinten määrän kasvusta.
17214: 12.30.40. Määrärahan käyttöön kohdistuva ar-
17215: vonlisävero maksetaan momentilta 28.81.23. 2001 talousarvio 25 000 000
17216: 2000 talousarvio 17 000 000
17217: 2001 talousarvio 10 000 000 2000 lisätalousarvio 12 800 000
17218: 2000 talousarvio 9 000 000 1999 tilinpäätös 16 087 819
17219: 1999 tilinpäätös 8 934 993
17220: 42. Petoeläinten ja hylkeiden aiheuttamien
17221: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistämi- vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
17222: nen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 17 000 000 mk.
17223: Momentille myönnetään 37 880 000 mk. Määrärahaa saa käyttää metsästyslain
17224: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta 87 §:ssä mainittujen muiden kuin hirvieläinten
17225: ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/ aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen sekä
17226: 1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksami- vahinkojen estämisestä, kysymyksessä olevien
17227: seen. eläinkantojen seurannasta ja suojelemisesta ai-
17228: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- heutuvien menojen maksamiseen.
17229: sa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suo- Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
17230: rittaneiden henkilöiden keskimääräinen luku- muutettu. Metsästyslain 87 §:ssä mainittuja
17231: määrä, joka oli 291 387 vuosina 1997-1999. eläimiä, joiden metsätaloudelle, kalastukselle,
17232: Riistanhoitomaksun suuruus on edelleen 130 liikenteelle, kotieläimille ja viljellyille eläimil-
17233: mk. Vuonna 2001 kertyväksi arvioidut riistan- le aiheuttamat vahingot korvataan tästä määrä-
17234: hoitomaksut on merkitty momentille 12.30.39. rahasta, ovat: karhu, susi, ahma, ilves, halli ja
17235: itämeren norppa. Metsästyslain 87 §:ssä mai-
17236: 2001 talousarvio 37 880 000 nittuja eläimiä, joiden aiheuttamat henkilöva-
17237: 2000 talousarvio 37 941 000 hingot ja muutkin kuin edellä tarkoitettuun
17238: 1999 tilinpäätös 35 046 000 omaisuuteen sisältyvälle irtaimistolle aiheutu-
17239: neet vahingot korvataan tästä määrärahasta,
17240: ovat: karhu, susi, ahma ja ilves.
17241: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen
17242: Määrärahan lisäys aiheutuu lähinnä hallin ja
17243: korvaaminen (arviomääräraha)
17244: itämeren norpan aiheuttamien vahinkojen saat-
17245: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. tamisesta korvausten piiriin sekä vahinkojen
17246: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta kasvusta ja niiden estämistoimenpiteiden te-
17247: ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/ hostamisesta. Määrärahasta arvioidaan käytet-
17248: 30.41 301
17249:
17250: täväksi 14 000 000 mk petoeläinten aiheutta- een omistajille palaotettavan osuuden maksa-
17251: mista vahingoista aiheutuviin korvauksiin, joi- miseen sekä kalastuslain (286/1982) 89 a §:n
17252: hin sisältyvät myös hallin ja itämeren norpan mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksi-
17253: ammattikalastukselle aiheuttamista saalisva- na vesialueiden omistajille ja vuonna 2001 ke-
17254: hingoista aiheutuvat menot. Lisäksi määrära- rättävien viehekalastusmaksujen kannasta val-
17255: han mitoituksessa on otettu huomioon harkin- tiolle aiheutuvien kulujen maksamiseen.
17256: nanvaraisena avustuksena 3 000 000 mk va- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
17257: hinkojen estämiseksi tarkoitettuihin toimenpi- sa on otettu huomioon vuonna 2000 kertyväksi
17258: teisiin. arviaidosta Tenojoen kalastuslupatulosta ka-
17259: lastuskunnille ja muille vesialueen omistajille
17260: 2001 talousarvio 17 000 000 palautettavana osuutena noin 900 000 mk. Te-
17261: 2000 talousarvio 11 000 000 nojoen kalastusluvista vuonna 2001 kertyvä
17262: 1999 tilinpäätös 10 000 000 tulo on merkitty momentille 12.30.41. Määrä-
17263: rahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon
17264: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomäärä- viehekalastusmaksuista vesialueiden omista-
17265: raha 2 v) jille vuonna 2001 jaettavana maarana
17266: 10 000 000 mk, mikä saadaan, kun vuonna
17267: Momentille myönnetään 9 300 000 mk.
17268: 2000 kertyväksi arvioidusta viehekalastus-
17269: Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistä-
17270: maksutuotosta 10 800 000 mk vähennetään
17271: miseen myönnettävien valtionapujen maksa-
17272: näiden maksujen kannasta valtiolle vuonna
17273: miseen.
17274: 2000 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden mää-
17275: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
17276: räksi on arvioitu vuoden 2000 talousarviossa
17277: sa on otettu huomioon Suomen ja Norjan sekä
17278: 800 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on
17279: Suomen ja Venäjän välisten poroaitasopimus-
17280: myös otettu huomioon 800 000 mk viehekalas-
17281: ten edellyttämät rakennus- ja kunnossapitotoi-
17282: tusmaksujen kannasta valtiolle vuonna 2001
17283: menpiteet
17284: aiheutuvina kuluina. Vuonna 2001 kertyväksi
17285: arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty
17286: Määrärahan arvioidaan momentille 12.30.36.
17287: jakautuvan eri käyttötarkoituksiin
17288: seuraavasti: mk 2001 talousarvio 11 700 000
17289: Porotalouden koetoiminta 300 000 2000 talousarvio 13 625 000
17290: Paliskuntain yhdistyksen tukeminen 4 300 000 1999 tilinpäätös 9 451 329
17291: Poroaitasopimusten edellyttämien
17292: valtakunnan rajoilla sijaitsevien poro- 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomäärä-
17293: aitojen rakentaminen ja kunnossapito 4 700 000 raha 2 v)
17294: Yhteensä 9 300 000
17295: Momentille myönnetään 31 248 000 mk.
17296: Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/
17297: 2001 talousarvio 9 300 000 1982) 91 ja 91 a §:n perusteella vesialueiden
17298: 2000 talousarvio 8 800 000 omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin
17299: 2000 lisätalousarvio 1 000 000 korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta, kalas-
17300: 1999 tilinpäätös 8 500 000 tusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden
17301: edistämisestä sekä valtiolle maksun kannasta
17302: 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja vieheka- ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta ai-
17303: lastusmaksut (arviomääräraha) heutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa
17304: Momentille myönnetään 11 700 000 mk. saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta
17305: Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslu- vastaavan henkilöstön paikkaamisesta aiheutu-
17306: patuloista kalastuskunnille ja muille vesialu- vien menojen maksamiseen.
17307: 302 30.41
17308:
17309: Selvitysosa: Kalastuslain 90 §:n mu- valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrä-
17310: kaan valtion talousarvioon on vuosittain otetta- rahasta on varattu 39 000 000 mk EU:n osara-
17311: va kalatalouden edistämiseen määräraha, joka hoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta
17312: vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edel- varten.
17313: lisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
17314: suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lu- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
17315: kumäärän perusteella kalastuksenhoitomak- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
17316: suina kertyisi. Kalastuksenhoitomaksun suo- sa on otettu huomioon EU :n yhteisen kalastus-
17317: rittaneiden henkilöiden keskimääräinen luku- politiikan mukaisina menoina 75 000 000 mk.
17318: määrä vuosina 1997-1999 oli pohjoisten Tästä EU:n rahoitusosuutta arvioidaan olevan
17319: kuntien osalta 6 247 kpl ja muun Suomen osal- 36 000 000 mk ja kansallista rahoitusosuutta
17320: ta 335 897 kpl. Lisäksi seitsemää vuorokautta 39 000 000 mk. Määrärahasta 73 000 000 mk
17321: koskevia maksuja suorittaneita oli vuonna on vuosille 2000-2006 KOR:sta osaksi rahoi-
17322: 1997-1999 keskimäärin 14 191 kpl. Kalas- tettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka on
17323: tuslain 88 §:n mukainen kalastuksenhoitomak- ED-rahoituksen osalta arvioitu pysyvän edelli-
17324: su on 90 mk kalenterivuodelta ja 25 mk seitse- sen rakenneohjelmakauden keskimääräisellä
17325: män vuorokauden jaksolta. Tämän perusteella vuositasolla. Uuden kalatalouden rakennease-
17326: lain mukainen määrärahan vähimmäismäärä tuksen mukaan elinkeinokalatalouden raken-
17327: on 31 148 000 mk. Määrärahan mitoituksessa neohjelman kansallisen julkisen rahoitusosuu-
17328: on lisäksi otettu huomioon 100 000 mk kalas- den on oltava vähintään KOR-osuuden suurui-
17329: tuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitie- nen. Määrärahan EU -osuudessa on otettu
17330: tojen myynnistä aiheutuvina menoina. Vuonna huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahve-
17331: 2001 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoito- nanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julki-
17332: maksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin sen rahoitusosuuden tähän omassa talousar-
17333: myyntituotot on merkitty momentille viossaan. Komissio hyväksynee Elinkeinoka-
17334: 12.30.37. latalouden rakenneohjelman syksyllä 2000.
17335: Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän
17336: 2001 talousarvio 31 248 000 34 000 000 mk kalatalouden tukemiseen uu-
17337: 2000 talousarvio 37 513 000 della rakennetukikaudella.
17338: 1999 tilinpäätös 42 501 000 Määrärahasta 2 000 000 mk on tarkoitettu
17339: kalatalouden markkinajärjestelyistä ml. inter-
17340: 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja ventiotoiminta aiheutuviin menoihin, jota vas-
17341: rakennepolitiikan edistäminen (siirtomäärära- taava EMOTR-T:n tulo kertyy momentille
17342: 12.30.01. Määrärahaa käytetään myös kalata-
17343: ha 3 v)
17344: louden korkotukilainoista annetun lain ( 11
17345: Momentille myönnetään 86 000 000 mk. 1976) ja kalastusvakuutuslain (331/1958) mu-
17346: Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalou- kaisten sekä kalan kuljetuksesta, kalatalouden
17347: den kansallisesti rahoitettavista edistäruistoi-
17348: tiedottamisesta, kalankäytön edistämisestä ja
17349: menpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalata- muusta elinkeinokalatalouden edellytysten pa-
17350: louden ohjaamisen rahoitusvälineen varoista ja rantamisesta aiheutuvien menojen maksami-
17351: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston seen. Vuonna 2001 näihin tarkoituksiin vara-
17352: tukiosastosta rahoitettavien kalataloutta koske-
17353: vien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja
17354: 30.42 303
17355:
17356: taan 11 000 000 mk, joka jää kokonaan valtion
17357: varoista maksettavaksi.
17358:
17359: Määrärahan arvioitu käyttö, milj. mk:
17360: Kansallinen EU:n
17361: osuus osuus Yhteensä
17362:
17363: Elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 33,0 28,0 KOR 61,0
17364: !-ohjelmat 6,0 6,0 KOR 12,0
17365: Markkinajärjestelyt ml. interventiotoiminta 2,0 EMOTR-T 2,0
17366: ED-tehtävät yhteensä 39,0 36,0 75,0
17367: Kansalliset toimenpiteet 11,0 11,0
17368: Yhteensä 50,0 36,0 86,0
17369:
17370: Vuoden 1999 lopussa arvioitu kalastajalai- Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolam-
17371: nojen pääomakanta oli 3 680 000 mk ja kalan mikoiden suunnittelu- ja rakentamishankkei-
17372: markkinointilainojen pääomakanta 1 048 000 den sekä lähinnä vaelluskalakantojen turvaa-
17373: mk. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista miseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalatalou-
17374: arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 1 000 dellisten kunnostushankkeiden sekä muiden
17375: mk vuonna 2001 ja 1 000 mk vuonna 2002. kalataloutta edistävien rakennushankkeiden
17376: suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksami-
17377: 2001 talousarvio 86 000 000 seen.
17378: 2000 talousarvio 92 000000
17379: 1999 tilinpäätös 86 320 000
17380: 2001 talousarvio 4 500 000
17381: 2000 talousarvio 4 500 000
17382: 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
17383: 1999 tilinpäätös 5 500 000
17384: tushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
17385: Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
17386:
17387:
17388:
17389: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
17390:
17391: Se l v i t y s osa : Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tutkii kalataloutta, riistataloutta ja po-
17392: rotaloutta ja harjoittaa valtion kalanviljelytoimintaa.
17393: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
17394: tanut alustavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet
17395: Kalantutkimus
17396: Tuotetaan tietoa kantojen tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kala- ja rapukantojen hoi-
17397: tomenetelmistä. Tärkeimmistä kalavaroista tehdään kanta-arviot ja saalisennusteet Tuotetaan
17398: tutkimustuloksia, joiden avulla rakennettujen ja rehevöityneiden vesistöjen kalataloudellista ar-
17399: voa voidaan nostaa. Laaditaan käsikirja kalavesien hoitomenetelmistä. Lisäksi tutkimusresursse-
17400: ja kohdeunetaan kalaistutusten tuloksellisuuden kehittämistä palvelevaan tutkimukseen. Tutki-
17401: muksen tärkeimmät kohteet ovat silakka ja vaelluskalat
17402: Osallistutaan yhteiseurooppalaiseen hankkeeseen, joka tutkii sitä, kuinka lohen kasvava tarjon-
17403: ta vaikuttaa Euroopan ja Suomen kalamarkkinoiden toimintaan ja rakenteeseen. Luodaan tiedol-
17404: liset edellytykset vesiviljelyelinkeinon monipuolistumiselle ja toimintaedellytysten säilymiselle
17405: myös tiukentuvien ympäristövaatimusten vallitessa. Tuotetaan tietoa vapaa-ajan kalastuksen ta-
17406: 304 30.42
17407:
17408: loudellisten ja aineettomien arvojen määrittämiseen, tietoa eri harrastajaryhmistä, vesialueen
17409: omistajista sekä päätöksenteon ja vapaa-ajankalastuksen vuorovaikutuksesta.
17410: Riistantutkimus
17411: Tuotetaan arviot riistakantojen runsaudesta metsästyksen mitoituksen ja muun kantojen hoidon
17412: pohjaksi. Hirven lentolaskentaseurantaa kehitetään entistä luotettavamman runsaus- ja kannanra-
17413: kennetiedon saamiseksi. Suurpetotutkimusta voimistetaan edelleen, ja erityisesti tutkitaan suden
17414: ja karhun liikkuvuutta kanta-arvioiden tarkentamiseksi. Metsästyksen ekologinen kestävyys ja
17415: riistayhteisön monimuotoisuus liitetään säännöllisen seurannan piiriin. Elinympäristötutkimuk-
17416: sessa selvitetään metsän ja viljelysympäristön rakenteen ja käytön vaikutuksia riistan hyvinvoin-
17417: tiin. Metsäkanalintukantojen tärkeimmiksi todettuja elvytystoimia tehostetaan sekä tutkimuksel-
17418: lisesti että käytännön hoito-ohjein. Maasuurpetojen ja merihylkeiden aiheuttamia vahinkoja seu-
17419: rantaan ja niiden estämismahdollisuuksia tutkitaan.
17420: Porotutkimus
17421: Porotutkimuksessa seurataan laidunten tilaa ja selvitetään käytön vaikutuksia porotalouteen.
17422: Porokannan rakenteen ja ympäristötekijöiden vaikutuksia vasatuottoon tutkitaan, samoin ennen
17423: erotuskautta tapahtuvan vasahävikin syitä. Lisäksi selvitetään poronhoidon kannattavuutta ja uu-
17424: sia mahdollisuuksia.
17425: Vesiviljely
17426: Alkuperäisiä, taantuneita kalakantoja ja niiden monimuotoisuutta ylläpidetään viljelyllä (elävät
17427: geenipankit), istutuksin ja maitipankkien avulla. Laaditaan säilytyksessä ja viljelyssä olevien la-
17428: jien kantakohtainen rekisteri. Tuetaan lohen kotiutusohjelmaa (Salmon Action Plan) poikasistu-
17429: tuksin. Tuotetaan istutuslajien ja jalostetun kirjolohen mätiä yksityiseen kysyntään. Jatketaan vil-
17430: jelytuotteiden kehittämistä ja parannetaan kannattavuutta välttäen kilpailua yksityisen sektorin
17431: kanssa. Toiminnassa noudatetaan ISO 9001-standardin mukaista laatujärjestelmää.
17432:
17433: Vesiviljelyn tuotantomäärät ja yksikkökustannukset vuosina 1999-2001:
17434: Tuotantomäärä Yksikkökustannukset
17435: (litraa, 1 000 py) (mk/mätilitra tai mk/poikasyksikkö)
17436: k.a. 1997-1999 2000 2001 k.a. 1997-1999 2000 2001
17437:
17438: Mäti, litraa 6 998 6 375 6500 1 213 1 300 1 260
17439: Laitospoikaset, py a 50 g/kpl 1 957 2 100 2 100 6,69 6,60 6,60
17440: Luonnomavintopoikaset, py a5
17441: g/kpl 2 379 1 995 1 800 0,88 0,80 0,78
17442:
17443: Tilastot
17444: Tuotetaan viralliset kala- ja riistatilastot, jotka vastaavat sekä EU:n että kotimaisen seurannan
17445: ja päätöksenteon tarpeita.
17446:
17447: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kustannusten, tulojen (ml. ED-rahoitus) arvioidaan
17448: jakautuvan tulosalueille seuraavasti, milj. mk:
17449: 1999 2000 2001
17450: Tulosalue kust. tulot kust. tulot kust. tulot
17451:
17452: Kalakantojen ja kalavesien tutkimus 39,6 4,0 39,0 3,0 39,0 3,0
17453: Elinkeinokalatalouden tutkimus 17,6 2,0 17,0 1,1 17,5 1,1
17454: Riistantutkimus 14,5 0,1 14,0 0,1 14,0 0,1
17455: Porotutkimus 4,1 4,0 4,0
17456: Tilastotoimi 3,3 3,4 0,1 3,4
17457: 30.42 305
17458:
17459: Vesiviljely 33,3 8,1 34,0 7,0 34,0 7,2
17460: -Uhanalaisten kalakantojen ja luonnon moni-
17461: muotoisuuden ylläpito 12,4 12,6 12,7
17462: -Inarin alueen hoito 4,7 5,7 5,7
17463: -Tornionjoen hoito 5,0 5,0 5,1
17464: - Tuotanto tutk. ja jalostusta varten 3,5 3,9 3,8
17465: - Muu tuotanto 7,7 6,8 6,7
17466: Muu palvelutuotanto 2,4 3,4 2,0 2,1 2,0 2,3
17467: Yhteensä 114,8 17,6 113,4 13,4 113,9 13,7
17468:
17469:
17470:
17471: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
17472: 1999 2000 2001
17473: toteutuma ennakoitu arVIO
17474:
17475: Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet
17476: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 5 220 4500 4300
17477: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 3 038 2 700 2 630
17478: Käyttöjäämä (tmk) 2 182 1 800 1 670
17479: -%tuloista 42 40 39
17480: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 1 586 1 340 1 250
17481: Ylijäämä/ Alijäämä (tmk) 596 460 420
17482: -%tuloista 11 10 10
17483: Tulot % kustannuksista 113 111 111
17484:
17485: Vesiviljelytuotteet
17486: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 7 514 7000 7 000
17487: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 5 980 5 500 5 420
17488: Käyttöjäämä (tmk) 1 534 1 500 1 580
17489: -%tuloista 20 21 23
17490: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 3 278 3 050 2 920
17491: Ylijäämä/Alijäämä (tmk) -1 744 -1 550 -1 340
17492: -%tuloista -23 -22 -19
17493: Tulot % kustannuksista 81 82 84
17494: Hintatuki (tmk) 208 300 300
17495: Ylijäämä/Alijäämä % tuotoista hintatuen jälkeen -20 -18 -15
17496:
17497:
17498: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 560 000 mk kolmen henkilön palkkaus- ja
17499: Momentille myönnetään nettomäärärahaa muiden menojen siirtona momentilta 30.42.24.
17500: 80 248 000 mk. Tuloina otetaan huomioon laitoksen tulot.
17501: Määrärahasta saa käyttää elvytettävien kala- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon
17502: kantojen mädin myynnin hintojen alentami- nettobudjetoitavina maksullisen palvelutoi-
17503: seen enintään 300 000 mk. minnan tuloina 4 300 000 mk ja vesiviljely-
17504: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- tuotteiden myyntitolaina 7 000 000 mk, joista
17505: sa bruttomenojen arvioidaan lisääntyvän maksu peritään liikeperiaatteiden mukaisesti
17506: 1 311 000 mk ja bruttotulojen 300 000 mk. sekä muina tuloina 400 000 mk ja EU-tutki-
17507: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon mushankkeiden rahoitusosuutena 2 000 000
17508: lisäyksenä 620 000 mk palkkaseurantaselvi- mk. Emokalaviljelyllä tuotettujen elvytettävi-
17509: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä en kalakantojen mädin hintatuki on väittämä-
17510: 306 30.51
17511:
17512: töntä, jotta mäti on kalan jatkokasvattajalle Määrärahaa saa käyttää istutuspoikasten lu-
17513: hinnaltaan kilpailukykyinen markkinoilla ole- nastamisesta aiheutuvien menojen ja arvokala-
17514: van muun mädin kanssa. kantoja koskevista uusista sopimuksista aihe-
17515: utuvien kulutusmenojen maksamiseen.
17516: Menojen ja tulojen erittely: mk S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
17517: sa on otettu huomioon vähennyksenä 560 000
17518: Bruttomenot 93 948 000 mk kolmen henkilön palkkaus- ja muiden me-
17519: Maksullisen toiminnan erillis- nojen siirtona momentille 30.42.21.
17520: menot 8 050 000
17521: Muut toimintamenot 85 898 000 2001 talousarvio 6 640 000
17522: Bruttotulot 13 700 000 2000 talousarvio 7 200 000
17523: Maksullisen toiminnan tulot, 1999 tilinpäätös 7 200 000
17524: muut suoritteet 11 300 000
17525: Muut tulot 400 000 74. Kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien
17526: ED-rahoitusosuus 2 000 000
17527: Nettomenot 80 248 000 perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
17528: Momentille myönnetään 2 500 000 mk.
17529: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
17530: 2001 talousarvio 80 248 000 sa on otettu huomioon maa-, vesi- ja talonra-
17531: 2000 talousarvio 79 237 000 kennustyöt, jotka aiheutuvat laitoksen itsensä
17532: 2000 lisätalousarvio 764000 suorittamista tutkimus- ja vesiviljelytoimin-
17533: 1999 tilinpäätös 79 537 000 nassa tarpeellisista muutostöistä ja pienehkäis-
17534: tä peruskorjauksista.
17535: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta
17536: 2001 talousarvio 2 500 000
17537: (siirtomääräraha 3 v)
17538: 2000 talousarvio 2 600 000
17539: Momentille myönnetään 6 640 000 mk.
17540: 1999 tilinpäätös 3 100 000
17541:
17542:
17543: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito
17544:
17545:
17546: Selvitysosa: Tähän lukuun on budjetoitu vesivarojen käytön ja hoidon määrärahat veden-
17547: hankinnan ja viemäröinnin edistäminen mukaan luettuna. Vesivarojen käyttöä ja hoitoa palvele-
17548: viin tehtäviin käytetään tämän luvun toimintamäärärahoista 19 henkilötyövuotta vastaava määrä-
17549: aikaisen henkilöstön työpanos. Ympäristöhallinnossa näissä tehtävissä työskentelevän pysyväis-
17550: luonteisen henkilöstön palkkausmenot ja muut yleishallintomenot on otettu huomioon
17551: ympäristöministeriön pääluokan luvuissa 35.40 ja 35.60. Näiden tehtävien osuuden arvioidaan
17552: vastaavan 200 henkilötyövuotta eli noin 45 000 000 mk alueellisten ympäristökeskusten toimin-
17553: tamenoista ja 35 henkilötyövuotta eli noin 13 000 000 mk Suomen ympäristökeskuksen toimin-
17554: tamenoista. Nämä henkilöstövoimavarat on otettu huomioon ympäristöministeriön hallinnonalan
17555: henkilötyövuosien määrässä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa ympäristöhallinnolle vesiva-
17556: rojen käytön ja hoidon tulostavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavan erillisrahoituksen.
17557: Ministeriöt ja asianomaiset ympäristöhallinnon yksiköt sovittavat yhteen tehtäviensä edellyttä-
17558: mät, ympäristöministeriön pääluokkaan budjetoidut voimavarat yksityiskohtaisesti siten, että teh-
17559: tävien hoidossa tarvittavien henkilöstövoimavarojen ja erityisosaamisen riittävyys ja kehittymi-
17560: nen varmistetaan.
17561: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
17562: 30.51 307
17563:
17564: Alueelliset ympäristökeskukset
17565: -Kehitetään toiminnan ohjausta ja seurantaa vesivarastrategian toimeenpanemiseksi.
17566: -Huolehditaan vesilaissa tarkoitetusta yleisestä edusta johdonmukaisesti, yhtenäisesti ja kat-
17567: tavasti.
17568: - Edistetään EY:n rakennerahasto-ohjelmien, maaseutusuunnitelmien sekä maatalouden ym-
17569: päristötukijärjestelmän toteutusta vesitalous-ja vesiensuojelutoimenpitein.
17570: -Tuetaan asutuksen sekä elinkeino- ja vapaa-ajantoimintojen vesihuollon kehittämistä maa-
17571: seudulla ja haja-asutusalueilla.
17572: -Parannetaan vesihuoltolaitosten toimintavarmuutta ja yhdyskuntien talousveden laatua edis-
17573: tämällä pohjavesivarojen hyödyntämistä, varavedenottamoiden rakentamista ja verkostojen yh-
17574: distämistä.
17575: - Edistetään taaja-asutusalueilla kiinteistökohtaisten vesihuoltolaitteistojen varassa olevien
17576: rakennusten liittämistä yhteisiin vesihuoltolaitoksiin.
17577: -Osallistutaan vesihuoltolainsäädännön uudistuksen toimeenpanoon ja edistetään vesihuol-
17578: lon kuntakohtaista ja alueellista suunnittelua.
17579: - Huolehditaan valmisteilla olevan EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanemiseksi
17580: tarvittavista selvityksistä.
17581: - Huolehditaan siitä, että toteutetut valtion vesistösäännöstelyt ja -hankkeet ja niihin liittyvät
17582: vesistörakenteet ja -laitteet ovat ajanmukaisia ja kunnossa sekä edistetään vesioikeudellisten lu-
17583: paehtojen tarkistamista nykyoloja vastaaviksi.
17584: -Huolehditaan patojen turvallisuudesta ja varmistetaan toimintavalmius tulva- ja häiriötilan-
17585: teissa.
17586: -Parannetaan valtion vesioikeudellisten velvoitteiden hoidon tuloksellisuutta.
17587: -Parannetaan rakentamistöiden laatua sekä rakentamisen taloudellisuutta vuositasolla vähin-
17588: tään 2%.
17589: -Jatketaan ympäristöhallinnon rakentamistoiminnan kehittämissuositusten toteuttamista.
17590: -Tehdään Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen vesistötöiden toteuttamisen edellyttämät
17591: toimenpiteet.
17592: -Saatetaan valmiiksi Kemi-Tornion syöttövesijohtohankkeen työt.
17593: Suomen ympäristökeskus
17594: -Kehitetään toiminnan ohjausta ja seurantaa vesivarastrategian toimeenpanemiseksi.
17595: -Noudatetaan vesivarojen käytön ja hoidon t&k-toiminnalle vuoteen 2010 laadittuja suunta-
17596: viivoja ja varmistetaan kansallinen koordinointi.
17597: - Osallistutaan aktiivisesti EU:n tutkimusohjelmiin sekä muuhun vesitutkimusyhteistyöhön
17598: sekä edistetään vesialan vientiä ja kehitysyhteistyötä.
17599: -Tutkitaan erityisesti yhdyskuntien talousveden laadun parantamisen, pohja- ja tekopohjave-
17600: den käytön sekä haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen menetelmiä ja ratkaisumalleja.
17601: - Kehitetään vesistöjen säännöstelymenetelmiä oikea-aikaisiksi, varmoiksi ja eri tavoitteet
17602: mahdollisimman hyvin huomioon ottaviksi.
17603: - Laaditaan selvitykset suurtulvaselvityksen perusteella tarvittavista toimenpiteistä ottaen
17604: huomioon mahdollinen ilmastonmuutos.
17605: - Selvitetään mahdollisuuksia ja menetelmiä vähentää tulvahaittoja kohdistamalla toimenpi-
17606: teitä myös valuma-alueille.
17607: -Tuotetaan alueellisten ympäristökeskusten ja maa- ja metsätalousministeriön tarvitsemat ve-
17608: sialan erityisosaamista vaativat asiantuntija-, viestintä- ja koulutuspalvelut ottaen huomioon
17609: myös valmisteilla olevasta EY:n vesipolitiikan puitedirektiivistä, kansainvälisistä sopimuksista
17610: sekä lähialueyhteistyöstä aiheutuvat tarpeet.
17611: 308 30.51
17612:
17613: Momenttien 30.51.30, 31 ja 77 määrärahoilla tuettavien tai toteutettavien investointien inves-
17614: tointivaiheen työllisyysvaikutus on yhteistyöosapuolten osuus mukaan luettuna noin 960 henki-
17615: lötyövuotta.
17616:
17617: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siir- 2001 talousarvio 29 300 000
17618: tomääräraha 2 v) 2000 talousarvio 29 000 000
17619: Momentille myönnetään 29 300 000 mk. 2000 lisätalousarvio 180 000
17620: Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön 1999 tilinpäätös 23 323 000
17621: ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä pohja-
17622: vesiselvitysten kenttähenkilöstön lisäksi enin-
17623: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen kor-
17624: tään 19 henkilötyövuotta vastaavan määräai-
17625: kaisen henkilöstön palkkausmenojen maksa- kotuki (arviomääräraha)
17626: miseen. Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
17627: Selvitysosa: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va-
17628: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois-
17629: Määrärahan käytön arvioidaan ta annetun lain (1 015/1977) mukaisten vesi-
17630: jakautuvan eri käyttötarkoituk- huoltolaitteiden rakentamiseen myönnettyjen
17631: siin seuraavasti: mk lainojen korkohyvitysten maksamiseen.
17632: Uusia korkotukilainoja saa vuonna 2001 hy-
17633: Patoturvallisuus, tulvantorjunta ja väksyä enintään 80 000 000 mk.
17634: vesistöjen käyttötoiminta 3 400 000
17635: Vesistöjen käytön ja hoidon kehittä- Korkohyvityksen määrä on kahdeksan en-
17636: minen 1 500 000 simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent-
17637: Vesihuollon kehittäminen 3 000 000 tiyksikköä ja 9-16 lainavuosien aikana kaksi
17638: Pohjavesiselvitykset 10 000 000 prosenttiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkin
17639: Valtion säännöstely- ja muiden enintään luottolaitoksen perimän koron suurui-
17640: hankkeiden käyttö 900 000 nen. Kiinnitysluottolaitosten obligaatiovarois-
17641: Valtion kompensaatio-, tarkkailu-, ta vuonna 1987 tai sitä ennen myönnettyjen
17642: kunnossapito- ym. velvoitteet 7 000 000 korkotukilainojen korkohyvityksen määrä on
17643: Inarijärven säännöstelystä aiheutu- sama kuin vuonna 1987. Kuudennentoista lai-
17644: vat hoitotoimenpiteet 3 500 000 navuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta.
17645: Yhteensä 29 300 000
17646: Selvitysosa: Vuoden 1999 lopussa
17647: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- korkotukilainakanta oli 437 000 000 mk.
17648: oon lisäyksenä 105 000 mk palkkaseurantasel-
17649: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
17650:
17651: Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti, milj. mk:
17652: Myöh.
17653: vuodet
17654: 2001 2002 2003 2004 2005 yht.
17655:
17656: Vuoden 2001 korkotukilainoista 2,3 1,6 2,5 2,3 2,0 5,6
17657: Aikaisempien vuosien korkotukilainoista 17,7 17,4 13,1 9,4 6,8 13,4
17658: Yhteensä 20,0 19,0 15,6 11,7 8,8 19,0
17659:
17660: Korkotukilainoilla toteutettavien hankkei- 2001 talousarvio 20 000 000
17661: den investointivaiheen työllisyysvaikutus on 2000 talousarvio 22 000 000
17662: noin 280 henkilötyövuotta. 1999 tilinpäätös 16 968 071
17663: 30.51 309
17664:
17665: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi- päätösten ja lain tai valtiosopimusten perus-
17666: menpiteisiin (siirtomääräraha 3 v) teella valtion maksettavaksi määrättyjen tai so-
17667: Momentille myönnetään 17 000 000 mk. vittujen korvausten sekä päätösmaksujen mak-
17668: Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesi- samiseen.
17669: huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun Selvitysosa: Valtio voi joutua vesilain
17670: lain (5611980) mukaisten avustusten maksami- (264/1961) mukaisten päätösten, ennen pää-
17671: seen yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemä- töksiä vahingonkärsijäiden kanssa tehtyjen so-
17672: röintiä edistäviin toimenpiteisiin. pimusten tai valtiosopimusten perusteella
17673: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään ve- maksamaan korvauksia hankkeiden varsinai-
17674: sihuollon edistämiseen erityisesti haja-asutus- sen lupakäsittelyn jälkeen. Myös mahdolliset
17675: alueilla ottaen huomioon myös vapaa-ajantoi- vesistöjen poikkeusjuoksutukset saattavat ve-
17676: mintojen tarpeet. Määrärahalla edistetään silain nojalla aiheuttaa valtiolle korvausvelvol-
17677: myös pohjaveden käytön lisäämistä ja poikke- lisuuden.
17678: usolojen vedenhankinnan turvaamista yhdys-
17679: kunnissa. Tuettavien hankkeiden investointi- 2001 talousarvio 2 500 000
17680: vaiheen työllisyysvaikutus yhteistyöosapuol- 2000 talousarvio 2 500 000
17681: ten osuus mukaan luettuna on noin 280 1999 tilinpäätös 930 075
17682: henkilötyövuotta eli noin 15% enemmän kuin
17683: vuonna 2000. Määrärahaa käytetään myös val- 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomäärära-
17684: tioneuvoston 19.3.1998 vesien suojelun tavoi- ha 3 v)
17685: teohjelmasta tekemän periaatepäätöksen ja Momentille myönnetään 81 000 000 mk.
17686: EY:n juomavesidirektiivin (98/83/EY) toi- Määrärahaa saa käyttää vesistötöiden suun-
17687: meenpanon tukemiseen. nittelusta ja toteutuksesta, vesistörakenteiden
17688: peruskorjauksista, velvoitetöistä sekä valtion
17689: 2001 talousarvio 17 000 000 vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston pää-
17690: 2000 talousarvio 15 000 000 töksen (976/1985) mukaisten töiden toteutta-
17691: 1999 tilinpäätös 15 000 000 misesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
17692: Valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi
17693: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Sa-
17694: korvaukset (arviomääräraha) malla on sovittava niistä ehdoista, joita työn
17695: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. vastaanottajan on luovutuksen jälkeen nouda-
17696: Määrärahaa saa käyttää ympäristölupaviras- tettava.
17697: tojen ja tuomioistuinten vesiasioista antamien Selvitysosa:
17698:
17699: Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti (1 000 mk):
17700: Kokonais- Myönnetty
17701: Hanke tai käyttötarkoitus kustannusarvio Valtion osuus aikaisemmin Myönnetään
17702:
17703: 1. Uudet ja keskeneräiset hankkeet
17704: Uudet hankkeet
17705: Halsuanjärven kunnostus, Halsua 4600 3 400 500
17706: Kiikala-Salo syöttövesijohto, Salo
17707: ym. 27 800 11 000 500
17708: KangasaJa-Sahalahti syöttövesijohto,
17709: Kangasala ja Sahalahti 17 500 9 500 500
17710: Vehmersalmen haja-asutuksen run-
17711: kovesijohto, Vehmersalmi 5 000 3 000 500
17712: 310 30.61
17713:
17714: Keuruu-Haapamäki runkovesijohto
17715: ja siirtoviemäri, Keuruu 8 300 3 700 500
17716: Kittilä-Levi yhdysvesijohto ja siirto-
17717: viemäri, Kittilä 7000 4100 500
17718: Uudet hankkeet yhteensä 70200 34 700 3 000
17719: Keskeneräiset hankkeet yhteensä 667 700 460 900 345 250 41 000
17720: Yhteensä 737 900 495 600 345 250 44000
17721: 2. Perusparannukset 8 000
17722: 3. Velvoitetyöt ja uppopuiden poisto 14000
17723: 4. Hankekohtainen suunnittelu 3 500
17724: 5. Pienehköt vesistö- ja vesihuoltotyöt 11 500
17725: Yhteensä 737 900 495 600 345 250 81 000
17726:
17727: Keskeneräisten hankkeiden määrärahoista työvuotta eli noin 5 % vähemmän kuin vuonna
17728: vesistötöiden arvioitu osuus on 17 500 000 mk 2000.
17729: ja vesihuoltotöiden 23 500 000 mk. Määrärahalla jatkettavista keskeneräisistä
17730: Töiden valtion osuutta rahoitetaan työmäärä- hankkeista on Iitin Pyhäjärven säännöstelyn
17731: rahojen lisäksi keskimäärin noin 5 % valtion tarkistuksen kustannusarviota ja valtion osuut-
17732: osuuden kustannusarviosta ympäristöministe- ta nostettu 6 200 000 mk. Kustannusarvion ko-
17733: riön pääluokan lukuun 35.40 budjetoiduista rotus aiheutuu työnaikaisista toimenpiteistä,
17734: alueellisten ympäristökeskusten toimintame- jotka ovat tarpeen Voikkaan paperitehtaan ve-
17735: nomäärärahoista lähinnä työmaiden työnjoh- densaannin turvaamiseksi.
17736: don palkkausmenoina. Momentin määrärahal-
17737: la toteutettavien hankkeiden investointivai- 2001 talousarvio 81 000 000
17738: heen työllisyysvaikutus on yhteistyöosapuol- 2000 talousarvio 85 500 000
17739: ten osuus mukaan luettuna noin 400 henkilö- 1999 tilinpäätös 69 500 000
17740:
17741:
17742:
17743: 61. Maanmittauslaitos
17744:
17745:
17746: Se l v i t y s osa : Maanmittauslaitos vastaa Suomen kiinteistöjärjestelmästä ja yleisistä kar-
17747: tastotöistä. Maanmittauslaitoksen toiminta keskittyy maanmittaustoimituksiin, kiinteistöjä kos-
17748: kevien rekistereiden pitoon, maastotietojen keruuseen ja ajantasalla pitämiseen, ilmakuvapalve-
17749: luihin sekä paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen. Lisäksi Maanmittauslaitos tuottaa em. teh-
17750: täviin liittyviä muita palveluja.
17751: Arvioiden mukaan tulevaisuudessa noin 85 % maastoa ja luonnonvaroja kuvaavista tiedoista
17752: sisältää koordinaattitiedon tai muun sijaintitiedon. Maanmittauslaitos vastaa näihin tietoyhteis-
17753: kunnan odotuksiin ja vaateisiin huolehtimalla tietojen sijainnin pohjatiedoista ja osallistumalla
17754: aktiivisesti uutta paikkatietoteknologiaa hyödyntäviin hankkeisiin. Kehitys toimialalla on nopeaa
17755: ja vaatii Maanmittauslaitoksen numeerisilta aineistoilta ajantasaisuutta, laadullista eheyttä ja yh-
17756: teensopivuutta.
17757: Maanmittaustoimitusten kysynnän arvioidaan pysyvän vuonna 2001 nykyisellä tasolla. Verk-
17758: koitsepalvelujen kysyntä kasvaa edelleen. Muu maksullinen toiminta on vähenemässä.
17759: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
17760: tanut alustavasti Maanmittauslaitokselle seuraavat tulostavoitteet
17761: 30.61 311
17762:
17763: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
17764: Maanmittauslaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteina ovat laitoksen tuottamien
17765: ja ylläpitämien aineistojen ja rekisterien kattavuus, ajantasaisuus ja laatu. Aineistot tuotetaan yh-
17766: teensopivasti. Tavoitteena on saada aineistot mahdollisimman laajaan käyttöön yhteiskunnassa.
17767: Kiinteistörekisteri ja numeerinen kiinteistörajakartta ovat jatkuvasti ajantasalla. Maastotiedois-
17768: ta ajantasaistetaan vuosittain tie tiedot, muut kohteet 5-10 vuoden välein.
17769: Maastotieto-ja kiinteistörajakartta-aineistoja perusparannetaan niin, että kaikki tiedot perustu-
17770: vat kuva- ja maastomittauksiin. Tavoitteena on saada perusparannus valmiiksi vuoden 2006 lop-
17771: puun mennessä. Koko maan kattavuudesta puuttuva Ylä-Lappi on tavoitteena saada maastotieto-
17772: kantaan sen ajantasaistuksen yhteydessä vuoden 2004 loppuun mennessä.
17773: Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kiinteistötietojen päällekkäisen rekisteröiotityön
17774: poistamiseksi jatketaan. Kiinteistörekisterin laadun parantamista jatketaan puuttuvien alueiden,
17775: osakasluetteloiden ja kokonaispinta-alojen selvityksillä. Alueelliset yksityistiejärjestelyt aloite-
17776: taan, jos niitä koskeva yksityistielain muutos tulee voimaan.
17777: Valtakunnallisessa kiinteistötietopalvelussa kehitetään Maanmittauslaitoksen, oikeusministeri-
17778: ön ja kuntien yhteistyönä uutta kiinteistötietojärjestelmää. Tavoitteena on uudistaa teknisesti van-
17779: hentunut järjestelmä ja samalla mahdollistaa karttakäyttö liittymä, tietojen sijaintipohjainen käsit-
17780: tely ja kartalliset tulosteet Tavoitteena on ottaa uusi järjestelmä käyttöön vuonna 2003.
17781: Palvelutavoitteet
17782: Maanmittaustoimitusten alueellisia palvelutasoeroja tasoitetaan edelleen ja toimitusten kesto-
17783: aikaa lyhennetään. Lohkomisten keskimääräinen kestoaika on viime vuosina kasvanut lohkomis-
17784: ten korkeasta kysynnästä ja uuden tietojärjestelmän käyttöönoton ongelmista johtuen. Tavoittee-
17785: na on vuonna 2001 lyhentää kestoaikaa 9,8 kuukauteen, kun se vuonna 1999 oli 10,3 kk.
17786: Maastotiedon ajantasaisuutta parannetaan lyhentämällä tuotantoprosessin kestoaikaa. Kestoai-
17787: katavoite ilmakuvauksesta maastotietokannan valmistumiseen on 2,5 vuotta, kun se vuonna 1999
17788: oli 2, 7 vuotta.
17789: Verkkopalveluja lisätään ja monipuolistetaan tietoyhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.
17790: Taloudellisuustavoitteet
17791:
17792: 1999 2000 2001
17793: toteutuma tavoite tavoite
17794:
17795: Maanmittaustoimitukset, mk/toimitus 8 548 7 500 7700
17796: Maastotiedot, mk/km2 1 210 1 300 1 300
17797:
17798: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus
17799: Julkisoikeudellisten suoritteiden tavoitteena on kattaa tuloilla kustannukset. Muiden suorittei-
17800: den ylijäämätavoite on 5 % tuotosta. Maksuperustelain muutoksesta johtuen aineisto- ja tieto-
17801: maksutulot ja vastaava määrä kustannuksista on otettu vuoden 2000 laskelmiin.
17802:
17803: 1999 2000 2001
17804: toteutuma tavoite tavoite
17805:
17806: Julkisoikeudelliset suoritteet:
17807: Maanmittaustoimitukset
17808: Tulot (tmk) 180 235 177 550 195 660
17809: Kustannukset (tmk) 194 552 177 550 195 660
17810: Ylijäämä/Alijäämä (tmk) -14 318 0 0
17811: -%tuloista -7,9 0 0
17812: 312 30.61
17813:
17814:
17815: Muut julkisoikeudelliset suoritteet
17816: Tulot (tmk) 4967 5 100 5 790
17817: Kustannukset (tmk) 5 909 6750 5 790
17818: Ylijäämä/Alijäämä (tmk) -942 -1 650 0
17819: -%tuloista -19 -32 0
17820:
17821: Muut suoritteet
17822: Tulot (tmk) 34901 37 870 47 100
17823: Kustannukset (tmk) 35 423 35 980 44620
17824: Ylijäämä/ Alijäämä (tmk) -522 1 890 2 480
17825: %tuloista -1,5 5 5
17826:
17827: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2001 talousarvio 247 145 000
17828: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2000 talousarvio 244 950 000
17829: 247 145 000 mk. 2000 lisätalousarvio 4 850 000
17830: Selvitysosa: Tuloina otetaan huomi- 1999 tilinpäätös 245 810 000
17831: oon laitoksen tulot. Määrärahan mitoituksessa
17832: on otettu huomioon nettobudjetoitavina mak- 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheu-
17833: sullisen toiminnan kaikki tulot mukaan lukien tuvat menot (arviomääräraha)
17834: osamaksut ja muina tuloina mm. yhteishank- Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
17835: keisiin saatavat muiden hankeosapuolten mak- Määrärahaa saa käyttää uusjakotoiminnan
17836: suosuudet Bruttomenoissa on otettu huomi- tukemisesta annetun lain (24/ 1981) ja vuokra-
17837: oon vähennyksenä 275 000 mk kahden henki- alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppa-
17838: lötyövuoden palkkausmenojen siirtona Joissa annetun lain (21811962) mukaisten me-
17839: momentille 35.40.21 ja lisäyksenä 3 964 000 nojen, kiinteän omaisuuden ja erityisten oike-
17840: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- uksien lunastuksesta annetun lain (60311977)
17841: kantarkistuksiin sekä 4 459 000 mk maksulli- 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoi-
17842: sen tuotannon kasvun johdosta. Bruttomenot tuksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä anne-
17843: kasvavat 13 675 000 mk ja bruttotulot kasva- tun lain (3111980) 19 §:n mukaisista lunastuk-
17844: vat 11 480 000 mk. sista aiheutuvien menojen maksamiseen, ve-
17845: sistöhankkeiden johdosta suoritettavista
17846: Menojen ja tulojen tilusjärjestelyistä annetun lain (45111988) 21 ja
17847: erittely: mk 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen sekä
17848: kiinteistönmuodostamislain (55411995)
17849: Bruttomenot 497 725 000 207 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimitus-
17850: Maksullisen toiminnan
17851: erillismenot 153 120 000 menojen maksamiseen uusjakojen ja vesitilus-
17852: Muut toimintamenot 344 605 000 järjestelyjen osalta. .
17853: Bruttotulot 250 580 000 Se l v i t y s osa : Määrärahan käytön arvi-
17854: Maksullisen toiminnan oidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta ta-
17855: tulot 248 550 000 kaisin perittävä osuus on noin 6 000 000 mk ja
17856: - julkisoikeudelliset valtion lopulliseksi menoksi jää noin
17857: suoritteet 201 450 000 9 000 000 mk.
17858: - muut suoritteet 47 100 000
17859: Muut tulot 2 030 000 2001 talousarvio 15 000 000
17860: Nettomenot 247 145 000 2000 talousarvio 14 000 000
17861: 1999 tilinpäätös 17 157 000
17862: 30.62 313
17863:
17864: 62. Geodeettinen laitos
17865:
17866: Se l v i t y s osa : Geodeettisen laitoksen tehtävänä on tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet
17867: maassamme, suorittaa valtakunnalliset geodeettiset perusmittaukset ja sitoa ne vastaaviin naapu-
17868: rimaiden ja kansainvälisiin järjestelmiin sekä kehittää mittaus-, laskenta- ja analysointimenetel-
17869: miä paikkatiedon tuottamiseksi, käsittelemiseksi ja hyödyntämiseksi. Laitos toimii pituuden ja
17870: putoaruiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona.
17871: Geodeettisen laitoksen voimavaroja joudutaan vastaisuudessa kohdistamaan nykyistä enem-
17872: män kartoitukseen liittyvään metrologiaan, standardisointityöhön ja laadunvalvontaan, jotka ovat
17873: oleellisia numeeristen paikkatietoaineistojen käytön yleistyessä. Valtakunnallisen koordinaatti-
17874: järjestelmän liittäminen kansainvälisiin järjestelmiin tulee lähiaikoina ajankohtaiseksi Euroopan
17875: integraatiokehityksen myötä, jolloin kartoituksen tieteellisten perusmittausten ja geodynamiikan
17876: tutkimuksen merkitys tarkkojen koordinaattijärjestelmien ylläpitäjänä kasvaa.
17877: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
17878: tanut alustavasti laitokselle seuraavat tulostavoitteet
17879: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
17880: Geodeettisen laitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteina ovat laitoksen tuottamien
17881: tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen avulla turvata elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon tarvitse-
17882: mien paikkatietojen laatu.
17883: - Geodeettinen laitos luo toiminnallaan perusedellytykset yleiseuroopalaisen EUREF-järjes-
17884: telmän mukaisen uuden valtakunnallisen koordinaattijärjestelmän käyttöönotolle.
17885: - Kolmatta tarkkavaaitusta jatketaan maannousun aiheuttamien muutosten selvittämiseksi,
17886: jotta laitos voi uudistaa ja ajantasaistaa olemassa olevan valtakunnallisen korkeusjärjestelmän.
17887: - Painovoiman valtakunnallisia perusmittauksia suunnataan malmikriittisille alueille.
17888: - Kartoitus- ja paikkatietotekniikkaa kehitetään siten, että maassamme voidaan säilyttää kus-
17889: tannuksiltaan edullinen kartantuotanto.
17890: -Yhteistyössä kansainvälisen geodeettisen assosiaation (IAG) kanssa järjestetään kansainvä-
17891: linen maankuoren liikkeiden ja deformaatioiden mittausta käsittelevä kokous.
17892: Palvelutavoitteet
17893: Pysyvänä tavoitteena on toimia tehokkaasti kartastoalan valtakunnallisena tutkimuslaitoksena
17894: ja tehdä ajankohtaista, kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta geodesian, fotogrammetrian ja
17895: kaukokartoituksen, kartografian ja geoinformatiikan tutkimusaloilla. Tutkimustuloksia voidaan
17896: hyödyntää kartastoalalla yleisesti ja erityisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
17897: Laitos uusii kiintopisterekisterinsä ja rekisterin tietojen jakelujärjestelmän, jotta kiintopistetie-
17898: tojen käyttäjät saisivat entistä helpommin tietoja käyttöönsä. Laitos tarjoaa toimialaansa liittyviä
17899: kalibrointimittauksia sekä koti- että ulkomaille kansallisena mittanormaalilaboratoriona.
17900: Metsähovin tutkimusaseman toimintaa jatketaan kaukokartoitus-ja paikannussatelliittien rato-
17901: jen mittausasemana, jolloin saadaan tietoja kansainvälisenä yhteistyönä tapahtuvaan satelliittien
17902: radanmääritykseen.
17903:
17904: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) IAG:n symposiumiin laitoksen ulkopuolelta
17905: Momentille myönnetään nettomäärärahaa saatavat sekä muut laitoksen toiminnasta ker-
17906: 16 760 000 mk. tyvät tulot. Lisäksi mitoituksessa on otettu
17907: Selvitysosa : Tuloina otetaan huomi- huomioon geodeettisen VLBI-aseman hankin-
17908: oon laitoksen tulot. Määrärahan mitoituksessa ta Metsähovin tutkimusasemalle. Määrärahan
17909: on otettu huomioon tutkimushankkeisiin ja mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä
17910: 314 30.71
17911:
17912: 126 000 mk palkkaseurantaselvityksen mukai- 2001 talousarvio 16 760 000
17913: siin palkantarkistuksiin. 2000 talousarvio 15 400 000
17914: 2000 lisätalousarvio 120 000
17915: Menojen ja tulojen erittely: mk 1999 tilinpäätös 15358000
17916: Bruttomenot 17 460 000
17917: Maksullisen toiminnan erillis-
17918: menot 650 000
17919: Muut toimintamenot 16 810 000
17920: Bruttotulot
17921: Maksullisen toiminnan tulot,
17922: muut suoritteet 700 000
17923: Nettomenot 16 760 000
17924:
17925:
17926:
17927: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos
17928:
17929: Mikäli momentin 30.71.22 määrärahoja on 28.2.2001 jäänyt käyttämättä, saadaan säästynyt osa
17930: kyseisen momentin määrärahoista käyttää 1.3.2001 lukien momentin 30.72.22 vastaaviin menoi-
17931: hin.
17932: Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu (28.2.2001 asti Eläinlääkintä- ja elintarvikelai-
17933: tos). Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Elintarvikeviraston ja
17934: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Pääluo-
17935: kan selvitysosan perusteluihin viitaten Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvon-
17936: nan osaston tehtävät siirretään 1.3.2001 lukien perustettavaan Elintarvikevirastoon.
17937: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) tehtävänä on eläintautien tutkimus ja
17938: seuranta, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eläimistä saatavien elintarvikkeiden
17939: laadun ja turvallisuuden tutkimus sekä edellä mainittuihin tehtäviin liittyvä riskinarviointi ja re-
17940: ferenssilaboratoriotoiminta. Laitos hoitaa 1.3.2001 perustettavan elintarvikeviraston eräitä ta-
17941: lous-, henkilöstö- ja tietohallintotehtäviä sen mukaan kuin virasto ja laitos ovat asiasta sopineet.
17942: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
17943: tanut alustavasti Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet
17944: Eläintautien vastustaminen
17945: Osallistutaan terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen ja ohjaukseen sekä suunnitellaan sen
17946: tarvitsemat diagnostiset tutkimukset ja niihin liittyvä tietojenkäsittely. Hyötyeläinten terveystark-
17947: kailu- ja tautivalvontaohjelmat osana em. terveydenhuoltoa pidetään ajanmukaisina. Laaditaan
17948: asiakkaille opas EELAn tarjoamista palveluista. Otetaan käyttöön uusia TSE-tutkimusmenetel-
17949: miä osana tehostettua tautivalvontaa. Jatketaan syöttirokotusta raivotautia vastaan myös Venäjän
17950: alueella ja kehitetään raivotautitutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa. Osallistutaan valmiussuun-
17951: nitelmien kehittämiseen.
17952: Elintarvikkeiden turvallisuus
17953: Toteutetaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden kemiallista ja mikrobiologista turvallisuus- ja
17954: laatututkimusta yhdessä kunnan ja valtion elintarvike- ja terveysviranomaisten kanssa. Pääaluei-
17955: na ovat zoonoosit ja antiobioottiresistenssin seurantaan liittyvät toimenpiteet sekä vierasainetut-
17956: kimukset Vierasainetutkimukset toteutetaan EU -komission hyväksymän vuosisuunnitelman mu-
17957: kaisesti. Lisätään yhteistyötä ja työnjakoa oman hallinnonalan tutkimuslaitosten kanssa. Toteute-
17958: taan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain ja ED-määräysten
17959: edellyttämät referenssilaboratoriotehtävät.
17960: 30.71 315
17961:
17962: Riskinarviointi
17963: Kehitetään edelleen eläintautien ja eläinperäisten elintarvikkeiden riskinarviointia yhteistyössä
17964: muiden kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Painopistealueena on EELAn diagnostisen
17965: tiedon muokkaaminen riskinarviointitarpeisiin sopivaksi sekä aloitettujen riskinarviointiprojek-
17966: tien edelleen työstäminen tai loppuunsaattaminen. Käynnistetään eläinten terveydenhuollon sekä
17967: antibioottiresistenssin riskinarvioinnin kehittämiseksi tarvittavat järjestelmät.
17968: Laatujärjestelmä
17969: Laatujärjestelmää laajennetaan siten, että se koskee laitoksen koko alueellista toimintaa.
17970: Tutkimus
17971: Tutkimuksen erityisinä painopistealueina ovat tutkimuspoliittisen ohjelman mukaisesti epide-
17972: miologiset tutkimukset, elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvät tutkimukset, menetelmätutki-
17973: mukset ja tautien ennaltaehkäisyyn liittyvät tutkimukset, joiden yleisenä tavoitteena on tukea
17974: eläinten terveyttä ja hyvinvointia, riskinarviointia sekä elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden
17975: kehittämistä.
17976: Hallinto
17977: EELAssa suoritetun tehtävien ja työnjaon arvioinnin pohjalta tehostetaan toimintaa sekä var-
17978: mistetaan muutetun organisaation toimivuus ja asiakaslähtöisyys. Tulevaisuuden painopistealu-
17979: eena on palveluiden ja prosessien kehittäminen sähköiseen muotoon sekä EELAn sisäisessä että
17980: ulkoisessa toiminnassa. Tavoitteena on tiedonvälityksen nopeuttaminen ja tiedonkeruun aiheut-
17981: tamien kustannusten vähentäminen. Julkisten verkkojen hyödyntäminen edellyttää erityistä pa-
17982: nostusta tietoturvallisuuteen. Hallintoa kehitetään yhteistyössä Elintarvikeviraston kanssa.
17983:
17984: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen arvioidut menot, tulot ja henkilöstö
17985: tulosalueittain vuonna 2001 (1 000 mk):
17986: Menot Tulot Htv
17987:
17988: Eläintautien seuranta ja tutkimus 36500 3 200 121
17989: Elintarviketutkimus 16 500 3 800 66
17990: Hallinto (sisältää rokotevälityksen) 26000 12 150 46
17991: Yhteensä 79000 19 150 233
17992:
17993: Maksullisen palvelutoiminnan hinnoittelussa on otettu huomioon sen vaikutus eläintautitilan-
17994: teen seurantaan ja tutkimukseen.
17995:
17996: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
17997: 1999 2000 2001
17998: toteutuma ennakoitu arvio
17999:
18000: Julkisoikeudelliset suoritteet
18001: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 25 320 25 000 6700
18002: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 23 318 24380 6400
18003: Käyttöjäämä (tmk) 2 002 620 300
18004: - % tuotoista 8 2 4
18005: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 634 620 300
18006: Ylijäämä/ Alijäämä (tmk) 1 368 0 0
18007: - % tuotoista 5 0 0
18008: Tuotot % kokonaiskustannuksista 106 100 100
18009: 316 30.71
18010:
18011: Muut suoritteet
18012: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 16 316 19 600 16 100
18013: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 15 619 18 400 15 200
18014: Käyttöjäämä (tmk) 697 1200 900
18015: - % tuotoista 4 6 6
18016: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 1 498 2000 1 700
18017: Ylijäämä/ Alijäämä (tmk) -801 -800 -800
18018: - % tuotoista -5 -4 -5
18019: Tuotot % kokonaiskustannuksista 95 96 95
18020: Hintatuki (tmk) 800 800 800
18021: Ylijäämä/ Alijäämä % tuotoista sen jälkeen kun
18022: hintatuen vaikutus on lisätty tuottoihin 0 0 0
18023:
18024: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liiketaloudellisin perustein määräytyvien
18025: Momentille myönnetään 69 494 000 mk. hintojen alentaminen on tarpeen laitoksen pe-
18026: Määrärahasta saa käyttää hyötyeläinten sai- rustoiminnan tukemiseksi erityisesti hyöty-
18027: rauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seuran- eläinten sairauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen
18028: nan sekä maksullisten terveystarkkailuohjel- ja seurannan sekä maksullisten terveystarkkai-
18029: mien maksullista toimintaa koskevien hintojen luohjelmien osalta, jotta laitokselle voidaan
18030: alentamiseen enintään 800 000 mk. turvata yleisen edun vaatiman eläintautiseu-
18031: Määrärahassa saa ottaa huomioon nettobud- rannan kannalta riittävä näytemateriaalin saan-
18032: jetoituina EU:n tutkimushankkeiden menot. ti sekä mahdollisimman laaja terveystarkkailu-
18033: Se l v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi- ohjelmiin liittyminen. Kyseiset tutkimukset ja
18034: tysosan perusteluihin viitaten määrärahan mi- terveystarkkailuohjelmat ovat erittäin tärkeitä
18035: toituksessa on vähennyksenä otettu huomioon koko maan eläintautitilanteen seurannan ja
18036: 7 500 000 mk 30 henkilön palkkaus- ja muiden eläintautien vastustamisen kannalta.
18037: menojen siirtona 1.3.2001 lukien momentille Toiminnasta kertyvät muut tulot on merkitty
18038: 30.72.21 ja lisäyksenä 700 000 mk talous- ja momentille 12.30.71.
18039: henkilöstöhallinnon tehtävien siirtona momen-
18040: tilta 32.40.21. Lisäksi määrärahan mitoitukses- 2001 talousarvio 69 494000
18041: sa on lisäyksenä otettu huomioon 3 300 000 2000 talousarvio 72 750 000
18042: mk EU:n edellyttämän BSE-taudin kartoitus- 2000 lisätalousarvio 1 065 000
18043: tutkimuksen sekä riskinarvioinnin kehittämi- 1999 tilinpäätös 70 970 000
18044: sen ruenoina ja siipikarjan diagnostisen valmi-
18045: uden parantamiseksi Seinäjoen aluelaboratori- 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot
18046: ossa sekä 539 000 mk palkkaseurantaselvityk- (siirtomääräraha 2 v)
18047: sen mukaisiin palkantarkistuksiin. Määrärahan Momentille myönnetään 3 555 000 mk.
18048: mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomi- Määrärahaa saa käyttää Eläinlääkintä- ja
18049: oon 1 250 000 mk vanhojen EU:n tutkimus- elintarvikelaitoksen tehtävänä olevasta lihan-
18050: hankkeiden menoina. Määrärahan mitoituk- tarkastuksesta aiheutuvien toimintamenojen
18051: sessa on otettu huomioon uusien EU:n tutki- maksamiseen.
18052: mushankkeiden bruttomenoina 750 000 mk ja Se l v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi-
18053: vastaavina tuloina 750 000 mk. tysosan perusteluihin viitaten määrärahan mi-
18054: Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkei- toituksessa on vähennyksenä otettu huomioon
18055: siin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston ra- 17 700 000 mk 103 henkilötyövuoden palkka-
18056: hoitusta. Tämä osuus tuloutuu valtiolle vasta us- ja muiden menojen siirtona 1.3.2001 lukien
18057: vuonna 2002. momentille 30.72.22. Lisäksi määrärahan mi-
18058: 30.72 317
18059:
18060: toituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha)
18061: 38 000 mk palkkaseurantaselvityksen mukai- Momentille myönnetään 11 000 000 mk.
18062: siin palkantarkistuksiin. Määrärahaa saa käyttää rokotteiden ja seeru-
18063: Toiminnasta aiheutuvat menot katetaan mo- meiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutu-
18064: mentille 12.30. 71 kertyvillä lihantarkastustoi- viin menoihin.
18065: minnan tarkastusmaksuilla. Selvitysosa: Toiminnasta kertyvät tu-
18066: lot on merkitty momentille 12.30.71.
18067: 2001 talousarvio 3 555 000
18068: 2001 talousarvio 11 000 000
18069: 2000 talousarvio 20 669 000
18070: 2000 talousarvio 14 000 000
18071: 1999 tilinpäätös 20 669 000
18072: 1999 tilinpäätös 10927624
18073:
18074:
18075:
18076: 72. Elintarvikevirasto
18077:
18078: Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Elin-
18079: tarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen perustamista koskevaksi lainsää-
18080: dännöksi. 1.3.2001 lukien perustetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle Elintarvi-
18081: kevirasto, johon siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta Iakkautettavalie Elin-
18082: tarvikevirastolle kuuluneet tehtävät ja niitä hoitanut vastaava henkilöstö ja määrärahat sekä
18083: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan osastolle kuuluneet tehtävät, niitä hoi-
18084: tanut vastaava henkilöstö ja määrärahat.
18085: Elintarvikeviraston tehtävänä on johtaa, suunnitella, kehittää ja suorittaa elintarvikevalvontaa
18086: ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien tarvikkeiden valvontaa sekä näihin liittyvää ris-
18087: kinhallintaa ja riski viestintää. Virastolie on lisäksi annettu tehtäväksi EU -tukien hallinnointiin ja
18088: valvontaan liittyviä tehtäviä.
18089: Maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministe-
18090: riö ovat vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettaneet alustavasti Elintarvi-
18091: kevirastolie seuraavat tulostavoitteet
18092: - Elintarvikeviraston organisaation toimivuus sekä toiminnan asiakaslähtöisyys varmistetaan.
18093: - Elintarvikevirasto panostaa viranomaisten yhteistyön kehittämiseen. Etenkin kuntien väli-
18094: sen yhteistyön tukemisella ja tehostamisella voidaan vähentyneitä voimavaroja suunnata nykyis-
18095: tä tarkoituksenmukaisemmin.
18096: -Kuntien elintarvikevalvontaa tehostetaan myös kehittämällä valvonnan laatujärjestelmiä.
18097: - Elintarvikevirasto kehittää ruokamyrkytysten seurantaa sekä kansallisia zoonoosi- ja vieras-
18098: ainevalvontaohjelmia. Virasto osallistuu riskinarviointityöhön riskinhallinnan näkökulmasta.
18099: - Ruoan alkuperämerkintöjen ja kala-alan laitosten valvontaa tehostetaan.
18100: -Käynnistetään peruselintarvikkeiden kokonaislaadun selvitys.
18101: - Kuluttajien tietoja elintarvikkeista ja valvonnasta päivitetään.
18102:
18103: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) muiden menojen siirtoa momentilta 32.40.25
18104: Momentille myönnetään 19 903 000 mk. sekä 7 500 000 mk 30 henkilön palkkaus- ja
18105: Perustetaan ylijohtajan virka (A30) 1.3.2001 muiden menojen siirtoa momentilta 30.71.21
18106: lukien. 1.3.2001 lukien. Lisäksi määrärahan mitoituk-
18107: Se l v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi- sessa on otettu huomioon 1 000 000 mk EU-
18108: tysosan perusteluihin viitaten määrärahasta säädöksistä johtuvien uusien ja laajenevien
18109: 10 000 000 mk on 25 henkilön palkkaus- ja valvontatehtävien menoina, 137 000 mk palk-
18110: 318 30.73
18111:
18112: kaseurantaselvityksen mukaisiin palkantarkis- Määrärahaa saa käyttää Elintarvikeviraston
18113: tuksiin, 300 000 mk luomuelintarvikkeiden tehtävänä olevasta lihantarkastuksesta aiheutu-
18114: valvonnan ostopalveluina sekä 800 000 mk vi- vien toimintamenojen maksamiseen.
18115: raston perustamiseen liittyvinä kertaluonteisi- Se l v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi-
18116: na menoina. tysosan perusteluihin viitaten määrärahasta
18117: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 17 700 000 mk on siirtoa 1.3.2001 lukien mo-
18118: hoitaa maksutta viraston eräitä talous-, tieto- ja mentilta 30.71.22 henkilöstö- ja muina menoi-
18119: henkilöstöhallinnon palvelutehtäviä. na. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu
18120: Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo- huomioon 188 000 mk palkkaseurantaselvi-
18121: mentille 12.30.72. tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
18122: Toiminnasta aiheutuvat menot katetaan mo-
18123: 2001 talousarvio 19 903 000 mentille 12.30.72 kertyvillä lihantarkastustoi-
18124: minnan tarkastusmaksuilla.
18125: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot
18126: (siirtomääräraha 2 v)
18127: 2001 talousarvio 18 130 000
18128: Momentille myönnetään 18 130 000 mk.
18129:
18130:
18131:
18132: 73. (30.23) Kasvintuotannon tarkastuskeskus
18133:
18134:
18135: Se l v i t y s osa : Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK) toimii kansainvälisen kasvinsuo-
18136: jelun yleissopimuksen edellyttämänä ja kasvinsuojelulaissa tarkoitettuna kasvinsuojeluviran-
18137: omaisena, siemenkauppalaissa tarkoitettuna sertifiointi- ja valvontaviranomaisena, vastaa rehu-
18138: lain, lannoitelain sekä taimiaineistolain mukaisesta tuotannon, markkinoinnin ja maahantuonnin
18139: valvonnasta ja eläinjätelaitosten omavalvonnan valvonnasta eläintautilain perusteella ja hoitaa
18140: torjunta-ainelaissa säädettyjä tehtäviä. Luonnonmukaisen maataloustuotannon valvontajärjestel-
18141: män ohjaus ja rekisterinpito sekä luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden valmistajien
18142: valvonta on keskitetty Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen ja lisäksi keskus on määrätty toimi-
18143: maan kasvisten laatuluokituksen valvonnasta vastaavien viranomaisten keskustoimistona. Tar-
18144: kastuskeskukselle on lisäksi annettu tehtäväksi EU-tukien hallinnointiin ja valvontaan liittyviä
18145: tehtäviä.
18146: Elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikeketjun valvontaan kiinnitetään Suomessa lisääntyvää
18147: huomiota kuluttajien odotusten, kansallisen elintarvikkeiden laatustrategian tavoitteiden suuntai-
18148: sesti. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tehtävät liittyvät monilta osin elintarvikkeiden tuot-
18149: teiden turvallisuuden ja muun laadun varmistamiseen sekä elintarviketuotannon kilpailukyvyn li-
18150: säämiseen.
18151: Kasvintarkastustoiminnan tarve pysyy määrällisesti ennallaan. Kuitenkin tehostettua tarkastus-
18152: ta tarvitaan eräiden tuhoojien (mm. mäntyankeroinen) esiintymisen kartoituksessa.
18153: Elintarviketurvallisuuden kannalta on tärkeätä varmentaa, että rehujen ja rehuvalmisteiden
18154: kautta ei elintarviketuotantoon leviä ihmisille ja eläimille haitallisia organismeja ja haitta-aineita.
18155: Erityisesti on painotettava riskinhallinnan perusteiden selvittämistä.
18156: Virallisesti tarkastetun siemenen tuotanto ja käyttö ovat laajentumassa ja edellyttävät vastaavaa
18157: voimavarojen varaamista tarkastus- ja valvontatehtäviin. Luonnonmukaisesti tuotettujen elintar-
18158: vikkeiden kysyntä kasvaa edelleen ja lisää myös tuotannon kasvua. Virallisen tarkastuksen ja val-
18159: vonnan resursseja on varattava vastaavassa määrin, jotta luottamus tuotantomenetelmiin ja sää-
18160: dettyihin muihin luonnonmukaisen tuotannon vaatimuksiin säilyy.
18161: 30.73 319
18162:
18163: Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen toiminnalla myötävaikutetaan elintarvikkeiden ja tuottei-
18164: den turvallisuuteen ja muuhun laatuun.
18165: Tarkastus- ja valvontatehtäviä pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan asiakkaiden näkökulmas-
18166: ta mm. sähköistä asiointia kehittämällä. Tuottavuuden arvioidaan samalla paranevan keskimäärin
18167: 3 %. Maksullisessa toiminnassa tavoitteena on pääsääntöisesti kustannusvastaavuuden saavutta-
18168: minen ja ylläpitäminen.
18169: Elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiä valvontatehtäviä tai niiden osia on tarkoituksen-
18170: mukaista tuottaa asiakkaille maksuttomina palveluina. Tällaisia tehtäviä ovat erityisesti valvon-
18171: tatehtävät, jotka kohdistuvat ihmisille ja eläimille haitallisiin taudinaiheuttajiin, raskasmetalli-ja
18172: torjunta-ainejäämiin tai ympäristölle haitallisiin tekijöihin.
18173: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
18174: tanut alustavasti Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet
18175: - Tavoitteena on valvonnan toimenpitein ylläpitää valtakunnan hyvää kasvinterveystilaa ja
18176: hävittää esiintyvät vaaralliset kasvintuhoojat välittömästi. Maatalouden tuotantopanosten hyvä
18177: turvallisuus- ja laatutaso sekä rehujen ja rehuvalmistuksen hyvä hygieeninen tila varmennetaan
18178: valvonnalla siten, että tuotteista ei ole vaaraa ihmisten ja eläinten terveydelle. Osallistutaan lan-
18179: noitelain ja torjunta-ainelain uudistamista koskevaan valmisteluun. Varaudutaan siementuotan-
18180: non ja luonnonmukaisen tuotannon kasvuun. Jatketaan siemenmarkkinoiden valvontaa tehostet-
18181: tuna. Valvontasuunnitelmia laadittaessa sovelletaan riskinarvioinnin menetelmiä ja pyritään ris-
18182: kinhallintaan asetettavien tavoitteiden mukaisesti. Nostetaan valmiutta tunnistaa geenimuunnet-
18183: tujen raaka-aineiden tai tuotteiden esiintymistä.
18184: - Tarkastuksella ja valvonnalla vahvistetaan maataloustuotannon laadun ja turvallisuuden pe-
18185: rustaa sekä luodaan ja vahvistetaan samalla tuotannon kilpailukykyä. Kasvintuotannon tarkastus-
18186: keskuksen toiminnan liittymäkohdat ja kytkennät muuhun elintarvikeketjun valvontaan selvite-
18187: tään.
18188: - Kasvintuotannon tarkastuskeskus ohjaa työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoja
18189: kasvintuotannon valvonta- ja tarkastustehtävissä. Niille varataan riittävät resurssit näiden tehtä-
18190: vien hoitamiseen.
18191: - Tarkastuskeskus osallistuu ministeriön kanssa sovittavalla tavalla toimialaansa kuuluvien
18192: säännösten valmisteluun EU:n toimielimissä ja hyväksyttyjen muutosten toteutukseen tehtävä-
18193: alueellaan.
18194: - Sähköistä asiointia kehitetään tarkastuskeskuksen tehtäväalueella erillisen suunnitelman
18195: mukaisesti.
18196:
18197:
18198: Laitoksen toimintamenojen ja henkilötyövuosien arvioidaan jakautuvan vuonna
18199: 2001 tehtävittäin seuraavasti:
18200: Menot Tulot
18201: 1)
18202: milj. mk milj. mk Htv
18203:
18204: Kasvinsuojelu ja taimituotannon valvonta 9,95 1,60 30
18205: Kasvisten laadunvalvonta 0,90 0,30 3
18206: Torjunta-aineiden rekisteröinti 3,35 7,80 11
18207: MKO, torjunta-ainetehtävät 0,80 2,5
18208: Rehuvalvonta 8,55 3,46 29
18209: Lannoitevalvonta 1,60 1,00 5,5
18210: MKO:n liiketaloudelliset palvelut 2,95 1,50 11
18211: Muut MKO:n tehtävät 2,85 12
18212: 320 30.73
18213:
18214: Siementuotannon ja kaupan valvonta 18,60 14,26 50
18215: Luonnonmukaisen tuotannon valvonta 8,20 9,09 9
18216: STO:n liiketaloudelliset palvelut 0,60 0,60 2
18217: Viljan laadun tarkastus 2,45 0,38 7
18218: Muut tehtävät 5,21 15
18219: Yhteensä 39,99 187
18220: l) MKO =Maatalouskemian osasto, STO = Siementarkastusosasto.
18221: 2) Menoja arvioidaan kertyvän yhteensä 66,93 milj. mk, mistä 0,92 milj. mk arvioidaan katettavan
18222: vuodelta 2000 siirtyvillä määrärahoilla.
18223:
18224:
18225:
18226:
18227: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
18228: 1999 2000 2001
18229: toteutuma ennakoitu arvio
18230:
18231: Maksullinen julkisoikeudellinen toiminta (ilman
18232: torjunta-aineiden rekisteröintiä):
18233: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 22 315 26180 29710
18234: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 21 203 23 890 25 555
18235: Käyttöjäämä (tmk) 1 112 2 290 4155
18236: - % tuotoista 5 9 14
18237: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 5 178 5 370 5 525
18238: Kustannukset yhteensä (tmk) 26 381 29 260 31 080
18239: Ylijäämä II Alijäämä (tmk) -4066 -3 080 -1 370
18240: - % tuotoista -18 -12 -5
18241: TA:ssa valtion vastuulle (MKO) (tmk) 1 370 1 370
18242: Ylijäämä II/Alijäämä (tmk) -4066 -1 710 0
18243: Kustannusvastaavuus% (tuotot% kustannuksista) 85 89 96
18244:
18245: Torjunta-aineiden rekisteröinti:
18246: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 10 036 8 000 7 800
18247: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 2 477 2 720 2 720
18248: Käyttöjäämä (tmk) 7 559 5 280 5 080
18249: - % tuotoista 75 66 65
18250: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 696 700 700
18251: KTTK:n kustannukset yhteensä (tmk) 3 173 3 420 3 420
18252: MTT:n kustannukset (tmk) 2 125 2 125 2 125
18253: Muiden TA-viranomaisten kustannukset (tmk) 2 689 2 225 2 225
18254: Kustannukset yhteensä (tmk) 7 987 7 770 7770
18255: Ylijäämä/ Alijäämä (tmk) 2 049 230 30
18256: - % tuotoista 20 3 0,4
18257: Kustannusvastaavuus% (tuotot% kustannuksista) 126 103 100
18258:
18259: Liiketaloudellinen toiminta:
18260: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 2 740 2 480 2 480
18261: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 2 381 2 534 2 539
18262: Käyttöjäämä (tmk) 359 -54 -59
18263: - % tuotoista 13 -2 -2
18264: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 1 360 1 346 1 341
18265: Kustannukset yhteensä (tmk) 3 741 3 880 3 880
18266: 30.74 321
18267:
18268: Ylijäämä/ Alijäämä (trnk) -1 001 -1 400 -1 400
18269: - % tuotoista -37 -56 -56
18270: Kustannusvastaavuus% (tuotot% kustannuksista) 73 64 64
18271: Hintatuki (MKO:n suoritteet) (tmk) 0 1 400 1400
18272: Ylijäämä/Alijäämä hintatuen jälkeen (tmk) -1 001 0 0
18273:
18274:
18275: 21. (30.23.21) Toimintamenot (siirtomäärä- ön asetuksen perusteella julkisoikeudelliseen
18276: raha 2 v) toimintaan kuuluvien rehuvalvonnan valvonta-
18277: Momentille myönnetään 66 010 000 mk. analyyseistä aiheutuvista kokonaiskustannuk-
18278: Määrärahasta saa käyttää myös rehu- ja lan- sista sekä rehulain ja eläintautilain perusteella
18279: noitevalmisteiden ja torjunta-aineiden analyy- tapahtuvan hygieniaan liittyvän omavalvonnan
18280: sitoiminnan suoritteiden hintojen alentamiseen tarkastuksista valtiolle aiheutuvista kokonais-
18281: enintään 1 400 000 mk. kustannuksista jätetään valtion vastuulle 30 %.
18282: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Liikeperiaatteiden mukaan hinnoiteltavan
18283: sa on otettu huomioon lisäyksenä 379 000 mk rehu-, lannoite- ja torjunta-ainevalvonnan ana-
18284: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- lyysivalikoima on pidettävä Jaajana virallista
18285: tarkistuksiin ja 300 000 mk yhden henkilön valvontaa varten, koska muuten analyysien
18286: palkkaus- ja muiden menojen siirtona momen- määrä laskee ja viranomaisanalyysien yksik-
18287: tilta 30.02.21. Lisäksi määrärahan mitoitukses- kökustannukset nousevat. Rehujen, lannoittei-
18288: sa on otettu huomioon lisäyksenä 4 831 000 den ja torjunta-aineiden palveluanalyysien
18289: mk säädöksiin perustuvan siementuotannon ja hintatuki on välttämätöntä alan kilpailevien la-
18290: luonnonmukaisen tuotannon valvonnan laaje- boratorioiden voimakkaan subventoinnin joh-
18291: nemisen ja siementen sertifiointiprosessin atk- dosta. Torjunta-aineiden rekisteröinnin ja val-
18292: menojen johdosta sekä metsänviljelyaineiston vonnan maksullisen toiminnan menot ovat
18293: vuonna 2002 alkavaan tuotannon ja markki- vastaavasti 3 280 000 mk. Toiminnasta kerty-
18294: noinnin valvontaan varautumisesta aiheutuvi- vät tulot on merkitty momentille 12.30.73.
18295: na kustannuksina.
18296: Määrärahasta arvioidaan käytettävän mak- 2001 talousarvio 66 OlO 000
18297: sullisen palvelutoiminnan menoihin 2000 talousarvio 60 500 000
18298: 33 745 000 mk. Maa- ja metsätalousministeri- 1999 tilinpäätös 53 190 000
18299:
18300:
18301:
18302: 74. (30.25) Siemenperunakeskus
18303:
18304:
18305: Se l v i t y s osa : Siemenperunakeskus (SPK) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa
18306: toimiva, liiketoimintaa harjoittava valtion laitos. SPK:n tehtävänä on Suomessa viljeltävien pe-
18307: runalajikkeiden terveen siemenaineiston ylläpito sekä perus- ja sertifioidun siemenen tuotanto ja
18308: markkinointi näistä lajikkeista Suomessa ja muissa maissa. Lisäksi SPK:n tehtävänä on tutkia ja
18309: kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa erityisesti Suomenpohjoisiin oloihin
18310: sopivaksi sekä omalta osaltaan edistää suomalaisen siemenperunan markkinointia muihin mai-
18311: hin.
18312: 322 30.74
18313:
18314: SPK:n toiminnan perustana ovat EU-direktiiveihin pohjautuvien siemenperunan tuotantomää-
18315: räysten mukaiset ylläpito- ja perussiemenen tuotantosopimukset lajikkeiden suomalaisten omis-
18316: tajien tai edustajien kanssa. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen luvalla SPK ylläpitää ja tuottaa
18317: siemenperunaa lisäksi myös ns. vapaista lajikkeista.
18318: Vuoden 2001 aikana SPK:n ylläpidossa on lähes 40 lajiketta tai jalostuslinjaa. Asiakkaille toi-
18319: mitettavan siemenmäärän (kesän 2000 sato) arvioidaan nousevan noin 6 300 tonniin. Kasvukau-
18320: den 2001 aikana siemenperunaa tuotetaan pääosin toimeksiantoibio perustuen noin 35lajikkeesta
18321: yhteensä 270 hehtaarin alalla. Siemenen myyntihintojen odotetaan pysyvän jokseenkin nykyisel-
18322: lä tasolla tai laskevan hieman.
18323: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut alustavasti vuoden 2001 talousarvioesityksen val-
18324: misteluun liittyen Siemenperunakeskuksen liiketoiminnan tulostavoitteeksi positiivisen tuotto- ja
18325: kulujäämän. Vuoden 2001 aikana SPK:n liikevaihdon arvioidaan laskevan 17 889 000 markkaan
18326: ja tuotto- ja kulujäämän muodostuvan 75 000 markaksi.
18327: SPK:n liiketoiminnan bruttotulojen arvioidaan vuonna 2001 laskevan 17 739 000 markkaan.
18328: Tuloissa on otettu huomioon 107 000 mk SPK:n maatilan tuotannon perusteella määräytyvinä
18329: EU-tukina. Kulutusmenot nousevat vuoden 2001 aikana keskimääräistä korkeammalle tasolle li-
18330: säyskasvihuoneen uusimisen takia. Taloudellisista syistä SPK luopuu nykyisestä ympärivuotises-
18331: sa käytössä olevasta, käyttökustannuksiltaan epäedullisesta kasvihuoneesta ja rakentaa lämpimä-
18332: nä vuodenaikana käytettävän kevytrakenteisen kasvihuoneen. Toimintaruenoissa on otettu huo-
18333: mioon investointien määränä 850 000 mk. Kun toimintamenoihin arvioidaan tarvittavan
18334: 18 583 000 mk, nettomenoksi muodostuu 844 000 mk.
18335: Asetuksen (1407/1995) mukaisiin siemenperunatuotannon tutkimus- ja kehitystyöhön sekä
18336: suomalaisen siemenperunan vienninedistämistyöhön osoitetaan momentilla 30.74.22 valtion va-
18337: roja 400 000 mk, mikä määräraha ei kuulu siemenperunan myynnillä katettaviin kuluihin.
18338:
18339:
18340: Siemenperunakeskuksen liiketoiminnan liikekirjanpidon mukainen ennakoitu
18341: tuotto- ja kulujäämä vuodelle 2001:
18342: mk
18343:
18344: Toiminnan tuotot:
18345: Maksullisen toiminnan tuotot 17 587 000
18346: Vuokrat ja käyttökorvaukset 195 000
18347: Muut toiminnan tuotot 107 000 17 889000
18348: Toiminnan kulut:
18349: Aineet, tarvikkeet ja tavarat:
18350: Ostot tilikauden aikana 9172000
18351: Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) -353 000
18352: Henkilöstökulut 4 853 000
18353: Vuokrat 1 710 000
18354: Palvelujen ostot 1 125 000
18355: Muut kulut 872 000
18356: Kaluston poistot 420000
18357: Salaojituksen poisto 15 000 17 814 000
18358: Tilikauden tuotto- ja kulujäämä 75000
18359: 30.74 323
18360:
18361:
18362:
18363:
18364: Siemenperunakeskuksen kehitys vuosina 1999-2001:
18365: 1999 2000 2001
18366: toteutuma ennakoitu arvio
18367:
18368: Toiminnan tuotot milj. mk 18,68 18,10 17,89
18369: Muutos ed. vuoteen % 5,3 -3,1 -1,1
18370: Tuotto- ja kulujäämä
18371: -milj. mk 0,110 0,015 0,075
18372: - toiminnan tuotoista % 0,6 0,08 0,4
18373: Investoinnit toiminnan tuotoista % 5,0 5,1 4,8
18374: Henkilöstön määrä htv 32 32 32
18375:
18376:
18377: 21. (30.25.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 22. (30.25.22) Tutkimus- ja vienninedistä-
18378: raha 2 v) mismenot (siirtomääräraha 2 v)
18379: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 400 000 mk.
18380: 844000 mk. Määrärahaa saa käyttää Siemenperunakes-
18381: Se l v i t y s osa : Tuloissa otetaan huomi- kuksesta annetun asetuksen (1407/1995) mu-
18382: oon Siemenperunakeskuksen tulot. kaisiin siemenperunatuotannon tutkimus- ja
18383: kehitystyöstä sekä suomalaisen siemenperu-
18384: Menojen ja tulojen erittely: mk nan vienninedistämisestä aiheutuvien menojen
18385: maksamiseen.
18386: Bruttomenot 18 583 000 Se l v i t y s o s a : Tutkimus- ja vienninedis-
18387: Bruttotulot 17 739 000
18388: tämismenot eivät kuulu liiketoiminnasta ai-
18389: Maksullisen toiminnan tulot 17 437 000
18390: h~utuviin, vaan ne katetaan valtion talousarvi-
18391: Muut tulot 302 000
18392: Nettomenot 844000 oon osoitetuilla varoilla.
18393:
18394: 2001 talousarvio 844000 2001 talousarvio 400 000
18395: 2000 talousarvio 576 000 2000 talousarvio 400 000
18396: 1999 tilinpäätös 583 000 1999 tilinpäätös 350 000
18397: 324
18398:
18399:
18400:
18401:
18402: Pääluokka 31
18403: LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
18404:
18405:
18406: Se l v i t y s osa : Pääluokan nimike on muutettu. Henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan noin
18407: 2 %ja tavaraliikenteen 2-3 % vuonna 2001. Sen jälkeen sekä henkilö- että tavaraliikenteen vuo-
18408: sikasvuksi arvioidaan 2 % kansantuotteen kasvusta riippuen. Tietoliikenteen kasvu on huomatta-
18409: vasti nopeampaa ja sen kasvuksi lähivuosina arvioidaan noin 8 %/v.
18410: Hallitusohjelman mukaisesti kehittämällä tieto- ja fyysisen liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta
18411: vaikutetaan talouden ja työllisyyden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen sekä ym-
18412: päristön tilaan. Liikennepolitiikan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Liikennepolitii-
18413: kalla tuetaan kansantalouden kasvua, parannetaan ympäristön tilaa ja liikenneturvallisuutta sekä
18414: luodaan edellytyksiä logistisen kilpailukyvyn parantamiselle.
18415: Ministeriön tavoitteena on varmistaa tietoverkkojen teknillinen ja toiminnallinen avoimuus,
18416: kansainvälinen yhteentoimivuus ja korkea palvelutaso. Televerkkoja ja niihin liittyviä palveluita
18417: monipuolistetaan ja kehitetään edelleen kansainvälisesti korkeatasoisiksi samalla säilyttäen ku-
18418: luttajan kannalta edullinen hintataso. Samoin postitoiminnassa varmistetaan hyvänlaatuiset ja
18419: kohtuuhintaiset palvelut. Tämä edellyttää mm. toiminnan tiberalisoinnin jatkamista. Tavoitteena
18420: on, että rajoittamatonta postitoimintaa harjoittava yritys säilyttää postitoimipaikkojen lukumää-
18421: rän nykyisellä tasolla ja jokaisessa kunnassa on postitoimipaikka.
18422: Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mah-
18423: dollisimman vähäisellä liikenteellä ja mahdollisimman pienin yhteiskuntataloudellisin kustan-
18424: nuksin. Tätä toteutetaan tehokkaalla logistiikalla ja edistämällä vähän liikennettä synnyttävän
18425: alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kuljetusmuotojen
18426: yhteistyötä lisätään.
18427: Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään edelleen parantamaan yhteistyössä Ve-
18428: näjän viranomaisten kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaa-
18429: maan. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatketaan. Suomen ohuita
18430: kuljetusvirtoja vahvistetaan transitoliikenteen edellytyksiä parantamalla.
18431: Suomen kauppalaivaston kilpailukyvyn parantamiseksi eduskunnalle annetaan kuluvan vuoden
18432: syksyllä hallituksen esitys ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamises-
18433: ta siten, että varustamoille maksetaan tukena merenkulkijoiden ennakkopidätyksiä ja työnantajan
18434: sosiaaliturvamaksua vastaavan määrän lisäksi määrä, joka vastaa 1.7.2000 jälkeen maksettavia
18435: palkkoja koskevia työnantajan eläke- ja vakuutusmaksuja. Esityksellä pyritään estämään alusten
18436: ulosliputtaminen ja luomaan edellytykset uusien lastialusten rekisteröinnille Suomen lipun alle.
18437: Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään koko maassa liikenteen tarpeiden mukaisesti ja sen
18438: kunto säilytetään nykytasolla. Liikenneverkon arvo, joka on noin 110 mrd. mk, pidetään sellaise-
18439: na, että yhteiskunnan ja käyttäjän kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Erityisesti päätie-
18440: verkolla edistetään elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Myös vähäliikenteisten lii-
18441: 31. 325
18442:
18443: kenneverkkojen päivittäinen liikennöitävyys turvataan ja niiden kunto pyritään säilyttämään. Ta-
18444: voitteiden saavuttamista edistää Tielaitoksen organisaatiouudistus, joka mahdollistaa
18445: rahoituksen käytön tehostumisen.
18446: Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille edistetään kehittämällä
18447: matkakeskuksia, informaatiota ja uusia palveluita sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon.
18448: Tieliikenteen turvallisuustavoitteena on supistaa liikenteessä kuolleiden määrä nykyisestä noin
18449: 430 henkilöstä alle 250 henkilöön vuoteen 2005 mennessä. Rautatieliikenteessä on tavoitteena
18450: nostaa turvallisuus Euroopan maiden huipputasolle vuoteen 2002 mennessä. Radanpidossa tämä
18451: edellyttää mm. kulunvalvontalaitteiston rakentamista meneillään olevan ohjelman mukaisesti ja
18452: tasoristeysten vähentämistä. Merenkulun turvallisuutta parannetaan mm. kansainvälisellä yhteis-
18453: työllä ja kehittämällä liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä. Lentoliikenteessä on tavoitteena,
18454: ettei ammattimaisessa liikenteessä tapahdu lainkaan onnettomuuksia. Viranomaisena turvallisuu-
18455: desta vastaa Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto.
18456: Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla luodaan edellytyksiä ympäristöystä-
18457: vällisemmälle, mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttävälle liikenteelle. Liikennejärjestel-
18458: mien suunnittelun ja liikenteen hoidon lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Liikenteen
18459: hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tuetaan EU:n toimin ja Kioton sopimuksen mukaisesti. Ta-
18460: voitteena on, että hiilidioksidipäästöt vuonna 2010 ovat enintään samat kuin vuonna 1990.
18461: Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa kautta edullisten
18462: ja laadultaan korkeatasoisten liikenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elinkeinoelämälle,
18463: yhteiskunnalle ja kansalaisille sekä yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toiminnasta.
18464: Osinkopolitiikan lähtökohtana on, että hallinnonalan yhtiöt maksavat osinkoa, joka osinkosuh-
18465: teella mitattuna vastaa pörssiyhtiöiden normaalia tasoa. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta inf-
18466: rastruktuuriliikelaitoksilta edellytetään vähintään 4 prosentin tuottovaatimusta. Tuloutusta ja
18467: osinkoa määritettäessä otetaan huomioon yhtiön tulos, kehitysvaihe, investointitarve, kilpailuti-
18468: lanne sekä muut yhtiö- ja toimialakohtaiset erityispiirteet.
18469: Kansainvälisessä yhteistyössä pyritään aktiivisin toimenpitein varmistamaan kansalliset edut ja
18470: Suomen maantieteellisen aseman hyödyntäminen liikenteessä ja viestinnässä. Ministeriö keskit-
18471: tää voimavaroja edelleen lähialueyhteistyöhön sekä liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta paran-
18472: taviin toimenpiteisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu hallinnonalan tutkimus- ja ke-
18473: hittämisstrategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen
18474: ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen.
18475: Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkei-
18476: siin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 130
18477: milj. mk. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin arvioidaan saatavan EU:n
18478: varoja momentilta 26.98.61 27,5 milj. mk, mitä vastaavaa kansallista rahoitusosuutta varten on
18479: osoitettu momenteille 31.24.21, 30.21 ja 40.21 yhteensä 41 ,5 milj. mk.
18480: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 7 061 milj. mk.
18481: Tienpitoon ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3 978 milj. mk.
18482: Merenkulkulaitoksen menoihin ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 193 milj. mk ja meren-
18483: kulkuelinkeinon tukemiseen 266,6 milj. mk. Laitoksen määrärahoissa on otettu huomioon perus-
18484: väylänpidon investointitarve ja polttoainekustannusten nousu.
18485: Radanpitoon ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 1 671 milj. mk, mikä on samaa tasoa kuin
18486: vuonna 2000. Tärkeimmät keskeneräiset kehittämishankkeet ovat Helsinki-Tampere rataosan
18487: tasonnosto, sähköistys ja rautatieliikenteen turvallisuutta parantava kulunvalvontalaitteisto. Ku-
18488: lunvalvonnan kolmas vaihe aloitetaan. Helsinki-Leppävaara kaupunkirata valmistuu vuonna
18489: 2001.
18490: 326 31.01
18491:
18492: Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tukemiseen käytetään yhteensä 481 milj. mk, mikä on
18493: noin 4 milj. mk vähemmän kuin vuonna 2000. Määrärahan vähennys aiheutuu Merenkurkun laut-
18494: taliikenteen tukemiseen käytettävän valtion osuuden pienenemisestä.
18495: Sanomalehdistön tukemiseen myönnetään edelleen 75 milj. mk.
18496: Ilmailulaitoksen liikevaihdon arvioidaan kasvavan 5,6 % 1 205 milj. markkaan. Laitoksen in-
18497: vestointien määräksi arvioidaan noin 455 milj. mk.
18498:
18499:
18500: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
18501: V. 1999 v.2000 v.2001
18502: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000--2001
18503: 1 000 mk 1 000 mk 1000 mk 1 000 mk %
18504:
18505: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 111 642 116 400 123 113 6 713 6
18506: 24. Tiehallinto 4 128 126 4 191 000 3 978 256 -212 744 -5
18507: 25. Tienpidon valtionavut 45 000 41000 43 000 2000 5
18508: 26. Tieliikelaitos
18509: 30. Merenkulkulaitos 157 079 217 000 193 243 -23 757 -11
18510: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen
18511: edistäminen 169 529 172 580 266 600 94020 54
18512: 40. Ratahallintokeskus 2 035 563 1 841 000 1 671 000 - 170 000 -9
18513: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valti-
18514: onavut 34200 32 200 30700 - 1 500 -5
18515: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot,
18516: korvaukset ja tuet 519 780 484 740 481 000 -3 740 -1
18517: 72. Viestinnän korvaukset ja avustuk-
18518: set 84 700 75 000 75 000
18519: 80. Ilmatieteen laitos 142 500 143 900 150 800 6900 5
18520: 81. Merentutkimuslaitos 39924 40500 41 119 619 2
18521: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön
18522: hallinnonalan muut menot 16650 7 650 7 650
18523: Yhteensä 7 484693 7 362970 7 061481 -301489 -4
18524:
18525:
18526: Henkilöstön kokonaismäärä 9 390 8 910 4 250 1)
18527: l)
18528: Vuoden 2001 alussa nykyinen tiehallinto jaetaan liikelaitoksena toimivaan Tieliikelaitokseen ja valtion virastona
18529: toimivaan Tiehallintoon. Näiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 4 650.
18530:
18531:
18532:
18533: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö
18534:
18535: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu.
18536:
18537: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tarkistuksiin, 390 000 mk kuljetettavien kaasu-
18538: Momentille myönnetään 74 413 000 mk. pullojen ja -säiliöiden ja muiden vaarallisten
18539: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- aineiden kuljetuksiin käytettävien pakkausten
18540: sa on otettu lisäyksenä huomioon 694 000 mk tuote- ja markkinavalvontamenoihin sekä
18541: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 785 000 mk vuoden 2000 lisätalousarviossa
18542: momentilta 31.24.21 siirrettyjen kahden hen-
18543: 31.20 327
18544:
18545: kilötyövuoden palkkausmenoina ja 897 000 Selvitysosa : Tutkimus- ja kehittämis-
18546: mk kolmen henkilötyövuoden siirtona mo- toiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infra-
18547: mentilta 31.24.21. Lisäksi määrärahan mitoi- struktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen,
18548: tuksessa on otettu huomioon vähennyksenä liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vä-
18549: 1 800 000 mk valmiustoiminnan menojen siir- hentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallis-
18550: tona momentille 26.05.21 ja 353 000 mk yh- ten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tieto-
18551: den henkilötyövuoden siirtona momentille verkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähi-
18552: 31.24.21. alueyhteistyöhön, omistajastrategiaan sekä
18553: hallinnon kehittämiseen.
18554: 2001 talousarvio 74 413 000 Määrärahasta 8,7 milj. mk on valtion omai-
18555: 2000 talousarvio 72 700000 suuden myynnistä vuosina 2000--2003 saata-
18556: 2000 lisätalousarvio 1 200 000 vien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdystä val-
18557: 1999 tilinpäätös 68 060 000 tioneuvoston periaatepäätöksestä aiheutuvaaja
18558: tarkoitettu nk. Digiroad-tietojärjestelmän ke-
18559: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomäärära- hittämistä varten. Loppuosa hankkeesta eli
18560: ha 3 v) 16,3 milj. mk rahoitetaan vuosien 2002 ja 2003
18561: Momentille myönnetään 48 700 000 mk. talousarvioista.
18562: Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittä-
18563: mismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa 2001 talousarvio 48 700000
18564: käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin 2000 talousarvio 43 700 000
18565: rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja 2000 lisätalousarvio 3 015 000
18566: kehittämishankkeiden maksamiseen ja niihin
18567: 1999 tilinpäätös 43 582 000
18568: liittyvien tarjousten tekemiseen.
18569:
18570:
18571:
18572: 20. Ajoneuvohallintokeskus
18573:
18574: Se l v i t y s o s a : Ajoneuvohallintokeskus on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan
18575: kuuluva hallinto-, palvelu- ja informaatiokeskus. Keskeiset tehtävät ovat ajoneuvojen rekiste-
18576: röinti, ajoneuvojen vuotuinen verotus, katsastustoiminnan valvonta, kuljettajatutkintojen järjes-
18577: täminen, ajokorttien rekisteröinti sekä tieliikenteen tietopalvelu.
18578: Ajoneuvohallintokeskuksen toimintojen volyymissa ei ole odotettavissa olennaisia muutoksia.
18579: Rekisteröintisuoritteiden volyymin ennustetaan nousevan noin 6 %, mutta muiden merkittävim-
18580: pien toimintojen, kuten kuljettajatutkintojen ja ajokorttien volyymien ennustetaan pysyvän vuo-
18581: den 2000 tasolla.
18582: Ajoneuvohallintokeskuksen toiminnan perustana on tieliikenteen rekistereistä koostuva tielii-
18583: kenteen tietojärjestelmä. Vuoden 2000 aikana on aloitettu sekä tietojärjestelmän että sen perus-
18584: teena olevien toimintaprosessien uudistaminen ja nämä tehtävät jatkuvat edelleen vuonna 2001.
18585: Kokonaisuudistus toteutetaan vuoden 2003 loppuun mennessä.
18586: Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut seuraavat Ajoneuvohallintokeskuksen
18587: tulostavoitteet vuodelle 2001:
18588: Vaikuttavuustavoitteet
18589: Uusien kuljettajien riskikerroin alittaa arvon 5,7.
18590: Uusien kuljettajien liikennerikkomuksista johtovien muistutuskirjeiden osuus kaikista muistu-
18591: tuskirjeistä on enintään 20 %.
18592: Kehitetään kuljettajaopetuksen vaikuttavuustavoitteita kuvaavia mittareita.
18593:
18594:
18595: 13 209194L
18596: 328 31.20
18597:
18598: Teknisten vikojen osuus riskitekijänä tai avaintapahtumana kuolemaan johtaneissa liikenneon-
18599: nettomuuksissa on alle 20 %.
18600: Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enempää kuin -3 tai
18601: +7 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvosta. Tavoitetason mukaiset hylkäysprosentit saavute-
18602: taan 90 prosentilla katsastuspaikoista.
18603: Palvelutavoitteet
18604: Ajoneuvorekisterin muutostiedot on päivitetty alle 5 päivässä.
18605: Katsastustoimipaikoille suoritetaan vähintään 110 tarkastuskäyntiä ja 90 valvontakäyntiä ja
18606: niistä annetaan toimipaikoille palaute.
18607: Katsastustoimipaikkojen kirjallisiin tiedusteluihin vastataan keskimäärin alle 12 päivässä.
18608: Hakemusasiat ratkaistaan keskimäärin alle 14 päivässä.
18609: Puhelinpalvelun tavoitettavuus on vähintään 80 prosenttia.
18610: Tietopalvelun rekisteritiedon käyttö lisääntyy 5 %.
18611: Tietopalvelun asiakirjapalvelupyyntöihin vastataan alle 7 päivässä.
18612: Asiakastyytyväisyys mitattuna asteikolla 1-5 on vähintään 3,5.
18613: Taloudellisuustavoitteet
18614: Liiketaloudellisesti hinnoiteltavan tietopalvelutoiminnan ylijäämä on 7,0 milj. mk.
18615: Kustannukset/ajoneuvon rekisteröintisuorite ovat enintään 47 mk.
18616: Keskimääräiset kustannukset yhtä kuljettajantutkinnon koetta kohden ovat enintään 145 mk.
18617: Verotustehtävien kustannukset/verotettu ajoneuvo ovat enintään 11 mk.
18618:
18619: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 mk):
18620: 1999 2000 2001
18621: toteutuma ennakoitu arvio
18622:
18623: TUOTOT
18624: Julkisoikeudelliset suoritteet
18625: - rekisteröinti 89 561 102 085 120 540
18626: -tekniikka 11 546 11 700 12 760
18627: - kuljettajatoiminnot 62 865 60 317 59 142
18628: Liiketaloudelliset suoritteet 66680 64988 62 299
18629: Tuotot yhteensä 230 652 239 090 254 741
18630:
18631: KUSTANNUKSET
18632: Julkisoikeudelliset suoritteet
18633: - rekisteröinti 84915 93 102 112 802
18634: -tekniikka 11 365 11 458 12 403
18635: - kuljettajatoiminnot 55 433 54664 53 653
18636: Liiketaloudelliset suoritteet 59 512 54188 49 737
18637: Kustannukset yhteensä 211 225 213 412 228 594
18638:
18639: YLIJÄÄMÄ(+)/ ALIJÄÄMÄ(-)
18640: Julkisoikeudelliset suoritteet
18641: - rekisteröinti 4646 8 983 7 738
18642: -tekniikka 181 242 357
18643: - kuljettajatoiminnot 7 432 5 653 5 489
18644: Liiketaloudelliset suoritteet 7 168 10 800 12 562
18645: Ylijäämä 1 alijäämä yhteensä 19 427 25 678 26147
18646: 31.24 329
18647:
18648: KUSTANNUSVASTAAVUUS %
18649: Julkisoikeudelliset suoritteet
18650: - rekisteröinti 105 110 107
18651: -tekniikka 102 102 103
18652: - kuljettajatoiminnot 113 110 110
18653: Liiketaloudelliset suoritteet 112 120 125
18654: Kustannusvastaavuus % yhteensä 109 112 111
18655:
18656:
18657:
18658: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko
18659: 1999 2000 2001
18660: toteutuma ennakoitu arVIO
18661:
18662: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 230 652 239 090 254 741
18663: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 184 017 185 501 196 314
18664: Käyttöjäämä (tmk) 46 635 53 589 58 427
18665: %tuotoista 20 22 23
18666: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 27 208 27 911 32 280
18667: Ylijäämä(+) 1 Alijäämä(-) (tmk) 19 427 25 678 26147
18668: %tuotoista 8 11 10
18669: Tuotot %:a kokonaiskustannuksista yhteensä 109 112 111
18670: Hintatuki 0 0 0
18671: Investoinnit (tmk) 780 13 206 25 227
18672: %tuotoista 0 6 10
18673: Hintojen muutos-% 2 2
18674: Volyymin muutos-% 1) 15 2 4
18675: l) kuljettajantutkintojen järjestäminen Ajoneuvohallintokeskukselle 1999 alusta lukien
18676:
18677:
18678:
18679:
18680: 24. Tiehallinto
18681:
18682:
18683: Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu. Nykyinen Tielaitos jaetaan 1.1.2001 alkaen vi-
18684: rastona toimivaksi Tiehallinnoksi ja liiketoimintaa harjoittavaksi Tieliikelaitokseksi. Tiehallinto
18685: huolehtii ja vastaa tieverkosta sekä viranomais- ja hallintotehtävistä. Tiehallinto hankkii kilpai-
18686: luttamalla yleisten teiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä tarvittavat tuotteet ja palvelut mark-
18687: kinoilta toimiviita tuottajilta, joista yksi olisi muodostettava liikelaitos. Liikelaitos on pääasiassa
18688: Tielaitoksen nykyisen tuotannon tuotteita ja palveluja tuottava valtion liikelaitoksista annetun
18689: lain mukainen liikelaitos. Kilpailua avataan yleisten teiden tienpidossa siten, että rakentaminen
18690: ja ylläpito avautuvat vuosien 2001 ja 2002 aikana. Suunnittelun ja kunnossapidon osalta kilpailu
18691: avataan asteittain vuosien 2001-2004 aikana. Liikelaitosuudistuksen seurantaa varten on asetet-
18692: tu työryhmiä.
18693: Tiehallinto vastaa yleisten teiden tienpidosta. Sen tehtävänä on hallinnoida, ylläpitää ja kehittää
18694: yleisiä teitä ja niiden liikenneoloja sekä tieliikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää sekä
18695: huolehtia osaltaan tieliikennejärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä. Tiehal-
18696: linto hankkii tienpitoon liittyvät tuotannolliset palvelut ja tuotteet ulkopuolisilta markkinoilta.
18697: 330 31.24
18698:
18699: Yleisiä teitä on 77 900 km. Henkilöliikenne kasvoi pääteillä vuonna 1999 noin 3 % ja raskas
18700: ajoneuvoliikenne 3 %. Tieliikenteen arvioidaan edelleen kasvavan vuosina 2000--2001 noin 2-
18701: 3%.
18702: Tiehallinnon tehtäviä ovat tienpidon suunnittelu, tienpidon teettäminen sekä liikenteen ohjaus
18703: ja palvelut. Tiehallinto muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä.
18704: Tienpidon päämäärinä ovat liikenteen ja kuljetusten sujuvuudesta huolehtiminen, liikenteen
18705: turvallisuuden parantaminen, ympäristöhaittojen torjuminen sekä tieverkon kunnon säilyttämi-
18706: nen. Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamiseksi edellyttää noin 35-
18707: 40 kuolemaan johtaneen onnettomuuden vähentämistä tienpitotoimenpiteillä vuoteen 2005 men-
18708: nessä. Liikenteen ympäristöhaittoja vähennetään vuoteen 2004 ulottuvan tarkistetun toimenpide-
18709: ohjelman mukaisesti ja ympäristöasiat sisäistetään osaksi tienpitoa.
18710: Tienpito koostuu tiestön hoidosta, ylläpidosta, tieinvestoinneista ja suunnittelusta sekä liiken-
18711: teen hallinnasta. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on tarjota teiden päivittäinen liikennekelpoi-
18712: suus kaikissa sääolosuhteissa ympäri vuoden. Tierakenteiden kunto pyritään säilyttämään ylläpi-
18713: totoimin ja korvausinvestoinnein. Liikenneturvallisuutta ja liikenneympäristöä parannetaan laa-
18714: jennusinvestoinnein. Olennaiset parannukset tieverkon palvelutasoon saavutetaan välityskykyä
18715: lisäävillä uusinvestoinneilla. Liikenteen hallinnalla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvalli-
18716: suutta ruuhkaautuvilla tieosuuksilla sekä liikenteelle tiedottamalla koko tieverkolla.
18717: Hoidon ja ylläpidon laatu säilytetään haja-asutusalueiden kehittymisen ja perustuotannan kul-
18718: jetusten vaatimalla tasolla. Tiehallinto kehittää menettelyä, jolla haja-asutusalueiden yleisiä ja
18719: yksityisiä teitä ylläpidetään, kehitetään ja rahoitetaan niiden merkitykseen perustuvan yhtenäisen
18720: tarkastelun avulla.
18721: Kehittämishankkeiden budjetointia uudistetaan. Uudet merkittävät nimetyt hankkeet toteute-
18722: taan kokonaisrahoitusmallilla, jossa kullekin hankkeelle myönnetään talousarviossa sopimusval-
18723: tuus ja tarvittava rahoitus. Tällaisia hankkeita ovat momentilla 31.24. 79 aiemmin hyväksytyt jäl-
18724: kirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet sekä vuoden 2000 lisätalousarviossa hyväksytyt koko-
18725: naisrahoitushankkeet. Uutena hankkeena aloitetaan Orivesi-Muurame -tien laajennusinvestoin-
18726: ti. Momentin 31.24. 77 määrärahaa käytetään keskeneräisten kehittämishankkeiden toteuttami-
18727: seen eikä momentilta käynnistetä uusia kehittämishankkeita.
18728: Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Tiehallinnolle alustavasti seuraavat tulostavoitteet
18729: vuodelle 2001:
18730: Liikenneturvallisuus
18731: Tiehallinto tarkistaa taajamien nopeusrajoituksia uusien periaatteiden mukaan ja tekee turval-
18732: lisuutta tukevia investointeja yhteistyössä kuntien kanssa. Tienpidon toimenpitein vähennetään
18733: tienkäyttäjien riskiä joutua vakaviin liikenneonnettomuuksiin. Laskennallinen henkilövahinko-
18734: onnettomuuksien vähenemä on 42 ja tavoitejaksolla 2000--2003 yhteensä 150.
18735: Liikenteen toimivuus
18736: Keskeisten tienkäyttäjäryhmien tyytyväisyys liikenteen toimivuuteen säilyy nykytasolla. Tie-
18737: hallinto parantaa kevyen liikenteen olosuhteita. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan vähintään
18738: 135 kilometriä. Joukkoliikennettä edistetään parantamalla linja-autoliikenteen toimintaedellytyk-
18739: siä yleisellä verkolla.
18740: Ympäristö
18741: Tiehallinnon toimenpiteillä suojataan pohjavesiä keskimäärin 20 kilometrin matkalla ja vähen-
18742: netään keskimäärin 4 000 asukkaan kokemia meluhaittoja vuodessa vuosina tavoitejaksolla
18743: 2000-2003. Liukkaudentorjunnassa käytettävän tiesuolan määrää vähennetään vuoteen 2004
18744: mennessä enintään 70 000 tonniin.
18745: 31.24 331
18746:
18747: Tieverkon kunto
18748: Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy enintään 100 km vuodessa vuoteen
18749: 2003 mennessä ja on kauden lopussa enintään 6 650 kilometriä. Runkokelirikon liikenteelle ai-
18750: heuttamaa haittaa vähennetään 12 %.
18751: Tienpidon taloudellisuus
18752: Tiehallinto kilpailuttaa neljänneksen suunnittelun ja hoidon volyymista sekä puolet rakentami-
18753: sen ja ylläpidon uusista hankkeista.
18754:
18755: Tienpidon menojen ja tulojen erittely (milj. mk):
18756: 1998 1999 2000 2001
18757: tilinpäätös tilinpäätös talousarvio esitys
18758:
18759: Perustien pito (21) 3 158 3 065 3 100 3 158
18760: Tulot 190 289 422 75
18761: - maksullisen toiminnan tulot 141 245 342 5
18762: -muut tulot 49 44 80 70
18763: Menot 3 348 3 354 3 522 3 233
18764: - Hallinto 1) 581 472 481 488
18765: - Liikenteen hallinta 6 28 35
18766: -Hoito 1 176 1 177 1 186 1 145
18767: - Ylläpito ja korvausinvestoinnit 699 787 693 780
18768: -Laajennus- ja uusinvestoinnit 652 558 701 615
18769: - Suunnittelu 106 114 106 165
18770: - Maksullisen toiminnan menot 134 240 327 5
18771: Tieverkon kehittäminen (77) 965 842 691 500
18772: Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (78) 93 86
18773: Tieverkonjälkirahoitus-ja kokonaisrahoi-
18774: tushankkeet (79) 5 52 240 160
18775: Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat
18776: ja korvaukset (87) 160 158 160 160
18777: LUVUN 31.24 NETTOMENOT 4 381 4203 4191 3 978
18778: 1)
18779: Hallinnon menot (488 milj. mk) sisältävät tienpidon suunnittelun (95 milj. mk), teettämisen (90 milj. mk),
18780: liikenteen palvelujen (50 milj. mk) ja hallinnon (158 milj. mk) varsinaiset toimintamenot, tutkimus- ja
18781: kehittämistoiminnan (50 milj. mk) ja tiehallinnon investointien menot (15 milj. mk) sekä tieliikelaitoksen
18782: henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvat menot (30 milj. mk).
18783:
18784:
18785:
18786: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhank-
18787: Momentille myönnetään nettomäärärahaa keita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelu-
18788: 3 158 256 000 mk. suhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein
18789: Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden pe- määräytyvien vuokrien alentamiseen.
18790: rustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yk- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke-
18791: sityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesaluei- hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia
18792: den hankinnoista sekä Tiehallinnon kiinteis- toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus-
18793: tönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. osuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pi-
18794: Määrärahaa saa lisäksi käyttää Tiehallinnon lottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien
18795: museotoiminnan menojen ja Tieliikelaitoksen hankkeiden kansallisten osuuksien maksami-
18796: henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvien me- seen valtion osalta. Lisäksi määrärahaa saa
18797: nojen maksamiseen. Momentin määrärahalla käyttää EU:n TEN-hankkeiden menoihin.
18798: 332 31.24
18799:
18800: Määrärahasta on varattu 40 000 000 mk EU:n Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään
18801: aluekehitysrahastosta rahoitettavien tiehank- enintään 5 milj. mk ja tieliikelaitoksen henki-
18802: keiden kansallista rahoitusosuutta varten. löstön sopeuttamisesta aiheutuviin menoihin
18803: Tienpidon hankkeiden toteutuksesta saa Tie- varataan 30 milj. mk. Vuosina 2002-2004
18804: hallinto tehdä sitoumuksia siten, että niistä ai- henkilöstön sopeuttamiseen käytetään 60 milj.
18805: heutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina mk. Tieverkon kehittämisen suunnitteluun ja
18806: enintään 2 000 000 000 mk. valmistaviin töihin käytetään noin 50 milj. mk,
18807: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä joka on aiemmin budjetoitu momentille
18808: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- 31.24.77. Vuosina 2001-2004 käytetään eri
18809: kehitysrahaa. puolilla Suomea olevien merkittävien liittymi-
18810: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- en turvallisuus- ja sujuvuusjärjestelyihin noin
18811: sa on otettu lisäyksenä huomioon 2 218 000 250 milj. mk, josta vuoden 2001 osuus on 40
18812: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- milj. mk. Lisäksi vuosina 2001-2002 käyte-
18813: kantarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on tään pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen
18814: otettu huomioon vähennyksenä yhteensä kaista- ja vaihtopysäkkijärjestelyihin noin 80
18815: 12 750 000 mk henkilöstösiirtojen takia seu- milj. mk, josta vuoden 2001 osuus on 50 milj.
18816: raavasti: 146 000 mk yhden henkilötyövuoden mk.
18817: siirtona momentille 25.10.23, 1 301 000 mk Valtuuden käytöstä arvioidaan valtiolle ai-
18818: kahdeksan henkilötyövuoden siirtona momen- heutuvan menoja vuonna 2002 noin 1 400 milj.
18819: tille 26.06.21, 322 000 mk kahden henkilötyö- mk, vuonna 2003 noin 350 milj. mk ja vuonna
18820: vuoden siirtona momentille 26.07.21, 828 000 2004 noin 250 milj. mk.
18821: mk viiden henkilötyövuoden siirtona momen-
18822: tille 26.75.21, 307 000 mk yhden henkilötyö- 2001 talousarvio 3 158 256 000
18823: vuoden siirtona momentille 29.01.21, 629 000 2000 talousarvio 3 100 000 000
18824: mk neljän henkilötyövuoden siirtona momen-
18825: 2000 lisätalousarvio 244150 000
18826: tille 29.10.21, 165 000 mk yhden henkilötyö-
18827: vuoden siirtona momentille 29.90.21, 785 000 1999 tilinpäätös 3 051 000 000
18828: mk kahden henkilötyövuoden siirtona momen-
18829: tille 31.01.21, 897 000 mk kolmen henkilötyö- 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha
18830: vuoden siirtona momentille 31.01.21, 2 v)
18831: 3 146 000 mk 19 henkilötyövuoden siirtona Momentille myönnetään 500 000 000 mk.
18832: momentille 32.10.22, 166 000 mk yhden hen- Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosi-
18833: kilötyövuoden siirtona momentille 33.01.21, na aloitettujen tieverkon laajennus- ja uusin-
18834: 2 015 000 mk 12 henkilötyövuoden siirtona vestointien toteuttamiseen. Tiehallinto saa teh-
18835: momentille 34.06.21 ja 2 043 000 mk yhden- dä näitä hankkeita koskevia sitoumuksia siten,
18836: toista henkilötyövuoden siirtona momentille että niistä aiheutuu valtiolle vuoden 2001 jäl-
18837: 35.40.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on keen menoja vuoden 2000 kustannustasossa
18838: otettu huomioon lisäyksenä 353 000 mk yhden enintään 486 milj. mk.
18839: henkilötyövuoden siirtona momentilta
18840: 31.01.21.
18841: 31.24 333
18842:
18843: Selvitysosa:
18844:
18845: Hanke-erittely:
18846: Valmis Kustannus- Käytetty vuoden Arvioidut vuoden
18847: liikenteelle arvio 2000 loppuun 2001 kustannukset
18848: milj. mk milj. mk mk
18849:
18850: KESKENERÄISET TIEHANKKEET
18851: 1. UUSINVESTOINNIT
18852: Vt 1 Paimio-Muurla (E 18) 2003 945 377 230000 000
18853: Vt3 Hämeenlinna-Kulju 2000 1 235 1 159 40000 000
18854: Vt5 Vehmasmäki-Hiltulanlahti 2000 135 121 12 000 000
18855: Vt21 Kemi-Tornio 2002 407 277 68 000 000
18856: Vt25 Hanko-Skogby 2001 102 62 36 000000
18857: Mt102 Kehä II Länsiväylä-Turuntie 2000 310 305 5 000000
18858: Helsinki-Vantaan lentoaseman tiejär-
18859: jestely 2000 151 132 19 000 000
18860: Viimeistelytyöt 26000000
18861: 2. LAAJENNUSINVESTOINNIT
18862: Vt5 Seppälänjoki-Vihantasaimi 2001 142 103 39 000000
18863: Tasoristeysten poisto pääradoilta 2003 130 55 25 000000
18864: Keskeneräiset hankkeet yhteensä 3 557 2 591 500000000
18865:
18866:
18867: Käynnissä olevien hankkeiden kustannusar- markkaan. Hankeen vt 3 Hämeenlinna-Kulju
18868: vioita on tarkistettu yleisen kustannustason kustannusarvioita on tarkistettu yleisen kus-
18869: nousun ja välttämättömien muutos- ja lisätöi- tannustason nousun vuoksi 1 203 milj. markas-
18870: den johdosta. Hanketta vt 1 Paimio-Muurla ta 1 235 milj. markkaan. Uudet kustannusarvi-
18871: on tarkoitus täydentää rakentamalla Salon län- oltaan merkittävät tieverkon kehittämishank-
18872: tiseen sisääntulotiehen Halikon taajaman ohi- keet rahoitetaan momentilta 31.24.79 ja muut
18873: tus, minkä vuoksi hankkeen kustannusarvioita hankkeet momentilta 31.24.21.
18874: on tarkistettu 903 milj. markasta 945 milj.
18875:
18876: Seuraavassa on esitetty yhteenveto talousarvioesitykseen sisältyvien tieverkon
18877: kehittämisen hankkeiden rahoitustarpeesta vuosina 2001-2004 (milj. mk):
18878: 2001 2002 2003 2004
18879:
18880: Keskeneräisten hankkeiden rahoitustarve 500 339 137 10
18881:
18882: 2001 talousarvio 500 000 000 Määrärahaa saa käyttää vuodelle 2001
18883: 2000 talousarvio 691 000 000 myönnettävistä ja aikaisempina vuosina
18884: 2000 lisätalousarvio 5 300 000 myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien
18885: 1999 tilinpäätös 796 600 000 menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeute-
18886: taan solmimaan sopimuksen Orivesi-Muura-
18887: me -tien laajennushankkeesta enintään 260
18888: milj. markan kokonaiskustannusten määrästä.
18889: 79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisra- Porvoo-Koskenkylä -hankkeen sopimusval-
18890: tuutta tarkistetaan 207 milj. markasta 225 milj.
18891: hoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
18892: markkaan. Lisäksi Tiehallinto oikeutetaan soi-
18893: Momentille myönnetään 160 000 000 mk.
18894: 334 31.24
18895:
18896: mimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen keskeneräisiä ja osa niistä edellyttää lisämää-
18897: valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin rärahaa joko vuoden 2001 talousarviossa tai
18898: kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomai- myöhempinä vuosina. Rahoituksen loppuosa
18899: sena myöntämisvuonna. eli 1 893 milj. mk on tarkoitus rahoittaa seu-
18900: Se l v i t y s o s a : Seuraavassa taulukossa raavasti: 200 milj. mk vuonna 2002, 460 milj.
18901: ovat sekä aloitettavat hankkeet että hankkeet, mk vuonna 2003,240 milj. mk vuonna 2004 ja
18902: joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisem- 993 milj. mk myöhemmin.
18903: pien vuosien talousarvioissa. Hankkeet ovat
18904:
18905: Tie Hanke Valmis Sopimus- Myönnetty Myönnetään Rahoitustarve
18906: liikenteelle valtuus aikaisempina v.2001 myöhemmin
18907: vuosina
18908: mmk mmk mmk mmk
18909: KESKENERAISET TIEHANK-
18910: KEET
18911: Jälkirahoitushanke:
18912: Vt4 Järvenpää-Lahti 1999 1) 1 500 107 100 1 293
18913: Kokonaisrahoitushankkeet:
18914: Vt7 Porvoo-Koskenky lä 2001 225 225
18915: E 18 Kehä III Lentoasema-
18916: Tikkurila 2004 360 150 210
18917: Vt6 Koskenky lä-Kouvola 2004 290 100 190
18918: Vt4 Liminka-Oulu 2002 155 155
18919: Vt2 Pori-Ulvila 2002 95 95
18920: Keskeneräiset yhteensä 2 625 832 100 1 693
18921:
18922: UUDET HANKKEET
18923: Vt9 Orivesi-Muurame 2003 260 60 200
18924: l) Sopimuskausi päättyy v. 2012.
18925:
18926:
18927:
18928:
18929: Porvoo-Koskenkylä -hankkeen sopimus- sekä rakennetaan eritasoliittymät Korpilahdel-
18930: valtuuden korotus johtuu luvun perustelujen le ja Muurameen. Hankkeen arvioidaan vähen-
18931: selvitysosassa todetusta budjetointitekniikan tävän vuosittain noin neljä henkilövahinkoon
18932: muutoksesta. johtanutta onnettomuutta. Hankkeen kustan-
18933: Uuden hankkeen perusteluina esitetään seu- nusarvio on 260 milj. mk. Hanke kilpailutetaan
18934: raavaa: osaurakoina.
18935: Vt 9 Orivesi-Muurame
18936: Valtatien 9 ongelmallisin osuus sijaitsee vä- 2001 talousarvio 160 000 000
18937: lillä Orivesi-Muurame. Tiejakson liikenne- 2000 talousarvio 240 000 000
18938: määrät ovat 3 900-9 700 ajon./vrk. Raskaan 2000 lisätalousarvio 500 000 000
18939: liikenteen osuus on 13 %. Tiejakson kokonais- 1999 tilinpäätös 37 000 000
18940: pituus on 95 km. Välillä Orivesi-Jämsä han-
18941: ke käsittää nykyisen valtatien 9 leventämisen 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankin-
18942: tai uusien ohituskaistojen toteuttamista sekä
18943: nat ja korvaukset (arviomääräraha)
18944: osittain tien linjaamisen uuteen paikkaan. Vä-
18945: lillä Jämsä-Muurame tehdään ohituskaistoja Momentille myönnetään 160 000 000 mk.
18946: 31.25 335
18947:
18948: Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä anne- Määrärahaa saa käyttää myös tielain (243/
18949: tun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) 1954) mukaisten korkohyvitysten maksami-
18950: mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä seen luottolaitoksille. Korkohyvityksen piiriin
18951: kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/ ei hyväksytä uusia lainoja.
18952: 1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen
18953: maksamiseen. 200 1 talousarvio 160 000 000
18954: Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tar- 2000 talousarvio 160 000 000
18955: vittavien alueiden hankkimiseen ja korvaami-
18956: 1999 tilinpäätös 157 889 212
18957: seen ennen tiesuunnitelman vahvistamista.
18958:
18959:
18960:
18961: 25. Tienpidon valtionavut
18962:
18963:
18964: 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossa- pidon ja parantamisen tukemiseen. Määrära-
18965: pitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) haa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen tur-
18966: Momentille myönnetään 43 000 000 mk. vaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perus-
18967: Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä an- tuotantatoiminnan tarvitsemien teiden
18968: netun lain ja asetuksen mukaisten valtionapu- avustamiseen niiden merkityksen suhteessa.
18969: jen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossa-
18970: pitoon ja parantamiseen. 2001 talousarvio 43 000 000
18971: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus 2000 talousarvio 41 000 000
18972: käyttää haja-asutusalueiden teiden kunnossa- 1999 tilinpäätös 45 000 000
18973:
18974:
18975:
18976: 26. Tieliikelaitos
18977:
18978:
18979: 1. Aloitusvaiheen järjestelyt
18980: Tielaitos jaetaan Tiehallinnosta annetun lain (568/2000) ja Tieliikelaitoksesta annetun lain
18981: (569/2000) mukaisesti 1.1.2001 alkaen virastona toimivaksi Tiehallinnoksi ja liiketoimintaa har-
18982: joittavaksi Tieliike laitokseksi. Tiehallinto huolehtii ja vastaa tieverkosta sekä viranomais- ja hal-
18983: lintotehtävistä. Tiehallinto hankkii kilpailuttamalla yleisten teiden ylläpitämisessä ja kehittämi-
18984: sessä tarvittavat tuotteet ja palvelut markkinoilta toimiviita tuottajilta, joista yksi olisi muodos-
18985: tettava liikelaitos. Liikelaitos olisi pääasiassa Tielaitoksen nykyisen tuotannon tuotteita ja
18986: palveluja tuottava valtion liikelaitoksista annetun lain mukainen liikelaitos.
18987: Tieliikelaitoksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta merkitään peruspääomaksi 103
18988: milj. mk ja muuksi omaksi pääomaksi noin 211 milj. mk sekä pitkäaikaiseksi vieraaksi pääomaksi
18989: lainaehdoin noin 280 milj. mk.
18990: Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään edellä olevan mukaisesti siirrettävästä valtion omai-
18991: suudesta, mikä osa omaisuudesta merkitään liikelaitoksen omaksi pääomaksi sekä muista talou-
18992: dellisista järjestelyistä.
18993: 2. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
18994: Tieliikelaitoksen tavoitteena on huolehtia toimialaansa kuuluvien palvelujen tarkoituksenmu-
18995: kaisesta tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti.
18996: 336 31.26
18997:
18998: Tieliikelaitos varmistaa tasapuolisen koko maan kattavan palvelutarjonnan yleisten teiden kun-
18999: nossapidossa ja lassiliikenteen hoidossa.
19000: 3. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet
19001: Tieliikelaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään 150 milj. mk. Li-
19002: säksi liikelaitos saa tehdä vuonna 2001 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua
19003: menoja seuraavina vuosina enintään 200 milj. mk. Tärkeimmät investointikohteet ovat toimin-
19004: nassa tarvittavien koneiden ja laitteiden korvausinvestoinnit sekä toimintojen kehittämiseen liit-
19005: tyvät investoinnit.
19006: 4. Lainanotto
19007: Tieliikelaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (62711987) 8 §:n 2 mo-
19008: mentissa tarkoitettua lainaa enintään 300 milj. mk.
19009: Selvitys osa : Pääperiaate nykyisen tielaitoksen omaisuuden jaossa on, että Tiehallinnon
19010: hallintaan jää tieoikeuden perusteella oleva omaisuus ja liikelaitokselle luovutetaan välittömästi
19011: tai välillisesti käytettävä omaisuus. Omaisuuden luovuttaminen liikelaitokselle tapahtuisi käy-
19012: pään arvoon, joka on kirjanpitoarvo, ellei toisin päätetä.
19013: Tielaitoksen hallinnassa olevista 283 kunnossapidon tukikohtakiinteistöstä luovutetaan liike-
19014: laitokselle sen tarvitsemat 17 tukikohtakiinteistöä. Samoin luovutetaan 32 kappaletta tielaitoksen
19015: 68:sta monitoimikiinteistöstä. Luovutettavia kiinteistöjä on käyvillä arvoilla noin 50 milj. markan
19016: arvosta.
19017: Tielaitoksen hallinnassa oli 31 päivänä joulukuuta 1999 yhteensä noin 1 420 maa-aluetta, joista
19018: tielaitos hallitsi tieoikeuden nojalla 559 ainesaluetta. Muista kuin tieoikeudella olevista, yhteensä
19019: 861 ainesalueesta liikelaitokselle luovutetaan käypiin arvoihin arvostettuna yhteensä noin 105
19020: milj. markan arvosta. Tiehallinnolle jää kilpailuttamisen kannalta strategisiksi arvioituja tienpi-
19021: toaineen ottopaikkoja, joita voidaan käyttää kilpailuttamisessa hyväksi myöhemmin.
19022: Liikelaitokselle luovutetaan käyvästä arvosta noin 390 milj. markan arvoiset tielaitoksen hal-
19023: lussa perustaruishetkellä olevat tuotannolliset koneet sekä lossit ja lautta-alukset. Liikelaitokselle
19024: luovutetaan lisäksi kirjanpitoarvoon laitteet, kalusteet, käyttöomaisuusarvopaperit sekä aines- ja
19025: tarvikevarastot.
19026: Vuoden 1999 tilinpäätöksen perusteeliaja edellä olevien periaatteiden soveltamisenjälkeen lii-
19027: kelaitokselle siirrettävän omaisuuden arvoksi arvioidaan alustavasti noin 710 milj. mk. Alustava
19028: arvio tarkentuu valtioneuvoston omaisuuden luovutuspäätöksen valmistelun yhteydessä.
19029: Liikelaitoksen aloittavassa taseessa omaisuuden luovutusta vastaan peruspääomaan merkitään
19030: noin 103 milj. mk ja muuhun omaan pääomaan sekä vieraaseen pääomaan loput siten, että oma-
19031: varaisuusaste olisi enintään 50 prosenttia. Velka valtiolle olisi noin 281 milj. mk. Lomapalkka-
19032: velat noin 115 milj. mk olisivat taseessa siirtovelkana. Oman ja vieraan pääoman suhde aloitus-
19033: vaiheessa määritellään siten, että siirtymäkauden lopussa vuonna 2004 se ei oleellisesti poikkea
19034: alan suurimpien yritysten vastaavalla tavalla lasketusta arvosta.
19035: Liikelaitoksen alustavan liiketoiminnan suunnitelman perusteella on arvioitu, että sen liiketulos
19036: riittäisi voiton tuloutuksen nostamiseen asteittain 10 prosenttiin peruspääomasta.' Siirtymäkauden
19037: aikana vuosina 2001-2004 peruspääoman tuloutusvaatimus olisi riippuvainen markkinoiden
19038: avautumisesta. Alustava arvio liikelaitoksen ensimmäisen toimintavuoden liikevaihdosta on 3,4
19039: mrd. mk, josta nettotulos olisi noin 48 milj. mk.
19040: Valtion talousarvioon otettaisiin valtion tuloina liikelaitoksen voiton tuloutukset sekä liikelai-
19041: tokselle lainaehdoin myönnetyn rahoituksen takaisinmaksut ja korot. Voiton tuloutus olisi vuo-
19042: delta 2001 noin 2 milj. mk, vuodelta 2002 noin 5 milj. mk, vuodelta 2003 noin 8 milj. mk ja täy-
19043: 31.26 337
19044:
19045: simääräisenä vuodelta 2004 noin 10 milj. mk. Vieraan pääoman takaisinmaksusta ja korosta mää-
19046: rätään valtioneuvoston päätöksellä.
19047:
19048: Tieliikelaitoksen arvioitu aloittava tase 1.1.2001 (milj. mk):
19049:
19050: VASTAAVAA
19051: Aineettomat hyödykkeet 12,8
19052: Aineelliset hyödykkeet 547,5
19053: Käyttöom. arvopaperit 2,7
19054: Vaihto-omaisuus 147,4
19055: Yhteensä 710,4
19056:
19057: VASTATTAVAA
19058: Peruspääoma 103,0
19059: Muu omapääoma 211,4
19060: Pitkäaikainen vieras pääoma 280,9
19061: Lyhytaikainen vieras pääoma 115,2
19062: Yhteensä 710,4
19063:
19064:
19065: Ottaen huomioon liikelaitoksen aloittamiseen liittyvät siirtymävaiheen järjestelyt, valtioneu-
19066: vosto on talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asettanut alustavasti Tieliikelaitoksen vuo-
19067: den 2001 tulostavoitteeksi 42 milj. mk ja tuloutustavoitteeksi 2,6 milj. mk. Tulostavoitetta ase-
19068: tettaessa on otettu huomioon siirtymäkauden aikaiset järjestelyt, joiden mukaan liikelaitoksen
19069: henkilöstön sopeutuksen ja markkinoiden asteittaisen avaamisen aikana tuloutustavoitetta ei ase-
19070: teta täysimääräisenä. Investointeihin on alustavan investointisuunnitelman mukaan tarkoitus
19071: käyttää 90 milj. mk, josta 40 milj. mk rahoitetaan tulorahoituksella ja 50 milj. mk eduskunnalle
19072: esitettävin lainavaltuuksin rahalaitoksilta otettavilla luotoilla. Mahdollisten yllättävien investoin-
19073: timenojen takia investointivaltuudeksi on esitetty 150 milj. mk, jolloin siinä on otettu huomioon
19074: 3,4 mrd. markan liikevaihdon laajuus. Lainanottovaltuudeksi esitetään 300 milj. mk myös aloi-
19075: tus- ja siirtymävaiheesta aiheutuvan käyttöpääoman tarpeen rahoittamiseksi.
19076:
19077: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma
19078: vuodeksi 2001 on seuraava (milj. mk):
19079:
19080: Tuotannollisten koneiden ja laitteiden hankinta 60
19081: Tietojärjestelmien ja muun käyttöomaisuuden hankinta 30
19082: Yhteensä 90
19083:
19084:
19085:
19086: Tunnuslukutaulukko
19087: 2001
19088: arvio
19089:
19090: Liikevaihto (milj. mk) 3 391
19091: Käyttökate (milj. mk) 146
19092: -käyttökate % liikevaihdosta 4,3
19093: 338 31.30
19094:
19095: Voitto (milj. mk) 42
19096: - voitto % liikevaihdosta 1,2
19097: Sijoitetun pääoman tuotto % 6,1
19098: Investoinnit % liikevaihdosta 2,7
19099: Omavaraisuusaste % 44
19100: Henkilöstömäärä (keskimäärin) 4450
19101:
19102:
19103:
19104:
19105: 30. Merenkulkulaitos
19106:
19107:
19108: Selvitysosa: Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja
19109: kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurto- ja luotsaustoiminnasta. Lisäksi merenkulku-
19110: laitos vastaa saariston yhteysalusliikenteestä sekä alusturvallisuuteen kuuluvista viranomaisteh-
19111: tävistä.
19112: Ylläpidettävien kauppamerenkulun väylien pituus on 5 483 km ja muiden väylien 10 736 km.
19113: Talvikauden liikenne pyritään varmistamaan 23 talvi satamaan. Saimaan syväväylät pidetään auki
19114: myös talvikaudella.
19115:
19116: Liikenteen ja laitoksen suoritteiden määrän sekä vastaavan tulokertymän ennakoidaan
19117: kehittyvän seuraavasti:
19118: muutos muutos
19119: 1999 2000 % 2001 %
19120:
19121: Väylämaksut:
19122: Ulkomaan tavaraliikenne, milj. tonnia 77,5 79,2 2,2 81,6 3,0
19123: Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 16,1 16,3 1,2 16,5 1,2
19124: Satamien ulkomaan alusliikenne, kpl 33 867 34800 2,8 35 800 2,9
19125: Väylämaksut, milj. mk 386,6 390,9 1,2 394,7 1,0
19126: Väylämaksun kustannusvastaavuus % 1) 97,5 98,2 99,0
19127: Luotsausmaksut:
19128: Luotsausten määrä, kpl 33 865 32 275 -4,7 30260 -6,2
19129: Luotsatut mailit 726 316 701 220 -3,5 679 000 -3,2
19130: Luotsaustulot, milj. mk 199,4 184,7 -7,4 181,1 -2,0
19131: Luotsauksen kustannusvastaavuus % 2) 103,5 94,3 90,5
19132: 1l Meriliikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmän eli VTS-järjestelmän kustannukset kohdennetaan vuoden
19133: 2001 alusta lukien väylämaksuasetuksen mukaisena turvalaiteinvestointina väylämaksuilla katettaviksi.
19134: Kustannukset ovat noin 15 milj. mk.
19135: l) Rannikon kustannusvastaavuus% 1999: 113,9, 2000: 104,1, 2001: 99,4. Saimaan kustannusvastaavuus%
19136: 1999: 37,6, 2000: 34,4, 2001: 34,4.
19137: 31.30 339
19138:
19139: Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut merenkulkulaitokselle alustavasti seuraavat tulos-
19140: tavoitteet vuodelle 2001:
19141: Odotusajat
19142: Keskimääräinen jäänmurtajapalveluiden odotusaika on enintään neljä tuntia. Luotsaustoimin-
19143: nassa ei ole lainkaan odotusaikaa.
19144: Merenkulun turvallisuus
19145: Kauppamerenkulun onnettomuuksien määrä neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla laskee.
19146: Vuoden 2001 tavoite on, ettei ylitetä 23 onnettomuutta.
19147: Kustannusvastaavuus
19148: Väylämaksun kustannusvastaavuus on 99% ja luotsausmaksun 91 %. Liiketaloudellisten pe-
19149: rustein hinnoiteltujen suoritteiden kannattavuustavoite on kustannusten kattaminen tuloilla.
19150: Taloudellisuus
19151: Kauppamerenkulun väylistä saa aiheutua rannikolla kuluja 6,7 mk kuljetettua tonnia kohden.
19152: Rannikon kauppamerenkulun väylien ylläpidon kustannukset ovat keskimäärin 15 000 mk väy-
19153: läkilometriä kohden ja luotsauksen kustannukset ovat 295 mk/maili. Luotsauksen kustannuksia
19154: alennetaan 2 %.
19155: Kehittäminen
19156: Merenkulkulaitos toteuttaa sisäistä toiminnan kehittämisohjelmaa suunnitelman mukaisesti.
19157: Laitos lisää valmiuksia liikelaitosmaiseen toimintaan.
19158: Ratkaisu laitoksen liikelaitostamisesta tehdään vuoden 2001 aikana. Samassa yhteydessä kehi-
19159: tetään väylämaksujen ja muiden maksujen perusteita.
19160:
19161: Merenkulkulaitoksen menojen ja tulojen erittely (milj. mk):
19162: 1999 2000 2001
19163: tilinpäätös talousarvio esitys
19164:
19165: Toimintamenot, netto (21) 5,1 68,1 60,8
19166: Tulot toiminnasta 736,4 675,3 681,0
19167: Toimintamenot 741,5 743,4 741,8
19168: Alusten hankinta (70) 127,2 131,0 117,0
19169: Väyläverkon kehittäminen (77) 83,1 17,5 15,0
19170: Maa- ja vesialueiden hankinta (87) 0,4 0,4 0,4
19171: LUVUN 31.30 NETTOMENOT 215,8 217,0 193,2
19172:
19173:
19174:
19175:
19176: Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin 2001:
19177: Kustan-
19178: Toiminta- Laskennal- Kustannukset Ylijäämä/nusvastaa-
19179: Tuotot kustannukset Poistot 1)liset korot 1) yhteensä Alijäämä vuus
19180: lOOOmk 1000mk1000mk 1000mk 1000mk 1000mk %
19181:
19182: Väylämaksulla katetta-
19183: vat tehtävät yhteensä 398 672 229 898 98 925 73 761 402 584 -3 912 99
19184: - väylänpito 114 767 43 181 34 435 192 383
19185: - jäänmurto 115 131 55 744 39 326 210 201
19186: Muun vesiliikenteen
19187: väylänpito rannikolla 1 344 37 094 7 164 3 951 48 209 -46 865 3
19188: Sisävesien väylänpito 3 909 88 114 25 704 19 874 133 692 -129 783 3
19189: 340 31.30
19190:
19191: Luotsaus 182 446 184 446 10 451 6724 201 621 -19 175 91
19192: Yhteysalusliikenne 2 880 32 564 6 309 3 428 42 301 -39 421 7
19193: Alusturvallisuus 8 643 30 931 551 124 31 606 -22 963 27
19194: Liiketoiminta 83 150 74 315 4 151 3 321 81 787 1 363 102
19195: Muut viranomaistehtä-
19196: vien kaltaiset tehtävät 4242 34 317 3 214 1 734 39 265 -35 023 11
19197: YHTEENSA 685 286 711 679 156 469 112 917 981 065 -295 779 70
19198: 1)
19199: Poistot laskettu hankintahintaisista arvoista, jolloin käytetty korko on 3,9 %.
19200:
19201:
19202:
19203: Laskelman luvut eroavat menomomenttien loppusummista, koska investoinnit näkyvät siinä
19204: poistoajanpuitteissa poistoina ja laskennallisina korkoina. Toimintakustannukset sisältävät palk-
19205: kakustannuksia, aine- ja tarvikehankintoja, palvelujen ostoja, muita lyhytvaikutteisia juoksevia
19206: kustannuksia sekä sisäisiä kustannuksia.
19207:
19208: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ven mukaan, jolloin jääpeitettä on perämerellä
19209: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sekä rannikkoseuduilla.
19210: 60 843 000 mk.
19211: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- Menojen ja tulojen erittely: mk
19212: hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia
19213: toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- Bruttomenot 741 890 000
19214: Maksullisen toiminnan erillismenot 543 618 000
19215: osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrä-
19216: Muut toimintamenot 198 272 000
19217: rahasta on varattu 500 000 mk näiden hankkei- Bruttotulot 681 047 000
19218: den kansallista rahoitusosuutta varten. Määrä- Maksullisen toiminnan tulot 678 421 000
19219: rahaa saa käyttää myös EU:n TEN- - julkisoikeudelliset suoritteet 584 622 000
19220: hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin. - muut suoritteet 93 799 000
19221: Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhde- Muut tulot 2 626 000
19222: asuntojen liiketaloudellisin perustein määräy- Nettomenot 60 843 000
19223: tyvien vuokrien alentamiseen.
19224: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2001 talousarvio 60 843 000
19225: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 115 000 2000 talousarvio 68 100 000
19226: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 2000 lisätalousarvio 40 000 000
19227: kantarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on 1999 tilinpäätös -9 921 265
19228: lisäksi otettu huomioon nettobudjetoitavina
19229: tuloina väylämaksutulot, yhteysalusliikenteen 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v)
19230: tulot, luotsaustulot, maksullisen palvelutoi-
19231: Momentille myönnetään 117 000 000 mk.
19232: minnan tulot, monitoimimurtajien tulot, kartta-
19233: Selvitysosa: Vuosina 1993 ja 1994
19234: tuotannon tulot, merenkulun tarkastustoimin-
19235: hankittujen jäänmurtajien hankinta- ja rahoi-
19236: nan tulot, vuokratulot sekä Saimaan kanavan
19237: tusmenot ovat 1 246 000 000 mk ja niihin on
19238: lupamaksut Momentilta maksetaan myös Sai-
19239: aikaisemmin myönnetty 1 019 616 000 mk.
19240: maan kanavan hoitokunnan menot. Rannikon
19241: Kassamenoja jo suoritetuista hankinnoista ai-
19242: jäänmurtotoiminnan menot on mitoitettu 650
19243: heutuu 117 milj. mk vuonna 2001, 57 milj. mk
19244: toimintapäivän mukaisesti eli nk. leudon tai-
19245: vuonna 2002 sekä 52 milj. mk vuonna 2003.
19246:
19247: 2001 talousarvio 117000000
19248: 2000 talousarvio 131 000 000
19249: 1999 tilinpäätös 141 000 000
19250: 31.32 341
19251:
19252: 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomäärä- 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arvio-
19253: raha 3 v) määräraha)
19254: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. Momentille myönnetään 400 000 mk.
19255: Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioitaan Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden
19256: merkittävien väylä- ja kanavaverkon laajen- maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista
19257: nus- ja uusinvestointien ja laitehankintojen varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden han-
19258: sekä niitä vastaavien myöhemmin toteutettavi- kintamenojen sekä vesilain (24611961) mu-
19259: en hankkeiden suunnittelusta ja muista valmis- kaisten korvausten maksamiseen.
19260: televista töistä aiheutuviin menoihin.
19261: Selvitysosa: Vuoden 2001 määrärahaa 2001 talousarvio 400 000
19262: on tarkoitus käyttää VTS-navigointilaitehan- 2000 talousarvio 400 000
19263: kintoihin.
19264: 1999 tilinpäätös
19265: 2001 talousarvio 15 000 000
19266: 2000 talousarvio 17 500 000
19267: 2000 lisätalousarvio 55 000 000
19268: 1999 tilinpäätös 26 000 000
19269:
19270:
19271: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
19272:
19273: (31.) Kauppa- ja teollisuussatamien rakenta- 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar-
19274: misen korkotuki (siirtomääräraha 2 v) viomääräraha)
19275: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrä- Momentille myönnetään 17 400 000 mk.
19276: raha on poistettu talousarviosta. Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1996
19277: sekä vuosina 1999 ja 2000 myönnettyjen kor-
19278: 2000 talousarvio 200 000 kotukilainavaltuuksien perusteella suoritetta-
19279: 1999 tilinpäätös 292 266 vien korkohyvitysten maksamiseen.
19280: Selvitysosa:
19281:
19282: Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. mk):
19283: 2001 2002 2003 2004 2005
19284:
19285: Ennen vuotta 1996 myönnetyistä
19286: korkotukilainoista 7,4 4,7 3,2 1,5 0
19287: Vuonna 2000 myönnetyistä korko-
19288: tukilainoista 10,0 12,0 12,0 12,0 12,0
19289: Yhteensä 17,4 16,7 15,2 13,5 12,0
19290:
19291:
19292: Ennen vuotta 1996 myönnettyjen lainojen 2001 talousarvio 17 400 000
19293: korkotuen maksaminen päättyy vuonna 2004 2000 talousarvio 14 000 000
19294: ja vuonna 2000 myönnettyjen lainojen vuonna 1999 tilinpäätös 20 111 160
19295: 2006.
19296: 342 31.32
19297:
19298: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette- kenteenharjoittajille valtioneuvoston päätök-
19299: loon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten sen mukaisin perustein. Määrärahaa saa lisäksi
19300: turvaaminen (arviomääräraha) käyttää korkotuen maksamiseen luottolaitok-
19301: Momentille myönnetään 243 500 000 mk. sille eräistä korkotukilainoista annetun lain
19302: Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen (101511977) 2 §:n 4 momentin mukaisesti saa-
19303: kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/ ristoliikenteen alusten peruskorjauksiin ja uu-
19304: 1991) mukaisen tuen maksamiseen alusluette- dishankintoihin annettaville lainoille.
19305: loon merkityille lastialuksille. Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikai-
19306: Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- semmin myönnettyjen korkotukilainojen kor-
19307: nalle esityksen ulkomaanliikenteen kauppa- kotuen määrä on neljän ensimmäisen lainavuo-
19308: alusluettelosta annetun lain muuttamisesta si- den aikana 4 % ja 5-8 lainavuosien aikana
19309: ten, että tukea maksetaan 1.7.2000 lukien ny- 2%.
19310: kyisen tuen lisäksi määrä, joka vastaa varusta- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
19311: motyönantajan maksamia merimieseläke-, tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
19312: työttömyysvakuutus,- tapaturmavakuutus- ja Se l v i t y s osa : Avustuksilla pyritään säi-
19313: ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä vapaa-ajan lyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten Ete-
19314: ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan lisä- lä-Suomen saaristo-alueiden asukkaille, joilla
19315: vakuutuksesta työnantajan maksamaa osaa. ei ole käytettävissä Merenkulkulaitoksen yhte-
19316: Aikaisemman lain mukaiseen tukeen verrattu- ysalusliikennettä.
19317: na määrärahan tarve kasvaa vuositasolla 94,5
19318: milj. mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu 2001 talousarvio 1 700 000
19319: huomioon vähennyksenä 20 milj. mk vuodelle 2000 talousarvio 1 380 000
19320: 2000 säädetyn työnantajan merimieseläke- 1999 tilinpäätös 1 420 000
19321: maksun 40 prosentin tuen päättymisen ja lisä-
19322: yksenä 7 milj. mk vuoden 2000 talousarviossa
19323: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset
19324: arvioitua suuremman alusmäärän johdosta.
19325: Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon (arviomääräraha)
19326: vuoden 1999 lopussa merkittyjen 107 aluksen Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
19327: bruttovetoisuus oli 1 082 151 tonnia eli noin Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista anne-
19328: 63 prosenttia koko tonnistosta. Määrärahan tun lain (189/1936) mukaisten avustusten mak-
19329: mitoitus perustuu 106 aluksen saamaan tukeen. samiseen ammatissaan toimivien merimiesten
19330: hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meri-
19331: 2001 talousarvio 243 500 000 pelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset
19332: 2000 talousarvio 152 000 000 myönnetään merenkulkulaitoksen määrittele-
19333: mistä toiminnoista aiheutuviin menoihin.
19334: 1999 tilinpäätös 143 731 455
19335: Selvitysosa: Vastaava tulo on merkitty
19336: momentille 11.19.02.
19337: 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirto-
19338: määräraha 2 v) 2001 talousarvio 4000 000
19339: Momentille myönnetään 1 700 000 mk. 2000 talousarvio 5 000 000
19340: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
19341: 1999 tilinpäätös 3 974 115
19342: seen saariston kulkuyhteyksiä haitaville lii-
19343: 31.40 343
19344:
19345: 40. Ratahallintokeskus
19346:
19347: Se l v i t y s osa : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä
19348: tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa, kuin osana
19349: kansainvälistä kuljetusjärjestelmää sekä tarjota kilpailukykyinen liikenneväylä rautatieyritysten
19350: käyttöön. Rataverkon parantamisessa ja ylläpidossa otetaan huomioon taloudellisuus- ja liiken-
19351: nepoliittiset tavoitteet.
19352: Suomessa radat ovat pääosin ns. sekaliikenneratoja eli henkilö- ja tavaraliikenne kulkevat sa-
19353: moilla raiteilla. Rautatieliikenne on kehittynyt viime vuosina hyvin. Tavaraliikenteessä rautatie-
19354: liikenteen osuus on 25 %koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 1999 tavaraa kulki rautateitse
19355: 40 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvioidaan vuonna 2000 kasvavan noin 2 % vuoden
19356: 1999 tasosta. Vuonna 2001 tonnimäärän arvioidaan nousevan noin 2 %. Henkilöliikenteessä teh-
19357: tiin vuonna 1999 yIi 53 miljoonaa matkaa. Kaukomatkojen määrä oli 12 miljoonaa ja lähimatko-
19358: jen määrä yli 41 miljoonaa. Matkojen määrässä odotetaan noin 2 %:n kasvua vuosina 2000 ja
19359: 2001.
19360: Rataverkon kunnon palauttaminen on edistynyt myönteisesti viime vuosina. Radanpitoon on
19361: ollut käytettävissä viiden vuoden aikana bruttomääräisesti noin 2,3 miljardia markkaa vuodessa.
19362: Viime vuosien panostaminen rataverkkoon näkyy kunnon kohentumisena. Rataverkon yli-ikäi-
19363: syys ja liikenteen määrät edellyttävät vielä lähivuosina kunnostustyön jatkamista samalla panos-
19364: tuksella. Perusradanpidon painopiste on edelleen 1950- ja 1960-luvuilla perusparannettujen ja
19365: loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Kehittämisen painopiste on junien
19366: automaattisen kulunvalvontajärjestelmän rakentamisessa ja rataverkon sähköistämisessä. Uusi
19367: kaupunkirata Helsinki-Leppävaara valmistuu vuonna 2001. Junaturvallisuutta parannetaan
19368: myös poistamalla tasoristeyksiä. Kulunvalvonta valmistuu tärkeimpien pääratojen osalta vuonna
19369: 2001.
19370: Rataverkon laajuudesta tehdyn liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan ns. vähä-
19371: liikenteisiksi radoiksi määritellään liikenteeltään alle 0,5 miljoonan bruttotonnin radat. Ratahal-
19372: lintokeskuksen tekemien selvitysten perusteella näiden ratojen ylläpito-ohjelmaa ja tarvittavaa
19373: rahoitusta sekä peruskorjausten ajoitusta tarkistetaan. Liikenne- ja viestintäministeriön lähtökoh-
19374: ta on, että yhteiskuntataloudellisten selvitysten perusteella eräitä rataosia voidaan lakkauttaa. Sel-
19375: vitystyö tehdään ja ehdotukset valmistellaan vuonna 2001.
19376: Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Ratahallintokeskukselle alustavasti seuraavat tulosta-
19377: voitteet vuodelle 2001 :
19378: Rataverkon laajuus ja palvelutaso
19379: Laajuudessa ei tapahdu muutoksia.
19380:
19381: Vuoden 200llopussa päärataverkko jakautuu palvelutasoluokkiin seuraavasti:
19382: Henkilöliikenne Tavaraliikenne Ratakilometrit
19383: Palveluta- Akselipaino ton-
19384: soluokka Nopeustaso km/h Nopeustaso km/h nia v. 2000 v. 2001
19385:
19386: 1 yli 140 80-120 22,5-25,0 158 198
19387: 2 120-140 60-100 22,5-25,0 1 723 1 683
19388: 3 60-120 60-100 22,5 2 917 2 917
19389: 4 40-80 16,0-20,0 837 837
19390: Yhteensä 5 635 5 635
19391: 344 31.40
19392:
19393: Liikenteen sujuvuus
19394: Radanpidosta aiheutuneidenyli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista on
19395: korkeintaan 6 %.
19396: Liikennerajoitukset
19397: Tavoitteena on, että akselipainorajoituksia ei aseteta. Nopeusrajoitusten määrä lisääntyy ja on
19398: vuoden lopussa enintään 724 raidekilometriä (12% raidekilometreistä). Pääosa nopeusrajoituk-
19399: sista on muilla kuin tärkeimmillä pääradoilla.
19400: Turvallisuuden parantaminen
19401: Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään
19402: 40. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään viisi.
19403: Taloudellisuus
19404: Kunnossapidon yksikkökustannukset alenevat 2 %.
19405:
19406: Ratahallintokeskuksen tulojen ja menojen erittely (milj. mk):
19407: 1999 2000 2001
19408: tilinpäätös talousarvio esitys
19409:
19410: Perusradanpito (21) 1 599 1 353 1 331
19411: Tulot 434 417 412
19412: - Ratamaksu 316 330 330
19413: - Kiinteistönpidon tulot 65 63 57
19414: -Muut tulot 53 24 25
19415: Menot 2 033 1 770 1 743
19416: -Hallinto 35 36 42
19417: - Liikenteenohjaus 207 204 204
19418: -Kiinteistöjen ylläpito ja perusparannus 67 64 59
19419: - Radan kunnossapito ja käyttö 652 645 674
19420: - Suunnittelu, tutkimukset 18 20 24
19421: - Korvausinvestoinnit 1 054 801 740
19422: Rataverkon kehittäminen (77) 273 284 289
19423: Helsinki-Leppävaara rata (78) 235 200 47
19424: Rataverkon maa-alueet (87) 8 4 4
19425: LUVUN 31.40 NETTOMENOT 2 115 1 841 1 671
19426:
19427: LUVUN 31.40 BRUTTOMENOT 2549 2 258 2 083
19428:
19429:
19430: 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden
19431: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen.
19432: 1 331 000 000 mk. Määrärahasta on varattu 1 000 000 mk kansal-
19433: Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi lista rahoitusta varten.
19434: kiinteistönpidosta aiheutuviin menoihin, jouk- Radanpidon hankkeiden toteutuksesta saa
19435: koliikenteen tarkastusmaksutoiminnan kului- Ratahallintokeskus tehdä sitoumuksia siten,
19436: hin, EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja suun- että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhem-
19437: nittelumenojen maksamiseen sekä lähialueyh- pinä vuosina enintään 600 000 000 mk.
19438: teistyöhön. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
19439: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tu-
19440: hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia loina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen
19441: toteuttavien hankkeiden sekä pilottihankkeita lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ra-
19442: 31.40 345
19443:
19444: tamaksu, omaisuuden myyntituotot lukuun ot- maksun laskentaperusteisiin tehdään eräitä tar-
19445: tamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja ja kistuksia.
19446: EU:n maksama TEN-rahoitus.
19447: Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ra- Menojen ja tulojen erittely: mk
19448: tamaksua, joka määrätään rataverkkolain mu-
19449: kaan rataverkon käytön, rataverkon tason ja Bruttomenot 1 743 000 000
19450: markkinatilanteen sekä radanpidon kustannus- Maksullisen toiminnan erillis-
19451: menot 67 500 000
19452: ten perusteella. Ratamaksun perusmaksu las- 1 675 500 000
19453: Muut toimintamenot
19454: ketaan kuljetettujen tavaraliikenteen tonni- Bruttotulot 412 000 000
19455: määrien mukaan ja muuttuva maksu henkilö- Maksullisen toiminnan tulot 65 500 000
19456: ja tavaraliikenteen toteutuneiden bruttotonni- Ratamaksu 330 000 000
19457: kilometrien mukaan siten, kuin liikenne- ja Muut tulot 16 500 000
19458: viestintäministeriö tarkemmin määrää. Rata- Nettomenot 1 331 000 000
19459:
19460:
19461:
19462: Perusradanpidon alustava toimenpiteittäinen suunnitelma on seuraava:
19463: Arvioidut
19464: vuoden 2001
19465: Valmis Kust.arvio Käytetty kustannukset
19466: milj. mk milj. mk milj. mk
19467:
19468: Korvausinvestoinnit 740
19469: Helsinki-Tampere, perusparannus 2002 2 030 1 738 160
19470: Tampere-Orivesi-Jyväskylä, perusparannus 2004 328 92 52
19471: Kouvola-Pieksämäki, perusparannus 2004 822 455 75
19472: Oulu-Tornio, päällysrakenne 2002 152 66 53
19473: Kokkola-Oulu, päällysrakenne 2005 400 30
19474: Lappeenranta-Parikkala, perusparannus 2004 310 52 69
19475: Tampereen henkilöratapiha 2002 180 116 37
19476: Muut korvausinvestoinnit 264
19477: Muu perusradanpito 1 003
19478: Perusradanpito yhteensä 1 743
19479:
19480: Rakentamisvaltuuden käytöstä arvioidaan 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomäärära-
19481: valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2002 noin ha 2 v)
19482: 300 milj. mk, vuonna 2003 noin 200 milj. mk Momentille myönnetään 289 000 000 mk.
19483: ja vuonna 2004 noin 100 milj. mk. Uutena Määrärahaa saa käyttää radanpidon kehittä-
19484: merkittävänä hankkeena aloitetaan Kokkola- mishankkeisiin sekä Ratahallintokeskuksen
19485: Oulu -rataosan päällysrakenteen uusiminen. hallintaan kuuluvien talojen uudisrakentami-
19486: Hankkeen kustannusarvio on 400 milj. mk. sen menoihin.
19487: Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia si-
19488: 200 l talousarvio 1 331 000 000 ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myö-
19489: 2000 talousarvio 1 353 000 000 hempinä vuosina enintään 488 000 000 mk.
19490: 2000 lisätalousarvio 120 000 000 Selvitysosa: Kulunvalvonnan ratalait-
19491: 1999 tilinpäätös 1 521 350 000 teiden UI-vaiheen rakentaminen toteutetaan
19492: pääosin radio-ohjausjärjestelmänä. Hanke si-
19493: sältää osaksi perinteisiä kulunvalvontalaitteita
19494: ja vastaavantyyppiset menot on aiemmin ra-
19495: 346 31.40
19496:
19497: hoitettu perusradanpidon momentilta. Hanke sekä muilla tärkeimmillä henkilöliikenne- ja
19498: valmistuu vuonna 2005. Tämän jälkeen kaikki vaarallisten aineiden kuljetusreiteillä.
19499: henkilöliikenteen rataosat ovat kulunvalvon- Hankkeen Helsinki-Tampere rahoitukseen
19500: nan piirissä. käytetään myös perusradanpidon rahoitusta
19501: Tasoristeyksiä poistetaan rataosilla Riihimä- 160 milj. mk.
19502: ki-Kouvola ja Vainikkala-Kotka/Hamina
19503:
19504: Kehittämisinvestointien alustava suunnitelma on seuraava:
19505: Arvioidut
19506: v.2001
19507: Valmis Kustannusarvio Käytetty kustannukset
19508: milj. mk milj. mk mk
19509:
19510: Helsinki-Tampere, tason nosto 2002 770 638 110 000 000
19511: Tuomioja-Raahe, sähköistys 2001 45 29 5 000 000
19512: Oulu-Rovaniemi, sähköistys 2004 251 19 50 000 000
19513: Kulunvalvonnan ratalaitteet 2001 416 359 56 000 000
19514: Kulunvalvonnan 111-vaihe 2005 300 23 000 000
19515: Tasoristeykset pääradoilla 40000000
19516: Talonrakennukset 5 000000
19517: Kehittäminen yhteensä 1 782 1 045 289 000 000
19518:
19519:
19520: Päätösosassa mainitun valtuuden käytön joh- noin 90 milj. mk ja vuonna 2004 noin 90 milj.
19521: dosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja mk ja sen jälkeen noin 200 milj. mk.
19522: vuonna 2002 noin 90 milj. mk, vuonna 2003
19523:
19524: Yhteenveto momentilla mainittujen rataosuuksien kehittämishankkeiden
19525: vuosittaisesta rahoitustarpeesta (milj. mk):
19526: 2002 2003 2004 Myöhemmin
19527:
19528: Keskeneräiset hankkeet 99 80 32
19529: Uudet hankkeet 74 76 66 61
19530: Yhteensä 173 156 98 61
19531:
19532:
19533: 2001 talousarvio 289 000 000 milj. mk esille tulleiden yllättävien maasto-
19534: 2000 talousarvio 284 000 000 olosuhteista johtuvien lisätöiden takia. Valtion
19535: 1999 tilinpäätös 270 130 000 osuus hankkeen kustannuksista on 568 milj.
19536: mk. Hanke valmistuu vuonna 2001.
19537: 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan ra-
19538: kentaminen (siirtomääräraha 3 v) 2001 talousarvio 47 000 000
19539: Momentille myönnetään 47 000 000 mk. 2000 talousarvio 200 000 000
19540: Määrärahaa saa käyttää Helsinki-Leppävaa- 1999 tilinpäätös 236 000 000
19541: ra kaupunkiradan rakentamisesta valtiolle ai-
19542: heutuvien menojen maksamiseen. 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja
19543: Se l v i t y s o s a : Hanke tehdään yhteis-
19544: korvaukset (arviomääräraha)
19545: työssä Helsingin ja Espoon kaupunkien kans-
19546: sa. Hankkeen kustannusarvio on noussut 14 Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
19547: 31.50 347
19548:
19549: Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radan- kaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksami-
19550: pidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun seen.
19551: lain mukaista toimintaa varten hankittavien
19552: maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoi- 2001 talousarvio 4000000
19553: mitusmaksusta annetun lain (588/1995) mu- 2000 talousarvio 4000000
19554: 1999 tilinpäätös 8 082 584
19555:
19556:
19557:
19558: 50. Ilmailulaitos
19559:
19560: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
19561: Ilmailulaitoksen tavoitteena on toimialansa ja tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä, että ilmai-
19562: lutoiminta tapahtuu mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja talou-
19563: dellisesti.
19564: Ilmailulaitoksen tulee huolehtia palvelujensa tarjonnasta ja kehittämisestä kannattavan liiketoi-
19565: minnan edellytysten mukaisesti. Palveluiden tarjonnassa ja kehittämisessä on huomioitava asiak-
19566: kaitten, mukaan lukien sotilasilmailu, sekä yhteiskunnan tarpeet. Suomen lentoasemia ja lennon-
19567: varmistusjärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään yhtenä kokonaisuutena ja niitä kehitetään niiden
19568: palvelujen kysyntää vastaavasti. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan säännöllisen reittiliikenteen
19569: edellyttämät palvelut.
19570: Ilmailulaitoksen tavoitteena on hyödyntää liiketoiminnassaan lentoasemien läheisyydessä ole-
19571: via laitoksen maa-alueita lentoliikenteen ja yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti
19572: ja pitäen lentoasemien hyvää toimintaa ensisijaisena lähtökohtana.
19573: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet
19574: Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään 500 milj. mk. Li-
19575: säksi Ilmailulaitos saa tehdä vuonna 2001 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua
19576: menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 600 milj. mk. Tärkeimmät kehittämisinvestoinnit
19577: ovat Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannen kiitotien rakentaminen sekä lennonvarmistusjär-
19578: jestelmän uusiminen.
19579: Valtioneuvosto saa oikeuttaa Ilmailulaitoksen antamaan vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia
19580: takauksia lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluja tuottavien tytäryhtiöidensä tai Ilmailulaitok-
19581: sen toimialaan liittyvien kiinteistöyhtiöidensä ottamien yhteensä enintään 150 milj. mk lainojen
19582: vakuudeksi.
19583: 3. Lainanotto
19584: Ilmailulaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 mo-
19585: mentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 milj. mk.
19586: Selvitysosa : Ottaen huomioon tämän ja eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja
19587: muut toimintatavoitteet, valtioneuvosto on talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asettanut
19588: alustavasti Ilmailulaitoksen tulostavoitteeksi 70 milj. mk vuonna 2001.
19589: Tulostavoitetta arvioitaessa on otettava huomioon Ilmailulaitoksen tulokseen sisältyvinä erinä
19590: sellainen liiketaloudellisesti arvioiden kannattamaton toiminta, jonka rahoittaminen osana Ilmai-
19591: lulaitosta on yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaista. Tämä toiminta sisältää Ilmailulaitoksen
19592: vähäliikenteisten lentoasemien ylläpidon, viranomaistehtävien hoidon sekä valtiolle kuuluvan
19593: kansainvälisen toiminnan. Näiden toimintojen kustannusvaikutus Ilmailulaitokselle on yhteensä
19594: lähes 100 milj. mk vuosittain. Jotta siviili-ilmailua ei rasiteta siihen kuulumattomilla erillä, mak-
19595: saa valtio Ilmailulaitokselle sotilasilmailulle annettavista palveluista erikseen tehtävän palvelu-
19596: sopimuksen mukaan määräytyvät maksut.
19597: 348 31.50
19598:
19599: Ilmailulaitcksen viranomaisyksikön lentoturvallisuushallinnon palveluiden hinnoittelussa ote-
19600: taan huomioon liikenneturvallisuuden vaatimukset ja ilmailun edistäminen. Vuonna 2001 viran-
19601: omaisyksikön arvioidut tuotot ulkopuolisilta asiakkailta on 5,0 milj. mk ja viranomaisyksikön ar-
19602: vioidut käyttötoiminnan kulut 27,8 milj. mk. Talouden alijäämä, 22,8 milj. mk, katetaan Ilmailu-
19603: laitoksen muulla toiminnalla. Tästä summasta noin 3,5 milj. mk on Ilmailulaitoksen oman
19604: toiminnan viranomaisvalvonnasta aiheutuneita kuluja. Loppuosa, 19,2 milj. mk, on yleisiä viran-
19605: omaistoiminnasta aiheutuneita kuluja, kuten kansainvälinen yhteistyö, normien valmistelu, vaa-
19606: ratilanteiden ja rikkomusten tutkin ta sekä hallinnolliset tehtävät ja tukipalvelut
19607: Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa viranomaisyksikölle toiminnalliset tavoitteet.
19608: Investointeihin on arvioidun tuloksen toteutuessa tarkoitus käyttää investointiohjelman mukaan
19609: noin 455 milj. mk, josta 355 milj. mk (78 %) rahoitetaan tulorahoituksella ja 100 milj. mk (22 %)
19610: rahoitetaan erikseen eduskunnalle esitettävin lainavaltuuksin rahalaitoksilta otettavilla luotoilla.
19611: Lennonvarmistusjärjestelmän uusinnan ja sen liitännäisinvestointien kokonaiskustannusarvio
19612: on noin 350 milj. mk. Koko järjestelmän uusinta on valmis vuoden 2001 loppuun mennessä. Hel-
19613: sinki-Vantaan lentoaseman 111-kiitotien rakentaminen on aloitettu vuonna 1997 ja se on mahdol-
19614: lista saada valmiiksi aikaisintaan vuoden 2002 aikana.
19615:
19616: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava
19617: investointisuunnitelma vuodeksi 2001: milj. mk
19618:
19619: Kaluston hankinta ja muu käyttöomaisuus 130
19620: Lentokenttien talonrakennustyöt 136
19621: Lentokenttien maa-alueet ja rakentaminen 189
19622: Yhteensä 455
19623:
19624:
19625:
19626: Tunnuslukutaulukko
19627: 1999 2000 2001
19628: toteutuma ennakoitu arvio
19629:
19630: Liikevaihto, milj. mk 1 118 1 141 1 205
19631: -muutos% 2,0 2,1 5,6
19632: Käyttökate, milj. mk 315 318 344
19633: - käyttökate % liikevaihdosta 28 28 29
19634: Voitto milj. mk 85 68 70
19635: -voitto % liikevaihdosta 7,6 6,0 5,8
19636: Sijoitetun pääoman tuotto % 3,2 2,5 2,7
19637: Tuotto peruspääomalle 7,7 6,2 6,4
19638: Tuotto koko pääomalle 2,4 1,8 1,7
19639: Omavaraisuusaste % 78 74 72
19640: Investoinnit % liikevaihdosta 50,7 40 38
19641: Henkilöstömäärä 1 755 1 755 1 775
19642: 31.52 349
19643:
19644: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut
19645:
19646: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkajen ra- 43. Korvaus Jlmailulaitokselle valmiustehtä-
19647: kentamiseen ja ylläpitoon vistä
19648: Momentille myönnetään 3 500 000 mk. Momentille myönnetään 27 200 000 mk.
19649: Määrärahaa saa käyttää enintään 70 prosen- Määrärahaa saa käyttää maksuna Ilmailulai-
19650: tin suuruisen valtionavun maksamiseen Seinä- tokselle siviili- ja sotilasliikennettä palvelevil-
19651: joen (Rengonharjun) ja Mikkelin säännöllisen le lentoasemille sotilasilmailusta aiheutuvien
19652: reittiliikenteen piirissä olevien lentopaikkojen kiinteiden kustannusten kattamiseksi.
19653: rakenteiden ja laitteiden parantamiseen sekä Se l v i t y s osa : Liikenne- ja viestintämi-
19654: kenttien ylläpidon avustamiseen ja lentopaik- nisteriö korvaa yhteistoimintalentoasemien
19655: kojen rakentamiseen otettujen lainojen kustan- pääomakustannuksista sotilasilmailulle koh-
19656: nuksiin. distetun osuuden sekä yhteistoimintalentoase-
19657: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- mien valmiuspalvelun.
19658: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
19659: Se l v i t y s o s a : Avustusten suuruudessa 2001 talousarvio 27 200 000
19660: otetaan huomioon lentopaikkojen liikenteelli- 2000 talousarvio 27 200 000
19661: nen merkitys. 27 200 000
19662: 1999 tilinpäätös
19663: 2001 talousarvio 3 500 000
19664: 2000 talousarvio 5 000 000
19665: 1999 tilinpäätös 7 000 000
19666:
19667:
19668:
19669: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet
19670:
19671:
19672: 42. Valtionavustus koulutuksesta 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit-
19673: Momentille myönnetään 13 000 000 mk. täminen (siirtomääräraha 3 v)
19674: Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten Momentille myönnetään 468 000 000 mk.
19675: maksamiseen VR-Yhtymä Oy:n ja Ilmailulai- Määrärahaa saa käyttää luvanvaraista henki-
19676: toksen ammattikoulutukseen. löliikennettä koskevan lain (343/ 1991) 23 ja 23
19677: Selvitysosa: Pitkäkestoisesta koulu- a §:n mukaisesti.
19678: tuksesta tuetaan 80% tuntien määrästä ja ly- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy-
19679: hytkestoisesta 50 % tuntien määrästä. Yksik- mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi-
19680: köhintana käytetään koulutuksesta riippuen tukseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää val-
19681: VR-yhtymän osalta 330 mk ja 1 155 mk sekä tion osuutena Merenkurkun ympärivuotisen
19682: Ilmailulaitoksen osalta 236 mk, 495 mk sekä laivaliikenteen tukemiseen.
19683: 825 mk. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
19684: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
19685: 2001 talousarvio 13 000 000 Se l v i t y s o s a : Määrärahasta käytetään
19686: 2000 talousarvio 13 000 000 yritysten kanssa joukkoliikenteen palvelujen
19687: 2000 lisätalousarvio ostamisesta ja lipun hinnoista tehdyistä sopi-
19688: muksista aiheutuvien korvausten maksamiseen
19689: 1999 tilinpäätös 13 000 000
19690: sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnitte-
19691: lu- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
19692: 350 31.60
19693:
19694: Määrärahasta voidaan myöntää kunnille ja Joukkoliikenteen palvelutasoa kehitetään ja
19695: muille yhteisöille valtionapua käytettäväksi joukkoliikenteen osuutta työmatka- ja asiointi-
19696: samoihin tarkoituksiin. liikenteessä lisätään myöntämällä valtionapua
19697: kunnille kaupunkimaisen paikallisliikenteen
19698: Määrärahojen käytön arvioidaan ylläpitämiseen sekä kaupunki- ja seutulippujen
19699: jakaantuvan seuraavasti: mk hinnanalennuksiin. Lääninhallitukset voivat
19700: myöntää kunnille valtionapua enintään 50 %
19701: Kaukoliikenteen ja junien lähilii- palveluostoista ja yritysten kanssa tehdyistä
19702: kenteen palvelujen osto 220000 000 lippusopimuksista aiheutuvista nettokustan-
19703: Alueellisen liikenteen palvelujen nuksista.
19704: osto ja paikallisen liikenteen Joukkoliikenteen kehittämistoiminnalla tur-
19705: valtionapu 138 000 000 vataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä
19706: Kaupunki- ja seutulippualennusten pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luo-
19707: valtionapu 53 000 000 daan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen
19708: Kehittämis-, suunnittelu- ja tutki-
19709: säilymiselle, joukkoliikenteen palvelutason
19710: mushankkeet 53 000 000
19711: Merenkurkun liikenteen tuki 4000 000
19712: parantamiselle ja yhteiskunnan maksamien
19713: Yhteensä 468 000 000 kuljetuskustannusten nousun hillitsemiselle.
19714: Liikenne- ja viestintäministeriön ja lääninhal-
19715: litusten rahoittamissa kehittämishankkeissa
19716: Liikennepalvelujen ostoilla edesautetaan lii- painotetaan uudenlaisia säästöjä tuovia liiken-
19717: kenteen peruspalvelujen säilymistä sekä alu- teenhoitotapoja ja erityisesti kaupunkiseuduil-
19718: eellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista. la joukkoliikenteen osuuden lisäämiseen täh-
19719: Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa ne tar- tääviä kehittämishankkeita. Lisäksi painopis-
19720: peelliset kaukoliikennepalvelut, joita ei voida teinä ovat matkakeskusten kehittäminen,
19721: ylläpitää vain asiakastuloin. Junaliikenteen ra- liikenteen informaatiojärjestelmien kehittämi-
19722: hoituksella turvataan henkilöjunaliikenteen nen sekä joukkoliikenteen laadun ja helppo-
19723: alueellinen kattavuus rataverkolla ja mahdol- käyttöisyyden parantaminen.
19724: listetaan YTV -alueen ulkopuolisessa Helsin- Momentin käyttötarkoitukseen sisältyy Me-
19725: gin lähiliikenteessä korkeampi palvelutaso renkurkun ympärivuotisesta liikenteestä aihe-
19726: kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdolli- utuvien menojen avustaminen. Suomen ja
19727: suuden. Liikenne- ja viestintäministeriö on VR Ruotsin valtioiden tekemän sopimuksen mu-
19728: Osakeyhtiön kanssa tehnyt liikenteen ostosta kaisesti valtiot osallistuvat Merenkurkun ym-
19729: sopimuksen vuosille 2000--2004. Sopimuk- pärivuotisen liikenteen ylläpitämiseen elokuu-
19730: sen mukainen ostohinta vuonna 2001 on noin hun v. 2001 saakka. Liikenteen kokonaiskus-
19731: 220 milj. mk. Liikenne- ja viestintäministeriön tannukset kunnille ja valtioille tältä ajalta ovat
19732: ostamassa junaliikenteessä tehdään arviolta yhteensä 40 milj.mk jakaantuen puoleksi kum-
19733: noin 15 miljoonaa matkaa vuonna 2001. Osto- mankin maan kesken. Suomen osuudesta Vaa-
19734: liikenteen osuus henkilöliikenteen junakilo- san kaupunki maksaa 4 milj. mk ja valtio yh-
19735: metreistä on noin 50 %. Lääninhallitukset os- teensä 16 milj. mk. Valtion osuudesta vuoden
19736: tavat maaseudun peruspalveluluonteista linja- 1999 menot ovat 4 milj. mk, vuoden 2000 me-
19737: autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliiken- not 8 milj. mk ja vuoden 2001 menot 4 milj.
19738: nettä, jota ei voida ylläpitää asiakastuiaio ja mk.
19739: jota kunnat omilla palveluostoillaan täydentä- Määrärahasta 10 milj. mk on valtion omai-
19740: vät. Lääninhallitusten ostamassa liikenteessä suuden myynnistä vuosina 2000--2003 saata-
19741: tehdään vuonna 2001 arviolta noin 12 miljoo- vien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdystä val-
19742: naa matkaa. tioneuvoston periaatepäätöksestäaiheutuvaaja
19743: tarkoitettu sähköisen matkustajainformaatio-
19744: 31.70 351
19745:
19746: järjestelmän kehittämistä varten. Loppuosa 2001 talousarvio 468 000000
19747: hankkeesta rahoitetaan vuosina 2002 ja 2003. 2000 talousarvio 471 740 000
19748: 1999 tilinpäätös 480 975 000
19749:
19750:
19751:
19752: 70. Telehallintokeskus
19753:
19754:
19755: Selvitysosa : Viestinnän ja tietoverkkojen tekninen kehitys jatkuu nopeana. Televiestintä,
19756: tietotekniikka ja joukkoviestintä lähentyvät toisiaan. Sähköinen kaupankäynti lisääntyy ja teletoi-
19757: minnan tietoturvallisuus muodostuu entistä tärkeämmäksi. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toi-
19758: mintojen riippuvuus televiestinnästä kasvaa. Kilpailu teletoiminnassa ja uusien telepalvelujen va-
19759: likoima lisääntyy.
19760: Radiolaitteiden määrän nopeasta kasvusta johtuen radiotaajuuksien kysyntä jatkuu voimakkaa-
19761: na. Radiolaitteiden määrän kasvua edistävät uusien radioverkkojen tarjoamat entistä monipuoli-
19762: semmat palvelut ja radiolaitteiden ja -palvelujen hintojen lasku.
19763: Telehallintokeskuksen asemaa ja tehtäviä kehitetään yleisen tietoyhteiskuntakehityksen vaati-
19764: malla tavalla. Tavoitteena on, että Telehallintokeskuksesta kehittyy viestinnän ja tietoyhteiskun-
19765: tapalvelujen hallintoasioiden yleinen hallintoviranomainen.
19766: Telehallintokeskuksen tavoitteena on Suomen radio- ja televiestinnän sekä postitoiminnan ke-
19767: hittämismahdollisuuksien turvaaminen pitkällä aikavälillä. Telehallintokeskus seuraa palvelujen-
19768: sa laatua asiakaskyselyjen avulla.
19769: Talousarvioesitykseen liittyen liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Telehal-
19770: lintokeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
19771: Radiotaajuuksien käytön yleissuunnittelu ja taajuuksien osoittaminen asiakkaille
19772: Vuoden 2000 radioviestintäkonferenssin päätökset sisällytetään Suomen kansalliseen radiotaa-
19773: juuksien käyttösuunnitelmaan. Osasta konferenssin päätöksiä laaditaan yhteiseurooppalainen toi-
19774: meenpanosuunnitelma. Tähän työhön vaikutetaan siten, että sen lopputulokset ovat kansallisten
19775: tarpeittemme mukaiset. ITU:n vuoden 2003 radiokonferenssin valmistelutyö aloitetaan kansalli-
19776: sessa valmisteluryhmässä.
19777: Koordinoidaan uusien sovellusten taajuustarpeita yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa
19778: ja vaikutetaan eurooppalaisiin taajuuksienkäyttösuunnitelmiin siten, että Suomen intressit toteu-
19779: tuvat mahdollisimman hyvin.
19780: Taajuusvälin 29,7-960 MHz käyttösuunnitelma uusitaan euroopanlaajuisen taajuuksienkäyttö-
19781: suunnitelman pohjalta. Varmistetaan mahdollisuus osoittaa tarpeen mukaan taajuuksia yritysten
19782: omille ja radioverkko-operaattoreiden palveluja tarjoaville uusille digitaalisille TETRA-verkoil-
19783: le.
19784: Varmistetaan UMTS-verkkojen kaupallisen käynnistymisen edellytykset taajuus-, lupa- ja hy-
19785: väksyntäasioiden osalta.
19786: Lupakäsittelyjärjestelmä uusitaan siten, että käsittelykustannukset alenevat, käsittelyajat ly-
19787: henevät ja saadaan käyttöön sähköinen asiointi. Järjestelmän ensimmäiset sovellukset määritel-
19788: lään ja aloitetaan toteutus.
19789: Teletoiminnan ohjaus ja valvonta
19790: Varmistetaan, että teletoiminnassa ja televiestinnässä noudatetaan telemarkkinalakia, lakia yk-
19791: sityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta ja näiden lakien nojalla annet-
19792: tuja säädöksiä ja määräyksiä.
19793: 352 31.70
19794:
19795: Varmistetaan rajallisten tunnusresurssien tehokas käyttö ja huomioidaan tulevaisuuden tarpeet
19796: sekä varmistetaan numerointi- ja osoitejärjestelmien käyttäjäystävällisyys.
19797: Varmistetaan teknisillä säädöksillä ja valvonnalla telepalvelujen käyttäjien yksityisyyden suoja
19798: ja mahdollisuudet saada keskenään kilpailevia, laadukkaita, edullisia ja turvallisia telepalveluja.
19799: Kehitetään Telehallintokeskuksesta televiestinnän tietoturvallisuuden ja varmennepalveluiden
19800: hallintoviranomainen.
19801: Standardointi
19802: Varmistetaan, että Suomen kansalliset edut saadaan koordinoidusti mukaan kansainväliseen te-
19803: le- ja postistandardointiin.
19804: Postitoimen ohjaus ja valvonta
19805: Valvotaan postitoimintalain noudattamista, postipalvelujen toimitusvarmuutta ja nopeutta sekä
19806: saatavuutta sekä tuotetaan objektiivista kehitys-, seuranta- ja tilastotietoa.
19807: Televisiotoiminnan ohjaus ja valvonta
19808: Valvotaan televisio- ja radiotoimintalainsäädännön ohjelmisto- ja toimilupasäännösten ja mää-
19809: räysten noudattamista sekä peritään toimiluvanhaitijoilta yleisradiotoiminnan edistämiseen tar-
19810: koitetut toimilupamaksut
19811: Internetin verkkotunnusten hallinnointi
19812: Kehitetään Internetin FI-maatunnukseen perustuvien suomalaisten verkkotunnusten hallin-
19813: nointia nimenhaltijoiden oikeudet huomioiden. Tavoitteena on mahdollistaa tunnusten laaja-alai-
19814: nen ja asiakastarpeisiin perustuva käyttö. Hallinnoinnissa varaudutaan sopeutumaan Internetin
19815: kehityksen edellyttämiin lainsäädäntö- ja toimintamallimuutoksiin.
19816: Televisiomaksujen hallinto
19817: Televisiomaksuhallinnon kustannukset suhteessa kerättyihin televisiomaksutuloihin ovat kor-
19818: keintaan 3 %.
19819: Vuoden 2001 lopussa on vähintään 2 025 000 kpl televisiomaksun maksajaa ja erilaisilla kam-
19820: panjoilla ja televisiomaksutarkastuksella hankitaan vähintään 65 000 kpl uutta televisioilmoitus-
19821: ta.
19822: Taloudellisuustavoitteet
19823: Teletoiminnan teknisen ohjauksen ja valvonnan sekä telealan standardoinnin kustannukset il-
19824: man kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja vuonna 2001 ovat korkeintaan 2,50 markkaa/ylei-
19825: sen televerkon liittymä. Liittymien määrä sisältää kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon
19826: liittymät vuoden lopussa.
19827: Telehallintokeskuksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustavoite vuonna 2001 on
19828: 100%.
19829: Telehallintokeskuksen menot on otettu huomioon nettobudjetoidulla momentilla 12.31.70.
19830:
19831:
19832: Kustannusvastaavuuslaskelmat (mk):
19833: 1999 2000 2001
19834: toteutuma ennakoitu arvio
19835:
19836: Tuotot
19837: Radiohallinto 51 546 000 51 341 000 59 817 000
19838: Telehallinto ja standardointi 17 620 000 18 080 000 19 980 000
19839: Televisiomaksuhallinto 50 576 000 53 794 000 57171000
19840: Posti- ja mediahallinto 8 488 000 10 961 000 13 943 000
19841: Tuotot yhteensä 128 230 000 134176 000 150 911 000
19842: 31.72 353
19843:
19844: Kustannukset
19845: Radiohallinto 50 206 000 53 565 000 59 817 000
19846: Telehallinto ja standardointi 16 096 000 18 246 000 19 788 000
19847: Televisiomaksuhallinto 50 576 000 53 794 000 57 171 000
19848: Posti- ja mediahallinto 8 282 000 10 551 000 13 441 000
19849: Kustannukset yhteensä 125 160 000 136 156 000 150 217 000
19850:
19851: Ylijäämä(+) 1 Alijäämä(-)
19852: Radiohallinto 1 340 000 -2 224 000
19853: Telehallinto ja standardointi 1 524000 -166 000 192 000
19854: Televisiomaksuhallinto
19855: Posti- ja mediahallinto 206 000 410 000 502 000
19856: Ylijäämä!alijäämä yhteensä 3 070 000 -1 980 000 694 000
19857:
19858: Kustannusvastaavuus %
19859: Radiohallinto 103 96 100
19860: Telehallinto ja standardointi 109 99 101
19861: Televisiomaksuhallinto 100 100 100
19862: Posti- ja mediahallinto 102 104 104
19863: Kustannusvastaavuus % yhteensä 102 99 100
19864:
19865:
19866:
19867: 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset
19868:
19869:
19870: 42. Sanomalehdistön tuki Määrärahasta saa käyttää 30 000 000 mk
19871: Momentille myönnetään 75 000 000 mk. valtioneuvoston erikseen määräämin ehdoin
19872: Määrärahasta saa käyttää 45 000 000 mk avustusten maksamiseen sanomalehtien kulje-
19873: valtioneuvoston erikseen määräämin ehdoin tus-, jakelu- ja muiden kustannusten alentami-
19874: puolueille lehdistön ja sitä vastaavan sähköi- seksi. Tukea voidaan käyttää myös sanomaleh-
19875: sen julkaisutoiminnan tukemiseen sekä Ahve- distön kehittämishankkeisiin.
19876: nanmaan maakunnalle tiedotustoiminnan tuke-
19877: miseen samojen jakoperusteiden mukaan kuin 2001 talousarvio 75 000 000
19878: puoluelain (1 0/1969) 9 §:ssä tarkoitettu avus- 2000 talousarvio 75 000 000
19879: tus. 1999 tilinpäätös 75 000 000
19880:
19881:
19882:
19883: 80. Ilmatieteen laitos
19884:
19885:
19886: Se l v i t y s osa : Ilmatieteen laitos tuottaa tietoa ilmakehästä, sen ominaisuuksista ja ilmiöistä
19887: yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä kansalaisten, elinkeinoelämän ja eri tieteen alojen tar-
19888: peita varten. Laitos mittaa ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta, sähkömagneet-
19889: tisia ilmiöitä sekä magneettikentän voimakkuutta sekä tuottaa perus- ja kaupallisina palveluina
19890: tietoa ilmakehän entisestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta. Laitos tekee tutkimusta meteorologian,
19891: ilmanlaadun, avaruusfysiikan, kaukokartoituksen ja geomagnetismin alueilla sekä osallistuu ak-
19892: 354 31.80
19893:
19894: tiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Laitos ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityk-
19895: sen edistämisen.
19896: Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Ilmatieteen laitokselle seuraavat tulos-
19897: tavoitteet vuodelle 2001:
19898: Taloustavoitteet
19899: - Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot ovat 34 000 000 mk ja toiminta
19900: tuottaa 0,5 milj. markan ylijäämän. Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot ovat 2 700 000 mk ja
19901: tuotot vastaavat aiheutuneita kustannuksia. Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot ovat
19902: 10 800 000 mk.
19903: - Keskeisten vakiotuotteiden yksikkökustannukset alenevat 2 % vuodesta 2000.
19904: Tuotteiden laatu
19905: - Tuotteiden laatutaso sääennusteiden osalta pidetään seuraavilla tasoilla:
19906: - Lämpötilaennusteiden tulee olla oikein 80 %:sesti yhden vuorokauden ennusteiden ja
19907: 72 %: sesti kahden vuorokauden ennusteiden osalta.
19908: - Sateen todennäköisyyden ennusteiden osuvuoden tulee olla yhden vuorokauden ennus-
19909: teissa 83 %ja kahden vuorokauden ennusteissa 78 %.
19910: -Kovan tuulen(:?: 14 m/s) varoitusten tulee Suomen merialueiden osalta olla yhden vuo-
19911: rokauden ennusteissa oikeita 78 % tapauksista eikä väärien varoitusten osuus saa ylittää 22 %.
19912: Vastaavasti kahden vuorokauden ennusteissa varoitusten tulee olla oikeita 70 % tapauksista eikä
19913: väärien varoitusten osuus saa ylittää 30 %.
19914: - Maksullisen toiminnan asiakastyytyväisyysindeksi nousee vuoden 2000 tasosta ja laitoksen
19915: markkinaosuus säilyy.
19916: Tutkimustoiminta
19917: - Tutkimusohjelmat tuottavat 5 yliopistollista jatkotutkintoa ja noin 100 kansainvälisesti en-
19918: nakkotarkastettua artikkelia. Julkaisuaktiivisuusindeksin vuoden 1999 arvo 6 631 ylitetään.
19919: -Tutkimuksen vaikuttavuuden mittareita kehitetään ja otetaan käyttöön yhteistyössä muiden
19920: tutkimuslaitosten kanssa.
19921: Laitoksen kehittäminen
19922: - Laitoksessa kehitetään toimintaprosesseja ja laatujärjestelmä otetaan käyttöön neljässä toi-
19923: mintayksikössä kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi. Kehitystyön tuloksena synty-
19924: nyt tasapainotettu toiminnan ohjaus- ja seurantajärjestelmä otetaan kiinteäksi osaksi laitoksen oh-
19925: jaus- ja johtamisjärjestelmää.
19926: - Havaintoautomaatio toteutetaan 9 havaintoasemalla. Havaintojärjestelmien käytettävyys pi-
19927: detään keskimäärin 98 prosentin tasolla. Tuotantopalvelimien ja tietovarantojen käytettävyys on
19928: 99,2%.
19929: - Laitoksen maksullisen toiminnan kilpailukykyä lisätään.
19930:
19931:
19932: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (mk):
19933: 1999 2000 2001
19934: toteutuma ennakoitu arvio
19935:
19936: Tuotot
19937: Erityispa1velut maapuolustukselle, pelastustoi-
19938: mene ja ympäristönsuojeluviranomaisille 2 601 282 2 600 000 2 700000
19939: Sää- ja muut kaupalliset palvelut 46 339 534 37 000 000 34000 000
19940: Tuotot yhteensä 48 940 816 39 600 000 36 700000
19941: 31.80 355
19942:
19943: Kustannukset
19944: Erityispalvelut maanpuolustukselle, pelastustoi-
19945: melle ja ympäristönsuojeluviranomaisille 2 663 731 2 600 000 2 700 000
19946: Sää- ja muut kaupalliset palvelut 44 897 175 37 000 000 33 500 000
19947: Kustannukset yhteensä 47 560 906 39 600 000 36 200000
19948:
19949: Ylijäämä (+) 1 Alijäämä (-)
19950: Erityispalvelut maanpuolustukselle, pelastustoi-
19951: melle ja ympäristönsuojeluviranomaisille -62 449
19952: Sää- ja muut kaupalliset palvelut 1 442 359 500 000
19953: Ylijäämä/ Alijäämä yhteensä 1 379 910 500 000
19954:
19955: Kustannusvastaavuus%
19956: Erityispalvelut maanpuolustukselle, pelastustoi-
19957: melle ja ympäristönsuojeluviranomaisille 98 100 100
19958: Sää- ja muut kaupalliset palvelut 103 100 101
19959: Kustannusvastaavuus % yhteensä 103 100 101
19960:
19961:
19962: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) osapuolilta saatavat yhteisrahoitteisten sopi-
19963: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mustutkimusten tulot ja muut tulot.
19964: 150 800 000 mk.
19965: Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhde- Menojen ja tulojen erittely: mk
19966: asuntojen liiketaloudellisin perustein määräy-
19967: tyvien vuokrien alentamiseen. Bruttomenot 199 000000
19968: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Maksullisen toiminnan erillis-
19969: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 010 000 menot 25 100 000
19970: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- Yhteisrahoitteisten sopimus-
19971: kantarkistuksiin sekä 4 500 000 mk kansainvä- tutkimusten tuloilla katettavat
19972: listen järjestöjen jäsenmaksujen kohoamisen menot 10 800 000
19973: johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu Muut toimintamenot 163 100 000
19974: Bruttotulot 48 200 000
19975: huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksul-
19976: Maksullisen toiminnan tulot 36 700000
19977: lisen palvelun tulot, EU:lta ja muilta yhteistyö- 2 700 000
19978: - julkisoikeudelliset suoritteet
19979: - liiketaloudelliset suoritteet 34000000
19980: Yhteisrahoitteisten sopimus-
19981: tutkimusten tulot 10 800000
19982: Muut tulot 700000
19983: Nettomenot 150 800 000
19984:
19985:
19986: 2001 talousarvio 150 800 000
19987: 2000 talousarvio 143 900 000
19988: 2000 lisätalousarvio 5 400 000
19989: 1999 tilinpäätös 142 500 000
19990: 356 31.81
19991:
19992: 81. Merentutkimuslaitos
19993:
19994:
19995: S e l v i t y s o s a : Merentutkimuslaitos on kansallinen merentutkimuksen keskus, joka tekee
19996: luonnontieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta merenkulun ja sen turvallisuuden, ympäristön
19997: tilan selvitysten ja muun käytännön elämän tarpeita varten. Laitoksen toiminta kohdistuu ensisi-
19998: jaisesti Itämeren, mutta myös muiden kylmien merien tutkimukseen. Merentutkimuslaitos tutkii
19999: meren liikkeitä, jääpeitettä, lämpötaloutta, globaalisen muutoksen vaikutuksia, ainetaseita ja
20000: ekosysteemien prosesseja. Laitos vastaa Itämeren avomeritilan muutosten seurannasta.
20001: Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Merentutkimuslaitokselle seuraavat tu-
20002: lostavoitteet vuodelle 2001:
20003: J>alvelutoinninta
20004: Palvelutoimintaa ylläpidetään ja kehitetään meriliikenteen ja ympäristön seurannan tarpeiden
20005: mukaisesti. Erityisesti parannetaan kaukokartoituksen ja mallien sovelluksia sekä tiedonkulku-
20006: järjestelmien käyttöä.
20007: - Ylläpidetään valmiutta antaa viranomaisapua onnettomuustilanteissa ja ympäristövahinko-
20008: jen yhteydessä.
20009: - Pohjoisen Itämeren sekä Selkämeren aallokon ja kaikkien rannikkoalueiden vedenkorkeu-
20010: den tiedotuspalvelu toteutetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Aallokkopalvelussa ja
20011: vedenkorkeuspalvelussa on tavoitteena 95 %:n toimintavarmuus. Aallokkoennusteiden osuvuus-
20012: tarkkuus on 85 %. Jääpalvelun keskipitkien ennusteiden osuvuustavoite on 75 %.
20013: - Jääpalvelun jäänmurtajille välittämien satelliittikuvien määrä on noin 230 kuvaa. Kauppa-
20014: laivoille digitaalisessa muodossa välitettävien jäätietotuotteiden määrä on 120 jääkarttaa ja 120
20015: satelliittikuvaa.
20016: - Itämeren tilan seurantatutkimuksen ja informaatiojärjestelmän kehitystä jatketaan. Yhteis-
20017: työssä laivayhtiöiden kanssa jatketaan havaintotoimintaa automaattisin laittein kauppalaivoilla.
20018: Tutkinnustoinninta
20019: Tutkimustoiminta keskittyy Itämeren ja kylmien merien tutkimukseen. Painoalueina ovat jää-
20020: ja kaukokartoitustutkimus, meri- ja ilmakehämallien sekä ekosysteemimallien kehittäminen sekä
20021: globaalimuutoksen meriympäristöön aiheuttamien muutosten tutkimus. Tutkimustoimintaa kehi-
20022: tetään myös yhteistoiminnassa muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa useiden kansain-
20023: välisten hankkeiden yhteydessä.
20024: - Tutkimusjulkaisujen tavoitetaso pidetään ennallaan, jolloin kansainvälisissä esitarkastetuis-
20025: sa julkaisusarjoissa tuotetaan vähintään kolmannes julkaisuista (30 kpl). Opinnäytetöiden määrä
20026: pidetään nykytasolla, tavoitteena kolme väitöskirjaa.
20027: -Jää- ja kaukokartoitustutkimuksessa painotus on EU- ja ESA- rahoitteisissa hankkeissa. Ta-
20028: voitteena on osallistuminen vähintään kolmeen laajaan hankkeeseen.
20029: - Globaalimuutostutkimuksen painoalueena on Itämeren, polaarimerien ja Pohjois-Atlantin
20030: kansainväliset yhteistutkimukset ja erityisesti pitkäaikaismuutosten ja niiden syiden selvittämi-
20031: nen. Itämeren osalta painoalueena ovat jääolot, vedenkorkeusvaihtelut ja aallokko.
20032: - Itämeren sinileväkukintojen tutkimuksen erityiskohteena on lajikohtaisten geneettisten ko-
20033: ettimien kehittely levien myrkyllisyyden määrittämiseksi. Ekosysteemimallinnuksen tavoitteena
20034: on erityisesti Pietarin alueen ravinnepäästöjen vähentämisen vaikutusten arviointi Suomenlahden
20035: tilaan sekä muiden kansainvälisten ravinnepäästöjen päästätavoitteiden vaikutusten arviointi
20036: yleisemmin Itämeren ekosysteemiin.
20037: 31.99 357
20038:
20039: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2001 talousarvio 36 119 000
20040: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2000 talousarvio 35 500 000
20041: 36 119 000 mk. 2000 lisätalousarvio 400000
20042: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1999 tilinpäätös 34 924 000
20043: sa on otettu lisäyksenä huomioon 217 000 mk
20044: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan-
20045: tarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on 22. Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha
20046: otettu huomioon maksullisen toiminnan ja 3 v)
20047: muiden tulojen nettobudjetointi. Merentutki- Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
20048: musalus Arandan hinnoittelussa ei ole otettu Määrärahaa saa käyttää Etelä-Manner-toi-
20049: huomioon aluksen pääomakustannuksia. minnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
20050: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea hen-
20051: Menojen ja tulojen erittely: mk kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa-
20052: miseen.
20053: Bruttomenot 39 029 000
20054: Maksullisen toiminnan erillis-
20055: 2001 talousarvio 5 000 000
20056: menot 1 060 000
20057: Muut toimintamenot 37 969 000 2000 talousarvio 5 000 000
20058: Bruttotulot 2 910 000 1999 tilinpäätös 5 000 000
20059: Maksullisen toiminnan tulot, lii-
20060: ketaloudelliset suoritteet 1 900 000
20061: Muut tulot 10000
20062: Yhteistoiminnailiset sopimukset 1 000 000
20063: Nettomenot 36 119 000
20064:
20065:
20066:
20067: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot
20068:
20069: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu.
20070:
20071: 40. Eräät valtionavut Muiden liikennealan yhteisöjen toi-
20072: Momentille myönnetään 4 650 000 mk. mintatuki 200 000
20073: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- Liikennealan museoiden rakenta-
20074: seen liikennealan yhteisöjen toiminnan tuke- misen tukemiseen 3 000 000
20075: Yhteensä 4 650000
20076: miseen ja liikennealan museotoiminnan raken-
20077: nushankkeisiin ja muihin kehittämisinvestoin-
20078: 2001 talousarvio 4650 000
20079: teihin.
20080: 2000 talousarvio 4 650 000
20081: Selvitysosa:
20082: 1999 tilinpäätös 4 650 000
20083: Määräraha on tarkoitus käyttää
20084: seuraavasti: mk 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
20085: Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
20086: Viestintäyhteisöjen toimintatuki 300 000 Määrärahaa saa käyttää valtionenemmistöis-
20087: Suomen Ilmailu1iitto ry:n toiminta- ten osakeyhtiöiden ja valtion liikelaitosten
20088: tuki 1 150 000 omistusjärjestelyistä sekä osakkeiden hankin-
20089: nasta ja myynnistä aiheutuvien menojen mak-
20090: samiseen.
20091: 358 31.99
20092:
20093: Selvitysosa: Momentin määräraha on 2001 talousarvio 3 000 000
20094: muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. 2000 talousarvio 3 000 000
20095: 2000 lisätalousarvio 10 000 000
20096: 1999 tilinpäätös 10 000 000
20097: 359
20098:
20099:
20100:
20101:
20102: Pääluokka 32
20103: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20104:
20105:
20106: Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1 0 1511977)
20107: 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turva-
20108: varastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2001 enintään 50 000 000 mk.
20109: Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2001
20110: enintään 200 000 mk.
20111: Selvitysosa : Hallituksen elinkeinopolitiikan tavoitteena on talouskasvun turvaaminen,
20112: työllisyyden parantaminen ja tuotantorakenteen monipuolistaminen, ja että Suomi on kilpailuky-
20113: kyinen toimintaympäristö koti- ja ulkomaisille investoinneille. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet
20114: kohdistuvat markkinoiden toimivuuden parantamiseen, mikä lisää elinkeinojen tuottavuutta ja
20115: antaa niille valmiuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Keskeisiä painopisteitä ovat kil-
20116: pailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet sekä säädösympäristön keventä-
20117: minen. Julkisia palveluja kilpailulle avattaessa huolehditaan siitä, ettei heikennetä palvelujen laa-
20118: tua ja saatavuutta.
20119: Suomen energiastrategian mukaan energiapolitiikan päämääränä on taloudellisia ohjauskeinoja
20120: ja markkinatalouden mekanismeja käyttäen luoda talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet,
20121: joissa energian saatavuus on turvattu, sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät energiapäästöt Suo-
20122: men kansainväliset sitoumukset täyttäviä. Päämääränä on myös jouduttaa energiaa säästävän
20123: sekä uusiutuvaa energiaa käyttävän tekniikan kehitystä ja kaupallistumista.
20124: Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa kansallisen ilmasto-ohjelman energiapoliittisten toimen-
20125: piteiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja vaikutusarvioinnista. Tavoitteena on löytää talous-,
20126: työllisyys- ja varmuusasiat huomioon ottaen mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpiteet,
20127: joita aletaan toteuttaa vuonna 2001.
20128: Valtion omistajapolitiikka kytkeytyy osaksi elinkeinopolitiikkaa. Omistajapolitiikkaa kehite-
20129: tään hallitusohjelman ja valtioneuvoston syksyllä 1999 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti.
20130: Lisäksi noudatetaan valtioneuvoston hyväksymiä menettelytapoja, jotka koskevat valtionyhtiöi-
20131: den ja soveltaen valtion osakkuusyhtiöiden omistus- ja toimialajärjestelyitä.
20132: Teknologiapolitiikka on edelleen ministeriön keskeisimpiä painopisteitä vuonna 2001. Valtion
20133: ja yksityisen sektorin yhteisin toimenpitein pyritään turvaamaan tutkimus- ja kehitystyön koko-
20134: naispanostus vähintään nykytasolla. Tutkimus- ja kehityspanostuksen resursseja kohdeunetaan
20135: myös tuotteistamiseen, tuotteiden kaupallistamiseen ja yritysten kansainvälistymiseen. Teknolo-
20136: gista osaamista hyödynnetään entistä voimakkaammin alueiden tasapainoisessa kehittämisessä ja
20137: yritystoiminnan monipuolistamisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustulosten kaupalli-
20138: seen hyödyntämiseen. Tutkimus- ja kehityspanosten laadullista arviointia tehostetaan sekä seura-
20139: taan toiminnan tuloksellisuutta. Koulutusjärjestelmän ja elinkeinoelämän yhteyksiä tehostetaan
20140: tietoyhteiskuntakehityksen vahvistamiseksi. Elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamiseksi
20141:
20142: 14 2091941
20143: 360 32.
20144:
20145: huolehditaan siitä, että tekninen infrastruktuuri, kansallinen laatupolitiikka sekä tekninen turval-
20146: lisuusjärjestelmä vastaavat kansainvälisiä vaatimuksia.
20147: Yrittäjyyspolitiikan keskeisiä toimenpidealueita ovat yritysten toimintaympäristön kehittämi-
20148: nen (ml. erityisrahoitus), yritysten kasvuaja kilpailukykyä vahvistavien hankkeiden edistäminen
20149: sekä yrityksiin kohdistuvien hallinnollisten menettelyjen keventäminen. Toimenpiteillä turva-
20150: taan myös tasapainoinen alueellinen kehitys. Vientiyrityksillä tulee olla käytössään kansainväli-
20151: sesti kilpailukykyinenvientitakuu-ja rahoitusjärjestelmä. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoit-
20152: teena on aidon, valtion tukitoimenpiteistä riippumattoman yrittäjyyden edistäminen.
20153: Elintarvikevalvonnan keskushallinnon tehtävät järjestetään osin uudelleen, minkä vuoksi elin-
20154: tarvikevirastolle kuuluvat asiat siirretään 1.3.2001 lukien maa- ja metsätalousministeriön hallin-
20155: nonalalle perustettavaan Elintarvikevirastoon. Uudelleenjärjestelyn johdosta elintarvikeviraston
20156: henkilöstö ja määrärahat siirretään ko. ajankohdasta lukien kauppa- ja teollisuusministeriön hal-
20157: linnonalalta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle.
20158: Työvoima- ja elinkeinokeskukset tukevat maakuntien kehittymistä niiden omien vahvuuksien
20159: ja osaamisen pohjalta.
20160: Hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat seuraavat:
20161: - Yritykset ovat reaalisesti aikaisempaa kilpailukykyisempiä ja yhä kansainvälisemmin suun-
20162: tautuneita.
20163: -Yritystoiminta on menestyksellistä.
20164: - Elinkeinopolitiikka on myös alueellisesti tehokasta.
20165: -Tutkimus- ja kehityspanostus tuottaa tuloksia.
20166: - Kansallista ilmasto-ohjelmaa toteutetaan Kioton sopimuksen edellyttämällä tavalla.
20167: - Kansallista energiastrategiaa toteutetaan tehokkaasti.
20168: Tulostavoitteita seurataan asetettujen arviointikriteerien mukaisesti.
20169:
20170:
20171: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
20172: V. 1999 v.2000 v.2001
20173: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001
20174: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
20175:
20176:
20177: 10. Hallinto 596 384 669 036 639 761 -29 275 -4
20178: 20. Teknologiapolitiikka 2 518 537 2 720 083 2 889 222 169 139 6
20179: 30. Y rittäjyys politiikka 800 159 842 500 1 074 197 231 697 28
20180: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 82 473 83 700 94043 10 343 12
20181: 50. Kansainvälistymispolitiikka 439 811 364 300 343 411 -20 889 -6
20182: 60. Energiapolitiikka 96052 129 000 133 285 4285 3
20183: 70. Omistajapolitiikka 250 000 10 000 10000 0
20184: (80.) Rakennepolitiikka 35 000
20185: Yhteensä 4 818 416 4 808 619 5183 919 375 300 8
20186:
20187: Henkilöstön kokonaismäärä 5 400 6600 6700
20188: 32.10 361
20189:
20190: 10. Hallinto
20191:
20192: Se l v i t y s osa : Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorga-
20193: nisaationa yritysten kilpailukykyisistä toimintaedellytyksistä tavoitteena toimivat markkinat, riit-
20194: tävä ja edullinen energia ja osaamisen korkea taso, sekä kansalaisten aseman turvaamisesta mark-
20195: kinoilla ja valtion yritysomaisuuden hyvästä hoidosta. Ministeriö toteuttaa näitä toimenpiteitä
20196: muun muassa tehostamalla hallinnonalansa tulosohjausta ja arviointityötä.
20197: Työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtävänä on vahvistaa elinkeino-, työ-, maaseutu-, teknolo-
20198: gia- ja koulutuspolitiikan tuloksellisuutta aluetasolla yhdensuuntaistamaila eri hallinnonalojen
20199: toimintaa. TE-keskusten toiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2001 ovat:
20200: - Työllisyyden edistäminen.
20201: - Kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen.
20202: - Työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman osaamisen kehittäminen.
20203: - Yrittäjyyden edistäminen.
20204: -Yritysten kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistäminen.
20205: - Teknologiahankkeiden ja teknologiansiirron aktivoiminen.
20206: - Maatalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen.
20207: -Kansallisen ja EU:n yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan täytäntöönpano.
20208: - Toimenpiteiden vaikuttavuuden parantaminen.
20209: - Asiakaspalvelun parantaminen.
20210: Tavoitteena on kehittää TE-keskuksista alueellisista lähtökohdista toimivia itsenäisiä virasto-
20211: kokonaisuuksia; samoin keskusten kehittämis- ja palvelutarjontaa yhtenäistetään. Edelleen ta-
20212: voitteena on kehittää keskuksista asiakassuuntautuneita, proaktiivisia ja joustavia palveluyksi-
20213: köitä. Keskusten toiminnassa korostuu toimialueen erityispiirteet ja EU -ohjelmien tavoitteet huo-
20214: mioon ottava lähestymistapa. Keskuksilla on merkittävä tehtävä myös valtakunnallisen
20215: yrittäjyyshankkeen toteuttamisessa.
20216: Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta ja valvon-
20217: nasta. TE-keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan asianomaisen ministeriön
20218: (KTM, TM tai MMM) tai viraston (Tekes) ohjauksessa ja valvonnassa. Asianomaiset ministeriöt
20219: valmistelevat keskusten tulosohjausta ja toiminnan kehittämistä koskevia asioita, asettavat kes-
20220: kusten toiminnalle strategiset tavoitteet sekä käsittelevät yhteisesti keskusten laatimia tulossuun-
20221: nitelmia.
20222: Patentti- ja rekisterihallituksen palveluiden saatavuutta asiakkaille parannetaan erityisesti siten,
20223: että tietopalvelut ovat laajalti saatavissa tietoverkkojen avulla sekä viraston omista että kansain-
20224: välisistä teollisoikeudellisista- ja yritystietokannoista. Alueellisessa toiminnassa painopisteenä
20225: on vakiinnuttaa palveluyhteistyö TE-keskusten kanssa.
20226:
20227: Hallinto -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk):
20228: v. 1999 v.2000 v.2001
20229: tilinpäätös talousarvio esitys
20230:
20231: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toi-
20232: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 123 442 125 050 128 814
20233: 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toi-
20234: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 211 873 360 690 375 012
20235: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimin-
20236: tamenot (siirtomääräraha 2 v) -1 773 7000 7 000
20237: 362 32.10
20238:
20239: 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirto-
20240: määräraha 3 v) 96 839 92 400 40000
20241: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut
20242: ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 34 181 46 116 47 105
20243: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastol-
20244: le (arviomääräraha) 64095 37700 41750
20245: 95. Maanomistajien osuus vanhoista kai-
20246: vospiirimaksuista (arviomääräraha) 60 80 80
20247: (99). Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 67 666
20248: Yhteensä 596 383 669 036 639 761
20249:
20250:
20251: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimin- Määrärahaa saa käyttää myös porotilalain,
20252: tamenot (siirtomääräraha 2 v) luontaiselinkeinolain, kohtalain ja maatilala-
20253: Momentille myönnetään 128 814 000 mk. kia edeltävän lainsäädännön valtion hallinnas-
20254: Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 sa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksa-
20255: mk kuluttajatiedon julkistamispalkintoa var- miseen.
20256: ten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja
20257: Se l v i t y s osa : Talousarvioesityksen val- elinkeinokeskusten yritysosastojen järjestä-
20258: misteluun liittyen ministeriön toiminnalle on mistä pk-yritysten kehittämispalveluista, pk-
20259: alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaa-
20260: vuodelle 2001: tiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittä-
20261: - Ministeriö on nopeasti reagoiva ja yhteis- misestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
20262: kunnan muutossuuntia ennakoiva elinkeinopo- Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan
20263: litiikan asiantuntijaorg anisaatio. asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneu-
20264: -Ministeriön hallinnonalan tulosohjauksen vontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen
20265: vaikuttavuus ja sitä kuvaavat menettelyt pa- koulutuspalvelujen ostamiseen.
20266: ranevat. Määrärahasta on varattu 10 000 000 mk pk-
20267: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- yritysten kehittämispalveluihin. Määrärahaa
20268: nä huomioon 1 294 000 mk palkkaseurantasel- saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi-
20269: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin, ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen
20270: 840 000 mk kolmen henkilötyövuoden siirtona toiminnan hintojen alentamiseen enintään
20271: momentilta 32.10.24 ja 350 000 mk yhden 25 000 000 mk.
20272: henkilötyövuoden siirtona momentilta Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
20273: 32.10.22. oon nettobudjetoitavana maksullisen toimin-
20274: nan tulona KTM Toimiala-Infomedian tulot,
20275: 2001 talousarvio 128 814 000 julkaisutoiminnan tulot sekä asiantuntijatehtä-
20276: 2000 talousarvio 125 050 000 vien tulot (KTMp 6/023/98).
20277: 2000 lisätalousarvio 1 179 000 Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
20278: 1999 tilinpäätös 123 442 000 annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue-
20279: kehitysrahaa.
20280: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
20281: 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimin- sa on vähennyksenä otettu huomioon 350 000
20282: tamenot (siirtomääräraha 2 v) mk yhden henkilötyövuoden siirtona momen-
20283: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tille 32.10.21.
20284: 375 012 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
20285: Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvonta- nä huomioon 2 958 000 mk palkkaseurantasel-
20286: keskuksista ja Tekesin projektiluontoisista teh- vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin,
20287: tävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 172 000 mk yhden henkilötyövuoden siirtona
20288: 32.10 363
20289:
20290: momentilta 26.05.21, 3 146 000 mk 19 henki- Tarkemmat säännökset kehittämispalvelui-
20291: lötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21, hin osoitetun määrärahan käyttämisestä anne-
20292: 275 000 mk yhden henkilötyövuoden siirtona taan ministeriön asetuksella.
20293: momentilta 30.01.21 sekä 185 000 mk yhden Kehittämistoimenpiteisiin osallistuviita pe-
20294: henkilötyövuoden siirtona momentilta rittävinä maksuina arvioidaan momentille
20295: 12.27.22. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on 12.32.10 kertyvän 5 000 000 mk. Maksullisis-
20296: otettu huomioon lisäyksenä 4 000 000 mk tek- ta tuotteista määrättävät maksut muodostavat
20297: nologia-asiantuntijoiden paikkaamista varten. yhteensä vähintään yhden kuudesosan siitä
20298: Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminta- määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja kehittä-
20299: menot misestä syntyviin menoihin on kokonaisuudes-
20300: Talousarvion valmisteluun liittyen ohjaavat saan valtion kunkin vuoden talousarviossa
20301: ministeriöt (KTM, MMM, TM) ovat alustavas- osoitettu (KTMp 6/023/98).
20302: ti asettaneet työvoima- ja elinkeinokeskuksille
20303: Nettomenojen arvioidaan
20304: seuraavia TE-keskusten toimintaan keskeisesti jakautuvan seuraavasti: mk
20305: vaikuttavia tulostavoitteita vuodelle 2001:
20306: - TE-keskuksen toimialueita kehitetään TE-keskusten johto ja yhteiset
20307: alueellisista tarpeista lähtien teknologian kei- menot 35 540 000
20308: noin aktivoimalla tutkimus- ja tuotekehitys- Yritysosastot 84 082 000
20309: hankkeita. Maaseutuosastot 140 658 000
20310: - Asiakaspalvelua parannetaan kehittämäl- Työvoimaosastot 104 732 000
20311: lä yrityspalvelupisteiden toimintaa. Pk -yritysten kehittämispalvelut 10 000 000
20312: -TE-keskusten toiminnan ennakointia, vai- Yhteensä 375 012 000
20313: kuttavuutta, tuottavuutta, taloudellisuutta ja
20314: työilmapiiriä koskevia järjestelmiä kehitetään
20315: edelleen. Menojen ja tulojen erittely: mk
20316: - TE-keskusten laatua ja toimintaa kehite-
20317: tään Euroopan laatupalkintokriteeristön mu- Bruttomenot 378 629 000
20318: kaisesti ja hyödynnetään TE-keskusverkoston Maksullisen toiminnan erillis-
20319: itsearviointimenettelyä. menot 1 697 000
20320: -TE-keskusten ja vastuuministeriöiden tie- Muut toimintamenot 376 932 000
20321: toliikenne- ja muut tietojärjestelmät sekä lait- Bruttotulot 3 617 000
20322: teistot saatetaan virastokokonaisuuden toimin- Maksullisen toiminnan tulot 2 129 000
20323: nan edellyttämälle tasolle. - julkisoikeudelliset suoritteet 111000
20324: - Maatalous- ja kalastuspolitiikan edellyt- - muut suoritteet 2 018 000
20325: tämät valvonta- ja tarkastustehtävät suorite- Muut tulot 1 488 000
20326: taan säädösten mukaisesti. Nettomenot 375 012 000
20327: Toimintamääräraha jaetaan eri kohteisiin ja
20328: alueittain kauppa- ja teollisuusministeriön,
20329: työministeriön ja maa- ja metsätalousministe- 2001 talousarvio 375 012 000
20330: riön hyväksymän suunnitelman perusteella. 2000 talousarvio 360 690 000
20331: Pk-yritysten kehittämispalvelut 2000 lisätalousarvio 3 624 000
20332: Pk-yritysten kehittämispalvelujen painopis- 1999 tilinpäätös 211 873 000
20333: tealueita vuonna 2001 ovat yrittäjyyden ja uus-
20334: perustannan edistäminen, yritysten johto- ja 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toiminta-
20335: avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehit- menot (siirtomääräraha 2 v)
20336: täminen sekä markkinoinnin ja kansainvälisty- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
20337: misen edistäminen. Lisäksi osallistutaan yrittä- 7 000 000 mk.
20338: jyyshankkeeseen.
20339: 364 32.10
20340:
20341: Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälis- ilmoitusten 5 %. Yhdistysrekisteri-ilmoitus-
20342: ten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja ta- ten, yrityskiinnitys-ja mallioikeushakemusten
20343: loudellisen kehityksen edistämiseen, kansain- sekä kansainvälisten tavaramerkkihakemus-
20344: väliseen toimintaan liittyviin projekteihin sekä ten, joissa kohdemaana on Suomi, määrien ar-
20345: INNOSUOMI ja INNOINT -kilpailun palkin- vioidaan pysyvän ennallaan. Patenttihakemus-
20346: toihin. ten ja hyödyllisyysmallihakemusten määrien
20347: Se l v i t y s osa : Patentti- ja rekisterihalli- arvioidaan kasvavan 2 %. Kansallisten tavara-
20348: tuksen tehtävänä on teknisen ja taloudellisen merkkihakemusten määrän arvioidaan laske-
20349: kehityksen sekä yhteisötoiminnan edistämi- van 8 %. EU-tavaramerkkitoimiston tutkimus-
20350: nen. Patentti- ja rekisterihallitus toteuttaa toi- pyyntöjen määrän arvioidaan kasvavan 5 %.
20351: minta-ajatustaan käsittelemällä patentteja, Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
20352: hyödyllisyysmalleja, integroitujen piirien pii- kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
20353: rimalleja, tavaramerkkejä, mallioikeuksia, toi- asettanut Patentti- ja rekisterihallitukselle seu-
20354: minimiä, kaupparekisteri-ilmoituksia, tilinpää- raavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
20355: tösasiakirjoja, yrityskiinnityksiä, yhdistysasi- Vaikuttavuus
20356: oita ja säätiöasioita. Patentti- ja rekisterihalli- -Vaikuttavuutta parannetaan erityisesti tie-
20357: tus välittää hallinnassaan olevaa kotimaista ja topalvelua lisäämällä niin, että vuonna 2001
20358: ulkomaista tietoa yhteiskunnan eri sektoreilla kaikista keskeisistä Patentti- ja rekisterihalli-
20359: tapahtuvan tutkimuksen ja päätöksenteon tu- tuksen palveluista on Intemetin kautta saata-
20360: eksi ja osallistuu aktiivisesti kasvavaan kan- villa vähintään hakemistatasoista tietoa osana
20361: sainväliseen yhteistyöhön ja päätöksentekoon. pitkän aikavälin virtuaalivirastotavoitetta. Sel-
20362: Virasto uudistaa palvelujaan sähköistä asioin- laisia asiakas- ja yleisökontakteja, jotka edistä-
20363: tia lisäämällä. vät viraston toiminta-ajatusta, lisätään erityi-
20364: Patentti- ja rekisterihallitukselle jätettyjen sesti aluepalveluiden avulla sekä myös INNO-
20365: hakemusten ja ilmoitusten kokonaismäärän ar- SUOMI-kampanjan tapaista toimintaa
20366: vioidaan kasvavan 8 %. Tilinpäätös- ja säätiö- jatkamalla.
20367: ilmoitusten kasvu on 22 % ja kaupparekisteri-
20368:
20369: Asiakaspalvelun joutuisuus:
20370: 1999 2000 2001
20371: tavoite
20372: toteutuma (tulossopimus) tavoite
20373:
20374: Kotimaiset patenttihakemukset 2,4v 2,2 V 2,1 V
20375: Ulkomaiset patenttihakemukset 7,1 V 7,0 V 6,8 V
20376: Hyödy llisyysmallihakemukset 3,0kk 3,0kk 3,0kk
20377: Kansalliset tavaramerkkihakemukset 11,0 kk 11,0 kk 11,0 kk
20378: Kansainväliset tavaramerkkihakemukset
20379: (kohdemaa Suomi) 1 V 3kk 1 V 3 kk 1 V 3 kk
20380: EU-lausuntopyynnöt 2,5 kk 2,5 kk
20381: Mallioikeushakemukset 9,5kk 9,5 kk 9,5 kk
20382: Kaupparekisteri-ilmoitukset 1,6kk 0,5 kk 0,5 kk
20383: Yrityskiinnityshakemukset 0,6kk 0,6kk 0,5 kk
20384: Yhdistysrekisteri-ilmoitukset 1) 3,5 kk 3,0kk 2,0kk
20385: Säätiörekisteri-ilmoitukset 0,9kk 0,5kk 0,5 kk
20386: 1
20387: ) Keskiarvoon eivät sisälly nimenkirjoittajien muutokset, joiden keskimääräinen käsittelyaika on 0,1 kk.
20388: 32.10 365
20389:
20390:
20391:
20392:
20393: Työn tuottavuus:
20394: 1999 2000 2001
20395: tavoite
20396: toteutuma (tulossopimus) tavoite
20397:
20398: Tuottavuuden muutos keskimäärin +12,2% +1,0% +2,0%
20399:
20400:
20401:
20402: Taloudellisuus:
20403: 1999 2000 2001
20404: TA tavoite
20405: toteutuma (tulossopimus) TAE tavoite
20406:
20407: Yksikkökustannusten muutos keskimäärin -1,9% +2,3% +1,6%
20408:
20409:
20410:
20411: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
20412: 1999 2000 2001
20413: toteutuma!) ennakoitu 2) arvio 3)
20414:
20415: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 161 589 158 386 161 554
20416: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset
20417: (tmk) 132 019 143 703 148 790
20418: Käyttöjäämä (tmk) 29 570 14 683 12 764
20419: - % tuotoista 18,3 9,3 7,9
20420: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 28 804 28 872 30264
20421: Ylijäämä/alijäämä (tmk) 765 -14188 -17 500
20422: - % tuotoista 0,4 -9,0 -10,8
20423: Tuotot % kustannuksista 100,4 91,8 90,2
20424: Hintojen muutos %
20425: Volyymin muutos% 4,1 3,7 1,6
20426: Tuottavuuden muutos % +12,2 +1,0 +1,5
20427: l) Luvut sisältävät momentit 32.10.23, 4.98.32.32.21 sekä 4.98.32.32.22 (PRH), 34.06.02.1
20428: (palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnossa) ja 28.81.22 sekä 4.97.28.81.22 (nettobud-
20429: jetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen).
20430: 2
20431: l Luvut sisältävät momentit 32.10.23 (PRH) ja 28.81.22 (nettobudjetoitujen virastojen toiminnan
20432: kehittäminen).
20433: 3l Luvut sisältävät momentin 32.10.23 (PRH).
20434:
20435:
20436: Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja 1997, 92811998, 83711999, 1052/1999 ja 315/
20437: rekisterihallituksen suoritteista perittävistä 2000).
20438: maksuista ( 103211992) ja kauppa- ja teolli- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
20439: suusministeriön päätöksiin Patentti- ja rekiste- oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin-
20440: rihallituksen maksullisista suoritteista ( 1782/ nan tuloina patentti-, tavaramerkki-, mallioike-
20441: 1995, 123/1996, 247/1997, 597/1997, 797/ us-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekiste-
20442: ri-, säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, yhdistys-
20443: 366 32.10
20444:
20445: rekisteri- ja tilinpäätösasiakirjatulot sekä liike- rahastoista rahoitettavien tutkimus- ja
20446: taloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot. selvityshankkeiden maksamiseen ja niihin liit-
20447: Määrärahan tarve johtuu ensisijaisesti yhdis- tyvien tarjousten tekemiseen.
20448: tysrekisterin toiminnasta, jossa maksuille ei Määrärahaa saa käyttää edellä mainituista
20449: ole asetettu yhteiskuntapoliittisista syistä oma- tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiome-
20450: kustannustavoitetta. noihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin
20451: Momentin tuloennusteet perustuvat oletta- sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutu-
20452: mukselle, että maksuja korotetaan yrityskiinni- viin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa
20453: tysrekisterin käsittelymaksujen osalta vuoden käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaa-
20454: 2001 alusta alkaen ja että tavaramerkkien kä- van henkilöstömäärän palkkaamiseen.
20455: sittelymaksuja alennetaan vuoden 2000 aika- Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
20456: na. Jos muiden maksujen kysyntäennusteet muutettu. Määrärahan mitoituksessa on vähen-
20457: poikkeavat huomattavasti arvioidusta, saate- nyksenä otettu huomioon 840 000 mk kolmen
20458: taan maksuja joutua tilanteesta riippuen joko henkilötyövuoden siirtona momentille
20459: korottamaan tai alentamaan. 32.10.21 sekä 36 600 000 mk siirtona momen-
20460: tille 32.20.41 ja 11 000 000 mk siirtona mo-
20461: Menojen ja tulojen erittely: mk mentille 32.30.47.
20462: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
20463: Bruttomenot kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
20464: Maksullisen toiminnan menot 168 904 000 asettanut tutkimus- ja selvitystoiminnalle seu-
20465: Bruttotulot 161 904000
20466: Maksullisen toiminnan tulot 161 524 000
20467: raavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
20468: - julkisoikeudelliset suoritteet 156 052 000 - Vahvistaa elinkeinopoliittisen suunnitte-
20469: - muut suoritteet 5 472 000 lun ja strategisen päätöksenteon tietopohjaa.
20470: Muut tulot 380 000 -Tukea ministeriön eri tulosalueilla asetet-
20471: Nettomenot 7 000 000 tujen tavoitteiden toteuttamista.
20472: Määrärahaa käytetään tutkimus- ja selvitys-
20473: 2001 talousarvio 7 000 000 toimintaan, joka liittyy muun muassa:
20474: 2000 talousarvio 7 000 000 - kansainvälistymiseen, kansainväli-
20475: 2000 lisätalousarvio 50000 seen yhteistyöhön ja yhdentymiseen liittyvien
20476: 1999 tilinpäätös -1 773 240 tutkimusten, selvitysten ja hankkeiden toteut-
20477: tamiseen;
20478: - kuluttaja- ja kilpailuasioihin sekä
20479: 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomää-
20480: muihin elinkeinopoliittisiin toimiin;
20481: räraha 3 v) -kilpailukyvyn, elinkeino- ja yritystoi-
20482: Momentille myönnetään 40 000 000 mk. minnan toimintaedellytysten kehittämiseen
20483: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- sekä yrittäjyyden edistämiseen;
20484: suusministeriön strategista suunnittelua ja pää- - teknologiapolitiikan tutkimus- ja ke-
20485: töksentekoa palveleviin tutkimus- ja selvitys- hittämistoimintaan, muun muassa teknologian
20486: hankkeisiin. Määrärahaa saa myös käyttää tutkimuksen ohjelman toteuttamiseen ja t&k-
20487: ydinenergia-alan valvontaa tukevien selvitys- rahoituksen vaikuttavuuden arviointiin;
20488: ten ja tutkimusten toteuttamiseen, kansainväli- - innovaatiotoiminnan sekä teknisen
20489: seen teknistaloudelliseen yhteistyöhön, elin- turvallisuuden ja laadun kehittämistä palvele-
20490: keinotoiminnan kansainvälistymisen tutkimi- viin selvityksiin;
20491: seen sekä kansainvälisten järjestöjen, -energia- ja ilmastopolitiikan selvityk-
20492: rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorgani- siin ja evaluointityöhön sekä viranomaistoi-
20493: saatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutetta- mintaa tukeviin tutkimusohjelmiin;
20494: viin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyt- -koko ministeriön laajuisten hankkei-
20495: tää EU:n hyväksymien muiden kuin rakenne- den toteuttamiseen sekä tehtäväalueiden ja yri-
20496: 32.20 367
20497:
20498: tystukiohjelmien vaikuttavuuden arviointei- 200 l talousarvio 47105000
20499: hin. 2000 talousarvio 46116000
20500: 1999 tilinpäätös 34 181 355
20501: 2001 talousarvio 40 000000
20502: 2000 talousarvio 92 400000 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastol-
20503: 1999 tilinpäätös 96 839 000 le (arviomääräraha)
20504: Momentille myönnetään 41 750 000 mk.
20505: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain
20506: ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) (99011987) 52 §:n mukaisen korvauksen mak-
20507: Momentille myönnetään 47 105 000 mk. samiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle.
20508: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- Se l v i t y s osa : Ydinenergialain nojalla
20509: jestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita va-
20510: sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien roja siirretty vuosina 1989-1996 valtiovaras-
20511: menojen maksamiseen. toon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuolto-
20512: Selvitysosa: velvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen si-
20513: jasta valtio lainaa varat rahastolta.
20514: Määräraha on tarkoitus käyttää V aitiovarastoon siirretyistä varoista on vuosit-
20515: mk
20516: seuraavasti: tain suoritettava rahastolle korvausta, joka
20517: määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille ra-
20518: Pohjoismainen ydinturvallisuusalan hastosta annettavien lainojen korkoa.
20519: tutkimusyhteistyö 1 300 000
20520: Korko on l.l.-31.3.2000 väliseltä ajalta
20521: YK:n teollisen kehityksen järjestön
20522: (UNIDO) jäsenmaksut 3 500 000 2,835% ja 1.4.-31.12.2000 4,158 %.
20523: Kansainvälisen Atomienergiajärjestön
20524: (IAEA) jäsenmaksu 6 800 000 2001 talousarvio 41 750 000
20525: OECD:nenergia-alan järjestöjen toi- 2000 talousarvio 37 700 000
20526: mintaan liittyvät maksut ja rahoitus- 1999 tilinpäätös 64 095 484
20527: osuudet 4 550 000
20528: Suomen osuus Kansainvälisen Atomi-
20529: energiajärjestön (IAEA) teknisen avun 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivos-
20530: ja yhteistyön rahastoon 2 500 000 piirimaksuista (arviomääräraha)
20531: Euroopan energiaperuskirjan sihteeris- Momentille myönnetään 80 000 mk.
20532: tökulut 240 000 Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/
20533: Euroopan avaruusjärjestön (ESA) 1965) perusteella maanomistajille suoritettavi-
20534: jäsenmaksu 18 000 000 en puolustusmaksujen osuuksien maksami-
20535: Muut kansainvälisten järjestöjen jäsen-
20536: maksut ja OECD:nmaksuosuudet seen.
20537: 1 815 000
20538: Yhteistyön maksuosuudet kansainväli-
20539: sille rahoituslaitoksille, järjestöille ja 2001 talousarvio 80 000
20540: yhteistyöorganisaatioille 8 400 000 2000 talousarvio 80000
20541: Yhteensä 47105000 1999 tilinpäätös 60000
20542:
20543:
20544: 20. Teknologiapolitiikka
20545:
20546: Selvitysosa : Teknologiapolitiikan tavoitteena on kehittää innovaatioympäristöä siten,
20547: että elinkeinoelämän kilpailukyky paranee ja edellytykset uuden liiketoiminnan syntymiselle
20548: ovat mahdollisimman hyvät. T &k-rahoituksen saatavuus sekä kaikkien kauppa- ja teollisuusmi-
20549: 368 32.20
20550:
20551: nisteriön hallinnonalan vastuulla olevien laitosten ja sopimusyhteisöjen yhdenmukainen toiminta
20552: ja yhteistyö muiden innovaatioympäristön kehittämisestä vastuussa olevien tahojen kanssa ovat
20553: teknologiapolitiikan keskeisiä tavoitteita.
20554: Elinkeinoelämän kilpailukyky ja myönteinen kehitys perustuvat ihmisten tietoon, taitoihin ja
20555: osaamiseen, kykyyn tuottaa ja soveltaa uutta tietoa ja kehittää siihen perustuvaa tieto- ja osaami-
20556: sintensiivistä tuotantoa. Tarvitaan paitsi rahoitusta myös osaavaa työvoimaa sekä teknologian ja
20557: liiketoiminnan hallintaa. Tarvitaan myös erilaisia verkostoja, jotta uutta teknologiaa voitaisiin
20558: hankkia, kehittää ja hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
20559: Tiedon ja osaamisen avulla luodaan työpaikkoja teolliseen tuotantoon, palvelusektorille ja kan-
20560: sainväliseen liiketoimintaan. Samalla korkean osaamisen työpaikkojen määrä lisääntyy, mikä
20561: johtaa työvoiman ammattitaidon rakenteen muuttumiseen ja lisääntyvään koulutustarpeeseen.
20562: Teknologian kehittämisen tavoitteena on globaalinen taso ja kansainvälinen kilpailukyky. Tek-
20563: nologia on myös keino kehittää alueellista osaamista ja yritystoimintaa. Innovaatioympäristöä
20564: kehitetään siten, että koko prosessi keksinnöstä kaupalliseen hyödyntämiseen otetaan paremmin
20565: huomioon.
20566: Toimintaympäristön jatkuva muutos, erityisesti teknologian ja osaamisen merkitys taloudelli-
20567: sen kasvun lähteenä, kansainvälistyminen sekä teknisen infrastruktuurin ja turvallisuusjärjestel-
20568: män kehittämishankkeet vaikuttavat teknologiapolitiikan painopisteisiin.
20569: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset-
20570: tanut teknologiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
20571: - Kansallinen teknologiapolitiikka ja koko innovaatiojärjestelmä tukevat parhaalla mahdolli-
20572: sella tavalla pitkällä aikavälillä kykyä tuottaa ja soveltaa uutta tietoa, kehittää siihen perustuvaa
20573: tieto- ja osaamisintensiivistä tuotantoa ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.
20574: - Innovaatioympäristöä kehitetään siten, että kiinnitetään erityistä huomiota tutkimustulosten
20575: kaupalliseen hyödyntämiseen ja eri alueiden kykyyn ottaa vastaan ja hyödyntää jo olemassa ole-
20576: vaa ja uutta teknologiaa.
20577: -Kansainvälinen kahden- ja monenkeskinen yhteistyö hyödyttää kansallisen teknologiapoli-
20578: tiikan ja EU:n teknologiapolitiikan toteuttamista ja eri tahoilla suunniteltavat ja toteutettavat toi-
20579: met tukevat parhaalla mahdollisella tavalla kansallisesti asetettuja prioriteetteja.
20580: -Tekninen infrastruktuuri (metrologia-, akkreditointi-, testaus-, tarkastus- ja standardisointi-
20581: järjestelmät), kansallinen laatupolitiikka sekä tekninen turvallisuusjärjestelmä vastaavat kansain-
20582: välisiä vaatimuksia elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi.
20583: Tavoitteiden toteuttamiseen osallistuvat ministeriön ohella hallinnonalan laitoksista Valtion
20584: teknillinen tutkimuskeskus, Teknologian kehittämiskeskus ja Geologian tutkimuskeskus sekä
20585: Mittatekniikan keskus ja Turvatekniikan keskus sekä sopimusyhteisöistä Keksintösäätiö, Suo-
20586: men Standardisointiliitto ja Suomen Laatuyhdistys. Toimia suunnataan ja parannetaan kansallis-
20587: ten tarpeiden mukaisesti hyödyntämällä laitosten ja sopimusyhteisöjen tulosohjausta, kansainvä-
20588: lisiä arviointeja sekä muita selvityksiä.
20589:
20590: Teknologiapolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk):
20591: v. 1999 v.2000 v.2001
20592: tilinpäätös talousarvio esitys
20593:
20594: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimin-
20595: tamenot (siirtomääräraha 2 v) 210 877 212 450 215 747
20596: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
20597: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 358 570 357 943 365 116
20598: 32.20 369
20599:
20600: 23. Turvatekniikan keskuksen toimintame-
20601: not (siirtomääräraha 2 v) 43 045 47090 53 804
20602: 25. Mittatekniikan keskuksen toimintame-
20603: not (siirtomääräraha 2 v) 19 417 21 600 21 955
20604: 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toi-
20605: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 125 260 121 000 138 000
20606: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (arvio-
20607: määräraha) 691 720 755 000 770 000
20608: 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys-
20609: ja kehittämismenot (siirtomääräraha
20610: 2 v) 70000 60000
20611: 40. Avustukset teknologiseen tutkimuk-
20612: seen ja kehitykseen (arviomääräraha) 731 192 770 000 826 000
20613: 41. Keksintö-, laatu- ja standardisointitoi-
20614: minnan edistäminen (siirtomääräraha
20615: 3 v) 36600
20616: 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja
20617: kehitykseen (arviomääräraha) 227 987 230 000 232 000
20618: 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja
20619: kehitykseen (arviomääräraha) 110 470 135 000 170 000
20620: Yhteensä 2 518 538 2 720 083 2 889 222
20621:
20622:
20623: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- - Maaperä- ja ympäristötutkimuksissa jat-
20624: menot (siirtomääräraha 2 v) ketaan uusien sovellusten kehittämistä ja toi-
20625: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mintaa kohdeunetaan yhdyskuntia ja laajoja
20626: 215 747 000 mk. kansalaispiirejä hyödyttävään taajama-aluei-
20627: Se l v i t y s osa : Geologian tutkimuskes- den kartoitukseen ja tutkimukseen. Maankäyt-
20628: kuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geolo- tö ja ympäristö -ohjelman osuutta toiminnasta
20629: gista tietoa, jolla edistetään maankamaran hal- laajennetaan edelleen ja tutkimuskeskus etsii
20630: littua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen ratkaisuja yhteiskunnan ja asiakkaiden ympä-
20631: toimintaa ohjaavana arvona on hyödyn tuotta- ristöongelmiin kestävän kehityksen periaattei-
20632: minen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen den pohjalta.
20633: kaikkea elinkeinoelämälle. - Tiedonhallinnassa jatketaan kehittämis-
20634: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen hankkeita, joiden tavoitteena on tutkimuskes-
20635: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti kuksen tietoaineiston järjestäminen numeeri-
20636: asettanut Geologian tutkimuskeskukselle seu- siin paikkatiedon varastoihin ja tietojärjestel-
20637: raavat tulostavoitteet vuodelle 2001: mien yhtenäistäminen. Tietojen toimittamista
20638: -Tutkimuskeskuksen malminetsintä suun- digitaalisessa muodossa käyttäjille lisätään.
20639: nataan strategisten painotusten mukaisesti pe- - Tutkimuskeskus osallistuu lähialueyh-
20640: rus- ja jaloruetalleihin sekä teollisuusmineraa- teistyönä Pohjoinen ulottuvuus -aloitteen mu-
20641: leihin. Tutkimuskeskus keskittyy ensi vaiheen kaiseen toimintaan Venäjän federaation luo-
20642: malminetsintään, jolla on tutkimukseen ja mal- teisosien ympäristö- ja raaka-ainehuollon ky-
20643: lintamiseen perustuva tavoitteenasettelu. symyksissä.
20644: Maankamaran raaka-ainevarojen etsinnässä - Maksullista toimintaa ja yhteisrahoittei-
20645: hyödynnetään uusia yhteistyö- ja rahoitusmal- sista hankkeista saatavan muun toiminnan tu-
20646: leja. lorahoituksen osuutta lisätään edelleen.
20647: 370 32.20
20648:
20649: Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite
20650: vuodelle 2001 on 2 400 000 mk, 6% tuloista.
20651:
20652: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko :
20653: 1999 1) 2000 1) 2001 1)
20654: toteutuma ennakoitu arvio
20655:
20656: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 33 564 35 000 37 000
20657: (+ 11) (+4) (+6)
20658: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 21 713 26000 27 500
20659: (+3) (+20) (+6)
20660: Käyttöjäämä (tmk) 11 851 9000 9 500
20661: (+29) (-24) (+6)
20662: -% tuotoista 35 26 26
20663: Osuus yhteiskustannuksista yhteensä (tmk) 7 365 6700 7 100
20664: (+29) (-9) (+6)
20665: Kokonaiskustannukset yhteensä (tmk) 29 078 32 700 34600
20666: (+9) (+12) (+6)
20667: Ylijäämä (tmk) 4 486 2 300 2 400
20668: (+31) (-49) (+4)
20669: - % tuotoista 13 7 6
20670: Tuotot % kustannuksista 115 107 107
20671: 1
20672: l Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen.
20673:
20674:
20675:
20676: Menojen ja tulojen erittely: mk Se l v i t y s o s a : Valtion teknillinen tutki-
20677: muskeskus (VTT) tuottaa tutkimuspalveluja
20678: Bruttomenot 260 747 000 yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, teolli-
20679: Maksullisen toiminnan erillismenot 27 500 000 suuden rakenteen monipuolistamiseksi sekä
20680: Muut toimintamenot 233 247 000 yhteiskunnan perusrakenteen kehittämiseksi.
20681: Bruttotulot 45 000 000 VTT osallistuu yritysten uusien ja nykyistä kil-
20682: Maksullisen toiminnan tulot, muut
20683: pailukykyisempien tuotteiden kehittämiseen
20684: suoritteet 37 000 000
20685: Muut tulot 8 000 000 sekä tuotekehitystoiminnan edellytysten vah-
20686: Nettomenot 215 747 000 vistamiseen, teollisuuden nykyistä tehokkaam-
20687: pien, turvallisempien ja ympäristöystävälli-
20688: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyk- sempien laitteiden ja tuotantoprosessien kehit-
20689: senä huomioon 1 135 000 mk palkkaseuranta- tämiseen sekä tämän toiminnan edellytysten
20690: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. vahvistamiseen.
20691: VTT toimii kauppa- ja teollisuusministeriön
20692: 2001 talousarvio 215 747 000 laatiman kansallisen strategian ja valtion tiede-
20693: 2000 talousarvio 212 450 000 ja teknologianeuvoston kehittämisstrategian
20694: 2000 lisätalousarvio 1 944 000 mukaisesti. Talousarvioesityksen valmisteluun
20695: 1999 tilinpäätös 210 877 000 liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alus-
20696: tavasti asettanut VTT:lle seuraavat tulostavoit-
20697: teet vuodelle 2001:
20698: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
20699: - Tutkimus on kansainvälisesti hyvällä ta-
20700: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) solla ja valitulla osaaruisalueilla kansainväli-
20701: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sellä huipputasolla.
20702: 365 116 000 mk.
20703: 32.20 371
20704:
20705: - Tieteellistä osaamis- ja tietoperustaa vah- oltava mukana vähintään puolessa hankkeista.
20706: vistetaan teknologialähtöisissä strategisissa Teknologian siirtoa USA:sta ja Japanista te-
20707: tutkimushankkeissa ja hyödynnetään uusien hostetaan kaksinkertaistamaila yhteishankkei-
20708: käytännön sovellutusten kehittämisessä ja den määrä vuoteen 2004 mennessä ja lisäämäl-
20709: t&k-toimeksiannoissa. lä tutkijoiden työskentelyä ko. maissa.
20710: - Tiedon ja osaamisen hyödyntämistä yri- -Palveluja lisätään erityisesti teollisuudel-
20711: tysten ja yhteiskunnan muihin tarpeisiin tehos- le ja palvelusektorille. Yksityisen sektorin
20712: tetaan. tuottoja lisätään vähintään 5 %. Aluekehitystä
20713: - Budjettirahoitus suunnataan ensisijaisesti tehostetaan verkostoitumalla ja tekemällä yh-
20714: korkeatasoisiin, monivuotisiin kotimaisiin ja teistyötä muiden alueella toimivien tiedon ja
20715: kansainvälisiin tutkimusohjelmiin sekä muihin osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien kanssa.
20716: strategisiin hankkeisiin yhteistyössä yritysten - Vuosina 1999-2000 toteutetun henki-
20717: ja muiden intressiryhmien kanssa. Budjettira- löstön johtamisen kehittämisohjelman tulokset
20718: hoitusta panostetaan suhteellisesti eniten tutki- todennetaan henkilöstötutkimuksella. Valmis-
20719: musintensiivisille elektroniikan, tietotekniikan tellaan jatko-ohjelma johtamisen ja henkilös-
20720: ja biotekniikan toimialoille. tön kehittämiseksi sekä työkyvyn ja jaksami-
20721: - Kansainvälistä yhteistoimintaa vahviste- sen parantamiseksi.
20722: taan elinkeinoelämän tutkimustavoitteiden ja - Toimintamenoista noin 70 % katetaan
20723: teknologiatarpeiden mukaan. ED-tutkimus- maksullisesta toiminnasta ja yhteisrahoittei-
20724: hankkeista saatavan tiedon hyödyntämistä sesta sopimustutkimuksesta saatavilla tuloilla.
20725: Suomessa lisätään. Tämän varmistamiseksi - Maksullisen toiminnan kannattavuusta-
20726: kotimaisen yrityksen tai muun hyödyntäjän on voite on, että tulot kattavat kustannukset.
20727:
20728: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko :
20729: 1999 2000 2001
20730: toteutuma l) ennakoitu 1) arvio 1)
20731:
20732: Kustannukset (tmk) 1 189 662 1 294000 1 349 115
20733: (5,3) (8,8) (4,3)
20734: Tuotot yhteensä (tmk) 848 883 925 000 968 000
20735: (4,9) (9,0) (4,6)
20736: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 460 621 483 000 520 000
20737: (4,0) (4,8) (7,7)
20738: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 338 000
20739: Käyttöjäämä (tmk) 182 000
20740: - % tuotoista 35
20741: Osuus yhteiskustannuksista yhteensä (tmk) 182 000
20742: Kokonaiskustannukset yhteensä (tmk) 520 000
20743: Ylijäämä (tmk) 0
20744: - % tuotoista 0
20745: Tuotot % kustannuksista 100
20746: Yhteisrahoitteisen sopimustutkimuksen tuotot ja
20747: muut ulkopuoliset tuotot (tmk) 388 262 442 000 448 000
20748: (5,9) ( 13,8) (1,4)
20749: Tuotot/kustannukset % 71 71 72
20750: Tuotot/htv 298 317 325
20751: Käyttöomaisuusinvestoinnit (tmk) 77 412 95 600 96000
20752: - % kustannuksista 6,5 7,4 7,1
20753: l) Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen.
20754: 372 32.20
20755:
20756: Menojen ja tulojen erittely: mk elämän tasapuolisia kilpailuolosuhteita ediste-
20757: tään, samoin korkeita turvallisuusarvoja ja
20758: Bruttomenot 1 349 116 000 -asenteita.
20759: Maksullisen toiminnan erillis- - Elinkeinoelämän edellytykset ja kansa-
20760: menot 338 000 000 laisten mahdollisuudet tunnistaa, hallita ja en-
20761: Muut toimintamenot 1011116000 naltaehkäistä turvallisuus- ja luotettavuusris-
20762: Bruttotulot 968 000 000 kejä parantuvat.
20763: Maksullisen toiminnan tulot, - Kuluttajilla ja yrityksillä on oikeaa ja
20764: muut suoritteet 520 000 000 ajanmukaista tietoa säädöksistä ja niihin liitty-
20765: Muut tulot 448 000 000 västä vastuusta sekä hyvän turvallisuuskäytän-
20766: Edelliseltä vuodelta siirtyvä nön mukaisista menettelytavoista.
20767: määräraha -16 000 000 - Teknillisen turvallisuuden ja luotettavuu-
20768: Määrärahan tarve 365 116 000 den edistämiseksi jatketaan kansallisen ja kan-
20769: sainvälisen yhteistyöverkoston rakentamista.
20770: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyk- Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo-
20771: senä huomioon 3 673 000 mk palkkaseuranta- mentille 12.32.20.
20772: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
20773: nä huomioon 381 000 mk palkkaseurantaselvi-
20774: 2001 talousarvio 365116000 tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
20775: 2000 talousarvio 357 943 000
20776: 2000 lisätalousarvio 3 183 000 2001 talousarvio 53 804000
20777: 1999 tilinpäätös 358 570 000 2000 talousarvio 47 090 000
20778: 2000 lisätalousarvio 390 000
20779: 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot 1999 tilinpäätös 43 045 000
20780: (siirtomääräraha 2 v)
20781: Momentille myönnetään 53 804 000 mk. 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot
20782: S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskuk- (siirtomääräraha 2 v)
20783: sen tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaittei- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
20784: siin ja laitteistoihin, paineastioihin, terveydelle 21 955 000 mk.
20785: ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teolli- Määrärahaa saa myös käyttää mittayksiköis-
20786: seen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoi- tä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain
20787: men laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, raken- (115611993) mukaisesti kansallisen mittanor-
20788: nustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljetta- maalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta,
20789: miseen liittyvää turvallisuutta, mittaaruisväli- kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toi-
20790: neisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotet- minnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallin-
20791: tavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. noinnista, kansallisen kalibrointipalvelun jär-
20792: Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, jestämisestä sekä mittatekniikan ja akkredi-
20793: julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. toinnin edistämisestä aiheutuviin toimintame-
20794: Päämääränä on ylläpitää kansainvälisesti kor- noihin.
20795: keaa turvallisuustasoa ja edistää elinkeinoelä- S e l v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen
20796: män tasapuolisia kilpailuolosuhteita. tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista
20797: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkas-
20798: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti tus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan päte-
20799: asettanut turvatekniikan keskukselle seuraavat vyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditoin-
20800: tulostavoitteet vuodelle 2001: tipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan
20801: - Tuotteiden ja laitosten turvallisuus- ja liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordi-
20802: luotettavuustaso säilyy korkeana. Elinkeino- nointiin.
20803: 32.20 373
20804:
20805: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen tettujen laatu- ja toimitusaikatavoitteiden
20806: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti mukaisesti. Arviointitoiminnan volyymi ja tu-
20807: asettanut mittatekniikan keskukselle seuraavat lot kasvavat. Henkilöresurssien käyttöä tehos-
20808: tulostavoitteet vuodelle 2001: tetaan.
20809: - Kansallisen mittanormaalijärjestelmän - Keskuksen tiedot, osaaminen ja menette-
20810: kehittämisessä edetään vahvistettujen strate- lyt vastaavat toimialan kansainvälisiä vaati-
20811: gisten Iinjansten sekä tutkimus- ja kehittämis- muksia ja sopimuksia.
20812: ohjelmien mukaisesti. Kalibrointipalvelut vas-
20813: taavat kansallisia ja kansainvälisiä tasovaati- Menojen ja tulojen erittely: mk
20814: muksia.
20815: - Metrologian tutkimustoiminta, asiantun- Bruttomenot 33 505 000
20816: Maksullisen toiminnan erillismenot 8 362 000
20817: tijapalvelu ja tiedotus vastaavat sekä julkisia
20818: Muut toimintamenot 25 143 000
20819: tarpeita että markkinoiden tarpeita. Asiantunti- Bruttotulot 11 550 000
20820: japalvelujen tulolisäys on vähintään 10% edel- Maksullisen toiminnan tulot
20821: lisvuodesta. Uusien akkreditoitujen kalibroin- - julkisoikeudelliset suoritteet 8 150 000
20822: tipalvelujen syntyä priorisoiduille mittaus- - muut suoritteet 3 400 000
20823: aloille edistetään. Nettomenot 21 955 000
20824: - Vapaaehtoisen ja säännellyn sektorin pä-
20825: tevyyden arvioinnin taso vastaa kansallisia tar- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
20826: peita ja täyttää kansainväliset vaatimukset. Uu- nä huomioon 166 000 mk palkkaseurantaselvi-
20827: det arvioinnit ja valvontakäynnit tehdään ase- tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
20828:
20829: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
20830: 1999 2000 2001
20831: toteutuma 1l ennakoitu 1) arvio 1l
20832:
20833: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 8 020 10 700 11 550
20834: (+15) (+33) (+8)
20835: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 6 142 8 045 8 362
20836: (+26) (+31) (+4)
20837: Käyttöjäämä (tmk) 1 878 2 655 3 188
20838: (-10) (+41) (+20)
20839: - % tuotoista 23 25 28
20840: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 2 338 2 655 3 162
20841: (+5) (+14) (+19)
20842: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) -460 26
20843: (-230) (+100) (0)
20844: Tuotot % kustannuksista 95 100 100
20845: ll Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen.
20846:
20847:
20848: 2001 talousarvio 21 955 000 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toi-
20849: 2000 talousarvio 21 600 000 mintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20850: 2000 lisätalousarvio 175 000 Momentille myönnetään nettomäärärahaa
20851: 1999 tilinpäätös 19 417 000 138 000 000 mk.
20852: Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomi-
20853: oon EU:lta saatavat tulot.
20854: 374 32.20
20855:
20856: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- Vaikuttaa kansainvälisen teknologiayh-
20857: mien muiden kuin rakennerahastoista rahoitet- teistyön kehittymiseen siten, että se palvelee
20858: tavien hankkeiden menoihin sekä ulkomaan yrityksiä ja tutkimusta Suomessa, lisää tietoi-
20859: rahaliikenteestä johtuviin laskennallisiin kurs- suutta yhteistyön eri muodoista ja vahvistaa
20860: sivaihteluihin. yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kykyä
20861: Se l v i t y s osa : Teknologian kehittämis- hyödyntää yhteistyötä.
20862: keskuksen (Tekes) tehtävänä on edistää teolli- Tekes toimii kattavasti koko maassa siten,
20863: suuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä että kaikki rahoitusta hakevat ovat sijainnis-
20864: teknologian keinoin. Toiminnan tulee moni- taan riippumatta tasa-arvoisessa asemassa.
20865: puolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuo- Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
20866: tantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyy- kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
20867: delle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tekesin asettanut teknologian kehittämiskeskukselle
20868: vaikuttavuus syntyy asiantuntemuksen ja tek- seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
20869: nologiarahoituksen kohdentamisesta sellaisiin Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalvelut
20870: tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin, joiden kohdistetaan siten, että ne aktivoivat ja kan-
20871: tuloksena syntyy merkittävää teknologista nustavat yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita
20872: osaamista, kansainvälisesti kilpailukykyisiä toteuttamaan riskipitoisia tutkimus- ja tuoteke-
20873: tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluita ja hityshankkeita, joiden taloudellinen potentiaa-
20874: joiden kautta suomalainen innovaatioympäris- li on korkea ja jotka
20875: tö vahvistuu. -synnyttävät uusia teknologisiin innovaati-
20876: Tavoitteiden saavuttamiseksi Tekes: oihin perustuvia yrityksiä ja liiketoimintoja,
20877: - Kohdistaa teknologiarahoitusta valikoi- - varmistavat tutkimus- ja kehittämistoi-
20878: dusti yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehitty- minnan tulosten kaupallisen hyödyntämisen ja
20879: misen kannalta kokonaisvaikutuksiltaan par- innovatiivisen yritystoiminnan liiketoiminta-
20880: haimpiin hankkeisiin. valmiuksien kehittymisen,
20881: - Suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä eri - lisäävät olemassa olevien klustereiden
20882: tahojen kanssa laajoja kansallisia teknologia- kilpailukykyä ja edistävät uusien kehittymistä,
20883: ohjelmia, jotka edistävät verkottumista, vah- -lisäävät poikkitieteellistä lähestymistapaa
20884: vistavat Suomen tulevaisuuden kannalta mer- tutkimus- ja kehittämishankkeissa,
20885: kittävimpiä teknologioita ja tutkimusaloja sekä - edistävät palvelusektorin teknologisen
20886: tehostavat teknologian siirtoa ja kansainvälis- kilpailukyvyn ja teknologialähtöisten palvelui-
20887: tymistä. den kehittymistä ja kansainvälistymistä,
20888: -Suunnittelee ja toteuttaa pienten ja keski- -edistävät korkeatasoisten julkisten ja yk-
20889: suurten yritysten aktivointitoimia, jotka edistä- sityisten innovaatiopalveluiden kehittymistä,
20890: vät uusien yritysten ja liiketoimintojen synty- - edistävät ja aktivoivat alueita ja niiden
20891: mistä ja kansainvälistymistä, yhteistyötä eri- teknologista kehittymistä alueilla tunnistettu-
20892: tyisesti pk-yritysten kesken, yritysten kykyä jen vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta
20893: omaksua ja kehittää uutta teknologiaa, yritys- yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa,
20894: ten tietoisuutta julkisista tutkimuspalveluista - edistävät yritysten kykyä luoda, omaksua
20895: ja auttavat yrityksiä tunnistamaan hyödyllisiä ja hyödyntää uutta teknologiaa kilpailukykyi-
20896: yhteistyökumppaneita. sellä tavalla,
20897: - Vaikuttaa suurten yritysten tutkimus- ja - edistävät eri kokoisten yritysten kykyä
20898: tuotekehityshankkeiden laatuun ja luonteeseen verkottua toisten kotimaisten ja kansainvälis-
20899: siten, että niiden haasteellisuus ja aikajänne ten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa,
20900: kasvavat ja yhteistyö pk-yritysten, tutkimuslai- - edistävät teknologisen perusasaamisen
20901: tosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa syntymistä ja kehittymistä yrityksiin, tutki-
20902: lisääntyy. muslaitoksiin, yliopistoihin ja korkeakouluihin
20903: 32.20 375
20904:
20905: aloilla, joilla on keskeinen vaikutus elinkeino- Rahoituspäätöksiä saa vuonna 2001 tehdä
20906: elämän kilpailu- ja uusiutumiskykyyn, enintään 795 000 000 markalla.
20907: - myötävaikuttavat uusien työpaikkojen Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää sellai-
20908: syntymiseen ja olemassa olevien työpaikkojen seen teknologiseen tutkimukseen ja kehityk-
20909: säilymiseen, seen, joka edistää teknologisen perusasaami-
20910: - edistävät kestävää kehitystä, ympäristön- sen syntymistä ja kehittymistä tutkimus-, ke-
20911: suojelua, hyvinvointipalvelujen laadun, saata- hittämis- ja koulutusorganisaatioissa elinkei-
20912: vuuden ja kustannustehokkuuden kehittymistä noelämän kehittymiseen vaikuHavilla alueilla.
20913: ja turvaavat energian taloudellista saantia, Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:
20914: - kehittävät yhdessä innovaatioympäristön -Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien
20915: muiden toimijoiden kanssa toimintaympäris- tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulu-
20916: töä siten, että edellytykset innovaatioiden syn- jen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja
20917: tymiselle paranevat ja että toimintaympäristö hankkeisiin sekä hankkeiden valmisteluun.
20918: on kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeaa - Viranomaisten välisenä yhteistyönä to-
20919: teknologiaa ja osaamista vaativan yritystoi- teutettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yh-
20920: minnan sijoittumispaikkana, teistyöhön.
20921: - myötävaikuttavat siihen, että Tekesin vas- - Ammattikorkeakoulujen ja muiden kun-
20922: tuulla olevassa kansainvälisessä teknologiayh- nallisten organisaatioiden tutkimushankkei-
20923: teistyössä toteutuu kansallisten etujen mukai- siin.
20924: sia päätöksiä. -Kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien ja
20925: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimi-
20926: otettu huomioon 1 458 000 mk palkkaseuran- tuksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkois-
20927: taselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin ta muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutu-
20928: sekä 9 987 000 mk laitoksen tehtävien kasvun viin matkakustannuksiin.
20929: johdosta. -Valtion ja kuntasektorin laitosten uutuus-
20930: Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tuotteiden hankinnan tukemiseen.
20931: tulot on merkitty momentille 12.32.99. - EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden
20932: maksamiseen.
20933: 2001 talousarvio 138 000 000 Selvitysosa: Myöntämisvaltuudessa
20934: 2000 talousarvio 121 000 000 on huomioitu 15 000 000 mk tutkimusrahoi-
20935: 2000 lisätalousarvio 1 432 000 tusta, joka sisältyy valtioneuvoston periaate-
20936: 1999 tilinpäätös 125 260 000 päätökseen 26.5.2000 valtion omaisuuden
20937: myynnistä vuosina 2000-2003 saatavien tu-
20938: lojen käytöstä. Rahoituspäätökset tehdään kil-
20939: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (arviomää- pailuttamalla organisaatioiden hankkeita.
20940: räraha)
20941: Momentille myönnetään 770 000 000 mk.
20942:
20943: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
20944: (milj. mk):
20945: 2001 2002 2003 2004
20946:
20947: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 582 372 183 86
20948: Vuoden 2001 sitoumukset 188 211 174 181
20949: Yhteensä 770 583 357 267
20950: 376 32.20
20951:
20952: Vuonna 2001 myönnettävien rahoitusten ko- 40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja
20953: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat kehitykseen (arviomääräraha)
20954: 714 milj. mk. Momentille myönnetään 826 000 000 mk.
20955: Uusia avustuspäätöksiä saa vuonna 200 1
20956: 2001 talousarvio 770 000 000 tehdä enintään 910 000 000 markalla.
20957: 2000 talousarvio 755 000 000 Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston
20958: 1999 tilinpäätös 691 719 624 päätöksen mukaisesti yrityksille ja yhteis?ille
20959: tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palvelmden
20960: 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämistä koskevaan teknologiseen tutki-
20961: kehittämis~mnot (siirtomääräraha 2 v) mukseen ja kehitykseen. Avustuksilla tulee
20962: edistää elinkeinorakenteen ja yritysten tuote-
20963: Momentille myönnetään 60 000 000 mk. valikoiman kehittämistä kansainvälisen kilpai-
20964: Määrärahaa saa käyttää teknologian siirtoa, lun ja markkinoiden edellyttämällä tavalla
20965: teknologian hyödyntämistä ja uusien liiketoi- sekä tukea tuotannollisten ja palveluyritysten
20966: mintojen syntymistä edistävien palvelujen ja uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntä-
20967: sellaisten hanke- ja ohjelmatoimintaan välittö- mistä. Avustuksia saa myöntää myös riskipi-
20968: mästi liittyviin tilaustutkimusten, selvitysten, toisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uu-
20969: asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen den teknologian hyödyntämiseen ja energiata-
20970: hankintaan, joita tarvitaan hanke- ja ohjelma- louden, ympäristötekniikan ja terveydenhoi-
20971: toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden don teknologioiden kehittämisen sekä tutki-
20972: parantamiseksi. Määrärahaa saa käyttää myös mus- ja kehittämistoiminnan tulosten liiketalo-
20973: osaaruiskeskusten toiminnan rahoittamiseen. udelliseen hyödyntämiseen.
20974: Se l v i t y s o s a : Menojen välittömänä Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
20975: vastikkeena Tekes saa palveluja oman toimin- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
20976: nan täydennykseksi. Tällaisia palveluja ovat: Se l v i t y s osa : Myöntämisvaltuudessa
20977: - Tilaustutkimukset, joilla hankitaan Teke- on huomioitu 10 000 000 mk tutkimusrahoi-
20978: sin toiminnan kannalta tärkeää tietoa Tekesin tusta, joka sisältyy valtioneuvoston periaate-
20979: omaan ja muiden käyttöön. päätökseen 26.5.2000 valtion omai~uuden
20980: - Selvitykset, joita käytetään hankkeiden myynnistä vuosina 2000-2003 saatavten tu-
20981: arvioimiseen valmisteluvaiheessa. lojen käytöstä. Avustuksilla kannustetaan yri-
20982: - Asiantuntijapalvelut, joita tarvitaan tek- tyksiä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -oh-
20983: nologiaohjelmien valmisteluun ja koordinoin- jelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttama~n
20984: tiin sekä aktivointitoimenpiteiden hallinnoin- kehitystä ja tehostamaan resurssien käyttöä Ja
20985: tiin. saamaan sekä suuret että pienet yritykset mu-
20986: - Arviointipalvelut, joita käytetään ohjel- kaan teknologian hyödyntämiseen. Avustuksia
20987: mien ja toiminnan arvioinnissa. myönnettäessä otetaan huomioon hankkeiden
20988: - Tiedotuspalvelut, jotka koskevat teknolo- vaativuus, uuden teknologian hyväksikäyttö
20989: giaohjelmia ja muuta teknologiatiedotusta pal- hankkeiden alkuvaiheessa, uuden teknologia-
20990: velevia erityisprojekteja. liiketoiminnan kehittämisen tarpeet sekä aika-
20991: Määrärahasta on tarkoitus käyttää 4 000 000 vien, pienten ja keskisuurten yritysten erityis-
20992: mk osaaruiskeskusten toiminnan rahoittami- tarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa
20993: seen. pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen
20994: sekä hankkeiden valmisteluun.
20995: 2001 talousarvio 60 000000 Rahoitusta myönnetään:
20996: 2000 talousarvio 70 000 000 -Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehi-
20997: tyshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin.
20998: 32.20 377
20999:
21000: - Pienille ja keskisuurille yrityksille tekno- - Yritysten ja yhteisöjen kehityshankkei-
21001: logiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankki- den esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin
21002: miseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osa- sekä hankkeiden valmisteluun.
21003: na. - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin.
21004:
21005: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
21006: (milj. mk):
21007: 2001 2002 2003 2004-
21008:
21009: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 716 475 223 77
21010: Vuoden 2001 sitoumukset 110 254 254 228
21011: Yhteensä 826 729 477 305
21012:
21013: Vuonna 2001 myönnettävien avustusten ko- Lainoja saa myöntää valtioneuvoston pää-
21014: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat töksen mukaisesti yrityksille ja yhteisöille tek-
21015: 793 milj. mk. nologiseen kehitystyöhön, jonka tavoitteena
21016: on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten
21017: 2001 talousarvio 826 000 000 tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelui-
21018: 2000 talousarvio 770 000 000 den kehittämistä ja parantamista. Lainoja saa
21019: 1999 tilinpäätös 731 191 538 myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkei-
21020: siin, joilla tähdätään uuden teknologian hyö-
21021: 41. Keksintö-, laatu- ja standardisointitoi- dyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötek-
21022: minnan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) niikan ja terveydenhoidon teknologioiden ke-
21023: hittämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoi-
21024: Momentille myönnetään 36 600 000 mk.
21025: minnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntä-
21026: Määrärahaa saa käyttää keksintö-, laatu- ja
21027: miseen. Lainoja saa myöntää ensisijaisesti
21028: standardisointitoiminnan tukemiseen ja niiden
21029: konkreettiseen tuotekehitykseen ja tuotteista-
21030: edistämisen hallintomenoihin.
21031: miseen. Lainat voidaan myöntää vakuuttavaa-
21032: Se l v i t y s osa : Määräraha on siirtoa mo-
21033: timatta. Mikäli kehitystyö epäonnistuu, tekno-
21034: mentilta 32.1 0.24. Tuettavat yksiköt ovat mi-
21035: logian kehittämiskeskuksella on lainansaajan
21036: nisteriön tulosohjattavia.
21037: hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle val-
21038: Määrärahan arvioidaan tioneuvoston päätöksen enimmäislaina-ajan
21039: jakautuvan seuraavasti: mk puitteissa lisää maksuaikaa tai poikkeustapa-
21040: uksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja
21041: Keksintötoiminta 24 500 000 korot pk-yrityksiltä osittain tai kokonaan takai-
21042: Standardisointitoiminta 10 600 000 sin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten koh-
21043: Laatutoiminta 1 500 000 dalla näin voidaan menetellä vain erityisen pai-
21044: Yhteensä 36 600 000 navasta syystä.
21045: Selvitysosa : Myöntämisvaltuudessa
21046: 2001 talousarvio 36 600 000 on huomioitu 5 000 000 mk tutkimusrahoitus-
21047: ta, joka sisältyy valtioneuvoston periaatepää-
21048: 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja ke- tökseen 26.5.2000 valtion omaisuuden myyn-
21049: hitykseen (arviomääräraha) nistä vuosina 2000-2003 saatavien tulojen
21050: Momentille myönnetään 232 000 000 mk. käytöstä.
21051: Vuonna 2001 uusia lainoja saa myöntää Rahoitusta myönnetään:
21052: enintään 275 000 000 mk. -Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehi-
21053: tyshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin.
21054: 378 32.20
21055:
21056: -Pienille ja keskisuurille yrityksille tekno- Korkean teknologian tuotantotekniikoi-
21057: logiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankki- den ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemi-
21058: miseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osa- seen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa.
21059: na. - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin.
21060:
21061: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
21062: (milj. mk):
21063: 2001 2002 2003 2004-
21064:
21065: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 168 88 30 6
21066: Vuoden 2001 sitoumukset 64 81 58 30
21067: Yhteensä 232 169 88 36
21068:
21069: Vuonna 2001 myönnettävien lainojen koko- reettiseen tuotekehitykseen ja tuotteistami-
21070: naiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat seen. Lainan saa myöntää ehdoin, että lainan
21071: 73,61 milj. mk. pääoma ja pääomalle maksettava korko mak-
21072: setaan takaisin vain edellyttäen, että sidotulle
21073: 2001 talousarvio 232 000 000 pääomalle jää täysi kate. Lainalla on myös
21074: 2000 talousarvio 230 000 000 huonompi etuoikeus velallisyrityksen mahdol-
21075: 1999 tilinpäätös 227 986 740 lisessa konkurssissa. Lainat myönnetään va-
21076: kuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäonnis-
21077: 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja tuu, teknologian kehittämiskeskuksella on lai-
21078: kehitykseen (arviomääräraha) nan saajan hakemuksesta oikeus antaa
21079: lainansaajalle valtioneuvoston päätöksen
21080: Momentille myönnetään 170 000 000 mk.
21081: enimmäislaina-ajan puitteissa lisää maksuai-
21082: Vuonna 2001 uusia pääomaehtoisia lainoja
21083: kaa tai poikkeustapauksessa jättää lainan mak-
21084: saa myöntää enintään 200 000 000 mk.
21085: samaton pääoma ja korot pk-yrityksiltä osittain
21086: Pääomaehtoisia lainoja saa myöntää valtio-
21087: tai kokonaan takaisin perimättä. Muiden kuin
21088: neuvoston päätöksen mukaisesti yrityksille
21089: pk-yritysten kohdalla näin voidaan menetellä
21090: teknologiseen kehitystyöhön, jonka tavoittee-
21091: vain erityisen painavasta syystä.
21092: na on edistää kansainvälisesti kilpailukykyis-
21093: Se l v i t y s osa : Rahoitusta myönnetään:
21094: ten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palve-
21095: -Yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin
21096: luiden kehittämistä ja parantamista. Pääoma-
21097: sekä teknologiaohjelmiin.
21098: ehtoisia lainoja saa myöntää myös
21099: - Pienille ja keskisuurille yrityksille tekno-
21100: riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdä-
21101: logiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankki-
21102: tään uuden teknologian hyödyntämiseen ja
21103: miseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osa-
21104: energiatalouden, ympäristötekniikan ja tervey-
21105: na.
21106: denhoidon teknologioiden kehittämiseen sekä
21107: - Korkean teknologian tuotantotekniikoi-
21108: tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten lii-
21109: den ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemi-
21110: ketaloudelliseen hyödyntämiseen. Pääomaeh-
21111: seen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa.
21112: toisia lainoja saa myöntää ensisijaisesti konk-
21113:
21114: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
21115: (milj. mk):
21116: 2001 2002 2003 2004-
21117:
21118: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 115 30 2
21119: Vuoden 2001 sitoumukset 55 89 26 2
21120: Yhteensä 170 119 28 2
21121: 32.30 379
21122:
21123: Vuonna 2001 myönnettävien lainojen koko- 2001 talousarvio 170 000 000
21124: naiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 2000 talousarvio 135 000 000
21125: 70,76 milj. mk. 1999 tilinpäätös 110 470 428
21126:
21127:
21128:
21129: 30. Yrittäjyyspolitiikka
21130:
21131:
21132: Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu. Yritysten kyky kasvaa ja luoda työpaikkoja riip-
21133: puu olennaisesti niiden kansainvälisestä kilpailukyvystä, jonka kehittymiselle julkisen vallan tu-
21134: lee luoda edellytykset. Pienten ja keskisuurten yritysten ongelmat liittyvät niiden rajallisiin voi-
21135: mavaroibio ja yhä dynaamisemman toimintaympäristön hallintaan. EU:n sisämarkkinat ja muut
21136: vientimarkkina-alueet tarjoavat yrityksille uusia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen edellyt-
21137: tää yrityksiltä entistä enemmän aineettornia panostuksia ja yhteistoimintaverkostojen kehittämis-
21138: tä. Vientiyrityksillä tulee olla käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinenvientitakuu-ja rahoi-
21139: tusjärjestelmä. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoitteena on aidon, valtion tukitoimenpiteistä
21140: riippumattoman yrittäjyyden edistäminen.
21141: Yrittäjyyspolitiikan keskeisiä toimenpidealueita ovat yritysten toimintaympäristön kehittämi-
21142: nen (ml. erityisrahoitus), yritysten kasvuaja kilpailukykyä vahvistavien hankkeiden edistäminen
21143: sekä yrityksiin kohdistuvien hallinnollisten menettelyjen keventäminen. Toimenpiteillä pyritään
21144: turvaamaan myös tasapainoinen alueellinen kehitys. TE-keskukset ja valtion erityisrahoitusyhti-
21145: ön Finnvera Oyj:n palveluverkko toteuttavat merkittävän osan yrittäjyyspolitiikka - luvun toi-
21146: menpiteistä.
21147: Yritysluet ja kehittämispalvelut
21148: Yritystukia suunnataan laadullisesti korkeatasoisiin aineettorniin ja aineellisiin hankkeisiin ta-
21149: voitteena erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja toiminta-
21150: ympäristön parantaminen. Tukia kohdeunetaan erityisesti hyvät kasvuedellytykset omaaville
21151: käynnistys- ja kasvuvaiheen pienille ja keskisuurille yrityksille hankkeisiin, joissa tuella voidaan
21152: arvioida olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamisen kannalta. Yritystukien vaikuttavuus-
21153: arviointia kehitetään, tukien valvontaa ja seurantaa tehostetaan sekä yksinkertaistetaan yrityslu-
21154: kien hallinnointia. Lisäksi yhteensovitetaan ja yhtenäistetään TE-keskusten suorien yritystukien
21155: menettelytapoja.
21156: Yrityksille tarjottavien koulutus- ja kehittämispalvelujen painopisteitä ovat yrittäjyyden ja uus-
21157: perustannan edistäminen, pk-yritysten henkilöstön liikkeenjohto- sekä markkinointi- ja kansain-
21158: välistymisvalmiuksen parantaminen ja yritysten verkostoitumisen sekä uuden teknologian, erityi-
21159: sesti viestintäteknologian hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Erityistä huomiota kiinnite-
21160: tään palvelualoilla toimivien yritysten kehittämiseen sekä kasvukykyisten ja -haluisten mikro- ja
21161: pk-yritysten hallitun kasvun edistämiseen. Lisäksi edistetään ulkomaisia investointeja Suomessa,
21162: parannetaan elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytyksiä sekä tuetaan yritystoimintaa edistävien
21163: yhteisöjen harjoittamaa neuvonta-, koulutus- ja muuta kehittämispalvelutoimintaa sekä näiden
21164: palvelujen kehittämishankkeita.
21165: EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat merkittävässä asemassa toteutettaessa elinkeino- ja pk-po-
21166: litiikkaa. Uudet rakennerahastokauden 2000--2006 tavoiteohjelmat hyväksyttiin vuoden 2000
21167: keväällä. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan päätavoitteet ohjelmia toteutettaessa
21168: ovat yhtenevät elinkeinopolitiikan ja pk-politiikan tavoitteiden kanssa. Tavoitteena ovat kohde-
21169: alueiden elinkeinorakenteen kehittäminen ja monipuolistaminen, yrittäjyyden edistäminen ja yri-
21170: 380 32.30
21171:
21172: tysten perustaminen ja sitä kautta kasvun ja työllisyyden parantaminen, yritysten osaamisen ke-
21173: hittäminen, yritystoiminnan kilpailukykyä ja kannattavuutta parantavien kehittämishankkeiden
21174: aktivointi ja yrityksille laadukkaan toimintaympäristön kehittäminen.
21175: Erityisrahoitus
21176: Rahoituksen saatavuus on yritysten tärkeä toimintaedellytys. Pienten ja keskisuurten yritysten
21177: ja viennin rahoituksessa on kuitenkin puutteita, joita julkisen vallan on perusteltua paikata omalla
21178: rahoitustarjonnallaan. Keskeinen erityisrahoituslaitos tässä suhteessa on Finnvera Oyj.
21179: Erityisrahoitustoiminta pyrkii itsekannattavuuteen, mutta elinkeino- tai aluepoliittisten tavoit-
21180: teiden takia siihen liittyy usein valtion tuen tarvetta. Tuki pyritään kohdistamaan mahdollisim-
21181: man läpinäkyvästi. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitukseen kohdistetaan sekä korkotukea
21182: että riskinottoon sisältyvää, valtion luotto- ja takaustappioiden muodossa maksamaa tukea. Näi-
21183: den lisäksi valtio tukee Finnvera Oyj:n kehittämis-, palvelu- ja neuvontatoimintaa. Vientitakuu-
21184: ja takaustappiot katetaan valtiontakuurahastosta siten kuin valtiontakuurahastosta annetussa lais-
21185: sa ( 444/1998) säädetään. Lisäksi Finnveran tytäryhtiö Fide Oy hoitaa julkisesti tuettujen vienti-
21186: ja alusluottojen korontasausjärjestelmän hallinnointia julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen
21187: korontasauksesta annetun lain ( 113 71 1996) nojalla.
21188: Kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut yrittäjyyspolitiikan tulosalueelle seu-
21189: raavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
21190: - Yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan toimintaympäristön kehittäminen siten että turvataan ta-
21191: savertaiset aloitus-, kasvu- ja kilpailuedellytykset suomalaisille pk-yrityksille EU:n sisämarkki-
21192: noilla.
21193: - Yritystukiohjelmien ja kehittämistoimenpiteiden ohjauksen sekä toimenpiteiden vaikutus-
21194: ten seurannan tehostaminen.
21195: -Varmistetaan pk-yrityksille suunnattujen koulutus-, kehittämis- ja neuvontapalvelujen tar-
21196: jonnan sopivuus pk -yritysten kehittämistarpeisiin ja toimitaan yhteistyössä muiden pk -yrityksille
21197: vastaavia palveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa.
21198: - Julkisen erityisrahoituksen hallinnointia toteutetaan siten, että erityisrahoituksen vaikutta-
21199: vuus, tehokkuus ja alueellinen saatavuus paranevat sekä erityisrahoitukseen sisältyvän tuen läpi-
21200: näkyvyys lisääntyy. Erityisrahoituksessa pyritään mahdollisimman paljon itsekannattavuuteen.
21201: Uudistettua erityisrahoituksen ohjaus- ja valvontajärjestelmää soveltamalla tehostetaan Finnvera
21202: Oyj:n omistaja- ja elinkeinopoliittista ohjausta.
21203: - Varmistetaan, että pienen ja keskisuuren yritystoiminnan rahoituksen saatavuus lisääntyy
21204: julkisen erityisrahoituksen osuuden ja riskinjaon vaikutuksesta. Erityisesti julkisen vallan toimin-
21205: ta ja riskinotto vaikuttavat viennin rahoituksen edellytyksiin ja alkuvaiheessa olevan yritystoi-
21206: minnan rahoituksen saatavuuteen.
21207: - Toimitaan siten, että vientiteollisuudelle tarjotut vientitakuupalvelut, julkisesti tuettujen
21208: vienti- ja alusluottojen korontasaus ja muu julkisesti tuetun viennin rahoitusjärjestelmä ovat kan-
21209: sainvälisesti kilpailukykyisiä muiden maiden vastaavien järjestelmien kanssa ja niiden alueelli-
21210: nen saatavuus on hyvä.
21211:
21212: Yrittäjyyspolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk):
21213: v. 1999 v.2000 v.2001
21214: tilinpäätös talousarvio esitys
21215:
21216: 41. Toimintatuki Finnvera Oyj:lle 5 775 2 000 2000
21217: 42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) 237 987 203 000 167 000
21218: 43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomää-
21219: räraha) 65 930 92 000 90000
21220: 32.30 381
21221:
21222: 44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) 18 537 20000 10 000
21223: 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkei-
21224: dentukeminen (arviomääräraha) 261 906 80000 98 000
21225: 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedelly-
21226: tysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) 162 000 75 000 155 000
21227: 47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan
21228: ja alan yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) 10 000 8 000 21 170
21229: 48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alus-
21230: Iuotoilie (arviomääräraha) 4 3 000 31000
21231: 49. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myön-
21232: tämille Iuotoilie (arviomääräraha) 20 415 20000 18 000
21233: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (ar-
21234: viomääräraha) 17 604 10000 3 000
21235: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomäärära-
21236: ha) 100 100
21237: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
21238: osuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta
21239: (arvio määräraha) 329 400 478 927
21240: Yhteensä 800 158 842 500 1 074197
21241:
21242:
21243: 41. (32.70.41) Toimintatuki Finnvera 42. (32.70.42) Finnvera Oyj:n korkotuet (ar-
21244: Oyj:lle viomääräraha)
21245: Momentille myönnetään 2 000 000 mk. Momentille myönnetään 167 000 000 mk.
21246: Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n toi- Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan ra-
21247: mintakuluihin valtion erityisrahoitusyhtiön hoittamiseen myönnettävään korkotukeen
21248: luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/ Kera Oyj:stä ja valtion erityisrahoitusyhtiön
21249: 1998) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston luotto- ja takaustoiminnasta annettujen lakien
21250: sitoumuksen mukaisesti. nojalla annettujen sitoumusten mukaisesti.
21251: Se l v i t y s osa : Toimintatuella korvataan Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia luot-
21252: valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaus- toja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna
21253: toiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun 2001 enintään 700 000 000 mk ja elinkeinopo-
21254: valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti Finn- liittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mu-
21255: vera Oyj:lle erikseen määritellyistä valtion eri- kaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja
21256: tyisrahoitusyhtiölle luotto- ja takaustoiminnas- yhteensä enintään 600 000 000 mk. Erityiskor-
21257: ta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetuista palveluis- kotuen piiriin sisältyviä uusia naisyrittäjälai-
21258: ta aiheutuvia kuluja.Valtioneuvoston sitou- noja yhtiö saa myöntää enintään 100 000 000
21259: muksessa on määritelty miltä osin valtio kor- mk.
21260: vaa yhtiön palveluja. Kauppa- ja teollisuusmi- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
21261: nisteriö ja yhtiö solmivat vuosittain palvelujen annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
21262: tuottamista koskevan sopimuksen. Selvitysosa: Alueellisen korkotuen
21263: Määräraha liittyy osin Kera Oyj:n myöntä- piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuu-
21264: mien luottojen perusteella maksettavaan pois- den lisäyksenä on otettu huomioon 70 milj. mk
21265: tuvaan ja vuosittain alenevaan peruskorkotu- Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:ltä
21266: keen, johon sisältyi toimintatukea. siirtyvien asiakkaiden rahoitustarpeena.
21267: Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja taka-
21268: 2001 talousarvio 2 000000 ustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla anne-
21269: 2000 talousarvio 2 000 000 tun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan val-
21270: tio maksaa yhtiölle korkotukea. Korkotuki voi
21271: 1999 tilinpäätös 5 774 649
21272: 382 32.30
21273:
21274: olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotu- Oyj:n vuonna 1999 tai senjälkeen myöntämil-
21275: kea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edel- le luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi
21276: leen luotonsaajille vuosittain alueellista korko- Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille
21277: tukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueel- luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla an-
21278: lisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea makse- nettujen voimassa olevien valtioneuvoston si-
21279: taan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaa- toumusten mukaisena peruskorkotukena ja li-
21280: jille erikseen määritellyistä elinkeinopoliitti- säkorkotukena.
21281: sista syistä annetuista luotoista. Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen
21282: Vuonna 2001 korkotukea maksetaan valtion piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuu-
21283: erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoimin- det koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luo-
21284: nasta annetun lain nojalla annetun valtioneu- toista, joita rahoitetaan Euroopan aluekehitys-
21285: voston sitoumuksen mukaisena alueellisena rahastosta. Kansallinen rahoitusosuus on bud-
21286: korkotukena ja erityiskorkotukena Finnvera jetoitu momentille 32.30.62.
21287:
21288: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
21289: (milj. mk):
21290: 2001 2002 2003 2004 2005
21291:
21292: Ennen vuotta 2001 tehdyt si-
21293: toumukset 167 124 68 47 22
21294: Vuoden 2001 sitoumukset 1) 9 20 17 12
21295: Yhteensä 167 133 88 64 34
21296: I) Vuoden 2001 myöntämisestä aiheutuva valtion rahoitusosuus Euroopan aluekehitysrahaston osarahoit-
21297: teisen korkotuen osalta on siirretty momentille 32.30.62.
21298:
21299:
21300:
21301: Vuonna 2001 korkotuesta kohdistamaUoman Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
21302: korkotuen (peruskorkotuki) laskennallinen annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
21303: osuus on 73 milj. mk ja kohdistetun korkotuen Se l v i t y s osa : Valtioneuvosto on anta-
21304: 100 milj. mk. nut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja ta-
21305: Vuoden 2001 myöntämisestä aiheutuvat ko- kaustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n
21306: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa
21307: 57 milj. mk. Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksessa
21308: tarkemmin määriteltyjen ehtojen mukaisesti
21309: 2001 talousarvio 167 000 000 niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö
21310: 2000 talousarvio 203 000 000 myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ajankohtaa en-
21311: nen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jot-
21312: 2000 lisätalousarvio
21313: ka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja
21314: 1999 tilinpäätös 237 986 628 takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mu-
21315: kaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten
21316: 43. (32.70.43) Finnvera Oyj:n tappiokorva- mukaisesti.
21317: ukset (arviomääräraha) Finnvera Oyj:n vuonna 2001 myöntämistä
21318: Momentille myönnetään 90 000 000 mk. luotoista ja takaoksista arvioidaan aiheutuvan
21319: Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n ja valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna
21320: Kera Oyj:n luotonanto- ja takaustoiminnassa 2002.
21321: syntyneiden tappioiden sekä ulkomaisten luot- Valtioneuvosto on Kera Oyj-nimisestä julki-
21322: tojen kurssitappioiden korvaamiseen. sesta osakeyhtiöstä annetun lain 11 §:n nojalla
21323: antanut sitoumuksen siitä, että valtio korvaa
21324: 32.30 383
21325:
21326: myös yhtiön kurssitappioita sitoumuksessa tar- Määrärahaa saa käyttää yritystuesta annetun
21327: kemmin määriteltyjen ehtojen mukaisesti. lain (1136/1993) mukaisten tukien sekä kaup-
21328: Kurssitappioita ennakoidaan syntyvän vielä pa- ja teollisuusministeriön päätöksen (2/022/
21329: vuonna 2001 yhteensä noin 70 000 mk. 1998) mukaisten kansainvälistymistukien sekä
21330: Investointi- ja käyttöpääomalainojen luotto- elintarviketeollisuuden investointi- ja kehittä-
21331: tappioihin on tarkoitus kohdistaa myös Euroo- mistukia koskevan valtioneuvoston asetuksen
21332: pan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kansalli- mukaisten tukien maksamiseen.
21333: nen rahoitusosuus on budjetoitu momentille Lisäksi määrärahaa saa käyttää yritystoimin-
21334: 32.30.62. nan tukemisesta annetun lain mukaisten tukien
21335: maksamiseen.
21336: 2001 talousarvio 90 000000 Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain
21337: 2000 talousarvio 92 000 000 mukaista investointitukea, pk-yritysten kehit-
21338: tämistukea ja yritysten toimintaympäristötu-
21339: 1999 tilinpäätös 65 930 473
21340: kea sekä valtioneuvoston asetuksen mukaista
21341: elintarviketeollisuuden investointi- ja kehittä-
21342: 44. Alueellinen kuljetustuki (arviomäärära- mistukea saa vuonna 2001 myöntää yhteensä
21343: ha) 85 000 000 mk.
21344: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
21345: Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueelli- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
21346: sesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä Se l v i t y s osa : Yritystoiminnan tukemi-
21347: saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtio- sesta annettuun lakiin sisältyy säännökset in-
21348: neuvoston päätöksen (33111982) mukaisen vestointituesta, pk -yritysten kehittämistuesta
21349: kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille. sekä yritysten toimintaympäristötuesta.
21350: Määrärahasta saa käyttää enintään 40 000 mk Momentin mukainen tuki kohdistuu pää-
21351: saariston kuljetustuen maksamiseen. sääntöisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
21352: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain
21353: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. mukaisten yritystukien tavoitteena on parantaa
21354: Se l v i t y s o s a : Kuljetusten alueellisesta yritysten kilpailukykyä, osaamista ja teknolo-
21355: tukemisesta annettu laki on voimassa vuoden gista tasoa, tuotteiden ja tuotantomenetelmien
21356: 2000 loppuun. Määräraha kattaa vuoden 2000 kehittämistä ja kansainvälistymisen edellytyk-
21357: toisen puolivuotiskauden kuljetustukihake- siä sekä yritysten toimintaympäristöä. Tavoit-
21358: muksista aiheutuvat maksatukset. teena on suunnata tuki hyvät kasvuedellytykset
21359: omaaville käynnistys- ja kasvuvaiheen pienille
21360: 2001 talousarvio 10 000000 ja keskisuurille yrityksille. Tukia suunnataan
21361: hankkeisiin, joissa tuella arvioidaan olevan
21362: 2000 talousarvio 20 000000
21363: merkittävää vaikutusta yritystoiminnan tuke-
21364: 1999 tilinpäätös 18 537 472 misesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa
21365: asetettujen tavoitteiden sekä hankkeen toteutu-
21366: 45. Yritysten investointi- ja kehittämishank- misen kannalta.
21367: keiden tukeminen (arviomääräraha)
21368: Momentille myönnetään 98 000 000 mk.
21369: 384 32.30
21370:
21371:
21372:
21373: Myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan vuonna 2001 eri käyttökohteisiin
21374: seuraavasti:
21375: Arvio työpaikoista
21376: Hankkeiden
21377: Arvio Uusia Uusitut toteuttamisesta
21378: mk yrityksistä työpaikkoja työpaikat työpaikkoja
21379:
21380: Investointituki 22 000000 130 400 570 90
21381: Pk -yritysten kehittämistuki 40 000000 370 750 2 700 70
21382: -josta kansainvälistymis-
21383: hankkeisiin 27 000 000 250 490 1 620 45
21384: Toimintaympäristötuki 8 000 000 20 40 160 15
21385: Elintarviketeollisuuden inves-
21386: tointi- ja kehittämistuki 15 000 000 105 300 450 150
21387: Yhteensä 85 000 000 625 1 490 3 880 325
21388:
21389:
21390:
21391: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
21392: (milj. mk):
21393: 2001 2002 2003 2004 2005
21394:
21395: Ennen vuotta 2001 teh-
21396: dyt sitoumukset 70 42 5 3
21397: Vuoden 2001 sitoumuk-
21398: set 28 30 22 3 2
21399: Yhteensä 98 72 27 6 2
21400:
21401:
21402: Vuonna 2001 myönnettävien tukien aiheut- 1997-2000 myönnettyjen tukien maksami-
21403: tamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) val- seen.
21404: tiolle ovat 81 ,6 milj. mk. Selvitysosa: Vuosina 1996-1997
21405: avustuksia sai myöntää alusten rakentamis- ja
21406: 2001 talousarvio 98 000 000 peruskorjauksiin siten, että sopimusten yhteen-
21407: 2000 talousarvio 80 000 000 laskettu arvo sai olla enintään 8 000 000 000
21408: 1999 tilinpäätös 261 905 790 mk. Vuosien 1998 ja 1999 vastaava yhteenlas-
21409: kettu summa oli 5 000 000 000 mk ja vuonna
21410: 2000 6 000 000 000 mk. Avustusta on voitu
21411: 46. (32.80.42) Avustus telakkateollisuuden myöntää enintään Euroopan unionin komissi-
21412: kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomää- on päättämän prosenttimäärän aluksen sopi-
21413: räraha 3 v) mushinnasta.
21414: Momentille myönnetään 155 000 000 mk. EU :n piirissä telakkateollisuudelle myönnet-
21415: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- täviä tukia on säännellyt 7. laivanrakennusdi-
21416: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- rektiivi ja vuoden 1999 alusta neuvoston lai-
21417: kaan avustusten maksamiseen suomalaisille vanrakennustukiasetus. Direktiivi on mahdol-
21418: telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen listanut vuosittain hyväksyttyyn enimmäis-
21419: ja alusten peruskorjauksiin liittyvien sopimus- määrään rajoittuvan suoran tuotantotuen anta-
21420: ten johdosta. Määrärahaa käytetään vuosina misen ED-maiden telakkateollisuudelle. Suo-
21421: 32.30 385
21422:
21423: men telakkateollisuuden kilpailuedellytysten momentilta 29.90.52 ja 300 000 mk siirtona
21424: turvaamiseksi suhteessa ED-kilpailijoihin on momentilta 29.08.25.
21425: päätetty EU-tukijärjestelmän käytöstä Suo- Määrärahaa käytetään ulkomaisten inves-
21426: messa 31.12.2000 saakka, jolloin myös EU:n tointien edistämiseen sekä pk-yrityksille tar-
21427: asetus EU:n laivanrakennukselle sallittavasta koitettujen asiantuntijapalvelujen käytön sekä
21428: tuotantotuesta päättyy. yrittäjyyden edistämiseen. Lisäksi määrärahaa
21429: Em. vuosien myöntämisvaltuuksien käytöstä käytetään elinkeino- ja pk-yritystoiminnan
21430: arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuosi- edellytysten parantamiseen, pk-yritysten kil-
21431: na 1996-2001 yhteensä 1 162 000 000 mk, pailukykyä edistäviin hankkeisiin muun muas-
21432: vuonna 2001 155 000 000 mk ja vuonna 2002 sa pk-yritysten koulutus- ja neuvontapalvelu-
21433: 105 000 000 mk. Tuen maksaminen on jak- jen kehittämishankkeisiin, kehittämispalvelu-
21434: sotettu aluksen valmistusvaiheen mukaan. jen tarjonnan monipuolistamiseen ja teollisen
21435: muotoilun hyväksikäytön edistämiseen pk-yri-
21436: 2001 talousarvio 155 000 000 tyksissä sekä alueellisen elinkeinotoiminnan
21437: 2000 talousarvio 75 000 000 edistämiseen.
21438: 2000 lisätalousarvio 140 000 000 Tarkemmat säännökset määrärahan käyttä-
21439: 1999 tilinpäätös 162 000 000 misestä annetaan ministeriön asetuksella.
21440:
21441: 47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimin- 2001 talousarvio 21 170 000
21442: taan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) 2000 talousarvio 8 000 000
21443: Momentille myönnetään 21 170 000 mk. 1999 tilinpäätös 10 000 000
21444: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-
21445: suusministeriön toimialaan liittyvien järjestö- 48. (32.70.45) Korkotuki julkisesti tuetuUle
21446: jen valtionapuun ja lähinnä pk-yritysten kehit- vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
21447: tämispalvelujen tuottamiseen sekä ulkomais- Momentille myönnetään 31 000 000 mk.
21448: ten investointien edistämiseen. Lisäksi Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen
21449: määrärahaa saa käyttää valtionavustusten vienti- ja alusluottojen korontasauksesta anne-
21450: maksamiseen pienen ja keskisuuren yritystoi- tun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen
21451: minnan edistämisyhteisöille. Määrärahaa saa maksamiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi
21452: käyttää myös valtioneuvoston päätöksen (VNp käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluotto-
21453: 143/1986) mukaisesti valtionavustuksen mak- jen korontasausyhtiöstä annetun lain ( 1136/
21454: samiseen pk-yrityksille tarkoitettujen palvelu- 1996) tarkoittamalle yhtiölle Fide Oy:lle mak-
21455: jen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen settavan hallinnointipalkkion suorittamiseen
21456: sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishank- sekä Valtiokonttorilie korontasaussopimuksis-
21457: keisiin. Avustukset myönnetään kauppa- ja ta aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suoja-
21458: teollisuusministeriön määrittelemistä toimin- ukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustan-
21459: noista aiheutuviin valtionavustuksen piiriin nusten maksamiseen.
21460: hyväksyttäviin menoihin. Määrärahaa saa Selvitysosa: Vuonna2001 uusiavien-
21461: käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden tiluottoja koskevia korontasaussopimuksia ar-
21462: rahoittamiseen. vioidaan Fide Oy:n tekevän 4 600 miljoonan
21463: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä markan arvosta. Alusluottoja koskevia koron-
21464: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. tasaussopimuksia ei arvioida tehtävän vuonna
21465: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 2001. Vuoden 2001 jälkeen julkisesti tuettujen
21466: muutettu. Määrärahan mitoituksessa on lisäyk- vienti- ja alusluottojen korontasaussopimuksia
21467: senä otettu huomioon 11 000 000 mk siirtona arvioidaan tehtävän vuosittain yhteensä noin
21468: momentilta 32.1 0.24, 1 870 000 mk siirtona 3 600 milj. markan arvosta.
21469: 386 32.30
21470:
21471: Vientiluottojen korontasaussopimuksista ar- Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten ra-
21472: vioidaan valtiolle aiheutuvan menoja hoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista
21473: 31 000 000 mk vuonna 2001, 53 000 000 mk annetun lain ( 1093/1985) ja alustoimitusten ra-
21474: vuonna 2002, 58 000 000 mk vuonna 2003, hoitukseen myönnettävästä korkotuesta anne-
21475: 62 000 000 mk vuonna 2004 ja 64 000 000 mk tun lain ( 1173/1990) sekä Suomen Vientiluotto
21476: vuonna 2005. Alusluottojen korontasaussopi- Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden
21477: muksista ei arvioida aiheutuvan valtiolle kor- korvaamisesta ja antolainauksen valtion taka-
21478: kotukimenoja vuonna 2001; menojen arvioi- uksista annetun lain (1364/1989) mukaisen
21479: daan olevan 5 000 000 mk vuonna 2002, korkotuen, valuuttakurssitappioiden ja takauk-
21480: 24 000 000 mk vuonna 2003, 40 000 000 mk sista syntyneiden tappioiden korvaamisesta ai-
21481: vuonna 2004 ja 54 000 000 mk vuonna 2005. heutuvien menojen maksamiseen.
21482: 2001 talousarvio 31 000 000 Selvitysosa:
21483: 2000 talousarvio 3 000 000
21484: 1999 tilinpäätös 3 927 Määräraha on tarkoitus käyttää
21485: mk
21486: seuraavasti:
21487: 49. (32.70.47) Korkotuki Suomen Vientiluot-
21488: Alushankintojen korkotuki 15 000 000
21489: to Oy:n myöntämille luotoille (arviomäärära- Antolainauksen muu korkotuki 3 000 000
21490: ha) Yhteensä 18 000 000
21491: Momentille myönnetään 18 000 000 mk.
21492:
21493: Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. mk):
21494: 2002 2003 2004 2005
21495:
21496: Alushankintojen korkotuki 13 10 7 4
21497: Antolainauksen muu korkotuki 3 2 1 1
21498: Yhteensä 16 12 8 5
21499:
21500: Korkotukimenot aiheutuvat ennen vuotta Se l v i t y s o s a : Korkotukihakemusten
21501: 1998 hyväksytyistä korkotukiluotoista ja pe- vastaanottaminen päättyi 31.12.1994. Korko-
21502: rustelujen päätösosassa mainittujen lakien tukipäätöksiä voitiin tehdä vielä vuonna 1995,
21503: myöntämisvaltuuksista. koska pk-yritysten investointien korkotukilai-
21504: noista annetun lain voimassaolo päättyi
21505: 2001 talousarvio 18 000 000 31.12.1995. Vuosina 1992-1995 tehtyjen si-
21506: 2000 talousarvio 20 000 000 toumusten kattamisesta aiheutuu valtiolle me-
21507: 2000 lisätalousarvio 80 000 000 noja 3 000 000 mk vuonna 2001 ja 1 000 000
21508: 1999 tilinpäätös 20 415 330 mk vuonna 2002.
21509:
21510: 2001 talousarvio 3 000 000
21511: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin
21512: 2000 talousarvio 10 000 000
21513: (arviomääräraha)
21514: 1999 tilinpäätös 17 604 453
21515: Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
21516: Määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuur-
21517: ten yritysten investointien korkotukilainoista 60. (32.70.60) Siirrot valtiontakuurahas-
21518: annetun lain (538/1992) nojalla hyväksyttävis- toon (arviomääräraha)
21519: tä korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen Momentille myönnetään 100 000 mk.
21520: maksamiseen.
21521: 32.30 387
21522:
21523: Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahas- Lisäksi määrärahaa saa käyttää neuvoston
21524: tosta annetun lain (44411998) ja vientitakuu- asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varain-
21525: lain (47911962) perusteella myönnettyjen ta- hoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuk-
21526: kuiden aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrä- sen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähen-
21527: rahaa saa käyttää myös valtiontakaustoimintaa täminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mu-
21528: koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/ kaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
21529: 1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annet- Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tu-
21530: tujen takaussitoumusten ja perusraaka-aine- kemisesta annetun lain mukaisiin sijoituksiin
21531: huollon turvaamiseksi annetun lain (6511 alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin. Määrä-
21532: 1985), valtion pääomatakuista annetun lain rahaa saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsul-
21533: (594/1992) sekä valtion vakauttamistakauksis- tointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksul-
21534: ta annetun lain (529/1993) perusteella myön- lisen toiminnan hintojen alentamiseen enin-
21535: nettyjen takuiden ja takausten aiheuttamien tään 37 500 000 mk.
21536: korvausmenojen maksamiseen. Määrärahaa voidaan kohdistaa myös oman
21537: pääoman ehtoisesti alueelliseen pääomasijoi-
21538: 2001 talousarvio 100 000 tusrahastoon. Vastaava ED-rahoitus myönne-
21539: 2000 talousarvio 100 000 tään momentilta 26.98.61.
21540: 1999 tilinpäätös Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
21541: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
21542: Selvitysosa : Hallitus on antanut ta-
21543: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- lousarvioon liittyvän esityksen eduskunnalle
21544: tusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön laiksi yritystoiminnan tukemisesta (HE 150/
21545: osalta (arviomääräraha) 1999). Esitys tulee voimaan asetuksella sen
21546: Momentille myönnetään 478 927 000 mk. jälkeen kun Euroopan yhteisöjen komissio on
21547: Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämis- hyväksynyt siihen kuuluvat tukiohjelmat ja
21548: päätöksiä yhteensä 513 600 000 markalla. eduskunta on hyväksynyt lain. Laki olisi voi-
21549: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on massa ohjelmakauden 2000-2006 loppuun
21550: jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jää- saakka. Voimaan tullessaan laki korvaa yritys-
21551: neestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuon- tuista annetun lain (1136/1993) muutoksineen.
21552: na 2001. Rakennerahasto-ohjelmissa ja pilottihankkeis-
21553: Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi- sa käytettävästä kansallisesta rahoituksesta
21554: tysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja säädetään uudessa laissa. Lakiesityksen 14 §:n
21555: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahas- mukaan alueelliseen pääomasijoitusrahastoon
21556: tosta rahoitettavien rakennerahastokauden voidaan pääomasijoitustoimintaan myöntää
21557: 2000-2006 tavoite 1-, 2- ja 3-ohjelmien, yh- Euroopan aluekehitysrahaston ja kansallinen
21558: teisöaloitteiden sekä pilottiprojektien valtion rahoitus oman pääoman ehtoisesti. ED-rahoi-
21559: rahoitusosuuden maksamiseen. tus myönnetään momentilta 26.98.61. Laki yri-
21560: Määrärahaa saa käyttää rakennerahastokau- tystoiminnan tukemisesta sisältää myös aikai-
21561: den 1995-1999 tavoite 2-, 5b-, 6-, 3- ja 4-oh- semmin kansainvälistymistuesta annetun
21562: jelmien sekä Interreg- ja SME-yhteisöaloittei- kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (2/
21563: den sekä pilottiprojektien valtion rahoitus- 02211998). Lisäksi tuista säädetään energiatu-
21564: osuuden maksamiseen. en myöntämisen yleisistä ehdoista annetuissa
21565: Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun valtioneuvoston päätöksissä (45/1996 ja 29/
21566: ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen 1999), Tekesin tutkimus- ja kehittämistoimin-
21567: tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdes- nan ja teknisen tutkimuksen hankerahoitusta
21568: sä momenteilla 26.98.61, 34.05.61 ja 30.14.61 koskevissa säädöksissä (VNp 71102111994) ja
21569: olevien ED:n osuuksien kanssa. laissa valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja
21570: 388 32.30
21571:
21572: takaustoiminnasta (445/ 1998) sekä sen nojalla Rahoituksella toteutetaan pk-yritysten kou-
21573: annetussa valtioneuvoston sitoumuksessa. lutus- ja kehittämispalveluja, joihin osallistu-
21574: Toista säädetään myös Euroopan yhteisöjen viita perittävinä maksuina arvioidaan momen-
21575: komission hyväksymien yrittäjäkoulutuksen ja tille 12.32.10 kertyvän 7 600 000 mk. Maksoi-
21576: alueellisten kehittämisprojektien tukiohjelmi- lisista suoritteista määrättävät maksut
21577: en (EU 548 ja 549111.1 0.1996) maksullisia muodostavat yhteensä vähintään kuudesosan
21578: suoritteita koskevissa säädöksissä (KTMp 6/ siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja ke-
21579: 02311998) ja valtionavustuksen myöntämistä hittämisestä syntyviin menoihin on kokonai-
21580: koskevissa säädöksissä (VNp 143/1986). Li- suudessaan valtion kunkin vuoden talousarvi-
21581: säksi kaikkien rakennerahasto-ohjelmien hal- ossa osoitettu (KTMp 6/02311998).
21582: linnoinnista säädetään laissa rakennerahasto- Määrärahasta arvioidaan käytettävän 424
21583: ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1353/ milj. mk Euroopan aluekehitysrahastosta osa-
21584: 1999) ja asetuksessa rakennerahasto-ohjelmi- rahoitettujen hankkeiden valtion rahoitusosuu-
21585: en kansallisesta hallinnoinnista (135411999). tena (ohjelmakaudet 1995-1999 ja 2000-
21586: Tarkemmat säännökset kehittämispalveluihin 2006) ja 54 milj. mk Euroopan sosiaalirahas-
21587: osoitetun määrärahan käyttämisestä annetaan ton hankkeiden valtion rahoitusosuutena (oh-
21588: ministeriön asetuksella. jelmakausi 2000-2006).
21589:
21590:
21591: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja
21592: seuraavasti (milj. mk):
21593: 2001 2002 2003 Yhteensä
21594:
21595: Aiempien vuosien sitoumukset 128 128
21596: Vuoden 2000 sitoumukset 261 147 35 443
21597: Vuoden 2001 sitoumukset 90 230 124 444
21598: Yhteensä 479 377 159 1 015
21599:
21600: Vuonna 2001 myönnettävien rahoitusten ko-
21601: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat
21602: 426,2 milj. mk.
21603:
21604:
21605: Myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain
21606: seuraavasti (milj. mk):
21607: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg Yhteensä
21608:
21609: Euroopan aluekehitysrahasto 234 185 20 439
21610: Euroopan sosiaalirahasto 12 9 46 67 1)
21611: Yhteensä 246 194 46 20 506
21612: l) Tähän summaan tulee vielä lisätä tulot 7,6 milj. mk, joten lopullinen myöntämisvaltuus on 75
21613: milj.mk.
21614: 32.40 389
21615:
21616:
21617:
21618: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk):
21619: Myöntämisvaltuus Määräraha
21620: Myönnetty Myönnetty
21621: Kauden valtuutta määrärahaa
21622: Ohjelma 2000--2006 v.2000 V. 2001 v.2000
21623: Euroopan alue- menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001
21624: kehitysrahasto valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha
21625:
21626: Tavoite 1 1 680 256 234 50 162
21627: Tavoite 2 1 268 189 185 34 122
21628: Interreg 33 20 20 12
21629: Yhteensä 2 981 465 439 84 296
21630:
21631:
21632: Myöntämisvaltuus Määräraha
21633: Myönnetty Myönnetty
21634: Kauden valtuutta määrärahaa
21635: Ohjelma 2000--2006 v.2000 V. 2001 v.2000
21636: Euroopan sosiaali- menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001
21637: rahasto valtuutena lisätalousarvio 1) valtuus lisätalousarvio määräraha
21638:
21639: Tavoite 1 84 11 12 4 13
21640: Tavoite 2 70 9 9 3 7
21641: Tavoite 3 385 46 46 16 37
21642: Yhteensä 539 66 67 23 2 ) 57
21643: I) Vuoden 2000 myöntämisvaltuudesta (TA+LTA) puuttuvat tulot 18 milj. mk ja vuoden 2001 7,6 milj. mk
21644: (huomioitu kokonaisvaltuudessa).
21645: 2) V. 2000 määrärahaan sisältyy lisäksi ennen vuotta 2000 tehtyjen sitoumusten kattamiseen 222,4 milj. mk.
21646:
21647:
21648: Lisäksi määrärahaa käytetään ohjelmakau- 2001 talousarvio 478 927 000
21649: den 1995-1999 EAKR-maksatuksiin noin 2000 talousarvio 329 400 000
21650: 128 milj. mk. 2000 lisätalousarvio
21651:
21652:
21653: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
21654: Selvitys osa : Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla lisätään kuluttajien hyvinvointia ja ediste-
21655: tään tehokkaasti toimivien ja terveiden tuote- ja palvelumarkkinoiden muotoutumista. Esteetön
21656: ja tasapuolinen markkinoille pääsy on kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan harjoittamisen kes-
21657: keinen edellytys. Hyvin toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin, panostamaan
21658: uusille, kuluttajien tarpeet huomioon ottaville liiketoiminta-alueille ja kehittämään joustavia toi-
21659: mintatapoja. Talouden globalisaatio ja verkottuminen, kaupallisten sovellusten nopea kehittymi-
21660: nen ja julkisen sektorin monet rakenteelliset muutokset tuovat kuluttaja- ja kilpailupolitiikalle uu-
21661: sia haasteita.
21662: 390 32.40
21663:
21664: Kilpailun tehostuessa markkinavoimien tai kilpailunrajoitusten hyväksikäyttömahdollisuudet
21665: lisääntyvät. Kilpailupolitiikan kehittämistarpeiden, -tavoitteiden ja -keinojen arvioimista jatke-
21666: taan kansainvälisissä yhteyksissä ja kansallisena työnä.
21667: Kuluttajat tarvitsevat rationaalisten kulutuspäätösten perustaksi monipuolista markkinainfor-
21668: maatiota, joka on helposti saatavilla. Muun muassa uuden tietoyhteiskunnan ja kasvavan sähköi-
21669: sen kaupankäynnin piirissä kuluttajien käytettävissä on monia uusia toimintamahdollisuuksia.
21670: Myös euron käyttöönotto lisää kuluttajainformaation tarvetta. Kuluttajien luottamuksen säilyttä-
21671: minen viranomaisten palvelukykyyn on tärkeää. Kuluttajapolitiikkaa toteutetaan vuosille 2000--
21672: 2003 laadituo kuluttajapoliittisen ohjelman mukaisesti.
21673: Velkaneuvonnasta annetun lain mukaisesti velkaneuvonta vakinaistetaan ja siirretään kauppa-
21674: ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Palvelusten tuotannosta vastaavat kunnat, joille makse-
21675: taan korvausta kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Velkaneu-
21676: vonnan ylin johto ja valvonta kuuluvat Kuluttajavirastolle.
21677: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset-
21678: tanut kuluttaja- ja kilpailupolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
21679: - Kuluttajapolitiikalla vahvistetaan kansalaisten asemaa yhteiskunnassa ja hyödykemarkki-
21680: noilla. Varmistetaan kuluttajapoliittisen ohjelman toteutuminen. Ehkäistään ja ratkaistaan kulut-
21681: tajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä ristiriitoja.
21682: - Kilpailupolitiikalla varmistetaan markkinoiden toimivuus ja kilpailun hyötyjen siirtyminen
21683: myös asiakkaille ja kuluttajille. Seurataan kansainvälisen lainsäädännön kehitystä ja vaikutetaan
21684: siihen siten, että elinkeinoelämän tiedonsaanti ja toimintaedellytykset turvataan.
21685: - Elintarvikelainsäännösten valmistelussa tavoitteena on selkeä ja helposti ymmärrettävä lain-
21686: säädäntö, jossa alan nopea kehitys ja kuluttajansuojan korkean tason säilyttäminen otetaan tasa-
21687: puolisesti huomioon.
21688: Pääluokan selvitysosan perusteluihin viitaten Elintarvikeviraston tehtävät, henkilöstö ja määrä-
21689: rahat siirretään 1.3.2001 lukien maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle.
21690:
21691:
21692:
21693: Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka -luvun määrärahat jakaantuvat seuraavasti
21694: (1 000 mk):
21695: V. 1999 v.2000 v.2001
21696: tilinpäätös talousarvio esitys
21697:
21698: 21. Kuluttajavirasto'\ toimintamenot (siirto-
21699: määräraha 2 v) 30 345 30180 31490
21700: 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintame-
21701: not (siirtomääräraha 2 v) 9 713 9720 9952
21702: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintame-
21703: not (siirtomääräraha 2 v) 6 415 6 800 6933
21704: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot (siirto-
21705: määräraha 2 v) 12 000 12 000 2032
21706: 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirto-
21707: määräraha 2 v) 20000 21 000 23 136
21708: 31. Korvaus velkaneuvomian järjestämisestä
21709: (arviomääräraha) 16500
21710: 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille 4000 4000 4000
21711: Yhteensä 82 473 83 700 94043
21712: 32.40 391
21713:
21714: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirto- Huolehditaan velkaneuvonnan alueelli-
21715: määräraha 2 v) sesta saatavuudesta.
21716: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
21717: 31 490 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk
21718: Se l v i t y s osa : Kuluttajaviraston ja ku-
21719: luttaja-asiamiehen tehtävänä on kuluttajien ta- Bruttomenot 35 690 000
21720: loudellisen, terveydellisen ja oikeudellisen Maksullisen toiminnan erillismenot 4 100 000
21721: aseman turvaaminen sekä Suomen, Pohjois- Muut toimintamenot 31 590 000
21722: maiden ja EU:n kuluttajapoliittisten toiminta- Bruttotulot 4200 000
21723: suunnitelmien toteuttaminen. Kuluttajavirasto Maksullisen toiminnan tulot 4150 000
21724: - julkisoikeudelliset suoritteet 250000
21725: edistää ja toteuttaa kuluttajavalistusta ja -kas-
21726: - muut suoritteet 3 900000
21727: vatusta, ohjaa kunnallista kuluttajaneuvontaa Muut tulot 50000
21728: ja velkaneuvontaa, tekee kuluttajakysymyksiin Nettomenot 31 490 000
21729: liittyviä selvityksiä ja vertailuja. Kuluttajavi-
21730: rasto ja kuluttaja-asiamies tekevät esityksiä ja
21731: aloitteita kuluttajansuojan ja kuluttajapolitii- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
21732: kan kehittämiseksi. Kuluttajaviraston ylijohta- nä huomioon 225 000 mk palkkaseurantaselvi-
21733: ja toimii kuluttaja-asiamiehenä, jonka tehtävä- tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Lisäksi
21734: nä on erityisesti markkinoinnin ja sopimuseh- määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu
21735: tojen lainmukaisuuden valvonta sekä kulutta- huomioon 1 500 000 mk kahden viran perusta-
21736: jan avustaminen tuomioistuimessa. miseen velkaneuvonnan ohjaukseen ja valvon-
21737: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen taan sekä velkaneuvonta-aineiston tuottami-
21738: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti seen ja velkaneuvojille järjestettävään koulu-
21739: asettanut Kuluttajavirastolie seuraavat tulosta- tukseen. Vähennyksenä on otettu huomioon
21740: voitteet vuodelle 2001: 700 000 mk siirtona momentille 30.71.21, joka
21741: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet aiheutuu elintarvikeviraston siirrosta 1.3.2001
21742: - Toiminnan yhteiskunnallista vaikutta- lukien maa- ja metsätalousministeriön pää-
21743: vuutta lisätään suuntaamaHa toiminta alueille, luokkaan. Kuluttajavirasto on tuottanut elintar-
21744: joilla on kuluttajan kannalta huomattavaa mer- vikevirastolle hallintopalveluja.
21745: kitystä tai joilla voidaan olettaa yleisimmin
21746: esiintyvän ongelmia kuluttajien asemassa. Ku- 2001 talousarvio 31 490 000
21747: luttajaviraston painopistealueet ovat: 2000 talousarvio 30 180 000
21748: - euron käyttöönoton kuluttajavaiku- 2000 lisätalousarvio 263 000
21749: tukset, 1999 tilinpäätös 30 345 000
21750: -rajat ylittävä etämyynti,
21751: -kuluttajien taloudessa tapahtuvat
21752: muutokset ja niiden vaikutukset. 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintame-
21753: Palvelutavoitteet not (siirtomääräraha 2 v)
21754: -Huolehditaan Kuluttajavirastolie ja kulut- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
21755: taja-asiamiehelle saapuvien ilmoitusten joh- 9 952 000 mk.
21756: donmukaisesta käsittelystä ja ratkaisujen laa- Se l v i t y s osa : Kuluttajatutkimuskeskus
21757: dullisen tason kehittämisestä. Ilmoitukset käsi- tuottaa ja välittää tutkimustietoa kulutuksesta
21758: tellään mahdollisimman nopeasti. Vaativimpi- ja kuluttajakäyttäytymisestä sekä niihin kiinte-
21759: enkin ilmoitusten käsittelyaika on enintään 21 ästi liittyvästä markkinoiden, talouden ja yh-
21760: kuukautta. teiskunnan kehityksestä tavoitteena edistää ku-
21761: luttajien hyvinvointia, kestävää kulutusta,
21762:
21763:
21764:
21765: 15 209194L
21766: 392 32.40
21767:
21768: markkinoiden toimivuutta ja kansallista kilpai- 24. Kuluttajavalituslautakunnan toiminta-
21769: lukykyä. menot (siirtomääräraha 2 v)
21770: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Momentille myönnetään 6 933 000 mk.
21771: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti Se l v i t y s osa : Kuluttajavalituslautakun-
21772: asettanut Kuluttajatutkimuskeskukselle seu- ta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kulutta-
21773: raavat tulostavoitteet vuodelle 2001: jien ja elinkeinonharjoittajien välisiin, yksittäi-
21774: - Kuluttajatutkimuskeskuksen ydinosaa- siä kulutushyödykesopimuksia koskeviin tai
21775: mista painopistealoilla vahvistetaan siten, että muihin kulutushyödykkeen hankintaan liitty-
21776: tutkimuskeskus tuottaa kansainvälisesti arvos- viin erimielisyyksiin, jotka kuluttajat ovat saat-
21777: tettua laadukasta tutkimusta ja siitä kehittyy taneet lautakunnan käsiteltäväksi. Lisäksi lau-
21778: nopeasti ajankohtaisiin kulutusmuutoksiin rea- takunta antaa ratkaisusuosituksia takaus- ja
21779: goiva ja kuluttajatutkimusta koskevan tiedon panttaussitoumuksia ja asuntokauppaa koske-
21780: kysyntään vastaava asiantuntija. viin riita-asioihin. Lautakunta pyrkii sovittele-
21781: -Tutkimustietoa tuotetaan seuraavilta pai- maan riitoja. Lautakunta antaa myös lausunto-
21782: nopistealueilta: ja tuomioistuimille, neuvontaa ja koulutusta
21783: -markkinoiden toimivuus ja palvelujen kuluttajaneuvojille ja muille sidosryhmille ja
21784: laatu, vastaa kansalaisten kirjallisiin tiedusteluihin
21785: - kuluttajien asema tietoyhteiskunnas- sekä tiedottaa ratkaisuista.
21786: sa, Kuluttajavalituslautakunnan suoritteita ovat
21787: - käyttäjälähtöisyys tuotepolitiikassa, vireille tulleet ja päätetyt valitusasiat Suorit-
21788: - kotitalouksien toimintamallien muu- teiden määrää ei voi tarkasti ennakoida ja nii-
21789: tokset. den kokonaismäärä riippuu myös ulkoisista te-
21790: - Tietopalvelu parantaa kansallista kulutta- kijöistä. Tilastointiin satunnaisesti vaikuttavi-
21791: ja-alan tietopalvelua sähköisen palvelutuotan- en tekijöiden vaikutusten vähentämiseksi
21792: non avulla sekä tutkimustiedosta jalostetuilla suoritteet lasketaan kahden vuoden keskiarvo-
21793: uusilla tietotuotteilla. na. Vuosina 1998-1999 suoritteita oli 5 372
21794: kappaletta, joista jaosto- tai täysistuntoratkai-
21795: Menojen ja tulojen erittely: mk suja 1 684 kappaletta vuonna 1998 ja 1 378
21796: kappaletta vuonna 1999. Yhden suoritteen kes-
21797: Bruttomenot 13 452 000 kimääräinen hinta vuonna 1999 oli 1 170 mk ja
21798: Maksullisen toiminnan erillismenot 3 425 000 yhden päätetyn valituksen hinta 2 487 mk, kun
21799: Muut toimintamenot 10 027 000 muuta toimintaa ei oteta huomioon. Valitus-
21800: Bruttotulot 3 500 000 määrä lisääntyi vuonna 1999 noin 8 %.
21801: Maksullisen toiminnan tulot 400 000 Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
21802: Muut tulot 3 100 000
21803: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
21804: Nettomenot 9 952 000
21805: asettanut Kuluttajavalituslautakunnalle seu-
21806: raavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
21807: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- - Jaostojen käsittelyaika keskimäärin alle
21808: nä huomioon 101 000 mk palkkaseurantaselvi- kymmenen kuukautta.
21809: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. - Täysistuntokäsittely täysistuntoon siirtä-
21810: misen jälkeen keskimäärin kaksi ja puoli kuu-
21811: 2001 talousarvio 9 952 000 kautta.
21812: 2000 talousarvio 9 720 000 - Yksinkertaisen käsittelyn osuus ratkai-
21813: 2000 lisätalousarvio 121 000 suista noin 10 %.
21814: 1999 tilinpäätös 9 713 000 - Lautakunnan suositusten laatua ylläpide-
21815: tään sisäisin keinoin.
21816: - Suositusten noudattamisaste 70-80 %.
21817: 32.40 393
21818:
21819: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirto-
21820: nä huomioon 54 000 mk palkkaseurantaselvi- määräraha 2 v)
21821: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Momentille myönnetään 23 136 000 mk.
21822: Se l v i t y s osa : Kilpailuviraston toimin-
21823: 2001 talousarvio 6 933 000 ta-ajatuksena on talouden tehokkuuden lisää-
21824: 2000 talousarvio 6 800 000 minen kilpailua edistämällä. Yksittäisiä elin-
21825: 2000 lisätalousarvio 73 000 keinonharjoittajia suojataan periaatteellisesti
21826: 1999 tilinpäätös 6 415 000 merkittäviltä kilpailunrajoituksilta. Virasto
21827: keskittää toimintansa valituille painopistealu-
21828: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot (siir- eille ja tehokkaaseen tapauskäsittelyyn.
21829: tomääräraha 2 v) Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
21830: Momentille myönnetään 2 032 000 mk. kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
21831: Lakkautetaan johtajan virka (A29) 1.3.2001 asettanut Kilpailuvirastolie seuraavat tulosta-
21832: lukien. voitteet vuodelle 2001:
21833: Selvitysosa: Elintarvikeviraston tehtä- Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
21834: vänä on muiden viranomaisten ja yhteistyöta- -Julkisen tuotantotoiminnan osalta ediste-
21835: hojen kanssa varmistaa, että maassa on riittävä, tään palvelutuotannon markkinaehtoistamista.
21836: yhdenmukainen ja toimiva elintarvikevalvon- -Energia- ja viestintäaloilla puututaan eri-
21837: ta. tyisesti selkeisiin syrjintä- ja kohtuuttoman
21838: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen hinnoittelun tapauksiin sekä estetään kilpaili-
21839: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti joiden ja uusien toimintamuotojen keinotekoi-
21840: asettanut elintarvikevirastolle seuraavat tulos- nen poissuljenta.
21841: tavoitteet vuodelle 2001: - Kaupan ja teollisuuden aloilla puututaan
21842: - Elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaarat erityisesti ostovoiman väärinkäyttöön sekä kil-
21843: kartoitetaan. pailua poissulkeviin hinnoittelu-, logistiikka-,
21844: - Käynnistetään peruselintarvikkeiden ko- laadunvalvonta-ja kierrätysjärjestelyihin.
21845: konaislaadun selvitys. - Yrityskauppavalvonnalla ylläpidetään
21846: -Kuluttajien tietoja elintarvikkeista ja val- markkinoiden toimivuutta puuttumalla sellai-
21847: vonnasta päivitetään. siin määräävään markkina-asemaan johtaviin
21848: Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo- tai tällaista asemaa vahvistaviin yrityskauppoi-
21849: mentille 12.32.99. hin, jotka merkittävästi estävät kilpailua Suo-
21850: Luvun selvitysosan perusteluihin viitaten messa.
21851: määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyk- - Kansainvälisissä asioissa keskitytään
21852: senä huomioon 10 000 000 mk 25 henkilön Suomen markkinoiden ja kilpailupolitiikan
21853: palkkaus- ja muiden menojen siirtona 1.3.2001 kannalta tärkeisiin asioihin.
21854: lukien momentille 30.72.21. Määrärahan mi- - Tiedotustoiminnalla lisätään tietämystä
21855: toituksessa on otettu lisäyksenä huomioon Kilpailuviraston toiminnasta yritysten, tiedo-
21856: 13 000 mk palkkaseurantaselvityksen mukai- tusvälineiden, muiden sidosryhmien ja kansa-
21857: siin palkantarkistuksiin. laisten keskuudessa. Samalla tuetaan viraston
21858: keskeisten tavoitteiden toteutumista.
21859: 2001 talousarvio 2 032 000 Palvelutavoitteet
21860: - Kehitetään ratkaisujen laadullista tasoa
21861: 2000 talousarvio 12 000 000
21862: vahvistamalla niiden taloudellista ja analyyt-
21863: 2000 lisätalousarvio 87000
21864: tistä perustaa.
21865: 1999 tilinpäätös 12 000 000 - Huolehditaan toimenpidepyyntöjen sekä
21866: puuttumattomuustodistus- ja poikkeuslupaha-
21867: 394 32.50
21868:
21869: kemusten nopeasta ja johdonmukaisesta käsit- tai muulle palvelun tuottajalle. Korvauksen
21870: telystä. maksatuksesta kunnalle huolehtii Kuluttajavi-
21871: Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet rasto ja muulle palvelun tuottajalle lääninhalli-
21872: - Toiminnassa keskitytään painopistealoil- tus. Viitaten tämän luvun ja luvun 25.30 selvi-
21873: le eikä tutkittavaksi oteta vähämerkityksellisiä tysosan perusteluihin momentin määrärahasta
21874: asioita. 12 000 000 mk on siirtoa momentilta 25.30.21.
21875: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- Määrärahan arvioidaan kattavan noin 86 koko-
21876: nä huomioon 220 000 mk palkkaseurantaselvi- päiväisen velkaneuvojan paikkaamisesta ai-
21877: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä heutuvat menot.
21878: 1 500 000 mk lisääntyneiden tehtävien johdos-
21879: ta. 2001 talousarvio 16 500 000
21880: Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo-
21881: mentille 12.32.99. 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille
21882: Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
21883: 2001 talousarvio 23 136 000 Se l v i t y s osa : Määrärahaa käytetään
21884: 2000 talousarvio 21 000 000 avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työteho-
21885: 2000 lisätalousarvio 383 000 seura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Ku-
21886: 1999 tilinpäätös 20 000 000 luttajaviraston määrittelemistä toiminnoista ai-
21887: heutuviin kuluihin.
21888: 31. Korvaus velkaneuvonnan järjestämisestä
21889: (arviomääräraha) Määrärahan arvioidaan
21890: mk
21891: Momentille myönnetään 16 500 000 mk. jakautuvan seuraavasti:
21892: Määrärahaa saa käyttää velkaneuvonnasta
21893: annetun lain mukaisen korvauksen maksami- Suomen Kuluttajaliitto ry 2 845 000
21894: seen velkaneuvonnan järjestämisestä. Kuluttajat-Konsumentema ry 150 000
21895: Työtehoseura ry:n kotitalousosasto 1 005 000
21896: Se l v i t y s o s a : Korvaus määrätään kaup-
21897: Yhteensä 4000 000
21898: pa- ja teollisuusministeriön vahvistamien pe-
21899: rusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun
21900: tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta aiheutu- 2001 talousarvio 4000 000
21901: via menoja. Korvaus maksetaan lääninhalli- 2000 talousarvio 4000 000
21902: tuksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle 1999 tilinpäätös 4000 000
21903:
21904:
21905:
21906: 50. Kansainvälistymispolitiikka
21907:
21908:
21909: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu. Kansainvälistymispolitiikalla luodaan teollisille
21910: yrityksille sekä matkailu- ja muille palveluyrityksille hyvät edellytykset vientiin ja maailmanlaa-
21911: juiseen kilpailuun. Tukitoimenpiteet kohdistetaan yritysten yhteishankkeiden ja toimialakohtais-
21912: ten hankkeiden toteuttamiseen. Tuella nostetaan yritysten osaamistasoa, madalletaan kansainvä-
21913: listymisen kynnystä ja helpotetaan markkinoille pääsyä. Matkailun edistämiskeskus kerää ja ana-
21914: lysoi kansainvälistä matkailun kysyntätietoa matkailutuotteiden kehittämistyön tueksi ja
21915: hyödyntää yhteistyössä matkailuelinkeinon kanssa informaatioteknologian mahdollisuuksia mat-
21916: kailutuotteiden markkinoinnissa.
21917: Toimialakohtainen yritysten kansainvälistymistuki suunnataan ensisijaisesti pienten ja keski-
21918: suurten yritysten eri tavoin organisoimien yhteishankkeiden toteuttamiseen. Yhteistyönä toteute-
21919: 32.50 395
21920:
21921: tulla markkinoinnilla saadaan aikaan synergiaetujaja tehostetaan yritysten verkottumista. Vuosi-
21922: na 1995-1999 määräaikaisena käytössä olleen elintarviketeollisuuden siirtymäkauden markki-
21923: nointituen maksatuksia käsitellään ministeriössä vielä vuonna 2001.
21924: Tuen kohdentamisen painopistealueina ovat hyvinvointiteknologia ja bioteknologia sekä sel-
21925: laisten korkean teknologian hankkeiden kaupallistaminen, joiden tuotekehitystä Tekes on tuke-
21926: nut. Painopistealoja ovat myös ympäristöala sekä palveluviennin edistäminen. Matkailussa val-
21927: takunnallisiin yhteishankkeisiin kohdistetaan tehostettuja tukitoimia. Verkostoitumista edistävät
21928: hankkeet ovat etusijalla.
21929: Ulkomaankauppaa edistäville järjestöille luodaan niiden toimintaa parhaiten kuvaavat mittaus-
21930: menettelyt. Finpro ry:n vientikeskusverkoston laajuuden ja kattavuuden arviointia jatketaan. Ver-
21931: kostoa sopeutetaan vastaamaan maailmankaupan muutoksiin.
21932: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset-
21933: tanut kansainvälistymispolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
21934: - Madalletaan yritysryhmien ja toimialakohtaisesti yhdessä esiintyvien yritysten kansainvä-
21935: listymisen kynnystä tukemalla, kehittämällä ja monipuolistamaila yritysten kansainvälistymistai-
21936: toja.
21937: - Edistetään viennin pohjan laajentumista tukemalla kasvukykyisten yritysten kansainvälisty-
21938: mistä. Tuella pyritään vaikuttamaan yritysten viennin kasvuun ja elinkelpoisten menestyvien yri-
21939: tysten lukumäärän kasvuun.
21940: - Edistetään ja helpotetaan yritysten markkinoille pääsyä ja kansainvälistymistä sekä sopeu-
21941: tumista globaaleille maailman markkinoille toimimalla aktiivisesti sisämarkkinoiden toimivuu-
21942: den lisäämiseksi.
21943:
21944:
21945: Kansainvälistymispolitiikka -luvun määrärahatjakautuvat seuraavasti (1 000 mk):
21946: v. 1999 v.2000 v.2001
21947: tilinpäätös talousarvio esitys
21948:
21949: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta-
21950: menot (siirtomääräraha 2 v) 92 311 94000 94411
21951: 40. Toimialakohtainen yritysten kansainvälis-
21952: tyminen (arviomääräraha) 191 758 122 000 105 000
21953: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville jär-
21954: jestöille ja Finpro ry:lle 155 742 148 300 144000
21955: Yhteensä 439 811 364 300 343 411
21956:
21957:
21958:
21959: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta- tegiaansa valtioneuvoston linjausten mukai-
21960: menot (siirtomääräraha 2 v) sesti. MEK pyrkii mahdollisimman laajapoh-
21961: Momentille myönnetään nettomäärärahaa jaiseen valmisteluun, jossa keskeistä on
21962: 94 411 000 mk. olemassa olevien tutkimusaineistojen hyödyn-
21963: Se l v i t y s osa : Matkailun edistämiskes- täminen, tarpeellisten uusien tutkimustarpei-
21964: kus (MEK) tekee Suomea tunnetuksi, kehittää den toteuttaminen, tiivis keskustelu- ja yhteis-
21965: ja markkinoi Suomen matkailupalveluja ulko- työ suomalaisen matkailuelinkeinooja matkai-
21966: mailla, vientivalmentaa matkailun pk-yrityksiä luviranomaisen kanssa, tavoiteasetannan
21967: sekä edistää kotimaanmatkailua. MEK toimii täsmentäminen ja toiminnan mittaamismenet-
21968: yhdessä Suomen matkailuelinkeinon ja mui- telyjen parantaminen sekä MEKin organisaati-
21969: den sidosryhmien kanssa. MEK tarkentaa stra- on tarkistaminen vahvistettujen tavoitteiden ja
21970: 396 32.50
21971:
21972: painopisteiden saavuttamiseksi. MEK suuntaa Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
21973: erityisesti niille kohdemarkkinoille, joiden ul- kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
21974: komaisten matkailijamäärien ja matkailutulon asettanut Matkailun edistämiskeskukselle seu-
21975: kasvupotentiaali on suuri. raavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
21976: Matkailuelinkeinon panostusosuuden ME- - Kotimaanmatkailun kasvutavoite on koti-
21977: Kin kampanjoissa arvioidaan vuonna 2001 maisten rekisteröityjen yöpymisten lisäänty-
21978: olevan 59 000 000 mk, jolloin ulkopuolinen minen 364 OOO:lla (3,0 % ).
21979: rahoitus maksulliset palvelut mukaan lukien - Suomeen suuntautuvasta matkailusta saa-
21980: on 75 000 000 mk. Osa aiemmin Matkailun tavan valuuttatulon kasvutavoite on 4,0 % ja
21981: edistämiskeskukselle tulleista maksullisista rekisteröityjen yöpymisten kasvutavoite
21982: palveluista kulkee osakkuus- ja tytäryhtiöiden 197 000 vrk (5,1 %).
21983: kautta. Yhtiöiden liikevaihdoksi arvioidaan
21984: vuonna 2001 noin 32 200 000 mk.
21985:
21986:
21987: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
21988: V. 1999 v.2000 v.2001
21989: toteutuma ennakoitu arVIO
21990:
21991:
21992: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 15 812 15 500 16 000
21993: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset
21994: (tmk) 13 635 13 280 13 701
21995: Käyttöjäämä (tmk) 2177 2 220 2 299
21996: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 1 770 1 700 1 720
21997: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) + 407 + 520 + 579
21998:
21999:
22000: 2001 talousarvio 94411000
22001: Menojen ja tulojen erittely mk 2000 talousarvio 94000 000
22002: 2000 lisätalousarvio 180 000
22003: Bruttomenot 110 541 000 1999 tilinpäätös 92 311 000
22004: Maksullisen toiminnan erillismenot 14 521 000
22005: Muut toimintamenot 96 020 000 40. Toimialakohtainen yritysten kansainvä-
22006: Bruttotulot 16 130 000 listyminen (arviomääräraha)
22007: Maksullisen toiminnan tulot, muut Momentille myönnetään 105 000 000 mk.
22008: suoritteet 16 000 000 Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti pienten
22009: Muut tulot 130 000 ja keskisuurten yritysten yhdessä joko toimala-
22010: Nettomenot 94 411 000 kohtaisina tai yhteishankkeina toteuttamiin
22011: viennin edistämiseen liittyviin toimiin. Määrä-
22012: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä rahalla tuetaan vientiyritysten yhteisiä, niiden
22013: otettu huomioon 216 000 mk palkkaseuranta- kansainvälistymistä edistäviä, hankkeita yri-
22014: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. tysten kansainvälistymiskehityksen eri vai-
22015: heissa. Määrärahaa saa myös käyttää ulko-
22016: maankauppaa edistävien järjestöjen ja yrityk-
22017: siä edustavien toimialajärjestöjen toteuttamiin
22018: kansainvälistymishankkeisiin sekä yritysten
22019: yhdessä toteuttamiin kansainvälistymishank-
22020: 32.50 397
22021:
22022: keisiin. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määrä- Uusia avustuksia saa vuonna 2001 myöntää
22023: aikaisena ( 1995-1999) käytössä olleiden 104 000 000 mk.
22024: elintarviketeollisuuden siirtymäkauden tukien Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
22025: maksamiseen ja vuonna 2000 järjestetyn Han- muutettu. Myönnetyn tuen tavoitteena on laa-
22026: noverin maailmannäyttelyn loppuun saattami- jentaa viennin pohjaa, monipuolistaa viennin
22027: seen liittyviin kuluihin. rakennetta, parantaa vientiään aloittavien pk-
22028: Määrärahaa saa käyttää myös suomalaisen yritysten vientivalmiuksia sekä lisätä tukitoi-
22029: puuteollisuuden kansainvälistymiseen. min yritysten vientiä uusilla markkina-alueilla
22030: ja lisätä viennin määrää.
22031:
22032: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
22033: (milj. mk):
22034: 2001 2002 2003 2004
22035:
22036: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 50 35 20 10
22037: Vuoden 2001 sitoumukset 55 30 15 4
22038: Yhteensä 105 65 35 14
22039:
22040:
22041: Vuonna 2001 myönnettävien avustusten ko- asetetut tavoitteet ja seuraa toiminnalla aikaan
22042: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat saatujen tulosten kehittymistä.
22043: 97,5 milj. mk.
22044: Määräraha on tarkoitus käyttää mk
22045: 2001 talousarvio 105 000 000 seuraavasti:
22046: 2000 talousarvio 122 000 000
22047: Kansainvälisen kaupan koulutuskes-
22048: 1999 tilinpäätös 191 758 066 7 200 000
22049: kus Fintra
22050: Suomalais-ruotsalainen kauppaka-
22051: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville mari 2 450 000
22052: Suomalais-venäläinen kauppakamari 2 200 000
22053: järjestöille ja Finpro ry:lle Tietotekniikan kehittämiskeskus
22054: Momentille myönnetään 144 000 000 mk. Tieke 950 000
22055: Momentin määrärahaa saa käyttää ulko- Osuuskunta Viexpo 1 400 000
22056: maankauppaa edistävien järjestöjen suomalai- Hankeneuvontapalvelut-yksikkö 4 500 000
22057: sille pk-yrityksille ja kansainvälistyville vien- Helsinki- Finland Congress Bureau 1 300 000
22058: tiyrityksille sekä palvelu- ja matkailualojen Finpro ry 124 000 000
22059: yrityksille tarjoamien monipuolisten kansain- Yhteensä 144000 000
22060: välistymistä ja kehittämistä koskevien osaa-
22061: mispalveluiden tarjoamiseen ja tuottamiseen. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
22062: Määrärahaa saa käyttää myös Finpro ry:n kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
22063: avustusten maksamiseen sekä Finpron yhtey- asettanut tälle tehtäväalueelle seuraavat tulos-
22064: dessä toimivan Hankeneuvontapalvelut -yksi- tavoitteet:
22065: kön toiminnan rahoittamiseen Finpron valtion- - Elinkeinoelämän osuus järjestöjen toi-
22066: avun perusteista annetun valtioneuvoston pää- minnan menoista kasvaa.
22067: töksen (VNp 45/1998) mukaisesti. - Pienten ja keskisuurten yritysten osuus
22068: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on järjestöjen palvelunkäytöstä on vähintään kak-
22069: muutettu. Kauppa- ja teollisuusministeriö hy- si kolmasosaa.
22070: väksyy erikseen kunkin järjestön toiminnalle
22071: 398 32.60
22072:
22073: - Laajat kehittämishankkeet saatetaan pää- 2001 talousarvio 144000 000
22074: tökseen ja niistä raportoidaan ministeriölle. 2000 talousarvio 148 300 000
22075: 1999 tilinpäätös 155 741 767
22076:
22077:
22078:
22079: 60. Energiapolitiikka
22080:
22081:
22082: Selvitysosa: Energiapolitiikkaa ohjaa valtioneuvoston toukokuussa 1997 hyväksymä
22083: energiapoliittinen selonteko, Suomen energiastrategia, josta eduskunta antoi myönteisen lausun-
22084: non. Päämääränä on taloudellisia ohjauskeinoja käyttäen ja markkinatalouden mekanismien toi-
22085: mivuutta edistäen luoda talouspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus on turvattu,
22086: sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt kansainväliset sitoumukset täyttäviä. Ta-
22087: voitteena on myös jouduttaa energiaa säästävän sekä uusiutuvaa energiaa käyttävän tekniikan ke-
22088: hitystä ja kaupallistumista. Energian kokonaiskulutuksen kasvu on tarkoitus pysäyttää runsaassa
22089: 10 vuodessa.
22090: Keskeistä lähitulevaisuutta ajatellen on luoda olosuhteet, joissa energia-alan toimijat voivat
22091: tehdä ratkaisuja energian saatavuuden sekä monipuolisen ja edullisen energian hankintakapasi-
22092: teetin turvaamiseksi. Päätösten reunaehtojen tulisi olla kansainvälisten ilmastonmuutosta torjuvi-
22093: en sitoumusten mukaisia.
22094: Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa kansallisen ilmasto-ohjelman energiapoliittisten toimen-
22095: piteiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja vaikutusarvioinnista. Tavoitteena on löytää talous-,
22096: työllisyys- ja varmuusasiat huomioon ottaen mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpiteet,
22097: joita aletaan toteuttaa vuonna 2001.
22098: Momentille 32.10.24 on lisäksi varattu määräraha ilmastopolitiikkaan ja energiastrategiaan liit-
22099: tyviin tutkimuksiin, selvityksiin ja evaluointeihin sekä ydinturvallisuusalan viranomaistoimintaa
22100: tukevaan tutkimus- ja selvitystyöhön.
22101: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset-
22102: tanut energiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
22103: -Valmisteltu talous-, työllisyys- ja varmuusasiat huomioon ottava ja kustannustehokas kan-
22104: sallinen ilmasto-ohjelma ja sen toimeenpano on käynnistetty.
22105: - Energiamarkkinat toimivat hyvin ja toimintasäännöt ovat selkeitä.
22106: -Energiapolitiikan valmistelua ja päätöksentekoa varten tuotettava tausta-aineisto ja tukitieto
22107: ovat laadukasta ja oikea-aikaista ja että energiaverotus kehittyy energiastrategian linjausten mu-
22108: kaisesti.
22109: -Energian käyttö on entistä tehokkaampaa ja uusiutuvan energian käyttö laajempaa sekä uu-
22110: den teknologian käyttöönotto on nykyistä korkeammalla tasolla.
22111: - Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia.
22112: - Energiatuotannon ja -käytön päästöt ovat mahdollisimman alhaisella tasolla.
22113: 32.60 399
22114:
22115:
22116:
22117: Energiapolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk):
22118: V. 1999 v.2000 v.2001
22119: tilinpäätös talousarvio esitys
22120:
22121: 21. Energiamarkkinaviraston toimintame-
22122: not (siirtomääräraha 2 v) 611 1 200 985
22123: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian
22124: käytön edistäminen ja energiatiedotus
22125: (siirtomääräraha 2 v) 15 000 15 000 15 000
22126: 40. Energiatuki (arviomääräraha) 78 121 111 000 116 000
22127: 45. Energiainvestointien korkotuki (arvio-
22128: määräraha) 1 820 1 300 800
22129: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset
22130: (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500
22131: Yhteensä 96052 129 000 133 285
22132:
22133:
22134: 21. Energiamarkkinaviraston toimintamenot - Energiamarkkinavirasto valvoo, että yri-
22135: (siirtomääräraha 2 v) tykset eivät käytä verkkoliiketoimintaa sähkö-
22136: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tai maakaasukaupan kilpailun rajoittamiseen
22137: 985 000 mk. tai tukemaan kilpailun piiriin kuuluvia toimin-
22138: Määrärahaa saa käyttää sellaisista Energia- toja.
22139: markkinavirastolle määrätyistä tehtävistä ai- - Energiamarkkinavirasto tuottaa ja julkai-
22140: heutuviin menoihin, joita ei kateta valvonta- ja see verkkopalveluiden sekä toimitusvelvolli-
22141: lupamaksuilla. suuden piiriin kuuluvan sähkö- ja maakaasu-
22142: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on kaupan hinnoittelua sekä yritysten toimintaa
22143: muutettu. Energiamarkkinaviraston toiminta- koskevaa seuranta- ja vertailutietoa.
22144: - Energiamarkkinavirasto kehittää sähkö-
22145: ajatuksena on turvata terve ja toimiva kilpailu
22146: ja maakaasumarkkinoiden valvontajärjestel-
22147: sähkö- ja maakaasukaupassa sekä kohtuulliset
22148: mien tehokkuutta ja toimivuutta.
22149: ja tasapuoliset palveluperiaatteet sähkö- ja
22150: maakaasuverkkojen toiminnassa. Energia-
22151: markkinavirasto valvoo sähkömarkkinalain Menojen ja tulojen erittely: mk
22152: (386/1995) ja maakaasumarkkinalain (508/
22153: Bruttomenot 6 799 000
22154: 2000) sekä niiden nojalla annettujen säännös- 5 891 000
22155: Maksullisen toiminnan erillismenot
22156: ten noudattamista sekä edistää muilla tavoilla Muut toimintamenot 908 000
22157: terveelle ja toimivalle taloudelliselle kilpailul- Bruttotulot 5 814 000
22158: le perustuvien sähkö- ja maakaasumarkkinoi- Nettomenot 985 000
22159: den toimintaa ja kehittymistä.
22160: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
22161: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti otettu huomioon 38 000 mk palkkaseurantasel-
22162: asettanut Energiamarkkinavirastolle seuraavat vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
22163: tulostavoitteet vuodelle 2001:
22164: - Energiamarkkinavirasto valvoo, että säh- 2001 talousarvio 985 000
22165: kön ja maakaasun siirtotariffit täyttävät sähkö- 2000 talousarvio 1 200 000
22166: ja maakaasumarkkinalaissa säädetyn kohtuul-
22167: 2000 lisätalousarvio 39 000
22168: lisuus- ja tasapuolisuusvaatimuksen.
22169: 1999 tilinpäätös 611 000
22170: 400 32.60
22171:
22172: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian kohdeunetaan enemmän toimenpiteisiin, joilta
22173: käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirto- odotetaan eniten vaikutuksia.
22174: määräraha 2 v)
22175: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 2001 talousarvio 15 000 000
22176: Määrärahaa saa käyttää energiansäästöön, 2000 talousarvio 15 000 000
22177: energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutu- 1999 tilinpäätös 15 000 000
22178: van energian käyttöön ja tuotantoon liittyvästä
22179: informaatiotoiminnasta ja selvityksistä, uuden 40. Energiatuki (arviomääräraha)
22180: säästöteknologian markkinoiden edistämisestä Momentille myönnetään 116 000 000 mk.
22181: sekä muusta energia-alan tiedottamisesta ja Määrärahaa saa käyttää energiatuen myöntä-
22182: tietohuollon järjestämisestä aiheutuvien meno- misen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvos-
22183: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ton päätöksen (29/1999) mukaisesti energian-
22184: myös EU:n hyväksymien muiden kuin raken- säästöä, energian käytön tehostamista ja uusiu-
22185: nerahastoista rahoitettavien hankkeiden osara- tuvan energian käyttöä edistävien sekä
22186: hoitukseen. energian tuotannon ja käytön ympäristöhaitto-
22187: Selvitysosa : Energian käytön tehosta- ja vähentävien ja energiahuollon varmuutta ja
22188: misella tavoitellaan kasvihuonekaasupäästöjen monipuolisuutta muutoin edistävien investoin-
22189: ja ympäristöhaittojen vähentämistä ja taloudel- ti- ja selvityshankkeiden tukemiseen. Energia-
22190: lista tehostumista koko energiahuollossa. Vuo- tukea voidaan myöntää yrityksille, yhteisöille
22191: delta 1995 oleva energiansäästöohjelma päivi- ja kunnille. Määrärahaa saa käyttää myös Suo-
22192: tetään vuonna 2000 osana kansallisen ilmasto- men lähialueilla toteutettavien hankkeiden tu-
22193: ohjelman valmistelua. Energiansäästöohjel- kemiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
22194: man toteuttamisessa on energiapalvelukeskus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista
22195: Motivalla keskeinen asema. Vuonna 1999 to- annetun valtioneuvoston päätöksen ( 45/ 1996)
22196: teutetussa arvioinnissa Motivan toiminta to- ja energia-avustuksista annetun lain (1607/
22197: dettiin tulokselliseksi. Valtaosa määrärahasta 1991) nojalla aiemmin myönnettyjen avustus-
22198: on tarkoitus edelleen käyttää Motivan toimin- ten maksamiseen.
22199: nan rahoitukseen. Motivan toiminta-ajatukse- Vuonna 2001 avustuksia saa myöntää enin-
22200: na on aktivoida energiansäästömarkkinoita ja tään 86 000 000 mk.
22201: uusiutuvien energialähteiden markkinoita si- Selvitysosa: Energiatuen tavoitteena
22202: ten, että energiankäyttäjillä ja -tuottajilla on on kehittää energiataloutta energian tuotannon
22203: edellytyksiä toimia taloudellisesti ja ympäristö ja käytön ympäristöhaittojen vähentämiseksi
22204: huomioon ottaen hallituksen energiansäästö- sekä energiahuollon varmuuden ja monipuoli-
22205: ohjelman ja uusiutuvien energialähteiden käy- suuden edistämiseksi. Tukea myönnetään ensi-
22206: tön edistäruisohjelman toteuttamiseksi. Motiva sijaisesti hankkeisiin, jotka toteuttavat määrä-
22207: hoitaa erityisesti energiansäästösopimusten aikaan ja tavoitteisiin sidottuja energiapoliitti-
22208: toimeenpanoa, seurantaa ja raportointia, edis- sia ohjelmia kuten Suomen energiastrategia,
22209: tää energiaa säästävien ja uusiutuvien energia- energiansäästösopimusjärjestelmä, valtioneu-
22210: lähteiden tekniikoiden käyttöönottoa, kehittää voston periaatepäätös energiansäästön toteut-
22211: energiakatselmustoimintaa sekä kokoaa, jalos- tamisesta sekä uusiutuvien energialähteiden
22212: taa ja jakaa tehokasta ja ympäristömyötäistä edistämisohjelma. Etusijalla ovat uuden tekno-
22213: energian säästöä ja uusiutuvien energialähtei- logian ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä
22214: den käyttöä edistävää tietoa. Motivan toiminta edistävät hankkeet.
22215: on ollut laaja-alaista. Jatkossa voimavaroja
22216: 32.60 401
22217:
22218:
22219:
22220:
22221: Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
22222: (milj. mk):
22223: 2001 2002 2003 2004-
22224:
22225: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 105 51 18 3
22226: Vuoden 2001 sitoumukset 11 37 22 16
22227: Yhteensä 116 88 40 19
22228:
22229:
22230: Vuonna 2001 myönnettävien avustusten ko- korkotukilainoille. Energiainvestoinneille ei
22231: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat vuoden 1992 jälkeen ole myönnetty korkotu-
22232: 81 ,225 milj. mk. kea.
22233:
22234: 2001 talousarvio 116 000 000 2001 talousarvio 800 000
22235: 2000 talousarvio 111000000 2000 talousarvio 1 300 000
22236: 1999 tilinpäätös 78 120 966 1999 tilinpäätös 1 820 125
22237:
22238: 45. Energiainvestointien korkotuki (arvio-
22239: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset
22240: määräraha)
22241: (siirtomääräraha 3 v)
22242: Momentille myönnetään 800 000 mk.
22243: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- Momentille myönnetään 500 000 mk.
22244: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-
22245: ta annetun lain (1 015/ 1977) 2 §:n mukaisten suusministeriön vahvistamien perusteiden mu-
22246: korkotukilainojen korkotuen maksamiseen. kaisesti avustusten maksamiseen järjestöille ja
22247: Vuonna 2000 ei uusia korkotukilainoja hyväk- yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tuke-
22248: sytä. vaan toimintaan.
22249: Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi- Se l v i t y s osa : Avustuksella tuetaan toi-
22250: sen lainavuoden aikana 4 prosenttia korkotuki- saalta sellaista järjestöjen ja yhteisöjen toimin-
22251: lainan määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana 2 taa, jolla edistetään kotimaisten polttoaineiden
22252: prosenttia korkotukilainan määrästä. Erityisis- ja muiden uusiutuvien energialähteiden hyö-
22253: tä syistä voi korkotukilainan korkohyvityksen dyntämistä sekä energian säästöä, ja toisaalta
22254: määrä olla neljän ensimmäisen lainavuoden ai- varaudutaan tukemaan ympäristöjärjestöjen
22255: kana enintään 6 prosenttia korkotukilainan osallistumista mahdollisen uuden ydinvoima-
22256: määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana enintään laitoksen rakentamista koskevaan kansalais-
22257: 4 prosenttia korkotukilainan määrästä. Kah- keskusteluun.
22258: deksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei
22259: makseta. Korkohyvitys on aina enintään luot- 2001 talousarvio 500 000
22260: tolaitoksen perimän koron suuruinen. 2000 talousarvio 500 000
22261: Se l v i t y s o s a : Määrärahasta maksetaan 1999 tilinpäätös 500 000
22262: korkotukea ennen vuotta 1993 hyväksytyille
22263: 402 32.70
22264:
22265: 70. Omistajapolitiikka
22266:
22267: Selvitysosa: Omistajapolitiikkaa kehitetään hallitusohjelman ja valtioneuvoston syys-
22268: kuussa 1999 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Valtionyhtiöiden ja soveltuvin osin myös
22269: valtion osakkuusyhtiöiden omistus- ja toimialajärjestelyissä noudatetaan valtioneuvoston vuonna
22270: 1999 hyväksymiä menettelytapoja. Valtion omistajapoliittiset toimenpiteet harkitaan edelleen
22271: aina yhtiökohtaisesti yhtiöiden asema ja tilanne sekä markkinaolosuhteet huomioon ottaen.
22272: Valtionyhtiöiden strategian kehittämisen lähtökohtana on hyvän kannattavuuden ja tuloskehi-
22273: tyksen ylläpitäminen sekä tätä kautta riittävän osingonmaksukyvyn turvaaminen ja omistuksen
22274: arvon kasvattaminen. Valtionyhtiöiden toteutetut osakeannit ja yhtiöiden suhteellisen hyvä kan-
22275: nattavuus ovat viime vuosina parantaneet yhtiöiden rahoitusasemaa ja siten myös niiden inves-
22276: tointi- ja kehittymisedellytyksiä. Näin ollen valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden pää-
22277: omahuoltoa koskeviin osakeanteihin ei näyttäisi lähivuosina olevan kasvavia tarpeita. Teollisuu-
22278: den kustannustehokkuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen on pysyvä tehtävä ja on
22279: todennäköistä, että erilaiset omistus- ja rakennejärjestelyt jatkuvat edelleen myös valtionyhtiössä
22280: ja valtion osakkuusyhtiöissä. Nämä järjestelyt saattavat edellyttää joissakin tapauksissa myös
22281: valtion suoria sijoituksia samoin kuin Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toiminnan uudelleen suun-
22282: taaminen. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n tavoitteena on kehittää pääomasijoitusmarkkinoita
22283: vaikuttamalla uusien pääomasijoitusrahastojen syntyyn ja yksityisen pääoman ohjautumiseen ra-
22284: hastoihin. Sijoituksia suunnataan yritysten aikaisen kehitysvaiheen rahoitukseen sekä suurehkoi-
22285: hin riskipitoisiin yrityshankkeisiin.
22286: Aktiiviseen osinkopolitiikkaan kuuluu paitsi yhtiöiden osingonmaksukyvyistä huolehtiminen
22287: myös riittävän osingonmaksutavoitteiden asettaminen, joilla parannetaan yhtiöiden kiinnosta-
22288: vuutta houkuttelevana sijoituskohteena. Osinkopolitiikalla ei kuitenkaan vaaranneta yhtiöiden
22289: mahdollisuutta muun muassa investointien riittävään omarahoitukseen.
22290: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset-
22291: tanut omistajapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
22292: -Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjauksen tehostaminen muun mu-
22293: assa yhtiöiden hallintoa kehittämällä, noudattamalla aktiivista ja tavoitteellista osinkopolitiikkaa
22294: sekä kehittämällä johdon ja henkilöstön kannustejärjestelmiä.
22295: - Suomen teollisen ja muun elinkeinorakenteen sekä yhtiöiden kilpailukyvyn vahvistaminen
22296: muun muassa omistus- ja toimialajärjestelyjen avulla.
22297: -Suomen pääomamarkkinoiden kehittäminen osakesijoitustoimintaa aktivoimaliaja laajenta-
22298: malla.
22299:
22300:
22301:
22302: Omistajapolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti ( 1 000 mk):
22303: V. 1999 V. 2000 V. 2001
22304:
22305: tilinpäätös talousarvio esitys
22306:
22307: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 10000
22308: (89.) Sijoitukset valtion pääomasijoitusyh-
22309: tiöön 250 000
22310: Yhteensä 250 000 10 000
22311: 32.(71) 403
22312:
22313: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) jen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
22314: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. käyttää vaihtovelkakirjalainojen merkintähin-
22315: Määrärahaa saa käyttää niiden osakkeiden nan maksamiseen. Vaihtovelkakirjalaina saa-
22316: merkintähinnan maksamiseen, joita valtio daan merkitä vakuutta vaatimatta.
22317: merkitsee valtionyhtiöiden osakeannissa.
22318: Määrärahaa saa käyttää myös muista tarpeelli- 2001 talousarvio 10 000 000
22319: sista osakejärjestelyistä aiheutuvien menojen
22320: maksamiseen sekä valtionyhtiöiden yksityistä-
22321: miseen ja omistajaohjaukseen liittyvien meno-
22322:
22323:
22324: (71.) (32.70) Erityisrahoitus
22325:
22326: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 41, 42, 43, 45, 47 ja 60 on
22327: siirretty lukuun 32.30.
22328:
22329:
22330: (80.) Rakennepolitiikka
22331:
22332: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 42 on siirretty momentiksi
22333: 32.30.46.
22334: 404
22335:
22336:
22337:
22338:
22339: Pääluokka 33
22340: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
22341: Selvitysosa: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on turvata väestön
22342: terveellinen työ- ja elinympäristö, hyvä terveys ja toimintakyky sekä riittävä toimeentulo ja sosi-
22343: aalinen turvallisuus eri elämäntilanteissa.
22344: Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja
22345: terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on viidennes. Pääluokan suurimmat meno-
22346: erät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.
22347: Valtiontalouden rahoitusaseman vakiintuminen, kohentunut työllisyys sekä rakenteelliset uu-
22348: distukset ovat keventäneet sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menopaineita. Kansanta-
22349: louden useita vuosia jatkuneen voimakkaan kasvun myötä sosiaalimenojen bruttokansantuote-
22350: osuus on painunut alle EU-maiden keskitason: vuonna 2001 se on arviolta 25,5 %.
22351: Sosiaaliturvan kannalta toimintaympäristön haasteet liittyvät talouskehityksen tasoon, pitkäai-
22352: kaistyöttömyyteen, syrjäytymiseen, väestön ikääntymiseen, uuden teknologian käyttöönottoon
22353: sekä sosiaaliturvan kestävään rahoitukseen. Työssä jaksaminen ja työuran jatkaminen sekä väes-
22354: tön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät sa-
22355: mantyyppiset sosiaaliturvan haasteet.
22356: Sosiaali- ja terveyspoliittisena lähtökohtana on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyt-
22357: täminen. Sosiaaliturva tukee osaltaan ihmisten mahdollisuuksia oman elämänsä hallintaan sekä
22358: aktiivista osallistumista. Tavoitteena on edistää toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään syrjäyty-
22359: mistä sekä huono-osaisuuden kasautumista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja saatavuus tur-
22360: vataan koko maassa.
22361: Sosiaalipoliittista järjestelmää aktivoidaan tukemalla työhön menemistä, työssä pysymistä ja
22362: työhön paluuta. Keinoina on parantaa työmarkkinoiden yleistä toimintaa, katkaisemalla pitkäai-
22363: kaistyöttömyys ja pitkäaikainen toimeentuloasiakkuus, myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä, li-
22364: säämällä sosiaaliturvan kannustavuutta sekä kehittämällä vanhusten ja vammaisten omatoimi-
22365: suutta tukevia ratkaisuja.
22366: Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen turvaaminen kaikille väestöryhmille edellyttää
22367: kuntatalouden tasapainoista kehittämistä, vaikeuksissa olevien ryhmien palvelujen saatavuudesta
22368: huolehtimista, kuntien yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä palvelutuotan-
22369: non taloudellisten kannustimien lisäämistä.
22370: Sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosien kehittämistoimenpiteet hallitus linjasi hyväksymällä
22371: vuonna 1999 sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman vuosille 2000---2003.
22372: Perustehtäviensä lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala on asettanut vuoden 2001
22373: toiminnalle seuraavat strategiset yleistavoitteet:
22374: - Sosiaaliturvan kannustavuus ja rahoitus.
22375: - Työssä jaksaminen ja työuran jatkaminen.
22376: - Syrjäytymisen katkaisu.
22377: -Terveelliset elintavat, toimintakyky ja hyvä elinympäristö.
22378: 33. 405
22379:
22380: -Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen.
22381: - Tasa-arvon vahvistaminen.
22382: -Ohjauksen ja valvonnan tehostaminen.
22383: Näiden tavoitteiden edellyttämät konkreettiset toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja mo-
22384: menttiperusteluihin. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa
22385: sovitaan strategisten yleistavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista.
22386:
22387:
22388: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
22389: V. 1999 v.2000 v.2001
22390: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001
22391: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 000 mk 1 000 mk o/o
22392:
22393:
22394: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 259 106 230 900 269 950 39 050 17
22395: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
22396: kehittämiskeskus 109 100 110 120 115 300 5 180 5
22397: 03. Työttömyysturvalautakunta 9 900 8 944 9 643 699 8
22398: 04. Tarkastuslautakunta 8 355 8 118 8 511 393 5
22399: 05. Vakuutusvalvontavirasto
22400: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakes-
22401: kus 11 400 19 000 19 065 65 0
22402: 07. Työterveyslaitos 183 500 197 800 195 000 -2 800 -1
22403: 08. Kansanterveyslaitos 175 811 179 350 187 104 7 754 4
22404: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuote-
22405: valvontakeskus 21 290 23 000 24700 1 700 7
22406: 10. Säteilyturvakeskus 89 400 53 000 55 400 2 400 5
22407: 11. Lääkelaitos 8 300 8 296 7 409 -887 - II
22408: 12. Valtion koulukodit -695 3 897 3 497 -400 - 10
22409: 13. Työsuojelun piirihallinto 111 680 113 133 116 073 2 940 3
22410: 14. Valtion mielisairaalat 11 020 2 420 2 420
22411: 15. Perhekustannusten tasaus 8 317 080 8 269 400 8 199 000 -70 400 -1
22412: 16. Yleinen perhe-eläke 241 871 248 000 244000 -4000 -2
22413: 17. Työttömyysturva 3 !59 076 3 515 000 3 140 000 -375 000 - 11
22414: 18. Sairausvakuutus 1 583 891 2 310 000 3 187 000 877 000 38
22415: 19. Eläkevakuutus 8 264 189 8 353 500 8 423 000 69 500 1
22416: 20. Tapaturmavakuutus 80 JOO 75 000 73 000 -2 000 -3
22417: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 771 247 720 000 731 000 11 000 2
22418: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät
22419: kuntoutustoiminnan menot 1 620 143 1 667 300 1 567 300 - 100 000 -6
22420: 23. Muu sodista kärsineiden turva 20678 20 500 20000 -500 -2
22421: 28. Muu toimeentuloturva 55 700 63 000 59 000 -4000 -6
22422: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja ter-
22423: veydenhuolto 13 853 170 14 366 000 15 045 700 679 700 5
22424: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 45 457 47 950 49 200 1 250 3
22425: 57. Lomatoiminta 1 006 941 947 000 966 000 19 000 2
22426: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton
22427: käyttö 1 912 500 1 930 000 1 976 000 46 000 2
22428: Yhteensä 41930 209 43 490 628 44 694 272 1203 644 3
22429:
22430:
22431: Henkilöstön kokonaismäärä 3 370 3 400 3440
22432: 406 33.01
22433:
22434: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö
22435:
22436: Se l v i t y s osa : Perustehtävien ohella sosiaali- ja terveysministeriö keskittyy pääluokkape-
22437: rustelujen selvitysosassa asetettujen hallinnonalan strategisten yleistavoitteiden konkretisointiin.
22438: Vuonna 2001 kiinnitetään huomiota seuraaviin kysymyksiin:
22439: - Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman toimeenpano ja seuranta.
22440: - Sosiaaliturvan rahoitustoimikunnan työ.
22441: - Sosiaaliturvan kannustavuutta selvittävien työryhmien esitysten toteuttaminen.
22442: -Työssä jaksamisen ja jatkamisen tutkimusohjelman toimeenpano.
22443: - Työsuojelustrategian sisältämien toimintalinjausten toteuttaminen.
22444: - Syrjäytymiskehityksen estämistä koskevan eri hallintotasojen ja sektoreiden välisen yhteis-
22445: työn tiivistäminen.
22446: - Kansallisen huumausainestrategian toimenpiteiden toteutus.
22447: -Sosiaalihuollon alueellisten palvelujen ja osaamisen kehittäminen.
22448: -Vanhusten ja vammaisten palvelujen kehittäminen.
22449: -Terveydenhuolto 2000 -luvulle kehittämisprojektin toimenpiteet.
22450: - Mielenterveystyön kehittäminen.
22451: - Tietotekniikan hyväksikäyttö kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja ja pal-
22452: veluja.
22453: - Hallinnonalan laatupolitiikan vahvistaminen.
22454: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksien toi-
22455: meenpanon valvonnan uudistamisesta 1.3.2001 lukien siten, että valvonta siirretään Vakuutus-
22456: valvontavirastoon. Vaikka esitykseen liittyy 13 viran siirto Vakuutusvalvontavirastoon, netto-
22457: budjetointiperiaatteen johdosta uudelleenjärjestelyllä ei ole valtion taloudellista vaikutusta.
22458: Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain net-
22459: tobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat vakuutustarkastuksen kustan-
22460: tamisesta annetun lain (479/ 1944) tarkoittamia tuloja työttömyyskassoilta, valtion maksuperuste-
22461: lain ( 15011992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja
22462: lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista
22463: suoritteista sekä raha-automaattiasetuksen (67611967) 34 §:n mukaisia korvauksia.
22464:
22465: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal-
22466: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kantarkistuksiin.
22467: 178 050 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
22468: Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen ve- otettu huomioon yhden viran palkkausmenot ja
22469: teraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen sekä 166 000 mk yhden henkilötyövuoden menojen
22470: lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolo- siirtona momentilta 31.24.21.
22471: jen valmiudesta sekä näihin liittyvien laittei- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
22472: den ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien otettu huomioon 225 000 mk kemikaalien työ-
22473: menojen maksamiseen. suojeluriskinarviointitehtävien siirtona mo-
22474: Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 mentille 33.09.21. Siirto edellyttää kemikaali-
22475: mk työterveydenhuollon koulutuksesta ja työ- asetuksen (67511993), torjunta-aineasetuksen
22476: terveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien (79211995) ja viranomaisten tehtävistä ja yh-
22477: hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien meno- teistyöstä olemassa olevien aineiden vaarojen
22478: jen maksamiseen. arvioinnista ja valvonnasta annetun asetuksen
22479: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- (81311995) muuttamista.
22480: sa on lisäyksenä otettu huomioon 1 756 000
22481: 33.01 407
22482:
22483: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi-
22484: otettu huomioon 250 000 mk tilaston laadin- tusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta
22485: nan siirron vuoksi momentille 33.02.21. (arviomääräraha)
22486: Bruttomenojen ja -tulojen mitoituksessa on Momentille myönnetään 9 400 000 mk.
22487: otettu huomioon luvun 33.01 perusteluissa Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämis-
22488: mainittu 13 viran siirto. päätöksiä yhteensä 14 800 000 markalla.
22489: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on
22490: Menojen ja tulojen erittely: mk jäänyt käyttämättä saadaan käyttämättä jää-
22491: neestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuon-
22492: Bruttomenot 183 750 000
22493: Maksullisen toiminnan erillismenot 5 050 000 na 2001.
22494: Muut toimintamenot 178 700 000 Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi-
22495: Bruttotulot 5 700 000 tysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta
22496: Maksullisen toiminnan tulot 5 700 000 rahoitettavien tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmien, yh-
22497: - julkisoikeudelliset suoritteet 5 100 000 teisöaloitteiden ja pilottiprojektien hankkeiden
22498: - muut suoritteet 600000 valtion rahoitusosuuden maksamiseen.
22499: Nettomenot 178 050 000 Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun
22500: ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen
22501: 2001 talousarvio 178 050 000 tarvittavan enintään kahta henkilötyövuotta
22502: 2000 talousarvio 173 900 000 vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
22503: 2000 lisätalousarvio 1 450 000 Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
22504: 1999 tilinpäätös 193 000 000 annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue-
22505: kehitysrahaa.
22506: Selvitysosa:
22507:
22508: Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
22509: (milj. mk):
22510: 2001 2002 2003 Yhteensä
22511:
22512: Vuoden 2000 sitoumukset 5,0 3,7 8,7
22513: Vuoden 2001 sitoumukset 4,4 7,4 3,0 14,8
22514: Yhteensä 9,4 11,1 3,0 23,5
22515:
22516:
22517: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain
22518: seuraavasti (milj. mk):
22519: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 YhteisöalOite Yhteensä
22520:
22521: Euroopan aluekehitysrahasto 0,5 0,4 2,0 2,9
22522: Euroopan sosiaalirahasto 1,4 1,0 9,5 11,9
22523: Yhteensä 1,9 1,4 9,5 2,0 14,8
22524:
22525: Sosiaali- ja terveysministeriö päättää vastin- 2001 talousarvio 9 400 000
22526: rahoituksen käytöstä ministeriön hallinnonalan 2000 talousarvio 5 000 000
22527: sisällä ED-ohjelmien rahoituskehysten mukai- 2000 lisätalousarvio
22528: sesti.
22529: 408 33.01
22530:
22531: 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen
22532: v) ja rahoitusavustusten maksamiseen.
22533: Momentille myönnetään 37 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy-
22534: Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys- mien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mu-
22535: ministeriön strategista suunnittelua ja päätök- kaisten hankkeiden rahoittamiseen.
22536: sentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämis- Määrärahaa saa käyttää enintään neljää hen-
22537: hankkeiden rahoittamiseen sekä ministeriön kilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän
22538: toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen palkkaamiseen.
22539: Selvitysosa:
22540:
22541: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavien hankkeiden toteuttamiseen:
22542:
22543: Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen:
22544: Sosiaalisen Juototuksen kokeilu
22545: Sosiaalipoliittisten lähiöhankkeiden toimeenpano
22546: Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan sisältyvä naisiin kohdistuvan väkivallan ja
22547: prostituution ehkäisyhanke
22548: Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan liittyvät hankkeet
22549: Terveydenhuolto 2000-luvulle
22550: Verkostoituvat erityispalvelut -hankeen II vaihe
22551: Kansallinen Ikäohjelma (IKOMI)
22552: Hyvinvointiklusteritoiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknolo-
22553: gian hyödyntämisstrategian toteuttaminen
22554: Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma
22555:
22556: EU :n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat:
22557: DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus
22558: EU:n tasa-arvo-ohjelma
22559:
22560: Uusien hankkeiden käynnistäminen:
22561: Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan kehittäminen
22562: Perhevapaista tiedottaminen
22563:
22564:
22565: 2001 talousarvio 37 000 000 hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin
22566: 2000 talousarvio 26 500 000 rakentamiseen sekä hankkeen läpiviemisen
22567: 2000 lisätalousarvio 10 000 000 edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimin-
22568: 1999 tilinpäätös 44155 000 taan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen
22569: määräämin perustein.
22570: 64. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujär- Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henki-
22571: lötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palk-
22572: jestelmän edistäminen tietoteknologian avulla
22573: kaamiseen.
22574: sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin raken- Selvitysosa: Määräraha perustuu val-
22575: taminen (siirtomääräraha 3 v) tioneuvoston 26.5.2000 tekemään periaatepää-
22576: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. tökseen valtion omaisuuden myynnistä vuosi-
22577: Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja tervey- na 2000-2003 saatavien tulojen käytöstä.
22578: denhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen Määrärahan käyttö jakautuu useammalle vuo-
22579: tietoteknologian avulla ja tietoteknologian delle ja sen avulla tuetaan sosiaali- ja tervey-
22580: 33.02 409
22581:
22582: denhuollon palvelujärjestelmän kehittämistä. 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksu-
22583: Avustusta maksetaan kunnille, kuntayhtymille osuudet (arviomääräraha)
22584: ja muille palvelujen tuottajille. Tavoitteena on Momentille myönnetään 25 500 000 mk.
22585: tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
22586: parantaa palvelujen tasavertaista saatavuutta ja jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja
22587: laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asu- erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien me-
22588: mista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena nojen maksamiseen.
22589: on myös varmistaa, että uuden tietoteknolo-
22590: gian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko
22591: 2001 talousarvio 25 500 000
22592: maassa.
22593: 2000 talousarvio 25 500 000
22594: 2001 talousarvio 20 000 000 1999 tilinpäätös 21 951 057
22595:
22596:
22597:
22598: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
22599:
22600:
22601: Selvitysosa: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) edistää hy-
22602: vinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
22603: turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa se tuottaa ja välittää sosi-
22604: aali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Stakesin ydintoimintoja ovat
22605: tutkimus, kehittäminen ja tietovarannot.
22606: Stakes tuottaa sosiaali- ja terveysministeriölle ja muulle valtionhallinnolle asiantuntijapalveluja
22607: sosiaali- ja terveysalan kehittämiseksi ja tukee valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan tavoitteita
22608: yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden kanssa. Stakes toteuttaa sosiaali- ja
22609: terveysministeriön hallinnonalan vuoden 2001 yleistavoitteita, joista Stakesin kannalta keskeisiä
22610: ovat syrjäytymisen ehkäisy ja katkaisu, terveelliset elintavat, toimintakyky ja hyvä elinympäristö
22611: sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen. Stakes toteut-
22612: taa myös hallinnonalan tutkimuspoliittista tavoiteohjelmaa.
22613: Vuonna 2001 Stakesin toimintaan vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja
22614: toimintaohjelma, jota palvelemaan Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tieto-
22615: tuotantoa. Stakes jatkaa toiminnan kehittämistä vuonna 1999 valmistuneen kansainvälisen arvi-
22616: oinnin ehdotusten mukaisesti. Stakes kehittää tuotteitaan ja palvelujaan yhdessä keskeisten yh-
22617: teistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa.
22618: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Stakesille seuraavat tulostavoitteet vuo-
22619: delle 2001:
22620: Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä tukemaan seu-
22621: raavia tavoitteita:
22622: -Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakaslähtöisesti ja saumattomasti.
22623: - Sosiaali- ja terveysala käyttää toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta pa-
22624: rantavia menetelmiä.
22625: - Alueelliset ja sosiaaliset hyvinvointierot pysyvät hallinnassa.
22626: -Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.
22627: -Sosiaali- ja terveysalan informaatio-ohjaus toimii vuorovaikutteisesti ja tuloksellisesti.
22628: Stakesin Ulkomaanavun yksikkö antaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja
22629: muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnol-
22630: lisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta ja-
22631: 410 33.02
22632:
22633: kamalia apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liitty-
22634: vää julkaisutoimintaa.
22635: Vuoden 2001 lasketmaan sisältyy 3 000 000 mk Stakesin Ulkomaanavun yksikön lähialueyh-
22636: teistyöprojektien kustannuksia, jotka katetaan ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattomi-
22637: en momenttien käyttöoikeudella. Laskelma sisältää sekä julkisoikeudelliset että liiketaloudelli-
22638: sesti hinnoitellut suoritteet.
22639:
22640: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
22641: 1999 2000 2001
22642: toteutuma ennakoitu arvio
22643:
22644: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 36 106 56 791 41 091
22645: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 35 611 57 191 41 991
22646: Käyttöjäämä (tmk) 495 -400 -900
22647: - % tuotoista 1 -1 -2
22648: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 2 089 2100 2 100
22649: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) -1 594 -2 500 -3 000
22650: - % tuotoista -4 -4 -7
22651: Tuotot % kokonaiskustannuksista 96 96 93
22652:
22653: Maksullisen toiminnan tulot kattavat 98 % maksullisen palvelutoiminnan erilliskustannuksista.
22654: Maksullisen toiminnan alijäämä katetaan ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattomien
22655: momenttien käyttöoikeudella, jota ei ole otettu huomioon laskelman tuotoissa.
22656:
22657: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) taselvityksen mukaisiin pa1kantarkistuksiin,
22658: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 700 000 mk toimitilojen vuokrasopimuksen
22659: 115 300 000 mk. tarkistamisena, ja uuden toimitilan suunnitte-
22660: Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen lun ja varustamisen kustannuksina sekä
22661: maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuol- 1 000 000 mk Terveys 2000 -hankkeen rahoi-
22662: lon tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja tuksena.
22663: terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
22664: ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishank- otettu huomioon 250 000 mk eräiden tilastojen
22665: keena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämis- laadintatehtävän siirtona momentilta 33.01.21.
22666: toiminnasta aiheutuvien menojen maksami- Momentin 33.06.21 perusteluihin viitaten
22667: seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Alkoholi- määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
22668: tutkimussäätiölle suoritettavan valtionavus- otettu huomioon 513 000 mk terveydenhuol-
22669: tuksen ja Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta lon ammattihenkilöiden keskusrekisterin net-
22670: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- tomenojen siirtona momentille 33.06.21.
22671: miskeskukselle aiheutuvien menojen maksa-
22672: miseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen
22673: Menojen ja tulojen erittely: mk
22674: ja ulkomailla toteutettavien projektien meno-
22675: jen maksamiseen. Bruttomenot 170 121 000
22676: Selvitysosa: Määrärahasta on varattu Maksullisen toiminnan erillismenot 41 991 000
22677: 3 225 000 mk Alkoholitutkimussäätiölle suori- Yhteisrahoitteisen toiminnan erillis-
22678: tettavan valtionavustuksen maksamiseen. menot 12 530 000
22679: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä Muut toimintamenot 115 600 000
22680: otettu huomioon 1 774 000 mk palkkaseuran-
22681: 33.03 411
22682:
22683: Bruttotulot 54 821 000 2001 talousarvio 115 300 000
22684: Maksullisen toiminnan tulot 1) 41 991 000 2000 talousarvio 110 120 000
22685: Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 12 530 000 2000 lisätalousarvio 1 000 000
22686: Muut tulot 300 000 1999 tilinpäätös 109 100 000
22687: Nettomenot 115 300 000
22688: 1
22689: l Ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattom-
22690: ien momenttien käyttöoikeus on otettu huomioon
22691: tulona.
22692:
22693:
22694:
22695:
22696: 03. Työttömyysturvalautakunta
22697:
22698: Se l v i t y s osa : Työttömyysturvalautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena
22699: työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen ai-
22700: kuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta ja työttömän omaehtoisen kou-
22701: lutuksen tukea ja koto uturuistukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Lisäksi
22702: se on ainoa muutoksenhakuaste koulutus- ja erorahalain mukaisissa asioissa.
22703: Vuonna 1999 vireille tuli 9 710 valitusasiaa. Vireille tulevien asioiden määrän arvioidaan vuon-
22704: na 2001 olevan noin 9 500 asiaa.
22705: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työttömyysturvalautakunnalle seuraavat
22706: tulostavoitteet vuodelle 2001:
22707: Työttömyysturvalautakunnassa ratkaistujen valitusten käsittelyaika vuonna 1999 oli keskimää-
22708: rin noin 5,5 kuukautta. Lautakunnan tavoitteena on saada käsittelyaika valittajien oikeusturvan
22709: kannalta kohtuulliselle tasolle eli noin viiteen kuukauteen vuonna 2001. Käytettävissä olevilla re-
22710: sursseilla pystytään ratkaisemaan vuonna 2001 noin 10 000 asiaa eli noin 500 asiaa enemmän
22711: kuin uusia asioita arvioidaan tulevan vireille.
22712: Vuonna 1999,jolloin kustanousta korottivat kertaluonteiset huomattavat atk-hankinnat, kustan-
22713: nus ratkaisua kohden oli 1 039 mk. Vuonna 1999 tuottavuus oli 273 valitusasiaa henkilötyövuotta
22714: kohden. Vuonna 2001 tuottavuuden arvioidaan olevan 303 asiaa 1 henkilötyövuosi.
22715: Tavoitteena on pitää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että työttömyysturvalautakunnan teke-
22716: mien valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa pysyy vuoden 1999 tasossa eli noin 12
22717: prosentissa.
22718: Työttömyysturvalautakunnan suoritteet eli valitusten johdosta annetut päätökset ovat maksut-
22719: tornia.
22720:
22721: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) lautakunnan jäsenten palkkioiden tarkistami-
22722: Momentille myönnetään 9 643 000 mk. sena sekä muiden menojen lisäyksenä.
22723: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
22724: sa on lisäyksenä otettu huomioon 81 000 mk 2001 talousarvio 9 643 000
22725: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 2000 talousarvio 8 944000
22726: tarkistuksiin ja 450 000 mk työttömyysturva- 2000 lisätalousarvio 80000
22727: 1999 tilinpäätös 9 900 000
22728: 412 33.04
22729:
22730: 04. Tarkastuslautakunta
22731:
22732: Se l v i t y s o s a : Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnas-
22733: tettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuas-
22734: teena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä
22735: asumistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena sairausvakuutusasioissa
22736: ja eläkkeensaajien asumis tukea, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, so-
22737: tilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa.
22738: Vuonna 1999 tarkastuslautakuntaan saapui 10 540 valitusta. Valituksista 6 447 koski Kansan-
22739: eläkelaitoksen ratkaisemia eläke- ja vammaistukiasioita, kuntoutusasioita tuli 498, sairausvakuu-
22740: tusasioita 851 ja yleistä asumistukea koskevia asioita 2 429. Vuonna 2001 arvioidaan valitusten
22741: määrän pysyvän samalla tasolla. Valitusten määrä on viime vuosina jonkin verran laskenut. Rat-
22742: kaistujen asioiden määrään vaikuttaa, että asiat ovat vaikeutuneet ja päätäksiitä edellytetään pa-
22743: rempia perusteluja. Vuonna 1999 käsiteltiin 11 668 valitusta, joten käsittelemättömien valitusten
22744: määrä on selvästi laskenut. Tarkastuslautakunnassa on tullut mahdolliseksi myös suullinen käsit-
22745: tely.
22746: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut tarkastuslautakunnalle seuraavat tulosta-
22747: voitteet vuodelle 2001:
22748: Tavoitteena on myös säilyttää ratkaisujen tekninen laatu entisellä tasolla siten, että lautakunnan
22749: ratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa säilyy ennallaan eli noin 17 prosentissa. Tätä on pi-
22750: dettävä hyvänä tasona, kun otetaan huomioon vakuutusoikeudessa asiaan vaikuttaneet lisäselvi-
22751: tykset Tavoitteena on myös kehittää tarkastuslautakunnan päätösten perusteluja siten, että myös
22752: lääketieteellisiä seikkoja sisältävissä ratkaisuissa pyritään entistä enemmän yksilöllisiin peruste-
22753: luihin. Menettelyä kokeillaan vuoden 2000 loppupuolella, mikä edellyttää viikkotyömäärän alen-
22754: tamista 30 asiasta 25 asiaan viikossa.
22755: Viikkotyömäärän alentaminen 25:een asiaan viikossa vähentää ratkaistavien asioiden määrää
22756: noin 2 000 asialla vuonna 2001. Valitusten keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 1999 ollut 4
22757: kuukautta 24 päivää. Tavoitteena on, että valitusaika ei oleellisesti pitene.
22758: Päätöstä kohti laskettu kustannus oli 720 mk vuonna 1999 ja vuonna 2000 sen on laskettu ole-
22759: van 706 mk ja arvion mukaan 810 mk vuonna 2001.
22760: Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) oli 432 vuonna 1999. Tuottavuuden arvioidaan olevan 388
22761: vuosina 2000 ja 2001.
22762: Tarkastuslautakunnan kaikki suoritteet ovat maksuttomia.
22763:
22764: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2001 talousarvio 8511000
22765: Momentille myönnetään 8 511 000 mk. 2000 talousarvio 8 118 000
22766: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2000 lisätalousarvio 70000
22767: sa on lisäyksenä otettu huomioon 74 000 mk 1999 tilinpäätös 8 355 000
22768: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan-
22769: tarkistuksiin.
22770:
22771:
22772: 05. Vakuutusvalvontavirasto
22773:
22774: Selvitysosa: Vakuutusvalvontaviraston tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä va-
22775: kuutuksenvälittäjien valvonta ja tarkastus. Viraston toiminta-ajatuksena on luottamuksen vahvis-
22776: taminen suomalaiseen vakuutusjärjestelmään sekäjärjestelmän tehokkuuden edistäminen vakuu-
22777: 33.05 413
22778:
22779: tuksenottajien ja vakuutettujen eduksi. Virasto analysoi ja valvoo sekä lakisääteisissä että vapaa-
22780: ehtoisissa vakuutuksissa yksittäisten vaivattavien toimintaa, riskinottoa ja vastuunkantokykyä
22781: tavoitteena havaita ongelmat niin ajoissa, etteivät vakuutettujen ja vakuutuksenottajien edut vaa-
22782: rannu. Erityisesti huomiota kiinnitetään finanssikonglomeraattien valvonnan kehittämiseen ja
22783: toimivan yhteistyön kehittämiseen Rahoitustarkastuksen kanssa. Vakuutusvalvontaviraston toi-
22784: minnan volyymi kasvaa vaivattavien piirin laajenemisen seurauksena.
22785: Kansainvälisessä toiminnassa lähtökohtana on ensisijaisesti eurooppalaisten valvojien välinen
22786: yhteistyö. Osallistumisessa EY-lainsäädännön kehittämiseen painotetaan hankkeita, joilla on vai-
22787: vattavien kannalta merkitystä.
22788: Luvun 33.01 työttömyysetuuksien toimeenpanon valvonnan perusteluihin viitaten siirretään 13
22789: virkaa 1.3.2001lukien sosiaali- ja terveysministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon. Työttömyys-
22790: valvonnan uudelleen järjestämistä ja tutkimustoiminnan käynnistämistä koskevat esitykset edel-
22791: lyttävät muutoksia Vakuutusvalvontavirastosta (78/1999) ja vakuutustarkastuksen kustantami-
22792: sesta ( 47911944) annettuihin lakeihin. Lisäksi vakuutustarkastuksen kustantamisesta annettua la-
22793: kia esitetään tarkistettavaksi siten, että Vakuutusvalvontavirastoon perustetaan kaksi uutta virkaa
22794: vakuutusalan tutkimustoiminnan ja aktuaarikoulutuksen käynnistämiseksi.
22795: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tu-
22796: lostavoitteet vuodelle 2001:
22797: Talouden valvonnan lisäksi kehitetään markkinavalvontaa, jossa korostuu markkinoilla toimi-
22798: vien, niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin yhtiöiden toimintatapojen valvonta. Valvonnan koko-
22799: naisuutta arvioidaan ja eri valvontatapojen roolit määritellään. Jälkikäteisen valvonnan rinnalla
22800: vahvistetaan ennakoilista valvontaa niin suuressa määrin kuin se lainsäädännön puitteissa on
22801: mahdollista. Julkisten laitosten eläkejärjestelmien siirryttyä viraston valvontavastuulle viraston
22802: valvontarooli määritellään myös tältä osin uudelleen. Virastossa toteutetaan yhtenäiset laatustan-
22803: dardit vuoden 2001 aikana. Palvelutasotavoitteena on hakemusten nopea ja johdonmukainen kä-
22804: sittely kehittämällä ohjeistusta ja käsittelyrutiineja.
22805: Vakuutusvalvontaviraston talousarvio perustuu nettobudjetointiin ja sen bruttomenot ja -tulot
22806: on budjetoitu momentilla 12.33.05. Nettobudjetoidusta maksullisesta toiminnasta ei synny ylijää-
22807: mää.
22808:
22809: Maksullista toimintaa kuvaava tunnuslukutaulukko:
22810: 1999 2000 2001
22811: toteutuma ennakoitu arvio
22812:
22813: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 18 468 21 700 27 753
22814: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 17 094 21 200 27 163
22815: Käyttöjäämä (tmk) 1 374 500 590
22816: - % tuotoista 7,4 2,3 2,2
22817: Osuus yhteiskustannuksista (poistot+korot) (tmk) 299 420 709
22818: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 1 075 80 -119
22819: - % tuotoista 5,8 0,4 -0,4
22820: Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 106,2 100,4 99,6
22821: Investoinnit (tmk) 1 516 500 600
22822: - % tuotoista 8,2 2,3 2,2
22823: 414 33.06
22824:
22825: Vakuutustarkastusmaksuilla katettavat kustannukset
22826: (ilman poistoja, korkoja ja lomapalkkavelan muutos-
22827: ta)+ investoinnit yhteensä!) (tmk) 18 468 21 700 27 753
22828: Tuotot % em. kustannuksista ja investoinneista 100,0 100,0 100,0
22829: Vakuutustarkastusmaksujen ylijäämä (siirtovelkana;
22830: hyvitetään seuraavan vuoden laskutuksessa)l) (tmk) 2 528
22831: l) Vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain (479/1944) nojalla.
22832:
22833:
22834:
22835:
22836: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
22837:
22838: Selvitysosa: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on valvomalla tervey-
22839: denhuollon ammattihenkilöitä osaltaan huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen laa-
22840: dusta ja potilasturvallisuudesta. Lisäksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huolehtii kuole-
22841: mansyynselvittämistä sekä oikeuspsykiatriaa, raskaudenkeskeyttämistä ja steriloimista koske-
22842: vassa tai muussa lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä muista
22843: terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä, jotka asianomainen ministeriö sille määrää.
22844: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi saapui vuonna 1999 yhteensä 18 000
22845: asiaa, joista 6 400 koski terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistamista ja 7 700 rekisteröin-
22846: tiä. Käsiteltävien asioiden määrä oli noin kaksi prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna, mikä
22847: johtui laillistamista koskevien asioiden määrän vähenemisestä. Vuonna 1999 oli Terveydenhuol-
22848: lon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi tulleiden kanteluiden, hoitovirhe-epäilyjen ja muiden
22849: valvonta-asioiden määrä noin kolme kertaa suurempi kuin laitoksen perustaruisvuonna 1993.
22850: Vuonna 2001 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa ratkaistavien kantelujen määrän nou-
22851: sun voidaan arvioida jatkuvan. Tämä sekä valvontatapausten ja kantelujen sisällön vaikeutumi-
22852: nen ja laajentuminen samoin kuin työvoiman liikkuvuudesta aiheutunut kansainvälistyminen
22853: vaativat aikaisempaa enemmän voimavaroja näiden asioiden käsittelyyn ja suurempaa työmäärää
22854: ratkaistavaa asiaa kohden.
22855: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle
22856: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
22857: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kehittää ja yhtenäistää terveydenhuoltohenkilöiden val-
22858: vontamenetelmiä ja yhteistyötä lääninhallitusten kanssa.
22859: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ylläpitää ja kehittää terveydenhuollon ammattihenkilöi-
22860: den keskusrekisteriä valvontaa varten.
22861: Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle saapuvien lupa- ja valvonta-asioiden käsittelyajat
22862: pidetään keskimäärin seuraavalla tasolla:
22863: Luvat
22864: -Suomessa tutkinnon suorittaneiden ammattihenkilöiden laillistaminen 1-3 pv
22865: -Raskauden keskeyttämistä koskevat hakemukset 1-5 pv
22866: Muut lupa-asiat
22867: -ilman lisäselvityksiä ratkaistavat lupa-asiat 1-3 pv
22868: -lausuntoja tai lisäselvityksiä vaativat lupa-asiat, enintään 90 pv
22869: Mielentilaa koskevat lausuntoasiat 3-4 kk (sisältää tutkimusjakson)
22870: Valvonta
22871: - Kanteluasiat 6-12 kk
22872: 33.06 415
22873:
22874: - Hoitovirhe-epäilyt, joissa potilas kuollut 6-24 kk
22875: - Muut valvonta-asiat 6---24 kk
22876: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen vuoden 2001 talousarvio perustuu maksullisen toi-
22877: minnan osalta nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot ovat valtion
22878: maksuperustelain (15011992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mu-
22879: kaisia Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain (1074/1992) ja asetuksen (11211
22880: 1992) tarkoittamia lupa- ja valvontamaksuja.
22881: Osa tuloista on Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valtakunnallisen keskusrekisterin tuot-
22882: tamaa tuloa, mikä aikaisemmin on budjetoitu momentille 33.02.21.
22883:
22884: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 mk):
22885: 1999 2000 2001
22886:
22887: Maksullisen toiminnan tuotot
22888: - julkisoikeudelliset suoritteet 2 473 2 250 2250
22889: - muut MPL suoritteet 100
22890: Tuotot yhteensä 2 473 2 250 2 350
22891:
22892: Maksullisen toiminnan kustannukset
22893:
22894: Erilliskustannukset:
22895: - aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 21 22
22896: - henkilöstökustannukset 1 497 1507 1 577
22897: - muut erilliskustannukset 304 315 382
22898: Erilliskustannukset yhteensä 1 821 1 843 1 981
22899:
22900: Käyttöjäämä 652 407 369
22901:
22902: Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksis-
22903: ta, tukitoimintojen kustannukset 321 405 408
22904: Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 321 405 408
22905:
22906: Kokonaiskustannukset yhteensä 2142 2248 2 389
22907:
22908: Tilikauden ylijäämä (+)/alijäämä (-) 331 2 -39
22909:
22910:
22911:
22912:
22913: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
22914: 1999 2000 2001
22915: toteutuma ennakoitu arvio
22916:
22917: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 2 473 2250 2 350
22918: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 1 821 1 843 1 981
22919: Käyttöjäämä (tmk) 652 407 369
22920: - % tuotoista 26 18 16
22921: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 321 405 408
22922: Ylijäämä (+)/alijäämä (-) (tmk) 331 2 -39
22923: - % tuotoista 13,4 0,1 -1,6
22924: 416 33.07
22925:
22926: Tuotot% kokonaiskustannuksista 98,4
22927: Hintatuki (tmk) 100
22928: Ylijäämä(+)/alijäämä (-) % tuotoista sen jälkeen,
22929: kun hintatuen vaikutus on lisätty tuottoihin 2,5
22930:
22931:
22932: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
22933: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
22934: 11 665 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk
22935: Määrärahasta saa käyttää maksullisen palve-
22936: Bruttomenot 14015000
22937: lutoiminnan hintatukeen enintään 100 000 mk.
22938: Nettobudjetoitavan maksullisen toi-
22939: Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- minnan erillismenot 2 006000
22940: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Muut toimintamenot 12 009 000
22941: laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä Bruttotulot 2 350 000
22942: annetun lain (55911994) muuttamisesta siten, Maksullisen toiminnan tulot 2 350 000
22943: että terveydenhuollon ammattihenkilöiden - julkisoikeudelliset suoritteet 2 250 000
22944: keskusrekisterin tekninen ylläpito siirretään - muut suoritteet 100 000
22945: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- Nettomenot 11 665 000
22946: miskeskuksesta Terveydenhuollon oikeustur-
22947: vakeskukseen ja samalla rekisterin tietosisältö 2001 talousarvio 11 665 000
22948: määritellään lakitasolla. Uudistus edellyttää 2000 talousarvio 11 600 000
22949: myös terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- 2000 lisätalousarvio 210 000
22950: sesta annetun asetuksen (112111992) muutta- 1999 tilinpäätös 11 400 000
22951: mista. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
22952: otettu huomioon 883 000 mk valtakunnallisen 26. Mielentilatutkimustoiminnan menot (ar-
22953: keskusrekisterin ylläpidosta aiheutuvina me- viomääräraha)
22954: noina, josta 513 000 mk siirtona momentilta
22955: Momentille myönnetään 7 400 000 mk.
22956: 33.02.21.
22957: Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain
22958: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
22959: (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korva-
22960: otettu huomioon 186 000 mk palkkaseuranta-
22961: usten maksamiseen valtion mielisairaaloille ja
22962: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä
22963: vankeinhoitolaitoksen alaisille sairaaloille.
22964: 1 380 000 mk uusien toimitilojen käyttöön-
22965: Määrärahaa saa käyttää myös Terveydenhuol-
22966: otosta, henkilöstön palkkauksista ja muusta
22967: lon oikeusturvakeskuksen tilaamista mielenti-
22968: menojen lisääntymisestä johtuen.
22969: lalausunnoista maksettavien korvausten mak-
22970: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
22971: samiseen.
22972: otettu huomioon vuoden 2000 talousarvioon
22973: kertaluonteisena menona sisältynyt 175 000
22974: 2001 talousarvio 7 400 000
22975: markan määräraha.
22976: 2000 talousarvio 7 400 000
22977:
22978:
22979: 07. Työterveyslaitos
22980:
22981: Se l v i t y s osa : Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalal-
22982: la toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos osallistuu maamme työikäisen väestön
22983: työterveyden, työturvallisuuden ja työolojen kehittämiseen ja pyrkii edistämään työkykyä ja työ-
22984: elämän laatua sekä ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Tässä tarkoituksessa laitos tuottaa, kokoaa ja
22985: 33.07 417
22986:
22987: välittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuk-
22988: sesta sekä edistää tämän tiedon hyväksikäyttöä. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen voisi
22989: työskennellä terveellisissä ja turvallisissa työoloissa ja voisi siirtyä työuransa jälkeen aktiivisena
22990: ja toimintakykyisenä ns. kolmanteen ikävaiheeseen.
22991: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulosta-
22992: voitteet vuodelle 2001:
22993: Työntekijän terveys ja voimavarat
22994: Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa erityinen huomio suunnataan ikääntyviin työntekijöihin ja
22995: nuoriin. Pyrkimys on pidentää aktiivista työelämänkaarta ja samalla luoda edellytyksiä myös ter-
22996: veelle ja toimintakykyiselle vanhuudelle. Työkykyä ylläpitävän toiminnan menetelmiä kehite-
22997: tään ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä allergioiden tutki-
22998: miseen sekä tunnistamis- ja ehkäisymenetelmiin panostetaan erityisesti. Ammattitautidiagnos-
22999: tiikkaa toteutetaan ja kehitetään Työterveyslaitoksen valtakunnallisten ja alueellisten vastuiden
23000: mukaisesti. Työterveyshuollon kehittämisessä erityisiä painopisteitä ovat pientyöpaikkojen ja
23001: omaa työtään tekevien työterveyshuollon turvaaminen, terveyskeskuksissa toteutetun työterveys-
23002: huollon tukeminen sekä alan koulutuksen kehittäminen.
23003: Työympäristö
23004: Työympäristön kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten vaarojen sekä työtapaturmanvaarojen
23005: tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja torjumiseksi kehitetään menetelmiä. Laaja hanke suomalaisten
23006: työympäristöaltistumisen kokonaisvaltaiseksi kartoittamiseksi aloitetaan. Puun työstämisessä
23007: syntyvän pölyn vaikutuksia terveyteen tutkitaan. Radiotaajuisen ionisoimattoman säteilyn terve-
23008: yshaittoja selvitetään. Menetelmiä fyysisesti raskaiden töiden, toistotöiden ja staattisesti kuormit-
23009: tavien töiden terveyshaittojen ehkäisemiseksi kehitetään. Työpaikkojen turvallisuuden arviointi-
23010: menetelmiä kehitetään. Kriteerejä ja malliratkaisuja terveelliselle ja turvalliselle työympäristölle
23011: luodaan. Tietointensiivisen työn aiheuttamaa aistien ja aivojen kuormittumista tutkitaan osana
23012: kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toteutusta. EU:n työympäristödirektiivien toimeenpanon
23013: edellyttämää tutkimus- ja palvelutoimintaa kehitetään edelleen. Erityisesti kehitetään kemikaali-
23014: en riskinarviointia.
23015: Työyhteisö
23016: Toiminnassa painottuvat työyhteisöjen kehittäminen, psyykkisen kuormituksen ja kiireen hal-
23017: linta sekä yksilön työssä jaksamisen tukeminen. Työpaikoille kehitetään jatkuvan muutoksen hal-
23018: lintakeinoja, ja työyhteisöjen innovatiivisuutta edistetään koulutus- ja kehittämishankkeilla. Työ-
23019: organisaatioiden tutkimuksessa tarkastellaan erilaisten organisaatiomuotojen vaikutusta kuormit-
23020: tumiseen, tuottavuuteen, laatuun ja innovatiivisuuteen. Työssä jaksamisen ja työuupumuksen
23021: työperäisiä ja yksilöllisiä syitä tutkitaan ja keinoja voimavarojen turvaamiseksi kehitetään. Epä-
23022: tyypillisten työsuhteiden yhteyksiä elämänuran kehitykseen tutkitaan. Menetelmiä nuorten työ-
23023: kyvyn ja työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tutkitaan ja sovelletaan ke-
23024: hittämishankkeissa. Tutkimustietoa tuotetaan sukupuolten välisen ja eri-ikäisten välisen tasa-ar-
23025: von parantamiseksi.
23026: Keskeisiin työterveys- ja työympäristöongelmiin vastataan monitieteisillä määräaikaisilla toi-
23027: mintaohjelmilla. Vuonna 2001 jatkuvat toimintaohjelmat Hyvä teollisuusilma -ohjelma, Ihmi-
23028: nen ja tietotyö -ohjelma, Ionisoimattoman säteilyn terveysriskien ehkäisy -ohjelma, Osaavat työ-
23029: organisaatiot -ohjelma sekä Työolot, työkyky ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla -ohjelma.
23030: Ihmisen voimavarat työhön toimintaohjelman jatkoksi suunnitellaan hallituksen Työssä jaksami-
23031: sen tutkimus- ja toimenpideohjelmaa toteuttavaa toimintaohjelmaa. Myös puupölyn terveyshait-
23032: toja ja nuorten työterveyttä koskevat toimintaohjelmat ovat suunnitteilla.
23033: 418 33.07
23034:
23035: Uusi laboratoriotalo valmistuu vuonna 2000. Sen varustelu ja käyttöönotto sekä keskuslaitok-
23036: sen tilojen peruskorjaukset sitovat väliaikaisesti voimavaroja.
23037:
23038: Vuodeksi 2001 Työterveyslaitos on asettanut seuraavia suoritetavoitteita:
23039: Ammattitauti-
23040: Asian tuntija- Työympäristön ja työkyvyn ar-
23041: Tieteelliset Yleistajuiset Koulutettava- palvelutyö mittaukset ja viointitutki-
23042: Tulosalue julkaisut julkaisut päivät (päiviä) analyysit mukset
23043:
23044: Työntekijän terveys
23045: ja voimavarat 300 200 10 150 27000 4000 2 500
23046: Työympäristö 180 150 5 600 22000 36000
23047: Työyhteisöt 60 50 2 250 6000
23048: Yhteensä 540 400 18 000 55 000 40000 2500
23049:
23050: Laitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 336 000 000 mk, myönnetään valtion-
23051: apua 195 000 000 mk. Valtionavun lisäystä aiheutuu lähinnä työehtosopimuksen aiheuttamista
23052: palkkojen korotuksista ja uusien toimitilojen käyttöönottoon liittyvistä kiinteistökuluista. Val-
23053: tionavun vähennystä aiheutuu eläkerahastoinnista vastuuvajauksen tultua katetuksi.
23054:
23055: Laitoksen toiminnan laajuus arvioidaan vuonna 2001 seuraavaksi (milj. mk):
23056: Tulosalue Menot Tulot Valtionapu
23057:
23058: Työntekijän terveys ja voimavarat 165 69 96
23059: Työympäristö 114 48 66
23060: Työyhteisöt 57 24 33
23061: Yhteensä 336 141 195
23062: Rahoitusosuus % 100 42 58
23063:
23064: Arvioidaan, että noin 589 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja 260
23065: henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan toiminnan omilla tuloilla. Henkilötyövuosien kokonais-
23066: määräksi arvioidaan siten noin 849.
23067:
23068:
23069: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoi- vastaava osuus myönnetään edellä mainitun
23070: hin (siirtomääräraha 2 v) lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtion-
23071: Momentille myönnetään 195 000 000 mk. apuna.
23072: Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palk-
23073: toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain ( 159/ kausmenoihin 124 500 000 mk ja muihin me-
23074: 1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toi- noihin 70 500 000 mk.
23075: minnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan
23076: valtionavun maksamiseen. 2001 talousarvio 195 000 000
23077: Se l v i t y s osa : Työterveyslaitokselle 2000 talousarvio 197 800 000
23078: suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vah- 2000 lisätalousarvio 1 550 000
23079: vistamiin menoihin valtionapua 80 % kustan- 1999 tilinpäätös 183 500 000
23080: nuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistö-
23081: laitokselle maksettavan toimitilan vuokraa
23082: 33.08 419
23083:
23084: 08. Kansanterveyslaitos
23085:
23086: Se l v i t y s osa : Kansanterveyslaitos edistää, tutkii ja valvoo kansan terveyttä. Kansanterve-
23087: yslaitos seuraa tautien yleisyyttä ja väestön terveyteen vaikuttavia seikkoja ja kehittää tutkimuk-
23088: sen avulla keinoja tautien ehkäisyyn. Laitos huolehtii myös väestön rokotehuollon edellyttämien
23089: rokotteiden hankinnasta, laadunvalvonnasta ja jakelusta sekä ministeriön määräämistä seulonta-
23090: tehtävistä ja oikeuslääketieteellisistä laboratoriomäärityksistä.
23091: Kansanterveyslaitoksen toiminnan laajuus pysyy edeltävän vuoden tasolla, mutta sisällöllisiin
23092: painotuksiin vaikuttavat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma
23093: 2000-2003 sekä kasvavan kansainvälisen yhteistyön ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat tehtä-
23094: vät.
23095: Kansanterveyslaitos suorittaa tehtäväänsä tekemällä budjettirahoituksella tutkimus- ja kehittä-
23096: mistyötä sekä asiantuntijatehtäviä, huolehtimalla yleisen rokotusohjelman toimeenpanostaja nk.
23097: harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta, sekä
23098: 1) tekemällä tutkimustyötä yhteisrahoitteisina sopimustutkimuksilla EU:n ja muiden tutkimus-
23099: rahoittajien kanssa sovittavalla tavalla
23100: 2) tekemällä maksulliset asiakkaiden tilaamat laboratoriomääritykset
23101: 3) osallistumalla tartuntatautilaissa (58311986) säädettyyn viranomaisvalvontaan
23102: 4) toteuttamalla alan viranomaisille erillisten sopimusten mukaan maksuttornia ja yhteisrahoit-
23103: teisia määritys-, valvonta- ja asiantuntijapalveluja ja
23104: 5) toteuttamalla erilliseen sopimukseen perustuvat maksulliset tilaustutkimukset
23105: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Kansanterveyslaitokselle seuraavat tulos-
23106: tavoitteet vuodelle 2001:
23107: Kansanterveyslaitoksen tärkeimpänä tavoitteena on tuottaa tarvittavaa tietoa terveellisistä elä-
23108: mäntavoista, hyvästä elinympäristöstä ja tautien ehkäisystä sekä kansalaisiin ja yhteiskuntaan
23109: omalla toiminnallaan vaikuttamalla edistää terveyttä ja toimintakykyä. Vuonna 2001 toiminnan
23110: painopisteitä ovat laitoksen eri tulosalueilla:
23111: Infektiotaudit
23112: Rokotehuoliolla ja tartuntatautien seurannalla ja tutkimuksella vaikutetaan väestön terveyteen
23113: siten, että vähennetään kyseisten tautien ilmaantuvuutta ja estetään vaarallisten tartuntatautiepi-
23114: demioiden synty. Tartuntatautien seurantajärjestelmän tehostaminen valtakunnallisen ja kunnissa
23115: tapahtuvan torjuntatyön tukemiseksi, rokotusohjelman ja uusien rokotteiden kehittäminen, mik-
23116: robien merkityksen selvittäminen kroonisten sairauksien syytekijänä sekä sairaalainfektioiden ja
23117: mikrobien lääkeresistenssin lisääntymisen ehkäisy ovat laitoksen keskeisiä tutkimuspoliittisia ta-
23118: voitteita infektiotautien alueella.
23119: Terveys ja kansantaudit
23120: Kansanterveyslaitos tutkii ja seuraa kroonisten kansantautien ja niiden syiden yleisyyttä sekä
23121: ehkäisymahdollisuuksia pyrkien samalla edistämään riskitekijöitä vähentäviä ja terveyttä edistä-
23122: viä väestön elintapamuutoksia. Tiedon hankkiminen suurten kansantautien syntytekijöistä, väes-
23123: töryhmien välisten terveyserojen syiden selvittäminen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitomahdolli-
23124: suuksien tutkiminen, kunnissa tehtävän terveyden edistämisen tukeminen sekä elämäntapojen ja
23125: ravitsemuksen muutosten ja niiden terveydellisten vaikutusten seuranta ovat laitoksen keskeisiä
23126: tavoitteita tällä tulosalueella.
23127: Ympäristöterveys
23128: Ympäristössä esiintyviä haitallisia tekijöitä tunnistamaila ja tutkimalla arvioidaan näiden kan-
23129: santerveydellistä merkitystä ja siten tietoa tuottamalla ja sitä hyödyntämällä ehkäistään niiden ai-
23130: 420 33.08
23131:
23132: heuttamia terveyshaittoja. Sisäilman terveysvaikutusten selvittäminen, pienhiukkasaltistuksen
23133: sekä dioksiinien terveysriskien arviointi ovat keskeisiä ympäristöterveydellisiä tutkimuskohteita.
23134: Laitoksen kustannuksista kohdistuu 39 % infektiotautien tulosalueelle, 45 % terveyden ja kroo-
23135: nisten kansantautien tulosalueelle ja 16 % ympäristöterveyden tulosalueelle.
23136: Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuustavoitteena on, että tulot kattavat kustannukset
23137: sekä syntyy ylijäämä, joka on tarkoitus käyttää seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investoin-
23138: teihin. Yhteisrahoitteisen ulkopuolisen rahoituksen maksuosuuksien osalta tavoitteena on saada
23139: hankittua budjetoitu määrä yleishyödyllistä tutkimusrahoitusta laitoksen keskeisille tutkimusalu-
23140: eille. Yhteisrahoitteisen (ml. ED-rahoitus) tutkimusrahoituksen osuuden arvioidaan olevan 32%
23141: koko toimintamenorahoituksesta.
23142: Kansanterveyslaitoksen talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin, jossa on nettoutettu
23143: edellä kohdissa 1), 2), 4) ja 5) oleva toiminta.
23144:
23145: Nettobudjetoitua maksullisen palvelutoiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
23146: 1999 2000 2001
23147: toteutuma ennakoitu arVIO
23148:
23149:
23150: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 15 876 16 000 16 560
23151: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 13 231 12 100 12 600
23152: Käyttöjäämä (tmk) 2 645 3 900 3 960
23153: - % tuotoista 16,7 24,4 23,9
23154: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 3 455 3 300 3 400
23155: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) -810 600 560
23156: - % tuotoista -5,1 3,8 3,4
23157: Tuotot % kustannuksista 95,1 103,9 103,5
23158: Hintojen muutos-% 0 1 3
23159: Volyymin muutos-% -0 0 0
23160:
23161:
23162:
23163: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa arvioidaan käytettävän harvi-
23164: Momentille myönnetään nettomäärärahaa naisten rokotteiden myynnin ja välitystoimin-
23165: 155 700 000 mk. nan menoihin 330 000 mk. Tulot harvinaisten
23166: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on
23167: sa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloi- merkitty momentille 12.33.08.
23168: na yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten
23169: maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan Menojen ja tulojen erittely: mk
23170: ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustut-
23171: kimusten tulot. Bruttomenot 222 060 000
23172: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä Nettobudjetoitavan maksullisen pal-
23173: otettu huomioon 1 822 000 mk palkkaseuran- velutoiminnan erillismenot 10 400 000
23174: taselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin ja Nettobudjetoitavan yhteisrahoitteisen
23175: 1 500 000 mk Biomedicum -toimitilojen ka- tutkimustoiminnan erillismenot 49 000 000
23176: lusto- ja laitehankintojen menoina. Muut toimintamenot 162 660 000
23177: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
23178: otettu huomioon 600 000 mk rokoteviljelyn
23179: lakkaamisesta.
23180: 33.09 421
23181:
23182:
23183: Bruttotulot 66 360 000 usten maksamiseen sekä Suomen lääkevahin-
23184: Nettobudjetoitavan yhteisrahoitteisen kokorvausosuuskunnanjäsenmaksuun.Määrä-
23185: tutkimustoiminnan tulot 49 000000 rahaa saa käyttää myös rokotteiden hankkimi-
23186: Nettobudjetoitavan maksullisen pal- sesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimin-
23187: velutoiminnan tulot 16 560 000 taan aiheutuvien menojen maksamiseen.
23188: Muut tulot 800 000 Selvitysosa: Rokotusohjelman toteut-
23189: Nettomenot 155 700 000
23190: tamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja yh-
23191: teensä 29 307 000 mk ja rokotteiden välitystoi-
23192: 2001 talousarvio 155 700 000 minnasta 2 097 000 mk. Rokotteiden välitys-
23193: 2000 talousarvio 151 600 000 toiminnan aiheuttamat muut menot on
23194: 2000 lisätalousarvio 1 175 000 merkitty momentille 33.08.21. Määrärahan li-
23195: 1999 tilinpäätös 149 800 000 säystarve johtuu koululaisten hinkuyskäroko-
23196: tusten aloittamisesta. Tulot rokotteiden myyn-
23197: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) nistä ja välitystoiminnasta on merkitty mo-
23198: Momentille myönnetään 31 404 000 mk. mentille 12.33.08.
23199: Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain
23200: (58311986) 25 §:n perusteella maksutta toimi- 2001 talousarvio 31 404 000
23201: tettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien ro- 2000 talousarvio 27 750 000
23202: kotteiden hankkimisesta ja edelleen toimitta- 1999 tilinpäätös 26 010 838
23203: misesta sekä muihin yleisen rokotusohjelman
23204: toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korva-
23205:
23206:
23207: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
23208:
23209: Selvitysosa: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminta-ajatuksena
23210: on ehkäistä alkoholipitoisista aineista, tupakasta ja kemikaaleista aiheutuvia haittoja. Tuoteval-
23211: vontakeskus toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön ehkäisevän politiikan strategiaa lupahallin-
23212: non, valvonnan ja vaikuttamisen sekä alue- ja paikallishallinnon ohjauksen kautta.
23213: Tuotevalvontakeskus vaikuttaa ihmisten elin- ja työympäristöön sekä alkoholipitoisten ainei-
23214: den ja tupakan käyttöön liittyviin elämäntapoihin. Viraston toiminnassa on keskeisessä asemassa
23215: elinkeinotoimintaan kohdistuvan hallinnonalan ohjauksen ja valvonnan tehostaminen sekä har-
23216: maan talouden ja talousrikollisuuden ehkäiseminen.
23217: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval-
23218: vontakeskukselle tulosalueittain seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
23219: Alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy
23220: Alkoholin aiheuttamia haittoja ehkäistään ennakolta ihmisten terveyden ja elinympäristön huo-
23221: mioon ottavana lupahallinnolla sekä edistämällä elinkeinonharjoittajien vastuullista toimintaa
23222: muun muassa omavalvontajärjestelmien avulla. Alkoholijuomien anniskelun lupahallintoa siirre-
23223: tään lääninhallituksille, jolloin tehtävien siirron edellyttämä ohjaustarve korostuu. Nuorten alko-
23224: holinkäyttöä ehkäistään käytettävissä olevin lupahallinnon ja valvonnan keinoin sekä viran-
23225: omaisten ja lähiyhteisöjen yhteisellä hankkeella.
23226: Tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisy
23227: Tuotevalvontakeskuksen tehtävänä on ohjataja tukea valvontaviranomaisia tupakkalain tavoit-
23228: teiden toteuttamisessa. Tavoitteena on erityisesti ravintoloiden savuttomien tilojen varmistami-
23229: 422 33.10
23230:
23231: nen ja tupakoinnin haittavaikutusten laaja tiedostaminen. Nuorten tupakoinnin vähentämiseksi
23232: varmistetaan vähittäismyynnin omavalvontavelvoitteen riittävä seuranta.
23233: Kemikaalien aiheuttamien haittojen ehkäisy
23234: Kemikaaleista aiheutuvia terveysriskejä vähennetään vaarojen ja riskien arvioinoilla sekä
23235: myynnin ja käytön tehokkaalla valvonnalla. Tuotevalvontakeskus ohjaa ja tukee valvontaviran-
23236: omaisia tehokkaan markkinavalvonnan toteuttamiseksi. Biosideihin liittyvien hallinnollisten teh-
23237: tävien ja riskinarvioinnin käynnistämisen ohella selvitetään toiminnan maksullisuuden vaikutuk-
23238: set ja mahdollisuudet. Kemikaaleja koskevaa julkista tietoa lisätään muun muassa kemikaalien
23239: tuoterekisterin avulla.
23240: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen talousarvio perustuu osittaiseen netto-
23241: budjetointiin.
23242: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen bruttotulot on budjetoitu momentille
23243: 12.33.09. Torjunta-ainelain (327/1969) edellyttämien lausuntojen antamisesta saatavat bruttotu-
23244: lot on budjetoitu momentille 12.30.73. Nettobudjetoidun kemikaalirekisterin erillismenot kate-
23245: taan ilmoitusten käsittelystä saatavilla maksuilla. Kemikaalien työsuojeluriskinarviointiteh-
23246: tävistä aiheutuvat menot katetaan osaksi vuonna 2001 siirtona momentilta 33.01.21 ja osaksi vuo-
23247: den 2000 siirtomäärärahalla.
23248:
23249: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-
23250: Momentille myönnetään nettomäärärahaa keskuksen bruttobudjetoidut tulot on budjetoi-
23251: 24 700 000 mk. tu momentille 12.33.09.
23252: Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon mak-
23253: sullisen toiminnan tuloina kemikaalirekisterin Menojen ja tulojen erittely: mk
23254: rekisterimaksut.
23255: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Bruttomenot 28 000000
23256: Maksullisen nettobudjetoidun
23257: sa on lisäyksenä otettu huomioon 195 000 mk toiminnan erillismenot 3 300 000
23258: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- Maksullisen bruttobudjetoidun
23259: tarkistuksiin, 575 000 mk biosididirektiivin toiminnan erillismenot 11 100 000
23260: täytäntöönpanaan liittyvien tehtävien hoitoon Muut toimintamenot 13 600 000
23261: perustettavien kahden viran palkkaus- ja mui- Bruttotulot 3 300 000
23262: namenoinaja 500 000 mk harmaan talouden ja Maksullisen toiminnan tulot,
23263: talousrikollisuuden torjuntaan kohdistuvana julkisoikeudelliset suoritteet 3 300 000
23264: menona. Nettomenot 24700 000
23265: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
23266: otettu huomioon 225 000 mk kemikaalien työ- 2001 talousarvio 24700000
23267: suojeluriskinarviointitehtävien siirtona mo- 2000 talousarvio 23 000 000
23268: mentilta 33.0 1.21. 2000 lisätalousarvio 208 000
23269: 1999 tilinpäätös 21 290 000
23270:
23271:
23272: 10. Säteilyturvakeskus
23273:
23274: Se 1v i t y s osa : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatus on säteilyn vahingollisten vaikutus-
23275: ten estäminen ja rajoittaminen. Keskeisenä tehtävänä on säteilyn ja ydinenergian käytön turvalli-
23276: suusvalvonta sekä tutkimus, viestintä ja valmiustoiminta. Kansainvälisen yhteistyön painopiste
23277: on turvallisuuden parantaminen itäisessä Euroopassa, erityisesti Suomen lähialueilla.
23278: 33.10 423
23279:
23280: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Säteilyturvakeskukselle seuraavat tulos-
23281: tavoitteet vuodelle 2001:
23282: Suomen ydinvoimalaitoksilla ei satu onnettomuuksia tai turvallisuutta vaarantavia tapahtumia.
23283: Säteilylähteiden käytössä ei satu säteilyonnettomuuksia. Henkilökohtaiset säteilyaltistukset py-
23284: syvät pieninä. Säteilytilannetta Suomen alueella koskevat tiedot ovat jatkuvasti ajan tasalla ja val-
23285: miustoiminta voidaan käynnistää 15 minuutin kuluessa ensitiedon saamisesta. Tutkimustoiminta
23286: tuottaa uutta tietoa turvallisuusvalvonnan ja valmiustoiminnan tueksi.
23287: Julkisoikeudellisen ja muun maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus.
23288:
23289: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukot:
23290:
23291: Julkisoikeudelliset suoritteet: 1999 2000 2001
23292: toteutuma ennakoitu arvio
23293:
23294: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 36243 37000 37000
23295: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 21 390 21 500 21 500
23296: Käyttöjäämä (tmk) 14 853 15 500 15 500
23297: - % tuotoista 41 42 42
23298: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 13 887 15 500 15 500
23299: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 966 0 0
23300: - % tuotoista 3 0 0
23301: Tuotot % kustannuksista 103 100 100
23302: Investoinnit (tmk) 207 300 300
23303: - % tuotoista 1 1 1
23304: Hintojen muutos % 4 2 0
23305: Volyymin muutos% 5 0 0
23306:
23307:
23308:
23309:
23310: Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet: 1999 2000 2001
23311: toteutuma ennakoitu arvio
23312:
23313: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 29 824 24000 30000
23314: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 21 058 15 000 21 500
23315: Käyttöjäämä (tmk) 8 766 9000 8 500
23316: - % tuotoista 29 38 28
23317: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 7 523 9000 8 500
23318: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 1 243 0 0
23319: - % tuotoista 4 0 0
23320: Tuotot % kustannuksista 104 100 100
23321: Investoinnit (tmk) 577 1 200 1000
23322: - % tuotoista 2 5 3
23323: Hintojen muutos % 4 2 2
23324: Volyymin muutos % 22 28 25
23325:
23326:
23327:
23328:
23329: 16 209194L
23330: 424 33.11
23331:
23332:
23333: Yhteisrahoitteiset hankkeet: 1999 2000 2001
23334: toteutuma ennakoitu arvio
23335:
23336: Yhteisrahoitteisten hankkeiden tuotot (tmk) 4 836 5 000 5 000
23337: Yhteisrahoitteisten hankkeiden erilliskustannukset
23338: (tmk) 8 954 10000 10 000
23339: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 11 785 13 500 13 500
23340: STIJK:n kokonaiskustannus yhteishankkeisiin (tmk) 15 903 18 500 18 500
23341:
23342:
23343: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yhteisrahoitteisen toiminnan erillis-
23344: Momentille myönnetään nettomäärärahaa menot 10 000 000
23345: 55 400 000 mk. Muut toimintamenot 74 450 000
23346: Se l v i t y s osa : Säteilyturvakeskuksen Bruttotulot 72 050 000
23347: nettobudjetoitavia tuloja ovat maksullisen toi- Maksullisen toiminnan tulot 67 000000
23348: - julkisoikeudelliset suoritteet 37 000 000
23349: minnan tuloina julkisoikeudellisten suorittei-
23350: - liiketaloudellisen toiminnan suo-
23351: den ja muiden asiantuntijapalvelujen tulot sekä ritteet 30 000 000
23352: osittain ulkopuolisella rahoituksella toteutetta- Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 5 000 000
23353: vien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulot. Muut tulot 50000
23354: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä Nettomenot 55 400 000
23355: otettu huomioon 1 167 000 mk palkkaseuran-
23356: taselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin ja 2001 talousarvio 55 400 000
23357: 300 000 mk ydinmateriaalivalvonnan lakisää- 2000 talousarvio 53 000 000
23358: teisistä muutoksista. 2000 lisätalousarvio 825 000
23359: 1999 tilinpäätös 89 400 000
23360: Menojen ja tulojen erittely: mk
23361:
23362: Bruttomenot 127 450 000
23363: Maksullisen toiminnan erillismenot 43 000000
23364: - julkisoikeudelliset suoritteet 21 500 000
23365: - liiketaloudelliset suoritteet 21 500 000
23366:
23367:
23368:
23369:
23370: 11. Lääkelaitos
23371:
23372:
23373: Se l v i t y s osa : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuol-
23374: lon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden turvallisuutta.
23375: Lääkelaitoksen suoritteiden kokonaiskysyntä riippuu olennaisesti Euroopan unionin lääkeval-
23376: vontajärjestelmän kehittymisestä. Tämä kehitys on johtanut Suomessa muun muassa voimassa
23377: olevien myyntilupien kokonaislukumäärän selvään kasvuun (25 % vv. 1995-1999). Lääkeval-
23378: vonta- ja myyntilupajärjestelmät Euroopan unionissa perustuvat kansallisten viranomaisten asi-
23379: antuntemukseen ja työhön. Tämä merkitsee yhä lisääntyviä yhteistyö- ja informaatiovaatimuksia
23380: 33.11 425
23381:
23382: kansallisille viranomaisille. Terveydenhuollon yksiköiden omaa laitevalmistusta koskevat kan-
23383: salliset säädökset (345/2000) tulevat voimaan 1.1.200 1.
23384: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Lääkelaitokselle seuraavat tulostavoitteet
23385: vuodelle 2001:
23386: Lääkevalvonta
23387: Lääkevalmisteiden ennakkovalvonta varmistaa väestön käyttöön tulevien lääkkeiden tehon,
23388: turvallisuuden ja laadun. EU:n lääkevalvonnan kehittämisessä Lääkelaitos edistää jäsenvaltioi-
23389: den järkevää työnjakoa ja yhteistyötä ja lisää osuuttaan vaativissa viitemaa- ja raportointitehtä-
23390: vissä. Bakteerien antibioottiresistenssin (vastustuskyky antibiooteille) torjuntaa kehitetään poik-
23391: kitieteellisenä yhteistyönä eri hallinnonalojen kesken. Lääkelaitos edistää mikrobilääkkeiden oi-
23392: keaa käyttöä. Lääkelaitos lisää luotettavan lääketiedon saatavuutta sähköisessä muodossa. EU:n
23393: GCP-direktiivi (hyvä kliininen tutkimustapa) ja kliinisiä lääketutkimuksia koskeva uusi kansalli-
23394: nen määräys toimeenpannaan niihin liittyvine ohjaus- ja valvontatoimineen. Erityistä huomiota
23395: kiinnitetään lääketeollisuudesta riippumattoman lääkeinformaation saatavuuteen.
23396: Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
23397: Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudessa havaitut puutteet ja väärinkäytök-
23398: set selvitetään ja vaaralliset tuotteet poistetaan markkinoilta. Lääkelaitos selvittää terveydenhuol-
23399: lon laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyviä riskejä erityisesti ihmisen kehoon asetettavien laitteiden ja
23400: materiaalien osalta. Laadunhallinnan käyttöönottoa edistetään. Lääkelaitos antaa ohjausta ja edis-
23401: tää laitevalmistuksen harmonisoitujen vaatimusten käyttöönottoa sekä varautuu ihmisperäisiä ku-
23402: dosta tai siitä johdettuja aineita sisältäviä lääkinnällisiä laitteita koskevien kansallisten säädösten
23403: voimaantuloon.
23404: Hallinto ja sisäiset palvelut
23405: Lääkelaitoksen tietoympäristön sisällöllisen hallinnan, tiedonhaun ja tiedonvälityksen paranta-
23406: mista jatketaan. Lääkelaitos edistää sähköisen asioinnin palvelujen tarjoamista sidosryhmille ja
23407: kansalaisille. Lääkelaitos käyttää EU:n valvontaviranomaisten tietoverkossa olevia seurantajär-
23408: jestelmiä ja osallistuu aktiivisesti niiden edelleen kehittämiseen. Henkilöstön toimintaedellytyk-
23409: siä parannetaan työkykyä edistävän ja ylläpitävän toimintaohjelman mukaisesti.
23410: Lääkelaitoksen talousarvio perustuu nettobudjetointiin.
23411: Lääkelaitoksen menot katetaan pääosin valvonta- ja palvelutoiminnasta saatavilla maksuilla.
23412: Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonta on pääasiassa ei-maksullista toimintaa.
23413: Lääkelaitoksen suoritteista perittävät maksut määräytyvät Lääkelaitoksesta annetun lain (35/
23414: 1993) 4 §:ssä tarkoitettua maksua lukuun ottamatta valtion maksuperustelain nojalla sosiaali- ja
23415: terveysministeriön määräämin perustein.
23416:
23417:
23418: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 mk):
23419: 1999 2000 2001
23420:
23421: Maksullisen toiminnan tuotot
23422: - julkisoikeudelliset suoritteet 45 595 41 955 46 939
23423: - muut maksuperustelain mukaiset
23424: suoritteet 113 400 412
23425: - muut tuotot 483
23426: Tuotot yhteensä 46 191 42 355 47 351
23427: 426 33.11
23428:
23429: Maksullisen toiminnan kustannuk-
23430: set
23431:
23432: Erilliskustannukset
23433: - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 165 1 424 1 467
23434: - henkilöstökustannukset 23 388 22 616 25 368
23435: -vuokrat 3 333 2 944 3 530
23436: -palvelujen ostot 6 550 6929 7 176
23437: - muut erilliskustannukset 2 355 2 445 2 553
23438: Erilliskustannukset yhteensä 36 791 36 358 40094
23439:
23440: Käyttöjäämä 9 400 5 997 7 257
23441:
23442: Maksullisen toiminnan osuus yhteis-
23443: kustannuksista
23444: - tukitoimintojen kustannukset 4464 4105 4187
23445: -poistot 1 831 1 247 1 226
23446: -korot 195 232 183
23447: Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 6 490 5 584 5 596
23448:
23449: Kokonaiskustannukset yhteensä 43 281 41942 45 690
23450:
23451: Tilikauden ylijäämä (+)/alijäämä (-) 2 910 413 1 661
23452:
23453:
23454:
23455: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
23456: 1999 2000 2001
23457: toteutuma ennakoitu arvio
23458:
23459: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 46191 42 355 47 351
23460: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 36 791 36 358 40094
23461: Käyttöjäämä (tmk) 9 400 5 997 7257
23462: - % tuotoista 20 14 15
23463: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 6 490 5 584 5 596
23464: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 2 910 413 1 661
23465: - % tuotoista 6 1 4
23466: Tuotot % kokonaiskustannuksista 107 101 104
23467: Investoinnit (tmk) 1 771 2 345 1 910
23468: - % tuotoista 4 6 4
23469:
23470:
23471: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) sallisten säädösten edellyttämän valvonnan
23472: Momentille myönnetään nettomäärärahaa laajentumiseen liittyvät menot.
23473: 7 409000mk.
23474: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Menojen ja tulojen erittely: mk
23475: sa on lisäyksenä otettu huomioon lääkinnälli-
23476: siä laitteita koskevien ED-säädösten sekä kan- Bruttomenot 54 760 000
23477: Maksullisen toiminnan erillis-
23478: menot 42 019 000
23479: Muut toimintamenot 12 741 000
23480: 33.12 427
23481:
23482: Bruttotulot 47 351 000 200 1 talousarvio 7 409 000
23483: Maksullisen toiminnan tulot 47 351 000 2000 talousarvio 8 296 000
23484: - julkisoikeudelliset suorit- 1999 tilinpäätös 8 300 000
23485: teet 46939 000
23486: - muut suoritteet 412 000
23487: Nettomenot 7 409000
23488:
23489:
23490:
23491: 12. Valtion koulukodit
23492:
23493: Selvitysosa: Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja
23494: jälkihuolto, johon kuuluu myös peruskouluopetus ja ammatillinen koulutus tai niiden tukeminen.
23495: Koulukodit voivat lisäksi järjestää mielenterveyslaissa tarkoitettuja mielenterveyspalveluja lu-
23496: kuun ottamatta tahdosta riippumatonta hoitoa.
23497: Toiminnan tarkoituksena on sosiaalisin, terapeuttisin ja kasvatuksellisin keinoin edistää nuoren
23498: ja hänen perheensä omiin voimavaroihin perustuvaa selviytymiskykyä. Koulukodit monipuolis-
23499: tavat edelleen palvelujaan ja toimivat osana sekä valtakunnallista että alueellista lastensuojelun
23500: verkostoa. Lasten ja nuorten psykiatristen toimipisteiden kanssa kehitetään psykososiaalista hoi-
23501: toa.
23502: Valtion koulukodeille on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
23503: Huume-, lääke- ja alkoholiongelmista sekä mielenterveyshäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten
23504: auttamiseen koulukotitoiminnan kehittämisessä kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Voimava-
23505: roja suunnataan koulukotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta koskevaan
23506: tutkimus- ja kehittämistyöhön.
23507:
23508:
23509: Koulukotien arvioidaan tuottavan maksullisina palveluina muun muassa seuraavat
23510: palvelut asiakkailleen:
23511: 1999 2000 2001
23512:
23513: Hoitovuorokausi 43 852 44000 46505
23514: Asumis- ja hoitopalvelut (vrk) 8 142 6 514 7 800
23515: Koulupäivät (pv) 12 371 10 619 13 166
23516: Kriisihoito (vrk) 2 849 4180 4000
23517: Jälkihoito (pv) 400 773 1 195
23518: Lähihoito (pv) 174 250 225
23519:
23520:
23521:
23522:
23523: Koulukotien maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
23524: 1999 2000 2001
23525: toteutuma ennakoitu arvio
23526:
23527: Maksullisen toiminnan tuotot
23528: - hoitomaksutuotot (tmk) 57 914 58 080 58 258
23529: -muut myyntituotot (tmk) 2 377 1 760 1 636
23530: -muut tuotot (tmk) 8 806 8 774 9 443
23531: Tuotot yhteensä (tmk) 69 097 68 614 69337
23532: 428 33.13
23533:
23534: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 66 383 67 328 68 569
23535: Käyttöjäämä (tmk) 2 714 1 286 768
23536: - % tuotoista 4 2 1
23537: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 2 714 1 286 768
23538: Tuotot % kustannuksista 104 102 101
23539:
23540:
23541: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
23542: Momentille myönnetään nettomäärärahaa otettu huomioon vuoden 2000 talousarvioon
23543: 3 497 000 mk. kertaluonteisena menona sisältynyt 400 000
23544: Määrärahaa saa käyttää myös koulukotien si- mk.
23545: sällölliseen kehittämiseen ja toiminnan tuke- Määrärahasta arvioidaan käytettävän
23546: miseen sekä koulukotitoimintaan erikoistu- 500 000 mk koulukotinuorten oppimisvaike-
23547: vaan nuorisopsykiatriaan. Lisäksi määrärahaa uksien selvittämisprojektiin, 400 000 mk kou-
23548: saa käyttää perhetoiminnasta aiheutuvien palk- lukotien ja lastensuojelun toiminnan sisällön
23549: kioiden ja muiden menojen maksamiseen sekä kehittämisprojektiin sekä 600 000 mk tutki-
23550: koulukotien maatila- ja metsätaloudesta aihe- mukseen koulukotitoiminnan vaikuttavuudes-
23551: utuvien menojen maksamiseen. ta ja nuorten selviytymisestä koulukotijakson
23552: Määrärahaa saa käyttää myös maatalous- jälkeen.
23553: avustuksia vastaavien menojen maksamiseen. Nettomäärärahan mitoituksessa on myös
23554: otettu huomioon ulkopuolisena rahoituksena
23555: S e l v i t y s o s a : Valtion koulukotien me-
23556: saatavat maatalousavustukset
23557: not katetaan pääasiassa kuntien maksamilla
23558: korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perus-
23559: opetuksenja muun opetustoimen piiriin kuulu- Menojen ja tulojen erittely: mk
23560: van toiminnan rahoitukseen sovelletaan ope-
23561: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun Bruttomenot 72 834000
23562: lain (635/1998) säännöksiä. Rahoitusjärjestel- Maksullisen toiminnan erillismenot 72 834000
23563: Bruttotulot 69 337 000
23564: mä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin,
23565: Maksullisen toiminnan tulot 59 894000
23566: jotka opetusministeriö määrää ja valtioneuvos- Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 9 443 000
23567: to vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Nettomenot 3 497 000
23568: Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan
23569: valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla
23570: sosiaali- ja terveysministeriön määräämin lii- 2001 talousarvio 3 497 000
23571: ketaloudellisin perustein. 2000 talousarvio 3 897 000
23572: 1999 tilinpäätös -695 117
23573:
23574:
23575:
23576: 13. Työsuojelun piirihallinto
23577:
23578: Se l v i t y s osa : Työsuojelun piirihallinto koostuu 11 työsuojelupiiristä, joiden tehtävänä on
23579: huolehtia työsuojelun alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Työsuojelupiiri valvoo säädösten
23580: noudat~mista ja edistää turvallisuutta ja terveyttä työssä sekä työpaikan omaa työsuojelutoimin-
23581: taa yhteistyössä työelämän osapuolten ja asiantuntijoiden kanssa. Työsuojelupiirien henkilöstö-
23582: määrä on vuonna 2001 noin 435 htv.
23583: 33.13 429
23584:
23585: Työsuojelupiirien ydintehtävät ovat työsuojelunormiston valvonta ja muutosten aikaansaami-
23586: nen työoloissa. Työsuojelupiirit vaikuttavat työoloihin välillisesti ehkäisemällä ja vähentämällä
23587: työolojen aiheuttamia terveydellisiä haittoja.
23588:
23589:
23590: Eräiden työoloja kuvaavien tunnuslukujen kehitys:
23591: 1999
23592: 1993 1997 1998 arvio
23593:
23594: Vakuutusyhtiöille ilmoitetut työ tapaturmat, 1 000 kpl 120 134 140 138
23595: Korvatut työtapaturmat milj. työtuntia kohden, kaikki toimi-
23596: alat, TVL 1) 33 33 34
23597: -rakentaminen (F) 1) 76 84 87
23598: -teollisuus (D) 1) 50 51 51
23599: -kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (1) 1) 43 41 43
23600: Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat, TVL 47 52 45 33
23601: Ammattitaudit, TTL 7006 5024 4618 5 174
23602: 1)
23603: Mukaanlukien työmatkatapaturmat, valtion sektori ei ole mukana.
23604:
23605:
23606:
23607:
23608: Tutkimusten mukaan työyhteisöissä koettu jaksamisongelma on kasvanut merkittäväksi haas-
23609: teeksi. Työelämässä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet kiirettä, tapaturmariskejä ja työssä uu-
23610: pumista. Myös työvoiman ikääntyminen on vaikuttanut sairastavuuteen ja työkykyyn. Toisaalta
23611: työtapaturmien ja ammattitautien kehitys osoittaa, että on syytä edelleen suunnata toimenpiteitä
23612: myös tapaturrnantorjuntaan sekä ammattitautien ehkäisyyn.
23613: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategian mukaisesti työsuojelupiirit
23614: vaikuttavat työoloihin tavoitteena työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn ylläpito
23615: sekä työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työperäisten terveyden menetysten ehkäisy. Ta-
23616: voitteissa korostuu myös työpaikkojen omatoimisen työsuojeluasioiden hoitamisen vahvistami-
23617: nen ottaen huomioon myös ikääntyvät työntekijät sekä toisaalta lainsäädännön vähimmäistason
23618: valvonta.
23619: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työsuojelun piirihallinnolle seuraavat tu-
23620: lostavoitteet vuodelle 2001:
23621: Viranomaisaloitteiset työssä jaksamista ja jatkamista tukevat toimenpiteet
23622: Työpaikkojaaktivoidaanja opastetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien tunnistamisessa ja valvo-
23623: taan niitä aiheuttavien tekijöiden poistamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti käsin suoritetta-
23624: vien nostojen ja näyttöpäätetyön aiheuttamien tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn.
23625: Varmistetaan ulkoisen väkivallan uhan hallitsemiseksi tarvittavien toimien aikaansaaminen ja
23626: olemassaolo niillä toimialoilla, joilla ulkoisen väkivallan aiheuttamia ongelmia erityisesti esiin-
23627: tyy. Työn aiheuttamaa liiallista henkistä kuormitusta ehkäistään työssä jaksamisen riskialoilla
23628: erityisesti valvomalla työaikasäännösten ylityömääräysten noudattamista.
23629: Kehitetään työpaikkojen, työsuojeluviranomaisten ja työterveyshuollon yhteistyötä erityisesti
23630: tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä sekä henkisen hyvinvoinnin sekä muun työkykyä yllä-
23631: pitävän toiminnan edistämisessä.
23632: 430 33.13
23633:
23634: Suunnataan työtapaturmien torjuntaa erityisesti tapaturmavaarallisille toimialoille, kuten ra-
23635: kentamiseen ja teollisuuteen, päämääränä tapaturmataajuuden pieneneminen. Valvotaan turvalli-
23636: suuden hallintaa usean työnantajan yhteisillä työpaikoilla.
23637: Työssä jaksamista ja jatkamista tukeviin keskeisiin tavoitteisiin käytetään vähintään 30 % vi-
23638: ranomaisaloitteisen toiminnan resursseista.
23639: Viranomaisaloitteinen lainsäädännön vähimmäistason valvonta
23640: Varmistetaan erityisesti ongelmallisilla toimialoilla, että työolosuhde- ja työsuhdelainsäädän-
23641: töä noudatetaan ja turvataan terveellisyyden ja turvallisuuden vähimmäistaso, mikä luo edelly-
23642: tyksiä yritysten ja laitosten tasavertaiselle kilpailulle. Valtakunnallisista lainsäädännön muutok-
23643: sista tiedottamista täydennetään alueellisella tiedottamisella.
23644: Valvotaan työterveyshuoltolainsäädännön noudattamista ja edistetään työterveyshuollon toi-
23645: mivuutta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
23646: Varmistetaan, että työssä käytettävät koneet, laitteet ja henkilönsuojaimet ovat määräysten mu-
23647: kaisia ja että kemikaalien mukana toimitetaan asianmukaiset käyttöturvallisuustiedotteet.
23648: Työsuojelupiirien keskeisenä toimintaperiaatteena on työpaikkojen oman työsuojelutoiminnan
23649: vahvistaminen muun muassa valvomalla, että työpaikoilla on käytössä työsuojelun toimintaoh-
23650: jelma tai muu turvallisuuden hallintajärjestelmä, sekä tukemalla turvallisuusasioiden järjestel-
23651: mällistä johtamista. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota ikääntyneiden työntekijöiden
23652: työssä jaksamiseen ja jatkamiseen.
23653: Asiakasaloitteinen palvelutoiminta
23654: Asiakasaloitteiseen palvelukysyntään vastataan vahvistettujen toimitusaikojen puitteissa. Li-
23655: säksi seurataan palvelutoiminnan kokonaiskustannuksia sekä laatua.
23656: Oman toiminnan kehittäminen ja tukitoiminnot
23657: Työsuojelupiirien työnjakoa, yhteistyötä ja toiminnan laatua sekä työsuojeluvalvonnan tarvit-
23658: semia tietojärjestelmiä samoin kuin henkilökunnan ammattipätevyyttä ja asiantuntemusta kehite-
23659: tään. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kehitetään työsuojelupiirien asiantuntemusta
23660: ikääntymiseen liittyvän työkykyä ylläpitävän toiminnan edistämiseksi työpaikoilla.
23661:
23662:
23663: Resurssien tavoitteellinen käyttö v. 2001 (% kokonaistyöajasta)
23664:
23665: Viranomaisaloitteinen toiminta 50
23666: Asiakasaloitteinen palvelutoiminta 30
23667: Oman toiminnan kehittäminen, tukitoiminnot 20
23668:
23669:
23670: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan-
23671: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tarkistuksiin sekä 700 000 mk toimistotilojen
23672: 116 073 000 mk. vuokrien tarkistuksina sekä atk-laitteiden ja
23673: Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla puhelinlaitteistojen uusimisesta aiheutuvina
23674: olevien suomalaisten alusten tarkastustoimin- menoina.
23675: nan ja työsuojelun valvonnasta ja muutoksen-
23676: hausta työsuojeluasioissa annetun lain (1311 Menojen ja tulojen erittely: mk
23677: 1973) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aihe-
23678: utuvien menojen maksamiseen. Bruttomenot 116 163 000
23679: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Maksullisen toiminnan erillismenot 80 000
23680: sa on lisäyksenä otettu huomioon 837 000 mk Muut toimintamenot 116 083 000
23681: 33.14 431
23682:
23683: Bruttotulot 90000 2001 talousarvio 116 073 000
23684: Maksullisen toiminnan tulot 80000 2000 talousarvio 113 133 000
23685: - julkisoikeudelliset suoritteet 30000 2000 lisätalousarvio 1 350 000
23686: - muut suoritteet 50000
23687: 1999 tilinpäätös 111 680 000
23688: Muut tulot 10000
23689: Nettomenot 116 073 000
23690:
23691:
23692:
23693:
23694: 14. Valtion mielisairaalat
23695:
23696:
23697: Selvitysosa: Valtion mielisairaaloiden tehtävänä on tuottaa valtakunnallisia oikeuspsyki-
23698: atrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion mielisairaaloissa suoritetaan mielentilatut-
23699: kimuksia, hoidetaan mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätettyjä henkilöitä ja mui-
23700: ta mielenterveyden häiriöitä potevia, joiden hoitaminen on erityisen vaarallista tai vaikeaa. Niu-
23701: vanniemen sairaala toimii Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena
23702: on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä
23703: tutkimuksesta.
23704: Valtion mielisairaaloille on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
23705: Sairaaloiden toiminnassa painottuu yhä enemmän oikeuspsykiatrineo erityisosaaminen ja tie-
23706: teellisen tutkimustyön merkitys kasvaa. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnite-
23707: tään huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä ja saattamalla laadunvarmennusohjelmat osak-
23708: si sairaaloiden normaalitoimintaa. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seuran-
23709: tajärjestelmiä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason
23710: psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivaa hoitotyötä ja työnohjausjär-
23711: jestelmää. Toiminnan vaikuttavuutta tehostetaan oikeuspsykiatrisen tietotaidon lisäämisen sekä
23712: henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksen avulla. Toiminnan taloudellisuutta toteutetaan siten,
23713: että vaativan erityistason sairaanhoidon kustannukset säilyvät kilpailukykyisellä tasolla.
23714: Valtion mielisairaaloiden kannattavuustavoitteena on, että tuotoilla katetaan kustannukset il-
23715: man voiton tavoittelua. Laskentatointa kehitetään edelleen nettobudjetoinnin ja hinnoittelun vaa-
23716: timuksia vastaavaksi.
23717:
23718:
23719: Eräitä valtion mielisairaaloiden toiminnan laajuutta kuvaavia suoritteita:
23720: 1999 2000 2001
23721: toteutuma ennakoitu arvio
23722:
23723: Hoitopotilaiden hoitopäiviä 138 972 137 896 136 180
23724: Mielentilatutkimuspäiviä 3 924 4100 4100
23725: Mielentilatutkimuksia 90 95 95
23726: 432 33.15
23727:
23728:
23729:
23730: Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava
23731: tunnuslukutaulukko:
23732: 1999 2000 2001
23733: toteutuma ennakoitu arvio
23734:
23735: Maksullisen toiminnan tuotot
23736: - myyntituotot (tmk) 144 481 155 701 163 141
23737: -muut tuotot (tmk) 3 365 5 500 7 335
23738: Tuotot yhteensä (tmk) 147 846 161 201 170 476
23739:
23740: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset
23741: (tmk) 99 419 111 261 116 373
23742: Käyttöjäämä (tmk) 48 427 49940 54103
23743: -%tuotoista 33 31 32
23744: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 45 832 49 865 51 907
23745:
23746: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 2 595 75 2 196
23747: - % tuotoista 1,8 0,1 1,3
23748: Tuotot % kokonaiskustannuksista 102 100 101
23749:
23750:
23751: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
23752: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
23753: 2 420 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk
23754: Määrärahaa saa käyttää myös maatalous-
23755: avustuksia vastaavien menojen maksamiseen. Bruttomenot 172 896 000
23756: Maksullisen toiminnan erillis-
23757: Se l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden
23758: menot 170 476 000
23759: menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla Tutkimus- ja opetustoiminnan
23760: korvauksilla. menot 2 420 000
23761: Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan Bruttotulot 170 476 000
23762: valtion maksuperustelain ( 150/ 1992) nojalla Maksullisen toiminnan myynti-
23763: sosiaali- ja terveysministeriön määräämien lii- tulot 163 141 000
23764: ketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asia- Yhteisrahoitteisen toiminnan
23765: kasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuol- tulot 7 335 000
23766: lon asiakasmaksuista (7 43/1992) annetun lain Nettomenot 2 420 000
23767: mukaisesti.
23768: 2001 talousarvio 2 420 000
23769: 2000 talousarvio 2 420 000
23770: 1999 tilinpäätös 11 020 000
23771:
23772:
23773: 15. Perhekustannusten tasaus
23774:
23775: Se l v i t y s osa : Perhekustannusten tasaus koostuu äitiysavustuksesta ja lapsilisästä. Näiden
23776: perhepoliittisten tukimuotojen tarkoituksena on korvata lapsiperheille lasten syntymästä ja ela-
23777: tuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kyseisiä etuoksia suoritetaan lapsiperheille perheen tuloista tai
23778: varallisuudesta riippumatta.
23779: 33.16 433
23780:
23781: Äitiysavustus voidaan suorittaa joko rahana tai äitiyspakkauksena. Äitiysavustuksen suuruu-
23782: desta päättää valtioneuvosto. Avustuksen määrä on säilynyt samana 1.3.1993 lukien. Lapsilisän
23783: suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä suurenee
23784: perheen lapsiluvun kasvaessa. Lapsilisien määrät ovat olleet ennallaan 1. 7.1995 lukien.
23785: Etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion va-
23786: roista.
23787:
23788: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) 2001 talousarvio 58 000 000
23789: Momentille myönnetään 58 000 000 mk. 2000 talousarvio 53 400 000
23790: Määrärahaa saa käyttää äitiysavustuslain 1999 tilinpäätös 53 800 000
23791: (47711993) mukaisten äitiysavustusten maksa-
23792: miseen. Määrärahasta maksetaan myös äitiys- 52. Lapsilisät (arviomääräraha)
23793: pakkauksista menevä arvonlisävero ja yleisku- Momentille myönnetään 8 141 000 000 mk.
23794: lut Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/
23795: Se l v i t y s osa : Avustuksen saajia arvioi- 1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.
23796: daan vuonna 2001 olevan 57 400. Äitiysavus- Se l v i t y s osa : Lapsilisiä maksetaan alle
23797: tuksen ottaa äitiyspakkauksena vajaat 80 % sii- 17-vuotiaista lapsista. Momentilta arvioidaan
23798: hen oikeutetuista synnyttäjistä muiden nosta- maksettavan lapsilisiä vuonna 2001 keskimää-
23799: essa avustuksen rahana. rin 1 056 000 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia
23800: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- näistä on noin 154 000. Yksinhuoltajalie lapsi-
23801: tykseen liittyvän esityksen laiksi äitiysavustus- lisä maksetaan korotettuna 200 markallajokai-
23802: lain muuttamisesta siten, että nykyisin alle yk- sesta lapsesta. Lapsilisää saavia perheitä arvi-
23803: sivuotiaan ottolapsen lisäksi myös sitä van- oidaan vuonna 2001 olevan noin 584 600.
23804: hemman ottolapsen ottovanhemmalla on
23805: oikeus äitiysavustukseen 1.3.2001 lukien.
23806: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu Lapsilisien määrät ovat vuonna 2001 seuraavat:
23807: lasten arvioitu lapsilisä
23808: huomioon 200 000 mk lainmuutoksen johdos- lkm mk/kk
23809: ta.
23810: Lisäksi äitiysavustusta korotetaan 1.3.2001 !.lapsi 585 300 535
23811: lukien 760 markasta 832,40 markkaan. Koro- 2. lapsi 323 300 657
23812: tus on mitoitettu siten, että äitiysavustuksen 3. lapsi 103 600 779
23813: määrä on 1.1.2002 lukien 140 euroa. Äitiys- 4. lapsi 25 300 901
23814: avustuksen korottaminen edellyttää äitiysavus- 5. jne. lapsi 15 600 1 023
23815: tuksen suuruuden vahvistamisesta annetun
23816: valtioneuvoston päätöksen (158411993) muut- 2001 talousarvio 8 141 000 000
23817: tamista. Määrärahan mitoituksessa on lisäyk- 2000 talousarvio 8 216 000 000
23818: senä otettu huomioon 3 800 000 mk. 1999 tilinpäätös 8 263 279 771
23819:
23820:
23821: 16. Yleinen perhe-eläke
23822:
23823: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) Se l v i t y s osa : Viitaten momentin
23824: Momentille myönnetään 244 000 000 mk. 33.19.60 perustelujen selvitysosaan on määrä-
23825: Määrärahaa saa käyttää perhe-eläkelain (38/ rahan mitoituksessa otettu lisäyksenä huomi-
23826: 1969) mukaisten eläkkeiden maksamiseen. oon 2 000 000 mk kansaneläkkeen tasokoro-
23827: tuksen johdosta.
23828: 434 33.17
23829:
23830: Perhe-eläkkeitä arvioidaan vuoden 2001 lo- 2001 talousarvio 244000 000
23831: pussa olevan 36 900, joista leskeneläkkeitä on 2000 talousarvio 248 000 000
23832: 10 800 ja lapseneläkkeitä 26 100. 1999 tilinpäätös 241 870 684
23833:
23834:
23835:
23836: 17. Työttömyysturva
23837:
23838:
23839: Selvitysosa: Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteel-
23840: la maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatukilain perusteella maksettava työmarkki-
23841: natuki (mom. 34.06.52). Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansioon
23842: suhteutettuna ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös
23843: Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivä-
23844: rahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toi-
23845: meentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan. Työttö-
23846: myysturvan peruspäivärahaa arvioidaan maksettavan vuonna 2001 keskimäärin 124 mk päivältä
23847: yhteensä 4,2 miljoonalta päivältä ja ansioturvan mukaista päivärahaa keskimäärin 228 mk päiväl-
23848: tä yhteensä 32,0 miljoonalta päivältä.
23849: Pitkään työelämässä olleiden työttömien omaehtoisen ammatillisen opiskelun ajalta maksetaan
23850: koulutuspäivärahaa sekä 1.8.2001 lukien työelämässä oleville aikuiskoulutustukea.
23851: Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille
23852: työttömille. Suomi on ratifioinut ILO:n sopimuksen nro 168, jossa asetetaan vaatimuksia työttö-
23853: myysturvan tasolle ja on täten sitoutunut ILO:n sopimuksen mukaisen turvan tasoon. Kohtuulli-
23854: nen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.
23855: Työttömyysturvaa on viime vuosina kehitetty tavoitteena eri etuuksien parempi keskinäinen
23856: yhteensopivuus ja vakuutusperiaatteen parempi toteutuminen siten, että se edistäisi nuorten ja pit-
23857: kään työttömänä olleiden hakeutumista koulutukseen, kuntoutukseen, työkokeiluun ja työhön
23858: harjaantumiseen. Tehtyjen muutosten vaikutusta seurataan.
23859: Liittyen Euroopan unionin rahaliiton toteutumiseen, työttömyysturvan rahoitusta koskeva lain-
23860: säädäntö on uudistettu vuoden 1999 alusta lukien. Uudistetussa järjestelmässä valtio vastaa pe-
23861: ruspäivärahan tasoa vastaavasta turvasta ja ansio-osuus rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden
23862: pakollisilla vakuutusmaksuilla kuitenkin siten, että työttömyyskassat maksavat myöntämistään
23863: etuuksista 5,5 %. Rahoitusratkaisu mahdollistaa puskurirahaston keräämisen työttömyysturvaan.
23864: Vuoden 2001 lopussa työttömyysvakuutusrahaston ylijäämäksi arvioidaan 3,2 mrd. markkaa,
23865: mikä vastaa lainsäädännössä tarkoitettua enimmäismäärää.
23866: Rahoitusratkaisuun liittyen työttömyysturvan hallinnon ja työttömyyskassojen valvonnan uu-
23867: distamista jatketaan ja uudistuksen vaikutuksia seurataan.
23868: Tavoitteena on hallinnon toimivuuden parantaminen muun muassa edelleen suurentarualla
23869: työttömyyskassojen kokoaja kehittämällä niistä yhä ammattitaitoisemmin toimivia. Työttömyys-
23870: kassajärjestelmää koskevia säännöksiä ja määräyksiä kehitetään siten, että oikeusturvanäkökoh-
23871: dat ja eri kassojen jäsenten yhdenvertainen kohtelu voidaan varmistaa.
23872: Tavoitteena on lisätä työttömyysturvan valvontaa muun muassa jatkamalla työttömyyskassojen
23873: tehostettua tarkastustoimintaa ja tekemällä rekisterivertailuja harmaan talouden ja väärinkäytös-
23874: ten paljastamiseksi.
23875: 33.17 435
23876:
23877: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio- Se l v i t y s osa : Työttömyysvakuutus-
23878: määräraha) maksu, joka peritään työttömyyskassoihin
23879: Momentille myönnetään 2 915 000 000 mk. kuulumattomilta henkilöiitä tilitetään Kansan-
23880: Määrärahaa saa käyttää työttömyysetuuksien eläkelaitokselle. Tämä alentaa määrärahan tar-
23881: rahoituksesta annetun lain (55511998), työttö- vetta 325 000 000 mk.
23882: myyskassalain (603/1984) ja vuorotteluvapaa- Peruspäivärahan markkamäärää tarkistetaan
23883: kokeilusta annetun lain (166311995) mukaisen elinkustannusten muutosta vastaavasti. Arvion
23884: valtionosuuden maksamiseen työttömyyskas- mukaan täysimääräinen peruspäiväraha nou-
23885: soille. see 4 markalla vuonna 2001. Määrärahan mi-
23886: Selvitysosa: Ansioon suhteutettu päi- toituksessa on lisäyksenä otettu huomioon
23887: väraha rahoitetaan siten, että työttömyyskasso- 16 000 000 mk.
23888: jen osuus on 5,5 %, ja valtio vastaa peruspäivä- Momentille määrärahan tarpeeseen vaikuttaa
23889: rahaa vastaavasta osuudesta. Valtio ei kuiten- vähentävästi työmarkkinatuki momentilla
23890: kaan osallistu lomautusajalta ja ns. lisäpäiviltä 34.06.52.
23891: maksettavien päivärahojen eikä myöskään lap-
23892: sikorotusten rahoitukseen. 2001 talousarvio 180 000 000
23893: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 2000 talousarvio 125 000 000
23894: tykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksi- 1999 tilinpäätös 55 000 000
23895: en rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
23896: siten, että siirtymämaksua maksetaan kahden 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen
23897: vuoden sijasta yhden vuoden ajalta eli vuodelta koulutuksen toimeentuloturvasta (arviomäärä-
23898: 1999. Vuonna 2001 ei siirtymämaksua tule si- raha)
23899: ten enää maksettavaksi.
23900: Momentille myönnetään 25 000 000 mk.
23901: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- Määrärahaa saa käyttää työttömien omaeh-
23902: tykseen liittyvän esityksen laiksi työntekijän toisen opiskelun tukemisesta annetun lain
23903: eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysva- (1402/1997) mukaisen valtionosuuden maksa-
23904: kuutusmaksun huomioon ottamisesta päivära- miseen.
23905: hoissa ja eräissä muissa etuuksissa 1.1.2001 lu- Se l v i t y s osa : Työttömän koulutuspäi-
23906: kien siten, että eläkemaksun ja työttömyysva- väraha rahoitetaan samoin kuten vastaavat
23907: kuutusmaksun vaikutus otetaan huomioon työttömyysetuudet Tällöin valtion osuus an-
23908: työttömyyspäivärahaan vaikuttavien ansiotu- sioturvasta vastaa perusturvan osuutta. Perus-
23909: lojen määrittelyssä. päivärahaa vastaavan osuuden valtio kustantaa
23910: kokonaan. Perusturvana maksettavan koulu-
23911: 2001 talousarvio 2 915 000 000 tuspäivärahan kustannus on arviolta
23912: 2000 talousarvio 3 340 000 000 30 000 000 mk ja ansioturvana maksettava
23913: 1999 tilinpäätös 3 079 075 552 osuus 140 000 000 mk vuonna 2001. Valtion
23914: osuudeksi ansioturvana maksettavasta menos-
23915: 51. Työttömyysturvalain mukainen perustur- ta olisi tällöin 70 000 000 mk ja valtion osuus
23916: va (arviomääräraha) yhteensä siten 100 000 000 mk.
23917: Momentille myönnetään 180 000 000 mk. Työttömän omaehtoisen koulutuksen tuke-
23918: Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain miseen on käytettävissä yhteensä 75 000 000
23919: (60211984) mukaisen perusturvan maksami- mk edellisiltä vuosilta siirtyvää määrärahaa.
23920: seen. Määrärahaa saa käyttää myös vuorottelu- Keskimäärin koulutuspäivärahan saajia arvi-
23921: vapaakokeilusta annetun lain mukaisen val- oidaan vuonna 2001 olevan 2 930,joista ansio-
23922: tionosuuden maksamiseen Kansaneläkelaitok- turvan piirissä 2 070 ja peruspäivärahan piiris-
23923: selle. sä 860 henkilöä.
23924: 436 33.18
23925:
23926: 2001 talousarvio 25 000 000 olleiden koulutusajan toimeentuloturvan kehit-
23927: 2000 talousarvio 50 000 000 tämistä hallitus antaa eduskunnalle talousar-
23928: 2000 lisätalousarvio vioesitykseen liittyvän esityksen laiksi aikuis-
23929: 1999 tilinpäätös 25 000 000 koulutustuesta. Esityksen mukaan valtio ra-
23930: hoittaa aikuiskoulutustuen perusosan ja
23931: 54. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (ar- koulutus- ja erorahasto ansio-osan. Valtion
23932: osuudeksi kustannuksista on arvioitu
23933: viomääräraha)
23934: 20 000 000 mk.
23935: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. Aikuiskoulutustukea maksetaan 1.8.2001 lu-
23936: Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta kien ja sitä arvioidaan maksettavan vuonna
23937: annettavan lain mukaisen valtionosuuden 2001 keskimäärin 1 500 saajalle.
23938: maksamiseen.
23939: Se l v i t y s osa : Määräraha on siirtoa mo-
23940: 2001 talousarvio 20 000 000
23941: mentilta 29.70.56. Osana pitkään työelämässä
23942:
23943:
23944: 18. Sairausvakuutus
23945:
23946: 60. Valtion osuus sairausvakuutus laista joh- rausvakuutuksen vuotuisista maksetuista ko-
23947: tuvista menoista (arviomääräraha) konaismenoista. Vähimmäismäärän saavutta-
23948: Momentille myönnetään 3 187 000 000 mk. miseksi on vuosina 1998-200 1 tarvittaessa
23949: Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain mahdollista siirtää varoja kansaneläkerahas-
23950: (364/1963), Kansaneläkelaitoksen järjestä- tosta sairausvakuutusrahastoon ja päinvastoin.
23951: mästä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston
23952: ja kuntoutusrahalain (611/1991) mukaisten maksuvalmiuden.
23953: valtion osuuksien maksamiseen. Määrärahaa Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän
23954: saa myös käyttää maatalousyrittäjien työter- esityksen laiksi vuodelta 2001 suoritettavista
23955: veyshuollon eräiden kustannusten korvaami- sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kan-
23956: sesta valtion varoista annetun lain (859/1984) saneläkemaksusta. Esityksen mukaan yksityi-
23957: mukaisten valtion osuuksien maksamiseen. sen sektorin työnantajan, kunnan ja kuntayhty-
23958: Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou- män sekä kunnallisten liikelaitosten työnanta-
23959: tuksesta annetun lain mukaisen harkinnanva- jien sairausvakuutusmaksu olisi edelleen
23960: raisen kuntoutuksen kustannuksiin saa käyttää 1,60 %, valtion ja sen laitosten sekä Ahvenan-
23961: sairausvakuutusrahaston varoista enintään maan maakunnan 2,85 %. Vakuutetun sairaus-
23962: 526 000 000 mk. vakuutusmaksu olisi 1,50 penniä äyriltä ja elä-
23963: Se l v i t y s osa : Sairausvakuutus rahoite- ketuloa saavan ylimääräinen sairausvakuutus-
23964: taan vakuutetuilta ja työnantajilta perittävin maksu on 1,4 penniä äyriltä.
23965: maksuin. Valtio rahoittaa äitiys-, isyys- ja van- Työntekijäin eläkemaksu ja palkansaajan
23966: hempainrahojen sekä erityishoitorahojen vä- työttömyysvakuutusmaksu otetaan huomioon
23967: himmäispäivärahakustannukset. Valtio korvaa päivärahoissa ja eräissä muissa etuuksissa
23968: lisäksi ETA- ja EU -sopimusten nojalla ulko- 1.1.2001 lukien siten, että maksujen vaikutus
23969: maille maksettavat sairaanhoitokustannukset otetaan huomioon kuntoutus-, sairaus- ja van-
23970: sekä sopimuksista aiheutuvien kustannusten hempainpäivärahaan vaikuttavien ansiotulojen
23971: korvaukset. Valtion on suoritettava ns. takuu- määrittelyssä. Määrärahan mitoituksessa on
23972: suorituksena sairausvakuutusrahastoon sellai- vähennyksenä otettu huomioon 250 000 000
23973: nen määrä, että rahaston rahoitusomaisuus on mk lainmuutoksen johdosta.
23974: kalenterivuoden päättyessä vähintään 8 % sai-
23975: 33.18 437
23976:
23977: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- tapaturmavakuutuslaitoksilta vuodelta 2001
23978: tykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain perittävästä maksusta, jolla täyskustannusvas-
23979: muuttamisesta siten, että hammashuollon kor- tuun huomioonottaminen toteutetaan vuoden
23980: vauksiin oikeutettujen pnn laajennetaan 2001 osalta perimällä maksu, joka keskimäärin
23981: 1.4.2001 lukien vuonna 1946 ja sen jälkeen vastaa julkisessa terveydenhuollossa aiheutu-
23982: syntyneisiin. Samalla tarkistetaan sairausva- neita kustannuksia. Maksun tuotoksi arvioi-
23983: kuutuksen hoitokorvausten perusteita. Määrä- daan 307 000 000 mk, mikä on vähennyksenä
23984: rahan mitoituksessa on otettu huomioon lisä- otettu huomioon määrärahan mitoituksessa.
23985: yksenä 10 000 000 mk lainmuutoksen johdos-
23986: ta. Kun hallituksen esitykset on otettu huomioon
23987: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet
23988: tykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain vuonna 2001 ovat seuraavat (milj. mk):
23989: muuttamisesta 1.10.2001 lukien muun muassa
23990: Menot
23991: siten, että isyysrahakaudet tulee pitää enintään Sairauspäivärahat 3 100
23992: neljässä jaksossa. Lainmuutoksesta aiheutuu Vanhempainrahat yhteensä 3 050
23993: vähäisiä kustannuksia vuonna 2001. Sairaanhoitokorvaukset 6 085
23994: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palve- Kuntoutusmenot 1 434
23995: lutarveselvitystä sekä lasten ja nuorten psyki- Muut etuusmenot 900
23996: atrista kuntoutusta jatketaan vuonna 2001. Tä- Toimintamenot 1 105
23997: män johdosta harkinnanvaraisen kuntoutuksen Yhteensä 15 674
23998: osuuden mitoituksessa on otettu huomioon
23999: 30 000 000 mk, mistä 20 000 000 mk käyte- Tulot
24000: tään lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutuk- Vakuutettujen maksut 6100
24001: Työnantajamaksut 5 140
24002: seen.
24003: Muut tulot 675
24004: Aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämisoh- Valtion takuusuoritus 2 902
24005: jelmaan liittyen harkinnanvaraisen kuntoutuk- Yhteensä 14 817
24006: sen osuuden mitoituksessa on otettu lisäyksenä
24007: huomioon 6 000 000 mk. Lisäksi kuntoutusra- Valtion osuus
24008: hamenon lisäyksenä on otettu huomioon Sopimusten nojalla maksettavat
24009: 7 000 000 mk. sairaanhoitokustannusten korva-
24010: Edelleen hallitus antaa aktiivisen sosiaalipo- ukset 20
24011: litiikan kehittämisohjelmaan liittyen eduskun- Vähimmäispäivärahat 255
24012: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Valtion osuus kokonaismenoista,
24013: laiksi kuntoutusrahalain muuttamisesta ns. takuusuoritus 2 902
24014: 1.9.2001 lukien siten, että ammatillisen kun- Maatalousyrittäjien työterveys-
24015: huolto 10
24016: toutuksen ajalta kuntoutusrahan vähimmäista- 3 187
24017: Yhteensä
24018: soa korotetaan. Lisäksi kuntoutujalle voidaan
24019: suorittaa ylläpitokorvausta. Määrärahan mitoi- 2001 talousarvio 3 187 000 000
24020: tuksessa on lisäyksenä otettu huomioon
24021: 2000 talousarvio 2 310 000 000
24022: 6 000 000 mk.
24023: 2000 lisätalousarvio 210 000 000
24024: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
24025: tykseen liittyvän esityksen laiksi liikenne- ja 1999 tilinpäätös 1 583 891 240
24026: 438 33.19
24027:
24028: 19. Eläkevakuutus
24029:
24030: Selvitysosa: Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläk-
24031: keestä. Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet
24032: ovat pääosin talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä. Sosiaali- ja terveysmi-
24033: nisteriön hallinnonalalla valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalous-
24034: yrittäjäeläkkeiden rahoitukseen.
24035: Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin neljännes kokonaiseläkemenoista rahoitetaan pääasiassa
24036: työnantajan vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.
24037:
24038: Vuonna 1999 maksettiin eläkkeitä seuraavasti (mrd. mk):
24039:
24040: - kansaneläkkeitä l) 14,3
24041: -valtion eläkkeitä 13,7
24042: -kuntien eläkkeitä 9,8
24043: -yksityisen sektorin työeläkkeitä 36,8
24044: - kirkon eläkkeitä 0,4
24045: - muita eläkkeitä 4,1
24046: Yhteensä 79,1
24047: 1l Ei sisällä eläkkeensaajien asumistukia.
24048:
24049:
24050: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan me- Se l v i t y s osa : Valtio korvaa maatalous-
24051: noista (arviomääräraha) yrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset
24052: Momentille myönnetään 173 000 000 mk. siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten
24053: Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuk-
24054: (72/1956) 4 §:n mukaisen valtion osuuden sen korvausmenoista valtion osuus on kuiten-
24055: maksamiseen. kin 1/3. Valtion osuuden etuusmenoista arvioi-
24056: Se l v i t y s osa : Valtion osuus merimies- daan vuonna 2001 olevan 78 %.
24057: eläkemenoista on 1/3. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
24058: Eläkkeiden saajia arvioidaan vuoden 2001 tykseen liittyvät esitykset laeiksi maatalous-
24059: lopussa olevan noin 9 000. yrittäjien eläkelain muuttamisesta ja maata-
24060: lousyrittäjien eläkelain väliaikaisesta muutta-
24061: 2001 talousarvio 173 000 000 misesta siten, että Maatalousyrittäjien
24062: 2000 talousarvio 163 500 000 eläkelaitoksen maksuvalmius turvataan. Mää-
24063: 1999 tilinpäätös 154 900 000 rärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu
24064: huomioon 6 000 000 mk lain muutoksen joh-
24065: dosta.
24066: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke-
24067: Viitaten momentin 33.19.60 perustelujen
24068: laista johtuvista menoista (arviomääräraha) selvitysosaan on määrärahan mitoituksessa
24069: Momentille myönnetään 2 245 000 000 mk. otettu luopumistukimenojen lisäyksenä huo-
24070: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien mioon 5 000 000 mk kansaneläkkeen tasoko-
24071: eläkelain (467/1969) 13 §:nja maatalousyrittä- rotuksen johdosta.
24072: jien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun Maksettavia eläkkeitä arvioidaan vuoden
24073: lain (131711990) 41 §:n mukaisen valtion 2001lopussa olevan noin 220 000 ja vakuutet-
24074: osuuden maksamiseen. tuja noin 100 000.
24075: 33.19 439
24076:
24077: 2001 talousarvio 2 245 000 000 Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden
24078: 2000 talousarvio 2 160 000 000 kustannuksista on 71 %ja valtio vastaa kustan-
24079: 1999 tilinpäätös 2 118 800 000 nuksista muilta osin. Lisäksi valtio rahoittaa
24080: eläkkeensaajien asumistuet, lapsen hoitotuetja
24081: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtu- vammaistuet kokonaisuudessaan.
24082: vista menoista (arviomääräraha) Valtion on myös suoritettava ns. takuusuori-
24083: tuksena kansaneläkerahastoon sellainen mää-
24084: Momentille myönnetään 340 000 000 mk.
24085: rä, että kansaneläkerahaston rahoitusomaisuus
24086: Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain
24087: on kalenterivuoden päättyessä vähintään 4 %
24088: (46811969) 10 §:n mukaisen valtion osuuden
24089: kansaneläkevakuutuksen vuotuisista makse-
24090: maksamiseen.
24091: tuista kokonaismenoista. Vähimmäismäärän
24092: Se l v i t y s osa : Valtio korvaa yrittäjä-
24093: saavuttamiseksi on vuosina 1998-2001 tar-
24094: eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin
24095: vittaessa mahdollista siirtää varoja kansanelä-
24096: kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä.
24097: kerahastosta sairausvakuutusrahastoon ja päin-
24098: Yrittäjien maksuprosentin on oletettu olevan
24099: vastoin. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkera-
24100: 21,3% vuonna 2001, jolloin vakuutusmaksu-
24101: haston maksuvalmiuden.
24102: tulo olisi 2 710 000 000 mk. Kokonaiseläke-
24103: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
24104: menoksi arvioidaan 2 860 000 000 mk. Val-
24105: tykseen liittyvän esityksen laiksi vuodelta
24106: tion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 §:n 2
24107: 2001 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista
24108: momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden
24109: ja työnantajan kansaneläkemaksusta. Esityk-
24110: määräksi on arvioitu 660 000 000 mk.
24111: sen mukaan yksityisen työnantajan kansanelä-
24112: Yrittäjien eläkelain mukaisia eläkkeitä arvi-
24113: kemaksu on 2,00, 4,00 tai 4,90 % palkoista
24114: oidaan vuoden 2001 lopussa olevan noin
24115: riippuen poistojen määrästä ja suhteesta mak-
24116: 128 000 ja vakuutettuja 190 000.
24117: settaviin palkkoihin. Valtion ja sen laitoksen
24118: sekä Ahvenanmaan maakunnan kansaneläke-
24119: 2001 talousarvio 340 000 000
24120: maksu on 3,95 % palkoista. Muiden julkisen
24121: 2000 talousarvio 345 000 000 sektorin työnantajien kansaneläkemaksu on
24122: 1999 tilinpäätös 304100 000 3,15% palkoista.
24123: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
24124: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu- tykseen liittyvän esityksen Kansaneläkelaitok-
24125: vista menoista (arviomääräraha) sen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta
24126: Momentille myönnetään 5 665 000 000 mk. vuonna 2001, jonka mukaan Kansaneläkelai-
24127: Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain tos saa vuonna 2001 arvonlisäveron tuotosta
24128: (34711956) 59 § ja 62 §:n mukaisen valtion 2 400 000 000 mk, joka on vähennyksenä otet-
24129: osuuden maksamiseen ja lapsen hoitotuesta tu huomioon määrärahan mitoituksessa.
24130: annetun lain (44411969), vammaistuesta anne- Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
24131: tun lain (124/1988) sekä eläkkeensaajien asu- tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke-
24132: mistuesta annetun lain (59111978) mukaisten lain muuttamisesta 1.6.2001 lukien siten, että
24133: etuuksien maksamiseen. kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 50
24134: Selvitysosa: Vuoden 1996 alusta to- mk/kk. Määrärahan mitoituksessa on otettu
24135: teutettiin kansaneläkkeen pohjaosan eläkevä- huomioon lainmuutoksesta johtuva kansanelä-
24136: henteisyys. Kansaneläkelaista poistettiin kemenojen 231 000 000 mk lisäys.
24137: vuonna 1997 kansaneläkkeen pohjaosan ja li- Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
24138: säosan käsite. Tähän liittyen määriteltiin vuo- tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke-
24139: den 1997 alusta Kansaneläkelaitoksen ja val- lain muuttamisesta siten, että kansaneläkkeen
24140: tion rahoitusosuudet kansaneläkkeiden koko- pohjaosa poistetaan tammikuun alussa vuonna
24141: naiskustannusten perusteella siten, että 2001. Määrärahan mitoituksessa on otettu huo-
24142: 440 33.20
24143:
24144: mioon 46 000 000 mk lainmuutoksen johdos- Valtion osuus lapsen hoitotuista, vam-
24145: ta. maistuista ja eläkkeensaajien asumis-
24146: tuista (100 %) 2 055
24147: Kun hallituksen esitykset on otettu huomioon, Valtion osuus kokonaismenoista
24148: kansaneläkevakuutuksen menot ja valtionosuu- (KEL 59§) 0
24149: det vuonna 2001 ovat seuraavat (milj. mk): Yhteensä 17 395
24150:
24151: Menot
24152: Eläkevähenteisiä kansaneläkkeitä saavia ar-
24153: Kansaneläkemenot 15 108
24154: Muut etuusmenot 635 vioidaan vuoden 2001 lopussa olevan 640 000,
24155: Toimintamenot 740 joista 474 000 on vanhuuseläkkeensaajia,
24156: Yhteensä 16 483 141 000 työkyvyttömyyseläkkeensaajia ja
24157: 25 000 työttömyyseläkkeensaajia. Pelkkänä
24158: Tulot asumistukena, eläkkeensaajien hoitotukena tai
24159: Vakuutetun maksut 10 rintamalisänä myönnettyjen eläkkeiden saajia
24160: Työnantajamaksut 9 230 arvioidaan olevan 98 000.
24161: Erityistuotot 2 400
24162: Muut tulot 90
24163: 2001 talousarvio 5 665 000 000
24164: Valtion osuudet 5 665 2000 talousarvio 5 685 000 000
24165: Valtion osuus kansaneläkkeestä (29 %) 3 610 1999 tilinpäätös 5 686 389 399
24166:
24167:
24168:
24169:
24170: 20. Tapaturmavakuutus
24171:
24172:
24173: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapa- on kokonaiskustannuksista 25,85 %ja Maata-
24174: turmavakuutuksen kustannuksista (arviomää- lousyrittäjien eläkelaitoksen 14,67 %.
24175: räraha) Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuu-
24176: Momentille myönnetään 73 000 000 mk. ajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheu-
24177: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien tuvat kustannukset maksetaan kokonaan val-
24178: tapaturmavakuutuslain (1 02611981) 15 §:n ja tion varoista.
24179: sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan Momentin 33.19.51 perusteluihin viitaten
24180: korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun hallitus antaa myös esityksen maatalousyrittä-
24181: lain (118/1991) 10 §:n mukaisen valtion osuu- jien tapaturmavakuutuslain täsmentämisestä
24182: den maksamiseen. siten, että laskuperustekoron yli menevästä si-
24183: Se l v i t y s osa : Maatalousyrittäjien tapa- joitusten nettotuotosta puolet alentaa valtion
24184: turmavakuutuskustannukset jakaantuvat pe- osuutta ja puolet vakuutettujen osuutta. Lain-
24185: rusturva- ja lisäturvaosuuteen. Valtion välitön muutoksella ei ole taloudellisia vaikutuksia.
24186: osuus kokonaiskustannuksista on 32,95 %. Pe- Täyskustannusvastuusta johtuva kokonais-
24187: rusturvaosuus rahoitetaan Kansaneläkelaitok- kustannus on maatalousyrittäjän tapaturmava-
24188: sen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kaut- kuutuksessa arviolta 22 000 000 mk, josta ai-
24189: ta. Vuonna 2001 Kansaneläkelaitoksen osuus heutuva valtion osuus on otettu määrärahan
24190: mitoituksessa huomioon.
24191: 33.21 441
24192:
24193: Vakuutustapahtumien lukumääräksi vuonna 2001 talousarvio 73 000 000
24194: 2001 arvioidaan noin 7 700. 2000 talousarvio 75 000 000
24195: 1999 tilinpäätös 80 100 000
24196:
24197:
24198: 21. Rintamaveteraanieläkkeet
24199:
24200: Se l v i t y s osa : Rintamaveteraanien ja heidän omaistensa toimeentuloturvaa ja terveyden-
24201: huoltoa käsitellään luvuissa 33.21 ja 22. Luvun 33.21 momenteilta maksetaan toimeentuloturva-
24202: etuudet ja luvun 33.22 momenteilta maksetaan muun muassa sotainvalideille ja heidän omaisil-
24203: leen korvauksia sekä korvataan ja maksetaan rintamaveteraanien ja heidän puolisoidensa kuntou-
24204: tuksesta aiheutuvia menoja ja rahoitetaan sotainvalidien sairaskotien ja kuntoutus- ja
24205: hoitolaitosten ylläpitoa. Lisäksi laitoshuoltoon ja kuntoutukseen käytetään Raha-automaattiyh-
24206: distyksen tuottovaroja (luku 33.92).
24207:
24208: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (ar- oon 7 000 000 mk kansaneläkkeen tasokoro-
24209: viomääräraha) tuksen johdosta.
24210: Momentille myönnetään 731 000 000 mk. Rintamalisän saajia arvioidaan olevan vuo-
24211: Määrärahaa saa käyttää rintamasotilaseläke- den 2001 lopussa 137 000 ja ylimääräisen rin-
24212: lain (11911977) nojalla suoritettavien eläkkei- tamalisän saajia 74 000.
24213: den, eläkkeensaajien asumistukilain (591/
24214: 1978) nojalla rintamasotilaseläkkeisiin suori- 2001 talousarvio 731 000 000
24215: tettavien asumistukien sekä ulkomaille mak- 2000 talousarvio 720 000 000
24216: settavasta rintamatisästä annetun lain (988/ 2000 lisätalousarvio 30 000 000
24217: 1988) mukaisen rintamalisän maksamiseen. 1999 tilinpäätös 771 230 368
24218: Se l v i t y s osa : Viitaten momentin
24219: 33.19.60 perustelujen selvitysosaan on määrä-
24220: rahan mitoituksessa otettu lisäyksenä huomi-
24221:
24222:
24223: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot
24224:
24225: Selvitysosa: Luvun menot muodostuvat lähinnä sotainvalideille, sotilasinvalideille ja
24226: heidän puolisoilleen sekä rintamaveteraaneille maksettavista etuuksista ja kuntoutuksesta. Lisäk-
24227: si sairaskodeissa toteutettavaan kuntoutukseen ja laitoshuoltoon käytetään Raha-automaattiyh-
24228: distyksen tuottovaroja (luku 33.92).
24229:
24230: Eräitä sotainvalideja ja rintamaveteraaneja koskevia laajuustietoja
24231: 2000 2001
24232: arvio arvio
24233:
24234: Sotainvalidien määrä 23 000 20900
24235: Sotilasinvalidien määrä 3100 3 060
24236: Rintamaveteraanien määrä 120 500 110 100
24237: Sotainvalidien omaisten määrä(= huoltoeläkkeensaajat) 17 400 16 900
24238: Rintama-avustusta saavien määrä 500 450
24239: Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden määrä 6000 6000
24240: 442 33.22
24241:
24242:
24243: Kuntoutukseen oikeutettujen puolisoiden ja leskien määrä 9 000 8 600
24244:
24245: Sotainvalidien laitosten, hoitopaikkojen ja -päivien lukumäärä
24246: - hoitopaikkoja 1 600 1600
24247: - laitoshoitopäiviä 286 100 315 000
24248: - laitoskuntoutuspäiviä 215 000 205 000
24249:
24250:
24251: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- veysministeriön vahvistamien perusteiden
24252: ha) mukaan.
24253: Momentille myönnetään 1 550 000 000 mk. Se l v i t y s osa : Kuntoutettavien määrän
24254: Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain arvioidaan vuonna 2001 olevan 1 400,josta so-
24255: (40411948) ja muiden siihen liittyvien lakien taleskien osuus on 350. Kuntoutusjakson pi-
24256: nojalla suoritettavien korvausten maksami- tuus on 2-3 viikkoa kuntoutettavaa kohti.
24257: seen. Määrärahaa saa käyttää myös sotainvali- Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään kun-
24258: dien kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustan- toutus- ja hoitolaitosten hoitopäivähintojen
24259: nuksiin suoritettavan valtion korvauksen mak- kustannusten nousua sekä huolehtimaan kun-
24260: samiseen. toutuspalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista.
24261: S e l v i t y s o s a : Mahdollistetaan Ruotsis-
24262: sa pysyvästi asuvien sotainvalidien laitoshoito 2001 talousarvio 15 000 000
24263: Ruotsissa, mikä edellyttää sotilasvammalain 2000 talousarvio 14 000 000
24264: eräiden säännösten soveltamisesta annetun 1999 tilinpäätös 13 500 000
24265: asetuksen ( 11171 1985) muuttamista. Määrära-
24266: han mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomi- 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille
24267: oon 4 500 000 mk säädösmuutoksen johdosta. vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomäärä-
24268: Pääosa sotilasvammakorvauksista muodos- raha 2 v)
24269: tuu elinkoroista ja täydennyskoroista, sotain- Momentille myönnetään 1 300 000 mk.
24270: validien leskille ja lapsille maksettavista huol- Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys-
24271: toeläkkeistä sekä sairaanhoito- ja kuntoutus- ministeriön määräämin perustein rintama-
24272: kustannuksista. avustuksen maksamiseen eräille vaikeissa olo-
24273: Elinkoron ja huoltoeläkkeiden saajia arvioi- suhteissa Virossa ja muualla entisen Neuvosto-
24274: daan vuoden 2001 lopussa olevan noin 41 000, liiton alueella eläville, Suomen puolustusvoi-
24275: joista elinkoron saajia on 24 000. missa vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneil-
24276: le ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasoti-
24277: 2001 talousarvio 1 550 000 000 laille. Rintama-avustusta voidaan myöntää
24278: 2000 talousarvio 1 647 000 000 myös Suomessa pysyvästi asuville vapaaehtoi-
24279: 1999 tilinpäätös 1 600 242 814 sille rintamasotilaille.
24280: Se l v i t y s o s a : Rintama-avustusta koro-
24281: 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden tetaan 1.1.2001 lukien 2 600 markasta 2 700
24282: kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) markkaan. Avustuksen piirissä arvioidaan
24283: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. vuonna 2001 olevan 450 henkilöä.
24284: Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien puoli-
24285: soiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoita- 2001 talousarvio 1 300 000
24286: neiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoi- 2000 talousarvio 1 300 000
24287: mintamenojen maksamiseen sosiaali- ja ter- 1999 tilinpäätös 1 400 000
24288: 33.23 443
24289:
24290: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntou- maattiyhdistyksen tuottovaroista momentilta
24291: tustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 33.92.59.
24292: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään kun-
24293: Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien toutus- ja hoitolaitosten hoitopäivähintojen
24294: kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) no- kustannusten nousua sekä huolehtimaan kun-
24295: jalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aihe- toutuspalvelujen laatuun liittyvistä kysymyk-
24296: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa sistä.
24297: saa käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuk- Kuntoutettavien määrän arvioidaan vuonna
24298: sen tutkimusmenojen maksamiseen. 2001 olevan 32 500.
24299: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
24300: sa on otettu vähennyksenä huomioon 2001 talousarvio 1 000 000
24301: 194 000 000 mk, joka rahoitetaan Raha-auto- 2000 talousarvio 5 000 000
24302: 1999 tilinpäätös 5 000 000
24303:
24304:
24305:
24306: 23. Muu sodista kärsineiden turva
24307:
24308:
24309: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveyden-
24310: huoltoon (arviomääräraha) huollon laitoksiin sijoitettujen sotasiirtolaisten
24311: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. määrä vähenee ja sen arvioidaan vuonna 2001
24312: Määrärahaa saa käyttää sotasiirtolaisten yh- olevan 120.
24313: teiskunnallisesta huollosta annetun lain (423/ Määräraha jakautuu sekä korvausennakoi-
24314: 1940) 6 §:n nojalla kunnille suoritettavan val- den että loppuerien maksamiseen.
24315: tion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrä-
24316: rahaa saa käyttää Maikkulan vanhainkodista 2001 talousarvio 20 000 000
24317: eri laitoksiin hoidettavaksi siirrettyjen huollet- 2000 talousarvio 20 500 000
24318: tavien huolto- ja hoitokustannusten korvaami- 1999 tilinpäätös 20 678 069
24319: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
24320:
24321:
24322:
24323: 28. Muu toimeentuloturva
24324:
24325:
24326: Se l v i t y s osa : Muu toimeentuloturva muodostuu sotilasavustuksesta. Sotilasavustusta
24327: maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen
24328: omaiselle edellyttäen, että tämä on avustuksen tarpeessa. Asevelvollisen omaiselle suoritettava
24329: avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta.
24330: Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät
24331: maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta
24332: asunnosta aiheutuviin kohtuullisiin menoihin.
24333: Sotilasavustus on saajalleen verovapaa etuus. Sotilasavustuksen menot maksetaan kokonaisuu-
24334: dessaan valtion varoista.
24335: 444 33.32
24336:
24337: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Sotilasavustuksen piirissä
24338: Momentille myönnetään 59 000 000 mk. arvioidaan vuonna 2001 olevan noin 13 500
24339: Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain henkilöä.
24340: (78111993) mukaisten sotilasavustusten mak-
24341: samiseen. 2001 talousarvio 59 000 000
24342: 2000 talousarvio 63 000 000
24343: 1999 tilinpäätös 55 700 000
24344:
24345:
24346: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
24347:
24348: Selvitysosa: Luvun momentit 30 ja 31 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
24349: lusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Lisäksi tämän luvun momentti
24350: 35 rahoitetaan STVOL:ssa säädetyllä tavalla. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitet-
24351: ty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja.
24352: Ehkäisevä toiminta
24353: Tavoitteena on terveyttä, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja
24354: ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä elämänlaadun parantami-
24355: nen. Terveyteen vaikuttavista toiminnoista keskeisiä ovat mielenterveyden edistäminen, tuki- ja
24356: liikuntaelinsairauksien ehkäisy, tapaturmien torjunta sekä terveellisten elämäntapojen tukemi-
24357: nen.
24358: Toiminnan painoalueita ovat muun muassa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistä-
24359: minen, terveyserojen vähentäminen, asumisen ja elinympäristöjen kehittäminen, nuorten tupa-
24360: kan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisy, päihdepolitiikka ja syrjäytymisen ehkäisy.
24361: Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi laaditaan hyvinvointipoliittinen ohjelma
24362: yhteistyössä eri hallintokuntien, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.
24363: Paikallisten ympäristöohjelmien valmistelua jatketaan ympäristöterveydenhuollon toiminta-
24364: edellytysten parantamiseksi. Asuntojen kosteus- ja mikrobihaittojen tutkimiseen kiinnitetään eri-
24365: tyistä huomiota.
24366: Sosiaali- ja terveyspalvelut
24367: Tavoitteena on julkisen vallanjärjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien
24368: sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen
24369: koko maassa.
24370: Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin, mielenterveystyö-
24371: hön, aikuisväestön hammashoidon saatavuuteen, lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen ja so-
24372: siaalityöhön sekä yleensä avopalvelujen parantamiseen.
24373: Erityisosaamista vaativat palvelut turvataan kehittämällä seudullista ja alueellista yhteistyötä
24374: kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken.
24375: Eri kohderyhmille tarkoitettujen palvelujen ja toimintojen laadun hallintaa kehitetään. Kuntien
24376: laadunhallintatyön tueksi valmistellaan ensimmäisessä vaiheessa laatusuositukset vanhusten-
24377: huoltoon ja mielenterveystyöhön.
24378: 33.32 445
24379:
24380: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen, työssä jaksamiseen ja ammattitaidon
24381: kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
24382:
24383:
24384:
24385: Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja
24386: 2000 2001
24387: arvio arvio
24388:
24389: Kunnallinen toimeentuloturva
24390: Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 280 000 270 000
24391: Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 476 000 459 000
24392: Ehkäisevä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 26 000 80000
24393: Elatustuki, saajia 31.12. 109 000 109 000
24394:
24395: Sosiaalipalvelut
24396: Lasten päivähoito, paikkojen määrä 31.12. 213 000 210 000
24397: Lasten kotihoidon tuki, saajia keskimäärin kuukaudessa 71 000 71000
24398: Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia keskimäärin kuukaudessa 10 000 10 000
24399: Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 133 000 135 000
24400: Tukipalvelut, saajia vuoden aikana 127 000 129 000
24401: Vanhainkodit, paikkojen määrä 31.12. 22 000 22000
24402: Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 22 000 23 000
24403: Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä 31.12. 20000 20500
24404: Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 6 700 6900
24405: Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä 31.12. 2 800 2 700
24406:
24407: Kansanterveystyö
24408: Sairaansijat (laskennalliset) 21 320 21 730
24409: Hoitopäivät (milj.) 7,8 7,9
24410: Avohoitokäynnit (milj.)
24411: - Lääkärin luona 11,1 11,3
24412: - Muun ammattihenkilön luona 15,1 15,5
24413: - Hammashuollon käynnit 4,9 5,0
24414: -Kotisairaanhoidon käynnit 3,8 3,8
24415:
24416: Erikoissairaanhoito
24417: Sairaansijat (laskennalliset) 15 780 15 000
24418: Hoitopäivät (milj.) 5,8 5,5
24419: Päättyneet hoitojaksot (1 000) 1 089 1 105
24420: Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 5,6 5,5
24421: Avohoitokäynnit (milj.) 6,4 6,6
24422:
24423:
24424: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey- ydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
24425: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärä- annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetus-
24426: raha) sa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannus-
24427: Momentille myönnetään 13 868 000 000 ten valtionosuuksien maksamiseen. Määrära-
24428: mk. haa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain
24429: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja mukaisten tasausten maksamiseen.
24430: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terve-
24431: 446 33.32
24432:
24433: Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun- Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
24434: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tykseen liittyvän esityksen laeiksi kansanter-
24435: laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- veyslain (6611972), erikoissairaanhoitolain
24436: lusta ja valtionosuudesta annetun lain muutta- (1 06211989) ja mielenterveyslain (1116/ 1990)
24437: misesta siten, että valtion ja kuntien välinen la- muuttamisesta siten, että valtioneuvosto tai so-
24438: kisääteinen kustannustenjaon tarkistus toteute- siaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksel-
24439: taan porrastetusti. Valtionosuuksia lisätään la tarkempia määräyksiä mielenterveyspalve-
24440: vuonna 2001 puolella täysimääräisestä tarkis- lujen sisällöstä ja järjestämisestä. Tarkoitukse-
24441: tuksesta ja toinen puoli jakautuu tasasuuruises- na on lisätä mielenterveystyötä ja -palveluja
24442: ti vuosille 2002 ja 2003. Määrärahan mitoituk- siten, että kunnallisen mielenterveystyön ra-
24443: sessa on lisäyksenä otettu huomioon hoitus kasvaisi nykytasosta kaikkiaan noin
24444: 455 000 000 mk kustannustenjaon tarkistami- 100 000 000 markalla. Lisäys kohdeunetaan
24445: sen johdosta. pääsääntöisesti lasten ja nuorten mielenterve-
24446: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä ystyöhön ja sitä tukeviin sosiaalipalveluihin
24447: otettu huomioon 107 000 000 mk siirtona mo- sekä mielenterveystyön työnjaon ja yhteistyön
24448: mentille 29.40.30 johtuen maksuuoman esi- kehittämiseen. Määrärahan mitoituksessa on
24449: opetuksen järjestämistä 6-vuotiaiden ikäluo- lisäyksenä otettu huomioon 25 000 000 mk
24450: kalle koskevan uudistuksen käynnistymisestä säädösmuutosten johdosta.
24451: 1.8.2000. Luvun 26.97 perusteluihin viitaten valtion-
24452: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- osuuden perusteena oleviin laskennallisiin
24453: tykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulo- kustannuksiin on tehty 1,2 prosentin suuruinen
24454: tuesta annetun lain ( 1412/ 1997) muuttamisesta kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoi-
24455: 1.4.2001 lukien siten, että ehkäisevän toimeen- tuksessa on lisäyksenä otettu huomioon
24456: tulotuen käyttö lisääntyy. Lisäksi toimeentulo- 172 000 000 mk kustannustason nousun joh-
24457: tuesta annettua asetusta (66/1998) on tarkoitus dosta.
24458: muuttaa siten, että tarveharkinnan käyttö toi- Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrära-
24459: meentulotukea myönnettäessä tehostuu. Mää- han mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomi-
24460: rärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu oon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien
24461: huomioon 16 000 000 mk säädösmuutosten tasauslisät ja siirtymätasauslisät sekä vähen-
24462: johdosta. nyksenä verotuloihin perustuvat tasausvähen-
24463: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- nykset Määrärahan mitoituksessa on otettu
24464: tykseen liittyvän esityksen kuntouttavaa työ- huomioon vuoteen 2000 verrattuna verotuloi-
24465: toimintaa koskevaksi lainsäädännöksi, joka tu- hin perustuvien tasausten muutoksen johdosta
24466: lee voimaan 1.9.200 1. Tarkoituksena on kehit- lisäyksenä 250 000 000 mk ja siirtymätasaus-
24467: tää pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisvaa- ten johdosta vähennyksenä 23 000 000 mk.
24468: rassa olevien aktivointitoimenpiteitä. Määrära- Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustan-
24469: han mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomi- nusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon
24470: oon 7 000 000 mk säädösmuutosten johdosta. ja terveydenhuollon laskennallisten kustannus-
24471: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- ten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella.
24472: tykseen liittyvän esityksen laiksi kansanter- Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuute-
24473: veyslain (6611972) muuttamisesta siten, että na. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa
24474: hammashuollon järjestämiseen liittyvä ikära- otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeri-
24475: joitus poistetaan asteittain. Uudistus edellyttää ön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista
24476: myös kansanterveysasetuksen (802/ 1992) tasauksista.
24477: muuttamista. Määrärahan mitoituksessa on li- Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset
24478: säyksenä otettu huomioon 10 000 000 mk sää- määritellään kunnan asukasluvun, ikäraken-
24479: dösmuutosten johdosta. teen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien
24480: osuuden, työttömyysasteen ja työttömien luku-
24481: 33.32 447
24482:
24483: määrän mukaan. Kunnan valtionosuutta las- suurten kustannusten tasausjärjestelmän ra-
24484: kettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset hoittamisesta johtuen.
24485: laskennalliset kustannukset kunnan asukasta
24486: kohti vuonna 2001 seuraavat: 2001 talousarvio 13 868 000 000
24487: 2000 talousarvio 13 035 000 000
24488: mk 1999 tilinpäätös 12 689 678 260
24489:
24490: 0- 6-vuotiaat 24192
24491: 7- 64-vuotiaat 1 673
24492: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terve-
24493: 65- 74-vuotiaat 3 189 yspalvelujen perustamiskustannuksiin (arvio-
24494: 75 - 84-vuotiaat 17 716 määräraha)
24495: 85 vuotta täyttäneet 49 511 Momentille myönnetään 220 000 000 mk.
24496: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja
24497: Työttömien lukumäärän mukaan määräyty- terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terve-
24498: vät laskennalliset kustannukset kunnan työtön- ydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
24499: tä kohden ovat 2 212 mk ja työttömyysasteen annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun
24500: mukaan määräytyvät laskennalliset kustannuk- voimavarapäätöksen mukaisiin sosiaali- ja ter-
24501: set kunnan asukasta kohden 202 mk vuonna veyspalvelujen perustaruishankkeisiin suori-
24502: 2001. tettavan valtionosuuden maksamiseen.
24503: Terveydenhuollon laskennalliset kustannuk- Vuonna 2001 saadaan vahvistaa kokonais-
24504: set määritellään kunnan asukasluvun, ikära- kustannuksiltaan vähintään 2 000 000 markan
24505: kenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. määräisiä perustaruishankkeita sekä STVOL:n
24506: Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terve- 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita si-
24507: ydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset ten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat
24508: kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään
24509: 2001 seuraavat: 520 000 000 mk.
24510: Selvitysosa: Kunnille ja kuntayhtymil-
24511: le suoritetaan perustaruishankkeiden kustan-
24512: mk nuksiin valtionosuutta 25-50% vahvistetuis-
24513: ta kustannuksista. Keskimääräinen valtion-
24514: 0- 6-vuotiaat 2978 osuus on 42 % kustannuksista.
24515: 7- 64-vuotiaat 3 361
24516: Vuonna 2001 vahvistettavien perustaruis-
24517: 65 - 74-vuotiaat 7989
24518: 75 - 84-vuotiaat 15 061 hankkeiden valtionosuuteen oikeuttavista
24519: 85 vuotta täyttäneet 25 444 enimmäiskustannuksista on kokonaiskustan-
24520: nuksiltaan 2 000 000--25 000 000 markan
24521: määräisten hankkeiden osuus 225 100 000 mk
24522: Sairastavuuden mukaan määräytyvät lasken- ja yli 25 000 000 markan määräisten hankkei-
24523: nalliset kustannukset kunnan asukasta kohden den osuus 294 900 000 mk.
24524: ovat 1 497 mk vuonna 2001. Vuonna 2001 vahvistettavista perustaruis-
24525: Lisäksi kunnan laskennallisiin kustannuksiin hankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja val-
24526: voi vaikuttaa syrjäisyyskerroin. tiolle 77 000 000 mk vuonna 2001,
24527: Kunnan omarahoitusosuus on 8 985 mk kun- 120 000 000 mk vuonna 2002 ja 8 000 000 mk
24528: nan asukasta kohden vuonna 2001. Kunnan vuonna 2003. Vuosina 1999-2000 vahviste-
24529: omarahoitusosuutta on korotettu yhteensä 134 tuista perustaruishankkeista arvioidaan aiheu-
24530: markalla kutakin kunnan asukasta kohden tuvan menoja valtiolle 143 000 000 mk vuon-
24531: vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden na 2001, 25 000 000 mk vuonna 2002 ja
24532: ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta 5 000 000 mk vuonna 2003.
24533: sekä vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun
24534: 448 33.32
24535:
24536: 2001 talousarvio 220 000000 miskoulutusta, perusterveydenhuollon lisä-
24537: 2000 talousarvio 235 000 000 koulutusta tai laillistetun hammaslääkärin käy-
24538: 1999 tilinpäätös 318 160 900 tännön palvelua, suoritetaan valtion varoista
24539: laskennallinen korvaus koulutuksen aiheutta-
24540: 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksi- miin kustannuksiin.
24541: köille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutki- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
24542: otettu huomioon 15 800 000 mk siirtona mo-
24543: mustoimintaan
24544: mentilta 33.32.32.
24545: Momentille myönnetään 337 400 000 mk.
24546: Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito- 2001 talousarvio 441 000 000
24547: lain (1062/1989) 47 §:n mukaisen tutkimustoi-
24548: 2000 talousarvio 425 200 000
24549: minnan valtion korvauksen maksamiseen.
24550: Selvitys osa : Terveydenhuollon toi- 1999 tilinpäätös 403 676 237
24551: mintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kun-
24552: tayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä ase- 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutki-
24553: tuksessa säädetyille muille terveydenhuollon muspotilaista sekä potilassiirroista aiheutu-
24554: toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista viin kustannuksiin (arviomääräraha)
24555: laskennallisin perustein korvausta yliopistota- Momentille myönnetään 13 000 000 mk.
24556: soisesta terveystieteellisestä tutkimustoimin- Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain
24557: nasta aiheutuviin kustannuksiin. (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korva-
24558: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä usten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
24559: otettu huomioon 15 800 000 mk siirtona mo- myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopi-
24560: mentille 33.32.33. muksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja
24561: kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutu-
24562: 2001 talousarvio 337 400 000 viin kustannuksiin suoritettavan valtion korva-
24563: 2000 talousarvio 353 200 000 uksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
24564: 1999 tilinpäätös 359 999 795 käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopi-
24565: muksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen
24566: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksi- kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kun-
24567: köille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta tayhtymille.
24568: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
24569: aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
24570: sa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kus-
24571: Momentille myönnetään 441 000 000 mk. tannuksiin maksettavina korvauksina otettu
24572: Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito- huomioon 11 700 000 mk ja potilassiirroista
24573: lain (1062/1989) 47 §:n mukaisen valtion kor- aiheutuvien kustannusten korvauksina
24574: vauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslää- 1 300 000 mk, josta 400 000 mk on kertaluon-
24575: kärikoulutukseen. teisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.
24576: Määrärahasta saa käyttää enintään
24577: 323 400 000 mk lääkärin ja hammaslääkärin 2001 talousarvio 13 000 000
24578: perus- ja erikoistumiskoulutuskorvausten
24579: 2000 talousarvio 13 000 000
24580: maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitä-
24581: ville kuntayhtymille. 1999 tilinpäätös 10 376 235
24582: Se l v i t y s osa : Terveydenhuollon toi-
24583: mintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kun- 35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten
24584: tayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä ase- kustannusten tasausjärjestelmän menoihin
24585: tuksessa säädetyille muille terveydenhuollon Momentille myönnetään 165 000 000 mk.
24586: toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain
24587: hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistu- (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
24588: 33.53 449
24589:
24590: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain jen hankkeiden kustannuksiin 31--64 % kus-
24591: (733/ 1992) perusteella lastensuojelun suurten tannuksista. Keskimääräinen valtionavustus
24592: kustannusten tasaamiseksi suoritettavan val- on 36 % kustannuksista.
24593: tion korvauksen maksamiseen. MaksamaUoman valtionavustuksen määräs-
24594: Se l v i t y s osa : Tasausjärjestelmän piiris- tä maksettava korko on valtiovarainministeri-
24595: sä arvioidaan vuonna 2001 olevan noin 5 000 ön vahvistama peruskorko vähennettynä kah-
24596: lastensuojeluperhettä. Vaitio suorittaa korva- della prosenttiyksiköllä.
24597: uksen kehitysvammahuollon erityishuoltopii-
24598: rien kuntayhtymille, jotka huolehtivat järjes- 2001 talousarvio 1 300 000
24599: telmän toimeenpanosta. Valtion korvaus on 2000 talousarvio 3 600 000
24600: 50 % tasattavien lastensuojelukustannusten ar- 1999 tilinpäätös 7 787 159
24601: vioidusta kokonaismäärästä.
24602: (37.) Valtionavustus kunnille lasten ja nuor-
24603: 2001 talousarvio 165 000 000 ten psykiatrian palveluihin
24604: 2000 talousarvio 165 000 000 Selvitysosa: Momentti ja sen määrära-
24605: 1999 tilinpäätös 60 000 000 ha on poistettu talousarviosta.
24606:
24607: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terve- 2000 talousarvio 70 000 000
24608: yspalveluhankkeiden kustannuksiin (arvio-
24609: määräraha) (38.) Valtionosuuden loppuerät kunnille so-
24610: Momentille myönnetään 1 300 000 mk. siaali- ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökus-
24611: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja tannuksiin (arviomääräraha)
24612: terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära-
24613: annetun lain (1113/1985) nojalla pääkaupunki- ha on poistettu talousarviosta.
24614: seudun kunnille hankkeiden kustannuksiin
24615: suoritettavan valtionavustuksen ja koron mak- 2000 talousarvio 66 000 000
24616: samiseen. 1999 tilinpäätös 394924
24617: Se l v i t y s o s a : Kunnille suoritetaan
24618: vuonna 1989 hyväksyttyjen hankkeiden kus-
24619: tannuksiin valtionavuista 29-66 % kustan-
24620: nuksista ja aikaisempina vuosina hyväksytty-
24621:
24622:
24623: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta
24624:
24625: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
24626: Momentille myönnetään 5 500 000 mk. sa on lisäyksenä otettu huomioon terveyden-
24627: Määrärahaa saa käyttää terveydensuojelulain suojelulain edellyttämät asuntojen terveysval-
24628: (763/1994), elintarvikelain (361/1995), geeni- vonnasta, valtakunnallisen sisäilmavuoden
24629: tekniikkalain (377/1995) ja kemikaalilain 2001 järjestelyistä, ruokamyrkytysten torjun-
24630: (7 44/1989) edellyttämästä terveysvalvonnasta, nasta, kemikaalivalvonnan piiriin kuuluvan
24631: terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön biosididirektiivin toimeenpanosta aiheutuvat
24632: jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien lisäkulut sekä EU:n alueella tapahtuneesta gee-
24633: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt- nitekniikan valvonnan aktivoitumisesta aiheu-
24634: tää lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan henki- tuvat kulut. Määrärahaa käytetään myös pai-
24635: löstön palkkaamiseen. kallisten ympäristöohjelmien valmisteluun.
24636: 450 33.53
24637:
24638: Osa menoista voidaan kattaa tuloilla, jotka on kuntien ja järjestöjen toimintoja, kehittämällä
24639: otettu huomioon momentilla 12.33.99. informaatiojärjestelmiä ja laadun parantamis-
24640: ta, edistämällä terveyden edistämisen osaaruis-
24641: 2001 talousarvio 5 500 000 keskusten syntyä sekä toteuttamalla terveyden
24642: 2000 talousarvio 5 000 000 edistämisen ulkoinen arviointi.
24643: 1999 tilinpäätös 5 000000 Tupakoimattomuus
24644: Tupakoimattomuuden edistäminen, entyt-
24645: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomäärära- sesti lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen
24646: ha) ehkäisy osana tervettä kasvua ja kehitystä, tu-
24647: pakansavulle altistumisen ehkäisy, tupakoin-
24648: Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
24649: nin lopettamisen tukeminen yleisesti tupakoi-
24650: Määrärahaa saa käyttää tartuntatautien eh-
24651: vissa väestöryhmissä sekä tupakkalain muu-
24652: käisyn ja valistustoiminnan,'yllättävien epide-
24653: toksien toimeenpanon tukeminen.
24654: mioiden selvittämisen ja seurannan sekä näi-
24655: Päihdehaittojen vähentäminen
24656: den edellyttämän kansainvälisen yhteistyön ai-
24657: Tavoitteena on nuorten huumausainekokei-
24658: heuttamien menojen maksamiseen.
24659: lujen ehkäisy ja nuorten alkoholin humalakäy-
24660: tön väheneminen sekä alkoholin kokonaisku-
24661: 2001 talousarvio 6 000 000
24662: lutuksen kasvun hidastaminen.
24663: 2000 talousarvio 6 000000
24664: Terveellisen ravitsemuksen edistäminen
24665: 1999 tilinpäätös 3 507 420 Tavoitteena on väestön ravitsemuksen ko-
24666: hentuminen siten, että liikapainoisten väestö-
24667: 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön osuuden lisääntyminen pysähtyy, suolan käyt-
24668: ja tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha tö edelleen vähenee, ravintokuitujen käyttö li-
24669: 2 v) sääntyy ja rasvan laatu kehittyy terveyttä
24670: Momentille myönnetään 37 700 000 mk. edistävään suuntaan. Yhtenä keskeisenä kehit-
24671: Määrärahaa saa käyttää terveyskasvatukses-. tämisalueena on joukkoruokailun laadun pa-
24672: ta sekä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi- rantaminen ja joukkoruokailun seurannan ja
24673: seksi annetun lain (69311976) 27 §:ssä tarkoi- arvioinnin tehostaminen.
24674: tetusta toiminnasta ja raittiustyölain (828/ Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy
24675: 1982) 10 §:n 1 kohdan nojalla päihteiden käy- Tavoitteena on kehittää tuki- ja liikuntaelin-
24676: töstä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar- sairauksien ehkäisyn menetelmiä. Tavoitteena
24677: koittavasta toiminnasta aiheutuvien menojen on myös terveyttä edistävän liikunnan, erityi-
24678: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää sesti arkiliikunnan lisääntyminen eri väestö- ja
24679: alkoholitiedotuksesta ja -valistuksesta aiheutu- ikäryhmissä.
24680: viin menoihin. Määrärahaa saa käyttää lyhytai- Tapaturmien ehkäisy
24681: kaisiin tehtäviin tarvittavan henkilökunnan Tavoitteena on kehittää EU:n järjestelmiin
24682: palkkaamiseen. yhteensovitettuja tietojärjestelmiä sekä toimi-
24683: Se l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysminis- via organisatorisia rakenteita ja malliohjelmia
24684: teriö on alustavasti asettanut terveyden edistä- koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn. Ta-
24685: miselle ja tupakoinnin ja päihteiden käytön vä- paturmien ehkäisyyn pyritään aktivoimaan uu-
24686: hentämiselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle sia toimijoita.
24687: 2001: Mielenterveyden edistäminen
24688: Terveyden edistämisen rakenteiden vahvis- Tavoitteena on kehittää mielenterveyspoli-
24689: taminen tiikkaa osana kokonaisvaltaista terveyden
24690: Tavoitteena on voimavarojen käytön tehos- edistäruistyötä sekä etsiä, kehittää ja tutkia toi-
24691: taminen ja toimintojen kehittäminen. Tähän mintamalleja käytännön ehkäisevään mielen-
24692: pyritään kokoamalla yhteen valtionhallinnon, terveystyöhön ja mielenterveyden edistämi-
24693: seen. Toiminnalla pyritään tukemaan erityises-
24694: 33.57 451
24695:
24696: ti lasten ja nuorten psykososiaalista kehitystä joka vastaa vähintään 0,45 % tupakkaveron ar-
24697: ja mielenterveyttä. Toiminnassa edistetään vioidusta tuotosta. Raittiustyölain mukainen
24698: myös syrjäytymisvaarassa olevien omatoimis- määräraha on vähintään 40 penniä asukasta
24699: ta selviytymistä. kohti.
24700: Seksuaaliterveyden edistäminen Vuoden 2001 talousarvion määräraha vastaa
24701: Tavoitteena on nuorten ihmissuhde- ja suku- 0,75 % tupakkaveron arvioidusta tuotosta.
24702: puolikasvatuksen tehostaminen sekä seksuaa- Raittiustyölain mukainen määräraha vastaa 50
24703: lineuvonnan sekä ehkäisy- ja perhesuunnitte- penniä asukasta kohti laskettuna.
24704: lupalvelujen kehittäminen sosiaali- ja tervey-
24705: denhuollossa muun muassa siten, että aborttien
24706: 2001 talousarvio 37 700 000
24707: lisääntyminen pysähtyy.
24708: Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 2000 talousarvio 36 950 000
24709: annetun lain 27 §:n 1 momentin mukaisesti 1999 tilinpäätös 36 950 000
24710: valtion talousarvioon on otettava määräraha,
24711:
24712:
24713: 57. Lomatoiminta
24714:
24715: Se 1v i t y s osa : Lomatoiminta käsittää maatalousyrittäjien lomituspalvelut.
24716: Maatalousyrittäjillä on oikeus vuosilomaan ja sijaisapuun. Vuosiloma kuuluu vain karjataloutta
24717: harjoittaville. Sijaisapua voi saada myös kasvinviljelyn harjoittaja. Sijaisapua annetaan maatalo-
24718: usyrittäjälle, joka on sairauden tai muun tilapäisen syyn vuoksi estynyt huolehtimasta maatalous-
24719: yrityksen hoitoon kuuluvia välttämättömiä tehtäviä. Vuosiloma on maksuton, mutta sijaisavusta
24720: peritään maksu. Maatalousyrittäjä voi lisäksi tietyin edellytyksin ostaa lomittaja-apua subventoi-
24721: tuun hintaan enintään 100 tuntia vuodessa.
24722: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja ter-
24723: veysministeriölle. Vuoden 2000 alusta Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle siirtyi vastuu lomitus-
24724: palvelujen toimeenpanosta. Palvelujen paikallishallinnosta vastaavina paikallisyksikköinä toimi-
24725: vat joko kunnat eläkelaitoksen kanssa tekemiensä toimeksiantosopimusten perusteella tai eläke-
24726: laitoksen omat paikallisyksiköt. Nämä huolehtivat paikallishallinnosta ja lomituspalvelujen
24727: järjestämisestä. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja paikallisyksiköille suoritetaan valtion va-
24728: roista laskennallinen korvaus lomituspalvelujen hallintokustannuksiin.
24729: Maatalousyrittäjillä on oikeus valita, käyttääkö hän kunnan järjestämiä palveluja vai järjestää-
24730: kö itse lomituksensa, jolloin hänelle korvataan tästä aiheutuneita kustannuksia. Lomituspalvelu-
24731: jen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset korvataan kunnille kokonaan valtion varoista.
24732:
24733: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lo- Se l v i t y s osa : Maatalousyrittäjän vuosi-
24734: mituspalvelujen kustannuksiin (arviomäärära- loma on 22 päivää.
24735: ha) Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
24736: Momentille myönnetään 882 000 000 mk. otettu huomioon lomituspäivän keston piden-
24737: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien tyminen sekä maatalouslomittajien palkkatar-
24738: lomituspalvelulain (1231/1996) 35 §:ssä tar- kistus ja lomittajarakenteen muutos. Määrära-
24739: koitettuihin lomituspalvelujen käyttökustan- han mitoituksessa on vähennyksenä otettu
24740: nuksiin lain 37 §:n nojalla kunnille suoritetta- huomioon maatalousyrittäjien määrän vähene-
24741: van valtion korvauksen maksamiseen. misen aiheuttama kustannussäästö.
24742: Määrärahasta arvioidaan käytettävän vuosi-
24743: lomatoimintaan 577 000 000 mk, sijaisaputoi-
24744: 452 33.57
24745:
24746: mintaan 279 000 000 mk ja maksulliseen lo- den ja 20 000 000 mk vuoden 2000 valtion
24747: mittaja-apuun 26 000 000 mk. korvausten loppuerien maksamiseen.
24748: Määrärahasta arvioidaan tarvittavan
24749: 862 000 000 mk valtion korvausten ennakoi-
24750:
24751: Maatalousyrittäjien lomituspalvelutoimintojen laajuustietoja
24752: 2000 2001
24753: arvio arvio
24754:
24755: Vuosilomaan oikeutettuja 49 000 46600
24756: Vuosilomapäivien lukumäärä 1 015 500 975 000
24757: Sijaisavun saajia 15 600 15 000
24758: Sijaisapupäivien lukumäärä 566 500 545 000
24759: Maksullisen lomittaja-avun käyttäjiä 12 500 12 500
24760: Maksullisten lomittaja-aputuntien lukumäärä 410 000 420 000
24761:
24762:
24763: 2001 talousarvio 882 000 000 nojalla Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja
24764: 2000 talousarvio 864 000 000 kunnille lomituspalvelujen hallinnon järjestä-
24765: 1999 tilinpäätös 921 000 000 misestä aiheutuviin kustannuksiin suoritetta-
24766: van valtion korvauksen maksamiseen.
24767: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
24768: sa on lisäyksenä otettu huomioon
24769: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien elä- 2 500 000 mk käyttökustannusten nousun joh-
24770: kelaitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien dosta.
24771: Määrärahasta arvioidaan käytettävän
24772: lomituspalvelujen hallintomenoihin (arvio-
24773: 7 700 000 mk Maatalousyrittäjien eläkelaitok-
24774: määräraha) sen ja 76 300 000 mk kuntien lomituspalvelu-
24775: Momentille myönnetään 84 000 000 mk. jen hallinnon kustannuksiin.
24776: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien
24777: lomituspalvelulain (123111996) 31 ja 32 §:n
24778:
24779: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallinnon ja henkilöstön laajuustietoja
24780: 2000 2001
24781: arvio arvio
24782:
24783: Koko- ja osapäiväisiä toimihenkilöitä Maatalousyrittäjien
24784: eläkelaitoksessa 7 7
24785: Paikallisyksiköitä lomituspalvelujen toteutuksessa 248 247
24786: Kokopäiväisiä virkoja kunnissa 160 190
24787: Osapäiväisiä virkoja kunnissa 150 58
24788: Johtavia lomittajia 220 220
24789: Vakinaisia lomittajia kunnissa 4600 4600
24790:
24791:
24792: 2001 talousarvio 84000000
24793: 2000 talousarvio 83 000 000
24794: 1999 tilinpäätös 85 941 098
24795: 33.92 453
24796:
24797: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
24798:
24799:
24800: Selvitysosa: Arpajaislain (49111965) nojalla annetun raha-automaattiasetuksen (676/
24801: 1967) mukaan onjulkisoikeudellisella Raha-automaattiyhdistyksellä yksinoikeus raha-automaat-
24802: ti- ja kasinopelitoimintaan varojen hankkimiseksi terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien
24803: sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan ja hankkeisiin. Raha-automaattiyhdistys käsittelee
24804: avustushakemukset, laatii avustusten jakoehdotuksen ja hallinnai avustusten maksatusta ja käy-
24805: tön valvontaa raha-automaattiasetuksen ja valtioneuvoston päätöksen (929/1998) mukaisesti.
24806: Avustukset myöntää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä pääsääntöisesti ker-
24807: ran vuodessa.
24808: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettiin vuonna 2000 avustuksia 1 390 milj. mk
24809: yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.
24810: Kun lisäksi erityislakien nojalla osoitettiin Valtiokonttorin käytettäväksi 340 milj. mk sotainva-
24811: lidien laitosten käyttökustannuksiin, 190 milj. mk rintamaveteraanien kuntoutukseen ja 10 milj.
24812: mk eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen, oli Raha-automaat-
24813: tiyhdistyksen tuoton käyttö yhteensä 1 930 milj. mk. Vuoden 1999 tuottoajäi myöhemmin käy-
24814: tettäväksi 113 milj. mk.
24815: Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa on tarkoitus käyttää vuonna 2001 yhteensä 1 976 milj. mk.
24816: Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 1 430 milj. mk momentilta 33.92.50. Lisäksi osoitetaan
24817: Valtiokonttorin käyttöön 340 milj. mk sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin, 194 milj.
24818: mk rintamaveteraanien kuntoutukseen ja 12 milj. mk eräiden sotiin liittyneissä tehtävissä palvel-
24819: leiden kuntoutukseen. Vuoden 2000 tuottoajäisi myöhemmin käytettäväksi 229 milj. mk.
24820:
24821: 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terve- suus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet
24822: yden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kasaantuvat. Kohderyhmiin kuuluvat myös
24823: (arviomääräraha) paljon apua ja tukea tarvitsevat ikääntyvät kan-
24824: Momentille myönnetään 1 430 000 000 mk. salaiset. Lasten ja nuorten elinoloihin ja turval-
24825: Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiase- lisuuteen sekä perheiden selviytymisen edistä-
24826: tuksen (676/1967) 29 §:n 1 momentissa mai- miseen kiinnitetään lisääntyvää huomiota.
24827: nittuihin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa tu-
24828: myös avustuksen maksamiseen näkövammais- kemalla edistetään tuen ja palvelujen saatavuu-
24829: ten kirjaston käyttöön tarkoitettujen toimitilo- den turvaamista ja toimintamallien kehittämis-
24830: jen perustamiskustannuksiin. tä sellaisiksi, että ne entistä paremmin vastaa-
24831: Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveysminis- vat moniongelmaisten kansalaisten ja
24832: teriö on alustavasti sopinut Raha-automaatti- perheiden tarpeisiin, auttavat estämään tai kat-
24833: yhdistyksen kanssa seuraavista tulostavoitteis- kaisemaan syrjäytymiseen johtavien ongelmi-
24834: ta avustustoiminnalle yleisesti ja tulosalueit- en kasaantumisen ja luovat edellytyksiä per-
24835: tain vuodelle 2001: heiden itsenäiselle selviytymiselle ja elämän-
24836: Avustuksia suunnataan erityisesti heikoim- hallinnalle. Avustuksia suunnataan myös
24837: massa asemassa olevien väestöryhmien tu- terveyttä edistävään toimintaan, työ- ja toimin-
24838: keen, palveluihin ja omaehtoisen aktiivisuuden takyvyn edistämiseen sekä toimintoihin, joilla
24839: edistämiseen. Keskeisiä kohderyhmiä ovat ne, luodaan edellytyksiä huono-osaisuuden ha-
24840: joiden osalle sosiaaliset ja taloudelliset vaikeu- vaitsemiselle, syrjäytymisen ehkäisyyn ja jo
24841: det, pitkäaikainen työttömyys, päihde- tai mie- passivoituneiden kansalaisten ja perheiden
24842: lenterveysongelmat, epävarmuus ja turvatto- saamiselle palvelujen ja tukijärjestelmien pii-
24843: muus, köyhyys ja ylivelkaantuminen, vammai- riin.
24844: 454 33.92
24845:
24846: Yksityisen yrityspohjaisen palvelutuotannon korostuu. Vapaaehtoistoimintaa sen eri muo-
24847: lisääntymistä eri toimintasektoreissa seurataan doissa lisätään.
24848: ja kilpailutilanteen kehittyminen otetaan huo- Kriisipalvelut
24849: mioon avustuksia myönnettäessä. Kriisipalveluilla reagoidaan nopeasti akuut-
24850: Järjestötoiminta teihin ongelmatilanteisiin, jotka voivat liittyä
24851: Avustuksilla turvataan järjestöjen keskeiset perhekriiseihin, päihteiden liikakäyttöön, mie-
24852: toimintaedellytykset ja edunvalvonnan, asian- lenterveyshäiriöihin, äkillisiin sairastumisiin,
24853: tuntijuuden ja muun vaikuttamistoiminnan ke- onnettomuuksiin, rikoksen uhriksi joutumi-
24854: hittäminen. Avustuksia suunnataan erityisesti seen jne. Kriisipalvelujen tukea lisätään. Toi-
24855: syrjäytymisen sekä suurten kansansairauksien, minnan jatkuvuuden turvaamiseksi edistetään
24856: kuten sydän- ja verisuonitautien, syöpäsaira- järjestöjen ja kuntien yhteistoiminnan lisää-
24857: uksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, mie- mistä ja monipuolisten palveluverkostojen ke-
24858: lenterveysongelmien ja päihteiden väärinkäy- hittämistä.
24859: tön ehkäisyyn liittyviin toimintoihin ja projek- Kuntoutus-, kurssi-, leiri- ja lomatoiminta
24860: teihin. Kuntoutuksessa painotetaan väliinputoaja-
24861: Palvelu- ja tukiasuminen ryhmien palvelujen lisäksi avokuntoutuksen
24862: Vanhusten palveluasuntojen lisärakentamis- kehittämistä. Avustuksia suunnataan lasten,
24863: ta tuetaan lähinnä alueellisten ja kuntakohtais- lapsiperheiden sekä eläkeikäisten ja muiden la-
24864: ten puutteiden korjaamiseksi. Palveluasuntoja kisääteisissä kuntoutusjärjestelmissä väliin pu-
24865: lisätään myös paljon apua tarvitseville vam- toavien ryhmien sopeutumisvalmennukseen,
24866: maisille. Ympärivuorokautisen asumispalve- mielenterveysongelmaisten kuntoutuskurssei-
24867: lun tarve korostuu mielenterveyssektorissa, hin sekä moniongelmaisten perheiden kuntou-
24868: laitoksista kotiutetut potilaat ovat usein liian tukseen. Ikääntyvien toimintakykyä edistävien
24869: huonokuntoisia selviytyäkseen itsenäisesti. toimintamuotojen kehittämiseen, perhekun-
24870: Mielenterveysongelmaisten palveluasuntoja toutuksen toimintamallien kehittämiseen sekä
24871: lisätään. Tukiasumisessa keskeisimmät kohde- pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena toi-
24872: ryhmät ovat päihde- ja mielenterveysongel- mintakykyään menettäneiden kuntoutuksen
24873: maiset ja itsenäistymisvaiheessa olevat nuoret. kokeilu- ja kehittämistoimintaan myönnetään
24874: Tukiasuntojen lisäksi avustetaan asumiseen lisäavustuksia. Kurssi-, leiri- ja lomatoimintaa
24875: liittyvää tukitoimintaa. kehitetään entistä tavoitteellisempaan ja per-
24876: Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen heiden elämänhallintaa lisäävään suuntaan.
24877: Palvelurakennemuutoksen myötä on hoidon Päiväkeskus-ja työtoiminnat
24878: vastuuta siirtynyt pitkäaikaissairaiden, vam- Toiminnat ovat merkittävä osa vajaakuntois-
24879: maistenja vanhusten omaisille ja lähiyhteisöil- ten avopalvelujen verkostoa ja suuren työttö-
24880: le. Avustuksia kohdeunetaan hoitavan omaisen myyden myötä on niiden merkitys korostunut.
24881: tai perheen tukemiseen sekä runsaasti apua tar- Avustuksia kohdeunetaan mielenterveys- ja
24882: vitsevien perheiden ja vanhusten tukimuotojen päihdeongelmaisten työtoimintoihin ja toimin-
24883: kehittämiseen. Itsenäistä asumista tukevassa takeskuksiin, nuorten työpajoihin ja toiminta-
24884: toiminnassa painotetaan järjestöjen erityis- keskuksiin sekä vanhusten päivätoimintapaik-
24885: osaamista, jolloin toiminta luonteeltaan ja ta- koihin. Päivä- ja työtoimintojen niveltymistä
24886: voitteiltaan lähenee tukihenkilö- ja vapaaeh- asumiseen liittyviin tukipalveluihin sekä mui-
24887: toistoimintaa. Vapaaehtoistyön organisointi, hin paikkakunnan avopalveluihin tehostetaan
24888: koordinointi ja työnohjaus ovat kansalaisjär- riittävän kattavan ja yhtenäisen palvelu- ja tu-
24889: jestöjen perinteisiä tehtäviä, joiden merkitys kiverkostokokonaisuuden aikaansaamiseksi.
24890: 33.92 455
24891:
24892:
24893:
24894: Määrärahan käyttö vuosina 1999-2001 (milj. mk):
24895: 1999 2000 2001
24896:
24897: Kansalaisjärjestötoiminta 452 422 415
24898: Palvelu- ja tuettu asuminen 321 331 350
24899: Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen 106 116 122
24900: Kriisipalvelut 104 95 91
24901: Kuntoutus-, kurssi-, leiri- ja lomatoiminta 300 326 350
24902: Päiväkeskus-ja työtoiminta 95 99 102
24903: Yhteensä 1 378 1 390 1 430
24904:
24905:
24906: 2001 talousarvio 1 430 000 000 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirto-
24907: 2000 talousarvio 1 390 000 000 määräraha 2 v)
24908: 1999 tilinpäätös 1 377 500 000 Momentille myönnetään 12 000 000 mk.
24909: Määrärahaa saa käyttää eräissä Suomen so-
24910: 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten tiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntou-
24911: käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) tuksesta annetun lain ( 1039/1997) nojalla kun-
24912: Momentille myönnetään 340 000 000 mk. toutuksesta aiheutuvien menojen maksami-
24913: Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien kun- seen.
24914: toutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin Se l v i t y s osa : Kuntoutusta järjestetään
24915: suoritettavan valtion korvauksen maksami- laitos- ja avokuntoutuksena pääsääntöisesti sa-
24916: seen. moissa kuntoutus- ja hoitolaitoksissa kuin ve-
24917: Se l v i t y s o s a : Sotainvalidien laitosten teraanikuntoutustakin. Kuntootuksen laatu ja
24918: perustamiskustannukset sekä niistä vuonna kustannukset ovat samaa tasoa veteraanikun-
24919: 2001 aiheutuvat lainojen lyhennykset ja korot tootuksen kanssa. Kuntootettavien määrän ar-
24920: rahoitetaan ylläpitäjäyhteisöjen pääsääntöises- vioidaan olevan 1 650 henkilöä vuonna 2001.
24921: ti 10 prosentin omavastuuta lukuun ottamatta
24922: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myön- 2001 talousarvio 12 000 000
24923: nettävillä avustuksilla. 2000 talousarvio 10 000000
24924: Sotainvalidien laitosten hoitopaikkoja arvi- 1999 tilinpäätös 5 000 000
24925: oidaan olevan yhteensä 1 600 ja sotainvalidien
24926: ja heidän aviopuolisoiden kesken jaettuja hoi-
24927: topäiviä yhteensä 441 000. Tarjouskilpailulla 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan
24928: pyritään hillitsemään laitosten hoitopäivä- ja menot (siirtomääräraha 2 v)
24929: hoitokäyntikertahintojen nousua sekä huoleh- Momentille myönnetään 194 000 000 mk.
24930: timaan kuntoutus- ja laitoshuoltopalvelujen Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
24931: laatuun liittyvistä tavoitteista. Korvaus käyttö- kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) no-
24932: kustannuksiin suoritetaan hoitopäivä-ja hoito- jalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aihe-
24933: käyntikertahinnoista tehtävän sopimuksen pe- utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa
24934: rusteella. saa käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuk-
24935: sen tutkimusmenojen maksamiseen.
24936: 2001 talousarvio 340 000 000
24937: 2000 talousarvio 340 000000
24938: 1999 tilinpäätös 340 000000
24939:
24940:
24941: 17 209194L
24942: 456 33.92
24943:
24944: Se l v i t y s osa : Määräraha vähentää vas- 2001 talousarvio 194000 000
24945: taavasti määrärahan tarvetta momentilta 2000 talousarvio 190 000 000
24946: 33.22.59. 1999 tilinpäätös 190 000 000
24947: 457
24948:
24949:
24950:
24951:
24952: Pääluokka 34
24953: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
24954:
24955:
24956: Se l v i t y s osa : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta
24957: ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista.
24958: Työhallinnon strategiassa vuosiksi 2001-2003 päätavoitteena on, että työllisyysaste eli työssä
24959: olevien 15-64-vuotiaiden osuus vastaavasta väestöstä lähestyy seitsemääkymmentä prosenttia
24960: vuonna 2003. Strategian päätavoitteen toteuttamiseksi on määritelty viisi linjausta:
24961: - varmistetaan työvoiman saatavuus
24962: - tuetaan työvoiman kysyntää
24963: - vahvistetaan ja laajennetaan toimintaa työssä olevien osaamisen ja jaksamisen parantami-
24964: seksi
24965: - lisätään työhön menon kannustavuutta ja ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä
24966: - edistetään hyviä etnisiä suhteita ja ehkäistään syrjintää ja rasismia.
24967: EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma to-
24968: teuttaa neljää yleiseurooppalaista toimintakokonaisuutta, joita ovat työllistyvyyden parantami-
24969: nen, yrittäjyyden suosiminen, yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskyvyn parantaminen ja yh-
24970: täläisten mahdollisuuksien edistäminen.
24971: Työhallinnossa suuntaviivojen mukaiset keskeiset tavoitteet ovat pitää toimenpiteiden määräl-
24972: linen taso edelleen vähintään 20 prosentissa suhteessa työttömien työnhakijoiden määrään sekä
24973: tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimi-
24974: seen. Työnhakusuunnitelma laaditaan nuorille ennen kuin he ovat olleet kuusi kuukautta työttö-
24975: minä ja aikuisille ennen 12 kuukauden työttömyyttä. Suunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytet-
24976: tävistä palveluista ja aktiivitoimista. Tämäjärjestelmä tuli täysimääräisesti voimaan vuoden 2000
24977: alussa ja sen toimeenpanoa tehostetaan.
24978: Vuoden 2000 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma korostaa työllisyyden lisäystä,
24979: työvoiman saatavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta osaamisen parantamisen avulla.
24980: Henkilöstöpolitiikan painopistealueina ovat henkilöstön osaamistason nostaminen ja työssä
24981: jaksamisen edistäminen. Henkilöstömäärän jakautumista ja henkilöstöresurssien kohdentamista
24982: aluehallinnossa arvioidaan kuormittavuuden perusteella. Henkilöstö- ja esimiesbarometrien an-
24983: tamia tietoja käytetään työyhteisön ja johtamisen kehittämisessä. Henkilöstön työkunnostaja työ-
24984: yhteisöjen toimintakyvystä huolehditaan koulutuksellisin ja muin henkilöstöhallinnollisin toi-
24985: menpitein.
24986: Tulosohjausta kehitetään siten, että tulosohjausjärjestelmässä entistä paremmin otetaan aluei-
24987: den erityispiirteet huomioon valtakunnallisten strategioiden toimeenpanossa. Työvoimapolitii-
24988: kan toteutukseen kehitetään toiminnan laatutasoa kuvaavia tulostavoitteita. Laatupalkintojärjes-
24989: telmiä otetaan asteittain käyttöön osaksi työhallinnon yksiköiden arviointijärjestelmiä. Arvioin-
24990: 458 34.
24991:
24992: nin ja työprosessien toimivuuden kehittämisen painopistealueena ovat entistä vahvemmin
24993: erilaiset laatumenetelmät
24994:
24995: Työttömien määrä ja työvoimapolitiikan resurssit ovat kehittyneet seuraavasti:
24996: 2001
24997: 1998 1999 2000 arvio/
24998: toteutuma toteutuma arvio esitys
24999:
25000: Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) 372 400 348 000 322 000 293 000
25001: Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj.
25002: mk 12 643 11 376 10 622 10 685
25003: Työvoimapot resurssit (ml. ESR) suhteessa
25004: työttömien lkm, mk 33 950 32 690 32 988 36468
25005:
25006:
25007:
25008:
25009: Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet :
25010: 1999 2000 2001
25011: alustava
25012: toteutuma tavoite/arvio tavoite
25013:
25014: Työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työ-
25015: paikkojen täyttöjen määrä 244000 270 000 300 000
25016: Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen
25017: päättyneet työnhaut 618 000 650 000 650000
25018: Yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä keski-
25019: määrin kuukaudessa enintään 98 000 95 000 79000
25020: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikut-
25021: tavuus:
25022: -työttömänä 3 kuukautta työvoimapoliitti-
25023: sen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, %
25024: (pl. yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät) 45 44 43
25025: -työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen
25026: enintään, % (pl. yhdenjaksoiset pitkäaikais-
25027: työttömät) 43 45 43
25028:
25029:
25030:
25031: Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto (milj. mk):
25032: 2002 2003 2004
25033:
25034: 1. Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheu-
25035: tuvat menot 324,6
25036: 2. Uusista valtuuksista aiheutuvat menot 711,4 339,3 3
25037: Yhteensä 1 036,0 339,3 3
25038: 34.01 459
25039:
25040:
25041:
25042:
25043: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
25044: V. 1999 v.2000 v.2001
25045: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001
25046: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
25047:
25048:
25049: 01. Työhallinto 164 872 185 178 197 197 12 019 6
25050: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjel-
25051: mien toteutus 1 032 400 728 900 1 124 000 395 100 54
25052: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 10 343 848 9 893 200 9 561 002 - 332 198 -3
25053: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 446 016 375 300 354 335 -20 965 -6
25054: 99. Työministeriön hallinnonalan muut
25055: menot 117 477 133 053 124 553 -8 500 -6
25056: Yhteensä 12104 613 11315 631 11361 087 45 456 0
25057:
25058: Henkilöstön kokonaismäärä 4033 3 810 3 790
25059:
25060:
25061:
25062: 01. Työhallinto
25063:
25064: Selvitysosa: Työministeriön toimivuutta ja tuloksellisuutta lisätään kehittämällä johta-
25065: mista, työprosesseja ja projektityöskentelyä. Ministeriössä sovelletaan laajasti laatupalkintokri-
25066: teeristöpohjaista laatupalkkiojärjestelmää, jonka pohjalta ministeriön eri toimintayksiköt kehittä-
25067: vät työyhteisöjen sisäiseenja ulkoiseen toimivuuteen vaikuttaviakeskeisiä toiminnan osa-alueita.
25068: Työelämän lainsäädäntöohjauksen painopiste on vuonna 2001 uuden työlainsäädännön täytän-
25069: töönpanossa tarvittavan tuen ja koulutuksen antamisessa. Tämä koskee lähinnä työsopimuslain
25070: kokonaisuudistusta ja uutta työelämän tietosuojalainsäädäntöä. Vuosilomalainsäädännön koko-
25071: naisuudistuksen valmistelua jatketaan siten, että eduskunnalle annetaan asiaa koskeva esitys
25072: vuonna 2001. Annettavien EU-direktiivien pohjalta tarkistetaan syrjinnän ehkäisemistä koskevaa
25073: lainsäädäntöä. Henkilöstörahastolain uudistustarpeita koskevan selvitystyön pohjalta saatetaan
25074: loppuun vuonna 1999 käynnistynyt lainsäädännön uudistustyö. Merenkulun työaikalainsäädän-
25075: nön valmisteilla olleet uudistukset toteutetaan viimeistään vuonna 2001. Edellytyksenä edellä
25076: mainittujen esitysten antamiselle on, että työmarkkinaosapuolten kanssa käytävät neuvottelut tä-
25077: män mahdollistavat.
25078: Kansallista työelämän kehittämisohjelmaaja tuottavuusohjelmaa sekä työssäjaksamisen tutki-
25079: mus- ja toimenpideohjelmaa jatketaan ja ohjelmaresursseja vahvistetaan. Erityisesti pyritään sii-
25080: hen, että tietoyhteiskunnan työllisyysmahdollisuudet voitaisiin laajasti hyödyntää myös näiden
25081: ohjelmien tuella ja saada samalla aikaan pysyviä ja laadullisia työelämän muutoksia, jotka erityi-
25082: sesti tukevat elinikäistä oppimista, oppivien organisaatioiden ja luovuuden kehittymistä työpai-
25083: koilla sekä edistävät työssäkäyvän väestön työkykyä siten, että työmarkkinoilta poistuminen
25084: myöhentyy. Samanlaisia tavoitteita asetetaan ministeriön valmistelussa olevalle etätyön kärkioh-
25085: jelmalle.
25086: Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on informaation luotettavuuden lisääminen ja mahdollisten
25087: väärinkäytösten ehkäiseminen sekä hallinnon toteuttamien toimenpiteiden seuranta. Tarkastus-
25088: toiminnassa painottuvat erityisesti työvoimapalvelut ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat.
25089: 460 34.01
25090:
25091: Työneuvosto toimii työministeriön alaisena erityisviranomaisena hoitaen tehtäviä, joista on
25092: säädetty työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetuissa laeissa (608/1946, 855/ 1996)
25093: ja asetuksessa työneuvostosta (163/1997). Poikkeuslupia koskevat valitus- ja alistusasiat käsitel-
25094: lään kiireellisinä ja ne pyritään ratkaisemaan kahden kuukauden kuluessa. Periaatteellisluonteis-
25095: ten lausuntojen ja ratkaisujen keskimääräinen käsittelyaika on alle kuusi kuukautta.
25096: Työvoimaopiston tulosalueiksi on määritelty toiminta hallinnonalan keskitetyn koulutuksen
25097: kurssipaikkana sekä osallistuminen TE-keskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen ke-
25098: hittämiseen. Työvoimaopisto tuottaa vuonna 2001 toimintaruenoilla 7 500 oppilaspäivää ja mak-
25099: sullisella palvelutoiminnalla 700 päivää.
25100:
25101: 21. Työministeriön toimintamenot (siirto- säyksenä huomioon 12 000 mk palkkaseuran-
25102: määräraha 2 v) taselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
25103: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
25104: 123 785 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk
25105: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
25106: sa on otettu lisäyksenä huomioon 948 000 mk Bruttomenot 4 721 000
25107: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- Maksullisen toiminnan erillismenot 361 000
25108: tarkistuksiin. Muut toimintamenot 4 360 000
25109: Bruttotulot 405 000
25110: Maksullisen toiminnan tulot, muut
25111: Menojen ja tulojen erittely: mk suoritteet 400 000
25112: Muut tulot 5 000
25113: Bruttomenot 124 275 000 Nettomenot 4 316 000
25114: Maksullisen toiminnan erillismenot 200 000
25115: Muut toimintamenot 124075 000
25116: Bruttotulot 490000 2001 talousarvio 4 316 000
25117: Maksullisen toiminnan tulot 200 000 2000 talousarvio 4 282 000
25118: - julkisoikeudelliset suoritteet 10000 2000 lisätalousarvio 20000
25119: - muut suoritteet 190 000 1999 tilinpäätös 4205 000
25120: Muut tulot 290000
25121: Nettomenot 123 785 000
25122: 23. Työelämäohjelmien toteuttaminen (siir-
25123: 2001 talousarvio 123 785 000 tomääräraha 3 v)
25124: 2000 talousarvio 121 800 000 Momentille myönnetään 60 000 000 mk.
25125: 2000 lisätalousarvio 950 000 Määrärahaa saa käyttää kansallisen työelä-
25126: 1999 tilinpäätös 123 000 000 män kehittämisohjelman, kansallisen tuotta-
25127: vuusohjelman ja työssä jaksamisen tutkimus-
25128: ja toimenpideohjelman eri kokeilu-, kehittä-
25129: 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirto-
25130: mis- ja tutkimushankkeiden käynnistämisestä,
25131: määräraha 2 v) toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien me-
25132: Momentille myönnetään nettomäärärahaa nojen maksamiseen.
25133: 4 316 OOOmk. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelmien
25134: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituspe- julkaisuista, erillisselvityksistä, asiantuntija-
25135: rusteena on käytetty 8 200 oppilastyöpäivää. palkkioista, seminaarien järjestämisestä, koti-
25136: Kurssimuotoisella koulutuksella tuotetaan ja ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomises-
25137: 6 500 päivää, maksullisella palvelutoiminnalla ta sekä enintään kahtatoista henkilötyövuotta
25138: 700 päivää ja paikallishallinnon tukipalveluilla vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjel-
25139: 1 000 päivää. Oppilaspäivän yksikköhinta on mien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen
25140: 527 mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu li-
25141: 34.05 461
25142:
25143: henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien meno- 2001 talousarvio 60 000 000
25144: jen maksamiseen. 2000 talousarvio 50 000 000
25145: Se l v i t y s osa : Ohjelmien hankkeiden 1999 tilinpäätös 30 000 000
25146: piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan
25147: olevan uudella ohjelmakaudella 80 000 henki- 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut
25148: löä. Työvoima- ja elinkeinokeskusten osuutta ja maksuosuudet (arviomääräraha)
25149: vahvistetaan ohjelmien toimeenpanossa ja Momentille myönnetään 9 096 000 mk.
25150: hyödyntämisessä. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
25151: Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpide- jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja
25152: ohjelman varoja käytetään yhteistyössä sosiaa- velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjel-
25153: li- ja terveysministeriön kanssa. mien tukemisesta aiheutuvien menojen maksa-
25154: miseen.
25155: Määrärahan käytön arvioidaan Se l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan
25156: jakautuvan seuraavasti: mk käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin
25157: 7 800 000 mk ja IOM:n jäsenmaksuun noin
25158: Työelämän kehittämisohjelma 46 000000 1066 000 mk.
25159: Tuottavuusohjelma 4000000
25160: Työssä jaksamisen tutkimus- ja 2001 talousarvio 9 096 000
25161: toimenpideohjelma 10 000 000 2000 talousarvio 9 096 000
25162: Yhteensä 60 000 000 1999 tilinpäätös 7 666 897
25163:
25164:
25165:
25166: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
25167:
25168:
25169: Selvitysosa: EU:n uusien rakennerahasto-ohjelmien mukaan sosiaalirahaston toimenpi-
25170: teet kohdentuvat ohjelmakaudella 2000--2006 erityisesti työmarkkinoiden toimivuuden paranta-
25171: miseen, pitkäaikaistyöttömyyden ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, nuorten
25172: työmarkkinoille integroimiseen sekä yritysten työssä olevan henkilöstön osaamisen parantami-
25173: seen huomioiden erityisesti ikääntyvän työvoiman osaaruistarpeet
25174: Sosiaalirahaston määrärahat on budjetoitu kokonaisuudessaan työministeriön pääluokkaan mo-
25175: mentille 34.05.61 ja EU:lta tulevat tulot momentille 12.34.40. Hankkeisiin käytettävä valtion ra-
25176: hoitusosuus on budjetoitu kunkin sosiaalirahaston toimeenpanaan osallistuvan ministeriön pää-
25177: luokkaan yhdelle momentille. Kyseisten momenttien myöntämisvaltuus on mitoitettu siten, että
25178: ne yhteen laskettuina vastaavat rakennerahasto-ohjelmien vuotuisia kansallisen julkisen rahoi-
25179: tuksen kehyksiä valtion osalta.
25180: Sosiaalirahasto osallistuu ohjelmakaudella 2000--2006 tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä yhtei-
25181: söaloite Equalin hankkeiden rahoittamiseen hyväksyttyjen ohjelma-asiakirjojen mukaisesti.
25182: Lisäksi sosiaalirahasto osallistuu ohjelmakauden 1995-1999 tavoiteohjelmien 2, 3, 4, 5b ja 6
25183: sekä yhteisöaloitteiden projektien rahoitukseen vuonna 2001.
25184: Varoja käytetään hyväksytyissä ohjelma-asiakirjoissa ja niiden täydennysosissa määriteltyyn
25185: toimintaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (135311999) ja
25186: asetuksen (1354/1999) sekä kunkin viranomaisen omien kansallisten tukijärjestelmien mukaises-
25187: ti.
25188: 462 34.05
25189:
25190: 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistumi- den Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuu-
25191: nen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arvio- den maksamiseen.
25192: määräraha) Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun
25193: Momentille myönnetään 713 100 000 mk. ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen
25194: Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä tarvittavan enintään 125 henkilötyövuotta vas-
25195: tehdä yhteensä 7 43 700 000 markalla. taavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä
25196: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on momenteilla 34.05.62 ja 26.98.61 olevien ED-
25197: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osuuksien kanssa.
25198: osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
25199: 2001. tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi-
25200: Määrärahaa saa käyttää ED:n ohjelmakau- tysraha.
25201: den 2000-2006 tavoiteohjelmia 1, 2 ja 3 ja Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
25202: yhteisöaloiteohjelma Equalia toteuttavien muutettu. Vuonna 2001 tehtäviin sitoumuksiin
25203: hankkeiden Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kohdennettavasta määrärahasta arvioidaan
25204: rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien käytettävän 94 400 000 mk tavoiteohjelmassa
25205: toteutukseen liittyvään tekniseen apuun sosi- 1, 37 400 000 mk tavoiteohjelmassa 2,
25206: aalirahastosta maksettavan ED-rahoitusosuu- 141 500 000 mk tavoiteohjelmassa 3 ja
25207: den maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa 24 000 000 mk yhteisöaloitteessa Equal. Li-
25208: käyttää ohjelmakauden 1995-1999 tavoite- säksi määrärahaa arvioidaan käytettävän vuon-
25209: ohjelmien 2, 3, 4, 5b ja 6 sekä yhteisöaloittei- na 2000 tehtyihin sitoumuksiin 291 300 000
25210: mk ja vuonna 1999 tehtyihin sitoumuksiin
25211: 124 500 000 mk.
25212:
25213: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja
25214: seuraavasti (milj. mk):
25215: 2001 2002 2003 Yhteensä
25216:
25217: Kauden 1995-1999 sitoumukset 124,5 124,5
25218: Vuoden 2000 sitoumukset 291,3 187,0 478,3
25219: Vuoden 2001 sitoumukset 297,3 260,4 186,0 743,7
25220: Yhteensä 713,1 447,4 186,0 1 346,5
25221:
25222:
25223:
25224: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk):
25225: Myöntämisvaltuus Määräraha
25226: Myönnetty Myönnetty
25227: Kauden valtuutta määrärahaa
25228: 2000---2006 v.2000 V.2001 v.2000
25229: Ohjelma menokehys talousarvio+ myöntämis- talousarvio+ V. 2001
25230: Sosiaalirahasto valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarviol) määräraha
25231:
25232: Tavoite 1 1 623,0 236,7 236,2 94,4
25233: Tavoite 2 655,0 91,7 93,6 37,4
25234: Tavoite 3 2 472,3 347,0 353,9 141,5
25235: Equal 437,9 58,9 60,0 24,0
25236: Yhteensä 5 188,2 734,3 743,7 473,2 297,3
25237: l) Ei ohjelmakohtaista erittelyä vuoden 2000 talousarviossa.
25238: 34.05 463
25239:
25240:
25241:
25242: Vuoden 2001 ESR -myöntämisvaltuuden jakautuminen ohjeJmittain
25243: ja hallinnonaJoittain (milj. mk):
25244: Yhteisö-
25245: Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 aloitteet Yhteensä
25246:
25247: Työministeriö 192,6 116,1 43,7 60,0 412,4
25248: Opetusministeriö 117,0 96,7 32,8 246,5
25249: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37,1 13,0 6,9 57,0
25250: Sisäasiainministeriö 0,0 8,8 9,2 18,0
25251: Sosiaali- ja terveysministeriö 7,2 1,6 1,0 9,8
25252: Yhteensä 353,9 236,2 93,6 60,0 743,7
25253:
25254:
25255: Arvio valtion rahoitusosuuden (vaJtuus) jakautumisesta ESR:n osalta ohjeJmittain
25256: ja hallinnonaJoittain (milj. mk):
25257: Yhteisö-
25258: Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 aloitteet Yhteensä
25259:
25260: Työministeriö (34.05.62) 250,3 95,2 51,3 60,0 456,8
25261: Opetusministeriö (29.01.62) 148,6 77,1 39,7 265,4
25262: Kauppa- ja teollisuusministeriö
25263: (32.30.62) 46,3 11,8 9,3 67,4
25264: Sisäasiainministeriö (26.98 .62) 7,1 10,4 17,4
25265: Sosiaali- ja terveysministeriö
25266: (33.01.62) 9,5 1,4 1,0 11,9
25267: Yhteensä 454,7 192,5 111,7 60,0 818,9
25268:
25269:
25270: Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot on Määrärahaa saa käyttää Euroopan sosiaalira-
25271: merkitty momentille 12.34.40. hastosta ja aluekehitysrahastosta rahoitettavien
25272: tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä Equal-, Inter-
25273: 2001 talousarvio 713 100 000 reg- ja Urban -yhteisöaloitteiden ja pilottipro-
25274: 2000 talousarvio 462 500 000 jektien hankkeiden valtion rahoitusosuuden
25275: 2000 lisätalousarvio 10 700 000 maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
25276: 1999 tilinpäätös 362 500 000 teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien
25277: toteuttamiseen tarvittavan enintään 110 henki-
25278: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami-
25279: seen yhdessä momenteilla 34.05.61 ja
25280: tusosuus työministeriön osalta (arviomäärära-
25281: 26.98.61 olevien ED-osuuksien kanssa.
25282: ha) Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
25283: Momentille myönnetään 410 900 000 mk. tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
25284: Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä Se l v i t y s osa : Määrärahasta arvioidaan
25285: tehdä yhteensä 549 300 000 markalla. käytettävän 341 000 000 mk sosiaalirahaston
25286: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja
25287: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä 69 900 000 mk aluekehitysrahaston hankkei-
25288: osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna den valtion rahoitusosuutena.
25289: 2001.
25290: 464 34.05
25291:
25292: Määrärahasta on tarkoitus käyttää 5 000 000
25293: mk osaaruiskeskusten toiminnan rahoittami-
25294: seen.
25295:
25296: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti
25297: (milj. mk):
25298: 2001 2002 2003 Yhteensä
25299:
25300: Vuoden 2000 sitoumukset 191,2 115,6 306,8
25301: Vuoden 2001 sitoumukset 219,7 192,3 137,3 549,3
25302: Yhteensä 410,9 307,9 137,3 856,1
25303:
25304:
25305: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain seuraavasti
25306: (milj. mk):
25307: Yhteisö-
25308: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 aloitteet Yhteensä
25309:
25310: Sosiaalirahasto 95,2 51,3 250,3 60,0 456,8
25311: Aluekehitysrahasto 25,5 40,6 26,4 92,5
25312: Yhteensä 120,7 91,9 250,3 86,4 549,3
25313:
25314:
25315:
25316: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk):
25317: Myöntämisvaltuus Määräraha
25318: Myönnetty Myönnetty
25319: Kauden valtuutta määrärahaa
25320: 2000-2006 v.2000 V. 2001 v.2000
25321: menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001
25322: valtuutena lisätalousarvio 1
25323: valtuus lisätalousarvio l määräraha
25324:
25325: Sosiaalirahasto
25326: Tavoite 1 1 318,9 92,7 95,2 38,1
25327: Tavoite 2 769,9 51,4 51,3 20,5
25328: Tavoite 3 3 176,7 244,9 250,3 100,1
25329: Yhteisöaloite Equal 437,9 58,9 60,0 24,0
25330: ESR yhteensä 5 703,4 447,9 456,8 207,0 182,7
25331:
25332: Aluekehitysrahasto
25333: Tavoite 1 2 372,5 25,8 25,5 10,2
25334: Tavoite 2 2 381,3 41,8 40,6 16,2
25335: Yhteisöaloitteet 26,5 26,4 10,6
25336: EAKR yhteensä 4 753,8 94,1 92,5 28,2 37,0
25337:
25338: ESR + EAKR YHTEENSA 10 457,2 542,0 549,3 235,2 219,7
25339: l) vuoden 2000 talousarviossa ei ohjelmakohtaista erittelyä määrärahan osalta
25340: 34.06 465
25341:
25342: Määrärahasta arvioidaan käytettävän vuonna 2001 talousarvio 410 900 000
25343: 2000 tehtyjen sitoumusten maksatuksiin 191,2 2000 talousarvio 266 400 000
25344: milj. mk, josta sosiaalirahaston osuus on 158,3 2000 lisätalousarvio -31 200 000
25345: milj. mk ja aluekehitysrahaston osuus 32,9 1999 tilinpäätös 669 900 000
25346: milj. mk.
25347:
25348:
25349: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
25350:
25351: Se l v i t y s osa : Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeiset aktiiviset toimenpiteet ovat
25352: työvoimapalvelut sekä työllisyyden hoidon toimenpiteet. Työvoimapalvelulain mukaan henkilö-
25353: asiakkaan työllistymiseen tulee pyrkiä käyttämällä ensisijaisesti työvoimapalveluja ja toissijai-
25354: sesti työllisyyslaissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatin-
25355: valinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatillinen kuntoutus sekä koulutus- ja
25356: ammattitietopalvelu. Työllisyyden hoidon toimenpiteitä ovat palkkaperusteiset työllistämistuet,
25357: yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektirahoitus, työttömien aloitteellisuuden tukeminen ja
25358: investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työvoimapolitiikan passiiviset toimenpiteet ovat
25359: työttömyysturva ja työttömyyseläke. Passiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteistä työministeri-
25360: ön pääluokassa on työmarkkinatuki, jolla tosin rahoitetaan myös aktiivisia työvoimapoliittisia
25361: toimenpiteitä kuten työharjoittelua.
25362: Työllisyyslain mukaan työtön työnhakija on pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssäkäyn-
25363: tialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoimapalvelujen avulla taikka ohjaamaan
25364: työnsaantia edistävään koulutukseen. Jos yleiset työvoimapalvelut tai työnhakijan yksilöllisen ti-
25365: lanteen huomioonottavat tehostetut palvelutoimenpiteet eivät ole onnistuneet auttamaan työnha-
25366: kijaa työllistymään, voidaan hänen työllistymistään tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työlli-
25367: syyslain mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömi-
25368: en työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen sekä alueellisesti
25369: tasapainoisen työllisyyden edistämiseen.
25370: Vuonna 2001 työvoimapolitiikan voimavaroilla edistetään uusien työpaikkojen ja yrittäjyyden
25371: syntymistä ja huolehditaan työmarkkinoiden hyvästä toimivuudesta. Tavoitteena on ylläpitää ta-
25372: louden kestävän kasvun edellytyksiä siten, että työvoimaa on saatavissa, työnhakijat työllistyvät
25373: nopeasti ja tarvittaessa osaaruistason parantamiseen ryhdytään riittävän ajoissa. Tavoitteiden to-
25374: teuttamiseksi työvoimapalveluja suunnataan työttömyyden alku vaiheeseen, minkä jälkeen käyte-
25375: tään lisäksi työharjoitteluaja koulutusta. Työttömyyden pitkittyessä työllistymismahdollisuuksia
25376: parannetaan myös työllistämistukien avulla.
25377: Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, suunnitellaan muita
25378: aktivointiratkaisuja yhteistyökumppanien kanssa tai viimesijaisesti työmarkkinoilta poistumista.
25379: Osana hallituksen toimia aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi tarjotaan viimesijaisena toi-
25380: menpiteenä pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea saaville ja toimeentulotuen pitkäai-
25381: kaisasiakkaille kuntouttavaa työtoimintaa. Työhallinto ja kuntien sosiaalitoimi yhteistyössä
25382: osoittavat asiakkaat kuntouttavaan työtoimintaan. Toiminnan järjestävät kunnat, jotka saavat nor-
25383: maalin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäksi korvauksena 50 markkaa henkilöä ja
25384: päivää kohden. Tätä varten perustetaan uusi momentti 34.06.31 (Valtion korvaus kunnille kun-
25385: touttavan työtoiminnan järjestämisestä). Kuntouttavaan työtoimintaan Osallistuvalle työmarkki-
25386: natuen saajalle maksetaan täysimääräisen työmarkkinatuen lisäksi 30 markan suuruinen ylläpito-
25387: korvaus kultakin osallistumispäivältä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön syr-
25388: 466 34.06
25389:
25390: jäytymisen ehkäiseminen sekä edellytysten luominen sille, että henkilö voi osallistua
25391: työhallinnon aktiivitoimenpiteisiin ja työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Hallitus antaa edus-
25392: kunnalle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä tarvittavat lakiesitykset
25393: Vuonna 1998 aloitettu ja vuoden 2000 alusta täysimääräisesti voimaantullut työvoimapolitii-
25394: kan perusuudistus muodostaa rungon palveluprosessin etenemiselle. Vuonna 2001 korostetaan
25395: hyviä työnvälityspalveluja ja tiivistä yhteydenpitoa työnantajiin. Avointen työmarkkinoiden toi-
25396: mivuus asetetaan etusijalle työvoimatoimistojen toiminnassa ja niiden resurssien käytössä. Työn-
25397: hakijan kanssa laadittavien työnhakusuunnitelmien laatua parannetaan lainsäädännön edellyttä-
25398: mälle tasolle. Laajaa työnhakuvalmennusta jatketaan. Työnvälityksessä huomiota kiinnitetään
25399: uusien avointen työpaikkojen hankintaan ja osuvaan täyttöön. Työnantaja- ja rekrytointipalvelu-
25400: toimintaa vahvistetaan sekä sähköisiä työnvälityspalveluja kehitetään. Työvoimatoimistojen pal-
25401: veluprosessia painotetaan työnhaun alkuun, jolloin työllistymisen todennäköisyys on suurin ja
25402: työttömyyden pitkittyminen voidaan estää. Työvoimatoimistojen maksulliset yrityspalvelut va-
25403: kiinnutetaan ja hallitus antaa eduskunnalle asiaa koskevan lakiesityksen.
25404: Henkilöasiakkaiden palvelussa painopiste on avointen työmarkkinoiden työpaikkojen hakemi-
25405: sessa ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyssä. Työvoimatoimistojen yhteistyöverkostojen
25406: käyttöä vaikeasti työllistettävien henkilöiden palvelujen järjestämisessä jatketaan. Yksilöllisiä
25407: palveluja toteutetaan työnhakusuunnitelmassa yksilöidyllä tavalla.
25408: Työnantaja-asiakkaiden palvelussa keskeistä on varmistaa työvoiman saatavuus ja työvoiman
25409: hankinnan osuvuus kaikilla työssäkäyntialueilla.
25410: Yrittäjyyttä edistetään TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluil-
25411: la, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään
25412: huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja
25413: maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntija-
25414: lausunnon ennen tukipäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden
25415: yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan.
25416: Alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti työvoimapalvelujen keinoin tukemaan lähi-
25417: liikkuvuutta. Tiedottamista myös työssäkäyntialueen ulkopuolisista avoimista työpaikoista lisä-
25418: tään. Kotipaikkakunnalta oman työssäkäyntialueen ulkopuolella tapahtuvaa työssäkäyntiä ryhdy-
25419: tään tukemaan harkinnanvaraisella matka-avustuksella. Tästä hallitus antaa tarpeelliset esitykset.
25420: Tavoitteena on parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta sekä auttaa työ-
25421: markkinatuella olevia työttömiä työn vastaanottamiseen myös oman työssäkäyntialueen ulko-
25422: puolelta.
25423: Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakun-
25424: toiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehite-
25425: tään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia. Erityisesti otetaan huo-
25426: mioon kansallisen ikäohjelman toimenpide-ehdotukset. Paikallisen tason yhteistyötä viranomais-
25427: ten, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa laajennetaan sekä otetaan koko maassa käyttöön muiden
25428: viranomaisten kanssa kehitettyjä yhteistyömalleja. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä edis-
25429: tetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa lais-
25430: sa säädetyin toimenpitein.
25431: Työttömyysturvan työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan
25432: etuuksien saantiedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja
25433: velvollisuuksien toteutusta. Työmarkkinatuella olevien henkilöiden aktivointia jatketaan ja yh-
25434: distelmätuella sijoitettavien määrää lisätään keskimäärin 12 500 henkilöön. Yhdistelmätukea py-
25435: ritään suuntaamaan myös yrityssektoriin tukemaan kasvavien yritysten työvoiman käytön kehit-
25436: tämistä. Työmarkkinatuen määrärahat jaetaan laskennallisesti työvoimatoimistoittain ja asete-
25437: taan tavoite aktiivitoimenpiteiden määrälle.
25438: 34.06 467
25439:
25440: Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla pyritään aikaansaamaan mahdollisimman pal-
25441: jon uusia, elinkelpoisia ja pysyväisluontoisia työpaikkoja. Hankkeista rahoitetaan ennakkoon
25442: tehtävien selvitysten perusteella parhaat työllisyysvaikutukset tuottavat investoinnit. Rahoitetta-
25443: villa hankkeilla pyritään aikaansaamaan toiminta-aikaisia ja myöhempiä sysäysvaikutuksia, jotka
25444: edelleen lisäävät työpaikkojen määrää.
25445: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, palkkaperusteisen työllistämisen ja Euroopan sosiaali-
25446: rahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon
25447: alueen työmarkkinatilanne. Edellä mainitut määrärahat jaetaan kokonaisuutena niin, että kukin
25448: alue voi käyttää niitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat alueen työmarkkinoiden eri-
25449: tyispiirteistä lähtien tarpeen. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluon-
25450: teisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat
25451: Työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toi-
25452: meenpanemiseksi jatketaan eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toi-
25453: menpiteitä. Työhallinnossa jatketaan siten seuraavien toimenpiteiden toteutusta vuonna 2001:
25454: Vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jäävät 55-59-vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti
25455: työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntootustoimenpiteiden
25456: avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäai-
25457: kaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto
25458: suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tuki-
25459: työllistämistä. Tukityöllistämiseen varataan 70 milj. markkaa. Kyseisellä summalla arvioidaan
25460: työllistettävän vuonna 2001 keskimäärin 1 300 henkilöä, joista 950 kuntiin ja 350 yksityiseen
25461: sektoriin.
25462: Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulu-
25463: tukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien pe-
25464: ruskoulutus.
25465: Aktiivisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä pyritään työmarkkinoilla kysytyn osaamisen ja
25466: ammattitaidon parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden työnhakutilanteiden ai-
25467: kaansaamiseen. Soveltuvien toimenpiteiden käyttöön ja niihin osallistuvien henkilöiden valin-
25468: taan kiinnitetään lisää huomiota.
25469: Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa.
25470:
25471: Toimeenpanon volyymitietoja voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla:
25472: 1998 1999 2000 2001
25473: toteutuma toteutuma arvio arvio
25474:
25475: Työvoimatoimistoja 178 178 175 175
25476: Erillisiä sivutoimistoja ja palvelupisteitä 107 104 109 108
25477: Työvoimatoimistojen vakinainen henkilöstö 2 919 3 063 3 073 3 073
25478: -näistä asiakaspalvelutehtävissä 2 381 2 502 2 507 2 507
25479: Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat 922 000 890 982 840 000 740 000
25480: Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat 255 000 264578 300 000 290 000
25481: Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat 45 600 45 000 45 000 45 000
25482: Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontata-
25483: pahtumiin osallistujat 550000 518 200 650 000 510 000
25484: Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat 74 700 80000 78 000 90000
25485: Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoi-
25486: mapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeneet 174 800 170 000 150 000 130 000
25487: Kansallisella rahoituksella järjestetyn työvoima-
25488: poliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneet 76 600 74200 70000 58 000
25489: 468 34.06
25490:
25491: Kansallisella palkkaperusteisella työllistämistu-
25492: ella aloittaneet 94300 77 300 63 600 49 800
25493: Yhdistelmätuella aloittaneet 15 000 18 000 19 000
25494: Työmarkkinatuella työharjoittelun aloittaneet 38 100 38 100 38 000 38 000
25495: Annetut työvoimapoliittiset lausunnot 1 791 000 1 765 000 1 700 000 1 700 000
25496:
25497: Työvoima- ja elinkeinokeskusten ja niiden työvoimaosastojen alaisten työvoimatoimistojen
25498: toimintojen ja ohjausjärjestelmien kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on TE-keskusten osastojen
25499: yhteistyön kehittäminen ja uusien yhteistyötapojen sekä eri hallinnonalojen yhteisen tulosohjaus-
25500: mallin vakiinnuttaminen.
25501: Alue- ja paikallishallinnon yhteistyön kehittämisessä keskeisenä on vakiinnuttaa uusia yhteis-
25502: työn muotoja, joilla kevennetään ja tehostetaan tulosohjausprosessia, tiivistetään yhteistyötä ja
25503: jatkuvaa vuorovaikutusta TE-keskusten ja työvoimatoimistojen kanssa.
25504:
25505: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on vuoden aikana keskimäärin (arvio):
25506: Yksityinen
25507: Toimenpiteet Valtio Kunnat sektori Yhteensä
25508:
25509: Momentti 34.06.02 34.06.30 34.06.63
25510: Palkkaperusteiset yhteensä 1 950 10 200 12 750 24900
25511: -josta aluevelvoite 600 600 600 1 800
25512: Yhdistelmätuki (34.06.30 ja 63) 12 500
25513: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (34.06.29) 23 600
25514: Työharjoittelu työmarkkinatuella (34.06.52) 11 000
25515: Vuorotteluvapaakokeilu l) 3 000
25516: Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet (34.05.61
25517: ja 62)
25518: - ohjelmakausi 1995-1999 3 400
25519: - ohjelmakausi 2000---2006 13 800
25520: Työllisyysperusteiset investoinnit (arvio)
25521: (34.06.64 ja 34.06.77) 800
25522: EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit (arvio)
25523: - ohjelmakausi 1995-1999 100
25524: - ohjelmakausi 2000---2006 400
25525: Henkilöitä yhteensä keskimäärin 93 500
25526:
25527: Pääasiassa muihin kuin työttömiin henkilöihin kohdistuvat toimenpiteet
25528: Työllisyyspoliittiset ESR-hankkeet (arvio)
25529: - ohjelmakausi 1995-1999 1 900
25530: - ohjelmakausi 2000---2006 7 500
25531: Kaikki yhteensä 102 900
25532: I) Vuorotteluvapaakokeilu päättyy v. 2000 lopussa. Luku on loppuvuoden 2000 päätösten toteuma vuonna
25533: 2001.
25534:
25535:
25536: Pääasiassa työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä
25537: on keskimäärin 93 500 henkilöä, noin 3,6 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toi-
25538: menpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti
25539: hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2001 aikana keskimäärin noin
25540: 102 900 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustu-
25541: 34.06 469
25542:
25543: en, mutta osa seurannasta on arviovaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä kes-
25544: kimääräinen tukijakso on 6 kuukautta.
25545: Työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön mahdollistami-
25546: seksi on tarkoitus menetellä siten, että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvien
25547: palkkaperusteisten työllistämistoimenpiteiden momenttien 34.06.02, 30 ja 63 sekä työvoimapo-
25548: liittisen aikuiskoulutuksen momenttien 34.06.29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen mo-
25549: mentin 34.06.25 määrärahoja voidaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien kokonais-
25550: markkamäärä ylity.
25551: Työvoimapoliittisesti tuettuihin investointihankkeisiin pyritään sijoittamaan pitkäaikaistyöttö-
25552: miä 10 % hankkeen uudesta työvoimasta.
25553: Työllisyyslain (27511987) 19 §:n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei
25554: minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä ta-
25555: soa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi
25556: työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentiila maan keski-
25557: määräisen tason.
25558: Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään muiden hallinnonalojen inves-
25559: toinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentarualla niitä
25560: työllisyyttä edistäväliä tavalla. Rakenteellisten työttömyysongelmien lieventämisessä ja alueel-
25561: listen työttömyyserojen tasaamisessa käytettävien työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkö-
25562: kustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2001 muodostuvan seuraavan taulu-
25563: kon mukaisesti.
25564:
25565: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannukset, valtion rahoitus, mk
25566: Välitön Työllisyyden Yksikkökustannusten
25567: yksikkö- kerrannais- kerroin huomioon
25568: kustannus vaikutus otettuna
25569:
25570: Kysyntävaikutus
25571: Palkkaperust. tuet 46700 1,4 33 400
25572: -valtio 106 700 1,3 82 000
25573: -kunnat 47 600 1,3 36 600
25574: - yksityiset 36900 1,6 23 000
25575: Yhdistelmätuki, 61 900 1,3 47 600
25576: -josta työllistämistuki 30500 1,3 23 500
25577: Valtionapuinvestoinnit 125 000 2,3 54300
25578: Työllisyysohjelma 500 000 2,1 238 000
25579:
25580: Tarjontavaikutus (aktiiviset)
25581: 1)
25582: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, 56000
25583: 1)
25584: -josta opintososiaaliset edut 23 000
25585:
25586: Tarjontavaikutus (passiiviset)
25587: Työttömyysturva
25588: 1)
25589: Ansio turva, 58 500
25590: 1)
25591: -josta valtionosuus 32 000
25592: 1)
25593: Perusturva 32 000
25594: 1)
25595: Työmarkkinatuki 31 000
25596: 1) Tietoa ei ole
25597: 470 34.06
25598:
25599: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki val- panosta ja 400 000 mk lisäkustannuksista
25600: tionhallinnolle (arviomääräraha) URA -tietojärjestelmään.
25601: Momentille myönnetään 208 000 000 mk.
25602: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/ Menojen ja tulojen erittely: mk
25603: 1987) mukaisten palkkausmenojen ja työllistä-
25604: misestä aiheutuvien muiden menojen maksa- Bruttomenot 702 007 000
25605: miseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Mää- Maksullisen toiminnan erillismenot 26 715 000
25606: rärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain Muut toimintamenot 675 292 000
25607: voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa Bruttotulot 32 805 000
25608: Maksullisen toiminnan tulot 30 165 000
25609: työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöi-
25610: - julkisoikeudelliset suoritteet 550 000
25611: den paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. - muut suoritteet 29 615 000
25612: Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten Muut tulot 2 640 000
25613: maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enin- Nettomenot 669 202 000
25614: tään 13 000 000 mk työllisyyslain aluevelvoit-
25615: teiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta
25616: aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen 2001 talousarvio 669 202 000
25617: maksamiseen. Määrärahasta maksettavat pal- 2000 talousarvio 648 000 000
25618: kat saavat olla enintään A17 palkkausluokan 2000 lisätalousarvio 11 000 000
25619: mukaisia. 1999 tilinpäätös 721 492 931
25620: Selvitysosa: Työllistettävien lukumää-
25621: rä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arvio-
25622: 06 perusteluissa. määräraha)
25623: Momentille myönnetään 68 800 000 mk.
25624: 2001 talousarvio 208 000 000 Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanoh-
25625: 2000 talousarvio 250 000 000 jaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaa-
25626: 1999 tilinpäätös 619 933 503 miseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoituksen
25627: tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien
25628: palveluun työvoimapalvelulain ( 1005/1993) ja
25629: 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toi- -asetuksen ( 1251/1993), työmarkkinatuesta
25630: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) annetun lain (154211993) sekä työvoimapalve-
25631: Momentille myönnetään nettomäärärahaa luihin liittyvistä etuoksista annetun asetuksen
25632: 669 202 000 mk. (1253/1993) mukaisesti. Määrärahaa saa käyt-
25633: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- tää edellä mainituissa säännöksissä tarkoite-
25634: sa on otettu lisäyksenä huomioon 2 015 000 tuista toimenpiteistä ja palveluista aiheutunei-
25635: mk kahdentoista henkilön palkkausmenojen den tapaturmakorvausten maksamiseen sekä
25636: siirtona momentilta 31.24.21 ja 5 362 000 mk toimenpiteisiin ja palveluihin osallistuvien
25637: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- ryhmävakuutusten maksamiseen. Hallitus an-
25638: tarkistuksiin. Lisäksi määrärahan mitoitukses- taa eduskunnalle esityksen työvoimapalvelu-
25639: sa on lisäyksenä otettu huomioon tietohallinto- lain (1 005/1993) muuttamisesta siten, että toi-
25640: kustannusten kasvuna 2 000 000 mk, mistä menpiteisiin ja palveluihin osallistuvan tapa-
25641: summasta 1 600 000 mk aiheutuu sähköisestä turma ja niissä saatu ammattitauti korvataan
25642: asioinnista hallinnossa annetun lain toimeen- valtion varoista samoin perustein kuin tapatur-
25643: mavakuutuslaissa (608/1948) säädetään työta-
25644: paturmasta. Määrärahaa saa käyttää ryhmäpal-
25645: veluna järjestettävään työnhakukoulutukseen
25646: osallistuvien työttömien työnhakijoiden mat-
25647: 34.06 471
25648:
25649: kakustanousten korvaamiseen työnhakukoulu- 200 l talousarvio 68 800 000
25650: tukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta an- 2000 talousarvio 74 800 000
25651: netun asetuksen (980!1998) mukaisesti. Mää- 1999 tilinpäätös 63 524 970
25652: rärahaa saa käyttää ulkomaalaislain (378/
25653: 1991) 18 a §:n mukaisesta muuttovalmennuk- 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
25654: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. ostopalvelut (arviomääräraha)
25655: Lisäksi momentin määrärahaa saa käyttää
25656: Momentille myönnetään 789 000 000 mk.
25657: enintään 2 600 000 mk Venäjän lähialueiden ja
25658: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises-
25659: Baltian maiden työvoiman kouluttamisesta ai-
25660: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763!1990)
25661: heutuvien menojen maksamiseen työministeri-
25662: mukaisen koulutuksen hankkimiseen. Määrä-
25663: ön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna
25664: rahaa saa käyttää myös koulutuksen ja majoi-
25665: 2001 saa tehdä koulutuksen hankintasopimuk-
25666: tuksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutus-
25667: sia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle me-
25668: säätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutukses-
25669: noja vuoden 2001 jälkeen enintään 700 000
25670: ta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja
25671: mk.
25672: hankintailmoitteluun sekä työvoimapoliittisen
25673: Se l v i t y s o s a : Määrärahalla arvioidaan
25674: aikuiskoulutuksen suunnittelua ja hankintatoi-
25675: järjestettävän 12 000 työhöns~jo~ttumi~en ~~ mintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvi-
25676: ammatinvalinnanohjauksen tukitotmenpidetta,
25677: tystyöstä aiheutuvien menoj.en maks~m~seen,
25678: joiden yksikkökustannuksiksi on arvioitu noin
25679: koulutus- ja konsulttipalveluJen hankkimisesta
25680: 4 500 markkaa. Työnhakukoulutukseen osal-
25681: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enin-
25682: listuvien työttömien matkakustannusten kor-
25683: tään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henki.~
25684: vaamiseen osoitettu määräraha perustuu las-
25685: löstön palkkaamiseen. Vuonna 2001 saa tehda
25686: kelmaan, että 7 päivää kestäville työnhaku-
25687: työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta an-
25688: kursseille osallistuu noin 50 000 työtöntä
25689: netun lain 14 §:n mukaisia koulutuksen han-
25690: työnhakijaa, joille korvataan matkakusta~~u~
25691: kintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua
25692: sia ylläpitokorvauksena 30 mk/koulutuspaiva.
25693: valtiolle menoja vuoden 2001 jälkeen enintään
25694: Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työ-
25695: 227 000 000 mk.
25696: voiman koulutusta koskevan vuoden 200 l
25697: Selvitysosa : Työvoimapoliittisen ai-
25698: myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan a~
25699: kuiskoulutuksen järjestämisen tarkoituksena
25700: heutuvan valtiolle vuonna 2002 menoJa
25701: on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja
25702: 700 000 mk.
25703: tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä
25704: ja poistaa työvoimapulaa. Hankittava kou.~ut~s
25705: Määrärahan käytön arvioidaan on pääasiassa ammatillista koulutusta. !Y?VOI-
25706: jakaantuvan seuraavasti: mk mapoliittisen aikuiskoulutuksen pääasiallisena
25707: kohderyhmänä ovat työttömät. Maahanmuut-
25708: Työhönsijoittumisen ja ammatin- tajille hankitaan työvoimapoliittista aikuiskou-
25709: valinnanohjauksen erityismenot 54000 000 lutusta osana kotoutumissuunnitelmaa.
25710: Ryhmäpalveluna järjestettävään
25711: Määrärahalla arvioidaan hankittavan työvoi-
25712: työnhakukoulutukseen osallistu-
25713: vien työttömien työnhakijoiden mapoliittista aikuiskoulutusta vuon~a 2001
25714: matkakustannusten korvaukset 11 000 000 noin 5 600 000 opiskelijatyöpäivää, JOsta yh-
25715: Muuttovalmennus 1 200 000 teishankintaan työnantajien kanssa arvioidaan
25716: Venäjän lähialueiden ja Baltian käytettävän noin 700 000 opiskelijaty?päivää.
25717: maiden työvoiman koulutus Vuoden 2001 myöntämisvaltuuden JOhdosta
25718: (enintään) 2 600000 arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja
25719: Yhteensä 68 800 000 218 000 000 mk vuonna 2002, 6 000 000 mk
25720: vuonna 2003 ja 3 000 000 mk vuonna 2004.
25721: Vastaavien aiemmin myönnettyjen valtuuksi-
25722: 472 34.06
25723:
25724: en käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheu- maali työllistämistuki, jonka suuruus on 118
25725: tuvan menoja 7 000 000 mk vuonna 2002. mk ja enintään normaali työllistämistuki 80
25726: Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä arvioidaan prosentilla korotettuna. Työllistämistuki voi-
25727: hankittavan lisäksi noin 60 vuotuista koulutus- daan maksaa täysimääräisenä, kun työaika on
25728: paikkaa. vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä
25729: työajasta.
25730: Määrärahan käytön arvioidaan Portaittain nousevaa lisätukea maksetaan
25731: jakautuvan seuraavasti: mk työllisyyslain 21 §:n mukaisesti sen perusteel-
25732: la, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimas-
25733: Työvoimapoliittisen aikuiskoulu- ta kunta on työllistänyt työllisyysmäärärahoil-
25734: tuksen hankinta 774900 000 la.
25735: Tiedotus- ja ilmoitustoiminta sekä Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa kun-
25736: työvoimapoliittisen aikuiskoulu- nille ja kuntayhtymille päivää ja henkilöä kohti
25737: tuksen kehittämistoiminta 7 500 000 työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyystur-
25738: Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä
25739: valain 22 §:n 1 momentin mukaista peruspäi-
25740: hankittava koulutus 6 600 000
25741: Yhteensä 789 000 000
25742: värahaa sekä enintään normaali työllistämistu-
25743: ki. Yhdistelmätukeen arvioidaan käytettävän
25744: työllistämistukea 125 000 000 mk.
25745: 2001 talousarvio 789 000 000
25746: 2000 talousarvio 867 400 000 2001 talousarvio 610 000 000
25747: 2000 lisätalousarvio 10 000 000 2000 talousarvio 800 000 000
25748: 1999 tilinpäätös 920 401 370 1999 tilinpäätös 669 112 995
25749:
25750: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kun- 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan
25751: nille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) työtoiminnan järjestämisestä (arviomäärära-
25752: Momentille myönnetään 610 000 000 mk. ha)
25753: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/ Momentille myönnetään 32 000 000 mk.
25754: 1987) mukaisten valtionapujen, mukaan lukien Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työ-
25755: työllisyyslain edellyttämät lisätuet, maksami- toiminnasta annetun lain mukaisten valtion
25756: seen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työl- korvausten maksamiseen kunnille kuntootta-
25757: lisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen van työtoiminnan järjestämisestä.
25758: samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun-
25759: henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me- nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen
25760: noihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vähin- laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta ja siihen
25761: tään 500 päivää työttömänä olleiden työmark- liittyväksi lainsäädännöksi. Lainsäädäntö on
25762: kinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työl- tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2001. Kunto-
25763: listämiseen yhdessä työmarkkinatuen kanssa. uttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan
25764: Se l v i t y s osa : Työllistettävien lukumää- olevan keskimäärin 7 200 henkilöä kuukau-
25765: räja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun dessa, joista 4 000 alle 25-vuotiaita. Valtion
25766: 06 perustelujen selvitysosassa. Momentin korvauksena maksetaan kunnalle 50 mk jokai-
25767: määrärahasta on luvun 06 perusteluihin viita- sesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistu-
25768: ten tarkoitus käyttää 50 000 000 mk vuonna vasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu
25769: 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jäävien 55- kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enin-
25770: 59-vuotiaiden tukityöllistämiseen osana työ- tään viideltä päivältä viikossa.
25771: markkinaosapuolten välistä, eläkejärjestelyistä
25772: syntynyttä sopimusta. Työllistämistukea mak- 2001 talousarvio 32 000 000
25773: setaan päivää ja henkilöä kohti vähintään nor-
25774: 34.06 473
25775:
25776: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen nuksia majoittumisesta kotikuntansa ulkopuo-
25777: osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomää- lella.
25778: räraha)
25779: Momentille myönnetään 557 000 000 mk. Määrärahan käytön
25780: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises- arvioidaan jakaantuvan
25781: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/ 1990) seuraavasti: mk
25782: mukaisten opintososiaalisten etuuksien maksa-
25783: miseen sekä työttömyyskassojen hallintokulu- Koulutustuki 365 400 000
25784: Ylläpitokorvaus 165 700 000
25785: jen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
25786: Majoituskorvaus 19 900 000
25787: käyttää opiskelijavalinnasta aiheutuvien me- Opiskelijavalintaan liittyvät
25788: nojen maksamiseen, ei kuitenkaan ilmoitus- ja menot ja matkakustannukset 2 500 000
25789: tiedotustoiminnan menoihin. Työttömyyskassojen hallinto-
25790: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- kulut 3 500 000
25791: sa on vähennyksenä otettu huomioon Yhteensä 557 000 000
25792: 40 000 000 mk koulutustukea saavien osuuden
25793: arvioidun pienentymisen johdosta ja lisäykse- 2001 talousarvio 557 000 000
25794: nä 14 000 000 mk ylläpito- ja majoituskorva-
25795: 2000 talousarvio 652 000 000
25796: uksen saaruisedellytysten laajentamisen joh-
25797: dosta. Momentin määräraha on mitoitettu vas- 1999 tilinpäätös 625 640 705
25798: taamaan 5 600 000 opiskelijatyöpäivän han-
25799: kintoja. Opintososiaaliset etuudet koostuvat 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)
25800: koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja majoi- Momentille myönnetään 5 588 000 000 mk.
25801: tuskorvauksesta. Määrärahalla arvioidaan Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta
25802: maksettavan 2 900 000 opiskelijatyöpäivää annetun lain ( 1542/1993) ja maahanmuuttajien
25803: vastaavat etuudet koulutustukea saaville ja kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas-
25804: 2 600 000 opiskelijatyöpäivää vastaavat etuu- taanotosta annetun lain (493/ 1999) mukaisen
25805: det työmarkkinatuen saajille ylläpito- ja majoi- työmarkkinatuen maksamiseen. Määrärahaa
25806: tuskorvauksena. Valtionosuus koulutustuesta saa käyttää ylläpitokorvauksen maksamiseen
25807: on työttömyysturvalain 22 §:n mukaisen pe- työharjoitteluun osallistuvalle vähintään 500
25808: ruspäivärahan suuruinen. Perusosan suuruu- päivää työttömänä olleelle työttömälle ja vas-
25809: deksi vuonna 2001 arvioidaan 126 mk/pv. Yl- taavin ehdoin kotoutumistoimenpiteisiin osal-
25810: läpito- ja majoituskorvausten suuruus on 30 listuvalle. Määrärahaa saa käyttää työharjoitte-
25811: mk/pv. lusta tai kotoutumistoimenpiteestä aiheutunei-
25812: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- den tapaturmakorvausten ja työharjoittelijoina
25813: tykseen liittyvän esityksen työvoimapoliitti- tai kotoutumistoimenpiteissä olevien ryhmä-
25814: sesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/ vastuuvakuutusten maksamiseen. Lisäksi mää-
25815: 1990) muuttamisesta siten, että ylläpito- jama- rärahaa saa käyttää ylläpitokorvauksen maksa-
25816: joituskorvauksen keskeiset saaruisedellytykset miseen kuntouttavasta työtoiminnasta annetun
25817: siirretään työvoimapoliittisesta aikuiskoulu- lain mukaiseen toimintaan Osallistuvalle työ-
25818: tuksesta annetusta asetuksesta (91211990) la- markkinatukea saavalle työttömälle.
25819: kiin ja niitä muutetaan niin, että korvauksiin Se l v i t y s osa : Momentilta voidaan mak-
25820: olisi oikeus myös vähennettyä koulutustukea saa työmarkkinatuen suuruista tukea työnanta-
25821: taikka soviteltua tai vähennettyä työmarkkina- jalle vähintään 500 päivää työttömänä olleiden
25822: tukea saavalla opiskelijalla. Esityksen mukaan työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttö-
25823: majoituskorvaukseen olisi oikeus myös omalla mien työllistämiseen työsuhteessa tehtävään
25824: työssäkäyntialueellaan koulutukseen osallistu- työhön. Vuonna 2001 tähän tarkoitukseen arvi-
25825: valla opiskelijalla, jos hänelle aiheutuu kustan- oidaan käytettävän 400 000 000 mk.
25826: 474 34.06
25827:
25828: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä vää työttömyysturvaa tai työmarkkinatukea
25829: otettu huomioon 8 000 000 mk kotipaikkakun- saaneita henkilöitä.
25830: nalta oman työssäkäyntialueen ulkopuolella
25831: tapahtuvan työssäkäynnin harkinnanvaraiseen 2001 talousarvio 5 588 000 000
25832: matka-avustukseen ja 13 000 000 mk kuntout- 2000 talousarvio 5 453 000 000
25833: tavaan työtoimintaan osallistuvien ylläpitokor- 1999 tilinpäätös 5 603 035 387
25834: vauksiin. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta
25835: työmarkkinatuki maksetaan ilman tarveharkin- 63. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
25836: taa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvio- (arviomääräraha)
25837: esitykseen liittyvän esityksen laiksi kuntoutta-
25838: Momentille myönnetään 845 000 000 mk.
25839: vasta työtoiminnasta ja siihen liittyväksi lain-
25840: Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien
25841: säädännöksi sekä laiksi työmarkkinatuesta
25842: maksamiseen työllisyysasetuksen (1363/ 1997)
25843: annetun lain muuttamisesta.
25844: nojalla työllisyyslaissa (27511987) tarkoitettu-
25845: Ylläpitokorvauksiin arvioidaan käytettävän
25846: jen työllistämiseen. Määrärahasta saa käyttää
25847: yhteensä 39 000 000 mk.
25848: 20 000 000 mk työttömien aloitteellisuuden
25849: Työmarkkinatukea arvioidaan käytettävän
25850: tukemiseen ja tässä toiminnassa tarvittavan
25851: aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin
25852: henkilöstön palkkaamiseen lyhytaikaisiin teh-
25853: yhteensä 1 086 000 000 mk, mikä on lähes 20
25854: täviin. Määrärahaa saa käyttää ennen työlli-
25855: prosenttia momentin loppusummasta.
25856: syyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen
25857: samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten
25858: Aktiivisen osuuden arvioidaan henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me-
25859: jakautuvan seuraavasti: mk noihin. Määrärahaa saa käyttää myös työhar-
25860: joittelusta aiheutuneiden tapaturmakorvausten
25861: Työharjoittelu työmarkkinatuella 344000 000
25862: Työvoimakoulutuksen aikainen
25863: ja työharjoittelijoina olevien ryhmävastuuva-
25864: työmarkkinatuki 308 000 000 kuutusten maksamiseen.
25865: Ylläpitokorvaus (työharjoittelu ja Määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päi-
25866: kotouttaminen) 26 000 000 vää työttöminä olleiden työmarkkinatukea saa-
25867: Yhdistelmätuen työmarkkinatuen vien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.
25868: osuus 400 000 000 Tässä tarkoitettua työllistämistukea voidaan
25869: Harkinnanvarainen matka-avustus 8 000 000 maksaa yhdessä työmarkkinatuen kanssa.
25870: Yhteensä 1 086 000 000 Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
25871: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
25872: Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnas- Se l v i t y s osa : Määrärahasta on luvun 06
25873: tettaviin kotoutumistoimenpiteisiin osallistu- perusteluihin viitaten tarkoitus käyttää
25874: valle maksettaviin ylläpitokorvauksiin arvioi- 20 000 000 mk vuonna 2000 ja sen jälkeen
25875: daan käytettävän 10 000 000 mk. työttömiksi jäävien 55-59-vuotiaiden tuki-
25876: Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttö- työllistämiseen osana työmarkkinaosapuolten
25877: myysturvalain 22 §:n 1 momentissa tarkoite- välistä, eläkejärjestelyistä syntynyttä sopimus-
25878: tun päivärahan suuruinen. Vuonna 2001 päivä- ta. Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen
25879: rahan markkamäärä tarkistetaan elinkustan- keskihinta on esitetty luvun 06 perustelujen
25880: nusten muutosta vastaavasti. Täysimääräisen selvitysosassa. Työllistämistukea maksetaan
25881: päivärahan arvioidaan nousevan 126 mark- päivää ja henkilöä kohti vähintään normaali
25882: kaan. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä työllistämistuki, jonka suuruus on 118 mk ja
25883: otettu huomioon 184 000 000 mk. enintään normaali työllistämistuki 80 prosen-
25884: Työmarkkinatuen saajien määrän arvioidaan tilla korotettuna. Työllistämistuki voidaan
25885: vuonna 2001 olevan keskimäärin 176 000 hen- maksaa täysimääräisenä, kun työaika on vähin-
25886: kilöä. Näistä yli puolet on vähintään 500 päi- tään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.
25887: 34.06 475
25888:
25889: Työllisyyspoliittisen projektituen käytön ar- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
25890: vioidaan vuonna 2001 olevan 94 000 000 mk. sa on lisäyksenä otettu huomioon 10 000 000
25891: Projektitukea käytetään erityisesti ns. kolman- mk siirtona momentilta 34.06.77. Hankkeiden
25892: nella sektorilla toteutettavien työllistämis- valinnassa käytetään perusteena kunkin hank-
25893: hankkeiden käynnistämiseen. Projektitukea keen työllisyysvaikutusarviointia (TVA-mal-
25894: maksetaan toiminnan hallinnointiin ja organi- li). Tällöin huomiota kiinnitetään hankkeen in-
25895: soimiseen mm. maksamalla projekteissa toimi- vestointivaiheen lisäksi erityisesti sen pysy-
25896: vien vetäjien ja muiden vastuuhenkilöiden väisluontoisiin toimintavaiheen ja kasvusysä-
25897: palkkauskustannukset ja muita hallintomeno- ysvaiheen työllisyysvaikutuksiin. Hankekoh-
25898: Ja. taista tukitasoa harkittaessa otetaan huomioon
25899: Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa työn- myös investointipaikkakunnan työttömyysas-
25900: antajalle päivää ja henkilöä kohti työmarkkina- te. Hankkeiden valinnassa painotetaan niitä
25901: tuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 22 §:n 1 hankkeita, jotka edistävät pysyvien työpaikko-
25902: momentin mukaista peruspäivärahaa, sekä jen syntymistä ja luovat edellytyksiä elinkei-
25903: enintään normaali työllistämistuki. noelämän kehitykselle sekä otetaan huomioon
25904: alueelliset kehittämisohjelmat. Osa määrära-
25905: Määrärahan käytön arvioidaan hasta kohdeunetaan avoimen haun periaatteel-
25906: jakaantuvan seuraavasti: mk la etsittyihin hankkeisiin niiden työllisyysvai-
25907: kutuksen perusteella. Momentilta rahoitettavi-
25908: Työllistämistuki yrittäjäksi ryhty- en investointien rakennusaikaiset työllisyys-
25909: välle 100 000 000 vaikutukset ovat arviolta 600 henkilötyövuot-
25910: Työttömien aloitteellisuuden ta. Työllistämisen keskihinta on esitetty luvun
25911: tukeminen 20 000000 06 perustelujen selvitysosassa.
25912: Työllisyyspoliittinen projektituki 94000000
25913: V. 2000 ja senjälkeen työttömiksi 200 I talousarvio 85 000 000
25914: jäävät 55-59-vuotiaat 20 000 000
25915: Yhdistelmätuki (työllistämistuen 2000 talousarvio 85 000 000
25916: osuus) 260 000 000 I999 tilinpäätös 89 000 000
25917: Muu työllistämistuki 351 000 000
25918: Yhteensä 845 000 000 65. Muuttoturva (arviomääräraha)
25919: Momentille myönnetään I5 000 000 mk.
25920: 2001 talousarvio 845 000 000 Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelulain
25921: 2000 talousarvio 932 000 000 (1005/1993) II §:n mukaisesti työttömän tai
25922: 1999 tilinpäätös 879 237 598 työttömäksi jäävän työnhakijan taloudelliseen
25923: tukemiseen, jos hän hakee tai siirtyy työhön
25924: 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot inves- asuinpaikkakuntansa työssäkäyntialueen ulko-
25925: puolelle. Työvoimapalveluihin liittyvistä
25926: tointeihin (siirtomääräraha 3 v)
25927: etuuksista annetun asetuksen (1253/1993)
25928: Momentille myönnetään 85 000 000 mk. 4 §:n mukaan työttömälle tai työttömäksi jää-
25929: Määrärahaa saa käyttää osarahoituksena välle henkilölle voidaan myöntää liikkuvuus-
25930: kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen avustuksella matkakustannusten korvausta
25931: työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla Suomen alueella tehtävästä matkasta, jonka
25932: edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ot- hän tekee työpaikkaan tutustumista, palvelus-
25933: tamalla samalla huomioon myös alueelliset suhteen solmimista tai uuteen työpaikkaan siir-
25934: työllisyysnäkökohdat Määrärahaa saa käyttää tymistä varten.
25935: aikaisempina vuosina myönnettyjen avustus- Selvitysosa: Vuonna 1999 maksettiin
25936: ten maksamiseen. yhteensä 14 900 liikkuvuusavustusta. Vuonna
25937: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 200I arvioidaan maksettavan yhteensä 20 000
25938: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
25939: 476 34.07
25940:
25941: liikkuvuusavustusta. Keskimääräisen avustuk- investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä
25942: sen suuruuden arvioidaan vuonna 2001 olevan pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kan-
25943: 750 mk. nalta merkittäviä hankkeita.
25944: Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomio-
25945: 2001 talousarvio 15 000 000 ta erityisesti niiden valmistumisen jälkeisen
25946: 2000 talousarvio 15 000 000 toimintavaiheen työpaikkoihin sekä kohteen
25947: 1999 tilinpäätös 10 468 763 ympäristössä syntyviin sysäysvaikutuksiin ot-
25948: taen huomioon alueelliset kehittämisohjelmat
25949: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi ja investointipaikkakunnan työllisyystilanne.
25950: (siirtomääräraha 3 v) Momentilta rahoitettavien investointien ra-
25951: Momentille myönnetään 94 000 000 mk. kennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat ar-
25952: Määrärahaa saa käyttää työttömyyden torju- violta 200 henkilötyövuotta. Työllistämisen
25953: misesta aiheutuvien menojen maksamiseen keskihinta on esitetty luvun 06 perustelujen
25954: hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaikko- selvitysosassa.
25955: jen syntymistä ottamalla samalla huomioon Vuoden 2001 valtuuksien käytön johdosta
25956: myös alueelliset työllisyysnäkökohdat arvioidaan valtiolle aiheutuvan vuonna 2002
25957: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 §:n menoja yhteensä 40 000 000 mk ja vuonna
25958: mukaisiin valtion investointikohteisiin sekä in- 2003 yhteensä 10 000 000 mk. Vastaavien ai-
25959: vestoinneiksi katsottavien valtion hankinnoista emmin myönnettyjen valtuuksien käytön joh-
25960: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära- dosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja
25961: haa saa käyttää siirtymäkauden 1998-2001 vuonna 2002 yhteensä 15 000 000 mk.
25962: aikana myös sellaisten uusien aloitettavien
25963: hankkeiden rahoitukseen, joita ei ole tarkoitus Valtuuksien käytöstä
25964: merkitä valtion taseeseen sekä tällaisten aloi- aiheutuva määrärahan tarve
25965: tettujen hankkeiden loppuunsaattamiseen. (milj. mk) 2002 2003
25966: Vuonna 2001 saa tehdä käynnissä oleviin töi-
25967: 1. Valtuudet v. 1998 ja aikai-
25968: hin liittyviä valtion talousarviosta annetun lain
25969: semmin 15,0
25970: (42311988) 10 §: ssä tarkoitettuja sitoumuksia - talonrakennusvaltuudet 10,0
25971: siten, että niistä aiheutuu menoja myöhempinä - muut rakentamisvaltuudet 5,0
25972: vuosina enintään 50 000 000 mk. 2. Uudet valtuudet 40,0 10,0
25973: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- - talonrakennusvaltuudet 25,0 7,0
25974: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. - muut rakentamisvaltuudet 15,0 3,0
25975: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 3. Yhteensä 55,0 10,0
25976: sa on vähennyksenä otettu huomioon - talonrakennusvaltuudet 35,0 7,0
25977: 10 000 000 mk siirtona momentille 34.06.64. - muut rakentamisvaltuudet 20,0 3,0
25978: Määrärahaa on tarkoitus osoittaa työllisyys-
25979: asetuksen 4 §:n tarkoittamille valtion työviras- 2001 talousarvio 94000 000
25980: toille työllisyyslain 13 §:n ja työllisyysasetuk- 2000 talousarvio 116 000 000
25981: sen 5 §:n mukaisiin kohteisiin. Määrärahaa py- 1999 tilinpäätös 142 000 000
25982: ritään käyttämään virastojen ja laitosten
25983:
25984:
25985:
25986: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
25987:
25988: Se l v i t y s osa : Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton tehtävänä on huolehtia
25989: kiintiöpakolaisten valinnasta, pakolaisten kuntaan osoittamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas-
25990: 34.07 477
25991:
25992: taanoton järjestämisestä sekä niihin liittyvästä tiedotus- ja julkaisutoiminnasta. Samoin tehtävänä
25993: on edistää maahanmuuttajien kotouttamista yhteiskuntaan tukemalla heidän sosiaalista, taloudel-
25994: listaja kulttuurista osallistumistaan sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ulkomaalaislain (648/2000) mu-
25995: kaisessa nopeutetussa menettelyssä arvioidaan käsiteltävän kolmasosa hakemuksista.
25996: Valtio korvaa kunnalle entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen paluumuuttajina tulleille hen-
25997: kilöille annetusta toimeentulotuesta ja palveluista aiheutuneita menoja. Pakolaisten vastaanotos-
25998: ta kunnalle maksetaan korvausta valtion varoista toimeentulotuen, palvelujen järjestämisen ja
25999: vastaanoton yleishallinnon kustannuksiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestää ja rahoit-
26000: taa valtio.
26001:
26002: Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto, henkilöä
26003: 1998 1999 2000 2001
26004:
26005: Pakolaiskiintiö 600 650 700 750
26006: Maahan saapuneet toteutuma toteutuma arvio arvio
26007: Ent. Neuvostoliiton alueelta olevat paluumuuttajat 1 165 1 304 1 500 1 500
26008: Pakolaiset 958 1 189 1 600 1 600
26009: - Kiintiöpakolaiset 308 543 800 800
26010: - Perheenyhdistämiset 307 155 400 400
26011: -Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 343 491 400 400
26012: Turvapaikanhakijat 1 272 3 106 1 200 1 200
26013:
26014: Vuosittaiset poikkeamat talousarviossa hyväksytyn pakolaiskiintiön ja maahan saapuvien kiin-
26015: tiöpakolaisten määrässä johtuvat siitä, että pakolaisten maastalähtöä saattavat viivästyttää mm.
26016: lähtölupien ja kauttakulkuviisumien saannin vaikeus. Siten esimerkiksi vuonna 1999 Suomeen
26017: tuli 409 henkilöä, jotka olivat saaneet oleskeluluvan vuoden 1998 pakolaiskiintiöstä. Turvapai-
26018: kanhakijoista noin 1/3 arvioidaan saavan turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi
26019: tai humanitaarisista syistä.
26020:
26021: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden usapupalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa
26022: vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomää- saa lisäksi käyttää rasismin ja etnisen syrjinnän
26023: räraha) seurantaan ja syrjinnän vastaiseen koulutuk-
26024: Momentille myönnetään 37 835 000 mk. seen.
26025: Määrärahaa saa käyttää valtion vastaanotto- Määrärahaa saa käyttää enintään 124 henki-
26026: keskusten toimintamenojen maksamiseen, pa- lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami-
26027: kolaisten maahantulomatkojen järjestämisestä, seen.
26028: lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuk- S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
26029: sista ja koulutuksesta sekä vastaanottoa edistä- sa on lisäyksenä otettu huomioon 1 500 000
26030: vän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestä- mk oikeusapupalvelujen hankkimiseksi turva-
26031: misestä aiheutuvien menojen maksamiseen. paikanhakijoille ja pakolaisille sekä 125 000
26032: Lisäksi määrärahaa saa käyttää vastaanoton to- mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal-
26033: teuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten kantarkistuksiin.
26034: palvelujen hankkimisesta aiheutuvien meno-
26035: jen maksamiseen sekä turvapaikanhakijoiden 2001 talousarvio 37 835 000
26036: vastaanoton neuvottelukunnan kustannuksiin. 2000 talousarvio 36 300 000
26037: Määrärahasta saa käyttää enintään 3 000 000 2000 lisätalousarvio 193 000
26038: mk turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oike- 1999 tilinpäätös 44 344 339
26039: 478 34.07
26040:
26041: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suo- den ylläpitämien turvapaikanhakijoiden vas-
26042: meen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen taanottokeskusten, ryhmä- ja perheryhmäkoti-
26043: sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuol- en, tulkkikeskusten sekä muihin tarvittaviin
26044: lon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) menoihin. Vuoden 2001 pakolaiskiintiö on 750
26045: Momentille myönnetään 67 200 000 mk. henkilöä.
26046: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston Se l v i t y s osa : Määrärahasta arvioidaan
26047: määräämin perustein (512/1999) entisen Neu- käytettävän pakolaisten vastaanotosta aiheutu-
26048: vostoliiton alueelta Suomeen muuttavien hen- vien kustannusten laskennallisina korvauksina
26049: kilöiden toimeentulotuen kustannusten sekä 66 160 000 mk, korvauksena kunnille pakolai-
26050: heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon sille annetuista kotoutumista tukevista ja sosi-
26051: erityiskustannusten korvaamiseen kunnille. aali- ja terveydenhuollon palveluista sekä toi-
26052: Se l v i t y s o s a : Suomeen muuttaneiden meentulotuista ja tulkkipalveluista
26053: henkilöiden toimeentulotuesta puolen vuoden 139 340 000 mk sekä turvapaikanhakijoiden
26054: ajalta maahan saapumisesta aiheutuneita kus- vastaanoton järjestämiseen 43 800 000 mk.
26055: tannuksia korvataan arviolta 19 000 000 mk ja Vuonna 2001 varaudutaan noin 800 uuden
26056: toimeentulotukimenoja sen vuoksi, että henki- kiintiöpakolaisen ja 400 perheenyhdistämisoh-
26057: lö ei maahanmuuttoon liittyvän asemansa jelman puitteissa tulevan omaisen vastaanot-
26058: vuoksi voi saada eläkettä tai muuta Sosiaalitur- toon. Korvausten piirissä on noin 3 850 aikai-
26059: vaetuutta korvataan arviolta 36 000 000 mk sempina vuosina saapunutta pakolaista. Uusia
26060: noin 1 600 henkilön osalta. Lisäksi maksetaan turvapaikanhakijoita arvioidaan tulevan 1 200,
26061: kunnille arviolta 12 600 000 mk noin 190 hen- joista yhden kolmasosan arvioidaan saavan
26062: kilön pitkäaikaisesta hoidosta ja huollosta ai- myönteisen päätöksen. Turvapaikanhakijoita
26063: heutuneita kustannuksia. Korvaukset makse- arvioidaan olevan vastaanottokeskuksissa noin
26064: taan kunnille jälkikäteen. 1 800 henkilöä.
26065: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen-
26066: 2001 talousarvio 67 200000 nyksenä huomioon 25 000 000 mk Kosovosta
26067: 2000 talousarvio 60 000 000 evakuoitujen vastaanoton päättymisestä johtu-
26068: 2000 lisätalousarvio 7 200 000 en ja 53 700 000 mk nopeutetun turvapaikka-
26069: 1999 tilinpäätös 67 578 304 menettelyn lyhentäessä turvapaikanhakijoiden
26070: keskimääräistä majoitusaikaa arviolta 13 kuu-
26071: 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kaudesta 7,5 kuukauteen. Määrärahan mitoi-
26072: vastaanotto (arviomääräraha) tuksessa on lisäyksenä otettu huomioon
26073: 27 000 000 mk kunnille täysimääräisesti kor-
26074: Momentille myönnetään 249 300 000 mk.
26075: vattavien alaikäisten huollon, tulkkipalvelujen
26076: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston
26077: erityiskustannusten ja laskennallisten korvaus-
26078: määräämin perustein (49311999) pakolaisten
26079: ten kustannusten kohoamisesta aiheutuvina
26080: kotoutumista tukevan toiminnan järjestämises-
26081: menoina.
26082: tä ja sosiaali- ja terveydenhuollon antamisesta
26083: kunnille aiheutuvien kustannusten laskennalli-
26084: siin korvauksiin sekä toimeentulotuen, tulkki- 2001 talousarvio 249 300 000
26085: palvelujen ja erityiskustannusten korvaami- 2000 talousarvio 279 000 000
26086: seen, paluumuutosta aiheutuviin menoihin 1999 tilinpäätös 334 093 528
26087: sekä kunnille, kuntayhtymille ja yhteisöille nii-
26088: 34.99 479
26089:
26090: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
26091:
26092:
26093: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) Määrärahasta saa käyttää enintään 4 000 000
26094: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. mk palkkaturvamenettelyyn liittyviin viran-
26095: Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja omaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin
26096: täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviili- sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
26097: palveluslain ( 1723/1991) nojalla aiheutuviin Se l v i t y s osa : Palkkaturvajärjestelmä
26098: kustannuksiin sekä työhallinnossa palvelevien turvaa työntekijäin työsuhteesta johtuvien saa-
26099: siviilipalvelusmiesten ylläpito- ja päiväraha- tavien maksamisen työnantajan konkurssin ja
26100: kustannuksiin. muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta.
26101: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki sellaiset
26102: sa on lisäyksenä otettu huomioon 400 000 mk saatavat, jotka perustuvat työsuhteeseen ja jot-
26103: ennalta arvaamattomien, poikkeuksellisten ka työnantaja olisi ollut velvollinen työnteki-
26104: suurten kustannusten korvaamiseen siviilipal- jälle maksamaan. Palkkaturvahakemus on teh-
26105: veluslaitoksille. Hallitus antaa eduskunnalle tävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan
26106: talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sivii- erääntymisestä. Palkkaturvasta huolehtivat
26107: lipalveluslain muuttamisesta. työministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskus-
26108: Siviilipalvelukseen hakeutuvien henkilöiden ten työvoimaosastot
26109: lukumäärä kasvoi 1990-luvulla tasaisesti vuo- Palkkaturvamenoja vastaavat tulot
26110: teen 1996 asti, jonka jälkeen kasvu on tasaan- 96 000 000 mk on merkitty momentille
26111: tunut. Hakijoiden määrä on tällä hetkellä noin 12.34. 70. Työttömyysvakuutusrahasto korvaa
26112: 2 500 henkilöä vuodessa. Vuonna 1999 koulu- valtiolle vuosittain jälkikäteen palkkaturvana
26113: tettiin 1 742 siviilipalvelusvelvollista. Vuonna maksettujen ja työnantajilta tai näiden kon-
26114: 2000 on tarkoitus kouluttaa 1 850 siviilipalve- kurssipesiitä takaisinperittyjen pääomamääri-
26115: lusvelvollista. en erotuksen. Palkkaturvamaksut eivät näin ol-
26116: Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty len jää rasittamaan valtion talousarviota. Palk-
26117: 2 500 siviilipalvelukseen hakeutuvan hallin- katurvapalautusten 12 000 000 markan korot,
26118: nointia sekä 1 850 siviilipalvelusvelvollisen jotka on budjetoitu momentille 12.34.99, jää-
26119: kouluttamista vuosittain. vät valtiolle palkkaturvajärjestelmästä aiheutu-
26120: vien hallintomenojen kattamiseen.
26121: 2001 talousarvio 20 000 000 Konkurssien määrän väheneminen ja yritys-
26122: 2000 talousarvio ten parantunut taloudellinen tilanne sekä hyvin
26123: 18 500 000
26124: toiminut yrityssaneerauslaki ovat tärkeimmät
26125: 1999 tilinpäätös 17 498 220
26126: syyt palkkaturvamäärien pienenemiselle viime
26127: vuosina. Vuonna 1999 palkkaturvaa makset-
26128: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) tiin 94 milj. mk, mikä on noin 5 milj. mk vä-
26129: Momentille myönnetään 100 000 000 mk. hemmän kuin edellisenä vuonna. Tämänhet-
26130: Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain kisten talousnäkymien valossa ei ole odotetta-
26131: (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain vissa, että palkkaturvamäärät tulisivat
26132: (92711979) mukaisten menojen maksamiseen. merkittävästi nousemaan tai laskemaan.
26133: 480 34.99
26134:
26135:
26136:
26137: 1997 1998 1999 2000 2001
26138: toteutuma toteutuma toteutuma arvio/ arvio/
26139: talousarvio esitys
26140:
26141: Palkkaturvaa maksettu (milj. mk) 116 99 94 106 96
26142: Palkkaturvaa peritty takaisin (milj. mk) 40 53 24 20 20
26143: Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden
26144: lukumäärä 7 751 6753 6 153 6500 6200
26145: Palkkaturvapäätöksen saaneiden työn-
26146: antajien lukumäärä 2 766 2600 2 536 2600 2600
26147: Hakemusten keskimääräinen käsittely-
26148: aika (pv) 38 51 54 50 50
26149:
26150:
26151: 2001 talousarvio 100 000 000 kerätyillä varoilla tarjotaan palveluja myös ul-
26152: 2000 talousarvio 110 000 000 komaalaisille merenkulkijoille.
26153: 1999 tilinpäätös 95 306 666
26154: Merimiespalvelutoiminnan
26155: rahoitus: mk
26156: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomäärära-
26157: ha) Valtion osuus merimiespalvelu-
26158: Momentille myönnetään 4 553 000 mk. toimiston menoista 3 000000
26159: Työnantajien osuus 1 500 000
26160: Määrärahaa saa käyttää merimiesten palve-
26161: Työntekijöiden osuus 1 500 000
26162: lu- ja opintotoiminnasta annetun lain (452/ Lästimaksut (31.32.50) 3 000 000
26163: 1972) nojalla merimiesten huoltotoimintaan Merimiespalvelutoimiston
26164: suoritettavan valtion osuuden maksamiseen menot kaikkiaan 9 000000
26165: sekä merimieslaissa tarkoitetun työsopimuk-
26166: sen tekemisestä annetun asetuksen (783/1995)
26167: mukaisiin palveluihin, merimieslain (423/
26168: 1978) ja merimiesten vuosilomalain ( 433/ Määrärahan käytön arvioidaan
26169: 1984) nojalla merimiestenvuosiloma-ja van- jakautuvan seuraavasti: mk
26170: hempainvapaamatkakustannuksiin sekä työ-
26171: suhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin Valtion osuus merimiespalvelu-
26172: matkakustannuksiin suoritettavan valtionosuu- toimiston menoista 3 000 000
26173: Valtion osuus työnantajille
26174: den maksamiseen.
26175: eräisiin merimiesten matkakus-
26176: Se l v i t y s osa : Merimiespalvelutoimin- tannuksiin 1 500 000
26177: nan rahoittamiseksi merenkulkija maksaa yh- Merimiesten työsuhdesuojelun
26178: den tuhannesosan ansioistaan ja saman määrän lomakehuolto 53 000
26179: maksaa varustaja. Valtion osuus on yhtä suuri Yhteensä 4 553 000
26180: kuin edellä mainittujen yhteensä. Merimies-
26181: palvelutoimisto saa suuren osan tuloistaan ns. 2001 talousarvio 4 553 000
26182: lästimaksuina, joita peritään Suomen satamis- 2000 talousarvio 4 553 000
26183: sa käyviltä koti- ja ulkomaisilta aluksilta. Näin 1999 tilinpäätös 4 672 265
26184: 481
26185:
26186:
26187:
26188:
26189: Pääluokka 35
26190: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
26191:
26192:
26193: Selvitysosa: Ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävät koostuvat alueidenkäytön
26194: suunnittelusta, asumisesta ja rakentamisesta sekä luonnon ja ympäristön suojelusta. Hallinnonala
26195: edistää kestävää kehitystä. Tavoitteena on hyvä ja turvallinen elinympäristö, luonnon monimuo-
26196: toisuuden säilyttäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä asunto-olojen kehittäminen.
26197: Ympäristöhallinnon toiminnassa korostuu kansainvälinen yhteistyö. Keskeiset ympäristöon-
26198: gelmat, kuten ilmastomuutoksen uhka, otsonikerroksen oheneminen, biologisen monimuotoi-
26199: suuden köyhtyminen, Itämeren tilan huononeminen ja ympäristön muu pilaantuminen ovat suu-
26200: relta osin rajat ylittäviä ja niiden ratkaisut vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisiä so-
26201: pimuksia toimeenpannaan kansallisesti ja ne edellyttävät alueellisia ja paikallisia toimia.
26202: Hallinnon ohjauskeinot ovat monipuolistuneet. Tärkeää on eri hallinnonalojen ja yksityisten
26203: toimijoiden päätöksentekoon vaikuttaminen ja ympäristötavoitteiden yhdistäminen tuotteiden ja
26204: palveluiden suunnitteluun, tuotantoon ja käyttöön. Ympäristöpolitiikan tehostamisessa onkin
26205: keskeistä ympäristöpolitiikan yhdentäminen sektoripolitiikkoihin, mikä korostaa jokaisen hallin-
26206: nonalan vastuuta sektorinsa ympäristötavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa.
26207: Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten väestönkasvu heijastuu paineena kaavoitukseen, raken-
26208: tamiseen ja asumiseen. Toisaalta muuttotappioalueet vaativat erityisiä toimenpiteitä. Myös ra-
26209: kentamisen laadun ja ekologisen kestävyyden parantamiselle asetetaan kasvavia vaatimuksia.
26210: Kansainvälinen yhteistyö
26211: Lähialueyhteistyössä tavoitteena on sopimuksin ja hankkein parantaa Itämeren tilaa, vähentää
26212: Suomeen tulevia saasteita sekä edistää EU:n ympäristölainsäädännön toimeenpanoa Baltian
26213: maissa. Jatketaan aluesuunnittelun ja kestävän metsätalouden yhteistyötä Venäjän kanssa ja to-
26214: teutetaan kaavoituksen kehittämishankkeita Baltian maiden kanssa.
26215: EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan vaikutetaan Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen
26216: ympäristöyhteistyössä. EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmalla edistetään Venäjän ja
26217: Baltian maiden ympäristöongelmien ratkaisua, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vahvistetaan
26218: ympäristöhallintoa. Ympäristöasiat sisällytetään myös taloudelliseen, erityisesti energia- ja lii-
26219: kenneyhteistyöhön. EU:nja Venäjän kumppanuus- ja yhteistyöohjelman osana oleva ympäristö-
26220: ohjelma etenee.
26221: Vaikutetaan EU:n rahoitusjärjestelmien, erityisesti TACIS- ja ISPA-ohjelmien suuntaamiseen
26222: siten, että Itämeren suojelu ja Barentsin alueen ympäristökysymykset otetaan riittävästi huomi-
26223: oon.
26224: Suomi toimiipohjoismaidenministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2001 sekä arktisen
26225: neuvoston puheenjohtajana vuosina 2001-2002. Tavoitteena on, että arktinen neuvosto hyväk-
26226: syy kestävän kehityksen ohjelman sekä toimintaohjelman arktisen ympäristön pilaantumisen eh-
26227: käisemiseksi.
26228: 482 35.
26229:
26230: Suomi vaikuttaa EU:n kestävän kehityksen strategian valmisteluun Helsingin Eurooppa-neu-
26231: voston päätelmien toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että kesäkuussa 2001 Eurooppa-neuvosto kä-
26232: sittelee kokonaisvaltaiset yhdentämisstrategiat ja niiden aikataulut, toimenpiteet ja indikaattori-
26233: esitykset. Strategioiden seurantaa ja arviointia varten tuotetaan välineitä.
26234: Suomi osallistuu EU:n kuudennen ympäristöohjelman toimenpidesuunnitelmien valmisteluun.
26235: EU:n laajentumisneuvotteluissa pyritään siihen, että hakijamailla on edellytykset toimeenpanna
26236: EU:n ympäristölainsäädäntö ennen jäsenyyttä. Osallistutaan EU:n aluerakenteen ja alueidenkäy-
26237: tön kehityskuvan toteutusohjelmaan sekä EU:n biodiversiteettistrategian valmisteluun.
26238: Kansainvälisten ympäristösopimusten osalta on tarkoitus, että neuvottelut pysyviä orgaanisia
26239: yhdisteitä koskevastaYK:nsopimuksesta saadaan vuonna 2001 päätökseen ja että biodiversiteet-
26240: tisopimuksen alainen bioturvallisuuspöytäkirja samoin kuin ilmastosopimuksen Kioton pöytäkir-
26241: ja tulisivat voimaan.
26242: Osallistutaan vuonna 2000 perustettavan YK:n metsäfoorumin työhön ja edistetään kestävää
26243: metsien käyttöä maailmanlaajuisesti.
26244: YK:n kestävän kehityksen toimikunnan kymmenettä istuntoa ja Rio-prosessin kymmenvuotis-
26245: arviota varten Suomi laatii kansallisen edistysraportin hallituksen kestävän kehityksen ohjelman
26246: toteutumisesta hallinnonalojen ja eri toimijatahojen yhteistyönä.
26247: Osallistutaan YK:n asuinyhdyskuntakehityksen toimintaohjelman toteuttamiseen (Habitat+5)
26248: sekä Euroopan Neuvoston kestävän kehityksen aluesuunnitteluperiaatteiden toimeenpanoa ja
26249: kulttuuriympäristöohjelmaa koskevaan yhteistyöhön.
26250: Itämeren ja vesien suojelu
26251: Tavoitteena on, että vesiin joutuva ravinne- ja orgaaninen kuormitus vähenee noin puoleen
26252: 1990-luvun alun tasosta vuoteen 2005 mennessä ja että vedenhankinnan kannalta merkityksellis-
26253: ten pohjavesien laatu säilyy hyvänä. Vaarallisten aineiden päästöjen torjunnan valmiutta paran-
26254: netaan. Tuetaan vesiensuojelun toimeenpanoa mm. maataloudessa, kalankasvatuksessa ja muus-
26255: sa hajakuormituksessa. Valmistaudutaan EY:n vesipuitedirektiivin voimaantuloon kehittämällä
26256: aluekohtaista seurantaa, suunnittelua ja arviointia.
26257: Ilmastopolitiikka
26258: Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä kansainvälisten velvoitteiden
26259: mukaisesti. Vähennykset toteutetaan kustannustehokkaasti kansallisin ja kansainvälisin t9imen-
26260: pitein. Joustavuusmekanismien käyttöä osana Suomen ympäristöpoliittisia ulkosuhteita lähialu-
26261: eilla ja kehitysmaissa edistetään. Kansainvälisissä toimissa käytetään ratkaisuja, joilla voidaan
26262: tukea Suomen ympäristöteknologian vientiä. Osallistutaan sektorikohtaisten toimenpideohjelmi-
26263: en valmisteluun ja yhteensovittamiseen kotimaassa.
26264: Asuntomarkkinoiden toiminta ja tuleva asuntokanta
26265: Ennakoidaan muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutosten vaikutuksia asumiseen ja asunto-
26266: markkinoihin. Edistetään asuntomarkkinoiden hintavakautta. Kohdistetaan valtion tukema asun-
26267: totuotanto pääosin niihin asutuskeskuksiin, joissa asuntojen kysyntä on suurinta ja joissa asunto-
26268: pula vaikeuttaa työvoiman saantia.
26269: Edistetään valtion tukeman vuokra-asuntokannan säilymistä vuokrakäytössä. Varaudutaan ara-
26270: vavuokra-asuntojen vajaakäytöstä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen vähenevän väestön alu-
26271: eilla.
26272: Luodaan välineitä laadullisesti hyvään rakentamiseen ja rakennusten käytön elinkaaritalouteen
26273: kaikessa asuntotuotannossa. Edistetään tiiviin pientalorakentamisen ratkaisujen kehittämistä ja
26274: kaupunkimaisten pienimuotoisten kerrostaloalueiden syntymistä.
26275: Kestävä yhdyskuntakehitys ja alueidenkäyttö
26276: Huolehditaan maankäyttö-ja rakennuslain tarjoamien mahdollisuuksien ja vaatimusten siirtä-
26277: misestä suunnittelu- ja hallintokäytäntöön. Täytäntöönpanon ohjausta jatketaan oppaiden, kehit-
26278: 35. 483
26279:
26280: tämiskeskustelujen ja kaavaneuvottelujen avulla. Eri kaavatasojen tehtävänjakoa selkiinnytetään
26281: ja esitystapaa uudistetaan painottaen osallistumisen edellyttämää havainnollisuutta. Valmistel-
26282: laan ehdotus asemakaavan toteuttamisvastuita ja yhdyskuntarakentamisen kunnallisia rahoitus-
26283: järjestelmiä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.
26284: Lain toimivuutta seurataan erityisesti kansalaisten yhdenvertaisuuden ja vaikutusmahdolli-
26285: suuksien, kaupan suuryksiköiden sijoittumisen, kuntien välisen yhteistoiminnan ja viranomaisten
26286: voimavarojen näkökulmista. Kaupunkiseuduilla edistetään kuntien suunnitteluyhteistyötä. Laa-
26287: jennetulla aluearkkitehtitoiminnalla parannetaan pienten kuntien suunnitteluvalmiuksia.
26288: Jatketaan lähiöiden kehittämistä uuden ohjelman pohjalta. Tuetaan rakennusperinnön säily-
26289: mistä ja kulttuuriympäristön vaalimista. Kehitetään uusia välineitä toteuttamalla rakennusperin-
26290: töstrategiaa ja sen pohjalta laadittavaa toimenpideohjelmaa.
26291: Ekologisesti kestävä rakentaminen ja rakentamisen ohjaus
26292: Kehitetään menettelytapoja energia- ja ekotehokkuuden, elinkaariasioiden ja ympäristövaiku-
26293: tusten vaatimusten huomioon ottamiseksi rakentamismääräyksissä ja valtion tukemassa asunto-
26294: tuotannossa ja korjausrakentamisessa.
26295: Selkeytetään korjausrakentamiselle asetettavia laadullisia tavoitteita ja kehitetään laadun tavoi-
26296: tetasoja.
26297: Otetaan käyttöön sisäilmaa koskevat uudet rakentamismääräykset.
26298: Jatketaan rakentamismääräysten ajantasaistamista muun muassa rakennustuotedirektii vin edel-
26299: lyttämien muutosten mukaisesti ja käynnistetään CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkina-
26300: valvonta.
26301: Rakennustuotehyväksyntää koskeva uusi säännöstö otetaan käyttöön.
26302: Luonnonvarojen kestävä käyttö
26303: Tavoitteena on talouden ekatehokkuuden jatkuva parantaminen ja päästöjen vähentäminen
26304: luonnon vastaanottokyvyn mukaiseksi vaikuttamalla yhteiskunnan aine- ja materiaalitalouden
26305: toimijoihin. Taloudellista ohjausta pyritään lisäämään.
26306: Jätteiden määrän kasvua hillitään ja jätteistä pyritään hyödyntämään taloudellisesti tarkoituk-
26307: senmukaisesti noin kaksi kolmasosaa vuoteen 2005 mennessä. Raskasmetallien, kemikaalien,
26308: biotekniikan ja geeniteknologian ympäristöriskejä vähennetään.
26309: Ympäristöklusterin tutkimusohjelman avulla luodaan kattava tietopohja kansantalouden ja tär-
26310: keimpien tuotannonalojen ekatehokkuudesta ja elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista.
26311: Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden yhdentämistä tietoyhteiskuntahankkeisiin ja kestävi-
26312: en ratkaisujen kehittämiseen.
26313: Ympäristön tilaa parannetaan yhteisviemärihankkeilla, puhdistamalla saastuneita maa-alueita
26314: ja kunnostamaila pilaantuneita vesistöjä.
26315: Uusiutumattomia kiviainesvaroja kierrätetään ja käytetään korvaavia aineksia.
26316: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
26317: Luonnon monimuotoisuuden säilyminen turvataan kansallisen toimintaohjelman mukaisesti.
26318: Luonnonsuojelulain tavoitteiden mukaisesti huolehditaan lajien ja luontotyyppien suotuisasta
26319: suojelun tasosta. Käytännön toimet suunnataan luonnonsuojelualueverkoston edustavuuden ko-
26320: konaisarvioinnin ja lajien uhanalaisuustarkastelun perusteella.
26321: Kansallisen metsäohjelman mukaisesti selvitetään toteutuskeinot metsien suojelussa Ete-
26322: lä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin alueilla. Luonnonsuojelualueiden hoidon
26323: rahoitusta suunnataan entistä enemmän luonnon ennallistamiseen.
26324: Luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toimeenpanoa jatketaan vuonna 1996
26325: päätetyn kokonaisrahoitusohjelman mukaisesti. Natura 2000 -verkoston toimeenpanossa hyö-
26326: dynnetään EU :n rahoitusta.
26327: 484 35.01
26328:
26329: Arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien hoitoa edistetään maisemanhoitosuunni-
26330: telmilla ja käytännön kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden avulla.
26331: Luonnon virkistyskäytön edellytyksiä parannetaan. Toteutetaan luonnon virkistyskäytön ja
26332: työllisyyttä tukevan luontomatkailun kehittämishanketta.
26333: Hallinto ja sähköisten palvelujen kehittäminen
26334: Varmistetaan uusien lakien edellyttämien hallintokäytäntöjen toimivuus. Käsitellään aikai-
26335: semman lainsäädännön aikana vireille tulleet kaava-, valitus- ja lupa-asiat joutuisasti ja laaduk-
26336: kaasti. Huolehditaan ympäristölupavirastojen ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyön suju-
26337: vuudesta ja muista toimintaedellytyksistä. Seurataan ympäristölupajärjestelmän toimivuutta.
26338: Vahvistetaan laatuajattelua ympäristöhallinnossa. Jatketaan hyvän palvelun ympäristöhallinto-
26339: projektia julkisen hallinnon laatupalvelukriteereitä soveltaen. Henkilökunnan työkyvyn ja työ-
26340: motivaation ylläpitämiseen sekä työyhteisöön ja johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
26341: Tehostetaan hallinnon resurssien käytön ja toimivuuden arviointia.
26342: Toimeenpannaan uudistettua tiedon hallinnan strategiaa. Ympäristötietopalvelua, asianhallin-
26343: taa ja sähköistä asiointia kehitetään tavoitteena parantaa asiakaspalvelua, sidosryhmäyhteistyötä,
26344: päätösten tietopohjaa ja nopeuttaa päätösprosesseja. Hyvillä verkkopalveluilla ympäristötietous
26345: ja ympäristöarvot saadaan kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden käyttöön.
26346:
26347:
26348: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
26349: V. 1999 v.2000 v.2001
26350: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001
26351: 1000 mk 1000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk %
26352:
26353:
26354: 01. Ympäristöministeriö 101 251 102 000 104 222 2222 2
26355: 10. Ympäristön suojelu 139 327 127 250 125 150 -2 100 -2
26356: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja
26357: luonnonsuojelu 257 728 243 000 271 830 28 830 12
26358: 30. Asumisen edistäminen 2 870 000 2 700 000 2 510 000 - 190 000 -7
26359: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 304 457 306 886 321 399 14 513 5
26360: 50. Ympäristö lupavirastot 21 300 26 490 5 190 24
26361: 60. Suomen ympäristökeskus 122 413 122 700 124 835 2135 2
26362: 70. Valtion asuntorahasto 22930 23 930 20 438 -3 492 - 15
26363: 99. Ympäristöministeriön hallinnon-
26364: alan muut menot 141 119 108 301 134 410 26109 24
26365: Yhteensä 3 959 224 3 755 367 3 638 774 - 116 593 -3
26366:
26367: Henkilöstön kokonaismäärä 2 476 2 550 2 560
26368:
26369:
26370:
26371:
26372: 01. Ympäristöministeriö
26373:
26374:
26375: Ympäristöministeriö edistää kestävää kehitystä. Tavoitteena on hyvä ja turvallinen elinympä-
26376: ristö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä asun-
26377: to-olojen kehittäminen.
26378: 35.01 485
26379:
26380: Selvitysosa: Ympäristöministeriön alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat:
26381: Ympäristön suojelu
26382: Osana kansallista suunnitelmaa kasvihuonekaasujen vähentämiseksi valmistellaan toimenpide-
26383: ehdotuksia rakentamisen, alue- ja yhdyskuntapolitiikan sekä jätepolitiikan alueilla. Kehitetään
26384: Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen laskenta- ja arviointimenetelmiä.
26385: Hapanta laskeumaaja otsonin muodostusta vähennetään vaikuttamalla EU:n lainsäädäntöön ja
26386: kansainvälisiin sopimuksiin ja valmistelemalla näitä toimeenpanevia kansallisia määräyksiä.
26387: Toimintaohjelma Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi valmistuu alkuvuonna. Vaikutetaan
26388: Itämeren tilan parantamiseksi lähialueyhteistyössä, uudistetun HELCOM:n puitteissa ja tukemal-
26389: la Itämeren Agenda 21 :n toimeenpanoa. Merkittävin yksittäinen tavoite on edistää Pietarin lou-
26390: naisen jätevedenpuhdistamon rakentamista.
26391: Vuoteen 2005 ulottuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoon liittyen valmistel-
26392: laan ehdotuksia jätealan säädöksiksi.
26393: Edistetään ympäristönäkökohtien huomioonottamista kaupan alalla ja julkisissa hankinnoissa.
26394: Pyritään ympäristössä hitaasti hajoavien, kertyvien ja myrkyllisten kemikaalien rajoittamiseen
26395: Euroopan yhteisössä ja kansainvälisin toimin.
26396: Toimeenpannaan kansainväliset säännökset geneettisesti muunnettujen organismien turvalli-
26397: sesta kuljetuksesta, käsittelystä ja käytöstä.
26398: Alueidenkäyttö
26399: Huolehditaan tuoreen maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden omaksumisesta toimeenpanos-
26400: sa.
26401: Arvioidaan lain toimivuutta ja edistetään lain edellyttämien voimavarojen kehittymistä kunnis-
26402: sa.
26403: Jatketaan alueellisten ympäristökeskusten, kuntien ja maakuntien liittojen asiantuntijaohjausta
26404: ja koulutusta sekä tuotetaan opasaineistoa.
26405: Kehitetään maakuntakaavoitusta valtakunnallisten tavoitteiden välittämiseksi.
26406: Kehitetään maakuntasuunnitelman sisältöä ja käyttöä.
26407: Ryhdytään toteuttamaan rakennusperintöstrategiaa. Edistetään rakennusperinnön hoitoa kan-
26408: nustamalla kuntia ja maakunnan liittoja kulttuuriympäristöohjelmien laadintaan.
26409: Jatketaan alueidenkäytön tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelua yhteistyössä Suomen
26410: ympäristökeskuksen kanssa.
26411: Kansainvälisessä yhteistyössä osallistutaan EU:n aluerakenteen ja alueidenkäytön kehitysku-
26412: van toteuttamisohjelmaan, Itämeren Interreg III B -ohjelman toteuttamiseen sekä EU:n kaupun-
26413: kipolitiikan muotoiluun ja kaupunkiympäristöä koskevan yhteistyön kehittämiseen.
26414: Ympäristövaikutusten arviointi
26415: Yhdenmukaistetaan ympäristövaikutusten arvioinnin hallintokäytäntöjä.
26416: Valmistellaan EU:n lainsäädännöstä aiheutuvat suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutus-
26417: ten arvioinnin säädösmuutokset
26418: Luonnonsuojelu
26419: Valmistellaan metsiensuojelun toteutuskeinoja Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lou-
26420: nais-Lapin alueille.
26421: Edistetään uhanalaisten lajien ja luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien suojelua.
26422: Jatketaan luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toimeenpanoa.
26423: Kehitetään arvokkaiden maisema-alueiden hoitoa ja suojelua.
26424: Jatketaan geologisten muodostumien inventointia maa-aineslain toimeenpanon turvaamiseksi.
26425: Jatketaan luonnonsuojelun tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelua.
26426: Luodaan menetelmät ja hallinnollisen yhteistyön muodot luonnon monimuotoisuuden seuran-
26427: taa varten.
26428: 486 35.10
26429:
26430: Rakentaminen
26431: Jatketaan maankäyttö-ja rakennuslain tavoitteiden toimeenpanoa rakentamismääräyksillä ja
26432: ohjeilla, seurataan uusien säännösten toimivuutta ja vaikutuksia rakentamisen laatuun.
26433: Otetaan käyttöön ja ohjeistetaan sisäilmaa ja rakennusten energiataloutta koskevat uudet raken-
26434: tamismääräykset.
26435: Selvitetään rakentamisen ohjauksen ja kiinteistöjen ylläpidon keinoja vähentää kiinteistöjen
26436: energiankäytön päästöjä ja parantaa vanhan asuntokannan energiataloutta.
26437: Jatketaan home- ja kosteusasioiden toimintaohjelmaa.
26438: Asuminen
26439: Toteutetaan valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien asunto- ja maapoliittista yhteistyötä.
26440: Vähennetään asunnottomuutta kehittämällä erityisesti asukasvalintaa sekä erityispalveluja tar-
26441: vitsevien asukkaiden huomioonottamista kuntien asunto-ohjelmoinnissa.
26442: Edistetään väestön ikääntymisestä aiheutuvien tarpeiden huomioonottamista uudisrakentami-
26443: sessa, nykyisessä asuntokannassa ja palveluiden kehittämisessä.
26444: Kehitetään valtion tukeman asuntorahoituksen riskienhallintaa ja toteutuneiden riskien käsitte-
26445: lyä.
26446: Ministeriön toiminnan kehittäminen
26447: Panostetaan erityisesti verkostoitumiseen sekä strategisiin työvälineisiin; tutkimukseen, vies-
26448: tintään ja tietohallintoon.
26449: Ohjataanja tuetaan ympäristöhallinnon tietojärjestelmien, tietovarantojen hallinnan, tietotekni-
26450: sen infrastruktuurin ja verkkopalveluiden kehittämistä.
26451: Toimeenpannaan uudistettua toimintastrategiaa sujuvoittamalla työprosesseja.
26452:
26453: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tyjen tuotteiden markkinavalvonnasta aiheutu-
26454: Momentille myönnetään 104 222 000 mk. vien menojen johdosta.
26455: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
26456: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 197 000 2001 talousarvio 104222 000
26457: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 2000 talousarvio 102 000 000
26458: kantarkistuksiin sekä vähennyksenä 200 000 2000 lisätalousarvio 4130 000
26459: mk siirtona momentille 35.99.26 CE -merkit- 1999 tilinpäätös 101 251 000
26460:
26461:
26462:
26463: 10. Ympäristön suojelu
26464:
26465:
26466: Se l v i t y s osa : Edistetään ympäristönsuojelua ympäristönsuojelu- ja -hoitotöillä ja ympä-
26467: ristönsuojeluteknologian kehittämishankkeilla. Toteutetaan vesiensuojelua edistäviä siirtoviemä-
26468: rihankkeita ja vesistöjen kunnostushankkeita. Kunnostetaan pohjavesialueita soranoton jäljiltä.
26469: Tehostetaan saastuneiden maa-alueiden ja käytöstä poistettujen kaatopaikkojen kunnostamista ja
26470: käytetään siihen myös öljysuojarahaston varoja.
26471: Toteutetaan hankkeita, joiden tavoitteena on päästöjen vähentäminen sekä ympäristötiedon ja
26472: -osaamisen lisääminen Venäjällä ja Baltian maissa sekä Puolassa. Toteutetaan Itämeren suojelu-
26473: komission ja Euroopan unionin ympäristönsuojelun toimintaohjelmia. Osallistutaan hankkeiden
26474: yhteisrahoitukseen kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avustajamaiden kanssa asettaen
26475: tavoitteiksi EU:n uuden liittymistä valmistelevan rakennetuen (ISPA) tehokas hyödyntäminen
26476: 35.10 487
26477:
26478: sekä Suomen avustusrahoituksen vipuvaikutuksen parantaminen. Vahvistetaan pohjoismaiden
26479: ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) toimintaa.
26480:
26481: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arvio- 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomäärära-
26482: määräraha) ha 3 v)
26483: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
26484: Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ym- Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta an-
26485: päristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, netun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuoja-
26486: torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoi- rahastoon tehtävän siirron maksamiseen.
26487: menpiteistä sekä ympäristövahingon torjun- Se l v i t y s o s a : Osa öljyjätemaksuina
26488: taan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aihe- kertyvistä varoista voidaan valtion talousarvi-
26489: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa ossa siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi
26490: saa käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä öljyn saastuttamien maa-alueiden puhdistus-
26491: ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oi- kustannusten korvaamista varten.
26492: keudenkäynneistä aiheutuvien menojen ja si- Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 mää-
26493: vutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin rärahan kanssa vastaa keskimäärin öljyjäte-
26494: osallistuvien palkkioiden maksamiseen. maksujen kertymää momentille 11.19.08.
26495: Määrärahaa saa käyttää myös niiden meno-
26496: jen maksamiseen, jotka aiheutuvat toimivaltai- 2001 talousarvio 5 000 000
26497: selle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehty- 2000 talousarvio 5 000 000
26498: jä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palaut- 1999 tilinpäätös 5 000 000
26499: tamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada
26500: heti perityksi aiheuttajalta. 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirto-
26501: Se l v i t y s o s a : Määrärahasta noin määräraha 3 v)
26502: 4 600 000 mk käytetään kaluston hankintaan.
26503: Momentille myönnetään 31 750 000 mk.
26504: Näistä kustannuksista noin 4 000 000 mk ai-
26505: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston pää-
26506: heutuu sellaisesta öljyntorjuntakalustosta, jon-
26507: töksen (894/1996) mukaisten avustusten mak-
26508: ka hankintamenot arvioidaan korvattavan lä-
26509: samiseen ympäristönsuojelun edistämiseen
26510: hes täysimääräisesti öljysuojarahaston varois-
26511: sekä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden
26512: ta.
26513: avustamisesta annetun lain (56/1980) mukais-
26514: Menoja vastaavat korvaukset öljysuojara-
26515: ten avustusten maksamiseen yhdyskuntien ve-
26516: hastosta ja vahinkojen aiheuttajilta ovat olleet
26517: siensuojelua edistäviin investointeihin.
26518: vuosina 1990-1999 keskimäärin 72% budje-
26519: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
26520: toiduista menoista. Vuonna 2001 korvausten
26521: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue-
26522: määrän arvioidaan olevan 10 000 000 mk.
26523: kehitysrahaa.
26524: Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.60.
26525: Se l v i t y s o s a : Ympäristönsuojelua edis-
26526: Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansain-
26527: täviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin voi-
26528: välisten jätesiirtojen palauttamisesta toimival-
26529: daan myöntää avustusta yleensä enintään 50 %
26530: taiselle viranomaiselle, peritään takaisin jät-
26531: ja investointihankkeisiin enintään 30 % niiden
26532: teen viejäitä ja tuloutetaan momentille
26533: hyväksyttävistä kustannuksista. Saastuneiden
26534: 12.35.99.
26535: maa-alueiden ja vanhojen kaatopaikkojen kun-
26536: nostushankkeissa avustus voi kuitenkin olla
26537: 2001 talousarvio 10 000 000
26538: enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kus-
26539: 2000 talousarvio 10 000 000 tannuksista, kun hakijana on muu kuin yritys.
26540: 2000 lisätalousarvio 4 500 000 Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä in-
26541: 1999 tilinpäätös 12 000 000 vestoinneilla toteutetaan Itämeren suojelua
26542:
26543:
26544: 18 209194L
26545: 488 35.10
26546:
26547: sekä vesiensuojelulle vuoteen 2005 määritelty- 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
26548: jä tavoitteita. huolto (siirtomääräraha 3 v)
26549: Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
26550: 2001 talousarvio 31 750 000 Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta an-
26551: 2000 talousarvio 31 750 000 netun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden
26552: 1999 tilinpäätös 31 750 000 keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja kä-
26553: sittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen
26554: öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä
26555: 64. Ympäristönsuojeluinvestointien korkotu- öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston
26556: ki (arviomääräraha) päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin
26557: Momentille myönnetään 5 900 000 mk. perustein.
26558: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- S e l v i t y s o s a : Määräraha yhdessä mo-
26559: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- mentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa
26560: ta annetun lain (1 015/1977) mukaisiin teolli- keskimäärin öljyjätemaksujen kertymää mo-
26561: suuden ja energiahuollon ilmansuojeluinves- mentille 11.19.08.
26562: tointeihin, teollisuuden vesiensuojeluinves-
26563: tointeihin, jätteiden yleisten käsittelypaikkojen 2001 talousarvio 15 000 000
26564: perustamis- ja kunnostaruisinvestointeihin ja 2000 talousarvio 15 000 000
26565: jätteiden hyödyntämistä edistäviin investoin- 1999 tilinpäätös 15 000 000
26566: teihin ennen vuotta 1992 myönnettyjen laino-
26567: jen sekä yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoin-
26568: teihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen laino- 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suo-
26569: jen korkohyvitysten maksamiseen. men lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v)
26570: Korkohyvityksen määrä on muille kuin yh- Momentille myönnetään 13 000 000 mk.
26571: dyskuntien vesiensuojelulainoille neljän en- Määrärahaa saa käyttää ympäristöinvestoin-
26572: simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent- tien, kansainvälisten yhteisesti toimeenpanta-
26573: tiyksikköä ja lainavuosina 5-8 kaksi prosent- vien ympäristöohjelmien ja alueellisten strate-
26574: tiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden gioiden edistämiseen sekä niihin liittyvään val-
26575: jälkeen korkotukea ei makseta. Yhdyskuntien misteluun ja yhteistyöhön Suomen lähialueilla.
26576: vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvi- Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten
26577: tyksen määrä on kuitenkin kahdeksan ensim- maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnit-
26578: mäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyk- telu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lä-
26579: sikköä ja lainavuosina 9-16 kaksi prosent- hialueiden pienehköissä ympäristöhankkeissa.
26580: tiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden Selvitysosa: Ympäristön suojelun
26581: jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvi- edistämiseksi koulutetaan lähialueen maiden
26582: tys on kaikissa lainoissa aina enintään luotto- ympäristöasiantuntijoita ympäristöhallinnon ja
26583: laitoksen perimän koron suuruinen. lainsäädännön kehittämisessä. Määrärahaa
26584: S e l vi ty s osa : Aikaisempien vuosien käytetään erityisesti ympäristövaikutusten ar-
26585: korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheu- viointia koskevan lainsäädännön, teollisuuden
26586: tuvan menoja 3 700 000 mk vuonna 2002, ympäristönhallintamenetelmien sekä kunnalli-
26587: 2 900 000 mk vuonna 2003, 1 900 000 vuonna sen vesihuolto-, energia- ja jätehuoltotoimin-
26588: 2004 ja sen jälkeen yhteensä 3 200 000 mk. nan kehittämiseen samoin kuin lähialueiden
26589: ympäristön tilan seurantaan ja Keski- ja Itä-
26590: Euroopassa sijaitsevien ympäristöhankkeita
26591: 2001 talousarvio 5 900 000 edistävien keskusten toiminnan tukemiseen.
26592: 2000 talousarvio 9 000000 Määrärahaa käytetään myös Itämeren kestä-
26593: 1999 tilinpäätös 9 276 641 vän kehityksen ohjelman toteuttamiseen sekä
26594: 35.10 489
26595:
26596: pohjoisen ulottuvuuden strategiaan sisältyvien 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)
26597: hankealoitteiden edistämiseen. Momentille myönnetään 44 500 000 mk.
26598: Avustukset pienehköihin ympäristöhankkei- Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden
26599: siin perustuvat kahdenvälisiin sopimuksiin. suunnittelusta ja rakentamisesta, peroskarja-
26600: Niiden tulee myötävaikuttaa Suomeen kulkeu- oksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien
26601: tuvien päästöjen vähenemiseen ja niissä tulee menojen maksamiseen sekä valtion vesihuol-
26602: soveltaa pääasiassa suomalaista ympäristön- totöistä annetun valtioneuvoston päätöksen
26603: suojeluteknologiaa. Avustukset myönnetään (976/1985) mukaisten töiden toteuttamisesta
26604: valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mu- aiheutuvien menojen maksamiseen. Valmistu-
26605: kaisesti. Muiden hankekokonaisuuksien avus- nut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan
26606: tukset maksetaan ulkoasiainministeriön pää- tai muun yhteistyökumppanin omistukseen.
26607: luokan momentilta 24.50.66. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn
26608: vastaanottajan on luovutuksen jälkeen nouda-
26609: 2001 talousarvio 13 000 000 tettava.
26610: 2000 talousarvio 13 000 000 Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
26611: 1999 tilinpäätös 13 800 000 tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
26612: Selvitysosa:
26613:
26614: Määrärahan tarve jakautuu seuraavasti:
26615: Työn kokonais- Valtion osuus
26616: kustannusarvio edellisestä Myönnetty Myönnetään
26617: Työkohde l 000 mk l 000 mk l 000 mk mk
26618:
26619: 1. Uudet hankkeet
26620: Kirkkonummen eteläosan siirtoviemäri
26621: ja yhdysvesijohto, Kirkkonummi 34000 13000 1 200 000
26622: Kippasuon kaatopaikan kunnostus,
26623: Heinola 6700 3 300 l 000 000
26624: Happotervakaatopaikkojen kunnostus,
26625: vaihe II, Lempäälä 3 000 2 000 700 000
26626: Sonkajärven-Iisalmen siirtoviemäri
26627: ja yhdysvesijohto, Sonkajärvi, Iisalmi 7 600 3 800 500 000
26628: Uudet hankkeet yhteensä 51 300 22 100 3 400 000
26629:
26630: 2. Keskeneriliset hankkeet 115 100 51 400 27 800 15 300 000
26631: 3. Saastuneiden alueiden kunnostus 13 400 000
26632: 4. Vesistöjen kunnostus ja muut ympä-
26633: ristötyöt 12 400 000
26634: Kaikki yhteensä 166 400 73 500 27 800 44500 000
26635:
26636:
26637: 2001 talousarvio 44 500 000
26638: 2000 talousarvio 43 500 000
26639: 1999 tilinpäätös 52 500 000
26640: 490 35.20
26641:
26642: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
26643:
26644: Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 2001
26645: ovat:
26646: Luonnonsuojelualueiden peruspalveluiden kehittäminen ja ylläpito turvataan erityisesti tär-
26647: keimmissä kansallispuistoissa ja muilla vilkkaassa käytössä olevilla suojelualueilla. Soiden, pe-
26648: rinnemaisemien ja metsien ennallistaminen kohdeunetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttä-
26649: misen kannalta kiireisimpiin kohteisiin sekä järjestetään hankkeiden seuranta.
26650: Metsähallitus vastaa useiden uhanalaisten lajien valtakunnallisesta suojelusta ja seurannasta.
26651: Metsähallitus osallistuu myös Natura 2000 -verkoston mahdolliseen täydentämisen loppuunsaat-
26652: tamiseen, toteuttamiseen ja biologiseen seurantaan ja lähialueiden luonnonsuojeluyhteistyöhön.
26653: Metsähallitus lisää EU :n rakennerahastojen hyväksikäyttöä luonnonsuojelualueiden hoitoon ja
26654: käyttöön.
26655: Metsähallituksen luontopalvelut osallistuvat luonnonvarasuunnitteluun ja alue-ekologiseen
26656: suunnitteluun.
26657: Selvitysosa:
26658: Luonnonsuojelu
26659: Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä keskeisellä sijalla olevaa luonnonsuojelualueiden
26660: verkostoa täydennetään perustamalla luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville alueille luonnonsuoje-
26661: lualueita.
26662: Valtio varautuu hankkimaan yksityisomistuksessa olevat, luonnonsuojeluun varatut alueet hal-
26663: lintaansa tai maksamaan korvauksia alueiden käyttöoikeuksien rajoittamisesta. Vuonna 1996 hy-
26664: väksytyn luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelman tavoitteena oli, että luonnonsuojeluohjel-
26665: mat ovat pääosin toteutettu vuoteen 2004 mennessä yksityismaiden osalta. Toteuttamisvarat ja
26666: -valtuudet on mitoitettu tavoitteen mukaisiksi.
26667: Luonnonsuojelulain toimeenpanoon liittyvä korvausjärjestelmä on monipuolinen. Eräät luon-
26668: nonsuojeluun liittyvät korvaukset sisältävät alueiden käyttöoikeuksien rajoittamiskorvausten
26669: ohella mm. määrärahavarauksen korvausten maksamiseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten ai-
26670: heuttamista vahingoista, vahinkojen estäruisestä ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suo-
26671: jelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
26672: Koskiensuojelulain (35/1987) sekä Ounasjoen ja Kyröjoen erityissuojelusta annettujen lakien
26673: (703/1983 ja 113911991) mukaiset korvaukset vesivoiman omistajille tulevat pääosin maksetuik-
26674: si.
26675: Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon sekä luonnonsuojelualueiden talonraken-
26676: nustöihin varatut määrärahat ohjataan pääosin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen
26677: käyttöön. Hoitoon ja kunnossapitoon tarkoitettua määrärahaa käytetään lisäksi yksityisten luon-
26678: nonsuojelualueiden hoitoon ja merkintään, uhanalaisten eliölajien suojeluun, maisema-alueiden
26679: ja perinnemaisemien hoitoon sekä maa-ainesten ottamista koskevaan suunnitteluun ja tietyissä ta-
26680: pauksissa vanhojen ottopaikkojen kunnostamiseen. Lisäksi määrärahaa käytetään Pohjois-Suo-
26681: men vanhojen metsien suojelun aiheuttamien taloudellisten menetysten kompensaatioihin.
26682: Alueidenkäyttö
26683: Kuntien yleiskaavoitusta tuetaan sekä yhdyskuntakehityksen kannalta merkittävillä alueilla että
26684: luonnonsuojelun, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön hoidon ja virkistyskäytön kannal-
26685: ta valtakunnallisesti merkittävillä alueilla. Valtio tukee harkinnanvaraisesti myös kuntia seudul-
26686: lisesti merkittävien virkistysalueiden hankinnassa. Aluearkkitehtijärjestelmää tuetaan maankäyt-
26687: tö-ja rakennuslain toimeenpanoon liittyen pienten kuntien kaavoituksen, rakentamisen ohjauk-
26688: sen ja kulttuuriympäristönhoidon asiantuntemuksen parantamiseksi.
26689: 35.20 491
26690:
26691: Rakennusperinnön hoitomäärärahaa käytetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuspe-
26692: rinnön ja siihen liittyvän ympäristön säilyttämiseksi.
26693:
26694: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kun- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
26695: nossapito (siirtomääräraha 3 v) nä huomioon 519 000 mk palkkaseurantaselvi-
26696: Momentille myönnetään 80 330 000 mk. tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
26697: Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen,
26698: muiden luonnonsuojelualueiden sekä erä- 2001 talousarvio 80 330 000
26699: maa-alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan 2000 talousarvio 74 500 000
26700: menojen sekä rakennusten ja rakennelmien, 2000 lisätalousarvio 575 000
26701: teiden ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapi- 1999 tilinpäätös 73 700 000
26702: tomenojen maksamiseen. Määrärahaa saa
26703: käyttää myös sellaisten koneiden, laitteiden ja
26704: kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja
26705: on yli 50 000 mk ja taloudellinen käyttöaika yli maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)
26706: kolme vuotta. Momentille myönnetään 7 500 000 mk.
26707: Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismai- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
26708: den luonnonsuojelualueiden merkintään ja seen aluearkkitehtitoiminnan menoihin sekä
26709: hoitomenoihin, uhanalaisten eliölajien ja mai- yhdyskuntakehityksen kannalta merkittävien
26710: sema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelu- kohteiden, luonnon- ja rantojensuojelun, mai-
26711: suunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen seman ja rakennetun kulttuuriympäristön hoi-
26712: liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa don sekä virkistyskäytön kannalta valtakun-
26713: saa käyttää myös ennen maa-aineslain voi- nallisesti merkittävien alueiden yleiskaavojen
26714: maantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen laatimista varten. Lisäksi määrärahaa saa käyt-
26715: kunnostamiseen. tää avustusten maksamiseen kunnille ja kunti-
26716: Määrärahaa saa käyttää myös saimaannor- en virkistysalueiden hankintaa varten perusta-
26717: pan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä mille yhteisöille usean kunnan yhteisten vir-
26718: norppien aiheuttamien vahinkojen korvaami- kistysalueiden hankintaan.
26719: seen. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
26720: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
26721: 400 valtion luonnonsuojelualueen sekä luon- Se l v i t y s o s a : Määrärahalla edistetään
26722: nonsuojelutarkoituksiin varattujen alueiden ja maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloon
26723: erämaa-alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. liittyvää aluearkkitehtitoimintaa. Samoin edis-
26724: Valtion mailla sijaitsevien suojelualueiden tetään yhdyskuntakehityksen kannalta merkit-
26725: pinta-ala on yhteensä noin 1 390 000 ha. tävien yleiskaavojen laatimista, valtioneuvos-
26726: Suomessa on yksityismaiden luonnonsuoje- ton 5.1.1995 tekemän periaatepäätöksen ja
26727: lualueita yli 2 100. Niiden merkintä vaatii jat- luonnonsuojelulain tarkoittamien maisema-
26728: kuvaa ylläpitoa. Uhanalaisten lajien hoito- alueiden maankäytön ohjausta sekä valtioneu-
26729: suunnitelmia toimeenpannaan. Maa-ainesten voston 20.12.1990 hyväksymän rantojensuoje-
26730: kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun luohjelman toteutumista.
26731: liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallises-
26732: ti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille
26733: 2001 talousarvio 7 500 000
26734: perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitel-
26735: mia ja tehdään maatalouden ympäristötukijär- 2000 talousarvio 7 500 000
26736: jestelmää tukevia hoitotoimenpiteitä. 1999 tilinpäätös 5 500 000
26737: 492 35.20
26738:
26739: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset kaisesti suojelusta aiheutuvien korvausten
26740: (arviomääräraha) maksamiseen. Tämän lisäksi määrärahaa saa
26741: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. käyttää luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin
26742: Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain mukaisiin haitankorvauksiin.
26743: sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityissuojelusta Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten
26744: annettujen lakien mukaisten korvausten mak- ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin
26745: samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös korva- rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheutta-
26746: ustoimitusten kustannuksiin ja valtion edun mista vahingoista sekä vahinkojen estäruisestä
26747: valvonnan kannalta välttämättämistä selvityk- ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen
26748: sistä aiheutuviin menoihin. suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä ai-
26749: Se l v i t y s o s a : Varsinaiset koskiensuoje- heutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi
26750: lulain mukaiset korvaukset on saatu pääosin määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen
26751: maksetuksi. Vuosina 1988-2000 määrärahaa jaksotetuille korvausten maksuerille. Koron
26752: on käytetty yhteensä noin 432 milj. mk. suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten
26753: oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1
26754: 2001 talousarvio 5 000000 momentin mukainen.
26755: 2000 talousarvio 10 000000 Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittu-
26756: 2000 lisätalousarvio 82 500 000 neiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n
26757: 1999 tilinpäätös 9 527 609 CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoi-
26758: don järjestämiseen.
26759: Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuo-
26760: 63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korva- jeluohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuon-
26761: ukset (siirtomääräraha 3 v) na 2001 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, jois-
26762: Momentille myönnetään 69 000 000 mk. ta aiheutuu menoja vuoden 2001 jälkeisille
26763: Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa- vuosille yhteensä enintään 100 000 000 mk.
26764: miseen maanomistajille tai erityisen oikeuden Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2002
26765: haitijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja loppuun mennessä enintään 30 000 000 mk,
26766: 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten ai- vuoden 2003 loppuun mennessä enintään
26767: heuttamista taloudellisista menetyksistä. Mää- 60 000 000 mk ja vuoden 2007 loppuun men-
26768: rärahaa saa käyttää Natura 2000 -verkoston to- nessä yhteensä enintään 100 000 000 mk.
26769: teuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain Selvitysosa: Korvausmenettelyllä pe-
26770: 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n rustetaan suojelualueita pääasiassa valtioneu-
26771: sekä yksityistielain 7a §:n mukaan valtiolle voston vahvistamiin luonnonsuojeluohjelmiin
26772: määrättyjen korvausten maksamiseen. Määrä- kuuluville y ksityismaille.
26773: rahaa saa käyttää maa-aineslain 8 ja 26 §:n mu-
26774:
26775: Valtuuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. mk):
26776: 2002 2003 2004 2005 2006-
26777:
26778: Vuoden 2001 valtuuksista 30 30 15 15 10
26779: Aikaisempien vuosien valtuuksista 18 16 5 2
26780: Yhteensä 48 46 20 17 10
26781:
26782: 2001 talousarvio 69 000 000
26783: 2000 talousarvio 69 000 000
26784: 1999 tilinpäätös 77 000 000
26785: 35.20 493
26786:
26787: 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
26788: (siirtomääräraha 3 v) työt (siirtomääräraha 3 v)
26789: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
26790: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualu-
26791: (60/1985) 11 ja 13 §:n nojalla suoritettavien eiden talonrakennustöiden lisäksi luonnonsuo-
26792: korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle jelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvitta-
26793: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä maan- vien rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuo-
26794: käyttö- ja rakennuslain (13211999) 57 §:n 3 jelualueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis-
26795: momentin mukaisten avustusten maksamiseen ja perusparannusmenojen maksamiseen.
26796: kunnille.
26797: Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten 2001 talousarvio 3 000 000
26798: maksamiseen yksityiselle omistajalle, raken- 2000 talousarvio 3 000 000
26799: nusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kun-
26800: 1999 tilinpäätös 3 000 000
26801: nille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti
26802: arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän
26803: ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja pa- 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen
26804: rantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin (siirtomääräraha 3 v)
26805: selvityksiin. Määrärahaa saa käyttää myös Momentille myönnetään 102 000 000 mk.
26806: avustuksen maksamiseen merkittäviin maise- Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden
26807: ma-alueisiin kuuluvan rakennetun ympäristön sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen
26808: hoitoon ja kunnostukseen. luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erä-
26809: Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää maa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen.
26810: avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvok- Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle luon-
26811: kaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus nonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden
26812: myönnetään niissä tapauksissa, kun siitä ai- arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja han-
26813: heutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kintatehtävistä aiheutuvien menojen maksami-
26814: kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden seen sekä ympäristöministeriön hallinnassa
26815: kohtuuttomiksi. olevien alueiden kiinteistönhoidon kustannuk-
26816: Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa siin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron
26817: myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kus- maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan mak-
26818: tannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennus- suerille. Koron suuruus on kiinteän omaisuu-
26819: tavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen koh- den ja erityisten oikeuksien lunastuksesta an-
26820: teeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti so- netun lain 95 §:n 1 momentin mukainen.
26821: vitettavissa tai jolla on valtakunnallista Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuo-
26822: merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä jelualueita myös vaihtamalla niitä valtion maa-
26823: enemmän, kuitenkin enintään 80 % kustan- alueisiin.
26824: nuksista. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuo-
26825: Selvitysosa: Määrärahaa käytetään jeluohjelmien toimeenpanoa varten saa tehdä
26826: pääasiassa yksityisten omistajien avustami- vuonna 2001 sopimuksia ja antaa sitoumuksia,
26827: seen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen joista aiheutuu menoja vuoden 2001 jälkeisille
26828: turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella ta- vuosille yhteensä enintään 95 000 000 mk.
26829: valla. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2002
26830: loppuun mennessä enintään 25 000 000 mk,
26831: 2001 talousarvio 5 000 000 vuoden 2003 loppuun mennessä enintään
26832: 2000 talousarvio 5 000000 55 000 000 mk sekä vuoden 2007 loppuun
26833: 1999 tilinpäätös 5 000000 mennessä yhteensä enintään 95 000 000 mk.
26834: 494 35.30
26835:
26836: Se l v i t y s osa : Hankkimalla maata val- suojelusuunnitelmia ja vahvistettujen kaavo-
26837: tiolle luonnonsuojelutarkoituksiin pannaan jen suojelualuevarauksia. Vuoden 1999 lop-
26838: täytäntöön valtioneuvoston vahvistamia luon- puun mennessä valtiolle oli hankittu alueita
26839: nonsuojeluohjelmia, uhanalaisten eliölajien yhteensä noin 235 000 ha.
26840:
26841: Valtuuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. mk):
26842: 2002 2003 2004 2005 2006-
26843:
26844: Vuoden 2001 valtuuksista 25 30 20 10 10
26845: Aikaisempien vuosien valtuuksista 23 10 3
26846: Yhteensä 48 40 23 10 10
26847:
26848: 2001 talousarvio 102 000 000
26849: 2000 talousarvio 74000 000
26850: 1999 tilinpäätös 84 000 000
26851:
26852:
26853: 30. Asumisen edistäminen
26854:
26855: Se l v i t y s osa : Suotuisa talouskehitys on voimistanut muuttoa kasvavien seutukuntien alu-
26856: eelle. Asuntojen kysyntää ovat nostaneet kotitalouksien tulojen kasvu ja pankkien parantuneet
26857: luotonantoehdot Kotitaloudet ottivat pankeista uusia asuntoluottoja vuonna 1999 yli 50 mrd. mk,
26858: ja alkuvuonna 2000 luottokanta on edelleen kasvanut 14 prosentin vuosivauhdilla.
26859: Vapaarahoitteinen asuntotuotanto onkin kasvanut selvästi parin viime vuoden aikana. Pääosa
26860: viime vuonna rakennetuista uusista asunnoista on vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Asuntoky-
26861: synnän voimakkuus on kuitenkin johtanut hintojen nousuun pääkaupunkiseudulla noin 15%
26862: vuodessa ja koko maassa keskimäärin lähes 11 % vuodessa. Vapaarahoitteiset vuokrat ovat nous-
26863: seet pääkaupunkiseudulla 6 %ja koko maassa vajaat 5 %vuodessa. Asuntojen riittämätön tarjon-
26864: ta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa haittaa työvoiman saan-
26865: tia nopeimmin kehittyvillä aloilla ja vaikuttaa haitallisesti koko kansan talouteen.
26866: Pääkaupunkiseudulla noin 19 % aravavuokra-asunnon hakijoista sai arava-asunnon vuonna
26867: 1999. Muualla maassa tilanne on parempi ja useissa kunnissa kaikki arava-asuntoa hakevat saavat
26868: arava-asunnon. Muuttotappioalueilla tyhjiksi jääneiden asuntojen kokonaismäärä on toistaiseksi
26869: pysynyt varsin vähäisenä.
26870: Valtioneuvoston 21.6.2000 hyväksymän asuntopoliittisen strategian toteuttamista edistetään.
26871: Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan toimenpiteiden avulla py-
26872: ritään lieventämään alueen asunto-ongelmia. Samanlaista sopimusmenettelyä käytetään tarvitta-
26873: essa muilla kasvukeskusalueilla. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan lisäämiseksi kysyntäalu-
26874: eilla jatketaan valtion toimia. Vuonna 2001 arava- ja korkotukilainoituksella rakennettavista uu-
26875: sista asunnoista aiempaa suurempi osuus rakennetaan pääkaupunkiseudulle, sen kehyskuntiin
26876: sekä muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Valtion ja kuntien yhteistoiminnalla edistetään tontti-
26877: maan saantia ja poistetaan näin asuntotuotannon käyntiinlähdön esteitä näillä alueilla. Arava- ja
26878: korkotukituotannossa pyritään lisäämään tiivistä ihmisläheistä pientaloasumista kasvukeskuksis-
26879: sa. Samalla huolehditaan siitä, että arava- ja korkotukituotannon kustannukset eivät nouse asu-
26880: miskustannusten ja talouspolitiikan hintavakaustavoitteiden kannalta haitallisesti eivätkä selvästi
26881: ylitä paikallisten asuntomarkkinoiden hintatasoa.
26882: 35.30 495
26883:
26884: Korjausrakentamisessa korostetaan edelleen omistajien vastuuta ja ohjataan korjaustoimia vai-
26885: heittaisiin, aiempaa kevyempiin ja oikea-aikaisiin korjauksiin. Kasvualueilla painotetaan asunto-
26886: jen uustuotantoa perusparantamista enemmän. Lähiöiden uudistamista jatketaan asukasraken-
26887: teeltaan ja asumismuodoltaan monipuolisten asuinalueiden turvaamiseksi.
26888: Asuntojen korjausavustuksia myönnetään erityisesti korjaushankkeille, jotka edesauttavat
26889: ikääntyvän väestön mahdollisuuksia asua kotonaan. Avustuksilla myös tuetaan korjausten suun-
26890: nitelmallisuuden omaksumista. Korjausavustukset suunnataan pääosin kasvukeskusten ulkopuo-
26891: lelle.
26892: Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 1999 lopussa 206 700 ruokakunnalle. Tukea maksettiin
26893: kaikkiaan 2 870 milj. mk, josta 47 % lapsiperheille. Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaaji-
26894: en asumismenojen osuus bruttotuloista oli vuonna 1999 ilman asumistukea keskimäärin 55,5%
26895: ja se aleni asumistuen jälkeen 26,3 %:iin. Asumistukea saavista 53 % oli työttömiä ruokakuntia.
26896: Asumistuen väärinkäytön estämiseen tähtääviä toimia jatketaan ympäristöministeriön ja tukien
26897: maksatuksesta huolehtivan Kansaneläkelaitoksen yhteistyönä. Asumistuen tarvetta pienentää
26898: vuonna 2000 tehty uudistus, jonka vuoksi suurin osa asumistukea saaneista opiskelijoista siirtyy
26899: vuosina 2000--2001 opintotuen asumislisän piiriin.
26900: Asunnottomuuden vähentämiseen tähtääviä toimia suunnataan erityisesti pääkaupunkiseudulle
26901: ja muihin kasvukeskuksiin sekä erityistä tukea asumiseensa tarvitseville ryhmille.
26902:
26903:
26904: Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta
26905: sekä muu asuntotuotanto vuonna 1999 ja alustava arvio vuosista 2000-2001:
26906: I999 2000 200 I
26907: asuntoa arvio as. arvio as.
26908:
26909: Aloitetut uudet asunnot (n. 35 000) (n. 37 500) (n. 39 500)
26910: - arava- ja korkotukiasunnot II 883 II ooo 1) II 500 1)
26911: - vuokra-asunnot 8 2II
26912: - asumisoikeusasunnot 2940
26913: - omakotitalot 732
26914: - muut asunnot 23 IOO 26 500 28 000
26915:
26916: Perusparannuslainoitetut asunnot
26917: - arava- ja korkotuki 6707 5 000 4000
26918: Il Kappalemääriin vaikuttaa oleellisesti myös se, minkälaisena asuntojen tyyppijakauma toteutuu
26919: sekä se, kuinka hyvin hintatason hillinnässä onnistutaan.
26920:
26921:
26922:
26923:
26924: Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 1999-2001 (milj. mk):
26925: I999 2000 200 I
26926: tilinpäätös talousarvio esitys
26927:
26928: Yleinen asumistuki 2 870 2 700 2 5IO
26929: Eläkeläisten asumistuki I 304 I 385 1 450
26930: Opiskelijoiden asumislisä 603 762 1 047
26931: Asuntolainojenkorkojen verovähennysoikeudesta
26932: saatava tuki 2 300 1 900 2000
26933: 496 35.30
26934:
26935: Aravalainajen myöntämisvaltuus 3 414 1) 4 400 5 100
26936: Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 2 711 1) 2 600 1 1502 )
26937: Maksetut korkotuet:
26938: -asuntolainojen korkotuki 520 530 550
26939: - asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja
26940: asuntosäästöpalkkio 26 25 20
26941: A vustusvaltuudet:
26942: - korjausavustukset 240 240 150
26943: - avustukset vuokrataloille 19 23 25
26944: - avustukset asunnottomille ja pakolaisille 6 15 20
26945: l)
26946: Vaituoden toteutunut käyttö
26947: Z) Ehdotuksessa on oletettu, että vuodelta 2000 siirtyisi 950 milj. markan suuruinen korkotukilaino-
26948: jen hyväksymisvaltuus käytettäväksi vuonna 2001, mikä pienentää tarvittavan uuden hyväk-
26949: symisvaltuuden määräii.
26950:
26951:
26952: 54. Asumistuki (arviomääräraha) tämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vastaava
26953: Momentille myönnetään 2 510 000 000 mk. määrä. Vuonna 2001 ei myönnetä rakennusai-
26954: Määrärahaa saa käyttää asumistukilain ( 408/ kaisia lainoja, lyhytaikaisia perusparannuslai-
26955: 1975) mukaisten asumistukien maksamiseen. noja eikä omistusaravalainoja omaksilunasta-
26956: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- mislainoja lukuun ottamatta.
26957: sa on otettu huomioon se, että vuonna 2000 to- Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien sa-
26958: teutetun opiskelijoiden asumislisän ja asumis- moin kuin muiden suurimpien kasvukeskusten
26959: tuen yhteensovituksen vuoksi vuokra-asunnos- vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon sekä
26960: sa asuvat opiskelijat lukuunottamatta lähiöiden projektiluonteisen perusparannuksen
26961: lapsiperheitä ja omistusasunnossa asuvia opis- pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden
26962: kelijoita siirtyvät asteittain asumislisäjärjestel- edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennak-
26963: män piiriin vuosina 2000-2001, ja muiden tu- kopäätöksiä vuosina 2002-2004 myönnettä-
26964: ensaajien tukiperusteet säilyvät ennallaan. vistä aravalainoista. Ehdollisten ennakkopää-
26965: Vuoden 2000 lopussa asumistuensaajia arvi- tösten mukaan myönnettävien lainojen määrä
26966: oidaan olevan kaikkiaan 178 000 ja vuoden saa kutakin vuotta kohden olla pääkaupunki-
26967: 2001 lopussa 166 000. Väheneminen aiheutuu seudun ja sen kehyskuntien sekä muiden suu-
26968: noin 12 000 opiskelijaruokakunnan siirtymi- rimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoi-
26969: sestä vuonna 2001 opintotuen asumislisäjär- keusaravalainoissa yhteensä enintään
26970: jestelmään. 880 000 000 mk ja lähiöohjelman vuokratalo-
26971: jen perusparannuslainoissa enintään
26972: 2001 talousarvio 2 510 000 000 100 000 000 mk.
26973: 2000 talousarvio 2 700 000 000 Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itses-
26974: 1999 tilinpäätös 2 870 000 000 tään riippumattomista syistä aiheutuvien vai-
26975: keuksien lieventämiseksi voidaan vuonna
26976: 60. Siirto valtion asuntorahastoon 2001 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen
26977: (158711993) 28 §:n nojalla myöntää enintään
26978: Momentille ei myönnetä määrärahaa.
26979: 7 000 000 mk lykkäystä lainan korkojen, ly-
26980: Aravalainat
26981: hennysten tai molempien maksamisesta.
26982: Vuonna 2001 saadaan valtion asuntorahas-
26983: Korkotukilainat ja valtiontakaukset
26984: ton varoista myöntää aravalain (1189/1993)
26985: Valtion asuntorahaston varoista maksetaan
26986: mukaisia lainoja yhteensä enintään
26987: vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolai-
26988: 5 100 000 000 mk sekä sen lisäksi vuodelta
26989: nojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asun-
26990: 2000 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyt-
26991: tolainojen korkotuesta annetun lain (8671
26992: 35.30 497
26993:
26994: 1980), omistusasuntolainojen korkotuesta an- mk vuoden 2001lopussa. Lisäksi vuokra-asun-
26995: netun lain (1204/1993), asumisoikeustalolai- tolainojen korkotuesta annetun lain, asumisoi-
26996: nojen korkotuesta annetun lain (1205/ 1993 ), keustalolainojen korkotuesta annetun lain,
26997: oman asunnon hankintaan myönnettävien lai- vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolai-
26998: nojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja nojen korkotuesta annetun lain sekä omistus-
26999: eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myönnettä- asuntolainojen korkotuesta annetun lain mu-
27000: vistä lainoista ja korkotuesta annetun lain (83/ kaisiin lainoihin tulee lain mukainen valtion-
27001: 1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja vastuu.
27002: luottovarauskorvaukset Lisäksi asuntorahas- Vanhojen korkotukilainojen korkotuen mää-
27003: ton varoista katetaan vuokra-asuntolainojen rät
27004: korkotuesta annetun lain 9 ja 9a §:ssä, asumis- Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyt-
27005: oikeustalolainojen korkotuesta annetun lain tyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuok-
27006: 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojenja asumisoike- ra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1
27007: ustalolainojen korkotuesta annetussa laissa momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainan-
27008: sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista saajille 8% lainavuosina 1-5 ja 6% laina-
27009: annetussa laissa (204/1996) tarkoitetut valtion- vuosina 6-10. Muille lainansaajille vuonna
27010: vastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen laino-
27011: myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mu- jen korkohyvitys on 7 % lainavuosina 1-4 ja
27012: kaiset asuntosäästöpalkkiot 5 % lainavuosina 5-8. Muiden vuosina 1993
27013: Vuonna 2001 saadaan vuokra-asuntolaino- ja 1992 hyväksyttyjen korkotukilainojen kor-
27014: jen korkotuesta annetun lain, asumisoikeusta- kohyvitys on 6 % lainavuosina 1-4 ja 4,5 %
27015: lolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra- lainavuosina 5-8. Vuonna 1991 hyväksytyis-
27016: asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen sä lainoissa lainan saajalta perittävä korko on
27017: korkotuesta annetun lain sekä omistusasunto- neljänä ensimmäisenä vuonna lainanantajan
27018: lainojen korkotuesta annetun lain mukaisia lai- perimän koron ja 7 prosentin korkohyvityksen
27019: noja hyväksyä korkotukilainoiksi yhteensä erotus sekä 5-8 vuosina lainanantajan peri-
27020: enintään 1 150 000 000 mk sekä sen lisäksi män koron ja 5 prosentin korkohyvityksen ero-
27021: vuodelta 2000 peruuntuneita hankkeita tai tus. Korkohyvitys on kuitenkin enintään luot-
27022: muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymisval- tolaitoksen perimän koron suuruinen.
27023: tuutta vastaava määrä. Vuonna 2001 ei myön- Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen
27024: netä lyhytaikaisia korkotukilainoja. korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1-
27025: Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien sa- 5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuo-
27026: moin kuin muiden suurimpien kasvukeskusten tantoa varten enintään kymmeneltä ja muissa
27027: vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pit- tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta en-
27028: käjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistä- nen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyt-
27029: miseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopää- tyjen lainojen osalta.
27030: töksiä vuosina 2002-2004 hyväksyttävistä Avustukset
27031: korkotukilainoista. Ehdollisten ennakkopää- Valtion asuntorahaston varoista maksetaan
27032: tösten mukaan hyväksyttävien lainojen määrä asuntojen korjausavustuksista annetun lain
27033: saa kutakin vuotta kohden olla pääkaupunki- (1 031/1998) mukaiset avustukset asuntojen
27034: seudun ja sen kehyskuntien sekä muiden suu- korjaustoimintaan. Lisäksi rahaston varoista
27035: rimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoi- maksetaan eräistä Valtion asuntorahastosta
27036: keuskorkotukilainoissa yhteensä enintään maksettavista avustuksista annetun lain (657/
27037: 360 000 000 mk. 2000) mukaiset avustukset.
27038: Omistusasuntolainojen valtiontakauksista Vuonna 2001 saadaan valtioneuvoston hy-
27039: annetun lain mukaisten valtionvastuiden koko- väksymin perustein myöntää uusia asuntora-
27040: naismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lai- haston varoista maksettavia avustuksia asunto-
27041: noissa olla yhteensä enintään 6 500 000 000 jen korjaustoimintaan enintään 150 000 000
27042: 498 35.30
27043:
27044: mk sekä sen lisäksi vuodelta 2000 peruuntu- omistusasuntorakentamisen kasvun ja raken-
27045: neita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyt- nusalan tuotantokapasiteetin kiristyneen käyt-
27046: tä valtuutta vastaava määrä. Taloudellisissa töasteen seurauksena hidastunut uusien kohtei-
27047: vaikeuksissa oleville vuokrataloille ja opiske- den käynnistyminen sekä siirtyvät valtuuserät.
27048: lija-asuntojen omaan pääomaan saadaan val- Vuokra-asuntojen korkotukijärjestelmää ke-
27049: tioneuvoston hyväksymin perustein myöntää hitetään sekä valtiontaloudellisesti nykyistä te-
27050: avustuksia yhteensä enintään 25 000 000 mk hokkaammaksi että asuntopoliittisesti toimi-
27051: sekä asunnottomille ja pakolaisille osoitetta- vammaksi muun muassa vuokranmäärityksen
27052: viin asuntoihin enintään 20 000 000 mk. osalta. Vuokrataloavustuksista on tarkoitus
27053: Vuokrataloavustuksia koskevasta valtuudesta käyttää enintään 10 milj. mk huomattavissa ta-
27054: Valtiokonttori saa käyttää enintään 300 000 loudellisissa vaikeuksissa olevien vuokratalo-
27055: mk taloudellisissa vaikeuksissa olevien asun- jen talouden tervehdyttämiseen ja enintään 15
27056: toyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kun- milj. mk opiskelija-asuntojen omapääoma-
27057: nossapidon suunnittelua edistävistä selvityk- avustuksiin. Avustuksia asunnottomille ja pa-
27058: sistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuk- kolaisille osoitettaviin asuntoihin voidaan
27059: siin. myöntää kunnille ja kuntien tosiasiallisesti
27060: Varainhankintavaltuudet omistamille yhteisöille sekä yleishyödyllisille
27061: Vuonna 2001 valtion asuntorahasto saa arvo- yhteisöille uusien vuokratalojen oman pää-
27062: paperistaa asunto- ja aravalainoja tai ottaa pit- oman kattamiseen silloin, kun ne sitoutuvat
27063: käaikaista lainaa yhteensä enintään osoittamaan omistamiaan vuokra-asuntoja
27064: 4 500 000 000 markan nettomäärään asti. asunnottomille tai pakolaisille.
27065: Maksuvalmiudessa vuoden aikana esiintyvien
27066: vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytai- Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan
27067: kaista lainaa rahastolla saa kerralla olla enin- muodostuvan vuonna 2001 seuraavaksi
27068: tään 3 000 000 000 mk, kuitenkin siten, että (milj. mk):
27069: vuoden 2001 lopussa lyhytaikaisen lainan
27070: määrä saa olla enintään 500 000 000 mk. Arvioitu saldo 1.1.2001 4 000
27071: Asuntorahastolla on arvopaperistettujen laino- Tulot:
27072: jen maksamisen vakuudeksi enintään Tulot asuntolainoista 3 61 0
27073: 405 000 000 markan suuruinen valtuus vuonna Tulot takausmaksuista 40
27074: 2001 ostaa arvopapereita tai sitoutua lisäva- Rahaston pitkäaikainen varainhankinta 8 000
27075: kuusjärjestelyyn. Vuonna 2001 valtiovarain- Menot:
27076: ministeriö tai V aitiokonttori saa valtioneuvos- Luotonanto 5 200
27077: Korkotuki-ja avustusmenot 855
27078: ton määräämissä rajoissa tehdä asuntorahaston Rahaston pitkäaikaisten velkojen menot
27079: varainhankintaan tai -hallintaan liittyviä ko- -korot 1 820
27080: ron- ja valuutanvaihtosopimuksia ja muita suo- - kuoletukset 3 450
27081: jautumissopimuksia pääomamäärältään yh- Rahaston muut menot 405
27082: teensä enintään 4 000 000 000 markan suu- Arvioitu saldo 31.12.2001 3 920
27083: ruisten vastuiden osalta lisättynä arvopaperis-
27084: tamisrakenteen välivaiheiden aikaisten sopi-
27085: musten määrällä. 2001 talousarvio
27086: Selvitysosa: Arava- ja korkotukival- 2000 talousarvio
27087: tuuden mitoituksessa on otettu huomioon 1999 tilinpäätös
27088: 35.40 499
27089:
27090: 40. Alueelliset ympäristökeskukset
27091:
27092: Selvitysosa: Ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävi-
27093: nä ympäristönsuojelua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriym-
27094: päristön hoitoa, ympäristötutkimusta ja seurantaa sekä ympäristötietoisuutta koskevat asiat.
27095: Ympäristökeskukset hoitavat myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat vesi-
27096: varojen käytön ja hoidon tehtävät, joiden erillismenot rahoitetaan luvusta 30.51. Näiden tehtävien
27097: hoitoa ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Välittömästi maa- ja metsätalousministeriön tehtävä-
27098: alueelle arvioidaan alueellisissa ympäristökeskuksissa käytettävän vuositasolla 200 henkilötyö-
27099: vuotta.
27100: Ympäristöministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alueellisille ympä-
27101: ristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
27102: Ympäristön suojelu
27103: Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti ja lupien käsittelyajalle asetetaan tavoit-
27104: teet. Huolehditaan yhteistyön sujuvuudesta ympäristölupavirastojen kanssa. Tehostetaan ympä-
27105: ristönsuojelulain mukaista valvontaa. Valmistellaan yhdessä ympäristöministeriön ja Suomen
27106: ympäristökeskuksen kanssa parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista lupapäätöksissä. Te-
27107: hostetaan alueellista yhteistyötä ja edistetään ympäristöhallintajärjestelmien käyttöönottoa erityi-
27108: sesti pk-yritysten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.
27109: Vesiensuojelun toimenpideohjelmaa vuoteen 2005 toteutetaan painopisteenä typpipäästöjen ja
27110: hajakuormituksen vähentäminen sekä Itämeren tilan parantaminen. Tuetaan kuntia laatimaan pai-
27111: kallisen tason toimintaohjelma merellisen ympäristön parantamiseksi. Kalankasvatuksen ja tur-
27112: kistarhauksen ympäristöhaittoja vähennetään tehostamalla sijainninohjausta ja soveltamalla uu-
27113: siin yksiköihin parasta käyttökelpoista ympäristönsuojelutekniikkaa.
27114: Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla edistetään pohjavesialueiden
27115: suojelusuunnitelmien laadintaa. Välittömiä pohjavesiriskejä poistetaan myös ympäristötöinä.
27116: Jätteitä ja jätehuoltoa koskevissa tehtävissä tavoitteena on jätteiden määrän kasvun hillitsemi-
27117: nen sekä niiden hyödyntämisen lisääminen ja loppukäsittelyn laatutason parantaminen jätelain-
27118: säädännön ja vuoteen 2005 ulottuvien alueellisten jätesuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti.
27119: Kuntien yhteistyötä jätehuollossa edistetään erityisesti niillä alueilla, joilla yhteistyön edistymi-
27120: nen on ollut hidasta. Tarkistetaan alueelliset jätesuunnitelmat
27121: Meluntorjunnan tietopohjaa ja toimintamahdollisuuksia parannetaan. Meluntorjunta otetaan ai-
27122: kaisempaa painokkaammin huomioon ympäristökeskusten toiminnassa ja erityisesti ympäristö-
27123: tuvissa.
27124: Alueidenkäyttö ja rakentaminen
27125: Huolehditaan kuntien maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksesta painottaen yhteis-
27126: työtä ja neuvotteluja. Kuntien kanssa käydään säännölliset kehittämiskeskustelut ja kaavaneuvot-
27127: telut Korostetaan maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden ja valtakunnallisten alueidenkäyttö-
27128: tavoitteiden toteuttamista kuntakaavoituksessa sekä uusien sisältö- ja laatuvaatimusten täyttämis-
27129: tä. Seurataan osallistumis- ja arviointimenettelyjen asianmukaisuutta ja vaikuttavuutta.
27130: Rakentamisen ohjauksen avulla edistetään uudis- ja korjausrakentamisen laatua sekä tiedote-
27131: taan uudistuvista määräyksistä, ohjeista ja vastuukysymyksistä.
27132: Osallistutaan käynnistyneisiin maakuntakaavaprosesseihin ja maakuntakaavoituksen viran-
27133: omaisneuvotteluihin sekä tuotetaan ympäristöministeriön ennakko-ohjausta varten tarvittavia
27134: asiantuntijapalveluja.
27135: Otetaan kuntien kaavoituksen ja rakentamisen seurantaa palveleva GISALU-järjestelmä katta-
27136: vasti käyttöön ja huolehditaan tarvittavasta seurannasta.
27137: 500 35.40
27138:
27139: Tehostetaan rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoitoa informaatio-ohjauksena, koulu-
27140: tuksella ja seurannalla sekä edistämällä alueellisten ja kuntien kulttuuriympäristöohjelmien laa-
27141: timista ja toteuttamista.
27142: Luonnonsuojelu
27143: Huolehditaan luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta. Luonnonsuojelulainsäädännön toi-
27144: meenpanoa edistetään erityisesti luontotyyppisuojelun ja lajisuojelun osalta. Maisema-alueiden
27145: ja perinnemaisemien hoidon suunnittelua edistetään ja tehostetaan sekä toteutetaan käytännön
27146: hoitohankkeita arvokkailla kohteina.
27147: Luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoa toteutetaan vuoteen 2007 ulottuvan rahoi-
27148: tusohjelman ja alueellisten toteuttamisstrategioiden mukaisesti hyödyntämällä tehokkaasti myös
27149: EU:n rahoitusmahdollisuuksia. Huolehditaan suojeluohjelmien toteuttamisen seurannasta ja ote-
27150: taan sitä palveleva LUOTO-järjestelmä käyttöön. Yksityismaiden suojelussa valitaan luonnon-
27151: suojelulain keinovalikoimasta parhaiten soveltuvat toteuttamiskeinot yhteistyössä maanomistaji-
27152: en kanssa. Yksityismaiden luonnonsuojelualueiden merkintää maastoon tehostetaan.
27153: Aloitetaan hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen joillekin Natura 2000 -verkostoon kuulu-
27154: ville alueille keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Ympäristökeskukset huolehtivat Natura 2000-
27155: verkoston täydentämistehtävistä alueellaan.
27156: Jatketaan yhteistyötä metsäkeskusten kanssa luonnonsuojelulain ja metsälain soveltamiseen
27157: liittyvissä tehtävissä ja parannetaan tiedonvaihtoa. Osallistutaan metsiensuojelun alueelliseen
27158: edistämiseen tähtäävään ohjelmatyöhön.
27159: Huolehditaan maa-ainesten ottamisen seurannasta. Vastataan luonnon virkistyskäytön kehittä-
27160: misestä ja kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota vesiliikennelain ja maastoliikennelain
27161: mukaisiin tehtäviin.
27162: Muu toiminta
27163: Huolehditaan ympäristöasioiden kytkemisestä EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoon
27164: ja edistetään rahoituksen saamista ympäristöhankkeisiin. Kehitetään yhteistyössä alueen toimi-
27165: joiden kanssa ympäristöä ja sen kestävää käyttöä parantavia yhteistyömuotoja ja hankkeita.
27166: Kehitetään vesistöaluekohtaista seurantaa, suunnittelua ja arviointia EY:n valmisteltavan vesi-
27167: puitedirektiivin pohjalta ja testataan vesipuitedirektiiviä kokeilualueilla.
27168: Tutkimus- ja laboratorioyhteistyön kehittämistä jatketaan ympäristöhallinnossa sekä kuntien ja
27169: tutkimusorganisaatioiden kanssa. Laboratoriotoiminnan taloudellisuutta parannetaan ja taloudel-
27170: lisuudesta laaditaan laskelmat.
27171: Rahoitetaan ja toteutetaan ympäristöhankkeita. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksessa
27172: asetetaan tarvittavat velvoitteet kiireellistä kunnostamista vaativien alueiden kunnostusvelvolli-
27173: sille. Edistetään ja toteutetaan lisäksi kiireellisyysjärjestyksessä pilaantuneiden alueiden kunnos-
27174: tushankkeita. Kehitetään ympäristökeskusten rakentamistaimialaa ja valmistellaan ympäristötöi-
27175: den taloudellisuuden parantamiseksi järjestelyt, joilla rakentamistaimialan töiden tilaaminen ja
27176: tekeminen eriytetään 1. 7.2002 alkaen eri tulosyksiköiksi ja rakennuttamisastetta nostetaan oleel-
27177: lisesti.
27178: Ympäristölupavirastoille tuotetaanmaksuliike-ja tietotekniikkatukipalvelut
27179: Länsi-Suomen ympäristökeskus osallistuu ympäristöhallinnon tietotekniikan, tietojärjestelmi-
27180: en ja verkkopalveluiden toteuttamiseen sovitussa laajuudessa yhteistyössä ympäristöministeriön
27181: ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
27182: 35.40 501
27183:
27184:
27185:
27186: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
27187: Julkisoikeudelliset Liiketaloudelliset
27188: 1999 2000 2001 1999 2000 2001
27189: toteutuma ennakoitu arvio toteutuma ennakoitu arvio
27190:
27191: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 14 802 11 000 10 000 8 507 5 000 5 000
27192: Maksullisen toiminnan erilliskustan-
27193: nukset (tmk) 13 158 9 400 8 300 6692 3 300 3 300
27194: Käyttöjäämä (tmk) 1 644 1 600 1 700 1 815 1 700 1 700
27195: - % tuotoista 11 15 17 21 34 34
27196: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 10 324 7 500 6 600 2 613 1 540 1 540
27197: Ylijäämä (+) 1 alijäämä (-) (tmk) -8 680 -5 900 -4 900 -798 160 160
27198: - % tuotoista -59 -54 -49 -9 3 3
27199: Tuotot % kustannuksista 63 65 67 91 103 103
27200:
27201:
27202: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaan sisältyy 1 800 000 mk menoja,
27203: Momentille myönnetään nettomäärärahaa joita vastaavasti momentille 12.35.40 on kerty-
27204: 320 899 000 mk. nyt vesiensuojelumaksuja.
27205: Selvitysosa:
27206: 200 1 talousarvio 320 899 000
27207: Menojen ja tulojen erittely: mk 2000 talousarvio 306 886 000
27208: 2000 lisätalousarvio 7 532 000
27209: Bruttomenot 342 399 000
27210: 1999 tilinpäätös 304 457 000
27211: Maksullisen palvelutoiminnan
27212: erillismenot 11 600 000
27213: Muut toimintamenot 330 799 000 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomäärära-
27214: Bruttotulot 21 500 000 ha 3 v)
27215: Maksullisen toiminnan tulot 15 000 000 Momentille myönnetään 500 000 mk.
27216: - julkisoikeudelliset suoritteet 10 000 000 Määrärahaa saa käyttää Etelä-Savon ympä-
27217: - muut suoritteet 5 000 000 ristökeskuksen toimesta merkittävien ympäris-
27218: Muut tulot 6 500 000
27219: tökeskuksen laboratoriotoiminnan y htiöittämi-
27220: Nettomenot 320 899 000
27221: seksi perustettavan osakeyhtiön osakkeiden ja
27222: muiden yhtiön perustamisen edellyttämien toi-
27223: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- menpiteiden aiheuttamien menojen maksami-
27224: nä huomioon tielaitoksesta siirtyneiden yhden- seen. Etelä-Savon ympäristökeskus oikeute-
27225: toista henkilön palkkaus- ja muiden toiminta- taan lisäksi luovuttamaan apporttina osakkei-
27226: menojen siirto 2 043 000 mk momentilta den merkintää vastaan yhtiölle ympäristökes-
27227: 31.24.21, maanmittauslaitoksesta siirtyneiden kuksen hallinnassa olevaa irtainta käyttöomai-
27228: kahden henkilön toimintamenojen siirto suutta yhteensä enintään 200 000 markan ar-
27229: 275 000 mk momentilta 30.61.21, lääninoi- vosta sekä päättämään muilta osin yhtiön osak-
27230: keudesta siirtyneen yhden henkilön siirto kuuteen liittyvistä järjestelyistä ja
27231: 313 000 mk momentilta 25.10.23, Suomen toimenpiteistä. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia
27232: ympäristökeskuksesta siirtyneen yhden henki- osakkeita hallinnai Etelä-Savon ympäristökes-
27233: lön palkkausmenojen siirto 197 000 mk mo- kus.
27234: mentilta 35.60.21 sekä palkkaseurantaselvi- Selvitysosa : Etelä-Savon ympäristö-
27235: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin keskuksen ja eräiden kunnallisten laboratorioi-
27236: 3 079 000 mk. den yhteenliittämiseksi ja toiminnan tehosta-
27237: 502 35.50
27238:
27239: miseksi suunnitellaan perustaa ympäristö- ja ristökeskuksen osuudeksi yhtiöstä arvioidaan
27240: elintarvikelaboratoriopalveluita tuottava osa- noin 25-30%.
27241: keyhtiö. Yhtiö aloittaisi toimintansa vuoden
27242: 2001 alussa, jolloin Etelä-Savon ympäristö- 2001 talousarvio 500 000
27243: keskuksen laboratorio lakkautettaisiin. Ympä-
27244:
27245:
27246: 50. Ympäristölupavirastot
27247:
27248: Se l v i t y s osa : Ympäristölupavirastot ovat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisia riip-
27249: pumattomia alueellisia lupaviranomaisia. Niiden käsiteltäviksi tulevat ympäristövaikutuksiltaan
27250: merkittävimmät ympäristöluvat Ne päättävät myös luvista, joissa alueellinen ympäristökeskus
27251: on luvan hakijana tai on merkittävästi edistänyt hankkeen toteuttamista. Ympäristölupavirastot
27252: ratkaisevat lisäksi vesilakiin perustuvat luvat eli ns. vesitalousasiat Niille kuuluu myös pääosa
27253: vesien pilaantumisesta aiheutuvista korvausasioista.
27254: Ympäristöministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut ympäristölupavi-
27255: rastoille seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
27256: Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti ja lupien käsittelyajalle asetetaan tavoit-
27257: teet.
27258: Kehitetään ympäristölupavirastojen henkilöstön asiantuntemusta ja huolehditaan yhteistyön
27259: sujuvuudesta alueellisten ympäristökeskusten kanssa.
27260:
27261:
27262: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ympäristölupavirastot aloittivat toimintansa
27263: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1.3.2000. Määrärahan mitoituksessa on otettu
27264: 26 490 000 mk. lisäyksenä huomioon 4 060 000 mk kahden
27265: Selvitysosa: kuukauden toimintamenojen siirtona momen-
27266: tilta 25.10.23 sekä 430 000 mk palkkaseuran-
27267: Menojen ja tulojen erittely: mk taselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin.
27268:
27269: Bruttomenot 28 590 000
27270: Maksullisen palvelutoiminnan 2001 talousarvio 26 490 000
27271: erillismenot 16 000 000 2000 talousarvio 21 300 000
27272: Muut toimintamenot 12 590 000 2000 lisätalousarvio 605 000
27273: Bruttotulot 2 100 000
27274: Maksullisen toiminnan tulot,
27275: julkisoikeudelliset suoritteet 2 000 000
27276: Muut tulot 100 000
27277: Nettomenot 26 490 000
27278:
27279:
27280: 60. Suomen ympäristökeskus
27281:
27282: Se l v i t y s o s a : Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittä-
27283: miskeskus, joka tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöis-
27284: tä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja keinoja, joilla kehitykseen pystytään vaikuttamaan.
27285: SYKE kokoaa, muokkaa ja välittää ympäristötietoa eri intressiryhmien tarpeisiin. Se huolehtii
27286: 35.60 503
27287:
27288: myös monista ED-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä ympäristöalan ra-
27289: portointitehtävistä sekä eräistä ympäristövalvonnan viranomaistehtävistä. SYKE hoitaa myös
27290: maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Tässä
27291: luvussa SYKElie suoraan budjetoiduilla toimintamäärärahoilla palkattua henkilöstöä arvioidaan
27292: käytettävän maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueella 35 henkilötyövuotta vastaavasti.
27293: Suomen ympäristökeskus suuntaa toimintaansa niin, että se kykenee tuottamaan lähivuosien
27294: tiedontarpeisiin perustuvia, korkeatasoisia, eri alojen asiantuntemusta yhdistäviä arviointeja ja
27295: kehitysarvioita. Toiminta painottuu erityisesti vesiensuojeluun, ilmansuojeluun, luonnon moni-
27296: muotoisuuden säilyttämiseen, jätteisiin ja pilaantuneisiin maa-alueisiin sekä teollisen toiminnan
27297: ympäristövaikutuksiin liittyviin erityiskysymyksiin.
27298: Ympäristöministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut Suomen ympäris-
27299: tökeskukselle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001:
27300: Yhteistyötä ja työnjakoa muiden tutkimus- ja kehittämistyötä tekevien ja rahoittavien tahojen
27301: kanssa tehostetaan tavoitteena käyttää laajasti hyväksi ja yhdistää eri laitoksissa olevaa tietoa ja
27302: osaamista.
27303: Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi SYKE tuottaa uutta tietoa erityisesti rannikkovesi-
27304: en rehevöitymiskehityksestä, hajakuormituksesta ja sen vähentämisestä, Suomenlahden suojelun
27305: toimenpidevaihtoehdoista ja niiden kustannustehokkuudesta sekä EY:n valmisteltavan vesipoli-
27306: tiikan puitedirektiivin toimeenpanon edellyttämän seurannan menetelmien kehittämisestä.
27307: Ilmastoon ja ilmansuojeluun liittyvien tavoitteiden edistämiseksi SYKEn toimintaa suunnataan
27308: erityisesti ilmapäästöjen arviointiin ja tietojärjestelmien kehittämiseen, kasvihuonekaasujen ta-
27309: seisiin, päästöinventaarioihin ja skenaarioihin, ilman epäpuhtauksien ja ilmastomuutoksen ympä-
27310: ristövaikutuksiin sekä päästöjen vähentämistarpeen yhdennettyyn arviointiin.
27311: Luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden toteuttamisessa ovat keskeisiä
27312: tutkimus- ja kehittämisalueita SYKEssä luontotyyppien, uhanalaisten lajien, lajistamuutosten
27313: sekä luonnonhoidon ja ennallistamisen tutkimus, luonnon monimuotoisuuden ja Natura 2000
27314: -alueiden seurannan järjestäminen yhteistyössä muiden seurantatahojen kanssa sekä luonnonsuo-
27315: jelun tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen.
27316: Jätteiden määrän vähentämiseksi, niiden hyödyntämisen lisäämiseksi ja loppukäsittelyn laatu-
27317: tason parantamiseksi SYKE osallistuu valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteuttami-
27318: seen ja jätesuunnitelman tarkistamista tukevan uuden tiedon tuottamiseen. SYKE tukee tutkimus-
27319: ja asiantuntijatyöllään myös jätelainsäädännön toimeenpanoa sekä jätealan säädösvalmistelua
27320: EU: ssa ja kotimaassa.
27321: Teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia koskevassa SYKEn tutkimus- ja kehittämistyössä
27322: painottuvat erityisesti teollisten laitosten päästöjen ja ympäristövaikutusten yhdennetty vähentä-
27323: minen, pyrkimys jatkuvaan ekatehokkuuden lisäämiseen, kestävän kierrätyksen ja materiaali-
27324: huollon tukeminen sekä toimiala- ja tuotekohtaiset elinkaari-ja ekatehokkuusarvioinnit
27325: Vesivarojen kestävän käytön edistämisessä SYKE tukee sekä maa- ja metsätalousministeriön
27326: että ympäristöministeriön toimialaan kuuluvien tehtävien hoitoa. SYKEn toiminnassa painottu-
27327: vat valmisteltavan vesipuitedirektiivin toimeenpanon vaatima valmistelu, tutkimus ilmastomuu-
27328: toksen vaikutuksista hydrologiseen kiertoon, vesistöjen kunnostus ja hoito, säännöstelytoiminnan
27329: uudet menetelmät sekä kestävän vedenhankinnan ja pohjavesien suojelun kehittäminen.
27330: Kemikaalivalvonnassa ja sitä tukevassa tutkimuksessa SYKE etsii ratkaisuja kemikaalien, tor-
27331: junta-aineiden, biosidien ja geenitekniikalla muunnettujen organismien aiheuttamien ympäristö-
27332: ongelmien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn.
27333: Ympäristövahinkojen torjunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla SYKE etsii parannusta eri-
27334: tyisesti Suomenlahden ympäristövahinkojen torjuntavalmiuteen sekä vahinkojen ennaltaehkäi-
27335: syyn.
27336: 504 35.60
27337:
27338: Ohjauskeinojen kehittämistyössä keskeisiä tehtäviä ovat uuden ympäristönsuojelulain käyt-
27339: töönoton ja soveltamisen tuki, suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin tuke-
27340: minen ja tutkiminen sekä ohjauskeinojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi.
27341: Ympäristön seurantaa SYKE toteuttaa valtakunnallisen ohjelman mukaisesti sekä vastaa myös
27342: eräistä alueiden käyttöön liittyvistä seuranta- ja tietojärjestelmätehtävistä. SYKE tuottaa seuran-
27343: nan tulosten pohjalta ympäristön tilasta ja kuormituksesta ajantasaisia kuvauksia sekä päätöksen-
27344: teossa ja kansainvälisten sopimusten ja EY -direktiivien raportoinnissa tarvittavia selvityksiä ja
27345: raportteja.
27346: SYKE ylläpitää ympäristöhallinnon tietoteknistä infrastruktuuria, kehittää ympäristöhallinnon
27347: tietojärjestelmiä ja osallistuu verkkopalveluiden kehittämiseen.
27348:
27349: Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosi en, tulojen ja toiminnan kustannusten
27350: arvioidaan jakautuvan tehtäväalueittain vuonna 2001 seuraavasti:
27351: Henkilö- Tulot Kustannukset
27352: Tehtäväalue työvuodet milj. mk milj. mk
27353:
27354: Ympäristömuutosten tutkimus ja seuranta 72 0,5 27
27355: Ympäristökuormituksen ehkäiseminen ja vähen-
27356: täminen 85 0,5 29
27357: Kemikaalivalvonta ja riskien arviointi 35 1,2 9
27358: Luonnonsuojelu ja maankäyttö 75 0,2 21
27359: Vesivarat, niiden käyttö ja hoito sekä ympäristö-
27360: vahinkojen torjunta 80 4,0 41
27361: Ohjauskeinojen tutkimus ja kehittäminen 34 0,2 11
27362: Laboratoriotoiminta 66 3,0 18
27363: Vientitoiminta 10 10,0 10
27364: Muut toiminnalliset tehtävät 23 0,4 10
27365: Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 25 10
27366: SYKEn tukipalvelu 74 33
27367: Yhteensä 579 20,0 219
27368:
27369: Tehtäväalueille kohdistuvasta työpanoksesta noin 55 henkilötyövuotta arvioidaan kohdistuvan
27370: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtäviin.
27371: Suomen ympäristökeskukselle suoraan budjetoidun toiminnallisen rahoituksen lisäksi muilta
27372: valtion virastoilta ja laitoksilta arvioidaan saatavan rahoitusta 40-45 milj. mk.
27373: Budjetin ulkopuolista rahoitusta arvioidaan saatavan 15 milj. mk, josta EU :n osuus on noin 3-
27374: 5 milj. mk. Lisäksi EU:n ympäristörahastosta (LIFE) arvioidaan saatavan 0,6 milj. mk.
27375: SYKEn maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 20 milj. mk, josta vientitoiminnan
27376: osuudeksi arvioidaan 10 milj. mk.
27377:
27378: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 mk):
27379: 1999 2000 2001
27380: toteutuma ennakoitu arvio
27381:
27382: Tuotot
27383: Julkisoikeudelliset suoritteet 2 800 2500 2 750
27384: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 12 862 17 500 17 250
27385: Tuotot yhteensä 15 662 20000 20000
27386: 35.70 505
27387:
27388: Kustannukset
27389: Julkisoikeudelliset suoritteet 2 883 2 630 2900
27390: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 12 529 16 700 16 400
27391: Kustannukset yhteensä 15 412 19 330 19 300
27392: Ylijäämä yhteensä 250 670 700
27393: Kustannusvastaavuus -%
27394: J ulkisoikeudelliset suoritteet 97 95 95
27395: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 103 105 105
27396: Kustannusvastaavuus yhteensä 102 103 104
27397:
27398:
27399: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen-
27400: Momentille myönnetään nettomäärärahaa nyksenä huomioon 197 000 mk yhden henki-
27401: 124 835 000 mk. lön palkkausmenojen siirtona momentille
27402: Selvitysosa: 35.40.21 ja lisäyksenä 1 332 000 mk palkka-
27403: seurantaselvityksen mukaisiin palkantarkis-
27404: Menojen ja tulojen erittely: mk tuksiin.
27405: Bruttomenot 183135000
27406: Maksullisen palvelutoiminnan 2001 talousarvio 124 835 000
27407: erillismenot 15 000 000 2000 talousarvio 122 700 000
27408: Muut toimintamenot 168 135 000 2000 lisätalousarvio 1 400 000
27409: Bruttotulot 58 300 000 1999 tilinpäätös 122 413 000
27410: Maksullisen toiminnan tulot 20 000 000
27411: - julkisoikeudelliset tulot 2 750 000
27412: -muut tulot 17 250 000
27413: EU -rahoitus 3 000 000
27414: Muu ulkopuolinen rahoitus 35 300 000
27415: Nettomenot 124 835 000
27416:
27417:
27418:
27419: 70. Valtion asuntorahasto
27420:
27421: Selvitysosa: Valtion asuntorahasto hoitaa aravalainoitukseen, asuntojen korkotukilainoi-
27422: tukseen sekä valtion täytetakaukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi rahasto valvoo valtion tukeman
27423: asuntotuotannon laatua ja rakennus- ja ylläpitokustannusten kohtuullisuutta sekä kilpailun toteu-
27424: tumista. Rahasto valvoo myös omistusasuntolainojen valtiontakausten käyttöä ja yleishyödylli-
27425: sille lainansaajayhteisöille asetettujen edellytysten toteutumista sekä kuntien menettelyjä korja-
27426: usavustusten myöntämisessä.
27427: Ympäristöministeriö on asettanut asuntorahastolle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle
27428: 2001:
27429: Lainoituksen alueellinen kohdentaminen
27430: Uustuotantoa suunnataan kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle, sekä niiden työs-
27431: säkäyntialueille asuntomarkkinoita tasapainottavasti. Lainoituksessa edistetään eri keinoin val-
27432: tion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan sekä valtioneuvoston hyväk-
27433: symän asuntopoliittisen strategian toteuttamista. Väestökehitykseltään taantuvilla alueilla tehos-
27434: tetaan olemassa olevan arava-asuntokannan käyttöä myöntämällä joustavasti lupia asuntojen
27435: hallintamuodon tai käyttötarkoituksen muutoksiin.
27436: 506 35.99
27437:
27438: Asuntojen laatu ja kustannukset
27439: Asuntorahasto vaikuttaa siihen, että valtion tukema asuntotuotanto ja perusparantaminen on
27440: hyvin ja kustannustietoisesti suunniteltua ja toteutettua myös elinkaaritalouden näkökulmasta.
27441: Asuntorakentamisessa otetaan huomioon väestön ikääntymisen vaatimukset. Tavoitteena on
27442: myös edistää ekologisesti kestävää rakentamista. Rakennuskustannusten ja hyväksyttyjen tontti-
27443: hintojen kehitys pidetään valtion tukemassa tuotannossa maltillisena. Kilpaillun tuotannon osuut-
27444: ta lisätään.
27445: Asuntokannan ylläpito
27446: Perusparannustoiminnassa edistetään oikea-aikaisia vaiheittaisia korjauksia sekä lisätään omis-
27447: tajan vastuuta korjausten rahoittamisessa. Lähiöiden uudistamisen suunnitelmallinen rahoitus
27448: turvataan.
27449: Vuokra-asuntojen omistajapolitiikka ja valtion tuen valvonta
27450: Asuntorahasto seuraaja valvoo käytettävissään olevin keinoin arava- ja korkotukivuokra-asun-
27451: toja ylläpitävien yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa ja niiden omistuksessa tapahtuvia
27452: muutoksia sekä kuntien omistajapolitiikkaa vuokra-asuntojen suhteen.
27453: Asuntorahaston maksuvalmius
27454: Tavoitteena on valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston varainhankinnan ajoittaminen mak-
27455: suvalmiuden ja rahoitusmarkkinoiden kannalta optimaalisesti. Varaudutaan asuntorahaston lähi-
27456: vuosina erääntyvien obligaatiolainojen maksamiseen. Lainoitus- ja takausriskit pyritään mini-
27457: moimaan. Asuntorahasto valvoo korkotukilainojen korko- ja lyhennysehtojen kohtuullisuutta ja
27458: edistää rahoituksen kilpailuttamista.
27459:
27460: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) senä 4 000 000 mk siirtyvän määrärahaerän
27461: Momentille myönnetään 20 438 000 mk. kasvun johdosta.
27462: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
27463: sa on otettu lisäyksenä huomioon 222 000 mk 2001 talousarvio 20 438 000
27464: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 2000 talousarvio 23 930 000
27465: tarkistuksiin sekä kertaluonteisena vähennyk- 1999 tilinpäätös 22 930 000
27466:
27467:
27468:
27469: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
27470:
27471:
27472: Selvitysosa: Ympäristöhallinnon kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustoiminnalla vah-
27473: vistetaan päätöksenteon tietopohjaa ja tuetaan hallinnonalan tulostavoitteiden toteuttamista ja
27474: käyttäjäystävällisten tietojärjestelmien kehittämistä. Vahvistetaan tutkimusyhteistyötä muiden
27475: hallinnonalojen, elinkeinoelämän ja muiden rahoittajien kanssa.
27476: Tulosten saavuttaminen hallinnonalan painopistealueilla edellyttää kotimaisten toimien lisäksi
27477: tehokasta osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön.
27478: Euroopan aluekehitysrahaston määrärahalla ja vastaavalla kansallisella osarahoituksella ediste-
27479: tään luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa ja tuetaan kuntien maankäytön ohjausta samoin
27480: kuin ympäristönsuojelun ja -hoidon, ympäristöteknologian ja osaamisen sekä kulttuuriperinnön
27481: ja maiseman hoitoa.
27482: 35.99 507
27483:
27484: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomäärä- nutta yhteistutkimusohjelmaa on laajennettu
27485: raha 2 v) kestävän yhdyskunnan infrastruktuuria ja kes-
27486: Momentille myönnetään 54 000 000 mk. tävää tietoyhteiskuntakehitystä edistävillä osa-
27487: Määrärahaa saa käyttää ympäristöhallinnon ohjelmilla. Ohjelmalie varataan rahoitusta
27488: tehtävien strategista valmistelua ja kehittämis- 10 000 000 mk.
27489: tä palvelevasta kehittämis-, suunnittelu-, tutki-
27490: mus-, seuranta- ja arviointitoiminnasta ja kan- 2001 talousarvio 54 000 000
27491: sainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä sekä 2000 talousarvio 53 951 000
27492: muun hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyö- 1999 tilinpäätös 51 451 000
27493: hankkeista aiheutuvien muita kulutusmenoja
27494: vastaavien menojen maksamiseen. Määrära- 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomäärära-
27495: haa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutki- ha 2 v)
27496: mus- ja kehittämishankkeiden kansalliseen ra- Momentille myönnetään 26 400 000 mk.
27497: hoitukseen. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
27498: Määrärahaa saa käyttää enintään viittä hen- jestöjen jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin
27499: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- sekä menoihin, jotka aiheutuvat osallistumi-
27500: miseen määräaikaisiin projekteihin ympäristö- sesta kansainvälisten järjestöjen kokouksiin ja
27501: ministeriössä. muista ulkomaanmatkoista, Suomessa järjes-
27502: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään tie- tettävistä kansainvälisistä kokouksista, vieras-
27503: topohjan vahvistamiseksi ilmastomuutoksen ja kielisen aineiston julkaisemisesta sekä muusta
27504: muiden ilmansuojeluongelmien torjunnassa, kansainvälisestä kahden- ja monenkeskisestä
27505: Itämeren ja vesiensuojelun tehostamisessa, yhteistyöstä. Määrärahaa saa lisäksi käyttää
27506: ympäristönsuojelulain toimeenpanossa, ympä- menoihin, joita aiheutuu lähialueilla tapahtu-
27507: ristöriskien vähentämisessä, luonnonvarojen vasta asiantuntijayhteistyöstä, Euroopan unio-
27508: käytön ja ympäristöohjauksen kehittämisessä nin jäsenyyttä hakeneiden maiden lähentymis-
27509: sekä ympäristötiedon hyödyntämisessä. Mää- toimien edistämisestä sekä kestävän metsäta-
27510: rärahaa käytetään myös luonnonsuojelujärjes- louden suunnittelusta Luoteis-Venäjällä.
27511: telmän edustavuuden ja uhanalaisten lajien ja Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea
27512: perinnebiotooppitilanteen selvittämiseen sekä henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuh-
27513: uudenmaankäyttö-ja rakennuslain toimeenpa- teessa olevan henkilöstön palkkaamiseen kan-
27514: non edellyttämien soveltamisohjeiden ja -op- sainvälisten tehtävien hoitamiseksi ympäristö-
27515: paiden laadintaan ja seurannan toteuttamiseen, ministeriössä.
27516: kestävän aluerakenteen ja yhdyskuntakehityk-
27517: sen edistämiseen, uudis- ja korjausrakentami- 2001 talousarvio 26 400 000
27518: sen, rakennusperinnön säilymisen, kiinteis- 2000 talousarvio 26 400 000
27519: tönpidon laatu- ja terveysnäkökohtien sekä 1999 tilinpäätös 28 400 000
27520: ekologisesti kestävän rakentamisen edistämi-
27521: seen. Määrärahaa käytetään alueellisesti eriy-
27522: tyneiden asuntomarkkinoiden sekä syrjäytymi- 26. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v)
27523: sen ja segregaation poistamiseen ja ennaltaeh- Momentille myönnetään 2 260 000 mk.
27524: käisemiseen liittyviin ja muihin asuntopoliit- Määrärahaa saa käyttää ympäristönsuojelu-
27525: tista päätöksentekoa palveleviin tutkimuksiin lain (86/2000) 22 §:n 3 momentin mukaisesta
27526: ja selvityksiin. Määrärahaa käytetään lisäksi polttonesteiden laadunvalvonnasta tullilaitok-
27527: muihin tarpeellisiin tutkimus- ja kehittämis- selle aiheutuvien kustannusten kattamiseen
27528: hankkeisiin. sekä CE-merkittyjen rakennustuotteiden mark-
27529: Jatketaan ympäristöklusterin tutkimusohjel- kinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle
27530: maa. Tuotannon ekatehokkuuteen suuntautu- aiheutuvien menojen maksamiseen.
27531: 508 35.99
27532:
27533: Se l v i t y s o s a : Tiettyjen nestemäisten nisteriön toimeksiannosta. CE-merkittyjen
27534: polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämises- tuotteiden määrä kasvaa asteittain eurooppa-
27535: tä ja direktiivin 93112/ETY muuttamisesta an- laisen harmonisoinnin edistyessä.
27536: netun Neuvoston direktiivin (1999/32/EY) 6 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
27537: artiklan mukaan jäsenvaltioiden tulee varmis- oon 200 000 mk siirtona momentilta 35.01.21.
27538: taa näytteitä ottamalla, että direktiivin määrä-
27539: yksiä rikkipitoisuudesta noudatetaan. Bensii- 2001 talousarvio 2 260 000
27540: nin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvos-
27541: ton direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi-
27542: annetun Euroopan Parlamentin ja Neuvoston tusosuus ympäristöministeriön osalta (arvio-
27543: direktiivin (98170/EY) 8 artiklan mukaan jä- määräraha)
27544: senvaltioiden tulee valvoa vaatimusten nou- Momentille myönnetään 28 800 000 mk.
27545: dattamista. Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä
27546: Direktiivit saatetaan voimaan valtioneuvos- tehdä yhteensä 39 300 000 markalla.
27547: ton asetuksilla, jotka annetaan ympäristönsuo- Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on
27548: jelulain (86/2000) nojalla. Ympäristönsuojelu- jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä
27549: lain 22 §:n 3 momentin mukaan tullilaitos val- osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna
27550: voo lain ja sen nojalla annettujen säännösten 2001.
27551: noudattamista toimialallaan. Polttonesteiden Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi-
27552: laadun valvonta on tarkoitus järjestää tullin tysrahastosta rahoitettavien tavoite 1- ja 2 -oh-
27553: valvontana, koska tullilaitos valvoo vastaavas- jelmien sekä Interreg- ja Urban- yhteisöaloit-
27554: ti sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteve- teiden ja pilottiprojektien hankkeiden valtion
27555: rosta annettua lakia (1260/1996) ottamalla rahoitusosuuden maksamiseen.
27556: näytteitä polttoaineista. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun
27557: Rakennustuotedirektiivin (89/ 106/ETY) 15 ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen
27558: artiklan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdit- tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdes-
27559: tava, että rakennustuotteiden CE-merkintää sä momentilla 26.98.61 olevien ED-osuuksien
27560: käytetään oikein. Direktiivin voimaansaatta- kanssa.
27561: minen sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
27562: 152 §:än. Markkinoilla olevien CE-merkitty- tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
27563: jen rakennustuotteiden on oltava direktiivin Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään
27564: vaatimusten mukaisia. Turvatekniikan keskus Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden val-
27565: (TUKES) hoitaa CE-merkittyjen rakennus- tion rahoitusosuuteen.
27566: tuotteiden markkinavalvontaa ympäristömi-
27567:
27568:
27569: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavas-
27570: ti (milj. mk):
27571: 2001 2002 2003 Yhteensä
27572:
27573: Vuoden 2000 sitoumukset 17,0 13,5 30,5
27574: Vuoden 2001 sitoumukset 11,8 15,7 11,8 39,3
27575: Yhteensä 28,8 29,2 11,8 69,8
27576: 35.99 509
27577:
27578:
27579:
27580: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk):
27581: Myöntämisvaltuus Määräraha
27582: Myönnetty Myönnetty
27583: Kauden valtuutta määrärahaa
27584: 2000-2006 v.2000 V. 2001 v.2000
27585: Ohjelma menokehys talousarvio+ myöntämis- talousarvio+ V. 2001
27586: Euroopan aluekehitysrahasto valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha
27587:
27588: Tavoite I 90 12,7 I3,5 4,0 II, I
27589: Tavoite 2 1I9 19,9 I7,8 6,0 I4,5
27590: Interreg 49 7,0 7,0 2,8
27591: Urban 7 I,O I,O 0,4
27592: Yhteensä 265 40,5 39,3 10,0 28,8
27593:
27594:
27595: 2001 talousarvio 28 800 000 65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
27596: 2000 talousarvio 10 000 000 Momentille myönnetään 7 950 000 mk.
27597: 2000 lisätalousarvio Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
27598: 1999 tilinpäätös 29 818 000 seen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ym-
27599: päristöjärjestöille, valtakunnallisille asunto- ja
27600: rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvonta-
27601: 63. EU:n ympäristörahaston osallistuminen toimintaan, saariston kehityksen edistämisestä
27602: ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siir- annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisten
27603: tomääräraha 3 v) avustusten maksamiseen saariston ympäristön-
27604: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. hoitoa edistäviin hankkeisiin sekä avustusten
27605: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hy- maksamiseen Pidä Saaristo Siistinä ry: lle ja
27606: väksymien LIFE-ympäristörahastosta osara- tunturialueiden jätehuoltoa edistävään toimin-
27607: hoitettavien hankkeiden sekä pilottihankkei- taan. Määrärahaa saa käyttää myös kestävää
27608: den EU-rahoitusosuuksien maksamiseen. kehitystä sekä ympäristökasvatusta ja -valis-
27609: Selvitysosa: EU-osarahoitus LIFE- tusta edistävien projektiluonteisten hankkei-
27610: hankkeisiin on tuloutettu momentille 12.35.99. den tukemiseen.
27611: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
27612: 2001 talousarvio 15 000 000 annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
27613: 2000 talousarvio 10 000 000 2001 talousarvio 7 950 000
27614: 1999 tilinpäätös 24000 000 2000 talousarvio 7 950 000
27615: 1999 tilinpäätös 7 450 000
27616: 510
27617:
27618:
27619:
27620:
27621: Pääluokka 36
27622: VALTIONVELAN KOROT
27623:
27624:
27625: Se l v i t y s osa : Pääluokan nimike on muutettu. Määrärahatarpeet on arvioitu seuraavien ve-
27626: lan rakenneoletusten perusteella. Velanhoidon toimenpiteet toteutetaan markkinaolosuhteiden
27627: mukaisesti ja siten toteuma saattaa poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista markkinaolosuhtei-
27628: den niin edellyttäessä.
27629:
27630: Velan rakenne (%) 1999 2000 2001
27631:
27632: Vaihtuvakorkoisen velan osuus 9 20 20
27633: Valuuttamääräisen velan osuus 16 16 15
27634: Jälkimarkkinoilla Jikvidiysstrategiaan
27635: kuuluvien lainojen osuus 51 49 57
27636:
27637: Valtio pyrkii velanhoidossa korkomenojen minimointiin pitkällä tähtäimellä pitäen riskit hy-
27638: väksyttävällä tasolla. Yhteisvaluutta-alueen synnyn jälkeen velanhoidon painopiste on siirtynyt
27639: valuuttakurssiriskin hallinnasta korkoriskin hallintaan. Mitä enemmän velasta on lyhytaikaista,
27640: sitä pienemmät korkomenot ovat keskimäärin, mutta korkomenojen muutokset ovat suurempia.
27641: Velanhoidossa valtio valitsee sellaisen pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen velan suhteen, jolla korko-
27642: kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset ilman että korkomenojen lisäyksen mahdollisuus
27643: kasvaisi liian suureksi. Vaihtuvakorkoisen velan osuus on ollut viime vuosina noin 10 prosentin
27644: luokkaa. Tätä osuutta lisätään maltillisesti siten, että vuoden 2001 lopussa vaihtuvakorkoista vel-
27645: kaa arvioidaan olevan noin 20 %.
27646: Euromääräisten korkomenojen arvion pohjana on käytetty talousarvioesityksen yleisperuste-
27647: luissa esitetyn lähiajan talousnäkymiä koskevan ennusteen mukaisia oletuksia. Muun valuutan
27648: määräisten korkomenojen arvion pohjana ovat laadintahetken valuuttakurssit ja korot.
27649: Valuuttakurssien merkitys vähenee sitä mukaa kuin valuuttamääräisien lainojen kuoletukset
27650: jälleenrahoitetaan euromääräisillä uusilla lainoilla. Euron kurssin muutos yhdellä prosentilla lisää
27651: tai vähentää valtion korkomenoja noin 40 milj. markalla.
27652: Lainanotto toteutetaan nk. likviditeettistrategian mukaisesti, mikä turvaa rahoituksen saatavuu-
27653: den ja maksuvalmiuden mahdollisimman edullisin kustannuksin. Likviditeettistrategia perustuu
27654: sarjaobligaatiolainoihin, joilla käydään aktiivisesti jälkimarkkinakauppaa. Lainojen likviditeetti
27655: edellyttää lainojen riittävän suurta kokoa, markkinatasoista tai markkinatasoa lähellä olevaa ku-
27656: ponkikorkoa, sopivaa juoksuaikaa ja jälkimarkkinoiden toimivuutta. Lainakannan likvidisyyttä
27657: parannetaan konvertointien avulla, joissa valtio vaihtaa velkasalkustaan epäsopivia lainoja uusiin
27658: likvideihin lainoihin. Velan lyhentäminen toteutetaan jatkamalla lainanottoa samanaikaisesti ve-
27659: lan takaisinostojen kanssa, mikä turvaa lainakannan uudistumisen.
27660: 36.01 511
27661:
27662:
27663:
27664: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
27665: V. 1999 v.2000 v.2001
27666: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001
27667: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk %
27668:
27669:
27670: 01. Euromääräisen velan korko 24 396 193 22 834 830 20 560000 -2 274 830 -10
27671: 03. Valuuttamääräisen velan korko 4 114 748 3 797 170 3 782 000 - 15 170 -0
27672: 09. Muut menot valtionvelasta 91 321 148 000 98 000 -50 000 -34
27673: Yhteensä 28 602 262 26 780 000 24440 000 -2 340 000 •9
27674:
27675:
27676:
27677: 01. Euromääräisen velan korko
27678:
27679: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu.
27680:
27681:
27682: 90. (36.01.90, osa ja 36.02.90, osa) Euro-
27683: määräisen velan korko (arviomääräraha) Määrärahan arvioidaan
27684: Momentille myönnetään nettomäärärahaa jakautuvan seuraavasti: mk
27685: 20 560 000 000 mk.
27686: Määrärahaa saa käyttää euromääräisen velan Tuotto-obligaatiolainat 399 000 000
27687: korkomenojen ja koronmaksua suojaavien joh- Sarjaobligaatiolainat 13 510 000 000
27688: dannaissopimusten menojen maksamiseen. Muut obligaatiolainat 3 714000 000
27689: Bruttomääräisistä menoista vähennettäviä tu- Muut joukkovelkakirjalainat 251 000 000
27690: loja ovat valtionlainoista saatavat korkotulot Velkasitoumuslainat 1 620000 000
27691: sekä valtionlainojen koronmaksua suojaavista Lainat valtion eläkerahastolta 523 000 000
27692: johdannaisista kertyvät tulot. Velkakirjalainat 539000000
27693: Se l v i t y s o s a : Euromääräistä velkaa Muut lainat 4000 000
27694: ovat euromääräiset ja euromaiden valuutoissa Yhteensä 20 560 000 000
27695: ilmaistut velat.
27696: 2001 talousarvio 20 560 000 000
27697: 2000 talousarvio 22 834 830 000
27698: 2000 lisätalousarvio -100 000 000
27699: 1999 tilinpäätös 24 396 193 018
27700:
27701:
27702:
27703: (02.) Muun EMU-määräisen velan korko
27704:
27705: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta.
27706:
27707: (90.) Muun EMU-määräisen velan korko (ar- lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi-
27708: viomääräraha) oon momentin 36.01.90 ja pääluokan 37 mo-
27709: Selvitysosa: Momentti on poistettu ta- mentin 37.0 1.94laskelmissa.
27710: 512 36.03
27711:
27712: 03. Valuuttamääräisen velan korko
27713:
27714: 90. (36.03.90, osa) Valuuttamääräisen ve- oidaan valuuttamääräisen velan kuolettuvan
27715: lan korko (arviomääräraha) 8,8 mrd. mk.
27716: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahan arvioidaan
27717: 3 782 000 000 mk. jakautuvan seuraavasti: mk
27718: Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen
27719: velan korkomenojen ja koronmaksua suojaa- Do Ilarilainat 1 315 000 000
27720: vienjohdannaissopimusten menojen maksami- Puutalainat 1 275 000 000
27721: seen. Sveitsinfrangilainat 271 000 000
27722: Se 1v i t y s osa : Valuuttamääräinen velka Jenilainat 908 000 000
27723: oli 31.12.1999 yhteensä 64 708 milj. mk. Val- Muut valuuttamääräiset lainat 13 000 000
27724: tio vähentää valuuttamääräistä velkaa lainojen Yhteensä 3 782 000 000
27725: erääntymisten myötä. Vuoden 1999lopussa oli
27726: valuuttamääräisen velan keskimääräinen ni- 2001 talousarvio 3 782 000 000
27727: melliskorko 6,7 %. Vuoden 2000 aikana arvi- 2000 talousarvio 3 797 170 000
27728: 2000 lisätalousarvio 368 000 000
27729: 1999 tilinpäätös 4114747 534
27730:
27731:
27732:
27733: (06.) Valtionvelan kuoletukset
27734:
27735: S e 1v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta.
27736:
27737: (94.) Nettokuoletukset (arviomääräraha) oon pääluokan 37 momentin 37.01.94 laskel-
27738: S e 1v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- missa.
27739: lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi-
27740:
27741:
27742: 09. Muut menot valtionvelasta
27743:
27744: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta ristamalla suoritetusta varainhankinnasta val-
27745: (arviomääräraha) tiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
27746: Momentille myönnetään 98 000 000 mk. Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
27747: Määrärahaa saa käyttää valtion lainanoton ja sa on otettu huomioon olemassa olevasta vel-
27748: velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottami- kakannasta sekä vuoden 2001 lainanotosta ja
27749: sesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisin- velanhoidollisista toimenpiteistä aiheutuvat
27750: maksusta ja suojautumissopimuksista aiheutu- kustannukset.
27751: vien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden Määrärahan arvioidaan
27752: sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan to- jakautuvan seuraavasti: mk
27753: teuttamiseen liittyvien menojen maksamiseen.
27754: Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikaisen ti- Liikkeeseenlasku- ja myynti-
27755: lapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien kustannukset 67 000 000
27756: menojen ja valtion asuntorahaston arvopape- Lunastus- ja asiamiespalkkiot 23 000 000
27757: 36.09 513
27758:
27759: Varauspalkkiot 2 000000 2001 talousarvio 98 000 000
27760: Muut menot 6 000 000 2000 talousarvio 148 000 000
27761: Yhteensä 98 000 000 2000 lisätalousarvio 787 000 000
27762: 1999 tilinpäätös 91 320 968
27763: 514
27764:
27765:
27766:
27767:
27768: Pääluokka 37
27769: VALTIONVELANVÄHENTÄMINEN
27770:
27771:
27772: Se l v i t y s osa : Pääluokan määrärahoihin sisältyvät sellaiset erät, jotka johtuvat velan koon
27773: tai rakenteen muutoksista. Pääluokan määrärahat on tarkoitettu velan lunastuksista aiheutuvien
27774: lunastushintojen maksamiseen siltä osin kuin valtion uusista lainoista niitä otettaessa saadut mää-
27775: rät eivät tähän riitä. Lisäksi määrärahaan sisällytetään nettomääräisesti lainan ottamista tai lunas-
27776: tushintaa suojaavista johdannaissopimuksista aiheutuvat erät. Pääluokan määrärahoilla vähenne-
27777: tään budjettitalouden velan markkina-arvoista määrää.
27778:
27779: Budjettitalouden velan nimellisarvon ja markkina-arvon kehitys vuosina 1998-2001 (milj. mk)
27780: 1998 1999 2000 2001
27781: tilinpäätös tilinpäätös talousarvio esitys
27782:
27783: Budjettitalouden velka, nimellisarvo 404 375 394940 378 130 367 080
27784: Budjettitalouden velka, markkina-arvo 468 524 435 822
27785:
27786:
27787:
27788:
27789: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001
27790: v. 1999 V. 2000 v. 2001
27791: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001
27792: 1000 mk 1 000 mk 1 000 mk 1 000 mk %
27793:
27794: 01. Valtionvelan nettokuoletukset ja
27795: velanhallinta 20 738 444 6 955 000 12 568 000 5 613 000 81
27796: Yhteensä 20 738444 6 955 000 12 568 000 5 613000 81
27797:
27798:
27799:
27800: 01. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta
27801:
27802: 94. (36.01.90, osa, 36.02.90, osa, 36.03.90, Määrärahaa saa käyttää valtionvelan kuole-
27803: osa ja 36.06.94) Nettokuoletukset ja velanhal- tusten ja takaisinostojen maksamiseen. Määrä-
27804: linta (arviomääräraha) rahaa saa käyttää myös valtion lainanotossa
27805: Momentille myönnetään nettomäärärahaa esiintyvien emissiotappioiden ja velan takai-
27806: 12 568 000 000 mk. sinostoissa esiintyvien pääomatappioiden sekä
27807: 37.01 515
27808:
27809: valtionlainojen paaomaa suojaavista johdan- poikkeaa velan nimellisarvosta emissiotappion
27810: naisista aiheutuvien menojen maksamiseen. tai -voiton verran ja ostettaessa vanhoja lainoja
27811: Määrärahasta saa käyttää valtiovelan ennen- takaisin poikkeaa maksettu määrä velan nimel-
27812: aikaisissa takaisinostoissa esiintyvien pääoma- lisarvosta pääomatappion tai -voiton verran.
27813: tappioiden maksamiseen enintään Valtion bruttomääräistä lainanottoa jatketaan
27814: 5 000 000 000 mk. lainakannan rakenteen uudistamiseksi ja liik-
27815: keeseenlaskujärjestelmän ylläpitämiseksi.
27816: Käyttösuunnitelma: mk
27817: Budjettitalouden velan pitkäaikaisia lainoja
27818: arvioidaan erääntyvän 59 mrd. mk vuonna
27819: Niroellisarvoiset netto-
27820: 2001. Tämän lisäksi arvioidaan erääntyvän
27821: kuoletukset (netto) 10 640 000 000 velkasitoumuksia 38 mrd. mk. Uusista lainois-
27822: Pääomatappiot (netto) 1 928 000 000 ta saatavan maaran arvioidaan olevan
27823: Emissiotappiot (netto) 0 61 700 000 000 mk ja lainojen lunastuksiin ja
27824: Yhteensä 12 568 000 000 kuoletoksiin käytettävän maaran
27825: 74 268 000 000 mk, jolloin velkaa vähenne-
27826: tään yhteensä 12 568 000 000 mk.
27827: Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- Budjettitalouden nimellismääräisen velan
27828: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen määrä vuoden 1999 lopussa oli 395 mrd. mk.
27829: talousarviolain muuttamisesta. Sen mukaan Vuoden 2001 päättyessä sen arvioidaan talous-
27830: määrärahan mitoitukseen otettavina tuloerinä arvioesityksen mukaan olevan 367 mrd. mk.
27831: on otettu huomioon emissiovoitot, pääomavoi- Eduskunnalle annetaan talousarvioesitykseen
27832: tot ja valuuttamääräisen velkakannan suojaa- liittyvä esitys valtioneuvoston lainanottoval-
27833: misesta saatavat tulot. tuuksista.
27834: Velan vähentäminen tapahtuu joko lainan
27835: erääntyessä alkuperäisten sopimusehtojen mu-
27836: kaisesti tai siten, että valtio ostaa velkoja en- 2001 talousarvio 12 568 000 000
27837: nenaikaisesti takaisin. Velan vähentäminen to- 2000 talousarvio 6 955 000 000
27838: teutuu uuden lainanoton ja vanhojen lainojen 2000 lisätalousarvio 15 640 000 000
27839: kuoletusten ja takaisinostojen yhteismäärän 1999 tilinpäätös 20 738 444 146
27840: erotuksena. Uutta lainaa otettaessa saatu määrä
27841: Liite Hallituksen esitykseen Eduskunnalle
27842: valtion talousarvioksi vuodelle 2001 Ii
27843:
27844:
27845:
27846:
27847: TALOUDELLINEN
27848: KATSAUS
27849:
27850:
27851:
27852:
27853: 1) Hallitus ei ole käsitellyt liitettä. Se on tarkoitettu talousarvioesityksen tausta-aineistoksi.
27854: Sisällys
27855:
27856: Sivu Sivu
27857:
27858: 1 Yleiskatsaus 3 8 Kulutus 45
27859:
27860: 2 Kansainvälinen talous 14 9 Investoinnit 48
27861: Kiinteät investoinnit 48
27862: 3 Ulkomaankauppa 21 Varastoinvestoinnit 51
27863: Vienti 21
27864: Tuonti 23 10 Julkinen talous 52
27865: Vaihtotase 25 Valtio 52
27866: Paikallishallinto 55
27867: 4 Tuotanto 27 Sosiaaliturvarahastot 58
27868: Maa- ja metsätalous 27 Julkisyhteisöt 62
27869: Teollisuus 28 Talousarvioesitys vuodelle 2001 68
27870: Rakentaminen 31
27871: Yksityiset palvelut 33 11 Rahoitustasapaino ja rahoitus-
27872: Kokonaistuotanto 35 markkinat 73
27873:
27874: 5 Työvoima 37 Taloudellisia tapahtumia
27875: 1.9.1999-4.9.2000 78
27876: 6 Kustannukset ja hinnat 40
27877: Liitetaulut 87
27878: 7 Tulot 43
27879:
27880:
27881:
27882:
27883: Taulukoissa käytetyt symbolit
27884:
27885: Ei mitään ilmoitettavana
27886: 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä
27887: Tietoa ei ole saatu
27888: Loogisesti mahdoton esitettäväksi
27889: * Ennakkotieto
27890: ** Ennuste
27891:
27892: Kukin taulukoiden luvuista on pyöristetty erikseen, mistä
27893: aiheutuu, etteivät summat aina täsmää.
27894: 1 Yleiskatsaus
27895:
27896:
27897: Suhdannekuva
27898: Kansainvälinen talouskasvu pysyy vahvana, Kuvio 1.
27899: sillä Yhdysvaltojen pitkäänjatkunut korkea- TALOUSKEHITYS SUOMESSA
27900: suhdanne ei ole vieläkään selvästi taittunut, JA OECD-MAISSA
27901:
27902: ja ED-alueen taloudet ovat päässeet hyvään
27903: vauhtiin. Kustannuskehitys on öljyn hintaa
27904: lukuun ottamatta pysynyt maltillisena, ja
27905: korot ovat hienoisesta nousustaan huolimat-
27906: ta edelleen suhteellisen matalalla. Tasapai-
27907: noisen kehityksen suurimpana uhkana on
27908: edelleen Yhdysvaltojen talouskasvun äkilli-
27909: nen ja voimakas hidastuminen.
27910:
27911: Kansainvälisen toimintaympäristön myöntei-
27912: nen kehitys näkyy Suomen viennin nopeana
27913: kasvuna. Viennin kilpailukyky on erinomai-
27914: nen etenkin suhteessa euroalueen ulkopuoli-
27915: siin maihin. Teollisuuden tuotannon odote-
27916: taankin lisääntyvän tänä vuonna kymmenek-
27917: sen, ja rakentaminen säilyy vilkkaana. Ko-
27918: konaistuotannon määrän arvioidaan kasvavan
27919: tänä vuonna 5,2% viime vuodesta. TYöttö-
27920: myysaste laskee tänä vuonna keskimäärin 9,6
27921: prosenttiin viime vuoden 10,2 prosentista.
27922: Valtiontalous kääntyy tänä vuonna ylijäämäi-
27923: seksi ensimmäisen kerran 10 vuoteen, ja jul-
27924: kisen talouden ylijäämä kasvaa 4'h prosent-
27925: tiin suhteessa kokonaistuotantoon. Poikkeuk-
27926: sen myönteisestä kokonaiskuvasta muodos-
27927: taa inflaatio, joka nousee nopeammaksi kuin
27928: mihin viime vuosina on totuttu. Pääsyy ke-
27929: 91 93 95 97 99' 01 ..
27930: hitykseen on öljyn kallistuminen, mutta osan- IElOECD -Suomi
27931: sa on myös asuntojen hintojen sekä euron 1) Yksityisen kulutuksen hlntalndeksl.
27932:
27933: kurssin kehityksellä.
27934:
27935:
27936:
27937:
27938: 19 209194L 3
27939: 1 Yleiskatsaus
27940:
27941:
27942: Ensi vuonna talouskehityksen odotetaanjat- 1999* 1 2000**1 2001 **
27943: kuvan olennaisesti tämän vuoden kaltaise- muutos,_prosenttia
27944: Bruttokansantuotteen määrä
27945: na. Viennin kasvuvauhti tosin hidastunee tä- EU 2,3 3 1/2 3
27946: mänvuotisesta, kun kapasiteettikatot alkavat OECD 3,0 4 3
27947: eräillä aloilla tulla vastaan. Kotimainen ky- OECD, Suomen vienti-
27948: syntä pysyy vahvana, sillä työllisyyden li- osuuksilla painotettuna 2,5 31/2 3
27949: Ulkomaankaupan määrä
27950: sääntyminen tukee kulutuksen kasvua ja suo- OECD, tavaravienti 4,7 10 1/2 81/2
27951: tuisat kasvunäkymät sekä hyvä kannattavuus OECD, tavaratuonti 8,0 101/2 8
27952: luovat edellytykset investoinneille. Koko- Raaka-aineiden maailman-
27953: naistuotannon ennakoidaan lisääntyvän 4,2 markkinahinnat
27954:
27955: %, edelleen selvästi nopeammin kuin ED- HWWA-indeksi 11
27956: ilman energiaa -7,7 5 1
27957: alueella keskimäärin. Työllisyysasteen arvi- energiaraaka-aineet 30,1 50 0
27958: oidaan kohoavan 6?lJ2 prosenttiin ja työttö- Kuluttajahinnat> 1
27959: myysasteen laskevan 8,6 prosenttiin. Hinto- EU 1,6 2 2
27960: jen nousun odotetaan jäävän alle 2 prosent- OECD 2,8 3 21/2
27961: tiin, jos palkkaratkaisut tukevat matalan in-
27962: Lähde: OECD ja kansantalousosasto.
27963: flaation tavoitetta; oletuksena on lisäksi öl- 1) Yhdysvaltain dollareina.
27964: jyn hinnan ja euron arvon pysyminen liki- 2) Yksityisen kulutuksen hintaindeksi.
27965: main elokuun alun tasolla.
27966: tänä vuonna keskimäärin vain 2 %, vaikka
27967: Kansainvälinen talous euron heikkeneminen on vahvistanut öljyn
27968: kallistumisen inflaatiovaikutusta. Kun raa-
27969: Maailmantalouden näkymät ovat valoisaru- kaöljyn hinnan nousu on jo pääosin välitty-
27970: mat kuin vuosiin, sillä kansainvälistä talout- nyt kuluttajahintoihin, inflaatio ei enää no-
27971: ta vaivanneet rahoituskriisit näyttävät nyt peudu, ja inflaation ennakoidaan v. 2001
27972: olevan ohi ja taloudet ovat päässeet kasvuun pysyvän parissa prosentissa.
27973: laajalla rintamalla. Teollisuusmaiden väliset
27974: kasvuerot ovat kaventumassa: Yhdysvalto- Teollisuusmaiden keskimääräisen työt-
27975: jen talouskasvu näyttää hidastuvan hallitus- tömyysasteen arvioidaan laskevan hienoises-
27976: ti kestävämpänä pidetylle uralle, ED-alueel- ti, ensi vuonna 6 prosenttiin, ja ED-maissa-
27977: la tuotannon kasvu on nopeutunut ja tilanne kin 8 prosentin tuntumaan.
27978: on kohentunut olennaisesti Aasian kriisi-
27979: maissa ja Venäjällä. OECD-maiden koko- Ulkomaankauppa
27980: naistuotannon odotetaan kasvavan tänä
27981: vuonna keskimäärin 4 %. Maailmankauppa Vientinäkymät ovat varsin hyvät. Maailman-
27982: lisääntyy tänä vuonna kymmenisen prosent- kauppa on vilkastunut samalla, kun Suomen
27983: tia ja ensi vuonnakin lähes saman verran. viennin kilpailukyky on erinomainen. Vienti
27984: Maailman kokonaistuotannon arvioidaan li- Keski-Eurooppaan on kohentunut ED-mai-
27985: sääntyvän tänä vuonna jopa 4lJ2 % ja ensi den talouskasvun voimistumisen myötä ja
27986: vuonnakin 4 %. vienti Aasian kriisimaihin ja Venäjälle on
27987: myös alkanut kasvaa. Yritysten vientitilaus-
27988: Inflaatio on pysynyt verraten hyvin hallin- kannat ovat kohentuneet selvästi normaali-
27989: nassa, vaikka talouskasvu on nopeutunut sel- tasoa suuremmiksi, mutta poikkeuksena täs-
27990: västi ja raakaöljyn hinta on noussut jyrkästi; tä ovat kuitenkin edelleen Venäjän-viennis-
27991: esim. euroalueella kuluttajahinnat nousevat tä riippuvat toimialat Markkamääräiset vien-
27992:
27993:
27994: 4
27995: 1 Yleiskatsaus
27996:
27997:
27998: tihinnat ovat euron kurssin laskun vuoksi Kuvio 2.
27999: nousseet tuntuvasti, vaikka maailmanmark-
28000: kinahintojen kehitys on monien hyödykkei- ULKOINEN TASAPAINO
28001: 12 kk:n liukuva summa
28002: den osalta jäänyt odotettua vaisummaksi. Mrd mk
28003: 80
28004: Tuotantokapasiteetin ja ammattityövoiman --;"
28005: puute alkavat yhä enemmän rajoittaa vien- 70 r
28006: nin kasvua, mutta viennin määrän odotetaan 60
28007: ~au ppa ase lrIV
28008: silti lisääntyvän tänä vuonna lähes 11 % ja
28009: 50 ~ V 1,, -- ,,
28010: ensi vuonna 8Vz %. Nopeimmin kasvaa edel-
28011: leen elektroniikkateollisuuden vienti; kapa- 40
28012: """ J lf"'
28013:
28014: siteettipula rajoittaa etenkin metsäteollisuu- 30 t - - 1 1 ~
28015: den viennin kasvua. Vientihinnat nousevat 20 J ~~
28016: Va ihto ase
28017: tänä vuonna 4Vz %, mutta kääntyvät ensi
28018: 10 V El
28019: vuonna keskimäärin taas hienoiseen laskuun,
28020: paljolti elektroniikkateollisuuden tuotteiden 0
28021: V r
28022: II
28023: hintojen trendinomaisen alenemisen vuok- ·10 1'
28024: Sl.
28025: ·20
28026: _/
28027: Tuonnin kasvua pitää tänäkin vuonna yllä -30 klL v
28028: teollisuustuotannon vahvan kasvun vaatima -40
28029: 91 93 95 97 99 01'"
28030: raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden
28031: • Ennuste.
28032: tuonti, teollisuuden investointien kasvu puo-
28033: lestaan lisää investointitavaroiden tuontia ja
28034: kestokulutustavaroiden kysyntä pysyy vilk- Kuvio 3.
28035: kaana. Tuonnin määrän arvioidaankin lisään-
28036: tyvän tänä vuonna 6Yz %, selvästi nopeam-
28037: YKSITYINEN KULUTUS JA YKSITYISET
28038: min kuin viime vuonna. Tuontihinnat nou- INVESTOINNIT
28039: sevat lähinnä öljyn vuoksi keskimäärin 8 %, 1990 = 100
28040: 120.-----------------------------,
28041: ja vaihtosuhde heikkenee selvästi. Kauppa- /
28042:
28043: taseen ylijäämä kasvaa tästä huolimatta ja /
28044: 110
28045: yltää liki 10 prosenttiin suhteessa kokonais- Yksityinen /
28046: /
28047:
28048: tuotantoon. Vaihtotaseen ylijäämä puoles- kulutus/
28049: taan noussee ennätykselliseen 6,2 pro- 100 _,-'
28050: senttiin suhteessa kokonaistuotantoon.
28051: 90
28052:
28053: Kulutus
28054: 80
28055: Yksityiset
28056: Kuluttajat luottavat talouden näkymiin, työl- investoinnit
28057: lisyys paranee vakaasti ja kotitalouksien ra- 70
28058:
28059: hoitusasema on keskimäärin katsoen hyvä.
28060: Kotitalouksien käytettävissä olevien reaali- 60
28061:
28062: tulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna
28063: kolmisen prosenttia, ja yksityisen kulutuk-
28064: 91 93 95 97 99' 01"'*
28065: sen arvioidaan lisääntyvän samoin 3 % ts.
28066: kasvuvauhti hieman hidastuu viime vuosien
28067:
28068: 5
28069: 1 Yleiskatsaus
28070:
28071:
28072:
28073: aikana vallinneesta. Nopeimmin lisääntyvät na. Kokonaistuotannon määrä on nyt liki
28074: edelleen kestokulutustavaroiden hankinnat, neljänneksen suurempi kuin edellisessä kor-
28075: mutta myös palveluihin käytettävä rahamäärä keasuhdanteessa vuosikymmen sitten.
28076: lisääntyy selvästi. Kotitalouksien velkaantu-
28077: neisuus nousee hieman asuntoinvestointien Työvoima
28078: kasvun ja asuntojen hintojen nousun myötä.
28079: Velanhoitokulut pysyvät silti kohtuullisina. Työvoiman kysyntä lisääntyy edelleen no-
28080: peasti vahvana jatkuvan talouskasvun ansi-
28081: Investoinnit osta. Työllisten määrä kasvaa tänä vuonna
28082: liki 40 000 hengellä, ja työllisyysaste nou-
28083: Investointien odotetaan lisääntyvän tänä see noin 67 prosenttiin. Uusia työpaikkoja
28084: vuonna ripeästi, sillä talouden näkymät ja syntyy etenkin palveluelinkeinoihin, mutta
28085: tulo-odotukset ovat hyvät; korkotason viime- myös kasvaville teollisuuden aloille sekä ta-
28086: aikaisen nousun ei odoteta pystyvän katkai- lonrakennustoimintaan. Työmahdollisuuk-
28087: semaan hyvään vauhtiin lähtenyttä kasvua. sien parantuminen lisää myös työvoiman tar-
28088: Investointien painopiste siirtyy kone- ja lai- jontaa, mutta viime vuotta vähemmän, sillä
28089: teinvestointeihin, jotka viikastuvat etenkin työvoimavarannot alkavat huveta. Työttö-
28090: kapasiteettirajoja lähestyvässä teollisuudes- myysasteen arvioidaan laskevan tänä vuon-
28091: sa ja palveluelinkeinoissa; teollisuuden in- na keskimäärin 9Vz prosenttiin, runsas puoli
28092: vestoinneissa yhä suurempi paino on tutki- prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin viime
28093: mus- ja kehittämishankkeissa sekä ulkomai- vuonna. Työttömyys on yhä suuremmassa
28094: sissa investoinneissa. Talonrakennusinves-
28095: tointien vahva kasvu jatkuu etenkin asuin-
28096: Kuvio 4.
28097: ja toimitilarakentamisessa.
28098:
28099: TUOTANTO JA TYÖTTÖMYYS
28100: lnd. %
28101: Kokonaistuotanto 140 28
28102:
28103:
28104: Talouskasvu on laman jälkeen ollut paljolti
28105: 130 24
28106: vientivetoista. Tänä vuonna ulkomaankau-
28107: pan vaikutus tuotannon kasvuun on tavan-
28108: omaistakin suurempi, liki puolet. Hyvä me- 120 20
28109:
28110: nestys tietoliikennelaitteiden viennissä on
28111: keskeinen tekijä tehdasteollisuuden tuotan- 110 16
28112: non 10 prosentin kasvussa, mutta myös
28113: useimmat muut teollisuuden toimialat pys-
28114: 100 12
28115: tyvät lisäämään tuotantoaan; vaisuinta on
28116: kehitys aloilla, joilla Venäjän-viennillä on
28117: suuri merkitys. Tuotanto lisääntyy yksityi- 90 8
28118:
28119: sellä sektorilla laajalla rintamalla; yksityiset
28120: palvelut 4Vz% ja talonrakentaminen 5Vz %, 80
28121: kun taas julkinen toiminta laajenee vain hi-
28122: venen tiukan finanssipoliittisen linjan mu-
28123: 70 0
28124: kaisesti. Kokonaistuotannon arvioidaan nou- 90 92 94 96 98' 00"01"
28125: sevan 5,2 % suuremmaksi kuin viime vuon-
28126:
28127:
28128: 6
28129: 1 Yleiskatsaus
28130:
28131:
28132:
28133: määrin rakenteellista ja keskittyy samoille 1999* 2000** 2001**
28134: muutos, prosenttia
28135: henkilöille; työttömyyden keskimääräinen
28136: Työllinen työvoima 3 1/2 11/2 1 1/2
28137: kesto on yksi vuosi. alkutuotanto 0 -2 -1 1/2
28138: teollisuus ja
28139: rakennustoiminta 31/2 2 1/2 11/2
28140: Kustannukset ja hinnat palveluelinkeinot 31/2 11/2 2
28141: T_yön tuottavuus 2 3 1/2 2 1/2
28142: Inflaatio alkoi nopeutua jo viime vuonna ja prosenttia
28143: Työvoimaosuus 651/2 66 66
28144: on kiihtynyt edelleen kuluvan vuoden aika- T_yöttömyy§aste 10 91/2 81/2
28145: na. Syynä kehitykseen on ensisijaisesti raa- 1 000 henkeä vuoden aikana
28146: kaöljyn maailmanmarkkinahinnan jyrkkä Maahanmuutto (netto) 2 1/2 1 21/2 2 1/2
28147:
28148: kohoaminen, mutta tuontihintoja on nosta-
28149: nut osaltaan myös euron heikkeneminen suh- 1999* 1 2000** 1 2001**
28150: muutos, prosenttia
28151: teessa dollariin. Näiden tekijöiden ohella in- Ansiotasoindeksi 2 1/2 4 31/2
28152: flaatiota ovat pitäneet yllä asuntohintojen Ansiotasoindeksi, reaalinen 11/2 1 11/2
28153: nopeana jatkunut nousu, korkotason koho- Kuluttajahintaindeksi 1 3 2
28154: Työkustannukset
28155: aminen sekä viimevuotista suuremmat pal-
28156: t ehdasteoll isu udessa
28157: kankorotukset; palkkaliukumat ovat kaik- (tuoteyksikköä kohti) -4 -21/2 -1
28158: kiaan pysyneet maltillisina, vaikka työ- Kotitalouksien käytettävissä
28159: oleva reaalitulo 31/2 3 3
28160: voimakapeikot ovat yleistymässä. Kuluttaja-
28161: hintaindeksin arvioidaan kohoavan kuluva-
28162: na vuonna 3 % viime vuodesta, mistä 1 pro-
28163: senttiyksikkö aiheutuu suoranaisesti öljy- Kuvio 5.
28164: tuotteiden hintojen noususta. .-----------------------,
28165: LYHYT JA PITKÄ KORKO
28166: %
28167: 8
28168: Rahoitusmarkkinat
28169: :
28170: 7
28171: Lyhyet korot ovat euroalueella olleet kulu-
28172: vana vuonna nousussa. Markkinoilla on li-
28173: 6
28174: säksi odotuksia korkojen nousun jatkumises-
28175: ta, mutta suurimmat korotuspaineet lienee
28176: 5
28177: jo purettu. Pitkät markkinakorot sitä vastoin
28178: ovat jopa alentuneet ja tuottokäyrät tasaan-
28179: 4
28180: tuneet, sillä rahapolitiikan tiukkeneminen on
28181: vaimentanut inflaatio-odotuksia. Pitkiä
28182: 3
28183: markkinakorkoja on alentanut myös julki-
28184: sen sektorin rahoitusaseman paraneminen ja
28185: 2
28186: luotantarpeen väheneminen. Suomessa kor-
28187: kojen nousu on hidastanut pankkiluottojen
28188: kasvua tuntuvasti, ja niiden kasvuvauhti on
28189: painunut alle euroalueen keskimäärän. Ko-
28190: 0
28191: titalouksien asuntoluotot ovat silti olleet 96 97 98 99 00
28192: edelleen ripeässä kasvussa.
28193:
28194:
28195:
28196:
28197: 7
28198: 1 Yleiskatsaus
28199:
28200:
28201: Julkinen talous Kuvio 6.
28202:
28203: Valtiontalous vahvistuu kuluvana vuonna,
28204: sillä työllisyyden lisääntyminen ja kysynnän VALTIONVELKA
28205: suhteessa bruttokansantuotteeseen
28206: kasvu lisäävät verotuloja selvästi ja koko-
28207: naismenot jäävät nimellisesti likimain viime-
28208: vuotiselle tasolle. Työttömyyssidonnaiset tu- 70
28209: lonsiirrot vähenevät ja korkomenot supistu-
28210: vat. Valtiontalouteen muodostuu ensi kertaa 60
28211: kymmeneen vuoteen rahoitusylijäämä, jon-
28212: ka suuruudeksi arvioidaan 1,3 % suhteessa 50
28213: kokonaistuotantoon. Valtionvelka supistuu
28214: tuntuvasti, sillä arvopaperien myynneistä 40
28215:
28216: saatuja varoja on käytetty velan lyhentämi-
28217: seen; valuuttakurssimuutosten vuoksi velka 30
28218:
28219: pienenee kuitenkin kuoletuksia vähemmän.
28220: 20
28221:
28222: Myös kuntien ja kuntayhtymien talous vah-
28223: 10
28224: vistuu kuluvana vuonna ja on keskimäärin
28225: lievästi ylijäämäinen. Kuntakohtaiset erot
28226: rahoitustilanteessa ovat kuitenkin suuret mm. 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 ..
28227:
28228: väestön muuttoliikkeen ja yhteisövero- 1) 1.1.19991ähtien markka ja muut euro·valuutat
28229:
28230: osuuksien muutosten vuoksi.
28231: 1999 1 2000"* 1 2001*"
28232: mrd.mk
28233: Koko julkisen sektorin yhteenlaskettu ylijää- Valtiontalous
28234: mä suhteessa kokonaistuotantoon yli kaksin- tulot 224,7 230,5 227,2
28235: kertaistuu viime vuodesta, ja yltää 4Vz pro- menot 205,4 211,2 209,2
28236: nettorahoitus-
28237: senttiin. Ylijäämän kasvu johtuu ensisijai- tarve (-) 19,2 19,3 18,0
28238: sesti valtionhallinnon rahoitusaseman para- velka 404,6 388,6 375,4
28239: nemisesta. Julkisyhteisöjen velkasuhde pie-
28240: % BKT:sta
28241: nenee samalla nopeasti rahoitusaseman pa- Julkisyhteisöt
28242: ranemisen ja kansantuotteen kasvun vuoksi; veroaste 46,1 45,9 45,0
28243: velkasuhteen arvioidaan painuvan tämän menot 49,7 47,6 46,2
28244: rahoitusjäämä (EMU) 1,9 4,5 4,7
28245: vuoden lopussa jo 42Vz prosenttiin. velka (EMU) 46,6 42,4 39,2
28246:
28247:
28248:
28249:
28250: 8
28251: 1 Yleiskatsaus
28252:
28253:
28254:
28255:
28256: Vuosi 2001
28257:
28258: Talousnäkymät ovat hyvät myös vuodelle laskevan 8Vz prosenttiin. Työvoimakapeikot
28259: 2001, sillä kansainvälisen talouskasvun odo- yleistyvät, vaikka esim. rakennustoiminnas-
28260: tetaan pysyvän edelleen vahvana, Suomen sa työttömyysaste on vielä 10 prosentin tun-
28261: viennin kilpailukyvyn erinomaisena ja koti- tumassa.
28262: talouksien sekä yritysten rahoitusaseman
28263: hyvänä. Epävarmuustekijöitä ovat lähinnä Inflaation odotetaan jäävän ensi vuonna sel-
28264: kansainvälinen talouskehitys, etenkin Yhdys- västi hitaammaksi kuin tänä vuonna, mikäli
28265: valtojen pitkän kasvun päättyminen, ja koti- palkkaratkaisut ovat maltillisia ja raakaöljyn
28266: maisista tekijöistä syksyn palkkaneuvottelut. hinta sekä euron kurssi pysyttelevät oletus-
28267: Suuret palkankorotukset pitäisivät kustan- ten mukaisina; yksistään öljytuotteiden hin-
28268: nusten ja hintojen nousun korkeampana kuin tojen nousuvaikutuksen jääminen pois mer-
28269: kilpailijamaissa, minkä lisäksi niiden tuoma kitsisi, että kuluttajahintojen nousuvauhti
28270: ostovoiman lisäys yhdistettynä tulossa ole- alenisi vuoden 2001 aikana 1 prosenttiyksi-
28271: viin tuntuviin veronkevennyksiin lisäisi en- köllä. Kuluttajahintaindeksin nousun enna-
28272: tisestään vaaraa talouden ylikuumenemises- koidaanjäävän vajaaseen 2 prosenttiin, mutta
28273: ta. se voi jäädä vähäisemmäksikin, jos raakaöl-
28274: jyn maailmanmarkkinahinnat laskevat tai
28275: Viennin odotetaan lisääntyvän selvästi myös euro vahvistuu.
28276: ensi vuonna, joskaan kasvuvauhti ei yltäne
28277: tämänvuotiseen lukemaan. Eniten kasvaa Korkeasuhdanne lisää valtion tuloja, mutta
28278: jälleen elektroniikkateollisuuden vienti, veronkevennykset hidastavat verotulojen
28279: mutta metsäteollisuuden viennin kasvua hi- kasvua. Valtiontalouden ylijäämä on kuiten-
28280: dastaa kapasiteettipula. Sekä yksityisen ku- kin liki 1Yz % suhteessa kokonaistuotantoon.
28281: lutuksen että yksityisten investointien odo- Kun sekä kunnallistalouden että sosiaalitur-
28282: tetaan lisääntyvän suunnilleen tämänvuotis- varahastojen ylijäämät pysyvät suunnilleen
28283: ta vauhtia. Kokonaistuotannon arvioidaan ennallaan, valtiontalouden aseman kohene-
28284: lisääntyvän 4,2 % tästä vuodesta; merkittä- minen nostaa koko julkisen sektorin rahoi-
28285: vin syy kasvuvauhdin hidastumiseen on vien- tusylijäämän 4,7 prosenttiin suhteessa koko-
28286: nin kasvuvaikutuksen pieneneminen. Talous- naistuotantoon. Julkisyhteisöjen velkasuhde
28287: kasvun työllistävyys pysyy hyvänä, ja työl- pienenee samalla, ja sen arvioidaan painu-
28288: lisyysasteen ennakoidaan nousevan jo run- van ensi vuoden lopussa lähelle 39 prosent-
28289: saaseen 67llz prosenttiin ja työttömyysasteen tia.
28290:
28291:
28292:
28293:
28294: 9
28295: 1 Yleiskatsaus
28296:
28297:
28298: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase
28299:
28300: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
28301: mrd. mk määrän muutos, prosenttia
28302: Bruttokansantuote markkinahintaan 724 6,3 5,5 4,0 5,2 4,2
28303: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 212 11,3 8,3 3,2 6,7 6,0
28304: Kokonaistarjonta 936 7,4 6,1 3,8 5,6 4,7
28305:
28306:
28307: Tavaroiden ja palvelusten vienti 271 14,1 8,9 6,3 10,8 8,3
28308: Kulutus 520 3,7 3,9 3,1 2,3 2,3
28309: yksityinen 364 3,5 4,9 3,6 3,0 2,9
28310: julkinen 155 4,1 1,7 2,0 0,6 0,8
28311: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 138 11,9 9,4 4,6 6,5 4,9
28312: yksityinen 119 11,3 11,7 6,2 8,1 5,8
28313: julkinen 20 15,0 -1,4 -3,8 -2,8 -0,8
28314: 1
28315: Varastojen muutos l
28316: (ml. tilastollinen ero) 7 -0,3 -0,1 -0,5 -0,1 0,0
28317: Kokonaiskysyntä 936 7,4 6,1 3,8 5,6 4,7
28318: kotimainen kysyntä
28319: (ml. tilastollinen ero) 665 4,7 4,9 2,7 3,1 2,8
28320:
28321: 1
28322: ) Mrd. mk ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä.
28323:
28324:
28325:
28326: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
28327: osuus,% hinnan muutos, prosenttia
28328: Bruttokansantuote markkinahintaan 77,9 2,1 3,1 0,7 1,8 1,2
28329: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 22,1 0,5 -3,0 -0,4 8,1 2,2
28330: Kokonaistarjonta 100,0 1,7 1,6 0,4 3,2 1,4
28331:
28332:
28333: Tavaroiden ja palvelusten vienti 22,7 -1 '1 -1 '1 -4,8 4,6 -0,4
28334: Kulutus 57,2 1,3 2,2 1,7 2,9 2,2
28335: yksityinen 41,2 1,3 1,9 1,7 2,8 1,8
28336: julkinen 16,0 1 '1 3,0 1,9 3,2 3,0
28337: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 19,8 2,4 3,2 2,5 3,7 3,9
28338: yksityinen 17,2 2,6 3,3 2,5 3,5 4,0
28339: julkinen 2,6 1,6 2,4 2,2 4,8 3,1
28340: Varastojen muutos
28341: (ml. tilastollinen ero) 0,2 .. .. .. .. ..
28342: Kokonaiskysyntä 100,0 1,7 1,6 0,4 3,2 1,4
28343: kotimainen kysyntä
28344: (ml. tilastollinen ero) 77,3 2,9 2,9 2,8 3,0 2,5
28345:
28346:
28347:
28348:
28349: 10
28350: 1 Yleiskatsaus
28351:
28352:
28353:
28354: Keskipitkän aikavälin talousnäkymät
28355:
28356: Talouskasvu on ollut viime vuosina poik- kansainvälistä tasoa ja niiden kansainväli-
28357: keuksellisen nopeaa. Erityisesti elektroniik- nen kilpailuasema on suhteellisen vahva.
28358: ka- ja sähköteollisuus on kasvanut ripeästi Seuraavien 4-5 vuoden aikana investointi-
28359: ja se on noussut merkitykseltään perinteisen asteen arvioidaankin edelleen hieman nou-
28360: puunjalostuksen ja metalliteollisuuden rin- sevan. Talouden rakennemuutosten ja pää-
28361: nalle. Talouden rakenteen monipuolistumi- oman tuottovaatimusten kohoamisen vuok-
28362: nen on vahvistanut myös lähivuosien kasvu- si tämä on kuitenkin selvästi alhaisempi taso
28363: näkymiä. Kasvun arvioidaankin jatkuvan kuin aiempina vuosikymmeninä. Lisäksi ul-
28364: keskimäärin 3 'h prosentin vuosivauhdilla komaiset yritysostot ja tutkimus- ja kehittä-
28365: vuosina 2000-2004. Sen odotetaan kuitenkin mistoiminnan lisääntyvä siirtäminen ulko-
28366: vähitellen hidastuvan tuotantoresurssien aset- maille rajoittavat osaltaan yritysten kotimai-
28367: tamien rajojen takia. sia investointeja.
28368:
28369: Viennin voimakas kasvu on ollut keskeinen Tuottavuuden kasvun arvioidaan jäävän kes-
28370: osa talouden rakenteen muutosta. Kasvun kipitkällä aikavälillä hieman alle 2'h prosent-
28371: ovat mahdollistaneet hyvänä säilynyt hinta- tiin vuodessa. Työllisyyden ennustetaan ko-
28372: kilpailukyky ja osaaminen korkean teknolo- henevan koko tarkastelujakson ajan, mutta
28373: gian tuotannossa ja tuotekehityksessä. Näil- myönteinen kehitys hidastuu jakson loppua
28374: tä osin mahdollisuudet suhteellisen suotui- kohden. Työllisyysasteen arvioidaan nouse-
28375: san vientikehityksen jatkumiselle keskipit- van 68'12 prosenttiin v. 2004, mikä jää edel-
28376: källä aikavälillä ovat edelleen hyvät edellyt- leen 1990-luvun alun 74 prosenttiyksikköä
28377: täen, että maailmantaloudessa ei ilmene mer- alemmaksi. Jos työllisyysaste jää pysyvästi
28378: kittäviä häiriöitä. matalaksi niin se heijastuu väistämättä mah-
28379: dollisuuksiin ylläpitää nopeaa kasvua.
28380: Myönteisen kehityksen kotimaisena uhkana
28381: ovat kuitenkin monissa erityisosaamista edel- Nopeanajatkuneen talouskasvun seuraukse-
28382: lyttävissä ammateissa yleistyvät työvoima- na myös työvoiman tarjonta on aikaa myö-
28383: kapeikot. Niiden ilmeneminen saattaisi joh- ten lisääntynyt ja laman vuoksi työmarkki-
28384: taa aJoittaisten ja alueellisten ylikuumene- noilta poistunut työvoima on suurimmalta
28385: misilmiöiden laajenemiseen koko taloutta osin jo palannut työnhakijoiksi. Työvoiman
28386: koskevaksi. Työllisyyden kohenemisen kan- tarjonnan kasvun arvioidaankin hidastuvan
28387: nalta suurimpana riskinä onkin se, että palk- keskipitkällä aikavälillä. Työttömyysasteen
28388: kakehitys ei säily maltillisena. Euroalueen odotetaan päätyvän 7 1/2 prosenttiin v. 2004.
28389: syntymisen myötä palkkaratkaisujen ja työl- Työttömyys on luonteeltaan yhä selkeämmin
28390: lisyyden välinen yhteys on nyt aikaisempaa rakenteellista.
28391: kiinteämpi.
28392: Lyhyellä aikavälillä öljyn hinnan nousu ja
28393: Yritysten hyvä kilpailukyky ja kannattavuus euron kurssin heikkeneminen ovat tilapäi-
28394: ovat edesauttaneet investointien kasvun jat- sesti voimistaneet inflaatiopaineita. Keski-
28395: kumista nopeana. Useimpien suurten yritys- pitkällä aikavälillä inflaation odotetaan kui-
28396: ten omavaraisuusasteet ovat jo hyvin lähellä tenkin jäävän 2 prosentin tuntumaan. Tämä
28397:
28398: II
28399: 1 Yleiskatsaus
28400:
28401:
28402: kuitenkin edellyttää, että palkkaratkaisuissa Hallitus on päättänyt tähän mennessä noin 8
28403: päädytään maltillisiin korotuksiin. Kulutta- mrd. markan suuruisista veronalennuksista.
28404: jahintojen nousua hillitsevät lisäksi integraa- Valtiontalouden ylijäämän voidaan arvioida
28405: tiosta aiheutuvat ja välilliseen verotukseen pysyvän noin 1 Vz prosentissa suhteessa
28406: kohdistuvat veronalennuspaineet sekä kiris- kokonaistuotantoon lähivuosina. Tällainen
28407: tynyt kilpailu. arvio perustuu kaavamaiseen oletukseen, että
28408: myöhemmin päätettävät, vuosia 2002-2003
28409: Myönteisen talouskehityksen uhkana onko- koskevat vuosittaiset veronalennukset olisi-
28410: timaisten kustannusten ja hintojen nousun vat noin 11/z mrd. markan suuruisia.
28411: kiihtymisen lisäksi maailmantalouden kas-
28412: vun hidastuminen. Tämä voisi saada alkun- Talouskasvun ja valtiontalouden ylijää-
28413: sa esim. Yhdysvaltojen voimakkaan kasvu- mäisyyden seurauksena velkaantuneisuus
28414: jakson päättymisestä. Tämä vaikuttaisi väis- laskee edelleen tarkasteluajanjaksolla. Vel-
28415: tämättä myös keskeisimmän markkina-alu- ka on kuitenkin edelleen huolestuttavan suuri
28416: eemme Euroopan unionin talouskehitykseen. ottaen huomioon näköpiirissä olevan väes-
28417: tön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet
28418: ja integraatiokehityksestä seuraavat alennus-
28419: Julkisen talouden näkymiä keskipitkällä paineet välillisessä verotuksessa. Ikäraken-
28420: aikavälillä teen muutos ja siihen varautuminen rajoit-
28421: taa julkisen talouden liikkumatilaa jatkossa-
28422: Poikkeuksellisen nopean talouskasvun, to- kin.
28423: teutetun menohillinnän ja parantuneen työl-
28424: lisyystilanteen seurauksena julkisen talouden Valtion lisäksi julkiseen sektoriin kuuluvat
28425: rahoitustasapaino on vahvistunut. Vuonna sosiaaliturvarahastot ja paikallishallinto,
28426: 2000 valtiontalous on ensimmäistä kertaa joka tarkoittaa lähinnä kuntia. Kuntien ra-
28427: ylijäämäinen laman jälkeen. hoitusasema on kokonaisuutena ollut viime
28428: vuosina tyydyttävä. Kuntatalouden ennakoi-
28429: Maaliskuussa 2000 vahvistettujen hallin- daan kääntyvän tänä vuonna lievästi ylijää-
28430: nonalakohtaisten vuosia 2001-2004 koske- mäiseksi ja pysyvän keskipitkällä aikavälil-
28431: van valtion määrärahakehyksen mukaan val- lä lähellä tasapainoa mikäli kuntien asemaan
28432: tion kiinteähintaiset budjettimäärärahat pi- vaikuttavassa lainsäädännössä ei tapahdu
28433: detään vuoden 1999 talousarvion tasolla. muutoksia. Kuntien lainakanta supistuu edel-
28434: Vuoden 2001 talousarvioesityksen loppu- leen ja kassavarat lisääntyvät. Kuntakohtai-
28435: summa kasvoi hieman edellisestä vuodesta, set erot rahoitustilanteen kehityksessä pysy-
28436: mutta reaalikasvua ei kuitenkaan juuri ole. vät silti suurina mm. yhteisöverojen ja työ-
28437: Näin finanssipolitiikka säilyy edelleen ver- suhdeoptioiden epätasaisen kohdentumisen
28438: raten tiukkana ja tasapainottaa talouden ko- takia.
28439: konaiskehitystä.
28440: Sosiaaliturvarahastojen rahoitusjäämä pysyy
28441: Hallitus on varautunut keventämään tulove- lähivuosina lähes ennallaan noin 3 prosen-
28442: roja ja sosiaalivakuutusmaksuja 10-11 mrd. tissa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
28443: markalla hallituskauden aikana. Työn vero- Ylijäämä muodostuu pääasiassa työeläke-
28444: tuksen keventäminen edellyttää kuitenkin rahastoissa,jotka varautuvat suurten ikäluok-
28445: sitä, että palkkakehitys säilyy maltillisena. kien eläkkeelle siirtymiseen. Sosiaaliturvan
28446:
28447:
28448:
28449: 12
28450: 1 Yleiskatsaus
28451:
28452:
28453: rahoituksen näkökulmasta vuodet 2001-2004 Kuvio 7.
28454: ovat varautumisen aikaa, sillä tilanne heik-
28455: kenee nopeasti tarkastelukauden jälkeen vä-
28456: estön ikääntymisen seurauksena. VALTIONVELKA
28457: suhteessa bruttokansantuotteeseen
28458: %
28459: Julkisen talouden rahoitusylijäämän enna-
28460: koidaan nousevan lähelle 5 prosenttia suh-
28461: teutettuna kokonaistuotantoon tarkastelujak-
28462: son lopulla.
28463:
28464: Kokonaisuutena julkinen talous näyttää ke-
28465: hittyvän keskipitkällä aikavälillä parempaan
28466: suuntaan. Tämä edellyttää kuitenkin talou-
28467: den kasvun häiriötöntä jatkumista ja pitäy-
28468: tymistä päätetyissä menokehyksissä. Myös
28469: rakennepolitiikkaan kohdistuu edelleen tun-
28470: tuvia haasteita.
28471:
28472:
28473:
28474:
28475: 1994 1996 1998 2000 2002 2004
28476:
28477:
28478:
28479:
28480: 13
28481: 2 Kansainvälinen talous
28482:
28483:
28484: Maailmantalouden näkymät ovat valoisarumat on pysynyt korkealla myös vuoden 2000 alku-
28485: kuin vuosiin. Kokonaistuotannon kasvu on ylei- puolella, kun taas muiden raaka-aineiden hinta-
28486: sesti vahvistunut. kehitys on keskimäärin ollut maltillista. Raaka-
28487: öljyn hinnan oletetaan loppuvuonna ja v. 2001
28488: Kasvu elpyi viime vuonna Aasian kriisimaissa pysyvän ennallaan ja muiden hintojen hieman
28489: ja Venäjällä; Latinalainen Amerikka ja Japani nousevan. Tietoteknisten tuotteiden halpenemi-
28490: pääsevät lamasta tänä vuonna. Elpyminen pe- nen osaltaan hillitsee kansainvälisen kaupan hin-
28491: rustuu vahvaan vientikehitykseen ja kuluttajien takehitystä.
28492: luottamuksen palautumiseen. Yksityisten inves-
28493: tointien vilkastumisen ja kestävän kasvun edel- Teollisuusmaiden vaihtotaseet ovat heikentyneet
28494: lytyksenä kuitenkin on, että talousuudistuksia 350 mrd. dollaria vuodesta 1997. Yhdysvaltain
28495: jatketaan. Myös Kiina on onnistunut elvyttävän osuus rahoitusaseman muutoksessa on keskei-
28496: talouspolitiikan ja vahvan vientikysynnän ansi- nen. Sen vaihtotasealijäämä suhteessa brutto-
28497: osta pysäyttämään talouskehityksen hidastumi- kansantuotteeseen on syventynyt 1V2 prosentis-
28498: sen; sen bruttokansantuote kasvaa tänä ja ensi ta v. 1997 4 1/2 prosenttiin v. 2000. Tilanne ei ole
28499: vuonna 8%. pitemmän päälle kestävä, vaan jatkossa muun
28500: maailman investointitoiminnan viikastuessa vaih-
28501: Näihin asti maailmantalouden kasvun veturina totaseet pyrkivät tasapainottumaan ja nettopää-
28502: on toiminut kotimaisen kysynnän vahva kasvu omavirta Yhdysvaltoihin vaimenee. Sopeutus on
28503: Yhdysvalloissa. Kansainvälinen suhdannetaan- kuitenkin hidas. Yhdysvaltain vaje pysyy vielä
28504: tuma ja rahoitusmarkkinoiden epävakaisuus ei- v. 2001 ennallaan.
28505: vät horjuttaneet sitä, vaan tekijät kuten pääomi-
28506: en hakeutuminen turvasatamaan Yhdysvaltoi- Teollisuusmaiden talouskasvu on tänä vuon-
28507: hin, dollarin vahvistuminen ja hidas inflaatio ovat na poikkeuksellisen vahvaa- keskimäärin lähes
28508: päin vastoin tukeneet sitä. Nyt näiden tekijöiden 4 %. Yhdysvalloissa korkeasuhdanne on jatku-
28509: vaikutus on vähentynyt. Yhdysvaltain taloudel- nut ennätyksellisen pitkään. Maailmankaupan
28510: linen kasvu hidastunee kuitenkin vain vähitellen, elpyminen vauhdittaa tuotannon kasvua euroalu-
28511: ja kysynnän kasvu muissa teollisuusmaissa on een maissa ja Japanissa. Teollisuusmaiden kas-
28512: samaan aikaan vahvistumassa. vuerot ovat nyt kaventumassa: Yhdysvalloissa
28513: kokonaistuotannon vahva kasvu jatkossa hidas-
28514: Kahden hitaan kasvun vuoden jälkeen maailman- tuu, kun taas ED-maissa suhdanteet jatkuvat
28515: kauppa laajenee tänä vuonna kymmenisen pro- suotuisinaja Japanissa tuotanto elpyy, vaikkakin
28516: senttia ja ensi vuonnakin lähes saman verran. yritysten ja kotitalouksien käyttäytyminen jatkuu
28517: Maailmankaupan keskimääräiset hinnat laskivat varovaisena.
28518: v. 1998 ja 1999, mutta nyt kysynnän kasvu on
28519: kääntänyt ne nousuun. Raaka-aineiden hintake- Yhdysvalloissa työttömyysaste on laskenut 4
28520: hitys on ollut kaksijakoista: raakaöljyn hinta nousi prosenttiin. Euroalueella työttömyys on nopeas-
28521: tuotannonrajoitusten vuoksi tuntuvasti v. 1999 ja sa laskussa, tosin korkealta tasolta; työttömyys-
28522:
28523:
28524: 14
28525: 2 Kansainvälinen talous
28526:
28527:
28528: Kuvio 8. Kuvio 9.
28529: RAAKA-AINEIDEN
28530: BRUTTOKANSANTUOTE
28531: 1990 =100 MAAILMANMARKKINAHINNAT
28532: Dollareina neljännesvuosittain
28533: 1990=100
28534:
28535:
28536:
28537:
28538: 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00
28539: 91 93 95 97 99· 01 ..
28540: Lähde: OECD ja kansantalousosasto. Lähde: HWWA-Institut fl.ir Wirtschaftsforschung:
28541: Konjunktur von Morgen, Hampuri.
28542:
28543:
28544: Kuvio 10. Kuvio 11.
28545:
28546: EUROTALLETUSTEN KOLMEN KANSAINVÄLISET PITKÄT KOROT
28547: o/o
28548: KUUKAUDEN KOROT 9
28549: o/o
28550: 8 .----------------------------------------
28551: 8
28552:
28553: 7
28554: 7
28555:
28556: 6
28557: 6
28558:
28559: 5
28560: 5
28561:
28562:
28563: 4 4
28564:
28565:
28566: 3 3
28567:
28568:
28569: 2 2
28570:
28571:
28572:
28573:
28574: 0
28575: 96 97 98 99 00 96 97 98 99 00
28576:
28577:
28578:
28579:
28580: 15
28581: 2 Kansainvälinen talous
28582:
28583:
28584: aste laskee keskimäärin 8 1/2 prosenttiin v. 2001 Turvatakseen talouskasvun vähittäisen hidastu-
28585: viime vuoden 10 prosentista. Japanissa työttö- misen eli ns. pehmeän laskun Yhdysvaltain liit-
28586: myys on noussut vajaaseen 5 prosenttiin työvoi- tovaltion pankki on kiristänyt politiikkaansa ky-
28587: masta. synnän hillitsemiseksi. Viimeisen vuoden aikana
28588: se on nostanut keskuspankkikorkoaan 11/2 yk-
28589: Teollisuusmaissa vallitsi hidastuva hintakehitys sikköä 6V2 prosenttiin. Inflaatiota on hillinnyt osal-
28590: 1990-luvun jälkipuoliskolla. Yhdysvalloissa inflaa- taan myös tietotekniikan aiheuttama tuottavuu-
28591: tio oli hitaimmillaan v. 1998, euroalueella v. 1999. den kasvu ja hintojen aleneminen.
28592: Japanissa hinnat laskivat v. 1999 hieman. Teolli-
28593: suusmaiden keskimääräinen inflaatio nopeutuu Yhdysvaltain finanssipolitiikka on ollut lievästi
28594: v. 2000 lähinnä ulkomaankaupan hintojen nou- kokonaiskysyntää rajoittavaa, mutta on muut-
28595: sun vuoksi. Yhdysvalloissa kuluttajahinnat nou- tumassa neutraaliksi. Julkisen talouden tase suh-
28596: sevat keskimäärin 3 %, euroalueella 2 %. Japa- teessa bruttokansantuotteeseen oli prosentin yli-
28597: nissa ne edelleen hieman laskevat, mutta vakiin- jäämäinen v. 1999; ylijäämän arvioidaan kasva-
28598: tuvat vuoden lopulla. Vuoden 2000 loppupuolel- van 1V2 prosenttiin v. 2000 ja 2001.
28599: la, raakaöljyn hinnan nousun jo välityttyä kulut-
28600: tajahintoihin, inflaatio ei enää kiihdy. Vuonna Talouspolitiikka on toistaiseksi riittänyt kutakuin-
28601: 2001 inflaation arvioidaan jatkuvan keskimäärin kin hillitsemään hintojen ja kustannusten kiihty-
28602: ennallaan. misen, mutta ei hidastamaan kotimaisen kysyn-
28603: nän vahvaa kasvua ja siihen liittyvää velkaantu-
28604: Inflaation nopeutuminen on heijastunut markki- miskehitystä. Rahapolitiikka tuleekin jatkumaan
28605: nakorkoihin. Pitkät korot ovat nousseet vuodes- tiukkana, jotta talouskasvu voi hidastua hallitusti
28606: sa V2-1 prosenttiyksikköä Yhdysvalloissa ja eu- eikä äkillisen pakkosopeutuksen kautta.
28607: roalueella (6 ja SV2 prosenttiin), Japanissa korot
28608: ovat pysyneet ennallaan 1'lz prosentissa. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaankin rau-
28609: hoittuvan vuoden loppua kohden ja asettuvan ensi
28610: Yhdysvaltain pitkään jatkunut korkeasuhdan- vuonna kestävämmälle 3 prosentin kasvu-ural-
28611: ne on perustunut kotimaisen kysynnän vahvaan le.
28612: kasvuun. Korkeiden osakehintojen varallisuus-
28613: vaikutus on lisännyt kulutus- ja investointikysyn- Japanin taloudellinen tila on edelleen epävar-
28614: tää. Pääomaliikkeet ovat vahvistaneet dollaria, ma, mikä heijastuu mm. kotitalouksien ja yritys-
28615: mikä on alentanut tuontihintoja ja tukenut ame- ten varovaisuutena ja osakekurssien heikkoute-
28616: rikkalaisten ostovoimaa. Hyvän tuottavuuskehi- na. Yrityksillä on edelleen kannattavuusongel-
28617: tyksenja työvoimanjoustavan tarjonnan ansios- mia, ja toimintaympäristön muutos vaatii niiltä
28618: ta työllisyys on voinut nousta korkeaksi ilman sopeutumista. Toisaalta talouspoliittinen elvytys
28619: ylikuumenemista. on pysäyttänyt deflaatiokierteen ja kotimaisen
28620: kysynnän supistumisen. Kun myös vientikysyn-
28621: Kulutus- ja investointibuumin seurauksena koti- tä on vahvistunut, tuotannon kasvu on päässyt
28622: talouksien säästäruisaste on alentunut ja yksityi- käyntiin; bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna
28623: nen sektori on velkaantunut, mikä väistämättä IV2 %.
28624: rajoittaa kotimaisen kysynnän kasvua tulevaisuu-
28625: dessa. Toistaiseksi merkit inflaation kiihtymisestä, Finanssipolitiikan kokonaistuotannon kasvua tu-
28626: korkojen noususta ja osakekurssien laskusta ei- keva vaikutus vähenee tänä vuonna ja lakkaa
28627: vät kuitenkaan ole horjuttaneet kotitalouksien ja ensi vuonna. Julkisen sektorin rahoitusvaje suh-
28628: yritysten luottamusta. teessa bruttokansantuotteeseen nousi 7 prosent-
28629:
28630:
28631: 16
28632: 2 Kansainvälinen talous
28633:
28634:
28635:
28636: 2. Bruttokansantuote
28637: 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
28638: määrän muutos, prosenttia
28639: Yhdysvallat 4,4 4,4 4,2 5 1/2 3
28640: Japani 1,6 -2,5 0,3 1 1/2 2
28641:
28642: EU 2,5 2,7 2,3 3 1/2 3
28643:
28644: Saksa 1,5 2,2 1,5 3 3
28645: Ranska 1,9 3,2 2,9 3 1/2 3
28646: Italia 1,8 1,5 1,4 3 3
28647: Iso-Britannia 3,5 2,2 2,1 3 2 1/2
28648: Espanja 3,8 4,0 3,7 4 1/2 4
28649: Ruotsi 2,0 3,0 3,8 4 1/2 3
28650: Tanska 3,1 2,5 1,6 2 2 1/2
28651: Suomi 6,3 5,5 4,0 5,2 4,2
28652:
28653: OECD 3,4 2,4 3,0 4 3
28654: OECD Suomen vuoden 1999
28655: vientiosuuksilla painotettuna 2,8 2,7 2,5 3 1/2 3
28656:
28657: Kehitysmaat 5,8 3,2 4 5 1/2 5 1/2
28658: Siirtymätaloudet 1,7 -0,7 2 1/2 2 1/2 3
28659:
28660: Maailma 4,1 2,5 3 4 1/2 4
28661:
28662: Lähde: IMF, OECD ja kansantalousosasto.
28663:
28664:
28665:
28666:
28667: 3. Työttömyysaste eräissä OECD-maissa
28668: 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
28669: prosenttia
28670: Yhdysvallat 4,9 4,5 4,2 4 4
28671: Japani 3,4 4,1 4,7 5 5
28672:
28673: Iso-Britannia 6,9 6,2 5,9 5 1/2 6
28674: Italia 11,8 11,9 11,5 11 10 1/2
28675: Ranska 12,4 11,8 11 '1 10 9
28676: Saksa 9,8 9,3 9,0 8 1/2 7 1/2
28677:
28678: Ruotsi 8,0 6,5 5,6 5 4 1/2
28679: Suomi 12,7 11,4 10,2 9,6 8,6
28680: Tanska 7,7 6,4 5,5 5 1/2 5 1/2
28681:
28682: EU 10,6 10,0 9,2 8 1/2 8
28683: OECD 7,0 6,9 6,6 6 1/2 6
28684:
28685: Lähde: OECD ja kansantalousosasto.
28686:
28687:
28688:
28689:
28690: 17
28691: 2 Kansainvälinen talous
28692:
28693:
28694: tiin viime vuonna. Tänä vuonna alijäämä on hie- alueittaiset ylikuumenemisriskit vastaavasti li-
28695: man alle 7% ja ensi vuonna runsas 6 %. Julki- sääntymässä. Korkotason vähäisestä noususta
28696: sen velan suhde kokonaistuotannon arvoon kas- huolimatta talouspolitiikka on yleisesti neutraa-
28697: vaa OECD-maiden suurimmaksi 120 prosent- lia, sillä julkisen talouden rahoitusaseman vah-
28698: tiin v. 2001. Tulevaisuudessa Japanilla onkin väis- vistuminen johtuu kokonaan suhdannetekijöistä;
28699: tämättä edessä julkisen talouden vakauttaminen sekä verojen että julkisten menojen bkt-osuudet
28700: mm. eläkerahoituksen turvaamiseksi. alenevat ensi vuonna prosenttiyksikön verran.
28701:
28702: Japanin keskuspankki eteni rahapoliittisessa el- Samalla kotitalouksien asema vahvistuu, ja työt-
28703: vytyksessä tavanomaisen politiikan äärirajalle tömyysasteen odotetaan laskevan 8 1/2 prosent-
28704: alentamalla keskuspankkikorkonsa nollaan hel- tiin. Inflaatio on hieman nopeutunut öljyn hinnan
28705: mikuussa 1999, mutta ei kuitenkaan turvautunut nousun johdosta; kuluttajahintojen nousu ei kui-
28706: keskuspankkirahoitukseen. Elokuussa 2000 kes- tenkaan ensi vuonna enää nopeudu tämän vuo-
28707: kuspankki arvioi talouden tilan kohentuneen sii- den kahdesta prosentista ja työkustannusten nou-
28708: nä määrin, että se nosti korkonsa 1/4 prosent- su henkeä kohti pysyy 2V2 prosentissa. Vaikka
28709: tiin. Koronnosto oli ensimmäinen kymmeneen viennin kasvuvauhti hieman hidastuu, euroalu-
28710: vuoteen. een ulkomaankaupan tase pysyy ylijäämäisenä.
28711:
28712: Vahvistuneen jenin ja neutraalimman talouspoli- Ison-Britannian kokonaistuotannon kasvu kiih-
28713: tiikan vuoksi Japanin kokonaistalouden kasvu tyi vuoden 1999 jälkipuoliskolla, kun keskuspankki
28714: kiihtyy vain vähän v. 2001. oli alentanut korkoaan vajaassa vuodessa 2 1/2
28715: prosenttiyksikköä 5 prosenttiin. Rahapolitiikkaa
28716: Euroalueen talouskasvu nopeutui viime vuoden on syksystä 1999 uudelleen kiristetty, ja korko
28717: lopulla ja vauhdittui lisää tämän vuoden alkupuo- on nyt 6 %. Ison-Britannian kauppatase on hei-
28718: liskolla. Talouskasvu on leviämässä vientiteolli- kentynyt vahvan punnan vuoksi.
28719: suudesta kotimarkkinasektorille. Kuluvan vuo-
28720: den alussa euroalueen tuonti kasvoi jo hieman Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3 %.
28721: nopeammin kuin vienti. Kotimaista kysyntää tu- Kasvu perustuu palvelualojen hyvään menestyk-
28722: kevat myös aleneva työttömyys ja kotitalouksi- seen; teollisuustuotannon kilpailukyky ja näky-
28723: en reaalitulot, jotka kasvavat inflaation nopeu- mät ovat sen sijaan ongelmallisia. Budjettipoli-
28724: tumisesta huolimatta. tiikka on ollut tähän asti vaikutukseltaan tuotan-
28725: non kasvua rajoittavaa, mutta on nyt muuttunut
28726: Vuoden 2001 aikana euroalueen kokonaistuotan- kasvua kiihdyttäväksi. Hallituksen ohjelman
28727: non kasvu jatkuu lähes 3 Vz prosentin vauhtia, ja mukaan julkiset menot kasvavat vuosittain re-
28728: maiden väliset kasvuerot supistuvat. Teollisuu- aalisesti 3 %.
28729: den investointien vauhdittuessa kotimaisen ky-
28730: synnän kasvu nopeutuu kolmeen prosenttiin; Kokonaistuotannon kasvu hidastuu 2Vz prosent-
28731: käynnissä on kierre, jossa kasvu lisää työllisyyt- tiin v. 2001. Inflaatio pysynee ennallaan noin 3
28732: tä ja ostovoimaa, luottamus talousnäkymiin on prosentissa, työttömyysaste nousee 6 prosent-
28733: vahva, kulutus lisääntyy, mikä puolestaan kas- tiin. Julkisen talouden rahoitusylijäämä supistuu
28734: vattaa tuotantoa. noin Vz prosenttiin ja vaihtotasevaje syvenee 2
28735: prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
28736: Vaikka euroalueen keskimääräinen työttömyys
28737: on edelleen korkea, 9,1 %kesäkuussa, tuotan- Vahva kokonaistaloudellinen tasapaino on mah-
28738: tomahdollisuuksien yläraja on lähestymässä ja dollistanut Ruotsissa talouspolitiikan keventä-
28739:
28740:
28741: 18
28742: 2 Kansainvälinen talous
28743:
28744:
28745:
28746: 4. Yksikkötyökustannukset
28747:
28748: 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
28749: muutos, prosenttia
28750: Yhdysvallat 2,0 2,7 2,2 1 1/2 3
28751: Japani 0,5 1,5 -1,3 -1 1/2 -1 1/2
28752: Saksa -1,1 -0,6 0,7 - 1/2 0
28753: Ranska 0,9 0,6 0,9 1 1 1/2
28754: Iso-Britannia 3,3 5,1 4,1 3 1/2 4
28755: Italia 2,9 -2,1 2,4 1 1
28756:
28757: Ruotsi 0,7 1,7 1,2 1 3
28758: Suomi -1,0 1,7 0,3 1/2 1
28759:
28760: Lähde: OECD ja kansantalousosasto.
28761:
28762:
28763:
28764:
28765: 5. Euroalueen talouskehitys
28766: 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
28767: määrän muutos, prosenttia
28768: Yksityinen kulutus 1,5 3,0 2,5 2 1/2 3
28769: Julkinen kulutus 0,9 1,0 1,4 1 1
28770: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 2,1 4,6 4,8 5 4 1/2
28771: Tavaroiden ja palvelujen vienti 13,8 4,6 3,0 12 1/2 9 1/2
28772: Tavaroiden ja palvelujen tuonti 11,5 9,1 5,9 9 8
28773: Bruttokansantuote markkinahintaan 2,3 2,7 2,3 3 1/2 3 1/2
28774:
28775: Yksityisen kulutuksen deflaattori 1,8 1,3 1,4 2 2
28776: Työttömyysaste, % 11,6 10,9 10,1 9 8 1/2
28777: Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % brutto-
28778: kansantuotteesta -2,6 -2,0 - 1,2 - 1 - 1
28779: Vaihtotase, % bruttokansantuotteesta 1,7 1,4 0,6 1/2 1
28780:
28781: Lähde: OECD.
28782:
28783:
28784:
28785:
28786: 19
28787: 2 Kansainvälinen talous
28788:
28789:
28790: misen ja nopean talouskasvun. Korkeasuhdan- Kotimaiseen kysyntään painottuva tuotannon
28791: teen vuoksi julkisen talouden rahoitusasema suh- kasvu lisää työllisyyttä. Avoin työttömyys las-
28792: teessa bruttokansantuotteeseen pysyy tänä ja kee tänä vuonna 4'/z prosenttiin, ensi vuonna 4
28793: ensi vuonna muuttumattomana 2% ylijäämäi- prosenttiin työvoimasta; työmarkkinatoimien pii-
28794: senä ekspansiivisesta budjettipolitiikasta huoli- rissä on 3 % työvoimasta. Ruotsin inflaatio on
28795: matta. Tänä vuonna bruttokansantuotteen kas- ollut useita vuosia lähellä nollaa; kesällä 2000
28796: vu kiihtyy viime vuoden vajaasta 4 prosentista kuluttajahinnat olivat nousseet prosentin viime-
28797: 4'/z prosenttiin. Kotitalouksien kulutus ja asunto- vuotisesta. Vaihtotase oli viime vuonna 2'/z%
28798: investoinnit ovat kovassa kasvussa, mutta myös ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen.
28799: yritysten investoinnit lisääntyvät. Ensi vuonna Sen arvioidaan tänä ja ensi vuonna pysyvän en-
28800: kokonaistuotannon kasvu hidastuu 3 prosenttiin. nallaan.
28801:
28802:
28803:
28804:
28805: 20
28806: 3 Ulkomaankauppa
28807:
28808: Vienti
28809:
28810: 1990-luvun alkupuolella koettiin syvä lama ja tikohteita alkoi löytyä yhä kauempaa, viime
28811: vuosikymmenen lopulla maailmankauppaa vai- vuonna neljännes viennistämme meni Euroo-
28812: mensiAasiasta levinnyt kriisi. Silti viennin kas- pan ulkopuolelle, pääosin Aasiaan ja Yhdysval-
28813: vuvauhti kolminkertaistui edellisestä vuosikym- toihin. Vain runsas kolmannes viennistämme
28814: menestä. 1990-luvulla vienti kasvoi lähes 9 % meni euroalueelle, kun yleensä euromaissa noin
28815: vuodessa, kun keskimääräinen kasvu edellisel- puolet viennistä suuntautuu euroalueen sisälle.
28816: lä vuosikymmenellä oli runsas 21h %. Kasvun
28817: nopeutuminen johtui ennen muuta elektroniik- Vuoden 1999 alkupuolella vientiä painoivat
28818: kateollisuuden läpimurrosta; vuosikymmenen vielä Aasian kriisin jälkimainingit ja Venäjän
28819: lopulla elektroniikkateollisuuden osuus tavara- heikentynyt ostokyky. Vuoden alussa viennin
28820: viennistä nousi jo 28 prosenttiin. Samalla vien- määrä supistui ja vientihintataso oli matala.
28821:
28822: Kuvio 12. Kuvio 13.
28823:
28824: PÄÄ VIENTIMAAT SUOMEN VIENTIMARKKINAT SEKÄ
28825: Osuus viennistä TAVARAVIENNIN MÄÄRÄN MUUTOS
28826: % %
28827: 16.-------------------------------. 20.-------------------------------.
28828:
28829:
28830: 14
28831: 15
28832:
28833: 12
28834:
28835: 10
28836: 10
28837: Iso-Britannia
28838:
28839: 8 5
28840:
28841:
28842:
28843: "
28844: 1
28845: , """-,Venäjä )
28846: /'· ~~1Markkinat
28847: --
28848: 6 /
28849: . . ../ _,/ 0 ' '
28850:
28851: 4 /
28852: \.
28853: '/ ·5
28854: 2
28855:
28856:
28857:
28858: 91 93 95 97 99 91 93 95 97 99* 01**
28859:
28860: 1) Ennen v. 1992 Neuvostoliitto. lähde: OECD, Tilastokeskus ja kansantalousosasto.
28861:
28862:
28863:
28864:
28865: 21
28866: 3 Ulkomaankauppa
28867:
28868:
28869: Kesän jälkeen metsäteollisuustuotteiden ja pe- odotettua vaisummaksi. Vaikka tuotantokapasi-
28870: rusmetallien maailmanmarkkinakysyntä alkoi teetin ja ammattityövoiman puute alkavat ene-
28871: kasvaa, hintataso nousta ja vienti vetää. Elekt- nevästi rajoittaa viennin kasvua, viennin määrä
28872: roniikkateollisuuden vienti alkoi kasvaa aivan kasvaa tänä vuonna lähes 11 % ja ensi vuonna
28873: vuoden lopulla. Vuoden viimeisen neljännek- 8V2 %. Vientihinnat nousevat tänä vuonna 4V2
28874: sen vahvan kasvun ansiosta viennin määrä li- %, mutta kääntyvät ensi vuonna taas hienoiseen
28875: sääntyi viime vuonna 6V2 %. laskuun.
28876:
28877: Kuluvan vuoden alkupuolella vientinäkymät Metalliteollisuuden tuotteiden viennin määrä
28878: ovat olleet poikkeuksellisen hyvät. Maailman- lisääntyi viime vuonna 12V2 %, mutta vienti-
28879: kauppa on vilkastunut ja vientiteollisuuden kil- hinnat alenivat peräti 9 %, kun elektroniikka-
28880: pailukyky on erittäin hyvä. Vienti Keski-Eu- teollisuudessa hintojen lasku kiihtyi ja perus-
28881: rooppaan on kohentunut EU-maiden talouskas- metallien hintataso oli matala. Sekä perusme-
28882: vun voimistumisen myötä, ja vienti Aasian krii- tallien että elektroniikkateollisuustuotteiden
28883: simaihin ja Venäjälle on myös alkanut kasvaa. viennin määrä kasvoi kuitenkin tuntuvasti. Ko-
28884: Yritysten vientitilauskannat ovat kohentuneet neiden ja metallituotteiden vienti väheni niukan
28885: selkeästi normaalitasoa suuremmiksi, poikkeuk- kysynnän takia.
28886: sena kuitenkin toimialat, joille Venäjä on ollut
28887: keskeinen vientimaa. Markkamääräiset vienti- Kuluvan vuoden alkupuolella elektroniikkate-
28888: hinnat ovat euron heikkouden johdosta nousseet ollisuuden tuotteiden vienti nousi erittäin kor-
28889: tuntuvasti, vaikka maailmanmarkkinahintojen kealle tasolle ja niiden hintojen aleneminen
28890: kehitys on monien hyödykkeiden osalta jäänyt pysähtyi sekä euron heikkenemisen että tuonti-
28891: komponenttien hintojen nousun johdosta. Myös
28892: Kuvio 14.
28893: perusmetallien kysyntä on kasvanut, ja niiden
28894: TAVARAVIENNIN MÄÄRÄ markkahinnat ovat vahvassa nousussa. Konei-
28895: PÄÄRYHMITTÄIN den vientitilauskanta on suurentunut, joten nii-
28896: 1980=100
28897: 550.-----------------------------~
28898: den vienti lisääntyy nopeasti kuluvan vuoden
28899: lopulla ja ensi vuonna. Laivoille vielä tänä vuon-
28900: 500
28901: M eta lliteollis u ustuotteet
28902: na myönnetty telakkatuki on vauhdittanut lai-
28903: vatilauksia. Tänä vuonna laivojen viennin mää-
28904: 450
28905: rä ei juuri kasva, mutta ensi vuonna valmistuu
28906: 400 runsaasti laivoja vientiin. Metalliteollisuustuot-
28907: teiden vienti lisääntyy tänä vuonna 18 % ja ensi
28908: 350 vuonnakin vielä 13V2 %.
28909: 300
28910: Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä alkoi
28911: 250
28912: nousta viime vuoden lopulla, ja kysyntä on jat-
28913: kunut vilkkaana koko alkuvuoden sekä puu- että
28914: Metsäteollisuus-
28915: 200 paperiteollisuuden tuotteissa, mutta kapasiteet-
28916: tuotteet ---
28917: F--~:-_:-_- -- • tipula rajoittaa tuotannon ja viennin kasvua.
28918: 150 __ ....... Viennin määrä lisääntyy tänä vuonna 4V2 % ja
28919: _.......
28920: ~/
28921:
28922: _.--- • _,.. • Muut tuotteet ensi vuonna 2V2 %.
28923: 100
28924:
28925:
28926: Paperiteollisuuden kapasiteetin lisäykset ovat
28927: 91 93 95 97 99 01 **
28928: pysyneet hyvästä kysynnästä huolimatta maail-
28929:
28930:
28931: 22
28932: 3 Ulkomaankauppa
28933:
28934:
28935:
28936: 6. Tavaroiden ja palvelujen vienti
28937: 1999 1998 1999' 2000" 2001" 1998 1999' 2000" 2001"
28938: osuus,% määrän muutos, prosenttia hinnan muutos, prosenttia
28939: Metsäteollisuus 28,6 5 21/2 41/2 21/2 2 -2 9 11/2
28940: Puutavarateollisuus 6,2 3 5 3 1 -3 -4 7 0
28941: Massa- ja paperiteollisuus 22,4 6 2 5 3 3 -1 9 2
28942: Metalliteollisuus 53,3 15 121/2 18 131/2 -2 -9 -1 -2
28943: Perusmetallien valmistus 6,9 -4 9 7 4 1 -10 18 4
28944: Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot 18,4 5 -5 4 11 0 -1 4 3
28945: Elektroniikka- ja sähkötuotteet 28,0 31 25 27 16 -5 -12 -6 -5
28946: Muut 18,1 3 11/2 3 3 -3 -3 20 1 1/2
28947: Maa- ja metsätalous 0,7 3 -7 -15 18 -12 -24 42 -5
28948: Elintarviketeollisuus 1,9 -10 -13 1 2 2 -1 1 1
28949: Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus 1,7 1 -5 1 1 -1 -2 1 1
28950: Kemiallinen teollisuus 9,8 8 11 5 2 -7 -3 28 2
28951: Tavaravienti'l 100,0 9,8 6,6 11,6 8,9 -1,3 -5,0 4,8 -0,8
28952:
28953: Tavaroiden ja palvelujen vienti'> 8,9 6,3 10,8 8,3 -1,1 -4,8 4,6 -0,4
28954:
28955: 1) Summarivien toteutuneet hinta- ja määrämuutokset vuosilta 1998-1999 ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia. Toimialaluokittain
28956: hinta- ja määrämuutokset on arvioitu Tilastokeskuksen vientihintaindeksin ja Tullihallituksen viennin arvotietojen perusteella.
28957: Luokitusten muutosten takia vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavissa ennen vuotta 1998.
28958:
28959:
28960:
28961: manlaajuisesti varsin maltillisina, mikä ylläpi- Kulutustavaroiden vienti on pysynyt vaisuna
28962: tää korkeaa hintatasoa. Kapasiteettipulan ohel- suurelta osin Venäjän vähäisen ostokyvyn ta-
28963: la paperialan huhtikuinen lakko rajoitti kuiten- kia, mutta tilanne on vähin erin paranemassa.
28964: kin viennin kasvumahdollisuuksia tänä vuon- Kemian tuotteiden vienti on Euroopan talous-
28965: na. Puutavaratuotteiden kysyntä EU -alueella on näkymien kohentuessa toipunut varsin nopeas-
28966: vilkastunut Keski-Euroopan talouskasvun no- ti viime vuoden aallonpohjasta, ja erityisesti
28967: peutumisen myötä ja euron heikkouden johdos- öljyyn perustuvien kemiantuotteiden hintataso
28968: ta myös vienti Japaniin on jälleen käynnisty- on noussut korkeaksi.
28969: nyt. Myös ensi vuonna puutavaratuotteiden
28970: viennin määrä ja hintataso pysyvät korkeana, Palvelujen vienti lisääntyi viime vuonna 4Vz %.
28971: mutta kapasiteettipulan takia kasvu jää niukak- Tänä vuonna palvelujen vientiä lisää mm. vah-
28972: si. Myös hintakilpailu kovenee mm. koska Ve- vasti kasvanut turistivirta euroalueen ulkopuo-
28973: näjän sahatavarantuottajat ovat palaamassa lisista maista. Elektroniikkateollisuuden kasvun
28974: markkinoille. sivutuotteena myös elektroniikkateollisuuden
28975: palveluvienti lisääntyy nopeasti.
28976:
28977: Thonti
28978: Vaikka viennin kasvuvauhti kolminkertaistui trendikasvuaan hitaammin. Ainoastaan kesto-
28979: 1990-luvulla, tuonnin kasvuvauhti ei nopeutu- kulutustavaroiden tuonti lisääntyi merkittäväs-
28980: nut, vaan tuonnin määrä lisääntyi keskimäärin ti, sen sijaan raaka-aineiden ja tuotantotarvik-
28981: 4Yz% vuodessa sekä 1980-luvulla että 1990-lu- keiden tuonnin kasvu oli vähäistä ja investoin-
28982: vulla. Viime vuonna tuonti lisääntyi 3 %, eli titavaroiden tuonti väheni. Myös energian tuonti
28983:
28984:
28985: 23
28986: 3 Ulkomaankauppa
28987:
28988:
28989: väheni, osin huipputasolle kohonneen hinnan Teollisuuden vahva kasvu lisää raaka-aineiden
28990: takia. Maailmanmarkkinahinnat olivat viime ja tuotantohyödykkeiden tuontitarvetta sekä tänä
28991: vuoden alussa erittäin matalalla tasolla, mutta että ensi vuonna. Erityisen merkittävää on al-
28992: alkoivat kansainvälisen kysynnän elpyessä vä- kuvuonna ollut elektroniikkateollisuuden tuot-
28993: hitellen nousta. Pohjalukemissa ollut öljyn hin- teiden, mm. komponenttien tuonnin kasvu.
28994: ta lähti jyrkkään nousuun keväällä, sen jälkeen
28995: kun öljyntuottajamaat tekivät päätöksen öljyn- Investointitavaroiden tuonti oli vuoden alussa
28996: tuotannon rajoittamisesta. Lisäksi euron heik- vähäistä, mutta vilkastui kevään mittaan. Teol-
28997: keneminen nosti markkamääräisiä tuontihinto- lisuuden investointien kasvu lisännee investoin-
28998: ja. Vuosikeskiarvona tuontihinnat kuitenkin hie- titavaroiden tuontia tänä vuonna.
28999: man heikkenivät.
29000: Kotitalouksien työllisyyden paraneminen ja
29001: Kuluvan vuoden alussa energian tuontihinta oli kulutuskysynnän kasvu pitävät puolestaan yllä
29002: kaksinkertainen vuodentakaiseen verrattuna, ja kulutustavaroiden tuonnin kasvua sekä tänä että
29003: raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden hintata- ensi vuonna. Uusien autojen hankinta on kui-
29004: so kymmeneksen korkeampi kuin vuotta aiem- tenkin lainakorkojen nousun ja bensiinin hin-
29005: min. Muiden tuontitavaroiden hintojen nousu nan kallistumisen vuoksi ollut varsin vaimeaa.
29006: oli vähäistä. Tavaratuonnin arvo kasvoi alku-
29007: vuoden aikana lähes viidenneksen. Kotimaisen Palvelujen tuonti lisääntyi viime vuonna
29008: talouskasvun nopeutuminen lisää tänä vuonna 6 %, nopeammin kuin palvelujen vienti. Kulu-
29009: tuontitavaroiden kysyntää; tuonti lisääntyy 6Vz vana vuonna palvelujen tuonti on kuitenkin kas-
29010: % ja tuontihinnat nousevat 8 %. Ensi vuonna vanut palvelujen vientiä hitaammin. Muun mu-
29011: tuonti lisääntyy 6 %, mutta hintojen nousu vai- assa seuramatkojen tarjontaa vähennettiin ke-
29012: menee 2 prosenttiin, sillä öljyn hinnan ei odo- sällä 2000.
29013: teta enää nousevan.
29014:
29015:
29016: 7. Tavaroiden ja palvelujen tuonti
29017:
29018: 1999 1998 1999* 2000** 2001** 1998 1999* 2000** 2001**
29019: osuus,% määrän muutos, prosenttia hinnan muutos, prosenttia
29020:
29021: Raaka-aineet ja tuotanto-
29022: hyödykkeet 40,9 10 3 9 8 -4 -3 11 4
29023: Energiatuotteet 8,9 4 -4 12 7 -19 22 42 -3
29024: Investointitavarat 25,9 15 -2 4 4 0 -1 3 2
29025: Kestokulutustavarat 10,5 23 11 8 8 1 -2 2 2
29026: Muut kulutustavarat 13,8 5 4 5 5 0 -1 1 2
29027: Tavaratuonti 11 100,0 11,9 2,7 7,4 6,5 -4,1 0,0 9,5 2,3
29028:
29029: Tavaroiden ja palvelujen
29030: tuonti 11 8,3 3,2 6,7 6,0 -3,0 -0,4 8,1 2,2
29031:
29032: 1) Summarivien toteutuneet hinta- ja määrämuutokset vuosilta 1998-1999 ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia.
29033: Käyttötarkoitusluokittain hinta- ja määrämuutokset on arvioitu Tilastokeskuksen tuontihintaindeksin ja Tullihallituksen
29034: tuonnin arvotietojen perusteella. Luokitusten muutosten takia vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavissa ennen
29035: vuotta 1998.
29036:
29037:
29038:
29039: 24
29040: 3 Ulkomaankauppa
29041:
29042:
29043: Vaihtotase
29044:
29045:
29046: Suomen kauppatase oli ylijäämäinen koko 1990- Kuvio 15.
29047: luvun ajan. Viime vuonna kauppataseen ylijää-
29048: mä notkahti lievästi, mutta se kääntyy tänä vuon- VAIHTO- JA KAUPPATASE
29049: Suhteessa bruttokansantuotteeseen
29050: na jälleen kasvuun ja lähenee 10 prosenttia brut- %
29051: tokansantuotteesta, vaikka vaihtosuhde heik-
29052: kenee tuntuvasti. Ennusteen mukaan tavarakau-
29053: pan vaihtosuhde heikkenee tänä vuonna 4 %ja
29054: ensi vuonna 3 %.
29055:
29056: Palvelujen tase oli viime vuonna 6,5 mrd. mk
29057: alijäämäinen. Palvelujen taseen alijäämä supis-
29058: tuu hieman, kun Suomen markan/euron edulli-
29059: nen kurssi lisää suomalaisten palvelujen kilpai-
29060: lukykyä suhteessa euroalueen ulkopuolelta tuo-
29061: taviin palveluihin.
29062:
29063: Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen ta-
29064: seen suurin menoerä ovat ulkomaisten velko-
29065: jen ja saamisten korot. Korkoja maksettiin ul-
29066: komaille enimmillään 33 mrd. mk lamavuonna
29067: 1993. Ulkomaisen velan supistumisen ja kor-
29068: kojen alenemisen takia maksettujen korkojen
29069: määrä on supistunut runsaan neljänneksen, mikä 91 93 95 97 99* 01 **
29070:
29071: on pienentänyt tuotannontekijätulojen ja tulon-
29072: siirtojen taseen alijäämää. Kasvavat osingon- paranee tänä ja ensi vuonna jälleen. Tänä vuon-
29073: maksut ulkomaille ovat viime vuosina kuiten- na vaihtotaseen ylijäämän bkt-osuus nousee jo
29074: kin alkaneet vuorostaan kasvattaa tase-erän ali- yli 6 prosentin.
29075: jäämää. Ulkomaille maksettujen osinkojen mää-
29076: rä ylitti viime vuonna 10 mrd. markan rajan. Yri- Ulkomainen nettovelka pieneni vuoden mittaan,
29077: tysten hyvän tuloskehityksen ja ulkomaalais- ja oli vuoden lopussa 107 mrd. mk. Ensi vuon-
29078: omistuksen lisääntymisen johdosta ulkomaille na nettovelka kääntyy saatavaksi, kun Suomen
29079: maksettavat osingot lisääntyvät edelleen, eikä ulkomaiset saamiset kohoavat velkoja suurem-
29080: tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen ta- miksi. Ulkomainen nettovarallisuus, johon si-
29081: seen alijäämä lähiaikoina pienene. sältyy myös oman pääoman ehtoisia eriä, sitä
29082: vastoin heikkeni viime vuoden aikana merkit-
29083: Vaihtotaseen ylijäämä notkahti viime vuonna tävästi pörssikurssien nousun ja pörssin ulko-
29084: hieman edellisen vuoden huipputasosta, mutta maalaisomistuksen takia.
29085:
29086:
29087:
29088:
29089: 25
29090: 3 Ulkomaankauppa
29091:
29092:
29093: 8. Vaihtotase
29094:
29095: 1997 1998 1999* 2000** 2001**
29096: mil"oonaa markkaa
29097: Tavaravienti 1l (+) 213 792 231 704 234 542 274 400 296 400
29098: Tavaratuonti 1l (-) 153 726 164 956 169 334 199 100 217 000
29099: Kauppatase 60 066 66 748 65 208 75 300 79 400
29100:
29101:
29102: Palvelujen vienti (+) 34 514 35 796 36 200 39 400 41 900
29103: Palvelujen tuonti (-) 42 732 41 349 42 681 45 400 47 900
29104: Palvelujen tase -8 218 -5 553 -6 481 -6 000 -6 000
29105: Tavaroiden ja palvelujen tase 51 848 61 195 58 727 69 300 73 400
29106: Tuotannontekijäkorvaukset ja
29107: tulonsiirrot, netto -16 308 -22 296 -21 355 -21 600 -21 800
29108: Vaihtotase 35 540 38 899 37 372 47 700 51 600
29109:
29110:
29111: Vaihtotase, % bruttokansantuotteesta 5,6 5,6 5,2 6,2 6,3
29112:
29113:
29114: 1) Sisältää tavarakaupan korjauserät
29115:
29116:
29117:
29118:
29119: Kuvio 16. Kuvio 17.
29120: ULKOMAANKAUPAN VAIHTOSUHDE VAIHTOTASE JA ULKOMAINEN
29121: 1995=100 NETTOVELKA /-SAATAVA
29122: Suhteessa b ruttokansan tuotteeseen
29123: %
29124: 10~----------------------------~
29125:
29126:
29127:
29128:
29129: -10
29130:
29131:
29132: -20
29133:
29134:
29135: -30
29136:
29137:
29138: -40
29139:
29140:
29141:
29142: -50
29143:
29144:
29145:
29146: 91 93 95 97 99* 01**
29147: c::::J Ulkomainen nettovelka 1 -saatava
29148: 91 93 95 97 99* 01** - Vaihtotase
29149:
29150:
29151:
29152:
29153: 26
29154: 4 Thotanto
29155:
29156:
29157: Maa- ja metsätalous
29158:
29159: Maatalous peräkkäin. Lihan tuotannon ennakoidaan säi-
29160: lyvän viime vuoden tasolla. Kaikkiaan maa-
29161: Maatalouden tuotanto jäi v. 1999 alimmalle taloustuotannon ennustetaan kasvavan 8 o/o
29162: tasolleen sitten vuoden 1987. Tämä johtui tänä vuonna ja 3 % ensi vuonna.
29163: pitkälti kasvinviljelyn kahdesta perättäisestä
29164: katovuodesta. Maitoa toimitettiin meijereihin Metsätalous
29165: prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin,
29166: vaikka maitotilojen lukumäärä väheni 8 %. Metsätalouden tuotanto ei viime vuonna kas-
29167: Lihaa tuotettiin sama määrä kuin vuotta ai- vanut. Kotimaiset markkinahakkuut eivät juu-
29168: emmin. ri lisääntyneet, sillä teollisuus täytti lisäpuun
29169: tarpeensa pääosin tuontipuulla. Puukauppa
29170: Vuonna 2000 maataloustuotannossa on odo- vilkastui vasta syksyllä, jolloin metsäteolli-
29171: tettavissa selvä kasvu, mikäli peltoviljelyn suuden korkeasuhdanne alkoi kasvattaa puun-
29172: kokonaistuotos palaa normaaliksi kahden ka- tarvetta. Kuluvan vuoden alkupuolella yrityk-
29173: tovuoden jälkeen. Kasvu painottuu viljantuo- set ovat keskittäneet puun hankintaa viime-
29174: tantoon ja erityisesti leipäviljan tuotantoon. vuotista enemmän kotimaahan. Puukauppo-
29175: Maidon tuotanto kasvaa jonkin verran myös ja on tehty runsaasti, ja markkinahakkuut ovat
29176: tänä vuonna, ja ED-tasolla sovittu kansalli- vilkastumassa. Metsätalouden tuotanto lisään-
29177: nen maitokiintiö uhkaa ylittyä toisen kerran tyy 4 % tänä ja ensi vuonna.
29178:
29179:
29180:
29181: 9. Alkutuotanto
29182: Keskimäärin
29183: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89
29184: määrän muutos,_Qrosenttia
29185: Maatalous, metsästys ja kalastus 5,6 -12,4 -4,7 7 1/2 2 -1,5
29186: Työllisyys 1) -4,8 -5,4 2,9 -1 1/2 -1 1/2 -4,5
29187:
29188: Metsätalous 11,6 3,8 -0,2 4 4 3,0
29189: 1Yöllisyys1) -7,6 3,7 3,8 0 0 -5,4
29190: 1
29191: ) T_y_ötunteina.
29192:
29193:
29194:
29195:
29196: 27
29197: 4 Tuotanto
29198:
29199:
29200:
29201: Kuvio 18. Kuvio 19.
29202:
29203: MAA- JA METSÄTALOUDEN KANTOHINNAT
29204: TUOTANTO
29205: 1990 = 100 300
29206: 140
29207:
29208:
29209:
29210: 250
29211: 130
29212:
29213:
29214:
29215: 120 200
29216:
29217:
29218: 110
29219: 150
29220:
29221: 100
29222:
29223: 100
29224:
29225: 90
29226:
29227:
29228: 50
29229: 80
29230:
29231:
29232:
29233: 70 0
29234: 91 93 95 97 99' 01" 93 94 95 96 97 98 99 00
29235:
29236:
29237:
29238:
29239: Teollisuus
29240: Tehdasteollisuuden tuotannon kehitys oli vii- kasvaneet poikkeuksellisen suuriksi. Kapasi-
29241: me vuonna kaksijakoista. Alkuvuonna Aasi- teettipula ja erikoisalojen osaajien puute ovat
29242: anja Venäjän kriisit varjostivat suhdanneherk- kuitenkin nousseet merkittäviksi tuotannon
29243: kien alojen kysyntää, joten tuotanto supistui kasvun jarruiksi. Tehdasteollisuuden tuotan-
29244: metsäteollisuudessa, kulutustavaroiden tuo- to lisääntyy tänä vuonna 10 %, ensi vuonna
29245: tannossa sekä koneteollisuudessa ja muilla 7%.
29246: perinteisen metalliteollisuuden aloilla. Sen
29247: sijaan elektroniikkateollisuuden tuotanto oli Teollisuuden kannattavuus koheni 1990-luvun
29248: huomattavasti korkeammalla tasolla kuin jälkipuoliskolla tuntuvasti, suurelta osin elekt-
29249: vuotta aiemmin. Vuoden mittaan kysyntä al- roniikkateollisuuden paisuvan merkityksen
29250: koi kuitenkin suhdanneherkillä toimialoilla ansiosta. Viime vuonna tehdasteollisuuden
29251: lisääntyä, mutta elektroniikkateollisuuden kannattavuus notkahti hieman, mutta pysyi
29252: tuotanto kangerteli, kunnes se joulukuussa silti hyvänä. ToimiaJoittaiset erot kannatta-
29253: nousi vahvaan kasvuun. vuuskehityksessä olivat kuitenkin merkittäviä.
29254: Kannattavuus heikkeni selvimmin perinteises-
29255: Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tuotantonä- sä metalliteollisuudessa. Tänä vuonna myyn-
29256: kymät ovat lähes kaikilla toimialoilla olleet tihinnat ovat laajalti kohonneet, ja yritysten
29257: erinomaiset, ja uusien tilaoksien määrät ovat kannattavuus nousee erittäin hyväksi. Myös
29258:
29259:
29260: 28
29261: 4 Thotanto
29262:
29263:
29264: Kuvio 20. tailupohja loppuvuodelle on suhteellisen ma-
29265: tala. Tuottavuuden nopea kasvu antaa tilaa
29266: TEOLLISUUSTUOTANTO tuotannon lisäämiseen Suomessa myös ensi
29267: 1990 = 100
29268: vuonna, vaikka alalla onkin kasvavia tarpeita
29269: 280 siirtää tuotantoa lähemmäksi markkinoita ja
29270: alueille, joissa uutta työvoimaa on enemmän
29271: 260
29272: saatavilla.
29273: 240
29274: Myös perinteisen metalliteollisuuden toimi-
29275: 220 aloilla näkymät ovat tänä vuonna kohentuneet
29276: 200
29277: nopeasti. Perusmetallien hintataso on nous-
29278: sut, ja kapasiteetin lisäykset mahdollistavat
29279: 180 tuotannon määrän kasvun sekä tänä että ensi
29280: vuonna. Koneiden ja metallituotteiden uudet
29281: 160
29282: tilaukset ovat investointien ja vientikysynnän
29283: 140
29284: kasvun myötä lisääntyneet tuntuvasti. Niiden
29285: tuotannon kasvu nopeutuu loppuvuodesta,
29286: 120 mutta nopeimman kasvun vaihe ajoittuu ensi
29287: vuodelle. Laivojen tilauksia on kirittänyt se,
29288: 100
29289: että telakkatukea myönnetään vielä tänä vuon-
29290: 80
29291: na tehdyille tilauksille.
29292: 91 93 95 97 99* 01'*
29293: Metsäteollisuus
29294: ensi vuonna yritysten kannattavuus on erin- Metsäteollisuuden tuotanto supistui heikon
29295: omainen. maailmanmarkkinakysynnän vuoksi viime
29296: vuoden alkupuolella, mutta tilanne koheni
29297: Työn tuottavuus parani viime vuonna tehdas- syksyllä ja koko vuoden kasvu kohosi 3Vz pro-
29298: teollisuudessa 7 %. Myös tuottavuuskehityk- senttiin. Tänä vuonna tuotanto lisääntyy 4 %
29299: sessä toimialakohtaiset erot olivat suuria. ja ensi vuonna 3 %.
29300: Monilla toimialoilla työn tuottavuus aleni,
29301: kun taas elektroniikka- ja sähköteollisuudes- Paperiteollisuuden tuotteiden kysyntänäky-
29302: sa se kohosi viidenneksen. mät ovat tänä vuonna erinomaiset. Tilauskanta
29303: on huomattavan suuri ja myyntihinnat ovat
29304: Metalliteollisuus nousseet. Tuotantomahdollisuuksia rajoittaa
29305: kapasiteetin puute, mitä kärjisti paperialan
29306: Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi viime keväinen lakko. Hyvää kysyntätilannetta ku-
29307: vuonna 12Vz %. Tänä vuonna metalliteollisuu- vaa se, että tuottajien selluvarastot ovat su-
29308: den tuotannon kasvu nopeutuu 16l/z prosent- pistuneet huomattavasti alle kriittisenä raja-
29309: tiin. Ensi vuonna tuotanto kasvaa 11 Vz %. na pidetyn 1 ,5 milj. tonnin tason, lähelle 1
29310: miljoonaa tonnia. Viimeksi selluvarastot ovat
29311: Elektroniikkateollisuuden tuotannon määrä olleet yhtä pieniä suhdannehuipussa 1995.
29312: nousi alkuvuoden aikana 27 % vuodentakais- Paperintuotannon kapasiteetti on maailman-
29313: ta suuremmaksi. Kuluvan vuoden kasvu yltä- mitassa käynyt niukaksi. Suomen päämarkki-
29314: nee 28 prosenttiin, sillä vuodentakainen ver- na-alueilla ei lähiaikoina ole tulossa käyttöön
29315:
29316:
29317: 29
29318: 4 Tuotanto
29319:
29320:
29321:
29322: 10. Teollisuuden tuotanto•l ja työllisyys
29323:
29324: Keskimäärin
29325: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89
29326: osuus,% määrän muutos, ::>rosenttia
29327: Tehdasteollisuus 91,4 9,9 9,5 6,9 10 7 4,8
29328: metsäteollisuus 19,1 14,3 4,0 3,4 4 3 4,1
29329: puutavara 4,4 12,7 7,7 3,7 5 2 3,6
29330: massa ja paperi 14,7 14,7 3,0 3,3 4 3 4,3
29331: metalliteollisuus 43,0 11,8 17,1 12,6 16 1/2 11 1/2 8,5
29332: metallien valmistus 3,5 6,3 5,1 3,9 7 4 5,8
29333: koneet, metallituotteet, kulkuneuvot 18,3 8,0 3,6 -2,8 4 6 3,4
29334: elektroniikka- ja sähkötuotteet 21,1 19,6 39,0 30,0 28 16 18,7
29335: kemianteollisuus 9,7 5,0 6,1 3,6 6 2 3,5
29336: muu tehdasteollisuus 19,6 4,3 2,4 0,0 2 1 0,3
29337: elintarvikkeet 6,9 2,9 0,7 1,7 3 1 1,8
29338: tekstiilit, vaatteet yms. 2,1 0,3 -0,1 -2,5 -4 0 -3,8
29339: graafiset tuotteet 5,6 5,3 3,3 -2,2 1 1 0,4
29340: rakennusaineet 2,9 8,2 4,8 1,0 6 2 -0,5
29341: muut 2,2 6,5 6,7 1,0 2 1 0,6
29342: Kaivostoiminta ja louhinta 1,0 13,8 -17,8 18,0 -15 8 2,9
29343: Sähkö-, kaasu-ja vesihuolto 7,6 -0,1 1,2 -0,2 2 2 2,5
29344: Koko teollisuustuotanto 100,0 9,0 8,4 6,5 9 61/2 4,6
29345:
29346: 2
29347: Teollisuuden työllis_yy_s l 3,6 3,1 0,0 2 1 1/2 -1,4
29348:
29349: 1
29350: ) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
29351: 2
29352: ) Työtunteina.
29353:
29354:
29355:
29356:
29357: olennaisessa määrin uutta kapasiteettia, mikä teollisuuden näkymät ovat varsin hyvät ja
29358: vähentää ylitarjontaongelmien riskiä. Myös hintataso nousussa. Kasvu on nopeinta muo-
29359: puutavarateollisuuden tilauskanta on suuren- vituotteiden valmistuksessa.
29360: tunut sekä vilkkaan rakentamisen että hyvän
29361: vientikysynnän ansiosta, mutta teollisuuden Muun tehdasteollisuuden tuotanto ei viime
29362: suhdannebarometrin mukaan ala ei odota ky- vuonna lisääntynyt lainkaan, mutta kevään
29363: synnän enää kasvavan eikä alan kapasiteetti- kuluessa tuotanto lähti kasvuun. Rakennusai-
29364: kaan enää riitä tuotannon merkittävään kas- neteollisuus menestyy rakennustoiminnan va-
29365: vattamiseen. navedessä, ja elintarviketeollisuuden tuotan-
29366: nolle antaa hieman kasvutilaa valmisruokien
29367: Muut teollisuudenalat kasvava suosio. Venäjän ostokyvyn vähittäi-
29368: nen toipuminen on kohentanut vientinäkymiä
29369: Kemianteollisuuden tuotteita tarvitaan panos- sekä elintarviketeollisuudessa, graafisella
29370: tuotteina laajalti teollisuuden eri aloilla, jo- alalla että rakennusaineteollisuudessa, mutta
29371: ten yleinen noususuhdanne heijastuu välittö- viennin määrä ei ole vielä lähelläkään Venä-
29372: mästi kemiantuotteiden kysyntään. Kemian- jän talousromahdusta edeltänyttä tasoa. Vaat-
29373:
29374:
29375: 30
29376: 4 Thotanto
29377:
29378:
29379: teiden valmistus kotimaassa vähenee, sillä sittain tuntuvasti, mikä vaikuttaa kokonaistuo-
29380: tuotantoa siirretään lähialueille. tantoon. Tänä vuonna mineraalien kaivuu vä-
29381: henee, sillä kesän sateet ovat vaikeuttaneet
29382: Mineraalien kaivuun osuus tuotannosta on turpeen nostoa. Mikäli ensi vuonna sataa nor-
29383: pieni, mutta tuotantomäärät vaihtelevat vuo- maalisti, mineraalien kaivuu lisääntyy jälleen.
29384:
29385:
29386:
29387: Rakentaminen
29388:
29389: Talonrakentaminen myötä teollisuusrakentaminen lisääntyy kulu-
29390: vana vuonna nopeasti. Kaikkiaan uudisraken-
29391: Talonrakentamisen kasvuvauhti on Suomes- nusten aloituksia kertyy tänä vuonna 39,5
29392: sa selvästi vahvempi kuin muualla Euroopan milj. m3 • Vuonna 2001lisääntyvän työvoima-
29393: unionin alueella. Alan luottamus rakentami- niukkuuden ja kustannusten nousun takia ra-
29394: sen kehitysnäkymiin on Suomessa positiivi- kentamisen aloitusten kasvu hidastuu, ja uu-
29395: nen. Koko rakentamisen määrä lisääntyi vii- disrakennuksia käynnistyy 41 milj. kuutiomet-
29396: me vuonna 4,7 %. Talonrakentamisen tuotan- nn verran.
29397: to kasvoi 5 %, pääosin uudisrakentamisen li-
29398: säännyttyä vahvasti. Kuluvana vuonna kasvu- Viime vuoden aikana rakennustöiden käynnis-
29399: vauhti nopeutuu hieman viime vuodesta, sa- tymisissä oli tasaantumista, joka edesauttoi
29400: malla kun rakennustöiden aloitukset keskit- kapasiteetin riittävyyttä, kun työmaita saatiin
29401: tyvät muuttoliikkeen johdosta muutamiin alu- päätökseen ja luovutettua tilaajille. Alkuvuo-
29402: eellisiin kasvukeskuksiin. Näiden alueiden den vahva aloituskehitys lisäsi kuitenkin ra-
29403: uusien työpaikkojen kasvu lisää erityisesti toi- kennustarvikkeiden kysyntää voimakkaasti ja
29404: mipaikkarakentamista, samalla koko talouden tarvikkeiden hintojen nousu nopeutui lähes
29405: kasvun myötä vilkastuu myös liiketilojen ra- kolmeen prosenttiin. Tarvikkeita on lisäänty-
29406: kentaminen. Lisääntyneen työllisyyden ai- neestä kysynnästä huolimatta pääosin saata-
29407: kaansaama tulojen kasvu ja suotuisat tulevai- vissa normaalien toimitusaikojen puitteissa,
29408: suuden näkymät sekä korkojen noususta huo- mutta työvoiman riittävyys uhkaajatkuessaan
29409: limatta hyvät rahoitusmahdollisuudet lisäävät muodostua rakentamista rajoittavaksi tekijäk-
29410: asuinrakentamista. Asuinrakennusten aloituk- si.
29411: sia käynnistyy tänä vuonna 37 500 ja ensi
29412: vuonna lähes 40 000 kpl, joista asuntojen hin- Korjausrakentamisen määrä säilyy kuluvana
29413: tojen nousun vuoksi kasvava osa vapaarahoit- vuonna ennallaan rakentamisen niukkojen
29414: teisena tuotantona. Kustannusten nopea nou- tuotannontekijöiden kohdentuessa eneneväs-
29415: su sekä vähäinen vapaa tonttitarjonta rajoit- ti uudisrakentamiseen. Korjausrakentaminen
29416: tavat valtion tukeman asuntotuotannon aloituk- suuntautuu pääosin niille alueille, jonne vä-
29417: sia pääkaupunkiseudulla. Arava- ja korkotu- estön muuttoliike on vilkkainta. Vuonna 2001
29418: kiasuntoja käynnistyy tänä ja ensi vuonna noin korjausrakentamisen määrä kääntynee jälleen
29419: 10 000 kpl. Yritysten nopeasti kohentuneen hitaaseen kasvuun.
29420: kannattavuuden ja hyvien tuotantonäkymien
29421:
29422:
29423:
29424:
29425: 31
29426: 4 Tuotanto
29427:
29428:
29429:
29430: Kuvio 21. Kuvio 22.
29431:
29432: ASUNTOJEN HINNAT RAKENNUSTOIMINTA
29433: 1980 = 100 1990 = 100
29434: 100 .-------------------------------~
29435:
29436:
29437:
29438:
29439: 90
29440: Maa- ja vesi-
29441: rakentaminen
29442:
29443: 80
29444:
29445:
29446:
29447:
29448: 85 87 89 91 93 95 97 99 00
29449: 50 +--+--+--+--+--+--+--+--~~--~~
29450: 1) Koko maan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat. 91 93 95 97 99'
29451:
29452:
29453:
29454:
29455: 11. Talonrakentaminen ja rakennuspalvelutoiminta
29456:
29457: Keskimäärin
29458: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89
29459: muutos, Qrosenttia
29460: Talonrakentamisen määrä 14,0 7,0 5,0 51/2 3 1/2 -3,3
29461: 1
29462: Työllisyys l 15,7 6,8 7,7 4 31/2 -3,5
29463: Aloitetut rakennuksefl 17,8 14,4 3,8 5 4 -4,0
29464: asuinrakennukset 29,4 8,1 12,6 91/2 7 -5,6
29465: teollisuusrakennukset -6,3 12,6 -7,0 8 3 1/2 -3,2
29466: liike- ja toimistorakennukseel 93,2 16,3 22,7 19 1 1/2 -5,2
29467: 4
29468: julkiset palvelurakennukset l -20,7 34,0 5,9 5 2 -4,4
29469: Valmistuneet rakennuksefl 25,1 0,3 7,0 5 7 -5,6
29470:
29471: 1
29472: l Työtunteina.
29473: 2
29474: l Kuutiometriä.
29475: 3
29476: l Liikerakennukset, toimistorakennukset, liikenteen rakennukset.
29477: 4
29478: l Hoitoalan, opetus- ja kokoontumisrakennukset.
29479:
29480:
29481: 32
29482: 4 Tuotanto
29483:
29484:
29485: Maa- ja vesirakentaminen julkiset määrärahat lisääntyivät kuluvan vuo-
29486: den lisäbudjeteissa. Perustienpitoon on ensi
29487: Maa- ja vesirakentaminen keskittyy talonra- vuonna luvassa pieni julkisen rahoituksen li-
29488: kentamisen tavoin valtaosin kasvukeskuksiin. säys, mutta kasvultaan hidastuvan talonraken-
29489: Talonrakentamisen pohjatöiden ja tietoliiken- tamisen sekä valmistuvien maarakennusura-
29490: teen infrastruktuurin vaatimien investointien koiden (mm. Helsinki-Vantaa-lentokentän kii-
29491: johdosta maa- ja vesirakentamisen määrä li- toradan laajennusinvestointi) takia maa- ja ve-
29492: sääntyi viime vuonna 3,3 %. Tietoliikennein- sirakentaminen lisääntyy ensi vuonna enää 1Yz
29493: vestointien kasvuvauhdin lievän hidastumisen %. Maa- ja vesirakentamisen jo vuosia jatku-
29494: sekä rautatie- ja vesiväylärakentamisen supis- nut vahva kehitys lisää ammattitaitoisen työ-
29495: tumisen johdosta maa- ja vesirakentamisen voiman niukkuutta, ja urakointikustannukset
29496: määrä lisääntyy kuluvana vuonna viimevuo- ovat muutaman työlajin osalta nousseet talon-
29497: tista hitaammin, 2\11%, vaikka perustienpidon rakentamista voimakkaammin.
29498:
29499: 12. Maa- ja vesirakentaminen
29500:
29501: Keskimäärin
29502: 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 1999/89
29503: muutos, prosenttia
29504: Maa- ja vesirakentamisen
29505: määrä 2,6 4,3 3,3 2 1/2 1 1/2 -2,0
29506: Työllisyys 1l 1,2 3,9 2,7 -1 0 -3,7
29507: 1
29508: ) Työtunteina.
29509:
29510:
29511:
29512:
29513: Yksityiset palvelut
29514: Yksityisten palvelujen tuotanto lisääntyi v. hyvin kaupaksi. Ulkomaisten vähittäiskaup-
29515: 1999 yhteensä 5 % eli prosenttiyksikön no- paketjujen tulo Suomeen lisää kilpailua mm.
29516: peammin kuin kokonaistuotanto. Yksityisten elektroniikassa. Ennätyksellisen korkea polt-
29517: palvelujen osuus kokonaistuotannosta on ny- toaineen hinta rajoittaa huoltamomyynnin ja
29518: kyään lähes 45 %, mikä on kahdeksan pro- jossain määrin myös autokaupan kasvua. Ma-
29519: senttiyksikköä enemmän kuin parikymmentä joituspalvelujen käyttö lisääntyy, kun venä-
29520: vuotta sitten. Tänä ja ensi vuonna palveluelin- läisten matkailu on uudelleen vilkastunut ja
29521: keinojen yhteenlasketun tuotannon arvioidaan halpa euro houkuttelee runsaasti turisteja eu-
29522: kasvavan 41h %. roalueen ulkopuolisista maista.
29523:
29524: Kaupan tuotanto kasvoi viime vuonna melko Liikenteen kasvuvauhti hidastui 4\11 prosent-
29525: ripeästi jo kuudetta vuotta peräkkäin. Silti tiin v. 1999 usean vielä vahvemman kasvu-
29526: tuotannon volyymi ei vieläkään yltänyt 1980- vuoden jälkeen. Hidastuminen johtui mm.
29527: luvun lopun tasolle. Tänä ja ensi vuonna kau- Venäjän-liikenteen vähäisyydestä, metsäteol-
29528: pan myynti ylittää jo entiset ennätykset. Kas- lisuuden vaisusta alkuvuodesta ja ilmailualan
29529: vun painopiste on kodintekniikassa; matka- lakosta sekä tietoliikenteessä siitä, että uusia
29530: puhelimet, tietokoneet ja kodinkoneet käyvät GSM-liittymiä ei tule enää yhtä paljon kuin
29531:
29532:
29533: 33
29534: 4 Tuotanto
29535:
29536:
29537: aiemmin. Matkapuhelinliittymiä on jo noin Kuvio 23.
29538: 3 1/z miljoonaa.
29539: PALVELUELINKEINOJEN TUOTANTO
29540: Tänä vuonna kuljetuspalvelujen kysyntä on 1990 = 100
29541: 160
29542: elpynyt, ja liikennesuoritteet lisääntyvät vii-
29543: mevuotista enemmän niin maa-, vesi- kuin il- 150
29544: makuljetuksissakin. Öljytuotteiden kalleus
29545: 140
29546: heikentää alan kannattavuutta. Postiliikenteen
29547: toimintaympäristö on muuttumassa monessa 130
29548: suhteessa: Postin ja Leonian pankkipalvelu-
29549: yhteistyö päättyy, sähköinen viestintä syö 120
29550: perinteisten kirjelähetysten markkinoita, mut-
29551: 110
29552: ta toisaalta sähköinen kaupankäynti voi laa-
29553: jentaa postikuljetuksia. Teleliikenteessä pai- 100
29554: nopiste on uusissa langattornissa lisäarvopal-
29555: veluissa kuten data- ja kuvasiirrossa. Liiken- 90
29556: teen arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna
29557: 80
29558: samaa vauhtia kuin bruttokansantuote.
29559: 70
29560: Yleistä suhdannetilaa seuraten muidenkin 91 93 95 97 99* 01 **
29561: palvelujen kysyntä jatkuu vilkkaana. Erilai- 1) Sisältää myös kiinteistötoiminnan ja liike-elämää palvelevan toiminnan.
29562: 2) Sisältää yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelukset.
29563: set konsultointipalvelut, digitaalinen tuotan- 3) Sisältää majoitus- ja ravitsemustoiminnan.
29564:
29565: to, mainonta ja vapaa-ajan palvelut ovat esi-
29566: merkkejä kasvualoista.
29567:
29568: 13. Yrittäjätoiminnan palveluelinkeinojen tuotanto ja työllisyys
29569: Keskimäärin
29570: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/1989
29571: osuus,% määrän muutos, prosenttia
29572: Kauppa 23,7 5,9 6,8 4,6 31/2 3 1/2 0,2
29573: vähittäiskauppa 7,6 4,2 5,1 3,8 4 1/2 4 0,6
29574: tukkukauppa 12,2 6,8 6,7 4,5 3 1/2 3 -0,4
29575: autokauppa ja huoltamot 4,0 6,7 11,0 6,7 3 5 1,9
29576: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,3 1,8 14,4 1,8 3 1/2 3 0,7
29577: Liikenne 20,3 8,6 9,3 4,4 5 1/2 4 4,2
29578: kuljetus ja varastointi 13,8 6,3 5,6 1,7 4 3 3,0
29579: posti- ja teleliikenne 6,6 14,9 18,6 10,3 8 7 7,4
29580: Rahoitus- ja vakuutustoiminta 8,5 5,7 -0,3 7,0 5 8 1/2 -0,5
29581: Asuntojen omistus ja vuokraus 20,2 2,7 2,4 2,9 2 1/2 3 3,1
29582: Muu kiinteistötoiminta 5,1 3,4 6,8 10,7 3 3 3,4
29583: Liike-elämää palveleva toiminta 12,5 7,9 11,3 9,1 7 7 3,9
29584: Yhteiskunnalliset ja henki-
29585: lökohtaiset palvelukset 63 5,7 3,5 40 6 43 1'1
29586: Yhteensä 100,0 5,7 6,3 5,1 41/2 4 1/2 2,0
29587:
29588: Työllisyys 1l 3,4 3,3 3,8 2 1/2 2 1/2 -0,6
29589:
29590: 1
29591: l Työtunteina.
29592:
29593:
29594:
29595:
29596: 34
29597: 4 Tuotanto
29598:
29599:
29600:
29601: Kokonaistuotanto
29602:
29603: Kokonaistuotannon kasvu jatkui vahvana v. Kuvio 24.
29604: 1999 jo kuudetta vuotta peräkkäin, joskaan
29605: ei niin nopeana kuin kahtena edellisenä vuon- MARKKINATUOTANTO
29606: 1990 = 100
29607: na. Jalostuselinkeinojen tuotanto yhteensä on
29608: nyt puolta suurempi kuin laman syvimpinä 170
29609:
29610: vuosina ja palvelutuotannon määrä lähes kol- 160
29611: manneksen suurempi. Sen sijaan alkutuotan-
29612: 150
29613: non volyymi on pysynyt verrattain vakaana
29614: jo vuosikymmeniä. Viennin ja yksityisen ku- 140
29615: lutuksen vetämä kasvu painottui metalliteol- 130
29616: lisuuteen, kotimaan kauppaan, tietoliikentee-
29617: 120
29618: seen sekä liike-elämän palveluihin.
29619: 110
29620: Vuoden 2000 alkupuolella kokonaistuotannon 100
29621: kasvuvauhti jälleen kiihtyi maalis-huhtikuun
29622: lakoista huolimatta, ja vauhdin odotetaan py- 90
29623:
29624: syvän kovana myös loppuvuonna. Vienti toi- 80
29625: mii jälleen veturina, ja nettoviennin kontri-
29626: buutio ennustettuun runsaan viiden prosentin
29627: 70 -~·-· . ~~
29628:
29629:
29630:
29631:
29632: •
29633: Jl'
29634: m ... ~--~--~--·~""
29635:
29636:
29637:
29638:
29639: Rakennustoiminta
29640: '
29641:
29642:
29643:
29644:
29645: .... :~·-·"'···---~---········
29646: kokonaistuotannon lisäykseen on lähes puo- 60 ....
29647:
29648:
29649: let. Viennin ja kokonaistuotannon vauhditta- 50
29650: ja on sähkö- ja elektroniikkateollisuus, joka 91 93 95 97 gg• 01 ..
29651:
29652: yksistään nostaa bruttokansantuotteen kasvu-
29653: lukua kaksi prosenttiyksikköä. Muutoin kas-
29654: vu jakautuu verrattain tasaisesti eri päätoimi-
29655: aloille siten, että jalostuselinkeinojen vaiku-
29656: tus kasvuun on kolme ja palvelujen kaksi pro- Työn tuottavuuden kasvu jäi viime vuonna
29657: senttiyksikköä. kahteen prosenttiin, mikä johtui mm. työpa-
29658: noksen lisääntymisestä monilla palvelualoil-
29659: Näkymät vuodelle 2001 ovat pitkälti saman- la ja maatalouden huonosta sadosta. Myös
29660: kaltaiset. Informaatioteknologiaan liittyvien tehdasteollisuudessa pl. elektroniikkateolli-
29661: alojen suuri osuus sekä tuottavuuden nopea suus tuottavuus nousi vain parisen prosent-
29662: kohoaminen näillä aloilla mahdollistavat pit- tia; sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa
29663: kän kasvujakson jatkumisen myös ensi vuon- tuottavuus kohosi viidenneksen. Tänä vuon-
29664: na. Viennin ohella kasvua tukee verrattain na tuottavuuden nousu nopeutuu, kun alku-
29665: vahva kotimainen kysyntä. Tuotannon taso on tuotannon tuottavuuskehitys palautuu nor-
29666: yli neljänneksen korkeampi kuin lamaa edel- maalitasolle, käyttöasteet ovat korkealla ta-
29667: täneinä huippuvuosina, jos ennustettu neljän solla ja uuden teknologian sovellukset leviä-
29668: prosentin kasvu toteutuu. vät eri toimialoilla.
29669:
29670:
29671:
29672:
29673: 20 209194L 35
29674: 4 Tuotanto
29675:
29676:
29677: 14. Tuotanto toimialoittain
29678:
29679: Keskimäärin
29680: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 1999/89
29681: osuus,% määrän muutos, prosenttia
29682: Markkinatuotanto 79,5 7,4 6,8 5,1 6 1/2 5 2,6
29683: maatalous, metsästys ja kalastus 1,3 5,6 -12,4 -4,7 7 1/2 2 -1,5
29684: metsätalous 2,4 11,6 3,8 -0,2 4 4 3,0
29685: mineraalien kaivuu 0,3 13,8 -17,8 18,0 -15 8 2,9
29686: tehdasteollisuus 24,9 9,9 9,5 6,9 10 7 4,8
29687: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 2,1 -0,1 1,2 -0,2 2 2 2,5
29688: rakentaminen 5,6 11,2 6,3 4,7 4 1/2 3 -3,0
29689: kauppa, ravitsemis- ja
29690: majoitustoiminta 12,3 5,3 7,7 4,3 4 3 1/2 0,3
29691: liikenne 9,2 8,6 9,3 4,4 5 1/2 4 4,2
29692: rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistö-
29693: toiminta sekä liike-elämää
29694: palveleva toiminta 21 '1 4,7 4,5 6,2 4 1/2 5 2,4
29695: yhteiskunnalliset ja henkilö-
29696: kohtaiset palvelukset 2,9 5,7 3,5 4,0 6 3 1/2 1 '1
29697: miinus välilliset
29698: rahoituspalvelut -2,5 5,3 -1,8 8,8 - 1/2 0 -0,1
29699: Julkinen toiminta 18,0 1,9 0,1 0,6 1/2 1/2 0,1
29700: Muu toiminta 2,5 5,2 6,4 4,0 2 2 2,4
29701: Tuotanto yhteensä perushintaan 100,0 6,3 5,5 4,3 5,3 4,4 2,1
29702: Bruttokansantuote markkinahintaan 6,3 5,5 4,0 5,2 4,2 1,8
29703:
29704: 1
29705: Kansantalouden työllisyys l 2,9 1,8 2,4 2,0 1,5 -1,3
29706:
29707: 1
29708: l Työtunteina.
29709:
29710:
29711:
29712: 15. Työn tuottavuus 1l
29713: Keskimäärin
29714: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89
29715: muutos, prosenttia
29716: Maatalous 11,0 -7,4 -7,4 9 3 1/2 3,1
29717: Metsätalous 20,7 0,0 -3,9 6 1/2 4 8,9
29718: Teollisuus 5,2 5,1 6,4 7 5 6,0
29719: Rakennustoiminta -1,0 0,2 -1,9 2 1/2 0,6
29720: Muu markkinatuotanto 2,2 2,9 1,2 2 1 1/2 2,6
29721: Markkinatuotanto 4,2 3,8 2,1 4 3 4,2
29722:
29723: Koko kansantalous 3,3 3,6 1,8 3 1/2 2 1/2 3,4
29724:
29725: 1
29726: l Kansantalouden tilinpidon tuotanto- ja työtuntitietojen mukaan.
29727:
29728:
29729:
29730: 36
29731: 5 Työvoima
29732:
29733:
29734: Työllisten määrä lisääntyi v. 1999 yhä sel- Työttömyysaste alenee kuluvana vuonna kes-
29735: västi. Työllisyysaste nousi 66 prosenttiin ja kimäärin 9Yz prosenttiin ja ensi vuonna 8V2
29736: työpaikkoja oli keskimäärin 74 000 enemmän prosenttiin; vuoden 2001 lopussa kausivaih-
29737: kuin vuotta aiemmin. Työpaikkoja syntyi telusta puhdistettu työttömyysaste on 8 %.
29738: etenkin kaupassa, yrityspalveluyrityksissä, Teollisuudessa, kaupassa sekä liikenteessä
29739: julkisissa palveluissa, metalliteollisuudessa työttömyysaste alenee jo tänä vuonna alle 5
29740: sekä talonrakentamisessa. Alle vuoden kes- prosenttiin ja julkisissa palveluissakin 7 pro-
29741: täneistä palkansaajien työsuhteista (vajaa nel- senttiin. Sitä vastoin rakennustoiminnassa
29742: jännes työpaikoista) 64 % oli epätyypillisiä työttömyysaste painuu -paikallisista työvoi-
29743: (lähinnä osa-aika-, määräaikais- ja tilapäistöi- makapeikoista huolimatta- vasta noin 10 pro-
29744: tä). Kaikista palkansaajien työpaikoista epä- senttiin ja pysyy ensi vuonnakin lähes 10 pro-
29745: tyypillisten työsuhteiden osuus nousi liki nel- sentissa. Työttömyys on yhä enemmän raken-
29746: jännekseen. Työvoiman tarjonta lisääntyi teellista ja kasautuu samoille henkilöille; kes-
29747: 50 000 henkeä ennen kaikkea nuorten alle 25- kimääräinen työttömyyden kesto on noin vuo-
29748: vuotiaiden sekä yli 55-vuotiaiden työmarkki- si.
29749: noilletulon vilkastuttua. Työttömien määrä
29750: väheni keskimäärin 261 000 henkeen eli 10,2 Työllisyystilanteen parantuessa julkisen hal-
29751: prosenttiin työvoimasta. Alueelliset työttö- linnon työvoimapoliittisia toimia on voitu
29752: myysaste-erot lisääntyivät. vähentää samaan aikaan kun toimien yksilö-
29753: tarpeista lähtevää kohdentamista on selvästi
29754: Vuosina 2000 ja 2001 työvoiman kysynnän tehostettu. Työvoimapoliittisten erityistoi-
29755: kasvu on yhä nopeaa ja suuntautuu ennen mien määrä vähenee tänä vuonna jo alle 4
29756: kaikkea palveluelinkeinoihin, mutta myös prosenttiin työvoimasta ja aleneva suunta jat-
29757: kasvaville teollisuuden aloille sekä talonra- kuu ensi vuonnakin. Työvoimahallinnon palk-
29758: kennustoimintaan. TYöllisyysaste nouseekin kaperusteisin toimenpitein työllistyy kuluva-
29759: v. 2001 jo yli 67Yz prosenttiin. Työvoimaka- na vuonna keskimäärin 42 000 henkeä, liki
29760: peikot yleistyvät monissa erityisosaamista 10 000 henkeä vähemmän kuin v. 1999. Työ-
29761: edellyttävissä ammateissa, mm. rakennustoi- ministeriön tilastoimassa työvoimakoul utuk-
29762: minnassa sekä sähkö- ja elektroniikkateolli- sessa on keskimäärin 34 000 henkeä, 3 500
29763: suudessa. Työvoiman tarjonnan kasvu hidas- henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Työmark-
29764: tuu korkeasuhdanteesta ja entistä aktiivisem- kinatuen työharjoittelussa ja vuorottelupaik-
29765: mista sekä velvoittavammista työvoimatoi- kaan työllistettyjä on 15 000 henkeä ja työlli-
29766: mista huolimatta, sillä työvoimavarannot al- syysperusteisilla investoinneilla, työllisyys-
29767: kavat olla aika vähissä. poliittisella rakennetuella sekä eräillä Euroo-
29768: pan sosiaalirahaston hankkeilla työllistettyjä
29769: 4 500 henkeä.
29770:
29771:
29772: 37
29773: 5 Työvoima
29774:
29775:
29776: Kuvio 25. Kuvio 26.
29777:
29778: TYÖLLISYYS
29779: % % PALKANSAAJIEN MÄÄRÄ
29780: 25 .-~··-·····----· ·~·--······-·~···· ·······~·····~···· ············~··· ......., 80 1000 henkeä
29781:
29782:
29783: ...
29784: 1200,-----~---------------------,----,-~
29785:
29786:
29787:
29788: Työvoimaosuus 1 =··
29789: !ld
29790: . . . . - . . . ' 1 ... ····~~··: -~·,···-.-"" -·~-- 4t::····
29791: (oikea asteikko)
29792: ...... ·····~····+~: JO·., .
29793: ......
29794: 20 75 1 000 i •
29795: \
29796: -. - l -
29797: - -
29798: . . - . . ,.,
29799: ~, .. ......·
29800: Yksityinen
29801: , ·.
29802: •····
29803: .-r.'•···
29804: . .
29805: ' •. ,,...
29806: 800 ·· koHmarKklnäsektorl···
29807: 15 70
29808:
29809:
29810:
29811: 600
29812: 10 65
29813:
29814:
29815: 400
29816:
29817: 5 60
29818: Työllisyysaste
29819: i (oikea asteikko)
29820: Työttömyysaste
29821:
29822: s=l
29823: 200
29824: (vasen: asteikko) Valtio
29825: 0 55 Sis.valtion
29826: 90 92 94 96 98 00** 01** uusim uotolset liikelaitokset
29827: 0
29828: Työvoimaosuus =työvoima 1 työikäinen väestö {15-64-vuotiaat) 70 75 80 85 90 95 00**
29829: Työllisyysaste = työlliset 1 työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) Lähde: Valtion työmarkklnalaitoa. Ennuste kansantalousosaston.
29830:
29831:
29832:
29833:
29834: 16. Työtön työvoima ja työttömyysaste1l
29835:
29836: Vuosi- 1997 1 1998 1999* 12000** 12001 ** 1997 1 1998 1999* 2000** 2001**
29837: neJiännes t~öttömiä, 1 000 henkeä työttömy· saste, %
29838: 1 332 294 271 277 240 13,8 12,1 10,9 11,0 9,5
29839: II 369 340 309 295 262 14,3 13,1 11,7 11 '1 9,8
29840: 111 278 258 230 207 184 11 '1 10,2 8,9 7,9 7,0
29841: IV 278 249 234 210 203 11,4 10,1 9,3 8,3 8,0
29842: Koko vuosi 314 285 261 247 222 12,7 11,4 10,2 9,6 8,6
29843:
29844: 11
29845: Lukula ei ole puhdistettu kausivaihteluista.
29846:
29847:
29848:
29849:
29850: 38
29851: 5 Työvoima
29852:
29853:
29854: 17. Työvoimatase
29855:
29856: 1997 1998 1999* 2000** 2001**
29857: 1 000 henkeä keskimäärin vuodessa
29858: Työikäinen väestö 1) 3 862 3 878 3 890 3 902 3 914
29859: Työvoima 2 484 2 507 2 557 2 581 2 593
29860: Työtön työvoima 314 285 261 247 222
29861: Työllinen työvoima 2169 2 222 2 296 2 334 2 371
29862: maa- ja metsätalous 153 144 144 141 139
29863: teollisuus 464 475 488 499 504
29864: rakennustoiminta 130 139 149 154 158
29865: palveluelinkeinot 1 417 1 457 1 511 1 534 1 564
29866: kauppa, majoitus- ja
29867: ravitsemistoiminta 329 339 355 357 359
29868: liikenne 164 170 168 171 173
29869: rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistö-
29870: toiminta sekä liike-elämää
29871: palveleva toiminta 240 249 267 280 289
29872: yhteiskunnalliset ja henkilö-
29873: kohtaiset palvelukset 685 700 719 726 743
29874: toimiala tuntematon 8 8 6 6 6
29875: prosenttia
29876: Työvoimaosuus 64,3 64,7 65,7 66,1 66,2
29877: Työllisyysaste (15-64-vuotiaat) 62,9 64,1 66,0 66,8 67,7
29878: Työttömyysaste 12,7 11,4 10,2 9,6 8,6
29879: alle 25-vuotiaat 25,2 23,5 21,5 20,0 18,0
29880: 1 000 henkeä vuoden aikana
29881:
29882: Maahanmuutto, netto 3,7 3,4 2,3 2,5 2,5
29883:
29884: 1
29885: ) 15-74-vuotiaat.
29886:
29887:
29888:
29889: 18. Työllisyys1>
29890:
29891: Keskimäärin
29892: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89
29893: osuus,% työtuntien muutos, prosenttia
29894: Markkinatuotanto 75,1 3,1 2,5 3,0 2 2 -1,7
29895: palkansaajat 57,2 4,0 4,6 2,7 2 1/2 2 1/2 -1,7
29896: yrittäjät 17,9 0,4 -3,5 3,9 0 0 -1,8
29897: Julkinen toiminta 21,1 1,7 -1,3 0,1 1/2 1/2 -0,2
29898: Muu toiminta 3,8 6,0 7,3 4,4 4 2 1/2 2,7
29899: Yhteensä 100,0 2,9 1,8 2,4 2 1 1/2 -1,3
29900: palkansaajat 82,1 3,4 3,1 2,1 2 2 -1,2
29901:
29902: 1
29903: ) Työtunteina.
29904:
29905:
29906:
29907:
29908: 39
29909: 6 Kustannukset ja hinnat
29910:
29911: Inflaatio nopeutui vuoden 1999 aikana. Raaka- sivuotiset sopimukset, joiden työvoimakustan-
29912: öljyn maailmanmarkkinahinnat, jotka edellisenä nuksia korottava vaikutus oli 3,1 %. Talven ja
29913: vuonna alenivat kolmanneksen, kääntyivät heti kevään aikana solmituissa sopimuksissa mainit-
29914: alkuvuodesta jyrkkään nousuun ja kaksin- tu korotustaso muodostui eräitä poikkeuksia lu-
29915: kertaistuivat vuoden aikana. Tuontihintoja nosti kuun ottamatta yleiseksi Iinjaksi myös muilla aloil-
29916: osaltaan myös euron selvä heikkeneminen. Ko- la. Kun palkkaliukuman arvioidaan pysyvän
29917: timaisista tekijöistä inflaatiota piti yllä lähinnä suunnilleen viime vuosina vakiintuneena tasolla,
29918: asuntojen hintojen nopeana jatkunut nousu. Sen palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa v. 2000
29919: sijaan työkustannukset kohosivat selvästi edel- nimellisesti keskimäärin 4 % ja reaalisesti noin
29920: lisvuotista hitaammin, ja korot alenivat. Kulut- prosentin edellisestä vuodesta.
29921: tajahintaindeksi kohosi vuoden aikana 2,0 %, mis-
29922: tä puolet aiheutui suoraan öljytuotteiden kulut- Vuotta 2001 koskevat laskelmat perustuvat ole-
29923: tajahintojen kohoamisesta. Yhdenmukaistettu tukseen, että seuraavat työmarkkinaratkaisut
29924: kuluttajahintaindeksi nousi vastaavasti 2,2 %, kun osaltaan tukevat matalaa inflaatiokehitystä ja
29925: nousu oli sekä euroalueella että koko ED-alu- kilpailukyvyn säilymistä erityisesti suhteessa koko
29926: eella 1,7 %. euroalueeseen. Palkansaajien ansiotason olete-
29927: taan kohoavan 3Vz %.
29928: Vuosien 1995 ja 1997 keskitettyjen tulopoliittis-
29929: ten ratkaisujen jälkeen kuluvana vuonna palat- Inflaatio on kuluvan vuoden aikana edelleen no-
29930: tiinjälleen liittokohtaisiin sopimuksiin. Tammi- peutunut. Raakaöljyn dollarimääräiset maailman-
29931: kuussa metalli- ja rakennusalalle solmittiin yk- markkinahinnat kohosivat vuoden alkukuukau-
29932:
29933: 19. Palkansaajien ansiotasoindeksi ja työkustannukset tuoteyksikköä kohti
29934: Keskimäärin
29935: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89
29936: muutos, prosenttia
29937: Sopimuspalkkaindeksi 1,3 2,7 1,8 3 .. 2,1
29938: Palkkojen liukuminen _yms. tekijät 1 '1 0,8 0,9 1 .. 1,1
29939: Ansiotasoindeksi 2,4 3,5 2,7 4 3 1/2 3,2
29940: Reaalinen ansiotaso 1l 1,2 2,1 1,5 1 1 1/2 1,4
29941: Keskiansioel 2,1 3,9 2,5 4 3 1/2 3,0
29942: 3
29943: Työkustannukset tuoteyksikköä kohti l
29944: koko kansantaloudessa -1,0 1,7 0,3 1/2 1 0,0
29945: tehdasteollisuudessa -4,3 -0,8 -4,1 -2 1/2 -1 -1,3
29946:
29947: 1
29948: l Ansiotasoindeksi jaettuna kuluttajahintaindeksillä.
29949: 2
29950: l Laskettu jakamalla koko kansantalouden palkkasumma palkansaajien tehdyillä työtunneilla.
29951: Lukuihin vaikuttavat kansantalouden rakennemuutokset.
29952: 3
29953: l Palkkojen ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen indeksi jaettuna tuotannon volyymi-indeksillä.
29954:
29955:
29956:
29957: 40
29958: 6 Kustannukset ja hinnat
29959:
29960:
29961:
29962: sina vielä jyrkästi ja ovat sen jälkeen vaihdelleet Kuvio 27.
29963: voimakkaasti. Myös dollarin kurssi euroon näh-
29964: denjatkoi alkuvuonna vahvistumistaan. Öljytuot-
29965: teiden ja muiden tuontihintojen ohella inflaatiota
29966: PALKANSAAJIEN
29967: on pitänyt yllä asuntohintojen nopeana jatkunut REAALINEN ANSIOTASOINDEKSI
29968: kohoaminen. Samoin korot, jotka vielä viime muutos edellisestä vuodesta
29969: vuonna hidastivat kuluttajahintojen nousua lähes
29970: Yz prosenttiyksiköllä, ovat selvästi kohonneet.
29971: Myös kuluvan vuoden palkankorotukset muodos- 3
29972: tuvat viimevuotista korkeammiksi. Kuluttajahin-
29973: taindeksin arvioidaan kohoavan kuluvan vuoden 2
29974: aikana - joulukuusta 1999 joulukuuhun 2000 -
29975: yhteensä 3 %, mistä 1 prosenttiyksikkö aiheu-
29976: tuu suoraan öljytuotteiden hintojen noususta.
29977: Vuonna 2000 keskimäärin indeksi kohoaa samoin
29978: 3 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ko- 0
29979: hoaa suunnilleen saman verran eli edelleen
29980: enemmän kuin euroalueella ja koko EU -alueel- ·1
29981: la keskimäärin.
29982:
29983: Hinta-arviota laadittaessa on oletettu, että raa- 91 93 95 97 99. 01**
29984: kaöljyn maailmanmarkkinahinnat ja dollarin kurs-
29985: si pysyvät kuluvan vuoden elokuun alun tasolla.
29986: Kun kuluvana vuonna toteutunut öljytuotteiden
29987: hintatasoa nostava vaikutus jää pois, tämä mer- hintojen nousuvauhti voisi jäädä ensi vuonna täs-
29988: kitsee kuluttajahintojen nousuvauhdin alenemis- sä esitettyä hitaammaksikin.
29989: ta vuoden 2001 aikana 1 prosenttiyksiköllä. Jos
29990: palkkakehitys noudattelee edellä oletettuja suun- Tehdasteollisuuden hintakilpailukyky länsimark-
29991: taviivoja, myös työkustannusten nousu hidastuu kinoilla parani suhteellisilla yksikkötyökustannuk-
29992: ja jo pitkään uhkana olleiden ylikuumenemisilmi- silla mitattuna v. 1999, ja sen arvioidaan kohe-
29993: öiden toteutuminen voidaan pääosin välttää. nevan edelleen kuluvana vuonna. Dollarin vah-
29994: Kuluttajahintaindeksin nousu voisikin ensi vuo- vistumisen ohella tehdasteollisuuden keskimää-
29995: den loppuun mennessä hidastua arviolta 1llz pro- räiseen kehityskuvaan vaikuttaa kuitenkin mer-
29996: senttiin eli suunnilleen viime vuosien keskimää- kittävästi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuot-
29997: räiselle tasolle. Kuluvan vuoden aikaisesta kehi- tavuuden voimakas kohoaminen. Muussa teolli-
29998: tyksestä johtuen indeksin nousu v. 2001 keski- suudessa hintakilpailukyvyn paraneminen on
29999: määrin kohoaa kuitenkin vielä lähes 2 prosent- 1990-luvun puolivälistä lähtien ollut selvästi hi-
30000: tiin. Jos raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat taampaa, ja euroalueen sisällä kilpailukyky on
30001: kääntyvät laskuun tai dollarin kurssi heikkenee, monilla aloilla jopa heikentynyt.
30002:
30003:
30004:
30005:
30006: 41
30007: 6 Kustannukset ja hinnat
30008:
30009:
30010:
30011:
30012: 20. Hintaindeksejä
30013: Keskimäärin
30014: 1997 1998 1999 2000** 2001** 1999/89
30015: muutos,_Qrosenttia
30016: 1
30017: Vientihinnat (tavaravienti) ) -1,7 -1,3 -5,0 5 -1 1,7
30018: 1
30019: Tuontihinnat (tavaratuonti) ) -0,3 -4,1 0,0 9 1/2 2 1/2 1,7
30020: Kuluttajahintaindeksi 1,2 1,4 1,2 3 2 1,8
30021: Kotimarkkinoiden perushintaindeksi 1,6 -1,4 -0,2 7 1 0,9
30022: Rakennuskustannusindeksi 2,4 2,3 1,4 3 2 1 '1
30023:
30024: 1
30025: ) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
30026:
30027:
30028:
30029:
30030: Kuvio 28. Kuvio 29.
30031:
30032:
30033: KULUTTAJA- JA TUONTIHINTAINDEKSIT, INFLAATION OSATEKIJÄT
30034: 12 kk muutos
30035: %
30036: 15
30037: 3,0
30038:
30039:
30040: 2,5
30041: 10
30042:
30043: 2,0
30044:
30045:
30046: 5
30047: 1,5
30048: t':fMuut
30049: 1,0
30050: 0
30051: Asuminen
30052: 0,5 pl. öljy
30053:
30054:
30055: -5
30056: 0,0
30057:
30058:
30059: Tuontlh ntalndek i -0,5
30060: -10 1998 1999 2000** 2001*11'
30061: 96 97 98 99 00
30062: Oletettu ansiotason nousu 3 'h % v. 2001
30063:
30064:
30065:
30066:
30067: 42
30068: 7 Thlot
30069:
30070:
30071: Kansantulo kasvoi 5 % v. 1999. Palkansaajien nee edelleen. Jos odotukset hyvästä viljasados-
30072: ansiotasoindeksi kohosi nimellisesti 2, 7 %ja re- ta toteutuvat, kotitalouksien yrittäjätulot maata-
30073: aalisesti 1,5 %. Kun työtunnit edelleen lisääntyi- loudesta voisivat lisääntyä arviolta 10 %. Hak-
30074: vät, palkkasumma kasvoi 4,6 %. Vähäisten pe- kuiden vilkastumisen vuoksi myös yrittäjätulot
30075: rustemuutosten vuoksi työnantajien sosiaaliva- metsätaloudesta kääntyvät uudelleen selvään
30076: kuutusmaksut lisääntyivät suunnilleen saman nousuun. Yhteensä kansantulo kasvaa 8 %.
30077: verran, ja kaikkiaan työtulojen osuus kansantu-
30078: losta aleni edelleen lievästi. Aikaisemmasta käy- Vuonna 2001 palkkasumma kasvaa 5llz %. Edel-
30079: tännöstä poiketen työsuhdeoptioista saadut etuu- lisessä luvussa esitetyn oletuksen mukaan pal-
30080: det eivät vuodesta 1998lähtien enää sisälly kan- kansaajien ansiotasoindeksi kohoaa 3Yz % ja
30081: santalouden tilinpidon palkkasummatietoihin, keskiansiot suunnilleen saman verran. Palkan-
30082: vaan ne tulkitaan myyntivoitoiksi. Kotitalouksi- saajien työtuntien arvioidaan lisääntyvän lähes
30083: en yrittäjätulot maataloudesta lisääntyivät edel- tämänvuotista vauhtia. Työnantajan sosiaaliva-
30084: lisen vuoden alhaisesta vertailutasosta johtuen kuutusmaksut kasvavat yhtä paljon kuin palkka-
30085: nelisen prosenttia; sen sijaan yrittäjätulot metsä- summa, ja yhteensä työtulojen osuus kansantu-
30086: taloudesta pysyivät suunnilleen ennallaan. losta pysyy suunnilleen ennallaan. Mikäli sados-
30087: ta saadaan normaali, kotitalouksien yrittäjätulot
30088: Vuonna 2000 palkkasumma kasvaa 6Yz %. Työ- maataloudesta saattavat edelleen hieman kas-
30089: tunnit lisääntyvät parisen prosenttia ja keskian- vaa. Raakapuun kysyntää ja markkinahakkuita
30090: siot kohoavat suunnilleen ansiotasoindeksin nou- koskevien arvioiden perusteella kotitalouksien
30091: sua vastaavasti. TYönantajien sosiaalivakuutus- yrittäjätulot metsätaloudesta lisääntyvät edelleen,
30092: maksut kasvavat työttömyysvakuutusmaksun joskin tämänvuotista vähemmän. Koko kansan-
30093: alenemisen vuoksi hieman palkkasummaa vä- tulo kasvaa 6 %.
30094: hemmän, ja työtulojen osuus kansantulosta ale-
30095:
30096:
30097:
30098:
30099: 43
30100: 7 Thlot
30101:
30102:
30103: 21. Käytettävissä oleva tulo
30104: Keskimäärin
30105: 1999 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 1999/89
30106: osuus,% muutos, prosenttia
30107: Palkat ja palkkiot 42,9 5,7 7,4 4,6 6 1/2 5 1/2 1,9
30108: Työnantajan sosiaaliturvamaksut 12,5 3,8 8,2 4,3 5 5 1/2 2,8
30109: Kotitalouksien yrittäjätulot 9,4 21,8 2,1 5,9 6 1/2 3 11,7
30110: yrittäjätulot maataloudesta 0,9 2,8 -23,5 4,0 10 3 -3,1
30111: yrittäjätulot metsätaloudesta 1,6 43,3 8,2 0,5 8 4 9,0
30112: muut yrittäjätulot 6,8 21,7 5,7 7,6 5 1/2 3 19,7
30113: Omaisuustulot ja muut yrittäjätulot 17,4 21,5 19,0 6,1 18 1/2 8 1/2 16,9
30114: Tuotannon ja tuonnin verot miinus
30115: tukipalkkiot 14,4 18,2 8,4 5,3 4 5 1/2 3,0
30116: Kansantulo 100,0 10,9 8,9 5,1 8 6 4,4
30117: Käytettävissä oleva tulo 11,0 8,6 5,1 8 6 4,4
30118: Bruttokansantulo, mrd. mk 622,8 674,3 708,1 760 802
30119:
30120:
30121:
30122:
30123: 22. Käytettävissä oleva tulo sektoreittain
30124:
30125: 1996 1997 1998 1999* 2000** 1 2001 **
30126: miljardia markkaa
30127: Yksityinen sektori 337,1 374,9 395,2 412,9 433 1/2 460 1/2
30128: kotitaloudet 300,1 322,2 340,4 357,9 377 396
30129: yritykset ja asuntoyhteisöt 15,4 31,9 30,6 34,8 34 40 1/2
30130: rahoituslaitokset 8,6 6,0 9,2 4,2 6 7
30131: voittoa tavoittelemattomat
30132: yhteisöt 13,0 14,9 14,9 16,0 16 1/2 17
30133: Ju lkisyhteisöt 123,4 137,8 162,0 172,6 198 1/2 208 1/2
30134: valtionhallinto 6,5 24,0 39,5 45,7 62 64 1/2
30135: paikallishallinto 90,0 86,9 91,9 95,0 102 1/2 107
30136: sosiaaliturvarahastot 27,0 26,9 30,7 31,9 34 1/2 37
30137: Yhteensä 462,1 512,9 557,2 585,5 632 669
30138:
30139:
30140:
30141:
30142: 44
30143: 8 Kulutus
30144:
30145:
30146:
30147: Vuonna 1999 yksityinen kulutus lisääntyi 3\/z% Koko vuonna kulutus lisääntyykin hieman vii-
30148: edellisvuodesta. Vuoden alkupuolella kulutus mevuotista hitaammin, kolmen prosentin ver-
30149: kehittyi vaisusti, mutta alkoi vahvistua vuoden ran. Säästäruisaste alenee hieman viime vuodes-
30150: lopulla samalla kun kuluttajien luottamus ko- ta, samalla kun velkaantuminen nousee lisään-
30151: heni. Autoja, tietokoneita ja matkapuhelimia tyvien asuntohankintojen seurauksena. Velan-
30152: hankittiin runsaasti. Kestokulutushyödykkeiden hoitokulut pysyvät kuitenkin kohtuullisina, sil-
30153: kulutus onkin kaksinkertaistunut muutamassa lä korot ovat yhä verraten alhaisella tasolla ja
30154: vuodessa. Viime vuosikymmenellä yksityisen laina-ajat aikaisempaa pitemmät.
30155: kulutuksen osuus kokonaiskysynnästä laski sa-
30156: malla kun viennin osuus nousi. Yleiset edellytykset luottamuksen säilymiseen
30157: v. 2001 ovat hyvät, ja kulutus lisääntyneekin
30158: Viime vuonna kotitalouksien käytettävissä ole- kolmisen prosenttia myös ensi vuonna. Käytet-
30159: vat tulot lisääntyivät reaalisesti 3'12 %. Niin tyjen palkkaoletusten pohjalta nimellinen palk-
30160: ansio-, omaisuus- kuin yrittäjätulotkin kohosi- kasumma kasvaa vähemmän kuin tänä vuonna,
30161: vat edellisvuodesta; tulonsiirtojen merkitys oli mutta toisaalta alhaisempi inflaatio ja tulovero-
30162: vähäisempi mm. parantuneen työllisyyden vuok- alennukset yhdessä omaisuus- ja yrittäjätulojen
30163: si. Säästäruisaste pysyi ennallaan. Kotitalouk- kasvun kanssa tukevat ostovoimaa. Kotitalouk-
30164: sien käytettävissä olevat tulot ovat vain osa ko- sien rahoitusasema pysyy edelleen hyvänä. Ku-
30165: titalouksien rahoituksen lähteistä ja kulutusmah- lutuskasvu suuntautuu elektroniikkaan ja mui-
30166: dollisuuksista. Esimerkiksi työsuhdeoptioita ei hin kestokulutustavaroihin, mutta myös matkai-
30167: lueta kansantalouden tilinpidossa käytettävissä lu- ja muu vapaa-ajan kulutus lisääntyy.
30168: oleviin tuloihin vaan ne rinnastetaan myyntivoit-
30169: toihin. Työsuhdeoptioita realisoitiin viime vuon- Julkinen kulutus lisääntyi v. 1999 määrältään
30170: na yli 5 mrd. mk. Nämä mukaan lukien kotita- 2 %eli jonkin verran ennakoitua enemmän. Syy-
30171: louksien reaalitulot kohosivat 4'12 %. nä tähän oli lähinnä valtion kulutuksen 4 pro-
30172: sentin kasvu. Kasvua lisäsi osittain laskennalli-
30173: Edellytykset kulutuksen kasvun jatkumiselle sesti valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostami-
30174: vakaana v. 2000 ovat hyvät, vaikka inflaation nen. Vuonna 2000 valtion kulutuksen volyymin
30175: nopeutuminen öljyn hinnan korkeuden vuoksi ei odoteta juuri kasvavan. Kuntien henkilöstön
30176: rajoittaakin kotitalouksien ostovoiman kasvua määrä kääntyy säästötoimien jälkeen lievään
30177: tänä vuonna alle kolmen prosentin. Kotitalouk- kasvuun, ja kuntien kulutus kokonaisuudessaan
30178: sien luottamus on pysynyt vahvana, mutta sekä kasvanee reaalisesti 11/2 %. Koko julkisen ku-
30179: osto- että lainanottohalukkuus ovat alkukesästä lutuksen kasvu jäänee alle prosenttiin. Vuonna
30180: hieman heikenneet ja autokauppa kangerrellut. 2001 julkisen kulutuksen kehitys on edellisvuo-
30181:
30182:
30183:
30184:
30185: 45
30186: 8 Kulutus
30187:
30188:
30189: den kaltainen. Kuntatalouden kulutusta lisäävät lenterveyspalvelujen kehittäminen sekä eräät
30190: mm. jo edellisenä vuonna aloitettu esiopetus- uudet sosiaalipalvelutehtävät Koko julkisen ku-
30191: uudistus sekä hammashuollon laajennus, mie- lutuksen kasvu jäänee 1 prosentin tuntumaan.
30192:
30193:
30194: Kuvio 30. Kuvio 31.
30195:
30196:
30197: YKSITYINEN KULUTUS
30198: KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMIS- JA KOTITALOUKSIEN
30199: JA VELKAANTUMISASTE KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA REAALITULO
30200: 1990 = 100
30201: o/o o/o
30202: 12 90 120
30203: Säästäm isaste
30204: (vasen asteikko)
30205: 10 80
30206:
30207: 110
30208: 8 70 Kotitalouksien
30209: Velkaantumisaste käytettävissä
30210: oleva reaalitulo
30211: 6 60 100
30212:
30213:
30214: 4 50
30215: Yksityinen kulutus
30216: 90
30217: '
30218: 2 40
30219:
30220:
30221:
30222: 0 30 BO
30223: 91 93 95 97 99* 01**
30224: 91 93 95 97 99* 01**
30225:
30226:
30227:
30228:
30229: 46
30230: 8 Kulutus
30231:
30232:
30233:
30234: 23. Kulutus
30235:
30236: Keskimäärin
30237: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 1999/89
30238: osuus,% määrän muutos, prosenttia
30239: Yksityinen kulutus 100,0 3,5 4,9 3,6 3 3 1'1
30240: kotitaloudet 95,8 3,5 5,0 3,5 3 3 1'1
30241: kestokulutustavarat 10,3 7,4 17,3 6,7 7 6 0,6
30242: puolikestävät kulutustavarat 8,5 4,5 5,1 3,8 4 1/2 4 1/2 0,3
30243: lyhytikäiset tavarat 30,9 1,8 2,3 2,6 2 2 0,4
30244: palvelukset 46,4 4,3 4,0 2,8 2 1/2 3 2,6
30245: kotitalouksien kulutusmenot
30246: ulkomailla 2,1 -2,0 2,1 7,1 2 6 -4,2
30247: miinus ulkomaalaisten kulu-
30248: tusmenot Suomessa 2,3 11,4 1,7 -3,6 6 6 5,4
30249: voittoa tavoittelemattomien
30250: yhteisöjen kulutus 4,2 3,8 4,3 3,8 1 1 1,0
30251: Julkinen kulutus 100,0 4,1 1,7 2,0 1/2 1 0,8
30252: valtionhallinto 31,9 3,3 3,8 4,2 -1 0 1,5
30253: paikallishallinto 61,6 4,6 0,5 0,8 1 1/2 1 0,4
30254: sosiaaliturvarahastot 6,5 2,6 3,3 3,3 1 2 1,6
30255: Yhteensä 3,7 3,9 3,1 2 1/2 2 1/2 1,0
30256:
30257: Julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot 2,2 1,6 1,6 1 1 0,2
30258: Yksilölliset kulutusmenot yhteensä 3,2 4,2 3,1 2 1/2 2 1/2 0,9
30259: Kotitalouksien käytettävissä oleva
30260: reaalitulo 5,9 3,7 3,4 3 3 1,3
30261: prosenttia
30262: Kulutuksen osuus bruttokansantuot-
30263: teesta (käypiin hintoihin) 73,4 71,7 71,8 72 70 1/2 70,0
30264: Kotitalouksien säästämisaste 4,4 3,4 3,3 2 1/2 3 4,6
30265: Kotitalouksien velkaantumisaste 1l 57,5 58,3 61,2 62 1/2 63 1/2 71,1
30266:
30267: 1
30268: ' Kotitalouksien velat vuoden lopussa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.
30269:
30270:
30271:
30272:
30273: 47
30274: 9 Investoinnit
30275:
30276:
30277: Kiinteät investoinnit
30278: Kiinteät investoinnit lisääntyivät v. 1999 nel- Tehdasteollisuudessa kiinteät investoinnit
30279: jäntenä peräkkäisenä vuonna ja investointi- vähenivät 4V2 % v. 1999. Metsäteollisuudes-
30280: aste kohosi 19 prosenttiin oltuaan v. 1994 sa investoinnit vähenivät liki 15 %ja pysyi-
30281: matalimmillaan 15 V2% . Kasvu painottui yhä vät metalliteollisuudessakin vain ennallaan,
30282: talonrakennusinvestointeihin. Erityisesti toi- vaikka sähkö- ja elektroniikkateollisuus lisä-
30283: mitilarakentaminen vilkastui, kun suhdanne- si investointejaan selvästi.
30284: odotukset paranivat, vapaiden liiketilojen
30285: määrä pieneni selvästi ja vuokrien nousu no- Muilla teollisuuden aloilla investoinnit pie-
30286: peutui. Vapaarahoitteisten asuinrakennusin- nenivät lievästi. Tänä vuonna teollisuuden
30287: vestointien kasvu vahvistui, kun korot pysyi- kiinteiden investointien ennakoidaan lisään-
30288: vätmatalinaja vanhojen ja uusien asuntojen tyvän viidenneksen, sillä yritysten rahoitus-
30289: välinen hintaero kaventui edelleen. Maa- ja asemat ovat pääosin hyvät ja kapasiteetin
30290: vesirakennusinvestointien määrä supistui 5 % käyttöasteet korkeat. Investoinnit lisääntyvät
30291: ennen kaikkea valtion uusinvestointien vähe- tuntuvasti niin metsä- kuin metalliteollisuu-
30292: nemisen johdosta'l. dessakin. Osa investoinneista on pienimuo-
30293: toisia, teknologian kehitystä hyödyntäviä han-
30294: Tänä ja ensi vuonna investoinnit lisääntyvät kintoja, joilla pyritään etenkin tuottavuuden
30295: viimevuotistakin enemmän, sillä talouden nostamiseen. Suuri osa investoinneista suun-
30296: näkymät ja tulo-odotukset ovat lainakorkojen tautuu kuitenkin sellaiseen kapasiteetin lisää-
30297: noususta ja inflaation pienoisesta nopeutumi- miseen, mikä edellyttää myös teollisuusraken-
30298: sesta huolimatta yhä varsin hyvät. Investoin- tamisen vahvistumista. Enenevä osa teollisuu-
30299: tien painopiste siirtyy kone- ja laiteinvestoin- den toimintaylijäämästä suuntautuu ulkomai-
30300: teihin, jotka viikastuvat teollisuudessa sekä siin sekä kotimaisiin tutkimus- ja kehittämis-
30301: palveluelinkeinoissa. Talonrakennusinves- hankkeisiin. Teollisuuden kotimainen tutki-
30302: tointien vahva kasvu jatkuu etenkin asuin- ja mus- ja kehittämistoiminta nousee tänä vuon-
30303: toimitilarakentamisessa. Maa- ja vesiraken- na jo yli 60 prosenttiin teollisuuden kiintei-
30304: nusinvestoinnit lisääntyvät hitaasti. den investointien arvosta. Yli 80 % tutkimus-
30305: ja kehittämistoiminnasta tehdään metalli- ja
30306: elektroniikkateollisuudessa.
30307:
30308: ' 1Maa- ja vesirakennustuotannon ja -investointien muu- Kaupan mutta myös muiden palvelujen inves-
30309: toksen suuri ero v. 1999 johtui paljolti siitä, että alan toinnit kasvoivat viime vuonna tuntuvasti sekä
30310: yrityksillä oli runsaasti sivutoimista rakennuttamista,
30311: joka tilastoidaan vain tuotannossa maa- ja vesirakenta- kone- ja laitekannan uusimisen että rakennus-
30312: miseen. investointien ansiosta. Kasvu jatkuu nopeana
30313:
30314:
30315:
30316: 48
30317: 9 Investoinnit
30318:
30319:
30320: myös tänä ja ensi vuonna, vaikka suuria kau- Julkisten investointien määrä supistui viime
30321: pan hankkeita ei ensi vuonna enää juuri aloi- vuonna 4 %ja vähenee tänä vuonna 3 % sekä
30322: tetakaan. Sen sijaan muita liike- ja toimisto- ensi vuonnakin hieman paljolti valtion säästö-
30323: rakennuksia aloitetaan myös ensi vuonna run- toimien ja suhdanneluontoisten lykkäysten ta-
30324: saasti. Alueellisesti toimitilainvestoinnit ja- kia. Kuntien investoinnit lisääntyvät suurissa
30325: kautuvat epätasaisesti, sillä palveluyritykset kasvukeskuksissa kumpanakin vuonna, mut-
30326: keskittävät toimintojaan yhä selvemmin kas- ta pysyvät vähäisinä pääosassa maaseutu-
30327: vaviiie ydinalueille. kuntia.
30328:
30329:
30330: Kuvio 32. Kuvio 33.
30331:
30332: KIINTEÄT INVESTOINNIT
30333: 1990 = 100 TEHDASTEOLLISUUDEN
30334: INVESTOINNIT
30335: Mrd. mk %
30336: 30,-----,-----,-----,-----,-----,--,30
30337:
30338: lnvest~intien suhde
30339: jalostusarvoon ·
30340: . jkea asteikko)
30341:
30342: 25 25
30343:
30344:
30345:
30346:
30347: 20 20
30348:
30349:
30350:
30351:
30352: 15 15
30353:
30354: l'
30355: i~
30356: 1. 1
30357: 1
30358:
30359: II i 10
30360: 75 80 85 90 95 00 ..
30361:
30362:
30363:
30364:
30365: 49
30366: 9 Investoinnit
30367:
30368:
30369: 24. Kiinteät investoinnit toimiaJoittain
30370:
30371: Keskimäärin
30372: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89
30373: osuus,% määrän muutos, prosenttia
30374: Markkinatuotanto 84,6 11,4 12,0 6,2 8 6 -2,3
30375: maa- ja metsätalous 5,0 13,7 11,5 -1,2 -5 -5 -1 '1
30376: teollisuus 1l 17,5 1'1 6,0 -3,9 20 8 -0,3
30377: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 3,2 20,0 -18,7 -3,3 1 1/2 0 -2,9
30378: kauppa, majoitus- ja
30379: ravitsemistoiminta 6,9 20,3 3,8 20,1 10 1/2 10 -5,5
30380: asuntojen omistus ja
30381: vuokraus 24,8 20,9 7,5 10,2 6 1/2 4 1/2 -3,8
30382: muut 27,2 8,3 31 '1 10,2 4 1/2 7 -1,5
30383: Julkinen toiminta 14,2 15,0 -1,4 -3,8 -3 -1 0,0
30384: Muu toiminta 1,2 8,2 -1,3 2,8 7 6 -1,5
30385: Yhteensä 100,0 11,9 9,4 4,6 6 1/2 5 -2,0
30386:
30387: 1
30388: ) Ml. mineraalien kaivuu.
30389:
30390:
30391:
30392:
30393: 25. Kiinteät investoinnit pääomatavaratyypeittäin
30394: Keskimäärin
30395: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89
30396: osuus,% määrän muutos, prosenttia
30397: Talorakennukset 44,5 16,2 14,0 7,0 6 1/2 4 1/2 -3,6
30398: asuinrakennukset 24,3 21,5 7,8 10,3 6 1/2 4 -3,6
30399: muut talorakennukset 20,3 10,3 21,5 3,3 7 5 -3,5
30400: Maa- ja vesirakennukset 9,1 1,6 1,4 -5,2 2 1/2 2 1/2 -0,8
30401: Koneet ja laitteet 35,9 12,2 8,3 4,1 7 5 1/2 -1,1
30402: Muut investoinnit 10,5 7,7 5,1 7,3 7 1/2 6 1,3
30403: Yhteensä 100,0 11,9 9,4 4,6 6 1/2 5 -2,0
30404: yksityiset 85,8 11,3 11,7 6,2 8 6 -2,3
30405: julkiset 14,2 15,0 -1,4 -3,8 -3 -1 0,0
30406: )rosenttia
30407: Investointien osuus bruttokansan-
30408: tuotteesta (käypiin hintoihin)
30409: Kiinteät investoinnit 18,0 18,7 19,1 19 1/2 20 1/2 16,5
30410: yksityiset 14,9 15,8 16,4 17 18 13,8
30411: julkiset 3,1 2,9 2,7 2 1/2 2 1/2 2,7
30412: Varastojen muutos 1) 0,4 1,0 0,5 112 112 0,0
30413:
30414: 1
30415: ) Varastojen arvon (ilman tilastollista eroa) muutoksen osuus markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta.
30416:
30417:
30418:
30419:
30420: 50
30421: 9 Investoinnit
30422:
30423:
30424: Kuvio 34.
30425: Varastoinvestoinnit
30426: VARASTOINVESTOINTIEN VAIKUTUS
30427: BRUTTOKANSANTUOTTEEN
30428: MÄÄRÄN MUUTOKSEEN
30429: Vuonna 1999 varastojen muutos vähensi ko- %
30430: 8 .---------------------------------·
30431: konaistuotannon kasvua puolen prosenttiyk-
30432: sikön verran. Tänä ja ensi vuonna vaikutus 6 ......
30433: BKT:n
30434: måårän
30435: on lievästi negatiivinen. Teollisuuden valmis-
30436: tuotevarastot pysyvät pieninä erittäin hyvän 4
30437: kysyntätilanteen vuoksi. Metalliteollisuudes-
30438: sa laivojen rakentaminen pysyy vilkkaana. 2
30439: Maatalouden varastot suurenevat, mikäli sa-
30440: dot palautuvat normaalitasolle kahden heikon 0
30441:
30442: viljelykauden jälkeen.
30443: ·2
30444:
30445:
30446: ·4
30447:
30448:
30449: -6
30450:
30451:
30452: -8
30453: 91 93 95 97 99' 01**
30454: Varastotnvestointien (ilman tilastollista eroa) muutos
30455: suhteessa edellisen vuoden bruttokansantuotteeseen.
30456:
30457:
30458:
30459:
30460: 51
30461: 10 Julkinen talous
30462:
30463: Valtio
30464: Vuonna 1999 valtion kansantalouden tilinpidon vuoksi, mutta myös korkomenoja vähentäneiden
30465: mukaiset kokonaistulot lisääntyivät nimellisesti jaksotustekijöiden vuoksi.
30466: 2,3 %. Veroja ja sosiaaliturvamaksuja, jotka
30467: muodostavat noin 90 % valtion kokonaistuloista, Valtiontalous vahvistui v. 1999 edelleen, ja ra-
30468: kertyi kaikkiaan 3,7 % enemmän kuin vuotta hoitusalijäämä pieneni 1!2 prosenttiyksikön ver-
30469: aiemmin. Tuotannon verot (välilliset verot) li- ran vajaaseen prosenttiin BKT:een suhteutettu-
30470: sääntyivät 4,5 % ja samaa tahtia kasvoi myös na. Runsaiden yksityistäruistulojen ansiosta val-
30471: arvonlisävero, joka on noin puolet tuotannon pe- tio pystyi lyhentämään velkojaan, ja velan nimel-
30472: rusteella kerättävistä veroista. Välittömiä vero- lisarvo oli viime vuoden lopussa 405 mrd. mk,
30473: ja kertyi 2,6 % enemmän kuin v. 1998. Yhtei- mikä on 56% BKT:sta.
30474: söveron kasvu hidastui edellisen vuoden reip-
30475: paan kasvun jälkeen, vaikka valtion osuutta ve- Vuonna 2000 valtion kokonaistulojen kasvu
30476: ron tuotosta korotettiin. Ansiotuloista makset- nopeutuu 10 prosenttiin. Välittömien verojen li-
30477: tavaa veroa alensivat mm. valtion tuloveroas- säys on arviolta 21 %. Suuri välittömien verojen
30478: teikon marginaaliveroprosenttien alentaminen kasvu johtuu useasta tekijästä. Yhteisöveron
30479: sekä tulonhankkimisvähennyksen korottaminen. tuottoa lisäävät yhteisö- ja pääomaverojen kan-
30480: Valtion omaisuuden yksityistäminen ja valtion nan korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä 29
30481: myöntämien lainojen kannan supistuminen vä- prosenttiin ja valtion jako-osuuden korottami-
30482: hensivät valtion omaisuustuloja ja tuloksi lasket- nen yhteisöveron tuotosta. Yritysten tuloskehi-
30483: tavaa kiinteän pääoman kulumista. Toisaalta tys oli lisäksi poikkeuksellisen hyvä v. 1999 ja
30484: valtio sai tuloja omaisuuden myynnistä, mutta niitä yrityksille määrätyt ennakot jäivät liian pieniksi.
30485: ei kirjata kansantalouden tilinpidossa tuloksi vaan Huomattava osa veroista maksettiin kuluvan
30486: varallisuuden muutokseksi. vuoden alkupuoliskolla ennakontäydennysmak-
30487: suina vuoden 1999 tuloksen varmistuttua. En-
30488: Valtion kokonaismenot supistuivat v. 1999 nimel- nakon täydennyksiä lisäsivät vielä eräät vero-
30489: lisesti pari prosentin kymmenystä. Kulutusme- tuottoa kasvattaneet yritysjärjestelyt Kaikkiaan
30490: not kasvoivat tarkistettujen laskelmien mukaan valtiolle arvioidaan kertyvän yhteisöveroa noin
30491: reaalisesti ennakoitua enemmän eli 4 %. Kasvu 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiotu-
30492: oli luonteeltaan osaksi laskennallista ja johtui val- loista maksettavien verojen kasvu ylittää kulu-
30493: tion kiinteistölaitoksen liikelaitostamisesta. Kiin- vana vuonna suoriteperusteisesti laskettujen ve-
30494: teistölaitoksen siirtäminen markkinatuotantoon rotettavien tulojen kasvun, koska vuoden 1999
30495: vähensi valtion rakennusinvestointeja tuntuvasti verotuloja vähensivät mm. tavallista suurem-
30496: ja investointien määrä supistui 11 %. Tukipalkki- mat oikaisutilitykset, jotka liittyivät pääasiassa
30497: ot ja tulonsiirrot yhteensä kasvoivat vajaan pro- vuosien 1991-1992 verotukseen, eikä yhtä suu-
30498: sentin mm. eläkemenojen kasvun vuoksi, vaikka ria oikaisutilityksiä enää tehdä. Ansiotulojen ve-
30499: työttömyysturvamenot vähenivät edelleen. Val- rokevennyksistä valtion verotulovaikutus on noin
30500: tion korkomenot supistuivat kymmeneksen osit- miljardi markkaa ja se koostuu tuloveroasteikon
30501: tain suotuisan velkaantumis- ja korkokehityksen marginaaliprosenttien 0,5 prosenttiyksikön alen-
30502:
30503:
30504: 52
30505: 10 Julkinen talous
30506:
30507:
30508: 26. Valtionhallintoll
30509: 1997 1998 1999* 2000** 2001**
30510: mil'oonaa markkaa
30511: Toimintaylijäämä ja omaisuustulot 9206 9 702 7 363 9 940 8 635
30512: saadut korot 6 975 6258 4 835 4 900 5 600
30513: Välittömät verot 52 657 60 011 61 571 74 429 73 911
30514: Tuotannon ja tuonnin verot 90 598 96 977 101 338 104 809 109 837
30515: Sosiaaliturvamaksut 6 065 6 804 7 012 7 500 7 985
30516: Saadut muut tulonsiirrot 2 324 2 229 2130 2270 2 220
30517: muilta julkisyhteisöiltä 720 832 886 930 980
30518: muilta kotimaisilta sektoreilta 416 735 670 650 500
30519: ulkomailta 1 188 662 574 690 740
30520: Tulot 160 850 175 723 179 414 198 948 202 588
30521:
30522: Kulutusmenot 44 075 47 091 49 638 50 500 51 710
30523: Tukipalkkiot 11 156 11 356 11 151 11 900 12 300
30524: Sosiaalietuudet 12 950 13 388 13 890 14 350 14 800
30525: Sosiaaliavustukset 2 206 2 066 2 024 2 050 2 050
30526: Maksetut muut tulonsiirrot 78 462 78245 78 786 80429 83 440
30527: muille julkisyhteisöille 67 274 66 135 65567 67 399 70 090
30528: muille kotimaisille sektoreille 6 953 6 835 7 520 6 900 7 000
30529: ulkomaille 4 235 5 275 5 699 6 130 6350
30530: Korkomenot 31 942 31 017 27 782 28 200 25 500
30531: Muut menot 163 168 68 100 100
30532: Tulot 180 954 183 331 183 339 187 529 189 900
30533:
30534: Säästö -20 104 -7 608 -3 925 11 419 12 688
30535: Pääomansiirrot, netto -1 438 -1 910 -1 186 -750 -550
30536: Kiinteän pääoman kuluminen 6 743 7 029 7 006 7 100 7 200
30537: Pääoman bruttomuodostus(2} 8 531 7768 7 504 7 850 7 900
30538: Nettoluotonanto( +)/nettoluotonotto(-) -23 330 -10 257 -5 609 9 919 11 438
30539: Perusjäämä(3) 1 637 14 502 17 388 33 219 31 338
30540: 1) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
30541: 2) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ml. varastojen muutos sekä maan ja muiden varojen
30542: nettohankinnat
30543: 3) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja.
30544:
30545:
30546:
30547: nuksesta sekä tulonhankkimis- ja matkakuluvä- tuskysyntä. Muiden tuoteverojen, kuten tupak-
30548: hennysten korottamisesta. Toisaalta tuloveroa ka-, alkoholi-, energia- ja autoverojen kasvu on
30549: lisäävät mm. ylimääräisen korkovähennyksen hiipumassa rakenteellisista syistä ja öljyn korke-
30550: ja talletuskorkojen verovapauden poistaminen. an maailmanmarkkinahinnan seurauksena. Val-
30551: Tuoteverot kasvavat noin 3,5 %. Arvonlisäve- tion omaisuustulot kasvavat poikkeuksellisen
30552: ro kasvaa jonkin verran enemmän kuin kulu- paljon, kun osinkotulot kaksinkertaistuvat. Ky-
30553:
30554: 53
30555: 10 Julkinen talous
30556:
30557:
30558: seessä on kuitenkin kertaluonteinen yhtiöiden flaatiotarkistus. Lisäksi tulonhankkimisvähen-
30559: omistusjärjestelyihin liittyvä osinkojen lisäys. nyksen enimmäismäärää korotetaan ja sen ra-
30560: kennetta muutetaan siten, että vähennys myön-
30561: Vuonna 2000 valtion menot kasvavat arviolta 2 netään kaikille palkansaajille enimmäismäärän
30562: %, mutta hintojen nousu huomioon otettuna ne suuruisena. Valtion osuus veronkevennyksistä
30563: jäävät reaalisesti lähes ennalleen. Kulutusme- on vuositasolla, inflaatiotarkistus mukaan luki-
30564: nojen ei odoteta kasvavan määrällisesti. Valtion en, 5,7 mrd. mk ja kassavaikutus vuoden 2001
30565: investoinnit eivät enää supistu edellisvuoden ta- verotuloihin 5,3 mrd. mk. Valtiolle maksettavat
30566: paan, kun tiemäärärahoja lisättiin kuluvan vuo- sosiaaliturvamaksut, jotka ovat pääasiassa työn-
30567: den lisätalousarviossa suhteellisen paljon. Pää- antajien ja työntekijöiden eläke- ja työttömyys-
30568: osa näillä rahoitettavista töistä siirtyy kuitenkin vakuutusmaksuja Valtion eläkerahastoon, li-
30569: ensi vuoteen ja myöhemmäksikin. Tulonsiirrot sääntyvät 6Vz % noudattaen mm. valtion ja
30570: lisääntyvät mm. eläkemenojen ja kuntien val- valtionapulaitosten palkkamenojen kasvua. Tuo-
30571: tionapujen kasvun vuoksi. Agenda 2000 ratkai- tantoverojen kasvu on vajaa 5 %. Arvonlisäve-
30572: su kasvattaa lisäksi jonkin verran tukipalkkioita. ron tuotto kasvaa edelleen kulutuskysyntää
30573: Työttömyyssidonnaiset menot toisaalta vähene- enemmän. Valtion omaisuustulot vähenevät vii-
30574: vät. Valtion korkomenot jäävät viimevuotiselle denneksen kun osinkoja odotetaan maksettavan
30575: tasolle. Niin sanotut kuponkikorot sinänsä vä- normaalisti. Korkotuloja kasvattavat valtion elä-
30576: henevät, mutta kansantalouden tilinpitojärjestel- ~erahaston kasvu sekä lyhyen koron nousu.
30577: män mukaiset korkomenoja viime vuosina alen-
30578: taneet jaksotusvaikutukset jäävät pienemmiksi. Hallituksen keskeisinä finanssipolitiikan tavoit-
30579: teina ovat valtion menojenjäädyttäminen reaali-
30580: Erityisesti hyvän tulokehityksen ansiosta lähes
30581: vuosikymmenen ajan jatkuneen, ajoittain syvän
30582: alijäämävaiheen arvioidaan päättyvän kuluvana Kuvio 35.
30583: vuonna, ja valtion talous muuttuu noin 1Vz pro-
30584: senttiyksikön verran rahoitusylijäämäiseksi VALTION NETTOLUOTONANTO JA
30585: PERUSJÄÄMÄ
30586: BKT:een suhteutettuna. Valtion talousarvion ja % suhteessa bruttokansantuotteeseen
30587: lisätalousarvion mukaisilla nettokuoletuksilla val- 6
30588:
30589: tion velkaa lyhennetään 17 mrd. mk. Tämän
30590: 4
30591: mukaan velka alenisi alle 390 mrd. markkaan eli
30592: 50 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen.
30593:
30594: Vuonna 2001 valtion kokonaistulot lisääntyvät 0
30595: vain 1Vz %. Välittömiä veroja kertyy hieman
30596: ·2
30597: vähemmän kuin v. 2000. Yhteisöveroa arvioi-
30598: daan kertyvän yhtä paljon kuin tänä vuonna. ·4
30599: Yritysten tuloskehitys pysyy ensi vuonna hyvä-
30600: nä, mutta satunnais- ja ajoitustekijöiden ei odo- -6
30601: teta olevan yhtä laajavaikutuksisia kuin kuluva-
30602: na vuonna. Ansiotuloihin suunnatut verokeven- -8
30603:
30604: nykset toteutetaan poistamalla valtion tulovero-
30605: -10
30606: asteikon alin porras ja alentamalla asteikon
30607: marginaaliveroasteita yhdellä prosenttiyksiköllä,
30608: paitsi ylintä puoli prosenttiyksikköä. Asteikko- 1991 1993 1995 1997 1999* 2001**
30609:
30610: muutoksiin sisältyy myös kolmen prosentin in-
30611:
30612: 54
30613: 10 Julkinen talous
30614:
30615:
30616: sesti vuoden 1999 talousarvion tasolle, ylijää- muutaman prosentin osin samoista syistä kuin v.
30617: mäinen valtion talous (noin llfz % suhteessa 2000. Kokonaismenojen kasvua hillitsee korko-
30618: BKT:een) sekä valtionvelan selkeä vähentämi- menojen selkeä, lähes kymmeneksen pienenty-
30619: nen. Valtion vuoden 2001 talousarvioesityksen minen.
30620: menot ylittävät keväällä v. 2000 annetut meno-
30621: kehykset runsaalla prosenttiyksiköllä. Talousar- Valtion rahoitusylijäämäksi arvioidaan myös ensi
30622: vioesitykseen perustuen kansantalouden tilinpi- vuonna llfz % kansantuotteesta eli tasapainota-
30623: don mukaisten valtion menojen arvioidaan kas- voite näyttäisi toteutuvan. Valtion velka vähen-
30624: vavan v. 2001 kuluvasta vuodesta käyvin hin- tyy edelleen ensi vuonna, ja velkasuhde/BKT
30625: noin hieman, mutta supistuvan reaalisesti. Kulu- supistuu 46 prosentin paikkeille. Hallitusohjel-
30626: tusmenot jäävät kiintein hinnoin suunnilleen en- massa asetetun valtionvelan BKT-suhteen 50
30627: nalleen. Investointien odotetaan myös jäävän prosentin tavoite tarkoittaa täsmennettynä las-
30628: lähes ennalleen; niiden määrän kehitykseen vai- kennallista velkatasoa, josta on poistettu halli-
30629: kuttaa suuresti se, miten mm. tämän vuoden tuskauden aikana valtion omaisuuden myynnis-
30630: lisäbudjettirahoituksen tienrakennushankkeet tä saatavien tuottojen vaikutus. Tämä lasken-
30631: ajoittuvat. Valtion maksamat elinkeinotuki ja nallinen velkataso ylittää edelleen lievästi tavoi-
30632: erityyppiset tulonsiirrot kasvavat ensi vuonna tetason v. 2001.
30633:
30634:
30635:
30636: Paikallishallinto 1)
30637:
30638: Vuonna 1999 paikallishallinnon eli kuntien ve- tötoimien ansiosta palkkasumma kasvoi varsin
30639: rotulojen kasvu hidastui selvästi edellisvuodes- maltillisesti- 2 1h %-ja henkilöstön määrä py-
30640: ta. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen ja syi lähes ennallaan. Sosiaalivakuutusmaksut kas-
30641: tulonhankkimisvähennyksen korotukset vähen- voivat kuitenkin palkkoja nopeammin. Kunta-
30642: sivät ansiotuloverojen kasvua. Keskimääräinen työnantajien KVTEL-maksu nousi 0,3 prosent-
30643: tuloveroprosentti nousi 17,62 prosenttiin. Kun- tiyksikköä ja opettajien eläkemaksu 3,0 prosent-
30644: nille tilitetty yhteisövero kasvoi edellisvuosia hi- tiyksikköä. Kuntien maksamat tulonsiirrot supis-
30645: taammin. Kiinteistöveron kasvu hieman nopeu- tuivat toimeentulotuen tarpeen yhä vähetessä.
30646: tui; kiinteistöveroprosentteja korotti 170 kuntaa. Korkomenot supistuivat 0,4 mrd. mk lainakan-
30647: Kuntien verotulot olivat yhteensä 72,4 mrd. mk. naoja korkotason alenemisen vuoksi. Kassava-
30648: Valtionapuja kunnat saivat 27,7 mrd. mk. Vaiti- rat lisääntyivät hieman. Investoinnit pysyivät
30649: onosuuksiin tehtiin kustannustason arvioitua 2,5 edellisvuosien korkealla tasolla.
30650: prosentin muutosta vastaava täysimääräinen in-
30651: deksikorotus, mikä lisäsi valtionosuuksia 0,6 mrd. Kuntatalous oli 1,6 mrd. mk rahoitusalijäämäi-
30652: markalla. Kuntien harkinnanvarainen avustus oli nen. Kuntien väliset taloudelliset erot pysyivät
30653: 230 milj. mk. suurina mm. väestön muuttoliikkeen ja yhteisö-
30654: verotulojen alueellisten erojen takia.
30655: Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenot kas-
30656: voivat nimellisesti 2,0 %. Kulutusmenot lisään-
30657: tyivätnimellisesti 3,1% ja reaalisesti 0,8 %. Sääs- Vuonna 2000 kunnallistalous vahvistuu. Vero-
30658: tulojen arvioidaan lisääntyvän noin 8 prosentilla,
30659: vaikka ansiotulovähennyksen ja tulonhankkiruis-
30660: 1) Kunnat ja kuntayhtymät sekä Ahvenanmaan maakun-
30661: tahallinto. vähennyksen korotukset vähentävät kuntien ve-
30662:
30663:
30664: 55
30665: 10 Julkinen talous
30666:
30667:
30668: 27. Paikallishallinto tl
30669: 1997 1998 1999* 2000** 2001**
30670: mil'oonaa markkaa
30671: Toimintaylijäämä ja omaisuustulot 5 487 5 739 5 710 5 842 5 965
30672: saadut korot 1 543 1 422 1 247 1 200 1 150
30673: Välittömät verot 64 232 69 802 72 387 78 206 80 825
30674: Tuotannon ja tuonnin verot 6 6 7 8 9
30675: Sosiaaliturvamaksut 1 402 848 598 481 392
30676: Saadut muut tulonsiirrot 28 482 28 014 28 307 29 721 31 902
30677: muilta julkisyhteisöiltä 27 950 27 495 27 667 29 001 31 112
30678: muilta kotimaisilta sektoreilta 135 116 119 120 120
30679: ulkomailta 397 403 521 600 670
30680: Tulot 99 609 104 409 107 009 114 258 119 093
30681:
30682: Kulutusmenot 89 621 92 768 95 675 100 230 104 802
30683: Tukipalkkiot 681 686 694 710 725
30684: Sosiaalietuudet 567 490 456 432 415
30685: Sosiaaliavustukset 5 070 4 874 4 781 4 700 4 675
30686: Maksetut muut tulonsiirrot 4 233 4 472 4 540 4 632 4 712
30687: muille julkisyhteisöille 2 710 2 975 2 942 2 980 3 010
30688: muille kotimaisille sektoreille 1 523 1 497 1 598 1 652 1 702
30689: Korkomenot 1 887 1 749 1 287 1 130 1 030
30690: Muut menot 294 269 273 280 295
30691: Menot 102 353 105 308 107 706 112114 116 654
30692:
30693: Säästö -2 744 -899 -697 2144 2 439
30694: Pääomansiirrot, netto 1 471 1 323 1 142 1 025 920
30695: Kiinteän pääoman kuluminen 7 851 8 410 8 983 9 586 10 229
30696: Pääoman bruttomuodostus(2) 10 850 11 003 10 984 11 989 12 402
30697: Rahoitusylijäämä( nettoluotonanto) (+) -4 272 -2 169 -1 556 766 1 186
30698: Perusjäämä(3) -3 928 -1 842 -1 516 696 1 066
30699: (1) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
30700: (2) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ml. varastojen muutos sekä maan ja muiden varojen
30701: nettohankinnat
30702: (3) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja.
30703:
30704:
30705: rotuloja. Erityisesti yhteisöverot kasvavat aiem- lisverojen ennakoidaan lisääntyvän 2 Vz mrd. mk.
30706: pia arvioita nopeammin. Yhteisöveron tilitykset Ansiotulovähennyksen ja tulonhankkimisvähen-
30707: kunnille kasvavat noin 3 mrd. mk, vaikka kunti- nyksen korotukset hidastavat kunnallisverojen
30708: en osuutta veron tuotosta pienennettiin. Jako- kasvua. Palkansaajien työttömyysvakuutusmak-
30709: osuuden pienentäminen vähentää kuntien yhtei- sun 0,35 prosenttiyksikön alennus kasvatti hie-
30710: söveroja 0,8 mrd. mk. Kuntien keskimääräinen man kuntien tulopohjaa ja verotuloja. Kiinteistö-
30711: tuloveroprosentti nousi 0,05 prosenttiyksikköä. veron arvioidaan lisääntyvän 0,4 mrd. mk mm.
30712: Ansiotulojen perusteella määräytyvien kunnal- kiinteistöveron alarajojen korotusten vuoksi.
30713:
30714:
30715:
30716: 56
30717: 10 Julkinen talous
30718:
30719:
30720: Käyttötalouden valtionavut kohoavat 29 mrd. voimakustannuksia noin 0,2 mrd. mk. Maksuton
30721: markkaan. Valtionapuja lisäävät esiopetusuudis- esiopetus käynnistettiin 1.8.2000 700 tunnin laa-
30722: tus, opettajien eläkemaksun asteittainen toteut- juisena. Uudistus toteutetaan kuntatalouden kan-
30723: taminenja 3,1 prosentin kustannustason arvioi- nalta kustannusneutraalisti siten, että valtionosuu-
30724: tua nousua vastaava indeksikorotus valtionosuuk- det lisääntyvät yhtä paljon kuin kuntien menot.
30725: siin. Indeksikorotus lisää kuntien tuloja 0,7 mrd. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen
30726: mk. Kuntien harkinnanvarainen avustus kasvoi tarkistaminen ja asiakasmaksukaton käyttöön-
30727: 190 milj. markalla 420 milj. markkaan. otto lisäävät kuntien maksutuloja 0,2 mrd. mk.
30728: Kuntien toimeentulotukimenot supistuvat. Inves-
30729: Kuntien kulutusmenot lisääntyvät nimellisesti lä- tointien arvioidaan kasvavan noin 7 prosentilla
30730: hes 5% ja reaalisesti lähes 1Vz %. Kuntien hen- edellisvuodesta taloustilanteen kohentumisen
30731: kilöstön määrä kääntyy kasvuun, ja palkkasum- myötä, vaikka valtion rahoitus perustamishank-
30732: ma kasvaa 4 %. Tulopoliittinen ratkaisu nostaa keisiin edelleen vähenee.
30733: kuntien työntekijöiden ansioita 2,75 %, palkkali-
30734: ukumineen ansiot noussevat 3Vz %. Välilliset työ- Kunnallistalous vahvistuu ja kääntyy ylijäämäi-
30735: voimakustannukset kasvavat palkkoja nopeam- seksi. Kuntien lainakanta pienenee ja kassava-
30736: min, sillä edellisvuoden tapaan kuntatyönautajan rat lisääntyvät. Valtion toimien arvioidaan paran-
30737: työeläkemaksua nostettiin 0,3 prosenttiyksikköä tavan kunnallistalouden rahoitusasemaa netto-
30738: ja opettajien eläkemaksua 3,0 prosenttiyksikköä. määräisesti 1,4 mrd. mk.
30739: Työttömyysvakuutusmaksun alentaminen 0,4
30740: prosenttiyksiköllä palkkasumman 5 milj. markan Vuonna 2001 kunnallistalous vahvistuu edelleen,
30741: ylittävältä osalta vähentää kuntien välillisiä työ- vaikka verotulojen kasvu hidastuu selvästi. Yh-
30742: teisöveron tuotto ei yltäne vuoden 2000 huippu-
30743: Kuvio 36. tasolle. Kuntien yhteisöveron jako-osuus alenee
30744: 35,93 prosenttiin. Verotulojen kasvu painottuu-
30745: PAIKALLISHALLINNON VUOSIKATE JA
30746: kin kunnallisveroihin, joiden arvioidaan lisäänty-
30747: NETTOINVESTOINNIT vän 6 %. Kunnallisverojen kertymä on 62 1/z mrd.
30748: miljardia markkaa
30749: mk. Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismää-
30750: 14.-----------------------------~
30751:
30752: Investoinnit rän ja ansiotulovähennyksen korotukset, kotita-
30753: Vuosikate
30754: lousvähennys sekä veroasteikon muutokset vä-
30755: 12
30756: hentävät kunnallisveroa 0,5 mrd. mk. Kiinteistö-
30757: veroja kertyy 3Vz mrd. mk. Käyttötalouden val-
30758: 10 tionavut kohoavat 31 mrd. markkaan. Valtion-
30759: avut lisääntyvät valtion ja kuntien välisen kus-
30760: 8 tannustenjaon tarkistuksen takia 1,0 mrd. mar-
30761: kalla. Lisäksi valtionosuuksiin tehdään 1,2 pro-
30762: 6 sentin indeksikorotus, mikä lisää valtionapuja 0,3
30763: mrd. mk. Valtionavut lisääntyvät esiopetusuudis-
30764: 4
30765: tuksen, asteittain voimaantulevan opettajien elä-
30766: kemaksun ja aikuisten hammashuollon laajennuk-
30767: sen johdosta noin 0,5 mrd. markalla. Lisäksi syr-
30768: 2
30769: jäytymisen ehkäiseminen ja kuntouttavan työtoi-
30770: minnan uudet velvoitteet lisäävät valtionapuja.
30771: 1995 1996 1997 1998 1999* 00.. 2001 ..
30772: Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset ja työl-
30773: listämistuki kunnille vähenevät hieman.
30774:
30775:
30776: 57
30777: 10 Julkinen talous
30778:
30779:
30780: Vuonna 2001 kuntien kokonaismenojen arvioi- laajennus uusiin ikäluokkiin, mielenterveyspalve-
30781: daan lisääntyvän nimellisesti 4 % ja menojen lujen kehittäminen, kunnan rahoitusosuus oppi-
30782: BKT-osuuden laskevan 0,2 prosenttiyksikköä sopimuskoulutukseen, syrjäytymisen ehkäisemi-
30783: 15,8 prosenttiin. Vastaava suhdeluku 1990-luvun nen sekä kuntouttavaa työtoimintaa koskevat
30784: alkuvuosina oli runsas 20 %. Vuonna 2001 ku- uudet tehtävät. Investointitarve pysyy suurena
30785: lutusmenot lisääntyvät nimellisesti 4Yz% ja re- peruskorjaustoiminnan, palvelurakenteen muu-
30786: aalisesti prosentin. Palkkasumman kasvu nopeu- toksen ja väestön muuttoliikkeen takia.
30787: tuu 4 prosenttiin. Kuntatyönantajan työeläkemak-
30788: Vuonna 2001 kunnallistalous vahvistuu ja rahoi-
30789: su noussee 0,3 prosenttiyksikköä ja opettajien
30790: tusylijäämä kasvaa. Hyvän rahoitustilanteen
30791: eläkemaksu 3,0 prosenttiyksikköä. Työttömyys-
30792: vuoksi kuntien lainkanta pienenee ja kassavarat
30793: vakuutusmaksun ennakoidaan hieman alentuvan.
30794: lisääntyvät. Valtion toimenpiteet- indeksikoro-
30795: Esiopetusuudistuksen täysimääräinen voimaan-
30796: tukset mukaan lukien- vahvistavat kuntatalout-
30797: tulo 1.8.2001 alkaen lisää kuntien menoja noin
30798: ta nettomääräisesti 0,6 mrd. mk. Kunnallistalou-
30799: 0,3 mrd. mk, mikä toisaalta kasvattaa myös kun-
30800: den hyvästä kokonaiskehityksestä huolimatta ta-
30801: tien saamia valtionosuuksia. Kuntien menoja li-
30802: loudelliset erot kuntien välillä pysyvät suurina.
30803: säävät 0,3 mrd. markalla myös hammashuollon
30804:
30805: Sosiaaliturvarahastot
30806: Työeläkelaitokset 1l
30807: jestelmä saa noin 3 mrd. mk valtiolta maatalous-
30808: Vuonna 1999 työeläkelaitokset maksoivat eläk- ja muiden yrittäjien sekä merimiesten eläkkei-
30809: keitä yhteensä 50 Yz mrd. mk. Nopeimmin li- den rahoitukseen sekä lähes 2 mrd. mk työttö-
30810: sääntyivät osa-aika- ja työttömyyseläkkeet Työ- myysvakuutusrahastosta työttömille karttuvan
30811: eläkelaitosten rahoitusylijäämä oli kansantalou- eläkeoikeuden rahoitukseen. Sijoitustuloja arvi-
30812: den tilinpidon mukaan 20 mrd. mk (2,8 % oidaan kertyvän 14Yz mrd. mk. TEL-laitosten
30813: BKT:sta). Eläkerahastojen kirjanpitoarvo oli vuo- sijoitusten minimituottovaatimusta nostettiin
30814: den lopussa 303,3 mrd. mk. Rahastojen markki- 1.7.2000 5,5 prosenttiin. TEL-järjestelmän ta-
30815: na-arvo kasvoi pörssikurssien nopean nousun sausrahastoon kerättävä EMU-puskuri saavut-
30816: takia noin 75 mrd. markalla ja oli vuoden lopus- taa sille alun perin suunnitellun koon etuajassa jo
30817: sa noin 380 mrd. mk. vuoden 2000 aikana. Puskurilla varaudutaan ta-
30818: saamaan taloudellisista suhdanteista aiheutuvia
30819: Vuonna 2000 lakisääteiset työeläkemenot li- työeläkemaksujen heilahteluja. Työeläkelaitosten
30820: sääntyvät 41/z %, keskimääräinen indeksikoro- rahoitusylijäämä on 23 mrd. mk (3,0% BKT:sta)
30821: tus on 1,6 %. Nopeimmin kasvavat edelleen ja sijoitusten markkina-arvoylittänee valtion ve-
30822: osa-aika- ja työttömyyseläkkeet Työeläkeme- lan nimellisarvon.
30823: not ovat noin 53 mrd. mk. Eläkemaksuprosentit
30824: pidettiin ennallaan lukuun ottamatta kuntatyön- Vuoden alusta tuli voimaan varhaiseläkeuudis-
30825: antajan maksuprosenttia, jota nostettiin 0,3 yk- tus (Puron työryhmän paketti). Työttömyyseläk-
30826: siköllä. Vakuutusmaksutuloja kertyy työeläkelai- keeseen oikeutettujen piiri laajeni koskemaan
30827: toksille lähes 58 mrd. mk. Lisäksi työeläkejär- mm. työmarkkinatuen varassa olevia pitkäaikais-
30828: työttömiä. Samalla työttömyyseläkkeen tasoa
30829: '> Valtion työeläkkeet ja valtion eläkerahasto eivät sisälly alennettiin siten, että se ei enää sisällä ns. tule-
30830: kansantalouden tilinpidon työeläkelaitoksiin. Vuonna 1999 van ajan eläkkeen osaa. Muutos on enintään noin
30831: valtion maksamat työeläkkeet olivat yhteensä 13,7 mrd.
30832: mk ja valtion eläkerahaston arvo 16,9 mrd. mk. 4 % eläkepalkasta. Kun henkilö siirtyy työttö-
30833:
30834:
30835: 58
30836: 10 Julkinen talous
30837:
30838:
30839: myyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle, eläkkeeseen 56 mrd. markkaan. Työeläkelaitosten tulot kas-
30840: lisätään työttömyyseläkeajalta poistettu tulevan vavat samaa vauhtia kuin eläkemenot TEL-
30841: ajan osa, jolloin eläke nousee. Työnantajien oma- maksuprosenttiin - 21 ,5 % - ei kohdistu lähivuo-
30842: vastuut työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkei- sina nousupaineita, jos talouskasvu jatkuu myön-
30843: den rahoituksessa yhtenäistettiin siten, että enim- teisenä. Laman aikana järjestelmään "synnyte-
30844: millään omavastuu on molemmissa eläkelajeis- tyn" vastuuvajeen, jota on sen jälkeen kuole-
30845: sa 80 %. Uusia omavastuusäännöksiä sovelle- tettu vuosittain 0,4% palkasta, viimeinen kuole-
30846: taan henkilöihin, joiden työsuhde on irtisanottu tuserä maksetaan v. 2000, joten vuoden 2001
30847: 1.8.1999 tai sen jälkeen. maksusta jää pois tämä maksua korottanut teki-
30848: jä. Kun EMU-puskurikin on "täynnä", vuoden
30849: Vuonna 2001 työeläkemenojen ennustetaan li- 2001 TEL-maksusta poistuu myös tämä mak-
30850: sääntyvän 6 %, TEL-indeksin keskimääräinen sua korottanut tekijä. Yhteensä näiden kahden
30851: indeksikorotus on arviolta 3,6 %. Työeläkelai- tekijän TEL-maksua alentava vaikutus v. 2001
30852: tosten maksamat eläkkeet nousevat runsaaseen on lähes 2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2001 työ-
30853:
30854: 28. Keskimääräiset eläke- ja sosiaalivakuutusmaksutl)
30855: 1997 1998 1999 2000 2001*
30856: Työnantajat
30857: Kansaneläkevakuutus(2) 3,24 3,25 3,23 3,14 3,04
30858: Sairausvakuutus(2) 1,74 1,74 1,70 1,69 1,69
30859: Työttömyysvakuutus(2), (3) 2,90 2,78 2,75 2,50 2,40
30860: Työeläkevakuutus(4) 16,70 16,80 16,80 16,80 16,80
30861: Kuntien eläkevakuutus 20,80 21,20 21,40 21,70 22,00
30862:
30863:
30864:
30865: Työntekijät 7,90 7,60 7,55 7,20 7,10
30866: sairausvakuutus(5) 1,90 1,50 1,50 1,50 1,50
30867: työttömyysvakuutus 1,50 1,40 1,35 1,00 0,90
30868: työeläkevakuutus 4,50 4,70 4,70 4,70 4,70
30869:
30870: Eläkeläiset
30871: sairausvakuutus(5) 4,90 4,20 3,90 3,20 2,90
30872:
30873: (1) Vuosikeskiarvoina. Työnantajien maksut sekä vakuutettujen työttömyys- ja työeläkemaksut
30874: prosentteina palkoista. Vakuutettujan sairausvakuutusmaksut penniä veroäyriltä.
30875: (2) Eri maksuluokkien palkkasummilla painotettu keskiarvo.
30876: (3) Porrastettu maksu: Vuonna 1997 palkkasumman viiden ensimmäisen miljoonan markan
30877: osalta 1,0 %, muuten 4,0 o/o. Vuonna 1998 palkkasumman viiden ensimmäisen miljoonan markan
30878: osalta 0,9 %, muuten 3,9 o/o. Vuonna 1999 palkkasumman viiden ensimmäisen miljoonan
30879: markan osalta 0,9 %, muuten 3,85 %. Vuonna 2000 palkkasumman viiden ensimmäisen miljoonan
30880: markan osalta 0,9 %, muuten 3,45 %. Vuonna 2001 palkkasumman viiden ensimmäisen miljoonan
30881: markan osalta 0,8 %ja muuten 3,35 %, vuoden 2001 luvut ovat ennusteita.
30882: (4) TEL-maksu.
30883: (5} Vuosina 1997-1998 taulukon maksuprosentti on 80 000 äyriin saakka. Tämän ylittävältä tulon osalta
30884: v. 1997 palkansaajien maksu oli 2,35 penniä ja eläkeläisten 5,35 penniä äyriltä. Vuonna 1998 vas-
30885: taavat korotetut maksut 80 000 äyrin ylittävältä osalta olivat palkansaajilla 1,95 ja eläkeläisillä
30886: 4,65 penniä äyriltä. Vuonna 1999 sekä palkansaajien että eläkeläisten sairausvakuutusmaksun
30887: porrastus poistui.
30888:
30889:
30890:
30891: 59
30892: 10 Julkinen talous
30893:
30894:
30895: eläkelaitosten rahoitusylijäämä on 24 mrd. mk kustannusvaikutus on runsas 0,2 mrd. mk
30896: (2,9 % BKT:sta). Osittaisella rahastoinnilla va- v. 2001. Kansaneläkemenoja vähentävät ansio-
30897: raudutaan eläkemenojen nopeaan kasvuun, kun eläkkeiden tason nousu ja pohjaosan poistumi-
30898: suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle. nen. Kansaneläkkeen pohjaosaa on vuodesta
30899: 1996lähtien asteittain pienennetty. Kasvavia tu-
30900: Kansaneläkelaitos ja työttömyysturva- lonsiirtoja ovat sairausvakuutuskorvaukset ja
30901: rahastot (soto-rahastot) opintotuki. Sairausvakuutusmaksut pidetään en-
30902: nallaan lukuun ottamatta eläkeläisten maksua,
30903: Vuonna 1999 Kansaneläkelaitos ja työttömyys- jota alennetaan 0,3 pennillä veroäyriltä. Koska
30904: turvarahastot (satu-rahastot) maksoivat sosiaa- sairausvakuutusmaksut eivät riitä vastaavien
30905: liturvaetuuksia yhteensä 57 Yz mrd. mk, mikä oli etuuksien rahoitukseen, sairausvakuutusrahas-
30906: runsas 1 mrd. mk edellisvuotista vähemmän. ton alijäämää katetaan kansaneläkevakuutusra-
30907: Sosiaaliturvamaksuja alennettiin yleisesti. Vakuu- haston ylijäämästä. Loppuosa alijäämästä- lä-
30908: tettujen sairausvakuutusmaksun porrastus pois- hes 3 mrd. mk - katetaan valtion varoista.
30909: tui ja eläkeläisten sairausvakuutusmaksua las-
30910: Sosiaaliturvarahastojen - työeläkelaitokset, kan-
30911: kettiin 0,3 pennillä veroäyriltä. Palkansaajien työt-
30912: saneläkelaitos sekä työttömyysturvarahastot -
30913: tömyysvakuutusmaksu aleni 0,05 prosenttiyksi-
30914: maksamien etuuksien ja avustusten kokonais-
30915: kölläja työnantajien maksuprosentti palkkasum-
30916: määrän suhde kansantuloon laskee 17 1/z prosent-
30917: man 5 milj. markan ylittävältä osalta myös 0,05
30918: tiin v. 2001. Laman syvimmässä vaiheessa v.
30919: yksiköllä.
30920: 1993 suhdeluku oli 10 prosenttiyksikköä korke-
30921: ampi.
30922: Vuonna 2000 työttömyysturvamenot supistu-
30923: vat yhä, kun työttömyys vähenee. Työttömyys- Kuvio 37.
30924: vakuutusrahastoon kerättävä EMU -puskuri täyt-
30925: tyy etuajassa kuten TEL-järjestelmänkin pusku-
30926: ri, vaikka työntekijöiden työttömyysvakuutusmak- SOSIAALITURVARAHASTOJEN
30927: MAKSAMAT ETUUDET JA AVUSTUKSET
30928: sua laskettiin vuoden alusta 0,35 prosenttiyksik- olo osuus kansantulosta
30929: köä ja työnantajien maksua 0,4 prosenttiyksik- 30,----------------------------.
30930:
30931: köä palkkasumman 5 milj. markan ylittävältä
30932: osalta. Kansaneläkemenot supistuvat yhä. Kan- 25
30933: saneläkkeiden indeksikorotus on 1,1 %. Eläke-
30934: läisten sairausvakuutusmaksua laskettiin 0,7 pen-
30935: niä veroäyriltä 1.1.2000 ja työnantajien kansan- 20
30936:
30937: eläkevakuutusmaksun alinta maksuluokkaa 0,4
30938: prosenttiyksikköä 2,0 prosenttiin 1.7.2000. 15
30939:
30940:
30941: Vuonna 2001 satu-rahastojen maksamien
30942: etuuksien ja avustusten kokonaismäärä pysyy 10
30943:
30944: lähes ennallaan. Ansiosidonnaisen työttömyys-
30945: turvan menot supistuvat yhä. Kansaneläkeme-
30946: 5
30947: not kääntyvät pieneen kasvuun. Kansaneläkkei-
30948: den indeksikorotus on arviolta 3,3 %, korotus on
30949: nopeutuneen inflaation takia suurin kahdeksaan
30950: vuoteen. Kansaneläkkeisiin tehdään 1.6.2001 91 93 95 97 99* 2001**
30951:
30952: tasokorotus, joka on 50 mk kuukaudessa. Sen l) Hallinnolliset muutokset korjattu nykyiselle perustalle.
30953:
30954:
30955:
30956: 60
30957: 10 Julkinen talous
30958:
30959:
30960:
30961: 29. Sosiaaliturvarahastotl)
30962:
30963:
30964: 1997 1998 1999* 1 2000** 1 2001**
30965: miljoonaa markkaa
30966: Toimintaylijäämä ja omaisuustulot 14 160 14 744 14 167 14 940 15 740
30967: saadut korot 13 236 13 295 12 144 12 410 12 800
30968: Sosiaaliturvamaksut 77 873 82 014 86 103 88835 93205
30969: Saadut muut tulonsiirrot 46232 44973 42 703 43260 43 820
30970: muilta julkisyhteisöiltä 45 620 44382 42 030 42 580 43 140
30971: muilta kotimaisilta sektoreilta 518 514 520 580 580
30972: ulkomailta 94 77 153 100 100
30973: Tulot 138 265 141 731 142 973 147 035 152 765
30974:
30975: Kulutusmenot 8 945 9579 10 090 10 540 10 950
30976: Sosiaalietuudet 80 167 79942 81 409 83 050 86450
30977: Sosiaaliavustukset 25294 25 997 25 983 25 900 25 800
30978: Maksetut muut tulonsiirrot 5 030 4342 2 877 2 887 2 887
30979: muille julkisyhteisöille 4306 3599 2 074 2132 2 132
30980: muille kotimaisille sektoreille 724 721 791 755 755
30981: ulkomaille 22 12 0 0
30982: Korkomenot 219 170 191 200 200
30983: Muut menot 616 617 636 600 600
30984: Menot 120 271 120 647 121 186 123 177 126 887
30985:
30986: Säästö 17 994 21 084 21 787 23 858 25 878
30987: Pääomansiirrot, netto 150 73 73 0 0
30988: Kiinteän pääoman kuluminen 584 617 671 710 730
30989: Pääoman bruttomuodostus (2) 709 619 1 490 410 410
30990: Nettoluotonanto (+) 1 nettoluotonotto (-) 18 019 21 155 21 041 24158 26198
30991: Perusjäämä (3) 5002 8 030 9088 11 948 13 598
30992:
30993: (1) Kansantalouden tilipidon mukaan.
30994: (2) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ml. varastojen muutos sekä maan ja muiden varojen netto-
30995: hankinnat.
30996: 1(3) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja.
30997:
30998:
30999:
31000:
31001: 61
31002: 10 Julkinen talous
31003:
31004:
31005:
31006:
31007: Julkisyhteisöt
31008:
31009: Julkisyhteisöjen v. 1998 ylijäämäiseksi käänty- Suomessa nopeasti. Tämä johtuu kuitenkin lä-
31010: nyt talous säilyy vahvana lähivuosina. Julkisen hes kokonaan BKT:n voimakkaasta kasvusta.
31011: talouden ylijäämä on 4 1/z % suhteessa koko- Velkamäärän arvioidaaukio olevan vuoden 2001
31012: naistuotantoon vuosina 2000 ja 2001. Kokonais- lopussa vain muutaman miljardin pienempi kuin
31013: menot suhteessa kokonaistuotantoon alenevat V. 1995.
31014: lähivuosina asteittain lähemmäs ennen 1990-lu-
31015: vun lamaa vallinnutta tasoa. Hallitun menokehi- Vuonna 1999 julkisyhteisöjen kansantalouden
31016: tyksen seurauksena veroasteen hienoinen las- tilinpidon mukaiset kokonaistulot olivat vajaa 52
31017: keminen toteutunee uhkaamatta julkisen talou- % suhteessa kansantuotteeseen ja ne kasvoivat
31018: den kestävyyttä. Tosin kuntien henkilöstön määrä vuodesta 1998 noin neljä prosenttia. Julkisyhtei-
31019: on kääntynyt uudelleen kasvuun samoin myös söjen kokonaismenot olivat tuolloin noin 50 %
31020: julkiset kulutusmenot Hallitus on jatkanut val- suhteessa BKT:hen. Menot kasvoivat nimellisesti
31021: tion omaisuuden yksityistäruistoimenpiteitä val- 2,5 %. Eniten kasvoivat julkiset kulutusmenot,
31022: tio-omistajan strategiseen intressialueeseen kuu- noin 4 %, ja eniten laskivat korkomenot hie-
31023: lumattomissayrityksissä. Vaikka Suomenjulki- man yli 11 %. Investoinnit supistuivat reaalisesti
31024: nen talous kokonaisuutena on tällä hetkellä hy- v. 1999 vajaalla neljällä prosentilla. Suurimmat
31025: vässä kunnossa, on valtiontalous edelleen haa- investointikohteet tehtävittäin olivat elinkeinoelä-
31026: voittuvainen mahdollisessa suhdannetaantumas- män edistäminen, koulutus ja yleinen hallinto.
31027: sa. Lisäksi julkisen talouden rahoitusongelmia on Julkinen talous oli rahoitusylijäämäinen 1,9%
31028: nähtävissä jo lähivuosikymmenen aikana, kun su- suhteessa kansantuotteeseen. Sosiaaliturvarahas-
31029: kupolviosuuksien suhteet muuttuvat. Tänä vuon- tojen ylijäämäisyyden vastapainona sekä valti-
31030: na Suomessa on vielä kaksi työllistä yhtä eläk- onhallinto että paikallishallinto olivat niukasti ali-
31031: keensaajaa kohti, mutta v. 2035 arviolta enää jäämäisiä. Julkisen talouden perusjäämä, netto-
31032: yksi. Eläkemaksujen pitkän tähtäimen korotus- luotonanto vähennettynä nettokoroilla, oli 3,4%
31033: paineet uhkaavat heikentää verokevennysten suhteessa kansantuotteeseen. Hallitus pienensi
31034: pysyviä vaikutuksia, jollei hallituksen tavoittele- valtion tasetta myymällä valtion omaisuutta ja
31035: maa eläkkeellesiirtymisiän myöhentämistä onnis- lyhentämällä velkoja noin 20 mrd. markalla. Jul-
31036: tuta toteuttamaan. kisyhteisöjen velka oli v. 1999 46,6% suhtees-
31037: sa BKT:hen.
31038: Muiden euromaiden finanssipolitiikkaa leimaa
31039: lähivuosinajulkisten talouksien lievä alijäämäi- Vuonna 2000 julkisyhteisöjen tuloja kasvatta-
31040: syys sekä samaan aikaan toteutettavat veroke- vat erityisesti välittömät verot, mutta myös tuo-
31041: vennysohjelmat Suomessa finanssipolitiikan ra- tannon verot (välilliset verot) ja omaisuustulot
31042: kenne on useita muita euromaita kestävämpi, kun kasvavat. Tulojen kokonaiskasvu, lähes kaikki-
31043: julkinen sektori ei enää velkaannu ja verokeven- en tulokomponenttien kasvaessa on arviolta 8
31044: nyksistä huolimatta valtiontalous on ylijäämäinen. % . Työn verotuksen kevennysten kokonaismää-
31045: Niin Suomessa kuin myös useimmissa muissa rä on noin 3 mrd. mk. Kokonaistulot suhteessa
31046: euromaissa kireän verotuksen ohella vaikein jul- kansantuotteeseen ovat v. 2000 jopa hieman suu-
31047: kisen talouden ongelma on julkisen talouden vel- remmat kuin vuotta aiemmin. Tulojen BKT-suh-
31048: kaantuneisuus. Velkasuhde näyttäisi alenevan de on yli 5 prosenttiyksikköä korkeampi verrat-
31049:
31050:
31051: 62
31052: 10 Julkinen talous
31053:
31054:
31055: Kuvio 38. Kuvio 39.
31056:
31057: JU LKISYHTEISÖILLE MAKSETUT
31058: JULKISYHTEISÖJEN TULOT JA MENOT VEROT JA SOSIAALITURVAMAKSUT 1)
31059: suhteessa bruttokansantuotteeseen % suhteessa bruttokansantuotteeseen
31060: %
31061: 50~----------------------------~
31062: 70,,-~,-~,-"~"",--,"~~-,
31063: Yhteensä
31064:
31065: 60
31066: 40
31067:
31068:
31069:
31070:
31071: 40
31072: ao ....~.....~
31073: Tuotantoverot
31074: -
31075: 20
31076:
31077:
31078: 20 Välittömät verot (valtio)
31079:
31080: 10
31081: 10
31082: Välittömät verot (kunnat)
31083:
31084:
31085:
31086: 1975 1980 1985 1990 1995 00**01** 1993 1995 1997 1999* 2001**
31087:
31088: 1) Kansantalouden tilinpidon kirjausperusteiden mukaan,
31089: tuna 1980-luvun keskimääräiseen suhteeseen. jotka eroavat OECD:n veroastelaskelmasta.
31090: Myös menot suhteessa BKT:hen ovat noin 4,5
31091: % suuremmat kuin 1980-luvulla keskimäärin.
31092: Kaikista jäädytystoimenpiteistä huolimatta näyt- jät. Valtion osuudet kuntasektorille kasvavat lä-
31093: täisi siltä, että menot ovat kohonneet pysyvästi hes viisi prosenttia. Investointien volyymi supis-
31094: aiempaa korkeammalle tasolle. Menojen BKT- tuu vuodesta 1999 noin 4%. Julkisen talouden
31095: suhteen kasvusta 2 prosenttiyksikköä selittyy rahoitusjääiDä vahvistuu merkittävästi, kun myös
31096: 1980-lukua suuremman velkakannan kustannuk- valtiontalous kääntyy v. 2000 ylijäämäiseksi.
31097: silla sekä hieman yli yksi prosenttiyksikkö kor- Rahoitusjäämää parantavat prosenttiyksikön
31098: keammalla työttömyydellä. verran yritysjärjestelyistä aiheutuneet poikkeuk-
31099: sellisen suuretyhteisövero-ja osinkotulot. Pai-
31100: Julkiset kulutusmenot kasvavat v. 2000 nimelli- kallishallinnon, TEL-rahastojen ja muiden sosi-
31101: sesti vajaa neljä prosenttia ja reaalisesti vajaan aaliturvarahastojen rahoitustasapaino säilyy kum-
31102: prosentin verran. Kokonaismenot sen sijaan säi- panakin tarkasteluvuonna perinteisellä tasollaan
31103: lyvät kiintein hinnoin lähes muuttumattomina. siten, että kuntasektori on suunnilleen tasapai-
31104: Maksetut sosiaalietuudet ja -avustukset kasva- nossa ja sosiaaliturvarahastojen ylijäämä on noin
31105: vat nimellisesti inflaation nopeutuessa, mutta 3 % suhteessa BKT:hen. Julkisyhteisöjen ra-
31106: supistuvat reaalisesti hieman asiakaskunnan pie- hoitusylijäämä suhteessa BKT:hen on v. 2000
31107: nentyessä. Korkomenojen vähentymistäjarrut- arviolta 4,5 %. Vaikkajulkisyhteisöjen ylijäämä
31108: tavat korkotason nousu sekä eräät jaksotusteki- suhteessa BKT:hen on kansainvälisesti verrat-
31109:
31110:
31111: 63
31112: 10 Julkinen talous
31113:
31114:
31115: sen suurien omaisuustulojen normalisoiduttua.
31116: Kuvio 40.
31117: Verotulot ja sosiaaliturvamaksutulot kasvavat
31118: noin 3Vz prosentin vauhtia. Julkiset kulutusme-
31119: not kasvavat reaalisesti vajaan prosentin vuo-
31120: JULKISYHTEISÖJEN
31121: desta 2000. Kokonaismenot supistuvat reaalises-
31122: NETTOLUOTONANTO
31123: % suhteessa bruttokansnatuotteeseen ti, kun korkomenot laskevat lähes kymmenek-
31124: sen. Tämä johtuu mm. korkeakuponkisten val-
31125: tion lainojen ennenaikaisista kuoletuksista. Me-
31126: no suhde laskee 46 prosenttiin. Sosiaalietuudet
31127: ja -avustukset säilyvät reaalisesti lähes ennal-
31128: laan. Julkiset investoinnit supistuvat edelleen, ja
31129: 0
31130: nettoinvestointien taso laskee 0,3 prosenttiin suh-
31131: teessa kansantuotteeseen. Julkisen talouden yli-
31132: -2 jäämäsuhde on v. 2001 4,7 %. Velkasuhteen
31133: arvioidaan alittavan 40 %.
31134: -4
31135: Julkisen talouden tehtäviin ja tehtävien hoidon
31136: -6 tapaan on kiinnitetty erityistä huomiota 1980-lu-
31137: vun lopulta lähtien. Valtio on toteuttanut hallin-
31138: -8
31139: non rakenteellisen ja toiminnallisen laajan uudis-
31140: tusohjelman. Se ilmenee erittäin hyvin julkisen
31141: -10
31142: sektorin henkilöstön määrän muutoksissa. Val-
31143: -12
31144: tion puolella budjettitalouden henkilöstön määrä
31145: 1991 1993 1995 1997 1999* 2001 ** oli korkeimmillaan (215 000) v. 1988 ja kunta-
31146: sektorissa ( 437 000) v. 1989. Valtion henkilös-
31147: tön määrä tasaantui suurten liikelaitostamisten
31148: tuna varsin korkea, se palautuu vasta Suomen jälkeen vuoteen 1995 mennessä nykyiselle ta-
31149: pitkän aikavälin keskiarvolle. Perusjäämä vah- solleen eli 125 000 henkeen. Vuonna 2001 bud-
31150: vistuu edelleen nopeasti ja sen arvioidaan lähes jettitalouden henkilöstö supistuu hieman tielaitok-
31151: kaksinkertaistuvan vuodesta 1999. Velkasuhteen sen liikelaitostamisen johdosta. Kunnallissekto-
31152: arvioidaan olevan tämän vuoden lopussa runsas rissa työskentelevän henkilöstön määrä tasaan-
31153: 42 %. Velkasuhteen paranemista hidastaa se, tui nykyiselle tasolleen 1990-luvun jälkipuoliskolla.
31154: että työeläkelaitokset hajauttavat eläkesijoituk- Vaikka julkisen sektorin henkilöstön määrä on
31155: siaan Suomen valtion velkakirjalainoista pääasi- vähentynyt runsaan kymmenen vuoden aikana
31156: assa muiden euromaiden liikkeeseen Iaskemiin noin 100 OOO:lla, julkisen sektorin henkilöstön
31157: velkakirjoihin. Työeläkelaitosten sijoitukset ulko- osuus työssä toimivasta väestöstä ei ole vähen-
31158: maille ovatkin kasvaneet nopeasti ja sama kehi- tynyt kuin kolmella prosentilla. Vaikka valtio ja
31159: tys on jatkunut vuoden 2000 ensimmäisellä vuo- kunnat ovat jatkaneet 1990-luvun jälkipuolella
31160: sineljänneksellä. Myös kuntasektorin velkasuh- edelleen aktiivisesti hallinnon uudistuksia, eivät
31161: de alenee ja on vuoden 2000 lopussa 3 %. ne juuri ilmene julkisen sektorin henkilöstön ko-
31162: konaislukumääriä koskevassa tilastossa. OECD
31163: Vuonna 2001 kokonaistulot kasvavat enää 3 %. on uusimmassa katsauksessaan Suomen talou-
31164: Tulojen BKT-suhde laskee 51 prosenttiin vero- desta kiinnittänyt huomion samaan asiaan. Jär-
31165: kevennysten ja omaisuustulojen supistuessa val- jestö on painottanut julkisen sektorin tuottavuut-
31166: tion ja eläkeyhtiöiden keräämien poikkeukselli- ta parantavien uudistusten tarvetta.
31167:
31168:
31169: 64
31170: 10 Julkinen talous
31171:
31172:
31173: 30. Julkisyhteisöt 1l
31174:
31175: 1996 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
31176: prosenttia bruttokansantuotteesta
31177: Toimintaylijäämä ja omaisuustulot 5,0 4,5 4,4 3,8 4,0 3,7
31178: korkotulot 3,9 3,4 3,0 2,5 2,4 2,4
31179: Välittömät verot 18,9 18,4 18,8 18,5 19,7 18,9
31180: Tuotannon ja tuonnin verot 13,5 14,3 14,0 14,0 13,5 13,4
31181: Sosiaalivakuutusmaksut 14,3 13,4 13,0 13,0 12,5 12,4
31182: Saadut muut tulonsiirrot 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3
31183: muilta kotimaisilta sektoreilta 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1
31184: ulkomailta 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2
31185: Tulot 52,1 51,1 50,5 49,6 50,0 48,8
31186:
31187: Kulutusmenot 23,2 22,4 21,6 21,5 20,8 20,5
31188: Tukipalkkiot 2,1 1,9 1,7 1,6 1,6 1,6
31189: Sosiaalietuudet 16,0 14,7 13,6 13,2 12,6 12,4
31190: Sosiaaliavustiukset 5,5 5,1 4,8 4,5 4,2 4,0
31191: Maksetut muut tulonsiirrot 1,9 2,1 2,1 2,2 2,0 1,9
31192: muille kotimaisille sektoreille 1,3 1,4 1,3 1,4 1,2 1,2
31193: ulkomaille 0,6 0,7 0,8 0,8 0,8 0,8
31194: Korkomenot 5,4 5,4 4,8 4,0 3,8 3,3
31195: Muut menot 0,1 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1
31196: Menot 54,2 51,8 48,7 47,2 45,2 43,8
31197:
31198: Säästö -2,1 -0,8 1,8 2,4 4,8 5,0
31199: Pääomansiirrot, netto -0,6 0,0 -0,1 0,0 0,0 0,0
31200: Kiinteän pääoman kuluminen 2,5 2,4 2,3 2,3 2,2 2,2
31201: Pääoman bruttomuodostus(2) 2,9 3,2 2,8 2,8 2,6 2,5
31202: Nettoluotonanto(+)/nettoluotonotto(-) -3,2 -1,5 1,3 1,9 4,5 4,7
31203: valtionhallinto -7,2 --3,7 -1,5 -0,8 1,3 1,4
31204: paikallishallinto 0,8 -0,7 -0,3 -0,2 0,1 0,1
31205: työeläkelaitokset 3,4 3,3 3,2 2,8 3,0 2,9
31206: muut sosiaaliturvarahastot -0,1 -0,5 -0,2 0,2 0,1 0,3
31207:
31208: Perusjäämä(3) -1,7 0,4 3,0 3,4 5,9 5,6
31209: 1) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
31210: 2) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ml. varastojen muutos sekä maan ja muiden varojen nettohankinnat
31211: 3) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja.
31212:
31213:
31214:
31215:
31216: 31. Julkinen kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot yksityiselle sektorille
31217: Kulutus Investoinnit Tulonsiirrot (1) Yhteensä
31218: valtio 1 kunnat valtio 1 kunnat
31219: määrän muutos, prosenttia
31220: 1997 4,7 5,0 8,1 19,6 0,4 2,0
31221: 1998 3,8 0,5 -0,1 -0,6 -0,4 0,5
31222: 1999* 4,2 0,8 -11 ,4 -3,6 0,6 0,8
31223: 2000** -0,9 1,3 0,5 3,0 -1,4 -0,4
31224: 2001** 0,0 1'1 -2,7 0,5 0,9 0,7
31225:
31226: (1) Deflatoitu kuluttajahintaindeksillä.
31227:
31228:
31229: 65
31230: 10 Julkinen talous
31231:
31232:
31233: 32. Julkisen sektorin henkilöstön määrä, tuhatta henkeä
31234:
31235: Vuosi Valtiosektori Kunta- Sosiaali- Julkinen Julkisen
31236: Budjettital. Liike- sektori turva- sektori sektorin
31237: henkilöstö laitokset rahastot( 1) yhteensä(2) osuus
31238: työllisestä
31239: työvoi-
31240: masta,%
31241:
31242: 1988 215 430 8 654 26,9
31243: 1989 212 3 437 8 660 26,7
31244: 1990 147 67 434 8 655 26,6
31245: 1991 146 65 432 8 650 27,8
31246: 1992 145 60 412 8 625 28,7
31247: 1993 140 53 389 8 590 28,9
31248: 1994 133 23 394 8 559 27,6
31249: 1995 125 6 394 8 533 25,8
31250: 1996 122 5 405 8 540 25,7
31251: 1997 123 5 418 8 554 25,5
31252: 1998 125 4 416 8 553 24,9
31253: 1999 125 5 411 8 549 23,9
31254: 2000** 124 4 407 8 543 23,3
31255: 2001 ** 123 4 404 8 539 22,7
31256: Lähde: Valtion työmarkkinalaitos: Tietoja valtion henkilöstöstä 1970-1999.
31257: 1) Kansantalouden tilinpito ja Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja.
31258: 2) Julkisen sektorin henkilöstöön sisällytetään tässä myös liikelaitosten henkilöstö toisin kuin
31259: kansantalouden tilinpidossa.
31260:
31261:
31262:
31263:
31264: Julkisen sektorin piirissä on jo pitkään tehty töitä ron suuri osuus kuntasektorilla merkitsee kuiten-
31265: tuottavuuden parantamiseksi. Huomio olisi kiin- kin suhdanneriskin kasvua yksittäisten kuntien
31266: nitettävä edelleen hallinnon rakenteellisiin uudis- ja kuntasektorin tulorahoituksessa. Valtion rahoi-
31267: tuksiin, teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, tuksen suhdanneherkkyydestä johtuen lähes
31268: vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin ja virastojen kaikki julkinen velka Suomessa on jouduttu otta-
31269: oheistoimintojen ulkoistamiseen. maan valtion menojen kattamiseksi. Finanssipo-
31270: litiikan automaattiset vaikutukset, kuten verotu-
31271: Vaikka julkiseen kokonaiskysyntään vaikuttaa lojen kasvu noususuhdanteessa ja työttömyys-
31272: koko julkisen talouden toiminta, on valtion rooli korvausten kasvu laskusuhdanteessa, toimivat
31273: finanssipolitiikan toteuttamisessa keskeinen. So- suhdanteiden tasaajina paremmin kuin lyhytvai-
31274: siaaliturvarahastojen sekä kuntatalouden rahoi- kutteiseksi aiottu päätösperäinen kysynnänsää-
31275: tusjäämät eivät vaihtele merkittävästi vuodesta tely. Vapaiden pääomaliikkeiden ja aiempaa pa-
31276: toiseen, kun vero- tai maksuprosentteja sekä rempien lainamahdollisuuksien vallitessa finans-
31277: valtion osuuksia voidaan säätää tulo-odotusten sipolitiikan kysyntää rajoittava vaikutus jää ai-
31278: muutoksia vastaaviksi. Nykyisellään yhteisöve- empaa pienemmäksi.
31279:
31280:
31281:
31282:
31283: 66
31284: 10 Julkinen talous
31285:
31286:
31287: Kuvio 41. Kuvio 42.
31288:
31289: FINANSSIPOLITIIKAN VIRITYS SUOMESSA
31290: FINANSSIPOLITIIKAN VIRITYS JA MITOITUS, JA EURO-MAISSA,
31291: %-yksikköä 1) % %-yksikköä
31292: 4·~---,-----,~--,----,-----,--,
31293: %
31294:
31295:
31296:
31297:
31298: 2
31299:
31300:
31301: 0
31302:
31303:
31304: -2
31305:
31306: 0
31307: -4
31308:
31309:
31310: -1
31311:
31312:
31313:
31314:
31315: -aL-------------------------------- -2 '--------'------'-------"------'---------~
31316: 1991 1993 1995 1997 1999* 2001** 1996 1997 1998 1999* 2000** 2001**
31317:
31318: 1) BH-indikaattorilla kuvataan julkisen rahoitusjäämän muu- Kuviossa on esitetty EU:n laatima rakennealijäämän muu-
31319: tosta suhteessa kokonaistuotantoon, sen jakoa päätösperäi- tosta kuvaava indikaattori. Finanssipolitiikka on positii-
31320: seen ja automaattiseen komponenttiin. Positiivinen luku on visilla arvoilla kiristävää ja vastaavasti elvyttävää negatii-
31321: kiristävää, negatiivinen luku elvyttävää finanssipolitiikkaa. visilla arvoilla.
31322:
31323:
31324:
31325: EU-maat ovat yhdessä hyväksyneet talouspoli- Suomen talouskasvu on ollut nopeaa vuodesta
31326: tiikan laajat suuntaviivat jäsenmaille. Näiden 1994 lähtien, ja talous on edelleen nopeassa
31327: suuntaviivojen mukaan Suomen finanssipolitiik- kasvussa. Lievästä kiristymisestä huolimatta ra-
31328: kaa on syytä jatkaa kireänä. Erityisesti jos ta- hapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa, kun
31329: louden ylikuumenemisuhat realisoituvat nykyis- joukkovelkakirjojen reaalinen keskikorko on kym-
31330: tä selkeämmin, Suomen on oltava valmis finans- meneen vuoteen alimmillaan, noin 2 prosentissa.
31331: sipolitiikan lisäkiristyksiinjo v. 2000. Lisäksijul-
31332: kisen talouden ylijäämää on lisättävä edelleen Vuonna 2000 finanssipolitiikka kiristyy hieman
31333: supistamalla julkisten menojen BKT-suhdetta, ja edelliseen vuoteen verrattuna, mikä sopii hyvin
31334: työhön kohdistuvan verotuksen alentamista on suhdannetilanteeseen. Päätösperäiset vaikutuk-
31335: jatkettava osana verojärjestelmän uudistamista. set syntyvät erityisesti menojen kansantuoteosuu-
31336: Suomea kehotetaan tarkastelemaan tulonsiirto- den laskun kautta (BH-indeksi), joten budjetti-
31337: järjestelmiä ja jatkamaan verotaakan alentamis- menojen reaalinen jäädyttäminen tuottaa tulos-
31338: ta, erityisesti matalien palkkatulojen osalta. Huo- ta. Finanssipolitiikka on Suomessa varsin kireää
31339: mio on kiinnittynyt myös yhä enemmän julkisen suhteessa muihin euromaihin. Verotuksen kire-
31340: talouden kestävyyteen ja rakenteellisiin toimen- ys on osin näennäistä, kun yhteisöveron tuottoa
31341: piteisiin, joiden avulla voidaan poistaa tuotanto- kasvattavat kertaluonteiset yhtiöjärjestelyt
31342: kapeikkoja ja näin parantaa talouden kasvumah-
31343: dollisuuksia.
31344:
31345:
31346: 21 209194L 67
31347: 10 Julkinen talous
31348:
31349:
31350: 33. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja
31351:
31352: 1997 1998 1999* 2000** 2001**
31353:
31354: Veroaste,% BKT:sta 1) 46,1 45,9 46,1 45,9 45,0
31355: Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 54,1 50,8 49,7 47,6 46,2
31356: Perusjäämä,% BKT:sta 0,4 3,0 3,4 5,9 5,6
31357: Nettoluotonanto, mrd. mk -9,6 8,7 13,9 34,8 38,8
31358: % BKT:sta -1,5 1,3 1,9 4,5 4,7
31359: Julkisyhteisöjen velka, mrd. mk 344,0 336,3 337,4 328,4 320,2
31360: % BKT:sta 54,1 48,7 46,6 42,4 39,2
31361:
31362: l) OECD:nverotilaston mukaan, lähde Tilastokeskus; ennusteet kansantalousosasto.
31363:
31364:
31365:
31366:
31367: Vuonna 2001 finanssipolitiikan automaattinen tävää. Tulevat palkkaneuvottelut vaikuttavat
31368: vaikutus on hyvästä talouskehityksestä johtuen suunniteltuun fmanssipolitiikkaan. Tuloveron ke-
31369: edelleen kiristävää. Julkisen sektorin kokonais- ventämisellä luodaan edellytykset maltillisten tu-
31370: kysyntävaikutus on lähes neutraalia v. 2001. Jos losopimusten aikaansaamiseksi, tätä kautta edis-
31371: vuoden 2000 poikkeuksellisen suuret kertaluon- tetään työn tarjontaa ja tehdään tilaa kestävälle
31372: teiset tulot, 8 mrd. mk, poistetaan tarkastelusta, talouskasvulle.
31373: niin finanssipolitiikka on v. 2001 edelleen kiris-
31374:
31375:
31376:
31377:
31378: Talousarvioesitys vuodelle 2001
31379: Vuoden 2001 talousarvioesityksen keskeisiä pi- 11 mrd. markan tuloverokevennyksiin. Eduskun-
31380: temmän aikavälin talouspolitiikan tavoitteita ovat nalle menokehyksistä antamassaan tiedonannos-
31381: talouden kasvun ja sen vakauden turvaaminen sa hallitus täsmensi valtion talouden ylijäämäta-
31382: työllisyyden kohentamiseksi. Hallitusohjelman voitteeksi noin 1V2 % suhteessa kansantuottee-
31383: mukaisesti finanssipolitiikan tavoitteita ovat ra- seen, mikä on ehtona sille, että veronhuojennuk-
31384: kenteellisesti ylijäämäinen valtiontalous ja vel- set voidaan toteuttaa täysimääräisinä. Myös val-
31385: kaantuneisuuden vähentäminen edelleen. Tavoit- tion velkaantumistavoitetta on täsmennetty.
31386: teiden saavuttaminen edellyttää tiukkaa meno-
31387: politiikkaa niin, että valtion menot jäädytetään Ensi vuoden talousarvion mukaiset tulot ovat
31388: koko vaalikaudenajaksi reaalisesti vuoden 1999 209,2 mrd. mk. Vuoden 2000 varsinaiseen ta-
31389: talousarvion tasolle. Myös suhdannetilanne huo- lousarvioon verrattuna tulojen lisäys on 4,8 %.
31390: mioon otettuna tällainen finanssipolitiikan linjaus Kun keväällä hyväksytyn ensimmäisen lisäta-
31391: nähdään hyvin perustelluksi. Rakenteellisena lousarvion tulot otetaan huomioon, tulot vähene-
31392: toimenpiteenä erityisesti työllisyystavoitteita sil- vät tälle vuodelle budjetoiduista kolme prosent-
31393: mällä pitäen hallitusohjelmassa varauduttiin 10- tia.
31394:
31395:
31396:
31397: 68
31398: 10 Julkinen talous
31399:
31400:
31401:
31402: Hallitusohjelman mukaisesti talouden kasvun ja 180 milj. mk. Maksun alennus yhdessä tulove-
31403: työllisyyden kohenemisen edellytyksiä paran- roasteikon muutosten kanssa alentaa eläketuloa
31404: netaan suuntaamaila verojen ja veroluonteisten saavien tuloveroastetta noin 1,8 prosenttiyksik-
31405: maksujen kevennykset ansiotuloihin ja välillisiin köä niillä bruttoeläketulotasoilla, joille eläketu-
31406: työvoimakustannuksiin. Eläkkeensaajien ylimää- lo-ja perusvähennykset eivät ulotu.
31407: räisen sairausvakuutusmaksun alentamista jat-
31408: ketaan. Valtion jako-osuus yhteisöveron tuotosta nou-
31409: see ja vastaavasti kuntien osuus pienenee. Jako-
31410: Tulo- ja varallisuusveroa ehdotetaan kevennet- osuuksien muutos on nettovaikutusta useam-
31411: täväksi vuositasolla yhteensä 6,4 mrd. markalla. masta toimenpiteestä ja se lisää valtion yhteisö-
31412: Verokevennykset toteutetaan alentamalla val- veron kassakertymää noin 0,2 mrd. markalla.
31413: tion tuloveroasteikkoaja muuttamalla ansiotulo-
31414: vähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen ra- Verolakeihin ehdotetaan edellä mainittujen muu-
31415: kennetta. Tuloveroasteikon alin porras poiste- tosten lisäksi vielä seuraavia muutoksia, joiden
31416: taan ja asteikon tulorajoja nostetaan siten, että taloudellinen vaikutus on pienehkö.
31417: verotettavan tulon alaraja on 66 000 mk. As-
31418: teikon prosentteja alennetaan yhdellä prosentti- - Varustamotoiminnalle säädetään tonnistovero.
31419: yksiköllä paitsi ylintä, jota alennetaan puolella pro- - Kehitysalueiden verohuojennuksia jatketaan.
31420: senttiyksiköllä. Asteikon kevennykset, kolmen - Ns. kauttakulkuosinkoja koskevaa yhtiöveron
31421: prosentin inflaatiotarkistus mukaan lukien, alen- hyvityslain huojennusta laajennetaan koskemaan
31422: tavat verotuottoja yhteensä 5,6 mrd. mk, josta ulkomailla olevasta kiinteästä toimipaikasta saa-
31423: valtion osuus on5,5 mrd. mk. Kunnallisverotuk- tua tuloa.
31424: sen ansiotulovähennyksen mitoituksessa osuut- - Ulkomaantyöskentelystä saadun palkkatulon
31425: ta palkka- ja yrittäjätulosta kasvatetaan nykyi- verovapautta koskevaa ns. kuuden kuukauden
31426: sestä 20 prosentista 35 prosentiin. Tämä vähen- sääntöä tiukennetaan tapauksissa, joissa vero-
31427: tää verotuottoa yhteensä 238 milj. markalla, josta velvollinen on saanut ansiotuloa myös työsuhde-
31428: kuntien osuus on 207 milj. mk. Tulonhankkiruis- option perusteella.
31429: vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 300 - Vuoden 1999 loppuun saakka voimassa ollut
31430: markalla 2 700 markkaan ja se myönnetään kai- ns. avainhenkilöitä koskeva ulkomailta tulevan
31431: kille palkansaajille enimmäismäärän suuruisena, palkansaajan lähdeverolaki saatetaan voimaan
31432: ei kuitenkaan palkkatuloa suurempana. Tulon- vuoden 2001 alusta samansisältöisenä.
31433: hankkiruisvähennyksen muutokset vähentävät - Elinkeinoharjoittajan oikeutta vähentää työmat-
31434: verotuottoja yhteensä 581 milj. mk, josta valtion kasta aiheutuvia kustannuksia laajennetaan.
31435: osuus on 185 milj. mk ja kuntien osuus 344 milj. - Varallisuusverotuksessa toteutetaan muutok-
31436: mk. Veronkevennys alentaa palkkatulojen tulo- sia, jotka yhtenäistävät eri sijoituskohteiden ve-
31437: veroastetta keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. rokohtelua.
31438:
31439: Eläkkeensaajien ylimääräistä sairausvakuutus- Välillisessä verotuksessa ei toteuteta olennaisia
31440: maksua ehdotetaan alennettavaksi 0,3 prosent- veroperustemuutoksia. Arvonlisäveron kerty-
31441: tiyksikköä 1,4 prosenttiin. Kun sairausvakuu- mästä ohjataan edelleen 2 400 milj. mk Kan-
31442: tusmaksu on 1,5 %, niin eläkkeensaajien koko saeläkelaitokselle. Kunnille palaotettavan arvon-
31443: sairausvakuutusmaksu alenee 2,9 prosenttiin lisäveron määräksi arvioidaan 5 160 milj. mk ja
31444: verotettavista tuloista. Maksun alentaminen kunnilta takaisin perittävät palautukset ovat yh-
31445: vähentää kansaneläkelaitoksen tuloja vuositasolla teensä 4 910 milj. mk.
31446:
31447:
31448:
31449: 69
31450: 10 Julkinen talous
31451:
31452:
31453: Kaikkiaan verotuloja kertyy 2 1h% enemmän Talousarvioesityksen menojen loppusumma ilman
31454: kuin kuluvallevuodelle on budjetoitu. Sekalai- velan nettokuoletuksia on 198,5 mrd. mk. Me-
31455: set tulot sekä korkotulot ja voiton tuloutukset not ovat nimellisesti 2Vz% suuremmat kuin vuo-
31456: vähenevät neljänneksen. Valtion sekalaisten tu- den 2000 varsinaisessa talousarviossa, ja reaa-
31457: lojen väheneminen johtuu suurelta osin siitä, että likasvu on siten hyvin pieni. Valtion menoja v.
31458: omaisuuden myyntituloiksi talousarvioesitykseen 2001 kasvattavat mm. esiopetusuudistuksen täy-
31459: on merkitty vakiintuneesti 2,5 mrd. mk. Kulu- simääräinen voimaan tulo, aikuisten hammashuol-
31460: van vuoden budjetoituja tuloja nostavat 12,9 mrd. lon laajentaminen, kansaneläkkeen tasokorotus,
31461: markan osakemyyntitulot, joista suurin osa otet- ns. tulevaisuuspaketin määrärahat sekä Agen-
31462: tiin huomioon lisätalousarviossa. Siirto valtion elä- da 2000 toimeenpanon jatkaminen.
31463: kerahastosta on 4 930 milj. mk, mikä on kol-
31464: masosa valtion eläkemenoista. Siirron enim- Valtion budjetin luokitustenmukaiset talousar-
31465: mäismäärän rajoittaminen yhteen kolmasosaan vioesityksen kulutusmenot kasvavat vuoden 2000
31466: vuosina 2001- 2005 toteuttaa rahaston tavoitel- budjettiin verrattuna kohtuulliset 3 %. Eläkeme-
31467: lun rahastointiasteen,joka on TEL-järjestelmäl- not ja toimintamenot,joihin sisältyvät mm. palk-
31468: le asetettu tavoite v. 2010. ED-budjetista saata- kausmenot lisääntyvät nimellisesti noin 5 %.
31469: vat tulot ovat yhteensä 5 891 milj. mk ja vä- Puolustusmateriaalin hankintoihin esitetään mää-
31470: hennys vuoden 2000 budjetoituihin tuloihin on rärahoja 15 % vähemmän kuin v. 2000. Siirto-
31471: noin 12 %. Osinkotuloja arvioitaessa on lähdet- menot kasvavat yhteensä 5 %. Kuntien valtion-
31472: ty siitä, että yritysten ja liikelaitosten osingon- avut kasvavat em. esikoulu-uudistuksen etene-
31473: maksukyky pysyy keskimäärin kuluvan vuoden misen ja valtionosuuksien indeksitarkistusten
31474: tasolla. Budjetoitujen osinkotulojen kasvu kulu- vuoksi vajaa 7 %. Valtaosin maataloudelle suun-
31475: vana vuonna johtuu eräiden yritysten omistus- tautuva elinkeinotuki kasvaa 6 %. Agenda 2000
31476: järjestelyjen yhteydessä maksetusta ylimääräi- uudistuksessa sovittu maataloustuotteiden hal-
31477: sestä osingosta, joka otettiin huomioon lisätalous- linnollisten hintojen alentaminen lisää tulotuen
31478: arviossa. tarvetta, jonka EU rahoittaa kokonaan. Tulon-
31479: siirrot kotitalouksille jäävät lähes entiselleen.
31480: Valtion vuoden 2001 talousarvioesityksen me- Opintotukeen esitetään jonkin verran lisävaroja,
31481: not pohjautuvat keväällä v. 2000 päätettyihin toisaalta työttömyysturvamenot hieman vähene-
31482: menokehyksiin. Talousarvioesityksen menot ylit- vät. Euroopan unionin rakennerahastojen varoilla
31483: tävät määrärahakehykset 2,8 mrd. markalla. Yli- osittain rahoitettaviin hankkeisiin osoitetaan bud-
31484: tys aiheutuu hintakehityksen vuoksi suuremmis- jettiesityksessä runsaasti lisävaroja. Valtion re-
31485: ta indeksitarkistuksista sekä kehysten antami- aali-investoinnit supistuvat talousarvioesityksen
31486: sen jälkeen päätetyistä työnantajan kansanelä- mukaan neljänneksen. Tähän vaikuttaa osittain
31487: kemaksun ja eläkeläisten sairausvakuutusmak- tielaitoksen organisaatiouudistus, jossa sen ra-
31488: sun alentamisesta. Valtio korvaa viimeksi maini- kennustoiminnat siirretään perustettavaan Tie-
31489: tuista aiheutuvat tulonmenetykset Kelalle. Me- liikelaitokseen. Uudistusta on valmisteltu jo vuo-
31490: noja nostavat kehyksiin verrattuna myös ns. tu- den 2000 lisäbudjetissa lisäämällä tierakennus-
31491: levaisuuspaketin määrärahat sekä palkankoro- määrärahoja tuntuvasti. Näitä määrärahoja tul-
31492: tusvaraukset, joita ei ollut sisällytetty kehyksiin. laan käyttämään rakennustöihin v. 2001 ja osin
31493: Esityksen menot ylittävät v. 1999 talousarvion sen jälkeenkin. Budjetin kautta rahoitettavat val-
31494: menot reaalisesti vain parilla prosentin kymme- tion finanssisijoitukset on nykyisin vähäisiä, sillä
31495: nyksellä, joten menotavoitteiden voidaan katsoa mm. asuntopolitiikan rahoitus hoidetaan Valtion
31496: v. 2001 toteutuvan. asuntorahaston kautta.
31497:
31498:
31499:
31500: 70
31501: 10 Julkinen talous
31502:
31503:
31504: Valtion varsinaiset korkomenot vähenevät v. sia, jotka tulevina vuosina säästyvät pienempinä
31505: 2001 selvästi, 2,3 mrd. markalla eli lähes kym- korkomenoina. Näihin velanhallintakustannuksiin
31506: meneksen, kun valtionvelan kanta on jo käänty- on varattu vajaan 2 mrd. markan määräraha.
31507: nyt laskuun ja velan rakennetta on pystytty muut- Talousarvioesityksen mukaan nimellisarvoisen
31508: tamaan myös kustannuksiltaan edullisemmaksi. valtionvelan nettokuoletoksiin on merkitty 1OYz
31509: Uudistetun budjetointimenettelyn mukaan em. mrd. mk. Valtionvelan arvioidaan alenevan vuo-
31510: korkomenoihin ei enää sisällytetä aktiiviseen ve- den 2001loppuun mennessä noin 375 mrd. mark-
31511: lanhoitoon liittyviä konvertointi- yms. kustannuk- kaan eli 46 prosenttiin BKT:sta.
31512:
31513:
31514:
31515:
31516: Kuvio 42. Kuvio 43.
31517:
31518: VALTIONTALOUDEN
31519: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT NETTORAHOITUSTARVE(-) JA
31520: miljardia markkaa TULOYLIJÄÄMÄ
31521: % suhteessa bruttokansantuotteeseen
31522: 4
31523:
31524: 2
31525: 220
31526: 0
31527:
31528: -2
31529: 200
31530:
31531: -4
31532:
31533: -6
31534:
31535:
31536:
31537: 160
31538:
31539:
31540:
31541: 140
31542: /
31543: oy=~ . . . . . . . . . . . . ..
31544: -8
31545:
31546: -10
31547:
31548: -12
31549:
31550: -14
31551:
31552: 120+--+--~~_,--1--+--+--+--~~~ -16
31553: 1991 1993 1995 1997 1999* 2001 ** 1991 1993 1995 1997 1999* 2001 **
31554:
31555:
31556:
31557:
31558: 71
31559: 10 Julkinen talous
31560:
31561:
31562: 34. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino
31563:
31564: 1997 1998 1999 2000** 2001
31565: TAE
31566: miljoonaa markkaa
31567: BUDJETTITALOUS
31568: Tulot ilman nettolainanottoa 171 498 192 329 211 719 214 322 209 172
31569: Menot ilman nettokuoletuksia 186 198 192 743 195 263 201 345 198 532
31570: Nettorahoitustarve (-) -14 700 -414 16 456 12 977 10 641
31571:
31572: RAHASTOTALOUS
31573: Tulot ilman nettolainanottoa 22162 22 848 26 031 23 489 28 086
31574: Menot ilman nettokuoletuksia 20 863 22 814 23 251 17 200 20 709
31575: Nettorahoitustarve (-) 1 299 33 2 780 6 289 7 377
31576: VALTIONTALOUS 1)
31577: Tulot ilman nettolainanottoa 181 637 204 244 224 678 230 478 227 195
31578: Menot ilman nettokuoletuksia 195 038 204 624 205 442 211 212 209 178
31579:
31580: Nettorahoitustarve (-) -13 401 -380 19 236 19 266 18 018
31581: 1) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten
31582: siirtojen vuoksi.
31583:
31584:
31585:
31586:
31587: 72
31588: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat
31589:
31590:
31591:
31592:
31593: Suomen ulkomainen nettovelka kohosi kymme- Kuvio 45.
31594: nisen vuotta sitten suurimmillaan lähes 60 pro-
31595: senttiin kansantuotteeseen suhteutettuna, mutta
31596: ensi vuonna nettovelka muuttuu vaihtotaseen RAHOITUSJÄÄMÄ T
31597: jatkuvan suuren ylijäämäisyyden ansiosta net- suhteessa bruttokansantuotteeseen
31598: tosaatavaksi. Hyvät talousnäkymät ovat hou-
31599: kutelleet ulkomaisia sijoituksia Suomeen suhteel-
31600: lisesti enemmän kuin euroalueelle, ennen kaik-
31601: kea osakkeisiin, mikä on vastaavasti vähentä-
31602: nyt suomalaisten omaa omistusosuutta. Oman
31603: pääoman erät huomioiden Suomen ulkomainen
31604: nettovarallisuus on heikentynyt edelleen. Suo-
31605: meen suuntautunut sijoitusvirta on kasvattanut
31606: kotimaisia rahoitusmahdollisuuksia, mitä on käy-
31607: tetty enenevästi myös suomalaisiin sijoituksiin ul-
31608: komaille ja vanhojen ulkomaisten velkojen ta-
31609: kaisinmaksuun. Rahoitusmarkkinoiden globali-
31610: soituminen sai euron käyttöönoton myötä lisä-
31611: vauhtia, kun valuuttakurssiriski euroalueen sisällä
31612: poistui ja markkinakorot yhtenäistyivät.
31613:
31614: 91 93 95 97 99* 01**
31615: Euran dollarikurssi heikentyi yli 20 % euron en-
31616: simmäisen 1Vz vuoden aikana, joskin kurssi on
31617: välillä myös noussut. Kun kurssi 1.1.1999 oli
31618: 1, 16, niin elokuun puolivälissä 2000 kurssi oli
31619: lähellä tasoa 0,90. Euron heikentymiseen ovat lä. Eurokorot laskivat vielä keväällä 1999, mutta
31620: vaikuttaneet erityisesti Yhdysvaltain vahva ta- senjälkeen ne ovat nousseet, kun ohjauskorkoja
31621: louskasvu ja korkeat korot, jotka ovat vetäneet on nostettu inflaation hillitsemiseksi. Pitkät
31622: kansainvälisiä sijoituksia Yhdysvaltoihin ja ky- markkinakorot ovatajoittain silti jopa alentuneet
31623: synnän kautta nostaneet dollarin kurssia. Pi- ja tuottokäyrät ovat tasaantuneet, mikä osoittaa
31624: demmällä aikavälillä markkinat odottavat euron tiukentuneen rahapolitiikan vaimentaneen inflaa-
31625: vahvistumista, kun kasvu- ja korkoerot Yhdys- tio-odotuksia. Pitkiä markkinakorkoja on alenta-
31626: valtain ja Euroopan välillä pienenevät. nut myös julkisen sektorin parantunut rahoitus-
31627: asema ja vähentynyt luotantarve eli pienentynyt
31628: Euroalueen synty merkitsi, että lyhyet markki- joukkovelkakirjojen tarjonta. Valtioiden rahoitus-
31629: nakorot muodostuvat yhtenäisiksi alueen sisäl- kysynnän globaali lasku ja eläkesijoitusten mää-
31630:
31631:
31632:
31633: 73
31634: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat
31635:
31636:
31637: rän kasvu saattavat aiheuttaa pitkiin korkoihin Kuvio 46.
31638: edelleen laskupainetta. Markkinat odottavat ly- ,-------------------,
31639: hyiden korkojen nousunjatkuvan syksyllä 2000 PÖRSSIKURSSIT ERÄISSÄ MAISSA
31640: talouskasvun ja kapasiteettiongelmien aiheutta- 1000
31641: 1995= 1oo
31642: mien inflaatiopaineiden takia.
31643: 900
31644: Lyhyiden korkojen nousu heijastuu melko suo-
31645: raviivaisesti pankkien yleisöluottojen korkoon. 800
31646:
31647: Suomessa pankkien viitekorot nousivat kesään 700
31648: 2000 mennessä runsaan vuoden aikana 11h pro-
31649: senttiyksikköä, pankkien uusien luottojen keski- 600
31650: korko kohosi hieman vähemmän. Tämä merkit-
31651: 500
31652: see vuositasolla vajaan kahden miljardin mar-
31653: kan korkokustannusten lisäystä kotitalouksille. 400
31654: Yritysten pankkiluottojen korot ovat nousseet
31655: vastaavana ajanjaksona vajaan prosenttiyksi- 300
31656: kön, mikä merkitsee 1 mrd. markan lisäkustan-
31657: 200
31658: nuksia.
31659: 100
31660: Inflaatiovauhdin nopeutumisen takia reaalikor-
31661: ko oli kesällä 2000 silti alimmalla tasollaan 10 0
31662: 96 97 98 99 00
31663: vuoteen. Laskettuna pankkien luottokannasta
31664: reaalinen keskikorko oli noin kaksi prosenttia, kun
31665: se vuotta aiemmin oli runsaat neljä prosenttia. Pankkien tuloskehitys oli v. 1999 hyvä ja taseet
31666: Rahapolitiikkaa voidaan sen kiristymisestä huo- kasvoivat edellisvuodesta. Pankkien oman pää-
31667: limatta luonnehtia edelleen talouskasvua tuke- oman tuotto oli keskimäärin lähes 20 %. Yh-
31668: vaksi. teenlaskettu liikevoitto kasvoi yli miljardi mark-
31669: kaa noin 8,5 mrd. markkaan. Luottotappioiden
31670: Korkojen nousu on hidastanut pankkiluottojen määrän alentuminen oli suurin yksittäinen tulok-
31671: kasvua tuntuvasti viime vuoden syksystä, jolloin sia parantanut tekijä. Kuluvan vuoden kehitys
31672: kasvuvauhti oli 12 prosentin tuntumassa. Tou- näyttää pankkien kannalta erittäin myönteiseltä.
31673: kokuussa 2000 kasvuvauhti oli enää 7 %, eli Käyttelytilien verovapauden poistuminen nostaa
31674: hitaampi kuin euroalueella keskimäärin. Kotita- pitemmällä aikavälillä pankkien varainhankinnan
31675: louksien asuntoluottokanta kasvoi Suomessa sil- kustannuksia.
31676: ti edelleen lähes 14 prosentin vuosivauhtia. Ku-
31677: luvan vuoden jälkipuoliskolla luottojen kysyntä Markkinakorkojen nousu on kohottanut yleisö-
31678: vähenee, mihin osaltaan vaikuttaa myös asunto- luottojen korkoja, mutta vaikutukset talletusten
31679: jen korkea hintataso. korkoihinjäävät sen sijaan kuluvana vuonna vä-
31680: häisiksi, sillä vain neljännes talletuksista on si-
31681: Markkinat odottavat korkojen nousun vielä jat- dottu markkinakorkoihin. Luottokannan ja talle-
31682: kuvan. Suurimmat korotuspaineet lienee silti jo tuskannan välinen korkoero on kasvanut edelli-
31683: purettu, jos palkkainflaatio ei Euroopassa ala sestä kesästä lähes puoli prosenttiyksikköä.
31684: nopeutua. Ilmeistä on, että rahoituksen tarjonta Korkomarginaalin kasvusta huolimatta pankki-
31685: jatkuu runsaana ja korkotaso säilyy Suomessa en muun varainhankinnan hinta kallistuu ja muut-
31686: reaalisesti melko matalana myös lähivuosina. tuu entistä korkoherkemmäksi, koska talletukset
31687:
31688:
31689: 74
31690: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat
31691:
31692:
31693: Kuvio 47. Kuvio 48.
31694:
31695: PANKKILUOTTOJEN KOROT
31696: KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS
31697: yritysten ja kotitalouksien uudet
31698: % markkaluotot mrd. mk 1995 • 2000/3
31699: 8 ,-----,---~~~~~----,_---,
31700: 800 . - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ,
31701:
31702: • sijoitusrahastot
31703: 700 DVakuutussäästöt
31704: 7
31705:
31706: 600
31707: 6
31708: 500
31709: 49%
31710:
31711: 5
31712:
31713:
31714: 300
31715: 4
31716:
31717: 200
31718:
31719: 3
31720: 100
31721:
31722:
31723: 0
31724: 96 97 98 99 00 95 96 97 98 99 00/3
31725: Lähde: Suomen Pankkiyhdistys
31726:
31727:
31728:
31729: kattavat yhä pienenevän osan varainhankinnas- Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tulos on jo
31730: ta. Myös pankkien palkkiotuotot ovat olleet sel- useana vuotena ylittänyt pitkällä aikavälillä odo-
31731: vässä kasvussa kansainvälisen trendin mukai- tettavissa olevan tason. Kilpailu työeläkevaro-
31732: sesti. jen sijoitustoiminnassa tulee lähitulevaisuudessa
31733: kiristymään, kun lainsäädäntöä kehitetään siten,
31734: Vakuutusyhtiöiden tuloskehitys on ollut vah- että vakuutuksenottajat voivat entistä helpom-
31735: vaa. Vuonna 1999 vakuutusyhtiöiden kokonais- min vaihtaa eläkelaitosta ja näin hyötyä sijoitus-
31736: maksutulo nousi 14 % runsaaseen 64 mrd. toiminnan kilpailuttamisesta.
31737: markkaan. Lakisääteisen työeläkevakuutuksen
31738: osuus vakuutusyhtiöiden vakuutusmaksutulosta Osakemarkkinat olivat viime vuoden ajan vah-
31739: jäi ensimmäisen kerran vuoden 1992 jälkeen alle vassa nousussa ja vuoden 2000 alussa nousu vie-
31740: puoleen, mikä johtui henkivakuutuksen maksu- lä ensin vahvistui, mutta kesällä valatiliteetti li-
31741: tulo-osuuden kasvusta. Toimialalla henkivakuu- sääntyi ja kurssitaso laski. Osakekurssien kehi-
31742: tuksen maksutulon kasvu onkin ollut nopeinta: tyksessä näkyivät selkeästi tietoliikenne- ja elekt-
31743: v. 1999 se kasvoi 36 % ja v. 2000 kasvun roniikka -toimialan kasvuodotukset, positiiviset
31744: arvioidaan nousevan 40-50 prosenttiin. Pankki- talouskasvuluvut ja kriisipaineiden he liittäminen
31745: en omistamat henkivakuutusyhtiöt ovat hyödyn- sekä Aasiassa että Latinalaisessa Amerikassa.
31746: täneet pankkienjakelukanavia tehokkaasti ja nii-
31747: den osuus yksilöllisen henki- ja eläkevakuutuk- Tietoliikenne- ja elektroniikka -toimialan osuus
31748: sen markkinoista on lähes puolet maksutulolla HEX-yleisindeksissä oli vuoden 1999 lopussa
31749: mitattuna. 73 %, josta Nokian osuus oli 80 %. Helsingin
31750:
31751:
31752: 75
31753: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat
31754:
31755:
31756: Pörssissä listattujen yhtiöiden kokonaismarkki- varsinkin eläkelaitosten ansiosta. Pääomarahas-
31757: na-arvo oli vuoden 1999lopussa noin 2 070 mrd. tojen hallinnoitavissa oleva pääoma oli vuositu-
31758: mk ja osakkeiden kokonaisvaihto vuoden aikana hannen vaihteessa 12 mrd. mk ja sijoitukset ra-
31759: 615 mrd. mk. Muihin Euroopan pörsseihin ver- hastoista yrityksiin olivat v. 1999 noin 1,7 mrd.
31760: rattuna Helsingin Pörssin markkina-arvo oli yh- mk. Kasvun odotetaan olevan nopeaa erityisesti
31761: deksänneksi suurin ja kokonaisvaihto 10. suu- IT -alalla tänä ja ensi vuonna.
31762: rin.
31763: Kotitalouksien varallisuuden kasvu on pää-
31764: Suomessa rekisteröityjen sijoitusrahastojen osin ohjautunut pörssiosakkeisiin joko suoraan
31765: arvo oli vuoden 2000 heinäkuun lopussa lähes tai osakerahastojen kautta. Osakemarkkinoiden
31766: 85 mrd. markkaa. Sijoitusrahastojen varoista on suotuisa kehitys on kolminkertaistanut kotita-
31767: 75 % sijoitettu kansainvälisiin sijoituskohteisiin. louksien hallussa olevien osakkeiden arvon 100
31768: Vuoden 1999 aikana rahastojen arvo ja osuu- mrd. markan tasosta v. 1998 lähes 300 mrd.
31769: denomistajien määrä kaksinkertaistui. markkaan vuoden 1999lopussa.
31770:
31771: Sijoitusrahastoihin sijoittavien yksityishenkilöiden Osakkeiden osuus on noussut 45 prosenttiin ko-
31772: määrä on kasvanut mm. jatkuvan rahastosääs- titalouksien sijoitusvarallisuudesta ja pankkital-
31773: tämisen kautta. Rahasto-osuuksien arvosta 40 letusten osuus on pudonnut alle 40 prosenttiin.
31774: % oli kotitalouksien omistuksessa vuoden 1999 Kotitalouksien vapaaehtoinen vakuutussäästämi-
31775: lopussa. Kotitalouksien sijoitusrahastoissa ole- nen on kasvanut edellisvuodesta kolmanneksen
31776: vista pääomista 80 % oli sijoitettu osake- ja yh- noin 50 mrd. markkaan. Osakkeiden arvonnou-
31777: distelmärahastoihin. sun vuoksi vakuutussäästämisen osuus kotita-
31778: louksien sijoitusvarallisuudesta on silti edelleen
31779: Yritysten rahoitusympäristö on monipuolis- noin 8 %.
31780: tunut ja varsinkin suurten yritysten riippuvuus
31781: pankkirahoituksesta on vähentynyt euroaluee- Rahoitusmarkkinoiden rakennemuutos jat-
31782: seen siirtymisen myötä. Yritysten ulkoisesta ra- kuu. Sijoittajien tuottovaatimusten kasvaminen,
31783: hoituksesta on silti vielä lähes kaksi kolmasosaa pankki- ja vakuutussektoreiden toimialaliukumat,
31784: pankkiluottoja. Pääomaa hankitaan yhä enem- tekniikan kehittyminen ja talletusten verovapau-
31785: män suoraan arvopaperimarkkinoilta mm. yri- den poistuminen kesäkuusta 2000 alkaen mer-
31786: tyskauppojen yhteydessä. Toisaalta sijoittajien kitsevät jatkuvia muutospaineita. Rahoitusmark-
31787: määrä on edelleen suppea ja likviditeetti puut- kinoiden teknisistä muutoksista merkittävimpiä
31788: teellinen, vaikka uusien yritysten listautuminen on intemetin käyttö arvopaperinvälityksessä,
31789: pörssiin onkin ollut vilkasta ja lisännyt sijoitus- mikä mahdollistaa myös piensijoittajien aktiivi-
31790: vaihtoehtoja. Odotettavissa on, että kilpailu pien- sen osallistumisen arvopaperikauppaan. Internet
31791: ten yritysten ja kotitalouksien luototuksesta ki- muovaa asiakkaiden käyttäytymistä ja tarjoaa
31792: ristyy. kansalliset rajat ylittävän uuden jakelukanavan,
31793: joka avaa rahoitusmarkkinoilla uusia mahdolli-
31794: Kasvuyrityksille tärkeä pääomasijoittaminen on suuksia ja lisää erityisesti arvopaperinvälityksessä
31795: lisääntynyt nopeasti institutionaalisten sijoittajien, ulkomaista kilpailua.
31796:
31797:
31798:
31799:
31800: 76
31801: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat
31802:
31803:
31804:
31805:
31806: 35. Säästäminen sektoreittain
31807: 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
31808: Jrosenttia bruttokansantuotteesta
31809: Nettosäästäminen 7,4 8,9 9,1 11 12
31810: kotitaloudet 2,2 1,7 1,6 1 1/2 1 1/2
31811: yritykset 5,0 4,4 4,8 4 1/2 5
31812: rahoituslaitokset 0,6 0,9 0,1 1/2 1/2
31813: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,2 0,1 0,1 0 0
31814: julkisyhteisöt -0,8 1,8 2,4 5 5
31815: Kiinteän pääoman kuluminen 16,7 16,2 16,1 15 1/2 15 1/2
31816: Bruttosäästäminen 24,1 25,2 25,3 26 1/2 27 1/2
31817:
31818:
31819:
31820: 36. Kansantalouden rahoitustasapaino
31821:
31822: 1997 1998* 1999* 2000** 2001**
31823: prosenttia bruttokansantuotteesta
31824: Bruttoi nvestoi n nit 1l 18,5 19,5 20,1 20,1 20,7
31825: kotitaloudet 3,2 3,4 3,5 3 1/2 3 1/2
31826: yritykset 11,6 12,9 12,7 13 1/2 14
31827: rahoituslaitokset 0,1 0,3 0,3 1/2 0
31828: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,4 0,3 0,4 1/2 1/2
31829: julkisyhteisöt 3,2 2,8 2,8 21/2 2 1/2
31830: Bruttosäästämi nen2l 24,1 25,2 25,3 26,7 27,4
31831: kotitaloudet 5,0 4,3 4,3 4 4
31832: yritykset 16,0 15,0 15,4 14 1/2 15
31833: rahoituslaitokset 1,1 1,4 0,5 1 1
31834: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,5 0,4 0,4 1/2 1/2
31835: julkisyhteisöt 1,7 4,1 4,7 7 7 1/2
31836: Rahoitusylijäämä = vaihtotaseen ylijäämä 5,6 5,6 5,2 6,1 6,3
31837: kotitaloudet 1,8 1,0 0,8 1/2 1/2
31838: yritykset 4,4 2,1 2,6 1 1
31839: rahoituslaitokset 1,0 1 '1 0,2 1/2 1/2
31840: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,1 0,1 0,1 0 0
31841: julkisyhteisöt -1,5 1,3 1,9 4 1/2 5
31842: Tilastollinen ero 3l 0,1 -0,2 0,5 1/2 1/2
31843:
31844: 1
31845: ) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ja varastojen lisäys sekä maanostot, netto.
31846: 2
31847: ) Ml. pääomansiirrot, netto.
31848: 3
31849: ) Kysynnän ja tarjonnan taseeseen sisältyvä tilastollinen ero, sisältyy bruttoinvestointeihin.
31850:
31851:
31852:
31853:
31854: 77
31855: Taloudellisia tapahtumia 1.9.1999-4.9.2000
31856:
31857: 1999 13.10.
31858: Hallitus sopi neuvotteluissaan, että Sonera-
31859: 1.9. yhtymä Oyj:n osakemyynnistä saaduista tu-
31860: Hallitus hyväksyi EU:lle annettavan Suomen loista runsaat 19 mrd. mk käytetään valtion ve-
31861: vakausohjelman päivityksen. Siinä esitetään lan lyhennykseen. Lisäksi Suomen Teollisuus-
31862: Suomen talouspolitiikan lähtökohdat ja tavoit- sijoitus Oy:hyn tehdään 250 milj. markan lisä-
31863: teet erityisesti finanssipolitiikan osalta sekä sijoitus.
31864: arvioidaan niiden toteutumista vuoteen 2003
31865: asti. Suomi täyttää lähivuosina EU:n perustaruis- Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi
31866: sopimuksen julkisen talouden kriteerit. Leonia Oyj:n osallistumista uuden pankki-,
31867: vakuutus- ja muita rahoituspalveluja tarjoavan
31868: Vuoden 2000 talousarvioesitys annettiin. Tu- finanssikonsernin muodostamiseen ja saavu-
31869: lot yhteensä mukaan luettuna aiempien vuosien tetun neuvottelutuloksen hyväksymistä. Valtion
31870: tilinpäätösylijäämän (1 ,5 mrd. mk) käyttö ovat omistusosuus uudesta yhtiöstä on 43 % pääoman
31871: 198,9 mrd. mk. Menot ilman nettokuoletuksia palauttamisen jälkeen. Leonia palauttaa ennen
31872: ovat 192,9 mrd. mk; hallituksen toukokuussa sulautumista valtiolle 2,5 mrd. mk pääomaa.
31873: päättämä menokehys oli 193,0 mrd. mk. Talous- Samassa yhteydessä kertyy täydennysveroa 500
31874: arvio on 6,0 mrd. mk ylijäämäinen. Ylijäämällä milj. mk. Valtio saa sulautumisvastikkeena Sam-
31875: lyhennetään valtionvelkaa, ts. nettokuoletukset mon uusia A-osakkeita.
31876: ovat 6,0 mrd. mk. Menot ilman kuoletuksia kas-
31877: vavat vuoden 1999 varsinaiseen budjettiin ver- 4.11.
31878: rattuna runsas 2 %. Palkansaajien tulovero- Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation
31879: muutokset tehdään myöhemmin tuloneuvotte- korkoa nostetaan 0,5 prosenttiyksikköä 3 pro-
31880: lujen yhteydessä. Esiopetusuudistus käynnis- senttiin alkaen operaatiosta, jonka maksut suo-
31881: tyy 1.8.2000. ritetaan 10.11.1999. Maksuvalmiustuoton kor-
31882: koa nostetaan 0,5 prosenttiyksikköä 4 prosent-
31883: 9.9. tiin ja talletuskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä 2
31884: Valtioneuvoston päätös omaisuudenhoitoyhtiö prosenttiin 5.11.1999 lähtien.
31885: Arsenal-Silta Oy:n lopettamisesta vapaaehtoi-
31886: sella selvitystilamenettelyllä ja sitoumuksen 26.11.
31887: antamisella. Myös vuosina 1999 ja 2000 tilattujen alusten
31888: perusteella saa tehdä jäämaksuluokkavähen-
31889: 16.9. nyksen. Vähennys - enintään 3 % aluksen
31890: Valtion omistajapolitiikkaa koskeva valtio- hankintamenosta - myönnetään brutto-
31891: neuvoston periaatepäätös. Siinä linjataan val- vetoisuudeltaan vähintään 100 rekisteritonnin
31892: tion yhtiöomistusta koskevat omistajapoliittiset aluksista, jotka tilataan Euroopan talousaluee-
31893: tavoitteet. seen kuuluvasta valtiosta ja luovutetaan tilaa-
31894: jalle viimeistään 31.12.2003.
31895:
31896:
31897:
31898: 78
31899: Taloudellisia tapahtumia
31900:
31901:
31902: 1.12. arviossa ja tulot vastaavasti 5,9 % suuremmat.
31903: Toisen lisätalousarvion tulojen ja menojen Valtioneuvosto voi ottaa uutta pitkäaikaista lai-
31904: kokonaismäärä on 20,3 mrd. mk. Valtioneuvos- naa enintään 86,5 mrd. mk ja lyhytaikaisen
31905: to sai valtuudet luopua Soneran osakkeiden velkakannan enimmäismäärä saa olla enintään
31906: enemmistöstä siten, että valtio säilyttää vähin- 50mrd. mk.
31907: tään 34 prosentin omistusosuuden. Valtioneu-
31908: vosto sai myös vaituoden päättää puolustus- Valtion eläkerahaston kasvu turvataan supis-
31909: välineyhtiö Patria Industries Oyj:n omistus- tamalla vuosittain rahastosta valtion budjettiin
31910: järjestelyistä siten, että valtion määräysvalta tehtävän siirron enimmäismäärää nykyisestä
31911: yhtiössä säilyy. Valtioneuvosto sai myös 3/4: sta eläkemenosta 1/3: aan. Vuoden 2006 jäl-
31912: vaituoden päättää kustannusyhtiö Oy Edita Ab:n keen yläraja nostettaisiin puoleen eläkemenosta.
31913: omistuksesta siten, että valtiolla säilyy yhden Tavoitteena on, että rahastoituna on v. 2010
31914: kolmasosan määrävähemmistö. määrä, joka vastaa puoltatoista kertaa valtion
31915: eläkejärjestelmän piiriin kuuluvan henkilöstön
31916: 15.12. palkkasummaa edellisenä vuonna.
31917: Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki päät-
31918: tivät, että markkamääräiset setelit ja kolikot Vuoden 2000 veroasteikon tulorajoja nostetaan
31919: lakkaavat olemasta laillisia maksuvälineitä maa- yhdellä prosentilla. Varallisuusveroasteikko ja
31920: liskuun 2002 alusta. Markka- ja euromääräiset yhteisön varallisuusveroprosentti säilyvät ennal-
31921: setelit ja kolikot ovat yhtä aikaa käytössä kaksi laan.
31922: kuukautta vuoden 2002 alussa.
31923: Pankkitalletusten koroilta poistetaan verova-
31924: 23.12. paus 1.6.2000 lukien ja vapaaehtoisten
31925: Kansaneläkkeen pohjaosan pienentämistä 20 eläkevakuutusten verovähennysoikeuden edel-
31926: prosentilla myöhennetään v. 2000 tammikuun lytyksiä tiukennetaan 1.1.2000 lukien.
31927: alusta maaliskuun alkuun. Asuntosäästötalletukselle maksettava korko ja
31928: lisäkorko säilyvät edelleen verovapaina.
31929: 30.12.
31930: Lakia muutetaan siten, että Finnvera Oyj voi Ylimääräinen korkovähennys kumotaan. Li-
31931: ottaa vastatakseen toimintansa lopettavan säksi oman asunnon luovutustappio on vähen-
31932: omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n laina- nyskelpoista, jos asunnosta saatu luovutus-
31933: ja takaustoiminnasta myös niiltä osin, kun lai- voittokin on veronalaista. Kotitalouksien työn-
31934: na- ja takauskantaan sisältyvät asiakkaat eivät antajana saaman työllistämistuen ja työmark-
31935: ole toimialaltaan yhtiön lainsäädännön mukai- kinatuen verovapautta jatketaan vuoden 2000
31936: sia. loppuun.
31937:
31938: 2000 Pääomatulojen sekä yhteisön ja yhteisetuuden
31939: tuloveroprosentti korotetaan 28 prosentista 29
31940: 1.1. prosenttiin.
31941: Valtion talousarvio vuodelle 2000. Tulot ovat
31942: 199,6 mrd. mk ml. tilinpäätösylijäämän käyttö, Yhteisöveron veronsaajaryhmien jako-osuuk-
31943: 1,5 mrd. mk. Menot ilman nettokuoletoksia ovat sia muutetaan siten, että verovuoden 2000 jäl-
31944: 193,6 mrd. mk, ja valtionvelan lyhennyksiin keen valtion osuus on 61,12 %, kuntien osuus
31945: käytetään 5,9 mrd. mk. Menot ovat 2,9% suu- 37,25 %ja seurakuntien jako-osuus 1,63 %.
31946: remmat kuin vuoden 1999 varsinaisessa talous- Vuonna 2000 sovelletaan valtion ja kuntien osal-
31947:
31948:
31949: 79
31950: Taloudellisia tapahtumia
31951:
31952:
31953: ta väliaikaisia jako-osuuksia siten, että valtion ten, että korontasaussopimusten ja -tarjousten
31954: osuus on 61,98% ja kuntien osuus 36,39 %. myöntämisaikaa jatketaan kolmella vuodella
31955: vuoteen 2002. Lisäksi korontasauksessa käytet-
31956: Irtotupakan verotuksen muutos nostaa savuk- tävä viitekorkoon lisättävä luotto- ja rahoitus-
31957: keiksi käärittävän tupakan hintaa noin 7 % sekä laitoksille maksettava marginaali nostetaan 0,25
31958: piippu- ja savuketupakan hintaa noin 4 %. prosentista enintään 0,50 prosenttiin.
31959:
31960: Laki kuljetusten alueellisesta tukemisesta on Työttömyyseläkkeen ja sen jatkeeksi myönnetyn
31961: voimassa vuoden 2000 loppuun. työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan oikeus
31962: poistetaan, mutta tämä osa lisätään kuitenkin
31963: Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaami- tällaisen eläkkeen jälkeen myönnettävään
31964: seksi kansaneläkelaitokselle tilitetään v. 2000 vanhuuseläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen. Yk-
31965: arvonlisäveron tuotosta 2,4 mrd. mk. silöllisen varhaiseläkkeen ikäraja korotetaan
31966: 58 vuodesta 60 vuoteen ja samalla osa-aika-
31967: Kuntien kalleusluokitus vuosiksi 2000-2003 eläkejärjestelyjä koskevaa määräaikaislakia
31968: vahvistetaan samaksi kuin entinen luokitus. jatketaan kahdella vuodella vuoden 2002 lop-
31969: puun. Varhennetun vanhuuseläkkeen var-
31970: Tuloverolakia muutettiin siten, että mm. ulko- hennusvähennys muuttuu 0,5 prosentista 0,4
31971: mailla tehdystä työstä saadun palkan vero- prosenttiin kuukautta kohden ja lykkäyskerroin
31972: vapautta koskevan niin sanotun kuuden kuukau- pienenee yhdestä prosentista 0,6 prosenttiin.
31973: den säännön siirtymäaikaa jatketaan vielä vuo-
31974: della ja luonnollisen henkilön myydessä kiin- Niissä päivärahaetuuksissa,jotka määräytyvät
31975: teää omaisuutta kunnalle myyntivoitto on henkilön työtulon perusteella, vähennetään työ-
31976: määräajan verovapaata tuloa, verovapautta so- tulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijäin
31977: velletaan 1.10.1999-30.6.2000 välisenä aikana eläkemaksun ja palkansaajan työttömyys-
31978: tehtyihin luovutuksiin. vakuutusmaksua vastaavana osuutena viisi pro-
31979: senttia.
31980: Ulkomailta saatujen verovapaiden osinkojen
31981: edelleen ulkomaille jakamisesta aiheutuvaa kan- Maatalousyrittäjien luopumistukijärjes-
31982: sainvälistä kahdenkertaista verotusta lieven- telmä, joka periaatteiltaan vastaa yhteisölain-
31983: netään. säädännön mukaista osarahoitettavaa järjestel-
31984: mää, rahoitetaan kansallisin varoin.
31985: Kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta anne-
31986: tun lain voimassaoloa jatketaan vuoden 2000
31987: loppuun. Eläkkeensaajilta perittävää korotettua sairaus-
31988: vakuutusmaksua alennetaan 0, 7 pennillä vero-
31989: Kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjes- äyriltä. Työnantajan lapsilisämaksu poistetaan
31990: telmästä annetun lain voimassaoloa jatketaan pysyvästi.
31991: vuoden 2000 loppuun.
31992: Vuonna 2000 keskimääräinen työeläkemaksu
31993: Energiapuun haketustuki on väliaikaisena on 20,9 % palkoista. Vuonna 1994 tehtyä 2 pro-
31994: voimassa vuoden 2002 loppuun. sentin vastuuvajausta kuoletetaan lisäksi 0,4 %
31995: ja Eläke-Kansan konkurssista aiheutuvia tappi-
31996: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen oita lyhennetään 0,2 % v. 2000, jolloin perittä-
31997: korontasauksesta annettua lakia muutetaan si- vä kokonaissumma on 21,5% palkoista. Työn-
31998:
31999:
32000: 80
32001: Taloudellisia tapahtumia
32002:
32003:
32004: tekijöiden eläkemaksu on 4,7 % ja työnantaji- Henkilöstörahastolakia muutetaan mm. siten,
32005: en maksu keskimäärin 16,8% kuten v. 1999. että rahaston jäsenellä on oikeus nostaa osuu-
32006: tensa voittopalkkioerään rahaston sijasta
32007: Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu las- käteisenä, mikäli yrityksen tai viraston käyttöön-
32008: ki 0,35 prosenttiyksikköä yhteen prosenttiin. ottama voittopalkkiojärjestelmä sen sallii.
32009: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,9
32010: % palkkasumman ensimmäiseltä viideltä 5.1.
32011: miljoonalta markalta ja 3,45 % y1itteeltä- val- Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toiminnassa
32012: tion liikelaitoksissa 2 %. painotetaan erityisesti aikaisen kehitysvaiheen
32013: yrityksiin sijoittavien rahastojen pääomittamista
32014: Valtiovarainministeriön vahvistama peruskor- ja perustamista, alueellisen rahastoverkon ke-
32015: ko nousi 0,75 prosenttiyksikköä ja on 3,5% hittämistä ja pääomien kartuttamista sekä Eu-
32016: vuoden 2000 kesäkuun loppuun. Uusi viiväs- roopan unionin rahoituksen hallinnointia. Yh-
32017: tyskoron viitekorko on 3 %; v. 2000 käytössä tiön sijoitustoiminnan toisena painopistealueena
32018: oleva yleinen viivästyskorko on siten 10 %, joka on suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset
32019: on viitekorko plus 7 prosenttiyksikköä. pitkäaikaista riskinottoa edellyttäviin yritys-
32020: hankkeisiin. Yhtiön toiminnalle asetetaan liike-
32021: Kiinnitysluottopankilla luodaan uusi luotto- taloudelliset kannattavuustavoitteet
32022: laitosmuoto. Siihen sovelletaan lähtökohtaisesti
32023: luottolaitostoiminnasta annettua lakia ja
32024: osakeyhtiö lakia. Liiketoimintaa rajoitetaan kui- 11.1.
32025: tenkin ainoastaan sellaisten luottojen myön- Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että
32026: tämiseen, joiden vakuutena on asunto-osakeyh- markat muunnetaan euroiksi lainsäädännös-
32027: tiön osakkeita, asumisoikeus tai kiinteistö- sä siten, että etuudet maksetaan kansalaisille
32028: kiinnitys sekä luottojen myöntämiseen julkis- 1.1.2002 lukien sentin tarkkuudella.
32029: yhteisölle tai julkisyhteisöltä olevaa vakuutta
32030: vastaan. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi esi-
32031: tystä siirtää v. 1999 käyttämättä jäänyt noin 540
32032: Vähimmäisveroprosentteja korotetaan siten, että milj. markan tilausvaltuus kuluvalle vuodelle
32033: yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,50-1 ,00 ja edellyttäen, että eduskunta aikanaan hyväksyy
32034: vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22- asiaa koskevan lisätalousarvioesityksen. Lisä-
32035: 0,50. Lisäksi kunta voi määritellä erikseen talousarviossa esitetään varattavaksi 43 milj.
32036: rakentamattomalle rakennuspaikalle vähintään markkaa myönnettäväksi Aker-Finnyards
32037: 1,00 prosentin ja enintään 3,00 prosentin suu- Oy:n saamaan yhden matkustaja-autolautan
32038: ruisen veroprosentin. Kunta voi määrätä raken- tilaukseen. Tukimäärä on 8 % aluksen kaup-
32039: tamaUoman rakennuspaikan veroprosentin en- pahinnasta.
32040: simmäisen kerran määrättäessä kiinteistövero-
32041: prosentteja vuodelle 2001. 13.1.
32042: Hallitus sopi vuoden 2000 veronkevennyk-
32043: Terveydenhuollon palvelujen käyttäjien asia- sistä. Ks. 1.6.2000.
32044: kasmaksuille säädetään vuotuinen 3 500 mar-
32045: kan enimmäismäärä. Lasten päivähoidon kor- 17.1.
32046: kein perittävä maksu nousee 1 000 markasta Ensimmäiset palkkasopimukset syntyivät
32047: 1 100 markkaan kuukaudessa. metalli- ja rakennusaloille. Sopimukset ovat
32048:
32049:
32050:
32051: 81
32052: Taloudellisia tapahtumia
32053:
32054:
32055: vuoden mittaisia ja ne korottavat työvoimakus- 2001, 194,4 mrd. mk vuodelle 2002, 194,8 mrd.
32056: tannuksia 3,1 %. mk vuodelle 2003 ja 193,1 mrd. mk vuodelle
32057: 2004. Kehykset on laadittu vuoden 2001 hinta-
32058: 18.1. ja kustannustasossa.
32059: Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi
32060: suunnitelman Patria Industries Oyj:n omis- Valtioneuvosto päätti, että valtio voi myydä 12
32061: tusjärjestelystä. Tässä vaiheessa on tavoittee- milj. Soneran osaketta kansainvälisessä tarjous-
32062: na hankkia Patriaan yksi tai useampi strategi- myynnissä suomalaisille ja kansainvälisille
32063: nen omistaja ja yhteistyökumppani tarjous- institutionaalisille sijoittajille Yhdysvaltain ul-
32064: kilpailun avulla. Tarjottavien osakkeiden mää- kopuolella. Myytävien osakkeiden määrä voi
32065: rä tulee olemaan noin 20-30% osakkeista. olla suurempikin, mutta valtion omistusosuus
32066: Sonerassa ei kuitenkaan tarjousmyynnin seu-
32067: 2.2. rauksena saa laskea alle 54,55 prosentin. Lisäk-
32068: Valtioneuvosto oikeuttaa myymään ja luovutta- si hallitus sopi, ettei se toteuta samanlaisia jär-
32069: maan Medivire Työterveyspalvelut Oy:n kaik- jestelyjä kuin tämä 90 päivän aikana tarjous-
32070: ki osakkeet 60 milj. markan kauppahinnalla myynnin toteuttamisesta. Myynti toteutettiin
32071: Randum Oy:lle. saman tien ja valtio myi kaikkiaan 22 milj. osa-
32072: ketta 92 euron kappalehintaan. Kokonais-
32073: 3.2. kauppahinta oli 2 024 mrd. euroa eli noin 12
32074: Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation kor- mrd. mk. Valtion omistusosuus on tarjous-
32075: ko nousee 0,25 prosenttiyksikköä 3,25 prosent- myynnin jälkeen 54,55 %. Varojen käytöstä
32076: tiin alkaen operaatiosta, jonka maksut suorite- päätetään ensimmäisessä lisätalousarviossa,
32077: taan 9.2.2000. Maksuvalmiusluoton korko joka on tarkoitus antaa toukokuun lopulla.
32078: nousee 0,25 prosenttiyksikköä 4,25 prosenttiin
32079: ja talletuskorko nousee samoin 0,25 prosent- 16.3.
32080: tiyksikköä 2,25 prosenttiin. Maksuvalmius- Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle
32081: luotan korko ja talletuskorko tulevat voimaan määrärahakehyksistä.
32082: 4.2.2000.
32083: Valtioneuvoston periaatepäätös harmaan talou-
32084: 3.3. den ja talousrikosten torjuntaan liittyvän
32085: Valtion suostumuksen antamista valtion omis- viranomaisyhteistyön kehittämisestä. Päätös
32086: taman Leonia Oyj:n sulautumiseen Vakuutus- käynnistää viranomaisyhteistyön kehittämisen
32087: yhtiö Sampo Oyj-nimiseen vakuutusyhtiöön määräaikaisprojektin, työ päättyy 31.12.2001.
32088: sekä valtion osakeomistusosuuden alentamista
32089: muodostettavassa rahoituskonsemissa esitetään. Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation
32090: Valtion osakeomistusosuudeksi rahoituskonser- korko nostettiin 0,25 prosenttiyksiköllä 3,5 pro-
32091: nissa tulee 43 %. Alkuvaiheessa valtio tulee ole- senttiin alkaen operaatiosta, jonka maksut suo-
32092: maan yhtiön suurin yksittäinen osakkeenomis- ritetaan 22.3.2000. Maksuvalmiusluoton kor-
32093: taja, mutta valtion omistusta voidaan tarvitta- ko nostetaan 0,25 prosenttiyksiköllä 4,5 prosent-
32094: essa myöhemmin alentaa siten, että valtion tiin 17.3.2000 alkaen, myös talletuskorko nousi
32095: osakeomistusosuudeksi jää vähintään 20 %. 0,25 prosenttiyksikköä 2,5 prosenttiin samasta
32096: ajankohdasta lukien.
32097: 7.3.
32098: Hallitus sopi vuosien 2001-2004 määräraha- 19.4.
32099: kehyksistä. Kehys on 193,8 mrd. mk vuodelle Asuntosäästöpalkkiolain mukaiselle talle-
32100:
32101:
32102: 82
32103: Taloudellisia tapahtumia
32104:
32105:
32106: tukselle maksettava vuotuinen korko on 1 % ja tulot käytetään valtionvelan lyhentämiseen eräi-
32107: lisäkoron on oltava vähintään 2 ja enintään 4 tä määrärahoja lukuun ottamatta. Näitä ovat val-
32108: %. Asetus tuli voimaan 1.6.2000. tion eläkerahaston karttuminen suunniteltua
32109: nopeammin, valtion suhdannerahaston mahdol-
32110: 20.4. linen käyttö, yliopistojen ja korkeakoulujen ra-
32111: Postipankista annettu laki kumotaan. Säännök- hoituksen turvaaminen ja tutkimusrahoitus,
32112: sistä merkittävimmät koskevat Leonia Pankin lentäjäkoulutus, puun käytön edistäminen sekä
32113: oikeutta ja velvollisuutta valtion maksuliikkeen yhteiskunnallisten palvelujen tehostaminen
32114: hoitoon ja postikonttorien käyttämistä pankin tietotekniikan avulla. Periaatepäätökseen sisäl-
32115: liiketoiminnassa. Valtion talousarviosta annet- tyvä lisärahoitus ei merkitse pysyvää taso-
32116: tua lakia muutetaan siten, että valtion maksu- korotusta määrärahakehitykseen lukuun otta-
32117: liikkeen hoitaminen kilpailutetaan. Lait tuli- matta yliopistojen perusrahoitusta.
32118: vat voimaan 1.4.2000.
32119: 1.6.
32120: 27.4. Tuloverolakia muutetaan siten, että tulonhank-
32121: Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation kimisvähennyksen (2 100 markasta 2 400
32122: korko nostettiin 0,25 prosenttiyksiköllä 3,75 markkaan) ja kunnallisverotuksen ansiotulo-
32123: prosenttiin alkaen operaatioista, jonka maksut vähennyksen (8 600 markasta 9 800 markkaan)
32124: suoritetaan 4.5.2000. Maksuvalmiusluoton enimmäismääriä korotetaan. Vuoden 2000 vero-
32125: korko nostetaan 0,25 prosenttiyksikköä 4,75 asteikkolain progressiivisen tuloveroasteikon
32126: prosenttiin ja talletuskorko 0,25 prosenttiyk- marginaaliprosentteja alennetaan puoli prosent-
32127: sikköä 2,75 prosenttiin alkaen 28.4.2000. tiyksikköä kaikissa tuloluokissa. Lisäksi asun-
32128: non ja työpaikan välisten matkakustannusten
32129: 11.5. perusteella tehtävän vähennyksen enimmäis-
32130: Valtioneuvoston periaatepäätös valtion, pää- määrää korotetaan. Tuloverolain muutoksia so-
32131: kaupunkiseudun ja kehyskuntien välillä velletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2000
32132: neuvotelluo yhteistoiminta-asiakirjan hyväk- toimitettavassa verotuksessa. Vuoden 2000
32133: symisestä. Tavoitteena on parantaa pääkaupun- veroperusteiden mukaisia henkilökohtai-
32134: kiseudun ja kehyskuntien asunto-oloja sekä tä- sia palkkatulon pidätysprosentteja alennetaan
32135: hän liittyvästi yhdyskuntarakenteen maankäy- yhdellä prosenttiyksiköllä 1.6.2000 alkaen.
32136: täoja liikenteen kehittämistä. Yhteisenä tavoit-
32137: teena on luoda edellytykset kuntien asunto-oh- 8.6.
32138: jelmiin sisältyvän noin 10 000 asunnon vuosi- Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation
32139: tuotantoon. Pidemmän aikavälin tavoitteena on korko nostetaan 0,5 prosenttiyksikköä 4,25 pro-
32140: seudun ennustettua väestönkasvua vastaavan senttiin, ja sitä sovelletaan kahteen (kiinteä-
32141: noin 13 000 asunnon vuosituotannon saavutta- korkoisena huutokauppana toteutettavaan) ope-
32142: minen. raatioon, joiden maksut suoritetaan 15. ja
32143: 21.6.2000. Maksuvalmiusluoton korko noste-
32144: 26.5. taan 0,50 prosenttiyksikköä 5,25 prosenttiin ja
32145: Valtioneuvoston periaatepäätös valtion omai- talletuskorko 0,50 prosenttiyksikköä 3,25 pro-
32146: suuden myynnistä vuosina 2000-2003 saata- senttiin 9.6.2000 alkaen. Alkaen operaatioista,
32147: vien tulojen käytöstä. Hallitusohjelmassa esi- jonka maksut suoritetaan 28.6.2000, euro-
32148: tettyjä omaisuuden myyntitulojen käyttöä oh- järjestelmän perusrahoitusoperaatiot toteutetaan
32149: jaavia periaatteita tarkennetaan. Hallitus- vaihtuvakorkoisina huutokauppoina siten, että
32150: kaudella valtion omaisuuden myynnistä kertyvät likviditeetin jaossa käytetään monikorkoista
32151:
32152:
32153: 83
32154: Taloudellisia tapahtumia
32155:
32156:
32157: menettelyä. EKPn neuvosto on päättänyt aset- arviota on korotettu 2 080 milj. mk. Hallinnon-
32158: taa näissä operaatioissa tehtäville korkotarjouk- alojen menoihin esitetään yhteensä 2 850 milj.
32159: sille alarajan, joka on 4,25 %. Uudella huuto- mk nettolisäystä.
32160: kauppamekanismilla vastataan huomattavaan
32161: ylikysyntätilanteeseen, johon tähänastinen Eduskunta antoi suostumuksensa sille, että val-
32162: kiinteäkorkoisen huutokauppamenettelyn sovel- tio voi luopua omistamistaan Sonera Oyj:n
32163: taminen on johtanut. osakkeista.
32164:
32165: 16.6. Valtioneuvosto päätti Kuoreveden kunnan ja
32166: Nykyisen tielaitoksen sijaan muodostetaan kak- Jämsän kaupungin lakkauttamisesta ja uuden
32167: si erillistä organisaatiota, valtion virastona toi- Jämsän kunnan perustamisesta. Päätös tulee
32168: miva Tiehallinto ja liiketoimintaa harjoittava voimaan 1.1.2001.
32169: Tieliikelaitos-niminen valtion liikelaitos. Muo-
32170: dostettava virasto on nyt tielaitokselle kuuluvia Valtioneuvosto päätti kuntajaon eheyttämisestä
32171: viranomais- ja hallintotehtäviä hoitava viran- Temmeksen, Lumijoen, Limingan, Tymävän ja
32172: omainen. Se hankkii kilpailuttamalla yleisten Rantsilan kunnat käsittävällä alueella. Muutok-
32173: teiden ylläpidossa ja kehittämisessä tarvittavat sen jälkeen alueella toimii neljä yhtenäistä kun-
32174: tuotteet ja palvelut markkinoilla toimiviita taa: Lumijoki, Liminka, Tyrnävä ja Rantsila.
32175: tuottajilta, joista yksi on muodostettava liike- Päätös tulee voimaan 1.1.2001.
32176: laitos. Tieliikelaitos on pääasiassa tielaitoksen
32177: nykyisen tuotannon tuotteita ja palveluita tuot- Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen
32178: tava valtion liikelaitoksista annetun lain mukai- asuntopoliittiseksi strategiaksi. Strategia sisäl-
32179: nen liikelaitos. Lait tulevat voimaan 1.1.2001. tää Iinjauksia ja toimenpiteitä, joiden tarkoituk-
32180: sena on luoda edellytykset hyvälle, kohtuuhin-
32181: Asumistukijärjestelmän joustavuutta lisätään taiselle asumiselle sellaisella tavalla, joka edis-
32182: ja tuen kohdentomista parannetaan. Asumistuki tää asuntomarkkinoiden tasapainoa, elinkaari-
32183: tarkistetaan kesken tukikauden asumismenojen laatua, sosiaalista eheyttä ja ihmisten valinnan-
32184: muuttuessa huomattavasti ja tulojen muutoksen mahdollisuuksia.
32185: perusteella tehtävää tarkistamiskynnystä alen-
32186: netaan. Tuki tarkistetaan asuntoa vaihdettaes- Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi
32187: sa. Laki tulee voimaan 1.12.2000. Suomen kauppalaivaston kilpailuedellytysten
32188: parantamista. Tarkoituksena on, että varustamot
32189: 21.6. vapautetaan 1.1.2001 lukien maksamasta tulo-
32190: Eduskunta hyväksyi lisätalousarvion. Tulojen veroa varustamotoiminnan tuloksesta, jaetusta
32191: lisäystä on arvioitu kertyvän nettomääräisesti voitosta maksetaan normaali yhtiövero. Ulko-
32192: 19 541 milj. mk. Valtion menot ilman netto- maanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkitty-
32193: kuoletoksia ovat nettomääräisesti 8 679 milj. jä lastialuksia omistaville varustamoille makse-
32194: mk. Verotuloarviota on korotettu nettomää- taan 1. 7.2000 lukien valtion varoista tukena
32195: räisesti yhteensä 6 450 milj. mk. Tulo- ja varal- nykyisen alusluettelotuen lisäksi määrä, joka
32196: lisuusveron osuus tästä on 5 000 milj. mk. Lä- vastaa varustamotyönantajan maksamia
32197: hinnä Soneran osakkeiden myynnistä saadun merimieseläke-, työttömyysvakuutus-, tapatur-
32198: myyntitulon vuoksi osakkeiden myyntiarviota mavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja.
32199: on korotettu 10 400 milj. mk. Osinkotulojen
32200:
32201:
32202:
32203:
32204: 84
32205: Taloudellisia tapahtumia
32206:
32207:
32208: 30.6. 25 000 euroa. Kehittämishankkeiden enim-
32209: Rekisteröityjen TEL:n, MYEL:n ja YEL:n mu- mäistukitaso on 75 %. Tukijärjestelmiin voidaan
32210: kaiset lisäeläkejärjestelyt suljetaan siten, ettei suurimmalta osin käyttää sekä EY:n osara-
32211: uusia lisäeläkejärjestelyjä voida enää vakuuttaa hoittamaa tukea että kansallista tukea.
32212: kuin ainoastaan eräissä TEL:n rekisteröityjä
32213: lisäeläkejärjestelyjä koskevissa erityistilan- Valtiovarainministeriö vahvisti peruskoroksi
32214: teissa. Voimassa olevat lisäeläkevakuutukset 4,5 %.
32215: kuitenkin säilyvät. Lait tulevat voimaan
32216: 1.1.2001. 20.7.
32217: Vuoden 140 ensimmäisessä lisätalousarviossa
32218: 1.7. on varattu 140 milj. markan määräraha käytet-
32219: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen täväksi avustusten myöntämiseen suomalaisen
32220: korontasauksesta annettua lakia muutetaan si- telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaa-
32221: ten, että vienti- ja alusluottoja koskevien koron- miseen. Asetuksella määrätään siitä, miten mää-
32222: tasaussopimusten ja tarjousten vuosien 1997- rärahaa saa käyttää. Vuonna 2000 avustuksia saa
32223: 2002 myöntämisvaltuus nostetaan enintään myöntää alusten rakentamiseen ja peruskorja-
32224: 2 200 miljoonasta eurosta enintään 5 000 milj. uksiin, joiden yhteenlaskettu arvo voi olla enin-
32225: euroon. Korontasaustoiminnan pääoma-arvoa tään 6 mrd. mk.
32226: laskettaessa tarjousten pääomia otetaan huo-
32227: mioon aikaisemman 100 prosentin sijasta 30 % 3.8.
32228: arvosta. EKP:n neuvosto sopi yleisperiaatteista, joita v.
32229: 2002 toteutettavassa käteisen euron käyttöön-
32230: Yksityisiltä työnantajilta alimmassa maksu- otossa noudatetaan. Neuvosto päätti myös pi-
32231: luokassa perittävää työnantajan kansaneläke- dentää kansallisten seteleiden vaihtoon ja
32232: maksua alennetaan 0,4 prosenttiyksiköllä. kotiottamiseen suunniteltua ajanjaksoa
32233: Alennettu maksu on 2,00 % enoakanpidätyksen 31.3.2002 saakka; alun perin jakson suunnitel-
32234: alaisesta palkasta. Alennus koskee myös alim- tiin päättyvän 31.12.2001.
32235: massa maksuluokassa valtion liikelaitoksia,joi-
32236: hin sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua 1.9.
32237: lakia. Muutoksen jälkeen työnantajan kansan- Työmarkkinatuen tarveharkintaa lieven-
32238: eläkemaksuporrastus on 2,00; 4,00 tai 4,90 % netään puolison tulojen osalta 15 prosenttiyksi-
32239: palkoista. köllä. Muutos toteutetaan korottamalla ennen
32240: tarveharkinnan suorittamista puolison tuloista
32241: Vuonna 2000 saadaan hyväksyä vuosina 1999 tehtävää vähennystä 300 markasta 1 400 mark-
32242: ja 2000 tilattuja aluksia koskevia uusia korko- kaan kuukaudessa.
32243: tukilainoja enintään 400 milj. mk. Korkotuen
32244: perustana oleva lainamäärä saa olla enintään 50 4.9.
32245: % aluksen hankintamenosta. Rakentaminen on Hallitus hyväksyi EU:lle annettavan Suomen
32246: aloitettava vuoden 2001 loppuun mennessä. vakausohjelman tarkistuksen. Siinä esitetään
32247: Suomen talouspolitiikan lähtökohdat ja tavoit-
32248: Maatilojen investointien enimmäistukitaso teet erityisesti finanssipolitiikan osalta sekä ar-
32249: vaihtelee alueesta ja tuensaajasta riippuen 40- vioidaan niiden toteutumista vuoteen 2004 asti.
32250: 55 prosentin välillä. Nuorten viljelijöiden aloi- Suomi täyttää lähivuosina EU:n perustaruisso-
32251: tustuen avustusosuuden enimmäismäärä on pimuksen julkisen talouden kriteerit.
32252:
32253:
32254:
32255: 85
32256: Taloudellisia tapahtumia
32257:
32258:
32259: Vuoden 2001 talousarvioesitys annettiin. Tu- 2000 keväällä päättämä menokehys. Menot kas-
32260: lot yhteensä ovat 209,2 mrd. mk, ja niiden kas- vavat vuoden 1999 varsinaiseen budjettiin ver-
32261: vu vuoden 2000 varsinaiseen talousarvioon ver- rattuna 2 %. Talousarvion menoja kasvattavat
32262: rattuna on vajaa 5 %. Ansiotulojen verotusta esi- mm. esiopetusuudistuksen täysimääräinen voi-
32263: tetään kevennettäväksi vuositasolla yhteensä maantulo, kansaneläkkeen tasokorotus, ham-
32264: 6Vz mrd. markalla, johon sisältyy ns. inflaatio- mashuollon laajennus ja ns. tulevaisuuspaketin
32265: tarkistus. Valtaosa veronkevennyksestä kohdis- määrärahat. Korkomenot alenevat toisaalta sel-
32266: tuu valtionverotukseen. Välillisten verojen pe- västi edellisvuodesta. Talousarvio on muodol-
32267: rusteisiin ei esitetä muutoksia. Budjettiesityk- lisesti 12,6 mrd. mk ylijäämäinen, josta 10,6
32268: seen on merkitty osakkeiden myynnistä saata- mrd. käytetään niroellisarvoisen velan nettokuo-
32269: via tuloja 2,5 mrd. mk. Menot ilman valtionve- letoksiin ja loput muuhun myöhemmin korko-
32270: lan vähentämistä ovat 196,6 mrd. mk eli 2,8 kustannuksia säästävään velanhallintaan.
32271: mrd. mk suuremmat kuin hallituksen vuoden
32272:
32273:
32274:
32275:
32276: 86
32277: Liitetaulut:
32278: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase
32279: 2. Tavaroiden viennin arvo
32280: 3. Tavaroiden tuonnin arvo
32281: 4. Talonrakentaminen
32282: 5. Valtion asuntolainat, korkotuki ja aloitetut asunnot
32283: 6. Toimialojen arvonlisäykset
32284: 7. Työllisyys toimialan ja ammattiaseman mukaan
32285: 8. Työttömät työnhakijat työnvälityksessä ammateittain
32286: 9. Valtion menot työllisyyden hoitoon
32287: 10. Palkansaajien ansiotasoindeksi
32288: 11. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi
32289: 12. Kuluttajahintaindeksi
32290: 13. Käytettävissä oleva tulo
32291: 14. Yksityiset kulutusmenot
32292: 15. Julkiset kulutusmenot tehtävittäin
32293: 16. Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimiaJoittain
32294: 17. Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavaratyypeittäin
32295: 18. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus tehtävittäin
32296: 19. Julkisyhteisöjen talous
32297: 20. Valtion budjettitalouden tulot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan
32298: 21. Valtion budjettitalouden menot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan
32299: 22. Valtion budjettitalouden menot hallinnonaloittain tilinpäätöksen sekä talousarvion
32300: mukaan
32301: 23. Valtiontalouden kassatulot
32302: 24. Valtiontalouden kassamenot
32303: 25. Valtiontalouden rahoitus
32304: 26. Valtion ja kuntien velka
32305: 27. Julkinen bruttovelka (EMU)
32306: 28. Kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja rintamasotilaseläkelain mukaiset tuotot ja
32307: kulut
32308: 29. Sairausvakuutuslain mukaiset tuotot ja kulut
32309: 30. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten vakuutusmaksutulot, eläkemenot ja
32310: vastuuvelka (rahastot)
32311: 31. Maksutase
32312: 32. Pankkien otto- ja antolainaus vuoden lopussa
32313: 33. Yleisön kokonaisvelka vuoden lopussa luotonantajan mukaan
32314: 34. Arvopaperimarkkinat
32315:
32316:
32317:
32318:
32319: 87
32320: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase, miljoonaa markkaa
32321:
32322: Käypiin hintoihin
32323: 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
32324: Arvonlisäys, brutto perushintaan 547 864 596 926 624 872 671 693 708 847
32325: Tuoteverot- tuotetukipalkkiot 87 668 94 248 98 742 103 498 108 645
32326: Bruttokansantuote markkinahintaan 635 532 691 174 723 614 775 191 817 492
32327: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 196 458 206 305 212 015 244 582 264 928
32328: Kokonaistarjonta 831 990 897 479 935 629 1 019 773 1 082 420
32329:
32330: Tavaroiden ja palvelusten vienti 248 306 267 500 270 742 313 831 338 328
32331: Kulutus 466 205 495 394 519 689 546 861 571 605
32332: yksityinen 323 564 345 956 364 286 385 591 404 142
32333: julkinen 142 641 149 438 155 403 161 270 167 463
32334: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 114 300 129 033 138 417 152 900 166 700
32335: yksityinen 94524 109 074 118 782 132 897 146 236
32336: julkinen 19 776 19 959 19 635 20 003 20 464
32337: Varastojen muutokset 2 781 6 816 3 522 2 922 2 528
32338: Tilastollinen ero 398 -1 264 3 259 3 259 3 259
32339: Kokonais~ntä 831 990 897 479 935 629 1019773 1 082 420
32340:
32341: Vuoden 1995 hintoihin
32342: 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
32343: Arvonlisäys, brutto perushintaan 544 048 574 041 598 539 630 308 657 902
32344: Tuotevero- tuotetukipalkkiot 80 099 84 289 86 222 90 300 93 300
32345: Bruttokansantuote markkinahintaan 624 147 658 330 684 761 720 608 751 202
32346: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 194 673 210 814 217 608 232 239 246 238
32347: Kokonaistarjonta 818 820 869 144 902 369 952 847 997 440
32348:
32349: Tavaroiden ja palvelusten vienti 252 429 274 991 292 388 324 091 350 858
32350: Kulutus 452 448 470 271 484 868 495 954 507 470
32351: yksityinen 314 937 330 450 342 196 352 450 362 773
32352: julkinen 137 511 139 821 142 672 143 504 144 697
32353: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 111 625 122 135 127 772 136 050 142 760
32354: yksityinen 91 967 102 761 109 125 117 921 124 774
32355: julkinen 19 658 19 374 18 647 18 129 17 986
32356: Varastojen muutokset 2 852 7 107 3 589 3 000 2 600
32357: Tilastollinen ero -534 -5 360 -6 248 -6 248 -6 248
32358: Kokonaiskysyntä 818 820 869 144 902 369 952 847 997 440
32359:
32360:
32361:
32362:
32363: 88
32364: 2. Tavaroiden viennin arvo (fob), miljoonaa markkaa
32365:
32366: 1997 1998 1999
32367:
32368: Maa- ja metsätalous 2 588 2350 1 658
32369: Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuus 5 612 5 098 4373
32370: Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus 4154 4 189 3 911
32371: Metsäteollisuus 62 058 66 361 66 776
32372: Puutavarateollisuus 14 187 14 249 14 423
32373: Massa- ja paperiteollisuus 47 871 52 112 52 353
32374: Kemiallinen teollisuus 21 112 21 185 22 783
32375: Metalliteollisuus 107 871 121 452 124 378
32376: Perusmetallien valmistus 16 965 16 467 16 143
32377: Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot 42 958 45437 42874
32378: siitä laivat 4 736 5 579 5967
32379: Elektroniikka- ja sähkötuotteet 47 948 59 548 65 361
32380: Muut 9445 9 934 9 464
32381: Tavaravienti 212 840 230 569 233 343
32382:
32383: Lähde: Tullihallitus.
32384:
32385:
32386:
32387:
32388: 3. Tavaroiden tuonnin arvo (cif), miljoonaa markkaa
32389:
32390: 1997 1998 1999
32391:
32392: Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 67999 71 709 72 205
32393: Energiatuotteet 15 949 13 360 15 686
32394: Investointitavarat 41 155 47 285 45 720
32395: Kestokulutustavarat 13 659 16 954 18 544
32396: Muut kulutustavarat 22234 23 511 24 381
32397: Tavaratuonti 160 995 172 819 176 536
32398:
32399: Lähde: Tullihallitus.
32400:
32401:
32402:
32403:
32404: 89
32405: 4. Talonrakentaminen, miljoonaa kuutiometriä
32406:
32407: 1994 1995 1996 1997 1998 1999*
32408: Myönnetyt rakennusluvat 27,40 25,92 31,64 37,71 41,66 43,67
32409: asuinrakennukset 8,94 7,16 9,03 11,68 12,64 14,48
32410: teollisuusrakennukset 6,14 5,52 6,06 5,79 6,63 6,51
32411: muut rakennukset 12,32 13,24 16,55 20,24 22,39 22,68
32412: Aloitettu uudisrakentaminen 24,68 24,08 26,97 31,77 36,35 37,73
32413: asuinrakennukset 9,39 6,59 8,14 10,53 11,38 12,81
32414: teollisuusrakennukset 4,43 6,25 5,41 5,07 5,71 5,31
32415: muut rakennukset 10,86 11,24 13,42 16,17 19,26 19,61
32416: Keskeneräinen uudisrakentaminen 40,04 40,26 38,88 40,06 45,99 49,11
32417: asuinrakennukset 13,49 11 '14 10,88 12,38 13,42 15,62
32418: teollisuusrakennukset 6,29 8,72 8,45 5,62 6,59 6,62
32419: muut rakennukset 20,26 20,40 19,55 22,06 25,98 26,87
32420: Valmistuneet rakennukset 26,04 23,53 25,14 31,44 31,55 33,75
32421: asuinrakennukset 9,34 8,70 7,56 9,25 10,53 10,48
32422: teollisuusrakennukset 4,02 3,76 5,06 8,01 4,94 5,14
32423: muut rakennukset 12,68 11,07 12,52 14,18 16,08 18,13
32424:
32425:
32426:
32427: 5. Valtion asuntolainat, korkotuki ja aloitetut asunnot
32428:
32429: Valtion aravalainojen Valtion korkotuki, Aloitetut asunnot,
32430: maksatus, milj. mk maksatus, kpl
32431: milj.mk
32432: Uudis- Perus- Han- Uudisrakennukset, ASP- Valtion Korko- Kaikki
32433: raken- paran- kinta peruskorjaus ja korko- osalai- tukiasun- asuntojen
32434: nukset taminen hankinta1) tuki2) noittamat not aloitukset
32435:
32436: 1991 7 404 592 141 116 604 22 559 882 39366
32437: 1992 7 097 757 537 144 693 22573 460 31 606
32438: 1993 5 382 1 022 324 172 642 13 680 8 788 27 434
32439: 1994 3 284 1 064 173 234 301 9328 4 213 26 820
32440: 1995 2 684 1 031 71 453 255 5558 9402 18 310
32441: 1996 2377 1 177 60 548 154 9 501 9 686 23 564
32442: 1997 3 887 1 344 50 610 93 11 627 8 719 29804
32443: 1998 4 453 1 250 71 655 73 7245 5 746 31 597
32444: 1999 2 700 750 50 568 27 6 593 5290 34394
32445: 2000** 3 615 720 100 530 25 7 500 3 500 37 500
32446: 2001a) 4480 590 140 550 20 8150 3 350 39500
32447:
32448: 1
32449: )PI.ASP.
32450: 2
32451: ) Ml. säästöpalkkiot ja luottovarauskorvaukset
32452: a) Vuoden 2001 talousarvioesityksen mukaan.
32453:
32454:
32455:
32456:
32457: 90
32458: 6. Toimialojen arvonlisäykset, miljoonaa markkaa
32459: Käypiin hintoihin 1995 hintoihin
32460: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999*
32461: Tuotanto yhteensä 547 864 596 926 624 872 544 048 574 041 598539
32462: maa-, riista- ja kalatalous 9 515 7 903 7 891 11 889 10 414 9 922
32463: metsätalous 13 965 14 735 15 202 13 749 14 270 14 245
32464: mineraalien kaivuu 1 717 1 643 1 743 2 116 1 740 2 054
32465: tehdasteollisuus 136 736 153 040 155 340 144 018 157 639 168 554
32466: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 13 291 14 131 12 838 14 018 14 180 14 153
32467: talonrakennustoiminta 19 800 23 697 28 482 19 683 21 051 22 114
32468: maa- ja vesirakennustoiminta 5 923 6 601 6 794 5 800 6 049 6 249
32469: kauppa 60 055 64 179 67 499 54 999 58 728 61 443
32470: majoitus- ja ravitsemistoiminta 8102 9 095 9 373 7 821 8 947 9 111
32471: liikenne 55 311 60 890 64 007 54 969 59 632 62 019
32472: rahoitus- ja vakuutustoiminta 20198 22 896 24 281 22 494 22 424 24 001
32473: asuntojen omistus ja vuokraus 51 353 54 326 57 397 45 847 46 939 48 277
32474: kiinteistötoiminta ja liike-elämää
32475: palveleva toiminta 42145 47 849 53 954 40 528 44 297 47 923
32476: yhteiskunnalliset ja henkilö-
32477: kohtaiset palvelukset 124 611 130 380 135 597 121 493 122 825 124 898
32478: välilliset rahoituspalvelut -14 858 -14 439 -15 526 -15 376 -15 094 -16 424
32479:
32480: Markkinatuotanto yhteensä 429 288 473 221 497 024 428 749 457 763 481 043
32481: Markkinalen tuotanto yhteensä 118 576 123 705 127 848 115 299 116 278 117 496
32482: julkinen toiminta 105 431 109 261 112 477 102 227 102 364 103 022
32483: muu toiminta 13 145 14 444 15 371 13 072 13 914 14 474
32484:
32485:
32486:
32487: 7. Työllisyys toimialan ja ammattiaseman mukaan°, miljoonaa työtuntia
32488: 1994 1995 1996 1997 1998* 1999*
32489: Markkinatuotanto 2 574 2 615 2 663 2 745 2 814 2 898
32490: palkansaajat 1 890 1 953 1 978 2 057 2 151 2209
32491: yrittäjät 685 663 685 688 663 689
32492: Julkinen toiminta 780 800 811 824 815 814
32493: Muu toiminta 111 118 125 132 142 148
32494: Työllisyys yhteensä 3 465 3 533 3 598 3 701 3 770 3 861
32495: 2
32496: maa-,riista- ja kalatalous > 382 352 338 322 305 313
32497: 2
32498: metsätalous > 47 46 46 43 44 46
32499: 2
32500: koko teollisuus > 688 718 720 746 769 769
32501: 2
32502: rakentaminen > 235 246 253 284 302 322
32503: kauppa, majoitus- ja
32504: 2
32505: ravitseminen > 545 548 577 597 606 628
32506: 2
32507: rahoitus, vakuutus ja kiinteistöt > 284 293 308 319 337 360
32508: liikenne 2> 271 281 284 292 298 301
32509: yhteiskunnalliset ja henkilö-
32510: kohtaiset palveluksee> 124 132 137 142 153 160
32511: 1
32512: >Kansantalouden tilinpidon mukaan.
32513: 2
32514: >Markkinatuotannossa.
32515:
32516:
32517: 91
32518: 8. Työttömät työnhakijat työnvälityksessä ammateittain 1l, 1 000 henkeä
32519: 1994 1995 1996 1997 1998 1999
32520: Työttömät työnhakijat
32521: teknillinen, yhteiskuntatieteellinen
32522: sekä terveydenhoitotyö 75,5 71,5 69,5 65,5 63,1 60,7
32523: hallinto- ja toimistotyö 51,0 49,6 49,2 46,7 41,9 37,9
32524: kaupallinentyö 36,6 35,5 34,3 31,9 28,5 25,8
32525: maa- ja metsätaloustyö 16,8 16,6 16,8 16,0 14,6 13,6
32526: rakennustyö 51,9 49,9 45,5 38,2 31,8 27,9
32527: kuljetus- ja liikennetyö 18,7 18,0 17,6 16,2 14,4 12,9
32528: teollinen työ 104,8 98,7 97,0 90,5 81,4 76,5
32529: palvelutyö 51,0 50,9 50,6 48,1 45,3 42,4
32530: muu työ 61,2 60,3 53,5 45,2 41,4 39,3
32531: Yhteensä2l 494,2 466,0 448,0 409,0 372,4 348,1
32532:
32533: 1
32534: ) Pohjoismaisen ammattiluokittelun (NYK) mukaan.
32535: 2
32536: ) Lukuihin eivät sisälly ryhmäilmoituksilla ilmoitetut lomautetut ja lyhennetyllä työviikolla olevat.
32537:
32538:
32539:
32540:
32541: 9. Valtion menot työllisyyden hoitoon1l
32542:
32543: 1997 1998 1999 2000 2001
32544: TA TAE
32545:
32546:
32547: Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle 1 067 807 620 250 208
32548: Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille 1 142 870 669 800 610
32549: Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 796 889 879 932 845
32550: Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi 310 261 142 116 94
32551: Työllisyyskoulutus 2 223 1 875 1 546 1 519 1 346
32552: Työmarkkinatuki 5 041 5 406 5 603 5 453 5 588
32553: Muut menot2l 1 641 2 123 1 195 904 1 293
32554: Yhteensä 12 220 12 231 10 655 9 974 9 984
32555: 1
32556: ) liman hallintomenoja.
32557: 2
32558: l Sisältää EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutuksen, joiden budjetoinnissa siirryttiin v. 1999
32559: valtuusmenettelyyn.
32560:
32561:
32562:
32563:
32564: 92
32565: 10. Palkansaajien ansiotasoindeksi (1990=100)
32566:
32567: 1994 1995 1996 1997 1998 1999*
32568: Maatalous 109,3 113,7 117,7 120,2 124,3 126,6
32569: Metsätalous 117,0 124,3 127,7 129,1 131,5 134,6
32570: Teollisuus 115,0 123,1 127,8 131,4 136,2 140,5
32571: Energia- ja vesihuolto 114,3 120,7 124,3 127,7 132,3 135,6
32572: T aionrakentaminen 101,5 104,6 108,1 109,4 113,5 117,3
32573: Maa- ja vesirakentaminen 109,0 111,8 115,5 118,0 123,1 128,7
32574: Tukku- ja vähittäiskauppa 112,5 118,7 123,8 126,8 131,8 134,8
32575: Majoitus ja ravitseminen 109,2 115,0 117,8 119,2 124,7 129,0
32576: Kuljetus 112,4 118,3 123,8 126,2 130,3 133,6
32577: Tietoliikenne 109,7 114,8 121,6 125,1 129,3 133,4
32578: Rahoitus 117,2 122,6 128,4 131,0 134,4 139,2
32579: Vakuutus 109,5 114,3 118,0 121,7 125,7 129,9
32580: Julkinen hallinto 109,2 112,7 117,3 119,1 123,2 126,3
32581: Koulutus ja tutkimus 111,0 114,0 118,1 120,2 123,5 126,0
32582: Terveyspalvelu 113,6 118,0 123,6 126,2 130,4 133,7
32583: Sosiaalipalvelu 114,2 118,8 124,1 126,6 131,7 134,8
32584: Yhteensä 111,4 116,6 121,2 123,8 128,1 131,5
32585: valtio 108,4 111,0 115,3 118,0 122,2 125,2
32586: kunnat 112,5 116,7 121,4 123,7 127,8 130,9
32587: yksityiset 111,6 117,4 122,0 124,7 129,0 132,8
32588:
32589:
32590:
32591: 11. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi (1990=100)
32592:
32593: 1994 1995 1996 1997 1998 1999
32594: Kokonaisindeksi 106,2 106,9 105,9 107,6 106,1 105,8
32595: Toimialan mukaan
32596: maataloustuotteet 100,7 87,8 68,0 69,3 69,5 66,6
32597: metsätaloustuotteet 80,8 91,3 91,9 99,1 101,5 101,9
32598: mineraalit 98,4 96,9 106,3 111,0 91,7 109,0
32599: teollisuustuotteet 109,4 110,2 109,8 110,6 108,6 107,6
32600: sähkö, kaasu, lämpö ja vesi 112,5 118,6 122,3 124,7 124,2 120,0
32601: rakentaminen 101,7 103,4 102,9 105,5 107,4 109,0
32602: Käyttötarkoituksen mukaan
32603: raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 105,3 107,5 105,3 107,0 104,1 103,4
32604: kulutustavarat 110,0 107,5 107,9 109,1 109,0 109,7
32605: investointitavarat 104,8 105,5 105,4 107,5 108,0 107,8
32606: Alkuperän mukaan
32607: kotimaiset tavarat 102,8 103,8 102,1 104,0 103,4 102,9
32608: tuontitavarat 118,7 118,5 120,1 120,9 116,6 117,0
32609:
32610:
32611:
32612:
32613: 93
32614: 12. Kuluttajahintaindeksi (1990=100)
32615:
32616: 1994 1995 1996 1997 1998 1999
32617: Kokonaisindeksi 110,9 112,0 112,6 114,0 115,6 117,0
32618: ravinto 102,3 94,8 92,9 94,2 95,4 95,3
32619: juomat ja tupakka 118,6 120,5 123,6 126,0 127,9 132,4
32620: vaatetus ja jalkineet 113,7 115,8 116,4 116,0 114,5 115,7
32621: asunto, lämpö ja valo 98,8 100,6 100,8 103,5 106,0 107,3
32622: kotitalouskalusto 111,6 113,9 114,7 115,3 116,0 117,0
32623: terveyden- ja sairaudenhoito 131,2 132,6 134,8 137,7 140,1 142,9
32624: liikenne 119,7 124,4 126,3 127,1 129,6 131,8
32625: koulutus ja virkistys 115,7 117,6 119,2 120,0 120,3 122,6
32626: muut 112,2 115,3 115,3 116,6 117,6 119,2
32627:
32628:
32629:
32630:
32631: 13. Käytettävissä oleva tulo, miljoonaa markkaa
32632:
32633: 1994 1995 1996 1997 1998 1999'
32634: Palkat ja palkkiot 205 565 219 250 230 558 243 754 261 671 273 826
32635: Työnantajien sosiaaliturvamaksut 59109 62111 63 016 65 412 70 757 73834
32636: Kotitalouksien yrittäjätulot 35 509 39 749 41 941 51 091 52187 55290
32637: yrittäjätulot maataloudesta 7 557 8 929 6 823 7 013 5 367 5584
32638: yrittäjätulot metsätaloudesta 5 354 7 098 6181 8 858 9 587 9 633
32639: muut kotitalouksien yrittäjätulot 22 598 23 722 28937 35 220 37 233 40 073
32640: Omaisuustulot ja muut yrittäjätulot 39199 62 089 67104 81 508 97 015 102 963
32641: Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 59 860 58 598 63 281 74 781 81 037 85 357
32642: Kansantulo 399 242 441 797 465 900 516 546 562 667 591 270
32643: Muuttulonsiirrot ulkomailta, netto -2 419 -752 -3 782 -3 608 -5 428 -5 808
32644: Käytettävissä oleva tulo 396823 441 045 462 118 512 938 557 239 585462
32645: Yksityinen sektori 299 599 328 539 337 069 374 949 395 224 412 894
32646: kotitaloudet 273 469 296 806 300 081 322 152 340 427 357 895
32647: yhteisöt 26130 31 733 36988 52 797 54 797 54 999
32648: yritykset 19239 25251 23 504 39 899 40147 44830
32649: rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3 774 3169 8 617 6 008 9 226 4197
32650: asuntoyhteisöt -7 758 -8 323 -8 084 -8 033 -9 499 -10 077
32651: kotitalouksia palvelevat voittoa tavottelemattomat yhteisöt 10 875 11 636 12 951 14923 14923 16 049
32652: Julkisyhteisöt 98231 111 626 123 438 137 787 162 015 172 568
32653: valtionhallinto -9 403 -3 287 6 481 23 971 39 483 45 713
32654: paikallishallinto 80 314 85 820 89 995 86 877 91 869 94978
32655: työelälaitokset 16346 19 366 20 315 22 033 23 540 22 032
32656: muut sosiaaliturvarahastot 10974 9727 6647 4906 7123 9845
32657:
32658:
32659:
32660:
32661: 94
32662: 14. Yksityiset kulutusmenot, miljoonaa markkaa
32663:
32664: Kävpiin hintoihin 1995 hintoihin
32665: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999*
32666: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 60 676 62 958 65 009 60 083 61 320 63 004
32667: Vaatetus ja jalkineet 14 658 15 289 15 932 14 646 15 387 15 869
32668: Asuminen 80 543 84 951 89126 74 084 75 976 77 573
32669: Sisustus- ja kodinhoito 14 113 15 200 15 948 14 016 15 055 15 590
32670: Terveys 11 016 11 375 12 128 10 542 10 718 11 214
32671: Kuljetus- ja tietoliikenne 48 771 54199 58443 48 211 53 836 57 514
32672: Virkistys, kulttuuri ja koulutus 37020 39296 40 825 36 421 38 368 39 709
32673: Hotellit, kahvilat ja ravintolat 22 831 23 536 24386 22 073 22 090 22 367
32674: Sekalaiset tavarat ja palvelut 22 264 26660 28 219 23 964 26 255 26 656
32675: Kotitalouksien kulutusmenot
32676: Suomessa 311 892 333 464 350 016 304 040 319 005 329 496
32677:
32678: Kestokulutustavarat 30 621 35 481 37 482 31 627 37107 39 611
32679: Puolikestävät kulutustavarat 28135 29463 30 808 28 041 29474 30 603
32680: Lyhytikäiset tavarat 104 913 108 486 112 730 101 611 103 964 106 657
32681: Palvelukset 148 223 160 034 168 996 142 761 148 460 152 625
32682: Kotitalouksien kulutusmenot
32683: Suomessa 311 892 333 464 350 016 304 040 319 005 329 496
32684: Suomalaisten kotitalouksien
32685: kulutusmenot ulkomailla 6 845 6 898 7 648 5 945 6072 6 503
32686: Ulkomaalaisten kotitalouksien
32687: kulutusmenot Suomessa 8 538 8 712 8 524 8 231 8 373 8 073
32688: Kotitalouksien kulutusmenot 310 199 331 650 349140 301 754 316 704 327 926
32689: Voittoa tavoittelemattomien
32690: yhteisöjen kulutus 13 365 14 306 15146 13 183 13 746 14 270
32691: Yksityiset kulutusmenot 323 564 345 956 364 286 314 937 330 450 342 196
32692:
32693:
32694:
32695:
32696: 95
32697: 15. Julkiset kulutusmenot tehtävittäin, miljoonaa markkaa
32698:
32699: Käypiin hintoihin 1995 hintoihin
32700: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999*
32701:
32702: Valtionhallinto
32703: Yleinen julkishallinto 4 524 5 497 7 318 4 524 5 497 7 318
32704: Puolustus 10 698 10 863 10 140 10 698 10 863 10 140
32705: Yleinen järjestys ja turvallisuus 5 593 6 299 6 577 5 593 6 299 6 577
32706: Elinkeinoelämän edistäminen 12 271 12 538 12 994 12 271 12 538 12 994
32707: Ympäristönsuojelu 856 977 1 042 856 977 1 042
32708: Asuminen ja yhdyskunnat 400 608 472 400 608 472
32709: Terveydenhuolto 313 439 436 313 439 436
32710: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 305 350 413 305 350 413
32711: Koulutus 8 762 9164 9 900 8 762 9 164 9 900
32712: Sosiaaliturva 353 356 346 353 356 346
32713: Yhteensä 44 075 47 091 49 638 44075 47 091 49 638
32714:
32715: Paikallishallinto
32716: Yleinen julkishallinto 7 763 7 849 7177 7 763 7 849 7 177
32717: Yleinen järjestys ja turvallisuus 1 532 1 553 1 723 1 532 1 553 1 723
32718: Elinkeinoelämän edistäminen 3 666 3 737 3 915 3 666 3 737 3 915
32719: Ympäristönsuojelu 319 420 426 319 420 426
32720: Asuminen ja yhdyskunnat 1 015 940 1 227 1 015 940 1 227
32721: Terveydenhuolto 27 840 28 902 31 083 27 840 28 902 31 083
32722: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 4 823 4 835 5184 4823 4 835 5 184
32723: Koulutus 24 938 26 019 26040 24 938 26 019 26 040
32724: Sosiaaliturva 17 725 18 513 18 900 17 725 18 513 18 900
32725: Yhteensä 89 621 92 768 95 675 89 621 92 768 95 675
32726:
32727: Sosiaaliturvarahastot
32728: Sosiaaliturva 8 945 9 579 10 090 8 945 9 579 10 090
32729:
32730: JULKINEN TOIMINTA YHTEENSÄ
32731: Yleinen julkishallinto 12 287 13 346 14 495 11 833 12 542 13 375
32732: Puolustus 10 698 10 863 10 140 10 115 10 009 9 209
32733: Yleinen järjestys ja turvallisuus 7 125 7 852 8 300 6 850 7 257 7 530
32734: Elinkeinoelämän edistäminen 15 937 16 275 16 909 15 430 15 324 15 729
32735: Ympäristönsuojelu 1 175 1 397 1 468 1 131 1 306 1 351
32736: Asuminen ja yhdyskunnat 1 415 1 548 1 699 1 387 1 454 1 558
32737: Terveydenhuolto 28 153 29 341 31 519 27 013 27 361 28 604
32738: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 5128 5185 5 597 4 939 4 878 5 157
32739: Koulutus 33 700 35 183 35 940 32 972 33 464 33 756
32740: Sosiaaliturva 27 023 28448 29 336 25 841 26226 26 403
32741: Yhteensä 142 641 149 438 155 403 137 511 139 821 142 672
32742:
32743:
32744:
32745:
32746: 96
32747: 16. Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain, miljoonaa markkaa
32748:
32749: Käypiin hintoihin 1995 hintoihin
32750: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999*
32751: Markkinatuotanto yhteensä 92 963 107 478 117 053 90 402 101 217 107 537
32752: maa-, riista- ja kalatalous 4 191 5 046 5 134 4 147 4 946 4 940
32753: metsätalous 1 962 1 862 1 831 1 879 1 771 1 696
32754: mineraalien kaivu 439 559 668 415 512 600
32755: teollisuus 23 324 25 122 23 564 22 219 23 487 22 459
32756: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 5 413 4496 4428 5265 4283 4 142
32757: rakentaminen 1 952 2 458 2 778 1 843 2 310 2 625
32758: kauppa 6 575 6 887 8 531 6 481 6 660 8 139
32759: majoitus- ja ravitsemistoiminta 796 906 952 783 881 917
32760: liikenne 10 794 12 219 12 473 10 585 11 901 11 834
32761: rahoitus- ja vakuutustoiminta 500 1 932 2 178 416 1 772 1 953
32762: kiinteistö- ja liike-elämän palvelut 31 152 39 989 48 141 30 757 37 128 42 418
32763: yhteiskunnalliset ja henkilö-
32764: kohtaiset palvelukset 5 865 6 002 6 375 5 612 5 566 5 814
32765: Julkinen toiminta 19 776 19 959 19 635 19 658 19 374 18 647
32766: Muu toiminta 1 561 1 596 1 729 1 565 1 544 1 588
32767: Yhteensä 114 300 129 033 138 417 111 625 122 135 127 772
32768:
32769:
32770:
32771:
32772: 17. Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavaratyypeittäin, miljoonaa markkaa
32773:
32774: Käypiin hintoihin 1995 hintoihin
32775: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999*
32776: Aineellisen kiinteän
32777: pääoman bruttomuodostus 102 515 116 219 124 225 100 623 110 600 115 369
32778: Asuinrakennukset 24 637 28 608 33 581 24 156 26 044 28 736
32779: Muut talorakennukset 19 970 25625 28 033 19 749 23 996 24 790
32780: Maa- ja vesirakennukset 12 634 13 040 12 647 12 437 12 605 11 948
32781: Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 44 981 48 649 49 670 43 970 47 599 49 540
32782: Kasvatettavat varat 293 297 294 311 356 355
32783: Aineetloman kiinteän
32784: pääoman bruttomuodostus 9026 10 238 11 894 8 548 9 389 10 592
32785: Maan ja muiden valmistamatlomien
32786: varojen arvon lisäys 2 759 2 576 2 298 2 454 2 146 1 811
32787: Yhteensä 114 300 129 033 138 417 111 625 122 135 127 772
32788:
32789:
32790:
32791:
32792: 97
32793: 18. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus tehtävittäin,
32794: miljoonaa markkaa
32795:
32796: Käypiin hintoihin 1995 hintoihin
32797: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999*
32798:
32799: Valtionhallinto
32800: Yleinen julkishallinto 1 119 1 023 390 1 127 1 014 442
32801: Puolustus 620 348 733 621 377 730
32802: Yleinen järjestys ja turvallisuus 405 388 502 407 410 523
32803: Elinkeinoelämän edistäminen 4 780 5 666 4953 4 733 5506 4 736
32804: Ympäristönsuojelu 186 34 49 184 36 53
32805: Asuminen ja yhdyskunnat 140 34 23 141 36 24
32806: Terveydenhuolto 36 22 26 38 24 30
32807: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 213 59 133 215 61 126
32808: Koulutus 954 624 617 996 687 720
32809: Sosiaaliturva 18 18 33 17 19 37
32810: Yhteensä 8 471 8 216 7 459 8479 8170 7 421
32811:
32812: Paikallishallinto
32813: Yleinen julkishallinto 1 665 1 958 1 943 1 654 1 861 1 781
32814: Yleinen järjestys ja turvallisuus 263 269 268 260 256 249
32815: Elinkeinoelämän edistäminen 2 013 1 897 1 886 1 973 1 822 1 765
32816: Ympäristönsuojelu 105 94 95 104 90 90
32817: Asuminen ja yhdyskunnat 108 119 118 108 115 111
32818: Terveydenhuolto 1 727 1 591 1 626 1 723 1 543 1 546
32819: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 1 341 1 306 1 289 1 325 1 247 1 186
32820: Koulutus 2 799 3 019 2 980 2 783 2 877 2 734
32821: Sosiaaliturva 905 911 904 892 854 809
32822: Yhteensä 10 926 11 164 11 109 10 822 10 665 10 271
32823:
32824: Sosiaaliturvarahastot
32825: Sosiaaliturva 709 429 1 490 682 400 1 321
32826:
32827: JULKINEN TOIMINTA YHTEENSÄ
32828: Yleinen julkishallinto 2 784 2 981 2 333 2 781 2 875 2223
32829: Puolustus 620 348 733 621 377 730
32830: Yleinen järjestys ja turvallisuus 668 657 770 667 666 772
32831: Elinkeinoelämän edistäminen 6 793 7563 6 839 6706 7328 6 501
32832: Ympäristönsuojelu 291 128 144 288 126 143
32833: Asuminen ja yhdyskunnat 248 153 141 249 151 135
32834: Terveydenhuolto 1 763 1 613 1 652 1 761 1 567 1 576
32835: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 1 554 1 365 1 422 1 540 1 308 1 312
32836: Koulutus 3 753 3 643 3 597 3 779 3564 3 454
32837: Sosiaaliturva 1 632 1 358 2 427 1 591 1 273 2 167
32838: Yhteensä 20 106 19 809 20 058 19 983 19 235 19 013
32839:
32840:
32841:
32842:
32843: 98
32844: 19. Julkisyhteisöjen talous 1), miljoonaa markkaa
32845:
32846: 1996 1997 1998 1999* 2000** 2001 **
32847: Toimintaylijäämä ja omaisuustulot 29203 28853 30185 27 240 30722 30340
32848: korkotulot 23112 21 754 20 975 18226 18510 19 550
32849: Välittömät verot 111 017 116 889 129 813 133 958 152 635 154 736
32850: Tuotannon ja tuonnin verot 79168 90604 96983 101 345 104 817 109 846
32851: Sosiaalivakuutusmaksut 83 570 85 361 89 666 93 713 96 816 101 582
32852: Saadut muut tulonsiirrot 2 435 2 748 2 507 2 557 2 740 2 710
32853: muilta kotimaisilta sektoreilta 1 002 1 069 1 365 1 309 1 350 1 200
32854: ulkomailta 1 433 1 679 1 142 1 248 1 390 1 510
32855: Tulot 305 393 324455 349154 358 813 387730 399 214
32856:
32857: Kulutusmenot 135 628 142 641 149 438 155 403 161 270 167 462
32858: Tukipalkkiot 12 099 11 837 12 042 11 845 12 610 13 025
32859: Sosiaalietuudet 93534 93 684 93 820 95 755 97 832 101 665
32860: Sosiaaliavustukset 32 309 32 570 32 937 32 788 32 650 32 525
32861: Maksetut muut tulonsiirrot 11 375 13 435 14 350 15 620 15 437 15 807
32862: muille kotimaisille sektoreille 7 586 9200 9 053 9 909 9307 9 457
32863: ulkomaille 3 789 4235 5297 5 711 6130 6350
32864: Korkomenot 31 852 34 048 32 936 29 260 29 530 26 730
32865: Muut menot 786 1 094 1 054 977 980 995
32866: Menot 317 583 329 309 336 577 341 648 350 309 358209
32867:
32868: Säästö -12190 -4 854 12 577 17 165 37 421 41 005
32869: Pääomansiirrot, netto -3 676 183 -514 29 275 370
32870: Kiinteän pääoman kuluminen 14579 15 178 16 056 16 660 17 396 18 159
32871: Pääoman bruttomuodostus(2) 17 223 20 090 19390 19 978 20249 20 712
32872: Nettoluotonanto(+)/nettoluotonotto(-) -18 510 -9 583 8729 13 876 34843 38822
32873: valtionhallinto -42 180 -23 330 -10 257 -5 609 9 919 11 438
32874: paikallishallinto 4 476 -4272 -2 169 -1 556 766 1 186
32875: työeläkelaitokset 19 842 20895 22 313 19 948 23 110 24 090
32876: muut sosiaaliturvarahastot -648 -2 876 -1 158 1 093 1 048 2 108
32877: Perusjäämä(3) -9 770 2 711 20690 24 910 45 863 46 002
32878: 1) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
32879: 2) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ml. varastojen muutos sekä maan ja muiden varojen nettohankinnat
32880: 3) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja.
32881:
32882:
32883:
32884:
32885: 22 209194L
32886: 99
32887: 20. Valtion budjettitalouden tulot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan,
32888: miljoonaa markkaa
32889: Tilinpäätös Talousarvio
32890: 1997 1998 1999 1999 2000 2001
32891: (esitys)
32892: Tulo- ja varallisuusvero 50086 56 631 61 251 57 840 67 201 71 645
32893: Arvonlisävero 45599 49 660 53 329 52 500 55 280 59 550
32894: Tuonnin perusteella kannettavat
32895: verot ja maksut 4 - - - - -
32896: Valmisteverot 24640 26 233 26 962 27 650 27 614 27630
32897: tupakkavero 3252 3 376 3 367 3 400 3 474 3 550
32898: alkoholijuomavero 7 160 7 186 7 453 7 400 7 350 7 700
32899: polttoainevero/energiaverot 13 895 15 305 15 765 16 500 16 600 16 185
32900: muut valmisteverot 331 365 377 350 190 195
32901: Autovero 4 210 5 259 6 115 5 500 6 000 6 700
32902: Leimavero 781 254 -70 10 10 5
32903: Muut verot ja veronluonteiset tulot 8 899 9 963 10 346 10 059 10 260 11 439
32904: Verot ja veronluonteiset tulot
32905: yhteensä 134 219 148 000 157 933 153 559 166 365 176 969
32906:
32907: Sekalaiset tulot 33 200 39250 50 621 29 329 26 853 26 645
32908: Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 943 5 315 3 886 3 419 4255 4 634
32909: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 171 362 192 565 212 440 186 307 31108 31 279
32910: Valtiolle takaisin maksettavat lainat 975 776 683 492 606 925
32911: Ylijäämän käyttö - - - 1 700 1 500 -
32912: Tulot ilman lainanottoa 172 337 193 341 213 124 188 499 199 579 209 172
32913: Nettolainanotto 12 329 6 334 - - - -
32914: TULOT YHTEENSÄ 184 668 199 675 213 124 188 498 199 579 209 172
32915:
32916:
32917:
32918:
32919: 100
32920: 21. Valtion budjettitalouden menot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan,
32921: miljoonaa markkaa
32922:
32923: Tilinpäätös Talousarvio
32924: 1997 1998 1999 1999 2000 2001
32925: (esitys)
32926: Eläkkeet 12 911 13 361 13 877 14 047 14 488 15 149
32927: Puolustusvoimien kalustohankinnat 4559 4 920 3 470 3 450 3 720 3 162
32928: Muut kulutusmenot 39 751 40 038 41 383 40 516 41 178 42 909
32929: Kulutusmenot yhteensä 57 221 58 319 58 730 58 013 59 386 61 220
32930:
32931: Valtionavut kunnille ym. 30 787 29 359 29 462 29289 30 801 32 890
32932: Valtionavut elinkeinoille 13 834 13 415 13 206 12 959 14 278 15 127
32933: Valtionavut kotitalouksille yms. 38 042 36 558 35 584 36 004 36 200 35 873
32934: Siirrot budjetin ulkopuolisille
32935: rahastoille ja Kela: IIe 6 681 7 493 7 288 8233 8 013 8 869
32936: Muut siirtomenot 13 021 14 674 13 504 12 348 13 972 15 528
32937: Siirtomenot yhteensä 102 366 101 499 99 044 98 833 103 265 108 286
32938: Koneiden, laitteiden ja kaluston
32939: hankkiminen 408 390 236 236 510 413
32940: Talonrakennukset 1 231 1 017 439 364 428 308
32941: Maa- ja vesirakennukset 1 877 1 856 1 722 1 590 1 683 1 236
32942: Reaalisijoitukset yhteensä 3 516 3 263 2 396 2 189 2 620 1 957
32943:
32944: Valtionvelan korot 1) 22 831 27 852 28 575 27 850 26 670 24384
32945: Erittelemättömät menot 10 7 101 5 5 5
32946: Muut menot yhteensä 22 841 27 859 28 676 27 855 26 675 24389
32947: Menot ilman rahoitustalous-
32948: toimia 185 944 190 940 188 846 186 890 191 946 195 853
32949:
32950: Lainananto 295 294 964 346 391 429
32951: Muut finanssisijoitukset 1 139 1 499 1 165 316 284 324
32952: Finanssisijoitukset yhteensä 1 434 1 792 2 129 661 675 753
32953: Menot ilman kuoletuksia 187 378 192 732 190 975 187 551 192 621 196 606
32954: Nettokuoletukset ia velanhallinta - 1 560 20 738 946 6 955 12 568
32955: MENOT YHTEENSÄ 187 378 194 292 211 713 188 498 199 575 209 172
32956:
32957: 1) Sisältää v. 1997 velanhallintamenot
32958:
32959:
32960:
32961:
32962: 101
32963: 22. Valtion budjettitalouden menot hallinnonaloittain tilinpäätöksen sekä talousarvion
32964: mukaan, miljoonaa markkaa
32965:
32966: Tilinpäätös Talousarvio
32967: 1997 1998 1999 1999 2000 2001
32968: (esitys)
32969: 21. Tasavallan Presidentti 31 49 45 46 40 37
32970: 22. Eduskunta 271 304 364 330 395 496
32971: 23. Valtioneuvosto 192 196 211 211 209 222
32972: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 3 126 3 347 3 652 3 536 3635 3 866
32973: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 2 705 2 894 3 121 3 129 3 137 3 117
32974: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 6 216 6 518 6 576 6243 7 069 7 524
32975: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 10 112 10 473 9230 8 988 9 828 9544
32976: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 27 547 28468 29 859 28 063 29 636 31 221
32977: 29. Opetusministeriön hallinnonala 26 188 26 581 26 645 26640 27924 30 200
32978: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 12 697 12 657 12 374 12 022 13 234 13 997
32979: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 8 253 7 723 7 485 7 278 7 363 7 061
32980: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 4566 5 036 4 818 4 536 4 809 5 184
32981: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 45 201 42 998 41 930 43 513 43 491 44694
32982: 34. Työministeriön hallinnonala 13 459 13 557 12 105 11 539 11 316 11 361
32983: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 3 729 3 753 3 959 3 554 3 755 3 639
32984: 36. Valtionvelan korot 23 084 8 )
32985: 28 178 28 602 27 916 26 780 24440
32986: 37. Valtionvelan vähentäminen - 1 560 20 738 946 6955 12 568
32987: MENOT YHTEENSÄ 187 378 194 292 211 713 188 498 199 575 209 172
32988:
32989:
32990: a) Sisältää velanhallintamenot
32991:
32992:
32993:
32994:
32995: 102
32996: 23. Valtiontalouden kassatulot 1l, miljoonaa markkaa
32997:
32998: Tulolaji 1995 1996 1997 1998 1999 2000**
32999: Tulo- ja varallisuusvero 37 871 45 778 50086 56 632 61 251 72 201
33000: Korkotulojen lähdevero 1 229 1 280 1 001 687 557 750
33001: Perintö-ia lahjavero 992 1 301 1 459 1 689 1 910 2 050
33002: Tulon ja varallisuuden perusteella
33003: kannettavat verot yhteensä 40 092 48359 52546 59 008 63 718 75 001
33004:
33005: Arvonlisävero 36 939 42103 45 599 49 660 53 329 56 330
33006: Vakuutusmaksuvero 1 551 1 581 1 637 1 742 1 855 1 890
33007: ~eekkimaksut 357 391 426 449 470 495
33008: Liikevaihdon perusteella kannet-
33009: tavat verot ja maksut yhteensä 38 847 44 075 47 661 51 851 55 654 58 715
33010:
33011: Tullit ja tuontimaksut 264 67 4 0 0 0
33012: Valmisteverot 21 835 23 210 24 640 26233 26 962 27 614
33013: tupakasta 3 085 3 166 3252 3 376 3 367 3 474
33014: alkoholijuomavero 6 807 7008 7160 7187 7 454 7 350
33015: polttoaineista/energiaverot 11 628 12 714 13 896 15 306 15 765 16 600
33016: muut valmisteverot 315 322 331 364 377 190
33017: Leimavero 2 030 2 047 781 255 -69 10
33018: Autovero 2 686 3 611 4 210 5 259 6 115 6400
33019: Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 388 2 876 4664 5 722 5 916 5400
33020: Verot ja veronluonteiset tulot
33021: yhteensä 108 713 124 246 134 507 148 328 158296 173140
33022:
33023: Sekalaiset tulot 26 716 31 228 31 684 37 203 46 886 36 955
33024: Korkotulot ja voiton tuloutukset 9 121 8550 7034 7 960 6896 9 633
33025: Muut tulot yhteensä 35 837 39 778 38 718 45 164 53 782 46588
33026: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 144 550 164 024 173 225 193 492 212 078 219 728
33027:
33028: Valtiolle takaisin maksettavat lainat 7 923 9894 8 412 10 752 12 600 10 750
33029: Tulot ilman lainanottoa 152 473 173 918 181 637 204 244 224 678 230478
33030:
33031: Nettolainanotto 54 071 33 845 10 371 5547 - -
33032: TULOT YHTEENSÄ 206 544 207 763 192 008 209 791 224 678 230 478
33033:
33034: 1(1) Budjettitalouden ja budjetin ulkopuolisten valtion rahastojen tulot.
33035:
33036:
33037:
33038:
33039: 103
33040: 24. Valtiontalouden kassamenot1l, miljoonaa markkaa
33041:
33042: MenolaM 1995 1996 1997 1998 1999 2000*
33043: Eläkkeet 12 088 12 519 12 901 13 358 13 874 14350
33044: Puolustusvoimien kalustohankinnat 3 022 3 697 4468 4 809 3870 3 840
33045: Muut kulutusmenot 36 337 37 479 37228 37 060 38499 39 067
33046: Kulutusmenot yhteensä 51 446 53 695 54596 55227 56243 57257
33047:
33048: Valtionavut kunnille ym. 39 481 33199 30134 29452 29344 30 900
33049: Valtionavut elinkeinoille 19 312 18 348 14 857 14 791 15 411 16 291
33050: Valtionavut kotitalouksille yms. 42 488 40450 38 421 37340 37082 37 032
33051: Valtionosuudet kansaneläke- ja
33052: sairausvakuutusmenoista 1 168 5 358 6 567 7 381 7270 8 200
33053: Muut siirrot kotimaahan 4545 5 380 4280 5620 5 607 4 161
33054: Siirrot ulkomaille 6 649 7 306 7 689 8295 8 903 9 450
33055: Siirtomenot yhteensä 113 644 110 040 101 947 102 878 103 618 106 034
33056:
33057: Koneiden, laitteiden ja kaluston
33058: hankkiminen 274 213 360 391 298 510
33059: Talonrakennukset 1 052 1 257 1 253 1 070 588 0 450
33060: Maa- ja vesirakennukset 1 882 1 856 1 703 1 990 1 947 1 800
33061: Reaalisijoitukset yhteensä 3 208 3 326 3 316 3 451 2 834 2 760
33062:
33063: Valtionvelan korot 25 799 29 988 24 617 31 537 31 341 34673
33064: Muut menot 537 -59 19 -12 96 164
33065: Muut menot yhteensä 26 336 29 929 24636 31 525 31 438 34837
33066: Menot ilman rahoitustaloustoimia 194 635 196 990 184 495 193 081 194 132 200888
33067:
33068: Lainananto 7120 7354 9 401 10 496 9 566 9 754
33069: Muut finanssisijoitukset 9 644 6402 1 141 1 047 1 745 0 570
33070: Finanssisijoitukset yhteensä 16 765 13 756 10 542 11 543 11 310 10 324
33071: Menot ilman valtionvelan
33072: kuoletuksia 211 399 210 746 195 038 204 624 205 442 211 212
33073:
33074: Valtionvelan nettokuoletukset - - - - 20293 18 061
33075: MENOT YHTEENSÅ 211 399 210746 195 038 204 624 225 735 229 273
33076:
33077: '(1) Budjettitalouden sekä budjetin ulkopuolisten valtion rahastojen menot.
33078:
33079:
33080:
33081:
33082: 104
33083: 25. Valtiontalouden rahoitus 1), miljoonaa markkaa
33084:
33085: 1995 1996 1997 1998 1999 2000**
33086: Verotulot 108 713 124 246 134 507 148 328 158 296 173 140
33087: Muut tulot 35 837 39 778 38 718 45 164 53 782 46588
33088: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 144 550 164 024 173 225 193 492 212 078 219 728
33089:
33090: Tavaroiden ja palvelusten ostot 55 192 56962 57 931 58666 59173 60 181
33091: Siirtomenot 139 443 140 028 126 564 134 415 134 959 140 707
33092: Menot ilman rahoitustaloustoimia 194 635 196 990 184 496 193 081 194 132 200 888
33093:
33094: Tuloylijäämä (+) -50 085 -32 966 -11 271 411 17946 18 840
33095:
33096: Finanssisijoitukset, netto -8 841 -3 862 -2 130 -791 1 290 426
33097: Nettorahoitustarve (-) -58 926 -36 828 -13 401 -380 19 236 19 266
33098:
33099: Nettolainanotto (+), nettokuole-
33100: tukset (-) 54 071 33845 10 371 5547 -20 293 ..
33101: Kassajäämä -4855 -2 984 -3 030 5167 -1 057 ..
33102: 1
33103: ) Budiellitalous sekä budjetin ulkopuoliset valtion rahastot.
33104:
33105:
33106:
33107:
33108: 26. Valtion ja kuntien velka, miljardia markkaa
33109:
33110: 1995 1996 1997 1998 1999* 2000**
33111: Euromääräinen velka 185,2 218,1 246,3 257,6 339,0 330
33112: Valuuttamääräinen velka 172,3 175,0 168,6 157,4 65,7 59
33113: Yhteensä 1) 357,5 393,1 414,8 415,0 404,6 389
33114: %/BKT 63,3 67,1 65,3 60,0 55,9 50
33115:
33116: Kuntien velka2) 26,9 24,2 25,9 25,9 25 23
33117: 1
33118: > 1.1.1999 lähtien markka ja muut euro-valuutat.
33119: 2
33120: ) Kunnat ja kuntayhtymät, vieras pääoma ilman saatuja ennakoita, lyhytaikaisen vieraan pääoman osto-
33121: ja siirtoveikala ja keskinäisiä siirtoja.
33122:
33123:
33124:
33125: 27. Julkinen bruttovelka (EMU), miljardia markkaa
33126: 1995 1996 1997 1998 1999* 2000**
33127: Valtio 300,3 315,1 324,8 315,9 318,0 309
33128: Kunnat 22,4 19,6 19,1 20,3 19,2 19
33129: Sosiaaliturvarahastot 0,4 0,1 0,1 0,2 0,2 0
33130: Yhteensä 323,2 334,8 344,0 336,3 337,4 328
33131:
33132: %/BKT 57,2 57,1 54,1 48,7 46,6 42,4
33133:
33134:
33135: 105
33136: 28. Kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja rintamasotilaseläkelain mukaiset tuotot
33137: ja kulut, miljoonaa markkaa
33138:
33139: 1995 1996 1997 1998 1999 2000(a)
33140: Tuotot
33141: Vakuutusmaksut 9327 8 092 7 848 8 313 8 919 9159
33142: vakuutettujen maksut 2 059 318 144 8 263 40
33143: työnantajain maksut 7268 7 774 7704 8 305 8 656 9 119
33144: Valtion ja kuntien rahoitusosuudet 7126 7 019 7 036 6 861 6 699 6 624
33145: valtion rahoitus 2 424 6544 6 957 6 861 6 699 6 624
33146: kansaneläkkeisiin 33 4167 4 201 4 007 3 818 3 670
33147: perhe-eläkkeisiin 249 246 244 246 242 239
33148: rintamasotilaseläkkeisiin 1 014 947 879 826 771 750
33149: lapsen hoitotukeen 386 410 422 412 424 437
33150: vammaistukeen 155 154 155 157 161 167
33151: eläkkeensaajien asumistukeen 587 620 1 056 1 213 1 284 1 361
33152: kuntien rahoitus 4 702 475 79 - - -
33153: kansaneläkkeisiin 4248 0 0 - - -
33154: eläkkeensaajien asumistukeen 454 475 79 - - -
33155: Erityistuotot 2 730 2 707 2 707 2 707 2 400 2 400
33156: osuus lvv/alv-tuotoista 2 400 2 400 2 400 2 400 2 400 2 400
33157: maksu vakuutuslaitoksilta 330 307 307 307 - -
33158: Sijoitusomaisuuden tuotot 46 665(b) 59 330 159(c) 64
33159: Muut tuotot 34 10 9 56 12 15
33160: Yhteensä 19 263 18 493 17 659 18 267 18 189 18 262
33161: Kulut
33162: Eläkkeet 19 264 18 886 18 468 17 758 17 295 16 778
33163: kansaneläkkeet 17 452 17 131 16 765 16 119 15 698 15 187
33164: varsinainen kansaneläke 15 257 14 904 14 490 13 791 13 268 12 641
33165: eläkkeensaajien asumistuki 1 055 1 097 1 146 1 215 1 290 1 363
33166: eläkkeensaajien hoitotuki 1 033 1 034 1 051 1 063 1 109 1 166
33167: muut 107 96 78 50 31 17
33168: perhe-eläkkeet 249 246 245 245 246 239
33169: rintamasotilaseläkkeet 1 013 945 880 826 770 751
33170: Lapsen hoitotuet 393 410 423 411 420 435
33171: Vammaistuet 157 154 155 157 161 167
33172: Muut etuudet 38 15 13 13 14 15
33173: Toimintakulut 639 1231 (d) 634 1228(e) 706 706
33174: Yhteensä 19 941 20130 19 115 18 998 18 015 17 500
33175:
33176: (a) Kansaneläkelaitoksen arvio.
33177: (b) Tuottoihin sisältyy 578 milj. mk arvonkorotuksia.
33178: (c) Tuottoihin sisältyy 108 milj. mk arvonalennusten muutoksia.
33179: (d) Toimintakulut sisältävät 578 milj. mk toimieläkevastuun nopeutetusta kattamisesta aiheutunutta kertasuoritusta.
33180: Nopeutettu kattaminen toteutettiin sijoitusomaisuudella ja siihen tehdyillä arvonkorotuksilla
33181: 1(e) Toimintakulut sisältävät 517 milj. mk toimieläkevastuun kattamisen kertasuoritusta.
33182:
33183:
33184:
33185:
33186: 106
33187: 29. Sairausvakuutuslain mukaiset tuotot ja kulut, miljoonaa markkaa
33188:
33189: 1995 1996 1997 1998 1999 2000(a)
33190: Tuotot
33191: Vakuutusmaksut 12 473 13 227 12 032 11 377 11 061 10 924
33192: vakuutettujen maksut 8 112 8 606 7 849 6 933 6 481 6 017
33193: työnantajain maksut 4 361 4 621 4183 4444 4 580 4 907
33194: Takautumissuoritukset 48 40 37 60 59 64
33195: Erityistuotot - - - - 307 307
33196: osuus lvv-tuotoista - - - - 307 307
33197: työterveyshuoltomaksut - - - - - -
33198: Sijoitusomaisuuden tuotot 5 5 5 2 12 6
33199: Muut tuotot 193 137 95 141 49 49
33200: Kuntien osuus hammashuollosta - - - - - -
33201: Valtion rahoitusosuus - - - - 255 255
33202: Yhteensä 12 719 13 409 12169 11 580 11 743 11 605
33203: Kulut
33204: Suoritukset vakuutetuille 1) 9499 9595 9895 10 185 10 731 10 510
33205: päivärahat 2 525 2 373 2 385 2 510 2 724 2 925
33206: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat 3 064 2 876 2 829 2 805 2 866 2 955
33207: lääkekorvaukset 2 707 3002 3288 3 359 3 635 4 011
33208: lääkärinpalkkiokorvaukset 470 511 528 595 582 618
33209: tutkimus- ja hoitokorvaukset 265 305 316 342 334 352
33210: matkakorvaukset 468 528 549 574 590 649
33211: Työterveyshuolto 585 553 641 673 719 784
33212: Muut etuudet 1 036 1 054 1 109 1 167 1 253 1 376
33213: Suoritukset terveyskeskuksille - - - - - -
33214: Suoritukset Maatalousyrittäjien
33215: eläkelaitokselle 33 34 33 33 36 35
33216: Toimintakulut 959 979 951 1 174 979 1 059
33217: Yhteensä 12 112 12 215 12 629 13 232 13 718 14 764
33218:
33219: 1
33220: ) Sisältää myös työpaikkakassojen kautta maksetut korvaukset.
33221: _(a) Kansaneläkelaitoksen arvio.
33222:
33223:
33224:
33225:
33226: 107
33227: 30. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten vakuutusmaksutulot, eläkemenot ja
33228: vastuuvelka (rahastot), miljoonaa markkaa
33229: 1994 1995 1996 1997 1998 1999a)
33230: Vakuutusmaksut
33231: palkoista 1) 23171 26 750 28995 30 507 34 833 38280
33232: 2
33233: yrittäjätuloista l 2 670 2 754 2 893 3065 3 201 3 200
33234: yhteensä 25 841 29 504 31 888 33 572 38 034 41 480
33235: Eläkkeet
33236: palkansaajat 1l 24126 25 461 26 777 28 823 30 240 31 910
33237: yrittäjäe) 4 963 5197 5 432 4 765 4 913 5095
33238: - siitä valtion rahoitus 2 411 2 417 2 369 2 299 2 258 2 338
33239: yhteensä 29089 30 659 32 209 33 588 35153 37 005
33240: Vastuuvelka 31.12.(3) (rahastot) 158 846 169 076 184 714 184 714 222 781 244 110
33241:
33242: Vakuutusmaksut, % BKT:sta 5,1 5,3 5,4 5,3 5,5 5,7
33243: Eläkkeet,% BKT:sta 5,6 5,5 5,5 5,3 5,1 5,1
33244: Keskimääräinen TEL-maksu,
33245: %palkasta 18,6 20,6 21 '1 21,2 21,5 21,5
33246: Laskuperustekorko,%
33247: (keskim. vuodessa) 6,5 6,5 6,1 4 ) 5,5 5,5 5,0
33248:
33249: Lähde: Eläketurvakeskus.
33250: (a) Arvio
33251: 1
33252: l TEL, LEL, TaEL ja MEL.
33253: 2
33254: l MYEL ja YEL.
33255: 3
33256: ) Palkansaajien eläkelakien mukainen vastuuvelka.
33257: 4
33258: ) 6,0 % 1.4.1996 lähtien.
33259:
33260:
33261:
33262:
33263: 108
33264: 31. Maksutase, miljoonaa markkaa
33265:
33266: 1998* 1999*
33267: Tulot Menot Tase Tulot Menot Tase
33268: Vaihtotase 298 452 259 370 39 081 308 471 269 262 39209
33269:
33270: Tavarat ja palvelut 267 798 206 650 61 148 271 654 212 176 59 478
33271: Tavarat 231 704 164 956 66 748 234 542 169 334 65 208
33272: Tavarakauppa 230 569 172 819 57 750 233 342 176 534 56 808
33273: Tavarakaupan korjauserät 1 136 -7 863 8 998 1 200 -7 200 8400
33274: Palvelut 36 094 41 694 -5 600 37 112 42 842 -5 730
33275: Kuljetus 10 973 11 062 -89 9 922 12 044 -2 122
33276: Matkailu 8 712 11 022 -2 310 8524 11 353 -2 830
33277: Muut palvelut 16 409 19 611 -3 202 18 666 19 445 -779
33278: Palkansaajakorvaukset 2 005 553 1 452 2 220 610 1 610
33279: Pääomakorvaukset 20581 38 728 -18 148 25 597 41 955 -16 359
33280: Tulonsiirrot 8 068 13 439 -5 371 9000 14 521 -5 521
33281:
33282: Pääomansiirrot 483 0 483 250 209 41
33283:
33284: Saamiset Velat Netto Saamiset Velat Netto
33285: 1
33286: Rahoitustase 1 121 746 108 446 -13 300 125 066 103 756 -23 677
33287:
33288: Suorat sijoitukset 99 645 64 896 -34 749 25 791 18 449 -7 342
33289: Arvopaperisijoitukset 20 615 19 665 -950 71 898 74 571 2 673
33290: Osakkeet 11 131 41 123 29 992 25 606 58 235 32 628
33291: Joukkolainat 9 726 -19 243 -28 970 41 053 4 515 -36 538
33292: Rahamarkkinapaperit -242 -2 214 -1 972 5 239 11 821 6 582
33293: Lainat 1 Talletukset -978 8 262 9 240 -761 7 791 8552
33294: Kauppaluotot 2 954 676 -2 278 2 082 1 927 -154
33295: Muut erät -1 237 18 807 20 043 25537 1 017 -24 520
33296: Johdannaiset 1l -475 -3 860 -3 385 -2 367
33297: Valuuttavaranto 1 221 -1 221 519 -519
33298:
33299: Virheelliset ja tunnistamattomat erät -26 264 -15 573
33300:
33301: Lisätietoja
33302: Yksityiset (yritykset ja muut) 1l 51 625 55 364 3 740 30 784 80232 47 491
33303: Julkisyhteisöt (valtio, kunnat ja
33304: työeläkelaitokset) 1l 15 748 -8 254 -24 002 34 376 7 884 -26 449
33305: Suomen Pankki 1l 431 -989 -1 420 14 867 4 130 -10 738
33306: Muut rahoituslaitokset 1l 53 942 62 324 8 382 45 038 11 510 -33 981
33307:
33308: Lähde: Suomen Pankki.
33309: Saatavien lisäys +, vähennys -
33310: Velkojen lisäys +, vähennys -
33311: 1) Bruttosaamiset ja -velat sisältävät johdannaiset vuoden 1998 loppuun asti.
33312:
33313:
33314:
33315: 109
33316: 32. Pankkien otto- ja antolainaus vuoden lopussa, miljoonaa markkaa
33317:
33318: 1995 1996 1997 1998 1999
33319: Ottolainaus 306 231 296140 303 711 315 346 330 813
33320: Markkatilit 291 388 283 645 291 418 304 686 323 239
33321: Verottomat tilit 173 207 188 926 207 313 218 100 236 674
33322: Lähdeverolliset tilit 56 445 35953 22 335 17 852 12 875
33323: Muut verolliset tilit 61 721 58 767 61 771 68 733 73 690
33324: Valuuttatilit 14 843 12 495 12 293 10 660 7 574
33325: Antolainaus 291 291 289 144 291 989 326 772 361 492
33326: Markkaluotot 258 167 265 015 275 743 309 066 353 031
33327: Valuuttatilit 33124 24130 16 246 17 706 8 461
33328:
33329:
33330:
33331: 33. Yleisön kokonaisvelka vuoden lopussa Iuotonautajan mukaan, miljoonaa markkaa
33332:
33333: 1995 1996 1997 1998 1999
33334: Suomen Pankki 2 980 2 362 1 850 1 566 1 239
33335: Kotimaiset talletuspankit 290 749 281 845 272 342 298 786 317 880
33336: Ulkomaalaisten omistamat
33337: talletuspankit 2 459 3 952 5 799 9 313 16 426
33338: Muut luotto- ja rahoituslaitokset 49 409 50 717 58 802 59 596 69 291
33339: Vakuutuslaitokset 9 393 8583 8245 7 553 9228
33340: Julkisyhteisöt 140 976 126 094 119 714 114612 113 621
33341: Ulkomaat, pitkäaikainen 77 503 79 411 90 549 90 045 107 948
33342: Yhteensä 573 469 552 964 557 301 581 471 635 633
33343:
33344:
33345: 34. Arvopaperimarkkinat, miljoonaa markkaa
33346:
33347: 1994 1995 1996 1997 1998 1999
33348: Osakeannit 12 155 3067 2470 1 952 4608 9 856
33349: Vaihtovelkakirjat ja optiolainat 1l 2 456 374 424 67 20 2 776
33350: Joukkovelkakirjafl 46072 71 860 75 419 66343 73380 33463
33351: siitä yritykset 4053 691 3 151 2383 2 728 2 797
33352: rahoituslaitokset 9899 4556 9049 6795 4 518 3 704
33353: valtio 31 528 66557 62 139 57165 66134 26962
33354: Markkinoilta kerätty pääoma yhteensä 60683 75 301 78 313 68362 78 008 46 095
33355: Pörssin vaihto
33356: osakkeet ja merkintäoikeudet 68 921 83 019 101 265 186 161 317 146 604 754
33357: kokonaisvaihto 71 082 84094 101 806 186 649 317 518 612 320
33358:
33359: 1
33360: l Markkamääräiset, yritysten liikkeeseen laskemat yleisölainat
33361: 2
33362: l Markkamääräiset yleisölainat
33363:
33364:
33365:
33366:
33367: 110
33368: HE 110/2000 vp
33369:
33370:
33371:
33372:
33373: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ampuma-
33374: aselain muuttamisesta
33375:
33376:
33377:
33378:
33379: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33380:
33381:
33382: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi am- le, johon keskitettäisiin keskeiset aseisiin
33383: puma-aselakia. Ehdotetuna lailla liittyvät tehtävät sekä ampuma-aseiden oi-
33384: toteutettaisiin ampuma-aselainsäädännön ko- keudellisen sääntelyn kansallinen
33385: konaisuudistuksen toinen vaihe. Esitys koordinointi ja ohjaus. Samalla sisäasiainmi-
33386: sisältää lähinnä kansallisiin tarpeisiin perus- nisteriön yhteyteen ehdotetaan
33387: tuvia muutoksia ja lisäyksiä. Esityksen perustettavaksi erityinen aseasioista lausun-
33388: tarkoituksena on edelleenkin rajoittaa ampu- toja antava ampuma-aselautakunta, johon
33389: ma-aseisiin liittyvää väkivallan ja tapaturman kuuluisi aseasioita käsittelevien viranomais-
33390: vaaraa sekä pyrkiä ehkäisemään ennalta am- ten ja aseharrastajien edustajia.
33391: puma-aserikollisuutta. Asealan elinkeinon osalta uusiksi luvanva-
33392: Ampuma-aseharrastus on Suomessa erit- raisiksi toiminnoiksi säädettäisiin
33393: täin suosittua ja maassamme onkin kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava
33394: perinteisesti vahva asekulttuuri. Toistaiseksi ampumaradan pitäminen ja ampuma-aseiden
33395: aseiden käyttöön liittyvät epäkohdat tai am- käyttöön kouluttaminen. Lisäksi ase-
33396: puma-aserikollisuus eivät ole muodostuneet elinkeinoluvan antamisen edellytykseksi sää-
33397: Suomessa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. dettäisiin erityisen ammattitaitokokeen
33398: Esityksellä pyritäänkin säilyttämään turvalli- suorittaminen. Aseenkäsittelyluvan antamista
33399: set ja samalla tarkoituksenmukaiset ehdotetaan laajennettavaksi siten, että se voi-
33400: edellytykset ampuma-aseisiin liittyvän har- taisiin antaa myös muullekin kuin ase-
33401: rastustoiminnan harjoittamiseen Suomessa. elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevalle
33402: Esityksen mukaan luonnollisten henkilöi- henkilölle. Ehdotuksen mukaan lupa ampu-
33403: den lisäksi myös yhteisöt ja säätiöt voisivat ma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja
33404: saada luvan ampuma-aseen, aseen osan, pat- erityisen vaarallisten ammusten siirtämiseen
33405: ruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten Suomesta toiseen Euroopan unionin jäsenval-
33406: hankkimiseen ja hallussapitoon. Kaa- tioon kaupallisessa tarkoituksessa voitaisiin
33407: susumuttimien osalta ehdotetaan luotavaksi antaa määräaikaisesti voimassa olevana.
33408: uusi kevennetty ja tarkoituksenmukaisempi Asekeräilijöille mahdollistettaisiin erityisen
33409: lupamenettely. Lisäksi lääninhallitusten am- tiedoston pitäminen niiden hallussapitämistä
33410: puma-aseisiin, aseen osiin, patruunoihin ja ampuma-aseista sen sijaan, että ne hankkisi-
33411: erityisen vaarallisiin ammuksiin liittyvät lu- vat aseilleen hallussapitoluvat
33412: patehtävät siirrettäisiin kokonaisuudessaan Ampuma-aseiden anastusrikokset ovat pää-
33413: ampuma-aseasioita käsittelevän ministeriön asiallinen tapa aseiden kulkeutumiselle
33414: yhteyteen perustettavalle asehallintoyksiköl- rikollisten käyttöön. Tämän vuoksi ampuma-
33415:
33416: 20924IM
33417: 2 HE 110/2000 vp
33418:
33419:
33420: aseiden säilyttämiselle asetetta1snn erityisiä viksi viranomaiselle maataaJassa niiden
33421: vaatimuksia siinä tapauksessa että luvanhalti- tuonnista tai siirrosta. Ulkomailta tuotavien
33422: jalla on säilytettävänä vaarallisia ja ampuma-aseiden valvonnan tehostamiseksi
33423: rikolliseen käyttöön erityisesti soveltuvia tu- säädettäisiin tullilaitokselle velvollisuus il-
33424: livoimaisia tai helposti kätkettyinä moittaa sisäasiainministeriölle ampuma-
33425: kannettavia ampuma-aseita. V äärinkäytösten aseen ja aseen osan yksityisestä tuonnista.
33426: ehkäisemiseksi Suomeen tuotavat ja siirrettä- Lisäksi ehdotetaan vaikutukseltaan vähäisiä
33427: vät deaktivoidut eli pysyvästi muutoksia voimassa olevaan ampuma-
33428: ampumakelvottomiksi tehdyt ampuma-aseet aselakiin.
33429: ja pysyvästi toimintakelvottomiksi tehdyt Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
33430: aseen osat tulisi jatkossa esittää tarkastetta- maan 1 päivänä tammikuuta 2001.
33431: HE 110/2000 vp 3
33432:
33433:
33434: SISÄLLYSLUETTELO
33435:
33436: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ......................................................................... 1
33437:
33438: SISÄLLYSLUETTELO ........................................................................................................... 3
33439:
33440: YLEISPERUSTELUT ..............................................................................................................6
33441: 1. Nykytila ......................................................................................................................... 6
33442: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö ............................................................................... 6
33443: Ampuma-aselaki ........................................................................................................... 6
33444: Poikkeukset luvanvaraisuudesta ................................................................................. 6
33445: Ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito ............................................................ 6
33446: Lupaviranomainen .......................................................................................................6
33447: Asealan elinkeinonharjoittamisen ala sekä vastuuhenkilö ....................................... 6
33448: Ampuma-aselakia ja aselupa-asioita koskevat lausunnot ........................................ 7
33449: Aseenkäsittelylupa ........................................................................................................ 7
33450: Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä kaupalliseen vientiin, tuontiin, kautta-
33451: kuljetukseen ja siirtoon oikeuttavien lupien raukeaminen ja peruuttaminen ........ 7
33452: Kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva siirto Suomesta .......................................... 7
33453: Poikkeukset siirron luvanvaraisuudesta..................................................................... 8
33454: Aselupahakemuksen jättäminen ja hakijan kotikunnan vaihtuminen .................... 8
33455: Oikeus tiedoston pitämiseen ............................................................................ ., ........... 8
33456: Kaasusumutin ............................................................................................................... 8
33457: Säilyttäminen ................................................................................................................ 8
33458: Maahantuotavat deaktivoidut ampuma-aseet............................................................ 9
33459: Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus ......................................................................... 9
33460: Ennen ampuma-aselain voimaantuloa annetut luvat ................................................ 9
33461: 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö .................................. 9
33462: Ruotsi ........................................................................................................................... 10
33463: N orja............................................................................................................................. 12
33464: Tanska .......................................................................................................................... 13
33465: Saksa ............................................................................................................................ 14
33466: 1tävalta .......................................................................................................................... 16
33467: 1so-Britannia ................................................................................................................ 16
33468: Alankomaat .................................................................................................................. 18
33469: Ranska .......................................................................................................................... l8
33470: Espanja ......................................................................................................................... l9
33471: Kanada ......................................................................................................................... 20
33472: 1.3. Nykytilan arviointi ........................................................................................ 21
33473: Poikkeukset luvanvaraisuudesta ...............................................................................21
33474: Ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito ..........................................................21
33475: Lupaviranomainen ..................................................................................................... 21
33476: Asealan elinkeinonharjoittamisen ala sekä vastuuhenkilö ..................................... 21
33477: Ampuma-aselakia ja aselupa-asioita koskevat lausunnot ....................................... 22
33478: Aseenkäsittelylupa ...................................................................................................... 22
33479: 4 HE 110/2000 vp
33480:
33481:
33482: Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä kaupalliseen vientön, tuontiin, kautta-
33483: kuljetukseen ja siirtoon oikeuttavien lupien raukeaminen ja peruuttaminen ...... 22
33484: Kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva siirto Suomesta •..•.••.•.•..•...•••••....•..•.•.•.•..•. 22
33485: Poikkeukset siirron luvanvaraisuudesta.•.•••..••.••.•.•.•....••.......•...•.•....•.....•.••...••.•....... 22
33486: Aselupahakemuksen jättäminen ja hakijan kotikunnan vaihtuminen ••.••....•.....••. 22
33487: Oikeus tiedoston pitämiseen ...................................................................................... 23
33488: Kaasusumutin ............................................................................................................. 23
33489: Säilyttäminen .............................................................................................................. 23
33490: Maahantuotavat deaktivoidut ampuma-aseet•.••...•..•.••••...•.•...•.•.•..•.•••••••••...•.•.•...••.• 23
33491: Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus ....................................................................... 24
33492: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset ••..•....•.•..•.•..•••.•..•.•••..•.•...•••••...•.•...••.•... 24
33493: 2.1. Kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava ampumaradan pitäminen ja
33494: ampuma-aseiden käyttöön kouluttaminen ............................................................... 24
33495: 2.2. Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset yhteisölle ja säätiölle .•.••••25
33496: 2.3. Kaasusumutinlupa ........................................................................................ 26
33497: 2.4. Ampuma-aseiden säilyttäminen .................................................................. 26
33498: 2.5. Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn ampuma-aseen ja pysyvästi toi-
33499: mintakelvottomaksi tehdyn aseen osan siirto ja tuonti Suomeen•...•.•.•.....•...•.••.•.•• 27
33500: 2.6. Ampuma-aselautakunta ...............................................................................28
33501: 2.7. Asehallintoyksikkö ...........................................................................•............ 28
33502: 3. Esityksen vaikutukset ................................................................................................ 29
33503: 3.1. Taloudelliset vaikutukset .............................................................................. 29
33504: 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ...................................................... 30
33505: 3.3. Ympäristövaikutukset .................................................................................. 30
33506: 3.4. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan .•.••..••.•...•...•....•••..•.•...•.••••.•.•..•30
33507: 4. Asian valmistelu .........................................................................................................30
33508: 4.1. Valmisteluvaiheet ja aineisto ....................................................................... 30
33509: 4.2. Lausunnot ...................................................................................................... 30
33510: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ..................................................................... 32
33511: 5.1. Riippuvuus muista esityksistä ...................................................................... 32
33512: 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista ...•.•.•..••.••.•••••..• 32
33513:
33514: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ............................................................................ 32
33515: 1. Lakiehdotusten perustelut .......................................................................................... 32
33516: 2. Voimaantulo ja sörtymäsäännökset .........................................................................60
33517: 2.1. Voimaantulo .................................................................................................. 60
33518: 2.2. Siirtymäsäännökset ....................................................................................... 61
33519: 3. Säätämisjärjestys ....................................................................................................... 63
33520:
33521: LAKIEHDOTUS ..................................................................................................................... 64
33522: ampuma-aselain muuttamisesta ................................................................................ 64
33523: HE 110/2000 vp 5
33524:
33525:
33526: LIITE .•.•••.•.••••.•••.•...•.•.•..•..•.•.•.•.•.•••..•.••.•.•.•...••..•.•.•...•.•..•••••.•...••.•.......••••••.••.••••.•.••.•....•••••.••.••. 77
33527:
33528: RINNAKKAISTEKSTIT •••.•.•.••.•.•..•...•.•.••••••.•..•.•...•.•..•••.••.•.•.•..•....•.••.•....•.••..••.••.•.....••••.••.•.. 77
33529: ampuma-aselain muuttamisesta ................................................................................ 77
33530: 6 HE 110/2000 vp
33531:
33532:
33533:
33534: YLEISPERUSTELUT
33535:
33536:
33537: 1. Nykytila Ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito
33538:
33539: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö Ampuma-aselain 45 §:n mukaan lupa am-
33540: puma-aseen hankkimiseen ja 52 §:n mukaan
33541: Ampuma-aselaki lupa ampuma-aseen hallussapitoon voidaan
33542: antaa ainoastaan luonnolliselle henkilölle.
33543: Ampuma-aselaki (1/1998) tuli voimaan 1 Ampuma-aseita kuitenkin omistavat myös
33544: päivänä maaliskuuta 1998. Lailla saatettiin useat yhteisöt ja säätiöt, esimerkiksi museot
33545: voimaan aseiden hankinnan ja hallussapidon ja ampumaseurat Näiden omistamaan asee-
33546: valvonnasta annettu neuvoston direktiivi seen on hankkimis- ja hallussapitoluvan
33547: 911477/ETY, jäljempänä asedirektiivi, sekä joutunut hakemaan useimmiten yhteisön tai
33548: tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta säätiön toimintaan osallistuva luonnollinen
33549: yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 henkilö, esimerkiksi museon johtaja tai am-
33550: tehdyn Schengenin sopimuksen soveltami- pumaseuran puheenjohtaja.
33551: sesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta
33552: 1990 tehdyn yleissopimuksen määräykset. Lupaviranomainen
33553: Asedirektiivin voimaansaattamisen kiireelii-
33554: syyden vuoksi ampuma-aselainsäädännön Paikallispoliisi antaa luvan ampuma-
33555: uudistaminen päätettiin toteuttaa kahdessa aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityi-
33556: vaiheessa. Tämän hallituksen esityksen sään- sen vaarallisten ammusten hankkimiseen ja
33557: nöksillä toteutettaisiin aselainsäädännön hallussapitoon. Luvan erityisen vaarallisen
33558: uudistamisen toisena vaiheena ne säännökset, ampuma-aseen hankkimiseen antaa kuitenkin
33559: jotka ensimmäisessä vaiheessa jäivät toteut- lääninhallitus. Lääninhallitus toimii lupavi-
33560: tamatta. ranomaisena myös asealan elinkeinolupien
33561: Jäljempänä on selostettu voimassa olevan antamisen sekä vastuuhenkilöiden ja aseke-
33562: ampuma-aseita koskevan lainsäädännön si- räilijöiden hyväksymisten osalta.
33563: sältöä siltä osin kuin sitä ehdotetaan tällä Lääninhallituksen antamien lupien antamisen
33564: esityksellä muutettavaksi. on katsottu edellyttävän sellaista erityistä
33565: asiantuntemusta, jota paikallispoliisissa ei
33566: Poikkeukset luvanvaraisuudesta välttämättä ole.
33567:
33568: Merkinantopistooli on ampuma-aselain so- Asealan elinkeinonharjoittamisen ala sekä
33569: veltamisalan piiriin kuuluva ase, joten sen vastuuhenkilö
33570: hallussapito, siirto Suomeen ja Suomesta se-
33571: kä maahantuonti on luvanvaraista. Suomen Asealan elinkeinon piiriin kuuluvat ampu-
33572: alueelle saapuvissa ulkomaisissa huvi- ja ma-aselain 20 §:n 2 momentin mukaan
33573: kauppa-aluksissa voi useinkin olla merkinan- ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden
33574: tovälineenä merkinantopistooli. ja erityisen vaarallisten ammusten kaupan
33575: Merkinantopistoolia koskevia säännöksiä so- harjoittaminen, niiden valmistaminen kaupal-
33576: velletaan myös ulkomaalaiseen lisessa tarkoituksessa sekä ampuma-aseiden
33577: luvanhaltijaan, joten merkinantopistoolin ti- ja niiden osien korjaaminen ja muuntaminen
33578: lapäisestikin Suomen alueelle aluksenaan kaupallisessa tarkoituksessa. Muunlainen
33579: tuovan henkilön on hankittava sen Suomen kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva am-
33580: alueelle tuomiseen tai siirtämiseen sekä puma-aseisiin liittyvä toiminta ei kuulu
33581: Suomessa tapahtuvaan hallussapitoon oikeut- asealan elinkeinon harjoittamisen piiriin. Täl-
33582: tava lupa. laista lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää
33583: toimintaa on ainakin kaupallisen ampumara-
33584: HE 110/2000 vp 7
33585:
33586:
33587: dan pitäminen sekä kaupallisessa tarkoituk- nojalla kuljetettavina tai säilytettävinä olevia
33588: sessa tapahtuva kouluttaminen ampuma- ampuma-aseita tai muita ampuma-aselain so-
33589: aseen käyttöön. veltamisalaan kuuluvia esineitä.
33590: Ampuma-aselain 20 §:n 3 momentin mu- Aseenkäsittelyluvan haltija ei siten erikseen
33591: kaan lupa asealan elinkeinon harjoittamiseen tarvitse hallussapitoon oikeuttavaa lupaa kä-
33592: voidaan antaa ainoastaan siinä tapauksessa, sittelemiinsä aseisiin, aseen osiin,
33593: että hakija osoittaa vastuuhenkilön, joka vas- patruunoihin tai erityisen vaarallisiin am-
33594: taa esimerkiksi siitä, että toimintaa muksiin. Lupaa ei voida antaa muille kuin
33595: harjoitetaan ampuma-aselain ja sen nojalla ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa ole-
33596: annettujen säännösten sekä lupaehtojen mu- ville henkilöille.
33597: kaisesti. Vastuuhenkilön hyväksyy se
33598: lääninhallitus, joka antaa asealan elinkeino- Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä
33599: luvan. Vastuuhenkilöksi hyväksymisen kaupalliseen vientiin, tuontiin, kauttakulje-
33600: edellytyksenä puolestaan on muun muassa
33601: se, että henkilöllä on ampuma-aseisiin, aseen tukseen ja siirtoon oikeuttavien lupien
33602: osiin, patruunoihin ja erityisen vaarallisiin raukeaminen ja peruuttaminen
33603: ammuksiin sellainen perehtyneisyys, jota
33604: asealan elinkeinon asianmukainen harjoitta- Ampuma-aselain 39 §:ssä säädetään perus-
33605: minen edellyttää. teista, joiden toteutuessa kaupallinen
33606: ennakkosuostumus, kaupallinen tuontilupa,
33607: kaasusumuttimen kaupallinen tuontilupa,
33608: Ampuma-aselakia ja aselupa-asioita koske- kaupallinen siirtolupa, kaupallinen vientilupa
33609: vat lausunnot ja kaasusumuttimen kaupallinen vientilupa
33610: raukeavat sekä perusteista, joiden toteutuessa
33611: Erityisesti ampuma-aseiden keräilyyn liit- lupaviranomaisen on peruutettava lupa. Pe-
33612: tyvät lupa-asiat vaativat lupaviranomaiselta ruuttamisperusteita ovat määrämaan
33613: poikkeuksellista ampuma-aseisiin ja niiden viranomaisen ilmoitus siirrolle, viennille tai
33614: historiaan liittyvää asiantuntemusta. Ampu- kauttakuljetukselle olevasta esteestä sekä li-
33615: ma-aselaissa ei ole säädetty säksi siirron osalta vielä se, että siirto-
33616: lupaviranomaiselle mahdollisuutta hankkia olosuhteet eivät enää ole turvalliset. Edellä
33617: lausuntoja lain soveltamisalaan kuuluvasta mainittuja lupia ei kuitenkaan voida peruut-
33618: asiasta. Ampuma-aselain 113 §:n 2 momen- taa siinä tapauksessa, että kohdemaan
33619: tissa on lisäksi säädetty, että ampuma-asetta, olosuhteet muuttuvat ·luvan antamisen jäl-
33620: aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaaralli- keen sellaisiksi, että uuden luvan antamiselle
33621: sia ammuksia koskeva lupahakemus, olisi ulko- tai turvallisuuspoliittinen este.
33622: asekeräilijälle annettavaa hyväksyntää kos-
33623: keva hakemus sekä asiassa annettu päätös
33624: ovat salassa pidettäviä. Erityistä asiantunte- Kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva siirto
33625: musta saattavat edellyttää myös Suomesta
33626: kansainvälisesti esillä olevat ampuma-
33627: aseisiin liittyvät asiat. Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden vä-
33628: lillä ei ole säännönmukaista rajavalvontaa.
33629: Asedirektiivin mukaan ampuma-aseen siirto
33630: Aseenkäsittely lupa jäsenvaltiosta toiseen edellyttää lähtömaan
33631: antamaa siirtolupaa, jonka edellytyksenä on
33632: Asealan elinkeinonharjoittajan palveluk- vastaanottajavaltion siirrolle antama ennak-
33633: sessa olevalla henkilöllä, joka käsittelee kosuostumus. Tästä menettelystä on säädetty
33634: ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja ampuma-aselain 32 ja 35 §:ssä. Lupa on siir-
33635: erityisen vaarallisia ammuksia, on oltava tokohtainen. Siten sellainen luvanhakija, joka
33636: ampuma-aselain 27 §:ssä tarkoitettu aseenkä- siirtää toistuvasti Suomesta toiseen Euroopan
33637: sittelylupa. Lupa oikeuttaa henkilöä unionin jäsenvaltioon samalle vastaanottajal-
33638: käsittelemään ase-elinkeinonharjoittajalla le ampuma-aseita tai patruunoita, joutuu
33639: ampuma-aselain mukaisesti annetun luvan hakemaan jokaiselle siirrolle erikseen luvan.
33640: 8 HE 110/2000 vp
33641:
33642:
33643: Poikkeukset siirron luvanvaraisuudesta Oikeus tiedoston pitämiseen
33644:
33645: Ampuma-aselain 80 §:n 3 momentin mu- Ampuma-aselain 19 §:n 1 momentin 3
33646: kaan ampuma-aseen, aseen osan, kohdassa ja 60 §:ssä säädetään asekeräilijän
33647: patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammus- oikeudesta pitää tiedostaa hankkimistaan
33648: ten siirto yksityistä tarkoitusta varten ei aseen osista vaihtoehtona erillisten hallussa-
33649: edellytä erityistä lupaa, jos siirtäjällä on kun- pitolupien hankkimiselle. Kaikki asekeräilijät
33650: kin EU:hun kuuluvan kauttakulkumaan ja joutuvat kuitenkin hankkimaan hankkimistu-
33651: määrämaan viranomaisen niiden hallussapi- pien lisäksi erikseen hallussapitoluvat
33652: toon antama lupa. Pohjoismaiset ampuma- omistamiinsa ampuma-aseisiin siitäkin huo-
33653: aseita koskevat lainsäädännöt ovat kuitenkin limatta, että aseiden määrä saattaa olla
33654: lähentyneet tältä osin toisiaan ja joissakin ta- erittäin suuri. Voimassa olevan lain mukaan
33655: pauksissa toisessa pohjoismaassa annettu ainoastaan asealan elinkeinoluvan haltija on
33656: lupa oikeuttaa aseen hallussapitoon toisessa oikeutettu pitämään tiedostaa hallussaan ole-
33657: pohjoismaassa. Kuitenkin Suomen ampuma- vista ampuma-aseista. Hallussapitolupien
33658: aselain mukaan siirto esimerkiksi Ruotsiin hakeminen aiheuttaa huomattavaa lisätyötä
33659: edellyttää aina Suomesta erikseen annettua lupaviranomaiselle ja luvanhakijalle.
33660: siirtolupaa, vaikka Ruotsin lainsäädännön
33661: mukaan siirto sinne on mahdollista eräissä Kaasusumutin
33662: tapauksissa pelkästään Suomessa annetun
33663: hallussapitoluvan perusteella. Kaasusumutin on ampuma-aselain 1 §:n
33664: mukaan rinnastettu ampuma-aseeseen kysei-
33665: sessä pykälässä mainittuja poikkeuksia
33666: Aselupahakemuksen jättäminen ja hakijan lukuun ottamatta. Kaasusumuttimen hankki-
33667: kotikunnan vaihtuminen mista ja hallussapitoa koskeva
33668: lupajärjestelmä vastaa ampuma-aseisiin so-
33669: Hankkimislupa on ampuma-aselain 42 §:n vellettavaa lupajärjestelmää.
33670: 3 momentin mukaan jätettävä poliisilaitok- Kaasusumuttimen hankkimis- ja
33671: seen henkilökohtaisesti. Säännöksen hallussapitolupa voidaan antaa nykyisen lain
33672: tarkoituksena on varmistaa lupaviranomaisel- mukaan ainoastaan luonnolliselle henkilölle.
33673: le mahdollisuus varmistua siitä, että
33674: luvanhakijaa on pidettävä henkilökohtaisilta Säilyttäminen
33675: ominaisuuksiltaan sellaisena, että hänelle
33676: voidaan hankkimislupa myöntää. Käytännös- Ampuma-aselain 106 §:n mukaan ampu-
33677: sä tämä johtaa siihen, että henkilö, joka on ma-ase tulee säilyttää lukitussa paikassa tai
33678: käynyt lupaviranomaisen luona aiemmin, muuten lukittuna taikka siten, että ampuma-
33679: joutuu uutta lupaa hakiessaan aina käymään aseeseen kuuluvaa aseen osaa säilytetään
33680: lupaviranomaisen luona uudelleen. erillään. Ampuma-asetta ja aseen osaa ei
33681: Ampuma-aselain 114 §:n mukaan ampu- näinkään säilytettynä saa pitää paikassa, josta
33682: ma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai ne ovat helposti anastettavissa. Voimassa
33683: erityisen vaarallisten ammusten hallussapi- olevassa lainsäädännössä ei kuitenkaan ole
33684: toon oikeuttavan luvan haltija, joka muuttaa asetettu velvoitetta esimerkiksi erityisen ase-
33685: asumaan toisen kihlakunnan alueelle, on vel- kaapin hankkimiseen sellaisessakaan
33686: vollinen kolmen kuukauden kuluessa tapauksessa, jossa säilytettävänä on vaaralli-
33687: kotikuntansa vaihtumisesta esittämään lupa- sia ja rikolliseen käyttöön erityisesti
33688: todistuksensa uuden kotikuntansa soveltuvia tulivoimaisia tai helposti kätket-
33689: poliisilaitokselle tarpeellisten merkintöjen tyinä kannettavia ampuma-aseita. Erityisiä
33690: tekemiseksi poliisin pitämään tiedostoon. säilytysvaatimuksia on asetettu ainoastaan
33691: asekeräilijöille, joiden ampuma-aseiden säi-
33692: lytystilat poliisin on ampuma-aselain 116 §:n
33693: 2 momentin mukaan tarkastettava ennen lu-
33694: HE 110/2000 vp 9
33695:
33696:
33697: van antamista ensimmäisen keräilykokoel- netut uudet luvat on nyt syötetty
33698: maan kuuluvan ampuma-aseen tai aseen osan aserekisteriin. Ennen ampuma-aselain voi-
33699: hankkimiseen. maantuloa annettujen lupien tiedot ovat yhä
33700: lupaviranomaiskohtaisissa pahvikortteihin
33701: perustuvissa manuaalitiedostoissa, mutta lu-
33702: Maahantuotavat deaktivoidut ampuma-aseet paviranomaiset ovat kuitenkin syöttäneet
33703: näidenkin lupien tietoja jo osittain ja usein
33704: Ampuma-aseen tai aseen osan hallussapi- vaillinaisina aserekisteriin. Ennen ampuma-
33705: toon oikeuttavan luvan haltijan on ampuma- aselain voimaantuloa annettujen aselupien
33706: aselain 112 §:n mukaan 30 päivän kuluessa haltijoilla on pahvineo lupatodistus, kun taas
33707: ampuma-aseen pysyvästi ampumakelvotto- uuden lain voimaantulon jälkeen annettujen
33708: maksi tai aseen osan pysyvästi lupien haitijoille on annettu uusi muovinen
33709: toimintakelvottomaksi tekemisestä eli deak- lupakortti. Tällaisten uusien muovisten lupa-
33710: tivoinnista esitettävä ase tai aseen osa korttien haltijoiden ja näiden lupien nojalla
33711: kotikuntansa poliisilaitokselle. Säännöksen hallussa pidettyjen aseiden tiedot on tarkas-
33712: tarkoituksena on varmistaa, että ampuma- tettu lupaviranomaisessa kun taas vanhojen
33713: aseeseen tai aseen osaan tehdyt muutokset pahvisten lupien tiedot ovat tarkastamatto-
33714: todella ovat sellaisia, että asetta voidaan pitää mia.
33715: pysyvästi ampumakelvottomana tai aseen
33716: osaa pysyvästi toimintakelvottomana. Deak- 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomai-
33717: tivoituina maahantuotavien ampuma-aseiden nen lainsäädäntö
33718: tarkastuttamisesta ei kuitenkaan ole minkään-
33719: laisia säännöksiä. Johdanto
33720:
33721: Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus Euroopan yhteisön komissio on laatimassa
33722: asedirektiivin 17 artiklassa edellytettyä ra-
33723: Ampuma-aselain 40 §:ssä on säädetty tulli- porttia direktiivin voimaantulon
33724: laitoksen velvollisuudesta ilmoittaa ampuma- vaikutuksista. Direktiivin sisältöön ja toimi-
33725: aseasioita käsittelevälle ministeriölle kaupal- vuuteen on eräiltä osin oltu tyytymättömiä.
33726: lisessa tarkoituksessa maahantuotujen Todennäköistä onkin, että asedirektiiviin
33727: ampuma-aseiden ja aseen osien tuonnista tehdään muutoksia lähimmän kahden vuoden
33728: Suomeen siten kuin asetuksella tarkemmin aikana.
33729: säädetään. Yksityisessä tarkoituksessa hank- Yhdistyneiden kansakuntien toimesta
33730: kimisluvalla, yksityisellä valmistamisluvalla laaditaan parhaillaan järjestäytyneen
33731: tai yksityisellä tuontiluvalla maahantuotujen rikollisuuden vastaista yleissopimusta ja sii-
33732: ampuma-aseiden ja aseen osien osalta tällais- hen liittyvää ampuma-aseiden, niiden osien
33733: ta ilmoittamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden
33734: ole. laittoman valmistuksen ja kaupan torjuntaa
33735: koskevaa pöytäkirjaa, jäljempänä tuliasepöy-
33736: Ennen ampuma-aselain voimaantuloa annetut täkirja. Tuliasepöytäkirja olisi määrä saada
33737: valmiiksi vuoden 2000 loppuun mennessä.
33738: luvat Se sisältänee määräyksiä muun muassa am-
33739: puma-aseiden merkitsemisestä ne riittävästi
33740: Ampuma-aselain tultua voimaan 1 päivänä yksilöivillä tunnisteilla, aseiden vienti- ja
33741: maaliskuuta 1998 siirryttiin käyttämään kes- tuontivalvonnasta sekä niihin liittyvästä eri-
33742: kitettyä automaattiseen tietojenkäsittelyyn tyisestä ilmoitusmenettelystä,
33743: perustuvaa ampuma-aserekisteriä. Uuden lain tietojenvaihdosta sekä aseiden välitystoimin-
33744: voimaantulo tapahtui kuitenkin siten, että nasta ja deaktivoinnista.
33745: vanhan ampuma-aseista ja ampumatarpeista Sekä asedirektiivin muuttaminen että tu-
33746: annetun lain (33/1933) perusteella annetut liasepöytäkirja aiheuttavat voimaan
33747: luvat jäivät edelleen voimaan. tullessaan tarpeen muuttaa myös Suomen
33748: Ampuma-aselain voimaantulon jälkeen an- kansallista ampuma-aselainsäädäntöä. To-
33749: 10 HE 110/2000 vp
33750:
33751:
33752: dennäköistä onkin, että nyt annettavan esi- Ampuma-aseen ja patruunoiden hankkimi-
33753: tyksen voimaantulon jälkeen joudutaan nen ja hallussapito edellyttää poliisin
33754: aloittamaan Suomen ampuma- antamaa lupaa. Lupa voidaan antaa keräily-,
33755: aselainsäädännön kokonaisuudistuksen kol- metsästys- ja ampumaurheiluperusteella. Lu-
33756: mannen vaiheen valmistelu. Samassa pa voidaan antaa luonnollisen henkilön
33757: yhteydessä tullaan valmistelemaan myös lisäksi valtion valvomille ampumayhteisöille.
33758: eräitä kansallisista tarpeista aiheutuvia muu- Myös julkisoikeudellisille tai julkista tukea
33759: toksia, joita ei ole voitu ottaa mukaan tähän saaville museoille voidaan antaa aselupa ke-
33760: esitykseen. räilytarkoitukseen. Museoiden on oltava
33761: Ampuma-aseisiin liittyvä valvonta ja sääte- lääninhallituksen valvonnan alaisia. Aselupa
33762: ly ovat muutoinkin kansainvälisesti arvioiden voidaan antaa myös hyväksytyille vartioimis-
33763: viime aikoina kiristyneet huomattavasti. liikkeille. Vartioimisliikkeet voivat lainata
33764: Useat maat ovat tiukentaneet tai ovat parhail- aseita vartijoilleen, joille poliisi on antanut
33765: laan tiukentamassa kansallisia aseita hallussapitoluvan kyseessä olevaan aseeseen.
33766: koskevia säädöksiään. Verrattuna muihin Vartioimisliikkeen nimissä on varsinainen
33767: maihin Suomessa on suhteellisesti erittäin lupa ja sen palveluksessa olevalla vartijalla
33768: paljon ampuma-aseita. Aseharrastus on taas lainaamiseen oikeuttava lupa aseeseen.
33769: Suomessa suosittua ja meillä on perinteinen, Rinnakkaisluvan saaminen ei Ruotsissa ole
33770: pitkälti historiallisiin syihin perustuva ase- mahdollista.
33771: kulttuuri. Ampuma-aseisiin liittyvät Hallussapitoluvan myöntäminen yhdistyk-
33772: ongelmat eivät ainakaan toistaiseksi ole tul- selle on ollut mahdollista Ruotsissa jo kauan.
33773: leet maassamme esille siinä määrin kuin Tärkeimmät edellytykset luvan myöntämisel-
33774: monissa muissa maissa. Ulkomaisesta kehi- le ovat yhdistyksen toiminnan
33775: tyksestä riippumatta Suomen osalta onkin hyväksyttävyys sekä aseiden säilytyksen
33776: edelleen syytä pyrkiä säilyttämään kansalli- asianmukaisuus. Yhdistyksen on myös osoi-
33777: nen ampuma-aseisiin liittyvän tettava, että sillä on toimiva hallinto sekä
33778: harrastustoiminnan jatkuminen tarkoituk- toiminnasta vastuussa oleva hallitus. Ruotsin
33779: senmukaisella tavalla mahdollisimman aselaissa ( 1996: 67) ja aseasetuksessa
33780: turvallisissa olosuhteissa. (1996:70) on nimeltä mainittu ne ampumalii-
33781: tot, joille voidaan antaa hallussapitolupa
33782: Ruotsi aseisiin. Näihin liittoihin kuuluvat esimerkik-
33783: si Ruotsin pistooliampujaliitto, Ruotsin
33784: Vuonna 1993 Ruotsissa oli 781 521 aselu- urheiluampujaliitto, Ruotsin ampumahiihto-
33785: van haltijaa ja luvallisia ampumaseita 2 167 liitto, Ruotsin sotilaallinen urheiluliitto ja
33786: 591. Ruotsin väkiluku on noin yhdeksän mil- Ruotsin metsästäjäliitto. Myös näiden liitto-
33787: joonaa. jen jäsenseuroille voidaan myöntää
33788: Poliisin on pidettävä rekisteriä luvallisista yhteisölupa. Ruotsissa on lukuisia paikallis-
33789: ampuma-aseista ja aselupa-asioissa annetuis- seuroja, jotka kuuluvat edellä mainittuihin
33790: ta päätöksistä. Näissä paikallisesti liittoihin. Noin 350-400 seuralla on lupa pi-
33791: pidettävissä rekistereissä on tiedot sekä lu- tää hallussaan myös automaattiaseita.
33792: vanhaltijoista että ase- Vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille
33793: elinkeinonharjoittajista. Luvanhaitijoista pi- voidaan myöntää hallussapitolupa ampuma-
33794: detään rekisteriä automaattisen aseisiin.
33795: tietojenkäsittelyn avulla, mutta ase- Ampuma-aseita tulee Ruotsissa säilyttää
33796: elinkeinonharjoittajista on manuaalisesti pi- lukitussa tilassa, esimerkiksi laatikossa tai
33797: dettävä tiedosto. Keskitettyä valtakunnallista varmuuskaapissa siten, etteivät ne voi joutua
33798: automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidet- asiattomien henkilöiden haltuun. Jos tämä ei
33799: tävää rekisteriä suunnitellaan. Uudessa ole mahdollista, tulee ase purkaa osiin siten,
33800: aserekisterissä olisi tiedot aseiden luvanhalti- ettei se ole toimintakuntoinen. Aseen olen-
33801: JOista, ase-elinkeinonharjoittajista sekä naiset osat sekä patruunat tulee säilyttää
33802: ampuma-aseista. Tiedot rekistereihin kirjat- erillään toisistaan. Aseluvan hakulomakkees-
33803: taisiin yhä poliisipiireissä. sa hakijan tulee ilmoittaa miten hän aikoo
33804: HE 110/2000 vp 11
33805:
33806:
33807: säilyttää aseensa. Osa lupaviranomaisista henkilön säilytettäväksi olisi tarkoitus laajen-
33808: vaatii, että hakijan on näytettävä asekaapin taa, joskin pääsääntönä olisi se, että
33809: ostokuitti. Useimmat lupaviranomaiset anta- luvanhaltija itse säilyttäisi aseensa. Säilytet-
33810: vat hakijalle ohjeita aseiden säilytyksestä. täväksi luovuttaminen olisi jatkossa
33811: Aselupaan voidaan myös sisällyttää erityisiä luvanvaraista. Tarkoituksena on myös antaa
33812: säilyttämistä koskevia ehtoja. Poliisiylihalli- lupaviranomaiselle nykyistä suuremmat val-
33813: tus (Rikspolisstyrelsen) on antanut tarkempia tuudet tarkastaa aseiden säilytystapa. Jos
33814: ohjeita aseiden olennaisista osista, asekaa- poliisi asettaa aseluvassa ehtoja säilytykselle,
33815: peista, muista turvallisista säilytyspaikoista olisi poliisilla myös oikeus myöhemmin tar-
33816: ja aseen osien erillään säilyttämisestä. Ase- kastaa aseiden säilytys luvanhaltijan
33817: kaappia, joka täyttää tietyt asunnossa. Tarkoituksena on myös säätää
33818: standardivaatimukset, kutsutaan Ruotsissa säilytysmääräysten laiminlyönti rangaista-
33819: varmuuskaapiksi. Aseita voi säilyttää myös vaksi teoksi, jolloin säännöksiä kotietsinnästä
33820: muussa lukitussa kaapissa, mutta senkin on voitaisiin soveltaa suhteellisuusperiaatteen
33821: täytettävä tietyt turvavaatimukset asettamissa rajoissa.
33822: Jos aseluvanhaltija ei voi itse säilyttää aset- Jos aselupa on myönnetty ampumista var-
33823: taan, hän voi enintään kolmeksi vuodeksi ten, saa luvanhaltija ilman erillistä lupaa
33824: luovuttaa sen säilytettäväksi henkilölle, joka hankkia myös patruunoita. Aselupa, jota ei
33825: on täyttänyt 18 vuotta ja jonka ei voida olet- ole myönnetty ampumista varten vaan esi-
33826: taa käyttävän asetta väärin. Järjestelystä tulee merkiksi keräily- tai muistoarvoperusteella,
33827: ilmoittaa kirjallisesti poliisiviranomaiselle. ei oikeuta patruunoiden hankkimiseen. Polii-
33828: Ilmoituksesta pitää myös käydä ilmi se, mi- siviranomainen voi tällöin antaa erillisen
33829: ten asetta tullaan säilyttämään. Henkilö, patruunoiden hankkimiseen oikeuttavan lu-
33830: jonka luona asetta säilytetään, saa käyttää si- van. Pääperiaate on se, että keräily- ja
33831: tä ainoastaan, jos hänellä on lupa käyttää muistoarvoperusteella myönnetään lupa pel-
33832: samantyyppistä asetta. kästään säilyttämistä varten. Tällöin voidaan
33833: Ase-elinkeinonharjoittajien asesäilytykses- vaatia myös aseen ampumakelvottomaksi te-
33834: tä on säännöksiä Ruotsin aseasetuksessa. kemistä. Ruotsin aselain mukaan myös
33835: Poliisiviranomaisten on hyväksyttävä aseiden deaktivoidut ampuma-aseet ovat luvanvarai-
33836: säilytyspaikat ja säilytystilat ennen kuin ase- sia. Säännöksiä deaktivoinnin teknisestä
33837: elinkeinonharjoittajalle myönnetään lupa suorittamisesta ei ole, mutta deaktivoitu ase
33838: toiminnan aloittamiseen. Poliisiviranomais- on esitettävä poliisille hyväksyttäväksi.
33839: ten tulee vähintään kerran vuodessa tarkastaa Aseen valmistusnumero on ilmoitettava
33840: osto- ja myyntiluettelot sekä, milloin syytä haettaessa aseeseen hallussapitolupaa. Jos
33841: on, myös ase-elinkeinonharjoittajien aseva- aseessa ei ole valmistusnumeroa, on jokin
33842: rastot Poliisilla on oikeus tarkastaa muu aseen yksilöivä tunnus ilmoitettava. Täl-
33843: ainoastaan ase-elinkeinonharjoittajien säily- lä hetkellä Ruotsissa ei ole velvoitetta
33844: tystilat. Muiden ampuma-aseita merkitä tunnisteella kaikkia aseita, koska on
33845: hallussapitävien henkilöiden ja yhteisöjen epäselvää kuka vastaisi kustannuksista. Toi-
33846: säilytystilat voidaan tarkastaa vain, jos ko- nen syy tähän on arvokkaiden aseiden
33847: tietsinnän edellytykset täyttyvät. omistajien vastustus. Keskitetyn aserekisterin
33848: Ruotsissa valmistellaan parhaillaan muu- käyttöönoton jälkeen on kuitenkin tarkoitus
33849: tosta, jonka mukaan aseen olennaisten osien vaatia merkittäväksi kaikkiin aseisiin aseen
33850: erillään säilyttämistä ei enää hyväksyttäisi, yksilöivä tunniste.
33851: vaan aseen säilyttäminen turvastandardin Kyynelkaasua sisältävät sumuttimet ja näi-
33852: täyttävässä asekaapissa olisi aina pakollista. hin verrattavissa olevat laitteet ovat
33853: Tiettyjen vähemmän vaarallisten aseiden säi- Ruotsissa luvanvaraisia ja aselain säännökset
33854: lytystä koskevat vaatimukset pysyisivät ampuma-aseista koskevat myös kaasusumut-
33855: edelleen ennallaan. Näitä aseita olisivat esi- timia. Kaasusumuttimien hallussapito,
33856: merkiksi merkinantoaseet, luvanvaraiset kauppa ja maahantuonti on siten luvanvarais-
33857: ilma-aseet ja ampumakelvottomat aseet. ta toimintaa. Luvanvaraisia ovat kuitenkin
33858: Mahdollisuutta jättää aseet jonkun muun vain sellaiset kaasusumuttimet, jotka sisältä-
33859: 12 HE 110/2000 vp
33860:
33861:
33862: vät kyynelkaasua tai siihen verrattavia ainei- luvanhaltijalle etukäteen.
33863: ta. Lupa kaasusumuttimeen voidaan antaa, Norjassa ei ole vielä keskitettyä automaat-
33864: jos henkilö pystyy osoittamaan sumuttimen tisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävää
33865: olevan hänelle tarpeellinen. Ruotsissa luvan aserekisteriä, mutta sellaista suunnitellaan
33866: saaminen kaasusumuttimen hallussapitoon parhaillaan. Norjassa on 54 poliisipiiriä ja
33867: on käytännössä erittäin vaikeata. Pääsääntöi- kussakin poliisipiirissä pidetään omaa asere-
33868: sesti lupaa ei myönnetä suojeluperusteella eli kisteriä. Tietosuojaviranomaiset antoivat
33869: henkilökohtaisen koskemattomuuden tai toukokuussa vuonna 1998 poliisipiireille oi-
33870: omaisuuden suojelemiseen. Käyttökoulutuk- keuden pitää rekistereitä automaattisen
33871: seen osallistuminen ei ole luvan saamisen tietojenkäsittelyn avulla. Tällä hetkellä noin
33872: edellytys. puolet rekistereistä on manuaalisia ja noin
33873: Jotta lupa ampuma-aseeseen voidaan antaa puolet automaattisen tietojenkäsittelyn avulla
33874: metsästysperusteella on luvan hakijan suori- pidettyjä. Tavoitteena on lisätä poliisipiiri-
33875: tettava metsästäjätutkinto. kohtaisia automaattisen tietojenkäsittelyn
33876: Tutkintovaatimukset ovat laajat. Tutkinto avulla pidettäviä aserekistereitä, joista aika-
33877: suoritetaan yksityisesti, mutta valvojana toi- naan on tarkoitus tehdä valtakunnallinen
33878: mii poliisiviranomaisten hyväksymä henkilö. aserekisteri.
33879: Jos henkilö haluaa luvan käsiaseeseen tai au- Norjassa myönnetään lupa ampuma-
33880: tomaattiaseeseen tarkkuusammuntaa varten, aseeseen metsästys-, ampumaurheilu-, keräi-
33881: on hänen suoritettava ampumakoe osoittaak- ly-, muisto- ja suojeluperusteella eli
33882: seen osaavansa käsitellä aseita turvallisesti. henkilökohtaisen koskemattomuuden tai
33883: Näitä kokeita järjestävät yksityiset ampuma- omaisuuden suojelemiseen. Norjassa voidaan
33884: seurat ja koevaatimukset ovat keskeisten antaa aselupa myös yhteisöille. Muun muassa
33885: ampujaliittojen laatimia. Hyväksytty ampu- ampumaseuroille voidaan myöntää lupa am-
33886: makoe on edellytys luvan myöntämiselle. puma-aseiden hankkimiseen ja
33887: hallussapitoon. Nämä aseet on tarkoitettu lai-
33888: Norja nattaviksi tai luovutettaviksi jäsenille
33889: harjoittelua tai kilpa-ammuntaa varten. Lai-
33890: Norjassa arvioidaan olevan noin 720 000 naksisaajalta edellytetään 18 vuoden ikää tai
33891: rekisterissä olevaa ampuma-asetta sekä tä- vanhempien suostumusta. Jos asetta käyte-
33892: män lisäksi noin 500 000--600 000 tään ainoastaan ampumaradalla, on
33893: rekisteröimätöntä haulikkoa. Norja väkiluku lainaaminen alle 18-vuotiaille mahdollista
33894: on noin neljä miljoonaa. ilman vanhempien suostumusta. Lainaksisaa-
33895: Norjan voimassa oleva aselaki on säädetty jalle on annettava tarkastuslippu, jossa on
33896: vuonna 1961. Aselakia muutettiin vuonna seuran tiedot, tiedot aseesta ja Iainaksisaajan
33897: 1978, jolloin pumppu- ja puoliautomaatti- henkilötiedot Tarkastuslippu toimii aselupa-
33898: toimiset haulikot tulivat na ja se on voimassa vuoden
33899: rekisteröintivelvollisuuden piiriin. Vuoden myöntämispäivästä lukien. Ampumaseuran
33900: 1990 lainmuutoksella rekisteröintivelvolli- on pidettävä lainauslistaa, josta ilmenee
33901: suus laajennettiin koskemaan kaikkia kaikki seuran aseluvat, tiedot lainaksisaajista,
33902: haulikoita. Muutos ei kuitenkaan koskenut lainauspäivät, palautuspäivät, tiedot aseista ja
33903: niitä tavallisia haulikoita, jotka oli hankittu vastuuhenkilön tiedot.
33904: ennen vuoden 1990 lainmuutosta. Norjassa Vartioimisliikkeille, pankeille tai muille
33905: on siten edelleen kansalaisten hallussa täysin asetta tarvitseville yrityksille voidaan myös
33906: laillisesti haulikoita, joita ei ole rekisteröity. antaa aselupa. Näitä aseita voidaan lainata
33907: Viimeisin muutos Norjan aselakiin tuli voi- yrityksen työntekijöille, jos nämä työtehtävi-
33908: maan kesäkuussa 1998. Silloin tiukennettiin en suorittamiseksi tarvitsevat aseen. Ase ei
33909: muun muassa aseiden lainaamista koskevia saa olla tehokkaampi kuin työtehtävät edel-
33910: säännöksiä ja luvansaannin edellytyksiä. Li- lyttävät. Yrityksessä on oltava vastuuhenkilö,
33911: säksi poliisille annettiin oikeus tarkastaa joka vastaa aseiden luovutuksesta työnteki-
33912: yksityishenkilöiden ampuma-aseiden säily- jöille sekä aseiden käytöstä ja säilytyksestä.
33913: tystapa, kunhan tarkastuksesta ilmoitetaan Vastuuhenkilön on oltava luotettava ja muilta
33914: HE 110/2000 vp 13
33915:
33916:
33917: henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtä- tussa säilytystilassa. Patruunat tulee aina
33918: vään sopiva. Pääsääntöisesti hänen on oltava säilyttää erillään aseesta. Poliisi voi antaa eri-
33919: 18 vuotta täyttänyt. Työajan ulkopuolella on tyisiä määräyksiä kokoelmassa pidettävien
33920: ase säilytettävä huolellisesti työnantajan aseiden säilyttämisestä. Aseliikkeiden aseet
33921: määräämässä paikassa. Työnantaja antaa tulee säilyttää poliisi- ja pelastusviranomais-
33922: työntekijälle tarkastuslipun, josta ilmenee ten hyväksymässä varastossa. Liikkeessä
33923: työnantajana olevan yhteisön tiedot ja yhtei- säilytettävien aseiden lukumäärä on rajattu.
33924: sölle myönnetty aselupa, tiedot aseesta sekä Patruunoita saa säilyttää liikkeessä poliisin
33925: työntekijän henkilötiedot Tarkastuslippu luvalla. Jos liikkeessä säilytetään yli 5 000
33926: toimii aselupana. Jos lupa koskee pistoolia patruunaa, tarvitaan säilytykseen erityislupa
33927: tai revolveria, on tarkastuslipun aina oltava palo- ja räjähdysvaaran vuoksi. Patruunoita
33928: mukana. Yhteisön on pidettävä lainauslistaa, tulee säilyttää lukitussa kaapissa.
33929: johon on merkittävä yhteisön tiedot, kaikki Norjan aselaissa ei ole tällä hetkellä sään-
33930: yhteisön aseluvat, vastuuhenkilön tiedot ja nöksiä aseen sarjanumerosta tai muusta aseen
33931: tiedot työntekijöistä, joille aseita on lainattu. yksilöivästä tunnisteesta. Ainoastaan valmis-
33932: Jos työntekijä siirtyy toisiin tehtäviin tai jos tajan mahdollisesti merkitsemää
33933: työnantaja muuten sitä vaatii, on ase heti an- sarjanumeroa käytetään aseen tunnistamisek-
33934: nettava takaisin työnantajalle. si. Norjassa ei myöskään ole säännöksiä
33935: Norjassa ei voi saada rinnakkaislupaa asee- ampuma-aseiden deaktivoinnista, mutta tä-
33936: seen, mutta yksityishenkilön omistaman hän asiaintilaan Norjan oikeusministeriö
33937: aseen luovuttaminen toiselle korkeintaan nel- valmistelee parhaillaan muutosta.
33938: jän viikon ajaksi on mahdollista. Aseen Säännökset kaasusumuuimista sisältyvät
33939: vastaanottajan täytyy olla sopiva pitämään aselakiin. Kyynelkaasua sisältävät kaa-
33940: hallussaan aseita. Aseita ei voida lainata susumuttimet ovat luvanvaraisia ja luvan
33941: henkilölle, jolta aselupa on peruttu, tai henki- antaa poliisi. Pelkästään haju- tai väriaineita
33942: lölle, joka on hakenut aselupaa, mutta sitä ei sisältävät sumuttimet eivätole luvanvaraisia.
33943: ole myönnetty. Aseen vastaanottajan täytyy Asekoulutuksen antaminen ei ole Norjassa
33944: lisäksi olla 18 vuotta täyttänyt. Lainaaminen luvanvaraista toimintaa.
33945: on eräissä tapauksissa mahdollista myös
33946: 16--17 -vuotiaalle henkilölle, jos laina-aika Tanska
33947: on lyhyt, valvonta huolellista ja lainaksisaa-
33948: jan vanhemmat ovat antaneet Tanskan aseita ja räjähteitä koskeva laki on
33949: suostumuksensa aseen luovuttamiselle. annettu vuonna 1994. Viimeisin muutos tä-
33950: Aseen vastaanottajan on annettava aseen hän lakiin on tehty vuonna 1997. Tanskassa
33951: luovuttajalle lainaustodistus, jossa on merkit- luvan ampuma-aseeseen voi saada metsäs-
33952: tyinä molempien henkilötiedot, aseen tys-, ampumaurheilu- tai keräilyperusteella.
33953: luovuttajan aseluvan numero, tiedot aseesta, Myös ammatin tai tehtävän perusteella voi
33954: aseen käyttötarkoitus ja laina-aika. Pistoolia saada luvan aseen hallussapitoon, jos ase on
33955: tai revolveria voidaan lainata toiselle ainoas- tarpeen työssä.
33956: taan korjausta tai muuta vastaavaa toimintaa Tanskassa voidaan myöntää aselupa sekä
33957: varten. Lisäksi vastaanottajan on oltava 21 yksityishenkilöille että yhteisöille. Esimer-
33958: vuotta täyttänyt. Sille, jolla on hallussapito- kiksi museoille ja julkisille asekokoelmille
33959: lupa aseeseen tai jolle ase on laillisesti voidaan myöntää aselupa. Lisäksi ampuma-
33960: lainattu, saa myös luovuttaa ja myydä pat- ja metsästysseuroille voidaan myöntää aselu-
33961: ruunoita. Muissa tapauksissa patruunoiden pa. Seuroilla tulee olla käytössään
33962: hankkimiseen tarvitaan poliisin erikseen an- ampumarata, missä jäsenet voivat ampua
33963: tama lupa. seuran omistamilla aseilla. Yhteisölle voi-
33964: Ampuma-aseista tulee pitää sellaista huol- daan myöntää aselupa, jos yhteisöllä on
33965: ta, etteivät ne voi joutua asiattomien haltuun. vastuuhenkilö, joka täyttää laissa aseluvan
33966: Ase tulee säilyttää lukittuna tai siten, että myöntämiselle asetetut vaatimukset. Vastuu-
33967: aseen toiminnan kannalta olennainen osa on henkilön tulee olla huolellisena pidetty
33968: irrotettuna ja sitä säilytetään erillisessä luki- henkilö sekä muilta henkilökohtaisilta omi-
33969: 14 HE 110/2000 vp
33970:
33971:
33972: naisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva pi- valtakunnallisen asevai vontaviranomaisen
33973: tämään hallussa ampuma-asetta. perustaminen. Viranomaisen tehtävänä olisi
33974: Edellytyksenä aseluvan myöntämiselle on muun muassa yleisten ehtojen asettaminen
33975: myös asianmukainen aseiden säilytys. Jos aseluvan myöntämiselle sekä toimiminen
33976: seura omistaa enemmän kuin 25 tavallista asiantuntijana aseisiin liittyvissä lainsäädän-
33977: ampuma-asetta tai enemmän kuin 10 erityi- tö- ja muissa asioissa.
33978: sen vaarallista ampuma-asetta, kuten Tanskassa aseen deaktivointi ei ole luvan-
33979: esimerkiksi pistooleja tai aseita, joiden toi- varaista tmmmtaa eikä aselaissa ole
33980: mintatapa on itselataava kertatuli, tulee aseet säännöksiä siitä. Ampuma-aseen ampuma-
33981: säilyttää tietyt turvavaatimukset täyttävässä kelvottomaksi tekeminen voi kuitenkin
33982: turvakaapissa tai lukitussa tilassa, jossa on tietyissä tapauksissa olla edellytys aseluvan
33983: teräsovi. Lisäksi aseen toiminnan kannalta myöntämiselle.
33984: olennaiset osat tulee säilyttää erillään aseesta Ampuma-aseissa ei ole muuta asetta yksi-
33985: lukitussa turvakaapissa. Muissa kuin edellä löivää tunnistetta kuin mahdollinen
33986: mainituissa tapauksissa on ase ja sen olennai- valmistajan sarjanumero. Jos aseessa ei ole
33987: set osat säilytettävä erillään lukitussa sarjanumeroa, siihen ei myöskään tarvitse
33988: turvakaapissa. Kaapille asetetut vaatimukset merkitä sitä yksilöivää tunnistetta.
33989: ovat tässä tapauksessa lievemmät. Poliisi- Säännökset kaasusumuuimista sisältyvät
33990: mestari voi lisäksi asettaa aseita omistaville Tanskan aselakiin. Kaasusumuttimien hank-
33991: metsästys- ja ampumaseuroille erityisiä vaa- kiminen, hallussapito, luovuttaminen,
33992: timuksia säilytyksestä ja aseiden markkinointi ja maahantuonti on kielletty il-
33993: säilytyspaikan murtosuojauksesta. Poliisi voi man paikallispoliisin lupaa.
33994: lisäksi milloin tahansa tarkastaa ampuma- ja Asekouluttajat, jotka ovat ympäristö- ja
33995: metsästysseurojen säilytyspaikat. energiaministeriön tai metsä- ja luontohalli-
33996: Tanskassa ampuma-aseet on merkitty polii- tuksen hyväksymiä, voivat luovuttaa aseita
33997: sipiirikohtaisiin rekistereihin. Keskitettyä koulutettaville henkilöille asekoulutuksen
33998: valtakunnallista automaattisen tietojenkä- yhteydessä, jos koulutus tapahtuu ampuma-
33999: sittelyn avulla pidettävää aserekisteriä ei radalla tai muulla erityisellä ampumapaikalla
34000: vielä ole, mutta sellaista suunnitellaan. Rih- ja kouluttajat valvovat toimintaa.
34001: laamattomat enintään 12 kaliiperin haulikot,
34002: jotka voidaan ladata enintään kahdella pat-
34003: munalla ja joiden piipun pituus on vähintään Saksa
34004: 55 senttimetriä, eivät ole luvanvaraisia met-
34005: sästyskortin tai erillisen keräilyluvan Saksassa arvioidaan olevan ainakin kym-
34006: omistavalle henkilölle. Tanskassa kuitenkin menen miljoonaa luvallista ampuma-asetta.
34007: suunnitellaan parhaillaan kaikkien haulikoi- Luvanhaltijoita on noin kaksi miljoonaa. Lu-
34008: den luvanvaraistamista. Lisäksi suunnitellaan vanhaltijoista noin 80 prosenttia on
34009: säädettäväksi velvollisuutta esittää ase polii- ampumaurheilun harrastajia. Saksan väkiluku
34010: sille tietyn määräajan kuluessa luvan on noin 81 miljoonaa.
34011: myöntämisestä. Tällä hetkellä luvanhaltija ei Ampuma-aseen hankkiminen edellyttää vi-
34012: pääsääntöisesti koskaan esitä luvan perusteel- ranomaisen antamaa lupaa. Lupaviranomai-
34013: la hankkimaansa asetta poliisille, vaan luvan- sena toimii pääsääntöisesti paikallinen
34014: haltijan tulee pelkästään suullisesti ilmoittaa poliisi. Poliisi pitää myös rekisteriä aseiden
34015: aseen tiedot aselupaan merkittäviksi. Käy- omistajista yksilöityine asetietoineen. Myös
34016: tännössä lupamenettely kuitenkin vaihtelee ase-elinkeinonharjoittajat joutuvat pitämään
34017: eri poliisipiireissä. rekisteriä aseiden valmistuksesta ja luovutuk-
34018: Tanskan oikeusministeriössä suunnitellaan sesta. Asekaupan yhteydessä ase-elin-
34019: kahden erillisen aseluettelon julkistamista. keinonharjoittaja merkitsee rekisteriin
34020: Toisessa luettelossa lueteltaisiin kaikki ne ostajan henkilötiedot sekä tiedot ostetusta
34021: aseet, joihin luvan saaminen on mahdollista aseesta ja ampumatarvikkeista.
34022: ja toisessa luettelossa taas ne aseet, joihin ei Luvan ampuma-aseeseen voi saada metsäs-
34023: voida myöntää lupaa. Lisäksi suunnitteilla on tys-, ampumaurheilu-, keräily- tai
34024: HE 110/2000 vp 15
34025:
34026:
34027: suojeluperusteella. Aseen hallussapitolupa, mahdollista. Ase-elinkeinonharjoittajien am-
34028: joka on annettu keräilyperusteella, ei oikeuta puma-aseiden säilytys voidaan jo
34029: patruunoiden tai ampumatarvikkeiden hank- voimassaolevan lain mukaan tarkastaa.
34030: kimiseen. Hankkiakseen patruunoita Saksan aselain mukaan aseet on merkittävä
34031: keräilijän tulee saada viranomaisilta siihen sarjanumerolla. Aseen valmistajan tulee
34032: oikeuttava erillinen lupa. Luvanhaltijalta merkitä aseeseen valmistajan nimi ja sarja-
34033: vaaditaan luotettavuutta ja hänen pitää muil- numero. Jos tiedot merkitään aseen helposti
34034: takin henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan vaihdettavissa olevaan osaan, on tiedot mer-
34035: olla sopiva aseen hallussapitoon. Nämä vaa- kittävä lisäksi myös johonkin toiseen aseen
34036: timukset koskevat sekä luonnollisia osaan. Jos aseen malli on vuodelta 1870 tai
34037: henkilöitä että oikeushenkilöitä. Saksassa tätä vanhempi, sarjanumero ei ole pakollinen,
34038: voidaan siten antaa aselupa myös yhteisöille. ellei asetta ole valmistettu vuoden 1944 jäl-
34039: Yhteisön jäsen tai työntekijä ei voi saada keen.
34040: normaalia hallussapitoon oikeuttavaa lupaa Aseen ampumakelvottomaksi tekeminen ei
34041: yhteisön omistamiin aseisiin. Jäsenille ja sellaisenaan ole luvanvaraista toimintaa,
34042: työntekijöille on kuitenkin mahdollista antaa mutta deaktivoinnin saa tehdä ainoastaan sel-
34043: käyttöoikeus yhteisön omistamiin aseisiin. lainen henkilö, jolla on lupa käsitellä aseita.
34044: Yhteisön tulee tässä tapauksessa ilmoittaa vi- Aseen luvanhaltijan on deaktivoinnin jälkeen
34045: ranomaiselle yksilöidyt tiedot henkilöistä, kirjallisesti ilmoitettava Saksan keskusrikos-
34046: joille tätä oikeutta halutaan hakea. Viran- poliisille deaktivoinnista, jotta ase voidaan
34047: omaiset tarkastavat näiden henkilöiden poistaa aserekisteristä. Keskusrikospoliisin
34048: sopivuuden aseiden hallussapitoon. Jos estet- pyynnöstä luvanhaltijan on myös esitettävä
34049: tä ei ole, saavat henkilöt oikeuden käyttää deaktivoitu ase tarkastettavaksi viranomaisel-
34050: yhteisön omistamia aseita. le. Saksassa deaktivoitua asetta ei luokiteta
34051: Saksassa aseet on säilytettävä niin, etteivät luvanvaraiseksi ampuma-aseeksi. Kaikki so-
34052: ne joudu asiattomien haltuun. Saksan sisäasi- tilasaseet ja replika-aseet, jotka näyttävät
34053: ainministeriö on antanut yksityiskohtaisen automaattiaseilta, ovat Saksan sota-aselain
34054: suosituksen lupaviranomaisille ja aseluvan- mukaan pääsääntöisesti kiellettyjä. Myös
34055: haitijoille aseiden säilytyksestä. Aseet tulisi deaktivoidut sotilasaseet ovat kiellettyjä.
34056: sen mukaan säilyttää hyväksytyissä asekaa- Kaasusumuttimet eivät ole luvanvaraisia
34057: peissa. Korkeintaan viisi asetta voidaan Saksassa. Niiden hankkimiseen ja hallussapi-
34058: säilyttää lukitussa seinään kiinnitetyssä teli- toon ei myöskään ole asetettu ikä- tai muita
34059: neessä. Käsiaseet tulee aina säilyttää rajoituksia. Saksan aseasetuksessa on tarkat
34060: asekaapissa. Pääsääntönä on, että mitä suu- säännökset sallituista vaikuttavista aineista.
34061: rempi määrä aseita tai mitä vaarallisempia Pakkauksessa on oltava käyttöohje ja sumut-
34062: aseita säilytettävänä on, sitä turvallisempi on timesta on käytävä ilmi mitä vaikuttavaa
34063: säilytyksen oltava. Sisäasiainministeriön suo- ainetta sumutin sisältää. Saksan keskusrikos-
34064: situksessa annetaan myös neuvoja huoneiston poliisin laboratorion on hyväksyttävä
34065: ulko-ovien ja ikkunoiden murtosuojauksen kaasusumutin ennen kuin sille voidaan antaa
34066: parantamiseksi. myyntilupa Saksassa.
34067: Aseluvan myöntävällä viranomaisella on Asekoulutuksen antaminen ei ole luvanva-
34068: oikeus asettaa ehtoja aseen säilytykselle. raista toimintaa, mutta ampumakoulutuksen
34069: Asekaappia ei ole Saksan aselaissa säädetty antamisesta itsepuolustustarkoitukseen on
34070: pakolliseksi, mutta käytännössä lupaviran- ilmoitettava kirjallisesti viranomaisille kaksi
34071: omaiset edellyttävät sellaisen hankkimista. viikkoa ennen kurssin alkamista. Kurssin
34072: Viranomaisilla ei ole mahdollisuutta tarkas- loppumisesta on myös ilmoitettava. Koulu-
34073: taa yksityishenkilöiden ampuma-aseiden tuksesta vastuussa olevien henkilöiden
34074: säilytystapaa, ellei kotietsintään oikeuttavia henkilötiedot on ilmoitettava viranomaisille.
34075: seikkoja ole ilmennyt. Saksan sisäasiainmi- Koulutukseen saa osallistua ainoastaan hen-
34076: nisteriön mukaan tähän suunnitellaan kilö, jolla on voimassa oleva aselupa tai joka
34077: muutosta, joten tulevaisuudessa yksityishen- on viran puolesta oikeutettu käyttämään aset-
34078: kilöiden asesäilytyksen tarkastaminen lienee ta. Koulutuksesta vastaavan henkilön on
34079: 16 HE 110/2000 vp
34080:
34081:
34082: pyynnöstä ilmoitettava viranomaisille yksi- tiedot ja tiedot aseista. Rekisteröintioikeus
34083: löidyt tiedot kurssin sisällöstä. Viranomaiset koskee tietoja aseiden hankkimisesta, hallus-
34084: voivat kieltää koulutuksen antamisen, jos sapidosta, maahantuonnista ja maasta
34085: asekoulutusta antava henkilö ei ole luotettava viennistä.
34086: tai muilta henkilökohtaisilta ominaisuuksil- Itävallan aselaki velvoittaa säilyttämään
34087: taan sopiva taikka jos vastuuhenkilöä ei ole ampuma-aseet niin, etteivät ne joudu asiat-
34088: nimetty. tomien haltuun. Poliisilla on kuitenkin oikeus
34089: asettaa ampuma-aseiden säilytystä koskevia
34090: Itävalta e~toja. Itävallassa on asetarkastajia, joilla on
34091: mkeus tarkastaa yksityishenkilöiden aseiden
34092: Itävallan uusi aselaki tuli voimaan 1 päivä- säilytys joka viides vuosi. Jos säilytettävinä
34093: nä heinäkuuta 1997. Itävalta pani tällä lailla on yli_ 20 ampuma-asetta tai suuri määrä pat-
34094: kansallisesti täytäntöön asedirektiivin sään- ruunOita, on luvanhaltijan ilmoitettava
34095: nökset. Uudella lailla on aiemmin voimassa viranomaisille miten esineiden säilytys on
34096: olleita säännöksiä kiristetty huomattavasti. j~jest~tty ..II!"oitusvelvollisuus koskee myös
34097: Uusien säännösten mukaan kiellettyjen am- tllantetta, JOissa säilytettävinä olevien asei-
34098: puma-aseiden luokkaan kuuluvat muun den lukumäärä kaksinkertaistuu, vaikkei
34099: muassa muuksi esineeksi naamioidut ampu- kokonaismäärä vielä ylitä 20 asetta. Jos il-
34100: ma-aseet, helposti purettavissa ja moitettu aseiden säilytystapa ei ole riittävän
34101: lyhennettävissä olevat aseet, pumpputoimiset turvallinen, on viranomaisen kirjallisesti il-
34102: haulikot, äänenvaimentimella tai pimeätäh- moitettava vaadittavat korjaukset. Jos
34103: täinlaitteella varustetut aseet, sotilasaseet ja puutteita ei korjata annetussa määräajassa,
34104: haulikot, joiden kokonaispituus on alle 90 voi viranomainen sakon uhalla kieltää asei-
34105: senttimetriä tai joiden piipun pituus on alle den säilytyksen kyseisessä paikassa.
34106: 45 senttimetriä. Luvanhaltijan luotettavuuden uudelleen arvi-
34107: Itävallan aselain mukaan hallussapitolupa ointi voi myös aiheuttaa hallussapitoluvan
34108: ampuma-aseeseen voidaan antaa ainoastaan peruuttamisen.
34109: luonnolliselle henkilölle. Yhteisö voi kuiten- Itävallassa kaikissa aseissa pitää olla aseen
34110: kin olla aseen omistajana. Aselupa voidaan yksilöivä sarjanumero tai muu tunniste. His-
34111: pääsääntöisesti antaa vain 21 vuotta täyttä- toriallisissa aseissa yksilöivä tunnus ei
34112: neelle henkilölle. Aselupa voidaan antaa kuitenkaan ole pakollinen.
34113: myös 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jos Itävallassa ampuma-aseen deaktivointi ei
34114: tällä on voimassa oleva metsästyskortti tai ole luvanvaraista toimintaa. Deaktivoidut
34115: ase on tarpeellinen ammattia harjoitettaessa. aseet eivät kuulu aselainsäädännön sovelta-
34116: Jos lupa on annettu työn perusteella ja henki- misalaan.
34117: lö siirtyy toisiin työtehtäviin, lupa raukeaa. Aikaisemmin kaasusumuttimet olivat Itä-
34118: Lupaa haettaessa on esitettävä hyväksyttävä vallassa luvanvaraisia, mutta uudistettaessa
34119: syy aseen hankkimiseen. Pääsääntöisesti aselakia vuonna 1997 kielto poistettiin. Lain
34120: henkilölle voidaan myöntää lupa korkeintaan perusteluista ilmenee, että kyynelkaasusumu-
34121: kahden ampuma-aseen hallussapitoon. Muis- tin on itsepuolustukseen hyvin sopiva ase.
34122: sa tapauksissa vaaditaan erityisiä perusteluja Lain tarkoituksena oli antaa kaikille mahdol-
34123: aseen hankkimiselle ja selvitys aseiden tur- lisuus puolustautua kaasusumutinta
34124: vallisesta säilytyksestä. Aseluvanhaltijan on käyttämällä. Kaasusumuttimen hankkiminen
34125: 1 päivästä tammikuuta 1999 lähtien joka vii- ja hallussapito edellyttää kuitenkin vähintään
34126: des vuosi osoitettava lupaviranomaiselle, että 18 vuoden ikää.
34127: hänellä on edelleen hyväksyttävä peruste
34128: aseen hallussapitoon. Iso-Britannia
34129: Itävallan aselaki antaa mahdollisuuden re-
34130: kisteröidä tiedot aseluvanhaltijoista. Ampuma-aseiden lukumäärä Iso-
34131: Aseasioista vastaavat viranomaiset saavat au- Britanniassa oli vuonna 1995 arviolta hieman
34132: tomaattisen tietojenkäsittelyn avulla muokata yli kaksi miljoonaa. Aselupia oli 984 800.
34133: ja tallentaa keskitettyyn rekisteriin henkilö- Iso-Britannian väkiluku on noin 58 miljoo-
34134: HE 110/2000 vp 17
34135:
34136:
34137: naa. luotettavuuden. Jos hänet katsotaan sopivaksi
34138: Maaliskuussa 1996 tapahtuneen Dunblanen luvanhaltijaksi, jatketaan yhteisön aseluvan
34139: joukkosurman jälkeen hallitus laati esityksen voimassaoloaikaa.
34140: yli .22 kaliiperisten käsiaseiden kieltämisek- Joillekin yhteisöille on myös mahdollista
34141: si. Esitys hyväksyttiin parlamentissa myöntää lupa kiellettyihin aseisiin. Tällaisia
34142: kesäkuussa 1997. Uuden lain tultua voimaan yhteisöjä ovat muun muassa ampumaseurat
34143: 1 päivänä heinäkuuta 1997 kaikki henkilöt, Aseluvan saaneen ampumaseuran on pidettä-
34144: joilla oli tällaisia käsiaseita, joutuivat luovut- vä rekisteriä seuran omistamista kielletyistä
34145: tamaan ne lunastusta vastaan valtiolle. aseista. Rekisteriin on merkittävä aseista vas-
34146: Kiellettyjä aseita ovat myös sarjatuliaseet se- taavien henkilöiden nimet, yksilöidyt tiedot
34147: kä muut kuin .22 kaliiperin puoliautomaatti- aseista ja niiden hankintapäivät sekä ne päi-
34148: tai pumpputoimiset kiväärit ja haulikot lu- vämäärät, jolloin aseita on säilytetty muualla
34149: kuun ottamatta haulikoita, joiden kuin seuran ampumaradalla tai muissa tilois-
34150: kokonaispituus on vähintään 40 tuumaa ja sa. Pääsääntöisesti aseita saadaan käyttää ja
34151: piipun pituus vähintään 24 tuumaa. Kielletty- säilyttää ainoastaan seuran ampumaradalla
34152: jä ovat myös myrkyllistä kaasua ampuvat tai muissa tiloissa. Poliisi voi tarkistaa arn-
34153: aseet, kuten kyynelkaasusumuttimet, ja säh- pumaseurojen aserekisterit ja aseiden
34154: köaseet Kiellettyihin aseisiin voi saada luvan säilytyksen.
34155: sisäasiainministeriöitä ainoastaan poikkeus- Iso-Britanniassa ampuma-aseita tulee säi-
34156: tapauksissa. lyttää turvallisesti ja siten, etteivät ne joudu
34157: Iso-Britanniassa on 43 poliisipiiriä, joissa asiattomien haltuun. Ase tulee yleensä säilyt-
34158: jokaisessa on oma aserekisterinsä. Aserekis- tää asekaapissa. Iso-Britanniassa on käytössä
34159: tereihin tulee merkitä tiedot aseluvan asekaappistandardi, mutta muidenkin · kuin
34160: hakijoista, luvanhaitijoista sekä tiedot henki- standardin mukaisten asekaappien käyttö on
34161: löistä, joille ei ole myönnetty aselupaa. sallittu. Säilytystapa arvioidaan aina tapaus-
34162: Aselain muutoksessa vuonna 1997 säädettiin kohtaisesti ja joissakin tapauksissa seinään
34163: valtakunnallinen automaattisen tietojenkäsit- kiinnitetty lukittu aseteline on katsottu riittä-
34164: telyn avulla pidettävän aserekisterin väksi. Yksityishenkilöiden aseiden
34165: perustamisesta. Kaikilla poliisipiireillä olisi säilytystapa tarkastetaan aina etukäteen en-
34166: suora käyttöyhteys rekisteriin. Myös ase- nen kuin lupa myönnetään. Poliisilla ei
34167: elinkeinonharjoittajat pitävät rekisteriä myy- kuitenkaan ole oikeutta tarkastaa luvanhaki-
34168: dyistä ja ostetuista aseista. Kun ase- jan aseiden säilytystapaa ilman tämän
34169: elinkeinonharjoittaja lopettaa toimintansa, on suostumusta. Yleensä suostumus kuitenkin
34170: hänen luovutettava rekisteritiedot poliisille. annetaan, koska poliisi ei anna aselupaa, ellei
34171: Iso-Britanniassa ei pääsääntöisesti se hyväksy aseiden säilytystapaa. Poliisin
34172: myönnetä aselupaa yhteisöille, vaan aseluvan käydessä hakijan luona tarkastetaan samalla
34173: voi saada ainoastaan luonnollinen henkilö. talon tai huoneiston ikkunat, ovet, lukot ja
34174: Poliisi tarkistaa lupaa haettaessa henkilön mahdolliset hälytysjärjestelmät Jos luvanhal-
34175: sopivuuden aseen hankkimiseen. Jos jokin tija muuttaa toiseen asuntoon, on hän
34176: yhteisö toiminnassaan tarvitsee aseita, on yh- velvollinen ilmoittamaan uuden osoitteensa
34177: teisön jäsenten tai henkilökuntaan kuuluvien poliisille, joka voi tarkastaa aseiden säilytyk-
34178: henkilökohtaisesti haettava aselupaa. Muse- sen myös uudessa asunnossa. Mitä useampia
34179: oille ja tietyt edellytykset täyttäville aseita luvanhaltija omistaa, sitä tiukemmat
34180: yhteisöille voidaan kuitenkin myöntää aselu- vaatimukset asetetaan aseiden säilytykselle.
34181: pa. Näissä tapauksissa lupa myönnetään Aseluvassa poliisi voi asettaa myös erityisiä
34182: yhteisölle, mutta yhteisön on nimettävä vas- ehtoja aseiden säilytykselle.
34183: tuuhenkilö, joka on vastuussa aseista ja Isossa-Britanniassa ampuma-aseiden deak-
34184: niiden säilytyksestä. Aselupa on sidottu tähän tivointi on ollut luvanvaraista toimintaa
34185: vastuuhenkilöön ja jos hän eroaa yhteisön jä- vuodesta 1988 alkaen. Vuonna 1995 sisäasi-
34186: senyydestä, aselupa raukeaa. Yhteisö voi ainministeriö tiukensi entisestään
34187: kuitenkin nimetä uuden vastuuhenkilön. Po- deaktivointiohjeita. Ainoastaan sisäasiainmi-
34188: liisi tarkastaa uuden vastuuhenkilön nisteriön hyväksymä ase-
34189: 18 HE 110/2000 vp
34190:
34191:
34192: elinkeinonharjoittaja tai aseseppä saa deakti- teristä selviää, onko ampuma-ase
34193: voida ampuma-aseita. Deaktivoinnin Alankomaiden aselain alainen ja mihin ase-
34194: suorittajan on kirjallisesti todistettava, että luokkaan se kuuluu.
34195: deaktivointi on tehty sisäasiainministeriön Alankomaissa henkilöt, jotka valmistavat,
34196: hyväksymällä tavalla. Erityinen tarkastuslai- myyvät tai korjaavat aseita, tarvitsevat toi-
34197: tos (Proof House) merkitsee deaktivoituun mintaansa viranomaisen luvan. Tämä koskee
34198: ampuma-aseeseen sen hyväksymistä osoitta- myös aseiden deaktivointia. Luvan antamisen
34199: van tarkastusmerkin. Deaktivoidun ampuma- edellytyksenä on se, että henkilöllä on toi-
34200: aseen luvanhaltijan on seitsemän päivän ku- mintaan vaadittavat taidot ja tiedot, sekä se,
34201: luessa aseen ampumakelvottomaksi että hän tuntee aseita koskevan lainsäädän-
34202: tekemisestä ilmoitettava asiasta luvan myön- nön.
34203: täneelle poliisilaitokselle.
34204: Isossa-Britanniassa sarjanumero tai muu
34205: aseen yksilöivä tunnus ei ole pakollinen. Ranska
34206: Aselaissa ei ole aseen yksilöintiä koskevia
34207: säännöksiä. Ranskan ampuma-aseiden hankkimista ja
34208: Asekoulutus ei ole luvanvaraista toimintaa hallussapitoa koskevia aiemmin kansainväli-
34209: Isossa-Britanniassa. Kaikki, joilla on lailli- sesti verrattuna hyvinkin lieviä säännöksiä on
34210: sesti hallussaan ampuma-aseita, voivat myös kiristetty huomattavasti vuosina 1993 ja
34211: antaa asekoulutusta. 1995. Ainoastaan yhdellä patmunalla ladat-
34212: tavat haulikot, jotka toimivat
34213: Alankomaat kertatuliperiaatteella ja joiden piipun pituus
34214: on yli 60 senttimetriä, eivät edellytä viran-
34215: Ampuma-aseen hallussapitoluvan haltijoita omaisen lupaa.
34216: arvioidaan olevan Alankomaissa vain noin Ranskan aselaissa aseet ja ampumatarvik-
34217: 150 000. Maan väkiluku on noin 15 miljoo- keet jaetaan kahdeksaan eri luokkaan.
34218: naa. Yhteisöille, kuten esimerkiksi ampumaurhei-
34219: Ampuma-aseet luokitellaan Alankomaissa luseuroille, voidaan antaa hallussapitolupa
34220: neljään luokkaan. Sarjatuliaseet, taitettavalla ampuma-aseisiin. Myös yhteisön jäsen voi
34221: tai kokoonpantavalla perällä varustetut am- saada luvan yhteisön omistamiin aseisiin.
34222: puma-aseet sekä äänenvaimentimet kuuluvat Turvallisuusyrityksille ja vartioimisliikkeille
34223: sota-aseiden luokkaan ja ne ovat pääsääntöi- voidaan antaa lupa tiettyjen ensimmäiseen ja
34224: sesti kiellettyjä. Muihin aseisiin tarvitaan neljänteen luokkaan kuuluvien aseiden hank-
34225: lupa lukuun ottamatta antiikkisia aseita. kimiseen ja hallussapitoon. Näitä aseita ovat
34226: Kyynelkaasusumuttimet ovat pääsääntöisesti käsiaseet sekä olkapääitä ammuttavat sarja-
34227: kiellettyjä. Viranomaisille niiden hankkimi- tulta ja itselatuavaa kertatulta ampuvat aseet.
34228: nen on kuitenkin sallittu. Myös asekeräilijät Yhteisön on nimettävä vastuuhenkilö, jonka
34229: voivat saada kaasusumuttimiin luvan. tehtävänä on vastata aseiden ja ampumatar-
34230: Luvan ampuma-aseeseen antaa pääsääntöi- vikkeiden hankkimisesta ja säilytyksestä.
34231: sesti paikallispoliisi, joka arvioi hakijan Sekä julkisille että yksityisille museoille voi-
34232: sopivuuden aseen hankkimiseen ja hallussa- daan antaa keräilyperusteella lupa
34233: pitoon. Lupa voidaan antaa sekä asekokoelman perustamiselle. Elokuvia tuot-
34234: luonnolliselle henkilölle että yhteisölle. Hy- tavat yhteisöt ja kansalliset teatterit voivat
34235: väksyttäviä perusteita aseen hankkimiseen myös saada hallussapitoluvan ampuma-
34236: ovat metsästys, ampumaurheilu ja asekeräily. aseeseen. Lupaviranomaisena toimii prefekti
34237: Jos luvan hakija esittää erityisen perustellun eli läänin maaherra.
34238: syyn suojelun tarpeelle, voidaan myös suoje- Ranskan aselain aseiden säilytystä koske-
34239: luperusteella antaa lupa ampuma-aseen via säännöksiä sovelletaan sekä luonnollisiin
34240: hallussapitoon. henkilöihin että yhteisöihin. Säilytykselle
34241: Alankomaissa on automaattisen tietojenkä- asetetut vaatimukset riippuvat säilytettävästä
34242: sittelyn avulla pidettävä aserekisteri aseesta. Ensimmäisen luokan ja neljännen
34243: ampuma-aseiden tunnistamista varten. Rekis- luokan aseet on säilytettävä kassakaapissa tai
34244: HE 110/2000 vp 19
34245:
34246:
34247: muussa lukitussa lattiaan kiinnitetyssä ase- Espanja
34248: kaapissa. Tähän ryhmään kuuluvia aseita
34249: ovat sotilasaseet, sarjatuliaseet, käsiaseet se- Espanjassa on noin kaksi ja puoli miljoo-
34250: kä olkapääitä ammuttavat sarjatulta tai naa ampuma-aseen hallussapitoluvan
34251: itselataavaa kertatulta ampuvat aseet. Met- haltijaa. Luvallisia ampuma-aseita arvioidaan
34252: sästysaseet tulee säilyttää lukitussa seinään olevan hieman yli kolme miljoonaa. Aseista
34253: kiinnitetyssä asetelineessä tai muulla tavalla noin 80 prosenttia on metsästysaseita. Espan-
34254: kiinnitettynä seinään. Museoissa aseet tulee jan väkiluku on noin 39 miljoonaa.
34255: säilyttää lukituissa vitriineissä. Lisäksi mu- Vuonna 1993 annetussa Espanjan aselaissa
34256: seoissa on oltava hyväksytyt lukot ja aseet jaetaan seitsemään eri luokkaan. Kiel-
34257: hälytysjärjestelmä. Ranskassa järjestetään lettyjä ovat tukilliset käsiaseet, piipusta
34258: usein tarkkuusammuntaa markkinoilla. Täl- katkaistut pitkät aseet ja äänenvaimentimet.
34259: laisessa ammunnassa käytettävät aseet on Kiellettyjä ovat myös eräät yli viidellä pat-
34260: oltava kiinnitettynä penkkiin tai pöytään. munalla ladattavat aseet sekä irrotettavalla
34261: Poliisilla on oikeus tarkastaa yhteisöjen tai taitettavalla perällä varustetut pitkät puo-
34262: aseiden säilytystilat. Luonnollisten henkilöi- liautomaattiaseet Kaasusumuttimien kauppa
34263: den hallussapitämien aseiden säilytystiloja ja hallussapito yleisellä paikalla on Espanjas-
34264: poliisilla ei ole oikeutta tarkastaa. Ennen lu- sa kielletty. Säännökset eivät kuitenkaan
34265: van antamista luonnollisten henkilöiden on koske virkamiehiä.
34266: kuitenkin näytettävä lupaviranomaiselle ase- Luvan ampuma-aseeseen voi saada metsäs-
34267: kaapin ostokuitti tai muu vastaava selvitys tys-, ampumaurheilu- tai keräilyperusteella.
34268: asennetusta aseiden säilytyskaapista. Jos luvan hakijalla on erityinen ja hyvin pe-
34269: Ranskassa kiellettiin vuonna 1995 sarjatu- rusteltu suojelun tarve, voi luvan saada myös
34270: liaseiden hankkiminen ja hallussapito suojeluperusteella. Luonnollisen henkilön
34271: luonnollisilta henkilöiltä. Tällöin henkilön, hakiessa lupaa on esitettävä rikosrekisterito-
34272: jolla oli hallussaan tällainen ase, oli joko distus, henkilöllisyystodistus sekä todistus
34273: luovutettava ase jollekin, joka laillisesti sai fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta.
34274: pitää hallussaan sarjatuliaseita, taikka muu- Hakijan on myös esitettävä selvitys riittäväs-
34275: tettava ase pysyvästi toimintatavaltaan siten, tä ampuma-aseen käsittelytaidosta sekä siitä,
34276: ettei sarjatulen ampuminen sillä enää ollut että hän kykenee säilyttämään aseen turvalli-
34277: mahdollista. Kolmas vaihtoehto oli tehdä ase sesti.
34278: pysyvästi ampumakelvottomaksi. Ranskassa Myös yhteisöille voidaan antaa aselupa.
34279: ampuma-aseen deaktivointi on luvanvaraista Lupaa haettaessa yhteisön on ilmoitettava lu-
34280: toimintaa. Ranskassa on erityinen virasto, jo- paviranomaiselle erityinen yksilöintinumero,
34281: ka deaktivoi ampuma-aseita. Deaktivoidun kotipaikka, toimiala ja kaupparekisteriin
34282: ampuma-aseen hallussapitoon ei tarvita lu- merkitty nimi. Lupaviranomaisena toimii
34283: paa. santarmin aseasioista vastaava osasto.
34284: Kaasusumuttimet, joilla on lamaannuttava Viranomaiset pitävät rekisteriä luvanhalti-
34285: vaikutus, kuuluvat aselain kuudenteen luok- joista. Myös asekauppiaat joutuvat pitämään
34286: kaan. Niiden hankkiminen ja hallussapito ei kirjaa luovuttamistaan aseista. Aseiden säi-
34287: ole luvanvaraista, jos henkilö on 18 vuotta lyttämisestä yksityiskodeissa on tarkat
34288: täyttänyt. Ranskan puolustusministeriö on säännökset. Erityisten asesäilytyslaatikoiden
34289: määräyksessään luetellut ne sallitut vaikutta- ja asekaappien vähimmäisvaatimuksista on
34290: vat aineet, joita kaasusumuttimet saavat annettu säännöksiä.
34291: sisältää. Espanjan aselain mukaan aseessa on oltava
34292: Luonnollisten henkilöiden järjestämä sarjanumero tai muu aseen yksilöivä tunniste.
34293: aseenkäsittelykoulutus ei ole luvanvaraista Espanjassa valmistetuissa aseissa on oltava
34294: toimintaa. Yhteisöt tarvitsevat kuitenkin lu- tehtaan valmistusnumero. Numerosta pitää
34295: van asekoulutuksen järjestämiseen. käydä ilmi ase- ja räjähdekeskuksen (Central
34296: de Armas y Explosivos) tehtaalle antama
34297: numero, tehtaan aseelle antama tunnistenu-
34298: mero ja valmistusvuosi. Espanjassa jokaisella
34299: 20 HE 110/2000 vp
34300:
34301:
34302: asetyypillä on oma numerokoodinsa. Aseesta olla kattava aserekisteri kaikista maan lailli-
34303: ~mkin lisäksi aina käytävä ilmi se asetyyppi, sista aseista ja niiden luvanhaltijoista.
34304: JOhon se on luokiteltu. Santarmin johto (Di- Kanadan aserekisteriin merkitään luvanhal-
34305: recci6n General de la Guardia Civil), joka on tijan tiedot sekä seuraavat tiedot aseista:
34306: Espanjan sisäasiainministeriön alainen elin, valmistaja, malli, sarjanumero, kaliiperi, pii-
34307: valvoo ampuma-aseiden numerointia. pun pituus, asetyyppi ja aseeseen kerrallaan
34308: mahtuvien patruunoiden lukumäärä. Lisäksi
34309: Kanada aserekisteriin merkitään tiedot lupahakemuk-
34310: sista, kadonneista ja varastetuista aseista,
34311: . Kanadassa on arvioitu olevan noin 7,4 mil- ampumaradoista ja asekerhoista sekä tiedot
34312: JOonaa asetta ja 3,3 miljoonaa asekouluttajista, joilla on oikeus antaa aseen-
34313: aseluvanhaltijaa. Kanadan väkiluku on noin käsittelykoulutusta. Aserekisteri on
34314: 27 miljoonaa. automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidet-
34315: Ka~adan aselakia on äskettäin uudistettu ja ty rekisteri, johon kaikilla poliiseilla on
34316: aselam uudet säännökset tulivat voimaan 1 pääsy.
34317: päivänä lokakuuta 1998. Lainuudistuksen Aseiden rekisteröinnin yhteydessä tarkaste-
34318: tärkeimmät tavoitteet ovat kaikkien aseiden taan, että aseella on sarjanumero tai muu sen
34319: ja luvanhaltijoiden rekisteröiminen sekä uu- yksilöivä tunniste. Jos tunnistetta ei ole on
34320: den lupajärjestelmän käyttöönotto. Lisäksi aseeseen merkittävä sellainen. Tunnist~nu
34321: tarkoituksena oli parantaa sekä yksityishenki- meron o!l ol~ava . kiinteästi merkittynä
34322: löiden että ase-elinkeinonharjoittajien aseeseen Ja useimmissa tapauksissa sen on
34323: ~sesäilytyksen !urvallisuustasoa. Aseseurojen oltava näkyvällä paikalla aseessa. Erityisistä
34324: Ja ampumaratoJen sääntelyä on myös tiuken- syistä, kuten esimerkiksi keräilyaseissa, voi
34325: nettu. tunnistenumero olla merkittynä myös näky-
34326: Kanadassa aseet luokitellaan rajoittamat- mättömään paikkaan aseen tukin tai kahvan
34327: tomiksi, rajoitetuiksi ja kielletyiksi (non- alle taikka muuhun vastaavaan paikkaan. Re-
34328: restricted, restricted and prohibited) aseiksi. kisteriviranomainen päättää tapauskohtaisesti
34329: Kiellettyjä ampuma-aseita ovat muun muassa milloin tunnistenumeron ei tarvitse olla nä-
34330: ne käsiaseet, joiden piipun pituus on 105 mil- kyvässä paikassa aseessa. Aseiden
34331: limetriä tai vähemmän. Kiellettyjä ovat myös merkitseminen kuuluu rekisteriviranomaisel-
34332: kiväärit ja haulikot, joiden kokonaispituus on le.
34333: vähemmän kuin 660 millimetriä tai piipun pi- Hankkimis- ja hallussapitoluvan antamisen
34334: tuus alle 457 millimetriä. Lisäksi kaikki edellytyksenä on erityisen aseenkäsittely-
34335: sarjatuliaseet kuuluvat kiellettyjen aseiden kurssin käyminen ja testin läpäiseminen.
34336: luokkaan. Rajoitettujen aseiden luokkaan Rajoittamattomille aseille ja rajoitetuille
34337: kuuluvat muut kuin edellä mainitut käsiaseet aseille on eri kurssit (Canadian Firearms Sa-
34338: ~tselataavaa kertatulta ampuvat aseet, varsi~ fety Course ja Canadian Restricted Firearms
34339: JOuset sekä ne kiväärit ja haulikot, joiden Safety Course). Kursseilla käsitellään muun
34340: piipun pituus on 457-470 millimetriä. muassa aselain säännöksiä, turvallista aseen-
34341: Kaikki muut aseet kuuluvat rajoittamattomi- ~äsitt~lyä, aseiden säilytystä, eri asemalleja
34342: en luokkaan. Suurin osa metsästysaseista Ja aseiden huoltoa. Kurssin saa järjestää ai-
34343: kuuluu siten rajoittamattomien aseiden luok- noastaan siihen luvan saanut kouluttaja.
34344: kaan. Kanadassa aselupa on uusittava joka viides
34345: Kiellettyjen ja rajoitettujen aseiden luok- vuosi, jolloin aseiden ja luvanhaltijoiden tie-
34346: kaan kuuluvat aseet sekä niiden luvanhaltijat dot samalla tarkastetaan. Aselupa voidaan
34347: rekisteröidään. Vaikkakin useimmat metsäs- antaa yksityishenkilöille, ase-
34348: tyskiväärit ja haulikot edelleen luokitellaan elinkeinonharjoittajille ja museoille. Varsi-
34349: rajoittamattomiksi aseiksi, ovat ne tulleet lu- naista yhteisölupajärjestelmää Kanadassa ei
34350: vanvaraisiksi joulukuun alusta 1998 lukien. ole.
34351: Määräaika luvan hakemiselle näihin aseisiin Yksityishe!lkilöiden tulee säilyttää aseet ja
34352: ja rekisteröitymiselle päättyy 1 päivänä tam- ampumatarvikkeet erillään toisistaan. Aseet
34353: mikuuta 2003. Tällöin siis Kanadassa pitäisi eivät saa olla ladattuja ja ne pitää säilyttää
34354: HE 110/2000 vp 21
34355:
34356:
34357: asekaapissa tai muussa turvallisessa huonees- työtä silloin kun luvanhaltijana toiminut hen-
34358: sa, johon ei voida helposti murtautua. Jos kilö on lopettanut toimintansa yhteisössä tai
34359: aseen säilyttäminen lukitussa paikassa ei ole säätiössä ja luvanhaltijaa on jouduttu vaihta-
34360: mahdollista, on ase lukittava elektronisella maan.
34361: tai mekaanisella lukituslaitteella. Rajoitetut
34362: ja kielletyt aseet on säilytettävä lukittuina ja Lupaviranomainen
34363: kiinnitettyinä seinätelineeseen tai lattiassa
34364: kiinni olevaan asekaappiin. Ase- Lääninhallitukset myöntävät asealan elin-
34365: elinkeinonharjoittajien tulee säilyttää aseet keinoluvat ja hankkimistuvat erityisen
34366: lataamattomina lukitussa kassakaapissa tai vaarallisiin ampuma-aseisiin. Ne myös hy-
34367: hoivissa taikka muuten lukitussa paikassa, väksyvät ase-elinkeinonharjoittajien
34368: johon pääsee ainoastaan ase- vastuuhenkilöt sekä asekeräilijät. Lääninhal-
34369: elinkeinonharjoittaja itse tai hänen työnteki- lituksissa ei kuitenkaan välttämättä ole
34370: jänsä. Lisäksi hälytysjärjestelmän on oltava sellaista ampuma-aseisiin liittyvää erityisasi-
34371: asennettuna. Ikkunoiden ja ovien on oltava antuntemusta, jota edellä mainittujen lupien
34372: lukittuina turvalukolla. ja hyväksyntien antaminen edellyttäisi. Toi-
34373: saalta asealan elinkeinon harjoittamista
34374: 1.3. Nykytilan arviointi koskevien lupien antamisessa korostuu haki-
34375: joiden yhdenmukaisen kohtelun vaatimus.
34376: Poikkeukset luvanvaraisuudesta Tämä ei yleensä ole täysin mahdollista sil-
34377: loin, jos lupaviranomaisia on useita.
34378: Käytännössä on erittäin vaikeata luoda sel- Lupakäytännön yhdenmukaisuus sekä ase-
34379: laista lupajärjestelmää, joka mahdollistaisi asioihin liittyvä erityisasiantuntemus voidaan
34380: luvan hakemisen ilman kohtuuttomia hanka- parhaiten turvata keskittämällä keskeisten ja
34381: luuksia ulkomaisessa kauppa- tai vaativien lupa-asioiden käsittely yhteen vi-
34382: huvialuksessa merkinantovälineenä olevan ranomaiseen.
34383: merkinantopistoolin Suomen alueelle tuomi-
34384: seen ja sen Suomessa tapahtuvaan Asealan elinkeinonharjoittamisen ala sekä
34385: hallussapitoon. Tällaisissa aluksissa olevien vastuuhenkilö
34386: merkinantopistoolien valvonnan järjestämi-
34387: nen on myös erittäin vaikeaa. Suomen Kaupallisessa tarkoituksessa pidettävällä
34388: alueella tilapäisesti olevissa ulkomaisissa ampumaradalla ei ole sellaista radalla kävi-
34389: aluksissa olevien merkinantopistoolien ei jöiden keskinäistä valvontaa, jota on
34390: voida arvioida aiheuttavan käytännössä aina- sellaisilla ampumaradoilla, joissa käy tiet-
34391: kaan kovin suurta vaaraa yleiselle tyyn rajalliseen joukkoon, kuten
34392: järjestykselle ja turvallisuudelle. Ampuma- ampumaseuraan, kuuluvia henkilöitä. Tämän
34393: aselain lupajärjestelmä onkin tältä osin mo- vuoksi tällaiset radat ovat selvästi esimerkik-
34394: nimutkaisuudessaan epätyydyttävä. si ampumaseuran pitämiä ratoja suurempi
34395: uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudel-
34396: Ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito le. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
34397: kannalta on myös erittäin olennaista se, että
34398: Koska yhteisöt ja säätiöt eivät voimassa kaupallista ampuma-aseen käyttökoulutusta
34399: olevan ampuma-aselain mukaan voi saada järjestetään sellaisten henkilöiden toimesta,
34400: ampuma-aseen hankkimiseen ja hallussapi- joiden asenne ampuma-aseen käyttöön vastaa
34401: toon oikeuttavaa lupaa, on nämä luvat ampuma-aselainsäädännön sekä rikoslain
34402: yhteisöjen ja säätiöiden omistamiin aseisiin säännöksiä sekä niiden taustalla olevia peri-
34403: annettu jollekin yhteisön toimintaan Osallis- aatteita.
34404: tuvalle henkilölle. Tällainen järjestely on Asealan elinkeinonharjoittajan vastuuhen-
34405: ongelmallinen, koska se ei vastaa todellista kilöksi hyväksyttävälle henkilölle asetetaan
34406: tilannetta. Menettelystä on aiheutunut käy- voimassa olevassa ampuma-aselaissa erittäin
34407: tännössä ongelmia ja runsaasti ylimääräistä suuret vaatimukset. Siinä ei kuitenkaan ole
34408: 22 HE 110/2000 vp
34409:
34410:
34411: asetettu vastuuhenkilölle erityisiä pätevyys- kuitenkaan ole voimassa olevan luvan pe-
34412: vaatimuksia. ruuttamisperuste. Tilanne on epätyydyttävä,
34413: koska esimerkiksi kansainvälisiin pakottei-
34414: Ampuma-aselakia ja aselupa-asioita koskevat siin reagoiminen edellyttää, että voimassa
34415: lausunnot oleva lupa voidaan tarvittaessa peruuttaa
34416: kohdemaan olosuhteiden muuttuessa.
34417: Ampuma-aselaissa ei ole säännöksiä asian-
34418: tuntijaelimestä, jolta lupaviranomaiset Kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva siirto
34419: voisivat pyytää lausuntoa erityistä asiantun- Suomesta
34420: temusta vaativissa asioissa. Lisäksi ampuma-
34421: aselain 113 §:n 2 momentin salassapitovel- Jokaiselle kaupallisessa tarkoituksessa
34422: voite estää lausuntojen pyytämisen lain Suomesta toiseen EU:n jäsenvaltioon tapah-
34423: soveltamisalaan kuuluvista hakemuksista si- tuvalle siirrolle erikseen annettavaa lupaa
34424: ten, että hakemus tulisi julkiseksi. edellyttävä menettely aiheuttaa sekä luvan-
34425: Lupaviranomaisten tarve saada lausuntoja hakijalle että lupaviranomaiselle runsaasti
34426: erityistä asiantuntemusta edellyttävistä sei- työtä. Asedirektiivin 11 artiklan 2 kohdan
34427: koista sekä linjauskysymyksistä voitaisiin mukaan siirtolupa voitaisiin kuitenkin antaa
34428: salassapitosäännösten estämättä turvata pe- määräaikaisena. Sellaisessa tapauksessa, että
34429: rustamalla lausunnonantajaksi asealan eri vastaanottajavaltion lainsäädäntö mahdollis-
34430: intressitahoista koostuva asiantuntijaelin. taa ennakkosuostumuksen antamisen
34431: toistuviin siirtoihin, Suomen siirtokohtaisiin
34432: Aseenkäsittelylupa siirtolupiin perustuva järjestelmä on turhan
34433: yksityiskohtainen ja työläs. Vastaanottajaval-
34434: Ampuma-aseita käsittelevät työssään tois- tion ja kauttakulkuvaltioiden viranomaisten
34435: tuvasti eräät sellaiset henkilöt, jotka eivät tiedonsaanti siirroista voitaisiin turvata siirtä-
34436: toimi ase-elinkeinonharjoittajan palvelukses- jälle asetettavalla ilmoitusvelvollisuudella.
34437: sa. Heille ei nykyisin voimassa olevien
34438: säännösten mukaan voida antaa aseenkäsitte- Poikkeukset siirron luvanvaraisuudesta
34439: lylupaa eikä ampuma-aselaissa ole
34440: muutakaan tällaiseen tilanteeseen hyvin so- Ampuma-aselain 80 §:n 3 momentti edel-
34441: veltuvaa lupatyyppiä. Mahdollisuus lyttää siirtoluvan hankkimista myös
34442: aseenkäsittelyluvan antamiseen muillekin sellaiselle siirrolle, jonka määränpäänä ole-
34443: kuin ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa vassa valtiossa ja mahdollisissa
34444: oleville henkilöille poistaisi edellä mainitun kauttakulkuvaltioissa on näiden lainsäädän-
34445: epäkohdan ilman, että muutos aiheuttaisi nön perusteella mahdollista pitää ampuma-
34446: yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen koh- asetta hallussa Suomessa annetun hallussapi-
34447: distuvia ongelmia. toluvan nojalla. Tällainen valtio on
34448: esimerkiksi Ruotsi. Edellä mainituissa tapa-
34449: Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä uksissa ei ole perusteltua edellyttää erillisen
34450: kaupalliseen vientiin, tuontiin, kauttakulje- luvan hankkimista aseen siirtämiseen tällai-
34451: seen valtioon.
34452: tukseen ja siirtoon oikeuttavien lupien
34453: raukeaminen ja peruuttaminen
34454: Aselupahakemuksen jättäminen ja hakijan
34455: Voimassa olevan ampuma-aselain mukaan kotikunnan vaihtuminen
34456: lain soveltamisalaan kuuluvaa kaupallista
34457: vienti- tai kauttakuljetuslupaa ei tule myön- Sellaisissa tapauksissa, JOissa ampuma-
34458: tää, jos luvan myöntämiselle on ulko- tai aseen hankkimiseen oikeuttavan luvan hakija
34459: turvallisuuspoliittinen este. Kohdemaan olo- on jo aikaisemmin saanut samalta poliisilai-
34460: suhteiden muuttuminen sellaisiksi, että uuden tokselta hankkimistuvan ja on
34461: vienti- tai kauttakuljetusluvan antamiselle lupaviranomaisen henkilöstön muutoinkin
34462: olisi ulko- tai turvallisuuspoliittinen este, ei tuntema, ei luvanhakijan uutta henkilökoh-
34463: HE 110/2000 vp 23
34464:
34465:
34466: taista käyntiä lupaviranomaisessa voida pitää luvanhankkimisjärjestelyihin kuin mihin
34467: välttämättömänä. Tällaisia lupaviranomaisen edellä on todettu jouduttavan turvautumaan
34468: luona usein asioivia luvanhakijoita olisivat ampuma-aseidenkin osalta.
34469: erityisesti aktiiviset asekeräilijät.
34470: Valtakunnallisen aserekisterin tultua käyt- Säilyttäminen
34471: töönotetuksi ei ampuma-aselain 114 §:ssä
34472: luvanhaltijalle asetettua velvollisuutta ilmoit- Ampuma-aseiden turvallinen säilytys on
34473: taa kotipaikkansa vaihtumisesta keskeinen osa aseturvallisuutta. Voimassa
34474: lupaviranomaiselle ole pidettävä tarpeellise- olevat säännökset ovat yleensä riittävät tur-
34475: na. vaamaan sen, että säilytettävänä oleva
34476: ampuma-ase ei joudu esimerkiksi lasten kä-
34477: Oikeus tiedostao pitämiseen siin vahingossa tai ole kiivastuneen henkilön
34478: nopeasti käsiin saatavissa.
34479: Asekeräilijälle asetettu velvollisuus hank- Ampuma-aseisiin kohdistuvien anastusri-
34480: kia erillinen hallussapitolupa jokaiseen hänen kosten ehkäiseminen on toinen ampuma-
34481: hankkimaan ampuma-aseeseen aiheuttaa aseiden erityisten säilytysvaatimusten tavoit-
34482: huomattavasti työtä sekä keräilijälle että lu- teista. Poliisin rikosilmoitusjärjestelmästä
34483: paviranomaiselle. Asekeräilijälle annettava saatavien tietojen perusteella ampuma-
34484: oikeus tiedostao pitämiseen vähentäisi työ- aselain 106 §:n säilytystä koskevien säännös-
34485: maaraa merkittävästi. Hankkimis- tai ten voimaantulo 1.3.1998 on vähentänyt
34486: valmistamisluvan hankkimisen edellyttämi- ampuma -aseisiin kohdistuneita anastusrikok-
34487: nen sekä velvollisuus ilmoittaa hankituista sia. Ampuma-aseisiin kohdistuneiden
34488: aseista lupaviranomaiselle varmistaisi riittä- varkauksien ja tärkeiden varkauksien määrät
34489: vällä tavalla tiedostaa pitävän keräilijän ovat olleet vuosina 1996 ja 1999 välisenä ai-
34490: toiminnan valvonnan. kana seuraavat:
34491:
34492: Kaasusumutin 1966 ...................................................... 1 123
34493: 1997 ...................................................... ! 153
34494: Kaasusumutin poikkeaa ominaisuuksiltaan 1998 ......................................................... 922
34495: ampuma-aseesta eräiltä keskeisiltä ominai- 1999 ......................................................... 820
34496: suuksiltaan. Sumutin vanhenee sisällöltään
34497: yleensä noin viiden vuoden kuluessa. Sumu- Vaatimusta aseen osan erillään säilyttämi-
34498: tin yleensä myös tyhjenee melko vähäisten sestä tai aseen säilyttämisestä lukitussa
34499: käyttökertojen jälkeen. Näiden syiden vuoksi säilytyspaikassa ei voida pitää kaikissa tapa-
34500: sumutin on usein hallussapitoluvan voimassa uksissa riittävänä ehkäisemään aseiden
34501: ollessa vaihdettava uuteen. Tällöin on vanha joutumista esimerkiksi asuntomurron yhtey-
34502: hallussapitolupa peruutettava ja hankittava dessä rikollisten käsiin. Tämän vuoksi
34503: uusi hankkimis- ja hallussapitolupa. Tämä ainakin vaarallisten ja rikolliseen käyttöön
34504: työllistää turhaan lupaviranomaista sekä ai- erityisesti soveltuvien tulivoimaisten tai hel-
34505: heuttaa luvanhakijalle lisävaivaa ja posti kätkettyinä kannettavien ampuma-
34506: kustannuksia. Kaasusumutinta ei vaarallisuu- aseiden säilyttämisen osalta on tarve edellä
34507: deltaankaan voida rinnastaa ampuma- mainittua tiukempaan sääntelyyn.
34508: aseeseen. Lisäksi sumuttimia ei voida luoki-
34509: tella tyypiltään, toimintatavaltaan ja
34510: kaliiperiltaan eikä yksilöidä tunnistetiedoil- Maahantuotavat deaktivoidut ampuma-aseet
34511: taan siten kuin ampuma-aseita. Näiden
34512: syiden vuoksi ampuma-aseiden lupajärjes- Suomeen voi ulkomailta tuoda ja siirtää
34513: telmä ei sovellu erityisen hyvin pysyvästi ampumakelvottomaksi tehtyjä am-
34514: kaasusumuttimille. Kaasusumuttimia hank- puma-aseita ja pysyvästi
34515: kivat kuitenkin luonnollisten henkilöiden toimintakelvottomaksi tehtyjä aseen osia il-
34516: lisäksi lukuisat yhteisöt. Ne joutuvat turvau- man, että niitä joutuisi esittämään
34517: tumaan samanlaisiin keinotekoisiin viranomaiselle niihin tehtyjen muutosten tar-
34518: 24 HE 110/2000 vp
34519:
34520:
34521: ki~ta~iseksi. Siten ulkomailla ampuma- ja koskenut aiemmin terveydensuojelulain
34522: t01mmtakelvottomaksi tehtyjen ja sen jälkeen <?.63!1994) 9 §:n mukainen sijoituslupa. Li-
34523: S~omeen. tuotujel_l tai siirrettyjen aseiden ja säksi uuden ampumaradan perustaminen on
34524: nnden osien tekmsten muutostoimenpiteiden käytännössä edellyttänyt eräistä naapuruus-
34525: tasosta ja pysyvyydestä ei voida Suomessa suhte~sta annetun lain (26/1920) 18 §:n
34526: varmistua. Tämä on erittäin suuri ongelma mukaista lupaa. Nämä molemmat lupamenet-
34527: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannal- telyt on korvattu 1 päivänä maaliskuuta 2000
34528: ta. voimaan tulleen ympäristönsuojelulain
34529: (86/2000) lupamenettelyllä. Lain nojalla an-
34530: Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus netun ympäristönsuojeluasetuksen
34531: (169/2000) mukaan ulkona sijaitsevalta am-
34532: Hankkimislupa, yksityinen valmistamislu- p~~aradalta . edellytettäisiin lupaa.
34533: pa ja yksityinen tuontilupa oikeuttaa tuomaan SisaampumaratoJa koskee ympäristönsuoje-
34534: Suomeen sellaisen ampuma-aseen tai aseen lulainsäädännön uudistuksen jälkeenkin
34535: osan, jota ei ole merkitty Suomessa aserekis- terveydensuojelulain 13 §:n mukainen lupa.
34536: teriin. Tullilaitoksella ei ole velvollisuutta Ympäristönsuojelulain säätämisen yhteydes-
34537: ilmoittaa lupaviranomaiselle tällaisen esineen sä kumotun meluntorjuntalain (382/1987)
34538: tuonnista Suomeen. Lupaviranomaisella ei nojalla annettu valtioneuvoston päätös am-
34539: ilmoitusvelvollisuuden puuttuessa ole mah- pumaratojen aiheuttaman melutason
34540: dollisuutta valvoa sitä, tuodaanko luvassa ohjearvoista (5311997) on jäänyt voimaan.
34541: mai~ittu esine maahan. Samoin lupaviran- .Ampumaratojen laittamisesta ja kunnossa-
34542: omaiselta puuttuu mahdollisuus valvoa sitä, pidosta . annettu asetus lupamenettelyineen
34543: että lupaa ei käytetä useaan kertaan. mahdolhstaa radan käyttöön ja sen käyttäjiin
34544: sekä itse toiminnan harjoittamiseen kohdis-
34545: tuvien järjestys- ja turvallisuusseikkojen
34546: 2. Esityksen tavoitteet ja keskei- huomioon ottamisen vain rajoitetusti. Edellä
34547: set ehdotukset mainittujen syiden vuoksi kaupallisten am-
34548: pumaratojen osalta on syytä säätää erikseen
34549: 2.1. Kaupallisessa tarkoituksessa harjoi- niiden pitämiseen poliisin toimesta annetta-
34550: tettava ampumaradan pitäminen ja vasta luvasta, jossa voitaisiin ottaa yleiseen
34551: ampuma-aseiden käyttöön koulut- järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät sei-
34552: taminen kat riittävästi huomioon sekä mahdollistaa
34553: kaupallisten ratojen toimintaan kohdistuva
34554: Kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava säännönmukainen valvonta. Kaupallisten
34555: ampumaradan pitäminen ei edellytä voimassa amp~m~atojen käyttöön liittyy myös edellä
34556: olevan ampuma-aselainsäädännön mukaan mamittUJa ympäristöhaittoja. Niiden arviointi
34557: lupaa. Ampumaradan pitäminen kuitenkin sopii parhaiten ympäristön käyttöä valvoville
34558: edellyttää ampumaratojen laittamisesta ja viranomaisille, joten lääninhallituksen lupa-
34559: kunnossapidosta marraskuun 21 päivänä menettely on edelleenkin syytä säilyttää nyt
34560: 1915 annetun ja edelleen voimassa olevan säädettävän yleiseen järjestykseen ja turvalli-
34561: senaatin asetuksen 14 §:n mukaan lääninhal- suuteen liittyvän lupamenettelyn ohella.
34562: lituksen antamaa lupaa. Tämä koskee sekä Kaupallisiin ampumaratoihin liittyvät epä-
34563: kaupallisia että muussa tarkoituksessa ylläpi- kohdat ovat viime aikoina myös tulleet esille
34564: dettäviä ampumaratoja. Luvan antamisen muu~ muassa siten, että tällaisille ampuma-
34565: tarkoituksena on kuitenkin lähinnä ottaa radOtlle ovat päässeet ampumaan radan
34566: huomioon ympäristöhaitat sekä ampumara- pitäjille täysin tuntemattomat henkilöt. Am-
34567: dan ympäristön turvatekijät Asetus ei p~maradll:lla ~n voinut olla ampumassa yhtä
34568: kuitenkaan ole käytännössä antanut juurikaan aikaa useitakm toisilleen täysin vieraita hen-
34569: m~hd?llisuuksia ampumaratojen ympäristö-
34570: kilöitä, jotka ovat saaneet radanpitäjäitä
34571: haittOJen tarkasteluun eikä tarvittaviin ampuma-aseen käyttöönsä radalla ampumista
34572: rajoituksiin. Sen sijaan kaikkia ampumarato- varten. Eräässä tapauksessa tämä on johtanut
34573: ja, myös puolustusvoimien ampumaratoja, on jopa surmatekoihin kaupallisella ampumara-
34574: HE 110/2000 vp 25
34575:
34576:
34577: dalla. Kaupallisten ampumaratojen yhtenä luonnollisten henkilöiden lisäksi myös oike-
34578: turvallisuusriskinä onkin ollut se, että tällai- ushenkilöiden tulisi voida saada lupa
34579: silla radoilla aseen on voinut saada ampuma-aseen hankkimiseen ja hallussapi-
34580: käyttöönsä henkilö, jota sekä radanpitäjät että toon tietyissä tapauksissa. Vastaavat
34581: muut ampujat eivät ole tunteneet. Tätä säännökset ovat jo voimassa muissa poh-
34582: turvallisuusriskiä voitaisiin kontrolloida joismaissa ja useimmissa EU:n
34583: toiminnan luvanvaraistamisella. jäsenvaltioissa. Tällöin esimerkiksi ampuma-
34584: Kaupallinen ampuma-aseiden käyttöön seurat voisivat hankkia ampuma-aseita, joita
34585: kouluttaminen säädettäisiin luvanvaraiseksi seuran jäsenet voisivat joko välittömän val-
34586: asealan elinkeinoksi. Ampuma-aseiden käyt- vonnan alaisena tai rinnakkaisluvan niihin
34587: töön kouluttaminen edellyttäisi toiminnan hankkimalla käyttää seuran radalla. Myös
34588: luonne huomioon ottaen sekä kouluttajiin et- ampumaharrastusta aloittavat henkilöt voisi-
34589: tä koulutettaviin kohdistuvaa vat aluksi ampua ja harjoitella seuran aseella
34590: viranomaisvalvontaa. Koulutusta voi tällä ennen kuin hankkisivat oman aseen. Henkilö
34591: hetkellä antaa kuka tahansa ilman minkään- voisi siten aloittaa ampumaharrastuksen hel-
34592: laista valvontaa. Eräissä esille tulleissa pommin ilman, että joutuisi heti alussa
34593: tapauksissa on jo ollut syytä otaksua, että sijoittamaan suuren summan rahaa aseen
34594: Suomessa on järjestetty kaupallista asekoulu- hankkimiseen. Oman aseen voisi hankkia sit-
34595: tusta ulkomaisille henkilöille olosuhteissa, ten jatkossa, jos kiinnostus ampumiseen
34596: joissa on ollut aihetta epäillä koulutuksen an- jatkuisi aktiivisena ja henkilö olisi harjaantu-
34597: tamisen asianmukaisuutta. nut riittävästi aseen käsittelyyn.
34598: Asealan elinkeinon käsite laajennettaisiin Lukuisilla muillakin yhteisöillä tai säätiöil-
34599: siis koskemaan myös kaupallisessa tarkoituk- lä on usein perusteltu tarve ampuma-aseen
34600: sessa harjoitettavaa ampumaradan pitämistä hankkimiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi
34601: ja ampuma-aseiden käyttöön kouluttamista metsästysseurat, vapaaehtoista maanpuolus-
34602: lisäämällä 14 pykälään uudet 3 ja 4 kohdat. tustyötä harjoittavat yhdistykset,
34603: Kaupallinen ampumaradan pitäminen ja kau- riistanhoitoyhdistykset, meripelastusseurat,
34604: pallinen ampuma-aseiden käyttöön sellaiset asealan ammattioppilaitokset, jotka
34605: kouluttaminen tulisivat luvanvaraisiksi toi- eivät harjoita asealan elinkeinoa, elokuva- ja
34606: minnoiksi, joita poliisin tulisi säännöllisesti teatteritehosteita tuottavat yritykset, asealan
34607: valvoa. Tällaiset ampuma-aseisiin liittyvät julkaisuja toimittavat yritykset, vartioimis-
34608: toiminnat voidaan perustellusti katsoa liikkeet ja asemuseot Samalla voitaisiin
34609: asealan elinkeinon harjoittamiseksi, koska ne myös luopua tällä hetkellä käytetyistä keino-
34610: perustuvat kaupallisuuteen eli voiton tekoisista luvanhankkimisjärjestelyistä, joissa
34611: tavoitteluun. Lisäksi niissä käsitellään lupa haetaan jonkun luonnollisen henkilön
34612: laajamittaisestikin ampuma-aseita, minkä nimiin. Luvan antaisi ja peruuttaisi 42 §:n 1
34613: vuoksi niihin on kohdistettava viranomais- momentissa tarkoitettu viranomainen. Lupa
34614: valvontaa. Tekemällä tästä t01mmnasta voitaisiin antaa toistaiseksi tai määräaikaise-
34615: luvanvaraista viranomaiset voivat puuttua lla. Yhteisön tai säätiön aseisiin voisi saada
34616: mahdollisiin epäkohtiin sekä asettaa tarvitta- tämän suostumuksin myös rinnakkaisluvan.
34617: via lupaehtoja toiminnan turvallisuuden ja Yhteisö tai säätiö voisi saada luvan ampu-
34618: asianmukaisuuden varmistamiseksi. ma-aseen ja aseen osan hankkimiseen sekä
34619: hallussapitoon samoin 43 ja 44 §:ssä sekä 45
34620: 2.2. Hankkiruisluvan saajaa koskevat §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin edellytyksin
34621: edellytykset yhteisölle ja säätiölle ja rajoituksin kuin luonnollinenkin henkilö.
34622: Näin ollen esimerkiksi asemuseoilla olisi
34623: Esityksessä ehdotetaan mahdollistettavaksi mahdollisuus hankkia poikkeustapauksissa
34624: ampuma-aseen ja aseen osan hallussapitoon myös erityisen vaarallisia ampuma-aseita ja
34625: oikeuttavan luvan antaminen myös Suomessa aseen osia. Lupa ampuma-aseen hallussapi-
34626: rekisteröidylle tai Suomessa julkista tehtävää toon oikeuttaisi hankkimaan myös
34627: hoitavalle yhteisölle tai säätiölle. Käytännös- patruunoita luvassa mainitun tyyppisiin am-
34628: sä on ilmennyt tarvetta siihen, että puma-aseisiin, jollei sitä olisi lupaehdoissa
34629: 26 HE 110/2000 vp
34630:
34631:
34632: erikseen kielletty. Yhteisöön ja säätiöön so- ampuma-aseeseen. Kaasusumuttimet eroavat
34633: vellettaisiin samoja säännöksiä kuin vaarallisuudeltaan huomattavasti ampuma-
34634: luonnolliseen henkilöönkin, jollei nimen- aseista ja niitä käytetään pääasiassa eri käyt-
34635: omaisesti olisi toisin säädetty. Yhteisön ja tötarkoitukseen kuin ampuma-aseita.
34636: säätiön puolesta toimisi sen 45 b §:ssä tarkoi- Kaasusumuttimien osalta onkin tarkoituk-
34637: tettu asevastaava, joka hakisi tarvittavat senmukaista säätää niille sopivampi
34638: luvat, tekisi säädetyt ilmoitukset ja hoitaisi yksinkertaisempi lupamenettely. Tämä hel-
34639: muutoinkin tämän lain, sen nojalla annetun pottaisi lupaviranomaisten työtä ja olisi myös
34640: asetuksen ja mahdollisten lupaehtojen mu- luvanhakijoille selkeämpi menettely.
34641: kaiset velvollisuudet. Kaasusumuttimia koskeva lupamenettely
34642: Yhteisön ja säätiön tulisi ensin hakea olisi yksivaiheinen. Poliisilaitokselta haettai-
34643: hankkimislupaa, jolloin harkittaisiin luvan siin kaasusumutinlupaa, joka oikeuttaisi
34644: antamisen edellytykset kuten tällä hetkellä luvan voimassaoloaikana sekä hankkimaan
34645: luonnollisten henkilöidenkin osalta menetel- että pitämään hallussa sumutinta. Kaa-
34646: lään. Jos hakija harkittaisiin soveltuvaksi susumutinlupa oikeuttaisi myös luvan
34647: hankkimaan ampuma-aseita ja aseen osia, ja voimassaoloaikana vaihtamaan esimerkiksi
34648: tällä olisi siihen myös perusteltu 43 §:n 1 tyhjäksi käytetyn tai sisällöltään vanhentu-
34649: momentissa tarkoitettu tarve, saisi se hank- neen sumuttimen uuteen, ilman että
34650: kimisluvan. Esineet hankittuaan sen tulisi 52 luvanhaltija joutuisi hakemaan uutta lupaa tai
34651: §:n mukaisesti hakea hallussapitolupaa. Esi- muutoin asioimaan lupaviranomaisen luona.
34652: neet hankkisi käytännössä siis lupaan Luonnollisten henkilöiden lisäksi myös yh-
34653: merkitty yhteisön tai säätiön asevastaava. teisöt ja säätiöt voisivat hakea
34654: Yhteisölle tai säätiölle hankkimislupaa tai kaasusumutinlupaa.
34655: asevastaavan hyväksyntää haettaessa tulisi
34656: lupaviranomaisen vaatia selvitys siitä, että 2.4. Ampuma-aseiden säilyttäminen
34657: hakijan toimivaltainen elin on tehnyt päätök-
34658: sen lupahakemuksessa mainittujen esineiden Rikolliset hankkivat ampuma-aseensa pää-
34659: hankkimisesta tai henkilön hyväksymisestä asiassa anastamalla niitä yksityisasunnoista
34660: asevastaavaksi. sekä ase-elinkeinonharjoittajien liike- ja va-
34661: Yhteisön ja säätiön ampuma-aseiden ja rastotiloista. Suomessa anastetaan vuosittain
34662: aseen osien hallussapidosta vastaisi ja esi- noin tuhat ampuma-asetta ja yhä suurempi
34663: neistä huolehtisi asevastaava. Niitä voisi määrä aseisiin kohdistuvista anastusrikoksis-
34664: luovuttaa vain sellaisille henkilöille, jotka ta pyritään tekemään sellaisiin kohteisiin,
34665: ovat tämän lain säännösten mukaan niiden joissa otaksutaan olevan erityisen tulivoimai-
34666: hallussapitoon oikeutettuja. Esineitä voisi si- sia taikka rikolliseen käyttöön muutoin
34667: ten tilapäisesti lainata 87 §:n mukaisesti erityisen hyvin soveltuvia ampuma-aseita.
34668: hallussapitoon oikeuttavan luvan haltijalle. Luvallisten ampuma-aseiden turvallinen säi-
34669: Lisäksi ne voisi luovuttaa rinnakkaisluvan lytys on tehokkain keino torjua aseiden
34670: haltijan käyttöön. Ampuma-aselain 88 §:ssä kulkeutumista rikolliseen käyttöön.
34671: säädetyllä tavalla ampuma-aseen voisi antaa Voimassa olevan lain 106 §:n 1 momentin
34672: myös käytettäväksi esimerkiksi ampumara- mukaan kaikki ampuma-aseet tulee säilyttää
34673: dalla välittömän valvonnan alla sellaiselle lukitussa paikassa tai muuten lukittuina taik-
34674: henkilölle, jolla ei olisi sen hallussapitoon ka siten, että ampuma-aseeseen kuuluvaa
34675: oikeuttavaa lupaa. aseen osaa säilytetään erillään. Lisäksi 116
34676: §:n mukaan poliisilaitoksen on tarkastettava
34677: 2.3. Kaasusumutinlupa ase-elinkeinonharjoittajan aseiden säilytysti-
34678: lat sekä ase-elinkeinolupaa haettaessa että
34679: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kaa- vuosittain luvan antamisen jälkeen. Kyseisen
34680: susumuttimien osalta kokonaan oma pykälän mukaan poliisilaitoksen on tarkastet-
34681: lupatyyppi eli kaasusumutinlupa. Nykyisissä tava myös asekeräilijän aseiden säilytystilat
34682: säädöksissä kaasusumutin on lupamenette- ennen luvan antamista ensimmäiseen asee-
34683: lynsä puolesta täysin rinnastettu varsinaiseen seen. Nyt annettavana lailla säädettäisiin
34684: HE 110/2000 vp 27
34685:
34686:
34687: myös yhteisön ja säätiön oikeudesta saada 2.5. Pysyvästi ampumakelvottomaksi
34688: aseen hallussapitoon oikeuttava lupa. Samal- tehdyn ampuma-aseen ja pysyvästi
34689: la säädettäisiin, että poliisilaitoksen olisi toimintakelvottomaksi tehdyn aseen
34690: hyväksyttävä yhteisön ja säätiön aseiden säi-
34691: lytystilat ennen hankkiruisluvan antamista. osan siirto ja tuonti Suomeen
34692: Jatkossa siis kaikkien ase-
34693: elinkeinonharjoittajien, aseita hallussapitävi- Jos sellainen ampuma-ase tai aseen osa, jo-
34694: en y~teisöjen ja säätiöiden sekä ampuma- h?n on Suomessa annettu hallussapitoon
34695: ot~eu~ta~a lupa, tehdään pysyvästi ampuma-
34696: a~.elam ~otmassa. o~lessa asekeräilijäksi hy-
34697: v~k~yttyJen henkilöiden aseiden säilytystilat
34698: tai totmmtakelvottomaksi, tulee se 112 §:n
34699: ol.~si~at . a~na poliisilaitoksen hyväksymiä.
34700: mukaan esittää määräajassa poliisilaitokselle
34701: Tama ohsi tarpeen, koska näillä tahoilla on tarkastusta varten. Kuitenkin Suomeen voi
34702: u~ein säilytet.tävänä rikolliseen käyttöön hy-
34703: siirtää tai tuoda ulkomailla pysyvästi ampu-
34704: vm soveltuvia ampuma-aseita sekä jonkin ma- tai toimintakelvottomaksi tehtyjä
34705: verran myös ampuma-aselain 9 §:ssä tarkoi- ampuma-aseita ja aseen osia ilman että ne
34706: te~t~ja. erityi.sen varu:allisia ampuma-aseita.
34707: olisi tarkastettava minkään vira~omaisen
34708: Lisaksi mmden kmn yksityishenkilöiden toimesta sen varmistamiseksi, että deakti-
34709: aseiden turvallisen säilytyksen varmistami- vointi on asianmukaisesti suoritettu.
34710: nen. on tärkeää siitä syystä, että näillä on Käytännössä on jo tullut ilmi vakaviakin ta-
34711: usem tarve säilyttää aseita muussa paikassa pauksia, joissa Suomeen on tuotu ulkomailta
34712: kuin asutussa asunnossa. huonosti deaktivoituja ampuma-aseita, jotka
34713: o~ Suomessa varsin yksinkertaisin toimenpi-
34714: Edell.ä. mainittujen tahojen lisäksi erityisen
34715: vaaralliSia ampuma-aseita tai rikolliseen tem kyetty muuntaruaan jälleen
34716: käyttöön hyvin soveltuvia ampuma-aseita voi ampumakelpoisiksi. Toisaalta myös esinei-
34717: olla säilytettävänä suuri määrä myös muilla den maahantuojan edun mukaista olisi se,
34718: luvanhaltijoilla, kuten sellaisilla jo ennen että tämä voisi tarkastuttaa Suomeen tuo-
34719: ampuma-a.selain ':oi~aantuloa asekeräilyä mansa ampuma-aseet ja aseen osat niiden
34720: harrasta~eilla henkdödlä, jotka eivät ole ha-
34721: asianmukaisen deaktivoinnin varmistamisek-
34722: keneet Itselleen ampuma-aselain mukaista si, . sillä. huonosti . deaktivoitujen ampuma-
34723: asekeräilijän hyväksyntää. Myös tällaisten aseiden Ja aseen osien hallussapitämisellä voi
34724: asekokoel.mi.e~.. säil~tykse_lle . olisi tarpeen
34725: Suomessa syyllistyä ampuma-aselain 101
34726: asettaa entyiSia vaatimuksia mihin kohdistu- 103 §:ssä säädettyihin rangaistaviin tekoihin,
34727: van suuren anastusriskin vuoksi. jos esineitä olisi pidettävä toimintakuntoisina
34728: Säilyttämistä koskevaan 106 §:ään lisättäi- tai helposti sellaisiksi muutettavina. EU:n jä-
34729: siinkin uusi 2 momentti, joka koskisi sellaisia senvaltioiden alueella on esiintynyt lukuisia
34730: luya~haltijoita, _joilla olisi säilytettävänään
34731: tapauksia, joissa tarkoituksellisesti huonosti
34732: entyisen vaarallinen ampuma-ase tai yhteen- suoritettua deaktivointia on käytetty keinona
34733: ~ä enemmän kuin viisi pistoolia, revolveria,
34734: hankkia ampuma-aseita laittomaan käyttöön.
34735: Itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä EU:n jäsenvaltioiden lainkäyttöviranomaiset
34736: tai muuta ampuma-asetta. Näiden luvanhalti- ovat erittäin huolestuneita tästä ilmiöstä.
34737: joiden olisi säilytettävä ampuma-aseensa Pykälässä säädettäisiin velvollisuudesta
34738: sisäasiainministeriön asetuksen mukaisessa esittää tarkastettaviksi pysyvästi ampuma-
34739: lukitussa turvakaapissa tai muussa sijainti- kelvottomaksi tehty ampuma-ase ja pysyvästi
34740: paikan poliisilaitoksen hyväksymässä toimintakelvottomaksi tehty aseen osa 30
34741: säilytystilassa. päivän kuluessa esineiden siirrosta tai tuon-
34742: nista Suomeen. Esineet tulisi totmittaa
34743: poliisilaitokselle, joka tarkastaisi ne. Tarkas-
34744: t~~ise~.~ . . toimittamisen laiminlyönti
34745: saadettaisun ampuma-aserikosta koskevassa
34746: 101 §:n 1 momentin 6 kohdassa rangaista-
34747: vaksi teoksi. Tarkastuksella pyrittäisiin
34748: estämään tuomasta tai siirtämästä Suomeen
34749: sellaisia ampuma-aseita ja aseen osia, jotka
34750: 28 HE 110/2000 vp
34751:
34752:
34753: ol~si~at siinä mää;in. huonosti ampuma- tai asehallintoyksikölle.
34754: to~~.mtakelvottomtkst tehtyjä, että niitä voi- Asehallintoyksikkö jakautuisi hallinnolli-
34755: tatsun ampuma-aselain säännösten nojalla seen ja tekniseen vastuualueeseen. Yksikössä
34756: pi~ää joko täysintoimivina ampuma-aseina työskentelisi noin 11 henkilöä. Yksikön vi-
34757: tat aseen osina taikka ainakin ilman roista osa siirrettäisiin muualta ja osa olisi
34758: erityistaitoja sellaisiksi muutettavissa uusia virkoja. Yksikössä olisi päällikön lisäk-
34759: olevina. si lupahallinnon vastuualueella noin kolme
34760: 2.6. Ampuma-aselautakunta ylitarkastajaa sekä kaksi tarkastajaa. Tekni-
34761: sellä. vastuual~eella olisi yksi ylitarkastaja ja
34762: Asealan sidosryhmät ovat esittäneet perus- kakst asetekmkkoa. Yksiköllä olisi lisäksi
34763: tet~":a~si erityistä yhteistyöelintä, jossa kaksi vastuualueiden yhteistä sihteeriä. Yksi-
34764: vottatsnn keskustella erilaisista aseisiin liit- kön henkilöstö mitoitettaisiin siten että
34765: tyvistä kysymyksistä yhdessä aseaswtta yksikkö hankkisi tukitehtäviä ostopalv;luina.
34766: käsittelevien viranomaisten kanssa. Koska . Ampuma-aseiden kaupallista tuontia, vien-
34767: aseisiin liittyvät kysymykset ovat nousseet tiä, kauttakuljetusta sekä siirtoa Suomesta ja
34768: sekä kansallisesti että kansainvälisesti mer- Suomeen koskevat luvat annettaisiin asehal-
34769: kittäviksi asioiksi, olisi erityisen asealan linto~ksikössä. Voimassa olevan ampuma-
34770: asiantuntijalautakunnan perustamista pidettä- aselam mukaan nämä luvat antaa sisäasiain-
34771: vä myös viranomaisten kannalta minist~riö, . j.oten tältä osin ei ampuma-
34772: tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Lautakun- aselaknn ohst tarvetta tehdä muutoksia.
34773: ta soveltuisi parhaiten toimimaan ampuma- Lääninhallitus antaa tällä hetkellä asealan
34774: aseasioita käsittelevän ministeriön yhteyteen elinkeinoluvan, hyväksynnän vastuuhenki-
34775: perustettavan asehallintoyksikön ohjaukses- löksi, luvan erityisen vaarallisen ampuma-
34776: sa. Se voisi tarvittaessa antaa aseen hankkimiseen ja hyväksynnän aseke-
34777: sis~a~.iai!lmi.~isteriölle paljonkin hyödyllistä räilijäksi. Nämä tehtävät olisi tarkoitus siirtää
34778: asetsnn Ja nnden käyttöön liittyvää tietoa, jo- asehallintoyksikköön. Vastuuhenkilöiden oli-
34779: ta ministeriö voisi hyödyntää aseita koskevia si läpäistävä koe, joita järjestettäisiin
34780: päätöksiä, ratkaisuja ja suunnitelmia tehdes- asehallintoyksikössä sekä tarvittaessa muual-
34781: sä~n. Tämän vuoksi pykälässä säädettäisiin, la, esimerkiksi kihlakuntien poliisilaitoksilla.
34782: ettå ampuma-aseasioita käsittelevän ministe- Edellä selostettujen lupa-asioiden keskit-
34783: riön yhteydessä toimisi ampuma- tämisellä asehallintoyksikköön on tarkoitus
34784: aselautakunta, joka antaisi ministeriön pyyn- yhtenäistää lupakäytäntöä, saavuttaa valvon-
34785: nöstä lausuntoja tämän lain soveltamisalaan nallisia etuja, nopeuttaa lupa-asioiden
34786: kuuluvista asioista. käsittelyä ja lisätä tarvittavaa asiantuntemus-
34787: ta. Tässä olisi osaltaan apuna yksikön
34788: yhteyteen lausunnonantajaksi suunniteltu
34789: 2.7. Asehallintoyksikkö ampuma-aselautakunta.
34790: Ampuma-aselain 116 §:ssä edellytetään, et-
34791: Sisäasiainministeriön yhteyteen perustettai- tä poliisin on tarkastettava ase-
34792: siin erillinen asehallintoyksikkö. Se aloittaisi e~inkeinonharjoit~ajien tiedostot sekä kirjan-
34793: to~mintansa 1 päivänä tammikuuta 2001, joi-
34794: ptto, varastot Ja säilytystilat vuosittain.
34795: 1om myös ehdotettu laki tulisi voimaan. ~ ~l-.:onta ?n tällä hetkellä paikallispoliisin ja
34796: Yksikkö toimisi ministeriön poliisiosaston laamnhalhtusten vastuulla. Asehallintoyksi-
34797: yhteydessä itsenäisenä yksikkönä, jonka toi- kön lupahallinnon vastuualueella toimivat
34798: minta olisi osin nettobudjetoitu. poliisimiehet vastaisivat jatkossa ase-
34799: Nettobudjetointi ei kuitenkaan olisi mahdol- elinkeinonharjoittajien valvonnasta tekemällä
34800: lista kaikilta osin, joten yksikön toimintaa valvontakäyntejä itse ja ohjaamalla paikallis-
34801: olisi rahoitettava myös poliisin budjettiva- poliisin tekemää valvontaa. Valvontavastuun
34802: rom. keskittämisellä ja valvonnan koordinoinnilla
34803: Asehallintoyksikön perustaminen on sidok- valvontaa voitaisiin tehostaa.
34804: sissa ehdotettuun lakiin siltä osin kuin lailla Asehallintoyksikkö toimisi asedirektiivin
34805: siirrettäisiin lääninhallitukselle kuuluvat am- edellyttämänä kansallisena kontaktipisteenä,
34806: puma-aseisiin liittyvät lupatehtävät
34807: HE 110/2000 vp 29
34808:
34809:
34810: jona tällä hetkellä toimii keskusrikospoliisin vanhaltijan, jolla on säilytettävänään
34811: rikostietopalvelu. Yksikkö vastaanottaisi läh- erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka yh-
34812: tövaltion ilmoitukset tämän myöntämistä teensä yli viisi pistoolia, revolveria,
34813: siirtoluvista ja toimittaisi ne edelleen lupavi- itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä
34814: ranomaiselle, jos tämä olisi muu kuin tai muuta ampuma-asetta, olisi säilytettävä
34815: yksikkö itse. aseet sisäasiainministeriön hyväksymässä
34816: Suomi on allekirjoittanut kannettavien am- turvakaapissa tai poliisin erikseen hyväksy-
34817: puma-aseiden tarkastusleimojen mässä säilytystilassa. Säännös aiheuttaisi sen
34818: vastavuoroista hyväksymistä koskevan sopi- soveltamisalan piiriin kuuluvalle luvanhalti-
34819: muksen (SopS 40/1984), jäljempänä C.I.P.- jalle kustannuksia siinä tapauksessa, että
34820: sopimus. Sopimuksessa tarkoitettuna tarkas- luvanhaltijalla ei olisi turvakaapin vaihtoeh-
34821: tuslaitoksena (Proof House) toimii tällä tona olevaa poliisin erikseen hyväksymää
34822: hetkellä osakeyhtiö. On esitetty epäilyjä, ettei säilytystilaa. Markkinoilla tällä hetkellä ole-
34823: tällainen järjestely olisi C.I.P.-sopimuksen vien aseiden säilytykseen tarkoitettujen
34824: mukainen. Tarkastustoiminta siirrettäisiin kaappien myyntihintojen perusteella voidaan
34825: asehallintoyksikön tehtäväksi. Tähän on jo arvioida, että turvakaapin hankkimisesta ai-
34826: valmistauduttu ampuma-aseiden ja heutuisi luvanhaltijalle vähintään noin 3 000
34827: tarvikkeiden tarkastuksesta annetun asetuk- markan kustannukset.
34828: sen muuttamisesta annetulla asetuksella Kaupallisen ampumaradan pitämisen ja
34829: (769/1999), joka on tullut voimaan 1 päivänä ampuma-aseen käyttöön kouluttamisen sisäl-
34830: elokuuta 1999. Muutoksella siirrettiin ennen lyttäminen luvanvaraisen ase-
34831: muutosta kauppa- ja teollisuusministeriölle elinkeinonharjoittamisen piiriin sekä ase-
34832: kuuluneet tehtävät sisäasiainministeriön teh- elinkeinonharjoittajien vastuuhenkilöille jär-
34833: täviksi. Asetuksen muutoksen jälkeen kaikki jestettävä koe lisäisivät lupaviranomaisten
34834: siviilikäyttöön tarkoitettuja ampuma-aseita työmäärää. Nämä tehtävät siirtyisivät yhdes-
34835: koskevat asiat kuuluvat sisäasiainministeriön sä muiden ase-elinkeinonharjoittamiseen
34836: toimialaan. liittyvien lupien, asekeräilijähyväksyntien
34837: C.I.P.-sopimuksen edellyttämän tarkastus- sekä erityisen vaarallisten ampuma-aseiden
34838: toiminnan suorittamisesta hankkimislupien antamisten kanssa sisäasi-
34839: asehallintoyksikössä olisi hyötyä sekä lupa- ainministeriön poliisiosaston yhteyteen
34840: hallinnon vastuualueelle että yksikön perustettavalle asehallintoyksikölle.
34841: tehtäväksi siirtyvän aseluokitusrekisterin yl- Asehallintoyksikön perustamiskustannuk-
34842: läpidolle. Aseluokitusrekisteri on ampuma- set, jotka koostuisivat pääasiassa kaluste- ja
34843: aserekisterin osa, joka sisältää lupahallinnon laitehankinnoista, olisivat noin miljoona
34844: kannalta keskeiset tiedot markkinoilla olevis- markkaa. Asehallintoyksikön vuosittaiset ko-
34845: ta ampuma-aseista sekä aseiden valokuvat. konaismenot olisivat noin 5 miljoonaa
34846: Lupahallinto- ja aseluokitusrekisterin ylläpi- markkaa. Asehallintoyksiköstä tehtäisiin net-
34847: totehtävissä toimiva henkilöstö saisi tietoa tobudjetoitu. Sen vuosituloiksi on arvioitu
34848: markkinoille tulevista uusista asemalleista ase- ja patruunatarkastuksen osalta noin 0,65
34849: seuraamalla millaisia ampuma-aseita yksik- ja lupahallinnon osalta noin 0,3 miljoonaa
34850: köön tuodaan tarkastettavaksi. markkaa. Yksikköä ei näiltäkään osin olisi si-
34851: ten mahdollista saada toimimaan ilman
34852: 3. Esityksen vaikutukset valtiolta tulevaa rahoitusta. Asehallintoyk-
34853: sikkö hoitaisi lisäksi valvontatehtäviä, jotka
34854: 3.1. Taloudelliset vaikutukset olisivat täysin valtion rahoituksen varassa.
34855: Yksikön toiminta rahoitettaisiin poliisin bud-
34856: Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia jettivaroin.
34857: kunnallistalouteen eikä se liity valtion talo- Ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkas-
34858: usarvioon. Esityksellä ei myöskään ole tuksesta annetun asetuksen muuttamisesta
34859: yleisesti kotitalouksiin kohdistuvia taloudel- annetulla asetuksella siirrettiin kauppa- ja te-
34860: lisia vaikutuksia. ollisuusministeriölle mainitun asetuksen
34861: Ehdotukseen sisältyy säännös siitä, että lu- mukaan kuuluneet tehtävät sisäasiainministe-
34862: 30 HE 110/2000 vp
34863:
34864:
34865: riölle 1 päivästä elokuuta 1999 alkaen. Ase- laajentamisen sekä ase-elinkeinonharjoittajan
34866: hallintoyksikön ase- ja patruunatarkastukseen vastuuhenkilöä koskevan hyväksynnän edel-
34867: liittyvät tehtävät on järjestettävä sisäasiain- lytykseksi tulevan kokeen järjestämisestä.
34868: ministeriössä asehallintoyksikön Lupahallinnon vastuualueelle tulisi noin
34869: perustamisesta riippumatta. Ase- ja pat- kolme ylitarkastajaa, joista yhden työpanos
34870: ruunatarkastus on tarkoitus siirtää suurelta osin muodostuisi uusista tehtävistä.
34871: asehallintoyksikköön nykyiseltä tarkastuslai- Lupahallinnon vastuualueen tehtäviä suorit-
34872: tokselta. Tarkastustoiminnan vuosimenot taisivat lisäksi yksikön päällikkö ja kaksi
34873: olisivat noin miljoona markkaa, joista tarkas- sihteeriä.
34874: tusmaksuilla katettaisiin siis noin 0,65
34875: miljoonaa markkaa. Siten asehallintoyksikön 3.3. Ympäristövaikutukset
34876: teknillisen vastuualueen nettomenot olisivat
34877: vuositasolla noin 350 000 markkaa. Esityksellä ei ole ympäristövaikutuksia.
34878: Ampumaratojen pitämiseen myönnettäisiin
34879: 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- edelleenkin lupa ampumaratojen laittamises-
34880: tukset ta ja kunnossapidosta marraskuun 21 päivänä
34881: 1915 annetun senaatin asetuksen perusteella.
34882: Ehdotukseen sisältyy eräitä uusia lup~
34883: tyyppejä, kuten hankkimis- Ja 3.4. Vaikutukset eri kansalaisryhmien
34884: hallussapitolupa yhteisöille ja säätiöille sekä asemaan
34885: kaasusumutinlupa. Nämä luvat tulisivat suu-
34886: relta osin korvaamaan aikaisempia Esityksellä ei ole yleisesti kansalaisten
34887: hankkimis- ja hallussapitolupia, joten ne ei- asemaan kohdistuvia vaikutuksia eikä vaiku-
34888: vät aiheuttane mainittavaa muutosta tuksia tasa-arvoon.
34889: annettavien lupien määriin. Yhteisöllä ja sää-
34890: tiöllä, jolle annettaisiin hankkimislupa, olisi
34891: oltava vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön hyväk- 4. Asian valmistelu
34892: syminen aiheuttaisi lupaviranomaiselle
34893: lisätyötä. Kuitenkin yhteisölle ja säätiölle an- 4.1. Valmisteluvaiheet ja aineisto
34894: nettava lupa poistaisi sellaiset keinotekoiset
34895: järjestelyt, joita nykyisessä lupajärjestelmäs- Esityksellä toteutettaisiin ampuma-
34896: sä on jouduttu suorittamaan yhteisöiden ja aselainsäädännön kokonaisuudistuksen toi-
34897: säätiöiden hankkiessa aseita. Näiden keino- nen vaihe. Kokonaisuudistuksen
34898: tekoisten järjestelyjen jäädessä pois voidaan ensimmäinen vaihe toteutettiin 1 päivänä
34899: olettaa lupaviranomaisen työmäärän siltä maaliskuuta 1998 voimaan tulleella ampuma-
34900: osin myös vähentyvän. Kaasusumutinlupa, aselailla ja sen nojalla annetulla asetuksella.
34901: joka on yhteinen hankkimis- ja hallussapito- Toisen vaiheen valmistelu on aloitettu välit-
34902: lupa, vähentäisi myös lupaviranomaisen tömästi ensimmäisen vaiheen voimaantulon
34903: työmäärää aiempaan lupajärjestelmään ver- jälkeen. Valmistelua on ohjannut sisäasiain-
34904: rattuna. Uusien lupatyyppien ministeriön asettama aselainsäädännön
34905: käyttöönottamisen voidaan siten arvioida säi- ohjausryhmä.
34906: lyttävän lupaviranomaisten työmäärän suurin
34907: piirtein ennallaan. 4.2. Lausunnot
34908: Sisäasiainministeriöstä asehallintoy ksik-
34909: köön siirtyvät lupatehtävät työllistävät Esityksestä on pyydetty lausuntoa yhteensä
34910: vuosittain noin yhden henkilötyövuoden ver- 43 taholta. Ministeriöistä lausunto on pyydet-
34911: ran. Asehallintoyksikön perustaminen ty kauppa- ja teollisuusministeriöltä, maa- ja
34912: vähentäisi lääninhallituksista lupatehtäviä metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä,
34913: vuositasolla yhteensä noin neljän henkilötyö- opetusministeriöltä, puolustusministeriöltä,
34914: vuoden verran. Asehallintoyksikön sosiaali- ja terveysministeriöltä, ulkoasiain-
34915: lupahallinnon vastuualueelle tulisi lisäksi uu- ministeriöitä sekä ympäristöministeriöltä.
34916: sia tehtäviä ase-elinkeinonharjoittamisen alan Keskusvirastoista ja poliisin valtakunnallisis-
34917: HE 110/2000 vp 31
34918:
34919:
34920: ta yksiköistä on pyydetty lausunto paa- Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarför-
34921: esikunnalta, tietosuojavaltuutetulta, bund ry., Suomen Metsästysmuseoyhdistys
34922: rajavartiolaitokselta, tullilaitokselta, keskus- ry., Suomen Museoliitto - Finlands Musei-
34923: rikospoliisilta, liikkuvalta poliisilta, förbund ry., Suomen Vartioliikkeitten Liitto
34924: Poliisiammattikorkeakoululta, Poliisin tek- ry. sekä Urheilu- ja metsästysaseiden ja -
34925: niikkakeskukselta, suojelupoliisilta, tarvikkeiden vastuulliset maahantuojat ry.
34926: valtakunnansyyttäjänvirastolta, museoviras- Sekä viranomaiset että järjestöt esittivät
34927: tolta, Suomen Kuntaliitolta sekä patentti- ja ehdotettuun lakiin ja sen perusteluihin teknis-
34928: rekisterihallitukselta. Lisäksi lausunto on luonteisia muutoksia. Esitysten perusteella
34929: pyydetty kaikilta lääninhallituksilta, Helsin- näihin tehtiin joitakin muutoksia.
34930: gin poliisilaitokselta, Maarianhaminan Viranomaistahoilta saaduissa lausunnoissa
34931: poliisilaitokselta, Sotamuseoita ja Metsästä- pidettiin ehdotusta pääsääntöisesti sisällöl-
34932: jäin keskusjärjestöltä. tään onnistuneena ja tarpeellisena. Sen
34933: Yksityisoikeudellisista yhteisöistä lausunto todettiin lisäävän yleistä järjestystä ja turval-
34934: on pyydetty Maanpuolustuskoulutus ry:ltä, lisuutta sekä poistavan voimassa olevassa
34935: Suomen Ampujainliitto ry:ltä, Reserviläisur- laissa olevia epäkohtia. Ehdotuksen todettiin
34936: heiluliitto ry:ltä, Suomen Asehistorian Liitto myös parantavan mahdollisuuksia ampuma-
34937: ry:ltä, Suomen Asehistoriallinen Seura ry:ltä, aseisiin liittyvän rikollisuuden ehkäisemi-
34938: Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry:ltä, Suo- seen. Asealan elinkeinon alan laajentaminen,
34939: men Aseseppien Yhdistys ry:ltä, Suomen kaasusumutinlupa, mahdollisuus antaa yhtei-
34940: museoliitto ry:ltä, Suomen Metsästysmuseo- sölle ampuma-aseen hallussapitoon
34941: yhdistys ry:ltä, Suomen Metsästäjä- ja oikeuttava lupa ja ehdotetut uudet ampuma-
34942: Kalastajaliitto ry:ltä, Suomen Metsästäjäliitto aseen säilytysvaatimukset hyväksyttiin ylei-
34943: - Finlands Jägarförbund ry:ltä, Urheilu- ja sesti. Myös asehallintoyksikön perustaminen
34944: Vapaa-aika Tukkuliikkeet ry:ltä sekä Urhei- sai yleisesti kannatusta. Lakiehdotuksen to-
34945: lu- ja Metsästysaseiden ja -tarvikkeiden dettiin mahdollistavan ampuma-aseilla
34946: vastuulliset maahantuojat ry:ltä. tapahtuvan harrastustoiminnan jatkumisen.
34947: Lausunnon antoi yhteensä 40 tahoa. Minis- Eräät poliisin yksiköt totesivat ampuma-
34948: teriöistä lausunnon antoivat kauppa- ja aseiden säilytystilojen hyväksymisen aiheut-
34949: teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousmi- tavan poliisille huomattavasti lisätyötä.
34950: nisteriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, Viranomaistahojen ulkopuoliset lausun-
34951: puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysmi- nonantajat pitivät niinikään ehdotuksen
34952: nisteriö, ulkoasiainministeriö ja päälinjoja oikeansuuntaisina. Yleisesti pidet-
34953: ympäristöministeriö. Keskusvirastoista ja po- tiin tärkeänä sitä, että uusissa
34954: liisin valtakunnallisista yksiköistä lausunnon säilytysvaatimuksissa on ehdotuksen mukai-
34955: antoivat museovirasto, patentti- ja rekisteri- sesti oltava vaihtoehto ministeriön
34956: hallitus, pääesikunta, rajavartiolaitoksen hyväksymälle turvakaapille. Eräät lausun-
34957: esikunta, tietosuojavaltuutettu, tullihallitus, nonantajat totesivat ongelmalliseksi sen, että
34958: valtakunnansyyttäjänvirasto, keskusrikospo- kouluttaminen ampuma-aseen käyttöön olisi
34959: liisi, liikkuva poliisi, sallittua vain ampuma-aselaissa mainittuun
34960: Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisin tekniik- hyväksyttävään käyttötarkoitukseen. Tämä
34961: kakeskus ja suojelupoliisi. Kaikki sulkisi pois mahdollisuuden kouluttaa lailli-
34962: lääninhallitukset antoivat lausunnon. Lau- sessa hätävarjelutilanteessa tapahtuvaan
34963: sunnon antoivat lisäksi Sotamuseo, Suomen ampuma-aseen käyttöön. Eräs lausunnonan-
34964: Kuntaliitto, Metsästäjäin keskusjärjestö ja taja ehdotti, että lakiin tulisi lisätä
34965: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos. mahdollisuus myöntää hankkimislupa am-
34966: Yksityisoikeudellisista yhteisöistä ja yhdis- puma-aseeseen henkilökohtaisen
34967: tyksistä lausunnon antoivat Suomen koskemattomuuden suojelemiseksi.
34968: Asehistorian Liitto ry., Maanpuolustuskoulu- Lausunnoista on sisäasiainministeriössä
34969: tus ry., Reserviläisurheiluliitto ry., Suomen laadittu yhteenveto.
34970: Ampujainliitto ry., Suomen Asehistoriallinen
34971: Seura ry., Suomen Aseseppien Yhdistys ry.,
34972: 32 HE 110/2000 vp
34973:
34974:
34975: 5. Muita esitykseen vaikuttavia aselain 17 §:n 10 kohdan muuttaminen si-
34976: seikkoja ten, että ampuma-aselaki ei koskisi sellaista
34977: toimintaa, johon myönnettäisiin lupa ehdotet-
34978: 5.1. Riippuvuus muista esityksistä tavan aluevalvontalainsäädännön nojalla.
34979:
34980: Esitys ei liity valtion talousarvioesitykseen. 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopi-
34981: Puolustusministeriössä on valmisteilla alue- muksista ja velvoitteista
34982: valvontatoimikunnan 1998:n mietintöön
34983: (komiteanmietintö 1999:4) perustuen alue- Esitykseen ei liity kansainvälisistä sopi-
34984: valvontalainsäädännön kokonaisuudistus. muksista ja velvoitteista johtuvia muutoksia.
34985: Uudistukseen liittyy muun muassa ampuma-
34986:
34987:
34988:
34989: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
34990:
34991: 1. Lakiehdotusten perustelut luovuttaa poliisille siten kuin 90 §:ssä sääde-
34992: tään, jos luvanhaltija luovuttaa sumuttimen
34993: 1 §. Soveltamisala. Pykälän 2 momentin pysyvästi toiselle. Jos kaasusumutinlupa olisi
34994: mukaan kaasusumuttimien lupamenettely edelleen voimassa, voisi luvanhaltija sen jäl-
34995: muutettaisiin yksinkertaisemmaksi verrattuna keen kun tämä on luovuttanut sumuttimensa
34996: varsinaisiin ampuma-aseisiin. Tästä aiheutui- pysyvästi toiselle, lainata sumuttimen käyt-
34997: si muutoksia nyt voimassa oleviin töönsä. Kaasusumutinlupa tulee luovuttaa
34998: kaasusumuttimia koskeviin säädöksiin lähin- poliisille 96 §:n mukaisesti vasta, kun se. lak-
34999: nä yksityisen hankkimisen ja hallussapidon kaa olemasta voimassa.
35000: osalta. Uusia kaasusumuttimiin sovellettavia 13 §. Kantaminen, kuljettaminen, säilyttä-
35001: säädöksiä olisivat 35 a, 55 a---c, 67 a, 83 aja minen ja hallussapito. Esityksen mukaan
35002: 117 a §. Kaasusumuttimiin ei enää sovellet- kaasusumuttimille säädettäisiin varsinaisista
35003: taisi 42-55 ja 56 §:ää eikä 66 §:n 1 ampuma-aseista ja aseen osista poikkeava
35004: momentin 1 ja 3 kohtaa sekä 89, 90, 112 ja yksinkertaisempi lupamenettely. Luvan an-
35005: 112 a §:ää. tamisen edellytyksenä olevista
35006: Koska kaasusumuttimien osalta säädettäi- hyväksyttävistä käyttötarkoituksista kaa-
35007: siin oma yksivaiheinen lupamenettely, susumutinten osalta säädettäisiin ehdotetun
35008: varsinaisten ampuma-aseiden hankkimista ja 55 b §:n 1 momentissa. Varsinaisten ampu-
35009: hallussapitoa koskevia 5 luvun säädöksiä ei ma-aseiden ja aseen osien hyväksyttävistä
35010: enää sovellettaisi kaasusumuttimiin, vaan 5 käyttötarkoituksista säädettäisiin edelleenkin
35011: lukuun lisättäisiin omat kaasusumutinlupaa 43 §:ssä. Tämän vuoksi pykälän 1 kohtaa
35012: koskevat 55 a---c §. Kaasusumutinlupa ei muutettaisiin siten, että siinä ainoastaan to-
35013: raukeaisi, jos kaasusumutin luovutettaisiin dettaisiin kantamisella tarkoitettavan
35014: pysyvästi toiselle. Kaasusumuttimien osalta esineiden käyttämistä tässä laissa säädettyi-
35015: ei olisi myöskään tarvetta säätää niiden py- hin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin. Tämä
35016: syvästi ampumakelvottomaksi tekemisestä viittaisi varsinaisten ampuma-aseiden ja
35017: miltään osin. Tämän vuoksi kaasusumutti- aseen osien osalta 43 §: ssä sekä kaasusumu-
35018: miin ei sovellettaisi 66 §:n 1 momentin 1 ja 3 tinten osalta uuden 55 b §:n 1 momentissa
35019: kohtaa eikä 112 ja 112 a §:ää. Lisäksi kaa- mainittuihin käyttötarkoituksiin.
35020: susumuttimien luovutuksista ei olisi enää 14 §. Asealan elinkeino. Asealan elinkei-
35021: tehtävä luovutusilmoitusta, minkä vuoksi non käsite laajennettaisiin koskemaan myös
35022: luovutusilmoitusta koskevaa 89 §:ää ei kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavaa
35023: myöskään jatkossa sovellettaisi kaasusumut- ampumaradan pitämistä ja ampuma-aseiden
35024: timiin. käyttöön kouluttamista lisäämällä pykälään
35025: Kaasusumutinlupaa ei tarvitsisi esittää tai uudet 3 ja 4 kohdat. Kaupallinen ampumara-
35026: HE 110/2000 vp 33
35027:
35028:
35029: dan pitäminen ja samoin myös kaupallinen Siten esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksen jär-
35030: ampuma-aseiden käyttöön kouluttaminen tu- jestämä lakisääteiseen metsästäjätutkintoon
35031: lisivat luvanvaraiseksi toiminnaksi, jota liittyvä ja sen yhteydessä annettava aseiden
35032: poliisin tulisi säännöllisesti valvoa. Ne voi- turvallista käsittelemistä opastava koulutus ei
35033: taisiin katsoa perustellusti asealan elinkeinon olisi luvanvaraista. Pelkkä tekninen aseiden
35034: harjoittamiseksi, koska toiminta perustuu ominaisuuksia tai niiden toimintamekanisme-
35035: kaupallisuuteen eli taloudellisen voiton ta- ja koskeva vastikettakin vastaan tapahtuva
35036: voitteluun. Lisäksi niissä käsitellään paljon koulutus ei olisi luvanvaraista, jollei samalla
35037: ampuma-aseita, minkä vuoksi niihin tulisi koulutettaisi konkreettisesti aseiden käyttöä
35038: kohdistaa viranomaisvalvontaa. Luvanvarais- ja ampumista. Esimerkiksi aseiden valmis-
35039: tamalla nämä toiminnat viranomaiset voisivat tamiseen liittyvä koulutus, kuten muun
35040: puuttua mahdollisiin epäkohtiin sekä asettaa muassa aseseppäkoulutus, ei siten olisi tällä
35041: tarvittavia lupaehtoja toiminnan turvallisuu- perusteella luvanvaraista sillä edellytyksellä,
35042: den ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. ettei samalla koulutettaisi ampuma-aseiden
35043: Kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavan käyttöön ja ampumiseen.
35044: ampumaradan pitämisen osalta määräävää Pykälää sovellettaisiin myös kaasusumut-
35045: olisi toiminnan kaupallisuus eli se, että toi- timiin, joten kaasusumuttimien käyttöön
35046: mintaa harjoitettaisiin ampujalta otettavaa opastava kouluttaminen olisi samoin edelly-
35047: vastiketta vastaan tarkoituksena hankkia toi- tyksin kuin ampuma-aseiden käyttöön
35048: minnalla liiketaloudellista voittoa. Lisäksi kouluttaminenkin luvanvaraista asealan elin-
35049: sitä yleensä tarjottaisiin avoimesti laajalle keinon harjoittamista. Esimerkiksi erilaisten
35050: yleisölle ja toiminnalle olisi tunnusomaista yritysten, kansalaisopistojen ja ammatillisten
35051: tietty jatkuvuus. Yksityisten tai julkisten yh- aikuiskoulutuskeskusten järjestämät kaa-
35052: teisöjen ampumaradat, joita ne pitävät susumuttimen käyttöön opastavat maksulliset
35053: jäsentensä käyttöä varten, eivät siten kuuluisi kurssit olisivat siten lupaa edellyttävää toi-
35054: määritelmän piiriin, etenkin jos ampumara- mintaa. Tällä säätelyllä voitaisiin varmistaa
35055: dalle eivät vastiketta vastaan pääsisi myös annettavan koulutuksen asianmukai-
35056: ampumaan muut kuin yhteisön jäsenet. Pelk- suus ja turvallisuus. Muun muassa vartijoilta
35057: kää jäsenmaksun tai jäseniltä tämän lisäksi sekä järjestyksenvalvojilta edellytetään erilli-
35058: mahdollisesti perittävän erillisen radan pitä- sen kaasusumutinkoulutuksen suorittamista,
35059: misen kustannuksia vastaavan ratamaksun jos nämä kantavat sekä mahdollisesti käyttä-
35060: veloittamista ei voitaisi pitää kaupallisuuden vät työtehtävissään kaasusumutinta. Jo
35061: edellytykset täyttävänä seikkana. Esimerkik- tästäkin syystä olisi tarpeen, että viranomai-
35062: si ampuma- tai metsästysseurojen ei siis set voisivat valvoa annettavan opetuksen
35063: tarvitsisi hakea asealan elinkeinolupaa toi- asianmukaisuutta ja puuttua mahdollisiin
35064: mintaansa varten siltä osin, kuin ne pitäisivät epäkohtiin.
35065: ampumarataa jäsentensä käyttöä varten. 15 §. Asekeräilijä. Ampuma-aseita pitävät
35066: Myöskään muun muassa riistanhoitoyhdis- hallussa tälläkin hetkellä asekeräilytarkoituk-
35067: tysten sekä ampuma- tai metsästysseurojen sessa useat museot sekä vastaavat yhteisöt ja
35068: järjestämät lakisääteiset hirviammuntako- säätiöt. Niiden asekokoelmat ovat yleensä
35069: keet, kilpailut ja muut ampumatapahtumat laajoja ja hyvinkin arvokkaita sekä kulttuuri-
35070: sekä ratavuokraamiset eivät yleensä olisi sesti että taloudellisesti. Ampuma-aseiden
35071: elinkeinon harjoittamiseksi katsottavaa kau- hankkimis- ja hallussapitoluvat on kuitenkin
35072: pallista toimintaa. hankittu jonkun yksityisen henkilön nimiin,
35073: Kaupallisuuden kriteeri koskisi myös am- vaikka tosiasiassa lupien kohteena olevat
35074: puma-aseiden käyttöön kouluttamista. Siten ampuma-aseet kuuluvat esimerkiksi museolle
35075: ampumakoulutus, jota yhdistys tai muu yh- ja ampuma-aseita säilytetään museon tiloissa.
35076: teisö järjestäisi vain jäsenilleen, ei olisi Edellä kuvattu menettely on ollut välttämä-
35077: kaupallista toimintaa. Oleellista olisi siis se, töntä, koska voimassa olevan ampuma-
35078: että joku tarjoaa vastiketta vastaan ulkopuoli- aselain mukaan hankkimis- ja hallussapitolu-
35079: selle taholle koulutusta ampuma-aseiden pa voidaan antaa vain luonnolliselle
35080: käyttöön tavoitteenaan voiton hankkiminen. henkilölle. Lupien hankintaan liittyvä hanka-
35081: 2 209241M
35082: 34 HE 110/2000 vp
35083:
35084:
35085: luus on tässä suhteessa vaikeuttanut arvok- voisivat asemuseot sekä muut vastaavat laa-
35086: kaiden asekokoelmien perustamista samoin jan ja arvokkaan asekokoelman omaavat
35087: kuin niiden laajentamista ja säilyttämistä. yhteisöt ja säätiöt hakea suoraan itselleen
35088: Tämän hankaluuden poistamiseksi säädettäi- asekeräilijän hyväksynnän sekä siten myös
35089: siin, että asekeräilijälle annettava hyväksyntä kerätä ja kartuttaa asekokoelmiaan tarkoituk-
35090: olisi mahdollista antaa luonnollisen henkilön senmukaisemmalla tavalla. Asemuseoilla ja
35091: lisäksi myös Suomessa rekisteröidylle tai vastaavilla asekokoelmilla on pääsääntöisesti
35092: julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle tai sää- kymmeniä tai jopa satoja ampuma-aseita hal-
35093: tiölle, jotka voisivat lakiehdotuksen mukaan lussaan tällä hetkellä jonkun yksityisen
35094: jatkossa saada ampuma-aseen hallussapitoon luonnollisen henkilön hallussapitolupien pe-
35095: oikeuttavan luvan. Tällöin muun muassa rusteella.
35096: asemuseoiden aseluvat saataisiin vastaamaan Ehdotuksen tarkoitus olisi se, että jatkossa
35097: aseiden omistuksen ja säilyttämisen todellista nämä yhteisöt ja säätiöt voisivat hakea omiin
35098: tilaa ja keinotekoiset järjestelyt voitaisiin nimiinsä hallussapitoon oikeuttavat luvat
35099: purkaa. aseille. Jotta tämä olisi tarkoituksenmukaisel-
35100: Lääninhallitusten hoitamat aselupa-asiat la tavalla toteutettavissa, esityksessä
35101: olisi tarkoitus siirtää sisäasiainministeriön ehdotetaan laajennettavaksi hyväksyttyjen
35102: yhteyteen perustettavalle asehallintoyksiköl- asekeräilijöiden mahdollisuutta pitää tiedos-
35103: le, joka olisi ainakin aluksi sijoitettuna toa hankkimistaan tämän lain
35104: sisäasiainministeriön poliisiosaston yhtey- soveltamisalaan kuuluvista esineistä. Mo-
35105: teen. Näin ollen myös asekeräilijöiden mentin 3 kohtaa muutettaisiinkin siten, että
35106: hyväksynnät siirtyisivät pois lääninhallituk- aseen osien ohella hyväksytty asekeräilijä
35107: silta asehallintoyksikön tehtäväksi. Tämän voisi harkinnan mukaan saada oikeuden pitää
35108: vuoksi pykälän ilmaisu lääninhallitus muutet- tiedostoa myös hallussapitämistään ampuma-
35109: taisiin sisäasiainministeriöksi. aseista vaihtoehtona hallussapitoluvan hake-
35110: 18 §. Luvanvaraisuus. Koska esityksen miselle. Tämä olisi lisäksi tarpeen jo siitäkin
35111: mukaan luvanvaraiseksi asealan elinkeinon syystä, että lupaviranomaisena toimivat po-
35112: harjoittamiseksi säädettäisiin myös kaupalli- liisilaitokset voisivat selviytyä mahdollisesta
35113: sessa tarkoituksessa harjoitettava ampuma- lupien siirroista aiheutuvasta suuresta työ-
35114: radan pitäminen ja kaupallisessa tarkoituk- määrästä paremmin. Tarkoituksenmukaista
35115: sessa harjoitettava ampuma-aseiden käyttöön olisi, että oikeus annettaisiin vain sellaisille
35116: kouluttaminen, lisättäisiin pykälän 1 mo- asekeräilijöille, joilla olisi tarkoitus hankkia
35117: menttiin uudet niitä koskevat 3 ja 4 kohta. vähintään useita kymmeniä ampuma-aseita.
35118: Mainittujen toimintojen harjoittaminen olisi Kyse olisi myös aina sisäasiainministeriön
35119: siten luvanvaraista, jollei toisin säädetä. Näi- tapauskohtaisesti suorittamasta harkinnasta,
35120: den toimintojen luvanvaraiseksi saattamista jossa otettaisiin tarkasti huomioon valvonnal-
35121: on perusteltu tarkemmin edellä asealan elin- liset sekä yleiseen järjestykseen ja
35122: keinoa koskevan 14 §:n perusteluissa sekä turvallisuuteen liittyvät seikat. Koska tiedos-
35123: esityksen yleisperusteluissa. ton pitämiseen oikeutuksen saanut
35124: 19 §. Poikkeukset luvanvaraisuudesta. Täl- asekeräilijä joutuisi edelleenkin hakemaan
35125: lä hetkellä hyväksytty asekeräilijä voi pitää hankkiruisluvan ennen aseiden hankkimista
35126: hankkimistaan ja hallussapitämistään aseen sekä olisi velvollinen ilmoittamaan poliisilai-
35127: osista asetuksella tarkemmin säädettyä tie- tokselle aseiden hankkimisesta ja myös
35128: dostoa ilman, että hän joutuu hakemaan luovuttamisesta, ei hallussapitoluvan hake-
35129: hankkimis- tai hallussapitolupaa esineille. misesta vapauttavan säädösmuutoksen
35130: Ampuma-aseet on kuitenkin katsottu siinä voitaisi tältä osin katsoa aiheuttavan ampu-
35131: määrin tarkempaa valvontaa vaativiksi esi- ma-aseita koskevan valvonnan
35132: neiksi kuin aseen osat, ettei niiden osalta ole heikentymistä. Asiasta säädettäisiin tarkem-
35133: toteutettu vastaavaa järjestelyä. Koska nyt min lakiehdotuksen 59 a §:ssä.
35134: annettavana esityksellä olisi tarkoitus mah- Lisäksi pykälän 1 momenttiin lisättäisiin
35135: dollistaa ampuma-aseen ja aseen osan uusi 7 kohta, jossa poikkeukseksi luvanvarai-
35136: hankkiminen myös yhteisölle tai säätiölle, suudesta säädettäisiin merkinantopistoolin
35137: HE 110/2000 vp 35
35138:
35139:
35140: hallussapito ulkomaisessa kauppa- tai hu- kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava
35141: vialuksessa, jos alus on vain tilapäisesti ampuma-aseiden käyttöön kouluttaminen on
35142: Suomen aluevesillä. Ulkomaisissa aluksissa tarkoitus säätää luvanvaraiseksi asealan elin-
35143: on tavallisesti hengenpelastus- ja turvalli- keinoksi, lisättäisiin pykälän 2 momenttiin
35144: suusvälineinä merkinantopistooleja. Eräissä uudet näitä toimintoja koskevat 4 ja 5 kohdat.
35145: muissa maissa merkinantopistoolien hallus- Ampuma-aseiden käyttöön kouluttamiseen
35146: sapito ei edellytä lupaa. Myös niiden voitaisiin lupa antaa vain tässä laissa säädet-
35147: laittomaan käyttöön liittyvät ongelmat ovat tyihin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin.
35148: usein kansallisia ja siten maakohtaisia. Käy- Varsinaisten ampuma-aseiden osalta tämä
35149: tännössä viranomaisten on vaikea valvoa sitä, tarkoittaisi 43 §:n 1 momentissa ja kaa-
35150: että ulkomaiset alukset hakevat aina luvan susumuttimien osalta 55 b §:n 1 momentissa
35151: aluksessa oleville merkinantopistooleille vä- lueteltuja hyväksyttäviä käyttötarkoituksia.
35152: littömästi saapuessaan Suomen aluevesille. Ampuma-aseiden käyttämistä voisi kaupalli-
35153: Koska itse luvan hakeminenkin on tältä osin sessa tarkoituksessa kouluttaa vain näihin
35154: hankalaa, jää se usein tekemättä. Merkinan- käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi vartijoille
35155: topistoolien hallussapitoon ulkomaisissa voitaisiin siten opettaa ampuma-aseiden
35156: aluksissa ei myöskään tavallisesti liity ylei- käyttöä työtehtävissä. Luvanvaraisuutta on
35157: sen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta perusteltu tarkemmin edellä asealan elinkei-
35158: ongelmia jo siitäkin syystä, että ne ovat vain noa koskevan 14 §:n perusteluissa ja
35159: tilapäisesti Suomen aluevesillä. On otettava esityksen yleisperusteluissa.
35160: huomioon, että merkinantopistoolin hallussa- 21 §. Asealan elinkeinoluvan sisältö ja
35161: pidon lupavapaus koskisi vain hallussapitoa voimassaoloaika. Pykälän 1 momentissa käy-
35162: itse aluksessa. Niiden vieminen aluksen ul- tetyt sanat "liikkeessä, tehtaassa tai
35163: kopuolelle edellyttäisi siten edelleenkin työpajassa" korvattaisiin sanalla toimipaikas-
35164: hallussapitoon Suomessa oikeuttavan luvan sa. Toimipaikka olisi sisällöltään nykyistä
35165: hankkimista. Poikkeus koskisi siis niin Suo- sanamuotoa laajempi ilmaisu, jolloin myös
35166: messa vierailulla olevia ulkomaan lipun alla kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavien
35167: purjehtivia huviveneitä kuin isoja kauppa- ampuma-radan pitämisen ja ampuma-aseiden
35168: aluksiakin. käyttöön kouluttamisen osalta voitaisiin lu-
35169: Oleellista ehdotetun muutoksen kannalta vassa mainita se paikka, jossa näitä nyt
35170: olisi se, että ulkomainen alus on vain tilapäi- uusiksi luvanvaraisiksi asealan elinkeinon
35171: sesti vierailulla Suomen aluevesillä. Se, mikä muodoiksi säädettäväksi ehdotettuja toimin-
35172: on tilapäistä, ratkaistaisiin aina tapauskohtai- toja voitaisiin luvan mukaan harjoittaa.
35173: sesti lähinnä sillä perusteella, mikä on Ampumarataa ei voida kutsua liikkeeksi, teh-
35174: aluksen Suomessa olon tarkoitus. Kuukausia taaksi tai työpajaksi ja ampuma-aseiden
35175: kestävää vierailua tuskin voitaisiin yleensä käyttöön kouluttaminen tapahtuu usein muu-
35176: enää pitää tilapäisenä, etenkään huvialusten alla kuin liikkeessä, tehtaassa tai työpajassa.
35177: osalta. Kauppa-alusten vierailujen kesto riip- Käsite toimipaikka ilmaisisi toiminnan har-
35178: puu taas useinkin rahdin purun ja lastauksen joittamispaikan selkeästi kaikkien 20 §:n 1
35179: viemästä ajasta. momentissa tarkoitettujen luvanvaraisten
35180: 20 §. Asealan elinkeinolupa. Pykälän 1 asealan elinkeinojen osalta.
35181: momenttiin muutettaisiin luvan antavaksi ja Asealan elinkeinoluvan sisällöstä todetta-
35182: peruuttavaksi viranomaiseksi lääninhallituk- koon lisäksi, että nyt annettavan esityksen
35183: sen tilalle sisäasiainministeriö, koska asealan mukaan luvanvaraisiksi asealan elinkeino-
35184: elinkeinolupa-asiat on tarkoitus siirtää lää- toiminnoiksi säädettäväksi ehdotettujen
35185: ninhallituksilta ministeriön yhteyteen kaupallisen ampumaradan pitämiseen ja am-
35186: perustettavaan asehallintoyksikköön. Muutos puma-aseiden käyttöön kouluttamiseen
35187: parantaisi valvontaa ja yhtenäistäisi asealan annetut elinkeinoluvat oikeuttaisivat vain
35188: elinkeinolupien antamiseen liittyvää lupahar- mainitun toiminnan harjoittamiseen. Ne eivät
35189: kintaa. oikeuttaisi ampuma-aseiden, aseen osien,
35190: Koska kaupallisessa tarkoituksessa harjoi- patruunoiden tai erityisen vaarallisten am-
35191: tettava ampumaradan pitäminen ja musten hankkimiseen ja hallussapitoon.
35192: 36 HE 110/2000 vp
35193:
35194:
35195: Esineiden hankkimiseen ja hallussapitoon tu- köön. Tämä parantms1 valvontaa ja
35196: lisi siten hakea erikseen lupa siten kuin 5 yhtenäistäisi asealan elinkeinolupien antami-
35197: luvussa säädetään. seen liittyvää lupaharkintaa. Luonnollista
35198: 22 §. Ilmoitus asealan elinkeinoluvan sisäl- olisi, että sama viranomainen, joka antaisi ja
35199: tämien tietojen sekä säilytystilojen peruuttaisi asealan elinkeinoluvan, antaisi ja
35200: muutoksesta. Pykälän 1 momentissa käytetyt peruuttaisi myös asealan elinkeinon vastuu-
35201: sanat "liikkeen, tehtaan tai työpajan" korvat- henkilön hyväksynnän.
35202: taisiin sanalla toimipaikan. Toimipaikka olisi Jatkossa lupaviranomaisena toimiva sisä-
35203: sisällöltään laajempi ilmaisu. Tällöin myös asiainministeriö järjestäisi ase-
35204: nyt uusiksi luvanvaraisiksi asealan elinkei- elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilöksi pyr-
35205: non muodoiksi säädettäväksi ehdotettujen kivälle tämän ammattipätevyyttä ja alalle
35206: toimintojen eli kaupallisessa tarkoituksessa soveltuvuutta testaavan kirjallisen kokeen.
35207: harjoitettavien ampuma-radan pitämisen ja Ampuma-aseisiin, aseen osiin, patruunoihin
35208: ampuma-aseiden käyttöön kouluttamisen ja erityisen vaarallisiin ammuksiin liittyvä
35209: osalta tulisi ilmoitettaviksi annetussa luvassa elinkeinotoiminta edellyttää toiminnasta vas-
35210: määritellyn toiminnan harjoittamispaikan si- taaviita henkilöiitä erityistä pätevyyttä ja
35211: jaintia koskevat muutokset. Ampumarataa ei soveltuvuutta sekä luotettavuutta. Ase-
35212: voida kutsua liikkeeksi, tehtaaksi tai työpa- elinkeinonharjoittajien vastuu kohdistuu juuri
35213: jaksi ja ampuma-aseiden käyttöön toiminnan vastuuhenkilöinä toimiviin luon-
35214: kouluttaminen tapahtuu usein muualla kuin nollisiin henkilöihin, jotka vastaavat siitä,
35215: liikkeessä, tehtaassa tai työpajassa. Termi että ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita
35216: toimipaikka ilmaisisi toiminnan harjoittamis- ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevia
35217: paikan selkeästi kaikkien luvanvaraisten säädöksiä ja lupaehtoja kaikilta osin noudate-
35218: asealan elinkeinojen osalta. taan elinkeinotoiminnassa.
35219: 25 §. Velvollisuus tiedoston pitämiseen. Kokeen joutuisivat suorittamaan ehdotuk-
35220: Velvollisuus tiedoston pitämiseen olisi vain sen voimaantulon jälkeen asealan elinkeinon
35221: kaupan harjoittamiseen, valmistamiseen taik- vastuuhenkilöiksi pyrkivät henkilöt, joten
35222: ka korjaamiseen tai muuntamiseen luvan muutoksella ei puututtaisi voimassa olevan
35223: saaneelia ase-elinkeinonharjoittajalla. Koska vastuuhenkilön hyväksynnän omaavien hen-
35224: kaupalliseen ampuma-radan pitämiseen tai kilöiden asemaan. Pelkkä vastuuhenkilöltä
35225: ampuma-aseiden käyttöön kouluttamiseen edellytettävän 27 §:ssä säädetyn aseenkäsitte-
35226: luvan saaneet ase-elinkeinonharjoittajat jou- lyluvan uusiminen ei siten myöskään
35227: tuisivat hakemaan erikseen luvat aiheuttaisi ennen esityksen voimaantuloa hy-
35228: mahdollisten ampuma-aseiden, aseen osien, väksytylle vastuuhenkilölle velvollisuutta
35229: patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammus- kokeen suorittamiseen. Myöskään henkilöt,
35230: ten hankkimiseen ja tilapäiseenkin jotka esityksen voimaantullessa toimisivat
35231: hallussapitoon, ei tiedoston pitämiseen niiden vastuuhenkilöinä, eivät joutuisi suorittamaan
35232: osalta ole tarvetta, vaan riittävä valvonta tältä koetta, jos he mahdollisesti aloittaisivat jon-
35233: osin pystytään toteuttamaan hankkimiseen ja kin uuden asealan elinkeinotoiminnan
35234: hallussapitoon oikeuttavien lupien antamisen vastuuhenkilöinä tai siirtyisivät jonkin toisen
35235: ja 89 §:ssä säädetyn luovutusilmoituksen te- ase-elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilöiksi.
35236: kemisen kautta. Tämän vuoksi pykälän 1 Velvollisuus kokeen suorittamiseen alkaisi
35237: momenttia täsmennettäisiin siten, että siinä vasta, kun vastuuhenkilön hyväksyntä vas-
35238: lueteltaisiin ne ase-alan elinkeinot, joiden tuuhenkilönä toimimiseen olisi lakannut
35239: harjoittamisen osalta tiedostaa on pidettävä. kokonaisuudessaan ja henkilö tämän jälkeen
35240: 26 §. Vastuuhenkilö. Pykälän 2 momenttiin hakeutuisi uudestaan vastuuhenkilöksi. Ko-
35241: muutettaisiin vastuuhenkilön hyväksyväksi ja keen järjestämisestä ja sisällöstä säädettäisiin
35242: hyväksynnän peruuttavaksi viranomaiseksi tarkemmin asetuksessa.
35243: lääninhallituksen tilalle sisäasiainministeriö, 27 §. Aseenkäsittelylupa. Nyt annettavan
35244: koska asealan elinkeinolupa-asiat on tarkoi- esityksen mukaan luvanvaraisiksi asealan
35245: tus siirtää lääninhallituksilta ministeriön elinkeinotoiminnoiksi säädettävien kaupalli-
35246: yhteyteen perustettavaan asehallintoyksik- sen ampumaradan pitämiseen ja ampuma-
35247: HE 110/2000 vp 37
35248:
35249:
35250: aseiden käyttöön kouluttamiseen annetut tiöillä, perinnönjakoa suorittavilla
35251: elinkeinoluvat oikeuttaisivat vain mainitun lakimiehillä ja lupaa edellyttämättömien
35252: elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. Ne eivät aseen osien, kuten äänenvaimentimien, tuk-
35253: sen sijaan oikeuttaisi ampuma-aseiden, aseen kien, tähtäinten ynnä muiden sellaisten
35254: osien, patruunoiden tai erityisen vaarallisten esineiden valmistajilla voi usein olla tarve ti-
35255: ammusten hankkimiseen ja hallussapitoon. lapäisesti pitää hallussa ampuma-aseita,
35256: Esineiden hankkimiseen ja hallussapitoon tu- aseen osia, patruunoita tai erityisen vaaralli-
35257: lisi siten hakea erikseen lupa siten kuin 5 sia ammuksia. Lupaan sisällytettävillä
35258: luvussa säädetään. Kyseisiä ase- lupaehdoilla lupaviranomainen voisi tapaus-
35259: elinkeinotoimintoja harjoittavien yhteisöjen kohtaisesti päättää, millaisten esineiden
35260: ja säätiöiden osalta tämä merkitsisi sitä, että tilapäiseen hallussapitoon lupa kulloinkin
35261: niillä tulisi olla 45 b §:ssä tarkoitettu poliisi- annettaisiin ja millä ehdoin. Tarpeen mukaan
35262: laitoksen hyväksymä asevastaava ennen kuin voitaisiin asettaa ehtoja esimerkiksi esineiden
35263: niille voitaisiin antaa hankkimislupa. Käy- säilyttämisestä, kuljettamisesta, asekirjanpi-
35264: tännössä asevastaavaksi tulisi hyväksyä sama dosta ja ampumisesta. On otettava huomioon,
35265: henkilö, joka toimisi 26 §:ssä tarkoitettuna että kyse tulisi aina olla tilapäisestä tarpeesta
35266: ase-elinkeinotoiminnan vastuuhenkilönä. kuljettaa, säilyttää tai käsitellä esineitä. Jos
35267: Muut tällaisen ase-elinkeinoharjoittajan esineiden olisi tarkoitus jäädä pysyvärumin
35268: palveluksessa olevat henkilöt voisivat hakea henkilön haltuun, tulisi tämän hakea niiden
35269: aseenkäsittelyluvan tai rinnakkaisluvan esi- pysyvään hallussapitoon oikeuttava lupa. Jos
35270: neille. Kummatkin luvat oikeuttaisivat taas esineillä olisi tarkoitus käydä yleisesti
35271: käsittelemään ase-elinkeinoharjoittajan hal- kauppaa, kuten muun muassa pääasiassa on
35272: lussa tämän lain mukaisesti annettujen lupien kysymys panttilainayhtiöiden ja usein myös
35273: nojalla olevia esineitä, vaikkakin rinnakkais- vakuutusyhtiöiden kohdalla, tulisi lupa hakea
35274: luvan nojalla lainaamista koskevan 87 §:n asealan kaupan harjoittamiseen. Aseenkäsit-
35275: rajoituksin, jollei henkilö hakisi erikseen joka telyluvan antaminen edellyttäisi aina
35276: ampuma-aseelle ja aseen osalle rinnakkaislu- välttämätöntä tarvetta työn puolesta pitää ti-
35277: paa. lapäisesti hallussa esineitä. Erityistä
35278: Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin sana kou- huomiota tulisi siten kiinnittää tapauskohtai-
35279: lutustarkoituksessa, jolloin sesti siihen, mikä on luvanhakijan todellinen
35280: aseenkäsittelylupa oikeuttaisi myös koulutus- tarve esineiden käsittelyyn työnsä puolesta ja
35281: tarkoituksessa ampumaan ase- siihen koska tämän olisi syytä hakea pysy-
35282: elinkeinonharjoittajan hallussa olevilla am- vämpään hallussapitoon oikeuttava lupa,
35283: puma-aseilla, jos se olisi harjoitettavan kuten esimerkiksi hallussapitolupa tai asealan
35284: asealan elinkeinon kannalta tarpeellista. Kou- elinkeinolupa.
35285: lutustarkoituksessa ampuminen edellyttäisi Edellä 2 momentissa mainitun muutoksen
35286: sitä, että sillä ase-elinkeinonharjoittajalla, vuoksi muutettaisiin myös pykälän entistä 2
35287: jonka palveluksessa aseenkäsittelyluvan hal- momenttia, joka nyt siirrettäisiin 3 momen-
35288: tija on, olisi ase-elinkeinolupa kaupallisessa tiksi. Momentista poistettaisiin sanat "ase-
35289: tarkoituksessa harjoitettavaan ampuma- elinkeinonharjoittajan palveluksessa oleval-
35290: aseiden käyttöön kouluttamiseen. le", koska aseenkäsittelylupa voitaisiin siis
35291: Käytännössä on ilmennyt, että myös muilla uuden 2 momentin mukaan antaa muullekin
35292: kuin ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa kuin ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa
35293: olevilla henkilöillä voi olla tarve ampuma- olevalle henkilölle, joka työssään tilapäisesti
35294: aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityi- kuljettaa, säilyttää tai muuten käsittelee am-
35295: sen vaarallisten ammusten tilapäiseen puma-aseita, aseen osia, patruunoita tai
35296: hallussapitoon työnsä ja elinkeinonsa puoles- erityisen vaarallisia ammuksia.
35297: ta. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa 28 §. Aseenkäsittelyluvan voimassaoloaika
35298: asealan julkaisujen toimittajat, jotka testaavat ja lupaehdot. Pykälään lisättäisiin uusi 2
35299: ja laativat artikkeleita ampuma-aseista, aseen momentti, jossa säädettäisiin lupaviranomai-
35300: osista, patruunoista tai erityisen vaarallisista selle annettavasta mahdollisuudesta
35301: ammuksista. Lisäksi esimerkiksi vakuutusyh- sisällyttää lupaan ehtoja, jotka rajoittavat
35302: 38 HE 110/2000 vp
35303:
35304:
35305: ampuma-aseella ampumista tai jotka antavat valliset. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä,
35306: oikeuden vain lupaan merkittyjen esineiden että luvanhakijan olisi liitettävä lupahake-
35307: käsittelemiseen. Aseenkäsittelyluvan haltijal- mukseen määrämaan viranomaiselta saatu
35308: la ei yleensä ole tarvetta ampuma-aseella ilmoitus, jonka mukaan määräaikaisen siirto-
35309: ampumiseen. Lupaehdon käyttö koskisi luvan antamiselle siirtoihin kyseisessä
35310: etenkin tapauksia, joissa aseenkäsittelylupa maaramaassa olevalle ase-
35311: annetaan vain esineiden tilapäistä elinkeinonharjoittajalle ei ole estettä. Tämä ei
35312: säilyttämistä tai kuljettamista varten. luonnollisestikaan olisi tarpeen tapauksissa,
35313: Aseenkäsittelylupaa annettaessa voi jo en- joissa määrämaan viranomainen on jo etukä-
35314: nalta olla tiedossa se, minkä tyyppisiä aseita teen yleisesti ilmoittanut, että esineet voidaan
35315: Juvansaajan on tarkoitus käsitellä työssään tai siirtää sen alueelle ilman kyseisen maan vi-
35316: se, tuleeko tämä käsittelemään esimerkiksi ranomaisen erikseen ennalta antamaa
35317: vain aseen osia tai patruunoita. Tällöin lu- ennakkosuostumusta. Siirtojen vastaanottaja-
35318: paan voitaisiin merkitä se, minkälaisten na tulisi aina olla sama kyseisessä
35319: esineiden käsittelyyn lupa annetaan. Esimer- määrämaassa oleva ase-elinkeinonharjoittaja.
35320: kiksi erityisen vaarallisten ampuma-aseiden Kuten 38 §:ssä jo nykyisin on säädetty lupien
35321: käsittelyä varten tulisi lupa antaa vain hyvin voimassaolosta, määräaikainen kaupallinen
35322: poikkeuksellisissa tilanteissa. siirtolupa voitaisiin antaa enintään kolmeksi
35323: 35 a §. Määräaikainen kaupallinen siirto- vuodeksi kerrallaan. Edellä 35 §:ssä tarkoi-
35324: lupa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tettu kaupallinen siirtolupahan annetaan
35325: kaupallisen siirtoluvan antamista koskevia ainoastaan kutakin yksittäistä siirtoa varten.
35326: säännöksiä siten, että kaupallinen siirtolupa Valvonnan kannalta olisi kuitenkin tarpeen
35327: voitaisiin antaa myös määräaikaisena useam- jo mahdollisten siirto-olosuhteiden turvalli-
35328: paa eri siirtoa varten, jolloin ase- suuden varmistamiseksi se, että Juvansaajan
35329: elinkeinonharjoittaja ei joutuisi aina erikseen olisi aina etukäteen ennen siirtoa kirjallisesti
35330: hakemaan siirtolupaa jokaista tavaraerän ilmoitettava lupaviranomaiselle kustakin siir-
35331: Suomesta toiseen Euroopan unionin jäsenval- rosta. Tätä edellyttävät myös asedirektiivin
35332: tioon suoritettavaa siirtoa varten. säännökset. Tämä voisi käytännössä tapahtua
35333: Asedirektiivin 11 artiklan 2 kohdan mukaan esimerkiksi faksitse ja mahdollisesti tulevai-
35334: siirtolupa voidaan antaa myös määräaikaise- suudessa jopa sähköisessä muodossa.
35335: na. Käytännössä useimmat Euroopan unionin Ilmoituksen tulisi aina olla lupaviranomaisen
35336: jäsenvaltiot antavat siirtolupia ase- käytössä ennen siirtoa. Ilmoituksen sisällöstä
35337: elinkeinonharjoittajille määräaikaisesti voi- säädettäisiin tarkemmin asetuksella.
35338: massa olevina, joten muutoksella saatettaisiin 39 §. Kaupallisen ennakkosuostumuksen
35339: Suomen tilanne vastaamaan yleistä käytäntöä sekä lupien raukeaminen ja peruuttaminen.
35340: Euroopan unionissa. Määräaikainen kaupal- Esityksessä ehdotetaan, että kaupallinen siir-
35341: linen siirtolupa helpottaisi ase- tolupa voitaisiin antaa myös määräaikaisena
35342: elinkeinonharjoittajien välistä kaupankäyntiä siten kuin uudessa 35 a §:ssä säädettäisiin.
35343: Euroopan unionissa. Luvan nimi olisi määräaikainen kaupallinen
35344: Lupa annettaisiin erikseen kullekin hakija- siirtolupa. Tämän vuoksi pykälän 1 ja 2 mo-
35345: na olevalle ase-elinkeinonharjoittajalle menttiin lisättäisiin teksti määräaikainen
35346: tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Eri- kaupallinen siirtolupa, koska sen raukeami-
35347: tyistä huomiota tulisi kiinnittää ase- sen ja peruuttamisen osalta noudatettaisiin
35348: elinkeinonharjoittajan luotettavuuteen ja samaa menettelyä kuin 35 §:ssä säädetyn
35349: myös siihen, että luvanhakijana todellisuu- kaupallisen siirtoluvankin osalta.
35350: dessa on tarve toistuvien siirtojen vuoksi Tällä hetkellä vienti-, siirto- ja kauttakulje-
35351: määräaikaisen luvan saamiseen. Luvan an- tuslupien osalta ei ole perustetta annetun
35352: tamisen edellytyksenä olisi, kuten kaupallista luvan peruuttamiseen, jos kohdemaan olo-
35353: siirtolupaa koskevan 35 §:n 2 momentissa jo suhteissa tapahtuisi sellaisia muutoksia, että
35354: säädetään se, ettei siirtoon määrämaan viran- viennille, siirrolle tai kauttakuljetukselle tuli-
35355: omaisen antaman ilmoituksen perusteella si ulko- tai turvallisuuspoliittisia esteitä.
35356: olisi estettä ja että siirto-olosuhteet ovat tur- Koska mainitut luvat voisivat kaupallista siir-
35357: HE 110/2000 vp 39
35358:
35359:
35360: tolupaa lukuun ottamatta olla voimassa jopa säädettäisiin myös siitä, että luvan antaisi ja
35361: kolmekin vuotta niiden antamisesta lukien, peruuttaisi hakijan oleskelupaikan poliisilai-
35362: voivat olosuhteet kohdemaissa vallankaap- tos.
35363: pausten tai muiden levottomuuksien vuoksi Pykälän 3 momentin alusta poistettaisiin
35364: muuttua huomattavastikin. Tällöin olisi ul- sana "kotikunnan" ja lisättäisiin viittaus 1 ja
35365: kopoliittisesti erittäin ongelmallista se, jos 2 momenttiin, koska esityksen mukaan lupa-
35366: annettua lupaa ei voitaisi peruuttaa esimer- hakemus voitaisiin jättää kotikunnan,
35367: kiksi Yhdistyneiden kansakuntien tai kotipaikan tai oleskelupaikan poliisilaitok-
35368: Euroopan unionin toimielinten asettaman seen. Luonnollinen henkilö jättäisi
35369: esineiden vientikiellon perusteella. Tämän lupahakemuksen kotikuntansa sekä yhteisö ja
35370: vuoksi momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säätiö kotipaikkansa poliisilaitokselle. Jollei
35371: uudeksi luvan peruutusperusteeksi se, että luonnollisella henkilöllä olisi kotikuntaa
35372: viennille, siirrolle tai kauttakuljetukselle olisi Suomessa, jättäisi hän hakemuksensa oleske-
35373: ulko- tai turvallisuuspoliittinen este. lupaikkansa poliisilaitokselle. Vaikka luvan
35374: 42 §. Hankkimislupa. Koska esityksen mu- erityisen vaarallisen ampuma-aseen ja aseen
35375: kaan ampuma-aseen ja aseen osan osan hankkimiseen antaisi sisäasiainministe-
35376: hankkiruisluvan voisi saada myös yhteisö tai riö, jätettäisiin sitä koskeva lupahakemus
35377: säätiö, lisättäisiin 1 momenttiin sana kotipai- kuitenkin myös 1 ja 2 momentissa tarkoite-
35378: kan. Kun luonnollisten henkilöiden osalta tulle poliisilaitokselle.
35379: lupaviranomaisena on kotikunnan poliisilai- Lisäksi hakijan veivoittamista aina jättä-
35380: tos, olisi se vastaavasti yhteisöjen ja mään hakemuksensa henkilökohtaisesti on
35381: säätiöiden osalta kotipaikan poliisilaitos, käytännössä pidettävä turhan vaikeana me-
35382: koska yhteisöillä ja säätiöillä ei voi olla koti- nettelynä niissä tapauksissa, joissa henkilö
35383: kuntaa. Kotipaikka tarkoittaisi sitä paikkaa, aikaisempien käyntiensä ja muiden syiden
35384: johon yhteisö tai säätiö on sen sääntöjen mu- vuoksi jo hyvin tunnettaisiin poliisilaitokses-
35385: kaan rekisteröity. Julkista tehtävää haitavien sa. Tämän vuoksi momentissa säädettäisiin,
35386: yhteisöjen ja säätiöiden osalta kotipaikaksi että jos hakijalle olisi jo aikaisemmin kysei-
35387: voitaisiin katsoa myös kulloinkin kyseessä sessä poliisilaitoksessa annettu
35388: oleva konkreettinen sijaintikunta, jos niillä ei hallussapitoon oikeuttava lupa, voisi tämä
35389: olisi virallisesti määrättyä tai selvästi ilme- sama poliisilaitos oikeuttaa tuntemansa haki-
35390: nevää muuta kotipaikkaa. jan jättämään hakemuksen esimerkiksi
35391: Erityisen vaarallisen ampuma-aseen ja postitse tai faksitse. Mahdollisesti tulevai-
35392: aseen osan hankkiruisluvan antaisi ja peruut- suudessa tällaisissa tapauksissa hakemuksen
35393: taisi jatkossa lääninhallituksen sijasta voisi jättää myös sähköisessä muodossa.
35394: sisäasiainministeriö, koska lääninhallitusten Pykälän 3 momentissa säädettäisiin myös,
35395: aselupa-asiat siirrettäisiin esityksen mukaan että yhteisön ja säätiön puolesta lupahake-
35396: ministeriölle. Koska kyseessä olisivat lähinnä muksen jättäisi sen asevastaava.
35397: sarjatuliaseet ja muut yleensä sotilaskäyttöön Asevastaavasta säädettäisiin uudessa 45 b
35398: valmistetut aseet, olisi lupaharkinta syytä §:ssä. On otettava huomioon, että yhteisöllä
35399: säätää ministeriön tehtäväksi. Tämän vuoksi ja säätiöllä tulisi aina olla poliisilaitoksen
35400: 1 momentin sana lääninhallitus muutettaisiin hyväksymä asevastaava ennen kuin sille voi-
35401: sisäasiainministeriöksi. taisiin antaa hankkimislupa. Käytännössä
35402: Pykälän 2 momentti koskisi vain luonnolli- sekä asevastaavan hyväksyntää koskeva ha-
35403: sia henkilöitä, joilla ei olisi kotikuntaa kemus että hankkiruislupahakemus voitaisiin
35404: Suomessa. Ulkomaisten yhteisöjen ja sääti- jättää samanaikaisestikin poliisilaitokselle,
35405: öiden tulisi näin ollen aina olla mutta hankkimislupahakemuksen ratkaisemi-
35406: rekisteröityneenä Suomeen ennen kuin niille sen edellytyksenä olisi, että asevastaavaa
35407: voitaisiin antaa hankkimislupa. Lisäksi voi- koskeva hakemus olisi hyväksytty. Vastaa-
35408: massa olevissa säännöksissä ei säädetä siitä, vasti poliisilaitos voisi oikeuttaa
35409: mikä poliisilaitos antaa luvan hakijalle, jolla asevastaavan jättämään yhteisön ja säätiön
35410: ei ole kotikuntaa Suomessa. Tämän epäsel- hankkimislupahakemuksen muulla tavoin
35411: vyyden poistamiseksi 2 momentissa kuin henkilökohtaisesti, jos yhteisö ja säätiö
35412: 40 HE 110/2000 vp
35413:
35414:
35415: sekä luonnollisesti myös sen asevastaava tavat yritykset, asealan julkaisuja toimittavat
35416: tunnettaisiin riittävän hyvin ja hakijalle olisi yritykset, vartioimisliikkeet ja asemuseot
35417: jo kyseisen saman poliisilaitoksen toimesta Julkista tehtävää Suomessa hoitavia yhteisöjä
35418: aikaisemmin annettu hallussapitoon oikeut- tai säätiöitä olisivat sellaiset yhdistykset,
35419: tava lupa. muut yhteisöt tai säätiöt, jotka hoitaisivat jo-
35420: Lisäksi momentin viimeisen lauseen sana tain Suomen voimassa olevassa
35421: "sen" korvattaisiin selvyyden vuoksi sanalla lainsäädännössä säädettyä julkisen edun mu-
35422: hakemuksen. kaista tehtävää. Tällaisia olisivat esimerkiksi
35423: 43 §. Hyväksyttävät käyttötarkoitukset. Py- riistanhoitoyhdistykset, jotka hoitavat met-
35424: kälän kaasusumutinta koskevat 1 momentin 8 sästyslaissa (61511993) säädettyjä tehtäviä,
35425: kohta ja 3 momentti kumottaisiin, koska kaa- museolain (72911992) mukaiset museot, jot-
35426: susumuttimeen annettavasta luvasta ka eivät ole valtion viranomaisia, ja tietyt
35427: hyväksyttävine käyttötarkoituksineen säädet- kunnan toimielimet kuten palolaitos. Todet-
35428: täisiin uusissa 55 a-c §:ssä takoon kuitenkin, että ampuma-aselain 17 §:n
35429: 45 §. Hankkimistuvan saajaa koskevat mukaan laki ei koske muun muassa valtion
35430: edellytykset luonnolliselle henkilölle. Koska omistamia ampuma-aseita, joita valtion vi-
35431: hankkimislupa voitaisiin esityksen mukaan ranomaiset pitävät hallussa niille säädettyjen
35432: antaa myös yhteisölle tai säätiölle ja koska tehtävien hoitamiseksi. Siten esimerkiksi val-
35433: niiden osalta luvan antamisen edellytyksistä tion omistamat museot, kuten museovirasto,
35434: säädettäisiin uudessa 45 a §:ssä, tarkennettai- eivät tarvitse lupaa sellaisten ampuma-
35435: siin 45 §:n pykälän otsikkoa siten, että aseiden hallussapitoon, joita ne pitävät hal-
35436: otsikkoon lisättäisiin sanat luonnolliselle lussa niille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi
35437: henkilölle. ja joiden hallussa pitäminen kuuluu valtion
35438: Koska kaasusumuttimeen annettavasta lu- harjoittamaan toimintaan.
35439: vasta lupamenettelyineen säädettäisiin Julkisen tehtävän hoitamisen käsite tulisi
35440: uusissa 55 a-c §:ssä, poistettaisiin 3 mo- ymmärtää laajasti. Perusedellytys luvan an-
35441: mentista kaasusumutinta koskeva viittaus. tamiselle olisi se, että yhteisö tai säätiö
35442: Esityksen mukaan asekeräilijät hyväksyisi harjoittaisi jotakin hyväksyttäviä käyttötar-
35443: jatkossa lääninhallituksen sijasta sisäasiain- koituksia koskevan 43 §:n 1 momentissa
35444: ministeriö, koska lääninhallitusten aseasiat tarkoitettua toimintaa. Hyväksyttävät käyttö-
35445: siirrettäisiin ministeriölle. Tämän vuoksi tarkoitukset olisivat siten samat kuin
35446: momentissa käytetty ilmaisu "lääninhallitus" luonnolliselle henkilölle annettavan hankki-
35447: muutettaisiin sisäasiainministeriöksi. misluvankin osalta. Lisäksi t01mmnan
35448: 45 a §. Hankkimisluvan saajaa koskevat tarkoituksen pitäisi kokonaisuutena arvioiden
35449: edellytykset yhteisölle ja säätiölle. Hankki- olla sellaista, että hakijaa voitaisiin pitää so-
35450: mislupa voitaisiin harkinnan mukaan antaa pivana hankkimaan ja pitämään hallussa
35451: sellaiselle Suomessa rekisteröidylle tai julkis- ampuma-aseita ja aseen osia. Työperuste kat-
35452: ta tehtävää hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, taisi myös muun muassa opetuksen
35453: jota olisi toimintansa tarkoituksen perusteella antamisen asealan ammattioppilaitoksissa,
35454: pidettävä sopivana pitämään hallussa ampu- riistanhoitoyhdistysten työn ja meripelastus-
35455: ma-aseita ja aseen osia. Muun kuin julkista seurojen harjoittaman meripelastustyön sekä
35456: tehtävää hoitavan yhdistyksen tulisi olla hy- muun yritystoiminnan, jossa ampuma-aseita
35457: väksytysti Suomessa rekisteröity tarvitaan toiminnan välttämättömään harjoit-
35458: yhdistysrekisteriin, muun yhteisön kuin yh- tamiseen, ja joka toiminta ei olisi 20 §:ssä
35459: distyksen kaupparekisteriin ja säätiön mainittua asealan elinkeinon harjoittamista.
35460: säätiörekisteriin. Tällaisia yhteisöjä ja sääti- Työperusteella luvan voisi harkinnan mu-
35461: öitä voisivat olla esimerkiksi kaan saada luonnollisesti myös
35462: metsästysseurat, vapaaehtoista maanpuolus- vartioimisliikelain (23711983) mukaisen toi-
35463: tustyötä harjoittavat yhdistykset, miluvan omaava vartioimisliike, jos sen
35464: meripelastusseurat, sellaiset asealan ammat- toimintaan liittyisi perusteltu tarve ampuma-
35465: tioppilaitokset, jotka eivät harjoita asealan aseiden hallussapitoon vartiointitehtävissä.
35466: elinkeinoa, elokuva- ja teatteritehosteita tuot- Yhteisön ja säätiön tulisi aina perustella ha-
35467: HE 110/2000 vp 41
35468:
35469:
35470: kemuksensa sellaisilla seikoilla, jotka edel- henkilö on valittu asevastaavaksi. Samoin lu-
35471: lyttäisivät ampuma-aseen ja aseen osan paa haettaessa tulisi esittää selvitys yhteisön
35472: hankkimista kussakin yksittäisessä tapauk- tai säätiön toimivaltaisen elimen päätöksestä,
35473: sessa. Luvan antamista ei voitaisi pitää siten josta ilmenee, että yhteisö tai säätiö on päät-
35474: perusteltuna pelkästään sen vuoksi, että haki- tänyt hankkia lupahakemuksessa mainitut
35475: ja yleensä harjoittaisi jotakin 43 §:n 1 esineet. Huomioon on otettava myös, että
35476: momentissa tarkoitetuista toiminnoista. Haki- muun muassa yhdistyslain (50311989) 4 §:ssä
35477: jan tulisi aina yksityiskohtaisesti selvittää ja säädetään erikseen luvanvaraiseksi sellaisen
35478: perustella tarpeensa ampuma-aseen tai aseen yhdistyksen perustaminen, jonka toimintaan
35479: osan hankkimiseen. Erityistä huomiota tulisi kuuluu harjoituttaminen ampuma-aseiden
35480: kiinnittää yhteisön ja säätiön säännöissä tai käyttöön ja joka ei ole yksinomaan metsäs-
35481: muissa sen toimintaa ohjaavissa määräyksis- tystä varten. Siten muusta voimassa olevasta
35482: sä ja sopimuksissa mainittuihin toiminnan lainsäädännöstä voi myös aiheutua velvoittei-
35483: tarkoituksiin ja periaatteisiin. Tietyissä tapa- ta, jotka yhteisön tai säätiön on otettava
35484: uksissa myös yhteisön tai säätiön hallituksen huomioon ennen kuin se hakee lupaa ampu-
35485: taikka muun toimielimen jäsenten luotetta- ma-aseen hankkimiseen.
35486: vuudella voisi olla merkitystä harkittaessa Hankkiruisluvan saajaa koskevien edelly-
35487: sitä voitaisiinko hakijaa pitää sopivana pitä- tysten osalta noudatettaisiin lisäksi
35488: mään hallussa ampuma-aseita ja aseen osia. soveltuvin osin, mitä 45 §:n 2 ja 3 momentis-
35489: Yhteisön ja säätiön ampuma-aseiden ja sa säädetään luonnolliselle henkilölle
35490: aseen osien säilytystilojen tulisi aina olla annettavan hankkiruisluvan saajaa koskevista
35491: etukäteen säilytystilojen sijaintipaikan polii- edellytyksistä. Siten jos yhteisö tai säätiö ha-
35492: silaitoksen hyväksymiä. Siten kaikkien kisi lupaa metsästyslainsäädännön mukaan
35493: niiden tilojen, joissa hakijan on tarkoitus säi- sallittua eläinten ampumista taikka ampu-
35494: lyttää ampuma-aseita tai aseen osia, tulisi maurheilua tai -harrastusta varten, sen olisi
35495: olla poliisin hyväksymiä. Edellytettävät rui- esitettävä kyseisestä harrastuksesta luotettava
35496: nimivaatimukset säilytykselle riippuisivat selvitys. Tällainen selvitys voisi olla esimer-
35497: muun muassa kyseisessä paikassa säilytettä- kiksi yhteisön tai säätiön säännöt taikka muu
35498: vien ampuma-aseiden ja aseen osien sen toiminnan tarkoitusta koskeva asiakirja,
35499: määrästä ja tyypistä sekä säilytystilojen si- josta ilmenisi, että hakemuksessa mainittu
35500: jainnista. Koska yhteisöllä ja säätiöllä ei olisi harrastusmuoto kuuluu sen toiminnan piiriin.
35501: niin laajaa aseiden vaihtuvuutta kuin esimer- Lisäksi hakemuksesta tulisi ilmetä paikka,
35502: kiksi kaupan harjoittamiseen luvan Saaneella jossa kyseistä toimintaa harrastettaisiin.
35503: ase-elinkeinoharjoittajalla ja koska lupa oi- Jos lupaa haettaisiin työtä varten, olisi ha-
35504: keuttaisi ainoastaan luvassa mainittujen kijan esitettävä selvitys siitä, että asevastaava
35505: yksilöityjen aseiden hankkimiseen ja hallus- olisi riittävästi perehtynyt ampuma-aseen
35506: sapitoon, ei tarvetta viranomaistarkastuksiin turvalliseen käsittelemiseen ja että yhteisön
35507: määräajoin olisi. tai säätiön työntekijällä olisi hyväksyttävä
35508: Yhteisöllä ja säätiöllä tulisi esityksen mu- peruste ampuma-aseen kantamiseen työssä.
35509: kaan olla vähintään yksi ampuma-aseiden ja Yhteisön tai säätiön tulisi siten selvittää, että
35510: aseen osien hallussapidosta vastaava henkilö sen toiminnassa on riittävästi otettu huomi-
35511: eli asevastaava. Asevastaavasta säädettäisiin oon ampuma-aseen turvalliseen
35512: 45 b §: ssä. Poliisilaitoksen tulisi hyväksyä käsittelemiseen liittyvät seikat. Hyväksyttävä
35513: asevastaava ennen kuin se antaisi hankkimis- peruste ampuma-aseen kantamiseen työteh-
35514: luvan. Asevastaava muun muassa hakisi tävässä riippuisi puolestaan hakijan
35515: yhteisön ja säätiön puolesta tämän lain mu- toiminnan tarkoituksesta ja yleensäkin aseen
35516: kaiset luvat sekä hankkisi ampuma-aseen, työssä mukana kantamisen hyväksyttävyy-
35517: aseen osan ja niiden hallussapitoon oikeutta- destä kyseisessä toiminnassa. Jos yhteisön tai
35518: van luvan perusteella patruunoita. säätiön toiminnan tarkoituksena olisi ampu-
35519: Asevastaavan hyväksyntää haettaessa tulisi ma-aseiden tai aseen osien museossa tai
35520: esittää selvitys yhteisön tai säätiön toimival- kokoelmassa pitäminen, olisi luvan antami-
35521: taisen elimen päätöksestä, josta ilmenee, että sen edellytyksenä se, että hakija olisi
35522: 42 HE 110/2000 vp
35523:
35524:
35525: sisäasiainministeriön hyväksymä asekeräilijä. käytännön toimintaan, vaikka hän ei välittö-
35526: 45 b §. Yhteisön ja säätiön asevastaava. mästi ja suoraan olisi itse Juvansaajan
35527: Yhteisöllä ja säätiöllä tulisi aina olla ampu- palveluksessa. Asevastaavaksi ei voitaisi va-
35528: ma-aseista, aseen osista, patruunoista ja lita täysin yhteisön tai säätiön toimintaan
35529: erityisen vaarallisista ammuksista huolehtiva osallistumatoota henkilöä. Riittävä yhteys
35530: henkilö. Hän vastaisi siitä, että tässä laissa ja voisi olla myös se, että asevastaava toimisi
35531: sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetty- esimerkiksi hankkimistuvan saaneen säätiön
35532: jä velvoitteita ja lupaehtoja noudatettaisiin. omistaman asemuseon museonhoitajana ja
35533: Esineet olisivat siten asevastaavan hallussa ja säätiön luvalla olevat aseet olisi tarkoitus säi-
35534: huolehdittavana. Hän vastaisi esineiden hal- lyttää asemuseossa.
35535: lussapidosta kaikilta osin. Asevastaavan 2 momentin mukaan asevastaavan hyväk-
35536: asema yhteisössä ja säätiössä olisi rinnastet- syisi ja hyväksynnän peruottaisi yhteisön tai
35537: tavissa 26 §:ssä tarkoitettuun ase- säätiön kotipaikan poliisilaitos. Asevastaavan
35538: elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilöön. Näin kotikunta voisi siten olla eri kuin yhteisön tai
35539: ollen myös seuraamuksia koskevassa 9 lu- säätiön kotipaikka. Koska asevastaavan ase-
35540: vussa säädetty mahdollinen rangaistusuhka ma ja toiminta on kiinteästi yhteydessä
35541: kohdistuisi käytännössä asevastaavaan. Ase- luvanhaltijana olevaan yhteisöön tai säätiöön,
35542: vastaavan rikosoikeudellinen asema olisi on perusteltua, että asevastaavan hyväksyy
35543: samanlainen kuin jo voimassa olevan lain ai- sama viranomainen kuin joka antaa yhteisöl-
35544: kana on ollut ase-elinkeinonharjoittajan le tai säätiölle ampuma-aseiden ja aseen
35545: vastuuhenkilön asema sellaisten ase- osien hankkimiseen ja hallussapitoon oikeut-
35546: elinkeinonharjoittajien osalta, jotka ovat har- tavat luvatkin. Poliisilaitos voisi vaatia, että
35547: joittaneet elinkeinotoimintaa asevastaavia olisi enemmänkin kuin yksi
35548: yhtiömuodoltaan yhteisönä. riippuen esimerkiksi yhteisön tai säätiön toi-
35549: Asevastaavan tulisi olla hyväksytty ennen minnan laajuudesta, hankittavien esineiden
35550: kuin lupa ampuma-aseen tai aseen osan tai niiden säilytyspaikkojen lukumäärästä se-
35551: hankkimiseen voitaisiin yhteisölle tai säätiöl- kä yhteisön tai säätiön toiminnan sisällöstä.
35552: le antaa. Käytännössä asevastaavan Asevastaavan tulisi olla terveydentilansa ja
35553: hyväksyntää koskeva hakemus voitaisiin jät- käyttäytymisensä puolesta sopiva hallussapi-
35554: tää samaan aikaan kun yhteisön tai säätiön tämään ampuma-aseita ja aseen osia sekä
35555: ensimmäinen hankkimislupahakemuskin. vähintään 18 vuotta täyttänyt. Lisäksi asevas-
35556: Tällöin lupaviranomaisen tulisi ensin ratkais- taavan tulisi olla perehtynyt ampuma-aseisiin
35557: ta asevastaavan hyväksyntää koskeva ja niiden osiin.
35558: hakemus. Asevastaavan hyväksyntää haetta- Asevastaavan hyväksyntä oikeuttaisi hank-
35559: essa tulisi esittää myös selvitys, kuten kimaan, hallussapitämään ja luovuttamaan
35560: esimerkiksi pöytäkirjanote yhteisön tai sääti- yhteisölle ja säätiölle annetussa luvassa tar-
35561: ön toimivaltaisen elimen päätöksestä, josta koitettuja esineitä. Siten asevastaavan
35562: ilmenisi, että henkilö on valittu asevastaa- tehtävänä olisi 3 momentin mukaan hankkia
35563: vaksi. Hankkimislupaa koskevan 42 §:n 3 esineet ja vain hän olisi siihen oikeutettu sa-
35564: momentin mukaisesti yhteisön ja säätiön ai- moin kuin esineiden luovuttamiseenkin.
35565: nakin ensimmäisen Yhteisölle ja säätiölle annettavassa hankki-
35566: hankkimislupahakemuksen jättäisi sen ase- miseen ja hallussapitoon oikeuttavassa
35567: vastaava henkilökohtaisesti. luvassa olisi aina merkittynä asevastaavan
35568: Asevastaavan tulisi esityksen mukaan olla nimi. Esineitä voisi hankkia ja luovuttaa vain
35569: yhteisön tai säätiön palveluksessa taikka lupaan merkitty asevastaava. Kukaan muu
35570: osallistua muuten sen toimintaan. Tällä tar- henkilö ei olisi yhteisön ja säätiön puolesta
35571: koitettaisiin sitä, että jollei asevastaava olisi oikeutettu hankkimaan tai luovuttamaan lu-
35572: työ- tai virkasuhteessa yhteisöön tai säätiöön, vassa tarkoitettuja esineitä. Asevastaava ei
35573: tulisi tämän muutoin osallistua sen toimin- voisi myöskään valtuuttaa ketään toimimaan
35574: taan esimerkiksi valittuna tässä suhteessa puolestaan, vaan hänen tulisi
35575: luottamushenkilönä. Asevastaavalla tulisi siis hankkia ja luovuttaa esineet henkilökohtai-
35576: olla läheinen yhteys itse yhteisön tai säätiön sesti. Jos asevastaavana toimiva henkilö
35577: HE 110/2000 vp 43
35578:
35579:
35580: vaihtuisi, tulisi lupa aina esittää poliisille. 54 §. Rinnakkaislupa. Koska esityksen
35581: Käytännössä tämä esittäminen tapahtuisi sa- mukaan myös yhteisölle tai säätiölle annetun
35582: malla kun luvanhaltija hakisi uutta hallussapitoluvan nojalla hallussa pidettä-
35583: asevastaavan hyväksyntää. vään ampuma-aseeseen tai aseen osaan
35584: Asevastaavan vastuulla olisi esineiden voitaisiin antaa rinnakkainen hallussapito-
35585: hankkimiseen, hallussapitoon ja luovuttami- oikeus eli rinnakkaislupa, muutettaisiin pykä-
35586: seen liittyvien velvollisuuksien hoitaminen, län 1 momentin ensimmäistä lausetta siten,
35587: kuten esimerkiksi 52 §:ssä säädetyn hallus- että luonnolliseen henkilöön viittaava sana
35588: sapitoluvan hakeminen määräajassa, 89 §:ssä "toisella" korvattaisiin sanalla "annettu". On
35589: säädetyn luovutusilmoituksen tekeminen otettava huomioon, että rinnakkaislupa voi-
35590: määräajassa, 90 §:ssä säädetyn esittämisvel- taisiin edelleenkin antaa vain luonnolliselle
35591: vollisuuden noudattaminen sekä 106 §:ssä henkilölle, kuten pykälän 2 momentissa on
35592: säädetyn ja mahdollisesti lupaehdoissa mää- säädetty.
35593: rättyjen esineiden säilyttämistä ja Pykälän viimeiseen lauseeseen lisättäisiin
35594: kuljettamista koskevien velvollisuuksien viittaus myös 42 §:n 2 momenttiin, jotta rin-
35595: noudattaminen. Asevastaavana toimiva hen- nakkaislupa voitaisiin samoin kuin
35596: kilö vastaisi myös säädettyjen muiden hankkimislupakin antaa myös muulle kuin
35597: ilmoitusvelvollisuuksien noudattamisesta. Suomessa kotikunnan omaavalle luonnolli-
35598: Lisäksi asevastaava ottaisi yhteisön ja säätiön selle henkilölle. Tähän on käytännössä ollut
35599: puolesta vastaan sen hallussapitämiä ampu- tarvetta, kun esimerkiksi Suomeen yritys- tai
35600: ma-aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen valtiovierailulle tuleville ulkomaalaisille vie-
35601: vaarallisia ammuksia koskevia ilmoituksia, raille on järjestetty muun muassa
35602: kuten esimerkiksi 8 luvussa säädettyjen tur- metsästystapahtumia. Näin ollen sellaisessa
35603: vaaruistoimien osalta. tapauksessa, jossa luvanhakijana ei ole koti-
35604: 50 §. Yksityinen valmistamislupa. Esityk- kuntaa Suomessa, luvan antaisi ja peruuttaisi
35605: sen mukaan yksityinen valmistaruislupa hakijan oleskelupaikan poliisilaitos.
35606: voitaisiin antaa myös yhteisölle tai säätiölle Koska esityksen antamisen jälkeen ampu-
35607: siten kuin 45 a §:ssä säädettäisiin. Tämän ma-aseita ja aseen osia sekä niihin annettuja
35608: vuoksi pykälän 2 momenttiin lisättäisiin tar- hallussapitolupia koskevat tiedot olisi tarkoi-
35609: vittava viittaus 45 a §:ään. tus kokonaisuudessaan syöttää
35610: 52 §. Hallussapitolupa. Esityksen mukaan valtakunnalliseen automaattisen tietojenkäsit-
35611: ampuma-aseen tai aseen osan hankkiruislupa telyn avulla pidettävään aserekisteriin, ei
35612: tai yksityinen valmistaruislupa voitaisiin an- voimassa olevassa 3 momentissa säädettyä
35613: taa myös yhteisölle tai säätiölle siten kuin 45 hallussapitoluvan esittämisvelvollisuutta voi-
35614: a §:ssä säädettäisiin. Yhteisöä ja säätiötä taisi enää jatkossa pitää tarpeellisena.
35615: koskisi sama velvollisuus hankkia hallussapi- Hallussapitoluvan haltijan tai valtion anta-
35616: tolupa kuin luonnollisena henkilönä olevaa man suostumuksen esittämistä olisi siten
35617: hankkiruisluvan saajaakin. Käytännössä lu- pidettävä riittävänä. Tämän vuoksi momentin
35618: van hakemisesta vastaisi 45 b §:ssä ensimmäisessä lauseessa säädetty hallussapi-
35619: tarkoitettu asevastaava, joka vastaisi myös tolupaa koskevan lupatodistuksen
35620: muista 52 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien esittämisvelvollisuus rinnakkaislupaa haetta-
35621: noudattamisesta yhteisön ja säätiön puolesta. essa ehdotetaan poistettavaksi.
35622: Lupaviranomaisena olisi yhteisön tai säätiön Hallussapitoluvan haltijana olevan yhteisön
35623: kotipaikan poliisilaitos siten kuin 42 §:n 1 tai säätiön antaman suostumuksen osalta tuli-
35624: momentin perusteluissa on tarkemmin selos- si edellyttää, että suostumus on annettu
35625: tettu. Tämän vuoksi pykälän 1 momenttiin luvanhaltijan asiassa päätösvaltaisen elimen
35626: lisättäisiin sanat "tai kotipaikan". toimesta.
35627: 53 §. Hallussapitoluvan voimassaoloaika 55 a §. Kaasusumutinlupa. Kaasusumutin-
35628: ja lupaehdot. Koska kaasusumuttimelle an- luvan antaisi ja peruuttaisi 42 §:n 1
35629: nettavasta luvasta säädettäisiin erikseen momentissa tarkoitettu poliisilaitos. Luonnol-
35630: uusissa 55 a--c §:ssä, poistettaisiin 1 mo- listen henkilöiden osalta se olisi kotikunnan
35631: mentista kaasusumutinta koskeva ilmaisu. poliisilaitos sekä yhteisöjen ja säätiöiden
35632: 44 HE 110/2000 vp
35633:
35634:
35635: osalta kotipaikan poliisilaitos. Haettava lupa tinta ei käytettäisi suojeluun, ei sen sisällön
35636: olisi nimeltään kaasusumutinlupa, joka oike- vanheneminenkaan aiheuttaisi vaaraa. Lupa-
35637: uttaisi sekä hankkimaan kaasusumuttimen viranomaisen tulisi myös tapauskohtaisesti
35638: että myös pitämään sitä hallussa. Lisäksi harkita kuinka moneen sumuttimeen se ker-
35639: noudatettaisiin soveltuvin osin mitä 42 §:n 2 rallaan antaisi hakijalle luvan. Etenkin
35640: momentissa säädettäisiin luvan antamisesta yhteisöillä ja säätiöillä on yleensä tarve use-
35641: luonnolliselle henkilölle, jolla ei ole kotikun- ammankin sumuttimen hankkimiseen
35642: taa Suomessa. Tällaiselle henkilölle luvan kerrallaan.
35643: antaisi tämän oleskelupaikan poliisilaitos. Kaasusumutinlupa oikeuttaisi luvan voi-
35644: Hakijan tulisi esittää asuinmaansa viranomai- massaoloaikana hankkimaan sumuttimen ja
35645: sen antama suostumus kaasusumuttimen pitämään sitä hallussa. Asevastaava hankkisi
35646: hankkimiseen sekä antaa kirjallinen selvitys ja luovuttaisi yhteisön ja säätiön puolesta
35647: aikomuksestaan pitää sumutinta hallussa vain kaasusumuttimen. Luvanhaltija voisi kerral-
35648: Suomessa. laan pitää hallussaan enintään lupaan
35649: Luvan hakemisessa noudatettaisiin myös, merkityn määrän sumuttimia. Luvansaaja
35650: mitä 42 §:n 3 momentissa säädettäisiin. Kaa- voisi myös lainata sumuttimen käyttöönsä
35651: susumutinlupahakemus tulisi siten jättää toiselta kaasusumutinluvan saaneelta luon-
35652: poliisilaitokselle henkilökohtaisesti, jollei po- nolliselta henkilöltä taikka yhteisöitä tai
35653: liisilaitos erikseen oikeuttaisi hakijaa säätiöltä. Kaasusumutinluvassa olisi aina
35654: jättämään hakemusta muulla tavoin sen merkittynä se lukumäärä kaasusumuttimia,
35655: vuoksi, että hakijalle olisi jo kyseisen saman joiden hallussapitoon lupa oikeuttaisi. Lu-
35656: poliisilaitoksen toimesta annettu kaasumut- vansaaja ei voisi näin ollen seuraamuksia
35657: timen taikka varsinaisen ampuma-aseen tai koskevassa 9 luvussa säädettyyn rangaista-
35658: aseen osan hallussapitoon oikeuttava lupa. vaan tekoon syyllistymättä hankkia tai pitää
35659: Yhteisön ja säätiön puolesta kaasusumutinlu- hallussaan samalla kertaa useampaa sumutin-
35660: paa koskevan hakemuksen jättäisi ta kuin luvassa on mainittu. Jos lupaan olisi
35661: asevastaava. merkitty, että se oikeuttaa esimerkiksi kah-
35662: Lupa annettaisiin edelleenkin enintään vii- den sumuttimen hankintaan ja
35663: deksi vuodeksi kerrallaan. Koska hallussapitoon, ei luvanhaltija voisi enää lai-
35664: kaasusumutinlupaa haettaisiin paaas1assa nata itselleen kolmatta sumutinta niin kauan
35665: henkilökohtaisen koskemattomuuden tai kuin hän pitäisi hallussaan kahta aikaisem-
35666: omaisuuden suojelemiseksi, tulisi sen hallus- min hankkimaansa sumutinta.
35667: sapidon tarve tarkastaa määräajoin. Lisäksi Kaasusumutinlupa oikeuttaisi luvan voi-
35668: sumuttimen sisältämä vaikuttava aine vanhe- massaoloaikana myös vaihtamaan
35669: nee yleensä viidesssä vuodessa, jonka jälkeen sumuttimen vastaavanlaiseen uuteen sumut-
35670: se voi muuttua jopa vaaralliseksi. Tämän timeen. Kaasusumutin voitaisiin vaihtaa
35671: vuoksi on syytä määräajoin lupatoiminkin sellaiseen uuteen kaasusumuttimeen, jonka
35672: pyrkiä valvomaan, että vanhentuneet sumut- laji ja enimmäispitoisuus vastaisivat lupaan
35673: timet poistetaan käytöstä. merkittyjä tietoja. Vaihtamisen jälkeen vanha
35674: Vaikka lupa siis voitaisiin antaa viideksikin sumutin olisi syytä toimittaa poliisilaitokselle
35675: vuodeksi, tulisi lupaviranomaisen aina ta- tai luvanhaltijan tulisi muutoin varmistua sii-
35676: pauskohtaisesti harkita, mikä on perusteltu tä, että vaihdettava vanha sumutin tuhotaan
35677: aika kerrallaan luvan voimassaololle ottaen tai tehdään siinä määrin toimintakunnotto-
35678: huomioon hakijan tarve sumuttimen hallus- maksi, ettei sitä enää voitaisi pitää toimivana
35679: sapitoon kussakin tapauksessa. Museossa tai kaasusumuttimena. Luvanhaltijalla ei siis
35680: kokoelmassa pitämistä varten lupa voitaisiin voisi olla kerrallaan hallussaan suurempaa
35681: antaa kuitenkin toistaiseksi, koska sumutinta lukumäärää toimivia kaasusumuttimia kuin
35682: ei käytettäisi henkilökohtaisen koskematto- lupaan on merkitty.
35683: muuden tai omaisuuden suojelemiseen ja Yhteisölle annettava kaasusumutinlupa oi-
35684: koska keräilytarkoitus muodostaisi luonteel- keuttaisi myös Iuvansaajan palveluksessa
35685: taan pysyvämmän hallussapidon tarpeen. olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön kanta-
35686: Koska kyseisessä käyttötarkoituksessa sumu- maan luvassa tarkoitettua kaasusumutinta
35687: HE 110/2000 vp 45
35688:
35689:
35690: työssä, jos kantaminen olisi oman tai toisen liittyvän opetuksen antamista. Muutoin mai-
35691: henkilökohtaisen koskemattomuuden taikka nittujen käyttötarkoitusten osalta viitataan
35692: omaisuuden suojelemiseksi työssä tarpeen. niihin perusteluihin, jotka on esitetty ampu-
35693: Tarpeen tulisi aina liittyä kiinteästi työtehtä- ma-aselakia koskevassa hallituksen
35694: vien hoitamiseen tai niiden hoitamisen esityksessä (183/ 1997 vp) 43 §:n 1 momentin
35695: turvaamiseen. Sitä vastoin säätiölle annettava 4 ja 5 kohdissa. Museossa tai kokoelmassa
35696: lupa ei suoraan oikeuttaisi luovuttamaan su- pitämistä varten hakijan ei tarvitsisi kuiten-
35697: mutinta säätiön palveluksessa olevalle kaan olla ampuma-aselain 57 §:ssä säädetyin
35698: henkilölle kannettavaksi, vaan tämä oikeus tavoin hyväksytty asekeräilijä, mutta hakijan
35699: liittyisi suoraan lain nojalla vain yhteisölle tulisi silti esittää selvitys harrastuksestaan,
35700: annettavaan lupaa. Tämä johtuisi siitä, että kuten esimerkiksi tarkoituksenmukainen ke-
35701: säätiön työntekijöillä ei säätiöiden toiminnan räilysuunnitelma ja muutoinkin perustella
35702: luonne huomioon ottaen voisi olla sellaista hakemuksensa. Lupaan voitaisiin sisällyttää
35703: tarvetta sumuttimen kantamiseen työssä kuin 55 c §:n 2 momentin ja 107 §:n nojalla lupa-
35704: eräillä yhteisöillä. Kaasusumutin voitaisiin ehtoja muun muassa kaasusumuttimien
35705: luovuttaa vain suoraan luvansaajana olevan säilytyspaikasta ja -tavasta sekä myös rajoit-
35706: yhteisön palveluksessa olevalle henkilölle taa kaasusumuttimien hallussapitoa
35707: tämän työtehtävissä kannettavaksi. Lisäksi säilytystilojen ulkopuolella.
35708: henkilön tulisi olla riittävästi perehtynyt su- Lupa voitaisiin lisäksi antaa oman tai toi-
35709: muttimen turvalliseen käsittelemiseen. sen henkilökohtaisen koskemattomuuden
35710: Käytännössä sumuttimen luovuttaisi yhteisön taikka omaisuuden suojelemiseen. Itse asias-
35711: asevastaava, kun yhteisön toimivaltainen elin sa tämä käyttötarkoitus olisi käytännössä
35712: olisi päättänyt luovuttamisesta. Asevastaavan yleisin peruste sumuttimen hankkimiselle ja
35713: tulisi myös huolehtia ennen sumuttimen luo- hallussapidolle. Luvan antamista harkittaessa
35714: vutusta työntekijöiden riittävästä tulisi lupaviranomaisen aina tarkkaan ottaa
35715: perehdyttämisestä sumuttimen turvalliseen huomioon hakijan todellinen tarve oman tai
35716: käsittelemiseen, elleivät nämä muutoin olisi jonkun toisen koskemattomuuden taikka
35717: siihen tarpeeksi perehtyneitä. Huomioon on omaisuuden suojelemiseen. Pelkkä hakijan
35718: otettava myös se, että jos työnantaja antaisi omaan käsitykseen perustuva huoli omasta
35719: kaasusumuttimen työntekijänsä käyttöön, oli- tai toisen turvallisuudesta ei olisi riittävä pe-
35720: si työnantaja vastuussa työntekijän ohella ruste, vaan lisäksi tulisi olla olemassa jokin
35721: tämän kaasusumuttimen käytöstä yleisten yleisesti ajateltavissa oleva todellinen tarve
35722: työ- ja vahingonkorvausoikeudellisten sään- suojeluun. Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi si-
35723: nösten nojalla. Jos ongelmia esiintyisi, tä, että luvan antaminen edellyttäisi aina
35724: voitaisiin yhteisölle annettu kaasusumutinlu- jotakin jo sattunutta uhkausta tai vaaraa. Riit-
35725: pa peruuttaa. Lupaviranomainen voisi myös tävää olisi siten esimerkiksi se, että
35726: kaasusumutinlupaa yhteisölle antaessaan olosuhteet olisivat yleisen elämänkokemuk-
35727: asettaa lupaan 55 c §:n nojalla ehdon, jonka sen mukaan erityisen alttiit
35728: mukaan lupa ei oikeuta Iuvansaajan palve- koskemattomuuden loukkauksille. Jo tapah-
35729: luksessa olevaa henkilöä kantamaan tuneet toistuvat järjestyshäiriöt puoltaisivat
35730: sumutinta työssä taikka jonka mukaan lupa myös luvan antamista. Samoin eräät ammat-
35731: oikeuttaa työntekijää kantamaan sumutinta tikunnat, kuten muun muassa vartijat,
35732: vain lupaan merkityssä työtehtävässä tai pai- järjestyksenvalvojat ja tietyt valtion viran-
35733: kassa. omaiset, omaavat usein tarpeen jo työnsä
35734: 55 b §. Kaasusumutinluvan antamisen luonteen puolesta oman henkilökohtaisen tai
35735: edellytykset. Lupa voitaisiin ensinnäkin antaa toisen koskemattomuuden taikka omaisuuden
35736: koulutusta taikka näytöstä, kuvausta tai muu- suojelemiseen. Suojelemisen tarve voisi yhtä
35737: ta vastaavaa esitystä varten. Lupa voitaisiin hyvin koskea työtä kuin vapaa-aikaakin. Lu-
35738: antaa myös kaasusumuttimien museossa tai pa voitaisiin siten antaa joko työ- tai vapaa-
35739: kokoelmassa pitämistä varten. Koulutuksella aikana uhkaavan vaaran perusteella. Kanta-
35740: tarkoitettaisiin lähinnä kaasusumuttimen mista voitaisiin tarvittaessa rajoittaa
35741: käyttöön opastavan tai niiden ominaisuuksiin lupaehdoilla. Suojeltava omaisuus voisi olla
35742: 46 HE 110/2000 vp
35743:
35744:
35745: yksityistä tai julkista. Suojeltava omaisuus olisi mahdollisimman tehokas suoja m-
35746: voisi olla myös jonkun toisen kuin luvanhal- keudettomia hyökkäyksiä vastaan.
35747: tijan omistamaa. Selostettujen syiden vuoksi 3 momentissa
35748: Lupa voitaisiin antaa luonnolliselle henki- säädettäisiin, että luvanhakijan, joka on
35749: lölle, joka täyttäisi 45 §:n 1 momentissa luonnollinen henkilö, sekä yhteisön ja säätiön
35750: säädetyt edellytykset sekä myös Suomessa asevastaavan olisi osoitettava lupaa hakies-
35751: rekisteröidylle tai Suomessa julkista tehtävää saan, että hän on koulutuksessaan tai muuten
35752: hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, joka täyttäi- riittävästi perehtynyt sumuttimen turvalliseen
35753: si 45 a §:n 1 momentissa säädetyt käsittelemiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoit-
35754: edellytykset. Luonnollisen henkilön tulisi si- taisi sitä, että hakijan tulisi aina olla
35755: ten olla 18 vuotta täyttänyt sekä osallistunut kaasusumuttimen käyttöön opas-
35756: terveydentilansa ja käyttäytymisensä puoles- tavalle kurssille. Näin ollen esimerkiksi
35757: ta sopiva pitämään hallussa kaasusumutinta. henkilöä, joka on jo pitkään aikaisemmin kä-
35758: Yhteisön ja säätiön tulisi olla toimintansa sitellyt sumuttimia, voitaisiin usein jo sen
35759: tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteella perusteella pitää riittävästi perehtyneenä su-
35760: sopiva pitämään hallussa kaasusumutinta. muttimen turvalliseen käsittelemiseen.
35761: Sellaisia yhteisöjä ja säätiöitä, joille lupa Lupaviranomaisen olisi kuitenkin edellytet-
35762: mahdollisesti voitaisiin tapauskohtaisen har- tävä luvan hakijalta ainakin jonkinlaista
35763: kinnan perusteella antaa, voisivat olla muun selvitystä siitä, että hän osaa käsitellä kaa-
35764: muassa vartioimisliikkeet, hotellit ja ravinto- susumutinta ja että hän myös tarvittaessa
35765: lat, asemuseot sekä tietyt julkista tehtävää osaa järjestää kohdehenkilön jälkihoidon.
35766: hoitavat kunnan viranomaiset, kuten esimer- 55 c §. Kaasusumutinluvan lupaehdot. Po-
35767: kiksi sosiaalitoimistot ja sairaalat. liisilaitos voisi ensinnäkin sisällyttää
35768: Yhteisön ja säätiön kaasusumuttimien säi- kaasusumutinlupaan ehdon, jonka mukaan
35769: lytystila tulisi olla poliisilaitoksen lupa ei oikeuta hankkimaan tai vaihtamaan
35770: hyväksymä. Yhteisöllä ja säätiöllä tulisi olla sumutinta. Tämä voisi olla tarpeen tilanteis-
35771: myös poliisilaitoksen hyväksymä asevastaa- sa, joissa henkilö saa sumuttimen käyttöönsä
35772: va. Asevastaavan osalta noudatettaisiin, mitä esimerkiksi kaasusumutinluvan saaneelta yh-
35773: 45 b §:ssä säädettäisiin ja tältä osin viitataan- teisöltä tai säätiöltä. Poliisilaitos voisi lisäksi
35774: kin kyseisen pykälän perusteluihin. asettaa yhteisölle annettavaan kaasusumutin-
35775: Asevastaava huolehtisi kaasusumuuimista ja lupaan ehdon, jonka mukaan lupa ei oikeuta
35776: vastaisi siitä, että tämän lain ja sen nojalla yhteisön palveluksessa olevaa henkilöä kan-
35777: annetun asetuksen sekä mahdollisten lupaeh- tamaan sumutinta. Kantamista rajoittava ehto
35778: tojen säännöksiä noudatettaisiin. tulisi asettaa esimerkiksi silloin, kun yhteisön
35779: Tällä hetkellä kaasusumuttimen hankkimi- kaikilla työntekijöillä ei olisi tarvetta suoje-
35780: seen ja hallussapitoon oikeuttavan luvan lun takia kantaa sumutinta työssä. Ehtoa
35781: antamisen yleisenä edellytyksenä ei ole vel- voisi käyttää myös silloin, jos tarve kantami-
35782: voitetta sen käyttöön opastavaan seen olisi olemassa vain muutamalla yhteisön
35783: koulutukseen osallistumiseen. Tätä on pidet- työntekijällä, jolloin usein olisi tarkoituk-
35784: tävä puutteena, koska kaasusumutinta senmukaisempaa antaa näille erilliset
35785: yleensä käytetään puolustustarkoituksessa henkilökohtaiset kaasusumutinluvat.
35786: toista henkilöä vastaan tämän lamaannutta- Poliisilaitos voisi myös sisällyttää kaa-
35787: miseksi ja alkavan hyökkäyksen susumutinlupaan ehdon, jonka mukaan lupa
35788: torjumiseksi. Käytännössä on myös esiinty- oikeuttaisi kantamaan sumutinta vain lupaan
35789: nyt tapauksia, joissa sumuttimen käytön merkityssä työtehtävässä tai paikassa. Eten-
35790: kohteeksi joutunut henkilö on saanut vaka- kin yhteisöille ja säätiöille annettavissa
35791: viakin vammoja johtuen sumuttimen väärästä luvissa olisi pääsääntöisesti tarkoituksenmu-
35792: käytöstä tai puutteellisesta ensiavun antami- kaista rajoittaa sumuttimen käyttö vain
35793: sesta välittömästi sumuttimen käytön jälkeen. tiettyihin tehtäviin tai paikkoihin. Samaan
35794: Lisäksi sumuttimen käyttäjän oman turvalli- lupaan voitaisiin tarvittaessa asettaa kanta-
35795: suuden varmistamiseksi tämän on tarpeellista mista rajoittava ehto sekä
35796: oppia käyttämään sumutinta oikein, jotta se kantaruistarkoituksen että myös kantamispai-
35797: HE 110/2000 vp 47
35798:
35799:
35800: kan osalta. Tämän lisäksi lupaviranomainen ratkaisisi ennen kuin se lähettäisi lausuntonsa
35801: voisi harkinnan mukaan asettaa lupaan ehtoja kera asekeräilyä koskevan hakemuksen sisä-
35802: myös 107 §:n perusteella. Lupaan voitaisiin asiainministeriölle ratkaistavaksi.
35803: esimerkiksi sisällyttää ehto, että lupa oikeut- Poliisilaitoksen tulisi siten hyväksyä asevas-
35804: taa pitämään hallussa kaasusumutinta vain taava ennen kuin sisäasiainministeriö voisi
35805: tietyn luvassa nimetyn yrityksen toimitiloissa hyväksyä yhteisön tai säätiön asekeräilijäksi.
35806: työaikana. Samoin esimerkiksi museossa tai Asekeräilijäksi hyväksymisen jälkeen yhteisö
35807: kokoelmassa pitämistä varten annetun luvan tai säätiö voisi sitten hakea hankkimislupaa
35808: ehdoissa voitaisiin rajoittaa sumuttimen kan- ampuma-aseelle tai aseen osalle museossa tai
35809: tamista. Lupaviranomaisella onkin kokoelmassa pitämistä varten. Tässä yhtey-
35810: perusteltua olla tässä suhteessa laaja harkin- dessä poliisilaitos samalla hyväksyisi myös
35811: tavalta, koska käyttötilanteet ja -tarpeet ampuma-aseiden ja aseen osien säilytystilat.
35812: voivat vaihdella tapauskohtaisesti paljonkin. Lisäksi momentin viimeisen lauseen sana
35813: 57§. Asekeräilijäksi hyväksyminen. Esityk- "sen" korvattaisiin selvyyden vuoksi sanalla
35814: sen mukaan asekeräilijän hyväksyisi ja "hakemuksen".
35815: hyväksynnän peruuttaisi jatkossa lääninhalli- 59 a §. Tiedosto asekeräilijän ampuma-
35816: tuksen sijasta sisäasiainministeriö. Tämän aseista. Kuten 19 §:n 1 mom. 3 kohtaa kos-
35817: vuoksi pykälän 1 momentin ilmaisu läänin- kevan muutosesityksen perusteluissa edellä
35818: hallitus muutettaisiin sisäasiainministeriöksi. on tarkemmin selostettu, voisi sisäasiainmi-
35819: Koska esityksen mukaan asekeräilijää kos- nisteriö hakemuksesta oikeuttaa asekeräilijän
35820: keva hyväksyntä voitaisiin luonnollisen pitämään tiedostaa hallussapitoluvan hake-
35821: henkilön lisäksi antaa jatkossa myös Suo- misen sijasta. Asekeräilijä olisi kuitenkin
35822: messa rekisteröidylle tai Suomessa julkista velvollinen hankkimaan aseille hankkimislu-
35823: tehtävää hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, van tai yksityisen valmistamisluvan. Tämä
35824: tehtäisiin momenttiin tämän edellyttämät on lupaviranomaisen pitämän aserekisterin
35825: muutokset ja lisäykset. Yhteisön ja säätiön ylläpidon ja yleensäkin asevalvonnan kannal-
35826: tulisi siten toimintansa tarkoituksen ja mui- ta edelleenkin välttämätöntä. Tiedoston
35827: den seikkojen perusteella olla sopiva pitämiseen oikeutuksen saanut asekeräilijä
35828: pitämään hallussa ampuma-aseita ja aseen vapautuisi kuitenkin velvollisuudesta hank-
35829: osia. Lisäksi sillä tulisi olla 45 b §:ssä tarkoi- kia ampuma-aseille hallussapitolupia. Tämä
35830: tettu asevastaava. Asiaa on selostettu helpottaisi asekeräilyyn liittyvää lupamenet-
35831: tarkemmin 15 §:n sekä 45 aja b §:n peruste- telyä. Tiedoston teknisestä pitämisestä
35832: luissa. Yhteisön ja säätiön asevastaavalta tietosisältöineen säädettäisiin tarkemmin ase-
35833: edellytettäisiin samaa toiminnan tuksessa, jossa jo nyt säädetään asekeräilijän
35834: harjoittamista varten tarpeellista aseen osista pitämän tiedoston sisällöstä ja
35835: asehistoriallista ja aseteknistä muodosta.
35836: asiantuntemusta kuin asekeräilijähyväksyntää Oikeus lakkaisi olemasta voimassa, jos
35837: hakevalta luonnolliselta henkilöltä. asekeräilijälle annettu hyväksyntä raukeaa tai
35838: Yhteisön ja säätiön asekeräilijäksi hyväk- jos se peruutetaan. Poliisin olisi tällöin tehtä-
35839: syntää koskeva hakemus jätettäisiin sen vä päätös ampuma-aseiden ottamisesta
35840: kotipaikan poliisilaitokselle. Kotipaikan osal- poliisin haltuun, jollei asekeräilijä jo olisi
35841: ta viitataan 42 §:n 1 momentin perusteluihin. luovuttanut aseita asianmukaisen luvan halti-
35842: Hakemuksen jättäisi 45 b §:ssä tarkoitettu jalle. Menettelytapojen osalta noudatettaisiin
35843: asevastaava. Yhteisöllä ja säätiöllä tulisi siten 8 luvun säännöksiä.
35844: olla hyväksytty asevastaava ennen kuin se Tiedoston pitämiseen oikeutuksen saaneen
35845: voitaisiin hyväksyä asekeräilijäksi. Jos yhtei- asekeräilijän tulisi 60 päivän kuluessa am-
35846: söllä tai säätiöllä ei vielä olisi hyväksyttyä puma-aseen hankkimisesta tai
35847: asevastaavaa, käytännössä meneteltäisiin si- valmistamisesta palauttaa hankkimislupa tai
35848: ten, että poliisilaitos ottaisi asekeräilijän yksityinen valmistamislupa luvan antaneelle
35849: hyväksyntää koskevan hakemuksen yhtey- viranomaiselle. Tämä olisi tarpeen, jotta
35850: dessä samalla vastaan asevastaavan asemäärien ja asetyyppien kertymistä aseke-
35851: hyväksyntää koskevan hakemuksen, jonka se räilijällä voitaisiin valvoa sekä hankitut ja
35852: 48 HE 110/2000 vp
35853:
35854:
35855: valmistetut aseet merkitä oikein tiedoin polii- lupaan.
35856: sin pitämään ampuma-aserekisteriin. 62 §. Ampumatarvikelupa. Koska esityksen
35857: Luonnollisesti tiedoston pitämiseen oikeutet- mukaan myös yhteisö tai säätiö voisi jatkossa
35858: tu asekeräilijä olisi myös edelleenkin saada luvan ampuma-aseen ja aseen osan
35859: velvollinen tekemään poliisilaitokselle 89 hankkimiseen ja hallussapitoon, tulisi näiden
35860: §:ssä säädetyn luovutusilmoituksen luovut- luvanhaltijoiden osalta mahdollistaa myös
35861: tamistaan ampuma-aseista. patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammus-
35862: Asekeräilijän olisi vaadittaessa esitettävä ten hankkiminen, valmistaminen ja
35863: hallussapitämiään ampuma-aseita koskeva hallussapito. Tämän vuoksi momenttiin lisät-
35864: tiedosto poliisille sekä luovutettava se, kun täisiin yhteisöjen ja säätiöiden luvan
35865: asekeräilijäksi annettu hyväksyntä raukeaisi hakemisen mahdollistava sana "kotipaikan".
35866: tai jos hyväksyntä peruutettaisiin. Luvan antaisi ja peruuttaisi kotipaikan polii-
35867: 61 §. Patruunoiden hankkiminen ja hallus- silaitos. Sitä, mitä kotipaikan
35868: sapito. Patruunoiden hankkimista ja hal- poliisilaitoksella tarkoitetaan, on selostettu
35869: lussapitoa helpotettaisiin sellaisessa ta- tarkemmin edellä 42 §:n 1 momentin peruste-
35870: pauksessa, jossa luvanhaltijalla on jo en- luissa.
35871: nestään lupa saman tyyppiseen ampuma- Myös 2 momenttia muutettaisiin siten, että
35872: aseeseen. Tällöin noudatettaisiin ampuma- luvan voisi saada yhteisö tai säätiö. Ampu-
35873: aseen lainaamista koskevan 87 §:n 1 momen- matarvikelupa voitaisiin siten jatkossa antaa
35874: tin periaatteita. Siten muun muassa kiväärin luonnollisen henkilön lisäksi myös Suomessa
35875: hallussapitoon oikeuttavan luvan nojalla voi- rekisteröidylle tai Suomessa julkista tehtävää
35876: si hankkia ja hallussapitää esimerkiksi eri hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, jota toimin-
35877: kaliiperin kiväärin tai haulikon patruunoita, tansa tarkoituksen ja muiden seikkojen
35878: mutta ei pistoolin tai revolverin patruunoita. perusteella olisi pidettävä sopivana pitämään
35879: Säätely helpottaisi patruunoiden hankkimista hallussa patruunoita ja erityisen vaarallisia
35880: ja hallussapitoa, jos luvanhaltija ottaa lainak- ammuksia. Lisäksi patruunoiden ja erityisen
35881: si ampuma-aseen. Samoin jos luvanhaltija vaarallisten ammusten säilytystilat tulisi olla
35882: myy aseensa tarkoituksenaan hankkia lyhyen niiden sijaintipaikan poliisilaitoksen hyväk-
35883: ajan kuluttua saman tyyppisen uuden aseen, symät ennen kuin lupa voitaisiin antaa.
35884: luvanhaltija voisi pitää hallussaan vanhan Yhteisöllä ja säätiöllä tulisi myös olla 45 b
35885: aseen patruunat ilman että joutuisi hankki- §: ssä tarkoitettu asevastaava, joka vastaisi
35886: maan tätä välivaihetta varten erikseen am- ampumatarvikkeiden hallussapidosta. Asiaa
35887: pumatarvikeluvan. Erityisen vaarallisten pat- on selostettu tarkemmin 45 aja b §:n peruste-
35888: ruunoiden hankkimiseen ja hallussapitoon luissa.
35889: tulisi edelleenkin olla aina erikseen ampuma- 65 §. Suostumus. Koska esityksen mukaan
35890: tarvikelupa. ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja
35891: Käytännössä on esiintynyt tarvetta asettaa erityisen vaarallisten ammusten hallussapi-
35892: patruunoiden hankkimista rajoittava ehto toon oikeuttava lupa voitaisiin jatkossa antaa
35893: myös sellaiseen hallussapitolupaan, joka on myös yhteisölle tai säätiölle, todettaisiin
35894: annettu muistoesineenä säilytettävään am- momentin ensimmäisen lauseen ensimmäi-
35895: puma-aseeseen. Tällaisella aseella ei yleensä sessä virkkeessä selvyyden vuoksi, että
35896: ole tarvetta ampua, vaan ensisijaista on aseen suostumus annetaan luonnolliselle henkilölle.
35897: pysyminen perheen ja suvun hallussa, koska Lisäksi momentin ensimmäisessä lauseessa
35898: aseeseen liittyy vahvoja tunnesiteitä ja - luetelluihin lupatyyppeihin lisättäisiin esityk-
35899: arvoja. Ehdon asettaminen voisi myös taval- sen mukaan kaasusumuttimille annettava
35900: laan alentaa kynnystä antaa lupa, mikä olisi uusi lupatyyppi kaasusumutinlupa. Suostu-
35901: joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaista. mus voitaisiin siten antaa myös luonnolliselle
35902: Tämän vuoksi pykälää ehdotetaan muutetta- henkilölle, jolla on kaasusumutinlupa.
35903: vaksi siten, että patruunoiden hankkimista ja Luvanhaltijana olevan yhteisön tai säätiön
35904: hallussapitoa rajoittava ehto voitaisiin asettaa osalta suostumus olisi tarkoituksenmukaisin-
35905: myös muistoesineperusteella annettavaan ta antaa 45 b §:ssä tarkoitetulle
35906: hankkimiseen ja hallussapitoon oikeuttavaan asevastaavalle, joka 45 b §:n 3 momentin
35907: HE 110/2000 vp 49
35908:
35909:
35910: mukaan käytännössä hankkisi esineet. Suos- mainitaan 65 §:n 2 momentissa yhtenä suos-
35911: tumus voitaisiin antaa yhteisön tai säätiön tumuksen antamisen mahdollistavana lupana.
35912: asevastaavalle, jos yhteisölle tai säätiölle on Koska suostumuksen tulisi raueta myös siinä
35913: annettu lupa kyseessä olevan esineen hank- tapauksessa, että sen antamisperusteena ollut
35914: kimiseen ja hallussapitoon. Momentin yksityinen valmistamislupa raukeaa tai se pe-
35915: viimeiseen lauseeseen tehtäisiin myös esityk- ruutetaan, lisättäisiin momenttiin sanat
35916: sessä ehdotettavan kaasusumutinluvan "yksityinen valmistamislupa". Suostumus siis
35917: edellyttämä lisäys. raukeaisi, kun yksityinen valmistamislupa
35918: 66 §. Lupien ja suostumuksen raukeami- raukeaa tai jos se peruutetaan. Momentissa
35919: nen. Momentin 4 kohtaan tehtäisiin tarvittava lueteltuihin lupatyyppeihin lisättäisiin myös
35920: lisäys siksi, että esityksen mukaan ampuma- kaasusumutinlupa, joka esityksen mukaan
35921: aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen olisi niin ikään 65 §:n 2 momentissa mainittu
35922: vaarallisten ammusten hallussapitoon oikeut- peruste suostumuksen antamiseen. Suostu-
35923: tava lupa voitaisiin jatkossa antaa myös mus siis raukeaisi myös siinä tapauksessa,
35924: yhteisölle tai säätiölle. Esineiden hallussapi- että sen antamisperusteena ollut kaasusumu-
35925: toon oikeuttava lupa raukeaisi, jos yhteisö tai tinlupa raukeaa tai jos se peruutetaan.
35926: säätiö olisi niitä koskevien säännösten mu- 67 §. Lupien peruuttaminen. Lupaviran-
35927: kaan lakannut. Ilmaisu olisi sama, jota omaisella tulisi olla mahdollisuus
35928: voimassa olevan lain 24 §:n 2 momentissa on hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavien
35929: käytetty ase-elinkeinonharjoittajan osalta. lupien peruuttamiseen myös sellaisessa tapa-
35930: Lakkaamismuotoja olisivat siten esimerkiksi uksessa, että luvanhaltijana oleva yhteisö tai
35931: yhteisön sulautuminen tai purkautuminen säätiö on rikkonut tätä lakia, sen nojalla an-
35932: taikka sen julistaminen purkautuneeksi tai nettuja säännöksiä tai lupaehtoja. Lupa tulisi
35933: lakkautetuksi sekä säätiön lakkauttaminen tai voida peruuttaa myös siinä tapauksessa, että
35934: sulautuminen. Kunkin yhteisön tai säätiön yhteisön tai säätiön 45 b §:ssä tarkoitettu
35935: lakkaamista olisi arvioitava sitä koskevien asevastaava on rikkonut tätä lakia, sen nojal-
35936: erityissäännösten nojalla. Jos yhteisön tai la annettuja säännöksiä tai lupaehtoja.
35937: säätiön toiminta lakkaisi konkurssituomiolla, Asevastaavan luottamusaseman korostami-
35938: niin tällöin myös luvat raukeaisivat. Jos kon- nen ja asevastaavan merkitys luvanhaltijan
35939: kurssi raukeaisi varojen puutteessa eikä hallussa olevien ampuma-aseiden, aseen osi-
35940: toiminta lakkaisikaan, eivät luvatkaan rau- en, patruunoiden ja erityisen vaarallisten
35941: keaisi, vaan tällöin lupaviranomaisen tulisi ammusten todellisena hallussapitäjänä edel-
35942: yleisesti harkita ja arvioida yhteisön tai sääti- lyttävät käytännössä, että lupaviranomaisella
35943: ön sopivuutta edelleen pitää hallussa on mahdollisuus tarvittaessa peruuttaa hank-
35944: ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja kimiseen ja hallussapitoon oikeuttavat luvat,
35945: erityisen vaarallisia ammuksia. Sama koskisi jos asevastaava rikkoo tätä lakia, sen nojalla
35946: tilannetta, jossa luvanhaltija olisi asetettu annettuja säännöksiä tai lupaehtoja.
35947: konkurssiin, mutta konkurssituomiota ei olisi Lupa voitaisiin lisäksi peruuttaa silloin kun
35948: vielä annettu. Yleensä Iuvanhaitijaa, joka oli- luvanhaltija tai asevastaava on muuten osoit-
35949: si asetettu konkurssiin tai jonka konkurssi tanut piittaamattomuutta ampuma-aseita,
35950: raukeaisi varojen puutteeseen, olisi enää har- aseen osia, patruunoita tai erityisen vaaralli-
35951: voin pidettävä sopivana pitämään hallussa sia ammuksia koskevien säännösten
35952: ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja noudattamisessa. Kyse olisi aina lupaviran-
35953: erityisen vaarallisia ammuksia. Tällöin lupa- omaisen harkinnanvaraisesta päätöksestä,
35954: viranomainen voisi peruuttaa luvat jossa tulisi ottaa huomioon myös mahdolli-
35955: esimerkiksi 67 §:n 2 momentin uuden 4 b suus antaa 69 §:n mukainen varoitus, jos
35956: kohdan perusteella. luvan peruuttaminen olisi olosuhteisiin näh-
35957: Voimassa olevan ampuma-aselain 66 §:n 3 den kohtuutonta. Lisäksi joissakin
35958: momentissa ei mainita annetun suostumuk- tapauksissa olisi varmasti tarkoituksenmu-
35959: sen raukeamisperusteena yksityisen kaisempaa peruuttaa asevastaavan
35960: valmistamisluvan raukeamista tai peruutta- hyväksyntä ja edellyttää luvanhaltijalta uu-
35961: mista, vaikka yksityinen valmistamislupa den asevastaavan nimittämistä kuin peruuttaa
35962: 50 HE 110/2000 vp
35963:
35964:
35965: luvanhaltijan hallussapitoon oikeuttavat lu- sön tai säätiön hallussapitämään ampuma-
35966: vat. Tämä olisi perusteltua erityisesti siinä aseeseen tai aseen osaan voitaisiin antaa rin-
35967: tapauksessa, että asevastaavan toiminnassa nakkaislupa. Jos rinnakkaislupa
35968: todettaisiin yleistä järjestystä ja turvallisuutta peruutettaisiin, tulisi hallussapitoluvan halti-
35969: vaarantavia riskejä, mutta itse luvanhaltijan jan aina saada tieto siitä, että rinnakkaislupa
35970: toiminta olisi moitteetonta ja asianmukaista. on peruutettu, jotta tämä ei enää luovuttaisi
35971: Lupaviranomaisen tulisi aina tehdä kussakin ampuma-asetta tai aseen osaa sellaisen
35972: peruuttamistilanteessa tapauskohtainen ko- henkilön haltuun, jolla ei ole hallussapitoon
35973: konaisharkinta, jossa tulisi tarkoin ottaa oikeuttavaa lupaa. Tätä voidaan perustella
35974: huomioon yleiseen järjestykseen ja turvalli- myös sillä, että rinnakkaislupa on aina alis-
35975: suuteen liittyvät näkökohdat. Momentin teinen hallussapitoluvalle. Rinnakkaisluvan
35976: uudeksi 4 a kohdaksi lisättäisiin edellä maini- voimassaolohan perustuu siihen, että hallus-
35977: tun sisältöinen peruuttamisperuste. sapitoluvan haltija suostuu rinnakkaiseen
35978: Momenttiin lisättäisiin myös uusi 4 b koh- hallussapidon oikeuteen. Edellä selostetun
35979: ta, jossa säädettäisiin, että annettu lupa vuoksi pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti,
35980: voitaisiin peruuttaa, jollei yhteisö tai säätiö jossa säädettäisiin, että rinnakkaisluvan pe-
35981: enää täyttäisi 45 a §:n 1 momentissa säädet- ruuttavan viranomaisen on ilmoitettava
35982: tyjä luvan antamisen edellytyksiä. Tämä rinnakkaisluvan peruuttamisesta hallussapito-
35983: tarkoittaisi ensinnäkin sitä, ettei yhteisöä tai luvan haltijalle.
35984: säätiötä enää voitaisi pitää toimintansa tar- 67 a §. Asevastaavalle annetun hyväksyn-
35985: koituksen ja muiden seikkojen perusteella nän raukeaminen ja peruuttaminen.
35986: sopivana pitämään hallussa ampuma-aseita ja Selvyyden vuoksi momentissa todettaisiin,
35987: aseen osia. Usein peruuttamisen tällä perus- että yhteisön tai säätiön asevastaavalle annet-
35988: teella voisi aiheuttaa se, että esineiden tu hyväksyntä raukeaisi asevastaavan
35989: hallussapidossa tai luvanhaltijan toiminnassa kuollessa.
35990: olisi ongelmia tai jopa väärinkäytöksiä. Lu- Asevastaavalle annettu hyväksyntä olisi pe-
35991: paviranomaisella tulisi olla lupien ruutettava, jos luvanhaltijana oleva yhteisö
35992: peruuttamisen suhteen laaja harkintavalta, tai säätiö sitä pyytäisi. Ottaen huomioon ase-
35993: koska yhteisöjen tai säätiöiden toimintaan vastaavan vastuullisen aseman koskien
35994: voisi liittyä monenlaisiakin erilaisia ongel- luvanhaltijan hallussa olevia ampuma-aseita,
35995: mia, jotka voisivat aiheuttaa taas esineiden aseen osia, patruunoita ja erityisen vaarallisia
35996: hallussapidon osalta yleiseen järjestykseen ja ammuksia tulisi asevastaavan hyväksyntä ai-
35997: turvallisuuteen liittyviä riskejä. na peruuttaa, jos luvanhaltija niin haluaisi.
35998: Lupa voitaisiin peruuttaa myös, jollei yh- Jos asevastaava itse haluaisi vapautua tehtä-
35999: teisöllä tai säätiöllä enää olisi 45 b §:n västään, olisi annettu asevastaavan
36000: edellytykset täyttävää asevastaavaa. Lupa hyväksyntä myös peruutettava.
36001: voitaisiin peruuttaa myös silloin, jos yhteisön Asevastaavalle annettu hyväksyntä voitai-
36002: tai säätiön ampuma-aseiden ja aseen osien siin peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1-4
36003: säilytystilat eivät enää täyttäisi niitä vaati- kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Peruu-
36004: muksia, jotka poliisilaitos on tilat tusperusteet vastaisivat voimassa olevan lain
36005: hyväksyessään asettanut. Samoin jos luvan- luonnollisena henkilönä olevan luvanhaltijan
36006: haltija jostakin syystä poistettaisiin Suomessa lupien peruutusperusteita. Tältä osin viita-
36007: rekisteristä tai luvanhaltija ei enää hoitaisi taankin voimassa olevan lain mainittujen
36008: sellaista julkista tehtävää, jota lupaviran- kohtien hallituksen esityksen yksityiskohtai-
36009: omainen on luvan antamishetkellä siin perusteluihin. Mitä kyseisissä kohdissa
36010: edellyttänyt, vottatsnn lupa peruuttaa. nyt säädetään luvanhaltijasta tarkoittaisi tässä
36011: Peruuttamisperusteet koskisivat siis asevastaavaa.
36012: luonnollisesti myös kaasusumutinluvan Jos yhteisö tai säätiö olisi niitä koskevien
36013: haitijoina olevia yhteisöjä ja säätiö itä. säännösten mukaan lakannut, hallussapitoon
36014: Esityksen mukaan yhteisölle tai säätiölle oikeuttavat luvat raukeaisivat. Yhteisön ja
36015: voitaisiin antaa ampuma-aseen tai aseen osan säätiön lakkaamista sekä siihen liittyvää hal-
36016: hallussapitoon oikeuttava lupa. Myös yhtei- lussapitoon oikeuttavien lupien raukeamista
36017: HE 110/2000 vp 51
36018:
36019:
36020: on käsitelty tarkemmin edellä 66 §:n 1 mo- siin peruuttaa, jollei yhteisö tai säätiö enää
36021: mentin 4 kohdan perusteluissa. Tällöin tulisi täyttäisi 45 a §:n 1 momentissa säädettyjä
36022: yleensä myös yhteisön tai säätiön asevastaa- edellytyksiä.
36023: van hyväksyntä peruuttaa. Asevastaavan 69 §. Varoitus. Pykälään lisättäisiin mah-
36024: hyväksyntä tulisi peruuttaa myös siinä tapa- dollisuus antaa varoitus myös yhteisön tai
36025: uksessa, että yhteisön tai säätiön ampuma- säätiön 45 b §:ssä tarkoitetulle asevastaavalle
36026: aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen sen sijaan, että asevastaavan hyväksyntä olisi
36027: vaarallisten ammusten hallussapitoon oikeut- aina peruutettava. Perustelujen osalta viita-
36028: tavat luvat raukeaisivat jollakin muulla 66 taan voimassa olevan lain 69 §:n
36029: §:n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella tai perusteluihin.
36030: jos ne peruutettaisiin. 70 §. Aseen osasta tehtävä ilmoitus ja
36031: Jos yhteisön tai säätiön ampuma-aseiden, aseen osan esittäminen. Koska esityksessä
36032: aseen osien, patruunoiden tai erityisen tehtäisiin mahdolliseksi aseen osien hankki-
36033: vaarallisten ammusten hallussapitoon minen myös yhteisölle ja säätiölle, lisättäisiin
36034: oikeuttavat luvat raukeaisivat tai jos ne pe- pykälään tältä osin tarpeelliset muutokset.
36035: ruutettaisiin, tulisi poliisin ottaa esineet Pykälässä käytetty luonnolliseen henkilöön
36036: mahdollisimman nopeasti haltuunsa ja vasta viittaava sana "hänen" korvattaisiin sanalla
36037: tämän jälkeen tai samanaikaisesti peruuttaa "tämän", joka viittaisi sekä luonnolliseen
36038: asevastaavan hyväksyntä. Vaikka yhteisön henkilöön että yhteisöön ja säätiöön. Lisäksi
36039: tai säätiön luvat raukeaisivat tai vaikka ne yhteisöjen ja säätiöiden osalta säädettäisiin,
36040: peruutettaisiin, olisi asevastaava kuitenkin että ilmoitus aseen osan hankkimisesta tulisi
36041: vastuussa esineiden säilyttämisestä ja muusta tehdä niiden kotipaikan poliisilaitokselle.
36042: hallussapidosta siten kuin 45 b §:n 1 momen- Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikkaa on käsi-
36043: tissa esitetään säädettäväksi siihen saakka, telty tarkemmin 42 §:n 1 momentin
36044: kunnes asevastaavan hyväksyntä peruutettai- perusteluissa.
36045: siin. Asevastaava voisi aina niin halutessaan 73 §. Siirto ja tuonti Suomeen hallussapi-
36046: luovuttaa esineet poliisille, jolloin hän käy- toon annettujen lupien nojalla. Koska
36047: tännössä vapautuisi vastuusta. esityksen mukaan kaasusumuttimille säädet-
36048: 68 §. Asekeräilijälle annetun hyväksynnän täisiin oma yksinkertaistettu
36049: raukeaminen ja peruuttaminen. Esityksen lupamenettelynsä ja niiden hankkimiseen ja
36050: mukaan asekeräilijäksi voitaisiin hyväksyä hallussapitoon annettaisiin erityinen kaa-
36051: myös yhteisö tai säätiö. Tämän vuoksi mo- susumutinlupa, lisättäisiin momenttiin
36052: menttiin lisättäisiin hyväksynnän maininta siitä, että kaasusumutinlupa oikeut-
36053: raukeamisperusteeksi se, että yhteisö tai sää- taa siirtämään ja tuomaan Suomeen
36054: tiö olisi niitä koskevien säännösten mukaan yksityistä tarkoitusta varten luvassa tarkoite-
36055: lakannut. Yhteisön ja säätiön lakkaamista on tun kaasusumuttimen. Jos kaasusumutinlupa
36056: selostettu tarkemmin 66 §:n 1 momentin 4 olisi annettu esimerkiksi kahdelle OC-kaasua
36057: kohdan perusteluissa. sisältävälle kaasusumuttimelle, oikeuttaisi
36058: Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin yhteisö- kaasusumutinlupa siirtämään ja tuomaan
36059: jen ja säätiöiden osalta vastaavasti se, että Suomeen kaksi OC-kaasua sisältää kaa-
36060: hyväksyntä voitaisiin peruuttaa myös 67 §:n susumutinta, jollei luvanhaltijalla olisi vielä
36061: 2 momentin 4 a ja b kohdassa tarkoitetuissa hallussaan yhtään kaasusumutinta. Sama lupa
36062: tapauksissa. Asekeräilijälle annettu hyväk- oikeuttaisi myös pitämään niitä hallussa
36063: syntä voitaisiin siten peruuttaa myös siinä Suomessa. Jos henkilöllä olisi jo hallussaan
36064: tapauksessa, että yhteisö tai säätiö taikka sen yksi kaasusumutin, oikeuttaisi kyseinen lupa
36065: 45 b §:ssä tarkoitettu asevastaava olisi rikko- siirtämään ja tuomaan Suomeen yhden OC-
36066: nut tätä lakia, sen nojalla annettuja kaasua sisältävän kaasusumuttimen. Todetta-
36067: säännöksiä tai lupaehtoja taikka muuten koon kuitenkin, että kaasusumuttimen voisi
36068: osoittanut piittaamattomuutta ampuma- edelleenkin siirtää ja tuoda Suomeen yksi-
36069: aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen tyistä tarkoitusta varten myös 78 §:n mukaan
36070: vaarallisia ammuksia koskevien säännösten annettavan yksityisen tuontiluvan nojalla.
36071: noudattamisessa. Lisäksi hyväksyntä voitai- Yksityinen tuontilupa oikeuttaisi kuitenkin
36072: 52 HE 110/2000 vp
36073:
36074:
36075: pitämään hallussa luvassa tarkoitettua kaa- monimutkaisen lupajärjestelmän ylläpitämis-
36076: susumutinta Suomessa vain luvassa mainitun tä tältä osin voida enää pitää
36077: määräajan, joka voi 79 §:n mukaan olla enin- tarkoituksenmukaisena.
36078: tään kolme kuukautta. Edellä mainitun vuoksi momenttia muutet-
36079: Voimassa olevan 3 momentin mukaan Nor- taisiin siten, että siitä poistettaisiin kielto
36080: jassa, Ruotsissa tai Tanskassa ampuma-aseen tuoda erityisen vaarallisia patruunoita. Näin
36081: tai aseen osan hallussapitoon annettu lupa oi- ollen momentissa tarkoitettu lupa oikeuttaisi
36082: keuttaa siirtämään ja tuomaan Suomeen momentissa säädetyin edellytyksin siirtä-
36083: luvassa mainitun ampuma-aseen ja aseen mään ja tuomaan Suomeen sekä pitämään
36084: osan sekä tarpeellisen määrän luvassa maini- hallussa Suomessa tarpeellisen määrän myös
36085: tussa aseessa käytettäviksi soveltuvia muita luvassa mainitussa aseessa käytettäviksi so-
36086: kuin erityisen vaarallisia patruunoita. Lupa veltuvia erityisen vaarallisia patruunoita.
36087: oikeuttaa pitämään edellä mainittuja patruu- Edellytyksenä olisi luonnollisesti se, että pat-
36088: noita hallussa enintään kolme kuukautta siitä, ruunat soveltuisivat käytettäviksi siinä
36089: kun ne on siirretty tai tuotu Suomeen. Edelly- ampumaurheilu- tai metsästystapahtumassa,
36090: tyksenä on, että siirron tai tuonnin johon kulloinkin osallistutaan.
36091: tarkoituksena on osallistuminen Norjassa, Lisäksi 3 momentin maaluetteloon lisättäi-
36092: Ruotsissa, Tanskassa tai Suomessa järjestet- siin Islanti, joka myös kuuluu pohjoismaihin
36093: tävään ampuma- tai metsästystapahtumaan. ja jonka kanssa Norjalla, Ruotsilla, Tanskalla
36094: Edellä mainittu hallussapitoon annettu lupa ja Suomella on nykyisin jatkuvaa pohjois-
36095: ei ole siten oikeuttanut siirtämään ja tuomaan maista viranomaisten välistä yhteistyötä
36096: Suomeen 10 §:ssä tarkoitettuja erityisen vaa- ampuma-aseisiin liittyvissä asioissa.
36097: rallisia patruunoita, vaikka esimerkiksi 74 §.Euroopan ampuma-asepassi. Euroo-
36098: kyseisen pykälän 1 momentin 3 kohdassa pan ampuma-asepassi voidaan antaa
36099: tarkoitetut reikäpäisen tai laajenevan am- asedirektiivin mukaan vain luonnolliselle
36100: muksen sisältävät patruunat ovat yleisesti henkilölle. Koska esityksen mukaan kuiten-
36101: käytettyjä ampumaurheilussa. Käytännössä kin myös yhteisöt ja säätiöt voisivat saada
36102: kansainvälisiin ampumaurheilutapahtumiin luvan ampuma-aseen tai aseen osan hallussa-
36103: on Suomessa osallistunut säännöllisesti usei- pitoon, muutettaisiin selvyyden vuoksi
36104: ta ulkomaisia ampujia, joilla on ollut momentin ensimmäisen lauseen ilmaisu "sil-
36105: mukanaan ampuma-aseisiinsa soveltuvia 10 le" sanoiksi "luonnolliselle henkilölle". Siten
36106: §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja rei- pykälän 1 momentin mukaan kotikunnan po-
36107: käpäisen tai laajenevan ammuksen sisältäviä liisilaitos antaisi Euroopan ampuma-
36108: patruunoita. Tämä on aiheuttanut erityisiä asepassin luonnolliselle henkilölle, jolla olisi
36109: ongelmia ampujien maahantulolle ja myös hallussapitoluvan tai rinnakkaisluvan nojalla
36110: ylimääräisiä tehtäviä lupaviranomaiselle ky- oikeus ampuma-aseen tai aseen osan hallus-
36111: seisten patruunoiden siirtoon ja tuontiin sapitoon.
36112: liittyvien monimutkaisten lupamenettelyjen 75 §. Siirto ja tuonti Suomeen sekä hallus-
36113: takia. Vaikka Euroopan yhteisön asedirektii- sapito Euroopan ampuma-asepassin nojalla.
36114: vissä kyseiset patruunat luokitellaan Momenttia muutettaisiin siten, että Euroopan
36115: kiellettyjen esineiden luokkaan, on luvan an- ampuma-asepassi oikeuttaisi siirtämään ja
36116: taminen niiden hallussapitoon kuitenkin tuomaan Suomeen tarpeellisen määrän myös
36117: direktiivin mukaan mahdollista, jos patruunat momentissa tarkoitetuissa ampuma-
36118: on tarkoitettu käytettäviksi ampumaurheilus- asepassiin merkityissä ampuma-aseissa käy-
36119: sa tai metsästyksessä. Koska mainittujen tettäviksi soveltuvia erityisen vaarallisia
36120: patruunoiden siirto ja tuonti Suomeen lyhyt- patruunoita sekä pitämään niitä hallussa
36121: aikaisesti ampumaurheilutapahtumissa Suomessa momentissa säädetyin edellytyk-
36122: käytettäviksi ei aiheuttaisi erityisiä yleiseen sin. Perustelujen osalta viitataan 73 §:n 3
36123: järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä on- momentin kohdalla esitettyihin perusteluihin.
36124: gelmia, etenkin kun niitä ei edelleenkään Patruunoiden tulisi olla soveltuvia käytettä-
36125: voisi hankkia Suomesta ilman poliisilaitok- viksi siinä ampumaurheilu- tai
36126: sen erikseen antamaa lupaa, ei metsästystapahtumassa, johon kulloinkin
36127: HE 110/2000 vp 53
36128:
36129:
36130: osallistutaan. enimmäismäärälle kyseisiä patruunoita tai
36131: 76 §. Yksityinen ennakkosuostumus. Koska ammuksia.
36132: esityksen mukaan myös yhteisöt ja säätiöt Selvyyden vuoksi momentissa todettaisiin,
36133: voisivat saada luvan ampuma-aseen, aseen että yksityinen tuontilupa voitaisiin antaa
36134: osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten vain luonnolliselle henkilölle. Yhteisöt ja
36135: ammusten hankkimiseen ja hallussapitoon, säätiöt voisivat siirtää ja tuoda Suomeen am-
36136: tulisi niillä olla mahdollisuus esineiden puma-aseita, aseen osia, patruunoita ja
36137: hankkimiseen ja siirtoon Suomeen yksityi- erityisen vaarallisia ammuksia hankkimislu-
36138: sessä tarkoituksessa myös toisesta Euroopan van, yksityisen valmistamisluvan,
36139: unionin jäsenvaltiosta. Tämän vuoksi 1 mo- hallussapitoluvan tai ampumatarvikeluvan
36140: menttiin lisättäisiin sanat "taikka kotipaikan", nojalla siten kuin 73 §:n 1 ja 2 momentissa
36141: joka mahdollistaisi ennakkosuostumuksen säädetään. Lisäksi momenttiin lisättäisiin
36142: antamisen myös kyseisten esineiden hallus- kaasusumuttimen osalta tarpeellinen viittaus
36143: sapitoon oikeuttavan luvan omaavalle uuteen 55 b §:n 1 momenttiin, jossa säädet-
36144: yhteisölle tai säätiölle. Ennakkosuostumuk- täisiin kaasusumuttimien hyväksyttävistä
36145: sen antaisi ja peruuttaisi siten yhteisön tai käyttötarkoituksista. Kaasusumuttimen siir-
36146: säätiön kotipaikan poliisilaitos. Yhteisöjen ja toon ja tuontiin Suomeen yksityinen
36147: säätiöiden kotipaikkaa on käsitelty tarkem- tuontilupa voitaisiin siten antaa vain luonnol-
36148: min 42 §:n 1 momentin perusteluissa. liselle henkilölle, joka täyttää 45 §:n 1
36149: 78 §. Yksityinen tuontilupa. Tällä hetkellä momentissa säädetyt edellytykset ja joka
36150: yksityistä tuontilupaa ei voida antaa patruu- esittää sen väliaikaiselle hallussapidolle
36151: noiden tai erityisen vaarallisten ammusten Suomessa 55 b §:n 1 momentissa tarkoitetun
36152: siirtoon ja tuontiin Suomeen yksityistä tar- hyväksyttävän käyttötarkoituksen. Jos henki-
36153: koitusta varten. Tämän vuoksi momenttia lön aikomuksena olisi siirtää tai tuoda
36154: muutettaisiin niin, että yksityinen tuontilupa Suomeen kaasusumutin yksityisessä tarkoi-
36155: voitaisiin antaa myös tavallisten patruunoi- tuksessa muutoin kuin tilapäisesti, olisi
36156: den sekä erityisen vaarallisten patruunoiden lupaviranomaisen tarkoituksenmukaisempaa
36157: ja ammusten siirtoon ja tuontiin Suomeen ohjata luvanhakija hakemaan 55 a §:ssä tar-
36158: yksityistä tarkoitusta varten. Lupa oikeuttaisi koitettua kaasusumutinlupaa, joka nyt
36159: vain niiden väliaikaiseen hallussapitoon muutettavan 73 §:n 1 momentin mukaan
36160: Suomessa, koska lupa voisi olla voimassa 79 myös oikeuttaisi kaasusumuttimen yksityi-
36161: §:n mukaan enintään kolme kuukautta. Lupa sessä tarkoituksessa tapahtuvaan siirtoon ja
36162: ei siis oikeuttaisi hankkimaan niitä Suomes- tuontiin Suomeen.
36163: sa. Kuten jo edellä on 73 §:n 3 momentin Erityisen vaarallisten patruunoiden ja am-
36164: perusteluissa tarkemmin selostettu, luvan an- musten siirtoon ja tuontiin Suomeen
36165: taminen mainittujen patruunoiden ja yksityinen tuontilupa voitaisiin antaa noudat-
36166: ammusten siirtoon ja tuontiin helpottaisi lä- taen soveltuvin osin, mitä 62 §:n 3
36167: hinnä ulkomaisten ampujien osallistumista momentissa säädetään. Erityisenä syynä voi-
36168: Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin am- taisiin pitää ainakin sitä, että luvanhakijana
36169: pumakilpailuihin ja -tapahtumiin. oleva ulkomaalainen henkilö osallistuisi
36170: Yksityinen tuontilupa voitaisiin jatkossa Suomessa järjestettävään ampumaurheiluta-
36171: antaa siis myös pelkkien patruunoiden siir- pahtumaan, jossa noudatettavien
36172: toon ja tuontiin Suomeen. Tämä voisi olla ampumasääntöjen mukaan voisi käyttää ky-
36173: tarpeen ampumaurheilu- tai metsästystapah- seisiä patruunoita ja ammuksia tai tämä olisi
36174: tuman ohella esimerkiksi Suomessa jopa välttämätöntä. Vaikka pääperuste yksi-
36175: järjestettävää patruunakeräilytapahtumaa tai - tyisen tuontiluvan antamisen
36176: näytöstä varten. Tarvittaessa lupaviranomai- mahdollistamiseen myös patruunoiden ja eri-
36177: nen voisi harkinnan mukaan asettaa tyisen vaarallisten ammusten siirtoon ja
36178: patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammus- tuontiin Suomeen onkin lähinnä Norjan ja
36179: ten siirrolle tai tuonnille myös niiden Euroopan unionin ulkopuolelta saapuvien
36180: määrään liittyviä rajoituksia eli antaa yksityi- ampujien osallistumisen helpottaminen Suo-
36181: sen tuontiluvan vain tietylle määrälle tai messa järjestettäviin kansainvälisiin
36182: 54 HE 110/2000 vp
36183:
36184:
36185: ampumaurheilutapahtumiin, voisi lupaviran- uttavan luvan nojalla luvassa tarkoitetun
36186: omainen tietyissä tapauksissa antaa luvan ampuma-aseen enintään kolmen kuukauden
36187: myös muulla riittäväksi katsomaliaan erityi- ajaksi, jos henkilön tarkoituksena on osallis-
36188: sellä perusteella. Tällainen peruste voisi olla tua Ruotsissa ampumaurheilutapahtumaan ja
36189: vaikkapa Suomessa järjestettävä patruunake- hän esittää Ruotsin viranomaiselle tapahtu-
36190: räilytapahtuma tai -näytös. maa koskevan kutsun. Säännökset vastaavat
36191: 80 §. Suomesta tapahtuvan siirron luvan- siten tältä osin Suomen ampuma-aselain 73
36192: varaisuus. Koska esityksellä muutettavaksi §:n 3 momentin sisältöä. Sellaisissa tapauk-
36193: ehdotetun 75 §:n 1 momentin mukaan Eu- sissa, joissa Euroopan unioniin kuuluva
36194: roopan ampuma-asepassin nojalla voisi kauttakulkumaa tai määrämaa oikeuttaa kan-
36195: Suomeen siirtää myös erityisen vaarallisia sallisissa säännöksissään esineiden siirron
36196: patruunoita, muutettaisiin vastaavasti 80 §:n sen alueelle ilman sieltä erikseen annettavaa
36197: 2 momenttia niin, että Euroopan ampuma- lupaa, ei tällöin ole tarvetta edellyttää myös-
36198: asepassin nojalla voisi erityisen vaarallisia kään Suomessa erikseen annettavaa
36199: patruunoita siirtää myös Suomesta. Perusteita yksityistä siirtolupaa. Tämän vuoksi mo-
36200: menettelylle on selostettu tarkemmin 73 §:n menttiin lisättäisiinkin maininta, jonka
36201: 3 momentin perusteluissa. Kyse olisi kuiten- mukaan ampuma-aseen, aseen osan, patruu-
36202: kin aina metsästyksessä tai noiden ja erityisen vaarallisten ammusten
36203: ampumaurheilussa käytettävistä patruunoista. siirto Suomesta yksityistä tarkoitusta varten
36204: Edellytyksenä siis olisi se, että siirrettävät ei edellyttäisi erityistä lupaa, jollei siirto
36205: patruunat olisi tarkoitettu ja ne myös sovel- kunkin Euroopan unioniin kuuluvan kautta-
36206: tuisivat käytettäviksi kulloinkin siirron kulkumaan ja määrämaan säännösten
36207: perusteena olevassa ampumaurheilu- tai met- mukaan edellyttäisi lupaa.
36208: sästystapahtumassa. 81 §. Yksityinen siirtolupa. Koska esityk-
36209: Euroopan ampuma-asepassi oikeuttaisi siir- sen mukaan myös yhteisöt ja säätiöt voisivat
36210: tämään esineet Suomesta, mutta riippuen saada luvan ampuma-aseen, aseen osan, pat-
36211: kohdemaana olevan Euroopan unionin jäsen- ruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten
36212: valtion kansallisista säännöksistä, voi hallussapitoon, tulisi niillä olla myös
36213: kyseinen valtio edellyttää sen viranomaisten mahdollisuus esineiden siirtoon Suomesta
36214: erikseen antamaa lupaa esineiden sinne siir- yksityisessä tarkoituksessa toiseen Euroopan
36215: tämiseksi. Vaikka siirto Suomesta ei unionin jäsenvaltioon. Tämän vuoksi 1 mo-
36216: edellyttäisi erityisiä toimenpiteitä Suomessa menttiin lisättäisiin sanat "taikka kotipaikan",
36217: tai Suomesta annettavaa siirtolupaa, voi koh- joka mahdollistaisi siirtoluvan antamisen
36218: demaana oleva Euroopan unionin jäsenvaltio myös kyseisten esineiden hallussapitoon oi-
36219: siis edellyttää mainitussa valtiossa erikseen keuttavan luvan omaavalle yhteisölle tai
36220: annettavaa lupaa esineiden sinne siirtämisek- säätiölle. Siirtoluvan antaisi ja peruuttaisi si-
36221: si. Tämän vuoksi esineiden siirtäjän olisi aina ten yhteisön tai säätiön kotipaikan
36222: hyvä erikseen varmistaa kohdemaasta, että poliisilaitos. Yhteisöjen ja säätiöiden koti-
36223: esineiden siirto ei kyseisen jäsenvaltion kan- paikkaa on käsitelty tarkemmin 42 §:n 1
36224: sallisten säännösten vuoksi edellytä erityisiä momentin perusteluissa.
36225: lupia tai muita toimenpiteitä. 83 a §. Tullilaitoksen ilmoittamisvelvolli-
36226: Eräiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden suus. Hankkimislupa, yksityinen
36227: omat kansallisesti voimassa olevat säännök- valmistaruislupa ja kaasusumutinlupa oikeut-
36228: set voivat mahdollistaa ampuma-aseiden, taisivat 73 §:n 1 momentin mukaan sekä
36229: aseen osien, patruunoiden tai erityisen vaa- yksityinen tuontilupa 78 §:n mukaan tuo-
36230: rallisten ammusten siirron kyseiseen maan Suomeen luvassa mainitut esineet.
36231: jäsenvaltioon ilman mainitussa valtiossa Hankkiruisluvan tai yksityisen valmistaruis-
36232: erikseen annettavaa hallussapitoon oikeutta- luvan nojalla ampuma-aseen tai aseen osan
36233: vaa lupaa. Esimerkiksi Ruotsin voimassa maahan tuoneen henkilön laiminlyödessä
36234: olevat ampuma-aseita koskevat säännökset hallussapitoluvan hakemisen ei lupaviran-
36235: oikeuttavat siirtämään Ruotsiin Suomessa omainen saa tietoa siitä, onko henkilö
36236: annetun ampuma-aseen hallussapitoon oike- hankkinut luvalla esineen ja tuonut sen maa-
36237: HE 110/2000 vp 55
36238:
36239:
36240: han. Tämän vuoksi olisi valvonnan kannalta tut tiedot sisältäisivät myös henkilötietoja,
36241: tärkeää, että tulliviranomainen ilmoittaisi lu- niiden luovuttamisesta olisi välttämätöntä
36242: paviranomaiselle siitä, että henkilö on tuonut säätää Suomen perustuslain 10 §:n 1 mo-
36243: maahan tällaisen luvan nojalla ampuma- mentti huomioon ottaen lain tasolla.
36244: aseen tai aseen osan. 85 §. Pysyvään luovuttamiseen oikeutetut.
36245: Kaasusumutinlupa oikeuttaisi tuomaan Koska esityksen mukaan kaasusumuttimille
36246: maahan luvassa mainitun kaasusumuttimen. säädettäisiin oma erityinen kaasusumutinlu-
36247: Koska sumutinta ei olisi kaasusumutinluvas- pa, lisättäisiin momenttiin, että niitä voisi
36248: sa yksilöity, olisi se mahdollista, että yksityistä tarkoitusta varten luovuttaa pysy-
36249: luvanhaltija voisi tuoda maahan toisen kaa- västi vain kaasusumutinluvan haltija.
36250: susumuttimen kuin sen, jonka hän olisi jo Luvanhaltijana olevan yhteisön tai säätiön
36251: Suomessa aikaisemmin kyseisen luvan nojal- puolesta esineet luovuttaisi aina sen 45 b
36252: la hankkinut. Tällöin luvanhaltija voisi saada §:ssä tarkoitettu asevastaava.
36253: haltuunsa useampia kaasusumuttimia kuin 87 §. Ampuma-aseen ja aseen osan lai-
36254: luvassa on mainittu. Kaasusumuttimen hank- naaminen. Voimassa olevan ampuma-aselain
36255: kiminen on hyvin helposti mahdollista 87 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan musta-
36256: valtioissa, joissa ne eivät ole luvanvaraisia tai ruutiasetta ei voi lainata mustaruutiaseeseen
36257: joissa niiden luvattoman kaupan valvonta ja luvan omaavalle luvanhaltijalle. Tätä ei voida
36258: ehkäiseminen ei ole asianmukaisesti järjestet- pitää tarkoituksenmukaisena säätelynä, min-
36259: ty. Tällaisen oikeudetloman maahantuonnin kä vuoksi 3 kohtaa muutettaisiin siten, että
36260: valvonnan ja ehkäisemisen kannalta on vält- mustaruutiaseen voisi lainata myös sellaiselle
36261: tämätöntä, että lupaviranomainen saisi tiedon luvanhaltijalle, jolla on oikeus mustaruutia-
36262: kaikista luvanhaltijan maahantuomista kaa- seen hallussapitoon. Esimerkiksi erilaisia
36263: susumuttimista. näytöksiä, tapahtumia ja näyttelyjä varten voi
36264: Ilmoitus olisi tehtävä sisäasiainministeriöl- olla usein tarvetta mustaruutiaseen lainaami-
36265: le, vaikka lupaviranomainen entytsen seen toiselle luvanhaltijalle. Vaikka 3 kohdan
36266: vaarallisia ampuma-aseita koskevia lupia lu- muutoksen jälkeen pienoiskiväärinkin voisi
36267: kuun ottamatta olisi poliisilaitos. lainata mustaruutiaseen luvan haltijalle, ei
36268: Sisäasiainministeriön tehtäväksi jäisi toimit- sen voida katsoa aiheuttavan sellaisia ylei-
36269: taa tieto edelleen asianomaiselle seen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä
36270: lupaviranomaiselle. riskejä, ettei muutosta voitaisi tehdä. Musta-
36271: Muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa ruutiaseen hallussapitoon oikeuttavan luvan
36272: annetaan Suomen viranomaisten antaman haltijan henkilöä koskevat edellytykset tutki-
36273: ennakkosuostumuksen perusteella siirtolupa. taan lupaa haettaessa samoin perustein kuin
36274: Sisäasiainministeriö saa asedirektiivin mu- pienoiskiväärin hallussapitoon oikeuttavan
36275: kaisen tietojenvaihtojärjestelmän perusteella luvan haltijankin. Mustaruutiasetta ei myös-
36276: tiedon muissa EU:n jäsenvaltioissa annetuis- kään kaikissa tapauksissa voida pitää
36277: ta, Suomeen tapahtuvaan siirtoon poikkeuksetta vaarattomampana kuin pie-
36278: oikeuttavista siirtoluvista. Näin ollen Suo- noiskivääriä.
36279: men viranomaisilla olisi ajan tasalla oleva 89 §. Luovutusilmoitus. Lupaviranomaisis-
36280: tieto maahamme siirretyistä ampuma-aseista, sa käyttöön otetun valtakunnallisen
36281: aseen osista, patruunoista ja erityisen vaaral- automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidet-
36282: lisista ammuksista. tävän ampuma-aserekisterin ampuma-aseita
36283: Edellä lausutuin perustein pykälässä sää- ja aseen osia sekä niihin annettuja lupia kos-
36284: dettäisiin, että tullilaitoksen olisi ilmoitettava kevat tiedot perustuvat siihen, että ampuma-
36285: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannal- aseen ja aseen osan liikkumista seurataan sii-
36286: ta tärkeä maahan todellisuudessa tuotujen tä hetkestä lähtien kun esineeseen on annettu
36287: ampuma-aseiden ja aseen osien määrä ja Suomessa ensimmamen hallussapitolupa.
36288: muut edellä mainittuihin esineisiin liittyvät Kun ensimmäinen hallussapitolupa annetaan,
36289: tiedot sisäasiainministeriölle kolmen kuu- viedään esinettä ja luvanhaltijaa koskevat lu-
36290: kauden välein siten kuin asetuksella patiedot aserekisteriin. Koska voimassa
36291: tarkemmin säädettäisiin. Koska edellä maini- olevan pykälän mukaan ilmoitusvelvollisuus
36292: 56 HE 110/2000 vp
36293:
36294:
36295: ei koske ase-elinkeinonharjoittajien välisiä telty tarkemmin 42 §:n momentin
36296: luovutuksia, eivät aserekisterin tiedot pysy perusteluissa.
36297: oikeina sellaisissa tapauksissa, joissa hallus- 101 §. Ampuma-aserikos. Koska voimassa
36298: sapitoluvanhaltija luovuttaa esineen ase- olevassa laissa ei säädetä, onko ampuma-
36299: elinkeinonharjoittajalle ja tämä luovuttaa sen aserikos rangaistava teko vain tahallisena te-
36300: eteenpäin toiselle ase- kona vai myös tuottamuksellisena tekona,
36301: elinkeinonharjoittajalle. Jotta aserekisterin lisättäisiin momenttiin selvyyden vuoksi, että
36302: tiedot vastaisivat aina luotettavasti todellista ampuma-aserikos on rangaistava teko vain
36303: tilannetta, muutettaisiin momenttia siten, että tahallisena tekona.
36304: ase-elinkeinonharjoittajat olisivat velvollisia Lisäksi esityksessä säädettäisiin, että kau-
36305: tekemään luovutusilmoituksen aina kun luo- pallisessa tarkoituksessa harjoitettava
36306: vuttavat sellaisen ampuma-aseen tai aseen ampumaradan pitäminen ja ampuma -aseiden
36307: osan, johon on annettu hallussapito lupa. käyttöön kouluttaminen olisi luvanvaraista
36308: Ilmoitusvelvollisuus koskisi siis myös jat- asealan elinkeinon harjoittamista. Tämän
36309: kossa tällaisia ase-elinkeinonharjoittajien vuoksi momentin 2 kohtaan lisättäisiin ran-
36310: välisiä luovutuksia. Velvollisuus luovutusil- gaistaviksi teoiksi tämän lain vastaisesti
36311: moituksen tekemiseen ei edelleenkään kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavat
36312: koskisi sellaisia ase-elinkeinonharjoittajien ampumaradan pitäminen ja kouluttaminen
36313: välisiä luovutuksia, joissa luovutuksen koh- ampuma-aseiden käyttöön. Kysymykseen tu-
36314: teena olisi ampuma-ase tai aseen osa, johon lisi lähinnä kyseisten toimintojen
36315: ei ole annettu vielä hallussapitolupaa. Esityk- harjoittaminen ilman 20 §:ssä säädettyä
36316: sen mukaan luvanvaraisiksi asealan asealan elinkeinolupaa. Jos mainittujen toi-
36317: elinkeinoiksi säädettäisiin myös kaupallises- mintojen harjoittamiseen luvan omaavalla
36318: sa tarkoituksessa harjoitettavat ampumaradan luvanhaltijalla olisi hallussaan esimerkiksi
36319: pitäminen ja ampuma-aseiden käyttöön kou- tyypiltään tai toimintavaltaan sellaisia am-
36320: luttaminen. Tämän vuoksi pykälässä puma-aseita ja aseen osia, joihin tällä ei olisi
36321: rajattaisiin selvästi, että ilmoitusvelvollisuus hallussapitoon oikeuttavaa lupaa, tulisi ky-
36322: ei koskisi ampuma-aseiden tai aseen osien seeseen taas luvaton hallussapito. Jos taas
36323: kaupan harjoittamiseen tai valmistamiseen tällä olisi oikeus esineiden hallussapitoon,
36324: luvan saaneiden ase-elinkeinonharjoittajien mutta ei oikeutta mainittujen toimintojen har-
36325: välisiä mainitunlaisia luovutuksia. Jos siis joittamiseen, tulisi kyseeseen taas
36326: aseliike luovuHaisi pysyvästi aseen esimer- toimintojen luvaton harjoittaminen. Kaupalli-
36327: kiksi ampuma-aseiden käyttöön sessa tarkoituksessa harjoitettavaa
36328: kouluttamiseen ase-elinkeinoluvan saaneelle ampumaradan pitämistä ja ampuma-aseiden
36329: elinkeinonharjoittajalle tälle annetun hank- käyttöön kouluttamista on käsitelty tarkem-
36330: kimisluvan nojalla, tulisi aseliikkeen tehdä min 14 §:n perusteluissa.
36331: aseen luovutuksesta luovutusilmoitus. Nyt annettavassa esityksessä ehdotettavas-
36332: Nyt annettavalla esityksellä muutettavaksi sa 112 a §:ssä säädettäisiin velvollisuudesta
36333: ehdotetun 1 §:n 2 momentin mukaan kaa- esittää tarkastettaviksi pysyvästi ampuma-
36334: susumuttimiin ei jatkossa sovellettaisi tätä kelvottomaksi tehty ampuma-ase ja pysyvästi
36335: pykälää, joten kaasusumuttimen luovutukses- toimintakelvottomaksi tehty aseen osa 30
36336: ta ei olisi enää tehtävä luovutusilmoitusta. Se päivän kuluessa esineiden siirrosta tai tuon-
36337: ei olisi tarpeen uudessa 55 a §:ssä säädettä- nista Suomeen. Esineet tulisi toimittaa
36338: väksi ehdotetun kaasusumutinluvan vuoksi. poliisilaitokselle, joka tarkastaisi ne. Tämän
36339: 90 §. Hallussapitolupaa koskevan todistuk- vuoksi momenttiin lisättäisiin uusi 6 kohta,
36340: sen esittämis- ja luovuttamisvelvollisuus. jossa säädettäisiin rangaistavaksi esineiden
36341: Koska esityksen mukaan jatkossa myös yh- tarkastettaviksi toimittamisen laiminlyönti
36342: teisöt ja säätiöt voisivat saada ampuma-aseen kyseisessä 30 päivän määräajassa. Teko tulisi
36343: ja aseen osan hallussapitoluvan, säädettäisiin säätää rangaistavaksi rikoksena eikä rikko-
36344: niiden osalta, että lupatodistus tulisi esittää ja muksena, koska tarkastuksella pyrittäisiin
36345: luovuttaa niiden kotipaikan poliisilaitokselle. estämään sellaisten ampuma-aseiden ja aseen
36346: Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikkaa on käsi- osien siirto ja tuonti Suomeen, jotka olisivat
36347: HE 110/2000 vp 57
36348:
36349:
36350: siinä määrin huonosti ampuma- ja toiminta- asema olisi siis samanlainen kuin jo voimas-
36351: kelvottomiksi tehtyjä, että niitä voitaisiin sa olevan lain aikana on ollut 26 §:ssä
36352: ampuma-aselain nojalla pitää joko täysin tarkoitetun ase-elinkeinonharjoittajan vas-
36353: toimivina ampuma-aseina tai aseen osina tuuhenkilön asema sellaisten ase-
36354: taikka ainakin sellaisiksi muutettavina ilman elinkeinonharjoittajien kohdalla, jotka ovat
36355: erityistietoja ja -taitoja. Jos esineitä olisi pi- harjoittaneet toimintaansa yhteisön tai sääti-
36356: dettävä tämän lain 2 tai 3 §:n nojalla lupaa ön muodossa.
36357: edellyttävinä ampuma-aseina tai aseen osina, Voimassa olevan ampuma-aselain 114
36358: voisi kyseeseen tulla myös tarkastukseen §:ssä säädetään ampuma-aseen, aseen osan,
36359: toimittamisvelvollisuuden laiminlyönnin patruunoiden tai erityisen vaarallisten am-
36360: ohella luvaton hallussapito tai jokin muu musten hallussapitoon oikeuttavan luvan
36361: momentin 1 kohdassa tarkoitettu teko. Jos haltijan velvollisuudeksi esittää lupatodistus
36362: esineiden siirtäjä tai tuoja toimittaisi esineet uuden kotikuntansa poliisilaitokselle määrä-
36363: asianmukaisesti määräajassa tarkastettaviksi ajassa siitä, kun tämä on muuttanut asumaan
36364: ja esineet todettaisiin tarkastuksessa lupaa toisen kihlakunnan alueelle. Lupatodistuksen
36365: edellyttäviksi, voisi kyseeseen tuskin kos- esittämisen laiminlyönti poliisille on säädetty
36366: kaan tulla luvaton hallussapito tai muu 1 rangaistavaksi ampuma -aserikkomuksena.
36367: kohdassa tarkoitettu rangaistava teko, koska Nyt annettavana esityksellä on tarkoitus ku-
36368: tekijän teon tahallisuudesta olisi vaikea va- mota 114 §, koska valtakunnallisen auto-
36369: kuuttua, kun tämä on kuitenkin toimittanut maattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävän
36370: esineet tarkastettaviksi. Tällöin voitaisiin ampuma-aserekisterin käyttöönotto koko laa-
36371: usein perustellusti katsoa kyseisen henkilön juudessaan tekisi tarpeettomaksi lupa-
36372: olleen teon tehdessään siinä määrin vilpittö- todistuksen esittämisen luvanhaltijan vaih-
36373: mässä mielessä, ettei teon rangaistavuuden taessa kotikuntaansa. Tämän vuoksi myös
36374: edellytyksenä oleva tahallisuus täyttyisi. lupatodistuksen esittämisen laiminlyöntiä
36375: 103 §. Ampuma-aserikkomus. Koska voi- koskeva rangaistusuhka kumottaisiin 103 §:n
36376: massa olevassa laissa ei säädetä, onko 2 momentin 5 kohdan lopusta.
36377: ampuma-aserikkomus rangaistava teko vain 106 §. Säilyttäminen, kantaminen ja kuljet-
36378: tahallisena tekona vai myös tuottamukselli- taminen. Pykälään lisättäisiin uusi 2
36379: sena tekona, lisättäisiin momenttiin momentti, jossa edellytettäisiin erityisiä säi-
36380: selvyyden vuoksi, että ampuma-aserikkomus lytysvaatimuksia, jos säilytettävänä on
36381: on rangaistava teko vain tahallisena tekona. erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka yli
36382: Sisäasiainministeriö voisi oikeuttaa hallus- viisi pistoolia, revolveria, itselataavalla kerta-
36383: sapitoluvan hakemisen sijasta asekeräilijän tulella toimivaa kivääriä tai muuta ampuma-
36384: pitämään tiedostaa hankkimistaan ampuma- asetta. Ampuma-aseiden tyypeistä säädetään
36385: aseista. Asiasta säädettäisiin uudessa 59 a 6 §:ssä. Ratkaisevaa olisi säilytettävinä ole-
36386: §:ssä. Jos ministeriö vapauttaisi asekeräilijän vien kokonaisten ampuma-aseiden
36387: hallussapitoluvan hakemisesta, olisi asekeräi- lukumäärä, joten jos luvanhaltijalla olisi hal-
36388: lijän pidettävä tiedostaa hankkimisluvan tai lussaan yhteen aseeseen kaksi eri kaliiperia
36389: yksityisen valmistamisluvan nojalla hankki- olevaa vaihtopiippua, olisi kysymyksessä eh-
36390: mistaan tai valmistamistaan ampuma-aseista. dotetun muutoksen kannalta yksi ase.
36391: Momentin 4 kohdassa säädettäisiin rangais- Esimerkiksi jos luvanhaltijalla on hallussaan
36392: tavaksi kyseisen tiedostao pitämisen kaksi vaihtopiippuista revolveria lisäpiippui-
36393: laiminlyönti joko kokonaan tai osittain. neen, yksi pistooli, yksi itselataavalla
36394: Luvanhaltijana olevan yhteisön tai säätiön kertatulella toimiva kivääri ja yksi itselataa-
36395: osalta velvollisuudet kohdistuisivat sen 45 b valla kertatulella toimiva muu ampuma-ase,
36396: §:ssä tarkoitettuun asevastaavaan, joka kysei- ei erityisiä säilytysvaatimuksia edellytettäisi.
36397: sen pykälän 1 momentin mukaan vastaisi Jos taas säilytettävänä on esimerkiksi yksi it-
36398: siitä, että tässä laissa säädettyjä velvoitteita selataavalla kertatulella toimiva muu
36399: noudatetaan. Siten myös mahdollinen ran- ampuma-ase, kolme pistoolia ja kaksi itsela-
36400: gaistusuhka kohdistuisi käytännössä taavalla kertatulella toimivaa kivääriä,
36401: asevastaavaan, jonka rikosoikeudellinen erityisiä säilytysvaatimuksia edellytettäisiin.
36402: 58 HE 110/2000 vp
36403:
36404:
36405: Ratkaisevaa olisi säilytettävinä olevien am- museossa tai kokoelmassa pitämistä varten.
36406: puma-aseiden kokonaismäärä eikä Tällä hetkellä tästä poikkeuksesta yleiseen
36407: hallussapitoon oikeuttavien lupien määrä. tarkastuttamisvelvollisuuteen säädetään ase-
36408: Huomioon otettavaa olisi myös se, että jo tuksessa. Ottaen huomioon, että ampuma-
36409: yhdenkin erityisen vaarallisen ampuma-aseen aseiden ja patruunoiden tarkastuttamisvelvol-
36410: kuten sarjatuliaseen tilapäinenkin säilyttämi- lisuudesta säädetään kuitenkin lain tasolla,
36411: nen edellyttäisi erityisiä säilytysvaatimuksia. tulee tarkastuttamisvelvollisuuden poikkeuk-
36412: Säilyttämisen sekä kantamisen ja kuljettami- sistakin säätää lain tasolla. Tämän vuoksi
36413: sen käsite on määritelty 13 §:ssä. Jos mainittu asetuksen säännös nostetaan lakiin.
36414: esimerkiksi museossa tai kokoelmassa pitä- Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 4 mo-
36415: misen tarkoituksessa hallussapidetty mentti, jossa todettaisiin, että
36416: konepistooli viedään johonkin keräilytapah- sisäasiainministeriö voi antaa patruunoiden
36417: tumaan tai näyttelyyn, voisi se siten olla valmistajalle tai maahantuojalle patruunoiden
36418: siellä esillä muutoinkin kuin turvakaapissa tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden. Tarkas-
36419: tai poliisin hyväksymissä säilytystiloissa, jos tusmerkinnän käyttöoikeuden antamisen
36420: esine olisi koko ajan valvonnassa. edellytyksistä ja peruuttamisesta säädettäisiin
36421: Esityksen mukaan esineet olisi säilytettävä tarkemmin asetuksella. Menettely perustuu
36422: joko esineiden säilytystilojen sijaintipaikan Suomea sitovaan kansainväliseen C.I.P. -
36423: poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa sopimukseen. Mainittakoon, että tarkastus-
36424: taikka sisäasiainministeriön asetuksen mu- merkinnän käyttöoikeuden antaminen ei liity
36425: kaisessa lukitussa turvakaapissa. patruunoiden valmistajan tai maahantuojan
36426: Vaihtoehtona turvakaapin hankkimiselle voi- elinkeinon harjoittamisen oikeuteen, vaan
36427: si siis aina olla se, että poliisilaitos kävisi kyseessä on C.I.P. -sopimuksessa mahdollis-
36428: hyväksymässä säilytystilat. Turvakaappi olisi tettu menettely patruunoiden
36429: hankittava ja aseet säilytettävä siellä lukittu- viranomaistarkastuksen teknisen toteutuksen
36430: na taikka tilat hyväksytettävä poliisilla siirtämisestä suoraan valmistajalle tai maa-
36431: kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. hantuojalle viranomaisen valvonnassa. Tällä
36432: Luonnollisesti jos poliisilaitos olisi jo aikai- hetkellä käyttöoikeuden antamisesta sääde-
36433: semmin ennen tämän säädöksen tään asetuksella. Suomen perustuslain 124
36434: voimaantuloa hyväksynyt säilytystilat, ei §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan
36435: henkilön tarvitsisi ryhtyä mihinkään toimen- antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla
36436: piteisiin, jollei säilytystiloissa tapahtuisi tai lain nojalla. Tämän vuoksi mainittu ase-
36437: muutoksia ja säilytystiloissa säilytettäisiin tuksen säännös nostetaan lakiin. Valtuus ei
36438: ainoastaan tyypiltään ja toimintatavaltaan sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä ei-
36439: sellaisia aseita tai se enimmäismäärä aseita, kä se vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa
36440: joiden mukaan säilytystilat on hyväksytty. tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Val-
36441: Aikaisemmin annettu säilytystilojen hyväk- tuuden antaminen on tarpeen patruunoiden
36442: syntä olisi siten näillä edellytyksin riittävä. tarkastuksen tarkoituksenmukaiseksi hoita-
36443: Turvakaapin hankkimisen osalta taas riit- miseksi, koska patruunoiden riittävän
36444: täisi se, että luvanhaltija omatoimisesti tehokkaaseen C.I.P. -sopimuksen mukaiseen
36445: kahden vuoden kuluessa säädöksen voimaan- tarkastamiseen ei ole saatavissa sen viran-
36446: tulosta hankkisi sisäasiainministeriön omaistoimintana toteuttamisen edellyttämiä
36447: asetuksen mukaisen turvakaapin ja säilyttäisi viranomaisresursseja. Sisäasiainministeriö
36448: aseet lukittuna turvakaapissa. Sisäasiainmi- valvoisi edelleenkin tarkastusmerkinnän
36449: nisteriö antaisi 119 §:n 2 momentin 3 kohdan käyttöä ja tarkastustoimintaa.
36450: nojalla tarkemmat säännökset turvakaapista. 112 §. Pysyvästi ampumakelvottomaksi
36451: 110 §. Ampuma-aseiden ja patruunoiden tehdyn ampuma-aseen ja pysyvästi toiminta-
36452: tarkastus. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin, kelvottomaksi tehdyn aseen osan esittäminen.
36453: että tarkastuttamisvelvollisuus ei koskisi sel- Esityksen mukaan myös yhteisöt ja säätiöt
36454: laisia keräilyllisesti arvokkaita ampuma- voisivat saada luvan ampuma-aseen ja aseen
36455: aseita ja patruunoita, jotka valmistetaan, kor- osan hallussapitoon. Jos yhteisön tai säätiön
36456: jataan taikka siirretään tai tuodaan Suomeen hallussapitämä ampuma-ase tehtäisiin pysy-
36457: HE 110/2000 vp 59
36458:
36459:
36460: västi ampumakelvottomaksi tai aseen osa py- luvatonta hallussapitoa koskevaan rangaista-
36461: syvästi toimintakelvottomaksi, tulisi se vaan tekoon, olisi esineiden maahantuojan
36462: esittää yhteisön tai säätiön kotipaikan poliisi- epäselvissä tapauksissa aina perusteltua var-
36463: laitokselle. Pykälään lisättäisiin siten tätä muuden vuoksi esittää esineet
36464: koskeva maininta. Yhteisöjen ja säätiöiden poliisilaitokselle sen varmistamiseksi, että
36465: kotipaikkaa on käsitelty tarkemmin 42 §:n 1 esineitä ei tule tarkastuttaa.
36466: momentin perusteluissa. 114 §. Luvanhaltijan kotikunnan vaihtumi-
36467: 112 a §. Pysyvästi ampumakelvottomaksi nen. Lupaviranomaisissa käyttöön otetun
36468: tehdyn ampuma-aseen ja pysyvästi toiminta- valtakunnallisen automaattisen tietojenkäsit-
36469: kelvottomaksi tehdyn aseen osan siirto ja telyn avulla pidettävän ampuma-aserekisterin
36470: tuonti Suomeen. Momentissa säädettäisiin avulla luvanhaltijoita sekä näiden hallussapi-
36471: velvollisuudesta esittää tarkastettaviksi pysy- tämiä ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita
36472: västi ampumakelvottomaksi tehty ampuma- ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevat
36473: ase ja pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty tiedot voidaan katsoa ja tarkistaa kaikissa po-
36474: aseen osa 30 päivän kuluessa esineiden siir- liisilaitoksissa riippumatta henkilön
36475: rosta tai tuonnista Suomeen. Esineet tulisi kotikunnasta. Aserekisteristä on myös yhteys
36476: esittää poliisilaitokselle. Tarvittaessa poliisi- väestötietojärjestelmään. Luvanhaltijan koti-
36477: laitos voisi toimittaa esineet edelleen kunnan vaihtumisesta ilmoittaminen ei siten
36478: sisäasiainministeriön yhteyteen perustettavat- olisi enää jatkossa lupavalvonnan kannalta
36479: Ie asehallintoyksikölle tutkittaviksi, jos tarpeellista. Tämän vuoksi pykälä kumottai-
36480: poliisilaitoksen asiantuntemus ei riittäisi esi- siin tarpeettomana. Ampuma-aseen, aseen
36481: neiden tarkastamiseen. Tarkastamiseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten
36482: toimittamisen laiminlyönti säädettäisiin am- ammusten hallussapitoon oikeuttavan luvan
36483: puma-aserikosta koskevassa 101 §:n 1 haltija ei siten olisi enää velvollinen esittä-
36484: momentin 6 kohdassa rangaistavaksi teoksi. mään lupatodistustaosa uuden kotikuntansa
36485: Tarkastuksella pyrittäisiin estämään sellais- poliisilaitokselle muuttaessaan asumaan toi-
36486: ten ampuma-aseiden ja aseen osien siirto ja sen kihlakunnan alueelle. Tarpeen vaatiessa
36487: tuonti Suomeen, jotka olisivat siinä määrin poliisilaitos voisi kuitenkin voimassa olevan
36488: huonosti ampuma- tai toimintakelvottomiksi asiakirjojen ja aseiden esittämistä koskevan
36489: tehtyjä, että niitä voitaisiin ampuma-aselain 117 §:n nojalla pyytää luvanhaltijaa esittä-
36490: säännösten nojalla pitää joko täysin toimivi- mään lupatodistuksensa, jos siihen olisi
36491: na ampuma-aseina tai aseen osina taikka syytä.
36492: ainakin sellaisiksi muutettavina ilman erityis- 116 §. Ase-elinkeinonharjoittajien ja ase-
36493: tietoja ja taitoja. Jos esineiden siirtäjä tai keräilijöiden valvonta. Voimassa olevan 2
36494: tuoja toimittaisi esineet asianmukaisesti mää- momentin mukaan poliisi voisi tarvittaessa
36495: räajassa tarkastettaviksi ja esineet todettaisiin tarkastaa asekeräilijän hankkimistaan ja hal-
36496: tarkastuksessa lupaa edellyttäviksi, tämän tu- lussapitämistään aseen osista 60 §:n 1
36497: lisi joko hakea esineille niiden hallussapitoon momentin nojalla pitämän tiedoston. Samoin
36498: oikeuttava lupa tai sopia poliisilaitoksen säädettäisiin poliisille mahdollisuus tarvitta-
36499: kanssa esineille tehtävistä teknisistä muutos- essa tarkastaa myös asekeräilijän
36500: toimenpiteistä. hallussapitämistään ampuma-aseista 59 a §:n
36501: Tarkastuttamisvelvoite koskisi siten am- 1 momentin nojalla pitämä tiedosto. Kuten
36502: puma-aseita ja aseen osia, jotka on 19 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 59 a §:n 1
36503: ulkomailla tehty ampuma- tai toimintakelvot- momentin perusteluissa on edellä tarkemmin
36504: tomiksi. Se ei luonnollisestikaan koskisi selostettu, voisi sisäasiainministeriö oikeuttaa
36505: sellaisia esineitä, jotka eivät alunperinkään asekeräilijän pitämään tiedostoa hallussapi-
36506: ole olleet toimivia ampuma-aseita tai aseen tämistään ampuma-aseista hallussapitoluvan
36507: osia, vaan lähinnä näköisjäljennöksiä tai lelu- hakemisen sijasta. Varsinkin ampuma-
36508: ja. Koska helposti ampumakelpoiseksi aseiden kyseessä ollessa olisi valvonnan
36509: ampuma-aseeksi muutettavan esineen hallus- kannalta tarpeellista, että poliisi voisi tarvit-
36510: sapitämisellä voisi mahdollisesti joissakin taessa tarkastaa tietojen oikeellisuuden.
36511: tapauksissa joutua epäiliyksi ampuma-aseen Poliisilla ei kuitenkaan olisi momentin nojal-
36512: 60 HE 110/2000 vp
36513:
36514:
36515: la oikeutta tunkeutua kotirauhan suojaamaan sisäasiainministeriö.
36516: paikkaan tiedoston tarkastamiseksi, vaan ko- Tarkemmat säännökset lautakunnan toi-
36517: tietsinnän osalta olisi noudatettava, mitä siitä minnasta, kokoonpanosta, jäsenten
36518: erikseen säädetään. määräämisestä ja nimittämisestä sekä toimi-
36519: 117 a §. Ampuma-aselautakunta. Pykälässä kaudesta ja kokoontumisesta annettaisiin
36520: säädettäisiin, että sisäasiainministeriön yh- asetuksella.
36521: teydessä toimisi ampuma-aselautakunta, joka 118 §. Muutoksenhaku. Hallinto-oikeuslain
36522: antaisi ministeriön pyynnöstä lausuntoja tä- (430/ 1999) tultua voimaan marraskuun 1
36523: män lain soveltamisalaan kuuluvista asioista. päivänä 1999 ovat lääninoikeudet muuttuneet
36524: Lautakunnalla tulisi olla laaja mahdollisuus alueellisiksi hallinto-oikeuksiksi. Tämän
36525: antaa lausuntoja sellaisista asioista, joissa vuoksi 3 ja 4 momentissa olevat viittaukset
36526: ministeriö katsoisi lautakunnan lausunnon lääninoikeuteen muutettaisiin hallinto-
36527: olevan hyödyllinen. Kuitenkin tässä laissa oikeudeksi.
36528: säädettyjen lupapäätösten ratkaiseminen on 119 §. Tarkemmat säännökset. Nyt annet-
36529: siinä määrin viranomaistoimintaa niihin liit- tavalla esityksellä muutettavan 26 §:n 3
36530: tyvien yleisen järjestyksen ja turvallisuuden momentin 1 kohdan mukaan ase-
36531: säilymistä korostavien seikkojen vuoksi, ettei elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilöltä vaa-
36532: lautakunnalla tulisi olla yleistä lausunnonan- dittaisiin jatkossa, että tämä olisi suorittanut
36533: tovaltaa niitä koskevien lupahakemusten hyväksytysti sisäasiainministeriön järjestä-
36534: osalta. Tämä ei kuitenkaan estäisi ministeriö- män kokeen. Asiaa on selostettu tarkemmin
36535: tä pyytämästä lausuntoa lautakunnalta myös kyseisen muutossäädöksen perusteluissa.
36536: jonkin yksittäisen lupa-asian ratkaisemiseen Asetuksella säädettäisiin tarkemmin itse ko-
36537: liittyvästä seikasta, jos ministeriö katsoisi sen keen sisällöstä ja sen järjestämisestä. Tämän
36538: hyödylliseksi asian käsittelyssä. Tällöin tulisi vuoksi momenttiin lisättäisiin uusi 8 kohta,
36539: kuitenkin korostetusti ottaa huomioon se, että jossa säädettäisiin mahdollisuudesta antaa
36540: 113 §:n 2 momentissa säädetään ampuma- tarkempia säännöksiä asiasta asetuksella.
36541: asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen Uudessa 112 a §:ssä säädettäisiin velvolli-
36542: vaarallisia ammuksia koskevat lupahake- suudesta esittää tarkastettaviksi pysyvästi
36543: mukset, ennakkosuostumukset, suostumukset ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase ja
36544: ja asekeräilijälle annettavaa hyväksyntää pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty aseen
36545: koskevat hakemukset sekä asiassa annetut osa 30 päivän kuluessa esineiden siirrosta tai
36546: päätökset salassa pidettäviksi asiakirjoiksi. tuonnista Suomeen. Esineet tulisi toimittaa
36547: Ministeriö voisi siten pyytää lausuntoja niitä poliisilaitokselle, joka tarkastaisi ne. Asiaa
36548: koskevista asioista vain yleisellä tasolla siten, on selostettu tarkemmin kyseisen momentin
36549: ettei yksittäisten hakemusten ja päätösten si- perusteluissa. Ampuma-aseiden ja aseen osi-
36550: sältö yksilöidysti paljastuisi. Tällöin en tarkastettaviksi toimittamisesta sekä
36551: esimerkiksi asekeräilijän hyväksyntää koske- varsinaisen tarkastamisen käytännön järjes-
36552: van hakemuksen liitteenä olevan tämisestä ja toteuttamisesta annettaisiin
36553: keräilysuunnitelman sisällöstä voitaisiin tar- tarvittaessa sisäasiainministeriön ohje. Tä-
36554: vittaessa pyytää lautakunnan lausunto, jollei män vuoksi momentin loppuun lisättäisiin,
36555: keräilysuunnitelmaa suoraan liitettäisi lau- että sisäasiainministeriö voisi antaa tarvitta-
36556: suntopyyntöön ja lausuntopyynnöstä ei essa tarkempia ohjeita 112 a §:ssä 1
36557: mitenkään voitaisi yksilöidä hakijaa henkilö- momentissa säädetyssä esittämisessä nouda-
36558: tietojen, paikkakunnan tai muiden vastaavien tettavasta menettelystä.
36559: seikkojen perusteella. Tarkoitus ei kuiten-
36560: kaan olisi se, että ministeriö ennen sen 2. Voimaantulo ja siirtymäsään-
36561: ratkaistaviksi säädettyjen lupapäätösten te- nökset
36562: kemistä säännönmukaisesti aina pyytäisi
36563: lautakunnalta lausunnon, vaan lausunto olisi
36564: syytä pyytää vain periaatteellisista kysymyk- 2.1. Voimaantulo
36565: sistä, joilla olisi yleisempää merkitystä.
36566: Päätöksen lausunnon pyytämisestä tekisi aina Esityksessä ehdotetaan, että laki tulisi voi-
36567: maan 1 päivänä tammikuuta 2001. Tällöin
36568: HE 110/2000 vp 61
36569:
36570:
36571: myös esityksen mukaan sisäasiainministeriön mansisältöisinä uuden lain voimassa ollessa.
36572: yhteyteen perustettava asehallintoyksikkö Koska esityksen mukaan kaasusumuttimel-
36573: voisi virallisesti aloittaa toimintansa. Asehal- le säädettäisiin uusi lupatyyppi, joka
36574: lintoyksikön toimitiloja koskeva oikeuttaisi luvan voimassaoloaikana hankki-
36575: vuokrasopimus on alkanut 1 päivänä touko- maan ja hallussapitämään sekä vaihtamaan
36576: kuuta 2000, jolloin on ryhdytty sumuttimen uuteen lupaan merkittyjen kaa-
36577: valmistelemaan yksikön varsinaista toimin- susumuttimen määrän, lajin ja
36578: nan aloittamista. Asehallintoyksikön enimmäispitoisuuden rajoissa, olisi samalla
36579: toiminnan aloittaminen on kuitenkin riippu- syytä säätää, että jos henkilölle annetaan täl-
36580: vainen esityksen voimaantulosta. lainen uudenlainen kaasusumutinlupa, niin
36581: aikaisemman lain nojalla annettu kaa-
36582: 2.2. Siirtymäsäännökset susumuttimen hallussapitoon oikeuttava lupa
36583: raukeaisi. Aikaisemmalla lailla tarkoitettai-
36584: Aikaisemman lain nojalla annetut luvat, siin sekä ampuma-aselakia että ampuma-
36585: ennakkosuostumukset ja asekeräilijälle anne- aseista ja ampumatarpeista annettua lakia.
36586: tut hyväksynnät. Henkilö, joka on saanut Näin saataisiin vanhat pahviset kaasusumut-
36587: ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai timille annetut hallussapitolupatodistukset
36588: erityisen vaarallisia ammuksia koskevan lu- kerättyä vähitellen pois, mikä selkeyttäisi
36589: van taikka ennakkosuostumuksen tai kaasusumutinluvan asemaa ainoana käytössä
36590: asekeräilijälle annetun hyväksynnän ennen olevana lupana kaasusumuttimen hallussapi-
36591: ehdotetun lain voimaantuloa, on saattanut si- toon. Kun henkilölle annettaisiin uusi
36592: joittaa huomattavia summia rahaa edellä kaasusumutinlupa, ei tällä olisi myöskään
36593: mainittujen esineiden hankkimiseen tai nii- enää tarvetta aikaisemman lain nojalla anne-
36594: den hankkimista valmisteleviin toimiin. tun kaasusumuttimen hallussapitoon
36595: Sama koskee luonnollisia henkilöitä ja yhtei- oikeuttavan luvan hallinnalle, koska vanhaa
36596: söjä, jotka ovat saaneet ase-elinkeinoluvan. sumutinta koskeva merkintä tehtäisiin uuteen
36597: Jos ehdotukseen sisältyvillä säännöksillä kaasusumutinlupaan, jos henkilö edelleenkin
36598: puututtaisiin näiden voimassaoloaikaan, puu- haluaisi pitää vanhaa sumutinta hallussaan.
36599: tuttaisiin samalla Suomen perustuslain II Asealan elinkeinoluvan hankkiminen kau-
36600: luvussa säädettyihin yksilön perusoikeuksiin. pallisessa tarkoituksessa harjoitettavaan
36601: Lakiehdotuksella puututtaisiin tällöin edellä ampumaradan pitämiseen ja kouluttamiseen
36602: mainittujen esineiden vapaaseen käyttöoikeu- ampuma-aseiden käyttöön. Suomen perustus-
36603: teen ja mahdollisesti myös asianomaisen lain 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on
36604: luovutuskompetenssiin omaisuutensa suh- oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa
36605: teen. Ottaen erityisesti huomioon Suomen valitsemailaan elinkeinolla. Eduskunnan pe-
36606: perustuslain 15 §: ssä turvatun omaisuuden rustuslakivaliokunta on katsonut
36607: suojan esityksessä ehdotetaan, että aiempien lausunnossaan 1511996 vp., että silloin voi-
36608: lakien nojalla annetut luvat, ennakkosuostu- massa olleen hallitusmuodon 15 §:n 1
36609: mukset ja asekeräilijälle annetut hyväksynnät momentin mukainen pääsääntö on elinkeino-
36610: jäisivät mahdollisine ehtoineen voimaan. vapaus ja että poikkeuksellisesti
36611: Selvyyden vuoksi nimenomaisesti todettai- luvanvaraisuuskin on mahdollinen, mutta sii-
36612: siin, että aikaisemmilla laeilla tarkoitettaisiin tä on aina säädettävä lailla. Kaupallisessa
36613: sekä ampuma-aselakia (111998) että ampu- tarkoituksessa harjoitettavan ampumaratojen
36614: ma-aseista ja ampumatarpeista annettua lakia pitämisen ja ampuma-aseiden käyttöön kou-
36615: (3311933). Suurin osa tällä hetkellä voimas- luttamisen luvanvaraistamisesta ja luvan
36616: saolevista luvista on annettu ampuma- antamisen edellytyksistä säädettäisiin tämän
36617: aselailla kumotun ampuma-aseista ja ampu- lain asealan elinkeinon harjoittamista koske-
36618: matarpeista annetun lain nojalla. Näin ollen vassa 3 luvussa ja etenkin sen 20 §:ssä.
36619: aikaisempien lakien nojalla annetut luvat, Kyseisten toimintojen luvanvaraistamista on
36620: ennakkosuostumukset ja asekeräilijälle anne- selostettu tarkemmin myös asealan elinkei-
36621: tut hyväksynnät jäisivät voimaan, vaikkei noa koskevan 14 §:n perusteluissa.
36622: niitä olisikaan mahdollista saada enää sa- Lisäksi perustuslakivaliokunta on lausun-
36623: 62 HE 110/2000 vp
36624:
36625:
36626: nossaan 3511997 todennut, että asealan elin- Kahden vuoden aikaa voitaisiin pitää riittä-
36627: keinon harjoittamisoikeutta rajoittavaa vän pitkänä aikana mainittuihin toimiin
36628: toimintojen luvanvaraistamista puoltavat tär- ryhtymiselle.
36629: keät ja vahvat yhteiskunnalliset intressit, Poliisilla ei olisi oikeutta käydä tarkasta-
36630: joiden huomioon ottamiseksi rajoituksia voi- massa erikseen sitä, että turvakaappi on
36631: daan myös pitää välttämättöminä. hankittu, jollei luvanhaltija nimenomaisesti
36632: Lausunnossa on todettu myös, että perustus- pyytäisi poliisin hyväksyntää säilytystiloille.
36633: lakivaliokunnan mielestä elinkeinoluvan Suomen perustuslain 10 §:n 1 momentin mu-
36634: myöntämisen tulee pääsääntöisesti perustua kaan jokaisen kotirauha on turvattu. Poliisin
36635: laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusharkin- oikeudesta päästä kotirauhan suojaaman
36636: taan. Samalla kuitenkin valiokunta on paikkaan säädetään pakkokeinolain ja poliisi-
36637: todennut vahvojen yhteiskunnallisten intres- lain säännöksissä. Pääsy kotirauhan
36638: sien siinä määrin puoltavan asealan suojaamiin tiloihin edellyttää siten epäilyä
36639: valvontaa, että lupien myöntämiseen voi jää- rikoksesta tai rikoksen selvittämistä. Perus-
36640: dä harkintaa. Edellä mainitun 14 §:n tuslakivaliokunta on lausunnossaan 35/1997
36641: perusteluissa on selostettu tarkemmin niitä lausunut muun muassa, että valiokunta on ai-
36642: perusteita, joiden vuoksi kyseisten toiminto- kaisemmissa lausunnoissaan pitänyt rikoksen
36643: jen luvanvaraistamista nyt annettavassa selvittämisenä myös sellaisia toimenpiteitä,
36644: esityksessä ehdotetaan. joihin ryhdytään jonkin konkreettisen ja yksi-
36645: Tämän vuoksi lain tasolla säädettäisiin, että löidyn rikosepäilyn johdosta, vaikka rikos ei
36646: sen joka tämän lain voimaantullessa kaupal- olisi vielä ehtinyt toteutuneen teon asteelle.
36647: lisessa tarkoituksessa pitää ampumarataa tai Aseiden säilyttäminen lukitussa turvakaa-
36648: kaupallisessa tarkoituksessa kouluttaa am- pissa olisi siten luvanhaltijan oman
36649: puma-aseiden käyttöön, on hankittava vastuullisuuden varassa. Luvanhaltijan tulisi
36650: toiminnan harjoittamiseen oikeuttava asealan omatoimisesti kahden vuoden kuluessa ehdo-
36651: elinkeinolupa vuoden kuluessa lain voimaan- tetun lain voimaantulosta hankkia
36652: tulosta. Lupaa haettaisiin sisäasiainministeriön asetuksen mukainen
36653: sisäasiainministeriöltä. Luvanhakuvelvolli- turvakaappi ja säilyttää aseet lukittuna turva-
36654: suus koskisi siis myös niitä, jotka tämän lain kaapissa, jollei luvanhaltija hankkisi
36655: voimaantullessa harjoittaisivat kyseisiä toi- säilytystiloille poliisilaitoksen hyväksyntää.
36656: mintoja. Ilman lupaa toimintaa voisi Säilyttämisvelvollisuuden rikkominen on
36657: harjoittaa vain vuoden ajan tämän lain voi- säädetty rangaistavaksi teoksi voimassa ole-
36658: maantulosta. van lain 103 §:n 2 momentin 8 kohdassa ja
36659: Ampuma-aseiden säilyttäminen turvakaa- tekoon syyllistyminen käytännössä aiheut-
36660: pissa. Kuten ehdotetun lain 106 §:n uudessa taisi usein myös lupien peruuttamisen sekä
36661: 2 momentissa säädettäisiin, olisi erityisen aseiden menettämisen. Kyseistä mahdollista
36662: vaarallinen ampuma-ase taikka määrältään seuraamusta voitaisiin pitää riittävänä takee-
36663: yhteensä yli viisi pistoolia, revolveria, itsela- na siitä, että luvanhaltija noudattaisi
36664: taavalla kertatulella toimivaa kivääriä tai säilyttämisvelvollisuutta, vaikkei poliisi erik-
36665: muuta ampuma-asetta säilytettävä sisäasi- seen kävisikään tarkistamassa aseiden
36666: ainministeriön asetuksen mukaisessa säilyttämistä luvanhaltijan luona. Säännösten
36667: lukitussa turvakaapissa. Asiaa on selostettu vastainen säilytys voisi tulla myöhemmin il-
36668: tarkemmin kyseisen momentin perusteluissa. mi esimerkiksi aseiden säilytystiloihin
36669: Vaihtoehtona aseiden säilyttämiselle lukitus- tehdyn anastusrikoksen tutkinnan yhteydessä.
36670: sa turvakaapissa olisi se, että aseiden Aikaisemman lain aikana vireille tullut lu-
36671: säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos olisi pa- tai valitusasia taikka asekeräilijälle
36672: hyväksynyt säilytystilat. Siirtymäsäännöksis- annettavaa hyväksyntää koskeva hake-
36673: sä säädettäisiin, että aseet olisi säilytettävä musasia. Selvyyden vuoksi
36674: ministeriön asetuksen mukaisessa lukitussa siirtymäsäännöksissä säädettäisiin, että ennen
36675: turvakaapissa tai luvanhaltijan olisi hankitta- ehdotetun lain voimaantuloa vireille tullee-
36676: va säilytystiloille poliisilaitoksen hyväksyntä seen lupa- tai valitusasiaan taikka
36677: kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. asekeräilijälle annettavaa hyväksyntää kos-
36678: HE 110/2000 vp 63
36679:
36680:
36681: kevaan hakemusasiaan sovellettaisiin sen vi- 3. Säätäruisjärjestys
36682: reille tullessa voimassa olleita säännöksiä.
36683: Asia tulee pääsääntöisesti vireille, kun hake- Esitys ei sisällä säännöksiä, jotka edellyt-
36684: mus jätetään viranomaiselle. Siten täisivät perustuslain mukaista
36685: esimerkiksi hankkiruislupaa koskevan vali- säätämisjärjestystä. Siten lakiehdotus voitai-
36686: tusasian käsittelyssä noudatettaisiin nyt siin käsitellä tavallisia lakeja koskevassa
36687: voimassa olevan ampuma-aselain säännök- säätämisjärjestyksessä.
36688: Sia, jos hankkiruislupa-asia on tullut
36689: lupaviranomaisessa vireille ennen ehdotetun
36690: lain voimaantuloa. Koska esityksellä ei puu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
36691: tuttaisi ennakkosuostumusta koskeviin kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
36692: säännöksiin, ei siirtymäsäännöstä niiden tus:
36693: osalta olisi tarpeellista antaa.
36694: 64 HE 110/2000 vp
36695:
36696:
36697: Lakiehdotus
36698:
36699:
36700: Laki
36701: ampuma-aselain muuttamisesta
36702:
36703: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36704: kumotaan 9 päivänä tammikuuta 1998 annetun ampuma-aselain ( 11 1998) 43 §:n 1 momentin
36705: 8 kohta ja 3 momentti sekä 1-14 §,
36706: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 kohta, 14 ja 15 §, 18 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 mo-
36707: mentin 3 ja 6 kohta, 20 §:n 1 ja 2 momentti, 21 §, 22 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 26
36708: §:n 2 ja 3 momentti, 27 ja 28 §, 39 §:n 1 ja 2 momentti, 42 §, 43 §:n 1 momentin 7 kohta, 45
36709: §:n otsikko ja 3 momentti, 50 §:n 2 momentti, 52 §:n 1 momentti, 53 §:n 1 momentti, 54, 57,
36710: 61 ja 62 §, 65 §:n 2 momentti, 66 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3 momentti, 68, 69, 70 ja 73 §, 74
36711: §:n 1 momentti, 75 §, 76 §:n 1 momentti, 78 §, 80 §:n 2 ja 3 momentti, 81 §:n 1 momentti, 85
36712: §:n 2 momentti, 87 §:n 1 momentin 3 kohta, 89, 90 ja 101 §, 103 §:n 2 momentinjohdanto-
36713: kappale sekä 4 ja 5 kohta, 110 §:n 1 momentti, 112 §, 116 §:n 2 momentti, 118 §:n 3 ja 4
36714: momentti sekä 119 §:n 1 momentin 7 kohta ja 3 momentti sekä
36715: lisätään 19 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta, lakiin uusi 35 a, 45 a, 45 b, 55 a-55 c ja 59 a §,
36716: 67 §:n 2 momenttiin uusi 4 aja 4 b kohta sekä pykälään uusi 3 momentti, lakiin uusi 67 a §ja
36717: lain 6lukuun uusi 83 a §, 106 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirty-
36718: vät 3 ja 4 momentiksi, 110 §: ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 112 aja 117 a § sekä 119 §:n 1
36719: momenttiin uusi 8 kohta seuraavasti:
36720:
36721: 1§ laissa säädettyihin hyväksyttäviin käyttötar-
36722: koituksiin;
36723: Soveltamisala
36724: 14 §
36725: Mitä tässä laissa säädetään ampuma-
36726: aseista, koskee myös ohjus- ja raketinheitin- Asealan elinkeino
36727: järjestelmiä ja kaasusumuttimia.
36728: Kaasusumuttimiin ei kuitenkaan sovelleta Asealan elinkeinolla tarkoitetaan kaupalli-
36729: 2-10, 12, 15, 31-33, 35-36, 42-55 ja sessa tarkoituksessa harjoitettavaa:
36730: 56-63 §:ää eikä 66 §:n 1 momentin 1 ja 3 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu-
36731: kohtaa sekä 68,70-72,74-77,80-82,89, noiden ja erityisen vaarallisten ammusten
36732: 90, 110, 112 ja 112 a §:ää. Muista sovelta- kauppaa ja valmistamista;
36733: misalaa koskevista poikkeuksista säädetään 2) ampuma-aseiden ja aseen osien korjaa-
36734: 17 §:ssä. mista ja muuntamista;
36735: 3) ampumaradan pitämistä;
36736: 13 § 4) ampuma-aseiden käyttöön kouluttamis-
36737: ta.
36738: Kantaminen, kuljettaminen, säilyttäminen ja
36739: hallussapito 15 §
36740:
36741: Tässä laissa tarkoitetaan ampuma-aseiden, Asekeräilijä
36742: aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaaral-
36743: listen ammusten: Asekeräilijällä tarkoitetaan luonnollista
36744: 1) kantamisella niiden käyttämistä tässä henkilöä taikka Suomessa rekisteröityä tai
36745: julkista tehtävää haitavaa yhteisöä tai säätiö-
36746: HE 110/2000 vp 65
36747:
36748:
36749: tä, jonka sisäasiainministeriö on hyväksynyt 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu-
36750: asekeräilijäksi. noiden ja erityisen vaarallisten ammusten
36751: kaupan harjoittamiseen;
36752: 18 § 2) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu-
36753: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten
36754: Luvanvaraisuus valmistamiseen kaupallisessa tarkoituksessa;
36755: 3) ampuma-aseiden ja aseen osien korjaa-
36756: Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain miseen ja muuntamiseen kaupallisessa
36757: mukaan luvanvaraista on: tarkoituksessa;
36758: 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 4) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitetta-
36759: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten vaan ampumaradan pitämiseen; sekä
36760: siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti Suo- 5) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitetta-
36761: mesta, kauttakuljetus kaupallisessa vaan ampuma-aseiden käyttöön
36762: tarkoituksessa, kauppa, hankkiminen, hallus- kouluttamiseen tässä laissa säädettyihin hy-
36763: sapito ja valmistaminen; väksyttäviin käyttötarkoituksiin.
36764: 2) ampuma-aseiden ja aseen osien korjaa-
36765: minen ja muuntaminen;
36766: 3) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava 21 §
36767: ampumaradan pitäminen;
36768: 4) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava Asealan elinkeinoluvan sisältö ja voimassa-
36769: ampuma-aseiden käyttöön kouluttaminen. oloaika
36770:
36771: Asealan elinkeinoluvassa on mainittava
36772: 19 § toiminta, jota lupa koskee, sekä se, minkälai-
36773: sia ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja
36774: Poikkeukset luvanvaraisuudesta erityisen vaarallisia ammuksia lupa koskee.
36775: Lupa oikeuttaa harjoittamaan asealan elin-
36776: Tämän lain mukaan luvanvaraista ei ole: keinoa vain luvassa mainitussa
36777: toimipaikassa. Tilapäisesti elinkeinoa saa
36778: 3) ampuma-aseiden hallussapito sekä aseen kuitenkin harjoittaa muuallakin.
36779: osien hankkiminen ja hallussapito, jos hank- Lupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityi-
36780: kija tai hallussapitäjä on säädettyä tiedostaa sestä syystä ole annettava määräajaksi.
36781: pitävä asekeräilijä;
36782: 22 §
36783: 6) asianmukaisen luvan nojalla hallussa pi-
36784: detyn ampuma-aseen tai aseen osan Ilmoitus asealan elinkeinoluvan sisältämien
36785: korjaaminen yksityistä tarkoitusta varten; tietojen sekä säilytystilojen muutoksesta
36786: 7) merkinautopistoolin hallussapito ulko-
36787: maisessa kauppa- tai huvialuksessa, jos alus Asealan elinkeinoa harjoittavan (ase-
36788: on ainoastaan tilapäisesti Suomen aluevesil- elinkeinonharjoittaja) on ilmoitettava harjoit-
36789: lä. tamansa asealan elinkeinon lopettamisesta,
36790: ase-elinkeinonharjoittajan yhtiömuodon
36791: muutoksesta sekä toimipaikan sijaintia kos-
36792: 20 § kevista muutoksista lupaviranomaiselle 30
36793: päivän kuluessa asealan elinkeinon lopetta-
36794: Asealan elinkeinolupa misesta, yhtiömuodon muutoksesta taikka
36795: toimipaikan sijaintia koskevista muutoksista.
36796: Sisäasiainministeriö antaa ja peruuttaa lu-
36797: van asealan elinkeinon harjoittamiseen
36798: (asealan elinkeinolupa).
36799: Lupa voidaan antaa:
36800: 3 20924IM
36801: 66 HE 110/2000 vp
36802:
36803:
36804: 25 § vaarallisia ammuksia asealalla harjoitetta-
36805: vaan elinkeinotoimintaan kuuluvalla tavalla.
36806: Velvollisuus tiedoston pitämiseen Lupa oikeuttaa esittely-, kokeilu- tai koulu-
36807: tustarkoituksessa myös ampumaan edellä
36808: Kaupan harjoittamiseen, valmistamiseen, tarkoitetuilla ampuma-aseilla, jos se on
36809: korjaamiseen tai muuntamiseen oikeutetun asealalla harjoitettavan elinkeinotoiminnan
36810: ase-elinkeinonharjoittajan on pidettävä tie- kannalta tarpeellista.
36811: dostoa ampuma-aseista, aseen osista, Aseenkäsittelylupa voidaan antaa 1 mo-
36812: patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuk- mentissa tarkoitetun lisäksi myös henkilölle,
36813: sista siten kuin valtioneuvoston asetuksella joka työssään tilapäisesti kuljettaa, säilyttää
36814: tarkemmin säädetään. tai muuten käsittelee ampuma-aseita, aseen
36815: osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia am-
36816: muksia.
36817: Aseenkäsittelylupa voidaan antaa 18 vuotta
36818: 26 § täyttäneelle henkilölle, jota terveydentilansa
36819: ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä
36820: Vastuuhenkilö sopivana käsittelemään ampuma-aseita,
36821: aseen osia, patruunoita ja erityisen vaarallisia
36822: ammuksia.
36823: Vastuuhenkilön hyväksyy ja hyväksynnän Aseenkäsittelyluvan antaa ja peruuttaa lu-
36824: peruuttaa sisäasiainministeriö. Jos se on ase- van hakijan kotikunnan poliisilaitos.
36825: elinkeinonharjoittajan toiminnan laajuuden
36826: vuoksi tarpeen, hyväksynnän antava viran-
36827: 28 §
36828: omainen voi vaatia, että vastuuhenkilöitä on
36829: useampi kuin yksi.
36830: Vastuuhenkilöksi voidaan hyväksyä luotet- Aseenkäsittelyluvan voimassaoloaika ja lu-
36831: tava ja asealan elinkeinon harjoittamiseen paehdot
36832: sopivana pidettävä henkilö, jolla on:
36833: 1) sellainen perehtyneisyys ampuma- Aseenkäsittelylupa annetaan enintään vii-
36834: aseisiin, aseen osiin, patruunoihin ja erityisen deksi vuodeksi kerrallaan.
36835: vaarallisiin ammuksiin, jota asealan elinkei- Lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan
36836: non asianmukainen harjoittaminen edellyttää, ehdon, jonka mukaan ampuma-aseella ei saa
36837: ja joka on suorittanut hyväksytysti sisäasi- ampua tai jonka mukaan lupa oikeuttaa käsit-
36838: ainministeriön järjestämän kokeen; sekä telemään vain lupaan merkittyjä ampuma-
36839: 2) 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu aseen- aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen
36840: käsittelylupa. vaarallisia ammuksia.
36841:
36842: 27 § 35 a §
36843:
36844: Aseenkäsittelylupa Määräaikainen kaupallinen siirtolupa
36845:
36846: Ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa Sisäasiainministeriö voi antaa useampaa eri
36847: olevalla henkilöllä, joka kuljettaa, säilyttää siirtoa varten määräaikaisesti voimassa ole-
36848: tai muuten käsittelee ampuma-aseita, aseen van kaupallisen siirtoluvan (määräaikainen
36849: osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia am- kaupallinen siirtolupa). Luvan antamisen
36850: muksia, on oltava siihen lupa edellytyksenä on sen lisäksi mitä 35 §:n 2
36851: (aseenkäsittelylupa). Lupa oikeuttaa luvan- momentissa säädetään, että esineiden vas-
36852: haltijan kuljettamaan, säilyttämään ja muuten taanottajana on sama toisessa EU:n
36853: käsittelemään ase-elinkeinonharjoittajalla jäsenvaltiossa oleva ase-
36854: tämän lain mukaisesti annetun luvan nojalla elinkeinonharjoittaja.
36855: kuljetettavina tai säilytettävinä olevia ampu- Siirroista on kirjallisesti ilmoitettava sisä-
36856: ma-aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen asiainministeriölle ennen siirtoa siten kuin
36857: HE 110/2000 vp 67
36858:
36859:
36860: valtioneuvoston asetuksella tarkemmin sää- muksestaan pitää hallussa ampuma-asetta ja
36861: detään. aseen osaa Suomessa.
36862: Lupahakemus jätetään 1 ja 2 momentissa
36863: 39 § tarkoitettuun poliisilaitokseen henkilökohtai-
36864: sesti. Poliisilaitos voi oikeuttaa hakijan
36865: Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä lupi- jättämään hakemuksen myös muulla tavoin
36866: kuin henkilökohtaisesti, jos poliisilaitos on jo
36867: en raukeaminen ja peruuttaminen aikaisemmin antanut hakijalle ampuma-aseen
36868: tai aseen osan hallussapitoon oikeuttavan lu-
36869: van. Yhteisön tai säätiön lupahakemuksen
36870: Kaupallinen ennakkosuostumus, kaupalli- jättää 45 b §:ssä tarkoitettu asevastaava. Eri-
36871: nen tuontilupa, kaasusumuttimen kaupallinen tyisestä syystä hakemuksen voi jättää myös
36872: tuontilupa, kaupallinen siirtolupa, määräai- muuhun poliisilaitokseen tai Suomen ulko-
36873: kainen kaupallinen siirtolupa, kaupallinen maan edustustoon.
36874: vientilupa ja kaasusumuttimen kaupallinen
36875: vientilupa raukeavat, jos asealan elinkeinolu-
36876: pa raukeaa tai peruutetaan. 43 §
36877: Lupaviranomaisen on peruutettava anta-
36878: mansa kaupallinen siirtolupa, määräaikainen Hyväksyttävät käyttötarkoitukset
36879: kaupallinen siirtolupa, kaupallinen vientilu-
36880: pa, kaupallinen kauttakuljetuslupa, Hankkiruislupa voidaan antaa seuraaviin
36881: kaasusumuttimen kaupallinen vientilupa ja käyttötarkoituksiin:
36882: kaasusumuttimen kaupallinen kauttakuljetus-
36883: lupa, jos siirrolle, viennille tai 7) merkinanto.
36884: kauttakuljetukselle on määrämaan viran-
36885: omaisen ilmoituksen mukaan este taikka jos
36886: sille on ulko- tai turvallisuuspoliittinen este. 45 §
36887: Kaupallinen siirtolupa ja määräaikainen kau-
36888: pallinen siirtolupa on peruutettava myös, jos Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset
36889: siirto-olosuhteet eivät enää ole turvalliset. luonnolliselle henkilölle
36890:
36891:
36892: 42 § Lupa museossa tai kokoelmassa pitämiseen
36893: voidaan antaa vain asekeräilijälle, jolla on si-
36894: H ankkimislupa säasiainministeriön hyväksyntä ampuma-
36895: aseiden tai aseen osien keräilyyn ja jonka
36896: Luvan ampuma-aseen ja aseen osan hank- ampuma-aseiden ja aseen osien säilytystilat
36897: kimiseen (hankkimislupa) antaa ja peruuttaa säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on
36898: hakijan kotikunnan tai kotipaikan poliisilai- hyväksynyt.
36899: tos. Luvan erityisen vaarallisen ampuma-
36900: aseen ja sen osan hankkimiseen antaa ja pe- 45 a §
36901: ruuttaa kuitenkin sisäasiainministeriö.
36902: Hankkiruislupa oikeuttaa myös aseen ja Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset
36903: aseen osan väliaikaiseen hallussapitoon. Hal- yhteisölle ja säätiölle
36904: lussapitoluvasta säädetään 52 §:ssä.
36905: Jos hakijalla ei ole kotikuntaa Suomessa,
36906: Hankkiruislupa voidaan antaa Suomessa
36907: luvan antaa ja peruuttaa hakijan oleskelupai- rekisteröidylle tai julkista tehtävää hoitavalle
36908: kan poliisilaitos. Hakijan on esitettävä yhteisölle tai säätiölle, jota on toimintansa
36909: asuinmaansa viranomaisen antama suostu-
36910: tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteella
36911: mus hakemuksessa tarkoitetun ampuma- pidettävä sopivana pitämään hallussa ampu-
36912: aseen ja aseen osan hankkimiseen. Hänen on ma-aseita ja aseen osia. Lupa voidaan antaa
36913: lisäksi annettava kirjallinen selvitys aiko-
36914: vain hakijalle, jonka ampuma-aseiden ja
36915: 68 HE 110/2000 vp
36916:
36917:
36918: aseen osien säilytystilat säilytystilojen sijain- 52§
36919: tipaikan poliisilaitos on hyväksynyt ja jolla
36920: on 45 b §:ssä tarkoitettu asevastaava. Hallussapitolupa
36921: Hankkiruisluvan saajaa koskevien edelly-
36922: tysten osalta noudatetaan lisäksi soveltuvin Sen, joka on hankkimistuvan nojalla hank-
36923: osin, mitä 45 §:n 2 ja 3 momentissa sääde- kinut taikka yksityisen valmistaruisluvan
36924: tään. nojalla valmistanut tai muuntanut ampuma-
36925: aseen tai aseen osan, on luvan voimassa ol-
36926: 45 b § lessa haettava lupaa ampuma-aseen tai aseen
36927: osan hallussapitoon (hallussapitolupa). Lu-
36928: Yhteisön ja säätiön asevastaava paa on kuitenkin haettava 30 päivän kuluessa
36929: hankkimisesta taikka valmistamisesta tai
36930: Edellä 45 a §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä ja muuntamisesta. Luvan antaa ja peruuttaa ko-
36931: säätiöllä on oltava ampuma-aseista, aseen tikunnan tai kotipaikan poliisilaitos.
36932: osista, patruunoista ja erityisen vaarallisista
36933: ammuksista huolehtiva henkilö (asevastaa-
36934: va), joka vastaa siitä, että tässä laissa ja sen 53§
36935: nojalla annetuissa säännöksissä säädettyjä
36936: velvoitteita sekä lupaehtoja noudatetaan. Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lupa-
36937: Asevastaavan on oltava yhteisön tai säätiön ehdot
36938: palveluksessa taikka osallistuttava muuten
36939: sen toimintaan. Hallussapitolupa annetaan toistaiseksi, joll-
36940: Asevastaavan hyväksyy ja hyväksynnän ei sitä erityisestä syystä ole annettava
36941: peruuttaa yhteisön tai säätiön kotipaikan po- määräajaksi. Sellaista työtä varten, jossa am-
36942: liisilaitos. Poliisilaitos voi vaatia, että puma-ase on välttämätön, lupa annetaan
36943: asevastaavia on useampia kuin yksi, jos se kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerral-
36944: yhteisön tai säätiön toiminta huomioon otta- laan.
36945: en on tarpeen. Asevastaavaksi voidaan
36946: hyväksyä sellainen 18 vuotta täyttänyt henki-
36947: lö, jota terveydentilansa, käyttäytymisensä ja 54§
36948: perehtyneisyytensä perusteella on pidettävä
36949: sopivan~ pitämään hallussa ampuma-aseita ja
36950: aseen os1a. Rinnakkaislupa
36951: Hyväksyntä oikeuttaa hankkimaan, hallus-
36952: sapitämään ja luovuttamaan yhteisölle tai Ampuma-aseeseen tai aseen osaan, johon
36953: säätiölle annetussa luvassa tarkoitettuja am- on annettu hallussapitolupa, voidaan luvan-
36954: puma-aseita, aseen osia, patruunoita ja haltijan suostumuksella antaa rinnakkainen
36955: erityisen vaarallisia ammuksia. oikeus hallussapitoon (rinnakkaislupa). Val-
36956: tion suostumuksella rinnakkaislupa voidaan
36957: antaa myös valtion omistamaan ampuma-
36958: 50§ aseeseen tai aseen osaan. Keräilykokoelmaan
36959: kuuluvaan ampuma-aseeseen tai aseen osaan
36960: Yksityinen valmistamislupa rinnakkaislupa voidaan antaa vain asekeräili-
36961: jälle. Luvan antaa ja peruuttaa 42 §:n 1 tai 2
36962: momentissa tarkoitettu viranomainen.
36963: Lupa voidaan antaa 45 tai 45 a §:ssä sääde- Lupa voidaan antaa 45 §:ssä säädetyin
36964: tyin edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, mitä
36965: mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 §:ssä
36966: §: ssä säädetään. säädetään.
36967: Lupaa haettaessa on esitettävä luvanhalti-
36968: jan suostumus tai valtion suostumus
36969: rinnakkaisluvan antamiseen. Lupaviranomai-
36970: HE 110/2000 vp 69
36971:
36972:
36973: nen voi lisäksi vaatia, että ampuma-ase tai käsittelemiseen.
36974: aseen osa esitetään poliisille.
36975: 55 c §
36976: 55 a §
36977: Kaasusumutinluvan lupaehdot
36978: Kaasusumutinlupa
36979: Lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan
36980: Luvan kaasusumuttimen hankkimiseen ja ehdon, jonka mukaan lupa ei oikeuta hank-
36981: hallussapitoon (kaasusumutinlupa) antaa ja kimaan tai vaihtamaan sumutinta taikka
36982: peruuttaa hakijan kotikunnan tai kotipaikan jonka mukaan yhteisölle annettava lupa ei
36983: poliisilaitos noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeuta Iuvansaajan palveluksessa olevaa
36984: 42 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. Lupa henkilöä kantamaan sumutinta työssä.
36985: annetaan enintään viideksi vuodeksi kerral- Lisäksi lupaviranomainen voi sisällyttää
36986: laan. Lupa museossa tai kokoelmassa lupaan ehdon, jonka mukaan lupa oikeuttaa
36987: pitämiseen voidaan antaa myös toistaiseksi. kantamaan kaasusumutinta vain lupaan mer-
36988: Lupa oikeuttaa luvan voimassaoloaikana kityssä työtehtävässä tai paikassa.
36989: hankkimaan, hallussapitämään ja vaihtamaan
36990: lupaan merkityt kaasusumuttimet. Yhteisölle 57§
36991: annettava lupa oikeuttaa Iuvansaajan palve-
36992: luksessa olevan 18 vuotta täyttäneen Asekeräilijäksi hyväksyminen
36993: henkilön, joka on riittävästi perehtynyt kaa-
36994: susumuttimen turvalliseen käsittelemiseen, Asekeräilijän hyväksyy ja hyväksynnän pe-
36995: kantamaan luvassa tarkoitettua kaasusumu- ruuttaa sisäasiainministeriö.
36996: tinta työssä, jos se on oman tai toisen Asekeräilijäksi voidaan hyväksyä luonnol-
36997: henkilökohtaisen koskemattomuuden taikka linen henkilö, joka täyttää 45 §:n 1
36998: omaisuuden suojelemiseksi välttämätöntä. momentissa säädetyt edellytykset.
36999: Asekeräilijäksi voidaan hyväksyä myös
37000: 55 b § Suomessa rekisteröity tai julkista tehtävää
37001: hoitava yhteisö tai säätiö, jota on toimintansa
37002: Kaasusumutinluvan antamisen edellytykset tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteella
37003: pidettävä sopivana pitämään hallussa ampu-
37004: Lupa kaasusumutinlupaan voidaan antaa ma-aseita ja aseen osia ja jolla on 45 b §:ssä
37005: seuraaviin hyväksyttäviin käyttötarkoituk- tarkoitettu asevastaava. Hyväksyntä voidaan
37006: siin: antaa hakijalle, joka ampuma-aseita tai aseen
37007: 1) koulutus taikka näytös, kuvaus tai muu osia museossa tai kokoelmassa pitääkseen
37008: vastaava esitys; esittää hyväksyttävän suunnitelman järjes-
37009: 2) museossa tai kokoelmassa pitäminen; telmällistä asekeräilyä varten. Hakijana
37010: 3) oman tai toisen henkilökohtaisen kos- olevalla luonnollisella henkilöllä ja asevas-
37011: kemattomuuden taikka omaisuuden taavalla on oltava toiminnan harjoittamista
37012: suojeleminen. varten tarpeellinen asehistoriallinen ja ase-
37013: Lupa voidaan antaa luonnolliselle henkilöl- tekninen asiantuntemus.
37014: le, joka täyttää 45 §:n 1 momentissa säädetyt Hakemus jätetään kotikunnan tai kotipai-
37015: edellytykset. Lupa voidaan antaa myös yhtei- kan poliisilaitokseen henkilökohtaisesti.
37016: sölle tai säätiölle, joka täyttää 45 a §:n 1 Yhteisön tai säätiön hakemuksen jättää ase-
37017: momentissa säädetyt edellytykset. Yhteisön vastaava. Erityisestä syystä hakemuksen voi
37018: ja säätiön asevastaavan osalta noudatetaan, jättää myös muuhun poliisilaitokseen.
37019: mitä 45 b §:ssä säädetään.
37020: Luvanhakijan, joka on luonnollinen henki-
37021: lö, sekä asevastaavan on osoitettava, että hän
37022: on koulutuksessaan tai muuten riittävästi pe-
37023: rehtynyt kaasusumuttimen turvalliseen
37024: 70 HE 110/2000 vp
37025:
37026:
37027: 59 a § kan poliisilaitos.
37028: Lupa voidaan antaa 45 §:n 1 momentissa
37029: Tiedosto asekeräilijän ampuma-aseista tai 45 a §:n 1 momentissa säädetyin edelly-
37030: tyksin noudattaen soveltuvin osin, mitä
37031: Sisäasiainministeriö voi hakemuksesta oi- ampuma-aseista ja aseen osista 42 §:n 2 ja
37032: keuttaa asekeräilijän pitämään 3 momentissa säädetään.
37033: hallussapitoluvan hakemisen sijasta tiedostaa Lupa erityisen vaarallisten patruunoiden ja
37034: hankkimistaan, valmistamistaan tai muunta- ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja
37035: mistaan ampuma-aseista siten kuin hallussapitoon voidaan antaa vain erityisestä
37036: valtioneuvoston asetuksella tarkemmin sää- syystä.
37037: detään. Oikeus lakkaa olemasta voimassa ja
37038: ampuma-aseiden osalta menetellään siten 65 §
37039: kuin 8 luvussa säädetään, jos asekeräilijälle
37040: annettu hyväksyntä raukeaa tai se peruute- Suostumus
37041: taan.
37042: Tiedostaa pitävän asekeräilijän on 60 päi-
37043: vän kuluessa ampuma-aseen hankkimisesta, Suostumus annetaan luonnolliselle henki-
37044: valmistamisesta tai muuntamisesta palautet- lölle, jolla on kyseistä ampuma-asetta tai
37045: tava hankkiruislupa tai yksityinen aseen osaa koskeva hankkimislupa, yksityi-
37046: valmistaruislupa luvan antaneelle viranomai- nen valmistamislupa, kaasusumutinlupa
37047: selle. taikka oikeus kyseisten patruunoiden tai eri-
37048: Tiedoston esittämisestä ja luovuttamisesta tyisen vaarallisten ammusten hankkimiseen
37049: poliisille on voimassa, mitä 60 §:n 2 momen- ja hallussapitoon. Suostumus annetaan myös
37050: tissa säädetään. 45 b §: ssä tarkoitetulle asevastaavalle, jolla
37051: on yhteisölle tai säätiölle annetun luvan no-
37052: 61 § jalla oikeus esineen hankkimiseen ja
37053: hallussapitoon. Hankkimislupaa, yksityistä
37054: Patruunoiden hankkiminen ja hallussapito valmistamislupaa, kaasusumutinlupaa taikka
37055: patruunoiden tai erityisen vaarallisten am-
37056: Hankkimislupa, yksityinen valmistamislu- musten hankkimiseen ja hallussapitoon
37057: pa, hallussapitolupa ja rinnakkaislupa oikeuttavaa lupaa koskeva lupatodistus on
37058: oikeuttavat hankkimaan ja pitämään hallussa esitettävä poliisille suostumusta haettaessa.
37059: sellaisia muita kuin erityisen vaarallisia pat-
37060: ruunoita, jotka soveltuvat käytettäväksi
37061: ampuma-aseessa, jonka lainaamiseen luvan- 66 §
37062: haltijalla on oikeus siten kuin 87 §:n 1
37063: momentissa säädetään. Lupaviranomainen Lupien ja suostumuksen raukeaminen
37064: voi kuitenkin sisällyttää lupaan ehdon, jonka
37065: mukaan lupa ei oikeuta hankkimaan ja pitä- Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden
37066: mään hallussa keräilykokoelmaan kuuluvaan tai erityisen vaarallisten ammusten hallussa-
37067: tai muistoesineenä säilytettävään aseeseen pitoon oikeuttava lupa raukeaa:
37068: soveltuvia patruunoita.
37069: 4) kun luvanhaltija kuolee taikka yhteisö
37070: 62 § tai säätiö on niitä koskevien säännösten mu-
37071: kaan lakannut.
37072: Ampumatarvikelupa
37073: Suostumus raukeaa, kun hankkimislupa,
37074: Luvan patruunoiden ja erityisen vaarallis- yksityinen valmistamislupa, kaasusumutinlu-
37075: ten ammusten hankkimiseen, valmistamiseen pa taikka patruunoiden tai erityisen
37076: ja hallussapitoon (ampumatarvikelupa) antaa vaarallisten ammusten hankkimiseen ja hal-
37077: ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai kotipai- lussapitoon annettu lupa raukeaa tai jos se
37078: HE 110/2000 vp 71
37079:
37080:
37081: peruutetaan. 68 §
37082:
37083: 67 § Asekeräilijälle annetun hyväksynnän rau-
37084: keaminen ja peruuttaminen
37085: Lupien peruuttaminen
37086: Asekeräilijälle annettu hyväksyntä raukeaa,
37087: kun asekeräilijä kuolee taikka· yhteisö tai sää-
37088: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja tiö on niitä koskevien säännösten mukaan
37089: erityisen vaarallisten ammusten hankkimi- lakannut.
37090: seen tai hallussapitoon oikeuttava lupa Asekeräilijälle annettu hyväksyntä on pe-
37091: ruutettava, jos asekeräilijä sitä pyytää.
37092: voidaan peruuttaa, jos: Asekeräilijälle annettu hyväksyntä voidaan
37093: peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1-4 sekä 4 aja
37094: 4 a) yhteisö tai säätiö taikka sen 45 b §:ssä 4 b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
37095: tarkoitettu asevastaava on rikkonut tätä lakia,
37096: sen nojalla annettuja säännöksiä tai lupaehto-
37097: ja taikka muuten osoittanut 69 §
37098: piittaamattomuutta ampuma-aseita, aseen
37099: osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia am- Varoitus
37100: muksia koskevien säännösten
37101: noudattamisessa; Lupaviranomainen taikka asevastaavalle tai
37102: 4 b) yhteisö tai säätiö ei enää täytä 45 a §:n asekeräilijälle hyväksynnän . antanut viran-
37103: 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä; omainen voi ampuma-aseen, aseen osan,
37104: patruunoiden tai erityisen vaarallisten am-
37105: Rinnakkaisluvan peruuttavan viranomaisen musten hankkimiseen tai hallussapitoon
37106: on ilmoitettava rinnakkaisluvan peruuttami- oikeuttavan luvan tai hyväksynnän peruutta-
37107: sesta hallussapitoluvan haltijalle. misen sijasta antaa varoituksen, jos luvan tai
37108: hyväksynnän peruuttaminen olisi olosuhtei-
37109: 67 a § siin nähden kohtuutonta.
37110:
37111: Asevastaavalle annetun hyväksynnän rau- 70 §
37112: keaminen ja peruuttaminen
37113: Aseen osasta tehtävä ilmoitus ja aseen osan
37114: Asevastaavalle annettu hyväksyntä rauke- esittäminen
37115: aa, kun asevastaava kuolee taikka yhteisö tai
37116: säätiö on niitä koskevien säännösten mukaan Jos oikeus aseen osan hankkimiseen ja hal-
37117: lakannut. lussapitoon perustuu siihen, että jollakulla on
37118: Asevastaavalle annettu hyväksyntä on pe- oikeus 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
37119: ruutettava, jos yhteisö tai säätiö taikka tetuista vastaavista aseen osista kootun
37120: asevastaava sitä pyytää. ampuma-aseen hallussapitoon, tämän on 30
37121: Asevastaavalle annettu hyväksyntä voidaan päivän kuluessa aseen osan hankkimisesta
37122: peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1-4 kohdassa tehtävä hankkimisesta ilmoitus kotikuntansa
37123: tarkoitetuissa tapauksissa taikka jos yhteisöl- tai kotipaikkansa poliisilaitokselle siten kuin
37124: le tai säätiölle annetut ampuma-aseen, aseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin sää-
37125: osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten detään. Aseen osa on samalla esitettävä.
37126: ammusten hallussapitoon oikeuttavat luvat
37127: raukeavat tai ne peruutetaan.
37128: 72 HE 110/2000 vp
37129:
37130:
37131: 73 § 75 §
37132:
37133: Siirto ja tuonti Suomeen hallussapitoon an- Siirto ja tuonti Suomeen sekä hallussapito
37134: nettujen lupien nojalla Euroopan ampuma-asepassin nojalla
37135:
37136: Hankkimislupa, yksityinen valmistamislu- Euroopan ampuma-asepassin haltija saa
37137: pa, hallussapitolupa, rinnakkaislupa ja siirtää ja tuoda Suomeen ampuma-urheilussa
37138: kaasusumutinlupa oikeuttavat siirtämään ja käytettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä
37139: tuomaan Suomeen yksityistä tarkoitusta var- tarkoitettuun B-, C- tai D-luokkaan kuuluvan
37140: ten luvassa mainitun ampuma-aseen ja aseen ja metsästyksessä käytettäväksi soveltuvan,
37141: osan sekä luvassa mainitussa aseessa käytet- asedirektiivissä tarkoitettuun C- tai D-
37142: täviksi soveltuvia muita kuin erityisen luokkaan kuuluvan, ampuma-asepassiin mer-
37143: vaarallisia patruunoita. kityn ampuma-aseen ja aseen osan sekä
37144: Ampumatarvikelupa oikeuttaa siirtämään ja tarpeellisen määrän aseessa käytettäviksi so-
37145: tuomaan Suomeen luvassa mainitut patruunat veltuvia patruunoita. Ampuma-asepassin
37146: ja ammukset. haltijalla on lisäksi oltava hallussaan kirjalli-
37147: Norjassa, Ruotsissa, Islannissa tai Tanskas- nen kutsu tai muu luotettava selvitys, josta
37148: sa ampuma-aseen tai aseen osan ilmenee, että siirto tai tuonti on tarpeellinen
37149: hallussapitoon annettu lupa oikeuttaa siirtä- ampumaurheilu- tai metsästystapahtumaan
37150: mään ja tuomaan Suomeen luvassa mainitun osallistumiseksi. Ampuma-asepassin haltija
37151: ampuma-aseen ja aseen osan sekä tarpeelli- saa myös pitää hallussaan ampuma-asetta,
37152: sen määrän luvassa mainitussa aseessa aseen osaa ja patruunoita niin kauan kuin se
37153: käytettäviksi soveltuvia patruunoita sekä pi- on välttämätöntä ampumaurheilu- tai metsäs-
37154: tämään niitä hallussa enintään kolme tystapahtumaan osallistumiseksi.
37155: kuukautta siitä, kun ne on siirretty tai tuotu Euroopan ampuma-asepassi on pidettävä
37156: Suomeen. Edellytyksenä on, että siirron tai mukana ampuma-asetta, aseen osaa tai pat-
37157: tuonnin tarkoituksena on osallistuminen Nor- ruunoita kannettaessa ja kuljetettaessa.
37158: jassa, Ruotsissa, Islannissa, Tanskassa tai
37159: Suomessa järjestettävään ampuma- tai met- 76 §
37160: sästystapahtumaan. Lupa oikeuttaa myös
37161: siirtämään esineet takaisin Ruotsiin tai Tans- Yksityinen ennakkosuostumus
37162: kaan.
37163: Ennakkosuostumuksen ampuma-aseen,
37164: 74 § aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaaral-
37165: listen ammusten siirtoon Suomeen yksityistä
37166: Euroopan ampuma-asepassi tarkoitusta varten (yksityinen ennakkosuos-
37167: tumus) antaa ja peruuttaa hakijan kotikunnan
37168: Kotikunnan poliisilaitos antaa Euroopan tai oleskelupaikan taikka kotipaikan poliisi-
37169: ampuma-asepassin luonnolliselle henkilölle, laitos.
37170: jolla on hallussapitoluvan tai rinnakkaisluvan
37171: nojalla oikeus ampuma-aseen tai aseen osan
37172: hallussapitoon. Hallussapitolupaa tai rinnak- 78 §
37173: kaislupaa koskeva lupatodistus on esitettävä
37174: poliisille ampuma-asepassia haettaessa. Yksityinen tuontilupa
37175:
37176: Luvan ampuma-aseen, aseen osan, patruu-
37177: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten
37178: siirtoon ja tuontiin Suomeen yksityistä tar-
37179: koitusta varten (yksityinen tuontilupa) antaa
37180: ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai oleskelu-
37181: paikan poliisilaitos. Lupa oikeuttaa pitämään
37182: HE 110/2000 vp 73
37183:
37184:
37185: hallussa ampuma-asetta, aseen osaa, patruu- kotipaikan poliisilaitos.
37186: noita ja erityisen vaarallisia ammuksia.
37187: Lupa voidaan antaa luonnolliselle henkilöl-
37188: le 45 §:n 1 momentissa säädetyin 83 a §
37189: edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, mitä
37190: 43 ja 44 §:ssä, 55 b §:n 1 momentissa ja 62
37191: §:n 3 momentissa säädetään. Sen, jolla ei ole Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus
37192: kotikuntaa Suomessa, on lisäksi esitettävä
37193: asuinmaansa viranomaisen antama todistus, Tullilaitoksen on kolmen kuukauden välein
37194: josta ilmenee, että hänellä on asuinmaassaan ilmoitettava Sisäasiainministeriölie hankki-
37195: oikeus kyseisen ampuma-aseen tai aseen misluvassa, yksityisessä valmistamisluvassa,
37196: osan hallussapitoon. kaasusumutinluvassa ja yksityisessä tuonti-
37197: luvassa mainittujen esineiden tuonnista
37198: Suomeen siten kuin valtioneuvoston asetuk-
37199: 80 § sella tarkemmin säädetään.
37200: Suomesta tapahtuvan siirron luvanvaraisuus 85 §
37201:
37202: Euroopan ampuma-asepassin haltija saa Pysyvään luovuttamiseen oikeutetut
37203: kuitenkin siirtää Suomesta ampuma-
37204: urheilussa käytettäväksi soveltuvan,
37205: asedirektiivissä tarkoitettuun B-, C- tai D- Jollei tässä laissa toisin säädetä, ampuma-
37206: luokkaan kuuluvan ja metsästyksessä käytet- aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen
37207: täväksi soveltuvan, asedirektiivissä vaarallisia ammuksia saa yksityistä tarkoitus-
37208: tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan, ta varten luovuttaa pysyvästi vain
37209: ampuma-asepassiin merkityn ampuma-aseen hallussapitoluvan tai kaasusumutinluvan hal-
37210: ja aseen osan sekä tarpeellisen määrän asees- tija ja patruunoita tai erityisen vaarallisia
37211: sa käytettäviksi soveltuvia patruunoita. ammuksia lisäksi rinnakkaisluvan tai ampu-
37212: Siirtäjällä on lisäksi oltava hallussaan kirjal- matarvikeluvan haltija.
37213: linen kutsu tai muu luotettava selvitys, josta
37214: ilmenee, että siirto on tarpeellinen ampu- 87 §
37215: maurheilu- tai metsästystapahtumaan
37216: osallistumiseksi. Ampuma-aseen ja aseen osan lainaaminen
37217: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden
37218: ja erityisen vaarallisten ammusten siirto Ampuma-aseen saa lainata toiselle seuraa-
37219: Suomesta yksityistä tarkoitusta varten ei vasti:
37220: edellytä erityistä lupaa, jos siirtäjällä on
37221: kunkin EU:hun kuuluvan kauttakulkumaan ja 3) pienoiskiväärin tai mustaruutiaseen saa
37222: määrämaan viranomaisen niiden hallussapi- lainata vain sille, jolla on oikeus haulikon,
37223: toon antama lupa tai siirto ei näiden maiden kiväärin, pienoiskiväärin, pistoolin, revolve-
37224: säännösten mukaan edellytä lupaa. rin, yhdistelmäaseen tai mustaruutiaseen
37225: hallussapitoon;
37226: 81 §
37227:
37228: Yksityinen siirtolupa 89 §
37229:
37230: Luvan ampuma-aseen, aseen osan, patruu- Luovutusilmoitus
37231: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten
37232: siirtoon Suomesta yksityistä tarkoitusta var- Sen, joka luovuttaa pysyvästi toiselle am-
37233: ten (yksityinen siirtolupa) antaa ja peruuttaa puma-aseen tai aseen osan, on tehtävä 30
37234: hakijan kotikunnan tai oleskelupaikan taikka päivän kuluessa luovuttamisesta asiasta il-
37235: 74 HE 110/2000 vp
37236:
37237:
37238: moitus (luovutusilmoitus) ampuma-aseen tai 6) laiminlyö 112 a §:ssä säädetyn velvolli-
37239: aseen osan hankkimiseen oikeuttaneen luvan suuden esittää pysyvästi
37240: antaneelle tai muulle poliisilaitokselle. Ilmoi- ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase tai
37241: tusvelvollisuus ei koske ampuma-aseiden tai pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty aseen
37242: aseen osien kaupan harjoittamiseen tai val- osa poliisilaitokselle,
37243: mistamiseen luvan saaneiden ase- on tuomittava ampuma-aserikoksesta sak-
37244: elinkeinonharjoittajien välisiä luovutuksia, koon tai vankeuteen enintään kahdeksi
37245: joissa luovutuksen kohteena on ampuma-ase vuodeksi.
37246: tai aseen osa, jolle ei ole annettu Yritys on rangaistava.
37247: hallussapitolupaa. Ilmoituksessa on
37248: mainittava valtioneuvoston asetuksella 103 §
37249: tarkemmin säädettävät tiedot.
37250: Ampuma-aserikkomus
37251: 90 §
37252:
37253: Hallussapitolupaa koskevan todistuksen esit- Ampuma-aserikkomuksesta on tuomittava
37254: tämis- ja luovuttamisvelvollisuus myös se, joka tämän lain vastaisesti tahallaan
37255:
37256: Hallussapitoluvan haltijan on 30 päivän ku- 4) kokonaan tai osittain laiminlyö asekeräi-
37257: luessa ampuma-aseen tai aseen osan lijälle 59 a §:n 1 momentissa tai 60 §:n 1
37258: luovuttamisesta pysyvästi toiselle esitettävä momentissa säädetyn velvollisuuden tiedos-
37259: sekä pyydettäessä luovutettava hallussapito- ton pitämiseen,
37260: lupaa koskeva lupatodistus kotikuntansa tai 5) laiminlyö 52 §:n 2 momentissa, 90 §:ssä
37261: kotipaikkansa poliisilaitokselle. tai 112 §:ssä säädetyn velvollisuuden esittää
37262: tai luovuttaa lupatodistus poliisille, 74 §:n 3
37263: 101 § momentissa säädetyn velvollisuuden esittää
37264: tai luovuttaa Euroopan ampuma-asepassi po-
37265: liisille taikka 96 §:n 1 momentissa säädetyn
37266: Ampuma-aserikos velvollisuuden luovuttaa lupatodistus tai
37267: suostumus poliisille,
37268: Joka tämän lain vastaisesti tahallaan
37269: 1) siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suomes-
37270: ta, kaupallisessa tarkoituksessa vie,
37271: 106 §
37272: kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää
37273: kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovut-
37274: taa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita Säilyttäminen, kantaminen ja kuljettaminen
37275: tai erityisen vaarallisia ammuksia,
37276: 2) kaupallisessa tarkoituksessa korjaa tai
37277: muuntaa ampuma-aseen tai aseen osan, pitää Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen
37278: ampumarataa taikka kouluttaa ampuma- ampuma-ase taikka yhteensä yli viisi pistoo-
37279: aseiden käyttöön, lia, revolveria, itselataavalla kertatulella
37280: 3) lainaa ampuma-aseen tai aseen osan sil- toimivaa kivääriä tai itselataavalla kertatulel-
37281: le, jolla ei ole oikeutta sen hallussapitoon, la toimivaa 6 §:n 2 momentin 12 kohdassa
37282: 4) kokonaan tai osittain laiminlyö ase- tarkoitettua muuta ampuma-asetta, on aseet
37283: elinkeinonharjoittajalle 25 §:n 1 momentissa säilytettävä sisäasiainministeriön asetuksen
37284: säädetyn velvollisuuden tiedoston pitämi- mukaisessa lukitussa turvakaapissa. Turva-
37285: seen, kaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden
37286: 5) laiminlyö 110 §:n 1 momentissa sääde- säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on
37287: tyn velvollisuuden tarkastuttaa myyntiä hyväksynyt säilytystilat.
37288: varten valmistetut, korjatut, Suomeen siirre-
37289: tyt tai tuodut ampuma-aseet tai patruunat
37290: taikka
37291: HE 110/2000 vp 75
37292:
37293:
37294: 110 § tehdyn aseen osan, on 30 päivän kuluessa
37295: siirrosta tai tuonnista esitettävä ase tai aseen
37296: Ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastus osa poliisilaitokselle tarkastusta varten.
37297:
37298: Myyntiä varten valmistetut, korjatut, Suo- 116§
37299: meen siirretyt ja tuodut ampuma-aseet ja
37300: patruunat on ennen kauppaan laskemista tai Ase-elinkeinonharjoittajien ja asekeräilijöi-
37301: muuta luovuttamista tarkastutettava niiden den valvonta
37302: käyttöturvallisuuden toteamiseksi siten kuin
37303: asetuksella tarkemmin säädetään. Tarkastut-
37304: tamisvelvollisuus ei koske sellaisia Poliisin on ennen luvan antamista ensim-
37305: keräilyllisesti arvokkaita ampuma-aseita ja mäisen keräilykokoelmaan kuuluvan
37306: patruunoita, jotka valmistetaan, korjataan ampuma-aseen tai aseen osan hankkimiseen
37307: taikka siirretään tai tuodaan Suomeen muse- tarkastettava tilat, joissa aseita ja aseen osia
37308: ossa tai kokoelmassa pitämistä varten. säilytetään. Tarkastus on uusittava, jos säily-
37309: tystiloissa tapahtuu muutoksia. Poliisi voi
37310: Sisäasiainministeriö voi antaa patruunoiden myös tarvittaessa tarkastaa asekeräilijän 59 a
37311: valmistajalle tai maahantuojalle patruunoiden §:n 1 momentin ja 60 §:n 1 momentin nojalla
37312: tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden. Tarkas- pitämän tiedoston.
37313: tusmerkinnän käyttöoikeuden antamisen
37314: edellytyksistä ja peruuttamisesta säädetään
37315: tarkemmin asetuksella.
37316: 117 a §
37317: 112§ Ampuma-aselautakunta
37318: Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn am- Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii
37319: puma-aseen ja pysyvästi ampuma-aselautakunta, joka antaa ministeri-
37320: toimintakelvottomaksi tehdyn aseen osan ön pyynnöstä lausuntoja tämän lain
37321: esittäminen soveltamisalaan kuuluvista asioista. Tar-
37322: kemmat säännökset ampuma-
37323: Ampuma-aseen tai aseen osan hallussapi- aselautakunnasta annetaan valtioneuvoston
37324: toon oikeuttavan luvan haltijan on 30 päivän asetuksella.
37325: kuluessa ampuma-aseen pysyvästi ampuma-
37326: kelvottomaksi tai aseen osan pysyvästi 118 §
37327: toimintakelvottomaksi tekemisestä esitettävä
37328: ase tai aseen osa kotikunnan tai kotipaikan Muutoksenhaku
37329: poliisilaitokselle. Hallussapitoon oikeuttavaa
37330: lupaa koskeva lupatodistus on samalla esitet-
37331: tävä sekä pyydettäessä luovutettava poliisille. Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoid~n
37332: tai erityisen vaarallisten ammusten hankki-
37333: ll2a§ mista tai hallussapitoa koskevaa valitusasiaa
37334: hallinto-oikeudessa käsiteltäessä valtion pu-
37335: Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn am- hevaltaa käyttää lääninhallituksen tehtävään
37336: puma-aseen ja pysyvästi määräämä poliisin lääninjohtoon kuuluva
37337: toimintakelvottomaksi tehdyn aseen osan virkamies.
37338: Valtionasiamiehellä on valitusoikeus hal-
37339: siirto ja tuonti Suomeen linto-oikeuden päätöksestä.
37340: Sen, joka siirtää tai tuo Suomeen pysyvästi
37341: ampumakelvottomaksi tehdyn ampuma-
37342: aseen tai pysyvästi toimintakelvottomaksi
37343: 76 HE 110/2000 vp
37344:
37345:
37346: 119 § liittyvät luvat, ennakkosuostumukset ase-
37347: elinkeinoluvat sekä asekeräilijälle ;nnetut
37348: Tarkemmat säännökset hyväksynnät jäävät ehtoineen voimaan.
37349: Aikaisemman lain nojalla annettu kaa-
37350: Asetuksella voidaan antaa tarkempia sään- susumuttimen hallussapitoon oikeuttava lupa
37351: nöksiä: raukeaa, jos luvanhaltijalle annetaan 55 a
37352: §:ssä tarkoitettu kaasusumutinlupa.
37353: 7) ampuma-aseiden ja aseen osien merkit- 3. Asealan elinkeinoluvan hankkiminen
37354: semisestä sarjanumerolla tai muulla kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavaan
37355: vastaavalla esineen yksilöintiin soveltuvalla ampumaradan pitämiseen ja kouluttamiseen
37356: merkinnällä; arr:pum_a-aseiden käyttöön. Sen, joka tämän
37357: 8) 26 §:n 3 momentin 1 kohdassa säädetys- lam vOimaan tullessa kaupallisessa tarkoituk-
37358: tä kokeesta. sessa. pitää ampumarataa tai kaupallisessa
37359: tarkoituksessa kouluttaa ampuma-aseiden
37360: Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tar- k~yttöön, <_>n hankittava toiminnan harjoitta-
37361: kempia ohjeita ampuma-aseiden pysyvästi miseen mkeuttava asealan elinkeinolupa
37362: a'!lp_umak~lv<_>ttomiksi ja ~se~n osien pysy- vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
37363: vastt tmmmtakelvottomiksi tekemiseen 4. Ampuma-aseiden säilyttäminen turva-
37364: liittyvistä teknisistä seikoista sekä 112 a §: ssä kaapissa. Edellä 106 §:n 2 momentissa
37365: säädetyssä esittämisessä noudatettavasta me- tar~o~tetut ampum~-aseet on säilytettävä
37366: nettelystä. mamitussa momentissa säädetyssä turvakaa-
37367: P.~~sa t~i poliisilaitoksen hyväksymässä
37368: sallytystllassa kahden vuoden kuluessa lain
37369: voimaantulosta.
37370: 1. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 5. Aikaisemman lain aikana vireille tullut
37371: päivänä tammikuuta 2001. lupa- tai valitusasia taikka asekeräilijälle
37372: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan annettavaa hyväksyntää koskeva hake-
37373: ry~tyä ~ai!l .. täytäntöönpanon edellyttämiin musasia. Ampuma-aseita, aseen osia,
37374: tmmenpiteisnn. patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia
37375: 2. Aikaisemman lain nojalla annetut luvat, koskevaan lupa- tai valitusasiaan taikka ase-
37376: ennakkosuostumukset ja asekeräilijälle anne- keräilijälle annettavaa hyväksyntää
37377: tut hyväksynnät. Ampuma-aselain (111998) koskevaan hakemusasiaan, joka on tullut vi-
37378: sekä ampuma-aseista ja ampumatarpeista an- reille ennen tämän lain voimaantuloa
37379: netun lain (33/1933) nojalla annetut sovelletaan lain voimaan tullessa voimass~
37380: a~p';1m~-asei~ii~, aseen osiin sekä patruu- olleita säännöksiä.
37381: nmhm Ja entyisen vaarallisiin ammuksiin
37382:
37383:
37384: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
37385:
37386:
37387: Tasavallan Presidentti
37388:
37389:
37390:
37391:
37392: TARJA HALONEN
37393:
37394:
37395:
37396:
37397: Sisäasiainministeri Ville Itälä
37398: HE 110/2000 vp 77
37399:
37400:
37401:
37402: Liite
37403: Rinnakkaistekstit
37404:
37405:
37406:
37407: Laki
37408: ampuma-aselain muuttamisesta
37409:
37410: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37411: kumotaan 9 päivänä tammikuuta 1998 annetun ampuma-aselain (111998) 43 §:n 1 momentin
37412: 8 kohta ja 3 momentti sekä 114 §,
37413: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 kohta, 14 ja 15 §, 18 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 mo-
37414: mentin 3 ja 6 kohta, 20 §:n 1 ja 2 momentti, 21 §, 22 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 26
37415: §:n 2 ja 3 momentti, 27 ja 28 §, 39 §:n 1 ja 2 momentti, 42 §, 43 §:n 1 momentin 7 kohta, 45
37416: §:n otsikko ja 3 momentti, 50 §:n 2 momentti, 52 §:n 1 momentti, 53 §:n 1 momentti, 54, 57,
37417: 61 ja 62 §, 65 §:n 2 momentti, 66 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3 momentti, 68, 69, 70 ja 73 §, 74
37418: §:n 1 momentti, 75 §, 76 §:n 1 momentti, 78 §, 80 §:n 2 ja 3 momentti, 81 §:n 1 momentti, 85
37419: §:n 2 momentti, 87 §:n 1 momentin 3 kohta, 89, 90 ja 101 §, 103 §:n 2 momentin johdanto-
37420: kappale sekä 4 ja 5 kohta, II 0 §:n 1 momentti, 112 §, 116 §:n 2 momentti, 1I8 §:n 3 ja 4
37421: momentti sekä 119 §:n 1 momentin 7 kohta ja 3 momentti sekä
37422: lisätään I9 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta, lakiin uusi 35 a, 45 a, 45 b, 55 a-55 c ja 59 a §,
37423: 67 §:n 2 momenttiin uusi 4 aja 4 b kohta sekä pykälään uusi 3 momentti, lakiin uusi 67 a § ja
37424: lain 6 lukuun uusi 83 a §, 106 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirty-
37425: vät 3 ja 4 momentiksi, 110 §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 112 aja II7 a §sekä 119 §:n 1
37426: momenttiin uusi 8 kohta seuraavasti:
37427:
37428: Voimassa oleva laki Ehdotus
37429:
37430: 1§
37431:
37432: Soveltamisala
37433:
37434:
37435: Mitä tässä laissa säädetään ampuma- Mitä tässä laissa säädetään ampuma-
37436: aseista, koskee myös ohjus- ja raketinheitin- aseista, koskee myös ohjus- ja raketinheitin-
37437: järjestelmiä ja kaasusumuttimia. järjestelmiä ja kaasusumuttimia.
37438: Kaasusumuttimiin ei kuitenkaan sovelleta Kaasusumuttimiin ei kuitenkaan sovelleta
37439: 2-10, 12, I5, 3I-33, 35, 36, 57 63, 68, 2-10, 12, 15, 3I-33, 35-36, 42-55 ja
37440: 70--72, 74--77, 80--82, 110, I22, 124, 56-63 §:ää eikä 66 §:n 1 momentin 1 ja 3
37441: 125 eikä 129 §:ää. Muista soveltamisalaa kohtaa sekä 68, 70--72, 74--77, 80--82,
37442: koskevista poikkeuksista säädetään 17 89, 90, 110, 112 ja 112 a §:ää. Muista so-
37443: §:ssä. veltamisalaa koskevista poikkeuksista
37444: säädetään I7 §: ssä.
37445: 78 HE 110/2000 vp
37446:
37447: Voimassa oleva laki Ehdotus
37448:
37449: 13 § 13 §
37450:
37451: Kantaminen, kuljettaminen, säilyttäminen Kantaminen, kuljettaminen, säilyttäminen
37452: ja hallussapito ja hallussapito
37453:
37454: Tässä laissa tarkoitetaan ampuma-aseiden, Tässä laissa tarkoitetaan ampuma-
37455: aseen osien, patronnoiden ja erityisen aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityi-
37456: vaarallisten ammusten: sen vaarallisten ammusten:
37457: 1) kantamisella niiden käyttämistä 43 §: ssä 1) kantamisella niiden käyttämistä tässä
37458: tarkoitettuun hyväksyttävään käyttötarkoi- laissa säädettyihin hyväksyttäviin käyttö-
37459: tukseen; tarkoituksiin;
37460:
37461:
37462: 14 § 14 §
37463:
37464: Asealan elinkeino Asealan elinkeino
37465:
37466: Asealan elinkeinolla tarkoitetaan kaupal- Asealan elinkeinolla tarkoitetaan kaupal-
37467: lisessa tarkoituksessa harjoitettavaa: lisessa tarkoituksessa harjoitettavaa:
37468: 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu-
37469: noiden ja erityisten vaarallisten ammusten noiden ja erityisten vaarallisten ammusten
37470: kauppaa ja valmistamista; kauppaa ja valmistamista;
37471: 2) ampuma-aseiden ja aseen osien kor- 2) ampuma-aseiden ja aseen osien kor-
37472: jaamista ja muuntamista. jaamista ja muuntamista;
37473: 3) ampumaradan pitämistä;
37474: 4) ampuma-aseiden käyttöön
37475: kouluttamista.
37476:
37477: 15 § 15 §
37478:
37479: Asekeräilijä Asekeräilijä
37480:
37481: Asekeräilijällä tarkoitetaan luonnollista Asekeräilijällä tarkoitetaan luonnollista
37482: henkilöä, jonka lääninhallitus on hyväksy- henkilöä taikka Suomessa rekisteröityä tai
37483: nyt asekeräilijäksi. julkista tehtävää haitavaa yhteisöä tai sää-
37484: tiötä, jonka sisäasiainministeriö on
37485: hyväksynyt asekeräilijäksi.
37486:
37487: 18 § 18 §
37488:
37489: Luvanvaraisuus Luvanvaraisuus
37490:
37491: Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän
37492: lain mukaan luvanvaraista on: lain mukaan luvanvaraista on:
37493: 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu-
37494: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten noiden ja erityisen vaarallisten ammusten
37495: siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti
37496: Suomesta, kauttakuljetus kaupallisessa tar- Suomesta, kauttakuljetus kaupallisessa tar-
37497: koituksessa, kauppa, hankkiminen, koituksessa, kauppa, hankkiminen,
37498: HE 110/2000 vp 79
37499:
37500: Voimassa oleva laki Ehdotus
37501:
37502: hallussapito ja valmistaminen; hallussapito ja valmistaminen;
37503: 2) ampuma-aseiden ja aseen osien kor- 2) ampuma-aseiden ja aseen osien kor-
37504: jaaminen ja muuntaminen. jaaminen ja muuntaminen;
37505: 3) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitet-
37506: tava ampumaradan pitäminen;
37507: 4) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitet-
37508: tava ampuma-aseiden käyttöön
37509: kouluttaminen.
37510:
37511:
37512: 19 § 19 §
37513:
37514: Poikkeukset luvanvaraisuudesta Poikkeukset luvanvaraisuudesta
37515:
37516: Tämän lain mukaan luvanvaraista ei ole: Tämän lain mukaan luvanvaraista ei ole:
37517:
37518: 3) aseen osien hankkiminen ja hallussapito, 3) ampuma-aseiden hallussapito sekä aseen
37519: jos hankkija tai hallussapitäjä on säädettyä osien hankkiminen ja hallussapito, jos
37520: tiedostaa pitävä asekeräilijä; hankkija tai hallussapitäjä on säädettyä tie-
37521: dostaa pitävä asekeräilijä;
37522:
37523: 6) asianmukaisen luvan nojalla hallussa 6) asianmukaisen luvan nojalla hallussa pi-
37524: pidetyn ampuma-aseen tai aseen osan kor- detyn ampuma-aseen tai aseen osan
37525: jaaminen yksityistä tarkoitusta varten. korjaaminen yksityistä tarkoitusta varten;
37526: 7) merkinantopistoolin hallussapito ul-
37527: komaisessa kauppa- tai huvialuksessa, jos
37528: alus on ainoastaan tilapäisesti Suomen
37529: aluevesillä.
37530:
37531:
37532: 20 § 20 §
37533:
37534: Asealan elinkeinolupa Asealan elinkeinolupa
37535:
37536: Lääninhallitus, jonka alueella asealan Sisäasiainministeriö antaa ja peruuttaa
37537: elinkeinoa harjoitetaan, antaa ja peruuttaa luvan asealan elinkeinon harjoittamiseen
37538: luvan asealan elinkeinon harjoittamiseen (asealan elinkeinolupa).
37539: (asealan elinkeinolupa).
37540: Lupa voidaan antaa: Lupa voidaan antaa:
37541: 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu-
37542: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten noiden ja erityisen vaarallisten ammusten
37543: kaupan harjoittamiseen; kaupan harjoittamiseen;
37544: 2) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 2) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu-
37545: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten noiden ja erityisen vaarallisten ammusten
37546: valmistamiseen kaupallisessa tarkoitukses- valmistamiseen kaupallisessa tarkoitukses-
37547: sa; sekä sa;
37548: 3) ampuma-aseiden ja aseen osien kor- 3) ampuma-aseiden ja aseen osien kor-
37549: jaamiseen ja muuntamiseen kaupallisessa jaamiseen ja muuntamiseen kaupallisessa
37550: tarkoituksessa. tarkoituksessa;
37551: 4) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitet-
37552: 80 HE 110/2000 vp
37553:
37554: Voimassa oleva laki Ehdotus
37555:
37556: tavaan ampumaradan pitämiseen; sekä
37557: 5) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitet-
37558: tavaan ampuma-aseiden käyttöön
37559: kouluttamiseen tässä laissa säädettyihin
37560: hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin.
37561:
37562:
37563: 21 § 21 §
37564:
37565: Asealan elinkeinoluvan sisältö ja voimas- Asealan elinkeinoluvan sisältö ja voimas-
37566: saoloaika saoloaika
37567:
37568: Asealan elinkeinoluvassa on matmttava Asealan elinkeinoluvassa on matmttava
37569: toiminta, jota lupa koskee, sekä se, minkä- toiminta, jota lupa koskee, sekä se, minkä-
37570: laisia ampuma-aseita, aseen osia, laisia ampuma-aseita, aseen osia,
37571: patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuk- patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuk-
37572: sia lupa koskee. Lupa oikeuttaa sia lupa koskee. Lupa oikeuttaa
37573: harjoittamaan asealan elinkeinoa vain lu- harjoittamaan asealan elinkeinoa vain lu-
37574: vassa mainitussa liikkeessä, tehtaassa tai vassa mainitussa toimipaikassa.
37575: työpajassa. Tilapäisesti elinkeinoa saa kui- Tilapäisesti elinkeinoa saa kuitenkin har-
37576: tenkin harjoittaa muuallakin. joittaa muuallakin.
37577: Lupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä eri- Lupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä eri-
37578: tyisestä syystä ole annettava määräajaksi. tyisestä syystä ole annettava määräajaksi.
37579:
37580: 22 § 22 §
37581:
37582: Ilmoitus asealan elinkeinoluvan sisältämien Ilmoitus asealan elinkeinoluvan sisältämien
37583: tietojen sekä säilytystilojen muutoksesta tietojen sekä säilytystilojen muutoksesta
37584:
37585: Asealan elinkeinoa harjoittavan (ase- Asealan elinkeinoa harjoittavan (ase-
37586: elinkeinonharjoittaja) on ilmoitettava har- elinkeinonharjoittaja) on ilmoitettava har-
37587: joittamansa asealan elinkeinon joittamansa asealan elinkeinon
37588: lopettamisesta, ase-elinkeinonharjoittajan lopettamisesta, ase-elinkeinonharjoittajan
37589: yhtiömuodon muutoksesta sekä liikkeen, yhtiömuodon muutoksesta sekä toimipaikan
37590: tehtaan tai työpajan sijaintia koskevista sijaintia koskevista muutoksista lupaviran-
37591: muutoksista lupaviranomaiselle 30 päivän omaiselle 30 päivän kuluessa asealan
37592: kuluessa asealan elinkeinon lopettamisesta, elinkeinon lopettamisesta, yhtiömuodon
37593: yhtiömuodon muutoksesta taikka liikkeen, muutoksesta taikka toimipaikan sijaintia
37594: tehtaan tai työpajan sijaintia koskevista koskevista muutoksista.
37595: muutoksista.
37596:
37597:
37598: 25 § 25 §
37599:
37600: Velvollisuus tiedoston pitämiseen Velvollisuus tiedoston pitämiseen
37601:
37602: Ase-elinkeinonharjoittajan on pidettävä Kaupan harjoittamiseen, valmistamiseen,
37603: tiedostoa ampuma-aseista, aseen osista, pat- korjaamiseen tai muuntamiseen oikeutetun
37604: ruunoista ja erityisen vaarallisista ase-elinkeinonharjoittajan on pidettävä tie-
37605: ammuksista siten kuin asetuksella tarkem- dostoa ampuma-aseista, aseen osista,
37606: HE 110/2000 vp 81
37607:
37608: Voimassa oleva laki Ehdotus
37609:
37610: min säädetään. patruunoista ja erityisen vaarallisista am-
37611: muksista Siten kuin valtioneuvoston
37612: asetuksella tarkemmin säädetään.
37613:
37614:
37615: 26 §
37616:
37617: Vastuuhenkilö
37618:
37619:
37620: Vastuuhenkilön hyväksyy ja hyväksynnän Vastuuhenkilön hyväksyy ja hyväksynnän
37621: peruuttaa se lääninhallitus, joka antaa peruuttaa sisäasiainministeriö. Jos se on
37622: asealan elinkeinoluvan. Jos se on ase- ase-elinkeinonharjoittajan toiminnan laa-
37623: elinkeinonharjoittajan toiminnan laajuuden juuden vuoksi tarpeen, hyväksynnän antava
37624: vuoksi tarpeen, hyväksynnän antava viran- viranomainen voi vaatia, että vastuuhenki-
37625: omainen voi vaatia, että vastuuhenkilöitä on löitä on useampi kuin yksi.
37626: useampi kuin yksi.
37627: Vastuuhenkilöksi voidaan hyväksyä luo- Vastuuhenkilöksi voidaan hyväksyä luo-
37628: tettava ja asealan elinkeinon harjoittamiseen tettava ja asealan elinkeinon harjoittamiseen
37629: sopivana pidettävä henkilö, jolla on: sopivana pidettävä henkilö, jolla on:
37630: 1) sellainen perehtyneisyys ampuma- 1) sellainen perehtyneisyys ampuma-
37631: aseisiin, aseen osiin, patruunoihin ja erityi- aseisiin, aseen osiin, patruunoihin ja erityi-
37632: sen vaarallisiin ammuksiin, jota asealan sen vaarallisiin ammuksiin, jota asealan
37633: elinkeinon asianmukainen harjoittaminen elinkeinon asianmukainen harjoittaminen
37634: edellyttää; sekä edellyttää, ja joka on suorittanut hyväksy-
37635: tysti sisäasiainministeriön järjestämän
37636: kokeen; sekä
37637: 2) 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu aseen- 2) 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu aseen-
37638: käsittelylupa. käsittelylupa.
37639:
37640: 27 § 27 §
37641:
37642: Aseenkäsittelylupa Aseenkäsittelylupa
37643:
37644: Ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa Ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa
37645: olevalla henkilöllä, joka kuljettaa, säilyttää olevalla henkilöllä, joka kuljettaa, säilyttää
37646: tai muuten käsittelee ampuma-aseita, aseen tai muuten käsittelee ampuma-aseita, aseen
37647: osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia
37648: ammuksia, on oltava siihen lupa (aseenkä- ammuksia, on oltava siihen lupa (aseenkä-
37649: sittelylupa). Lupa oikeuttaa luvanhaltijan sittelylupa). Lupa oikeuttaa luvanhaltijan
37650: kuljettamaan, säilyttämään ja muuten käsit- kuljettamaan, säilyttämään ja muuten käsit-
37651: telemään ase-elinkeinonharjoittajalla tämän telemään ase-elinkeinonharjoittajalla tämän
37652: lain mukaisesti annetun luvan nojalla kulje- lain mukaisesti annetun luvan nojalla kulje-
37653: tettavina tai säilytettävinä olevia ampuma- tettavina tai säilytettävinä olevia ampuma-
37654: aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen
37655: vaarallisia ammuksia asealalla harjoitetta- vaarallisia ammuksia asealalla harjoitetta-
37656: vaan elinkeinotoimintaan kuuluvalla ta- vaan elinkeinotoimintaan kuuluvalla
37657: valla. Lupa oikeuttaa esittely- tai ko- tavalla. Lupa oikeuttaa esittely-, kokeilu- tai
37658: keilutarkoituksessa myös ampumaan edellä koulutustarkoituksessa myös ampumaan
37659: tarkoitetuilla ampuma-aseilla, jos se on edellä tarkoitetuilla ampuma-aseilla, jos se
37660: 82 HE 110/2000 vp
37661:
37662: Voimassa oleva laki Ehdotus
37663:
37664: asealalla harjoitettavan elinkeinotoiminnan on asealalla harjoitettavan elinkeinotoimin-
37665: kannalta tarpeellista. nan kannalta tarpeellista.
37666: Aseenkäsittelylupa voidaan antaa 1 mo-
37667: mentissa tarkoitetun lisäksi myös henkilölle,
37668: joka työssään tilapäisesti kuljettaa, säilyt-
37669: tää tai muuten käsittelee ampuma-aseita,
37670: aseen osia, patruunoita tai erityisen vaaral-
37671: lisia ammuksia.
37672: Aseenkäsittelylupa voidaan antaa ase- Aseenkäsittelylupa voidaan antaa 18
37673: elinkeinonharjoittajan palveluksessa oleval- vuotta täyttäneelle henkilölle, jota tervey-
37674: le 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jota dentilansa ja käyttäytymisensä perusteella
37675: terveydentilansa ja käyttäytymisensä perus- on pidettävä sopivana käsittelemään ampu-
37676: teella on pidettävä sopivana käsittelemään ma-aseita, aseen osia, patruunoita ja
37677: ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia.
37678: erityisen vaarallisia ammuksia.
37679: Aseenkäsittelyluvan antaa ja peruuttaa lu- Aseenkäsittelyluvan antaa ja peruuttaa lu-
37680: van hakijan kotikunnan poliisilaitos. van hakijan kotikunnan poliisilaitos.
37681:
37682: 28 § 28 §
37683:
37684: Aseenkäsittelyluvan voimassaoloaika Aseenkäsittelyluvan voimassaoloaika ja lu-
37685: paehdot
37686: Aseenkäsittelylupa annetaan enintään vii-
37687: deksi vuodeksi kerrallaan. Aseenkäsittelylupa annetaan enintään vii-
37688: deksi vuodeksi kerrallaan.
37689: Lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan
37690: ehdon, jonka mukaan ampuma-aseella ei
37691: saa ampua tai jonka mukaan lupa oikeuttaa
37692: käsittelemään vain lupaan merkittyjä am-
37693: puma-aseita, aseen osia, patruunoita ja
37694: erityisen vaarallisia ammuksia.
37695:
37696: 35 a §
37697:
37698: Määräaikainen kaupallinen siirtolupa
37699:
37700: Sisäasiainministeriö voi antaa useampaa
37701: eri siirtoa varten määräaikaisesti voimassa
37702: olevan kaupallisen siirtoluvan (määräai-
37703: kainen kaupallinen siirtolupa). Luvan
37704: antamisen edellytyksenä on sen lisäksi mitä
37705: 35 §:n 2 momentissa säädetään, että esi-
37706: neiden vastaanottajana on sama toisessa
37707: EU:n jäsenvaltiossa oleva ase-
37708: e linkeinonharjoittaja.
37709: Siirroista on kirjallisesti ilmoitettava si-
37710: säasiainministeriölle ennen siirtoa siten
37711: kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin
37712: säädetään.
37713: HE 110/2000 vp 83
37714:
37715: Voimassa oleva laki Ehdotus
37716:
37717:
37718:
37719:
37720: 39 § 39 §
37721:
37722: Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä lu- Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä lu-
37723: pien raukeaminen ja peruuttaminen pien raukeaminen ja peruuttaminen
37724:
37725: Kaupallinen ennakkosuostumus, kaupal- Kaupallinen ennakkosuostumus, kaupal-
37726: linen tuontilupa, kaasusumuttimen linen tuontilupa, kaasusumuttimen
37727: kaupallinen tuontilupa, kaupallinen siirtolu- kaupallinen tuontilupa, kaupallinen siirtolu-
37728: pa, kaupallinen vientilupa ja pa, määräaikainen kaupallinen siirtolupa,
37729: kaasusumuttimen kaupallinen vientilupa kaupallinen vientilupa ja kaasusumuttimen
37730: raukeavat, jos asealan elinkeinolupa rauke- kaupallinen vientilupa raukeavat, jos
37731: aa tai peruutetaan. asealan elinkeinolupa raukeaa tai peruute-
37732: taan.
37733: Lupaviranomaisen on peruutettava anta- Lupaviranomaisen on peruutettava anta-
37734: mansa kaupallinen siirtolupa, kaupallinen mansa kaupallinen siirtolupa,
37735: vientilupa, kaupallinen kauttakuljetuslupa, määräaikainen kaupallinen siirtolupa,
37736: kaasusumuttimen kaupallinen vientilupa ja kaupallinen vientilupa, kaupallinen kautta-
37737: kaasusumuttimen kaupallinen kauttakulje- kuljetuslupa, kaasusumuttimen kaupallinen
37738: tuslupa, jos siirrolle, viennille tai vientilupa ja kaasusumuttimen kaupallinen
37739: kauttakuljetukselle on määrämaan viran- kauttakuljetuslupa, jos siirrolle, viennille tai
37740: omaisen ilmoituksen mukaan este. kauttakuljetukselle on määrämaan viran-
37741: Kaupallinen siirtolupa on peruutettava omaisen ilmoituksen mukaan este taikka jos
37742: myös, jos siirto-olosuhteet eivät enää ole sille on ulko- tai turvallisuuspoliittinen este.
37743: turvalliset. Kaupallinen siirtolupa ja määräaikainen
37744: kaupallinen siirtolupa on peruutettava
37745: myös, jos siirto-olosuhteet eivät enää ole
37746: turvalliset.
37747:
37748:
37749: 42 § 42 §
37750:
37751: Hankkimislupa Hankkimislupa
37752:
37753: Luvan ampuma-aseen ja aseen osan Luvan ampuma-aseen ja aseen osan
37754: hankkimiseen (hankkimislupa) antaa ja pe- hankkimiseen (hankkimislupa) antaa ja pe-
37755: ruuttaa hakijan kotikunnan poliisilaitos. ruuttaa hakijan kotikunnan tai kotipaikan
37756: Luvan erityisen vaarallisen ampuma-aseen poliisilaitos. Luvan erityisen vaarallisen
37757: ja sen osan hankkimiseen antaa ja peruuttaa ampuma-aseen ja sen osan hankkimiseen
37758: kuitenkin hakijan kotikunnan lääninhallitus. antaa ja peruuttaa kuitenkin sisäasiainmi-
37759: Hankkimislupa oikeuttaa myös aseen ja nisteriö. Hankkimislupa oikeuttaa myös
37760: aseen osan väliaikaiseen hallussapitoon. aseen ja aseen osan väliaikaiseen hallussa-
37761: Hallussapitoluvasta säädetään 52 §:ssä. pitoon. Hallussapitoluvasta säädetään 52
37762: §:ssä.
37763: Jos hakijalla ei ole kotikuntaa Suomessa, Jos hakijalla ei ole kotikuntaa Suomessa,
37764: hänen on esitettävä asuinmaansa viranomai- luvan antaa ja peruuttaa hakijan oleskelu-
37765: sen antama suostumus hakemuksessa paikan poliisilaitos. Hakijan on esitettävä
37766: 84 HE 110/2000 vp
37767:
37768: Voimassa oleva laki Ehdotus
37769:
37770: tarkoitetun ampuma-aseen ja aseen osan asuinmaansa viranomaisen antama suostu-
37771: hankkimiseen. Hänen on lisäksi annettava mus hakemuksessa tarkoitetun ampuma-
37772: kirjallinen selvitys aikomuksestaan pitää aseen ja aseen osan hankkimiseen. Hänen
37773: hallussa ampuma-asetta ja aseen osaa Suo- on lisäksi annettava kirjallinen selvitys ai-
37774: messa. komuksestaan pitää hallussa ampuma-asetta
37775: ja aseen osaa Suomessa.
37776: Lupahakemus jätetään kotikunnan poliisi- Lupahakemus jätetään 1 ja 2 momentissa
37777: laitokseen henkilökohtaisesti. Erityisestä tarkoitettuun poliisilaitokseen henkilökoh-
37778: syystä sen voi jättää myös muuhun poliisi- taisesti. Poliisilaitos voi oikeuttaa hakijan
37779: laitokseen tai Suomen ulkomaan jättämään hakemuksen myös muulla tavoin
37780: edustustoon. kuin henkilökohtaisesti, jos poliisilaitos on
37781: jo aikaisemmin antanut hakijalle ampuma-
37782: aseen tai aseen osan hallussapitoon oikeut-
37783: tavan luvan. Yhteisön tai säätiön
37784: lupahakemuksen jättää 45 b §:ssä tarkoitet-
37785: tu asevastaava. Erityisestä syystä
37786: hakemuksen voi jättää myös muuhun polii-
37787: silaitokseen tai Suomen ulkomaan
37788: edustustoon.
37789:
37790: 43 § 43 §
37791:
37792: Hyväksyttävä! käyttötarkoitukset Hyväksyttävät käyttötarkoitukset
37793:
37794: Hankkimislupa voidaan antaa seuraaviin Hankkimislupa voidaan antaa seuraaviin
37795: käyttötarkoituksiin: käyttötarkoituksiin:
37796:
37797: 7) merkinanto; 7) merkinanto.
37798: 8) henkilökohtaisen koskemattomuuden (kumotaan)
37799: tai omaisuuden suojeleminen.
37800:
37801: Henkilökohtaisen koskemattomuuden tai (3 mom. kumotaan)
37802: omaisuuden suojelemiseksi lupa voidaan
37803: antaa vain kaasusumuttimen hankkimiseen.
37804:
37805: 45 § 45 §
37806:
37807: Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytyk- Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytyk-
37808: set set luonnolliselle henkilölle
37809:
37810:
37811: Muuta ampuma-asetta kuin kaasusumu- Lupa museossa tai kokoelmassa pitämi-
37812: tinta sekä aseen osaa varten lupa museossa seen voidaan antaa vain asekeräilijälle, jolla
37813: tai kokoelmassa pitämiseen voidaan antaa on sisäasiainministeriön hyväksyntä am-
37814: vain asekeräilijälle, jolla on lääninhallituk- puma-aseiden tai aseen osien keräilyyn ja
37815: sen hyväksyntä ampuma-aseiden tai aseen jonka ampuma-aseiden ja aseen osien säily-
37816: osien keräilyyn ja jonka ampuma-aseiden ja tystilat säilytystilojen sijaintipaikan
37817: aseen osien säilytystilat säilytystilojen si- poliisilaitos on hyväksynyt.
37818: jaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt.
37819: HE 110/2000 vp 85
37820:
37821: Voimassa oleva laki Ehdotus
37822:
37823: 45 a §
37824:
37825: Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytyk-
37826: set yhteisölle ja säätiölle
37827:
37828: Hankkimislupa voidaan antaa Suomessa
37829: rekisteröidylle tai julkista tehtävää hoita-
37830: valle yhteisölle tai säätiölle, jota on
37831: toimintansa tarkoituksen ja muiden seikko-
37832: jen perusteella pidettävä sopivana
37833: pitämään hallussa ampuma-aseita ja aseen
37834: osia. Lupa voidaan antaa vain hakijalle,
37835: jonka ampuma-aseiden ja aseen osien säily-
37836: tystilat säilytystilojen sijaintipaikan
37837: poliisilaitos on hyväksynyt ja jolla on 45 b
37838: §:ssä tarkoitettu asevastaava.
37839: Hankkimisluvan saajaa koskevien edelly-
37840: tysten osalta noudatetaan lisäksi soveltuvin
37841: osin, mitä 45 §:n 2 ja 3 momentissa sääde-
37842: tään.
37843: 45 b §
37844:
37845: Yhteisön ja säätiön asevastaava
37846:
37847: Edellä 45 a §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä
37848: ja säätiöllä on oltava ampuma-aseista,
37849: aseen osista, patruunoista ja erityisen vaa-
37850: rallisista ammuksista huolehtiva henkilö
37851: (asevastaava), joka vastaa siitä, että tässä
37852: laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksis-
37853: sä säädettyjä velvoitteita sekä lupaehtoja
37854: noudatetaan. Asevastaavan on oltava yhtei-
37855: sön tai säätiön palveluksessa taikka
37856: osallistuttava muuten sen toimintaan.
37857: Asevastaavan hyväksyy ja hyväksynnän
37858: peruuttaa yhteisön tai säätiön kotipaikan
37859: poliisilaitos. Poliisilaitos voi vaatia, että
37860: asevastaavia on useampia kuin yksi, jos se
37861: yhteisön tai säätiön toiminta huomioon ot-
37862: taen on tarpeen. Asevastaavaksi voidaan
37863: hyväksyä sellainen 18 vuotta täyttänyt hen-
37864: kilö, jota terveydentilansa,
37865: käyttäytymisensä ja perehtyneisyytensä pe-
37866: rusteella on pidettävä sopivana pitämään
37867: hallussa ampuma-aseita ja aseen osia.
37868: Hyväksyntä oikeuttaa hankkimaan, hal-
37869: lussapitämään ja luovuttamaan yhteisölle
37870: tai säätiölle annetussa luvassa tarkoitettuja
37871: ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja
37872: erityisen vaarallisia ammuksia.
37873: 86 HE 110/2000 vp
37874:
37875: Voimassa oleva laki Ehdotus
37876:
37877: 50§
37878:
37879: Yksityinen valmistamislupa
37880:
37881:
37882: Lupa voidaan antaa 45 §:ssä säädetyin Lupa voidaan antaa 45 tai 45 a §:ssä sää-
37883: edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, detyin edellytyksin noudattaen soveltuvin
37884: mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 osin, mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43
37885: §:ssä säädetään. ja 44 §: ssä säädetään.
37886:
37887: 52§ 52§
37888:
37889: Hallussapitolupa Hallussapitolupa
37890:
37891: Sen, joka on hankkimistuvan nojalla Sen, joka on hankkimistuvan nojalla
37892: hankkinut taikka yksityisen valmistamislu- hankkinut taikka yksityisen valmistamislu-
37893: van nojalla valmistanut tai muuntanut van nojalla valmistanut tai muuntanut
37894: ampuma-aseen tai aseen osan, on luvan ampuma-aseen tai aseen osan, on luvan
37895: voimassa ollessa haettava lupaa ampuma- voimassa ollessa haettava lupaa ampuma-
37896: aseen tai aseen osan hallussapitoon (hallus- aseen tai aseen osan hallussapitoon (hallus-
37897: sapitolupa). Lupaa on kuitenkin haettava sapitolupa). Lupaa on kuitenkin haettava 30
37898: viimeistään 30 päivän kuluessa hankkimi- päivän kuluessa hankkimisesta taikka val-
37899: sesta taikka valmistamisesta tai mistamisesta tai muuntamisesta. Luvan
37900: muuntamisesta. Luvan antaa ja peruuttaa antaa ja peruuttaa kotikunnan tai kotipaikan
37901: kotikunnan poliisilaitos. poliisilaitos.
37902:
37903:
37904: 53§ 53§
37905:
37906: Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lu- Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lu-
37907: paehdot paehdot
37908:
37909: Hallussapitolupa annetaan toistaiseksi, Hallussapitolupa annetaan toistaiseksi,
37910: jollei sitä erityisestä syystä ole annettava jollei sitä erityisestä syystä ole annettava
37911: määräajaksi. Kaasusumutinta sekä sellaista määräajaksi. Sellaista työtä varten, jossa
37912: työtä varten, jossa ampuma-ase on välttä- ampuma-ase on välttämätön, lupa annetaan
37913: mätön, lupa annetaan kuitenkin enintään kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerral-
37914: viideksi vuodeksi kerrallaan. laan.
37915:
37916:
37917: 54§ 54§
37918:
37919: Rinnakkaislupa Rinnakkaislupa
37920:
37921: Ampuma-aseeseen tai aseen osaan, johon Ampuma-aseeseen tai aseen osaan, johon
37922: toisella on hallussapitolupa, voidaan luvan- on annettu hallussapitolupa, voidaan luvan-
37923: haltijan suostumuksella antaa rinnakkainen haltijan suostumuksella antaa rinnakkainen
37924: oikeus hallussapitoon (rinnakkaislupa). Val- oikeus hallussapitoon (rinnakkaislupa). Val-
37925: tion suostumuksella rinnakkaislupa voidaan tion suostumuksella rinnakkaislupa voidaan
37926: antaa myös valtion omistamaan ampuma- antaa myös valtion omistamaan ampuma-
37927: HE 110/2000 vp 87
37928:
37929: Voimassa oleva laki Ehdotus
37930:
37931: aseeseen tai aseen osaan. Keräilykokoel- aseeseen tai aseen osaan. Keräilykokoel-
37932: maan kuuluvaan ampuma-aseeseen tai maan kuuluvaan ampuma-aseeseen tai
37933: aseen osaan rinnakkaislupa voidaan antaa aseen osaan rinnakkaislupa voidaan antaa
37934: vain asekeräilijälle. Luvan antaa ja peruut- vain asekeräilijälle. Luvan antaa ja peruut-
37935: taa 42 §:n 1 momentissa tarkoitettu taa 42 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu
37936: viranomainen. viranomainen.
37937: Lupa voidaan antaa 45 §: ssä säädetyin Lupa voidaan antaa 45 §:ssä säädetyin
37938: edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, edellytyksin noudattaen soveltuvin osin,
37939: mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44
37940: §: ssä säädetään. §: ssä säädetään.
37941: Lupaa haettaessa on esitettävä joko hal- Lupaa haettaessa on esitettävä luvanhalti-
37942: lussapitolupaa koskeva lupatodistus ja jan suostumus tai valtion suostumus
37943: luvanhaltijan suostumus tai valtion suostu- rinnakkaisluvan antamiseen. Lupaviran-
37944: mus rinnakkaisluvan antamiseen. omainen voi lisäksi vaatia, että ampuma-ase
37945: Lupaviranomainen voi lisäksi vaatia, että tai aseen osa esitetään poliisille.
37946: ampuma-ase tai aseen osa esitetään poliisil-
37947: le.
37948:
37949: 55 a§
37950:
37951: Kaasusumutinlupa
37952:
37953: Luvan kaasusumuttimen hankkimiseen ja
37954: hallussapitoon (kaasusumutinlupa) antaa ja
37955: peruuttaa hakijan kotikunnan tai kotipaikan
37956: poliisilaitos noudattaen soveltuvin osin, mi-
37957: tä 42 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.
37958: Lupa annetaan enintään viideksi vuodeksi
37959: kerrallaan. Lupa museossa tai kokoelmassa
37960: pitämiseen voidaan antaa myös toistaiseksi.
37961: Lupa oikeuttaa luvan voimassaoloaikana
37962: hankkimaan, hallussapitämään ja vaihta-
37963: maan lupaan merkityt kaasusumuttimet.
37964: Yhteisölle annettava lupa oikeuttaa luvan-
37965: saajan palveluksessa olevan 18 vuotta
37966: täyttäneen henkilön, joka on riittävästi pe-
37967: rehtynyt kaasusumuttimen turvalliseen
37968: käsittelemiseen, kantamaan luvassa tarkoi-
37969: tettua kaasusumutinta työssä, jos se on
37970: oman tai toisen henkilökohtaisen koskemat-
37971: tomuuden taikka omaisuuden
37972: suojelemiseksi välttämätöntä.
37973:
37974: 55 b §
37975:
37976: Kaasusumutinluvan antamisen edellytykset
37977:
37978: Lupa kaasusumutinlupaan voidaan antaa
37979: seuraaviin hyväksyttäviin käyttötarkoituk-
37980: siin:
37981: 88 HE 110/2000 vp
37982:
37983: Voimassa oleva laki Ehdotus
37984:
37985: 1) koulutus taikka näytös, kuvaus tai muu
37986: vastaava esitys;
37987: 2) museossa tai kokoelmassa pitäminen;
37988: 3) oman tai toisen henkilökohtaisen kos-
37989: kemattomuuden taikka omaisuuden
37990: suojeleminen.
37991: Lupa voidaan antaa luonnolliselle henki-
37992: lölle, joka täyttää 45 §:n 1 momentissa
37993: säädetyt edellytykset. Lupa voidaan antaa
37994: myös yhteisölle tai säätiölle, joka täyttää 45
37995: a §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset.
37996: Yhteisön ja säätiön asevastaavan osalta
37997: noudatetaan, mitä 45 b §:ssä säädetään.
37998: Luvanhakijan, joka on luonnollinen hen-
37999: kilö, sekä asevastaavan on osoitettava, että
38000: hän on koulutuksessaan tai muuten riittä-
38001: västi perehtynyt kaasusumuttimen
38002: turvalliseen käsittelemiseen.
38003:
38004: 55 c §
38005:
38006: Kaasusumutinluvan lupaehdot
38007:
38008: Lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan
38009: ehdon, jonka mukaan lupa ei oikeuta hank-
38010: kimaan tai vaihtamaan sumutinta taikka
38011: jonka mukaan yhteisölle annettava lupa ei
38012: oikeuta Iuvansaajan palveluksessa olevaa
38013: henkilöä kantamaan sumutinta työssä.
38014: Lisäksi lupaviranomainen voi sisällyttää
38015: lupaan ehdon, jonka mukaan lupa oikeuttaa
38016: kantamaan kaasusumutinta vain lupaan
38017: merkityssä työtehtävässä tai paikassa.
38018:
38019: 57§ 57§
38020:
38021: Asekeräilijäksi hyväksyminen Asekeräilijäksi hyväksyminen
38022:
38023: Asekeräilijän hyväksyy ja hyväksynnän Asekeräilijän hyväksyy ja hyväksynnän
38024: peruuttaa hakijan kotikunnan lääninhallitus. peruuttaa sisäasiainministeriö.
38025: Asekeräilijäksi voidaan hyväksyä luon- Asekeräilijäksi voidaan hyväksyä luon-
38026: nollinen henkilö, joka täyttää 45 §:n 1 nollinen henkilö, joka täyttää 45 §:n 1
38027: momentissa säädetyt edellytykset ja joka momentissa säädetyt edellytykset. Asekeräi-
38028: ampuma-aseita tai aseen osia museossa tai lijäksi voidaan hyväksyä myös Suomessa
38029: kokoelmassa pitääkseen esittää hyväksyttä- rekisteröity tai julkista tehtävää hoitava yh-
38030: vän suunnitelman järjestelmällistä teisö tai säätiö, jota on toimintansa
38031: asekeräilyä varten sekä jolla on toiminnan tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteel-
38032: harjoittamista varten tarpeellinen asehisto- la pidettävä sopivana pitämään hallussa
38033: riallinen ja asetekninen asiantuntemus. ampuma-aseita ja aseen osia ja jolla on 45
38034: b §:ssä tarkoitettu asevastaava. Hyväksyntä
38035: HE 110/2000 vp 89
38036:
38037: Voimassa oleva laki Ehdotus
38038:
38039: voidaan antaa hakijalle, joka ampuma-
38040: aseita tai aseen osia museossa tai kokoel-
38041: massa pitääkseen esittää hyväksyttävän
38042: suunnitelman järjestelmällistä asekeräilyä
38043: varten. Hakijana olevalla luonnollisella
38044: henkilöllä ja asevastaavalla on oltava toi-
38045: minnan harjoittamista varten tarpeellinen
38046: asehistoriallinen ja asetekninen asiantunte-
38047: mus.
38048: Hakemus jätetään kotikunnan poliisilai- Hakemus jätetään kotikunnan tai kotipai-
38049: tokseen henkilökohtaisesti. Erityisestä kan poliisilaitokseen henkilökohtaisesti.
38050: syystä sen voi jättää myös muuhun poliisi- Yhteisön tai säätiön hakemuksen jättää ase-
38051: laitokseen. vastaava. Erityisestä syystä hakemuksen voi
38052: jättää myös muuhun poliisilaitokseen.
38053:
38054: 59a §
38055:
38056: Tiedosto asekeräilijän ampuma-aseista
38057:
38058: Sisäasiainministeriö voi hakemuksesta oi-
38059: keuttaa asekeräilijän pitämään
38060: hallussapitoluvan hakemisen sijasta tiedos-
38061: taa hankkimistaan, valmistamistaan tai
38062: muuntamistaan ampuma-aseista siten kuin
38063: valtioneuvoston asetuksella tarkemmin sää-
38064: detään. Oikeus lakkaa olemasta voimassa
38065: ja ampuma-aseiden osalta menetellään si-
38066: ten kuin 8 luvussa säädetään, jos
38067: asekeräilijälle annettu hyväksyntä raukeaa
38068: tai se peruutetaan.
38069: Tiedostaa pitävän asekeräilijän on 60
38070: päivän kuluessa ampuma-aseen hankkimi-
38071: sesta, valmistamisesta tai muuntamisesta
38072: palautettava hankkimislupa tai yksityinen
38073: valmistamislupa luvan antaneelle viran-
38074: omaiselle.
38075: Tiedoston esittämisestä ja luovuttamisesta
38076: poliisille on voimassa, mitä 60 §:n 2 mo-
38077: mentissa säädetään.
38078:
38079: 61 § 61 §
38080:
38081: Patruunoiden hankkiminen ja hallussapito Patruunoiden hankkiminen ja hallussapito
38082:
38083: Hankkimislupa, yksityinen valmistamis- Hankkimislupa, yksityinen valmistamis-
38084: lupa, hallussapitolupa ja rinnakkaislupa lupa, hallussapitolupa ja rinnakkaislupa
38085: oikeuttavat hankkimaan ja pitämään hallus- oikeuttavat hankkimaan ja pitämään hallus-
38086: sa luvassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen sa sellaisia muita kuin erityisen vaarallisia
38087: soveltuvia muita kuin erityisen vaarallisia patruunoita, jotka soveltuvat käytettäväksi
38088: patruunoita. Lupaviranomainen voi kuiten- ampuma-aseessa, jonka lainaamiseen lu-
38089: 90 HE 110/2000 vp
38090:
38091: Voimassa oleva laki Ehdotus
38092:
38093: kin sisällyttää lupaan ehdon, jonka mukaan vanhaltijalla on oikeus siten kuin 87 §:n 1
38094: lupa ei oikeuta hankkimaan ja pitämään hal- momentissa säädetään. Lupaviranomainen
38095: lussa keräilykokoelmaan kuuluvaan voi kuitenkin sisällyttää lupaan ehdon, jon-
38096: aseeseen soveltuvia patruunoita. ka mukaan lupa ei oikeuta hankkimaan ja
38097: pitämään hallussa keräilykokoelmaan kuu-
38098: luvaan tai muistoesineenä säilytettävään
38099: aseeseen soveltuvia patruunoita.
38100:
38101: 62 § 62 §
38102:
38103: Ampumatarvikelupa Ampumatarvikelupa
38104:
38105: Luvan patruunoiden ja erityisen vaarallis- Luvan patruunoiden ja erityisen vaarallis-
38106: ten ammusten hankkimiseen, ten ammusten hankkimiseen,
38107: valmistamiseen ja hallussapitoon (ampuma- valmistamiseen ja hallussapitoon (ampuma-
38108: tarvikelupa) antaa ja peruuttaa hakijan tarvikelupa) antaa ja peruuttaa hakijan
38109: kotikunnan poliisilaitos. kotikunnan tai kotipaikan poliisilaitos.
38110: Lupa voidaan antaa 45 §:n 1 momentissa Lupa voidaan antaa 45 §:n 1 momentissa
38111: säädetyin edellytyksin noudattaen soveltu- tai 45 a §:n 1 momentissa säädetyin edelly-
38112: vin osin, mitä ampuma-aseista ja aseen tyksin noudattaen soveltuvin osin, mitä
38113: osista 42 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. ampuma-aseista ja aseen osista 42 §:n 2 ja 3
38114: momentissa säädetään.
38115: Lupa erityisen vaarallisten patruunoiden Lupa erityisen vaarallisten patruunoiden
38116: ja ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja ammusten hankkimiseen, valmistamiseen
38117: ja hallussapitoon voidaan antaa vain erityi- ja hallussapitoon voidaan antaa vain erityi-
38118: sestä syystä. sestä syystä.
38119:
38120: 65 §
38121:
38122: Suostumus
38123:
38124:
38125: Suostumus annetaan henkilölle, jolla on Suostumus annetaan luonnolliselle henki-
38126: kyseistä ampuma-asetta tai aseen osaa kos- lölle, jolla on kyseistä ampuma-asetta tai
38127: keva hankkimislupa, yksityinen aseen osaa koskeva hankkimislupa, yksityi-
38128: valmistaruislupa taikka oikeus kyseisten nen valmistamislupa, kaasusumutinlupa
38129: patruunoiden tai erityisen vaarallisten am- taikka oikeus kyseisten patruunoiden tai eri-
38130: musten hankkimiseen ja hallussapitoon. tyisen vaarallisten ammusten hankkimiseen
38131: Hankkimislupaa, yksityistä valmistaruislu- ja hallussapitoon. Suostumus annetaan
38132: paa taikka patruunoiden tai erityisen myös 45 b §:ssä tarkoitetulle asevastaaval-
38133: vaarallisten ammusten hankkimiseen ja hal- le, jolla on yhteisölle tai säätiölle annetun
38134: lussapitoon oikeuttavaa lupaa koskeva luvan nojalla oikeus esineen hankkimiseen
38135: lupatodistus on esitettävä poliisille suostu- ja hallussapitoon. Hankkimislupaa, yksi-
38136: musta haettaessa. tyistä valmistamislupaa, kaasusumutinlupaa
38137: taikka patruunoiden tai erityisen vaarallis-
38138: ten ammusten hankkimiseen ja
38139: hallussapitoon oikeuttavaa lupaa koskeva
38140: lupatodistus on esitettävä poliisille suostu-
38141: musta haettaessa.
38142: HE 110/2000 vp 91
38143:
38144: Voimassa oleva laki Ehdotus
38145:
38146:
38147: 66 § 66 §
38148:
38149: Lupien ja suostumuksen raukeaminen Lupien ja suostumuksen raukeaminen
38150:
38151: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden
38152: tai erityisen vaarallisten ammusten hallus- tai erityisen vaarallisten ammusten hallus-
38153: sapitoon oikeuttava lupa raukeaa: sapitoon oikeuttava lupa raukeaa:
38154:
38155: 4) kun luvanhaltija kuolee. 4) kun luvanhaltija kuolee taikka yhteisö
38156: tai säätiö on niitä koskevien säännösten
38157: mukaan lakannut.
38158:
38159: Suostumus raukeaa, kun hankkiruislupa Suostumus raukeaa, kun hankkimislupa,
38160: taikka patruunoiden tai erityisen vaarallis- yksityinen valmistamislupa, kaasusumutin-
38161: ten ammusten hankkimiseen ja lupa taikka patruunoiden tai erityisen
38162: hallussapitoon annettu lupa raukeaa tai jos vaarallisten ammusten hankkimiseen ja hal-
38163: se peruutetaan. lussapitoon annettu lupa raukeaa tai jos se
38164: peruutetaan.
38165:
38166: 67 §
38167:
38168: Lupien peruuttaminen
38169:
38170:
38171: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoi- Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoi-
38172: den ja erityisen vaarallisten ammusten den ja erityisen vaarallisten ammusten
38173: hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava
38174: lupa voidaan peruuttaa, jos: lupa voidaan peruuttaa, jos:
38175:
38176: 4 a) yhteisö tai säätiö taikka sen 45 b
38177: §:ssä tarkoitettu asevastaava on rikkonut
38178: tätä lakia, sen nojalla annettuja säännöksiä
38179: tai lupaehtoja taikka muuten osoittanut
38180: piittaamattomuutta ampuma-aseita, aseen
38181: osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia
38182: ammuksia koskevien säännösten noudatta-
38183: misessa;
38184: 4 b) yhteisö tai säätiö ei enää täytä 45 a
38185: §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä;
38186:
38187: Rinnakkaisluvan peruuttavan viranomai-
38188: sen on ilmoitettava rinnakkaisluvan
38189: peruuttamisesta hallussapitoluvan haltijal-
38190: le.
38191: 92 HE 110/2000 vp
38192:
38193: Voimassa oleva laki Ehdotus
38194:
38195: 67 a §
38196:
38197: Asevastaavalle annetun hyväksynnän rau-
38198: keaminen ja peruuttaminen
38199:
38200: Asevastaavalle annettu hyväksyntä rau-
38201: keaa, kun asevastaava kuolee taikka
38202: yhteisö tai säätiö on niitä koskevien sään-
38203: nösten mukaan lakannut.
38204: Asevastaavalle annettu hyväksyntä on pe-
38205: ruutettava, jos yhteisö tai säätiö taikka
38206: asevastaava sitä pyytää.
38207: Asevastaavalle annettu hyväksyntä voi-
38208: daan peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1 4
38209: kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa taikka
38210: jos yhteisölle tai säätiölle annetut ampuma-
38211: aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityi-
38212: sen vaarallisten ammusten hallussapitoon
38213: oikeuttavat luvat raukeavat tai ne peruute-
38214: taan.
38215:
38216: 68 § 68 §
38217:
38218: Asekeräilijälle annetun hyväksynnän rau- Asekeräilijälle annetun hyväksynnän rau-
38219: keaminen ja peruuttaminen keaminen ja peruuttaminen
38220:
38221: Asekeräilijälle annettu hyväksyntä rauke- Asekeräilijälle annettu hyväksyntä rauke-
38222: aa, kun asekeräilijä kuolee. aa, kun asekeräilijä kuolee taikka yhteisö tai
38223: säätiö on niitä koskevien säännösten mu-
38224: kaan lakannut.
38225: Asekeräilijälle annettu hyväksyntä on pe- Asekeräilijälle annettu hyväksyntä on pe-
38226: ruutettava, jos asekeräilijä sitä pyytää. ruutettava, jos asekeräilijä sitä pyytää.
38227: Asekeräilijälle annettu hyväksyntä voi- Asekeräilijälle annettu hyväksyntä voi-
38228: daan peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1-4 daan peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1-4
38229: kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. sekä 4 aja 4 b kohdassa tarkoitetuissa tapa-
38230: uksissa.
38231:
38232: 69 § 69 §
38233:
38234: Varoitus Varoitus
38235:
38236: Lupaviranomainen tai asekeräilijälle hy~ Lupaviranomainen taikka asevastaavalle
38237: väksynnän antanut viranomainen voi tai asekeräilijälle hyväksynnän antanut vi-
38238: ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ranomainen voi ampuma-aseen, aseen osan,
38239: tai erityisen vaarallisten ammusten hankki- patruunoiden tai erityisen vaarallisten am-
38240: miseen tai hallussapitoon oikeuttavan luvan musten hankkimiseen tai hallussapitoon
38241: tai hyväksynnän peruuttamisen sijasta antaa oikeuttavan luvan tai hyväksynnän peruut-
38242: varoituksen, jos luvan tai hyväksynnän pe- tamisen sijasta antaa varoituksen, jos luvan
38243: ruuttaminen olisi olosuhteisiin nähden tai hyväksynnän peruuttaminen olisi olo-
38244: kohtuutonta. suhteisiin nähden kohtuutonta.
38245: HE 110/2000 vp 93
38246:
38247: Voimassa oleva laki Ehdotus
38248:
38249:
38250: 70 § 70 §
38251:
38252: Aseen osasta tehtävä ilmoitus ja aseen osan Aseen osasta tehtävä ilmoitus ja aseen osan
38253: esittäminen esittäminen
38254:
38255: Jos oikeus aseen osan hankkimiseen ja Jos oikeus aseen osan hankkimiseen ja
38256: hallussapitoon perustuu siihen, että jollakul- hallussapitoon perustuu siihen, että jollakul-
38257: la on oikeus 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa la on oikeus 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa
38258: tarkoitetuista vastaavista aseen osista koo- tarkoitetuista vastaavista aseen osista koo-
38259: tun ampuma-aseen hallussapitoon, hänen on tun ampuma-aseen hallussapitoon, tämän
38260: 30 päivän kuluessa aseen osan on 30 päivän kuluessa aseen osan hankki-
38261: hankkimisesta tehtävä hankkimisesta misesta tehtävä hankkimisesta ilmoitus
38262: ilmoitus kotikuntansa poliisilaitokselle siten kotikuntansa tai kotipaikkansa poliisilaitok-
38263: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. selle siten kuin valtioneuvoston asetuksella
38264: Aseen osa on samalla esitettävä. tarkemmin säädetään. Aseen osa on samalla
38265: esitettävä.
38266:
38267: 73 § 73 §
38268:
38269: Siirto ja tuonti Suomeen hallussapitoon an- Siirto ja tuonti Suomeen hallussapitoon an-
38270: nettujen lupien nojalla nettujen lupien nojalla
38271:
38272: Hankkimislupa, yksityinen valmistamis- Hankkimislupa, yksityinen valmistamis-
38273: lupa, hallussapitolupa ja rinnakkaislupa lupa, hallussapitolupa, rinnakkaislupa ja
38274: oikeuttavat siirtämään ja tuomaan Suomeen kaasusumutinlupa oikeuttavat siirtämään ja
38275: yksityistä tarkoitusta varten luvassa maini- tuomaan Suomeen yksityistä tarkoitusta
38276: tun ampuma-aseen ja aseen osan sekä varten luvassa mainitun ampuma-aseen ja
38277: luvassa mainitussa aseessa käytettäviksi aseen osan sekä luvassa mainitussa aseessa
38278: soveltuvia muita kuin erityisen vaarallisia käytettäviksi soveltuvia muita kuin erityi-
38279: patruunoita. sen vaarallisia patruunoita.
38280: Ampumatarvikelupa oikeuttaa siirtämään Ampumatarvikelupa oikeuttaa siirtämään
38281: ja tuomaan Suomeen luvassa mainitut pat- ja tuomaan Suomeen luvassa mainitut pat-
38282: ruunat ja ammukset. ruunat ja ammukset.
38283: Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa ampu- Norjassa, Ruotsissa, Islannissa tai Tans-
38284: ma-aseen tai aseen osan hallussapitoon kassa ampuma-aseen tai aseen osan
38285: annettu lupa oikeuttaa siirtämään ja tuo- hallussapitoon annettu lupa oikeuttaa siir-
38286: maan Suomeen luvassa mainitun ampuma- tämään ja tuomaan Suomeen luvassa
38287: aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen mää- mainitun ampuma-aseen ja aseen osan sekä
38288: rän luvassa mainitussa aseessa käytettäviksi tarpeellisen määrän luvassa mainitussa
38289: soveltuvia muita kuin erityisen vaarallisia aseessa käytettäviksi soveltuvia patruunoita
38290: patruunoita sekä pitämään niitä hallussa sekä pitämään niitä hallussa enintään kolme
38291: enintään kolme kuukautta siitä, kun ne on kuukautta siitä, kun ne on siirretty tai tuotu
38292: siirretty tai tuotu Suomeen. Edellytyksenä Suomeen. Edellytyksenä on, että siirron tai
38293: on, että siirron tai tuonnin tarkoituksena on tuonnin tarkoituksena on osallistuminen
38294: osallistuminen Norjassa, Ruotsissa, Tans- Norjassa, Ruotsissa, Islannissa, Tanskassa
38295: kassa tai Suomessa järjestettävään tai Suomessa järjestettävään ampuma- tai
38296: ampuma- tai metsästystapahtumaan. Lupa metsästystapahtumaan. Lupa oikeuttaa
38297: oikeuttaa myös siirtämään esineet takaisin myös siirtämään esineet takaisin Ruotsiin
38298: Ruotsiin tai Tanskaan. tai Tanskaan.
38299: 94 HE 110/2000 vp
38300:
38301: Voimassa oleva laki Ehdotus
38302:
38303:
38304: ~§ ~§
38305:
38306: Euroopan ampuma-asepassi Euroopan ampuma-asepassi
38307:
38308: Kotikunnan poliisilaitos antaa Euroopan Kotikunnan poliisilaitos antaa Euroopan
38309: ampuma-asepassin sille, jolla on hallussapi- ampuma-asepassin luonnolliselle henkilöl-
38310: toluvan tai rinnakkaisluvan nojalla oikeus le, jolla on hallussapitoluvan tai
38311: ampuma-aseen tai aseen osan hallussapi- rinnakkaisluvan nojalla oikeus ampuma-
38312: toon. Hallussapitolupaa tai rinnakkaislupaa aseen tai aseen osan hallussapitoon. Hallus-
38313: koskeva lupatodistus on esitettävä poliisille sapitolupaa tai rinnakkaislupaa koskeva
38314: ampuma-asepassia haettaessa. lupatodistus on esitettävä poliisille ampu-
38315: ma-asepassia haettaessa.
38316:
38317:
38318: 75 § 75 §
38319:
38320: Siirto ja tuonti Suomeen sekä hallussapito Siirto ja tuonti Suomeen sekä hallussapito
38321: Euroopan ampuma-asepassin nojalla Euroopan ampuma-asepassin nojalla
38322:
38323: Euroopan ampuma-asepassin haltija saa Euroopan ampuma-asepassin haltija saa
38324: siirtää ja tuoda Suomeen ampumaurheilus- siirtää ja tuoda Suomeen ampumaurheilus-
38325: sa käytettäväksi soveltuvan, sa käytettäväksi soveltuvan,
38326: asedirektiivissä tarkoitettuun B-, C- tai D- asedirektiivissä tarkoitettuun B-, C- tai D-
38327: luokkaan kuuluvan ja metsästyksessä käy- luokkaan kuuluvan ja metsästyksessä käy-
38328: tettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä tettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä
38329: tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan, tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan,
38330: ampuma-asepassiin merkityn ampuma- ampuma-asepassiin merkityn ampuma-
38331: aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen mää- aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen mää-
38332: rän aseessa käytettäviksi soveltuvia muita rän aseessa käytettäviksi soveltuvia
38333: kuin erityisen vaarallisia patruunoita. Am- patruunoita. Ampuma-asepassin haltijalla
38334: puma-asepassin haltijalla on lisäksi oltava on lisäksi oltava hallussaan kirjallinen kut-
38335: hallussaan kirjallinen kutsu tai muu luotet- su tai muu luotettava selvitys, josta
38336: tava selvitys, josta ilmenee, että siirto tai ilmenee, että siirto tai tuonti on tarpeellinen
38337: tuonti on tarpeellinen ampumaurheilu- tai ampumaurheilu- tai metsästystapahtumaan
38338: metsästystapahtumaan osallistumiseksi. osallistumiseksi. Ampuma-asepassin haltija
38339: Ampuma-asepassin haltija saa myös pitää saa myös pitää hallussaan ampuma-asetta,
38340: hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa ja aseen osaa ja patruunoita niin kauan kuin se
38341: patruunoita niin kauan kuin se on välttämä- on välttämätöntä ampumaurheilu- tai met-
38342: töntä ampumaurheilu- tai sästystapahtumaan osallistumiseksi.
38343: metsästystapahtumaan osallistumiseksi.
38344: Euroopan ampuma-asepassi on pidettävä Euroopan ampuma-asepassi on pidettävä
38345: mukana ampuma-asetta, aseen osaa tai pat- mukana ampuma-asetta, aseen osaa tai pat-
38346: ruunoita kannettaessa ja kuljetettaessa. ruunoita kannettaessa ja kuljetettaessa.
38347:
38348: 76 § 76 §
38349:
38350: Yksityinen ennakkosuostumus Yksityinen ennakkosuostumus
38351:
38352: Ennakkosuostumuksen ampuma-aseen, Ennakkosuostumuksen ampuma-aseen,
38353: HE 110/2000 vp 95
38354:
38355: Voimassa oleva laki Ehdotus
38356:
38357: aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaa- aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaa-
38358: rallisten ammusten siirtoon Suomeen rallisten ammusten siirtoon Suomeen
38359: yksityistä tarkoitusta varten (yksityinen en- yksityistä tarkoitusta varten (yksityinen en-
38360: nakkosuostumus) antaa ja peruuttaa hakijan nakkosuostumus) antaa ja peruuttaa hakijan
38361: kotikunnan tai oleskelupaikan poliisilaitos. kotikunnan tai oleskelupaikan taikka koti-
38362: paikan poliisilaitos.
38363:
38364:
38365:
38366:
38367: 78 § 78 §
38368:
38369: Yksityinen tuontilupa Yksityinen tuontilupa
38370:
38371: Luvan ampuma-aseen, aseen osan ja Luvan ampuma-aseen, aseen osan, pat-
38372: aseessa käytettäviksi soveltuvien muiden ruunoiden ja enty1sen vaarallisten
38373: kuin erityisten vaarallisten patruunoiden ammusten siirtoon ja tuontiin Suomeen yk-
38374: siirtoon ja tuontiin Suomeen yksityistä tar- sityistä tarkoitusta varten (yksityinen
38375: koitusta varten (yksityinen tuontilupa) tuontilupa) antaa ja peruuttaa hakijan koti-
38376: antaa ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai kunnan tai oleskelupaikan poliisilaitos.
38377: oleskelupaikan poliisilaitos. Lupa oikeuttaa Lupa oikeuttaa pitämään hallussa ampuma-
38378: pitämään hallussa ampuma-asetta ja aseen asetta, aseen osaa, patruunoita ja erityisen
38379: osaa sekä tarpeellista määrää edellä vaarallisia ammuksia.
38380: tarkoitettuja patruunoita.
38381: Lupa voidaan antaa 45 §:n 1 momentissa Lupa voidaan antaa luonnolliselle henki-
38382: säädetyin edellytyksin noudattaen soveltu- lölle 45 §:n 1 momentissa säädetyin
38383: vin osin, mitä 43 ja 44 §:ssä säädetään. Sen, edellytyksin noudattaen soveltuvin osin,
38384: jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, on lisäksi mitä 43 ja 44 §:ssä, 55 b §:n 1 momentissa
38385: esitettävä asuinmaansa viranomaisen anta- ja 62 §:n 3 momentissa säädetään. Sen, jol-
38386: ma todistus, josta ilmenee, että hänellä on la ei ole kotikuntaa Suomessa, on lisäksi
38387: asuinmaassaan oikeus kyseisen ampuma- esitettävä asuinmaansa viranomaisen anta-
38388: aseen tai aseen osan hallussapitoon. ma todistus, josta ilmenee, että hänellä on
38389: asuinmaassaan oikeus kyseisen ampuma-
38390: aseen tai aseen osan hallussapitoon.
38391:
38392: 80 §
38393:
38394: Suomesta tapahtuvan siirron luvanvaraisuus
38395:
38396:
38397: Euroopan ampuma-asepassin haltija saa Euroopan ampuma-asepassin haltija saa
38398: kuitenkin siirtää Suomesta ampuma- kuitenkin siirtää Suomesta ampuma-
38399: urheilussa käytettäväksi soveltuvan, asedi- urheilussa käytettäväksi soveltuvan, asedi-
38400: rektiivissä tarkoitettuun B-, C- tai D- rektiivissä tarkoitettuun B-, C- tai D-
38401: luokkaan kuuluvan ja metsästyksessä käy- luokkaan kuuluvan ja metsästyksessä käy-
38402: tettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä tettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä
38403: tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan, tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan,
38404: ampuma-asepassiin merkityn ampuma- ampuma-asepassiin merkityn ampuma-
38405: aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen mää- aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen mää-
38406: rän aseessa käytettäviksi soveltuvia muita rän aseessa käytettäviksi soveltuvia
38407: 96 HE 110/2000 vp
38408:
38409: Voimassa oleva laki Ehdotus
38410:
38411: kuin erityisen vaarallisia patruunoita. Siir- patruunoita. Siirtäjällä on lisäksi oltava hal-
38412: täjällä on lisäksi oltava hallussaan lussaan kirjallinen kutsu tai muu luotettava
38413: kirjallinen kutsu tai muu luotettava selvitys, selvitys, josta ilmenee, että siirto on tar-
38414: josta ilmenee, että siirto on tarpeellinen peellinen ampumaurheilu- tai
38415: ampumaurheilu- tai metsästystapahtumaan metsästystapahtumaan osallistumiseksi.
38416: osallistumiseksi.
38417: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoi- Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoi-
38418: den ja erityisen vaarallisten ammusten den ja erityisen vaarallisten ammusten
38419: siirto Suomesta yksityistä tarkoitusta varten siirto Suomesta yksityistä tarkoitusta varten
38420: ei edellytä erityistä lupaa, jos siirtäjällä on ei edellytä erityistä lupaa, jos siirtäjällä on
38421: kunkin EU:hun kuuluvan kauttakulkumaan kunkin EU:hun kuuluvan kauttakulkumaan
38422: ja määrämaan viranomaisen niiden hallus- ja määrämaan viranomaisen niiden hallus-
38423: sapitoon antama lupa. sapitoon antama lupa tai siirto ei näiden
38424: maiden säännösten mukaan edellytä lupaa.
38425:
38426: 81 § 81 §
38427:
38428: Yksityinen siirtolupa Yksityinen siirtolupa
38429:
38430: Luvan ampuma-aseen, aseen osan, pat- Luvan ampuma-aseen, aseen osan, pat-
38431: ruunoiden ja enty1sen vaarallisten ruunoiden ja enty1sen vaarallisten
38432: ammusten siirtoon Suomesta yksityistä tar- ammusten siirtoon Suomesta yksityistä tar-
38433: koitusta varten (yksityinen siirtolupa) antaa koitusta varten (yksityinen siirtolupa) antaa
38434: ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai oleske- ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai oleske-
38435: lupaikan poliisilaitos. lupaikan taikka kotipaikan poliisilaitos.
38436:
38437:
38438: 83 a§
38439:
38440: Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus
38441:
38442: Tullilaitoksen on kolmen kuukauden vä-
38443: lein ilmoitettava Sisäasiainministeriölie
38444: hankkimisluvassa, yksityisessä valmistamis-
38445: luvassa, kaasusumutinluvassa ja
38446: yksityisessä tuontiluvassa mainittujen esi-
38447: neiden tuonnista Suomeen siten kuin
38448: valtioneuvoston asetuksella tarkemmin
38449: säädetään.
38450:
38451: 85 §
38452:
38453: Pysyvään luovuttamiseen oikeutetut
38454:
38455:
38456: Jollei tässä laissa toisin säädetä, ampuma- Jollei tässä laissa toisin säädetä, ampuma-
38457: aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen
38458: vaarallisia ammuksia saa yksityistä tarkoi- vaarallisia ammuksia saa yksityistä tarkoi-
38459: tusta varten luovuttaa pysyvästi vain tusta varten luovuttaa pysyvästi vain
38460: hallussapitoluvan haltija ja patruunoita tai hallussapitoluvan tai kaasusumutinluvan
38461: HE 110/2000 vp 97
38462:
38463: Voimassa oleva laki Ehdotus
38464:
38465: erityisen vaarallisia ammuksia lisäksi rin- haltija ja patruunoita tai erityisen vaarallisia
38466: nakkaisluvan tai ampumatarvikeluvan ammuksia lisäksi rinnakkaisluvan tai am-
38467: haltija. pumatarvikeluvan haltija.
38468:
38469: 87 § 87 §
38470:
38471: Ampuma-aseen ja aseen osan lainaaminen Ampuma-aseen ja aseen osan lainaaminen
38472:
38473: Ampuma-aseen saa lainata toiselle seu- Ampuma-aseen saa lainata toiselle seu-
38474: raavasti: raavasti:
38475:
38476: 3) pienoiskiväärin tai mustaruutiaseen saa 3) pienoiskiväärin tai mustaruutiaseen saa
38477: lainata vain sille, jolla on oikeus haulikon, lainata vain sille, jolla on oikeus haulikon,
38478: kiväärin, pienoiskiväärin, pistoolin, revol- kiväärin, pienoiskiväärin, pistoolin, revol-
38479: verin tai yhdistelmäaseen hallussapitoon; verin, yhdistelmäaseen tai mustaruutiaseen
38480: hallussapitoon;
38481:
38482:
38483: 89 § 89 §
38484:
38485: Luovutusilmoitus Luovutusilmoitus
38486:
38487: Sen, joka luovuttaa pysyvästi toiselle am- Sen, joka luovuttaa pysyvästi toiselle am-
38488: puma-aseen tai aseen osan, on tehtävä 30 puma-aseen tai aseen osan, on tehtävä 30
38489: päivän kuluessa luovuttamisesta asiasta il- päivän kuluessa luovuttamisesta asiasta il-
38490: moitus (luovutusilmoitus) ampuma-aseen moitus (luovutusilmoitus) ampuma-aseen
38491: tai aseen osan hankkimiseen oikeuttaneen tai aseen osan hankkimiseen oikeuttaneen
38492: luvan antaneelle tai muulle poliisilaitoksel- luvan antaneelle tai muulle poliisilaitoksel-
38493: le. Ilmoitusvelvollisuus ei koske ase- le. Ilmoitusvelvollisuus ei koske ampuma-
38494: elinkeinonharjoittajien välisiä luovutuksia. aseiden tai aseen osien kaupan harjoittami-
38495: Ilmoituksessa on mainittava asetuksella tar- seen tai valmistamiseen luvan saaneiden
38496: kemmin säädettävät tiedot. ase-elinkeinonharjoittajien välisiä luovutuk-
38497: sia, joissa luovutuksen kohteena on
38498: ampuma-ase tai aseen osa, jolle ei ole an-
38499: nettu hallussapitolupaa. Ilmoituksessa on
38500: mainittava valtioneuvoston asetuksella tar-
38501: kemmin säädettävät tiedot.
38502:
38503: 90 § 90§
38504:
38505: Hallussapitolupaa koskevan todistuksen Hallussapitolupaa koskevan todistuksen
38506: esittämis- ja luovuttamisvelvollisuus esittämis- ja luovuttamisvelvollisuus
38507:
38508: Hallussapitoluvan haltijan on 30 päivän Hallussapitoluvan haltijan on 30 päivän
38509: kuluessa ampuma-aseen tai aseen osan luo- kuluessa ampuma-aseen tai aseen osan luo-
38510: vuttamisesta pysyvästi toiselle esitettävä vuttamisesta pysyvästi toiselle esitettävä
38511: sekä pyydettäessä luovutettava hallussapito- sekä pyydettäessä luovutettava hallussapito-
38512: lupaa koskeva lupatodistus kotikuntansa lupaa koskeva lupatodistus kotikuntansa tai
38513: poliisilaitokselle. kotipaikkansa poliisilaitokselle.
38514: 4 209241M
38515: 98 HE 110/2000 vp
38516:
38517: Voimassa oleva laki Ehdotus
38518:
38519: 101 § 101 §
38520:
38521: Ampuma-aserikos Ampuma-aserikos
38522:
38523: Joka tämän lain vastaisesti Joka tämän lain vastaisesti tahallaan
38524: 1) siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suo- 1) siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suo-
38525: mesta, kaupallisessa tarkoituksessa vie, mesta, kaupallisessa tarkoituksessa vie,
38526: kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää
38527: kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovut- kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovut-
38528: taa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita taa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita
38529: tai erityisen vaarallisia ammuksia, tai erityisen vaarallisia ammuksia,
38530: 2) kaupallisessa tarkoituksessa korjaa tai 2) kaupallisessa tarkoituksessa korjaa tai
38531: muuntaa ampuma-aseen tai aseen osan, muuntaa ampuma-aseen tai aseen osan, pi-
38532: tää ampumarataa taikka kouluttaa
38533: ampuma-aseiden käyttöön,
38534: 3) lainaa ampuma-aseen tai aseen osan 3) lainaa ampuma-aseen tai aseen osan
38535: sille, jolla ei ole oikeutta sen hallussapitoon, sille, jolla ei ole oikeutta sen hallussapitoon,
38536: 4) kokonaan tai osittain laiminlyö ase- 4) kokonaan tai osittain laiminlyö ase-
38537: elinkeinonharjoittajalle 25 §:n 1 momentis- elinkeinonharjoittajalle 25 §:n 1 momentis-
38538: sa säädetyn velvollisuuden tiedostao sa säädetyn velvollisuuden tiedostao
38539: pitämiseen taikka pitämiseen,
38540: 5) laiminlyö 110 §:n 1 momentissa sääde- 5) laiminlyö 110 §:n 1 momentissa sääde-
38541: tyn velvollisuuden tarkastuttaa myyntiä tyn velvollisuuden tarkastuttaa myyntiä
38542: varten valmistetut, korjatut, Suomeen siirre- varten valmistetut, korjatut, Suomeen siirre-
38543: tyt tai tuodut ampuma-aseet tai patruunat, tyt tai tuodut ampuma-aseet tai patruunat
38544: taikka
38545: 6) laiminlyö 112 a §:ssä säädetyn velvol-
38546: lisuuden esittää pysyvästi
38547: ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase
38548: tai pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty
38549: aseen osa poliisilaitokselle,
38550: on tuomittava ampuma-aserikoksesta sak- on tuomittava ampuma-aserikoksesta sak-
38551: koon tai vankeuteen enintään kahdeksi koon tai vankeuteen enintään kahdeksi
38552: vuodeksi. vuodeksi.
38553: Yritys on rangaistava. Yritys on rangaistava.
38554:
38555: 103 §
38556:
38557: Ampuma-aserikkomus
38558:
38559:
38560: Ampuma-aserikkomuksesta on tuomittava Ampuma-aserikkomuksesta on tuomittava
38561: myös se, joka tämän lain vastaisesti myös se, joka tämän lain vastaisesti tahal-
38562: laan
38563:
38564: 4) kokonaan tai osittain laiminlyö aseke- 4) kokonaan tai osittain laiminlyö aseke-
38565: räilijälle 60 §:n 1 momentissa säädetyn räilijälle 59 a §:n 1 momentissa tai 60 §:n 1
38566: velvollisuuden tiedostao pitämiseen, momentissa säädetyn velvollisuuden tiedos-
38567: ton pitämiseen,
38568: 5) laiminlyö 52 §:n 2 momentissa, 90 5) laiminlyö 52 §:n 2 momentissa, 90
38569: HE 110/2000 vp 99
38570:
38571: Voimassa oleva laki Ehdotus
38572:
38573: §:ssä tai 112 §:ssä säädetyn velvollisuuden §:ssä tai 112 §:ssä säädetyn velvollisuuden
38574: esittää tai luovuttaa lupatodistus poliisille, esittää tai luovuttaa lupatodistus poliisille,
38575: 74 §:n 3 momentissa säädetyn velvollisuu- 74 §:n 3 momentissa säädetyn velvollisuu-
38576: den esittää tai luovuttaa Euroopan ampuma- den esittää tai luovuttaa Euroopan ampuma-
38577: asepassi poliisille, 96 §:n 1 momentissa asepassi poliisille taikka 96 §:n 1 momen-
38578: säädetyn velvollisuuden luovuttaa lupato- tissa säädetyn velvollisuuden luovuttaa
38579: distus tai suostumus poliisille taikka 114 lupatodistus tai suostumus poliisille,
38580: §:ssä säädetyn velvollisuuden esittää lupa-
38581: todistus poliisille,
38582:
38583:
38584:
38585:
38586: 106§
38587:
38588: Säilyttäminen, kantaminen ja kuljettaminen
38589:
38590:
38591: Jos säilytettävänä on erityisen vaaralli-
38592: nen ainpuma-ase taikka yhteensä yli viisi
38593: pistoolia, revolveria, itselataavalla kertatu-
38594: lella toimivaa kivääriä tai itselataavalla
38595: kertatulella toimivaa 6 §:n 2 momentin 12
38596: kohdassa tarkoitettua muuta ampuma-
38597: asetta, on aseet säilytettävä sisäasiainmi-
38598: nisteriön asetuksen mukaisessa lukitussa
38599: turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan
38600: edellytetä, jos aseiden säilytystilojen sijain-
38601: tipaikan poliisilaitos on hyväksynyt
38602: säilytystilat.
38603:
38604:
38605: 110§ 110 §
38606:
38607: Ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastus Ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastus
38608:
38609: Myyntiä varten valmistetut, korjatut, Myyntiä varten valmistetut, korjatut,
38610: Suomeen siirretyt ja tuodut ampuma-aseet Suomeen siirretyt ja tuodut ampuma-aseet
38611: ja patruunat on ennen kauppaan laskemista ja patruunat on ennen kauppaan laskemista
38612: tai muuta luovuttamista tarkastutettava nii- tai muuta luovuttamista tarkastutettava nii-
38613: den käyttöturvallisuuden toteamiseksi siten den käyttöturvallisuuden toteamiseksi siten
38614: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Tar-
38615: kastuttamisvelvollisuus ei koske sellaisia
38616: keräilyllisesti arvokkaita ampuma-aseita ja
38617: patruunoita, jotka valmistetaan, korjataan
38618: taikka siirretään tai tuodaan Suomeen mu-
38619: seossa tai kokoelmassa pitämistä varten.
38620:
38621: Sisäasiainministeriö voi antaa patruunoi-
38622: den valmistajalle tai maahantuojalle
38623: 100 HE 110/2000 vp
38624:
38625: Voimassa oleva laki Ehdotus
38626:
38627: patruunoiden tarkastusmerkinnän käyttöoi-
38628: keuden. Tarkastusmerkinnän käyttöoikeu-
38629: den antamisen edellytyksistä ja peruut-
38630: tamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.
38631:
38632: 112§ 112 §
38633:
38634: Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn
38635: ampuma-aseen ja pysyvästi toimintakelvot- ampuma-aseen ja pysyvästi toimintakelvot-
38636: tomaksi tehdyn aseen osan esittäminen tomaksi tehdyn aseen osan esittäminen
38637:
38638: Ampuma-aseen tai aseen osan hallussapi- Ampuma-aseen tai aseen osan hallussapi-
38639: toon oikeuttavan luvan haltijan on 30 toon oikeuttavan luvan haltijan on 30
38640: päivän kuluessa ampuma-aseen pysyvästi päivän kuluessa ampuma-aseen pysyvästi
38641: ampumakelvottomaksi tai aseen osan pysy- ampumakelvottomaksi tai aseen osan pysy-
38642: västi toimintakelvottomaksi tekemisestä västi toimintakelvottomaksi tekemisestä
38643: esitettävä ase tai aseen osa kotikuntansa po- esitettävä ase tai aseen osa kotikunnan tai
38644: liisilaitokselle. Hallussapitoon oikeuttavaa kotipaikan poliisilaitokselle. Hallussapitoon
38645: lupaa koskeva lupatodistus on samalla esi- oikeuttavaa lupaa koskeva lupatodistus on
38646: tettävä sekä pyydettäessä luovutettava samalla esitettävä sekä pyydettäessä luovu-
38647: poliisille. tettava poliisille.
38648:
38649: 112 a §
38650:
38651: Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn
38652: ampuma-aseen ja pysyvästi toimintakelvot-
38653: tomaksi tehdyn aseen osan siirto ja tuonti
38654: Suomeen
38655:
38656: Sen, joka siirtää tai tuo Suomeen pysyväs-
38657: ti ampumakelvottomaksi tehdyn ampuma-
38658: aseen tai pysyvästi toimintakelvottomaksi
38659: tehdyn aseen osan, on 30 päivän kuluessa
38660: siirrosta tai tuonnista esitettävä ase tai
38661: aseen osa poliisilaitokselle tarkastusta var-
38662: ten.
38663:
38664: 114§ (kumotaan)
38665:
38666: Luvanhaltijan kotikunnan vaihtuminen
38667:
38668: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoi-
38669: den tai erityisen vaarallisten ammusten
38670: hallussapitoon oikeuttavan luvan haltija,
38671: joka muuttaa asumaan toisen kihlakunnan
38672: alueelle, on velvollinen kolmen kuukauden
38673: kuluessa kotikuntansa vaihtumisesta esittä-
38674: mään lupatodistuksensa uuden kotikuntansa
38675: poliisilaitokselle tarpeellisten merkintöjen
38676: HE 110/2000 vp 101
38677:
38678: Voimassa oleva laki Ehdotus
38679:
38680: tekemiseksi 113 §:ssä tarkoitettuun tiedos-
38681: toon.
38682:
38683: 116 §
38684:
38685: Ase-elinkeinoharjoittajien ja asekeräilijöiden valvonta
38686:
38687:
38688: Poliisin on ennen luvan antamista ensim- Poliisin on ennen luvan antamista ensim-
38689: matsen keräilykokoelmaan kuuluvan matsen keräilykokoelmaan kuuluvan
38690: ampuma -aseen tai aseen osan hankkimiseen ampuma -aseen tai aseen osan hankkimiseen
38691: tarkastettava tilat, joissa aseita ja aseen osia tarkastettava tilat, joissa aseita ja aseen osia
38692: säilytetään. Tarkastus on uusittava, jos säi- säilytetään. Tarkastus on uusittava, jos säi-
38693: lytystiloissa tapahtuu muutoksia. Poliisi voi lytystiloissa tapahtuu muutoksia. Poliisi voi
38694: myös tarvittaessa tarkastaa asekeräilijän 60 myös tarvittaessa tarkastaa asekeräilijän 59
38695: §:n 1 momentin nojalla pitämän tiedoston. a §:n 1 momentin ja 60 §:n 1 momentin no-
38696: jalla pitämän tiedoston.
38697:
38698:
38699: 117 a §
38700:
38701: Ampuma-aselautakunta
38702:
38703: Sisäasiainministeriön yhteydessä tmmu
38704: ampuma-aselautakunta, joka antaa ministe-
38705: riön pyynnöstä lausuntoja tämän lain
38706: soveltamisalaan kuuluvista asioista. Tar-
38707: kemmat säännökset ampuma-
38708: aselautakunnasta annetaan valtioneuvoston
38709: asetuksella.
38710:
38711: 118 §
38712:
38713: Muutoksenhaku
38714:
38715:
38716: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden
38717: tai erityisen vaarallisten ammusten hankki- tai erityisen vaarallisten ammusten hankki-
38718: mista tai hallussapitoa koskevaa mista tai hallussapitoa koskevaa
38719: valitusasiaa lääninoikeudessa käsiteltäessä valitusasiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäes-
38720: valtion puhevaltaa käyttää lääninhallituksen sä valtion puhevaltaa käyttää
38721: tehtävään määräämä poliisin lääninjohtoon lääninhallituksen tehtävään määräämä po-
38722: kuuluva virkamies. liisin lääninjohtoon kuuluva virkamies.
38723: Valtionasiamiehellä on valitusoikeus lää- Valtionasiamiehellä on valitusoikeus hal-
38724: ninoikeuden päätöksestä. linto-oikeuden päätöksestä.
38725: 102 HE 110/2000 vp
38726:
38727: Voimassa oleva laki Ehdotus
38728:
38729: 119§ 119§
38730:
38731: Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset
38732:
38733: Asetuksella voidaan antaa tarkempia Asetuksella voidaan antaa tarkempia
38734: säännöksiä: säännöksiä:
38735:
38736: 7) ampuma-aseiden ja aseen osien merkit- 7) ampuma-aseiden ja aseen osien merkit-
38737: semisestä sarjanumerolla tai muulla semisestä sarjanumerolla tai muulla
38738: vastaavalla esineen yksilöintiin soveltuvalla vastaavalla esineen yksilöintiin soveltuvalla
38739: merkinnällä. merkinnällä;
38740: 8) 26 §:n 3 momentin 1 kohdassa sääde-
38741: tystä kokeesta.
38742:
38743: Ampuma-aseasioita käsittelevä ministeriö Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa
38744: antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita ampu- tarkempia ohjeita ampuma-aseiden pysy-
38745: ma-aseiden pysyvästi västi ampumakelvottomiksi ja aseen osien
38746: ampumakelvottomiksi ja aseen osien pysy- pysyvästi toimintakelvottomiksi tekemiseen
38747: västi toimintakelvottomiksi tekemiseen liittyvistä teknisistä seikoista sekä 112 a
38748: liittyvistä teknisistä seikoista. §:ssä säädetyssä esittämisessä noudatetta-
38749: vasta menettelystä.
38750:
38751: 1. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan
38752: 1 päivänä tammikuuta 2001.
38753: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
38754: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
38755: toimenpiteisiin.
38756: 2. Aikaisemman lain nojalla annetut lu-
38757: vat, ennakkosuostumukset ja asekeräilijälle
38758: annetut hyväksynnät. Ampuma-aselain
38759: (111998) sekä ampuma-aseista ja ampuma-
38760: tarpeista annetun lain (33/1933) nojalla
38761: annetut ampuma-aseisiin, aseen osiin sekä
38762: patruunoihin ja erityisen vaarallisiin am-
38763: muksiin liittyvät luvat,
38764: ennakkosuostumukset, ase-elinkeinoluvat
38765: sekä asekeräilijälle annetut hyväksynnät
38766: jäävät ehtoineen voimaan.
38767: Aikaisemman lain nojalla annettu kaa-
38768: susumuttimen hallussapitoon oikeuttava
38769: lupa raukeaa, jos luvanhaltijalle annetaan
38770: 55 a §:ssä tarkoitettu kaasusumutinlupa.
38771: 3. Asealan elinkeinoluvan hankkiminen
38772: kaupallisessa tarkoituksessa harjoitetta-
38773: vaan ampumaradan pitämiseen ja
38774: kouluttamiseen ampuma-aseiden käyttöön.
38775: Sen, joka tämän lain voimaan tullessa kau-
38776: pallisessa tarkoituksessa pitää
38777: ampumarataa tai kaupallisessa tarkoituk-
38778: sessa kouluttaa ampuma-aseiden käyttöön,
38779: on hankittava toiminnan harjoittamiseen
38780: HE 110/2000 vp 103
38781:
38782: Voimassa oleva laki Ehdotus
38783:
38784: oikeuttava asealan elinkeinolupa vuoden
38785: kuluessa lain voimaantulosta.
38786: 4. Ampuma-aseiden säilyttäminen turva-
38787: kaapissa. Edellä 106 §:n 2 momentissa
38788: tarkoitetut ampuma-aseet on säilytettävä
38789: mainitussa momentissa säädetyssä turva-
38790: kaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymässä
38791: säilytystilassa kahden vuoden kuluessa lain
38792: voimaantulosta.
38793: 5. Aikaisemman lain aikana vireille tullut
38794: lupa- tai valitusasia taikka asekeräilijälle
38795: annettavaa hyväksyntää koskeva hake-
38796: musasia. Ampuma-aseita, aseen osia,
38797: patruunoita tai erityisen vaarallisia am-
38798: muksia koskevaan lupa- tai valitusasiaan
38799: taikka asekeräilijälle annettavaa hyväksyn-
38800: tää koskevaan hakemusasiaan, joka on
38801: tullut vireille ennen tämän lain voimaantu-
38802: loa, sovelletaan lain voimaan tullessa
38803: voimassa olleita säännöksiä.
38804: HE 11112000 vp
38805:
38806:
38807:
38808:
38809: Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2000 toiseksi
38810: lisätalousarvioksi
38811:
38812:
38813:
38814:
38815: Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys korkotulojen lähdeveron tuottoarviota 150
38816: vuoden 2000 toiseksi lisätalousarvioksi. milj. mk. Sekalaisiin tuloihin ehdotetaan lisä-
38817: Lisätalousarvioesitykseen sisältyy määrära- ystä nettomääräisesti 1 177 milj. mk. Merkittä-
38818: hojen lisäyksiä nettomääräisesti yhteensä 888 vin lisäys, 7 40 milj. mk, aiheutuu pankkikriisin
38819: milj. mk ilman valtionvelan nettokuoletuksia. yhteydessä Yrityspankki Skop Oyj:öön ja Ar-
38820: Tulojen lisäyksiä on esityksessä arvioitu kerty- senal Oy:öön tehtyjen pääomasijoitusten takai-
38821: vän nettomääräisesti 7 067 milj. mk. Tästä ve- sinmaksusta.
38822: rotulojen nettomääräinen lisäys on 690 milj. Eduskunta edellytti hyväksyessään vuoden
38823: mk. 2000 lisätalousarvion, että hallitus antaa syys-
38824: Valtionvelan nettokuoletuksiin on esitykses- kuun loppuun mennessä toisen lisätalousarvio-
38825: sä merkitty 6 178 milj. mk. Vuoden 2000 net- esityksen, jossa on otettu huomioon valtion
38826: tokuoletusten yhteismäärä nousee siten vajaa- virka- ja työehtosopimusten kustannusvaiku-
38827: seen 23 mrd. markkaan. tuksista saadut uudet tiedot ja talousarvioon si-
38828: Valtion tilinpäätöksen osoittamasta kumula- sältyvien määrärahojen riittävyys. Ottaen huo-
38829: tiivisesta ylijäämästä ehdotetaan käytettäväksi mioon virastojen kokonaisresurssitilanteet ja
38830: talousarvion katteeksi 5 000 milj. mk, jolloin mahdollisuudet toteuttaa palkankorotukset il-
38831: kumulatiivisen ylijäämän käyttö olisi yhteensä man henkilöstön irtisanomisia, lomautuksia tai
38832: 9 000 milj. mk kuluvana vuonna. Hallitus an- pysyväisluonteisen henkilöstön vähennyksiä
38833: taa lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityk- ehdotetaan yhteensä 29 milj. markan lisäystä
38834: sen valtion talousarviosta annetun lain ( 423/ 14 virastolle niiden toimintaedellytysten tur-
38835: 1988) muuttamisesta koskien kumulatiivisen vaamiseksi.
38836: ylijäämän käyttöä talousarvion katteena. Presidentin vaalien ennakoitua vilkkaamman
38837: Verotulojen ja muiden tulojen arvioinnissa ennakkoäänestyksen vuoksi ehdotetaan vaali-
38838: on otettu huomioon erityisesti toteutuneet ker- menoihin lisäystä 14 milj. mk.
38839: tymätiedot ja niiden perusteella tehdyt arviot Arvonlisäveromenojen momentille, jolta eri
38840: kunkin tuloerän kokonaiskertymästä vuonna hallinnonalojen hankintoihin sisältyvä arvon-
38841: 2000. Suurimmat yksittäiset lisäykset aiempiin lisävero keskitetysti maksetaan, ehdotetaan li-
38842: arvioihin nähden koskevat tulo- ja varallisuus- säystä 400 milj. mk.
38843: veroa, jonka tuottoarviota on nostettu 600 milj. Maksut Euroopan Unionilie pienenevät 300
38844: mk sekä varainsiirtoveroa, jonka tuottoarvio milj. markalla lähinnä vuoden 1999 ylijäämän
38845: on nyt 450 milj. mk korkeampi. Polttoaineve- palautuksen johdosta.
38846: ron tuottoarviota alennetaan 900 milj. mk ja
38847:
38848: 209237H
38849: 2 HE 111/2000 vp
38850:
38851: Ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin Työmarkkinatuen määrärahaan ehdotetaan
38852: ehdotetaan 85 milj. mk lisäystä opiskelijoiden lisäystä 100 milj. mk hakijoiden ennakoitua
38853: ennakoitua suuremman määrän johdosta. suuremman määrän vuoksi.
38854: Opintotukeen ehdotetaan 47 milj. markan lisä- Korkotuetuo asuntotuotannon aloitusten vii-
38855: määrärahaa valtion maksettavaksi tulevien västyttyä alkuvuonna ehdotetaan, että korkotu-
38856: opintolainojen ennakoitua suuremman määrän kilainojen hyväksymisvaltuudesta muutettai-
38857: vuoksi. siin 600 milj. mk aravalainojen myöntämisval-
38858: Suomen maatalouden ympäristötukijärjes- tuudeksi erityisesti suurimpien kasvukeskus-
38859: telmien arvioitua laajemmasta toteutumisesta ten sosiaalisen asuntotuotannon edistämiseksi.
38860: johtuen ympäristötukeen ehdotetaan lisäta- EU :n rakennerahasto-ohjelmien valtuuksiin
38861: lousarviossa lisäystä 185 milj. mk. ja määrärahoihin on tehty tarkistuksia ohjelmi-
38862: Rautatieliikenteen radioverkon rakentami- en käynnistymisen perusteella. ED-osuuksien
38863: seen ehdotetaan valtuutta 300 milj. mk ja mää- myöntämisvaltuudet vähenevät 170 milj. mk ja
38864: rärahaa 68 milj. mk. Osake-enemmistön hank- määrärahat 110 milj. mk, koska yhteisöaloite-
38865: kimiseksi turvallisuuteen liittyviä viranomais- ohjelmien käynnistyminen siirtyy vuoteen
38866: toimintoja tuottavasta Suomen Erillisverkot 2001. Valtuudet valtion vastinrahoitukseen vä-
38867: Oy:stä ehdotetaan 78 milj. mk. henevät 142 milj. mk ohjelmien viivästymisen
38868: Siirtona kansaneläkelaitokselle ehdotetaan vuoksi. Vastinrahoituksen määrärahat kasva-
38869: kansaneläkemenoarvion tarkentumisen perus- vat nettomääräisesti 5 milj. mk. Esityksessä on
38870: teella vähennystä 70 milj. mk. Työttömyyskas- lisäksi tarkennettu rakennerahastovarojen tulo-
38871: sojen valtionosuuden määrärahaan ehdotetaan arvioita.
38872: vähennystä 100 milj. mk.
38873:
38874: Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino vv. 1999-2000
38875: 1999 2000 2000
38876: tilinpäätös IILTAE TA+ ILTA+
38877: IILTAE
38878: milj. mk milj. mk milj.mk
38879:
38880: Menot yhteensä (ilman nettokuoletuksia) 191 725 888 203 197
38881: -Menot valtionvelasta (ilman nettokuoletuksia) 29 352 120 33 739
38882: - Muutmenot 162 373 768 169 458
38883:
38884: Tulot yhteensä 213 124 7067 226187
38885: - Tulo- ja varallisuusvero 61 251 600 72801
38886: - Arvonlisävero 53 329 270 56 600
38887: -Muut tulot 98 544 6197 96786
38888: Nettokuoletukset 19 989 6 178 22 989
38889: HE 111/2000 vp 3
38890:
38891:
38892: Ennen hyväksytyt ja nyt ehdotetut menojen muutoksetjakaantuvat eri pääluokkiin seuraavasti:
38893: Eduskunnan
38894: hyväksymät Nyt ehdotetut Muutokset
38895: muutokset muutokset yhteensä
38896: Pääluokka mk mk mk
38897:
38898: 22. Eduskunta 1 571 000 1 571 000
38899: 23. Valtioneuvosto 1 926 000 100 000 2 026 000
38900: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 60 536 000 9 550 000 70 086 000
38901: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 48 650 000 27 550 000 76 200 000
38902: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 202 525 000 -5 908 000 196 617 000
38903: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 201 020 000 26 893 000 227 913 000
38904: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 170 534 200 120 357 000 290 891 200
38905: 29. Opetusministeriön hallinnonala 179 335 000 156 825 000 336 160 000
38906: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 131 817 000 180 500 000 312 317 000
38907: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon-
38908: ala 1 000 465 000 189 972 000 1 190 437 000
38909: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
38910: ala 483 123 000 70 070 000 553 193 000
38911: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 257 918 000 -119 500 000 138 418 000
38912: 34. Työministeriön hallinnonala 8 863 000 110 480 000 119 343 000
38913: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 101 242 000 1 000 000 102 242 000
38914: 36. Valtionvelka 16 695 000 000 6 298 000 000 22 993 000 000
38915: Muutokset yhteensä 19 544 525 200 7 065 889 000 26 610 414 200
38916:
38917:
38918:
38919: Ennen hyväksytyt ja nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti:
38920: Eduskunnan
38921: hyväksymät Nyt arvioidut Muutokset
38922: muutokset muutokset yhteensä
38923: Osasto mk mk mk
38924:
38925: 11. Verot ja veronluonteiset tulot 6 450000 000 690 000 000 7 140 000 000
38926: 12. Sekalaiset tulot 8 511 215 000 1 176 823 000 9 688 038 000
38927: 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 2 080 000 000 200 000 000 2 280 000 000
38928: 15. Lainat 2 500 000 000 5 000 000 000 7 500 000 000
38929: Muutokset yhteensä 19 541 215 000 7 066 823 000 26 608 038 000
38930: 4 HE 111/2000 vp
38931:
38932:
38933: Tämän lisätalousarvioesityksen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion tulojen ja menojen budje-
38934: toidut määrät seuraavat:
38935: Tulot Menot
38936: (ilman nettokuoletuksia) Nettokuoletukset
38937: mk mk mk
38938:
38939: Varsinainen talousarvio 199 579 335 000 193 630 337 000 5 945 000000
38940: Lisätalousarviot 26 608 038 000 9 566 414 200 17 044 000 000
38941: Yhteensä 226 187 373 000 203 196 751 200 22 989 000 000
38942:
38943:
38944:
38945:
38946: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja vii- että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen lii-
38947: taten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perus- tetyn ehdotuksen toiseksi lisätalousarvioksi
38948: teluihin ehdotetaan, vuodelle 2000.
38949:
38950: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
38951:
38952:
38953: Tasavallan Presidentti
38954:
38955:
38956: TARJA HALONEN
38957:
38958:
38959:
38960: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
38961: Vuoden 2000 II lisätalousarvio
38962:
38963:
38964: TULOT
38965:
38966:
38967: Osasto 11 mk
38968:
38969: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 690000000
38970:
38971: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 450 000 000
38972: 01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä .......................................... . 600 000 000
38973: 02. Korkotulojen lähdevero, vähennystä .................................... . -150 000 000
38974:
38975: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 380 000 000
38976: 01. Arvonlisävero, lisäystä ......................................................... . 270 000 000
38977: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero, lisäystä 110 000 000
38978:
38979: 08. Valmisteverot -700 000 000
38980: 01. Tupakkavero, vähennystä ..................................................... . -50 000 000
38981: 04. Alkoholijuomavero, lisäystä ................................................. . 250 000 000
38982: 07. Polttoainevero, vähennystä .................................................. .. -900 000 000
38983: 6 Osasto 12
38984:
38985: 10. Muut verot 560 000 000
38986: 04. Moottoriajoneuvovero, lisäystä ............................................ . 50 000 000
38987: 05. Varainsiirtovero, lisäystä ..................................................... .. 450 000 000
38988: 06. Arpajaisvero, lisäystä ........................................................... . 20 000 000
38989: 07. Ajoneuvovero, lisäystä ......................................................... . 40 000 000
38990:
38991:
38992:
38993:
38994: Osasto 12
38995:
38996: 12. SEKALAISET TULOT 1176 823 000
38997:
38998: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala -305 835 000
38999: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot, vähennystä .. -305 835 000
39000:
39001: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 35 000 000
39002: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 35 000 000
39003:
39004: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 768 000 000
39005: 51. Metallirahatulot, lisäystä ...................................................... . 20 000 000
39006: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta, lisäystä ......... . 740 000 000
39007: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä .. 8 000 000
39008:
39009: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 136 400 000
39010: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saata-
39011: vat tulot, lisäystä ................................................................... . 136 400 000
39012:
39013: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 36 472 000
39014: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot, lisäystä ................................... . 36 000 000
39015: 99. ~i~~en~e- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot,
39016: hsaysta .................................................................................. . 472 000
39017:
39018: 34. Työministeriön hallinnonala 506 786 000
39019: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot, lisäystä ............. . 471 786 000
39020: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset, lisäystä .......................... . 35 000 000
39021: 7
39022:
39023: Osasto 13
39024:
39025: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 200 000 000
39026:
39027: 01. Korkotulot 200 000 000
39028: 07. Korot talletuksista, lisäystä ................................................... . 200 000000
39029:
39030:
39031:
39032:
39033: Osasto 15
39034:
39035: 15. LAINAT 5 000 000 000
39036:
39037: 02. Ylijäämän käyttö 5 000 000 000
39038: 01. Ylijäämän käyttö, lisäystä 5 000 000 000
39039:
39040:
39041: Tulojen kokonaismäärä:
39042: 7 066 823 000
39043: 8
39044:
39045: MENOT
39046:
39047:
39048:
39049: Pääluokka 23 mk
39050: 23. VALTIONEUVOSTO 100 000
39051:
39052: 03. Oikeuskanslerinvirasto 100 000
39053: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 100000
39054:
39055:
39056:
39057: Pääluokka 24
39058:
39059: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 9 550 000
39060:
39061: 01. Ulkoasiainhallinto 5 500 000
39062: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 5 500 000
39063:
39064: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 4 050 000
39065: 23. ~r~_tyis.~siantuntijoista aiheutuvat menot (arviomääräraha),
39066: hsaysta .................................................................................. . 2 800000
39067: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomää-
39068: räraha), lisäystä ..................................................................... . 1 250 000
39069:
39070:
39071:
39072: Pääluokka 25
39073:
39074: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27 550 000
39075:
39076: 10. Tuomioistuinlaitos 10550 000
39077: 21. ~~!ke~~man oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
39078: hsaysta .................................................................................. . 250 000
39079: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomäärä-
39080: raha 2 v), lisäystä .................................................................. . 300 000
39081: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
39082: lisäystä .................................................................................. . 5 000 000
39083: 29. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä ............................... . 5 000000
39084:
39085: 50. Vankeinhoitolaitos 3 000 000
39086: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 3 000 000
39087: Pääluokka 26 9
39088:
39089: 70. Vaalimenot 14 000 000
39090: 21. Vaalimenot (arviomääräraha), lisäystä 14 000 000
39091:
39092:
39093:
39094:
39095: Pääluokka 26
39096:
39097: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -5 908 000
39098:
39099: 07. Kihlakunnat 2 000 000
39100: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomäärä-
39101: raha 2 v), lisäystä ................................................................. .. 2 000 000
39102:
39103: 75. Poliisitoimi 10 000 000
39104: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 10000 000
39105:
39106: 80. Pelastustoimi 1475 000
39107: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 475 000
39108:
39109: 90. Rajavartiolaitos 25 463 000
39110: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ..................... . 17 463 000
39111: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 8 000 000
39112:
39113: 98. Alueiden kehittäminen -44 846 000
39114: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä
39115: yhteisöaloitteisiin (arviomääräraha), vähennystä ................. . -44 846 000
39116: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainmi-
39117: nisteriön osalta (arviomääräraha) ......................................... .
39118:
39119:
39120:
39121:
39122: Pääluokka 27
39123:
39124: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 26 893 000
39125:
39126: 10. Puolustusvoimat
39127: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
39128:
39129: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 26 893 000
39130: 22. YK:n ja ETYJin rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallin-
39131: tomenot (arviomääräraha), lisäystä ...................................... . 26 893 000
39132:
39133:
39134:
39135: 2 209237H
39136: 10
39137:
39138: Pääluokka 28
39139:
39140: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 120 357 000
39141:
39142: 01. Valtiovarainministeriö -2 000 000
39143: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä -2 000 000
39144:
39145: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 17 357 000
39146: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä 17 357 000
39147:
39148: 70. Hallinnon kehittämiskeskus 4 000 000
39149: 88. Hallinnon kehittämiskeskuksen peruspääoman korotus 4000 000
39150:
39151: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 401000 000
39152: 22. N~~~~?udjetoituj~n ..vir~~tojen toiminnan kehittäminen (siirto-
39153: maararaha 3 v), hsaysta ........................................................ . 1 000 000
39154: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha), lisäystä ................... . 400 000 000
39155:
39156: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille -300 000 000
39157: 66. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha), vähennystä -300 000 000
39158:
39159:
39160:
39161:
39162: Pääluokka 29
39163:
39164: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 156 825 000
39165:
39166: 01. Opetusministeriö
39167: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministe-
39168: riön osalta (arviomääräraha) ................................................ ..
39169:
39170: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 3 000 000
39171: 24. J:I~joi!.telukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
39172: hsaysta .................................................................................. . 3 000 000
39173:
39174: 20. Ammattikorkeakouluopetus -975 000
39175: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammatti-
39176: korkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha),
39177: vähennystä ............................................................................ . -975 000
39178:
39179: 60. Ammatillinen koulutus 85 000 000
39180: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttö-
39181: kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. . 85 000 000
39182: Pääluokka 30 11
39183:
39184: 70. Opintotuki 59 000 000
39185: 52. <?~.int~~ainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha),
39186: hsaysta .................................................................................. . 47 000 000
39187: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kou-
39188: lumatkatuki (arviomääräraha), lisäystä ................................ . 12 000 000
39189:
39190: 88. Tiede 500 000
39191: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
39192: lisäystä .................................................................................. . 500 000
39193: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomäärä-
39194: raha 3 v) ................................................................................ .
39195:
39196: 90. Taide ja kulttuuri 10 300 000
39197: 75. ~e:us~~annuksetja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v),
39198: hsaysta .................................................................................. . 10 300 000
39199:
39200:
39201:
39202:
39203: Pääluokka 30
39204:
39205: 30. MAA- JA METSÄ TALOUSMINISTERIÖN
39206: HALLINNONALA 180 500 000
39207:
39208: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 500 000
39209: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ..................... . 500 000
39210:
39211: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 3 000 000
39212: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha), lisäystä .................... . 3 000 000
39213:
39214: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 171300 000
39215: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2
39216: v) ····························································································
39217: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .. 185 000 000
39218: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v), vähennystä -13 700 000
39219:
39220: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 9 700 000
39221: 42. ~altio~~pu ~etsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaati-
39222: otlle, hsaysta ......................................................................... . 9 700 000
39223:
39224: 41. Kala-, riista- ja porotalous -8 000 000
39225: 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan
39226: edistäminen (siirtomääräraha 3 v), vähennystä .................... . -8 000 000
39227: 12 Pääluokka 31
39228:
39229: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 1000 000
39230: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 1 000 000
39231:
39232: 61. Maanmittauslaitos 3 000000
39233: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arvio-
39234: määräraha), lisäystä .............................................................. . 3 000000
39235:
39236:
39237:
39238: Pääluokka 31
39239:
39240: 31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN
39241: HALLINNONALA 189 972 000
39242:
39243: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 156 000
39244: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... .
39245: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 156 000
39246:
39247: 24. Tielaitos 36 000 000
39248: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) ...................................... .
39249: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 36 000 000
39250:
39251: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 7 000 000
39252: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alus-
39253: t~~- kil~ailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha),
39254: hsaysta .................................................................................. . 7 000000
39255:
39256: 40. Ratahallintokeskus 68 000 000
39257: 79. Radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 68 000 000
39258:
39259: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 316 000
39260: 63. J~ukkoliiken~e~n ~~lvelujen osto ja kehittäminen (siirtomää-
39261: raraha 3 v), hsaysta ............................................................... . 316 000
39262:
39263: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot 78 500 000
39264: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................... . 78 500 000
39265: 13
39266:
39267: Pääluokka 32
39268:
39269: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN
39270: HALLINNONALA 70070000
39271:
39272: 20. Teknologiapolitiikka 1000 000
39273: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomäärä-
39274: raha 2 v), lisäystä .................................................................. . 1 000 000
39275:
39276: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 63 000 000
39277: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja
39278: teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha), lisäystä 63 000 000
39279:
39280: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 70000
39281: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha
39282: 2 v), lisäystä .......................................................................... . 70000
39283:
39284: 70. Erityisrahoitus 6 000 000
39285: 45. K?.~k?tuki jul_k~.sest.~ tuetuille vienti- ja alusluotoille (arvio-
39286: maararaha), hsaysta .............................................................. . 6 000 000
39287:
39288:
39289:
39290: Pääluokka 33
39291:
39292: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN
39293: HALLINNONALA -119 500 000
39294:
39295: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö
39296: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
39297:
39298: 17. Työttömyysturva -100 000 000
39299: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha),
39300: vähennystä ............................................................................ . -100 000 000
39301:
39302: 19. Eläkevakuutus -63 000 000
39303: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista me-
39304: noista (arviomääräraha), lisäystä ......................................... .. 7 000 000
39305: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arvio-
39306: määräraha), vähennystä ........................................................ . -70 000 000
39307:
39308: 20. Tapaturmavakuutus 2 000 000
39309: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kus-
39310: tannuksista (arviomääräraha), lisäystä ................................. . 2 000 000
39311: 14 Pääluokka 34
39312:
39313: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 17 000 000
39314: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja ham-
39315: maslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arvio-
39316: määräraha), lisäystä .............................................................. . 17 000 000
39317:
39318: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 2 500 000
39319: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha), lisäystä 2 500 000
39320:
39321: 57. Lomatoiminta 22 000 000
39322: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kus-
39323: tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................... . 22 000 000
39324:
39325:
39326:
39327:
39328: Pääluokka 34
39329:
39330: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 110 480 000
39331:
39332: 01. Työhallinto 250 000
39333: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 250 000
39334:
39335: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus -115 000 000
39336: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (arvio-
39337: määräraha), vähennystä ........................................................ . -60 000 000
39338: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön
39339: osalta (arviomääräraha), vähennystä .................................... . -55 000 000
39340:
39341: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 123 830 000
39342: 02. P~~~~.aperust~i~en ~yöllistämistuki valtionhallinnolle (arvio-
39343: maararaha), hsaysta .............................................................. . 130 000 000
39344: 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirto-
39345: määräraha 2 v), lisäystä ........................................................ . 3 500 000
39346: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille
39347: (arviomääräraha), vähennystä .............................................. . -130 000 000
39348: 40. Kotitaloustyön väliaikainen tukeminen (siirtomääräraha 2 v) 20 330 000
39349: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha), lisäystä ........................ . 100 000 000
39350:
39351: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 66 400 000
39352: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta val-
39353: tion osalta (arviomääräraha), lisäystä ................................... . 10 100 000
39354: 63. ~~kolaist~~. ja ~~rvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomää-
39355: raraha), hsaysta ..................................................................... . 56 300 000
39356:
39357: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 35 000 000
39358: 50. Palkkaturva (arviomääräraha), lisäystä ................................ . 35 000 000
39359: 15
39360:
39361: Pääluokka 35
39362:
39363: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 1000 000
39364:
39365: 30. Asumisen edistäminen
39366: 60. Siirto valtion asuntorahastoon
39367:
39368: 60. Suomen ympäristökeskus 1000 000
39369: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 000 000
39370:
39371: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
39372: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristömi-
39373: nisteriön osalta (arviomääräraha) ......................................... .
39374:
39375:
39376:
39377: Pääluokka 36
39378:
39379: 36. VALTIONVELKA 6 298 000 000
39380:
39381: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko -300 000 000
39382: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko (arviomääräraha),
39383: vähennystä ............................................................................ . -300 000 000
39384:
39385: 02. Muun EMU-määräisen velan korko 300 000 000
39386: 90. Muun EMU-määräisen velan korko (arviomääräraha),
39387: lisäystä .................................................................................. . 300 000 000
39388:
39389: 06. Valtionvelan kuoletukset 6178 000 000
39390: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha), lisäystä 6 178 000 000
39391:
39392: 09. Muut menot valtionvelasta 120 000 000
39393: 21. ~a~.kki?t ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha),
39394: hsaysta .................................................................................. . 120 000 000
39395:
39396:
39397: Menojen kokonaismäärä:
39398: 7 065 889 000
39399: 16
39400:
39401:
39402:
39403:
39404: TULOT
39405:
39406:
39407:
39408:
39409: Osasto 11
39410: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
39411:
39412:
39413:
39414: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
39415:
39416: 01. Tulo- ja varallisuusvero 02. Korkotulojen lähdevero
39417: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentin tuloarviota vähennetään
39418: 600 000 000 mk. 150 000 000 mk.
39419: Se 1v i t y s osa : Toteutuneiden kertymä- Se 1v i t y s osa : Toteutuneiden kertymä-
39420: tietojen ja arvioidun loppuvuoden kehityksen tietojen perusteella korkotulojen lähdeveron
39421: perusteella tulo- ja varallisuusveron kokonais- kokonaistuotoksi arvioidaan 600 000 000 mk.
39422: tuotoksi vuonna 2000 arvioidaan
39423: 72 801 000 000 mk. 2000 II lisätalousarvio -150 000 000
39424: 2000 talousarvio 750000 000
39425: 2000 II lisätalousarvio 600 000 000 1999 tilinpäätös 556 525 668
39426: 2000 I lisätalousarvio 5 000000000 1998 tilinpäätös 686 614 419
39427: 2000 talousarvio 67 201 000 000
39428: 1999 tilinpäätös 61 250 849 908
39429: 1998 tilinpäätös 56 631 839 913
39430: 11.04 17
39431:
39432: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
39433:
39434: 01. Arvonlisävero 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava
39435: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä vero
39436: 270 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
39437: Se l v i t y s osa : Toteutuneiden kertymä- 110 000 000 mk.
39438: tietojen perusteella arvonlisäveron kokonais- Selvitysosa : Toteutuneiden kertymä-
39439: tuotoksi vuonna 2000 arvioidaan tietojen perusteella vakuutusmaksuveron ko-
39440: 56 600 000 000 mk. konaistuotoksi vuonna 2000 arvioidaan
39441: 2 000 000 000 mk.
39442: 2000 II lisätalousarvio 270 000000
39443: 2000 I lisätalousarvio 1 050 000 000 2000 II lisätalousarvio 110000000
39444: 2000 talousarvio 55 280 000 000 2000 talousarvio 1 890 000 000
39445: 1999 tilinpäätös 53 328 718 517 1999 tilinpäätös 1 854 717 280
39446: 1998 tilinpäätös 49 660 103 098 1998 tilinpäätös 1 742 443 936
39447:
39448:
39449:
39450: 08. Valmisteverot
39451:
39452:
39453: 01. Tupakkavero 2000 II lisätalousarvio 250 000000
39454: Momentilta vähennetään 50 000 000 mk. 2000 talousarvio 7 350 000 000
39455: Selvitysosa : Toteutuneiden kertymä- 1999 tilinpäätös 7 453 645 908
39456: tietojen perusteella tupakkaveron kokonaistuo- 1998 tilinpäätös 7 186 659 907
39457: toksi vuonna 2000 arvioidaan 3 424 000 000
39458: mk. 07. Polttoainevero
39459: Momentin tuloarviota vähennetään
39460: 2000 II lisätalousarvio -50 000 000 900 000 000 mk.
39461: 2000 talousarvio 3 474000000 Selvitysosa : Toteutuneiden kertymä-
39462: 1999 tilinpäätös 3 367 001 685 tietojen perusteella polttoaineveron kokonais-
39463: 1998 tilinpäätös 3 376 477 323 tuotoksi vuonna 2000 arvioidaan
39464: 15 700 000 000 mk. Erityisesti moottoribensii-
39465: 04. Alkoholijuomavero nin kohonnut vähittäishinta sekä autokannan
39466: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä rakenteen muuttuminen ovat vähentäneet ben-
39467: 250 000 000 mk. siinin kulutusta ja polttoaineveron arvioitua
39468: Selvitysosa : Toteutuneiden kertymä- tuottoa.
39469: tietojen perusteella alkoholijuomaveron koko-
39470: naistuotoksi vuonna 2000 arvioidaan 2000 II lisätalousarvio -900 000 000
39471: 7 600 000 000 mk. 2000 talousarvio 16 600 000 000
39472: 1999 tilinpäätös 15 765 120 116
39473: 1998 tilinpäätös 15 305 965 438
39474: 18 11.10
39475:
39476: 10. Muut verot
39477:
39478: 04. Moottoriajoneuvovero 06. Arpajaisvero
39479: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
39480: 50 000 000 mk. 20 000 000 mk.
39481: Selvitysosa: Toteutuneiden kertymä- Se l v i t y s osa : Toteutuneiden kertymä-
39482: tietojen perusteella moottoriajoneuvoveron tietojen perusteella arpajaisveron kokonaistuo-
39483: kokonaistuotoksi vuonna 2000 arvioidaan toksi vuonna 2000 arvioidaan 460 000 000 mk.
39484: 1 140 000 000 mk.
39485: 2000 II lisätalousarvio 20 000 000
39486: 2000 II lisätalousarvio 50 000000 2000 talousarvio 440 000 000
39487: 2000 talousarvio 1 090 000 000 1999 tilinpäätös 450 185 913
39488: 1999 tilinpäätös 1 101 209 654 1998 tilinpäätös 429 127 154
39489: 1998 tilinpäätös 1041 811247
39490: 07. Ajoneuvovero
39491: 05. Varainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
39492: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 40 000 000 mk.
39493: 450 000 000 mk. Se l v i t y s osa: Toteutuneiden kertymä-
39494: Selvitysosa: Toteutuneiden kertymä- tietojen perusteella ajoneuvoveron kokonais-
39495: tietojen perusteella varainsiirtoveron koko- tuotoksi vuonna 2000 arvioidaan
39496: naistuotoksi vuonna 2000 arvioidaan 1 310 000 000 mk.
39497: 2 500 000 000 mk.
39498: 2000 II lisätalousarvio 40 000 000
39499: 2000 II lisätalousarvio 450 000000 2000 talousarvio 1 270 000 000
39500: 2000 talousarvio 2 050 000000 1999 tilinpäätös 1 245 328 523
39501: 1999 tilinpäätös 2 583 854 627 1998 tilinpäätös 1 198 348 533
39502: 1998 tilinpäätös 2 535 147 094
39503: 19
39504:
39505:
39506:
39507:
39508: Osasto 12
39509: SEKALAISET TULOT
39510:
39511:
39512: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
39513:
39514: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saata-
39515: vat tulot Arvio ohjelmakauden 1995-1999 tuloista
39516: Momentilta vähennetään 305 835 000 mk. vuonna 2000:
39517: Selvitysosa: Uuden ohjelmakauden mk
39518: ennakkomaksut oli vuoden 2000 talousarvios-
39519: sa arvioitu siten, että tulot olisivat 30 % ko. Tavoite 2 11 185 000
39520: vuoden EAKR-rahoituksesta ja 4% koko kau- Tavoite 5b 10 120 000
39521: den EAKR-kehyksestä. Komission ennakko- Yhteensä 21 305 000
39522: maksuperiaatteiden varmistuttua tulevat uuden
39523: ohjelmakauden tulot olemaan tätä pienemmät.
39524: Tavoite 1-ohjelman ja tavoite 2-ohjelman en- Arvio ohjelmakauden 2000-2006 tuloista
39525: nakot vastaavat suuruudeltaan runsasta 20 % vuonna 2000:
39526: mk
39527: koko vuoden 2000 EAKR-kehyksestäja 3,5%
39528: koko ohjelmakauden EAKR-varoista. Lisäksi
39529: vanhan ohjelmakauden tuloja kertyi vuonna Tavoite 1 98 022 000
39530: 1999 arvioitua enemmän, mikä vähentää vas- Tavoite 2 81 616 000
39531: taavasti vuoden 2000 tuloja. Yhteensä 179 638 000
39532: Tuloja vähentää lisäksi se, että Interreg III
39533: sekä Urban -yhteisöaloitteista ei tulla vuonna 2000 II lisätalousarvio -305 835 000
39534: 2000 saamaan ennakoita, koska ohjelma-asia- 2000 talousarvio 506 779 000
39535: kirjojen hyväksyminen siirtyy vuodelle 2001. 1999 tilinpäätös 996 149 095
39536: 1998 tilinpäätös 661 306 646
39537:
39538: 27. Puolustusministeriön hallinnonala
39539:
39540: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan
39541: muut tulot 2000 II lisätalousarvio 35 000 000
39542: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 2000 talousarvio 1 000 000
39543: 35 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 34 373 481
39544: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Hornet- 1998 tilinpäätös 101 045 484
39545: torjuntahävittäjähankinnan maksujärjestelyi-
39546: hin liittyvistä satunnaisista korkotuotoista.
39547: 20 12.28
39548:
39549: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
39550:
39551: 51. Metallirahatulot 2000 II lisätalousarvio 740 000 000
39552: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 2000 talousarvio 45 000 000
39553: 20 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 2 132 200 963
39554: Se 1v i t y s osa : Tulojen lisäys aiheutuu 1998 tilinpäätös 2 726 392 657
39555: arvioitua suuremmista käyttörahatoimituksista
39556: varastosta. 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan
39557: muut tulot
39558: 2000 II lisätalousarvio 20 000 000
39559: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
39560: 2000 talousarvio 23 000000 8 000 000 mk.
39561: 1999 tilinpäätös 46 052 549 Se 1v i t y s osa : Momentin tuloarvio li-
39562: 1998 tilinpäätös 28 564 136 sääntyy 10 600 000 markalla, mikä aiheutuu
39563: valtion takaoksista perittyjen maksujen arvioi-
39564: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttami- tua suuremmasta kertymästä. Momentin tulo-
39565: sesta arviota alentaa 2 600 000 mk EU:n osuuden
39566: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä EMU -tiedotuksesta sekä muiden ED-tulojen
39567: 7 40 000 000 mk. nettoottaminen momentille 28.0 1.21.
39568: Se 1v i t y s o s a : Tulot kertyvät valtion ta-
39569: lousarviosta vuonna 1992 Yrityspankki Skop 2000 II lisätalousarvio 8 000 000
39570: Oyj:öön ja Arsenal Oy:öön tehtyjen pääomasi- 2000 talousarvio 25 500 000
39571: joitusten takaisinmaksusta. 1999 tilinpäätös 978 151 634
39572: 1998 tilinpäätös 364 763 867
39573:
39574:
39575: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
39576:
39577: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahas- viä menojen lisäyksiä on otettu huomioon mo-
39578: ton tukiosastosta saatavat tulot mentilla 30.12.45.
39579: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Ohjelmien perusteella tuloutuvien tulojen li-
39580: 136 400 000 mk. säksi jäsenmaat voivat uuden ohjelmakauden
39581: Se 1v i t y s osa : Tulojen muutokset johtu- ensimmäisenä vuonna hakea komissiosta
39582: vat ohjelmien tai niiden toteutumisen täsmen- myös koko rahoituskauden 2000-2006 perus-
39583: tymisestä kevään 2000 aikana sekä EU:n uu- teella laskettua ennakkoa maaseudun kehittä-
39584: desta ennakkomaksumenettelystä. EU:n ko- misasetuksen toimenpiteisiin. Suomi on päät-
39585: mission jo hyväksymän Manner-Suomen tänyt hakea ennakkoa yhteensä 202 100 000
39586: kattavan ja komission käsittelyssä olevan Ah- mk, josta ympäristötuen ennakkoa on
39587: venanmaan luonnonhaittakorvausjärjestelmän 98 600 000 mk ja luonnonhaittakorvauksen
39588: yhteenlaskettu EU:n rahoitusosuus on ennakkoa 103 500 000 mk. Ennakot otetaan
39589: 215 700 000 mk pienempi kuin aiemmin arvi- huomioon vuonna 2006 ohjelmakauden pää-
39590: oitiin. Vastaava EU -osuuden vähennys on otet- tyttyä EU:n rahoitusosuuden vähennyksenä tu-
39591: tu huomioon momentilla 30.12.46. Toisaalta kimenojen kokonaistarkastelun yhteydessä.
39592: maatalouden ympäristötukijärjestelmän toteu- Lisäksi tulokertymässä on otettu sekä vähen-
39593: tuminen ohjelmassa arvioitua laajempana lisää nyksenä että lisäyksenä huomioon 31 500 000
39594: tulokertymää 150 000 000 mk. Tuloihin liitty- mk komissiolle suoritettavien maidon lisämak-
39595: sujen johdosta. Suomi ylitti tuotantokaudella
39596: 12.31 21
39597:
39598: 1.4.1999-31.3.2000 maidon maakiintiönsä, osuuksista. Koska lisämaksun suorittaminen
39599: minkä seurauksena komissiolle on suoritettava jää maidontuottajien lopulliseksi menoksi, tu-
39600: komission asetuksen (ETY) n:o 536/93 mu- loutetaan tuottajilta perityt vastaavat lisämak-
39601: kaista lisämaksua. Komissio vähentää lisä- sut tälle momentille.
39602: maksun Suomelle suoritettavista tukiosasto-
39603: TA+ ILTA IILTA TA+LTAt
39604: Ohjelman
39605: perusteella EU:n ennakko Yhteensä yhteensä
39606:
39607: Maatalouden ympäristötuki 774,0 150,0 98,6 248,6 1 022,6
39608: Luonnonhaittakorvaus 987,0 -215,7 103,5 -112,2 874,8
39609: Maidon lisämaksu EU:n komissi-
39610: olle -31,5 -31,5
39611: Tuottajilta perityt maidon lisä-
39612: maksut 31,5 31,5
39613: Momentin muut tulot yhteensä 2 444,9 2 444,9
39614: Yhteensä 4205,9 -65,7 202,1 136,4 4 342,3
39615:
39616: 2000 II lisätalousarvio 136 400 000
39617: 2000 1 lisätalousarvio 70 000000
39618: 2000 talousarvio 4 135 900 000
39619: 1999 tilinpäätös 2 602 009 997
39620: 1998 tilinpäätös 2 589 665 539
39621:
39622:
39623: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
39624:
39625: Selvitysosa : Luvun nimike on muutettu.
39626:
39627: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallin-
39628: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä nonalan muut tulot
39629: 36 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
39630: Se l v i t y s o s a : Tulojen lisäys vastaa 472 OOOmk.
39631: EU:n TEN-tuen suoritusten arvioitua määrää. Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
39632: Vastaava määrärahan lisäys on merkitty mo- muutettu. Tulojen lisäys vastaa EU:n TEN-
39633: mentille 31.24. 77. tuen ja Distinct -hankkeen suorituksia. Vastaa-
39634: vat määrärahojen lisäykset on merkitty mo-
39635: 2000 II lisätalousarvio 36 000 000 menteille 31.01.22 ja 31.60.63.
39636: 2000 talousarvio 3 000 000
39637: 1999 tilinpäätös 21 884 708 2000 II lisätalousarvio 472 000
39638: 1998 tilinpäätös 7 730 639 2000 1 lisätalousarvio 3 015 000
39639: 2000 talousarvio 300 000
39640: 1999 tilinpäätös 2 129 447
39641: 1998 tilinpäätös 4112 714
39642: 22 12.34
39643:
39644: 34. Työministeriön hallinnonala
39645:
39646:
39647: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat
39648: tulot Arvio uuden ohjelmakauden 2000-2006 tu-
39649: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä loista vuonna 2000:
39650: 471 786 000 mk. mk
39651: Se l v i t y s osa : Muutokset koostuvat oh-
39652: jelmakauden 1995-1999 tukien maksatusten Tavoite 1-ohjelma 56 805 000
39653: viivästymisestä vuodesta 1999 vuoteen 2000, Tavoite 2-ohjelma 22 960 000
39654: lisäystä yhteensä 514 666 000 mk, sekä ohjel- Tavoite 3-ohjelma 86 485 000
39655: makauden 2000-2006 ohjelmien odotettua Yhteisöaloitteet 15 330 000
39656: hitaammasta käynnistymisestä, vähennystä Yhteensä 181 580 000
39657: yhteensä 42 880 000 mk.
39658: Arvio ohjelmakauden 1995-1999 tuloista 2000 II lisätalousarvio 471 786 000
39659: vuonna 2000: 2000 talousarvio 649 100 000
39660: mk 1999 tilinpäätös 441 784 702
39661: 1998 tilinpäätös 141 686 681
39662: Tavoite 3 405 757 000
39663: Tavoite 4 152 795 000 70. Palkkaturvamaksujen palautukset
39664: Tavoite 6 90 300 000 Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
39665: Tavoite 2 103 018 000
39666: 35 000 000 mk.
39667: Tavoite 5b 108 176 000 Se l v i t y s osa : Tulojen lisäys johtuu
39668: Yhteisöaloitteet 79 260 000 palkkaturvan ennakoitua suuremmasta käytös-
39669: Yhteensä 939 306 000 tä. Tulojen lisäystä vastaavat menot on merkit-
39670: ty momentille 34.99.50.
39671:
39672: 2000 II lisätalousarvio 35 000 000
39673: 2000 talousarvio 106 000 000
39674: 1999 tilinpäätös 74751110
39675: 1998 tilinpäätös 103 458 134
39676: 23
39677:
39678:
39679:
39680:
39681: Osasto 13
39682: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
39683:
39684:
39685: 01. Korkotulot
39686:
39687: 07. Korot talletuksista ovat vuoden 2000 tammi-elokuussa olleet ar-
39688: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä vioitua korkeammat.
39689: 200 000 000 mk.
39690: Selvitysosa : Toteutuneiden kertymä- 2000 II lisätalousarvio 200 000 000
39691: tietojen perusteella arvioidaan korkojen talle- 2000 talousarvio 1 200 000 000
39692: tuksista lisääntyvän 200 milj. markalla. Val- 1999 tilinpäätös 1 200 809 052
39693: tion kassareservin keskimäärä ja korkotaso 1998 tilinpäätös 1 947 010 241
39694: 24
39695:
39696:
39697:
39698:
39699: Osasto 15
39700: LAINAT
39701:
39702:
39703: 02. Ylijäämän käyttö
39704:
39705: 01. Ylijäämän käyttö mulatiivinen ylijäämä ylittää 500 milj. euroa
39706: Momentille merkitään lisäystä eli noin 3 mrd. mk.
39707: 5 000 000 000 mk.
39708: Se 1v i t y s o s a : Hallitus antaa lisätalous- 2000 II lisätalousarvio 5 000 000 000
39709: arvioesitykseen liittyvän esityksen valtion ta- 2000 1 lisätalousarvio 2 500000 000
39710: lousarviosta annetun lain (423/1988) 3 b §:n 2000 talousarvio 1 500 000 000
39711: muuttamisesta siten, että talousarvion katteek- 1999 tilinpäätös
39712: si voitaisiin ottaa määrä, jolla valtion tilinpää-
39713: töksen osoittama varainhoitovuoden lopun ku-
39714: 25
39715:
39716:
39717:
39718:
39719: MENOT
39720:
39721:
39722:
39723:
39724: Pääluokka 23
39725: VALTIONEUVOSTO
39726:
39727:
39728: 03. Oikeuskanslerinvirasto
39729:
39730: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 100 000
39731: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 2000 I lisätalousarvio 319 000
39732: mk. 2000 talousarvio 12 400 000
39733: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 12 100 000
39734: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 11 558 000
39735:
39736:
39737:
39738:
39739: 4 209237H
39740: 26
39741:
39742:
39743:
39744:
39745: Pääluokka 24
39746: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNON ALA
39747:
39748:
39749: 01. Ulkoasiainhallinto
39750:
39751: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) hallinnolle aiheutuvien matkakulujen kattami-
39752: Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 seen.
39753: mk.
39754: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta 2000 II lisätalousarvio 5 500 000
39755: 4 600 000 mk aiheutuu kustannustason nousun 2000 1 lisätalousarvio 20 747 000
39756: vaikutuksista ulkomaanedustuksen korvauk- 2000 talousarvio 790 286 000
39757: siin ja 900 000 mk varautumisesta Filippiinien 1999 tilinpäätös 809 291 000
39758: panttivankitapauksen hoitamisesta ulkoasiain- 1998 tilinpäätös 808 320 000
39759:
39760:
39761: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
39762:
39763: 23. Erityisasiantuntijoista aiheutuvat menot 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisin-
39764: (arviomääräraha) hallintaan (arviomääräraha)
39765: Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 Momentille myönnetään lisäystä 1 250 000
39766: mk. mk.
39767: Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta
39768: heutuu momentin käyttötarkoituksen laajentu- 1 000 000 mk aiheutuu kuolinsyynselvitys-
39769: misesta ja henkilöstölle maksettujen korvaus- hankkeesta Kosovossa ja 250 000 mk Pohjois-
39770: ten kasvusta. Irlannin aseidenluovutuskomission toiminnan
39771: jatkumisesta.
39772: 2000 II lisätalousarvio 2 800 000
39773: 2000 1 lisätalousarvio 200 000 2000 II lisätalousarvio 1 250 000
39774: 2000 talousarvio 29 513 000 2000 1 lisätalousarvio 270 000
39775: 1999 tilinpäätös 26 768 411 2000 talousarvio 36 983 000
39776: 1998 tilinpäätös 26 862 165 1999 tilinpäätös 57 671 761
39777: 1998 tilinpäätös 29 702 377
39778: 27
39779:
39780:
39781:
39782:
39783: Pääluokka 25
39784: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
39785:
39786:
39787:
39788: 10. Tuomioistuinlaitos
39789:
39790: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
39791: (siirtomääräraha 2 v) (siirtomääräraha 2 v)
39792: Momentille myönnetään lisäystä 250 000 Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000
39793: mk. mk.
39794: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote-
39795: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. taan toimintaedellytysten turvaamiseksi.
39796:
39797: 2000 II lisätalousarvio 250 000 2000 II lisätalousarvio 5 000 000
39798: 2000 I lisätalousarvio 792 000 2000 I lisätalousarvio 17 942 000
39799: 2000 talousarvio 34 500 000 2000 talousarvio 954 320 000
39800: 1999 tilinpäätös 34 500 000 1999 tilinpäätös 963 500 000
39801: 1998 tilinpäätös 33 900 000 1998 tilinpäätös 949 853 970
39802:
39803: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- 29. Erityismenot (arviomääräraha)
39804: menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000
39805: Momentille myönnetään lisäystä 300 000 mk.
39806: mk. Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai-
39807: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- heutuu lähinnä tulkkaus- ja käännösmenojen
39808: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. sekä todistelukustannusten kasvusta.
39809:
39810: 2000 II lisätalousarvio 300 000 2000 II lisätalousarvio 5 000 000
39811: 2000 I lisätalousarvio 947 000 2000 talousarvio 21 000 000
39812: 2000 talousarvio 38 300 000 1999 tilinpäätös 26 675 544
39813: 1999 tilinpäätös 38 300 000 1998 tilinpäätös 20 913 914
39814: 1998 tilinpäätös 41 800 000
39815: 28 25.50
39816:
39817: 50. Vankeinhoitolaitos
39818:
39819: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 3 000 000
39820: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 2000 I lisätalousarvio 15 800 000
39821: mk. 2000 talousarvio 691 200 000
39822: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 688 200 000
39823: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 678 650 000
39824:
39825:
39826:
39827: 70. Vaalimenot
39828:
39829: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) 2000 II lisätalousarvio 14 000 000
39830: Momentille myönnetään lisäystä 14 000 000 2000 talousarvio 96 500 000
39831: mk. 1999 tilinpäätös 127 092 875
39832: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve ai- 1998 tilinpäätös 3 989 350
39833: heutuu vuoden 2000 presidentinvaalin arvioi-
39834: tua vilkkaammasta ennakkoäänestyksestä.
39835: 29
39836:
39837:
39838:
39839:
39840: Pääluokka 26
39841: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
39842:
39843:
39844: 07. Kihlakunnat
39845:
39846: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta- 2000 II lisätalousarvio 2 000 000
39847: menot (siirtomääräraha 2 v) 2000 I lisätalousarvio 425 000
39848: Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 2000 talousarvio 233 382 000
39849: mk. 1999 tilinpäätös 223 150 000
39850: Se 1v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- 1998 tilinpäätös 209 328 000
39851: heutuu kihlakunnanvirastojen turvatasoa pa-
39852: rantavista perusparannustöistä.
39853:
39854:
39855:
39856: 75. Poliisitoimi
39857:
39858: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 10 000 000
39859: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 2000 I lisätalousarvio 46 984000
39860: mk. 2000 talousarvio 2 815 050 000
39861: Se 1v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 2 771185 000
39862: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 2 616 532 944
39863:
39864:
39865:
39866: 80. Pelastustoimi
39867:
39868: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirto- tusyhteistyö Pohjois-Savon ammattikorkea-
39869: määräraha 2 v) koulun kanssa käynnistyy vasta vuonna 2001.
39870: Momentille myönnetään lisäystä 1 475 000
39871: mk. 2000 II lisätalousarvio 1 475 000
39872: S e 1v i t y s o s a : Lisämäärärahasta 2000 I lisätalousarvio 3 680 000
39873: 500 000 mk ehdotetaan toimintaedellytysten 2000 talousarvio 92 927 000
39874: turvaamiseksi ja 975 000 mk aiheutuu momen- 1999 tilinpäätös 91 460 000
39875: tille 29.20.30 kuluvan vuoden talousarviossa 1998 tilinpäätös 73 226 000
39876: tehdyn siirron peruuttamisesta, koska koulu-
39877: 30 26.90
39878:
39879: 90. Rajavartiolaitos
39880:
39881: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirto-
39882: Momentille myönnetään lisäystä 17 463 000 määräraha 3 v)
39883: mk. Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000
39884: Selvitysosa : Lisämäärärahan tarve ai- mk.
39885: heutuu rajavartiolaitoksen lentäjiä koskevasta Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai-
39886: valtion eläkelain muutoksesta (93911999). heutuu valuuttakurssien muutoksista helikop-
39887: terihankinnassa, johon myönnettiin tilausval-
39888: 2000 II lisätalousarvio 17 463 000 tuus vuoden 1998 talousarviossa.
39889: 2000 I lisätalousarvio 15 225 000
39890: 2000 talousarvio 948 100 000 2000 II lisätalousarvio 8 000 000
39891: 1999 tilinpäätös 950 000 000 2000 talousarvio 44000 000
39892: 1998 tilinpäätös 908 524000 1999 tilinpäätös 8 500 000
39893: 1998 tilinpäätös 22 000 000
39894:
39895:
39896: 98. Alueiden kehittäminen
39897:
39898: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke- Selvitysosa: Myöntämisvaltuuden vä-
39899: hitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (arvio- heneminen 112 197 000 markalla johtuu Inter-
39900: määräraha) reg III ja Urban -ohjelmien käynnistymisestä
39901: Momentilta vähennetään 44 846 000 mk. vasta vuonna 2001. Määräraha vähenee vaituo-
39902: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- den pienentymisen johdosta yhteensä
39903: ten, että myöntämisvaltuus vähenee 44 846 000 mk.
39904: 923 600 000 markasta 811 403 000 markkaan.
39905: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. mk):
39906: 2000 2001 2002 Yhteensä
39907:
39908: Kauden 1995-1999 sitoumukset 233,220 161,622 394,842
39909: Vuoden 2000 sitoumukset 324,561 324,561 162,281 811,403
39910: Yhteensä 557,781 486,183 162,281 1 206,245
39911:
39912: 2000 II lisätalousarvio -44 846 000 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi-
39913: 2000 1 lisätalousarvio 11 697 000 tusosuus sisäasiainministeriön osalta (arvio-
39914: 2000 talousarvio 590 930 000 määräraha)
39915: 1999 tilinpäätös 500 145 000 Momentin perusteluja muutetaan siten, että
39916: 1998 tilinpäätös 621 046 999 myöntämisvaltuus vähenee 141 720 000 mar-
39917: kasta 110 900 000 markkaan.
39918: Selvitysosa : Myöntämisvaltuudesta
39919: arvioidaan aiheutuvan maksatoksia
39920: 44 300 000 mk vuonna 2000, 44 300 000 mk
39921: vuonna 2001 ja 22 300 000 mk vuonna 2002.
39922: 26.98 31
39923:
39924: Myöntämisvaltuuden väheneminen Momentin määrärahaa ei edellä olevan joh-
39925: 30 820 000 markalla johtuu Interreg III ja Ur- dosta vähennetä.
39926: ban -ohjelmien käynnistymisestä vasta vuonna
39927: 2001.
39928: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavas-
39929: ti (milj. mk):
39930: Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Yhteensä
39931:
39932: EAKR 37,5 50,9 5,0 93,4
39933: ESR 7,1 10,4 17,5
39934: Yhteensä 44,6 61,3 5,0 110,9
39935:
39936: 2000 II lisätalousarvio
39937: 2000 I lisätalousarvio 12 300 000
39938: 2000 talousarvio 32 000 000
39939: 32
39940:
39941:
39942:
39943:
39944: Pääluokka 27
39945: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
39946:
39947:
39948: 10. Puolustusvoimat
39949:
39950: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto- Momentille ei edellä olevan johdosta ehdote-
39951: määräraha 2 v) ta lisämäärärahaa.
39952: Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn ke-
39953: hittämiseen liittyen perustetaan puolustusvoi- 2000 II lisätalousarvio
39954: miin 1.11.2000 lukien kenraalin virka (A30). 2000 1 lisätalousarvio 60 150 000
39955: Se l v i t y s o s a : Kenraalin on tarkoitus 2000 talousarvio 5 615 573 000
39956: toimia pysyvänä sotilasedustajana Euroopan 1999 tilinpäätös 5 190118 000
39957: unionin sotilaskomiteassa Brysselissä ja myös 1998 tilinpäätös 5 168 400 000
39958: Suomen sotilasedustajana NATOssa.
39959:
39960:
39961: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
39962:
39963: 22. YK:n ja ETYiin rauhanturvaamistoimin- Kosovon KFOR-operaatiossa, 800 000 mk
39964: nan kalusto- ja hallintomenot (arviomäärära- Suomen osallistumisesta seitsemällä sotilas-
39965: ha) tarkkailijalla Etiopian ja Eritrean väliselle ra-
39966: Momentille myönnetään lisäystä 26 893 000 jalle asetettavaan UNMEE-operaatioon ja
39967: mk. 2 000 000 mk YK:lle vuokrattujen miehistön-
39968: S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta kuljetusajoneuvojen varaosahankinnoista. Li-
39969: 11 800 000 mk aiheutuu Etelä-Libanonissa sämäärärahatarpeet ovat yhteensä 43 800 000
39970: UNIFIL-operaatioon osallistuvan rauhantur- mk. Kun YK:lta arvioidaan saatavan korvauk-
39971: vajoukon vahventamisesta 153 rauhanturvaa- sia vuokratuista miehistönkuljetusajoneuvois-
39972: jalla ja YK:lle vuokrattujen 64 panssaroidun ta 16 907 000 mk, momentin nettomäärärahan
39973: miehistönkuljetusajoneuvon muutostöistä, lisätarve on 26 893 000 mk.
39974: 10 500 000 mk Suomen osallistumisen jatka-
39975: misesta Bosnia-Herzegovinassa SFOR-ope- 2000 II lisätalousarvio 26 893 000
39976: raatiossa edelleen 120 rauhanturvaajan vah- 2000 talousarvio 159 000 000
39977: vuisella joukolla, 18 700 000 mk Suomen pa- 1999 tilinpäätös 261 321 724
39978: taljoonan toiminta-alueen laajentumisesta 1998 tilinpäätös 106 663 444
39979: 33
39980:
39981:
39982:
39983:
39984: Pääluokka 28
39985: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
39986:
39987:
39988: 01. Valtiovarainministeriö
39989:
39990: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mk. EU-tulot vähennetään momentin 12.28.99
39991: Momentilta vähennetään 2 000 000 mk. tuloarviosta.
39992: Lisäksi momentin määräraha muutetaan net- Menojen ja tulojen erittely: mk
39993: tomäärärahaksi siltä osin, että nettobudjetoin-
39994: nissa otetaan tulona huomioon EU:lta saatavat Bruttomenot 135 856 000
39995: tulot. EU-tulot 2 600000
39996: Se l v i t y s o s a : Määrärahan vähennykse- Nettomenot 133 256 000
39997: nä on otettu huomioon nettobudjetointiin siir-
39998: tymisen johdosta toimintamenoihin nettoutet- 2000 II lisätalousarvio -2 000 000
39999: tavat EMU -tiedotukseen EU:n maksuosuute-
40000: 2000 I lisätalousarvio 1 256 000
40001: na saatavat tulot 2 000 000 mk sekä muita ED-
40002: tuloja 600 000 mk. Bruttomenojen arvioidaan 2000 talousarvio 134 000 000
40003: kasvavan muita EU -tuloja vastaavasti 600 000 1999 tilinpäätös 131 000 000
40004: 1998 tilinpäätös 133 800 000
40005:
40006:
40007: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
40008:
40009: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomää- tion maksettava maakunnalle lisäystä
40010: räraha) 8 056 538,20 mk. Lisäksi lisämäärärahan tar-
40011: Momentille myönnetään lisäystä 17 357 000 vetta aiheutuu 9 300 000 mk tasoitusmaksun
40012: mk. perusteena olevien valtion vuoden 2000 ta-
40013: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta lousarviossa arvioitujen tulojen määrän lisään-
40014: 8 057 000 mk aiheutuu Ahvenanmaan itsehal- tymisestä.
40015: lintolain (1144/1991) mukaisen vuoden 1999
40016: lopullisen tasoitusmäärän arvioitua suurem- 2000 II lisätalousarvio 17 357 000
40017: masta määrästä. Ahvenanmaan valtuuskunta 2000 I lisätalousarvio 76 542 000
40018: on 24.8.2000 vahvistanut vuoden 1999lopulli- 2000 talousarvio 891 500 000
40019: sen tasoitusmäärän 959 056 538,20 markaksi. 1999 tilinpäätös 1 006 037 997
40020: Koska Ahvenanmaan maakunta on saanut vuo- 1998 tilinpäätös 831 525 773
40021: delta 1999 ennakkoa 951 000 000 mk, on vai-
40022:
40023:
40024: 5 209237H
40025: 34 28.60
40026:
40027: 60. Valtion kiinteistölaitos
40028:
40029: Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyihin liittyen siirretään ulkoasiainministeriön,
40030: puolustusministeriön, Helsingin yliopiston, Ratahallintokeskuksen ja Tielaitoksen hallussa ollut-
40031: ta kiinteistövarallisuutta Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan. Siirrettävän omaisuuden arvo on
40032: yhteensä noin 17 milj. mk. Omaisuus merkitään lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Valtio-
40033: neuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta ja siirron muista
40034: yksityiskohdista.
40035: Se l v i t y s osa : Kiinteistövarallisuuteen kuuluu asunto-osakkeita, määräaloja Helsingin Vii-
40036: kissä ja Ruskeasuolla ja määräala rakennuksineen Töölössä sekä rakennus Espoossa. Siirrettävä
40037: kiinteistövarallisuus on siirretty hallinnonaloilta valtiovarainministeriölle pääosin vuoden 1999
40038: lopulla tarkoituksella siirtää se edelleen Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan 1.1.2000 lukien.
40039: Kiinteistölaitos on käytännössä hoitanut kiinteistövarallisuutta jo kuluvan vuoden aikana.
40040:
40041:
40042: 70. Hallinnon kehittämiskeskus
40043:
40044: 88. Hallinnon kehittämiskeskuksen perus- valtiovarainministeriön kehittämiskeskuksesta
40045: pääoman korotus teettämän ulkopuolisen arvioinnin perusteella
40046: Momentille myönnetään 4 000 000 mk. tehtävien ja valtioneuvoston päättämien kehit-
40047: Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittä- tämiskeskuksen kehittämistoimenpiteiden to-
40048: miskeskuksen peruspääoman korotukseen ke- teuttamiseksi.
40049: hittämiskeskuksen taserakenteen vahvistami-
40050: seksi liiketoiminnan laajuutta vastaavaksi ja 2000 II lisätalousarvio 4000 000
40051:
40052:
40053:
40054: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot
40055:
40056: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
40057: kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä
40058: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 400 000 000 mk.
40059: mk. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve ai-
40060: Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoi- heutuu eri hallinnonalojen arvonlisäveromeno-
40061: tus käyttää ylioppilastutkintolautakunnan jen kasvusta.
40062: maksulliseen toimintaan liittyviin kehittämis-
40063: hankkeisiin. Vuoden 1998 talousarviossa net- 2000 II lisätalousarvio 400 000 000
40064: tobudjetoidun tulomomentin 12.29.43 ylijää- 2000 talousarvio 3 700 000 000
40065: mä on 1 668 942 mk. 1999 tilinpäätös 3 905 445 532
40066: 1998 tilinpäätös 3 664 774 683
40067: 2000 II lisätalousarvio 1 000 000
40068: 2000 talousarvio 3 888 000
40069: 1999 tilinpäätös 10 400 000
40070: 1998 tilinpäätös 4000 000
40071: 28.90 35
40072:
40073: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille
40074:
40075: 66. Maksut Euroopan unionille (arviomää- rärahaa ehdotetaan vähennettäväksi
40076: räraha) 300 000 000 markalla.
40077: Momentilta vähennetään 300 000 000 mk.
40078: Selvitysosa: EU:n toisen lisätalousar- 2000 II lisätalousarvio -300 000 000
40079: vion yhteydessä on jäsenmaille palautettu vuo- 2000 talousarvio 6 915 000 000
40080: den 1999 ylijäämä. Suomen osuus tästä ylijää- 1999 tilinpäätös 6 468 913 886
40081: mästä on noin 400 000 000 mk. Maksupohja- 1998 tilinpäätös 5 985 868 211
40082: tarkistusten arvioidaan lisäävän määrärahan
40083: tarvetta 100 000 000 mk, minkä johdosta mää-
40084: 36
40085:
40086:
40087:
40088:
40089: Pääluokka 29
40090: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
40091:
40092:
40093: 01. Opetusministeriö
40094:
40095: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- Määrärahasta 70 100 000 mk käytetään Eu-
40096: tusosuus opetusministeriön osalta (arviomää- roopan sosiaalirahaston hankkeiden kansalli-
40097: räraha) sena rahoitusosuutena ja 24 500 000 mk Eu-
40098: Momentin perusteluja muutetaan siten, että roopan aluekehitysrahaston hankkeiden kan-
40099: myöntämisvaltuus pienenee 359 600 000 mar- sallisena rahoitusosuutena.
40100: kasta 350 418 000 markkaan. Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutu-
40101: Se l v i t y s o s a : Valtuuden pieneneminen van menoja 94,6 milj. mk vuonna 2000, 125,8
40102: 9 182 000 markalla johtuu Interreg-yhteisö- milj. mk vuonna 2001 ja 129,9 milj. mk vuon-
40103: a1oitteisiin budjetoidun 15 000 000 markan na 2002.
40104: valtuuden poistamisesta ja tavoiteohjelmien Momentin määrärahaa ei edellä olevan joh-
40105: teknisen avun valtuuksien lisäämisestä dosta vähennetä.
40106: 5 818 000 markalla.
40107: Valtion rahoitusosuuden uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan
40108: ohjelmittain ja rahastoittain seuraavasti v. 2000 (milj. mk):
40109: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloitteet Yhteensä
40110:
40111: EAKR 34,4 45,4 79,8
40112: ESR 80,7 39,8 150,1 270,6
40113: Yhteensä 115,1 85,2 150,1 350,4
40114:
40115: 2000 II lisätalousarvio
40116: 2000 1 lisätalousarvio 48 000 000
40117: 2000 talousarvio 46 600000
40118:
40119:
40120: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus
40121:
40122: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siir- Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote-
40123: tomääräraha 2 v) taan toimintaedellytysten turvaamiseksi.
40124: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
40125: mk.
40126: 29.20 37
40127:
40128: 2000 II lisätalousarvio 3 000 000
40129: 2000 1 lisätalousarvio 3 451 000
40130: 2000 talousarvio 353 599 000
40131: 1999 tilinpäätös 347 353 000
40132: 1998 tilinpäätös 272 833 000
40133:
40134:
40135: 20. Ammattikorkeakouluopetus
40136:
40137: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja johtavan palopäällystön koulutus alkaa vasta
40138: yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökus- vuonna 2001.
40139: tannuksiin (arviomääräraha)
40140: Momentilta vähennetään 975 000 mk. 2000 II lisätalousarvio -975 000
40141: Selvitysosa : Vähennys aiheutuu kulu- 2000 1 lisätalousarvio -2 000 000
40142: van vuoden talousarviossa momentille 2000 talousarvio 1 439 474 000
40143: 26.80.21 tehdyn siirron peruuntumisesta, kos- 1999 tilinpäätös 954 701 455
40144: ka tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon 1998 tilinpäätös 1 520 313 245
40145:
40146:
40147: 60. Ammatillinen koulutus
40148:
40149: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen 2000 II lisätalousarvio 85 000 000
40150: koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomäärä- 2000 1 lisätalousarvio
40151: raha) 2000 talousarvio 1 893 521 000
40152: Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000 1999 tilinpäätös 2 285 160 994
40153: mk. 1998 tilinpäätös 2 141 104 560
40154: Selvitysosa : Lisämäärärahan tarve ai-
40155: heutuu ammatillisen koulutuksen opiskelijoi-
40156: den ennakoitua suuremmasta määrästä.
40157:
40158:
40159: 70. Opintotuki
40160:
40161: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotu- 2000 II lisätalousarvio 47 000000
40162: ki (arviomääräraha) 2000 talousarvio 130 000 000
40163: Momentille myönnetään lisäystä 47 000 000 1999 tilinpäätös 175 322 118
40164: mk. 1998 tilinpäätös 178 321 342
40165: Se 1v i t y s osa: Lisämäärärahan tarve ai-
40166: heutuu valtion maksettavaksi tulevien opinto-
40167: lainojen ennakoitua suuremmasta määrästä.
40168: 38 29.88
40169:
40170: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 2000 II lisätalousarvio 12 000 000
40171: opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomäärära- 2000 talousarvio 130 000 000
40172: ha) 1999 tilinpäätös 132 166 304
40173: Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 1998 tilinpäätös 123 957 264
40174: mk.
40175: Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai-
40176: heutuu julkisen liikenteen taksojen korotuk-
40177: sesta.
40178:
40179:
40180: 88. Tiede
40181:
40182: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirto- 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
40183: määräraha 2 v) (siirtomääräraha 3 v)
40184: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 Momentin perusteluja muutetaan siten, että
40185: mk. määrärahaa saa käyttää myös valtionavustus-
40186: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- ten ja apurahojen maksamiseen.
40187: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Se l v i t y s o s a : Momentille ei edellä ole-
40188: van johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
40189: 2000 II lisätalousarvio 500000
40190: 2000 I lisätalousarvio 529 000 2000 II lisätalousarvio
40191: 2000 talousarvio 69 840 000 2000 I lisätalousarvio 2 860 000
40192: 1999 tilinpäätös 63 740 000 2000 talousarvio 282 170 000
40193: 1998 tilinpäätös 61 373 000 1999 tilinpäätös 312 108 405
40194: 1998 tilinpäätös 240 562 481
40195:
40196:
40197: 90. Taide ja kulttuuri
40198:
40199: 75. Perusparannukset ja talonrakennukset 7 566 m 2 ja kustannusarvio 70 800 000 mk eli
40200: (siirtomääräraha 3 v) 9 357 mk/m 2 sekä lisärakentamisen osuus 604
40201: Momentille myönnetään lisäystä 10 300 000 m2 ja kustannusarvio 4 200 000 mk eli 6 953
40202: mk. mk/m 2 .
40203: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve
40204: Lisäykset käyttösuunnitelmaan: mk käyttösuunnitelman kohtaan 3 aiheutuu Suo-
40205: menlinnan kuivatelakan ulkoportin korjaus- ja
40206: 2. Kansallismuseon peruskorjaus 5 300 000 uusimistyöstä.
40207: 3. Suomenlinnan perusparannukset 5 000 000
40208: Yhteensä 10 300 000 2000 II lisätalousarvio 10 300 000
40209: Kansallismuseon peruskorjauksen tarkistettu 2000 talousarvio 15 000 000
40210: kustannusarvio on yhteensä 75 000 000 mk, 1999 tilinpäätös 46 400 000
40211: mistä rakennuksen korjaustyön laajuus on 1998 tilinpäätös 56 300 000
40212: 39
40213:
40214:
40215:
40216:
40217: Pääluokka 30
40218: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
40219:
40220:
40221: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
40222:
40223: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 500 000
40224: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 2000 1 lisätalousarvio 590 000
40225: mk. 2000 talousarvio 58 000 000
40226: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 48 700 000
40227: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 35 888 000
40228:
40229:
40230: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
40231:
40232: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 2000 II lisätalousarvio 3 000 000
40233: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 2000 talousarvio 6 500 000
40234: mk. 1999 tilinpäätös 5 301 201
40235: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve ai- 1998 tilinpäätös 5 103 614
40236: heutuu kalojen VHS-taudin vastustamistoi-
40237: menpiteiden kustannuksista.
40238:
40239:
40240: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki
40241:
40242: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen markan valtuutta on tarkoitus pienentää
40243: tuki (siirtomääräraha 2 v) 50 000 000 markalla.
40244: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentin määrärahaa ei edellä olevan joh-
40245: vuonna 2000 ja sitä aiemmin tehdyistä päätök- dosta vähennetä.
40246: sistä saa aiheutua ao. vuosiin kohdistuvia vuo-
40247: den 2001 määrärahasta maksettavia menoja 2000 II lisätalousarvio
40248: enintään 450 000 000 mk. 2000 talousarvio 3 500 000 000
40249: Se l v i t y s osa : Maatalouden uuden ym- 1999 tilinpäätös 3 567 000 000
40250: päristöohjelman vaatiman lisärahoitustarpeen 1998 tilinpäätös 3 725 000 000
40251: johdosta momentille sisältyvää 500 000 000
40252: 40 30.12
40253:
40254: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomää- kijalle viisivuotisen sitoumuskauden 2000--
40255: räraha 2 v) 2004 aikana komission hyväksymien yksikkö-
40256: Momentille myönnetään lisäystä tukitasojen mukaisena. Ympäristötukeen tarvi-
40257: 185 000 000 mk. taan vuonna 2000 yhteensä 1 667 000 000 mk.
40258: Se l v i t y s osa : Komission kesäkuussa Kun momentille on osoitettu 1 287 000 000
40259: 2000 hyväksymän horisontaaliseen maaseu- mk ja tarkoitukseen on käytettävissä
40260: dun kehittämissuunnitelmaan sisältyvän ym- 195 000 000 mk edelliseltä vuodelta siirtyviä
40261: päristötukijärjestelmän valmistelussa oletet- eriä, lisätarve on 185 000 000 mk. Lisäyksestä
40262: tiin, että 75 %peltoalasta tulee ympäristötuen on EU :n osuutta 103 000 000 mk ja kansallista
40263: piiriin. Viljelijät hakivat ympäristötukea vuon- osuutta 82 000 000 mk. EU:n osuutta tuloutuu
40264: na 2000 suunniteltua enemmän ja tuen piiriin lisää siirtyvä erä huomioon otettuna yhteensä
40265: tulee yli 90 % peltoalasta. Yhteisön säännöt 150 000 000 mk momentille 12.30.01.
40266: edellyttävät, että ympäristötuki maksetaan ha-
40267: Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmien toteuttamisesta arvioidaan määrärahalisäyksen
40268: johdosta aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. mk):
40269: 2000 1) 2001 2002 2003 20042)
40270:
40271: Vuonna 2000 tehtävät päätökset ja
40272: toimenpiteet 1 441 1600 1634 1 677 1 717
40273: Aiempina vuosina tehdyt päätökset
40274: ja toimenpiteet 31 79 58 33 12
40275: Yhteensä 1 472 1 679 1 692 1 710 1729
40276: l) Lisäksi 195 milj. mk edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.
40277: 2
40278: ) Vuoden 2004 jälkeen aiheutuu menoja pitkäaikaisista, lähinnä JO-vuotisista erityistukisopimuksista, jotka on tehty
40279: edellisellä ohjelmakaudella ja tehdään vuonna 2000. Näitä ei ole otettu huomioon sarakkeen menoissa.
40280:
40281:
40282: 2000 II lisätalousarvio 185 000 000 vausjärjestelmän kokonaisrahoitustarve vuon-
40283: 2000 I lisätalousarvio na 2000 on 2 513 100 000 mk, josta EU:n
40284: 2000 talousarvio 1 287 000000 osuutta on 767 400 000 mk ja kansallista
40285: 1999 tilinpäätös 1 690 000 000 osuutta 1 7 45 700 000 mk. Kun momentin
40286: 1998 tilinpäätös 1 690 000 000 määrärahasta maksetaan myös Ahvenanmaan
40287: luonnonhaittakorvaus 16 200 000 mk, josta
40288: EU :n osuutta on 3 900 000 mk ja kansallista
40289: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha
40290: osuutta 12 300 000 mk, on määrärahan koko-
40291: 2 v)
40292: naistarve 2 529 300 000 mk, josta EU:n osuut-
40293: Momentilta vähennetään 13 700 000 mk. ta on 771 300 000 mk ja kansallista osuutta
40294: Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha on 1 758 000 000 mk. Ahvenanmaa palauttaa
40295: muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. vuonna 2001 maakuntaan maksetusta kansalli-
40296: Komissio on kesäkuussa 2000 hyväksynyt sesta osuudestaan puolet valtiolle. EU:n osuut-
40297: Suomen ehdotuksen horisontaaliseksi maaseu- ta vastaava tulojen vähennys 215 700 000 mk
40298: dun kehittämisohjelmaksi vuosille 2000-- on otettu huomioon momentilla 12.30.01.
40299: 2006. Hyväksyttyyn ohjelmaan sisältyvän
40300: Manner-Suomen kattavan luonnonhaittakor-
40301: 30.31 41
40302:
40303:
40304:
40305: Määrärahantarve arvioidaan seuraavaksi (milj. mk):
40306: JOSta
40307: TA IILTA TA+IILTA Manner-Suomi Ahvenanmaa
40308:
40309: EU:n osuus yhteensä 987,0 -215,7 771,3 767,4 3,9
40310: Kansallinen osuus yhteensä 1 556,0 202,0 1 758,0 1 745,7 12,3
40311: Kaikki yhteensä 2 543,0 -13,7 2 529,3 2 513,1 16,2
40312:
40313: 2000 II lisätalousarvio -13 700 000
40314: 2000 talousarvio 2 543 000 000
40315: 1999 tilinpäätös 1 157 601 316
40316: 1998 tilinpäätös 1 195 599 092
40317:
40318:
40319: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta
40320:
40321: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja säeläkkeeseen on hänen työsuhteensa ehto,
40322: valvontaorganisaatioille jota ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa.
40323: Momentille myönnetään lisäystä 9 700 000 Jotta tarpeettomilta oikeudenkäynneiltä vältyt-
40324: mk. täisiin, tarkoituksena on maksaa eläkkeensaa-
40325: Lisämäärärahaa saa käyttää Metsätalouden jille takautuvasti leikkausta vastaavat eläkkeet
40326: kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten ta- viivästyskorkoineen. Takautuvasti maksetta-
40327: kautuviin eläkemenoihin ja niiden viivästys- vista eläkkeistä aiheutuu 1.9.1997-
40328: korkomenoihin myönnettävien valtionapujen 31.12.2000 väliseltä ajalta Metsätalouden ke-
40329: maksamiseen. hittämiskeskus Tapiolle ja metsäkeskuksille
40330: Selvitysosa : Metsätalouden kehittä- eläkemenoja ja viivästyskorkomenoja aiheut-
40331: miskeskus Tapio ja metsäkeskukset ovat välil- tamisperiaatteen mukaisesti yhteensä arviolta
40332: liseen valtionhallintoon kuuluvia organisaati- 9 700 000 mk, jotka on tarkoitus maksaa vuo-
40333: oita. Ne ovat mukana yksityismetsätalouden den 2000 lopussa. Lisäksi Eläke-Tapion eläke-
40334: edistämisjärjestöjen vuonna 1949 tekemässä sääntöä on tarkoitus muuttaa siten, että
40335: sopimuksessa niiden palveluksessa olevien 1.9.1997 maksussa olleisiin eläkkeisiin tehty
40336: henkilöiden eläke-eduista. Sopimuksen mu- leikkaus poistetaan eläkesäännön muutoksella
40337: kaisesti eläke-ehdoista on tarkemmin sovittu 1.1.2001 lukien.
40338: Eläke-Tapion eläkesäännössä.
40339: Eläke-Tapion eläkesääntöä muutettiin vuon- 2000 II lisätalousarvio 9 700 000
40340: na 1997 siten, että maksussa olevia eläke-etuja 2000 talousarvio 235 000 000
40341: leikattiin 10 prosentilla 1. 9.1997 alkaen. Itä- 1999 tilinpäätös 198 000 000
40342: Suomen hovioikeuden lainvoimaisen ratkaisun 1998 tilinpäätös 198 000 000
40343: mukaan kantajanoikeus hänelle maksettuun Ii-
40344:
40345:
40346:
40347:
40348: 6 209237H
40349: 42 30.41
40350:
40351: 41. Kala-, riista- ja porotalous
40352:
40353: 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja mk EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion
40354: rakennepolitiikan edistäminen ( siirtomäärära- rahoitusosuutta varten.
40355: ha 3 v) Se l v i t y s o s a : Komissio on hyväksynyt
40356: Momentilta vähennetään 8 000 000 mk. Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjel-
40357: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- man ja seurantakomiteat ovat täsmentäneet 1-
40358: ten, että määrärahasta on varattu 39 350 000 ohjelmien rahoituskehyksiä. Nämä edellyttä-
40359: vät talousarviossa budjetoitua vähemmän va-
40360: roja.
40361: Määrärahan arvioitu käyttö (milj. mk):
40362: Kansallinen osuus EU:n osuus Yhteensä kans.+EU
40363: TA II LTA Yht. TA IILTA Yht. TA II LTA Yht.
40364:
40365: Elinkeinokalatalouden ra-
40366: kenneohjelma (ml. tuotta-
40367: jajärjestöjen tukeminen) 37,0 -3,47 33,53 33,0 -6,24 26,76 (KOR) 70,0 -9,71 60,29
40368: !-ohjelmat 5,0 0,82 5,82 5,0 0,82 5,82 (KOR) 10,0 1,64 11,64
40369: lnterventioto iminta 1,0 1,00 1,0 1,00
40370: (EMOTR)
40371: ED-tehtävät yhteensä 42,0 ~2.65 39,35 39,0 -5,42 33,58 81,0 -8,07 72,93
40372: Kansalliset toimenpiteet 11,0 0,07 11,07 11,0 0,07 11,07
40373: Yhteensä 53,0 -2,58 50,42 39,0 -5,42 33,58 92,0 -8,0 84,0
40374:
40375: 2000 II lisätalousarvio -8 000 000
40376: 2000 talousarvio 92 000000
40377: 1999 tilinpäätös 86 320 000
40378: 1998 tilinpäätös 82 100 000
40379:
40380:
40381:
40382: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito
40383:
40384: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomäärära- Lisämäärärahalla toteutettavien investointien
40385: ha 3 v) investointivaiheen työllisyysvaikutukseksi ar-
40386: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 vioidaan noin neljä henkilötyövuotta.
40387: mk.
40388: S e l v i t y s o s a : Lisämääräraha käytetään 2000 II lisätalousarvio 1 000 000
40389: vuoden 2000 kevään poikkeuksellisista tulvis- 2000 talousarvio 85 500 000
40390: ta valtion tulvasuojelurakenteille aiheutunei- 1999 tilinpäätös 69 500 000
40391: den kiireellisten korjaustöiden ja muiden kii- 1998 tilinpäätös 88 000 000
40392: reellisten tulvasuojelutöiden toteuttamiseen.
40393: 30.61 43
40394:
40395: 61. Maanmittauslaitos
40396:
40397: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheu- valtion lopulliseksi menoksi jää noin
40398: tuvat menot (arviomääräraha) 1 300 000 mk.
40399: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
40400: mk. 2000 II lisätalousarvio 3 000 000
40401: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve ai- 2000 talousarvio 14 000 000
40402: heutuu uusjakojen häiriöttämän etenemisen 1999 tilinpäätös 17 157 000
40403: turvaamisesta. Lisämäärärahan käytön arvioi- 1998 tilinpäätös 14 940 397
40404: daan jakautuvan siten, että asianosaisilta takai-
40405: sinperittävä osuus on noin 1 700 000 mk ja
40406: 44
40407:
40408:
40409:
40410:
40411: Pääluokka 31
40412: LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
40413:
40414:
40415: Se l v i t y s osa : Pääluokan nimike on muutettu.
40416:
40417:
40418: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö
40419:
40420: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu.
40421:
40422: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomäärära-
40423: Ministeriön viestintähallinto-osaston osasto- ha 3 v)
40424: päällikön virka (A30) siirretään 1.12.2000 lu- Momentille myönnetään lisäystä 156 000
40425: kien ministeriön osastopäällikön viraksi. mk.
40426: Se l v i t y s o s a : Ministeriön organisaatio- Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
40427: uudistukseen liittyen ministeriön viestintähal- ten, että määrärahaa saa käyttää EU:n TEN-
40428: linto-osaston osastopäällikön virka on tarkoi- hankkeiden menoihin.
40429: tus muuttaa ministeriön yhteiseksi viraksi. Se l v i t y s osa : EU on myöntänyt loppu-
40430: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdote- suorituksina TEN-tukea ministeriön tutkimus-
40431: ta lisämäärärahaa. hankkeisiin 156 000 mk. Vastaava tulon lisäys
40432: on merkitty momentille 12.31.99.
40433: 2000 II lisätalousarvio
40434: 2000 I lisätalousarvio 1 200 000 2000 II lisätalousarvio 156 000
40435: 2000 talousarvio 72 700 000 2000 I lisätalousarvio 3 015 000
40436: 1999 tilinpäätös 68 060000 2000 talousarvio 43 700 000
40437: 1998 tilinpäätös 62 902 000 1999 tilinpäätös 43 582 000
40438: 1998 tilinpäätös 44 750 000
40439:
40440:
40441: 24. Tielaitos
40442:
40443: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) jan virka (A34) lakkautetaan 31.12.2000 luki-
40444: Tielaitokseen perustetaan vuoden 2001 alus- en.
40445: ta Tiehallintoon siirrettävä pääjohtajan virka Se l v i t y s osa : Tielaitos jaetaan Tiehal-
40446: (A33) 1.11.2000 lukien. Tielaitoksen pääjohta- linnosta annetun lain (568/2000) ja Tieliikelai-
40447: toksesta annetun lain (569/2000) mukaisesti
40448: 31.32 45
40449:
40450: 1.1.2001 alkaen virastona toimivaksi Tiehal- 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha
40451: linnoksi ja liiketoimintaa harjoittavaksi Tielii- 2 v)
40452: kelaitokseksi. Tiehallinnosta annetun lain voi- Momentille myönnetään lisäystä
40453: maantulosäädösten mukaan Tiehallinnon pää- 36 000 000 mk.
40454: johtajan viran perustamiseksi 1.11.2000 lukien Selvitysosa: EU:n komission vuosien
40455: voidaan ryhtyä jo ennen lainsäädännön voi- 1998-1999 TEN-tukipäätösten loppuerien ja
40456: maantuloa 1.1.200 1. vuoden 2000 TEN-tukipäätösten ennakkomak-
40457: Momentille ei edellä olevanjohdosta ehdote- sujen arvioitu yhteismäärä on 36 000 000 mk,
40458: ta lisämäärärahaa. mikä tuloutetaan momentille 12.31.24. Lisära-
40459: hoitus on tarkoitus osoittaa käynnissä olevien
40460: 2000 II lisätalousarvio TEN-verkon hankkeiden jatkorahoittamiseen
40461: 2000 1 lisätalousarvio 244150 000 seuraavasti: vt 1 Paimio--Muurla 14 milj. mk,
40462: 2000 talousarvio 3 100 000 000 vt 3 Hämeenlinna-Iittala 14 milj. mk ja vt 21
40463: 1999 tilinpäätös 3 051 000 000 Kemi-Tornio 8 milj. mk.
40464: 1998 tilinpäätös 3 075 150 000
40465: 2000 II lisätalousarvio 36 000 000
40466: 2000 1 lisätalousarvio 5 300 000
40467: 2000 talousarvio 691 000 000
40468: 1999 tilinpäätös 796 600 000
40469: 1998 tilinpäätös 823 452 000
40470:
40471:
40472:
40473: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
40474:
40475: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä vapaa-
40476: loon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan
40477: turvaaminen ( arviomääräraha) lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa osaa.
40478: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
40479: mk. oon vähennyksenä 9 milj. mk vuodelle 2000
40480: Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun- säädetyn työnantajan merimieseläkemaksun
40481: nalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityk- 40 prosentin tuen 1.7.2000 päättymisen joh-
40482: sen ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta dosta sekä lisäyksenä 16 milj. mk arvioitua
40483: annetun lain (170711991) muuttamisesta ja ul- suuremman alusmäärän ja tuen piiriin kuuluvi-
40484: komaanliikenteen kauppa-alusluettelosta an- en kustannusten johdosta.
40485: netun lain 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
40486: annetun lain (130111999) kumoamisesta 2000 II lisätalousarvio 7 000 000
40487: 1.7.2000 lukien siten, että tukea maksetaan ny- 2000 talousarvio 152 000 000
40488: kyisen pysyvän tuen lisäksi määrä, joka vastaa 1999 tilinpäätös 143 731 455
40489: varustamotyönantajan maksamia merimieselä- 1998 tilinpäätös 136 511 183
40490: ke-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus-
40491: 46 31.40
40492:
40493: 40. Ratahallintokeskus
40494:
40495: 79. Radioverkon rakentaminen (siirtomäärä- misesta enintään 300 000 000 markan määräs-
40496: raha 3 v) tä.
40497: Momentille myönnetään 68 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Loppuosasta on tarkoitus
40498: Määrärahaa saa käyttää rautatieliikenteen ra- rahoittaa 132 000 000 mk vuoden 2002 talous-
40499: dioverkon rakentamismenojen maksamiseen. arviosta ja 100 000 000 mk vuoden 2004 ta-
40500: Ratahallintokeskus oikeutetaan tekemään ko- lousarviosta.
40501: konaisrahoitussopimus radioverkon rakenta-
40502: 2000 II lisätalousarvio 68 000 000
40503:
40504:
40505:
40506: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet
40507:
40508: 63. J aukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- 316 000 mk. Vastaava tulon lisäys on merkitty
40509: täminen (siirtomääräraha 3 v) momentille 12.31.99.
40510: Momentille myönnetään lisäystä 316 000
40511: mk. 2000 II lisätalousarvio 316 000
40512: Se l v i t y s o s a : EU on myöntänyt tukea 2000 talousarvio 471 740 000
40513: liikenneministeriön Distinct-hankkeelle 1999 tilinpäätös 480 975 000
40514: 1998 tilinpäätös 492 000 000
40515:
40516:
40517:
40518: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot
40519:
40520: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu.
40521:
40522: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) omistusosuus Suomen Erillisverkot Oy:n
40523: Momentille myönnetään lisäystä 78 500 000 osakkeista olisi 60 %.
40524: mk.
40525: Selvitysosa: Lisämäärärahalla on tar- 2000 II lisätalousarvio 78 500 000
40526: koitus toteuttaa yrityskauppa, jolla eriytetään 2000 I lisätalousarvio 10 000 000
40527: turvallisuuteen liittyviin viranomaistoimintoi- 2000 talousarvio 3 000 000
40528: hin liittyvä operointi valtioenemmistöiseen 1999 tilinpäätös 10 000 000
40529: omistukseen. Yrityskaupan jälkeen valtion 1998 tilinpäätös 36 000 000
40530: 47
40531:
40532:
40533:
40534:
40535: Pääluokka 32
40536: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
40537:
40538:
40539: 20. Teknologiapolitiikka
40540:
40541: Saadaan hyväksyä omistusjärjestelyjä, joissa valtio luopuu määräysvallasta Finntech Finnish
40542: Technology Ltd Oy:ssä.
40543: Selvitysosa : Pääkaupunkiseudulla toimii kaksi tutkimuslähtöisen teknologian kaupallis-
40544: tamiseen erikoistunutta yritystä, Finntech Finnish Technology Ltd Oy (Finntech) ja Helsinki Uni-
40545: versity Licensing Ltd Oy (HUL). Finntech Oy:n omistavat Suomen valtio (60 %) ja Sitra (40 %).
40546: Valtion omistamia osakkeita hallinnoi Valtion teknillinen tutkimuskeskus. HUL Oy:n omistaa
40547: Helsingin yliopiston holding Oy, jonka puolestaan omistavat Helsingin yliopiston rahastot (n.
40548: 65 %) ja Sitra (n. 35 %).
40549: Yhtiöt on tarkoitus yhdistää suuremman ysikön tuomien etujen aikaansaamiseksi ja ammatti-
40550: maisen kaupallistamisen tehostamiseksi. Yhdistäminen toteutettaisiin kombinaatiofuusiolla si-
40551: ten, että valtion omistusosuus uudessa yhtiössä on 37,5 %, Helsingin yliopiston rahastojen
40552: 31,5 %ja Sitran 31 %. Valtion osalta yhdistäminen toteutettaisiin valtion Finntech Oy:öön sijoit-
40553: taman osakepääoman puitteissa.
40554: Tarkoitus on säilyttää uudessa yhtiössä vähintään 113 valtion omistus.
40555:
40556: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- 2000 II lisätalousarvio 1 000 000
40557: menot (siirtomääräraha 2 v) 2000 1 lisätalousarvio 1 944 000
40558: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 2000 talousarvio 212 450 000
40559: mk. 1999 tilinpäätös 210 877 000
40560: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1998 tilinpäätös 206 244000
40561: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi.
40562:
40563:
40564:
40565: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka
40566:
40567: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
40568: tusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön ten, että myöntämisvaltuus vähenee
40569: osalta (arviomääräraha) 549 500 000 markasta 537 500 000 markkaan.
40570: Momentille myönnetään lisäystä 63 000 000 Se l v i t y s osa : Myöntämisvaltuuden 12
40571: mk. milj. markan vähennys johtuu siitä, että vuo-
40572: den 2000 talousarvion myöntämisvaltuuteen
40573: 48 32.40
40574:
40575: sisältyi Interreg-yhteisöaloiteohjelmiin tarkoi- hallinnonaloittaista jakaumaa ei ensimmäistä
40576: tettua valtuutta 20 milj. mk, jota ohjelmien hi- lisätalousarviota tehtäessä vielä tiedetty.
40577: taan käynnistymisen seurauksena muutetaan 1 Arviomäärärahan lisäys aiheutuu ohjelma-
40578: milj. markaksi. Myöntämisvaltuutta puoles- kauden 1995-1999 määrärahojen ennakoitua
40579: taan lisää 7 milj. markalla ministeriön ja TE- suuremmasta tarpeesta sekä teknisen tuen ja
40580: keskusten käyttöön tulevat tekniset tuet, joiden Euroopan sosiaalirahasto-ohjelmien osalta tu-
40581: lojen vaikutuksesta.
40582: Valtion rahoitusosuuden uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan
40583: ohjelmittain ja rahastoittain seuraavasti v. 2000 (milj. mk):
40584: ESR-tuloja
40585: Yhteisö- vastaavat
40586: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 aloitteet menot Yhteensä
40587:
40588: EAKR 258,3 192,1 1,0 451,4
40589: ESR 11,6 8,7 47,8 18,0 86,1
40590: Yhteensä 269,9 200,8 47,8 1,0 18,0 537,5
40591:
40592: 2000 II lisätalousarvio 63 000000
40593: 2000 I lisätalousarvio
40594: 2000 talousarvio 329 400 000
40595:
40596:
40597: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
40598:
40599: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toiminta- 2000 II lisätalousarvio 70000
40600: menot (siirtomääräraha 2 v) 2000 I lisätalousarvio 73 000
40601: Momentille myönnetään lisäystä 70 000 mk. 2000 talousarvio 6 800 000
40602: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 6 415 000
40603: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 6 074000
40604:
40605:
40606: 70. Erityisrahoitus
40607:
40608: 45. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja rontasaussopimuksia tehtäisiin 1 500 milj.
40609: alusluotoille (arviomääräraha) markan arvosta. Korontasaussopimuskanta oli
40610: Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 30.6.2000 yhteensä 384 milj. mk. Vientiluotto-
40611: mk. jen korontasaussopimuskanta noussee tämän
40612: Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuoden loppuun mennessä noin 2 mrd. mark-
40613: määrärahaa saa käyttää myös Valtiokonttorilie kaan. Alusluottoja koskevia korontasaussopi-
40614: korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- muksia ei edelleenkään arvioida tehtävän
40615: ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toi- vuonna 2000.
40616: menpiteiden ja kustannusten maksamiseen. Julkisesti tuettujen vientiluottojen koronta-
40617: Se l v i t y s osa : Kuluvan vuoden talousar- sauksen kysynnän kasvu johtuu viime vuoden
40618: vion määrärahatarve perustui arvioon, että puolella alkaneesta kansainvälisen korkotason
40619: vuonna 2000 uusia vientiluottoja koskevia ko- noususta. Korkotason nousu on tärkeimpien
40620: 32.70 49
40621:
40622: valuuttojen, kuten EUR ja USD, osalta ollut 58 000 000 mk vuonna 2003, 62 000 000 mk
40623: 1,5-2 prosenttiyksikköä. Noususta johtuen vuonna 2004 ja 64 000 000 mk vuonna 2005.
40624: korkotuki suhteessa tehtyjen korontasaussopi- Alusluottojen korontasaussopimuksista ei ar-
40625: musten arvoon on aikaisemmin arvioitua suu- vioida aiheutuvan valtiolle korkotukimenoja
40626: rempi ja vuoden 2000 talousarvion määräraha vuosina 2000-2001.
40627: 3 milj. mk tulee tänä vuonna ylittymään noin 6
40628: milj. markalla. 2000 II lisätalousarvio 6 000 000
40629: Vientiluottojen korontasaussopimuksista ar- 2000 talousarvio 3 000 000
40630: vioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 1999 tilinpäätös 3 927
40631: 9 000 000 mk vuonna 2000, 31 000 000 mk 1998 tilinpäätös 4 718
40632: vuonna 2001, 53 000 000 mk vuonna 2002,
40633:
40634:
40635:
40636:
40637: 7 209237H
40638: 50
40639:
40640:
40641:
40642:
40643: Pääluokka 33
40644: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
40645:
40646:
40647: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö
40648:
40649: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio
40650: Lakkautetaan apulaisosastopäällikön (A30) 2000 I lisätalousarvio 1 450 000
40651: virka 1.11.2000 lukien. 2000 talousarvio 173 900 000
40652: Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha ei 1999 tilinpäätös 193 000 000
40653: edellä olevan johdosta muutu. 1998 tilinpäätös 197 467 003
40654:
40655:
40656: 17. Työttömyysturva
40657:
40658: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio- 2000 II lisätalousarvio -100 000 000
40659: määräraha) 2000 talousarvio 3 340 000 000
40660: Momentilta vähennetään 100 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 3 079 075 552
40661: Se l v i t y s osa : Määrärahan vähennys ai- 1998 tilinpäätös 3 144 161 514
40662: heutuu menoarvion tarkentumisesta.
40663:
40664:
40665: 19. Eläkevakuutus
40666:
40667: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke- 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu-
40668: laista johtuvista menoista (arviomääräraha) vista menoista (arviomääräraha)
40669: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 Momentilta vähennetään 70 000 000 mk.
40670: mk. Se l v i t y s osa : Määrärahan vähennys ai-
40671: Se l v i t y s osa : Määrärahan lisäys aiheu- heutuu pääasiassa kansaneläkemenoarvion tar-
40672: tuu eläkemenoarvion noususta. kentumisesta.
40673:
40674: 2000 II lisätalousarvio 7 000 000 2000 II lisätalousarvio -70 000 000
40675: 2000 talousarvio 2 160 000 000 2000 talousarvio 5 685 000 000
40676: 1999 tilinpäätös 2 118 800 000 1999 tilinpäätös 5 686 389 399
40677: 1998 tilinpäätös 2 057 000 000 1998 tilinpäätös 6 294114 770
40678: 33.20 51
40679:
40680:
40681: 20. Tapaturmavakuutus
40682:
40683: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapa- 2000 II lisätalousarvio 2 000 000
40684: turmavakuutuksen kustannuksista (arviomää- 2000 talousarvio 75 000 000
40685: räraha) 1999 tilinpäätös 80 100 000
40686: Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 1998 tilinpäätös 75 002 601
40687: mk.
40688: Se l v i t y s osa : Määrärahan lisäys aiheu-
40689: tuu etuusmenoarvion tarkentumisesta.
40690:
40691:
40692: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
40693:
40694: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksi- koulutuksessa olleiden lääkäreiden määristä ja
40695: köille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta siitä johtuvasta koulutuskorvausten kasvusta.
40696: aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
40697: Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 2000 II lisätalousarvio 17 000 000
40698: mk. 2000 talousarvio 425 200 000
40699: Selvitysosa : Lisämäärärahan tarve ai- 1999 tilinpäätös 403 676 237
40700: heutuu arvioitua suuremmista erikoislääkäri- 1998 tilinpäätös 389 328 451
40701: koulutuksessa ja perusterveydenhuollon lisä-
40702:
40703:
40704: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta
40705:
40706: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomäärära- vitaan tartuntatautien torjuntatyön tason säilyt-
40707: ha) tämiseksi.
40708: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000
40709: mk. 2000 II lisätalousarvio 2 500 000
40710: Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- 2000 talousarvio 6 000 000
40711: heutuu siitä, että virheellisten kirjausten vuoksi 1999 tilinpäätös 3 507 420
40712: vuoden 1999 menoja siirtyi maksettavaksi 1998 tilinpäätös 4924432
40713: vuoden 2000 määrärahasta. Lisämääräraha tar-
40714:
40715:
40716: 57. Lomatoiminta
40717:
40718: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lo- ennakoitua suuremmasta määrästä sekä siitä,
40719: mituspalvelujen kustannuksiin (arviomäärära- että lomituspäiväkustannus on muodostunut
40720: ha) ennakoitua suuremmaksi.
40721: Momentille myönnetään lisäystä 22 000 000 2000 II lisätalousarvio 22 000 000
40722: mk. 2000 talousarvio 864000 000
40723: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve ai- 1999 tilinpäätös 921 000 000
40724: heutuu lähinnä valtion korvauksen loppuerien
40725: 1998 tilinpäätös 828 944 720
40726: 52
40727:
40728:
40729:
40730:
40731: Pääluokka 34
40732: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
40733:
40734:
40735: 01. Työhallinto
40736:
40737: 21. Työministeriön toimintamenot (siirto- 2000 II lisätalousarvio 250 000
40738: määräraha 2 v) 2000 1 lisätalousarvio 950000
40739: Momentille myönnetään lisäystä 250 000 2000 talousarvio 121 800 000
40740: mk. 1999 tilinpäätös 123 000 000
40741: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve 1998 tilinpäätös 124 251 000
40742: johtuu osallistumisesta Euroopan etätyökonfe-
40743: renssin järjestelykuluihin.
40744:
40745:
40746: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
40747:
40748: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosi- Equal-yhteisöaloiteohjelmaa, jonka käynnisty-
40749: aalipolitiikkaan (arviomääräraha) minen siirtyy vuoteen 2001.
40750: Momentilta vähennetään 60 000 000 mk. Määrärahan väheneminen johtuu Equal-yh-
40751: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- teisöaloitteen valtuuden vähennyksestä sekä
40752: ten, että myöntämisvaltuus alenee 734 300 000 tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 käynnistymisen vii-
40753: markasta 676 370 000 markkaan. västymisestä, jolloin maksatuksia siirtyy vuo-
40754: Selvitysosa: Myöntämisvaltuuden vä- teen 2001.
40755: heneminen 57 930 000 markalla koskee
40756: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. mk):
40757: 2000 2001 2002 Yhteensä
40758:
40759: Kauden 1995-1999 sitoumukset 217,2 135,9 353,1
40760: Vuoden 2000 sitoumukset 196,0 293,4 187,0 676,4
40761: Yhteensä 413,2 429,3 187,0 1 029,5
40762: 34.06 53
40763:
40764: 2000 II lisätalousarvio -60 000 000 2001. Määrärahasta 152 000 000 mk käytetään
40765: 2000 1 lisätalousarvio 10 700 000 Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden kansal-
40766: 2000 talousarvio 462 500000 lisena rahoitusosuutena ja 28 200 000 mk Eu-
40767: 1999 tilinpäätös 362 500 000 roopan aluekehitysrahaston hankkeiden kan-
40768: 1998 tilinpäätös 908 478 000 sallisena rahoitusosuutena.
40769: Vaituoden vähennys johtuu Equal-, lnterreg-
40770: ja Urban-yhteisöaloiteohjelmien käynnistymi-
40771: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi-
40772: sen viivästymisestä. Myöntämisvaltuudesta
40773: tusosuus työministeriön osalta (arviomäärära-
40774: 389 970 000 mk kohdentuo Euroopan sosiaali-
40775: ha) rahaston ja 69 600 000 mk Euroopan aluekehi-
40776: Momentilta vähennetään 55 000 000 mk. tysrahaston hankkeisiin. Vuonna 2000 tehtävi-
40777: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- en sitoumusten osalta arvioidaan aiheutuvan
40778: ten, että myöntämisvaltuus alenee 542 000 000 valtiolle vuonna 2000 menoja 180 200 000
40779: markasta 459 570 000 markkaan. mk, 163 770 000 mk vuonna 2001 ja
40780: Se l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys 115 600 000 mk vuonna 2002.
40781: johtuu ohjelmien käynnistymisen viivästymi-
40782: sestä, jolloin maksatoksia siirtyy vuoteen
40783: Valtion rahoitusosuuden uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan oh-
40784: jelmittain ja rahastoittain seuraavasti (milj. mk):
40785: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloitteet Yhteensä
40786:
40787: EAKR 25,8 41,8 2,0 69,6
40788: ESR 92,7 51,4 244,9 0,97 389,97
40789: Yhteensä 118,5 93,2 244,9 2,97 459,57
40790:
40791: 2000 II lisätalousarvio -55 000 000
40792: 2000 1 lisätalousarvio -31 200 000
40793: 2000 talousarvio 266 400 000
40794: 1999 tilinpäätös 669 900 000
40795: 1998 tilinpäätös 708 618 000
40796:
40797:
40798: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
40799:
40800: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki val- 2000 II lisätalousarvio 130 000 000
40801: tionhallinnolle (arviomääräraha) 2000 talousarvio 250 000 000
40802: Momentille myönnetään lisäystä 1999 tilinpäätös 619 933 503
40803: 130 000 000 mk. 1998 tilinpäätös 807 281 760
40804: Se l v i t y s osa : Momentin työllistämistu-
40805: kimenot ovat toteutuneet alkuvuotena ennak- 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toi-
40806: koarvioita suurempina. Lisäystä vastaavasti mintamenot (siirtomääräraha 2 v)
40807: vähennetään momentin 34.06.30 arviomäärä- Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000
40808: rahaa, jonka käyttö on puolestaan toteutunut mk.
40809: ennakkoarvioita pienempänä. Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote-
40810: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi.
40811: 54 34.07
40812:
40813: 2000 II lisätalousarvio 3 500 000 käyttää enintään viiden henkilötyövuoden
40814: 2000 1 lisätalousarvio 11 000 000 palkkausmenoihin. Vuoden 1998 talousarvion
40815: 2000 talousarvio 648 000 000 momentin 34.06.65 (Kotitaloustyön väliaikai-
40816: 1999 tilinpäätös 721 493 000 nen tuki) 200 000 000 markan määrärahan
40817: 1998 tilinpäätös 695 779 000 käyttämättä oleva osa peruutetaan.
40818: Selvitysosa: Vuoden 1998 vastaavaan
40819: tarkoitukseen myönnetyn siirtomäärärahan
40820: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kun-
40821: käyttämättä oleva osa, arviolta 135 000 000
40822: nille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) mk, tulootetaan momentille 12.39.04. Kotita-
40823: Momentilta vähennetään 130 000 000 mk. loustyön väliaikainen tukikokeilu päättyy
40824: Se lv i t y s osa : Vähennys on siirtoa mo- 31.12.2000, mutta loppuvuonna 2000 tehdyt
40825: mentille 34.06.02, jolta maksettavat työllistä- tukipäätökset aiheuttavat maksatoksia vielä
40826: mistuet ovat ylittäneet ennakoidun tarpeen. tammi-maaliskuussa 2001.
40827: 2000 II lisätalousarvio -130 000 000 2000 II lisätalousarvio 20 330 000
40828: 2000 talousarvio 800 000000
40829: 1999 tilinpäätös 669 112 995 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)
40830: 1998 tilinpäätös 869 897 377 Momentille myönnetään lisäystä
40831: 100 000 000 mk
40832: 40. Kotitaloustyön väliaikainen tukeminen Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve
40833: (siirtomääräraha 2 v) johtuu hakijoiden arvioitua suuremmasta mää-
40834: Momentille myönnetään 20 330 000 mk. rästä.
40835: Määrärahaa saa käyttää kotitaloustyön väli-
40836: aikaisesta tukijärjestelmästä annetun lain mu- 2000 II lisätalousarvio 100 000 000
40837: kaisen tuen maksamiseen. 2000 talousarvio 5 453 000 000
40838: Määrärahaa saa käyttää kokeilujärjestelmän 1999 tilinpäätös 5 603 035 387
40839: hallintokustannuksiin ja kokeilun seurannasta 1998 tilinpäätös 5 406 025 730
40840: aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa
40841:
40842:
40843:
40844: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
40845:
40846: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
40847: vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomää- vastaanotto (arviomääräraha)
40848: räraha) Momentille myönnetään lisäystä 56 300 000
40849: Momentille myönnetään lisäystä mk.
40850: 10 100 000 mk. Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai-
40851: Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- heutuu turvapaikanhakijoiden määrän kasvus-
40852: heutuu arvioitua suuremmasta turvapaikanha- ta yli 1 000 hengellä aiemmin arvioidusta.
40853: kijoiden määrästä. Vuoden 2000 aikana vastaanoton piirissä arvi-
40854: oidaan olevan keskimäärin 3 620 henkilöä.
40855: 2000 II lisätalousarvio 10 100 000
40856: 2000 1 lisätalousarvio 193 000 2000 II lisätalousarvio 56 300 000
40857: 2000 talousarvio 36 300 000 2000 talousarvio 279 000 000
40858: 1999 tilinpäätös 44 344 339 1999 tilinpäätös 334 093 528
40859: 1998 tilinpäätös 268 340 885
40860: 34.99 55
40861:
40862: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
40863:
40864: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) 2000 II lisätalousarvio 35 000 000
40865: Momentille myönnetään lisäystä 35 000 000 2000 talousarvio 110 000 000
40866: mk. 1999 tilinpäätös 95 306 666
40867: Se l v i t y s osa : Määrärahan lisäystarve 1998 tilinpäätös 100 256 464
40868: johtuu eräistä suurehkoista konkursseista. Vas-
40869: taava tulojen lisäys on merkitty momentille
40870: 12.34.70.
40871: 56
40872:
40873:
40874:
40875:
40876: Pääluokka 35
40877: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
40878:
40879:
40880: 30. Asumisen edistäminen
40881:
40882: 60. Siirto valtion asuntorahastoon lainojen kysyntä on ollut ennakoitua suurempi
40883: Momentin perusteluja muutetaan siten, että ja korkotukilainojen puolestaan ennakoitua
40884: vuonna 2000 saadaan myöntää valtion asunto- pienempi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kor-
40885: rahaston varoista aravalain mukaisia lainoja kotukilainojen hyväksymisvaltuudesta
40886: yhteensä enintään 5 000 000 000 mk ja hyväk- 600 000 000 mk muutettaisiin aravalainojen
40887: syä korkotukilainoiksi vuokra-asuntolainojen myöntämisvaltuudeksi, jotta asuntojen lainoi-
40888: korkotuesta annetun lain, omistusasuntojen tusedellytykset erityisesti suurimmissa kasvu-
40889: korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalo- keskuksissa voitaisiin turvata.
40890: lainojen korkotuesta annetun lain mukaisia lai-
40891: noja yhteensä enintään 2 000 000 000 mk sekä 2000 II lisätalousarvio
40892: näiden lisäksi vuodelta 1999 peruuntuneita 2000 talousarvio
40893: hankkeita tai muuten käyttämättä jääneitä val- 1999 tilinpäätös
40894: tuuksia vastaava määrä. 1998 tilinpäätös 89 796 629
40895: Se l v i t y s osa : Momentille ei edellä ole-
40896: van johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. Arava-
40897:
40898:
40899: 60. Suomen ympäristökeskus
40900:
40901: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 1 000 000
40902: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 2000 I lisätalousarvio 1 400 000
40903: mk. 2000 talousarvio 122 700 000
40904: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 122 413 000
40905: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 122 097 000
40906: 35.99 57
40907:
40908: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
40909:
40910: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- yhteisöaloiteohjelmien toimeenpanon aloituk-
40911: tusosuus ympäristöministeriön osalta (arvio- sen viivästymisen johdosta.
40912: määräraha) Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutu-
40913: Momentin perusteluja muutetaan siten, että van menoja 10 000 000 mk vuonna 2000,
40914: myöntämisvaltuus vähenee 40 500 000 mar- 12 000 000 mk vuonna 2001 ja 10 500 000 mk
40915: kasta 32 500 000 markkaan. vuonna 2002.
40916: Selvitysosa: Momentin 26.98.61 pe- Momentin määrärahaa ei edellä olevan joh-
40917: rusteluihin viitaten myöntämisvaltuudesta vä- dosta vähennetä.
40918: hennetään 8 000 000 mk Interreg 111- ja Urban-
40919: Valtion rahoitusosuuden uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan
40920: ohjelmittain ja rahastoittain seuraavasti v. 2000 (milj. mk):
40921: Yhteisö-
40922: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 aloitteet Yhteensä
40923:
40924: EAKR 12,7 19,9 32,5
40925:
40926: 2000 II lisätalousarvio
40927: 2000 1 lisätalousarvio
40928: 2000 talousarvio 10 000000
40929: 1999 tilinpäätös 29 818 000
40930: 1998 tilinpäätös 25 500 000
40931:
40932:
40933:
40934:
40935: 8 209237H
40936: 58
40937:
40938:
40939:
40940:
40941: Pääluokka 36
40942: VALTIONVELKA
40943:
40944:
40945: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko
40946:
40947: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko 2000 II lisätalousarvio -300 000 000
40948: (arviomääräraha) 2000 I lisätalousarvio 4674000 000
40949: Momentilta vähennetään 300 000 000 mk. 2000 talousarvio 18 324 000 000
40950: Se l v i t y s osa : Vähennys on siirtoa mo- 1999 tilinpäätös 20 138 675 147
40951: mentille 36.02.90 pääomatappioihin varatusta 1998 tilinpäätös 17 561424067
40952: määrärahasta. Lainojen ennenaikaisia takaisin-
40953: ostoja pyritään kohdistamaan myös muihin
40954: kuin euromääräisiin sarjaobligaatiolainoihin.
40955:
40956:
40957: 02. Muun EMU-määräisen velan korko
40958:
40959: 90. Muun EMU-määräisen velan korko (ar- luuttojen määräisiin lainoihin, jolloin euro-
40960: viomääräraha) määräisten lainojen takaisinostot tulisivat vas-
40961: Momentille myönnetään lisäystä taavasti pienenemään.
40962: 300 000 000 mk.
40963: Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoi- 2000 II lisätalousarvio 300 000 000
40964: tettu pääomatappioihin ja on siirtoa momentil- 2000 talousarvio 5 246 830 000
40965: ta 36.01.90. Velanhoidon kustannustehokkuu- 1999 tilinpäätös 4 981 918 055
40966: den lisäämiseksi pyritään ennenaikaisia takai- 1998 tilinpäätös 6 880 248 270
40967: sinostoja aiemmin arvioitua suuremmassa
40968: määrin kohdistamaan myös muiden EMU-va-
40969:
40970:
40971: 06. Valtionvelan kuoletukset
40972:
40973: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha) lismääräisiin nettokuoletuksiin voidaan merki-
40974: Momentille merkitään lisäystä tä lisäystä 6 178 000 000 mk. Nettokuoletus-
40975: 6 178 000 000 mk. ten yhteismäärän arvioidaan nousevan siten
40976: Selvitysosa: Lisätalousarvio on esityk- vuonna 2000 22 989 000 000 markkaan.
40977: sen mukaan ylijäämäinen. Tästä syystä nimel-
40978: 36.09 59
40979:
40980: 2000 II lisätalousarvio 6 178 000 000
40981: 2000 I lisätalousarvio 10 866 000 000
40982: 2000 talousarvio 5 945 000000
40983: 1999 tilinpäätös 19 988 721 692
40984:
40985:
40986: 09. Muut menot valtionvelasta
40987:
40988: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta 2000 II lisätalousarvio 120 000 000
40989: (arvionnääräraha) 2000 I lisätalousarvio 787 000 000
40990: Monnentille nnyönnetään lisäystä 2000 talousarvio 148 000 000
40991: 120 000 000 nnk. 1999 tilinpäätös 91 320 968
40992: Selvitysosa: Lisännäärärahan tarve ai- 1998 tilinpäätös 389 623 223
40993: heutuu Valtion asuntorahaston arvopaperista-
40994: nnalla vuonna 1995 suoritetusta varainhankin-
40995: nasta johtuvista valuuttakurssitappioista.
40996: HE 112/2000 vp
40997:
40998:
40999:
41000:
41001: Hallituksen esitys Eduskunnalle oluen matkustaja-
41002: tuomisten määriä koskevan lainsäädännön muuttami-
41003: sesta
41004:
41005:
41006: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
41007: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi val- oikeutta tuoda Suomessa lisää veroja mak-
41008: misteverotus-, arvonlisävero- sekä tullilakia samatta toisesta EU:n jäsenvaltiosta verolli-
41009: siten, että muista maista kuin Euroopan seen hintaan hankittua olutta omaan käyttöön
41010: unionin jäsenvaltioista saapuvan matkustajan aluksi 24litraan ja vuoden 2001 alusta 32 lit-
41011: mukanaan omaan käyttöön tuoman verouo- raan. Esityksellä saatetaan voimaan yhteisö-
41012: man ja tullittoman oluen määräksi säädetään lainsäädännössä Suomelle annettu poikkeus
41013: 16 litraa. Samaa tuontirajoitusta sovellettai- oluen matkustajatuomismääriin.
41014: siin myös Ahvenanmaan liikenteessä. Sa- Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1
41015: malla ehdotetaan korotettavaksi matkustajan päivänä marraskuuta 2000.
41016:
41017:
41018: PERUSTELUT
41019:
41020: 1. Nykytila litran väkeviä alkoholijuomia ja kolme litraa
41021: aperitiivejä sekä viisi litraa viiniä ja lisäksi
41022: 1.1. Yleistä 15 litraa olutta. Se, joka tuo alkoholijuomia
41023: yli tämän määrän, on velvollinen ylimeneväl-
41024: Suomen alkoholilainsäädännön ja alkoho- tä osalta suorittamaan asianomaisen valmis-
41025: lipolitiikan perustavoitteena on alkoholista teveron valmisteverotuslain 18 §:n 2 momen-
41026: aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Toissi- tin mukaan. Alkoholijuomien verotuksesta
41027: jaisena tavoitteena on verotuottojen turvaa- säädetään alkoholi- ja alkoholijuomaverosta
41028: minen valtiolle. Alkoholipolitiikan keskeinen annetussa laissa (147111994), jonka liitteenä
41029: keino perustavoitteen saavuttamiseksi on al- olevan verotaulukon mukaan oluen vero on
41030: koholin saatavuuden rajoittaminen. Saata- 1,70 markkaa senttilitralta etyylialkoholia,
41031: vuuden rajoittaminen tapahtuu toisaalta kor- jos tuotteen etyylialkoholipitoisuus on yli 2,8
41032: kean vero- ja hintapolitiikan sekä vähittäis- tilavuusprosenttia.
41033: myyntimonopolin avulla ja toisaalta mat- Arvonlisäverolaissa (150111993) ei ole vas-
41034: kustajien mukanaan tuomiin alkoholijuomiin taavia säännöksiä, vaan yksityishenkilön toi-
41035: kohdistuvina rajoituksina. sesta jäsenvaltiosta ostamasta ja mukana
41036: tuomasta tavarasta arvonlisävero maksetaan
41037: 1.2. Matkustajatuomisia koskeva kan- vain ostomaahan sisämarkkinaperiaatteiden
41038: sallinen lainsäädäntö ja yhteisö- mukaisesti.
41039: lainsäädäntö Euroopan yhteisön ulkopuolelta Suomeen
41040: tuleva henkilö saa valmisteverotuslain 19 §:n
41041: Kansallinen lainsäädäntö mukaan tuoda verotta mukanaan yhden litran
41042: väkeviä alkoholijuomia tai kaksi litraa aperi-
41043: Toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta tiivejä sekä kaksi litraa viiniä ja lisäksi 15
41044: Suomeen saapuva yksityishenkilö saa val- litraa olutta. Näiden määrien ylimenevältä
41045: misteverotuslain (1469/1994) 18 §:n mukaan osalta on suoritettava asianomainen valmis-
41046: tuodaverotta mukanaan omaa käyttöä varten tevero. Oluen osalta tullia ja arvonlisäveroa
41047: 2092360
41048: 2 HE 112/2000 vp
41049:
41050:
41051: ei sen sijaan kanneta ylimenevältäkään osal- sovelletaan myös matkustajaan, joka saapuu
41052: ta, edellyttäen, että oluttuomiset sisältyvät Ahvenanmaan maakunnasta tai maakunnan
41053: matkustajan henkilökohtaisina matkatavaroi- kautta muualle Suomeen taikka Ahvenan-
41054: lla mukanaan tullitta ja verotta tuotavaan maan maakuntaan toisesta jäsenvaltiosta,
41055: 1 100 markan arvoon. Matkustajien muka- muusta maasta kuin jäsenvaltiosta tai muual-
41056: naan tuomien alkoholijuomien tullittomuu- ta Suomesta. Käytännössä tämä tarkoittaa
41057: desta säädetään yhteisön tullittomuusjärjes- sitä, että esimerkiksi olutta saa tuoda muka-
41058: telmän luomisesta annetussa neuvoston ase- naan Ahvenanmaalle valmisteverotta enin-
41059: tuksessa (ETY) N:o 918/83, jäljempänä tul- tään 15 litraa.
41060: littomuusasetus, joka sellaisenaan on Suo- Tämän lisäksi Ahvenanmaan poikkeuslain
41061: messa sovellettavaa oikeutta. Arvonlisäveron 29 §:n mukaan aluksella matkustavalle mat-
41062: osalta säännökset sisältyvät arvonlisäverolain katavarana mukana otettavaksi myytävät tu-
41063: 95 §:ään. pakkatuotteet ja alkoholijuomat ovat verotto-
41064: Verottomien ja tullittomien alkoholijuomi- mia kutakin matkustajaa ja matkaa kohti
41065: en määrällisten rajoitusten lisäksi matkusta- enintään valmisteverotuslain 19 §: ssä mainit-
41066: jien alkoholijuomien tuontia säädellään tuihin määriin saakka silloin, kun kysymyk-
41067: aikarajoituksin. Alkoholilain (114311994) sessä on vesialus, joka liikennöi ammattimai-
41068: 10 §:ssä säädetään, että asetuksella voidaan sesti Ahvenanmaan maakunnan ja Ruotsin,
41069: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä Norjan tai Tanskan välillä. Sama säännös
41070: ihmisten terveyden suojelemiseksi rajoittaa koskee vesialusta, joka liikennöi ammatti-
41071: Euroopan talousalueen ulkopuolelta saapuvi- maisesti Suomen ja Ruotsin, Norjan tai
41072: en henkilöiden oikeutta tuoda maahan omaa Tanskan välillä siten, että kuljetukseen sisäl-
41073: tarvetta varten alkoholijuomia kestoltaan ly- tyy pysähtyminen Ahvenanmaan maakunnas-
41074: hyiden matkojen osalta. Alkoholijuomista ja sa. Tällaisella aluksella alkoholijuomia voi-
41075: väkiviinasta annetun asetuksen (134411994) daan verotta myydä vain sellaiselle mat-
41076: 8 §:n mukaan Suomessa asuva henkilö, joka kustajalle, jolla on tällaiseen kuljetukseen
41077: muutoin kuin lentoliikenteessä saapuu maa- oikeuttava matkalippu tai vastaava asiakirja.
41078: han Euroopan talousalueen ulkopuolelta ja Lain 30 §:n mukaan oluen myynti on vero-
41079: jonka matka on kestänyt enintään 20 tuntia, tonta enintään kahdelta litralta matkustajaa
41080: ei saa tuoda maahan alkoholijuomia. Euroo- kohti, jos henkilö matkustaa vain Suomen ja
41081: pan talousalueen ulkopuolella asuva henkilö, Ahvenanmaan maakunnan välillä.
41082: joka muutoin kuin lentoliikenteessä saapuu Pohjoismaiden välillä on voimassa sopimus
41083: maahan Euroopan talousalueen ulkopuolelta Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan satami-
41084: ja jonka muu kuin kauttakulkuun liittyvä en välisessä liikenteessä olevien matkustaja-
41085: oleskelu Suomessa kestää enintään kolme alusten muonituksesta (Sops 30/1969) eli
41086: vuorokautta, ei saa tuoda maahan alkoholi- muonitussopimus. Sopimuksen 5 artiklan
41087: juomia. mukaan myyjän on rajoitettava myyntimääriä
41088: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poik- siten, etteivät matkustajat voi mihinkään niis-
41089: keuksista arvonlisävero- ja valmisteverolain- tä maista, joihin reitti ulottuu, tuoda tavaraa
41090: säädäntöön annetun lain (1266/1996), jäljem- enemmän kuin tullimääräykset sallivat. Edel-
41091: pänä Ahvenanmaan poikkeuslaki, 27 §:n leen saman artiklan mukaan myyjän tulee
41092: mukaan valmisteverotusta koskevan lainsää- myynnin yhteydessä selvästi ja pysyvästi
41093: dännön säännöksiä yhteisön ulkopuolelta merkitä lippuun tiedot tavaralajeista, myynti-
41094: tuotavista tuotteista sovelletaan myös siirret- päivästä ja tarvittaessa myös matkan suun-
41095: täessä valmisteveronalaisia tuotteita Ahve- nasta (niin sanottu vendor-control).
41096: nanmaan maakuntaan muualta Suomesta tai
41097: toisesta jäsenvaltiosta sekä muualle Suomeen Euroopan unioniin liittymisen jälkeen tehdyt
41098: Ahvenanmaan maakunnasta. Vastaava sään- muutokset kansallisiin verolakeihin
41099: nös arvonlisäveron osalta sisältyy Ahvenan-
41100: maan poikkeuslain 18 §:ään. Näin ollen val- Suomen liityttyä unioniin matkustaja-
41101: misteverotuslain 19 §:ssä säädettyjä alkoholi- tuomisia koskeviin säännöksiin on tehty
41102: juomien verotonta tuontia koskevia määriä muutoksia kahdesti. Vuoden 1998 alussa
41103: HE 112/2000 vp 3
41104:
41105:
41106: voimaan tulleessa valmisteverotuslain 18 §:n verottomia, vai onko niillä kaupallinen luon-
41107: muuttamisesta annetussa laissa (102711997) ne, jolloin ne aina ovat veronalaisia. Jäsen-
41108: säädettiin, että matkustaja saa tuoda muka- valtiot saavat asettaa ohjetasoja, joita suu-
41109: naan toisesta jäsenvaltiosta verotta yhden rempia alkoholin tuontimääriä ei voi pitää
41110: litran väkeviä alkoholijuomia ja kolme litraa lähtökohtaisesti matkustajan omaan käyttöön
41111: aperitiiveja, kun aikaisemmin nämä määrät tarkoitettuina. Näiden määrien tulee olla vä-
41112: olivat vaihtoehtoisia. Samanaikaisesti ylei- kevien alkoholijuomien osalta vähintään 10
41113: simpien viinien ja välituotteiden veroja litraa, välituotteiden osalta vähintään 20 lit-
41114: alennettiin keskimäärin noin 17 prosenttia. raa, viinien (joista enintään 60 litraa kuohu-
41115: Nämä muutokset olivat ensimmäinen askel viinejä) osalta vähintään 90 litraa ja oluiden
41116: siinä muutosten sarjassa, joita joudutaan te- osalta vähintään 110 litraa.
41117: kemään vuoteen 2004 mennessä, jolloin Matkustajaan, joka saapuu yhteisön alueel-
41118: Suomen on sopeuduttava täysin yhteisölain- le kolmansista maista, sovelletaan tullin osal-
41119: säädännön edellyttämiin matkustajatuomisia ta tullittomuusasetusta sekä valmiste- että
41120: koskeviin säännöksiin. arvonlisäveron osalta kansainvälisessä mat-
41121: Toinen merkittävä muutos liittyi ajankoh- kustajaliikenteessä tapahtuvassa maahan-
41122: taan, jolloin niin sanottu tax-free myynti tuonnissa kannettaviin liikevaihto- ja valmis-
41123: jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä päättyi teveroihin liittyviä vapaotuksia koskevien la-
41124: 30 päivänä kesäkuuta 1999. Tämän johdosta kien, asetusten ja hallinnollisten määräysten
41125: muutettiin valmisteverotus- ja arvonlisävero- yhdenmukaistamisesta annettua neuvoston
41126: lakia. Tällöin valmisteverotuslain 19 §:ää direktiiviä 69/169/ETY, jäljempänä matkata-
41127: muutettiin lailla (762/1999) siten, että sisä- varadirektiivi. Tullittomuusasetuksen 46 ar-
41128: markkinaperiaate otettiin huomioon kolman- tiklan 1 kohdan b alakohdassa ja matkatava-
41129: nen maan liikenteessä. Käytännössä tämä radirektiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakoh-
41130: tarkoitti sitä, että jos kolmannesta maasta dassa on jokseenkin samansisältöiset sään-
41131: saapuva matkustaja voi osoittaa hankkineen- nökset väkevien alkoholijuomien, aperitii-
41132: sa verollisena alkoholijuomia toisesta jäsen- vien ja viinien tullittomista ja verottomista
41133: valtiosta, hän saa tuoda ne mukanaan valmis- määristä. Oluen osalta ei kummassakaan sää-
41134: teverotuslain 18 §: ssä säädettyihin määriin döksessä ole määrällistä rajoitusta, vaan
41135: saakka veroja uudelleen maksamatta, vaikka oluen tuontiin kolmansien maiden ja yhteisön
41136: hän saapuu Suomeen kolmannen maan kautta välisessä liikenteessä sovelletaan tullitto-
41137: mukanaan verottomat tuomiset valmistevero- muusasetuksen 47 artiklassa ja matkatavara-
41138: tuslain 19 §:n mukaisesti. direktiivin 1 artiklan 1 kohdassa säädettyä
41139: yleistä 175 euron verouoman ja tulliuoman
41140: Yhteisölainsäädäntö tuonnin arvorajaa.
41141:
41142: Yhteisöoikeudessa sisämarkkinaperiaatteen Sopimus Suomen liittymisestä Euroopan
41143: mukaisesti yksityishenkilöiden omiin tarpei- unianiin
41144: siinsa hankkimia ja itse kuljettamia valmiste-
41145: veronalaisia tuotteita on verotettava vain Suomen liittyessä Euroopan unioniin Suo-
41146: siinä jäsenvaltiossa, jossa nämä tuotteet han- mi sai neuvoteltua poikkeuksen matkustajien
41147: kitaan. Tämä ilmenee valmisteveron alaisia toisesta jäsenvaltiosta verolliseen hintaan
41148: tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä hankkimien ja mukanaan tuomien alkoholi-
41149: sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liik- juomien ja tupakkatuotteiden määriin, joista
41150: kumisesta ja valvonnasta annetun neuvoston ei Suomessa tarvitse uudelleen maksaa val-
41151: direktiivin 92/12/ETY, jäljempänä järjestel- misteveroa. Poikkeus on kirjattu Suomen
41152: mädirektiivi, 8 artiklasta. Samaa periaatetta liittymisasiakirjan liitteeseen XV (IX vero-
41153: sovelletaan myös arvonlisäverotuksessa. Val- tus, 3 kohta). Sen mukaan Suomi saa pitää
41154: misteverotuksen osalta järjestelmädirektiivin voimassa tupakkatuotteiden sekä alkoholi-
41155: 9 artiklassa luetellaan ne seikat, joita tulee ot- juomien, mukaan luettuna olut, tuontia
41156: taa huomioon arvioitaessa sitä, ovatko tuot- muista jäsenvaltioista koskevia määrällisiä
41157: teet henkilön omaan käyttöön, jolloin ne ovat rajoituksia järjestelmädirektiivin 26 artiklas-
41158: 4 HE 11212000 vp
41159:
41160:
41161: sa säädetyin tarkasteluvaraumin. Poikkeuk- jestelmädirektiivin 5 artiklan mukaan kol-
41162: sen mukaan matkustajien yllämainitulla ta- mansia maita koskevia säännöksiä sovelle-
41163: valla mukanaan tuomat alkoholijuomia kos- taan yhteisön veroalueen ulkopuolisiin aluei-
41164: kevat määrät ovat väkeviä alkoholijuomia siin mukaan luettuna Ahvenanmaa. Tästä
41165: yksi litra tai aperitiivejä kolme litraa sekä hii- johtuen tax-free-myynnin loppuminen jäsen-
41166: lihapottomia viinejä viisi litraa ja olutta 15 valtioiden välisessä liikenteessä kuudennen
41167: litraa. Liittymissopimuksessa määrälliset ra- arvonlisäverodirektiivin 28 k artiklan ja jär-
41168: joitukset koskevat vain valmisteverotusta. jestelmädirektiivin 28 artiklan nojalla ei kos-
41169: Lisäksi Suomen on varmistettava se, että ke Ahvenanmaan liikennettä, vaan siellä tax-
41170: oluen tuontia kolmansista maista ei sallita free-myynti voi jatkua, mikä on ollut Ahve-
41171: edellytyksin, jotka ovat suotuisarumat kuin nanmaan maakunnan poikkeusaseman eräs
41172: vastaavalle tuonnille muista jäsenvaltioista tavoite.
41173: asetetut edellytykset. Tätä liittymissopimuk-
41174: sessa olevaa kytkentää on tulkittu siten, että 1.3. Suomen hakemus oluen määrälli-
41175: matkustajien mukana tuoma oluen veroton sen rajoituksen saamiseksi
41176: määrä kolmansista maista tulee olla kansalli-
41177: sessa lainsäännöksessä samansuuruinen kuin Kun Suomi vuoden 1995 alussa liittyi Eu-
41178: toisesta jäsenvaltiosta tuotu. roopan unioniin, matkustajan mukanaan tuo-
41179: Matkustajien toisesta jäsenvaltiosta muka- mien verottomien oluiden määrää jouduttiin
41180: naan tuomien alkoholijuomien verottamat- liittymissopimuksen mukaisesti korottamaan
41181: tomia määriä koskevan poikkeuksen kat- kahdesta litrasta 15 litraan. Lähes samanai-
41182: sottiin liittymissopimuksen edellytysten mu- kaisesti kumottiin matkustajatuomisia kos-
41183: kaisesti järjestelmädirektiivin 26 artiklan sa- kevat aikarajoitukset (niin sanottu 24 tunnin
41184: namuodon mukaan päättyvän 31 päivänä jou- ja 72 tunnin sääntö). Näiden muutosten
41185: lukuuta 1996, minkä vuoksi asiasta neuvo- vuoksi oluen matkustajatuonti kasvoi merkit-
41186: teltiin Euroopan yhteisöjen komission kans- tävästi erityisesti halvan hintatason maista
41187: sa. Poikkeuksen voimassaoloa jatkettiin jär- kuten Venäjältä ja Virosta. Yleisesti alko-
41188: jestelmädirektiivin muuttamisesta annet_ulla holijuomien ja erityisesti oluen laajamittai-
41189: neuvoston direktiivillä 96/99/EY valtwn- nen matkustajatuonti aiheutti runsaasti ongel-
41190: taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä mia varsinkin Kaakkois-Suomen alueella,
41191: sekä järjestyksenpidollisista syistä johtuen. mutta myös Etelä-Suomessa Helsingin ja
41192: Suomi sai edelleen oikeuden rajoittaa mat- Tallinnan välillä tiheästi liikennöivillä aluk-
41193: kustajien toisesta jäsenvaltiosta verollisina silla tapahtuneen matkustajaliikenteen kas-
41194: hankkimien ja mukanaan tuomien tupakka- vun vuoksi. Laajamittaisesta matkustajatuon-
41195: tuotteiden ja alkoholijuomien määriä mak- nista seurasi oluen vähittäismyynnin laskua
41196: samatta niistä täällä uudelleen veroa siten, ja vähittäiskauppiaiden toimintaedellytysten
41197: että Suomen tulee asteittain laajentaa sallittu- heikentymistä, mikä heijastui jopa työllisyy-
41198: ja määriä niin, että rajoitukset lopulta vuoden teen. Valtion verotuotoissa oli havaittavissa
41199: 2004 alusta on kokonaan poistettava. myös vähenemistä. Lisääntynyt alkoholijuo-
41200: Liittymissopimuksen pöytäkirjan N:o 2 mien kulutus johti puolestaan merkittäviin
41201: mukaan Ahvenanmaan maakuntaa pidetään terveys- ja sosiaalipoliittisiin sekä järjestyk-
41202: jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön senpidollisiin ongelmiin, mikä tuli selkeästi
41203: yhdenmukaistamisesta -yhteinen arvonlisä- esiin myös suoritetuissa tutkimuksissa.
41204: verojärjestelmä: yhdenmukainen määräyty- Asiaan haluttiin nopea ratkaisu, ja touko-
41205: misperuste - annetussa neuvoston kuuden- kuun alussa 1996 eduskunta hyväksyi lain
41206: nessa direktiivissä 77/388/ETY, jäljempänä alkoholilain 10 §:n muuttamisesta siten, että
41207: kuudes arvonlisäverodirektiivi, ja järjestel- aikarajoitukset voitiin ottaa jälleen käyttöön.
41208: mädirektiivissä tarkoitettuna sellaisena ulko- Ylläkuvatussa tilanteessa kuitenkin katsot-
41209: puolisena alueena, joka jää sanottujen direk- tiin, että aikarajoitusta tärkeämpää oli saada
41210: tiivien soveltamisalan ulkopuolelle. Kuuden- veroUoman oluen tuonnille kolmansista
41211: nen arvonlisäverodirektiivin 7 artiklan 1 koh- maista määrällinen rajoitus. Tämä johtui sii-
41212: dan b alakohdan ja 33 a artiklan sekä jär- tä, että yhteisöoikeuden mukaan oluen verot-
41213: HE 112/2000 vp 5
41214:
41215:
41216: tomalla ja tullittomalla tuonnilla kolmansista detään, Suomella on oikeus soveltaa 31 päi-
41217: maista ei ole määrällistä rajoitusta ja että liit- vään joulukuuta 2005 vähintään kuuden lit-
41218: tymissopimuksen mukaan Suomi joutuisi ran määrällistä rajoitusta oluen tuontiin tul-
41219: korottamaan kolmansista maista tuotavan litta. Säädöksissä on katsottu aiheelliseksi
41220: oluen määrää samassa tahdissa kuin sisä- antaa Suomelle oikeus rajoittaa oluen tuontia
41221: markkinoilta. Liittymissopimuksen kytkentä siten, että poikkeus voi jatkua vielä kaksi
41222: tuontimäärien välillä haluttiin poistaa, jotta vuotta sen jälkeen, kun sisämarkkinoiden
41223: sisämarkkinoiden oluen tuontimääriä voitai- siirtymäaika umpeutuu vuoden 2003 lopussa.
41224: siin jatkossa korottaa tarkoituksenmukaisella Kompensaationa sille, että Suomi saa oi-
41225: tavalla ilman, että samalla pitäisi huolehtia keuden rajoittaa verouoman oluen tuontia
41226: oluen matkustajatuonnista Venäjältä ja Vi- muista maista kuin jäsenvaltioista saapuvien
41227: rosta. matkustajien osalta, olutdirektiivissä edelly-
41228: Suomi teki kesäkuussa 1996 komissiolle tetään, että Suomen tulee vastaavasti laajen-
41229: hakemuksen, jossa pyydettiin, että Suomi taa matkustajan toisesta jäsenvaltiosta muka-
41230: saisi oikeuden rajoittaa unionin ulkopuolelta naan tuoman oluen määrää asteittain vuoden
41231: saapuvan matkustajan verouoman oluen 2003 loppuun mennessä, jolloin siirrytään so-
41232: tuonnin kuuteen litraan. Hakemuksen perus- veltamaan yhteisötason säännöksiä. Olutdi-
41233: telujen mukaan oluen matkustajatuomisia rektiivin mukaan järjestelmädirektiivin 26 ar-
41234: erityisesti Venäjältä ja Virosta haluttiin ra- tiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan lisätään
41235: joittaa, koska sieltä saapuvien matkustajien säännös, jonka nojalla Suomen on nostettava
41236: mukana tuoma veroton olut on aiheuttanut oluen verouoman matkustajatuonnin määräl-
41237: todellisia ongelmia sen vuoksi, että oluen lisiä rajoituksia toisesta jäsenvaltiosta saapu-
41238: hinta on siellä huomattavasti Suomen hintoja van matkustajan osalta vähintään 24 litraan
41239: alhaisempi. Koska Ahvenanmaan liikentees- samanaikaisesti, kun kansallisesti saatetaan
41240: sä ei tuolloin havaittu olevan oluen matkus- voimaan muista kuin jäsenvaltioista saapuvi-
41241: tajatuontiin liittyviä ongelmia, Ahvenan- en matkustajien mukanaan tuoman verouo-
41242: maahan liittyviä tiukennuksia ei haluttu man oluen määrällinen rajoitus eli 1 päivänä
41243: tehdä. marraskuuta 2000. Tämän lisäksi toisesta jä-
41244: senvaltiosta saapuvan matkustajan mukanaan
41245: 1.4. Oluttuomisten rajoitukset uuden tuoman oluen määrällisen rajoituksen on ol-
41246: yhteisölainsäädännön mukaan tava vähintään 32 litraa 1 päivästä tammi-
41247: kuuta 2001 ja vähintään 64 litraa 1 päivästä
41248: Neuvosto on 20 päivänä heinäkuuta 2000 tammikuuta 2003 siten, että oluesta ei tarvit-
41249: hyväksynyt direktiivin 2000/47/EY, direktii- se maksaa lisää veroja täällä.
41250: vien 69/169/ETY ja 92/12/ETY muuttami-
41251: sesta väliaikaisten määrällisten rajoitusten 2. Nykytilan arviointi
41252: osalta tuotaessa olutta Suomeen, jäljempänä
41253: olutdirektiivi, sekä asetuksen (EY) N:o 2.1. Matkustajatuomisten määrän ke-
41254: 167112000 asetuksen (ETY) N:o 918/83 hitys
41255: muuttamisesta väliaikaiseksi poikkeukseksi
41256: tuotaessa tullitta olutta Suomeen, jäljempänä Matkustajien mukanaan tuomien alkoholi-
41257: olutasetus. Olutdirektiivin mukaan Suomella juomien ja tupakkatuotteiden määriä, joista
41258: on oikeus soveltaa vuoden 2005 loppuun Suomessa ei ole maksettu veroja, on seurattu
41259: saakka oluen tuontiin muista maista kuin jä- useilla eri tahoilla. Alla olevassa taulukossa
41260: senvaltioista vähintään kuuden litran on esitetty sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
41261: määrällistä rajoitusta. Sanottu säännös lisä- ja kehittämiskeskuksen (Stakesin) tutkimus-
41262: tään matkatavaradirektiivin 5 artiklan 9 koh- tuloksiin perustuvat arviot oluen matkustaja-
41263: daksi. Niin ikään tullittomuusasetuksen tuonnin määristä eri vuosina miljoonina
41264: 47 b artiklaksi lisätään säännös, jonka mu- litroina.
41265: kaan poiketen siitä, mitä 47 artiklassa sää-
41266: 6 HE 112/2000 vp
41267:
41268:
41269: 1992-1994 1995 1996 1997 1998 1999
41270: 3,5 30,0 35,0 29,0 31,9 29,0
41271:
41272:
41273: Oluen matkustajatuomisten määrät olivat lievästi laskenut ehkä noin 10---15 %.
41274: korkeimmillaan heti ED-jäsenyyden alkaes- Matkustajatuonti jakaantui maittain prosen-
41275: sa. Tuonnille säädetyn 20-tunnin aikarajoi- tuaalisesti seuraavasti:
41276: tuksen tultua voimaan oluen tuontimäärä on
41277:
41278: 1996 1997 1998 1999
41279: Viro ja Venäjä 64 68 74 76
41280: Ruotsi 30 27 20 18
41281: Muut maat 7 5 6 7
41282:
41283: Ruotsin matkoilta tuotu olut on todennä- A-oluen hinta 8 litran laatikoissa tai vas-
41284: köisesti kaikki laivoilta verotta hankittua taavissa oli kevättalvella 2000 eri paikoista
41285: olutta. hankittuna seuraava:
41286:
41287: Venäjä (Vaalimaan Lapin Kulta 81,90 mk (tölkit) (halvin 75,60 mk)
41288: tax-free myymälä)
41289: Viipuri 50,00 mk (tölkit)
41290: Tallinnan laivat Tarjouksessa 74,50 mk (tölkit)
41291: (Tallinnasta saattaa saada vieläkin halvemmalla)
41292:
41293: Ruotsin laivat 109,00 mk (tölkit) (halvimmillaan 84,50 mk)
41294: Ruotsissa Esim. Pripps export 5,3 %, tölkki, 155 mk
41295: Lapin Kulta 5,2 %, tölkki, 158 mk
41296: Suomessa (Alko) 165,20 mk (pullot), 177,00 mk (tölkit)
41297: Huomattava on, että Suomessa ostetaan yleisemmin keskiolut-
41298: ta, jonka hinta vastaavasti on 150,00 mk
41299:
41300:
41301: 2.2. Matkustajatuomisten valvonta myyntimääriä rajoittamalla, mikä on tapah-
41302: tunut valtioiden välisillä sopimuksilla. Poh-
41303: Valvonta- ja tarkastusjärjestelmän on todet- joismaiden välinen muonitussopimus on
41304: tu toimineen suuremmitta ongelmitta sekä edelleen voimassa, vaikka sopimusta ei ole
41305: ennen Suomen ED-jäsenyyttä kuin sen aika- viime aikoina kaikilta osin enää noudatettu.
41306: na. Matkustajatuomisia valvoo tullilaitos. Myöskään käytännössä aluksissa tapahtuvaa
41307: Tullilaitoksen valvonta- ja tarkastusjärjes- myyntimäärien valvontaa, joka on tapahtunut
41308: telmä perustuu jäsenvaltioiden välisessä lii- niin sanotun vendor-control-järjestelmän
41309: kenteessä, Ahvenanmaan maakunnan sekä avulla, ei ole kaikilta osin sovellettu. Toimi-
41310: kolmansien maiden liikenteessä tietoperäi- va vendor-control-järjestelmä on kuitenkin
41311: seen, riskianalyysiin pohjautuvaan järjestel- varsin tehokas valvontakeino matkustajien
41312: mään. Matkustajientuomisten valvontaa suo- tuomisia valvottaessa.
41313: ritetaan tarpeen mukaan. Kolmansien maiden Matkustajan tuodessa maahan olutta yli
41314: valvonnassa lisäksi viranomaisyhteistyö luo laissa sallitun määrän hänen maksettavakseen
41315: perustan järjestelmälle. määrätään pääsääntöisesti vain alkoholi-
41316: Matkustajatuomisia voidaan valvoa myös juomien valmistevero. Käytännössä oluen
41317: HE 112/2000 vp 7
41318:
41319:
41320: tuonti on kuitenkin sallittu verotta 16 litraan Ruotsi neuvotteli poikkeuksen, jonka voi-
41321: saakka laissa säädetyn verouoman 15 litran massaolo päättyi 30 päivänä kesäkuuta 2000.
41322: sijasta. Tämä johtuu siitä, että olut pakataan Ruotsi sai kuitenkin oikeuden jatkaa matkus-
41323: kahdeksan litran pakkauksiin, minkä vuoksi tajatuomisten määrien rajoituksia vuoden
41324: matkustajat yleensä tuovat kaksi olutpakka- 2003 loppuun neuvoston 30 päivänä kesä-
41325: usta eli 16 litraa mukanaan. Vaikka yksi litra kuuta 2000 hyväksymällä direktiivillä
41326: olisi verotettava, tulli ei ole hallinnollisista ja 2000/44/EY. Sillä muutettiin järjestelmädi-
41327: valvonnallisista syistä käytännössä näin me- rektiiviä muista jäsenvaltioista Ruotsiin
41328: netellyt. tuotaviin valmisteveron alaisiin tuotteisiin
41329: sovellettavien väliaikaisten määrällisten ra-
41330: 2.3. Tilanne Ruotsissa joitusten osalta. Direktiivin mukaan Ruotsin
41331: tulee 1 päivästä heinäkuuta 2000 lähtien sal-
41332: Ruotsi sai liittymissopimuksessaan samat lia yksityishenkilöiden tuoda Ruotsin alueelle
41333: oikeudet rajoittaa matkustajatuomisten mää- omaan käyttöönsä alkoholijuomia maksamat-
41334: riä kuin Suomi. Järjestelmädirektiiviin teh- ta niistä lisää valmisteveroa seuraavasti:
41335: dyn muutoksen yhteydessä vuonna 1996
41336:
41337:
41338: 1.7.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003
41339: litraa
41340: väkevät alkoholijuomat 1 1 2 5
41341: keskivahvat tuotteet 3 3 3 3
41342: miedot viinit 20 26 26 52
41343: olut 24 32 32 64
41344:
41345:
41346:
41347: Kansallisessa lainsäädännössään Ruotsi on estää kulutuksen kasvusta aiheutuvien sosiaa-
41348: saattanut direktiivin voimaan siltä osin kuin listen, terveydellisten ynnä muiden yhteis-
41349: se koskee heinäkuussa 2000 tehtäväksi tar- kunnallisten haittavaikutusten kasvua.
41350: koitettuja tuontimäärien muutoksia. Samalla Esityksen tärkeänä tavoitteena on lisäksi
41351: Ruotsi on muuttanut matkustajien kolmansis- se, että liittytnissopimuksessa oleva oluen si-
41352: ta maista tuoman oluen veroUoman määrän sämarkkinatuomisten ja kolmansista maista
41353: 24litraan liittymissopimuksen mukaisesti. tuotavan oluen välinen kytkentä saadaan kat-
41354: kaistua. Tavoitteena on ollut nimenomaan se,
41355: 3. Esityksen tavoitteet ja keskei- että Suomi voi tarkoituksenmukaisella tavalla
41356: set ehdotukset laajentaa sisämarkkinoilta tuotavien olut-
41357: tuomisten määrän niin, ettei samanaikaisesti
41358: 3.1. lrleistä tarvitse pitää huolta siitä, mitä ongelmia
41359: kolmansista maista vastaavasti laajennetta-
41360: Esityksen tavoitteena on panna täytäntöön van Oluttuomisten määrät aiheuttaisivat.
41361: olutdirektiivi ja -asetus siten, että kansalliset Ahvenanmaan maakunnan liikenteen osalta
41362: sekä yhteisöoikeuden säädökset tulevat voi- esityksen tavoitteena on säilyttää nykyinen
41363: maan samanaikaisesti. Esitys tukee Suomen tilanne. Kun aluksilla tapahtuvan verouoman
41364: alkoholipolitiikan perustavoitteita. Tavoit- alkoholijuomien myynnin valvontajärjestel-
41365: teena on edelleen rajoittaa matkustajien mä ei toimi asianmukaisella tavalla, vastai-
41366: oluen tuontia kolmansista maista ja siltä osin suudessa on tavoitteena saada myös valvon-
41367: säilyttää nykyinen tilanne ottaen huomioon, tajärjestelmä toimivaksi. Näin voitaisiin
41368: että Suomella on käytössä oluen suhteen niin osaltaan estää verouoman alkoholin kulutuk-
41369: ajallisia kuin määrällisiä rajoituksia. Voimas- sesta aiheutuvat haittavaikutukset erityisesti
41370: sa olevilla rajoituksilla voidaan vaikuttaa alaikäisten osalta. Tavoitteena on myös estää
41371: alkoholijuomien kulutukseen ja sitä kautta olutrallin syntyminen Ahvenanmaan liiken-
41372: 8 HE 112/2000 vp
41373:
41374:
41375: teessä. ei ole yhteisöoikeuden vastaisena mahdollista
41376: Pohjoismaiden tullien välisessä yhteisessä säilyttää. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
41377: työryhmässä on suunniteltu muonitussopi- totesi kuitenkin 15 päivänä kesäkuuta 1999
41378: muksen ja yhteisen vendor-control-järjes- antamassaan ennakkoratkaisuasiassa C-
41379: telmän uudistamista. Suomen kannalta olisi 394/97, että tullittomuusasetus ja matkatava-
41380: tärkeää, että ryhdytään noudattamaan nykyis- radirektiivi eivät ole esteenä kansalliselle
41381: tä vendor-control-järjestelmää ja että sitä lainsäädännölle, jossa yleisen järjestyksen yl-
41382: kehitetään ja rikkomuksista sanktioidaan. läpitämiseksi rajoitetaan matkan keston pe-
41383: rusteella kolmansista maista tulevien matkus-
41384: 3.2. Oluen matkustajatuomiset toisesta tajien oikeutta tuoda maahan alkoholijuomia.
41385: jäsenvaltiosta Sen jälkeen kun Oluttuomisten määrällisiä
41386: rajoituksia koskeva hakemus vuonna 1996
41387: Olutdirektiivin mukaisesti ehdotetaan, että tehtiin komissiolle, tilanne on olennaisesti
41388: toisesta jäsenvaltiosta saapuva matkustaja saa muuttunut. Tarkoitus on säilyttää edelleenkin
41389: tuoda mukanaan olutta 24 litraa maksamatta 20 ja 72 tunnin aikarajoitus. Tästä ED-mi-
41390: täällä lisää veroja. Sisämarkkinaperiaatteen nisterivaliokunta on myös tehnyt päätöksen
41391: mukaisesti sanotuista oluista on maksettu 25 päivänä lokakuuta 1999. Matkustajatuo-
41392: kertaalleen verot hankintamaassa. Jos mat- misia koskevan aikarajoituksen voimassa-
41393: kustaja tuo Suomeen toisesta jäsenvaltiosta olon lisäksi tax-free-myynti on loppunut jä-
41394: hankkimiaan oluita omaan käyttöönsä senvaltioiden välillä, mikä on korostanut
41395: enemmän kuin 24 litraa, hän joutuu maksa- Ahvenanmaan maakunnan asemaa, koska
41396: maan ylimenevältä osin asianomaisen val- tax-free-myynti Ahvenanmaan liikenteessä
41397: mist~veron, mikä säännös sisältyy jo nyt voi edelleen jatkua.
41398: valm1steverotuslain 18 §:n 2 momenttiin. Oluen matkustajatuontia koskevasta tilas-
41399: Matkustajan toisesta jäsenvaltiosta mukanaan tosta myös ilmenee, että 20 tunnin aika-
41400: tuoman oluen määrällinen rajoitus sisältyy rajoituksen säätämisen jälkeen oluen matkus-
41401: järjestelmädirektiiviin, joten se koskee vain tajatuonnin määrät ovat hieman vähentyneet
41402: valmisteveroa. Näin ollen oluesta ei edel- siitä, mitä ne olivat enimmillään vuonna
41403: leenkään tarvitsisi maksaa Suomessa arvon- 1996. Tällä hetkellä ei näyttäisi olevan erityi-
41404: lisäveroa sisämarkkinaperiaatteen nojalla. siä ongelmia oluen matkustajatuonnin osalta.
41405: Olutdirektiivissä tarkoitettu 24 litran rajoi- Tämän vuoksi ei olisi tarkoituksenmukaista
41406: tus on voimassa vuoden 2000 loppuun. pienentää verottoman oluen tuontimääriä.
41407: Direktiivin mukaisesti ehdotetaan myös, että Nykyisen tilanteen jatkaminen olisi perustel-
41408: matkustajan Oluttuomisten määrä korotetaan tua kuitenkin siten, että käytännön sanelema
41409: 32 litraan 1 päivästä tammikuuta 2001. Erik- tilanne, jossa verottomaksi tuontimääräksi
41410: seen annetaan myöhemmin hallituksen esi- hyväksytään 16 litraa, olisi tarkoituksenmu-
41411: tykset muista määrällisistä muutoksista kuten kaista laillistaa. Sen vuoksi ehdotetaan, että
41412: myös poikkeuksen päättymisestä. matkustaja, joka saapuu muusta maasta kuin
41413: jäsenvaltiosta, saa tuoda mukanaan olutta 16
41414: litraa maksamatta siitä täällä veroja ja tullia.
41415: 3.3. Oluen matkustajatuomiset muusta Jos matkustaja, joka tulee muusta maasta
41416: kuin jäsenvaltiosta, tuo mukanaan olutta
41417: kuin toisesta jäsenvaltiosta enemmän kuin sallitut 16 litraa, ehdotetaan,
41418: että hän joutuisi ylimenevältä osin maksa-
41419: Olutdirektiivin ja -asetuksen mukaan Suo- maan asianomaisen valmisteveron lisäksi
41420: mella on oikeus soveltaa vuoden 2005 lop- myös arvonlisäveron sekä tullin. Tämä on
41421: puun saakka oluen tuontiin muista kuin jä- nyt yhteisöoikeuden mukaan mahdollista,
41422: senvaltioista määrällistä rajoitusta, joka ei koska poikkeus sisältyy toisaalta matkatava-
41423: saa olla pienempi kuin kuusi litraa. radirektiiviin, joka kattaa valmiste- ja arvon-
41424: Alunperin vaatimus saada rajoittaa oluen lisäveron, ja toisaalta tullittomuusasetukseen.
41425: tuontimäärä kuuteen litraan perustui oletta- Esityksessä ei ehdoteta muutoksia siihen
41426: maan, että alkoholijuomien matkustajatuo- tavaravalikoimaan, jonka 1 100 markan arvo-
41427: misiin sovellettavaa 20-tunnin aikarajoitusta
41428: HE 112/2000 vp 9
41429:
41430:
41431: raja pitää sisällään. Näin ollen edelleenkin tajiin. Kun nuoriso liikkuu paljon ja lai-
41432: kolmansista maista tuotava olut, vaikkakin vamatkat ovat heidän keskuudessaan suo-
41433: sillä olisi määrällinen rajoitus, sisältyisi ar- sittuja, tämä on omiaan lisäämään nuorison
41434: vona yleiseen 1 100 markan arvorajaan. alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia haitto-
41435: ja.
41436: 3.4. Oluen matkustajatuomiset Ahve- Ahvenanmaan osalta ehdotetaan, että Ah-
41437: nanmaan liikenteessä venanmaan poikkeuslakia, jossa on viittaus
41438: kolmannen maan matkustajatuomisia koske-
41439: Kun matkustaja saapuu Ahvenanmaan viin määriin, ei tässä yhteydessä muutettaisi.
41440: maakuntaan tai Ahvenanmaan maakunnasta Tämä tarkoittaisi sitä, että matkustajalla, joka
41441: taikka Ahvenanmaan maakunnan kautta lii- saapuu Ahvenanmaan maakuntaan tai Ahve-
41442: kennöivillä aluksilla Suomeen, hän saa tuoda nanmaan maakunnan kautta Suomeen, on
41443: maahan verotta olutta nykyisin 15 litraa. oikeus tuoda mukanaan 16 litraa olutta mak-
41444: Ahvenmaan liikenteessä soveJletaan liitty- samatta siitä veroja.
41445: missopimuksessa olevaa säännöstä, jonka
41446: mukaan oluen tuontia kolmansista maista ei 4. Esityksen vaikutukset
41447: saa sallia sisämarkkinatuontia suotuisimmilla
41448: edellytyksillä. Kun toisesta jäsenvaltiosta 4.1. Taloudelliset vaikutukset
41449: saisi tuoda ostomaassa kertaalleen verotettua
41450: olutta Suomeen 24 litraa maksamatta täällä Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä
41451: lisää veroja, kolmannen maan oluttuomisia, valtiontaloudellisia vaikutuksia. Sillä ei
41452: jotka ovat kokonaan verottomia, kohdeltai- myöskään ole olennaisia vaikutuksia yrityk-
41453: siin täällä suotuisammin kuin toisesta jäsen- siin tai kotitalouksiin. Ei ole luultavaa, että
41454: valtiosta tuotavaa olutta, jos Ahvenanmaan matkustajat, jotka tulevat toisesta jäsenvalti-
41455: liikenteessä sallittaisiin sama tuontimäärä eli osta Suomeen, toisivat mukanaan merkittä-
41456: 24litraa. vässä määrin 15 litran sijasta 24 tai 32 litraa
41457: Kun Ahvenanmaata toisaalta pidetään kuu- olutta. Pääasiallisin syy tähän on se, että olu-
41458: dennen arvonlisävero- ja järjestelmädirek- en hinnat eivät ole Ruotsissa olennaisesti
41459: tiivin säännöksiä sovellettaessa kolmannen alhaisempia kuin Suomessa. Halpaa olutta
41460: maan asemassa eli muuna kuin jäsenvaltiona, toisesta jäsenvaltiosta noutamaan lähtevät
41461: on näissä olosuhteissa luonnollista soveltaa joutuisivat matkustamaan aina Tanskaan tai
41462: samoja tuontisäännöksiä Ahvenanmaan lii- Saksaan saakka. Kolmansista maista tulevien
41463: kenteessä kuin muussakin kolmannen maan matkustajien oluttuomisten määrän muutos
41464: matkustajatuonnissa, ottaen erityisesti huo- 15 litrasta 16 litraan puolestaan vain laillistaa
41465: mioon myös liittymissopimus ja Ahvenan- voimassa olevan tilanteen. Myöskään Ahve-
41466: maan pöytäkirja. Näin ollen ehdotetaan, että nanmaan liikenteen osalta, tilanteen säilyessä
41467: Ahvenanmaan maakunnasta tai Ahvenan- nykyisellään, esityksellä ei olisi valtiontalou-
41468: maan maakunnan kautta muualle Suomeen dellisia tai muita taloudellisia vaikutuksia.
41469: saapuva matkustaja saisi tuoda olutta muka- Ehdotetut muutokset ovat vielä tässä vai-
41470: naan 16 litraa maksamatta siitä veroja. Sama heessa siksi vähäisiä, että niiden vuoksi ei ole
41471: koskisi matkustajaa, joka saapuisi Ahvenan- tarvetta alentaa oluen valmisteveroa. Veron
41472: maan maakuntaan muualta Suomesta, toi- alentamista voitaisiin harkita sitten, kun olu-
41473: sesta jäsenvaltiosta tai unionin ulkopuolella en verotonta tuontia koskevia määriä suu-
41474: olevasta maasta. Tällainen tulkinta johtaisi reunetaan yhteisölainsäädännön mukaisiksi
41475: myös siihen, että nykyinen tilanne Ahvenan- tulevina vuosina. Tätä tukee myös Pääminis-
41476: maan liikenteessä jatkuisi. teri Paavo Lipposen II hallituksen hallitus-
41477: Ahvenanmaan osalta lisäksi erityisesti so- ohjelma, jossa todetaan, että valmisteverojen
41478: siaali- ja terveyspoliittiset seikat tukevat sitä, alentamisen aikataulua myöhennetään sisä-
41479: että voimassa oleva tilanne säilytettäisiin. On markkinaohjelman edellyttämälle takarajalle.
41480: oletettavaa, että alkoholin kulutus tulee sel- Tässä vaiheessa, esitettyjen olutmäärien
41481: keästi kasvamaan lähitulevaisuudessa. Kasvu vähäinen korotus huomioon ottaen, ei ole
41482: kohdistuu erityisesti nuorisoon ja suurkulut- myöskään luultavaa, että olutta alettaisiin
41483:
41484: 2092360
41485: 10 HE 11212000 vp
41486:
41487:
41488: matkustajatuomisina tuoda Suomeen muuhun merkittäviä määriä nykyistä enemmän, säily-
41489: kuin omaan käyttöön nykyistä suurempia vät nämä ympäristöön kohdistuvat ongelmat
41490: määriä. entisenlaisina.
41491:
41492: 4.2. Sosiaali- ja terveyspoliittiset vaiku- 5. Asian valmistelu
41493: tukset
41494: Asia on valmisteltu virkatyönä valtiova-
41495: Esitys matkustajien alkoholijuomien tuon- rainministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja ter-
41496: timäärissä on varsinaisesti toinen askel mat- veysministeriön kanssa.
41497: kustajien alkoholijuomia koskevien sisä- Hyväksyessään alkoholilain 10 §:n muu-
41498: markkinoiden sopeutumisprosessissa. Kun toksen keväällä 1996 eduskunta edellytti
41499: nähdään se, millaiseksi alkoholijuomien mat- hallituksen aktiivisesti vaikuttavan Euroopan
41500: kustajatuomismäärien laajennuksia sekä ve- unionin elimissä siihen, että Suomi voi poik-
41501: ronalennuksia koskeva koko prosessi muo- keusmenettelynä valmisteverotuslain nojalla
41502: dostuu, voidaan laajemmin analysoida sitä, rajoittaa maahan tuotavan oluen määrän kuu-
41503: minkälaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia vai- teen litraan.
41504: kutuksia sekä muita vaikutuksia lisääntyvä Asia on ollut esillä talouspoliittisessa mi-
41505: alkoholijuomien maahantuonti ja lisääntyvä nisterivaliokunnassa 25 päivänä huhtikuuta
41506: kulutus yhteiskunnassa aiheuttaa. Tällä muu- 2000 sekä 15 päivänä elokuuta 2000. Minis-
41507: toksella ei sinänsä arvioida olevan merkit- terivaliokunta on puoltanut kolmansista
41508: täviä sosiaali- ja terveyspoliittisia vaikutuk- maista, mukaan luettuna Ahvenanmaan maa-
41509: sia. Nyt ehdotettu yksittäinen muutos on osa kunta, saapuvien matkustajien mukana tuo-
41510: laajempaa kokonaisuutta. Siksi tarkoituksena man veroUoman oluen määrän säätämistä 16
41511: on seurata tilanteen kehitystä, jotta mahdolli- litraan.
41512: siin epäsuotaviin muutoksiin voidaan rea- Asiasta on pyydetty lausunto Ahvenan-
41513: goida nopeasti. maan maakuntahallitukselta, joka vastustaa
41514: arvonlisäveron kantamista ylimenevän oluen
41515: osalta silloin, kun oluen arvo sisältyy ylei-
41516: 4.3. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- seen 175 euron arvoon. Maakuntahallituksen
41517: mielestä myöskään valmisteveroa ei tule kan-
41518: tukset taa oluesta silloin, kun sen määrä ei ylitä
41519: toisesta jäsenvaltiosta sallittavaksi tuotavan
41520: Esityksellä ei ole organisaatio- eikä henki- oluen verotonta määrää.
41521: löstövaikutuksia.
41522: 6. Voimaantulo
41523: 4.4. Ympäristövaikutukset
41524: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä-
41525: Matkustajien mukanaan tuomat tax-free nä marraskuuta 2000. Valmisteverotuslain 18
41526: tölkit eivät kuulu juomapakkausten palautus- ja 19 §:n muuttamisesta annetun lain 18 §:ää
41527: järjestelmään, minkä vuoksi niistä ei makseta sovellettaisiin kuitenkin 1 päivästä tammi-
41528: panttia. Vaikka sanottuja tölkkejä otetaan kuuta 2001.
41529: vastaan useissa pisteissä, eivät kuluttajat pa-
41530: lauta pantittomia tölkkejä samassa määrin Edellä olevan perusteella annetaan Edus-
41531: kuin pantillisia, mistä aiheutuu ympäristölle kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakieh-
41532: haittoja. Koska tässä esityksessä on oletettu, dotukset
41533: että matkustajat eivät toisi mukanaan olutta
41534: HE 11212000 vp 11
41535:
41536:
41537:
41538: Lakiehdotukset
41539: 1.
41540: Laki
41541: valmisteverotuslain 18 ja 19 §:n muuttamisesta
41542:
41543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41544: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain (1469/1994) 18 §:n
41545: 1 momentti ja 19 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä 18 §:n 1 momentti on laissa
41546: 102711997, seuraavasti:
41547:
41548: 18 § 19 §
41549: Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva Yhteisön ulkopuolelta Suomeen matkusta-
41550: yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan va henkilö saa tuoda verotta mukanaan
41551: omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja al- tupakkatuotteita ja alkoholijuomia enintään
41552: koholijuomia enintään seuraavat määrät: seuraavat määrät:
41553: tupakkatuotteita: tupakkatuotteita:
41554: - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap- - 200 kappaletta savukkeita tai 100 kap-
41555: paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin-
41556: tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita tään 3 grammaa) tai 50 kappaletta sikareita
41557: tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; tai 250 grammaa piippu- ja savuketupakkaa;
41558: alkoholijuomia: alkoholijuomia:
41559: - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuomia, - 1 litra tislattuja juomia ja väkeviä alko-
41560: joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tilavuus- holijuomia, joiden alkoholipitoisuus ylittää
41561: prosenttia 22 tilavuusprosenttia, tai 2 litraa tislattuja
41562: - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholijuo- juomia ja väkeviä alkoholijuomia ja aperitii-
41563: mia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alko- vejä, jotka ovat viini- tai alkoholipohjaisia,
41564: holipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus on tafiaa, sakea tai vastaavia juomia, joiden al-
41565: enintään 22 tilavuusprosenttia, tai kuohuvii- koholipitoisuus on enintään 22 tilavuuspro-
41566: nejä tai väkevöityjä viinejä senttia, kuohuviinejä, väkevöityjä viinejä
41567: - 5 litraa hiilihapottomia viinejä - 2litraa hiilihapottomia viinejä
41568: - 32 litraa olutta. - 16 litraa olutta.
41569:
41570:
41571: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marras-
41572: kuuta 2000. Lain 18 § tulee kuitenkin voi-
41573: maan 1 päivänä tammikuuta 2001.
41574: 12 HE 112/2000 vp
41575:
41576:
41577:
41578:
41579: 2.
41580: Laki
41581: valmisteverotuslain 18 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
41582:
41583: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41584: muutetaan väliaikaisesti 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain
41585: (1469/1994) 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1027/1997, seuraavasti:
41586:
41587: 18 § - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholi-
41588: Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva juomia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai
41589: yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan alkoholipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus
41590: omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja al- on enintään 22 tilavuusprosenttia, tai kuohu-
41591: koholijuomia enintään seuraavat määrät: viinejä tai väkevöityjä viinejä
41592: tupakkatuotteita: - 5 litraa hiilihapottomia viinejä
41593: - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap- - 24litraa olutta.
41594: paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin-
41595: tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita
41596: tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; Tämä laki tulee voimaan1 päivänä marras-
41597: alkoholijuomia: kuuta 2000 ja on voimassa 31 päivään jou-
41598: - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuomia, lukuuta 2000.
41599: joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tilavuus-
41600: prosenttia
41601:
41602:
41603: 3.
41604: Laki
41605: arvonlisäverolain 95 §:n muuttamisesta
41606:
41607: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41608: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 95 §:n
41609: 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1486/1994, seuraavasti:
41610:
41611: 95 § meen palaava henkilö jälleentuo tai tänne
41612: Yhteisön ulkopuolelta Suomeen saapuva saapuva matkustaja tuo väliaikaisesti henki-
41613: matkustaja saa tuodaverotta henkilökohtaisia lökohtaiseen tai perheensä käyttöön matkan
41614: matkatavaroita enintään 1 100 markan arvos- ajaksi.
41615: ta, ei kuitenkaan alkoholi- ja alkoholijuoma-
41616: verosta annetussa laissa tarkoitettua olutta
41617: enempää kuin 16 litraa. Tähän arvoon ei si- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marras-
41618: sällytetä 2 momentissa tarkoitettuja tuotteita kuuta 2000.
41619: eikä henkilökohtaisia tavaroita, jotka Suo-
41620: HE 112/2000 vp 13
41621:
41622:
41623:
41624:
41625: 4.
41626: Laki
41627: tullilain muuttamisesta
41628:
41629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41630: lisätään 29 päivänä joulukuuta 1994 annettuun tullilakiin (1466/1994) uusi 9 a § seuraavas-
41631: ti:
41632:
41633: 9a§ maverosta annetussa laissa (1471/1994) tar-
41634: Yhteisön tullialueen ulkopuolelta Suomeen koitettua olutta enempää kuin 16 litraa.
41635: saapuva matkustaja saa tuoda tullittomuus-
41636: asetuksen 45 artiklassa tarkoitettuja tavaroita Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marras-
41637: tullitta enintään 47 artiklassa säädetystä ar- kuuta 2000.
41638: vosta, ei kuitenkaan alkoholi- ja alkoholijuo-
41639:
41640:
41641: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
41642:
41643: Tasavallan Presidentti
41644:
41645:
41646:
41647:
41648: TARJA HALONEN
41649:
41650:
41651:
41652:
41653: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
41654: 14 HE 112/2000 vp
41655:
41656:
41657:
41658: Liite
41659: Rinnakkaistekstit
41660: 1.
41661: Laki
41662: valmisteverotuslain 18 ja 19 §:n muuttamisesta
41663:
41664: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41665: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain (1469/1994) 18 §:n
41666: 1 momentti ja 19 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä 18 §:n 1 momentti on laissa
41667: 1027/1997, seuraavasti:
41668:
41669: Voimassa oleva laki Ehdotus
41670:
41671: 18 § 18 §
41672: Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva
41673: yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan
41674: omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja
41675: alkoholijuomia enintään seuraavat määrät: alkoholijuomia enintään seuraavat määrät:
41676: tupakkatuotteita: tupakkatuotteita:
41677: - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap- - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap-
41678: paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin-
41679: tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita
41680: tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa;
41681: alkoholijuomia: alkoholijuomia:
41682: - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuo- - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuo-
41683: mia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tila- mia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tila-
41684: vuusprosenttia vuusprosenttia
41685: - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholijuo- - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholijuo-
41686: mia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alko- mia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alko-
41687: holipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus on holipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus on
41688: enintään 22 tilavuusprosenttia, tai enintään 22 tilavuusprosenttia, tai
41689: kuohuviinejä tai väkevöityjä viinejä kuohuviinejä tai väkevöityjä viinejä
41690: - 5 litraa hiilihapottomia viinejä - 5 litraa hiilihapottomia viinejä
41691: - 15 litraa olutta. - 32 litraa olutta.
41692:
41693:
41694:
41695: 19 § 19 §
41696: Yhteisön ulkopuolelta Suomeen matkus- Yhteisön ulkopuolelta Suomeen matkus-
41697: tava henkilö saa tuoda verotta mukanaan tava henkilö saa tuoda verotta mukanaan
41698: tupakkatuotteita ja alkoholijuomia enintään tupakkatuotteita ja alkoholijuomia enintään
41699: seuraavat määrät: seuraavat määrät:
41700: tupakkatuotteita: tupakkatuotteita:
41701: - 200 kappaletta savukkeita tai 100 kap- - 200 kappaletta savukkeita tai 100 kap-
41702: paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin-
41703: tään 3 grammaa) tai 50 kappaletta sikareita tään 3 grammaa) tai 50 kappaletta sikareita
41704: tai 250 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; tai 250 grammaa piippu- ja savuketupakkaa;
41705: alkoholijuomia: alkoholijuomia:
41706: HE 112/2000 vp 15
41707:
41708: Voimassa oleva laki Ehdotus
41709:
41710: - 1 litra tislattuja juomia ja väkeviä al- - 1 litra tislattuja juomia ja väkeviä al-
41711: koholijuomia, joiden alkoholipitoisuus koholijuomia, joiden alkoholipitoisuus
41712: ylittää 22 tilavuusprosenttia, tai 2 litraa tis- ylittää 22 tilavuusprosenttia, tai 2 litraa tis-
41713: lattuja juomia ja väkeviä alkoholijuomia ja lattuja juomia ja väkeviä alkoholijuomia ja
41714: aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alkoholi- aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alkoholi-
41715: pohjaisia, tafiaa, sakea tai vastaavia juomia, pohjaisia, tafiaa, sakea tai vastaavia juomia,
41716: joiden alkoholipitoisuus on enintään 22 tila- joiden alkoholipitoisuus on enintään 22 tila-
41717: vuusprosenttia, kuohuviinejä, väkevöityjä vuusprosenttia, kuohuviinejä, väkevöityjä
41718: viinejä viinejä
41719: - 2 litraa hiilihapottomia viinejä - 2 litraa hiilihapottomia viinejä
41720: - 15 litraa olutta. - 16litraa olutta.
41721:
41722:
41723: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
41724: raskuuta 2000. Lain 18 § tulee kuitenkin
41725: voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
41726:
41727:
41728:
41729:
41730: 2.
41731: Laki
41732: valmisteverotuslain 18 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
41733:
41734: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41735: muutetaan väliaikaisesti 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain
41736: (1469/1994) 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 102711997, seuraavasti:
41737:
41738: Voimassa oleva laki Ehdotus
41739:
41740: 18 § 18 §
41741: Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva
41742: yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan
41743: omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja
41744: alkoholijuomia enintään seuraavat määrät: alkoholijuomia enintään seuraavat määrät:
41745: tupakkatuotteita: tupakka tuotteita:
41746: - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap- - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap-
41747: paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin-
41748: tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita
41749: tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa;
41750: alkoholijuomia: alkoholijuomia:
41751: - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuo- - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuo-
41752: mia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tila- mia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tila-
41753: vuusprosenttia vuusprosenttia
41754: - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholi- - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholi-
41755: juomia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai juomia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai
41756: alkoholipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus alkoholipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus
41757: on enintään 22 tilavuusprosenttia, tai kuo- on enintään 22 tilavuusprosenttia, tai kuo-
41758: huviinejä tai väkevöityjä viinejä huviinejä tai väkevöityjä viinejä
41759: 16 HE 11212000 vp
41760:
41761: Voimassa oleva laki Ehdotus
41762:
41763: - 5 litraa hiilihapottomia viinejä - 5 litraa hiilihapottomia viinejä
41764: - 15 litraa olutta. - 24 litraa olutta.
41765:
41766:
41767: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
41768: raskuuta 2000 ja on voimassa 31 päivään
41769: joulukuuta 2000.
41770:
41771:
41772:
41773: 3.
41774: Laki
41775: arvonlisäverolain 95 §:n muuttamisesta
41776:
41777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41778: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (150111993) 95 §:n
41779: 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1486/1994, seuraavasti:
41780:
41781: Voimassa oleva laki Ehdotus
41782:
41783: 95 § 95 §
41784: Yhteisön ulkopuolelta Suomeen saapuva Yhteisön ulkopuolelta Suomeen saapuva
41785: matkustaja saa verotta tuoda henkilökohtai- matkustaja saa tuoda verotta henkilökohtai-
41786: sia matkatavaroita enintään 1 100 markan sia matkatavaroita enintään 1 100 markan
41787: arvosta. Tähän arvoon ei sisällytetä arvosta, ei kuitenkaan alkoholi- ja alkoholi-
41788: 2 momentissa tarkoitettuja tuotteita eikä juomaverosta annetussa laissa tarkoitettua
41789: henkilökohtaisia tavaroita, jotka Suomeen olutta enempää kuin 16 litraa. Tähän ar-
41790: palaava henkilö jälleentuo tai tänne saapuva voon ei sisällytetä 2 momentissa
41791: matkustaja tuo väliaikaisesti henkilökohtai- tarkoitettuja tuotteita eikä henkilökohtaisia
41792: seen tai perheensä käyttöön matkan ajaksi. tavaroita, jotka Suomeen palaava henkilö
41793: jälleentuo tai tänne saapuva matkustaja tuo
41794: väliaikaisesti henkilökohtaiseen tai perheen-
41795: sä käyttöön matkan ajaksi.
41796:
41797:
41798: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
41799: raskuuta 2000.
41800: HE 113/2000 vp
41801:
41802:
41803:
41804: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi korkeakoulu-
41805: laitoksen kehittämisestä annetun lain 3 §:n
41806: muuttamisesta
41807:
41808:
41809:
41810: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
41811:
41812: Voimassa olevan korkeakoululaitoksen ke- tapahtuvat muutokset valtion talousarvion
41813: hittämisestä annetun lain (1052/1986) 3 §:n yhteydessä vahvistettavien tutkintotavoittei-
41814: mukaan korotetaan valtion talousarviossa den mukaisesti. Säännös koskisi vuosia
41815: vuosina 1997-2000 yliopistojen toiminta- 2001-2005.
41816: menomomentille osoitettua määrärahaa vuo- Esitys liittyy vuoden 2001 valtion talousar-
41817: sittain vähintään määrällä, mikä vastaa vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
41818: valtion keskustason palkkauksia koskevista sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan
41819: sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausme- voimaan vuoden 2001 alusta. Tutkintomääri-
41820: nojen kasvua. Säännöstä ehdotetaan jatket- en muutokseen liittyviä säännöksiä sovel-
41821: tavaksi. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, lettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran
41822: että määrärahaa mitoitettaessa otetaan huo- mitoitettaessa vuoden 2002 määrärahoja.
41823: mioon tutkintojen määrissä vuosittain
41824:
41825:
41826:
41827:
41828: 209235F
41829: 2 HE 113/2000 vp
41830:
41831:
41832: PERUSTELUT
41833: 1. Johdanto vähintään kustannustason nousua vastaavasti.
41834: Vuosien 1993-1994 osalta eduskunta päätti,
41835: Korkeakoululaitoksen kehittämistä koske- että kehittämislain 3 § ei ole näinä vuosina
41836: van lainsäädännön voimassaolokauteen voimassa.
41837: liittyvät yliopistojen voimakas laajentuminen Vuonna 1996 annetulla lailla kehittämislain
41838: ja toiminnan ohjauksessa tapahtuneet muu- 3 §:n voimassaoloaikaa jatkettiin vuosiksi
41839: tokset. Yliopistojen päätäntävaltaa on lisätty, 1997-2000 ja pykälä muutettiin seuraavaan
41840: ja yksityiskohtaisesta budjettiohjauksesta on muotoon: 11 Yliopistojen tehokkaan ja tulok-
41841: siirrytty tulosohjaukseen, jossa korostetaan sellisen toiminnan varmistamiseksi koro-
41842: toiminnan tavoitteiden ja määrärahojen välis- tetaan valtion talousarviossa 1997-2000
41843: tä yhteyttä. Yliopistojen toiminnan laatu on yliopistojen toimintamenomomentille osoi-
41844: otettu huomioon kohdentamalla osa määrära- tettua määrärahaa vuosittain vähintään
41845: hoista tuloksellisuuden perusteella. määrällä, mikä vastaa valtion keskustason
41846: Nykyisessä hallitusohjelmassa edellyte- palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista
41847: tään, että yliopistojen perusvoimavarojen aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. 11
41848: kehitys turvataan myös vuoden 2000 jälkeen
41849: lainsäädännöllä. Tässä yhteydessä joudutaan 2.2. Määrärahojen kehitys
41850: myös arvioimaan yliopistojen toiminnan laa-
41851: juudessa ja toimintatavoissa tapahtuneita Yliopistomäärärahat ovat reaalisesti hie-
41852: muutoksia. man lisääntyneet vuodesta 1991 vuoteen
41853: 1999. Vuonna 1991 yliopistomäärärahojen
41854: (yliopistojen toimintamenot ja yliopistolai-
41855: 2. Nykytila toksen yhteiset menot) reaalitaso oli vuoden
41856: 1999 rahassa 4 828 miljoonaa markkaa.
41857: 2.1. Lainsäädäntö Vuonna 1999 määrärahat olivat yhteensä
41858: 4 957 miljoonaa markkaa. Ottaen huomioon
41859: Korkeakoululaitoksen kehittämisestä an- toiminnan laajentuminen yliopistomäärärahat
41860: nettu laki (1052/1986), jäljempänä ovat laskeneet vuosina 1991-1999 uusia
41861: kehittämislaki, koskee seuraavia yliopistoja: opiskelijoita kohden 13 prosenttia ja maiste-
41862: Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, rin ja tohtorin tutkintojen yhteismäärää
41863: Oulun yliopisto, Joensuun yliopisto, Kuopion kohden 30 prosenttia.
41864: yliopisto,o Turun yliopisto, Tampereen yli- Vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi ti-
41865: opisto, Abo Akademi, Vaasan yliopisto, linpäätöksen lukuja on korjattu ottaen
41866: Lapin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, huomioon budjettiteknisten muutosten vaiku-
41867: Tampereen teknillinen korkeakoulu, Lap- tukset määrärahoihin. Vuoden 1991
41868: peenrannan teknillinen korkeakoulu, määrärahat on saatettu vastaamaan nykyistä
41869: Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska Han- nettobudjetointia, ja kiinteistöhallinnon jär-
41870: delshögskolan, Turun kauppakorkeakoulu, jestelyistä aiheutuneet muutokset on
41871: Taideteollinen korkeakoulu, Sibeli- vähennetty määrärahoista. Vuoden 1991
41872: us-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja määrärahat on muutettu vuoden 1999 rahaksi
41873: Kuvataideakatemia. käyttäen indeksiä, jossa palkansaajien ansio-
41874: Kehittämislakia annettaessa sen 3 §:llä tur- tasoindeksillä (valtiosektori) on painotus
41875: vattiin yliopistojen määrärahojen reaalitaso kaksi kolmasosaa ja tukkuhintaindeksillä
41876: vuosina 1987-1996 seuraavasti: painotus yksi kolmasosa.
41877: Korkeakoulujen tehokkaan ja tuloksellisen Kustannustason nousua on 1990-luvulla
41878: toiminnan varmistamiseksi korotetaan kor- kompensoitu palkkausmenojen osalta, mutta
41879: keakoululaitokselle valtion tulo- ja esimerkiksi tilakustannusten voimakasta kas-
41880: menoarvioissa osoitettujen määrärahojen yh- vua ja muuta kustannustason nousua ei ole
41881: teismäärää vuosina 1987-1996 vuosittain täysimääräisesti otettu huomioon. Hallitusoh-
41882: HE 113/lOOO vp 3
41883:
41884:
41885: jelmaa toteuttavia valtakunnallisia ohjelmia 2.4. Kansainvälistä vertailua
41886: ja muita valtakunnallisia toimintoja on rahoi-
41887: tettu pääasiassa yliopistojen voimavaroja Kansainvälisesti koulutusjärjestelmien me-
41888: uudelleen kohdentamalla. Toteutuneet mää- noja verrataan tavallisesti koulutusmenojen
41889: rärahojen lisäykset ovat pitkälti olleet osuudella bruttokansantuotteesta. Maiden vä-
41890: hankesidonnaisia ja rasittavat osaltaan yli- listä vertailua vaikeuttaa rahoitusjärjes-
41891: opistojen perusvoimavaroja. Tämän kehityk- telmien erilaisuus. Esimerkiksi Suomessa
41892: sen seurauksena yliopistojen varsinaiseen koulutusmenoissa ovat mukana myös yliopis-
41893: toimintaan tarkoitettujen ennalta kohdenta- tojen tutkimustoiminnan menot ja opin-
41894: mattomien toimintamenojen määrä on koko totukimenot Uusimmissa kansainvälisissä
41895: ajan supistunut ja siten aiheuttanut ongelmia koulutusmenojen vertailuissa yliopistosekto-
41896: yliopistojen perustoiminnoille. rin tietoja ei ole erotettu muusta kor-
41897: kea-asteen koulutuksesta. Vuonna 1997
41898: korkea-asteen koulutukseen kohdistuneiden
41899: 2.3. Ulkopuolinen rahoitus koulutusmenojen osuus bruttokansantuottees-
41900: ta oli sekä Suomessa että muissa
41901: Yliopistojen ulkopuolisella rahoituksella OECD-maissa keskimäärin 1,7 prosenttia.
41902: on tarkoitettu varsinaista budjettirahoitusta Vuonna 1995 pelkästään yliopistokoulu-
41903: täydentäviä rahoitusmuotoja. Näitä ovat tukseen kohdistuneiden koulutusmenojen
41904: maksullinen toiminta, yhteisrahoitteinen toi- osuus bruttokansantuotteesta oli
41905: minta ja lahjoitukset. OECD-maissa keskimäärin 1,5 prosenttia.
41906: Ulkopuolisen rahoituksen on katsottu vah- Suomessa osuus oli 1,3 prosenttia. Brutto-
41907: vistavan yliopistojen yhteiskunnallista ja kansantuoteosuudella arvioituna Suomi
41908: alueellista roolia. Lähtökohtana on ollut, että panostaa siis kansainvälisesti verraten kes-
41909: rahoituksen on tuettava yliopiston muuta kimääräistä vähemmän taloudellisia
41910: toimintaa ja oltava koulutuspoliittisesti ja yh- voimavaroja yliopistokoulutukseen. Tähän
41911: teistyön kannalta tarkoituksenmukaista. on yhtenä syynä vaikuttamassa yksityisen
41912: Ulkopuolinen rahoitus on kuitenkin täyden- sektorin monia maita pienempi rahoitus-
41913: tävää. Yliopistojen perustehtävien suoritta- osuus. Tarkastelussa on myös huomattava,
41914: misessa suoran budjettirahoituksen merkitys että yliopistokoulutukseen osallistuvien
41915: on ensisijainen. Yliopistojen omassa harkin- osuus ikäluokasta on Suomessa
41916: nassa on ollut päättää rahoituksen määrää ja OECD-maiden suurimpia.
41917: kohdentamista koskevista rajoista. Yliopisto- Suomen opiskelijaa kohden lasketut koulu-
41918: jen tulossopimuksissa on sovittu liike- tusmenot yliopistosektorilla olivat vuonna
41919: taloudellisen maksullisen toiminnan tulo- ja 1995 selvästi OECD-maiden keskimääräistä
41920: kannattavuustavoitteista. J ulkisoikeudellisen tasoa pienemmät. Vuonna 1995 yliopistokou-
41921: maksullisen toiminnan osalta ei tavoitteita lutukseen kohdistuneet koulutusmenot olivat
41922: ole asetettu. Perittävistä maksuista on mää- opiskelijaa kohden OECD-maissa keskimää-
41923: rätty ministeriön päätöksin. Lähtökohtana on rin 12 018 USD. Suomessa vastaavat menot
41924: kuitenkin toiminnan katteellisuus. olivat 7 412 USD.
41925: Yhteisrahoitteisissa hankkeissa rahoittaja
41926: maksaa vain osan kustannuksista. Yliopisto 2.5. Nykytilan arviointi
41927: vastaa yleensä virkatyöstä, tiloista sekä yleis-
41928: ja pääomakustannuksista. Normaalisti yhteis- Vuodesta 1991 vuoteen 1999 yliopistojen
41929: rahoitteiseen toimintaan osallistuu koti- ja toiminta on laajentunut voimakkaasti. Mais-
41930: ulkomaisia tahoja, joiden tehtäviin tieteen tai terintutkintojen määrä on kasvanut 41
41931: kehittämistoiminnan tukeminen kuuluu. Yh- prosenttia eli 8 410 tutkinnosta vuonna 1991
41932: teisrahoituksen avulla voidaan merkittävästi 11 856 tutkintoon vuonna 1999 ja tohtorin-
41933: kehittää yliopistojen toimintaa, mutta samalla tutkintojen määrä 122 prosenttia eli 524
41934: yhteisrahoitus kuluttaa yliopistojen muihin tutkinnosta 1 165 tutkintoon. Uusien opiske-
41935: toimintoihin varattuja resursseja. lijoiden määrä on kasvanut 18 prosenttia eli
41936: 17 150 opiskelijasta 20 313 opiskelijaan. Lu-
41937: 4 HE 113/2000 vp
41938:
41939:
41940: kumäärään sisältyvät myös tietoteollisuusalo- kojen uusiutumisvauhti on jatkuvasti
41941: jen muuntokoulutusohjelmiin otetut opiske- kiihtynyt.
41942: lijat. Opiskelijoiden kokonaismäärä on Toimintamenobudjetoinnin yhteydessä
41943: vastaavana aikana kasvanut 31 prosenttia eli omaksuttu siirtomäärärahakäytäntö helpotti
41944: 115 573 opiskelijasta 151 910 opiskelijaan. osaltaan yliopistojen sopeutumista muuttu-
41945: Verrattaessa määrärahojen kokonaiskehi- vaan toimintaympäristöön ja talouskehi-
41946: tystä toiminnan laajenemiseen voidaan tykseen.
41947: kaikilla indikaattoreilla todeta, että yliopisto- Opetusministeriö käynnisti vuonna 1991
41948: jen määrärahakehitys on ollut aleneva. yliopistojen rakenteellisen kehittämistyön,
41949: Vertailua kokonaisopiskelijamäärään voidaan jonka seurauksena valtioneuvosto vahvisti
41950: kritisoida sillä, että kokonaisopiskeluajat toimenpideohjelman vuosiksi 1993-1996
41951: ovat Suomessa korkeat ja opintojen lasken- osana koulutuksen ja korkeakouluissa harjoi-
41952: nallinen läpäisy alhainen. Ylempien kandi- tettavan tutkimuksen kehittämissuunni-
41953: daatintutkintojen bruttomediaaniaika on ollut telmaa. Toimenpideohjelman lisäksi yli-
41954: koko 1990-luvun ajan 6,5 vuotta normatiivi- opistot ovat aktiivisesti toteuttaneet omia
41955: sen opiskeluajan ollessa 5 vuotta (lääke- rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitään
41956: tieteen ja eläinlääketieteen aloilla 6 vuotta). ja kohdentaneet hallinnosta ja tukitoimista
41957: Selittävinä tekijöinä ovat muun muassa työs- voimavaroja yliopistojen perustehtäviin.
41958: säkäynti opiskelun ohella ja halu varmistaa Kaikkiaan voidaan arvioida, että yliopistot
41959: työelämään sijoittuminen suorittamalla tut- ovat rakenteellisen kehittämisen kautta vapa-
41960: kinnoissa huomattavasti normatiivista uttaneet noin 250 miljoonaa markkaa
41961: enemmän opintoviikkoja. Kuitenkin opinto- voimavarojaan uudelleen kohdennettavaksi.
41962: jen läpäisyssä on 1990-luvulla tapahtunut Yliopistojen budjettirahoituksen ulkopuoli-
41963: huomattavaa tehostumista, koska läpäisyker- sen rahoituksen määrä oli vuonna 1999
41964: roin on noussut vuosien 1991-1993 62 yhteensä 3 101 miljoonaa markkaa eli 35
41965: prosentista 67 prosenttiin vuosina 1996- prosenttia yliopistojen kokonaisrahoitukses-
41966: 1998. Edellä esitetyistä syistä vertailua tut- ta. Ulkopuolisen rahoituksen kasvua
41967: kintomääriin ja uusien opiskelijoiden määriin vuodesta 1991 oli 1 863 miljoonaa markkaa.
41968: voidaan pitää kokonaisopiskelijamäärää pa- Rahoituksesta yli puolet on tutkimusrahoitus-
41969: rempina kriteereinä. ta. Merkittävimpiä rahoittajia ovat Suomen
41970: Taloudellisen laman vuosina 1990-luvun Akatemia ja Tekes. Ulkopuolinen rahoitus on
41971: alussa yliopistot sopeuttivat toimintaansa luonteeltaan toimintasidonnaista eikä lisää
41972: niukkenevaan budjettikehykseen varsinaisten yliopistojen perusvoimavaroja. Monessa ta-
41973: määrärahaleikkausten lisäksi toteuttamalla pauksessa se edellyttää muun muassa
41974: rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja yleiskustannusten osalta panostusta yliopis-
41975: lisäämällä budjetin ulkopuolista rahoitus- ton perusvoimavaroista. Yliopistojen kanssa
41976: osuuttaan. Säästöjen kohdentamisessa ei käydyissä tulosneuvotteluissa on sovittu py-
41977: voitu edetä täysin rationaalisesti, mitä yli- rittävän kehittämään ulkopuolista rahoitusta
41978: opistojen pitkäjänteinen kehittäminen olisi niin, että se tukee nykyistä voimakkaammin
41979: edellyttänyt. Yliopistojen menoista kaksi yliopistojen profiloitumista ja painopistealu-
41980: kolmasosaa on palkkamenoja, ja henkilöstön eita ja tuottaa näin synergiaa yliopistojen
41981: vähentäminen on yliopistoissa vaikeaa. Siitä perustoiminnoille.
41982: huolimatta yliopistot turvautuivat myös lo- Yliopistojen kustannusseurantaa ja
41983: mautuksiin ja irtisanomisiin. Säästöt -tietoisuutta on kehitetty koko 1990-luvun
41984: kohdistuivat kuitenkin erityisen voimakkaasti ajan toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuu-
41985: muihin toimintamenoihin. Varsinkin kirjasto- den parantamiseksi. Kehitystä ovat
41986: ja laitehankintoja jouduttiin vähentämään. jäntevöittäneet vuonna 1994 käyttöön otettu
41987: Samanaikaisesti yliopistot toimivat ympäris- tulosneuvottelujärjestelmä ja vuodesta 1997
41988: tössä, jossa teknologisen kehityksen alkaen asteittainen siirtyminen toiminnan ta-
41989: nopeuden ja tutkimustoiminnan laajenemisen voitteisiin pohjautuvaan laskennalliseen
41990: seurauksena muun muassa laitteistojen, tieto- rahoitukseen. Ulkoisessa toiminnassa on pa-
41991: tekniikkavälineistön ja tietoliikenneverk- rannettu hinnoittelun kustannusvastaavuutta
41992: HE 113/2000 vp 5
41993:
41994:
41995: ja a~etettu toiminnalle kannattavuus- ja tulo- m~n vahvuutena voidaan pitää muun muassa
41996: tavoitteet. ynt~sten ja yliopistojen välistä yhteistyötä,
41997: tutkn~uksen t~loudellisia resursseja sekä tek-
41998: nologian kehitystä ja soveltamista, joissa
41999: 3. Esityksen tavoitteet ja ehdote- IMD (Intemational Institute for Management
42000: tut muutokset Development) on arvioinut Suomen erääksi
42001: johtavista maista.
42002: Suomalaista innovaatiojärjestelmää on joh-
42003: 3.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavut- d<?nm~kaisesti kehitetty 1990-luvulla.
42004: tamiseksi Kilpailukykymme kannalta erittäin merkittä-
42005: vä on tutkimus- ja kehitystyön brutto-
42006: kansa!ltu~t~osuuden tietoinen nosto hyvälle
42007: Ylio~is!ol~issa (645/1997) yliopistojen pe-
42008: rustehtaviksi määritellään vapaan tutki- kansainvahselle tasolle eli 2,87 prosenttiin
42009: muksen ja tieteellisen ja taiteellisen vuoden 1998 lopussa. Yliopistoissa toteutettu
42010: sivistyksen e~istäminen sekä ylimmän ope- tutkimuspainotteinen strategia ja siihen liit-
42011: tuks.~n.. a~!aminen. Suomalais!en yliopistojen
42012: tyvä huippuyksikköpolitiikka ovat luoneet
42013: teht~vassa on korostettu entyisesti perus-
42014: s_uotuisia. e~ellytyksiä tutkimuksen ja taiteel-
42015: tutkimuksen merkitystä uusien inno- lisen tOiminnan ja sitä kautta maamme
42016: ka~sainvälisen kilpailukyvyn kehitykselle.
42017: vaatioi~en t~o!tajana. Innovaatiojärjestelmän
42018: laa!ua Ja tOimintakykyä pidetään teollisuus- Vmdaan myös arvioida, että Suomi on pys-
42019: mai~sa nykyisin kilpailukyvyn perustekijänä.
42020: tynyt hyödyntämään tietointensiivisten alojen
42021: Kehitys 1990-luvulla on johtanut siihen että kasvun avaamia mahdollisuuksia poikkeuk-
42022: taloudell_inen kasvu ei painotu pelkä~tään sellisen hyvin.
42023: luonnollisten tuotannontekijöiden varaan Valtiovallan tehtävänä on turvata koulute-
42024: vaa? tietointensiivisten alojen ja teknologia~ tun työvoiman ja tarvittavan osaamisen
42025: saat~vuus sekä henkisen pääomaan kumuloi-
42026: kehityksen !llyötä inhimillisen osaamispää-
42027: tum~?en. Tämän vuoksi yliopisto- ja
42028: om~n . merk_Itys tuotannontekijänä korostuu.
42029: Kaikki kehittyneet teollisuusmaat ovat mu- tutkiJakol!lutusta on voitava tarjota riittävän
42030: k.~na muutosprosessissa, jossa pyritään suurelle JOUkolle ikäluokasta. Yliopistolain
42031: surtymään resurssipohjaisesta taloudesta in- mukaan korkeakoulututkintoon johtava ope-
42032: novaatio- ja osaamisperusteiseen talouteen. !~s. o~. opiskelijalle maksutonta. Opetuksen
42033: Useat maat ovat panostaneet erittäin voimak- JarJestaminen edellyttää näin ollen yhteis-
42034: kaasti tutkimus- ja kehitystoimintaan. kunnalta saatavaa rahoitusta.
42035: Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna Tietointensiivisten alojen kasvu korostaa
42036: 1993 julkaistussa kansallisessa teollisuusstra- yliopistokoulutuksen merkitystä. Voidakseen
42037: tegiassa todettiin, että tutkimusten mukaan va~tat~ nopean kehityksen vaatimuksiin yli-
42038: koulutusinvestointien kansantaloudellisen opistoilla . o!l oltava käytettävissään
42039: tuoton on yleensä todettu ylittävän perinteis- aJanmukaiset Ja laadukkaat tutkimuksen ja
42040: ten reaali-investointien tuoton. Tuottavuuden opetuksen perusedellytykset: laitteet, tilat,
42041: kasvun realisoituminen edellyttää kuitenkin, opettajat ja muu henkilöstö.
42042: että koulutettu työvoima ohjautuu talouden Yliopistokoulutusta on voitava kohdentaa
42043: kannalta tehokkaasti. joustavasti sinne, missä syntyy erityistarpei-
42044: Suomalaisen yhteiskunnan kehittäminen ta. Tästä hyvänä esimerkkinä tietoteollisuus-
42045: lähtee ajatuksesta, jonka mukaan taloudelli- ohjelma ja valmisteilla oleva opettajan-
42046: nen kasvu ja yhteiskunnallinen vakaus ovat koulutuksen kehittämisohjelma. Yliopistoilla
42047: hyvinvoinnin keskeinen edellytys. Kansalli- tu~ee myös olla eli!lkeinoelämän ja muun yh-
42048: t~Iskunnan tarpeista lähtevää jatko- ja
42049: sen innovaatiojärjestelmän toiminnassa
42050: avainase!llassa ovat tutkimus, teknologia ja taydennyskoulutusta. Samoin yliopistoilla tu-
42051: tuotekehitys sekä koulutus. Innovaatiojärjes- le~ oli~ valmi_utta muuttaa profiloitumis- ja
42052: telmän toiminnan kannalta on tärkeää, että pamopistealueitaan tutkimustoiminnassa.
42053: _Nyk~isen osaamispääoman ylläpito ja uu-
42054: se? osa-alueet kehittyvät keskinäisessä tasa-
42055: painossa. Suomalaisen innovaatiojärjestel- distaminen, uusien innovaatioiden luominen
42056: 6 HE 113/2000 vp
42057:
42058:
42059: ja kehityksen kasvu-uralla pysyminen edel- jotka tukevat Suomen pysymistä taloudelli-
42060: lyttävät panostusta perustutkimukseen ja sella kasvu-uralla.
42061: tutkijakoulutukseen. Uuden tiedon syntymi- Hallitusohjelman kannanottoa yliopistojen
42062: sen myötä ja tiedon ja osaaruisvaatimusten perusrahoituksen turvaamisesta lainsäädän-
42063: jatkuvasti muuttuessa tutkimuksen rinnalla nöllä on pidettävä painopistepriorisointina
42064: korostuu laadukkaan koulutuksen merkitys. määrärahoja kohdennettaessa. Lainsäädän-
42065: On pystyttävä antamaan tiedollisia ja toimin- nöllä vältytään suhdannevaihtelujen aiheut-
42066: nallisia valmiuksia tehtäviin, jotka nykyään tamilta lyhyen aikavälin heilahduksilta ja
42067: ovat vielä täysin tuntemattomia. Koulutuksen luodaan edellytykset yliopistojen toiminnan
42068: tuotokset muodostavat inhimillisen perus- pitkäjänteiselle ja vakaalle kehittämistyölle,
42069: pääoman tulevaisuuden tutkimus- ja mikä on välttämätöntä myös inno-
42070: kehittämistyöhön ja sitä kautta tuottavaan vaatiojärjestelmän tehokkuuden ja
42071: toimintaan. toimivuuden kannalta
42072: Kansainvälisessä kehityksessä on tärkeää
42073: kansallisen identiteetin ylläpito ja kehittämi-
42074: nen sekä sivistysperinnön vaaliminen ja
42075: kartuttaminen. Tämä edellyttää panostusta 3.2. Ehdotetut muutokset
42076: myös sellaiseen toimintaan, joka ei välttä-
42077: mättä näy suurina kasvulukuina Hallitusohjelman mukaan yliopistojen pe-
42078: tuotannollisessa toiminnassa, mutta luo poh- rusrahoituksen kehitys turvataan edelleen
42079: jaa henkiselle ja kulttuuriselle kasvulle. lainsäädännöllä. Hallitusohjelman on katsot-
42080: Tulevaisuudessa tulee myös edelleen huoleh- tava edellyttävän vähintään yliopistojen
42081: tia koulutukseen ja tutkimukseen liittyvien toimintamenojen reaalitason turvaamista
42082: eettisten arvojen säilymisestä. lainsäädännöllä.
42083: Yliopistojen tämän hetken toiminnassa ul- Ehdotetuna kehittämislain muutoksella
42084: kopuolisen tutkimusrahoituksen kasvu on turvattaisiin yliopistojen toimintamenojen re-
42085: kehittänyt yliopistojen tutkimusyhteistyötä, aalitaso siten, että toiminnan muutokset
42086: mutta samalla lisännyt painetta yliopistojen voidaan ottaa riittävästi huomioon ja että
42087: perusinfrastruktuuria kohtaan. Tutkimukseen toiminnan tavoitteiden ja määrärahojen väli-
42088: ja tutkijakoulutusjärjestelmään panostaminen nen yhteys toteutuu.
42089: on korostanut tutkimuksen merkitystä ja te- Yliopistomäärärahojen reaalitason turvaa-
42090: hostanut innovaatiotoimintaa, mutta saman- miseksi ehdotetaan jatkettavaksi kehittä-
42091: aikaisesti tulisi enenevästi huolehtia myös mislain 3 §:n nykyistä säännöstä, jonka
42092: tutkimustoiminnalle kasvualustana toimivan mukaan yliopistojen toimintamenomomentil-
42093: koulutuksen perusinfrastruktuurin kehittämi- le osoitettua määrärahaa korotetaan
42094: sestä. Yliopistot ovat tehneet rakenteellista vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa
42095: kehittämistyötä ja ohjanneet voimavaroja valtion keskustason palkkaoksia koskevista
42096: painoaloille. On tärkeää, että yliopistolaitok- sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausme-
42097: sen toiminnassa tapahtunut kasvu voisi nojen kasvua.
42098: riittävästi heijastua myös yliopistojen määrä- Lisäksi 3 §:ään ehdotetaan sisällytettäväksi
42099: rahoihin ja että yliopistojen sisäisiä säännös, jossa otetaan huomioon yliopistojen
42100: panostuksia voitaisiin vahvistaa julkisella ra- toiminnan laajuudessa tapahtuneet muutok-
42101: hoituksella. set. Toiminnan laajuus kytkettäisiin tulos-
42102: Valtiontalous on viime vuosina ollut tiuk- sopimuksissa sovittaviin ja talousarviossa
42103: kaa. Taloudellinen kehitys jatkuu saman- päätettäviin tutkintotavoitteisiin, joiden pe-
42104: laisena myös 2000-luvun alussa. rusteella nykyisin pääosin jaetaan yli-
42105: Valtiontalouden toimenpiteet kohdeunetaan opistojen välistä perusrahoitusmäärärahaa.
42106: ennen kaikkea valtion velanhoitoon. Talou- Tutkintotavoitteiden muutosvaikutukset
42107: dellisen liikkumavaran ollessa pieni toimintamenoihin laskettaisiin seuraavasti:
42108: joudutaan suorittamaan priorisointia eri vaih- 1. Edellisen vuoden toimintamenomäärära-
42109: toehtojen kesken. Tässä kehityksessä on hat jaetaan maisterintutkintotavoitteiden ja
42110: tarkoituksenmukaista painottaa niitä tekijöitä, kahdeksalla painotettujen tohtorintutkintota-
42111: HE 113/2000 vp 7
42112:
42113:
42114: voitteiden summalla laskennallisen tutkinto- 5. Asian valmistelu
42115: kustannuksen määrittämiseksi. Painokerroin
42116: kuvastaa koulutuksen ja tutkimuksen välistä
42117: kustannusrakennetta. Tutkimustoiminta ote- 5.1. Eduskunnan lausumat ja muut
42118: taan huomioon tohtorintutkintojen kautta. kannanotot
42119: Tutkintotavoitteet perustuvat valtioneuvoston
42120: vahvistamaan koulutuksen ja tutkimuksen Yliopistojen määrärahojen riittävyydestä
42121: kehittämissuunnitelmaan. Tavoitteet vahvis- on kannettu eri tahoilla huolta tavoitteena
42122: tetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. määrärahojen riittävyyden turvaamine!l ja
42123: 2. Painotettujen tutkintotavoitteiden muu- nykyistä joustavammat käyttömahdollisuu-
42124: tos kerrotaan laskennallisella tutkintokustan- det Yliopistojen rehtorit ovat kann~n
42125: nuksella bruttomäärärahalisäystarpeen saami- ottonaan esittäneet yliopistomäärärahoJen
42126: seksi. korottamista miljardilla markalla. Yliopistot
42127: 3. Yliopistojen toimintamenomäärärahoja ovat lisäksi toivoneet, että määrärahoja voi-
42128: korotetaan kaksi kolmasosaa bruttomäärä- taisiin nykyistä joustavammin käyttää my~s
42129: rahalisäystarpeesta. varsinaisen budjettivuoden jälkeisinä vuosi-
42130: 4. Jos kuluvaa varainhoitovuotta edeltävänä na. Eduskunta antoi vuoden 1999 talous-
42131: vuonna suoritettujen tutkintojen määrä alittaa arvioesityksen käsittelyn yhteydessä
42132: vahvistetut tutkintotavoitteet, seuraavan va- lausuman, jossa Eduskunta edellyttää, että
42133: rainhoitovuoden toimintamenoja vähenne- yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen
42134: tään markkamäärällä, joka on kaksi kol- otetaan painopisteeksi valmisteltaessa uutta
42135: masosaa varainhoitovuoden tavoitteet alitta- koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun-
42136: van tutkintojen määrän ja tutkinnon lasken- nitelmaa. Hyväksyessään valtion talous-
42137: nallisen hinnan tulosta. arvion vuodelle 2000 eduskunta edellytti, että
42138: yliopistojen perusvoimavarojen vaje korja-
42139: taan kuluvalla vaalikaudella.
42140: 4. Esityksen vaikutukset Nykyisen hallituksen ohjelmassa asetetaan
42141: tavoitteeksi yliopistomäärärahojen tason tur-
42142: Ehdotetulla lailla turvattaisiin yliopisto- vaaminen edelleen erillisellä lainsäädännöllä.
42143: määrärahojen tuleva kehitys. Pitkäaikainen Hallitusohjelmassa todetaan:
42144: kehitys riippuisi tulevien vuosien yleisestä Koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityk-
42145: palkkakehityksestä sekä talousarvioesityksen sen kasvavat voimavarat hyödyttävät
42146: yhteydessä päätettävistä muutoksista tutkin- talouden kasvua ja kannustavat niin nuorisoa
42147: totavoitteiden määrässä. kuin aikuisväestöä parantamaan jatkuvasti
42148: Valtion 23.2.2000 tehdystä virka- ja työeh- tietojaan ja taitojaan.
42149: tosopimuksesta aiheutuva yliopistojen palk- Suomen ja suomalaisten tulevaisuus on
42150: kausmenojen kasvu on kokovuotisena vahvasti riippuvainen osaamisesta, kyvystä
42151: vuonna 2000 noin 112 milj. markkaa, mikä hyödyntää osaamista ja luoda uusia in!lovaa-
42152: on otettu huomioon hallituksen talousarvio- tioita. Koko väestön osaamistason
42153: esityksessä vuodelle 2001. Sopimus on nostaminen tukee Suomen kehittymistä sivis-
42154: voimassa 31.1.2001 saakka. Vuonna 2001 tyskansana ja Suomen kilpailukykyä ..
42155: sovittavat keskustason palkkauksia koskevat Yliopistojen perusrahoituksen kehitys tur-
42156: sopimusratkaisut otetaan huomioon vuoden vataan edelleen lainsäädännöllä ja perus-
42157: 2001 lisätalousarviossa. opetuksen maksuttomuus turvataan. Yli-
42158: Tutkintotavoitteissa tapahtuneet muutokset opistoja kehitetään siten, että ne vastaa.~at
42159: otettaisiin ensimmäisen kerran huomioon mi- korkeatasoisesta perusopetuksesta, tutkiJa-
42160: toitettaessa määrärahoja vuodelle 2002. Tut- koulutuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta.
42161: kintotavoitteiden ei odoteta lähivuosina Yliopistojen itsehallinnon puitteissa raken-
42162: kasvavan. teellista kehittämistä tuetaan ja vapautuvat
42163: Esityksellä ei ole organisaatioon tai henki- voimavarat kohdennetaan painopistealoille.
42164: löstöön kohdistuvia vaikutuksia. Kehitetään perus- ja jatkotutkinto-opiskelun
42165: edellytyksiä niin, että tutkintoihin tarvittava
42166: 8 HE 113/2000 vp
42167:
42168:
42169: aika lyhenee. Tulosohjausjärjestelmää kehite- enemmän julkista perusrahoitusta. 11
42170: tään.
42171: Opetusministeriön hallinnonalan koulutuk- 5.2. Esityksen valmistelu
42172: sen ja yliopistoissa harjoitettavan tutki-
42173: muksen kehittämissuunnitelmassa 1999- Opetusministeriö asetti 6 päivänä syyskuu-
42174: 2004 todetaan yliopistojen perusrahoituksen ta 1999 työryhmän valmistelemaan lainsää-
42175: turvaamisen osalta seuraavaa: däntöä yliopistojen perusrahoituksen turvaa-
42176: 11
42177: Suunnitelmakaudella perusopetusta, tutki- miseksi vuoden 2000 jälkeen. Esitys on
42178: jankoulutusta, tutkimusta sekä yliopistojen valmisteltu opetusministeriössä virkatyönä
42179: taiteellista toimintaa kehitetään kokonaisuu- työryhmän ehdotusten pohjalta. Hallituksen
42180: tena niin, että yliopistokoulutuksen yhteys esityksen luonnoksesta pyydettiin lausunnot
42181: uusimpaan tieteelliseen tietoon ja osaamiseen kaikilta yliopistoilta. Myös Suomen Ylioppi-
42182: vahvistuu. Liiketoimintaosaamista vahviste- laskuntien Liitto ja eräät ylioppilaskunnat
42183: taan. sekä Tieteen tekijöiden liitto antoivat asiasta
42184: Yliopistojen pitkäjänteisen työn mahdollis- lausuntonsa. Kaikissa lausunnoissa on suh-
42185: tamiseksi yliopistojen perusrahoituksen tauduttu esityksen pääperiaatteisiin myön-
42186: kehitys turvataan. Yliopistolaitokselle asetet- teisesti. Tehdyt muutosehdotukset on pyritty
42187: tujen tavoitteiden ja määrärahojen yhteyttä ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomi-
42188: parannetaan siten, että uudet tehtävät sekä oon.
42189: koulutuksen ja tutkimuksen laajentaminen
42190: kasvattavat vastaavasti budjettirahoitusta. 6. Voimaantulo
42191: Yliopistojen perusrahoituksen kehitys tur-
42192: vataan lainsäädännöllä. 11 Esitys liittyy vuoden 2001 valtion talousar-
42193: Valtion tiede- ja teknologianeuvosto julkai- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
42194: sussa Katsaus 2000. Tiedon ja osaamisen sen yhteydessä.
42195: haasteet todetaan: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
42196: 11
42197: Yliopistojen tutkimustoiminnan ja tutki- vänä tammikuuta 2001.
42198: jankoulutuksen perusedellytyksiä on Lain 3 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan en-
42199: parannettava niin, että tutkimusympäristöt simmäisen kerran mitoitettaessa määrärahaa
42200: edelleen vahvistuvat ja niiden aineelliset vuodelle 2001. Lain 3 §:n 3 momenttia sovel-
42201: edellytykset kehittyvät. letaan ensimmäisen kerran mitoitettaessa
42202: Osaaruisperustaa on jatkuvasti vahvistetta- määrärahaa vuodelle 2002. Lain 3 §:n 4 mo-
42203: va, jotta sen laajavaikutteinen hyödyntä- menttia sovelletaan ensimmäisen kerran
42204: minen olisi mahdollista kestävällä tavalla mitoitettaessa määrärahaa vuodelle 2003.
42205: myös tulevaisuudessa. Yliopistojen toimin- Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä
42206: nan ja sen perusedellytysten kehittyminen on sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
42207: tässä yksi avaintekijä. teisiin.
42208: Kun arviointi perustetaan pyrkimykseen
42209: kehittää Suomea tiedon ja osaamisen yhteis- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
42210: kuntana, on perusteltua sanoa, että kunnan hyväksyttäväksi seuraava laki-
42211: yliopistoissa tiedon ja osaamisen tuottami- ehdotus:
42212: seen tulisi olla käytettävissä nykyistä
42213: HE 113/2000 vp 9
42214:
42215:
42216:
42217: Laki
42218: korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
42219:
42220: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42221: muutetaan korkeak<;>ululaito_ksen kehi~tämisestä 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain
42222: (105211986) 3 §, sellaisena kmn se on latssa 94311996, seuraavasti:
42223:
42224: 3§ määrärahat samalle vuodelle vahvistetuilla
42225: tutkintotavoitteilla. Määrärahaa mitoitettaes-
42226: Korkeakoululaitoksen määrärahat sa ja tutkinnon laskennallista hintaa
42227: määritettäessä kukin tohtorintutkinto vastaa
42228: Yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen kahdeksaa maisterintutkintoa.
42229: to~minnan varmistamiseksi yliopistojen toi- Jos kuluvaa varainhoitovuotta edeltävänä
42230: mmtamenomomentille valtion talousarviossa vuonna suoritettujen tutkintojen määrä alittaa
42231: vuosina 2001-2005 osoitettavaa määrärahaa vahvistetut tutkintotavoitteet, seuraavan va-
42232: tarkistetaan siten kuin tässä pykälässä sääde- rainhoitovuoden toimintamenoja vähenne-
42233: tään. tään markkamäärällä, joka on kaksi
42234: Seuraavan varainhoitovuoden määräraha kolmasosaa varainhoitovuoden tavoitteet alit-
42235: mitoitetaan korottamalla kuluvalle varainhoi- tavan tutkintojen määrän ja tutkinnon
42236: tovuodelle osoitettua määrärahaa vähintään laskennallisen hinnan tulosta.
42237: määrällä, mikä vastaa valtion keskustason
42238: p~kkauksia koskevista sopimusratkaisuista Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42239: atheutuvaa palkkausmenojen kasvua. kuuta 2001.
42240: Lisäksi määrärahaa mitoitettaessa otetaan Lain 3 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan en-
42241: huomioon tutkintojen määrien vuosittaiset simmäisen kerran mitoitettaessa määrärahaa
42242: muutokset valtion talousarvion yhteydessä vuodelle 2001. Lain 3 §:n 3 momenttia sovel-
42243: vahvistettavien tutkintotavoitteiden mukai- letaan ensimmäisen kerran mitoitettaessa
42244: sesti. Toimintamenoihin kuluvalle varain- määrärahaa vuodelle 2002. Lain 3 §:n 4 mo-
42245: hoitovuodelle osoitettua määrärahaa tarkiste- menttia sovelletaan ensimmäisen kerran
42246: taan markkamäärällä, joka on kaksi kolmas- mitoitettaessa määrärahaa vuodelle 2003.
42247: osa~ tutkintojen määrien muutoksen ja Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
42248: tutkmnon laskennallisen hinnan tulosta. Tut- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
42249: kinnon laskennallinen hinta saadaan teisiin.
42250: jakamalla 2 momentin mukaisesti tarkistetut
42251:
42252:
42253: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
42254:
42255: Tasavallan Presidentti
42256:
42257:
42258:
42259:
42260: TARJA HALONEN
42261:
42262:
42263:
42264:
42265: Opetusministeri Maija Rask
42266:
42267: 209235F
42268: 10 HE 113/2000 vp
42269:
42270:
42271: Liite
42272:
42273: Laki
42274: korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
42275:
42276:
42277: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42278: muutetaan korkeakoululaitoksen kehittämisestä 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain
42279: (1 05211986) 3 §, sellaisena kuin se on laissa 943/1996, seuraavasti:
42280:
42281: Voimassa oleva laki Ehdotus
42282:
42283: 3§ 3§
42284:
42285: Korkeakoululaitoksen määrärahat Korkeakoululaitoksen määrärahat
42286:
42287: Yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen Yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen
42288: toiminnan varmistamiseksi korotetaan val- toiminnan varmistamiseksi yliopistojen
42289: tion talousarviossa vuosina 1997-2000 toimintamenomomentille valtion talousar-
42290: toimintamenomomentille osoitettua määrä- viossa vuosina 2001-2005 osoitettavaa
42291: rahaa vuosittain vähintään määrällä, mikä määrärahaa tarkistetaan siten kuin tässä
42292: vastaa valtion keskustason palkkauksia kos- pykälässä säädetään.
42293: kevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa
42294: palkkausmenojen kasvua.
42295: Seuraavan varainhoitovuoden määräraha
42296: mitoitetaan korottamalla kuluvalle varain-
42297: hoitovuodelle osoitettua määrärahaa vähin-
42298: tään määrällä, mikä vastaa valtion
42299: keskustason palkkauksia koskevista sopi-
42300: musratkaisuista aiheutuvaa palkkausmeno-
42301: jen kasvua.
42302: Lisäksi määrärahaa mitoitettaessa ote-
42303: taan huomioon tutkintojen maanen
42304: vuosittaiset muutokset valtion talousarvion
42305: yhteydessä vahvistettavien tutkintotavoittei-
42306: den mukaisesti. Toimintamenoihin kuluvalle
42307: varainhoitovuodelle osoitettua määrärahaa
42308: tarkistetaan markkamäärällä, joka on kaksi
42309: kolmasosaa tutkintojen määrien muutoksen
42310: ja tutkinnon laskennallisen hinnan tulosta.
42311: Tutkinnon laskennallinen hinta saadaan ja-
42312: kamalla 2 momentin mukaisesti tarkistetut
42313: määrärahat samalle vuodelle vahvistetuilla
42314: tutkintotavoitteilla. Määrärahaa mitoitetta-
42315: essa ja tutkinnon laskennallista hintaa
42316: määritettäessä kukin tohtorintutkinto vastaa
42317: kahdeksaa maisterintutkintoa.
42318: Jos kuluvaa varainhoitovuotta edeltävänä
42319: vuonna suoritettujen tutkintojen määrä alit-
42320: taa vahvistetut tutkintotavoitteet, seuraavan
42321: HE 113/2000 vp 11
42322:
42323: Voimassa oleva laki Ehdotus
42324:
42325: varainhoitovuoden toimintamenoja vähen-
42326: netään markkamäärällä, joka on kaksi
42327: kolmasosaa varainhoitovuoden tavoitteet
42328: alittavan tutkintojen määrän ja tutkinnon
42329: laskennallisen hinnan tulosta.
42330:
42331: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
42332: mikuuta 2001.
42333: Lain 3 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan
42334: ensimmäisen kerran mitoitettaessa määrä-
42335: rahaa vuodelle 2001. Lain 3 §:n 3
42336: momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran
42337: mitoitettaessa määrärahaa vuodelle 2002.
42338: Lain 3 §:n 4 momenttia sovelletaan ensim-
42339: mäisen kerran mitoitettaessa määrärahaa
42340: vuodelle 2003.
42341: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
42342: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
42343: piteisiin.
42344: HE 11412000 vp
42345:
42346:
42347:
42348: Hallituksen esitys Eduskunnalle Elintarvikeviraston
42349: ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen pe-
42350: rustamista koskevaksi lainsäädännöksi
42351:
42352:
42353: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
42354:
42355: Esityksessä ehdotetaan yhdistettäväksi elintarvikevalvontaketjun laajuudelta erityi-
42356: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintar- sessä elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmäs-
42357: vikevalvonnan osasto ja Elintarvikevirasto. sä, josta säädettäisiin valtioneuvoston ase-
42358: Uuden organisaation nimi olisi Elintarvikevi- tuksella. Myös Kasvintuotannon tarkas-
42359: rasto. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tuskeskus otettaisiin elintarvikevalvonnan
42360: tutkimusosastot, aluelaboratoriot ja hallinto- yhteistyöryhmän piiriin siltä osin kuin kyse
42361: osasto jatkaisivat toimintaansa Eläinlääkintä- on sen tehtävistä elintarvikkeiden tuotanto-
42362: ja elintarviketutkimuslaitoksena. Esitykseen ketjun valvonnassa. Elintarvikevalvonnan
42363: sisältyvät ehdotukset Elintarvikevirastoa ja yhteistyöryhmän tehtävänä olisi maa- ja met-
42364: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitosta sätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusmi-
42365: koskeviksi laeiksi, joissa olisi säännökset nisteriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön
42366: niiden toiminnan yleisistä perusteista. Tar- toimialoihin kuuluvan elintarvikevalvonnan
42367: kemmat säännökset ja määräykset Elin- tulosohjauksen yhteensovittaminen ja yhteis-
42368: tarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elin- ten toimintalinjojen muotoilu terveysvaarati-
42369: tarviketutkimuslaitoksen organisaatiosta, asi- lanteissa. Yhteistyöryhmä ei päättäisi yksit-
42370: oiden käsittelystä ja henkilöstöstä annettai- täisistä hallintoasioista.
42371: siin valtioneuvoston asetuksella tai viraston Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydes-
42372: ja laitoksen työjärjestyksissä. sä toimiva elintarvikeneuvottelukunta jatkaisi
42373: Uusi Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- ja viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyöeli-
42374: elintarviketutkimuslaitos kuuluisivat maa- ja menä sekä kansallisena Codex Alimentarius
42375: metsätalousministeriön hallinnonalalle. Uu- -komiteana. Elintarvikeneuvottelukunnasta
42376: den Elintarvikeviraston tulosohjausvastuu säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.
42377: olisi edelleen kauppa- ja teollisuusministeri- Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotus laiksi
42378: öllä, maa- ja metsätalousministeriöllä sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintar-
42379: sosiaali- ja terveysministeriöllä, kullakin vikehygieniasta annetun lain muuttamisesta,
42380: omalla toimialallaan. Uusi Elintarvikevirasto joka sisältäisi organisaatiouudistuksesta joh-
42381: saisi suurimman osan hallintopalveluistaan tuvat lakitekniset muutokset.
42382: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitok- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
42383: selta. Kummallakaan organisaatiolla ei olisi vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
42384: johtokuntaa. sen yhteydessä.
42385: Uuden Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan
42386: ja elintarviketutkimuslaitoksen tulostavoitteet voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001.
42387: ja toimintalinjat sovitettaisiin yhteen koko
42388:
42389:
42390:
42391:
42392: 2092330
42393: 2 HE 114/2000 vp
42394:
42395:
42396: SISÄLLYSLUETTELO
42397:
42398: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ......................................................................... 1
42399:
42400: SISALLYSLUETTELO ........................................................................................................... 2
42401:
42402: YLEISPERUSTELUT .............................................................................................................. 4
42403: 1. Johdanto ....................................................................................................................... 4
42404: 2. Nykytila ......................................................................................................................... 5
42405: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö ............................................................................... 5
42406: Elintarvikevirasto ......................................................................................................... 5
42407: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ...............................................................................6
42408: 2.2. Kansainvälinen kebitys ................................................................................... 6
42409: Komission valkoinen kirja elintarviketurvallisuudesta •.••..••..•.•••.•..••.•.•••.•.•.•.•....••..• 6
42410: Komission lainsäädäntöohjelma .................................................................................. 7
42411: Komission Terveys ja kuluttaja-asioiden pääosaston organisointi ...••....••.•.•.•.•.....••8
42412: 2.3. Nykytilan arviointi .......................................................................................... 8
42413: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset •..•••.••••.•.••••...•.•.....•.....•....•.•....•.•...••....••• 9
42414: 4. Esityksen vaikutukset ................................................................................................ 11
42415: 4.1. Taloudelliset vaikutukset ............................................................................. 11
42416: Valtiontaloudelliset vaikutukset ................................................................................ 11
42417: Kunnallistaloudelliset ja elinkeinoelämään sekä kansalaisiin kohdistuvat vaiku-
42418: tukset ............................................................................................................................ 12
42419: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ......................................................12
42420: 5. Asian valmistelu ......................................................................................................... 12
42421: 6. Riippuvuus muista esityksistä ................................................................................... 14
42422:
42423: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ............................................................................ 15
42424: 1. Lakiehdotusten perustelut......................................................................................... 15
42425: 1.1. Laki Elintarvikevirastosta ........................................................................... 15
42426: 1.2. Laki Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksesta •..••.••.••.•..•.•••..•.•••.•. 18
42427: 1.3. Laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun
42428: lain muuttamisesta ...................................................................................................... 20
42429: 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset .................................................................... 20
42430: 3. Voimaantulo ............................................................................................................... 21
42431:
42432: I.JAKIEHDOTUKSET ............................................................................................................ 22
42433: Elintarvikevirastosta .................................................................................................. 22
42434: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksesta •••...••...•.....•.•....•...•.•.•.••.•....••...•••..• 24
42435: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain muutta-
42436: misesta .......................................................................................................................... 26
42437: HE 114/2000 vp 3
42438:
42439:
42440:
42441: LIITE 1 •••.....•...•••...••.•.•...••.•.••.•..•...•..•.•.•.....••........•.•.•...•.•..•...•.•...•.........•....•....•.•.•.•.•.••.•...•...••• 28
42442:
42443: RINNAKKAISTEKSTIT .........•...•...••........••.••....•••.•••...••...••..•••.•.•.•.•..•.•.•..•.•...•.•...•.•.••.•...•...•28
42444: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain muutta-
42445: misesta •••.•.•..•.•..•...•.•..•.•..•.•..•••.•.•.......•••.•••...•.•.•...•....•.•.•.•..••.....••..••........•.•.....•.•.•..•...... 28
42446:
42447: LIITE 2 .•••.•....••.••.•.••.•..•....•...•.•..•...•..•.•.......•.••.•..•.•.•.•.•...•....•...•.•...•...•.••.•.•...••.•.....••.•.•.•.••.••..•. 32
42448:
42449: ASETUSLUONNOKSET ••.••.•..••..••...•...•.....•...•...••....•.•.•..•.•..••...•.....•.•....•.•....•..•..••.•.•••.•.•.....•32
42450: elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmästä ..................................................................32
42451:
42452: LIITE 3 .•.•.••....•....•..........................................•.•....•.•••...••..•.•..••...•••... e ••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 33
42453:
42454: ASETUSLUONNOKSET •.•...•....•••.••..•••....•••.•...••..••.••••..•.•.•.•.•.••..•.•.•.•....•.•.•.•...••..••.•.••.•.•.•.•.. 33
42455: elintarvikeneuvottelukunnasta •.......••..••••.••..••...•••...•...•.•...•...••..••.•.••...•••...•.•.••.•.•.•.•.. 33
42456: 4 HE 114/2000 vp
42457:
42458:
42459:
42460:
42461: YLEISPERUSTELUT
42462:
42463: 1. Johdanto non muutostarpeista. Tämä työryhmä ehdotti
42464: keskushallinnon osalta 1) Elintarvikeviraston
42465: Elintarvikevalvontaan liittyviä kysymyksiä ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen yh-
42466: on selvitetty ja arvioitu useissa eri yhteyksis- teistyön järjestämistä valvonnan ohjauksessa
42467: sä viime vuosina. Esille nousseita seikkoja siten, että kunta- ja läänitasolla voidaan edis-
42468: ovat olleet muun muassa kuntien resurssit ja tää valvonnan suunnitelmallisuutta ja tasa-
42469: elintarvikevalvonnan valtion hallinto. puolisutta, 2) koko elintarvikeketjun kattavan
42470: Valtiontalouden tarkastusviraston elintar- valtakunnallisen valvontaohjelman laatimis-
42471: vikevalvontaa koskevassa tarkastuskerto- ta, 3) aluetasolla tapahtuvan valvonnan joh-
42472: muksessa 3/1997 katsottiin, että valtion elin- don, ohjauksen ja seurannan tehostamista li-
42473: tarvikevalvontaorganisaation kehittämisen säämällä valvonnan resursseja aluetasolla se-
42474: lähtökohtana tulisi pitää sitä, että toiminnassa kä 4) kasvintuotannon tarkastustoiminnan
42475: mukana olevien valtion keskushallintoyksi- tarkoituksenmukaisempaa organisointia.
42476: köiden määrää vähennetään hallinnon sel- Työryhmä ei esittänyt organisatorisia muu-
42477: keyttämiseksi ja resurssien tehokkaamman toksia Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja
42478: hyväksikäytön mahdollistamiseksi. Tarkas- elintarvikelaitoksen asemaan.
42479: tuksen aikana selvitykseen osallistuneiden Valtiontilintarkastajat kiinnittivät vuotta
42480: kuntien ja lääninhallitusten valvontaviran- 1996 koskevassa kertomuksessaan (1 0/1997)
42481: omaiset ja valvonnan kohteet katsoivat usei- huomiota myös elintarvikevalvonnan kehit-
42482: den erilaisten ongelmien aiheutuvan ainakin tämiseen. Valtiontilintarkastajat katsoivat, et-
42483: osittain elintarvikevalvontaorganisaation ha- tä elintarvikevalvontaan liittyvien tehtävien
42484: janaisuudesta. Tarkastusvirasto katsoi, että hajauttaminen useaan ministeriöön ja kes-
42485: Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elin- kusvirastoon vaikeuttaa valvonnan tulokselli-
42486: tarvikelaitoksen johtotehtävien yhdistämistä suutta, ja että toimintojen keskittäminen ja
42487: tulisi selvittää ja ministeriöiden elintarvike- toiminnassa mukana olevien keskusvirasto-
42488: valvontaan liittyviä tehtäviä arvioida uudel- jen määrän vähentäminen olisi omiaan sel-
42489: leen. kiinnyttämään elintarvikevalvontaa ja tehos-
42490: Valtiontalouden tarkastusviraston selvityk- tamaan voimavarojen käyttöä. Valtiontilin-
42491: sessä kiinnitettiin huomiota myös kuntien tarkastajat edellyttivät, että elintarvikeval-
42492: heikentyneisiin mahdollisuuksiin elintarvike- vontaan osallistuvien ministeriöiden tehtävät
42493: valvonnan järjestämisessä. Tarkastusviraston arvioidaan uudelleen ja Elintarvikeviraston ja
42494: näkemyksen mukaan tästä johtuvia seurauk- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen valvon-
42495: sia voitaisiin ainakin osittain poistaa valtion nan johtotehtävien yhdistäminen selvitetään.
42496: ohjausta kehittämällä. Valvonnan kohdenta- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen kan-
42497: misen yleisimpänä ongelmana tarkastusviras- sainvälinen arviointi tehtiin vuonna 1998.
42498: to piti satunnaisesti suoritettavaa riskinarvi- Arviointiraportissa ehdotettiin muun muassa,
42499: ointia sekä tehottomuutta runsaan tutkimus- että Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen teh-
42500: toiminnan tuloksien soveltamisessa elintarvi- tävänä oleva elintarvikevalvonta selvästi ero-
42501: kevalvonnan ohjaukseen, mikä johtuu muun tettaisiin laitoksen tutkimustoiminnasta. Ar-
42502: muassa tietojärjestelmien kehittymättömyy- viointiryhmä piti tätä välttämättömänä myös
42503: destä. tutkimuslaitoksen kehittämiseksi.
42504: Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuon- Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen
42505: na 1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli sel- ohjelman mukaan hallitus ryhtyy toimenpi-
42506: vittää maatalous- ja elintarviketuotantoon teisiin elintarvikkeiden valvontaa ja tarkas-
42507: kohdistuvat valvonta- ja testaustarpeet sekä tusta koskevan valtionhallinnon selkeyttämi-
42508: tehdä selvitystulosten perusteella ehdotus seksi. Hallitusohjelmaan sisältyy koko elin-
42509: elintarvikkeiden ja maataloustuotannon val- tarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän laa-
42510: vontaa ja tarkastusta koskevan valtion hallin- timinen. Hallinnon ja aluekehityksen minis-
42511: HE 11412000 vp 5
42512:
42513:
42514: tedtyöryhmä päätti syyskuussa 1999, että or- tahenkilöstön koulutusta. Tärkeän tehtävä-
42515: ganisaatiouudistusta valmistelemaan peruste- kentän muodostaa elintarvikkeisiin liittyvistä
42516: taan virkamiestyöryhmä. Valmistelussa tuli asioista tiedottaminen ja erilaisen kuluttajain-
42517: pyrkiä siihen, että Eläinlääkintä- ja elintarvi- formaation antaminen.
42518: kelaitoksen elintarvikevalvonnan osasto ja Terveydensuojelulain (763/1994) nojalla
42519: Elintarvikevirasto yhdistetään maa- ja metsä- Elintarvikeviraston tehtävänä on myös suun-
42520: talousministeriön hallinnonalalle. nitella, ohjata ja valvoa terveydensuojelua
42521: Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuo- omalla toimialallaan. Terveydensuojelulaissa
42522: den 1999 lokakuussa asiaa valmistelevan on yleisiä elintarvikehygieniaa koskevia
42523: työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli selvit- säännöksiä, ja tarkempia määräyksiä on an-
42524: tää, miten Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- nettu terveydensuojeluasetuksessa ( 1280/
42525: sen elintarvikevalvonnan osaston ja Elintar- 1994). Terveydensuojelulakiin perustuen
42526: vikeviraston yhdistäminen toteutetaan sekä Elintarvikevirasto tekee ruokamyrkytysseu-
42527: miten sen tulosohjausvastuu edelleen jaetaan rantaa ja ylläpitää ruokamyrkytysrekisteriä.
42528: maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on
42529: teollisuusministeriön ja sosiaali- ja terveys- Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspoli-
42530: ministeriön kesken. Lisäksi työryhmän tuli tiikan täytäntöönpanosta annetun lain
42531: tehdä esitys tarvittaviksi lainsäädäntömuu- (11 00/1994) perusteella osoittanut Elintarvi-
42532: toksiksi. Työryhmä piti työnsä aikana kuu- keviraston tehtäväksi eräiden Euroopan yh-
42533: lemistilaisuudet yhdistettävien organisaatioi- teisön (EY) asetuksissa säädettyjen elintarvi-
42534: den henkilökunnalle sekä lääninhallituksille kemääräysten valvonnan järjestämisen. Näitä
42535: sekä muille sidosryhmille. Työryhmä jätti ovat muun muassa levitettäviä ravintorasvo-
42536: mietintönsä maaliskuussa 2000 ja sidosryh- ja, kasvisten laatua ja luonnonmukaisesti tuo-
42537: mille varattiin tilaisuus antaa lausuntonsa tettuja maataloustuotteita ja elintarvikkeita
42538: mietinnöstä. Hallinnon ja aluekehityksen mi- koskevat määräykset.
42539: nisterityöryhmä päätti huhtikuussa 2000, että Elintarvikevirasto toimii myös lupa- ja il-
42540: asiaa valmistellaan edelleen työryhmän mie- moitusviranomaisena muun muassa elintar-
42541: tinnön pohjalta. Esitys perustuu työryhmän vikkeiden täydentämistä ja ravintoaineval-
42542: mietinnössään esittämiin ehdotuksiin. misteita koskevissa asioissa. Elintarvike-
42543: virasto hyväksyy elintarvikelaissa tarkoitetut
42544: viralliset tutkimuslaitokset ja pitää niistä re-
42545: 2. Nykytila kisteriä. Lisäksi Elintarvikevirastolla on eri-
42546: laisten suunnittelu- ja ohjaustehtävien lisäksi
42547: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö joitakin varsinaisia valvontatehtäviä, sillä vi-
42548: rasto päättää elintarvikelain mukaisista valta-
42549: Elintarvikevirasto kunnallisista pakkokeinoista sekä valvoo
42550: elintarvikkeiden markkinointia.
42551: Elintarvikevirastosta annetun lain Elintarvikevirasto toimii kansallisena yh-
42552: (11111990) mukaan Elintarvikevirasto toimii teysviranomaisena uuselintarvikkeita koske-
42553: hallinnollisesti kauppa- ja teollisuusministe- vissa kysymyksissä. Lisäksi virasto toimii
42554: riön hallinnonalalla. Se suunnittelee, ohjaa ja yhteysviranomaisena komission ja jäsenval-
42555: valvoo elintarvikemääräysten noudattamisen tioiden välisessä tieteellisessä elintarvikeyh-
42556: valvontaa. Elintarvikemääräyksiä ovat elin- teistyössä jäsenvaltioiden avusta komissiolle
42557: tarvikelaissa (36111995) ja sen nojalla anne- ja näiden yhteistyöstä elintarvikkeita koske-
42558: tuissa säädöksissä olevat säännökset, joiden vien kysymysten tieteellisessä tutkimuksessa
42559: tarkoituksena on suojata kuluttajia elintar- annetussa direktiivissä 93/5/ETY tarkoitetul-
42560: vikkeiden aiheuttamilta terveyshaitailta sekä la tavalla. Elintarvikevirasto on toimivaltai-
42561: elintarvikemääräysten vastaisten elintarvik- nen viranomainen Euroopan unionin (EU) jä-
42562: keiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. senmaiden välisessä nopeassa tietojenvaihto-
42563: Elintarvikevalvonnan kehittämiseksi Elintar- järjestelmässä [RASFF (Rapid Alert System
42564: vikevirasto tekee ja julkaisee tutkimuksia ja for Foodstuffs)].
42565: selvityksiä sekä järjestää elintarvikevalvon-
42566: 6 HE 114/2000 vp
42567:
42568:
42569: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos sen toimintaan liittyy myös olennaisesti tie-
42570: dotustoiminta.
42571: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksesta an- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elin-
42572: netun lain (120211992) mukaan laitos toimii tarvikevalvonnan osasto johtaa lihantarkas-
42573: maa- ja metsätalousministeriön alaisena. Lai- tusta ja vastaa valvonnasta ja tarkastuksesta
42574: toksella on aluelaboratoriot Kuopiossa, Sei- teurastamoissa ja niiden yhteydessä olevissa
42575: näjoella ja Oulussa. Eläinlääkintä- ja elintar- laitoksissa. Varsinaista lihantarkastusta ja lai-
42576: vikelaitoksen tehtävänä on eläintautien tut- tosvalvontaa varten Eläinlääkintä- ja elintar-
42577: kimus ja seuranta, eläinten terveydentilan vikelaitoksen palveluksessa on tarkas-
42578: edistäminen sekä eläimistä saatavien elintar- tuseläinlääkäreitä ja -apulaisia, jotka toimi-
42579: vikkeiden laadun ja turvallisuuden tutkimus, vat teurastamoihin ja niiden yhteydessä ole-
42580: tarkastus ja valvonta. Tässä tehtävässään viin laitoksiin sijoitettuina. Eläinlääkintä- ja
42581: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos tekee eläin- elintarvikelaitos vastaa myös eläimistä saata-
42582: lääkintään ja eläintautitilanteen selvittämi- vien elintarvikkeiden kansallisesta vie-
42583: seen sekä eläinten terveydentilan edistämi- rasainevalvontaohjelmasta ja sen toteuttami-
42584: seen ja sairauksien ehkäisemiseen, määrittä- sesta. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos hy-
42585: miseen ja hoitamiseen tarvittavia laboratorio- väksyy laboratoriot, joissa voidaan tehdä hy-
42586: ja kenttätutkimuksia sekä neuvontatyötä. gienialaissa tai sen nojalla säädettyjä tutki-
42587: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos huolehtii muksia.
42588: rokotehuollon turvaamiseksi eläinlääkinnässä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos pitää val-
42589: tarvittavien rokotteiden, seerumeiden ja dia- takunnallista rekisteriä hygienialain nojalla
42590: gnostisten aineiden valmistamisesta ja han- hyväksytyistä laitoksista, rekisteröidyistä ka-
42591: kinnasta sekä suorittaa näiden laadun tarkkai- lastusaluksista ja ensisaapumispaikoista sekä
42592: lua ja jakelua. hyväksytyistä laboratorioista. Eläinlääkintä-
42593: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos myös te- ja elintarvikelaitos pitää myös rekisteriä niis-
42594: kee ja seuraa eläintauteihin, eläinlääkintään tä laitoksista ja vähittäismyymälöistä, joilla
42595: ja eläimistä saataviin elintarvikkeisiin liitty- on hyväksytty naudanlihan merkintäjärjes-
42596: vää tieteellistä tutkimusta. telmä.
42597: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elin- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos on toimi-
42598: tarvikevalvonnan osasto ohjaa ja valvoo valtainen viranomainen myös EY -säädösten
42599: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintar- mukaisessa naudanlihan alkuperän merkit-
42600: vikehygieniasta annetun lain (1195/1996), semistä koskevien säännösten valvonnassa ja
42601: jäljempänä hygienialaki, ja sen nojalla annet- johtaa kyseisten EY -säädösten ja niiden no-
42602: tujen säännösten ja määräysten valvontaa. jalla annettujen kansallisten säännösten val-
42603: Hygienialainsäädännön tarkoituksena on tur- vontaa. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen
42604: vata eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikevalvonnan osasto vastaa siipikarja-
42605: elintarvikehygieeninen laatu ja estää tartunto- laitosten ja munapakkaamaiden rekisteröin-
42606: jen leviäminen elintarvikkeiden välityksellä nistä, toimittaa tuotantotietoja siipikarjalai-
42607: eläimistä ihmisiin. toksista komissiolle ja valvoo vaihtoehto-
42608: Hygienialain nojalla Eläinlääkintä- ja elin- kanaloita. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok-
42609: tarvikelaitos ohjaa eläimistä saatavien elin- sen elintarvikevalvonnan osasto tekee myös
42610: tarvikkeiden eri tuotanto- ja käsittelyvaihei- EY -lainsäädäntöön perustuvaa maitovalmis-
42611: den valvontaa ja tarkastusta sekä muista teiden EU-tukiohjelmien valvontaa.
42612: EU:n jäsenvaltioista Suomeen toimitettujen
42613: eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvon-
42614: taa ja tarkastusta ensisaapumispaikoissa. 2.2. Kansainvälinen kehitys
42615: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvon-
42616: nan kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi Komission valkoinen kirja elintarviketurval-
42617: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos antaa oh- lisuudesta
42618: jeistusta ja suosituksia, tekee selvityksiä sekä
42619: antaa neuvontaa ja koulutusta valvontaviran- Komissio julkaisi tammikuussa 2000 val-
42620: omaisille. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- koisen kirjan elintarviketurvallisuudesta
42621: HE 114/2000 vp 7
42622:
42623:
42624: (KOM/99/0719 lopull.). Se saatettiin helmi- ossa voidaan ottaa tarvittaessa huomioon
42625: kuussa 2000 eduskunnan käsiteltäväksi val- myös muita oikeutettuja tekijöitä, jotka ovat
42626: tioneuvoston kirjelmällä (E 8/2000). olennaisia kuluttajan terveyden suojan ja oi-
42627: Valkoinen kirja on komission toiminta- keudenmukaisen elintarvikekaupan kannalta.
42628: suunnitelma, jossa vahvistetaan EU:n pyrki- Tällaisina tekijöinä mainitaan muun muassa
42629: mys muokata yhteisön elintarvikepolitiikka ympäristötekijät, eläinten hyvinvointi, kestä-
42630: toimivaksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuu- vä maatalous sekä elintarvikkeiden laatuun,
42631: deksi, joka takaa kuluttajien terveydensuoje- tyypillisiin ominaisuuksiin, valmistus- ja tuo-
42632: lun ja muun kuluttajansuojan korkean tason. tantomenetelmiin sekä oikeaan tiedonsaantiin
42633: Valkoisessa kirjassa painotetaan elintarvike- liittyvät kuluttajien odotukset.
42634: turvallisuuteen liittyvien toimien tieteellistä Komissio katsoo, että komission ja mah-
42635: perusteltavuutta sekä päätöksenteon avoi- dollisesti perustettavan Euroopan elintarvi-
42636: muutta, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta. keviraston tulee edistää vuoropuhelua kulut-
42637: Valkoinen kirja sisältää kolme periaatetta tajien kanssa. Komission käsityksen mukaan
42638: lainsäädännön kehittämiselle. Elintarvikeket- kuluttajille on tiedotettava paremmin esiin
42639: jun kaikkien toimijoiden (rehuteollisuus, tulevista elintarviketurvallisuuteen liittyvistä
42640: maatalousyrittäjät, elintarviketeollisuus ja - huolenaiheista sekä joidenkin elintarvikkei-
42641: kauppa, jäsenmaiden ja kolmansien maiden den tietyille henkilöryhmille aiheuttamista
42642: viranomaiset, komissio sekä kuluttajat) teh- riskeistä.
42643: tävät ja vastuut tulee määritellä. Elintarvike- Komissio harkitsee kattavan ja johdonmu-
42644: turvallisuus tulee ottaa huomioon elintarvi- kaisen ravitsemuspolitiikan kehittämistä ja
42645: keketjun kaikilla osa-alueilla (pellolta pöy- aikoo esittää siitä toimintasuunnitelman. Ra-
42646: tään -periaate). Lisäksi rehujen ja elintarvik- vitsemuspolitiikan menestyksellinen toteut-
42647: keiden sekä niiden raaka-aineiden ja ai- taminen edellyttää systemaattista tietojen ke-
42648: nesosien on oltava jäljitettävissä. ruuta ja analysointia elintarvikkeiden kulu-
42649: Komissio katsoo, että virallisen valvonnan tusmääristä, kansallisista ruokavalioista ja
42650: on uJotuttava elintarvikkeiden tuotantoketjun ravintoaineiden saannista. Komission tavoit-
42651: kaikkiin osiin. Komissio haluaa luoda yhtei- teena on antaa myös yhteiset ravitsemus-
42652: set puitteet jäsenvaltioiden valvontajärjes- suositukset.
42653: telmille. Näillä parannettaisiin sekä valvon-
42654: nan laatua että elintarvikkeiden turvallisuutta Komission lainsäädäntöohjelma
42655: yhteisön tasolla. Valvontajärjestelmien käyt-
42656: täminen olisi edelleen jäsenvaltioiden vas- Komissio esittää elintarviketurvallisuudesta
42657: tuulla ja järjestelmien kehittäminen olisi ko- antamassaan valkoisessa kirjassa lähiajan,
42658: mission ja jäsenvaltioiden yhteistehtävä. lähinnä vuosia 2000-2003 koskevan, lain-
42659: Komission käsityksen mukaan näihin puittei- säädäntöohjelman. Ohjelmaan sisältyy yli 80
42660: siin kuuluisivat yhteiset toimintakriteerit, ehdotusta lainsäädännön uudistamiseksi sekä
42661: valvontaa koskevat yhteisön suuntaviivat se- niiden tärkeysjärjestys ja alustava toteutta-
42662: kä hallinnollisen yhteistyön tehostaminen misaikataul u. Valkoinen kirja ei sisällä val-
42663: valvontajärjestelmien kehittämisessä ja to- miita säädösehdotuksia.
42664: teuttamisessa. Tähän lainsäädäntöohjelmaan sisältyvät
42665: Komissio on antanut tiedonannon siitä, mi- muun muassa: 1) uusi puitelakina annettava
42666: ten riskinhallinnassa tarvittaessa sovelletaan elintarvikelaki ja uusi rehulaki, 2) hätä-
42667: varovaisuusperiaatetta. Varovaisuusperiaatet- toimien tehostaminen eli RASFF-järjes-
42668: ta voidaan soveltaa tilanteissa, joissa alusta- telmän kehittäminen ja laajentaminen kos-
42669: vasti riskinarvioinnin perusteella voidaan kemaan myös rehuja sekä yleisen turvalau-
42670: olettaa, että ympäristö tai ihmisten, eläinten sekkeen luominen, 3) hygieniadirektiivien
42671: tai kasvien terveys saattaa olla vaarassa, mut- yhdistäminen, 4) mikrobiologisten riskien
42672: ta tieteellinen näyttö ei ole vielä riittävää tai hallinta eli eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja
42673: siinä on epävarmuustekijöitä. (zoonooseja) koskevan direktiivin uudistus,
42674: Elintarviketurvallisuuden tulee perustua 5) valvontajärjestelmän ulottaminen koko re-
42675: riskianalyysiin. Kuitenkin EU:n päätöksente- hu- ja elintarvikeketjuun, 6) kansallisten vai-
42676: 8 HE 11412000 vp
42677:
42678:
42679: vontajärjestelmien harmonisointi eli vaati- Komission Terveys ja kuluttaja-asioiden
42680: musten laatiminen valvontaorganisaation pääosaston organisointi
42681: työlle sekä hyvien tuotantotapojen määritte-
42682: leminen, 7) keskinäisen luottamuksen lisää- Kesällä 1999 koottuun Romano Prodin joh-
42683: minen eli yhteisön tavoitteiden ja painopis- tamaan komissioon perustettiin uusi pääosas-
42684: teiden asettaminen sekä vertaisarvioinnin ke- to, Terveys ja kuluttaja-asiat. Tähän pääosas-
42685: hittäminen ja 8) kuluttajien informointi luot- toon siirrettiin kaikki aiemman pääosasto
42686: tamuksen lisäämiseksi sekä läpinäkyvyyden XXIV:n tehtävät: kuluttaja-asiat, tieteellisten
42687: lisääminen koskien tieteellistä neuvontaa, ko- komiteoiden työ ja Dublinissa sijaitseva elin-
42688: mission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarvike- ja eläinlääkintätoimisto Food and
42689: tarkastustoimintaa sekä lainsäädäntötyötä. Veterinary Office (FVO). FVO on yhteisön
42690: Lisäksi komissio aikoo ehdottaa elintarvik- elintarvike- ja eläinlääkintätoimen valvonta-
42691: keiden pakkausmerkintäsäädösten muutt~ elin. Syksyllä 1999 Terveys ja kuluttaja-
42692: mista tai tarkentamista siten, että kuluttaJa asioiden pääosastoon liitettiin aiemman pää-
42693: saisi nykyistä täsmällisemmät t~edot el~ntar osasto VI:n tehtävistä eläimistä saatavien
42694: vikkeen alkuperästä, tuotanto- Ja valmistus- elintarvikkeiden hygieniaa, eläinlääkintää,
42695: menetelmistä, koostumuksesta ja muista vas- rehuja, kasvinterveyttä, kasvinsuojeluaineita
42696: taavista ominaisuuksista. Nämä koskisivat ja kasvintuotannon lisäysaineistoja koskevan
42697: muun muassa funktionaalisten ja ravitsemuk- lainsäädännön kehittämiseen liittyvät asiat.
42698: sellisten väittämien käyttöä elintarvikkeiden Samalla pääosastoon siirrettiin kansanterve-
42699: markkinoinnissa sekä geenimuunnetuista or- ysasiat, joita hoidettiin aiemmin pääosastolla
42700: ganismeista valmistettuja elintarvikkeita. V. Tämän lisäksi elintarvikelainsäädännön
42701: Muut lainsäädäntöehdotukset koskevat muun kehittämiseen liittyvät tehtävät siirrettiin Yri-
42702: muassa ravintolisiä ja ravintoaineilla täy- tystoiminnan pääosastolta Terveys ja kulutta-
42703: dennettyjä elintarvikkeita, erityisruoka':a- ja-asioiden pääosastoon. ..
42704: liovalmisteita, ionisoivan säteilyn käyttämis- Tieteellisten komiteoiden työ tultaneen snr-
42705: tä uuselintarvikkeita, lisä- ja aromiaineita tämään Euroopan elintarvikeviraston perus-
42706: sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tamishankkeessa komission pääosastojärjes-
42707: joutuvia materiaaleja. . . .. telmän ulkopuolelle. Näin riskinarvioinoille
42708: Nämä lainsäädäntöalOitteet osmttavat, etta pyritään antamaan riittävä riippum~ttomuus
42709: komission aikomuksena on kehittää elintar- suhteessa riskinhallintaan eli normmantoon
42710: vikevalvontaa siten, että valvonnan painopis- ja valvontaan.
42711: te siirtyy lopputuotteiden arvioinnista koko Nämä muutokset kuvastavat komission
42712: tuotantoketjun eri vaiheiden turvallisuuden pyrkimystä hallinnaida elintarvikkeiden tur-
42713: takaamiseen. Komissio laatinee kriteerit kan- vallisuutta koskevia asioita pellolta pöytään -
42714: sallisten viranomaisten toiminnalle ja se tulee valvontaperiaatteen mukaisesti. Samaan pää-
42715: myös arvioimaan kansallisten viranomaisten osastoon on sijoitettu kuluttaja-, kansanter-
42716: toimintaa aiempaa tarkemmin. veys-, yleis~t elintarvike-•. eläimistä s~~tavi~n
42717: Kriiseissä, joissa elintarviketurvallisuusuh- elintarvikkeiden turvalhsuuteen lnttyvat,
42718: ka liittyy eläintauteihin, kuten esimerkiksi eläinlääkintä- sekä rehu- ja muut maatalou-
42719: BSE-kriisissä, valvontaketjussa on mukana den tuotantopanosasiat valvonta mukaan lu-
42720: eläintautien vastustamisorganisaatio, jonka kien. Asioiden yhteyttä kuvaa myös se, että
42721: johto Suomessa on m~- j~ ..metsätalo~s ministerineuvostoa varten näitä kaikkia ky-
42722: ministeriössä. Eläimistä Ihmisnn tarttuvien symyksiä valmistelee pysyvien e~us~jien
42723: tautien, zoonoosien, vastustaminen on ollut komitea eli Coreper I, kun taas varsmaiseen
42724: Suomessa, kuten muissakin pohjoismaissa, maatalouteen liittyvien ministerineuvoston
42725: tärkeä osa elintarvikevalvontaa. Nyt myös asioiden valmistelu muutoin kuuluu maata-
42726: komissio tulee tehostamaan työtään tällä alu- louden erityiskomitean (MEK) toimialaan.
42727: eella. Zoonoosien vastustamisessa on erityi-
42728: sen tärkeää, että elintarvikevalvonnan ja 2.3. Nykytilan arviointi
42729: eläinlääkintähuollon yhteistoiminta on sau-
42730: matonta. Suomen elintarvikevalvonta on kokonai-
42731: HE 114/2000 vp 9
42732:
42733:
42734: suutena arvioiden pystynyt hyvin hoitamaan elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan
42735: tehtävänsä. Tähän kuuluu toisaalta kuluttaji- osaston ja Elintarvikeviraston yhdistämistä.
42736: en terveyden suojaaminen elintarvikkeiden Keskeinen tavoite on valtion valvontaorgani-
42737: aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä toisaalta saatiota näin selkeyttämällä vähentää valtion
42738: kuluttajan suojaaminen elintarvikemääräys- keskushallinnon elintarvikevalvonnan haja-
42739: ten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta naisuudesta aiheutuvia seurauksia. Uusi or-
42740: taloudellisilta tappioilta. Tehtävään kuuluu ganisaatio, joka myös olisi nimeltään Elin-
42741: lisäksi turvata kuluttajien riittävä tiedonsaanti tarvikevirasto, tulisi toimimaan ensisijaisesti
42742: elintarvikkeista. Elintarvikevalvonnan järjes- elintarvikevalvonnan johto-, suunnittelu-,
42743: tämisessä on kuitenkin tullut esille kehittä- kehittämis- ja ohjaustehtävissä. Sille kuuluisi
42744: mistarpeita, joita on käsitelty muun muassa myös operatiivisia valvontatehtäviä, kuten li-
42745: edellä esityksen johdanto-osassa mainituissa hantarkastus teurastamoissa sekä teurastamo-
42746: valtiontalouden tarkastusviraston ja valtionti- jen ja niiden yhteydessä olevien laitosten
42747: lintarkastajien selvityksissä. valvonta, jossa se toimii suoraan toimeenpa-
42748: Kuntien suorittaman elintarvikevalvonnan nevana valvojana. Uusi Elintarvikevirasto
42749: ohjauksen tarvetta ovat kasvattaneet kuntien huolehtisi edelleen elintarvikelain mukaisten
42750: resurssivaikeudet sekä lisääntyneet tehtävät. laaja-alaisten pakkokeinojen käytöstä sekä
42751: Kunnallisen itsehallinnon kehittyminen on markkinoinnin valvonnasta. Uusi Elintarvi-
42752: joissain tapauksissa aiheuttanut sen, että kevirasto olisi hallinnollisesti maa- ja metsä-
42753: kunnissa toteutettu elintarvikevalvonnan or- talousministeriön alainen. Hygienialakiin
42754: ganisointi on ollut elintarvikevalvonnan kan- tehtäisiin organisaatiouudistuksen edellyttä-
42755: nalta epäedullista. mät lakitekniset muutokset eli niistä tehtävis-
42756: Elintarvikelainsäädäntö on EU -jäsenyyden tä, jotka nyt hygienialain mukaan kuuluvat
42757: aikana muuttunut ja monimutkaistunut Sen Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle, huo-
42758: elinkeinolle ja valvontaviranomaisille aset- lehtisi vertailulaboratoriotoimintaa lukuun
42759: tamat vaatimukset ovat kasvaneet. Näiden ottamatta jatkossa uusi Elintarvikevirasto.
42760: vaatimusten noudattaminen sekä valvonnan Keskittämällä nykyisen Elintarvikeviraston
42761: kohdistaminen sinne, missä terveysriskit ovat ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elin-
42762: suurimmat, edellyttää tätä koskevan tieto- tarvikevalvonnan osaston eri lakien perus-
42763: taidon lisäämistä. teella hoitamat tehtävät samaan organisaati-
42764: Tämän vuoksi ovat kuntien valvonnan oh- oon parannettaisiin valvonnan kokonaisuu-
42765: jaaminen sekä elintarvikevalvontaan liittyvä den hallitsemista, tarpeiden ja painopistealu-
42766: koulutus ja tiedotus tulleet entistä tärkeäm- eiden tunnistamista sekä valvonnan tuloksel-
42767: miksi. Hygienialain sekä toisaalta elintarvi- lisuuden seurantaa. Näiden seikkojen merki-
42768: kelain ja terveydensuojelulain mukaisen val- tystä on lisännyt erityisesti Suomen EU-
42769: vonnan johdon jakautuminen kahdelle eri vi- jäsenyydestä johtunut nopea lainsäädännön
42770: ranomaiselle, Eläinlääkintä- ja elintarvikelai- uudistuminen. Lisäksi ED-jäsenyyden seura-
42771: tokselle sekä Elintarvikevirastolle, on aiheut- uksena muualla Euroopassa ilmenevät elin-
42772: tanut sen, että valvonnan kokonaisuuden hal- tarvikekriisit koskettavat Suomea aivan eri
42773: litsemisesta sekä valvonnan kehittämisestä ja tavoin kuin aikaisemmin. Hyvänä esimerkki-
42774: ohjauksesta on puuttunut kokonaisvaltainen nä on kesällä 1999 esiintynyt belgialaisten
42775: ote. Elintarvikkeiden tehokas ja tuloksellinen elintarvikkeiden dioksiinikontaminaation ai-
42776: valvonta edellyttää kuitenkin, että valvontaa heuttama kriisi, jolloin nykyisen organisaati-
42777: ja sen painopisteitä suunniteltaessa voidaan on sektoroitumisesta johtuva valvonnan mut-
42778: koordinoidusti ottaa huomioon koko elintar- kikkuus tuli esille erityisen selvästi.
42779: vikeketju. Hygienialain soveltamisala painottuu alku-
42780: tuotannon ja jalostuksen valvontaan, kun taas
42781: elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki pai-
42782: 3. Esityksen tavoitteet ja keskei- nottuvat markkinoinnin ja elintarvikeketjun
42783: set ehdotukset myöhempien vaiheiden valvontaan. Uudelle
42784: organisaatiolle tulisi myös EY -lainsäädännön
42785: Esityksessä ehdotetaan Eläinlääkintä- ja noudattamisen valvontaan liittyviä tehtäviä,
42786:
42787: 2092330
42788: 10 HE 114/2000 vp
42789:
42790:
42791: joiden hoitamisesta säädetään Euroopan yh- remmat mahdollisuudet nostaa yhteiskunnal-
42792: teisön yhteisen maatalouspolitiikan täytän- liseen keskusteluun seikkoja, joilla on merki-
42793: töönpanosta annetun lain nojalla. tystä poliittisessa päätöksenteossa. Viimeai-
42794: Ehdotettu organisaatiouudistus mahdollis- kaisten elintarvikekriisien seurauksena kulut-
42795: taisi koko elintarvikeketjun valvonnan tasa- tajien mielenkiinto elintarvikkeita kohtaan on
42796: painoisen kehittämisen, sillä eri lakien mu- voimakkaasti lisääntynyt, mikä antaa uudelle
42797: kaan määräytyvät toimialat eivät enää enti- viranomaiselle suotuisan, mutta haasteellisen
42798: sellä tavalla rajoittaisi valvontaa johtavan vi- toimintaympäristön kansalaisia kiinnostavis-
42799: ranomaisten toimintaa. Kokonaisuuden hal- sa kysymyksissä. Valvonnan tehostumisesta
42800: linta on myös elintarvikkeiden kansallisen hyötyvät siten viime kädessä suomalaiset ku-
42801: laatustrategian tavoitteiden mukaista sekä luttajat parantuneen elintarviketurvallisuuden
42802: vastaa elintarviketurvallisuutta koskevassa ja taloudellisen suojan muodossa.
42803: komission valkoisessa kirjassa esitettyä pel- Lisäksi uudistuksella voidaan tehostaa or-
42804: lolta pöytään -valvontaperiaatetta. ganisaation sisäistä toimintaa, kuten julkaisu-
42805: Kunnallisen itsehallinnon kehittyminen se- ja tiedotustoimintaa sekä tietovarannon han-
42806: kä kuntien voimavarojen supistuminen ko- kintaa ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä.
42807: rostaa keskitetyn ohjauksen merkitystä. Ne Elintarvikevalvonnan erottaminen Eläin-
42808: edellyttävät entistä tarkempaa valvonnan lääkintä- ja elintarvikelaitoksesta mahdollis-
42809: suunnittelua ja eri viranomaisten toiminnan taisi myös sen, että laitoksen tutkimusosasto-
42810: yhteensovittamista. Valvonnan johdon kes- ja ja alueyksiköitä (nykyisin aluelaboratoriot)
42811: kittäminen yhdelle viranomaiselle mahdollis- voitaisiin kehittää tutkimuksen ja neuvonnan
42812: taisi osaltaan kokonaisvaltaisen ohjauksen tarpeiden mukaisesti. Eläinlääkintä- ja elin-
42813: operatiivista valvontaa toteuttaviin viran- tarvikelaitoksen tutkimusosastoista, alueyk-
42814: omaisiin eli lääninhallituksiin, kunnallisiin siköistä ja hallinto-osastosta muodostettaisiin
42815: viranomaisiin sekä tulliviranomaisiin. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos
42816: Tehtävien keskittämisellä yhteen orga- (EELA). Sille kuuluisi edelleen tutkimus-,
42817: nisaatioon voidaan välttää eri viranomaisilta neuvonta-, laboratorio- ja rokotehuoltotoi-
42818: tulevien toimintaohjeiden mahdolliset risti- mintaa.
42819: riidat sekä keskinäinen yhteensopimatto- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos
42820: muus. Keskittämisellä yksinkertaistetaan ja tekisi osaltaan toimialallaan riskinarviointia
42821: nopeutetaan päätöksentekoa, mikä nopeasti sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden
42822: vaihtuvissa valvontatilanteissa on tärkeätä valvonnan että eläintautien vastustamisen
42823: toiminnan onnistumista ajatellen. Hallinnon osalta. Riskinhallinta olisi keskusvirasto-
42824: asiakkaiden kannalta asiointi yksinkertaistuu, tasolla tehtävien elintarvikkeiden valvonta-
42825: kun ei enää ole tarvetta tapauskohtaisesti sel- toimenpiteiden osalta Elintarvikeviraston
42826: vittää, kuuluuko asian hoitaminen Elintarvi- tehtävänä ja eläintautien vastustamisen osalta
42827: kevirastolie vai Eläinlääkintä- ja elintarvike- maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä.
42828: laitokselle. Tällä seikalla on merkitystä var- Riskinhallintaan liittyvä säädösvalmistelu
42829: sinkin niille asiakastahoille, jotka harvemmin kuuluisi asianomaisille ministeriöille.
42830: ovat tekemisissä elintarvikevalvonnan kans- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos
42831: sa, kuten yksittäiset elinkeinonharjoittajat ja toimisi edelleen Euroopan yhteisön säädösten
42832: kuluttajat sekä tiedotusvälineet. edellyttämänä eläintauteihin ja eläimistä saa-
42833: Organisaatiouudistuksella voidaan odottaa tavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniaan
42834: olevan myönteisiä vaikutuksia myös elintar- liittyviä kysymyksiä käsittelevänä kansalli-
42835: vikevalvonnan kansainvälisessä yhteistyössä. sena referenssilaboratoriona ja tekisi tähän
42836: Erityisesti pohjoismaisessa elintarvikeval- liittyviä tutkimuksia. Laitos huolehtisi yhteis-
42837: vonnan yhteistyössä on tällä hetkellä yleisenä työssä Elintarvikeviraston kanssa eläimistä
42838: käytäntänä kaksoisedustus Elintarvikeviras- saatavien elintarvikkeiden kansallisen vie-
42839: tosta sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- rasainevalvontaohjelman toteuttamisesta.
42840: sesta, mitä ei kaikilta osin voida pitää tarkoi- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos
42841: tuksenmukaisena. tuottaisi Elintarvikevirastolie talous-, henki-
42842: Uudella Elintarvikevirastolla olisi myös pa- löstö-, tietohallinto- ja muita hallinto-
42843: HE 114/2000 vp 11
42844:
42845:
42846: palveluita siten kuin laitoksen ja viraston vä- sä on otettu huomioon ne järjestelyt, joita
42847: lillä sovittaisiin tai maa- ja metsätalousminis- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintar-
42848: teriö määräisi. Tämä vaatii vähemmän henki- vikevalvonnan osaston ja Elintarvikeviraston
42849: lö- ja muita resursseja kuin jos Elintarvikevi- yhdistäminen edellyttävät. Maa- ja metsäta-
42850: rasto tuottaisi itse kaikki hallintopalvelunsa. lousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan
42851: Nykyinen Elintarvikevirasto on saanut huo- perustettavaksi Elintarvikevirasto, johon siir-
42852: mattavan osan hallintopalvelujaan Kuluttaja- rettäisiin kauppa- ja teollisuusministeriön
42853: virastolta. hallinnonalalta Iakkautettavalie Elintarvike-
42854: Elintarvikevirastolla ja Eläinlääkintä- ja virastolle kuuluneet tehtävät, niitä hoitanut
42855: elintarviketutkimuslaitoksella ei kummalla- henkilöstö ja määrärahat sekä Eläinlääkintä-
42856: kaan olisi johtokuntaa. Ohjaavat ministeriöt, ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan
42857: maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja te- osastolle kuuluneet tehtävät, niitä hoitanut
42858: ollisuusministeriö sekä sosiaali- ja terveys- henkilöstö ja määrärahat.
42859: ministeriö, sovittaisivat yhteen tulostavoitteet Uuden Elintarvikeviraston toimintamenot
42860: ja toimintalinjat perustettavan elintarvikeval- ovat vuoden 2001 talousarvioesityksessä
42861: vonnan yhteistyöryhmän kautta. Elintarvike- 19,903 miljoonaa markkaa. Määrärahan mi-
42862: valvonnan yhteistyöryhmästä on tarkoitus toituksessa on otettu huomioon 1 päivästä
42863: säätää valtioneuvoston asetuksella. Sidos- maaliskuuta 2001 lukien nykyisen Elintarvi-
42864: ryhmien yhteistyöfoorumina elintarvikeky- keviraston henkilökunnan, 25 henkilön, sekä
42865: symyksissä jatkaisi elintarvikeneuvottelukun- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintar-
42866: ta. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslai- vikevalvonnan osaston henkilökunnan, 30
42867: toksen toiminnan tueksi maa- ja metsätalo- henkilön, palkkaus- ja muut menot.
42868: usministeriö voisi asettaa lisäksi neuvottelu- Määrärahassa on otettu huomioon myös
42869: kuntia, joissa sidosryhmät olisivat edustettui- miljoonan markan määrärahatarve, joka joh-
42870: na. tuu EY -säädöksistä johtuvista uusista ja laa-
42871: Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja jenevista tehtävistä. Nämä liittyvät erityisesti
42872: elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan ensisaapumispaikkojen sekä elintarvikkeiden
42873: osaston yhdistämistä selvittänyt työryhmä alkuperämerkintöjen valvonnan kehittämi-
42874: vertaili sitä, muodostettaisiinko nykyisestä seen ja toimivuuden varmistamiseen sekä
42875: Elintarvikevirastosta ja Eläinlääkintä- ja elin- terveysvaaratilanteiden selvittämiseen. Li-
42876: tarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan osas- säksi määrärahassa on otettu huomioon luo-
42877: tosta itsenäinen viranomainen vai olisiko se muelintarvikkeiden valvonnan ostopalveluita
42878: organisatorisesti Eläinlääkintä- ja elintarvike- varten 300.000 markan vuotuiset menot sekä
42879: laitoksen osasto, jolla olisi valvontatoimin- Elintarvikeviraston perustamiseen liittyvinä
42880: nassa itsenäinen asema. kertaluonteisina menoina 0,8 miljoonan mar-
42881: Viranomaistoimintojen ja tutkimuksen kan menot. Elintarvikeviraston johtajan virka
42882: erottaminen katsottiin kuitenkin parhaaksi lakkaisi ja uuteen Elintarvikevirastoon perus-
42883: vaihtoehdoksi muun muassa sen vuoksi, että tettaisiin ylijohtajan virka.
42884: näin voitaisiin selkeimmin osoittaa valvonta- Elintarvikevirastoon siirtyisi myös Eläin-
42885: viranomaisen erillisyys tutkimustoiminnasta lääkintä- ja elintarvikelaitoksen lihantarkas-
42886: ja sen toiminnan riippumattomuus. Sidos- tushenkilökunta, 103 henkilöä. Heistä johtu-
42887: ryhmistä lähes kaikki kannattivat organisato- vat palkkaus- ja muut menot sisältyvät lihan-
42888: risesti itsenäisen viranomaisen mallia. tarkastustoiminnan toimintamenoihin. Lihan-
42889: tarkastustoiminnasta aiheutuvat kulut katet-
42890: taisiin edelleen lihantarkastustoiminnan tar-
42891: 4. Esityksen vaikutukset kastusmaksuilla.
42892: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tut-
42893: 4.1. Taloudelliset vaikutukset kimustehtäviä jatkava Eläinlääkintä- ja elin-
42894: tarviketutkimuslaitos tarjoaisi maksutta uu-
42895: Valtiontaloudelliset vaikutukset delle Elintarvikevirastolie talous-, henkilös-
42896: tö- ja tietohallinnon palveluita. Nykyinen
42897: Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- Elintarvikevirasto on saanut nämä palvelut
42898: 12 HE 114/2000 vp
42899:
42900:
42901: Kuluttajavirastolta, ja näitä palveluita vas- toon. Nykyisen Elintarvikeviraston johtajan
42902: taavaa työpanosta koskevat määrärahat, virka lakkaisi ja uuteen Elintarvikevirastoon
42903: 700 000 markkaa, siirrettäisiin Eläinlääkintä- perustettaisiin ylijohtajan virka.
42904: ja elintarviketutkimuslaitokselle. Elintarvi- Toiminnan tehokkuuden vuoksi uuden or-
42905: keviraston perustamisesta johtuvia tehtävä- ja ganisaation on toimittava samoissa toimiti-
42906: henkilöstösiirtoja lukuunottamatta organisaa- loissa. Tällä hetkellä Elintarvikevirasto ja
42907: tiouudistus sinänsä ei aiheuttaisi muutoksia Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintar-
42908: laitoksen määrärahatarpeisiin. vikevalvonnan osasto toimivat Helsingissä
42909: Elintarvikeviraston tulot, arviolta 18,7 mil- yhteensä kolmessa eri toimipisteessä. Tarkoi-
42910: joonaa markkaa, muodostuisivat valtion li- tuksena on vuokrata uutta Elintarvikevirastoa
42911: hantarkastustoiminnasta (18,3 miljoonaa varten tarvittavat tilat mahdollisimman lähel-
42912: markkaa), joka siirtyisi Eläinlääkintä- ja elin- tä nykyisten Elintarvikeviraston ja Eläin-
42913: tarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan osas- lääkintä- ja elintarvikelaitoksen nykyisiä
42914: ton mukana uuteen organisaatioon, sekä toimitiloja. Vuoden 2001 talousarvioehdo-
42915: muusta maksullisesta palvelutoiminnasta tuksessa on otettu huomioon Elintarvikevi-
42916: (400.000 markkaa). Lihantarkastustoiminnan raston perustamiseen liittyvinä kertaluontei-
42917: tulojen siirtymisen lisäksi organisaatiouudis- sina menoina 0,8 miljoonan markan menot.
42918: tus ei vaikuttaisi Eläinlääkintä- ja elintarvike- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen Hel-
42919: tutkimuslaitoksen tulokertymään. singissä sijaitsevat tutkimusosastot ja hallin-
42920: to-osasto sekä alueyksiköt (nykyiset aluela-
42921: boratoriot) henkilöstöineen jatkaisivat toi-
42922: Kunnallistaloudelliset ja elinkeinoelämään mintaansa Eläinlääkintä- ja elintarviketutki-
42923: sekä kansalaisiin kohdistuvat vaikutukset muslaitoksena.
42924:
42925: Esityksellä ei ole suoranaisia kuntien tai 5. Asian valmistelu
42926: elinkeinoelämän talouteen kohdistuvia vaiku-
42927: tuksia. Uudistuksen tarkoituksena on yhden- Esitys perustuu maa- ja metsätalousminis-
42928: mukaistaa valvonnan johto. Tämä puolestaan teriön asettaman työryhmän mietintöön. Työ-
42929: tehostaisi kuntien, lääninhallitusten ja tullin ryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsäta-
42930: valvontaviranomaisten sekä elinkeinonhar- lousministeriö, kauppa- ja teollisuusministe-
42931: joittajien toiminnan ohjaamista elintarvike- riö, sosiaali- ja terveysministeriö, Eläinlää-
42932: valvontaan liittyvissä kysymyksissä. Tämä kintä- ja elintarvikelaitos sekä Elintarvikevi-
42933: parantaisi näiden toimijoiden toimintaedelly- rasto.
42934: tyksiä ja tätä kautta osaltaan myös entistä pa- Työryhmä kuuli työnsä aikana Eläinlääkin-
42935: remmin varmistaisi elintarvikkeiden turvalli- tä- ja elintarvikelaitoksen sekä Elintarvikevi-
42936: suutta. raston henkilöstön edustajia, sidosryhmiä se-
42937: kä lääninhallitusten ja valtiovarainministeri-
42938: ön hallinnon kehittämisosaston edustajia. Si-
42939: dosryhmien kuulemistilaisuuteen osallistui-
42940: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- vat Suomen Kalakauppiasliitto ry, Elintarvi-
42941: tukset keteollisuusliitto ry, Suomen Elintarviketyö-
42942: läisten liitto ry, Suomen Eläinlääkäriliitto ry,
42943: Elintarvikeviraston henkilöstö, 25 henki- Kuntien Terveystarkastajat KTV ry, Kulutta-
42944: löä, sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- jatutkimuskeskus, Helsingin yliopiston eläin-
42945: sen elintarvikevalvonnan osaston henkilöstö, lääketieteellinen ja maa- ja metsätaloustie-
42946: 30 henkilöä, ja lihantarkastushenkilöstö, 103 teellinen tiedekunta, Kaupan Keskusliit-
42947: henkilöä, siirtyisivät uuden Elintarvikeviras- to/Päivittäistavarakauppa ry, Kansanterveys-
42948: ton palvelukseen. Täytettyinä olevat virat ja laitos, Suomen Kananmunapakkaamaiden
42949: työsopimussuhteiset tehtävät siirtyisivät suo- yhdistys ry, Kuluttajavirasto, Kuluttajat -
42950: raan ehdotetun Elintarvikevirastoa koskevan Konsumenterna, Ympäristö- ja Terveysalan
42951: lain nojalla nimikkeitä tai palvelussuhteen Tekniset ry, Kansanterveyslaitos, Suomen
42952: ehtoja muuttamatta uuteen Elintarvikeviras- Hotelli- Ravintolaliitto SHR ry, Suomen
42953: HE 114/2000 vp 13
42954:
42955:
42956: Kemistiliitto ry, Tullilaboratorio, Tullihalli- Iinnai uutta Elintarvikevirastoa. Mikrobiolo-
42957: tuksen valvonta- ja tarkastusyksikkö, Agro- gikilta katsoi, että Elintarvikeviraston toimi-
42958: nomiliitto ry, Suomen Kalankasvattajaliitto valtuudet riskinarvioinnissa tulisi varmistaa.
42959: ry, Hallintounioni HU ry/STTK-J ry, Luon- Useissa lausunnoissa esitettiin myös jatkossa
42960: taistuotealan Tukkukauppiaitten liitto ry, harkittavaksi muiden elintarvikevalvontaan
42961: Mikrobiologikilta ry, Maa- ja metsätalous- ja kuluttajansuojaan liittyvien tehtävien yh-
42962: tuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Ku- distämistä samaan kokonaisuuteen.
42963: luttajaliitto, Suomen Luontaistuotekauppiait- Tullilaboratorion esittämää yhteistyötä
42964: ten liitto ja Lääkelaitos. Valtaosa kuultavista markkinavalvonnassa on tarkoitus edelleen
42965: oli organisatorisesti itsenäisen Elintarvikevi- jatkaa nykyisen Elintarvikeviraston ja tullila-
42966: raston perustamisen kannalla. boratorion välillä tästä yhteistyöstä solmitun
42967: Työryhmän mietinnön valmistuttua se toi- sopimuksen mukaisesti. Elintarvikevalvon-
42968: mitettiin tiedoksi ja mahdollisia lausuntoja nan yhteistyöryhmän osalta on katsottu, että
42969: varten edellä mainituille tahoille. Lausunnon jääviyskysymykset huomioon ottaen ei ole
42970: antoivat Tullihallituksen valvonta- ja tarkas- tarkoituksenmukaista, että valvontatoimien
42971: tusyksikkö, Tullilaboratorio, Suomen Kunta- kohteena mahdollisesti olevat sidosryhmät
42972: liitto, Päivittäistavarakauppa ry, Elintarvike- osallistuisivat valvontaviranomaisen ohjaa-
42973: teollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuotta- miseen yhteistyöryhmässä. Elintarvikeneu-
42974: jain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kalan- vottelukunta olisi elin, joka edelleen jatkaisi
42975: kasvattajaliitto ry, Mikrobiologikilta ja Mik- sidosryhmien ja viranomaisten yhteistyöfoo-
42976: kelin seudun terveydenhuollon ympäristö- rumina.
42977: keskus ry. Lausuntokierroksen jälkeen esitys valmis-
42978: Lausunnoissa tuettiin edelleen Eläinlääkin- teltiin maa- ja metsätalousministeriössä vir-
42979: tä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvon- katyönä. Esityksestä pyydettiin lausunnot
42980: nan osaston ja Elintarvikeviraston yhdistä- samoilta tahoilta kuin työryhmän mietinnöstä
42981: mistä yhdeksi viranomaiseksi. Tullilaborato- sekä lisäksi oikeusministeriöltä. Annetuissa
42982: rio kiinnitti huomiota siihen, että sen yhteis- lausunnoissa tuettiin edelleen Eläinlääkintä-
42983: työ markkinavalvonnassa uuden Elintarvike- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan
42984: viraston kanssa tulisi edelleen turvata. Päivit- osaston ja Elintarvikeviraston yhdistämistä
42985: täistavarakauppa ry katsoi, että keskeisillä si- yhdeksi viranomaiseksi sekä Eläinlääkintä- ja
42986: dosryhmillä tulisi olla edustus uuden Elintar- elintarviketutkimuslaitoksen perustamista.
42987: vikeviraston toimintaa ohjaavassa elimessä. Oikeusministeriö esitti ehdotettujen Elin-
42988: Sidosryhmien kuulemista elintarvikeneuvot- tarvikevirastosta annettavan lain ja Eläinlää-
42989: telukunnan kautta ei pidetty riittävänä. Elin- kintä- ja elintarviketutkimuslaitoksesta an-
42990: tarviketeollisuusliitto ry katsoi myös, että jos nettavan lain toimialaa, tehtäviä ja hallinnon
42991: valvonnan kohdetta edustavat tahot eivät ole järjestämistä koskevien säännösten selkeyt-
42992: mukana uutta Elintarvikevirastoa ohjaavassa tämistä ja täsmentämistä. Valtiovarainminis-
42993: toimielimessä, merkitsee tämä käytännössä teriö esitti, että ehdotetuissa laeissa säädettäi-
42994: sitä, että valvonnan kohteita ei juuri kuulla siin suoraan henkilöstön siirtymisestä uusien
42995: valvonnan kehittämiseen ja pitkän tähtäimen organisaatioiden palvelukseen. Oikeusminis-
42996: linjauksiin kuuluvissa kysymyksissä. Lisäksi teriön ja valtiovarainministeriön ehdotukset
42997: Elintarviketeollisuusliitto ry kiinnitti huo- on esityksessä otettu huomioon.
42998: miota yhteistyöhön uuden Elintarvike- Sosiaali- ja terveysministeriö esitti, että
42999: viraston ja tullilaboratorion elintarvikeval- Elintarvikevirastosta annettavaan lakiin lisät-
43000: vonnan sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon täisiin yhdessä Kansanterveyslaitoksen kans-
43001: tuotevalvontakeskuksen teknisen tuoteval- sa tehtävä ruokamyrkytysten seuranta. Ruo-
43002: vonnan välillä. Maa- ja metsätaloustuottajain kamyrkytyksiin liittyvät kysymykset kuulu-
43003: Keskusliitto MTK ry katsoi, että Elintarvike- vat kuitenkin jo terveydensuojelulain nojalla
43004: viraston hallintoon tulisi saada mukaan myös Elintarvikevirastolle, Kansanterveyslaitoksel-
43005: sidosryhmien edustus alkutuotanto mukaan le ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle,
43006: lukien. Elintarvikeneuvottelukunnan tulisi ol- jatkossa Eläinlääkintä- ja elintarviketutki-
43007: la saman ministeriön alaisuudessa, joka hal- muslaitokselle. Sosiaali- ja terveysministeriö
43008: 14 HE 114/2000 vp
43009:
43010:
43011: voi antaa tarkempia ohjeita ruokamyrkytys- vät elintarvikeneuvottelukunnan siirtämistä
43012: ten seurannasta. Tämän vuoksi erillinen kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudesta
43013: säännös asiasta ei ole tarpeen. maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen.
43014: Kuluttajatutkimuskeskus esitti muun muas- Myös valtiovarainministeriö kiinnitti asiaan
43015: sa, että uuden Elintarvikeviraston tulosohja- huomiota. Elintarvikeneuvottelukunnan on
43016: uksessa on varmistettava, että yhteistyö kuitenkin tarkoitus jatkaa kauppa- ja teolli-
43017: muun kuluttajahallinnon kanssa toimii hyvin. suusministeriön yhteydessä siksi, että kaup-
43018: Kuluttajalähtöisen tutkimuksen asema uudes- pa- ja teollisuusministeriölle kuuluisivat
43019: sa Elintarvikevirastossa tulisi lakisääteisesti edelleen elintarvikelain mukaiset asiat. Nämä
43020: vahvistaa vähintään nykyisen Elintarvikevi- liittyvät elintarvikkeiden turvallisuuden li-
43021: raston käytännön mukaiseksi. Tutkimuksen säksi elintarvikkeiden laatuun ja kuluttajan
43022: edustus myös muissa elintarvikevalvontaa suojaamiseen elintarvikemääräysten vastais-
43023: linjaavissa asiantuntijaelimissä tulisi turvata ten elintarvikkeiden aiheuttamitta taloudelli-
43024: säädösteitse. Ehdotetussa Elintarvikevirastos- silta tappioilta myös silloin, jos erityslainsää-
43025: ta annettavassa laissa on uuden Elintarvikevi- dännössä, kuten esimerkiksi hygienialaissa,
43026: raston yhtenä tehtävänä säilytetty elintarvi- ei ole asiaa koskevia säännöksiä. Elintarvike-
43027: kevalvonnan kehittämiseksi tarvittavien tut- laki on elintarvikkeita koskeva yleislaki,
43028: kimuksien ja selvitysten tekeminen. Valtio- minkä vuoksi elintarvikekysymyksiä laajasti
43029: neuvoston asetuksella on tarkoitus säätää käsittelevän neuvottelukunnan olisi tarkoi-
43030: elintarvikeneuvottelukunnasta. Tarkoituksena tuksenmukaisinta toimia sen ministeriön yh-
43031: on, että neuvottelukuntaan tulisi kuluttaja- teydessä, jolle elintarvikelain mukaiset ky-
43032: asioiden edustus. symykset kuuluvat. Kauppa- ja teollisuusmi-
43033: Niistä seikoista, joista tultaisiin säätämään nisteriö koordinoi myös kansallisten kantojen
43034: valtioneuvoston asetuksella, Kaupan keskus- valmistelua Codex Alimentarius -komiteaa
43035: liitto ja Päivittäistavarakauppa ry korostivat varten. Codex Alimentarius -komitea on Yh-
43036: edelleen sitä, että elintarvikevalvonnan yh- distyneiden Kansakuntien piirissä toimivien
43037: teistyöryhmään tulisi kuulua myös elinkeino- FAO:n ja WHO:n yhteinen toimielin, joka
43038: jen edustajia. Tämän osalta viitataan edellä laatii kansainvälisiä elintarvikestandardeja.
43039: esitettyyn jääviyskysymykseen. Tullilabora- Elintarvikeneuvottelukunta toimisi myös
43040: torio ja sosiaali- ja terveysministeriö esittivät, kansallisena Codex Alimentarius -komiteana.
43041: että elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmän Elintarvikeneuvottelukunnassa valmisteltai-
43042: tulisi käsitellä ehdotettua laajemmin elintar- siin niitä kannanottoja, joita Suomi tulisi
43043: vikekysymyksiä. Elintarvikevalvonnan yh- kansainvälisissä yhteyksissä esittämään Co-
43044: teistyöryhmän eräänä päätarkoituksena on dex Alimentarius -komitean työhön liittyen.
43045: kuitenkin sovittaa yhteen kauppa- ja teolli- Myös tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista,
43046: suusministeriön, sosiaali- ja terveysministe- että elintarvikeneuvottelukunta jatkaisi kaup-
43047: riön sekä maa- ja metsätalousministeriön ja pa- ja teollisuusministeriön yhteydessä.
43048: Elintarvikeviraston välinen tulosohjaus.
43049: Muun muassa tämän vuoksi yhteistyöryhmän 6. Riippuvuus muista esityksistä
43050: toimialan laajentaminen koskemaan kaikkia
43051: elintarvikevalvonnan viranomaisia ei ole täs- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
43052: sä vaiheessa tarkoituksenmukaista. vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
43053: Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin sen yhteydessä.
43054: myös elintarvikeneuvottelukunnasta. Agro-
43055: nomiliitto ja Suomen eläinlääkäriliitto esitti-
43056: HE 114/2000 vp 15
43057:
43058:
43059:
43060:
43061: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
43062:
43063: 1. Lakiehdotusten perustelut ja terveysministeriön toimialoihin kuuluvan
43064: elintarvikevalvonnan tulosohjauksen yhteen-
43065: 1.1. Laki Elintarvikevirastosta sovittamisen ja yhteisten toimintalinjojen
43066: muotoilun terveysvaaratilanteissa. Tulosso-
43067: 1 §.Toimiala ja hallinnollinen asema. Uu- pimukset solmittaisiin suoraan kunkin minis-
43068: den Elintarvikeviraston tehtäväksi siirtyisivät teriön toimialaan kuuluvien asioiden osalta
43069: nykyisen Elintarvikeviraston ja Eläinlääkin- sen ja asianomaisen viraston tai laitoksen vä-
43070: tä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvon- lillä sen jälkeen, kun asianomainen ministe-
43071: nan osaston hoitamat tehtävät sellaisinaan. riö on saanut elintarvikevalvonnan yhteistyö-
43072: Nämä tehtävät on selostettu edellä yleispe- ryhmän lausunnon. ·
43073: rusteluissa jaksossa 2.1. Kasvintuotannon tarkastuskeskus olisi tar-
43074: Elin!arvikeviraston toimialana olisi johtaa, koitus ottaa myös elintarvikevalvonnan yh-
43075: s~unmt~lla, . ja kehittää elintarvikkeiden ja teistyöryhmän toiminnan piiriin, jotta elin-
43076: elmtarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvi- tarvikevalvonnan pellolta pöytään -
43077: en tarvikkeiden valvontaa sekä näihin liitty- valvontaketju täydentyisi. Kasvintuotannon
43078: vää riskinhallintaa. Täten Elintarvikevirasto tarkastuskeskuksen asemaan ei olisi tässä
43079: joht~is~ el~nt~ikelain, terveydensuojelulain, vaiheessa tarkoitus tehdä muita muutoksia
43080: hygiemalam Ja Euroopan yhteisön yhteisen kuin että elintarvikevalvonnan yhteistyöryh-
43081: maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta anne- mä vastaisi senkin tulosohjauksen yhteenso-
43082: tun lain mukaista valvontaa siten kuin siitä vi!tamisesta. Tulosohjauksen yhteensovitta-
43083: mainituissa laeissa tai niiden nojalla sääde- mista koskeva tehtävä rajattaisiin Kasvintuo-
43084: tään tai määrätään. Lisäksi Elintarvikeviras- tannon tarkastuskeskuksen osalta kuitenkin
43085: ton toimialaan kuuluisi mainittujen lakien koskemaan turvallisuutta elintarvikeketjussa
43086: mukaiset operatiiviset tehtävät, joista nyt ja kuluttajan suojaamista määräysten vastais-
43087: huolehtii nykyinen Elintarvikevirasto tai ten elintarvikkeiden aiheuttamilta taloudelli-
43088: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintar- silta tappioilta. Näin elintarvikevalvonnan
43089: vikevalvonnan osasto. Nämä tehtävät on ku- y_hteistyöryhmän tehtävien ulkopuolelle jäi-
43090: vattu yleisperusteluissa jaksossa 2.1. Sivät muun muassa metsäalan kasvinterveys-
43091: Hallinnollisesti Elintarvikevirasto olisi kysymykset
43092: maa- ja metsätalousministeriön alainen. Kos- Yhteistyöryhmässä olisivat edustettuina
43093: ka Elintarvikeviraston toimialaan kuuluisivat m~a- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja te-
43094: kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- o!hsu~sministeriö ja sosiaali- ja terveysmi-
43095: nonalaan kuuluvan elintarvikelain ja sosiaali- mstenö tulosohjaavina ministeriöinä sekä
43096: ja terveysministeriön hallinnonalaan kuluvan uuden Elintarvikeviraston, Eläinlääkintä- ja
43097: terveydensuojelulain valvonnan johto, tulisi elintarviketutkimuslaitoksen ja Kasvintuo-
43098: mainittujen ministeriöiden osallistua edelleen tannon tarkastuskeskuksen ylin johto ja hen-
43099: Elintarvikeviraston tulosohjaukseen. kilöstö. Yhteistyöryhmän jäsenillä olisi mah-
43100: Tarkoituksena on, että Elintarvikeviraston dollisuus tuoda sen käsiteltäväksi myös mui-
43101: ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitok- ta asioita harkintansa mukaan. Yhteistyö-
43102: sen tulostavoitteet ja toimintalinjat, siltä osin ryhmällä ei olisi nimitystehtäviä eikä se päät-
43103: kun ne koskevat elintarvikeketjun turvalli- täisi muistakaan yksittäisistä hallintoasioista.
43104: suutta, sovitetaan yhteen koko valvontaket- 2 §. Tehtävät. Elintarvikevirasto johtaisi
43105: jun laajuudelta. Valtioneuvoston asetuksella elintarvikelain, terveydensuojelulain, hy-
43106: perustettaisiin tätä varten maa- ja metsätalo- gienialain ja Euroopan yhteisön yhteisen
43107: usministeriön yhteydessä toimiva elintarvi- maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta anne-
43108: kevalvonnan yhteistyöryhmä. Se saisi tehtä- tun lain mukaista valvontaa siten kuin siitä
43109: väkseen maa- ja metsätalousministeriön, mainituissa laeissa tai niiden nojalla sääde-
43110: kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- tään tai määrätään.
43111: 16 HE 114/2000 vp
43112:
43113:
43114: Elintarvikevirastolie kuuluisi edellä mainit- myrkytysten selvittämisessä, kuluttaja-
43115: tujen lakien nojalla myös elintarvikevalvon- asioissa ja zoonoosivalvonnassa.
43116: nan täytäntöönpanotehtäviä. Nämä siirtyisi- 3 §. Organisaatio. Elintarvikevirastoa joh-
43117: vät nykyisiltä Elintarvikevirastolta ja Eläin- taisi ylijohtaja. Virastolla ei olisi johtokun-
43118: lääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintarvike- taa. Elintarvikeviraston sisäisistä toimintayk-
43119: valvonnan osastolta. siköistä määrättäisiin Elintarvikeviraston työ-
43120: Elintarvikevirasto huolehtisi valtion tehtä- järjestyksessä.
43121: vänä olevan lihantarkastuksen järjestämisestä Nykyisen Elintarvikeviraston johtokunnas-
43122: samoin kuin teurastamoiden ja niiden yhtey- ta säädetään elintarvikevirastosta annetussa
43123: dessä olevien laitosten hyväksymisestä ja asetuksessa (27811990). Sen mukaan johto-
43124: valvonnasta. Elintarvikevirasto huolehtisi kunnassa on maa- ja metsätalousministeriön,
43125: myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sosiaa-
43126: kansallisten vierasainevalvontaohjelmien jär- li- ja terveysministeriön edustajat samoin
43127: jestämisestä yhteistyössä Eläinlääkintä- ja kuin Elintarvikeviraston johtaja ja viraston
43128: elintarviketutkimuslaitoksen kanssa sekä Eu- henkilöstön edustaja. Uudella Elintarvikevi-
43129: roopan yhteisön lainsäädännön mukaisten vi- rastolla ei siis olisi johtokuntaa. Ohjaavien
43130: raston toimialaan kuuluvien muiden valvon- ministeriöiden näkemykset tulisivat huomi-
43131: taohjelmien järjestämisestä. Elintarvikelain oon otetuksi elintarvikevalvonnan yhteistyö-
43132: nojalla Elintarvikevirasto huolehtisi edelleen ryhmässä. Toisaalta ei jääviyskysymykset
43133: muun muassa laaja-alaisten pakkokeinojen huomioon ottaen ole tarkoituksenmukaista,
43134: käytöstä sekä markkinoinnin valvonnasta se- että valvontatoimien kohteena mahdollisesti
43135: kä toimisi lupa- ja ilmoitusviranomaisena olevat sidosryhmät osallistuisivat valvontavi-
43136: muun muassa elintarvikkeiden täydentämistä ranomaisen ohjaamiseen elintarvikevalvon-
43137: ja ravintovalmisteita koskevissa asioissa. Eu- nan yhteistyöryhmässä.
43138: roopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan Tarkoituksena on, että kauppa- ja teolli-
43139: . täytäntöönpanosta annetun lain nojalla Elin- suusministeriön yhteydessä toimiva elintar-
43140: tarvikeviraston tehtävänä olisi EY- vikeneuvottelukunta jatkaisi edelleen viran-
43141: lainsäädäntöön kuuluva maitovalmisteiden omaisten ja sidosryhmien yhteistyöfoorumi-
43142: EU-tukien valvonta. Siirtyvät tehtävät on tar- na. Elintarvikeneuvottelukunnasta säädettäi-
43143: kemmin selostettu yleisperusteluissa jaksossa siin varsinaisesti valtioneuvoston asetuksella
43144: 2.1. perustuslain 119 §:n 2 momentin nojalla.
43145: Elintarvikeviraston tulisi hoitaa toimialaan- Samalla kumottaisiin nykyinen elintarvike-
43146: sa kuuluva valtakunnallinen tiedottaminen ja neuvottelukunnasta annettu asetus
43147: riskiviestintä. Riskiviestinnällä tarkoitetaan (38511992). Elintarvikeneuvottelukunnan
43148: erityisesti riskinhallintaan liittyvää viestintää tehtävänä olisi käsitellä yhteistyöelimenä
43149: viranomaisiin ja kansalaisiin päin. Lisäksi elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun
43150: Elintarvikeviraston tulisi järjestää toimi- liittyviä kysymyksiä sekä antaa niistä lausun-
43151: alaansa liittyvää koulutusta sekä tehdä elin- toja ja tehdä aloitteita. Se kehittäisi ja yhteen
43152: tarvikevalvonnan kehittämiseksi tarvittavia sovittaisi kansallisesti elintarvikelainsäädän-
43153: tutkimuksia ja selvityksiä. Se osallistuisi töön ja -standardisointiin liittyvää kansainvä-
43154: myös toimialallaan kansainväliseen yhteis- listä yhteistyötä ja toimisi kansallisena Co-
43155: työhön. dex Alimentarius -komiteana. Tehtävässään
43156: Tehtäviensä suorittamiseksi Elintarvikevi- kansallisena Codex Alimentarius -komiteana
43157: rasto jatkaa yhteistyötä samojen viranomais- neuvottelukunta valmistelisi Suomen kantoja
43158: tahojen ja sidosryhmien kanssa kuin nykyiset kansainvälisiä elintarvikestandardeja Iaati-
43159: Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- ja elintar- van, FAO:n ja WHO:n yhteisen Codex Ali-
43160: vikelaitoksen elintarvikevalvonnan osasto- mentarius -komitean kokouksia varten.
43161: kin. Viranomaisista tärkeitä yhteistyökump- Kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja
43162: paneita ovat esimerkiksi tullilaboratorio, terveysministeriö tai maa- ja metsätalousmi-
43163: Kansanterveyslaitos, kuluttajaviranomaiset nisteriö voisivat tuoda neuvottelukunnan kä-
43164: sekä eläinlääkintä viranomaiset muun muassa siteltäväksi myös muita sen toimialaan kuu-
43165: tuontielintarvikkeiden valvonnassa, ruoka- luvia asioita.
43166: HE 114/2000 vp 17
43167:
43168:
43169: Elintarvikeneuvottelukunta jatkaisi kauppa- johtoryhmästä sekä muista viraston sisäiseen
43170: ja teollisuusministeriön yhteydessä siksi, että hallintoon kuuluvista asioista. Ehdotetun lain
43171: kauppa- ja teollisuusministeriölle kuuluisivat 4 §:n nojalla ylijohtaja voi myös delegoida
43172: edelleen elintarvikelain mukaiset asiat. Nämä asioiden ratkaisuvaltaa työjärjestyksellä vi-
43173: liittyvät elintarvikkeiden turvallisuuden li- raston muille virkamiehille. Ylijohtajan apu-
43174: säksi elintarvikkeiden laatuun ja kuluttajan na toimiva johtoryhmä olisi viraston sisäinen
43175: suojaamiseen elintarvikemääräysten vastais- eikä siihen kuuluisi viraston ulkopuolisia
43176: ten elintarvikkeiden aiheuttamilta taloudelli- edustajia. Ehdotetun työjärjestystä koskevan
43177: silta tappioilta myös silloin, jos erityislain- valtuutussäännöksen nojalla voitaisiin siis
43178: säädännössä, kuten esimerkiksi hygienialais- antaa vain viraston työjärjestykselle ominai-
43179: sa, ei ole asiaa koskevia säännöksiä. Elintar- sia lain rajoissa pitäytyviä hallinnon sisäisiä
43180: vikelaki on elintarvikkeita koskeva yleislaki, määräyksiä. Ehdotetussa säännöksessä on
43181: minkä vuoksi elintarvikekysymyksiä laajasti otettu huomioon perustuslakivaliokunnan
43182: käsittelevän neuvottelukunnan olisi tarkoi- valtiontalouden tarkastusvirastoa koskevasta
43183: tuksenmukaisinta toimia sen ministeriön yh- hallituksen esityksestä antamassa lausunnos-
43184: teydessä, jolle elintarvikelain mukaiset ky- sa (Pe VM 19/2000 vp - HE 39/2000 vp) esi-
43185: symykset kuuluvat. Kauppa- ja teollisuusmi- tetty työjärjestystä koskeva kannanotto.
43186: nisteriö koordinoi myös kansallisten kantojen 6 §. Voimaantulo. Ehdotettu laki tulisi
43187: valmistelua Codex Alimentarius -komiteaa voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. Sillä
43188: varten. Elintarvikeneuvottelukunta toimisi kumottaisiin Elintarvikevirastosta annettu la-
43189: myös kansallisena Codex Alimentarius - ki. Ennen ehdotetun lain voimaantuloa voi-
43190: komiteana. Elintarvikeneuvottelukunnassa taisiin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttä-
43191: valmisteltaisiin kannanottoja, joita Suomi tu- miin toimenpiteisiin. Näitä olisivat esimer-
43192: lisi kansainvälisissä yhteyksissä esittämään kiksi ylijohtajan viran perustaminen ja täyt-
43193: Codex Alimentarius -komitean työhön liitty- täminen sekä muut Elintarvikeviraston toi-
43194: en. Myös tämän vuoksi on tarkoituksenmu- minnan käynnistämiseen liittyvät toimenpi-
43195: kaista, että elintarvikeneuvottelukunta jatkai- teet.
43196: si kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydes- 7 §. Siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi
43197: sä. säännöksen siitä, että ehdotetun lain tullessa
43198: Neuvottelukunnassa tulisi edelleen olla riit- voimaan Elintarvikevirastossa ja Eläinlääkin-
43199: tävä elintarvikkeita koskevan lainsäädännön tä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvon-
43200: ja valvonnan, alkutuotannon, elintarviketeol- nan osastossa vireillä olevat asiat siirtyvät
43201: lisuuden ja -kaupan, kuluttaja-asioiden sekä uuden Elintarvikeviraston käsiteltäviksi.
43202: maatalouskysymysten asiantuntemus. 8 §.Henkilöstöä koskevat siirtymäsään-
43203: 4 §.Asioiden käsittely. Elintarvikevirasto nökset. Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä-
43204: olisi päällikkövirasto. Ylijohtaja päättäisi ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan
43205: Elintarvikeviraston toimialaan kuuluvista osaston virka- ja työsopimussuhteinen henki-
43206: asioista, ellei hän olisi työjärjestyksellä siir- löstö lihantarkastushenkilöstö mukaan lukien
43207: tänyt päätösvaltaansa muulle viraston virka- siirtyisivät 1 momentin mukaan ilman eri
43208: miehelle. päätöstä ja entisin virka- ja työsuhteen eh-
43209: 5 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. doin uuteen Elintarvikevirastoon. Virkojen
43210: Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin siirtämiseen ei tarvittaisi virkamiehen suos-
43211: Elintarvikeviraston virkojen täyttämisestä, tumusta. Erityinen säännös tästä on tarpeen,
43212: ylijohtajan ja muiden esimiesasemassa olevi- koska valtion virkamieslain (750/1994) mu-
43213: en virkamiesten tähän esimiesasemaan liitty- kaan täytettynä oleva virka saadaan siirtää
43214: vistä tehtävistä sekä johdon kelpoisuusvaati- organisaatiosta toiseen vain asianomaisen
43215: muksista. virkamiehen suostumuksella.
43216: Pykälän 2 momentin mukaan Elintarvikevi- Vaitioneuvosto on 15 päivänä toukokuuta
43217: raston ylijohtajan vahvistamalla viraston työ- 1998 antanut periaatepäätöksen henkilöstön
43218: järjestyksellä säädettäisiin Elintarvikeviras- aseman järjestämisestä valtionhallinnon or-
43219: ton toimintayksiköistä, sijaisuuksista, ylijoh- ganisaatiomuutostilanteissa. Sen mukaan vi-
43220: tajan apuna toimivasta Elintarvikeviraston raston lakatessa ja sen tehtävien siirtyessä
43221:
43222: 2092330
43223: 18 HE 114/2000 vp
43224:
43225:
43226: toiselle valtion virastolle sisällytetään asian- muita resursseja kuin järjestely, jossa Eläin-
43227: omaiseen organisaatiomuutoslakiin säännös, lääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos tarjoaa
43228: jonka mukaan virka- ja työsopimussuhteinen nämä palvelut palvelusopimuksen perusteel-
43229: henkilöstö siirtyy tämän viraston palveluk- la.
43230: seen. Ehdotettu säännös on tämän mukainen. 2 §. Tehtävät. Eläinlääkintä- ja elintarvike-
43231: Nykyisen Elintarvikeviraston ja Eläinlääkin- tutkimuslaitos tekisi eläinlääkintään ja eläin-
43232: tä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvon- tautitilanteen selvittämiseksi sekä eläinten
43233: nan osaston sekä lihantarkastushenkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja
43234: virka- ja työsuhteen ehdot eivät siirron vuok- sairauksien ehkäisemiseen, määrittämiseen ja
43235: si muuttuisi. hoitamiseen tarvittavia laboratorio- ja kenttä-
43236: Nykyisen Elintarvikeviraston johtajan vir- tutkimuksia ja neuvontatyötä sekä osallistuisi
43237: ka ei 2 momentin mukaan kuitenkaan siirtyisi tuotantoeläinten kansallisen terveydenhuolto-
43238: uuteen elintarvikevirastoon, sillä virka lak- ohjelman toteuttamiseen. Laitos tekisi edel-
43239: kaisi ilman irtisanomista ehdotetun lain voi- leen myös eläimistä saatavien elintarvikkei-
43240: maan tullessa ja tilalle perustettaisiin y lijoh- den ja niiden raaka-aineiden tutkimuksia. Li-
43241: tajan virka. Viran nykyinen haltija jää eläk- säksi se toimisi Euroopan yhteisön säädösten
43242: keelle ennen uuden Elintarvikeviraston toi- edellyttämänä eläintauteihin ja eläimistä saa-
43243: minnan alkamista. tavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniaan
43244: liittyviä kysymyksiä käsittelevänä kansalli-
43245: 1.2. Laki Eläinlääkintä- ja elintarvike- sena referenssilaboratoriona ja tekisi tähän
43246: tutkimuslaitoksesta liittyviä tutkimuksia. Laitos huolehtisi yhteis-
43247: työssä Elintarvikeviraston kanssa eläimistä
43248: 1 §.Toimiala ja hallinnollinen asema. saatavien elintarvikkeiden kansallisen vie-
43249: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tutki- rasainevalvontaohjelman toteuttamisesta.
43250: musosastot ja alueelliset yksiköt sekä hallin- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos
43251: to-osasto jatkaisivat toimintaansa Eläinlää- suorittaisi toimialallaan myös riskinarvioin-
43252: kintä- ja elintarviketutkimuslaitoksena. Tar- tia. Rokotehuollon turvaamiseksi se edelleen
43253: koituksena on kehittää laitoksen toimintaa osaltaan valmistaisi ja hankkisi eläinlääkin-
43254: kansainvälisen arvioinnin ehdotusten pohjal- nässä tarvittavia rokotteita, seerumeita ja
43255: ta. Laitoksen toimialana olisi eläintautien diagnostisia aineita sekä suorittaisi näiden
43256: tutkimus ja seuranta, eläinten terveyden ja valmisteiden laadun tarkkailua ja jakelua.
43257: hyvinvoinnin edistäminen, eläimistä saatavi- Laitos tekisi ja seuraisi toimialaansa liittyvää
43258: en elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden tieteellistä tutkimusta ja järjestäisi toimi-
43259: tutkimus sekä näihin liittyvä riskinarviointi ja alaansa liittyvää koulutusta sekä osallistuisi
43260: referenssilaboratoriotoiminta. Laitos olisi toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön.
43261: edelleen maa- ja metsätalousministeriön alai- Maa- ja metsätalousministeriö voisi antaa
43262: nen. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitok-
43263: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos selle myös muita sen toimialaan liittyviä sel-
43264: voisi hoitaa maa- ja metsätalousministeriön vitys-, tutkimus-, seuranta- ja suunnitteluteh-
43265: hallinnonalan elintarvikeketjun valvontateh- täviä.
43266: täviä hoitavan muun viraston talous-, henki- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos
43267: löstö- ja muut hallintopalvelut siten kuin lai- luonnollisesti jatkaa yhteistyötään niiden vi-
43268: toksen ja asianomaisten virastojen välillä so- ranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa kuin
43269: vitaan tai maa- ja metsätalousministeriö mää- mitä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos nykyi-
43270: rää. Tarkoituksena on, että se tarjoaisi Elin- sin on tehnyt. Muita tutkimuslaitoksia ja vi-
43271: tarvikevirastolle henkilöstö- talous- ja ATK- ranomaistahoja edustavia tärkeitä yhteistyö-
43272: hallintopalveluita. Nykyinen Elintarvikevi- kumppaneita ovat esimerkiksi Helsingin yli-
43273: rasto saa suurimman osan hallintopalveluis- opisto sekä Kansanterveyslaitos.
43274: taan Kuluttajavirastolta. Uuden Elintarvike- 3 §. Yhteistoiminta. Laitoksen ja sen sidos-
43275: viraston tarvitsemien kaikkien hallintopalve- ryhmien yhteistoiminnan tueksi maa- ja met-
43276: lujen tuottaminen viraston itsensä toimesta sätalousministeriö voisi asettaa neuvottelu-
43277: vaatisi huomattavasti enemmän henkilö- ja kuntia. Tarkoituksena on kutsua niihin tie-
43278: HE 114/2000 vp 19
43279:
43280:
43281: teellistä asiantuntemusta sekä laitoksen si- tyksellä laitoksen muille virkamiehille. Yli-
43282: dosryhmien edustus. Elintarvikevalvonnan johtajan apuna toimiva johtoryhmä olisi lai-
43283: yhteistyöryhmä huolehtisi Eläinlääkintä- ja toksen sisäinen, eikä siihen kuuluisi ulkopuo-
43284: elintarviketutkimuslaitoksen tulosohjauksen lisia tahoja. Ehdotetun työjärjestystä koske-
43285: yhteensovittamisesta Elintarvikeviraston ja van valtuusäännöksen nojalla voitaisiin siis
43286: Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kanssa antaa vain laitoksen työjärjestykselle ominai-
43287: elintarvikevalvontaketjuun liittyvissä asiois- sia lain rajoissa pitäytyviä hallinnon sisäisiä
43288: sa. määräyksiä. Kuten edellä Elintarvikevirastoa
43289: 4 §. Organisaatio. Eläinlääkintä- ja elintar- koskevan lain osalta, ehdotetussa säännök-
43290: viketutkimuslaitosta johtaisi ylijohtaja. Maa- sessä on otettu huomioon perustuslakivalio-
43291: ja metsätalousministeriö vahvistaisi kuiten- kunnan valtiontalouden tarkastusvirastoa
43292: kin Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslai- koskevasta hallituksen esityksestä antamassa
43293: toksen alueyksiköiden toimipaikat ja tarvitta- lausunnossa esitetty työjärjestystä koskeva
43294: essa toimialueet Laitoksen Kuopiossa, Sei- kannanotto.
43295: näjoella ja Oulussa olevat alueyksiköt (ny- 8 §. Voimaantulo. Ehdotettu laki tulisi
43296: kyiset aluelaboratoriot) jatkaisivat toimin- voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. Sillä
43297: taansa. Niitä on tarkoitus kehittää erikoistu- kumottaisiin Eläinlääkintä- ja elintarvikelai-
43298: maan siten, että kunkin alueyksikön erityinen toksesta annettu laki. Muussa lainsäädännös-
43299: osaaruisalue palvelisi laitoksen sisäisen työn- sä oleva viittaus Eläinlääkintä- ja elintarvike-
43300: jaon ohella myös niiden sijoituspaikkakuntia laitokseen koskisi lain voimaan tultua Eläin-
43301: ympäristöineen. Laitoksen työjärjestyksessä lääkintä- ja elintarviketutkimuslaitosta.
43302: määrättäisiin tarkemmin laitoksen, mukaan Hygienialakia ja sen nojalla annettuja ase-
43303: lukien sen alueyksiköt, sisäisistä toimintayk- tuksia ja maa- ja metsätalousministeriön pää-
43304: siköistä. Laitoksella ei olisi edelleenkään joh- töksiä tullaan tarkistamaan siten, että niissä
43305: tokuntaa. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle nykyi-
43306: 5 §. Tilaustutkimukset. Laitos voisi tehdä sin kuuluvat tehtävät siirtyvät uudelle Elin-
43307: sopimuksia toimintaansa soveltuvien tehtävi- tarvikevirastolle vertailulaboratoriotoimintaa
43308: en ja toimialaansa koskevien tutkimusten ja lukuun ottamatta. Eläinlääkintä- ja elintarvi-
43309: asiantuntijapalvelujen suorittamisesta ulko- kelaitokselle kuuluu nykyisin myös Euroo-
43310: puolisten tilaajien toimeksiannosta. pan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan
43311: 6 §. Asioiden käsittely. Eläinlääkintä- ja täytäntöönpanosta annetun lain nojalla eräi-
43312: elintarviketutkimuslaitos olisi päällikköviras- den EY:n asetusten valvontaan liittyviä teh-
43313: to. Ylijohtaja päättäisi laitoksen toimialaan täviä. Kyseiset tehtävät on osoitettu sille
43314: kuuluvista asioista, ellei hän olisi työjärjes- mainitun lain nojalla annetulla maa- ja
43315: tyksellä siirtänyt päätösvaltaansa muulle lai- metsätalousministeriön päätöksillä. Näitä
43316: toksen virkamiehelle. päätöksiä tullaan muuttamaan siten, että teh-
43317: 7 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. tävät siirtyvät uudelle Elintarvikevirastolle.
43318: Vaitioneuvoston asetuksella säädettäisiin Ennen ehdotetun lain voimaantuloa voitai-
43319: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen siin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
43320: virkojen täyttämisestä, ylijohtajan ja muiden toimenpiteisiin.
43321: esimiesasemassa olevien virkamiesten esi- 9 §. Siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi
43322: miesasemaan liittyvistä tehtävistä sekä joh- säännöksen siitä, että Eläinlääkintä- ja elin-
43323: don kelpoisuusvaatimuksista. tarvikelaitoksen muut kuin elintarvikeval-
43324: Pykälän 2 momentin mukaan Eläinlääkin- vonnan osastolle kuuluvat vireillä olevat asi-
43325: tä- ja elintarviketutkimuslaitoksen ylijohtajan at siirtyisivät lain voimaan tullessa Eläinlää-
43326: vahvistamalla viraston työjärjestyksellä sää- kintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle.
43327: dettäisiin laitoksen toimintayksiköistä, sijai- 10 §.Henkilöstöä koskevat siirtymäsään-
43328: suuksista, ylijohtajan apuna toimivasta lai- nökset. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen
43329: toksen johtoryhmästä sekä muista laitoksen virka- ja työsopimussuhteinen henkilökunta,
43330: sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Eh- lukuun ottamatta uuteen Elintarvikevirastoon
43331: dotetun lain 6 §:n nojalla ylijohtaja voi myös siirtyvää elintarvikevalvonnanosaston henki-
43332: delegoida asioiden ratkaisuvaltaa työjärjes- löstöä ja lihantarkastushenkilöstöä, siirtyisi-
43333: 20 HE 114/2000 vp
43334:
43335:
43336: vät ilman eri päätöstä virka- tai työsuhteen ten valmistelusta. Ohjeen mukaan ministeri-
43337: ehtoja muuttamatta uuteen Eläinlääkintä- ja öiden toimivaltaa koskevat säännökset tuli
43338: elintarviketutkimuslaitokseen. Virkojen siir- erityislaeissa kirjoittaa siten, että ne eivät
43339: toon ei tarvittaisi kyseisten virkamiesten viittaisi määrättyyn ministeriöön, vaan minis-
43340: suostumusta. Erityinen säännös tästä on tar- teriöiden toimialaa koskevat säännökset si-
43341: peen, koska valtion virkamieslain mukaan sältyisivät valtioneuvoston ohjesääntöön
43342: täytettynä oleva virka saadaan siirtää organi- (152211995). Ohjeen mukaisesti on hygienia-
43343: saatiosta toiseen vain asianomaisen virka- laissa käytetty ilmaisua "asianomainen mi-
43344: miehen suostumuksella. nisteriö". Valtioneuvoston ohjesäännön pe-
43345: Vaitioneuvosto on 15 päivänä toukokuuta rusteella hygienialaki kuuluu maa- ja metsä-
43346: 1998 antanut periaatepäätöksen henkilöstön talousministeriön toimialaan. Valtioneuvosto
43347: aseman järjestämisestä valtionhallinnon or- kuitenkin muutti periaatepäätöstään 23 päi-
43348: ganisaatiomuutostilanteissa. Sen mukaan vi- vänä syyskuuta 1999 niin, että ministeriöiden
43349: raston lakatessa ja sen tehtävien siirtyessä toimivaltaa koskevat säännökset tuli erityis-
43350: toiselle valtion virastolle sisällytetään asian- laeissa kirjoittaa siten, että jo erityislaista il-
43351: omaiseen organisaatiomuutoslakiin säännös, menee, mitä ministeriötä tarkoitetaan silloin
43352: jonka mukaan virka- ja työsopimussuhteinen kun erityislaissa on ministeriöiden toimival-
43353: henkilöstö siirtyy tämän viraston palveluk- taa koskevia säännöksiä. Tämän uuden oh-
43354: seen. Ehdotettu säännös on tämän mukainen. jeen mukaan tulisi ensisijaisesti käyttää sää-
43355: Siirtyvän henkilöstön virka- ja työsuhteen tämistapaa, jossa ministeriö mainitaan laissa
43356: ehdot eivät siirron vuoksi muuttuisi. nimeltä, mutta samalla annetaan valtuus
43357: Nykyisen Eläinlääkintä- ja elintarvikelai- muuttaa toimialaa asetuksella. Tämän vuoksi
43358: toksen ylijohtajan virka siirtyisi myös suo- hygienialain 4 §:ään ehdotetaan lisättäväksi
43359: raan ehdotetun lain nojalla uuteen Eläinlää- uusi 3 momentti, jossa todettaisiin, että mitä
43360: kintä- ja elintarviketutkimuslaitokseen. Eri- hygienialaissa säädetään asianomaisesta mi-
43361: tyinen säännös asiasta on tarpeen, koska val- nisteriöstä tarkoittaa maa- ja metsätalousmi-
43362: tion virkamieslain 5 §:n mukaan erittelyvir- nisteriötä, ellei valtioneuvoston asetuksella
43363: kaa, jollainen kyseinen ylijohtajan virka on, toisin säädetä.
43364: ei muutoin voitaisi siirtää. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselta siir-
43365: tyisi uudelle Elintarvikevirastolie hygienia-
43366: lain 53 §:n 1 momentin mukaisen valtakun-
43367: nallisen rekisterin pito muun muassa hyväk-
43368: 1.3. Laki eläimistä saatavien elintarvik- sytyistä laitoksista. Rekisteriin ei ole tarkoi-
43369: keiden elintarvikehygieniasta anne- tus tallettaa henkilötietoja, minkä vuoksi 53
43370: tun lain muuttamisesta §:n 1 momenttiin ei tässä yhteydessä esitetä
43371: muutoksia. Henkilötietoja sisältäviä rekiste-
43372: Hygienialain 6, 8, 9, 15, 16, 21, 38, 43, 53 reitä koskevien säännösten täsmällisyysvaa-
43373: ja 56 §:ssä olevat maininnat Eläinlääkintä- ja timukset olisivat tarkemmat kuin mitä hy-
43374: elintarvikelaitoksesta korvattaisiin Elintarvi- gienialain 53 §:n 1 momentissa säännökset
43375: kevirastolla, jolle kyseiset tehtävät organisaa- nykyisellään ovat.
43376: tiouudistuksen perusteella siirtyisivät. Koska
43377: kyse on organisaatiouudistuksen edellyttä- 2. Tarkemmat säännökset ja
43378: mästä nimenmuutoksesta, voivat Eläinlääkin- määräykset
43379: tä- ja elintarvikelaitoksen ennen tämän lain
43380: voimaantuloa hyväksymät laitokset ja labora- Ehdotettujen lakien nojalla annettavilla val-
43381: toriot luonnollisesti jatkaa hyväksyruispää- tioneuvoston asetuksilla Elintarvikevirastosta
43382: töksen mukaisesti toimintaansa ilman Elin- ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitok-
43383: tarvikeviraston uutta hyväksyntää. Lain 15, sesta annettaisiin säännökset muun muassa
43384: 21 ja 53 §:iin on tehty myös eräitä kielellisiä johdon kelpoisuusvaatimuksista ja virkojen
43385: tarkistuksia asiasisältöä muuttamatta. täyttämisestä. Tarkat määräykset viraston ja
43386: Vaitioneuvosto antoi 13 päivänä joulukuuta laitoksen sisäisestä toiminnan järjestämisestä
43387: 1995 ohjeen ministeriöiden toimialasäännös- sisältyisivät niiden työjärjestyksiin.
43388: HE 114/2000 vp 21
43389:
43390:
43391: Valtioneuvoston asetuksilla säädettäisiin suista päättäisi valtion maksuperustelain mu-
43392: myös elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmäs- kaisesti maa- ja metsätalousministeriö.
43393: tä ja elintarvikeneuvottelukunnasta. Luonnokset elintarvikevalvonnan yhteis-
43394: Elintarvikeviraston siirtyessä hallinnolli- työryhmästä ja elintarvikeneuvottelukunnasta
43395: sesti kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- annettaviksi valtioneuvoston asetuksiksi ovat
43396: nonalalta maa- ja metsätalousministeriön hal- tämän esityksen liitteenä.
43397: linnonalalle tulee valtioneuvoston ohjesään-
43398: töön tehdä vastaava muutos. 3. Voimaantulo
43399: Valvontatehtävien siirtyminen Eläinlääkin-
43400: tä- ja elintarvikelaitokselta Elintarvikeviras- Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan
43401: tolie edellyttää, että viranomaisen nimeä voimaan maaliskuun 1 päivänä 2001. Lakien
43402: koskevat lakitekniset muutokset tehdään täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin
43403: myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden voitaisiin ryhtyä jo ennen kuin ne tulevat
43404: elintarvikehygieniasta annettuun asetukseen voimaan. Näitä toimenpiteitä ovat muun mu-
43405: (1336/1996) ja hygienialain nojalla annettui- assa edellä jaksossa 2 mainittujen asetusten
43406: hin maa- ja metsätalousministeriön päätök- ja työjärjestysten antaminen sekä Elintarvi-
43407: siin. Sama koskee niitä Euroopan yhteisön keviraston ylijohtajan sekä muiden sen ja
43408: yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöön- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen
43409: panosta annetun lain mukaisia maa- ja metsä- uusien virkojen täyttäminen.
43410: talousministeriön päätöksiä, joilla EY-
43411: asetusten valvontatehtäviä on osoitettu Eläin- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
43412: lääkintä- ja elintarvikelaitokselle. Elintarvi- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
43413: kevirastön ja Eläinlääkintä- ja elintarviketut- tukset
43414: kimuslaitoksen suoritteista perittävistä mak-
43415: 22 HE 114/2000 vp
43416:
43417:
43418: Lakiehdotukset
43419: 1.
43420:
43421:
43422: Laki
43423: Elintarvikevirastosta
43424:
43425: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43426:
43427: 1§ työssä Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimus-
43428: laitoksen kanssa.
43429: Toimiala ja hallinnollinen asema Elintarvikevirasto huolehtii toimialaansa
43430: kuuluvasta valtakunnallisesta tiedottamisesta
43431: Elintarvikevirasto johtaa, suunnittelee ja ja riskiviestinnästä. Lisäksi Elintarvikevirasto
43432: kehittää sekä osaltaan suorittaa elintarvikkei- tekee elintarvikevalvonnan kehittämiseksi
43433: den ja niiden kanssa kosketuksiin joutuvien tarvittavia tutkimuksia ja selvityksiä, osallis-
43434: tarvikkeiden valvontaa sekä näihin liittyvää tuu toimialallaan kansainväliseen yhteistyö-
43435: riskinhallintaa. hön ja järjestää toimialaansa liittyvää koulu-
43436: Elintarvikevirasto on hallinnollisesti maa- tusta.
43437: ja metsätalousministeriön alainen. Maa- ja
43438: metsätalousministeriö, kauppa- ja teolli-
43439: suusministeriö sekä sosiaali- ja terveysminis- 3§
43440: teriö vastaavat yhteistoiminnassa viraston tu-
43441: losohjauksesta siten kuin valtioneuvoston Organisaatio
43442: asetuksella tarkemmin säädetään.
43443: Elintarvikevirastoa johtaa ylijohtaja. Elin-
43444: tarvikeviraston toimintayksiköistä määrätään
43445: 2§ Elintarvikeviraston työjärjestyksessä.
43446:
43447: Tehtävät
43448: 4§
43449: Elintarvikevirastolie kuuluu elintarvikelain
43450: (36111995), terveydensuojelulain (763/ 1994), Asioiden käsittely
43451: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintar-
43452: vikehygieniasta annetun lain (1195/ 1996) ja Ylijohtaja ratkaisee Elintarvikeviraston
43453: Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspoli- päätettävät asiat. Ylijohtaja voi työjärjestyk-
43454: tiikan täytäntöönpanosta annetun lain sellä siirtää ratkaisuvaltaa Elintarvikeviraston
43455: (1100/1994) mukainen valvonnan johto ja muulle virkamiehelle.
43456: muut täytäntöönpanotehtävät siten kuin niistä
43457: mainituissa laeissa tai niiden nojalla sääde-
43458: tään tai määrätään. 5§
43459: Elintarvikevirasto huolehtii toimialaansa
43460: kuuluvien Euroopan yhteisön lainsäädännön Tarkemmat säännökset ja määräykset
43461: mukaisten valvontaohjelmien järjestämisestä.
43462: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansal- Valtioneuvoston asetuksella säädetään
43463: listen vierasainevalvontaohjelmien järjestä- Elintarvikeviraston virkojen täyttämisestä
43464: misestä Elintarvikevirasto huolehtii yhteis- sekä ylijohtajan ja muiden esimiesasemassa
43465: HE 114/2000 vp 23
43466:
43467:
43468: olevien virkamiesten esimiesasemaan liitty- 7§
43469: vistä tehtävistä.
43470: Elintarvikeviraston työjärjestyksessä mää- Siirtymäsäännökset
43471: rätään viraston toimintayksiköistä, sijaisuuk-
43472: sista, ylijohtajan apuna toimivasta Elintarvi- Tämän lain voimaan tullessa Elintarvikevi-
43473: keviraston sisäisestä johtoryhmästä sekä rastossa sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelai-
43474: muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asiois- toksen elintarvikevalvonnan osastossa vireil-
43475: ta. Ylijohtaja vahvistaa työjärjestyksen. lä olevat asiat siirtyvät tämän lain voimaan
43476: tultua Elintarvikeviraston käsiteltäviksi.
43477:
43478: 8§
43479:
43480: Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset
43481: 6§
43482: Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja
43483: Voimaantulo elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan
43484: osaston virka- ja työsopimussuhteinen he~i
43485: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- löstö lihantarkastushenkilöstö mukaan lukten
43486: kuuta 2001. sekä kyseiset virat siirtyvät tä~än lain V?i-
43487: Tällä lailla kumotaan Elintarvikevirastosta maan tullessa tässä laissa tarkmtettuun Elm-
43488: 9 päivänä helmikuuta 1990 annettu laki tarvikevirastoon. Virkojen siirtymiseen ei
43489: (1111 1990) siihen myöhemmin tehtyine muu- tarvita asianomaisten virkamiesten suostu-
43490: toksineen. musta.
43491: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan Elintarvikeviraston johtajan virka lakkaa ja
43492: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin virkasuhde päättyy tämän lain voimaan tul-
43493: toimenpiteisiin. lessa.
43494: 24 HE 114/2000 vp
43495:
43496:
43497:
43498: 2.
43499:
43500:
43501: Laki
43502: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksesta
43503:
43504: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43505:
43506: 1§ laatuun liittyviä kysymyksiä käsittelevänä
43507: kansallisena referenssilaboratoriona ja tekee
43508: Toimiala ja hallinnollinen asema tähän liittyviä tutkimuksia. Laitos huolehtii
43509: yhteistyössä Elintarvikeviraston kanssa eläi-
43510: Eläintautien tutkimusta ja seurantaa, eläin- mistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen
43511: ten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, vierasainevalvontaohjelman toteuttamisesta.
43512: eläimistä saatavien elintarvikkeiden laadun ja Laitos valmistaa ja hankkii eläinlääkinnäs-
43513: turvallisuuden tutkimusta sekä näihin liitty- sä tarvittavia rokotteita, seerumeita ja dia-
43514: vää riskinarviointia ja referenssilaboratorio- gnostisia aineita sekä suorittaa näiden val-
43515: toimintaa varten on maa- ja metsätalousmi- misteiden laaduntarkkailua ja jakelua.
43516: nisteriön alainen Eläinlääkintä- ja elintarvi- Laitos tekee ja seuraa toimialaansa liittyvää
43517: ketutkimuslaitos, jäljempänä laitos. tieteellistä tutkimusta, osallistuu toimialal-
43518: Laitos voi myös hoitaa maa- ja metsätalo- laan kansainväliseen yhteistyöhön, järjestää
43519: usministeriön hallinnonalan elintarvikeketjun toimialaansa liittyvää koulutusta ja .suorittaa
43520: valvontatehtäviä hoitavan viraston talous- muut tutkimukset ja tehtävät, jotka sille on
43521: henkilöstö- ja muut hallintopalvelut site~ erikseen säädetty tai jotka maa- ja metsätalo-
43522: kuin laitoksen ja asianomaisten virastojen vä- usministeriö sille määrää.
43523: lillä sovitaan tai maa- ja metsätalousministe-
43524: riö määrää. 3§
43525:
43526: 2§ l'hteistoiminta
43527:
43528: Tehtävät Laitoksen ja sen sidosryhmien yhteistoi-
43529: minnan tueksi maa- ja metsätalousministeriö
43530: Laitos tekee eläinlääkintään ja eläimistä voi asettaa neuvottelukuntia, joihin se kutsuu
43531: s~ataviin elintarvikkeisiin liittyviä tutkimuk- puheenjohtajan ja asianomaisen alan asian-
43532: sta sekä eläintautitilanteen selvittämiseksi tuntijoita.
43533: samoin kuin eläinten terveyden ja hyvin- Laitoksen sekä muiden maa- ja metsätalo-
43534: voinnin edistämiseksi sekä sairauksien ehkäi- usministeriön hallinnonalaan kuuluvien elin-
43535: semiseksi, määrittämiseksi ja hoitamiseksi tarvikeketjun valvontatehtäviä haitavien toi-
43536: tarvittavia laboratorio- ja kenttätutkimuksia. mielinten tulosohjauksen yhteensovittamises-
43537: Laitos suorittaa toimialallaan myös riskinar- ta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
43538: viointia. Laitos osallistuu tuotantoeläinten
43539: kansallisen terveydenhuolto-ohjelman toteut- 4§
43540: tamiseen ja terveysvalvontaohjelmien suun-
43541: nitteluun sekä niihin liittyvään neuvontatyö- Organisaatio
43542: hön.
43543: Laitos toimii Euroopan yhteisön säädöksis- Laitosta johtaa ylijohtaja. Laitoksen
43544: sä edellytettynä eläintauteihin ja eläimistä alueyksiköiden toimipaikat ja tarvittaessa
43545: saatavien elintarvikkeiden turvallisuuteen ja toimialueet määrää maa- ja metsätalousmi-
43546: HE 114/2000 vp 25
43547:
43548:
43549: nisteriö. Muilta osin laitoksen toimintayksi- 8§
43550: köistä määrätään laitoksen työjärjestyksessä.
43551: Voimaantulo
43552:
43553: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
43554: 5§ kuuta 2001.
43555: Tällä lailla kumotaan Eläinlääkintä- ja elin-
43556: Tilaustutkimukset tarvikelaitoksesta 4 päivänä joulukuuta 1992
43557: annettu laki (1202/1992).
43558: Laitos voi tilauksesta suorittaa toimialaansa Muussa laissa tai asetuksessa taikka valtio-
43559: kuuluvia selvityksiä, tutkimuksia ja muita neuvoston tai ministeriön päätöksessä oleva
43560: asiantuntijapalveluita. viittaus Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok-
43561: seen tarkoittaa tämän lain voimaan tultua
43562: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitosta.
43563: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
43564: 6§ ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
43565: toimenpiteisiin.
43566: Asioiden käsittely
43567: 9§
43568: Ylijohtaja ratkaisee laitoksen päätettävät
43569: asiat. Ylijohtaja voi työjärjestyksellä siirtää Siirtymäsäännökset
43570: ratkaisuvaltaa laitoksen muulle virkamiehel-
43571: le. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksessa tä-
43572: män lain voimaan tullessa vireillä olevat asi-
43573: at, lukuun ottamatta Eläinlääkintä- ja elintar-
43574: vikelaitoksen elintarvikevalvonnan osastossa
43575: 7§ vireillä olevia asioita, siirtyvät tämän lain
43576: voimaan tultua laitoksen käsiteltäviksi.
43577: Tarkemmat säännökset ja määräykset
43578: 10§
43579: Valtioneuvoston asetuksella säädetään lai-
43580: toksen virkojen täyttämisestä sekä ylijohtajan Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset
43581: ja muiden esimiesasemassa olevien virka-
43582: miesten esimiesasemaan liittyvistä tehtävistä. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen yli-
43583: Laitoksen työjärjestyksessä määrätään lai- johtaja ja muu virka- ja työsopimussuhteinen
43584: toksen ja sen alueyksiköiden sisäisistä toi- henkilöstö, lukuun ottamatta elintarvikeval-
43585: mintayksiköistä, sijaisuuksista, ylijohtajan vonnan osaston henkilöstöä ja lihantarkas-
43586: apuna toimivasta laitoksen sisäisestä johto- tushenkilöstöä, sekä kyseiset virat siirtyvät
43587: ryhmästä sekä muista sisäiseen hallintoon tämän lain voimaan tullessa Eläinlääkintä- ja
43588: kuuluvista asioista. Ylijohtaja vahvistaa työ- elintarviketutkimuslaitokseen. Virkojen siir-
43589: järjestyksen. tymiseen ei tarvita asianomaisten virkamies-
43590: ten suostumusta.
43591:
43592:
43593:
43594:
43595: 209233D
43596: 26 HE 114/2000 vp
43597:
43598:
43599:
43600: 3.
43601:
43602:
43603: Laki
43604: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain muuttamisesta
43605:
43606: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
43607: muutetaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 20 päivänä joulukuuta
43608: 1996 annetun lain (119511996) 6 §:n 2 kohta, 8, 9 ja 15 §, 16 §:n 2 momentti, 21 §:n 1 mo-
43609: mentti, 38 §:n 3 momentti, 43 ja 53 § sekä 56 §:n 2 momentti sekä
43610: lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
43611:
43612: 4§ taksilla vastaavasti kunnan valvontaviran-
43613: omaisen hyväksyntä. Hyväksymistä on haet-
43614: Mitä tässä laissa säädetään asianomaisesta tava kirjallisesti. Laitos on hyväksyttävä, jos
43615: ministeriöstä, koskee maa- ja metsätalousmi- se täyttää tässä laissa ja sen nojalla asetetut
43616: nisteriötä, ellei valtioneuvoston asetuksella vaatimukset.
43617: toisin säädetä.
43618:
43619: 6§ 16 §
43620: Tässä laissa tarkoitetaan:
43621: Kunnan valvontaviranomaisen on ilmoitet-
43622: 2) valvontaviranomaisella Elintarvikeviras- tava laitoksen hyväksymisestä, toiminnan lo-
43623: toa, lääninhallitusta, 12 §:n 3 momentissa pettamisesta ja laitoksen hyväksynnän pe-
43624: tarkoitettua valtion viranomaista, kunnan ruuttamisesta asianomaiselle lääninhallituk-
43625: valvontaviranomaista, tämän lain mukaisia selle. Kunnan valvontaviranomaisen on il-
43626: tehtäviä haitavaa kunnan viranhaltijaa ja val- moitettava myös rekisteröimänsä kalas-
43627: tion tarkastuseläinlääkäriä. tusalukset ja luetteloimansa ensisaapumis-
43628: paikat ja niiden toiminnassa tapahtuneet
43629: 8§ muutokset lääninhallitukselle. Lääninhalli-
43630: Elintarvikevirasto ohjaa ja valvoo tämän tuksen tulee antaa nämä tiedot viivytyksettä
43631: lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja Elintarvikevirastolle, joka pitää kirjaa laitok-
43632: määräysten noudattamista asianomaisen mi- sista, kalastusaluksista ja ensisaapumispai-
43633: nisteriön alaisena. koista sekä antaa laitoksille ja kalastusaluk-
43634: sille numeron.
43635: 9§
43636: Lääninhallitus ohjaa ja valvoo Elintarvike-
43637: viraston antamien ohjeiden mukaisesti tämän
43638: 21 §
43639: lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja
43640: määräysten noudattamisen valvontaa läänin Laitoksen on huolehdittava siitä, että siellä
43641: alueella. estetään elintarvikehygieenisten epäkohtien
43642: syntyminen. Tässä tarkoituksessa laitoksen
43643: on kustannuksellaan laadittava ja toteutettava
43644: laitosta valvovan valtion tarkastuseläinlääkä-
43645: 15 § rin tai kunnan valvontaviranomaisen hyväk-
43646: Ennen toiminnan aloittamista tai olennais- symä valvontajärjestelmä (omavalvontajär-
43647: ten muutosten jälkeen tulee teurastamoilla ja jestelmä). Elintarvikeviraston tulee avustaa
43648: niiden yhteydessä olevilla laitoksilla olla edellä mainittuja viranomaisia omavalvonta-
43649: Elintarvikeviraston hyväksyntä ja muilla lai- järjestelmän hyväksymisessä, jos nämä sitä
43650: HE 114/2000 vp 27
43651:
43652:
43653: pyytävät. kannalta tarpeellisia tietoja.
43654: Kunta on velvollinen pyynnöstä ilmoitta-
43655: maan Elintarvikevirastolie ja lääninhallituk-
43656: 38 § selle suorittamaansa valvontaa ja perimiään
43657: maksuja koskevat tiedot.
43658: Kunnan valvontaviranomaisen on Elintar-
43659: vikeviraston kehotuksesta ryhdyttävä 1 tai 2 56§
43660: momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
43661: Elintarvikevirasto hyväksyy laboratoriot,
43662: 43 § joissa voidaan tehdä tässä laissa tai sen nojal-
43663: Muutoksen hakemisesta lääninhallituksen la määrättyjä tutkimuksia. Laitosta valvova
43664: ja Elintarvikeviraston tämän lain nojalla an- kunnan valvontaviranomainen tai valtion tar-
43665: tamaan päätökseen säädetään hallintolain- kastuseläinlääkäri hyväksyy kuitenkin laitok-
43666: käyttölaissa. sen omavalvontajärjestelmän hyväksymisen
43667: yhteydessä laboratorion, jossa voidaan tehdä
43668: 53§ muita valvontaviranomaisen edellyttämiä,
43669: Elintarvikevirasto pitää valtakunnallista re- omavalvontaan liittyviä tutkimuksia.
43670: kisteriä kaikista hyväksytyistä laitoksista, re-
43671: kisteröidyistä kalastusaluksista ja luette-
43672: loiduista ensisaapumispaikoista sekä hyväk-
43673: symistään laboratorioista. Kunnan valvonta- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
43674: viranomainen pitää rekisteriä valvomistaan kuuta 2001.
43675: laitoksista, rekisteröimistään kalastusaluksis- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tämän
43676: ta ja maidontuotantotiloista sekä luetteloimis- lain voimaan tullessa voimassa olleiden
43677: taan ensisaapumispaikoista. Rekistereihin säännösten nojalla hyväksymät laitokset ja
43678: voidaan tallettaa tämän lain ja sen nojalla an- laboratoriot voivat jatkaa hyväksymispäätök-
43679: nettujen säännösten ja määräysten valvonnan sen mukaisesti.
43680:
43681:
43682: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
43683:
43684:
43685: Tasavallan Presidentti
43686:
43687:
43688:
43689:
43690: TARJA HALONEN
43691:
43692:
43693:
43694:
43695: Ministeri Sinikka Mönkäre
43696: 28 HE 11412000 vp
43697:
43698:
43699: Liite 1
43700: Rinnakkaistekstit
43701:
43702:
43703:
43704: Laki
43705: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain muuttamisesta
43706:
43707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
43708: muutetaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 20 päivänä joulukuuta
43709: 1996 annetun lain (1195/1996) 6 §:n 2 kohta, 8, 9 ja 15 §, 16 §:n 2 momentti, 21 §:n 1 mo-
43710: mentti, 38 §:n 3 momentti, 43 ja 53 § sekä 56 §:n 2 momentti, sekä
43711: lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
43712:
43713: Voimassa oleva laki Ehdotus
43714:
43715:
43716: 4§ 4§
43717:
43718: Mitä tässä laissa säädetään asianomai-
43719: sesta ministeriöstä, koskee maa- ja metsäta-
43720: lousministeriötä, ellei valtioneuvoston ase-
43721: tuksella toisin säädetä.
43722:
43723:
43724: 6§ 6§
43725: Tässä laissa tarkoitetaan Tässä laissa tarkoitetaan:
43726:
43727: 2) valvontaviranomaisella eläinlääkintä- 2) valvontaviranomaisella Elintarvikevi-
43728: ja elintarvikelaitosta, lääninhallitusta, rastoa, lääninhallitusta, 12 §:n 3 momentis-
43729: 12 §:n 3 momentissa tarkoitettua valtion vi- sa tarkoitettua valtion viranomaista, kunnan
43730: ranomaista, kunnan valvontaviranomaista, valvontaviranomaista, tämän lain mukaisia
43731: tämän lain mukaisia tehtäviä haitavaa kun- tehtäviä haitavaa kunnan viranhaltijaa ja
43732: nan viranhaltijaa sekä valtion tarkas- valtion tarkastuseläinlääkäriä.
43733: tuseläinlääkäriä.
43734:
43735:
43736: 8§ 8§
43737: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ohjaa ja Elintarvikevirasto ohjaa ja valvoo tämän
43738: valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja
43739: säännösten ja määräysten noudattamisen määräysten noudattamista asianomaisen
43740: valvontaa asianomaisen ministeriön alaise- ministeriön alaisena.
43741: na.
43742:
43743:
43744:
43745: 9§ 9§
43746: Lääninhallitus ohjaa ja valvoo eläinlää- Lääninhallitus ohjaa ja valvoo Elintarvi-
43747: kintä- ja elintarvikelaitoksen antamien oh- keviraston antamien ohjeiden mukaisesti
43748: jeiden mukaisesti tämän lain ja sen nojalla tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-
43749: HE 114/2000 vp 29
43750:
43751: Voimassa oleva laki Ehdotus
43752:
43753: annettujen säännösten ja määräysten nou- nösten ja määräysten noudattamista läänin
43754: dattamisen valvontaa läänin alueella. alueella.
43755:
43756:
43757: 15 § 15 §
43758: Ennen toiminnan aloittamista uutena tai Ennen toiminnan aloittamista tai olennais-
43759: olennaisten muutosten jälkeen on teurasta- ten muutosten jälkeen tulee teurastamoilla
43760: moiden ja niiden yhteydessä olevien laitos- ja niiden yhteydessä olevilla laitoksilla olla
43761: ten oltava eläinlääkintä- ja elintarvikelai- Elintarvikeviraston hyväksyntä ja muilla
43762: toksen hyväksymiä ja muiden laitosten vas- laitoksilla vastaavasti kunnan valvontavi-
43763: taavasti kunnan valvontaviranomaisen hy- ranomaisen hyväksyntä. Hyväksymistä on
43764: väksymiä. Hyväksymistä on haettava kirjal- haettava kirjallisesti. Laitos on hyväksyttä-
43765: lisesti ja laitos on hyväksyttävä, jos se täyt- vä, jos se täyttää tässä laissa ja sen nojalla
43766: tää tässä laissa ja sen nojalla asetetut vaati- asetetut vaatimukset.
43767: mukset.
43768:
43769:
43770: 16 § 16 §
43771:
43772: Kunnan valvontaviranomaisen on ilmoi- Kunnan valvontaviranomaisen on ilmoi-
43773: tettava laitoksen hyväksymisestä, toiminnan tettava laitoksen hyväksymisestä, toiminnan
43774: lopettamisesta ja laitoksen hyväksynnän pe- lopettamisesta ja laitoksen hyväksynnän pe-
43775: ruuttamisesta asianomaiselle lääninhallituk- ruuttamisesta asianomaiselle lääninhallituk-
43776: selle. Kunnan valvontaviranomaisen on il- selle. Kunnan valvontaviranomaisen on il-
43777: moitettava myös rekisteröimänsä kalas- moitettava myös rekisteröimänsä kalas-
43778: tusalukset ja luetteloimansa ensisaapumis- tusalukset ja luetteloimansa ensisaapumis-
43779: paikat ja niiden toiminnassa tapahtuneet paikat ja niiden toiminnassa tapahtuneet
43780: muutokset lääninhallitukselle. Lääninhalli- muutokset lääninhallitukselle. Lääninhalli-
43781: tuksen tulee antaa nämä tiedot viivytyksettä tuksen tulee antaa nämä tiedot viivytyksettä
43782: eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle, joka Elintarvikevirastolle, joka pitää kirjaa lai-
43783: pitää kirjaa laitoksista, kalastusaluksista ja toksista, kalastusaluksista ja ensisaapumis-
43784: ensisaapumispaikoista sekä antaa laitoksille paikoista sekä antaa laitoksille ja kalas-
43785: ja kalastusaluksille numeron. tusaluksille numeron.
43786:
43787:
43788:
43789:
43790: 21 § 21 §
43791: Laitoksen on huolehdittava siitä, että siel- Laitoksen on huolehdittava siitä, että siel-
43792: lä estetään elintarvikehygieenisten epäkoh- lä estetään elintarvikehygieenisten epäkoh-
43793: tien syntyminen. Tässä tarkoituksessa lai- tien syntyminen. Tässä tarkoituksessa lai-
43794: toksen on kustannuksellaan laadittava ja to- toksen on kustannuksellaan laadittava ja to-
43795: teutettava laitosta valvovan valtion tarkas- teutettava laitosta valvovan valtion tarkas-
43796: tuseläinlääkärin tai kunnan valvontaviran- tuseläinlääkärin tai kunnan valvontaviran-
43797: omaisen hyväksymä valvontajärjestelmä omaisen hyväksymä valvontajärjestelmä
43798: (omavalvontajärjestelmä). Eläinlääkintä- ja (omavalvontajärjestelmä). Elintarvikeviras-
43799: elintarvikelaitoksen tehtävänä on avustaa ton tulee avustaa edellä mainittuja viran-
43800: edellä mainittuja viranomaisia omavalvon- omaisia omavalvontajärjestelmän hyväk-
43801: tajärjestelmän hyväksymisessä, jos kyseiset symisessä, jos nämä sitä pyytävät.
43802: viranomaiset sitä pyytävät.
43803: 30 HE 114/2000 vp
43804:
43805: Voimassa oleva laki Ehdotus
43806:
43807:
43808:
43809: 38 § 38 §
43810:
43811: Kunnan valvontaviranomaisen on eläin- Kunnan valvontaviranomaisen on Elin-
43812: lääkintä- ja elintarvikelaitoksen kehotukses- tarvikeviraston kehotuksesta ryhdyttävä 1
43813: ta ryhdyttävä 1 tai 2 momentissa tarkoitet- tai 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpi-
43814: tuihin toimenpiteisiin. teisiin.
43815:
43816:
43817: 43 § 43 §
43818: Muutoksen hakemisesta lääninhallituksen Muutoksen hakemisesta lääninhallituksen
43819: ja eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tä- ja Elintarvikeviraston tämän lain nojalla an-
43820: män lain nojalla antamaan päätökseen sää- tamaan päätökseen säädetään hallintolain-
43821: detään hallintolainkäyttölaissa. käyttölaissa.
43822:
43823: 53§ 53§
43824: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos pitää Elintarvikevirasto pitää valtakunnallista
43825: valtakunnallista rekisteriä kaikista hyväksy- rekisteriä kaikista hyväksytyistä laitoksista,
43826: tyistä laitoksista, rekisteröidyistä kalas- rekisteröidyistä kalastusaluksista ja luette-
43827: tusaluksista ja luetteloiduista ensisaapumis- loiduista ensisaapumispaikoista sekä hy-
43828: paikoista sekä hyväksymistään laboratori- väksymistään laboratorioista. Kunnan val-
43829: oista. Kunnan valvontaviranomainen pitää vontaviranomainen pitää rekisteriä valvo-
43830: rekisteriä valvomistaan laitoksista, rekiste- mistaan laitoksista, rekisteröimistään kalas-
43831: röimistään kalastusaluksista ja maidontuo- tusaluksista ja maidontuotantotiloista sekä
43832: tantotiloista sekä luetteloimistaan ensisaa- luetteloimistaan ensisaapumispaikoista. Re-
43833: pumispaikoista. Rekistereihin voidaan tal- kistereihin voidaan tallettaa tämän lain ja
43834: lettaa tämän lain ja sen nojalla annettujen sen nojalla annettujen säännösten ja määrä-
43835: säännösten ja määräysten valvonnan kan- ysten valvonnan kannalta tarpeellisia tieto-
43836: nalta tarpeellisia tietoja. Ja.
43837: Kunta on velvollinen pyydettäessä ilmoit- Kunta on velvollinen pyynnöstä ilmoitta-
43838: tamaan eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- maan Elintarvikevirastolle ja lääninhalli-
43839: selle ja lääninhallitukselle kunnan suoritta- tukselle suorittamaansa valvontaa ja peri-
43840: maa valvontaa ja kunnan perimiä maksuja miään maksuja koskevat tiedot.
43841: koskevia tietoja.
43842:
43843: 56§ 56§
43844:
43845: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos hyväk- Elintarvikevirasto hyväksyy laboratoriot,
43846: syy laboratoriot, joissa voidaan tehdä tässä joissa voidaan tehdä tässä laissa tai sen no-
43847: laissa tai sen nojalla määrättyjä tutkimuksia. jalla määrättyjä tutkimuksia. Laitosta val-
43848: Laitosta valvova kunnan valvontaviran- vova kunnan valvontaviranomainen tai val-
43849: omainen tai valtion tarkastuseläinlääkäri tion tarkastuseläinlääkäri hyväksyy kuiten-
43850: hyväksyy kuitenkin laitoksen omavalvonta- kin laitoksen omavalvontajärjestelmän hy-
43851: järjestelmän hyväksymisen yhteydessä la- väksymisen yhteydessä laboratorion, jossa
43852: boratorion, jossa voidaan tehdä muita val- voidaan tehdä muita valvontaviranomaisen
43853: vontaviranomaisen edellyttämiä omaval- edellyttämiä, omavalvontaan liittyviä tut-
43854: vontaan liittyviä tutkimuksia. kimuksia.
43855: HE 11412000 vp 31
43856:
43857: Voimassa oleva laki Ehdotus
43858:
43859:
43860:
43861: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maa-
43862: liskuuta 2001.
43863: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen
43864: tämän lain voimaan tullessa voimassa
43865: olleiden säännösten nojalla hyväksymät
43866: laitokset ja laboratoriot voivat jatkaa
43867: hyväksymispäätöksen mukaisesti toimin-
43868: taansa.
43869: 32 HE 114/2000 vp
43870:
43871:
43872: Liite 2
43873: Asetusluonnokset
43874:
43875:
43876:
43877:
43878: Valtioneuvoston asetus
43879: elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmästä
43880:
43881: V~lti~~eu~_?,ston päätök~en mukaisesti, joka ?n tehty maa- ja metsätalousministeriön esitte-
43882: lysta, saadetaan perustuslam 119 §:n 2 momentm nojalla:
43883:
43884: 1§ Siihen kuuluvat jäseninä kauppa- ja teolli-
43885: suusministeriön, sosiaali- ja terveysministe-
43886: Tehtävät ja asema riön ja maa- ja metsätalousministeriön edus-
43887: tajat sekä Elintarvikeviraston, Eläinlääkintä-
43888: Elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmän teh- ja elintarviketutkimuslaitoksen ja Kasvintuo-
43889: tävänä on käsitellä maa- ja metsätalousminis- tannon tarkastuskeskuksen johtajat ja henki-
43890: teriön hallinnonalaan kuuluvien elintarvike- löstön edustajat.
43891: valvonnan toimielinten: _Maa- ja metsätalousministeriö kutsuu yh-
43892: 1) tulosohjauksen yhteensovittamista siltä tetstyöryhmään myös hallinnonalansa mui-
43893: osin kuin asia liittyy elintarvikeketjun turval- den virastojen ja laitosten johtajat ja henki-
43894: lisuuteen ja kuluttajan suojaamiseen määrä- löstön edustajat jos tämä on tarpeen maa- ja
43895: ysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamil- metsätalousministeriön hallinnonalan elintar-
43896: ta taloudellisilta tappioilta; vikeketjun kattavan valvonnan yhteensovit-
43897: 2) yhteisiä toimintalinjoja elintarvikeket- tamiseksi. Jäsenille määrätään myös vara-
43898: juun liittyvissä terveysvaaratilanteissa; ja henkilöt.
43899: 3) muita elintarvikevalvonnan yhteistyö- Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii
43900: ryhmän jäsenten sen käsiteltäväksi saattamia maa- ja metsätalousministeriön edustaja. Yh-
43901: asioita. teistyöryhmä on päätösvaltainen puheenjoh-
43902: Yhteistyöryhmä voi tarvittaessa antaa lau- tajan ja vähintään puolen jäsenistä ollessa
43903: suntonsa sen käsiteltäväksi saatetuista asiois- paikalla.
43904: ta.
43905: Yhteistyöryhmä toimii maa- ja metsätalo- 3§
43906: usministeriön yhteydessä.
43907: Voimaantulo
43908: 2§
43909: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maa-
43910: Kokoonpano liskuuta 2001.
43911: Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan
43912: Maa- ja metsätalousministeriö asettaa yh- ryhtyä sen täytäntöönpanon vaatimiin toi-
43913: teistyöryhmän kolmeksi vuodeksi kerrallaan. menpiteisiin.
43914: HE 114/2000 vp 33
43915:
43916:
43917:
43918: Liite 3
43919: Asetusluonnokset
43920:
43921:
43922:
43923:
43924: Valtioneuvoston asetus
43925: elintarvikeneuvottelukunnasta
43926:
43927: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esitte-
43928: lystä, säädetään perustuslain 119 §:n 2 momentin nojalla:
43929:
43930: 1§ jäsenten tulee olla hyvin perehtyneitä elintar-
43931: vikeasioihin. Neuvottelukunnassa tulee olla
43932: Tehtävät ja asema riittävä, elintarvikkeita koskevan lainsäädän-
43933: nön ja valvonnan, alkutuotannon, elintarvike-
43934: teollisuuden ja -kaupan, kuluttaja-asioiden
43935: Elintarvikeneuvottelukunnan tehtävänä on sekä maatalouskysymysten asiantuntemus.
43936: 1) käsitellä yhteistyöelimenä elintarvikkei-
43937: den turvallisuuteen ja laatuun liittyviä kysy- 3§
43938: myksiä sekä antaa niistä lausuntoja ja tehdä
43939: aloitteita; Toiminnan järjestäminen
43940: 2) kehittää ja yhteen sovittaa kansallisesti
43941: elintarvikelainsäädäntöön ja Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohta-
43942: standardisointiin liittyvää kansainvälistä yh- jan kutsusta tai kun joku jäsen sitä kirjallises-
43943: teistyötä; ti pyytää ilmoiltamaansa asiaa varten.
43944: 3) toimia kansallisena Codex Alimentari- Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun
43945: us -komiteana; ja saapuvilla on puheenjohtajan lisäksi vähin-
43946: 4) käsitellä muut sen toimialaan kuuluvat tään puolet muista jäsenistä.
43947: kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- ja Neuvottelukunnalla voi olla pääsihteeri ja
43948: terveysministeriön tai maa- ja metsätalous- muita sihteereitä. Pääsihteerin määrää kaup-
43949: ministeriön sen käsiteltäväksi tuomat asiat. pa- ja teollisuusministeriö ja muut sihteerit
43950: Elintarvikeneuvottelukunta toimii kauppa- ottaa neuvottelukunta.
43951: ja teollisuusministeriön yhteydessä. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi vahvis-
43952: taa neuvottelukunnalle sen esityksestä työjär-
43953: 2§ jestyksen. Neuvottelukunnasta on muutoin
43954: voimassa, mitä valtion komiteoista sääde-
43955: Kokoonpano tään.
43956:
43957: Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan 4§
43958: kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja määrää neu-
43959: vottelukunnan jäsenten keskuudesta puheen- Voimaantulo
43960: johtajan, varapuheenjohtajan ja kullekin jä-
43961: senelle henkilökohtaisen varajäsenen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maa-
43962: Jos jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimi- liskuuta 2001.
43963: kautensa määrää kauppa- ja teollisuusminis- Tällä asetuksella kumotaan elintarvikeneu-
43964: teriö hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajä- vottelukunnasta 30 päivänä huhtikuuta 1992
43965: senen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. annettu asetus (385/1992). Kumottavan ase-
43966: Neuvottelukunnan puheenjohtajan, varapu- tuksen nojalla asetettu elintarvikeneuvottelu-
43967: heenjohtajan sekä jäsenten ja näiden vara- kunta jatkaa kuitenkin toimintaansa määräai-
43968: 209233D
43969: 34 HE 114/2000 vp
43970:
43971:
43972: kansa loppuun saakka. daan ryhtyä sen täytäntöön panon edellyttä-
43973: Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa voi- miin toimenpiteisiin.
43974: HE 115/2000 vp
43975:
43976:
43977:
43978: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatalouden
43979: tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja
43980: maatalouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta anne-
43981: tun lain kumoamisesta
43982:
43983:
43984: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
43985:
43986: Esityksessä ehdotetaan maatalouden talou- kykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua,
43987: dellinen tutkimuslaitos yhdistettäväksi maaseudun elinvoimaisuutta, maatalousyrit-
43988: maatalouden tutkimuskeskukseen. Samalla täjien monitoimisuutta, kaupungin ja
43989: muutettaisiin maatalouden tutkimus- maaseudun vuorovaikutusta sekä kuluttajien
43990: keskuksen nimi maa- ja elintarviketalouden hyvinvointia. Tavoitteena olisi esiteitävien
43991: tutkimuskeskukseksi. Ehdotetuilla laeilla ratkaisujen kestävyys eettisessä, ekologises-
43992: kumottaisiin maatalouden taloudellisesta tut- sa, taloudellisessa, sosiaalisessa ja
43993: kimuslaitoksesta annettu laki ja muutettaisiin kulttuurisessa mielessä. Tutkimuskeskus
43994: maatalouden tutkimuskeskuksesta annettua osallistuisi teknologian kehittämiseen ja siir-
43995: lakia. Tarkoituksena on kehittää tutkimusalo- toon alan yrityksille sekä kehittäisi
43996: jen välistä yhteistyötä ja suunnata yrityslaskennan ja liikkeenjohdon menetel-
43997: tutkimusresursseja keskeisille painoalueille. miä maaseutuyrittäjien käyttöön.
43998: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- Tutkimuskeskus toimisi yhteistyössä yliopis-
43999: kukseen ehdotetaan siirrettäväksi maa- tojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.
44000: talouden taloudellisen tutkimuslaitoksen teh- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
44001: tävät ja henkilöstö. vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
44002: Tutkimuskeskuksen toimialaan kuuluisi sen yhteydessä.
44003: biologinen, teknologinen ja taloudellinen tut- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
44004: kimus. Tutkimuskeskuksen tehtävänä olisi päivänä maaliskuuta 2001.
44005: edistää maa- ja elintarviketalouden kilpailu-
44006:
44007:
44008:
44009:
44010: 209243P
44011: 2 HE 115/2000 vp
44012:
44013:
44014: YLEISPERUSTELUT
44015:
44016: 1. Nykytila samalla määrätä myös toimeksiannon toteut-
44017: tamistavasta ja aikataulusta.
44018: 1.1. Lainsäädäntö
44019: 1.2. Kansainvälinen kehitys
44020: Maatalouden tutkimuskeskus aloitti toimin-
44021: tansa vuonna 1898 ja sen perustamisesta Muissa maissa maatalouden sektoritutki-
44022: säädettiin lailla vuonna 1957. Tätä ennen mus on joko maa- ja metsätalousministeriön
44023: toimintaa ohjasi vuonna 1923 säädetty laki alaisuudessa tai yliopistojen yhteydessä. Bio-
44024: maatalouden koetoiminnan järjestämisestä. logista ja taloudellista tutkimusta tekevät
44025: Tällä hetkellä tutkimuskeskuksen toiminta laitokset toimivat yleensä itsenäisesti. Näin
44026: perustuu maatalouden tutkimuskeskuksesta on kaikissa Pohjoismaissa, Itävallassa, Balti-
44027: vuonna 1997 annettuun lakiin (1395/ 1997). an maissa, Puolassa ja Unkarissa.
44028: Maatalouden tutkimuskeskus harjoittaa tut- Alankomaissa biologinen, teknologinen ja ta-
44029: kimus-, kehitys-, testaus- ja loudellinen tutkimus on yhdistetty, ja siihen
44030: tarkastustoimintaa maatalouden ja elintarvi- on liitetty myös Wageningenin maatalousyli-
44031: ketalouden sekä niihin liittyvien elinkeinojen opiston tutkimus.
44032: kehittämiseksi, teknologisten ratkaisujen pa-
44033: rantamiseksi sekä maatalouden ja ympäristön 1.3. Nykytilan arviointi
44034: vuorovaikutuksen selvittämiseksi ja haittojen
44035: vähentämiseksi. Tutkimus on etupäässä so- Maataloustutkimuksen vauhdittama tekno-
44036: veltavaa biologista ja teknologista tutkimusta logian kehitys on mullistanut
44037: sekä elintarviketutkimusta. Budjettirahoittei- maatilatalouden. Vaikka maatilojen ja maata-
44038: sen henkilöstön määrä on 541 ja koko louden työllisten lukumäärät ovat
44039: henkilöstön määrä 905. pienentyneet, käytössä oleva peltomäärä on
44040: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos pienentynyt vain vähän ja tuotannon määrä
44041: perustettiin vuonna 1952 maatalouden talou- on pysynyt lähes ennallaan.
44042: dellisesta tutkimuslaitoksesta annetulla lailla Teknologinen kehitys mahdollistaa tuotta-
44043: (315/1952). Laitos perustettiin maatalouden vuuden kasvattamisen esimerkiksi
44044: muututtua markkinaohjautuvaksi ja kansain- bioteknologian avulla. Yhteiskunnan toiveet
44045: välisen kaupan tullessa yhä tulevat kuitenkin rajoittamaan teknologioiden
44046: merkittävämmäksi sekä kansallisen maatalo- käyttöönottoa todennäköisesti yhä enemmän.
44047: uspolitiikan alkaessa muotoutua. Laitos tekee Maatalous- ja elintarviketutkimuksen tehtä-
44048: maatalouden ja elintarviketalouden taloustut- vänä on kehittää teknologiaa ja tuottaa tietoa
44049: kimusta, jolla luodaan pohjaa erilaisista tuotantoprosesseista.
44050: maataloustuotannon ja siihen kytkeytyvän Maatalouden merkitystä kansantalouden
44051: maaseudun yritystoiminnan kehittämiselle ja kannalta kasvattaa se, että suuri osa maata-
44052: kilpailukyvyn parantamiselle, elintarvikkei- louteen liittyvistä tuotantopanos-, keräily- ja
44053: den tarjontaketjujen toiminnan jalostussektoreista on voimakkaasti sidoksis-
44054: tehostamiselle, maatalouspolitiikan valmiste- sa kotimaisen maatalouden laajuuteen ja
44055: lulle sekä maaseudun resurssien kestävälle toimintaan.
44056: käytölle. Tehtäviin lisättiin vuonna 1967 Monivaikutteinen maatalous huolehtii ym-
44057: kannattavuustutkimustoiminta, joka vuonna päristöstä, luonnon monimuotoisuudesta ja
44058: 1995 tuli osaksi Euroopan unionin FADN- tuotantoeläinten hyvinvoinnista sekä takaa
44059: kirjanpitoverkostoa. Budjettirahoitteisen elintarvikkeiden turvallisuuden.
44060: henkilöstön määrä on 47 ja koko henkilöstön Maatalouden, elintarviketalouden, elintar-
44061: määrä 63. vikemarkkinoiden ja maaseudun kehitys
44062: Maa- ja metsätalousministeriöllä on oikeus
44063: antaa maatalouden tutkimuskeskukselle tut- samoin kuin ympäristökysymykset nostavat
44064: kimus-, selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja esiin uusia tutkittavia ilmiöitä. Maatalouden,
44065: suunnittelutoimeksiantoja. Ministeriö voi elintarviketalouden ja maaseutuyrittämisen
44066: HE 115/2000 vp 3
44067:
44068:
44069: kilpailukyvyn näkökulmasta on nähtävä sekä kimuksen kansalliset tarpeet, kansallisen ja
44070: kansalliset tarpeet että kansainvälistymisen kansainvälisen verkottumisen mahdollistama
44071: mahdollisuudet. Vaihtoehtoiset tuotantojär- työnjako sekä tarkoituksenmukainen paino-
44072: tus hallinnon tuen, sidosryhmien tuen ja
44073: jestelyt ja maaseudun tOimmtojen osaamisen kehittämisen välillä.
44074: monipuolistuminen asettavat haasteita uusien Tutkimuskeskuksessa olisi kolme tutki-
44075: teknologioiden kehittämiseen. Kommunikaa- muksen toimialaa: biologinen, taloudellinen
44076: tio- ja tietotekniikan sovellukset maatiloilla ja teknologinen tutkimus. Tutkimuskeskuk-
44077: ja muissa maaseudun yrityksissä liittävät sen sisäisestä organisaatiosta päätettäisiin
44078: maaseutua muuhun yhteiskuntaan. Kuluttajan työjärjestyksellä. Valtion talousarviossa vah-
44079: ja yhteiskunnan näkökulmasta maataloustut- vistettaisiin tutkimuskeskuksen
44080: kokonaisresurssit.
44081: kimuksen haasteet koskevat elintarvikkeiden
44082: ominaisuuksia, turvallisuutta, laatua, tuotan-
44083: 3. Esityksen vaikutukset
44084: totavan hyväksyttävyyttä sekä maatalouden
44085: tuottamien aineettomien hyödykkeiden saa- Esityksellä ei ole merkittäviä valtiontalou-
44086: tavuuden turvaamista. dellisia vaikutuksia. Laitosten yhdistäminen
44087: Sekä maatalouden tutkimuskeskuksen että tuo synergiaetuina säästöjä pitkällä aikavälil-
44088: maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen lä, mutta ensimmäisinä vuosina
44089: hiljattain valmistuneissa kansainvälisissä ar- yhdistämisestä aiheutuu kertamenoja lähinnä
44090: vioinneissa todettiin puutteita ATK -järjestelmien yhteensovittamisesta ja
44091: taloustutkimuksen integroitumisessa biologi- hallintojärjestelyistä johtuen.
44092: seen tutkimukseen. Tutkimusyhteistyö on Esityksellä ei ole välittömiä henkilöstövai-
44093: viime vuosina lisääntynyt varsinkin sitomat- kutuksia ja yhdistymisen yhteydessä ei
44094: tomin tutkimusvaroin toteutetuissa edellytetä henkilöstön siirtymistä paikkakun-
44095: monenkeskisissä hankkeissa, ei kuitenkaan nalta toiselle.
44096: riittävästi jotta taloustutkimus olisi voinut ol-
44097: la laajasti mukana biologis-teknologisen 4. Asian valmistelu
44098: tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja
44099: tulosten analysoinnissa. Esitys on valmisteltu virkatyönä osana
44100: maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallin-
44101: 2. Esityksen tavoitteet ja keskei- nonalan organisaatiouudistusta. Hallinnon ja
44102: set ehdotukset aluekehityksen ministerityöryhmä päätti, että
44103: maatalouden tutkimuskeskus ja maatalouden
44104: Tutkimuskeskusuudistuksen keskeisenä ta- taloudellinen tutkimuslaitos yhdistetään 1
44105: voitteena on biologisen, taloudellisen ja päivästä maaliskuuta 2001.
44106: teknologisen tutkimuksen aiempaa parempi Esitys perustuu tutkimuslaitosten yhdistä-
44107: yhteistyö. mistyöryhmän 30 päivänä kesäkuuta 2000
44108: Uudistus toteutettaisiin yhdistämällä maa- jättämään muistioon. Valmistelussa on otettu
44109: talouden taloudellinen tutkimuslaitos huomioon maatalouden taloudellisesta tutki-
44110: maatalouden tutkimuskeskukseen. Yhdistä- muslaitoksesta vuonna 1999 tehdyn
44111: misen kautta pyritään saavuttamaan kansainvälisen arvioinnin toimenpidesuosi-
44112: synergiaetuja tutkimuksessa, hallinnossa, ta- tukset sekä maatalouden
44113: loudenhoidossa, hankesuunnittelussa ja tutkimuskeskuksesta vuonna 1996 tehdyn
44114: tulosten hyödyntämisessä. Etua saavutettai- kansainvälisen arvioinnin toimenpidesuosi-
44115: siin kehittämällä kaikkien oleellisten tukset ja niiden toteuttamista varten asetetun
44116: tieteenalojen osaamista asiakaslähtöisillä ja työryhmän ehdotukset.
44117: resurssien ohjaamisen kannalta joustavilla Henkilöstöjärjestöiltä on pyydetty lausun-
44118: temaattisilla tutkimusohjelmilla sekä tutki- not asian valmisteluvaiheessa.
44119: mustulosten paremmalla markkinoinnilla.
44120: Uudistuksessa otettaisiin huomioon alan tut-
44121: 4 HE 115/2000 vp
44122:
44123:
44124:
44125: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
44126:
44127: 1. Lakiehdotuksen perustelut lailla säädetään.
44128: 3 §.Johtokunta. Pykälässä säädettäisiin et-
44129: 1.1. Laki maa- ja elintarviketalouden tä maa- ja elintarviketalo~den
44130: tutkimuskeskuksesta tutkimuskeskuksessa olisi johtokunta, jonka
44131: asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanosta
44132: 1 §. Hallinnollinen asema. Pykälässä ehdo- ja tehtävistä säädettäisiin valtioneuvoston
44133: te~aan . määriteltäväksi maa- ja asetuksella.
44134: ehntarviketalouden tutkimuskeskuksen hal- .. 4 .~· La~f?itus.~~n_. vastaanottaminen. Pykä-
44135: la~sa . saädettmsun, että maa- ja
44136: li~nolli~en asema. Maa- ja
44137: ehntarviketalouden tutkimuskeskus olisi ehntarviketalouden tutkimuskeskuksella olisi
44138: maa- ja metsätalousministeriön alainen bud- oikeus ottaa vastaan lahjoituksia toimintaan-
44139: sa varten. ·
44140: je~tirah<?itteinen valtion laitos. Maa- ja
44141: ehn~iketalouden tutkimuskeskuksen ohja-
44142: 5 §. Sopimusten tekeminen. Pykälässä sää-
44143: us Ja valvonta kuuluisivat valtioneuvoston dettäisiin, että maa- ja elintarviketalouden
44144: ohjesäännössä (1522/1995) säädettävälle mi- tu!kimuskeskus voisi tehdä sopimuksia toi-
44145: nisteriölle. m~nt~ansa soveltuvien tehtävien ja
44146: 2 §. Toimiala ja tehtävät. Pykälässä ehdo- t01mtalaansa koskevien tutkimusten suorit-
44147: tetaan säädettäväksi tutkimuskeskuksen tamisesta sekä yhteistyössä muiden kanssa
44148: te~tävis~ä ja toiminnan päämääristä. Maa- ja
44149: tehtävien tutkimusohjelmien toteuttamisesta.
44150: ehntarviketalouden tutkimuskeskuksen toi- 6 §. Tarkemmat säännökset. Pykälässä sää-
44151: mialat o.lisivat bi.ologinen, teknologinen ja dettäisiin, että valtioneuvoston asetuksella
44152: taloudellmen tutkimus. Laitos edistäisi toi- annetaan tarkemmat säännökset laitoksen or-
44153: mialoillaan maa- ja elintarviketalouden ganisaatiorakenteesta, johdon päätösvallasta
44154: kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön j~ teht~vistä, v~ranhaltijoiden kelpoisuusvaa-
44155: laatua, maaseudun elinvoimaisuutta, maata- timuksista Ja nimittämisestä sekä
44156: lousyrittäjien monitoimisuutta, kaupungin ja tutkimuslaitoksen työjärjestyksestä.
44157: maaseudun vuorovaikutusta sekä kuluttajien 7 §. Siirtymäsäännökset. Pykäläehdotuksen
44158: hyvinvointia. mukaan maatalouden taloudellisen tutkimus-
44159: Tutkimuskeskuksen tehtävänä olisi tuottaa laitoksen henkilöstö siirtyisi ja virat ja
44160: ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa t~~täv~~. ~';lkuu~ otta~atta ylijohtajan virkaa
44161: Si~rretta~sun lam v01maan tullessa maa- ja
44162: ~~a-ja elintarviketalouden sekä siihen liitty-
44163: van maaseudun yritystoiminnan elmtarviketalouden tutkimuskeskukseen.
44164: kehittämiseksi. Tavoitteena olisi esiteitävien Vuoden 2001 talousarvioesityksen mukaan
44165: ratkaisujen kestävyys eettisessä, ekologises- ylijohtajan virka lakkautetaan 1.3.2001 luki-
44166: sa, taloudellisessa, sosiaalisessa ja en. Siirtämiseen ei tarvittaisi henkilön
44167: kulttuurisessa mielessä. Maa- ja elintarvike- suostumusta. Lisäksi pykälän 2 momentissa
44168: talouden tutkimuskeskus osallistuisi säädettäisiin siitä, että lakkaavan laitoksen
44169: te~nol<?gian kehittämiseen ja siirtoon alan
44170: sopimuksiin perustuvat oikeudet ja velvoit-
44171: ~~itykstl~e. Se kehittäisi yrityslaskennan ja
44172: teet siirtyvät tutkimuskeskukselle.
44173: hikkee~Joh?.?n menete~miä maaseutuyrittäji-
44174: en kayttoon. Tutkimuskeskus toimisi 1.2. Laki maatalouden taloudellisesta
44175: yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuslaitoksesta annetun lain
44176: kanssa. kumoamisesta
44177: Maa- ja metsätalousministeriö voisi nykyi-
44178: seen tapaan antaa maa- ja elintarviketalouden 1 §. Koska maatalouden taloudellisen tut-
44179: tutkimuskeskukselle toimeksiantoja. Tutki- kimuslaitoksen tehtävät ehdotetaan
44180: n:tuskeskuksel~e voitaisiin antaa myös muita
44181: sille soveltuvia tehtäviä siten kuin erikseen siirrettäviksi maatalouden tutkimuskeskuk-
44182: selle, ehdotetaan, että laitosta koskeva laki
44183: HE 115/2000 vp 5
44184:
44185:
44186: kumotaan. asetuksella.
44187: 2 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännök-
44188: sen.
44189: 3. Voimaantulo
44190: 2. Tarkemmat säännökset ja Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päi-
44191: määräykset vänä maaliskuuta 2001.
44192: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
44193: Tarkemmat säännökset muun muassa maa- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat
44194: ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen lakiehdotukset
44195: tehtävistä, organisaatiosta, henkilöstöstä ja
44196: laitoksen asemasta annetaan valtioneuvoston
44197: 6 HE 115/2000 vp
44198:
44199:
44200: Lakiehdotukset
44201: 1.
44202:
44203: Laki
44204: maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta
44205:
44206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44207: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1997 maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain
44208: (1395/1997) nimike ja 1-7 §seuraavasti:
44209:
44210: Laki
44211: maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta
44212:
44213:
44214: 1§ listuu teknologian kehittämiseen ja siirtoon
44215: alan yrityksille. Se kehittää yrityslaskennan
44216: Hallinnollinen asema ja liikkeenjohdon menetelmiä maaseutuyrit-
44217: täjien käyttöön. Tutkimuskeskus voi toimia
44218: Maa- ja metsätalousministeriön alaisena yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten
44219: toimii maa- ja elintarviketalouden tutkimus-
44220: keskus. kanssa.
44221: Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa
44222: 2§ maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuk-
44223: selle toimeksiantoja sen toimialaan
44224: Toimiala ja tehtävät kuuluvissa asioissa. Tutkimuskeskukselle
44225: voidaan antaa myös muita sille soveltuvia
44226: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- tehtäviä siten kuin erikseen lailla säädetään.
44227: kuksen toimialaan kuuluu biologinen,
44228: teknologinen ja taloudellinen tutkimus. Tut-
44229: kimuskeskus edistää toimialallaan maa- ja 3§
44230: elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto-
44231: ja elinympäristön laatua, maaseudun elin-
44232: voimaisuutta, maatalousyrittäjien Johtokunta
44233: monitoimisuutta, kaupungin ja maaseudun
44234: vuorovaikutusta sekä kuluttajien hyvinvoin- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes-
44235: tia. kuksessa on johtokunta, jonka asettamisesta,
44236: Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja toimikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä
44237: säädetään valtioneuvoston asetuksella.
44238: välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa maa-
44239: ja elintarviketalouden sekä siihen liittyvän
44240: maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi.
44241: 4§
44242: Tavoitteena on esiteitävien ratkaisujen kestä-
44243: vyys eettisessä, ekologisessa, taloudellisessa, Lahjoitusten vastaanottaminen
44244: sosiaalisessa ja kulttuurisessa mielessä. Maa-
44245: ja elintarviketalouden tutkimuskeskus osal- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes-
44246: HE 115/2000 vp 7
44247:
44248:
44249: kuksella on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia
44250: toimintaansa varten. 7§
44251:
44252: 5§ Siirtymäsäännökset
44253:
44254: Sopimusten tekeminen Tämän lain voimaan tullessa maatalouden
44255: taloudellisen tutkimuslaitoksen henkilöstö
44256: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- siirtyy ja virat ja tehtävät lukuun ottamatta
44257: kus voi tehdä sopimuksia toimintaansa ylijohtajan virkaa siirretään maa- ja elintar-
44258: soveltuvien tehtävien ja toimialaansa koske- viketai ouden tutkimuskeskukseen.
44259: vien tutkimusten suorittamisesta sekä Siirtämiseen ei tarvita henkilön suostumusta.
44260: yhteistyöstä tutkimusohjelmien toteuttami- Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitok-
44261: seksi. sen sopimuksiin perustuvat oikeudet ja
44262: velvoitteet siirtyvät maa- ja elintarviketalou-
44263: den tutkimuskeskukselle.
44264: 6§
44265:
44266: Tarkemmat säännökset Tämä laki tulee voimaan päivänä
44267: kuuta
44268: Tarkemmat säännökset laitoksen organisaa- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44269: tiorakenteesta, johdon päätösvallasta ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen
44270: tehtävistä, viranhaltijoiden kelpoisuusvaati-
44271: muksista ja nimittämisestä sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuk-
44272: tutkimuslaitoksen työjärjestyksestä annetaan sen toiminnan aloittamiseksi.
44273: valtioneuvoston asetuksella.
44274: 8 HE 115/2000 vp
44275:
44276:
44277:
44278:
44279: 2.
44280: Laki
44281: maatalouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain kumoamisesta
44282:
44283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44284:
44285: 1§ 2§
44286: Tällä lailla kumotaan maatalouden talou- Tämä laki tulee voimaan päivänä
44287: dellisesta tutkimuslaitoksesta 5 paiVana kuuta
44288: syyskuuta 1952 annettu laki (315/ 1952) sii-
44289: hen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
44290:
44291:
44292: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
44293:
44294:
44295: Tasavallan Presidentti
44296:
44297:
44298:
44299:
44300: TARJA HALONEN
44301:
44302:
44303:
44304:
44305: Ministeri Sinikka Mönkäre
44306: HE 115/2000 vp 9
44307:
44308:
44309: Liite
44310: Rinnakkaistekstit
44311:
44312: 1.
44313: Laki
44314: maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta
44315:
44316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44317: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1997 maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain
44318: (1395/1997) nimike ja 1-7 § seuraavasti:
44319:
44320: Voimassa oleva laki Ehdotus
44321:
44322: Laki Laki
44323: maatalouden tutkimuskeskuksesta anne- maa- ja elintarviketalouden tutkimus-
44324: tun lain muuttamisesta keskuksesta
44325:
44326:
44327:
44328: 1§ 1§
44329:
44330: Hallinnollinen asema Hallinnollinen asema
44331:
44332: Maatalouden tutkimuskeskus on maa- ja Maa- ja metsätalousministeriön alaisena
44333: metsätalousministeriön alainen valtion lai- toimii maa- ja elintarviketalouden tutki-
44334: tos. muskeskus.
44335:
44336: 2§ 2§
44337:
44338: Tutkimuskeskuksen tehtävät Toimiala ja tehtävät
44339:
44340: Maatalouden tutkimuskeskus edistää toi- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes-
44341: mialallaan maatalous- ja kuksen toimialaan kuuluu biologinen,
44342: elintarviketuotannon sekä elintaraviketa- teknologinen ja taloudellinen tutkimus. Tut-
44343: kimuskeskus edistää toimialallaan maa- ja
44344: louden kilpailukykyä, maaseudun elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto-
44345: elinvoimaisuutta ja viihtyisän elinympäris- ja elinympäristön laatua, maaseudun elin-
44346: tön säilyttämistä päämääränä kestävä voimaisuutta, maatalousyrittäjien
44347: kehitys. monitoimisuutta, kaupungin ja maaseudun
44348: vuorovaikutusta sekä kuluttajien hyvinvoin-
44349: tia.
44350: Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa
44351: Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa
44352: ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa
44353: ja välittää ensi sijassa soveltavaan tutki- maa- ja elintarviketalouden sekä siihen liit-
44354: mukseen perustuvaa tietoa maa- ja tyvän maaseudun yritystoiminnan
44355: 209243P
44356: 10 HE 115/2000 vp
44357:
44358: Voimassa oleva laki Ehdotus
44359:
44360: elintarviketalouden kehittämiseksi sekä kehittämiseksi. Tavoitteena on esiteitävien
44361: osallistua teknologian kehittämiseen ja siir- ratkaisujen kestävyys eettisessä, ekologises-
44362: toon alan yrityksille. Tutkimuskeskus toimii sa, taloudellisessa, sosiaalisessa ja
44363: kulttuurisessa mielessä. Maa- ja elintarvi-
44364: yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ketalouden tutkimuskeskus osallistuu
44365: ja muiden tahojen kanssa. teknologian kehittämiseen ja siirtoon alan
44366: yrityksille. Se kehittää yrityslaskennan ja
44367: liikkeenjohdon menetelmiä maaseutuyrittä-
44368: jien käyttöön. Tutkimuskeskus voi toimia
44369: yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitos-
44370: ten kanssa.
44371: Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa
44372: Tutkimuskeskukselle voidaan antaa myös maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes-
44373: muita laitokselle soveltuvia tehtäviä siten kukselle toimeksiantoja sen toimialaan
44374: kuin asetuksella säädetään. kuuluvissa asioissa. Tutkimuskeskukselle
44375: voidaan antaa myös muita sille soveltuvia
44376: tehtäviä siten kuin erikseen lailla säädetään.
44377:
44378: 3§ 3§
44379:
44380: Johtokunta Johtokunta
44381:
44382: Maatalouden tutkimuskeskuksessa on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes-
44383: johtokunta, jonka asettamisesta, toimikau- kuksessa on johtokunta, jonka
44384: desta, kokoonpanosta ja tehtävistä asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanos-
44385: säädetään asetuksella. ta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston
44386: asetuksella.
44387:
44388: 4§ 4§
44389:
44390: Lahjoitusten vastaanottaminen Lahjoitusten vastaanottaminen
44391:
44392: Maatalouden tutkimuskeskuksella on oi- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes-
44393: keus ottaa vastaan lahjoituksia toimintaansa kuksella on oikeus ottaa vastaan
44394: varten. lahjoituksia toimintaansa varten.
44395:
44396:
44397: 5§ 5§
44398:
44399: Sopimusten tekeminen Sopimusten tekeminen
44400:
44401: Maatalouden tutkimuskeskus voi tehdä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes-
44402: sopimuksia toimintaansa soveltuvien tehtä- kus voi tehdä sopimuksia toimintaansa
44403: vien ja toimialaansa koskevien tutkimusten soveltuvien tehtävien ja toimialaansa kos-
44404: suorittamisesta sekä yhteisten tutkimusoh- kevien tutkimusten suorittamisesta sekä
44405: jelmien toteuttamisesta. yhteistyöstä tutkimusohjelmien toteuttami-
44406: seksi.
44407: HE 115/2000 vp 11
44408:
44409: Voimassa oleva laki Ehdotus
44410:
44411:
44412: 6§ 6§
44413:
44414: Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset
44415:
44416: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Tarkemmat säännökset laitoksen organi-
44417: töönpanosta annetaan asetuksella. saatiorakenteesta, johdon päätösvallasta ja
44418: tehtävistä, viranhaltijoiden kelpoisuusvaa-
44419: timuksista ja nimittämisestä sekä
44420: tutkimuslaitoksen työjärjestyksestä annetaan
44421: valtioneuvoston asetuksella.
44422:
44423: 7§ 7§
44424:
44425: Voimaantulo Siirtymäsäännökset
44426:
44427: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämän lain voimaan tullessa maatalou--
44428: mikuuta 1998. den taloudellisen tutkimuslaitoksen
44429: Tällä lailla kumotaan maatalouden tutki- henkilöstö siirtyy ja virat ja tehtävät lukuun
44430: ottamatta ylijohtajan virkaa siirretään maa-
44431: muskeskuksesta 23 päivänä joulukuuta ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen.
44432: 1988 annettu laki (115811988) siihen myö- Siirtämiseen ei tarvita henkilön suostumus-
44433: hemmin tehtyine muutoksineen. ta.
44434: Maatalouden taloudellisen tutkimuslai-
44435: toksen sopimuksiin perustuvat oikeudet ja
44436: velvoitteet siirtyvät maa- ja elintarviketa-
44437: louden tutkimuskeskukselle.
44438:
44439: Tämä laki tulee voimaan päivänä
44440: kuuta
44441: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44442: ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen
44443: maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes-
44444: kuksen toiminnan aloittamiseksi.
44445: j
44446: j
44447: j
44448: j
44449: j
44450: j
44451: j
44452: j
44453: j
44454: j
44455: j
44456: j
44457: j
44458: j
44459: j
44460: j
44461: j
44462: j
44463: j
44464: j
44465: j
44466: j
44467: j
44468: j
44469: HE 11612000 vp
44470:
44471:
44472:
44473: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaksikäyttö-
44474: tuotteiden vientivalvonnasta annetun lain
44475: muuttamisesta
44476:
44477:
44478: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44479:
44480: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kak- pan unionin (EU) tai Euroopan turvallisuus-
44481: sikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annettua ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) aseidenvienti-
44482: lakia siten, että siinä otetaan huomioon kiellon alaisiin maihin. Toisaalta
44483: 22 päivänä kesäkuuta 2000 annettu Euroopan yhteisötoimitusten ja kauttakuljetusten lu-
44484: unionin neuvoston asetus kaksikäyttötuottei- vanvaraisuutta ehdotetaan vähennettäväksi ja
44485: den ja -teknologian vientiä koskevan vientilupien hallinnointia helpotettavaksi uu-
44486: yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta della Euroopan yhteisön yleislisenssillä.
44487: ja samana päivänä hyväksytty neuvoston yh- Yhteisölainsäädännön oikeusperustan muut-
44488: teinen toiminta tiettyihin sotilaallisiin tumisen vuoksi ehdotetaan poistettavaksi
44489: loppukäyttöihin liittyvän teknisen avun val- päällekkäinen sääntely kansallisesta lainsää-
44490: vonnasta. dännöstä. Samoin ehdotetaan tehtäväksi
44491: Uudistetun yhteisölainsäädännön edellyt- teknisiä, terminologiaan liittyviä muutoksia.
44492: tämällä tavalla ehdotetaan kansallista Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
44493: kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjes- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on
44494: telmää muutettavaksi siten, että se kattaisi hyväksytty ja vahvistettu. Ennen lain voi-
44495: myös sellaiset valvonnanalaisten tuotteiden maantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin
44496: luetteloon kuulumattomat tuotteet, jotka toi- ehdotetaan sovellettavaksi vireilletulohetkel-
44497: mitetaan sotilaalliseen loppukäyttöön lä voimassa olleita säännöksiä.
44498: Yhdistyneiden Kansakuntien (YK), Euroo-
44499:
44500:
44501:
44502:
44503: PERUSTELUT
44504:
44505: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- vontajärjestely (Wassenaarin järjestely),
44506: set kemiallisten ja biologisten tuotteiden vienti-
44507: valvontajärjestely (Australian ryhmä),
44508: Vientivalvonnalla tarkoitetaan yleensä ohjusteknologian valvontajärjestely (MTCR)
44509: asesulku ja muin poliittisin perustein tapah- sekä ydinalan valvontajärjestely (NSG).
44510: tuvaa strategisten tuotteiden eli Nykyinen Euroopan unionin kaksikäyttö-
44511: tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuottei- tuotteiden valvontajärjestelmä perustuu
44512: den viennin valvontaa. Kaksikäyttötuotteet kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan yhtei-
44513: ovat tyypillisesti sellaisia tuotteita, joita voi- sön valvontajärjestelmän käyttöönottamisesta
44514: daan käyttää sekä sotilas- että annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o
44515: siviilitarkoituksiin ja jotka liittyvät yleensä 3381/94 ja neuvoston päätökseen
44516: joukkotuhoaseiden, ohjusjärjestelmien tai 94/942/YUTP. Näistä ensin mainittu säänte-
44517: tavanomaisten aseiden valmistukseen tai lee lähinnä lupia ja hallinnollista yhteistyötä
44518: käyttöön. Valvonnanalaisten tuotteiden luet- ja jälkimmäinen valvonnanalaisia tuotteita.
44519: telot ja lupamenettelyjen suuntaviivat val- Neuvoston asetus on annettu Euroopan yhtei-
44520: mistellaan kansainvälisissä vientivalvonta- sön perustamissopimuksen nykyisen
44521: järjestelyissä, JOtta ovat tavanomaisten 133 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn
44522: aseiden ja kaksikäyttötuotteiden vientival- sopimuksen nykyisen 13 artiklan nojalla.
44523:
44524: 209240L
44525: 2 HE 116/2000 vp
44526:
44527:
44528: Uuden asetuksen voimaan tullessa oikeuspe- koitetaan myös palveluja ja muita
44529: rustaksi tulee ainoastaan 133 artikla. hyödykkeitä, joita voidaan käyttää sekä sivii-
44530: Valvontajärjestelmää täydentävä yhteinen li- että sotilaallisiin tarkoituksiin. Hallituksen
44531: toiminta tulee perustumaan Euroopan esityksen mukaan lain soveltamisalaan tuli-
44532: unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklaan. vat kuulumaan näin ollen esimerkiksi
44533: Hyväksyessään lainsäädännön, jota alettiin tietokoneohjelmat, koulutus ja rahoituspalve-
44534: soveltaa 1 päivästä heinäkuuta 1995, neuvos- lut, joilla voi olla merkitystä sotilaallisille
44535: to ja komissio sopivat neuvoston ohjelmille. Näkyvän teknologian lisäksi
44536: pöytäkirjaan liitetyssä lausumassa, että val- myös aineeton tai näkymätön (intangible)
44537: vontajärjestelmää olisi tarkasteltava siirto, esimerkiksi puhelimitse tai sähköisesti
44538: uudelleen myöhemmin ja että nykyistä järjes- tietokoneella, on valvonnan alaista.
44539: telmää olisi pidettävä siirtymäaikaa Ohjelmistojen ja teknologian siirto sähköi-
44540: koskevana. sillä viestimillä, telekopiolaitteella tai
44541: Uusi neuvoston asetus kaksikäyttötuottei- puhelimella sisällytetään yhteisön valvonta-
44542: den ja -teknologian vientiä koskevan järjestelmään neuvoston asetuksella vasta
44543: yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta nyt, joten sen johdosta ei tarvitse muuttaa
44544: (EY) N:o 1334/2000 ja yhteinen toiminta vientivalvontalain mukaista kaksikäyttötuot-
44545: tiettyihin sotilaallisiin loppukäyttöihin liitty- teen määritelmää.
44546: vän teknisen avun valvonnasta Nykyisen kaksikäyttötuotteen määritelmän
44547: (2000/401/YUTP) parantavat yhteisön ny- voidaan katsoa kattavan myöskin neuvoston
44548: kyistä valvontajärjestelmää vähentämällä yhteiseen toimintaan (2000/401/YUTP) sisäl-
44549: yhteisötoimitusten luvanvaraisuutta, yksin- tyvän teknisen avun, jolla tarkoitetaan
44550: kertaistamaila vientilupamenettelyjä yhteisön kaikkea teknistä tukea mukaan lukien suulli-
44551: yleisluvan avulla, asettamalla aineettoman sessa muodossa annettu tuki, joka liittyy
44552: teknologian siirron sähköisin välinein val- korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen,
44553: vonnan alaiseksi ja laajentamalla kokoamiseen, testaamiseen, kunnossapitoon
44554: valvontaluetteloon kuulumattomien tuottei- tai muuhun tekniseen palveluun, joka voi olla
44555: den valvontamahdollisuuksia vienmssa muodoltaan neuvontaa, koulutusta, käytän-
44556: YK:n, EU:n tai ETYJ:n aseidenvientipakot- nön tietojen tai taitojen välittämistä tai
44557: teiden alaisiin maihin. konsulttipalveluja. Valvontaa voidaan sovel-
44558: Eräin osin neuvoston asetuksessa ja yhtei- taa nykyisen määritelmän perusteella sekä
44559: sessä toiminnassa joko edellytetään yhteisen toiminnan 2 artiklassa mainittuihin
44560: täydentävien kansallisten säännösten anta- joukkotuhoaseisiin liittyvään tekniseen
44561: mista jäsenvaltioissa tai tehdään niiden apuun että 3 artiklassa tarkoitettuun muuhun
44562: antaminen mahdolliseksi. Sen johdosta tarvi- sotilaalliseen loppukäyttöön tarkoitettuun
44563: taan edelleenkin kansallinen tekniseen apuun. Voimassa olevan lain 9 §:n
44564: vientivalvontalaki. Toisaalta, neuvoston ase- rangaistussäännös kattaa yhteisessä toimin-
44565: tuksen oikeusperustan muuttaminen nassa mainitun teknisen avun eikä tältä osin
44566: yksinomaan Euroopan yhteisön perustamis- ole tarvetta ryhtyä yhteisen tmmmnan
44567: sopimuksen 133 artiklaan perustuvaksi 5 artiklassa edellytettyihin erillisiin täytän-
44568: edellyttää, että kansallisesta lainsäädännöstä töönpanotoimenpiteisiin.
44569: poistetaan yhteisösäännösten kanssa päällek- Sen sijaan voimassa olevaa rangaistussään-
44570: käinen sääntely. nöstä muutettaisiin kattamaan viejän
44571: EU:n nykyinen valvontajärjestelmä otettiin laajentunut ilmoitusvelvollisuus voimaan tu-
44572: huomioon, kun hallitus antoi eduskunnalle levan yhteisölainsäädännön edellyttämällä
44573: esityksen laiksi kaksikäyttötuotteiden vienti- tavalla.
44574: valvonnasta (HE 69/1996 vp). Neuvoston Vientivalvontalain 1 §:ssä oleva viittaus
44575: asetuksesta poiketen kaksikäyttötuotteiden EU-säädöksiin muutettaisiin vastaamaan uut-
44576: vientivalvonnasta annetussa laissa ta neuvoston asetusta ja yhteistä toimintaa.
44577: (562/1996), jäljempänä vientivalvontalaki, Vientivalvontalain 2 §:ssä yhteisötoimituk-
44578: kaksikäyttötuote määriteltiin laajasti siten, sella tarkoitetaan nykyisen määritelmän
44579: että varsinaisten tuotteiden lisäksi sillä tar- mukaan kaksikäyttötuotteen toimittamista
44580: HE 116/2000 vp 3
44581:
44582:
44583: toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon sil- kuulumattoman tuotteen luvanvaraisuus on
44584: loin, kun kyseessä on neuvoston päätöksen rajoittunut ainoastaan 4 §:n 1 ja 2 momentis-
44585: liitteessä IV tai V tarkoitettu tuote ja kautta- sa mainittuihin joukkotuhoaseiden tai niiden
44586: kuljetuksella kaksikäyttötuotteen maaliin saattamiseen soveltuvien ohjusten
44587: kuljettamista Suomen alueen kautta Euroo- kehittämiseen, tuotantoon, ylläpitoon tai va-
44588: pan yhteisön ulkopuolelle tai, neuvoston rastointiin. Voimaan tulevan neuvoston
44589: asetuksesta poiketen, myöskin neuvoston asetuksen mukaisesti 4 §:ään lisättäisiin uusi
44590: päätöksen liitteessä IV tai V tarkoitetun tuot- 2 ja 3 momentti, joissa luvanvaraisuus laa-
44591: teen kuljettamista Suomen alueen kautta jennetaan koskemaan tavanomaisiin aseisiin
44592: toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon. Uu- liittyvä sotilaallinen loppukäyttö silloin, kun
44593: teen neuvoston asetukseen ei sisälly enää ostajamaahan tai määrämaahan kohdistuu
44594: kansallisia poikkeuksia varten tarkoitettua YK:n, EU:n tai ETYJ:n aseidenvientikielto.
44595: liitettä V, joten sitä koskevat viittaukset pois- Lain 4 § kattaisi silloin edellä mainitun mu-
44596: tettaisiin lain 2 §:stä. Samalla ehdotetaan kaisesti myöskin yhteisessä toiminnassa
44597: poistettaviksi päällekkäisen sääntelyn vält- mainitun teknisen avun silloin, kun se liittyy
44598: tämiseksi viennin, yhteisötoimituksen ja 2 artiklassa mainittuihin joukkotuhoasetar-
44599: kauttakuljetuksen määritelmät sekä viittauk- koituksiin tai 3 artiklassa tarkoitettuun
44600: set kauttakuljetukseen lain 1, 3,ja 8 §:ssä. muuhun sotilaalliseen loppukäyttöön. Viejän
44601: Vientivalvontalain 3 §:n 1 momentin mu- ilmoitusvelvollisuutta laajennettaisiin vastaa-
44602: kaan kaksikäyttötuotteen vienti, valla tavalla muuttamalla 4 §:n 2 momenttia
44603: yhteisötoimitus ja kauttakuljetus on sallittu ja siirtämällä se 4 §:n 4 momentiksi. Viejän
44604: vain kauppa- ja teollisuusministeriön myön- ilmoitusvelvollisuuden laajentamisen vuoksi
44605: tämän luvan (vientilisenssi) perusteella. muutettaisiin myös lain 9 §:n 2 momentin
44606: Neuvoston uudella asetuksella otetaan käyt- rangaistussäännöstä.
44607: töön Euroopan yhteisön myöntämä yleinen
44608: vientilupa useimmille kaksikäyttötuotteille, 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
44609: joita viedään Australiaan, Kanadaan, Japa- tukset
44610: niin, Norjaan, Puolaan, Sveitsiin, TSekin
44611: tasavaltaan, Unkariin, Uuteen-Seelantiin ja Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia
44612: Yhdysvaltoihin. Siksi lain 3 §:n vaikutuksia. Pidemmällä aikavälillä esitys
44613: 1 momenttiin lisättäisiin luvan myöntäjäksi edesauttaa suomalaisten yritysten toiminta-
44614: Euroopan unioni. Käytännössä yhteisön edellytysten saattamista samalle tasolle
44615: yleislupa korvaa kaksikäyttötuotteiden vien- kilpailijamaiden kanssa.
44616: tilisensioinnista annetun kauppa- ja
44617: teollisuusministeriön päätöksen (5411997) 3. Asian valmistelu
44618: 3 §:ään sisältyvän yleislisenssin. Yhteisön
44619: yleisluvan tuotekate on nykyistä kauppa- ja Neuvoston asetuksen valmistelujen yhtey-
44620: teollisuusministeriön myöntämää yleislisens- dessä informoitiin eduskuntaa
44621: siä laajempi erityisesti valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n nojalla (ul-
44622: salausteknologiatuotteiden osalta. Valtioneu- koasiainvaliokunnan lausunto
44623: vostolla säilyisi oikeus päättää kansallisen 17 vp/1998119.1.99 ja suuren valiokunnan
44624: yleislisenssin käyttöoikeuden laajentamises- lausunto U 74/1998 vp/19.2.99).
44625: ta. Yhdenmukaisuuden vuoksi sana "lisenssi" Ehdotetut muutokset perustuvat neuvos-
44626: korvattaisiin sanalla "lupa" lain 3-5 ja ton asetukseen ja yhteiseen toimintaan,
44627: JO §:ssä. Lisäksi lisättäisiin lain 3 §:ssä sää- joita on valmisteltu neuvoston vientival-
44628: dettyihin luvan myöntämisehtoihin uusi vontatyöryhmässä kaksi vuotta.
44629: kohta, neuvoston asetuksen 8 artiklan d koh- Kansalliseen valmisteluun ovat osallistuneet
44630: taa vastaavasti. Tämä olisi lähinnä tekninen valtioneuvoston asettamassa vientivalvonta-
44631: muutos, sillä vastaavaa lupakriteeriä sovelle- neuvottelukunnassa edustettuina olevat
44632: taan jo tällä hetkellä. kauppa- ja teollisuusministeriön, ulkoasi-
44633: Vientivalvontalain 4 §:n mukaan valvon- ainministeriön, sisäasiainministeriön,
44634: nanalaisten tuotteiden luetteloon puolustusministeriön, liikenneministeriön,
44635: 4 HE 116/2000 vp
44636:
44637:
44638: tullihallituksen, suojelupoliisin sekä teolli- Ennen lain voimaantuloa vireille tulleisiin
44639: suuden ja työnantajien TT/MET:n edustajat. hakemuksiin sovellettaisiin niiden vireilletu-
44640: loajankohtana voimassa olleita säännöksiä.
44641: 4. Voimaantulo Lailla kumottaisiin kaksikäyttötuotteiden
44642: vientivalvonnasta annettu asetus (645/1996)
44643: Voimaan tulevan neuvoston asetuksen siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen
44644: 24 artiklan mukaisesti asetus tulee voimaan sekä kaksikäyttötuotteiden vientilisensioin-
44645: yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä, nista annettu edellä mainittu kauppa- ja
44646: kun se julkaistaan Euroopan yhteisöjen viral- teollisuusministeriön päätös.
44647: lisessa lehdessä. Asetus julkaistiin 30
44648: päivänä kesäkuuta 2000, joten se tulee voi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
44649: maan 28 päivänä syyskuuta 2000. kunnan hyväksyttäväksi seuraava
44650: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mah- lakiehdotus:
44651: dollisimman pian sen jälkeen, kun se on
44652: hyväksytty ja vahvistettu.
44653: HE 116/2000 vp 5
44654:
44655:
44656: Lakiehdotus
44657:
44658:
44659:
44660:
44661: Laki
44662: kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta
44663:
44664: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44665: muutetaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain
44666: (562/1996) 1 §:n 1 momentti, 2-5 ja 8 §, 9 §:n 2 momentti ja 10 § seuraavasti:
44667:
44668: 1§ 3§
44669:
44670: Soveltamisala Luvanvaraisuus
44671:
44672: Kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vien- Neuvoston asetuksen tai tämän lain nojalla
44673: tiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän valvonnanalaisen kaksikäyttötuotteen vienti
44674: perustamisesta annetussa neuvoston asetuk- ja yhteisötoimitus on sallittu vain Euroopan
44675: sessa (EY) N:o 1334/2000, jäljempänä yhteisön tai kauppa- ja teollisuusministeriön
44676: neuvoston asetus, ja neuvoston yhteisessä myöntämän luvan perusteella. Kauppa- ja
44677: toiminnassa tiettyihin sotilaallisiin loppu- teollisuusministeriön lupa voidaan jättää
44678: käyttöihin liittyvän teknisen avun myöntämättä:
44679: valvonnasta (2000/401/YUTP), jonka neu- 1) jos Suomea koskevien kansainvälisten
44680: vosto on hyväksynyt Euroopan unionista sopimusten, sitoumusten ja velvoitteiden
44681: tehdyn sopimuksen 14 artiklan perusteella noudattaminen sitä edellyttää;
44682: säädetyn lisäksi on kaksikäyttötuotteiden 2) jos Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittis-
44683: vientiä ja yhteisötoimituksia rajoitettaessa ten tavoitteiden tai Suomen
44684: (vientivalvonta) voimassa, mitä tässä laissa turvallisuusetujen edistäminen sekä kansain-
44685: säädetään ja sen nojalla säädetään tai määrä- välisen turvallisuuden ylläpitämisen
44686: tään. tukeminen sitä edellyttävät;
44687: 3) jos ulkomailta peräisin olevien strategi-
44688: sen vientivalvonnan piiriin kuuluvien
44689: 2§ tuotteiden saannin esteettömyyden varmis-
44690: taminen tai niiden saantia koskevien ehtojen
44691: Kaksikäyttötuote noudattaminen sitä edellyttää;
44692: 4) jos tavara tai palvelu on tuotu Suomeen
44693: Tässä laissa tarkoitetaan kaksikäyttötuot- jälleenvientirajoituksin tai -kielloin; tai
44694: teella tuotetta, teknologiaa, palvelua ja muuta 5) jos aiottuon lopulliseen käyttöön ja sen
44695: hyödykettä, jota normaalin siviililuontoisen kiertämisvaaraan liittyvät näkökohdat sitä
44696: käyttönsä tai sovellutuksensa ohella voidaan edellyttävät.
44697: käyttää joukkotuhoaseiden tai niiden maaliin Vientilupa tulee esittää tulliviranomaisille
44698: saattamiseen tarkoitettujen ohjusjärjestelmien myös neuvoston asetuksen 21 artiklassa tar-
44699: kehittelyyn tai valmistukseen taikka jolla koitettujen yhteisötoimitusten osalta.
44700: voidaan edistää yleistä sotilaallista toiminta- Viennin luvanvaraisuuden osalta on lisäksi
44701: kykyä. voimassa, mitä 4 §: ssä säädetään.
44702: 6 HE 116/2000 vp
44703:
44704:
44705: 4§ suusministeriöltä ilmoituksen siitä, että
44706: kyseiset tuotteet ovat tai voivat olla koko-
44707: Tuoteluetteloon kuulumattoman tuotteen naan tai osittain tarkoitetut käytettäviksi
44708: viennin ja yhteisötoimituksen luvanvaraisuus puolustustarvikeluettelossa lueteltujen sel-
44709: laisten puolustustarvikkeiden osina tai
44710: Aiottaessa viedä Euroopan yhteisön ulko- komponentteina, jotka on viety Suomen alu-
44711: puolelle tai toimittaa toiseen Euroopan eelta ilman lupaa tai Suomen
44712: unionin jäsenvaltioon tuotteita, palveluja tai lainsäädännössä säädetyn luvan vastaisesti.
44713: muita hyödykkeitä, jotka eivät sisälly tämän Jos viejä tietää tai viejällä on syytä epäillä,
44714: lain nojalla annettuun tuoteluetteloon, on että tuote on kokonaan tai osaksi tarkoitettu
44715: viennin ja yhteisötoimituksen yhteydessä esi- johonkin 1-3 momentissa mainittuun käyt-
44716: tettävä vientilupa, jos viejä on saanut töön, viejän tulee ilmoittaa asiasta kauppa- ja
44717: kauppa- ja teollisuusministeriöitä ilmoituk- teollisuusministeriölle, joka päättää luvanva-
44718: sen siitä, että tuote on tai se voi olla raisuudesta.
44719: kokonaan tai osaksi tarkoitettu käyttöön, joka
44720: liittyy kemiallisten, biologisten tai ydinasei-
44721: den kehittämiseen, tuotantoon, käsittelyyn, 5§
44722: käyttöön, ylläpitoon, varastointiin, havaitse-
44723: miseen, tunnistamiseen tai levittämiseen Luvan peruuttaminen tai sen ehtojen muut-
44724: taikka tällaisten, asesulkujärjestelyjen alaan taminen
44725: kuuluvien aseiden maaliinsaattamiseen so-
44726: veltuvien ohjusten kehittämiseen, tuotantoon, Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oike-
44727: ylläpitoon tai varastointiin. us peruuttaa vientilupa tai muuttaa sen
44728: Tuoteluetteloon kuulumattomien kaksi- ehtoja, jos hakemuksessa on annettu virheel-
44729: käyttötuotteiden vienti on luvanvaraista lisiä tietoja tai jos olosuhteet ovat luvan
44730: myös, jos ostajamaahan tai määrämaahan myöntämisen jälkeen muuttuneet niin, että
44731: kohdistuu neuvoston hyväksymällä yhteisellä Suomen kansainväliset sitoumukset tai vel-
44732: kannalla tai yhteisellä toiminnalla, Euroopan voitteet sitä edellyttävät.
44733: turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätöksellä
44734: tai Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuus-
44735: neuvoston sitovalla päätöslauselmalla 8§
44736: määrätty aseidenvientikielto ja jos viejä on
44737: saanut kauppa- ja teollisuusministeriöitä il- Viennin ja yhteisötoimitusten valvonta
44738: moituksen siitä, että kyseiset tuotteet ovat tai
44739: voivat olla kokonaan tai osittain tarkoitetut Kaksikäyttötuotteiden vientiä ja yhteisö-
44740: sotilaalliseen loppukäyttöön. Sotilaallisella toimituksia valvoo tullilaitos.
44741: loppukäytöllä tarkoitetaan:
44742: 1) sisällyttämistä puolustustarvikkeiden
44743: maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta anne-
44744: tun lain (242/1990) perusteella lueteltuihin 9§
44745: puolustustarvikkeisiin;
44746: 2) tuotanto-, testaus- tai analysointilaittei-
44747: den ja niiden komponenttien käyttöä edellä Rangaistukset
44748: mainitussa luettelossa olevien puolustustar-
44749: vikkeiden kehittämiseen, tuotantoon tai
44750: ylläpitoon; Joka huolimattomuudesta rikkoo 4 §:n
44751: 3) valmiiksi jalostamattomien tuotteiden 4 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuu-
44752: käyttöä edellä mainitussa luettelossa olevien den, on tuomittava kaksikäyttötuotteiden
44753: puolustustarvikkeiden tuotantolaitoksessa. vientivalvontailmoituksen laiminlyömisestä
44754: Tuoteluetteloon kuulumattomien sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi
44755: kaksikäyttötuotteiden vienti on luvanvaraista kuukaudeksi.
44756: myös, jos viejä on saanut kauppa- ja teolli-
44757: HE 11612000 vp 7
44758:
44759:
44760: 10§ Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
44761: 2000.
44762: Tarkemmat säännökset ja määräykset Tällä lailla kumotaan kaksikäyttötuotteiden
44763: vientivalvonnasta 23 päivänä elokuuta 1996
44764: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- annettu asetus (64511996) siihen myöhemmin
44765: töönpanosta voidaan tarvittaessa antaa tehtyine muutoksineen sekä kaksikäyttötuot-
44766: valtioneuvoston asetuksella. teiden vientilisensioinnista 9 päivänä
44767: Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tammikuuta 1997 annettu kauppa- ja teolli-
44768: neuvoston asetuksen liitteen I tuotekatteen suusministeriön päätös (54/1997).
44769: l~ajentamise~ta ja päättää yleisluvan käyttö- Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tul-
44770: oikeuden laaJentamisesta. leisiin lupahakemuksiin sovelletaan niiden
44771: Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa vireilletuloajankohtana voimassa olleita
44772: tarkempia määräyksiä lupamenettelystä ja säännöksiä.
44773: lupahakemukseen liitettävistä selvityksistä
44774: sekä asettaa luvan käytölle ehtoja.
44775:
44776:
44777:
44778: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
44779:
44780:
44781: Tasavallan Presidentti
44782:
44783:
44784:
44785:
44786: TARJA HALONEN
44787:
44788:
44789:
44790: Ministeri Kimmo Sasi
44791: 8 HE 116/2000 vp
44792:
44793:
44794: Liite
44795: Rinnakkaistekstit
44796:
44797:
44798:
44799: Laki
44800:
44801: kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta
44802:
44803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44804: muutetaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain
44805: (562/1996) 1 §:n 1 momentti, 2-5 ja 8 §, 9 §:n 2 momentti ja 10 § seuraavasti:
44806:
44807: Voimassa oleva laki Ehdotus
44808:
44809: 1§
44810:
44811: Soveltamisala
44812:
44813: Neuvoston asetuksessa kaksikäyttötuottei- Kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian
44814: den vientiä koskevan yhteisön vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestel-
44815: valvontajärjestelmän käyttöön ottamisesta män perustamisesta annetussa neuvoston
44816: (EY) N:o 3381/94 ja neuvoston päätöksessä asetuksessa (EY) N:o 1334/2000 ja neuvos-
44817: kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa ton yhteisessä toiminnassa tiettyihin
44818: koskevasta yhteisestä toiminnasta, jonka sotilaallisiin loppukäyttöihin liittyvän tekni-
44819: neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista sen avun valvonnasta (2000!40 1IYUTP ),
44820: tehdyn sopimuksen J .3 artiklan perusteella, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan
44821: (94/942/YUTP) säädetyn lisäksi on kaksi- unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan
44822: käyttötuotteiden vientiä, yhteisötoimituksia perusteella, säädetyn lisäksi on kaksikäyttö-
44823: ja kauttakuljetusta rajoitettaessa (vientival- tuotteiden vientiä ja yhteisötoimituksia
44824: vonta) voimassa, mitä tässä laissa säädetään rajoitettaessa (vientivalvonta) voimassa, mi-
44825: ja sen nojalla säädetään tai määrätään. tä tässä laissa säädetään ja sen nojalla
44826: säädetään tai määrätään.
44827:
44828:
44829:
44830: 2§ 2§
44831:
44832: Määritelmät Kaksikäyttötuote
44833:
44834: Tässä laissa tarkoitetaan: Tässä laissa tarkoitetaan kaksikäyttötuot-
44835: 1) kaksikäyttötuotteella tuotetta, teknolo- teella tuotetta, teknologiaa, palvelua ja
44836: giaa, palvelua ja muuta hyödykettä, jota muuta hyödykettä, jota normaalin siviili-
44837: normaalin siviililuontoisen käyttönsä tai so- luontoisen käyttönsä tai sovellutuksensa
44838: vellutuksensa ohella voidaan käyttää ohella voidaan käyttää joukkotuhoaseiden
44839: joukkotuhoaseiden tai niiden maaliinsaatta- tai niiden maaliinsaattamiseen tarkoitettujen
44840: miseen tarkoitettujen ohjusjärjestelmien ohjusjärjestelmien kehittelyyn tai valmistuk-
44841: kehittelyyn tai valmistukseen taikka jolla seen taikka jolla voidaan edistää yleistä
44842: voidaan edistää yleistä sotilaallista toimin- sotilaallista toimintakykyä.
44843: takykyä;
44844: HE 116/2000 vp 9
44845:
44846: Voimassa oleva laki Ehdotus
44847:
44848: 2) viennillä kaksikäyttötuotteen toimitta-
44849: mista Euroopan yhteisön ulkopuolelle;
44850: 3) yhteisötoimituksella kaksikäyttötuotteen
44851: toimittamista toiseen Euroopan unionin jä-
44852: senvaltioon silloin, kun kyseessä on
44853: neuvoston päätöksen liitteessä N tai V tar-
44854: koitettu tuote; ja
44855: 4) kauttakuljetuksella kaksikäyttötuotteen
44856: kuljettamista Suomen alueen kautta Euroo-
44857: pan yhteisön ulkopuolelle tai neuvoston
44858: päätöksen liitteessä N tai V tarkoitetun
44859: tuotteen kuljettamista Suomen alueen kautta
44860: toiseen Euroopan unionin jäsen valtioon.
44861:
44862: 3§
44863:
44864: Luvanvaraisuus
44865:
44866: Kaksikäyttötuotteen vienti, yhteisötoimi- Neuvoston asetuksen tai tämän lain nojalla
44867: tus ja kauttakuljetus on sallittu vain kauppa- valvonnanalaisen kaksikäyttötuotteen vienti
44868: ja teollisuusministeriön myöntämän luvan ja yhteisötoimitus on sallittu vain Euroopan
44869: (vientilisenssi) perusteella. Lupa voidaan yhteisön tai kauppa- ja teollisuusministeriön
44870: jättää myöntämättä: myöntämän luvan perusteella. Kauppa- ja
44871: teollisuusministeriön lupa voidaan jättää
44872: myöntämättä:
44873: 1) jos Suomea koskevien kansainvälisten 1) jos Suomea koskevien kansainvälisten
44874: sopimusten, sitoumusten ja velvoitteiden sopimusten, sitoumusten ja velvoitteiden
44875: noudattaminen sitä edellyttää; noudattaminen sitä edellyttää;
44876: 2) jos Suomen ulko- ja turvallisuuspoliit- 2) jos Suomen ulko- ja turvallisuuspoliit-
44877: tisten tavoitteiden tai Suomen tisten tavoitteiden tai Suomen
44878: turvallisuusetujen edistäminen sekä kan- turvallisuusetujen edistäminen sekä kan-
44879: sainvälisen turvallisuuden ylläpitämisen sainvälisen turvallisuuden ylläpitämisen
44880: tukeminen sitä edellyttävät; tukeminen sitä edellyttävät;
44881: 3) jos ulkomailta peräisin olevien strategi- 3) jos ulkomailta peräisin olevien strategi-
44882: sen vientivalvonnan piiriin kuuluvien sen vientivalvonnan piiriin kuuluvien
44883: tuotteiden saannin esteettömyyden varmis- tuotteiden saannin esteettömyyden varmis-
44884: taminen tai niiden saantia koskevien ehtojen taminen tai niiden saantia koskevien ehtojen
44885: noudattaminen sitä edellyttää; tai noudattaminen sitä edellyttää;
44886: 4) jos tavara tai palvelu on tuotu Suomeen 4) jos tavara tai palvelu on tuotu Suomeen
44887: jälleenvientirajoituksin tai -kielloin. jälleenvientirajoituksin tai -kielloin; tai
44888: 5) jos aiottuun lopulliseen käyttöön ja sen
44889: kiertämisvaaraan liittyvät näkökohdat sitä
44890: edellyttävät.
44891: Vientilisenssi tulee esittää tulliviranomai- Vientilupa tulee esittää tulliviranomaisille
44892: selle myös yhteisötoimitusten osalta. myös neuvoston asetuksen 21 artiklassa
44893: tarkoitettujen yhteisötoimitusten osalta.
44894: Viennin luvanvaraisuuden osalta on lisäk- Viennin luvanvaraisuuden osalta on lisäk-
44895: si voimassa, mitä 4 §:ssä säädetään. si voimassa, mitä 4 §:ssä säädetään.
44896:
44897:
44898: 209240L
44899: 10 HE 116/2000 vp
44900:
44901: Voimassa oleva laki Ehdotus
44902:
44903: 4§
44904:
44905: Tuoteluetteloon kuulumattoman tuotteen
44906: viennin ja yhteisötoimituksen luvanvarai-
44907: suus
44908:
44909: Aiottaessa viedä Euroopan yhteisön ulko- Aiottaessa viedä Euroopan yhteisön ulko-
44910: puolelle tai toimittaa toiseen Euroopan puolelle tai toimittaa toiseen Euroopan
44911: unionin jäsenvaltioon tuotteita, palveluja tai unionin jäsenvaltioon tuotteita, palveluja tai
44912: muita hyödykkeitä, jotka eivät sisälly tämän muita hyödykkeitä, jotka eivät sisälly tämän
44913: lain nojalla annettuun tuoteluetteloon, on lain nojalla annettuun tuoteluetteloon, on
44914: viennin ja yhteisötoimituksen yhteydessä viennin ja yhteisötoimituksen yhteydessä
44915: esitettävä vientilisenssi, jos viejä on saanut esitettävä vientilupa, jos viejä on saanut
44916: kauppa- ja teollisuusministeriöitä ilmoituk- kauppa- ja teollisuusministeriöitä ilmoituk-
44917: sen siitä, että tuote on tai se voi olla sen siitä, että tuote on tai se voi olla
44918: kokonaan tai osaksi tarkoitettu käyttöön, kokonaan tai osaksi tarkoitettu käyttöön,
44919: joka liittyy kemiallisten, biologisten tai joka liittyy kemiallisten, biologisten tai
44920: ydinaseiden kehittämiseen, tuotantoon, kä- ydinaseiden kehittämiseen, tuotantoon, kä-
44921: sittelyyn, käyttöön, ylläpitoon, varastointiin, sittelyyn, käyttöön, ylläpitoon, varastointiin,
44922: havaitsemiseen, tunnistamiseen tai levittä- havaitsemiseen, tunnistamiseen tai levittä-
44923: miseen taikka tällaisten, miseen taikka tällaisten,
44924: asesulkujärjestelyjen alaan kuuluvien asei- asesulkujärjestelyjen alaan kuuluvien asei-
44925: den maaliinsaattamiseen soveltuvien den maaliinsaattamiseen soveltuvien
44926: ohjusten kehittämiseen, tuotantoon, ylläpi- ohjusten kehittämiseen, tuotantoon, ylläpi-
44927: toon tai varastointiin. toon tai varastointiin.
44928: Tuoteluetteloon kuulumattomien kaksi-
44929: käyttötuotteiden vienti on luvanvaraista
44930: myös, jos ostajamaahan tai määrämaahan
44931: kohdistuu neuvoston hyväksymällä yhteisel-
44932: lä kannalla tai yhteisellä toiminnalla,
44933: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
44934: päätöksellä tai Yhdistyneiden Kansakuntien
44935: turvallisuusneuvoston sitovalla päätös lau-
44936: selmalla määrätty aseidenvientikielto ja jos
44937: viejä on saanut kauppa- ja teollisuusminis-
44938: teriöitä ilmoituksen siitä, että kyseiset
44939: tuotteet ovat tai voivat olla kokonaan tai
44940: osittain tarkoitetut sotilaalliseen loppukäyt-
44941: töön. Sotilaallisella loppukäytöllä
44942: tarkoitetaan:
44943: 1) sisällyttämistä puolustustarvikkeiden
44944: maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta an-
44945: netun lain (242/ 1990) perusteella
44946: lueteltuihin puolustustarvikkeisiin;
44947: 2) tuotanto-, testaus- tai analysointilait-
44948: teiden ja niiden komponenttien käyttöä
44949: edellä mainitussa luettelossa olevien puo-
44950: lustustarvikkeiden kehittämiseen, tuotantoon
44951: tai ylläpitoon;
44952: 3) valmiiksi jalostamattomien tuotteiden
44953: HE 116/2000 vp 11
44954:
44955: Voimassa oleva laki Ehdotus
44956:
44957: käyttöä edellä mainitussa luettelossa olevien
44958: puolustustarvikkeiden tuotantolaitoksessa.
44959: Tuoteluetteloon kuulumattomien kaksi-
44960: käyttötuotteiden vienti on luvanvaraista
44961: myös, jos viejä on saanut kauppa- ja teolli-
44962: suusministeriöitä ilmoituksen siitä, että
44963: kyseiset tuotteet ovat tai voivat olla koko-
44964: naan tai osittain tarkoitetut käytettäviksi
44965: puolustustarvikeluettelossa lueteltujen sel-
44966: laisten puolustustarvikkeiden osina tai
44967: komponentteina, jotka on viety Suomen alu-
44968: eelta ilman lupaa tai Suomen
44969: lainsäädännössä säädetyn luvan vastaisesti.
44970:
44971: Jos viejä tietää tai viejällä on syytä epäillä, Jos viejä tietää tai viejällä on syytä epäillä,
44972: että tuote on kokonaan tai osaksi tarkoitettu että tuote on kokonaan tai osaksi tarkoitettu
44973: johonkin 1 momentissa mainittuun käyt- johonkin 1-3 momentissa mainittuun käyt-
44974: töön, viejän tulee ilmoittaa asiasta kauppa- töön, viejän tulee ilmoittaa asiasta kauppa-
44975: ja teollisuusministeriölle, joka päättää vien- ja teollisuusministeriölle, joka päättää lu-
44976: tilisenssin tarpeellisuudesta. vanvaraisuudesta.
44977:
44978:
44979: 5§
44980:
44981: Luvan peruuttaminen tai sen ehtojen muut-
44982: taminen
44983:
44984: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oi- Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oi-
44985: keus peruuttaa vientilisenssi tai muuttaa sen keus peruuttaa vientilupa tai muuttaa sen
44986: ehtoja, jos hakemuksessa on annettu virheel- ehtoja, jos hakemuksessa on annettu virheel-
44987: lisiä tietoja tai jos olosuhteet ovat lisenssin lisiä tietoja tai jos olosuhteet ovat luvan
44988: myöntämisen jälkeen muuttuneet niin, että myöntämisen jälkeen muuttuneet niin, että
44989: Suomen kansainväliset sitoumukset tai vel- Suomen kansainväliset sitoumukset tai vel-
44990: voitteet sitä edellyttävät. voitteet sitä edellyttävät.
44991:
44992:
44993: 8§
44994:
44995: Viennin, yhteisötoimitusten ja kauttakulje- Viennin ja yhteisötoimitusten valvonta
44996: tuksen valvonta
44997:
44998:
44999: Kaksikäyttötuotteiden vientiä, yhteisötoi- Kaksikäyttötuotteiden vientiä ja yhteisö-
45000: mituksia ja kauttakuljetusta valvoo toimituksia valvoo tullilaitos.
45001: tullilaitos.
45002: 12 HE 116/2000 vp
45003:
45004: Voimassa oleva laki Ehdotus
45005:
45006: 9§
45007:
45008: Rangaistukset
45009:
45010:
45011: Joka huolimattomuudesta rikkoo 4 §:n Joka huolimattomuudesta rikkoo 4 §:n
45012: 2 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuu- 4 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuu-
45013: den, on tuomittava kaksikäyttötuotteiden den, on tuomittava kaksikäyttötuotteiden
45014: vientivalvontailmoituksen laiminlyömisestä vientivalvontailmoituksen laiminlyömisestä
45015: sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi
45016: kuukaudeksi. kuukaudeksi.
45017:
45018:
45019:
45020: 10 §
45021:
45022: Tarkemmat säännökset ja määräykset
45023:
45024: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
45025: töönpanosta voidaan tarvittaessa antaa töönpanosta voidaan tarvittaessa antaa
45026: asetuksella. valtioneuvoston asetuksella.
45027: Asetuksella voidaan säätää neuvoston Valtioneuvoston asetuksella voidaan sää-
45028: päätöksen liitteen 1 tuotekatteen laajentami- tää neuvoston asetuksen liitteen
45029: sesta. 1 tuotekatteen laajentamisesta ja päättää
45030: Valtioneuvosto voi päättää yleislisenssin yleisluvan käyttöoikeuden laajentamisesta.
45031: käyttöoikeuden laajentamisesta. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa
45032: Asianomainen ministeriö voi antaa tar- tarkempia määräyksiä lupamenettelystä ja
45033: kempia määräyksiä lisensiointimenettelystä lupahakemukseen liitettävistä selvityksistä
45034: ja lisenssihakemukseen liitettävistä selvityk- sekä asettaa luvan käytölle ehtoja.
45035: sistä sekä asettaa lisenssin käytölle ehtoja.
45036: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
45037: ta 2000.
45038: Tällä lailla kumotaan kaksikäyttötuottei-
45039: den vientivalvonnasta 23 päivänä elokuuta
45040: 1996 annettu asetus (64511996) siihen myö-
45041: hemmin tehtyine muutoksineen sekä
45042: kaksikäyttötuotteiden vientilisensioinnista
45043: 9 päivänä tammikuuta 1997 annettu kaup-
45044: pa- ja teollisuusministeriön päätös
45045: (5411997).
45046: Ennen tämän lain voimaantuloa vireille
45047: tulleisiin lupahakemuksiin sovelletaan nii-
45048: den vireilletuloajankohtana voimassa olleita
45049: säännöksiä.
45050: HE 117/2000 vp
45051:
45052:
45053:
45054:
45055: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturma- ja
45056: liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2001 perittävästä
45057: maksusta
45058:
45059:
45060:
45061:
45062: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45063:
45064:
45065:
45066: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksi- 307 miljoonan markan suuruinen maksu.
45067: vuotinen laki, jolla tapaturma- ja liikenne- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
45068: vakuutuksen täyskustannusvastuun periaat- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
45069: teen toteuttamista jatketaan vuonna 2001. Ta- sen yhteydessä.
45070: paturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta sekä Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tam-
45071: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitok- mikuun 1 päivänä 2001 ja olemaan voimassa
45072: selta peritään tähän tarkoitukseen yhteensä vuoden 2001.
45073:
45074:
45075:
45076:
45077: PERUSTELUT
45078:
45079:
45080: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestel-
45081: set mien luonteen ja rahoitusvastuun huomioon
45082: ottaen on tarkoituksenmukaista, että pysytään
45083: Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmi- nykyisessä liikenne- ja tapaturmapotilaiden
45084: en täyskustannusvastuu niiden korvauspiiriin julkisen terveydenhuollon palveluiden todel-
45085: kuuluvista sairaanhoitokustannuksista to- liseen käyttöön perustuvassa maksussa, joka
45086: teutettiin väliaikaisella järjestelmällä en- kerätään vuosittain vakuutusjärjestelmiltä.
45087: simmäisen kerran vuonna 1993 tapaturma- ja Näin pystytään takaamaan liikenne- ja tapa-
45088: liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 1993 pe- turmapotilaille yhdenvertainen oikeus saada
45089: rittävästä maksusta annetulla lailla nopea ja asianmukainen hoito julkisen ter-
45090: (1645/1992). Järjestelmän voimassaoloa on veydenhuollon piirissä hoidon tarpeen ai-
45091: sen jälkeen jatkettu vuosittain, viimeksi tapa- heuttajasta riippumatta. Vakuutusyhtiö on
45092: turma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuo- velvollinen korvaamaan liikenne- ja tapa-
45093: delta 2000 perittävästä maksusta annetulla turmapotilaalle edelleenkin vain julkisen ter-
45094: lailla (1016/1999), jolla vakuutuslaitoksilta veydenhuollon asiakasmaksun. Sosiaali- ja
45095: peritään yhteensä 307 miljoonaa markkaa. terveysministeriö on jatkanut sen selvittä-
45096: Valtiontaloudellisista syistä maksu on ohjattu mistä, miten maksu voitaisiin ohjata jul-
45097: vuosittain kansaneläkelaitokselle pienentä- kiselle terveydenhuollolle. Toteuttamiskel-
45098: mään kansaneläkelain 59 §:n 2 momentissa poisesta mallista ei ole kuitenkaan päästy
45099: ja sairausvakuutuslain 59 §:n 1 momentissa yksimielisyyteen. Siksi nykyistä järjestelmää
45100: tarkoitettua valtion takuusuoritusta. ehdotetaan jatkettavaksi myös vuonna 2001.
45101: 209239K
45102: 2 HE 117/2000 vp
45103:
45104:
45105: Maksu ehdotetaan perittäväksi edelleen kustannusosuuden arvioidaan olevan vuonna
45106: 307 milj. markan suuruisena. Tapaturmava- 2001 noin 17 prosenttia kokonaiskustannuk-
45107: kuutuslaitosten osuus olisi siitä 156 miljoo- sista.
45108: naa, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- Ehdotetusta maksusta aiheutuisi siten val-
45109: laitoksen 22 milj. ja liikennevakuutuslaitos- tiolle maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-
45110: ten 129 milj. markkaa. Maksu jakautuisi eri tuksen rahoituksen kautta vuonna 2001 yh-
45111: vakuutusjärjestelmien välillä samoin kuin ku- teensä arviolta noin 10 miljoonan markan
45112: luvana vuonna. Myös maksun perintä- suuruinen meno. Määrästä toteutuisi valtion
45113: menettely ja jako vakuutusyhtiöiden välillä välittömän osuuden kautta noin 6 miljoonaa
45114: tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmissä markkaa ja loput välillisesti perusturvaosuu-
45115: toteutettaisiin entisellä tavalla. Maksu ohjat- den kautta. Kustannusvaikutuksia
45116: taisiin kansaneläkelaitokselle pienentämään arvioitaessa on otettu huomioon, että lasku-
45117: valtion sairausvakuutusrahastoa koskevaa ta- perustekorkokannan ylittävästä sijoitusten
45118: kuusuoritusta. nettotuotosta puolet alentaa valtion ja puolet
45119: vakuutettujen osuutta. Hallitus tulee anta-
45120: 2. Esityksen vaikutukset maan vuoden 2001 talousarvioesitykseen
45121: liittyen tätä koskevan lain muutosesityksen,
45122: Esityksen johdosta valtio saa tapaturma- ja jolla maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
45123: liikennevakuutusjärjestelmiltä 307 miljoonaa lakiin kirjattaisiin nykyinen sosiaali- ja
45124: markkaa, jolla katetaan valtion sairausvakuu- terveysministeriön vahvistamiin laskuperus-
45125: tusrahastoa koskevaa takuusuoritusta. teisiin perustuva käytäntö.
45126: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestel-
45127: (1026/1981) 15 §:n mukaan valtio osallistuu mässä kustannusten lisäys voidaan siirtää
45128: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksuihin. Arvioitu vaikutus sekä
45129: kustannuksiin niin sanotun lisäturvaosuuden tapaturma- että liikennevakuutusmaksuun on
45130: kautta. Tämän lisäksi valtio osallistuu maata- noin 6 prosenttia. Maksu ei nosta vakuutus-
45131: lousyrittäjien tapaturmavakuutuksen perus- maksuja nykyisestä. Maatalousyrittäjien ta-
45132: turvaosuuden kustannuksiin välillisesti maa- paturmavakuutuksen maksuosuudesta siirtyy
45133: talousyrittäjien eläkelain, kansaneläkelain, vakuutettujen vakuutusmaksuilla katettavaksi
45134: sairausvakuutuslain ja perhe-eläkelain rahoi- kolmannes eli arviolta noin 7 miljoonaa
45135: tuksen kautta. Maatalousyrittäjät osallistuvat markkaa. Osuus vastaa vakuutettujen osuutta
45136: rahoitukseen vakuutusmaksuosuuden kautta. maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen
45137: Siten osa maatalousyrittäjien tapaturmava- kokonaiskustannusten rahoituksesta.
45138: kuutuslaitoksen 22 miljoonan markan täys- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
45139: kustannusvastuumaksusta tulee valtion vas- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
45140: tattavaksi suoraan lisäturvaosuuden kautta ja sen yhteydessä.
45141: välillisesti perusturvaosuuden kautta.
45142: Valtion lisäturvaosuuden suuruus on vuon- 3. Asian valmistelu
45143: na 2001 32,95 prosenttia kokonaiskustannuk-
45144: sista. Perusturvaa rahoittavien järjestelmien Asia on valmisteltu sosiaali- ja terveysmi-
45145: osuus on kansaneläkelaitoksen osalta 25,85 nisteriössä virkatyönä. Valmistelun yh-
45146: prosenttia ja maatalousyrittäjien eläke- teydessä on kuultu Tapaturmavakuutuslai-
45147: laitoksen osalta 14,67 prosenttia kokonais- tosten liittoa, liikennevakuutuskeskusta ja
45148: kustannuksista. Maatalousyrittäjien eläkelaitosta.
45149: Huomioon ottaen sen, ettei valtio osallistu
45150: maatalousyrittäjien vapaaehtoisen tapaturma- 4. Voimaantulo
45151: vakuutuksen kustannuksiin, valtion välitön
45152: rahoitusosuus on vuonna 2001 noin 29 pro- Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 pat-
45153: senttia ja maatalousyrittäjien noin 34 pro- vänä tammikuuta 2001 ja koskemaan vuodel-
45154: senttia maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- ta 2001 suoritettavaa maksua.
45155: tuksen kokonaiskustannuksista. Perusturvao-
45156: suuden kautta muodostuvan valtion välillisen
45157: HE 117/2000 vp 3
45158:
45159:
45160: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45161: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
45162: tus:
45163:
45164: Lakiehdotus
45165:
45166:
45167:
45168:
45169: Laki
45170: tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2001 perittävästä maksusta
45171:
45172:
45173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
45174:
45175: 1§ 3§
45176: Vakuutuslaitosten, joilla on oikeus myön- Sen estämättä, mitä tapaturmavakuutuslain
45177: tää Suomessa tapaturmavakuutuslaissa 35 §:n 2 momentissa ja maatalousyrittäjien
45178: (608/1948) tai liikennevakuutuslaissa tapaturmavakuutuslain 13 §:ssä säädetään,
45179: (279/1959) tarkoitettuja pakollisia vakuutuk- tästä laista vakuutuslaitoksille aiheutuva me-
45180: sia, sekä maatalousyrittäjien tapaturmava- nojen lisäys voidaan vuonna 2001 ja sen jäl-
45181: kuutuslain (1026/1981) 2 §:ssä tarkoitetun keen sisällyttää pakollisen tapaturmavakuu-
45182: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitok- tuksen vakuutusmaksujen perusteisiin ja lu-
45183: sen on suoritettava kansaneläkelaitokselle, kea maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuk-
45184: siten kuin jäljempänä säädetään, sairausva- sen kokonaiskustannuksiin.
45185: kuutuslain 59 §:n 1 momentissa säädetyn val- Tästä laista johtuvasta maksutulon lisäyk-
45186: tion takuusuorituksen pienentämiseksi vuon- sestä ei kuitenkaan peritä eräistä vakuutus-
45187: na 2001 maksu, joka on yhteensä 307 miljoo- maksuista suoritettavasta verosta annetussa
45188: naa markkaa. Tästä maksusta tapaturmava- laissa (664/1966) tarkoitettua vakuutusmak-
45189: kuutuksia myöntävien vakuutuslaitosten suveroa, liikennevakuutuslain mukaista lii-
45190: osuus on 156 miljoonaa markkaa ja liikenne- kenneturvallisuusmaksua, tapaturmavakuu-
45191: vakuutuksia myöntävien vakuutuslaitosten tuslain 35 §:n 4 momentin mukaista työtur-
45192: osuus 129 miljoonaa markkaa. Maata- vallisuusmaksua eikä 58 §:n ja 60 §:n 6 mo-
45193: lousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen mentin mukaisia maksuja eikä eräiden tapa-
45194: osuus on 22 miljoonaa markkaa. turmakorvausten sitomisesta palkkatasoon
45195: annetun lain (957/1971) 2 §:n eikä tapatur-
45196: 2§ mavakuutuslain perusteella korvattavasta
45197: Edellä 1 §: ssä tapaturmavakuutuslaitoksille kuntoutuksesta annetun lain (62511991)
45198: säädetty maksuosuus jakautuu niiden kesken 12 §:n mukaisia maksuja. Tämän lain mu-
45199: tapaturmavakuutuslain mukaisista muista kaista maksua ei oteta myöskään huomioon
45200: kuin 57 §:ssä säädetyistä vakuutuksista vuo- maatalousyrittäjien tapaturma vakuutuslain
45201: den 2001 tilinpäätöksellä vahvistettujen va- 14 §:n mukaisia työturvallisuuskuluja mää-
45202: kuutusmaksutulojen suhteessa. Liikenneva- rättäessä.
45203: kuutuslaitoksille säädetty maksu jakautuu
45204: niiden kesken vuoden 2001 tilinpäätöksellä 4§
45205: vahvistettujen liikennevakuutusmaksutulojen Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset
45206: suhteessa. Maatalousyrittäjien tapaturmava- ovat velvollisia suorittamaan kalenterikuu-
45207: kuutuslaitoksen 1 §: ssä säädetty maksuosuus kausittain ennakkoa 1 §:ssä tarkoitetusta
45208: on lopullinen. maksusta. Ennakon suuruus on kalenterikuu-
45209: kaudelta 1/12 vakuutuslaitosten maksettavik-
45210: 4 HE 117/2000 vp
45211:
45212:
45213: si 1 §: ssä säädetyistä määristä. Ennakko ja- taan vastaamaan 2 §:ssä säädettyä mak-
45214: kautuu tapaturmavakuutuslaitosten kesken ja suosuuksien jakautumista sen jälkeen, kun
45215: liikennevakuutuslaitosten kesken vuoden tapatunna- ja liikennevakuutuksen vakuutus-
45216: 1999 tilinpäätöksellä vahvistettujen pakolli- maksutulot vuodelta 2001 on tilinpäätöksellä
45217: sen tapatunnavakuutuksen ja liikennevakuu- vahvistettu.
45218: tuksen vakuutusmaksutulojen suhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa
45219: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslai- kunkin vakuutuslaitoksen ennakon sekä lo-
45220: tos maksaa kalenterikuukaudelta 1/12 sen pullisen maksuosuuden määrän. Tapatunna-
45221: maksettavaksi 1 §:ssä säädetystä määrästä. vakuutuslaitosten liitto ja liikennevakuutus-
45222: Vakuutuslaitoksen on suoritettava kunkin keskus huolehtivat 1 momentin mukaisten
45223: kuukauden 15 päivään mennessä ennakko ta- lopullisten maksuosuuksien keräämisestä ja
45224: paturmavakuutusmaksutulosta Tapaturma- tilittämisestä vakuutuslaitoksille.
45225: vakuutuslaitosten liitolle ja liikennevakuu-
45226: tusmaksutulosta liikennevakuutuskeskuksel- 6§
45227: le. Sosiaali- ja terveysministeriö välittää Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
45228: maksut kansaneläkelaitokselle. Sosiaali- ja töönpanosta annetaan tarvittaessa sosiaali- ja
45229: terveysministeriöllä on oikeus veloittaa terveysministeriön asetuksella.
45230: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja liiken-
45231: nevakuutuskeskuksen tilejä suoritettujen en-
45232: nakoiden määrällä välittäessään 1 §:ssä sää- 7§
45233: detyn markkamäärän kansaneläkelaitokselle. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
45234: mikuuta 2001. Laki koskee vuodelta 2001
45235: suoritettavaa maksua.
45236: 5§ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45237: Edellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
45238: tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten en- toimenpiteisiin.
45239: nakoina suorittamat maksuosuudet tarkiste-
45240:
45241:
45242: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
45243:
45244:
45245: Tasavallan Presidentti
45246:
45247:
45248:
45249:
45250: TARJA HALONEN
45251:
45252:
45253:
45254:
45255: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
45256: HE 11812000 vp
45257:
45258:
45259:
45260:
45261: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustus-
45262: lain 3 §:n muuttamisesta
45263:
45264:
45265:
45266: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45267:
45268: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äi- ottamisissa noudatettavaa menettelyä kos-
45269: tiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen keva tekninen muutos.
45270: olisi oikeutettu alle yksivuotiaan lapsen otto- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
45271: vanhemman tai lapseksiottajan lisäksi alle vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
45272: 18-vuotiaan lapsen ottovanhempi tai lapsek- sen yhteydessä.
45273: siottaja. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
45274: Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi Poh- 1 päivänä maaliskuuta 2001.
45275: joismaiden kansalaisten välisissä lapseksi-
45276:
45277:
45278:
45279:
45280: PERUSTELUT
45281:
45282: 1. Nykytila Tästä seuraa, että myös äitiysavustuksen saa-
45283: jien määrä vähenee. Avustuksen nostaa
45284: Äitiysavustuslain (47711993) 3 §:n mukaan rahana noin 25 % siihen oikeutetuista ja lo-
45285: oikeus äitiysavustukseen valtion varoista on put 75 % valitsevat äitiyspakkauksen.
45286: ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla, joka
45287: asuu Suomessa, jos alle yksivuotias lapsi on 2. Ehdotetut muutokset
45288: lapseksiottamisesta annetussa laissa
45289: (15311985) tarkoitetulla tavalla sijoitettu lap- Voimassa olevan äitiysavustuslain saan-
45290: seksiottajan luokse. Kansainvälisessä nösten mukaan ne ottolapsiperheet, joihin
45291: lapseksiottamisessa edellytyksenä on lisäksi, sijoitetaan yksi vuotta täyttänyt ottolapsi, ei-
45292: Pohjoismaiden kansalaisten välistä lapsek- vät ole oikeutettuja äitiysavustukseen. Kui-
45293: siottamista lukuun ottamatta, että tenkin myös tällaisen lapsen ottaminen
45294: lapseksiottamiseen on myönnetty lapseksiot- perheeseen aiheuttaa perheelle vastaavaa ta-
45295: tamisesta annetussa laissa tarkoitettu lap- loudellista rasitusta kuin alle yksivuotiaan
45296: seksiottamisasioiden lautakunnan lupa. Otto- lapsen lapseksiottaminen. Jotta eri ikäisten
45297: vanhemman tai lapseksiottajan, joka haluaa lasten lapseksiottajia ja ottovanhempia koh-
45298: saada avustuksen, on haettava sitä ennen deltaisiin tasavertaisesti, äitiysavustukseen
45299: kuin lapsi täyttää yksi vuotta. oikeutettujen piiriä ehdotetaan laa-
45300: Aitiysavustus suoritetaan avustuksen saa- jennettavaksi siten, että alle 18-vuotiaan lap-
45301: jan hakemuksen mukaan joko rahl;l.- tai luon- sen ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla
45302: toisavustuksena (äitiyspakkaus). Aitiysavus- olisi oikeus äitiysavustukseen.
45303: tuksen määrästä päättää valtioneuvosto. Oikeus äitiysavustukseen syntyy, kun lapsi
45304: Avustuksen määrä on ollut 1 päivästä maa- on lapseksiottamisesta annetussa laissa tar-
45305: liskuuta 1993 lukien 760 markkaa lasta kohti. koitetulla tavalla sijoitettu lapseksiottajan
45306: Avustuksen saajia arvioidaan vuonna 2001 luokse. Edellytyksenä on siten, että lapsen si-
45307: olevan 57 000. Vuosittain syntyvien lasten joittaminen perheeseen tapahtuu lapseksi-
45308: määrä on pienentynyt vuodesta 1993 alkaen ottamistarkoituksessa ja että on noudatettu
45309: ja sen arvioidaan jatkossakin pienentyvän. lain mukaista lapseksiottamisen vahvistamis-
45310: 209244Q
45311: 2 HE 118/2000 vp
45312:
45313:
45314: ta edeltävää menettelyä. Lapseksiottamisen ottolapsineuvonnan alkua.
45315: vahvistamista edeltää pakollinen kunnan so- Suomessa vahvistetuista lapseksiottamisis-
45316: siaalihuollon toimielimen tai ottolapsitoimis- ta suuri osa on niin sanottuja perheen sisäisiä
45317: ton antama ottolapsineuvonta. Ottolapsineu- lapseksiottamisia, joissa lapseksiottaja adop-
45318: vonnan aikana selvitetään, ovatko lain mu- toi aviopuolisoosa lapset. Perheen sisäisissä
45319: kaiset lapseksiottamisen edellytykset ole- lapseksiottamisissa ei voida katsoa tapahtu-
45320: massa. Jos lapseksottamisen edellytysten kat- van lapseksiottamisesta annetussa laissa tar-
45321: sotaan olevan olemassa, ottolapsineuvonnan koitettua lapsen sijoittamista lapseksiottajan
45322: antaja sijoittaa lapsen lapseksiottajan luokse. luokse. Ei myöskään voida pitää tarkoituk-
45323: Ottolapsineuvonnan antajan on seurattava senmukaisena, että äitiysavustus maksettai-
45324: sijoituksen onnistumista sekä huolehdittava siin samasta lapsesta kahteen kertaan saman
45325: siitä, että lapseksiottaja viivytyksettä ryhtyy perheen sisällä. Näin ollen perheen sisäiset
45326: toimenpiteisiin lapseksiottamisen vahvista- lapseksiottamiset jäisivät äitiysavustuslain
45327: miseksi. Kansainvälisissä lapseksiottamisissa soveltainispiirin ulkopuolelle.
45328: edellytetään ottolapsineuvontaan osallistumi- Useissa tapauksissa Suomessa lapsensa ot-
45329: sen lisäksi, että lapseksiottaja käyttää kan- tolapseksi luovuttava äiti on saanut äitiys-
45330: sainvälistä lapseksiottamispalvelua ja että avustuksen lapsen syntymän perusteella.
45331: lapseksiottamisasioiden lautakunta myöntää Vaikka samalla perusteella ei etuutta pää-
45332: luvan lapseksiottamiseen. Kansainvälisissä sääntöisesti voida kahteen kertaan myöntää,
45333: lapseksiottamisissa ulkomainen palvelunan- ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että
45334: taja sijoittaa lapsen lapseksiottajan luokse lapsensa ottolapseksi luovuttava äiti olisi
45335: lapsen asuinpaikan valtiossa. Ottolapsineu- velvollinen siirtämään mahdollisesti saaman-
45336: vonnan antajan ja kansainvälisen lapseksi- sa äitiysavustuksen lapseksiottajalle. Näin
45337: ottamispalvelun antajan on kuitenkin seu- ollen äitiysavustus tultaisiin mahdollisesti
45338: rattava sijoituksen onnistumista lapsen uu- suorittamaan joissakin tapauksissa kahteen
45339: dessa asuinvaltiossa. kertaan. Kotimaisia alle 18-vuotiaan lapsen
45340: Kotimaisissa lapseksiottamisissa ottolapsi- lapseksiottamisia vahvistetaan vuosittain
45341: neuvonnan antaja ja kansainvälisissä lap- noin 140-170, ja näistä noin puolet on mui-
45342: seksiottamisissa kansainvälisen lapseksiotta- ta kuin edellä mainittuja perheen sisäisiä
45343: mispalvelun antaja toimittavat Kansaneläke- lapseksiottamisia. Näin ollen niillä tapauksil-
45344: laitokselle ilmoituksen siitä, milloin lapsi on la, joissa äitiysavustus suoritetaan kahteen
45345: sijoitettu lapseksiottajalle lapseksiottamis- kertaan, ei olisi merkittäviä taloudellisia vai-
45346: tarkoituksessa. kutuksia.
45347: Äitiysavustuslain mukainen oikeus avus- Äitiysavustuslain 3 §:n 2 momenttia ehdo-
45348: tukseen olisi myös perhehoitajalla, joka tetaan muutettavaksi siten, että ottovanhem-
45349: adoptoi sijaishuoltoon sijoitetun perhehoi- man tai lapseksiottajan, joka haluaa saada
45350: dossa olevan lapsen. Lapseksiottamisesta an- avustuksen, on haettava sitä kahden kuukau-
45351: netun lain mukaiset lapseksiottamisen edel- den kuluessa siitä, kun lapsi on lapseksi-
45352: lytykset sekä lapseksiottamisen vahvistami- ottamisesta annetussa laissa tarkoitetulla ta-
45353: sessa noudatettava menettely koskevat myös valla sijoitettu lapseksiottajan luokse. Avus-
45354: perhehoitoon sijoitetun lapsen lapseksiotta- tus voitaisiin kuitenkin myöntää, vaikka sitä
45355: mista. Käytännössä perhehoidossa oleva ei olisi haettu säädetyssä määräajassa, jos sen
45356: lapsi on sijoitettuna perheeseen jo ennen epääminen myöhästymisestä huolimatta olisi
45357: ottolapsineuvonnan aloittamista. Lapseksi- kohtuutonta.
45358: ottamisesta annetussa laissa tarkoitetun sijoit- Lapseksiottamisesta annettua lakia muutet-
45359: tamisen voidaan katsoa alkavan silloin, kun tiin vuonna 1996 siten, että kansainvälistä
45360: ottolapsineuvonnassa on edetty niin pitkälle, lapseksiottamista varten säädettyä yhteistyö-
45361: että lapseksiottamisen edellytysten on selvi- järjestelmää noudatetaan myös
45362: tetty olevan olemassa. Sijoituksen katsotaan Pohjoismaiden kansalaisten välisissä lapsek-
45363: tapahtuneen vastaavin perustein niissä tapa- siottamisissa. Tästä syystä myös äitiysavus-
45364: uksissa, joissa lapsi on ollut yksityisesti tuslakia ehdotetaan nyt muutettavaksi vas-
45365: sijoitettuna lapseksiottajan luokse jo ennen taamaan asiallisesti lapseksiottamisesta an-
45366: HE 118/2000 vp 3
45367:
45368:
45369: nettuun lakiin tehtyä muutosta, jonka mukaan täyttäviä kotimaisia lapseksiottamisia arvioi-
45370: myös Pohjoismaiden kansalaisten välisissä daan tulevan äitiysavustuslain piiriin vuosit-
45371: lapseksiottamisissa edellytetään lapseksiotta- tain lisää alle 50.
45372: misasioiden lautakunnan lupaa. Muutos on Esityksen mukainen äitiysavustuksen
45373: tältä osin tekninen. myöntäminen alle 18-vuotiaan lapsen otto-
45374: Muilta kuin edellä mainituilta osin otto- vanhemmille ja lapseksiottajille lisäisi avus-
45375: vanhempia ja lapseksiottajia koskevat äitiys- tukseen oikeutettujen määrää vuosittain ar-
45376: avustuksen saamisen edellytykset kansain- violta yhteensä noin 200 henkilöllä, mikä
45377: välisissä lapseksiottamisissa säilyisivät lisäisi äitiysavustuksen kustannuksia 170 000
45378: ennallaan. markalla. Kustannusten laskennassa on otettu
45379: huomioon hallituksen esitys Eduskunnalle
45380: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- vuoden 2001 talousarvioksi, jossa äitiysavus-
45381: tukset tuksen määrää esitetään korotettavaksi 1 päi-
45382: västä maaliskuuta 2001 lukien 832,40 mark-
45383: Äitiyspakkaus sisältää lähinnä vauvan hoi- kaan (140 euroa).
45384: toon liittyviä tarvikkeita ja vauvan vaatteita,
45385: joten on todennäköistä, että yksi vuotta täyt-
45386: täneen ottolapsen vanhemmat tulevat otta- 4. Asian valmistelu
45387: maan äitiysavustuksen rahana.
45388: Vuosittain Suomeen tulee noin 150--200 Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja
45389: lapseksiottamisesta annetun lain mukaisesti terveysministeriössä yhteistyössä Kansan-
45390: ulkomailta adoptoitua alle 18-vuotiasta lasta. eläkelaitoksen kanssa.
45391: Näistä noin 75-80 % on ollut Suomeen saa-
45392: puessaan yksi vuotta täyttäneitä. Esityksessä
45393: ehdotettujen muutosten jälkeen äitiysavus- 5. Voimaantulo
45394: tuksen myöntämisen edellytykset täyttäviä
45395: kansainvälisiä lapseksiottamistapauksia arvi- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
45396: oidaan tulevan äitiysavustuslain piiriin vuo- vänä maaliskuuta 2001. Lain mukainen äi-
45397: simtin lisää noin 120--160. tiysavustus ehdotetaan suoritettavaksi lap-
45398: Muita kuin perheen sisäisiä alle 18-vuo- sesta, joka on sijoitettu lapseksiottamisesta
45399: tiaan lapsen kotimaisia lapseksiottamisia annetussa laissa tarkoitetulla tavalla lapsek-
45400: vahvistetaan vuosittain noin 70. Näistä osa siottajan luokse 1 päivänä maaliskuuta 2001
45401: on jo nyt äitiysavustuslain piirissä olevia alle tai sen jälkeen.
45402: yksivuotiaan lapsen lapseksiottamisia. Esi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45403: tyksessä ehdotettujen muutosten jälkeen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
45404: äitiysavustuksen myöntämisen edellytykset tus:
45405: 4 HE 118/2000 vp
45406:
45407:
45408: Lakiehdotus
45409:
45410:
45411:
45412: Laki
45413: äitiysavustuslain 3 §:n muuttamisesta
45414:
45415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45416: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1993 annetun äitiysavustuslain (477/1993) 3 §,sellaisena
45417: kuin se on osaksi laissa 15 811 1993, seuraavasti:
45418:
45419: 3§ nan lupa.
45420: Ottovanhemman tai lapseksiottajan, joka
45421: Avustus ottovanhemmalle tai lapseksiottajal- haluaa saada avustuksen, on haettava sitä
45422: le kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lapsi
45423: on lapseksiottamisesta annetussa laissa tar-
45424: Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentissa, koitetulla tavalla sijoitettu lapseksiottajan
45425: 2 §:ssä ja 8 §:n 2 momentissa säädetään, oi- luokse. Avustus voidaan kuitenkin myöntää,
45426: keus äitiysavustukseen valtion varoista on vaikka sitä ei olisi haettu säädetyssä määrä-
45427: myös ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla, ajassa, jos sen epääminen myöhästymisestä
45428: joka asuu Suomessa, jos alle 18-vuotias lapsi huolimatta olisi kohtuutonta.
45429: on lapseksiottamisesta annetussa laissa
45430: (153/1985) tarkoitetulla tavalla sijoitettu lap- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
45431: seksiottajan luokse. Kansainvälisessä lapsek- kuuta 2001.
45432: siottamisessa avustuksen saamisen edelly- Lain mukainen äitiysavustus suoritetaan
45433: tyksenä on lisäksi, että ottovanhemmalle tai lapsesta, joka on sijoitettu lapseksiottamises-
45434: lapseksiottajalle on myönnetty lapseksiotta- ta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla
45435: misesta annetun lain 25 §:n 1 momentissa lapseksiottajan luokse 1 päivänä maaliskuuta
45436: tarkoitettu lapseksiottamisasioiden lautakun- 2001 tai sen jälkeen.
45437:
45438:
45439:
45440:
45441: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
45442:
45443:
45444:
45445:
45446: Tasavallan Presidentti
45447:
45448:
45449:
45450:
45451: TARJA HALONEN
45452:
45453:
45454:
45455:
45456: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
45457: HE 11812000 vp 5
45458:
45459:
45460: Liite
45461: Rinnakkaistekstit
45462:
45463: Laki
45464: äitiysavustuslain 3 §:n muuttamisesta
45465:
45466: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45467: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1993 annetun äitiysavustuslain (47711993) 3 §, sellaisena
45468: kuin se on osaksi laissa 158111993, seuraavasti:
45469:
45470: Voimassa oleva laki Ehdotus
45471:
45472: 3§ 3§
45473:
45474: Avustus ottovanhemmalle tai lapseksiotta- Avustus ottovanhemmalle tai lapseksiotta-
45475: jalle jalle
45476:
45477: Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentissa, Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentissa,
45478: 2 §:ssä ja 8 §:n 2 momentissa on säädetty, 2 §:ssä ja 8 §:n 2 momentissa säädetään,
45479: oikeus äitiysavustukseen valtion varoista on oikeus äitiysavustukseen valtion varoista on
45480: myös ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla, myös ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla,
45481: joka asuu Suomessa, jos alle yksivuotias joka asuu Suomessa, jos alle 18- vuotias lap-
45482: lapsi on lapseksiottamisesta annetussa laissa si on lapseksiottamisesta annetussa laissa
45483: (153/85) tarkoitetulla tavalla sijoitettu lap- (153/1985) tarkoitetulla tavalla sijoitettu
45484: seksiottajan luokse. Kansainvälisessä lap- lapseksiottajan luokse. Kansainvälisessä
45485: seksiottamisessa avustuksen saamisen edel- lapseksiottamisessa avustuksen saamisen
45486: lytyksenä on lisäksi, pohjoismaiden kan- edellytyksenä on lisäksi, että ottovan-
45487: salaisten välistä lapseksiottamista lukuun hemmalle tai lapseksiottajalle on myönnetty
45488: ottamatta, että ottovanhemmalle tai lapsek- lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n
45489: siottajalle on myönnetty lapseksiottamisesta 1 momentissa tarkoitettu lapseksiottamis-
45490: annetun lain 25 §:n 1 momentissa tarkoitet- asioiden lautakunnan lupa.
45491: tu lapseksiottamisasioiden lautakunnan
45492: lupa.
45493: Ottovanhemman tai lapseksiottajan, joka Ottovanhemman tai lapseksiottajan, joka
45494: haluaa saada avustuksen, on haettava sitä haluaa saada avustuksen, on haettava sitä
45495: ennen kuin lapsi saavuttaa yhden vuoden kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lapsi
45496: iän. on lapseksiottamisesta annetussa laissa tar-
45497: koitetulla tavalla sijoitettu Iapseksioiiajan
45498: luokse. Avustus voidaan kuitenkin myöntää,
45499: vaikka sitä ei olisi haettu säädetyssä mää-
45500: räajassa, jos sen epääminen myöhästy-
45501: misestä huolimatta olisi kohtuutonta.
45502:
45503: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maa-
45504: liskuuta 2001.
45505: Lain mukainen äitiysavustus suoritetaan
45506: lapsesta, joka on sijoitettu lapseksi-
45507: ottamisesta annetussa laissa tarkoitetulla
45508: tavalla lapseksiottajan luokse 1 päivänä
45509: maaliskuuta 2001 tai sen jälkeen.
45510: HE 119/2000 vp
45511:
45512:
45513:
45514:
45515: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapal-
45516: velulain muuttamisesta
45517:
45518:
45519:
45520:
45521: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45522:
45523: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työ- keen turva olisi sama kuin työmarkkinatuella
45524: voimapalvelulakia. Lain nojalla voidaan tai työllistämistuella työharjoitteluun osallis-
45525: myöntää tukea muun muassa ammatinvalin- tuvalla.
45526: nanohjaukseen liittyviin tukitoimenpiteisiin Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
45527: ja vajaakuntoisen työhönsijoittumisen tuke- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
45528: miseen. Näihin toimenpiteisiin osallistuvan sen yhteydessä.
45529: turvaa tapaturman ja ammattitaudin varalta Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
45530: ehdotetaan parannettavaksi. Muutoksen jäi- den 2001 alusta.
45531:
45532:
45533:
45534:
45535: PERUSTELUT
45536:
45537: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- tukitoimenpiteitä, jotka eivät myöskään ta-
45538: set pahdu työsopimussuhteessa. Mainittuihin
45539: toimenpiteisiin osallistuvien turvasta tapa-
45540: Työmarkkinatuella työharjoitteluun osallis- turman varalta säädetään työvoimapalvelui-
45541: tuvan vakuutusturvasta säädetään hin liittyvistä etuuksista annetussa asetukses-
45542: työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) sa (1253/1993). Sen 20 §:n mukaan
45543: 9 §:ssä. Sen mukaan työharjoittelussa sattu- työministeriö järjestää työkokeiluissa työ-
45544: neesta tapaturmasta tai siinä saadusta paikoilla, koulutuskokeiluissa, tutustumis-
45545: ammattitaudista suoritetaan työmarkkinatuen käynneillä oppilaitoksissa sekä työ- ja koulu-
45546: saajalle korvaus valtion varoista samojen pe- tuskokeiluissa oleville asiakkaille ryhmätapa-
45547: rusteiden mukaan kuin tapaturmavakuutus- turmavakuutuksen.
45548: laissa (608/1948) säädetään. Korvausta mak- Ryhmätapaturmavakuutus on sovelta-
45549: setaan siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole misalaltaan suppeampi kuin tapaturma-
45550: oikeutta vähintään saman suuruiseen korva- vakuutuslakiin perustuva korvausvelvolli-
45551: ukseen muun lain perusteella. Vastaava suus, eikä siitä korvata lainkaan esimerkiksi
45552: säännös työllistämistuella työharjoitteluun mahdollista ammattitautia. Lisäksi ryhmäta-
45553: osallistuvan vakuutusturvasta on työllisyys- paturmavakuutuksen korvaustaso on selvästi
45554: lain (275/1987) 17 §:ssä. Työharjoitteluun alempi kuin tapaturmavakuutuslain mukai-
45555: osallistuva ei ole työsopimussuhteessa työ- nen korvaustaso. Tämän vuoksi vakuutus-
45556: harjoittelupaikan järjestäjään eikä työ- turva eri tukimuodoissa ehdotetaan
45557: voimatoimistoon. yhtenäistettäväksi ottamalla työvoimapalve-
45558: Työvoimapalvelulain (1 005/1993) mukai- lulakiin uusi 13 a §,joka vastaa työllisyyslain
45559: sesti voidaan myöntää, järjestää ja tukea 17 §:n 4 momenttia ja työmarkkinatuesta an-
45560: ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpiteitä netun lain 9 §:n 1 ja 3 momenttia. Säännös
45561: sekä vajaakuntoisen henkilön työllistymisen ehdotetaan otettavaksi lain 3 lukuun, jossa
45562: 209245R
45563: 2 HE 119/2000 vp
45564:
45565:
45566: säädetään työvoimapalveluihin liittyvistä ampi kuin ryhmätapaturmavakuutuksessa.
45567: etuuksista. Samalla luvun otsikko muutettai- Toisaalta valtiolle ei aiheutuisi enää menoja
45568: siin. ryhmätapaturmavakuutuksen suhteellisen
45569: Esityksen mukaan tapaturmasta tai ammat- korkeista vakuutusmaksuista. Kokonaisuute-
45570: titaudista maksettavaa korvausta koskevat na ehdotetusta muutoksesta aiheutuisi
45571: asiat käsittelee valtiokonttori. Vaitiokonttorin valtiolle vähäinen säästö.
45572: päätökseen tyytymättömällä olisi oikeus ha-
45573: kea valittamalla muutosta samalla tavoin 3. Asian valmistelu
45574: kuin tapaturmavakuutusasioissa muutoinkin
45575: tapaturmalautakunnalta, vakuutusoikeudelta Esitys on valmisteltu työministeriössä vir-
45576: ja korkeimmalta oikeudelta. katyönä. Esityksen valmistelun yhteydessä
45577: Työllisyysasioita käsittelevä ministeriö jär- on kuultu keskeisten työmarkkinajärjestöjen
45578: jestäisi edelleen vastuuvakuutuksen sekä Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäji-
45579: mainittuihin toimenpiteisiin osallistuville. en edustajia.
45580: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 4. Voimaantulo
45581: tukset
45582: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
45583: Korvaukset tapaturmasta ja ammattitaudis- vänä tammikuuta 2001.
45584: ta maksettaisiin valtion vuoden 2001
45585: talousarvioesityksen momentilta 34.06.25. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45586: työvoimapalveluiden erityismenot, joten esi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava
45587: tyksestä ei aiheudu lisämäärärahan tarvetta. lakiehdotus:
45588: Valtion varoista maksettava korvaus olisi
45589: kattavampi ja korvauksen taso olisi korke-
45590: HE 119/2000 vp 3
45591:
45592:
45593: Lakiehdotus
45594:
45595: Laki
45596: työvoimapalvelulain muuttamisesta
45597:
45598:
45599: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45600: muutetaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun työvoimapalvelulain ( 1005/1993) 3 luvun
45601: otsikko ja
45602: lisätään lakiin uusi 13 a § seuraavasti:
45603:
45604:
45605: 3luku oikeutta vähintään saman suuruiseen korva-
45606: ukseen muun lain nojalla.
45607: Työvoimapalveluihin liittyvät etuudet ja Asian, joka koskee korvauksen suorittamis-
45608: vakuutusturva ta valtion varoista 1 momentin nojalla,
45609: käsittelee valtiokonttori.
45610: Vaitiokonttorin tämän pykälän nojalla te-
45611: 13 a § kemään päätökseen haetaan muutosta siten
45612: kuin tapaturmavakuutuslain 5 luvussa sääde-
45613: Vakuutusturva tään.
45614: Työministeriö järjestää 1 momentissa tar-
45615: Edellä 12 ja 13 §:ssä tarkoitetussa työko- koitetuille henkilöasiakkaille ryhmävastuu-
45616: keilussa työpaikalla, koulutuskokeilussa ja vakuutuksen.
45617: työ- ja koulutuskokeilussa taikka tutustumis-
45618: käynnillä oppilaitoksessa sattuneesta tapa- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45619: turmasta tai saadusta ammattitaudista kuuta 2001.
45620: suoritetaan henkilöasiakkaalle korvaus valti- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
45621: on varoista samojen perusteiden mukaan sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
45622: kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/ 1948) teisiin.
45623: säädetään työtapaturmasta. Korvaus makse-
45624: taan siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole
45625:
45626:
45627:
45628:
45629: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
45630:
45631:
45632: Tasavallan Presidentti
45633:
45634:
45635:
45636:
45637: TARJA HALONEN
45638:
45639:
45640:
45641:
45642: Työministeri Tarja Filatov
45643: 4 HE 119/2000 vp
45644:
45645:
45646:
45647:
45648: Liite
45649: Rinnakkaistekstit
45650:
45651: Laki
45652: työvoimapalvelulain muuttamisesta
45653:
45654:
45655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45656: muutetaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun työvoimapalvelulain (1005/1993) 3luvun
45657: otsikko ja
45658: lisätään lakiin uusi 13 a §seuraavasti:
45659:
45660:
45661: Voimassa oleva laki Ehdotus
45662:
45663: 3luku 3luku
45664:
45665: Työvoimapalveluihin liittyvät etuudet Työvoimapalveluihin liittyvät etuudet ja
45666: vakuutusturva
45667:
45668: 13 a §
45669:
45670: Vakuutus turva
45671:
45672: Edellä 12 ja 13 §:ssä tarkoitetussa työko-
45673: keilussa työpaikalla, koulutuskokeilussa ja
45674: työ- ja koulutuskokeilussa taikka tutustu-
45675: miskäynnillä oppilaitoksessa sattuneesta
45676: tapaturmasta tai saadusta ammattitaudista
45677: suoritetaan henkilöasiakkaalle korvaus val-
45678: tion varoista samojen perusteiden mukaan
45679: kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/1948)
45680: säädetään työtapaturmasta. Korvaus mak-
45681: setaan siltä osin kuin vahingoittuneella ei
45682: ole oikeutta vähintään saman suuruiseen
45683: korvaukseen muun lain nojalla.
45684: Asian, joka koskee korvauksen suoritta-
45685: mista valtion varoista 1 momentin nojalla,
45686: käsitte Iee valtiokonttori.
45687: Vaitiokonttorin tämän pykälän nojalla te-
45688: kemään päätökseen haetaan muutosta siten
45689: kuin tapaturmavakuutuslain 5 luvussa sää-
45690: detään.
45691: Työministeriö järjestää 1 momentissa tar-
45692: koitetuille henkilöasiakkaille ryhmävastuu-
45693: vakuutuksen.
45694: HE 119/2000 vp 5
45695:
45696: Voimassa oleva laki Ehdotus
45697:
45698:
45699:
45700: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
45701: mikuuta 2001.
45702: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
45703: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
45704: piteisiin.
45705: HE 120/2000 vp
45706:
45707:
45708:
45709: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi euromääräis-
45710: ten maksujen pyöristämisestä
45711:
45712:
45713: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45714:
45715: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kä- pyöristäminen koskisi ainoastaan käteismak-
45716: teismaksujen pyöristämisestä siirryttäessä suja eikä sitä sovellettaisi tilisiirtona
45717: käyttämään maksuvälineinä euroja vuoden tapahtuviin maksusuorituksiin.
45718: 2002 alussa. Ehdotuksen mukaan Suomessa Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
45719: suoritettavat käteismaksut pyöristettäisiin lä- maan 1 päivänä tammikuuta 2002.
45720: himpään viiteen senttiin. Maksujen
45721:
45722:
45723:
45724: YLEISPERUSTELUT
45725:
45726: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- Euromääräisten metallirahojen valmistus
45727: set on aloitettu Suomessa vuoden 1998 lisätalo-
45728: usarviossa annetun tilausvaltuuden
45729: Rahalain kumoamisesta annetun lain perusteella. Pienten yhden ja kahden sentin
45730: (215/1998) 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mu- metallirahojen valmistusta ei kuitenkaan vie-
45731: kaan sovelletaan kumotun rahalain lä ole aloitettu, koska niiden valmistustarve
45732: (35811993) 8 §:ää siihen asti, kun rahalain jää vähäiseksi, jos maksujen pyöristämisessä
45733: nojalla liikkeeseen lasketut rahat lakkaavat otetaan käyttöön nykyisen kaltainen järjes-
45734: olemasta laillisia maksuvälineitä. Kumotun telmä.
45735: rahalain 8 §:n mukaan valtiovarainministeriö Suomessa on käytössä viiden kolikon
45736: päättää tarvittaessa maksujen pennimäärien markkarahasarja, kun eurokolikoita tulee
45737: pyöristämisestä. Valtiovarainministeriö on olemaan 8 eri nimellisarvoa. Kahdeksan ko-
45738: 20.4.1993 antanut päätöksen maksujen pen- likon käyttö lisäisi olennaisesti rahahuollon
45739: nimäärien pyöristämisestä (360/1993), jonka kustannuksia sekä viranomaisille että yrityk-
45740: mukaan maksut pyöristetään suorittaessa sille. Pienet kolikot ovat suhteettoman
45741: kymmenellä jaolliseen pennimäärään. kalliita valmistaa. Niiden valmistuskustannus
45742: Vuoden 2002 alussa Suomessa otetaan ylittää moninkertaisesti nimellisarvon. Ny-
45743: käyttöön euromääräiset setelit ja metallirahat kyisen 10 pennin kolikon heikko arvostus
45744: Oikeus euromääräisten setelien antoon kuu- maksuvälineenä on johtanut suureen hävik-
45745: luu Euroopan keskuspankille. Sen sijaan kiin. Pieniarvoiset 1 ja 2 sentin kolikot
45746: valtiolla on yksinoikeus Euroopan yhteisön todennäköisesti kokisivat saman arvostuksen
45747: lainsäädännön mukaisesti lyöttää Suomessa puutteen.
45748: metallirahaa omaan lukuunsa. Asiaa koske- Näillä perusteilla ehdotetaan säädettäväksi
45749: vat säännökset sisältyvät lakiin metallirahasta laki euromääräisten käteismaksujen pyöris-
45750: (21611998). Käyttöönotettavat euromääräiset tämisestä lähimpään viiteen senttiin. Laki ei
45751: metallirahat ovat nimellisarvoltaan 2 ja 1 eu- vaikuta yhden ja kahden sentin metalliraho-
45752: roa sekä 50, 20, 10, 5, 2 ja 1 senttiä. Näiden jen kelpoisuuteen maksuvälineenä Suomessa.
45753: metallirahojen tekniset ominaisuudet on mää- Elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus hy-
45754: ritelty 3 päivänä toukokuuta 1998 annetussa väksyä maksuksi myös näitä kolikoita.
45755: neuvoston asetuksessa liikkeeseen tarkoitet- Suomen kansallisilla tunnuksilla
45756: tujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja varustettuja 1 ja 2 sentin kolikoita lyötäisiin
45757: teknisistä eritelmistä (EY) N:o 975/98. Kan- vain vähäinen maara keräily- ym.
45758: salliset säännökset eurometallirahoista on erityistarkoituksiin. Pankeissa tulisi myös
45759: tarkoitus antaa vuoden 2001 loppupuolella. pieniä kolikoita olla saatavilla. Lailla ei
45760: puututa siirtymävaiheessa tapahtuvaan
45761: 209255C
45762: 2 HE 120/2000 vp
45763:
45764:
45765: heessa tapahtuvaan hintojen ja maksusuori- suurempi.
45766: tusten arvon muuntamiseen markoista Elinkeinoelämälle Ja etenkin kaupalle ja
45767: euroiksi, vaan tämä tapahtuu sentin tarkkuu- pankeille aiheutuisi merkittäviä säästöjä lo-
45768: della asiasta annetun neuvoston asetuksen gistiikka- ja työvoimakustannuksissa, jos
45769: (EY) N:o 1103/97 mukaisesti. pienten kolikoiden käyttö jäisi vähäiseksi.
45770: Esityksellä ei olisi merkittäviä inflaatiovaiku-
45771: 2. Esityksen vaikutukset tuksia, koska maksujen pyöristäminen
45772: tapahtuisi keskimäärin yhtä usein alas- ja
45773: Käteismaksujen pyöristämisestä koituisi ylöspäin.
45774: valtiolle noin 140 milj. markan säästö pien-
45775: ten kolikoiden valmistuskustannuksissa. 3. Asian valmistelu
45776: Myös pienten kolikoiden keskimääräistä suu-
45777: remmasta hävikistä aiheutuva vuotuinen Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova-
45778: lisävalmistustarve jäisi pois. Yhden ja kah- rainministeriössä. Lakiehdotuksesta on
45779: den sentin kolikoiden asemasta hankittu Suomen Pankin, Kaupan Keskuslii-
45780: valmistettaisiin arviolta 120 milj. kappaletta ton, Suomen Pankkiyhdistyksen ja
45781: lisää 5 ja 10 sentin metallirahoja, joiden ni- Kuluttajaviraston lausunnot.
45782: mellisarvo on valmistuskustanousta
45783:
45784:
45785: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
45786:
45787: 1. Lakiehdotuksen perustelut useita maksusuorituksia pankin välityksellä,
45788: pyöristetään ne kukin erikseen.
45789: 1 §. Lain nojalla pyöristetään Suomessa ta- 3 §. Pykälään sisältyy voimaantulosäännös.
45790: pahtuvat euromääräiset maksut lähimpään
45791: viidellä jaolliseen senttimäärään. Aivan pie- 2. Voimaantulo
45792: niä 1 ja 2 sentin maksuja ei kuitenkaan voida
45793: pyöristää alaspäin. Myös luottokortilla tai Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päi-
45794: muutoin velaksi tapahtuvat maksut voidaan vänä tammikuuta 2002, jolloin euromääräiset
45795: pyöristää. Laki koskisi vain Suomessa tapah- setelit ja metallirahat tulevat laillisiksi mak-
45796: tuvia maksusuorituksia. Maksupaikka suvälineiksi Suomessa.
45797: määräytyy yleisten yksityisoikeudellisten Euromääräisten metallirahojen valmistus-
45798: sääntöjen mukaisesti. Laki ei vaikuta 1 ja 2 aikataulun vuoksi olisi tarpeen, että esitys
45799: sentin metallirahojen kelpoisuuteen laillisina käsiteltäisiin kiireellisenä.
45800: maksuvälineinä Suomessa.
45801: 2 §. Tilisiirtona tapahtuvia maksuja ei pyö- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45802: ristetä. Pankin välityksellä muutoin kuin kunnan hyväksyttäväksi seuraava
45803: tilisiirtona suoritettavat maksut pyöristetään lakiehdotus:
45804: 1 §:n mukaisesti. Jos samanaikaisesti tehdään
45805: HE 120/2000 vp 3
45806:
45807:
45808: Lakiehdotus
45809:
45810: Laki
45811: euromääräisten maksujen pyöristämisestä
45812:
45813:
45814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
45815:
45816: 1§ säädetyllä tavalla myös veiottaessa sitä
45817: Suomessa suoritettava euromääräinen mak- kirjallisesti tai kirjattaessa se maksamisen
45818: su pyöristetään seuraavasti: sijasta velaksi.
45819: 1) jos suoritettava määrä päättyy yhteen tai
45820: kahteen senttiin, se pyöristetään lähinnä pie- 2§
45821: nempään kymmenellä jaolliseen Senttimääriä ei pyöristetä, jos osapuolten
45822: senttimäärään, kesken on niin sovittu tai jos maksu suorite-
45823: 2) jos suoritettava määrä päättyy kolmeen taan tilien välisenä tilisiirtona.
45824: tai neljään senttiin, se pyöristetään lähinnä Kun maksu suoritetaan pankin välityksellä
45825: suurempaan viidellä jaolliseen senttimäärään, muuten kuin 1 momentissa tarkoitettuna tili-
45826: 3) jos suoritettava määrä päättyy kuuteen siirtona, pankki voi vaatia, että maksun ja
45827: tai seitsemään senttiin, se pyöristetään lähin- maksutositteen määrä pyöristetään. Jos täl-
45828: nä pienempään viidellä jaolliseen löin suoritetaan useampia maksuja
45829: senttimäärään, samanaikaisesti, kukin niistä pyöristetään
45830: 4) jos suoritettava määrä päättyy kahdek- erikseen.
45831: saan tai yhdeksään senttiin, se pyöristetään
45832: lähinnä suurempaan kymmenellä jaolliseen 3§
45833: senttimäärään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45834: Yhden ja kahden sentin suuruista maksua kuuta 2002.
45835: ei pyöristetä.
45836: Maksu voidaan pyöristää 1 momentissa
45837:
45838:
45839: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
45840:
45841:
45842: Tasavallan Presidentti
45843:
45844:
45845:
45846:
45847: TARJA HALONEN
45848:
45849:
45850:
45851:
45852: Ministeri Suvi-Anne Siimes
45853: HE 121/2000 vp
45854:
45855:
45856:
45857:
45858: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysalueel-
45859: le tehtävien investointien korotetuista poistoista anne-
45860: tun lain 2 ja 8 §:n muuttamisesta
45861:
45862:
45863: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45864:
45865: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kehi- nen poisto korotettuna 50 prosentilla.
45866: tysalueelle tehtävien investointien korote- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
45867: tuista poistoista annettua lakia. Pienet ja kes- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
45868: kisuuret yritykset voisivat tehdä verotuksessa sen yhteydessä.
45869: korotetut poistot myös vuosina 2001-2003 Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
45870: tekemiensä investointien hankintamenoista. den 2001 alusta. Lakia sovellettaisiin ensim-
45871: Kolmena ensimmäisenä verovuonna tällaisen mäisen kerran verovuodelta 2001 toimitetta-
45872: käyttöomaisuuden hankintamenosta tehtävän vassa verotuksessa.
45873: poiston enimmäismäärä olisi säännönmukai-
45874:
45875:
45876: PERUSTELUT
45877:
45878: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- tai taseen loppusumma on enintään 60 mil-
45879: set joonaa markkaa. Lisäksi tulee täyttyä laissa
45880: säädetyt yrityksen riippumattomuutta ja pie-
45881: Kehitysalueelle tehtävien investointien ko- nistä tai keskisuurista yrityksistä muodos-
45882: rotetuista poistoista annetun lain (126211993) tettuja ryhmittymiä koskevat ehdot.
45883: mukaan kehitysalueelle perustetun tuotanto- EY:n valtiontukia koskevien säännösten
45884: laitoksen ja matkailuyrityksen käyttöomai- johdosta lain soveltamisalaa on vuodesta
45885: suuden hankintameno saadaan vähentää ve- 1998 lähtien lisäksi rajoitettu siten, että tukea
45886: rotuksessa säännönmukaisia poistoja suurem- ei myönnetä toimialoille, joille annettavat
45887: min poistoin. Uuden tuotantolaitoksen ja tuet ovat EY:n perustamissopimuksen mu-
45888: matkailuyrityksen lisäksi veronhuojennus kaan kiellettyjä tai joihin liittyy erityisiä ra-
45889: koskee myös tuotantolaitoksen ja matkai- joituksia (niin sanotut herkät alat). Koska ve-
45890: luyrityksen merkittävää uudistamista ja laa- rolakia sovelletaan sellaisenaan kaikissa lain
45891: jentamista. Korotettu poisto voidaan tehdä piiriin kuuluvissa tapauksissa, herkkiin aloi-
45892: omaisuuden käyttöönottovuonna ja kahtena hin liittyviä kieltoja ja rajoituksia ei voida ot-
45893: sitä seuraavana vuonna. Näinä vuosina vä- taa huomioon yksittäisiä investointeja arvioi-
45894: hennettävän poiston enimmäismäärä on elin- taessa, vaan toimialat on suljettu kokonaisuu-
45895: keinotulon verottamisesta annetussa laissa dessaan veronhuojennuksen ulkopuolelle.
45896: (360/1968) säädetyn poiston enimmäismäärä Verotukea ei siten myönnetä investointeihin,
45897: korotettuna 50 prosentilla. jotka kohdistuvat maataloustuotteiden jalos-
45898: Kehitysalueelle tehtyjen investointien ko- tukseen, teräksen ja teräsputkien valmistuk-
45899: rotetuista poistoista annettua lakia muutettiin seen, autojen ja auton osien tai tekokuitujen
45900: vuoden 1998 alussa siten, että veronhuojen- valmistukseen taikka laivojen valmistukseen
45901: nukseen ovat oikeutettuja vain kehitys- tai korjaukseen.
45902: alueella toimivat pienet ja keskisuuret yri- Kehitysalueelle tehtävien investointien ko-
45903: tykset. Pienenä tai keskisuurena yrityksenä rotetuista poistoista annettua lakia sovelle-
45904: pidetään yritystä, jonka palveluksessa on vä- taan investointeihin, jotka tapahtuvat aluei-
45905: hemmän kuin 250 henkilöä ja jonka lii- den kehittämisestä annetun lain (113511993)
45906: kevaihto on enintään 120 miljoonaa markkaa 7 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston pää-
45907: 209257E
45908: 2 HE 121/2000 vp
45909:
45910:
45911: töksessä määritellyllä kehitysalueen ensim- Verotuen vaikuttavuutta aluepoliittisena
45912: mäisellä tai toisella tukialueella. Kehitys- ohjauskeinona on vaikea arvioida.
45913: alueesta ja sen tukialueista annettu valtioneu-
45914: voston päätös (124411999) on voimassa vuo- 3. Asian valmistelu
45915: sien 2000-2006 ajan. Uudessa päätöks~ssä
45916: kehitysalueiden I ja II tukialueen yhtemen Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova-
45917: väestökattavuus on vähentynyt 25,5 prosen- rainministeriössä. Esityksestä on pyydetty
45918: tista 20,8 prosenttiin. Tukialueet sijaitsevat lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä,
45919: pääosin Pohjois- ja Itä-Suo.messa_. . . sisäasiainministeriöitä ja Verohallitukselta.
45920: Kehitysalueelle tehtävien mvestomtten Lausunnonantajilla ei ole ollut huomautetta-
45921: edistämiseksi veronhuojennusta ehdotetaan vaa esityksen johdosta.
45922: J
45923: iatkettavaksi siten, että pienet ja keskisuuret
45924: •
45925: yritykset saisivat tehdä korotetut poistot ve- 4. Muita esitykseen vaikuttavia
45926: rovuosina 2001-2003 tekemistään inves- seikkoja
45927: toinneista. Esimerkiksi irtaimen käyttöomai-
45928: suuden poisto olisi tällöin . ko~I!lena ~n 4.1. Riippuvuus muista esityksistä
45929: simmäisenä vuonna 25 prosentm SIJasta emn-
45930: tään 37,5 prosenttia ja tuotantorakennuksen Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
45931: poisto 7 prosentin sijasta enintään 10,5 pro- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
45932: senttia. sen yhteydessä.
45933: Lain soveltamisalan piiriin kuuluvien yri-
45934: tysten toimiala- ja kokorajoitukset pysyisivät 4.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopi-
45935: ennallaan. Huojennuksen alueellinen sovel- muksista
45936: tamisala säilyisi niin ikään ennallaan eli sitä
45937: sovellettaisiin kehitysalueen 1 ja II tuki- EY:n valtiontukea koskevat säännökset pe-
45938: alueella tehtyihin investointeihin. rustuvat EY:n perustaruissopimuksen 87-89
45939: artiklaan. Lisäksi on eräiden alojen tukia kos-
45940: 2. Esityksen vaikutukset kevia erityissäännöksiä. Perustaruissopimuk-
45941: sen 87 artiklan mukaan valtiontuki, joka voi
45942: Ehdotuksen arvioidaan lisäävän vuonna vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä
45943: 2001 veronhuojennukseen oikeutettujen yri- tai tuotannonalaa, on yhteisöoikeuden vastai-
45944: tysten poistoja 169 miljoo~a~l~ markalla. nen. Tukitoimen käsitteeseen voi sisältyä
45945: Poistojen lisääntyminen merkitSISI veron tuo- myös yrityksille myönnettävä veronhuojen-
45946: ton alenemista noin 50 miljoonalla markalla nus.
45947: vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa. Investointien korotettuja poistoja koskeva
45948: Valtion osuus veron tuoton vähenemisestä
45949: ohjelma on EY:n perust~missopimuks~n.. 87
45950: olisi noin 30 miljoonaa markkaa, kuntien artiklan 1 kohdassa tarkOitettua tukea, silla se
45951: osuus 19 miljoonaa markkaa ja seurakunt~en suosii määrätyillä alueilla sijaitsevia yrityk-
45952: osuus vajaat miljoona markka_a. Seu~a~vma siä. Kyseinen tuki on investo.intitukea .P.~
45953: vuosina veron tuoton vähenemmen ohsi vas- yritysten valtiontukia koskevien yhteison
45954: taavasti 70 miljoonaa markkaa vuonna 2002 suuntaviivojen mukaisessa merkityksessä
45955: ja 80 miljoonaa markkaa vuonna 2003 sekä (EYVL C 213, 23.7.1996). Komission pää-
45956: 15 miljoonaa markkaa vuonna 2004. töksessä (17 .03.1999 K(l999) 759 lopul-
45957: Korotettujen poistojen väh~ntä~in~n ve~o linen), komissio on katsonut, että voimassa
45958: tuksessa aiheuttaa vastaavasti potstoJen pie- oleva kehitysalueiden veronhuojennus-tuki-
45959: nenemisen myöhempinä vuosina. Kokonai- järjestelmä noudattaa yhteisöjen valtiontukia
45960: suutena tarkastellen yrityksen veronhuojen- koskevia suuntaviivoja eikä ole vastustanut
45961: nuksesta saama etu muodostuu poistojen etu- järjestelmää.
45962: painotteisuudesta johtuvasta korkoedusta. Ehdotettu tuki on ilmoitettu EY:n perusta-
45963: Ehdotuksen johdosta yritysten verotuksen ruissopimuksen 88 artiklan 3 ko.hdan mu~ai
45964: lykkääntymisestä korkohyötynä saama etu on sesti komissiolle. Ehdotettu tuki on sellaista
45965: arviolta 30 miljoonaa markkaa. Euroopan yhteisön perustaruissopimuksen 88
45966: HE 121/2000 vp 3
45967:
45968:
45969: artiklassa tarkoitettua tukea, jonka toteutta- Asetus lain voimaantulosta tullaan antamaan
45970: miseen tulee saada komission lupa. Tuki voi- välittömästi sen jälkeen kun laki on vahvis-
45971: daan saattaa voimaan vasta sen jälkeen kun tettu ja tuen hyväksyttävyyttä koskeva päätös
45972: komission hyväksyntä on saatu. on saatu. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen
45973: kerran verovuodelta 2001 toimitettavassa ve-
45974: 5. Voimaantulo rotuksessa.
45975:
45976: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan asetuk- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45977: sella säädettävänä ajankohtana. Ratkaisuun kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
45978: on päädytty siksi, että tukiohjelmaa ei saa tus:
45979: saattaa voimaan ennen komission päätöstä
45980: tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.
45981: 4 HE 121/2000 vp
45982:
45983:
45984: Lakiehdotukset
45985:
45986: Laki
45987: kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain 2 ja 8 §:n
45988: muuttamisesta
45989:
45990:
45991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45992: muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulu-
45993: kuuta 1993 annetun lain (126211993) 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti,
45994: sellaisina kuin ne ovat laissa 121511998, seuraavasti:
45995:
45996: 2§ 3) tekokuitujen valmistus;
45997: 4) autojen tai auton osien valmistus; taikka
45998: Veronhuojennukseen oikeuttavat investoinnit 5) laivojen valmistus tai korjaus.
45999:
46000: 8§
46001: Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan
46002: myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie- Voimaantulo
46003: neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero-
46004: vuosien 1998-2003 aikana tekee siinä tar-
46005: koitetun investoinnin. Käyttöomaisuuden Lakia sovelletaan verovuosilta 1994--2007
46006: hankintamenosta saadaan tehdä 5 §:ssä tar- toimitettavissa verotuksissa.
46007: koitettu korotettu poisto, jos yritys on vero-
46008: vuoden päättyessä pieni tai keskisuuri yritys. Tämä laki tulee voimaan asetuksella sää-
46009: Mitä tässä momentissa säädetään ei kuiten- dettävänä ajankohtana.
46010: kaan sovelleta, jos yrityksen toimialana on: Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
46011: 1) maataloustuotteiden jalostus; rovuodelta 2001 toimitettavassa verotuk-
46012: 2) teräksen tai teräsputkien valmistus; sessa.
46013:
46014:
46015: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
46016:
46017: Tasavallan Presidentti
46018:
46019:
46020:
46021:
46022: TARJA HALONEN
46023:
46024:
46025:
46026:
46027: Ministeri Suvi-Anne Siimes
46028: HE 121/2000 vp 5
46029:
46030:
46031: Liite
46032: Rinnakkaistekstit
46033:
46034:
46035: Laki
46036: kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain 2 ja 8 §:n
46037: muuttamisesta
46038:
46039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46040: muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulu-
46041: kuuta 1993 annetun lain (1262/1993) 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti,
46042: sellaisina kuin ne ovat laissa 1215/1998, seuraavasti:
46043:
46044: Voimassa oleva laki Ehdotus
46045:
46046: 2§
46047:
46048: Veronhuojennukseen oikeuttavat investoinnit
46049:
46050:
46051: Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan
46052: myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie- myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie-
46053: neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero- neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero-
46054: vuosien 1998-2000 aikana tekee siinä tar- vuosien 1998-2003 aikana tekee siinä tar-
46055: koitetun investoinnin. Käyttöomaisuuden koitetun investoinnin. Käyttöomaisuuden
46056: hankintamenosta saadaan tehdä 5 §:ssä tar- hankintamenosta saadaan tehdä 5 §:ssä tar-
46057: koitettu korotettu poisto, jos yritys on vero- koitettu korotettu poisto, jos yritys on vero-
46058: vuoden päättyessä pieni tai keskisuuri yri- vuoden päättyessä pieni tai keskisuuri yri-
46059: tys. Mitä tässä momentissa säädetään ei kui- tys. Mitä tässä momentissa säädetään ei kui-
46060: tenkaan sovelleta, jos yrityksen toimialana tenkaan sovelleta, jos yrityksen toimialana
46061: on: on:
46062: 1) maataloustuotteiden jalostus; 1) maataloustuotteiden jalostus;
46063: 2) teräksen tai teräsputkien valmistus; 2) teräksen tai teräsputkien valmistus;
46064: 3) tekokuitujen valmistus; 3) tekokuitujen valmistus;
46065: 4) autojen tai auton osien valmistus; taik- 4) autojen tai auton osien valmistus; taik-
46066: ka ka
46067: 5) laivojen valmistus tai korjaus. 5) laivojen valmistus tai korjaus.
46068:
46069:
46070: 8§
46071:
46072: Voimaantulo
46073:
46074:
46075: Lakia sovelletaan verovuosilta 1994-2004 Lakia sovelletaan verovuosilta 1994--
46076: toimitettavissa verotuksissa. 2007 toimitettavissa verotuksissa.
46077:
46078: Tämä laki tulee voimaan asetuksella sää-
46079: dettävänä ajankohtana.
46080: 6 HE 121/2000 vp
46081:
46082: Voimassa oleva laki Ehdotus
46083:
46084: Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
46085: rovuodelta 2001 toimiteltavassa vero-
46086: tuksessa.
46087: HE 122/2000 vp
46088:
46089:
46090:
46091:
46092: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion talo-
46093: usarviosta annetun lain 3 aja 3 b §:n muuttamisesta
46094:
46095:
46096: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46097:
46098: Esityksessä ehdotetaan valtion talousarvi- Esitys liittyy vuoden 2000 toiseen lisätalo~
46099: osta annettua lakia muutettavaksi siten, että usarvioesitykseen sekä vuoden 2001
46100: valtionvelan ottamisen ja vähentämisen yh- talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsi-
46101: teydessä esiintyvät pääomavoitot ja teltäväksi vuoden 2000 toisen
46102: emissiovoitot sekä pääomatappiot ja emis- lisätalousarvioesityksen yhteydessä.
46103: siotappiot saadaan nettobudjetoida uusien Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
46104: valtionlainojen ja valtionvelan kuoletusten dollisimman pian sen tultua hyväksytyksi ja
46105: kanssa. Samalla lakiin otettaisiin saannös vahvistetuksi. Tarkoituksena on, että valtion
46106: valtion velanhoidossa käytettävien johdan- tilinpäätöksen ylijäämän käyttämistä talous-
46107: naisten nettobudjetoinnista. arvion katteena koskevia säännöksiä
46108: Lakia ehdotetaan muutettavaksi myös si- voitaisiin soveltaa ensimmäisen kerran vuo-
46109: ten, että valtion tilinpäätöksen osoittamaa den 1999 tilinpäätöksen perusteella vuoden
46110: kumulatiivista ylijäämää saadaan ottaa valti- 2000 toisessa lisätalousarviossa. Nettobudje-
46111: on talousarvion katteeksi siltä osin kuin tointia koskevia säännöksiä sovellettaisiin
46112: kumulatiivinen ylijäämä on suurempi kuin kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2001.
46113: 500 miljoonaa euroa.
46114:
46115:
46116:
46117: PERUSTELUT
46118:
46119: 1. Nykytila nettobudjetointia on käytetty lainsäädännössä
46120: sallitussa laajuudessa vuoden 1988 talousar-
46121: 1.1. Velanhoidon erien nettobudjetointi viosta.
46122: Talousarviolain 3 a §:n 1 momenttia on
46123: Perustuslain 84 §:n 1 momentin mukaan viimeksi muutettu 1 päivänä maaliskuuta
46124: valtion talousarvioon sovelletaan yleensä 2000 voimaan tulleella laiHa. Talousarviolain
46125: bruttobudjetointia. Momentin mukaan laiHa 3 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan netto-
46126: voidaan kuitenkin säätää, että talousarvioon budjetoinnin piirissä voivat olla uudet
46127: voidaan ottaa joistakin toisiinsa välittömästi valtionlainat ja valtionvelan kuoletukset si-
46128: liittyvistä tuloista ja menoista niiden erotusta ten, että näistä tuloista ja menoista voidaan
46129: vastaavat tuloarviot tai määrärahat. Netto- ottaa talousarvioon niiden erotusta vastaava
46130: budjetoinniHa ei ole tarkoitus raJOittaa tuloarvio tai määräraha. Momentin 2 kohdan
46131: eduskunnan budjettivaltaa enempää kuin net- mukaan valtionlainoista saatavat korkotulot,
46132: tobudjetoinnin tarkoitus välttämättä emissiovoitot ja pääomavoitot sekä valtion-
46133: edellyttää. lainoista aiheutuvat korkomenot,
46134: Nettobudjetoinnin mahdollistavista poik- emissioalennukset ja pääomatappiot voidaan
46135: keuksista säädetään valtion talousarviosta nettobudjetoida.
46136: annetun lain ( 42311988), jäljempänä talous- Valtion vuoden 2000 talousarviossa mo-
46137: arviolaki, 3 a §:ssä. Valtion velanhoitoon mentille 36.01.90 (Markka- ja euromääräisen
46138: liittyvissä erissä lainsäädäntö on mahdollis- velan korko) valtion markka- ja euromääräi-
46139: tanut nettobudjetoinnin vuodesta 1988, ja sistä lainoista saatavat korkotulot ja niistä
46140: aiheutuvat korkomenot samoin kuin lainojen
46141: 209258F
46142: 2 HE 122/2000 vp
46143:
46144:
46145: liikkeeseen laskussa syntyvät em1sswvoitot Euroopan kansantalouden tilinpidossa paa-
46146: ja -tappiot sekä kyseisten lainojen takaisinos- omatappioita ei kirjata korkoihin vaan
46147: tossa ilmenevät pääomatappiot ja -voitot on uudelleenarvostustileille. Pääomatappiot ei-
46148: budjetoitu nettomääräisinä. Muiden EMU- vät siten myöskään vaikuta julkisen talouden
46149: määräisten ja valuuttamääräisten valtion lai- tasapainoon. Euroopan kansantalouden tilin-
46150: nojen korkojen erät sekä emissio- ja pidossa tarkastellaan velan nimellisarvon
46151: pääomatappiot on budjetoitu vastaavalla ta- rinnalla keskeisesti myös valtionvelan mark-
46152: valla nettomääräisinä momentille 36.02.90 kina-arvoista määrää.
46153: (Muun EMU-määräisen velan korko) ja mo- Velanhoidossa käytetään laajalti johdannai-
46154: mentille 36.03.90 (Valuuttamääräisen velan sia suojaamaan velasta maksettavan koron
46155: korko). Valtionvelan kuoletusten momentille määrää korkovaihteluilta, uuden lainan liik-
46156: 36.06.94 (Nettokuoletukset) on budjetoitu keeseen laskun hintaa tai lainan
46157: valtionvelan kuoletusten ja uusista valtion takaisinostohintaa. Suojaaviin johdannaisiin
46158: lainoista saatavan määrän erotus nettomää- liittyvät tulot ja menot on nettobudjetoitu
46159: räisenä. samalle momentille kuin niiden perustana
46160: Valtion velanhoidon toimintaympäristö on olevan velkainstrumentin tulot ja menot.
46161: viime vuosina muuttunut merkittävällä taval- Johdannaisten käsittelystä nettobudjetoinnis-
46162: la. Finanssipolitiikan keskeiseksi pidemmän sa ei ole kuitenkaan selkeitä säännöksiä
46163: tähtäimen linjaukseksi on otettu valtiontalou- talousarviolaissa.
46164: den liikkumavaran kasvattaminen muun
46165: muassa vähentämällä valtion velkataakkaa.
46166: Velanhoidossa tämä Iinjaus vaikuttaa siten, 1.2. Valtion tilinpäätöksen osoittaman
46167: että pääpaino on siirtynyt valtiontalouden ali- kumulatiivisen ylijäämän käyttö
46168: jäämän mahdollisimman edullisesta talousarvion kattamiseen
46169: kattamisesta velasta aiheutuvan kustannus-
46170: taakan järjestelmälliseen vähentämiseen ja Perustuslain 84 §:n 2 momentin mukaan ta-
46171: velkakannan alentamiseen. Yhteisvaluutan lousarvioon otettavien tuloarvioiden on
46172: käyttöönotto Euroopan talous- ja rahaliiton katettava talousarvioon otettavat määrärahat.
46173: toteutumisen myötä on myös tehnyt valtion Saman momentin mukaan määrärahoja katet-
46174: velanhoidosta korostetun sidonnaista euro- taessa voidaan ottaa huomioon valtion
46175: alueen yhteisiin rahoitusmarkkinoihin sekä tilinpäätöksen mukainen ylijäämä tai alijää-
46176: Euroopan talous- ja rahaliitossa käytettäviin mä siten kuin lailla säädetään.
46177: valtiontalouden seurannan ja tilinpidon jaot- Talousarviolain 3 b §:n mukaan talousarvion
46178: teluihin. Euroopan talous- ja rahaliiton katteeksi voidaan valtion tilinpäätöksen val-
46179: vaikutukset korostavat myös velkakannan mistuttua ottaa määrä, joka vastaa enintään
46180: kustannustehokasta hallintaa ja vähentämistä kolmannesta tilinpäätöksen osoittamasta va-
46181: velanhoidon keskeisinä tavoitteina. rainhoitovuoden lopun kumulatiivisesta
46182: Velanhoidon erien nykyinen nettobudje- ylijäämästä. Muu osa kumulatiivisen ylijää-
46183: tointi ei anna mahdollisuuksia antaa valtion män määrästä on pidettävä valtion kassassa.
46184: talousarviossa riittävän selkeää kuvaa toi- Talousarviolain 3 b §:ssä säädetyn rajoi-
46185: menpiteistä valtion velan vähentämiseksi, ja tuksen tarkoituksena on varautua kuluvan
46186: velanhoidon kustannustehokkuuden kannalta varainhoitovuoden aikana ilmeneviin valtion
46187: keskeisistä kysymyksistä. Velan emissio- ja kassan vaihteluihin ja mahdollisesti syntyviin
46188: pääomatappiot on nykyisten säännösten mu- kassa-alijäämiin. Valtion vuoden 1999 tilin-
46189: kaan nettobudjetoitava osana valtionlainoihin päätöksen mukainen kumulatiivinen ylijäämä
46190: liittyviä korkotuloja ja -menoja. Taloudelli- on 12 004 105 691,35 markkaa. Nykyisillä
46191: selta luonteeltaan nämä velan ottamisen kumulatiivisen ylijäämän määrillä ja valtion
46192: yhteydessä saadun tai velan kuoletuksen yh- kassanhallinnan ennustettavuuden tasolla ta-
46193: teydessä maksetun markkina-arvoisen hinnan lousarviolain 3 b §:n 1 momentin
46194: ja nimellisarvon erotukset ovat pääomaerä, säännöksestä seuraava valtion kassan koko
46195: mikä merkitsee velasta tulevina vuosina ai- on todettu tarpeettoman suureksi kassan
46196: heutuvien korkomenojen alentamista. vaihteluihin varautumiseksi.
46197: HE 122/2000 vp 3
46198:
46199:
46200: 2. Ehdotetut muutokset budjetoida talousarvioon nettomääräisesti sil-
46201: le momentille, jolle johdannaisella
46202: 2.1. Velanhoidon erien nettobudjetointi suojattavan toimenpiteen tulot ja menot bud-
46203: jetoidaan. Suojaavista johdannaisista kertyvät
46204: Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- tulot ja niistä aiheutuvat menot liittyvät välit-
46205: sä ehdotetaan siinyttäväksi velanhoidon tömästi toisiinsa ja suojattavasta
46206: erien budjetoinnissa järjestelmään, jossa val- toimenpiteestä aiheutuviin tuloihin ja menoi-
46207: tion talousarvion pääluokkaan 36 hin perustuslain 84 §:n 1 momentissa
46208: (Valtionvelan korot) budjetoidaan velasta ai- säädetyllä tavalla.
46209: heutuvat vuosittaiset juoksevat korkomenot
46210: ja pääluokkaan 37 (Valtionvelan vähentämi- 2.2. Kumulatiivisen ylijäämän käyttö
46211: nen) valtionvelan kuoletukset sekä tulevaa valtion talousarvion kattamiseen
46212: velasta aiheutuvaa kustannusrasitusta pienen-
46213: tävät pääoma- ja emissiotappiot. Pääluokka Kuluvana varainhoitovuotena mahdollisesti
46214: 37 koostuisi siten valtionvelan markkina- syntyvän alijäämän kattamiseen varattavaa
46215: arvoista määrää vähentävistä toimenpiteistä määrää valtion tilinpäätöksen osoittamasta
46216: muodostuvista eristä. Uusi budjetointitapa kumulatiivisesta ylijäämästä ei ole perustel-
46217: mahdollistaa keskeisten finanssipoliittisten ja tua ilmaista murto-osana kumulatiivisen
46218: velanhoidollisten tavoitteiden selkeämmän ylijäämän määrästä vaan rahamääränä. Ra-
46219: esittämisen valtion talousarviossa. Talousar- hamääräisenä säädetyssä rajoituksessa kassan
46220: violain 3 a §:n mukaan nettobudjetointi on vaihteluihin varattava määrä ei jäisi riippu-
46221: mahdollinen vain siten, että emissio- ja pää- maan viimeisimmän valtion tilinpäätöksen
46222: omavoitot ja -tappiot nettoutetaan osaksi osoittamasta kumulatiivisen ylijäämän mää-
46223: valtionvelan korkoja. Vuoden 2001 talousar- rästä vaan voitaisiin mitoittaa valtion
46224: vioesityksen pääluokassa 37 kyseisten erien kassanhallinnan kannalta tarkoituksenmukai-
46225: nettobudjetointi ei sen sijaan ole mahdollista. selle tasolle. Menettely antaisi valtion
46226: Velanhoidon erien nettobudjetointia kos- taloudenhoidossa tarvittavaa joustavuutta
46227: kevaa talousarviolain 3 a §:n 1 momentin 1 ja esimerkiksi tilanteessa, jossa varainhoito-
46228: 2 kohtia ehdotetaan muutettaviksi siten, että vuoden aikana kertyy merkittäviä määriä
46229: emissio- ja pääomatappiot ja -voitot voitai- kertaluonteisia, valtion omaisuuden myynnis-
46230: siin nettobudjetoida osana uusista tä saatavia tuloja, joiden käyttöä ei ole vielä
46231: valtionlainoista saatavia tuloja ja valtionlai- osoitettu talousarviossa tai lisätalousarviossa.
46232: nojen kuoletuksia. Tällöin valtionvelan Valtion lainanotossa saattaa myös olla valti-
46233: markkina-arvoisen määrän vähentämiseen ontaloudellisesti edullista nostaa
46234: liittyvät erät, jotka ovat välittömästi toisiinsa varainhoitovuoden talousarvion katteeksi tu-
46235: liittyviä tuloja ja menoja perustuslain 84 §:n levia valtion lainoja jo edellisen
46236: 1 momentin mukaisesti, voitaisiin johdon- varainhoitovuoden aikana. Nostettu laina kir-
46237: mukaisella tavalla budjetoida jautuu tällöin kumulatiiviseen ylijäämään.
46238: nettomääräisinä valtion talousarvion samassa Molemmissa tapauksissa kumulatiivinen yli-
46239: pääluokassa ja samalla momentilla. Samassa jäämä saattaa muodostua varsin suureksi,
46240: yhteydessä talousarviolain 3 a §:n 1 momen- jolloin olisi järkevää voida käyttää kumula-
46241: tin käsitteistössä emissioalennukset tiivista ylijäämää varainhoitovuoden
46242: korvattaisiin täsmällisemmällä "emissiotap- talousarvion katteena talousarviolain 3 b
46243: piot" -käsitteellä. Ehdotettu muutos vastaa §: ssä säädettyä joustavammin.
46244: valtion vuoden 2001 talousarvioesityksessä Euroopan talous- ja rahaliittoa koskevien
46245: ehdotettua käsitteistöä. Euroopan yhteisön säännösten mukaisesti
46246: Talousarviolain 3 a §:n 1 momentin 1 ja 2 Suomen virallinen rahayksikkö on nykyisin
46247: kohtaan ehdotetaan otettaviksi säännökset euro. Vuoden 2001 talousarvio on viimeinen,
46248: valtion velanhoidossa käytettävien suojaavi- joka laaditaan markkamääräisenä. Valtion ta-
46249: en johdannaisten nettobudjetoinnista. lousarvion kattamiseen käytettävissä oleva
46250: Velanhoidossa käytettävien suojaavien joh- kumulatiivisen ylijäämän osa on siten perus-
46251: dannaisten tulot ja menot saataisiin teltua ilmaista euroina.
46252: 4 HE 12212000 vp
46253:
46254:
46255: Valtion kassanhallinnan nykyisellä ennus- vuoden 2000 ensimmäisessä lisätalousarvios-
46256: tettavuuden tarkkuudella 500 miljoonaa sa lisäksi 2 500 000 000 markkaa. Vuoden
46257: euroa olisi riittävä määrä varainhoitovuoden 2000 talousarvion katteeksi on siten yhteensä
46258: aikana mahdollisesti syntyvään alijäämään otettu 4 000 000 000 markkaa kumulatiivista
46259: varautumiseksi. ylijäämää. Talousarviolain voimassa olevan
46260: Talousarviolain 3 b §:ää ehdotetaan muu- 3 b §:n 1 momentin mukaan vuoden 2000 ti-
46261: tettavaksi siten, että valtion tilinpäätöksen linpäätöksen valmistumiseen asti saadaan
46262: valmistuttua saataisiin talousarvion katteeksi talousarvion katteeksi ottaa enintään kolmas-
46263: ottaa määrä, jolla varainhoitovuoden lopun osa vuoden 1999 tilinpäätöksen osoittamasta
46264: kumulatiivinen ylijäämä ylittää 500 miljoo- kumulatiivisen ylijäämän määrästä eli
46265: naa euroa. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan 4 001 368 563,78 markkaa. Vuoden 2000
46266: selkeyden vuoksi kirjattavaksi, että käytettä- toisessa lisätalousarviossa talousarvion kat-
46267: essä kumulatiivista ylijäämää talousarvion teeksi vmtatsnn ottaa 4 001 368 563,78
46268: kattamiseen talousarvion katteeksi käytettä- markkaa (kumulatiivisen ylijäämän määrä)
46269: vissä olevaa kumulatiivisen ylijäämän vähennettynä 2 500 000 000 markalla (kumu-
46270: määrää laskettaessa on otettava vähennykse- latiivisen ylijäämän käyttö vuoden 2000
46271: nä huomioon se määrä, jolla kumulatiivista talousarvion katteena vuoden 1999 tilinpää-
46272: ylijäämää on jo otettu varainhoitovuoden ta- töksen valmistumisen jälkeen) eli enintään
46273: lousarvion katteeksi. 1 501 368 563,78 markkaa. Ehdotus merkit-
46274: see sitä, että talousarviossa ja
46275: 3. Esityksen vaikutukset lisätalousarvioissa talousarvion katteeksi saa-
46276: tatsun ottaa enintään maara, jolla
46277: Esityksen tarkoituksena on, että valtion ve- kumulatiivinen ylijäämä ylittää 500 000 000
46278: lanhoidon toimenpiteiden euroa eli muuntokertoimen mukaan laskettu-
46279: kustannustehokkuuteen vaikuttavat seikat na 2 972 865 000 markkaa. Talousarviossa ja
46280: esitetään valtion talousarviossa mahdolli- lisätalousarviossa jo osoitettu kumulatiivisen
46281: simman selkeästi. Esityksen tavoitteena on ylijäämän käyttö on ehdotetun muutoksen
46282: myös mahdollistaa menettelyt, joilla valtion mukaan otettava vähennyksenä huomioon
46283: kassan koko olisi käyttötarpeisiin nähden käytettäessä kumulatiivista ylijäämää talous-
46284: mahdollisimman optimaalinen, mikä antaa arvion katteena. Siten vuoden 2000 toisessa
46285: mahdollisuuksia tehostaa valtion varojen lisätalousarvioesityksessä saataisiin talousar-
46286: käyttöä ja varainhankintaa. Ehdotetut muu- vion katteeksi ottaa kumulatiivista ylijäämää
46287: tokset merkitsevät sitä, että aikaisemmin enintään 12 004 105 691,35 markkaa vähen-
46288: valtionvelan pääluokan 36 määrärahoihin nettynä 2 972 865 000 markalla
46289: nettomääräisesti budjetoidut erät esitettäisiin (kumulatiiviseen ylijäämään jätettävät 500
46290: uudella tavalla ryhmiteltyinä talousarvion miljoonaa euroa) vähennettynä edelleen
46291: uusien pääluokkien 36 (Valtionvelan korot) 4 000 000 000 markalla (kumulatiivisen yli-
46292: ja 37 (Valtionvelan vähentäminen) määrära- jäämän käyttö vuoden 2000 talousarvion
46293: hoihin. Valtion vuoden 2001 katteena varsinaisessa talousarviossa ja lisä-
46294: talousarvioesityksessä ehdotettujen uusien talousarviossa) eli 5 031 240 691,35
46295: pääluokkien 36 ja 37 yhteenlaskettu loppu- markkaa. Esityksen mukaan kumulatiivista
46296: summa vastaa nykyisen budjetointitavan ylijäämää saataisiin käyttää vuoden 2000 toi-
46297: mukaisen pääluokan 36 loppusummaa. sessa lisätalousarviossa siten noin 3,5
46298: Kumulatiivisen ylijäämän käyttöä talousar- miljardia markkaa enemmän talousarvion
46299: vion kattamiseen koskevan muutoksen katteena kuin voimassa olevan lain mukaan.
46300: vaikutus nykytilaan verrattuna riippuu kumu-
46301: latiivisen ylijäämän tasosta. Valtion
46302: tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 1999 4. Asian valmistelu
46303: osoittama kumulatiivinen ylijäämä on
46304: 12 004105 691,35 markkaa. Vuoden 2000 Valtion velanhoidon erien budjetoinnin ke-
46305: talousarvion katteeksi on varsinaisessa talo- hittämistä on valmisteltu
46306: usarviossa otettu 1 500 000 000 markkaa ja valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin
46307: HE 122/2000 vp 5
46308:
46309:
46310: yhteistyönä valtiovarainministeriön asetta- talousarvion määrärahoja katettaessa. La-
46311: massa työryhmässä, joka jätti muistionsa kiehdotus voidaan siten käsitellä tavallisessa
46312: valtiovarainministeriölle 31 päivänä touko- lainsäätämisjärjestyksessä.
46313: kuuta 2000 (valtiovarainministeriön
46314: työryhmämuistiaita 10/2000). Esitys on sit- 6. Voimaantulo
46315: temmin valmisteltu virkatyönä
46316: valtiovarainministeriössä. Ehdotus liittyy valtion vuoden 2000 toiseen
46317: lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2001 ta-
46318: 5. Säätäruisjärjestys lousarvioesitykseen ja ehdotetaan siten
46319: tulevaksi voimaan mahdollisimman pian.
46320: Ehdotuksessa täsmennetään ja osin muute- Valtion velanhoidon erät on tarkoitus budje-
46321: taan niiden tulojen ja menojen ryhmittelyä, toida ehdotuksen mukaisella tavalla valtion
46322: joihin voidaan talousarviolain mukaan sovel- vuoden 2001 talousarviossa. Tämän vuoksi
46323: taa nettobudjetointia. Nettoutettaviksi ehdotetaan, että nettobudjetointia koskevia
46324: ehdotetut tulot ja menot ovat perustuslain 84 talousarviolain 3 a §:n säännöksiä sovellet-
46325: §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välit- taisiin kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2001.
46326: tömästi toisiinsa liittyviä. Perustuslain 84 §:n
46327: 2 momentin mukaan lailla voidaan säätää sii- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
46328: tä, miten valtion tilinpäätöksen mukainen kunnan hyväksyttäväksi seuraava
46329: ylijäämä tai alijäämä voidaan ottaa huomioon laki ehdotus:
46330: 6 HE 122/2000 vp
46331:
46332:
46333: Lakiehdotus
46334:
46335:
46336:
46337:
46338: Laki
46339: valtion talousarviosta annetun lain 3 a ja 3 b § :n muuttamisesta
46340:
46341: Eduskunnan päätöksen mukaisesti .
46342: muutetaan valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lam (423/19~8) _3 a
46343: §:n 1 momentti ja 3 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 1 momentti laissa
46344: 217/2000 ja 3 b §:n 1 momentti laissa 430/1998, seuraavasti:
46345:
46346: 3a§ maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palau-
46347: tus valtiolle;
46348: Nettobudjetointi 6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja
46349: kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujär-
46350: Talousarvioon voidaan ottaa seuraavista tu- jestelmän määräytymisperusteiden mukaan
46351: loista ja menoista vain niiden erotusta tuleva määrä.
46352: vastaavat tuloarviot tai määrärahat (nettobud-
46353: jetointi):
46354: 1) uudet valtionlainat, valtionlainoista saa- 3b§
46355: tavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja
46356: valtionlainojen pääomaa suojaavista johdan- Valtion tilinpäätöksen mukaisen ylijäämän
46357: naisista kertyvät tulot sekä valtionvelan tai alijäämän huomioon ottaminen
46358: kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pää- talousarviossa
46359: omatappiot ja emissiotappiot ja
46360: valtionlainojen pääomaa suojaavista johdan- Talousarvion katteeksi voidaan valtion ti-
46361: naisista aiheutuvat menot; linpäätöksen valmistuttua ottaa enintään se
46362: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja määrä, jolla valtion tilinpäätöksen osoittama
46363: valtionlainojen koronmaksua suojaavista varainhoitovuoden lopun kumulatiivinen yli-
46364: johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionla~ jäämä ylittää 500 miljoonaa euroa. Tämä
46365: noista aiheutuvat korkomenot Ja määrä voidaan ottaa talousarvion katteeksi
46366: valtionlainojen koronmaksua suojaavista seuraavan tilinpäätöksen valmistumiseen asti.
46367: johdannaisista aiheutuvat menot; Talousarvion kattamiseen käytettävissä ole-
46368: 3) viraston tai laitoksen toiminnasta kerty- vaa kumulatiivisen ylijäämän määrää
46369: vät tulot ja siitä aiheutuvat menot; laskettaessa on vähennyksenä otettava huo-
46370: 4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot se- mioon varainhoitovuoden talousarvion
46371: kä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja katteeksi talousarviossa tai lisätalousarviossa
46372: valtion ostajan puolesta vastattavaksi ottamat otettu kumulatiivisen ylijäämän määrä.
46373: maksuvelvoitteet;
46374: 5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava
46375: HE 122/2000 vp 7
46376:
46377:
46378: Tämä laki tulee voimaan pmvana kuuta toiunista sovelletaan kuitenkin vasta
46379: 2000. Lain 3 a §:n säännöksiä nettobudje- päivästä tammikuuta 2001.
46380:
46381:
46382:
46383: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
46384:
46385: Tasavallan Presidentti
46386:
46387:
46388:
46389:
46390: TARJA HALONEN
46391:
46392:
46393:
46394:
46395: Ministeri Suvi-Anne Siimes
46396: 8 HE 122/2000 vp
46397:
46398:
46399: Liite
46400: Rinnakkaistekstit
46401:
46402:
46403: Laki
46404: valtion talousarviosta annetun lain 3 aja 3 b §:n muuttamisesta
46405:
46406: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46407: muutetaan valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lain (42311988) 3 a
46408: §:n 1 momentti ja 3 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 1 momentti laissa
46409: 217/2000 ja 3 b §:n 1 momentti laissa 430/1998, seuraavasti:
46410:
46411: Voimassa oleva laki Ehdotus
46412:
46413: 3a§ 3a§
46414:
46415: N ettobudjetointi N ettobudjetointi
46416:
46417: Talousarvioon voidaan ottaa seuraavista Talousarvioon voidaan ottaa seuraavista
46418: tuloista ja menoista vain niiden erotus ta vas- tuloista ja menoista vain niiden erotusta vas-
46419: taavat tuloarviot tai määrärahat taavat tuloarviot tai määrärahat
46420: (nettobudjetointi): (nettobudjetointi):
46421: 1) uudet valtionlainat ja valtionvelan 1) uudet valtionlainat, valtionlainoista
46422: kuoletukset; saatavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja
46423: valtionlainojen pääomaa suojaavista joh-
46424: dannaisista kertyvät tulot sekä valtionvelan
46425: kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pää-
46426: omatappiot ja emissiotappiot ja
46427: valtionlainojen pääomaa suojaavista joh-
46428: dannaisista aiheutuvat menot;
46429: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, 2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja
46430: emissiovoitot ja pääomavoitot sekä valtion- valtionlainojen koronmaksua suojaavista
46431: lainoista aiheutuvat korkomenot, johdannaisista kertyvät tulot sekä valtion-
46432: emissioalennukset ja pääomatappiot; lainoista aiheutuvat korkomenot ja
46433: valtionlainojen koronmaksua suojaavista
46434: johdannaisista aiheutuvat menot;
46435: 3) viraston tai laitoksen toiminnasta kerty- 3) viraston tai laitoksen toiminnasta kerty-
46436: vät tulot ja siitä aiheutuvat menot; vät tulot ja siitä aiheutuvat menot;
46437: 4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot 4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot
46438: sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja
46439: valtion ostajan puolesta vastattavaksi otta- valtion ostajan puolesta vastattavaksi otta-
46440: mat maksuvelvoitteet; mat maksuvelvoitteet;
46441: 5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava 5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava
46442: maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palau- maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palau-
46443: tus valtiolle; tus valtiolle;
46444: 6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja 6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja
46445: kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapu- kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapu-
46446: järjestelmän määräytymisperusteiden järjestelmän määräytymisperusteiden
46447: mukaan tuleva määrä. mukaan tuleva määrä.
46448: HE 12212000 vp 9
46449:
46450: Voimassa oleva laki Ehdotus
46451:
46452:
46453: 3b§ 3b§
46454:
46455: Valtion tilinpäätöksen mukaisen ylijäämän Valtion tilinpäätöksen mukaisen ylijäämän
46456: tai alijäämän huomioon ottaminen talousar- tai alijäämän huomioon ottaminen talousar-
46457: viossa viossa
46458:
46459: Talousarvion katteeksi voidaan valtion ti- Talousarvion katteeksi voidaan valtion ti-
46460: linpäätöksen valmistuttua ottaa määrä, joka linpäätöksen valmistuttua ottaa enintään se
46461: vastaa enintään kolmannesta tilinpäätöksen määrä, jolla valtion tilinpäätöksen osoittama
46462: osoittamasta varainhoitovuoden lopun ku- varainhoitovuoden lopun kumulatiivinen
46463: mulatiivisesta ylijäämästä. Tämä määrä ylijäämä ylittää 500 miljoonaa euroa. Tämä
46464: voidaan ottaa talousarvion katteeksi seuraa- määrä voidaan ottaa talousarvion katteeksi
46465: van tilinpäätöksen valmistumiseen asti. seuraavan tilinpäätöksen valmistumiseen as-
46466: ti. Talousarvion kattamiseen käytettävissä
46467: olevaa kumulatiivisen ylijäämän määrää
46468: laskettaessa on vähennyksenä otettava huo-
46469: mioon varainhoitovuoden talousarvion
46470: katteeksi talousarviossa tai lisätalousarvi-
46471: ossa otettu kumulatiivisen ylijäämän määrä.
46472:
46473:
46474: Tämä laki tulee voimaan pmvana
46475: kuuta 2000. Lain 3 a §:n säännöksiä netto-
46476: budjetoinnista sovelletaan kuitenkin vasta 1
46477: päivästä tammikuuta 2001.
46478:
46479:
46480:
46481:
46482: 209258F
46483: HE 123/2000 vp
46484:
46485:
46486:
46487:
46488: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi moottoriajo-
46489: neuvoverosta annetun lain väliaikaisesta muuttami-
46490: sesta
46491:
46492:
46493: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46494:
46495: Esityksessä ehdotetaan moottoriajoneuvo- sessa.
46496: verosta annettua lakia väliaikaisesti muutet- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
46497: tavaksi. Kuorma-autosta kannettavan varsi- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
46498: naisen ajoneuvoveron neljäs maksuerä ehdo- väksytty ja vahvistettu. Lakia sovellettaisiin
46499: tetaan poistettavaksi vuoden 2000 verotuk- vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa.
46500:
46501:
46502: PERUSTELUT
46503:
46504: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut toerien lukumäärän ja eräjaon perusteet. Var-
46505: muutokset sinaisen ajoneuvoveron kannosta, maksupai-
46506: koista ja suorittamisesta annetussa valtiova-
46507: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain rainministeriön päätöksessä (1211996) mää-
46508: (72211966) mukaan dieselmoottorilla varus- rätään varsinainen ajoneuvovero kannetta-
46509: tetuista ajoneuvoista on suoritettava varsi- vaksi yhdessä erässä, jos veron määrä on vä-
46510: naista ajoneuvoveroa. Vero kannetaan ajo- hemmän kuin 1 800 markkaa, kahdessa eräs-
46511: neuvojen rekisterissä olon perusteella vero- sä, jos veron määrä on 1 800 markkaa tai
46512: kaudelta, joka on kalenterivuosi. Lain 5 §:n enemmän, mutta kuitenkin alle 3 600 mark-
46513: mukaan veron perusteena on ajoneuvolajin kaa. Jos vero on 3 600 markkaa tai enemmän,
46514: lisäksi ajoneuvon suurin sallittu kokonais- se kannetaan neljässä erässä. Veron neljän-
46515: massa ja eräissä tapauksissa myös akseleiden nen erän eräpäivä on joulukuun 1 päivänä.
46516: lukumäärä sekä perävaunun käyttö. Kuorma- Ajoneuvohallintokeskuksen olisi lähetettävä
46517: autosta varsinainen ajoneuvovero vaihtelee verolippuja kuitenkin jo lokakuun aikana.
46518: 27 markasta suurimman sallitun kokonais- Kuorma-auton koko vuodelta laskettava
46519: massan täydeltä tai aikavalta 100 kilon mää- vero ylittää 3 600 markkaa, jos on kysymys
46520: räitä aina 63 markkaan kokonaismassan 100 suurimmalta sallitulta kokonaismassaltaan
46521: kiloa kohden. vähintään 13 300 kilon suuruisesta kaksiak-
46522: Esimerkiksi kaksiakselisesta ilman perä- selisesta tai sitä suuremmasta kuorma-au-
46523: vaunua käytettävästä kuorma-autosta, jonka tosta. Käyttämällä perävaunua eräät tätä ke-
46524: suurin sallittu kokonaismassa on 16 000 ki- vyemmätkin kuorma-autot voisivat olla nel-
46525: loa, on suoritettava varsinaista ajoneuvove- jässä erässä kannettavan veron piirissä.
46526: roa 4 860 markkaa. Varsinaisella perävaunul- Kuorma-autojen käyttöön kohdistuvat kus-
46527: la varustetusta suurimmalta sallitulta massal- tannukset ovat viime aikoina huomattavasti
46528: taan 25 000 kilon kuorma-autosta, jota voita- nousseet. Yhtenä keskeisenä tekijänä on ollut
46529: neen pitää tyypillisenä yhdistelmän vetoau- polttoainekustannusten nousu, joka on aiheu-
46530: tona, veron määrä on 13 500 markkaa. tunut muista syistä kuin verotuksessa tapah-
46531: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain tuneista muutoksista. Monet alan yrittäjistä
46532: 10 §:n mukaan varsinainen ajoneuvovero on ovat tästä syystä erityisissä vaikeuksissa.
46533: suoritettava veronkannossa. Valtiovarainmi- Näiden vaikeuksien osittaiseksi helpottami-
46534: nisteriö määrää pykälässä olevan valtuus- seksi ehdotetaan, että kuorma-autoilta jäte-
46535: säännöksen perusteella veron eräpäivät, kan- tään kantamatta kuluvan vuoden varsinaisen
46536: 209264M
46537: 2 HE 123/2000 vp
46538:
46539:
46540: ajoneuvoveron neljäs erä. toiksi katsottavia, on voitu ajoneuvon omista-
46541: Ehdotuksen mukaan kuorma-autoilta ei siis jan niin halutessa säilyttää rekisterissä aiem-
46542: kannettaisi varsinaisen ajoneuvoveron neljät- min voimassa olleen luokituksensa mukaisi-
46543: tä erää. Samalla ehdotetaan, että myös eräissä na. Yhtenäisen kohtelun vuoksi ehdotetaan,
46544: muissa tähän rinnastuvissa tapauksissa että kuorma-autoja koskevaa verovapautta
46545: myönnettäisiin vastaava etu. Yhtenevän koh- sovellettaisiin myös näihin ajoneuvoihin, jol-
46546: telun vuoksi edun tulisi kohdistua esimerkik- loin myös erikoisautoksi luokiteltu, esimer-
46547: si sellaiseen ajoneuvoon, jonka koko vuoden kiksi betoniauto tai nosturiauto vapautuisi
46548: vero olisi nelieräinen, mutta veroa tulee mak- yhtä lailla varsinaisen ajoneuvoveron tämän
46549: settavaksi vain osalta vuotta. Kun hallinnolli- verovuoden neljännen erän suorittamisesta.
46550: sesti ei käytettävissä olevassa lyhyessä ajassa Vielä ehdotetaan selvyyden vuoksi säädettä-
46551: ole mahdollista muuttaa veronkannassa käy- väksi, että ehdotetut verohelpotukset eivät
46552: tettäviä tietokoneohjelmistoja siten, että eri vaikuta moottoriajoneuvoveron lisäveron
46553: tilanteet voitaisiin erotella verovuoden vii- määrään, joka olisi lain 16 §:ää tulkiten kui-
46554: meiseen kolmeen kuukauteen eri perusteilla tenkin kannettava koko vuotta koskevien
46555: kohdistuvat maksuunpanot, ehdotetaan, että säännönmukaisten veroperusteiden mukaan.
46556: veroa ei kannettaisi tältä ajalta muissakaan
46557: tapauksissa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi si- 1. Ehdotuksen taloudelliset vai-
46558: tä, että jos vuoden kolmen viimeisen kuu- kutukset
46559: kauden aikana rekisteriin merkitään kuorma-
46560: auto, jonka koko vuoden vero kannettaisiin Esitys tarkoittaisi kuorma-autoista kannet-
46561: yksi- tai kaksieräisenä, tätäkään veroa ei lop- tavan veron neljännen erän jäädessä suorit-
46562: puvuodelta kannettaisi. tamatta noin 100 miljoonan markan suuruista
46563: Nelieräisen veron on valtiovarainministeri- tukea näille ajoneuvoille. Varsinaisen ajo-
46564: ön edellä mainitun päätöksen mukaan voinut neuvoveron tuotto vuodelta 2000 alenisi tällä
46565: maksaa myös yhdessä tai kahdessa erässä. määrällä.
46566: Jotta tällä tavoin veron maksaneet verovel-
46567: volliset eivät olisi huonommassa asemassa, 2. Asian valmistelu
46568: kuin ne, jotka olisivat maksaneet veron nel-
46569: jännen erän sen säännönmukaisena eräänty- Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova-
46570: misaikana, ehdotetaan neljättä erää vastaava rainministeriössä.
46571: määrä hakemuksesta palautettavaksi. Samalla
46572: ehdotetaan selvyyden vuoksi säädettäväksi, 3. Voimaantulo
46573: ettei muuta veroa, esimerkiksi säännönmu-
46574: kaisesti yksi- tai kaksieräisenä maksettua ve- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mah-
46575: roa palauteta tämän pykälän nojalla. dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
46576: Ajoneuvorekisterissä on edelleen jokin väksytty ja vahvistettu.
46577: määrä sellaisia ajoneuvoja, jotka oli ennen Lakia sovellettaisiin vuodelta 2000 toimi-
46578: vuonna 1992 tapahtunutta ajoneuvojen luo- tettavassa ajoneuvoverotuksessa. Laki olisi
46579: kittelua koskevien säännösten uudistamista voimassa 31 päivään joulukuuta 2000 asti.
46580: (asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteis-
46581: ta, 1256/1992) rekisteröity erikoisautona. Edellä sanotun perusteella annetaan Edus-
46582: Nämä ajoneuvot, joista osa olisi uudistettujen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
46583: perusteiden mukaan luokaltaan kuorma-au- tus:
46584: HE 123/2000 vp 3
46585:
46586:
46587: Lakiehdotukset
46588:
46589: Laki
46590: moottoriajoneuvoverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
46591:
46592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46593: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1966 moottoriajoneuvoverosta annettuun lakiin (72211966)
46594: väliaikaisesti uusi 9 a §, seuraavasti:
46595:
46596: 9a§ misvelvollisuus alkaa. Muuta loka - joulu-
46597: Vuoden 2000 verotuksessa myönnetään kuuhun 2000 kohdistuvaa veroa ei palauteta,
46598: kuorma-autoille vapautus varsinaisen ajo- ellei 12 ja 13 §: stä muuta johdu.
46599: neuvoveron neljännestä erästä, joka on kan- Edellä 1 ja 2 momentissa säädetty koskee
46600: nettu tai kannettaisiin sen mukaan kuin tä- myös ajoneuvoa, joka on ajoneuvorekisteris-
46601: män lain 10 §:n nojalla säädetään. Vapautus sä erikoisajoneuvoksi merkittynä.
46602: myönnetään myös muusta vuoden 2000 vii- Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei
46603: meiseltä neljännekseltä maksuunpantavasta vaikuta 16 §:n nojalla laskettavan lisäveron
46604: verosta. määrään.
46605: Jos vero, joka olisi voitu suorittaa neljässä
46606: erässä, on maksettu yhdessä tai kahdessa Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
46607: erässä, vero palautetaan hakemuksesta. Vero ta 2000.
46608: palautetaan sille, joka on verovelvollisena Laki on voimassa 31 päivään joulukuuta
46609: silloin, kun veron neljännen erän suoritta- 2000 asti.
46610:
46611:
46612: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
46613:
46614:
46615: Tasavallan Presidentti
46616:
46617:
46618:
46619:
46620: TARJA HALONEN
46621:
46622:
46623:
46624:
46625: Ministeri Suvi-Anne Siimes
46626: HE 12412000 vp
46627:
46628:
46629:
46630:
46631: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtioneuvoston
46632: lainanottovaltuudesta
46633:
46634:
46635:
46636:
46637: Finanssipolitiikan erääksi keskeiseksi ta- 2001 talousarvioksi ehdotetaan valtionvelan
46638: voitteeksi on 1990-luvun lopulla ja 2000- (budjettitalouden velka) vähentämiseen ja ve-
46639: luvun alussa omaksuttu valtiontalouden liik- lanhoitoon liittyvien erien budjetoinnin
46640: kumavaran kasvattaminen ja varautuminen uudelleen ryhmittelyä. Talousarvioesityksen
46641: tulevaisuuden haasteisiin muun muassa vä- mukaan valtion talousarvion pääluokkaan 36
46642: hentämällä valtionvelkaa. Tähän pyritään (valtionvelan korot) budjetoidaan velan vuo-
46643: käyttämällä merkittävä osa valtion omaisuu- sittaiset juoksevat korkomenot, kuten euro- ja
46644: den myyntituloista velan vähentämiseen ja valuuttamääräisten velkojen vuosittaiset kas-
46645: pyrkimällä tiukan finanssipolitiikan avulla saperusteiset korot sekä velanhoitoon
46646: saavuttamaan valtiontaloudessa rakenteelli- välittömästi liittyvät sekalaiset menot. Ky-
46647: nen ylijäämä. Velanhoitoon tämä seisten kustannusten määrärahatarpeet
46648: finanssipoliittinen linjaus vaikuttaa siten, että arvioidaan velkojen rakennetarpeiden mukai-
46649: pääpaino on siirtynyt valtiontalouden alijää- sesti, koska velanhoidon toimenpiteet
46650: män mahdollisimman edullisesta toteutetaan markkinaolosuhteiden mukaises-
46651: kattamisesta velan ja siitä aiheutuvan kustan- ti. Tästä syystä niiden toteuma saattaa
46652: nustaakan vähentämiseen. poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista
46653: Yhteisvaluutan käyttöönotto on muuttanut markkinaolosuhteiden niin edellyttäessä.
46654: olennaisesti velanhoidon toimintaympäristöä. Valtio pyrkii velanhoidossa pitkällä aikavä-
46655: Velan ottaminen ja hoitaminen ovat sidoksis- lillä korkomenojen minimointiin ja pitämään
46656: sa euroalueen rahoitusmarkkinoihin. riskit hyväksyttävällä tasolla. Yhteisvaluutan
46657: Yhteisvaluutan ja ylijäämäisten talousarvioi- käyttöönoton jälkeen velanhoidon painopiste
46658: den oloissa velanhoidossa on keskeisintä ve- on siirtynyt valuuttakurssiriskin hallinnasta
46659: lan kustannustehokas hallinta ja vähentä- korkoriskin hallintaan. Valuuttakurssien mer-
46660: minen. Velkaa voidaan vähentää joko jättä- kitys velanhoidossa on vähentynyt, kun
46661: mällä alkuperäisten sopimusehtojen mukai- valuuttamääräisten lainojen kuoletuksia jäl-
46662: sesti erääntyvät lainat uudelleen rahoitta- leenrahoitetaan tarvittaessa euromääräisillä
46663: malta tai ostamalla velkoja takaisin markki- lainoilla.
46664: nahintaan. Velanhoidossa tavoitellaan kus- Uuteen pääluokkaan 37 (valtionvelan vä-
46665: tannustehokkuutta muun muassa mahdol- hentäminen) budjetoidaan nettomääräisinä
46666: lisimman tarkoituksenmukaisella valtionve- valtionvelan markkina-arvoisen määrän vä-
46667: lan rakenteella. Budjettitalouden ylijäämä hentämiseen tarkoitetut määrärahat, kuten
46668: mahdollistaa velan vähentämisen, mikä yh- kassavirrat, jotka aiheutuvat nimellis-
46669: dessä tehokkaan velanhoidon edellyttämien arvoisista nettokuoletuksista, velasta aiheu-
46670: toimintavaltuuksien kanssa merkitsee sitä, et- tuvaan kustannusrasitukseen vaikuttavista
46671: tä bruttomääräinen lainanottovaltuus saattaa pääoma- ja emissiotappioista tai -voitoista
46672: kasvaa hyvinkin suureksi ilman, että velan sekä velan hoidossa käytettävien johdannais-
46673: kokonaismäärä pysyvästi kasvaa. Tästä syys- sopimusten kustannuksista. Kuoletusten
46674: tä bruttomääräinen lainanotto joudutaan maksun lisäksi on tarpeen varautua vanhojen
46675: asettamaan suureksi. joukkovelkakirjojen ja muiden lainojen ta-
46676: Hallituksen esityksessä valtion vuoden kaisinostamiseen tai irtisanomiseen sekä
46677: 209259G
46678: 2 HE 124/2000 vp
46679:
46680:
46681: jälleenrahoittamaan tai vaihtamaan niitä ra- perustuen, mutta johon on lisätty tarvittava
46682: hoitusmarkkinoille tai valtionvelan väljyys käytännön toiminnan mahdollista-
46683: rakenteeseen paremmin soveltuviksi vel- miseksi. Kantavaltuuden käyttöönotto myös
46684: kakirjoiksi. Euroopan talous- ja rahaliiton pitkäaikaisessa lainanotossa selkeyttäisi ny-
46685: julkisen talouden velkaantuneisuutta koske- kyistä valtuusmenettelyä. Valtionvelan
46686: vissa kriteereissä käytetään vain velan tehokas hallinta edellyttää toimenpiteitä, jol-
46687: nimellisarvoa seurattaessa valtionvelan mää- loin lainanotto saattaa nousta väliaikaisesti
46688: rän kehitystä. Nimellisarvoisen velan hyvinkin suureksi ilman, että velan koko-
46689: määrällä on keskeinen merkitys velan seurat- naismäärä pysyvästi kasvaisi. Kanta-valtuus
46690: tavuuden sekä valtion oikeudellisten esitetäänkin ulotettavaksi koskemaan lainan-
46691: vastuiden kannalta. Tästä syystä valtion ensi ottovaltuutta kaikilta osin.
46692: vuoden talousarvioesityksessä ehdotetaan, et- Kantavaltuuden ulottaminen koskemaan
46693: tä jatkossakin keskeiset tiedot myös laina-ajaltaan yli 12 kuukauden pituisia
46694: budjettitalouden velan määrästä ja sen kehi- lainoja on perusteltua, jotta olemassa oleva
46695: tyksestä esitetään vain nimellisarvoisena. valtionvelka voidaan muuttaa rakenteeltaan
46696: Perustuslain 82 §:n 1 momentin mukaan sellaiseksi, että velasta valtiontaloudelle ai-
46697: valtion lainanoton tulee perustua eduskunnan heutuvat kustannukset ovat mahdollisimman
46698: suostumukseen, josta ilmenee uuden lainan- vähäiset. Valtion velanhoidon toimenpiteiden
46699: oton tai valtionvelan enimmäismäärä. keskeiset linjaukset tulevat erikseen päätettä-
46700: Lainkohdan perustelujen mukaan suostumus viksi valtion talousarviossa. Valtionvelan
46701: voi koskea uusien valtionlainojen määrää eli enimmäismäärän ilmaiseva suostumus lai-
46702: bruttomääräistä lainanottoa tai valtionvelan nanottoon on tarkoituksenmukaista antaa
46703: enimmäismäärää, jolloin lainanottovaltuus on siten, että se on toistaiseksi voimassa. Tämän
46704: nettomääräinen (kantavaltuus ). Lainanotto- vuoksi esitys ei aikaisemmasta käytännöstä
46705: valtuutta ei tarvitse aina sitoa varainhoito- poiketen rajoitu koskemaan vain yhtä varain-
46706: vuoteen, vaan se voidaan myöntää varain- hoitovuotta. Menettely ei rajoita eduskunnan
46707: hoitovuotta lyhyemmäksi tai pitemmäksi mahdollisuuksia muuttaa toistaiseksi voimas-
46708: ajaksi. Lainanottovaltuus voidaan talous- sa olevana kantavaltuutena ilmaistua
46709: arvion vuotuisuusperiaatetta loukkaamatta lainanotto-valtuutta aina silloin, kun valtion-
46710: antaa myös siten, että se on toistaiseksi voi- velan kehitys ja seurattavuus sitä
46711: massa, jolloin sitä saadaan soveltaa siihen edellyttävät. Käytännössä tilanne voi myös
46712: asti, kunnes eduskunta sitä muuttaa. Lainan- johtaa siihen, että eduskunta joutuu muutta-
46713: ottovaltuus voidaan myöntää joko maan lainanottovaltuutta
46714: talousarviossa tai erillisellä päätöksellä. talousarvioesityksestä riippumatta.
46715: Aikaisemmin valtionlainat on budjetoitu Valtion vuoden 2001 talousarvio-
46716: nettomääräisesti, ja eduskunnan päätös lai- esityksessä valtionvelan nimellisarvoista
46717: nanottovaltuudesta on tehty brutto- määrää esitetään lyhennettäväksi noin 11
46718: määräisenä talousarvioesitystä käsiteltäessä. miljardia markkaa. Vuoden 1999 lopussa val-
46719: Vuoden 2000 lainanottovaltuus pitkäaikai- tionvelan nimellisarvo oli 395 miljardia ja
46720: siin, laina-ajaltaan yli 12 kuukauden pituisiin markkina-arvo 436 miljardia markkaa. Talo-
46721: lainoihin on annettu bruttomääräisenä valtuu- usarvion mukaan nimellisarvoisen
46722: tena ja muilta osin valtionvelan valtionvelan arvioidaan olevan vuoden 2000
46723: enimmäismäärän osoittamana kantavaltuute- lopussa noin 372 miljardia markkaa. Vuoden
46724: na. Kantavaltuuden avulla eduskunta voi 2001 lopussa nimellisarvoisen valtionvelan
46725: rajoittaa valtioneuvoston sekä edelleen val- arvioidaan olevan noin 361 miljardia mark-
46726: tiovarainministeriön ja valtio-konttorin kaa.
46727: lainanottovaltuutta ilman, että velanhoidon Valtion merkittävän lainanottotarpeen joh-
46728: tehokkuutta rajoitetaan. Kanta-valtuus on dosta Suomessa siirryttiin päämarkkina-
46729: laajasti käytössä muiden maiden velanhoi- takaajien ylläpitämään viitelainajärjestel-
46730: dossa. Kantavaltuus on periaatteil-taan mään jo ennen Suomen liittymistä euro-
46731: luotolliseen tiliin verrattava limiitti, joka alueeseen, jonka rahoitusmarkkinoilla käyte-
46732: määritellään todennäköiseen luottotarpeeseen tään yleensä suuria lainakokoja lainojen
46733: HE 124/2000 vp 3
46734:
46735:
46736: jälkimarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. riskien hallinnan kannalta.
46737: Jotta velan hallinta olisi kustannustehokasta, Esityksessä ehdotetaan, että korko- ja va-
46738: tulee velan nostamisen ajoittua otolliseen luutanvaihtosopimusten sekä termiini-
46739: markkinatilanteeseen. Velan yksittäiset ly- sopimusten käyttämistä jatketaan korko- ja
46740: hennysmäärät voivat olla huomattavan valuuttakurssin hallitsemiseksi valtion velan-
46741: suuria. Velan lyhennysten ja jälleen- hoidossa sekä varaudutaan muidenkin
46742: rahoituksen eriaikaisuuden johdosta valtio- johdannaissopimusten tekemiseen suojautu-
46743: neuvostolle ehdotetaan valtuutta pitää enim- mistarkoituksessa. J ohdannaissopimusten te-
46744: millään valtionvelan niroellisarvoista määrää keminen on perusteltua valtionvelan korko-
46745: 438 miljardia markkaa. Velan niroellisarvoon ja valuuttakurssiriskien hallitsemiseksi ja
46746: vaikuttavat myös valuuttakurssien muutok- kustannusten alentamiseksi. Sopimusten
46747: set. Euroalueen perustamisen myötä määrään vaikuttavat toisaalta euroalueen ra-
46748: valuuttamääräisen velan osuus on pienenty- hoitusmarkkinoiden tarjoamat suojautumis-
46749: nyt siten, etteivät valuuttakurssimuutokset mahdollisuudet ja toisaalta valtion lainan-
46750: aiheuta muutoksia markkamääräisen velan otossa noudatetut riskienhallintaperiaatteet
46751: määrään enää siinä määrin kuin aikaisemmin. Esityksessä esitetään tehtävien koron- ja va-
46752: Valuuttamääräisen velan osuus oli syyskuus- luutanvaihtosopimusten sekä muiden
46753: sa vuonna 2000 noin 68 miljardia markkaa. johdannaissopimusten määräksi enintään
46754: Tämä ei kuitenkaan aiheuta estettä kantaval- pääomamäärää, joka vastaa valtionvelan
46755: tuuden käyttämiselle. voimassaolevaa niroellisarvoista kokonais-
46756: Talousarvion katteeksi otetut lyhytaikaiset maaraa päätöksentekoajankohtien
46757: lainat muodostavat joustavan erän valtion valuuttakurssien mukaan laskettuna. Edellä
46758: lainanotossa. Velanhoidon joustavan toteut- mainittujen sopimusten lisäksi esityksessä
46759: tamisen mahdollistamiseksi ja ottaen ehdotetaan, että eduskunta oikeuttaisi valtio-
46760: erityisesti huomioon kansainvälisiin rahoitus- neuvoston tai sen määräämissä rajoissa val-
46761: markkinoihin liittyvä epävarmuus lyhyt- tiovarainministeriön tai valtiokonttorin
46762: aikaisen valtionvelan enimmäismääräksi eh- harkintansa mukaan tekemään lisäksi enin-
46763: dotetaan 60 miljardia markkaa. Lyhyt- tään alle 12 kuukauden pituisia valtion-
46764: aikaisen velan määrä luetaan mukaan lainan- lainoihin liittyviä koron- ja valuutanvaihto-
46765: ottovaltuuden mukaiseen nimellis-arvoiseen sopimuksia sekä muita johdannaissopimuk-
46766: 438 miljardin markan kokonaisvelkaan. sia.
46767: Kantavaltuuden lisäksi valtion maksuval- Lainanottovaltuus on tarkoitettu tulemaan
46768: miuden hoito ja sen turvaaminen, valtion voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Pää-
46769: maksuliikkeen menohuippujen tasaaminen ja omamarkkinat ja niillä tapahtuvat muutokset
46770: valtion kassasijoitusten tarkoituksen- sekä johdannaissopimusten hyväksikäyttö
46771: mukainen hoito edellyttävät turvautumista ti- edellyttävät nopeaa päätöksentekoa, minkä
46772: lapäisesti lyhytaikaisen luoton käyttöön tai vuoksi valtioneuvostolle esitetään noudatetun
46773: tililuoton kaltaiseen rahoitukseen maksu- käytännön mukaisesti mahdollisuutta siirtää
46774: valmiuden päivävaihteluiden tasaamiseksi. määräämissään rajoissa lainanotosta ja sopi-
46775: Tästä syystä on kantavaltuuden lisäksi tarkoi- muksista päättäminen valtiovarainministeriön
46776: tus säilyttää valtioneuvostolle tai sen tai valtiokonttorin tehtäväksi. Lainanoton
46777: määräämissä rajoissa valtiovarainministe- joustava toteuttaminen edellyttää myös, että
46778: riölle tai valtiokoottorille valtuutus käyttää lainamarkkinoita on mahdollista hyödyntää
46779: valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi sekä nopeasti ja oikea-aikaisesti vaihtelevissa
46780: valtion kausiluonteisten menohuippujen ja markkinatilanteissa. Tämän vuoksi ja koska
46781: valtion kassasijoitusten tarkoituksenmukai- aivan vuoden alkuun kohdistuvat lainajärjes-
46782: sen hoidon edellyttämän rahoitustarpeen kat- telyt saattavat edellyttää pitkälle menevää
46783: tamiseksi enintään 12 kuukauden pituista valmistelutyötä, on tarpeen, että valtioneu-
46784: maksuvalmiusluottoa harkinnan mukaan. voston nyt ehdotettuja lainanottovaltuuden
46785: Tarkoituksena on mahdollistaa valtion talou- käyttöön liittyviä valmisteluja voidaan tehdä
46786: denhoidon kannalta asianmukaisin menettely, jo vuoden 2000 aikana. Lainanottovaltuus tu-
46787: joka samalla olisi suotuisin kustannusten ja lisi näistä syistä hyväksyä vuoden 2000
46788: 4 HE 124/2000 vp
46789:
46790:
46791: aikana mahdolli-simman aikaisessa vaiheessa laina-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituista
46792: ja sitä tulisi voida käyttää eduskunnan päät- luottoa harkintansa mukaan,
46793: tämästä ajankohdasta lukien. että Eduskunta oikeuttaisi valtioneuvoston
46794: Edellä lausutun perusteella ehdotetaan, tai sen määräämissä rajoissa valtiovarain-
46795: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneuvoston ministeriön tai valtiokonttorin tekemään val-
46796: tämän määräämillä ehdoilla ottamaan lainaa tionlainoihin liittyviä koron- ja valuutan-
46797: siten, että valtionlainojen nimellisarvo saa vaihtosopimuksia ja muita johdannais-
46798: toistaiseksi olla yhteensä enintään 438 mil- sopimuksia kuitenkin enintään pääoma-
46799: jardia markkaa ja siten, että lainoja otettaessa määrän, joka vastaa voimassaolevaa valtion-
46800: laina-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituis- velan niroellisarvoista kokonaismäärää.
46801: ten lainojen muodostaman lyhytaikaisen että Eduskunta oikeuttaisi valtioneuvoston
46802: velan määrä saa tästä määrästä olla enintään tai sen määräämissä rajoissa valtiovarain-
46803: 60 miljardia markkaa ja että valtioneuvosto ministeriön tai valtiokonttorin edellä tarkoite-
46804: voi määräämissään rajoissa antaa lainanotos- tun lisäksi tekemään laina-ajaltaan enintään
46805: ta päättämisen valtiovarain-ministeriön tai 12 kuukauden pituisia valuuttojen hankinnas-
46806: valtiokonttorin tehtäväksi, sa tarvittavia johdan-naissopimuksia
46807: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneuvoston harkintansa mukaan, ja
46808: tai sen määräämissä rajoissa valtiovarain- että Eduskunta oikeuttaisi valtioneuvoston
46809: ministeriön tai valtiokonttorin edellä tarkoite- käyttämään tämän päätöksen mukaisia lai-
46810: tun lisäksi käyttämään valtion maksu- nanotto- ja muita valtuuksia 1 päivästä
46811: valmiuden turvaamiseksi sekä valtion kausi- tammikuuta 2001 alkaen toistaiseksi ja oike-
46812: luonteisten menohuippujen ja valtion kassa- uttaisi valtioneuvoston jo tätä ennen
46813: sijoitusten tarkoituksenmukaisen hoidon ryhtymään lainanottoa valmisteleviin tarpeel-
46814: edellyttämän rahoitustarpeen kattamiseksi lisiin toimenpiteisiin.
46815:
46816:
46817:
46818: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
46819:
46820:
46821: Tasavallan Presidentti
46822:
46823:
46824:
46825:
46826: TARJA HALONEN
46827:
46828:
46829: Ministeri Suvi-Anne Siimes
46830: HE 125/2000 vp
46831:
46832:
46833:
46834:
46835: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirjastolain
46836: 12 §:n muuttamisesta
46837:
46838:
46839:
46840: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46841:
46842: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kir- arpajaisten voittovaroja.
46843: jastolakia siten, että laissa tarkoitettuihin Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talous-
46844: kirjaston käyttökustannusten ja perusta- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
46845: mishankkeen valtionosuoksiin sekä valtion- väksi sen yhteydessä.
46846: avustuksiin kirjastoille voidaan myös vuoden Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
46847: 2001 loppuun käyttää veikkauksen ja raha- den 2001 alusta.
46848:
46849:
46850:
46851:
46852: 209251Y
46853: 2 HE 125/2000 vp
46854:
46855: PERUSTELUT
46856:
46857: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
46858: set tukset
46859:
46860: Kirjastolain (90411998) 12 §:n 2 mo- Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses-
46861: mentissa (1010/1999) säädetään, että laissa sä on momentin 29.90.52., Veikkauksen ja
46862: tarkoitettuihin valtionosuuksiin sekä valtion- raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi-
46863: avustuksiin voidaan vuoden 2000 loppuun seen, selvitysosassa osoitettu 456 983 000
46864: käyttää myös veikkauksen ja raha-arpajaisten markan määräraha käytettäväksi opetus- ja
46865: voittovaroja. Vastaava menettely on ollut kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
46866: voimassa myös vuonna 1999. mukaisiin valtionosuuksiin kirjastoille sekä
46867: Lain 9 §:n 1 momentissa säädetään, että 19 063 000 markan määräraha käytettäväksi
46868: kunta saa valtionosuutta kirjaston käyttökus- kirjastotoimen valtionavustuksiin. Tällöin
46869: tannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoi- momentin 29.90.30., Valtionosuudet ja
46870: men rahoituksesta annetussa laissa -avustukset yleisten kirjastojen käyttökus-
46871: (63511998) säädetään. Pykälän 2 momentin tannuksiin, määrärahaa on voitu vähentää
46872: mukaan kunnalle myönnetään valtionosuutta vastaavalla summalla.
46873: kirjaston perustaruishankkeeseen siten kuin
46874: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- 3. Asian valmistelu
46875: netussa laissa säädetään. Perustaruishankkee-
46876: na pidetään myös kirjastoauton ja -veneen Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi-
46877: hankintaa. nisteriössä.
46878: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut-
46879: tavat sen, että kirjastolain mukaisten valtion- 4. Muita esitykseen vaikuttavia
46880: osuuksien sekä valtionavustusten maksami- seikkoja
46881: seen joudutaan edelleen pääosin käyttämään
46882: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
46883: Kirjastolain 12 §:n 2 momenttia ehdotetaan vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
46884: muutettavaksi siten, että lain mukaisiin val- sen yhteydessä.
46885: tionosuuksiin sekä valtionavustuksiin voi-
46886: daan käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten 5. Voimaantulo
46887: voittovaroja myös vuoden 2001 loppuun.
46888: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
46889: vänä tammikuuta 2001.
46890:
46891: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
46892: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
46893: tus:
46894: HE 125/2000 vp 3
46895:
46896:
46897: Lakiehdotukset
46898:
46899:
46900:
46901:
46902: Laki
46903: kirjastolain 12 §:n muuttamisesta
46904:
46905:
46906: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46907: muutetaan 4 päivänä joulukuuta 1998 annetun kirjastolain (904/1998) 12 §:n 2 momentti,
46908: sellaisena kuin on laissa 1010/1999, seuraavasti:
46909:
46910: 12 § raha-arpajaisten voittovaroja.
46911:
46912: Tässä laissa tarkoitettuihin valtionosuuk-
46913: siin sekä valtionavustuksiin voidaan vuoden Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
46914: 2001 loppuun käyttää myös veikkauksen ja kuuta 2001.
46915:
46916:
46917: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
46918:
46919:
46920: Tasavallan Presidentti
46921:
46922:
46923:
46924:
46925: TARJA HALONEN
46926:
46927:
46928:
46929:
46930: Opetusministeri Maija Rask
46931: 4 HE 125/2000 vp
46932:
46933:
46934: Liite
46935: Rinnakkaistekstit
46936:
46937: Laki
46938: kirjastolain 12 §:n muuttamisesta
46939:
46940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46941: muutetaan 4 päivänä joulukuuta 1998 annetun kirjastolain (904/1998) 12 §:n 2 momentti,
46942: sellaisena kuin on laissa 1010/1999, seuraavasti:
46943:
46944: Voimassa oleva laki Ehdotus
46945:
46946: 12 §
46947:
46948: Tässä laissa tarkoitettuihin valtionosuuk- Tässä laissa tarkoitettuihin valtionosuuk-
46949: siin sekä valtionavustuksiin voidaan vuoden siin sekä valtionavustuksiin voidaan vuoden
46950: 2000 loppuun käyttää myös veikkauksen ja 2001 loppuun käyttää myös veikkauksen ja
46951: raha-arpajaisten voittovaroja. raha-arpajaisten voittovaroja.
46952:
46953:
46954: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
46955: mikuuta 2001.
46956: HE 126/2000 vp
46957:
46958:
46959:
46960:
46961: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteilijapro-
46962: fessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista
46963: annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
46964:
46965:
46966:
46967: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46968:
46969: Esityksessä ehdotetaan väliaikaisesti muu- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
46970: tettavaksi taiteilijaprofessorin viroista ja vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
46971: valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia sen yhteydessä.
46972: siten, että veikkauksen ja raha-arpajaisten Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
46973: voittovarojen käyttö lain mukaisiin menoihin den 2001 alusta.
46974: olisi mahdollista myös vuonna 2001.
46975:
46976:
46977:
46978:
46979: 209252Z
46980: 2 HE 126/2000 vp
46981:
46982: PERUSTELUT
46983:
46984: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi-
46985: set seen, selvitysosassa osoitettu 50 383 000
46986: markan määräraha käytettäväksi taiteilija-
46987: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai- apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien
46988: teilija-apurahoista annettua lakia (734/1969) apurahoihin ja avustuksiin. Tällöin momentin
46989: on väliaikaisesti muutettu siten, että lain mu- 29.90.51, Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille
46990: kaisiin menoihin on voitu käyttää ja kääntäjille, määrärahaa on voitu vähentää
46991: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja vastaavalla summalla.
46992: vuosina 1994-2000. Tällöin veikkauksen ja
46993: raha-arpajaisten voittovarojen käyttöä muun 3. Asian valmistelu
46994: taiteen, tieteen, urheilun sekä liikunta- ja
46995: nuorisokasvatustyön tukemiseen on voitu Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi-
46996: vastaavasti supistaa. nisteriössä.
46997: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut-
46998: tavat sen, että lain mukaisten taiteilija- 4. Muita esitykseen vaikuttavia
46999: apurahojen maksamiseen joudutaan edelleen seikkoja
47000: pääosin käyttämään veikkauksen ja raha-
47001: arpajaisten voittovaroja. Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
47002: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
47003: teilija-apurahoista annettua lakia ehdotetaan sen yhteydessä.
47004: väliaikaisesti muutettavaksi siten, että lain
47005: mukaisiin menoihin voidaan käyttää veikka- 5. Voimaantulo
47006: uksen ja raha-arpajaisten voittovaroja myös
47007: vuonna 2001. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
47008: vänä tammikuuta 2001.
47009: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
47010: tukset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
47011: kunnan hyväksyttäväksi seuraava laki-
47012: Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- ehdotus:
47013: sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja
47014: HE 126/2000 vp 3
47015:
47016:
47017: Lakiehdotukset
47018:
47019:
47020:
47021:
47022: Laki
47023: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta
47024: muuttamisesta
47025:
47026:
47027: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47028: lisätään taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista 28 päivänä marraskuuta
47029: 1969 annettuun lakiin (734/1969) väliaikaisesti uusi 4 a § seuraavasti:
47030:
47031: 4a§
47032: Tässä laissa tarkoitettuihin apurahoihin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47033: voidaan käyttää myös veikkauksen ja raha- kuuta 2001 ja on voimassa 31 päivään
47034: arpajaisten voittovaroja. joulukuuta 2001.
47035:
47036:
47037:
47038:
47039: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
47040:
47041:
47042: Tasavallan Presidentti
47043:
47044:
47045:
47046:
47047: TARJA HALONEN
47048:
47049:
47050:
47051:
47052: Opetusministeri Maija Rask
47053: HE 127/2000 vp
47054:
47055:
47056:
47057: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä kirjai-
47058: lijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja
47059: avustuksista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
47060:
47061:
47062:
47063: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
47064:
47065: Esityksessä ehdotetaan väliaikaisesti muu- 2001.
47066: tettavaksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
47067: suoritettavista apurahoista ja avustuksista an- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
47068: nettua lakia siten, että veikkauksen ja raha- sen yhteydessä.
47069: arpajaisten voittovarojen käyttö lain mukai- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
47070: siin menoihin olisi mahdollista myös vuonna den 2001 alusta.
47071:
47072:
47073:
47074:
47075: 209253A
47076: 2 HE 127/2000 vp
47077:
47078:
47079: PERUSTELUT
47080:
47081: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja
47082: set raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi-
47083: seen, selvitysosassa osoitettu 50 383 000
47084: Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritet- markan määräraha käytettäväksi taiteilija-
47085: tavista apurahoista ja avustuksista annettua apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien
47086: lakia (236/ 1961) on väliaikaisesti muutettu apurahoihin ja avustuksiin. Tällöin momentin
47087: siten, että lain mukaisiin menoihin on voitu 29.90.51, Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille
47088: käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- ja kääntäjille, määrärahaa on voitu vähentää
47089: tovaroja vuosina 1994--2000. Tällöin vastaavalla summalla.
47090: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen
47091: käyttöä muun taiteen, tieteen, urheilun sekä 3. Asian valmistelu
47092: liikunta- ja nuorisokasvatustyön tukemiseen
47093: on voitu vastaavasti supistaa. Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi-
47094: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut- nisteriössä.
47095: tavat sen, että lain mukaisten kirjailijoiden ja
47096: kääntäjien apurahojen ja avustusten maksa- 4. Muita esitykseen vaikuttavia
47097: miseen joudutaan edelleen pääosin seikkoja
47098: käyttämään veikkauksen ja raha-arpajaisten
47099: voittovaroja. Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
47100: Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritet- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
47101: tavista apurahoista ja avustuksista annettua sen yhteydessä.
47102: lakia ehdotetaan väliaikaisesti muutettavaksi
47103: siten, että lain mukaisiin menoihin voidaan 5. Voimaantulo
47104: käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voit-
47105: tovaroja myös vuonna 2001. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
47106: vänä tammikuuta 2001.
47107: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
47108: tukset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
47109: kunnan hyväksyttäväksi seuraava laki-
47110: Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- ehdotus:
47111: HE 127/2000 vp 3
47112:
47113:
47114:
47115: Lakiehdotukset
47116:
47117:
47118: Laki
47119: eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun
47120: lain väliaikaisesta muuttamisesta
47121:
47122:
47123: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47124: lisätään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista 3 päivä-
47125: nä toukokuuta 1961 annettuun lakiin (236/ 1961) väliaikaisesti uusi 2 b § seuraavasti:
47126:
47127: 2b§
47128: Tässä laissa tarkoitettuihin apurahoihin ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
47129: avustuksiin voidaan käyttää myös veikkauk- mikuuta 2001 ja on voimassa 31 päivään
47130: sen ja raha-arpajaisten voittovaroja. joulukuuta 2001.
47131:
47132:
47133: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
47134:
47135:
47136: Tasavallan Presidentti
47137:
47138:
47139:
47140:
47141: TARJA HALONEN
47142:
47143:
47144:
47145:
47146: Opetusministeri Maija Rask
47147: j
47148: j
47149: j
47150: j
47151: j
47152: j
47153: j
47154: j
47155: j
47156: j
47157: j
47158: j
47159: HE 128/2000 vp
47160:
47161:
47162:
47163:
47164: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien kult-
47165: tuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttami-
47166: sesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttami-
47167: sesta
47168:
47169:
47170:
47171: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
47172:
47173: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kun- na 2001.
47174: tien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliai- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
47175: kaisesta muuttamisesta annettua lakia siten, vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
47176: että veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- sen yhteydessä.
47177: rojen käyttö lain mukaisiin valtionosuuksiin Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
47178: ja -avustuksiin olisi mahdollista myös vuon- den 2001 alusta.
47179:
47180:
47181:
47182:
47183: 209254B
47184: 2 HE 12812000 vp
47185:
47186:
47187:
47188: PERUSTELUT
47189:
47190: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi-
47191: set seen, selvitysosassa osoitettu 35 635 000
47192: markan määräraha käytettäväksi opetus- ja
47193: Kuntien kulttuuritoiminnasta annettua lakia kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
47194: (728/1992) on väliaikaisesti muutettu siten, mukaisiin valtionosuoksiin ja -avustuksiin
47195: että lain mukaisiin valtionosuoksiin ja -avus- kuntien kulttuuritoimintaan. Tällöin momen-
47196: tuksiin on voitu käyttää veikkauksen ja raha- tin 29.90.33, Valtionosuus ja -avustus kun-
47197: arpajaisten voittovaroja vuosina 1993-2000. tien kulttuuritoimintaan, määrärahaa on voitu
47198: Tällöin veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- vähentää vastaavalla summalla.
47199: tovarojen käyttöä tieteen, taiteen, urheilun
47200: sekä liikunta- ja nuorisokasvatustyön tuke- 3. Asian valmistelu
47201: miseen on voitu vastaavasti supistaa.
47202: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut- Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi-
47203: tavat sen, että kuntien kulttuuritoiminnasta nisteriössä.
47204: annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja
47205: -avustusten maksamiseen joudutaan edelleen 4. Muita esitykseen vaikuttavia
47206: pääosin käyttämään veikkauksen ja raha-ar- seikkoja
47207: pajaisten voittovaroja.
47208: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talous-
47209: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
47210: (168111992) voimaantulosäännöstä ehdote- si sen yhteydessä.
47211: taan muutettavaksi siten, että lain mukaisiin
47212: valtionosuoksiin ja -avustuksiin voidaan 5. Voimaantulo
47213: käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voit-
47214: tovaroja myös vuonna 2001. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
47215: vänä tammikuuta 2001.
47216: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
47217: tukset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
47218: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
47219: Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- tus:
47220: sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja
47221: HE 128/2000 vp 3
47222:
47223:
47224: Lakiehdotukset
47225:
47226: Laki
47227: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
47228: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
47229:
47230:
47231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47232: muutetaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päi-
47233: vänä joulukuuta 1992 annetun lain (1681/1992) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on
47234: laissa 101311999, seuraavasti:
47235:
47236: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47237: kuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään jou- kuuta 2001.
47238: lukuuta 2001.
47239:
47240:
47241:
47242: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
47243:
47244:
47245: Tasavallan Presidentti
47246:
47247:
47248:
47249:
47250: TARJA HALONEN
47251:
47252:
47253:
47254:
47255: Opetusministeri Maija Rask
47256: 4 HE 12812000 vp
47257:
47258:
47259:
47260: Liite
47261: Rinnakkaistekstit
47262:
47263:
47264: Laki
47265: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
47266: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
47267:
47268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47269: muutetaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivänä
47270: joulukuuta 1992 annetun lain (1681/ 1992) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on laissa
47271: 1013/1999, seuraavasti:
47272:
47273:
47274: Voimassa oleva laki Ehdotus
47275:
47276:
47277: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
47278: mikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään mikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään
47279: joulukuuta 2000. joulukuuta 2001.
47280:
47281: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
47282: mikuuta 2001.
47283: HE 129/2000 vp
47284:
47285:
47286:
47287:
47288: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanlii-
47289: kenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n
47290: muuttamisesta
47291:
47292:
47293: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
47294: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ul- Ehdotetun muutoksen seurauksena suoma-
47295: komaanliikenteen kauppa-alusluettelosta laisten paaastassa lastia kuljettavien
47296: annettua lakia siten, että varustamoyrityksel- ulkomaanliikenteen alusten miehityskustan-
47297: le myönnetään nykyisen tuen lisäksi tukena nusten arvioidaan alenevan ainakin lähelle
47298: myös maksettuja työnantajan meri- tärkeämpien kilpailijamaiden alusten kustan-
47299: mieseläkevakuutus-, työttömyysvakuutus-, nustasoa.
47300: tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuu- Esitys liittyy valtion vuoden 2000 toiseen
47301: tusmaksuja vastaavat määrät sekä vapaa- lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2001 ta-
47302: ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan lousarvioesitykseen ja on tarkoitettu
47303: lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa käsiteltäväksi niiden yhteydessä.
47304: osuutta vastaavat määrät. Tuesta on ilmoitettava Euroopan yhteisöjen
47305: Esityksen tarkoituksena on parantaa Suo- komissiolle. Lain voimaantulosta säädettäi-
47306: men kauppalaivaston kilpailukykyä. siin asetuksella, kun komissio on hyväksynyt
47307: tuen.
47308:
47309:
47310:
47311:
47312: PERUSTELUT
47313: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- Kuningaskunnassa toteutetuista sekä Tans-
47314: set kassa selvitysvaiheessa olevista ratkaisuista
47315: ehkä merkittävin on varustamoyhtiöiden ve-
47316: 1.1. Suomalaisten alusten kilpailukyky rotuksen korvaaminen erillisellä alusten
47317: kokoon perustuvalla tonnistoverona tai
47318: Useimmat Euroopan unionin jäsenvaltiot -maksulla, joka käytännössä vastaa lähes nol-
47319: ovat ottaneet käyttöön merenkulkuelinkei- laverotusta. Sen lisäksi on myös alennettu
47320: nonsa kilpailukykyä lisääviä toimenpiteitä miehityskustannuksia palauttamaila meren-
47321: viime vuosien aikana. Nämä toimenpiteet kulkijoiden veroja ja sosiaalimaksuja
47322: ovat yleensä noudattaneet Euroopan yhteisö- varustamoille määrällä, joka useimmissa ta-
47323: jen komission vuonna 1997 vahvistamia pauksissa vastaa likimain nettopalkkaa.
47324: meriliikenteelle myönnettävää valtiontukea Myös Ruotsissa on aivan viime aikoina lisät-
47325: koskevia suuntaviivoja. Hallituksen näke- ty merenkulkijoille maksettavaa tukea.
47326: myksen mukaan myös Suomessa tulisi ryhtyä Tämän ohella kaikissa tärkeimmissä kilpaili-
47327: toimenpiteisiin Suomen kauppalaivaston kil- jamaissa alusten miehityskustannuksia on
47328: pailuedellytysten saattamiseksi lähemmäksi voitu olennaisesti alentaa siten, että aluksella
47329: EU -maiden tasoa. käytetään kansallisten miehistöjen ohella
47330: Komission hyväksymistä ja tärkeimmissä myös halvempaa Euroopan talousalueen ul-
47331: kilpailijamaissa, muun muassa Saksassa, kopuolelta tulevaa miehistöä.
47332: Alankomaissa, Norjassa ja Yhdistyneessä Norjassa, Tanskassa ja Saksassa tällaisia
47333: ratkaisuja on toteutettu jo aikaisemmin
47334: 209262K
47335: 2 HE 129/2000 vp
47336:
47337:
47338: 1980-luvun lopulla perustamalla erityiset asetettuja tavoitteita, sillä Suomen lipun alla
47339: kansainväliset alusrekisterit. purjehtiva kauppalaivasto on kehittynyt
47340: Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii myönteisesti aina viime vuosiin asti. Muuta-
47341: kansallisen merenkulun ja huoltovarmuuden man viime vuoden aikana kehitys on
47342: turvaamiseksi kauppalaivaston kilpailuedel- kuitenkin kääntynyt epäsuotuisaan suuntaan.
47343: lytyksiä parantavan ohjelman. Hallitus on Kuluvan vuoden valtion talousarvion käsit-
47344: samalla katsonut, että Suomen kauppame- telyyn liittyen ulkomaanliikenteen kauppa-
47345: renkulun kilpailuedellytysten turvaaminen alusluettelosta annetun lain 4 §:ää muutettiin
47346: edellyttää, että myös työmarkkinaosapuolet väliaikaisesti siten, että varustamoyritykselle
47347: sopivat kustannussäästöistä. Lisäksi eduskun- myönnetään vuonna 2000 tukena nykyisen
47348: ta on vastauksessaan hallituksen esitykseen tuen lisäksi 40 prosenttia mainittuna vuonna
47349: merilain 1 luvun 1 §:n sekä alusrekisterilain aiheutuvasta työnantajan merimieseläkemak-
47350: 30 §:n muuttamisesta (EV 90/1999 vp) edel- sua vastaavasta määrästä. Lain
47351: lyttänyt, että hallitus valmistelee välittömästi voimaantulosta säädetään asetuksella, koska
47352: ehdotuksen sellaisista tukitoimenpiteistä, jot- tuen käyttöönotto edellyttää Euroopan yhtei-
47353: ka varmistavat huoltovarmuuden söjen komission hyväksymistä. Komission
47354: turvaamiseksi riittävän, hyväkuntoisen ja tar- hyväksyminen on saatu 14 päivänä elokuuta
47355: koituksenmukaisen kauppa-aluskannan 2000. Voimaantuloasetus on tarkoitus antaa
47356: säilymisen Suomen lipun alla. Myös edus- syyskuussa 2000.
47357: kunnan puolustusvaliokunta on katsonut Vuoden 1998 lokakuun jälkeen Suomesta
47358: liikenneministeriölle antamassaan lausunnos- on elokuun 2000 loppuun mennessä myyty
47359: sa, että suomalaisten kauppa-alusten pois 10 alusta ja ulkomaille on rekisteröity
47360: kustannustaso tulee saattaa eurooppalaisittain kuusi suomalaisten varustamoiden tilaamaa
47361: kilpailukykyiseksi palauttamaHa sosiaalitur- uutta alusta. Samanaikaisesti Suomen lipun
47362: vamaksut tukena varustamolle ja siirtymällä alle on tullut viisi uutta alusta. Suomen alus-
47363: niin sanottuun tonnistoveroon. Jollei lisätuki- rekisteriin merkityn kauppalaivaston
47364: toimenp1te1s1m ryhdytä, suomalaisen vähennys on siis viisi alusta, ja kun huomioi-
47365: kauppalaivaston kilpailukyky heikkenee va- daan ulkomaille rekisteröidyt kuusi uutta
47366: liokunnan mielestä edelleen olennaisesti. alusta, nettovähennys on 11 alusta. Kauppa-
47367: Suomen uskottavan puolustuksen ja siihen laivaston pieneneminen merkitsee noin 200
47368: liittyvän kriisi- ja huoltovarmuuden turvaa- merenkulkijan työpaikan menetystä. Eräillä
47369: miseksi on pikaisesti ryhdyttävä sellaisiin edellä tarkoitetuilla ulkomaanlipun alla ole-
47370: toimenpiteisiin, jotka varmistavat jäävahvis- villa aluksilla käytetään osittain myös
47371: teisen kauppalaivaston säilymisen suomalaisia työntekijöitä.
47372: suomalaisessa omistuksessa, valiokunta tote- Tällä hetkellä suomalaisille varustamoille
47373: aa lausunnossaan. on tilattuna kuusi uudisrakennusta. Ainoas-
47374: Suomessa nykyisin maksettava varusta- taan yhden näistä on tällä hetkellä ilmoitettu
47375: moelinkeinon tuki perustuu tulevan Suomen lipun alle. Vertailun vuoksi
47376: ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta todettakoon, että ruotsalaisten varustamoiden
47377: annetun lain (170711991) nojalla myönnettä- tilauskanta on noin 40 alusta ja tanskalaisten
47378: vään tukeen. Lain mukaan suomalaisten yli 60 alusta.
47379: ulkomaanliikenteessä olevien lastialusten Liikenneministeriön syyskuun lopulla 1998
47380: toimintaa on tuettu siten, että varustamo- tekemä kustannusvertailu osoitti, että nykyti-
47381: työnantajana olevalle suomalaiselle aluksen lanteessa lastialukset, joille
47382: omistajalle on jälkikäteen valtion varoista ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta
47383: maksettu summa, joka vastaa merimiesten annetun lain nojalla myönnettävä tuki makse-
47384: palkoista pidätettyjä veroennakoita sekä taan, eivät ole kilpailukykyisiä
47385: työnantajan maksamaa sosiaaliturvamaksua. miehityskustannusten osalta vertailun koh-
47386: Liikenneministeriön selvitysten mukaan tuen teena oleviin kilpailijamaiden aluksiin
47387: osuus on ollut alustyypistä riippuen noin 20- nähden. Tässä vertailussa tarkasteltiin neljää
47388: 24 prosenttia näiden alusten miehityskustan- eri alustyyppiä. Kustannuserot olivat alus-
47389: nuksista. Tämä tukimuoto on vastannut sille tyypistä riippuen 0,5-3,1 miljoonaa markkaa
47390: HE 129/2000 vp 3
47391:
47392:
47393: vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että suoma- kuljettamiseen. Lisäksi aluksen on oltava
47394: laisten alusten miehityskustannukset ovat merkitty Suomen alusrekisteriin, alusta on
47395: vertailun mukaan noin 25-78 prosenttia käytettävä pääasiassa ulkomaanliikenteeseen
47396: korkeammat kuin kilpailijamaiden. ja alus saa olla pääsäännön mukaan enintään
47397: Suomalaisten matkustaja-alusten kilpailu- 20 vuotta vanha. Lisäksi on säädetty, että
47398: kykyä selvittänyt liikenneministeriön aluksella varustamotoimintaa työnantajana
47399: työryhmä on viime tammikuussa valmistu- harjoittavan yhteisön Suomeen suuntautuvas-
47400: neessa muistiossaan (liikenneministeriön sa liikenteessä olevien lastialusten laivaväen
47401: mietintöjä ja muistiaita B 6/2000) arvioinut kokonaismäärästä vähintään puolet on oltava
47402: suomalaisen matkustaja-alustoiminnan kan- Euroopan talousalueen valtioiden kansalai-
47403: nattavuutta ja kilpailukykyä. Työryhmä sia, jotka täyttävät aluksen miehityksestä ja
47404: totesi, että matkustaja-alustoiminnan kannat- laivaväen pätevyydestä säädetyt vaatimukset.
47405: tavuus on ollut 1990-luvulla kohtalainen. Kauppa-alusluetteloon voidaan merkitä myös
47406: Tämän päivän kannattavuustilanteesta huo- sellaiset matkustaja-aluksiksi katsastetut
47407: limatta muista kilpailijamaista tulevat uhat alukset, jotka on pääasiallisesti tarkoitettu
47408: uhkaavat supistaa Suomen lipun alla harjoi- lastin kuljettamiseen ja joilla on enintään
47409: tettavaa matkustaja-alustoimintaa. 120 matkustajapaikkaa, samoin kuin kol-
47410: Työryhmän selvitysten mukaan miehityskus- mansien maiden välillä liikennöivät
47411: tannukset suomalaisella matkustaja- suomalaiset matkustaja-alukset, edellyttäen,
47412: autolautalla ovat vuositasolla lähes 10 mil- että alukset eivät liikennöi säännöllisesti poh-
47413: joonaa markkaa eli noin kahdeksan joismaisesta satamasta. Kauppa-alusluetteloa
47414: prosenttia korkeammat kuin vastaavalla pitää merenkulkulaitos, joka myös päättää
47415: Ruotsin lipun alla olevalla aluksella. Viro- aluksen merkitsemisestä luetteloon.
47416: laisten alusten miehityskustannukset ovat Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta
47417: työryhmän mukaan enintään 40 prosenttia annetun lain 4 §:n mukaan, milloin kauppa-
47418: vastaavista suomalaisten alusten kustannuk- alusluetteloon merkittyyn alukseen kohden-
47419: sista. tuvat työvoimakustannukset on saatettu
47420: Työryhmä katsoi, että eräs mahdollinen työmarkkinaosapuolten sopimaila tavalla sel-
47421: toimenpide olisi saattaa myös matkustaja- laiselle tasolle, että ne tämä tuki huomioon
47422: alukset kauppa-alusluettelolain piiriin kuljet- ottaen mahdollistavat toiminnan kansainväli-
47423: tavan henkilöstön osalta. Lisäksi työryhmä sessä liikenteessä, myönnetään aluksella
47424: esitti tutkittavaksi mahdollisuutta ulottaa pel- varustamotoimintaa harjoittavalle suomalai-
47425: kästään ulkomaanliikenteen kauppa- selle aluksen omistavalle yhteisölle valtion
47426: alusluettelosta annetun lain 6 ja 7 §, jotka varoista tukena yleisesti verovelvollisen me-
47427: koskevat EU -alueen ulkopuolisen työvoiman renkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä
47428: käyttöä, koskemaan matkustaja-alusten hen- alukselta saamasta merityötulosta toimitettua
47429: kilöstön kokoonpanoa ja työehtoja, jolloin enoakanpidätystä ja maksettua työnantajan
47430: lain 4 §:n mukaista valtion tukea ei sovellet- sosiaaliturvamaksua vastaava määrä sekä ra-
47431: taisi matkustaja-aluksiin. Samalla työryhmä joitetusti verovelvollisen merenkulkijan
47432: edellytti, että myös alan työmarkkinajärjestöt kauppa-alusluetteloon merkityllä aluksella
47433: sopivat keskenään sellaisista henkilöstökus- tehdystä työstä saamasta palkkatulosta perit-
47434: tannuksia koskevista ratkaisuista, joilla ei tyä lähdeveroa ja maksettua työnantajan
47435: vaaranneta suomalaisten matkustaja-alusten sosiaaliturvamaksua vastaava määrä.
47436: kilpailukykyä.
47437: Ehdotus nykyisen tuen laajentamiseksi
47438: 1.2. Ehdotetut muutokset
47439: Suomen lipun alla purjehtivan kauppalai-
47440: Nykyinen tukijärjestelmä vaston säilyttämistä pidetään tärkeänä
47441: erityisesti huoltovarmuus-, työllisyys- ja va-
47442: Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon luuttavaikutusten sekä logististen ketjujen
47443: voidaan merkitä lastialus ja sellainen muu tehokkaan toiminnan takia. Keskeisenä ky-
47444: alus, joka on tarkoitettu pääasiallisesti lastin symyksenä pidetään myös merenkulullisen
47445: 4 HE 129/2000 vp
47446:
47447:
47448: osaamisen ja tietotaidon säilymistä maas- tissa tarkoitettua tukea ei kuitenkaan
47449: samme. Jos oma kauppalaivasto katoaa myönnetä kauppa-alusluetteloon merkityn
47450: Suomesta, siitä aiheutuvat heijastusvaikutuk- aluksen omistajalle sinä aikana, kun tälle
47451: set koulutukseen ja merenkululliseen maksetaan pientonniston korkotukea tai vas-
47452: osaamiseen ilmenevät pitemmällä aikavälillä taavaa Ahvenanmaan maakunnan tukea.
47453: noin vuosikymmenen kuluessa. Säännöksen mukaan sama koskee sellaista
47454: Hallitus katsoo, että alusluettelotuen väli- valtion tai Ahvenanmaan maakunnan avus-
47455: aikainen lisääminen vuonna 2000 annetussa tusta tai tukea, jonka tarkoituksena on
47456: lainmuutoksessa (130111999) esitetyllä taval- aluksen käyttökustannusten alentaminen.
47457: la ei lisää Suomen kauppalaivaston Koska pientonniston korkotukea tai vastaa-
47458: kilpailukykyä riittävästi. Hallituksen talous- vaa Ahvenanmaan maakunnan tukea ei enää
47459: poliittinen ministerivaliokunta on 21 päivänä ole käytössä, ehdotetaan, että tätä koskeva
47460: kesäkuuta 2000 todennut, että merenkulun maininta poistetaan säännöksestä, jolloin
47461: työnantaja- ja työntekijäosapuolet ovat eden- säännöksessä mainitaan vain edellä tarkoitet-
47462: neet viime aikoina käymissään kustannusten tu käyttökustannusten alentamiseksi
47463: säästöneuvotteluissa siinä määrin, että edel- myönnettävä tuki.
47464: lytykset valtiovallan taholta tarvittavien Tuesta on ilmoitettava Euroopan yhteisöjen
47465: toimenpiteiden toteuttamiseen ovat olemassa. komissiolle. Laki voidaan saattaa voimaan
47466: Jotta Suomen kauppalaivaston kilpailukykyä komission hyväksyttyä tuen. Ehdotettu tuki
47467: saataisiin lastialusten osalta lähemmäksi on komission valtiontukea koskevien suunta-
47468: useimpien EU:n jäsenmaiden lastialusten kil- viivojen mukainen.
47469: pailukykyä ja jotta varustamotoimintaa
47470: voitaisiin vastaisuudessakin harjoittaa Suo- 2. Esityksen vaikutukset
47471: men lipun alla, ehdotetaan, että
47472: alusluettelolain 4 §:ssä tarkoitettuna tukena 2.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset
47473: voitaisiin myöntää nykyisin maksettavan tu-
47474: en lisäksi määrä, joka vastaa Keväällä 2000 tehdyt uudet työehtosopi-
47475: varustamotyönantajan maksamia meri- mukset huomioon ottaen voidaan arvioida,
47476: mieseläkevakuutusmaksuja että 1 päivän heinäkuuta 2000 ja 30 päivän
47477: kokonaisuudessaan samoin kuin työnantajan kesäkuuta 2001 välisenä aikana ulkomaan-
47478: työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja liikenteen kauppa-alusluetteloon merkityillä
47479: ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä vapaa- aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden
47480: ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan palkkasumma tulee olemaan noin 542,8 mil-
47481: lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa joonaa markkaa. Tällöin on lähdetty siitä,
47482: osaa. että luettelossa olisi noin 108 alusta.
47483: Merimieseläkelain (72/1956) mukaan va-
47484: kuutettu työntekijä ja hänen työnantajansa Ehdotetun lisätuen tarve vuonna 2001 voi-
47485: ovat kumpikin velvollisia suorittamaan sa- daan arvioida seuraavasti:
47486: man suuruisen vakuutusmaksun
47487: Merimieseläkekassalle. Vakuutusmaksun Merimiese1äke-
47488: vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Tällä maksut (10 %) 54,28 milj. mk
47489: hetkellä vakuutusmaksun suuruus on sekä Työttömyysvakuutus-
47490: työntekijöille että työnantajille 10 prosenttia maksut (3 ,262 %) 17,71 -"-
47491: palkkasummasta. Työttömyysvakuutusmak- Tapaturmavakuutus-
47492: sun suuruus on 3,262 prosenttia maksut (3,429 %) 18,61 -"-
47493: palkkasummasta, tapaturmavakuutusmaksu- Ryhmähenki vakuutus-
47494: jen 3,429 prosenttia, ryhmähenkivakuutusten maksut (0,083 %) 0,45 - " -
47495: 0,083 prosenttia, vapaa-ajan ryhmähenkiva- Vapaa-ajan ryhmähenki-
47496: kuutusten 0,535 prosenttia ja vapaa-ajan vakuutusmaksut (0,535 %) 2,90 -"-
47497: lisävakuutusmaksujen 0,1 prosenttia palk- Vapaa-ajan lisävakuutus-
47498: kasummasta. maksut (0,1 %) 0 54 - " -
47499: Lain 4 §:n 3 momentin mukaan 1 momen- Yhteensä 94,49 milj. mk
47500: HE 129/2000 vp 5
47501:
47502:
47503: Muita työnantajan sivukustannuksia, kuten ulosliputusten jatkuessa ja varustamoyritys-
47504: merimiesten matkakustannukset, työtervey- ten siirtäessä toimintaansa muihin maihin.
47505: denhuolto ja koulutus ei ole otettu huomioon, Eräät suuret varustamot ovat ilmoittaneet, et-
47506: vaan ne jäisivät edelleenkin varustamo- tä ne tulisivat asteittain siirtämään koko
47507: työnantajan maksettaviksi. tonnistoosa ulkomaille, jolloin myös suoma-
47508: Kun otetaan huomioon nykyisen lainsää- laiset työpaikat vähitellen katoaisivat.
47509: dännön nojalla maksettava tuki, olisi kauppa-
47510: alustuen tarve vuonna 2001 yhteensä noin 3. Asian valmistelu
47511: 248 miljoonaa markkaa, mistä nykyisen tuen
47512: osuus on noin 153 miljoonaa markkaa ja eh- Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestin-
47513: dotetun lisätuen tarve noin 95 miljoonaa täministeriössä virkatyönä. Ministeriö on
47514: markkaa. neuvotellut esitystä valmisteltaessa alan
47515: Vuonna 2000 ei tarvita lisämäärärahaa tuen työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä Me-
47516: maksamiseksi, koska vuoden 2000 jälkim- renkulkulaitoksen kanssa.
47517: mäistä vuosipuoliskoa koskeva tuki
47518: maksetaan vuoden 2001 talousarviosta. Tuen 4. Muita esitykseen vaikuttavia
47519: maksamiseksi tarvittavan arviomäärärahan seikkoja
47520: suuruus riippuu kauppa-alusluetteloon mer-
47521: kittyjen alusten lukumäärän kehityksestä 1 Hallitus antaa lisäksi valtion vuoden 2001
47522: päivän heinäkuuta 2000 ja 30 päivän kesä- talousarvioesitykseen liittyen eduskunnalle
47523: kuuta 2001 välisenä aikana. Vuositasolla esityksen tonnistoverolainsäädännöksi.
47524: yhdelle alukselle maksettava tuki tulisi ole- On myös esitetty, että laki ulotettaisiin
47525: maan keskimäärin noin 2,3 miljoonaa koskemaan suomalaisia matkustaja-
47526: markkaa, mistä nykyisen tuen osuus on noin autolauttoja ns. kuljettavan eli ajomiehistön
47527: 1,4 miljoonaa markkaa ja ehdotetun uuden osalta. Hallituksen esityksen valmistelun yh-
47528: tuen osuus noin 0,9 miljoonaa markkaa. teydessä liikenne- ja viestintäministeriön
47529: huomiota on varustamotaholta kiinnitetty li-
47530: 2.2. Muut vaikutukset säksi siihen, että olisi tarpeellista muuttaa
47531: lakia siten, että tukea voitaisiin myöntää
47532: Ehdotettujen merenkulkupoliittisten ratkai- myös kauppa-alusluetteloon merkityllä,
47533: sujen viivästyminen on jo nyt johtanut siihen, Suomen lipun alla purjehtivalla aluksella va-
47534: että useimmat vuonna 1999 valmistuneet uu- rustamotoimintaa työnantajana harjoittavalle
47535: disrakennukset rekisteröitiin suoraan suomalaiselle yhteisölle silloinkin, kun tämä
47536: ulkomaille. Tällä hetkellä useat varustamot ei ole aluksen omistaja. Samoin on esitetty
47537: ovat käynnistäneet yhteistoiminnasta yrityk- tuen laajentamista kattamaan Ahvenanmaan
47538: sissä annetun lain (725/1978) mukaiset YT- ja Manner-Suomen välillä liikennöivät las-
47539: neuvottelut merihenkilöstönsä kanssa suun- tialukset.
47540: nitteilla olevien ulosliputusten takia. Lähinnä Hallitus ei tässä tilanteessa pidä perusteltu-
47541: vain pienempiä varostarnoita edustavan Rah- na lain muuttamista mainituin tavoin, mutta
47542: tialosyhdistys r.y:n jäsenet (noin 40 liikenne- ja viestintäministeriö tulee myö-
47543: pientonnistolaivaa ja noin 600 merenkulki- hemmin erikseen selvittämään näitä lain
47544: jaa) sekä hiilentuontia harjoittava varustamo muutostarpeita, kiinnittäen erityistä huomiota
47545: (viisi laivaa ja noin 160 merenkulkijaa) ovat myös huoltovarmuusnäkökohtiin.
47546: todenneet, etteivät ne tällä hetkellä suunnitte-
47547: le ulosliputuksia. 5. Voimaantulo
47548: Jollei ehdotuksia toteuteta, näyttää selvältä,
47549: että eräitä lastialuksia siirrettäisiin välittö- Lain voimaantulosta ehdotetaan säädettä-
47550: mästi ulkomaan lipun alle. Ensi vaiheessa väksi asetuksella, kun Euroopan komissio on
47551: ulosliputus tulisi koskemaan noin 20:tä alusta hyväksynyt tuen. Lakia sovellettaisiin takau-
47552: ja noin 600 suomalaisen merenkulkijan työ- tuvasti 1 päivästä heinäkuuta 2000. Lain
47553: paikkaa. Pitemmällä aikavälillä kielteiset täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpitei-
47554: vaikutukset tulisivat edelleen lisääntymään siin voitaisiin ryhtyä jo ennen lain
47555: 6 HE 129/2000 vp
47556:
47557:
47558: voimaantuloa. tukeen.
47559: Samalla ehdotetaan kumottavaksi 1 päiväs- Esitys liittyy valtion vuoden 2000 toiseen
47560: tä heinäkuuta 2000 lukien laki lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2001 ta-
47561: ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta lousarvioesitykseen ja on tarkoitettu
47562: annetun lain 4 §:n väliaikaisesta muuttami- käsiteltäväksi niiden yhteydessä.
47563: sesta. Mainittua lakia sovellettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
47564: kuitenkin vuoden 2000 ensimmäiseltä vuosi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava
47565: puoliskolta aiheutuvaan työnantajan lakiehdotus:
47566: merimieseläkevakuutusmaksua vastaavaan
47567: HE 129/2000 vp 7
47568:
47569:
47570: Lakiehdotukset
47571:
47572: Laki
47573: ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
47574:
47575:
47576: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47577: m"!utetaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun
47578: lam (1707/1991) 4 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti seuraavasti:
47579:
47580:
47581: 4§ merkityn aluksen omistajalle sinä aikana, kun
47582: Milloin kauppa-alusluetteloon merkittyyn tälle maksetaan sellaista valtion tai Ahve-
47583: alukseen kohdentuvat työvoimakustannukset nanmaan maakunnan avustusta tai tukea,
47584: on saatettu työmarkkinaosapuolten sopimaila jonka tarkoituksena on aluksen käyttökustan-
47585: tavalla sellaiselle tasolle, että ne, huomioon nusten alentaminen.
47586: ottaen pykälässä tarkoitettu tuki, mahdollis-
47587: tavat toiminnan kansainvälisessä liikenteessä,
47588: myönnetään aluksella varustamotoimintaa
47589: harjoittavalle suomalaiselle aluksen omista- Lain voimaantulosta säädetään asetuksella.
47590: valle yhteisölle valtion varoista tukena: Lakia sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä
47591: 1) yleisesti verovelvollisen merenkulkijan heinäkuuta 2000 aiheutuneista kustannuksis-
47592: kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta ta maksettavaan tukeen.
47593: saamasta merityötulosta toimitettua enna- Tällä lailla kumotaan ulkomaanliikenteen
47594: konpidätystä ja maksettuja työnantajan kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n vä-
47595: sosiaaliturva-, merimieseläkevakuutus-, liaikaisesta muuttamisesta 23 pmvana
47596: työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- joulukuuta 1999 annettu laki (130111999).
47597: ja ryhmähenkivakuutusmaksuja vastaavat Kumottavaa lakia sovelletaan kuitenkin vuo-
47598: määrät sekä vapaa-ajan ryhmähenkivakuu- den 2000 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta
47599: tuksesta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta aiheutuvaan työnantajan merimieseläkeva-
47600: työnantajan maksamaa osuutta vastaavat kuutusmaksua vastaavaan tukeen.
47601: määrät; sekä Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
47602: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
47603: Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei teisiin.
47604: kuitenkaan myönnetä kauppa-alusluetteloon
47605:
47606:
47607: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
47608:
47609: Tasavallan Presidentti
47610:
47611:
47612:
47613:
47614: TARJA HALONEN
47615:
47616: Ministeri Johannes Koskinen
47617: 8 HE 129/2000 vp
47618:
47619:
47620:
47621: Liite
47622: Rinnakkaistekstit
47623:
47624:
47625:
47626:
47627: Laki
47628: ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
47629:
47630:
47631: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47632: muutetaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun
47633: lain (170711991) 4 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti seuraavasti:
47634:
47635:
47636: Voimassa oleva laki Ehdotus
47637:
47638:
47639: 4§
47640: Milloin kauppa-alusluetteloon merkittyyn
47641: alukseen kohdentuvat työvoimakustannuk-
47642: set on saatettu työmarkkinaosapuolten
47643: sopimaHa tavalla sellaiselle tasolle, että ne,
47644: huomioon ottaen pykälässä tarkoitettu tuki,
47645: mahdollistavat toiminnan kansanvälisessä
47646: liikenteessä, myönnetään aluksella varusta-
47647: motoimintaa harjoittavalle suomalaiselle
47648: aluksen omistavalle yhteisölle valtion va-
47649: roista tukea:
47650:
47651: 1) yleisesti verovelvollisen merenkulkijan 1) yleisesti verovelvollisen merenkulkijan
47652: kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta
47653: saamasta merityötulosta toimitettua enna- saamasta merityötulosta toimitettua enna-
47654: konpidätystä ja maksettua työnantajan konpidätystä ja maksettuja työnantajan
47655: sosiaaliturvamaksua vastaava määrä; sekä sosiaaliturva-, merimieseläkevakuutus-,
47656: työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus-,
47657: ja ryhmähenkivakuutusmaksuja vastaavat
47658: määrät sekä vapaa-ajan ryhmähenkivakuu-
47659: tuksesta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta
47660: työnantajan maksamaa osuutta vastaavat
47661: määrät; sekä
47662:
47663: Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei
47664: kuitenkaan myönnetä kauppa-alusluetteloon kuitenkaan myönnetä kauppa-alusluetteloon
47665: merkityn aluksen omistajalle sinä aikana, merkityn aluksen omistajalle sinä aikana,
47666: kun tälle maksetaan pientonniston korkotu- kun tälle maksetaan sellaista valtion tai Ah-
47667: kea tai vastaavaa Ahvenanmaan venanmaan maakunnan avustusta tai tukea,
47668: HE 129/2000 vp 9
47669:
47670: Voimassa oleva laki Ehdotus
47671:
47672: maakunnan tukea. Sama koskee sellaista jonka tarkoituksena on aluksen käyttökus-
47673: valtion tai Ahvenanmaan maakunnan avus- tannusten alentaminen.
47674: tusta tai tukea, jonka tarkoituksena on
47675: aluksen käyttökustannusten alentaminen.
47676:
47677:
47678: Lain voimaantulosta säädetään asetuksel-
47679: la. Lakia sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä
47680: heinäkuuta 2000 aiheutuneista kustannuk-
47681: sista maksettavaan tukeen.
47682: Tällä lailla kumotaan ulkomaanliikenteen
47683: kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n
47684: väliaikaisesta muuttamisesta 23 päivänä
47685: joulukuuta 1999 annettu laki (1 301/1999 ).
47686: Kumottavaa lakia sovelletaan kuitenkin
47687: vuoden 2000 ensimmäiseltä vuosipuoliskol-
47688: la aiheutuvaan työnantajan
47689: merimieseläkevakuutusmaksua vastaavaan
47690: tukeen.
47691: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
47692: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
47693: piteisiin.
47694:
47695:
47696:
47697:
47698: 209262K
47699: 1
47700: 1
47701: 1
47702: 1
47703: 1
47704: 1
47705: 1
47706: 1
47707: 1
47708: 1
47709: 1
47710: 1
47711: 1
47712: 1
47713: 1
47714: 1
47715: 1
47716: 1
47717: 1
47718: HE 13012000 vp
47719:
47720:
47721:
47722:
47723: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jalometalli-
47724: tuotteista
47725:
47726:
47727: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
47728:
47729: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tuotteet voidaan edelleenkin haluttaessa ja
47730: jalometalli tuotteista. tarvittaessa tarkastaa ja leimata tarkastuslai-
47731: Lain soveltamisalaan kuuluisivat jalometal- toksessa. Ehdotettu laki sisältäisi myös mark-
47732: Iituotteet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kinavalvontaan ja muuhun lain noudat-
47733: tai joita olennaisessa määrin käytetään yksi- tamisen valvontaan tarvittavat säännökset.
47734: tyiseen kulutukseen. Laki asettaisi vaatimuk- Esityksen päätavoite on saattaa nykyinen,
47735: sia markkinoille saatettaville ja myytäville pääosin asetustasoinen sääntely lain tasolle ja
47736: jalometallituotteille sekä määrittäisi, miten tehdä siihen samalla tarkistuksia, jotka joh-
47737: jalometallituotteiden vaatimustenmukaisuus tuvat uudesta perustuslaista, muista lain-
47738: olisi osoitettava. Ehdotetulla lailla pyritään säädännön muutoksista ja Suomea sitovista
47739: parantamaan tavaroiden vapaata liikkuvuutta kansainvälisistä velvoitteista. Uusi perustus-
47740: alentamalla jalometallituotteiden vähim- laki edellyttää, että yksilön oikeuksista ja
47741: mäispitoisuudet kansainvälisen standardin ja velvollisuuksista samoin kuin rangaistuksis-
47742: EY:n direktiiviehdotuksen tasolle. Lisäksi takin on säädettävä lain tasolla.
47743: ehdotetulla lailla muutetaan jalometallituot- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
47744: teiden tarkastusmenettely vapaaehtoiseksi. maan 1 päivänä tammikuuta 2001.
47745: Yleiseen kulutukseen tarkoitetut jalometalli-
47746:
47747:
47748:
47749:
47750: 209263L
47751: 2 HE 130/2000 vp
47752:
47753:
47754: SISÄLLYSLUETTELO
47755:
47756: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ........................................................................ 1
47757:
47758: SISALLYSLUETTELO •••••.•••••••••.••••.•.•••.•••.••••.•••••.•••..•••.•.••••.•••.•••.•.•••.•••••..••••.•••.•.••••••••...•••.• 2
47759:
47760: YLEISPERUSTELUT ....•.•...•••...•...•.•....•...•....•...•.....•.....•...••....•...•.....•...•.•.........•....•.....•.....•... 3
47761: 1. Johdanto ...................................................................................................................... 3
47762: 2. Nykytila ..••.....•..•.•..••...••••.•......•...............•.........•.....................•...•.•....•....•..........•.....•.... 3
47763: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö ...•....•...•.•........•...••...•....••..........•....•.•..•.•..•.•...•.•..•.• 3
47764: 2.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö ................................. 4
47765: 2.3. Nykytilan arviointi •...••...•.....•....•...•...•••....•....•...•.....•.....•....•....•....•....•.•.....•.... 6
47766: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset. •.•...•...••.....••...•.....•....•....•......•...•.•...•.... 6
47767: 3.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi ................................................ 6
47768: 3.2. Keskeiset ehdotu.kset ..•...•.•..•.•..•.•..•.•..•.•...•....••..•......••....•..•.•....•......•...•.•...•... 7
47769: 4. Esityksen vaikutukset .••...•....••....•..••....•...•.•...•.•..•....•.•.......•.....•...........•...••....•.....••...•. 7
47770: 4.1. Taloudelliset vaikutukset •....•...•.....•...••...•....•.•...••...••....•...•......••...••...•.•...•.•.. 7
47771: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ....................................................... 9
47772: 4.3. Ympäristövaikutukset •...•.•....•..•••....•....•...•....•...........•..•••....•...........•...•.....•... 9
47773: 5. Asian valmistelu ..••...••.........•....•...•.•..•....•.•...•.....•...•....••..•....•.•.....•..•.•....•....•.....•.....•... 9
47774: 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto •.....•...•....•....•...............•...........•...•.•...•.....•...... 9
47775: 5.2. Lausunnot •...•....••...•.•..•.•...•...••...••.........•...•......•...•....••..•••...•......••...••...•.•...••... 9
47776: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ..........••..•.....•....•....•...•••...•.......•...•....•.•........ 10
47777:
47778: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..•....•.....•....•.....•..•.•.........•...•.•..•.•....•.........•.•.....•. 11
47779: 1. Lakiehdotusten perustelut .•...•....•.....•..•.•...•....•....••....•.....•...•...•••....•....•......•....•.....•. 11
47780: 1.1. Laki jalometallituotteista ............................................................................ 11
47781: 1luku. Yleiset säännökset ...•....•...•...•....•••........•.....•....•...•....•.....•....••....•....•......••....•. 11
47782: 2 luku. Jaiometallituotteet ...•.•...•...••...•....•••...•...•.....•...••....•....••...•...........•....•....•.•.... 11
47783: 3 luku. Valvonta ....•...••...•....•.....••..•....•....•.....•...•....••........••...•.•...•....•.•....•....•....•.•...••. 12
47784: 4 luku. Pakkokeinot ja seuraamukset •..•.•...•.........•....••...•.•.•.•.....•....••...•.•..••.....•...... 13
47785: 51uku. Erinäiset säännökset •....•...•....•.....•...•......•...••...•...•.....•.•..•••...••....•....•.•...•.•...• 14
47786: 2. Tarkemmat säännökset .•.•...••...•...•....•.•..•.....•...•.•...•....•...•..•..•......•....••...•......•.........• 14
47787: 3. Voimaantulo .•.•...•...•••...•....•.....•...•....•....•.....•...•....••...•....•.•....•...•.•....•....•...•..•..•......•.. 14
47788: 4. Säätämisjärjestys ...•...•..........•...•...•...........•...•....•.•..•......•....•...•...........•...•.•...•.•...•..... 14
47789:
47790: LAKIEHDOTUS ...•.••.•.•...•.....•••..•....•...•......•....•...•.....•....•...••...•.....••....•...••....•......•....•.........•. 16
47791: jalometallituotteista .•...••....•..........•...•....•...•.••...•...•.•....•...•...•••...••...••....•.•....•...•.....•.•. 16
47792:
47793: ASETUSLUONNOKSET .••...•..........•...•••........•..•.•...•.........•....•......•...•......•....•....•....•.....•.•...• 20
47794:
47795: LIITE 1 ..•..•.•..•.•...••...•.....••...•....•....•.•...•....•...•....•.•...•...••...•.•..•.•.............•....•..•....•...•......•.....•.. 20
47796: jalometallituotteista annetun asetuksen kumoamisesta ......................................... 20
47797:
47798: LIITE 2 ..•..•••..•..........••...•.•...•.........•...••.....•...•....•........•.•...•.....•....•....•.....•...•.......•................... 21
47799: jalometallituotteista ...•..........•...••...•.•..•.•...•.....•..•.•...•....•..........•.....•.....•.........•.•...•..... 21
47800: HE 130/2000 vp 3
47801:
47802:
47803:
47804: YLEISPERUSTELUT
47805:
47806: 1. Johdanto 2. Nykytila
47807:
47808: Jalometallituotteella tarkoitetaan kuluttajil- 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö
47809: le myytäviä kullasta, hopeasta ja platinasta
47810: valmistettuja tuotteita. Sääntelyllä pyritään Kulta- ja hopeatuotteiden tarkastukseen ja
47811: turvaamaan kuluttajan edut, koska kuluttajan leimaukseen liittyvää toimintaa on maassam-
47812: on mahdotonta erottaa pitoisuudeltaan erilai- me todennäköisesti harjoitettu jo puolen
47813: set tuotteet toisistaan. vuosituhannen ajan. Jalometallituotteiden
47814: Ehdotuksessa nykyisten säännösten sää- tarkastuksen alkuperäisenä syynä oli näiden
47815: döshierarkkista tasoa nostettaisiin ja eräitä tuotteiden arvon lisäksi niiden käyttö vaih-
47816: säännöksiä täsmennettäisiin sekä yhdenmu- dannan välineenä. Tällöin tuotteiden arvo
47817: kaistettaisiin vastaamaan tavaroiden vapaata perustui merkittäviltä osin niiden jalomet~lli
47818: liikkuvuutta koskevia EY -oikeuden periaat- pitoisuuteen. Nykyisin pitoisuuden merktty~
47819: teita. jalometallituotteen arvon kannalta on selvästi
47820: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vähäisempi, sillä hintaan vaikuttavat erityi-
47821: jalometallituotteista. Laki korvaisi jalome- sesti työtapa, muotoilu ja mahdollisesti käy-
47822: tallituotteista annetun asetuksen (292/1977), tetyt jalokivet
47823: jolla nykyisin säädetään jalometallituotteista. Tarkastuksella pyritään ensisijaisesti tur-
47824: Laki sisältäisi säännökset jalometallituottei- vaamaan kuluttajan edut heidän hankkiessaan
47825: den vaatimustenmukaisuudesta ja sen var- hinnaltaan arvokkaita, käytäiältään pitkäai-
47826: mentamisesta sekä jalometallituotteiden tar- kaisia ja arvoltaan pysyviä jalometalli-
47827: kastamisesta, valvonnasta ja tarkastuslaitok- tuotteita. Tarkastuksella jalometallituotteet
47828: sista. Menettelyt ehdotetun lain mukaan säi- on osittain historiallisista syistä saatettu eri-
47829: lyisivät pääpiirteissään ennallaan. Mainittava tyisasemaan muihin kulutustavaroibio näh-
47830: muutos menettelyihin olisi tarkastuslaitoksen den. Keskeisenä perusteena tälle on pidetty
47831: tarkastuksen muuttuminen vapaaehtoiseksi. sitä, että kuluttajan on erittäin vaikea erottaa
47832: Suomessa jalometallituotteiden vä- pitoisuudeltaan toisistaan poikkeavat jalome-
47833: himmäispitoisuudet kullan ja hopean osalta tallituotteet sekä jalometallituotteet jalome-
47834: ovat korkeampia kuin Euroopan talousalu- tallilla pinnoitetuista tuotteista. Lisäksi tar-
47835: eella yleisesti käytetyt 375 tuhannesosaa kul- kastuksesta on hyötyä myös valmistajan,
47836: tatuotteille ja 800 tuhannesosaa hopeatuot- maahantuojan ja kaupan eri portaiden väli-
47837: teille. Tämän johdosta Euroopan komissio sessä kaupassa, koska tuotteiden vaatimus-
47838: käynnisti Suomea kohtaan kesäkuussa 1999 tenmukaisuus on varmennettu.
47839: EY:n perustaruissopimuksen 226 artiklan Suomessa on tällä hetkellä jalometallialalla
47840: mukaisen valvontamenettelyn. Komissio kat- asetukseen perustuvat säädökset. Asetus ja-
47841: soo virallisessa huomautuksessaan, että Suo- lometallituotteista on annettu elinkeinon har-
47842: mi on jättänyt noudattamatta sille perusta- joittamisen oikeudesta annetun .lain
47843: ruissopimuksen 28 artiklan ja sitä seuraavien (122/1913) nojalla. Asetusta täydentää Jalo-
47844: artiklojen nojalla kuuluvat jäsenyysvelvoit- metallituotteista annettu kauppa- ja teolli-
47845: teet, sillä korkeammat vähimmäispitoisuudet suusministeriön päätös (317 /1977). Lakia
47846: muodostavat esteen tavaroiden vapaalle liik- jalometallituotteista ei ole.
47847: kuvuudelle. Ehdotuksella toteutettaisiin Eu- Jalometallituotteiksi luetaan kulta-, hopea-
47848: roopan komission huomautus jalometalli- ja piatinatuotteet Sallitut leimattavat pitoi-
47849: tuotelainsäädännön muuttamisesta yllä mai- suudet kuUalle ovat 585, 750, 969 ja 999
47850: nittujen vähimmäispitoisuuksien osalta. massan tuhannesosaa, hopealle 830, 925 ja
47851: 4 HE 130nooo vp
47852: 999 massan tuhannesosaaja platinalle 950 ja tinatuotteita sekä alle kymmenen gramman
47853: 999 massan tuhannesosaa. hopeatuotteita ei tarvitse tarkastaa. Tuotteen
47854: Ennen kuin jalometallituotteet tulevat tulee kuitenkin täyttää jalometallituotteista
47855: myyntiin, ne tulee tarkastaa ja leimata. Tämä annetut vaatimukset.
47856: koskee sekä kotimaassa valmistettuja että Toisessa Euroopan talousalueen valtiossa
47857: maahantuotuja tuotteita. Jalometalleista val- tarkastettuja jalometallituotteita ei tarvitse
47858: mistetut tuotteet hyväksytään Suomessa uudelleen tarkastaa Suomessa, jos tarkastuk-
47859: myyntiin, kun ne sisältävät kultatuotteessa sesta ja leimauksesta on huolehtinut tässä
47860: vähintään 585 tuhannesosaa kultaa, ho- maassa toimiva puolueeton tarkastuslaitos,
47861: peatuotteessa vähintään 830 tuhannesosaa jonka tarkastusleiman valvontaviranomai~~n
47862: hopeaa ja piatinatuotteessa 950 tuhannesosaa on rekisteröinyt ja tuotteessa on suomalalSla
47863: platinaa. Jalometallituoteista annettuun ase- leimoja vastaavat tiedot.
47864: tuksen vuonna 1998 tehdyllä muutoksella
47865: tarkastustoiminta vapautettiin kilpailulle.
47866: Samalla saatettiin maahantuonti ja kotimai- 2.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomai-
47867: nen valmistus kaikilta osin tasavertaisiksi. nen lainsäädäntö
47868: Lisäksi poistettiin jalometallikauppiaan tut-
47869: kinto ja leimaustutkinto sekä niihin liittyvät Yleistä
47870: työkokemus- ja koulutusvaatimukset. Näin
47871: jalometalhkauppiaaksi ryhtyminen ja lei- Euroopan unionin kaikilla jäsenmailla on
47872: mausoikeuden saaminen helpottuivat. Lisäksi erityinen jalometallituotteita koskeva lainsää-
47873: nimileimakäytäntö muuttui siten, että val- däntö. Enemmistössä jäsenmaista tarkastus-
47874: vontaviranomainen ilmoitukseen perustuen laitoksen tarkastus ja leimaus on pakollista.
47875: hyväksyy ja rekisteröi valmistajan, maahan- Jäsenmaiden lainsäädännön osalta seuraavas-
47876: tuojan sekä tämän nimileiman. Myös toisen sa tarkastellaan lähemmin Saksan ja Ison-
47877: Euroopan talousalueen valtion puolueeton Britannian sekä pohjoismaista jalometalli-
47878: tarkastuslaitos voi rekisteröidä tarkastus- tuotelainsäädäntöä.
47879: leimansa, jolloin niitä tuotteita ei tarkasteta
47880: uudelleen Suomessa. Euroopan yhteisön oikeus
47881: Yleiseen kulutukseen tarkoitetussa tuot-
47882: teessa on oltava seuraavat leimat: Suomen Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on
47883: virallinen tarkastusleima eli kruunuleima, johtanut usealla lainsäädännön alueella sään-
47884: vastuu- eli nimileima, pitoisuusleima ja vuo- nösten ja määräysten kansainvälistymiseen ja
47885: sileima. Paikkakuntaleiman käyttäminen on rakentamiseen yhteisten eurooppalaisten nor-
47886: vapaaehtoista. Tarkastusleima ilmaisee, että mien pohjalle. Näin on yritetty edetä myös
47887: suomalainen tarkastuslaitos on tutkinut tuot- jalometallialalla. Komissio antoi vuoden
47888: teen ja todennut sen vaatimusten mukaiseksi. 1993 syksyllä ehdotuksen Euroopan parla-
47889: Nimileima ilmaisee tuotteen valmistajan, mentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenmai-
47890: maahantuojan tai muun tahon, joka on vas- den jalometallituotteita koskevan lainsää-
47891: tuussa tuotteesta ja sen vaatimustenmukai- dännön lähentämisestä. Tämän jälkeen ehdo-
47892: suudesta. Pitoisuusleima ilmaisee tuotteen tukseen on tehty useita muutoksia. Direktii-
47893: jalometallipitoisuuden, vuosileima tuotteen viehdotus ei saanut määräenemmistöä 8 päi-
47894: valmistusvuoden ja paikkakuntaleima val- vänä toukokuuta 1996 Coreper l:ssä, minkä
47895: mistus- tai leimauspaikkakunnan. jälkeen ehdotuksen valmistelu on edennyt hi-
47896: Yleisemmät jalometallituotteet, joita ei tar- taasti. Tällä hetkellä keskustellaan puoliva-
47897: vitse tarkastuttaa tarkastuslaitoksessa, ovat paaehtoisesta direktiivistä ja on epävarmaa,
47898: laillinen raha, erilaiset raaka-aineet ja puoli- hyväksytäänkö direktiiviä lainkaan. Yhteistä
47899: valmisteet, tieteen, taiteen, teollisuuden tai eri ehdotuksille on se, että puhdasmetallipi-
47900: lääkinnällisiin tarpeisiin tarkoitetut kojeet ja toisuudet on ilmoitettava niroellisinä tuhan-
47901: laitteet, kellot ja kellonkuoret Tarkastuksesta nesosina. Sallitut puhdasmetallipitoisuudet
47902: ja leimauksesta ovat vapautettuja myös todis- olisivat 375, 585, 750, 916 ja 999 tuhan-
47903: tettavasti vähintään 100 vuotta vanhat nesosaa kullan osalta, 800,925 ja 999 tuhan-
47904: esineet. Alle kahden gramman kulta- ja pla- nesosaa hopean osalta, 850, 900, 950 ja 999
47905: HE 130/2000 vp 5
47906:
47907: tuhannesosaa piatinan osalta sekä 500, 950 ja Jalometallituotteena pidettiin kultaa, jonka
47908: 999 tuhannesosaa palladiumin osalta. Pi- pitoisuus on vähintään 585 tuhannesosaa,
47909: toisuudet olisivat pakollisia ja pitoisuuden hopeaa, jonka pitoisuus on vähintään 830 tu-
47910: alituksia ei sallittaisi. Direktiiviehdotuksen hannesosaa, ja platinaa, jonka pitoisuus on
47911: pääasiallinen sisältö koskee tuotteiden vaati- vähintään 950 tuhannesosaa. Pitoisuuden ali-
47912: mustenmukaisuuden totearuismenetelmiä ja tukseksi sallittiin kullan ja piatinan osalta 5
47913: leimausta. Ehdotettu laki vastaa pääpiirteit- tuhannesosaa ja hopean osalta 8 tuhan-
47914: täin nykyistä direktiiviehdotusta. nesosaa. Sääntelystä oli vapautettu lääketie-
47915: teelliseen, tieteelliseen ja teolliseen käyttöön
47916: ISO-standardi 9202 tarkoitetut tuotteet sekä ilmeiset antiikkituot-
47917: teet Lisäksi oli vapautettu alle 1 gramman
47918: ISO-standardi 9202 sisältää jalometallialal- painoiset kulta- ja platinatuotteet, alle 15
47919: la käytettäväksi suositetut nimellispitoisuu- gramman painoiset hopeatuotteet, silmälasien
47920: det. Alimmat suositetut pitoisuudet ovat 375 kehykset, kellonkuoret, lukot, eräät ra-
47921: tuhannesosaa kullan osalta, 800 tuhannesosaa hayksiköt, pinnoitteet, soittimet ja eräät mää-
47922: hopean osalta, 850 tuhannesosaa piatinan rätyllä tavoin työstetyt kultatuotteet
47923: osalta ja 500 tuhannesosaa palladiumin osal- Myytävinä olevissa kulta- ja pla-
47924: ta. Muuten nimellispitoisuudet ovat suurin tinatuotteissa tuli olla pitoisuusleima ja nimi-
47925: piirtein identtisiä komission direktii- leima. Rajana oli 1 gramman massaiset tuot-
47926: viehdotuksessa ilmoitettujen kanssa. teet. Hopeatuotteissa ei edellytetty olevan
47927: Standardin mukaan ei sallita negatiivista minkäänlaisia leimoja, mutta käytännössä
47928: poikkeamaa eli pitoisuuden alitusta. nekin leimattiin. J aiometallituotteet voitiin
47929: tarkastuttaa tarkastuslaitoksessa (Sveriges
47930: Saksa Provnings- och Forskningsinstitut, SP). Va-
47931: paaehtoisuudesta huolimatta kultatuotteista
47932: Saksassa on voimassa laki kulta- ja ho- arvioitiin noin 95 % tarkastetun. Käytännössä
47933: peatuotteiden pitoisuuksista. Laki on peräisin leimattiin myös hopeiset ruokailuvälineet ja
47934: 1800-luvulta ja sitä on muutettu vuonna vähittäismyyntihinnaltaan arviolta yli 500
47935: 1976. Saksassa sääntely on jäsenmaista väljin kruunua maksaneet hopeatuotteet Myös pi-
47936: ja siellä voidaan valmistaa kaikia jalometalli- toisuudeltaan ruinimipitoisuutta alhaisempia
47937: pitoisuuksia sisältäviä tuotteita. Valmistajan tuotteita sai myydä, mutta tällöin tuotteita ei
47938: itse tekemä leimaus on vapaaehtoista ja arvi- kuitenkaan saanut kutsua jalometallituotteik-
47939: olta 90 % tuotteista leimataan. Saksassa ei si. Lisäksi oli mainittava, että pitoisuus on
47940: ole puolueetonta tarkastuslaitosta eikä ni- alempi kuin jalometallituotteissa.
47941: mileimoista pidetä rekisteriä. Kuluttajan- Euroopan komissio aloitti myös Ruotsin ja-
47942: suojan katsotaan toteutuvan kilpailun kautta. lometallituotelainsäädännön tutkimisen
47943: vuonna 1997. Komissio antoi vuoden 1998
47944: Iso-Britannia lopulla muodollisen tiedonannnon, jossa to-
47945: dettiin Ruotsin jalometallituotelainsäädännön
47946: Iso-Britannia on muuttanut lainsäädäntöään olevan tietyiltä osin tavaroiden vapaata liik-
47947: vuoden 1999 alusta. Tuotteiden tarkastus ja kuvuutta koskevien määräysten vastaisia.
47948: leimaus on pakollista. Sallitut ruinimipitoi- Tämän seurauksena Ruotsissa tuli vuoden
47949: suudet ovat direktiiviehdotuksen mukaisia. 2000 alusta voimaan uusi laki jalometalli-
47950: Lisäksi vuoden 1999 alusta otettiin käyttöön tuotteiden kaupasta. Tällöin tulivat voimaan
47951: leimat, jotka ovat samat kotimaassa valmis- uudet jalometallituotteiden ruinimipitoisuu-
47952: tetuille ja tuoduille tuotteille. det kultatuotteelle 375 tuhannesosaa, ho-
47953: peatuotteelle 800 tuhannesosaa ja pla-
47954: Ruotsi tinatuotteelle 850 tuhannesosaa. Vaadittaviin
47955: vastuu-, pitoisuus- ja tarkastusleimoihin ei
47956: Ruotsissa jalometallituotteista säädettiin tullut muutoksia eikä myöskään pitoisuuden
47957: vuoden 2000 alkuun saakka lailla (Lag om poikkeamisrajoihin. Samoin ruinimipitoi-
47958: handel med ädelmetallarbeten 1986/985) ja suuksien alittavia tuotteita saa myydä tietyin
47959: sen nojalla annetulla asetuksella (Förordning ehdoin. Lainuudistuksen myötä nimileimare-
47960: om handel med ändelmetallarbeten (423/87). kisterin ylläpitoa ja alkavaa markkinavalvon-
47961: 6 HE 130/2000 vp
47962:
47963: taa hoitaa nyt viranomainen (Styrelsen för 2.3. Nykytilan arviointi
47964: acreditering och teknisk kontroll, SWEDAC)
47965: ja samalla tarkastuslaitostoiminta vapautet- Voimassa olevan jalometallituotesäännös-
47966: tiin kilpailulle. Aiemmin tarkastusoikeus on tön säädöstaso ei ole kaikilta osin riittävä.
47967: ollut vain SP:llä. Lisäksi rekisteröintimaksu Nykyisin perustuslain 8 §:n ja aiemmin hal-
47968: koskee ruotsalaisia leimoja ja se suoritetaan litusmuodon 6 a §:n mukaisesti rangaistuk-
47969: vuosittain viranomaiselle. Tuotuja jalometal- sista tulisi säätää laissa. Jalometallituotteista
47970: lituotteita ei tarvitse leimata uudelleen, jos annettuun asetukseen vuonna 1998 tehdyllä
47971: leimaus on suoritettu jossain toisessa Euroo- muutoksella poistettiin rangaistussäännökset
47972: pan talousalueen maassa. Laissa tarkastuslei- asetustasolta, koska tuolloin jo oli yksi syyt-
47973: man ehtona on vain jalometallipitoisuus. tämättäjättämispäätös asetustasoisen rangais-
47974: tussääntelyn vuoksi. Muutoksen jälkeen jalo-
47975: metallituotesäännösten rikkomisesta ei ole
47976: Norja ollut erityisiä rangaistussäännöksiä.
47977: Asetuksen muutoksissa ei ole puututtu
47978: Norjassa on laki jalometallituotteista (Lov sääntelyn perusrakenteeseen, koska on odo-
47979: om Guld-, Solv- og Platinavarers Finhed og tettu jalometallituotedirektiiviä. Säännöksiin
47980: Stempling m.v.). Tarkastus on vapaaehtoista, on tehty ED-periaatteiden edellyttämiä muu-
47981: mutta jos tuotteen pitoisuus leimataan, vaa- toksia vuosina 1995 ja 1998. Vuonna 1995
47982: ditaan myös nimileima. Tuotteita voidaan siis erotettiin valvontaviranomaisen ja tarkastus-
47983: markkinoida ilman pitoisuusleimaa. Jos tuote laitoksen tehtävät toisistaan. Jalometallituot-
47984: tarkastetaan, sallitut pitoisuudet ovat silloin teiden pitoisuuden määritys ja muut vaati-
47985: kuUalle 585 ja 750 tuhannesosaa, hopealle mustenmukaisuuden arviointitehtävät siirtyi-
47986: 830 ja 925 tuhannesosaa sekä platinalle 950 vät tarkastuslaitokselle. Lisäksi vuonna 1998
47987: tuhannesosaa. Pitoisuusalituksia ei sallita. tarkastuslaitostehtävät avattiin kilpailulle.
47988: Yksityinen ja taloudellisesti itsenäinen jalo- Valvontaviranomainen on hoitanut jalome-
47989: metallilautakunta hoitaa tarkastusta ja mark- tallituotteiden markkinavalvontaa ja hyväk-
47990: kinavalvontaa. synyt jalometallituotteissa käytettävät leimat.
47991: Vuoden 1998 muutoksella asetukseen lisät-
47992: tiin myös tarkastusten vastavuoroista tunnus-
47993: Tanska tamista koskeva säännös Euroopan komissi-
47994: on huomautuksesta direktiivin 98/34/EY mu-
47995: Tanskassa jalometallituotteista säädetään kaisen ilmoitusmenettelyn yhteydessä;
47996: lailla (Lov om kontroll med arbejder af aedle
47997: metaller m. v. 821/88) ja lukuisilla minis-
47998: teriön päätöksillä. Lainsäädäntö koskee kul- 3. Esityksen tavoitteet ja keskei-
47999: ta-, hopea-, platina- ja palladiumtuotteita. set ehdotukset
48000: Vähimmäispitoisuudet ovat kuUalle 333 tu-
48001: hannesosaa, hopealle 800 tuhannesosaa, pla-
48002: tinalle 850 tuhannesosaaja palladiumille 500 3.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavut-
48003: tuhannesosaa. Myös pitoisuudeltaan vä- tamiseksi
48004: himmäispitoisuutta alhaisempia tuotteita saa
48005: myydä, mutta tällöin tuotteissa ei saa olla pi- Esityksen tavoitteena on korjata erityisesti
48006: toisuusleimaa eikä niitä saa kutsua jalometal- nykyisen sääntelyn säädöstasoa koskevat
48007: lituotteiksi eikä kaupata harhaanjohtavasti. puutteet. Samalla säädöksiin tehtäisiin tarkis-
48008: Pitoisuusalitus voi olla 2 tuhannesosaa. Kai- tuksia, jotka aiheutuvat perusoikeusuudistuk-
48009: kissa myytävissä ja myytäviksi tarkoitetuissa sesta, muista lainsäädännön muutoksista ja
48010: tuotteissa on oltava pitoisuusleima ja nimi- Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteis-
48011: leima. Myös maahantuotavat jalometallituot- ta. Lisäksi tuotteiden vähimmäispitoisuudet
48012: teet on leimattava uudelleen. Valmistajien ja kulta- ja hopeatuotteiden osalta laskettaisiin
48013: maahantuojien nimileimat rekisteröi Dantest- Euroopassa yleisesti käytetylle tasolle. Jalo-
48014: Aedelmetalkontrollen (D-A). Tarkastus on metallialan kannalta merkittävimpänä muu-
48015: vapaaehtoista ja tuotteita tarkastetaan vähän. toksena tuotteiden tarkastaminen saatettaisiin
48016: vapaaehtoiseksi.
48017: HE 130/2000 vp 7
48018:
48019: Ehdotetun lain tavoite on ensisijaisesti tur- leimoista. Vähimmäispitoisuudet laskettaisiin
48020: vata kuluttajan edut. Tavoitteena on myös eurooppalaiselle tasolle, jolloin uusina pi-
48021: ajanmukaistaa jalometallituotteita koskevat toisuusleimoina tulisivat käyttöön 375 tuhan-
48022: säännökset siten, että samalla korostetaan nesosaa kultatuotteille ja 800 tuhannesosaa
48023: tuotteen valmistajan ja markkinoille saattajan hopetuotteille. Lisäksi vuosileiman käyttö
48024: vastuuta tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. muuttuisi vapaaehtoiseksi.
48025: Nykyinen tarkastuskäytäntö on edelleen Jalometallituotteisiin liittyneet vai vontavi-
48026: mahdollista, mutta vaatimustenmukaisuuden ranomaisen tarkastus- ja leimaustehtävät siir-
48027: varmentamiseksi riittää nimi- eli vastuuleima rettiin tarkastuslaitoksen tehtäviksi turvatek-
48028: yhdessä pitoisuusleiman kanssa. Valvontavi- niikan keskuksen perustamisen yhteydessä
48029: ranomainen on hyväksynyt ja rekisteröinyt vuonna 1995. Edelleen tarkastustoiminta
48030: nimileiman, joten jäljitettävyys tuotteen vaa- avattiin kilpailulle kesällä 1998 ja samalla
48031: timustenmukaisuudesta vastaavaan säilyy. poistettiin jalometallikauppiaan tutkinto ja
48032: Tavoitteena tulee edelleen olla luottamuk- nimileimatutkinto, jotka olivat edellytyksenä
48033: sen ylläpitäminen ja edistäminen kuluttajien jalometallikauppiaana toimimiselle ja nimi-
48034: ja alan toimijoiden kesken. Toimijoiden oma leiman saannille. Myös työkokemus- ja kou-
48035: vastuu on olennaista vaatimusten täyttymi- lutusvaatimukset poistettiin.
48036: sessä ja sen merkitys korostuu nyt uudistet- Ehdotetun lain rikkomisesta voitaisiin tuo-
48037: tavassa menettelyssä, jossa ulkopuolisen tar- mita sakkoon, jollei muualla säädetä anka-
48038: kastuslaitoksen osuus voidaan korvata jalo- rampaa rangaistusta. Rangaistussäännöstä
48039: metallituotteen valmistajan tai markkinoille täydennettäisiin menettämisseuraamuksia
48040: saattajan omilla toimenpiteillä. koskevilla säännöksillä.
48041: Muutoksenhaun osalta viitattaisiin hallinto-
48042: lainkäyttölakiin (586/1996).
48043: 3.2. Keskeiset ehdotukset
48044:
48045: Jalometallituotteista ehdotetaan säädettä- 4. Esityksen vaikutukset
48046: väksi laki. Jalometallituotteista ehdotettu laki
48047: korvaisi nykyisen jalometallituotteista anne- 4.1. Taloudelliset vaikutukset
48048: tun asetuksen. Lakia sovellettaisiin jalome-
48049: tallituotteisiin, jotka on tarkoitettu käytettä- Yleistä
48050: viksi tai joita olennaisessa määrin käytetään
48051: yksityiseen kulutukseen. Esityksen keskeisenä tavoitteena on uudis-
48052: Laissa määriteltäisiin jalometallituotteille taa jalometallituotteita koskeva sääntely. Uu-
48053: ja tarkastuslaitoksille asetettavat vaatimukset sia viranomaisorganisaatioita ei perustettaisi,
48054: yleisellä tasolla sekä annettaisiin valvontavi- vaan tehtävät hoidettaisiin nykyisellä organi-
48055: ranomaiselle riittävät keinot vaati- saatiolla turvatekniikan keskuksessa. Tästä
48056: mustenmukaisuuden valvomiseksi. Tarvitta- syystä uudistuksella ei ole merkittäviä vaiku-
48057: vat yksityiskohtaiset säännökset annettaisiin tuksia valtion talouteen.
48058: valtioneuvoston asetuksella sekä niihin liitty- Esityksen täytäntöönpano hieman laajentai-
48059: vät soveltamisohjeet antaisi tarvittaessa val- si valvontaviranomaisen markkinavalvonta-
48060: vontaviranomaisena turvatekniikan keskus. tehtäviä tuonnin helpottumisen ja tuotevali-
48061: Lain sekä sen nojalla annettujen säännösten koiman laajentumisen myötä. Valvontaan
48062: noudattamista valvoisi turvatekniikan keskus liittyvät tuotteen tarkastustoimet on tarkoitus
48063: valvontaviranomaisena. Lakiin sisäl- edelleen ostaa tarkastuslaitokselta. Yleisval-
48064: lytettäisiin viranomaiselle valvonnan kannal- vontakustannukset joudutaan kattamaan ta-
48065: ta tarvittavat toimivaltuudet lousarviosta nykyiseen tapaan, mutta ehdo-
48066: Markkinoille saatettaville jalometallituot- tuksen mukaan tuotteen markkinoille saatta-
48067: teille asetettavat vaatimukset, käytettävät misesta vastaavalta voidaan periä selvityksis-
48068: leimat ja niiden hyväksyminen säilyisivät tä ja tutkimuksista aiheutuneet kustannukset,
48069: pääosin nykyisessä asetuksessa säädetyn kal- jos tuote osoittautuu säännösten vastaiseksi.
48070: taisina. Valvontaviranomaisella olisi edelleen Lain voimaan tullessa viranomaisille ai-
48071: velvollisuus pitää rekisteriä hyväksymistään heutuisi jonkin verran tiedotukseen liittyviä
48072: 8 HE 130/2000 vp
48073:
48074: kustannuksia, mikä on luonnollista uusien mukaan vähentävän tarkastustoimintaa jon-
48075: säännösten tunnetuksi tekemisessä. Jalome- kin verran. Ruotsissa vastaava muutos vuon-
48076: tallialan yhdistykset ovat lausunnoissaan na 1988 ei aiheuttanut erityistä muutosta
48077: esittäneet halukkuutensa osallistua yhdessä tarkastusmääriin eikä alalla toimivien yritys-
48078: viranomaisen kanssa tiedottamiseen. ten määrään. Ainoastaan taloudelliset tekijät
48079: Turvatekniikan keskuksen suorittama jalo- näyttäisivät vaikuttavan tuontituotteiden tar-
48080: metallituotteiden markkinavalvonta rahoite- kastusmäärään ja myös tuonnin määrään.
48081: taan budjettivaroilla. Muista suoritteista peri- Jalometallituotteiden valmistajien ja maa-
48082: tään valtion maksuperustelain (150/1992) hantuojien osalta tarkastusmenettelyjen uu-
48083: mukaisesti maksut. Turvatekniikan keskuk- distaminen vähentää kustannuksia pienten
48084: sen perimät maksut jalometallialalla ovat valmistuserien ja tuonnin osalta. Erityisesti
48085: olleet vähäisiä eivätkä muuttuisi esityksen kultaseppien yksittäin valmistamien tuottei-
48086: myötä. den ja pienten sarjojen osalta kokonaiskus-
48087: Kokonaisuudessaan ehdotuksen valtionta- tannusten säästöt ovat merkittäviä. Tuonnin
48088: loudelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä, helpottuminen lisää tarjontaa ja kilpailua ko-
48089: koska ehdotettu laki ei aiheuttaisi olennaista timaan markkinoilla. Myös vienti Euroopan
48090: resurssitarpeiden muutosta. Esityksen tarkoi- talousalueen maihin helpottuu, kun kan-
48091: tuksena on säilyttää jalometallituotteiden salliset säännökset yhtenäistyvät ja vastaan
48092: sääntely periaatteiltaan nykyisen kaltaisena, ottavan maan tarkastukset poistuvat.
48093: jolloin merkittäviä muutoksia viranomaisten Jalometallituotteiden valmistajia oli vuo-
48094: kokonaistyömäärään ja sen aiheuttamiin kus- den 1999 lopulla noin 300, joista huomattava
48095: tannuksiin ei esityksellä ole. Lisäksi valvon- osa on pienyrityksiä. Näistä merkittävä osa
48096: tatoimet ja niistä aiheutuvat kustannukset on yksittäisiä kultaseppiä, jotka perinteisin
48097: kohdistetaan nykyistä sääntelyä paremmin menetelmin käsityönä valmistavat jalo-
48098: säädösten vastaisesti toimiviin toiminnanhar- metallituotteita. Ehdotuksen mukaan valmis-
48099: joittajiin. tajat voivat valintansa mukaan tarkastuttaa
48100: tuotteet nykyiseen tapaan tarkastuslaitokses-
48101: Vaikutukset yrityksiin sa tai varmentaa tuotteet nimi- ja pitoisuus-
48102: leimalla. Jälkimmäinen vaihtoehto helpottaa
48103: Jalometallituotteiden tarkastustehtävät ovat nimenomaan etäällä tarkastuslaitospaikka-
48104: jo vuoden 1995 marraskuussa voimaan tul- kunnista toimivien yritysten toimintaa antaen
48105: leella asetusmuutoksella siirtyneet tarkastus- vapautta valita tarpeen mukaan.
48106: laitoksen tehtäviksi. Kesäkuussa 1998 tar- Ehdotuksen yritysvaikutukset kohdistuisi-
48107: kastustoiminta avattiin kilpailulle, jolloin vai lähinnä pienimuotoiseen tuotantoon ja
48108: päteväksi todetut organisaatiot voisivat kil- pienyrityksiin kustannuksia alentavasti. Vai-
48109: pailutilanteessa tuottaa tarvittavat tarkastus- kutukset kokonaistuotantoon eivät olisi mer-
48110: palvelut. Suomessa valmistettujen tuotteiden kittävästi kustannuksia alentavia, sillä teolli-
48111: lakisääteinen tarkastus on kattanut lähes sesti valmistettujen tuotteiden tarkastuskus-
48112: kaikki jalometallituotteet Myöskään kilpai- tannukset ovat alle 3 % tuotteen raaka-ai-
48113: levaa tarkastustoimintaa ei ole syntynyt. nearvosta, joka puolestaan on alle 20 %
48114: Suomeen Euroopan talousalueelta tuotavien tuotteen hinnasta. Tarkastuskustannukset oli-
48115: jalometallituotteiden tarkastus on vuodesta sivat vajaa 1 % tuotteen hinnasta. Lisäksi
48116: 1998 vähentynyt tarkastusten vastavuoroisen vuosileiman käytön vapaaehtoisuudella voi-
48117: tunnustamisen myötä. Menettely on myös daan alentaa leimojen hankintakustannuksia,
48118: laajentunut jäsenmaiden teknisten normien koska leimasarjojen tai vuosileiman uusimi-
48119: harmonisoituessa. Vastaavasta syystä vienti- nen vuosittain poistuisi ainakin pienimuotoi-
48120: tuotteiden tarkastus on kasvanut, koska tuot- sessa tuotannossa. Yleisesti edotuksen yri-
48121: teet yleensä tarkastetaan valmistusmaassa. tysvaikutukset nykyiseen verrattuna olisivat
48122: Esityksessä ehdotetun puolueettoman kol- ainoastaan kustannuksia alentavia ja kohdis-
48123: mannen osapuolen tarkastuksen vapaaehtoi- tuisivai voimakkaimmin yksilölliseen ja kap-
48124: suuden arvioidaan tehdyn tutkimuskyselyn palemääriltään pienimuotoiseen tuotantoon.
48125: HE 130/2000 vp 9
48126:
48127: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- dettiin tarpeelliseksi säätää jalometalli-
48128: tukset tuotelaki. Työryhmä ei kuitenkaan esittänyt
48129: yksityiskohtaista ehdotusta jalometallituote-
48130: .Ehd?tetulla. lailla ei olisi mainittavia orga- l~iksi. Lainsäädännön uudistamistyössä jää-
48131: msaattoon tai henkilöstöön kohdistuvia vai- tnn odottamaan jalometallituotedirektiivin
48132: kutuksia. Tuotteiden markkinavalvonnan valmistumista. Komissio esitti vuonna 1993
48133: toteuttaminen merkitsee vähäistä resurssien ehdotuksen jalometallituotedirektiiviksi. Ke-
48134: lisäämisen tarvetta turvatekniikan keskukses- väällä 1995 direktiiviehdotus ei saanut
48135: sa. enemmistön kannatusta ja sen valmistelu on
48136: Tarkastuslaitosten, valmistajien, maahan- pitkittynnyt eikä sen valmistumisesta ole
48137: tuojien ja kansalaisten osalta vaikutukset varmuutta. Jäsenmaiden keskuudessa vallit-
48138: ovat jatkoa aiemmille ratkaisuille tarkastus- see yksimielisyys vain sallituista leimattavis-
48139: ten avaamisesta kilpailulle ja tavaroiden va- ta pitoisuuksista.
48140: paan liikkumisen toteuttamisesta osana ED- Koska voimassa olevat jalometallituotteita
48141: jäsenyyttä. Tarkastuslaitosten tarkastukset ko~kevat ~äädökset eivät enää sisällöltään ja
48142: vähenisivät kotimaan markkinoiden osalta ja pamotukstltaan vastaa vallitsevia tarpeita ei-
48143: lisääntyisivät viennin osalta. Kokonaisuudes- kä direktiiviä ehkä tule, alkoi kauppa- ja
48144: saan tarkastukset vähenisivät. teollisuusministeriö kiirehtiä jalometallituot-
48145: Tarka~tuslait.okset tuottavat myös muita ja- teita koskevan lain valmistelua. Kauppa- ja
48146: lometalhtuotteiden tarkastukseen läheisesti teollisuusministeriö asetti 30 päivänä syys-
48147: liittyviä palveluja ja niiden valmiudet liitty- kuuta 1998 uuden jalometallituotesäännösten
48148: vät myös muuhun toimintaan. Käytännön uudistamista valmistelevan työryhmän. Työ-
48149: edellytyksenä tarkastustehtäviin on ollut ryhmän tehtävänä oli selvittää jalometalli-
48150: asianmukainen pätevyys. Tältä osin käytän- tuotesäännösten uudistamistarvetta ottaen
48151: töön ei tule muutoksia. huomioon vallitsevat lainsäädännöllistä ra-
48152: ken~.etta, kuluttajansuojaa, tavaroiden vapaa-
48153: ta lnkkuvuutta sekä elinkeinotoiminnan te-
48154: 4.3. Ympäristövaikutukset hokkuutta ja tasapuolisuutta koskevat näkö-
48155: kohdat sekä valmistella tarvittavat säädöseh-
48156: . Ehdotetulla lailla ei ole ympäristövaikutuk- dotukset jalometallituotteiden tarkastusjärjes-
48157: sia. telmästä.
48158: Työryhmän työn aikana valmistui turvatek-
48159: ni~kan keskuksen tutkimus jalometallialan
48160: latsäädännön kehittämismahdollisuuksista
48161: 5. Asian valmistelu (TUKES-julkaisu 111999). Julkaisu on ollut
48162: työryhmän käytössä ja saadut tulokset tuke-
48163: 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto vat työryhmän ehdotuksia laiksi ja valtioneu-
48164: voston asetukseksi jalometallituoteista, jotka
48165: . Kau~pa- ja teollisuusministeriö on myös valmistuivat kesäkuussa 1999. Ehdotukset
48166: atemmm, 16 päivänä helmikuuta 1993, aset- viimeisteltiin lausuntokierrokselle virkatyönä
48167: tanut työryhmän, jonka tehtävänä oli selvit- kauppa- ja teollisuusministeriössä.
48168: tä~, mit~n _jalometallituotteiden tarkastus- ja
48169: leimausJärJestelmää tulee muuttaa Euroopan
48170: talo~salueesta tehdyn sopimuksen ja EY :n ta-
48171: 5.2. Lausunnot
48172: varoi~en vapaan liikkuvuuden periaatteen
48173: vu~ksi, sekä .laatia ~hdotus jalometalli- ja Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi mar-
48174: mutta vastaavia tuotteita koskevien säädösten raskuussa 1999 lausunnot ehdotuksista laiksi
48175: ja määräysten uusimiseksi kuluttajien etu se- ja asetukseksi jalometallituotteista. Lausun-
48176: k~ alan valmistajien ja kaupan tarpeet huo-
48177: toja pyydettiin keskeisiltä ministeriöiltä, vi-
48178: mioon ottaen. Työryhmä sai työnsä valmiiksi ranomaisilta, jalometallialan järjestöiltä, teol-
48179: 30 päivänä elokuuta 1993. Työryhmän selvi- lisuudelta ja koulutuslaitoksilta sekä tarkas-
48180: tyksen (Jalometallituotetyöryhmän mietintö, tuslaitokselta.
48181: kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja Lausunnoissa suhtauduttiin myönteisesti
48182: toimikuntaraportteja 1111993) perusteella to-
48183: 209263L
48184: 10 HE 130/2000 vp
48185:
48186: ehdotusten uudistusperiaatteisiin. Vaikka 17/1975).
48187: lausuntopyynnössä erikseen mainittiin kulta- Jo 1970-luvulla kiinnitettiin huomiota nii-
48188: ja hopeatuotteiden vähimmäispitoisuuksien hin kaupan estetsun, jotta kansallista
48189: laskemisen olevan EU :n oikeuskäytännöstä tarkastusta koskeva vaatimus aiheuttaa rajo-
48190: johtuvia, esitettiin useita huomautuksia ja ve- jen yli käytävässä kaupassa. EFTA:n
48191: toomuksia ainakin kultatuotteiden vähim- puitteissa tehtiin siksi aloite yhteistä tarkas-
48192: mäispitoisuuden säilyttämiseksi ennallaan. tusleimaa koskevasta yleissopimuksesta. Tä-
48193: Lisäksi yhdessä lausunnossa vastustettiin tar- män tuloksena allekirjoitettiin 15 päivänä
48194: kastusten vapaaehtoisuutta. marraskuuta 1972 yleissopimus jalometalli-
48195: Ehdotettu laki ja siihen liittyvä asetus on tuotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta.
48196: ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvos- Sopimuksen mukaan jalometallituotteita ei
48197: ton direktiivin 98/34/EY mukaisesti jäsen- tarvitse tarkastaa eikä leimata uudestaan toi-
48198: maille ja Euroopan komissiolle. Jäsenmaista sessa sopimusmaassa, kun tuote on tarkas-
48199: Saksa kommentoi selvien käännösvirheiden tettu ja leimattu yhteisellä tarkastusleimalla.
48200: vuoksi. Komission kommentit on otettu huo- Sopimuksen ovat hyväksyneet Suomi, Ruot-
48201: mioon ja molemmille on vastattu asianmu- si, Norja, Tanska, Irlanti, Iso-Britannia, Itä-
48202: kaisesti. valta, Sveitsi, Portugali, Tsekin tasavalta ja
48203: Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyö- Hollanti. Suomi on ollut velvollinen sovelta-
48204: nä kauppa- ja teollisuusministeriössä. maan jalometallituotteiden tarkastuksesta ja
48205: leimauksesta tehtyä yleissopimusta 27 päi-
48206: västä kesäkuuta 1975 lukien. Sopimus on hy-
48207: 6. Muita esitykseen vaikuttavia väksytty Suomessa jalometallituotteiden
48208: seikkoja tarkastusta ja leimausta koskevan yleissopi-
48209: muksen hyväksymisestä annetulla lailla
48210: Yleissopimus jalometallituotteiden tarkastuk- (2591197 5) ja saatettu Suomessa voimaan ja-
48211: sesta ja leimauksesta lometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauk-
48212: sesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaat-
48213: Jalometallituotteiden osalta Suomea vel- tamisesta annetulla asetuksella (260/1975).
48214: voittaa jalometallituotteiden tarkastuksesta ja Ed_ellä mainitut laki ja asetus jäisivät edelleen
48215: leimauksesta tehty yleissopimus (Sop votmaan.
48216: HE 130/2000 vp 11
48217:
48218: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
48219:
48220: 1. Lakiehdotusten perustelut keus suorittaa ehdotetussa laissa tarkastus-
48221: laitokselle säädettyjä tehtäviä. Tarkastuslai-
48222: 1.1. Laki jalometallituotteista tosten tehtävät liittyisivät jalometallituottei-
48223: den vaatimustenmukaisuuden varmentami-
48224: 1 luku. Yleiset säännökset seen.
48225:
48226: 1 §. Soveltamisala. Lakia sovellettaisiin ja-
48227: lometallituotteisiin, jotka on tarkoitettu 2 luku. Jalometallituotteet
48228: käytettäviksi tai joita olennaisessa määrin
48229: käytetään yksityiseen kulutukseen. Sovelta- 3 §. Vaatimukset. Pykälässä säädettäisiin
48230: misalan ulkopuolella olisivat kojeet ja lait- markkinoille saatettavien ja myytävien jalo-
48231: teet, jotka olisi tarkoitettu tieteen, taiteen, metallituotteiden vähimmäisvaatimuksista.
48232: teollisuuden tai lääkinnällisiin tarpeisiin. Jalometallituotteita olisivat ehdotetun lain
48233: Pykälän 3 momentin mukaan niistä jalo- mukaan kulta-, hopea- ja piatinatuotteet Kul-
48234: metallituotteista, joihin lakia tai sen säännös- tatuote olisi valmistettava vähintään 375
48235: tä ei ole tarpeen soveltaa, säädettäisiin val- massan tuhannesosaa puhdasta kultaa sisältä-
48236: tioneuvoston asetuksella. västä, hopeatuote vähintään 800 massan tu-
48237: 2 §. Määritelmät. Pykälään sisältyvät eräi- hannesosaa puhdasta hopeaa sisältävästä ja
48238: den keskeisten laissa käytettyjen termien piatinatuote vähintään 850 massan tuhan-
48239: määritelmät. nesosaa puhdasta platinaa sisältävästä seok-
48240: Jalometallilla tarkoitettaisiin puhdasta kul- sesta.
48241: taa, hopeaa ja platinaa sekä niiden seoksia. Pykälän 2 momentin mukaan valtio-
48242: Jalometallituotteella tarkoitettaisiin koko- neuvoston asetuksella voitaisiin säätää vä-
48243: naan tai osittain jalometallista valmistettua himmäispitoisuutta korkeammista leimatta-
48244: esinettä. vista pitoisuuksista, pitoisuuden määrittämi-
48245: Leimalla tarkoitettaisiin jalometallituottei- sestä sekä jalometallien, metallien ja muiden
48246: siin tarkoitettua pysyvää merkintää. Jalome- aineiden yhdistämisestä, pinnoittamisesta,
48247: tallituotteissa käytettyjä merkintöjä olisivat täyttämisestä ja muista vaatimuksista.
48248: tarkastuslaitoksen tarkastusleima, nimileima, 4 §. Leimat ja vastuu. Pykälässä lueteltai-
48249: pitoisuusleima, vuosileima ja paikkakunta- siin nimeltä jalometallituotteissa käytettäväk-
48250: leima. Lisäksi jalometallituotteissa voidaan si tarkoitetut leimat: tarkastuslaitoksen rekis-
48251: k~yttää jalometallituotteiden tarkastuksesta ja teröity tarkastusleima, valmistajan, maahan-
48252: le1m~uksesta tehdyssä yleissopimuksessa tuojan tai muun markkinoille saattamisesta
48253: määnteltyä tarkastusleimaa (CCM-leima). vastaavan toiminnanharjoittajan rekisteröity
48254: Ministeriöllä tarkoitettaisiin kauppa- ja te- nimileima, pitoisuuden numeroin tuhan-
48255: ollisuusministeriötä. Lakiehdotuksessa on nesosina ilmaiseva pitoisuusleima, kirjaimen
48256: suoraan mainittu nimeltä kauppa- ja teolli- ja numeron yhdistelmänä valmistusvuoden il-
48257: suusministeriö, koska eduskunta on hyväksy- maiseva vuosileima ja valmistuspaikkakun-
48258: essään uutta perustuslakia koskevan hallituk- nan ilmaiseva rekisteröity paikkakuntaleima.
48259: sen esityksen (HE 111998 vp.) hyväksynyt Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pakol-
48260: lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyt- lisena vähimmäismerkintänä nimileiman ja
48261: tää hallituksen omaksuvan sellaisen lainval- pitoisuusleiman yhdistelmä saatettaessa jalo-
48262: mistelukäytännön, jossa lakiesityksessä osoi- metallituotteita markkinoille.
48263: tetaan ministeriön toimivaltaisuus mainitse- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin jalo-
48264: maila ministeriö nimeltä. metallituotteen valmistaja tai muun mark-
48265: Valvontaviranomaisella tarkoitettaisiin tur- kinoille saattamisesta vastaava veivalliseksi
48266: vatekniikan keskusta. varustamaan tuote 2 momentissa vaaditulla
48267: Tarkastuslaitoksella tarkoitettaisiin organi- merkinnällä. Merkintä on myös nimileiman
48268: saatiota, jonka pätevyys on selvitetty esimer- haltijan varmennus vaatimustenmukaisuuden
48269: kiksi mittatekniikan keskuksen arvioinnilla ja täyttymisestä.
48270: jolla on turvatekniikan keskukselta saatu oi- Pykälän 4 momentin mukaan valtio-
48271: 12 HE 130/2000 vp
48272:
48273: neuvoston asetuksella vo1ta1snn tarkemmin täyttyvät. Tarvittaessa valvontaviranomainen
48274: säätää leimoista, niiden hyväksymisestä ja voisi peruuttaa antamansa hyväksymisen.
48275: rekisteröinnistä sekä muista sallituista mer- Momentin sisältö vastaisi pääpiirteissään voi-
48276: kinnöistä. massa olevan jalometallituotteista annetun
48277: 5 §. Tuotteiden tarkastus ja varmentami- asetuksen 3 e §:ää.
48278: nen. V aitioneuvoston asetuksella voitaisiin
48279: tarkemmin säätää, miten jalometallituottei-
48280: den 3 §:ssä esitettyjen vaatimusten mukai- 3 luku. Valvonta
48281: suus voidaan osoittaa tarkastuslaitoksen te-
48282: kemillä tarkastuksilla ja varmentaa tarkas- 7 §. Valvovat viranomaiset. Ehdotetun lain
48283: tuslaitoksen tarkastusleimalla. säännösten noudattamisen valvonnan ylin
48284: 6 §. Tarkastuslaitoksen hyväksyminen ja johto ja ohjaus kuuluisi kauppa- ja teolli-
48285: valvonta. Valvontaviranomainen hyväksyisi suusministeriölle.
48286: kansallisen lainsäädännön mukaiset tarkas- Pykälän 2 momentin mukaan ehdotetun
48287: tuslaitokset siten kuin valtioneuvoston ase- lain noudattamista valvoisi valvontavi-
48288: tuksella tarkemmin säädettäisiin. ranomaisena turvatekniikan keskus. Keskuk-
48289: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ylei- sella on nykyisten säännösten mukaan toimi-
48290: sesti tarkastuslaitosten toiminnan hyväksymi- valta tehtävään. Turvatekniikan keskuksesta
48291: sedellytyksistä. Tarkastuslaitoksen hyväksy- annetun lain (107111995) 1 §:n mukaan kes-
48292: minen edellyttäisi, että tarkastuslaitos olisi kuksen tehtävänä on valvoa teknistä turvalli-
48293: toiminnallisesti ja taloudellisesti riippuma- suutta ja luotettavuutta henkilö-, omaisuus- ja
48294: ton, sillä olisi vastuuvakuutus ja käytössään ympäristövahinkojen estämiseksi sekä tuot-
48295: riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä sekä teiden vaatimustenmukaisuutta siten kuin
48296: toiminnan edellyttämät jäljestelmät, laitteet siitä erikseen säädetään.
48297: ja välineet. Tarkastuslaitoksille asetetut vaa- 8 §. Valvontaviranomaisen oikeudet. Vi-
48298: timukset vastaisivat EY -direktiiveissä ilmoi- ranomaiselle olisi valvonnan toteuttamiseksi
48299: tetuille laitoksille asetettuja vaatimuksia vas- taattava oikeus päästä valvonnan kannalta
48300: taavasti kuin muualla kansallisessa turvalli- keskeisiin paikkoihin. Jos tuotteen mark-
48301: suus- ja 1uotettavuuslainsäädännössä. Mo- kinoille saattamisesta vastaava taho estää
48302: mentin sisältö vastaisi pääpiirteissään jalo- pääsyn kohteisiin, valvontaviranomainen
48303: metallituotteista annetun asetuksen 3 a §:ää. voisi tarvittaessa saada virka-apua poliisilta
48304: Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tar- ehdotetun lain 9 §:n mukaisesti, mutta ei voi-
48305: kemmin tarkastuslaitoksen hyväksymisen si esimerkiksi toimittaa pakkokeinolain
48306: edellytyksistä samoin kuin hakemukseen lii- (45011987) mukaista kotietsintää.
48307: tettävistä vaatimusten täyttämistä osoittavista Jalometallituotteiden valvonnan tehokkuu-
48308: asiakirjoista. den varmistamiseksi on tarpeellista taata val-
48309: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että vontaviranomaisen mahdollisuudet saada
48310: tarkastuslaitosten hyväksyminen voitaisiin jalometallituotteista näytteitä tutkittavaksi.
48311: antaa myös määräaikaisena. Momentissa sää- Vastaava säännös on painelaitelaissa
48312: dettäisiin myös mahdollisuudesta asettaa tar- (86911999), sähköturvallisuuslaissa (410/
48313: kastuslaitokselle sen toimintaa koskevia vaa- 1996) ja tuoteturvallisuuslaissa (914/1986).
48314: timuksia, rajoituksia ja muita ehtoja. Lisäksi Pykälän 2 momentin mukaan näytteet kor-
48315: tarkastuslaitokselle säädettäisiin velvollisuus vattaisiin käyvän hinnan mukaan. Tuotteen
48316: ilmoittaa toimintansa sellaisista muutoksista, käyväHä hinnalla tarkoitettaisiin sitä hintaa,
48317: joilla olisi vaikutusta tarkastuslaitoksen hy- jonka käteisasiakas maksaisi tuotteesta. Käy-
48318: väksymisen edellytyksiin. Momentin sisältö pä hinta vaihtelisi sen mukaan, hankitaanko
48319: vastaisi pääpiirteissään voimassa olevan jalo- testattava tuote esimerkiksi valmistajalta,
48320: metallituotteista annetun asetuksen 3 c ja 3 d tukkumyyjältä vai vähittäismyyjältä.
48321: §:ää. 9 §. Viranomaisten yhteistyö. Pykälä antai-
48322: Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että si poliisi- ja tulliviranomaiselle toimivaltuu-
48323: valvontaviranomainen valvoisi hyväksymien- det jalometallituoteista annetun lakiehdotuk-
48324: sä tarkastuslaitosten toimintaa sekä varmis- sen noudattamisen valvonnassa. Myös polii-
48325: taisi määräajoin, että säädetyt vaatimukset silaissa (49311995) säädetään poliisin anta-
48326: HE 130/2000 vp 13
48327:
48328: masta virka-avusta. Poliisilain mukaan polii- tallituotteen kanssa tällöin olisi meneteltävä.
48329: sin on annettava pyynnöstä muulle viran- Ehdotettu säännös vastaa tuoteturvallisuus-
48330: omaiselle apua, jos siitä erikseen säädetään. lain 13 §:ää.
48331: Edelleen poliisin on annettava virka-apua Jos valvontaviranomainen joutuisi sovelta-
48332: myös muulle viranomaiselle laissa säädetyn maan jotain ehdotetun pykälän 1 tai 2 koh-
48333: valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi. Val- dassa tarkoitettua kieltoa tai vaatimusta,
48334: vontaviranomainen voisi saada virka-apua markkinoille saattamisesta vastaava voitai-
48335: poliisilta vaatimusten vastaisiin jalometalli- siin velvoittaa pykälän 3 kohdan mukaisesti
48336: tuotteisiin kohdistuvien pakkokeinojen käy- korvaamaan tuotteesta maksetun käyvän hin-
48337: tössä. Tullin tehtävänä olisi antaa virka-apua nan lisäksi myös tarkastuksesta ja tutkimuk-
48338: Euroopan talousalueen ulkopuolelta tapahtu- sista aiheutuneet kulut. Toiminnasta aiheutu-
48339: vassa maahantuonnissa. neet kustannukset voidaan näin kohdistaa
48340: 10 §. Tiedonsaantioikeus. Tietojensaannin niiden aiheuttajaan, ensisijaisesti nimileiman
48341: varmistamiseksi valvontaviranomaiselle an- haltijaan eli tuotteen valmistajaan tai maa-
48342: nettaisiin oikeus saada valvontaa varten tar- hantuojaan.
48343: peellisia tietoja. Erityisesti markkinavalvon-
48344: nan yhteydessä voi tulla esiin tarve saada
48345: valvontaa varten sellaisia tietoja, joiden toi- 4 luku. Pakkokeinot ja seuraamukset
48346: mittamiseen ei yleensä ole velvollisuutta.
48347: Valvontaviranomaisella olisi pykälän perus- 12 §. Uhkasakko ja teettämisuhka. Jalome-
48348: teella oikeus saada tulliviranomaiselta val- tallituotteisiin liittyvät puutteet voivat aiheut-
48349: vontaa varten tarpeellisia tietoja EU:n ulko- taa kuluttajille taloudellisia menetyksiä ja lai-
48350: puolelta tulevista jalometallituotteista. Lisäk- minlyöjälle huomattavaa taloudellista hyötyä,
48351: si viranomaiselle annettaisiin oikeus saada minkä vuoksi puutteiden korjaus nopeasti on
48352: valvontaa varten tarpeellisia tietoja valmista- tärkeää. Tästä syystä turvatekniikan keskuk-
48353: jalta, maahantuojalta, myyjältä, varastoijalta sen antamien kieltojen ja määräysten tehos-
48354: ja tarkastuslaitokselta. tamiseksi on tarpeen olla mahdollisuus uh-
48355: 11 §. Vaatimusten vastainen tuote. Pykä- kasakon tai teettämisuhan asettamiseen.
48356: lässä säädettäisiin valvontaviranomaisten oi- Näistä olisi voimassa, mitä uhkasakkolaissa
48357: keuksista niissä tapauksissa, jolloin jalome- (1113/1990) säädetään. Teettäen suoritetun
48358: tallituote ei vastaa ehdotun lain 3 §:ssä sää- toimenpiteen kustannukset maksettaisiin en-
48359: dettyjä vaatimuksia. Ehdotettujen valvonta- nakkoon valtion varoista, mutta ne voitaisiin
48360: keinojen käyttämisestä päättäisi turvateknii- periä laiminlyöjältä ilman tuomiota tai pää-
48361: kan keskus. Valvontakeinoja voitaisiin koh- töstä.
48362: distaa esimerkiksi valmistajaan, maahan- 13 §. Rangaistukset. Pykälässä säädettäisiin
48363: tuojaan, tukkumyyjään ja vähittäismyyjään. rangaistavaksi ehdotetun lain 3 ja 4 §:n vel-
48364: Ennakkotarkastuksen vapaaehtoisuuden voitteiden rikkominen sekä 11 §:n nojalla
48365: myötä markkinavalvonta on yhä keskeisempi annetun kiellon, vaatimuksen tai velvoitteen
48366: keino jalometallituotteiden vaatimustenmu- rikkominen. Enimmäisrangaistus olisi sakko,
48367: kaisuuden valvonnassa. jollei teosta muualla laissa säädetä ankaram-
48368: Pykälän 1 kohdan nojalla valvontavi- paa rangaistusta.
48369: ranomaisella olisi oikeus kieltää sellaisen Pykälän 2 momentin nojalla voitaisiin jät-
48370: jalometallituotteen valmistus, pitäminen kau- tää tuomitsematta rangaistukseen samasta
48371: pan, myynti ja muu luovuttaminen, joka ei teosta se, joka rikkoo uhkasakolla tehostettua
48372: täytä ehdotetun lain 3 §:n vaatimuksia. kieltoa tai velvoitetta.
48373: Pykälän 2 kohdan nojalla valvontavi- 14 §. Taloudellisen hyödyn menettäminen.
48374: ranomainen voisi, jos jalometallituote ei Valtiolle olisi tuomittava menetetyksi 13 §:n
48375: täyttäisi 3 §:n vaatimuksia, vaatia jalometal- 1 momentissa mainitusta toiminnasta saatu
48376: lituotteen valmistajan, maahantuojan tai taloudellinen hyöty. Tällöin sovellettaisiin
48377: myyjän tekemään sellaiset muutokset jalo- mitä rikoslain (39/1889) 2 luvun 16 §: ssä
48378: metallituotteeseen, että vaatimukset täyttyisi- säädetään.
48379: vät. Jos jalometallituotteen muuttamista ei
48380: katsottaisi tarkoituksenmukaiseksi tai mah-
48381: dolliseksi, voitaisiin määrätä, miten jalome-
48382: 14 HE 130/2000 vp
48383:
48384: 5 luku. Erinäiset säännökset valvontaviranomaisen rekisteröinnin avulla
48385: tunnistaa markkinoille saattamisesta vastaava
48386: 15 §. Salassa pidettävien tietojen luovut- taho.
48387: taminen. Pykälässä säädettäisiin valvontavi- Pykälä on muotoiltu siten, kuin Euroopan
48388: ranomaisen ja tarkastuslaitosten oikeudesta komissio ehdotti kommentissaan direktiivin
48389: luovuttaa salassa pidettäviä tietoja. Pykälässä 98/34/EY mukaisessa ilmoitusmenettelyssä.
48390: säädettäisiin, kenelle valvontaviranomainen 18 §. Tarkemmat säännökset. Pykälään si-
48391: ja tarkastuslaitos voisivat tietoja luovuttaa, sältyisi lain täytäntöön panemiseksi tarvittava
48392: sekä perusteista, jolloin niitä voitaisiin luo- valtioneuvoston asetuksen sekä valvontavi-
48393: vuttaa. ranomaisen ohjeiden antamista koskeva val-
48394: Pykälässä säädettäisiin myös epäsuorasti tuutus. Valtioneuvostolla olisi toimivalta
48395: tarkastuslaitoksen henkilökunnan salassapito- antaa tarkempia säännöksiä asetuksella. Li-
48396: velvollisuudesta. Tarkastuslaitoksen henki- säksi turvatekniikan keskus valvontavi-
48397: löstön salassapitovelvollisuuden laadusta ja ranomaisena voisi tarvittaessa antaa lain so-
48398: laajuudesta säädetään viranomaisten toimin- veltamista yhtenäistäviä teknisiä ja hallinnol-
48399: nan julkisuudesta annetun lain (621/1999) lisia ohjeita.
48400: 22-24 §:ssä. 19 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tule-
48401: 16 §. Muutoksenhaku. Kauppa- ja teolli- vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
48402: suusministeriön ja turvatekniikan keskuksen
48403: hallintopäätöksiin haettaisiin muutosta hal-
48404: lintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti. 2. Tarkemmat säännökset
48405: Kun muutosta olisi haettu, valitusviranomai-
48406: nen voisi kieltää päätöksen täytäntöönpanon Jalometallituotteista ehdotetun lain 1 §:n 3
48407: tai määrätä sen keskeytettäväksi taikka antaa momentin, 3 §:n 2 momentin, 4 §:n 4 mo-
48408: muun täytäntöönpanoa koskevan määräyk- mentin, 5 §:n, 6 §:n 1 ja 2 momentin sekä 18
48409: sen. §:n 1 momentin nojalla annettaisiin valtio-
48410: Tarkastuslaitoksen epäämä vaatimustenmu- neuvoston asetus jalometallituotteista. Ase-
48411: kaisuuden varmennus voitaisiin saattaa oi- tuksella säädettäisiin tarkemmin sovelta-
48412: kaisumenettelyssä tarkastuslaitoksen käsitel- misalasta ja jalometallituotteiden vaati-
48413: täväksi uudelleen. Oikaisun hakemisesta yk- muksista, leimoista sekä tarkastuksesta ja
48414: sityisen tarkastuslaitoksen päätökseen sääde- varmentamisesta. Lisäksi asetuksella säädet-
48415: tään tällä hetkellä muuallakin lainsäädännös- täisiin tarkastuslaitosten hyväksymisessä so-
48416: sä. Nämä säännökset sisältyvät vaarallisten vellettavat menettelyt ja vaatimukset sekä
48417: aineiden kuljetuksesta annetun lain toimintaan liittyviä rajoituksia ja velvotteita
48418: (719/1994) 20 §:ään, laitteiden energiatehok- tarkastuslaitoksille ja valvontavi-
48419: kuudesta annetun lain (1241/1997) 14 §:ään, ranomaiselle.
48420: konttilain (76211998) 12 §:ään sekä painelai-
48421: telain 24 §:ään. Tarkastuslaitoksen oikaisu-
48422: menettelyssä antamaan päätökseen voitaisiin 3. Voimaantulo
48423: hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Hallinto-
48424: lainkäyttölain 10 §:n mukaan oikeudesta va- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
48425: littaa muusta kuin hallintoviranomaisen tai nä tammikuuta 2001.
48426: hallintotuomioistuimen päätöksestä on sää-
48427: dettävä erikseen. Perustuslain 21 §:n nojalla
48428: muutoksenhausta päätökseen, joka koskee 4. Säätämisjärjestys
48429: jonkun oikeutta tai velvollisuutta, on säädet-
48430: tävä lailla. Jalometallituotteista ehdotettuun lakiin ei
48431: 17 §. Vastavuoroinen tunnustaminen. Toi- sisälly sellaisia säännöksiä, joilla puututtai-
48432: sen Euroopan talousalueen valtion puolueet- siin perustuslaissa säädettyihin perusoikeuk-
48433: toman tarkastuslaitoksen tarkastusleima tai siin. Näin ollen laki voidaan säätää tavallisen
48434: valmistajan nimileima katsottaisiin samanar- lain säätäruisestä voimassa olevassa jär-
48435: voiseksi lakiehdotuksen vastaavien leimojen jestyksessä.
48436: kanssa edellyttäen, että leimasta voitaisiin J aiometallituotteista ehdotetuna lailla saa-
48437: HE 130/2000 vp 15
48438:
48439: tetaan nykyinen, paaosin asetustasoinen gaistuksistakin lain tasolla siten, että tarvitta-
48440: sääntely lain tasolle. Samalla tehdään tarkis- vat muut säännökset voitaisiin antaa suoraan
48441: tuksia ja täsmennyksiä, jotka johtuvat uudes- lain nojalla valtioneuvoston asetuksella.
48442: ta perustuslaista ja muista lainsäädännön
48443: muutoksista. Tavoitteena on toteuttaa perus- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
48444: tuslain vaatimukset säätää yksilön oikeuk- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
48445: sista ja velvollisuuksista samoin kuin ran- tus:
48446: 16 HE 130/2000 vp
48447:
48448: Lakiehdotus
48449:
48450:
48451:
48452:
48453: Laki
48454: jalometallituotteista
48455:
48456: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
48457:
48458: 1 luku 2luku
48459:
48460: Yleiset säännökset Jalometallituotteet
48461:
48462: 1§ 3§
48463:
48464: Soveltamisala Vaatimukset
48465:
48466: Tätä lakia sovelletaan jalometallituotteisiin, Jalometallituotteena saa markkinoille saat-
48467: jotka on tarkoittu käytettäviksi tai joita olen- taa ja myydä vain tuotteita, jotka on valmis-
48468: naisessa määrin käytetään yksityiseen kulu- tettu vähintään:
48469: tukseen. 1) 375 massan tuhannesosaa puhdasta kul-
48470: Tämä laki ei koske tieteen, taiteen, teolli- taa sisältävästä kultaseoksesta;
48471: suuden tai lääkinnällisiin tarpeisiin tarkoitet- 2) 800 massan tuhannesosaa puhdasta ho-
48472: tuja kojeita ja laitteita. peaa sisältävästä hopeaseoksesta;
48473: Muista jalometallituotteista, joihin tätä la- 3) 850 massan tuhannesosaa puhdasta pla-
48474: kia tai sen säännöstä ei sovelleta, säädetään tinaa sisältävästa platinaseoksesta.
48475: valtioneuvoston asetuksella. Vähimmäispitoisuutta korkeammista lei-
48476: mattavista pitoisuuksista, pitoisuuden määrit-
48477: 2§ tämisestä sekä jalometallien, metallien ja
48478: muiden aineiden yhdistämisestä, pinnoitta-
48479: Määritelmät misesta, täyttämisestä ja muista vaatimuksis-
48480: ta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
48481: Tässä laissa tarkoitetaan:
48482: 1) jalometallilla puhdasta kultaa, hopeaa ja 4§
48483: platinaa sekä niiden seoksia;
48484: 2) jalometallituotteella kokonaan tai osit- Leimat ja vastuu
48485: tain jalometalleista valmistettua esinettä;
48486: 3) leimalla jalometallituotteisiin tarkoitet- Jalometallituotteessa käytettäviä leimoja
48487: tua pysyvää merkintää; ovat tarkastus-, nimi-, pitoisuus-, vuosi- ja
48488: 4) ministeriöllä kauppa- ja teollisuusminis- paikkakuntaleima.
48489: teriötä; Jalometallituotteessa on markkinoille saa-
48490: 5) valvontaviranomaisella turvatekniikan tettaessa tai myytäessä oltava nimileima ja
48491: keskusta; pitoisuusleima.
48492: 6) tarkastuslaitoksella organisaatiota, joka Valmistajan tai markkinoille saattamisesta
48493: on todettu päteväksi ja jolla on oikeus suo- vastaavan on varustettava jalometallituote ni-
48494: rittaa tässä laissa tarkastuslaitokselle säädet- mi- ja pitoisuusleimalla osoituksena jalome-
48495: tyjä tehtäviä. tallituotteen vaatimustenmukaisuudesta.
48496: HE 130/2000 vp 17
48497:
48498: Leimoista, niiden hyväksymisestä ja rekis- 3luku
48499: teröinnistä sekä muista sallituista merkin-
48500: nöistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston Valvonta
48501: asetuksella.
48502: 7§
48503: 5§
48504: Valvovat viranomaiset
48505: Tuotteiden tarkastus ja varmentaminen
48506: Ministeriölle kuuluu tämän lain säännösten
48507: Jalometallituotteelle 3 §:ssä säädettyjen noudattamista koskevan valvonnan ylin johto
48508: vaatimusten mukaisuus voidaan osoittaa tar- ja ohjaus.
48509: kastuslaitoksen tekemillä tarkastuksilla ja Tämän lain noudattamista valvoo valvon-
48510: varmentaa tarkastuslaitoksen tarkastusleimal- taviranomainen.
48511: la siten kuin valtioneuvoston asetuksella tar-
48512: kemmin säädetään. 8§
48513: 6§ Valvontaviranomaisen oikeudet
48514: Tarkastuslaitoksen hyväksyminen ja valvonta Valvontaviranomaisella on tämän lain nou-
48515: dattamisen valvomiseksi oikeus:
48516: Vaivootaviranomainen hyväksyy tarkastus- 1) päästä jalometallituotteiden sekä niiden
48517: laitoksen suorittamaan 5 §:n 1 momentissa osien ja materiaalien valmistus-, varastointi-,
48518: tarkoitettuja tehtäviä siten kuin valtioneuvos- myynti-, korjaus- ja tarkastuspaikkoihin;
48519: ton asetuksella tarkemmin säädetään. 2) saada tarpeellisia näytteitä jalometalli-
48520: Tarkastuslaitoksen hyväksymisen edelly- tuotteiden sekä niiden osien ja materiaalien
48521: tyksenä on, että tarkastuslaitos on toiminnal- valmistajalta, maahantuojalta, myyjältä ja va-
48522: lisesti ja taloudellisesti riippumaton, sillä on rastoijalta sekä tarkastuslaitokselta.
48523: vastuuvakuutus ja käytössään riittävästi am- Valvontaviranomaisen on korvattava 1 mo-
48524: mattitaitoista henkilöstöä sekä toiminnan mentin 2 kohdassa tarkoitetut näytteet käy-
48525: edellyttämät järjestelmät, laitteet ja välineet. vän hinnan mukaan.
48526: Tarkastuslaitoksen hyväksymisen edellytyk-
48527: sistä samoin kuin hakemukseen liitettävistä 9§
48528: vaatimusten täyttymistä osoittavista asiakir-
48529: joista säädetään tarkemmin valtioneuvoston
48530: asetuksella. Viranomaisten yhteistyö
48531: Hyväksyminen voidaan antaa määräajaksi.
48532: Tarkastuslaitokselle voidaan asettaa sen toi- Poliisin tulee tarvittaessa antaa virka-apua
48533: mintaa koskevia vaatimuksia, rajoituksia ja valvontaviranomaiselle tämän lain noudat-
48534: muita ehtoja. Tarkastuslaitoksen on ilmoi- tamisen valvomiseksi ja täytäntöön panemi-
48535: tettava toimintansa sellaisista muutoksista, seksi. Sama koskee tulliviranomaista, jos
48536: joilla on vaikutusta tarkastuslaitoksen hyväk- jalometallituote tuodaan maahan Euroopan
48537: symisen edellytyksiin. talousalueen ulkopuolelta.
48538: Valvontaviranomainen valvoo hyväksy-
48539: miensä tarkastuslaitosten toimintaa sekä var- 10 §
48540: mistaa määräajoin, että säädetyt vaatimukset
48541: täyttyvät. Jos tarkastuslaitos ei täytä säädet- Tiedonsaantioikeus
48542: tyjä vaatimuksia tai toimii säännösten vastai-
48543: sesti, valvontaviranomaisen on kehotettava Valvontaviranomaisella on tietojen luovu-
48544: tarkastuslaitosta korjaamaan puute määrä- tusta koskevien salassapitosäännösten estä-
48545: ajassa. Jos puutetta ei korjata määräajassa tai mättä tämän lain noudattamisen valvomisek-
48546: tilanteen vakavuus sitä muutoin edellyttää, si oikeus saada:
48547: valvontaviranomaisen on peruutettava anta- 1) tulliviranomaiselta maahantuonnissa Eu-
48548: mansa hyväksyminen. roopan talousalueen ulkopuolelta jalometal-
48549: 209263L
48550: 18 HE 130/2000 vp
48551:
48552: lituotteen maahantuojan nimi sekä jalometal- verojen ja maksujen perimisestä ulosot-
48553: lituotteiden lajia, määrää ja tuontiajankohtaa totoimin annetussa laissa (367/1961) sääde-
48554: koskevia tietoja; tään.
48555: 2) tietoja jalometallituotteiden sekä niiden
48556: osien ja materiaalien valmistajalta, maahan- 13 §
48557: tuojalta, myyjältä ja varastoijalta sekä tarkas-
48558: tuslaitokselta. Rangaistukset
48559: 11§ Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu-
48560: desta
48561: Vaatimusten vastainen tuote 1) laiminlyö 3 tai 4 §:ssä säädetyn vel-
48562: vollisuuden taikka
48563: Jos valvonnassa todetaan, ettei jalometalli- 2) ei noudata 11 §:n nojalla annettua kiel-
48564: tuote täytä 3 §:ssä säädettyjä vaatimuk- toa, vaatimusta tai velvoitetta,
48565: sia,valvontaviranomaisella on oikeus: on tuomittava, jollei teosta muualla laissa
48566: 1) kieltää sellaisen jalometallituotteen val- säädetä ankarampaa rangaistusta, jalometalli-
48567: mistus, pitäminen kaupan, myynti ja muu tuotteita koskevien säännösten rikkomisesta
48568: luovuttaminen; sakkoon.
48569: 2) vaatia jalometallituotteen vaatimusten- Se, joka rikkoo tämän lain nojalla määrät-
48570: mukaisuudesta vastaavan tekemään sellaiset tyä, uhkasakolla tehostettua kieltoa tai mää-
48571: muutokset jalometallituotteeseen, että vaati- räystä, voidaan jättää tuomitsematta rangais-
48572: mukset täyttyvät tai, jollei tämä ole tarkoi- tukseen samasta teosta.
48573: tuksenmukaista tai mahdollista, määrätä mi-
48574: ten tuotteen suhteen on muuten meneteltävä; 14 §
48575: 3) velvoittaa vastuullinen taho korvaamaan
48576: tuotteen käypä hinta sekä tarkastuksesta ja Taloudellisen hyödyn menettäminen
48577: tutkimuksesta aiheutuneet kulut, jos valvon-
48578: taviranomainen soveltaa 1 tai 2 kohdassa tar- Edellä 13 §:n 1 momentissa tarkoitetun rik-
48579: koitettua kieltoa tai vaatimusta. komuksen tuottama taloudellinen hyöty on
48580: tuomittava menetetyksi noudattaen, mitä ri-
48581: 4luku koslain (39/1889) 2 luvun 16 §: ssä säädetään.
48582:
48583: Pakkokeinot ja seuraamukset 5luku
48584:
48585: 12 § Erinäiset säännökset
48586:
48587: Uhkasakko ja teettämisuhka 15 §
48588: Valvontaviranomainen voi tehostaa tämän Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
48589: lain nojalla antamaansa kieltoa, vaatimusta
48590: tai velvoitetta uhkasakolla tai teettämisuhalla Viranomaisen toiminnan julkisuudesta an-
48591: siten kuin siitä uhkasakkolaissa (1113/1990) netussa laissa (6211 1999) säädetyn salas-
48592: säädetään. sapitovelvollisuuden estämättä saa tämän
48593: Teettäen suoritetun toimenpiteen kustan- lain noudattamisen valvontaan liittyvää teh-
48594: nukset maksetaan ennakkoon valtion varois- tävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen,
48595: ta. yhteisön tai säätiön taloudellisesta asemasta,
48596: Edellä 2 momentissa tarkoitetut kustan- liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityi-
48597: nukset sekä 11 §:n 3 kohdassa tarkoitetut ku- sen henkilökohtaisista oloista luovuttaa:
48598: lut saadaan periä asianomaiselta ilman tuo- 1) syyttäjä-, poliisi- ja tulliviranomaisille
48599: miota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin rikoksen selvittämiseksi;
48600: HE 130/2000 vp 19
48601:
48602: 2) Suomea sitovassa kansainvälisessä sopi- 17 §
48603: muksessa tarkoitetuille ulkomaisille toimieli-
48604: mille ja tarkastajille kyseisen sopimuksen Vastavuoroinen tunnustaminen
48605: niin edellyttäessä.
48606: Toisessa Euroopan talousalueeseen kuulu-
48607: 16 § vassa valtiossa leimatut jalometallituotteet
48608: hyväksytään Suomessa, jos kuluttajat s~avat
48609: Muutoksenhaku leimojen perusteella vastaavalla tavalla tietoa
48610: kuin 4 §:ssä mainittujen leimojen perusteella.
48611: Ministeriön ja valvontaviranomaisen tämän
48612: lain perusteella tekemään hallintopäätökseen 18 §
48613: haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyt-
48614: tölaissa (586/1996) säädetään. Päätöstä on Tarkemmat säännökset
48615: muutoksenhausta huolimatta noudatettava,
48616: jollei valitusviranomainen toisin määrää. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
48617: Jos tarkastuslaitos epää vaatimustenmu- töönpanosta annetaan valtioneuvoston ase-
48618: kaisuuden varmentamisen, päätös on perus- tuksella.
48619: teltava ja päätöksestä on viipymättä ilmoite!- Valvontaviranomainen antaa tarvittaessa
48620: tava sille, jota päätös koskee. Tarkastuslai- tämän lain soveltamista yhtenäistäviä tekni--
48621: toksen on samalla ilmoitettava, miten hakija siä ja hallinnollisia ohjeita.
48622: voi saattaa asian tarkastuslaitoksen uudelleen
48623: käsiteltäväksi oikaisumenettelyssä. Oikai- Voimaantulo
48624: suun sovelletaan menettelyä, josta tarkastus-
48625: laitosta hyväksyttäessä on tarkemmin pää-
48626: tetty. Tarkastuslaitoksen oikaisumenettelyssä 19 §
48627: antamaan päätökseen, jolla vaatimustenmu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
48628: kaisuuden varmentaminen on evätty, haetaan kuuta 2001.
48629: muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hal- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
48630: lintolainkäyttölaissa säädetään. lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
48631: teisiin.
48632:
48633:
48634: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
48635:
48636: Tasavallan Presidentti
48637:
48638:
48639:
48640:
48641: TARJA HALONEN
48642:
48643:
48644:
48645:
48646: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
48647: 20 HE 130/2000 vp
48648:
48649:
48650: Asetusluonnokset
48651: Liite 1
48652:
48653:
48654:
48655:
48656: Valtioneuvoston asetus
48657: jalometallituotteista annetun asetuksen kumoamisesta
48658:
48659: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esitte-
48660: lystä, säädetään:
48661:
48662: 1§ 2§
48663: Tällä asetuksella kumotaan jalometallituot- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam-
48664: teista 28 päivänä maaliskuuta 1977 annettu mikuuta 2001.
48665: asetus (292/1977).
48666: HE 130/2000 vp 21
48667:
48668: Liite 2
48669:
48670:
48671:
48672:
48673: Valtioneuvoston asetus
48674: jalometallituotteista
48675:
48676: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esitte-
48677: lystä, säädetään jalometallituotteista _ päivänä _kuuta 2000 annetun lain ( /2000) nojalla:
48678:
48679: 1 luku Ruokailuvälineiden kädensijat saadaan
48680: täyttää epämetallisilla aineilla edellyttäen, et-
48681: Yleiset säännökset tä niitä ei käytetä enempää kuin kädensijan
48682: kiinnittämiseen on tarpeen.
48683: 1§
48684: 3§
48685: Soveltamisalan rajauksia
48686: J uottaminen
48687: Jalometallituotteista annettua lakia ja tätä
48688: asetusta ei sovelleta: Käytettävien juotteiden tulee olla samaa pi-
48689: 1) lailliseen rahaan ja keräilyrahaan; toisuutta ja jalometallia kuin varsinainen
48690: 2) raaka-aineisiin; tuote seuraavin poikkeuksin:
48691: 3) esineisiin, joiden valmistuksesta on ku- 1) yli 750-pitoisten kultatuotteiden juottei-
48692: lunut yli 50 vuotta. den kultapitoisuuden tulee olla vähintään 750
48693: tuhannesosaa;
48694: 2luku 2) hopeatuotteiden juotteiden hopeapi-
48695: toisuuden tulee olla vähintään 550 tuhan-
48696: nesosaa;
48697: Jalometallien, metallien ja muiden ainei- 3) piatinatuotteiden juotteiden piatinapi-
48698: den yhdistäminen toisuuden tulee olla vähintään 800 tuhannes-
48699: osaa.
48700: 2§ Edellä 1 momentissa tarkoitettua niukkapi-
48701: toisempaa juotetta saa käyttää vain sen ver-
48702: Materiaalien yhdistäminen ran kuin juottamiseen on tarpeen eikä sitä saa
48703: käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen,
48704: Käytettäessä epäjalosta metallista ja muus- täyttämiseen tai painon lisäämiseen.
48705: ta materiaalista valmistettuja osia jalometalli-
48706: tuotteessa, on pysyvällä merkinnällä osoitet- 4§
48707: tava, mitkä osat eivät ole jalometallia. Jos
48708: merkintää ei teknisesti voida käyttää, on Pinnoittaminen
48709: muiden osien selvästi erotuttava tuotteen ja-
48710: lometallista ja oltava nähtävissä. Pinnoitetun jalometallituotteen pitoisuus-
48711: Epäjaloa metallia ja muuta materiaalia ei leima ilmaisee sen jalometallin pitoisuuden,
48712: saa käyttää jalometallituotteen vahvistami- joka on pinnoitettu.
48713: seen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen. Jalometallituotteessa ei saa käyttää muusta
48714: 22 HE 130/2000 vp
48715:
48716: materiaalista valmistettuja jalometallilla pin- E, F, G, H, I, K, L, M, N, 0, P, Q, R, S, T, U,
48717: noitettuja osia. V, X, Y tai Z jota seuraa numero. Kirjaimia
48718: 3luku käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta
48719: kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee
48720: Leimat kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käyte-
48721: tään. Vuosileima A ilmaisee vuotta 1810 ja
48722: 5§ Y8 vuotta 2000.
48723:
48724: Tarkastuslaitoksen tarkastus leima 9§
48725:
48726: Tarkastuslaitoksen tarkastusleima ilmaisee Paikkakuntaleima
48727: jalometallituotteen vaatimustenmukaisuuden
48728: varmentaneen tarkastuslaitoksen. Tarkastus- Paikkakuntaleima ilmaisee jalometallituot-
48729: leima lyödään aina tuotteeseen ja se muodos- teen valmistuspaikkakunnan. Paikkakuntalei-
48730: tuu kruunusta sydämen muotoisella pohjalla, man pohjamuoto on vaakunamuoto. Paikka-
48731: jossa on aaltokuvio. Tarkastusleimassa voi kuntaleiman hyväksyy kunnan hakemuksesta
48732: lisäksi olla tarkastuslaitoksen yksilöivä tun- valvontaviranomainen.
48733: nus. Valvontaviranomainen hyväksyy hake-
48734: muksesta tarkastusleiman. 10 §
48735:
48736: 6§ Muut leimat
48737:
48738: Nimileima Jalometallituotteessa tai muusta materiaa-
48739: lista valmistetussa tuotteessa ei saa olla tässä
48740: Nimileima ilmaisee jalometallituotteen luvussa tarkoitettujen leimojen kanssa ereh-
48741: vaatimustenmukaisuudesta vastaavan toimin- dyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja.
48742: nanharjoittajan. Nimileiman on oltava iso Tuotteessa saa kuitenkin olla toisessa Eu-
48743: kirjain, niiden yhdistelmä tai selkeä merkki. roopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa
48744: Nimileiman hyväksyy hakemuksesta valvon- käytettäviä leimoja.
48745: taviranomainen. Hakemukseen on liitettävä
48746: kaupparekisterin ote tai vastaavat tiedot var- 4luku
48747: mennettuna.
48748: Valvontaviranomainen pitää hyväksymis- Leimattavat pitoisuudet
48749: tään nimileimoista rekisteriä. Nimileiman
48750: haltijan on kirjallisesti ilmoitettava valvonta- 11 §
48751: viranomaiselle annettujen tietojen olennaisis-
48752: ta muutoksista. Pitoisuusleimat
48753: 7§ Pitoisuusleimassa sallittuja pitOisuutta
48754: osoittavia lukuja ovat kultatuotteelle 375,
48755: Pitoisuusleima 585, 750, 916 ja 999, hopeatuotteelle 800,
48756: 830, 925 ja 999 sekä piatinatuotteelle 850,
48757: Pitoisuusleima ilmaisee numeroin jalome- 900, 950 ja 999. Muita lukuja pitoisuuslei-
48758: talliseoksen puhtaan jalometallin osuuden tu- massa ei saa käyttää.
48759: hannesosina seoksen massasta.
48760: 12 §
48761: 8§
48762: Pitoisuusleimojen pohjamuodot
48763: Vuosileima
48764: Jalometallituotteissa on kullan pitoisuuslei-
48765: Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistus- man oltava soikealla, hopean pitoisuusleiman
48766: vuoden ja muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, suorakaiteen muotoisella ja piatinan pi-
48767: HE 130/2000 vp 23
48768:
48769: toisuusleiman kärjellään olevalla vinoneliön muksen ehdot.
48770: muotoisella pohjalla, joka on makaavassa
48771: asennossa. 6luku
48772:
48773: 13 § Tarkastuslaitosvaatimukset
48774:
48775: Pitoisuuden määritys 16 §
48776: Jalometallituotteen pitoisuuden määritys- Tarkastuslaitoksia koskevat vaatimukset
48777: menetelmän epätarkkuus ja epävarmuus huo-
48778: mioon ottaen pitoisuuspoikkeama alaspäin Tarkastuslaitoksen tulee täyttää seuraavat
48779: saa olla enintään 5 massan tuhannesosaa. vaatimukset:
48780: 1) laitos, sen johtaja ja henkilökunta ovat
48781: 5luku riippumattomia kaikista sellaisista tahoista,
48782: ryhmittymistä ja henkilöistä, joilla on asiassa
48783: Tuotteiden leimaaminen välitön tai välillinen etu;
48784: 2) laitoksen henkilökunnalla on hyvä tekni-
48785: 14 § nen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän
48786: laaja-alainen kokemus toimintaan perehdyt-
48787: Leimauksesta vapauttaminen tävissä tehtävissä;
48788: 3) laitoksella on puolueettomasti arvioitu ja
48789: Kulta- ja platinatuotteisiin, joiden massa on valvottu järjestelmä, jolla jalometalli-tuot-
48790: alle 1 gramman, sekä hopeatuotteisiin, joiden teiden vaatimusten mukaisuus varmistetaan,
48791: massa on alle 10 grammaa, ei vaadita nimi- sekä asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen
48792: ja pitoisuusleimaa. Jos tuotteet leimataan, on seurantaa varten.
48793: niissä oltava vähintään sekä nimi- että pitoi-
48794: suusleima. 17 §
48795:
48796: 15 § Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva ha-
48797: kemus
48798: Tarkastus ja leimaus
48799: Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva
48800: Jaiometallituotteen vaatimustenmukaisuu- hakemus on toimitettava valvontaviranomai-
48801: desta vastaava voi tarkastuttaa tarkastuslai- selle.
48802: toksessa nimi- ja pitoisuusleimoilla varuste- Hakemukseen tulee liittää 16 §:ssä säädet-
48803: tun jalometallituotteen. Todettuaan tarkastuk- tyjen vaatimusten täyttymistä osoittavat asia-
48804: sessa, että jalometallituote on vaatimusten kirjat, joihin sisältyy mittatekniikan keskuk-
48805: mukainen, tarkastuslaitos varmentaa tuotteen sen tai sitä vastaavan organisaation antama
48806: lyömällä siihen tarkastusleiman. todistus tai lausunto taikka muu valvontavi-
48807: Jos tuote on sellainen, että se tarkastuslei- ranomaisen riittäväksi katsoma todistus tai
48808: man lyömisestä vaurioituisi tai sen arvo lausunto vaatimusten täyttymisestä.
48809: alenisi, tarkastuslaitoksella on oikeus antaa
48810: kirjallinen todistus vaatimusten täyttymises- 18 §
48811: tä.
48812: Jalometallituote voidaan lisäksi varustaa ja- Tarkastuslaitoksen hyväksyminen
48813: lometallituotteiden tarkastuksesta ja lei-
48814: mauksesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS Varmistettuaan, että asetetut vaatimukset
48815: 17/1975) määritellyllä yhteisellä tarkastuslei- täyttyvät, valvontaviranomainen hyväksyy
48816: malla, milloin tuote täyttää mainitun sopi- laitoksen tässä asetuksessa tarkoitetuksi tar-
48817: 24 HE 130/2000 vp
48818:
48819: kastuslaitokseksi. 7luku
48820:
48821: 19 § Voimaantulo
48822:
48823: Tarkastuslaitoksen velvollisuudet 20 §
48824: Jos tarkastuslaitos käyttää ulkopuolisia tes- Voimaantulosäännös
48825: taus-, tarkastus- ja muita palveluja, tarkas-
48826: tuslaitoksen on huolehdittava, että ulkopuo- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam-
48827: linen palvelun suorittaja täytt~ä 16 §:ssä tar- mikuuta 2001.
48828: kastuslaitokselle säädetyt vaatimukset. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan
48829: Tarkastuslaitoksen on annettava vuosittain ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
48830: kertomus toiminnastaan valvontaviranomai- menpiteisiin.
48831: selle.
48832: HE 131/2000 vp
48833:
48834:
48835:
48836: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausva-
48837: kuutuslain 23 ja 30 §:n muuttamisesta
48838:
48839:
48840: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
48841:
48842:
48843: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sai- ten, että isyysrahaa voisi hakea kahden
48844: rausvakuutuslain isyysrahaa koskevia kuukauden kuluessa isyysrahakauden päätty-
48845: säännöksiä siten, että isyysrahaa voitaisiin essä.
48846: suorittaa perheen tarpeiden mukaan jousta- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
48847: vasti milloin tahansa äitiys- ja päivänä lokakuuta 2001 ja sitä sovelletaan
48848: vanhempainrahakaudella. Isyysrahakauden isiin, joiden ensimmäinen kyseisestä isyysra-
48849: voisi pitää enintään neljänä erillisenä yhden- haan oikeuttavasta lapsesta johtuva
48850: jaksoisena kautena, kauden pituuden ollessa isyysrahakausi alkaa lain voimassa ollessa.
48851: 1-18 arkipäivää. Isyysrahaa suoritettaisiin Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen
48852: edelleen yhteensä 18 arkipäivältä. Myös vuodelle 2001.
48853: isyysrahan hakuaikaa joustavoitettaisiin si-
48854:
48855:
48856:
48857:
48858: PERUSTELUT
48859:
48860: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- ansiotyössä tai muussa työssä kodin ulkopuo-
48861: set lella. Isän isyys- ja vanhempainrahan
48862: suorittamisen edellytyksenä on, että isä elää
48863: Sairausvakuutuslain (364/1963) mukaan yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa
48864: Suomessa asuva äiti on oikeutettu äitiysra- lapsen äidin kanssa. Isyysrahaa suoritetaan
48865: haan, jos raskaus on kestänyt 154 päivää ja yleensä siten, että äiti on samanaikaisesti äi-
48866: äiti on ollut Suomessa sairausvakuutettuna tiys- tai vanhempainrahakaudella.
48867: välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa Sairausvakuutuslain 23 §:n 3 momentin
48868: vähintään 180 päivää. Myös EU- tai mukaan isällä on oikeus yhteensä kuudelta
48869: Eta-maassa asuminen kyseisenä aikana ote- arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko
48870: taan huomioon. Oikeus äitiysrahaan alkaa äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Sen li-
48871: aikaisintaan 50 ja viimeistään 30 arkipäivää säksi isyysrahaa suoritetaan vähintään 6 ja
48872: ennen laskettua synnytysaikaa. Oikeus van- enintään 12 arkipäivältä, yleensä lapsen syn-
48873: hempainrahaan alkaa heti äitiysrahakauden tymän yhteydessä, äitiysrahakaudella.
48874: päätyttyä. Vanhempainrahaa maksetaan äidil- Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa,
48875: le tai isälle, mutta ei samalta ajalta aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen
48876: molemmille. Sitä maksetaan yhden lapsen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa
48877: syntymän perusteella 158 arkipäivältä. Jos taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle
48878: lapsia on syntynyt samalla kertaa us.eampia, suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa
48879: kautta pidennetään 60 arkipäivällä kutakin loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on
48880: lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. tällöin vähimmäispäivärahan suuruinen. Lain
48881: Sairausvakuutuslain 21 §:n mukaan Suo- 23 §:n 4 momentin mukaan ottoisällä on oi-
48882: messa asuva isä, joka on asunut 180 päivää keus yhteensä kuudelta arkipäivältä
48883: Suomessa ennen lapsen laskettua synnytysai- suoritettavaan isyysrahaan vanhempainraha-
48884: kaa, on oikeutettu isyysrahaan, kun hän kaudella.
48885: osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana Sairausvakuutuslain 30 §:n 3 momentin 2 a
48886: 209250X
48887: 2 HE 131/2000 vp
48888:
48889:
48890: kohdan mukaan isyysrahaa on haettava kah- rahaan. Perheen yksilöllisten tarpeiden
48891: den kuukauden kuluttua siitä päivästä, josta huomioon ottamiseksi ehdotetaan sairausva-
48892: alkaen sitä halutaan saada. kuutuslain 23 §:n 3 momenttia muutettavaksi
48893: Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha määräy- siten, että isä voisi pitää isyysrahakauden
48894: tyvät sairausvakuutuslain mukaisen milloin tahansa äitiys- ja vanhempainraha-
48895: päivärahan tavoin päivärahan alkamista edel- kaudella. Isyysrahaa suoritettaisiin edelleen
48896: tävänä vuonna saajan vahvistetussa yhteensä 18 arkipäivältä. Isyysrahakauden
48897: verotuksessa todettujen työtulojen perusteel- voisi pitää enintään neljänä yhdenjaksoisena
48898: la. Päivärahan määrä on aina kuitenkin kautena. Kauden pituus voisi siten vaihdella
48899: vähintään 60 markkaa päivältä. Jos saajan 1-18 arkipäivän välillä. Tämän johdosta
48900: työtulot ovat välittömästi ennen äitiys-, ehdotetaan sairausvakuutuslain 23 §:n 3
48901: isyys- tai vanhempainrahakauden alkamista momentti muutettavaksi vastaavasti.
48902: jatkuvasti olleet olennaisesti suuremmat kuin Isyysrahaa on haettava kahden kuukauden
48903: verotuksessa todetut työtulot, lasketaan työ- kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halu-
48904: tulo saajan selvityksen perusteella etuuden taan saada. Tämä hakuaika on käytännössä
48905: hakemista taikka äitiys-, isyys- tai vanhem- rajoittanut isän mahdollisuutta pitää isyysra-
48906: painrahakauden alkamista edeltäneiltä haoikeuttaan yksittäisinä päivinä, kun
48907: kuudelta kuukaudelta. säännöstä on tulkittu siten, että kaikkien päi-
48908: Työsopimuslain (32011970) 35 a §:n mu- vien täytyy sisältyä kahden kuukauden
48909: kaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi aikaan. Tämän vuoksi sairausvakuutuslain
48910: työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äiti- 30 §:n 3 momentin 2 a-kohta ehdotetaan
48911: ys-, erityisäitiys-, .. isyys- ja muutettavaksi siten, että isyysrahaa haettai-
48912: vanhempainrahakaudet. Aitiys- ja isyysva- siin kahden kuukauden kuluessa
48913: paasta on ilmoitettava työnantajalle isyysrahaoikeuden päättymisestä. Näin haki-
48914: viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan ja voisi hakea isyysrahaa yhdellä kertaa
48915: aiottua alkamista. Työntekijä saa kuitenkin kaikista pitämistään isyysrahakausista tai
48916: varhentaa äitiysvapaan sekä muuttaa synny- vaihtoehtoisesti erikseen jokaisen isyysraha-
48917: tyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun kauden pidettyään.
48918: isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen
48919: lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän ter- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
48920: veydentilan vuoksi. Näistä muutoksista on tukset
48921: ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin se
48922: on mahdollista. Muutoin työntekijä saa pe- Isyysrahan käyttö on lisääntynyt vuosittain
48923: rustellusta syystä muuttaa aiemmin yleisen ilmapiirin muuttuessa isyyslomalle
48924: ilmoittamansa vapaan ajankohdan kuukauden myönteisemmäksi. Esimerkiksi vuonna 1998
48925: ilmoitusaikaa noudattaen. isyysrahan käyttö lisääntyi 2,5 prosenttiyk-
48926: Vuonna 1999 lapsia syntyi 57 574. Äitiys- sikköä. Nykyisin noin 60 prosenttia isistä
48927: rahan saajia oli 69 091, isyysrahan saajia käyttää isyysrahaoikeuttansa. Nyt ehdotetun
48928: 40 864, vanhempairu:;thaa saavia äitejä joustavoittamisen arvioidaan lisäävän isyys-
48929: 80 990 ja isiä 1 568. Aitien keskimääräinen rahan käyttöä yhdellä prosenttiyksiköllä.
48930: äitiys- ja vanhempainraha oli 177 markkaa Uudistus lisää sairausvakuutuksen vuotuisia
48931: päivältä. Isän isyysraha oli keskimäärin 284 kustannuksia noin kolmella miljoonalla mar-
48932: markkaa päivältä. Vuonna 1999 pidettiin yh- kalla. Uudistuksen voimaantuloajankohdasta
48933: teensä 9 447 alle 6 päivän pituista johtuen kustannukset vuonna 2001 ovat vä-
48934: isyysrahakautta. häiset.
48935: Isyysrahan tarkoituksena on mahdollistaa
48936: isän osallistuminen lapsen hoitoon ja 3. Asian valmistelu
48937: edesauttaa isän ja lapsen tutustumista toisiin-
48938: sa kotiympäristössä. Nykyisen lain mukaan Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveys-
48939: äitiysrahakaudella pidettävää isyysrahakautta ministeriössä yhteistyössä työministeriön ja
48940: ei ole ollut mahdollista yhdistää myöhemmin kansaneläkelaitoksen kanssa. Työn aikana on
48941: vanhempainrahakaudella pidettävään isyys- kuultu työmarkkinajärjestöjen edustajia.
48942: HE 131/2000 vp 3
48943:
48944:
48945: 4. Voimaantulo haan oikeuttavasta lapsesta johtuva
48946: isyysrahakausi alkaa lain voimassa ollessa.
48947: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
48948: vänä lokakuuta 2001 ja sitä sovellettaisiin kunnan hyväksyttäväksi seuraava
48949: isiin, joiden ensimmäinen kyseisestä isyysra- lakiehdotus:
48950: 4 HE 13112000 vp
48951:
48952:
48953:
48954: Lakiehdotus
48955:
48956: Laki
48957: sairausvakuutuslain 23 ja 30 §:n muuttamisesta
48958:
48959: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48960: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 23 §:n 3
48961: momentti ja 30 §:n 3 momentin 2 a kohta,
48962: sellaisina kuin ne ovat, 23 §:n 3 momentti laissa 1210/1996 ja 30 §:n 3 momentin 2 a kohta
48963: laissa 132411990, seuraavasti:
48964:
48965: 23 § 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun vähimmäis-
48966: päivärahan suuruinen.
48967: Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla
48968: vakuutetulla on oikeus yhteensä 18 arkipäi- 30 §
48969: vältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiys-
48970: tai vanhempainrahakaudella. Isyysrahaa suo- Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
48971: ritetaan enintään neljältä erilliseltä
48972: yhdenjaksoiselta kaudelta. Asevelvollisena 2 a) Isyysrahaa kahden kuukauden kuluessa
48973: vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, re- isyysrahaoikeuden päättymisestä;
48974: serviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana
48975: puolustusvoimien palveluksessa taikka sivii-
48976: lipalvelusmiehenä olevalle isälle suoritetaan
48977: samoin edellytyksin isyysrahaa loman tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
48978: isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin kuuta 2001.
48979: Lakia sovelletaan isiin, joiden ensimmäi-
48980: nen kyseisestä isyysrahaan oikeuttavasta
48981: lapsesta johtuva isyysrahakausi alkaa lain
48982: voimassa ollessa.
48983:
48984:
48985:
48986: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
48987:
48988:
48989: Tasavallan Presidentti
48990:
48991:
48992:
48993:
48994: TARJA HALONEN
48995:
48996:
48997:
48998: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
48999: HE 13112000 vp 5
49000:
49001:
49002: Liite
49003: Rinnakkaistekstit
49004:
49005:
49006:
49007:
49008: Laki
49009: sairausvakuutuslain 23 ja 30 §:n muuttamisesta
49010:
49011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49012: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 23 §:n 3
49013: momentti ja 30 §:n 3 momentin 2 a kohta,
49014: sellaisina kuin ne ovat, 23 §:n 3 momentti laissa 1210/1996 ja 30 §:n 3 momentin 2 a kohta
49015: laissa 132411990, seuraavasti:
49016:
49017:
49018:
49019: Voimassa oleva laki Ehdotus
49020:
49021: 23 § 23 §
49022:
49023: Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla
49024: vakuutetulla on oikeus yhteensä kuudelta vakuutetulla on oikeus yhteensä 18 arkipäi-
49025: arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko vältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiys-
49026: äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Sen li- tai vanhempainrahakaudella. Isyysrahaa
49027: säksi isyysrahaa suoritetaan vähintään 6 ja suoritetaan enintään neljältä erilliseltä yh-
49028: enintään 12 arkipäivältä äitiysrahakaudella. denjaksoiselta kaudelta. Asevelvollisena
49029: Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, vakinaisessa palveluksessa, aseettomana,
49030: aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana
49031: kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa puolustusvoimien palveluksessa taikka si-
49032: taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle viilipalvelusmiehenä olevalle isälle
49033: suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa
49034: loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on
49035: tällöin 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun vä- tällöin 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun vä-
49036: himmäispäivärahan suuruinen. himmäispäivärahan suuruinen.
49037:
49038:
49039: 30 § 30 §
49040:
49041: Tämän lain mukaisia etuoksia on haetta- Tämän lain mukaisia etuoksia on haetta-
49042: va: va:
49043:
49044: 2 a) synnytyksen yhteydessä maksettavaa 2 a) 1syysrahaa kahden kuukauden kulu-
49045: isyysrahaa sekä muuta isyysrahaa kahden essa isyysrahaoikeuden päättymisestä;
49046: kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta al-
49047: kaen sitä halutaan saada;
49048:
49049:
49050: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
49051: 6 HE 131/2000 vp
49052:
49053: Voimassa oleva laki Ehdotus
49054:
49055: kuuta 2001.
49056: Lakia sovelletaan isiin, joiden ensimmäi-
49057: nen kyseisestä isyysrahaan oikeuttavasta
49058: lapsesta johtuva isyysrahakausi alkaa lain
49059: voimassa ollessa.
49060: HE 132/2000 vp
49061:
49062:
49063:
49064:
49065: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 2001
49066: suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnanta-
49067: jan kansaneläkemaksusta
49068:
49069:
49070:
49071:
49072: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
49073:
49074:
49075: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä.
49076: vuodelta 2001 suoritettavista sairausva- Yksityisen työnantajan ja edellä mainitun
49077: kuutusmaksuista ja työnantajan valtion liikelaitoksen sairausvakuutusmaksun
49078: kansaneläkemaksusta. suuruus olisi 1,60 prosenttia palkoista.
49079: Eläkkeensaajilta eläketulon perusteella pe- Kunnalta, kuntayhtymäitä ja kunnalliselta
49080: rittävää sairausvakuutusmaksua ehdotetaan liikelaitokselta sekä kirkkotyönantajilta perit-
49081: aleunettavaksi 0,30 pennillä, jolloin maksu tävä kansaneläkemaksu olisi 3,15 prosenttia
49082: alenisi 3,20 pennistä 2,90 penniin veroäyriltä. ja sairausvakuutusmaksu 1,60 prosenttia pal-
49083: Vakuutetun sairausvakuutusmaksu olisi edel- koista. Valtiolta ja sen muulta laitokselta
49084: leen 1,50 penniä veroäyriltä. kuin liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan
49085: Työnantajilta perittävät maksut eivät muut- maakunnalta perittävä kansaneläkemaksu
49086: tuisi. Yksityisen yritystoiminnan piiriin olisi 3,95 prosenttia ja sairausvakuutusmaksu
49087: kuuluvalta työnantajalta ja sellaiselta valtion 2,85 prosenttia palkoista.
49088: liikelaitokselta, johon sovelletaan valtion lii- Työnantajan kansaneläkemaksua ja saira-
49089: kelaitoksista annettua lakia, perittäisiin usvakuutusmaksua perittäisiin edelleen myös
49090: vuonna 2001 kansaneläkemaksua yrityksen verovapaan ulkomaantyötulon perusteella.
49091: poistojen määrästä ja palkkasummasta riip- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
49092: puen 2,00, 4,00 tai 4,90 prosenttia vioesitykseen.
49093: Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
49094: den 2001 alusta.
49095:
49096:
49097:
49098:
49099: 209249V
49100: 2 HE 132/2000 vp
49101:
49102: PERUSTELUT
49103:
49104:
49105: 1. Johdanto 3,00 penniä veroäyriltä.
49106: Vuodelta 2000 vakuutetun sairausva-
49107: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen kuutusmaksua peritään 1,50 penma
49108: ohjelmassa todetaan, että hallitus varautuu kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäy-
49109: vaalikauden aikana 10-11 miljardin markan riltä. Eläketulon perusteella peritään tämän
49110: suuruisiin tulovero- ja sosiaalivakuutusmak- lisäksi sairausvakuutusmaksua 1,70 penniä
49111: superusteiden kevennyksiin, mikä edellyttää veroäyriltä.
49112: talouskasvun jatkumista vahvana, maltillisia Esityksessä ei ehdoteta muutosta vakuute-
49113: tulopoliittisia ratkaisuja ja verorakenteen ke- tun sairausvakuutusmaksuun, joten maksu
49114: hittämistä. Verotuksen kevennykset olisi edelleen 1,50 penniä kunnallisverotuk-
49115: kohdistetaan ansiotulojen verotukseen ja so- sessa vahvistetulta veroäyriltä. Eläketulon
49116: siaalivakuutusmaksujen alentamiseen. perusteella perittävää sairausvakuutusmaksun
49117: Veronkevennykset ajoitetaan suhdannetilan- korotusta ehdotetaan aleunettavaksi 1,70
49118: teen mukaan. Lisäksi hallitusohjelmassa pennistä 1,40 penniin veroäyriltä. Eläketulon
49119: todetaan, että eläkeläisten ylimääräisen sai- osalta perittävä sairausvakuutusmaksu alenisi
49120: rausvakuutusmaksun alentamista jatketaan. siten vuonna 2001 2,90 penniin veroäyriltä.
49121: Eläkkeensaajilta perittävää ylimääräistä Eläketuloa, jonka perusteella sairausvakuu-
49122: sairausvakuutusmaksua alennettiin 0, 70 pen- tusmaksun korotusta peritään, olisivat
49123: nillä veroäyriltä vuoden 2000 alusta ja veronalaiset vanhuus-, työkyvyttömyys- ja
49124: yksityisiltä työnantajilta perittävää alinta työttömyyseläke, perhe-eläke ja sukupolven-
49125: työnantajien kansaneläkemaksua alennettiin vaihdoseläke sekä muut luopumiskorvaukset.
49126: 0,40 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 heinä- Eläketuloa olisi myös maatalousyrittäjien
49127: kuun alusta lukien. Hallitus ehdottaa, että luopumistuki. Eläketuloa saavalta henkilöltä
49128: eläkkeensaajien ylimääräisen sairausvakuu- perittävästä sairausvakuutusmaksun korotuk-
49129: tusmaksun alentamista jatketaan alentamalla sesta, maksun täytäntöönpanosta ja muista
49130: maksua vuonna 2001 0,30 pennillä veroäyril- menettelysäännöksistä olisi voimassa ennak-
49131: tä. koperintälain ( 1118/ 1996) säännösten lisäksi
49132: myös, mitä sairausvakuutuslaissa säädetään
49133: 2. Nykytila ja ehdotetut muutok- vakuutetun sairausvakuutusmaksusta.
49134: set Vuonna 2001 perittävästä vakuutetun sai-
49135: rausvakuutusmaksusta sekä eläketuloa
49136: 2.1. Vakuutetun sairausvakuutusmak- saavalta henkilöltä perittävästä sairausvakuu-
49137: su tusmaksun korotuksesta ehdotetaan
49138: säädettäväksi yksivuotisella lailla.
49139: Sairausvakuutuslain (364/ 1963) 33 §:n 1
49140: momentin mukaan vakuutetun sairausvakuu- 2.2. Työnantajan sairausvakuutus-
49141: tusmaksun suuruus on 1,25 penma maksu
49142: veroäyriltä. Sairausvakuutusmaksua on kui-
49143: tenkin yksivuotisten lakien perusteella peritty Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun
49144: edellä mainittua määrää suurempana tai pie- lain (366/1963) 1 §:n 1 momentin mukaan
49145: nempänä. työnantaja on velvollinen suorittamaan
49146: Palkansaajilta alettiin vuonna 1993 periä kansaneläkelaitokselle työnantajan sairaus-
49147: työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmak- vakuutusmaksua 1,50 prosenttia
49148: sua. Eläkkeensaajilta ei mainittuja maksuja maksamiensa ennakkoperinnän alaisten
49149: peritä. Niiden sijaan on vuodesta 1993 peritty palkkojen määrästä. Myös sairausvakuutus-
49150: eläketulojen perusteella sairausvakuutusmak- maksua on peritty yksivuotisilla laeilla
49151: sua korotettuna palkansaajien maksuun poikkeavasti siitä, mitä työnantajan sosiaali-
49152: verrattuna. Korotus on ollut enimmillään turvamaksusta annetussa laissa säädetään.
49153: HE 132/2000 vp 3
49154:
49155:
49156: Samoin tämä maksu on ollut eri suuruinen maksut ehdotetaan vuonna 2001
49157: julkisen tahon työnantajille ja yksityisille pysytettäviksi ennallaan. Yksityisten työnan-
49158: työnantajille. tajien, valtion liikelaitosten,
49159: Työnantajilta perittävää sairausvakuutus- kuntatyönantajien sekä kirkkotyönantajien
49160: maksua korotettiin vuoden 1995 alusta 0,15 sairausvakuutusmaksu olisi siten 1,60 pro-
49161: prosenttiyksiköllä. Korotuksella oli tarkoitus senttia ja valtion, sen laitoksen sekä
49162: rahoittaa sairausvakuutusrahastosta työnanta- Ahvenanmaan maakunnan 2,85 prosenttia
49163: jille maksettavat korvaukset, joilla tasataan ennakonpidätyksen alaisista palkoista.
49164: vanhempainpäiväraha-ajalta aiheutuvia kus- Tuloverolain (1535/1992) 77 §:n muutok-
49165: tannuksia eri työnantajien kesken. sella yli kuuden kuukauden yhtäjaksoisen
49166: Kunta- ja kirkkotyönantajilta perittiin ulkomaantyöskentelyn perusteella maksettu
49167: vuodesta 1985 työttömyysturvaetuuksien ve- ulkomaantyötulo tuli vuoden 1998 alusta ko-
49168: ronalaistamiseen liittyen korkeampaa konaan verovapaaksi. Samassa yhteydessä
49169: sairausvakuutusmaksua kuin muilta julkisen muutettiin sairausvakuutuslain 33 §:ää siten,
49170: tahon työnantajilta. Kuntatyönantajien saira- että verovapaan ulkomaantyötulon perusteel-
49171: usvakuutusmaksu alennettiin la on kuitenkin maksettava vakuutetun
49172: valtiotyönantajan tasolle vuonna 1992. sairausvakuutusmaksua. Vuoden 1998 alusta
49173: Vuonna 1997 kuntatyönantajilta perittävä verovapaan ulkomaantyötulon perusteella on
49174: sairausvakuutusmaksu alennettiin vastaa- peritty myös työnantajan sairausvakuutus-
49175: maan yksityisten työnantajien maksua. Tätä käytäntöä ehdotetaan
49176: sairausvakuutusmaksua. Kuntatyönantajien jatkettavaksi myös vuonna 2001. Työnanta-
49177: maksujen alennukset on otettu huomioon jan sairausvakuutusmaksun määrästä ja
49178: kunnille maksettavissa valtionosuuksissa. perusteesta ehdotetaan säädettäväksi edelleen
49179: Kirkkotyönantajien maksua korotettiin yksivuotisella lailla.
49180: vuonna 1994, kun silloin toteutettu perhetuen
49181: uudistus lisäsi kirkon verotuloja. Kirkko- 2.3. Työnantajan kansaneläkemaksu
49182: työnantajien maksua alennettiin vuonna
49183: 1997, kun tuomiokapitulien ylläpito siirtyi Työnantajan kansaneläkemaksun suuruus
49184: valtiolta evankelis-luterilaiselle kirkolle. on kansaneläkelain (34711956) 3 §:n 2 mo-
49185: Vuoden 1999 alusta kirkkotyönantajien sai- mentin mukaan liiketoiminnan
49186: rausvakuutusmaksu alennettiin vastaamaan pääomavaltaisuudesta riippuen joko 4,25,
49187: yksityisten työnantajien ja kuntatyönantajien 4,75 tai 5,25 prosenttia työntekijälle suorite-
49188: maksutasoa. Samassa yhteydessä alennettiin tun ennakkoperinnän alaisen palkan
49189: kirkon saamaa osuutta yhteisöverojen tuotos- määrästä. Kansaneläkemaksun määrää on
49190: ta. kuitenkin useina vuosina yksivuotisilla laeilla
49191: Vuonna 2000 yksityisen sektorin työnanta- alennettu tai korotettu siitä, mitä kansanelä-
49192: jalta, kunnalta, kuntayhtymäitä ja kelain 3 §:n 2 momentissa säädetään.
49193: kunnalliselta liikelaitokselta, evankelis- Vuodesta 1982 yksityisiltä ja julkisen tahon
49194: luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja työnantajilta on peritty eri suuruista kansan-
49195: seurakuntayhtymäitä sekä ortodoksiselta kir- eläkemaksua.
49196: kolta ja sen seurakunnalta peritään Vuosina 1985 ja 1986 työttömyysturva-
49197: sairausvakuutusmaksua 1,60 prosenttia enna- etuuksien veronalaistamiseen liittyen
49198: konpidätyksen alaisen palkan määrästä. kunnalta ja kuntainliitolta, evankelis-
49199: Valtion ja sen laitoksen sekä Ahvenanmaan luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja
49200: maakunnan sairausvakuutusmaksu on 2,85 seurakuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirk-
49201: prosenttia palkoista. Sairausvakuutusmaksun kokunnalta ja sen seurakunnalta perittävää
49202: suuruutta määrättäessä sellaista valtion liike- kansaneläkemaksua korotettiin. Vuosina
49203: laitosta, johon sovelletaan valtion 1987-1996 kaikilta julkisen tahon työnanta-
49204: liikelaitoksista annettua lakia (627/1987), pi- jilta perittiin saman suuruista
49205: detään yksityisen sektorin piiriin kuuluvana kansaneläkemaksua. Kuntatyönantajilta pe-
49206: työn antajana. rittävä kansaneläkemaksu alennettiin vuonna
49207: Työnantajilta perittävät sairausvakuutus- 1997 vastaamaan yksityisten työnantajien
49208: 4 HE 132/2000 vp
49209:
49210:
49211: keskimääräistä maksutasoa. Kirkkotyönanta- 3. Esityksen vaikutukset
49212: jien maksua alennettiin vastaavasti vuonna
49213: 1999. 3.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset
49214: Vuodelta 2000 yksityisen työnantajan kan-
49215: saneläkemaksua on peritty kesäkuun loppuun Eläketulon perusteella perittäisiin edelleen
49216: saakka 2,40, 4,00 tai 4,90 prosenttia enna- ylimääräistä sairausvakuutusmaksua. Mak-
49217: konpidätyksen alaisen palkan määrästä. sun pienentäminen 0,30 pennillä veroäyriltä
49218: Heinäkuun alusta yksityisiltä työnantajilta vähentäisi kansaneläkelaitoksen saamia mak-
49219: alimmassa maksuluokassa perittävä kansan- sutuottoja vuonna 2001 noin 155 miljoonalla
49220: eläkemaksu alennettiin 2,00 prosenttiin markalla. Tällöin on oletettu, että uudet en-
49221: palkoista. Kunnalta, kuntayhtymäitä ja kun- nakonpidätysperusteet tulevat voimaan
49222: nalliselta liikelaitokselta sekä helmikuun alusta. Lisäksi on otettu huomi-
49223: kirkkotyönantajilta perittävä työnantajan oon maksujen tilityksessä
49224: kansaneläkemaksu on 3,15 prosenttia pal- kansaneläkelaitokselle oleva kuukauden vii-
49225: koista. Muilta julkisen tahon työnantajilta ve. Vuositasolla sairausvakuutusmaksun
49226: peritään maksua 3,95 prosenttia palkoista. alentamisen tuottoja pienentävä vaikutus olisi
49227: Hyväksyessään vuoden 2000 lisätalousar- noin 190 miljoonaa markkaa. Valtion takuu-
49228: vioesityksen eduskunta edellytti että hallitus suoritus sairausvakuutusrahastoon kasvaisi
49229: selvittää vuoden 2000 aikana, aiheuttaako li- vastaavilla määrillä. Eläkkeensaajilta vuonna
49230: sätalousarvioon sisältyvä pientyönantajan 2001 perittävä ylimääräinen sairausvakuu-
49231: kansaneläkemaksun alentaminen kilpailun tusmaksu tuottaisi 1,40 pennin suuruisena
49232: merkittävää vääristymää ja ryhtyy tarvit- vuositasolla noin 870 miljoonaa markkaa.
49233: taessa toimiin kilpailuedellytysten Yksityisiltä työnantajilta perittäisiin kan-
49234: tasapainottamiseksi. Sosiaali- ja terveysmi- saneläkemaksua edelleen porrastettuna.
49235: nisteriön tarkoituksena on vuoden 2000 Porrastus olisi saman suuruinen kuin loppu-
49236: aikana selvittää työnantajan kansaneläke- vuonna 2000 ja sen tuotoksi arvioidaan noin
49237: maksun vaikutusta eri työnantajaryhmien 1 970 miljoonaa markkaa vuonna 2001.
49238: kilpailuasemaan. Vuodesta 1995 peritty sairausvakuutus-
49239: Esityksessä ei ehdoteta muutettaviksi työn- maksun 0,15 prosenttiyksikön korotus tuottaa
49240: antajilta perittäviä kansaneläkemaksuja. yksityisten työnantajien osalta noin 320 mil-
49241: Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksu joonaa markkaa vuonna 2001.
49242: olisi vuonna 2001 poistojen määrästä ja Vanhempainpäiväraha-ajalta suoritettavien
49243: palkkasummasta riippuen edelleen 2,00, 4,00 vuosilomakustannusten korvausten määrä ar-
49244: tai 4,90 prosenttia ennakonpidätyksen alaisis- vioidaan vuonna 2001 noin 80 miljoonaksi
49245: ta palkkioista. Kunnalta, kuntayhtymäitä ja markaksi.
49246: kunnalliselta liikelaitokselta, evankelis- Kansaneläkerahaston nettorahoitusomai-
49247: luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja suuden vähimmäismäärä on neljä prosenttia
49248: seurakuntayhtymäitä sekä ortodoksiselta kansaneläkevakuutuksen vuotuisista makse-
49249: kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta perittävä tuista kokonaismenoista ja
49250: työnantajan kansaneläkemaksu olisi 3,15 sairausvakuutusrahaston nettorahoitusomai-
49251: prosenttia palkoista. Valtiolta ja sen laitok- suuden vähimmäismäärä kahdeksan
49252: selta sekä Ahvenanmaan maakunnalta prosenttia sairausvakuutuksen vuotms1sta
49253: perittävä kansaneläkemaksu olisi 3,95 pro- maksetuista kokonaismenoista. Valtio vastaa
49254: senttia palkoista. Yksityisiin työnantajiin takuusuorituksena vuosittain mainittujen vä-
49255: rinnastetaan edelleen myös valtion liikelai- himmäismäärien saavuttamisesta.
49256: toksista annetun lain mukaiset liikelaitokset. Valtion takuusuorituksen määrään vaikut-
49257: Työnantajan kansaneläkemaksua perittäi- tavat edellä ehdotetun lisäksi myös seuraavat
49258: siin edelleen myös verovapaan erikseen annettavat kansaneläkelaitoksen ra-
49259: ulkomaantyötulon perusteella. Kansaneläke- hoitusta koskevat hallituksen esitykset.
49260: maksun määrästä ja perusteesta säädettäisiin Hallituksen esityksellä laiksi Kansaneläkelai-
49261: yksivuotisella lailla. toksen rahoituksen väliaikaisesta
49262: muuttamisesta vuonna 2001 (HE 107/2000
49263: HE 132/2000 vp 5
49264:
49265:
49266: vp) tilitettäisiin osa arvonlisäveron tuotosta, (puolisoilla alle 3 000) markan kuukausielä-
49267: 2 400 miljoonaa markkaa, kansaneläkelaitok- kettä saavat, jotka eivät joudu maksamaan
49268: sen kansaneläkerahastoon sen rahoituksen kunnallisveroa eikä siten myöskään sairaus-
49269: turvaamiseksi. Hallituksen esityksellä laiksi vakuutusmaksua.
49270: tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta Uudet verokortit tulevat vuonna 2001 voi-
49271: vuodelta 2001 perittävästä maksusta (HE maan todennäköisesti helmikuun alusta.
49272: 117/2000 vp) toteutettaisiin niin sanottu Siihen saakka eläkkeensaajilta perittäisiin
49273: täyskorvausperiaate tapaturma- ja liikenne- ennakonpidätyksessä sairausvakuutusmaksua
49274: vakuutuksessa. Maksun tuotto 307 miljoonaa vuoden 2000 tasoisena.
49275: markkaa on otettu huomioon sairausvakuu-
49276: tusmenojen valtion osuuden vähennyksenä. 4. Asian valmistelu
49277: Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen val-
49278: tion takuusuoritusta ei tarvittaisi vuonna Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja
49279: 2001 kansaneläkerahastoon. Kansaneläkera- terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä
49280: hastosta olisi mahdollista siirtää varoja noin on kuultu valtiovarainministeriötä, kansan-
49281: 900 miljoonaa markkaa sairausvakuutusra- eläkelaitosta ja Verohallitusta.
49282: hastoon. Siirron jälkeen valtion
49283: takuusuorituksen määräksi sairausvakuutus- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
49284: rahastoon arvioidaan vuonna 2001 noin seikkoja
49285: 2 900 miljoonaa markkaa, missä olisi kasvua
49286: kuluvan vuoden takuusuorituksen arviosta Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
49287: noin 660 miljoonaa markkaa. Varojen siirtä- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
49288: minen rahastojen välillä on mahdollista sen yhteydessä. Kansaneläkelaitoksen rahoi-
49289: vuoden 2001 loppuun. tuksen osalta esitys liittyy 3.1. kohdassa
49290: mainittuihin erikseen annettaviin hallituksen
49291: 3.2. Vaikutukset eri kansalaisryhmien esityksiin.
49292: asemaan
49293: 6. Voimaantulo
49294: Eläkkeensaajan sairausvakuutusmaksun
49295: alentaminen vuonna 2001 lisäisi 5 000 mar- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 pat-
49296: kan kuukausieläkettä saavan yksin asuvan vänä tammikuuta 2001. Lakia sovellettaisiin
49297: eläkeläisen nettotuloa vajaalla 10 markalla vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa.
49298: kuukaudessa ja eläkeläispuolison tuloa noin
49299: 12 markalla kuukaudessa. Suurempaa 8 500 Edellä ehdotetun perusteella annetaan
49300: markan kuukausieläkettä saavan nettotulon Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava la-
49301: muutos olisi noin 25 markkaa kuukaudessa. kiehdotus:
49302: Alennuksen ulkopuolelle jäävät alle 3 500
49303: 6 HE 132/2000 vp
49304:
49305:
49306: Lakiehdotus
49307:
49308:
49309:
49310: Laki
49311: vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläke-
49312: maksusta
49313:
49314:
49315: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
49316:
49317:
49318: 1§ tykse~ alaisen palkan ja tuloverolain 77 §: ssä
49319: tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana
49320: V akuutetun sairausvakuutusmaksu mak~etun osan yhteism~ärästä peritään työn-
49321: antaJan satrausvakuutusmaksua.
49322: Sen estämättä, mitä sairausvakuutuslaissa Ulkomaantyötulon rahana maksettavaan
49323: (364/1963) säädetään vakuutetun sairausva- osa~n ei kuitenkaan lueta työnantajan mak-
49324: kuutusmaksun määrästä, maksu on 1 50 samia työstä johtuvien kustannusten
49325: penniä vakuutetulle vuodelta 2001 toimitet- korvauksia siltä osin kuin ne ovat tulovero-
49326: tavassa kunnallisverotuksessa vahvistetulta lain tai sen nojalla annettujen säännösten
49327: veroäyriltä. Vakuutusmaksua määrättäessä mukaan verovapaita. Maksun suuruus on:
49328: otetaan huomioon, mitä tuloverolaissa 1) yksityiseltä työnantajalta ja sellaiselta
49329: (153511992) säädetään. valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan val-
49330: tion liikelaitoksista annettua lakia
49331: (62711987), kunnalta ja kuntayhtymäitä sekä
49332: 2§ kunnalliselta liikelaitokselta, evankelis-
49333: luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja
49334: seurakuntayhtymäitä sekä ortodoksiselta
49335: Sairausvakuutusmaksun korotus kirkkokt;mnalta ja sen seurakunnalta 1,60
49336: prosenttia;
49337: Jos vakuutettu saa vuoden 2001 aikana elä- 2) valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin
49338: ketuloa, häneltä peritään sen lisäksi, mitä 1 valtion liikelaitoksista annetussa laissa tar-
49339: §: ssä säädetään, sairausvakuutusmaksua 1 40 koitetulta liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan
49340: penniä hänelle vuodelta 2001 toimitettava~sa maakunnalta 2,85 prosenttia.
49341: kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäy-
49342: riltä. Tämä sairausvakuutusmaksun korotus
49343: on kuitenkin enintään 1,40 prosenttia ve-
49344: 4§
49345: ronalaisesta eläketulosta.
49346: Työnantajan kansaneläkemaksu
49347: 3§
49348: Sen estämättä, mitä kansaneläkelaissa
49349: (34711956) säädetään työnantajan kansanelä-
49350: Työnantajan sairausvakuutusmaksu kemaksun määrästä ja perusteesta,
49351: työntekijälle vuoden 2001 aikana suoritetun
49352: Sen estämättä, mitä työnantajan sosiaali- enn~konpidätyksen alaisen palkan ja tulove-
49353: turvamaksusta annetussa laissa (36611963) rolam 77 §:ssä tarkoitetusta
49354: säädetään työnantajan sairausvakuutusmak- ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan
49355: sun määrästä ja perusteesta, työntekijälle yhteismäärästä peritään työnantajan kansan-
49356: vuoden 2001 aikana suoritetun ennakonpidä- eläkemaksua. Ulkomaantyötulon rahana
49357: HE 132/2000 vp 7
49358:
49359:
49360: maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työn- 2) kunnalta ja kuntayhtymäitä sekä kunnal-
49361: antajan maksamia työstä johtuvien liselta liikelaitokselta, evankelis-luterilaiselta
49362: kustannusten korvauksia siltä osin kuin ne kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayh-
49363: ovat tuloverolain tai sen nojalla annettujen tymäitä sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja
49364: säännösten mukaan verovapaita. Maksun sen seurakunnalta 3,15 prosenttia;
49365: suuruus on: 3) valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin
49366: 1) yksityiseltä työnantajalta ja valtion liike- valtion liikelaitoksista annetussa laissa tar-
49367: laitoksista annetussa laissa tarkoitetulta koitetulta liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan
49368: valtion liikelaitokselta: maakunnalta 3,95 prosenttia.
49369: a) 2,00 prosenttia Jos työnantajan tilikausi ei ole päättynyt
49370: b) 4,00 prosenttia, jos liiketoimintaa har- vuonna 1999, yksityisen työnantajan kansan-
49371: joittavan työnantajan, joka on velvollinen eläkemaksun suuruutta määrättäessä
49372: suorittamaan valtiolle tuloveroa, tai tulovero- käytetään vuoden 1998 verotusta varten an-
49373: lain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun nettuja tietoja sekä vastaavana aikana
49374: liiketoimintaa harjoittavan elinkeinoyhtymän maksettuja palkkoja.
49375: vuodelta 1999 toimitettua verotusta varten
49376: antamassa veroilmoituksessa ilmoitettujen 5§
49377: kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoista
49378: tekemien säännönmukaisten poistojen määrä Voimaantulo
49379: on yli 300 000 markkaa ja samalla vähintään
49380: 10 ja enintään 30 prosenttia samana vero- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
49381: vuonna maksetuista palkoista; tai kuuta 2001 ja on voimassa 31 päivään
49382: c) 4,90 prosenttia, jos mainittujen poistojen joulukuuta 2001.
49383: määrä on yli 300 000 markkaa ja samalla yli Lakia sovelletaan vuodelta 2001 toimitet-
49384: 30 prosenttia sanottuna aikana maksetuista tavassa verotuksessa.
49385: palkoista; Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
49386: lain täytäntöönpanoon edellyttämiin toimen-
49387: piteisiin.
49388:
49389:
49390:
49391: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
49392:
49393:
49394: Tasavallan Presidentti
49395:
49396:
49397:
49398:
49399: TARJA HALONEN
49400:
49401:
49402:
49403:
49404: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
49405: HE 133/2000 vp
49406:
49407:
49408:
49409:
49410: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveyden-
49411: huollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttami-
49412: sesta
49413:
49414:
49415:
49416:
49417: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
49418:
49419: Esitykseen sisältyvät terveydenhuollon am- jossa säädettäisiin terveydenhuollon ammat-
49420: mattihenkilöistä annettuun lakiin ehdotetut tihenkilöiden keskusrekisterin tietosisällöstä
49421: muutokset ovat luonteeltaan pääasiassa tek- ja rekisteriin sisältyvien tietojen antamisesta.
49422: nisiä. Eräisiin säännöksiin ehdotetaan myös Esityksen mukaan terveydenhuollon oikeus-
49423: sisältöä koskevia muutoksia. Esityksen mu- turvakeskuksella olisi oikeus rajoittaa laillis-
49424: kaan erikoislääkärin ja erikoishammaslää- tetun terveydenhuollon ammattihenkilön am-
49425: kärin oikeuksien myöntämismenettely muu- matinharjoittamisoikeutta tai poistaa se ko-
49426: tettaisiin vastaamaan kansainvälistä käy- konaan taikka kieltää nimikesuojattua am-
49427: täntöä siten, että terveydenhuollon oike- mattihenkilöä käyttämästä asetuksessa sää-
49428: usturvakeskus myöntäisi heille oikeuden dettyä terveydenhuollon ammattinimikettä
49429: harjoittaa ammattiaan hakemuksesta. myös määräaikaisella turvaamistoimenpiteel-
49430: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- lä.
49431: kusrekisteriin tallennettavia tietoja ja tietojen Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
49432: luovuttamista koskevat säännökset siirrettäi- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
49433: siin terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan
49434: sesta annetusta asetuksesta lain 5 lukuun, voimaan vuoden 2001 alusta.
49435:
49436:
49437:
49438:
49439: 209248U
49440: 2 HE 133/2000 vp
49441:
49442:
49443:
49444:
49445: SISÄLLYSLUETTELO
49446:
49447: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ......................................................................... 1
49448:
49449: SISALLYSLUETTELO ................... "....................................................................................... 2
49450:
49451: YLEISPERUSTELUT .............................................................................................................. 3
49452: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset ................................................................................ 3
49453: 1.1. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä .................................................. 3
49454: 1.2. Ulkomaiden lainsäädäntö ............................................................................... 4
49455: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset .•.•..•..•...•.••.....••.....•.•.....•........•.....•..•...•..•....•.•...... 5
49456: 3. Asian valmistelu ........................................................................................................... 5
49457: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja .......................................................................6
49458:
49459: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT .............................................................................. 7
49460: 1. Lakiehdotusten perustelut........................................................................................... 7
49461: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta ....•.•••....•. 7
49462: 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset .................................................................... 12
49463: 3. Voimaantulo ............................................................................................................... 12
49464: LAKIEHDOTUKSET ............................................................................................................ 13
49465: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta .....•..•.... 13
49466:
49467: LIITE ....................................................................................................................................... 17
49468:
49469: RINNAKKAISTEKSTIT ....................................................................................................... 17
49470: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta .....•......• 17
49471: HE 133/2000 vp 3
49472:
49473:
49474: YLEISPERUSTELUT
49475:
49476: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- van lainsäädännön nimikkeistön tarvetta ja
49477: set laajuutta sekä koulutuksen sisältöä ja koulu-
49478: tusrakennetta. Tässä yhteydessä tarkastellaan
49479: 1.1. Laki terveydenhuollon ammatti- myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden
49480: henkilöistä erikoispätevyyskysymystä. Hallituksen esi-
49481: tyksessä ei ole otettu kantaa psykoterapia-
49482: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä an- palveluihin eikä psykoterapiakoulutukseen.
49483: nettu laki (559/1994) tuli voimaan 1 päivänä Jatkotoimenpiteenä olisi kuitenkin tarkoituk-
49484: heinäkuuta 1994. Lailla yhtenäistettiin ja senmukaista arvioida psykoterapiapalvelujen
49485: ajanmukaistettiin terveydenhuollon amma- vaikuttavuutta, psykoterapiakoulutuksen kri-
49486: tinharjoittamista koskeva lainsäädäntö. teereiden määrittelemistä ja koulutuksen
49487: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä an- järjestämistä.
49488: netun lain soveltamisessa on ilmennyt jossain Lain 25 §:n ja 28 §:n sisältämät turvaamis-
49489: määrin ongelmia. Esityksen mukaan erikois- toimenpiteet ovat sekä potilasturvallisuuden
49490: pätevyyden myöntämismenettelyn yhden- että ammattihenkilön oikeussuojan kannalta
49491: mukaistaminen vastaamaan kansainvälistä sanamuodoltaan puutteellisesti ja osin epäyh-
49492: käytäntöä edellyttää, että ehdotetun 4 §:n 4 tenäisesti säännelty. Tämän vuoksi 25 §
49493: momentin mukaisesti terveydenhuollon oi- yhtenäistettäisiin sanamuodoltaan 28 §:n
49494: keusturvakeskus myöntäisi vastaisuudessa kanssa siten, että kummassakin pykälässä
49495: ilmoitusmenettelyn sijaan hakemuksen pe- mainittaisiin muun muassa sairaus, päihtei-
49496: rusteella erikoislääkärin ja erikoishammas- den väärinkäyttö ja heikentynyt toimintakyky
49497: lääkärin oikeuden Suomen kansalaiselle tai sellaisina seikkoina, joiden perusteella voi-
49498: ulkomaalaiselle, joka on suorittanut erikois- taisiin ryhtyä selvittämään ammattihenkilön
49499: lääkärin tai -hammaslääkärin tutkinnon ammatillista toimintakykyä ja terveydentilaa
49500: Suomessa. veivoittamalla hänet 25 §:ssä mainittuihin
49501: Nykyinen järjestely terveydenhuollon am- tutkimuksiin. Pykälän mukaan ammatinhar-
49502: mattihenkilöiden valvonnassa välttä- joittaja voitaisiin määrätä lääkärintarkas-
49503: mättömän keskusrekisterin (niin sanottu tukseen tai sairaalatutkimuksiin, joissa selvi-
49504: Terhikki-rekisteri) osalta sosiaali- ja terveys- tettäisiin hänen terveydentilansa vaikutus
49505: alan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja ter- hänen työkykyynsä. Lisäksi ammattihenkilön
49506: veydenhuollon oikeusturvakeskuksen kesken ammatinharjoittamistaitoa ja ammattitietoja
49507: ei ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. voitaisiin selvittää määräämällä hänet työko-
49508: Tämän vuoksi terveydenhuollon ammatti- keiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun.
49509: henkilöiden keskusrekisteri siirretään 1 Vastaanottotoiminnan tarkastuksen yhteydes-
49510: päivään tammikuuta 2001 mennessä koko- sä ehdotetaan tarkastusoikeus laajennetta-
49511: naisuudessaan terveydenhuollon oikeus- vaksi ulottumaan ammattihenkilön ammatti-
49512: turvakeskukselle. Perustuslaki sekä toiminnan ohella myös avustavaan henkilö-
49513: tietosuoja-ja julkisuuslainsäädäntö edellyttä- kuntaan ja vastaanotolla oleviin laitteisiin.
49514: vät, että rekisterin tietosisältöä, Poliisi olisi velvollinen antamaan tarvittaessa
49515: henkilötietojen antamista ja rekisteröintiä virka-apua tarkastusta suoritettaessa. Käy-
49516: koskevat säännökset siirretään terveyden- tännössä on osoittautunut tarpeelliseksi, että
49517: huollon oikeusturvakeskuksesta annetusta edellä mainittujen lääketieteellisten syiden
49518: asetuksesta (112111992) terveydenhuollon ohella turvaamistoimenpiteisiin voitaisiin
49519: ammattihenkilöistä annettuun lakiin. Rekiste- ryhtyä, jos ammattihenkilö on todettu muun
49520: rin tietosisällöstä säädettäisiin 24 a §:ssä ja vastaavan syyn tai näistä johtuvan ammatti-
49521: rekisteritietojen antamisesta 24 b §:ssä. taidottomuuden, tai muulla tavoin perustel-
49522: Nykyistä laajemmasta terveydenhuollon lusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi
49523: valvonta-, laadunvarmistus- ja toimivuusnä- kykenemättömäksi tOimimaan terveyden-
49524: kökulmasta selvitetään jatkotoimenpiteillä huollon ammattihenkilönä. Käytännössä on
49525: terveydenhuollon ammattihenkilöitä koske- ollut tarvetta myös ammattihenkilöiden hal-
49526: 4 HE 133/2000 vp
49527:
49528:
49529: Iinnolliseen ohjaukseen, mihin nykyinen kassa laillistettavia ammattiryhmiä on 12 ja
49530: säännös ei ole antanut mahdollisuutta. Tämän lisäksi kymmenen muun ammattiryhmän
49531: johdosta ehdotetaan, että 28 §: ssä säädettäi- koulutusta säännellään ja ne kuuluvat am-
49532: siin nimenomaisesti edellä mainituista sei- mattihenkilöiden valvontamenettelyn piiriin.
49533: koista. Alankomaissa laillistettavia ja sitä kautta ni-
49534: Lain 26 §:ssä säädettyjä turvaamistoimen- mikesuojan saavia ammatinharjoittajaryhmiä
49535: piteitä voidaan soveltaa ammattihenkilöön on ainoastaan kahdeksan. Isossa-Britanniassa
49536: hänen menetellessään ammattitoiminnassaan rekisteröidään ainakin 22 terveydenhuollon
49537: virheellisesti. Virheellistä toimintaa koske- ammatin harjoittajaa.
49538: van luettelon ensimmäinen kohta on nyky- Ainoastaan nimikesuojattuja ammattihenki-
49539: muodossaan puutteellinen, sillä se koskee löryhmiä on vain Suomessa (21), Ruotsissa
49540: vain lain 15 -21 §:ssä säädettyjen velvolli- ( 4) ja Alankomaissa. Molemmissa Pohjois-
49541: suuksien rikkomista. Koska lääkäreiden ja maissa ammattinimikkeen suojaamisella
49542: hammaslääkäreiden erityisistä oikeuksista ja pyritään siihen, että terveyspalveluja käyttä-
49543: velvollisuuksista on säädetty lain 22 ja vät potilaat voivat varmistua ammatin-
49544: 23 §:ssä, myös niiden laiminlyönnistä ehdo- harjoittajan saaneen tietyn koulutuksen ja
49545: tetaan säädettäväksi 26 §:n 1 momentin 1 olevan ammatinharjoittamista koskevan lain-
49546: kohdassa. Lisäksi pykälässä ehdotetaan mah- säädännön, erityisesti siihen kuuluvan val-
49547: dolliseksi myös määräaikaisten turvaa- vonnan piirissä. Hollannissa nimikesuojan
49548: mistoimenpiteiden käyttöönotto laissa sää- voivat lakia alemman asteisiin normeihin pe-
49549: dettyjen toistaiseksi voimassa olevien tur- rustuen saada avustavaan terveydenhuollon
49550: vaamistoimenpiteiden ohella. henkilökuntaan kuuluvat ammatinharjoittajat.
49551: Ruotsissa Socialstyrelsen ylläpitää rekiste-
49552: 1.2. Ulkomaiden lainsäädäntö riä laillistetuista terveyden- ja sairaanhoidon
49553: ammattihenkilöistä. Rekisteristä käy ilmi
49554: Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty myös se, keneltä on poistettu laillistus tai ke-
49555: syksyllä 1999 terveydenhuollon ammattihen- nen oikeutta lääkkeiden määräämiseen on
49556: kilöitä koskevan lainsäädännön kan- rajoitettu. Rekisterin tarkoituksena on antaa
49557: sainvälinen vertailu (Selvityksiä 1999: 12, Socialstyrelsenille yleiskuva maan tervey-
49558: STM). Vertailumaina olivat Suomen ohella den- ja sairaanhoidon henkilöstöresursseista.
49559: muut Pohjoismaat sekä Iso-Britannia ja Nimikesuojatuista ammattihenkilöistä ei sen
49560: Alankomaat. Tiedot vertailumaiden amma- sijaan pidetä valtakunnallista rekisteriä, sillä
49561: tinharjoittamislainsäädännöstä pohjautuvat sen on katsottu vaativan liian suurta hallin-
49562: mainittuun selvitykseen. nollista panostusta. Lisäksi Socialstyrelse-
49563: Suomessa on tällä hetkellä 17 laillistettavaa nissä on terveyden- ja sairaanhoidon toimin-
49564: ja 21 nimikesuojattua (nimikesuojatuista taa koskeva rekisteri, johon toimintaa har-
49565: ammateista yhdeksään ei enää kouluteta) eli joittavan tulee ilmoittaa tiedot muun muassa
49566: yhteensä 38 terveydenhuollon ammattihenki- toiminnan sisällöstä, toimipaikasta, siellä
49567: löistä annetun lain piiriin kuuluvaa ter- työskentelevien ammatinharjoittajien luku-
49568: veydenhuollon ammattihenkilöryhmää. määrästä ja koulutuksesta sekä toimintaa
49569: Muissa Pohjoismaissa näitä ryhmiä on vä- varten otetusta potilasvakuutuksesta. Hälso-
49570: hemmän. Ruotsissa laillistus myönnetään 16 och sjukvårdens ansvarsnämnd ylläpitää puo-
49571: ammattiryhmälle, joista 13 saa samalla nimi- lestaan rekisteriä henkilöistä, joista on tehty
49572: kesuojan, ja pelkästään nimikesuojattuja ammatinharjoittamista koskeva ilmoitus ky-
49573: ammattiryhmiä on tämän lisäksi neljä. Nor- seiselle lautakunnalle. Rekisteristä ilmenevät
49574: jassa laillistettavia ja samalla nimikesuojan myös lautakunnan terveydenhuollon amma-
49575: saavia ammattiryhmiä on 27. Islannissa lail- tinharjoittajille langettamat kurinpidolliset tai
49576: listetaan 30 terveydenhuollon ammattiryh- ammatinharjoittamisoikeutta rajoittavat toi-
49577: mään kuuluvaa henkilöä, jotka oletettavasti menpiteet.
49578: saavat samalla myös yksinoikeuden ammat- Norjassa yksityistä toimintaa harjoittavan,
49579: tinimikkeensä käyttämiseen (näin ainakin laillistetun tai lisenssin saaneen terveyden-
49580: lääkäreiden ja sairaanhoitajien osalta). Tans- huollon ammattihenkilön tulee antaa läänille
49581: HE 133/2000 vp 5
49582:
49583:
49584: (erikoissairaanhoidossa) tai kunnalle (muu lääkäreille ja sairaanhoitajille. Islannissa
49585: terveyden- ja sairaanhoito) ilmoitus yksityis- sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää oi-
49586: ten terveyspalvelujen antamiseen liittyvän keuden esimerkiksi erikoissairaanhoitajan tai
49587: toiminnan aloittamisesta tai lopettamisesta. erikoislääkärin ammattinimikkeen käyttämi-
49588: Kunnille on puolestaan säädetty velvollisuus seen. Hollannissa asianomainen ministeriö
49589: tällaisista tiedoista koostuvan rekisterin yllä- voi myöntää erikoisoikeuksia.
49590: pitämiseen. Kunnista ja lääneistä tiedot
49591: kerätään valtakunnalliseen keskusrekisteriin. 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
49592: Lääninlääkärit ja Statens helsetilsyn ovat tukset
49593: puolestaan velvollisia rekisteröimään amma-
49594: tinharjoittajille annettuja varoituksia sekä Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-
49595: ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista ja kusrekisterin tekninen ylläpito kuuluu tällä
49596: peruuttamista koskevat asiat. hetkellä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
49597: Tanskassa kaikki laillistettavat terveyden- kehittämiskeskukselle. Terveydenhuollon
49598: huollon ammattihenkilöt merkitään ter- ammattihenkilöiden keskusrekisterissä on
49599: veyshallituksen ylläpitämään rekisteriin, noin 280 000 ammattihenkilöä, joista on tällä
49600: johon merkitään muun muassa tiedot ammat- hetkellä laillistettuja 159 305, luvan saaneita
49601: tihenkilön nimestä, henkilötunnuksesta, 315 ja nimikesuojattuja 119 611. Vuoden
49602: osoitteesta, opiskelupaikasta sekä hänelle 2001 alusta sanotun rekisterin tekninen yllä-
49603: myönnetystä ammatinharjoittamisoikeudesta. pito siirtyisi kokonaisuudessaan terveyden-
49604: Islannissa valmistellaan uutta ammatinhar- huollon oikeusturvakeskukselle.
49605: joittamista koskevaa lainsäädäntöä, jossa Valtakunnallisen rekisterin ylläpidon siirto
49606: tullaan ottamaan kantaa terveydenhuollon ja rekisterin tietosisällön tarkistaminen sekä
49607: ammattihenkilöiden rekisteröimiseen. ajantasalle saattaminen aiheuttavat tervey-
49608: Alankomaissa viranomaisen pitämään re- denhuollon oikeusturvakeskukselle mer-
49609: kisteriin merkitään hakemuksen perusteella kittäviä lisäkustannuksia ja edellyttävät
49610: ainoastaan kahdeksaan laillistettavaan am- lisävoimavaroja. Niin ikään tietojen luovut-
49611: mattiryhmään kuuluvat henkilöt. Muista taminen rekisteristä poikkeusoloihin varau-
49612: terveydenhuollon ammatinharjoittajista ei pi- tumista sekä esimerkiksi työvoimatarpeen
49613: detä virallista rekisteriä, vaikka heillä lakia ennakointia varten sosiaali- ja terveysminis-
49614: alemman asteisten normien nojalla saattaakin teriölle ja muille viranomaisille on
49615: olla yksinoikeus ammattinimikkeen käyttä- kustannusvaikutukseltaan terveydenhuollon
49616: miseen. Ammatilliset yhdistykset tai muut oikeusturvakeskukselle merkittävä muutos.
49617: vastaavat elimet voivat kuitenkin pitää omia Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2001
49618: ammatinharjoittajarekistereitään. on osoitettu henkilöstövoimavarat ja mää-
49619: Suomalainen käytäntö erikoislääkärin ja räraha edellä mainittujen uusien tehtävien
49620: erikoishammaslääkärin oikeuden myöntämi- hoitamista varten. Terveydenhuollon oikeus-
49621: sessä poikkeaa menettelystä muissa maissa, turvakeskuksen toimintamenomomentin
49622: joissa tämän oikeuden saa yleensä vain ha- määrärahan lisäyksenä on otettu huomioon
49623: kemuksesta. Ruotsissa erikoispätevyyksiä 883 000 markkaa valtakunnallisen keskusre-
49624: myönnetään tällä hetkellä hakemuksesta lää- kisterin ylläpidon aiheuttamina menoina.
49625: käreiden ja hammaslääkäreiden ohella myös Lisämääräraha sisältää kahden henkilön
49626: sairaanhaitajille. Norjan ammatinharjoitta- palkkausmenot 435 000 mk sekä rekisterin
49627: mislaissa oikeutta erikoispätevyyden saa- tietosisällön päivityksen ja teknisen ylläpidon
49628: miseen ei ole rajattu mihinkään tiettyihin menot 448 000 markkaa.
49629: ammattiryhmiin, vaan asia on jätetty sosiaali-
49630: ja terveysministeriön harkintaan. Tällä het-
49631: kellä Norjassa myönnetään erikois- 3. Asian valmistelu
49632: pätevyyksiä lääkäreille ja hammaslääkäreille.
49633: Tanskassa erikoispätevyyden myöntää ha- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 9 pat-
49634: kemuksesta terveysministeriö. Erikoispäte- vänä helmikuuta 2000 työryhmän, jonka
49635: vyyksiä myönnetään lääkäreille, hammas- tehtäväksi annettiin:
49636: 6 HE 133/2000 vp
49637:
49638:
49639: 1) selvittää terveydenhuollon ammat- osaltaan terveydenhuollon palvelujen laatua
49640: tihenkilöitä koskevan lainsäädännön ja potilasturvallisuutta. Lausunnoissa ovat
49641: kiireelliset muutostarpeet, nousseet esille keskeisinä asioina terveyden-
49642: 2) tehdä selvityksen perusteella ehdotus huollon ammattinimikkeet, erikoispätevyys
49643: terveydenhuollon ammattihenkilöitä koske- sekä mainitun Terhikki-rekisterin tiedot ja
49644: van lainsäädännön tarkistamiseksi ja niiden antaminen. Lisäksi lausunnoissa on
49645: 3) selvittää terveyden- ja sairaanhoidon kiirehditty terveydenhuollon ammattihenki-
49646: henkilöstön valvontaa ja yksityisen tervey- löitä koskevan lainsäädännön laajempaa
49647: denhuollon lupahallintoa koskevat toimi- uudistamista ottaen huomioon esimerkiksi
49648: valtakysymykset Ahvenanmaan maakunta- kansainvälisen käytännön esille tuomat yh-
49649: hallituksen, terveydenhuollon oikeusturva- denmukaistamistarpeet. Lausunnoissa esi-
49650: keskuksen ja asianomaisen lääninhallituksen tetyt tarkistusehdotukset on otettu huomioon
49651: välillä. mahdollisuuksien mukaan.
49652: Työryhmä suoritti toimeksiannossa maini-
49653: tut selvitykset ja teki hallituksen esityksen 4. Muita esitykseen vaikuttavia
49654: muotoon laaditun ehdotuksen terveydenhuol- seikkoja
49655: lon ammattihenkilöistä annetun lain
49656: muuttamisesta sekä ehdotukset terveyden- Esityksessä on otettu huomioon perustus-
49657: huollon ammattihenkilöistä annetun asetuk- lain sekä julkisuus- ja tietosuoja-
49658: sen (56411994) ja terveydenhuollon oikeus- lainsäädännön edellyttämät rekisteriin, sen
49659: turvakeskuksesta annetun asetuksen muut- tietosisältöön ja tietojen antamiseen liittyvät
49660: tamisesta. Työryhmä teki myös ehdotukset seikat. Niin ikään esityksessä on otettu huo-
49661: eräistä jatkotoimenpiteistä terveydenhuollon mioon muun muassa tarpeet saada tietoja
49662: ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön poikkeusoloihin varautumista ja työvoima-
49663: tarkistamiseen liittyen. tarpeen ennakointia varten terveydenhuollon
49664: Terveydenhuollon ammatinharjoittamis- oikeusturvakeskuksen ylläpitämästä tervey-
49665: työryhmän muistio (2000: 10 STM) on ollut denhuollon ammattihenkilöiden keskus-
49666: lausunnolla niillä tahoilla, joiden toimintaa rekisteristä.
49667: ehdotetut muutokset pääsääntöisesti koske- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
49668: vat. Lausunnonantajat ovat pitäneet lakiin vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
49669: ehdotettuja muutoksia pääosin myönteisinä. sen yhteydessä.
49670: Ehdotettujen muutosten on nähty edistävän
49671: HE 133/2000 vp 7
49672:
49673:
49674:
49675:
49676: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
49677:
49678: 1. Lakiehdotusten perustelut koitetulle lääkärille suoritetun lääkärin perus-
49679: terveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sitä
49680: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä vastaavan asetuksella säädetyn koulutuksen
49681: annetun lain muuttamisesta perusteella. Nykyinen tilanne, jossa oikeus
49682: syntyy tutkinnon suorittamisesta terveyden-
49683: 3 §. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden huollon oikeusturvakeskukselle yliopiston te-
49684: keskusrekisteri. Pykälä ehdotetaan kumotta- kemän ilmoituksen perusteella, poikkeaa
49685: vaksi tarpeettomana, koska lakiin ehdo- kansainvälisestä käytännöstä. Tämä käytäntö
49686: tettavissa uusissa 24 aja 24 b §: ssä sää- poikkeaa muiden Euroopan talousalueiden
49687: dettäisiin yksityiskohtaisesti kyseisen rekis- valtioiden (ETA -valtio) järjestelmistä, joissa
49688: terin tietosisällöstä ja siitä, millaisia tietoja ja toimivaltainen viranomainen myöntää oikeu-
49689: mihin tarkoituksiin tietoja voidaan rekis- den lääkärin hakemuksesta. Tämän vuoksi
49690: teristä luovuttaa. säännöksessä ehdotetaan, että terveydenhuol-
49691: 4 §. Oikeus harjoittaa lääkärin tai ham- lon oikeusturvakeskus myöntäisi oikeuden
49692: maslääkärin ammattia laillistettuna ammat- harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti
49693: tihenkilönä ja erikoislääkärinä tai erikois- laillistettuna ammattihenkilönä hakemuksen
49694: hammaslääkärinä. Voimassa olevan 4 §:n 1 perusteella.
49695: momenttiin sisältyvä ilmaisu "toisen johdon Pykälän 3 momentin säännös on sanamuo-
49696: ja valvonnan alaisuudessa" on sanamuodol- doltaan epäselvä. Koska terveydenhuollon
49697: taan tulkinnanvarainen ja epäselvä. Nykyisin oikeusturvakeskus hyväksyy hammaslääkärin
49698: toimitaan yhä enemmän lääkärin tai hammas- käytännön palvelun hakemuksesta, säännök-
49699: lääkärin tutkinnon suorittamisen jälkeen yk- sen ilmaisua ehdotetaan muutettavaksi sel-
49700: sityisvastaanotoilla siten, ettei ammattitoi- keämmäksi siten, että terveydenhuollon oi-
49701: minnan valvontaa ole käytännössä lainkaan keusturvakeskus myöntäisi oikeuden harjoit-
49702: järjestetty. Tämän vuoksi säännöstä ehdote- taa itsenäisesti ammattia laillistettuna ham-
49703: taan muutettavaksi siten, että terveyden- maslääkärinä sille, joka on suorittanut ase-
49704: huollon oikeusturvakeskus myöntäisi hake- tuksella säädetyn käytännön palvelun.
49705: muksesta oikeuden harjoittaa lääkärin tai Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jonka
49706: hammaslääkärin ammattia asianomaista am- mukaan erikoislääkärin tai erikoishammas-
49707: mattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin oikeuden myöntäisi asianomaisen
49708: laillistetun ammattihenkilön johdon ja val- henkilön hakemuksesta terveydenhuollon oi-
49709: vonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuk- keusturvakeskus.
49710: sista annetun lain (785/ 1992) 2 §:n 4 koh- Voimassa olevan 6 §:n mukaan erikoispä-
49711: dassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimin- tevyys voidaan hakemuksesta hyväksyä vain
49712: tayksikössä tai sosiaalihuoltolain (71 011982) terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka on
49713: 24 §:ssä tarkoitetussa sosiaalihuollon toimin- Suomen tai muun ETA-valtion kansalainen
49714: tayksikössä. Ehdotettu muutos selkiinnyttäisi ja joka on suorittanut erikoispätevyyden
49715: tutkinnon suorittaneiden lääkäreiden ja ham- edellyttämän koulutuksen ETA -valtioiden
49716: maslääkäreiden asemaa ammatinharjoittajina ulkopuolella. Lisäksi vaaditaan, että asian-
49717: ja estäisi ammattitoiminnan harjoittamisen omainen on osoittanut täyttävänsä asetuksella
49718: sellaisissa toimipaikoissa, joilla ei ole toteu- säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaati-
49719: tettu ammattihenkilön ammattitoiminnan mukset. Terveydenhuollon ammattihen-
49720: valvontaa asianmukaisesti. kilöistä annetun asetuksen 8 §:n mukaan
49721: Pykälän 2 momentti muutettaisiin siten, et- erikoispätevyys myönnetään vain lääkäreille
49722: tä terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja hammaslääkäreille.
49723: myöntäisi hakemuksesta oikeuden harjoittaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kui-
49724: yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistet- tenkin myöntää lain 9 §:n mukaan Suomen
49725: tuna ammattihenkilönä 1 momentissa tar- tai muun ETA-valtion kansalaiselle, joka on
49726: 8 HE 133/2000 vp
49727:
49728:
49729: suorittanut lääkärin tai hammaslääkärin eri- muksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden
49730: koiskoulutuksen ja saanut siitä todistuksen määräysten hyväksymisestä annetun lain
49731: ETA-valtiossa, hakemuksesta erikoislääkärin voimaantulosta (211994).
49732: tai erikoishammaslääkärin oikeuden. Niin ikään pykälän sanamuotoa ehdotetaan
49733: Suomessa erikoislääkärin tai erikoisham- tarkistettavaksi siten, että säännöstä voitaisiin
49734: maslääkärin tutkinnon suorittaneen Suomen soveltaa muun Pohjoismaan kansalaisen li-
49735: kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeus on syn- säksi Suomen kansalaiseen.
49736: tynyt suoraan tutkinnon suorittamisesta 24 a §. Terveydenhuollon ammattihenkilöi-
49737: ilman, että terveydenhuollon oikeusturvakes- den keskusrekisteri. Terveydenhuollon oi-
49738: kus olisi sitä myöntänyt. Yliopistojen lää- keusturvakeskuksella on sille säädettyjen
49739: ketieteelliset tiedekunnat ovat ainoastaan il- valvontatehtävien hoitamiseksi terveyden-
49740: moittaneet tutkinnot terveydenhuollon am- huollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri,
49741: mattihenkilöiden keskusrekisteriin. Tervey- johon voimassa olevan terveydenhuollon oi-
49742: denhuollon oikeusturvakeskus on antanut keusturvakeskuksesta annetun asetuksen mu-
49743: pyynnöstä todistuksen erikoislääkärin ja eri- kaan on tallennettava terveydenhuollon am-
49744: koishammaslääkärin oikeudesta. mattihenkilöistä annetussa laissa tarkoite-
49745: Tämä käytäntö poikkeaa pääsääntöisesti tuista ammattihenkilöistä muun muassa seu-
49746: kansainvälisestä menettelystä, koska muissa raavat tiedot: ammattihenkilön nimi, henki-
49747: valtioissa toimivaltainen viranomainen lötunnus, väestörekisterikeskuksen ylläpitä-
49748: myöntää hakemuksen perusteella erikoislää- mästä väestötietojärjestelmästä päivittyvä
49749: kärin tai erikoishammaslääkärin oikeuden. kotiosoitetieto, tiedot ammatillisesta koulu-
49750: Suomalainen käytäntö on aiheuttanut se- tuksesta, työpaikasta, työpaikan osoitteesta,
49751: kaannusta sekä ylimääräistä selvitystyötä toimimisesta itsenäisenä ammatinharjoitta-
49752: kansainvälisissä yhteyksissä. jana ja ammatinharjoittamisoikeudesta tai lu-
49753: Edellä olevan vuoksi ehdotetaan, että myös vasta tai oikeudesta nimikesuojattuna am-
49754: pykälän otsikko muutetaan vastaamaan 4 §:n mattihenkilönä harjoittaa ammattia, sekä
49755: sisältöä lisäämällä siihen sanat "ja erikoislää- ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta
49756: kärinä tai erikoishammaslääkärinä". tai sen poistamisesta.
49757: 7 §. Ammattinimikkeen käyttöoikeus. Lain Rekisteriä koskevat säännökset otettaisiin
49758: 7 §:ää muutettaisiin niin, että siinä säädettäi- lakiin lisättäviin 24 a ja 24 b §:ään. Lain
49759: siin oikeudesta käyttää asetuksella säädettyä 24 a §:ssä olisi rekisterinpitoa ja siihen mer-
49760: terveydenhuollon ammattihenkilön ammat- kittäviä tietoja koskevat säännökset.
49761: tinimikettä myös sellaiselle Suomen kansa- Rekisterissä olevien henkilötietojen käsitte-
49762: laiselle tai ulkomaalaiselle, joka on suorit- lyyn sovellettaisiin lisäksi henkilötietolain
49763: tanut asianomaiseen ammattiin johtavan tai (523/1999) säännöksiä siltä osin kuin näissä
49764: sitä vastaavan koulutuksen jossakin ETA- säännöksissä ei toisin säädettäisi. Henkilötie-
49765: valtiossa. tolain säännöksistä tulisivat sovellettaviksi
49766: 8 §. Pohjoismaan kansalaisen oikeus toi- muun muassa rekisteröidyn oikeuksien to-
49767: mia terveydenhuollon ammattihenkilönä. teuttamiseen liittyvät säännökset.
49768: Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että Poh- Rekisterin ajan tasalla pitäminen kaikkien
49769: joismaan kansalaisen oikeudesta toimia edellä mainittujen tietojen osalta on osoittau-
49770: Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilö- tunut käytännössä valvonnan ja tietojen hal-
49771: nä on voimassa, mitä Pohjoismaiden välillä linnan kannalta epätarkoituksenmukaiseksi jo
49772: eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilös- rekisterin laajuus, noin 280 000 henkilöä,
49773: töryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä huomioon ottaen. Kun rekisterin tarkoi-
49774: pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyssä tuksena on nimenomaan palvella terveyden-
49775: sopimuksessa määrätään. Sopimukseen sisäl- huollon ammattihenkilöiden valvontaa val-
49776: tyvät määräykset on saatettu voimaan vontaviranomaisen näkökulmasta, kaikkien
49777: asetuksella Pohjoismaiden välillä eräiden edellä mainittujen tietojen tallentaminen jo-
49778: terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryh- kaisen ammattiryhmän osalta ei ole osoit-
49779: mien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä poh- tautunut myöskään tarpeelliseksi.
49780: joismaisista työmarkkinoista tehdyn sopi- Rekisterin ylläpitäminen kohtuullisella työ-
49781: HE 133/2000 vp 9
49782:
49783:
49784: panoksella edellyttää tarkkaa harkintaa siihen luotettavan tiedon ammattihenkilön kuole-
49785: tehtävistä merkinnöistä, eikä rekisterin sisäl- masta. Tieto saadaan pääsääntöisesti väes-
49786: töä voi laajentaa asianomaista ammattihen- törekisterikeskuksen ylläpitämästä väestö-
49787: kilöstöä koskevaksi yleiseksi tiedostoksi. tietojärjestelmästä. Mainittu määräaika on
49788: Erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkä- tarpeellinen muun muassa mahdollisten am-
49789: reiden oikeus toisaalta laajentaa toisaalta ra- mattitoiminnassa syntyneiden vahinkojen
49790: joittaa ammatissa toimimista, minkä vuoksi selvittämistä varten. Pykälän 2 momentin 2
49791: heidän osaltaan tiedot erikoistumisesta ja sii- kohdassa tarkoitettu rekisterimerkintä tulisi
49792: hen johtaneesta koulutuksesta on merkittävä poistaa, kun päätöksen tai muun ratkaisun
49793: rekisteriin. Heillä on laajempi oikeus esimer- antamisesta on kulunut kymmenen vuotta,
49794: kiksi määrätä lääkkeitä, joten erikoistumisen mikäli nimikirjalaissa (1 010/ 1989) ei ole
49795: merkitseminen rekisteriin on tärkeää potilas- säädetty merkinnän poistamiselle pidempää
49796: turvallisuuden valvonnan kannalta. aikaa. Rekisterimerkintä rangaistuksesta tu-
49797: Koska terveydenhuollon oikeusturvakes- lee poistaa myös, kun rangaistuksen tuo-
49798: kuksen valvonnassa ovat kaikki laissa tai mitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus
49799: asetuksessa mainitut ammattihenkilöt, ter- on poistettu. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa
49800: veydenhuollon oikeusturvakeskuksella tulee tarkoitetut tiedot poistetaan rekisteristä, kun
49801: kuitenkin jokaisesta olla seuraavat tiedot: ne eivät ole enää tarpeen rekisterin käyttötar-
49802: nimi, henkilötunnus, kotiosoite, toimiminen koituksen kannalta.
49803: itsenäisenä ammatinharjoittajana, amma- Pykälän 4 momentin mukaan sen lisäksi,
49804: tinharjoittamisoikeus ja sen mahdollinen mitä 2 momentissa säädetään, rekisteriin
49805: rajoittaminen tai poistaminen, ammatin- merkittäisiin tarvittaessa tieto terveydenhuol-
49806: harjoittamislupa ja sen mahdollinen pe- lon ammattihenkilön varaamisesta val-
49807: ruuttaminen tai oikeus käyttää terveyden- miuslain (1080/1991) tarkoittamaa valta-
49808: huollon ammattihenkilön ammattinimikettä kunnallista poikkeusoloihin varautumista
49809: ja sen käytön mahdollinen kieltäminen. Li- varten sekä ammattihenkilön työpaikasta si-
49810: säksi merkittäisiin ammatinharjoittamis- ten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
49811: oikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen Asetuksella säädettäisiin lähinnä siitä, mistä
49812: perusteena oleva koulutus. ammattihenkilöryhmistä tietoja kerätään sekä
49813: Niin ikään rekisteriin ehdotetaan merkittä- ilmoittamismenettelystä. Valmiuslain mu-
49814: väksi terveydenhuollon oikeusturvakes- kaista valtakunnallisesti tapahtuvaa poik-
49815: kuksen ja lääninhallitusten antamat ratkaisut, keusoloihin varautumista varten eräiden
49816: joissa terveydenhuollon ammattihenkilön terveydenhuollon ammattihenkilöiden va-
49817: ammattitoiminnassa havaittujen puutteiden raaminen tähän tarkoitukseen merkittäisiin
49818: vuoksi on ryhdytty hallinnolliseen ohjauk- keskusrekisteriin sosiaali- ja terveysministe-
49819: seen. Rekisteriin merkittäväksi hallinnolli- riön valmiuslaissa tarkoitettujen suunnitel-
49820: seksi ohjaukseksi katsottaisiin huomautus ja mien mukaisesti.
49821: vakava huomautus vastaisen toiminnan varal- 24 b §. Tietojen antaminen terveydenhuol-
49822: le. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukses- lon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä.
49823: sa valvonnan tehostaminen sekä ratkaisukäy- Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 24 b §,
49824: tännön yhdenmukaistaminen terveydenhuol- jossa on otettu huomioon perusoikeussään-
49825: lon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten nökset sekä julkisuus- ja tietosuojalainsää-
49826: välillä ja toisaalta lääninhallitusten kesken dännön uudistamisesta aiheutuvat muutokset.
49827: edellyttävät myös lääninhallitusten tekemien Näiden edellytysten mukaisesti terveyden-
49828: ratkaisujen tallentamista keskusrekisteriin. huollon oikeusturvakeskuksesta annetun
49829: Säännökset rekisterin tiedoista olisivat 2 asetuksen 13 b §ja 13 c §:n 2-4 momenttiin
49830: momentissa. sisältyvät keskeiset säännökset siirrettäisiin
49831: Pykälän 3 momentin mukaan terveyden- lain tasolle.
49832: huollon ammattihenkilön 2 momentin 1 Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tervey-
49833: kohdassa tarkoitetut tiedot poistettaisiin re- denhuollon oikeusturvakeskuksen velvolli-
49834: kisteristä 10 vuoden kuluttua siitä, kun ter- suudesta salassapitosäännösten estämättä an-
49835: veydenhuollon oikeusturvakeskus on saanut taa 24 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja
49836: 209248U
49837: 10 HE 133/2000 vp
49838:
49839:
49840: lääninhallitukselle sekä ETA-valtion viran- raamusta koskevista tiedoista. Ehdotuksen
49841: omaiselle terveydenhuollon ammattihenki- mukaan tällaisia tietoja voitaisiin antaa
49842: löiden ammatinharjoittamisoikeuden tai -lu- muussa kuin yksittäistapauksessa vain viran-
49843: van myöntämiseen ja valvontaan liittyvien omaiselle, terveydenhuollon toiminta-
49844: tehtävien hoitamista varten. Terveyden- yksikölle, apteekille ja terveydenhuollon
49845: huollon oikeusturvakeskus antaisi salassapi- alalla toimivalle yhteisölle näiden terveyden-
49846: tosäännösten estämättä tiedot poikkeus- huoltoon liittyvää toimintaa varten. Säännös
49847: oloihin varatusta ammattihenkilöstä sosiaali- ei siis estäisi yksittäistä tietojen antamista.
49848: ja terveysministeriölle tämän valmiuslain Ottaen huomioon, että henkilötietolaissa ar-
49849: mukaisten tehtävien suorittamiseksi. kaluonteisiksi luettujen rikoksen seuraamusta
49850: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voisi koskevien tietojen antaminen on rajoitettu
49851: lisäksi 2 momentin mukaan antaa viranomai- 24 b §:n 2 momentissa mainittuihin tilantei-
49852: selle ja terveydenhuollon toimintayksikölle siin, ei sen sijaan voida pitää perusteltuna,
49853: tietoja 24 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tar- että rikosta vähäisempään moitittavaan toi-
49854: koitetusta rikoksen seuraamuksesta työn- mintaan liittyvää valvovien viranomaisten
49855: hakuun liittyvään soveltuvuusarviointiin. hallinnollista ohjausta koskevia tietoja annet-
49856: Tällaiset tiedot on henkilötietolaissa taisiin suurempina määrinä kaikissa niissä
49857: määritelty arkaluonteisiksi. Tervey- tapauksissa, joissa tietojen antaminen voisi
49858: denhuollon oikeusturvakeskus harkitsisi henkilötietolain perusteella tulla kysymyk-
49859: yksittäistapauksittain tietojen antamisen seen.
49860: tarpeen ja laajuuden. Tietojen antamisesta perittävistä maksuista
49861: Lain 24 a §:n 2 momentissa tarkoitetuista säädettäisiin 4 momentin mukaan erikseen.
49862: tiedoista salassa pidettäviä ovat kotiosoite, Maksuista säädetään valtion maksuperuste-
49863: jos ammattihenkilö on kieltänyt sen ilmaise- laissa (150/1992). Maksutta annettaisiin 1
49864: misen sivulliselle, sekä ammatinharjoittamis- momentin nojalla annettavat palvelut sekä
49865: oikeuden rajoittamista tai poistamista, amma- momentissa tarkoitettu sosiaali- ja terveys-
49866: tinharjoittamisluvan peruuttamista ja ammat- ministeriön toimeksiannosta annettava tieto-
49867: tinimikkeen käytön kieltämistä koskevat rat- palvelu lukuun ottamatta palveluja, jotka
49868: kaisut siltä osin kuin niihin sisältyy salassa terveydenhuollon oikeusturvakeskus joutuu
49869: pidettäviä tietoja esimerkiksi potilaan tai ter- ostamaan ulkopuoliselta palvelujen tuottajat-
49870: veydenhuollon ammattihenkilön terveyden- ta. Kustannukset voivat joissakin tapauksissa
49871: tilasta tai vammaisuudesta. nousta merkittäviksi.
49872: Muiden kuin edellä mainittujen salassa pi- Ehdotettujen säännösten lisäksi sovellettai-
49873: dettävien tietojen antamiseen sovellettaisiin siin salassa pidettävien tietojen antamiseen
49874: lähtökohtaisesti viranomaisten toiminnan jul- viranomaisten toiminnan julkisuudesta anne-
49875: kisuudesta annetun lain ja henkilötietolain tun lain (62111999) säännöksiä.
49876: säännöksiä. Eräissä tapauksissa on kuitenkin 25 §. Ammattitoiminnan asianmukaisuuden
49877: tarpeen voida antaa tietoja myös silloin, kun selvittäminen. Terveydenhuollon oikeustur-
49878: henkilötietojen käsittelyyn ei ole henkilötie- vakeskukselle säädetty terveydenhuollon am-
49879: tolain 8 §:n 1 momentin mukaista perustetta. mattihenkilöiden ammatinharjoittamisen val-
49880: Pykälän 3 momentin mukaan tietoja voitai- vonta kohdistuu ammattihenkilöiden amma-
49881: siin antaa terveydenhuollon alalla toimivalle tinharjoittamiskykyyn ja heidän työnsä laa-
49882: yhteisölle terveydenhuoltoon liittyvää toi- tuun.
49883: mintaa varten. Käytännössä tietojen luo- Valvontatehtävien hoitamiseksi laissa sää-
49884: vuttaminen voisi tulla kysymykseen esi- detään terveydenhuollon oikeusturvakes-
49885: merkiksi terveydenhuollon alan järjestöille ja kuksen keinoista hankkia ammattihenkilön
49886: oppilaitoksille sekä potilasturvallisuuden kykenevyydestä ja hänen ammattitoiminnas-
49887: varmistamiseksi tarvittavan lääkeinformaati- taan tietoa, joka perustuu ulkopuolisen
49888: on jakamista varten. Toisaalta on tarpeen asiantuntijan ammattihenkilöstä ja hänen
49889: rajoittaa 24 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tar- ammattitoiminnastaan tekemiin havaintoihin
49890: koitettujen tietojen antamista myös silloin, tai tutkimuksiin. Näistä keinoista säädetään
49891: kun kysymys on muista kuin rikoksen seu- lain 25 §:ssä. Terveydenhuollon oikeustur-
49892: HE 133/2000 vp 11
49893:
49894:
49895: vakeskus voi määrätä suoritettavaksi tutki- vista, havaintoihin ja tutkimuksiin perustuvaa
49896: mukset ammattihenkilön terveydentilan, am- tietoa ammattihenkilöstä ja hänen toiminnas-
49897: mattitaidon ja vastaanottotoiminnan selvit- taan, toimintaympäristöstä ja avustavasta
49898: tämiseksi. Näistä selvityksistä hankittavalla henkilökunnasta sekä selvittää ammattihenki-
49899: tiedolla on tärkeä merkitys arvioitaessa am- lön laatimien potilasasiakirjojen asian-
49900: mattihenkilön ammatinharjoittamiskykyä ja mukaisuutta ja arvioida niiden perusteella
49901: hänen toimintaansa. Pykälässä säädetyillä hänen ammatinharjoittamistaan. Ehdotuksel-
49902: toimenpiteillä voidaan usein saada tarkempi la on pyritty selkeyttämään sanamuotoa ja
49903: ja yksityiskohtaisempi kuva ammattihenkilön korostamaan tarkastuksen monipuolista luon-
49904: ammatinharjoittamiskyvystä ja hänen netta tiedon hankinnan keinona. Valvon-
49905: ammattitoimintansa laadusta kuin muilla sel- taviranomaisen käyttämän asiantuntijan oi-
49906: vityksillä. keudesta tietojen saamiseen ja velvol-
49907: Ammatinharjoittamiskyvy llä tarkoitetaan lisuudesta pitää tiedot salassa säädetään
49908: niitä ammattihenkilön ominaisuuksia, jotka viranomaisten toiminnan julkisuudesta anne-
49909: ovat tärkeitä hänen toimintamahdollisuuksil- tussa laissa.
49910: leen harjoittaa terveydenhuollon ammatti- Pykälän 4 momentissa säädettäisiin poliisin
49911: henkilön ammattia. Ammatinharjoittamis- virka-avusta. Sanamuotoa on pyritty selkeyt-
49912: kyvyn kannalta tärkeimmät ominaisuudet tämään ja lisäksi on otettu huomioon se, että
49913: liittyvät toisaalta ammatinharjoittajan tervey- tarkastustoiminnassa tulee voida varautua
49914: dentilaan ja toisaalta hänen ammattitaitoonsa. virka-avun tarpeeseen jo ennen tarkastuksen
49915: Pykälän 1 momentissa säädetään tervey- suorittamista.
49916: denhuollon ammattihenkilön terveydentilan Pykälän 5 momentti muutettaisiin sana-
49917: selvittämisestä. Tavoitteena on yhtenäistää muodoltaan vastaamaan ehdotettuun 1 mo-
49918: momentin sanamuoto 28 §:ssä säädetyn menttiin sisältyvää ilmaisua ammatillisen
49919: kanssa. Ehdotetussa säännöksessä mainitaan toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämi-
49920: samat seikat (sairaus, päihteiden väärinkäyt- sestä.
49921: tö, heikentynyt toimintakyky ja muut vas- 26 §. Seuraamukset virheellisestä toimin-
49922: taavat tilat) kuin 28 §:ssä. Säännöksen tarkoi- nasta. Pykälässä säädetään niistä keinoista,
49923: tuksena on antaa valvontaviranomaiselle joilla terveydenhuollon oikeusturvakeskus
49924: kunkin tapauksen edellyttämät riittävät kei- voi potilasturvallisuuden varmistamiseksi
49925: not hankkia selvityksiin ja tutkimuksiin pe- puuttua terveydenhuollon ammattihenkilön
49926: rustuvaa tietoa ammattihenkilön tervey- ammatinharjoittamiseen, kun hänen on todet-
49927: dentilasta ja siinä mahdollisesti todettujen tu toimineen virheellisesti. Pykälän 1
49928: seikkojen vaikutuksesta hänen mahdollisuuk- momentin 1 kohdassa säädetään terveyden-
49929: siinsa toimia terveydenhuollon ammatissa. huollon ammattihenkilöille kuuluvien velvol-
49930: Termi työkyky on korvattu paremmin pykä- lisuuksien laiminlyönnistä. Lääkäreiden ja
49931: län tarkoitusta kuvaavana ilmaisulla "amma- hammaslääkäreiden erityisistä oikeuksista ja
49932: tillisen toimintakyvyn ja terveydentilan sel- velvollisuuksista säädetään lain 22 ja
49933: vitys", jotta näitä tutkimuksia ei sekoitettaisi 23 §:ssä. Ne ehdotetaan lisättäväksi 1 koh-
49934: muissa yhteyksissä käytössä olevaan työky- taan.
49935: kytermiin. Turvaaruistoimiin ehdotetaan lisättäväksi
49936: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ammat- mahdollisuus oikeuksien rajoittamiseen tai
49937: titoiminnassa välttämättömien tervey- poistamiseen määrärajaksi. Mahdollisuus
49938: denhuollon ammattihenkilön ammattitaitojen määräaikaisesti poistaa tai rajoittaa ammatin-
49939: eli ammattitietojen ja käytännön ammattitai- harjoittamisoikeus on perusteltua muun
49940: tojen selvittämisestä. Ehdotuksen tarkoi- muassa tilanteissa, joissa määräaikaisella
49941: tuksena on yhtenäistää sanamuoto 28 §:n toimenpiteellä voidaan vaikuttaa ammatti-
49942: kanssa. henkilön virheelliseen ammatinharjoittami-
49943: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vas- seen riittävän tehokkaasti. Tällainen tilanne
49944: taanottotoiminnan tarkastamisesta. Vastaan- saattaa olla esimerkiksi silloin, kun lääkärin
49945: ottotoiminnan tarkastaminen on keino, jolla asiakaskuntaan on valikoitunut runsaasti
49946: valvontaviranomainen voi hankkia objektii- lääkkeiden väärinkäyttäjiä, eikä lääkäri ky-
49947: 12 HE 133/2000 vp
49948:
49949:
49950: kene itse lopettamaan epäasianmukaista ja läpitämiseen ammattihenkilöllä on lain
49951: perusteetonta lääkkeiden määräämiskäytän- 15 §:n mukaan velvollisuus.
49952: töään. Mahdollisuus määräaikaisiin turvaa- Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, et-
49953: mistoimenpiteisiin parantaa terveyden- tä sen sanamuoto vastaisi 25 §:n 1 ja 2
49954: huollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa ja momentin sanamuotoa ammatinharjoittamis-
49955: antaa terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- kykyyn ja ammattitaitoon vaikuttavista
49956: selle mahdollisuuden aikaisempaa yksilöi- tekijöistä. Potilasturvallisuuden vuoksi pykä-
49957: dympään turvaamistoimenpiteeseen. Pykä- lässä säädettäisiin yhdenmukaisesti 26 §:n 1
49958: lässä säädetty ammattihenkilön ohjaus ja momentin a kohdan kanssa siitä, että tervey-
49959: turvaamistoimenpiteet on lisäksi yhtenäistet- denhuollon oikeusturvakeskuksella on mah-
49960: ty 28 §:n kanssa. dollisuus puuttua ammatinharjoittamiseen
49961: Pykälän otsikko muutettaisiin paremmin kykenemättömän terveydenhuollon ammatti-
49962: vastaamaan sen sisältöä. henkilön ammattitoimintaan antamalla hä-
49963: 28 §. Kykenemättömyys toimia ammatissa. nelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita.
49964: Pykälässä säädettäisiin niistä keinoista, joilla Lisäksi 28 §:n ja 26 §:n turvaamistoimet eh-
49965: terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi po- dotetaan yhtenäistettäviksi. Määräysten ja
49966: tilasturvallisuuden varmistamiseksi puuttua ohjeiden sekä määräaikaisten turvaamistai-
49967: sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön mien osalta viitattaisiin siihen, mitä edellä
49968: ammattitoimintaan, joka on osittain tai koko- 26 §: ssä säädetään.
49969: naan kykenemätön toimimaan potilas-
49970: turvallisuutta vaarantamatta terveyden-
49971: huollon ammatissa. Terveydenhuollon am- 2. Tarkemmat säännökset ja
49972: mattihenkilön kykenemättömyys saattaa määräykset
49973: johtua hänen terveydentilansa heikkene-
49974: misestä (sairaus, päihteiden käyttö tai muut Koska lakiehdotuksen 24 aja 24 b §:iin
49975: vastaavat syyt ja esimerkiksi korkeasta iästä otettaisiin terveydenhuollon ammattihenki-
49976: johtuva toimintakyvyn heikentyminen) tai löiden keskusrekisterin tietosisältöä ja
49977: ammattitaidottomuudesta (ammattitiedot ja tietojen luovuttamista koskevat säännökset,
49978: käytännön taidot). vastaavia seikkoja koskevat terveydenhuol-
49979: Ammattihenkilön terveydentilan heikke- lon oikeusturvakeskuksesta annettuun
49980: neminen sairauden, päihteiden väärinkäytön asetukseen sisältyvät säännökset kumottaisiin
49981: tai muun vastaavan syyn vuoksi saattaa vai- valtioneuvoston asetuksella. Lakiehdotuksen
49982: kuttaa ammattihenkilön mahdollisuuksiin edellyttämät tarkemmat säännökset otettai-
49983: potilasturvallisuutta vaarantamatta toimia ter- siin terveydenhuollon ammattihenkilöistä
49984: veydenhuollon ammattihenkilönä. Nämä annettuun asetukseen.
49985: lääketieteelliset syyt saattavat heikentää am-
49986: matinharjoittajan kykyä itsenäiseen pää-
49987: töksentekoon tai muutoin tehdä asian- 3. Voimaantulo
49988: mukaisen ammatinharjoittamisen mahdot-
49989: tomaksi. Esimerkkinä voidaan mainita muun Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
49990: muassa vaikea päihderiippuvuus tai psyykki- den 2001 alusta.
49991: nen sairaus. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
49992: Pitkään kestäneenä terveydentilan heikke- menpiteisiin voitaisiin ryhtyä jo ennen lain
49993: neminen saattaa myös johtaa ammattitaidon voimaantuloa.
49994: heikkenemiseen. Terveydenhuollon amma-
49995: teissa toimiminen edellyttää ammattihen- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
49996: kilöiltä kulloiseenkin työtehtävään riittäviä kunnan hyväksyttäväksi seuraavaksi laki-
49997: ammattitietoja ja käytännön taitoja, joiden yl- ehdotus:
49998: HE 133/2000 vp 13
49999:
50000:
50001:
50002:
50003: Lakiehdotus
50004:
50005:
50006: Laki
50007: terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
50008:
50009: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50010: kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1994 terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
50011: (559/1994) 3 §,
50012: muutetaan 4, 7, 8, 25, 26 ja 28 §,sellaisena kuin niistä 25 §on osaksi laissa 682/1999, sekä
50013: lisätään lakiin uusi 24 aja 24 b § seuraavasti:
50014:
50015: 4§ tai sitä vastaavan asetuksella säädetyn koulu-
50016: tuksen Suomessa taikka Euroopan talou-
50017: Oikeus harjoittaa lääkärin tai hammaslääkä- salueeseen kuulumattomassa valtiossa vas-
50018: rin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä taavan koulutuksen, jonka terveydenhuollon
50019: ja erikoislääkärinä tai erikoishammaslääkä- oikeusturvakeskus on hakemuksesta hyväk-
50020: rinä synyt.
50021: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
50022: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa
50023: myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa itsenäisesti ammattia laillistettuna hammas-
50024: lääkärin tai hammaslääkärin ammattia laillis- lääkärinä 1 momentissa tarkoitetulle ham-
50025: tettuna ammattihenkilönä asianomaista maslääkärille, joka on suorittanut asetuksella
50026: ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeute- säädetyn käytännön palvelun.
50027: tun laillistetun ammattihenkilön johdon ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
50028: valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oi- myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa
50029: keuksista annetun lain (78511992) 2 §:n 4 erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin
50030: kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä
50031: toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, jo-
50032: (710/1982) 24 §: ssä tarkoitetussa sosiaali- ka on suorittanut terveydenhuollon ammat-
50033: huollon toimintayksikössä. Oikeus myön- tihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994)
50034: netään Suomen kansalaiselle tai 8 §:ssä tarkoitetun tutkinnon Suomessa.
50035: ulkomaalaiselle, joka on suorittanut asian-
50036: omaiseen ammattiin johtavan perus- 7§
50037: koulutuksen Suomessa, taikka Suomen tai
50038: jonkin muun Euroopan talousalueen valtion Ammattinimikkeen käyttöoikeus
50039: (ETA-valtio) kansalaiselle, joka on suoritta-
50040: nut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen Oikeus käyttää asetuksella säädettyä ter-
50041: hyväksymän vastaavan koulutuksen Euroo- veydenhuollon ammattihenkilön ammat-
50042: pan talousalueeseen kuulumattomassa tinimikettä on Suomen kansalaisella ja ulko-
50043: valtiossa ja joka on osoittanut täyttävänsä maalaisella, joka on suorittanut asianomai-
50044: asetuksella säädetyt mahdolliset muut päte- seen ammattiin johtavan tai sitä vastaavan
50045: vyysvaatimukset. koulutuksen Suomessa tai jossakin muussa
50046: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ETA-valtiossa, sekä Suomen tai jonkin
50047: myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa muun ETA-valtion kansalaisella, joka on
50048: yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistet- suorittanut Euroopan talousalueeseen kuulu-
50049: tuna ammattihenkilönä 1 momentissa tar- mattomassa valtiossa vastaavan koulutuksen,
50050: koitetulle lääkärille, joka on suorittanut lää- jonka terveydenhuollon oikeusturvakeskus
50051: kärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen on hakemuksesta hyväksynyt.
50052: 14 HE 133/2000 vp
50053:
50054:
50055: 8§ oikeusturvakeskus on saanut tiedon rekiste-
50056: röidyn kuolemasta. Edellä 2 momentin 2
50057: Pohjoismaan kansalaisen oikeus toimia ter- kohdassa tarkoitetut tiedot poistetaan, kun
50058: veydenhuollon ammattihenkilönä päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on
50059: kulunut kymmenen vuotta, jollei nimikirja-
50060: Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia laissa (1 01 0/1989) säädetä merkinnän
50061: Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilö- poistamiselle pidempää aikaa. Rangaistusta
50062: nä on voimassa, mitä Pohjoismaiden välillä koskeva tieto tulee poistaa myös, kun ran-
50063: eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henki- gaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon
50064: löstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä rangaistavuus on poistettu.
50065: pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyssä Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvit-
50066: sopimuksessa (SopS 2/1994) määrätään. taessa tiedot terveydenhuollon ammatti-
50067: henkilön työpaikasta sekä ammattihenkilön
50068: 24 a § varaamisesta valmiuslain (1 080/1991) mu-
50069: kaista poikkeusoloihin varautumista varten
50070: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
50071: kusrekisteri
50072: 24 b §
50073: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pitää
50074: terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- Tietojen antaminen terveydenhuollon ammat-
50075: kusrekisteriä terveydenhuollon oikeus- tihenkilöiden keskusrekisteristä
50076: turvakeskuksesta annetun lain (1 07 411992)
50077: mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
50078: Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, rekis- on salassapitosäännösten estämättä annettava
50079: terinpitoon sovelletaan henkilötietolakia 24 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja
50080: (523/1999). lääninhallitukselle sen laissa säädettyjen val-
50081: Rekisteriin merkitään terveydenhuollon vontatehtävien hoitamiseksi sekä ETA-
50082: ammattihenkilöistä seuraavat tiedot: valtion viranomaiselle terveydenhuollon
50083: 1) nimi, henkilötunnus, kotiosoite, toimi- ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoi-
50084: minen itsenäisenä ammatinharjoittajana, keuden tai -luvan myöntämiseksi ja val-
50085: ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittami- vontaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi.
50086: nen tai poistaminen, ammatinharjoitta- Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on
50087: mislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin salassapitosäännösten estämättä annettava
50088: oikeus käyttää terveydenhuollon ammatti- 24 a §:n 4 momentissa tarkoitettuja tietoja
50089: henkilön ammattinimikettä ja sen kieltä- sosiaali- ja terveysministeriölle valmiuslaissa
50090: minen sekä tiedot ammatinharjoitta- säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.
50091: misoikeuden tai -luvan taikka nimikesuo- Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi
50092: jauksen perusteena olevasta koulutuksesta; salassapitosäännösten estämättä antaa viran-
50093: 2) terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen omaiselle ja terveydenhuollon toimintayksi-
50094: ja lääninhallituksen ratkaisu, jossa tervey- kölle tietoja 24 a §:n 2 momentin 2 kohdassa
50095: denhuollon ammattihenkilön ammattitoi- tarkoitetusta rikoksen seuraamuksesta työn-
50096: minnassa on todettu virheellisyyttä, laimin- hakuun liittyvää soveltuvuusarviointia var-
50097: lyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammat- ten.
50098: titoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- Sen estämättä, mitä viranomaisten toimin-
50099: ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai nan julkisuudesta annetun lain (62111999)
50100: virantoimituksesta erottamisesta; sekä 16 §:n 3 momentissa ja henkilötietolain
50101: 3) tiedot erikoislääkärin ja erikoishammas- 8 §:ssä säädetään, terveydenhuollon oikeus-
50102: lääkärin oikeudesta ja sen perusteena ole- turvakeskus voi antaa 24 a §:n 2 momentin 1
50103: vasta koulutuksesta. ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja terveyden-
50104: Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut huollon alalla toimivalle yhteisölle tervey-
50105: tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuo- denhuoltoon liittyvää toimintaa varten. Edel-
50106: den kuluttua siitä, kun terveydenhuollon lä 24 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoi-
50107: HE 133/2000 vp 15
50108:
50109:
50110: tettuja muita kuin rikoksen seuraamusta kos- tarkastuksessa.
50111: kevia tietoja voidaan muussa kuin Terveydenhuollon ammattihenkilön vas-
50112: yksittäistapauksessa antaa vain viranomaisel- taanottotoimintaa tarkastettaessa poliisi on
50113: le, terveydenhuollon toimintayksikölle, ap- velvollinen tarvittaessa antamaan virka-apua.
50114: teekille sekä terveydenhuollon alalla toi- Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei
50115: mivalle yhteisölle terveydenhuoltoon liit- suostu 1-3 momentissa säädettyyn selvittä-
50116: tyvää toimintaa varten. miseen tai tarkastamiseen, terveydenhuollon
50117: Tietojen antamisesta perittävistä maksuista oikeusturvakeskus voi kieltää laillistettua
50118: säädetään erikseen. Edellä 1 momentissa tar- ammattihenkilöä harjoittamasta ammattiaan
50119: koitettu tiedon antaminen on maksutonta. tai peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön
50120: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö saa ammatinharjoittamisluvan taikka kieltää ni-
50121: maksutta pyynnöstään terveydenhuollon oi- mikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä
50122: keusturvakeskuksen terveydenhuollon am- asetuksella säädettyä terveydenhuollon am-
50123: mattihenkilöiden keskusrekisteriin perus- mattihenkilön ammattinimikettä.
50124: tuvan tietopalvelun lukuun ottamatta osuutta,
50125: jonka oikeusturvakeskus hankkii ulkopuoli- 26 §
50126: selta palvelujen tuottajalta.
50127: Seuraamukset virheellisestä toiminnasta
50128: 25 §
50129: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö
50130: Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvit- 1) laiminlyö 15-21 §:ssä säädetyn vel-
50131: täminen vollisuuden tai lääkäri taikka hammaslääkäri
50132: laiminlyö 15-23 §:ssä säädetyn velvolli-
50133: Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter- suuden,
50134: veydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, 2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen
50135: päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toi- koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä
50136: mintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia riittämättömänä tai hänen toimintamahdol-
50137: kykenemätön toimimaan ammatissaan, ter- lisuuksiaan rajoitettuina tai
50138: veydenhuollon oikeusturvakeskus voi vel- 3) toimii muutoin virheellisesti tai moi-
50139: voittaa terveydenhuollon ammattihenkilön tittavasti,
50140: lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi:
50141: (ammatillisen toimintakyvyn ja terveydenti- a) antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja
50142: lan selvittäminen). ohjeita ammattitoimintaa varten;
50143: Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter- b) rajoittaa laillistetun ammattihenkilön
50144: veydenhuollon ammattihenkilön ammatin- ammatinharjoittamisoikeutta määräajaksi tai
50145: harjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on toistaiseksi;
50146: puutteita, terveydenhuollon oikeusturvakes- c) poistaa laillistetun ammattihenkilön am-
50147: kus voi velvoittaa terveydenhuollon ammat- matinharjoittamisoikeuden määräajaksi tai
50148: tihenkilön ammattitaitojen tai -tietojen tut- toistaiseksi;
50149: kimiseksi työkokeiluun, -työnäytteeseen tai d) kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä
50150: kuulusteluun (ammattitaidon selvittäminen). käyttämästä asetuksessa säädettyä terveyden-
50151: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai huollon ammattihenkilön ammattinimikettä
50152: lääninhallitus voi tarvittaessa määrätä suori- määräajaksi tai toistaiseksi; taikka
50153: tettavaksi tarkastuksen terveydenhuollon am- e) peruuttaa luvan saaneen ammattihenki-
50154: mattihenkilön vastaanottotiloissa ammatti- lön ammatinharjoittamisoikeuden.
50155: henkilön, hänen ammattitoimintansa, avus-
50156: tavan henkilökunnan, vastaanotto-, tutki- 28 §
50157: mus- ja hoitotilojen, laitteiden sekä poti-
50158: lasasiakirjojen tutkimiseksi ( vastaanottotoi- Kykenemättömyys toimia ammatissa
50159: minnan tarkastaminen). Terveydenhuollon
50160: oikeusturvakeskus ja lääninhallitus voivat Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on
50161: käyttää asiantuntijoita vastaanottotoiminnan sairauden, päihteiden väärinkäytön, heiken-
50162: 16 HE 133/2000 vp
50163:
50164:
50165: tyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
50166: syyn perusteella taikka muulla tavoin perus- ta 2001.
50167: tellusti todetun ammattitaidottomuuden Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
50168: vuoksi kykenemätön toimimaan terveyden- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
50169: huollon ammattihenkilönä, terveydenhuollon toimenpiteisiin.
50170: oikeusturvakeskus voi päättää 26 §:ssä sää-
50171: detystä toimenpiteestä.
50172:
50173:
50174:
50175: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
50176:
50177:
50178: Tasavallan Presidentti
50179:
50180:
50181:
50182:
50183: TARJA HALONEN
50184:
50185:
50186:
50187:
50188: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
50189: HE 133/2000 vp 17
50190:
50191:
50192:
50193: Liite
50194: Rinnakkaistekstit
50195:
50196:
50197:
50198:
50199: Laki
50200: terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
50201: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50202: kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1994 terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
50203: (55911994) 3 §,
50204: muutetaan 4, 7, 8, 25,26 ja 28 §,sellaisena kuin niistä 25 §on osaksi laissa 68211999, sekä
50205: lisätään lakiin uusi 24 aja 24 b § seuraavasti:
50206:
50207: Voimassa oleva laki Ehdotus
50208:
50209: 3§ 3§
50210: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-
50211: kusrekisteri kusrekisteri
50212: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus mer- (kumotaan)
50213: kitsee terveydenhuollon ammattihenkilöt
50214: terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-
50215: kusrekisteriin siten kuin siitä
50216: terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta
50217: annetussa laissa (1074/92) ja asetuksessa
50218: (112!92) säädetään.
50219:
50220:
50221: 4§ 4§
50222:
50223: Oikeus harjoittaa lääkärin tai hammaslää- Oikeus harjoittaa lääkärin tai hammaslää-
50224: kärin ammattia laillistettuna kärin ammattia laillistettuna
50225: ammattihenkilönä ammattihenkilönä ja erikoislääkärinä tai
50226: erikoishammaslääkärinä
50227:
50228: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
50229: myöntää oikeuden harjoittaa lääkärin tai myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa
50230: hammaslääkärin ammattia toisen johdon ja lääkärin tai hammaslääkärin ammattia lail-
50231: valvonnan alaisena laillistettuna ammatti- listettuna ammattihenkilönä asianomaista
50232: henkilönä Suomen kansalaiselle tai ulko- ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeu-
50233: maalaiselle, joka on suorittanut asian- tetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja
50234: omaiseen ammattiin johtavan perus- valvonnan alaisena potilaan asemasta ja
50235: koulutuksen Suomessa, taikka Suomen tai oikeuksista annetun lain (785!1992) 2 §:n 4
50236: jonkin muun Euroopan talousalueen valtion kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon
50237: (ETA-valtio) kansalaiselle, joka on suorit- toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain
50238: tanut terveydenhuollon oikeusturva- (71011982) 24 §:ssä tarkoitetussa sosiaali-
50239: keskuksen hyväksymän vastaavan huollon toimintayksikössä. Oikeus
50240: 2092480
50241: 18 HE 133/2000 vp
50242:
50243: Voimassa oleva laki Ehdotus
50244:
50245: koulutuksen Euroopan talousalueeseen kuu- myönnetään Suomen kansalaiselle tai ul-
50246: lumattomassa valtiossa. Lisäksi vaaditaan, komaalaiselle, joka on suorittanut
50247: että asianomainen on osoittanut täyttävänsä asianomaiseen ammattiin johtavan perus-
50248: asetuksella säädetyt mahdolliset muut päte- koulutuksen Suomessa, taikka Suomen tai
50249: vyysvaatimukset. jonkin muun Euroopan talousalueen valtion
50250: (ETA-valtio) kansalaiselle, joka on suorit-
50251: tanut terveydenhuollon oikeusturvakes-
50252: kuksen hyväksymän vastaavan koulutuksen
50253: Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa
50254: valtiossa ja joka on osoittanut täyttävänsä
50255: asetuksella säädetyt mahdolliset muut päte-
50256: vyysvaatimukset.
50257: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
50258: Oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa
50259: itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillis-
50260: on 1 momentissa tarkoitetulla laillistetulla tettuna ammattihenkilönä 1 momentissa tar-
50261: lääkärillä, joka on suorittanut lääkärin pe- koitetulle lääkärille, joka on suorittanut lää-
50262: rusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sitä kärin perusterveydenhuollon lisäkou-
50263: vastaavan asetuksella säädetyn koulutuksen lutuksen tai sitä vastaavan asetuksella
50264: Suomessa taikka Euroopan talousalueeseen säädetyn koulutuksen Suomessa taikka Eu-
50265: kuulumattomassa valtiossa vastaavan kou- roopan talousalueeseen kuulumattomassa
50266: lutuksen, jonka Terveydenhuollon oi- valtiossa vastaavan koulutuksen, jonka ter-
50267: keusturvakeskus on hakemuksesta hyväk- veydenhuollon oikeusturvakeskus on hake-
50268: synyt. muksesta hyväksynyt.
50269: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
50270: Oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammat- myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa
50271: tia itsenäisesti laillistettuna ammatti- itsenäisesti ammattia laillistettuna hammas-
50272: henkilönä on 1 momentissa tarkoitetulla lääkärinä 1 momentissa tarkoitetulle ham-
50273: laillistetulla hammaslääkärillä, joka on suo- maslääkärille, joka on suorittanut
50274: rittanut Terveydenhuollon oikeusturva- asetuksella säädetyn käytännön palvelun.
50275: keskuksen hakemuksesta hyväksymän Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
50276: säädetyn käytännön palvelun. myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa
50277: erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin
50278: ammattia laillistettuna ammattihenkilönä
50279: Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle,
50280: joka on suorittanut terveydenhuollon
50281: ammattihenkilöistä annetun asetuksen
50282: (5 6411994) 8 §: ssä tarkoitetun tutkinnon
50283: Suomessa.
50284:
50285:
50286: 7§ 7§
50287: Ammattinimikkeen käyttöoikeus Ammattinimikkeen käyttöoikeus
50288:
50289: Oikeus käyttää asetuksella säädettyä ter- Oikeus käyttää asetuksella säädettyä ter-
50290: veydenhuollon ammattihenkilön ammat- veydenhuollon ammattihenkilön ammat-
50291: tinimikettä on Suomen kansalaisella tai ul- tinimikettä on Suomen kansalaisella ja ul-
50292: komaalaisella, joka on suorittanut asian- komaalaisella, joka on suorittanut asian-
50293: omaiseen ammattiin johtavan tai sitä omaiseen ammattiin johtavan tai sitä
50294: vastaavan koulutuksen Suomessa, taikka vastaavan koulutuksen Suomessa tai jossa-
50295: HE 133/2000 vp 19
50296:
50297: Voimassa oleva laki Ehdotus
50298:
50299: Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kan- kin muussa ETA-valtiossa, sekä Suomen tai
50300: salaisella, joka on suorittanut Euroopan jonkin muun ETA-valtion kansalaisella, jo-
50301: talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa ka on suorittanut Euroopan talousalueeseen
50302: vastaavan koulutuksen, jonka terveyden- kuulumattomassa valtiossa vastaavan kou-
50303: huollon oikeusturvakeskus on hakemuk- lutuksen, jonka terveydenhuollon oikeus-
50304: sesta hyväksynyt. turvakeskus on hakemuksesta hyväksynyt.
50305:
50306:
50307:
50308:
50309: 8§ 8§
50310:
50311: Muunpohjoismaan kansalaisen oikeus Pohjoismaan kansalaisen oikeus toimia ter-
50312: toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä veydenhuollon ammattihenkilönä
50313:
50314: Muun Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toi-
50315: toimia Suomessa terveydenhuollon ammatti- mia Suomessa terveydenhuollon am-
50316: henkilönä säädetään lisäksi erikseen. mattihenkilönä on voimassa, mlfa
50317: Pohjoismaiden välillä eräiden terveyden- ja
50318: sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä
50319: eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista
50320: työmarkkinoista tehdyssä sopimuksessa
50321: (SopS 2/1994) määrätään.
50322:
50323:
50324:
50325:
50326: 24 a §
50327:
50328: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-
50329: kusrekisteri
50330:
50331: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pi-
50332: tää terveydenhuollon ammattihenkilöiden
50333: keskusrekisteriä terveydenhuollon oikeus-
50334: turvakeskuksesta annetun lain (1074!1992)
50335: mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi.
50336: Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, re-
50337: kisterinpitoon sovelletaan henkilötietolakia
50338: (523!1999).
50339: Rekisteriin merkitään terveydenhuollon
50340: ammattihenkilöistä seuraavat tiedot:
50341: 1) nimi, henkilötunnus, kotiosoite, toimi-
50342: minen itsenäisenä ammatinharjoittajana,
50343: ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoitta-
50344: minen tai poistaminen, ammatinhar-
50345: joittamislupa ja sen peruuttaminen samoin
50346: kuin oikeus käyttää terveydenhuollon am-
50347: mattihenkilön ammattinimikettä ja sen
50348: kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoitta-
50349: misoikeuden tai -luvan taikka nimi-
50350: 20 HE 133/2000 vp
50351:
50352: Voimassa oleva laki Ehdotus
50353:
50354: kesuojauksen perusteena olevasta kou-
50355: lutuksesta;
50356: 2) terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
50357: ja lääninhallituksen ratkaisu, jossa tervey-
50358: denhuollon ammattihenkilön ammatti-
50359: toiminnassa on todettu virheellisyyttä, lai-
50360: minlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot
50361: ammattitoiminnassa saadusta varoitukses-
50362: ta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viral-
50363: tapanosta tai virantoimituksesta erotta-
50364: misesta; sekä
50365: 3) tiedot erikoislääkärin ja erikoisham-
50366: maslääkärin oikeudesta ja sen perusteena
50367: olevasta koulutuksesta.
50368: Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut
50369: tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen
50370: vuoden kuluttua siitä, kun terveydenhuollon
50371: oikeusturvakeskus on saanut tiedon rekiste-
50372: röidyn kuolemasta. Edellä 2 momentin 2
50373: kohdassa tarkoitetut tiedot poistetaan, kun
50374: päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta
50375: on kulunut kymmenen vuotta, jollei nimi-
50376: kirjalaissa (1 010/1989) säädetä merkinnän
50377: poistamiselle pidempää aikaa. Rangaistusta
50378: koskeva tieto tulee poistaa myös, kun ran-
50379: gaistukseen tuomitsemisen syynä olleen
50380: teon rangaistavuus on poistettu.
50381: Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tar-
50382: vittaessa tiedot terveydenhuollon ammatti-
50383: henkilön työpaikasta sekä ammattihenkilön
50384: varaamisesta valmius lain (1080/1991) mu-
50385: kaista poikkeusoloihin varautumista varten
50386: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
50387:
50388: 24 b §
50389:
50390: Tietojen antaminen terveydenhuollon am-
50391: mattihenkilöiden keskusrekisteristä
50392:
50393: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
50394: on salassapitosäännösten estämättä annet-
50395: tava 24 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja
50396: tietoja lääninhallitukselle sen laissa säädet-
50397: tyjen valvontatehtävien hoitamiseksi sekä
50398: ETA-valtion viranomaiselle terveydenhuol-
50399: lon ammattihenkilöiden ammatinharjoitta-
50400: misoikeuden tai -luvan myöntämiseksi ja
50401: valvontaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi.
50402: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on
50403: salassapitosäännösten estämättä annettava
50404: 24 a §:n 4 momentissa tarkoitettuja tietoja
50405: HE 133/2000 vp 21
50406:
50407: Voimassa oleva laki Ehdotus
50408:
50409: sosiaali- ja terveysministeriölle valmius-
50410: laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.
50411: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi
50412: salassapitosäännösten estämättä antaa vi-
50413: ranomaiselle ja terveydenhuollon toiminta-
50414: yksikölle tietoja 24 a §:n 2 momentin 2
50415: kohdassa tarkoitetusta rikoksen seuraamuk-
50416: sesta työnhakuun liittyvää soveltuvuus-
50417: arviointia varten.
50418: Sen estämättä, mitä viranomaisten toi-
50419: minnan julkisuudesta annetun lain
50420: (62111999) 16 §:n 3 momentissa ja henkilö-
50421: tietolain 8 §:ssä säädetään, terveyden-
50422: huollon oikeusturvakeskus voi antaa
50423: 24 a §:n 2 momentin 1 ja 3 kohdassa tar-
50424: koitettuja tietoja terveydenhuollon alalla
50425: toimivalle yhteisölle terveydenhuoltoon liit-
50426: tyvää toimintaa varten. Edellä 24 a §:n 2
50427: momentin 2 kohdassa tarkoitettuja muita
50428: kuin rikoksen seuraamusta koskevia tietoja
50429: voidaan muussa kuin yksittäistapauksessa
50430: antaa vain viranomaiselle, terveydenhuol-
50431: lon toimintayksikölle, apteekille sekä
50432: terveydenhuollon alalla toimivalle yhteisöl-
50433: le terveydenhuoltoon liittyvää toimintaa
50434: varten.
50435: Tietojen antamisesta perittävistä maksuis-
50436: ta säädetään erikseen. Edellä 1 momentissa
50437: tarkoitettu tiedon antaminen on maksuton-
50438: ta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö saa
50439: maksutta pyynnöstään terveydenhuollon oi-
50440: keusturvakeskuksen terveydenhuollon
50441: ammattihenkilöiden keskusrekisteriin perus-
50442: tuvan tietopalvelun lukuun ottamatta
50443: osuutta, jonka oikeusturvakeskus hankkii
50444: ulkopuoliselta palvelujen tuottaja/ta.
50445:
50446: 25 § 25 §
50447:
50448: Ammattitoiminnan asianmukaisuuden sel- Ammattitoiminnan asianmukaisuuden sel-
50449: vittäminen vittäminen
50450:
50451: Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter- Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter-
50452: veydenhuollon ammattihenkilö on käynyt veydenhuollon ammattihenkilö on sairau-
50453: kykenemättömäksi toimimaan ammatis- den, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen
50454: saan, terveydenhuollon oikeusturvakeskus toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn ta-
50455: voi velvoittaa terveydenhuollon ammatti- kia kykenemätön toimimaan ammatissaan,
50456: henkilön lääkärintarkastukseen tai sairaa- terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi
50457: latutkimuksiin, joissa voidaan ottaa tar- velvoittaa terveydenhuollon ammattihen-
50458: peelliset näytteet ja suorittaa muu tutkimus, kilön lääkärintarkastukseen tai sairaalatutki-
50459: joka voi tapahtua ilman sanottavaa haittaa muksiin (ammatillisen toimintakyvyn ja ter-
50460: 22 HE 133/2000 vp
50461:
50462: Voimassa oleva laki Ehdotus
50463:
50464: (työkyvyn selvittäminen) veydentilan selvittäminen).
50465: Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter- Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter-
50466: veydenhuollon ammattihenkilön ammatti- veydenhuollon ammattihenkilön ammatin-
50467: taidossa on puutteita, terveydenhuollon oi- harjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa
50468: keusturvakeskus voi velvoittaa terveyden- on puutteita, terveydenhuollon oikeusturva-
50469: huollon ammattihenkilön ammattitaidon tai keskus voi velvoittaa terveydenhuollon am-
50470: muun pätevyyden toteamiseksi kuuluste- mattihenkilön ammattitaitojen tai -tietojen
50471: luun taikka työkokeiluun tai -näytteeseen tutkimiseksi työkokeiluun, -työnäytteeseen
50472: (ammattitaidon selvittäminen). tai kuulusteluun (ammattitaidon selvittämi-
50473: nen).
50474: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai
50475: lääninhallitus voi tarvittaessa määrätä suori- lääninhallitus voi tarvittaessa määrätä suori-
50476: tettavaksi terveydenhuollon ammat- tettavaksi tarkastuksen terveydenhuollon
50477: tihenkilön vastaanotto-, tutkimus- ja hoito- ammattihenkilön vastaanottotiloissa am-
50478: tilojen sekä potilasasiakirjojen tarkasta- mattihenkilön, hänen ammattitoimintansa,
50479: misen (vastaanottotoiminnan tarkasta- avustavan henkilökunnan, vastaanotto-,
50480: minen). Terveydenhuollon oikeusturva- tutkimus- ja hoitotilojen, laitteiden sekä po-
50481: keskus tai lääninhallitus voi käyttää asian- tilasasiakirjojen tutkimiseksi (vastaanotto-
50482: tuntijoita vastaanottotoiminnan tarkas- toiminnan tarkastaminen). Terveyden-
50483: tamisessa. huollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitus
50484: voivat käyttää asiantuntijoita vastaanotto-
50485: toiminnan tarkastuksessa.
50486: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei Terveydenhuollon ammattihenkilön vas-
50487: suostu vastaanottotoiminnan tarkastami- taanottotoimintaa tarkastettaessa poliisi on
50488: seen, poliisin on annettava tarvittaessa velvollinen tarvittaessa antamaan virka-
50489: virka-apua. apua.
50490: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei
50491: suostu työkyvyn selvittämiseen, ammatti- suostu 1-3 momentissa säädettyyn selvit-
50492: taidon selvittämiseen tai vastaanottotoimin- tämiseen tai tarkastamiseen, terveyden-
50493: nan tarkastamiseen, terveydenhuollon oi- huollon oikeusturvakeskus voi kieltää
50494: keusturvakeskus voi kieltää laillistettua am- laillistettua ammattihenkilöä harjoittamasta
50495: mattihenkilöä harjoittamasta ammattia tai ammattiaan tai peruuttaa luvan saaneen am-
50496: peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön mattihenkilön ammatinharjoittamisluvan
50497: ammatinharjoittamisluvan taikka kieltää ni- taikka kieltää nimikesuojattua ammattihen-
50498: mikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä kilöä käyttämästä asetuksella säädettyä ter-
50499: asetuksella säädettyä terveydenhuollon am- veydenhuollon ammattihenkilön ammat-
50500: mattihenkilön ammattinimikettä. tinimikettä.
50501:
50502:
50503:
50504: 26 § 26 §
50505:
50506: Virheellinen toiminta Seuraamukset virheellisestä toiminnasta
50507:
50508: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on Jos terveydenhuollon ammattihenkilö
50509: 1) laiminlyönyt 15-21 §:ssä säädetyn 1) laiminlyö 15-21 §:ssä säädetyn vel-
50510: velvollisuuden, vollisuuden tai lääkäri taikka hammas-
50511: lääkäri laiminlyö 15-23 §:ssä säädetyn
50512: velvollisuuden,
50513: 2) suorittanut sellaisia tehtäviä, joihin hä- 2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hä-
50514: nen koulutustaan ja ammattitaitoaan on pi- nen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pi-
50515: HE 133/2000 vp 23
50516:
50517: Voimassa oleva laki Ehdotus
50518:
50519: dettävä riittämättömänä tai hänen toiminta- dettävä riittämättömänä tai hänen toiminta-
50520: mahdollisuuksiaan rajoitettuina, tai mahdollisuuksiaan rajoitettuina tai
50521: 3) toiminut muutoin virheellisesti tai moi- 3) toimii muutoin virheellisesti tai moi-
50522: tittavasti, terveydenhuollon oikeusturvakes- tittavasti,
50523: kus voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi:
50524: ja ohjeita ammattitoimintaa varten sekä ra- a) antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja
50525: joittaa laillistetun ammattihenkilön amma- ohjeita ammattitoimintaa varten;
50526: tinharjoittamisoikeutta toistaiseksi tai pois- b) rajoittaa laillistetun ammattihenkilön
50527: taa sen toistaiseksi tai toistaiseksi peruuttaa ammatinharjoittamisoikeutta määräajaksi
50528: luvan saaneen ammattihenkilön ammatin- tai toistaiseksi;
50529: harjoittamisluvan taikka kieltää nimi- c) poistaa laillistetun ammattihenkilön
50530: kesuojattua ammattihenkilöä toistaiseksi ammatinharjoittamisoikeuden määräajaksi
50531: käyttämästä asetuksella säädettyä tervey- tai toistaiseksi;
50532: denhuollon ammattihenkilön ammattini- d) kieltää nimikesuojattua ammat-
50533: mikettä. tihenkilöä käyttämästä asetuksessa sää-
50534: dettyä terveydenhuollon ammattihenkilön
50535: ammattinimikettä määräajaksi tai toistai-
50536: seksi; taikka
50537: e) peruuttaa luvan saaneen ammattihenki-
50538: lön ammatinharjoittamisoikeuden.
50539:
50540:
50541: 28 § 28 §
50542:
50543: Kykenemättömyys toimia ammatissa Kykenemättömyys toimia ammatissa
50544:
50545: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on Jos terveydenhuollon ammattihenkilö
50546: iän, sairauden, päihteiden väärinkäytön tai on sairauden, päihteiden väärinkäytön, hei-
50547: muun syyn vuoksi käynyt kykenemättö- kentyneen toimintakyvyn tai muun vastaa-
50548: mäksi toimimaan ammatissaan, tervey- van syyn perusteella taikka muulla tavoin
50549: denhuollon oikeusturvakeskus voi rajoittaa perustellusti todetun ammattitaidotto-
50550: laillistetun ammattihenkilön ammatin- muuden vuoksi kykenemätön toimimaan ter-
50551: harjoittamisoikeutta toistaiseksi tai poistaa veydenhuollon ammattihenkilönä, tervey-
50552: sen toistaiseksi tai toistaiseksi peruuttaa lu- denhuollon oikeusturvakeskus voi päättää
50553: van saaneen ammattihenkilön ammatin- 26 §:ssä säädetystä toimenpiteestä.
50554: harjoittamisluvan taikka kieltää nimike-
50555: suojattua ammattihenkilöä toistaiseksi käyt-
50556: tämästä asetuksella säädettyä terveyden-
50557: huollon ammattihenkilön ammattinimikettä.
50558:
50559: Tämä laki tulee voimaan päivänä
50560: kuuta 2001.
50561: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
50562: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
50563: toimenpiteisiin.
50564: HE 134/2000 vp
50565:
50566:
50567:
50568:
50569: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimeentulo-
50570: tuesta annetun lain muuttamisesta
50571:
50572:
50573:
50574:
50575: ESITYKSEN PÄASIALLINEN SISÄLTÖ
50576: Esityksessä ehdotetaan toimeentulotuesta voittavammin. Myös ehkäisevän tuen käyttö-
50577: annettua lakia muutettavaksi siten, että eh- kohteista lakiin lisättäisiin esimerkinomainen
50578: käisevän toimeentulotuen käyttö tuen saajien säännös. Lisäksi toimeentulotuesta annettuun
50579: omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi ja lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan toi-
50580: syrjäytymisen ehkäisemiseksi lisääntyy. Esi- meentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa
50581: tyksen mukaan ehkäisevän toimeentulotuen viivytyksettä.
50582: myöntämisen perusteet säilyisivät ennallaan, Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
50583: joten tukea myönnettäisiin edelleen kunnan vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
50584: päättämien perusteiden mukaisesti. Ehkäise- sen yhteydessä.
50585: vän tuen myöntämisestä ja tarkoituksesta Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
50586: säädettäisiin kuitenkin nykyistä täsmälli- päivänä huhtikuuta 2001.
50587: semmin ja kuntia aikaisempaa vei-
50588:
50589:
50590:
50591:
50592: YLEISPERUSTELUT
50593:
50594:
50595: 1. Johdanto talo: Mikä on kohtuullinen minimi?
50596: Raportteja 240. Lisäksi lakiuudistuksen vai-
50597: Toimeentulotukea ja siihen läheisesti liitty- kutuksia on selvitetty perusturvamuutosten
50598: viä muita tukijärjestelmiä koskevat uu- arviointitutkimuksen loppuraportissa Keski-
50599: distukset toteutettiin vuonna 1998. Uudis- talo - Heikkilä- Laaksonen: Toimeentulon
50600: tusten tavoitteena oli siirtää vähimmäis- muutokset. STM:n julkaisuja 2000:16.
50601: turvassa painopistettä ensisijaisten etuusjär- Edellä mainittujen selvitysten mukaan toi-
50602: jestelmien suuntaan. Uudelleenjärjestelyjen meentulotuen perusosa riittää juuri ja juuri
50603: vaikutuksia ja toimeentulotuen mitoituspe- kattamaan ne kotitalouksien menot, jotka
50604: rusteita on selvitetty muun muassa sosiaali- laissa on säädetty perusasalla katettaviksi.
50605: ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämis- Tuen riittävyys tavanomaisiin menoihin edel-
50606: keskuksen (Stakes) toteuttamassa laajassa lyttää tuen saajalta kuitenkin erittäin
50607: Vähimmäisturvan taso -tutkimusprojektissa. kurinalaista taloudenpitoa ja suunnitelmalli-
50608: Hankkeeseen kuuluvina tutkimuksina ovat suutta kulutuksen suhteen. Mitä pidempään
50609: ilmestyneet seuraavat selvitykset: Kosunen: asiakas joutuu olemaan toimeentulotuen va-
50610: Paljonko on riittävästi? Raportteja 232, Aato- rassa, sitä niukemmaksi muodostuu
50611: la- Viinisalo: Mitä eläminen maksaa? taloudellinen liikkumavara, jolloin esimer-
50612: Raportteja 237 ja Forma- Heikkilä- Keski- kiksi ennalta-arvaamattomat menot voivat
50613:
50614: 209260H
50615: 2 HE 134/2000 vp
50616:
50617:
50618: aiheuttaa kohtuutonta välttämättömyyskulu- mukaan ehkäisevää toimeentulotukea 1 §:n 2
50619: tuksen supistamista, esimerkiksi tinkimistä momentissa mainittujen tavoitteiden saavut-
50620: ruokamenoista. Käytännössä tämä ilmenee tamiseksi (13 §).
50621: muun muassa turvautumisena kirkon, Suo- Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu
50622: men Punaisen Ristin ja muiden avustus- henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuu-
50623: järjestöjen epäviralliseen apuun ja niin den ja toimintakyvyn edistämiseksi. Tuki on
50624: sanottujen ruokapankkien leipäjonoina. riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oi-
50625: Pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaat- keutettu toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n
50626: teiden mukaan julkisten tukijärjestelmien 1 momentissa tarkoitettuun toimeentulotu-
50627: tulisi toimia niin, että tarvetta turvautua epä- keen. Ehkäisevällä tuella pyritään riittävän
50628: viralliseen apuun ei merkittävässä määrin ajoissa auttamaan tuen tarpeessa olevaa hen-
50629: esiintyisi. Nykyisen toimeentulotukijärjes- kilöä selviytymään odotettavissa olevista
50630: telmän keskeinen heikkous on, että se ei toimeentulo-ongelmista, ja välttämään varsi-
50631: riittävän joustavasti ota huomioon tuen saa- naisen toimeentulotuen tarve.
50632: jan tosiasiallista tilannetta ja siitä aiheutuvaa Ehkäisevän tuen käytöllä voidaan erityises-
50633: tuen tarvetta. ti pitkällä aikavälillä saavuttaa myös
50634: Tilannetta ehdotetaan korjattavaksi säätä- taloudellista säästöä. Jo suhteellisen vähäisel-
50635: mällä ehkäisevän toimeentulotuen myöntä- läkin avulla henkilön elämäntilanteessa
50636: minen nykyistä velvoittavammaksi. Toi- voidaan saada aikaan positiivinen muutos.
50637: meentulotuesta annetun lain 13 §: ssä to- Tuen saaminen voi estää asiakasta ajautu-
50638: detaan nykyisin, että kunta voi myöntää masta tilanteeseen, jossa hän joutuisi ehkä
50639: päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää pitkäänkin turvautumaan toimeentulotukeen,
50640: toimeentulotukea. Lainkohta ehdotetaan mistä aiheutuisi kunnalle jatkossa monin ver-
50641: muutettavaksi velvoittavammaksi siten, että roin suuremmat kustannukset.
50642: siitä poistetaan sana "voi". Edelleen toi- Kaija Salomaan ehkäisevästä toimeentulo-
50643: meentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) tuesta tekemän selvityksen (STM. Monisteita
50644: ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mu- 1997: 18) mukaan kunnissa, joissa ehkäise-
50645: kaan toimeentulotukiasiat on käsiteltävä vää tukea on käytetty, sitä on pidetty
50646: kunnassa viivytyksettä. tuloksellisena; useiden tukea saaneiden so-
50647: Esitykseen liittyy valtion vuoden 2001 ta- siaalihuollon asiakkuus on päättynyt eikä
50648: lousarvioesityksen mukaisesti myös toimeen- siitä ole tullut jatkuvaa.
50649: tulotuesta annetun asetuksen muuttaminen Ehkäisevä tuki on koettu erityisen käyttö-
50650: siten, että henkilön tai perheen erityiset tar- kelpoiseksi sosiaalityön välineeksi akuuteissa
50651: peet ja olosuhteet tulisivat nykyistä parem- kriiseissä. Ehkäisevällä toimeentulotuella on
50652: min huomioon otetuiksi toimeentulotuen tuettu perheitä, joita on kohdannut kriisi per-
50653: lisäosan yhteydessä. heenjäsenen kuoleman, vakavan sairastu-
50654: Kaiken kaikkiaan uudistuksilla pyritään misen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutu-
50655: siihen, että toimeentulotukijärjestelmä voisi misen vuoksi.
50656: toimia nykyistä tehokkaammin ja jousta- Tukea on myönnetty henkilöille ja perheil-
50657: vammin taloudellisissa vaikeuksissa olevien le, joiden toimeentulo on vaarantunut
50658: ihmisten auttamiseksi ja syrjäytymisen tor- sellaisten menojen, esimerkiksi lainan lyhen-
50659: jumiseksi. nysten, vuoksi, joita ei voida toimeen-
50660: tulotukea myönnettäessä ottaa huomioon.
50661: 2. Nykytila V elkakierteen katkaisemisella henkilön tai
50662: perheen talous on voitu saada tasapainoon ja
50663: 2.1. Ehkäisevä toimeentulotuki jatkuvan tuen tarve estettyä.
50664: Ehkäisevän tuen myöntämisellä vuokraräs-
50665: Toimeentulotuesta annetun lain mukaan tien maksuun on voitu välttää häätö, sen
50666: ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on seurauksena ilmeiseksi arvioitu perheen ha-
50667: edistää henkilön ja perheen sosiaalista turval- joaminen ja perheen tilanteen muuttuminen
50668: lisuutta ja toimintakykyä (1 § 2 mom.) ja entistä kaoottisemmaksi. Tuki on koettu
50669: kunta voi myöntää päättämiensä perusteiden myös hyvänä opiskelun ja työllistymisen tur-
50670: HE 134/2000 vp 3
50671:
50672:
50673: vaajana poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa joonaa markkaa vuonna 1998. Samana ajan-
50674: muut, ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole jaksona myönnetyn toimeentulotuen koko-
50675: olleet käytettävissä. naismäärä nousi 919 miljoonasta markasta
50676: Ehkäisevää tukea on myös käytetty van- 2 772 miljoonaan markkaan. Ehkäisevän
50677: husten kotona asumisen ja itsenäistyvien toimeentulotuen osuus koko myönnetyn toi-
50678: nuorien tukemiseen, sekä nuorten ja pitkäai- meentulotuen määrästä on laskenut vuoden
50679: kaistyöttömien aktivoimiseksi ja työhön pää- 1990 1,3 prosentista vuoden 1998 0,7 pro-
50680: syn parantamiseksi. Tukea on voitu myöntää senttiin. Ehkäisevää tukea saaneiden koti-
50681: myös vammaiselle henkilölle silloin, kun hän talouksien osuus kaikista toimeentulotuen
50682: ei ole ollut oikeutettu tukeen vammaispalve- piirissä olleista kotitalouksista on 1990-luvun
50683: lulain nojalla, mutta ehkäisevä tuki on ajan vaihdellut hieman kolmen prosentin mo-
50684: auttanut vammaista itsenäisessä selviytymi- lemmin puolin.
50685: sessä. Tukimuodolla on merkitystä myös Tuen kokonaismäärästä noin puolet, eli
50686: lastensuojelutyölle, esimerkiksi itsenäistyvi- 10,1 miljoonaa markkaa myönnettiin vuonna
50687: en asiakasnuorten kohdalla. 1998 Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, joi-
50688: Kaiken kaikkiaan tuen on katsottu edistä- den asukasmäärä on yhteensä vajaa viidennes
50689: vän sekä inhimillisyyttä että taloudellisuutta, Suomen koko väestöstä.
50690: ja sitä on pidetty tarpeellisena ja tärkeänä so- Sosiaalityötä koskevissa selvityksissä on
50691: siaalityön välineenä kaikissa kyselytutkimuk- todettu, että ehkäisevän toimeentulotuen
50692: seen osallistuneissa kunnissa. käyttöä tulisi pyrkiä lisäämään osana suunni-
50693: Ehkäisevää toimeentulotukea saaneiden ko- telmallista sosiaalityötä.
50694: titalouksien määrä on lisääntynyt hieman Myös sosiaali- ja terveysministeriön, työ-
50695: 1990-luvulla, mutta tukea saaneiden talouk- ministeriön, opetusministeriön ja ympäristö-
50696: sien suhteellinen osuus kaikista toimeen- ministeriön epävirallinen syrjäytymisen
50697: tulotukea saaneista kotitalouksista on laske- vastaisia toimia pohtinut yhteistyöryhmä on
50698: nut. Vuosittain myönnetyn ehkäisevän toi- tähdentänyt ehkäisevän toimeentulotuen
50699: meentulotuen määrä ei ole noussut samassa käyttöä syrjäytymisen torjumisessa.
50700: suhteessa kuin varsinaisen toimeentulotuen Sosiaali- ja terveydenhuollon vuosien
50701: määrä. Myös entistä harvemmat kunnat ovat 2000--2003 tavoite- ja toimintaohjelman
50702: myöntäneet ehkäisevää toimeentulotukea. mukaisesti sosiaalityön kehittämisen eräänä
50703: Kun vuonna 1990 kunnista 16 prosenttia ei tavoitteena on asiakkaan omatoimisen suo-
50704: myöntänyt ehkäisevää tukea lainkaan, oli riutumisen tukeminen ja pitkäaikaisesti
50705: vastaava osuus 26 prosenttia vuonna 1997 ja toimeentulotukea saavien sekä nuorten asiak-
50706: 30 prosenttia vuonna 1998. kaiden aktivointi. Tavoitetta tukevana
50707: Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö 1990- toimenpidesuosituksena matmtaan muun
50708: luvulla: muassa ehkäisevän toimeentulotuen nykyistä
50709: Vuosi runsaampi käyttö asiakkaiden omatoimisen
50710: 1990 1995 1998 suoriutumisen tukemiseksi (suositus 27).
50711:
50712: Kotitalouksia 6 248 9170 9 799 2.2. Menettely toimeentulotukea myön-
50713: Henkilöitä 14 975 22 411 23 506 nettäessä
50714: Tuen määrä
50715: kuukaudessa/ Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuu-
50716: kotitalous 1 785 mk 1 688 mk 1 532 mk luva viimeSIJainen tuki, jonka avulla
50717: Keskimääräinen turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen
50718: kesto I,Okk 1,6kk 1,8 kk elämän kannalta vähintään välttämätön toi-
50719: Menot yhteensä meentulo. Perustuslain 19 §:n 1 momentin
50720: milj. mk 11,3 19,5 20,6 mukaan jokaisella, joka ei kykene hankki-
50721: maan ihmisarvoisen elämän edellyttämää
50722: Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin turvaa, on oikeus välttämättömään toimeen-
50723: 11 ,3 miljoonaa markkaa vuonna 1990, 19,5 tuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on
50724: miljoonaa markkaa vuonna 1995 ja 20,6 mil- tämän oikeuden toteuttamista turvaava kes-
50725: 4 HE 134/2000 vp
50726:
50727:
50728: keinen rahaetuus. Asiakkaan kannalta tilanteet vaihtelevat
50729: Toimeentulotuen tarpeessa olevien henki- riippuen kunnan toimintatavoista ja asiak-
50730: löiden ja perheiden tulisi saada tuki mah- kaan tapauksen erityispiirteistä. Jos asiakas
50731: dollisimman joustavasti ja kohtuullisessa on tehnyt kirjallisen hakemuksen, jota ei ole
50732: ajassa. Toimeentulotuen tarve saattaa syntyä tarvinnut täydentää lisäselvityksillä, toimeen-
50733: elämäntilanteen äkillisesti muuttuessa. Toi- tulotukipäätös on voitu tehdä viikon
50734: meentulotukiasioiden käsittelyssä on esiin- kuluessa siitä kun hakemus on saapunut sosi-
50735: tynyt viiveitä, kun toimeentulotukiasiak- aalitoimistoon. Toisissa tapauksissa asiakas
50736: kaiden määrä on 1990-luvulla voimakkaasti on pyydetty tapaamiseen sosiaalitoimistolla,
50737: kasvanut. Siirtyminen kirjallisten toimeentu- jos se on arvioitu tarpeelliseksi, tai asiakas on
50738: lotukihakemusten käyttöön on nopeuttanut itse halunnut käydä selvittämässä asiaansa
50739: hakemusten käsittelyä, mutta ei ole poistanut sosiaalityöntekijän kanssa. Näissä tapauksis-
50740: ongelmaa. Joillakin paikkakunnilla asiakas sa aika on voitu varata joskus vasta
50741: on saattanut joutua odottamaan toimeentulo- muutaman viikon päähän. Niin suullisen kuin
50742: tukipäätöstä kolmesta seitsemäänkin viikkoa. kirjallisenkin hakemuksen pohjalta tehdyn
50743: Sosiaali- ja terveysministeriö on toimeentu- päätöksen saaminen voi viivästyä, jos asiak-
50744: lotukilain soveltajille tarkoitetussa oppaas- kaan hakemuksen johdosta on tehtävä
50745: saan (STM. Oppaita 1998:2) kiinnittänyt erityisiä selvityksiä, tai jos asiakas ei ole
50746: huomiota tähän epäkohtaan ja kehottanut toimittanut tarvittavia liitteitä ja niitä joudu-
50747: kuntia tarvittaessa järjestämään päivystys- taan erikseen pyytämään.
50748: luonteisia vastaanottoaikoja avun tarpeessa Kunnissa on myös järjestetty päivystys-
50749: olevia asiakkaita varten ja muutoinkin huo- luonteisia vastaanottoja kiireellisiä tapauksia
50750: lehtimaan siitä, että tuen hakija saa varten, jolloin on voitu nopeammin käsitellä
50751: tarvitsemansa avun riittävän ajoissa. Ministe- akuutissa taloudellisen avun tarpeessa olevi-
50752: riön suositukset eivät ole kuntia veivoittavia en henkilöiden asioita asiakasjonon ohi.
50753: eikä niillä ole ollut riittävää vaikutusta toi- Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on al-
50754: meentulotukiasioiden ruuhkautumisen estä- kanut vähentyä, mutta asiakasjonoissa tämä
50755: misessä. kehitys ei vielä näy. Keskitalon, Heikkilän ja
50756: Stakesin perusturvamuutosten arviointisel- Laaksosen tutkimuksen mukaan asiakasjonot
50757: vityksessä tutkittiin myös toimeentulotuen olivat lyhentyneet hieman l/3:ssa tutkituista
50758: jonotilannetta 24 paikkakunnalla. Tehdyn kunnista ja hävinneet ainoastaan yhdessä.
50759: selvityksen mukaan vuoden 1999 keväällä Kunnista puolet ilmoitti, että muutosta aikai-
50760: sosiaalitoimistojen asiakasjonot näyttivät sempaan ei ollut tapahtunut. Lisäksi yksi
50761: seuraavilta: kunta ilmoitti, että tilanne vaihtelee. Kunnis-
50762: ta yhdeltä ei saatu vastausta tähän kysy-
50763: Joootusaika vastaanotolle %kunnista/ mykseen.
50764: toimistoista Sosiaali- ja terveydenhuollon vuosien
50765: 2000-2003 tavoite- ja toimintaohjelman
50766: vähemmän kuin 1 viikko 24 eräänä tavoitteena on palvelujen saatavuu-
50767: 1-2 viikkoa 44 den varmistaminen (tavoite nro 7). Ohjelman
50768: 2-3 viikkoa 24 toimenpidesuosituksen mukaan kunnan tulee
50769: Yli 3 viikkoa 8 huolehtia toimeentulotukijärjestelmän hyväs-
50770: Yhteensä 100 tä ja säännösten mukaisesta toiminnasta sekä
50771: varmistaa, että asiakkaan hakiessa toimeentu-
50772: Yllä oleva janotustilanne kertoo sen, miten lotukea asia otetaan käsiteltäväksi vii-
50773: pitkään toimeentulotuen asiakas joutuu jonot- meistään viikon sisällä tuen tarpeen ilmoit-
50774: tamaan sosiaalityöntekijän vastaanotolle pää- tamisesta (suositus 32.)
50775: syä, mutta ei sitä, missä ajassa hakemuksen
50776: tekemisestä toimeentulotukipäätöksen saa. 3. Ehdotetut muutokset
50777: Useissa kunnissa toimeentulotukiasioita kä-
50778: sittelevät sosiaalityöntekijöiden lisäksi myös Esityksen tavoitteena on, että ehkäisevän
50779: muut viranhaltijat. toimeentulotuen käyttö lisääntyy, ja sitä käy-
50780: HE 134/2000 vp 5
50781:
50782:
50783: tettäisiin nykyistä tehokkaammin tavoitteel- teenä.
50784: lisen sosiaalityön välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitukse-
50785: Toimeentulotuesta annetun lain sanamuo- na on uudistaa toimeentulotuesta annetun
50786: toa ehdotetaan muutettavaksi kuntia vel- lain soveltajille tarkoitettu opas ennen sää-
50787: voittavammaksi. Kun lain 13 §:ssä nykyi- dösmuutosten voimaan tuloa.
50788: sellään todetaan, että "kunta voi myöntää
50789: päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
50790: toimeentulotukea", kyseinen lainkohta kuu- tukset
50791: luisi esityksen mukaisesti "kunta myöntää ---
50792: ehkäisevää toimeentulotukea." Aiemmin esitetyn mukaisesti kunnat ovat
50793: Toimeentulotuesta annettuun lakiin ehdote- käyttäneet ehkäisevään toimeentulotukeen
50794: taan esimerkinomaisesti listattavaksi ehkäi- runsaat 20 miljoonaa markkaa vuodessa. Eh-
50795: sevän toimeentulotuen käyttötarkoituksia. dotettujen säädösmuutosten seurauksena
50796: Tällä halutaan ohjata ehkäisevän toimeentu- arvioidaan ehkäisevän tuen käytön nelin-
50797: lotuen käyttöä sellaisiin tapauksiin, joissa kertaistuvan nykyisestä, jolloin ehkäisevään
50798: varsinaisen toimeentulotuen myöntäminen ei toimeentulotukeen käytettäisiin runsas 80
50799: pääsääntöisesti tule kysymykseen, mutta miljoonaa markkaa. Tämä on noin 3,3 pro-
50800: joissa ehkäisevän tuen käytöllä pystyttäisiin senttia varsinaisen toimeentulotuen koko-
50801: ehkäisemään asiakkaan ja hänen perheensä naismenoista, mitä määrää olisi pidettävä
50802: syrjäytyminen ja tukemaan omatoimista suo- riittävänä varautumisena ehkäisevän toi-
50803: riutumista. Tuen myöntämisperusteet säi- meentulotuen myöntämistä varten. Kuntien
50804: lyisivät kuitenkin ennallaan, joten ehkäisevää toimeentulotukimenot lisääntyisivät vuosita-
50805: toimeentulotukea myönnettäisiin edelleen solla noin 60 miljoonaa markkaa ja vas-
50806: kunnan päättämien perusteiden mukaisesti. taavasti valtionosuusmenot 14,5 miljoonaa
50807: Toimeentulotukiasioiden käsittelyssä .. ta- markkaa (24,2% 60 miljoonasta markasta).
50808: pahtuu viivästystä useissa kunnissa. Akil- Koska uudistukset tulisivat voimaan
50809: liseen toimeentulotuen tarpeeseen eivät kun- 1 päivänä huhtikuuta 2001, kuntien toimeen-
50810: nat ole mahdollisista sosiaalitoimiston päi- tulotukimenot lisääntyisivät vuonna 2001
50811: vystysjärjestelyistä huolimatta aina vastan- arviolta 45 miljoonaa markkaa. Tämän joh-
50812: neet riittävän nopeasti. Toimeentulotuki- dosta valtion talousarvioehdotukseen vuo-
50813: asiakkuudet lisääntyivät jyrkästi 1990-luvun delle 2001 on momentille 33.32.30 lisätty
50814: laman myötä, ja toimeentulotuen asiakasjo- 10,9 miljoonaa markkaa uudistuksen johdos-
50815: not pitenivät. Parin viime vuoden aikana ta. Loppuosa kustannusvaikutuksista otettai-
50816: tapahtuneesta asiakasmäärien laskusta huo- siin huomioon vuoden 2002 talousarviossa.
50817: limatta asiakasjonoissa ei näy vielä Esitykseen liittyvän toimeentulotuesta an-
50818: tapahtuneen huomattavaa muutosta parem- netun asetuksen muutoksen tavoitteena on
50819: paan suuntaan. Sosiaalityön kuormittavuus tehostaa tarveharkinnan käyttöä toimeentulo-
50820: on kasvanut, koska pitkäaikaisasiakkaiden tukea myönnettäessä. Tämän muutoksen
50821: omatoimisuuden tukeminen ja muun muassa arvioidaan myös lisäävän kuntien toimeentu-
50822: työllistymishankkeiden toteuttaminen vievät lotukimenoja. Lainmuutosehdotusten ja
50823: entistä enemmän aikaa. asetusmuutoksen kokonaiskustannusvaikutus
50824: Toimeentulotuesta annettuun lakiin ehdote- on huomioitu siten, että uudistusten johdosta
50825: taan lisättäväksi säännös, jonka mukaan valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2001
50826: toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa on momentille 33.32.30 lisätty yhteensä 16
50827: viivytyksettä. miljoonaa markkaa.
50828: Esitykseen liittyy myös toimeentulotuesta
50829: annetun asetuksen muuttaminen. Asetusmuu- 5. Asian valmistelu
50830: toksen tavoitteena on, että toimeentulotuen
50831: lisäosaa myönnettäessä tuen hakijan erityiset Lainmuutosehdotukset on valmisteltu sosi-
50832: tarpeet tai olosuhteet tulisivat nykyistä pa- aali- ja terveysministeriön sosiaali- ja
50833: remmin huomioon otetuiksi. Luonnos terveyspalveluosaston ja ehkäisevän sosiaali-
50834: asetusmuutokseksi on tämän esityksen liit- ja terveyspolitiikan osaston yhteistyönä.
50835: 6 HE 134/2000 vp
50836:
50837:
50838: Valmistelun yhteydessä on kuultu Suomen Uudistuksista on käyty valtionosuuslain
50839: Kuntaliiton, yksittäisten kuntien sekä eräiden mukainen neuvottelu Suomen Kuntaliiton
50840: seurakuntien ylläpitämien ruokapankkien kanssa.
50841: edustajia.
50842:
50843:
50844:
50845:
50846: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
50847:
50848:
50849: 1. Lakiehdotuksen perustelut heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lie-
50850: ventäminen ja vastaavat muut tuen saajan
50851: Laki toimeentulotuesta omatoimista suoriutumista edistävät tarkoi-
50852: tukset. Lainkohdan tarkoituksena on nostaa
50853: 1 §. Toimeentulotuen tarkoitus. Toimeen- esiin joitakin elämäntilanteita, joissa ehkäi-
50854: tulotuesta annetun lain 1 §:n 2 momenttia sevää toimeentulotukea käyttämällä voidaan
50855: ehdotetaan muutettavaksi siten, että ehkäise- toteuttaa tuen käytölle lain 1 §:n 2 momen-
50856: vän toimeentulotuen käytön tarkoitusta täs- tissa asetettuja tavoitteita. Sillä ei siten ole
50857: mennetään kirjaamaHa lainkohtaan nykyistä tarkoitus muuttaa ehkäisevän toimeen-
50858: laajemmin tuen käytön tavoitteita. tulotuen myöntämisen perusteita, vaan ne
50859: Henkilön ja perheen sosiaalisen turvalli- säilyisivät edelleen kuntien päätettävinä.
50860: suuden edistämisen lisäksi lainkohtaan kir- 14 §. Toimeentulotuen hakeminen ja myön-
50861: jattaisiin ehkäisevän toimeentulotuen tar- täminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi
50862: koitukseksi edistää henkilön ja perheen oma- uusi 4 momentti, jossa säädetään, että toi-
50863: toimista suoriutumista sekä ehkäistä syr- meentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa
50864: jäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toi- viivytyksettä.
50865: meentulotuesta. Toimeentulotukiasioiden käsittelyvaihei-
50866: 13 §.Ehkäisevä toimeentulotuki. Toimeen- siin kuuluvat hakemuksen vastaanotto, asian
50867: tulotukilain sanamuotoa ehdotetaan muu- selvittely, mahdollisten lisäselvitysten hank-
50868: tettavaksi kuntia velvoittavammaksi. Ehkäi- kiminen joko asiakkaalta tai viranomais-
50869: sevän toimeentulotuen käyttöä suunnitelmal- aloitteisesti, sekä lopulta päätöksen teko.
50870: lisen sosiaalityön välineenä tulisi tehostaa. Lainkohta edellyttää, että kaikissa näissä kä-
50871: Sosiaalityö on kohdannut yhteiskunnan sittelyvaiheissa tulisi pyrkiä viivytyksettö-
50872: muuttuessa uusia haasteita ja kaipaa uusia mään menettelyyn.
50873: välineitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja
50874: Toimeentulotuesta annetun lain 13 §: ssä toimintaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi
50875: todetaan nykyisin, että kunta voi myöntää varmistaa, että asiakkaan hakiessa toimeentu-
50876: päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää lotukea asia otetaan käsiteltäväksi viimeis-
50877: toimeentulotukea. Lainkohta ehdotetaan tään viikon sisällä tuen tarpeen ilmoittami-
50878: muutettavaksi velvoittavammaksi siten, että sesta. Tätä voidaan pitää ohjeellisena
50879: siitä poistetaan sana "voi". tavoitteena siitä, kuinka nopeasti tuen hakijan
50880: Ehkäisevää toimeentulotukea koskeva py- tulisi saada asiansa käsiteltäväksi.
50881: kälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen Hakemus, jonka toimeentulotuen hakija on
50882: 2 momentissa lueteltaisiin esimerkinomai- esittänyt, olisi otettava käsiteltäväksi viivyt-
50883: sesti niitä tarkoituksia, joihin ehkäisevän telemättä, ja kun asian ratkaisun kannalta
50884: toimeentulotukea voisi käyttää. Näitä tarkoi- välttämättömät tiedot on saatu, päätös asiassa
50885: tuksia olisivat tuen saajan aktivointia tukevat olisi pyrittävä antamaan viivytyksettä. Jos
50886: toimenpiteet, asumisen turvaaminen, ylivel- toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi jou-
50887: kaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lie- dutaan pyytämään lisäselvityksiä, asia olisi
50888: ventäminen, taloudellisen tilanteen äkillisestä ratkaistava viivyttelemättä sen jälkeen, kun
50889: HE 134/2000 vp 7
50890:
50891:
50892: tarvittavat tiedot on saatu. jättämään kirjallinen hakemus, mikäli vas-
50893: Toimeentulotukijärjestelmän tavoitteena taanottoaikaa ei voida järjestää kohtuullisessa
50894: on, että kukaan ei jää vaille kiireellisesti tar- ajassa.
50895: vitsemaansa apua. Siksi sosiaalitoimistossa
50896: on syytä tarvittaessa järjestää päivys- 2. Voimaantulo
50897: tysluonteisia vastaanottoaikoja kiireellisen
50898: avun tarpeessa olevia asiakkaita varten ja Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päi-
50899: muutoinkin huolehtia siitä, että tuen hakija vänä huhtikuuta 2001.
50900: saa tarvitsemansa avun riittävän ajoissa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
50901: Ajanvarausta tehtäessä tulisi ohjata asiakasta kunnan hyväksyttäväksi seuraava laki-
50902: ehdotus:
50903: 8 HE 134/2000 vp
50904:
50905:
50906: Lakiehdotus
50907:
50908: Laki
50909: toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta
50910:
50911:
50912: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50913: muutetaan toimeentulotuesta 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun lain ( 1412/ 1997)
50914: 1 §:n 2 momentti ja 13 § sekä
50915: lisätään 14 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
50916: 1§ myöntää muun muassa tuen saajan aktivoin-
50917: tia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaa-
50918: Toimeentulotuen tarkoitus miseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen
50919: tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutu-
50920: vien vaikeuksien lieventämiseksi sekä
50921: Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena muihin tuen saajanomatoimista suoriutumis-
50922: on edistää henkilön ja perheen sosiaalista ta edistäviin tarkoituksiin.
50923: turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista
50924: sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista
50925: riippuvuutta toimeentulotuesta. 14 §
50926:
50927: 13 § Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen
50928:
50929: Ehkäisevä toimeentulotuki
50930: Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kun-
50931: Kunta myöntää päättämiensä perusteiden nassa viivytyksettä.
50932: mukaan ehkäisevää toimeentulotukea 1 §:n 2
50933: momentissa mainittujen tavoitteiden saavut-
50934: tamiseksi. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
50935: Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan 20.
50936:
50937:
50938: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
50939:
50940:
50941: Tasavallan Presidentti
50942:
50943:
50944:
50945:
50946: TARJA HALONEN
50947:
50948:
50949:
50950:
50951: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
50952: HE 13412000 vp 9
50953:
50954:
50955:
50956:
50957: Liite
50958: Rinnakkaistekstit
50959:
50960:
50961: Laki
50962: toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta
50963:
50964:
50965: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50966: muutetaan toimeentulotuesta 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun lain (1412/1997)
50967: 1 §:n 2 momentti ja 13 § sekä
50968: lisätään 14 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
50969: Voimassa oleva laki Ehdotus
50970:
50971: 1§
50972:
50973: Toimeentulotuen tarkoitus
50974:
50975:
50976: Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena
50977: on edistää henkilön ja perheen sosiaalista tur- on edistää henkilön ja perheen sosiaalista tur-
50978: vallisuutta ja toimintakykyä. vallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä
50979: ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippu-
50980: vuutta toimeentulotuesta.
50981:
50982:
50983: 13 § 13 §
50984:
50985: Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki
50986: Kunta voi myöntää päättämiensä perustei- Kunta myöntää päättämiensä perusteiden
50987: den mukaan ehkäisevää toimeentulotukea mukaan ehkäisevää toimeentulotukea 1 §:n 2
50988: 1 §:n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden momentissa mainittujen tavoitteiden saavut-
50989: saavuttamiseksi. tamiseksi.
50990: Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan
50991: myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia
50992: tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaami-
50993: seksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen
50994: tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutu-
50995: vien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin
50996: tuen saajan omatoimista suoriutumista edis-
50997: täviin tarkoituksiin.
50998:
50999:
51000:
51001:
51002: 209260H
51003: 10 HE 134/2000 vp
51004:
51005: Voimassa oleva laki Ehdotus
51006:
51007: 14 §
51008:
51009: Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen
51010:
51011:
51012: Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnas-
51013: sa viivytyksettä.
51014:
51015: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
51016: 20.
51017: HE 134/2000 vp 11
51018:
51019:
51020: Liite
51021:
51022:
51023: Luonnos 1.9.2000
51024:
51025:
51026:
51027:
51028: V aitioneuvoston asetus
51029: toimeentulotuesta annetun asetuksen muuttamisesta
51030:
51031:
51032: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esitte-
51033: lystä,
51034: lisätään toimeentulotuesta 30 päivänä tammikuuta 1998 annetun asetuksen
51035: (66/1998) 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
51036: seuraavasti:
51037:
51038: 1§ olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkä-
51039: aikaista toimeentulotuen saamista, pitkäai-
51040: Lisäosalla katettavat menot kaista tai vaikeaa. sairautta sekä lasten
51041: harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
51042:
51043: Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai
51044: HE 135/2000 vp
51045:
51046:
51047:
51048:
51049: Hallituksen esitys Eduskunnalle Yhdistyneiden
51050: Kansakuntien kaikkinaisen naisten syrjinnän poista-
51051: mista koskevan yleissopimuksen valionaisen pöytäkir-
51052: jan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön
51053: alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
51054:
51055:
51056: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
51057:
51058: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy- sia. Tutkintaan voi sisältyä käynti sopi- mus-
51059: väksyisi Yhdistyneiden Kansakuntien kaik- valtiossa. Tutkinnan johdosta antamiinsa tu-
51060: kinaisen naisten syrjinnän poistamista koske- loksiin komitea voi sisällyttää kommentteja
51061: van yleissopimuksen valionaisen pöytäkirjan. ja suosituksia, joiden johdosta sopimusvalti-
51062: Pöytäkirjan mukaan henkilöillä ja henkilö- on tulee antaa vastineensa komitealle. Sopi-
51063: ryhmillä on oikeus tehdä valituksia naisten musvaltio voi pöytäkirjaan liittyessään il-
51064: syrjinnän poistamista käsittelevälle komiteal- moittaa, ettei se tunnusta komitean tutkinta-
51065: le, jos nämä katsovat sopimusvaltion loukan- menettelyyn liittyvää toimivaltaa. Suomen
51066: neen heidän yleissopimuksessa tunnustettuja tarkoituksena ei ole antaa tällaista ilmoitusta.
51067: oikeuksiaan. Pöytäkirja sisältää yksityiskoh- Pöytäkirja tulee kansainvälisesti voimaan
51068: taiset määräykset valitusten tutkittavaksi ot- 22 päivänä joulukuuta 2000. Jäsenvaltion
51069: tamisen edellytyksistä ja valitusten varsinai- osalta, joka ratifioi pöytäkirjan tai liittyy sii-
51070: sesta käsittelystä. Käsiteltyään valituksen hen sen voimaantulon jälkeen, pöytäkirja tu-
51071: komitea antaa näkökantansa ja se voi antaa lee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä
51072: myös suosituksia. Sopimusvaltion tulee ker- päivästä, jona se on tallettanut ratifioimis- tai
51073: toa komitealle toimista, joihin se on ryhtynyt liittymiskirjansa.
51074: komitean näkökantojen ja suositusten johdos- Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan
51075: ta. lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
51076: Lisäksi komitea voi tutkia tietoja, joiden voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tu-
51077: mukaan sopimusvaltion toimesta näyttäisi ta- lemaan voimaan samana ajankohtana kuin
51078: pahtuneen yleissopimuksen mukaisten oike- pöytäkirjakin.
51079: uksien vakavia tai järjestelmällisiä loukkauk-
51080:
51081:
51082:
51083:
51084: 209196N
51085: 2 HE 135/2000 vp
51086:
51087:
51088:
51089: YLEISPERUSTELUT
51090:
51091: 1. Nykytila ja asian valmistelu ja yhdenvertaista kohtelua (n:o 156, 1981;
51092: SopS 72/1983).
51093: Euroopan neuvoston puitteissa tehdyn
51094: 1.1. Naisten syrjinnän kieltäminen kan- yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perus-
51095: sainvälisissä sopimuksissa vapauksien suojaamiseksi (1950; SopS 18-
51096: 19/ 1990; Euroopan ihmisoikeussopimus) 14
51097: YK:n peruskirjan (1945; SopS 111956) artiklassa taataan sopimuksessa tunnustettu-
51098: mukaan YK:n tulee edistää muun muassa su- jen oikeuksien ja vapauksien nauttiminen il-
51099: kupuoleen katsomatta kaikille kuuluvien ih- man minkäänlaista, muun muassa sukupuo-
51100: misoikeuksien kunnioittamista. Syrjinnän leen perustuvaa, syrjintää. Euroopan ihmis-
51101: kielto, mukaanlukien sukupuoleen perustuva oikeussopimukseen on tehty kahdestoista li-
51102: s~pöytäkirja, joka sisältää yleisen syrjintä-
51103: syrjintä, vahvistettiin myös YK:n ihmisoike-
51104: uksien yleismaailmallisessa julistuksessa kiellon. Euroopan neuvoston ministerikomi-
51105: (1948; 2 artikla). tea hyväksyi lisäpöytäkirjan 26 päivänä ke-
51106: Naisten syrjinnän kiellon kannalta keskei- säkuuta 2000 ja avasi sen allekirjoittamista
51107: siä ihmisoikeusasiakirjoja ovat kansalaisoi- varten 3 marraskuuta 2000 alkaen. Euroopan
51108: keuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kan- ihmisoikeussopimuksen ja sen pöytäkirjojen
51109: sainvälinen yleissopimus (1966; SopS 7- velvoitteiden noudattamista valvova Euroo-
51110: 8/1976; KP-sopimus) sekä taloudellisia, sosi- pan ihmisoikeustuomioistuin voi luonnolli-
51111: aalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sesti käsitellä myös tämän uuden lisäpöytä-
51112: kansainvälinen yleissopimus (1966; SopS kirjan väitettyjä loukkauksia.
51113: 6/1976; TSS-sopimus). Molempiin viimeksi Euroopan sosiaalisen peruskirjan (1961;
51114: mainittuihin yleissopimuksiin sisältyy mää- SopS 43-44/1991) lisäpöytäkirjassa (1988;
51115: räys (2 artikla), jonka mukaan sopimuksessa SopS 84/ 1992) määrätään oikeudesta yhtäläi-
51116: tunnustetut oikeudet on taattava ja turvattava siin mahdollisuuksiin ja tasavertaiseen kohte-
51117: kaikille ilman minkäänlaista, mukaanlukien luun työ- ja ammattiasioissa ilman sukupuo-
51118: sukupuoleen perustuvaa, syrjintää. Lisäksi leen perustuvaa syrjintää (1 artikla).
51119: KP-sopimuksen 26 artiklan mukaan lailla tu-
51120: lee kieltää kaikki syrjintä ja taata kaikille 1.2. Kaikkinaisen naisten syrjinnän
51121: suojelu muun muassa sukupuoleen perustu- poistamista koskeva yleissopimus
51122: vaa syrjintää vastaan.
51123: YK:n piirissä on lisäksi tehty syrjinnän Naisten syrjinnän kiellon kannalta merkit-
51124: poistamiseen ja naisten oikeuksiin liittyviä tävin ihmisoikeusasiakirja on kaikkinaisen
51125: erityiskysymyksiä koskevia sopimuksia. nai~ten syrjinnän poistamista koskeva yleis-
51126: Näistä merkittävimmät ovat naisten valtiolli- soptmus. Yleissopimus hyväksyttiin YK:n
51127: sia oikeuksia koskeva yleissopimus (1953; yleiskokouksessa vuonna 1979 (SopS 67-
51128: SopS 30/1958), YK:n kasvatus- ja tiedejär- 68/ 1986). Suomi allekirjoitti sen 17 päivänä
51129: jestön (UNESCO) yleissopimus syrjinnän heinäkuuta 1980 ja hyväksyi sen varaumitta
51130: vastustamiseksi opetuksen alalla ( 1960; SopS 4 päivänä syyskuuta 1986. Yleissopimus tuli
51131: 59/1971) samoin kuin kansainvälisen työjär- Suomen osalta voimaan 4 päivänä lokakuuta
51132: jestön (ILO) yleissopimukset koskien saman- 1986. Useat yleissopimuksen sisältämistä
51133: arvoisesta työstä miehille ja naisille makset- velvoitteista on pantu täytäntöön naisten ja
51134: tavaa samaa palkkaa (n:o 100, 1951; SopS miesten välisestä tasa-arvosta annetulla lailla
51135: 9/1963), työmarkkinoilla ja ammatinharjoit- (609/ 1986).
51136: tamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää (n:o Yleissopimuksen tavoitteena on kaikkien
51137: 111, 1958; SopS 63/1970) sekä perheenhuol- naisten syrjinnän muotojen poistaminen sekä
51138: tovelvollisuuksia omaavien mies- ja nais- naisten ja miesten välisen tosiasiallisen tasa-
51139: työntekijöiden samanlaisia mahdollisuuksia arvon saavuttaminen. Yleissopimus edellyt-
51140: HE 135/2000 vp 3
51141:
51142:
51143: tää siihen sitoutuneilta valtioilta aktiivisia misoikeusyleissopimuksia valvotaan vastaa-
51144: toimenpiteitä, mukaan lukien lainsäädäntö- vaolaisin kertomuksin.
51145: toimet, syrjinnän poistamiseksi. Yleissopi-
51146: mukseen sisältyy laaja syrjinnän määritelmä 1.3. Yksilövalitukset
51147: (1 artikla). Yleissopimuksen mukaan sopi-
51148: musvaltioiden väliaikaisia erityistoimenpitei- Kolmeen YK:n ihmisoikeussopimuksista
51149: tä tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi ei liittyy valionainen yksilövalitusjärjestelmä.
51150: pidetä syrjintänä ( 4 artikla). Suomi on hyväksynyt niistä jokaisen itseään
51151: Sopimusvaltioiden edellytetään ryhtyvän sitovaksi. Suomen kannalta käytännössä on
51152: toimenpiteisiin estääkseen naisten kaupan ja ollut merkittävin KP-sopimuksen valionainen
51153: naisten prostituutiosta hyötymisen (6 artikla). pöytäkirja, joka tuli Suomen osalta voimaan
51154: Sopimusvaltioiden tulee ryhtyä toimenpitei- vuonna 1976 samanaikaisesti yleissopimuk-
51155: siin naisten syrjinnän poistamiseksi maan po- sen kanssa. Pöytäkirjan mukaan ihmisoike-
51156: liittisesta ja julkisesta elämästä (7 artikla). uskomitea voi ottaa vastaan ja käsitellä yksi-
51157: Naisille on varmistettava samoin perustein lövalituksia väitetyissä yleissopimuksen
51158: kuin miehille mahdollisuus edustaa hallitusta loukkaustapauksissa, kun tietyt muodolliset
51159: kansainvälisellä tasolla ja osallistua kansain- edellytykset, kuten kotimaisten oikeuskeino-
51160: väliseen toimintaan (8 artikla). Kansalaisuu- jen käyttäminen, täyttyvät. Vastaava yksilö-
51161: teen liittyvien oikeuksien tulee olla miehille valitusjärjestelmä sisältyy vuonna 1970
51162: ja naisille yhtäläiset (9 artikla). Sopimusval- Suomen osalta voimaan tulleeseen kaikkinai-
51163: tioiden edellytetään ryhtyvän toimenpiteisiin sen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleis-
51164: naisten syrjinnän poistamiseksi koulutuksen sopimuksen (1965; SopS 3711970) 14 artik-
51165: alalla (1 0 artikla), työelämässä (11 artikla) ja laan. Suomi ilmoitti tunnustavansa yksilöva-
51166: terveydenhuollon alalla (12 artikla). Sopi- litusmenettelyn vuonna 1994 (SopS
51167: musvaltioiden tulee ryhtyä toimenpiteisiin 8111994). Niin ikään kidutuksen ja muun
51168: naisten syrjinnän poistamiseksi myös muilta julman, epäinhimillisen tai halventavan koh-
51169: talous- ja yhteiskuntaelämän aloilta (13 artik- telun tai rangaistuksen vastaisen yleissopi-
51170: la). Myös maaseudun naisten erityisongelmat muksen (1984; SopS 59-60/1989) 22 artik-
51171: on otettava huomioon (14 artikla). Yleisso- lan nojalla henkilöillä on mahdollisuus valit-
51172: pimuksessa on lisäksi määräyksiä naisten ja taa sopimusta valvovalle komitealle. Yleis-
51173: miesten oikeudellista tasa-arvosta (15 artik- sopimus valitusoikeuksineen tuli Suomen
51174: la). Myös avioliittoon ja perhesuhteisiin liit- osalta voimaan vuonna 1989.
51175: tyvissä asioissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin Edellä mainittujen sopimusten mukaan
51176: naisten syrjinnän poistamiseksi (16 artikla). myös sopimusvaltio voi pyytää sopimuksen
51177: Yleissopimuksen noudattamisen valvonta noudattamista valvovaa komiteaa tutkimaan
51178: perustuu yleissopimuksen 18 artiklan mukai- toisessa sopimusvaltiossa väitetyiksi tapah-
51179: sesti sopimusvaltioiden määräajoin Jaatimiin tuneita sopimusrikkomuksia (ns. valtiovali-
51180: kertomuksiin. Kertomuksissa selostetaan nii- tus).
51181: tä lainsäädännöllisiä, oikeudellisia, hallinnol- Euroopan ihmisoikeussopimuksen väite-
51182: lisia ja muita toimenpiteitä, joihin sopimus- tyistä loukkauksista yksilöt, tyhmät ja kansa-
51183: valtiot ovat ryhtyneet yleissopimuksen mää- laisjärjestöt voivat valittaa Euroopan ihmis-
51184: räysten toteuttamiseksi. Kertomukset toimite- oikeustuomioistuimelle. Valvontajärjestel-
51185: taan YK:n pääsihteerille neljän vuoden vä- mää uudistettiin 1 päivänä marraskuuta 1998
51186: lein ja niitä käsitellään yleissopimuksella pe- voimaan tulleella yhdennellätoista pöytäkir-
51187: rustetun naisten syrjinnän poistamista käsitte- jalla (1994; SopS 85-86/1998). Ihmisoike-
51188: levän komitean (komitea) istunnoissa. Ker- usvalitusjärjestelmä sitoo kaikkia Euroopan
51189: tomuksen käsiteltyään komitea antaa sopi- ihmisoikeussopimukseen liittyneitä valtioita.
51190: musvaltiolle johtopäätöksensä, jotka sisältä- Euroopan sosiaalisen peruskirjan vuoden
51191: vät sekä myönteisiä näkökohtia että huolen- 1995 lisäpöytäkirja (SopS 75-76/1998)
51192: aiheita ja suosituksia tilanteen parantamisek- mahdollistaa järjestökantelut. Vuonna 1998
51193: si. kansainvälisesti ja Suomen osalta voimaan
51194: Myös monia muitakin kansainvälisiä ih- tulleen lisäpöytäkirjan mukaan tietyt edelly-
51195: 4 HE 135/2000 vp
51196:
51197:
51198: tykset täyttävät järjestöt voivat kannella Eu- nämä katsovat sopimusvaltion loukanneen
51199: roopan neuvostolle katsoessaan, että sopi- heidän yleissopimuksessa tunnustettuja oike-
51200: musvaltio on soveltanut epätyydyttävästi jo- uksiaan. Valituksia voidaan tehdä myös täl-
51201: takin peruskirjan määräystä. laisten henkilöiden tai henkilöryhmien puo-
51202: lesta.
51203: 1.4. Valinnaisen pöytäkirjan valmistelu Pöytäkirjassa määrätään yksityiskohtaisesti
51204: valitusten tutkittavaksi ottamisen edellytyk-
51205: Vuonna 1993 YK:n Wienin ihmisoikeuksi- sistä, valitusten varsinaisesta käsittelystä ja
51206: en maailmankonferenssissa hyväksyttyyn käsittelyn seurauksista. Jotta komitea voisi
51207: toimintaohjelmaan sisältyy kohta naisten ih- ottaa valituksen tutkittavakseen, valituksen
51208: misoikeuksien vahvistamiseksi, ja siinä esite- tekijän on muun muassa turvauduttava ensin
51209: tään muun muassa valitusjärjestelmän luo- kaikkiin kotimaassaan käyttävissä oleviin oi-
51210: mista yleissopimukseen. Pekingissä vuonna keussuojakeinoihin. Jos komitea ottaa vali-
51211: 1995 pidetyssä YK:n neljännessä maailman- tuksen tutkittavakseen, valituksen kohteena
51212: konferenssissa naisten aseman edistämiseksi olevalta sopimusvaltiolta pyydetään vastine
51213: hyväksyttiin toimintaohjelma, jossa toiste- asiasta. Valitusten käsittely komiteassa on
51214: taan tuki valitusjärjestelmän perustamiselle. luottamuksellista. Käsiteltyään valituksen
51215: Neuvottelut valitus- ja tutkiotamenettelyä komitea antaa näkökantansa. Se voi antaa
51216: koskevaksi valinnaiseksi pöytäkirjaksi aloi- sopimusvaltiolle myös suosituksia. Sopimus-
51217: tettiin vuonna 1996 YK:n naisten asemaa kä- valtio on velvollinen ottamaan komitean nä-
51218: sittelevässä toimikunnassa. Toimikunnan kökannat ja suositukset asianmukaisesti
51219: työryhmä hyväksyi pöytäkirjaluonnoksen 11 huomioon ja kertomaan komitealle toimista,
51220: päivänä maaliskuuta 1999. Toimikunta hy- joihin se on ryhtynyt niiden johdosta.
51221: väksyi sen 12 päivänä maaliskuuta 1999 ja Ennen valituksen käsittelyä komitea voi
51222: YK:n yleiskokous 6 päivänä lokakuuta 1999. pyytää sopimusvaltiota ryhtymään väliaikai-
51223: Pöytäkirja avattiin allekirjoitettavaksi New siin toimenpiteisiin mahdollisten peruutta-
51224: Yorkissa 10 päivänä joulukuuta 1999, jolloin mattomien vahinkojen torjumiseksi.
51225: myös Suomi allekirjoitti sen. Jos komitean tietoon tulee seikkoja, joiden
51226: Pöytäkirjan hyväksymisestä on pyydetty mukaan sopimusvaltio näyttäisi syyllistyneen
51227: lausunnot oikeusministeriöltä, opetusministe- yleissopimuksen mukaisten oikeuksien vaka-
51228: riöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, tasa- viin tai järjestelmällisiin loukkauksiin, se voi
51229: arvovaltuutetun toimistolta, työministeriöitä oma-aloitteisesti käynnistää tutkinnan. Tut-
51230: sekä eduskunnan oikeusasiamieheltä ja val- kintaan voi kuulua käynti sopimusvaltion
51231: tioneuvoston oikeuskanslerilta. Pöytäkirjaa alueella. Tutkinnan tulokset käsiteltyään ko-
51232: koskeva hallituksen esitys on laadittu virka- mitea toimittaa ne sekä mahdolliset kommen-
51233: työnä ulkoasiainministeriössä. tit ja suositukset sopimusvaltiolle, jonka tulee
51234: antaa komitealle vastineensa.
51235: 2. Valionaisen pöytäkirjan tavoite Sopimusvaltio voi allekirjoittaessaan tai ra-
51236: ja pääasiallinen sisältö tifioidessaan pöytäkirjan tai siihen liittyes-
51237: sään selittää, ettei se tunnusta komitean toi-
51238: Pöytäkirjalla luotu valitusmahdollisuus mivaltaa tutkiotamenettelyn osalta.
51239: edistää naisten ihmisoikeuksien toteutumista. Pöytäkirjaan ei voida tehdä varaumia.
51240: Yleissopimuksen sopimusmääräyksiä koske-
51241: via loukkauksia voidaan saattaa kansainväli- 3. Esityksen taloudelliset ja or-
51242: sen valvontaelimen käsiteltäväksi. ganisatoriset vaikutukset
51243: Pöytäkirja muodostuu johdanto-osasta ja
51244: 21 artiklasta, jotka sisältävät määräykset sekä Esityksestä ei aiheudu välittömiä taloudel-
51245: valitus- että tutkintamenettelystä. lisia eikä organisatorisia vaikutuksia. Ottaen
51246: Pöytäkirjan mukaan henkilöt tai henkilö- huomioon etenkin Euroopan ihmisoikeusso-
51247: ryhmät voivat tehdä valituksia naisten syrjin- pimuksen nojalla Euroopan ihmisoikeustuo-
51248: nän poistamista käsittelevälle komitealle, jos mioistuimelle Suomea vastaan rekisteröityjen
51249: valitusten määrän, joka on väkilukuun näh-
51250: HE 135/2000 vp 5
51251:
51252:
51253: den Euroopan suurimpia, on kuitenkin odo- 4. Vaikutukset yksilön asemaan
51254: tettavissa, että Suomea vastaan tehdään yksi-
51255: lövalituksia myös nyt käsiteltävän valinnai- Pöytäkirja vahvistaa yksilöiden oikeustur-
51256: sen pöytäkirjan nojalla väitetyistä yleissopi- vaa yksittäisissä tapauksissa mahdollistamai-
51257: muksen loukkauksista. la yksilövalitusten tekemisen komiteall~.
51258: Pöytäkirjan nojalla tehtäviin valituksiin Komitean valituksista antamat näkökannat Ja
51259: vastaaminen samoin kuin mahdollisen tut- suositukset voivat parantaa valittajana olevi-
51260: kinnan kohteeksi joutuminen aiheuttavat eri- en yksilöiden asemaa. Niillä, samoin kuin
51261: tyistä asiantuntemusta vaativaa lisätyötä tutkiotamenettelyn tuloksilla, saattaa olla vä-
51262: etenkin ulkoasiainministeriössä, oikeusminis- lillisiä vaikutuksia myös muiden yksilöiden
51263: teriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä se- asemaan mahdollisten lainsäädännön ja käy-
51264: kä työministeriössä. tännön muutosten kautta.
51265: 6 HE 135/2000 vp
51266:
51267:
51268:
51269: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
51270:
51271: 1. Pöytäkirjan sisältö pimuksen sisällölliset määräykset. Valitus
51272: voitaisiin tehdä ja vastaavasti 8 artiklan mu-
51273: 1 artiklalla annetaan naisten syrjinnän kainen tutkiotamenettely käynnistää minkä
51274: poistamista käsittelevälle komitealle toimi- tahansa yleissopimuksen sisällöllisen määrä-
51275: valta ottaa vastaan ja käsitellä sopimusvaltio- yksen osalta. Selityksessä viitataan erityisesti
51276: ta vastaan tehtyjä valituksia. kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista kos-
51277: 2 artiklassa määrätään siitä, ketkä voivat kevan sopimuksen 14 artiklaan ja rotusyrjin-
51278: tehdä valituksia ja millaisista asioista niitä nän poistamista käsittelevän komitean käy-
51279: voidaan tehdä. täntöön.
51280: Valituksia voivat tehdä sopimusvaltion 3 ja 4 artiklassa määrätään valituksen tut-
51281: lainkäyttövaltaan kuuluvat yksityiset henki- kittavaksi ottamisen edellytyksistä.
51282: löt, jotka väittävät, että kyseinen sopimusval- 3 artiklan mukaan valitukset tulee tehdä
51283: tio on loukannut heidän yleissopimuksessa kirjallisesti eivätkä ne saa olla nimettömiä.
51284: tunnustettuja oikeuksiaan. Myös henkilö- Komitea voi tutkia vain valituksia, jotka kos-
51285: ryhmät voivat tehdä valituksia. kevat pöytäkirjaan liittyneitä yleissopimuk-
51286: Valitus voidaan tehdä myös loukatun hen- sen sopimusvaltioita.
51287: kilön tai henkilöryhmän puolesta näiden 4 artiklan 1 kappaleen mukaan edellyte-
51288: suostumuksella. Mikäli nimenomaista suos- tään, että valittaja on kotimaassaan käyttänyt
51289: tumusta ei jostakin syystä saada, valituksen kaikki mahdolliset oikeussuojakeinot hyväk-
51290: tehneen täytyy voida muuten osoittaa toimi- seen. Komitea voi kuitenkin käsitellä valituk-
51291: vansa loukatun puolesta. sen, jos kansallisten oikeussuojakeinojen
51292: Pöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä nais- käyttäminen kestäisi kohtuuttoman kauan tai
51293: ten asemaa käsittelevässä toimikunnassa an- ei todennäköisesti olisi tehokasta.
51294: nettiin useita tulkintaselityksiä. Euroopan 2 kappaleessa määrätään valituksen tutkit-
51295: unionin (EU) maat, Suomi mukaan lukien, tavaksi ottamisen esteistä. Komitea ei ota va-
51296: antoivat yhteisen tulkintaselityksen (EU:n litusta tutkittavakseen, jos se on jo käsitellyt
51297: tulkintaselitys) 2 ja 8 artiklan osalta. Lisäksi saman asian tai sitä on jo käsitelty tai parhail-
51298: Suomi yhtyi Islannin ja Norjan kanssa Tans- laan käsitellään jossain muussa kansainväli-
51299: kan näitä artikloja koskevaan tulkintaselityk- sessä tutkinta- tai selvittelymenettelyssä.
51300: seen (Tanskan tulkintaselitys). Selityksillä Tutkittavaksi ottamisen esteenä on myös se,
51301: pyrittiin siihen, ettei pöytäkirjassa aseteta va- että yleissopimuksen määräykset eivät sovel-
51302: lituksen tekemiselle tiukempia edellytyksiä lu valitukseen. Tutkittavaksi ei myöskään
51303: kuin muissa olemassa olevissa ihmisoikeus- voida ottaa valitusta, joka on ilmeisen perus-
51304: valitusjärjestelmissä. teeton tai sitä ei ole riittävästi perusteltu, eikä
51305: EU:n tulkintaselityksen mukaan 2 ja 8 ar- valitusta, jos valitusoikeutta on väärinkäytet-
51306: tiklassa tarkoitettu sopimusmääräyksen louk- ty.
51307: kaus voi tarkoittaa sekä sopimusvaltion ak- Valituksen kohteena olleiden tosiseikkojen
51308: tiivista toimintaa että passiivista laiminlyön- on tullut ilmetä sen jälkeen, kun pöytäkirja
51309: tiä. Lisäksi tulkintaselityksen mukaan toisen on tullut kyseisen sopimusvaltion osalta
51310: puolesta toimimista koskevaa määräystä tul- voimaan. Tutkittavaksi voidaan kuitenkin ot-
51311: kitaan YK:n ihmisoikeuskomitean, rotusyr- taa valitus, jota koskevat tosiseikat ovat il-
51312: jinnän poistamista käsittelevän komitean ja menneet ennen pöytäkirjan voimaantuloa, jos
51313: kidutuksen vastaisen komitean menettelyta- ne ovat edelleen olemassa pöytäkirjan voi-
51314: pasääntöjen valossa. maantulon jälkeen (ns. jatkuva tilanne).
51315: Tanskan tulkintaselityksen mukaan henki- 5 artiklassa määrätään väliaikaisista toi-
51316: löryhmäksi voitaisiin katsoa myös kansalais- menpiteistä. Komitea voi kehottaa sopimus-
51317: järjestöt. Lisäksi tulkintaselityksen mukaan valtiota ryhtymään väliaikaisiin toimenpitei-
51318: pöytäkirjan viittausta yleissopimuksen mu- siin väitetyn loukkauksen uhreille mahdolli-
51319: kaisiin oikeuksiin tulkitaan siten, että valitus- sesti koituvien peruuttamattomien vahinko-
51320: ja tutkiotamenettely kattavat kaikki yleisso- jen välttämiseksi. Komitea voi tehdä tällaisen
51321: HE 135/2000 vp 7
51322:
51323:
51324: pyynnön milloin tahansa valituksen vastaan- Suomen laatimien kertomusten käsittelyn yh-
51325: ottamisen jälkeen ennen valituksen asiasisäl- teydessä antamia näkökantoja ja suosituksia
51326: töä koskevan ratkaisun antamista. Pyyntö on on Suomessa pyritty noudattamaan.
51327: käsiteltävä sopimusvaltiossa kiireellisesti. 5 kappaleessa määrätään näkökantojen ja
51328: Komitean pyyntö ei luonnollisestikaan mer- suositusten noudattamisen myöhemmästä
51329: kitse sitä, että komitea olisi päättänyt ottaa seurannasta. Komitea voi pyytää sopimusval-
51330: asian tutkittavakseen tai että se olisi ottanut tiota toimittamaan lisätietoja toimenpiteis-
51331: kantaa valituksen asiasisältöön. tään myöhemminkin, esimerkiksi sopimus-
51332: 6 artiklassa määrätään sopimusvaltion kuu- valtion seuraavissa yleissopimuksen 18 artik-
51333: lemisesta. 1 kappaleen mukaan komitea voi lan mukaisesti annettavissa kertomuksissa.
51334: päättää, ettei se ota valitusta tutkittavaksi il- 8--10 artiklassa ovat määräykset tutkin-
51335: man, että se pyytää sopimusvaltion vastinetta nasta. Jos komitea on saanut luotettavaa tie-
51336: asiasta. Jos komitea ottaa valituksen tutkitta- toa siitä, että sopimusvaltio olisi syyllistynyt
51337: vaksi, sen tulee saattaa valitus sopimusvalti- yleissopimuksessa määrättyjen oikeuksien
51338: on tietoon. Edellytyksenä on, että valituksen vakaviin tai järjestelmällisiin loukkauksiin,
51339: kohteena olevat henkilöt suostuvat henkilöl- se voi suorittaa asiasta tutkinnan.
51340: lisyytensä paljastamiseen sopimusvaltiolle. 8 artiklan 1 kappaleen mukaan komitean
51341: Tieto valituksesta on luottamuksellinen. tulee olla yhteistyössä kyseisen sopimusval-
51342: 2 kappaleen mukaan valituksen kohteena tion kanssa ja sen tulee pyytää sopimusvalti-
51343: olevan sopimusvaltion tulee toimittaa komi- olta vastine saamiinsa tietoihin. 2 kappaleen
51344: tealle kuuden kuukauden kuluessa kirjalliset mukaan komitea voi nimetä yhden tai use-
51345: selitykset tai lausunnot asiasta. Lisäksi sopi- amman jäsenensä suorittamaan tutkinnan ja
51346: musvaltion tulee kertoa komitealle, mihin raportoimaan kiireellisesti komitealle. Tut-
51347: toimenpiteisiin se on mahdollisesti jo ryhty- kintaan voi sisältyä käynti sopimusvaltion
51348: nyt. alueella tietyin edellytyksin. 3 kappaleen
51349: 7 artikla koskee valitusten varsinaista kä- mukaan käsiteltyään tutkinnan tulokset komi-
51350: sittelyä komiteassa. tea toimittaa ne sekä mahdolliset komment-
51351: 1 kappale edellyttää, että komitea käsittelee tinsa ja suosituksensa kyseiselle sopimusval-
51352: valitukset kaikkien niiden tietojen perusteel- tiolle. 4 kappaleen mukaan sopimusvaltion
51353: la, joita valittajat ja kyseinen sopimusvaltio tulee toimittaa vastineensa komitealle kuuden
51354: ovat sille toimittaneet. Komitean tulee toimit- kuukauden kuluessa.
51355: taa saamansa tieto toiselle osapuolelle. 2 Tutkinta suoritetaan luottamuksellisesti ja
51356: kappaleen mukaan komitean istunnot, joissa sopimusvaltion kanssa pyritään yhteistyöhön
51357: valituksia käsitellään, ovat suljettuja. asian käsittelyn kaikissa vaiheissa.
51358: 3 kappaleen mukaan komitea antaa asian 2 artiklan yhteydessä selostettu EU:n tul-
51359: käsiteltyään näkökantansa ja mahdolliset kintaselitys koskee mainituin osin myös 8 ar-
51360: suosituksensa asian osapuolille. Näkökannat tiklaa.
51361: ja suositukset eivät ole sopimusvaltiota oi- 9 artiklassa määrätään tutkinnan myöhem-
51362: keudellisesti sitovia. mästä seurannasta. 1 kappaleen mukaan ko-
51363: Artiklan 4 kappaleen mukaan sopimusval- mitea voi pyytää sopimusvaltiota sisällyttä-
51364: tio on velvollinen ottamaan komitean näkö- mään antamaansa kertomukseen yksityiskoh-
51365: kannat ja mahdolliset suositukset asianmu- taiset tiedot toimenpiteistä, joihin se on ryh-
51366: kaisesti huomioon. Sopimusvaltion tulee tynyt tutkinnan johdosta. Lisäksi komitea voi
51367: toimittaa komitealle kuuden kuukauden ku- tarvittaessa edellä mainitun kuuden kuukau-
51368: luessa kirjallinen vastaus, jossa on kerrottava den määräajan päätyttyäkin pyytää sopimus-
51369: toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt komite- valtiota ilmoittamaan sille toimenpiteistä,
51370: an näkökantojen ja suositusten perusteella. joihin se on ryhtynyt tutkinnan johdosta.
51371: Näihin on kiinnitettävä asianmukaista huo- Tanskan tulkintaselityksen mukaan tällainen
51372: miota. KP-sopimusta valvovan ihmisoikeus- pyyntö ymmärretään osaksi valtioiden ja
51373: komitean yksilövalitusten johdosta antamia komitean välistä vuorovaikutussuhdetta tut-
51374: näkökantoja samoin kuin muidenkin ihmis- kiotamenettelyn aikana.
51375: oikeussopimuksia valvovien komiteoiden 10 artiklan mukaan sopimusvaltio voi niin
51376: 8 HE 135/2000 vp
51377:
51378:
51379: halutessaan jättäytyä tutkiotamenettelyn ul- delle.
51380: kopuolelle antamalla selityksen, että se ei Kansainvälisen oikeuden mukaan monen-
51381: tunnusta tutkiotamenettelyä koskevaa komi- välisten kansainvälisten sopimusten tekemi-
51382: tean toimivaltaa (ns. opting- out). Selityksen sen yhteydessä sopimusvaltiot voivat antaa
51383: voi myöhemmin peruuttaa. Suomen tarkoi- tulkintaselityksiä. Toisin kuin varaumilla,
51384: tuksena on sitoutua molempiin valionaisen tulkintaselityksillä ei voi vapautua tietystä
51385: pöytäkirjan menettelyihin, eikä näin ollen an- sopimusvelvoitteesta, vaan sopimusvaltiot
51386: taa artiklan mukaista selitystä. pyrkivät pikemminkin tulkinnallisesti sovit-
51387: 11 artiklassa edellytetään, ettei sopimus- tamaan valtion sisäisen lainsäädännön sopi-
51388: valtio kohtele huonosti tai uhkaile henkilöitä, musvelvoitteisiin. Tulkintaselitykset voivat
51389: jotka ovat käyttäneet tämän pöytäkirjan mu- kuitenkin muistuttaa varaumia, jos niillä tosi-
51390: kaisia oikeuksiaan. asiallisesti pyritään sopimusvelvoitteesta va-
51391: 12 artiklassa edellytetään, että komitea si- pautumiseen tai sopimusvelvoitteiden kaven-
51392: sällyttää vuosittaiseen yleissopimuksen 21 tamiseen.
51393: artiklan mukaiseen toimintakertomukseensa Niiden tulkintaselitysten, joihin Suomikin
51394: yhteenvedon pöytäkirjan mukaisesta toimin- yhtyi, tarkoituksena on, että pöytäkirjan vali-
51395: nastaan. tusmenettely vastaisi muita olemassa olevia
51396: 13 artiklassa määrätään tiedon levittämi- valitusmenettelyjä. Eräät maat puolestaan an-
51397: sestä. Sopimusvaltioiden tulee tiedottaa sekä toivat tulkintaselityksiä, joiden mukaan pöy-
51398: yleissopimuksen että tämän pöytäkirjan mu- täkirjaa tulisi tulkita rajoittavasti. Käytännös-
51399: kaisesta valitus- ja tutkintamenettelystä. Li- sä kuitenkin naisten syrjinnän poistamista
51400: säksi sopimusvaltion on helpotettava tiedon- käsittelevän komitean käytäntö tulee mää-
51401: saantia komitean näkökannoista ja suosituk- räämään sen, miten pöytäkirjan määräyksiä
51402: sista erityisesti kyseistä sopimusvaltiota kos- tulkitaan. Tulkintaselityksillä voi kuitenkin
51403: kevien asioiden osalta. olla osaltaan tätä tulkintaa ohjaava vaikutus.
51404: 14 artiklan mukaan komitean tulee lisätä 18 artikla sisältää määräyksen pöytäkirjan
51405: työjärjestykseensä säännöt, joita sen tulee muuttamisesta. Muutokset sitovat vain niitä
51406: noudattaa suorittaessaan pöytäkirjan mukai- sopimusvaltioita, jotka ovat ne hyväksyneet.
51407: sia tehtäviään. Muita sopimuspuolia sitovat edelleen pöytä-
51408: 15 artikla sisältää tavanomaiset loppumää- kirjan määräykset ja niiden mahdollisesti hy-
51409: räykset pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja ra- väksymät aikaisemmat muutokset.
51410: tifioinnista. Ratifioidakseen pöytäkirjan val- 19 artikla sisältää pöytäkirjan irtisanomista
51411: tion on tullut ensin ratifioida yleissopimus tai koskevan määräyksen. Sopimusvaltio voi ir-
51412: liittyä siihen. tisanoa pöytäkirjan milloin tahansa ilmoitta-
51413: 16 artikla sisältää määräyksen pöytäkirjan malla siitä kirjallisesti YK:n pääsihteerille.
51414: voimaantulosta. Pöytäkirja tulee voimaan Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuu-
51415: kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, kauden kuluttua siitä päivästä, jona pääsih-
51416: jona kymmenes ratifioimis- tai liittymiskirja teeri on vastaanottanut ilmoituksen. Vireillä
51417: on talletettu YK:n pääsihteerin huostaan. olevat valitukset ja tutkiota saatetaan kuiten-
51418: Niiden valtioiden osalta, jotka ratifioivat kin loppuun, jos ne on pantu vireille ennen
51419: pöytäkirjan tai liittyvät siihen sen voimaantu- irtisanomisen voimaantulopäivää.
51420: lon jälkeen, pöytäkirja tulee voimaan kolmen 20 artikla sisältää tavanomaisen loppumää-
51421: kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona valti- räyksen YK:n pääsihteerin allekirjoittamisia,
51422: ot ovat tallettaneet oman ratifioimis- tai liit- ratifiointeja, liittymisiä, pöytäkirjan ja sen
51423: tymiskirjansa. muutosten voimaantuloa sekä irtisanomisia
51424: 17 artiklassa kielletään varaumien tekemi- koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta.
51425: nen pöytäkirjaan. Artikla on merkittävä eri- 21 artikla sisältää tavanomaiset loppumää-
51426: tyisesti ottaen huomioon yleissopimukseen räykset todistusvoimaisista kielistä, talletta-
51427: tehtyjen varaumien suuren määrän ja niiden jasta ja YK:n pääsihteerin velvollisuudesta
51428: laajuuden. Suomi on monesti vastustanut va- toimittaa pöytäkirjasta jäljennökset kaikille
51429: raumia, jotka muun muassa alistavat yleisso- valtioille.
51430: pimuksen soveltamisen kansalliselle oikeu-
51431: HE 135/2000 vp 9
51432:
51433:
51434: 2. Voimaantulo dännön alaan siitä riippumatta, onko määräys
51435: ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lail-
51436: Pöytäkirja tulee kansainvälisesti voimaan la annetun säännöksen kanssa (Pe VL
51437: kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, 11/2000 vp, PeVL 12/2000 vp).
51438: jona kymmenen YK:n jäsenvaltiota on il- Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista
51439: moittanut sitoutuvansa noudattamaan pöytä- koskeva yleissopimus on saatettu voimaan
51440: kirjaa tallettamalla sitä koskevan ratifioimis- lailla (685/1986).
51441: tai liittymiskirjan YK:n pääsihteerin huos- Pöytäkirjassa määrätään komitean
51442: taan. Voimaantulo tapahtuu 22 päivänä jou- toimivallasta käsitellä valituksia, JOISsa
51443: lukuuta 2000. Jäsenvaltion osalta, joka pöy- yksityinen henkilö tai henkilöryhmä väittää
51444: täkirjan voimaantulon jälkeen ilmoittaa sitou- sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopi-
51445: tuvansa noudattamaan pöytäkirjaa, pöytäkirja muksessa tunnustettuja oikeuksiaan. Täl-
51446: tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua lainen valitusmahdollisuus vaikuttaa yksilön
51447: siitä päivästä, jona kyseinen jäsenvaltio on oikeusasemaan sellaisella tavalla, että sen
51448: tallettanut oman ratifioimis- tai liittymiskir- sääntely Suomessa kuuluu asiasisältönsä
51449: jansa. puolesta lain tasolle.
51450: Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tu- Pöytäkirjassa myös määrätään komitean
51451: lemaan voimaan samanaikaisesti pöytäkirjan mahdollisuudesta suorittaa tutkinta, jos sen
51452: kanssa. saaman luotettavan tiedon mukaan sopimus-
51453: valtio näyttäisi syyllistyneen sopimuksen
51454: 3. Eduskunnan suostumuksen mukaisten oikeuksien vakaviin tai järjestel-
51455: tarpeellisuus mällisiin loukkauksiin. Tutkiotamenettely
51456: kuuluu lainsäädännön alaan ja siihen sitou-
51457: Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan tuminen edellyttää eduskunnan suostumusta.
51458: eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimuk- Pöytäkirja sisältää siten määräyksiä, jotka
51459: set ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti
51460: sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia mää- kuuluvat lainsäädännön alaan ja edellyttävät
51461: räyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään eduskunnan suostumusta.
51462: huomattavia. Valtiosopimuksen tai muun
51463: kansainvälisen velvoitteen määräys on edus- Edellä olevan perusteella ja perustuslain
51464: kunnan perustuslakivaliokunnan kannan mu- 94 §:n mukaisesti esitetään,
51465: kaan luettava lainsäädännön alaan, 1) jos
51466: määräys koskee jonkin perustuslaissa turva- että Eduskunta hyväksyisi New
51467: tuo perusoikeuden käyttämistä tai Yorkissa 6 päivänä lokakuuta 1999
51468: rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee tehdyn kaikkinaisen naisten syrjin-
51469: yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien nän poistamista koskevan yleissopi-
51470: perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta muksen valinnaisen pöytäkirjan.
51471: asiasta on perustuslain mukaan säädettävä
51472: lailla taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta
51473: asiasta on voimassa lain säännöksiä tai 5) sii- Koska valionainen pöytäkirja sisältää mää-
51474: tä on Suomessa vallitsevan käsityksen mu- räyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan,
51475: kaan säädettävä lailla. Perustuslakivalio- annetaan samalla eduskunnan hyväksyttä-
51476: kunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen väksi seuraava lakiehdotus:
51477: määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan
51478: lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko
51479:
51480:
51481:
51482:
51483: 209196N
51484: 10 HE 135/2000 vp
51485:
51486:
51487: Lakiehdotukset
51488:
51489:
51490:
51491:
51492: Laki
51493: Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen valionaisen pöy-
51494: täkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
51495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51496:
51497: 1§ 2§
51498: New Yorkissa 6 päivänä lokakuuta 1999 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasa-
51499: tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän pois- vallan presidentin asetuksella.
51500: tamista koskevan yleissopimuksen valionai-
51501: seen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuulu-
51502: vat määräykset ovat lakina voimassa niin
51503: kuin Suomi on niihin sitoutunut.
51504:
51505:
51506: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
51507:
51508:
51509: Tasavallan Presidentti
51510:
51511:
51512:
51513:
51514: TARJA HALONEN
51515:
51516:
51517:
51518:
51519: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
51520: HE 135/2000 vp 11
51521:
51522:
51523:
51524: (Suomennos)
51525:
51526:
51527:
51528: KAIKKINAISEN NAISTEN SYRJIN- OPTIONAL PROTOCOL
51529: NÄN POISTAMISTA KOSKEVAN
51530: YLEISSOPIMUKSEN VALINNAINEN TO THE CONVENTION ON THE ALL
51531: FORMS OF DISCRIMINATION
51532: PÖYTÄKIRJA AGAINST WOMEN
51533:
51534:
51535: Tämän pöytäkirjan sopimusvaltiot, jotka The States Parties to the present Protocol,
51536: toteavat, että Yhdistyneiden Kansakuntien Noting that the Charter of the United Na-
51537: peruskirja vahvistaa uskon perustavaa laa- tions reaffirms faith in fundamental human
51538: tua oleviin ihmisoikeuksiin, ihmisarvoon rights, in the dignity and worth of the hu-
51539: sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuk- man person and in the equal rights of men
51540: siin, and women,
51541:
51542: toteavat, että ihmisoikeuksien yleismaa- Also noting that the Universal Declaration
51543: ilmallisen julistuksen mukaan kaikki ihmi- of Human Rights proclaims that all human
51544: set syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvol- beings are born free and equal in dignity
51545: taan ja oikeuksiltaan ja että jokaisella on and rights and that everyone is entitled to
51546: oikeus nauttia julistuksessa mainittuja oike- all the rights and freedoms set forth therein,
51547: uksia ja vapauksia ilman minkäänlaista without distinction of any kind, including
51548: erottelua, mukaan lukien sukupuoleen pe- distinction based on sex,
51549: rustuva erottelu,
51550: palauttavat mieleen, että kansalaisoikeuk- Recalling that the International Covenants
51551: sia ja poliittisia oikeuksia sekä taloudellisia, on Human Rights and other international
51552: sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia kos- human rights instruments prohibit discrimi-
51553: kevissa kansainvälisissä yleissopimuksissa nation on the basis of sex,
51554: ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeusasia-
51555: kirjoissa kielletään sukupuoleen perustuva
51556: syrjintä,
51557: palauttavat myös mieleen kaikkinaisen Also recalling the Convention on the Eli-
51558: naisten syrjinnän poistamista koskevan mination of Ali Forms of Discrimination
51559: yleissopimuksen ("yleissopimus"), jossa so- against Women ("the Convention"), in
51560: pimusvaltiot tuomitsevat naisten syrjinnän which the States Parties thereto condemn
51561: kaikki muodot ja sopivat siitä, että ne ryh- discrimination against women in all its
51562: tyvät kaikin asianmukaisin keinoin viipy- forms and agree to pursue by all appropriate
51563: mättä toimenpiteisiin naisiin kohdistuvan means and without delay a policy of elimi-
51564: syrjinnän poistamiseksi, nating discrimination against women,
51565: vahvistavat päättäneensä varmistaa, että Reaffirming their determination to ensure
51566: naiset nauttivat täysimääräisesti ja yhtäläi- the full and equal enjoyment by women of
51567: sesti kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapa- all human rights and fundamental freedoms
51568: uksia, ja ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin and to take effective action to prevent viola-
51569: estääkseen näiden oikeuksien ja vapauksien tions of these rights and freedoms,
51570: loukkaukset,
51571: ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows:
51572: 12 HE 135/2000 vp
51573:
51574:
51575:
51576:
51577: 1 artikla Article 1
51578: Tämän pöytäkirjan sopimusvaltio ("sopi- A State Party to the present Protocol
51579: musvaltio'') tunnustaa naisten syrjinnän ("State Party") recognizes the competence
51580: poistamista käsittelevän komitean ("komi- of the Committee on the Elimination of
51581: tea") toimivallan ottaa vastaan ja käsitellä Discrimination against W omen ("the Com-
51582: valituksia, jotka sille on toimitettu 2 artik- mittee") to receive and consider communi-
51583: lan mukaisesti. cations submitted in accordance with article
51584: 2.
51585: 2 artikla Article 2
51586: Valituksia voivat tehdä sopimusvaltion Communications may be submitted by or
51587: lainkäyttövaltaan kuuluvat yksityiset henki- on behalf of individuals or groups of indi-
51588: löt tai henkilöryhmät, jotka väittävät kysei- viduals,under the jurisdiction of a State Par-
51589: sen sopimusvaltion loukanneen heidän ty, claiming to be victims of a violation of
51590: yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksi- any of the rights set forth in the Convention
51591: aan, tai niitä voidaan tehdä heidän puoles- by that State Party. Where a communication
51592: taan. Jos valitus tehdään yksityisten henki- is submitted on behalf of individuals or
51593: löiden tai henkilöryhmien puolesta, tämän groups of individuals, this shall be with
51594: tulee tapahtua heidän suostumuksellaan, their consent unless the author can justify
51595: ellei valituksen tekijä voi perustella toimin- acting on their behalf without such consent.
51596: taansa heidän puolestaan ilman tällaista
51597: suostumusta.
51598:
51599: 3 artikla Article 3
51600: Valitusten tulee olla kirjallisia eivätkä ne Communications shall be in writing and
51601: saa olla nimettömiä. Komitea ei ota vastaan shall not be anonymous. No communication
51602: valitusta, joka koskee tähän pöytäkirjaan shall be received by the Committee if it
51603: liittymätöntä yleissopimuksen sopimusval- concerns a State Party to the Convention
51604: tiota. that is not a party to the present Protocol.
51605:
51606: 4 artikla Article 4
51607: 1. Komitea ei tutki valitusta, ellei se ole 1. The Committee shall not consider a
51608: varmistunut siitä, että kaikki mahdolliset communication unless it has ascertained
51609: kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty, that all available domestic remedies have
51610: paitsi jos niiden käyttäminen on kohtuutto- been exhausted unless the app lication of
51611: masti pitkittynyt tai ei todennäköisesti olisi such remedies is unreasonably prolonged or
51612: tehokasta. unlikely to bring effective relief.
51613: 2. Komitea ei ota valitusta tutkittavaksi, 2. The Committee shall declare a commu-
51614: jos: nication inadmissible where:
51615: a) se on jo tutkinut saman asian tai sitä on (a) The same matter has already been ex-
51616: tutkittu tai tutkitaan muun kansainvälisen amined by the Committee or has been or is
51617: tutkinta- tai selvittelymenettelyn mukaises- being examined under another procedure of
51618: ti; international investigation or settlement;
51619: b) yleissopimuksen määräykset eivät so- (b) lt is incompatible with the provisions
51620: vellu valitukseen; of the Convention;
51621: c) valitus on ilmeisen perusteeton tai sitä (c) lt is manifestly ill-founded or not suf-
51622: ei ole perusteltu riittävästi; ficiently substantiated;
51623: d) valitusoikeutta on väärinkäytetty; (d) lt is an abuse of the right to submit a
51624: communication;
51625: e) valituksen kohteena olevat tosiseikat (e) The facts that are the subject of the
51626: HE 135/2000 vp 13
51627:
51628:
51629: ovat tapahtuneet ennen kuin tämä pöytäkir- communication occurred prior to the entry
51630: ja on tullut kyseisen sopimusvaltion osalta into force of the present Protocol for the
51631: voimaan, elleivät ne ole edelleen olemassa State Party concerned unless those facts
51632: kyseisen päivämäärän jälkeen. continued after that date.
51633:
51634: 5 artikla Article 5
51635: 1. Komitea voi milloin tahansa valituksen 1. At any time after the receipt of a com-
51636: vastaanottamisen jälkeen ja ennen kuin munication and before a determination on
51637: asiasisältöä koskeva ratkaisu on annettu, the merits has been reached, the Committee
51638: toimittaa asianosaiselle sopimusvaltiolle may transmit to the State Party concerned
51639: sen kiireellisesti käsiteltäväksi pyynnön, et- for its urgent consideration a request that
51640: tä tämä sopimusvaltio ryhtyisi sellaisiin vä- the State Party take such interim measures
51641: liaikaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat vält- as may be necessary to avoid possible ir-
51642: tämättömiä väitetyn loukkauksen uhrille tai reparable damage to the victim or victims
51643: uhreille mahdollisesti koituvien peruutta- of the alleged violation.
51644: mattomien vahinkojen välttämiseksi.
51645: 2. Se, että komitea käyttää 1 kappaleen 2. Where the Committee exercises its dis-
51646: mukaista harkintavaltaansa, ei tarkoita, että cretion under paragraph 1 of the present ar-
51647: se olisi päättänyt ottaa valituksen tutkitta- ticle, this does not imply a determination on
51648: vaksi tai ratkaissut sen asiasisällön. admissibility or on the merits of the com-
51649: munication.
51650: 6 artikla Article 6
51651: 1. Ellei komitea saattamatta valitusta asi- 1. Unless the Committee considers a
51652: anomaisen sopimusvaltion tietoon päätä, et- communication inadmissible without refer-
51653: tä valitusta ei oteta tutkittavaksi, ja edellyt- ence to the State Party concerned, and pro-
51654: täen, että yksityinen henkilö tai henkilöt vided that the individual or individuals con-
51655: suostuvat henkilöllisyytensä paljastamiseen sent to the disclosure of their identity to that
51656: tälle sopimusvaltiolle, komitea saattaa luot- State Party, the Committee shall bring any
51657: tamuksellisesti sen tietoon tämän pöytäkir- communication submitted to it under the
51658: jan nojalla tehdyn valituksen. present Protocol confidentially to the atten-
51659: tion of the State Party concerned.
51660: 2. Vastaanottavan sopimusvaltion tulee 2. Within six months, the receiving State
51661: toimittaa komitealle kuuden kuukauden ku- Party shall submit to the Committee written
51662: luessa asiaa ja niitä mahdollisia toi- explanations or statements clarifying the
51663: menpiteitä, joihin se on ryhtynyt, valaisevat matter and the remedy, if any, that may ha-
51664: kirjalliset selvityksensä ja lausuntonsa. ve been provided by that State Party.
51665:
51666:
51667: 7 artikla Article 7
51668: 1. Komitea käsittelee tämän pöytäkirjan 1. The Committee shall consider commu-
51669: mukaisesti vastaanotetut valitukset kaikkien nications received under the present Proto-
51670: niiden tietojen perusteella, joita ovat toimit- col in the light of all information made
51671: taneet yksityiset henkilöt tai henkilöryhmät availablc to it by or on behalf of individuals
51672: tai joita on toimitettu heidän puolestaan, se- or groups of individuals and by the State
51673: kä asianosainen sopimusvaltio, edellyttäen, Party concerned, provided that this informa-
51674: että nämä tiedot välitetään asian osapuolille. tion is transmitted to the parties concerned.
51675: 2. Komitea tutkii tämän pöytäkirjan nojal- 2. The Committee shall hold closed meet-
51676: la tehdyt valitukset suljetuissa istunnois- ings when examining communications un-
51677: saan. der the present Protocol.
51678: 3. Valituksen tutkittuaan komitea toimit- 3. After examining a communication, the
51679: taa sitä koskevat näkökannat ja mahdolliset Committee shall transmit its views on the
51680: 14 HE 135/2000 vp
51681:
51682:
51683: suosituksensa asian osapuolille. communication, together with its recom-
51684: mendations, if any, to the parties concemed.
51685: 4. Sopimusvaltion tulee ottaa komitean 4. The State Party shall give due consid-
51686: näkökannat ja mahdolliset suositukset eration to the views of the Committee, to-
51687: asianmukaisesti huomioon sekä toimittaa gether with its recommendations, if any,
51688: tälle kuuden kuukauden kuluessa kirjallisen and shall submit to the Committee, within
51689: vastauksen, mukaan lukien tiedot toimenpi- six months, a written response, including
51690: teistä, joihin on ryhdytty komitean näkö- information on any action taken in the light
51691: kantojen ja suositusten johdosta. of the views and recommendations of the
51692: Committee.
51693: 5. Komitea voi pyytää sopimusvaltiota 5. The Committee may invite the State
51694: toimittamaan lisätietoja toimenpiteistä, joi- Party to submit further information about
51695: hin sopimusvaltio on ryhtynyt komitean any measures the State Party has taken in
51696: näkökantojen tai sen mahdollisesti antamien response to its views or recommendations,
51697: suositusten johdosta, mukaan lukien, jos if any, including as deemed appropriate by
51698: komitea katsoo tämän asianmukaiseksi, so- the Committee, in the State Party's subse-
51699: pimusvaltion myöhemmissä yleissopimuk- quent reports under article 18 of the Con-
51700: sen 18 artiklan mukaisesti annettavissa ker- vention.
51701: tomuksissa.
51702:
51703:
51704: 8 artikla Article 8
51705: 1. Jos komitean saaman luotettavana pi- 1. If the Committee receives reliable in-
51706: dettävän tiedon mukaan sopimusvaltio näyt- formation indicating grave or systematic
51707: täisi syyllistyneen yleissopimuksen mukais- violations by a State Party of rights set forth
51708: ten oikeuksien vakaviin tai järjestelmällisiin in the Convention, the Committee shall in-
51709: loukkauksiin, komitea pyytää tätä sopimus- vite that State Party to cooperate in the ex-
51710: valtiota yhteistyöhön tietojen tutkimiseksi amination of the information and to this end
51711: ja tässä tarkoituksessa toimittamaan vasti- to submit observations with regard to the
51712: neen kyseisten tietojen osalta. information concemed.
51713: 2. Ottaen huomioon kyseisen sopimusval- 2. Taking into account any observations
51714: tion mahdollisesti toimittaman vastineen that may have been submitted by the State
51715: sekä komitean käytettävissä olevan muun Party concemed as well as any other reli-
51716: luotettavan tiedon, komitea voi nimetä yh- able information available to it, the Com-
51717: den tai useamman jäsenensä suorittamaan mittee may designate one or more of its
51718: tutkinnan ja kiireellisesti raportoimaan ko- members to conduct an inquiry and to re-
51719: mitealle. Tutkintaan voi sisältyä käynti so- port urgently to the Committee. Where war-
51720: pimusvaltion alueella, mikäli käynti on oi- ranted and with the consent of the State
51721: keutettu ja sopimusvaltio on suostunut sii- Party, the inquiry may include a visit to its
51722: hen. territory.
51723: 3. Tutkittuaan tällaisen tutkinnan tulokset, 3. After examining the findings of such an
51724: komitea toimittaa ne yhdessä mahdollisten inquiry, the Committee shall transmit these
51725: kommenttiensa ja suositustensa kanssa ky- findings to the State Party concemed to-
51726: seiselle sopimusvaltiolle. gether with any comments and recommen-
51727: dations.
51728: 4. Kyseisen sopimusvaltion tulee toimit- 4. The State Party concemed shall, within
51729: taa vastineensa komitealle kuuden kuukau- six months of receiving the findings, com-
51730: den kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut ments and recommendations transmitted by
51731: komitean toimittamat tulokset, kommentit the Committee, submit its observations to
51732: ja suositukset. the Committee.
51733: 5. Tutkinta suoritetaan luottamuksellisesti 5. Such an inquiry shall be conducted
51734: ja sopimusvaltion kanssa pyritään yhteis- confidentially and the cooperation of the
51735: HE 135/2000 vp 15
51736:
51737:
51738: työhön kaikissa asian käsittelyn vaiheissa. State Party shall be sought at all stages of
51739: the proceedings.
51740:
51741: 9 artikla Article 9
51742: 1. Komitea voi pyytää kyseistä sopimus- 1. The Committee may invite the State
51743: valtiota sisällyttämään yleissopimuksen 18 Party concemed to include in its report un-
51744: artiklan mukaiseen kertomukseensa yksi- der article 18 of the Convention details of
51745: tyiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, joihin se any measures taken in response to an in-
51746: on ryhtynyt tämän pöytäkirjan 8 artiklan quiry conducted under article 8 of the pre-
51747: mukaisen tutkinnan johdosta. sent Protocol.
51748: 2. Komitea voi tarvittaessa 8 artiklan 4 2. The Committee may, if necessary, after
51749: kappaleessa tarkoitetun kuuden kuukauden the end of the period of six months referred
51750: määräajan päätyttyä pyytää kyseistä sopi- to in article 8.4, invite the State Party con-
51751: musvaltiota ilmoittamaan sille toimenpiteis- cemed to inform it of the measures taken in
51752: tä, joihin se on ryhtynyt tutkinnan johdosta. response to such an inquiry.
51753:
51754: 10 artikla Article 10
51755: 1. Jokainen sopimusvaltio voi allekirjoit- 1. Each State Party may, at the time of
51756: taessaan tai ratifioidessaan tämän pöytäkir- signature or ratification of the present Pro-
51757: jan tai liittyessään siihen se! ittää, että se ei tocol or accession thereto, declare that it
51758: tunnusta komitean 8 ja 9 artiklan mukaista does not recognize the competence of the
51759: toimi valtaa. Committee provided for in articles 8 and 9.
51760: 2. Sopimusvaltio, joka on antanut tämän 2. Any State Party having made a declara-
51761: artiklan 1 kappaleen mukaisen selityksen, tion in accordance with paragraph 1 of the
51762: voi milloin tahansa peruuttaa tämän selityk- present article may, at any time, withdraw
51763: sen ilmoittamalla siitä pääsihteerille. this declaration by notification to the Secre-
51764: tary -General.
51765: II artikla Article 11
51766: Sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin tarvittaviin A State Party shall take all appropriate
51767: toimenpiteisiin varmistaakseen, että sen steps to ensure that individuals under its ju-
51768: lainkäyttövaltaan kuuluvia henkilöitä ei risdiction are not subjected to ill treatment
51769: kohdella huonosti tai uhkailla sen seurauk- or intimidation as a consequence of com-
51770: sena, että he ovat olleet yhteydessä komite- municating with the Committee pursuant to
51771: aan tämän pöytäkirjan nojalla. the present Protocol.
51772:
51773: 12 artikla Article 12
51774: Komitea sisällyttää vuosittaiseen yleisso- The Committee shall include in its annual
51775: pimuksen 21 artiklan mukaiseen toiminta- report under article 21 of the Convention a
51776: kertomukseensa yhteenvedon tämän pöytä- summary of its activities under the present
51777: kirjan mukaisesta toiminnastaan. Protocol.
51778:
51779: 13 artikla Article 13
51780: Kukin sopimusvaltio sitoutuu tekemään Each State Party undertakes to make wi-
51781: yleissopimuksen ja tämän pöytäkirjan laa- dely known and to give publicity to the
51782: jasti tunnetuksi ja antamaan niille julkisuut- Convention and the present Protocol and to
51783: ta sekä helpottamaan tiedonsaantia komite- facilitate access to information about the
51784: an näkökannoista ja suosituksista, erityisesti views and recommendations of the Com-
51785: niiden asioiden osalta, jotka koskevat ky- mittee, in particular, on matters involving
51786: seistä sopimusvaltiota. that State Party.
51787: 16 HE 135/2000 vp
51788:
51789:
51790:
51791:
51792: 14 artikla Article 14
51793: Komitea laatii työjärjestykseensä säännöt, The Committee shall develop its own
51794: joita se noudattaa sille tässä pöytäkirjassa rules of procedure to be followed when ex-
51795: annettuja tehtäviä suorittaessaan. ercising the functions conferred on it by the
51796: present Protocol.
51797: 15 artikla Article 15
51798: 1. Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoit- 1. The present Protocol shall be open for
51799: tamista varten valtiolle, joka on allekirjoit- signature by any State that has signed, rati-
51800: tanut tai ratifioinut yleissopimuksen tai on fied or acceded to the Convention.
51801: liittynyt siihen.
51802: 2. Valtio, joka on ratifioinut yleissopi- 2. The present Protocol shall be subject to
51803: muksen tai on liittynyt siihen, voi ratifioida ratification by any State that has ratified or
51804: tämän pöytäkirjan. Ratifioimiskirjat tallete- acceded to thc Convention. Instruments of
51805: taan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsih- ratification shall be deposited with the Sec-
51806: teerin huostaan. retary-General of the United Nations.
51807: 3. Tämä pöytäkirja on avoinna liittymistä 3. The present Protocol shall be open to
51808: varten valtiolle, joka on ratifioinut yleisso- accession by any State that has ratified or
51809: pimuksen tai on liittynyt siihen. acceded to the Convention.
51810: 4. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liit- 4. Accession shall be effected by the de-
51811: tymiskirja Yhdistyneiden Kansakuntien posit of an instrument of accession with the
51812: pääsihteerin huostaan. Secretary-General of the United Nations.
51813:
51814: 16 artikla Article 16
51815: 1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmen 1. The present Protocol shall enter into
51816: kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona force three months after the date of the de-
51817: kymmenes ratifioimis- tai liittymiskirja on posit with the Secretary-General of the Uni-
51818: talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pää- ted Nations of the tenth instrument of ratifi-
51819: sihteerin huostaan. cation or accession.
51820: 2. Kunkin sellaisen valtion osalta, joka ra- 2. For each State ratifying the present
51821: tifioi tämän pöytäkirjan tai liittyy siihen sen Protocol or acceding to it after its entry into
51822: voimaantulon jälkeen, tämä pöytäkirja tulee force, the present Protocol shall enter into
51823: voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä force three months after the date of the de-
51824: päivästä, jona se on tallettanut oman ratifi- posit of its own instrument of ratification or
51825: oimis- tai liittymiskirjansa. accession.
51826:
51827: 17 artikla Article 17
51828: Tähän pöytäkirjaan ei saa tehdä varaumia. No reservations to the present Protocol
51829: shall be permitted.
51830:
51831: 18 artikla Article 18
51832: 1. Sopimusvaltiot voivat ehdottaa muu- 1. Any State Party may propose an
51833: toksia tähän pöytäkirjaan ja toimittaa ehdo- amendment to the present Protocol and file
51834: tuksensa Yhdistyneiden Kansakuntien pää- it with the Secretary-General of the United
51835: sihteerille. Tämän jälkeen pääsihteeri toi- Nations. The Secretary-General shall there-
51836: mittaa sopimusvaltioille muutosehdotukset upon communicate any proposed amend-
51837: sekä pyynnön, että ne ilmoittavat pääsihtee- ments to the States Parties with a request
51838: rille, haluavatko ne sopimusvaltioiden kon- that they notify her or him whether they fa-
51839: ferenssin koolle kutsumista ehdotusten kä- vour a conference of States Parties for the
51840: sittelyä ja niistä äänestämistä varten. Mikäli purpose of considering and voting on the
51841: HE 135/2000 vp 17
51842:
51843:
51844: vähintään kolmasosa sopimusvaltioista ha- proposal. In the event that at !east one third
51845: luaa konferenssin koolle kutsumista, pää- of the States Parties favour such a confer-
51846: sihteeri kutsuu sen koolle Yhdistyneiden ence, the Secretary-General shall convene
51847: Kansakuntien alaisena. Muutokset, jotka the conference under the auspices of the
51848: hyväksytään konferenssissa läsnäolevien ja United Nations. Any amendment adopted
51849: äänestävien tämän pöytäkirjan sopimusval- by a majority of the States Parties present
51850: tioiden äänten enemmistöllä, toimitetaan and voting at the conference shall be sub-
51851: Yhdistyneiden Kansakuntien y leiskokouk- mitted to the General Assembly of the Uni-
51852: selle hyväksymistä varten. ted Nations for approval.
51853: 2. Muutokset tulevat voimaan, kun Yhdis- 2. Amendments shall come into force
51854: tyneiden Kansakuntien yleiskokous on hy- when they have been approved by the Gen-
51855: väksynyt ne ja kun tämän pöytäkirjan sopi- eral Assembly of the United Nations and
51856: musvaltioiden kahden kolmasosan enem- accepted by a two-thirds majority of the
51857: mistö on hyväksynyt ne valtiosääntöjensä States Parties to the present Protocol in ac-
51858: edellyttämien menettelyjen mukaisesti. cordance with their respective constitutional
51859: processes.
51860: 3. Kun muutokset tulevat voimaan, ne si- 3. When amendments come into force,
51861: tovat sopimusvaltioita, jotka ovat hyväksy- they shall be binding on those States Parties
51862: neet ne, mutta muita sopimuspuolia sitovat that have accepted them, other States Par-
51863: edelleen tämän pöytäkirjan määräykset ja ties still being bound by the provisions of
51864: mahdolliset aikaisemmat muutokset, jotka the present Protocol and any earlier amend-
51865: nämä sopimuspuolet ovat hyväksyneet. ments that they have accepted.
51866:
51867: 19 artikla Article 19
51868: 1. Sopimusvaltio voi irtisanoa tämän pöy- 1. Any State Party may denounce the pre-
51869: täkirjan milloin tahansa ilmoittamalla siitä sent Protocol at any time by written notifi-
51870: kirjallisesti Yhdistyneiden Kansakuntien cation addressed to the Secretary-General
51871: pääsihteerille. Irtisanominen tulee voimaan of the United Nations. Denunciation shall
51872: kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, take effect six months after the date of re-
51873: jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituk- ceipt of the notification by the Secretary-
51874: sen. General.
51875: 2. Irtisanominen ei rajoita tämän pöytäkir- 2. Denunciation shall be without preju-
51876: jan määräysten jatkuvaa soveltamista sellai- dice to the continued application of the pro-
51877: siin 2 artiklan nojalla tehtyihin valituksiin visions of the present Protocol to any com-
51878: tai 8 artiklan nojalla käynnistettävään tut- munication submitted under article 2 or any
51879: kintaan, jotka ovat peräisin ajalta ennen irti- inquiry initiated under article 8 before the
51880: sanomisen voimaantulopäivää. effective date of denunciation.
51881:
51882: 20 artikla Article 20
51883: Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri The Secretary-General of the United Na-
51884: ilmoittaa kaikille valtioille: tions shall inform all States of:
51885: a) tämän pöytäkirjan mukaisista allekir- (a) Signatures, ratifications and acces-
51886: joittamisista, ratif10inneista ja liittymisistä; sions under the present Protocol;
51887: b) tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä (b) The date of cntry into force of the pre-
51888: ja 18 artiklan mukaisten muutosten voi- sent Protocol and of any amendment under
51889: maantulopäivistä; article 18;
51890: c) 19 artiklan mukaisista irtisanomisista. (c) Any denunciation under article 19.
51891:
51892: 21 artikla Article 21
51893: 1. Tämä pöytäkirja, jonka arabian-, eng- 1. The present Protocol, of which the
51894: lannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja ve- Arabic, Chinese, English, French, Russian
51895: 209I96N
51896: 18 HE 135/2000 vp
51897:
51898:
51899: näjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoi- and Spanish texts are equally authentic,
51900: maisia, talletetaan Yhdistyneiden Kansa- shall be deposited in the archives of the
51901: kuntien arkistoon. United Nations.
51902: 2. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihtee- 2. The Secretary-General of the United
51903: ri toimittaa tämän pöytäkirjan oikeaksi to- Nations shall transmit certified copies of the
51904: distetut jäljennökset kaikille yleissopimuk- present Protocol to all States referred to in
51905: sen 25 artiklassa tarkoitetuille valtioille. article 25 of the Convention.
51906: HE 136/2000 vp
51907:
51908:
51909:
51910: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten
51911: täytäntöönpanon hallinnosta ja eräiksi siihen liittyviksi
51912: laeiksi
51913:
51914:
51915: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
51916:
51917: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sekä yhdyskuntaseuraamuskeskuksen ja van-
51918: rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta. keinhoitolaitoksen yhteisiä valtakunnallisia
51919: Lailla siirrettäisiin oikeusministeriön van- täytäntöönpano-ja hallintotehtäviä hoitavasta
51920: keinhoito-osastolle kuuluvat vankeinhoito- henkilöstöstä. Virasto johtaisi ja valvoisi yh-
51921: laitoksen operatiiviseen johtoon, vankeus- dyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistus-
51922: rangaistusten täytäntöönpanoon ja vankein- ten täytäntöönpanoa sekä tutkintavankeuden
51923: hoitolaitoksen hallintoon liittyvät tehtävät toimeenpanoa oikeusministeriön kanssa so-
51924: pääosin ministeriöitä keskushallintotasolle. vittujen tavoitteiden mukaisesti.
51925: Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät Yhdyskuntaseuraamuskeskus huolehtisi
51926: yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpallo- yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta.
51927: tehtävät siirrettäisiin viranomaisorganisaa- Vankeinhoitolaitos huolehtisi vankeusran-
51928: tiolle ja nykyinen julkisoikeudellinen Krimi- gaistusten ja sakon muuntorangaistusten täy-
51929: naalihuoltoyhdistys lakkaisi. Esitys sisältää täntöönpanosta sekä tutkintavankeuden toi-
51930: myös ehdotuksen uudeksi laiksi Vankeinhoi- meenpanosta. Yhdyskuntaseuraamuskeskuk-
51931: don koulutuskeskuksesta, joka korvaisi ny- seen kuuluisi alueyksiköitä ja vankeinhoito-
51932: kyisen vankeinhoidon koulutuskeskuksesta laitokseen rangaistuslaitoksia sekä sairaala-
51933: annetun lain. Vankeinhoidon koulutuskeskus yksiköitä.
51934: antaisi koulutusta koko rangaistusten täytän- Henkilöstöä koskevilla siirtymäsäännöksil-
51935: töönpanojärjestelmän henkilöstölle. lä turvattaisiin Kriminaalihuoltoyhdistyksestä
51936: Esitys liittyy oikeusministeriön hallinnon- valtion viranomaisen palvelukseen siirtyvän
51937: alan kriminaalipoliittisten tehtävien ja ran- henkilöstön palvelussuhteen jatkuminen ja
51938: gaistusten täytäntöönpallotehtävien uudelleen palvelussuhde-etuuksien säilyminen.
51939: organisointiin. Ehdotetussa laissa säädettäi- Samassa yhteydessä muutettaisiin eräitä
51940: siin rangaistusten täytäntöönpanon hallinnon rangaistusten täytäntöönpanon sisältöä kos-
51941: organisaatiosta sekä viranomaisten tehtävistä. kevia lakeja, joissa on säännöksiä muun mu-
51942: Kyse olisi vapauteen kohdistuvien rikosoi- assa rangaistusten täytäntöönpanotehtäviä
51943: keudellisten seuraamusten eli vankeusran- hoitavien viranomaisten toimivaltuuksista.
51944: gaistuksen ja yhdyskuntaseuraamuksen täy- Muualla lainsäädännössä olevat viranomais-
51945: täntöönpanon sekä tutkintavankeuden toi- ten nimet muutettaisiin rangaistusten täytän-
51946: meenpanon hallinnosta. Näitä tehtäviä varten töönpanon hallinnosta annettavan lain mu-
51947: perustettaisiin oikeusministeriön alaisuuteen kaisiksi.
51948: uusi yhteinen keskushallintoviranomainen, Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
51949: vapausseuraamusvirasto. vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
51950: Vapausseuraamusvirasto muodostuisi yh- sen yhteydessä.
51951: dyskuntaseuraamuskeskuksen ja vankein- Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan
51952: hoitolaitoksen operatiivisesta keskusjohdosta voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.
51953:
51954:
51955:
51956:
51957: 209296X
51958: 2 HE 136/2000 vp
51959:
51960:
51961:
51962: SISÄLLYSLUETTELO
51963:
51964: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ......................................................................... 1
51965:
51966: SISALLYSLUETTELO ........................................................................................................... 2
51967:
51968: YLEISPERUSTELUT ..............................................................................................................4
51969: 1. Johdanto ....................................................................................................................... 4
51970: 2. Nykytila ......................................................................................................................... 5
51971: 2.1. Vankeinhoitolaitoksen hallinto ...•.......•..........•.............•......•.............•.•.....•.... 5
51972: 2.1.1. Vankeinhoidon keskushallinnon kehitys ...•.....•......•.•............•..............•.....•.5
51973: 2.1.2. Vankeinhoidon hallintoa koskevat säännökset ja keskushallinnon organi-
51974: saatio 7
51975: 2.2. Vankeinhoitoalan koulutus ...•............•.......•....•......•......•.•..........•.•.....•..•...•.•..8
51976: 2.3. Yhdyskuntaseuraamosten toimeenpano ja muu kriminaanhuolto .•......•... 9
51977: 2.3.1. Kriminaalihuollon kehitys .•....•......•.....•..........................•.•............•......••....... 9
51978: 2.3.2. Kriminaalihuoltoyhdistyksen tehtävät .............................................•.......... 10
51979: 2.3.3. Kriminaalihuoltoyhdistyksen asema ja organisaatio....•.•.....•......•.......•..... 13
51980: 2.3.4. Kriminaalihuollon rahoitus ..•......•....•..............•...•.......••............•.......•......•.• 14
51981: 2.4. Rangaistusten täytäntöönpanon hallinto muissa Pohjoismaissa ............•. 14
51982: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset ............................................................ 15
51983: 3.1. Tavoitteet ....................................................................................................... 15
51984: 3.2. Keskeiset ehdotukset..................................................................................... 16
51985: 4. Esityksen vaikutukset ................................................................................................ 17
51986: 4.1. Taloudelliset vaikutukset ...............•...................................•......•....•.•.....•..... 17
51987: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ...................................................... 17
51988: 5. Asian valmistelu .......................................................................................................... 18
51989: 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto .......•...•......•.•.....•...........•.•.....•.•....•...........••.. 18
51990: 5.2. Lausunnot ...................................................................................................... 20
51991: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja .•......•.....•......•..........•.........•....•.•......•..........•. 20
51992:
51993: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ••........•.•.....•...................•.....•.....•.......•.....•......•.•.. 22
51994: 1. Lakiehdotusten perustelut......................................................................................... 22
51995: 1.1. Laki rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta ...................•.....•......•..... 22
51996: 1.2. Laki Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta •.....•......•......•.....•......•.•..........•.. 27
51997: 1.3. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ..•.•.. 30
51998: 1.4. Laki yhdyskuntapalvelusta .......................................................................... 31
51999: 1.5. Laki nuorisorangaistuksen kokeilemisesta ...•.•....•.•....•............•.•......•.....•... 32
52000: 1.6. Laki nuorista rikoksentekijöistä ..........•....•.•.....•......•......•............•.•............. 33
52001: 1.7. Laki tutkintavankeudesta ............................................................................ 33
52002: 1.8. Rikosrekisterilaki .......................................................................................... 33
52003: 1.9. Laki Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta ri-
52004: kosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta .........•.•............................... 34
52005: 2. Voimaantulo ............................................................................................................... 34
52006: HE 136/2000 vp 3
52007:
52008:
52009: LAKIEHDOTUKSET ............................................................................................................35
52010: rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta ............................................................. 35
52011: Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta •.....•.......•...............................•......................... 38
52012: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ........•.....................40
52013: yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta.............•...•......•........................46
52014: nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain muuttamisesta .......................48
52015: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta ..•......•....•.........•......•.....•.. 50
52016: tutkintavankeudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ............•....•....................... 51
52017: rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta .....•..........•......•......•....•......•.•.....•.•.•..............52
52018: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminasta rikosasioissa annet-
52019: tujen tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain 24 ja 27 §:n muuttamisesta ...53
52020:
52021: LIITE ................... ,................................................................................................................... 54
52022:
52023: RINNAKKAISTEKSTIT ........................................................................................ ,.............. 54
52024: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta .•....•.••.................... 54
52025: yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta ..........•......•....•.......•................•. 66
52026: nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain muuttamisesta ....................... 70
52027: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta ........•....•..........................73
52028: tutkintavankeudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ......................................... 74
52029: rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta .................................................•................... 75
52030: Suomen ja muidenpohjoismaidenvälisestä yhteistoiminasta rikosasioissa annet-
52031: tujen tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain 24 ja 27 §:n muuttamisesta •.. 76
52032: 4 HE 136/2000 vp
52033:
52034:
52035:
52036:
52037: YLEISPERUSTELUT
52038:
52039: 1. Johdanto ja muiden tahojen entistä tiiviimpään kansal-
52040: liseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Vaik-
52041: Oikeusministeriön organisaatiouudistusta ka poliisin tietoon tulleiden rikosten koko-
52042: koskevat suunnitelmat perustuvat ennen naismäärässä ei ole 1990-luvulla tapahtunut
52043: muuta keskushallinnon kehittämiseen liitty- olennaista muutosta, on erityisesti huumaus-
52044: vässä valmistelutyössä tehtyihin linjauksiin. aine- ja siihen liittyvä muu rikollisuus lisään-
52045: Toisaalta on sekä toimintaympäristön että tynyt nopeasti. Toinen merkittävä kehitys-
52046: tehtävien sisällön muutosten vuoksi tarpeen piirre on rikollisen toiminnan muuttuminen
52047: toteuttaa uudelleenjärjestelyjä, joilla paranne- entistä organisoidummaksi.
52048: taan ministeriön ja sen hallinnonalaan kuulu- Tehtyjen selvitysten mukaan todennäköi-
52049: vien viranomaisten edellytyksiä entistä tulok- syys joutua rikoksen uhriksi ei ole Suomessa
52050: sellisempaan kriminaalipolitiikkaan. kasvanut. Rikollisuudessa tapahtuneiden laa-
52051: Hallinnon kehittämistä koskevissa viimeai- dullisten muutosten, törkeiden rikosten saa-
52052: kaisissa selvityksissä on todettu tarve sel- man laajan julkisuuden ynnä muiden vastaa-
52053: keyttää ministeriöiden roolia suhteessa muu- vien syiden vuoksi entistä suurempi osa kan-
52054: hun hallintoon. Ministeriöiden tehtävissä tu- salaisista kokee kuitenkin turvallisuutensa
52055: lee korostua hallituksen esikuntana toimimi- heikentyneen. Myös rikosten uhrien aseman
52056: nen, alaisen hallinnon ohjaustehtävät (strate- parantaminen koetaan tärkeäksi.
52057: ginen ohjaus) sekä kansainvälinen yhteistyö. Hallitus hyväksyi 4 päivänä maaliskuuta
52058: Ministeriöiden tulisi keskittyä yhteiskunnan 1999 kansallisen rikoksentorjuntaohjelman,
52059: kehitystä ennakoiden pitkäjänteisen toimin- jossa painotetaan nimenomaan paikallistason
52060: tapolitiikan kehittämiseen. Ministeriöissä ny- toimenpiteitä ja yhteistyötä rikosten ehkäi-
52061: kyisin hoidettavat päivittäiseen toiminnan syssä. Valtion viranomaisten ja kuntien toi-
52062: ohjaukseen liittyvät tehtävät sekä tukipalve- menpiteiden lisäksi kriminaalipolitiikassa
52063: lutehtävät olisi organisoitava pääsääntöisesti tarvitaan yhä enemmän myös kansalaisjärjes-
52064: ministeriön alaisiin yksiköihin. Ministeriöi- töjen ja elinkeinoelämän tukea.
52065: den rooliin liittyvät kehittämistavoitteet on Rikollisuustilanteen ja vankeusrangaistuk-
52066: määritelty muun muassa valtioneuvoston 16 seen tuomittujen henkilöiden rikostaustan
52067: päivänä huhtikuuta 1998 tekemässä hallinto- muuttuminen vaikuttaa monin tavoin van-
52068: politiikan linjoja koskevassa periaatepäätök- keinhoitolaitoksen toimintaan. Vankiloissa
52069: sessä. Myös oikeusministeriössä on viime tämä näkyy muun muassa huumausaineiden
52070: vuosina selvitetty toimenpiteitä ministeriön käyttöön liittyvinä ongelmina sekä vankien
52071: roolin ja toiminnan kehittämiseksi näiden välisenä fyysisenä ja henkisenä väkivaltana
52072: yleisten tavoitteiden mukaisesti. sekä henkilökuntaan kohdistuvan väkivallan
52073: Kriminaalipolitiikan alueella oikeusminis- uhkana. Toiminnan keskeiseksi kehittämis-
52074: teriön toiminnan painopiste on 1980- ja kohteeksi on asetettu nimenomaan päihteiden
52075: 1990-luvulla ollut hallinnonalalle kuuluvien entistä tehokkaampi torjunta sekä päihde-
52076: täytäntöönpanotehtävien hoidon ohella rikos- vierotuksen ja -kuntoutuksen kehittäminen.
52077: lain (39/1889) uudistamisessa ja vapaudessa Oikeusministeriö vahvisti vuoden 1999 alus-
52078: toimeenpantavien seuraamusten (yhdyskun- sa vankeinhoidolle erityisen päihdestrategian.
52079: taseuraamukset) kehittämisessä ehdottomien Lisäksi tavoitteeksi on asetettu vankeinhoi-
52080: vankeusrangaistusten vaihtoehtona. Rikolli- don vaikuttavuuden parantaminen. Sen vuok-
52081: suustilanteessa viime vuosina tapahtuneiden si vankiloissa on viime vuosina otettu käyt-
52082: muutosten ja rikollisen toiminnan kansain- töön uusia työmuotoja, joilla muissa maissa
52083: välistyminen vuoksi on kriminaalipolitiikan saatujen kokemusten perusteella voidaan vä-
52084: painopistettä tarvetta siirtää rikoksentorjun- hentää rikosten uusimisriskiä.
52085: taan, rikosoikeudellisen järjestelmän toimi- Toiminnan vaikuttavuuden parantaminen
52086: vuuden parantamiseen sekä eri viranomais- edellyttää resurssien uudelleen kohdentamis-
52087: HE 136/2000 vp 5
52088:
52089:
52090: ta ja tehokkaampaa käyttöä. Vankeinhoidon tuksen suorittamiseen vankilassa. Vireillä
52091: kehittämisvaihtoehtojen ja aiempien suunni- olevat suunnitelmat ehdonalaisesti vapautu-
52092: telmien arvioimiseksi tehdään oikeusminis- neiden valvonnan kehittämisestä ja yhdys-
52093: teriön toimeksiannosta vuoden 2000 aikana kuntaseuraamusjärjestelmän kehittäminen
52094: ulkopuolinen asiantuntijaselvitys vankeinhoi- toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi
52095: tolaitoksen rakenteiden kehittämisestä. Li- saattavat merkitä nykyistäkin pitemmälle
52096: säksi valtioneuvosto asetti syyskuussa 1999 menevää puuttumista yksittäisten henkilöi-
52097: komitean valmistelemaan rangaistusten täy- den oikeusasemaan.
52098: täntöönpanoa koskevan lainsäädännön koko- Vankiloissa rangaistustaan suorittavat ovat
52099: naisuudistusta. Vankeinhoidon keskushallin- useimmiten aikaisemmin suorittaneet jotakin
52100: non tehtävät painottuvat aiempaa enemmän yhdyskuntaseuraamusta. Toisaalta valtaosalle
52101: muutosten läpivientiin sekä toiminnan tehok- ehdollisesti rangaistuista nuorista valvot-
52102: kuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden tavista ei myöhemmin tuomita ehdotonta
52103: parantamiseen. vankeusrangaistusta. Kriminaalihuoltoyhdis-
52104: J ulkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdis- tyksen ja vankiloiden asiakaskunta on kui-
52105: tyksen toiminta on 1990-luvulla tapah- tenkin siinä määrin yhteistä, että nämä täy-
52106: tuneiden muutosten seurauksena keskittynyt täntöönpanomuodot on tarkoituksenmukaista
52107: ennen muuta yhdyskuntaseuraamusten toi- saattaa yhteisen strategisen johdon alaiseksi.
52108: meenpanoon. Tähän on vaikuttanut nimen- Se helpottaisi tietojen vaihtamista sekä re-
52109: omaan yhdyskuntapalvelun käyttöönotto ly- surssien joustavaa kohdentamista ja yhteis-
52110: hyehköjen ehdottomien vankeusrangaistusten käyttöä.
52111: vaihtoehtona. Muita yhdyskuntaseuraamuk- Yhdyskuntaseuraamusten varsinaisten toi-
52112: sia ovat nykyisin ehdollisesti rangaistujen meenpanotehtävien lisäksi Kriminaalihuolto-
52113: nuorten valvonta, ehdonalaisesti vapautunei- yhdistyksen toimintaan on perinteisesti kuu-
52114: den valvonta ja tietyillä kokeilualueilla käy- lunut muun muassa asiakaskunnan asumiseen
52115: tössä oleva nuorisorangaistus. Keskeisenä ja työllistämiseen liittyvien tukipalvelujen
52116: kehittämistavoitteena, joka on sisällytetty järjestäruistehtäviä sekä kokeilutoimintaa.
52117: myös nykyisen hallituksen ohjelmaan, on eh- Tehtävien luonne vaikuttaa ratkaisevasti
52118: donalaisesti vapautuneiden valvonnan tehos- siihen, millainen organisaatiomalli sekä oh-
52119: taminen ja sisällön kehittäminen niin, että jaus- ja rahoitusjärjestelmä on tarkoituk-
52120: pystyttäisiin vähentämään entistä tehok- senmukaisin. Sekä kotimaiset että ulkomaiset
52121: kaammin uusintarikollisuutta. kokemukset osoittavat, että kansalaisjärjestö-
52122: Kriminaalihuoltoyhdistykselle kuuluvien jen ja muiden vastaavien tahojen panos kri-
52123: tehtävien siirtäminen valtion hoidettavaksi on minaalihuoltotyössä ja uusien työmuotojen
52124: ollut esillä melkein yhdistyksen koko toimin- kehittämisessä voi täydentää merkittävästi vi-
52125: ta-ajan. Maaliskuun 1 päivänä 2000 voimaan ranomaistoimintaa.
52126: tulleen perustuslain 124 §:n mukaan julkinen
52127: hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin vi- 2. Nykytila
52128: ranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se
52129: on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi 2.1. Vankeinhoitolaitoksen hallinto
52130: hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia,
52131: oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaa- 2.1.1. Vankeinhoidon keskushallinnon ke-
52132: timuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä
52133: sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa hitys
52134: vain viranomaiselle. Yhdyskuntaseuraamus-
52135: ten toimeenpanotehtäviin kuuluu yksityisten Suomen vankilahallinnosta huolehtivat
52136: oikeussubjektien aseman ja heidän oikeus- 1880-luvun alkuun asti läänien kuvemöörit
52137: turvansa kannalta merkittäviä päätöksiä. sekä heidän määräämänsä vankiloiden pääl-
52138: Esimerkkinä voidaan mainita yhdyskunta- lysmiehet tai vahtimestarit. Varsinaista jär-
52139: palvelua koskevan palvelusuunnitelman vah- jestettyä keskushallintoa ei ollut, joskin se-
52140: vistaminen siten, että sen rikkominen voi naatti antoi vankiloiden toimintaa ja niiden
52141: johtaa palvelun keskeyttämiseen ja rangais- henkilökuntaa koskevia yleisiä säännöksiä.
52142: Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevien
52143: 6 HE 136/2000 vp
52144:
52145:
52146: uudistusten yhteydessä järjestettiin myös keinhoito-osastoksi. Jo muutaman vuoden
52147: vankeinhoidon hallinto uudelleen perusta- kuluttua keskushallintoa järjestettiin uudel-
52148: malla vuonna 1881 vankiloiden hallintoa oh- leen antamalla uusi asetus vankeinhoitolai-
52149: jaamaan erillinen virasto, vankeinhoitohalli- toksesta (316/1936). Vuoden 1937 alusta
52150: tus. Viraston tehtävänä oli pitää huolta siitä, voimaan tulleen asetuksen mukaan vankein--
52151: että "vankihuoneita ja ojennuslaitoksia" yllä- hoitoa ohjasi ja valvoi oikeusministeriön
52152: pidetään voimassa olevien lakien ja asetusten osastona toimiva vankeinhoitovirasto. Ase-
52153: mukaan sekä vanginkuljetusta asianmukai- tukseen sisältyvillä säännöksillä laajennettiin
52154: sesti hoidetaan. Vankeinhoitohallituksen tuli vankeinhoitolaitoksen ylijohtajan päätösval-
52155: valvoa myös kaupunkien ja käräjäkuntien taa. Lisäksi aiempaan asetukseen sisältynyt
52156: vankihuoneita. Keskusviraston perustamisen säännös ministerin pidätysoikeudesta van-
52157: jälkeenkin vankeinhoitoa koskevat yleismää- keinhoitolaitosta koskevissa päätöksissä jä-
52158: räykset annettiin senaatin nimissä. Lisäksi tettiin pois tästä asetuksesta. Vaikka van-
52159: läänien kuvemööreille jäi edelleenkin vanki- keinhoitovirasto toimi edelleenkin ministeri-
52160: lahallintoa koskevia tehtäviä. ön osastona, se muuttui entistä keskusvirasto-
52161: Vankeinhoitohallitus toimi aluksi senaatin tyyppisemmäksi yksiköksi, jonka päälliköllä
52162: talousosaston siviilitoimituskunnan alaisena, oli varsin laaja itsenäinen toimivalta.
52163: mistä se siirrettiin kamaritoimituskunnan ja Sodan jälkeen asetettu vankeinhoidon uu-
52164: sittemmin (vuodesta 1892 lukien) oikeustoi- distuskomitea katsoi mietinnössään (komi-
52165: mituskunnan alaisuuteen. Vuodesta 1918 läh- teanmietintö 6: 1946) vuoden 1936 asetuksen
52166: tien virasto toimi oikeusministeriön alaisena. johtaneen vankeinhoitolaitoksen ja sen yli-
52167: Suomen itsenäistyttyä vankeinhoidon kes- johtajan liian itsenäiseen asemaan. Komitea
52168: kushallinto järjestettiin uudelleen. Vankein- ehdottikin paluuta ennen tätä asetusta vallin-
52169: hoitohallitus lakkautettiin vuoden 1923 alusta neeseen tilanteeseen. Vuonna 1950 vankein-
52170: ja sen tehtävät siirrettiin oikeusministeriöön, hoitolaitoksesta annetulla uudella asetuksella
52171: johon perustettiin vankeinhoitoasiainosasto. (86/ 1950) vankeinhoitovirasto lakkautettiin
52172: Sen osastopäällikkönä toimiva esittelijäneu- ja sen tilalle perustettiin oikeusministeriöön
52173: vos toimi vankeinhoitolaitoksen ylijohtajana. uudelleen vankeinhoito-osasto. Asetuksella
52174: Vankeinhoitohallituksen lakkauttamisesta ja ei muutettu sanottavasti vankeinhoito-osas-
52175: sen tehtävien siirtämisestä oikeusministeriöl- ton toimivaltaa eikä vankeinhoitolaitoksen
52176: le tällöin annetun lain (31411 922) mukaan ylijohtajan päätösvaltaa koskevia säännöksiä.
52177: vankeinhoitoasiainosasto käsitteli asiat, jotka Siihen sisältyi kuitenkin joitakin täsmennyk-
52178: liittyivät vankeinhoitolaitokseen ja vangin- siä, joilla tavallaan korostettiin vankeinhoito-
52179: kuljetukseen sekä rangaistusten täytäntöön- laitoksen ja sen keskushallinnon yhteyttä oi-
52180: palloon. Vankeinhoitoasiainosaston tehtä- keusministeriöön ja ministeriin. Vuonna
52181: vistä, päätäntävallasta sekä laitosten hallin- 1954 toteutetulla asetusmuutoksella täsmen-
52182: nosta säädettiin tarkemmin vuonna 1925 nettiin vankeinhoitolaitoksen ylijohtajan toi-
52183: vankeinhoitolaitoksesta annetussa asetukses- mivaltaa edelleen.
52184: sa (112/1925). Asetuksen mukaan vankein- Vankeinhoidon keskushallinnon päätöksen-
52185: hoidon ylin johto ja valvonta kuuluivat oike- tekoa muutettiin tietyiltä osin 1970-luvun
52186: usministerille. Vankeinhoitolaitoksen ylijoh- alussa eräiden asioiden ratkaisemisesta oi-
52187: tajan ja asetuksessa mainittujen vankeinhoi- keusministeriön istunnossa annetulla lailla
52188: toasiainosaston virkamiesten tehtävänä oli (324/ 1970). Oikeusministeriön istunnossa
52189: lähinnä johtaa ja valvoa vankeinhoitolaitok- ratkaistaviksi tulivat asiat, jotka koskivat eh-
52190: sen toimintaa sen mukaan kuin laissa ja ase- donalaiseen vapauteen päästämistä, koeajan
52191: tuksissa tarkemmin säädettiin. Asetuksessa pidentämistä, ehdonalaisen vapauden menet-
52192: oli myös varsin yksityiskohtaiset määräykset tämistä sekä valvontaan asettamista ja val-
52193: vankilahallinnon ja siihen kuuluvien virka- vonnan lakkauttamista siltä osin kuin tehtä-
52194: miesten tehtävistä. vät eivät kuuluneet vankiloiden johto-
52195: Vankeinhoitoasiainosasto muutettiin vuon- kunnille. Lisäksi oikeusministeriön istunnos-
52196: na 1933 oikeusministeriöstä annetulla ase- sa tulivat käsiteltäviksi tietyt avolaitosrikko-
52197: tuksella (38/1933) oikeusministeriön van- muksia koskevat seuraamukset.
52198: HE 136/2000 vp 7
52199:
52200:
52201: Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevaa panosta annetun lain muuttamisesta (HE
52202: lainsäädäntöä uudistettiin varsin perusteelli- 35/2000 vp). Esitykseen sisältyy myös van-
52203: sesti 1970-luvulla, missä yhteydessä vuonna keinhoitolaitoksen organisaatiota ja hallintoa
52204: 1975 toteutetulla asetuksen muutoksella mää- koskeva asetuksenantovaltuus. Lakiesityksen
52205: riteltiin oikeusministerin ja vankeinhoitolai- mukaan vankeinhoitolaitoksen organisaatios-
52206: toksen ylijohtajan toimivalta osittain uudel- ta ja hallinnosta voitaisiin antaa tarkempia
52207: leen. Vankeinhoitolaitoksen ylijohtajalle jäi säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
52208: yleinen toimivalta oikeusministeriön päätet- Vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen
52209: täviksi säädetyissä rangaistuksen täytäntöön- mukaan vankeinhoitolaitosta johtaa oikeus-
52210: panoa, vankeinhoitolaitosta ja vanginkul- ministeriö, jossa vankeinhoitoa varten on
52211: jetusta koskevissa asioissa. Asetuksessa mai- vankeinhoito-osasto, jonka päällikkönä toi-
52212: nittujen oikeusministerin ratkaistavaksi kuu- mii vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja. Van-
52213: luvien asioiden lisäksi ministerille annettiin keinhoito-osaston tehtävänä on johtaa, val-
52214: kuitenkin oikeus yksittäistapauksessa pidät- voa ja kehittää vankeinhoitoa sekä vankein-
52215: tää päätösvalta vankeinhoito-osaston virka- hoito-osaston alaisten laitosten toimintaa.
52216: miehen ratkaistavassa asiassa. Hallinnonalan ohjausta varten vankein-
52217: Vuonna 1986 vankeinhoitolaitoksesta an- hoitolaitos voi jakautua alueisiin, joita van-
52218: netulla asetuksella ( 134/ 1986) ja siihen myö- keinhoitolaitoksen ylijohtajan alaisuudessa
52219: hemmin tehdyillä lukuisilla muutoksilla on johtavat tehtävään erikseen määrätyt virka-
52220: toimivaltaa siirretty vankeinhoito-osastosta miehet. Oikeusministeriö päättää aluejaon
52221: rangaistuslaitoksille. Lisäksi ministerille ai- perusteet ja sen, mihin alueeseen mikin van-
52222: emmin kuulunut ratkaisuvalta tietyissä yksit- kila kuuluu.
52223: täisiä vankeja koskevissa asioissa on siirretty Asetuksen nojalla vankilat on vuoden 1999
52224: vankeinhoitolaitoksen ylijohtajalle. Ministe- alusta lukien jaettu kolmeen vankeinhoito-
52225: rin pidätysoikeus yksittäisessä vankeinhoito- alueeseen. Aluejako on laitoskannan kehit-
52226: osaston virkamiehen ratkaistavassa asiassa tämistä, vankien sijoittamista sekä laitosten
52227: on kuitenkin säilytetty. Asetuksessa ei enää työnjakoa ja yhteistoimintaa koskevan
52228: säädetä yksityiskohtaisesti virkamiesten teh- suunnittelun pohjana. Alueellista ohjausta
52229: tävistä. varten ei ole perustettu erillisiä hallintoyk-
52230: sikköjä.
52231: 2.1.2. Vankeinhoidon hallintoa koskevat Vankeinhoitolaitoksen toiminnan erityis-
52232: säännökset ja keskushallinnon or- luonteen vuoksi on vankeinhoitolaitoksesta
52233: ganisaatio annetussa asetuksessa säännös, jonka mu-
52234: kaan vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja on
52235: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun kaikkien laitoksen henkilökuntaan kuuluvien
52236: lain (39/1889; jäljempänä RTL) 2 §:n mu- esimies ja hänellä on oikeus yksittäistapauk-
52237: kaan rangaistuslaitoksia ovat vankilat, avo- sessa antaa vankeinhoitolaitoksen toimintaa
52238: laitokset ja nuorisovankilat Rangaistuslai- koskevia määräyksiä ja ohjeita.
52239: toksista ja niiden nimistä säädetään asetuk- Asetuksen mukaan oikeusministerillä on
52240: sella. Vankeinhoitolaitoksen hallintoa ja or- ratkaisuvalta vankeinhoitolaitosta koskevissa
52241: ganisaatiota koskevat säännökset sisältyvät periaatteellisesti tärkeissä tai kauaskantoisis-
52242: pääosin vankeinhoitolaitoksesta annettuun sa asioissa sekä asioissa, joista on hankittava
52243: asetukseen. Vankeinhoitolaitoksen hallinnos- valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lau-
52244: ta ja organisaatiosta ei ole rangaistusten täy- sunto. Muita ministerin ratkaistavia asioita
52245: täntöönpanosta annetun lain eräitä säännök- ovat rangaistuslaitoksen määrääminen avo-
52246: siä lukuun ottamatta laintasoisia säännöksiä. laitokseksi, vankien laitoksiin sijoittamista
52247: Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan koskevat yleisohjeet, vankien palkkauksen,
52248: valtionhallinnon toimielinten yleisistä perus- työ- ja käyttörahojen sekä vangeilta perittä-
52249: teista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin vien ruoka- ja ylläpitokorvausten perusteet
52250: kuuluu merkittävää julkisen vallan käyttöä. samoin kuin päätösvallan siirtäminen laitok-
52251: Hallitus antoi toukokuussa 2000 eduskunnal- sen johtajille silloin, kun se lain tai asetuksen
52252: le esityksen laiksi rangaistusten täytäntöön- mukaan on mahdollista.
52253: 8 HE 136/2000 vp
52254:
52255:
52256: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston toimeenpanosta sekä vankien kuljetuksesta
52257: toiminta painottuu vankeinhoitolaitoksen toi- siltä osin kuin se kuuluu vankeinhoitolaitok-
52258: minnan suunnitteluun, johtamiseen ja selle. Laitoshallinnon tehtävänä on myös
52259: valvontaan. Lisäksi osastossa käsitellään var- edistää vankien suoriutumismahdollisuuksia
52260: sin runsaasti myös yksittäisiä virkamiehiä tai ja vapauteen valmistamista sekä sijoittumista
52261: vankeja koskevia asioita, vaikka 1980- ja yhteiskuntaan. Samoin sen tulee hallita hoi-
52262: 1990-luvulla toimivaltaa niissä on siirretty dossaan olevaa laitosta sekä ohjata ja kehittää
52263: entistä enemmän laitoksille. Virkanimitys- laitoksen toimintaa. Eräänä laitoshallinnon
52264: asioissa osaston toimivaltaan kuuluu vanki- tehtävänä on valvoa, että vankilassa noudate-
52265: loiden johtoon kuuluvien virkamiesten lisäksi taan tarkoituksenmukaista vankeinhoitoa, jär-
52266: myös esimiestehtävissä toimivan vartiohen- jestystä sekä hyvää taloutta ja että vangit
52267: kilökunnan, kuten ylivartijoiden nimittämi- saavat nauttia laillisia oikeuksiaan.
52268: nen. Ministeriötasolla vankeinhoito-osastossa Vuoden 1999 lopussa vankeinhoitolaitok-
52269: käsiteltävät vankiasiat koskevat muun muas- sen palveluksessa työskenteli 2 560 päätoi-
52270: sa rangaistusten täytäntöönpanon lykkäämis- mista henkilöä.
52271: tä, täytäntöönpanon siirtoa Pohjoismaiden
52272: välillä, vankien sijoittamista avolaitokseen,
52273: poisturuisluvan myöntämistä vangeille tie- 2.2. Vankeinhoitoalan koulutus
52274: tyissä tapauksissa ja vankien kanteluja. Pää-
52275: osassa avolaitoksiin sijoittamista ja poistu- Vankeinhoidon koulutuskeskus vastaa tut-
52276: ruisluvan myöntämistä koskevista asioissa kintoon johtavasta vankeinhoidon perus- ja
52277: ratkaisuvalta on vankilan johtajalla. Samoin jatkokoulutuksesta sekä huolehtii huomatta-
52278: suurimmassa osassa rangaistuksen täytän- valta osin myös henkilöstön täydennys-
52279: töönpanon lykkäyshakemuksista päätösvalta koulutuksen järjestämisestä. Vankeinhoidon
52280: kuuluu kihlakuntien täytäntöönpanoviran- koulutuskeskuksen toiminnasta säädetään
52281: omaisille. Vankeinhoito-osasto huolehtii niin vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetus-
52282: sanottuna y litäytäntöönpanijana siitä, että sa laissa (6311976) sekä asetuksessa
52283: lainvoimaiset vankeus-, yhdyskuntapalvelu- (73511990).
52284: ja nuorisorangaistustuomiot tulevat asiamu- Koulutuksen yleisenä tavoitteena on val-
52285: kaisesti ja viipymättä täytäntöönpantavaksi. miuksien luominen vuorovaikutteiseen ja
52286: Viime vuosina on täytäntöönpantavaksi lähe- monipuoliseen vankeinhoitoon. Keskeinen
52287: tetty vuosittain yli 12 000 tuomiota, joista lähtökohta on koulutuksen tarve vankiloissa.
52288: noin 8 000 on vankeusrangaistuksia ja noin Koulutuksen sisällölliset tavoitteet määräy-
52289: 4000 yhdyskuntapalvelutuomiota. tyvät vankeinhoidon tavoitteista ja toiminta-
52290: Toiminnan laillisuuden ja vankien yhden- periaatteista.
52291: vertaisen kohtelun sekä turvallisuuden var- Vankeinhoidon perustutkinto on laajuudel-
52292: mistamiseksi ministeriötasolla käsitellään taan 54 opintoviikkoa. Tutkinto antaa päte-
52293: keskitetysti monia muitakin rangaistuslaitos- vyyden vankien valvonta- ja ohjaustehtäviin.
52294: ten päivittäiseen toimintaan liittyviä asioita. Vuoden 1999 aikana vankeinhoidon perus-
52295: Tältä osin oikeusministeriön ja nimenomaan tutkinnon suoritti 38 opiskelijaa. Lähivuosina
52296: sen vankeinhoito-osaston toiminta poikkeaa uuden henkilöstön tarve lisääntyy, koska
52297: huomattavasti useimpien ministeriöiden toi- eläkkeelle siirtyvien virkamiesten määrä kas-
52298: minnasta. vaa. Perustutkintoa suorittamaan otettujen
52299: Rangaistuslaitosten toimialaa ja tehtäviä opiskelijoiden määrää lisättiin vuonna 1999
52300: koskevat säännökset sisältyvät pääosin van- alkaneilla kursseilla siten, että koulutukseen
52301: keinhoitolaitoksesta annetun asetuksen 2 lu- otettiin 58 uutta opiskelijaa. Vuoden 1999
52302: kuun. Asetuksen 12 §:n mukaan laitoshallin- alusta lukien uudistettiin perustutkinnon
52303: non tehtävänä on panna täytäntöön vankeus- opiskelijavalintaa. Valinnat tapahtuvat entistä
52304: rangaistukset sekä sakon muuntorangaistuk- perusteellisemman ja monipuolisemman me-
52305: set. Lisäksi sen tulee huolehtia tutkintavan- nettelyn perusteella. Pääsyvaatimuksiin lisät-
52306: keuden ja eräiden muiden samassa asetukses- tiin muun muassa hyvä fyysinen kunto, joka
52307: sa mainittujen seuraamusten ja tehtävien todetaan valintakokeissa kuntotestillä. Opis-
52308: HE 136/2000 vp 9
52309:
52310:
52311: kelijavalinnat valmistelee oikeusministeriön vankilasta vapautuneiden sosiaaliseen autta-
52312: kolmeksi vuodeksi asettama valintalautakun- miseen erityisesti asunnon ja työpaikan
52313: ta, jossa on oikeusministeriön vankeinhoito- hankkimisessa. Yhdistyksen toimintaan sisäl-
52314: osaston, vankeinhoidon koulutuskeskuksen ja lytettiin 1920-luvulta lähtien vapaaehtoiselta
52315: vankiloiden edustus. Valintalautakunta ohjaa pohjalta myös rangaistusjärjestelmään liitty-
52316: valintamenettelyä ja tekee vankeinhoito- viä valvonta- ja esitutkintatehtäviä (nykyinen
52317: osastolle esityksen koulutukseen valittavista henkilötutkinta), joista tuli myöhemmin laki-
52318: henkilöistä. sääteisiä. Vuonna 1966 Vankeusyhdistyksen
52319: Vankeinhoitoalan pätevöitymiskoul utuksen nimi muutettiin Kriminaalihuolto r.y:ksi.
52320: tarkoituksena on antaa yleinen pätevyys var- Yksityinen kriminaalihuoltotyö organisoi-
52321: tijan tehtäviin joko vankeinhoitolaitoksen tiin 1970-luvulla uudelleen. Kriminaalihuol-
52322: muista tehtävistä taikka muulta hallinnonalal- totyön valtionavusta annettu laki (31/1975) ja
52323: ta vankeinhoitolaitoksen valvontatehtäviin sitä täydentävä asetus (134/1975) tulivat
52324: siirtyville henkilöille. Pätevöitymiskoulutus voimaan vuonna 1975. Samassa yhteydessä
52325: tuottaa perustutkintoa vastaavan pätevyyden perustettiin julkisoikeudellinen Kriminaali-
52326: vartijan virkoihin. Vuonna 1999 pätevöity- huoltoyhdistys (KHY), johon Kriminaali-
52327: miskoulutuksesta valmistui seitsemän henki- huolto ry sulautettiin. Yhdistyksen järjestys-
52328: löä. muodosta säädettiin Kriminaalihuolto-yhdis-
52329: Vankeinhoitotutkinto antaa ammatillisen tyksestä annetulla asetuksella (135/1975).
52330: koulutuksen vankeinhoitoalan esimiestehtä- Edellä mainitut vuodelta 1975 olevat sään-
52331: viin. Vuonna 1999 vankeinhoitotutkinnon nökset kumottiin vuoden 1997 alussa voi-
52332: suoritti 15 opiskelijaa. maan tulleella kriminaalihuollon järjestämi-
52333: Vuonna 1999 vankeinhoidon koulutuskes- sestä ja rahoituksesta annetulla lailla
52334: kus järjesti 158 täydennyskoulutustilaisuutta, (1 035/1996) ja sen nojalla Kriminaalihuolto-
52335: joihin osallistui noin 4 000 henkilöä. Viime yhdistyksestä annetulla asetuksella
52336: vuosina ovat lisääntyneet erityisesti vankien (1241/1996). Uudessa laissa kriminaalihuol-
52337: toimintoihin sekä henkilöstö- ja taloushallin- totyö ja eräät sen peruskäsitteet määriteltiin
52338: toon ja tietotekniikkaan liittyvä täydennys- ensimäistä kertaa lain tasolla. Samalla krimi-
52339: koulutus. naalihuollon järjestämistä ja rahoitusta kos-
52340: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen yhtey- kevat säännökset saatettiin vastaamaan nyky-
52341: dessä toimii vankeinhoitolaitoksen kirjasto, ajan vaatimuksia. Menoperusteinen valtion-
52342: joka tarjoaa kotimaisena erikoiskirjastona apujärjestelmä korvattiin laskennallisella
52343: palveluja erityisesti vankeinhoidon, krimi- korvausjärjestelmällä ja tulosbudjetoinnilla.
52344: naalipolitiikan ja kriminologian aloilta. Yhdistyksen perustamisen yhteydessä
52345: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen toimin- 1970-luvulla pitkän aikavälin tavoitteeksi
52346: tamenot olivat vuonna 1999 runsaat 14 mil- asetettiin kriminaalihuoltotyön yhdistäminen
52347: joonaa markkaa. Koulutuskeskuksen päätoi- osaksi sosiaalipalvelujärjestelmää. Sittemmin
52348: misen henkilökunnan määrä oli mainittuna erityisesti rikoslainsäädännön kehittymisen ja
52349: vuotena 24. uusien rangaistusmuotojen käyttöönoton joh-
52350: dosta kriminaalihuoltotyö on painottunut seu-
52351: 2.3. Yhdyskuntaseuraamosten toimeen- raamusjärjestelmään liittyviin tehtäviin. Kri-
52352: pano ja muu kriminaalihuolto minaalihuoltoyhdistyksen tehtävät seuraa-
52353: musjärjestelmän toimeenpanossa ovat 1990-
52354: 2.3 .1. Kriminaalihuollon kehitys luvulla merkittävästi lisääntyneet. Tähän on
52355: vaikuttanut varsinkin yhdyskuntapalvelu-
52356: Kriminaalihuoltotyö alkoi 1800-luvun lo- rangaistuksen käyttöönotto.
52357: pulla yksityisenä, uskonnolliselta pohjalta Vuonna 1992 vahvistetun Kriminaalihuol-
52358: lähtevänä hyväntekeväisyystoimintana. toyhdistyksen toiminta-ajatuksen mukaan
52359: Vuonna 1870 perustettiin Suomen Vankeus- yhdistyksen tavoitteena on uusintarikollisuut-
52360: yhdistys, joka keskittyi aluksi lähinnä vanki- ta sekä rikollisuutta aiheuttavan syrjäy-
52361: lassa olevien valistus-, opetus- ja työtoimin- tymisen ehkäiseminen ja vähentäminen.
52362: taan sekä sielunhoitoon. Työ ulottui myös Toiminnassaan yhdistys toteuttaa oikeuden-
52363: 2 209296X
52364: 10 HE 136/2000 vp
52365:
52366:
52367: mukaisuutta ja inhimillisyyttä sekä edistää Ehdollisesti rangaistujen nuorten rikoksen-
52368: turvallisuutta yhteiskunnassa. tekijöiden valvonta ja henkilötutkinta. Ehdol-
52369: Vuonna 1998 Kriminaalihuoltoyhdistyksel- lisesti rangaistujen nuorten valvonta ja nuoria
52370: le ja vankeinhoitolaitokselle hyväksyttiin yh- rikoksentekijöitä koskeva henkilötutkiota pe··
52371: teinen periaateohjelma ja lähiajan toiminta- rustuvat nuorista rikoksentekijöistä annettuun
52372: linjat. Kummankin organisaation yhteisenä lakiin (262/ 1940) ja asetukseen (1 00111942)
52373: tavoitteena on osana rikosoikeudellista seu- sekä niitä täydentävään oikeusministeriön
52374: raamusjärjestelmää huolehtia yhteiskunnan päätökseen (31 0/ 1943).
52375: turvallisuudesta pitämällä yllä laillista ja tur- Valvontaan määräämisestä päättää tuomio-
52376: vallista seuraamusten täytäntöönpanojärjes- istuin. Valvonnan tarkoituksena on estää
52377: telmää sekä myötävaikuttaa uusintarikolli- tuomittua tekemästä uutta rikosta ja tukea
52378: suuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpi- häntä hänen pyrkiessään elämään nuhteetto-
52379: tävän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. masti. Nuorista rikoksentekijöistä annetun
52380: asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan oikeus-
52381: 2.3.2. Kriminaalihuoltoyhdistyksen tehtä- ministeriön on määrättävä ehdollisesti ran-
52382: vät gaistun nuoren valvojaksi siihen sopivaksi
52383: katsomansa henkilö tai huoltoyhdistys taikka
52384: Yleistä. Kriminaalihuollon järjestämisestä annettava valvonnan järjestäminen asian-
52385: ja rahoituksesta annetun lain 1 §:n mukaan omaisen sosiaaliviranomaisen tehtäväksi.
52386: kriminaalihuollolla tarkoitetaan yhdyskunta- Ehdollisesti rangaistujen nuorten määrä on
52387: seuraamusten toimeenpanoa ja muuta vapau- vähentynyt asteittain. Vuoden 1999 aikana
52388: dessa toimeenpantaviin seuraamuksiin liitty- ehdollisesti rangaistuja nuoria rikoksenteki-
52389: vää toimintaa. jöitä oli valvonnassa yhteensä 2 588. Krimi-
52390: Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoteh- naalihuoltoyhdistyksen ja sosiaaliviranomais-
52391: tävät on määritelty lain 2 §:ssä. Kyseisen py- ten välinen työnjako on järjestetty siten, että
52392: kälän mukaan yhdyskuntaseuraamusten toi- yhdistys huolehtii 18 vuotta täyttäneiden ja
52393: meenpanotehtävillä tarkoitetaan sosiaaliviranomaiset alle 18-vuotiaiden val-
52394: - ehdollisesti rangaistujen nuorten rikoksen- vonnasta ja henkilötutkintojen tekemisestä.
52395: tekijäin valvontaa ja henkilötutkintaa, Henkilötutkinnasta säädetään nuorista ri-
52396: - nuorisorangaistuksen ja yhdyskuntapalve- koksentekijöistä annetussa asetuksessa. Hen-
52397: lun toimeenpanoa, kilötutkiota tehdään 15-20 -vuotiaista ri-
52398: - ehdonalaisesti vapautuneiden valvontaa, koksesta epäillyistä. Tulkinnassa selvitetään
52399: sekä nuoren elämänvaiheisiin ja elinoloihin liitty-
52400: - edellä mainittuihin seuraamuksiin liittyviä viä asioita, jotka mahdollisesti ovat vaikutta-
52401: valmistelevia toimenpiteitä ja lausuntoja. neet hänen joutumiseensa rikoksesta epäil-
52402: Muulla vapaudessa toimeenpantaviin seu- lyksi.
52403: raamuksiin liittyvällä toiminnalla tarkoite- Viime vuonna Kriminaalihuoltoyhdistys
52404: taan kokeilu- ja kehittämistoimintaa sekä tie- laati noin 2 400 henkilötutkintaa.
52405: dotus-, ohjaus- ja neuvontatehtäviä. Vuonna 1999 henkilötutkintoihin ja ehdol-
52406: Yhdistyksen tehtävät voidaan jakaa ran- lisesti tuomittujen nuorten valvontaan käytet-
52407: gaistusjärjestelmään liittyviin ja sosiaalipal- tiin 15 % Kriminaalihuoltoyhdistyksen alue-
52408: velujärjestelmää täydentiiviin tehtäviin. Pai- toimistojen henkilökunnan työpanoksesta.
52409: nopiste yhdistyksen tehtävissä on asteittain
52410: siirtynyt sosiaalipalveluluonteisista tehtävistä Nuorisorangaistus. Nuorisorangaistus pe-
52411: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtä- rustuu vuonna 1996 nuorisorangaistuksen
52412: viin. Tällä hetkellä suurin Kriminaalihuolto- kokeilemisesta annettuun lakiin ( 1058/ 1996)
52413: yhdistykselle kuuluva tehtäväkokonaisuus on ja sitä täydentävään asetukseen (1 06611996).
52414: yhdyskuntapalvelurangaistukseen liittyvät Kokeilulainsäädännön voimassaoloa on mar-
52415: tehtävät. Helmikuussa 2000 oikeusministeriö raskuussa 1999 jatkettu vuoden 2001 lop-
52416: asetti toimikunnan selvittämään rikosten seu- puun. Kokeilussa on mukana seitsemän kärä-
52417: raamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijär- jäoikeuspiiriä.
52418: jestelmien yhteensovittamista. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita al-
52419: HE 136/2000 vp 11
52420:
52421:
52422: Ie 18-vuotiaana rikoksen tehnyt nuon, JOS palvelupaikkana voi olla julkisyhteisö tai jul-
52423: sakkorangaistus ei rikoksen vakavuuden kisoikeudellinen yhdistys taikka muu voittoa
52424: vuoksi ole riittävä seuraamus eivätkä paina- tavoittelematon yhteisö ja säätiö. Palvelupai-
52425: vat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangais- kat hyväksyy Kriminaalihuoltoyhdistys. Yh-
52426: tuksen tuomitsemista. Nuorisorangaistus voi- dyskuntapalveluun voi sisältyä myös viiden
52427: daan tuomita jo varhaisessa vaiheessa ja tunnin pituinen päihdehuollon jakso.
52428: vaikka tekijää ei olisi tuomittu ehdolliseen Yhdyskuntapalvelu suoritetaan Kriminaali-
52429: rangaistukseen. Nuorisorangaistus koostuu huoltoyhdistyksen vahvistaman palvelusuun-
52430: 10-60 tunnin mittaisesta nuorisopalvelusta nitelman mukaisesti. Yhdyskuntapalvelun
52431: ja 4--12 kuukauden pituisesta valvonnasta. toimeenpanosta vastaa Kriminaalihuoltoyh-
52432: Nuorisopalvelu käsittää valvonnan alaisena distys. Toimeenpanotehtäviin kuuluvat muun
52433: tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä sekä muassa palvelusuunnitelman vahvistaminen
52434: ohjauksen alaisena suoritettavia sosiaalista ja palvelusuunnitelman noudattamisen val-
52435: toimintakykyä edistäviä tehtäviä. vonta.
52436: Nuorisorangaistuksen toimeenpanosta huo- Yhdyskuntapalveluun liittyvää henkilötut-
52437: lehtii Kriminaalihuoltoyhdistys. Yhdistyksen kintaan verrattavaa työtä on rikoksesta epäil-
52438: tehtäviin kuuluvat muun muassa nuorisopal- lyistä tehtävä soveltuvuusselvitys. Yhdys-
52439: velun toimeenpanosuunnitelman vahvista- kuntapalvelusta annetun asetuksen 2 §:n mu-
52440: minen, valvonnasta huolehtiminen ja nuori- kaan virallisen syyttäjän on päätettyään nos-
52441: sopalvelun valvonta. taa syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voi-
52442: Nuorisorangaistuskokeilu ei ole saavutta- daan tuomita yhdyskuntapalvelua, hankittava
52443: nut arvioitua laajuutta. Vuonna 1999 annettu- yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vastaa-
52444: jen nuorisorangaistustuomioiden määrä oli valta Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoi-
52445: vain 49. Toimeenpanossa oli vuoden aikana mistolta selvitys rikoksesta epäillyn soveltu-
52446: 94 tuomiota. Vuonna 1999 nuorisorangais- vuudesta yhdyskuntapalveluun. Viime vuon-
52447: tuskokeiluun käytettiin 3 % Kriminaalihuol- na Kriminaalihuoltoyhdistys teki 6 606 so-
52448: toyhdistyksen aluetoimistojen henkilökunnan veltuvuusselvitystä.
52449: työpanoksesta. Vuonna 1999 toimeenpantavaksi tuli 3 851
52450: yhdyskuntapal vei urangaistusta. Yhdyskunta-
52451: Yhdyskuntapalvelun toimeenpano. Yhdys- palvelun toimeenpanoon käytettiin vuonna
52452: kuntapalvelu perustuu yhdyskuntapalvelusta 1999 keskimäärin 65 % Kriminaalihuoltoyh-
52453: annettuun lakiin (1 055/ 1996) ja sitä täyden- distyksen aluetoimistojen henkilökunnan
52454: tävään yhdyskuntapalvelusta annettuun ase- työajasta.
52455: tukseen (125911990) ja yhdyskuntapalvelun
52456: täytäntöönpanosta annettuun asetukseen Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta.
52457: ( 1260/ 1990). Yhdyskuntapalveluseuraamus Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta pe-
52458: on ollut kokeiluluonteisena käytössä vuoden rustuu RTL 2 luvun säännöksiin ja eh-
52459: 1991 alusta lähtien. Koko maan laajuiseksi donalaisesti vapautetun vangin valvonnasta
52460: kokeilu ulotettiin vuonna 1994. Kokeilumuo- annettuun asetukseen (27911931 ).
52461: toisena järjestelmä oli voimassa vuoden 1996 RTL 2 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan
52462: loppuun saakka, jonka jälkeen kokeilu va- ehdonalaiseen vapauteen päästetty on koeai-
52463: kinaistettiin. kanaan valvonnan alainen, jollei oikeus-
52464: Yhdyskuntapalveluun tuomitaan enintään ministeriö tai sen antamien ohjeiden mukaan
52465: kahdeksan kuukauden pituisen ehdottoman vankilan johtokunta koeajan lyhyyden tai
52466: vankeusrangaistuksen sijasta, jollei ehdotto- muun erityisen syyn takia toisin päätä. Val-
52467: mien vankeusrangaistusten, aiempien yhdys- vonnan tarkoituksena on estää ehdonalaiseen
52468: kuntapalvelurangaistusten tai muiden paina- vapauteen päästettyä tekemästä uutta rikosta
52469: vien syiden ole katsottava olevan esteenä yh- ja tukea valvottavaa tämän pyrkiessä elä-
52470: dyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Yhdys- mään nuhteettomasti. Pykälän 2 momentin
52471: kuntapalvelu käsittää vähintään 20 ja enin- mukaan valvojaksi voidaan määrätä sopivak-
52472: tään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää si katsottu henkilö tai huoltoyhdistys. Jollei
52473: säännöllistä palkatonta työtä. Yhdyskunta- sellaista valvojaa ole määrätty, toimii valvo-
52474: 12 HE 136/2000 vp
52475:
52476:
52477: jana poliisipiirin päällikkö. RTL 2 luvun 17 neuvontatehtäviä. Yhdistys voi Kriminaali-
52478: §:n 2 momentin mukaan koeaika on jäännös- huoltoyhdistyksestä annetun asetuksen 2 §:n
52479: rangaistuksen pituinen, kuitenkin vähintään mukaan ottaa hoitaakseen myös muita hy-
52480: kolme kuukautta ja enintään kolme vuotta. väksytyn toimintasuunnitelman mukaisia
52481: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston kriminaalihuoltoon kuuluvia tehtäviä sekä
52482: määräyksen nro 2/011100/4.2.2000 mukaan muita yhdistyksen tarkoituksen toteutumista
52483: valvontaan määrätään pääsääntöisesti ne eh- edistäviä tehtäviä.
52484: donalaiseen vapauteen päästettävät, joiden Kokeilu- ja kehittämistoiminnassa paino-
52485: jäännösrangaistus on pitempi kuin 1 vuosi 6 piste on viime vuosina ollut yhdyskunta-
52486: kuukautta. Vuonna 1999 määrättiin valvon- seuraamusten sisältöjen kehittämisessä. Eri-
52487: taan 877 ehdonalaisesti vapautunutta, mikä tyisesti on keskitytty ehdonalaisesti vapautu-
52488: on 23 % kaikista ehdonalaiseen vapauteen neiden valvontatyöhön, saman asiakaskunnan
52489: päästetyistä. kanssa työskentelevien viranomaisten työn-
52490: Aikaisemmin suurimman osan valvontateh- jaon ja yhteistyömallien kehittämiseen, kri-
52491: tävistä hoiti poliisi. Valvontatehtävien hoito minaalihuoltotyön laadun arvioinnin kehit-
52492: on 1990-luvulla keskitetty asteittain koko- tämistyöhön sekä nuorten rikoksentekijöiden
52493: naan Kriminaalihuoltoyhdistykselle. Vuo- kanssa tehtävään työhön.
52494: desta 1992 alkaen kaikki vapautuneet on Kehittämistoimintaa on toteutettu erilaisis-
52495: määrätty Kriminaalihuoltoyhdistyksen val- sa projekteissa. Tällaisia ovat olleet esimer-
52496: vontaan. Noin 16 % valvontatyöstä hoidetaan kiksi ehdonalaisesti vapautettujen valvontaa
52497: yksityishenkilöiden avulla. Yksityishenkilöt koskevat projektit, jossa on kehitetty muun
52498: toimivat valvojina erityisesti paikkakunnilla, muassa vankiloiden ja Kriminaalihuoltoyh-
52499: joilla ei ole Kriminaalihuoltoyhdistyksen distyksen toimipaikkojen yhteistyötä. Val-
52500: aluetoimistoa. Yksityisvalvojat toimivat Kri- vontasuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet
52501: minaalihuoltoyhdistyksen yhteyshenkilöiden ja sisältö pyritään kytkemään vankilassa teh-
52502: ohjauksessa. tyihin toimenpiteisiin, vankien kuntoutus-
52503: Kriminaalihuoltoyhdistyksen vankilatyö suunnitelmiin ja rangaistusten hyväksi-
52504: liittyy ensisijaisesti ehdonalaiseen vapauteen käyttöä koskeviin suunnitelmiin.
52505: päästettävien vankien valvonnan järjestämi- Käynnissä on myös Euroopan sosiaalira-
52506: seen ja valmisteluun. Lisäksi Kriminaali- haston tavoiteohjelmaan "Yksilölliset palve-
52507: huoltoyhdistyksen edustajat tapaavat aikai- lukokonaisuudet syrjäytyville" kuuluva Valt-
52508: semmin valvonnassa olleita asiakkaitaan näi- ti-projekti sekä ammatillisen koulutuksen
52509: den vankilassaolon aikana. Vankilakäyntien hankkimiseen oppisopimusteitse ja työelä-
52510: yhteydessä yhdistyksen edustajat tapaavat mään siirtymiseen liittyvä Employment-
52511: myös niitä vankeja, joita ei vapauttamisen yhteisöaloitteisiin lukeutuva Kisälli-projekti.
52512: yhteydessä määrätä valvontaan. Vuonna Uusintarikollisuuden vähentämiseen täh-
52513: 1999 aluetoimistojen työntekijät tekivät täävän, myös vankiloissa käytössä olevan
52514: 1 150 vankilakäyntiä, joiden aikana tavattiin Cognitive Skills Training -työskentely-
52515: henkilökohtaisesti 2 000 vankia. Vankeja ta- ohjelman käyttöä on laajennettu seitsemään
52516: vattiin myös ryhmissä. aluetoimistoon. Pohjois-Suomen aluetoimis-
52517: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvontaan tot olivat mukana kolmivuotisessa työelä-
52518: vankilatyö mukaan lukien käytettiin vuonna mään siirtymisen edistämiseen, syrjäytymi-
52519: 1999 noin 17 % Kriminaalihuoltoyhdistyksen sen ehkäisemiseen ja uusimisriskin vähentä-
52520: aluetoimistojen henkilökunnan työpanokses- miseen tähtäävässä eri viranomaisten välises-
52521: ta. sä NEP 2000 Employment Integra -yhteis-
52522: Kriminaalihuoltoyhdistyksen muut tehtä- työprojektissa, jossa mukana oli myös alueen
52523: vät. Kriminaalihuollon järjestämisestä ja ra- vankiloita.
52524: hoituksesta annetun lain 2 §:n 2 momentin Lisäksi on toteutettu nuoren valvontaoh-
52525: mukaisesti yhdistykselle kuuluu varsinaisten jelmiin liittyviä projekteja sekä kriminaali-
52526: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanaan liit- huollon arviointi- ja vaikuttavuustutkimus
52527: tyvien tehtävien lisäksi myös kokeilu- ja ke- osana Kansallisen työelämän kehittämisoh-
52528: hittämistoimintaa sekä tiedotus-, ohjaus- ja jelmaa. Tampereen aluetoimisto kehittää li-
52529: HE 136/2000 vp I3
52530:
52531:
52532: säksi "puolimatkantalo" -tukiasumista. Keskustoimisto huolehtii yhdistyksen ylei-
52533: Kriminaalihuoltoyhdistyksen asumispalve- sestä hallinnosta. Aluetoimistoja on 21 ja
52534: lut on muutettu asuntoyksiköistä omaehtoi- niiden alaisina toimii II paikallistoimistoa.
52535: sen asumisen mahdollistavaan tukiasumi- Aluetoimistojen johdolla työskentelee lisäksi
52536: seen. Yhdistyksen omat asumispalvelut ovat sivutoimisia asiamiehiä, joita oli vuoden
52537: tällä hetkellä vähäisiä. Vuonna I999 yhdis- 1999 lopussa Ahvenanmaalla sekä yhdeksäl-
52538: tyksen tukiasunnoissa asui I28 asukasta. lä muulla paikkakunnalla.
52539: Kriminaalihuoltoyhdistyksen muuta asia- Kriminaalihuoltoyhdistyksen muodostavat
52540: kastyötä varten on Tampereen toiminta- yhteisöjäsenet, joita ovat kunnat tai kuntayh-
52541: keskus, jonka toiminta-ajatuksena on uusin- tymät, lähialoilla toimivat aatteelliset ja am-
52542: tarikollisuuden vähentäminen ja syrjäytymis- matilliset yhdistykset, liitot, muut yhteisöt tai
52543: kehityksen katkaiseminen sekä poikkihallin- säätiöt. Jäseniä oli vuonna 1999 yhteensä 36,
52544: nollisen yhteistyön ja moniammatilliseen joista kuntajäseniä 28 ja muita yhteisöjäseniä
52545: osaamiseen perustuvien kuntoutumis- ja kou- kahdeksan. Viimeksi mainittuja ovat esimer-
52546: lutuskokonaisuuksien kehittäminen. Toimin- kiksi A-klinikkasäätiö, Lastensuojelun Kes-
52547: takeskus tarjoaa asumispalveluita, toiminta- kusliitto ry, Sosiaali- ja terveysturvan Kes-
52548: ja työkyvyn selvityksiä, ohjaavaa koulutusta, kusliitto ry ja Suomen Mielenterveysseura ry.
52549: yksilöohjausta sekä koulutusta ja työllistä- Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen
52550: mistä. kokous, johtokunta ja toiminnanjohtaja. Yh-
52551: Valvontatyön kehittämiseen liittyviä leirejä distyksen korkein päättävä elin on yhdistyk-
52552: järjestetään Kajaanissa sijaitsevassa Sapen- sen kokous, joka muun muassa päättää tilin-
52553: tuvan leirikeskuksessa päätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
52554: myöntämisestä tilivelvollisille sekä lausun-
52555: non antamisesta oikeusministeriölle johto-
52556: 2.3.3. Kriminaalihuoltoyhdistyksen asema kunnan tekemästä toimintasuunnitelmasta ja
52557: ja organisaatio talousarviosta sekä valitsee neljä johtokun-
52558: nan jäsentä ja näiden varajäsenet sekä tilin-
52559: Kriminaaiihuollon järjestämisestä ja rahoi- tarkastajan ja tämän varamiehen.
52560: tuksesta annetun lain 3 §:n mukaan Krimi- Johtokunta edustaa yhdistystä sekä ohjaa ja
52561: naalihuoltoyhdistyksen toimintaa johtaa ja valvoo sen toimintaa. Johtokunnan tehtävänä
52562: valvoo oikeusministeriö. Käytännössä näistä on muun muassa laatia vuotuinen toiminta-
52563: tehtävistä huolehtii ministeriön vankeinhoito- suunnitelma, tehdä talousarvioesitys oikeus-
52564: osasto. Ministeriö vastaa kriminaalihuolto- ministeriölle, panna täytäntöön yhdistyksen
52565: työtä koskevasta norminannosta, budjetoin- kokouksen päätökset, huolehtia yhdistyksen
52566: nista, tarkastustoiminnasta ja toiminnan ke- toiminnan kehittämisestä ja valvoa yhdistyk-
52567: hittämisestä. Kriminaalihuoltotyöhön myön- sen etuja ja oikeutta sekä huolehtia yhdistyk-
52568: nettävää korvausta tai avustusta koskeva osa sen talouden ja varojen hoidosta.
52569: valtion talousarviosta valmistellaan osana oi- Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja
52570: keusministeriön talousarviota. Vankeinhoito- kahdeksan jäsentä. Toimikausi on kolme ka-
52571: osasto käy yhdistyksen kanssa tulosneuvotte- lenterivuotta. Johtokunnan puheenjohtajan ja
52572: lut ja tarkastaa kriminaalihuollon toteutumis- viisi muuta jäsentä määrää valtioneuvosto.
52573: ta sekä siihen myönnetyn valtion korvauksen Yhdistyksen kokous valitsee johtokuntaan
52574: ja avustuksen käyttöä. Vankeinhoito-osasto kaksi ja yhdistyksen henkilöstö yhden jäse-
52575: toimii myös yhdyskuntaseuraamusten yli- nen.
52576: täytäntöönpanijana. Kriminaalihuoltoyhdistyksen tmmmnan-
52577: Perussäännökset Kriminaalihuoltoyhdis- johtaja johtaa ja kehittää yhdistyksen toimin-
52578: tyksen organisaatiosta sisältyvät Kriminaali- taa, vastaa yhdistyksen sitoumusten ja sopi-
52579: huoltoyhdistyksestä annettuun asetukseen. musten täyttämisestä sekä valmistelee johto-
52580: Asetuksen I §:n mukaan yhdistyksen koti- kunnassa käsiteltävät asiat ja panee täytän-
52581: paikkana on Helsinki ja toimialueena koko töön sen päätökset.
52582: maa. Yhdistyksellä on keskustoimisto ja Kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoi-
52583: aluetoimistoja sekä muita toimintayksiköitä. tuksesta annetun lain 4 §:n mukaan yhdistys
52584: 14 HE 136/2000 vp
52585:
52586:
52587: voi asettamillaan ehdoilla antaa yhdyskunta- menot olivat vuonna 1999 noin seitsemän
52588: seuraamosten toimeenpanaan liittyviä tehtä- miljoonaa markkaa. Pääosa menoista aiheu-
52589: viä myös muille yhteisöille tai säätiöille ja tui yhdistyksen Tampereen toiminta-
52590: myös yksityisille henkilöille. Vastuu tehtä- keskuksen järjestämästä koulutuksesta sekä
52591: vistä säilyy kuitenkin Kriminaalihuolto- muusta vankilasta vapautuneiden yhteiskun-
52592: yhdistyksellä. Ehdollisesti rangaistujen nuor- taan sijoittumista edistävästä toiminnasta.
52593: ten vaivonnoista yksityisvalvojat huolehtivat Edellä mainituista Kriminaa1ihuoltoyhdistyk-
52594: lähes puolesta ja ehdonalaisesti vapaotettujen sen muiden kriminaalihuoltotehtävien kuluis-
52595: vaivonnoista 16 o/o:sta. ta katettiin lähes puolet valtion avustuksella
52596: Kriminaalihuoltoyhdistyksen valtionapu- ja loppuosa yhdistyksen oman toiminnan tuo-
52597: paikkaisen henkilöstön määrä oli vuoden toilla, joista merkittävimpänä eränä olivat
52598: 1999 lopussa 311, joista vakinaisia oli 231 ja työtoiminnan tulot.
52599: määräaikaisia 80. Lisäksi yhdistyksellä oli Kriminaalihuoltoyhdistyksen uudisraken-
52600: erillisiä projekteja varten runsaat 40 henki- nus- ja peruskorjaushankkeista aiheutuneet
52601: löä. Henkilöstön määrä on lisääntynyt 1990- menot olivat vuonna 1998 hieman yli mil-
52602: luvun loppupuolella yhdyskuntapalvelun laa- joona markkaa ja ne rahoitettiin kokonaan
52603: jenemisen myötä. Valvojapalkkiota makset- oikeusministeriön myöntämin avustusvaroin.
52604: tiin vuonna 1999 488 yksityisvalvojalle. Edellä mainitun pääosin oikeusministeriön
52605: myöntämillä korvauksilla ja avustuksilla ra-
52606: hoitetun toiminnan lisäksi Kriminaalihuolto-
52607: 2.3.4. Kriminaalihuollon rahoitus yhdistyksellä on ollut kokonaan muilla tuloil-
52608: la rahoitettavaa toimintaa. Sitä rahoitetaan
52609: Kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoi- muun muassa vuokratuloilla, jotka olivat
52610: tuksesta annetun lain 5 §:n mukaan oikeus- vuonna 1999 noin 3,2 miljoonaa markkaa.
52611: ministeriö sopii Kriminaalihuoltoyhdistyksen Yhdistyksen Tampereen toimintakeskuk-
52612: kanssa vuosittain valtion talousarvion rajois- sessa on vuodesta 1996 lähtien ollut käynnis-
52613: sa yhdyskuntaseuraamosten toimeenpanoteh- sä kaksi osittain Euroopan sosiaalirahaston
52614: tävien hoidosta maksettavasta korvauksesta. avustuksin rahoitettua kokeilu- ja kehittämis-
52615: Korvauksen perusteina ovat tehtävien laajuus hanketta, jotka päättyvät vuoden 2000 lopul-
52616: ja laatu sekä palvelujen saatavuus. Tehtävistä la.
52617: saadut muut tulot vähentävät korvausta. Lain Valtion yhdyskuntaseuraamusten toimeen-
52618: 6 §:n mukaan oikeusministeriö voi valtion ta- panosta maksamien korvausten ja muuhun
52619: lousarvion rajoissa myöntää yhteisölle tai toimintaan myöntämien avustusten osuus
52620: säätiölle harkinnanvaraista avustusta muuhun Kriminaalihuoltoyhdistyksen menoista on ol-
52621: vapaudessa toimeenpantaviin seuraamuksiin lut 1990-luvun lopulla 80--85 %. Yhdistyk-
52622: liittyvään toimintaan. Käytännössä valtaosa sen oman toiminnan tulojen osuus on ollut
52623: valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen vastaavasti 12-13 % sekä EU -rahoituksen
52624: osoitetoista varoista on myönnetty Kriminaa- osuus 4--6%.
52625: lihuoltoyhdistykselle. Valtion vuoden 2000 talousarviossa on
52626: Yhdyskuntaseuraamuslen toimeenpanosta kriminaalihuollon korvauksiin ja avustuksiin
52627: aiheutuneet Kriminaalihuoltoyhdistyksen myönnetty yhteensä 68,8 miljoonaa markkaa.
52628: menot olivat vuoden 1999 tilinpäätöksen Tästä summasta on yhdyskuntaseuraamosten
52629: mukaan noin 62 miljoonaa markkaa. Ne ra- toimeenpanosta Kriminaalihuoltoyhdistyk-
52630: hoitettiin pääosin valtion kyseisten tehtävien selle suoritettavan korvauksen osuus 62,2
52631: hoidosta suorittamalla korvauksella. Yhdis- miljoonaa markkaa.
52632: tyksen muilla tuloilla rahoitettiin mainituista
52633: menoista noin 1,8 miljoonaa markkaa. Nämä 2.4. Rangaistusten täytäntöönpanon
52634: tulot kertyivät lähinnä sairausvakuutus- hallinto muissa Pohjoismaissa
52635: korvauksista, käyttöomaisuuden myyntitu-
52636: loista ja satunnaisista tuloista. Ruotsissa on laitoksissa tapahtuvan vapaus-
52637: Kriminaalihuoltoyhdistyksen hoitamista rangaistusten täytäntöönpanon ja vapaudessa
52638: muista kriminaalihuoltotehtävistä aiheutuneet täytäntöönpantavien seuraamosten hallinto
52639: HE 136/2000 vp 15
52640:
52641:
52642: yhdistetty valtakunnallisesti, alueellisesti ja toratet for Kriminalforsorgen), jolla on itse-
52643: paikallisesti. Keskushallinnosta vastaavana näisempi asema kuin ministeriön osastoilla.
52644: viranomaisena toimii Kriminaalihuoltohalli- Rangaistuslaitokset ja muut kriminaalihuol-
52645: tus (Kriminalvårdsstyrelsen). Kriminaali- lon yksiköt ovat suoraan ministeriön alaisia.
52646: huollon (kriminalvård) organisaatio on jaettu Tanskassakin oli aiemmin kriminaalihuolto-
52647: viiteen alueeseen, joilla on oma väliportaan työtä tekevä yksityinen yhdistys, jonka toi-
52648: hallinto. Varsinaisesta toiminnasta vastaavat minta rahoitettiin valtion varoista. Vuonna
52649: paikallisviranomaiset, jotka muodostuvat lai- 1973 tehtävät siirrettiin valtiolle. Vapaudessa
52650: toksista ja avohuoltoyksiköistä (frivårds- toimeenpantavia seuraamuksia ja kriminaali-
52651: kontor). Ruotsissa yksityiset yhdistykset huoltoa koskevia tehtäviä ovat henkilötutkin-
52652: aloittivat vapaudessa tehtävän kriminaali- ta, ehdollisesti tuomittujen ja ehdonalaisesti
52653: huoltotyön 1800-luvun puolivälissä. Toimin- vapautuneiden valvonta, eräiden muiden
52654: ta valtiollistettiin vuonna 1942, jolloin siihen ryhmien valvonta sekä yhdyskuntapalvelu.
52655: sisällytettiin avoseuraamusten täytäntöönpa-
52656: no. Kriminaalihuoltotyöhön kuuluu muun
52657: muassa ehdonalaisesti vapautettujen valvon- 3. Esityksen tavoitteet ja keskei-
52658: ta, suojeluvalvonta, sopimushoito, yhdyskun- set ehdotukset
52659: tapalvelu ja vankilatyö. Vapaudessa tapahtu-
52660: vaan kriminaalihuoltoon ei sisälly juurikaan 3.1. Tavoitteet
52661: erityispalvelujen tuottamista asiakkaille. Ne
52662: pyritään mahdollisuuksien mukaan hankki- Oikeusministeriön hallinnonalan kriminaa-
52663: maan yhteiskunnan normaalipalveluita käyt- lipoliittisten tehtävien uudelleenjärjestelyjen
52664: täen. yleisenä tavoitteena on luoda entistä parem-
52665: Norjassa vankilalaitosta ja vapaudessa ta- mat edellytykset kriminaalipoliittisen päätök-
52666: pahtuvaa kriminaalihuoltoa (friomsorgen) senteon valmistelulle, viranomaisten ja mui-
52667: johtaa oikeus- ja poliisiministeriö, jossa näitä den tahojen yhteistyölle sekä kyseisen tehtä-
52668: tehtäväalueita varten on kriminaalihuolto- väalueen johtamiselle ja kehittämiselle niin,
52669: osasto. Osaston toimiessa vankiloiden kes- että toiminnan vaikuttavuutta voidaan paran-
52670: kushallintoviranomaisena siitä käytetään ta- taa. Uudelleenjärjestelyissä otetaan lisäksi
52671: vallisesti nimitystä vankilahallitus (Feng- huomioon meneillään olevan valtion keskus-
52672: selsstyret). Norjassa on vireillä rangaistusten hallinnon uudistustyön päämäärät ja tavoit-
52673: täytäntöönpanon hallintoa koskeva kehittä- teet. Tässä tarkoituksessa vahvistetaan kri-
52674: mishanke, johon sisältyy aluehallinnon jär- minaalipoliittista päätöksentekoa kokoamalla
52675: jestäminen. Myös Norjassa vapaudessa ta- siihen kuuluvat tehtävät ministeriötasolla yh-
52676: pahtuvaa kriminaalihuoltotyötä teki aikai- teen yksikköön. Ministeriön mahdollisuuksia
52677: semmin yksityinen järjestö. Vuonna 1980 hallinnonalan johtamis,~en ja pitkäjänteiseen
52678: toiminta siirrettiin valtion tehtäväksi oikeus- suunnitteluun parannettaisiin siirtämällä van-
52679: ja poliisiministeriön alaiseksi. Kriminaali- keusrangaistusten ja täytäntöönpanon välit-
52680: huoltotehtäviä ovat henkilötutkinta, ehdolli- tömään johtamiseen liittyvät tehtävät hallin-
52681: sesti tuomittujen ja ehdonalaisesti vapautu- to- ja tukipalvelutehtävineen ministeriöstä
52682: neiden valvonta, sosiaaliset tehtävät vanki- sen alaiselle virastolle.
52683: loissa, yhdyskuntapalvelu, kriminaalihuollon Rangaistusten täytäntöönpanon hallinnon
52684: asuntoJoihin sijoitettujen rangaistusta suorit- uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat:
52685: tavien valvonta sekä muut tehtävät, jotka 1) merkittävää julkisen vallan käyttöä sisäl-
52686: ovat yhteydessä rikoksentekijöiden ja heidän tävänä tehtäväkokonaisuutena yhdyskunta-
52687: perheidensä valvontaan sekä uusien rikosten seuraamusten täytäntöönpanotehtävät siirre-
52688: ehkäisyyn. tään valtion viranomaistehtäväksi ja liitetään
52689: Tanskassa sekä vankeinhoitoa että vapau- osaksi muuta rangaistusten täytäntöön-
52690: dessa tapahtuvaa rikosoikeudellisten seuraa- panojärjestelmää;
52691: musten toimeenpanoa johtaa oikeusministe- 2) sellaisten järjestelyjen toteuttaminen,
52692: riö. Keskushallintotehtäviä hoitaa ministeri- jotka edistävät resurssien joustavaa kohden-
52693: öön kuuluva kriminaalihuoltovirasto (Direk- tamista, viranomaisten yhteistyötä sekä ran-
52694: 16 HE 136/2000 vp
52695:
52696:
52697: gaistusten täytäntöönpanoon liittyvien hallin- yhdistysmuotoisena. Voimassa oleva lain-
52698: to- ja tukipalvelutehtävien mahdollisimman säädäntö mahdollistaa yhdistyksellä olevan
52699: taloudellista järjestämistä; omaisuuden osittaisen siirtämisen sellaiselle
52700: 3) keskushallinnon järjestäminen niin, että yhteisölle, jonka toiminnan tavoitteet ovat
52701: siitä vastaava virasto voi toiminnassaan kes- lähellä Kriminaalihuoltoyhdistyksen päämää-
52702: kittyä toiminnan johtamiseen ministeriön riä. Kriminaalihuoltoyhdistyksen omaisuus
52703: kanssa sovittavien toiminnan vaikuttavuutta, siirtyisi yhdistyksen toiminnan päättyessä
52704: taloudellisuutta ynnä muita vastaavia seikko- pääosin valtiolle.
52705: ja koskevien tulostavoitteiden mukaisesti se- Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen ja van-
52706: kä toisaalta tarvittavien toiminnallisten muu- keinhoitolaitoksen keskushallintotehtäviä
52707: tosten toteuttamiseen; hoitaisi vapausseuraamusvirasto. Huomatta-
52708: 4) tarkoituksenmukaisena pidettävästä teh- va osa virastolle tulevista tehtävistä kuuluu
52709: tävien keskittämisestä huolimatta vankeus- nykyisin oikeusministeriölle, jossa niitä var-
52710: rangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten ten on vankeinhoito-osasto. Vapausseu-
52711: täytäntöönpanoon liittyvien erilaisten toimin- raamusviraston perustamisen yhteydessä
52712: tamuotojen ja muiden erojen huomioon ot- vankeinhoito-osasto lakkautettaisiin. Minis-
52713: taminen hallinnollisissa järjestelyissä; teriölle jäävistä yhdyskuntaseuraamusten ja
52714: 5) edellytysten luominen keskushallinnon vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon liit-
52715: ja paikallisten toimintayksiköiden tarkoituk- tyvistä ohjaus- ynnä muista tehtävistä vastai-
52716: senmukaiselle työojaolle pitäen tavoitteena si 1 päivänä elokuuta 2001 perustettava kri-
52717: keskushallinnon asteittaista keventämistä; minaalipoliittinen osasto. Osastolle kuuluisi
52718: sekä lisäksi yleistä kriminaalipolitiikkaa, rikok-
52719: 6) tuomittujen yhteiskuntaan sijoittumista sentorjuntaa ja rikosvastuun toteutumista
52720: edistävien tukipalvelujen hankkiminen mah- koskevia tehtäviä. Ministeriön organisaa-
52721: dollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla tiomuutoksiin liittyvät asetukset on tarkoitus
52722: kehittämällä yhteistyötä muiden tahojen antaa vuoden 2001 alussa.
52723: kanssa. Oikeusministeriön alainen vapausseuraa-
52724: musvirasto johtaisi ja valvoisi yhdys-
52725: kuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten
52726: 3.2. Keskeiset ehdotukset täytäntöönpanoa sekä tutkintavankeuden
52727: toimeenpanoa. Lisäksi sille kuuluisivat yh-
52728: Esityksen mukaan vankeusrangaistusten ja dyskuntaseuraamuskeskuksen ja vankein-
52729: sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanos- hoitolaitoksen yhteiset hallintotehtävät ja
52730: ta sekä tutkintavankeuden toimeenpanosta vankeinhoito-osastolle nykyisinkin kuuluva
52731: vastaisi nykyiseen tapaan vankeinhoitolaitos, vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseu-
52732: johon kuuluisivat vankilat ja sairaalayksiköt. raamusten keskitetty täytäntöönpano sekä
52733: YhdyskuntaseuraamusteD täytäntöönpanos- täytäntöönpanon ohjaus ja valvonta. Viraston
52734: ta ja siihen liittyvistä valmistelevista toimen- tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneu-
52735: piteistä, joista nykyisin huolehtii Kriminaali- voston asetuksella.
52736: huoltoyhdistys, vastaisi 1 päivänä elokuuta Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston
52737: 2001 perustettava yhdyskuntaseuraamuskes- alaisena nykyisin toimivan vankeinhoidon
52738: kus. Yhdyskuntaseuraamuskeskukseen kuu- koulutuskeskuksen tehtäväaluetta laajennet-
52739: luisi nykyiseen tapaan alueyksiköitä. Yhdys- taisiin vankeinhoidon perus-, jatko- ja täy-
52740: kuntaseuraamuskeskuksen tehtäviin kuuluisi dennyskoulutuksesta yhdyskuntaseuraamus-
52741: myös kyseisiin seuraamuksiin välittömästi keskuksen tehtäviin liittyvään koulutukseen.
52742: liittyvien tukipalvelujen järjestäminen sekä Uudistuksen jälkeen koulutuskeskus toimi-
52743: kehittämistoiminta. Kriminaalihuoltoyhdis- si edelleen oikeusministeriön alaisena. Kou-
52744: tyksen lakisääteisiä tehtäviä täydentävälle lutuskeskuksen tehtävistä ja organisaatiosta
52745: toiminnalle, joka käsittää erityisesti vankilas- sekä opiskelijavalinnasta säädettäisiin tar-
52746: ta vapautuvien yhteiskuntaan sijoittumista kemmin valtioneuvoston ja oikeusministeri-
52747: edistäviä tukitoimia, turvattaisiin toiminnan ön asetuksella.
52748: jatkaruismahdollisuus esimerkiksi säätiö- tai
52749: HE 136/2000 vp 17
52750:
52751:
52752: 4. Esityksen vaikutukset tamenojen mitoituksessa on lähtökohtana
52753: kriminaalihuollon korvauksiin ja avustuksiin
52754: 4.1. Taloudelliset vaikutukset talousarviossa osoitetun määrärahan nykyta-
52755: so. Valtion vuoden 2000 talousarviossa on
52756: Oikeusministeriön hallinnonalan kriminaa- tarkoitukseen osoitettu kaikkiaan 68,8 mil-
52757: lipoliittisia tehtäviä koskevat uudelleen- joonaa markkaa. Tehtävien siirto yhdyskun-
52758: järjestelyt on suunniteltu toteutettaviksi val- taseuraamuskeskukselle ei lisää valtion me-
52759: tioneuvoston hyväksymien vuosien 2001 - noja. Tehtyjen suunnitelmien mukaan Krimi-
52760: 2004 menokehysten puitteissa. Oikeusmi- naalihuoltoyhdistys huolehtisi ennen tehtävi-
52761: nisteriöön elokuun 1 päivänä 2001 perustet- en siirtoa valtiolle sillä nykyisin olevien lai-
52762: tavan kriminaalipoliittisen osaston toiminta- nojen takaisinmaksusta. Siirtymäajankohtana
52763: menot olisivat vuositasolla noin 10,5 miljoo- yhdistyksellä oleva kiinteä omaisuus sekä
52764: naa markkaa ja vuonna 2001 noin 6 miljoo- yhdyskuntaseuraamuskeskuksen toiminnassa
52765: naa markkaa. Kriminaalipoliittisen osaston tarvittava irtaimisto siirtyisivät korvauksetta
52766: henkilöstömäärä tulisi olemaan 25-30. Pää- valtiolle. Kiinteistöt siirtyisivät aluksi oike-
52767: osa kriminaalipoliittisen osaston henkilöstös- usministeriön hallintaan. Ne siirrettäisiin eri
52768: tä rekrytoitaisiin nykyisen vankeinhoito- päätöksellä vuoden 2002 alusta Valtion kiin-
52769: osaston ja muista oikeusministeriön virka- teistölaitokselle. Kiinteistölaitokselle makset-
52770: miehistä. Muilta osin osaston tehtävien edel- tavat vuokramenot ovat arviolta 1,5 miljoo-
52771: lyttämä virka- ja henkilöstörakenne on tar- naa markkaa vuodessa. Summa on jonkin
52772: koitus käytettävissä olevien voimavarojen verran suurempi kuin Kriminaalihuoltoyhdis-
52773: puitteissa toteuttaa hallinnonalan sisäisillä tyksen kiinteistöjen peruskorjauksiin vuosit-
52774: uudelleenjärjestelyillä käyttäen hyväksi lähi- tain myönnetty valtionapu, joka on ollut noin
52775: vuosina kasvavaa luonnollista vaihtuvuutta 1 miljoona markkaa.
52776: sekä siirtämällä tehtäviä keskushallinnosta Suunniteltujen muutosten yhteydessä pyri-
52777: laitostasolle. Valmistelussa on lähdetty siitä, tään turvaamaan myös sellaisten Krimi-
52778: että oikeusministeriön ja Kriminaalihuolto- naalihuoltoyhdistyksen työmuotojen jatku-
52779: yhdistyksen vakinaisen henkilöstön palvelus- minen, joita ei siirretä valtion tehtäviksi. Tä-
52780: suhteen jatkuvuus turvataan. mä koskee muun muassa Tampereen toimin-
52781: Vankeinhoitolaitoksen ja yhdyskuntaseu- takeskuksessa järjestettävää monipuolista
52782: raamuskeskuksen sekä perustettavan vapaus- toimintaa vankilasta vapautuvien sijoittami-
52783: seuraamusviraston toimintamenot on valtion seksi yhteiskuntaan. Toiminnan rahoitusta
52784: talousarviossa suunniteltu budjetoitaviksi suunniteltaessa on tarkoitus lähteä siitä, ettei
52785: samaan talousarvion lukuun ja samalle me- viranomaistoimintaa täydentämään perustet-
52786: nomomentille. Nykyinen talousarvion luvun taville yhteisöille ole jatkossa tarpeen myön-
52787: 25.50 nimi "Vankeinhoitolaitos" ehdotetaan tää merkittävässä määrin valtionapua.
52788: korvattavaksi nimellä "Rangaistusten täytän-
52789: töönpano". 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaiku-
52790: Vankeinhoitolaitoksen ja yhdyskuntaseu- tukset
52791: raamuskeskuksen toiminnan johtamisesta se-
52792: kä yhteisistä täytäntöönpano-ja keskushallin- Uudelleenjärjestelyjen yhtenä tarkoitukse-
52793: totehtävistä vastaavan keskusviraston vuo- na on siirtää pois ministeriöstä tehtäviä, jotka
52794: tuisten toimintamenojen arvioidaan olevan ministeriöiden asemaa ja toimintaa koskevien
52795: enintään 34 miljoonaa markkaa. Oikeusmi- kehittämistavoitteiden mukaisesti eivät luon-
52796: nisteriössä pidetään tavoitteena, että kes- teensa puolesta kuulu ministeriötasolle. Kri-
52797: kushallintoa voidaan keventää siirtämällä minaalipoliittisen osaston henkilöstötarpeeksi
52798: tehtäviä ja toimivaltaa keskushallinnosta pai- arvioidaan 25-30 henkilöä. Valtion vuoden
52799: kallistasolle eli vankiJoille ja yhdyskuntaseu- 2001 talousarviossa esitetään perustettavaksi
52800: raamuskeskuksen alueyksiköille. Muutokset osastopäällikön virka ja samalla lakkautetta-
52801: toteutetaan vuosina 2001-2003 henkilöstön vaksi osastopäällikön, vankeinhoitolaitoksen
52802: luonnollista poistumaa hyväksikäyttäen. ylijohtajana virka. Pääosa henkilöstötarpeesta
52803: Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen toimin- on tarkoitus hoitaa hallinnonalan sisäisin
52804: 3 209296X
52805: 18 HE 136/2000 vp
52806:
52807:
52808: henkilöstö- ja tehtäväjärjestelyin. Osaston asettama toimikunta selvittää seuraavia asia-
52809: uudentyyppisiä, erityisesti yleiseen kriminaa- kokonaisuuksia:
52810: lipolitiikkaan liittyviä tehtäviä varten tarvit- 1) millaiset ovat rikoksiin syyllistyneiden
52811: tavien virkojen palkkausmenot rahoitettaisiin yhteiskuntaan sopeutumisen edellytykset ja
52812: niin ikään hallinnonalan voimavaroja uudel- miten näitä edellytyksiä voidaan parantaa;
52813: leen kohdentamalla. Ministeriön nykyisestä 2) miten yhdyskuntaseuraamuksiin sisälty-
52814: vankeinhoito-osastosta siirrettäisiin perustet- viä kriminaalihuollon omia tukipalveluja oli-
52815: tavaan vapausseuraamusvirastoon runsaat 70 si kehitettävä uusintarikollisuutta vähentävän
52816: henkilötyövuotta. vaikutuksen tehostamiseksi;
52817: Vapausseuraamusviraston henkilöstön ko- 3) miten voidaan edistää sitä, että kriminaa-
52818: konaismäärä olisi viraston perustamis- lihuollon asiakkaat voivat käyttää yhteiskun-
52819: vaiheessa noin 100. Viraston päällikkönä nan tukipalveluja yhdyskuntaseuraamusten
52820: toimisi vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja. suorittamisen aikana ja sen jälkeen;
52821: Tämän viran perustamista esitetään vuoden 4) miten voidaan edistää sitä, että vankilas-
52822: 2001 talousarviossa. Vapausseuraamusviras- ta vapautuvat voivat käyttää yhteiskunnan
52823: ton henkilöstömäärä olisi noin 20 henkilöä tukipalveluja ja jatkaa vankilassa aloitettuja
52824: pienempi kuin oikeusministeriön vankeinhoi- kuntoutustoimenpiteitä; sekä
52825: to-osaston ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen 5) millaiset ovat kehittämisehdotusten kus-
52826: keskustoimiston nykyinen henkilöstömäärä. tannukset ja miten ne olisi rahoitettava.
52827: Valtion palvelukseen vapausseuraamusviras- Nykyinen vankeinhoitolaitoksen tilivirasto
52828: toon tai ministeriöön Kriminaalihuolto- toimisi uudistuksen jälkeen vankeinhoitolai-
52829: yhdistyksestä siirtyvän henkilöstön määrä toksen ja yhdyskuntaseuraamuskeskuksen
52830: olisi yhteensä enintään 260 henkilötyövuotta. yhteisenä tilivirastona.
52831: Nimitettäessä Kriminaalihuoltoyhdistyksen
52832: virkamies yhdyskuntaseuraamuskeskuksen,
52833: vankeinhoitolaitoksen tai vapausseuraamus-
52834: viraston virkaan otettaisiin palvelussuhteen 5. Asian valmistelu
52835: ehtojen määräytymisessä huomioon Krimi-
52836: naalihuoltoyhdistyksessä hyväksi luettu pal- 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
52837: velusaika niin kuin se olisi valtion palvelua.
52838: Lakiin sisällytettäviin henkilöstöä koskeviin Lakiehdotus on valmisteltu virkatyönä oi-
52839: siirtymäsäännöksiin ehdotetaan otettavaksi keusministeriön 7 päivänä maaliskuuta 2000
52840: myös säännös Kriminaalihuoltoyhdistyksessä asettamassa projektiorganisaatiossa. Projek-
52841: palvellun ajan huomioon ottamisesta valtion tiorganisaation asettamiseen liittyen oikeus-
52842: eläkelakia sovellettaessa niin kuin se olisi ministeriön hallinnonalan kriminaalipo-
52843: valtion palvelua. liittisten tehtävien uudelleenjärjestämistä
52844: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston koskevat linjaukset ja muut hallinnonalan ra-
52845: alaisena nykyisin toimiva vankeinhoidon kenteiden kehittämistä koskevat linjaukset on
52846: koulutuskeskus toimisi välittömästi oikeus- käsitelty 2 päivänä maaliskuuta 2000 halli-
52847: ministeriön alaisena. Vapausseuraamusviras- tuksen hallinnon ja aluekehityksen minis-
52848: ton osallistuminen oppilasvalintoihin ja kou- terityöryhmässä (HALKE).
52849: lutuksen suunnitteluun on tarkoitus järjestää Oikeusministeriössä on valtion keskushal-
52850: oikeusministeriön asetukseen otettavilla linnon kehittämistä koskeviin yleisiin lin-
52851: säännöksillä. jauksiin ja ministeriön strategisen toiminta-
52852: Eräät julkisoikeudellisen Kriminaalihuol- kyvyn parantamiseen liittyen tehty 1990-
52853: toyhdistyksen nykyisin hoitamat tuomitun luvulta alkaen useita ministeriön sisäisiä sel-
52854: yhteiskuntaan sijoittumista edistävät tuki- ja vityksiä ministeriön ja hallinnonalan kehit-
52855: muut palvelut on tarkoitus järjestää yhteis- tämistarpeista. Näiden selvitysten tuloksia on
52856: työssä jonkin tai joidenkin valtionhallinnon käytetty hyväksi nyt tapahtuneessa valmiste-
52857: ulkopuolisten, esimerkiksi säätiö- tai yhdis- lutyössä.
52858: tysmuotoisten organisaatioiden kanssa. Par- J ulkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdis-
52859: haillaan oikeusministeriön helmikuussa 2000 tyksen perustaminen vuonna 1975 siihen asti
52860: HE 136/2000 vp 19
52861:
52862:
52863: toimineen Kriminaalihuolto ry:n tilalle perus- tinnössään yhdyskuntaseuraamusten toi-
52864: tui kriminaalihuoltokomitean (komitean- meenpanoa ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen
52865: mietintö 1972:A1) ja laiminaalihuollon or- tehtäviä selvittänyt työryhmä ehdotti yhdys-
52866: ganisaatiotoimikunnan (komiteanmietintö kuntaseuraamusten toimeenpanon organisoi-
52867: 1973:159) ehdotuksiin. Myöhemmin laimi- mista siltä pohjalta, että julkisoikeudellisen
52868: naalihuollon kehittämisvaihtoehtoja selvitet- Kriminaalihuoltoyhdistyksen organisaatiosta
52869: tiin laiminaalihuollon kehittämistoimi- muodostetaan viranomaisorganisaatio oike-
52870: kunnassa (komiteanmietintö 1988:46). Toi- usministeriön hallinnonalalle. Koska sekä
52871: mikunta ehdotti mietinnössään vapaudessa vankeinhoitolaitos että Kriminaalihuolto-
52872: täytäntöönpantavien rangaistusten toimeen- yhdistys huolehtivat rangaistusten täytän-
52873: panotehtävien siirtämistä valtiolliselle krimi- töönpanosta, molemmille organisaatioille oli
52874: naalihuolto-organisaatiolle. Toimikunnan työryhmän näkemyksen mukaan tarkoituk-
52875: esityksistä on toteutettu hallinnollisin mää- senmukaista järjestää nykyistä voimakkaam-
52876: räyksin monia Kriminaalihuoltoyhdistyksen pi strateginen johto ministeriötasolla. Orga-
52877: ja eri viranomaisten työnjakoa koskevia eh- nisaatiomuutoksessa tuli kuitenkin säilyttää
52878: dotuksia. laiminaalihuollon omaleimaisuus sekä turva-
52879: Kriminaalihuollon organisaatiokysymysten ta sen teht?.vien vaatimat resurssit. Työryhmä
52880: tultua 1990-luvun alussa uudelleen ajankoh- esitti, että oikeusministeriön alaisuuteen pe-
52881: taisiksi yhdistyksen tehtävien ja yleisen val- rustettaisiin kaksi keskusyksikköä, toinen
52882: tionosuuslainsäädännön muuttumisen vuoksi vankeinhoitoa ja toinen laiminaalihuoltoa
52883: oikeusministeriö asetti vuonna 1992 työryh- varten. Saatavien kokemusten perusteella
52884: män selvittämään asiaa. Vuonna 1993 val- voitaisiin myöhemmin arvioida, onko nämä
52885: mistuneessa ehdotuksessaan työryhmä esitti keskusyksiköt tarkoituksenmukaista yhdis-
52886: valtionapujärjestelmän uudistamista niin, että tää.
52887: siirrytään menoperusteisesta valtionapujär- Työryhmä esitti myös, että viranomaisor-
52888: jestelmästä tulosbudjetointiin perustuvaan ganisaation perustamisesta huolimatta nykyi-
52889: laskennalliseen valtionavun määräytymiseen. nen Kriminaalihuoltoyhdistys voisi muilta
52890: Oikeusministeriö asetti tämän työryhmän eh- kuin viranomaistehtäviksi siirrettäviltä osil-
52891: dotusten jatkovalmistelua varten vuonna taan jatkaa toimintaansa yhdistysmuotoisena.
52892: 1995 uuden työryhmän valmistelemaan halli- Sen tehtäviin voisi kuulua esimerkiksi asu-
52893: tuksen esitystä laiksi kriminaalihuoltotyöstä mispalveluiden järjestäminen ja uusien ko-
52894: sekä luonnosta asetukseksi Kriminaalihuol- keilujen käynnistäminen. Mainittujen tehtä-
52895: toyhdistyksestä. Tämän valmistelutyön tu- vien hoitamiseksi tarvittava osa Kriminaali-
52896: loksena annetun hallituksen esityksen pohjal- huoltoyhdistyksen omaisuudesta tulisi työ-
52897: ta säädettiin laki laiminaalihuollon järjestä- ryhmän ehdotuksen mukaan jättää edelleen
52898: misestä ja rahoituksesta sekä annettiin sitä yhdistykselle tai sen toimintaa jatkamaan
52899: täydentävä asetus Kriminaalihuoltoyhdistyk- mahdollisesti perustettaville valtakunnallisel-
52900: sestä, jotka tulivat voimaan vuoden 1997 le, alueellisille tai paikallisille yhdistyksille.
52901: alussa. Työryhmän ehdotuksen pohjalta on oike-
52902: Oikeusministeriö asetti vuonna 1998 työ- usministeriössä tehty virkatyönä yhdys-
52903: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää yhdys- kuntaseuraamusten toimeenpanon uudelleen-
52904: kuntaseuraamusten toimeenpanon järjestä- järjestämistä koskevia jatkoselvityksiä. Nii-
52905: mistä sekä tehtävien laatua ja laajuutta lähi- den yhteydessä on päädytty siihen, ettei kah-
52906: vuosina. Lisäksi työryhmän tuli selvittää, on- den erillisen uuden keskushallinnon yksikön
52907: ko yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanolle perustaminen oikeusministeriön alaisuuteen
52908: ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanolle ole tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti
52909: järjestettävä yhteinen johto ja miten se olisi järkevää. Tällöin on katsottu, että yhdyskun-
52910: organisoitava. Työryhmän tuli selvittää taseuraamusten toimeenpanotehtävien eri-
52911: myös, miten muiden nykyisin Kriminaali- tyisluonne voidaan ottaa huomioon antamalla
52912: huoltoyhdistykselle kuuluvien tehtävien hoi- yhdyskuntaseuraamuskeskukselle ja sitä joh-
52913: to olisi järjestettävä. taville virkamiehille varsin laajaa toimivalta
52914: 1) Maaliskuussa 1999 valmistuneessa mie- toimialaansa kuuluvissa asioissa.
52915: 20 HE 136/2000 vp
52916:
52917:
52918: Nykyisen Kriminaalihuoltoyhdistyksen 6. Muita esitykseen vaikuttavia
52919: henkilöstön eläketurvaa koskevat säännökset seikkoja
52920: on valmisteltu yhteistyössä valtiokonttorin
52921: kanssa. Valtioneuvosto asetti syyskuussa 1999 ko-
52922: mitean valmistelemaan vankeusrangaistusten
52923: täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön
52924: kokonaisuudistusta. Komitean tehtävänä on
52925: arvioida vankeusrangaistuksen täytäntöönpa-
52926: 5.2. Lausunnot non varsinainen asiasisältö, selkeyttää vanki-
52927: en oikeuksia ja henkilökunnan toimivaltuuk-
52928: Esityksestä on saatu lausunnot oikeusmi- sia koskevat säännökset sekä parantaa sään-
52929: nisteriön lainvalmisteluosastolta, oikeusmi- nösten yleistä selkeyttä. Uudistuksen eräänä
52930: nisteriön oikeushallinto-osastolta, oikeusmi- tavoitteena on saattaa lainsäädäntö vastaa-
52931: nisteriön vankeinhoito-osastolta, sisäasiain- maan nykyisestä vankirakenteesta aiheutuvia
52932: ministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ope- tarpeita sekä vankeinhoidossa käyttöön otet-
52933: tusministeriöltä, Helsingin, Itä-Suomen, tuja uusia toimintamuotoja. Lisäksi komitea
52934: Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeuksilta, selvittää, mistä vankeusrangaistuksen täytän-
52935: valtakunnansyyttäjältä, Helsingin yliopiston töönpanoa koskevista hallinnollisista päätök-
52936: oikeustieteelliseltä tiedekunnalta, Lapin yli- sistä vangeilla tulisi olla muutoksenhakuoi-
52937: opiston oikeustieteelliseltä tiedekunnalta, oi- keus ja miten muutoksenhaku tulisi käytän-
52938: keusrekisterikeskukselta, Valtiokonttorilta, nössä järjestää.
52939: opetushallitukselta, Sosiaali- ja terveysalan Komitean määräaika päättyy maaliskuun
52940: tutkimus- ja kehittämiskeskukselta, Krimi- lopussa 2001. Joiltakin osin samat kysymyk-
52941: naalihuoltoyhdistykseltä sekä Kriminaali- set tulevat esille jo rangaistusten täytän-
52942: huoltoyhdistyksen Espoon, Helsingin, Hä- töönpanon hallintoa uudistettaessa.
52943: meenlinnan, Jyväskylän, Kemin, Kouvolan, Koska komitean valmisteleman uudistuk-
52944: Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, sen yhteydessä uudistettaneen pakkolaitosta
52945: Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun, ja nuorisovankeutta koskevat säännökset ko-
52946: Vaasan ja Vantaan aluetoimistoilta, Krimi- konaisuudessaan, tässä yhteydessä kyseisiin
52947: naalihuoltoyhdistyksen Tampereen toiminta- säännöksiin ehdotetaan tehtäviksi vain vält-
52948: keskukselta, Helsingin, Turun, Konnunsuon, tämättömimmät, organisaatiouudistukseen
52949: Sukevan, Riihimäen, Pelson ja Hämeenlin- välittömästi liittyvät muutokset. Esimerkiksi
52950: nan keskusvankiloiden johtajalta, Keravan norminantovaltuussäännöksiä ei rangaistus-
52951: nuorisovankilan johtajalta, Sulkavan kurssi- ten täytäntöönpanosta annettua lakia lukuun
52952: keskuksen johtajalta, Helsingin, Uudenmaan, ottamatta ehdoteta tässä yhteydessä uudistet-
52953: Hämeen, Mikkelin, Kuopion, Oulun ja Poh- tavaksi perustuslain edellyttämällä tavalla
52954: jois-Karjalan lääninvankiloiden johtajalta, sellaisen lainsäädännön osalta, jonka komitea
52955: Vankimielisairaalan ylilääkäriltä, Satakunnan tulee kokonaan uudistamaan.
52956: avovankilan johtajalta, Naarajärven ja Vilp- Eduskunnalle on toukokuussa 2000 annettu
52957: pulan varavankiloiden johtajalta, Vankein- edellä tässä esityksessä mainittu hallituksen
52958: hoidon koulutuskeskuksen johtajalta, Valtion esitys, jossa rangaistusten täytäntöönpanosta
52959: ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:ltä, annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi pe-
52960: Valtioneuvoston Virkamiesyhdistyksen oike- rustuslain edellyttämä valtuussäännös antaa
52961: usministeriön jaokselta, Vankilavirkailijain valtioneuvoston asetuksella tarkempia sään-
52962: Liitto VVL ry:ltä, Vankeinhoidon Henkilö- nöksiä laissa luetelluista lain täytäntöön-
52963: kuntaliitto VHHL ry:ltä sekä Kriminaalihuol- panoon liittyvistä asioista. Hallituksen esi-
52964: lon Henkilöstöyhdistys KHHY ry: Itä. tyksen täydentäviä säännöksiä annettaisiin
52965: Useissa lausunnoissa esitettiin huomautuk- oikeusministeriön asetuksella. Lisäksi lakiin
52966: sia ehdotuksen yksityiskohdista. Lausun- ehdotetaan lisättäväksi valtuus säätää van-
52967: noista on oikeusministeriössä tehty yhteenve- keinhoidon ansiorististä sekä vankeinhoito-
52968: to. Nämä huomautukset on pyritty ottamaan laitoksen tunnuskuvasta ja virkapuvusta oi-
52969: mahdollisuuksien mukaan huomioon. keusministeriön asetuksella.
52970: HE 13612000 vp 21
52971:
52972:
52973: Syysistuntokauden 2000 aikana eduskun- sylkinäytteen autovelvollisuuteen liittyvä
52974: nalle on tarkoitus antaa hallituksen esitys epäselvyys. Muutos on tarkoitettu tulemaan
52975: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain voimaan vuoden 2001 alkupuolella.
52976: muuttamisesta siltä osin kuin on kyse van- Nyt annettava esitys liittyy valtion vuoden
52977: keinhoitolaitoksen päihdevalvontaan liitty- 2001 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu
52978: vien menetelmien laajentamisesta sylki- käsiteltäväksi sen yhteydessä.
52979: näytteiden ottoon. Muutoksella poistettaisiin
52980: 22 HE 136/2000 vp
52981:
52982:
52983:
52984:
52985: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
52986:
52987: 1. Lakiehdotusten perustelut keskush~llintotehtäviä hoitaisi vapausseu-
52988: raamusvtrasto. Tarkemmin näiden viran-
52989: 1.1. Laki rangaistusten täytäntöönpa- omaisten tehtävistä säädettäisiin ehdotetun
52990: non hallinnosta lain 3, 4 ja 5 §:ssä.
52991: Yhdyskuntaseuraamuskeskus-nimi ehdote-
52992: Lain nimike. Lain nimeksi ehdotetaan lakia taan otettavaksi käyttöön, koska se ilmaisee
52993: ra~gaistusten täytäntöönpanon hallinnosta. s~~.keästi, mi?,k~l~~ste~ seuraa.musten täytän-
52994: Latssa säädeltäisiin vapauteen kohdistuvien toonpanotehtavtsta vtranomamen huolehtii.
52995: rangaistusten hallinnosta. Vuonna 1997 käyttöön otettu yhdyskuntaseu-
52996: 1 §. Soveltamisala. Lakia sovellettaisiin raamus-käsite on nopeasti vakiintunut seu-
52997: v_~pauteen k<?hdistu':ien rangaistusten täytän-
52998: raamusjärjestelmää koskevaan käsitteistöön.
52999: toonpanon Ja tutkmtavankeuden toimeen- Myös vankeinhoitolaitos on käsitteenä va-
53000: panon hallintoon. Siten lain soveltamisalaan kiintunut. Se kuvaa hyvin viranomaisen teh-
53001: kuuluisivat yhdyskuntaseuraamuksiin sekä täviä. Uuden keskusviraston nimeksi ehdote-
53002: t~~n vapausseuraamusvi.rastoa. Nimen käyt-
53003: ':~nkeusrangaistuksiin ja tutkiotavankeuteen
53004: luttyv.ät hallintotoimet Siitä, mitä yksittäisiä toonottoa perustellaan stllä, että se ilmaisee
53005: rangatstuksia tässä tarkoitettu hallinto koski- että kyse on vapauteen kohdistuvien rangais~
53006: si, sää.dettäis~ir;t tarkemmin lain 4 ja 5 §:ssä. tusten täytäntöönpanon hallinnosta.
53007: Lakt kosktst vapauteen kohdistuvia ran- Yhdyskuntaseuraamuskeskukseen sekä
53008: gaistuksia. Lukumäärältään suurimmat ran- vankeinhoitolaitokseen kuuluu niiden alaisia
53009: g.aistusten .'!.h!ll~t eli sakkorangaistukset ja yksiköitä, joita nykyisin ovat Kriminaali-
53010: ~uol~o)_'hdistyksen aluetoimistot ja paikal-
53011: nkesakko JalSivat nyt ehdotetun lain sovel-
53012: hstmmts~ot sekä va~keinho~tolai~oksen sulje-
53013: ~am~salan u~kopuolelle. Sakkorangaistusten
53014: Ja nkesakkoJen täytäntöönpanosta huolehtisi tut vankilat, avolattokset Ja sauaalayksiköt
53015: edelleen oikeusrekisterikeskus. Jos tuomiois- sekä vankeinhoidon koulutuskeskus. Tämän
53016: tui~ rikoslain (3911889) 2 a luvun 4 §:n
53017: organisaatiouudistuksen yhteydessä koulu-
53018: noJa~la muuntaa sakkorangaistuksen vankeu-
53019: tuskeskuksesta ehdotetaan säädettäväksi uusi
53020: dekst, kyse on vapauteen kohdistuvasta ran- laki, jossa otettaisiin huomioon uuden perus-
53021: gaistuksesta, jonka täytäntöönpanon hallin- tuslam sekä koululainsäädännön uudista-
53022: toon sovellettaisiin nyt ehdotettua lakia. misen edellyttämät muutostarpeet
53023: !utkintavankeuden yhteydessä käytettäisiin Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen vankein-
53024: tmmeenpanokäsitettä, koska tutkiotavankeu- hoitol~ito~sen sekä vapausseuraarr{usviraston
53025: dessa ei ole täytäntöönpantavaa rangaistusta. ~~~~!usaattosta j~ alaisista yksiköistä säädet-
53026: .2 §.. Rangaistusten ~äytäntöönpanon orga- tatsun tarkemmm valtioneuvoston asetuk-
53027: msaa~w. Ehdotetun lam 2 §:ssä säädettäisiin
53028: sella.
53029: r~nga~stusten täyt~ntöönpanon uudesta orga-
53030: 3 §. Vapausseuraamusviraston tehtävät.
53031: msaat.t~sta. Rangatstusten täytäntöönpano ta-
53032: Vapausseuraamusvirasto toimisi oikeusmi-
53033: pahtutst edelleen oikeusministeriön hallin- nisteriön alaisena keskushallintoviran-
53034: nonalalla. Organisaatio muodostuisi yhdys- omaisena. Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin
53035: kuntaseuraamusten täytäntöönpanosta huo- 1) kohdan mukaan vapausseuraamusviraston
53036: lehti vasta yhdyskuntaseuraamuskeskuksesta tehtävänä olisi johtaa ja kehittää sen toimi-
53037: ja vankeusrangaistusten sekä sakon muunta- alaan kuuluvien rangaistusten täytäntöön-
53038: rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkinta- pan~a .oikeusmin~steriön kanssa sovittujen
53039: vankeuden toimeenpanosta huolehtivasta tav<?tt~~~~en mukats.esti: !ämä johtaminen ja
53040: v_~nkeinhoitol.aitoksesta sekä näiden yhteises- ~~h~~~~mme~ .. ~ohdtstmst rangaistusten täy-
53041: ta~toonpanoJarJestelmään. Johto- ja kehittä-
53042: ta keskushallinnosta. Yhdyskuntaseuraamus-
53043: keskuksen ja vankeinhoitolaitoksen yhteisiä mtstehtävän lisäksi vapausseuraamusvirasto
53044: huolehtisi rangaistusten täytäntöönpanon
53045: HE 136/2000 vp 23
53046:
53047:
53048: muista valtakunnallisista keskushallintoteh- myös rangaistusten täytäntöönpanon hallin-
53049: tävistä, kuten eräistä henkilöstön nimitys- non toimialaan kuuluvasta kansainvälisestä
53050: asioista, budjetoinnista ja tuomittujen henki- yhteistyöstä.
53051: löiden yhteiskunnassa suoriutumisen Vapausseuraamusviraston tehtävät vastai-
53052: mahdollisuuksia edistävien toimintamuotojen sivat pääosiltaan nykyisin Kriminaalihuolto-
53053: kehittämisestä. yhdistyksen keskustoimistossa ja oikeus-
53054: Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 2) kohdan ministeriön vankeinhoito-osastossa suoritet-
53055: mukaan vapausseuraamusvirasto tarkastaisi tavia operatiivisia tehtäviä. Vapausseuraa-
53056: ja valvoisi rangaistusten täytäntöönpanoa. musviraston tehtävistä säädettäisiin tarkem-
53057: Tällä tarkoitetaan yhdyskuntaseuraamuskes- min valtioneuvoston asetuksella.
53058: kuksen ja vankeinhoitolaitoksen yksiköiden 4 §. Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtä-
53059: toiminnan laillisuuden ja tarkoituksenmukai- vät. Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtä-
53060: suuden tarkastamista ja valvontaa. Tarkas- vänä olisi panna täytäntöön yhdyskunta-
53061: tamis- ja valvontamuotoja ovat esimerkiksi seuraamukset. Yhdyskuntaseuraamusmuotoja
53062: vankila- ja toimintayksikkötarkastukset sekä on neljä: ehdolliseen rangaistukseen tuomit-
53063: kantelujen kautta viraston tietoon tulleiden tujen nuorten rikoksentekijöiden valvonta,
53064: epäiltyjen epäkohtien edellyttämä tarkastus- nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu sekä
53065: ja valvontatoiminta. ehdonalaisesti vapautettujen valvonta. Yh-
53066: Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 3) koh- dyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtäviin
53067: dassa säädetään vapausseuraamusviraston kuuluvat myös edellä mainittuihin seuraa-
53068: tehtäväksi yhdyskuntaseuraamusten ja van- muksiin liittyvät valmistelevat toimenpiteet
53069: keusrangaistusten täytäntöönpanon ohjaus ja ja lausunnot, esimerkiksi nuorta rikoksen-
53070: valvonta sekä mainittujen rangaistusten yli- tekijää koskeva henkilötutkinta, yhdyskunta-
53071: täytäntöönpanotehtävät. Ylitäytäntöönpano- palveluun liittyvä soveltuvuusselvitys ja nuo-
53072: tehtävillä tarkoitetaan muun muassa sitä, että risorangaistukseen liittyvä alustava toimeen-
53073: tuomioistuimet toimittavat rangaistusilmoi- panosuunnitelma. Ehdotettu laki ei merkitsisi
53074: tukset ja täytäntöönpanoasiakirjat ylitäy- muutosta nykyiseen, kriminaalihuollon jär-
53075: täntöönpanijalle, joka selvittää tuomioiden jestämisestä ja rahoituksesta annetun lain
53076: täytäntöönpanokelpoisuuden ja lähettää asia- 2 §:n 1 momentin mukaiseen yhdyskuntaseu-
53077: kirjat täytäntöönpanoa varten paikallis- raamuksen käsitteen sisältöön. Keskeinen pe-
53078: viranomaiselle eli kihlakunnanvirastolle. Yli- riaate yhdyskuntaseuraamusten täytäntöön-
53079: täytäntöönpanotehtäviin kuuluvat myös panossa on edistää yhdyskuntaseuraamuk-
53080: mahdollisten etsintäkuulutusten julkaisemi- seen tuomittujen henkilöiden suoriutumis-
53081: nen sekä täytäntöönpantuja rangaistuksia mahdollisuuksia.
53082: koskevien asiakirjojen tarkastus ja arkistoin- Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtävistä
53083: ti. olisi lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen
53084: Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 4) kohdan lailla säädetään. Yhdyskuntaseuraamusten
53085: mukaan vapausseuraamusvirasto kehittäisi täytäntöönpanon sisältöä sääntelevät nuorista
53086: hallinnonalan henkilöstön koulutusta yhteis- rikoksentekijöistä annettu laki ja asetus, nuo-
53087: työssä alan opetusta antavan Vankeinhoidon risorangaistuksen kokeilemisesta annettu laki
53088: koulutuskeskuksen kanssa. Koulutuksen ke- ja asetus, yhdyskuntapalvelusta annettu laki
53089: hittäminen edellyttää kiinteää yhteistyötä ja asetus sekä yhdyskuntapalvelun täytän-
53090: myös opetusviranomaisten kanssa. töönpanosta annettu asetus ja rangaistusten
53091: Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 5) koh- täytäntöönpanosta annettu laki.
53092: dassa säädettäisiin vapausseuraamusviraston Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen työtä oh-
53093: tehtäväksi yhdyskuntaseuraamuskeskuksen ja jaavat edellä todetun lainsäädännön lisäksi
53094: vankeinhoitolaitoksen yhteisten hallinto- ja kansainvälisesti hyväksytyt sopimukset ja
53095: palvelutehtävien järjestäminen. Tässä on ky- suositukset. Niitä täydentää joulukuussa
53096: se muun muassa yleis-, talous- ja tietohallin- 1998 hyväksytty vankeinhoitolaitoksen ja
53097: toon liittyvistä tehtävistä. Kriminaalihuoltoyhdistyksen yhteinen peri-
53098: Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 6) kohdan aateohjelma. Periaateohjelmassa on määritel-
53099: nojalla vapausseuraamusvirasto huolehtisi ty vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseu-
53100: 24 HE 136/2000 vp
53101:
53102:
53103: raamusten täytäntöönpanon sekä tutkinta- töä on selostettu edellä 4 §:n perusteluissa.
53104: vankeuden toimeenpanon tavoitteet sekä seu- Vankeinhoitolaitoksen tehtävistä voitaisiin
53105: raamusten täytäntöönpanotyössä noudatetta- säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksel-
53106: vat arvot ja periaatteet sekä keinot tavoittei- la.
53107: den saavuttamiseksi. Seuraamusten täytän- 6 §. Virkamiesten yleiset velvollisuudet.
53108: töönpanon tavoitteena on huolehtia osaltaan Rangaistusten täytäntöönpanotehtävissä käy-
53109: yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä yllä tetään merkittävää julkista valtaa. Siksi on
53110: laillista ja turvallista seuraamusten täytän- tärkeää, että näissä tehtävissä työskentelevät
53111: töönpanojärjestelmää. Tavoitteena on niin virkamiehet toimivat sekä virkatehtävissään
53112: ikään myötävaikuttaa uusintarikollisuuden että vapaa-aikanaan asemansa edellyttämällä
53113: vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitävän tavalla. Virkamiehiä velvoittavat valtion vir-
53114: syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Kei- kamieslain (750/1994) mukaiset virkamiehen
53115: not, joilla vankeinhoitolaitos ja Kriminaali- yleiset velvollisuudet. Näitä täydentäisi nyt
53116: huoltoyhdistys pyrkivät yhteisiin tavoittei- ehdotettu säännös, joka veivoittaisi rangais-
53117: siinsa, ovat tuomitun tukeminen ja motivointi tusten täytäntöönpanotehtävissä toimivan
53118: rikoksettomaan elämään sekä tuomitulle ase- virkamiehen käyttäytymään asianmukaisesti
53119: tettujen rajojen noudattamisen valvominen. paitsi yleisesti, myös erityisesti suhteessaan
53120: Muuhun yhteiskuntaan yritetään vaikuttaa si- tuomittuihin ja vankeihin sekä näiden omai-
53121: ten, että tavoitteiden mukainen toiminta on siin. Rangaistuksen täytäntöönpanon tarkoi-
53122: mahdollista. tuksen toteutumisen virkamies voi vaarantaa
53123: Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtävistä esimerkiksi toimimalla vangin luvattomien
53124: voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston esineiden tai viestien välittäjänä. Virkamie-
53125: asetuksella. hen puolueettomuus saattaisi vaarantua esi-
53126: 5 §. Vankeinhoitolaitoksen tehtävät. Van- merkiksi tilanteessa, jossa virkamies on sol-
53127: keinhoitolaitoksen tehtävänä on panna täy- minut taloudellisia suhteita tuomitun kanssa.
53128: täntöön tuomioistuinten määräämät ehdotto- Rangaistusten täytäntöönpallotehtävissä
53129: mat vankeusrangaistukset ja sakon muunta- toimivien virkamiesten velvollisuuksista sää-
53130: rangaistukset sekä huolehtia tutkintavankeu- detään muissakin laeissa kuin valtion virka-
53131: den toimeenpanosta. Vankeinhoitolaitoksen mieslaissa ja nyt ehdotettavassa laissa. Esi-
53132: tehtävänä on myös huolehtia vanginkuljetuk- merkiksi viranomaisten toiminnan julkisuu-
53133: sesta siltä osin kuin se on määrätty kuljetuk- desta annetun lain (62111999) nojalla ran-
53134: sesta huolehtimaan. Täytäntöönpano- ja toi- gaistusten täytäntöönpanon virkamies on sa-
53135: meenpanotehtävissään vankeinhoitolaitoksen lassapitovelvollinen muun muassa tietyistä
53136: tulee paitsi pitää yllä järjestystä ja turvalli- tuomittuja, vankeja ja heidän omaisiaan sekä
53137: suutta, myös edistää vankien suoriutumis- rangaistuslaitosta koskevista asioista. Henki-
53138: mahdollisuuksia ja vapauteen valmistautu- lötietolaki (523/1999) puolestaan asettaa
53139: mista sekä sijoittumista yhteiskuntaan. henkilötietojen käsittelylle tietyt, muun mu-
53140: Vankeinhoitolaitoksen tehtävistä olisi li- assa huolellisuus- ja käyttötarkoitussidonnai-
53141: säksi voimassa, mitä niistä erikseen lailla suusvaatimukset
53142: säädetään. Tärkeimmät täytäntöönpanon ja 7 §. Vankeinhoitolaitoksen ulkoiset tunnuk-
53143: toimeenpanon sisältöä koskevat säännökset set ja aseistus. Oikeusministeriö vahvistaisi
53144: ovat rangaistusten täytäntöönpanosta anne- vankeinhoitolaitoksen ulkoiset tunnukset eli
53145: tussa laissa, tutkintavankeudesta annetussa tunnuskuvan sekä virkamiesten virkapuvun
53146: laissa (615/1974) sekä vankeinhoitoasetuk- sekä virkamerkin. Vankeinhoitolaitoksen
53147: sessa (878/ 1995). tunnuskuvaa käytettäisiin muun muassa van-
53148: Vankeinhoitolaitoksen työtä ohjaavat ran- keinhoitolaitoksen virkamiesten virkapuvuis-
53149: gaistusten täytäntöönpanoon liittyvän lain- sa sekä vankeinhoitolaitoksen kirjeissä ja
53150: säädännön lisäksi kansainvälisesti hyväksytyt leimoissa. Vankeinhoitolaitoksen virkamie-
53151: sopimukset ja suositukset. Niitä täydentää hen kantama virkapuku ilmaisee ulkopuoli-
53152: samoin joulukuussa 1998 hyväksytty van- selle henkilölle kyseisen henkilön tehtävän ja
53153: keinhoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltoyhdis- oikeutuksen muun muassa tiettyjen voima-
53154: tyksen yhteinen periaateohjelma, jonka sisäl- keinojen käyttöön, joten on välttämätöntä, et-
53155: HE 136/2000 vp 25
53156:
53157:
53158: tä virkapuvun malli ja käyttö on asianmukai- rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta
53159: sesti säännelty. Säännökset virkapuvun ko- annettavan lain ja eräiden siihen liittyvien la-
53160: koonpanosta ja käytöstä sekä vankeinhoito- kien ja sitä tarkentavien asetusten voimaantu-
53161: laitoksen virkamiesten suoja- ja erityisvaate- lopäivä.
53162: tuksesta annettaisiin oikeusministeriön ase- Uudistuksen toteuttamiseksi ehdotetaan
53163: tuksella. kumottavaksi rangaistusten täytäntöönpanon
53164: Ehdotetun 7 §:n 2 momentin mukaan van- hallinnosta annettavan lain yhteydessä kaksi
53165: keinhoitolaitoksen virkamiehellä tulee olla lakia. Eräiden asioiden ratkaisemisesta oike-
53166: virkatehtävää suorittaessaan mukanaan oike- usministeriön istunnossa annettu laki
53167: usministeriön vahvistama virkamerkki. Vir- (32411970) koskee vangin päästämistä eh-
53168: kamerkki on tarvittaessa ja vaadittaessa esi- donalaiseen vapauteen, ehdonalaiseen vapau-
53169: tettävä. Tätä esittämisvelvollisuutta ei kui- teen päästetyn asettamista valvontaan tai val-
53170: tenkaan olisi tilanteissa, joissa merkin esit- vonnan lakkauttamista sekä avolaitoksessa
53171: täminen saattaisi vaarantaa virkatehtävän olevan vangin toimittamista vankilaan järjes-
53172: suorittamisen. tysrikkomuksen tai laitoksesta luvatta pois-
53173: Ehdotetun 7 §:n 3 momentti koskee van- tumisen vuoksi ja avolaitosajan lukemista
53174: keinhoitolaitoksen virkamiesten aseistusta. vangin rangaistusajaksi. Laki ehdotetaan
53175: Vankeinhoitolaitoksen tietyissä valvontateh- kumottavaksi, koska organisaatiouudistuksen
53176: tävissä toimivilla virkamiehillä on käytös- tavoitteiden mukaisesti yksittäistä vankia
53177: sään aseita, koska saattaa syntyä tilanteita, koskevia asioita ei enää ratkaistaisi ministe-
53178: joissa hengen tai rangaistuslaitoksen järjes- riössä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä
53179: tyksen turvaaminen voi edellyttää aseen nämä tehtävät ehdotetaan siirrettäväksi yh-
53180: käyttöä. Käytännössä tällaisten tilanteiden dyskuntaseuraamuskeskuksen, vankeinhoito-
53181: syntyminen on harvinaista. Oikeusministeriö laitoksen tai vapausseuraamusviraston tehtä-
53182: määräisi vankeinhoitolaitoksen virkamiesten viksi. Toimivallasta näiden viranomaisten
53183: aseistuksesta ja muista turvallisuusvälineistä. kesken säädettäisiin lailla ja valtioneuvoston
53184: Rangaistuslaitoksissa on ampuma-aseita sekä asetuksella.
53185: kaasuaseita. Muita turvallisuusvälineitä ovat Myös kriminaalihuollon järjestämisestä ja
53186: muun muassa suojakilvet. Oikeusministeriön rahoituksesta annettu laki kumottaisiin. Laki
53187: määräys koskisi muun muassa aseiden tyyp- sisältää säännökset siitä, miten valtio korvaa
53188: piä, käyttötilanteita ja sijaintipaikkaa laitok- julkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdis-
53189: sessa sekä virkamiesten koulutusta aseen tyksen suorittamat yhdyskuntaseuraamusten
53190: käyttöön. toimeenpanotehtävät Koska yhdyskuntaseu-
53191: 8 §. Tarkemmat säännökset. Edellä olevis- raamusten täytäntöönpano ehdotetaan siirret-
53192: sa pykälissä on todettu, että valtioneuvoston täväksi valtion viranomaiselle, yhdyskunta-
53193: asetuksella annetaan tarkemmat säännökset seuraamusten täytäntöönpanon järjestämistä
53194: yhdyskuntaseuraamuskeskukseen kuuluvista ja rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö tulee
53195: alueyksiköistä ja vankeinhoitolaitokseen tarpeettomaksi. Lain sisältämät salassapitoa
53196: kuuluvista suljetuista vankiloista, avolaitok- ja tiedonsaantia koskevat erinäiset säännök-
53197: sista ja sairaalayksiköistä sekä yhdyskunta- set sekä rangaistusäännös muuttuvat niin
53198: seuraamuskeskuksen, vankeinhoitolaitoksen ikään tarpeettomiksi tehtävien tullessa viran-
53199: ja vapausseuraamusviraston organisaatiosta omaisorganisaation ja virkamiesten hoidetta-
53200: ja tehtävistä. Näiden valtioneuvoston asetuk- viksi ja siten virkamiehiä velvoittavien yleis-
53201: sella säänneltävien asioiden lisäksi rangais- ten säännösten alaan kuuluviksi. Viimeksi
53202: tusten täytäntöönpanon hallinnosta annetta- mainittuja asioita koskevia säännöksiä on
53203: van lain täytäntöönpanosta annettaisiin tar- muun muassa viranomaisten toiminnan julki-
53204: kemmat säännökset valtioneuvoston asetuk- suudesta annetussa laissa, henkilötietolaissa,
53205: sella. rikoslaissa sekä valtion virkamieslaissa.
53206: 9 §. Voimaantulo. Ehdotetulla lailla toteu- Lain säätämisen yhteydessä toteutettavan
53207: tettava oikeusministeriön hallinnonalan or- oikeusministeriön hallinnonalan organisaa-
53208: ganisaatiouudistus on tarkoitus toteuttaa 1 tiouudistuksen asianmukainen toteuttaminen
53209: päivästä elokuuta 2001. Tämä olisi myös edellyttää sitä, että ennen lain voimaantuloa
53210: 4 209296X
53211: 26 HE 136/2000 vp
53212:
53213:
53214: voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyt- yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta
53215: tämiin toimiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat huolehtiva Kriminaalihuoltoyhdistys. Krimi-
53216: esimerkiksi virkojen täyttämiset ja siirtämi- naalihuoltoyhdistyksessä vireillä olevat asiat
53217: set. siirtyisivät vapausseuraamusvirastolle tai yh-
53218: 10 §. Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakkaa- dyskuntaseuraamuskeskukselle. Pääpiirteis-
53219: minen. Ehdotetun lain voimaan tullessa lak- sään tämä toimivallanjako toteutuisi siten, et-
53220: kaisi nykyisin yhdyskuntaseuraamusten toi- tä Kriminaalihuoltoyhdistyksen keskustoi-
53221: meenpanosta huolehtiva julkisoikeudellinen mistossa vireillä olevat asiat siirtyisivät va-
53222: Kriminaalihuoltoyhdistys, joka on perustettu pausseuraamusvirastolle ja Kriminaalihuol-
53223: 17 päivänä tammikuuta 1975 kriminaalihuol- toyhdistyksen aluetoimistoissa vireillä olevat
53224: totyön valtionavusta annetulla lailla. Yhdys- asiat siirtyisivät yhdyskuntaseuraamuskes-
53225: kuntaseuraamusten täytäntöönpanossa käyte- kukselle. Toimivaltaa koskevia säännöksiä
53226: tään sellaista julkista valtaa, jonka käyttäjän on paitsi nyt ehdotettavassa laissa, myös eri
53227: tulee olla valtion viranomainen. Kriminaali- seuraamusmuotoja koskevissa laeissa, kuten
53228: huoltoyhdistyksen muu kuin suoranaisesti yhdyskuntapalvelusta annetussa laissa. Yksi-
53229: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtä- tyiskohtaisesta toimivallanjaosta säädettäisiin
53230: viin liittyvä toiminta on pääosiltaan keskitty- valtioneuvoston asetuksella.
53231: nyt Tampereen toimintakeskukseen. Tampe- Ehdotetun lain 11 §:n 2 momentti koskee
53232: reen toimintakeskuksen toiminta on tarpeel- oikeusministeriössä vireillä olevien yhdys-
53233: lista toimintaa, mutta luonteeltaan se ei ole kuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten
53234: suoranaisesti yhdyskuntaseuraamusten toi- täytäntöönpanoa sekä tutkintavankeuden toi-
53235: meenpanoa. Tällaisia rikosoikeudelliseen meenpanoa koskevien tehtävien käsittelyä
53236: seuraamusjärjestelmään liittyviä sosiaalityö- lain voimaantulon yhteydessä. Oikeusminis-
53237: luonteisia tehtäviä varten tarvittaneen erilli- teriössä vireillä olevat tehtävät, jotka eivät
53238: nen organisaatio, joka olisi muodoltaan yksi- enaa organisaatiouudistuksen toteutuessa
53239: tyisoikeudellinen yhdistys tai säätiö, ei enää kuulu ministeriössä hoidettaviin, siirtyisivät
53240: julkisoikeudellinen yhdistys. Valtio voisi vapausseuraamusvirastolle tai yhdyskunta-
53241: avustaa tällaista yhteisöä tai ostaa siltä esi- seuraamuskeskukselle. Uudistuksen voimaan
53242: merkiksi vapautuvien vankien tukemiseksi tullessa valtaosa ministeriössä vireillä olevis-
53243: tarpeellisia palveluita. Lakkautettavan Kri- ta, keskusvirastotasolle siirtyvistä asioista
53244: minaalihuoltoyhdistyksen käsiteltävänä ole- kuuluu vankeinhoito-osaston tehtäviin. Myös
53245: vien asioiden siirtymisestä valtion tehtäviksi oikeusministeriön istunnolla lienee tuolloin
53246: on säännös ehdotetun lain 11 §:n 1 momen- vireillä olevia yksittäisiä vankeja koskevia
53247: tissa. Kriminaalihuoltoyhdistyksen henkilös- asioita. Lisäksi oikeusministerin tehtäviin
53248: tön asemaa koskevat siirtymäsäännökset ovat kuuluu eräitä muita yksittäistä vankia koske-
53249: lakiehdotuksen 12 §:n 1 momentissa. via päätöksiä.
53250: Kriminaalihuoltoyhdistyksen omaisuuden 12 §. Henkilöstöä koskevat siirtymäsään-
53251: siirtymistä valtiolle ja mahdollisesti perustet- nökset. Kriminaalihuoltoyhdistyksen hen-
53252: tavalle uudelle yhdistykselle koskevat järjes- kilöstö on työsopimussuhteista. Yhdistyksen
53253: telyt toteutettaisiin ennen yhdistyksen lak- lakatessa ja yhdyskuntaseuraamosten täytän-
53254: kauttamista sopimusteitse yhdistyksen ja val- töönpanotehtävien siirtyessä valtion viran-
53255: tion välillä. Tätä menettelyä koskeva säännös omaisen eli yhdyskuntaseuraamuskeskuksen
53256: on Kriminaalihuoltoyhdistyksestä annetun tehtäviksi Kriminaalihuoltoyhdistyksen pal-
53257: asetuksen 22 §:ssä, joka koskee yhdistyksen veluksessa olevat voidaan nimittää oikeus-
53258: lakkaamista. Mainitun lainkohdan mukaan ministeriön, vapausseuraamusviraston, yh-
53259: yhdistyksen lakatessa sen varat siirtyvät val- dyskuntaseuraamuskeskuksen tai vankeinhoi-
53260: tiolle. Oikeusministeriö voi kuitenkin luovut- tolaitoksen virkamiehiksi. Kyseeseen voi tul-
53261: taa yhdistyksen varat tai osan niistä sellaisel- la nimitys virkaan tai määräaikaiseen vir-
53262: le yhteisölle, jonka päämäärä on lähellä Kri- kasuhteeseen. Työsopimussuhteeseen otta-
53263: minaalihuoltoyhdistyksen päämäärää. minen olisi hyvin poikkeuksellista ja se kos-
53264: 11 §. Tehtäviä koskevat siirtymäsäännök- kisi vain sellaisia henkilöitä, jotka eivät tee
53265: set. Ehdotetun lain tullessa voimaan lakkaa suoranaisesti rangaistusten täytäntöönpanaan
53266: HE 136/2000 vp 27
53267:
53268:
53269: liittyviä tehtäviä. Tällaisia työntekijöitä ovat naalihuoltoyhdistyksen työntekijöiden siirty-
53270: esimerkiksi nykyisen Kriminaalihuoltoyhdis- essä 1 päivästä elokuuta 2001 valtion virka-
53271: tyksen kiinteistöjen talonmiehet miehiksi ja samalla lakisääteisen valtion elä-
53272: Kriminaalihuoltoyhdistyksen henkilöstöön keturvan piiriin ylimääräiseläkejärjestelyjä ei
53273: kuuluva voitaisiin nimittää oikeusministe- enää tarvita. Jotta lakisääteinen eläketurva
53274: riön, vapausseuraamusviraston, yhdyskunta- vastaisi nykyistä ylimääräisellä eläkkeellä
53275: seuraamuskeskuksen tai vankeinhoitolaitok- turvattua eläketurvaa, henkilöstöä koskeviin
53276: sen virkamieheksi. Valtaosa nimitettäneen siirtymäsäännöksiin kirjoitettaisiin säännös
53277: yhdyskuntaseuraamuskeskuksen virkaan tai vanhan edunsaajan aseman säilyttämisestä.
53278: määräaikaiseen virkasuhteeseen. Osa nimitet- Jos säännöstä ei olisi, 1 päivänä tammikuuta
53279: täneen vapausseuraamusviraston virkamie- 1940 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä olisi
53280: hiksi. Nimittäminen vankeinhoitolaitoksen uusi edunsaaja, jonka eläkeikä olisi 65 vuotta
53281: virkamieheksi olisi hyvin poikkeuksellista. ja eläkkeen tavoitetaso 60 %. Porrasteista
53282: Työsopimussuhteisen henkilöstön nimittä- eläkeikää, jota on voitu soveltaa ylimää-
53283: minen virkamiehiksi edellyttää työntekijän räiseläkejärjestelyssä, ei voitaisi soveltaa la-
53284: suostumusta. Organisaatiouudistuksen yh- kisääteisessä VEL-eläkkeessä, vaikka edun-
53285: teydessä eli virkoja ensimmäistä kertaa täy- saaja olisi ollutkin Kriminaalihuoltoyhdis-
53286: tettäessä kaikki nimityspäätökset sekä muut tyksen palveluksessa jo ennen siirtymähetkeä
53287: henkilöstöjärjestelyt tehtäisiin keskitetysti ja ennen 1 päivää tammikuuta 1993. Krimi-
53288: oikeusministeriössä, jotta nimitystilanteessa naalihuoltoyhdistyksen palvelusajan lukemi-
53289: voidaan ottaa huomioon rangaistusten täytän- nen eläkeajaksi lakisääteisessä VEL-eläk-
53290: töönpanon hallinnon virkarakenteen koko- keessä on mahdollista valtion eläkelain 5 §:n
53291: naisuus. 5 momentin 2 kohdan perusteella, joten siitä
53292: Henkilöstöä koskevissa siirtymäsäännök- ei tarvitse säätää erikseen.
53293: sissä turvataan valtion virkamiehiksi nimitet- Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston
53294: tävän Kriminaalihuoltoyhdistyksen henkilös- henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset
53295: tön palvelussuhteen ehtojen vastaavuus valti- ovat lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentissa.
53296: on virkamiehen palvelussuhteen ehtoihin si- Vankeinhoito-osaston virkamiehet ja heidän
53297: ten, että palvelussuhteen ehtojen määräyty- virkansa voitaisiin siirtää vapausseuraamus··
53298: misessä otetaan huomioon Kriminaalihuolto- viraston, yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tai
53299: yhdistyksessä hyväksi luettu palvelusaika vankeinhoitolaitoksen viroiksi. Virkojen siir-
53300: kuin se olisi valtion palvelua. Tällä tarkoite- täminen merkitsisi sitä, että siirrettäviin vir-
53301: taan palvelusajan vaikutusta esimerkiksi ikä- koihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät samalla
53302: lisien ja vuosilomien määräytymiseen. kyseisen rangaistusten täytäntöönpanoviran-
53303: Kriminaalihuoltoyhdistyksen henkilöstön omaisen virkamiehiksi. Tällainen siirto ei
53304: eläkejärjestelyt perustuvat valtioneuvoston edellytä virkamiehen suostumusta. Osa van-
53305: 30 päivänä joulukuuta 1959 tekemään yli- keinhoito-osaston virkamiehistä jäänee oike-
53306: määräiseläkejärjestelyyn. Päätöksen nojalla usministeriön virkamiehiksi.
53307: valtio voi myöntää ylimääräisen eläkkeen Ehdotetun lain 12 §:n 3 momentin mukaan
53308: muun muassa Kriminaalihuoltoyhdistyksen perustettavien uusien rangaistusten täytän-
53309: palveluksessa olleelle työntekijälle vastaten töönpanoviranomaisten eli vapausseuraamus-
53310: valtion eläketurvan, nykyisin valtion eläke- viraston ja yhdyskuntaseuraamuskeskuksen
53311: lain (28011966) sisältöä. Tämä on käytännös- virkoja ensi kertaa täytettäessä ne voidaan
53312: sä tarkoittanut sitä, että ennen 1 päivää tam- täyttää haettavaksi julistamatta, jos virkaan
53313: mikuuta 1940 syntynyt henkilö on voinut nimitetään Kriminaalihuoltoyhdistyksen pal-
53314: saada vanhuuseläkkeen 63-vuotiaana ja tasol- veluksessa oleva tai oikeusministeriön virka-
53315: taan jopa 66 %:sena. Vastaavasti 1 päivän mies.
53316: tammikuuta 1940 ja 31 päivän joulukuuta
53317: 1959 välisenä aikana syntyneiden henkilöi- 1.2. Laki Vankeinhoidon koulutuskes-
53318: den kohdalla on sovellettu samoja säännöksiä kuksesta
53319: eläkeiän ja tavoitetason porrasteisuudessa
53320: kuin valtion palveluksessa olevilla. Krimi- 1 §. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen teh-
53321: 28 HE 136/2000 vp
53322:
53323:
53324: tävät. Lailla ehdotetaan uudistettavaksi van- annettaisiin valtioneuvoston asetuksella.
53325: keinhoidon koulutuskeskusta koskeva laki si- 2 §. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen joh-
53326: ten, että se vastaisi perustuslakiuudistuksen to. Koulutuskeskuksen johtoon kuuluisivat
53327: vaatimuksia sekä nykyistä koululainsäädän- johtaja sekä johtokunta. Tämä koulutuskes-
53328: töä. Koulutuskeskus toimisi oikeusministeri- kuksen johto-organisaatio vastaisi nykyistä
53329: ön alaisuudessa. vankeinhoidon koulutuskeskuksen johtoa.
53330: Koulutuskeskuksen keskeinen tehtävä olisi Johtajan keskeisenä tehtävänä olisi huoleh-
53331: edelleen antaa vankeinhoidollista perus-, jat- tia siitä, että koulutuskeskuksessa annettava
53332: ko- ja täydennyskoulutusta. Vankeinhoidol- opetus vastaisi niitä laatuvaatimuksia, joita
53333: linen peruskoulutus ja pätevöitymiskoulutus kyseisentasoiselle opetukselle yhteiskunnassa
53334: antavat pätevyyden vankeinhoitoalan valvon- yleensä on asetettu. Johtajan tulisi valvoa
53335: ta- ja ohjaustehtäviin. Vankeinhoidon jatko- myös koulutuskeskuksen muun toiminnan
53336: tutkinto on ammatillinen lisätutkinto van- laadukkuutta sekä vastata koulutuskeskuksen
53337: keinhoitoalan y lempiin virkamiestehtäviin. toiminnan kehittämisestä. Tarkemmin johta-
53338: Täydennyskoulutuksessa annettaisiin yhdys- jan tehtävistä samoin kuin hänen kelpoisuus-
53339: kuntaseuraamuskeskuksen, vankeinhoitolai- vaatimuksistaan ja nimittämisestään säädet-
53340: toksen ja vapausseuraamusviraston palveluk- täisiin valtioneuvoston asetuksella.
53341: sessa olevalle henkilöstölle sen ammatillisia Koulutuskeskuksen johtokunnan tehtävistä,
53342: valmiuksia parantavaa koulutusta. kokoonpanosta ja asettamisesta säädettäisiin
53343: YhdyskuntaseuraamusteD ja vankeus- valtioneuvoston asetuksella. Johtokunnan
53344: rangaistusten täytäntöönpanon hallinnon tehtävät liittyisivät koulutuskeskuksen toi-
53345: muuttuessa entistä yhtenäisemmäksi myös minnan ohjaamiseen, valvomiseen ja edistä-
53346: näiden alojen koulutuksellinen yhteys kiin- miseen.
53347: teytyy. Siten Vankeinhoidon koulutuskes- 3 §. Opiskelijavalinta. Opiskelijavalinnat
53348: kuksen olisi jatkossa tarkoitus nykyistä rangaistusten täytäntöönpanon alan perus-
53349: enemmän antaa koulutusta myös yhdyskun- koulutukseen tekisi vapausseuraamusvirasto.
53350: taseuraamusten täytäntöönpallotehtävissä toi- Virasto tekisi valintapäätöksen erityisen va-
53351: miville virkamiehille. Kyse olisi lähinnä täy- lintalautakunnan esityksestä. Valintalauta-
53352: dennyskoulutuksesta, koska nykyisen Krimi- kunnan nimeäisi oikeusministeriö. Tämä me-
53353: naalihuoltoyhdistyksen työntekijät, jotka siir- nettely vastaa nykyistä tilannetta, joka otet-
53354: tyvät yhdyskuntaseuraamuskeskuksen virka- tiin käyttöön valittaessa opiskelijoita syksyllä
53355: miehiksi, ovat pääosin saaneet yleisen koulu- 1999 alkaneelle peruskoulutusjaksolle. Tar-
53356: tusjärjestelmän mukaisen koulutuksen. Yh- kemmat säännökset valintalautakunnan ko-
53357: dyskuntaseuraamuskeskuksen virkamiehiksi koonpanosta, asettamisesta ja sen tehtävistä
53358: nimitettävät, esimerkiksi sosiaalityöntekijän annettaisiin oikeusministeriön asetuksella.
53359: kelpoisuuden hankkineet henkilöt voisivat si- Edellä 1 momentissa tarkoitettu opiskelija-
53360: ten saada rangaistusten täytäntöönpanoon valinta koskee rangaistusten täytäntöönpanon
53361: liittyvää täydennyskoulutusta Vankeinhoidon alan peruskoulutusta eli nykyistä vartijakou-
53362: koulutuskeskuksessa. lutusta. Alan jatkokoulutukseen opiskelijat
53363: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen nimi valitsisi koulutuskeskuksen johtokunta. Kyse
53364: säilyisi entisenä, vaikka se alkaisikin antaa olisi opiskelijavalinnasta esimerkiksi nykyi-
53365: nykyistä enemmän myös yhdyskuntaseu- seen ylivartijakoulutukseen.
53366: raamusten täytäntöönpanoon liittyvää koulu- Osallistuminen rangaistusten täytäntöönpa-
53367: tusta. Huomattava osa koulutuskeskuksen non alan täydennyskoulutukseen ei edellyt-
53368: opetuksesta, esimerkiksi ammattiin johtava täisi erityistä valintamenettelyä, vaan täy-
53369: peruskoulutus olisi edelleen nimenomaan dennyskoulutuksen opiskelijoiden valikoitu-
53370: vankeinhoidon opetusta. minen tapahtuisi kuten nykyisinkin siten, että
53371: Tarkemmat säännökset koulutuskeskuksen alan virkamiesten esimiehet määräävät alai-
53372: organisaatiosta, tehtävistä, opiskelijavalin- sensa tarpeellisena pidettävään täydennys-
53373: nasta sekä siellä annettavan opetuksen tuotta- koulutukseen.
53374: masta kelpoisuudesta yhdyskuntaseuraamus- 4 §. Opiskelijan erottaminen. Opiskelijan
53375: keskuksen ja vankeinhoitolaitoksen virkoihin erottamista koskevat säännökset vastaisivat
53376: HE 136/2000 vp 29
53377:
53378:
53379: pääpiirteiltään nykyisiä, asetuksentasoisia 5 §. Oikaisu ja muutoksenhaku. Oppilas-
53380: säännöksiä. Ehdotetulla lailla nostettaisiin valintoja, muutoksenhakua ja koulutuksesta
53381: lain tasolle keskeiset opiskelijan oikeustur- erottamista koskevat säännökset ehdotetaan
53382: vaan liittyvät säännökset, jotka koskevat nostettaviksi asetuksesta lain tasolle. Ehdote-
53383: opiskelun keskeyttämistä ja erottamista. Nä- tut säännökset olisivat yhdenmukaiset yleisen
53384: mä säännökset ovat yhdenmukaiset yleisen koululainsäädännön kanssa. Säännöksissä on
53385: koululainsäädännön vastaavien säännösten otettu huomioon myös hallintolainkäyttölain
53386: kanssa. vaatimukset. Hallintolainkäyttölaki lähtee
53387: Opiskelija, joka on toiminut vilpillisesti yleisen kaikkia päätöksiä koskevan valitusoi-
53388: koulutukseen hakeutuessaan, osoittautuu ter- keuden periaatteesta. Jos halutaan, ettei vi-
53389: veydentilansa tai muiden ominaisuuksiensa ranomaisen päätöksestä saa hakea muutosta
53390: puolesta rangaistusten täytäntöönpanonalalle valittamalla, on siitä hallintolainkäyttölain 13
53391: sopimattomaksi, havaitaan kykenemättömäk- §:n mukaan säädettävä lailla.
53392: si tai haluttomaksi opiskelemaan tai rikkoo Henkilö, jota vapausseuraamusvirasto ei
53393: koulutuskeskuksen järjestystä taikka käyttäy- ole ehdotetun lain 3 §:n 2 momentin mukai-
53394: tyy muutoin sopimattomasti, voidaan erottaa sessa valintamenettelyssä hyväksynyt ran-
53395: koulutuksesta. Alalle sopimattomuuden pe- gaistusten täytäntöönpanon alan peruskoulu-
53396: rusteella tapahtuva erottaminen olisi pääsään- tukseen, saa hakea vapausseuraamusviraston
53397: töisesti pysyvää. Sen sijaan rikkomukseen päätökseen muutosta valittamalla hallinto-
53398: perustuva erottaminen voisi olla määräaikais- oikeudelta sen mukaan kuin hallintolainkäyt-
53399: ta, jos kyse on senlaatuisesta rikkomuksesta, tölaissa säädetään.
53400: ettei se osoita opiskelijan olevan pysyvästi Henkilö, jota Vankeinhoidon koulutuskes-
53401: alalle sopimaton. Erottamispäätöksen tekisi kuksen johtokunta ei ole hyväksynyt rangais-
53402: johtokunta koulutuskeskuksen johtajan esi- tusten täytäntöönpanon alan pätevöitymis- tai
53403: tyksestä. Erottaminen voisi koskea vain tut- jatkokoulutukseen, saa hakea tähän päätök-
53404: kintoon johtavaa koulutusta opiskelevaa hen- seen kirjallisesti oikaisua vapausseuraamus-
53405: kilöä eli nykyisin perustutkintoa, vankeinhoi- virastolta 30 päivän kuluessa päätöksen tie-
53406: totutkintoa tai pätevöitymiskoulutusta suorit- doksisaamisesta. Oikaisumenettelyä noudate-
53407: tavaa henkilöä. Täydennyskoulutukseen osal- taan myös tilanteissa, joissa koulutuskeskuk-
53408: Iistuvaa henkilöä ei voitaisi erottaa koulutuk- sen johtokunta on erottanut opiskelijan joko
53409: sesta. Ennen erottamisasian ratkaisua on määräajaksi tai kokonaan. Näissä tapauksissa
53410: kuultava asianomaista opiskelijaa. kirjallinen oikaisuhakemus on tehtävä 14
53411: Ehdotetun 4 §:n 2 momentti tekisi mahdol- päivän kuluessa siitä, kun opiskelija sai erot-
53412: liseksi sen, että opiskelijan erottamispäätös tamispäätöksen tiedokseen. Opiskelijan halu-
53413: voidaan panna heti täytäntöön. Siten esimer- tessa oikaisua opintosuoritustaan koskevasta
53414: kiksi ehdotetun lain 5 §:n 2 momentissa arvostelusta tai vastaavasta opintojaan kos-
53415: säänneltyyn oikaisu- tai muutoksenhakume- kevasta päätöksestä, oikaisuvaatimuksen rat-
53416: nettelyyn ryhtyminen ei estäisi erottamis- kaisee koulutuskeskuksen johtaja. Oikaisua
53417: päätöksen täytäntöönpanoa tilanteissa, joissa on haettava 14 päivän kuluessa päätöksen
53418: erottamisperuste on senlaatuinen, ettei opis- tiedoksisaamisesta. Jos päätökseen on mah-
53419: kelijan katsota voivan jatkaa koulutuksessa. dollista hakea oikaisua, siitä ei voi valittaa.
53420: Tämä säännös vastaisi nykyistä asetuksen- Kiellossa on kyse nimenomaan valituksesta
53421: tasoista menettelyä. sille viranomaiselle, joka käsittelee oi-
53422: Ehdotetun 4 §:n 3 momentti koskisi vir- kaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimukseen teh-
53423: kasuhteessa vapausseuraamusvirastoon, yh- dystä päätöksestä voi valittaa, ellei sitä ole
53424: dyskuntaseuraamuskeskukseen tai vankein- laissa kielletty.
53425: hoitolaitokseen olevan erotettavan tai erote- Oikaisuvaatimuksesta annetusta päätökses-
53426: tuo opiskelijan virkasuhteen jatkumista. Esi- tä voidaan hakea muutosta valittamalla hal-
53427: merkiksi koulutuksen aikana tehty rikkomus linto-oikeudelta sen mukaan kuin hallinto-
53428: voi olla peruste ryhtyä virkamieslain mukai- lainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeu-
53429: siin virkamiehen irtisanomis- tai virkasuh- delle ei kuitenkaan saisi valittaa koulutus-
53430: teen purkamistoimiin. keskuksen johtajan oikaisuvaatimusmenette-
53431: 30 HE 136/2000 vp
53432:
53433:
53434: lyssä tekemästä opintosuoritusten arvostelua vaksi vankiloiden johtokunnat Johtokuntien
53435: koskevasta päätöksestä. Ehdotetussa laissa lakkaaminen otettaisiin huomioon myös nyt
53436: tarkoitetuista hallinto-oikeuden tekemistä ehdotettavassa lakiesityksessä.
53437: päätöksistä ei saisi hakea muutosta valitta- Koska rangaistusten täytäntöönpanosta an-
53438: malla. netun lain sisältämä vankeusrangaistusta
53439: 6 §. Voimaantulo. Ehdotettu laki liittyy oi- koskeva säännöstö on edellä kerratuin tavoin
53440: keusministeriön hallinnonalalla tehtävään erillisen kokonaisvalmistelun alaisena, tässä
53441: rangaistusten täytäntöönpanon hallinnon or- yhteydessä puututtaisiin vain rangaistusten
53442: ganisaatiouudistukseen. Uudistus on tarkoi- täytäntöönpanon hallinnon organisaatio-
53443: tus toteuttaa 1 päivästä elokuuta 2001 lukien. uudistuksen sekä perustuslain välttämättä
53444: Tämä olisi myös Vankeinhoidon koulutus- edellyttämiin muutoksiin rangaistusten täy-
53445: keskuksesta annettavan lain voimaan- töönpanosta annetun lain pykäliin. Orga-
53446: tulopäivä. nisaatiouudistus merkitsee muutoksia eräisiin
53447: Uudistuksen myötä ehdotetaan kumotta- lain toimivaltaa koskeviin pykäliin siten, että
53448: vaksi vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 23 oikeusministeriön vankeinhoito-osaston laka-
53449: päivänä tammikuuta 1976 annettu laki. tessa sille kuuluva yksittäispäätöksiin liittyvä
53450: toimivalta siirtyisi vapausseuraamusvirastolle
53451: 1.3. Laki rangaistusten täytäntöön- ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakatessa sil-
53452: panosta annetun lain muuttamises- le kuuluvat tehtävät siirtyisivät yhdyskunta-
53453: ta seuraamuskeskukselle. Perustuslaki puoles-
53454: taan merkitsee muutoksia eräisiin säädösten
53455: Hallituksen esitykseen kuuluu ehdotus ran- antovaltuutta koskeviin pykäliin siten, että
53456: gaistusten täytäntöönpanosta annetun lain asetuksenantovaltuutta koskeviin pykäliin li-
53457: muuttamiseksi toimivaltaa sekä eräiden lakia sättäisiin maininta siitä, onko kyseessä val-
53458: alemmanasteisten säädösten antovaltuutta tioneuvoston vai oikeusministeriön asetus.
53459: koskevien pykälien osalta. Lisäksi edellä todettuun vankien muutok-
53460: V aitioneuvosto asetti syyskuussa 1999 ko- senhakumahdollisuutta koskevaan vankeus-
53461: mitean valmistelemaan vankeusrangaistusta komitean erillistoimeksiantoon liittyen nyt
53462: ja sen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädän- muutettavista pykälistä poistettaisiin mainin-
53463: nön kokonaisuudistusta. Uudistuksen tavoit- nat vankiloiden johtokunnista.
53464: teena on saada säännöstö vastaamaan toisaal- Muutettaviin pykäliin ehdotetaan tehtäväk-
53465: ta niitä tarpeita, joita nykyisestä vankiraken- si eräitä kielellisiä korjauksia, joilla ei muu-
53466: teesta aiheutuu ja toisaalta niitä mahdolli- teHaisi säädettävän asian sisältöä.
53467: suuksia, joita nykyinen kriminaalipoliittinen 1 luvun 2 §:n 2 momentti, ja 7 §, 2 luvun
53468: tieto ja kehittyvät vankeinhoidon menetelmät 1 §:n 1 momentti, 1 b §:n 1 ja 2 momentti,
53469: antavat. Tärkeänä tavoitteena on myös lain- 1 d §:n 1 ja 3 momentti, 3, 3 a ja 3 b §,
53470: säädännön selkeyttäminen. Komitean määrä- 3d §:n 3 momentti, 9 c §, 13 §:n 3 ja 4
53471: aika päättyy 31 päivänä maaliskuuta 2001. momentti, 14 §:n 1 momentti, 14 a §:n 2 ja 3
53472: Komitean toimeksiantaa täydennettiin kesä- momentti ja 15 §:n 3 momentti, 3 luvun
53473: kuussa 2000 siten, että sen työhön kuuluu 2 b §:n 1 momentti, 2 c §:n 1 momentti, 6 §:n
53474: myös selvittää, mistä vankeusrangaistuksen 2 momentti, 8 §ja 4luvun l §:n 2 momentti,
53475: täytäntöönpanoa koskevista hallinnollisista 2 §, 3 § sekä 7 §:n 2 momentti. Mainittuihin
53476: päätöksistä vangeilla tulisi olla muutoksen- pykäliin muutettaisiin rangaistusten täytän-
53477: hakuoikeus ja miten muutoksenhaku tulisi töönpanon hallintoa koskevan organisaatio-
53478: käytännössä järjestää. Komitean tulee 31 uudistuksen edellyttämä toimivaltaisen vi-
53479: päivään lokakuuta 2000 mennessä laatia vä- ranomaisen nimi oikeusministeriön vankein-
53480: limietintö, joka sisältää ehdotuksen vankien hoito-osastosta vapausseuraamusvirastoksi.
53481: muutoksenhakuoikeudesta ainakin niistä har- Tässä yhteydessä muutettavaksi ehdotettua 2
53482: kinnanvaraisista hallinnollisista päätöksistä, luvun 9 c §: ää on tarkoitus muuttaa jo aikai-
53483: jotka tosiasiassa merkitsevät laitoksessa suo- semmassa vaiheessa siten, että osana van-
53484: ritettavan vankeusajan pidentymistä. Muu- keinhoitolaitoksen suorittamaa päihdevalvon-
53485: toksen yhteydessä ehdotettaneen lakkautetta-
53486: HE 136/2000 vp 31
53487:
53488:
53489: taa vanki voitaisiin velvoittaa antamaan syl- Edellä ehdotetut valtuussäännökset tulevat
53490: kinäyte. Tätä muutosta koskeva hallituksen perusteellisemmin uudelleenarvioitaviksi
53491: esitys annettaneen eduskunnalle syysistunto- rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan ko-
53492: kauden 2000 aikana. konaisuudistuksen yhteydessä. Tätä valtuus-
53493: 1 luvun 2 §:n 3 momentti ja 7 §:n 1 mo- pykälää vastaava hallituksen esitys (HE
53494: mentti, 2 luvun 3 d §:n 3 momentti, 6 §:n 2 35/2000) on annettu erillisenä eduskunnalle
53495: momentti, ja 9 a §:n 1 momentti sekä 4 lu- toukokuussa 2000. Pykälän otsikko muutet-
53496: vun 6 §:n 2 momentti. Voimassa olevassa taisiin vastaamaan paremmin sen sisältöä.
53497: rangaistusten täytäntöönpanosta annetussa 2 luvun 10 a §, 10 b §:n 2 momentti, 11 §:n
53498: laissa on mainituissa kohdissa säädetty ase- 3 momentti, 13 §:n 3 ja 4 momentti ja 14 §:n
53499: tuksenantovaltuudesta. Asetuksenantoval- 1 momentti sekä 4 luvun 2 §:n 3 momentti.
53500: tuutta täsmennettäisiin perustuslain mukai- Edellä on todettu, että vankeuskomitea val-
53501: seksi siten, että kyse olisi nimenomaan val- mistelee erillisuudistuksena vankien muutok-
53502: tioneuvoston tai oikeusministeriön asetukses- senhakua koskevien säännösten muutoksen.
53503: ta. Se, olisiko kyse valtioneuvoston vai oike- Tässä yhteydessä lakkautettaneen vankiloi-
53504: usministeriön asetuksesta, määräytyisi sään- den johtokunnat, joiden tehtävät ovat viime
53505: neltävän asian perusteella perustuslain mu- vuosina oleellisesti vähentyneet. Nyt ehdotet-
53506: kaisesti. tavassa laissa poistettaisiin muutettavista py-
53507: 1 luvun 8 §. Tarkemmat säännökset. Lain 1 kälistä maininnat johtokunnista. Niiden toi-
53508: luvun 8 §:n 1 momentin 1 kohdaksi otettai- mivaltaa kurinpitoasioissa ja vangin päästä-
53509: siin valtuutus antaa valtioneuvoston asetuk- misessä ehdonalaiseen vapauteen käyttäisi
53510: sella tarkempia säännöksiä vankeusrangais- jatkossa vankilan johtaja.
53511: tuksen ja sakkorangaistuksen täytäntöön- 2 luvun 14 §. Pykälän 2 momentissa ehdo-
53512: panoon liittyvistä toimenpiteistä. Tällä tar- tetaan poistettavaksi säännös siitä, että eh-
53513: koitettaisiin täytäntöönpanoon liittyviä muo- donalaiseen vapauteen päästetyn henkilön
53514: dollisia toimenpiteitä. Säännöksellä nostettai- valvojaksi voidaan määrätä huoltoyhdistys.
53515: siin vankeusrangaistuksen ja sakkorangais- Huoltoyhdistys-nimistä toimielintä ei enää
53516: tuksen täytäntöönpanoa koskevien omape- ole. Lisäksi huhtikuusta 1992 lukien eh-
53517: räisten asetusten antamista koskeva valtuutus donalaiseen vapauteen päässeet ja valvontaan
53518: lain tasolle. Momentin 2 kohta sisältäisi val- määrätyt henkilöt on määrätty nimenomaan
53519: tuuden antaa valtioneuvoston asetuksella tar- Kriminaalihuoltoyhdistyksen valvontaan.
53520: kempia säännöksiä vankeusrangaistuksen ja Kriminaalihuoltoyhdistys on nimennyt val-
53521: sakon muuntorangaistuksen sisällöstä. Tällä vojaksi joko oman työntekijänsä taikka yksi-
53522: tarkoitettaisiin asioita, joita koskevat perus- tyisvalvojan, jonka valvontatyötä Kriminaa-
53523: säännökset sisältyvät rangaistusten täytän- lihuoltoyhdistys ohjaa.
53524: töönpanosta annettuun lakiin ja joista tällä
53525: hetkellä säädetään tarkemmin omaperäisessä
53526: vankeinhoitoasetuksessa.
53527: Lain nykyinen 8 § siirtyisi pykälän uudeksi 1.4. Laki yhdyskuntapalvelusta
53528: 2 momentiksi muutetussa muodossa. Mo-
53529: mentin mukaan täydentävät säännökset tä- Osana hallituksen esitykseen kuuluu myös
53530: män lain soveltamisesta annettaisiin tarvitta- ehdotus laiksi yhdyskuntapalvelusta annetun
53531: essa oikeusministeriön asetuksella. Nyt muu- lain muuttamisesta lain toimivaltaa koskevi-
53532: tettaviksi ehdotetuista pykälistä oikeusminis- en pykälien osalta. Yhdyskuntapalvelu on
53533: teriön asetuksen antovaltuus koskisi 2 luvun ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta
53534: 3, 3 b ja 3d §:ää, 13 §:n 3 momenttiaja 14 tuomittava rangaistus, joka käsittää vähintään
53535: §:n 1 momenttia, 3 luvun 6 §:n 2 momenttia 20 ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena
53536: ja 8 §:ää sekä vankeinhoitoasetuksen samois- tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä.
53537: ta asioista sisältämiä säännöksiä. Asetuksia Lain 1 §:n 2 momentti, 2 ja 6 §, 7 §:n 2
53538: täydentämään vapausseuraamusvirasto voisi momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 mo-
53539: antaa yksityiskohtaisempia menettelytapaoh- mentti ja 11 §:n 1 momentti ehdotetaan muu-
53540: jeita. tettavaksi rangaistusten täytäntöönpanon hal-
53541: 32 HE 136/2000 vp
53542:
53543:
53544: Iinnosta ehdotetun lain johdosta. Pykäliin kuntapalvelusrangaistusten osalta. Vankein-
53545: tehtäisiin rangaistusten täytäntöönpanon alan hoito-osasto vähentää täytäntöönpantavasta
53546: organisaatiouudistuksen edellyttämät termi- vankeusrangaistuksesta siitä mahdollisesti
53547: nologiset korjaukset siten, että "Kriminaali- yhdyskuntapalveluna täytäntöönpantua osaa
53548: huoltoyhdistys" korvataan "yhdyskuntaseu- vastaavan määrän. Lisäksi vankeinhoito-
53549: raamuskeskuksella". Yhdyskuntapalvelusta osasto vähentää yhteisestä yhdyskuntapalve-
53550: annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan enin- lurangaistuksesta siitä aikaisemmin suori-
53551: tään viisi tuntia yhdyskuntapalvelurangais- tetun osan. Nämä lain 12 §:ssä olevat viitta-
53552: tuksesta voidaan kuitenkin suorittaa käyttä- ukset oikeusministeriön vankeinhoito-osas-
53553: mällä päihdeongelmien vähentämiseen tar- toon ehdotetaan muutettavaksi siten, että toi-
53554: koitettuja palveluja Kriminaalihuoltoyhdis- menpiteet tekisi jatkossa vapausseuraamusvi-
53555: tyksen hyväksymällä tavalla. Yhdyskunta- rasto.
53556: palvelusta annetun lain 2 §:n mukaan yhdys- 13 §. Tarkemmat säännökset. Lain 13 §:n
53557: kuntapalvelun käytännön täytäntöönpanosta mukaan tarkempia säännöksiä tämän lain
53558: vastaa Kriminaalihuoltoyhdistys. Tällaisia täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Py-
53559: täytäntöönpanoon liittyviä Kriminaalihuolto- kälä ehdotetaan muutettavaksi uuden perus-
53560: yhdistykselle kuuluvia toimenpiteitä ovat 1 tuslain edellyttämään muotoon siten, että py-
53561: §:n 2 momentissa mainitun lisäksi palvelu- kälässä lueteltaisiin yksityiskohtaisemmin,
53562: suunnitelman hyväksyminen (6 §) sekä toi- mistä asioista voidaan säätää asetuksella ja
53563: menpiteisiin ryhtyminen yhdyskuntapalvelun että asetus olisi valtioneuvoston antama. Py-
53564: suorittamista koskevien ehtojen rikkomisesta, kälässä luetellut asiat vastaisivat asioita, jois-
53565: mikä voi merkitä huomautuksen antamista ta jo tällä hetkellä säädetään asetuksissa yh-
53566: taikka ilmoituksen tekemistä tuomioistuimel- dyskuntapalvelusta ja yhdyskuntapalvelun
53567: le (7 ja 8 §). Jos tuomioistuimelle on tehty täytäntöönpanosta.
53568: tällainen ilmoitus,
53569: Kriminaalihuoltoyhdistyksen on lisäksi 1.5. Laki nuorisorangaistuksen kokei-
53570: kiellettävä yhdyskuntapalvelun aloittaminen lemisesta
53571: tai määrättävä palvelun suorittaminen kes-
53572: keytettäväksi. Jos yhdyskuntapalvelun suorit- Kokeiluluonteisena käytössä oleva, alle 18-
53573: tamiselle ilmaantuu este, Kriminaalihuolto- vuotiaana rikoksen tehneelle tuomittava nuo-
53574: risorangaistus koostuu 10--60 tuntia kestä-
53575: yhdistyksen on ilmoitettava siitä syyttäjälle västä nuorisopalvelusta ja valvonnasta.
53576: (9 §). Vastaavasti syyttäjä voi ilmoittaa Kri- Lain 2 §:n 4 momentti, 6 § 1 momentti,
53577: minaalihuoltoyhdistykselle täytäntöönpanon 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1
53578: kieltämisestä (11 §). ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti ja 12 §:n 2
53579: Kaikissa edellä mainituissa pykälissä ole- momentti ehdotetaan muutettavaksi vastaa-
53580: vat maininnat Kriminaalihuoltoyhdistyksestä maan hallinnonalan organisaatiouudistuk-
53581: ehdotetaan yhdistyksen lakatessa ja tehtävien sessa käytettyä terminologiaa. Pykäliin teh-
53582: siirtyessä valtion organisaatiolle korvattavak- täisiin tarvittavat korjaukset siten, että "Kri-
53583: si maininnalla yhdyskuntaseuraamuskes- minaalihuoltoyhdistys" korvataan "yhdys-
53584: kuksesta. Toimivaltasäännöksiin ei ehdoteta kuntaseuraamuskeskuksella". Nuorisoran-
53585: tässä yhteydessä asiallisia muutoksia. Ehdo- gaistuksen kokeilemisesta annetun lain
53586: tettava muutos olisi siis pelkästään tekninen. 2 §:n 4 momentin mukaan nuorisorangais-
53587: Tarkempi toimivallanjako yhdyskuntaseu- tuksen toimeenpanosta vastaa Kriminaali-
53588: raamuskeskuksessa määriteltäisiin työjärjes- huoltoyhdistys. Toimeenpanoon liittyviä
53589: tyksessä. Kriminaalihuoltoyhdistykselle kuuluvia toi-
53590: 12 §. Täytäntöönpannun rangaistuksen vä- menpiteitä ovat toimeenpanosuunnitelman
53591: hentäminen. Oikeusministeriön vankein- hyväksyminen (6 §), huomautuksen antami-
53592: hoito-osasto toimii rangaistusten täytän- nen toimeenpanosuunnitelman tai sen nojalla
53593: töönpanossa niin sanottuna ylitäytäntöön- annettujen määräysten vastaisesta toiminnas-
53594: panoviranomaisena. Vankeinhoito-osastolla ta (7 §) ja valvojan määrääminen (8 §) sekä
53595: on tähän liittyviä toimenpiteitä myös yhdys·- valvonta-ajan pidentäminen (9 §). Jos nuori-
53596: HE 136/2000 vp 33
53597:
53598:
53599: sorangaistukseen tuomittu rikkoo toimeen- (huoltolautakunnan) tehtäväksi. Pykälä ehdo-
53600: panosuunnitelman ehtoja, Kriminaalihuolto- tetaan muutettavaksi siten, että jatkossa val-
53601: yhdistyksen on viipymättä laadittava selvitys vojan määräisi yhdyskuntaseuraamuskeskus
53602: viralliselle syyttäjälle. Samalla Kriminaali- siten, että valvojana toimisi joko yhdyskunta-
53603: huoltoyhdistys voi kieltää nuorisopalvelun seuraamuskeskuksen virkamies tai keskuksen
53604: aloittamisen tai keskeyttää sen (1 0 §). Lisäksi siihen sopivaksi katsoma muu henkilö. Van-
53605: Kriminaalihuoltoyhdistys voi yhteisen ran- hentunut maininta sosiaalilautakunnasta eh-
53606: gaistuksen määräämisen yhteydessä keskeyt- dotetaan poistettavaksi tarpeettomana.
53607: tää nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon 12 §. Jos ehdollisesti tuomittu nuori on vä-
53608: (12 §). hintään kuusi kuukautta kestäneenä valvonta-
53609: Kaikki edellä mainituissa pykälissä olevat aikana käyttäytynyt hyvin ja muutenkin on
53610: maininnat Kriminaalihuoltoyhdistyksestä eh- perusteltua aihetta otaksua, ettei valvonnan
53611: dotetaan yhdistyksen lakatessa ja tehtävien jatkaminen ole tarpeen, oikeusministeriö voi
53612: siirtyessä valtiolle korvattavaksi maininnalla valvojan esityksestä lakkauttaa valvonnan.
53613: yhdyskuntaseuraamuskeskuksesta. Toimival- Käytännössä valvonnan lakkauttaminen kuu-
53614: tasäännöksiin ei ehdoteta tässä yhteydessä luu oikeusministeriön vankeinhoito-osaston
53615: asiallisia muutoksia. Tarkempi toimivallan- toimivaltaan. Vankeinhoitolaitoksesta anne-
53616: jako yhdyskuntaseuraamuskeskuksessa mää- tun asetuksen 4 §:n mukaan asia ratkaistaan
53617: riteltäisiin työjärjestyksessä. ilman esittelyä. Oikeusministeriön työjärjes-
53618: 13 §. Tarkemmat säännökset. Lain 13 §:n tyksessä asia on määrätty kriminaalihuollon
53619: mukaan tarkempia säännöksiä tämän lain ylitarkastajan toimivaltaan. Pykälää ehdote-
53620: täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Py- taan muutettavaksi siten, että jatkossa val-
53621: kälä ehdotetaan muutettavaksi perustuslain vonnan lakkauttaisi vapausseuraamusvirasto.
53622: edellyttämään muotoon siten, että pykälässä
53623: lueteltaisiin yksityiskohtaisemmin, mistä asi- 1.7. Laki tutkintavankeudesta
53624: oista voidaan säätää asetuksella ja että asetus
53625: olisi valtioneuvoston antama. Pykälässä lue- 1 §. Tutkintavankeudesta annetun lain
53626: tellut asiat vastaisivat asioita, joista jo tällä 1 §:n mukaan oikeusministeriö hyväksyy lai-
53627: hetkellä säädetään nuorisorangaistuksen ko- tokset, joissa tutkiotavankeja voidaan säilyt-
53628: keilemisesta annetussa asetuksessa. tää. Saman pykälän mukaan oikeusministeriö
53629: hyväksyy myös sen, voidaanko vangittua säi-
53630: 1.6. Laki nuorista rikoksentekijöistä lyttää muualla kuin yleisessä vankilassa tai
53631: edellä mainitussa muussa oikeusministeriön
53632: 9 §. Nuorista rikoksentekijöistä annetun hyväksymässä laitoksessa. Koska operatiivi-
53633: lain 9 §:n mukaan ehdollisesti tuomittujen seen toimintaan liittyvää päätöksentekoa on
53634: nuorten rikoksentekijäin valvonnan järjestä- tarkoitus siirtää ministeriötasolta keskusvi-
53635: minen ja johto kuuluu oikeusministeriölle. rastoon ja koska kyseinen säännös on jo ny-
53636: Käytännössä näitä tehtäviä hoitaa rangaistus- kyisin ollut liian jäykkä ja keskittänyt pää-
53637: ten ylitäytäntöönpanotehtävistä vastaava mi- tösvallan tarpeettoman korkealla tasolle, py-
53638: nisteriön vankeinhoito-osasto. Koska ran- kälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että
53639: gaistusten täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät jatkossa kyseisistä asioista päättäisi vapaus-
53640: ehdotetaan organisaatiouudistuksen yhtey- seuraamusvirasto. Luvan vangitun säilyttä-
53641: dessä siirrettäväksi perustettavalla uudelle miseen muualla kuin yleisessä vankilassa
53642: keskusvirastolle, pykälässä oleva maininta voisi antaa vapausseuraamusvirasto tai sen
53643: oikeusministeriöstä ehdotetaan muutettavaksi antamien ohjeiden mukaan vankilan johtaja.
53644: vapausseuraamusvirastoksi.
53645: 10 §. Lain 10 §:ssä säädetään valvojan 1.8. Rikosrekisterilaki
53646: määräämisestä ehdollisesti tuomitulle nuorel-
53647: le rikoksentekijälle. Oikeusministeriö määrää 4 §. Rikosrekisteriin merkityt tiedot ovat
53648: tuomitun valvojaksi siihen sopivaksi katso- salassa pidettäviä rikosrekisterilain
53649: mansa henkilön tai huoltoyhdistyksen taikka (770/1993) 3 §:n mukaan. Tähän voidaan
53650: antaa valvonnan järjestämisen asianomaisen tehdä kuitenkin lain nojalla eräitä poikkeuk-
53651: 5 209296X
53652: 34 HE 136/2000 vp
53653:
53654:
53655: sia, jotka on lueteltu lain 4 §:ssä. Kyseisen pyyntöön lain 1, 5, 10 ja 17 §:ssä tarkoitettu-
53656: pykälän mukaan rikosrekisteristä voidaan jen tuomioiden täytäntöönpanosta Suomessa
53657: luovuttaa henkilöä koskeva tieto muun muas- suostuttava. Käytännössä päätökset tekee
53658: sa eräille viranomaisille niiden tehtävien hoi- rangaistusten ylimpänä täytäntöönpanoviran-
53659: toa varten. Pykälän 1 momentin 3 kohdan omaisena toimiva oikeusministeriön vankein-
53660: mukaan henkilöä koskeva tieto voidaan luo- hoito-osasto. Koska vankeinhoito-osastolle
53661: vuttaa vankeinhoitolaitokselle ja Kriminaali- kuuluvat tämänkaltaiset tehtävät ehdotetaan
53662: huoltoyhdistykselle rangaistuksen täytän- organisaatiouudistuksen yhteydessä siirrettä-
53663: töönpanoa ja soveltuvuusselvitystä varten. viksi vapausseuraamusvirastolle, myös poh-
53664: Koska Kriminaalihuoltoyhdistys ehdotetaan joismaisten täytäntöönpanon siirroista ratkai-
53665: lakkautettavaksi, sen sijasta rikosrekisteri- seminen voisi kuulua tämän viraston toimi-
53666: laissa tulisi mainita yhdyskuntaseuraamus- valtaan.
53667: keskus. Lisäksi pykälän lisättäisiin maininta 27 §. Lain 27 § ehdotetaan muutettavaksi
53668: vapausseuraamusvirastosta rangaistusten täy- vastaamaan rangaistusten täytäntöönpanon
53669: täntöönpanosta vastaavana uutena keskushal- hallinnonalan organisaatiouudistuksessa käy-
53670: lintoviranomaisena. tettyä terminologiaa. Lisäksi 27 §:n 2 mo-
53671: Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäviksi mentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus
53672: pykälän 4 momenttiin. Kyseisessä momentis- lailla 19.7.1974/621 kumottuun 8 §:n 2 mo-
53673: sa kielletään oikeushenkilöä koskevan tiedon menttiin.
53674: luovuttaminen vankeinhoitoviranomaisille ja
53675: Kriminaa\ihuoltoyhdistykselle. Momenttia 2. Voimaantulo
53676: täydennettäisiin siten, että tällaisen tiedon
53677: luovuttaminen olisi jatkossa kielletty vapaus- Lait liittyvät oikeusministeriön hallin-
53678: seuraamusvirastolle, yhdyskuntaseuraamus- nonalan kriminaalipoliittisten tehtävien ja
53679: keskukselle ja vankeinhoitolaitokselle, jotka rangaistusten täytäntöönpanotehtävien uudel-
53680: eivät tehtävissään tällaista tietoa tarvitse. leen organisointiin. Organisaatiouudistus on
53681: tarkoitus toteuttaa elokuun 2001 alusta. Lait
53682: 1.9. Laki Suomen ja muiden Pohjois- ehdotetaan siten tuleviksi voimaan 1 päivänä
53683: maiden välisestä yhteistoiminnasta elokuuta 2001.
53684: rikosasioissa annettujen tuomioiden
53685: täytäntöönpanosta Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
53686: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat laki-
53687: 24 §. Lain 24 §:n mukaan oikeusministeriö ehdotukset:
53688: ratkaisee, onko muun Pohjoismaan tekemään
53689: HE 136/2000 vp 35
53690:
53691:
53692: Lakiehdotukset
53693:
53694: 1.
53695: Laki
53696: rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta
53697:
53698:
53699: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
53700:
53701: 1§ tön . p~ru.s-, jatko- ja täydennyskoulutuksen
53702: kehtttammen yhteistyössä Vankeinhoidon
53703: Soveltamisala koulutuskeskuksen kanssa·
53704: ~) y~dys~untaseuraamu~keskuksen ja van-
53705: .Tätä laki.a sovelletaan vapauteen kohdistu- kemhmtolattoksen yhteisten hallinto- ja pal-
53706: VIen rangaistusten täytäntöönpanon sekä tut- velutehtävien järjestäminen; sekä
53707: kintavankeuden toimeenpanon hallintoon. 6) toimialaansa kuuluvasta kansainvälisestä
53708: yhteistyöstä huolehtiminen.
53709: Vapausseuraamusviraston tehtävistä sääde-
53710: 2§ tään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
53711: Rangaistusten täytäntöönpanon organisaatio 4§
53712: Rang~istusten täytäntöönpanoviranomaisia
53713: ovat oikeusministeriön alaiset yhdyskunta- Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtävät
53714: seuraamuskeskus ja vankeinhoitolaitos sekä
53715: niiden kesku~hallintotehtäviä hoitava vapa- Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtävänä
53716: o~ h~olehtia ehdolliseen rangaistukseen tuo-
53717: usseuraamusvtrasto.
53718: Keskushallinnon lisäksi yhdyskuntaseu- mittuJen nuorten rikoksentekijöiden valvon-
53719: raamu.skes~uks.een kuuluu alueyksiköitä ja
53720: nan,_ nuorisora~gais~uksen, yhdyskuntapalve-
53721: vank~mho!tolattoks~en suljettuja laitoksia,
53722: lun Ja ehdonalarsesti vapaotettujen valvonnan
53723: avolartoksta sekä sarraalayksiköitä. täytäntöönpanosta.
53724: Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen vankein- Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtävistä
53725: hoitolaitoksen sekä vapausseuraam'usviraston on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen lail-
53726: organisaatiosta säädetään tarkemmin valtio- la säädetään. Valtioneuvoston asetuksella
53727: neuvoston asetuksella. voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhdys-
53728: kuntaseuraamuskeskuksen tehtävistä.
53729: 3§
53730: 5§
53731: Vapausseuraamusviraston tehtävät
53732: Vankeinhoitolaitoksen tehtävät
53733: Vapausseuraamusviraston tehtävänä on:
53734: 1). ranga_istusten täytäntöönpanon johtami- Vankeinhoitolaitoksen tehtävänä on:
53735: nen Ja kehittäminen oikeusministeriön kanssa . 1) panna täytäntöön vankeusrangaistukset
53736: sovittujen tavoitteiden mukaisesti· Ja sakon muuntorangaistukset;
53737: 2) rangaistusten täytäntöönpan~n tarkastus 2) huolehtia tutkintavankeuden toimeenpa-
53738: ja valvonta; nosta; sekä
53739: ~) h~olehtia vankien kuljetuksesta siltä
53740: ~) yhdysku~taseuraamusten ja vankeusran-
53741: gaistusten yhtäytäntöönpano sekä täytän- osm kmn se kuuluu vankeinhoitolaitokselle.
53742: töönpanon ohjaus ja valvonta; Vankeinhoitolaitoksen tehtävistä on lisäksi
53743: 4) rangaistusten täytäntöönpanon henkilös- voimassa, mitä niistä erikseen lailla sääde-
53744: 36 HE 136/2000 vp
53745:
53746:
53747: tään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan Tällä lailla kumotaan eräiden asioiden rat-
53748: antaa tarkempia säännöksiä vankeinhoitolai- kaisemisesta oikeusministeriön istunnossa 5
53749: toksen tehtävistä. pmvana toukokuuta 1970 annettu laki
53750: (32411970) sekä kriminaalihuollon järjestä-
53751: 6§ misestä ja rahoituksesta 12 päivänä joulukuu-
53752: ta 1996 annettu laki (1 035/1996).
53753: Virkamiesten yleiset velvollisuudet Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
53754: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
53755: Sen lisäksi mitä valtion virkamiesten vel- toimiin.
53756: vollisuuksista muutoin säädetään yhdys-
53757: kuntaseuraamuskeskuksen, vankeinhoito- 10 §
53758: laitoksen ja vapausseuraamusviraston virka-
53759: miehen tulee kaikissa tilanteissa toimia siten, Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakkaaminen
53760: ettei rangaistuksen täytäntöönpanon tarkoitus
53761: eikä virkamiehen puolueettomuus vaarannu. Tämän lain voimaan tullessa lakkaa krimi-
53762: naalihuoltotyön valtionavusta 17 päivänä
53763: 7§ tammikuuta 1975 annetulla lailla (3111975)
53764: perustettu julkisoikeudellinen Kriminaali-
53765: Vankeinhoitolaitoksen ulkoiset tunnukset ja huoltoyhdistys.
53766: aseistus
53767: 11 §
53768: Säännökset vankeinhoitolaitoksen tunnus-
53769: kuvasta, virkapuvusta ja sen käytöstä sekä Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset
53770: suoja- ja erityisvaatetuksesta samoin kuin
53771: virkamerkistä annetaan oikeusministeriön Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät Kri-
53772: asetuksella. minaalihuoltoyhdistyksessä vireillä olevat
53773: Vankeinhoitolaitoksen virkamiehen on vir- asiat vapausseuraamusvirastolle tai yhdys-
53774: katehtävää suorittaessaan pidettävä muka- kuntaseuraamuskeskukselle sen mukaan kuin
53775: naan sekä tarvittaessa ja pyynnöstä esitettävä niiden välisestä toimivallanjaosta laissa tai
53776: virkamerkki, kun se virkatehtävää vaaranta- lain nojalla annettavassa valtioneuvoston ase-
53777: matta on mahdollista. Tarkemmat säännökset tuksessa säädetään.
53778: vankeinhoitolaitoksen virkamerkin käytöstä Oikeusministeriössä tämän lain voimaan
53779: annetaan oikeusministeriön asetuksella. tullessa vireillä olevat yhdyskuntaseuraamus-
53780: Oikeusministeriö määrää vankeinhoitolai- ten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa
53781: toksen virkamiesten aseistuksesta ja muista sekä tutkintavankeuden toimeenpanoa kos-
53782: turvallisuusvälineistä. kevat, lain tai lain nojalla annettavan valtio-
53783: neuvoston asetuksen mukaan vapausseuraa-
53784: 8§ musvirastolle tai yhdyskuntaseuraamuskes-
53785: kukselle kuuluvat asiat siirtyvät lain voimaan
53786: Tarkemmat säännökset tullessa vapausseuraamusvirastolle tai yh-
53787: dyskuntaseuraamuskeskukselle.
53788: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
53789: töönpanosta annetaan valtioneuvoston ase- 12 §
53790: tuksella.
53791: Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset
53792: 9§
53793: Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa
53794: Voimaantulo oleva voidaan suostumuksensa mukaisesti
53795: nimittää oikeusministeriön, vapausseuraa-
53796: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu- musviraston, yhdyskuntaseuraamuskeskuk-
53797: ta 2001. sen tai vankeinhoitolaitoksen virkaan tai
53798: HE 136/2000 vp 37
53799:
53800:
53801: määräaikaiseen virkasuhteeseen taikka ottaa lihuoltoyhdistyksessä palveltu aika niin kuin
53802: työsopimussuhteeseen. Virkoja ja määräai- se olisi valtion palvelua.
53803: kaisia virkasuhteita ensimmäistä kertaa täy- Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston
53804: tettäessä nimityspäätöksen tekee oikeusmi- virkamiehet ja vastaavat virat voidaan siirtää
53805: nisteriö. Nimitettäessä Kriminaalihuolto- vapausseuraamusviraston, yhdyskuntaseu-
53806: yhdistyksen palveluksessa oleva edellä mai- raamuskeskuksen tai vankeinhoitolaitoksen
53807: nitun viranomaisen virkamieheksi tai otetta- virkaan oikeusministeriön päätöksellä. Viran
53808: essa hänet työsopimussuhteeseen otetaan hä- siirtäminen ei edellytä virkamiehen suostu-
53809: nen palvelussuhteensa ehtojen määräytymi- musta.
53810: sessä huomioon Kriminaalihuoltoyhdistyk- Vapausseuraamusviraston ja yhdyskunta-
53811: sessä hyväksi luettu palvelusaika niin kuin se seuraamuskeskuksen virkoja ensi kertaa täy-
53812: olisi valtion palvelua. Myös sovellettaessa tettäessä virat voidaan täyttää haettavaksi ju-
53813: valtion eläkelain (280/1966) 1 §:ää otetaan listamatta, jos virkaan nimitetään 1 tai 2
53814: huomioon ennen 1 elokuuta 2001 Kriminaa- momentissa tarkoitettu henkilö.
53815: 38 HE 136/2000 vp
53816:
53817:
53818:
53819: 2.
53820: Laki
53821:
53822: Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta
53823:
53824:
53825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
53826:
53827: 1§ takunnasta ja sen tehtävistä annetaan OI-
53828: keusministeriön asetuksella.
53829: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen tehtävät Opiskelijat rangaistuksen täytäntöönpanon
53830: alan jatkokoulutukseen valitsee koulutuskes-
53831: Oikeusministeriön alaisuudessa t01mu kuksen johtokunta.
53832: Vankeinhoidon koulutuskeskus, jonka tehtä-
53833: vänä on antaa rangaistusten täytäntöönpanon 4§
53834: alaan liittyvää perus-, jatko- ja
53835: täydennyskoulutusta. Opiskelijan erottaminen
53836: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen organi-
53837: saatiosta, tehtävistä, opiskelijavalinnasta ja Koulutuskeskuksen johtokunta voi johta-
53838: koulutuskeskuksessa annetun opetuksen tuot- jan esityksestä ja asianomaista opiskelijaa
53839: tamasta kelpoisuudesta rangaistusten täytän- kuultuaan erottaa joko määräajaksi tai koko-
53840: töönpanon alan virkoihin säädetään tarkem- naan tutkintoon johtavaan koulutukseen osal-
53841: min valtioneuvoston asetuksella. listuvan opiskelijan, joka:
53842: 1) koulutukseen pyrkiessään on antanut
53843: vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka sa-
53844: 2§ lannut itseään koskevan olennaisen seikan;
53845: 2) osoittautuu terveydentilaltaan, fyysiseltä
53846: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen johto kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan van-
53847: keinhoitolaitoksen palvelukseen sopimatto-
53848: Vankeinhoidon koulutuskeskusta johtaa maksi;
53849: johtaja, jonka tehtävänä on vastata koulutus- 3) koulutuksen aikana osoittaa ilmeistä ky-
53850: keskuksen antaman opetuksen ja muun toi- kenemättömyyttä tai haluttomuutta opis-
53851: minnan laatutasosta sekä toiminnan kehittä- keluun; taikka
53852: misestä. Johtajan kelpoisuusvaatimuksista, 4) rikkoo olennaisesti koulutuskeskuksen
53853: nimittämisestä ja tehtävistä säädetään valtio- järjestystä tai käyttäytyy muutoin sopimat-
53854: neuvoston asetuksella. tomasti.
53855: Koulutuskeskuksella on johtokunta, jonka Opiskelijan erottamista koskeva päätös
53856: tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta voidaan panna oikaisuvaatimuksesta huoli-
53857: säädetään valtioneuvoston asetuksella. matta heti täytäntöön.
53858: Virkasuhteessa olevien opiskelijoiden osal-
53859: ta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen
53860: 3§ säädetään.
53861: Opiskelijavalinta 5§
53862: Koulutuskeskuksen opiskelijat rangaistuk-
53863: Oikaisu ja muutoksenhaku
53864: sen täytäntöönpanon alan peruskoulutukseen
53865: valitsee vapausseuraamusvirasto oikeusmi-
53866: nisteriön asettaman valintalautakunnan esi- Vankeinhoidon koulutuskeskukseen opis-
53867: tyksestä. Tarkemmat säännökset valintalau- kelijaksi hakenut henkilö, jota ei hyväksytä
53868: HE 136/2000 vp 39
53869:
53870:
53871: alan peruskoulutukseen opiskelijaksi, saa ha- Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen
53872: kea päätökseen valittamalla muutosta hallin- saa hakea valittamalla muutosta hallinto-
53873: to-oikeudelta sen mukaan kuin hallintolain- oikeudelta sen mukaan kuin hallintolainkäyt-
53874: käyttölaissa (586/1996) säädetään. tölaissa säädetään. Opintosuoritusten arvoste-
53875: Vankeinhoidon koulutuskeskukseen opis- lua koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun
53876: kelijaksi hakenut henkilö, jota ei hyväksytä päätökseen ei kuitenkaan saa valittamalla ha-
53877: alan pätevöitymis- tai jatkokoulutukseen kea muutosta. Hallinto-oikeuden tässä laissa
53878: opiskelijaksi, saa hakea päätökseen kirjalli- tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei
53879: sesti oikaisua vapausseuraamusvirastolta 30 saa valittamalla hakea muutosta.
53880: päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamises-
53881: ta.
53882: Koulutuskeskuksen johtokunnan päätök-
53883: seen, jolla opiskelija erotetaan koulutuksesta
53884: määräajaksi tai kokonaan, opiskelija saa ha- 6§
53885: kea kirjallisesti oikaisua vapausscuraamus-
53886: virastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tie- Voimaantulo
53887: doksisaamisesta. Opintosuorituksen arvoste-
53888: luun ja vastaavaan opintoja koskevaan pää- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu-
53889: tökseen opiskelija saa hakea koulutuskeskuk- ta 2001.
53890: sen johtajalta oikaisua 14 päivän kuluessa Tällä lailla kumotaan vankeinhoidon
53891: päätöksen tiedoksisaamisesta. Päätökseen, koulutuskeskuksesta 23 päivänä tammikuuta
53892: johon saa hakea oikaisua, ei saa valittamalla 1976 annettu laki (63/1976).
53893: hakea muutosta.
53894: 40 HE 136/2000 vp
53895:
53896:
53897: 3.
53898: Laki
53899: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta
53900:
53901:
53902: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53903: muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun lain
53904: (39/1889) 1 luvun 2, 7 ja 8 §, 2 luvun 1 §:n 1 momentti, 1 b §:n 1 ja 2 momentti, 1 d §:n 1 ja 3
53905: momentti, 3 , 3 aja 3 b §, 3 d §:n 3 momentti, 9 a §:n 1 momentti, 9 c ja 10 a §, 10 b §:n 2
53906: momentti, 11 §:n 3 momentti, 13 §:n 3 ja 4 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 14 a §:n 2 ja 3
53907: momentti, 15 §:n 3 momentti, 18 §, 3 luvun 2 b §:n 1 momentti, 2 c §:n 1 momentti, 6 §:n 2
53908: momentti, 8 §, 4luvun 1 §:n 2 momentti, 2 ja 3 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti,
53909: sellaisina kuin ne ovat 1 luvun 2, 7 ja 8 §, 2 luvun 9 a §:n 1 momentti ja 9 c §, 4 luvun 2 §, 6
53910: §:n 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti laissa 128/1995, 2 luvun 1 §:n 1 momentti laissa
53911: 612/1994, 2luvun 1 b §:n 1 ja 2 momentti, 3 §ja 3a §laissa 302/1971, 2luvun 1 d §:n 1 ja 3
53912: momentti laissa 555/1990 ja mainitussa laissa 128/1995, 2 luvun 3 b §viimeksi mainitussa ja
53913: laissa 302/1971, 2luvun 3d §:n 3 momentti ja 6 §:n 2 momentti sekä 3 luvun 2 b §:n 1 mo-
53914: mentti ja 2c §:n 1 momentti laissa 364/1999, 2 luvun 10 a § laeissa 612/1974 ja 349/1990, 2
53915: luvun 10 b §:n 2 momentti ja 11 §:n 3 momentti, 3 luvun 6 §:n 2 momentti sekä 4 luvun 1 §:n
53916: 2 momentti ja 3 §mainitussa laissa 612/1974, 2 luvun 13 §:n 3 ja 4 momentti laissa 506/1988,
53917: 2 luvun 14 §:n 1 ja 2 momentti laeissa 840/1971 ja 1036/197 5, 2 luvun 14 a §:n 2 ja 3 mo-
53918: mentti laissa 203/1966 ja mainitussa laissa 349/1990 selkä 2 luvun 15 §:n 3 momentti viimek-
53919: si mainitussa laissa 349/1990 sekä 3luvun 8 §mainituissa laeissa 612/1974 ja 128/1995, seu-
53920: raavasti:
53921:
53922: lluku asetuksen taikka niiden nojalla annetun mää-
53923: räyksen mukaan ratkaisee rangaistuslaitoksen
53924: Yleiset säännökset johtaja, voidaan vapausseuraamusviraston
53925: päätöksellä antaa myös laitoksen muun vir-
53926: 2§ kamiehen ratkaistavaksi sen mukaan kuin lai-
53927: toksen työjärjestyksessä määrätään. Kurinpi-
53928: toa, lain 2 luvun 9 b §:n 2 momentissa tarkoi-
53929: Rangaistuslaitokset tettua henkilönkatsastusta, rahavarojen säilyt-
53930: tämistä ja 3 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla
53931: Rangaistuslaitoksia ovat vankilat, avolai- tapahtuvaa vangin erillään pitämistä koske-
53932: tokset ja nuorisovankilat. vassa asiassa päätösvaltaa ei kuitenkaan voi-
53933: Avolaitoksina toimivat avovankilat, työsiir- da siirtää. Rangaistuslaitoksen virkamiehen
53934: tolat ja muut rangaistuslaitokset tai niiden muusta päätösvallasta määrätään tarvittaessa
53935: osastot, jotka vapausseuraamusvirasto on vapausseuraamusviraston ohjeiden mukaan
53936: määrännyt toimimaan avolaitoksina. laitoksen työjärjestyksessä.
53937: Rangaistuslaitoksista ja niiden nimistä sää-
53938: detään valtioneuvoston asetuksella.
53939: 8§
53940: 7§
53941: Tarkemmat säännökset
53942: Toimivallan siirtäminen
53943: Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa
53944: Asiat, jotka tämän lain tai sen nojalla anne- tarkempia säännöksiä:
53945: tun valtioneuvoston tai oikeusministeriön
53946: HE 136/2000 vp 41
53947:
53948:
53949: 1) vankeusrangaistuksen ja sakon muunta- hoitoviranomaisten toimesta olisi entytsen
53950: rangaistuksen täytäntöönpanaan liittyvistä vaikeaa, vapausseuraamusvirasto voi rangais-
53951: toimenpiteistä; tuslaitoksen johtajan esityksestä tai häntä
53952: 2) vangin sijoittamisesta, toiminnasta ja kuultuaan laskea vangin vapaaksi laitoksen
53953: järjestyksestä rangaistuslaitoksessa, menette- ulkopuolella hoidettavaksi.
53954: lystä tässä laissa tarkoitettujen pakko-
53955: toimenpiteiden käyttämisessä, vangin yhte-
53956: yksistä rangaistuslaitoksen ulkopuolelle sekä 1d§
53957: muusta vankeusrangaistuksen ja sakon Enintään yhden vuoden lykkäyksen ran-
53958: muuotarangaistuksen täytäntöönpanon sisäl- gaistuksen täytäntöönpanoon 1 c §:ssä tarkoi-
53959: löstä. tetuilla perusteilla myöntää täytäntöön-
53960: Täydentäviä säännöksiä 1 momentissa tar- panoviranomaisena toimiva ulosottomies.
53961: koitetuista asioista annetaan tarvittaessa oi- Aika lasketaan siitä, kun täytäntöönpanokirja
53962: keusministeriön asetuksella. on saapunut ulosottomiehelle. Vapausseu-
53963: raamusvirasto voi 1 c §:ssä tarkoitetuilla pe-
53964: 2luku rusteilla edelleen lykätä vankeusrangaistuk-
53965: sen täytäntöönpanon aloittamista enintään
53966: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta yhdellä vuodella kerrallaan, jos se on yleisen
53967: ja sakon muuntorangaistuksesta edun mukaista.
53968:
53969: 1§ Jos ulosottomies ei myönnä lykkäystä täy-
53970: Vankeusrangaistukseen tai sakon muunta- täntöönpanoon, tulee kielteinen päätös välit-
53971: rangaistukseen tuomittu on viipymättä tuo- tömästi alistaa vapausseuraamusviraston rat-
53972: mion saatua lainvoiman toimitettava suorit- kaistavaksi. Alistaa tulee myös sellainen pää-
53973: tamaan rangaistustaan. Rangaistuslaitoksiin tös, jolla on myönnetty anottua lyhyempi, al-
53974: saapuvien määrän vaihtelun tasoittamiseksi le kolmen kuukauden lykkäys. Oikeusminis-
53975: vapausseuraamusvirasto voi antaa määräyk- teriö antaa tarkemmat ohjeet alistusmenette-
53976: siä siitä, minä päivänä rangaistuslaitokset ot- lystä. Kielteistä päätöstä ei kuitenkaan aliste-
53977: tavat vastaan rangaistukseen tuomittuja. Täy- ta, jos:
53978: täntöönpanon alkaminen ei kuitenkaan tästä 1) lykkäyksen hakija ei pyynnöstä huoli-
53979: syystä saa siirtyä yli neljää kuukautta tuomi- matta ole esittänyt selvitystä hakemuksessa
53980: on lainvoimaiseksi tulosta. mainitsemistaan perusteista;
53981: 2) lykkäyshakemuksessa mainitut perusteet
53982: ovat ilmeisen totuudenvastaisia;
53983: 3) hakija on syyllistynyt uusiin rikoksiin tai
53984: 1b § on perusteltua aihetta olettaa hänen pakoile-
53985: Jos tuomittu on vakavan sairauden tai vai- van täytäntöönpanoa;
53986: kean vamman takia sellaisessa tilassa, että 4) hakija on asian vuoksi vangittuna; tai
53987: hänen hoitoosa vaarantuisi rangaistuslaitok- 5) vapausseuraamusvirasto on muusta pe-
53988: seen toimittamisesta, taikka mielisairas, va- rustellusta syystä päättänyt, ettei vankeus-
53989: pausseuraamusviraston on lykättävä rangais- rangaistuksen lykkäyshakemusta koskevia
53990: tuksen täytäntöönpanon aloittaminen, kunnes päätöksiä tarvitse alistaa.
53991: tuomittu on toipunut. Jos tuomittu kuitenkin
53992: jo on rangaistus- tai pakkolaitoksessa taikka
53993: vankeinhoitoviranomaisten toimesta laitok-
53994: sen ulkopuolella hoidettavana, kun rangais- 3§
53995: tuksen täytäntöönpano voisi alkaa, rangaistus Jos rangaistuksen täytäntöönpanon alkami-
53996: saadaan panna täytäntöön. nen on viivästynyt tai täytäntöönpano kes-
53997: Jos vanki on jatkuvasti vakavan sairauden keytynyt vangin syyttä, vapausseuraamusvi-
53998: tai vaikean vamman takia hengenvaarassa tai raston tai sen antamien ohjeiden mukaan
53999: erikoishoitoa vaativassa tilassa taikka mieli- rangaistuslaitoksen johtajan on määrättävä,
54000: sairas ja hänen hoitamisensa vankein- onko tähän kulunut aika kokonaan, osaksi tai
54001: lainkaan luettava rangaistusajaksi.
54002: 6 209296X
54003: 42 HE 136/2000 vp
54004:
54005:
54006: 3a§
54007: Vanki saadaan vapausseuraamusviraston 3d§
54008: tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistus-
54009: laitoksen johtajan toimesta toimittaa rangais- Vangin sijoittamisesta rangaistuslaitoksen
54010: tuslaitoksen ulkopuolelle sairaalaan tai vas- ulkopuolelle päättää vapausseuraamusvirasto
54011: taavaan laitokseen hoidettavaksi tai tutkitta- tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistus-
54012: vaksi. laitoksen johtaja. Tarkemmat säännökset si-
54013: Jos vangin on oltava henkilökohtaisesti joittamisesta tehtävästä sopimuksesta ja sen
54014: saapuvilla tuomioistuimessa siellä vireillä ehdoista annetaan valtioneuvoston asetuksel-
54015: olevan asian takia taikka tuomioistuin tai sen la.
54016: puheenjohtaja muuten katsoo vangin henki-
54017: lökohtaisen läsnäolon tarpeelliseksi eikä asi- 6§
54018: an käsittelyä haitatta voida siirtää kunnes
54019: vanki on vapautunut, tuomioistuimen tai sen Vangin rahavarojen hallussapidosta ja käy-
54020: puheenjohtajan on kutsuttava vanki kuulta- töstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
54021: vaksi tuomioistuimeen. Tuomioistuimeen Vangin hallusta tai muualta laitoksen tiloista
54022: kutsumista koskevasta päätöksestä ei saa va- löydetyt, hänelle kuuluvat luvattomat rahava-
54023: littamalla hakea muutosta. rat voidaan ottaa laitoksessa säilytettäväksi
54024: Jos vanki kutsutaan kuultavaksi muuhun siihen asti, kun vanki vapautuu. Asiasta päät-
54025: viranomaiseen kuin tuomtOistuimeen, va- tää rangaistuslaitoksen johtaja.
54026: pausseuraamusviraston on päätettävä, pääste-
54027: täänkö vanki tämän takia rangaistuslaitoksen
54028: ulkopuolelle. 9a§
54029: Tässä pykälässä tarkoitetusta syystä ran- V angilla on oikeus vastaanottaa vieraita
54030: gaistuslaitoksen ulkopuolella olevalle vangi~ valvonnan alaisena siten kuin valtioneuvos-
54031: le on järjestettävä tarpeellinen valvonta. At- ton asetuksella tarkemmin säädetään. Lä-
54032: ka, jonka vanki on rangaistuslaitoksen ulko- hiomaisten ja vangin asiamiehenä toimivan
54033: puolella, luetaan rangaistusajaksi. asianajajan tai yleisen oikeusavustajan sekä,
54034: jos valvontaa muusta syystä ei katsota tar-
54035: peelliseksi, muidenkin vierailut voidaan sal-
54036: lia ilman valvontaa.
54037: 3b§
54038: Vapausseuraamusvirasto tai sen antamien 9c§
54039: ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtaja Rangaistuslaitoksessa voi olla osastoja
54040: voi antaa vangille luvan poistua lyhyeksi vangeille, jotka sitoutuvat olemaan käyttä-
54041: ajaksi rangaistuslaitoksesta, jos siihen on tär- mättä alkoholia ja muita huumaavia aineita
54042: keä syy tai jos sitä rangaistusajan pituuden sekä pyydettäessä antamaan virtsanäytteen
54043: takia on pidettävä muuten perusteltuna. Tar- tai suorittamaan puhalluskokeen. Vanki, joka
54044: vittaessa hänelle voidaan määrätä saattaja. rikkoo sitoumuksensa, poistetaan osastolta.
54045: Aika jonka vanki 1 momentissa tarkoitetun Vapausseuraamusviraston päätöksellä koko
54046: luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ulkopuo- rangaistuslaitos voidaan määrätä toimimaan
54047: lella, luetaan rangaistusajaksi, jos hän on tällaisena yksikkönä.
54048: noudattanut lupaan liittyviä ehtoja. Muussa
54049: tapauksessa vapausseuraamusviraston tai sen 10 a §
54050: antamien ohjeiden mukaan rangaistuslaitok- Rangaistuslaitoksen johtaja saa päättää
54051: sen johtajan on määrättävä, luetaanko aika vangin rankaisemisesta varoituksena, oi-
54052: kokonaan, osaksi tai lainkaan rangaistusajak- keuksien menetyksellä enintään kolmen-
54053: si. Jos vanki on rikkonut poistumisluvan eh- kymmenen vuorokauden ajaksi tai yksinäi-
54054: toja, se voidaan ottaa huomioon uuden pois- syydellä enintään kahdenkymmenen vuoro-
54055: tumisluvan myöntämistä harkittaessa tai sen kauden ajaksi taikka, ellei edellä mainittuja
54056: ehtoja määrättäessä.
54057: HE 136/2000 vp 43
54058:
54059:
54060: rangaistuksia pidetä riittävinä, suoritetun ajan Käsitellessään ehdonalaista vapauttamista
54061: menetyksellä. Suoritetun ajan menetyksen koskevaa asiaa johtajan on varattava vangille
54062: yhteenlaskettu aika ei saa ylittää puolta ran- tilaisuus tulla kuulluksi. Johtajan on liitettävä
54063: gaistusajasta eikä yhdeksääkymmentä päivää. vapausseuraamusvirastoon toimitettaviin
54064: Johtaja päättää myös ehdollisena määrätyn asiakirjoihin selostus vangin asian käsittelys-
54065: kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanosta sä esittämästä lausumasta. Ehdonalaista va-
54066: vangin koeaikana tekemän uuden järjestys- pauttamista koskeva kielteinen päätös on pe-
54067: rikkomuksen vuoksi. rusteltava.
54068: Jos vankia on yhtäjaksoisesti pidetty yksi-
54069: näisyydessä kaksikymmentä vuorokautta, yk- 14 §
54070: sinäisyysrangaistus voidaan panna täytäntöön Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on koe-
54071: aikaisintaan seitsemän vuorokauden kuluttua aikana valvonnan alainen, jollei vapaus-
54072: mainitun ajan päättymisestä. seuraamusvirasto tai sen antamien ohjeiden
54073: Jos vanki tuomitaan tuomioistuimessa ran- mukaan vankilan johtaja koeajan lyhyyden
54074: gaistukseen rikoksesta, josta hänelle on mää- tai muun erityisen syyn takia toisin päätä.
54075: rätty kurinpitorangaistus, viimeksi mainittu Valvonnan tarkoituksena on estää ehdonalai-
54076: rangaistus raukeaa siltä osin kuin sitä ei ole seen vapauteen päästettyä tekemästä uutta ri-
54077: pantu täytäntöön. kosta ja tukea valvottavaa tämän pyrkiessä
54078: elämään nuhteettomasti.
54079: Valvojaksi voidaan määrätä sopivaksi kat-
54080: 10 b § sottu henkilö. Jollei sellaista valvojaa ole
54081: määrätty, toimii valvojana poliisipiirin pääl-
54082: Rikkomuksesta tiedon saatuaan johtajan on likkö.
54083: viipymättä tutkittava asia yhdessä jonkun es-
54084: teettömän henkilön kanssa.
54085: 14 a §
54086:
54087: Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jät-
54088: 11§ tää noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 mo-
54089: mentin säännöksiä tai sen nojalla annettuja
54090: Jos kahlehtiminen tai yksinäishuoneeseen määräyksiä (käytösrikkomus), tuomioistuin
54091: sijoittaminen on tarpeen väkivaltaisuuden voi julistaa ehdonalaisen vapauden menete-
54092: hillitsemiseksi, on mahdollisuuksien mukaan tyksi. Jos vapaaksi päästetty, joka ei ole val-
54093: kuultava lääkäriä. Mainituista toimenpiteistä vonnan alainen, rikkoo 1 momentin 3 kohdan
54094: on viipymättä ilmoitettava johtajalle. säännöksiä tai hänelle 6 kohdan mukaisesti
54095: annettuja määräyksiä, vapausseuraamus-
54096: virasto voi asettaa hänet jäljellä olevaksi
54097: 13 § koeajaksi valvonnan alaiseksi.
54098: Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty on
54099: Ehdonalaiseen vapauteen päästäruisestä vähintään kuusi kuukautta kestäneenä val-
54100: päättää vapausseuraamusvirasto tai sen oh- vonta-aikana osoittanut hyvää käytöstä ja on
54101: jeiden mukaan vankilan johtaja. Johtajan perusteltua aihetta otaksua, ettei valvonnan
54102: päätös, jonka mukaan vankia ei ole päästet- jatkaminen ole tarpeen, vapausseuraamusvi-
54103: tävä ehdonalaiseen vapauteen kuukauden ku- rasto voi valvojan esityksestä lakkauttaa val-
54104: luessa siitä, jolloin hänet vapausseuraamus- vonnan.
54105: viraston ohjeiden mukaan voidaan aikaisin-
54106: taan päästää ehdonalaiseen vapauteen, on 15 §
54107: saatettava vapausseuraamusviraston ratkais-
54108: tavaksi. Vapausseuraamusvirasto voi mää- Jos vapaaksi päästetty ei ole valvonnan
54109: rätä, että johtajan päätös on saatettava vapa- alainen, pidättämiseen oikeutettu virkamies
54110: usseuraamusviraston ratkaistavaksi muis- voi tehdä vapausseuraamusvirastolle esityk-
54111: sakin tapauksissa. sen vapaaksi päästetyn asettamisesta valvon-
54112: 44 HE 136/2000 vp
54113:
54114:
54115: taan, jollei ole riittäviä syitä ehdonalaisen sa vapausseuraamusviraston tai sen antamien
54116: vapauden menettämiseen. ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtajan
54117: on määrättävä, luetaanko aika kokonaan tai
54118: osaksi rangaistusajaksi vai jätetäänkö se ko-
54119: 3luku konaan rangaistusajaksi lukematta.
54120:
54121: Täytäntöönpanosta vankilassa
54122: 4luku
54123: 2b§
54124: Vapausseuraamusviraston päätöksellä voi- Täytäntöönpanosta avolaitoksessa
54125: daan rangaistuslaitokseen turvallisuussyistä
54126: perustaa muusta laitoksesta eristetty osasto 1§
54127: ( varmuusosasto ).
54128: Avolaitos on hallinnollisesti jonkin vanki-
54129: lan tai suoraan vapausseuraamusviraston
54130: 2c§ alainen sen mukaan kuin oikeusministeriö
54131: Vangin sijoittamisesta varmuusosastolle määrää.
54132: päättää vapausseuraamusvirasto rangaistus-
54133: laitoksen johtajan esityksestä tai tätä kuultu-
54134: aan. Sijoittamisen perusteet on ilmoitettava 2§
54135: vangille, jollei ilmoittamisesta aiheudu vaa- Vapausseuraamusvirasto voi määrätä suori-
54136: raa toisen henkilön terveydelle tai turvalli- tettavaksi avolaitoksessa sakon muunte-
54137: suudelle taikka haittaa rikoksen tutkimiselle. rangaistuksen ja enintään kahden vuoden pi-
54138: tuisen yhdestä tai useammasta rikoksesta
54139: tuomitun vankeusrangaistuksen ja sellaiseen
54140: 6§ rangaistukseen yhteenlasketun sakon muun-
54141: torangaistuksen. Edellytyksenä avolaitokseen
54142: Luotettavaksi katsottava vanki saa vapaus- määräämiselle on, että tuomittu soveltuu avo-
54143: seuraamusviraston tai sen antamien ohjeiden laitokseen ja sen toimintaan, eikä ole syytä
54144: mukaan rangaistuslaitoksen johtajan luvalla olettaa hänen luvatta poistuvan laitoksesta.
54145: varsinaisena työaikana tehdä työtä vapaudes- Vankilassa tai nuorisovankilassa rangais-
54146: sa, työpaikassa sopivasti valvottuna (siviili- tustaan suorittavan vangin vapausseuraamus-
54147: työ). virasto voi määrätä siirrettäväksi avolaitok-
54148: Virkarikoksesta tuomittua vankeusrangais- seen määräajaksi tai rangaistuksen jäljellä
54149: tusta suorittavalle ei kuitenkaan voida myön- olevaa osaa suorittamaan, jos se on vankein-
54150: tää lupaa siviilityönä hoitaa julkista virkaa tai hoidollisista syistä tarkoituksenmukaista. Al-
54151: tointa. le 18-vuotiaan vangin siirtämisen tulee olla
54152: hänen etunsa mukaista, vaikka häntä ei voi-
54153: 8§ taisi pitää erillään aikuisista vangeista. Mää-
54154: räyksen voi vapausseuraamusviraston vah-
54155: Vapausseuraamusvirasto tai sen antamien vistamien perusteiden mukaan antaa myös
54156: ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtaja rangaistuslaitoksen johtaja.
54157: voi antaa vangille, jonka henkilökohtaista Jos avolaitoksessa oleva vanki osoittautuu
54158: läsnäoloa ulkopuolisessa oppilaitoksessa mielenlaatunsa, käyttäytymisensä tai ruumiil-
54159: voidaan pitää perusteltuna opintojen harjoit- lisen kuntonsa puolesta sopimattomaksi avo-
54160: tamisen tai koulunkäynnin takia, luvan pois- laitokseen, vapausseuraamusvirasto voi van-
54161: tua sitä varten rangaistuslaitoksesta. kilan johtajan tai vastaavasti avolaitoksen
54162: Aika jonka vanki 1 momentissa tarkoitetun esimiehen esityksestä taikka johtajaa tai esi-
54163: luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ulkopuo- miestä kuultuaan määrätä hänet siirrettäväksi
54164: lella, luetaan rangaistusajaksi, jos vanki on vankilaan tai nuorisovankilaan. Avolaitosai-
54165: noudattanut luvan ehtoja. Muussa tapaukses- ka luetaan tällöin rangaistusajaksi.
54166: HE 136/2000 vp 45
54167:
54168:
54169: 3§ 7§
54170: Avolaitokseen määrätyn on käytettävä
54171: omia vaatteitaan. Vapausseuraamusvirasto Jos avolaitoksessa oleva on järjestysrikko-
54172: voi kuitenkin määrätä, että avovankiloissa tai muksen taikka poistumisluvan, siviilityö-
54173: joissakin niistä noudatetaan, mitä vangin vaa- luvan tai opintoluvan ehtojen rikkomisen
54174: tetuksesta 2luvun 7 §:ssä säädetään. vuoksi toimitettu vankilaan tai nuorisovanki-
54175: laan, avolaitosaika luetaan rangaistusajaksi.
54176: 6§ Laitoksesta luvatta poistumisen vuoksi van-
54177: kilaan tai nuorisovankilaan toimitetulle avo-
54178: Palkasta ja toimintarahasta on tehtävä lais- laitosaikaa ei lueta rangaistusajaksi. Rikko-
54179: sa säädetty pidätys veron ennakkoperintää muksen laadun tai muun erityisen syyn pe-
54180: varten. Avolaitoksessa olevan on suoritettava rusteella vapausseuraamusvirasto voi kui-
54181: palkasta laitokselle korvaus ylläpitomenoista tenkin määrätä rangaistusajan laskemisesta
54182: ja ruokakustannuksista siten kuin valtioneu- toisin. Jos avolaitoksessa oleva on 1 momen-
54183: voston asetuksella tarkemmin säädetään. Jäl- tin nojalla siirretty määräajaksi vankilaan tai
54184: jelle jäävä osa on mahdollisen ulosmittauk- nuorisovankilaan, avolaitosaikaa ei kuiten-
54185: sen jälkeen vähintään kaksi kertaa kuukau- kaan saa määrätä menetetyksi.
54186: dessa annettava avolaitoksessa olevan omaan
54187: käyttöön.
54188: 46 HE 136/2000 vp
54189:
54190:
54191:
54192: 4.
54193: Laki
54194: yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta
54195:
54196:
54197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54198: muutetaan yhdyskuntapalvelusta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (l 05511996) 1 §:n
54199: 2 momentti, 2 ja 6 §, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 moment-
54200: ti sekä 12 ja 13 § seuraavasti:
54201:
54202: 1§ 7§
54203:
54204: Yhdyskuntapalvelu Palveluehdot
54205:
54206:
54207: Enintään viisi tuntia yhdyskuntapalvelu- Tuomitulle, joka menettelee vastoin palve-
54208: rangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa lusuunnitelmaa tai muita ehtoja, on yhdys-
54209: käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen kuntaseuraamuskeskuksen annettava suulli-
54210: tarkoitettuja palveluja yhdyskuntaseuraamus- nen tai kirjallinen huomautus.
54211: keskuksen hyväksymällä tavalla.
54212: 8§
54213:
54214: Törkeä palveluehtojen rikkominen
54215:
54216: 2§ Jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun
54217: suorittamista, jättää sen suorittamisen kesken
54218: Yhdyskuntapalvelun toimeenpano tai muulla tavoin törkeästi rikkoo yhdyskun-
54219: tapalvelun ehtoja, yhdyskuntaseuraamus-
54220: Yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vas- keskuksen on viipymättä ilmoitettava asiasta
54221: taa yhdyskuntaseuraamuskeskus. viralliselle syyttäjälle. Samalla yhdyskunta-
54222: seuraamuskeskuksen on kiellettävä yhdys-
54223: kuntapalvelun aloittaminen tai määrättävä
54224: palvelun suorittaminen keskeytettäväksi.
54225: 6§
54226:
54227: Palvelusuunnitelma 9§
54228:
54229: Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten Este palvelun suorittamiselle
54230: yhdyskuntaseuraamuskeskus vahvistaa pal-
54231: velusuunnitelman, joka sisältää yhdyskunta- Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei
54232: palvelun yksityiskohtaisen aikataulun ja sen ole muusta kuin 8 §:ssä tarkoitetusta syystä
54233: muut ehdot. mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen
54234: Yhdyskuntaseuraamuskeskus voi pidentää enimmäisajan kuluessa, yhdyskuntaseuraa-
54235: palvelusuunnitelmassa vahvistettua suoritus- muskeskuksen on ilmoitettava asiasta viralli-
54236: aikaa enintään kolmella kuukaudella kerral- selle syyttäjälle. Syyttäjä saattaa asian 8 §:n 2
54237: laan, jos siihen on erityisiä syitä. Suoritusai- momentissa tarkoitetun tuomioistuimen käsi-
54238: ka ei näin pidennettynäkään saa ylittää yhtä teltäväksi.
54239: vuotta kolmea kuukautta.
54240: HE 136/2000 vp 47
54241:
54242:
54243: 11 § Vapausseuraamusviraston on vähennettävä
54244: yhteisestä yhdyskuntapalvelurangaistuksesta
54245: Uusi vankeusrangaistus yhdyskuntapalveluna aikaisemmin suoritettu
54246: osa sekä määrä, joka vastaa siitä vankeutena
54247: Jos syytt_äjä päät~ää syyttää yhdyskuntapal- suoritettua osaa.
54248: ~~lua s~onttavaa nkoksesta, josta voi syyttä- Vähentämisessä noudatetaan samaa van-
54249: Jan arviOn mukaan olla seuraamuksena van- keuden ja yhdyskuntapalvelun muuntosuh-
54250: keutta, syyttäjä voi palvelun täytäntöönpanon detta kuin yhdyskuntapalvelurangaistusta
54251: kieltämiseksi ilmoittaa asiasta yhdyskunta- määrättäessä on noudatettu. Vähennystä las-
54252: seuraamuskeskukselle. Yhdyskuntaseuraa- kettaessa käytetään tuomitulle edullisinta
54253: muskeskuksen on ilmoituksen saatuaan kiel- laskentatapaa.
54254: lettävä palvelun aloittaminen tai jatkaminen.
54255: 13 §
54256:
54257: 12 § Tarkemmat säännökset
54258:
54259: Täytäntöön pannun rangaistuksen vähentä- Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar-
54260: minen kemmat säännökset:
54261: 1) yhdyskuntapalvelupaikan järjestäjästä;
54262: Jos lainvoimaa vailla täytäntöön pantavana . 2~ menettelystä soveltuvuusselvityksen laa-
54263: ollut yhdyskuntapalvelutuomio muuttuu timisessa;
54264: muutoksenha~n johdosta vankeudeksi, vapa-
54265: 3)yhdyskuntapalvelun suorittamisen val-
54266: ~~~euraamusviraston on vähennettävä täytän-
54267: vonnasta;
54268: toon pantavasta vankeusrangaistuksesta mää- . _4)y~dysku~tapalyelun täytäntöönpanoon
54269: rä, joka vastaa siitä yhdyskuntapalveluna täy- liittyvistä tOimenpiteistä ja asiakirjoista sekä
54270: täntöön pantua osaa. täytäntöönpanon valvonnasta.
54271: . V ~staava vähennys on tehtävä, kun tuomio- Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet
54272: yhdy~kuntapalvelun täytäntöönpanosta ja
54273: I~tu~~- on kieltänyt yh~yskuntapalvelun täy-
54274: tantoonpanon, mutta ei ole määrännyt van- vahvistaa kaavat tarvittaville asiakirjoille.
54275: keutena täytäntöön pantavaksi jäävän ran-
54276: g~istu~sen osan pituu~ta, taikka kun osa yh-
54277: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu-
54278: teisesta vankeusrangaistuksesta on suoritettu ta 2001.
54279: yhdyskuntapalveluna.
54280: 48 HE 136/2000 vp
54281:
54282:
54283:
54284: 5.
54285:
54286:
54287: Laki
54288: nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain muuttamisesta
54289:
54290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54291: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1996 nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain
54292: (1 058/1996) 2 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1
54293: ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti ja 13 §,
54294: sellaisena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 30711999, seuraavasti:
54295:
54296: 2§ 8§
54297:
54298: Nuorisorangaistus Valvoja
54299:
54300: Valvojan määrää yhdyskuntaseuraamus-
54301: Nuorisorangaistuksen toimeenpanosta vas- keskus.
54302: taa yhdyskuntaseuraamuskeskus.
54303:
54304: 9§
54305:
54306: 6§ Nuorisorangaistuksen suorittaminen
54307:
54308: Toimeenpanosuunnitelma Nuorisopalvelu on suoritettava tuomiois-
54309: tuimen määräämän valvonta-ajan kuluessa.
54310: Yhdyskuntaseuraamuskeskus, tuomitun Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei tässä
54311: asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunta ja ajassa muusta kuin 10 §:n 1 momentissa
54312: tuomitulle määrätty valvoja laativat nuoriso- mainitusta syystä ole mahdollista, yhdyskun-
54313: rangaistuksen toimeenpanosuunnitelman, taseuraamuskeskus voi pidentää valvonta-
54314: jonka yhdyskuntaseuraamuskeskus vahvis- aikaa yhteensä enintään kolmella kuukaudel-
54315: taa. Suunnitelmaa voidaan vain erityisistä la. Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei edel-
54316: syistä muuttaa vahvistamisen jälkeen. lä tarkoitetusta syystä ole mahdollista piden-
54317: netyssä ajassa, tuomioistuin voi pidentää val-
54318: vonta-aikaa enintään kuudella kuukaudella
54319: tai erityisestä syystä katsoa rangaistuksen
54320: kokonaan suoritetuksi.
54321: 7§ Jos yhdyskuntaseuraamuskeskus haluaa
54322: saattaa valvonta-ajan pidentämistä koskevan
54323: Nuorisorangaistukseen tuomitun velvol- asian tuomioistuimen käsiteltäväksi, sen on
54324: lisuudet laadittava asiasta selvitys viralliselle syyttä-
54325: jälle. Virallisen syyttäjän tulee viipymättä
54326: saattaa asia tuomitun asuinpaikan käräjäoi-
54327: Tuomitulle, joka menettelee vastoin toi- keuden tai sen tuomioistuimen käsiteltäväksi,
54328: meenpanosuunnitelmaa tai sen nojalla annet- joka ensimmäisenä oikeusasteena on ratkais-
54329: tuja määräyksiä, on yhdyskuntaseuraamus- sut nuorisorangaistukseen johtaneen rikos-
54330: keskuksen annettava kirjallinen huomautus. asian.
54331: HE 136/2000 vp 49
54332:
54333:
54334: 10 § ralliselta syyttäjäitä ilmoituksen, että nuori-
54335: sorangaistukseen tuomittua tullaan syyttä-
54336: Ehtojen rikkomisen käsittely mään rikoksesta, joka syyttäjän arvion mu-
54337: kaan voi johtaa 1 momentissa tarkoitetun yh-
54338: Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei aloi- teisen vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen.
54339: ta nuorisopalvelun suorittamista taikka jättää
54340: suorittamisen kesken tai muuten vakavasti
54341: rikkoo toimeenpanosuunnitelman ehtoja, yh- 13 §
54342: dyskuntaseuraamuskeskuksen on viipymättä
54343: laadittava selvitys asiasta viralliselle syyttä- Tarkemmat säännökset
54344: jälle. Samalla yhdyskuntaseuraamuskeskus
54345: voi kieltää nuorisopalvelun aloittamisen tai Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar-
54346: keskeyttää sen. kemmat säännökset:
54347: 1) täytäntöönpanoviranomaisista ja nuori-
54348: sopalvelupaikoista;
54349: 12 § 2) toimeenpanosuunnitelman laatimisesta;
54350: 3) nuorisorangaistukseen tuomitun valvon-
54351: Yhteisen rangaistuksen määrääminen nasta ja valvojan tehtävistä;
54352: 4) nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoon
54353: liittyvistä toimenpiteistä ja asiakirjoista.
54354: Kun yhteinen vankeusrangaistus on 1 mo- Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet
54355: mentin mukaan tuomittu, yhdyskuntaseu- nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta ja
54356: raamuskeskuksen on muutoksenhausta huo- vahvistaa kaavat tarvittaville asiakirjoille.
54357: limatta heti keskeytettävä nuorisorangais-
54358: tuksen täytäntöönpano. Yhdyskuntaseuraa- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu-
54359: muskeskus voi keskeyttää nuorisorangais- ta 2001.
54360: tuksen täytäntöönpanon myös, jos se saa vi-
54361:
54362:
54363:
54364:
54365: 7 209296X
54366: 50 HE 136/2000 vp
54367:
54368:
54369:
54370: 6.
54371:
54372: Laki
54373: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta
54374:
54375:
54376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54377: muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/ 1940)
54378: 9, 10, 12 ja 28 §seuraavasti:
54379:
54380: 9§ si kuukautta kestäneenä valvonta-aikana
54381: Ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksen- käyttäytynyt hyvin ja muutenkin on perustel-
54382: tekijöiden valvonnan järjestäminen ja johto tua aihetta otaksua, ettei valvonnan jat-
54383: kuuluu vapausseuraamusvirastolle. kaminen ole tarpeen, voi vapausseuraamus-
54384: virasto valvojan esityksestä lakkauttaa val-
54385: 10 § vonnan.
54386: Kun ehdollisesti tuomitun nuoren rikoksen-
54387: tekijän on oltava valvonnan alaisena, on yh-
54388: dyskuntaseuraamuskeskuksen määrättävä 28 §
54389: tuomitun valvojaksi yhdyskuntaseuraamus- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
54390: keskuksen virkamies tai siihen sopivaksi kat- töönpanosta annetaan valtioneuvoston ase-
54391: somansa muu henkilö. tuksella.
54392:
54393: 12 § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu-
54394: Jos ehdollisesti tuomittu on vähintään kuu- ta 2001.
54395: HE 136/2000 vp 51
54396:
54397:
54398:
54399: 7.
54400:
54401: Laki
54402: tutkintavankeudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
54403:
54404: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54405: muutetaan tutkintavankeudesta 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (615/1974) 1 §,
54406: sellaisena kuin se on laissa 45511987, seuraavasti:
54407:
54408:
54409: 1§ lan johtajan luvalla säilyttää muualla kuin
54410: Rikoksen johdosta vangittu on heti vietävä yleisessä vankilassa tai edellä mainitussa va-
54411: yleiseen vankilaan tai vapausseuraamusviras- pausseuraamusviraston hyväksymässä laitok-
54412: ton tutkiotavankien säilyttämistä varten hy- sessa.
54413: väksymään laitokseen. Jos rikoksen selvittä- Jos vangittu kutsutaan kuultavaksi esitut-
54414: miseksi on välttämätöntä, voi vangitsemises- kintaan muusta rikoksesta, hänet voidaan
54415: ta päättänyt viranomainen kuitenkin määrätä vartioituna päästää esitutkintaa varten yleisen
54416: hänet pidettäväksi muussa pitempiaikaista vankilan ulkopuolelle vapausseuraamusviras-
54417: säilytystä varten sopivassa paikassa enintään ton ja muun säilytyspaikan ulkopuolelle sen
54418: siihen asti, kunnes syyte otetaan tuomiois- toiminnasta vastaavan virkamiehen luvalla.
54419: tuimessa käsiteltäväksi. Sen jälkeen, kun
54420: syyte on ollut esillä tuomioistuimessa, van- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu-
54421: gittu voidaan vain vapausseuraamusviraston ta 2001.
54422: tai sen antamien ohjeiden mukaisesti vanki-
54423: 52 HE 136/2000 vp
54424:
54425:
54426:
54427: 8.
54428:
54429:
54430: Laki
54431: rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta
54432:
54433:
54434: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54435: muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun rikosrekisterilain (77011993) 4 §:n 1 momen-
54436: tin johdantokappale ja 3 kohta sekä 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 4 momentti
54437: laissa 1639/1995, seuraavasti:
54438:
54439:
54440: 4§ Oikeushenkilöä koskeva tieto luovutetaan
54441: Rikosrekisteristä voidaan 3 §:ssä tai muus- muulle 1 momentissa tarkoitetulle viran-
54442: sa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden omaiselle kuin vapausseuraamusvirastolle,
54443: estämättä luovuttaa henkilöä koskeva tieto: yhdyskuntaseuraamuskeskukselle tai van-
54444: keinhoitolaitokselle.
54445: 3) vapausseuraamusvirastolle, yhdyskunta-
54446: seuraamuskeskukselle ja vankeinhoitolaitok-
54447: selle rangaistuksen täytäntöönpanoa ja sovel- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu-
54448: tuvuusselvitystä varten sekä oikeusministe- ta 2001.
54449: riön asianomaiselle virkamiehelle armah-
54450: dusasioiden esittelyä varten;
54451: HE 136/2000 vp 53
54452:
54453:
54454:
54455: 9.
54456: Laki
54457: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminasta rikosasioissa annettujen
54458: tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain 24 ja 27 §:n muuttamisesta
54459:
54460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54461: muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa
54462: annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain (326/1963)
54463: 24 ja 27 § seuraavasti:
54464:
54465:
54466: 24 § 22 §:ssä edellytettyä valvonnan järjestämistä
54467: Tämän lain 1, 5, 10 ja 17 §: ssä tarkoitetun Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa,
54468: pyynnön tekee Islannin, Norjan, Ruotsin tai esittää vapausseuraamusvirasto.
54469: Tanskan asianomainen viranomainen. Va- Jos pyyntö koskee sakon muuotarangais-
54470: pausseuraamusvirasto ratkaisee, onko pyyn- tuksen täytäntöönpanoa, vapausseuraa-
54471: töön suostuttava. musviraston on määrättävä muunta-
54472: rangaistuksen aika.
54473: 27 §
54474: Pyynnön, joka tarkoittaa 4 tai 8 §:n mu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivän elokuuta
54475: kaista täytäntöönpanoa taikka 15 tai 2001.
54476:
54477:
54478: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
54479:
54480: Tasavallan Presidentti
54481:
54482:
54483:
54484:
54485: TARJA HALONEN
54486:
54487:
54488:
54489:
54490: Oikeusministeri Johannes Koskinen
54491: 54 HE 136/2000 vp
54492:
54493:
54494: Liite
54495: Rinnakkaistekstit
54496: 3.
54497: Laki
54498: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta
54499:
54500:
54501: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54502: muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun lain
54503: (39/ 1889) 1 luvun 2, 7 ja 8 §, 2 luvun 1 §:n 1 momentti, 1 b §:n l ja 2 momentti, 1 d §:n 1 ja 3
54504: momentti, 3 , 3 aja 3 b §, 3 d §:n 3 momentti, 9 a §:n 1 momentti, 9 c ja 10 a §, 10 b §:n 2
54505: momentti, 11 §:n 3 momentti, 13 §:n 3 ja 4 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 14 a §:n 2 ja 3
54506: momentti, 15 §:n 3 momentti, 18 §, 3luvun 2 b §:n 1 momentti, 2 c §:n 1 momentti, 6 §:n 2
54507: momentti, 8 §, 4luvun 1 §:n 2 momentti, 2 ja 3 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti,
54508: sellaisina kuin ne ovat 1 luvun 2, 7 ja 8 §, 2 luvun 9 a §:n 1 momentti ja 9 c §, 4luvun 2 §, 6
54509: §:n 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti laissa 128/1995, 2 luvun 1 §:n 1 momentti laissa
54510: 61211994, 2 luvun 1 b §:n 1 ja 2 momentti, 3 §ja 3a § laissa 302/1971, 2 luvun 1 d §:n 1 ja 3
54511: momentti laissa 555/1990 ja mainitussa laissa 128/1995, 2 luvun 3 b §viimeksi mainitussa ja
54512: laissa 302/1971, 2 luvun 3 d §:n 3 momentti ja 6 §:n 2 momentti sekä 3 luvun 2 b §:n 1 mo-
54513: mentti ja 2c §:n 1 momentti laissa 364/1999, 2 luvun 10 a § laeissa 612/197 4 ja 349/1990, 2
54514: luvun 10 b §:n 2 momentti ja 11 §:n 3 momentti, 3 luvun 6 §:n 2 momentti sekä 4 luvun 1 §:n
54515: 2 momentti ja 3 § mainitussa laissa 612/197 4, 2 luvun 13 §:n 3 ja 4 momentti laissa 506/1988,
54516: 2 luvun 14 §:n 1 ja 2 momentti laeissa 840/1971 ja 1036/1975, 2 luvun 14 a §:n 2 ja 3 mo-
54517: mentti laissa 203/1966 ja mainitussa laissa 349/1990 selkä 2luvun 15 §:n 3 momentti viimek-
54518: si mainitussa laissa 349/1990 sekä 3 luvun 8 § mainituissa laeissa 6121197 4 ja 128/1995, seu-
54519: raavasti:
54520:
54521: Voimassa oleva laki Ehdotus
54522:
54523:
54524: 1luku
54525:
54526: Yleiset säännökset
54527:
54528: 2§ 2§
54529:
54530: Rangaistuslaitokset Rangaistuslaitokset
54531:
54532: Rangaistuslaitoksia ovat vankilat, avolai- Rangaistuslaitoksia ovat vankilat, avolai-
54533: tokset ja nuorisovankilat tokset ja nuorisovankilat
54534: Avolaitoksina toimivat avovankilat, työ- Avolaitoksina toimivat avovankilat, työ-
54535: siirtolat ja muut rangaistuslaitokset tai nii- siirtolat ja muut rangaistuslaitokset tai nii-
54536: den osastot, jotka oikeusministeriö on mää- den osastot, jotka vapausseuraamusvirasto
54537: rännyt toimimaan avolaitoksina. on määrännyt toimimaan avolaitoksina.
54538: Rangaistuslaitoksista ja niiden nimistä Rangaistuslaitoksista ja niiden nimistä
54539: säädetään asetuksella. säädetään valtioneuvoston asetuksella.
54540: HE 136/2000 vp 55
54541: Voimassa oleva laki Ehdotus
54542:
54543: 7§ 7§
54544:
54545: Toimivallan siirtäminen Toimivallan siirtäminen
54546:
54547: Asiat, jotka tämän lain tai sen nojalla an- Asiat, jotka tämän lain tai sen nojalla
54548: netun asetuksen taikka niiden nojalla anne- annetun valtioneuvoston tai oikeusministe-
54549: tun määräyksen mukaan ratkaisee rangais- riön asetuksen taikka niiden nojalla annetun
54550: tuslaitoksen johtaja, voidaan asianomaisen määräyksen mukaan ratkaisee rangaistuslai-
54551: ministeriön päätöksellä antaa myös laitok- toksen johtaja, voidaan vapausseuraamusvi-
54552: sen muun virkamiehen ratkaistavaksi sen raston päätöksellä antaa myös laitoksen
54553: mukaan kuin laitoksen työjärjestyksessä muun virkamiehen ratkaistavaksi sen mu-
54554: määrätään. Päätösvaltaa kurinpitoa, lain 2 kaan kuin laitoksen työjärjestyksessä mää-
54555: luvun 9 b §:n 2 momentissa tarkoitettua rätään. Kurinpitoa, lain 2 luvun 9 b §:n 2
54556: henkilönkatsastusta, rahavarojen säilyttä- momentissa tarkoitettua henkilönkatsastus-
54557: mistä ja 3 luvun 9 §:n nojalla tapahtuvaa ta, rahavarojen säilyttämistä ja 3 luvun
54558: vangin erillään pitämistä koskevassa asiassa 9 §:n 2 momentin nojalla tapahtuvaa vangin
54559: ei kuitenkaan voida siirtää. erillään pitämistä koskevassa asiassa pää-
54560: Rangaistuslaitoksen virkamiehen muusta tösvaltaa ei kuitenkaan voida siirtää.
54561: päätösvallasta määrätään tarvittaessa oike- Rangaistuslaitoksen virkamiehen muusta
54562: usministeriön ohjeiden mukaan laitoksen päätösvallasta määrätään tarvittaessa vapa-
54563: työjärjestyksessä. usseuraamusviraston ohjeiden mukaan lai-
54564: toksen työjärjestyksessä.
54565:
54566:
54567:
54568:
54569: 8§ 8§
54570:
54571: Tarkemmat määräykset Tarkemmat säännökset
54572:
54573: Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- Valtioneuvoston asetuksella voidaan an-
54574: tamisesta antaa tarvittaessa oikeus- taa tarkempia säännöksiä:
54575: ministeriö. 1) vankeusrangaistuksen ja sakon muun-
54576: tarangaistuksen täytäntöönpanaan liittyvistä
54577: toimenpiteistä;
54578: 2) vangin sijoittamisesta, toiminnasta ja
54579: järjestyksestä rangaistuslaitoksessa, menet-
54580: telystä tässä laissa tarkoitettujen pakko-
54581: toimenpiteiden käyttämisessä, vangin yhte-
54582: yksistä rangaistuslaitoksen ulkopuolelle se-
54583: kä muusta vankeusrangaistuksen ja sakon
54584: muuotarangaistuksen täytäntöönpanon si-
54585: sällöstä.
54586: Täydentäviä säännöksiä 1 momentissa
54587: tarkoitetuista asioista annetaan tarvittaessa
54588: oikeusministeriön asetuksella.
54589: 56 HE 136/2000 vp
54590: Voimassa oleva laki Ehdotus
54591:
54592: 2luku
54593:
54594: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistukses-
54595: ta ja sakon muuntorangaistuksesta
54596:
54597: 1§ 1§
54598: Vankeusrangaistukseen tai sakon muunta- Vankeusrangaistukseen tai sakon muunta-
54599: rangaistukseen tuomittu on viipymättä tuo- rangaistukseen tuomittu on viipymättä tuo-
54600: mion saatua lainvoiman toimitettava suorit- mion saatua lainvoiman toimitettava suorit-
54601: tamaan rangaistustaan. Rangaistuslaitoksiin tamaan rangaistustaan. Rangaistuslaitoksiin
54602: saapuvien henkilöiden määrän vaihteluiden saapuvien määrän vaihtelun tasoittamiseksi
54603: tasoittamiseksi oikeusministeriö voi antaa vapausseuraamusvirasto voi antaa määrä-
54604: määräyksiä siitä, minä päivänä rangaistus- yksiä siitä, minä päivänä rangaistuslaitokset
54605: laitokset ottavat vastaan rangaistukseen ottavat vastaan rangaistukseen tuomittuja.
54606: tuomittuja. Täytäntöönpanon alkaminen ei Täytäntöönpanon alkaminen ei kuitenkaan
54607: kuitenkaan tästä syystä saa siirtyä yli neljää tästä syystä saa siirtyä yli neljää kuukautta
54608: kuukautta tuomion lainvoimaiseksi tulosta. tuomion lainvoimaiseksi tulosta.
54609:
54610:
54611:
54612: 1b § 1b §
54613: Jos tuomittu on vakavan sairauden tai Jos tuomittu on vakavan sairauden tai
54614: vaikean vamman takia sellaisessa tilassa, et- vaikean vamman takia sellaisessa tilassa, et-
54615: tä hänen hoitonsa vaarantuisi rangaistuslai- tä hänen hoitonsa vaarantuisi rangaistuslai-
54616: tokseen toimittamisesta, taikka mielisairas, tokseen toimittamisesta, taikka mielisairas,
54617: oikeusministeriön on lykättävä rangaistuk- vapausseuraamusviraston on lykättävä ran-
54618: sen täytäntöönpanon aloittaminen, kunnes gaistuksen täytäntöönpanon aloittaminen,
54619: tuomittu on toipunut. Jos henkilö kuitenkin kunnes tuomittu on toipunut. Jos tuomittu
54620: jo on rangaistus- tai pakkolaitoksessa taikka kuitenkin jo on rangaistus- tai pakkolaitok-
54621: vankeinhoitoviranomaisten toimesta laitok- sessa taikka vankeinhoitoviranomaisten
54622: sen ulkopuolella hoidettavana, kun rangais- toimesta laitoksen ulkopuolella hoidettava-
54623: tuksen täytäntöönpano voisi alkaa, rangais- na, kun rangaistuksen täytäntöönpano voisi
54624: tus saadaan panna täytäntöön. alkaa, rangaistus saadaan panna täytäntöön.
54625: Jos vanki on jatkuvasti vakavan sairauden Jos vanki on jatkuvasti vakavan sairauden
54626: tai vaikean vamman takia hengenvaarassa tai vaikean vamman takia hengenvaarassa
54627: tai erikoishoitoa vaativassa tilassa taikka tai erikoishoitoa vaativassa tilassa taikka
54628: mielisairas ja hänen hoitamisensa vankein- mielisairas ja hänen hoitamisensa vankein-
54629: hoitoviranomaisten toimesta olisi erityisen hoitoviranomaisten toimesta olisi erityisen
54630: vaikeaa, oikeusministeriö voi rangaistuslai- vaikeaa, vapausseuraamusvirasto voi ran-
54631: toksen johtajan esityksestä tai häntä kuultu- gaistuslaitoksen johtajan esityksestä tai hän-
54632: aan laskea vangin vapaaksi laitoksen ulko- tä kuultuaan laskea vangin vapaaksi laitok-
54633: puolella hoidettavaksi. sen ulkopuolella hoidettavaksi.
54634:
54635:
54636:
54637: 1d § 1d §
54638: Enintään yhden vuoden lykkäyksen ran- Enintään yhden vuoden lykkäyksen ran-
54639: gaistuksen täytäntöönpanoon 1 c §:ssä tar- gaistuksen täytäntöönpanoon 1 c §:ssä tar-
54640: koitetuilla perusteilla myöntää täytäntöön- koitetuilla perusteilla myöntää täytäntöön-
54641: panoviranomaisena toimiva ulosottomies. panoviranomaisena toimiva ulosottomies.
54642: Yhden vuoden aika lasketaan siitä, kun täy- Aika lasketaan siitä, kun täytäntöönpanokir-
54643: HE 13612000 vp 57
54644: Voimassa oleva laki Ehdotus
54645:
54646: täntöönpanokirja on saapunut edellä maini- ja on saapunut ulosottomiehelle. Vapaus-
54647: tulle ulosottomiehelle. Oikeusministeriö voi seuraamusvirasto voi 1 c §:ssä tarkoitetuilla
54648: 1 c §:ssä tarkoitetuilla perusteilla edelleen perusteilla edelleen lykätä vankeusrangais-
54649: lykätä vankeusrangaistuksen täytäntöönpa- tuksen täytäntöönpanon aloittamista enin-
54650: non aloittamista enintään yhdellä vuodella tään yhdellä vuodella kerrallaan, jos se on
54651: kerrallaan, jos se on yleisen edun mukaista. yleisen edun mukaista.
54652:
54653:
54654: Jollei 1 momentin ensimmäisessä virk- Jos ulosottomies ei myönnä lykkäystä
54655: keessä tarkoitettu viranomainen ole myön- täytäntöönpanoon, tulee kielteinen päätös
54656: tänyt lykkäystä täytäntöönpanoon, tulee välittömästi alistaa vapausseuraamusviras-
54657: kielteinen päätös välittömästi alistaa oike- ton ratkaistavaksi. Alistaa tulee myös sel-
54658: usministeriön ratkaistavaksi. Alistaa tulee lainen päätös, jolla on myönnetty anottua
54659: myös sellainen päätös, jolla on myönnetty lyhyempi, alle kolmen kuukauden lykkäys.
54660: anottua lyhyempi, alle kolmen kuukauden Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet
54661: lykkäys. Oikeusministeriö antaa tarkemmat alistusmenettelystä. Kielteistä päätöstä ei
54662: ohjeet alistusmenettelystä. Kielteistä pää- kuitenkaan alisteta, jos:
54663: töstä ei alisteta:
54664: 1) jos lykkäyksen hakija ei pyynnöstä 1) lykkäyksen hakija ei pyynnöstä huoli-
54665: huolimatta ole esittänyt selvitystä hakemuk- matta ole esittänyt selvitystä hakemuksessa
54666: sessa mainitsemistaan perusteista; mainitsemistaan perusteista;
54667: 2) jos lykkäyshakemuksessa mainitut pe- 2) lykkäyshakemuksessa mainitut perus-
54668: rusteet ovat ilmeisen totuudenvastaisia; teet ovat ilmeisen totuudenvastaisia;
54669: 3) jos hakija on syyllistynyt uusiin rikok- 3) hakija on syyllistynyt uusiin rikoksiin
54670: siin tai on perusteltua aihetta olettaa hänen tai on perusteltua aihetta olettaa hänen pa-
54671: pakoilevan täytäntöönpanoa; koilevan täytäntöönpanoa;
54672: 4) jos hakija on asian vuoksi vangittuna; 4) hakija on asian vuoksi vangittuna; tai
54673: tai
54674: 5) jos oikeusministeriö on muusta perus- 5) vapausseuraamusvirasto on muusta pe-
54675: tellusta syystä päättänyt, ettei hakemukses- rustellusta syystä päättänyt, ettei vankeus-
54676: sa tarkoitettua vankeusrangaistusta koske- rangaistuksen lykkäyshakemusta koskevia
54677: viin lykkäyshakemuksiin tehtäviä päätöksiä päätöksiä tarvitse alistaa.
54678: tarvitse alistaa.
54679:
54680:
54681:
54682:
54683: 3§ 3§
54684: Jos rangaistuksen täytäntöönpanon alka- Jos rangaistuksen täytäntöönpanon alka-
54685: minen on viivästynyt tai täytäntöönpano minen on viivästynyt tai täytäntöönpano
54686: keskeytynyt vangin syyttä, oikeusministeri- keskeytynyt vangin syyttä, vapausseuraa-
54687: ön tai, sen antamien ohjeiden mukaan, ran- musviraston tai sen antamien ohjeiden mu-
54688: gaistuslaitoksen johtajan on määrättävä, kaan rangaistuslaitoksen johtajan on mää-
54689: onko tähän kulunut aika kokonaan, osaksi rättävä, onko tähän kulunut aika kokonaan,
54690: tai lainkaan luettava rangaistusajaksi. osaksi tai lainkaan luettava rangaistusajaksi.
54691:
54692:
54693:
54694:
54695: 3a§ 3a§
54696: Vanki saadaan oikeusministeriön tai, sen Vanki saadaan vapausseuraamusviraston
54697: antamien ohjeiden mukaan, rangaistuslai- tai sen antamien ohjeiden mukaan rangais-
54698: 8 209296X
54699: 58 HE 136/2000 vp
54700: Voimassa oleva laki Ehdotus
54701:
54702: toksen johtajan toimesta toimittaa rangais- tuslaitoksen johtajan toimesta toimittaa ran-
54703: tuslaitoksen ulkopuolelle sairaalaan tai vas- gaistuslaitoksen ulkopuolelle sairaalaan tai
54704: taavaan laitokseen hoidettavaksi tai tutkit- vastaavaan laitokseen hoidettavaksi tai tut-
54705: tavaksi. kittavaksi.
54706: Jos vangin on oltava henkilökohtaisesti Jos vangin on oltava henkilökohtaisesti
54707: saapuvilla tuomioistuimessa siellä vireillä saapuvilla tuomioistuimessa siellä vireillä
54708: olevan asian takia taikka tuomioistuin tai olevan asian takia taikka tuomioistuin tai
54709: sen puheenjohtaja muuten katsoo vangin sen puheenjohtaja muuten katsoo vangin
54710: henkilökohtaisen läsnäolon tarpeelliseksi henkilökohtaisen läsnäolon tarpeelliseksi
54711: eikä asian käsittelyä haitatta voida siirtää, eikä asian käsittelyä haitatta voida siirtää
54712: kunnes vanki on vapautunut, tuomioistui- kunnes vanki on vapautunut, tuomioistui-
54713: men tai sen puheenjohtajan on kutsuttava men tai sen puheenjohtajan on kutsuttava
54714: vanki kuultavaksi tuomioistuimeen. Tuo- vanki kuultavaksi tuomioistuimeen. Tuo-
54715: mioistuimeen kutsumista koskevasta pää- mioistuimeen kutsumista koskevasta pää-
54716: töksestä ei saa valittaa. töksestä ei saa valittamalla hakea muutosta.
54717: Jos vanki kutsutaan kuultavaksi muuhun Jos vanki kutsutaan kuultavaksi muuhun
54718: viranomaiseen kuin tuomioistuimeen, oike- viranomaiseen kuin tuomioistuimeen, va-
54719: usministeriön on päätettävä, päästetäänkö pausseuraamusviraston on päätettävä, pääs-
54720: vanki tämän takia rangaistuslaitoksen ulko- tetäänkö vanki tämän takia rangaistuslaitok-
54721: puolelle. sen ulkopuolelle.
54722: Tässä pykälässä tarkoitetusta syystä ran- Tässä pykälässä tarkoitetusta syystä ran-
54723: gaistuslaitoksen ulkopuolella olevalle van- gaistuslaitoksen ulkopuolella olevalle van-
54724: gille on järjestettävä tarpeellinen valvonta. gille on järjestettävä tarpeellinen valvonta.
54725: Aika, jonka vanki on rangaistuslaitoksen Aika, jonka vanki on rangaistuslaitoksen
54726: ulkopuolella, luetaan rangaistusajaksi. ulkopuolella, luetaan rangaistusajaksi.
54727:
54728:
54729:
54730: 3b§ 3b§
54731: Oikeusministeriö tai, sen antamien ohjei- Vapausseuraamusvirasto tai sen antamien
54732: den mukaan, rangaistuslaitoksen johtaja voi ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johta-
54733: antaa vangillc luvan poistua lyhyeksi ajaksi ja voi antaa vangille luvan poistua lyhyeksi
54734: rangaistuslaitoksesta, jos siihen on tärkeä ajaksi rangaistuslaitoksesta, jos siihen on
54735: syy tai jos sitä rangaistusajan pituuden takia tärkeä syy tai jos sitä rangaistusajan pituu-
54736: on pidettävä muuten perusteltuna. Tarvitta- den takia on pidettävä muuten perusteltuna.
54737: essa hänelle voidaan määrätä saattaja. Tarvittaessa hänelle voidaan määrätä saatta-
54738: ja.
54739: Aika, jonka vanki l momentissa tarkoite- Aika jonka vanki 1 momentissa tarkoite-
54740: tun luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ul- tun luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ul-
54741: kopuolella, luetaan rangaistusajaksi, jos hän kopuolella, luetaan rangaistusajaksi, jos hän
54742: on noudattanut lupaan liittyviä ehtoja. on noudattanut lupaan liittyviä ehtoja.
54743: Muussa tapauksessa oikeusministeriön tai Muussa tapauksessa vapausseuraamusvi-
54744: sen antamien ohjeiden mukaan rangaistus- raston tai sen antamien ohjeiden mukaan
54745: laitoksen johtajan on määrättävä, luetaanko rangaistuslaitoksen johtajan on määrättävä,
54746: aika kokonaan, osaksi tai lainkaan rangais- luetaanko aika kokonaan, osaksi tai lain-
54747: tusajaksi. Jos vanki on rikkonut poisturuis- kaan rangaistusajaksi. Jos vanki on rikkonut
54748: luvan ehtoja, se voidaan ottaa huomioon poisturuisluvan ehtoja, se voidaan ottaa
54749: uuden poisturuisluvan myöntämistä harkit- huomioon uuden poisturuisluvan myöntä-
54750: taessa tai sen ehtoja määrättäessä. mistä harkittaessa tai sen ehtoja määrättäes-
54751: sä.
54752: HE 136/2000 vp 59
54753: Voimassa oleva laki Ehdotus
54754:
54755: 3d§
54756:
54757:
54758: Vangin sijoittamisesta rangaistuslaitoksen Vangin sijoittamisesta rangaistuslaitoksen
54759: ulkopuolelle päättää asianomainen ministe- ulkopuolelle päättää vapausseuraamusvi-
54760: riö tai sen antamien ohjeiden mukaan ran- rasto tai sen antamien ohjeiden mukaan
54761: gaistuslaitoksen johtaja. Tarkemmat sään- rangaistuslaitoksen johtaja. Tarkemmat
54762: nökset annetaan asetuksella. säännökset sijoittamisesta tehtävästä sopi-
54763: muksesta ja sen ehdoista annetaan valtio-
54764: neuvoston asetuksella.
54765:
54766: 6§
54767:
54768:
54769: Vangin rahavarojen hallussapidosta ja Vangin rahavarojen hallussapidosta ja
54770: käytöstä säädetään asetuksella. Vangin hal- käytöstä säädetään valtioneuvoston asetuk-
54771: lusta tai muualta laitoksen tiloista löydetyt sella. Vangin hallusta tai muualta laitoksen
54772: hänelle kuuluvat luvattomat rahavarat voi- tiloista löydetyt, hänelle kuuluvat luvatto-
54773: daan ottaa laitoksessa säilytettäväksi siihen mat rahavarat voidaan ottaa laitoksessa säi-
54774: asti, kun vanki vapautuu. Asiasta päättää lytettäväksi siihen asti, kun vanki vapautuu.
54775: rangaistuslaitoksen johtaja. Asiasta päättää rangaistuslaitoksen johtaja.
54776:
54777:
54778:
54779:
54780: 9a§ 9a§
54781: Vangilla on oikeus vastaanottaa vieraita Vangilla on oikeus vastaanottaa vieraita
54782: valvonnan alaisena siten kuin asetuksella valvonnan alaisena siten kuin valtioneuvos-
54783: tarkemmin säädetään. Lähiomaisten ja van- ton asetuksella tarkemmin säädetään. Lä-
54784: gin asiamiehenä toimivan asianajajan tai hiomaisten ja vangin asiamiehenä toimivan
54785: yleisen oikeusavustajan sekä, milloin val- asianajajan tai yleisen oikeusavustajan sekä,
54786: vontaa muusta syystä ei katsota tarpeelli- jos valvontaa muusta syystä ei katsota tar-
54787: seksi, muidenkin vierailut voidaan sallia il- peelliseksi, muidenkin vierailut voidaan sal-
54788: man valvontaa. lia ilman valvontaa.
54789:
54790:
54791:
54792:
54793: 9c§ 9c§
54794: Rangaistuslaitoksessa voi olla osastoja Rangaistuslaitoksessa voi olla osastoja
54795: vangeille, jotka sitoutuvat olemaan käyttä- vangeille, jotka sitoutuvat olemaan käyttä-
54796: mättä alkoholia ja muita huumaavia aineita mättä alkoholia ja muita huumaavia aineita
54797: sekä pyydettäessä antamaan virtsanäytteen sekä pyydettäessä antamaan virtsanäytteen
54798: tai suorittamaan puhalluskokeen. Vanki, jo- tai suorittamaan puhalluskokeen. Vanki, jo-
54799: ka rikkoo sitoumuksensa, poistetaan osas- ka rikkoo sitoumuksensa, poistetaan osas-
54800: tolta. Oikeusministeriön päätöksellä myös tolta. Vapausseuraamusviraston päätöksellä
54801: koko rangaistuslaitos voidaan määrätä toi- koko rangaistuslaitos voidaan määrätä toi-
54802: mimaan tällaisena yksikkönä. mimaan tällaisena yksikkönä.
54803: 60 HE 136/2000 vp
54804: Voimassa oleva laki Ehdotus
54805:
54806:
54807: 10 a § 10 a §
54808: Rangaistuslaitoksen johtaja saa rangaista Rangaistuslaitoksen johtaja saa päättää
54809: vankia varoituksena, oikeuksien menetyk- vangin rankaisemisesta varoituksella, oike-
54810: sellä enintään neljäntoista vuorokauden uksien menetyksellä enintään kolmen-
54811: ajaksi tai yksinäisyydellä enintään seitse- kymmenen vuorokauden ajaksi tai yksinäi-
54812: män vuorokauden ajaksi. syydellä enintään kahdenkymmenen vuoro-
54813: Johtokunta saa rangaista vankia varoituk- kauden ajaksi taikka, ellei edellä mainittuja
54814: sena, oikeuksien menetyksellä enintään rangaistuksia pidetä riittävinä, suoritetun
54815: kolmenkymmenen vuorokauden ajaksi tai ajan menetyksellä. Suoritetun ajan mene-
54816: yksinäisyydellä enintään kahdenkymmenen tyksen yhteenlaskettu aika ei saa ylittää
54817: vuorokauden ajaksi taikka, ellei edellä mai- puolta rangaistusajasta eikä yhdeksääkym-
54818: nittuja rangaistuksia pidetä riittävinä, suori- mentä päivää. Johtaja päättää myös ehdol-
54819: tetun ajan menetyksellä. Suoritetun ajan lisena määrätyn kurinpitorangaistuksen
54820: menetysten yhteinen aika ei saa ylittää täytäntöönpanosta vangin koeaikana teke-
54821: puolta rangaistusajasta eikä yhdeksääkym- män uuden järjestysrikkomuksen vuoksi.
54822: mentä päivää.
54823: Johtokunnan ehdollisena määräämän ku-
54824: rinpitorangaistuksen täytäntöönpanosta
54825: vangin koeaikana tekemän uuden järjestys-
54826: rikkomuksen vuoksi päättää johtokunta.
54827: Jos vankia on yhtäjaksoisesti pidetty yk- Jos vankia on yhtäjaksoisesti pidetty yk-
54828: sinäisyydessä kaksikymmentä vuorokautta, sinäisyydessä kaksikymmentä vuorokautta,
54829: yksinäisyysrangaistusta ei ole pantava täy- yksinäisyysrangaistus voidaan panna täy-
54830: täntöön ennen kuin seitsemän vuorokauden täntöön aikaisintaan seitsemän vuorokauden
54831: kuluttua mainitun ajan päättymisestä. kuluttua mainitun ajan päättymisestä.
54832: Jos vanki tuomioistuimessa tuomitaan Jos vanki tuomitaan tuomioistuimessa
54833: rangaistukseen rikoksesta, josta hänelle on rangaistukseen rikoksesta, josta hänelle on
54834: määrätty kurinpitorangaistus, viimeksi mai- määrätty kurinpitorangaistus, viimeksi mai-
54835: nittu rangaistus raukeaa siltä osin kuin sitä nittu rangaistus raukeaa siltä osin kuin sitä
54836: ei ole pantu täytäntöön. ei ole pantu täytäntöön.
54837:
54838:
54839:
54840: lOb §
54841:
54842:
54843: Rikkomuksesta tiedon saatuaan johtajan Rikkomuksesta tiedon saatuaan johtajan
54844: on viipymättä tutkittava asia yhdessä jon- on viipymättä tutkittava asia yhdessä jon-
54845: kun johtokunnan jäsenen tai kutsumansa es- kun esteettämän henkilön kanssa.
54846: teettömän henkilön kanssa. Jos rikkomus on
54847: käsiteltävä johtokunnassa, johtajan on saa-
54848: tettava asia käsiteltäväksi johtokunnan seu-
54849: raavassa kokouksessa.
54850:
54851:
54852:
54853: 11 §
54854:
54855:
54856: Milloin kahlehtiminen tai yksinäishuo- Jos kahlehtiminen tai yksinäishuoneeseen
54857: neeseen sijoittaminen on tarpeen väkivaltai- sijoittaminen on tarpeen väkivaltaisuuden
54858: HE 136/2000 vp 61
54859: Voimassa oleva laki Ehdotus
54860:
54861: suuden hillitsemiseksi, on mahdollisuuksien hillitsemiseksi, on mahdollisuuksien mu-
54862: mukaan kuultava lääkäriä. Mainituista toi- kaan kuultava lääkäriä. Mainituista toimen-
54863: menpiteistä on viipymättä ilmoitettava joh- piteistä on viipymättä ilmoitettava johtajal-
54864: tokunnalle. le.
54865:
54866:
54867: 13 §
54868:
54869:
54870: Ehdonalaiseen vapauteen päästäruisestä Ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä
54871: päättää oikeusministeriö tai sen ohjeiden päättää vapausseuraamusvirasto tai sen oh-
54872: mukaan vankilan johtokunta. Jos johtokunta jeiden mukaan vankilan johtaja. Johtajan
54873: on päättänyt, ettei vankia ole päästettävä päätös, jonka mukaan vankia ei ole päästet-
54874: ehdonalaiseen vapauteen kuukauden kulu- tävä ehdonalaiseen vapauteen kuukauden
54875: essa siitä, jolloin hänet oikeusministeriön kuluessa siitä, jolloin hänet vapaus-
54876: ohjeiden mukaan voidaan aikaisintaan pääs- seuraamusviraston ohjeiden mukaan voi-
54877: tää ehdonalaiseen vapauteen, päätös on saa- daan aikaisintaan päästää ehdonalaiseen va-
54878: tettava oikeusministeriön ratkaistavaksi. pauteen, on saatettava vapausseuraamusvi-
54879: Oikeusministeriö voi määrätä, että johto- raston ratkaistavaksi. Vapausseuraamus-
54880: kunnan päätöksessä tarkoitettu asia on saa- virasto voi määrätä, että johtajan päätös on
54881: tettava ministeriön ratkaistavaksi muissakin saatettava vapausseuraamusviraston rat-
54882: tapauksissa. kaistavaksi muissakin tapauksissa.
54883: Käsitellessään ehdonalaista vapauttamista Käsitellessään ehdonalaista vapauttamista
54884: koskevaa asiaa johtokunnan on varattava koskevaa asiaa johtajan on varattava van-
54885: vangille tilaisuus tulla kuulluksi. Johtokun- gille tilaisuus tulla kuulluksi. Johtajan on
54886: nan on ministeriöön toimitettaviin asia- liitettävä vapausseuraamusvirastoon toimi-
54887: kirjoihin liitettävä selostus vangin asian kä- tettaviin asiakirjoihin selostus vangin asian
54888: sittelyssä esittämästä lausumasta. Eh- käsittelyssä esittämästä lausumasta. Eh-
54889: donalaista vapauttamista koskeva kielteinen donalaista vapauttamista koskeva kielteinen
54890: päätös on perusteltava. päätös on perusteltava.
54891:
54892:
54893:
54894:
54895: 14 § 14 §
54896: Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on
54897: koeaikana valvonnan alainen, jollei oike- koeaikana valvonnan alainen, jollei vapaus-
54898: usministeriö tai sen antamien ohjeiden mu- seuraamusvirasto tai sen antamien ohjeiden
54899: kaan vankilan johtokunta koeajan lyhyyden mukaan vankilan johtaja koeajan lyhyyden
54900: tai muun erityisen syyn takia toisin päätä. tai muun erityisen syyn takia toisin päätä.
54901: Valvonnan tarkoituksena on estää eh- Valvonnan tarkoituksena on estää eh-
54902: donalaiseen vapauteen päästettyä tekemästä donalaiseen vapauteen päästettyä tekemästä
54903: uutta rikosta ja tukea valvottavaa tämän uutta rikosta ja tukea valvottavaa tämän
54904: pyrkiessä elämään nuhteettomasti. pyrkiessä elämään nuhteettomasti.
54905: Valvojaksi voidaan määrätä sopivaksi Valvojaksi voidaan määrätä sopivaksi
54906: katsottu henkilö tai huoltoyhdistys. Jollei katsottu henkilö. Jollei sellaista valvojaa ole
54907: sellaista valvojaa ole määrätty, toimii määrätty, toimii valvojana poliisipiirin pääl-
54908: valvojana poliisipiirin päällikkö. likkö.
54909: 62 HE 136/2000 vp
54910: Voimassa oleva laki Ehdotus
54911:
54912: 14 a §
54913:
54914: Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jät- Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jät-
54915: tää noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 tää noudattamatta tai muutoin rikkoo 1
54916: momentin säännöksiä tai sen nojalla annet- momentin säännöksiä tai sen nojalla annet-
54917: tuja määräyksiä (käytösrikkomus), tuomio- tuja määräyksiä (käytösrikkomus), tuomio-
54918: istuin voi julistaa ehdonalaisen vapauden istuin voi julistaa ehdonalaisen vapauden
54919: menetetyksi. Jos vapaaksi päästetty, joka ei menetetyksi. Jos vapaaksi päästetty, joka ei
54920: ole valvonnan alainen, rikkoo 1 momentin 3 ole valvonnan alainen, rikkoo 1 momentin 3
54921: kohdan säännöksiä tai hänelle vapaaksi kohdan säännöksiä tai hänelle 6 kohdan
54922: päästettäessä 6 kohdan mukaisesti annettuja mukaisesti annettuja määräyksiä, vapaus-
54923: määräyksiä, oikeusministeriö voi asettaa seuraamusvirasto voi asettaa hänet jäljellä
54924: hänet jäljellä olevaksi koeajaksi valvonnan olevaksi koeajaksi valvonnan alaiseksi.
54925: alaiseksi.
54926: Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty on Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty on
54927: vähintään kuusi kuukautta kestäneenä val- vähintään kuusi kuukautta kestäneenä val-
54928: vonta-aikana osoittanut hyvää käytöstä ja vonta-aikana osoittanut hyvää käytöstä ja
54929: on perusteltua aihetta otaksua, ettei valvon- on perusteltua aihetta otaksua, ettei valvon-
54930: nan jatkaminen ole tarpeen, voi oikeusmi- nan jatkaminen ole tarpeen, vapausseuraa-
54931: nisteriö valvojan esityksestä lakkauttaa val- musvirasto voi valvojan esityksestä lakkaut-
54932: vonnan. taa valvonnan.
54933:
54934:
54935: 15 §
54936:
54937:
54938: Jollei vapaaksi päästetty ole valvonnan Jos vapaaksi päästetty ei ole valvonnan
54939: alainen, 1 momentissa tarkoitettu pidättämi- alainen, pidättämiseen oikeutettu virkamies
54940: seen oikeutettu virkamies voi, jollei ole riit- voi tehdä vapausseuraamusvirastolle esi-
54941: täviä syitä ehdonalaisen vapauden menet- tyksen vapaaksi päästetyn asettamisesta
54942: tämiseen, tehdä oikeusministeriölle esityk- valvontaan, jollei ole riittäviä syitä eh-
54943: sen vapaaksi päästetyn asettamisesta val- donalaisen vapauden menettämiseen.
54944: vontaan.
54945:
54946:
54947:
54948: 3luku
54949:
54950: Täytäntöönpanosta vankilassa
54951:
54952: 2b§ 2b§
54953: Asianomaisen ministeriön päätöksellä Vapausseuraamusviraston päätöksellä
54954: voidaan rangaistuslaitokseen turvallisuus- voidaan rangaistuslaitokseen turvallisuus-
54955: syistä perustaa muusta laitoksesta eristetty syistä perustaa muusta laitoksesta eristetty
54956: osasto (varmuusosasto). osasto ( varmuusosasto ).
54957:
54958:
54959:
54960: 2c§ 2c§
54961: Vangin sijoittamisesta varmuusosastolle Vangin SIJOittamisesta varmuusosastolle
54962: päättää asianomainen ministeriö rangaistus- päättää vapausseuraamusvirasto rangaistus-
54963: HE 136/2000 vp 63
54964: Voimassa oleva laki Ehdotus
54965:
54966: laitoksen johtajan esityksestä tai tätä kuul- laitoksen johtajan esityksestä tai tätä kuul-
54967: tuaan. Sijoittamisen perusteet on ilmoitetta- tuaan. Sijoittamisen perusteet on ilmoitetta-
54968: va vangille, jos ilmoittamisesta ei aiheudu va vangille, jollei ilmoittamisesta aiheudu
54969: vaaraa toisen henkilön terveydelle tai tur- vaaraa toisen henkilön terveydelle tai tur-
54970: vallisuudelle taikka haittaa rikoksen tutki- vallisuudelle taikka haittaa rikoksen tutki-
54971: miselle. miselle.
54972:
54973:
54974: 6§
54975:
54976:
54977: Luotettavaksi katsottava vanki saa oike- Luotettavaksi katsottava vanki saa vapa-
54978: usministeriön tai, sen antamien ohjeiden usseuraamusviraston tai sen antamien oh-
54979: mukaan, rangaistuslaitoksen johtajan luval- jeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtajan
54980: la varsinaisena työaikana tehdä työtä va- luvalla varsinaisena työaikana tehdä työtä
54981: paudessa, työpaikassa sopivasti valvottuna vapaudessa, työpaikassa sopivasti valvottu-
54982: (siviilityö). Virkarikoksesta tuomittua van- na (siviilityö). Virkarikoksesta tuomittua
54983: keusrangaistusta suorittavalle ei kuitenkaan vankeusrangaistusta suorittavalle ei kuiten-
54984: voida myöntää lupaa siviilityönä hoitaa jul- kaan voida myöntää lupaa siviilityönä hoi-
54985: kista virkaa tai tointa. taa julkista virkaa tai tointa.
54986:
54987:
54988:
54989: 8§ 8§
54990: Oikeusministeriö tai, sen antamien ohjei- Vapausseuraamusvirasto tai sen antamien
54991: den mukaan, rangaistuslaitoksen johtaja voi ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johta-
54992: antaa vangille, jonka henkilökohtaista läs- ja voi antaa vangille, jonka henkilökohtaista
54993: näoloa ulkopuolisessa oppilaitoksessa voi- läsnäoloa ulkopuolisessa oppilaitoksessa
54994: daan pitää perusteltuna opintojen harjoitta- voidaan pitää perusteltuna opintojen harjoit-
54995: misen tai koulunkäynnin takia, luvan pois- tamisen tai koulunkäynnin takia, luvan
54996: tua sitä varten rangaistuslaitoksesta. poistua sitä varten rangaistuslaitoksesta.
54997: Aika, jonka vanki 2 momentissa tarkoite- Aika jonka vanki 1 momentissa tarkoite-
54998: tun luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ul- tun luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ul-
54999: kopuolella, luetaan rangaistusajaksi, jos kopuolella, luetaan rangaistusajaksi, jos
55000: vanki on noudattanut luvan ehtoja. Muussa vanki on noudattanut luvan ehtoja. Muussa
55001: tapauksessa oikeusministeriön tai, sen an- tapauksessa vapausseuraamusviraston tai
55002: tamien ohjeiden mukaan, rangaistus- sen antamien ohjeiden mukaan rangaistus-
55003: laitoksen johtajan on määrättävä, luetaanko laitoksen johtajan on määrättävä, luetaanko
55004: aika kokonaan tai osaksi rangaistusajaksi aika kokonaan tai osaksi rangaistusajaksi
55005: vai jätetäänkö se kokonaan rangaistusajaksi vai jätetäänkö se kokonaan rangaistusajaksi
55006: lukematta. lukematta.
55007:
55008:
55009: 4luku
55010:
55011: Täytäntöönpanosta avolaitoksessa
55012:
55013: 1§
55014:
55015:
55016: Avolaitos on hallinnollisesti jonkin vanki- Avolaitos on hallinnollisesti jonkin vanki-
55017: 64 HE 136/2000 vp
55018: Voimassa oleva laki Ehdotus
55019:
55020: lan tai suoraan oikeusministeriön alainen lan tai suoraan vapausseuraamusviraston
55021: sen mukaan kuin oikeusministeriö määrää. alainen sen mukaan kuin oikeusministeriö
55022: määrää.
55023:
55024: 2§ 2§
55025: Sakon muuntorangaistuksen ja enintään Vapausseuraamusvirasto voi määrätä
55026: kahden vuoden pituisen yhdestä tai useam- suoritetavaksi avolaitoksessa sakon muun-
55027: masta rikoksesta tuomitun vankeus- tarangaistuksen ja enintään kahden vuoden
55028: rangaistuksen ja sellaiseen rangaistukseen pituisen yhdestä tai useammasta rikoksesta
55029: yhteenlasketun sakon muuntorangaistuksen tuomitun vankeusrangaistuksen ja sellai-
55030: oikeusministeriö voi määrätä suoritettavaksi seen rangaistukseen yhteenlasketun sakon
55031: avolaitoksessa. Edellytyksenä avolaitokseen muuntorangaistuksen. Edellytyksenä avo-
55032: määräämiselle on, että tuomittu soveltuu laitokseen määräämiselle on, että tuomittu
55033: avolaitokseen ja sen toimintaan eikä ole soveltuu avolaitokseen ja sen toimintaan,
55034: syytä olettaa hänen luvatta poistuvan laitok- eikä ole syytä olettaa hänen luvatta poistu-
55035: sesta. van laitoksesta.
55036: Vankilassa tai nuorisovankilassa rangais- Vankilassa tai nuorisovankilassa rangais-
55037: tustaan suorittavan vangin oikeusministeriö tustaan suorittavan vangin vapausseu-
55038: voi määrätä siirrettäväksi avolaitokseen raamusvirasto voi määrätä siirrettäväksi
55039: määräajaksi tai rangaistuksen jäljellä olevaa avolaitokseen määräajaksi tai rangaistuksen
55040: osaa suorittamaan, jos se on vankeinhoidol- jäljellä olevaa osaa suorittamaan, jos se on
55041: lisista syistä tarkoituksenmukaista. Alle 18- vankeinhoidollisista syistä tarkoituksenmu-
55042: vuotiaan vangin siirtämisen on oltava hänen kaista. Alle 18-vuotiaan vangin siirtämisen
55043: etunsa mukaista, vaikka häntä ei voitaisi pi- tulee olla hänen etunsa mukaista, vaikka
55044: tää erillään aikuisista vangeista. Määräyk- häntä ei voitaisi pitää erillään aikuisista
55045: sen voi oikeusministeriön vahvistamien pe- vangeista. Määräyksen voi vapausseuraa-
55046: rusteiden mukaan antaa myös rangaistuslai- musviraston vahvistamien perusteiden mu-
55047: toksen johtaja. kaan antaa myös rangaistuslaitoksen johta-
55048: ja.
55049: Jos avolaitoksessa oleva vanki osoittautuu Jos avolaitoksessa oleva vanki osoittautuu
55050: mielenlaatunsa, käyttäytymisensä tai ruu- mielenlaatunsa, käyttäytymisensä tai ruu-
55051: miillisen kuntonsa puolesta sopimattomaksi miillisen kuntonsa puolesta sopimaHornaksi
55052: avolaitokseen, oikeusministeriö voi vanki- avolaitokseen, vapausseuraamusvirasto voi
55053: lan johtokunnan tai vastaavasti avolaitoksen vankilan johtajan tai vastaavasti avolaitok-
55054: esimiehen esityksestä taikka johtokuntaa tai sen esimiehen esityksestä taikka johtajaa
55055: esimiestä kuultuaan määrätä hänet siirrettä- tai esimiestä kuultuaan määrätä hänet siir-
55056: väksi vankilaan tai nuorisovankilaan. Avo- rettäväksi vankilaan tai nuorisovankilaan.
55057: laitosaika luetaan tällöin rangaistusajaksi. Avolaitosaika luetaan tällöin rangaistus-
55058: ajaksi.
55059:
55060: 3§ 3§
55061: Avolaitokseen määrätyn on käytettävä Avolaitokseen määrätyn on käytettävä
55062: omia vaatteitaan. Oikeusministeriö voi kui- omia vaatteitaan. Vapausseuraamusvirasto
55063: tenkin määrätä, että avovankiloissa tai jois- voi kuitenkin määrätä, että avovankiloissa
55064: sakin niistä noudatetaan mitä vangin vaate- tai joissakin niistä noudatetaan, mitä vangin
55065: tuksesta on 2luvun 7 §:ssä säädetty. vaatetuksesta 2 luvun 7 §:ssä säädetään.
55066:
55067:
55068: 6§
55069:
55070:
55071: Palkasta ja toimintarahasta on tehtävä Palkasta ja toimintarahasta on tehtävä
55072: HE 136/2000 vp 65
55073: Voimassa oleva laki Ehdotus
55074:
55075: laissa säädetty pidätys veron ennakkoperin- laissa säädetty pidätys veron ennakkoperin-
55076: tää varten. Palkasta avolaitoksessa olevan tää varten. Avolaitoksessa olevan on suori-
55077: on suoritettava laitokselle korvaus ylläpi- tettava palkasta laitokselle korvaus ylläpi-
55078: tomenoista ja ruokakustannuksista siten tomenoista ja ruokakustannuksista siten
55079: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin
55080: Loppuosa on mahdollisen ulosmittauksen säädetään. Jäljelle jäävä osa on mahdolli-
55081: jälkeen vähintään kaksi kertaa kuukaudessa sen ulosmittauksen jälkeen vähintään kaksi
55082: annettava avolaitoksessa olevan omaan kertaa kuukaudessa annettava avolaitokses-
55083: käyttöön. sa olevan omaan käyttöön.
55084:
55085:
55086: 7§
55087:
55088:
55089: Jos avolaitoksessa oleva on järjestysrik- Jos avolaitoksessa oleva on järjestysrik-
55090: komuksen taikka poistumisluvan, siviili- komuksen taikka poistumisluvan, siviili-
55091: työluvan tai opintoluvan ehtojen rikkomisen työluvan tai opintoluvan ehtojen rikkomisen
55092: vuoksi toimitettu vankilaan tai nuorisovan- vuoksi toimitettu vankilaan tai nuorisovan-
55093: kilaan, avolaitosaika luetaan rangais- kilaan, avolaitosaika luetaan rangais-
55094: tusajaksi. Laitoksesta poistumisen vuoksi tusajaksi. Laitoksesta luvatta poistumisen
55095: vankilaan tai nuorisovankilaan toimitetulle vuoksi vankilaan tai nuorisovankilaan toi-
55096: avolaitosaikaa ei lueta rangaistusajaksi. mitetulle avolaitosaikaa ei lueta rangaistus-
55097: Rikkomuksen laadun tai muun erityisen ajaksi. Rikkomuksen laadun tai muun eri-
55098: syyn takia oikeusministeriö voi edellä tässä tyisen syyn perusteella vapausseuraamusvi-
55099: momentissa tarkoitetuissa tapauksissa mää- rasto voi kuitenkin määrätä rangaistusajan
55100: rätä rangaistusajan laskemisesta toisin. Jos laskemisesta toisin. Jos avolaitoksessa ole-
55101: avolaitoksessa oleva on 1 momentin nojalla va on 1 momentin nojalla siirretty määrä-
55102: siin·etty määräajaksi vankilaan tai nuoriso- ajaksi vankilaan tai nuorisovankilaan, avo-
55103: vankilaan, avolaitosaikaa ei kuitenkaan saa laitosaikaa ei kuitenkaan saa määrätä mene-
55104: määrätä menetetyksi. tetyksi.
55105:
55106:
55107:
55108:
55109: 9 209296X
55110: 66 HE 136/2000 vp
55111:
55112:
55113:
55114: 4.
55115: Laki
55116: yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta
55117:
55118:
55119: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55120: muutetaan yhdyskuntapalvelusta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1 05511996) 1 §:n
55121: 2 momentti, 2 ja 6 §, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 moment-
55122: ti sekä 12 ja 13 § seuraavasti:
55123:
55124: Voimassa oleva laki Ehdotus
55125:
55126: 1§
55127:
55128: Yhdyskuntapalvelu Yhdyskuntapalvelu
55129:
55130:
55131: Enintään viisi tuntia yhdyskuntapalvelu- Enintään viisi tuntia yhdyskuntapalvelu-
55132: rangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa rangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa
55133: käyttämällä päihdeongelmien vähentämi- käyttämällä päihdeongelmien vähentämi-
55134: seen tarkoitettuja palveluja Kriminaali- seen tarkoitettuja palveluja yhdyskunta-
55135: huoltoyhdistyksen hyväksymällä tavalla. seuraamuskeskuksen hyväksymällä tavalla.
55136:
55137:
55138: 2§ 2§
55139:
55140: Yhdyskuntapalvelun toimeenpano Yhdyskuntapalvelun toimeenpano
55141:
55142: Yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vas- Yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vas-
55143: taa Kriminaalihuoltoyhdistys. taa yhdyskuntaseuraamuskeskus.
55144:
55145:
55146: 6§ 6§
55147:
55148: Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma
55149:
55150: Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten
55151: Kriminaalihuoltoyhdistys vahvistaa palve- yhdyskuntaseuraamuskeskus vahvistaa pal-
55152: lusuunnitelman, joka sisältää yhdyskunta- velusuunnitelman, joka sisältää yhdyskunta-
55153: palvelun yksityiskohtaisen aikataulun ja sen palvelun yksityiskohtaisen aikataulun ja sen
55154: muut ehdot. muut ehdot.
55155: Kriminaalihuoltoyhdistys voi pidentää Yhdyskuntaseuraamuskeskus voi pidentää
55156: palvelusuunnitelmassa vahvistettua suori- palvelusuunnitelmassa vahvistettua suori-
55157: tusaikaa enintään kolmella kuukaudella ker- tusaikaa enintään kolmella kuukaudella ker-
55158: rallaan, jos siihen on erityisiä syitä. Suori- rallaan, jos siihen on erityisiä syitä. Suori-
55159: tusaika ei näin pidennettynäkään saa ylittää tusaika ei näin pidennettynäkään saa ylittää
55160: yhtä vuotta kolmea kuukautta. yhtä vuotta kolmea kuukautta.
55161: HE 136/2000 vp 67
55162: Voimassa oleva laki Ehdotus
55163:
55164: 7§
55165:
55166: Palveluehdot Palveluehdot
55167:
55168:
55169: Tuomitulle, joka menettelee vastoin pal- Tuomitulle, joka menettelee vastoin pal-
55170: velusuunnitelmaa tai muita ehtoja, on Kri- velusuunnitelmaa tai muita ehtoja, on yh-
55171: minaalihuoltoyhdistyksen annettava suul- dyskuntaseuraamuskeskuksen annettava
55172: linen tai kirjallinen huomautus. suullinen tai kirjallinen huomautus.
55173:
55174:
55175: 8§ 8§
55176:
55177: Törkeä palveluehtojen rikkominen Törkeä palveluehtojen rikkominen
55178:
55179: Jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun Jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun
55180: suorittamista, jättää sen suorittamisen kes- suorittamista, jättää sen suorittamisen kes-
55181: ken tai muulla tavoin törkeästi rikkoo yh- ken tai muulla tavoin törkeästi rikkoo yh-
55182: dyskuntapalvelun ehtoja, Kriminaalihuolto- dyskuntapalvelun ehtoja, yhdyskuntaseu-
55183: yhdistyksen on viipymättä ilmoitettava asi- raamuskeskuksen on viipymättä ilmoitetta-
55184: asta viralliselle syyttäjälle. Samalla Krimi- va asiasta viralliselle syyttäjälle. Samalla
55185: naalihuoltoyhdistyksen on kiellettävä yh- yhdyskuntaseuraamuskeskuksen on kiellet-
55186: dyskuntapalvelun aloittaminen tai määrät- tävä yhdyskuntapalvelun aloittaminen tai
55187: tävä palvelun suorittaminen keskey- määrättävä palvelun suorittaminen kes-
55188: tettäväksi. keytettäväksi.
55189:
55190:
55191: 9§ 9§
55192:
55193: Este palvelun suorittamiselle Este palvelun suorittamiselle
55194:
55195: Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei
55196: ole muusta kuin 8 §:ssä tarkoitetusta syystä ole muusta kuin 8 §:ssä tarkoitetusta syystä
55197: mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen
55198: enimmäisajan kuluessa, Kriminaalihuolto- enimmäisajan kuluessa, yhdyskuntaseuraa-
55199: yhdistyksen on ilmoitettava asiasta viralli- muskeskuksen on ilmoitettava asiasta viral-
55200: selle syyttäjälle. Syyttäjä saattaa asian 8 §:n liselle syyttäjälle. Syyttäjä saattaa asian 8
55201: 2 momentissa tarkoitetun tuomioistuimen §:n 2 momentissa tarkoitetun tuomioistui-
55202: käsiteltäväksi. men käsiteltäväksi.
55203:
55204:
55205:
55206: 11 § 11 §
55207:
55208: Uusi vankeusrangaistus Uusi vankeusrangaistus
55209:
55210: Jos syyttäjä päättää syyttää yhdyskunta- Jos syyttäjä päättää syyttää yhdyskunta-
55211: palvelua suorittavaa rikoksesta, josta voi palvelua suorittavaa rikoksesta, josta voi
55212: syyttäjän arvion mukaan olla seuraamukse- syyttäjän arvion mukaan olla seuraamukse-
55213: na vankeutta, syyttäjä voi palvelun täytän- na vankeutta, syyttäjä voi palvelun täytän-
55214: töönpanon kieltämiseksi ilmoittaa asiasta töönpanon kieltämiseksi ilmoittaa asiasta
55215: 68 HE 136/2000 vp
55216: Voimassa oleva laki Ehdotus
55217:
55218: Kriminaalihuoltoyhdistykselle. Kriminaali- yhdyskuntaseuraamuskeskukselle. Yhdys-
55219: huoltoyhdistyksen on ilmoituksen saatuaan kuntaseuraamuskeskuksen on ilmoituksen
55220: kiellettävä palvelun aloittaminen tai jatka- saatuaan kiellettävä palvelun aloittaminen
55221: minen. tai jatkaminen.
55222:
55223:
55224: 12 §
55225:
55226: Täytäntöön pannun rangaistuksen vähen- Täytäntöön pannun rangaistuksen vähen-
55227: täminen täminen
55228:
55229: Jos lainvoimaa vailla täytäntöön pantava- Jos lainvoimaa vailla täytäntöön pantava-
55230: na ollut yhdyskuntapalvelutuomio muuttuu na ollut yhdyskuntapalvelutuomio muuttuu
55231: muutoksenhaun johdosta vankeudeksi, oi- muutoksenhaun johdosta vankeudeksi, va-
55232: keusministeriön vankeinhoito-osaston on pausseuraamusviraston on vähennettävä
55233: vähennettävä täytäntöön pantavasta vanke- täytäntöön pantavasta vankeusrangaistuk-
55234: usrangaistuksesta määrä, joka vastaa siitä sesta määrä, joka vastaa siitä yhdyskunta-
55235: yhdyskuntapalvelulla täytäntöön pantua palvelulla täytäntöön pantua osaa.
55236: osaa.
55237: Vastaava vähennys on tehtävä, kun tuo- Vastaava vähennys on tehtävä, kun tuo-
55238: mioistuin on kieltänyt yhdyskuntapalvelun mioistuin on kieltänyt yhdyskuntapalvelun
55239: täytäntöönpanon, mutta ei ole määrännyt täytäntöönpanon, mutta ei ole määrännyt
55240: vankeutena täytäntöön pantavaksi jäävän vankeutena täytäntöön pantavaksi jäävän
55241: rangaistuksen osan pituutta, taikka kun osa rangaistuksen osan pituutta, taikka kun osa
55242: yhteisestä vankeusrangaistuksesta on suori- yhteisestä vankeusrangaistuksesta on suori-
55243: tettu yhdyskuntapalveluna. tettu yhdyskuntapalveluna.
55244: Yhteisestä yhdyskuntapalvelurangaistuk- Vapausseuraamusviraston on vähennettä-
55245: sesta vankeinhoito-osaston on vähennettävä vä yhteisestä yhdyskuntapalvelurangaistuk-
55246: siitä yhdyskuntapalveluna aikaisemmin sesta yhdyskuntapalveluna aikaisemmin
55247: suoritettu osuus. Yhteisestä yhdyskuntapal- suoritettu osa sekä määrä, joka vastaa siitä
55248: velurangaistuksesta on vähennettävä myös vankeutena suoritettua osaa.
55249: määrä, joka vastaa siitä vankeutena suoritet-
55250: tua osaa.
55251: Vähentämisessä noudatetaan samaa van- Vähentämisessä noudatetaan samaa van-
55252: keuden ja yhdyskuntapalvelun muuntosuh- keuden ja yhdyskuntapalvelun muuntosuh-
55253: detta kuin yhdyskuntapalvelurangaistusta detta kuin yhdyskuntapalvelurangaistusta
55254: määrättäessä noudatettiin. Vähennystä las- määrättäessä on noudatettu. Vähennystä
55255: kettaessa käytetään tuomitulle edullisinta laskettaessa käytetään tuomitulle edullisinta
55256: laskentatapaa. laskentatapaa.
55257:
55258:
55259:
55260: 13 § 13 §
55261:
55262: Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset
55263:
55264: Tarkemmat säännöksiä tämän lain täytän- Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar-
55265: töönpanosta annetaan asetuksella. kemmat säännökset:
55266: 1) yhdyskuntapalvelupaikan järjestäjästä;
55267: 2) menettelystä soveltuvuusselvityksen
55268: laatimisessa;
55269: HE 136/2000 vp 69
55270: Voimassa oleva laki Ehdotus
55271:
55272: 3)yhdyskuntapalvelun suorittamisen val-
55273: vonnasta;
55274: 4)yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoon
55275: liittyvistä toimenpiteistä ja asiakirjoista se-
55276: kä täytäntöönpanon valvonnasta.
55277: Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet
55278: yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanosta ja
55279: vahvistaa kaavat tarvittaville asiakirjoille.
55280:
55281: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
55282: kuuta2001.
55283: 70 HE 136/2000 vp
55284:
55285:
55286:
55287: 5.
55288: Laki
55289: nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain muuttamisesta
55290:
55291: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55292: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1996 nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain
55293: (1 05811996) 2 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1
55294: ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti ja 13 §,
55295: sellaisena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 307/1999, seuraavasti:
55296:
55297: Voimassa oleva laki Ehdotus
55298:
55299: 2§
55300:
55301: Nuorisorangaistus Nuorisorangaistus
55302:
55303:
55304: Nuorisorangaistuksen toimeenpanosta Nuorisorangaistuksen toimeenpanosta
55305: vastaa Kriminaalihuoltoyhdistys. vastaa yhdyskuntaseuraamuskeskus.
55306:
55307:
55308: 6§ 6§
55309:
55310: Toimeenpanosuunnitelma Toimeenpanosuunnitelma
55311:
55312: Kriminaalihuoltoyhdistys, tuomitun Yhdyskuntaseuraamuskeskus, tuomitun
55313: asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunta ja asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunta ja
55314: tuomitulle määrätty valvoja laativat nuori- tuomitulle määrätty valvoja laativat nuori-
55315: sorangaistuksen toimeenpanosuunnitelman, sorangaistuksen toimeenpanosuunnitelman,
55316: jonka Kriminaalihuoltoyhdistys vahvistaa. jonka yhdyskuntaseuraamuskeskus vahvis-
55317: Suunnitelmaa voidaan vain erityisistä syistä taa. Suunnitelmaa voidaan vain erityisistä
55318: muuttaa vahvistamisen jälkeen. syistä muuttaa vahvistamisen jälkeen.
55319:
55320:
55321:
55322: 7§
55323:
55324: Nuorisorangaistukseen tuomitun velvolli- Nuorisorangaistukseen tuomitun velvolli-
55325: suudet suudet
55326:
55327:
55328: Tuomitulle, joka menettelee vastoin toi- Tuomitulle, joka menettelee vastoin toi-
55329: meenpanosuunnitelmaa tai sen nojalla an- meenpanosuunnitelmaa tai sen nojalla an-
55330: nettuja määräyksiä, on Kriminaalihuoltoyh- nettuja määräyksiä, on yhdyskuntaseuraa-
55331: distyksen annettava kirjallinen huomautus. muskeskuksen annettava kirjallinen huo-
55332: mautus.
55333: HE 136/2000 vp 71
55334: Voimassa oleva laki Ehdotus
55335:
55336: 8§ 8§
55337:
55338: Valvoja Valvoja
55339:
55340: Valvojan määrää Kriminaalihuoltoyhdis- Valvojan määrää yhdyskuntaseuraamus-
55341: tys. keskus.
55342:
55343:
55344:
55345: 9§ 9§
55346:
55347: Nuorisorangaistuksen suorittaminen Nuorisorangaistuksen suorittaminen
55348:
55349: Nuorisopalvelu on suoritettava tuomiois- Nuorisopalvelu on suoritettava tuomiois-
55350: tuimen määräämän valvonta-ajan kuluessa. tuimen määräämän valvonta-ajan kuluessa.
55351: Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei tässä Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei tässä
55352: ajassa muusta kuin 10 §:n 1 momentissa ajassa muusta kuin 10 §:n 1 momentissa
55353: mainitusta syystä ole mahdollista, Krimi- mainitusta syystä ole mahdollista, yhdys-
55354: naalihuoltoyhdistys voi pidentää valvonta- kuntaseuraamuskeskus voi pidentää valvon-
55355: aikaa yhteensä enintään kolmella kuukau- ta-aikaa yhteensä enintään kolmella kuu-
55356: della. Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei kaudella. Jos nuorisopalvelun suorittaminen
55357: edellä tarkoitetusta syystä ole mahdollista ei edellä tarkoitetusta syystä ole mahdollista
55358: Kriminaalihuoltoyhdistyksen pidentämässä pidennetyssä ajassa, tuomioistuin voi piden-
55359: ajassa, tuomioistuin voi pidentää valvonta- tää valvonta-aikaa enintään kuudella kuu-
55360: aikaa enintään kuudella kuukaudella tai eri- kaudella tai erityisestä syystä katsoa ran-
55361: tyisestä syystä katsoa rangaistuksen koko- gaistuksen kokonaan suoritetuksi.
55362: naan suoritetuksi.
55363: Jos Kriminaalihuoltoyhdistys haluaa saat- Jos yhdyskuntaseuraamuskeskus haluaa
55364: taa valvonta-ajan pidentämistä koskevan saattaa valvonta-ajan pidentämistä koske-
55365: asian tuomioistuimen käsiteltäväksi, sen on van asian tuomioistuimen käsiteltäväksi,
55366: laadittava asiasta selvitys viralliselle syyttä- sen on laadittava asiasta selvitys viralliselle
55367: jälle. Virallisen syyttäjän tulee viipymättä syyttäjälle. Virallisen syyttäjän tulee viipy-
55368: saattaa asia tuomitun asuinpaikan käräjäoi- mättä saattaa asia tuomitun asuinpaikan kä-
55369: keuden tai sen tuomioistuimen käsitel- räjäoikeuden tai sen tuomioistuimen käsitel-
55370: täväksi, joka ensimmäisenä oikeusasteena täväksi, joka ensimmäisenä oikeusasteena
55371: on ratkaissut nuorisorangaistukseen johta- on ratkaissut nuorisorangaistukseen johta-
55372: neen rikosasian. neen rikosasian.
55373:
55374:
55375:
55376: 10 § 10§
55377:
55378: Ehtojen rikkomisen käsittely Ehtojen rikkomisen käsittely
55379:
55380: Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei
55381: aloita nuorisorangaistuksen suorittamista aloita nuorisopalvelun suorittamista taikka
55382: taikka jättää suorittamisen kesken tai muu- jättää suorittamisen kesken tai muuten va-
55383: ten vakavasti rikkoo toimeenpano- kavasti rikkoo toimeenpanosuunnitelman
55384: suunnitelman ehtoja, Kriminaalihuol- ehtoja, yhdyskuntaseuraamuskeskuksen on
55385: toyhdistyksen on viipymättä laadittava sel- viipymättä laadittava selvitys asiasta viralli-
55386: vitys asiasta viralliselle syyttäjälle. Samalla selle syyttäjälle. Samalla yhdyskunta-
55387: 72 HE 136/2000 vp
55388: Voimassa oleva laki Ehdotus
55389:
55390: Kriminaalihuoltoyhdistys voi kieltää nuori- seuraamuskeskus voi kieltää nuorisopalve-
55391: sopalvelun aloittamisen tai keskeyttää sen. lun aloittamisen tai keskeyttää sen.
55392:
55393:
55394: 12 §
55395:
55396: Yhteisen rangaistuksen määrääminen Yhteisen rangaistuksen määrääminen
55397:
55398:
55399: Kun yhteinen vankeusrangaistus on 1 Kun yhteinen vankeusrangaistus on 1
55400: momentin mukaan tuomittu, Kriminaali- momentin mukaan tuomittu, yhdyskunta-
55401: huoltoyhdistyksen on muutoksenhausta seuraamuskeskuksen on muutoksenhausta
55402: huolimatta heti keskeytettävä nuoriso- huolimatta heti keskeytettävä nuoriso-
55403: rangaistuksen täytäntöönpano. Kriminaali- rangaistuksen täytäntöönpano. Yhdyskunta-
55404: huoltoyhdistys voi keskeyttää nuoriso- seuraamuskeskus voi keskeyttää nuoriso-
55405: rangaistuksen täytäntöönpanon myös, jos se rangaistuksen täytäntöönpanon myös, jos se
55406: saa viralliselta syyttäjäitä ilmoituksen, että saa viralliselta syyttäjäitä ilmoituksen, että
55407: nuorisorangaistukseen tuomittua tullaan nuorisorangaistukseen tuomittua tullaan
55408: syyttämään rikoksesta, joka syyttäjän arvi- syyttämään rikoksesta, joka syyttäjän arvi-
55409: on mukaan voi johtaa 1 momentissa tarkoi- on mukaan voi johtaa 1 momentissa tarkoi-
55410: tetun yhteisen vankeusrangaistuksen tuo- tetun yhteisen vankeusrangaistuksen tuo-
55411: mitsemiseen. mitsemiseen.
55412:
55413:
55414:
55415: 13§ 13 §
55416:
55417: Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset
55418:
55419: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- V aitioneuvoston asetuksella annetaan tar-
55420: töönpanosta annetaan asetuksella. kemmat säännökset:
55421: 1) täytäntöönpanoviranomaisista ja nuori-
55422: sopalvelupaikoista;
55423: 2) toimeenpanosuunnitelman laatimisesta;
55424: 3) nuorisorangaistukseen tuomitun val-
55425: vonnasta ja valvojan tehtävistä;
55426: 4) nuorisorangaistuksen täytäntöönpa-
55427: naan liittyvistä toimenpiteistä ja asiakirjois-
55428: ta.
55429: Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet
55430: nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta ja
55431: vahvistaa kaavat tarvittaville asiakirjoille.
55432:
55433: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
55434: kuuta 2001.
55435: HE 136/2000 vp 73
55436:
55437:
55438:
55439: 6.
55440: Laki
55441: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta
55442:
55443:
55444: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55445: muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/ 1940)
55446: 9, 10, 12 ja 28 §seuraavasti:
55447:
55448: Voimassa oleva laki Ehdotus
55449:
55450: 9§ 9§
55451: Ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksen- Ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksen-
55452: tekijäin valvonnan järjestäminen ja johto tekijöiden valvonnan järjestäminen ja johto
55453: kuuluu oikeusministeriölle. kuuluu vapauseuraamusvirastolle.
55454:
55455:
55456: 10 § 10 §
55457: Kun ehdollisesti tuomitun nuoren rikok- Kun ehdollisesti tuomitun nuoren rikok-
55458: sentekijän on oltava valvonnan alaisena, on sentekijän on oltava valvonnan alaisena, on
55459: oikeusministeriön määrättävä tuomitun val- yhdyskuntaseuraamuskeskuksen määrättävä
55460: vojaksi siihen sopivaksi katsomansa henkilö tuomitun valvojaksi yhdyskuntaseuraamus-
55461: tai huoltoyhdistys tahi annettava valvonnan keskuksen virkamies tai siihen sopivaksi
55462: järjestäminen asianomaisen (huoltolauta- katsomansa muu henkilö.
55463: kunnan) tehtäväksi.
55464:
55465: 12 § 12 §
55466: Jos ehdollisesti tuomittu on vähintään Jos ehdollisesti tuomittu on vähintään
55467: kuusi kuukautta kestäneenä valvonta-aikana kuusi kuukautta kestäneenä valvonta-aikana
55468: käyttäytynyt hyvin ja muutenkin on perus- käyttäytynyt hyvin ja muutenkin on perus-
55469: teltua aihetta otaksua, ettei valvonnan jat- teltua aihetta otaksua, ettei valvonnan jat-
55470: kaminen ole tarpeen, voi oikeusministeriö kaminen ole tarpeen, voi vapaus-
55471: valvojan esityksestä lakkauttaa valvonnan. seuraamusvirasto valvojan esityksestä lak-
55472: kauttaa valvonnan.
55473:
55474:
55475: 28 § 28 §
55476: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
55477: töönpanosta annetaan asetuksella. töönpanosta annetaan valtioneuvoston ase-
55478: tuksella.
55479:
55480: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
55481: kuuta 2001.
55482:
55483:
55484:
55485:
55486: 10 209296X
55487: 74 HE 136/2000 vp
55488:
55489:
55490:
55491: 7.
55492: Laki
55493: tutkintavankeudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
55494:
55495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55496: muutetaan tutkintavankeudesta 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (615/1974) 1 §,
55497: sellaisena kuin se on laissa 45511987, seuraavasti:
55498:
55499: Voimassa oleva laki Ehdotus
55500:
55501: 1§ 1§
55502: Rikoksen johdosta vangittu on heti vietä- Rikoksen johdosta vangittu on heti vietä-
55503: vä yleiseen vankilaan tai oikeusministeriön vä yleiseen vankilaan tai vapausseuraa-
55504: tutkiotavankien säilyttämistä varten hyväk- musviraston tutkiotavankien säilyttämistä
55505: symään laitokseen. Milloin rikoksen selvit- varten hyväksymään laitokseen. Jos rikok-
55506: tämiseksi on välttämätöntä, voi vangitsemi- sen selvittämiseksi on välttämätöntä, voi
55507: sesta päättänyt viranomainen kuitenkin vangitsemisesta päättänyt viranomainen
55508: määrätä hänet pidettäväksi muussa pitempi- kuitenkin määrätä hänet pidettäväksi muus-
55509: aikaista säilytystä varten sopivassa paikassa sa pitempiaikaista säilytystä varten sopivas-
55510: enintään siihen asti, kunnes syyte otetaan sa paikassa enintään siihen asti, kunnes syy-
55511: tuomioistuimessa käsiteltäväksi. Sen jäl- te otetaan tuomioistuimessa käsiteltäväksi.
55512: keen, kun syyte on ollut esillä tuomiois- Sen jälkeen, kun syyte on ollut esillä tuo-
55513: tuimessa, vangittu voidaan vain oikeusmi- mioistuimessa, vangittu voidaan vain vapa-
55514: nisteriön luvalla säilyttää muualla kuin ylei- usseuraamusviraston tai sen antamien oh-
55515: sessä vankilassa tai edellä mainitussa oike- jeiden mukaisesti vankilan johtajan luvalla
55516: usministeriön hyväksymässä laitoksessa. säilyttää muualla kuin yleisessä vankilassa
55517: Milloin vangittu on kutsuttu kuultavaksi tai edellä mainitussa vapausseuraamusvi-
55518: esitutkintaan muusta rikoksesta, hänet voi- raston hyväksymässä laitoksessa.
55519: daan vartioituna päästää esitutkintaa varten Jos vangittu kutsutaan kuultavaksi esitut-
55520: yleisen vankilan ulkopuolelle oikeusminis- kintaan muusta rikoksesta, hänet voidaan
55521: teriön ja muun säilytyspaikan ulkopuolelle vartioituna päästää esitutkintaa varten ylei-
55522: sen toiminnasta vastaavan virkamiehen lu- sen vankilan ulkopuolelle vapausseuraa-
55523: valla. musviraston ja muun säilytyspaikan ulko-
55524: puolelle sen toiminnasta vastaavan virka-
55525: miehen luvalla.
55526:
55527: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
55528: kuuta 2001.
55529: HE 136/2000 vp 75
55530:
55531:
55532:
55533: 8.
55534: Laki
55535: rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta
55536:
55537:
55538: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55539: . ffi:UUtetaan 20 päiv~nä elokuuta 1993 annetun rikosrekisterilain (770/1993) 4 §:n 1 momen-
55540: tn~ Johdantokappale Ja 3 kohta sekä 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 4 momentti
55541: laissa 1639/1995, seuraavasti:
55542:
55543: Voimassa oleva laki Ehdotus
55544:
55545: 4§ 4§
55546: Rikosrekisteristä luovutetaan henkilöä Rikosrekisteristä voidaan 3 §:ssä tai
55547: koskeva tieto: muussa laissa säädetyn salassapitovelvolli-
55548: suuden estämättä luovuttaa henkilöä koske-
55549: va tieto:
55550:
55551: 3) vankeinhoitolaitokselle ja Kriminaali- 3) vapausseuraamusvirastolle, yhdyskun-
55552: huoltoyhdistykselle rangaistuksen täytän- taseuraamuskeskukselle ja vankeinhoito-
55553: töönpanoa ja soveltuvuusselvitystä varten laitokselle rangaistuksen täytäntöönpanoa ja
55554: sekä oikeusministeriön asianomaiselle vir- soveltuvuusselvitystä varten sekä oikeus-
55555: kamiehelle armahdusasioiden esittelyä var- ministeriön asianomaiselle virkamiehelle
55556: ten; armahdusasioiden esittelyä varten;
55557:
55558: Oikeushenkilöä koskeva tieto luovutetaan Oikeushenkilöä koskeva tieto luovutetaan
55559: muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle vi- muulle 1 momentissa tarkoitetulle viran-
55560: ranomaiselle vankeinhoitolaitokselle. Tie- omaiselle kuin vapausseuraamusvirastolle,
55561: toa ei luovuteta myöskään Kriminaalihuol- yhdyskuntaseuraamuskeskukselle tai van-
55562: toyhdistykselle. keinhoitolaitokselle.
55563:
55564: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
55565: kuuta 2001.
55566: 76 HE 136/2000 vp
55567:
55568:
55569: 9.
55570: Laki
55571: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminasta rikosasioissa annettujen
55572: tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain 24 ja 27 §:n muuttamisesta
55573:
55574: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55575: muutetaan Suomen ja muidenpohjoismaidenvälisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa
55576: annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain (326/ 1963)
55577: 24 ja 27 § seuraavasti:
55578:
55579: Voimassa oleva laki Ehdotus
55580:
55581:
55582: 24 § 24 §
55583: Tämän lain 1, 5, 10 ja 17 §:ssä tarkoitetun Tämän lain 1, 5, 10 ja 17 §:ssä tarkoitetun
55584: pyynnön tekee Islannin, Norjan, Ruotsin tai pyynnön tekee Islannin, Norjan, Ruotsin tai
55585: Tanskan asianomainen viranomainen. Oi- Tanskan asianomainen viranomainen. Va-
55586: keusministeriö ratkaisee, onko pyyntöön pausseuraamusvirasto ratkaisee, onko
55587: suostuttava. pyyntöön suostuttava.
55588:
55589: 27§ 27 §
55590: Pyynnön, joka tarkoittaa 4 tai 8 §:n mu- Pyynnön, joka tarkoittaa 4 tai 8 §:n mu-
55591: kaista täytäntöönpanoa taikka 15 tai kaista täytäntöönpanoa taikka 15 tai
55592: 22 §:ssä edellytettyä valvonnan järjestämis- 22 §:ssä edellytettyä valvonnan järjestämis-
55593: tä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tans- tä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tans-
55594: kassa, esittää oikeusministeriö. kassa, esittää vapausseuraamusvirasto.
55595: Jos pyyntö koskee sakon muuntorangais- Jos pyyntö koskee sakon muuntorangais-
55596: tuksen täytäntöönpanoa, oikeusministeriön tuksen täytäntöönpanoa, vapausseuraamus-
55597: on määrättävä muuotarangaistuksen aika, viraston on määrättävä muuotarangaistuk-
55598: niin kuin 8 §:n 2 momentissa sanotaan. sen aika.
55599:
55600: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
55601: kuuta 2001.
55602: HE 137/2000 vp
55603:
55604:
55605:
55606:
55607: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi henkilötieto-
55608: lain muuttamisesta
55609:
55610:
55611:
55612: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
55613:
55614: Esityksessä ehdotetaan henkilötietolainsää- lötietodirektiivissä säädetyssä menettelyssä
55615: dännön muuttamista niin, että säännöksissä päättää tietosuojan tason riittävyydestä tai
55616: otetaan huomioon niin sanotun henkilötieto- riittämättömyydestä jäsenvaltioita sitovalla
55617: direktiivin nojalla tapahtuva komission tavalla. Henkilötietolakiin ehdotetaan lisättä-
55618: päätöksenteko. väksi säännökset komission päätöksenteosta
55619: Henkilötietodirektiivin mukaan henkilötie- ja päätösten velvoittavuudesta.
55620: toja voidaan siirtää Euroopan unionin Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
55621: ulkopuoliseen maahan yleensä vain sillä dollisimman pian sen jälkeen, kun se on
55622: edellytyksellä, että kyseisessä maassa taataan hyväksytty ja vahvistettu.
55623: tietosuojan riittävä taso. Komissio voi henki-
55624:
55625:
55626:
55627:
55628: 209275Z
55629: 2 HE 137/2000 vp
55630:
55631:
55632:
55633:
55634: YLEISPERUSTELUT
55635:
55636: 1. Nykytila jäsenvaltioita direktiiviä ei ole vielä pantu
55637: täytäntöön. Henkilötietolaki on sovelta-
55638: 1.1. Henkilötietojen siirtoa EU :n ulko- ~~~alalta~n ka~tav~ h~nkilötietojen käsittelyä
55639: puolelle koskeva sääntely saanteleva yleislaki, Jota sovelletaan täyden-
55640: ~äväst~ ~yös henkilötietojen käsittelyä
55641: Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsit- Jollakm tietyllä alueella sääntelevän erityis-
55642: telyssä ja näiden tietojen vapaasta lainsäädännön rinnalla.
55643: liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamen- Henkilötietoja voidaan henkilötietodirek-
55644: ~in. ja neuvoston direktiivin (95/46/EY), tiivin 25 artiklassa ilmaistun pääsäännön
55645: jäljempänä henkilötietodirektiivi, tavoittee- mukaan siirtää EU:n ulkopuoliseen niin sa-
55646: na on turvata yksilöiden perusoikeudet ja nott~un kolmanteen maahan vain, jos
55647: -vapaudet, erityisesti oikeus yksityisyy- kyseisessä maassa taataan tietosuojan riittävä
55648: teen henkilötietojen automaattisessa taso. Tietosuojan tason riittävyyttä on artik-
55649: tietojenkäsittelyssä ja manuaalisissa henkilö- lan 2 kohdan mukaan arvioitava kaikkien
55650: rekisteritoiminnoissa sekä henkilötietojen tiettyyn siirtoon tai siirtojen ryhmään liittyvi-
55651: vap~a. liikkuminen Euroopan unionin jäsen- en olosuhteiden osalta. Erityisesti on otettava
55652: valtiOiden välillä. Koska henkilötietojen huomioon tietojen luonne, suunnitellun käsit-
55653: kansainvälinen siirto on tarpeen muun ohella ~elyn tai .suunniteltujen käsittelyjen tarkoitus
55654: kansainvälisen kaupan kehittämiseksi, henki- Ja kestoaika, alkuperämaa ja lopullinen koh-
55655: lötietodirektiivillä taattava yksilöiden de, kyseisessä kolmannessa maassa voimassa
55656: tietosuoja ei ole esteenä henkilötietojen siir- olevat yleiset tai alakohtaiset oikeussäännöt
55657: rolle sellaisiin kolmansiin maihin, jotka sekä ammattisäännöt ja tässä maassa nouda-
55658: voivat turvata tietosuojan riittävän tason. tettavat turvatoimet.
55659: Henkilötietodirektiiviä sovelletaan yhteisön Suomen lainsäädännössä henkilötietodirek-
55660: oikeuden eli Euroopan unionin ensimmäisen ~iivin 25 artiklaan sisältyvä periaate
55661: pilarin oikeusjärjestelmän alaan kuuluvaan Ilmaistaan henkilötietolain 22 §:ssä. Sään-
55662: henkilötietojen käsittelyyn. Myös komission nöksen mukaan henkilötietoja voidaan siirtää
55663: henkilötietodirektiivin nojalla tekemä päätös Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueen tai
55664: tietosuojan tason riittävyydestä kolmannessa f:uroopan t~lousalueen (ETA) ulkopuolelle
55665: maassa voi näin ollen kohdistua vain sellai- amoastaan, JOS kyseisessä maassa taataan tie-
55666: seen henkilötietojen käsittelyyn, joka tosuojan riittävä taso. Tietosuojan tason
55667: toteutetaan ensimmäisen pilarin alueella. riittävyyden asianomaisessa kolmannessa
55668: Henkilötietodirektiiviä ei sovelleta Euroopan maassa arvioi kussakin tapauksessa rekiste-
55669: unionin toisen ja kolmannen pilarin alueella rini?itäj~ _ja. tietosuojavaltuutettu, jolle
55670: toteutettavaan henkilötietojen käsittelyyn, rekistennpitäjän on henkilötietolain 36 §:n 2
55671: kuten henkilötietojen käsittelyyn, joka liittyy momentin 1 kohdan mukaan ilmoitettava 22
55672: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V ja §:n nojalla toteutettavasta henkilötietojen
55673: VI osastossa tarkoitettuun yleistä turvalli- siirrosta. ETA-maat on rinnastettu henkilötie-
55674: suutta, puolustusta, valtion turvallisuutta ja tolaissa EU:n jäsenvaltioihin, koska ETA:aan
55675: valtion toimintaa rikosoikeuden alalla koske- kuuluvat EU:n ulkopuoliset maat, Islanti,
55676: viin toimiin. Norja ja Liechtenstein ovat sitoutuneet saat-
55677: Jäsenvaltioiden on tullut toteuttaa di- tamaan kansalliset lainsäädäntönsä
55678: rektiivin edellyttämät lainsäädännölliset vastaamaan henkilötietodirektiivin vaatimuk-
55679: toimenpiteet viimeistään 24 päivänä lokakuu- sia.
55680: ta 1998. Suomessa henkilötietojen käsittely Henkilötietodirektiivin 26 artiklassa sääde-
55681: on saatettu vastaamaan direktiivin velvoittei- tään niistä poikkeusperusteista, jotka
55682: ta 1 päivänä kesäkuuta 1999 voimaan oikeuttavat siirtämään henkilötietoja sellai-
55683: tulleella henkilötietolailla (523/ 1999). Osassa seen kolmanteen maahan, jossa ei taata
55684: HE 137/2000 vp 3
55685:
55686:
55687: tietosuojan riittävää tasoa 25 artiklan 2 koh- kolmansista maista, joissa vallitsevat saman-
55688: dassa tarkoitetulla tavalla. Henkilötietojen laiset olosuhteet, eikä muodosteta peiteltyä
55689: siirto on 26 artiklan 1 kohdan mukaan sal- kaupan estettä yhteisön tämänhetkisten kan-
55690: littua muun muassa rekisteröidyn sainvälisten sitoumusten mukaisesti.
55691: yksiselitteisesti antamalla suostumuksella tai, Komissio toteaa tietosuojan tason riittä-
55692: jos siirto on tarpeen rekisteröidyn ja rekiste- vyyden henkilötietodirektiivin 31 artiklan 2
55693: rinpitäjän välisen sopimuksen täytäntöön kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
55694: panemiseksi tai oikeusvaateen laatimiseksi. Komissiota avustaa jäsenvaltioiden edustajis-
55695: Jäsenvaltio voi 26 artiklan 2 kohdan nojalla ta koostuva komitea, jonka puheenjohtajana
55696: hyväksyä henkilötietojen siirron kolmanteen on komission edustaja. Puheenjohtaja tekee
55697: maahan myös, jos rekisterinpitäjä antaa riit- komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpi-
55698: tävät takeet henkilöiden yksityisyyden teistä ja komitea antaa siitä lausuntonsa.
55699: suojasta. Komissio konsultoi asiassa myös jäsenvalti-
55700: Henkilötietodirektiivin 26 artiklaa vastaava oiden tietosuojan valvontaviranomaisia, jotka
55701: sääntely sisältyy henkilötietolain 23 §:ään. ottavat asiaan kantaa henkilötietodirektiivin
55702: Pykälässä säädetään siitä, milloin henkilötie- 29 artiklan tietosuojatyöryhmässä. Saatuaan
55703: tojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle on komitean lausunnon komissio päättää toi-
55704: mahdollista silloin, kun edellä mainitut 22 menpiteistä. Jos toimenpiteet eivät ole
55705: §:ssä säädetyt yleiset edellytykset henkilötie- komitean lausunnon mukaisia, komission on
55706: tojen siirrolle eivät täyty. ilmoitettava niistä viipymättä neuvostolle ja
55707: lykättävä päättämiensä toimenpiteiden sovel-
55708: 1.1. Komission päätökset tamista. Neuvosto voi määräenemmistöllä
55709: päättää asiasta toisin.
55710: Yleistä Henkilötietojen siirto kolmanteen maahan
55711: on henkilötietodirektiivin 25 artiklassa sääde-
55712: Komissio voi henkilötietodirektiivin 25 ar- tyistä edellytyksistä poiketen 26 artiklan 4
55713: tiklan 6 kohdan mukaan todeta, että tietyssä kohdan mukaan mahdollista myös, jos ko-
55714: kolmannessa maassa taataan tietosuojan riit- missio päättää 31 artiklan 2 kohdassa
55715: tävä taso 25 artiklan 2 kohdan tarkoittamassa mainitun menettelyn mukaisesti, että tietyillä
55716: merkityksessä. Jäsenvaltioiden on toteutet- mallisopimuslausekkeilla annetaan riittävät
55717: tava tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen takeet henkilöiden yksityisyyden suojasta.
55718: komission päätöstä. Direktiivin 25 artiklan 4 Komissio on tehnyt 26 päivänä heinäkuuta
55719: kohdan nojalla komissio voi edellä mainitun 2000 ensimmäiset päätöksensä tietosuojan
55720: menettelyn mukaisesti todeta, että tietyssä tason riittävyydestä Unkarin, Sveitsin ja Yh-
55721: kolmannessa maassa ei taata tietosuojan riit- dysvaltojen osalta. Unkarin ja Sveitsin osalta
55722: tävää tasoa. Tällöin jäsenvaltioiden on komissio on katsonut tietosuojan riittävän
55723: toteutettava tarvittavat toimenpiteet kysei- tason tulevan turvatuksi kansallisella
55724: seen kolmanteen maahan kohdistuvien lainsäädännöllä. Yhdysvaltojen osalta ko-
55725: samanluonteisten siirtojen estämiseksi. missio on katsonut niin sanotun Safe
55726: Tietosuojan tason riittävyys voi perustua harbor -järjestelmän turvaavan tietosuojan
55727: joko kyseisessä kolmannessa maassa voimas- tason. Komission päätöksiä voidaan tarkistaa
55728: sa olevaan tietosuojalainsäädäntöön tai aina, kun päätöksen täytäntöönpanosta saadut
55729: tietosuojan taso voidaan taata muilla keinoin, kokemukset osoittavat sen olevan tarpeen.
55730: kuten esimerkiksi kyseisessä maassa voimas- Joka tapauksessa komissio arvioi päätösten
55731: sa olevilla yleisillä tai alakohtaisilla täytäntöönpanon kolmen vuoden kuluttua sii-
55732: oikeussäännöillä ja noudatettavilla turva- tä, kun ne on annettu tiedoksi jäsenvaltioille.
55733: toimilla. Koska kolmansissa maissa
55734: noudatetaan toisistaan poikkeavia tietosuojaa Unkarin ja Sveitsin lainsäädäntö
55735: koskevia näkemyksiä, on tietosuojan riittä-
55736: vyys arvioitava ja komission päätökset Komissio on 26 päivänä heinäkuuta 2000
55737: tehtävä siten, ettei mielivaltaisesti tai epäoi- tekemillään päätöksillä katsonut, että Unkari
55738: keudenmukaisesti syrjitä mitään niistä ja Sveitsi tarjoavat kaikessa henkilötietodi-
55739: 4 HE 137/2000 vp
55740:
55741:
55742: rektiivin soveltamisalaan kuuluvassa henki- kaupallisista syistä on pidetty tärkeänä,
55743: lötietojen käsittelyssä riittävän tietosuojan että henkilötietojen siirto Yhdysvaltoihin
55744: tason EU:sta siirrettäville henkilötiedoil- olisi mahdollisimman joustavaa, ovat komis-
55745: le. Tämä johtuu näiden maiden sio ja Yhdysvaltojen hallitus joutuneet
55746: tietosuojalainsäädännöstä ja siitä, että miettimään ratkaisuja, joilla tietosuojan riit-
55747: nämä maat ovat liittyneet Euroopan tävä taso henkilötietojen siirrossa tulisi
55748: neuvoston jäsenvaltioiden vuonna 1981 te- turvatuksi.
55749: kemään yleissopimukseen yksilöiden Komissio on Yhdysvaltojen kanssa henki-
55750: suojelusta henkilötietojen automaattisessa lötietodirektiivin 25 artiklan 5 kohdassa
55751: tietojenkäsittelyssä (SopS 36/2000). Kum- käymiensä keskustelujen nojalla 26 päivä-
55752: massakin maassa tietosuojaa koskevien nä heinäkuuta 2000 päättänyt, että
55753: säännösten soveltaminen on taattu muu- henkilötietojen siirroissa Yhdysvaltoihin tie-
55754: toksenhakukeinoin ja riippumattomien tosuojan riittävä taso on taattu, jos
55755: viranomaisten valvonnalla. yhdysvaltalainen siirronsaaja on sitoutunut
55756: Unkarissa henkilötietojen suojaa turvataan noudattamaan Yhdysvaltojen kauppaministe-
55757: sekä perustuslailla että tietosuojalailla, joka riön (US Department of Commerce) ja
55758: on tullut voimaan 1 päivänä toukokuuta komission hyväksymiä ja Yhdysvaltojen
55759: 1993. Henkilötietojen suojaan liittyviä sään- kauppaministeriön vahvistamia niin sanottu-
55760: nöksiä on myös alakohtaisissa laeissa. ja kansainvälisiä Safe harbor ("turvasatama")
55761: Myös Sveitsissä henkilötietojen suojasta on -periaatteita.
55762: säädetty sekä perustuslaissa että liittovaltion Safe harbor -järjestelmään voi liittyä yh-
55763: ja kantonien lainsäädännössä. Liittovaltion dysvaltalainen organisaatio, jossa sovelletaan
55764: perustuslaissa taataan kaikille henkilöille oi- tehokkaan henkilötietojen suojan takaavaa
55765: keus yksityisyyden suojaan ja erityisesti lainsäädäntöä tai säännöstöä. Organisaation
55766: oikeus suojeluun henkilötietojen väärinkäyt- tulee kuulua sellaisen komission päätöksessä
55767: töä vastaan. Liittovaltion tuomioistuimen luetellun Yhdysvaltojen valtiollisen toimie-
55768: kehittämässä oikeuskäytännössä on vahvis- limen lakisääteisen toimivallan piiriin, jolla
55769: tettu yleiset periaatteet, joita sovelletaan on valtuudet tutkia valituksia ja määrätä kor-
55770: henkilötietojen käsittelyyn sekä liittovaltion vauksia sopimattomista tai harhaanjohtavista
55771: että kantonien tasolla. käytännäistä sekä tarjota oikeussuojaa yksi-
55772: Sveitsin liittovaltion yleinen tietosuojala- tyisille, jos periaatteita ei noudateta.
55773: ki tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta Järjestelmään liittyneiden organisaatioiden
55774: 1993. Lakia sovelletaan liittovaltion toi- on noudatettava Safe harbor -periaatteita ja
55775: mielinten ja koko yksityissektorin sitouduttava periaatteiden noudattamiseen
55776: suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn, se- julkisesti. Jos Safe harbor-järjestelmään
55777: kä kantonien toimielinten suorittamaan liittynyt organisaatio ei noudata tietosuojape-
55778: käsittelyyn liittovaltion lainsäädännön täy- riaatteita, asian on oltava kannekelpoinen
55779: täntöönpanemiseksi, jos kantonit eivät Federal Trade Comission Act -lain nojalla,
55780: määrää, että kyseisiin käsittelyihin sovelle- jossa kielletään kauppaa koskevat tai kaup-
55781: taan kantonien tietosuojaa koskevia paan vaikuttavat sopimattomat tai vilpilliset
55782: säännöksiä. Useimmat kantonit ovat antaneet toimet, tai vastaavan muun lain nojalla, jossa
55783: lakeja sellaisia aloja koskevasta tietosuojasta, kielletään kyseiset toimet.
55784: jotka kuuluvat niiden toimivaltaan. Muissa Safe harbor -järjestelmään liitytään il-
55785: kantoneissa tietojen käsittelyä ohjaavat ohje- moittamalla asiasta Yhdysvaltojen
55786: säännön tasoiset määräykset tai kantonien kauppaministeriölle tai sen nimeämälle edus-
55787: tuomioistuimissa kehitetyt periaatteet. tajalle. Yhdysvaltojen kauppaministeriö tai
55788: sen nimeämä ylläpitää yleisesti saatavilla
55789: Yhdysvallat ja Safe harbor -järjestelmä olevaa luetteloa organisaatioista, jotka
55790: ilmoittavat noudattavansa Safe harbor
55791: Päinvastoin kuin edellä mainituissa -periaatteita. Kauppaministeriö tai sen ni-
55792: maissa, Yhdysvalloissa ei ole yleistä tie- meämä edustaja pitää julkisesti saatavilla
55793: tosuojalainsäädäntöä. Koska muun muassa myös kaikki sille ilmoitetut lopulliset päätök-
55794: HE 137/2000 vp 5
55795:
55796:
55797: set, joiden mukaan organisaatio on jättänyt riittävät takeet tietosuojan tasosta. Jäsen-
55798: noudattamatta Safe harbor-periaatteita tai valtioiden on toteutettava tarvittavat
55799: jotka koskevat muita seikkoja, joiden perus- toimenpiteet noudattaakseen komission pää-
55800: teella organisaation osallistuminen Safe töksiä.
55801: harbor -järjestelmään saattaa päättyä. Tällai- Komissio on aloittanut tietosuojan tason
55802: sia seikkoja ovat esimerkiksi yritysostot ja takaavien mallisopimuslausekkeiden laatimi-
55803: sulautumiset. sen direktiivin 31 artiklan 2 kohdan
55804: Safe harbor -periaatteiden mukaan organi- mukaisessa komiteamenettelyssä.
55805: saation on muun muassa ilmoitettava
55806: rekisteröidylle, mihin tarkoitukseen se kerää
55807: ja käyttää häntä koskevia tietoja sekä annet- 1.2. Jäsenvaltioiden velvoitteet
55808: tava rekisteröidylle mahdollisuus päättää,
55809: saako hänen henkilötietojaan käyttää al- Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön
55810: kuperäisen käyttötarkoituksen kanssa henkilötietodirektiivi kansallisessa lainsää-
55811: yhteensopimattomaan tarkoitukseen tai luo- dännössään. Komission edellä kuvatut
55812: vuttaa kolmansille. Periaatteet takaavat päätökset ovat jäsenvaltioita velvoittavia. Jä-
55813: lähtökohtaisesti rekisteröidylle tarkastusoi- senvaltioiden on lähtökohtaisesti sallittava
55814: keuden häntä koskeviin tietoihin ja oikeuden tietojen siirto sellaiseen kolmanteen maahan,
55815: saada virheelliset tiedot korjatuiksi. Safe jossa komissio on todennut tietosuojan tason
55816: harbor -periaatteisiin sitoutuneiden organi- turvatuksi. Henkilötietojen sallitun siirron
55817: saatioiden on huolehdittava henkilötietojen edellytyksenä on kuitenkin myös, että hen-
55818: suojaamisesta ja periaatteiden rikkomisen va- kilötietodirektiivin muut säännökset
55819: ralta on kunkin organisaation osalta oltava täytäntöönpanevia kansallisia säännöksiä
55820: olemassa menettelyt, joilla varmistetaan tie- noudatetaan ennen tietojen siirtämistä. Tie-
55821: tosuojaperiaatteiden noudattaminen ja tosuojalautakunta voi henkilötietolain 44 §:n
55822: organisaatiolle koituvat seuraamukset niiden nojalla kieltää henkilötietojen siirron, ellei
55823: noudattamatta jättämisestä. siirrettävien tietojen käsittelyssä ole nouda-
55824: tettu kansallisia säännöksiä.
55825: Rekisterinpitäjän antamien takeiden riittä- Unkarin, Sveitsin ja Yhdysvaltojen tie-
55826: vyyden arviointi ja komission mallisopimus- tosuojan tason riittävyyttä koskevien
55827: lausekkeet komission päätösten mukaan jäsenvaltioiden
55828: on toteutettava päätösten noudattamisen edel-
55829: Vaikka tietosuojan tasoa tietyssä kolman- lyttämät toimenpiteet 90 päivän kuluessa
55830: nessa maassa ei olisikaan todettu turvatuksi siitä, kun ne on annettu tiedoksi jäsenval-
55831: henkilötietodirektiivin 25 artiklassa edellyte- tioille. Päätökset on annettu tiedoksi
55832: tyllä tavalla, voi jäsenvaltio kuitenkin jäsenvaltioiden pysyville edustajille 27 päi-
55833: henkilötietodirektiivin 26 artiklan 2 kohdan vänä heinäkuuta 2000 ja julkaistu yhteisön
55834: mukaan hyväksyä tietojen siirron tällaiseen virallisessa lehdessä 25 päivänä elokuuta
55835: maahan, jos rekisterinpitäjä antaa riittävät ta- 2000.
55836: keet henkilöiden yksityisyyden suojasta ja
55837: perusoikeuksien ja -vapauksien suojasta sekä 1.3. Ehdotetut muutokset
55838: vastaavien oikeuksien soveltamisesta. Rekis-
55839: terinpitäjän antamat takeet voivat johtua Henkilötietolakiin ei sisälly säännöksiä,
55840: erityisesti tietojen siirrossa käytettävistä so- joissa todettaisiin edellä mainittujen komissi-
55841: pimuslausekkeista. Jos toinen jäsenvaltio tai on päätösten velvoittavuus arvioitaessa
55842: komissio ilmaisee vastalauseensa edellä mai- kansallisesti kolmannen maan tietosuojan ta-
55843: nittujen takeiden hyväksymisestä, komissio son riittävyyttä. Lakiin ei sisälly myöskään
55844: voi direktiivin 31 artiklan 2 kohdassa maini- nimenomaista säännöstä siitä, että tietojen
55845: tun menettelyn mukaisesti päättää, ovatko siirto olisi sallittu silloin kun siirrossa
55846: takeet riittävät. Komissio voi edellä maini- käytetään komission hyväksymiä malli-
55847: tun menettelyn mukaisesti päättää myös, että sopimuslausekkeita. Näiden säännösten
55848: tietyillä mallisopimuslausekkeilla annetaan lisääminen henkilötietolakiin on tullut ajan-
55849: 6 HE 137/2000 vp
55850:
55851:
55852: kohtaiseksi komission edellä kuvattujen pää- mainituilla perusteilla tapahtuvista henkilö-
55853: tösten teon ollessa vireillä. Henkilötietojen tietojen siirroista kolmansiin maihin. Näiden
55854: siirron perusteiden ilmeneminen selvästi ja ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävien
55855: kokonaisuudessaan laista lisäisi myös henki- kolmansien maiden määrä tulee lisääntymään
55856: lötietojen käsittelyn avoimuutta. Näistä syistä sitä mukaa kuin komissio tekee edellä kuvat-
55857: esitetään, että henkilötietolakia täydennettäi- tuja päätöksiä tietosuojan tason riittävyydestä
55858: siin säännöksillä, joiden mukaan kyseisissä maissa.
55859: henkilötietojen siirto kolmansiin maihin voi Komissio antaa tekemänsä päätökset tie-
55860: perustua myös komission hyväksymiin edellä doksi jäsenvaltioille. Komission päätökset
55861: kuvattuihin päätöksiin tai mallisopimuslau- julkaistaan myös Euroopan yhteisöjen vi-
55862: sekkeisiin. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole rallisessa lehdessä. Tietosuojavaltuutetun
55863: kustannusvaikutuksia. Henkilötietojen siir- tehtävänä olisi muun toimialaansa kuuluvan
55864: rosta kolmansiin maihin ei olisi tiedotustoiminnan ohella pitää yleisesti saa-
55865: velvollisuutta ilmoittaa tietosuojavaltuutetul- tavilla tiedot komission päätöksistä ja Safe
55866: le, jos siirto perustuu edellä mainittuihin harbor -järjestelmään liittyneistä organisaa-
55867: komission päätöksiin tai mallisopimuslau- tioista sekä komission hyväksymät
55868: sekkeisiin. mallisopimuslausekkeet.
55869: Jonkir, verran lisätyötä tietosuojavaltuute-
55870: 2. Esityksen vaikutukset tulle aiheutuu myös tietosuojavaltuutettujen
55871: kansainvälisestä yhteistyöstä Safe harbor
55872: Ehdotuksella täsmennettäisiin henkilötieto- -järjestelmän mukaisessa EU:n tietosuoja-
55873: lain säännöksiä niistä perusteista, joilla viranomaisten paneelissa. Kyse on
55874: henkilötietojen siirto kolmansiin maihin on tietosuojaviranomaisten vapaamuotoisesta
55875: henkilötietodirektiivin mukaan sallittua. järjestelystä, jossa nämä voivat antaa oh-
55876: Henkilötietodirektiivin tarkoitus on yksi- jeita Safe harbor -järjestelmään liittyneille
55877: tyisyyden suojan turvaamisen ohella, että organisaatioille ja toimia muutenkin näi-
55878: henkilötietojen siirto olisi vapaata paitsi toi- hin organisaatioihin nähden Safe harbor
55879: siin EU:n jäsenvaltioihin, myös sellaisiin -periaatteiden täytäntöönpanoa tukevana
55880: kolmansiin maihin, joissa tietosuojan riittävä toimielimenä.
55881: taso turvataan direktiivin edellyttämällä ta- Koska komission päätöksiin tai mallisopi-
55882: valla. Nämä maat rionastuvat oikeuksissa ja muslausekkeisiin perustuvista henkilötietojen
55883: velvollisuuksissa EU:n jäsenvaltioihin, eikä siirroista ei olisi velvollisuutta ilmoittaa tie-
55884: niitä saa kohdella eri tavoin kuin jäsenval- tosuojavaltuutetulle, tämä toisaalta vähentäisi
55885: tioita. Henkilötietojen siirto sellaiseen henkilötietojen siirtoa koskevien ilmoitusten
55886: kolmanteen maahan, jossa komissio on pää- käsittelystä tietosuojavaltuutetulle aiheutuvaa
55887: töksellään todennut tietosuojan riittävän työtä.
55888: tason tulevan turvatuksi, on vapaata. Näiden Ehdotetuilla muutoksilla ei ole kustannus-
55889: maiden joukko laajenee sitä mukaa kuin ko- vaikutuksia.
55890: missio tekee tällaisia päätöksiä. Myös
55891: komission hyväksymät mallisopimuslausek- 3. Asian valmistelu
55892: keet tulevat helpottamaan rekisterinpitäjien
55893: mahdollisuuksia siirtää henkilötietoja EU:n Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyö-
55894: ulkopuolelle. nä oikeusministeriössä. Esitysehdotuksesta
55895: Rekisterinpitäjillä ei olisi velvollisuut- pyydettiin lausunto tietosuojavaltuutetulta,
55896: ta ilmoittaa tietosuojavaltuutetulle edellä jolla ei ollut siihen huomautettavaa.
55897: HE 137/2000 vp 7
55898:
55899:
55900:
55901:
55902: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
55903:
55904: 1. Lakiehdotusten perustelut kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti,
55905: että tietyssä kolmannessa maassa ei taata tie-
55906: 22 a §. Komission päätökset. Henkilötieto- tosuojan riittävää tasoa 25 artiklan 2
55907: jen siirto EU:n jäsenvaltioiden alueen ja kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jäsenvaltioi-
55908: ETA:n ulkopuolelle olisi 1 momentin mu- den on toteutettava tarvittavat toimenpiteet
55909: kaan mahdollista, jos Euroopan yhteisöjen samanluonteisten siirtojen estämiseksi kysei-
55910: komissio on henkilötietodirektiivin 25 artik- seen kolmanteen maahan. Tämän mukaisesti
55911: lan 6 kohdan mukaisesti todennut, että pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-
55912: kyseisessä maassa taataan tietosuojan riittävä väksi, ettei henkilötietoja voida siirtää EU:n
55913: taso. Henkilötietodirektiiviä sovelletaan yh- jäsenvaltioiden alueen tai ETA:n ulkopuolel-
55914: teisön oikeuden eli Euroopan unionin le, jos komissio on henkilötietodirektiivin 25
55915: ensimmäisen pilarin oikeusjärjestelmän alaan artiklan 4 kohdan mukaisesti todennut, että
55916: kuuluvaan henkilötietojen käsittelyyn. Myös kyseisessä maassa ei taata tietosuojan riittä-
55917: komission edellä mainittu päätös tietosuojan vää tasoa. Komissio voi arvioida tietosuojan
55918: tason riittävyydestä kolmannessa maassa voi tason riittävyyttä koko kyseisen maan tai
55919: näin ollen kohdistua vain sellaiseen henkilö- esimerkiksi osavaltion osalta taikka ainoas-
55920: tietojen käsittelyyn, joka toteutetaan taan maahan kohdistuvien tietyn tyyppisten
55921: ensimmäisen pilarin alueella. Henkilötietodi- siirtojen osalta. Komission päätöksestä käy
55922: rektiiviä ei sovelleta Euroopan unionin toisen ilmi, missä laajuudessa henkilötietojen siirto
55923: ja kolmannen pilarin alueella toteutettavaan kyseiseen maahan on kussakin tapauksessa
55924: henkilötietojen käsittelyyn, kuten henkilötie- kielletty.
55925: tojen käsittelyyn, joka liittyy Euroopan Komission päätökset julkaistaan yhteisön
55926: unionista tehdyn sopimuksen V ja VI osas- virallisessa lehdessä. Tietosuojavaltuutetun
55927: tossa tarkoitettuun yleistä turvallisuutta, tehtävänä olisi Suomessa tiedottaa näis-
55928: puolustusta, valtion turvallisuutta ja valtion tä komission päätöksistä ja niistä
55929: toimintaa rikosoikeuden alalla koskeviin kolmansista maista, joissa komissio on
55930: toimiin. päätöksellään katsonut tietosuojan ta-
55931: Tietosuojan tason riittävyys voi johtua ky- son riittäväksi tai riittämättömäksi.
55932: seisen maan lainsäädännöstä tai Tietosuojavaltuutettu tiedottaisi myös siitä
55933: kansainvälisistä sitoumuksista, jotka on tehty luettelosta, jota Yhdysvalloissa pidetään
55934: erityisesti henkilötietodirektiivin 25 artiklan Safe harbor -periaatteita noudattamaan sitou-
55935: 5 kohdassa tarkoitettujen komission kanssa tuneista organisaatioista.
55936: käytyjen keskustelujen yhteydessä. Kolman- 23 §. Poikkeusperusteet. Jäsenvaltio voi
55937: nessa maassa taattavan tietosuojan tason henkilötietodirektiivin 26 artiklan 2 kohdan
55938: riittävyyttä on 25 artiklan 2 kohdan mukaan mukaan hyväksyä henkilötietojen siirron sel-
55939: arvioitava kaikkien tiettyyn siirtoon tai siirto- laiseen kolmanteen maahan, jossa ei taata
55940: jen ryhmään liittyvien olosuhteiden osalta. tietosuojan riittävää tasoa direktiivin 25
55941: Erityisesti on otettava huomioon tietojen artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos
55942: luonne, suunnitellun käsittelyn tai suunnitel- rekisterinpitäjä antaa riittävät takeet henki-
55943: tujen käsittelyjen tarkoitus ja kestoaika, löiden yksityisyyden suojasta ja
55944: alkuperämaa ja lopullinen kohde, kyseisessä perusoikeuksien ja -vapauksien suojasta.
55945: kolmannessa maassa voimassa olevat yleiset Nämä takeet voivat erityisesti johtua so-
55946: tai alakohtaiset oikeussäännöt sekä ammatti- veltuvista sopimuslausekkeista. Tämän
55947: säännöt ja tässä maassa noudatettavat mukaisesti henkilötietolain 23 §:n 7 kohdassa
55948: turvatoimet. säädetään mahdolliseksi henkilötietojen siirto
55949: Komissio voi henkilötietodirektiivin 25 ar- EU:n jäsenvaltioiden tai ETA:n ulkopuolelle,
55950: tiklan 4 kohdan mukaan todeta 31 artiklan 2 jos rekisterinpitäjä antaa sopimuslausekkein
55951: 8 HE 137/2000 vp
55952:
55953:
55954: tai muulla tavoin riittävät takeet henkilöiden tavat toimenpiteet noudattaakseen komission
55955: yksityisyyden ja oikeuksien suojasta. päätöstä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tämä
55956: Henkilötietodirektiivin 26 artiklan 3 kohta poikkeusperuste henkilötietojen siirtoon lisä-
55957: velvoittaa jäsenvaltion ilmoittamaan artiklan tään pykälän uudeksi 8 kohdaksi.
55958: 2 kohdan mukaisesti hyväksymistään rekiste- Pykälän johdantokappaletta tarkistettaisiin
55959: rinpitäjän antamiin takeisiin perustuvista niin, että siinä viitattaisiin 22 §:n ohella myös
55960: henkilötietojen siirroista komissiolle ja ehdotettuun 22 a §: ään.
55961: muille jäsenvaltioille. Suomessa henkilötie-
55962: tojen siirrosta kolmansiin maihin tällä 2. Voimaantulo
55963: perusteella on henkilötietolain 36 §:n 2
55964: momentin 1 kohdan mukaan ilmoitettava Komission päätökset tietosuojan tason tur-
55965: tietosuojavaltuutetulle. Jos tietosuojavaltuu- vaamisesta kolmannessa maassa ovat
55966: tettu ilmoituksen saatuaan katsoo, että jäsenvaltioita velvoittavia. Unkarin, Sveitsin
55967: henkilötietoja voidaan siirtää EU:n jäsenval- ja Yhdysvaltojen tietosuojan tason riittävyyt-
55968: tioiden alueen tai ETA:n ulkopuolelle tä koskevien komission päätösten mukaan
55969: henkilötietolain 23 §:n 7 kohdan perusteella, jäsenvaltioiden on toteutettava päätösten
55970: hänen on tietosuojalautakunnasta ja tie- noudattamisen edellyttämät toimenpiteet 90
55971: tosuojavaltuutetusta annetun asetuksen päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin ne on
55972: (432/1994) 10 b §:n mukaan ilmoitettava täs- annettu tiedoksi jäsenvaltioille. Päätökset on
55973: tä komissiolle ja jäsenvaltioille. annettu tiedoksi jäsenvaltioiden pysyville
55974: Jos komissio tai toinen jäsenvaltio ei pidä edustajille 27 päivänä heinäkuuta 2000 ja
55975: turvatakeita riittävinä, komissio tekee asiassa julkaistu yhteisön virallisessa lehdessä 25
55976: päätöksen 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päivänä elokuuta 2000. Laki ehdotetaan tule-
55977: menettelyn mukaisesti. Jäsenvaltioiden on vaksi voimaan mahdollisimman pian sen
55978: toteutettava tarvittavat toimenpiteet noudat- jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
55979: taakseen komission päätöstä. Pykälän 7
55980: kohtaan ehdotetaan edellä sanotusta johtuen 3. Säätäruisjärjestys
55981: lisättäväksi siinä nykyään säädetyn henkilö-
55982: tietojen siirron perusteen lisäedellytykseksi Ehdotetulla lailla täydennettäisiin säännök-
55983: se, ettei komissio ole todennut yksityisyyden siä niistä edellytyksistä, joilla henkilötietojen
55984: suojasta annettuja turvatakeita riittämättö- siirto EU:n jäsenvaltioiden alueen ja ETA:n
55985: miksi. ulkopuolelle on sallittua. Täsmentämällä näin
55986: Henkilötietojen siirto EU:n jäsenvaltioiden henkilötietojen käsittelyn sääntelyä laissa
55987: alueen ulkopuolelle on henkilötietodirektii- vahvistettaisiin samalla myös yksityisyyden
55988: vin 26 artiklan 4 kohdan mukaan suojan toteutumista henkilötietojen käsitte-
55989: mahdollinen myös, jos komissio päättää lyssä. Lakiehdotus on muutenkin
55990: 31 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn sopusoinnussa perustuslain kanssa, minkä
55991: mukaisesti, että tietyillä mallisopimuslausek- vuoksi se voidaan säätää tavallisessa lainsää-
55992: keilla annetaan riittävät takeet tietosuojan täruisjärjestyksessä.
55993: riittävän tason turvaamisesta. Edellä mainitut
55994: takeet antaa sekä tietojen luovuttaja että nii- Edellä esitetyn perusteella annetaan
55995: den vastaanottaja. Jäsenvaltioiden on 26 Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava la-
55996: artiklan 4 kohdan mukaan toteutettava tarvit- kiehdotus:
55997: HE 137/2000 vp 9
55998:
55999:
56000:
56001:
56002: Laki
56003: henkilötietolain muuttamisesta
56004:
56005: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56006: muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1999 annetun henkilötietolain (523/1 999) 23 §:n johdan-
56007: tokappale sekä 6 ja 7 kohta sekä
56008: lisätään lakiin uusi 22 a §ja 23 §:ään uusi 8 kohta seuraavasti:
56009:
56010: 22 a § 23 §
56011:
56012: Komission päätökset Poikkeusperusteet
56013:
56014: Henkilötietoja voidaan siirtää Euroopan Silloin kun siirto ei ole mahdollinen 22 tai
56015: unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan 22 a §:n nojalla, voidaan henkilötietoja kui-
56016: talousalueen ulkopuolelle siltä osin kuin Eu- tenkin siirtää, jos:
56017: roopan yhteisöjen komissio on yksilöiden
56018: suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja 6) siirto tehdään rekisteristä, josta yleinen
56019: näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta anne- tai erityisin perustein tapahtuva tiedonsaanti
56020: tun Euroopan parlamentin ja neuvoston on nimenomaisesti säädetty;
56021: direktiivin 95/46/EY, jäljempänä henkilötie- 7) rekisterinpitäjä antaa sopimuslausekkein
56022: todirektiivi, 3 artiklan ja 25 artiklan 6 kohdan tai muulla tavoin riittävät takeet henkilöiden
56023: mukaisesti todennut, että kyseisessä maassa yksityisyyden ja oikeuksien suojasta, eikä
56024: taataan tietosuojan riittävä taso. komissio ole henkilötietodirektiivin 3 artik-
56025: Henkilötietoja ei voida siirtää Euroopan lan ja 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti
56026: unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan todennut takeita riittämättömiksi; tai
56027: talousalueen ulkopuolelle siltä osin kuin ko- 8) siirto tapahtuu henkilötietodirektiivin
56028: missio on henkilötietodirektiivin 3 artiklan ja 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja komissi-
56029: 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti todennut, et- on hyväksymiä mallisopimuslausekkeita
56030: tä kyseisessä maassa ei taata tietosuojan käyttäen.
56031: riittävää tasoa.
56032: Tämä laki tulee vOimaan päivänä
56033: kuuta 2000.
56034:
56035:
56036: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
56037:
56038:
56039: Tasavallan Presidentti
56040:
56041:
56042:
56043:
56044: TARJA HALONEN
56045:
56046:
56047:
56048:
56049: Oikeusministeri Johannes Koskinen
56050: 2092752
56051: 10 HE 137/2000 vp
56052:
56053:
56054: Liite
56055: Rinnakkaistekstit
56056:
56057:
56058:
56059: Laki
56060: henkilötietolain muuttamisesta
56061:
56062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56063: muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1999 annetun henkilötietolain (523/1999) 23 §:n johdan-
56064: tokappale sekä 6 ja 7 kohta sekä
56065: lisätään lakiin uusi 22 a §ja 23 §:ään uusi 8 kohta seuraavasti:
56066:
56067: Voimassa oleva laki Ehdotus
56068:
56069: 22 a §
56070:
56071: Komission på'å'tökset
56072: Henkilötietoja voidaan siirtää Euroopan
56073: unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan
56074: talousalueen ulkopuolelle siltä osin kuin
56075: Euroopan yhteisöjen komissio on yksilöiden
56076: suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja
56077: näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta an-
56078: netun Euroopan parlamentin ja neuvoston
56079: direktiivin 951461 EY, jäljempänä henkilötie-
56080: todirektiivi, 3 artiklan ja 25 artiklan 6
56081: kohdan mukaisesti todennut, että kyseisessä
56082: maassa taataan tietosuojan riittävä taso.
56083: Henkilötietoja ei voida siirtää Euroopan
56084: unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan
56085: talousalueen ulkopuolelle siltä osin kuin
56086: komissio on henkilötietodirektiivin 3 artik-
56087: lan ja 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti
56088: todennut, että kyseisessä maassa ei taata
56089: tietosuojan riittävää tasoa.
56090:
56091:
56092: 23 § 23 §
56093:
56094: Poikkeusperusteet Poikkeusperusteet
56095:
56096: Silloin kun 22 §:ssä säädetyt edellytykset Silloin kun siirto ei ole mahdollinen 22 tai
56097: eivät täyty, voidaan henkilötietoja kuitenkin 22 a §:n nojalla, voidaan henkilötietoja kui-
56098: siirtää, jos: tenkin siirtää, jos:
56099:
56100: 6) siirto tehdään rekisteristä, josta yleinen 6) siirto tehdään rekisteristä, josta yleinen
56101: tai erityisin perustein tapahtuva tiedonsaanti tai erityisin perustein tapahtuva tiedonsaanti
56102: on nimenomaisesti säädetty; tai on nimenomaisesti säädetty;
56103: HE 137/2000 vp 11
56104: Voimassa oleva laki Ehdotus
56105:
56106: 7) rekisterinpitäjä antaa sopimuslausek- 7) rekisterinpitäjä antaa sopimuslau-
56107: kein tai muulla tavoin riittävät takeet sekkein tai muulla tavoin riittävät
56108: henkilöiden yksityisyyden ja oikeuksien takeet henkilöiden yksityisyyden ja
56109: suojasta. oikeuksien suojasta, eikä komissio ole hen-
56110: kilötietodirektiivin 3 artiklan ja 26 artiklan
56111: 3 kohdan mukaisesti todennut takeita riit-
56112: tämättömiksi; tai
56113: 8) jos siirto tapahtuu henkilötietodirektii-
56114: vin 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja
56115: komission hyväksymiä mallisopimuslausek-
56116: keita käyttäen.
56117:
56118:
56119: Tämä laki tulee voimaan päivänä
56120: kuuta 2000.
56121: HE 138/2000 vp
56122:
56123:
56124:
56125: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien val-
56126: tionosuuslain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
56127: lusta ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kult-
56128: tuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta
56129: sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
56130:
56131:
56132:
56133:
56134: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
56135:
56136: Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kun- koskisi perusopetuksen, lukion, ammatillisen
56137: tien valtionosuuslakia, sosiaali- ja tervey- koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen oppi-
56138: denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta lasta ja opiskelijaa kohden laskettavia yksik-
56139: annettua lakia, opetus- ja kulttuuritoimen ra- köhintoja, valtakunnallisten liikuntakeskus-
56140: hoituksesta annettua lakia sekä vapaasta si- ten opiskelijavuorokautta kohden laskettavia
56141: vistystyöstä annettua lakia. yksikköhintoja, kirjaston asukaskohtaisia yk-
56142: Tarkoituksena on jaksottaa valtion ja kun- sikköhintoja sekä kansalaisopistojen ja tai-
56143: tien välisen kustannustenjaon nelivuotistar- teen perusopetuksen opetustuntia kohden
56144: kistus kolmelle vuodelle siten, että valtion laskettavia yksikköhintoja. Kansanopistoissa
56145: vuoden 2001 talousarvioon sisällytetään kus- ja opintokeskuksissa vapaana sivistystyönä
56146: tannustenjaon tarkistuksesta puolet ja vuosi- järjestettävään koulutukseen sovellettavat
56147: en 2002 ja 2003 kumpaankin talousarvioon yksikköhinnat tarkistettaisiin todellisten yk-
56148: neljännes vuoden 2001 tasossa lasketosta sikkökustannusten mukaisiksi jo vuonna
56149: kustannustenjaon kokonaistarkistuksesta. 2001.
56150: Ehdotus toteutettaisiin täydentämällä kuntien Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
56151: valtionosuuslakia jaksottamista koskevilla, annettua lakia ehdotetaan lisäksi muutetta-
56152: määrävuosina sovellettavilla säännöksillä. vaksi siten, että kunnan rahoitusosuudessa
56153: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus- opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuk-
56154: järjestelmässä kustannustenjaon tarkistus siin otettaisiin vuodesta 200 l huomioon
56155: jaksotettaisiin vastaavalla tavalla lisäämällä myös oppisopimuskoulutuksella järjestetyn
56156: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen
56157: ja valtionosuudesta annettuun lakiin edellä perusteet. Museoiden valtionosuuden perus-
56158: mainitun kaltaiset säännökset. teena käytettävää yksikköhintaa henkilötyö-
56159: Opetus- ja kulttuuritoimen alalla ehdote- vuotta kohden ehdotetaan korotettavaksi.
56160: taan muutettaviksi opetus- ja kulttuuritoimen Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että kun-
56161: rahoituksesta annettua lakia sekä vapaasta si- tien valtionosuuslain täytäntöönpanosta eräil-
56162: vistystyöstä annettua lakia. Opetus- ja kult- le kunnille johtuvat erityiset taloudelliset
56163: tuuritoimen valtionrahoituksen perusteena vaikeudet voidaan ottaa huomioon harkin-
56164: käytettäviin yksikköhintoihin 1990-luvulla nanvaraista rahoitusavustusta vuodelle 2001
56165: valtiontalouden säästötoimenpiteiden vuoksi myönnettäessä.
56166: säädetyt alennukset purettaisiin asteittain Kuntien valtionosuuslakia, sosiaali- ja ter-
56167: vuosina 2001-2003. Yksikköhintoihin teh- veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
56168: täisiin viiden prosentin keskimääräinen taso- desta annettua lakia, opetus- ja kulttuuritoi-
56169: korotus vuonna 2001 ja kolmen prosentin men rahoituksesta annettua lakia sekä va-
56170: keskimääräinen tasokorotus vuonna 2002. paasta sivistystyöstä annettua lakia ehdote-
56171: Vuoden 2003 yksikköhinnat lasketaan toteu- taan täydennettäviksi myös säännöksillä
56172: tuneiden keskimääräisten kustannusten pe- kunnille myönnettävien valtionosuuksien
56173: rusteella koulutusmuodoittain. Järjestely laskemisesta sellaisissa kuntajaon muutoksis-
56174: 209268R
56175: 2 HE 138/2000 vp
56176:
56177:
56178: sa, joissa kunta jaetaan osaksi muita kuntia. Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
56179: Säännökset ovat tarpeen, koska valtion- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
56180: osuuksien laskemiseksi tarvittavat lainmu- sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut
56181: kaiset tiedot kunnan osilta eivät ole käytettä- tulemaan voimaan vuoden 2001 alusta.
56182: vissä valtionosuuspäätöstä tehtäessä.
56183: HE 138/2000 vp 3
56184:
56185:
56186: SISÄLLYSLUETTELO
56187:
56188: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ •....•..........•.•...........•.............•..•.•.•..................... 1
56189:
56190: SISÄLL YSLUE1,TELO ........................................................................................................... 3
56191:
56192: PERUSTELUT ..........................................................................................................................4
56193: 1. Nykytila .........................................................................................................................4
56194: 1.1. Yleistä ...............................................................................................................4
56195: 1.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus ..•.•.....•....•.•...•.•...........•.....•.•.•.•.•. 4
56196: 1.3. Valtionrahoituksen vähennykset opetustoimessa ja kirjastossa ................. S
56197: 1.4. Opetustoimen yksikköhintojen laskennassa huomioon otettavat kustan-
56198: nukset 6
56199: 1.5. Kunnan rahoitusosuus oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä amma-
56200: tillisessa peruskoulutuksessa..•......••....•......•.....•.....•....•••....••....•....•..............................7
56201: 1.6. Museoiden yksikköhinta ................................................................................. 7
56202: 1.7. Harkinnanvaraisen avustuksen perusteet ja valtionosuuden vahvistami-
56203: nen kuntajakotapauksissa ............................................................................................ 7
56204: 1.8. Nykytilan arviointia ........................................................................................ 7
56205: 2. Esityksen tavoitteet ...................................................................................................... 8
56206: 3. Ehdotetut muutokset ................................................................................................... 8
56207: 3.1. Kuntien valtionosuuslakia koskevat muutokset .....•.....•......•........•..•..•..•......S
56208: 3.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun
56209: lain muutos ................................................................................................................... 8
56210: 3.3. Opetus- ja kulttuuritointa koskevat muutokset •..........•....•.•.......••..•..••..•.••.• 9
56211: 4. Esityksen vaikutukset ................................................................................................ 13
56212: 5. Asian valmistelu ......................................................................................................... 14
56213: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja .........•.........•.•...•.....••...•.•...........•.•................ 14
56214: 7. Voimaantulo ............................................................................................................... 15
56215:
56216: LAKIEHDOTUKSET ............................................................................................................ 16
56217: kuntien valtionosuuslain muuttamisesta ..........•.•.•.•...•.....•............•.....•........•.••.......• 16
56218: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
56219: muuttamisesta ............................................................................................................. 17
56220: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta .............••.. 18
56221: vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta •....•.•....•...•.•....•.•..•••..•.....••••..••20
56222:
56223: LIITE ....................................................................................................................................... 22
56224:
56225: RINNAKKAIS1,EKSTIT ....................................................................................................... 22
56226: kuntien valtionosuuslain muuttamisesta •..............•.•........•..•.........•...............•.......... 22
56227: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
56228: muuttamisesta ............................................................................................................. 24
56229: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta .......•......... 25
56230: vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta .•..•.•....•.....•...........•••...•........... 30
56231: 4 HE 138/2000 vp
56232:
56233:
56234:
56235: PERUSTELUT
56236:
56237: 1. Nykytila tionosuuslain 3 §:ssä, jonka neljännessä koh-
56238: dassa edellytetään, että tarkistusvuonna to-
56239: 1.1. Yleistä dettu kustannustenjaon siirtymä sisällytetään
56240: seuraavan vuoden valtionosuuksiin.
56241: Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistet- Opetusministeriön hallinnonalalla valtion
56242: tiin vuoden 1997 alusta. Tällöin tulivat voi- ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkis-
56243: maan kuntien valtionosuuslaki (1147/1996), tuksen piiriin kuuluvat nykyään opetustoimi
56244: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta lukuun ottamatta oppisopimuskoulutusta ja
56245: ja valtionosuudesta annetussa laissa elinkeinoelämän ylläpitämiä ammatillisia
56246: (73311992), opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- erikoisoppilaitoksia sekä kirjastot. Opetus-
56247: tuksesta annetussa laissa (705/1992) sekä va- toimessa ja kirjastossa valtionosuuden perus-
56248: paata sivistystyötä koskeneessa lainsäädän- teena käytettävät yksikköhinnat lasketaan jo-
56249: nossa toteutetut valtionosuusjärjestelmän ka toinen vuosi toteutuneiden keskimääräis-
56250: muutokset. Näissä laeissa säädettiin valtion- ten kustannusten perusteella. Näin ollen yk-
56251: osuusjärjestelmän periaatteesta, jonka mu- sikköhintojen laskentamekanismi pysyttää
56252: kaan valtion ja kuntien välisen kustannusten- kustannustenjaon ilman eri toimenpiteitä en-
56253: jaon ei pidemmällä aikavälillä tulisi lain nallaan. Kustannustenjaon tarkastusmeka-
56254: voimaantuloajankohdasta muuttua. nismi on sovitettu yhteen kuntien valtion-
56255: Valtion ja kuntien välistä kustannustenja- osuuslain 6 §: ssä säädetyn tarkistusmenette-
56256: koa seurataan vertaamalla lain voimaantulo- lyn kanssa siten, että yksikköhinnat lasketaan
56257: vuoden valtionosuuksia ja niiden perusteena mainitun säännöksen mukaisena tarkistus-
56258: olevia laskennallisia kustannuksia, poisluet- vuotena toteutuneiden kustannusten perus-
56259: tuna vuoden 1998 vähennys, sekä niiden pii- teella. Joka neljäs vuosi toteutettava kustan-
56260: riin kuuluvien käyttömenojen muutosta läh- nustenjaon kokonaistarkastelu pitää siten si-
56261: tökohtavuonna ja tarkistaruisvuonna yhden- sällään myös opetustoimen ja kirjaston kus-
56262: mukaisin perustein. Tarkistuksen piiriin kuu- tannukset.
56263: luvat tehtäväkohtaiset valtionosuudet koko-
56264: naisuutena siitä riippumatta, että opetus- ja 1.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon val-
56265: kulttuuritoimen valtionosuus voidaan maksaa tionosuus
56266: muullekin toiminnan ylläpitäjälle kuin kun-
56267: nalle. Tarkistus ei koske yleistä valtionosuut- Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus-
56268: ta eikä periaatetta sovelleta perustamishank- ta ja valtionosuudesta annetun lain 18 §: ssä
56269: keista eikä muusta kulttuuritoimesta kuin kir- säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveyden-
56270: jastotoimesta aiheutuviin kustannuksiin eikä huollon valtionosuoksissa suoritettavasta
56271: laskennallisiin korkoihin, lainanhoitokustan- kustannustenjaon säilyttämisestä ja tarkista-
56272: nuksiin tai poistoihin. misesta. Pykälän 1 momentin mukaan kun-
56273: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon nallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustan-
56274: tarkistamisesta säädetään kuntien valtion- nukset jakautuvat kuntien ja valtion kesken
56275: osuuslain 6 §:ssä, jonka mukaan tehtäväkoh- siten, että kuntien osuus tämän lain mukaan
56276: taisten valtionosuuksien tai niiden määräy- määräytyvistä kustannuksista on 75,8 pro-
56277: tymisen perusteena olevia keskimääräisiä senttia ja valtion osuus 24,2 prosenttia. Pykä-
56278: markkamääriä tai laskennallisia kustannuksia län 3 momentin mukaan kustannustenjako
56279: tarkistetaan selvitysten edellyttämällä tavalla selvitetään yleistä valtionosuusjärjestelmää
56280: joka neljäs vuosi (tarkistusvuosi) siten kuin vastaavasti joka neljäs vuosi. Jos toteutunut
56281: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta kustannustenjako koko maan tasolla lasket-
56282: ja valtionosuudesta annetussa laissa sekä tuna tarkistusvuotta edeltävänä vuonna poik-
56283: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- keaa 1 momentin mukaisesta tilanteesta, on
56284: netussa laissa säädetään. Valtionosuuksien valtionosuuksien määriä tarkistettava siten,
56285: vahvistaruisperusteista säädetään kuntien val- että kustannustenjako palautuu 1 momentin
56286: HE 138/2000 vp 5
56287:
56288:
56289: mukaiselle tasolle tarkistusvuotta seuraavan taiset menot alenivat vuodesta 1990 vuoteen
56290: vuoden alusta. Jos tarkistusvuotta edeltävän 1996 noin kahdeksalla prosentilla. Lukiossa
56291: vuoden tiedot eivät tällöin ole käytettävissä, menojen aleneminen oli tuolloin peräti 16
56292: käytetään tätä edeltävän vuoden tietoja. Kus- prosenttia. Yleisen taloudellisen tilanteen pa-
56293: tannustenjaon selvityksen yhteydessä voi- ranemisen myötä opetus- ja kulttuuritoimen
56294: daan muuttaa valtionosuuden määräytymis- kustannukset ovat kuitenkin jälleen nousseet
56295: perusteiden keskinäistä painotusta vastaa- 1990-luvun lopulla. Etenkin suurten kaupun-
56296: maan palvelujen tarpeessa tapahtuneita muu- kien perusopetuskustannukset ovat kasva-
56297: toksia. neet.
56298: Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus- Vuosina 1996--1998 uudet julkisten me-
56299: tannusten valtionosuus on kunnalle määritel- nojen säästöt kohdistettiin myös opetus-
56300: tyjen laskennallisten kustannusten ja omara- toimessa pelkästään kuntiin ja kuntatalouteen
56301: hoitusosuuden erotus. Laskennalliset kustan- yleensä. Yksikköhintoja ei enää alennettu li-
56302: nukset määritellään erikseen sosiaalihuollon sää, vaan uudet säästöt toteutettiin asukas-
56303: ja terveydenhuollon määräytymistekijöiden kohtaisesti. Aikaisemmin toteutetut yksikkö-
56304: sekä kunnan syrjäisyyden perusteella. Eräi- hintojen leikkaukset jäivät edelleenkin voi-
56305: den määräytymistekijöiden yhteydessä sovel- maan. Vuonna 1996 kunnalle lasketusta val-
56306: letaan kuntakohtaisia kertoimia. Näitä ker- tionosuudesta vähennettiin eräistä kuntien
56307: toimia ovat sosiaalihuollossa työttömyysas- valtionosuuksien järjestelyistä vuonna 1996
56308: tekerroin ja työssäkäyntikerroin sekä tervey- annetun lain (144311995) nojalla 262 mark-
56309: denhuollossa sairastavuuskerroin. Myös kun- kaa kunnan asukasta kohden. Vuosina 1997
56310: nan työttömien lukumäärä otetaan huomioon ja 1998 uudet asukaskohtaiset säästöt toteu-
56311: sosiaalihuollon kustannuksia laskettaessa. tettiin nostamalla pysyvästi opetus- ja kult-
56312: Erikseen määrättyjen kuntien osalta sosiaali- tuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu-
56313: huollon ja terveydenhuollon yhteen lasketut kaista kunnan rahoitusosuutta opetustoimen
56314: kustannukset kerrotaan vielä syrjäisyysker- ja kirjaston käyttökustannuksiin. Vuonna
56315: toimella. 1998 mainittu rahoitusosuuden korotus oli
56316: 613 markkaa kunnan asukasta kohden. Tätä
56317: 1.3. Valtionrahoituksen vähennykset markkamäärää tarkistetaan vuosittain kus-
56318: opetustoimessa ja kirjastossa tannustason muutoksen mukaisesti ja se on
56319: 648 markkaa vuonna 2000.
56320: Vuosina 1993-1995 tehtiin osana julkis- Perusopetuksen, lukion, ammatillisen kou-
56321: ten menojen säästötoimenpiteitä leikkauksia lutuksen, ammattikorkeakoulujen, kirjasto-
56322: opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden pe- jen, kansalaisopistojen ja opetustuntimäärän
56323: rusteena käytettäviin yksikköhintoihin. Nämä perusteella rahoitettavan taiteen perusopetuk-
56324: lainsäädäntöön otettuihin erityissäännöksiin sen yksikköhintoihin tehdyt leikkaukset on
56325: perustuvat prosenttimääräiset leikkaukset vuodesta 1999 lukien pidetty voimassa ope-
56326: kohdistuivat opetus- ja kulttuuritoimen tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
56327: laitosten ylläpitäjille maksettaviin valtion- lain (63511998) 65 §:n 1 momentissa sääde-
56328: osuuksiin ja ne alensivat vastaavasti kotikun- tyn yksikköhintojen kattosäännön perusteel-
56329: tien maksuosuuksia laitosten ylläpitäjille. la. Vastaavanlainen vuosien 1997 ja 1998
56330: Yksikköhintojen alennukset koskivat perus- yksikköhintojen laskentaa koskeva katto-
56331: opetusta, lukiota, ammatillista koulutusta, säännös sisältyi myös ennen vuotta 1999
56332: kirjastoja, kansalaisopistoja, musiikkioppilai- voimassa olleeseen opetus- ja kulttuuritoi-
56333: toksia, kansanopistoja, liikunnan koulutus- men rahoituksesta annettuun lakiin. Mainittu
56334: keskuksia ja opintokeskuksia. 65 §:n 1 momentti koskee yksikköhintojen
56335: Yksikköhintoihin tehdyillä leikkauksilla laskemista vuodelle 1999 vuoden 1997 toteu-
56336: pyrittiin saamaan aikaan toiminnallisia sääs- tuneiden kustannusten perusteella. Koska
56337: töjä opetus- ja kulttuuritoimessa. Yksikkö- mainittujen toimintojen rahoitusta koskevat
56338: hintojen leikkaukset johtivatkin menojen yksikköhinnat lasketaan rahoituslain mukaan
56339: alentumiseen ylläpitäjätasolla. Esimerkiksi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten
56340: perusopetuksen oppilaskohtaiset kiinteähin- perusteella vain joka toinen vuosi, määritte-
56341: 6 HE 138/2000 vp
56342:
56343:
56344: Iee rahoituslain 65 §:n 1 momentti myös jen perusteella. Voimassa olevien säännösten
56345: vuoden 2000 yksikköhintojen tason. Ilman mukaan myös mainittujen oppilaitosten yk-
56346: lainsäädäntötoimenpiteitä yksikköhintoihin sikköhinnat vuodelle 2001 tulisi määrätä op-
56347: tehdyt a1ennukset sen sijaan purkautuisivat pilaitosmuodoittain vuonna 1999 toteutunei-
56348: vuonna 2001 ja yksikköhinnat tulisi mainit- den keskimääräisten kustannusten perusteel-
56349: tuna vuonna laskea kullekin koulutusmuodol- la.
56350: le asianomaisen koulutusmuodon vuoden Edellä todettujen toimenpiteiden johdosta
56351: 1999 toteutuneiden kustannusten perusteella. valtionrahoituksen perusteena käytetyt yk-
56352: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta sikköhinnat olivat koulutuksen järjestäjien
56353: annetun lain 65 §:n 1 momentin mukaan ilmoittamien vuoden 1999 kustannustietojen
56354: vuoden 1999 yksikköhinnat laskettiin vuoden perusteella perusopetuksessa 12 prosenttia,
56355: 1997 kustannusten perusteella siten, että lukiossa 9 prosenttia, ammatillisessa koulu-
56356: vuodelle 1999 määrättyjen yksikköhintojen tuksessa 14 prosenttia ja ammattikorkeakou-
56357: ja vuoden 1998 valtionosuuksia laskettaessa luissa 14 prosenttia alemmat kuin mainitun
56358: sovellettujen vuoden 1997 oppilas- opiskeli- vuoden toteutuneet yksikkökustannukset
56359: ja- opetustunti- ja asukasmäärien mukaisesti Keskimääräinen yksikköhintojen alimitoitus
56360: lasketut valtionosuuden perusteet eivät ylit- edellä mainituissa toiminnoissa oli 12 pro-
56361: täneet kustannustason muutoksilla korjattuja senttia. Yksikköhintojen alimitoitus suhtees-
56362: vuonna 1998 sovellettuja valtionosuuden las- sa toteutuneisiin kustannuksiin oli koulutuk-
56363: kennallisia perusteita. Mainitun pykälän mu- sen järjestäjien ilmoittamien vuoden 1999
56364: kaan edellä mainittuihin toimintoihin määrät- kustannustietojen mukaan kansalaisopistoissa
56365: tyjen yksikköhintojen keskinäiset suhteet 11 prosenttia, opetustuntimäärän perusteella
56366: vastasivat vuonna 1999 näiden toimintojen rahoitettavassa taiteen perusopetuksessa 12
56367: kustannustoteutumaa vuonna 1997. Julkisen prosenttia ja kirjastossa 7 prosenttia.
56368: talouden säästöpäätösten mukaisesti lopulli- Kansanopistojen ja opintokeskusten järjes-
56369: sia yksikköhintoja alennettiin kuitenkin ta- tämässä vapaan sivistystyön koulutuksessa
56370: sasuuruisesti sen mukaan kuin todellisten yksikköhinnat olivat puolestaan vuoden 1999
56371: kustannusten mukaiset valtionosuuden las- kustannustietojen mukaan kansanopistoissa
56372: kennalliset perusteet vuodelle 1999 olisivat 12 prosenttia ja opintokeskuksissa 15 pro-
56373: ylittäneet vuonna 1998 sovelletut kustannus- senttia korkeammat kuin toteutuneet yksik-
56374: tason muutoksella korjatut valtionosuuden kökustannukset Liikunnan koulutuskeskus-
56375: perusteet. ten järjestämässä vapaan sivistystyön koulu-
56376: Kansanopistoissa, liikunnan koulutuskes- tuksessa yksikköhinnat olivat puolestaan 12
56377: kuksissa ja opintokeskuksissa yksikköhintoi- prosenttia alemmat kuin vuoden 1999 toteu-
56378: hin tehtyjä alennuksia ei pidetty voimassa tuneet yksikkökustannukset
56379: edellä kuvatulla opetus- ja kulttuuritoimen
56380: rahoituksesta annetun lain 65 §:n 1 momen-
56381: tissa säädetyllä tavalla, vaan yksikköhinnat 1.4. Opetustoimen yksikköhintojen
56382: jäädytettiin aikaisempien vuosien tasoon sää- laskennassa huomioon otettavat
56383: tämällä yksikköhinnoiksi edellisen vuoden kustannukset
56384: yksikköhinnat tarkistettuna varainhoitovuo-
56385: den kustannustasoon. Nykyisin mainittujen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
56386: oppilaitosten vapaan sivistystyön toiminnan annetun lain 65 §:n 2 momentin mukaan las-
56387: yksikköhinnat perustuvat vapaasta sivistys- kettaessa perusopetuksen, lukion ja ammatil-
56388: työstä annetun lain (63211998) 30 §:ään, jon- lisen koulutuksen yksikköhintoja vuodelle
56389: ka mukaan kansanopistojen, liikunnan koulu- 1999 vuoden 1997 kokonaiskustannuksiin ja
56390: tuskeskusten ja opintokeskusten yksikköhin- mainitun vuoden oppilas- ja opiskelijamää-
56391: noiksi vuodelle 1999 tuli määrätä vuodelle riin ei luettu yliopistojen harjoittelukouluissa,
56392: 1998 määrätyt yksikköhinnat arvioidulla kus- koulukodeissa, kansanopistoissa ja kansa-
56393: tannustason muutoksella tarkistettuna. Vuo- laisopistoissa järjestetystä perusopetuksesta,
56394: den 2000 yksikköhinnat puolestaan määräy- lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta perus-
56395: tyivät vastaavasti vuoden 1999 yksikköhinto- koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia eikä
56396: HE 138/2000 vp 7
56397:
56398:
56399: mainittuun koulutukseen osallistuneita oppi- 1.6. Museoiden yksikköhinta
56400: laita ja opiskelijoita. Säännöksellä väitettiin
56401: tilanne, että mainittujen oppilaitosten olisi pi- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
56402: tänyt taannehtivasti erotella mainitusta kou- annetun lain 28 §:n mukaan opetusministeriö
56403: lutuksesta vuonna 1997 aiheutuneet kustan- vahvistaa vuosittain museoiden valtionosuu-
56404: nukset oppilaitosten muista kustannuksista. den perusteena käytettäväksi yksikköhinnak-
56405: Tämä olisi aiheuttanut oppilaitoksissa koh- si laskennallista henkilötyövuotta kohden
56406: tuutonta lisätyötä eikä kustannustietojen luo- edelliselle vuodelle vahvistetun yksikköhin-
56407: tettavuutta olisi voitu varmistaa. nan. Yksikköhintaa vahvistettaessa otetaan
56408: Säännökset sen sijaan edellyttävät, että kuitenkin huomioon arvioitu kustannustason
56409: vuoden 2001 yksikköhintojen laskennasta lu- ja valtion toimenpiteistä aiheutuvat toimin-
56410: kien myös mainittujen oppilaitosten kustan- nan muutokset. Opetus- ja kulttuuritoimen
56411: nukset sekä oppilaat ja opiskelijat otetaan rahoituksesta annetun lain 68 §:n mukaan
56412: huomioon koulutusmuotokohtaisia yksikkö- museoiden yksikköhinnaksi vuonna 1999
56413: hintoja laskettaessa. Tämä edellyttää, että vahvistettiin museoille vuodeksi 1998 vah-
56414: oppilaitokset myös erottelevat kustannustie- vistettu yksikköhinta tarkistettuna vuoden
56415: dot koulutusmuodoittain vuodesta 1999 lu- 1999 arvioituun kustannustasoon. Museoiden
56416: kien. yksikköhinnan laskennan pohjana on siten
56417: nykyään vuoden 1998 yksikköhinta. Yk~ik
56418: köhinta on 194 634 markkaa laskennallista
56419: 1.5. Kunnan rahoitusosuus oppisopi- henkilötyövuotta kohden vuonna 2000.
56420: muskoulutuksena järjestettävässä
56421: ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.7. Harkinnanvaraisen avustuksen
56422: perusteet ja valtionosuuden vah-
56423: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta vistaminen kuntajakotapauksissa
56424: annetun lain 12 §:n mukaan koulutuksen jär-
56425: jestäjälle myönnetään rahoitusta oppisopi- Kuntien harkinnanvaraisesta rahoitusavus-
56426: muskoulutuksella järjestettävän ammatillisen tusta voidaan valtionosuuslain 13 §:n mu-
56427: peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen käyttö- kaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti
56428: kustannuksiin opiskelijamäärän ja opiskelijaa poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudelli~ten
56429: kohden määrätyn yksikköhinnan mukaisesti. vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen
56430: Ammatilliselle peruskoulutukselle ja lisäkou- tuen tarpeessa.
56431: lutukselle lasketaan omat yksikköhintansa. Valtionosuuksien määräytymisperusteita
56432: Mainittua koulutusta oteta huomioon kunnan koskevista laskentaperusteista tapauksissa?
56433: asukasta kohden laskettavassa rahoitusosuu- joissa kunta jaetaan osiksi muita kuntia, ei
56434: dessa opetustoimen ja kirjaston käyttökus- ole erikseen säädetty.
56435: tannuksiin eikä siten myöskään valtion ja
56436: kuntien välisessä kustannusten jaossa. Oppi- 1.8. Nykytilan arviointia
56437: sopimuskoulutuksella järjestettävän ammatil-
56438: lisen peruskoulutuksen rahoitus poikkeaa täl- Voimassa olevan kuntien valtionosuuslain
56439: tä osin muulla tavalla järjestetyn ammatilli- mukaan valtion ja kuntien välisessä kustan-
56440: sen peruskoulutuksen rahoituksesta. Opetus- nustenjaossa todettu muutos korjataan seu-
56441: ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain raavan vuoden valtionosuuksissa yhtenä erä-
56442: 8 §:n 3 kohdan mukaan kunnan valtionosuu- nä. Ensimmäisessä nelivuotistarkistuksessa
56443: den perusteessa ja 9 §:n 2 momentin mukai- todettu kustannustenjaon muutos edellyttäisi
56444: sesti myös kunnan rahoitusosuudessa otetaan 2 502 miljoonan markan lisäystä vuoden
56445: nykyään huomioon vain muuna kuin oppi- 2001 valtionosuuksiin.
56446: sopimuskoulutuksena järjestetty ammatilli- Kuntien talous on koko maan tasolla paran-
56447: nen peruskoulutus opiskelijoiden määrän ja tunut vuodesta 1998. Tämä on johtunut vero-
56448: kunnalle ammatillista peruskoulutusta varten tulojen, erityisesti yhteisöveron ennakoitua
56449: opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan suuremmasta kasvusta. Kuntien rahoitustasa-
56450: mukaisena. painon arvioidaan paranevan edelleen myös
56451: 8 HE 138/2000 vp
56452:
56453:
56454: vuonna 2001. Kuntien talouden positiivinen 3. Ehdotetut muutokset
56455: kokonaiskehitys mahdollistaa valtion ja kun-
56456: tien välisen kustannusten jaon tarkistuksen 3.1. Kuntien valtionosuuslakia koske-
56457: jaksottamisen kolmelle vuodelle. Periaate- vat muutokset
56458: päätös jaksottamisesta sisältyi hallituksen
56459: vuoden 2001 talousarvion kehyspäätöstä Edellä esitetyillä perusteilla kuntien valti-
56460: koskevaan esitykseen Eduskunnalle. onosuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 32
56461: Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on pe- §, jossa säädetään vuoden 2000 kustannus-
56462: rinteisesti käytetty keinona vähentää talou- tenjaon tarkistus toteutettavaksi siten, että
56463: den sopeutumisongelmia valtionosuus- tai vuoden 2001 valtionosuuksiin sisällytetään
56464: veroperustemuutoksista johtuviin tulojen vä- puolet ja vuosien 2002 ja 2003 valtion-
56465: hennyksiin. Nyt esitettävää harkinnanvarai- osuuksiin vastaavasti neljännes
56466: sen rahoitusavustuksen perusteiden laajen- kustannustenjaon tarkistuksen määrästä siten
56467: nusta vastaava säännös on ollut voimassa kun sosiaali- ja terveydenhuollon
56468: vuosina 1997-1999. suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa
56469: Kuntajakolaissa (1196/1997) tarkoitettu laissa, opetus- ja kulttuuritoimen
56470: kuntajaon eheytysmenettely on käynnistynyt rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta
56471: uuden kuntajakolain tultua voimaan vuoden sivistystyöstä annetussa laissa säädetään.
56472: 1998 alusta. Lain tullessa voimaan ei varau- Kustannustenjaon tarkistuksen kokonais-
56473: duttu tilanteisiin, joissa kunta jaettaisiin määrä, 2502 miljoonaa markkaa vuoden
56474: osaksi useita muita kuntia. Mainituissa tapa- 2000 tasossa, tulee siten kompensoitua kol-
56475: uksissa syntyy tilanne, jossa valtionosuuksi- men vuoden aikana. Opetus- ja kulttuuritoi-
56476: en laskemiseksi tarvittavat tiedot eivät ole men osalta jaksotus poikkeaa vähäisessä
56477: käytettävissä sinä ajankohtana, jolloin valti- määrin pääsäännöistä.
56478: onosuuksien myöntämistä koskevat päätökset Harkinnanvaraisen rahoitusavustusten
56479: olisi tehtävä. Koska menettelyssä ei voida myöntämisen lisäperusteeksi esitetään, että
56480: soveltaa normaalimenettelyä tulee lainsää- kuntien valtionosuuslain täytäntöönpanosta
56481: däntöä täydentää. kunnille johtuvat erityiset taloudelliset vai-
56482: keudet otetaan huomioon rahoitusavustusta
56483: vuodelle 2001 myönnettäessä.
56484: Kuntien valtionosuuslakia esitetään täy-
56485: 2. Esityksen tavoitteet dennettäväksi säännöksellä, jonka perusteella
56486: valtionosuudet lakkautettavan kunnan osalta
56487: Esityksen tavoitteena on lisätä kuntien ta- voidaan jakaa kunnille, joiden osaksi lak-
56488: louden vakautta jaksottarualla laissa kautettava kunta liitetään.
56489: tarkoitettu kustannustenjaon tarkistus
56490: kolmelle vuodelle. 3.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon
56491: Harkinnanvaraisen avustuksen myöntämis-
56492: perusteiden täydentämisellä on !ark<?itus tur- suunnittelusta ja valtionosuudesta
56493: vata se, että yksittäiset kunnat eivät Joudu ~a annetun lain muutos
56494: loudellisiin vaikeuksiin valtionosuusuudis-
56495: tuksen siirtymäkauden päättyessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus-
56496: Kuntajaon muutoksessa sovellettavien val- ta ja valtionosuudesta annettuun lakiin ehdo-
56497: tionosuuksien laskentaperusteita koskevilla tetaan lisättäväksi uusi 16 b §,jossa säädet-
56498: säännöksillä on tarkoitus varmistaa se, että täisiin eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon
56499: lakkautettavan kunnan valtionosuudet jakau- käyttökustannusten valtionosuuden lasken-
56500: tuvat mahdollisimman oikeudenmukaisesti nassa käytettävien kertaimien ja kunnan työt-
56501: niiden kuntien kesken, joihin lakkautettavan tömien lukumäärän perusteella laskettavan
56502: kunnan osat liitetään. valtionosuuden määräytymisestä niissä tilan-
56503: Esityksen tavoitteena on myös yhtenäistää teissa, joissa kunta yhdistetään useampiin
56504: kunnan rahoitusosuusmenettely ammatillisen muihin kuntiin. Kertoimet perustuisivat kun-
56505: peruskoulutuksen eri järjestämistavoissa. tajaon muutoksen voimaantulovuonna vielä
56506: vanhaan kuntajakoon ja sen mukaisiin tietoi-
56507: HE 138/2000 vp 9
56508:
56509:
56510: hin. Kuntajaon muutoksen voimaantulovuo- myös kuntien valtionosuudet kasvaisivat vas-
56511: den jälkeisinä vuosina valtionosuus laskettai- taavassa suhteessa.
56512: siin käyttämällä kertoimia laskettaessa vas- Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus-
56513: taanaltavien kuntien tietoja sellaisenaan. Siir- ta ja valtionosuudesta annetun lain 32 §:ssä
56514: tymäaikana käytettävät tilastotiedot saadaan on säännökset, jotka koskevat kuntien valti-
56515: vanhan kuntajaon mukaisina. Tällöin lakkaa- onosuuslain eräiden säännösten soveltamista
56516: vaa kuntaa koskevat tilastotiedot eivät siir- myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-
56517: tymäaikana vaikuttaisi niihin kertoimiin, joi- osuuksia koskevaan menettelyyn ja päätök-
56518: den perusteella vastaanottavien kuntien valti- sentekoon. Pykälää ehdotetaan selvyyden
56519: onosuudet määräytyvät. vuoksi täydennettäväksi siten, että siinä mai-
56520: Menettely olisi laskennallisesti yksinker- nittaisiin myös kuntien valtionosuuslakiin li-
56521: tainen. Eri kertaimien laskennassa käytettä- sättäväksi ehdotettu 22 a §, joka koskisi val-
56522: viä tilastotietoja ei voida jakaa lakkaavan tionosuuksien määräytymistä muutettaessa
56523: kunnan eri alueille sellaisella tavalla, joka kuntajakoa edellä mainituissa erityistilanteis-
56524: vastaisi todellisuutta. Sairastavuuskertoimen sa. Viimeksi mainitussa pykälässä säädettyä
56525: osalta käytettävä lähdeaineisto on suuri ja yleisperiaatetta noudatettaisiin laskettaessa
56526: laskennassa sovelletaan lisäksi kolmen vuo- sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisia
56527: den ajanjakson työkyvyttömyystietoja, jol- laskennallisia kustannuksia.
56528: loin tilastotiedot eivät siirtymäaikana voi kui- Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus-
56529: tenkaan perustua samaan väestöpohjaan. ta ja valtionosuudesta annettuun lakiin ehdo-
56530: Näin ollen lakkaavan kunnan tilastotietojen tetaan myös muita valtionosuuslakeja vastaa-
56531: käyttöön liittyisi voimaantulovuoden jälkeen valla tavalla lisättäväksi uusi 45 b §, jossa
56532: epävarmuustekijöitä. säädettäisiin kustannustenjaon toteuttamises-
56533: Edellä tarkoitettua menettelyä sovellettai- ta vuosien 2001-2003 valtionosuuksia las-
56534: siin työttömyysastekertoimeen, sairastavuus- kettaessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon teh-
56535: kertoimeen ja työssäkäyntikertoimeen. Sen täväkohtaisten kustannusten tarkastelun pe-
56536: sijaan lain 16 §:ssä säädetyn syrjäisyysker- rusteella ei ole olemassa erityisiä tarpeita
56537: toimen osalta ei voitaisi noudattaa vastaavaa muuttaa nykyisiä laskennallisten kustannus-
56538: menettelyä. Jos lakkaavalle, uudelle tai laa- ten painoarvoja. Näin ollen kustannustenja-
56539: jentuvalle kunnalle olisi määrätty syrjäi- kotarkistuksen mukaiset markkamäärät ehdo-
56540: syyskerroin, jouduttaisiin kuntajaon muutok- tetaan kohdeunettavaksi sekä sosiaali- että
56541: sen mahdollinen vaikutus ottamaan huomi- terveydenhuoltoon nykyisten laskennallisten
56542: oon tarkistamaila valtioneuvoston erikseen kustannusten mukaisessa suhteessa.
56543: tekemää päätöstä kuntien syrjäisyyskertoi-
56544: mista. 3.3. Opetus- ja kulttuuritointa koske-
56545: Edellä mainittujen kertaimien ohella vai- vat muutokset
56546: kuttaa kunnan sosiaalihuollon valtionosuu-
56547: teen työttömien lukumäärä, joka kerrotaan Yleistä
56548: työtöntä kohden erikseen määritellyllä las-
56549: kennallisella kustannuksella. Lakkaavan Esityksessä ehdotetaan opetus- ja kulttuuri-
56550: kunnan työttömien lukumäärä tulisi erikseen toimen yksikköhintojen alimitoituksen kor-
56551: ottaa huomioon lisäämällä uusien tai laajen- jaamiseksi ja yliopistojen harjoittelukoulujen
56552: tuvien kuntien valtionosuutta. Koska lakkaa- kustannusten jättämiseksi vuoden 2001 yk-
56553: van kunnan työttömien lukumäärää ei voida sikköhintojen laskennan ulkopuolelle
56554: tilastotietojen perusteella tarkasti jakaa kun- muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
56555: tajaon muutoksen voimaantulovuotta seuraa- rahoituksesta annetun lain 65 §. Tähän
56556: vana vuonna uusille tai laajentuville kunnille, liittyen ehdotetaan muutettavaksi myös
56557: ehdotetaan työttömien lukumäärän perusteel- vapaasta sivistystyöstä annetun lain 30 §.
56558: la laskettavat laskennalliset kustannukset ja- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-
56559: ettavaksi samassa prosentuaalisessa suhtees- netun lain 8, 9, 45 ja 46 §:ää ehdotetaan
56560: sa kuin missä lakkaavan kunnan asukasmäärä muutettavaksi ja 12 § ehdotetaan kumotta-
56561: siirtyy uusiin tai laajentuviin kuntiin. Tällöin vaksi oppisopimuskoulutuksena järjestettä-
56562: 209268R vään ammatilliseen peruskoulutukseen
56563: 10 HE 13812000 vp
56564:
56565:
56566: peruskoulutukseen ulotettavan kunnan rahoi- olevaa valtionosuuden perusteiden yhteis-
56567: tusosuuden vuoksi sekä 68 §:ää muutettavak- määrää korotettaisiin vastaavasti kolmella
56568: si museoiden valtionosuuden perusteena käy- prosentilla vuodesta 2001. Lisäksi yksikkö-
56569: tettävän yksikköhinnan korottamiseksi. Li- hintoja laskettaessa otettaisiin huomioon kul-
56570: säksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 lekin varainhoitovuodelle arvioitu kustannus-
56571: ja 12 §:ää ehdotetaan selkeytettäväksi yksik- tason muutos siten kuin kuntien valtion-
56572: köhintojen laskennassa huomioon otettavien osuuslaissa säädetään. Vuoden 2001 yksik-
56573: kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja köhintoja laskettaessa kustannustason muu-
56574: laadun muutosten osalta. toksena otettaisiin kuntien valtionosuuslain 3
56575: §:n 2 kohdan nojalla huomioon vain puolet
56576: mainitulle vuodelle arvioidusta kustannusta-
56577: Opetustoimen ja kirjaston yksikköhintojen son muutoksesta.
56578: alimitoituksen korjaaminen Edellä todettu tarkoittaa sitä, että vuoden
56579: 2001 yksikköhinnat lasketaan vuonna 1999
56580: Opetustoimen ja kirjaston valtionrahoituk- toteutuneiden kustannusten perusteella ehdo-
56581: sen perusteena käytettäviin yksikköhintoihin tetun kattosäännön rajoissa. Eri koulutus-
56582: ennen vuotta 1996 valtiontalouden säästö- muotojen yksikköhintojen keskinäiset suhteet
56583: toimenpiteiden vuoksi säädetyt alennukset muuttuvat vuodesta 1997 vuoteen 1999 ta-
56584: ehdotetaan purettaviksi asteittain vuosina pahtuneen kustannuskehityksen mukaisesti.
56585: 2001-2003 siten, että vuonna 2003 yksik- Vuoden 2002 yksikköhinnat lasketaan korot-
56586: köhinnat vastaisivat todellisia keskimääräisiä tamalla vuoden 2001 yksikköhintoja lasket-
56587: yksikkökustannuksia. Yksikköhintoihin teh- taessa käytettyä kattosääntöä kolmella pro-
56588: täisiin viiden prosentin keskimääräinen taso- sentilla ja tarkistamaHa yksikköhintoja tämän
56589: korotus vuonna 2001 ja kolmen prosentin lisäksi kustannustason muutoksen edellyttä-
56590: keskimääräinen tasokorotus vuonna 2002. mällä tavalla. Eri koulutusmuotojen yksikkö-
56591: Ehdotetut korotusprosentit vastaavat valtion hintojen keskinäiset suhteet eivät muutu
56592: vuoden 2001 talousarvioesityksestä päätettä- vuonna 2002. Vuoden 2003 yksikköhinnat
56593: essä tiedossa ollutta yksikköhintojen keski- lasketaan suoraan koulutusmuodoittain toteu-
56594: määräistä alimitoitusta. tuneiden keskimääräisten kustannusten pe-
56595: Järjestely koskisi perusopetuksen, lukion, rusteella ilman yksikköhinnan tasoa rajoitta-
56596: ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkea- vaa kattosääntöä.
56597: koulujen oppilasta ja opiskelijaa kohden las- Ehdotuksella ei puututa vuosina 1996-
56598: kettavia yksikköhintoja, kirjaston asukaskoh- 1998 kunnan asukasmäärän perusteella teh-
56599: taisia yksikköhintoja sekä kansalaisopistojen tyihin valtionosuuksien vähennyksiin.
56600: ja taiteen perusopetuksen opetustuntia koh- Kansanopistoissa ja opintokeskuksissa va-
56601: den laskettavia yksikköhintoja. Tehtyjen val- paana sivistystyönä järjestettävän koulutuk-
56602: tionosuuksien vähennysten jaksotus edellä sen rahoitukseen sovellettavat opiskelijaviik-
56603: todetulla tavalla vastaa valtioneuvoston mai- koa (kansanopistot) ja opetustuntia (opinto-
56604: nituille vuosille päättämiä määrärahakehyk- keskukset) kohden määrättävät yksikköhin-
56605: siä. nat tarkistettaisiin todellisten yksikkökustan-
56606: Yksikköhintoihin tehtyjä leikkauksia puret- nusten mukaisiksi jo vuonna 2001. Koska
56607: taisiin edellä mainittujen toimintojen osalta kansanopistojen ja opintokeskusten yksikkö-
56608: vuosina 2001 ja 2002 siten, että opetus- ja hinnat ovat vuoden 1999 kustannustietojen
56609: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan todellisia kustannuksia suuremmat,
56610: 65 §:n 1 momentissa tarkoitettu rahoituksen alenisivat yksikköhinnat kansanopistoissa 12
56611: kattosäännös ulotettaisiin koskemaan mainit- prosentilla ja opintokeskuksissa 15 prosentil-
56612: tuja vuosia. Samalla kuitenkin yksikköhinto- la vuoden 2000 tasosta. Koska näissä oppilai-
56613: jen tasoa rajoittavaa valtionosuuksien las- toksissa yksikköhintojen kertojina käytettä-
56614: kennallisten perusteiden yhteismäärää koro- vien opiskelijaviikkojen ja opetustuntien
56615: tettaisiin vuonna 2001 edellä mainitulla vii- määrät ovat kuitenkin alimitoitettuja toimin-
56616: dellä prosentilla vuodesta 2000. Vuoden nan toteutuneeseen laajuuteen verrattuna, on
56617: 2002 yksikköhintoja laskettaessa kattona valtion talousarviossa mahdollista samalla Ii-
56618: HE 138/2000 vp 11
56619:
56620:
56621: sätä mainittujen suoritteiden määrää määrä- si siten, että yliopistojen harjoittelukoulujen
56622: rahojen rajoissa. kustannuksia ja mainittujen koulujen oppilai-
56623: Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 30 §:n ta ja opiskelijoita ei edelleenkään otettaisi
56624: mukaan kansalaisopistojen yksikköhintojen huomioon laskettaessa perusopetuksen ja lu-
56625: määräämisestä vuodelle I999 on soveltuvin kion valtionrahoituksen perusteena käytettä-
56626: osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoi- viä yksikköhintoja vuodelle 2001. Yliopisto-
56627: men rahoituksesta annetun lain 65 §:ssä sää- jen harjoittelukoulujen kustannuksia ei vielä
56628: detään. Näin ollen pääasiassa kuntien ylläpi- voida mainittuja yksikköhintoja laskettaessa
56629: tämien kansalaisopistojen opetustuntikohtais- käytettävissä vuoden 1999 kustannuspohjissa
56630: ten yksikköhintojen laskentaan on sovellettu luotettavasti erotella yliopistojen muista kus-
56631: samaa kattosääntöä kuin laskettaessa perus- tannuksista.
56632: opetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen, Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n
56633: ammattikorkeakoulujen, kirjastojen ja las- I ja 9 momenttiaja I2 §:ää ehdotetaan muu-
56634: kennallisen opetustuntimäärän perusteella tettaviksi siten, että laista selkeästi ilmenee,
56635: rahoitettavan taiteen perusopetuksen yksik- miten kustannustason sekä toiminnan laajuu-
56636: köhintoja. Esityksessä ehdotetaan muutetta- den ja laadun muutos otetaan huomioon mää-
56637: vaksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain rättäessä vapaan sivistystyön oppilaitosten
56638: 30 §:ää siten, että edellä opetus- ja kulttuuri- yksikköhintoja. Voimassa olevan lain mu-
56639: toimen rahoituksesta annetun lain 65 §:n I kaan on epäselvää, miten mainitut seikat ote-
56640: momentin perusteluissa ehdotettua menette- taan huomioon niinä vuosina, jolloin yksik-
56641: lyä sovellettaisiin edelleenkin laskettaessa köhinnat lasketaan toteutuneiden keskimää-
56642: myös kansalaisopistojen yksikköhintoja vuo- räisten kustannusten mukaisesti. Voimassa
56643: sille 2001 ja 2002. Kansalaisopistojen yksik- olevien yksikköhintojen taso perustuu edellä
56644: köhinnat ovat vuonna I999 olleet II prosent- mainittuun siirtymäsäännöksenä annettuun
56645: tia alemmat kuin mainitun vuoden opetustun- vuoden 1999 yksikköhintojen laskentaa kos-
56646: tia kohden toteutuneet kustannukset. kevaan 30 §:ään.
56647: Vapaasta sivistystyöstä annetun lain Kustannustason sekä toiminnan laajuuden
56648: 30 §:ään ehdotetaan lisäksi otettavaksi sään- ja laadun muutosten huomioon ottamista
56649: nökset valtakunnallisten liikunnan koulutus- koskevat säännökset ehdotetaan otettavaksi
56650: keskusten opiskelijavuorokautta kohden vapaasta sivistystyöstä annetun lain 1I §:n 1
56651: määrättävän yksikköhinnan laskemisesta momenttiin ja 12 §:n 1 momenttiin. Sisällöl-
56652: vuosina 2001 ja 2002. Vuoden I999 kustan- tään nykyistä I2 §:ää vastaava säännös otet-
56653: nustietojen mukaan mainittu yksikköhinta oli taisiin uudistettavaksi ehdotetun 12 §:n 2
56654: 12 prosenttia alempi kuin opiskelijavuoro- momentiksi. Nykyisin II §:n 9 momenttiin
56655: kautta kohden lasketut toteutuneet kustan- sisältyvät säännökset kustannustason sekä
56656: nukset. Ehdotuksen mukaan yksikköhinta toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ot-
56657: olisi vuonna 2001 viisi prosenttia kustannus- tamisesta niinä vuosina, joina yksikköhintoja
56658: tason muutoksella tarkistettua vuoden 2000 ei määrätä toteutuneiden kustannusten perus-
56659: yksikköhintaa korkeampi. Vuonna 2002 yk- teella, ehdotetaan siirrettäväksi 1I §:n I mo-
56660: sikköhinta olisi kolme prosenttia korkeampi menttiin ja I2 §:n 1 momenttiin.
56661: kuin kustannustason muutoksella tarkistettu Ehdotuksen mukaan kustannustason sekä
56662: vuoden 2001 yksikköhinta. Vuonna 2003 yk- toiminnan laajuuden ja laadun muutokset
56663: sikköhinta määrättäisiin vuoden 200 I toteu- otettaisiin kansalaisopistojen, kansanopisto-
56664: tuneiden kustannusten mukaisesti. jen, liikunnan koulutuskeskusten ja opinto-
56665: keskusten yksikköhintoja laskettaessa huo-
56666: Opetustoimen yksikköhintojen laskennassa mioon siten kuin kuntien valtionosuuslain
56667: huomioon otettavat kustannukset sekä kus- 3 §:n I ja 2 kohdassa sekä 4 §:ssä säädetään.
56668: tannustason ja toiminnan laajuuden ja laadun Kuntien valtionosuuslain 3 §:n I kohdan ja
56669: muutokset 4 §:n I momentin mukaan toiminnan laajuu-
56670: den laadun muutokset otettaisiin jatkossakin
56671: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta huomioon siltä osin kuin ne aiheutuvat laista,
56672: annetun lain 65 §:ää ehdotetaan muutettavak- asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvas-
56673: 12 HE 138/2000 vp
56674:
56675:
56676: ta valtion viranomaisen määräyksestä taikka Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän
56677: valtion talousarviosta. Kustannustason muu- ammatillisen peruskoulutuksen sisällyttämi-
56678: tos otettaisiin kuntien valtionosuuslain 3 §:n nen kunnan valtionosuuden perusteeseen ja
56679: 2 kohdan mukaisesti huomioon enintään täy- kunnan rahoitusosuuteen opetustoimen ja kir-
56680: teen ja vähintään puoleen määrään kustan- jaston kustannuksiin edellyttää, että ammatil-
56681: nustason arvioidusta muutoksesta. Mainitun lisen koulutuksen järjestäjille ja ammattikor-
56682: lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti kustannus- keakoulun ylläpitäjille maksettavaa inves-
56683: tason muutoksesta kaksi kolmasosaa katso- tointilisää koskevaa opetus- ja kulttuuritoi-
56684: taan aiheutuvan ansiotason ja palkkasidon- men rahoituksesta annetun lain 9 §:n 2 mo·
56685: naisten maksujen muutoksesta ja yksi kol- mentin 3 kohtaa ja 46 §:n 3 momenttia muu-
56686: masosa yleisen hintatason muutoksesta. tetaan. Lain 9 §:n 2 momentin 3 kohdan mu-
56687: kaan kunnilta kerätään kunnan rahoitusosuu-
56688: Kunnan rahoitusosuuden ulottaminen oppi- den yhteydessä ammatillisen peruskoulutuk-
56689: sopimuskoulutuksella järjestettävään amma- sen perustaruishankkeiden rahoittamiseksi
56690: tilliseen peruskoulutukseen mainitussa lainkohdassa säädetyllä tavalla
56691: laskettu markkamäärä, joka maksetaan am-
56692: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ope- matillisen peruskoulutuksen järjestäjille lain
56693: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun 46 §:n 3 momentin mukaisesti investointi-
56694: lain 8 §:n 3 kohtaa siten, että kunnan valtion- lisänä. Tämä menettely ei koske nykyään op-
56695: osuuden perusteessa otetaan huomioon myös pisopimuskoulutusta, koska mainittu koulu-
56696: oppisopimuskoulutuksena järjestettävä am- tus ei ole lainkaan kunnan rahoitusosuuden
56697: matillinen peruskoulutus muun ammatillisen piirissä. Oppisopimuskoulutuksessa inves-
56698: peruskoulutuksen tavoin. Mainitun lain 9 §:n tointilisän maksamista koulutuksen järjestä-
56699: 2 momentin mukaan oppisopimuskoulutus jille ei myöskään jatkossa voida pitää perus-
56700: otettaisiin tällöin nykyisestä poiketen huomi- teltuna, koska pääosa koulutuksesta järjeste-
56701: oon myös kunnan asukasta kohden lasketta- tään työpaikalla käytännön työtehtävien yh-
56702: vassa rahoitusosuudessa opetustoimen ja kir- teydessä. Koulutuksen järjestäjän investointi-
56703: jaston käyttökustannuksiin. Oppisopimus- tarpeet ovat siten oppisopimuskoulutuksessa
56704: koulutuksena järjestettävän ammatillisen pe- huomattavasti pienemmät kuin muussa am-
56705: ruskoulutuksen ja muulla tavoin järjestettä- matillisessa peruskoulutuksessa. Tämän
56706: vän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus- vuoksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-
56707: perusteet ehdotetaan tältä osin yhtenäistettä- sesta annetun lain 9 §:n 2 momentin 3 kohtaa
56708: väksi. Ei voida pitää perusteltuna, että koulu- ja 46 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutetta-
56709: tuksen käytännön järjestäruistapa vaikuttaa vaksi siten, että oppisopimuskoulutuksena
56710: siihen, onko kunnilla velvollisuus osallistua järjestettävää ammatillista peruskoulutusta ei
56711: koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. jatkossakaan oteta huomioon koulutuksen
56712: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta järjestäjille maksettavissa investointilisissä.
56713: annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaisesti Ehdotuksessa ei edellä mainittuja kunnan
56714: kunnan rahoitusosuudessa otettaisiin huomi- rahoitusosuutta koskevia ehdotuksia lukuun
56715: oon myös kuntayhtymien ja yksityisten kou- ottamatta puutottaisi voimassa oleviin oppi-
56716: lutuksen järjestäjien sekä valtion oppilaitos- sopimuskoulutuksella järjestettävän ammatil-
56717: ten oppisopimuskoulutuksena järjestämä lisen peruskoulutuksen rahoitusta koskeviin
56718: ammatillinen peruskoulutus vastaavasti kuin säännöksiin, kuten yksikköhintojen lasken-
56719: mainittujen tahojen järjestämä muukin am- taan. Jos oppisopimuskoulutuksen rahoitusta
56720: matillinen peruskoulutus. Ehdotus ei vaikut- koskevia säännöksiä kehitetään jatkossa
56721: taisi kuntayhtymille ja yksityisille koulutuk- muilta kuin tässä esityksessä ehdotetuilta
56722: sen järjestäjille oppisopimuskoulutuksena osin, tulee myös investointilisän ulottaminen
56723: järjestettyyn ammatilliseen peruskoulukseen oppisopimuskoulutukseen uudelleen harkit-
56724: myönnettävään rahoitukseen. Rahoitus perus- tavaksi.
56725: tuisi kuitenkin nykyisen oppisopimuskoulu- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
56726: tuksen käyttökustannusten rahoitusta koske- annetun lain 8 §:n 3 kohtaan ehdotetun muu-
56727: van 12 §:n sijasta 7 §:n 1 momenttiin. toksen johdosta oppisopimuskoulutuksen
56728: HE 138/2000 vp 13
56729:
56730:
56731: käyttökustannusten rahoitusta koskeva 12 § vuoden 2002 yksikköhinta laskettaisiin vuo-
56732: ehdotetaan kumottavaksi. delle 2001 ehdotetussa 68 §:ssä säädetyn yk-
56733: Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän sikköhinnan pohjalta.
56734: ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus mää-
56735: räytyisi edellä selostetulla tavalla lain 7- 4. Esityksen vaikutukset
56736: 9 §:n mukaisesti. Mainittuun kumottavaksi
56737: ehdotettuun 12 §:ään sisältyvät säännökset Suoritettava tarkistus lisää jaksotettuna
56738: oppisopimuskoulutuksena järjestettävän am- vuoden 2001 valtionosuuksia yhteensä 1251
56739: matillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta siir- miljoonaa markkaa, josta kuntien osuus on
56740: rettäisiin sellaisenaan sisällöltään uudistetta- 1068 miljoonaa markkaa eli keskimäärin
56741: vaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta noin 208 markkaa asukasta kohti. Vuonna
56742: annetun lain 11 §:ään siten kuin eduskunnalle 2002 vastaava tarkistus on vuoden 2001 ta-
56743: erikseen annetussa hallituksen esityksessä sossa 708 miljoonaa markkaa. Vuosina 2002
56744: ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta kos- ja 2003 valtionosuoksiin lisättävät osuudet
56745: kevaksi lainsäädännöksi (HE /2000 vp) eh- toteuttaisivat kustannustenjaon tarkistuksen
56746: dotetaan. jäljelle jäävän osuuden. Vuoden 2000 tasossa
56747: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta täyden kustannustenjaon tarkistuksen määrä
56748: annetun lain 45 §:n 1 momenttiin ja 46 §:n 5 on 2502 miljoonaa markkaa.
56749: momenttiin ehdotetaan tehtäväksi edellä se- Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuu-
56750: lostettujen muutoksen edellyttämät tekniset teen oikeuttavat tilastotietojen perusteella
56751: viittaussäännöksiä koskevat tarkastukset. tarkistetut kustannukset vuonna 1998 olivat
56752: runsaat 3,6 miljardia markkaa suuremmat
56753: Museoiden yksikköhinnan korottaminen kuin laskennalliset kustannukset. Tämän pe-
56754: rusteella kustannustenjaon säilyttämiseksi
56755: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta tarvittava sosiaali- ja terveydenhuollon valti-
56756: annetun lain 68 §:ää ehdotetaan muutettavak- onosuuden täysimääräinen lisäys on edellä
56757: si siten, että siinä säädettäisiin museoiden mainitun 24,2 prosentin mukaan laskettuna
56758: valtionosuuden perusteena käytettävästä yk- 1,2 prosentin suuruisine indeksikorotuksi-
56759: sikköhinnasta vuonna 2001. Nykyään maini- neen noin 921 miljoonaa markkaa. Esityksen
56760: tussa pykälässä säädetään museoiden ja or- mukaan lisäyksestä kohdistuisi noin 461 mil-
56761: kestereiden yksikköhinnasta vuonna 1999 joonaa markkaa vuodelle 2001 ja noin 230
56762: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- miljoonaa markkaa vuosille 2002 ja 2003.
56763: netun lain voimaantuloon liittyvänä järjeste- Yksikköhintoihin julkisen talouden säästö-
56764: lynä. Ehdotuksen mukaan museoiden yksik- toimenpiteiden vuoksi tehtyjen alennusten
56765: köhinta laskennallista henkilötyövuotta koh- purkaminen lisää kunnille ja muille opetus-
56766: den olisi 200 200 markkaa vuonna 2001. ja kulttuuripalveluiden järjestäjille myönnet-
56767: Tämä markkamäärä pitäisi sisällään myös tävää rahoitusta opetustoimeen ja kirjastoihin
56768: mainitulle vuodelle arvioidun kustannustason vuonna 2001 yhteensä noin 796 miljoonalla
56769: muutoksen. Ehdotettu yksikköhinta vuodelle markalla ja vuonna 2002 lisäksi yhteensä
56770: 2001 on tasoltaan korkeampi kuin mikä olisi noin 480 miljoonalla markalla. Vuodesta
56771: mahdollista laskettaessa yksikköhinta voi- 2003 lukien yksikköhintojen taso määräytyy
56772: massa olevan 28 §:n mukaisesti vuodelle toteutuneiden keskimääräisten kustannusten
56773: 2000 määrätyn yksikköhinnan perusteella. mukaisesti, joten valtionosuuksien määrän
56774: Ehdotuksella korotetaan pysyvästi museoi- kehitys riippuu kustannusten kehityksestä.
56775: den valtionosuuden perusteena käytettävää Ehdotettu yksikköhintojen tasokorotus li-
56776: yksikköhintaa. sää kuntien rahoitusosuutta opetustoimen ja
56777: Vuodesta 2002 lukien museoiden yksikkö- kirjaston käyttökustannuksiin vuonna 2001
56778: hinta määräytyisi voimassa olevan 28 §:n yhteensä 600 miljoonalla markalla ja vuonna
56779: mukaisesti varainhoitovuotta edeltävän vuo- 2002 lisäksi yhteensä 362 miljoonalla mar-
56780: den yksikköhinnan perusteella ottaen huomi- kalla.
56781: oon kustannustason ja valtion toimenpiteistä Kun otetaan huomioon ehdotettu yksikkö-
56782: aiheutuvat toiminnan muutokset. Näin ollen hintojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen,
56783: 14 HE 138/2000 vp
56784:
56785:
56786: vuoden 1999 toteutuneet kustannukset ja män laskennalliset valtionosuudet tasauseri-
56787: kustannustason arvioitu muutos vuodelle neen ovat vuonna 2001 yhteensä 25749 mil-
56788: 2001, nousevat yksikköhinnat vuonna 2001 joonaa markkaa, eli keskimäärin noin 5000
56789: perusopetuksessa keskimäärin 6 prosentilla, markkaa asukasta kohti. Valtionosuuksien
56790: lukiossa keskimäärin 3 prosentilla, ammatil- kuntakohtainen merkitys vaihtelee huomatta-
56791: lisessa koulutuksessa keskimäärin 8 prosen- vasti kunnittain. Yhteensä noin 230 kunnas-
56792: tilla, ammattikorkeakouluissa keskimäärin 8 sa valtionosuudet ovat vähintään kolmannes
56793: prosentilla, opetustuntimäärien perusteella tulorahoituksesta, joka muodostuu verotulo-
56794: rahoitettavassa taiteen perusopetuksessa kes- jen ja valtionosuuksien kokonaismäärästä.
56795: kimäärin 6 prosentilla, kansalaisopistoissa Kustannustenjaon tarkistuksen taloutta va-
56796: keskimäärin 5 prosentilla ja valtakunnallisis- kauttava vaikutus kohdistuu erityisesti kun-
56797: sa liikunnan koulutuskeskuksissa keskimää- tiin, joissa valtionosuoksilla on tulorahoituk-
56798: rin 6 prosentilla. Kirjaston yksikköhinta las- sessa huomattava merkitys. Rahoitustasapai-
56799: kee 1 prosentilla. Kansanopistojen yksikkö- noon vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät
56800: hinta puolestaan alenee 12 prosentilla ja kuten menotarpeiden ja veroperusteiden kun-
56801: opintokeskusten yksikköhinta alenee 15 pro- takohtaiset muutokset.
56802: sentilla. Säännöksellä, jonka mukaan harkinnanva-
56803: Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän raista rahoitusavustusta voidaan käyttää val-
56804: ammatillisen peruskoulutuksen sisällyttämi- tionosuusjärjestelmän täytäntöönpanosta
56805: nen kunnan rahoitusosuuteen opetustoimen ja kunnille johtovien erityistentaloudellisten
56806: kirjaston kustannuksiin vähentää kuntien val- vaikeuksien lieventämiseen, on tarkoitus va-
56807: tionosuuksia noin 158 miljoonalla markalla rautua lähinnä niiden kuntien tukemiseen,
56808: vuonna 2001. Ehdotus muuttaa tältä osin val- JOISsa valtionosuusuudistuksen siirtymä-
56809: tion ja kuntien välistä kustannusten jakoa tasauslisien maksaminen päättyy vuonna
56810: valtion eduksi vastaavalla markkamäärällä. 2001. Näitä kuntia on 28 ja päättyvien
56811: Ehdotus on laskettu olettamuksella, että tasauslisien määrä vuonna 2001 yhteensä 48
56812: vuonna 2001 mainittua koulutusta järjeste- miljoonaa markkaa. Esityksellä ei ole vaiku-
56813: tään 12 000 opiskelijalle ja opiskelijakobtai- tusta myönnettävien harkinnanvaraisten ra-
56814: neo yksikköhinta on 30 577 markkaa. hoitusavustusten markkamäärään.
56815: Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän Esitykseen sisältyvällä valtionosuuksien
56816: ammatillisen peruskoulutuksen sisällyttämi- maksatosta kuntajaon muutoksen yhteydessä
56817: nen kunnan rahoitusosuuteen ei vaikuta mai- koskevalla säännöksellä ei ole olennaisia ta-
56818: nitun koulutuksen määrään, koska rahoitus- loudellisia vaikutuksia.
56819: osuus kunnan asukasta kohden on kaikissa Esityksillä ei ole organisatorisia- eikä hen-
56820: kunnissa yhtä suuri eikä yksittäisen kunnan kilöstövaikutuksia.
56821: järjestämän koulutuksen määrä siten vaikuta
56822: asianomaisen kunnan rahoitusosuuteen. 5. Asian valmistelu
56823: Ehdotus museoiden yksikköhinnan korot-
56824: tamiseksi lisää museoita varten myönnettä- Esitys on valmisteltu virkatyönä yhteis-
56825: vää valtionosuutta noin 2 miljoonalla mark- työssä sisäasiainministeriön, sosiaali- ja ter-
56826: kaa vuodessa. veysministeriön sekä opetusministeriön kes-
56827: Edellä oleviin valtionosuuslukuihin on si- ken. Asia on käsitelty kunnallistalouden ja -
56828: sällytetty 1,2 prosentin suuruinen indeksiko- hallinnon neuvottelukunnassa.
56829: rotus, jossa on otettu huomioon puolet vuo-
56830: delle 2001 arvioidusta 3,1 prosentin kustan- 6. Muita esitykseen vaikuttavia
56831: nustason noususta ja vuoden 1999 toteutu- seikkoja
56832: neen kustannustason muutoksen perusteella
56833: tehtävästä korjauksesta ---0.4 prosenttia. Tä- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-
56834: mä indeksikorotus lisää valtionosuuksia 340 vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
56835: miljoonaa markkaa, josta kuntien osuus on sen yhteydessä.
56836: 303 miljoonaa markkaa. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi ope-
56837: Esityksen mukaiset valtionosuusjärjestel- tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
56838: HE 138/2000 vp 15
56839:
56840:
56841: lain 12 §, joka koskee oppisopimuskoulutuk- lainsäädännöksi. Jos mainittu hallituksen esi-
56842: sen käyttökustannusten rahoitusta. Mainit- tys ei siihen sisältyvän 11 §:n osalta toteudu
56843: tuun pykälään sisältyy myös oppisopimus- ehdotetussa muodossa, tulee oppisopimus-
56844: koulutuksena järjestettävän ammatillisen li- koulutuksena järjestettävän ammatillisen li-
56845: säkoulutuksen rahoitusta koskevia säännök- säkoulutuksen rahoitusta koskevat säännök-
56846: siä, jotka on tarkoitus siirtää sellaisinaan set ottaa nykyisessä muodossaan tässä esi-
56847: erikseen uudistettavaan opetus- ja kulttuuri- tyksessä kumottavaksi ehdotettuun 12 §:ään.
56848: toimen rahoituksesta annetun lain 11 §:ään.
56849: Viimeksi mainittu säännös on tarkoitus uu- 7. Voimaantulo
56850: distaa koskemaan yleisesti ammatillisen lisä-
56851: koulutuksen käyttökustannusten rahoitusta, Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä-
56852: jonka yksi osa on oppisopimuskoulutuksena nä tammikuuta 2001.
56853: järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen
56854: rahoitus. Mainitun 11 §:n uudistamista kos- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
56855: keva ehdotus sisältyy eduskunnalle erikseen kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
56856: annettavaan hallituksen esitykseen ammatil- tukset
56857: lisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi
56858: 16 HE 138/2000 vp
56859:
56860:
56861:
56862: Lakiehdotukset
56863:
56864:
56865: 1.
56866: Laki
56867: kuntien valtionosuuslain muuttamisesta
56868:
56869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56870: muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147 /1996) 30 §
56871: sekä
56872: lisätään lakiin uusi 22 aja 32 § seuraavasti:
56873:
56874: ?luku ukseen ja perustaruiskustannusten valtion-
56875: osuuksien perusteisiin kuntajaon muutoksen
56876: Erinäisiä säännöksiä voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuon-
56877: na.
56878: 22a §
56879: 30 §
56880: Valtionosuuksien määräytyminen kuntajakoa
56881: eräissä tapauksissa muutettaessa Rahoitusavustus vuonna 2001
56882:
56883: Kuntaa kahteen tai useampaan kuntaan yh- Sen lisäksi, mitä 13 §: ssä säädetään, myös
56884: distettäessä lasketaan lakkaavan kunnan alu- tämän lain täytäntöönpanosta kunnille johtu-
56885: een osalta uusien tai laajentuvien kuntien val- vat erityiset taloudelliset vaikeudet otetaan
56886: tionosuudet ja valtionosuuksien tasaus lak- huomioon rahoitusavustusta vuodelle 2001
56887: kaavan kunnan niiden tietojen perusteella, myönnettäessä.
56888: jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantu-
56889: lovuoden valtionosuuksien määräämisen pe-
56890: rusteena.
56891: Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtion- 32 §
56892: osuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voi-
56893: maantulovuodelle uusien tai laajentuvien Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon
56894: kuntien kesken siinä suhteessa kuin lakkaa- tarkistus vuonna 2000
56895: van kunnan asukasluku jakautuu muiden
56896: kuntajaon muutoksen kohteena olevien kun- Sen estämättä, mitä 3 §:n 4 kohdassa
56897: tien kesken. säädetään, vuoden 2000 kustannustenjaon
56898: Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin tarkistus toteutetaan siten, että vuoden 2001
56899: opiskelija-, opetustunti- ja henkilötyö- valtionosuuksiin sisällytetään puolet ja vuo-
56900: vuosimääriin perustuva valtionosuus myön- sien 2002 ja 2003 valtionosuuksiin kum-
56901: netään niille kunnille, jotka kuntajakoa muu- paankin neljännes kustannustenjaon tarkis-
56902: tettaessa saavat hoidettavakseen asianomais- tuksen kokonaismäärästä siten kuin sosiaali-
56903: ten palveluiden järjestämisen. ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
56904: Kunnan alueiden asukasluvun perusteena osuudesta annetussa laissa, opetus- ja kult-
56905: pidetään väestötietolain mukaisia vahvista- tuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa
56906: ruisvuoden elokuun lopun väestötietoja. sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa
56907: Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan (63211998) säädetään.
56908: kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutok-
56909: sen voimaantulovuonna sekä verotulon tasa-
56910: HE 138/2000 vp 17
56911:
56912:
56913: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
56914: 20 teisiin valtionosuuksien vahvistamiseksi
56915: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä vuodelle 2001.
56916:
56917:
56918:
56919:
56920: 2.
56921: Laki
56922: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttami-
56923: sesta
56924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56925: muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä
56926: elokuuta 1992 annetun lain (73311992) 32 §, sellaisena kuin se on laissa 1150/1996, sekä
56927: lisätään lakiin uusi 16 b ja 45 b § seuraavasti:
56928:
56929: 16 b § 32 §
56930:
56931: Eräiden kertaimien määräytyminen ja työt- Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten
56932: tömien lukumäärän huomioon ottaminen soveltaminen
56933: kuntajakoa muutettaessa
56934: Voimavarojen vahvistamiseen ja valtion-
56935: Kuntien valtionosuuslain 22 a §:ssä tarkoi- osuuden suorittamiseen sovelletaan lisäksi
56936: tetun kuntajaon muutoksen yhteydessä sovel- seuraavia kuntien valtionosuuslain säännök-
56937: letaan kuntajaon muutoksen voimaantulo- siä:
56938: vuoden valtionosuuksia laskettaessa niitä tä- 1) 14 §:n säännöksiä neuvottelumenettelys-
56939: män lain 13-15 §:ssä tarkoitettuja kertoi- tä;
56940: mia, jotka perustuvat edeltävän vuoden kun- 2) 16 §:n säännöksiä valtionosuuden ja ra-
56941: tajakoon. Myöhempien vuosien valtion- hoitusavustuksen myöntämisestä sekä
56942: osuuksia laskettaessa käytetään kerrointen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien
56943: laskemiseen uusien tai laajentuvien kuntien tasauksen vahvistamisesta;
56944: tietoja. 3) 17 §:n säännöksiä maksamisesta;
56945: Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitetut 4) 18 §:n säännöksiä saamatta jääneen
56946: kunnan työttömien lukumäärän perusteella etuuden suorittamisesta;
56947: laskettavat kustannukset jaetaan kuntajaon 5) 19 §:n säännöksiä perusteetloman edun
56948: muutoksen voimaantulovuoden jälkeisen palauttamisesta;
56949: vuoden valtionosuutta laskettaessa uusille tai 6) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu-
56950: laajentuneille kunnille samassa suhteessa, jo- den raukeamisesta;
56951: ka vastaa asukaskohtaisia muutoksia kunta- 7) 22 a §:n säännöksiä valtionosuuksien
56952: jaon muutoksen voimaantulovuonna. määräytymisestä eräissä tapauksissa kuntaja-
56953: koa muutettaessa.
56954:
56955:
56956:
56957:
56958: 209268R
56959: 18 -1 HE 138/2000 vp
56960:
56961:
56962: 45 b § paankin neljännes kustannustenjaon tarkis-
56963: tuksen määrästä.
56964: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon
56965: tarkistus vuonna 2000
56966: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
56967: Sen estämättä, mitä 18 §:n 3 momentissa 20
56968: sää~etään, vuoden 2.000 kustannustenjaon ?nnen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
56969: tarktstus toteutetaan siten, että vuoden 2001 la~n..täytäntö~npanon e?ellyttämiin toimenpi-
56970: v.altionosuu~siin sisällytetään puolet ja vuo-
56971: tetsnn valtwnosuuksten vahvistamiseksi
56972: sien 2002 Ja 2003 valtionosuuksiin kum- vuodelle 2001.
56973:
56974:
56975:
56976: 3.
56977: Laki
56978: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
56979:
56980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56981: kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain
56982: (63511998) 12 §,
56983: muu_tetaan 8 §:n 3 kohta, 9 §:n 2 momentin 3 kohta, 45 §:n 1 momentti, 46 §:n 3 ja 5 mo-
56984: mentti, 57 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 65 ja 68 §, sekä
56985: lisätään 57 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta seuraavasti:
56986:
56987: 8§ 3) perustaruishankkeista aiheutuvien kus-
56988: tannusten vuoksi kymmenen prosenttia
56989: Kunnan valtionosuuden peruste markkamääristä, jotka saadaan, kun ammat-
56990: tikorkeakouluissa ja muussa ammatillisessa
56991: Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, peruskoulutuksessa kuin oppisopimuskoulu-
56992: kun lasketaan yhteen: tukse~sa ?Piskelev~en määrien sekä 16 §:n
56993: ~~katsestt ammattikorkeakouluja ja amma-
56994: 3) kunnan järjestämää ammatillista perus- ttlhsta peruskoulutusta varten vahvistettujen
56995: koulutusta saavien opiskelijoiden määrien yksikköhintojen keskimääräisten markka-
56996: sekä oppisopimuskoulutuksena ja muuna määrien tuloista vähennetään 19 §:n 5 mo-
56997: ammatillisena peruskoulutuksena järjestettä- mentissa ja 20 §:n 5 momentissa tarkoitettu-
56998: vää koulutusta varten opiskelijaa kohden jen valtionosuuden laskentaperusteeksi kou-
56999: määrättyjen yksikköhintojen tulot; lutuksen järjestäjille vahvistettujen vuosi-
57000: vuokrien perusteella lasketut valtionosuuden
57001: perusteet.
57002: 9§
57003:
57004: Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kir- 45 §
57005: jaston käyttökustannuksiin
57006: Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen
57007:
57008: Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaikki Valtionapuviranomainen myöntää 6 ja
57009: 8 §:n 1-4 ja 6 kohdassa tarkoitetut kuntien 13-15 §: ssä tarkoitetun valtionosuuden sekä
57010: v~~tionosuuden perusteet lasketaan yhteen ja
57011: 7 ja 11 §:ssä tarkoitetun rahoituksen käyttö-
57012: nam saatuun markkamäärään lisätään: kustannuksiin hakemuksetta kunnalle tai
57013: muulle 1 §:ssä mainitun lain mukaisen toi-
57014: HE 138/2000 vp 19
57015:
57016:
57017: minnan järjestäjälle siten kuin kuntien val- 57§
57018: tionosuuslain 16 §:n 2 momentissa säädetään.
57019: Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten
57020: soveltaminen
57021: 46 § Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen so-
57022: velletaan lisäksi seuraavia kuntien valtion-
57023: Rahoituksen maksaminen käyttökustannuk- osuuslain säännöksiä:
57024: siin
57025: 3) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu-
57026: den raukeamisesta;
57027: Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle 3 a) 22 a §:n säännöksiä valtionosuuksien
57028: maksettavaan rahoitukseen lisätään perusta- määräytymisestä kuntajakoa eräissä tapauk-
57029: mishankkeista aiheutuneiden kustannusten sissa muutettaessa; sekä
57030: perusteella 43 prosenttia markk~~~är~~~~·
57031: joka saadaan, kun koulutuksen JarJestaJan
57032: opiskelijamäärän ja ammatilliselle koul~tuk
57033: selle 16 §:n mukaisesti vahvistetun yksikkö-
57034: hintojen keskimääräisen markkamäärän tu- 65 §
57035: losta jaettuna kymmenellä vähennetää~ kou-
57036: lutuksen järjestäjälle 19 §:n 5 momentm no~ Yksikköhintojen keskimääräiset markkamää-
57037: jalla valtionosuuden laskentaperusteeksi rät ja yksikköhinnat vuosina 2001 ja 2002
57038: vahvistettujen vuosivuokrien perusteell~ la~
57039: ketut valtionosuuden perusteet. Oppisopi- Tämän lain 16 §:ssä tarkoitetut yksikköhin-
57040: muskoulutuksena järjestettävän ammatillisen tojen keskimääräiset markkamäärät sekä
57041: koulutuksen opiskelijamääriä ei kuitenkaan 17-20 §:ssä, 21 §:n 2 momentis~a ja 24
57042: tällöin oteta huomioon. Ammattikorkeakou- §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat vuosille 2001
57043: lun ylläpitäjälle maksettavaan rahoituksee~ ja 2002 lasketaan siten kuin tässä pykälässä
57044: lisättävä markkamäärä lasketaan vastaavasti säädetään.
57045: ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän, Yksikköhintojen keskimääräiset markka-
57046: ammattikorkeakouluille 16 §:n mukaisesti määrät ja yksikköhinnat vuodelle 2001 las~e
57047: vahvistetun yksikköhintojen keskimääräisen taan vuonna 1999 toteutuneiden kokonats-
57048: markkamäärän ja ammattikorkeakoululle kustannusten perusteella siten, että vuodelle
57049: 20 §:n 5 momentin nojalla valtionosuuden 2001 määrättävien yksikköhintojen ja vu?d~n
57050: laskentaperusteeksi vahvistetun vuosivuok- 1999 oppilas-, opiskelija-, opetustunti- ~a
57051: ran perusteella. asukasmäärien perusteella laskettav~t valti-
57052: onosuuden perusteet yhteenlaskettm':la vas-
57053: Jos kunnan 8 §: ssä säädetty valtionosuuden taavat opetus- ja kulttuuritoimen ra~mtu~ses
57054: peruste, johon on lisätty ~ mo~entissa. tar- ta annetun lain (635/1998) mukatsesti_ s~
57055: koitettu perustamishankkeista aiheutuneiden moilla oppilas-, opiskelija-, opetustuntl- Ja
57056: kustannusten perusteella laskettu markka- asukasmäärillä vuodelle 2000 edellä 1 mo-
57057: määrä, kunnalle 11 §:n 2 ja 3 momentin mu- mentissa mainituissa lainkohdissa tarkoitettu-
57058: kaan myönnettävä rahoitus, kun!lalle 13~ ja toimintoja varten laskettuja ja kustannust~
57059: 15 §:n mukaan myönnettävä valtiOnosuus Ja son muutoksella tarkistettuja yhteenlaskeHuJa
57060: kunnalle 4 momentin mukaan maksettavat valtionosuuden laskennallisia perusteita ko-
57061: markkamäärät, on pienempi kuin 9 ja 10 §:n rotettuna viidellä prosentilla.
57062: mukaan lasketut markkamäärät, kunnan tulee Vuoden 2002 yksikköhintoja laskettaessa
57063: maksaa erotus valtiolle kahdessa erässä, en- vuodelle 2001 vahvistettuja kustannustason
57064: simmäinen erä varainhoitovuoden heinäkuun muutoksella tarkistettuja yksikköhintojen
57065: ja toinen erä varainhoitovuotta seuraavan keskimääräisiä markkamääriä korotetaan
57066: vuoden helmikuun loppuun mennessä. kolmella prosentilla.
57067: 20 HE 138/2000 vp
57068:
57069:
57070: Sen estämättä, mitä 17 ja 18 §:ssä sääde- 68 §
57071: tään, perusapetoksen ja lukion yksikköhinto-
57072: ja vuodelle 2001 laskettaessa vuoden 1999 Museon yksikköhinta vuonna 2001
57073: kokonaiskustannuksiin sekä vuoden 1999
57074: oppilas- ja opiskelijamääriin ei lueta yliopis- Museon käyttökustannuksiin myönnettävän
57075: tojen harjoittelukouluissa järjestetystä perus- valtionosuuden perusteena käytettävä yksik-
57076: apetoksesta ja lukiokoulutuksesta aiheutuuei- köhinta laskennallista henkilötyövuotta koh-
57077: ta kustannuksia eikä koulutukseen osallistu- den on 200 200 markkaa vuonna 2001.
57078: neita oppilaita ja opiskelijoita.
57079: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
57080: 20 .
57081: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57082: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
57083: teisiin.
57084:
57085:
57086:
57087:
57088: 4.
57089: Laki
57090: vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
57091:
57092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti .
57093: muutetaan vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lam (632/1998) 11 §:n
57094: 1 ja 9 momentti sekä 12 ja 30 § seuraavasti:
57095:
57096: 11 § 12 §
57097:
57098: Yksikköhinta Kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja
57099: laadun muutos
57100: Asianomainen ministeriö määrää opiskeli-
57101: javiikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskeli- Kustannustason sekä toiminnan laajuuden
57102: japäivien, opetustuntien ja opintokerhotunti- ja laadun muutos otetaan yksikköhintoja las-
57103: en yksikköhinnat seuraavaa vuotta varten. kettaessa huomioon noudattaen soveltuvin
57104: Yksikköhinnat määrätään varainhoitovuodel- osin, mitä kuntien valtionosuuslain
57105: le arvioidun kustannustason mukaisiksi. (114711996) 3 §:n 1 ja 2 kohdassa sekä
57106: 4 §:ssä säädetään.
57107: Muina kuin 2-5 momentissa tarkoitettuina Jos kustannustaso on olennaisesti muuttu-
57108: vuosina yksikköhinnaksi määrätään edellisel- nut siitä tasosta, jonka perusteella käyttökus-
57109: le vuodelle määrätty yksikköhinta. tannusten yksikköhinta on määrätty, asian-
57110: omainen ministeriö voi ottaa sen huomioon
57111: määrättäessä seuraavan vuoden yksikköhin-
57112: taa.
57113: HE 138/2000 vp 21
57114:
57115:
57116: 30 § k.ust~n~ustason muutoksella tarkistettua yk-
57117: stkkohm~aa korotetaan viidellä prosentilla.
57118: Kansalaisopistojen ja liikunnan koulutuskes- Vuodeksi 2002 yksikköhinnat lasketaan si-
57119: kusten yksikköhinnat vuosina 2001 ja 2002 ten, että vuodelle 2001 määrättyä ja kustan-
57120: n~stason muutoksella tarkistettua yksikkö-
57121: Kansalaisopistojen yksikköhintojen mää- hmtaa korotetaan kolmella prosentilla.
57122: räämisestä vuosille 2001 ja 2002 on soveltu-
57123: vi~ osin voi.massa, mitä opetus- ja kulttuuri-
57124: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
57125: tOimen rahoituksesta annetun lain (635/ 1998) 20 .
57126: ~nnen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57127: 65 §:ssä säädetään.
57128: la~n..täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
57129: Valtakunnallisten liikunnan koulutuskes-
57130: kusten yksikköhinnat vuodeksi 2001 laske- tetsnn.
57131: taan siten, että vuodelle 2000 määrättyä ja
57132:
57133:
57134: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
57135:
57136:
57137: Tasavallan Presidentti
57138:
57139:
57140:
57141:
57142: TARJA HALONEN
57143:
57144:
57145:
57146:
57147: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
57148: 22 HE 138/2000 vp
57149:
57150:
57151: Liite
57152: Rinnakkaistekstit
57153: 1.
57154: Laki
57155: kuntien valtionosuuslain muuttamisesta
57156:
57157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57158: muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain ( 11471 1996) 30 §
57159: sekä
57160: lisätään lakiin uusi 22 a ja 32 § seuraavasti:
57161:
57162: Voimassa oleva laki Ehdotus
57163:
57164: ?luku
57165:
57166: Erinäisiä säännöksiä
57167:
57168: 22 a §
57169:
57170: Valtionosuuksien määräytyminen kuntaja-
57171: koa eräissä tapauksissa muutettaessa
57172:
57173: Kuntaa kahteen tai useampaan kuntaan
57174: yhdistettäessä lasketaan lakkaavan kunnan
57175: alueen osalta uusien tai laajentuvien kuntien
57176: valtionosuudet ja valtionosuuksien tasaus
57177: lakkaavan kunnan niiden tietojen perusteel-
57178: la, jotka ovat kuntajaon muutoksen voi-
57179: maantulovuoden valtionosuuksien määrää-
57180: misen perusteena.
57181: Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtion-
57182: osuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voi-
57183: maantulovuodelle uusien tai laajentuvien
57184: kuntien kesken siinä suhteessa kuin lakkaa-
57185: van kunnan asukasluku jakautuu muiden
57186: kuntajaon muutoksen kohteena olevien kun-
57187: tien kesken.
57188: Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennalli-
57189: siin opiskelija-, opetustunti- ja henkilötyö-
57190: vuosimääriin perustuva valtionosuus myön-
57191: netään niille kunnille, jotka kuntajakoa
57192: muutettaessa saavat hoidettavakseen asian-
57193: omaisten palveluiden järjestämisen.
57194: Kunnan alueiden asukasluvun perusteena
57195: pidetään väestötietolain mukaisia vahvista-
57196: misvuoden elokuun lopun väestötietoja.
57197: Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelle-
57198: taan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon
57199: muutoksen voimaantulovuonna sekä verotu-
57200: HE 138/2000 vp 23
57201: Voimassa oleva laki Ehdotus
57202:
57203: lon tasaukseen ja perustamiskustannusten
57204: valtionosuuksien perusteisiin kuntajaon
57205: muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seu-
57206: raavana vuonna.
57207:
57208:
57209: 30 § 30 §
57210:
57211: Rahoitusavustus vuosiksi 1997-1999 Rahoitusavustus vuonna 2001
57212:
57213: Sen lisäksi, mitä 13 §: ssä säädetään, ote- Sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään, myös
57214: taan myös tämän lain täytäntöönpanosta tämän lain täytäntöönpanosta kunnille joh-
57215: kunnille johtuvat erityiset taloudelliset vai- tuvat erityiset taloudelliset vaikeudet otetaan
57216: keudet huomioon rahoitusavustusta vuosille huomioon rahoitusavustusta vuodelle 2001
57217: 1997-1999 myönnettäessä. myönnettäessä.
57218:
57219:
57220: 32 §
57221:
57222: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon
57223: tarkistus vuonna 2000
57224:
57225: Sen estämättä, mitä 3 §:n 4 kohdassa sää-
57226: detään, vuoden 2000 kustannustenjaon tar-
57227: kistus toteutetaan siten, että vuoden 2001
57228: valtionosuuksiin sisällytetään puolet ja vuo-
57229: sien 2002 ja 2003 valtionosuuksiin kum-
57230: paankin neljännes kustannustenjaon tarkis-
57231: tuksen kokonaismäärästä siten kuin sosiaa-
57232: li- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-
57233: tionosuudesta annetussa laissa, opetus- ja
57234: kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa
57235: laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetus-
57236: sa laissa (6321 1998) säädetään.
57237:
57238: Tämä laki tulee voimaan päivänä
57239: kuuta 20
57240: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57241: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
57242: piteisiin valtionosuuksien vahvistamiseksi
57243: vuodelle 2001.
57244: 24 HE 138/2000 vp
57245:
57246:
57247:
57248: 2.
57249: Laki
57250: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttami-
57251: sesta
57252:
57253: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57254: muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 pmvana
57255: elokuuta 1992 annetun lain (73311992) 32 §, sellaisena kuin se on laissa 115011996, sekä
57256: lisätään lakiin uusi 16 b ja 45 b §seuraavasti:
57257:
57258: Voimassa oleva laki Ehdotus
57259:
57260: 16 b §
57261:
57262: Eräiden kertaimien määräytyminen ja työt-
57263: tömien lukumäärän huomioon ottaminen
57264: kuntajakoa muutettaessa
57265:
57266: Kuntien valtionosuuslain 22 a §:ssä tar-
57267: koitetun kuntajaon muutoksen yhteydessä
57268: sovelletaan kuntajaon muutoksen voimaan-
57269: tulovuoden valtionosuuksia laskettaessa nii-
57270: tä tämän lain 13-15 §:ssä tarkoitettuja ker-
57271: toimia, jotka perustuvat edeltävän vuoden
57272: kuntajakoon. Myöhempien vuosien valtion-
57273: osuuksia laskettaessa käytetään kerrointen
57274: laskemiseen uusien tai laajentuvien kuntien
57275: tietoja.
57276: Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitetut
57277: kunnan työttömien lukumäärän perusteella
57278: laskettavat kustannukset jaetaan kuntajaon
57279: muutoksen voimaantulovuoden jälkeisen
57280: vuoden valtionosuutta laskettaessa uusille
57281: tai laajentuneille kunnille samassa suhtees-
57282: sa, joka vastaa asukaskohtaisia muutoksia
57283: kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna.
57284:
57285:
57286: 32 § 32 §
57287:
57288: Kuntien valtionosuuslain eräiden säännös- Kuntien valtionosuuslain eräiden säännös-
57289: ten soveltaminen ten soveltaminen
57290:
57291: Voimavarojen vahvistamiseen ja valtion- Voimavarojen vahvistamiseen ja valtion-
57292: osuuden suorittamiseen sovelletaan lisäksi osuuden suorittamiseen sovelletaan lisäksi
57293: seuraavia kuntien valtionosuuslain säännök- seuraavia kuntien valtionosuuslain säännök-
57294: siä: siä:
57295: 1) 14 §:n säännöstä neuvottelumenettelys- 1) 14 §:n säännöksiä neuvottelumenette-
57296: HE 138/2000 vp 25
57297: Voimassa oleva laki Ehdotus
57298:
57299: tä; lystä;
57300: 2) 16 §:n säännöstä valtionosuuden ja ra- 2) 16 §:n säännöksiä valtionosuuden ja
57301: hoitusavustuksen myöntämisestä sekä vero- rahoitusavustuksen myöntämisestä sekä ve-
57302: tuloihin perustuvan valtionosuuksien tasa- rotuloihin perustuvan valtionosuuksien ta-
57303: oksen vahvistamisesta; sauksen vahvistamisesta;
57304: 3) 17 §:n säännöstä maksamisesta; 3) 17 §:n säännöksiä maksamisesta;
57305: 4) 18 §:n säännöstä saamatta jääneen 4) 18 §:n säännöksiä saamatta jääneen
57306: etuuden suorittamisesta; etuuden suorittamisesta;
57307: 5) 19 §:n säännöstä perusteettoman edun 5) 19 §:n säännöksiä perusteettoman edun
57308: palauttamisesta; sekä palauttamisesta;
57309: 6) 20 §:n säännöstä suoritusvelvollisuuden 6) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu-
57310: raukeamisesta. den raukeamisesta;
57311: 7) 22 a §:n säännöksiä valtionosuuksien
57312: määräytymisestä eräissä tapauksissa kunta-
57313: jakoa muutettaessa.
57314:
57315: 45 b §
57316:
57317: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon
57318: tarkistus vuonna 2000
57319:
57320: Sen estämättä, mitä 18 §:n 3 momentissa
57321: säädetään, vuoden 2000 kustannustenjaon
57322: tarkistus toteutetaan siten, että vuoden 2001
57323: valtionosuuksiin sisällytetään puolet ja vuo-
57324: sien 2002 ja 2003 valtionosuuksiin kum-
57325: paankin neljännes kustannustenjaon tarkis-
57326: tuksen määrästä.
57327:
57328: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
57329: 20
57330: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57331: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
57332: piteisiin valtionosuuksien vahvistamiseksi
57333: vuodelle 2001.
57334:
57335:
57336:
57337: 3.
57338: Laki
57339: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
57340:
57341: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57342: kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain
57343: (635/1998) 12 §,
57344: muutetaan 8 §:n 3 kohta, 9 §:n 2 momentin 3 kohta, 45 §:n 1 momentti, 46 §:n 3 ja 5 mo-
57345: mentti, 57 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 65 ja 68 §, sekä
57346: lisätään 57 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta seuraavasti:
57347:
57348: 209268R
57349: 26 HE 138/2000 vp
57350: Voimassa oleva laki Ehdotus
57351:
57352: 8§
57353:
57354: Kunnan valtionosuuden peruste
57355:
57356: Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, Kunnan valtionosuuden peruste saadaan,
57357: kun lasketaan yhteen: kun lasketaan yhteen:
57358:
57359: 3) kunnan muuna kuin oppisopimuskoulu- 3) kunnan järjestämää ammatillista pe-
57360: tuksena järjestämää ammatillista peruskou- ruskoulutusta saavien opiskelijoiden määri-
57361: lutusta saavien opiskelijoiden määrän ja en sekä oppisopimuskoulutuksena ja muuna
57362: kunnalle ammatillista peruskoulutusta var- ammatillisena peruskoulutuksena järjestet-
57363: ten opiskelijaa kohden määrätyn yksikkö- tävää koulutusta varten opiskelijaa kohden
57364: hinnan tulo; määrättyjen yksikköhintojen tulot;
57365:
57366:
57367:
57368: 9§
57369:
57370: Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin
57371:
57372:
57373: Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaik- Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaik-
57374: ki 8 §:n 1-4 ja 6 kohdassa tarkoitetut kun- ki 8 §:n 1-4 ja 6 kohdassa tarkoitetut kun-
57375: tien valtionosuuden perusteet lasketaan yh- tien valtionosuuden perusteet lasketaan yh-
57376: teen ja näin saatuun markkamäärään lisä- teen ja näin saatuun markkamäärään lisä-
57377: tään: tään:
57378:
57379: 3) perustamishankkeista aiheutuvien kus- 3) perustamishankkeista aiheutuvien kus-
57380: tannusten vuoksi kymmenen prosenttia tannusten vuoksi kymmenen prosenttia
57381: markkamääristä, jotka saadaan, kun amma- markkamääristä, jotka saadaan, kun ammat-
57382: tillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikor·- tikorkeakouluissa ja muussa ammatillisessa
57383: keakouluissa opiskelevien määrien sekä peruskoulutuksessa kuin oppisopimuskoulu-
57384: 16 §:n nojalla ammatillista peruskoulutusta tuksessa opiskelevien määrien sekä 16 §:n
57385: ja ammattikorkeakouluja varten vahvistettu- mukaisesti ammattikorkeakouluja ja amma-
57386: jen yksikköhintojen keskimääräisten mark- tillista peruskoulutusta varten vahvistettujen
57387: kamäärien tuloista vähennetään 19 §:n 5 yksikköhintojen keskimääräisten markka-
57388: momentissa ja 20 §:n 5 momentissa tarkoi- määrien tuloista vähennetään 19 §:n 5 mo-
57389: tettujen valtionosuuden laskentaperusteeksi mentissa ja 20 §:n 5 momentissa tarkoitettu-
57390: koulutuksen järjestäjille vahvistettujen vuo- jen valtionosuuden laskentaperusteeksi kou-
57391: sivuokrien perusteella lasketut valtionosuu- lutuksen järjestäjille vahvistettujen vuosi-
57392: den perusteet vuokrien perusteella lasketut valtionosuuden
57393: perusteet
57394:
57395:
57396:
57397: 12 § 12 §
57398:
57399: Oppisopimuskoulutuksen käyttökustannus- Oppisopimuskoulutuksen käyttökustannus-
57400: ten rahoitus ten rahoitus
57401:
57402: Koulutuksen järjestäjälle myönnetään ra- (kumotaan)
57403: HE 138/2000 vp 27
57404: Voimassa oleva laki Ehdotus
57405:
57406: hoitusta oppisopimuskoulutuksena järjestet-
57407: tävän ammatillisen perus- ja lisäkoulutuk-
57408: sen käyttökustannuksiin markkamäärä, joka
57409: saadaan, kun mainittua koulutusta saavien
57410: opiskelijoiden määrät kerrotaan erikseen
57411: peruskoulutusta ja lisäkoulutusta varten
57412: lasketui/ta yksikköhinnoilla.
57413:
57414:
57415: 45 § 45 §
57416:
57417: Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen
57418:
57419: Valtionapuviranomainen myöntää 6 ja Valtionapuviranomainen myöntää 6 ja
57420: 13-15 §: ssä tarkoitetun valtionosuuden se- 13-15 §:ssä tarkoitetun valtionosuuden se-
57421: kä 7, 11 ja 12 §:ssä tarkoitetun rahoituksen kä 7 ja 11 §:ssä tarkoitetun rahoituksen
57422: käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle
57423: tai muulle 1 §:ssä mainitun lain mukaisen tai muulle 1 §:ssä mainitun lain mukaisen
57424: toiminnan järjestäjälle siten kuin kuntien toiminnan järjestäjälle siten kuin kuntien
57425: valtionosuuslain 16 §:n 2 momentissa valtionosuuslain 16 §:n 2 momentissa
57426: säädetään. säädetään.
57427:
57428:
57429:
57430: 46 §
57431:
57432: Rahoituksen maksaminen käyttökustannuksiin
57433:
57434:
57435: Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle
57436: maksettavaan rahoitukseen lisätään perus- maksettavaan rahoitukseen lisätään perus-
57437: tamishankkeista aiheutuneiden kustannusten tamishankkeista aiheutuneiden kustannusten
57438: perusteella 43 prosenttia markkamäärästä, perusteella 43 prosenttia markkamäärästä,
57439: joka saadaan kun koulutuksen järjestäjän joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjän
57440: opiskelijamäärän ja ammatilliselle koulutuk- opiskelijamäärän ja ammatilliselle koulutuk-
57441: selle 16 §:n nojalla vahvistetun yksikköhin- selle 16 §:n mukaisesti vahvistetun yksik-
57442: tojen keskimääräisen markkamäärän tulosta köhintojen keskimääräisen markkamäärän
57443: jaettuna kymmenellä vähennetään koulutuk- tulosta jaettuna kymmenellä vähennetään
57444: sen järjestäjälle 19 §:n 5 momentin nojalla koulutuksen järjestäjälle 19 §:n 5 momentin
57445: valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvis- nojalla valtionosuuden laskentaperusteeksi
57446: tettujen vuosivuokrien perusteella lasketut vahvistettujen vuosivuokrien perusteella
57447: valtionosuuden perusteet. Ammattikorkea- lasketut valtionosuuden perusteet. Oppiso-
57448: koulun ylläpitäjälle maksettavaan rahoituk- pimuskoulutuksena järjestettävän ammatilli-
57449: seen lisättävä markkamäärä lasketaan vas- sen koulutuksen opiskelijamääriä ei kuiten-
57450: taavasti ammattikorkeakoulun opiskelija- kaan tällöin oteta huomioon. Ammattikor-
57451: määrän, ammattikorkeakouluille 16 §:n no- keakoulun ylläpitäjälle maksettavaan rahoi-
57452: jalla vahvistetun yksikköhintojen keskimää- tukseen lisättävä markkamäärä lasketaan
57453: räisen markkamäärän ja ammattikorkeakou- vastaavasti ammattikorkeakoulun opiskeli-
57454: lulle 20 §:n 5 momentin nojalla valtion- jamäärän, ammattikorkeakouluille 16 §:n
57455: osuuden laskentaperusteeksi vahvistetun mukaisesti vahvistetun yksikköhintojen
57456: vuosivuokran perusteella. keskimääräisen markkamäärän ja ammatti-
57457: korkeakoululle 20 §:n 5 momentin nojalla
57458: 28 HE 138/2000 vp
57459: Voimassa oleva laki Ehdotus
57460:
57461: valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvis-
57462: tetun vuosivuokran perusteella.
57463:
57464: Jos kunnan 8 §:ssä säädetty valtionosuu- Jos kunnan 8 §: ssä säädetty valtionosuu-
57465: den peruste, johon on lisätty 3 momentissa den peruste, johon on lisätty 3 momentissa
57466: tarkoitettu perustaruishankkeista aiheutunei- tarkoitettu perustaruishankkeista aiheutunei-
57467: den kustannusten perusteella laskettu mark- den kustannusten perusteella laskettu mark-
57468: kamäärä, kunnalle 12-15 §:n nojalla kamäärä, kunnalle 11 §:n 2 ja 3 momentin
57469: myönnettävä valtionosuus ja kunnalle 4 mukaan myönnettävä rahoitus, kunnalle
57470: momentin nojalla maksettavat markkamää- 13-15 §:n mukaan myönnettävä valtion-
57471: rät, on pienempi kuin 9 ja 10 §:n mukaan osuus ja kunnalle 4 momentin mukaan mak-
57472: lasketut markkamäärät, kunnan tulee mak- settavat markkamäärät, on pienempi kuin 9
57473: saa erotus valtiolle kahdessa erässä, ensim- ja 10 §:n mukaan lasketut markkamäärät,
57474: mäinen erä varainhoitovuoden heinäkuun ja kunnan tulee maksaa erotus valtiolle kah-
57475: toinen erä varainhoitovuotta seuraavan vuo- dessa erässä, ensimmäinen erä varainhoito-
57476: den helmikuun loppuun mennessä. vuoden heinäkuun ja toinen erä varainhoito-
57477: vuotta seuraavan vuoden helmikuun lop-
57478: puun mennessä.
57479:
57480:
57481:
57482: 57§
57483:
57484: Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten soveltaminen
57485:
57486: Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen so- Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen so-
57487: velletaan lisäksi seuraavia kuntien valtion- velletaan lisäksi seuraavia kuntien valtion-
57488: osuuslain säännöksiä: osuuslain säännöksiä:
57489:
57490: 3) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu- 3) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu-
57491: den raukeamisesta; sekä den raukeamisesta;
57492: 3 a) 22 a §:n säännöksiä valtionosuuksien
57493: määräytymisestä kuntajakoa eräissä tapa-
57494: uksissa muutettaessa; sekä
57495:
57496:
57497: 65 § 65 §
57498:
57499: Yksikköhintojen keskimääräiset markka- Yksikköhintojen keskimääräiset markka-
57500: määrät ja yksikköhinnat vuonna 1999 määrät ja yksikköhinnat vuosina 2001 ja
57501: 2002
57502: Tämän lain 16 §:ssä tarkoitetut yksikkö-
57503: hintojen keskimääräiset markkamäärät sekä Tämän lain 16 §:ssä tarkoitetut yksikkö-
57504: 17-20 §:ssä, 21 §:n 2 momentissa ja hintojen keskimääräiset markkamäärät sekä
57505: 24 §: ssä tarkoitetut yksikköhinnat vuodelle 17-20 §:ssä, 21 §:n 2 momentissa ja
57506: 1999 lasketaan vuonna 1997 toteutuneiden 24 §: ssä tarkoitetut yksikköhinnat vuosille
57507: kokonaiskustannusten perusteella siten, että 2001 ja 2002 lasketaan siten kuin tässä py-
57508: vuodelle 1999 määrättävien yksikköhintojen kälässä säädetään.
57509: perusteella vuoden 1997 oppilas-, opiskeli-
57510: ja-, opetustunti- ja asukasmäärillä lasketta-
57511: vat valtionosuuden perusteet yhteenlasket-
57512: tuina vastaavat opetus- ja kulttuuritoimen
57513: HE 138/2000 vp 29
57514: Voimassa oleva laki Ehdotus
57515:
57516: rahoituksesta annetun lain (705/1992) mu-
57517: kaisesti vuodelle 1998 mainituissa pykälissä
57518: tarkoitettuja toimintoja varten laskettuja ja
57519: kustannustason muutoksella tarkistettuja yh-
57520: teenlaskettuja valtionosuuden laskennallisia
57521: perusteita.
57522: Sen estämättä, mitä 17-19 §:ssä sääde- Yksikköhintojen keskimääräiset markka-
57523: tään, laskettaessa perusopetuksen, lukion ja määrät ja yksikköhinnat vuodelle 2001 las-
57524: ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja ketaan vuonna 1999 toteutuneiden koko-
57525: vuodelle 1999 vuoden 1997 kokonaiskus- naiskustannusten perusteella siten, että
57526: tannuksiin sekä mainitun vuoden oppilas- ja vuodelle 2001 määrättävien yksikköhintojen
57527: opiskelijamääriin ei lueta harjoittelukouluis- ja vuoden 1999 oppilas-, opiskelija-, opetus-
57528: sa, koulukodeissa, kansanopistoissa ja kan- tunti- ja asukasmäärien perusteella lasket-
57529: salaisopistoissa järjestetystä perusopetukses- tavat valtionosuuden perusteet yhteenlasket-
57530: ta, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta pe- tuina vastaavat opetus- ja kulttuuritoimen
57531: ruskoul utuksesta aiheutuneita kustannuksia rahoituksesta annetun lain (635/1998) mu-
57532: eikä mainittuun koulutukseen osallistuneita kaisesti samoilla oppilas-, opiskelija-, ope-
57533: oppilaita ja opiskelijoita. Aikuislukioissa ja tustunti- ja asukasmäärillä vuodelle 2000
57534: lukioiden aikuisiinjoilla järjestetyn perus- edellä 1 momentissa mainituissa lainkohdis-
57535: opetuksen kustannukset ja mainittua opetus- sa tarkoitettuja toimintoja varten laskettuja
57536: ta saaneet opiskelijat luetaan lukion kustan- ja kustannustason muutoksella tarkistettuja
57537: nuksiin ja opiskelijamääriin. yhteenlasketluja valtionosuuden laskennalli-
57538: sia perusteita korotettuna viidellä prosentil-
57539: la.
57540: Vuoden 2002 yksikköhintoja laskettaessa
57541: vuodelle 2001 vahvistettuja kustannustason
57542: muutoksella tarkistettuja yksikköhintojen
57543: keskimääräisiä markkamääriä korotetaan
57544: kolmella prosentilla.
57545: Sen estämättä, mitä 17 ja 18 §:ssä sääde-
57546: tään, perusopetuksen ja lukion yksikköhinto-
57547: ja vuodelle 2001 laskettaessa vuoden 1999
57548: kokonaiskustannuksiin sekä vuoden 1999
57549: oppilas- ja opiskelijamääriin ei lueta yli-
57550: opistojen harjoittelukouluissa järjestetystä
57551: perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta ai-
57552: heutuneita kustannuksia eikä koulutukseen
57553: osallistuneita oppilaita ja opiskelijoita.
57554:
57555:
57556: 68 § 68 §
57557:
57558: Museoiden ja orkestereiden yksikköhinnat Museon yksikköhinta vuonna 2001
57559: vuonna 1999
57560:
57561: Museoiden ja orkestereiden yksikköhin- Museon käyttökustannuksiin myönnettä-
57562: noiksi vuonna 1999 vahvistetaan museoille vän valtionosuuden perusteena käytettävä
57563: ja orkestereille vuodeksi 1998 vahvistetut yksikköhinta laskennallista henkilötyövuotta
57564: yksikköhinnat tarkistettuina vuoden 1999 kohden on 200 200 markkaa vuonna2001.
57565: arvioituun kustannustasoon.
57566: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
57567: 20
57568: 30 HE 138/2000 vp
57569: Voimassa oleva laki Ehdotus
57570:
57571: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57572: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
57573: piteisiin.
57574:
57575:
57576:
57577: 4.
57578: Laki
57579: vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
57580:
57581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57582: muutetaan vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (63211998) 11 §:n
57583: 1 ja 9 momentti sekä 12 ja 30 §seuraavasti:
57584:
57585: Voimassa oleva laki Ehdotus
57586:
57587: 11§ 11 §
57588:
57589:
57590: Yksikköhinta Yksikköhinta
57591:
57592: Asianomainen ministeriö määrää opiskeli- Asianomainen ministeriö määrää opiskeli-
57593: javiikkojen, opiskelijavuorokausien, opiske- javiikkojen, opiskelijavuorokausien, opiske-
57594: lijapäivien, opetustuntien ja opintokerhotun- lijapäivien, opetustuntien ja opintokerhotun-
57595: tien yksikköhinnat seuraavaa vuotta varten. tien yksikköhinnat seuraavaa vuotta varten.
57596: Yksikköhinnat määrätään varainhoitovuo-
57597: delle arvioidun kustannustason mukaisiksi.
57598:
57599: Muina kuin 2-5 momentissa tarkoitettui- Muina kuin 2-5 momentissa tarkoitettui-
57600: na vuosina yksikköhinnaksi määrätään edel- na vuosina yksikköhinnaksi määrätään edel-
57601: liselle vuodelle määrätty yksikköhinta tar- liselle vuodelle määrätty yksikköhinta.
57602: kistettuna kuluvan ja seuraavan vuoden ar-
57603: vioidulla kustannustason sekä toiminnan
57604: laadun ja laajuuden muutoksella. Toimin-
57605: nan laadun ja laajuuden muutokset otetaan
57606: huomioon siltä osin kuin ne aiheutuvat lais-
57607: ta, asetuksesta, valtion viranomaisen mää-
57608: räyksestä tai valtion talousarviosta.
57609:
57610:
57611:
57612: 12 § 12 §
57613:
57614: Yksikköhinnan tarkistaminen Kustannustason sekä toiminnan laajuuden
57615: ja laadun muutos
57616: Milloin kustannustaso on olennaisesti Kustannustason sekä toiminnan laajuuden
57617: muuttunut siitä tasosta, jonka perusteella ja laadun muutos otetaan yksikköhintoja
57618: käyttö~ustam~usten y_k~ikk~hinta _on määrät- laskettaessa huomioon noudattaen soveltu-
57619: HE 138/2000 vp 31
57620: Voimassa oleva laki Ehdotus
57621:
57622: ty, asianomainen ministeriö voi ottaa sen vin osin, mitä kuntien valtionosuuslain
57623: huomioon määrättäessä seuraavan vuoden (1147!1996) 3 §:n 1 ja 2 kohdassa sekä
57624: yksikköhintaa. 4 §:ssä säädetään.
57625: Jos kustannustaso on olennaisesti muuttu-
57626: nut siitä tasosta, jonka perusteella käyttö-
57627: kustannusten yksikköhinta on määrätty, asi-
57628: anomainen ministeriö voi ottaa sen huomi-
57629: oon määrättäessä seuraavan vuoden yksik-
57630: köhintaa.
57631:
57632:
57633: 30 § 30 §
57634:
57635: Yksikköhinnat vuonna 1999 Kansalaisopistojenja liikunnan koulutus-
57636: keskusten yksikköhinnat vuosina 2001 ja
57637: 2002
57638: Sen estämättä, mitä 11 §:ssä säädetään, Kansalaisopistojen yksikköhintojen maa-
57639: määrätään kansanopistojen, liikunnan kou- räämisestä vuosille 2001 ja ~002 on sovel-
57640: lutuskeskusten ja opintokeskusten yksikkö- tuvin osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuu-
57641: hinnoiksi vuonna 1999 vuodelle 1998 mää- ritoimen rahoituksesta annetun lain
57642: rätyt yksikköhinnat. Yksikköhintoja tarkiste- (63511998) 65 §:ssä säädetään.
57643: taan kuitenkin arvioidulla kustannustason
57644: muutoksella. Kansalaisopistojen yksikkö-
57645: hintojen määräämisestä vuodelle 1999 on
57646: soveltuvin osin voimassa, mitä opetus- ja
57647: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
57648: 65 §:ssä säädetään.
57649: Valtakunnallisten liikunnan koulutuskes-
57650: kusten yksikköhinnat vuodeksi 2001 laske-
57651: taan siten, että vuodelle 2000 määrättyä ja
57652: kustannustason muutoksella tarkistettua yk-
57653: sikköhintaa korotetaan viidellä prosentilla.
57654: Vuodeksi 2002 yksikköhinnat lasketaan si-
57655: ten, että vuodelle 2001 määrättyä ja kustan-
57656: nustason muutoksella tarkistettua yksikkö-
57657: hintaa korotetaan kolmella prosentilla.
57658:
57659: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
57660: 20 .
57661: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57662: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
57663: piteisiin.
57664: HE 139/2000 vp
57665:
57666:
57667:
57668:
57669: Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2000 toista lisätalousarviota
57670: koskevan hallituksen esityksen (HE 111/2000 vp) täydentämisestä
57671:
57672:
57673:
57674:
57675: Eduskunnalle annetaan vuoden 2000 toista on kuluvan vuoden aikana väliaikaisesti valtio-
57676: lisätalousarvioesitystä (HE 11112000 vp) täy- varainministeriön hallinnassa. Tältä ajalta tule-
57677: dentävä hallituksen esitys. Hallituksen esitys vat varallisuuden hallintaan liittyvät tuotot ja
57678: vuoden 2000 toiseksi lisätalousarvioksi annet- kulut, 22 milj. mk, ehdotetaan täydentävässä
57679: tiin eduskunnalle 15.9.2000. esityksessä budjetoitavaksi valtiovarainminis-
57680: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen teriön pääluokkaan.
57681: laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain Esitetyt täydennykset mukaan lukien lisäta-
57682: väliaikaisesta muuttamisesta (HE 123/2000 lousarvioesityksen tulot ovat nettomääräisesti
57683: vp ). Kuorma-autosta kannettavan varsinaisen 6 989 milj. mk ja menot ilman nettokuoletuk-
57684: ajoneuvoveron neljäs maksuerä ehdotetaan sia ovat nettomääräisesti 915 milj. mk. Val-
57685: poistettavaksi vuoden 2000 verotuksessa. Toi- tionvelan nettokuoletuksiin esitetään täten li-
57686: menpiteen arvioidaan vähentävän veron tuot- säystä 6 074 milj. mk, jolloin nettokuoletusten
57687: toa 100 milj. mk. yhteismäärä olisi vuonna 2000 22 885 milj.
57688: Kapiteeli Oy:lle ja Valtion kiinteistölaitok- mk.
57689: selle siirrettävää valtion kiinteistövarallisuutta
57690: Eduskunnan hyväksymät ja käsiteltävänä olevat sekä nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat
57691: eri osastoihin seuraavasti:
57692: Eduskunnan Hallituksen
57693: hyväksymät esitys toiseksi Täydentävä
57694: muutokset lisätalousarvioksi esitys Yhteensä
57695: Osasto mk mk mk mk
57696:
57697: 11. Verot ja veronluonteiset tulot 6 450 000 000 690 000 000 -1 00 000 000 7040 000 000
57698: 12. Sekalaiset tulot 8511215000 1176823000 22 050 000 9 710 088 000
57699: 13. Korkotulot ja voiton tulou-
57700: tukset 2 080 000 000 200 000 000 - 2 280 000 000
57701: 15. Lainat 2 500 000 000 5 000 000 000 7 500 000 000
57702: Yhteensä 19 541 215 000 7 066 823 000 -77 950 000 26 530 088 000
57703:
57704:
57705:
57706:
57707: 209293T
57708: 2 HE 139/2000 vp
57709:
57710:
57711: Eduskunnan hyväksymät ja käsiteltävänä olevat sekä nyt ehdotetut menojen muutokset jakaantu-
57712: vat eri pääluokkiin seuraavasti:
57713: Eduskunnan Hallituksen
57714: hyväksymät esitys toiseksi Täydentävä
57715: muutokset lisätalousarvioksi esitys Yhteensä
57716: Pääluokka mk mk mk mk
57717:
57718: 22. Eduskunta 1 571 000 1 571 000
57719: 23. Vaitioneuvosto 1 926 000 100 000 2 026 000
57720: 24. Ulkoasiainministeriön hal-
57721: ! innonala 60 536 000 9 550 000 70 086 000
57722: 25. Oikeusministeriön hallin-
57723: nonala 48 650 000 27 550 000 76 200 000
57724: 26. Sisäasiainministeriön hal-
57725: ! innonala 202 525 000 -5 908 000 5 300 000 201 917 000
57726: 27. Puolustusministeriön hal-
57727: ! innonala 201 020 000 26 893 000 227 913 000
57728: 28. Valtiovarainministeriön
57729: hallinnonala 170 534 200 120 357 000 21 700 000 312 591 200
57730: 29. Opetusministeriön hallin-
57731: nona1a 179 335 000 156 825 000 336 160 000
57732: 30. Maa- ja metsätalousminis-
57733: teriön hallinnonala 131 817 000 180 500 000 312 317 000
57734: 31. Liikenne- ja viestintämi-
57735: nisteriön hallinnonala 1 000 465 000 189 972 000 1 190 437 000
57736: 32. Kauppa- ja teollisuusmi-
57737: nisteriön hallinnonala 483 123 000 70 070 000 553 193 000
57738: 33. Sosiaali- ja terveysministe-
57739: riön hallinnonala 257 918 000 -119 500 000 138 418 000
57740: 34. Työministeriön hallinnon-
57741: ala 8 863 000 110 480 000 119 343 000
57742: 35. Ympäristöministeriön hal-
57743: ! innonala 101 242 000 1 000 000 102 242 000
57744: 36. Valtionvelka 16 695 000 000 6 298 000 000 -104 000 000 22 889 000 000
57745: Yhteensä 19 544 525 200 7 065 889 000 -77 000 000 26 533 414 200
57746:
57747:
57748: Tämän täydentävän lisätalousarvioesityksen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion tulojen ja me-
57749: nojen budjetoidut määrät seuraavat:
57750: Tulot Menot
57751: (ilman nettokuole-
57752: tuksia) Nettokuoletukset
57753: mk mk mk
57754:
57755: Varsinainen talousarvio 199 579 335 000 193 630 337 000 5 945 000 000
57756: Lisätalousarviot 26 530 088 000 9 593 414 200 16 940 000 000
57757: Yhteensä 226 109 423 000 203 223 751 200 22 885 000 000
57758: HE 139/2000 vp 3
57759:
57760:
57761:
57762:
57763: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja vii- että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen lii-
57764: taten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perus- tetyn täydentävän esityksen hallituksen toiseen
57765: teluihin ehdotetaan, lisätalousarvioesitykseen vuodelle 2000.
57766:
57767: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
57768:
57769:
57770: Tasavallan Presidentti
57771:
57772:
57773: TARJA HALONEN
57774:
57775:
57776:
57777: Ministeri Olli-Pekka Heinonen
57778: 4
57779:
57780:
57781:
57782:
57783: TULOT
57784:
57785:
57786:
57787:
57788: Osasto 11
57789: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
57790:
57791:
57792: 10. Muut verot
57793:
57794: 04. Moottoriajoneuvovero tettavaksi vuoden 2000 verotuksessa. Toimen-
57795: Momentin tuloarviota vähennetään piteen on arvioitu vähentävän veron tuottoa
57796: 50 000 000 mk. 100 milj. mk, jolloin moottoriajoneuvoveron
57797: Se l v i t y s osa : Tuloarvion vähentäminen kokonaistuotoksi vuonna 2000 arvioidaan
57798: 100 000 000 markalla eduskunnalle annettuun 1 040 000 000 mk.
57799: vuoden 2000 toisessa lisätalousarvioesitykses-
57800: sä ehdotettuun 50 000 000 markan lisäykseen 2000 II lisätalousarvio -50 000 000
57801: nähden aiheutuu siitä, että hallitus on antanut 2000 talousarvio 1 090 000 000
57802: eduskunnalle esityksen laiksi moottoriajoneu- 1999 tilinpäätös 1 101 209 654
57803: voveron muuttamisesta. Esityksen mukaan 1998 tilinpäätös 1 041 811 247
57804: kuorma-autosta kannettava varsinainen ajo-
57805: neuvoveron neljäs maksuerä ehdotetaan pois-
57806: 5
57807:
57808:
57809:
57810:
57811: Osasto 12
57812: SEKALAISET TULOT
57813:
57814:
57815: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
57816:
57817: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan vista vuokra- ja muista tuotoista. Vastaava
57818: muut tulot määrärahan lisäys on merkitty momentille
57819: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 28.01.89.
57820: 30 050 000 mk.
57821: Selvitysosa: Tulojen lisäys 22 050 000 2000 II lisätalousarvio 30 050 000
57822: mk eduskunnalle annettuun vuoden 2000 toi- 2000 talousarvio 25 500 000
57823: seen lisätalousarvioesitykseen nähden aiheu- 1999 tilinpäätös 978 151 634
57824: tuu momentin 28.01.89 perusteluissa todetusta 1998 tilinpäätös 364 763 867
57825: omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta johtu-
57826: 6
57827:
57828:
57829:
57830:
57831: MENOT
57832:
57833:
57834:
57835:
57836: Pääluokka 26
57837: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
57838:
57839:
57840: 80. Pelastustoimi
57841:
57842: 22. Erityismenot (arviomääräraha) 2000 II lisätalousarvio 2 300 000
57843: Momentille myönnetään lisäystä 2 300 000 2000 talousarvio 7 200 000
57844: mk. 1999 tilinpäätös 11 081 188
57845: Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- 1998 tilinpäätös 8 721 815
57846: heutuu lähinnä etsintä- ja pelastuspalvelun me-
57847: noista sekä kunnille maksettavista korvauksis-
57848: ta.
57849:
57850:
57851:
57852: 90. Rajavartiolaitos
57853:
57854: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirto- kaisten valuuttakurssilaskelmien tarkentumi-
57855: määräraha 3 v) sesta.
57856: Momentille myönnetään lisäystä 11 000 000
57857: mk. 2000 II lisätalousarvio 11 000 000
57858: Se l v i t y s o s a : Lisäys 3 000 000 mk vuo- 2000 talousarvio 44000 000
57859: den 2000 toisen lisätalousarvioesityksen 1999 tilinpäätös 8 500 000
57860: 8 000 000 markan lisämäärärahaan nähden ai- 1998 tilinpäätös 22 000 000
57861: heutuu helikopterin hankintasopimuksen mu-
57862: 7
57863:
57864:
57865:
57866:
57867: Pääluokka 28
57868: V AL TIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
57869:
57870:
57871: 01. Valtiovarainministeriö
57872:
57873: 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomää- pahtuvat valtiovarainministeriön kautta. Siir-
57874: räraha 2 v) rettävä varallisuus on näin väliaikaisesti valtio-
57875: Momentille myönnetään lisäystä 22 050 000 varainministeriön hallinnassa, miltä ajalta tule-
57876: mk. vat varallisuuden hallintaan liittyvät tuotot ja
57877: Momentin perusteluja täydennetään siten, kulut merkitään valtiovarainministeriölle.
57878: että määrärahaa saa käyttää myös valtion kiin- Kiinteistövarallisuus siirtyi valtiovarainminis-
57879: teistöyksiköiltä Kapiteeli Oy:lle ja Valtion teriön hallintaan pääasiassa viime vuoden lo-
57880: kiinteistölaitokselle siirtyvän omaisuuden väli- pulla. Kiinteistövarallisuutta siirrettiin Kapi-
57881: aikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle teeli Oy:lle 25.4.2000. Lisämääräraha tarvi-
57882: aiheutuvien menojen maksamiseen. taan varallisuuden hallinnasta aiheutuvien
57883: Selvitysosa: Valtion omaisuusjärjeste- menojen maksamiseen. Vastaavat tulot
57884: lyihin liittyen Kapiteeli Oy: lle ja Valtion kiin- 22 050 000 mk on merkitty tämän täydentävän
57885: teistölaitokselle siirretään valtion kiinteistöva- esityksen momentille 12.28.99.
57886: rallisuutta. Kuluvan vuoden huhtikuun 8 päi-
57887: vana voimaan tulleen eräistä 2000 II lisätalousarvio 22 050 000
57888: kiinteistöjärjestelyistä annetun lain mukaisesti 2000 1 lisätalousarvio 5 000 000
57889: valtion kiinteistövarallisuuden luovutukset 1998 tilinpäätös 75 000 000
57890: valtion kiinteistöyksiköiltä Kapiteeli Oy:lle ta-
57891:
57892:
57893: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
57894:
57895: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomää- ovat perusteena Ahvenanmaan tasoitusmak-
57896: räraha) sulle, vähenemisestä 77 950 000 markalla.
57897: Momentille myönnetään lisäystä 17 007 000
57898: mk. 2000 II lisätalousarvio 17 007 000
57899: Se l v i t y s osa : Vähennys 350 000 mk 2000 1 lisätalousarvio 76 542 000
57900: vuoden 2000 toisen lisätalousarvioesityksen 2000 talousarvio 891 500 000
57901: 17 357 000 markan lisäykseen nähden aiheu- 1999 tilinpäätös 1 006 037 997
57902: tuu tämän täydentävän esityksen tulojen, jotka 1998 tilinpäätös 831 525 773
57903: 8
57904:
57905:
57906:
57907:
57908: Pääluokka 36
57909: VALTIONVELKA
57910:
57911:
57912: 06. Valtionvelan kuoletukset
57913:
57914: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha) yhteismääräksi arvioidaan täten vuonna 2000
57915: Momentille myönnetään lisäystä 22 885 000 000 mk.
57916: 6 07 4 000 000 mk.
57917: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan vähene- 2000 II lisätalousarvio 6 074 000 000
57918: minen 104 000 000 markalla vuoden 2000 toi- 2000 I lisätalousarvio 10 866 000 000
57919: sessa lisätalousarvioesityksessä eduskunnalle 2000 talousarvio 5 945 000 000
57920: esitettyyn nähden aiheutuu tässä täydentävässä 1999 tilinpäätös 19 988 721 692
57921: esityksessä ehdotetusta tulojen vähenemisestä
57922: ja menojen lisääntymisestä. Nettokuoletusten
57923: HE 140/2000 vp
57924:
57925:
57926:
57927:
57928: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain
57929: muuttamisesta
57930:
57931:
57932: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
57933:
57934: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tulo- siin ensisijaisesti valtion tuloverosta, mutta
57935: verolakia lisäämällä siihen säännökset veros- toissijaisesti myös kunnallisverosta.
57936: ta tehtävästä kotitalousvähennyksestä. Koti- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
57937: taloustyön tukemista jatkettaisiin väliaikai- den 2001 alusta. Esitys liittyy valtion vuoden
57938: sesti voimassa olleiden alueellisten kokeilui- 2001 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu
57939: den jälkeen antamalla tuki koko maassa ve- käsiteltäväksi sen yhteydessä.
57940: rovähennyksen muodossa. Vähennys tehtäi-
57941:
57942:
57943: PERUSTELUT
57944:
57945: 1. Nykytila on jatkettu vuonna 1999 annetuilla laeilla
57946: (1061/1999 ja 1132/1999) yhdellä vuodella
57947: Kotitalouden hyväksi tehdystä työstä ai- vuoden 2000 loppuun.
57948: heutuneet kustannukset eivät ole tuloverolain Verovähennyksen verovelvollinen voi saa-
57949: (1535/ 1992) yleisten periaatteiden mukaan da yksityisen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön
57950: elantoruenoina vähennyskelpoisia. Työkor- sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnos-
57951: vaukseen liittyvät verot ja maksut vaikuttavat sapito- tai perusparannustyön perusteella.
57952: kotitaloudelle tehdyn työn kustannuksiin sa- Vähennys myönnetään valtion tuloverosta,
57953: malla tavoin kuin muilla toimeksiantajilla. mutta ei kunnallisverosta. Tarkoituksena ei
57954: Kun kotitalous joutuu rahoittamaan maksa- ole tukea samaa työtä usealla valtion myön-
57955: maosa määrän verotetuilla varoilla, kotita- tämällä tuella. Tämän vuoksi laissa on lue-
57956: loudelle tulee taloudellisesti raskaaksi palka- teltu ne tuet, jotka samaan työhön kohdis-
57957: ta vierasta työvoimaa kotona tehtävään työ- tuneina estävät kotitalousvähennyksen myön-
57958: hön. Työllisyyspoliittisesti on kuitenkin tar- tämisen.
57959: koituksenmukaista edistää kotityöpalveluiden Kotitalous voi vähentää joko työntekijän
57960: kulutusta, mikä luo uusia työpaikkoja näitä pakolliset sosiaaliturvamaksut eli työnantajan
57961: palveluita tuottavalle pienyrityssektorille. So- sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläke-
57962: siaalipoliittisista syistä tulisi aktivoida koteja maksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttö-
57963: omaehtoisiin hoivajärjestelyihin. Yhteiskun- myysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuu-
57964: nan ja osapuolten kannalta on tärkeää, ettei tusmaksun tai 40 prosenttia ennakkoperintä-
57965: kotityöhön liittyviä maksuvelvoitteita laimin- rekisteriin merkitylle maksetusta työkorvauk-
57966: lyödä. sesta. Myös tavanomaisesta kotitalous-, hoi-
57967: Vuoden 1997 lokakuun alussa aloitettiin va- ja hoitotyöstä yleishyödylliselle yhteisöl-
57968: näistä syistä kotitaloustyön tukikokeilu. Ete- le maksetusta työkorvauksesta voidaan vä-
57969: lä-Suomen, Oulun ja Lapin läänien alueilla hentää 40 prosenttia. Vähennyksen enim-
57970: kotitalous voi saada kotitaloustyön väliai- mäismäärä on 5 000 markkaa vuodessa. Puo-
57971: kaisesta verotuesta annetun lain (728/1997) lisoista vähennys myönnetään sille puoli-
57972: perusteella verovähennyksen. Itä- ja Länsi- solle, jonka valtion tulovero on verosta tehtä-
57973: Suomen lääneissä tuki myönnetään kotitalo- vien vähennysten jälkeen suurempi.
57974: ustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä anne- Verovähennysmallia on viimeisimmän
57975: tun lain (839/1997) perusteella kotitaloustyö- vuodelta 1998 valmistuneen tilaston mukaan
57976: tä myyvälle yritykselle. Lakien voimassaoloa käyttänyt yhteensä noin 22 000 kotitaloutta.
57977: 209278C
57978: 2 HE 140/2000 vp
57979:
57980:
57981: Vähennyksiä on myönnetty yhteensä noin ollut olemassa jo ennen tuen käyttöönottoa.
57982: 47,4 miljoonaa markkaa. Verovuotta 1999 Veromallissa vastaavien työllistämiskus-
57983: koskevien ennakkotietojen mukaan veromal- tannusten laskeminen on vaikeampaa, eikä
57984: lin käyttö on pysynyt suunnilleen edellisen siinäkään tuki välttämättä kohdistu uusiin
57985: vuoden tasolla. yrityksiin. Veromalli on kuitenkin hallinnol-
57986: Niin sanotussa yritystukimallissa tuki mak- lisesti kevyempi, ja tässä mielessä kotitalo-
57987: setaan suoraan yritykselle. Tuen määrä on 40 uksien voidaan arvella pitävän sitä parempa-
57988: prosenttia työstä maksetun palkkion mää- na, mikäli vähennysmahdollisuus ulotetaan
57989: rästä, kuitenkin enintään 33 markkaa tun- myös pienituloisempiin kansalaisiin.
57990: nilta. Tuen enimmäismäärä kotitaloutta kohti Hallitus ehdottaa, että kotitaloustyön tukea
57991: on 150 tuntia kalenterivuodessa. Työvoima- jatketaan veromallin pohjalta. Verotus vuo-
57992: ja elinkeinokeskus huolehtii tukijärjestelmän delta 1999 ei ole vielä valmistunut, joten ve-
57993: hallinnosta ja pitää rekisteriä niistä yrityk- romallista on tarkkoja tietoja varsin lyhyeltä
57994: sistä, joiden suorittamasta työstä voidaan ajalta. Vasta myöhemmin on todettavissa,
57995: maksaa tukea. Yritystukea on jaettu vuonna vastaako verotuki siihen kohdistuvia odotuk-
57996: 1999 yhteensä 18,7 miljoonaa markkaa. Työ- sia. Verotukijärjestelmän jatkaminen edel-
57997: tunteja on ollut noin 620 000, josta noin leen määräaikaisena ei ole kuitenkaan paikal-
57998: 30 000 tuntia hoivatyötä, noin 280 000 tuntia laan.
57999: kotityötä ja loput remonttityötä. Tuettuja pal-
58000: veluja on ostanut 22 223 kotitaloutta. 2. Ehdotetut muutokset
58001: Työministeriön ja valtiovarainministeriön
58002: toimeksiannosta sosiaali- ja terveysalan tut- Esityksessä ehdotetaan tuloverolakiin sisäl-
58003: kimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) on ke- lytettäväksi säännökset verosta tehtävästä ko-
58004: väällä 1999 ja keväällä 2000 tutkinut tuki- titalousvähennyksestä. Kotitalousvähennys
58005: kokeilujen vaikutuksia (Työhallinnon julkai- myönnettäisiin edelleen samassa laajuudessa
58006: sut nro 230. Kotityön tukikokeilun alkuvai- kuin määräaikaisen lain mukaan. Vähennys
58007: heet Suomessa ja nro 255. Kotitaloustyön tu- kohdistuisi kotitaloudessa tavanomaisesti
58008: kikokeilun arviointi).Tutkimuksen mukaan tehtäviin töihin eli kotitaloustyöhön sekä eri-
58009: yritystukimallia on käytetty enemmän koti- laisiin kotona tehtäviin hoiva- ja hoitotöihin.
58010: työpalveluihin ja verovähennysmallia kodin Vähennykseen oikeuttaisi lisäksi verovelvol-
58011: korjaustöihin. Ensiksi mainittua tukimuotoa lisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnos-
58012: on käytetty jatkuvaluonteisemmin, ja verovä- sapito- tai perusparannustyö, jonka avulla
58013: hennys tehdään enemmän kertaluonteisista voidaan edistää omatoimista asuntojen yllä-
58014: menoista. Verovähennysmallia käyttävät ko- pitotoimintaa. Asunnon olisi oltava verovel-
58015: titaloudet ovat yleensä parempituloisia kuin vollisen omassa käytössä. Työt verovelvol-
58016: yritystukea käyttäneet kotitaloudet. lisen muissa omistusasunnoissa, joista yleen-
58017: Hallitus on saatujen selvitysten perusteella sä kertyy pääomatuloa, eivät ole koti-
58018: päättänyt, että kotitaloustyötä on syytä edellä taloustyötä eivätkä oikeuttaisi vähennykseen.
58019: mainittujen tavoitteiden kannalta edelleen tu- Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä ko-
58020: kea. Nykyinen tuettavan työn piiri ja tuen ta- din koneiden ja laitteiden korjaustyöt eivät
58021: so on syytä säilyttää. Kahden rinnakkaisen, olisi vähennyskelpoisia. Vähennys määräy-
58022: alueellisesti jaetun mallin kokeilussa kansa- tyisi samoin perustein kuin nykyisin määrä-
58023: laiset ovat joutuneet keskenään erilaiseen aikaisen lain 5 §:n mukaan, joten se koskisi
58024: asemaan. Tämän tilanteen jatkaminen ei ole palkansaajan pakollisia sosiaaliturvamaksuja
58025: enää perusteltua. Kumpaankin malliin liittyy tai 40 prosenttia työkorvauksesta.
58026: toiseen verrattuna etuja, joita mainituissa tut- Samaa työtä ei tulisi tukea päällekkäisillä
58027: kimuksissa on selvitetty. Yritystukimallin yhteiskunnalta saatavilla tuilla. Ei kuitenkaan
58028: ongelmaksi on koettu järjestelmän hallinnol- ole yksiselitteistä, milloin tuet ovat pääl-
58029: linen raskaus. Yhden henkilötyökuukauden lekkäisiä. Esimerkiksi vammaisille ja van-
58030: hinnaksi valtiolle on tässä mallissa muodos- huksille myönnetään lakisääteisesti kiinteä-
58031: tunut lähes 6 000 markkaa kuukaudessa. Val- määräistä vammais- ja hoitotukea kattamaan
58032: taosa yritystukea käyttävistä yrityksistä on avuntarpeesta aiheutuvia lisäkustannuksia, ja
58033: HE 140/2000 vp 3
58034:
58035:
58036: tuilla korvataan muitakin ylimääräisiä meno- Verotukikokeilussa verovelvollinen voi
58037: ja kuin ulkopuolisten tekemää kotitalous- saada vähennyksen myös vähäisistä satun-
58038: työtä. Koska nämä tuet eivät välittömästi naisista kodin korjausten työkustannuksista.
58039: kohdistu kotityöhön, niiden ei tulisi estää oi- Esimerkiksi arkielämässä tavanomaisen rik-
58040: keutta kotitalousvähennykseen. Sen sijaan koutumisen aiheuttaman ammattihenkilön
58041: vähennysoikeutta ei tulisi olla, jos kotitalous kertatyön tukeminen verovähennyksellä ei
58042: saa välittömästi kotitaloustyöhön kohdistu- ole kuitenkaan mielekästä. Hallinnollises-
58043: vaa tukea. Näin ollen kotitalousvähennystä ei tikaan ei ole tarkoituksenmukaista, että aivan
58044: edelleenkään saisi siltä osin kuin samasta vähäisistä menoista saisi verovähennyksen.
58045: työstä on saanut omaishoidon tukea, lasten Tämän vuoksi ehdotetaan, että vähennykseen
58046: kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta anne- olisi oikeus vain tietyn vuotuisen omavas-
58047: tussa laissa ( 112811996) tarkoitettua tukea, tuurajan ylittävistä menoista. Koska vähen-
58048: työllistämistukea tai työnantajalle maksetta- nys määräytyy eri tavoin palkkatyön ja yrittä-
58049: vaa työmarkkinatukea. Vähennystä ei myös- jän suorittaman työn osalta, rajaksi ehdote-
58050: kään myönnettäisi, jos asunnon korjaukseen taan verovuodesta 2002 100 euroa vähennyk-
58051: on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön sen määrän mukaan laskettuna eli vähennys
58052: varoista korjausavustusta, joka on luonnolli- myönnettäisiin siltä osin kuin yrittäjälle mak-
58053: selle henkilölle verovapaata tuloa. Yrittäjälle setut työkorvaukset ylittävät 250 euroa tai
58054: yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä varten palkansaajan pakollisia sosiaaliturvamaksuja
58055: annetut tuet, kuten yrittäjäksi ryhtyvälle on maksettu yli 100 euroa. Ennen euroon
58056: maksettava niin sanottu starttiraha, eivät es- siirtymistä verovuonna 2001 omavastuu-
58057: täisi kotitalouden tukemista verovähennyk- osuus olisi 500 markkaa.
58058: sellä. Vähennys myönnettäisiin tuloverolain jak-
58059: Verotukimallin epäkohtana on pidetty sitä, sotusperiaatteen mukaisesti maksuvuodelta
58060: että vähennys voidaan tehdä vain valtion tu- vähennykseen oikeuttavan menon maksa-
58061: loverosta. Täysimääräinen vähennys on edel- jalle. Vähennys tehtäisiin ensisijaisesti val-
58062: lyttänyt lähes 90 000 markan valtionverotuk- tion tuloverosta muiden vähennysten jälkeen.
58063: sessa verotettavaa tuloa. Vähennyksen käyt- Siltä osin kuin vähennys ylittäisi valtion tu-
58064: tömahdollisuuden laajentamiseksi ehdote- loveron määrän, se tehtäisiin kunnallisve-
58065: taan, että vähennys voitaisiin tehdä myös rosta, vakuutetun sairausvakuutusmaksusta ja
58066: kunnallisverosta. kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.
58067: Yritystuen enimmäismäärä on kokeilussa Puolisoilie vähennys myönnettäisiin siten
58068: ollut kotitalouskohtainen. Verovähennyksen kuin he ovat vähennystä ennen verovuodelta
58069: enimmäismäärän piiriin kuuluvia ei ole vä- toimitettavan verotuksen päättymistä vaati-
58070: liaikaisessa verotukilaissa rajattu yhtä täs- neet. Vähennystä ei siten voitaisi siirtää puo-
58071: mällisesti. Verotuskäytännössä ylärajaa on lisoita toiselle enää verotuksen päättymisen
58072: sovellettu yhteisesti puolisoina verotettavien jälkeen. Jos vähennystä ei voitaisi tehdä sen
58073: osalta, mutta samassa taloudessa asuvat avo- mukaan kuin puolisot ovat sitä vaatineet, vä-
58074: puolisot ovat saattaneet saada ylärajan hy- hennys myönnettäisiin ensisijaisesti sille
58075: väkseen kumpikin erikseen, koska samaan puolisolle, jonka ansiotuloista ja pääomatu-
58076: kotitalouteen kuuluvia ei voida verotuksessa loista suoritettava valtion tulovero on verosta
58077: käytettävissä olevilla tiedoilla selvittää. Kos- tehtävien vähennysten jälkeen suurempi. Tä-
58078: ka vähennyksen sitominen verotuksessa koti- mä koskisi tilannetta, jossa kumpikin puoliso
58079: talouden käsitteeseen ei ole osoittautunut on- vaatii vähennystä samalla perusteella.
58080: nistuneeksi, vähennyksen enimmatsmaara Vähennystä tai osaa siitä ei aina voida teh-
58081: ehdotetaan henkilökohtaiseksi. Puolisoilla dä vähennystä vaatineella puolisolla, jos esi-
58082: muutos merkitsisi vähennyksen ylärajan kak- merkiksi vähentäjän verot eivät riitä vähen-
58083: sinkertaistumista. Yläraja ehdotetaan tästä nyksen tekemiseen tai vähennykseksi vaadit-
58084: huolimatta säilytettäväksi 5 000 markan suu- tu määrä ylittää säädetyn ylärajan. Vähentä-
58085: ruisena 2001 ja pyöristettäväksi 900 euroksi mättä jäänyt määrä vähennettäisiin tällöin
58086: verovuodesta 2002. Enimmäismäärä nousisi omavastuuosuuden ylittävältä osalta puolison
58087: siten noin 5 350 markkaan. veroista samassa järjestyksessä kuin se olisi
58088: 4 HE 140/2000 vp
58089:
58090:
58091: vähennetty verovelvolliselle määrätyistä v_e- en voidaan arvioidaan olevan vuonna 2001
58092: roista. Tarkoituksena on, ettei vähennys mts- noin 150 miljoonaa markkaa, josta kuntien,
58093: sään tapauksessa jäisi pienemmäksi verrattu- seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen osuus
58094: na siihen, että toinen puoliso olisi sitä vaati- olisi noin 5 prosenttia.
58095: nut. Vähennys siirtyisi kuitenkin puolisolle
58096: vain 100 euron omavastuun ylittävältä osalta. 4. Asian valmistelu
58097: Jos esimerkiksi verovuodelta 2001 vain toi-
58098: nen puoliso vaatii vähennystä 127 b §:ssä Esitys on valmisteltu virkatyönä valtio-
58099: tarkoitetun määrän ollessa 11 000 markkaa, varainministeriössä.
58100: hänen veroistaan vähennetään omavastuu-
58101: osuus huomioon ottaen 5 000 markkaa ja toi- 5. Riippuvuus muista esityksistä
58102: sen puolison verosta niin ikään 5 000 mark-
58103: kaa. Siinä tapauksessa, että toisen puolison Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talous-
58104: verot eivät riitä tähän vähennykseen, vähen- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
58105: tämättä jäänyt määrä vähennetään toisen väksi sen yhteydessä.
58106: puolison verosta.
58107: 6. Voimaantulo
58108: 3. Taloudelliset vaikutukset
58109: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
58110: Verovähennysmallin käytöstä on lopullisia 2001 alusta. Lakia sovellettaisiin ensim-
58111: tietoja vasta verovuodelta 1998, jolloin vä- mäisen kerran vuodelta 2001 toimitettavassa
58112: hennystä myönnettiin noin 22 000 kotita- verotuksessa. Lakia ei sovellettaisi vuonna
58113: loudelle yhteensä noin 47,5 miljoonaa mark- 2001 maksettuun työkorvaukseen, jos työ on
58114: kaa. Verovuonna 1999 vähennystä on en- tehty ennen tämän lain voimaantuloa, koska
58115: simmäisten alustavien tietojen mukaan siihen sovelletaan vuoden 2000 loppuun
58116: myönnetty samassa laajuudessa kuin edel- voimassa olevia määräaikaisia lakeja.
58117: lisenä vuonna. Kokeilualueella asui 2,7 mil- Euro otetaan rahayksikkönä Suomessa
58118: joonaa asukasta. Jos arvioidaa'?, että .vähe~ käyttöön vuoden 2002 alusta. Vuoden 2001
58119: nystä olisi käytetty myös yntystuktmalhn alkupuolella annettavassa hallituksen esityk-
58120: alueella asukasta kohden saman verran, vä- sessä on tarkoitus ehdottaa, että verolain-
58121: hennys olisi koko maassa ollut noin 90 mil- säädäntöön sisältyvät markkamäärät muutet-
58122: joonaa markkaa. taisiin euroiksi, joita sovellettaisiin vuodelta
58123: Tukijärjestelmän vakiintuessa ja tul~e~sa 2002 toimitettavasta verotuksesta alkaen. On
58124: tunnetummaksi sen käytön voidaan arvtotda perusteltua, että nyt ehdotettuun tuloverolain
58125: kasvavan. Ehdotettava vähennyksen enim- muutokseen sisältyvät raha-arvot päätetään jo
58126: mäismäärän soveltaminen puolisoilla vero- tässä vaiheessa euromääräisinä, jotta niitä ei
58127: velvolliskohtaisesti ja vähennyksen ulotta- tarvitse muuntaa erikseen euroiksi vuodesta
58128: minen kunnallisverotukseen lisää verotuen 2002 alkaen. Vuonna 2001 säännöstä ehdote-
58129: kokonaismäärää, mutta ehdotettava omavas- taan kuitenkin sovellettavaksi pyöreitä mark-
58130: tuuosuus puolestaan pienentää sitä: Esi~ett~vä kamääriä käyttäen.
58131: laajennus olisi vuodelta 1998 olevten tietoJen Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
58132: perusteella tuolloin korottanut vähennysten kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
58133: 47,5 miljoonan markan yhteismäärää nom ~ ~ tus:
58134: miljoonalla markalla ja omavastuuosuus ohst
58135: pienentänyt sitä hieman vähemmän. Verotu-
58136: HE 140/2000 vp 5
58137:
58138:
58139: Lakiehdotus
58140:
58141: Laki
58142: tuloverolain muuttamisesta
58143:
58144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
58145: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (153511992) uusi 127 a-
58146: 127 c § seuraavasti:
58147: 127 b §
58148: Verosta tehtävät vähennykset
58149: Kotitalousvähennyksen peruste
58150: 127 a §
58151: Verovelvollinen saa vähentää:
58152: Kotitalousvähennys 1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta
58153: työstä maksamaosa työnantajan sosiaali-
58154: Verovelvollinen saa vähentää verosta osan turvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, ta-
58155: käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan paturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuu-
58156: asunnossa tehdystä työstä maksamistaan tusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun;
58157: määristä (kotitalousvähennys). Vähennyk- 2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta
58158: seen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, työstä ennakkoperintälain ( 1118/ 1996)
58159: hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa- 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekis-
58160: ajan asunnon kunnossapito- tai perusparan- teriin merkitylle veronalaista toimintaa har-
58161: nustyö. Vähennys on enintään 900 euroa joittavalle maksetusta työkorvauksesta 40
58162: vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin prosenttia; ja
58163: kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa 3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja
58164: kustannuksista ylittää 100 euroa. hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle
58165: Tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pi- yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työ-
58166: detä sellaisia terveyden- ja sairaudenhoito- korvauksesta 40 prosenttia.
58167: palveluja, joiden myynti säädetään arvonli-
58168: säverolain (150111993) 34-36 §:ssä verova- 127 c §
58169: paaksi. Asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä
58170: kodin koneiden ja laitteiden korjaus- tai K olitalousvähennyksen tekeminen
58171: asennustyötä.
58172: Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos sa- Kotitalousvähennys vähennetään ensisijai-
58173: maa työsuoritusta varten on saatu omais- sesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään
58174: hoidon tukea, lasten kotihoidon ja yksityisen ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista
58175: hoidon tuesta annetussa laissa (112811996) veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotu-
58176: tarkoitettua tukea, työllistämistukea tai työn- loista menevästä verosta vähennys tehdään
58177: antajalle maksettavaa työmarkkinatukea. Vä- muiden vähennysten jälkeen ennen alijäämä-
58178: hennystä ei myöskään myönnetä asunnon hyvitystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää
58179: kunnossapito- tai perusparannustyön perus- valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnal-
58180: teella, jos asunnon korjaukseen on myönnetty lisverosta, vakuutetun sairausvakuutusmak-
58181: valtion tai muun julkisyhteisön varoista kor- susta ja kirkollisverosta näiden verojen suh-
58182: jausavustusta. teessa.
58183: 6 HE 140/2000 vp
58184:
58185:
58186: Puolisoilie vähennys myönnetään siten Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
58187: kuin he ovat vähennystä ennen verovuodelta ta 2001.
58188: toimitettavan verotuksen päättymistä vaati- Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
58189: neet. Jos vähennystä ei voida tehdä sen mu- delta 2001 toimitettavassa verotuksessa. La-
58190: kaan kuin puolisot ovat sitä vaatineet, vähen- kia sovelletaan työhön, joka on tehty lain
58191: nys myönnetään ensisijaisesti sille puolisolle, voimaantulopäivänä ja sen jälkeen.
58192: jonka ansiotuloista ja pääomatuloista suori- Vuodelta 2001 toimitettavassa verotuk-
58193: tettava valtion tulovero on verosta tehtävien sessa 127 a §:ssä tarkoitettu vähennys on kui-
58194: vähennysten jälkeen suurempi. Siltä osin tenkin enintään 5 000 markkaa, ja se myön-
58195: kuin kotitalousvähennystä tai osaa siitä ei netään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoi-
58196: voida tehdä vähennystä vaatineella puolisol- tettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää
58197: la, vähentämättä jäänyt määrä vähennetään 500 markkaa.
58198: hänen puolisonsa veroista samalla tavalla
58199: kuin se olisi vähennetty, jos hän itse olisi vä-
58200: hennystä vaatinut.
58201:
58202:
58203:
58204: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
58205:
58206:
58207: Tasavallan Presidentti
58208:
58209:
58210:
58211:
58212: TARJAHALONEN
58213:
58214:
58215:
58216:
58217: Ministeri Olli-Pekka Heinonen
58218:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025