98 Käyttäjää paikalla!
0.0089991092681885
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 2000 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: A3 10: Hallituksen esitykset 109-140/2000 vp 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: 17: HELSINKI 18: ISSN 0783-9820 19: OY EDITA AB, HELSINKI2001 20: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle 21: 22: 23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia- 24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys. 25: 26: 27: 28: ASIAKIRJAT A-F 29: 30: A-osat: lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL) 31: vahvistamatta jääneet lait (VJL) 32: hallituksen esitykset (HE) 33: hallituksen kirjelmät 34: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase- 35: muut asiat (M) 36: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset 37: (VNP) 38: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja E-osat: 39: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir- 40: lakialoitteet (LA) 41: jelmät VN) 42: toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA) 43: toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien 44: B-osat: talousarvioaloitteet (T AA) 45: lisätalousarvioaloitteet (L TA) 46: eduskunnalle annetut kertomukset (K) 47: 48: F-osat: 49: C-osat: 50: kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne- 51: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä 52: tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset 53: asioista laaditut valiokuntien mietinnöt 54: keskustelualoitteet (KA) 55: (VM) ja lausunnot (VL) 56: välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien 57: 58: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes- 59: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu- 60: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi- 61: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo. 62: annot (VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin 63: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir- 64: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin 65: (PNL) E- ja F-osiin. 66: PÖYTÄKIRJAT 67: 68: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll sam- 69: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR). 70: 71: 72: 73: HAKEMISTO 74: 75: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul- 76: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta. 77: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan- 78: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio- 79: 1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä- 80: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston 81: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir- 82: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val- 83: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät 84: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot. 85: olevien hakusanojen alla niiden asiakitjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä. 86: 87: 88: 89: INTERNET 90: 91: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte- 92: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina- 93: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai 94: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana. 95: SISALL YSLUETTELO 96: 97: 98: Hallituksen esitykset 109-140/2000 vp HE 119/2000 vp 99: Hallituksen esitys laiksi työvoimapalvelulain 100: HE 109/2000 vp muuttamisesta 101: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodel- HE 120/2000 vp 102: le 2001 Hallituksen esitys laiksi euromääräisten maksu- 103: HE 110/2000 vp jen pyöristämisestä 104: Hallituksen esitys laiksi ampuma-aselain muutta- HE 121/2000 vp 105: misesta Hallituksen esitys laiksi kehitysalueelle tehtä- 106: HE 111/2000 vp vien investointien korotetuista poistoista anne- 107: Hallituksen esitys vuoden 2000 toiseksi lisäta- tun lain 2 ja 8 §:n muuttamisesta 108: lousarvioksi HE 122/2000 vp 109: HE 112/2000 vp Hallituksen esitys laiksi valtion talousarviosta 110: Hallituksen esitys oluen matkustajatuomisten annetun lain 3 aja 3 b §:n muuttamisesta 111: määriä koskevan lainsäädännön muuttamisesta HE 123/2000 vp 112: HE 113/2000 vp Hallituksen esitys laiksi moottoriajoneuvoveros- 113: Hallituksen esitys laiksi korkeakoululaitoksen ta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 114: kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 115: HE 124/2000 vp 116: HE 114/2000 vp Hallituksen esitys valtioneuvoston lainanottoval- 117: Hallituksen esitys Elintarvikeviraston ja Eläin- tuudesta 118: 1ääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen perusta- 119: mista koskevaksi lainsäädännöksi HE 125/2000 vp 120: Hallituksen esitys laiksi kirjastolain 12 §:n muut- 121: HE 115/2000 vp tamisesta 122: Hallituksen esitys laeiksi maatalouden tutkimus- 123: keskuksesta annetun lain muuttamisesta ja maa- HE 126/2000 vp 124: talouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta an- Hallituksen esitys laiksi taiteilijaprofessorin vi- 125: netun lain kumoamisesta roista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun 126: lain väliaikaisesta muuttamisesta 127: HE 116/2000 vp 128: Hallituksen esitys laiksi kaksikäyttötuotteiden HE 127/2000 vp 129: vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys laiksi eräistä kirjailijoille ja 130: HE 11 7/2000 vp kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuk- 131: Hallituksen esitys laiksi tapaturma- ja liikenne- sista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 132: vakuutuslaitoksilta vuodelta 2001 perittävästä 133: maksusta HE 128/2000 vp 134: Hallituksen esitys laiksi kuntien kulttuuritoimin- 135: HE 118/2000 vp nasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 136: Hallituksen esitys laiksi äitiysavustuslain 3 §:n annetun lain voimaantulosäännöksen muuttami- 137: muuttamisesta sesta 138: Sisällysluettelo 139: 140: 141: 142: HE 129/2000 vp hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädän- 143: Hallituksen esitys laiksi ulkomaanliikenteen nön alaan kuuluvien määräysten voimaansaatta- 144: kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n muutta- misesta 145: misesta 146: HE 136/2000 vp 147: HE 130/2000 vp Hallituksen esitys laiksi rangaistusten täytän- 148: Hallituksen esitys laiksi jalometallituotteista töönpanon hallinnosta ja eräiksi siihen liittyviksi 149: laeiksi 150: HE 131/2000 vp 151: Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 23 HE 137/2000 vp 152: ja 30 §:n muuttamisesta Hallituksen esitys laiksi henkilötietolain muutta- 153: misesta 154: HE 132/2000 vp 155: Hallituksen esitys laiksi vuodelta 200 l suoritet- HE 138/2000 vp 156: tavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan Hallituksen esitys laeiksi kuntien valtionosuus- 157: kansaneläkemaksusta lain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta 158: ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kult- 159: HE 133/2000 vp 160: tuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä va- 161: Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon am- 162: paasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 163: mattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 164: 165: HE 134/2000 vp HE 139/2000 vp 166: Hallituksen esitys laiksi toimeentulotuesta anne- Hallituksen esitys vuoden 2000 toista lisätalous- 167: tun lain muuttamisesta arviota koskevan hallituksen esityksen (HE 168: 11112000 vp) täydentämisestä 169: HE 135/2000 vp 170: Hallituksen esitys Yhdistyneiden Kansakuntien HE 140/2000 vp 171: kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista kos- Hallituksen esitys laiksi tuloverolain muuttami- 172: kevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkitjan sesta 173: HE 109/2000 vp 174: 175: 176: 177: 178: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE 179: VALTIONTALOUSARVIOKSI 180: VUODELLE 2001 181: 182: 183: 184: 185: HELSINKI 2000 186: ISSN 1237-4318 187: 188: OY EDITA AB, Helsinki 2000 189: Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdo- 190: tetaan, 191: että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen valtion talousarvi- 192: oksi vuodelle 2001. 193: 194: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2000 195: 196: 197: 198: 199: Tasavallan Presidentti 200: 201: 202: 203: 204: TARJA HALONEN 205: 206: 207: 208: 209: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 210: SISÄLLYSLUETTELO 211: 212: YLEISPERUSTELUT . .......................................... . y 7 213: 1. Yhteenveto ................................................... . y 7 214: 2. Vuosien 2000-2001 talousnäkymät ............................... . y 10 215: 3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset tavoitteet ...................... . y 13 216: 4. Talousarvioesityksen tuloarviot ................................... . y 24 217: 5. Talousarvioesityksen määrärahat .................................. . y 30 218: 6. Valtion resurssihallinto ......................................... . y 50 219: 7. Valtion omistajapolitiikka ja liiketoiminta ........................... . y 54 220: 8. Valtion budjetin ulkopuolella olevat rahastot ........................ . y 55 221: 222: VALTION TALOUSARVIO VUODELLE 2001 ..................... . 1 223: Taulukko-osa ................................................... . 1 224: 225: YKSITYISKOIITAISET PERUSTELUT ............................. . 31 226: Yleistä......................................................... . 31 227: 228: Tuloarviot ...................................................... . 37 229: 11. Verot ja veronluonteiset tulot. ................................... . 1 37 230: 12. Sekalaiset tulot ............................................... . 2 43 231: 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................. . 5 64 232: 15. Lainat ...................................................... . 5 66 233: 234: Määrärahat ..................................................... . 6 68 235: 21. Tasavallan presidentti .......................................... . 6 68 236: 22. Eduskunta ................................................... . 6 70 237: 23. Valtioneuvosto ............................................... . 7 73 238: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ............................... . 7 77 239: 25. Oikeusministeriön hallinnonala .................................. . 8 96 240: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala ................................ . 9 113 241: 27. Puolustusministeriön hallinnonala ................................ . 10 140 242: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala .............................. . 11 154 243: 29. Opetusministeriön hallinnonala .................................. . 13 188 244: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................ . 17 244 245: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala ....................... . 20 324 246: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ....................... . 22 359 247: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ........................ . 24 404 248: 34. Työministeriön hallinnonala .................................... . 27 457 249: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ............................... . 28 481 250: 36. Valtionvelan korot ............................................ . 30 510 251: 37. Valtionvelan vähentäminen ..................................... . 30 514 252: 253: LIITE 254: Taloudellinen katsaus 255: YLEISPERUSTELUT 256: 257: Talousarvioesitys pohjautuu suotuisiin talouden näkymiin ensi 1. Yhteenveto 258: vuodelle. Talouskasvun arvioidaan jatkuvan edelleen ripeänä ja ta- 259: sapainoisena. Työllisyysasteen arvioidaan nousevan lähes pro- 260: senttiyksiköllä kuluvan vuoden tasosta. Työllisyyden kohenemi- 261: nen parantaa edelleen julkisen talouden rahoitusmahdollisuuksia 262: sekä lyhyen että pitkän aikavälin näkökulmasta. Kansainvälisen 263: talouden lähiaikojen kehitys näyttää poikkeuksellisen hyvältä. 264: Merkittävin kotimainen riskitekijä, joka voi muuttaa talouskehi- 265: tystä ennustetusta, liittyy työmarkkinoiden kapeikkoihin ja niiden 266: aiheuttamiin palkkapaineisiin. 267: Talousarvioesitys jatkaa hallitusohjelmassa määriteltyä tiukan 268: finanssipolitiikan linjaa, joka on perusteltua sekä suhdannekehi- 269: tyksen näkökulmasta että kansantalouden ja julkisen talouden pi- 270: demmän aikavälin haasteisiin varautumisen kannalta. Julkisen ta- 271: louden ylijäämä nousee kuluvana vuonna noin 4Yz prosenttiin suh- 272: teessa kokonaistuotantoon ja pysyy ensi vuonna suunnilleen 273: kuluvan vuoden tasolla. Veroaste samoin kuin julkisten menojen 274: osuus kokonaistuotannosta alenevat. 275: Talousarvioesityksen pohjana on maaliskuussa tehty määräraha- 276: kehyspäätös, josta hallitus antoi eduskunnalle tiedonannon. Tie- 277: donannossa todetun mukaisesti hallitus esittää finanssipolitiikan 278: mitoittamista siten, että valtion kansantalouden tilinpidon mukai- 279: sen rahoitusylijäämän voidaan arvioida nousevan 1\/z prosenttiin 280: suhteessa kokonaistuotantoon. Hallinnonaloille ja valtionvelan 281: korkomenoihin esitettävien määrärahojen kokonaismäärä nousee 282: 196,6 mrd. markkaan, minkä arvioidaan ylittävän vuoden 1999 283: varsinaisen talousarvion lähes miljardilla markalla. Valtion vel- 284: kaantuminen suhteessa kokonaistuotantoon alenee tavoitellusti. 285: Työn verotuksen keventämistä sekä verotuksen rakenteen uudista- 286: mista työllisyyttä parantavaan ja omatoimisuutta kannustavaan 287: suuntaan jatketaan hallitusohjelman puitteissa. 288: Ansiotulojen verotusta ehdotetaan kevennettäväksi 6,4 mrd. Tuloarviot 289: markalla, josta laskennallisesti noin 3 prosentin kustannusten nou- 290: sua vastaavan inflaatiotarkistuksen osuus on 1,35 mrd. mk. Ansio- 291: tuloista maksettavien verojen kevennys alentaa palkkatulon tulo- 292: veroastetta keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. Kevennyksistä 293: hyötyvät myös kaikkein pienituloisimmat palkansaajat ansiotulo- 294: ja tulonhankkimisvähennyksen rakenteellisen muutoksen kautta. 295: Painottamalla veronkevennyksiä pieniin ansiotuloihin hallitus täh- 296: tää rakennetyöttömyyden alentamiseen, mikä on keskeinen tekijä 297: syrjäytymisen ehkäisyssä. Muutos kannustaa työllistämistä ja 298: työllistymistä ja edesauttaa työllisyysastetavoitteen saavuttamista. 299: y 300: 301: 302: Veroasteikon alentamisen lisäksi eläketulojen verotusta ehdote- 303: taan kevennettäväksi jatkamalla eläketuloista maksettavan yli- 304: määräisen sairausvakuutusmaksun alentamista. Veronkevennyk- 305: sistä huolimatta talouskasvun jatkuminen ripeänä nostaa budjetti- 306: talouden tuloarvion 209,2 mrd. markkaan. Tulojen arvioidaan 307: kasvavan noin 4,8 prosenttia kuluvan vuoden varsinaiseen talous- 308: arvioon verrattuna. Valtion omaisuuden myyntituloiksi talousarvi- 309: oon on merkitty edellisten vuosien tapaan 2,5 mrd. mk. 310: Määrärahat Talousarvioesitys ylittää maaliskuussa päätetyn määrärahake- 311: hyksen 2,8 mrd. markalla. Kehysylitys johtuu mm. hintakehityk- 312: sen takia arvioitua suuremmista indeksitarkistuksista sekä työnan- 313: tajien kansaneläkevakuutusmaksun ja eläkeläisten ylimääräisen 314: sairausvakuutusmaksun alentamisesta, joista aiheutuvan tulojen 315: menetyksen valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle. 316: Talousarvioesityksen määrärahoja kasvattaa mm. esiopetusuu- 317: distuksen täysimääräinen voimaantulo elokuun 2001 alusta. Halli- 318: tusohjelmassa sovittu täyden kansaneläkkeen tasokorotus ehdote- 319: taan aikaistettavaksi vuoden 2001 kesäkuun alkuun. Aikuisten 320: hammashuoltoa ehdotetaan laajennettavaksi entistä vanhempiin 321: ikäluokkiin. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ehdote- 322: taan käynnistettäväksi aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämisoh- 323: jelma. Esitykseen sisältyy yhteensä runsaat 200 milj. mk määrära- 324: hoja valtioneuvoston 26.5.2000 tekemän periaatepäätöksen (ns. 325: tulevaisuuspaketti) määrittelemiin kohteisiin, lähinnä korkeakou- 326: luille ja tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. 327: Valtionvelan menot Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 24,4 mrd. mk. Tässä on 328: laskua kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna vertailukelpoisin 329: perustein 2,3 mrd. mk. Muiksi valtionvelan hoidon määrärahoiksi 330: ehdotetaan uuteen pääluokkaan 37 yhteensä 12,6 mrd. mk, josta 331: 10,6 mrd. mk ehdotetaan nimellisarvoisen velan nettolyhennyksiin 332: ja 1,9 mrd. mk tulevien korkomenojen pienentämiseen tähtäävään 333: velanhoitopolitiikkaan. 334: Valtionvelan nimellisarvoksi arvioidaan vuoden 2000 lopussa 335: 389 mrd. mk ja vuoden 2001 lopussa 375 mrd. mk. Velan markki- 336: na-arvon kehitys on riippuvaista tulevasta korkokehityksestä. 337: Vuoden 2000 heinäkuun lopussa valtionvelan markkina-arvo eli se 338: hinta, jolla koko velan voisi kuolettaa kyseessä olevana ajankohta- 339: na, oli noin 28 mrd. mk suurempi kuin velan nimellisarvo. Valtion- 340: velan suhde bruttokansantuotteeseen alenee arvion mukaan 46 341: prosenttiin vuonna 2001. 342: ' 343: Taulukko 1. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino, milj. mk 344: 1999 2000 1) 2001 345: esitys 346: 347: Budjettitalous 348: Tulot ilman nettolainanottoa ja ylijäämän käyttöä 211 719 214 322 209 172 349: Menot ilman nettokuoletoksia 195 263 201 345 198 532 350: Nettorahoitustarve (-) 16 456 12 977 10 641 351: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) -20 261 -16811 -10 640 352: Rahastotalous 353: Tulot ilman nettolainanottoa 26 031 23 489 28 086 354: Menot ilman nettokuoletoksia 23 251 17 200 20709 355: Nettorahoitustarve (-) 2 780 6 289 7 377 356: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) -340 -1 250 -2 675 357: Valtiontalous 2) 358: Tulot ilman nettolainanottoa ja ylijäämän käyttöä 224 678 230 478 227 195 359: Menot ilman nettokuoletuksia 205 442 211 212 209 178 360: Nettorahoitustarve (-) 19 236 19 266 18 018 361: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) -20 601 -18 061 -13 315 362: 1l Kassa-arvio. 363: 2l Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi. 364: 365: 366: Valtion budjetin ulkopuolella olevien rahastojen talouteen arvi- 367: oidaan syntyvän runsaan 7 mrd. markan ylijäämä, joka johtuu pää- 368: osin Valtion eläkerahaston ja Valtion asuntorahaston ylijäämästä. 369: Rahastotaloutta käsitellään tarkemmin luvussa 8. 370: Kansantalouden tilinpidon mukaiseksi valtion rahoitusylijää- Valtiontalouden 371: mäksi arvioidaan 11 1/z mrd. mk, joka on noin 1Yz prosenttia suh- tasapaino 372: teessa kokonaistuotantoon. Eräät kertaluontoiset erät kuten valtion 373: omaisuuden myynnistä saatavat tulot tai valtionvelan ennenaikai- 374: sista lunastamisesta johtuvat menot eivät vaikuta kansantalouden 375: tilinpidon rahoitustasapainoon. Valtiontalouteen syntyvä 1Vz pro- 376: sentin ylijäämä vastaa hallituksen tiedonannossaan eduskunnalle 377: veronkevennysten edellytykseksi asettamaa ylijäämätavoitetta. 378: Hallitus esittää valtiontalouden pitämistä rahoitusylijäämäisenä 379: turvatakseen edellytyksiä talouden kasvun jatkumiselle, liikkuma- 380: tilan luomiseksi tuleville varainhoitovuosille ja vähentääkseen 381: 1990-luvulla kasvanutta valtion velkaa. 382: Taulukko 2. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. mk 383: 1999 2000 2001 Muutos% 384: tilinpäätös talousarvio esitys 2001/2000 385: 386: Tulo- ja varallisuusvero 61 251 67 201 71 645 7 387: Arvonlisävero 53 329 55 280 59 550 8 388: Muut verot 43 353 43 884 45 774 4 389: Muut tulot 55 191 33 214 32 203 -3 390: Yhteensä 213 124 199 579 209 172 5 391: 392: Kulutusmenot 58 730 59 386 61220 3 393: Siirtomenot 99044 103 265 108 286 5 394: Sijoitusmenot 4525 3 296 2 709 -18 395: Muut menot (ilman valtionvelan vähentämistä) 28 676 26674 24389 -9 396: Yhteensä 190 975 192 621 196 604 2 397: Valtionvelan vähentäminen 20738 6955 12 568 81 398: Määrärahat yhteensä 211713 199 575 209 172 5 399: Erotus +1- 1 410 4 1 400: 401: 402: 2. Vuosien 2000-2001 Kansainvälinen talous on lähtenyt uudelle vuosituhannelle poik- 403: talousnäkymät keuksellisen hyvissä merkeissä. Teollisuusmaiden talouskasvun 404: arvioidaan hidastuvan ensi vuonna vain lievästi tämän vuoden 4 405: prosentista ja maailmankauppa jatkaa ripeää kasvuaan. 406: Yhdysvaltojen pitkään jatkuneen nopean talouskasvun odote- 407: taan hidastuvan mutta merkittävästä kasvun taittumisesta ei vielä 408: ole havaintoja. Japanin näkymät ovat hitaasti kirkastumassa. Vuo- 409: sien 1997-1998 Aasian kriisin jälkeen useimpien ns. kehittyvien 410: maiden taloudet ovat elpyneet varsin hyvin. Euroopassa työllisyy- 411: den ja tuotannon kehitysnäkymät ovat kokonaisuutena hyvät. 412: 413: 2.1 Euroalueen talouske- Viime vuoden lopulla nopeutunut euroalueen talouskasvu on 414: hitys edelleen kiihtynyt tämän vuoden alkupuoliskolla. Talouskasvu on 415: leviämässä vientiteollisuudesta kotimarkkinasektorille. Kuluvan 416: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen tuonti kasvoi jo 417: hieman vientiä nopeammin. 418: Vuoden 2001 aikana euroalueen kokonaistuotannon kasvun ar- 419: vioidaan jatkuvan lähes 3lf2 prosentin vauhtia, ja maiden välisten 420: kasvuerojen odotetaan supistuvan. Vaikka euroalueen keskimää- 421: räinen työttömyys onkin edelleen suuri, tuotantokapasiteetin käyt- 422: töasteet ovat korkeat. Tämä lisää alueittaista ylikuumenemisriskiä. 423: Huolimatta korkotason noususta talouspolitiikka on yleisesti neut- 424: raalia. Julkisen talouden rahoitusaseman vahvistuminenjohtuu ko- 425: konaan suhdannetekijöistä; sekä verojen että julkisten menojen 426: suhde kokonaistuotantoon alenee ensi vuonna prosenttiyksikön 427: verran. 428: y 11 429: 430: 431: Euroalueen inflaatio on nopeutunut öljyn hinnan nousun johdos- 432: ta. Tämän vuoden arvioidusta kahdesta prosentista kuluttajahinto- 433: jen nousu ei kuitenkaan ensi vuonna enää nopeutune ja työkustan- 434: nusten nousun henkeä kohti arvioidaan pysyvän 2Vz prosentissa. 435: Teollisuuden investointien vauhdittuessa kotimaisen kysynnän 436: kasvu nopeutuu kolmeen prosenttiin. 437: 438: Suomessa työllisyys ja kokonaistuotanto ovat jatkamassa suo- 2.2 Suomen talouskehitys 439: tuista kehitystään. Merkittävin kotimainen riski liittyy työmarkki- 440: noiden kapeikkoihin ja niiden aiheuttamiin palkkapaineisiin. 441: Kokonaistuotannon kasvu vuosina 1998-1999 osoittautui tuo- Kokonaistuotanto 442: reimpien tilastojen mukaan ennakkolukuja vahvemmaksi vastaten 443: täsmälleen vuoden 1999 budjetin pohjaksi laadittuja ennusteita. 444: Tuotannon kasvuvauhti on ollut varsin ripeää myös tämän vuoden 445: alkupuoliskolla. Koko vuoden kokonaistuotannon arvioidaan li- 446: sääntyvän 5,2% eli saman verran kuin vuoden ensimmäisellä nel- 447: jänneksellä. Vaikka kokonaistuotanto on lisääntynyt sangen nope- 448: asti jo vuodesta 1994 lähtien, keskimäärin 4Vz % vuodessa, kasvun 449: ei odoteta ensi vuonnakaan olennaisesti vaimenevan. Informaatio- 450: teknologia ja siihen liittyvä nopea tuottavuuden kohoaminen teke- 451: vät osaltaan mahdolliseksi nousukauden jatkumisen edelleen. 452: Työpaikkojen määrä ylitti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Työllisyys 453: edellisvuoden tason keskimäärin 40 000 työpaikalla. Työllisten 454: osuus työikäisestä väestöstä nousee tänä vuonna prosenttiyksiköl- 455: lä 66,8 prosenttiin ja vuonna 2001 edelleen 67,7 prosenttiin. Myös 456: työvoiman tarjonta on työmahdollisuuksien parantuessa toistai- 457: seksi jatkanut kasvuaan, minkä takia työttömyyden alentuminen 458: on ollut selvästi työpaikkojen kasvua vähäisempää. Koko vuonna 459: työttömyysaste alenee runsaan puoli prosenttiyksikköä viime vuo- 460: desta, 9,6 prosenttiin, ja vuonna 2001 edelleen 8,6 prosenttiin. 461: Kuluttajahintojen nousu on jäänyt viime vuosina vähäiseksi Inflaatio 462: mutta tänä vuonna hintojen nousuksi arvioidaan kolme prosenttia, 463: joten inflaatiovauhti Suomessa ylittää kilpailijamaiden tason. Aa- 464: sian kriisin raaka-ainehintoja laskeva vaikutus on haihtunut ja raa- 465: kaöljyn hinnan raju nousu yhdessä dollarin kallistumisen kanssa 466: ovat nopeuttaneet kuluttajahintojen nousua. Myös asuntohintojen 467: ja vuokrien nousu ovat kohottaneet kuluttajahintaindeksiä, samoin 468: aiempaa korkeammat korot. Polttonesteiden hintojen nousu selit- 469: tää noin prosenttiyksikön sekä asuntojen hintojen, vuokrien ja 470: asuntolainojen korkojen nousu noin 1/z prosenttiyksikköä kulutta- 471: jahintojen noususta tänä vuonna, joten ilman näitä tekijöitä inflaa- 472: tio olisi tänä vuonna alle 2 prosenttia. 473: Palkansaajien ansiotasoindeksin nousu jää kuluvana vuonna 4 474: prosentin tuntumaan, sillä palkkaliukumien arvioidaan vahvasta 475: talouskasvusta huolimatta pysyvän vähäisinä. Taloudessa on kui- 476: tenkin odotettavissa kasvavassa määrin aJoittaisia ja alueittaisia 477: y 12 478: 479: 480: tuotantokapeikkoja, jotka uhkaavat kustannustason vakautta. Ku- 481: luttajahintojen nousuarvio vuodelle 2001 on 1,8 prosenttia. 482: Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan kehitystä ovat viime vuoden lopulta muovan- 483: neet maailmankaupan kasvun ja euroalueen talouskasvun nopeu- 484: tuminen. Tavaraviennin arvo lisääntyi tammi-toukokuussa neljän- 485: neksen viime vuodesta. Koko vuonna viennin määrällinen kasvu 486: vastaa hyvin maailmankaupan kymmenyksen lisäystä. Myös ensi 487: vuonna viennin kasvu jatkunee nopeana, vaikka tarjontarajoitteet 488: jarruttavatkin kasvua. 489: Tuonnin määrä lisääntyi alkuvuonna vain muutaman prosentin, 490: sillä kone- ja laiteinvestointien vaimeus yhdessä tuntuvasti kohon- 491: neiden tuontihintojen kanssa pitivät tuonnin määrällisen kehityk- 492: sen vaimeana. Tuonnin kasvu jää sekä tänä että ensi vuonna vien- 493: nin kasvua selvästi hitaammaksi ja, vaikka ulkomaankaupan vaih- 494: tosuhde heikkenee, vaihtotaseen ylijäämä kasvaa kuuteen 495: prosenttiin kokonaistuotannosta. Korollinen ulkomainen nettovel- 496: ka muuttuu ensi vuonna nettosaatavaksi. 497: Yksityinen kulutus Yksityinen kulutus alkoi vahvistua viime vuoden lopulla, ja 498: suunta on jatkunut kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Edellytykset 499: kasvun jatkumiselle ovat edelleen hyvät, vaikka inflaation nopeu- 500: tuminen öljyn hinnan korkeuden vuoksi rajoittaakin kotitalouksien 501: ostovoiman kasvua tänä vuonna. Kotitalouksien luottamus on py- 502: synyt vahvana. Yksityinen kulutus lisääntyy kolmisen prosenttia; 503: saman verran se lisääntynee myös ensi vuonna. Yhä matalat korot 504: ja pitkät laina-ajat pitävät velanhoitokulut hallinnassa. Kotitalouk- 505: sien rahoitusasema pysyy edelleen hyvänä. 506: Investoinnit Yritysten hyvän kannattavuuden tukemana teollisuuden inves- 507: toinnit ja liikerakentaminen ovat tänä vuonna kasvamassa nopeas- 508: ti. Yritysten investointien vahvan kasvun odotetaan jatkuvan ensi 509: vuonna. Asuntoinvestoinnit lisääntyivät viime vuonna kym- 510: menyksen, tänä ja ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu runsaaseen 511: viiteen prosenttiin; rakentamisessa markkinarahoitteinen kerros- 512: ja pientalorakentaminen pysyy vilkkaana. Julkiset investoinnit vä- 513: henivät viime vuonna, mutta suunta on kääntymässä. Ensi vuonna 514: julkisten investointien arvioidaan lisääntyvät hieman. 515: 516: Taulukko 3. Kansantalouden kehitys 517: 1997 1998* 1999* 2000** 2001** 518: 519: Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. mk 635,5 691,2 723,6 775,2 817,4 520: Bruttokansantuote, määrän muutos, % 6,3 5,5 4,0 5,2 4,2 521: Työttömyysaste, % 12,7 11,4 10,2 9,6 8,6 522: Työllisyysaste, % 62,9 64,1 66,0 66,8 67,7 523: Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,2 1,4 1,2 3,0 1,8 524: Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v),% 6,0 4,8 4,7 5,8 5,9 525: y 526: 527: 528: Talouspolitiikan päätavoite on työllisyyden lisääminen siten, 3. Talousarvioesityksen 529: että työllisyysaste lähestyy 70 prosenttia hallituskauden aikana. talouspoliittiset tavoit- 530: Työllisyysaste on nousemassa tämän vuoden vajaasta 67 prosen- teet 531: tista vajaaseen 68 prosenttiin vuonna 2001. 532: Hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden aikana valtiontalou- 533: teen luodaan rakenteellinen, kansantalouden tilinpidon mukainen 534: rahoitusylijäämä. Valtion menot pidetään koko vaalikauden ajan 535: reaalisesti enintään vuoden 1999 varsinaisen talousarvion tasolla. 536: Hallitus varautuu vaalikauden aikana 10-11 mrd. markan suurui- 537: siin tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden kevennyksiin. 538: Finanssipolitiikan tavoitteita on hallitusohjelman hyväksymisen 539: jälkeen tarkennettu. Valtion omaisuuden myyntitulojen käyttöä 540: koskevan periaatepäätöksen yhteydessä toukokuussa 2000 hallitus 541: totesi, että hallitusohjelman tavoite velkaantumisen alentamisesta 542: alle 50 prosentin suhteessa kokonaistuotantoon tarkoittaa lasken- 543: nallista velkatasoa, josta on poistettu hallituskaudella kertyneiden 544: omaisuuden myyntituottojen vaikutus. Vuosien 2001-2004 mää- 545: rärahakehyksiä koskevassa tiedonannossa hallitus totesi, että val- 546: tion taloudessa vajaan 1Y2 prosentin ylijäämäsuhdetta on pidettävä 547: ruinimitavoitteena sille, että hallitusohjelman mukaisista ve- 548: ronalennustavoitteista voidaan pitää kiinni. 549: 550: Viime vuosikymmenen puolivälissä talouspolitiikan tärkein teh- 3.1 Finanssipolitiikan 551: tävä oli palauttaa kestävän talouskasvun edellytykset. Tässä onnis- linja 552: tuttiinkin hyvin ja Suomi pääsi vuoden 1995 ns. minitaantuman 553: jälkeen muita EU-maita nopeammin vahvaan kasvuun. Mitä pi- 554: dempään nopeaa talouskasvua on jatkunut, sitä tärkeämmäksi on 555: vakaan talouskehityksen jatkumisen kannalta muodostunut työlli- 556: syyden ja tuotannon kasvurajoitteiden poistaminen. Käytännössä 557: tämä edellyttää ennen muuta hyödyke- ja työmarkkinoiden toimi- 558: vuuden parantamista siten, että talouden voimavarat saadaan ny- 559: kyistä paremmin käyttöön. Työllisyysasteella mitaten vahvan ta- 560: louskasvun jatkumiselle on vielä hyvät edellytykset. 561: Hallitus ottaa talouspolitiikassaan huomioon EU:n puitteissa Talouspolitiikan koordi- 562: tehdyt sitoumukset sekä EU:ssa sovitut yhteiset talous- ja työlli- naatio EU:ssa 563: syyspoliittiset päämäärät ja suositukset. Suomi täyttää hyvin vaka- 564: us- ja kasvusopimuksen mukaiset sitoumukset. 565: Eurooppa-neuvoston kesäkuussa hyväksymät talouspolitiikan 566: laajat suuntaviivat asettavat Suomelle myös selkeitä lisätavoittei- 567: ta, joista keskeiset liittyvät julkiseen talouteen sekä työ- ja hyödy- 568: kemarkkinoiden kehittämiseen. Suuntaviivoissa suositellaan, että 569: Suomi edelleen kasvattaisi julkista ylijäämää varauduttaessa väes- 570: tön nopeaan ikääntymiseen. Ylijäämää luotaessa suositellaan eri- 571: tyisesti julkisten menojen hillintää, mitä kautta syntyy tilaa myös 572: korkean veroasteen alentamiseksi. Talouspolitiikan suuntaviivois- 573: sa on kiinnitetty jo aikaisemmin huomiota siihen, että työn vero- 574: tusta tulisi voida alentaa ja, että työmarkkinoiden kannustinjärjes- 575: y 14 576: ·: .:YLI!lSPERUS'm:;!JT 577: 578: 579: telmiä tulisi tehostaa myös tarkistamaila varhaiseläkkeelle siirty- 580: misen ehtoja. 581: Finanssipolitiikan vaiku- Toimivien rahoitusmarkkinoiden oloissa julkisen talouden tasa- 582: tukset painon vuotuisten muutosten merkitys yritysten ja kotitalouksien 583: maksuvalmiuden säätelijänä on vähentynyt. Finanssipolitiikan vi- 584: ritystä tarkastellaan kuitenkin edelleen yleisesti julkisen talouden 585: tasapainon muutosten perusteella. Julkisen talouden tasapaino 586: suhteessa kokonaistuotantoon pysyy ensi vuonna kuluvan vuoden 587: tasolla. Tasapainon muutoksella mitattuna finanssipolitiikkaa voi- 588: daan pitää siis neutraalina. Jos otettaisiin huomioon vain työttö- 589: myyden ja korkomenojen alentumisesta aiheutuvat vaikutukset, 590: olisi finanssipolitiikan ns. päätösperäinen osa lievästi elvyttävää. 591: Jos kuluvan vuoden tasapainosta puhdistetaan yhteisöveroja ja 592: osinkotuloja tänä vuonna kertaluonteisesti kasvattaneet erät, on fi- 593: nanssipolitiikan päätösperäinenkin osa karkeasti ottaen neutraalia. 594: Finanssipolitiikan reaalitaloudelliset vaikutukset riippuvat julki- 595: sen talouden tasapainon vuotuisten muutosten ohella luonnollises- 596: ti finanssipolitiikan ja budjetin sisällöstä. Rahoitus-, hyödyke- ja 597: työmarkkinoiden toimivuuden parantuminen on lisännyt mm. ve- 598: rojen ja maksujen ohjaavia vaikutuksia. Talouden ympäristön 599: muutokset ovatkin korostaneet budjetin sisällön ja yleisemminkin 600: rakennepolitiikan reaalitaloudellisia vaikutuksia. 601: Finanssipolitiikan linjaan kuuluu tärkeänä osana työhön kohdis- 602: tuvan verotuksen keventäminen. VeronkevennysteD mitoitukseen 603: ja ajoitukseen vaikuttavat talouspoliittisten tavoitteiden ohella 604: suhdannepoliittisten riskien luonne ja syyt. Suomen kuuluminen 605: euroalueeseen korostaa suhdannetilanteen ja finanssipolitiikan 606: vaikutusten huolellisen arvioinnin merkitystä. 607: VeronkevennysteD vaiku- VeronkevennysteD vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomi- 608: tukset oon ensinnäkin, että veronkevennykset lisäävät kotimaista kysyn- 609: tää, ei vientiä. Kotimainen kysyntä on kuitenkin edelleen hyvin 610: matalalla tasolla; se ylitti vasta viime vuonna vuoden 1989 lopun 611: tason. VeronkevennysteD suhdannepoliittinen riski ei nyt liitykään 612: välittömästi kotitalouksien liialliseen ostovoimaan ja kysyntään tai 613: hyödykemarkkinoiden kireyteen, josta olisi seurauksena hintojen 614: nousupaineita kysyntäinflaation muodossa. 615: Kotimaisen kysynnän matalan tason lisäksi myös EU:n sisä- 616: markkinat ja kilpailun lisääntyminen pitävät kysyntäinflaatiota ku- 617: rissa. Polttonesteiden hintojen ja asumisen kustannusten noususta 618: puhdistettu inflaatio on pysynyt alle kahden prosentin. Kotimaisis- 619: ta tekijöistä inflaatioriskejä liittyy asuntomarkkinoihin ja työval- 620: taisten alojen palkkakehitykseen. 621: VeronkevennysteD suhdannepoliittinen riski liittyykin nyt ennen 622: muuta työmarkkinoihin ja palkkakehitykseen. Kevennyksiä voi- 623: daan vastustaa periaatteessa seuraavaan päättelyyn tukeutuen. Ve- 624: ronkevennykset lisäävät kotitalouksien ostovoimaa ja kysyntää ja 625: sitä kautta tuotantoa ja työllisyyttä niin paljon, että työttömyys Ias- 626: y 15 627: 628: 629: kee alle ns. rakenteellisen työttömyyden tason, mikä puolestaan 630: johtaa palkkakehityksen nopeutumiseen. Hallitus lähtee kuitenkin 631: siitä, että työllisyyden suotuisa kehitys voi jatkua ilman palkkojen 632: nousuvauhdin kiihtymistä edellyttäen, että työmarkkinoiden toi- 633: mivuutta parannetaan. Muussa tapauksessa tavoitetta lähestyä 70 634: prosentin työllisyysastetta on vaikea saavuttaa vaalikauden aikana. 635: Työhön kohdistuvat veronkevennykset vähentävät suhdannepo- 636: liittisia riskejä kahden kanavan kautta. Ensinnäkin ne lisäävät työn 637: kannattavuutta ja siten alentavat rakenteellista työttömyyttä. Toi- 638: seksi tuloveronkevennykset mahdollistavat matalat palkankoro- 639: tukset, koska ostovoima kasvaa muutoinkin hyvin. Veronkeven- 640: nykset luovat edellytyksiä maltillisiin palkkaratkaisuihin. Tästä on 641: hyvät kokemukset viime vuosilta. 642: Veronkevennyksillä on nykyisessä suhdannetilanteessa siis Työvoiman tarjontaan 643: myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia. Yhtäältä ne alentavat raken- vaikuttavat toimenpiteet 644: teellista työttömyyttä ja edistävät palkkamalttia. Toisaalta veron- 645: kevennykset lisäävät kysyntää ja työllisyyttä sekä riskiä työttö- 646: myyden painumisesta alle rakenteellisen työttömyyden, mikä on 647: omiaan lisäämään palkkapaineita. Tämän riskin vähentämiseksi 648: veronkevennysten ohella on tarpeen toteuttaa muita työmarkkinoi- 649: den toimintaa ja työvoiman tarjontaa tukevia toimenpiteitä. Tässä 650: suhteessa on erityisen tärkeää huolehtia ikääntyneiden työntekijöi- 651: den pysymisestä työelämässä. 652: Työvoimapulan torjuminen ja hallitusohjelman tavoitteen mu- 653: kainen eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen edellyttävät hyvin 654: määrätietoista politiikkaa. Työttömyyseläkkeellä olevien määrä 655: on jatkanut kasvuaan tänä vuonna. Vuoden alusta alkaen työttö- 656: myyseläkkeen saanti ei ole enää edellyttänyt ns. tulevan ajan oike- 657: utta, mikä käytännössä mahdollistaa työttömyyseläkkeelle pääsyn 658: myös työmarkkinatuen kautta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen on 659: tänä vuonna jatkanut erittäin nopeaa kasvuaan. Osa-aikaeläkkeelle 660: siirtymistä voidaan pitää nykyisellään liian houkuttelevana, ja sen 661: piiriin on tulossa suuria ikäluokkia. 662: Asuntomarkkinoiden tila on myös keskeinen työvoiman tarjon- 663: taan vaikuttava tekijä. Tarjontaa suurempi omistusasuntokysyntä 664: on johtanut hintojen nousun kiihtymiseen vuoden 2000 alkupuo- 665: lella. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousuvauhti on kohonnut 666: vuositasolla 15 prosenttiin ja koko maassa keskimäärin 11 pro- 667: senttiin. Vapaarahoitteisten vuokrien vastaavat nousut olivat 6 % 668: ja vajaat 5 %. Kysyntäpaineiden arvioidaan jatkuvan myös ensi 669: vuonna, koska kotitalouksien tulokehitys on jatkumassa myöntei- 670: senä. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvu onkin keskeistä 671: hintavakauden saavuttamiselle. Tämä edellyttää kunnilta tonttitar- 672: jonnan ja kaavoituksen tehostamista, mitä valtio on puolestaan 673: edistänyt lainsäädännöllisin toimin, pääkaupunkiseudun työssä- 674: käyntialueen kuntien kanssa valmistelemallaan yhteistoiminta- 675: asiakirjalla sekä omistajapolitiikkaansa tehostamalla. 676: Finanssipolitiikan kestä- Finanssipolitiikan kestävyys on sidoksissa sekä tiukkaan meno- 677: vyys linjaan että työllisyyttä ja talouden kasvua tukevaan rakennepoli- 678: tiikkaan, jossa tuotantokapeikkojen purkaminen ja pitäytyminen 679: tiukassa menolinjassa ovat avainasemassa. 680: Julkisten kokonaismenojen nousu heikentäisi pidemmällä täh- 681: täimellä kasvuedellytyksiä ja julkisen talouden kestävyyttä. Erityi- 682: sen tärkeää on, että nykyisen poikkeuksellisen vahvan suhdanne- 683: kehityksen ja viimeaikaisten kertaluonteisten tuloerien mukaisten 684: suurten tulojen perusteella ei sitouduta jo päätettyä korkeampaan 685: menojen tasoon. 686: Julkisen sektorin toiminnan tehostamista on edelleen jatkettava 687: kaikilla hallinnonaloilla. Tähänastiset tulokset ovat pääasiassa 688: myönteisiä. Asiakasnäkökulmaa on laadun parantamiseksi kuiten- 689: kin myös julkisella sektorilla syytä jatkuvasti korostaa. Palvelutoi- 690: minnan tehostamisen tulee näkyä lisäksi julkisten kokonaismeno- 691: jen kasvun hillinnässä. 692: 693: 3.2 Talousarvioesityksen Talousarvioesitys vaikuttaa kunnallistalouteen valtionosuuksia 694: vaikutus kuntien talou- ja -avustuksia sekä veroperusteita koskevien muutosten kautta. 695: teen Valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvat kuntien valtionosuudet 696: ja -avustukset on talousarvioesityksessä budjetoitu sisäasiainmi- 697: nisteriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hal- 698: linnonaloille. Näille hallinnonaloille on budjetoitu myös muita 699: valtionapuja. Lisäksi valtionapuja on budjetoitu mm. työministeri- 700: ön hallinnonalalle. 701: Valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvat yleinen valtionosuus 702: ja tehtäväkohtaiset opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja ter- 703: veydenhuollon valtionosuudet muuttuvat lainsäädännön mukaan 704: vuosittain asukasluvun ja oppilasmäärien muutosten perusteella, 705: valtionosuuksiin tehtävien verotulotasausten kautta, määrävuosin 706: tehtävän valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen 707: takia ja vuosittain tehtävien indeksikorotusten johdosta. 708: Valtionosuuslainsäädännön mukainen ensimmäinen kustannus- 709: tenjaon tarkistus tehdään täysimääräisenä ja jaksotetaan kolmelle 710: vuodelle siten, että vuonna 2001 tarkistuksesta toteutetaan puolet 711: ja toinen puoli jaksotetaan tasasuuruisina erinä vuosille 2002 ja 712: 2003. Tarkistus lisää valtionosuuksia vuonna 2001 noin 1,2 mrd. 713: mk. Lisäksi valtionosuuksia tarkistetaan valtionosuuslainsäädän- 714: nön mukaisesti puolella arvioidusta täydestä kustannustason muu- 715: toksesta, mikä lisää valtionosuuksia noin 300 milj. mk. 716: Kuntien menoja lisää jo päätetyn esiopetusuudistuksen täysi- 717: määräinen voimaantulo. Uudistuksen johdosta valtionosuudet li- 718: sääntyvät nettomääräisesti 319 milj. mk. Lisäksi valtionosuudet li- 719: sääntyvät asteittain voimaantulevan opettajien eläkemaksun joh- 720: dosta 157 milj. mk. Uutena kuntien menoja lisäävänä toimenpitee- 721: nä talousarvioesitykseen sisältyy oppisopimuskoulutukseen ehdo- 722: tettava kunnan rahoitusosuus, mikä vähentää valtionosuuksia 151 723: y 17 724: 725: 726: milj. mk. Syrjäytymisen ehkäiseminen sekä aktiivisen sosiaalipo- 727: litiikan rahoitus lisäävät valtionosuuksia 23 milj. mk ja työminis- 728: teriön maksamia korvauksia 32 milj. mk. Lisäksi aikuisten ham- 729: mashuollon laajennus lisää valtionosuuksia 10 milj. mk. 730: Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin ehdotetaan 320 731: milj. mk, mikä on 100 milj. mk vähemmän kuin vuonna 2000. 732: Kuntien työllistämistuki alenee 190 milj. markalla 610 milj. mark- 733: kaan. 734: Talousarvioesityksessä ehdotetaan ansiotulojen verotukseen ke- 735: vennyksiä, jotka vähentävät kuntien verotulojen kassakertymää 736: yhteensä 521 milj. mk. Lisäksi yhteisöveron veronsaajaryhmien 737: jako-osuudet muuttuvat niin, että kuntien yhteisöveron kassakerty- 738: mä vähenee nettomääräisesti 158 milj. mk. 739: Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta indeksikorotuk- 740: set mukaanlukien nettomääräisesti 562 milj. mk vuoteen 2000 ver- 741: rattuna. 742: 743: Taulukko 4. Kuntien valtionavut valtion talousarviossa, käyttötalous milj. mk 744: 1999 2000 2001 745: 746: Valtionosuusjärjestelmän laskennalliset valtionosuudet tasauserineen 747: SM 1 002 1 012 1 030 748: OPM, ml. veikkausvoittovarat 8 910 9 426 10 851 749: siitä kuntayhtymien yksikköhintarahoitus (4 010) (4 242) (4 883) 750: STM 12 690 13 035 13 868 751: Laskennalliset valtionosuudet yhteensä 22 602 23 473 25 749 752: 753: Muut valtionavut 754: SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus 230 420 320 755: OPM, harkinnanvaraiset avustukset 318 325 320 756: STM, erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus 360 353 337 757: lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus 390 425 441 758: lastensuojelun suurten kustannusten tasaus 60 165 165 759: lasten ja nuorten psykiatria 70 760: TM, työllistämistuki 669 800 610 761: kuntoottava työtoiminta 32 762: Muut 14 17 61 763: Muut valtionavut yhteensä 2 041 2 575 2 286 764: Valtionavut yhteensä 24643 26048 28035 765: 18 766: 767: 768: 769: Taulukko 5. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kunnallistalouteen, milj. mk, muutokset 770: vuodesta 2000 vuoteen 2001 771: menot tulot 772: 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset 773: - verotulotasausten muutos +439 774: - siirtymätasausten muutos -41 775: - harkinnanvarainen avustus -100 776: - kuntien yhdistymisavustukset +44 777: - hätäkeskusten siirto valtiolle -21 -21 778: - opettajien eläkemaksu +275 +157 779: - oppisopimuskoulutuksen rahoitusosuus +151 780: - esiopetus OPM +748 +426 781: - esiopetus STM -441 -107 782: - toimeentulotuki +66 +16 783: - kuntouttava työtoiminta STM +28 +7 784: - kuntouttava työtoiminta TM +32 +32 785: - aikuisten hammashuolto +42 +10 786: - lasten ja nuorten psykiatrineo hoito +30 -45 787: - perustaruishankkeet OPM -39 788: - perustaruishankkeet STM -15 789: - loppuerät OPM +83 790: - loppuerät STM -66 791: - työllistämistuki kunnille -190 -190 792: Yhteensä +720 +590 793: 2. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (v. 2001 794: 50 % lakisääteisestä tarkistuksesta): 795: OPM, josta 796 796: -kunnat77% 613 797: - yksityiset 23 % 183 798: STM 455 799: Yhteensä, 1 251 800: josta kunnat 1 068 +1 068 801: 3. Indeksikorotukset 1,2 % (puolet täysimääräisestä 3,1 o/o:n kustan- 802: nustason noususta v. 2001 = 1,6% ja v. 1999 korjaus -0,4 %) 803: Yhteensä, 340 804: josta kunnat 303 +303 805: 4. Verotuksen muutokset 806: Asteikon muutokset -58 807: Tulonhankkimisvähennyksen muutokset -287 808: Ansiotulovähennyksen muutos -172 809: Kotitalousvähennyksen laajennus -4 810: Yhteisöveron jako-osuuden muutokset 811: -yksivuotisen muutoksen purkautuminen 36,39% ---7 37,25% +290 812: - verotulotasauksen muutoksen vaikutus ---7 35,93 % -448 813: Yhteensä -679 814: Netto- 815: Valtio toimenpiteiden vaikutukset yhteensä vaikutus 816: - ilman indeksikorotusta +720 +979 +259 817: - indeksikorotukset mukaanlukien +720 +1 282 +562 818: y 819: 820: 821: Vuonna 1999 kuntien tulojen kasvu oli hidasta. Valtionosuuk- Kuntatalouden kehitys 822: siin tehtiin kustannustason arvioitua 2,5 prosentin muutosta vas- 823: taava täysimääräinen korotus. Vuonna 1999 kuntien ja kuntayhty- 824: mien vuosikate oli 9,4 mrd. mk. Se ei riittänyt kattamaan nettoin- 825: vestointeja, joten kunnat joutuivat rahoittamaan investointejaan 826: lainanotolla. 827: Kuluvana vuonna kunnallistalous vahvistuu. Kuntien verotulo- 828: jen arvioidaan lisääntyvän noin 8 prosentilla. Yhteisöveron tilitys- 829: ten kunnille arvioidaan nousevan lähes 16 mrd. markkaan. Käyttö- 830: talouden valtionosuuksiin tehtiin kustannustason arvioitua 3,1 831: prosentin muutosta vastaava täysimääräinen indeksikorotus. Kun- 832: tien nettoinvestoinnit lisääntyvät noin 5 %. Kuntasektorin arvioi- 833: daan kääntyvän tänä vuonna rahoitusylijäämäiseksi. Tämä edellyt- 834: tää kuitenkin tiukkaa menojen kasvun hillintää. 835: Kuntasektorin yhteenlaskettu vuosikate kohoaa tänä vuonna 836: 12,8 mrd. markkaan. Tilivuoden tulos paranee reippaasti viime 837: vuoteen verrattuna. Vuosikate ylittää selvästi nettoinvestointien 838: tason ja on 4 mrd. mk käyttöomaisuuden poistoja suurempi. Kun- 839: tien lainakanta edelleen supistuu ja kuntien kassavarat lisääntyvät. 840: Kun eräät kuntien tulopohjaa vahvistavat tekijät, erityisesti yhtei- 841: söverot ja työsuhdeoptiot kohdentuvat hyvin epätasaisesti, pysy- 842: vät kuntakohtaiset erot silti suurina. 843: Vuonna 2001 kunnallistalous vahvistuu edelleen, vaikka verotu- 844: lojen kasvu hidastuu selvästi tähän vuoteen verrattuna. Kuntien 845: toimintamenojen arvioidaan kasvavan runsas 4 prosenttia. Kuntien 846: ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kasvaa edellisvuoden 847: 12,8 mrd. markasta 13,2 mrd. markkaan. Tilivuoden tuloksen arvi- 848: oidaan säilyvän tämän vuoden huipputasolla. Väestön voimakas 849: muuttoliike ja korvausinvestointien suuri tarve pitävät kuntien in- 850: vestointitason edelleen korkeana. 851: Taulukko 6. Kuntatalouden kehitys, kuntien tilinpidon mukaan, mrd. mk l) 852: 1999 2000 2001 853: 854: 1. Toimintakate -77,5 -80,8 -84,6 855: 2. Verotulot 72,0 78,0 81,0 856: 3. Käyttötalouden valtionosuudet 19,0 20,1 21,6 857: 4. Muut rahoituserät, netto -4,1 -4,5 -4,8 858: 5. Vuosikate 9,4 12,8 13,2 859: 6. Satunnaiset erät, netto 2,3 1,7 1,2 860: 7. Investoinnit, netto 10,9 11,5 12,0 861: 8. Ylijäämä (=5.+6.-7.) 0,8 3,0 2,4 862: 9. Poistot käyttöomaisuudesta 8,1 8,6 9,0 863: 10. Vuosikate-poistot 1,3 4,2 4,2 864: 11. Lainakanta 24,9 23,1 21,7 865: 12. Kassavarat 16,0 17,2 18,2 866: 13. Nettovelka (= 11.-12.) 8,9 5,9 3,5 867: I) Tässä kuntatalouden kehitystä tarkastellaan kuntien tilinpidon mukaisin käsittein. Luvussa 3.3 kuntataloutta tarkastellaan 868: kansantalouden tilinpidon mukaisin käsittein. 869: 3.3 Julkisen sektorin ta- Julkisen sektorin rahoitusjäämä ja velkaantuminen joustivat 870: louskehitys kansantalou- 1990-luvun alkuvuosien laman aikana ja turvasivat hyvinvointi- 871: den tilinpidon mukaan valtion peruspiirteet. Aktiivisen talouskasvua tukevan politiikan ja 872: julkisten säästöjen avulla julkinen sektori muuttui rahoitusylijää- 873: mäiseksi jo v. 1998. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon 874: ovat alentuneet y Ii 10 prosenttiyksikköä laman aikaisesta korkeim- 875: masta tasosta, ja alenemisen arvioidaan jatkuvan paranevan työlli- 876: syyden ja tiukan menolinjan ansiosta. Veroaste on pysynyt sitä 877: vastoin liki ennallaan. Veroasteen tuntuva aleneminen v. 2001 pe- 878: rustuu veronkevennyksiin ja verotuloja kertaluonteisesti tänä 879: vuonna lisääviin tekijöihin. Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä ko- 880: hoaa v. 2000 arviolta 4V2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon 881: ja pysyy tällä tasolla v. 2001. 882: Vuotta 2000 koskeneet veropäätökset kevensivät työn verotta- 883: mista bruttomääräisesti 3 mrd. mk. Tuloveroasteikon 1 prosentin 884: inflaatiotarkistus vähensi tuloverotuottoa lisäksi liki 1/2 mrd. mar- 885: kalla, mutta koska inflaatiotarkistus oli selvästi ansiotulojen koho- 886: amista pienempi, ei palkansaajien tuloveroaste juuri muuttunut 887: edellisestä vuodesta. Muut verotusta koskevat päätökset- yhtei- 888: söveron nosto, talletuskorkojen verovapauden poisto, ylimääräi- 889: sen korkovähennyksen poisto - lisäsivät verotuottoja niin, että 890: kokonaisuudessaan julkisen sektorin verotulot kasvavat veropää- 891: tösten johdosta vajaalla V2 mrd. markalla. 892: 893: Taulukko 7. Julkinen talous 894: 1997 1998 1999 2000 2001 895: 896: Julkiset menot,% BKT:sta 54,1 50,8 49,7 47 1h 46 897: Veroaste,% BKT:sta 46,1 45,9 46,1 46 45 898: 899: Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta -1,5 1,3 1,9 4V2 4'h 900: - valtionhallinto -3,7 -1,5 -0,8 11h 11/2 901: - paikallishallinto -0,7 -0,3 -0,2 0 0 902: - työeläkelaitokset 3,3 3,2 2,8 3 3 903: - muut sosiaaliturvarahastot -0,5 -0,2 0,2 0 'h 904: 905: Julkisyhteisöjen velka l) 906: -mrd.mk 344,0 336,3 337,4 328 320 907: -%BKT:sta 54,1 48,7 46,6 42 1h 39 908: 909: Valtionvelka 910: -mrd.mk 414,8 415,0 404,6 389 375 911: -% BKT:sta 65,3 60,0 55,9 50 46 912: 1) 913: EU:n tilinpitosuositusten mukainen julkinen bruttovelka 914: Vuonna 2001 hallitus esittää 61/z mrd. markan suuruisia verojen 915: ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksia. Verotulojen kasvun arvi- 916: oidaan kokonaisuudessaan hidastuvan selvästi v. 2001. Veroas- 917: teen arvioidaan alentuvan prosenttiyksiköllä 45 prosenttiin suh- 918: teessa kokonaistuotantoon. 919: Valtion talous vahvistui vuonna 1999 hyvää vauhtia jo viidettä Valtionhallinto 920: vuotta yhtäjaksoisesti, mutta se jäi vielä kokonaistuotantoon suh- 921: teutettuna vajaan prosenttiyksikön verran alijäämäiseksi. Valtion 922: velkaa kuoletettiin nettomääräisesti viime vuonna yli 20 mrd. mar- 923: kalla. 924: Valtion tulojen kasvu kiihtyy v. 2000 yli kymmeneen prosent- 925: tiin, mutta noin kolmasosa kasvusta aiheutuu kertaluonteisista te- 926: kijöistä (ks. luku 4). Tuotantoverojen (välillisten verojen) kasvu 927: jää viiden prosentin tuntumaan, mikä vastaa suunnilleen kotimai- 928: sen kysynnän kehitystä. Valtion menot kasvavat maltillisesti. Ve- 929: lan lyhennyksiin on tälle vuodelle budjetoitu 17 mrd. mk, ja velka 930: suhteessa kokonaistuotantoon alenee arviolta 50 prosenttiin. 931: Vuonna 2000 valtion talous muuttuu 1Vz prosenttia ylijäämäiseksi 932: suhteessa kokonaistuotantoon, kun tulojen kasvu on vahvaa ja 933: kiinteähintaiset menot pysyvät lähes ennallaan. 934: Vuonna 2001 valtion tulojen kasvu pysähtyy verohelpotusten 935: vuoksi ja vuoden 2000 kertaluonteisten tuloerien jäädessä pois. 936: Menot yhteensä lisääntyvät hieman vuodesta 2000, mutta reaali- 937: kasvua ei kuitenkaan juuri ole. Valtion talouden rahoitusylijäämä 938: pysyy v. 2001 suhteellisesti samansuuruisena kuin v. 2000 eli noin 939: 1Yz prosenttina bruttokansantuotteesta. 940: Talousarvioesityksen nettokuoletoksilla valtionvelka alenisi 941: vuoden 2001 loppuun mennessä 46 prosenttiin kokonaistuotan- 942: nosta. Hallitusohjelman toukokuussa v. 2000 täsmennettyä velka- 943: tavoitetta ei kuitenkaan vielä ensi vuonna saavuteta. Omaisuuden 944: myyntituloilla korjatun velka/BKT -suhteen arvioidaan alittavan 945: 50 prosentin tavoiterajan vuoden 2002 kuluessa. 946: Vuonna 1999 paikallishallinnon eli kuntien verotulojen kasvu Paikallishallinto 947: hidastui selvästi edellisvuodesta. Kunnallisverotuksen ansiotulo- 948: vähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen korotukset vähensi- 949: vät kuntien ansiotuloveroja samalla kun kunnille tilitetty yhteisö- 950: veron tuotto kasvoi edellisvuosia hitaammin. Kiinteistöveron tuo- 951: ton kasvu hieman nopeutui. Kuntien rahoitusasema parani hieman, 952: mutta pysyi silti selvästi alijäämäisenä. 953: Vuonna 2000 kunnallistalouden tila kohentuu. Kuntien verotulo- 954: jen arvioidaan lisääntyvän noin 8 prosentilla, kun vielä keväällä 955: kuntien verotulojen arvioitiin lisääntyvän lähes puolta vähemmän. 956: Erityisesti yhteisöverojen kasvu on ollut ennakoitua suurempaa. 957: Tämä johtuu lähinnä arvioitua suuremmista ennakon täydennys- 958: maksuista, joista osa on kuitenkin kertaluonteista. Kiinteistöveron 959: tuoton arvioidaan edelleen lisääntyvän kiinteistöveron alarajojen 960: korotusten vuoksi. Kuntien menot lisääntyvät selvästi vuodesta 961: 1999, joskin reaalikasvu jää vähäiseksi. Kuntasektorin arvioidaan 962: kääntyvän tänä vuonna rahoitusylijäämäiseksi. 963: Vuonna 2001 kunnallistalouden suotuisa kehitys jatkuu, vaikka 964: verotulojen kasvu hidastuu selvästi tähän vuoteen verrattuna. Yh- 965: teisöveron tuotto ei yltäne tämän vuoden huipputasolle. Kuntien 966: verotulojen kasvu painottuu ensi vuonna pitkästä aikaa kunnallis- 967: verojen lisäykseen, joiden arvioidaan kasvavan noin 6 %. Kuntien 968: kulutusmenojen arvioidaan kasvavan reaalisesti noin prosentin 969: verran. Kuntien investointien odotetaan pysyvän korkealla tasolla 970: kuntien hyvän rahoitustilanteen, väestön voimakkaan muuttoliik- 971: keen ja korvausinvestointien suuren tarpeen takia. Paikallishallin- 972: non rahoitusylijäämä pysyy samansuuruisena kuin vuonna 2000. 973: Kuntien lainakanta edelleen supistuu ja kuntien kassavarat lisään- 974: tyvät. 975: Työeläkelaitokset Vuonna 1999 työeläkelaitokset 1) maksoivat eläkkeitä yhteensä 976: 50'12 mrd. mk. Nopeimmin lisääntyivät osa-aika- ja työttömyys- 977: eläkkeet. Työeläkelaitosten sijoitusten markkina-arvo kasvoi noin 978: 75 mrd. markalla ja oli vuoden lopussa 380 mrd. mk. Pääosa sijoi- 979: tusvarallisuuden kasvusta oli seurausta pörssikurssien nopeasta 980: noususta. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 20 mrd. mk eli 981: 2,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. 982: Vuonna 2000 lakisääteiset työeläkemenot lisääntyvät 4'12 %, 983: keskimääräinen indeksikorotus on 1,6 %. Nopeimmin kasvavat 984: edelleen osa-aika- ja työttömyyseläkkeet Vuoden alusta voimaan 985: astunut varhaiseläkeuudistus tulee vähentämään ikääntyvien työn- 986: tekijöiden hakeutumista työttömyysturvan suojaputkeen ja työn- 987: antajien halukkuutta siirtää heitä sinne; työttömyyseläkemenoja 988: uudistus alkaa vähentää kuitenkin vasta pitemmällä aikavälillä. 989: Työeläkemaksuprosentit pidettiin ennallaan lukuun ottamatta kun- 990: tatyönantajan eläkemaksuprosenttia, jota nostettiin 0,3 prosentti- 991: yksiköllä. Työeläkelaitosten sijoitusten minimituottovaatimus 992: nousi 1.7.2000 5,5 prosenttiin. TEL-järjestelmän tasausrahastoon 993: kerättävä suhdannepuskuri saavuttaa sille alun perin suunnitellun 994: koon etuajassa jo vuoden 2000 aikana. Puskurilla varaudutaan ta- 995: saamaan taloudellisista suhdanteista aiheutuvia työeläkemaksujen 996: heilahteluja. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä on 24 mrd. mk 997: (3 % kokonaistuotannosta) ja sijoitusten markkina-arvo ylittänee 998: valtionvelan nimellisarvon. 999: Vuonna 2001 työeläkemenojen ennustetaan lisääntyvän 6 %, 1000: työeläkeindeksin keskimääräinen indeksikorotus on 3'12 %. Myön- 1001: teisen talous- ja työllisyyskehityksen ansiosta työeläkelaitosten tu- 1002: lot- vakuutusmaksut ja sijoitustuotot-kasvavat samaa vauhtia 1003: kuin eläkemenot Laman aikana järjestelmään syntyneen vastuu- 1004: vajeen kuoletusten, jotka ovat sen jälkeen olleet vuosittain 0,4 % 1005: 1006: 1007: l) Valtion työeläkkeet ja valtion eläkerahasto eivät sisälly kansantalouden tilinpidon 1008: työeläke laitoksiin. 1009: Y23 1010: 1011: 1012: palkasta, viimeinen erä maksetaan v. 2000, joten vastaava työelä- 1013: kemaksua korottava tekijä jää pois v. 2001. Kun suhdannepusku- 1014: rikin on tavoitellulla tasolla, myös tätä vastaava työeläkemaksua 1015: korottava tekijä jää pois v. 2001. Työeläkemaksuprosenttia ei tar- 1016: vitsekaan moneen vuoteen nostaa, jos talouskasvu jatkuu myöntei- 1017: senä. Vuonna 2001 työeläkelaitosten rahoitusylijäämä on 24 mrd. 1018: mk (2,9 % kokonaistuotannosta). Ylijäämillä varaudutaan eläke- 1019: menojen nopeaan kasvuun, kun suuret ikäluokat alkavat jäädä 1020: eläkkeelle. 1021: Vuonna 1999 Kansaneläkelaitos ja työttömyysturvarahasto (so- Kansaneläkelaitos ja työt- 1022: tu-rahastot) maksoivat sosiaaliturvaetuuksia yhteensä 56Yz mrd. tömyysturvarahasto 1023: mk, mikä oli runsas 1 mrd. mk edellisvuotista vähemmän. Sosiaa- 1024: liturvamaksuja laskettiin. Vakuutettujen sairausvakuutusmaksun 1025: porrastus poistui ja eläkeläisten sairausvakuutusmaksua alennet- 1026: tiin 0,3 pennillä veroäyriltä. Palkansaajien työttömyysvakuutus- 1027: maksu aleni 0,05 prosenttiyksiköllä ja työnantajien maksuprosent- 1028: ti palkkasumman 5 milj. markan ylittävältä osalta myös 0,05 pro- 1029: senttiyksiköllä. 1030: Vuonna 2000 työttömyysturvamenot supistuvat yhä, kun työttö- 1031: myys vähenee. Työttömyysvakuutusrahastoon kerättävä suhdan- 1032: nepuskuri saavuttaa tavoitetason etuajassa kuten työeläkejärjestel- 1033: mänkin puskuri, vaikka työntekijöiden työttömyysvakuutusmak- 1034: sua laskettiin vuoden alusta 0,35 prosenttiyksikköä ja työnantajien 1035: maksua 0,4 prosenttiyksikköä palkkasumman 5 milj. markan ylit- 1036: tävältä osalta. Kansaneläkemenot supistuvat yhä. Kansaneläkkei- 1037: den indeksikorotus on 1,1 %. Eläkeläisten sairausvakuutusmaksua 1038: laskettiin 0,7 penniä veroäyriltä 1.1.2000 ja työnantajien kansan- 1039: eläkevakuutusmaksun alinta maksuluokkaa 0,4 prosenttiyksikköä 1040: 1.7.2000. 1041: Vuonna 2001 satu-rahastojen maksamien etuuksien ja avustus- 1042: ten kokonaismäärä pysyy lähes ennallaan. Ansiosidonnaisen työt- 1043: tömyysturvan menot supistuvat yhä. Kansaneläkemenot pysyvät 1044: lähes ennallaan. Kansaneläkkeiden indeksikorotus on runsas 3 %. 1045: Korotus on nopeutuneen inflaation takia suurin kahdeksaan vuo- 1046: teen. Lisäksi täyden kansaneläkkeen määrään on tarkoitus tehdä 1047: 50 markan tasokorotus kesäkuussa 2001. Kansaneläkemenoja vä- 1048: hentävät pohjaosan poistaminen 1.1.2001 lukien ja ansioeläkkei- 1049: den tason nousu. Kasvavia tulonsiirtoja ovat opintotuki ja sairaus- 1050: vakuutuskorvaukset. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahas- 1051: ton alijäämää katetaan runsaalla 900 milj. markalla 1052: kansaneläkevakuutusrahaston ylijäämästä, loppuosa alijäämästä 1053: -noin 2,9 mrd. mk- katetaan valtion varoista. Eläkkeensaajien 1054: ylimääräistä sairausvakuutusmaksua ehdotetaan aleunettavaksi 1055: 0,3 pennillä. 1056: 4. Talousarvioesityksen Vuonna 2001 valtion tuloiksi arvioidaan 209,2 mrd. mk, mikä on 1057: tuloarviot lähes 5 % enemmän kuin vuoden 2000 varsinaisessa talousarvios- 1058: sa. Tuloista noin 85 % on veroja ja veroluonteisia tuloja. Valtion 1059: omaisuuden myyntituloiksi talousarvioesitykseen on merkitty va- 1060: kiintuneesti 2,5 mrd. mk. 1061: 1062: Taulukko 8. Tulot osastoittain1> 1063: 1064: V. 1999 v.2000 v.2001 Muutos 2000-2001 1065: tilinpäätös talousarvio esitys 1066: Tunnus Osasto milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk % 1067: 1068: 1069: 11. Verot ja veronluonteiset tulot 157 933 166 365 176 969 10 604 6 1070: 12. Sekalaiset tulot 50 621 26 853 26 645 -208 -1 1071: 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 886 4255 4634 379 9 1072: 15. Lainat 683 2106 925 - 1 182 -56 1073: Tulot yhteensä 213124 199 579 209172 9593 5 1074: 1 1075: ) Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. 1076: 1077: 1078: 1079: 4.1 Vero- ja maksupolitii- Hallitusohjelman mukaisesti talouden kasvun ja työllisyyden 1080: kan päälinja kohenemisen edellytyksiä parannetaan suuntaamaHa verojen ja 1081: veronluontoisten maksujen kevennykset ansiotuloihin ja välillisiin 1082: työvoimakustannuksiin. Eläkkeensaajien ylimääräisen sairausva- 1083: kuutusmaksun alentamista jatketaan. 1084: Ansiotulojen verotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 6,4 1085: mrd. markalla. Veronkevennys toteutetaan alentamalla valtion tu- 1086: loveroasteikkoa ja muuttamalla ansiotulo- ja tulonhankkimisvä- 1087: hennyksen rakennetta. Ansiotuloverokevennys alentaa palkkatu- 1088: lon tuloveroastetta keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. Kevennyk- 1089: sistä hyötyvät myös kaikkein pienituloisimmat palkansaajat 1090: ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennyksen rakenteellisen muutok- 1091: sen vuoksi. 1092: Eläkkeensaajien ylimääräistä sairausvakuutusmaksua ehdote- 1093: taan aleunettavaksi 0,3 penniä kuluvan vuoden 1,7 pennistä 1,4 1094: penniin veroäyriltä. Maksun alentaminen vähentää kansaneläke- 1095: laitoksen tuloja ja lisää vastaavasti valtion vuoden 2001 takuusuo- 1096: ritusta kansaneläkelaitokselle 165 milj. markalla. 1097: Verolakeihin ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia: 1098: - Tuloveroasteikko muutetaan vuodelle 2001 1099: -Ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennystä laajennetaan muut- 1100: tamalla niiden rakennetta 1101: - Varustamotoiminnalle säädetään uusi tonnistovero 1102: - Kehitysalueiden veronhuojennuksia jatketaan 1103: - Ns. kauttakulkuosinkoja koskevaa yhtiöveron hyvityslain 1104: huojennusta laajennetaan koskemaan ulkomailla olevasta kiinteäs- 1105: tä toimipaikasta saatua tuloa 1106: - Ulkomaantyöskentelystä saadun palkkatulon verovapautta 1107: koskevaa ns. kuuden kuukauden sääntöä tiukennetaan tapauksissa, 1108: joissa verovelvollinen on saanut ansiotuloa myös työsuhdeoption 1109: perusteella 1110: -Viime vuoden loppuun saakka voimassa ollut ns. avainhenki- 1111: löitä koskeva ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverolaki saa- 1112: tetaan voimaan vuoden 2001 alusta aiemman sisältöisenä 1113: - Elinkeinonharjoittajan oikeutta vähentää työmatkasta aiheu- 1114: tuvia kustannuksia laajennetaan 1115: - Varallisuusverotuksessa toteutetaan muutoksia, jotka yhte- 1116: näistävät eri sijoituskohteiden verokohtelua. 1117: 1118: Verokertymiin vaikuttavat olennaisesti sekä veronalaisten tulo- 4.2 Verotuloarviot 1119: jen ja muun veropohjan kehitys että veroperusteiden muutokset. 1120: Veropohjan muutokset riippuvat koko kansantalouden ja sen osa- 1121: alueiden kehityksestä. Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvaa, kun 1122: kotitalouksien ja yritysten tulot kasvavat. Hyödyke- ja tuotevero- 1123: jen kasvu riippuu kotitalouksien kysynnästä ja hyödykkeiden hin- 1124: takehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvio- 1125: esityksen liitteenä olevaan taloudelliseen katsaukseen sisältyvistä 1126: arvioista ja ennusteista. 1127: 1128: Taulukko 9. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä 1129: 1998 1999 2000 2001 1130: muutos, % vuodessa 1131: Valtionveron alaiset ansio- ja pääomatulot 6,2 6,1 6,2 5,1 1132: -Palkka- ym. tulot 7,4 6,2 6,3 5,6 1133: - Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 0,1 1,5 1,4 2,7 1134: -Kotitalouksien yrittäjä- ja pääomatulot 22,0 22,0 19,0 8,0 1135: Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 6,6 5,3 5,9 4,8 1136: Henkilöautojen ensirekisteröinnit 21,0 8,6 5,0 5,0 1137: Bensiinin myynti -1,2 -0,4 -2,0 1,0 1138: Sähkön kulutus 4,1 3,3 2,0 1,0 1139: Kuluttajahintaindeksi 1,4 1,2 3,0 1,8 1140: 1141: Tulo- ja varallisuusveron kertymäksi v. 2001 arvioidaan 71,6 Tulo- ja varallisuusvero 1142: mrd. mk. Siitä kotitaloudet maksavat vajaat kaksi kolmasosaa ja 1143: yritykset yhteisöverona runsaan kolmasosan. 1144: Valtionveron alaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan lisään- Veropohjan kehitys 1145: tyvän 5 prosenttia. Veronalaisista tuloista palkkatulot ovat noin 1146: kaksi kolmasosaa, joten niiden kehitys on ratkaisevaa verotulojen 1147: kannalta. Palkkatulojen kasvu hidastuu ensi vuonna 5,6 prosent- 1148: tiin. Tulonsiirroista eläketulot lisääntyvät myös noin 5 prosenttia, 1149: eli hieman viime vuosina toteutunutta kasvua enemmän, koska 1150: eläkkeisiin tehdään 3-3llz prosentin suuruiset indeksikorotukset 1151: Muihin veronalaisiin sosiaalietuuksiin kuuluvat mm. työttömyys- 1152: turvaetuudet, joiden määrä vähenee työllisyystilanteen parantues- 1153: Y26 1154: ,;; ,;~Jllifs.s,.' 1155: 1156: 1157: sa. Myös opintotukea ja lapsen kotihoidon tukea työllisyystilan- 1158: teen parantuminen vähentää jonkin verran. Kun muiden sosiaali- 1159: turvaetuuksien käyttäjämäärät vähenevät ja käyttöjaksot hieman 1160: lyhenevät, etuudet kaikkiaan lisääntyvät ansiotason ja kuluttaja- 1161: hintojen nousua vähemmän. 1162: Kotitalouksien yrittäjä- ja erityisesti pääomatulot ovat viime 1163: vuosina kasvaneet paljon sekä kotitalouksien lisääntyneen sijoi- 1164: tustoiminnan seurauksena että sijoitusten hyvien tuottojen ja 1165: myyntivoittojen ansiosta. Ensi vuonna yrittäjä- ja pääomatulot li- 1166: sääntyvät edelleen, mutta kasvun odotetaan jo hidastuvan. 1167: Ansiotulojen verotuksen Ansiotulojen verotuksen keventäminen ehdotetaan toteutetta- 1168: kevennykset vaksi alentamalla valtion tuloveroasteikkoaja muuttamalla ansio- 1169: tulovähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen rakennetta. Tu- 1170: loveroasteikon alin porras poistetaan ja asteikon tulorajoja noste- 1171: taan siten, että verotettavan tulon alaraja nousee 66 000 markkaan. 1172: Asteikon prosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä paitsi 1173: ylintä, jota alennetaan puolella prosenttiyksiköllä. Asteikon ke- 1174: vennykset, inflaatiotarkistus mukaan luettuna, alentavat verotuot- 1175: toja vuositasolla yhteensä lähes 5,6 mrd. mk, josta valtion osuus on 1176: noin 5,5 mrd. mk. Laskennallisen noin 3 prosentin hintatason nou- 1177: sua vastaavan inflaatiotarkistuksen osuus tästä on 1,35 mrd. mk. 1178: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys nousee 20 prosentista 35 1179: prosenttiin palkka- tai yrittäjätulosta. Vähennyksen enimmäismää- 1180: rä säilyy ennallaan 9 800 markassa. Lisäksi tulonhankkimisvähen- 1181: nyksen enimmäismäärää korotetaan 3 000 markkaan ja sen raken- 1182: netta muutetaan siten, että vähennys myönnetään kaikille palkan- 1183: saajille enimmäismääräisen suuruisena, ei kuitenkaan palkkatuloa 1184: suurempana. Tulonhankkimisvähennyksen muutokset vähentävät 1185: verotuottoja vuositasolla yhteensä 580 milj. mk, josta valtion 1186: osuus on 185 milj. mk ja kuntien 345 milj. mk. 1187: VeronkevennysteD kassavaikutukseksi valtion verotuloihin arvi- 1188: oidaan v. 2001 noin 5,2 mrd. mk, mikä vastaa 11 prosenttia ansio- 1189: ja pääomatulojen verotuotosta. 1190: Yhteisöverot Verovuosien 1997 ja 1999 yhteisöveron kasvu oli erityisen huo- 1191: mattavaa ja siihen vaikuttivat myös ennalta arvaamattomat yritys- 1192: järjestelyt. Tällöin ennakot jäivät liian pieniksi ja huomattava osa 1193: veroista maksettiin seuraavana vuonna ennakontäydennysmaksu- 1194: na veroilmoitusten antamisen yhteydessä. Yhteisöveroa kertyi val- 1195: tion kassaan v. 1998 noin 44 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja 1196: lähes samansuuruista kasvua ennakoidaan myös vuodelle 2000. 1197: Yritysten tuloskehityksen odotetaan edelleen jatkuvan hyvänä, jol- 1198: loin myös elinkeinotoimintaan perustuvan yhteisöveron tuoton ar- 1199: vioidaan pysyvän korkeana, mutta vuoden 2000 poikkeustekijöi- 1200: den takia kasvun odotetaan v. 2001 tasaantuvan. 1201: Muita tuloon ja varallisuuteen perustuvia veroja ovat korkotulo- 1202: jen lähdevero sekä perintö- ja lahjavero. Korkotulojen lähdeveron 1203: tuotto lisääntyy noin viidenneksen. Syynä kasvuun on se, että tal- 1204: letuskorkojen verovapaus poistui vuoden 2000 kesäkuun alussa ja 1205: korkotaso on nousemassa. Toisaalta veron kertymää pienentää va- 1206: rojen siirtäminen pois talletustileiltä. 1207: 1208: 1999 2000 2001 1209: tilinpäätös budjetoitu esitys 1210: 1211: Tulo- ja varallisuusvero, milj. mk 61 251 72 201 71 645 1212: -Ansio- ja pääomatuloista perittävät 1213: verot 42957 46420 45 795 1214: - Yhteisöverot 18 294 25 781 25 850 1215: Muut tuloon ja varallisuuteen perustu- 1216: vat verot 2 467 2800 3 050 1217: 1218: Liikevaihtoon perustuvien verojen tuotoksi v. 2001 arvioidaan Liikevaihtoon perustuvat 1219: yhteensä 62,1 mrd. mk. Tästä arvonlisäveron osuus on 96 %. Ar- verot 1220: vonlisäveron pohjasta noin 63 % on yksityistä kulutusta. Veropoh- 1221: jaan kuuluu lisäksi julkisen ja verovapaan toiminnan välituote- 1222: käyttö ja investoinnit. Arvonlisäveron tuotto on viime aikoina kas- 1223: vanut hieman nopeammin kuin yksityinen kulutus, koska 1224: sellaisten hyödykkeiden osuus kulutuksessa, joihin sovelletaan 1225: yleistä 22 prosentin verokantaa on kasvanut ja vastaavasti alem- 1226: man verokannan hyödykkeiden kuten mm. elintarvikkeiden osuus 1227: on alentunut. Myös verolliset investoinnit kasvattavat osaltaan ve- 1228: ron tuottoa. 1229: 1230: 1999 2000 2001 1231: tilinpäätös budjetoitu esitys 1232: 1233: Liikevaihtoon perustuvat verot, 1234: milj. mk 55 654 58 715 62120 1235: - Arvonlisävero 53 329 56 330 59550 1236: 1237: Valmisteveroja arvioidaan v. 2001 kertyvän 27,6 mrd. mk, eli Valmisteverot 1238: yhtä paljon kuin kuluvallevuodelle on budjetoitu. Yli puolet val- 1239: misteverosta on energiaveroja. Energian, kuten polttoaineiden ku- 1240: lutettuihin määriin perustuvien verojen kertymän kasvu on pysäh- 1241: tynyt, kun öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat voimak- 1242: kaasti nousseet ja kysyntä tämän seurauksena hieman alentunut. 1243: Energiaveroista kolme neljäsosaa kertyy liikenteestä (bensiinin 1244: ja dieselöljyn vero) ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotan- 1245: nosta. Bensiinin ja dieselöljyn myyntihinnat ovat nousseet vuoden 1246: takaisesta tasostaan noin neljänneksen. Bensiinin kysyntä on hin- 1247: tojen nousun seurauksena hieman alentunut ja osa kysynnästä on 1248: siirtynyt bensiiniä halvempaan dieselöljyyn. Polttoaineiden hinto- 1249: jen odotetaan alenemisesta huolimatta jäävän aiempaa tasoa kor- 1250: keammalle. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu 1251: sekä hintashokin laimentuminen kuitenkin lisäävät polttoaineiden 1252: kulutusta jonkin verran. 1253: Muita merkittäviä valmisteveroja ovat tupakka- ja alkoholivero. 1254: Niitä arvioidaan kertyvän ensi vuonna yhteensä 11,3 mrd. mk. 1255: Näiden pohjana olevan verollisen kotimaisen myynnin arvon odo- 1256: tetaan lisääntyvän vain vähän. 1257: 1258: 1999 2000 2001 1259: tilinpäätös budjetoitu esitys 1260: 1261: Valmisteverot, milj. mk 26962 27 614 27 630 1262: - Energiaverot 15 765 16 600 16 185 1263: 1264: Muut verot ja veronluon- Muita veroja ja veronluonteisia tuloja arvioidaan kertyvän 1265: teiset tulot v. 2001 yhteensä 12,5 mrd. mk, mikä on noin 81/z% enemmän kuin 1266: kuluvalle vuodelle on budjetoitu. 1267: Markkamääräisesti suurimmat verot liittyvät liikenteeseen: au- 1268: toveroa arvioidaan kertyvän 6,7 mrd. mk, moottoriajoneuvoveroa 1269: 1,2 mrd. mk ja ajoneuvoveroa 1,3 mrd. mk. Auto- ja ajoneuvove- 1270: roon vaikuttava uusien henkilö- ja pakettiautojen rekisteröinnin 1271: kasvu on kuluvan vuoden aikana jo hidastunut. Ajoneuvoveron 1272: tuottoa korottavat osaltaan autokannan nuorentamistarpeesta ai- 1273: heutuvat uushankinnat. Arpajaisverolakia ehdotetaan muutetta- 1274: vaksi siten, että arpajaisveron verokantaa korotetaan eräiltä osin 3 1275: prosentista 5 prosenttiin. 1276: 1277: 1999 2000 2001 1278: tilinpäätös budjetoitu esitys 1279: 1280: Muut verot ja veroluonteiset tulot, 1281: milj. mk 11 599 11 485 12 524 1282: 1283: 1284: 4.3 Sekalaiset tulot, kor- Valtion sekataisiksi tuloiksi arvioidaan yhteensä 26,6 mrd. mk, 1285: kotulot ja voitontuloutuk- mikä on 0,7 prosenttia vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinai- 1286: set sessa talousarviossa ja lähes 9 mrd. mk vähemmän kuin kuluvalle 1287: vuodelle on budjetoitu. Kuluvan vuoden budjetoituja tuloja nostaa 1288: osakemyynnistä saatujen tulojen kertymä, joka on huomioitu lisä- 1289: talousarviossa. Sekalaiset tulot perustuvat suurelta osin eri hallin- 1290: nonaloilla tehtyihin arvioihin. 1291: Y)~, 1292: !Y~mlils:rmm•,:;:tio/' ,··\\)V,~'·, -,·,;,,)'!,:,..- 1293: 1294: 1295: 1296: 1297: 1999 2000 2001 1298: tilinpäätös budjetoitu esitys 1299: 1300: Sekalaiset tulot, milj. mk 50621 35 364 26645 1301: - siirrot valtion eläkerahastosta 7750 2 450 4930 1302: -takaisin perittävät alv-palautukset 4570 4800 4910 1303: -ED-budjetista saatavat tulot 4542 6664 5 891 1304: - nettotulot osakemyynnistä 20997 12 900 2500 1305: -osuus veikkauksen ja raha-arpa- 1306: jaisten voittovoittovaroista 2 202 2270 2 323 1307: - Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 1 913 1 930 1 976 1308: -muut 8 647 4349 4115 1309: 1310: Korkotuloiksi ja voitontuloutuksiksi arvoidaan 4,6 mrd. mk. 1311: Korkotuloarviossa on otettu huomioon lainojen maksuohjelma, 1312: keskimääräisen kassareservin alentuminen vuoden 2000 tasosta 1313: sekä lyhytaikaisen koron nousu. 1314: 1315: 1999 2000 2001 1316: tilinpäätös budjetoitu esitys 1317: 1318: Korkotulot ja voiton tuloutukset, 1319: milj. mk 3 886 6 335 4634 1320: - korkotulot 1 514 1 500 1 884 1321: - osinkotulot 2114 4480 2 400 1322: - voitontuloutukset 259 355 350 1323: 1324: Yritysten ja liikelaitosten osingonmaksukyvyn oletetaan pysy- 1325: vän keskimäärin kuluvan vuoden tasolla. Osinkotuloarvion vertai- 1326: lua vuodelle 2000 budjetoituun vaikeuttaa lisätalousarvioon sisäl- 1327: tynyt Leonia Oyj:n maksama ylimääräinen osinko Sampo Oyj:n ja 1328: Leonia Oyj:n omistusjärjestelyjen yhteydessä. 1329: 5. Talousarvioesityksen Talousarviomäärärahojen kokonaismäärä on 209,2 mrd. mk, jos- 1330: määrärahat ta valtionvelan vähentämiseen ja korkomenoihin ehdotetaan käy- 1331: tettäväksi noin 37 mrd. mk. Hallinnonalojen menoiksi ehdotetaan 1332: yhteensä 172,2 mrd. mk, joka on 3,8 prosenttia enemmän kuin 1333: vuoden 2000 varsinaisessa talousarviossa. 1334: 1335: Taulukko 10. Menot pääluokittain1) 1336: 1337: V. 1999 v.2000 v.2001 Muutos 2000-2001 1338: tilinpäätös talousarvio esitys 1339: Tunnus Pääluokka milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk % 1340: 1341: 21. Tasavallan Presidentti 45 40 37 -3 -7 1342: 22. Eduskunta 364 395. 496 101 26 1343: 23. Valtioneuvosto 211 209 222 13 6 1344: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 3652 3 635 3 866 230 6 1345: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 3 121 3 137 3 117 -20 -1 1346: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 6576 7 069 7 524 455 6 1347: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 9230 9 828 9 544 -283 -3 1348: 28. Valtiovarainministeriön hallinnon- 1349: ala 29 859 29 636 31 221 1 585 5 1350: 29. Opetusministeriön hallinnonala 26645 27 924 30200 2277 8 1351: 30. Maa- ja metsätalousministeriön 1352: hallinnonala 12374 13 234 13 997 763 6 1353: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön 1354: hallinnonala 7 485 7 363 7 061 -301 -4 1355: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön 1356: hallinnonala 4 818 4809 5 184 375 8 1357: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hal- 1358: linnonala 41930 43 491 44694 1204 3 1359: 34. Työministeriön hallinnonala 12 105 11 316 11 361 45 0 1360: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 3959 3 755 3 639 - 117 -3 1361: 36. Valtionvelan korot 28 602 26780 24440 -2 340 -9 1362: 37. Valtionvelan vähentäminen 20738 6955 12 568 5 613 81 1363: Menot yhteensa 211713 199 575 209172 9596 5 1364: 1) 1365: Taulukossa menot on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan talousarvioesityksen taulukko-osan mukaisesti. 1366: Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. 1367: 1368: 1369: 1370: 5.1 Määrärahat hallinnon- Seuraavassa käsitellään talousarvioesityksen määrärahoja hal- 1371: aloittain linnonaloittain. Hallinnonalojen toimintoihin, tehtäviin ja organi- 1372: saatioihin ehdotettavat muutokset on koottu lukuun 6.2. Rakenne- 1373: rahastoja käsitellään keskitetysti luvussa 5.3 ja kuntien valtionapu- 1374: ja luvussa 3.2. 1375: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3 866 milj. Ulkoasiainministeriön 1376: mk, missä on lisäystä 230 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon hallinnonala 1377: verrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista valta- (pääluokka 24) 1378: osan muodostavat kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ja lähi- 1379: alueyhteistyöhön osoitettavat määrärahat. 1380: Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 2 652 milj. mk, josta 2 161 1381: milj. mk on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Talous- 1382: arvioesityksessä osoitetaan kehitysyhteistyölle budjettivuoden 1383: määrärahojen lisäksi myös sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat 1384: menot ajoittuvat vuoden 2001 jälkeisille vuosille. Valtuuksia eh- 1385: dotetaan myönnettäväksi 1 520 milj. markan arvosta. 1386: Lähialueyhteistyöllä pyritään ehkäisemään ja lievittämään Suo- Lähialueet 1387: meen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten ympäristö- ja ydin- 1388: turvariskejä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntatautien 1389: leviämistä, sekä edistämään kaupan ja talouselämän etuja. Vuodel- 1390: le 2001 ehdotetaan määrärahoja lähialueyhteistyöhön eri hallin- 1391: nonaloille yhteensä 233 milj. mk, mistä 185 milj. mk ulkoasiain- 1392: hallinnon pääluokkaan. 1393: Suomi osallistuu rauhanturvaamistoimintaan ja kriisinhallinta- Rauhanturvaaminen ja 1394: yhteistyöhön YK:n, ETYJ:n, EU:n ja NATO:n kautta. Toimintaan kriisinhallinta 1395: osoitettu määräraha on yhteensä 473 milj. mk. Tästä rauhanturvaa- 1396: miseen osoitettu 430 milj. mk on jaettu ulkoasiainministeriön ja 1397: puolustusministeriön pääluokkiin siten, että ulkoasiainhallinto 1398: maksaa joukkojen palkkaus- ja päivärahamenot ja puolustushallin- 1399: to joukkojen koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muut 1400: kulutusmenot sekä sotilastarkkailijoiden palkkausmenot. Rauhan- 1401: turvajoukkojen ylläpitomenoihin esitettyyn määrärahaan sisältyy 1402: UNIFIL-operaatioon osallistuvan Suomen pataljoonan vahventa- 1403: misen edellyttämä määräraha. YK:nuudet ja laajennetut rauhan- 1404: turvaoperaatiot nostavat myös Suomen maksuosuutta YK:n rau- 1405: hanturvajoukoille n. 65 milj. markalla. 1406: 1407: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja runsaat 3 117 milj. mk, Oikeusministeriön hallin- 1408: mikä on 20 milj. mk vähemmän kuin vuoden 2000 talousarviossa. nonala (pääluokka 25) 1409: Määrärahoista 244 milj. markkaa on tarkoitettu ministeriölle ja sen 1410: yhteydessä toimiville viranomaisille, 1 976 milj. mk oikeuslaitok- 1411: selle, 896 milj. mk rangaistusten täytäntöönpanoon sekä 2 milj. mk 1412: vaaleihin. Oikeuslaitoksen määrärahoista tuomioistuimiin käyte- 1413: tään noin 1 107 milj. mk, valtion oikeusaputoimistojen menoihin, 1414: maksuttomaan oikeudenkäyntiin ja muuhun oikeusapuun 290 1415: milj. mk sekä syyttäjiin ja ulosottoon 578 milj. mk. 1416: Yleisten tuomioistuimien oikeudenkäyntimenettelyä on tarkoi- Oikeudenkäyttö 1417: tus keventää ja nopeuttaa erityisesti oikeudenkäyntikustannusten 1418: alentamiseksi. Kansalaisten mahdollisuuksia saada asiantuntevaa 1419: oikeusapua pyritään parantamaan oikeusapujärjestelmiä yhtenäis- 1420: tämällä ja kehittämällä, mihin liittyvä esitys on tarkoitus antaa 1421: niin, että uudistukset tulisivat voimaan v. 2002. MaksuUoman oi- 1422: keudenkäynnin menojen kasvua pyritään hillitsemään ohjeistuk- 1423: sella ja muilla hallinnollisilla toimilla. Oikeusministeriössä val- 1424: mistellaan lisäksi runsaasti lainsäädäntöä, jonka vaikutus talousar- 1425: vioesitykseen on lähinnä välillistä. 1426: Rikollisuuden vastusta- Rikollisuuden vastustamisessa erityistä huomiota kiinnitetään 1427: minen huumausainerikollisuuden vastustamiseen ja uusintarikollisuuteen 1428: sekä nuorten henkilöiden rikollisuuteen ja rikoksen uhrin aseman 1429: parantamiseen. V ankeinhoitolaitoksen päihteiden ja huumeiden 1430: vastaisen toiminnan määrärahoja lisätään. 1431: Rikoslain kokonaisuudistus saatetaan loppuun. Vankeusrangais- 1432: tuksen sisällön kehittämiseksi valmistuu komitean ehdotus. 1433: 1434: Sisäasiainministeriön hal- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 7 524 milj. 1435: linnonala (pääluokka 26) mk, missä on lisäystä 455 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon 1436: verrattuna. 1437: Turvapaikka-asiat Ulkomaalaisvirastolle ehdotetaan 6 milj. markan lisämäärärahaa 1438: turvapaikka-asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi. Tarkoituksena 1439: on myös siirtää turvapaikkakuulustelut asteittain poliisilta ja raja- 1440: vartiolaitokselta Ulkomaalaisvirastolle. Turvapaikkahakemusten 1441: käsittelyn nopeuttaminen vähentää hakijoiden vastaanoton kustan- 1442: nuksia työministeriön hallinnonalalla. 1443: Poliisi Poliisin toiminta painottuu kiireellisten hälytystehtävien hoita- 1444: miseen sekä vakavien yksilöön kohdistuvien rikosten ja suurta ta- 1445: loudellista vahinkoa aiheuttavien rikosten torjuntaan. Talousrikol- 1446: lisuuden ja harmaan talouden torjuntaa jatketaan torjuntaohjelman 1447: mukaisesti sekä ehkäistään järjestäytyneen rikollisuuden juurtu- 1448: mista Suomeen. Poliisin henkilöresurssien turvaamiseksi perus- 1449: koulutukseen panostetaan. Poliisille ehdotetaan toiminnan tason 1450: turvaamiseksi 48 milj. markan lisämäärärahaa. 1451: Pelastustoimi Pelastustoimen järjestelmän uudistamista koskeva hallituksen 1452: esitys annetaan eduskunnalle. Hätäkeskusuudistuksen johdosta 1453: pelastustoimen toimintamenomäärärahat lisääntyvät 28 milj. mar- 1454: kalla 123 milj. markkaan. 1455: Rajavartiolaitoksen voimavarat on mitoitettu vakaan rajatilan- 1456: teen edellyttämän rajavalvonnan mukaisesti. Schengenin säännös- 1457: tön täysimääräinen soveltaminen alkaa vuonna 2001. 1458: Maakunnan kehittämisrahaan ehdotetaan 5 milj. markan lisä- 1459: määrärahaa aluekeskuksille. 1460: 1461: Puolustusministeriön hal- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 9 544 milj. 1462: linnonala (pääluokka 27) mk, mikä on 283 milj. mk vähemmän kuin vuoden 2000 talousar- 1463: viossa. 1464: Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja 1465: yhteensä 5 981 milj. mk, jossa on lisäystä 365 milj. mk. Lisäys joh- 1466: tuu pääosin puolustuspoliittisen selonteon mukaiseen puolustus- 1467: voimien rakennemuutokseen liittyvästä toimintamenojen suhteel- 1468: lisen osuuden lisääntymisestä ja sen mahdollistamasta varusmies- 1469: Y33 1470: ~< ;;'',,' ~ A:~~l;~6· 1471: 1472: 1473: koulutuksen maastovuorokausien ja kertausharjoitusten määrän 1474: lisäämisestä. 1475: Puolustusmateriaalimenoihin ehdotetaan määrärahoja 3 162 Materiaalihankinnat 1476: milj. mk, josta 2 742 milj. mk aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen 1477: tilausvaltuuksien maksuista, 120 milj. mk merivoimien yksiköiden 1478: varustamiseksi myönnettävän uuden tilausvaltuuden maksuista, 1479: 94 milj. mk puolustushaarojen ja aselajien uusinta- ja täydennys- 1480: hankinnoista sekä 206 milj. mk indeksien ja valuuttakurssien muu- 1481: toksista aiheutuvista menoista. Puolustusmateriaalimenoihin eh- 1482: dotettava määräraha pienenee 558 milj. mk, mikä johtuu puolus- 1483: tuspoliittisen selonteon mukaisen puolustusvoimien 1484: rakennemuutoksen edellyttämästä hankintamenojen suhteellisen 1485: osuuden vähenemisestä ja toimintamenojen suhteellisen osuuden 1486: lisääntymisestä sekä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aihe- 1487: utuvien menojen vähenemisestä 244 milj. markalla. 1488: Uudisrakennuksiin ja perusparannuksiin ehdotetaan määräraho- Rakentaminen 1489: ja 190 milj. mk, jossa on vähennystä 53,5 milj. mk. Vähennys joh- 1490: tuu puolustusvoimien rakennemuutokseen liittyneestä valmiusyh- 1491: tymien toiminnan edellyttämän rakentamisen vähenemisestä. Ra- 1492: kentamisen pääpaino on kuitenkin edelleen valmiusyhtymien 1493: toiminnan edellyttämässä rakentamisessa. 1494: Muihin hallinnonalan menoihin ehdotetaan määrärahoja yhteen- 1495: sä 211 milj. mk. Ne muodostuvat pääosin suomalaisten rauhantur- 1496: vajoukkojen kalusto- ja hallintomenoista sekä puolustusministeri- 1497: ön toimintamenoista. 1498: 1499: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 31 221 milj. Valtiovarainministeriön 1500: mk, missä on lisäystä 1 585 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon hallinnonala 1501: verrattuna. (pääluokka 28) 1502: Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 15 343 Valtion eläkemenot 1503: milj. mk, missä on lisäystä 5 prosenttia. Eläkemenojen kasvu py- 1504: syy lähivuosina vakaana. Kasvua ovat hillinneet lukuisat 1990-lu- 1505: vulla tehdyt muutokset; muun muassa valtion liikelaitosten yhti- 1506: öittämiset, yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajan nosto alunperin 1507: 55 vuodesta 60 vuoteen sekä vuosina 1993-1995 toteutetut val- 1508: tion lisäeläke-etujen leikkaukset. Eläkemenoja tulee myös vähen- 1509: tämään vuonna 1999 aloitettu kunnan peruskoulun ja lukion sekä 1510: yksityisten oppilaitosten opettajien hitaasti tapahtuva siirtyminen 1511: ylläpitäjän mukaiseen eläkejärjestelmään. Näiden muutosten aihe- 1512: uttamat säästöt lisääntyvät koko ajan, mutta täysimääräisesti ne to- 1513: teutuvat pääsääntöisesti vasta kymmenien vuosien päästä. 1514: Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu Tulonsiirrot Ahvenan- 1515: yhteensä 995 milj. markaksi. Määrärahat lisääntyvät vuoden 2000 maalle 1516: varsinaiseen talousarvioon verrattuna 60 milj. markalla. Ahvenan- 1517: maan tasoitusmaksun suuruus määräytyy Ahvenanmaan itsehal- 1518: lintolain mukaan siten, että tasoitusmaksu on 0,45 % valtion tilin- 1519: päätöksen mukaisista tuloista lukuunottamatta uusia valtion laino- 1520: 1521: 2 209194L 1522: ja. Tasoitusmaksun määräraha lisääntyy valtion tulojen kasvun 1523: vuoksi. Verohyvityksen määräraha on edellisten vuosien toteumi- 1524: en perusteella arvioitu vuoden 2000 talousarvion määrärahaa suu- 1525: remmaksi. 1526: Arvonlisäveromenot Valtiovarainministeriön hallinnonalan momentilta maksetaan 1527: keskitetysti kaikkien hallinnonalojen tavaroiden ja palvelusten os- 1528: toon sisältyvä arvonlisävero. Arvonlisäveromenoihin arvioidaan 1529: tarvittavan 4 100 milj. mk, missä on lisäystä 400 milj. mk. Määrä- 1530: rahasta tie laitoksen, puolustusvoimien, ratahallintokeskuksen sekä 1531: yliopistojen ja korkeakoulujen arvioidaan käyttävän runsaat puolet 1532: eli 2 200 milj. mk. 1533: Maksut EU:lle Suomen maksuosuuksiin Euroopan Unionilie ehdotetaan 7 192 1534: milj. mk, missä on lisäystä 277 milj. mk. Lisäys johtuu lähinnä 1535: EU:n menojen lisääntymisestä ja Suomen maksujen perustana ole- 1536: vien bruttokansantulon ja arvonlisäveropohjan nopeasta kasvusta 1537: verrattuna muihin ED-maihin. 1538: Valtion vakuusrahasto Valtion vakuusrahastolle suoritettaviin korvauksiin ehdotetaan 1539: 400 milj. mk. Määrärahan tarve määräytyy rahaston velanhoito- 1540: kustannusten ja tulojen erotuksena. Tulojen määrä vaihtelee tuntu- 1541: vasti vuosittain, mistä syystä esimerkiksi vuonna 1999 korvausta 1542: ei tarvittu lainkaan. Vakuusrahaston tilannetta selostetaan tarkem- 1543: min luvussa 8. 1544: Euro-rahan käyttöönotto ja tietojärjestelmien uusiminen edellyt- 1545: tävät lisäresurssien kohdentamista verotuksen toimeenpanoon ja 1546: tulli toimeen. 1547: 1548: Opetusministeriön hallin- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 30 200 milj. 1549: nonala (pääluokka 29) mk, missä on lisäystä 2 277 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon 1550: verrattuna. 1551: Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodosta- 1552: vat määrärahat yliopistojen toimintaan, tieteen tukemiseen sekä 1553: valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, 1554: yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, am- 1555: matilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, kirjasto- 1556: toimeen ja kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyöhön. Opetus- ja kult- 1557: tuuritoimen menot rahoittavat pääosin valtio ja kunnat. Tieteen 1558: sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen menoista 2 323 milj. mk 1559: rahoitetaan veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroista. 1560: Yliopistojen rahoitus Vaitio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintame- 1561: noista ja määrärahoista. Muiden rahoittajien kuten yritysten ja yh- 1562: teisöjen osuus on noin 9 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Yli- 1563: opistojen toimintamenoista noin 15 prosenttia katetaan maksulli- 1564: sen palvelutoiminnan tuloilla. Yliopistojen perusvoimavaroista 65 1565: prosenttia määräytyy laskennallisesti, tutkintomäärätavoitteiden ja 1566: -toteutumien perusteella. Suomen Akatemian tutkimusmäärära- 1567: hoissa otetaan huomioon osuus yliopistojen yleiskustannuksista. 1568: Talousarvioesitykseen sisältyy lisäksi valtion omaisuuden myyn- 1569: Y35 1570: 1571: 1572: nistä saatavien tulojen perusteella tehtäviä lisäpanostuksia yliopis- 1573: tojen perusvoimavaroihin, Suomen Akatemian rahoittamiin tutki- 1574: mushankkeisiin, korkeakoulujen alueelliseen kehittämiseen sekä 1575: koulutuksen ja kulttuurin sisältötuotantohankkeisiin. Hallitus an- 1576: taa hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti talousarvioesitykseen 1577: liittyvän esityksen korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun 1578: lain jatkamisesta. 1579: Muun opetuksen ja kulttuuritoimen rahoitus määräytyy pääosin Opetuksen ja kulttuurin 1580: laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa yksikköhinto- valtionosuudet 1581: jen ja suoritemäärien perusteella. Rahoituksesta vastaa valtio yh- 1582: dessä kuntien ja muiden toiminnan järjestäjien kanssa. Koulutusta 1583: ja kulttuuritoimintaa rahoitetaan lisäksi harkinnanvaraisin valtion- 1584: avustuksin. Kuntien ja valtion välinen kustannustenjako ja yksik- 1585: köhintojen jälkeenjääneisyys opetus- ja kulttuuritoimen valtion- 1586: osuuksissa oikaistaan asteittain vuosina 2001-2003. Yksikköhin- 1587: nat jäivät jälkeen toiminnan todellisista kustannuksista 1993- 1588: 1995 tehtyjen säästöpäätösten seurauksena. Rahoituksen perustee- 1589: na olevia yksikköhintoja korotetaan keskimäärin 5 prosentilla 1590: v. 2001, minkä lisäksi otetaan huomioon 1,2 prosentin suuruinen 1591: kustannustason muutos. 1592: Valtionosuuksiin aiheuttaa lisäyksiä esiopetusuudistuksen en- 1593: simmäinen kokonainen voimassaolovuosi ja oppilasmäärän lisäys 1594: esiopetuksen tullessa kuntien velvollisuudeksi syyslukukauden 1595: alussa. Oppilas- ja opiskelijamäärien kasvu sekä verotulojen pe- 1596: rusteella maksettavien tasauslisien kasvu lisäävät jonkin verran 1597: valtionosuuksia. Oppisopimuskoulutuksen peruskoulutukseen esi- 1598: tetty kuntaosuus 43 prosenttia puolestaan pienentää valtionosuuk- 1599: sia. Peruskoulun ja lukion opettajien eläkemaksuprosentin asteit- 1600: taista korotusta jatketaan vuonna 2001. 1601: Ammatilliseen lisäkoulutukseen ehdotetaan uutta laskennallista 1602: valtionosuusjärjestelmää nykyisen lääninhallitusten hankintajär- 1603: jestelmän tilalle. Laskennallisessa järjestelmässä valtionosuus 1604: myönnetään koulutuksen järjestäjille opiskelijatyövuosien ja yk- 1605: sikköhinnan tulona. Ammatillisen lisäkoulutuksen keskimääräi- 1606: nen yksikköhinta on 90 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen 1607: keskimääräisestä yksikköhinnasta. 1608: Opetusministeriö vastaa opintotukijärjestelmän ohjauksesta ja Opintotuki 1609: kehittämisestä. Opintolainojen valtiontakauksen, korkotuen, opin- 1610: torahojen, asumislisän, ateriatuen sekä lukioiden ja ammatillisten 1611: oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuen menot maksetaan 1612: opetusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Opintotuen toi- 1613: meenpanotehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. Opiskelijoiden asu- 1614: misen tukijärjestelmä on uudistettu vuoden 2000 aikana. Asumis- 1615: lisäuudistuksen ensimmäinen täysi vuosi lisää määrärahatarvetta. 1616: Valtion omistaman Oy Veikkaus Ab:n nettovoitto käytetään ko- Veikkauksen voittovaro- 1617: konaisuudessaan urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä tieteen, tai- jen käyttö 1618: teen ja nuorisokasvatustyön tukemiseen opetusministeriön hallin- 1619: nonalan määrärahoina. Tieteen menoista 43 prosenttia rahoitetaan 1620: veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, mu- 1621: seo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen 1622: (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 79 prosenttia 1623: myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkauksen voittovaroja ar- 1624: vioidaan kertyvän v. 2001 2,3 prosenttia enemmän kuin v. 2000. 1625: Voittovarojen ehdotetaan jakautuvan siten, että liikunnan tukemi- 1626: sen osuus on 20,3 prosenttia, nuorisonkasvatustyön 5,0 prosenttia, 1627: tieteen 19,5 prosenttia sekä taiteen ja kulttuurin 55,2 prosenttia. 1628: 1629: Maa- ja metsätalousmi- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 13 997 milj. 1630: nisteriön hallinnonala mk, missä on lisäystä 763 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon 1631: (pääluokka 30) verrattuna. 1632: Suomen maa- ja puutarhatalouteen sovelletaan EU:n yhteistä 1633: maatalouspolitiikkaa, jota maaseudun kehittämistoimenpiteet ja 1634: maatalouden rakennepolitiikka täydentävät. EU:n yhteistä kalas- 1635: tuspolitiikkaa sovelletaan kalatalousasioiden hoitoon ja EU :n 1636: eläinlääkintölainsäädäntöä eläinlääkintätoimeen. EU:n vesipoli- 1637: tiikka vaikuttaa Suomen vesitalousasioihin kasvavassa määrin. 1638: Vuonna 2001 menolisäykset aiheutuvat pääosin Agenda 2000 toi- 1639: meenpanosta. 1640: Maa- ja puutarhatalous Maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun kehittämisen määrä- 1641: sekä maaseutu rahat lisääntyvät 705 milj. markalla 11 891 milj. markkaan. Agen- 1642: da 2000 -uudistuksessa sovittu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan 1643: mukainen maataloustuotteiden hallinnollisten hintojen alentami- 1644: nen lisää EU :n kokonaan rahoittaman tulotuen tarvetta. Kansalli- 1645: sen tuen tarpeeseen vaikuttaa maataloustuotannon kannattavuuden 1646: ja viljelijöiden tulotason turvaaminen. EU:n osaksi rahoittama 1647: maaseudun kehittämistoiminta (ml. rakennerahastotoiminta) 1648: käynnistyy vuoden 2000 loppupuolella, minkäjohdosta maksatuk- 1649: seen tarvitaan v. 2001 edellisvuotta enemmän. EU:n maaseudun 1650: kehittämisasetuksen piiriin kuuluvan luonnonhaittakorvauksen ja 1651: maatalouden ympäristötuen toteutus jatkuu v. 2000 alkaneen uu- 1652: den ohjelman mukaisesti. Elintarvikkeiden kansallisen laatustrate- 1653: gian toteuttamista jatketaan. 1654: Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on 1655: budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, hoita- 1656: vat maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä aluetasolla ja vastaa- 1657: vat mm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukai- 1658: sesti. 1659: Metsätalous Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 hallitusohjelmaan sisältyvän 1660: Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta. Ottaen huomi- 1661: oon aikaisemmilta vuosilta vuodelle 2001 siirtyvät määrärahat ta- 1662: lousarvioesityksen määrärahat mahdollistavat osaltaan ohjelman 1663: toteuttamisen metsänhoito- ja metsänparannustöiden, metsäluon- 1664: non hoidon ja muiden metsätalouden edistäruistöiden osalta. 1665: Y37 1666: 1667: 1668: Elinkeinokalatalouden rakenneohjelman toteutusta jatketaan Kala-, riista- ja porotalous 1669: täysimääräisesti. Vapaa-ajankalatalouden toimenpiteistä laaditaan 1670: strategia. Riistataloudessa eläinten aiheuttamien vahinkojen kor- 1671: vaamista laajennetaan koskemaan hylkeiden ammattikalastukselle 1672: aiheuttamia saalisvahinkoja. Määrärahoja vastaavasti peritään lu- 1673: pa- yms. maksuina 150 milj. mk. 1674: Vesivarojen käytössä ja hoidossa perustehtävien hoito ja toimen- Vesivarat 1675: piteiden tukeminen säilyvät lähes ennallaan. Voimavaroja suunna- 1676: taan tulvantorjuntavalmiuksien ylläpitoon ja parantamiseen sekä 1677: maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuollon edistämiseen. 1678: 1679: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 7 061 milj. Liikenne- ja viestintämi- 1680: mk, mikä on 301 milj. mk vähemmän kuin vuoden 2000 talousar- nisteriön hallinnonala 1681: viossa. (pääluokka 31) 1682: Määrärahan tasossa on otettu huomioon vuoden 2000 lisätalous- 1683: arviossa rahoitettujen neljän uuden tiehankkeen toteutuminen kes- 1684: keisiltä osin vuonna 2001 ja sen jälkeen. Merkittävin lisäys on 1685: 94,5 milj. markan lisäys Suomen kauppalaivaston kilpailuedelly- 1686: tysten parantamiseen. 1687: Hallinnonalan määrärahoista yli 80 prosenttia käytetään liiken- Liikenneinfrastruktuuri 1688: neväyliin: tieverkkoon 3 978 milj. mk, vesiväyliin 193 milj. mk ja 1689: rataverkkoon 1 671 milj. mk. Lisäksi nettobudjetoidulla meren- 1690: kulkulaitoksella on käytössään 681 milj. markan ja ratahallinto- 1691: keskuksella 412 milj. markan tulorahoitukset. Ilmaliikenteen inf- 1692: rastruktuurista vastaava Ilmailulaitos toimii valtion liikelaitoksena 1693: tulorahoituksellaan. 1694: Tielaitos jakautuu vuoden 2001 alusta lukien Tiehallinnoksi ja 1695: Tieliikelaitokseksi, joiden toiminta tehostuu neljän vuoden siirty- 1696: mäajan kuluessa ja samalla tieverkon rahoituksen kohdentuvuus 1697: paranee. Liittymien parantamisen ja joukkoliikenteen edistämisen 1698: ohjelman toteuttaminen alkaa ja yksi uusi tiehanke aloitetaan. Eri 1699: liikennemuotoja koskeva liikenneturvallisuusohjelma uusitaan. 1700: Radanpidossa tasoristeysten poistamista nopeutetaan ja yksi 1701: uusi radan päällysrakenteen uusimishanke aloitetaan. Automaatti- 1702: sen kulunvalvonnan ohjelman viimeinen vaihe aloitetaan ja 1703: v. 2005 henkilöliikenteen rataverkko on kokonaan kulunvalvon- 1704: nan piirissä. 1705: Merenkulkulaitoksen liikelaitostamisen edellytyksiä selvitetään 1706: ja ratkaisut tehdään vuoden 2001 aikana. 1707: Viestintämarkkinoiden ohjauksessa käytetään lähinnä lainsää- Viestintä 1708: däntötoimia, lupien myöntämistä, valvontaa ja muita hallinnollisia 1709: menetelmiä. Telehallintokeskus toimii nettobudjetoituna virastona 1710: noin 150 milj. markan tuloillaan. 1711: Talousarvioesityksessä tuetaan liikenneinfrastruktuurin ylläpi- Hallinnonalan tuet 1712: toa, liikenteen toimivuutta ja joukkoviestintää yhteensä 896 milj. 1713: markalla. Merenkulun tukiin ehdotetaan yhteensä 266,6 milj. mk, 1714: jossa on tuen lisäystä ulkomaan liikenteen kauppa-alusluetteloon 1715: sisältyvien alusten miehistön eläke- ja vakuutusmaksuihin 94,5 1716: milj. mk. Yksityiskenttien valtionavustus on 3,5 milj. mk, missä 1717: on toiminnan supistumisen johdosta vähennystä 1,5 milj. mk. 1718: Joukkoliikenteen rahoitukseen ehdotetaan 468 milj. mk, missä on 1719: vähennystä 3,7 milj. mk lähinnä Merenkurkun liikenteen tukea 1720: koskevan Suomen ja Ruotsin välisen sopimuksen päättymisen joh- 1721: dosta. Hallitus jatkaa ohjelmansa mukaisesti Merenkurkun liiken- 1722: teen jatkamiseen tähtääviä pyrkimyksiä. Yksityisteiden valtion- 1723: apuun ehdotetaan 43 milj. mk, jossa on lisäystä 2 milj. mk. Muihin 1724: tukiin ei ehdoteta muutoksia. 1725: 1726: Kauppa- ja teollisuusmi- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 5 184 milj. 1727: nisteriön hallinnonala mk, missä on lisäystä 375 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon 1728: (pääluokka 32) verrattuna. 1729: Elinkeinopolitiikassa keskitytään markkinoiden toimivuuden 1730: parantamiseen, kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehosta- 1731: viin toimenpiteisiin sekä säädösympäristön keventämiseen. Kes- 1732: keisiä elinkeinopolitiikkaan liittyviä rahoitusmuotoja ovat tekno- 1733: logian kehittämiskeskuksen myöntämät avustukset ja lainat, EU:n 1734: rakennerahasto-ohjelmien avustukset ja Finnvera Oyj:n korkotu- 1735: kilainat Valtionyhtiöiden omistusjärjestelyissä noudatetaan val- 1736: tioneuvoston hyväksymiä menettelytapoja, jotka koskevat valtion- 1737: yhtiöiden ja soveltaen valtion osakkuusyhtiöiden omistus- ja toi- 1738: mialajärjestelyitä. Valtion omistajapolitiikan periaatteita 1739: käsitellään tarkemmin luvussa 7 .1. 1740: Teknologiapolitiikka Hallitusohjelman mukaisesti teknologiapolitiikassa kiinnitetään 1741: kasvavaa huomiota tuotteistamiseen, tuotteiden kaupallistamiseen 1742: sekä kansainvälistymiseen. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa ko- 1743: rostuu alueellisen osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen. 1744: Teknologiapolitiikan tulosalueen määrärahoihin ehdotetaan 169 1745: milj. markan lisäystä. Teknologian kehittämiskeskuksen myöntä- 1746: misvaltuuksien kokonaismääräksi ehdotetaan 2 180 milj. mk, jos- 1747: sa on lisäystä 30 milj. mk. T & K-rahoituksen kokonaisuutta käsi- 1748: tellään luvussa 5.4. 1749: Yrittäjyyspolitiikka Yrittäjyyspolitiikassa korostuu yritysten toimintaympäristön ke- 1750: hittäminen, yritysten kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien hank- 1751: keiden edistäminen sekä yrityksiin kohdistuvien hallinnollisten 1752: menettelyjen kehittäminen. Yritysten toimintaedellytysten paran- 1753: taminen on yritystukien suuntaamisen keskeinen lähtökohta. Tu- 1754: kia kohdeunetaan erityisesti aineettorniin investointeihin, niiden 1755: vastikkeellisuutta lisätään ja tukiohjelmia koskevia toiminta- ja 1756: toimialarajoituksia poistetaan. Myös tukiohjelmien seurantaa ja 1757: valvontaa tehostetaan. Välillisessä yritystuissa pyritään itsekan- 1758: nattavuuteen ja läpinäkyvyyteen. 1759: Energiapolitiikka Energiapolitiikassa päämääränä on taloudellisia ohjauskeinoja 1760: ja markkinatalouden mekanismeja käyttäen luoda talous- ja työlli- 1761: syyspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus on tur- 1762: vattu, sen hinta on kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt 1763: Suomen kansainväliset sitoumukset täyttäviä. Energiatuen myön- 1764: tämisvaltuudeksi ehdotetaan 86 milj. mk. 1765: Tuleva kansallinen ilmasto-ohjelma tähtää Kiotossa sovittujen Ilmastoasiat korostuvat 1766: kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteiden täyttämiseen. Ohjel- energiataloudessa 1767: man valmistelua ohjaa kauppa- ja teollisuusministerin johtama 1768: Kioto-ministerityöryhmä joka selvittää Kiotossa sovittujen meka- 1769: nismien käyttöä osana kansallista kasvihuonekaasupäästöjen vä- 1770: hentämistä. 1771: 1772: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 44 694 milj. Sosiaali- ja terveysminis- 1773: mk, missä on lisäystä 1 204 milj. mk vuoden 2000 talousarvioon teriön hallinnonala 1774: verrattuna. (pääluokka 33) 1775: Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat 1776: sekä vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestel- 1777: mittäin niin että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin 1778: rahoitetaan ennen kaikkea ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentu- 1779: loturvajärjestelmissä valtio vastaa eläke- ja työttömyysturvan pe- 1780: rusturvasta kokonaisuudessaan. Lisäksi valtio takaa kansaneläke-, 1781: sairausvakuutus- ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittä- 1782: vyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen 1783: sekä viimesijaisen toimeentuloturvan järjestämisestä, mutta valtio 1784: osallistuu niiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. 1785: Kaikista vuoden 2001 sosiaalimenoista sosiaali- ja terveysministe- 1786: riön hallinnonalan momenteilla on runsas viidennes. 1787: Toimeentuloturvajärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan sa- Sosiaalivakuutusmaksut 1788: mana. Työnantajien pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteis- 1789: määrä alenee jonkin verran. Vuonna 2001 työnantajan sairausva- 1790: kuutusmaksu- ja kansaneläkemaksu säilyvät vuoden 2000 tasolla. 1791: Yksityisen sektorin työnantajan, kunnan ja kuntayhtymän sekä 1792: kunnallisten liikelaitosten ja kirkon sairausvakuutusmaksu on 1,60 1793: prosenttia palkoista. Valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan 1794: maakunnan työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,85 prosenttia 1795: palkoista. Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksu on 2,00, 4,00 1796: tai 4,90 prosenttia palkoista riippuen poistojen määrästä ja suh- 1797: teesta maksettaviin palkkoihin. Valtion ja sen laitosten sekä Ahve- 1798: nanmaan maakunnan kansaneläkemaksu on 3,95 prosenttia pal- 1799: koista. Muiden julkisen sektorin työnantajien kansaneläkemaksu 1800: on 3,15 prosenttia palkoista. Yksityisen sektorin työeläkemaksu- 1801: jen arvioidaan keskimäärin säilyvän vuoden 2000 tasolla huoli- 1802: matta ns. perusmaksun noususta kun vuoteen 1994 liittyvän vas- 1803: tuuvajauksen takaisinmaksu päättyy. Työnantajan työttömyysva- 1804: kuutusmaksun arvioidaan alenevan 0,8 prosenttiin palkkasumman 1805: viiden ensimmäisen miljoonan osalta ja muilta osin 3,1 prosent- 1806: tiin. 1807: Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on 1,50 penniä äyriltä ja elä- 1808: ketulosta perittävä ylimääräinen maksu on 1,40 eli 0,3 penniä 1809: alempi kuin vuonna 2000. Työntekijän työeläkemaksun arvioi- 1810: daan olevan 4, 7 prosenttia palkasta ja palkansaajan työttömyysva- 1811: kuutusmaksun 0,7 prosenttia palkasta. 1812: Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa 1813: TEL työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, nousee 21 ,3 1814: prosenttiin. 1815: Hammashuolto Sairausvakuutuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ham- 1816: mashuollon korvauksiin oikeutettujen piiri laajenee entistä van- 1817: hempiin ikäluokkiin. Uudistus rahoitettaisiin osin sairausvakuu- 1818: tusjärjestelmän puitteissa omavastuita korottamalla. 1819: Kansaneläkkeet Pienituloisimpien eläkkeensaajien aseman parantamiseksi täy- 1820: den kansaneläkkeen määrään ehdotetaan tehtäväksi 50 markan ta- 1821: sokorotus 1.6.2001 alkaen. 1822: Sosiaaliturvarahastot Kansaneläke- ja sairausvakuutuksen rahoittamiseksi ohjataan ar- 1823: vonlisäveron tuotosta yhteensä 2 400 milj. mk sosiaaliturvarahas- 1824: toille. Rahastojen minimitason säilyttäminen edellyttää lisäksi val- 1825: tion takuusuorituksia yhteensä arviolta 2 902 milj. markan edestä. 1826: Liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien ns. täyskustannus- 1827: vastuun mukaista maksua jatketaan vielä vuoden 2001 osalta yksi- 1828: vuotisella lainsäädännöllä ja sen tuotto 307 milj. mk. ohjataan sai- 1829: rausvakuutusrahastoon. Järjestelmiltä perittävä maksu vastaa kes- 1830: kimäärin yhden vuoden vahingoittuneiden hoidosta julkiselle ter- 1831: veydenhoitojärjestelmälle aiheutuneita kustannuksia. 1832: Ehkäisevä toiminta Toimeentuloturvaa kehitetään siten, että se suosii ennaltaehkäi- 1833: seviä toimenpiteitä, työelämässä jaksamista sekä ehkäisee syrjäy- 1834: tymistä ja köyhyyttä ja edistää paluuta itsenäiseen selviytymiseen. 1835: Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusta jatketaan ja rintamaveteraanien 1836: sekä sotainvalidien puolisoiden kuntoutusta kehitetään edelleen. 1837: Aikuiskoulutustuki Työntekijöiden omaehtoisen koulutuksen tukemiseksi hallitus 1838: antaa esityksen aikuiskoulutustuesta. Aikuiskoulutustukea aletaan 1839: maksaa 1.8.200 llukien. Oikeus tukeen kertyy työskentelyn kautta 1840: ja se vastaa tasoltaan noin 80% työttömyyspäivärahasta. Voi- 1841: maantulovaiheessa tuen piiriin pääsevät ne, joilla on takanaan ai- 1842: nakin 10 vuoden työhistoria. 1843: Valtionosuudet Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten rahoi- 1844: tuksesta vastaavat kunnat ja valtio laskennallisen valtionosuusjär- 1845: jestelmän puitteissa. Laskennallisella valtionosuudella katetaan 1846: käyttökustannuksista keskimäärin 24,2 %. Kuntien ja valtion väli- 1847: sen kustannustenjaon tarkistuksen perusteella todettu jälkeenjää- 1848: neisyys valtionosuuksissa oikaistaan asteittain vuosina 2001- 1849: 2003 siten, että v. 2001 toteutetaan tarkistustarpeesta puolet jalo- 1850: put tasasuuruisesti vuosina 2002-2003. Lisäksi valtionosuuksiin 1851: tehdään 1,2 prosentin kustannustasotarkistus. 1852: Valtionosuuksia kasvattaa lisävarojen ohjaaminen mielenterve- 1853: yspalveluiden tukemiseen. Samalla ohjeistusta tarkistetaan. Tä- 1854: män lisäksi valtionosuuksiin aiheuttaa lisäyksiä myös hammas- 1855: huollon laajentaminen uusiin ikäluokkiin. 1856: y 41 1857: 1858: 1859: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä 1860: kiinnitetään erityistä huomiota mielenterveystyön tukemiseen, 1861: ikääntyvän väestön tarvitsemien palveluiden järjestämiseen, lasten 1862: ja nuorten palveluiden parantamiseen sekä sosiaalityön ja avopal- 1863: veluiden kehittämiseen. 1864: Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisemiseksi tiivistetään 1865: työvoimaviranomaisten ja kuntien sosiaalitoimen yhteistyötä. 1866: Kuntien kuntouttavaa työtoimintaa tuetaan 1.9.2001 alkaen mak- 1867: samalla kunnille sekä suoraa tukea että tukea valtionosuusjärjes- 1868: telmän kautta. Osana toimenpiteitä toteutetaan 1.1.200I lukien 1869: kansaneläkelaitoksen varhennetun koulutus- ja työllistämiskun- 1870: toutuksen kolmivuotinen kokeilu. Köyhyyden ja syrjäytymisen 1871: ehkäisyyn ja aktiivisen sosiaalipolitiikan toimintapakettiin suun- 1872: nataan yhteensä noin 109 milj. mk, josta sosiaali- ja terveysminis- 1873: teriön hallinnonalalla 42 milj. mk vuonna 2001. 1874: 1875: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä II 36I milj. Työministeriön hallin- 1876: mk, missä on 45 milj. mk lisäystä vuoden 2000 talousarvioon ver- nonala (pääluokka 34) 1877: rattuna. 1878: Hallituksen tavoitteena on nostaa työssä olevien työikäisten 1879: osuus työikäisestä I5-64-vuotiaasta väestöstä (työllisyysaste) 1880: kohti 70 prosenttia ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä pitkällä 1881: aika-välillä 2-3 vuodella. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, 1882: että työmarkkinat toimivat hyvin ja että rakenteellisen työttömyy- 1883: den ongelmia pystytään lievittämään. Työhallinnon toiminnalla on 1884: keskeinen rooli työmarkkinoiden toimivuuden parantamisessa ja 1885: työvoiman saatavuuden turvaamisessa. 1886: Työvoimapolitiikan tavoitteena on auttaa työttömiä työnhakijoi- Työvoimapalvelut 1887: ta työllistymään ensisijassa avoimille työmarkkinoille. Vuoden 1888: I998 talousarviossa käynnistetty työvoimapoliittisen järjestelmän 1889: kokonaisuudistus on saatettu voimaan täysimääräisesti. Työmark- 1890: kinoiden toimivuuden parantamiseksi työvoimatoimistojen palve- 1891: lujen laatua yhdenmukaistetaan ja työvoimapolitiikan toimenpitei- 1892: den vaikuttavuutta parannetaan kohdistamalla tehostettuja palve- 1893: lutoimenpiteitä ja työvoimakoulutusta työttömyyden alkuvaihee- 1894: seen. Kullekin työnhakijalle parhaiten soveltuvien toimenpiteiden 1895: valintaan kiinnitetään lisää huomiota. 1896: Vuonna 2001 työvoimahallinnolla on I75 työvoimatoimistoa ja 1897: I 08 erillistä sivutoimistoa tai palvelupistettä, joissa työskentelee 1898: yhteensä 2 507 asiakaspalveluvirkailijaa. Työvoimatoimistot ovat 1899: työvoima- ja elinkeinokeskusten alaisia paikallishallinnon toimi- 1900: elimiä. TE-keskukset ohjaavat työvoimapolitiikan toimeenpanoa 1901: alueensa työvoimatoimistoissa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten 1902: hallintoa kehitetään edelleen yhteistyössä kauppa- ja teollisuusmi- 1903: nisteriön, maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön kes- 1904: ken. Keskusten toimintamääräraha jaetaan eri kohteisiin ja alueit- 1905: y 42 1906: 1907: 1908: tain näiden ministeriöiden yhteisesti hyväksymän suunnitelman 1909: perusteella. 1910: Työvoimapolitiikan Pääasiassa työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoi- 1911: mitoitus menpiteiden piirissä arvioidaan olevan noin 93 500 henkilöä, mikä 1912: on noin 32 prosenttia suhteutettuna työttömien määrään. Parantu- 1913: nut työllisyys ja avoimen työttömyyden laskeva kehitys pienentä- 1914: vät aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrää ja määrä- 1915: rahojen tarvetta. Työmarkkinatuen käyttöä aktiivisiin toimenpitei- 1916: siin lisätään. 1917: Kotipaikkakunnalta oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle ta- 1918: pahtuvaa työssäkäyntiä on tarkoitus ryhtyä tukemaan harkinnan- 1919: varaisella matka-avustuksella. Tavoitteena on parantaa työmarkki- 1920: noiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta sekä lisätä työmark- 1921: kinatuella olevien mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä myös oman 1922: työssäkäyntialueen ulkopuolelta. 1923: Aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja kohdeunetaan aiempaa 1924: enemmän ikääntyviin työttömiin. Osana hallituksen toimia eläk- 1925: keelle siirtymisen myöhentämiseksi vuonna 2000 ja sen jälkeen 1926: työttömiksi jäävät 55-59-vuotiaat pyritään aktiivisesti työllistä- 1927: mään normaaleille työmarkkinoille, tarvittaessa koulutus- ja kun- 1928: toutustoimenpiteiden avulla. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumisek- 1929: si ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto 1930: suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toi- 1931: menpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä. 1932: Pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea saaville ja toi- 1933: meentulotuen pitkäaikaisasiakkaille ryhdytään tarjoamaan viime- 1934: sijaisena toimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa. Työhallinto ja 1935: kuntien sosiaalitoimi yhteistyössä osoittavat asiakkaat kuntien jär- 1936: jestämään toimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on 1937: syrjäytymisen ehkäiseminen sekä edellytysten luominen sille, että 1938: henkilö voi osallistua työhallinnon aktiivitoimenpiteisiin ja työl- 1939: listyä avoimilla työmarkkinoilla. 1940: Kansallista työelämän kehittämisohjelmaa ja tuottavuusohjel- 1941: maa sekä työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelmaa jat- 1942: ketaan ja ohjelmaresursseja vahvistetaan edelleen v. 2001. 1943: Maahanmuutto Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paluumuuttajien vastaan- 1944: oton määrärahat supistuvat uuden ulkomaalaislain mahdollista- 1945: man aiempaa nopearuman turvapaikkahakemuskäsittelyn seurauk- 1946: sena. Pakolaiskiintiöksi vuodelle 2001 ehdotetaan 750 henkilöä. 1947: 1948: Ympäristöministeriön Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3 639 milj. 1949: hallinnonala mk, mikä on 117 milj. mk vähemmän kuin vuoden 2000 talousar- 1950: (pääluokka 35) viossa. 1951: Talousarviorahoituksesta kaksi kolmasosaa käytetään yleiseen 1952: asumistukeen ja yksi kolmasosa ympäristötehtäviin. Ympäristö- 1953: tehtäviin ehdotetusta 1 108 milj. markasta yli puolet kohdistuu 1954: ympäristöhallinnon toimintamenoihin ja runsas viidennes luon- 1955: nonsuojelualueiden toteuttamiseen ja hoitoon. Lisäksi Metsähalli- 1956: tus käyttää luonnonsuojelualueiden hankintaan 90 milj. mk sekä 1957: myös valtion maa- ja vesiomaisuutta vaihtomaina. 1958: Vesistöjen kuormitusta vähennetään ja Itämeren tilaa paranne- Ympäristönsuojelu 1959: taan lähialueyhteistyöllä sekä edistämällä EU- ja kotimaisella ra- 1960: hoituksella vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia 1961: sekä ympäristönsuojelua. Luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 1962: verkostoa toteutetaan vuonna 1996 päätetyn rahoitusohjelman mu- 1963: kaisesti ja hyödyntäen ED-rahoitusta. Vanhojen metsien suojelun 1964: haittojen kompensoimisessa jatketaan valtioneuvoston vuosille 1965: 1997-2006 päättämää rahoitusohjelmaa. Sen mukaan rahoituk- 1966: seen varataan näinä vuosina yhteensä 386,4 milj. mk, josta vuoden 1967: 2001 talousarvioon ehdotetaan eri hallinnonaloille yhteensä 44,5 1968: milj. mk. 1969: Asumistuen määräraha on vähentynyt suunnitellusti, kun muut Asuminen 1970: opiskelijat kuin lapsiperheet ja omistusasunnoissa asuvat ovat siir- 1971: tyneet asteittain opintotuen asumislisän piiriin, ja kun myös työt- 1972: tömyys on supistunut. 1973: Talousarvion ulkopuolisen Valtion asuntorahaston varoja, arvi- 1974: oidaan käytettävän noin 81/z mrd. mk asuntolainojen sekä asunto- 1975: toimen korkotukien, avustusten ja muiden menojen maksamiseen. 1976: Vapaarahoitteisen tuotannon suuri kysyntä ja kannattavuus sekä 1977: rakennusalan voimavarojen korkea käyttöaste on hidastanut val- 1978: tion tukeman tuotannon käynnistymistä huolimatta aravalainaeh- 1979: tojen huojentamisesta ja aravatuotannon kustannusnoususta 9 pro- 1980: sentiksi. Arava- ja korkotukilainavaltuuksiin ehdotetaan 6,25 mrd. 1981: mk. Valtion tukema asuntotuotanto suunnataan alueille, joilla ky- 1982: syntä on suurinta. 1983: Y44 1984: , , ,yu~ISP~U,STE,t;.UT 1985: 1986: 1987: 1988: 1989: Taulukko 11. Menot taloudellisen laadun mukaan 1) 1990: 1991: V. 1999 v.2000 v. 2001 Muutos 2000-2001 1992: tilinpäätös talousarvio esitys 1993: Tunnus Menolaji milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk % 1994: 1995: 1996: 01-03 Palkkaukset 2 ) 650 284 243 - 41 - 14 1997: 04-07 Eläkkeet 13 877 14 488 15 149 661 5 1998: 16-18 Puolustusvoimien kaluston hankkimi- 1999: nen 3 470 3 720 3 162 - 558 - 15 2000: 21-27 Toimintamenot 32599 33 319 34992 1 673 5 2001: 08-15, 19-29 Muut kulutusmenot 8 135 7 575 7 674 99 1 2002: 01-29 Kulutusmenot 58730 59 386 61220 1834 3 2003: 30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille 2004: ym. 29 462 30 801 32 890 2 089 7 2005: 40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 13 206 14278 15 127 849 6 2006: 50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyö- 2007: dyllisille yhteisöille 35 584 36200 35 873 -327 -1 2008: 60 Siirrot talousarvion ulkopuolisille val- 2009: tion rahastoille ja kansaneläkelaitok- 2010: selle 7 288 8 013 8 869 856 11 2011: 61-62 Siirrot EU:n rakennerahastoista ja vas- 2012: taavat valtion rahoitusosuudet 3) 2625 2 192 3 305 1 113 51 2013: 63-65 Muut siirrot kotimaahan 2 061 2 379 2 297 - 82 -3 2014: 66-69 Siirrot ulkomaille 8 818 9 401 9 926 524 6 2015: 30-69 Siirtomenot 99044 103 265 108 286 5022 5 2016: 70-73 Kaluston hankinta 236 510 413 -97 - 19 2017: 74-76 Talonrakennukset 439 428 308 - 119 -28 2018: 77-79 Maa- ja vesirakennukset 1 722 l 683 l 236 -447 -27 2019: 70-79 Reaalisijoitukset 2 396 2 620 1 957 -664 -25 2020: 80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 964 391 429 38 10 2021: 87 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 296 270 295 25 9 2022: 88-89 Muut finanssisijoitukset 869 14 29 14 100 2023: 80-89 Lainat ja muut finanssisi- 2024: joitukset 2 130 675 753 77 11 2025: 70-89 Sijoitusmenot 4525 3 296 2709 -587 -18 2026: 90-92 Valtionvelan korot 28 575 26 670 24384 -2 286 -9 2027: 93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velan- 2028: hallinta 20738 6 955 12 568 5 613 81 2029: 95-99 Muut ja erittelemättömät menot 101 5 5 2030: 90-99 Muutmenot 49414 33 629 36957 3327 10 2031: Menot yhteensä 211713 199 575 209172 9596 5 2032: 1) 2033: Kukin momentti on talousarvioesityksessä varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotun- 2034: nusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta 2035: arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. 2036: 2) 2037: Sisältää vain näillä momenttinumerotunnuksilla olevat palkkausmäärärahat, muut sisältyvät toimintamenoihin. 2038: 3) 2039: Momentti 30.41.62 sisältää sekä rakennerahaston maksuosuuden että valtion osuuden. Lisäksi momenteille 31.24.21, 2040: 31.30.21 ja 31.40.21 on budjetoitu valtion rahoitusosuutta yhteensä 41,5 milj. mk. 2041: y 45 2042: 2043: 2044: Määrärahamomenteille sisältyy talousarviolain 10 pykälässä tar- 5.2 Valtuudet 2045: koitettuja uusia, v. 2001 käytettäviäsopimuksenteko-ja myöntä- 2046: misvaltuuksia yhteensä 16 638 milj. markan arvosta. Määrärahat 2047: valtuuksista aiheutuviin maksatuksiin otetaan tulevien vuosien ta- 2048: lousarvioihin. Aiemmin myönnetyistä valtuuksista arvioidaan ai- 2049: heutuvan menoja vuodesta 2002 alkaen yhteensä 30 317 milj. mk. 2050: Valtuuksista aiheutuvat menot valtuustyypeittäin ilmenevät seu- 2051: raavasta taulukosta. 2052: 2053: Taulukko 12. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. mk (ml. rahastot) 2054: 2002 2003 2004 2005- 2055: 2056: Vuonna 2001 myönnettävistä valtuuksista aiheutuvat menot: 2057: 1. Tilausvaltuudet 837 483 476 364 2058: 2. Talomakennusvaltuudet 69 30 3 2059: 3. Muut rakentamisvaltuudet 1 935 750 440 200 2060: 4. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 158 40 37 133 2061: 5. Avustusten myöntämisvaltuudet 1 231 550 437 7 2062: 6. Lainojen myöntämisvaltuudet 2 370 144 32 2063: 7. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 450 471 450 299 2064: 8. Korkotukilainavaltuudet 113 136 151 217 2065: 9. EU -hankkeiden myöntämisvaltuudet 1 522 925 21 20 2066: 10. Muut valtuudet 537 300 180 120 2067: Yhteensä 9 222 3 829 2227 1 360 2068: 2069: Aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot: 2070: 1. Tilausvaltuudet 2 535 1 942 1 545 1 402 2071: 2. Talomakennusvaltuudet 49 41 2072: 3. Muut rakentamisvaltuudet 439 507 260 1 022 2073: 4. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 370 273 224 342 2074: 5. Avustusten myöntämisvaltuudet 2 792 2172 1 915 190 2075: 6. Lainojen myöntämisvaltuudet 318 32 6 2076: 7. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 1 116 914 658 2 017 2077: 8. Korkotukilainavaltuudet 923 848 712 2986 2078: 9. EU -hankkeiden myöntämisvaltuudet 1020 86 2079: 10. Muut valtuudet 365 164 130 2 2080: Yhteensä 9927 6979 5 450 7 961 2081: Menot yhteensä 19 149 10 808 7 677 9 321 2082: y 46 2083: YLEISPEROSTELU:f 2084: 2085: 5.3 Alueellinen kehittä- Alueellista kehittämistyötä suunnataan sekä kansallisilla että 2086: minen ja rakennerahastot EU:n kanssa toteutettavilla alueellisilla ohjelmilla. Kansallinen 2087: ohjelmatyö on maakunnan liittojen ja valtion viranomaisten näke- 2088: myksistä rakentuva kokonaisuus, johon EU:n alueelliset ohjelmat 2089: on sovitettu. Hallitus edistää alueiden omaehtoista kehitystä niiden 2090: vahvuuksiin tukeutuen. 2091: Hallitusohjelman mukaan tasapainoisen alueellisen kehittämi- 2092: sen lähtökohta on aluetalooksien vahvistaminen parantamalla kas- 2093: vua ja työllisyyttä koko maassa. Hallitus pyrkii talouspolitiikas- 2094: saan edistämään eri väestöryhmien ja maan eri alueiden välistä 2095: tasa-arvoa. Se kiinnittää erityistä huomiota köyhyyden ja syrjäyty- 2096: misen torjumiseen, alueellisesti tasapainoiseen väestörakentee- 2097: seen sekä osaamisen vahvistamiseen alueilla. Peruspalvelujen riit- 2098: tävä saatavuus ja taso turvataan maan kaikissa osissa. Eri politii- 2099: kan lohkoilla varmistetaan yhteiskunnassa alueellinen tasapaino. 2100: Hallituksen säädösvalmistelussa arvioidaan aluepoliittiset vaiku- 2101: tukset. 2102: Osaaruiskeskukset ja kau- Osaaruiskeskukset ovat keskeinen osa alueellista innovaatiojär- 2103: punkipolitiikka jestelmää. 14 alueellista osaaruiskeskusta ja kaksi valtakunnallista 2104: verkosto-osaaruiskeskusta toteuttavat osaamiskeskusohjelmaa 2105: vuosina 1999-2006. Osaamiskeskusohjelmaan ehdotetaan yh- 2106: teensä 30 milj. markan rahoitusta, josta 15 milj. mk on tarkoitus ra- 2107: hoittaa työministeriön, opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuus- 2108: ministeriön pääluokista ja Maatilatalouden kehittämisrahastosta. 2109: Kaupunkipolitiikalla tuetaan aluekeskusten kehittämistä. Kes- 2110: keinen tavoite on muuttoliikkeen tasapainottaminen ja koko maan 2111: kattavan, paljolti pienistä ja keskisuurista kaupungeista koostuvan, 2112: elinvoimaisten aluekeskusten verkoston luominen. Kaupunkipoli- 2113: tiikan yhteistyöryhmä käynnisti vuosina 1997 ja 1998 kaikkiaan 2114: 27 kaupunkiohjelmien laadinnan 22 aluekeskuksessa. Niistä saatu- 2115: jen hyvien kokemusten perusteella ohjelmamenettelyä laajenne- 2116: taan ja siitä kehitetään menettelytapa, jolla vahvistetaan aluekes- 2117: kusten kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta suuntaamaila valtion eri 2118: hallinnonalojen määrärahoja valtioneuvoston kaupunkipoliittisten 2119: linjausten mukaisesti. 2120: TE-keskukset alueiden Alueelliset työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE) tukevat maa- 2121: kehittäjinä kuntien kehittymistä sekä yritysten ja väestön hyvinvointia edistä- 2122: mällä yrittäjyyttä ja yritystoimintaa sekä työvoiman, työmarkki- 2123: noiden ja maaseudun kehittymistä. Lisäksi alueellista kehitystä 2124: vahvistetaan Finnveran ja sen alueverkoston avulla. 2125: Rakennerahastorahoitus Suomessa toimii neljä rakennerahastoa, jotka ovat Euroopan 2126: aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Eu- 2127: roopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto 2128: (EMOTR-0) ja kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline (KOR). 2129: Rahastoista myönnettävä tuki on pääosin avustusmuotoista. Ra- 2130: hoituksen saaminen rakennerahastoista edellyttää kansallista osa- 2131: y 47 2132: Yt.EISPIERUSTI!Lt.IT 2133: 2134: 2135: rahoitusta. Suomessa vuosina 2000-2006 toteutettavat tavoiteoh- 2136: jelmat ovat: 2137: - tavoite 1: heikoimmin kehittyneet alueet 2138: - tavoite 2: elinkeinoelämän rakennemuutosalueet ja maaseu- 2139: tualueet 2140: -tavoite 3: inhimilliset voimavarat (horisontaalinen ohjelma) 2141: - yhteisöaloitteet Interreg III, Leader+, Equal, Urban. 2142: Sisäasiainministeriö, työministeriö ja maa- ja metsätalousminis- 2143: teriö toimivat rakennerahastojen maksuviranomaisina. Ohjelmien 2144: toimeenpanoon osallistuvat edellisten lisäksi myös opetusministe- 2145: riö, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministe- 2146: riö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö. 2147: 2148: Rakennerahasto Tavoiteohjelma Maksuviranomainen 2149: 2150: EAKR 1, 2, Interreg III ja Urban sisäasiainministeriö 2151: ESR l ,2,3 ja Equal työministeriö 2152: EMOTR-0 1 ja Leader+ maa- ja metsätalousministeriö 2153: KOR 1 ja tavoite 1-alueen ulkopuolinen maa- ja metsätalousministeriö 2154: horisontaalinen kalatalousohjelma 2155: 2156: Sekä tavoite- että yhteisöaloiteohjelmien toimeenpano perustuu 2157: valtioneuvoston esittämiin ja komission hyväksymiin ohjelma- 2158: asiakirjoihin. Komissio hyväksyi tavoite 1 -ohjelmat 31.3.2000 ja 2159: tavoite 2 -ohjelmat 30.6.2000. Yhteisöaloiteohjelmat hyväksytään 2160: vuosien 2000-2001 aikana. Ahvenanmaalla toteutettavat tavoite 2161: 2 ja 3 -ohjelmat eivät sisälly valtion talousarvioon. 2162: Tavoite 1 -alueen väestöosuus koko väestöstä on 20,85 %ja ta- 2163: voite 2 -alueen 30,58 %. Siirtymäkauden alueiden, jotka vanhalla 2164: ohjelmakaudella kuuluivat joko tavoite 2 tai tavoite 5b -alueisiin 2165: mutta jotka eivät kuulu uuteen tavoite 2 -alueeseen, väestöosuus 2166: on 9,6 %. 2167: Laki ja asetus rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallin- 2168: noinnista astuivat voimaan vuoden 2000 alussa. Laissa ja asetuk- 2169: sessa määritellään Suomessa noudatettava rakennerahastojen hal- 2170: lintomalli ja hallinto- ja maksuviranomaisten tehtävät. 2171: Talousarviovalmistelussa on käytetty maakunnan yhteistyöasia- 2172: kirjoja. Budjetoitavat määrärahat perustuvat ohjelma-asiakirjojen 2173: rahoitustaulukoihin. EU:n rakennerahastoista saatavat tavoiteoh- 2174: jelmien rahoittamiseen tarkoitetut tulot budjetoidaan Suomen val- 2175: tion talousarvioon bruttoperiaatteen mukaisesti maksuviranomai- 2176: sen tuloiksi ja menoiksi. Kunkin rakennerahaston rahoittamiin oh- 2177: jelmiin tarvittava kansallinen valtion rahoitusosuus budjetoidaan 2178: pääsääntöisesti ohjelmien toimeenpanoon osallistuvan hallinnon- 2179: alan menoksi yhdelle momentille. Osa tuloutuvista rakennerahas- 2180: to-ohjelmien EU:n rahoitusosuuksista ohjataan talousarvion ohi 2181: maatilatalouden kehittämisrahastoon, josta tulee myös niihin ja 2182: uuden ohjelmakauden vastaaviin toimenpiteisiin liittyvä kansalli- 2183: y 48 2184: 2185: 2186: nen valtion rahoitusosuus. Interreg-ohjelmien rahoitus sisältyy 2187: vielä tässä vaiheessa talousarvioesitykseen ja oheisiin kuvioihin. 2188: Interreg III -yhteisöaloitteen rahoituksen sisältyminen vuoden 2189: 2001 valtion talousarvioon selviää myöhemmin vuoden 2000 aika- 2190: na. Rakennerahastomomentit sisältävät vuoden 2001 talousarvio- 2191: esityksessä määrärahaa myös ohjelmakauden 1995-1999 hank- 2192: keiden maksatuksiin. 2193: Vuonna 2001 rakennerahastovaroja odotetaan tulontuvan yh- 2194: teensä vajaat 1,5 mrd. mk, josta EAKR:n osuudeksi arvioidaan 2195: noin 720 milj. mk, ESR:n 620 milj. mk, EMOTR-O:n 90 milj. mk 2196: ja KOR 30 milj. mk. 2197: 2198: Kuvio 1. EU:n rakennera- 2 000,0 2199: hastovarat valtion v. 2001 2200: talousarvioesityksessä 2201: 1800,0 2202: 1600,0 2203: 1400,0 ·i 2204: J 11 EU:n rakennerahastot 2205: 2206: 2207: [ OValtion rahoitus 2208: t 2209: ...E 1200,0 2210: :Ii 2211: 1000,0 2212: 800,0 t - 2213: - 2214: 600,0 ,,,,,f-- ld 2215: 400,0 ,_ ,_ 2216: 200,0 - i;f-- 2217: 0,0 '--- l:,._ ....,['"""] 2218: 2219: YHTEENSÄ EAKR ESR EMOTR-0 KOR 2220: 2221: 2222: 2223: 2224: Kuvio 2. Ministeriöiden 2225: YM SM 2226: osuudet EU-rakennera- 2,6% 8,7% 2227: hastovaroista ja valtion TM 2228: 30,5 2229: rahoituksesta 2230: 2231: ,5% 2232: 2233: KTM 2234: 28,0% 2235: 2236: 2237: 2238: 2239: Talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä 1,7 mrd. mk EU:n ra- 2240: kennerahastovaroja ja 1,8 mrd. mk valtion rahoitusosuutta. Tarkat 2241: tiedot ED-rahoituksesta ja vastaavasta valtion rahoituksesta löyty- 2242: vät sisäasiainministeriön momentin 26.98.61, maa- ja metsäta- 2243: lousministeriön momenttien 30.14.61 ja 30.41.62 sekä työministe- 2244: riön momentin 34.05.61 selvitysosista. 2245: 2246: 5.4 Tiede- ja teknologia- Valtion tutkimusrahoitus kasvoi vuosina 1997-1999 nopeasti 2247: politiikka erikseen päätetyn lisäysohjelman mukaisesti. Yhdessä yksityisen 2248: sektorin panostuksen samanaikaisen kasvun kanssa ohjelma nosti 2249: kansallisen tutkimuspanoksen yli kolmeen prosenttiin bruttokan- 2250: santuotteesta v. 1999. Yksityisen tutkimusrahoituksen vahva kas- 2251: y 49 2252: 2253: 2254: vu on jatkunut varsinkin tietoteollisuuden ja tietointensiivisten 2255: palvelujen piirissä. Valtion tutkimusrahoitus on vakiinnutettu saa- 2256: vutetulle tasolle, noin yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. 2257: Tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kasvun myötä tarve hyö- 2258: dyntää sen tuloksia tehokkaasti mahdollisimman laajalti yhteis- 2259: kunnassa on korostunut. Tutkimuksen taloudellisen hyödyntämi- 2260: sen piirissä painotetaan yritysten innovaatiotoiminnan johtamis- ja 2261: muita edellytyksiä, kaupallisen osaamisen parantamista ja uuden 2262: teknologian hyödyntämistä perinteisten toimialojen piirissä. Ke- 2263: hittämistoimia toteutetaan varsinkin pk-yritysten toimintaedelly- 2264: tysten vahvistamiseksi. Merkittävänä tavoitteena on aluekehityk- 2265: sen vauhdittaminen tukemalla kilpailukykyisen innovaatiotoimin- 2266: nan kasvua ja kehittämällä edelleen alueiden osaamispotentiaalia. 2267: T &K-rahoitusta myönnetään yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja 2268: kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin. Pienille ja keskisuu- 2269: rille yrityksille rahoitusta myönnetään myös teknologiahankintoi- 2270: hin. 2271: Taulukko 13. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. mk 2272: 2000 2001 Kasvu 2273: 2274: Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat 2275: Yliopistolaitos 1 960,0 2 069,0 109,0 2276: Valtion tutkimuslaitokset 1 267,4 1 298,8 31,4 2277: -josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 332,6 339,3 6,7 2278: Yhteensä 3 227,4 3 367,8 140,4 2279: Rahoitusorganisaatiot 2280: Suomen Akatemia 908,1 1 098,6 190,5 2281: Teknologian kehittämiskeskus 2 341,0 2 378,0 37,0 2282: Yhteensä 3 249,1 3 476,6 227,5 2283: Kaikki yhteensä 6 476,5 6 844,4 367,9 2284: 2285: Tieto- ja tietoliikennetekniikkaan liittyvän kotimaisen tutkimus- 2286: ja tuotekehitystyön määrä ja osuus ovat kasvaneet nopeasti. Julki- 2287: nen ja yksityinen panostus yhteenlaskien osuus on jo noin puolet 2288: koko kansallisesta tutkimuspanoksesta. 2289: Hallitus on tehnyt korkea-asteen koulutuksen, perustutkimuksen 2290: ja tutkijankoulutuksen vahvistumiseen tähtääviä ratkaisuja osana 2291: periaatepäätöstä valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000- 2292: 2003 saatavien tulojen käytöstä. Talousarvioesitykseen sisältyy 2293: päätöksen mukaisesti merkittäviä resurssilisäyksiä varsinkin yli- 2294: opistoille ja Suomen Akatemialle mutta myös liikenne- ja viestin- 2295: täministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille 2296: sekä sisältötuotannon edistämiseen. Kotimaisen koulutuksen ja 2297: tutkimuksen rinnalla näin parannetaan myös edellytyksiä hyödyn- 2298: tää sekä globaalin tiede- ja teknologiayhteistyön että Euroopan 2299: unionin tutkimuspoliittisten avausten tarjoamia uusia mahdolli- 2300: suuksia. 2301: 6. Valtion resurssihal- 2302: linto 2303: 2304: 6.1 Työnantaja- ja henki- Valtion henkilöstön palvelussuhteen ehdoista sov1ttun 2305: löstöpolitiikka 23.2.2000 allekirjoitetulla valtion virka- ja työehtosopimuksella. 2306: Liittokohtaisella sopimuskierroksella yleiseksi muodostuneen lin- 2307: jan mukaisesti myös valtion sopimusratkaisun vuositason kustan- 2308: nusvaikutus on 3,1 prosenttia ja se on voimassa 31.1.2001 saakka. 2309: Sopimukseen sisältyvät 1.2.2000 lukien yleiskorotus 185 markkaa 2310: kuukaudelta, vähintään 2,55 prosenttia, järjestelyvara 0,5 prosent- 2311: tia sekä tekstitarkistukset, joiden kustannuksia nostava vaikutus on 2312: 0,1 prosenttia. 2313: Valtion henkilöstön ansioiden arvioidaan nousevan keskimäärin 2314: 3,8 prosenttia vuodesta 1999 vuoteen 2000. Noususta 2,8 prosent- 2315: tiajohtuu 23.2.2000 tehdystä sopimuksesta ja 1 prosentti sopimus- 2316: ten soveltamisesta ja rakennemuutoksista. 2317: 2318: Taulukko 14. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 1996-2001 2319: Tunnusluku 1996 1997 1998 1999 2000 1) 2001 1) 2320: 2321: Henkilöstömäärä 122 400 123 200 124 900 125 500 125 500 120 700 2322: Muutos edell. vuodesta % -1,9 0,7 1,4 0,4 0,0 -3,8 2323: Henkilötyövuodet 119400 119 800 121 600 121 800 121 800 117100 2324: Palkkasumma, milj. mk 17 944 17 905 18 905 19 639 20 346 19 604 2) 2325: Työvoimakustannukset, milj. mk 3) 23 104 23 117 24 310 25 112 26060 25 085 2 ) 2326: Keskim. kokonaisansio 11 920 11974 12 343 12 770 13 268 13 268 2) 2327: Palkkojen sivukulut % 4) 64,1 64,7 64,0 63,1 63,3 63,2 2) 2328: Eläkemenot, milj. mk 12 376 12 748 13 192 13 590 14105 14 804 2329: Naisten osuus % 45,0 45,1 45,8 46,1 46,1 46,1 2330: Henkilöstön keski-ikä 41,6 41,9 42,0 42,1 42,2 42,3 2331: l) Vuodet 2000 ja 2001 ovat arvioita. Vuoden 2001 luvut sisältävät Tielaitoksen jakamisen Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitok- 2332: seksi ja muut virastomuutokset 2333: 2l Tulevia sopimuskorotuksia tai muuta ansiokehitystä ei ole ennakoitu. 2334: 3) Sisältää tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaalimenot ja muut välilliset työvoimakustannukset. 2335: 4l Välillisten työvoimakustannusten prosenttiosuus tehdyn työajan palkoista. 2336: 2337: 2338: 2339: Valtiotyönantajan palkkakilpailukykyä pyritään parantamaan 2340: eräillä erityistoimenpiteillä. Valtion virka- ja työehtosopimuksen 2341: allekirjoittamispöytäkirjan mukaan valtion palkkaseurantaselvi- 2342: tyksen eli ns. VALPAS-selvityksen linjauksia toteutetaan työnan- 2343: tajapäätöksillä ja sopimusosapuolet pyrkivät tulevassa sopimus- 2344: toiminnassaan toteuttamaan niitä. Tällöin on tarkoitus parantaa 2345: nuorten palkansaajien sekä vaativien johto- ja asiantuntijatehtävi- 2346: en ja muiden vastaavien tehtävien palkkauksellista asemaa. Lisäk- 2347: si painotetaan palkkauksen ja tehtävän vaativuuden välisten palk- 2348: 51 2349: 2350: 2351: kausongelmien korjaamista sekä hyvien suorittajien ja ammatti- 2352: tehtävien huomioon ottamista. Talousarvioesityksessä näitä 2353: toimenpiteitä varten on toimintamenomäärärahoja lisätty yhteensä 2354: 274 milj. markalla. Momenttien selvitysosissa tällä perusteella 2355: tehdyt määrärahalisäykset on todettu maininnalla "x mk palkka- 2356: seurantaselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin". Palkkausjär- 2357: jestelmien uudistamisesta tähän mennessä tehdyt virka- ja työeh- 2358: tosopimukset kattavat vuoden 2001 alussa 18 virastoa ja 9 700 2359: henkilöä. Uudistetun palkkausjärjestelmän piirissä on siten runsas 2360: 8 prosenttia valtion henkilöstöstä. Tarkoitus on, että uudet järjes- 2361: telmät kattavat valtion koko henkilöstön vuoden 2002 kuluessa. 2362: Taulukossa 15 on yhteenveto kunkin pääluokan selvitysosassa 2363: esitetyistä arvioiduista vuosien 2000 ja 2001 henkilötyövuosimää- 2364: ristä. Henkilötyövuosien laskentaperusteet poikkeavat jonkin ver- 2365: ran taulukossa 14 esitetyistä. Erityisesti työllisyysvaroin palkattu 2366: henkilöstö ei sisälly taolukkoon 15. 2367: 2368: Taulukko 15. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina l) 2369: Pääluokka 2000 2001 Muutos 2370: htv % 2371: 2372: 23. Valtioneuvoston kanslian hallinnonala 245 270 25 10,2 2373: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 2 ) 1 610 1 630 20 1,2 2374: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 8 950 9 030 80 0,9 2375: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 16 670 16 710 40 0,2 2376: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 18 750 18 680 -70 -0,4 2377: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 10 720 10 660 -60 -0,6 2378: 29. Opetusministeriön hallinnonala 27 370 28 210 840 3,1 2379: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 5 210 5 280 70 1,3 2380: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 8 910 4250 -4 660 -52,3 2381: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 6600 6 700 100 1,5 2382: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 3 400 3 440 40 1,2 2383: 34. Työministeriön hallinnonala 3 810 3 790 -20 -0,5 2384: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 2 550 2 560 10 0,4 2385: Yhteensä 114 795 111210 -3 585 -3,1 2386: 1) Ilman pääluokkien 21 ja 22 sekä valtion liikelaitoksistaannetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattua 2387: henkilöstöä. 2388: 2l Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2000 ja 2001 2389: 880 htv sekäkriisinhallinta-ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä v. 2000 1 580 htv ja v. 2001 1 510 htv. 2390: Y52 2391: 2392: 2393: Henkilötyövuosimäärän arvioidaan vähenevän vuonna 2001 2394: noin 3 600:lla. Valtion budjettitalouden henkilöstömäärä vähenee, 2395: kun Tielaitos jakaantuu Tiehallinaksi ja Tieliikelaitokseksi. Toi- 2396: saalta henkilöstömäärä kasvaa yliopistojen tutkimustehtävissä ja 2397: kriminaalipoliittisten tehtävien siirtyessä valtiolle sekä muutoin- 2398: kin lisääntyneiden tehtävien vuoksi eri hallinnonaloilla. Valtion 2399: henkilöstömäärä on vuodesta 1996 on alentunut 1,4 prosenttia eli 2400: keskimäärin 0,3 prosenttia vuodessa. Henkilöstömäärään ovat vai- 2401: kuttaneet mm. eräät rakenteelliset muutokset (Valtion kiinteistö- 2402: laitoksen liikelaitostaminen, yleisenoikeusapu-ja holhoustoimen 2403: siirrot valtiolle) ja välttämättömien lisätehtävien vaatimat resurssi- 2404: lisäykset (ED-tehtävät, tullihallinnon tehtävät). 2405: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan kehittämistä jatke- 2406: taan valtioneuvoston vuonna 1998 tekemän hallintopolitiikan ke- 2407: hittämislinjoja koskevan periaatepäätöksen mukaisesti. Erityisesti 2408: kiinnitetään huomiota nuorten kiinnostuksen lisäämiseen valtion- 2409: hallintoon työnantajana. Jatketaan ja tehostetaan toimenpiteitä 2410: johtamisen ja henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen paranta- 2411: miseksi sekä virkamiesetiikan edelleen kehittämiseksi. 2412: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tulostavoitteet ja toi- 2413: minnan painopistealueet sisältyvät valtiovarainministeriön pää- 2414: luokan ja valtiovarainministeriön luvun perustelujen selvitysosiin. 2415: 2416: 6.2 Hallinnon kehittämi- Hallitus kehittää hajautettua ja joustavaa palveluhallintoa. Alue- 2417: nen hallinnon edellytykset ottaa vastaan uusia tehtäviä ja päätösvaltaa 2418: turvataan. Kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään tuo- 2419: malla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuvil- 2420: le. Julkisen hallinnon palvelukykyä parannetaan sähköisellä asi- 2421: oinnilla. 2422: Keskus- ja aluehallinto Hallitus jatkaa valtion keskushallinnon uudistamista päämäärä- 2423: nä valtioneuvoston strategisen päätöksenteon vahvistaminen ja 2424: ministeriöiden aseman terävöittäminen hallinnonalansa johtajana. 2425: Tavoitteena on vahvistaa kansalaisten hallintoa kohtaan tuntemaa 2426: luottamusta sekä keventää keskushallintoa. Uudistukset ajoittuvat 2427: vuosille 2000-2003. 2428: Kehittämisehdotuksia koskeva valmisteluvastuu on valtiova- 2429: rainministeriöllä. 2430: Aluehallinnon kokoamista ja paikallishallinnon aluejakojen yh- 2431: tenäistämistä jatketaan. Aluehallintoviranomaisten verkostoitu- 2432: mista edistetään poikkihallinnollisen yhteistyön lisäämiseksi. 2433: Palvelukyky ja palvelujen Tietoyhteiskunnan edellyttämän infrastruktuurin kehittämistä 2434: laatu jatketaan. Sähköisiä asiointimahdollisuuksia lisätään palvelujen 2435: saatavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. 2436: Palvelujen laadun parantamiseksi sekä organisaatioiden tehok- 2437: kuuden lisäämiseksi laajennetaan laadun ja tulosten arviointiväli- 2438: neiden käyttöä hallinnossa. 2439: y 53 2440: 2441: 2442: Oikeusministeriön hallinnonalalle perustetaan 1.8.2001 vapaus- Talousarvioesitykseen si- 2443: seuraamusvirasto, jonne siirretään oikeusministeriöstä vankein- sältyviä tehtävien uudel- 2444: hoitolaitoksen hallintotehtäviä sekä Kriminaalihuoltoyhdistyksen leen järjestelyjä 2445: hoitama yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano. Maaoikeudet lak- 2446: kautetaan ja selvitetään asunto-oikeuksien lakkauttamisen edellyt- 2447: tämät muut toimenpiteet. Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudel- 2448: leen järjestelyä jatketaan. Velkaneuvontapalvelut vakinaistetaan ja 2449: siirretään kuluttajaviraston johdon alaisuuteen. 2450: Sisäasiainministeriön hallinnonalalle perustetaan valtion hätä- 2451: keskuslaitos, jota johdetaan sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja 2452: terveysministeriön yhteistyönä. Neljä valtion kokeiluhätäkeskusta 2453: muutetaan uuden järjestelmän mukaisiksi pysyviksi keskuksiksi ja 2454: uudistuksen toteuttaminen maan muissa osissa aloitetaan. Turva- 2455: paikka-asioiden käsittelyä nopeutetaan siirtämällä turvapaikka- 2456: kuulustelut poliisilta asteittain ulkomaalaisvirastolle. 2457: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimivan valtion kiin- 2458: teistölaitoksen hallintaan siirretään vankeinhoitolaitoksen kiinteis- 2459: töjä, maa-alueita ja asuntoja. Valtion hankintatoimen yleisohjausta 2460: tehostetaan ja kytketään osaksi valtion resurssiohjausta vuoden 2461: 2001 alusta lukien. Valtiovarainministeriö tulee vastaamaan han- 2462: kintatoimen yleisestä strategiasta sekä toimintatapojen ja menetel- 2463: mien kehittämisestä. 2464: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimivan eläin- 2465: lääkintä ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan osasto ja 2466: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan elintarvikevirasto 2467: yhdistetään 1.3.2001lukien maa- ja metsätalousministeriön hallin- 2468: nonalalla toimivaksi elintarvikevirastoksi. Metsäntutkimuslaitok- 2469: sen Helsingin tutkimuskeskus lakkautetaan. Maatalouden tutki- 2470: muskeskus ja Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos yhdiste- 2471: tään 1.3.2001 lukien. 2472: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla Tielaitos jae- 2473: taan 1.1.2001 alkaen virastona toimivaksi Tiehallinnoksi ja liike- 2474: toimintaa harjoittavaksi Tieliikelaitokseksi. Yleisten teiden tienpi- 2475: dossa rakentaminen ja ylläpito avautuvat kilpailulle vuosien 2476: 2001-2002 ja suunnittelu ja kunnossapito vuosien 2001-2004 2477: aikana. Merenkulkulaitoksen liikelaitostamista koskevat ratkaisut 2478: tehdään vuoden 2001 aikana. Telehallintokeskuksesta kehitetään 2479: televiestinnän tietoturvallisuuden ja varmennepalveluiden hallin- 2480: toviranomainen. 2481: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla työttömyysetuuk- 2482: sien toimeenpanon valvonta siirretään ministeriöstä vakuutusval- 2483: vontaviraston yhteyteen. 2484: Y54 2485: 2486: 2487: 7. Valtion omistajapoli- Valtion omistajapolitiikkaa ohjaa 16.9.1999 uudistettu valtio- 2488: tiikka ja liiketoiminta neuvoston periaatepäätös valtion omistajapolitiikasta. Olennai- 2489: sempia muutoksia aikaisempaan päätökseen verrattuna ovat omis- 2490: tajan sijoituksia ja osinkopolitiikkaa, valtionyhtiöiden hallinnon 2491: kehittämistä, palkitsemisjärjestelmien käyttöä sekä omistuspohjan 2492: muutoksia ja omistajajärjestelyjä koskevat periaatteet. 2493: 2494: 7.1 Valtion omistajapoli- Valtion omistajapolitiikassa yhtiöiden kannattavuutta pidetään 2495: tiikan periaatteet ensisijaisena. Tämän perusteella osinkopolitiikan lähtökohtana on, 2496: että yhtiökohtaisesti määriteltävän osingon tulee olla yhtiön toimi- 2497: alalla vertailukelpoinen sekä myös kansainvälisesti riittävän kil- 2498: pailukykyinen yhtiön arvoa silmälläpitäen. Tavoitteena on saavut- 2499: taa vuosittain suhteellisen tasainen osinkovirta, joka osinkosuh- 2500: teella mitattuna vastaa pörssin keskimääräistä tasoa. 2501: Valtion omistajapolitiikassa on nähty perustelluksi, että valtion 2502: omistamissa yhtiöissä otetaan käyttöön johdon ja koko henkilös- 2503: tön sitouttamis- ja kannustejärjestelmiä. Näillä järjestelyillä turva- 2504: taan yhtiöiden kilpailukykyä henkilöstön paikkaamisessa sekä tu- 2505: etaan samalla yhtiöntuloksenteko-ja osingonmaksukykyä ja osak- 2506: keen arvon nousua. 2507: Valtionyhtiöiden omistuspohjan muutoksiin ja omistajajärjeste- 2508: lyihin liittyen on periaatepäätöksessä valtionyhtiöt jaettu kolmeen 2509: ryhmään valtion osallistumistarpeen perusteella. Ensimmäiseen 2510: ryhmään kuuluvat yhtiöt, jotka toteuttavat valtion erityistehtävää 2511: ja jotka aina tulevat olemaan valtion määräysvallassa. Toiseen 2512: ryhmään kuuluvat muut valtiolle strategisesti tärkeät yhtiöt, joissa 2513: valtion merkittävä omistus on perusteltu. Kolmanteen ryhmään 2514: kuuluvat yhtiöt, joiden strateginen merkitys valtiolle on vähenty- 2515: nyt ja joissa valtiolle riittäisi vähemmistöosakkuus taikka valtio 2516: voi luopua omistuksestaan kokonaan. Näiden periaatteiden mu- 2517: kaan omistuspohjan muutoksista ja omistusjärjestelyistä tullaan 2518: päättämään yhtiökohtaisesti eduskunnan hyväksymien valtuuksi- 2519: en puitteissa. Järjestelyistä päätettäessä otetaan huomioon markki- 2520: naolosuhteet ja näkymät sekä yhtiön taloudellinen tila ja kehitys- 2521: näkymät. 2522: Järjestelyistä mahdollisesti syntyvät osakkeiden myyntitulot tu- 2523: lisi hallitusohjelman ja sitä täydentävän valtioneuvoston 2524: 26.5.2000 valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000-2003 2525: saatavien tulojen käytöstä tekemän periaatepäätöksen mukaisesti 2526: käyttää pääosin valtion velan lyhentämiseen. 2527: Valtion omistajaohjausta ja pääoman käytön tehokkuutta paran- 2528: netaan myös valtion kiinteistöjen ja toimitilojen hallinnoinnissa 2529: eräiden rakenteellisten järjestelyjen avulla. Vankeinhoitolaitoksen 2530: kiinteistövarallisuuden hallinta siirretään 1.1.2001 Valtion kiin- 2531: teistölaitokselle. Valtion kiinteistöstrategian toteutus Puolustus- 2532: hallinnon kiinteistöjen osalta valmistellaan siten, että uudistus voi- 2533: daan toteuttaa 1.1.2002. 2534: y 55 2535: 2536: 2537: Valtion liikelaitosten voitontuloutuksista vuodelta 2000 arvioi- 7.2 Liikelaitokset 2538: daan kertyvän tuloja valtion vuoden 2001 talousarvioon 350 milj. 2539: mk. 2540: 2541: Taulukko 16. Valtion liikelaitostoiminta v. 2001 2542: Inves- Rahoi- 2543: Käyt- tointi- tuskate Hen- 2544: tökate menot (+)/Ii- kilös- 2545: liike- Ylijäämäta- Inves- liike- särahoi- tön 2546: Liikevaihto vaih- voite liike- tointi- vaih- tustarve luku- 2547: dosta vaihdosta menot dosta (-) määrä 2548: muutos-% 2549: milj. mk ed.v. (%) milj. mk (%) milj. mk (%) milj. mk 2550: 2551: Valtion liikelaitokset: 2552: Valtion kiinteistölaitos 2 2I2 9,5 70,2 789 35,7 I 480 66,9 202 2553: Hallinnon kehittämis- 2554: keskus 37 8,8 4,3 0,5 I,4 I,4 4 58 2555: Metsähallitus I 262 -I,4 33 347 27,5 I33 II 1 900 2556: Ilmailulaitos 1 205 5,6 29 70 5,8 455 38 1 775 2557: Tieliikelaitos 3 39I 4,3 42 I,2 90 2,7 4450 2558: Yhteensä 8 107 I 248,5 2 159,4 26,6 8 385 2559: 2560: Liiketoimintaa harjoit- 2561: tavat virastot ja laitok- 2562: set: 2563: Siemenperunakeskus I8 -I 0,4 O,I 0,4 0,9 4,8 O,I 32 2564: Yhteensä I8 O,I 0,9 4,8 O,I 32 2565: Kaikki yhteensä 8 I25 1 248,6 2 I60,3 8 4I7 2566: 2567: 2568: Budjettitalouden ulkopuolisten valtion rahastojen tulojen arvioi- 8. Valtion budjetin ulko- 2569: daan olevan 28,1 mrd. mk ja menojen 20,7 mrd. mk. Rahastoihin puolella olevat rahastot 2570: kertyy ylijäämää 7,4 mrd. mk, mikä aiheutuu pääasiassa Valtion 2571: eläkerahaston ja Valtion asuntorahaston y lijäämästä. Oheiseen 2572: taulukkoon on koottu tiedot seuraavista rahastoista: Valtion asun- 2573: torahasto, Huoltovarmuusrahasto, Maatilatalouden kehittämisra- 2574: hasto, Maatalouden interventiorahasto, Ydinjätehuoltorahasto, 2575: Valtiontakuurahasto, Valtion vakuusrahasto, Valtion eläkerahasto 2576: ja Öljynsuojarahasto. 2577: Valtion asuntorahaston asuntolainasaamisten pääoman ennakoi- Valtion asuntorahasto 2578: daan olevan vuoden 2001 alussa 50,6 mrd. mk ja rahaston pitkäai- 2579: kaisten velkojen kokonaismäärän 12,2 mrd. mk. Rahastosta suori- 2580: tettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan arvioidaan olevan 2581: vuoden 2001 alussa 27,2 mrd. mk. 2582: Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaali- 2583: seen asuntotuotantoon myönnettävät aravalainat maksetaan asun- 2584: torahaston varoista. Myös asuntolainojen korkotuet, asuntolaino- 2585: jen valtiontakauksista aiheutuvat menot sekä asuntotoimen avus- 2586: tusmenot maksetaan rahaston varoista. Lisäksi rahastotalouden 2587: varoilla hoidetaan rahaston velat ja niihin liittyvät hallinnolliset 2588: kulut. 2589: Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, lyhennyksistä ja 2590: vuosimaksuista ja omistusasuntolainojen valtiontakauksiin liitty- 2591: vistä takausmaksuista sekä rahaston lainasaatavia arvopaperista- 2592: maila. Talousarviovuoden alussa on aravalainojen arvopaperistet- 2593: tu määrä yhteensä noin 11 ,3 mrd. mk. Velkaa rahasto ottaa lähinnä 2594: lyhytaikaisesti, maksuvalmiudessa vuoden aikana esiintyvien 2595: vaihtelujen tasaamiseen. 2596: Vuonna 2001 rahaston tuloiksi valtion asuntolainoista ennakoi- 2597: daan noin 3 610 milj. mk ja takausmaksuista noin 40 milj. mk. Ra- 2598: hastolle ehdotetaan valtuutta myöntää uusia lainoja 5 100 milj. mk 2599: ja hyväksyä korkotuen piiriin lainoja 1 150 milj. mk sekä arvopa- 2600: peristaa lainasaataviaan nettomääräisesti 4 500 milj. mk. Lisäksi 2601: ehdotetaan, että omistusasuntolainojen valtiontakausten yhteis- 2602: määrä vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa saisi vuoden 2001 lo- 2603: pussa olla enintään 6 500 milj. mk. Vuokra- ja asumisoikeusasun- 2604: tojen korkotukilainoihin liittyy lakiperusteinen täytetakausluontei- 2605: nen valtionvastuu. 2606: Maatilatalouden kehittä- Maatilatalouden kehittämisrahaston käytettävissä olevat varat 2607: ruisrahasto ovat noin 2 100 milj. mk, josta ED:lta tuloutuvaa rahoitusosuutta 2608: on arviolta 57 milj. mk. Varoista arvioidaan käytettävän kulutus- 2609: menoihin noin 420 milj. mk ja sijoitusmenoihin noin 600 milj. mk. 2610: Kohtuullinen rahoitustilanne on seurausta ED-jäsenyyteen liitty- 2611: västä viiveestä rahoitustoiminnassa. Kulutusmenoihin luetaan ne 2612: menot, jotka kokonaan tai osaksi jäävät rahaston lopullisiksi me- 2613: noiksi. Näitä ovat mm. avustukset, hoitopalkkiot, velkajärjestely- 2614: ja vakuustoiminnan menot ja tutkimustoiminnan tukeminen. 2615: Osaan maatalouden avustuksista ja lainoista liittyy tavoite 1-alu- 2616: eella ED-osarahoitusta. 2617: Maatalouden interventio- ED:n jäsenmaana Suomi toteuttaa yhteisen maatalouspolitiikan 2618: rahasto mukaisia toimenpiteitä ED:n ja kansallisen lainsäädännön mukai- 2619: sesti. Interventiotoiminnan ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää si- 2620: sämarkkinoilla haluttua maataloustuotteiden hintatasoa. ED-jäse- 2621: nyys edellyttää tarvittaessa interventiovarastointia mm. viljan, 2622: naudanlihan, voin ja rasvauoman maitojauheen osalta. Vuonna 2623: 1995 perustetun Maatalouden interventiorahaston varoja käyte- 2624: tään ED:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen vientituen, in- 2625: terventiovarastoinnin ja yksityisen varastoinnin kustannusten sekä 2626: eräiden yhteisön alueella käytettävien maataloustuotteiden hinto- 2627: jen alentamiseen maailmanmarkkinahintatasolle.Varsinaisesta in- 2628: terventiotoiminnasta aiheutuvat menot rahoitetaan EU:n maata- 2629: louden ohjaus- ja tukirahaston varoista. Interventiotoimintaan ar- 2630: vioidaan tarvittavan noin 725 milj. mk. Suomen valtion 2631: vastattavaksi jäävien korko- ja hallintomenojen kattamiseksi ta- 2632: y 2633: 2634: 2635: lousarvioesityksessä on 8,0 milj. markan siirto interventiorahas- 2636: toon. 2637: Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu tulevien eläkkeiden Valtion eläkerahasto 2638: rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. 2639: Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta 2640: ja laitoksilla, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulai- 2641: toksilta ja ns. VALTAVA-laitoksilta arviolta 5 800 milj. mk 2642: v. 2001. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmak- 2643: suja kerätään rahastoon noin 1 600 milj. mk. Rahaston tuloja ovat 2644: myös valtiolle annetuista lainoista saatavat korot, arviolta 340 2645: milj. mk sekä rahaston sijoitusten tuotot, noin 1 280 milj. mk. Si- 2646: joitustoiminnan laajetessa muihinkin kuin korkoinstrumentteihin 2647: sijoitusten tuottojen tarkempi arviointi tässä vaiheessa on vaikeaa. 2648: Lisäksi rahaston tuloja ovat TEL-laitosten suorittamat siirtymä- 2649: maksut, joiden suuruudeksi arvioidaan noin 584 milj. mk v. 2001. 2650: Nämä siirtymämaksut suoritetaan vuodesta 1993 lähtien yhtiöitet- 2651: tyjen ja TEL-järjestelmään siirtyneiden valtion laitosten TEL-tasa- 2652: usmaksun perusteella. 2653: Valtion eläkerahastosta ehdotetaan siirrettäväksi talousarvioon 2654: v. 2001 4 930 milj. mk. Siirron enimmäismäärän rajoittaminen 2655: vuosina 2001-2005 yhteen kolmasosaan valtion eläkemenosta 2656: toteuttaa rahaston tavoitellun rahastointiasteen. Tavoitteena on, 2657: että valtiolla rahastoinnin aste saavuttaisi TEL-järjestelmälle ase- 2658: tetun tavoitteen v. 2010. 2659: Rahaston sijoitustoimintaa ohjaa valtiovarainministeriön nimit- 2660: tämä rahaston johtokunta. Johtokunta hyväksyy vuosittain rahas- 2661: tolle sijoitussuunnitelman. Sijoitustoimintaa on tarkoitus moni- 2662: puolistaa ja tätä varten rahastoa koskevassa lainmuutoksessa 2663: v. 2000 on annettu rahastolle mahdollisuus palkata omaa henkilö- 2664: kuntaa sekä maksaa rahaston toiminnasta aiheutuvat menot rahas- 2665: ton varoista. Tähän saakka eläkerahaston sijoitukset ovat suuntau- 2666: tuneet pelkästään korkoinstrumentteihin, mutta tarkoitus on laa- 2667: jentaa sijoitustoimintaa myös osake- ja kiinteistösijoituksiin kuten 2668: muussa työeläkejärjestelmässä. 2669: Valtion vakuusrahasto keskittyy myönnetyn pankkituen hallin- Valtion vakuusrahasto 2670: nointiin ja tukiehtojen noudattamisen valvontaan, koska uusia 2671: pankkitukitarpeita ei ole tiedossa. Myönnettyä pankkitukea oli 2672: vuoden 1999 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti 39 087 2673: milj. mk. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, valtion vakuusrahaston 2674: ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Li- 2675: säksi valtioneuvoston myöntämistä takausvastuista oli voimassa 2676: 1 000 milj. mk. 2677: Taulukko 17. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. mk 2678: 1999 2000** 2001** 2679: 2680: Verotulot 363 325 326 2681: Sekalaiset tulot 3 155 1292 1 135 2682: Eläkemaksut 7003 7 514 7 985 2683: Korkotulot 3 593 3 803 4326 2684: Siirrot talousarviosta 0 411 413 2685: Tulot pl. rahoitustaloustoimet 14114 13 345 14185 2686: Lainojen takaisin maksut 1) 11 917 10 144 13 901 2687: Tulot yhteensä 26 031 23 489 28 086 2688: 2689: Kulutusmenot 691 334 331 2690: Siirtomenot 2 768 2 423 2 268 2691: Korkomenot 2655 2 455 2 277 2692: Siirrot talousarvioon 8 570 2 450 4930 2693: Muut menot 3 154 89 2694: Menot pl. rahoitustaloustoimet 14687 7 816 9 895 2695: Finanssisijoitukset yhteensä 8 564 9 384 10 814 2696: Menot yhteensä 23 251 17 200 20709 2697: 2698: Nettorahoitustarve (-) 2 780 6289 7 377 2699: l) Sisältää valtion asuntorahaston arvopaperistamistu1oja (netto) 2 052 milj. mk v. 1998, 2 973 milj. mk v. 1999, 3 202 milj. 2700: mk v. 2000 ja 7 175 milj. mk v. 2001. 2701: Valtion talousarvio vuodelle 2001 2702: 2703: 2704: TULOARVIOT 2705: Selvitys- 2706: osa: 2707: 2708: Osasto 11 mk € 2709: 2710: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 176 969 000 000 29 764 049 000 2711: 2712: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 74 695 000 000 12 562 797 000 2713: 01. Tulo- ja varallisuusvero ............................................. . 71 645 000 000 12 049 824 000 2714: 02. Korkotulojen lähdevero ............................................. . 900 000 000 151 369 000 2715: 03. Perintö- ja lahjavero ................................................. .. 2 150 000 000 361 604 000 2716: 2717: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 62 120 000 000 10 447 834 000 2718: 01. Arvonlisävero ............................................................ . 59 550 000 000 10 015 591 000 2719: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ............. . 2 040 000 000 343 103 000 2720: 03. Apteekkimaksut ......................................................... . 530 000 000 89 140 000 2721: 2722: 08. Valmisteverot 27 630 000 000 4 647 032 000 2723: 01. Tupakkavero .............................................................. . 3 550 000 000 597 067 000 2724: 04. Alkoholijuomavero .................................................... . 7 700 000 000 1 295 047 000 2725: 05. Virvoitusjuomavero ................................................... . 195 000 000 32 797 000 2726: 07. Energiaverot .............................................................. . 16 185 000 000 2 722 122 000 2727: 2 Osasto 12 2728: 2729: 10. Muut verot 12 475 000 000 2 098 144 000 2730: 01. Leimavero .................................................................. . 5 000000 841 000 2731: 03. Autovero .................................................................... . 6 700000000 1 126 859 000 2732: 04. Moo~to~~ajoneuvovero ............................................... . 1 190 000 000 200 144 000 2733: 05. Vara1nsnrtovero ........................................................ .. 2 500 000000 420 470 000 2734: 06. Arpajaisvero ............................................................. .. 535 000 000 89 981 000 2735: 07. Ajoneuvovero ........................................................... .. 1 345 000 000 226 213 000 2736: 08. Jätevero ...................................................................... . 200000000 33 638 000 2737: 2738: 19. Muut veronluonteiset tulot 49000 000 8 241000 2739: 02. J,a~t~~aksut .............................................................. .. 4000 000 673 000 2740: 08. OlJyJatemaksu ........................................................... .. 20000 000 3 364 000 2741: 09. Muut verotulot ........................................................... . 25 000 000 4 205 000 2742: 2743: 2744: 2745: 2746: Osasto 12 2747: 2748: 12. SEKALAISET TULOT 26 644 754 000 4481326 000 2749: 2750: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 9 500000 1598 000 2751: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 9 500 000 1 598 000 2752: 2753: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 465 550 000 78300 000 2754: 01. Tuomioistuintulot ...................................................... . 170 000 000 28 592 000 2755: 47. Ulosottomaksut .......................................................... . 235 000000 39 524000 2756: 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot ...................................... . 58 550 000 9 847 000 2757: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot ............ .. 2000000 336 000 2758: 2759: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 937100 000 157 609 000 2760: 75. Tulot poliisin lupapalveluista .................................... . 195 000 000 32 797 000 2761: 90. Rajavartiolaitoksen tulot ............................................ . 16 000 000 2 691 000 2762: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot .......... . 718 600 000 120 860 000 2763: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot 7 500 000 1 261 000 2764: 2765: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 9150 000 1539 000 2766: 20. Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä, kenttäkauppa- 2767: toiminnasta ja rojaltimaksuista .................................. . 100 000 17 000 2768: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden tu- 2769: lot ............................................................................... . 8 000 000 1 346 000 2770: 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot .............. . 50000 8 000 2771: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot 1 000 000 168 000 2772: 2773: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 11 016 932 000 1852 915 000 2774: 07. Siirto valtion eläkerahastosta .................................... .. 4930000000 829 166 000 2775: 23. Valtiokonttorin tulot .................................................. . 29 882 000 5 026 000 2776: Osasto 12 3 2777: 2778: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista ........... . 95 000000 15 978 000 2779: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista .................... . 593 800 000 99 870 000 2780: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista .. . 161 900 000 27 230 000 2781: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotus- 2782: kustannuksista ........................................................... . 90 600000 15 238 000 2783: 49. Tullilaitoksen tulot .................................................... . 45 500 000 7 653 000 2784: 51. Metallirahatulot ......................................................... . 9 500 000 1 598 000 2785: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta ............ . 40 000000 6 728 000 2786: 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalk- 2787: kiot ............................................................................. . 88 000 000 14 801 000 2788: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset ............. . 4910 000 000 825 803 000 2789: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot 22 750 000 3 826 000 2790: 2791: 29. Opetusministeriön hallinnonala 2 467050 000 414 928 000 2792: 01. Opetusministeriön tulot ............................................. . 9000000 1 514 000 2793: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot .......................... . 50000 8 000 2794: 70. Opintotukitoiminnan tulot ......................................... . 135 000 000 22 705 000 2795: 88. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajais.ten voitto- 2796: varoista ...................................................................... . 2 323 000 000 390 701 000 2797: 2798: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 4 725 290000 794 737 000 2799: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastos- 2800: ta saatavat tulot .......................................................... . 4 322 950 000 727 068 000 2801: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosas- 2802: tosta saatavat tulot ..................................................... . 94000 000 15 810 000 2803: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saa- 2804: tavat tulot .................................................................. .. 34000000 5 718 000 2805: 04. EU:lta saatavat muut tulot ......................................... . 3 600 000 605 000 2806: 21. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot ...................... . 2 500 000 420 000 2807: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa- 2808: dusta tulosta ............................................................... . 32 500 000 5 466 000 2809: 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot .................................. . 17 900 000 3 011000 2810: 35. Hirvieläinten metsästysmaksut .................................. . 25 000000 4205 000 2811: 36. Viehekalastusmaksut ................................................. . 10 800 000 1 816 000 2812: 37. Kalastuksenhoitomaksut ........................................... .. 28 400000 4 777 000 2813: 39. Riistanhoitomaksut .................................................... . 38 000 000 6 391 000 2814: 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut .......................... . 10000 000 1 682 000 2815: 41. Tenojoen kalastuslupamaksut .................................... . 1 200 000 202 000 2816: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen tulot .. . 22 850 000 3 843 000 2817: 72. Elintarvikeviraston tulot ............................................ . 18 700 000 3 145 000 2818: 73. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot ............... . 39 990 000 6 726 000 2819: 74. Kasvinjalostusmaksut ................................................ . 4400000 740 000 2820: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tu- 2821: lot .............................................................................. .. 18 500 000 3111000 2822: 2823: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 20172000 3 393 000 2824: 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot .............................. . 3 440 000 579 000 2825: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot ...................................... . 3 000000 505 000 2826: 30. Merenkulkulaitoksen tulot ........................................ .. 10 400 000 1 749 000 2827: 40. Radanpidon tulot ....................................................... . 2 000 000 336 000 2828: 70. Telehallintokeskuksen tulot ....................................... . 1 032 000 174 000 2829: 4 Osasto 12 2830: 2831: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut 2832: tulot ............................................................................ . 300 000 50000 2833: 2834: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 131250 000 22075 000 2835: 10. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen 2836: maksullisesta palvelutoiminnasta .............................. . 12 600 000 2 119 000 2837: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot ................................. . 9 000 000 1 514000 2838: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut 2839: tulot ............................................................................ . 109 650 000 18 442 000 2840: 2841: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 2 065 100 000 347 325 000 2842: 05. Vakuutusvalvontaviraston tulot ................................. . 2843: 08. Kansanterveyslaitoksen tulot ..................................... . 2 600000 437 000 2844: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen 2845: tulot ............................................................................ . 15 500 000 2 607 000 2846: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ........................... . 1 976 000 000 332 339 000 2847: 98. Valtionapujen palautukset ......................................... . 70 000000 11 773 000 2848: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tu- 2849: lot ............................................................................... . 1 000 000 168 000 2850: 2851: 34. Työministeriön hallinnonala 733 620 000 123 386 000 2852: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot ................ . 623 620 000 104 885 000 2853: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset ............................. . 96000 000 16 146 000 2854: 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot .................. . 14 000 000 2 355 000 2855: 2856: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 28940 000 4 867 000 2857: 40. Alueellisten ympäristökeskusten tulot ....................... . 2 490 000 419 000 2858: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista ... . 10 000 000 1 682 000 2859: 70. Asuntotoimen tulot .................................................... . 300 000 50 000 2860: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot 16 150 000 2 716 000 2861: 2862: 39. Muut sekalaiset tulot 4 035100 000 678 655 000 2863: 01. Sakkorahat ................................................................. . 280000000 47 093 000 2864: 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot ...... . 350 000 000 58 866 000 2865: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset 800 000000 134 550 000 2866: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutetta- 2867: vat korvaukset ............................................................ . 86 000 000 14 464 000 2868: 10. Muut sekalaiset tulot ................................................. . 19 100 000 3 212 000 2869: 50. Nettotulot osakemyynnistä ....................................... .. 2 500 000000 420 470 000 2870: 5 2871: 2872: Osasto 13 2873: 2874: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 4 634 000000 779 383 000 2875: 2876: 01. Korkotulot 1884 000000 316 866 000 2877: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille ....................... . 300000000 50 456000 2878: 05. Korot muista lainoista ............................................... . 84000000 14128 000 2879: 07. Korot talletuksista ...................................................... . 1 500 000 000 252 282 000 2880: 2881: 03. Osinkotulot 2 400 000 000 403 651 000 2882: 01. Osinkotulot 2 400 000000 403 651 000 2883: 2884: 05. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 350 000 000 58866 000 2885: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 350 000000 58 866 000 2886: 2887: 2888: 2889: 2890: Osasto 15 2891: 2892: 15. LAINAT 924 556000 155 499 000 2893: 2894: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 924556 000 155 499 000 2895: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille 24 556 000 4 130 000 2896: 04. Muiden lainojen lyhennykset .................................... . 900 000000 151 369 000 2897: 2898: 2899: Tuloarvioiden kokonaismäärä: 2900: 209172 310 000 mk 2901: 35 180 257 000 € 2902: 6 2903: 2904: MÄÄRÄRAHAT 2905: Selvitys- 2906: osa: 2907: Pääluokka 21 mk € 2908: 2909: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI 36806 000 6190 000 2910: 2911: 01. Tasavallan Presidentti 1806 000 304 000 2912: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat ........................... . 1 556 000 262 000 2913: 21. Presidentin käyttövarat .............................................. . 250 000 42 000 2914: 2915: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 35 000 000 5 887 000 2916: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .............................. . 31 400 000 5 281 000 2917: 27. Eläkkeellä olevien presidenttien menot (arviomäärära- 2918: ha) .............................................................................. . 1 300 000 219 000 2919: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) .................... . 2 300000 387 000 2920: 2921: 2922: 2923: 2924: Pääluokka 22 2925: 2926: 22. EDUSKUNTA 495 672000 83 366 000 2927: 2928: 01. Kansanedustajat 111560 000 18 763 000 2929: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 111 560 000 18 763 000 2930: 2931: 02. Eduskunnan kanslia 291188 000 48974 000 2932: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) .............................. . 231 188 000 38 883 000 2933: 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 v) ................ . 60000 000 10 091 000 2934: 2935: 09. Valtiontilintarkastajat 8680000 1460 000 2936: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 8 680 000 1 460 000 2937: 2938: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 16 400 000 2 758 000 2939: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 16 400 000 2 758 000 2940: 2941: 40. Valtiontalouden tarkastusvirasto 49 270 000 8 287 000 2942: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 49 270 000 8 287 000 2943: 2944: 99. Eduskunnan muut menot 18 574 000 3124 000 2945: 21. Käy~töv~a~. eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten 2946: (arvtomaararaha) ....................................................... . 18 574000 3 124 000 2947: 7 2948: 2949: Pääluokka 23 2950: 2951: 23. VALTIONEUVOSTO 222 429 000 37 410 000 2952: 2953: 01. Valtioneuvosto 22 583 000 3 798 000 2954: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ................................... . 20183000 3 395 000 2955: 20. Matkat (arviomääräraha) .......................................... .. 2 400 000 404000 2956: 2957: 02. Valtioneuvoston kanslia 112 250 000 18879 000 2958: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 112 250 000 18 879 000 2959: 2960: 03. Oikeuskanslerinvirasto 13150 000 2 212 000 2961: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 150 000 2 212 000 2962: 2963: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 64200 000 10 798 000 2964: 50. Puoluetoiminnan tukeminen 64200 000 10 798 000 2965: 2966: 99. Valtioneuvoston muut menot 10246 000 1723 000 2967: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) ................................ . 2 800 000 471 000 2968: 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922 koskeva tutki- 2969: mus (siirtomääräraha 3 v) ......................................... .. 1 500 000 252 000 2970: 63. Kansainvälinen millennium-palkinto ........................ . 5 946000 1 000 000 2971: 2972: 2973: 2974: 2975: Pääluokka 24 2976: 2977: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN 2978: HALLINNONALA 3 865 739000 650171000 2979: 2980: 01. Ulkoasiainhallinto 860305 000 144693 000 2981: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 819 305 000 137 797 000 2982: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .................... . 30000 000 5 046 000 2983: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 2984: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 11 000 000 1 850 000 2985: 2986: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 1 996 000 000 335 703 000 2987: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 2988: (arviomääräraha) ........................................................ 7 000 000 1177000 2989: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) ... 1 977 000 000 332 508 000 2990: 67. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehi- 2991: tysmaiden kanssa (arviomääräraha) ........................... 12 000 000 2 018 000 2992: 2993: 2994: 2995: 2996: 3 209194L 2997: 8 Pääluokka 25 2998: 2999: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden 3000: IVY -maiden kanssa 185 000 000 31115 000 3001: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden 3002: IVY-maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v) ................. . 185 000 000 31115000 3003: 3004: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 824434 000 138 660 000 3005: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (arviomää- 3006: räraha) ........................................................................ . 5 000000 841 000 3007: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa 3008: (arviomääräraha) ....................................................... . 47 367 000 7 967 000 3009: 22. Suo~al~~~t~n rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot 3010: (arvtomaararaha) ....................................................... . 304 469 000 51 208 000 3011: 23. Erit~isa~.i.~~.tuntijoista aiheutuvat menot 3012: (arvtomaararaha) ....................................................... . 30 808 000 5 182 000 3013: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan 3014: (arviomääräraha) ....................................................... . 43 000000 7 232 000 3015: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) 12 500 000 2 102 000 3016: 50. Eräät valtionavut ........................................................ . 6 655 000 1119000 3017: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 3018: (arviomääräraha) ....................................................... . 230000 39 000 3019: 66. Erä~t jä~~.n~aksut ja rahoitusosuudet 3020: (arvtomaararaha) ....................................................... . 369 305 000 62 113 000 3021: 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön 3022: menot (siirtomääräraha 3 v) ..................................... .. 5 000 000 841 000 3023: 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) .............................. . 100 000 17 000 3024: 3025: 3026: 3027: 3028: Pääluokka 25 3029: 3030: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 3116 758 000 524201000 3031: 3032: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 243 616 000 40 973 000 3033: 21. Oikeusministeriön toimintamenot 3034: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 143 889 000 24200 000 3035: 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 37 727 000 6 345 000 3036: 29. Erityismenot (arviomääräraha) .................................. . 14 500 000 2 439 000 3037: 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset 3038: (arviomääräraha) ....................................................... . 47 500000 7 989 000 3039: 3040: 10. Tuomioistuinlaitos 1106 703 000 186134 000 3041: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot 3042: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 36 532 000 6 144 000 3043: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot 3044: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 41 653 000 7 006 000 3045: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot 3046: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 1 000 518 000 168 275 000 3047: 29. Erityismenot (arviomääräraha) .................................. . 28 000000 4 709 000 3048: Pääluokka 26 9 3049: 3050: 30. Oikeusapu 290379 000 48838 000 3051: 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot 3052: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 100 879 000 16 967 000 3053: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoito- 3054: menot (arviomääräraha) ............................................ . 189 500 000 31 872 000 3055: 3056: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 578420 000 97 283 000 3057: 21. s~yttäjä.~ )~. ulosottolaitoksen toimintamenot 3058: (surtomaararaha 2 v) ................................................. . 578 420 000 97 283 000 3059: 3060: 50. Rangaistusten täytäntöönpano 895 640 000 150 636 000 3061: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 858 090 000 144 320 000 3062: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset 3063: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 37 550 000 6 315 000 3064: 74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) ........................... . 3065: 3066: 70. Vaalimenot 2 000000 336 000 3067: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) 2 000000 336 000 3068: 3069: 3070: 3071: 3072: Pääluokka 26 3073: 3074: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 7 523 981000 1265 443 000 3075: 3076: 01. Sisäasiainministeriö 118 706 000 19 965 000 3077: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......................... 118 706 000 19 965 000 3078: 3079: 02. Ulkomaalaisvirasto 39 745 000 6 685 000 3080: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ························· 39 745 000 6 685 000 3081: 3082: 05. Lääninhallitukset 265 247 000 44611000 3083: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......................... 265 247 000 44 611 000 3084: 3085: 06. Rekisterihallinto 162 675 000 27 360 000 3086: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ························· 162 675 000 27 360 000 3087: 3088: 07. Kihlakunnat 234418 000 39426 000 3089: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot 3090: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 234 418 000 39 426 000 3091: 3092: 75. Poliisitoimi 3 216107 000 540 910 000 3093: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ························· 2 953 107 000 496 677 000 3094: 10 Pääluokka 27 3095: 3096: 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen ja käyttö 3097: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 263 000 000 44 233 000 3098: 3099: 80. Pelastustoimi 155 234 000 26108 000 3100: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . 122 934 000 20 676 000 3101: 22. Erityismenot (arviomääräraha) .................................. . 7 200000 1 211 000 3102: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 25 100 000 4222 000 3103: 3104: 90. Rajavartiolaitos 1014 986 000 170 708 000 3105: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 981 986 000 165 158 000 3106: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 25 500 000 4289 000 3107: 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 7 500 000 1 261 000 3108: 3109: 97. Avustukset kunnille 1420800000 238961000 3110: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat 3111: tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha) ....... . 1 030 000 000 173 234000 3112: 32. Kun~ien.x_h~istymisavustukset ja kuntajako 3113: (arvtomaararaha) ....................................................... . 44500000 7 484000 3114: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus ............. . 320000000 53 820 000 3115: 35. Valt.ion ~~~aus edunvalvontapalvelujen tuottamisesta 3116: (arvtomaararaha) ....................................................... . 16 300 000 2 741 000 3117: 80. Kor~otu.~.~ ~~ velkojen vakautuslainat kunnille 3118: (arvtomaararaha) ....................................................... . 10 000 000 1 682 000 3119: 3120: 98. Alueiden kehittäminen 896 063 000 150 707 000 3121: 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 37 500 000 6 307 000 3122: 61. Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU :n ra- 3123: kennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) ................. . 747 163 000 125 664000 3124: 62. EU :n rakennerarahastojen valtion rahoitusosuus sisä- 3125: asiainministeriön osalta (arviomääräraha) ................. . 111 400 000 18 736 000 3126: 3127: 3128: 3129: 3130: Pääluokka 27 3131: 3132: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN 3133: HALLINNONALA 9 544320000 1605 239 000 3134: 3135: 01. Puolustusministeriö 261311000 43 949 000 3136: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 53 811 000 9050 000 3137: 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoin- 3138: nista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) ............ . 6000000 1 009 000 3139: 74. U~disr~~~~ukset ja perusparannukset 3140: (snrtomaararaha 3 v) ................................................. . 190 000 000 31 956 000 3141: 87. K~~nteis~.~j~!l osto ja pakkolunastus 3142: (snrtomaararaha 2 v) ................................................. . 11 500 000 1 934 000 3143: Pääluokka 28 II 3144: 3145: 10. Puolustusvoimat 9 142 649 000 1537 683 000 3146: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) .. 3 I62 000 000 53I 810 000 3147: 21. Puolustusvoimientoimintamenot(siirtomääräraha2 v) 5 980 649 000 I 005 873 000 3148: 3149: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 130 410 000 21933 000 3150: 22. Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot 3151: (arviomääräraha) ........................................................ I25 9IO 000 2I I77 000 3152: 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot 3153: (arviomääräraha) ························································ 4500000 757 000 3154: 3155: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 9950 000 1673 000 3156: 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakor- 3157: vaukset (arviomääräraha) ........................................... 350 000 59 000 3158: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen ........ 9 500000 I 598 000 3159: 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) ······························· IOO 000 I7000 3160: 3161: 3162: 3163: 3164: Pääluokka 28 3165: 3166: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN 3167: HALLINNONALA 31220 930 000 5 250 983 000 3168: 3169: 01. Valtiovarainministeriö 141890 000 23 864 000 3170: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . I38 890 000 23 360 000 3171: 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) .. 3 000000 505 000 3172: 3173: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 18 870 000 3174 000 3174: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) I8 870 000 3 I74 000 3175: 3176: 05. Valtiokonttori 218 960000 36826 000 3177: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 2I7 960 000 36 658 000 3178: 22. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot 3179: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. I 000 000 I68 000 3180: 3181: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 15 343 300 000 2 580 558 000 3182: 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet 3183: (arviomääräraha) ....................................................... . I4 804 400 000 2 489 92I 000 3184: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) .................... . I23 500 000 20 77I 000 3185: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) .......................... . 22I IOO 000 37 I86 000 3186: 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset 3187: (arviomääräraha) ....................................................... . I94 300 000 32 679 000 3188: 3189: 18. Verohallinto 1 792 290 000 301442 000 3190: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) I 792 290 000 30I 442 000 3191: 12 Pääluokka 28 3192: 3193: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 995 000000 167 347 000 3194: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 941 000 000 158 265 000 3195: 31. Verohyvitys (arviomääräraha) ................................... . 50000000 8 409 000 3196: 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan 3197: maakunnalle (arviomääräraha) .................................. . 4000 000 673 000 3198: 3199: 40. Tullilaitos 599280000 100 792 000 3200: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 599 280 000 100 792 000 3201: 3202: 52. Tilastokeskus 204440000 34384 000 3203: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 204440000 34 384 000 3204: 3205: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon 3206: tukitoimenpiteet 67 400000 11336 000 3207: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 2 v) 25 000000 4205 000 3208: 21. H~_nkilö~~?~ sopeuttamisen tukeminen 3209: ( surtomaararaha 2 v) ................................................. . 1 000 000 168 000 3210: 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ........ . 5 000000 841 000 3211: 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta 3212: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 20 000 000 3 364 000 3213: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) ... . 14 000 000 2 355 000 3214: 60. Valtion maksu koulutus- ja erorahastosta johtuvista 3215: menoista (arviomääräraha) ........................................ . 2 400 000 404000 3216: 3217: 81. Eräät hallinnonaJoittain jakamattomat menot 4 158 100 000 699342 000 3218: 01. Euroopan _uni?.~i~ kansallisten asiantuntijoiden palkka- 3219: ukset (arv10maararaha) ............................................... 7 000 000 1177000 3220: 02. ~~äät muu~ pal~~t)a virkasuhteen ehtoja koskevat pää- 3221: tokset (arv10maararaha) .............................................. 1 000 000 168 000 3222: 22. N~_ttobu~J.e~oitujen virastojen toiminnan kehittäminen 3223: ( surtomaararaha 3 v) ... .. .. . ... .. ... .. ... ... .. ... ... .. .. ... ... .. ... .. . 9 000 000 1 514000 3224: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ....................... 4 100 000 000 689 570 000 3225: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat 3226: arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ........................ 40 000 000 6 728 000 3227: 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten ta- 3228: lous~i~~~ ei ole erikseen merkitty määrärahaa 3229: (arv1omaararaha) ........................................................ 100 000 17 000 3230: 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet ..................................... 1 000 000 168 000 3231: 3232: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille 443 900000 74659 000 3233: 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie (arviomääräraha) 19 000 000 3 196 000 3234: 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille 23 900 000 4020 000 3235: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoit- 3236: taminen ...................................................................... . 1 000 000 168 000 3237: 63. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten 3238: hoitomenoihin (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 400 000000 67 275 000 3239: Pääluokka 29 13 3240: 3241: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 20 200 000 3 397 000 3242: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si- 3243: toumusten lunastaminen (arviomääräraha) ............... . 1 500 000 252 000 3244: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoi- 3245: tusyhtiön pääomasta (arviomääräraha) ...................... . 6 700000 1 127 000 3246: 88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman 3247: korottamisesta (arviomääräraha) ............................... . 9 000 000 1514000 3248: 89. Suomen osuus Kansainvälisen investointitakuulaitok- 3249: sen peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) .. 3 000000 505 000 3250: 3251: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille 7192 000 000 1209608 000 3252: 66. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 7 192 000 000 1 209 608 000 3253: 3254: 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 25 300000 4255 000 3255: 63. Ven_>sta .~~I?.autuksen johdosta takaisin maksetut verot 3256: (arvtomaararaha) ....................................................... . 22 000000 3 700 000 3257: 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) ...... . 300 000 50000 3258: 96. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen kor- 3259: vaaminen (siirtomääräraha 2 v) ................................. . 3 000000 505 000 3260: 3261: 3262: 3263: 3264: Pääluokka 29 3265: 3266: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 30 200 293 000 5 079325 000 3267: 3268: 01. Opetusministeriö 393 839000 66239 000 3269: 10. E~~iden .~~~~ion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito 3270: (surtomaararaha 3 v) ................................................. . 9 400000 1 581 000 3271: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 108 598 000 18 265 000 3272: 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) .................. . 25 241 000 4245 000 3273: 26. Eräät kopiointi- ja tallennuskorvaukset ..................... . 24000000 4037 000 3274: 50. Eräät avustukset ......................................................... . 3 000000 505 000 3275: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetus- 3276: ministeriön osalta (arviomääräraha) .......................... . 223 600000 37 607 000 3277: 3278: 05. Kirkollisasiat 11198 000 1883 000 3279: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot 3280: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 8 898 000 1 497 000 3281: 50. Eräät avustukset ......................................................... . 2 300 000 387 000 3282: 3283: 07. Opetushallitus 102 716 000 17276 000 3284: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 102 716 000 17 276 000 3285: 14 Pääluokka 29 3286: 3287: 08. Kansainvälinen yhteistyö 91857 000 15 449 000 3288: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot 3289: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 4257 000 716 000 3290: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 3291: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 43 200000 7 266 000 3292: 50. Eräät avustukset ........................................................... 29 500000 4962 000 3293: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille 3294: (arviomääräraha) ························································ 14 900 000 2 506 000 3295: 3296: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 6494250000 1092 254 000 3297: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 5 935 373 000 998 258 000 3298: 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot 3299: (siirtomääräraha 3 v) .................................................. 137417000 23 112 000 3300: 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toiminta- 3301: menot (siirtomääräraha 2 v) ······································· 43 668 000 7 344 000 3302: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot 3303: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 377 792000 63 540 000 3304: 3305: 20. Ammattikorkeakouluopetus 1744 334 000 293 376 000 3306: 22. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot 3307: (siirtomääräraha 3 v) ·················································· 22 000000 3 700 000 3308: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen 3309: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 22 399 000 3 767 000 3310: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten 3311: ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin 3312: (arviomääräraha) ........................................................ 1 699 935 000 285 909 000 3313: 3314: 40. Yleissivistävä koulutus 9 524269 000 1601867 000 3315: 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot 3316: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 222 350 000 37 397 000 3317: 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen 3318: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 10 128 000 1 703 000 3319: 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen 3320: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ....................... 8 715 591 000 1 465 857 000 3321: 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilai- 3322: tosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustan- 3323: nuksiin (siirtomääräraha 3 v) ...................................... 430000 000 72 321 000 3324: 35. Y~~issiv~stä~~~ .~oulutuksen valtionosuuksien loppu- 3325: erat (arvtomaararaha) ................................................. 143 100 000 24068 000 3326: 51. Valtionavustus järjestöille ·········································· 3 100 000 521 000 3327: 3328: 60. Ammatillinen koulutus 2 619 674 000 440 598000 3329: 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot 3330: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 133 403 000 22 437 000 3331: 24. Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta 3332: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 18 000 000 3 027 000 3333: 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 3334: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 11 546 000 1 942 000 3335: Pääluokka 29 I5 3336: 3337: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen 3338: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ....................... I 8I9 295 000 305 983 000 3339: 31. Valt.ion~.~_u~s oppisopimuskoulutukseen 3340: (arvwmaararaha) ........................................................ 486 930 000 8I 896 000 3341: 35. Ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien loppuerät 3342: (arviomääräraha) ........................................................ I4I 200 000 23 748 000 3343: 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan 3344: (siirtomääräraha 3 v) .................................................. 3 500 000 589 000 3345: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) .............. 5 800 000 975 000 3346: 3347: 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 1616 782 000 271923 000 3348: 21. OP.etusa.~~n..koulutuskeskuksen toimintamenot 3349: (surtomaararaha 2 v) ................................................. . 2 000000 336 000 3350: 22. OP.etust?.~~~n henkilöstökoulutus ja eräät muut menot 3351: (surtomaararaha 2 v) ................................................ .. 75 325 000 I2 669 000 3352: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 20 200 000 3 397 000 3353: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 3354: (arviomääräraha) ....................................................... . 397 744000 66 896 000 3355: 31. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen lisäkoulutuksen 3356: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ...................... . 362 200 000 60 9I8 000 3357: 33. Ammatillinen lisäkoulutus (siirtomääräraha 2 v) ...... . 230 000 000 38 683 000 3358: 35. Aikuiskoulutuksen loppuerät (arviomääräraha) ........ . 55 500 000 9 334000 3359: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 3360: (arviomääräraha) ....................................................... . 267 600 000 45 007 000 3361: 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyt- 3362: tökustannuksiin (arviomääräraha) ............................ .. 7I 60I 000 I2 042 000 3363: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perusta- 3364: ruiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) .................... . 6 000000 I 009 000 3365: 53. Valtionavustus järjestöille ......................................... . 42 840 000 7 205 000 3366: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 3367: (arviomääräraha) ....................................................... . 68 309 000 II 489 000 3368: 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 3369: (arviomääräraha) ...................................................... .. I7 463 000 2 937 000 3370: 3371: 70. Opintotuki 4185113 000 703 885 000 3372: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot 3373: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 3II3000 524 000 3374: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki 3375: (arviomääräraha) ...................................................... .. I40 000 000 23 546 000 3376: 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) ............... . 3 765 000 000 633 228 000 3377: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) ........................... . 50 000 000 8 409 000 3378: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki 3379: (arviomääräraha) ....................................................... . 85 000 000 I4 296 000 3380: 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen ................... .. 7 000 000 I I77 000 3381: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden 3382: koulumatkatuki (arviomääräraha) ............................ .. 135 000 000 22 705 000 3383: 3384: 88. Tiede 1045 292 000 175 805 000 3385: 21. Suomen Akatemian toimintamenot 3386: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. I43 748 000 24 I77 000 3387: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 70 399 000 II 840 000 3388: 16 Pääluokka 29 3389: 3390: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot 3391: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 13 579 000 2 284 000 3392: 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 561 000 1 272 000 3393: 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 3394: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 2 370 000 399 000 3395: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 3396: (siirtomääräraha 3 v) ·················································· 296 360 000 49 844 000 3397: 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tu- 3398: kemiseen (arviomääräraha) ········································ 453 000 000 76189000 3399: 54. Eräät avustukset ·························································· 5 775 000 971 000 3400: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille 3401: (arviomääräraha) ························································ 52 500 000 8 830 000 3402: 3403: 90. Taide ja kulttuuri 1771355 000 297 921000 3404: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toi- 3405: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) .............................. 6 906 000 1 162 000 3406: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot 3407: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 86 648 000 14 573 000 3408: 23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot 3409: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 13 163 000 2 214 000 3410: 24. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 81 369 000 13 685 000 3411: 25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot 3412: (siirtomääräraha 2 v) ·················································· 25 991 000 4 371 000 3413: 26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot 3414: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 15 640 000 2 630 000 3415: 27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot 3416: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 2 930 000 493 000 3417: 30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyt- 3418: tökustannuksiin (arviomääräraha) .............................. 52 670 000 8 858 000 3419: 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden 3420: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ....................... 22 047 000 3 708 000 3421: 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille 3422: (arviomääräraha) ........................................................ 11 224 000 1 888 000 3423: 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan 3424: ('arviomääräraha) ........................................................ 3 713 000 624000 3425: 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustan- 3426: nuksiin (arviomääräraha) ............................................ 36 000 000 6 055 000 3427: 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät 3428: (arviomääräraha) ························································ 16 700 000 2 809 000 3429: 40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle 3430: (arviomääräraha) ························································ 1 500 000 252 000 3431: 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ....................... 18 350 000 3 086 000 3432: 51. Apu!ah~~--t~_iteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille 3433: (arvtomaararaha) ........................................................ 9 712 000 1 633 000 3434: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tu- 3435: kemiseen (arviomääräraha) ········································ 1 280 650 000 215 390 000 3436: 53. Valtionavustus tilakustannuksiin ································ 69 042 000 11612000 3437: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) .................... 3 500 000 589 000 3438: 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen 3439: (siirtomääräraha 3 v) ·················································· 3 500 000 589 000 3440: 75. Perusparannukset ja talonrakennukset 3441: (siirtomääräraha 3 v) ·················································· 10 000 000 1 682 000 3442: Pääluokka 30 17 3443: 3444: 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 3445: (arviomääräraha) ....................................................... . 100 000 17 000 3446: 3447: 98. Liikuntatoimi 477 713000 80346 000 3448: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja 3449: liikuntakasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) .. . 472 199 000 79 418 000 3450: 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ............. . 5514000 927 000 3451: 3452: 99. Nuorisotyö 121901000 20502 000 3453: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorison- 3454: kasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) .............. . 117 101 000 19 695 000 3455: 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen 3456: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 4800000 807 000 3457: 3458: 3459: 3460: 3461: Pääluokka 30 3462: 3463: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN 3464: HALLINNONALA 13 997 274 000 2 354 172 000 3465: 3466: 01. Maa- ja metsätalousministeriö 214346 000 36 050 000 3467: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot 3468: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 177 210 000 29 805 000 3469: 22. Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 15 300 000 2 573 000 3470: 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ........................... . 12 336 000 2 075 000 3471: 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen 3472: (arviomääräraha) ....................................................... . 4 500 000 757 000 3473: 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen kor- 3474: vaaminen (siirtomääräraha 2 v) ................................. . 5 000 000 841 000 3475: 3476: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 54425000 9154 000 3477: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 54425 000 9 154 000 3478: 3479: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 3126 000 526 000 3480: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 3 126 000 526 000 3481: 3482: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut 3483: menot 71600 000 12 042 000 3484: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) ....................... . 7 500 000 1 261 000 3485: 26. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ........ . 12 000 000 2 018 000 3486: 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) ................... . 37 000000 6 223 000 3487: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 3488: (arviomääräraha) ....................................................... . 15 100 000 2 540 000 3489: 18 Pääluokka 30 3490: 3491: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 9 981600 000 1678 785 000 3492: 41. ~~a-ja .P.~~tarhatalouden kansallinen tuki 3493: (snrtomaararaha 2 v) ................................................. . 3 399 000 000 571 671 000 3494: 43. EU-tulotuki (arviomääräraha) ................................... . 2 370 500 000 398 689 000 3495: 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) .. . 20000 000 3 364 000 3496: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v) .... . 1 679 000 000 282 388 000 3497: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) ............ . 2 513 100 000 422 673 000 3498: 3499: 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon 3500: tasapainottaminen 936100 000 157 441 000 3501: 41. ~~atalo~.~t~otannon tasapainottamismenot 3502: (snrtomaararaha 3 v) ................................................. . 1 000 000 168 000 3503: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) ..................... . 410 000 000 68 957 000 3504: 43. Menekinedistäminen (siirtomääräraha 3 v) ............... . 27 600000 4642 000 3505: 44. Laatujärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 000 000 1 177 000 3506: 47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitys- 3507: tuki (siirtomääräraha 2 v) .......................................... . 480 000 000 80 730 000 3508: 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet 3509: (arviomääräraha) ....................................................... . 2 500 000 420 000 3510: 60. Siirto interventiorahastoon ........................................ . 8 000000 1 346 000 3511: 3512: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun 3513: kehittäminen 679 700 000 114 317 000 3514: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 19 700 000 3 313 000 3515: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v) 4000 000 673 000 3516: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki 3517: (arviomääräraha) ....................................................... . 160 000 000 26 910 000 3518: 61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallis- 3519: tuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoi- 3520: menpiteisiin (arviomääräraha) ................................... . 216 000 000 36 329 000 3521: 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maa- 3522: seudun kehittämisestä (arviomääräraha) ................... . 280 000 000 47 093 000 3523: 3524: 15. Muut maatalouden menot 123 400 000 20 754 000 3525: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen 3526: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 66 400 000 11168000 3527: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskil- 3528: pailuissa kertyvillä varoilla (arviomääräraha) ........... . 31 500 000 5 298 000 3529: 45. Valtionapu 4H-toimintaan ......................................... . 25 500 000 4289 000 3530: 3531: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 168 043 000 28263 000 3532: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ....................... .. 165 075 000 27 764000 3533: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) .............. . 2 268 000 381 000 3534: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .................... . 600 000 101 000 3535: 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) 100 000 17 000 3536: 3537: 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2 410 000 405 000 3538: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 2 410 000 405 000 3539: Pääluokka 30 19 3540: 3541: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 615 900 000 103 587 000 3542: 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja ylei- 3543: nen uittoväylätuki (siirtomääräraha 3 v) .................. .. 23 000 000 3 868 000 3544: 25. Metsäpuiden siemenhuolto ........................................ . 4900000 824 000 3545: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorga- 3546: nisaatioille ................................................................. . 247 400000 41 610 000 3547: 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) .......................... .. 1 600 000 269 000 3548: 44. Tl:l~i pu~~t~otannon kestävyyden turvaamiseen 3549: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ .. 300000 000 50 456 000 3550: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3551: 3 v) .............................................................................. 25 000000 4 205 000 3552: 50. Eräät metsätalouden valtionavut .............................. .. 12 000 000 2 018 000 3553: 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 3554: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 2 000000 336 000 3555: 3556: 32. Metsäntutkimuslaitos 206 567000 34 742 000 3557: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 203 037 000 34148 000 3558: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .................... . 2 500 000 420 000 3559: 77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ...... .. 650 000 109 000 3560: 87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) ................ .. 380 000 64000 3561: 3562: 41. Kala-, riista- ja porotalous 232 628 000 39125 000 3563: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) 10 000 000 1 682 000 3564: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen 3565: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 37 880 000 6 371 000 3566: 41. Hirv:ielä.~~t~n aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 3567: (arvtomaararaha) ....................................................... . 25 000000 4205 000 3568: 42. Petoeläinten ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen kor- 3569: vaaminen (siirtomääräraha 2 v) ................................ .. 17 000 000 2 859 000 3570: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ...... .. 9 300 000 1 564 000 3571: 44. Ten?joe~.. k.~lastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut 3572: (arvtomaararaha) ....................................................... . 11 700 000 1 968 000 3573: 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) ...... .. 31 248 000 5 256 000 3574: 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepoli- 3575: tiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. .. 86 000 000 14 464 000 3576: 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet 3577: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 4500000 757 000 3578: 3579: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 89 388 000 15 034 000 3580: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 80 248 000 13 497 000 3581: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 3582: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 6 640000 1117000 3583: 7 4. Kalanviljely laitosten ja tutkimusasemien perusparan- 3584: nukset (siirtomääräraha 3 v) ...................................... . 2 500 000 420 000 3585: 3586: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 149 800000 25195 000 3587: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot 3588: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 29 300 000 4928 000 3589: 20 Pääluokka 31 3590: 3591: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki 3592: (arviomääräraha) ....................................................... . 20 000 000 3 364 000 3593: 31. A ~ustu~~.~t_.Yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 3594: (surtomaararaha 3 v) ................................................. . 17 000 000 2 859 000 3595: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset 3596: (arviomääräraha) ....................................................... . 2 500 000 420 000 3597: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) 81 000 000 13 623 000 3598: 3599: 61. Maanmittauslaitos 262145 000 44 090 000 3600: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 247 145 000 41 567 000 3601: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot 3602: (arviomääräraha) ....................................................... . 15 000 000 2 523 000 3603: 3604: 62. Geodeettinen laitos 16 760 000 2 819 000 3605: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 760 000 2 819 000 3606: 3607: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 84 049 000 14136 000 3608: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 69 494000 11 688 000 3609: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot 3610: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 3 555 000 598 000 3611: 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) .................... . 11 000 000 1 850 000 3612: 3613: 72. Elintarvikevirasto 38 033 000 6397 000 3614: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 19 903 000 3 347 000 3615: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot 3616: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 18 130 000 3 049 000 3617: 3618: 73. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 66 010 000 11102 000 3619: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 66 010 000 11 102 000 3620: 3621: 74. Siemenperunakeskus 1244000 209 000 3622: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 844 000 142 000 3623: 22. T':l.tkim~.~~ J.a vienninedistämismenot 3624: (surtomaararaha 2 v) ................................................. . 400 000 67 000 3625: 3626: 3627: 3628: 3629: Pääluokka 31 3630: 3631: 31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN 3632: HALLINNONALA 7 061 481 ooo 1187 656 ooo 3633: 3634: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 123 113 000 20 706 000 3635: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......................... 74 413 000 12 515 000 3636: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ........ 48 700 000 8 191 000 3637: Pääluokka 31 21 3638: 3639: 24. Tiehallinto 3 978256 000 669 095 000 3640: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) ........................... . 3 158 256 000 531 181 000 3641: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .......... . 500 000 000 84094000 3642: 79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet 3643: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 160 000 000 26 910 000 3644: 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 3645: (arviomääräraha) ....................................................... . 160 000 000 26 910 000 3646: 3647: 25. Tienpidon valtionavut 43 000 000 7 232 000 3648: 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja paran- 3649: tamiseen (siirtomääräraha 3 v) .................................. . 43 000 000 7 232 000 3650: 3651: 30. Merenkulkulaitos 193 243 000 32 501000 3652: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 60 843 000 10 233 000 3653: 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................... . 117000000 19 678 000 3654: 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 15 000 000 2 523 000 3655: 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha) 400000 67 000 3656: 3657: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 266 600 000 44 839 000 3658: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) 17 400 000 2 926 000 3659: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen 3660: alus!en ~~~~~iluedellytysten turvaaminen 3661: (arv1omaararaha) ....................................................... . 243 500 000 40 954000 3662: 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirtomääräraha 2 v) 1 700 000 286 000 3663: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset 3664: (arviomääräraha) ....................................................... . 4000 000 673 000 3665: 3666: 40. Ratahallintokeskus 1671000 000 281042 000 3667: 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 1 331 000 000 223 858 000 3668: 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ........ . 289 000 000 48 606 000 3669: 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentaminen 3670: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 47 000 000 7 905 000 3671: 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 3672: (arviomääräraha) ....................................................... . 4000 000 673 000 3673: 3674: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 30 700 000 5163 000 3675: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja 3676: ylläpitoon ................................................................... . 3 500 000 589 000 3677: 43. Korvaus Ilmailulaitokselle valmiustehtävistä ........... . 27 200 000 4 575 000 3678: 3679: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 481000 000 80 898 000 3680: 42. Valtionavustus koulutuksesta .................................... . 13 000 000 2 186 000 3681: 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 3682: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 468 000 000 78 712 000 3683: 3684: 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 75 000000 12 614 000 3685: 42. Sanomalehdistön tuki ................................................ . 75 000 000 12614000 3686: 22 Pääluokka 32 3687: 3688: 80. Ilmatieteen laitos 150 800 000 25 363 000 3689: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 150 800 000 25 363 000 3690: 3691: 81. Merentutkimuslaitos 41119 000 6916 000 3692: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 36 119 000 6 075 000 3693: 22. Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha 3 v) .............. . 5 000000 841 000 3694: 3695: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut 3696: menot 7 650 000 1287 000 3697: 40. Eräät valtionavut ........................................................ . 4 650 000 782 000 3698: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) ....................... . 3 000 000 505 000 3699: 3700: 3701: 3702: 3703: Pääluokka 32 3704: 3705: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN 3706: HALLINNONALA 5 183 919 000 871873 000 3707: 3708: 10. Hallinto 639 761000 107 600 000 3709: 21. K~uppa~. Ja..teollisuusministeriön toimintamenot 3710: ( snrtomaararaha 2 v) ................................................. . 128 814 000 21 665 000 3711: 22. T~.övoi~~-)a elinkeinokeskusten toimintamenot 3712: ( snrtomaararaha 2 v) ................................................. . 375 012 000 63 072 000 3713: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot 3714: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 7 000 000 1 177 000 3715: 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) .. 40000000 6 728 000 3716: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitus- 3717: osuudet (arviomääräraha) .......................................... . 47 105 000 7 922 000 3718: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle 3719: (arviomääräraha) ....................................................... . 41 750 000 7 022 000 3720: 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista 3721: (arviomääräraha) ....................................................... . 80000 13 000 3722: 3723: 20. Teknologiapolitiikka 2 889 222 000 485 932 000 3724: 21. G~.ologi~~ !.utkimuskeskuksen toimintamenot 3725: (smtomaararaha 2 v) .................................................. 215 747 000 36 286 000 3726: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 3727: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 365 116 000 61 408 000 3728: 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot 3729: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 53 804 000 9 049 000 3730: 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot 3731: (siirtomääräraha 2 v) .................................................. 21 955 000 3 693 000 3732: 26. T~~nolo.~~~? kehittämiskeskuksen toimintamenot 3733: (smtomaararaha 2 v) .................................................. 138 000 000 23 210 000 3734: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (arviomääräraha) ......... 770 000 000 129 505 000 3735: 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämisme- 3736: not (siirtomääräraha 2 v) ............................................ 60 000 000 10 091 000 3737: Pääluokka 32 23 3738: 3739: 40. A vu.stu~~.~t..teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen 3740: (arvtomaararaha) ....................................................... . 826000000 138 923 000 3741: 41. Keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan edistämi- 3742: nen (siirtomääräraha 3 v) ........................................... . 36 600 000 6156 000 3743: 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen 3744: (arviomääräraha) ....................................................... . 232 000 000 39 020 000 3745: 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja kehitykseen 3746: (arviomääräraha) ....................................................... . 170 000 000 28 592 000 3747: 3748: 30. Yrittäjyyspolitiikka 1074197 000 180 667 000 3749: 41. Toimintatuki Finnvera Oyj:lle .................................. . 2 000 000 336 000 3750: 42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) ............. . 167 000 000 28 087 000 3751: 43. Fin~ve~~.<?.yj:n tappiokorvaukset 3752: (arvtomaararaha) ....................................................... . 90 000000 15 137 000 3753: 44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) ................ . 10 000 000 1 682 000 3754: 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemi- 3755: nen (arviomääräraha) ................................................. . 98 000 000 16 482 000 3756: 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten tur- 3757: vaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) ............................... . 155 000 000 26 069 000 3758: 47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille 3759: yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) ................................ . 21 170 000 3 561 000 3760: 48. Ko~kot~~i )ulkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille 3761: (arvtomaararaha) ....................................................... . 31 000 000 5 214000 3762: 49. K?rkotuk~ Su~~~n Vientiluotto Oy:n myöntämille luo- 3763: totlle (arvtomaararaha) .............................................. . 18 000 000 3 027 000 3764: 50. Kor~otu_~~ ~k-yritysten investointeihin 3765: (arvtomaararaha) ....................................................... . 3 000 000 505 000 3766: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha) ....... . 100 000 17 000 3767: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- 3768: ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha) 478 927 000 80 550 000 3769: 3770: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 94043 000 15 817 000 3771: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 490 000 5 296 000 3772: 22. K~luttaj_~~u~kimuskeskuksen toimintamenot 3773: (snrtomaararaha 2 v) ................................................. . 9 952 000 1 674 000 3774: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot 3775: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 6 933 000 1 166 000 3776: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot 3777: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 2 032 000 342 000 3778: 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 136 000 3 891 000 3779: 31. Korvaus velkaneuvonnan järjestämisestä 3780: (arviomääräraha) ....................................................... . 16 500 000 2 775 000 3781: 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille ........................... . 4000000 673 000 3782: 3783: 3784: 50. Kansainvälistymispolitiikka 343 411000 57 758 000 3785: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot 3786: (siirtomääräraha 2 v) ................................................. . 94 411 000 15 879 000 3787: 40. Toil!lial~~~?tainen yritysten kansainvälistyminen 3788: (arvtomaararaha) ....................................................... . 105 000 000 17 660 000 3789: 24 Pääluokka 33 3790: 3791: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja 3792: Finpro ry:lle ............................................................... . 144000 000 24 219 000 3793: 3794: 60. Energiapolitiikka 133 285 000 22 417 000 3795: 21. E1_1~rgia~~~~kinaviraston toimintamenot 3796: (surtomaararaha 2 v) ................................................. . 985 000 166 000 3797: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistä- 3798: minen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v) ......... . 15 000 000 2 523 000 3799: 40. Energiatuki (arviomääräraha) .................................... . 116 000 000 19510000 3800: 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha) ..... . 800 000 135 000 3801: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset 3802: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 500000 84000 3803: 3804: 70. Omistajapolitiikka 10 000 000 1682 000 3805: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 10 000 000 1 682 000 3806: 3807: 3808: 3809: 3810: Pääluokka 33 3811: 3812: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN 3813: HALLINNONALA 44 694 272 000 7 517 037 000 3814: 3815: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 269 950000 45 402 000 3816: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 178 050 000 29 946 000 3817: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- 3818: ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) .......... . 9 400 000 1 581 000 3819: 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) ............... . 37 000000 6 223 000 3820: 64. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edis- 3821: täminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan 3822: infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) .. 20000 000 3 364000 3823: 67. Kan~ain~-~1-~set jäsenmaksut ja maksuosuudet 3824: (arvtomaararaha) ....................................................... . 25 500000 4'289 000 3825: 3826: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 115 300 000 19 392 000 3827: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 115 300 000 19 392 000 3828: 3829: 03. Työttömyysturvalautakunta 9643 000 1622 000 3830: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 643 000 1 622 000 3831: 3832: 04. Tarkastuslautakunta 8 511000 1431000 3833: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8511000 1 431 000 3834: 3835: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 19 065 000 3 207 000 3836: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 11 665 000 1 962 000 3837: 26. Mielentilatutkimustoiminnan menot (arviomääräraha) 7 400000 1 245 000 3838: Pääluokka 33 25 3839: 3840: 07. Työterveyslaitos 195 000 000 32 797 000 3841: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin 3842: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 195 000 000 32 797 000 3843: 3844: 08. Kansanterveyslaitos 187104 000 31469 000 3845: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 155 700 000 26 187 000 3846: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) .................... . 31 404 000 5 282 000 3847: 3848: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 24 700 000 4154 000 3849: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 700000 4154 000 3850: 3851: 10. Säteilyturvakeskus 55 400000 9318 000 3852: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 55 400 000 9 318 000 3853: 3854: 11. Lääkelaitos 7 409000 1246 000 3855: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 409 000 1 246 000 3856: 3857: 12. Valtion koulukodit 3 497 000 588 000 3858: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 497 000 588 000 3859: 3860: 13. Työsuojelun piirihallinto 116 073 000 19 522 000 3861: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 116 073 000 19 522 000 3862: 3863: 14. Valtion mielisairaalat 2420000 407 000 3864: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 420 000 407 000 3865: 3866: 15. Perhekustannusten tasaus 8199 000 000 1378 973 000 3867: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) ................................. . 58 000 000 9 755 000 3868: 52. Lapsilisät (arviomääräraha) ....................................... . 8 141 000 000 1 369 218 000 3869: 3870: 16. Yleinen perhe-eläke 244000 000 41038 000 3871: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) 244000 000 41 038 000 3872: 3873: 17. Työttömyysturva 3 140 000 000 528110 000 3874: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) 2 915 000 000 490 268 000 3875: 51. Työ~tö~?:_Y~turvalain mukainen perusturva 3876: (arv1omaararaha) ........................................................ 180 000 000 30 274 000 3877: 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toi- 3878: meentuloturvasta (arviomääräraha) ............................ 25 000 000 4205 000 3879: 54. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 20 000 000 3 364 000 3880: 3881: 18. Sairausvakuutus 3 187 000 000 536 015 000 3882: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menois- 3883: ta (arviomääräraha) ..................................................... 3 187 000 000 536 015 000 3884: 26 Pääluokka 33 3885: 3886: 19. Eläkevakuutus 8423 000 000 1416 647 000 3887: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista 3888: (arviomääräraha) ....................................................... . 173 000 000 29 097 000 3889: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista 3890: menoista (arviomääräraha) ........................................ . 2 245 000 000 377 582 000 3891: 52. Val~ion ~.~~~s yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista 3892: (arvtomaararaha) ....................................................... . 340000000 57 184 000 3893: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista 3894: (arviomääräraha) ....................................................... . 5 665 000 000 952 785 000 3895: 3896: 20. Tapaturmavakuutus 73 000 000 12 278 000 3897: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuk- 3898: sen kustannuksista (arviomääräraha) ......................... . 73 000 000 12 278 000 3899: 3900: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 731000 000 122 945 000 3901: 52. Rint.am~~.?~~laseläkkeet ja asumistuki 3902: (arvtomaararaha) ....................................................... . 731 000 000 122 945 000 3903: 3904: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan 3905: menot 1567 300 000 263 601000 3906: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) .............. . 1 550 000 000 260 691 000 3907: 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoi- 3908: mintaan (siirtomääräraha 2 v) .................................... . 15 000 000 2 523 000 3909: 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille 3910: rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) ...................... . 1 300 000 219 000 3911: 59. V~ltion~R.u ..rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 3912: (surtomaararaha 2 v) ................................................ .. 1 000 000 168 000 3913: 3914: 23. Muu sodista kärsineiden turva 20 000 000 3 364 000 3915: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon 3916: (arviomääräraha) ....................................................... . 20000000 3 364 000 3917: 3918: 28. Muu toimeentuloturva 59 000 000 9 923 000 3919: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) 59 000000 9 923 000 3920: 3921: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 15 045 700 000 2530 505 000 3922: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon 3923: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ...................... . 13 868 000 000 2 332 430 000 3924: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen pe- 3925: rustamiskustannuksiin (arviomääräraha) ................... . 220 000 000 37 001 000 3926: 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikois- 3927: sairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan ....... . 337 400 000 56 747 000 3928: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja 3929: hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuk- 3930: siin (arviomääräraha) ................................................. . 441 000 000 74171 000 3931: 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista 3932: sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin 3933: (arviomääräraha) ....................................................... . 13 000 000 2 186 000 3934: Pääluokka 34 27 3935: 3936: 35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten 3937: tasausjärjestelmän menoihin ...................................... . 165 000 000 27 751 000 3938: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhank- 3939: keiden kustannuksiin (arviomääräraha) ..................... . 1 300 000 219 000 3940: 3941: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 49 200000 8 275 000 3942: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) ...................... . 5 500 000 925 000 3943: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) ............... . 6000000 1 009 000 3944: 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin 3945: vähentäminen (siirtomääräraha 2 v) .......................... . 37 700 000 6 341 000 3946: 3947: 57. Lomatoiminta 966 000000 162470 000 3948: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen 3949: kustannuksiin (arviomääräraha) ................................ . 882 000 000 148 342 000 3950: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja 3951: kunnille maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallin- 3952: tomenoihin (arviomääräraha) .................................... . 84000000 14 128 000 3953: 3954: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 1976 000 000 332 339 000 3955: 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaa- 3956: lisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) .... 1 430 000 000 240 509 000 3957: 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustan- 3958: nuksiin (siirtomääräraha 2 v) ..................................... . 340 000 000 57 184 000 3959: 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 12 000 000 2 018 000 3960: 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot 3961: (siirtomääräraha 2 v) ................................................ .. 194 000 000 32 628 000 3962: 3963: 3964: 3965: 3966: Pääluokka 34 3967: 3968: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 11 361 087 000 1910 798 000 3969: 3970: 01. Työhallinto 197197 000 33166 000 3971: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 123 785 000 20 819 000 3972: 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 316 000 726 000 3973: 23. T~_öelä~~o~jelmien toteuttaminen 3974: (snrtomaararaha 3 v) ................................................. . 60 000000 10 091 000 3975: 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksu- 3976: osuudet (arviomääräraha) .......................................... . 9 096 000 1 530 000 3977: 3978: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 1124 000 000 189 043 000 3979: 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n raken- 3980: nerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) ...................... . 713 100 000 119 935 000 3981: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus 3982: työministeriön osalta (arviomääräraha) ..................... . 410 900 000 69 108 000 3983: 28 Pääluokka 35 3984: 3985: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 9 561002 000 1608 045 000 3986: 02. Pal~kap~~u.~teinen työllistämistuki valtionhallinnolle 3987: (arv10maararaha) ........................................................ 208 000 000 34 983 000 3988: 21. Trövoi~~-~siain paikallishallinnon toimintamenot 3989: (surtomaararaha 2 v) .................................................. 669 202 000 112 552 000 3990: 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) 68 800 000 11 571 000 3991: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut 3992: (arviomääräraha) ........................................................ 789 000 000 132 700 000 3993: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayh- 3994: tymille (arviomääräraha) ............................................ 610 000 000 102 595 000 3995: 31. Valtion korvaus kunnille kuntoottavan työtoiminnan 3996: järjestämisestä (arviomääräraha) ................................ 32 000 000 5 382 000 3997: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien 3998: opintososiaaliset edut (arviomääräraha) ..................... 557 000 000 93 681 000 3999: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) ............................ 5 588 000 000 939 834 000 4000: 63. Valt.ion~J?.u ..työttömyyden lieventämiseen 4001: (arv10maararaha) ........................................................ 845 000 000 142 119 000 4002: 64. T~?llisy.~~~.erusteiset siirtomenot investointeihin 4003: (surtomaararaha 3 v) .................................................. 85 000 000 14 296 000 4004: 65. Muuttoturva (arviomääräraha) ................................... 15 000 000 2 523 000 4005: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi 4006: (siirtomääräraha 3 v) .................................................. 94 000 000 15 810 000 4007: 4008: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 354 335 000 59595 000 4009: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoi- 4010: minta valtion osalta (arviomääräraha) ....................... . 37 835 000 6 363 000 4011: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien 4012: henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosi- 4013: aali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin 4014: (arviomääräraha) ....................................................... . 67 200 000 11 302 000 4015: 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 4016: (arviomääräraha) ....................................................... . 249 300 000 41 929 000 4017: 4018: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 124 553 000 20948 000 4019: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) ............................... . 20 000 000 3 364000 4020: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) ................................... . 100 000 000 16 819 000 4021: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) ................. . 4 553 000 766 000 4022: 4023: 4024: 4025: 4026: Pääluokka 35 4027: 4028: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN 4029: HALLINNONALA 3 638 774 000 611998 000 4030: 4031: 01. Ympäristöministeriö 104 222 000 17 529 000 4032: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 104 222 000 17 529 000 4033: Pääluokka 35 29 4034: 4035: 10. Ympäristön suojelu 125150 000 21049 000 4036: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 10000 000 1 682 000 4037: 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) ........ . 5 000 000 841 000 4038: 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 31 750 000 5 340 000 4039: 64. YmJ?äri~!~~suojeluinvestointien korkotuki 4040: (~tomaararaha) ....................................................... . 5 900000 992 000 4041: 65. Oljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto 4042: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 15 000 000 2 523 000 4043: 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen 4044: maissa (siirtomääräraha 3 v) ...................................... . 13 000 000 2 186 000 4045: 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 44500 000 7 484 000 4046: 4047: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 271830000 45 719 000 4048: 22. L~?nno~~u~jelualueiden hoito ja kunnossapito 4049: (snrtomaararaha 3 v) ................................................. . 80 330 000 13 511 000 4050: 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön 4051: ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) .............................. . 7 500 000 1 261 000 4052: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset 4053: (arviomääräraha) ....................................................... . 5 000 000 841 000 4054: 63. E~~ät lu?~~?nsuojeluun liittyvät korvaukset 4055: (snrtomaararaha 3 v) ................................................ .. 69 000 000 11 605 000 4056: 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon 4057: (siirtomääräraha 3 v) ................................................. . 5 000000 841 000 4058: 7 4. L~_onno~~u~jelualueiden talonrakennustyöt 4059: (snrtomaararaha 3 v) ................................................. . 3 000 000 505 000 4060: 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen 4061: (siirtomääräraha 3 v) ................................................ .. 102 000 000 17 155 000 4062: 4063: 30. Asumisen edistäminen 2 510 000 000 422152 000 4064: 54. Asumistuki (arviomääräraha) .................................... . 2 510 000 000 422 152 000 4065: 60. Siirto valtion asuntorahastoon 4066: 4067: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 321399 000 54 055 000 4068: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 320 899 000 53 971 000 4069: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 500 000 84000 4070: 4071: 50. Ympäristölupavirastot 26490 000 4455 000 4072: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 490 000 4 455 000 4073: 4074: 60. Suomen ympäristökeskus 124 835 000 20996 000 4075: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 124 835 000 20 996 000 4076: 4077: 70. Valtion asuntorahasto 20438 000 3 437 000 4078: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 438 000 3 437 000 4079: 4080: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 134 410 000 22 606 000 4081: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v) 54000 000 9 082 000 4082: 30 Pääluokka 36 4083: 4084: 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 26 400 000 4440 000 4085: 26. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) ..................... . 2 260 000 380 000 4086: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympä- 4087: ristöministeriön osalta (arviomääräraha) ................... . 28 800 000 4844000 4088: 63. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja 4089: luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) ..... . 15 000 000 2 523 000 4090: 65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ...................... . 7 950 000 1 337 000 4091: 4092: 4093: 4094: 4095: Pääluokka 36 4096: 4097: 36. VALTIONVELAN KOROT 24 440 000 000 4110 513 000 4098: 4099: 01. Euromääräisen velan korko 20 560 000 000 3457 944 000 4100: 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) 20 560 000 000 3 457 944 000 4101: 4102: 03. Valuuttamääräisen velan korko 3 782 000 000 636 087 000 4103: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) 3 782 000 000 636 087 000 4104: 4105: 09. Muut menot valtionvelasta 98000 000 16 482 000 4106: 21. Pal~kioq~ .~uut menot valtionvelasta 4107: (arvtomaararaha) ....................................................... . 98 000 000 16 482 000 4108: 4109: 4110: 4111: 4112: Pääluokka 37 4113: 4114: 37. VALTIONVELANVÄHENTÄMINEN 12 568 000 000 2 113 786 000 4115: 4116: 01. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta 12 568 000 000 2 113 786 000 4117: 94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha) 12 568 000 000 2 113 786 000 4118: 4119: 4120: Määrärahojen kokonaismäärä: 4121: 209 171 735 000 mk 4122: 35 180 160 000 € 4123: 31 4124: 4125: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 4126: YLEISTÄ 4127: Brutto- ja nettobudjetointi 4128: 4129: Valtion talousarviossa noudatetaan pääsään- 3) maksullista toimintaa harjoittavan viras- 4130: tönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on ta- ton toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät 4131: lousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu tulot ja siitä aiheutuvat menot, sekä 4132: poikkeus pääsäännöstä. 4) viraston vastuulla toteutettavasta tutki- 4133: Talousarviossa voidaan nettobudjetoida mus- tms. yhteishankkeesta tuloina saatavat 4134: 1) uusista valtionlainoista saatavat tulot ja muiden hankeosapuolten maksuosuudet ja 4135: valtionvelan kuoletukset; hankkeesta aiheutuvat menot. 4136: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, emis- Tapauksissa 2)-4) on ao. toimintameno- 4137: siovoitot ja pääomavoitot sekä valtionlainoista määrärahan perustelujen päätösosassa netto- 4138: aiheutuvat korkomenot, emissioalennukset ja budjetointia koskeva maininta. 4139: pääomatappiot; Nettobudjetoitavia tuloja eivät ole verot, ve- 4140: 3) viraston ja laitoksen toiminnasta kertyvät ronluonteiset maksut tai sakkomaksut Netto- 4141: tulot ja siitä aiheutuvat menot; budjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla 4142: 4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä siirtomenot tai niiden palautukset lukuun otta- 4143: myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion os- matta lain nojalla maksettavaa maksuvalmius- 4144: tajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvel- suoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen pa- 4145: voitteet; lautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua 4146: 5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle val- 4147: maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus tionapujärjestelmän määräytymisperusteiden 4148: valtiolle; mukaan tulevaa määrää, eivätkä sijoitusmenot 4149: 6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja tai omaisuuden myyntitulot lukuunottamatta 4150: kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujär- osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitok- 4151: jestelmän määräytymisperusteiden mukaan tu- sen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuu- 4152: leva määrä. den hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyn- 4153: Viraston toiminnasta kertyvien tulojen ja sii- tiä. 4154: tä aiheutuvien menojen nettobudjetoinnissa Nettobudjetoidun toimintamenomomentin 4155: voidaan erottaa seuraavat tapaukset: menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä 4156: 1) toimintamenomomentin vakiosisällön ku- ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosi- 4157: vauksessa mainitut virastolle työnantajana sällön mukaiset menot. 4158: maksettavat tulot ja irtaimen omaisuuden Nettootetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa 4159: myyntitulot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset, käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin 4160: työpaikkaruokaJoiden käytöstä saadut korva- ilman, että siitä on mainintaa luku- tai mo- 4161: ukset sekä viraston toimitilojen satunnaisesta menttiperusteluissa. 4162: luovuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilai- Toimintamenomäärärahan kanssa saa net- 4163: suuksia varten saadut tulot, jotka voidaan vä- toottaa myyntituotot sellaisesta irtaimesta 4164: hentää toimintamenoista, vaikka tästä ei olisi käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoite- 4165: mainintaa momentin perusteluissa, taan toimintamenomäärärahasta. Kiinteän 4166: 2) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai lai- omaisuuden, finanssisijoitusten (esim. osak- 4167: toksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheu- keet ym. arvopaperit) ja erillismomenteilta ra- 4168: tuvat menot, hoitettavan irtaimen käyttöomaisuuden myyn- 4169: tituottoja ei saa nettoottaa toimintamenomää- 4170: rärahan kanssa. 4171: 32 4172: 4173: Menomomentteja koskevat yleiset määräykset 4174: 4175: Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi tyvät sosiaaliturva- ja eläkemaksut ja muut 4176: tehtävän tai menojen laadun mukaan. henkilösivumenot 4177: Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja 4178: ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen toimin- 4179: tamenomäärärahat sekä eräät kulutusmenoihin Vakiosisältöiset menomomentit 4180: luettavat projektiluonteiset määrärahat. Tehtä- 4181: vän mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyt- Toimintamenomomenteille ja momenteille 4182: tää kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmu- 28, 70 ja 74-79 on määritelty sellaisia vakio- 4183: kaisesti aiheutuviin menoihin, ellei talousarvi- sisältöisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. mo- 4184: osta muuta johdu. menteille budjetoituja määrärahoja saa käyttää 4185: Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun ilman, että siitä on maininta ao. momentin pe- 4186: mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat mo- rusteluissa. V akiosisältöä sovelletaan vastaa- 4187: menttien numerotunnukset): vasti silloinkin, kun toimintamenojen tai mak- 4188: 1) kulutusmenot (01-29): menot, joiden vä- sullisen toiminnan nettobudjetointi on siirtänyt 4189: littömänä vastikkeena valtio saa varainhoito- menot tulopuolelle osaksi nettotuloarviota. 4190: vuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten Määrärahoja käytettäessä momenttien perus- 4191: työpanosta, tavaroita ja palveluksia, telut ovat vakiosisältömääritykseen nähden en- 4192: 2) siirtomenot (30-69): menot, joista valtio sisijaisessa asemassa. Siten momentin peruste- 4193: ei saa välitöntä vastiketta, luissa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sul- 4194: 3) sijoitusmenot (70-89): menot, joiden vä- kemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai 4195: littömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikut- täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla. 4196: teisia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, Jälkimmäisessä tilanteessa käyttötarkoitusten 4197: joista valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana täydentäminen ilmaistaan em. momenteilla 4198: varainhoitovuonna, ja "myös" -sanalla esim. seuraavasti: "Momentin 4199: 4) muut menot (90-99): edellä mainittuihin määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsulien 4200: pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten val- menojen maksamiseen." 4201: tionvelan hoitomenot 4202: Momentin määrärahaa saa käyttää ainoas- 4203: taan momentin numerotunnuksen osoittaman Toimintamenomäärärahat 4204: menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoi- 4205: Viraston toiminnasta aiheutuvat menot bud- 4206: hin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siir- 4207: jetoidaan yhtenä määrärahana menomomen- 4208: tomenoihin eikä siirtomenoihin tarkoitettua 4209: teille 21-27. Toimintamenomäärärahasta saa 4210: määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin 4211: maksaa viraston tai laitoksen laissa tai asetuk- 4212: perusteluissa ole määrätty toisin. 4213: sessa säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutuvia 4214: Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen 4215: palkkaus- ja muita kulutusmenoja, koneiden ja 4216: ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan 4217: kaluston sekä muun aineellisen tai aineettoman 4218: yleisempää määrärahaa (esim. toimintameno- 4219: käyttöomaisuuden hankintamenoja sekä muita 4220: momentin määrärahaa), vaikka kyseisen ylei- 4221: viraston toiminnasta välittömästi aiheutuneita 4222: semmän määrärahan perusteluissa mainittua 4223: menoja, kuten leasingkorkoja ym. korkomeno- 4224: yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu 4225: ja ja vahingonkorvauksia. Erillisinä menojen 4226: pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos 4227: laadun mukaisina määrärahoina on budjetoitu 4228: momentin perusteluissa on asiaa koskeva mai- 4229: siirtomenot, talonrakennus-ja maa- ja vesira- 4230: ninta. 4231: kennusinvestointimenot ja osakkeiden ja 4232: Milloin määrärahasta saa maksaa palkkoja 4233: osuuksien hankinta- ja lainananto- ym. finans- 4234: tai palkkioita, siitä maksetaan myös näihin liit- 4235: sisijoitusmenot sekä eräät poikkeuksellisen 4236: 33 4237: 4238: suuret kalustoinvestoinnit Näihin ei siten saa Valtion henkilöstön palkkauksia saadaan 4239: käyttää toimintamenomäärärahaa, ellei määrä- maksaa kulutusmenomomenteilta seuraavasti: 4240: rahan perusteluissa ole toisin määrätty. a) toimintameno- ja erityisiltä palkkausmo- 4241: Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta mää- menteilta (numerotunnus 01-03) ja 4242: rärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää b) muilta kulutusmenomomenteilta työsopi- 4243: viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksy- mussuhteisen henkilöstön ja valtion virka- 4244: mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ra- mieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tar- 4245: hoittamiseen sekä ao. hankkeiden tarjouksiin koitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen ni- 4246: osallistumisen edellyttämään rahoitukseen. mitettyjen virkamiesten palkkauksia, jos 4247: Toimintamenomomentille nettobudjetoidaan momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai pää- 4248: virastolle työnantajana maksettavat sairausva- tösosassa on niin määrätty sekä 4249: kuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivära- c) valtion virkamieslain mukaan valtioneu- 4250: hat silloin, kun virasto maksaa työntekijän pal- voston käytettäväksi asetetun virkamiehen 4251: kan sairaus- ja äitiysloman ajalta sekä saadut palkkaus saadaan maksaa kyseessä olevan hal- 4252: korvaukset työterveydenhuollon kustannuk- linnonalan ministeriön toimintamenomomen- 4253: siin. Lisäksi toimintamenomomentille netto- tilta. 4254: budjetoidaan viraston saarnat kohdassa "Brut- Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauk- 4255: to- ja nettobudjetointi" tarkoitetut irtaimen sia ei saa maksaa muilta kuin toimintameno-ja 4256: omaisuuden myyntitulot, työpaikkaruokaloi- palkkausmomenteilta. 4257: den käytöstä saadut korvaukset ja viraston saa- 04-07. Eläkkeet 4258: rnat vakuutus- ja vahingonkorvaukset. Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen 4259: Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat 4260: saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinai- 4261: mikäli viraston tai laitoksen maksullista toi- set eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläk- 4262: mintaa ei ole budjetoitu omaksi momentik- keet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset 4263: seen. avustukset. 4264: 16--18. Puolustusmateriaalin hankkiminen 4265: Momenteille on merkitty puolustusmateriaa- 4266: Menojen laadun mukaiset momentit lin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi 4267: momentille voidaan vähennyksenä merkitä vi- 4268: Kulutusmenot (01-29) raston saarnat puolustusmateriaalihankintoihin 4269: liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset, 4270: Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittö- vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perus- 4271: mänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuon- teluissa. 4272: na käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusme- 28. Maksullisen palvelutoiminnan kulutus- 4273: noihin luetaan valtion palveluksessa olevan menot 4274: henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosi- Momentille on merkitty ja momentin määrä- 4275: aaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja rahaa saa käyttää sellaisten muutoin toiminta- 4276: palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin menomomentilta maksettavien menojen mak- 4277: sekä sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston, samiseen, jotka selvästi ovat kohdistettavissa 4278: jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden talou- maksullisen palvelutoiminnan kulutusmenoik- 4279: dellinen pitoaika on lyhyt, hankintamenot sekä si. Maksullisen palvelutoiminnan menojen pe- 4280: muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai rustelut liittyvät kiinteästi ao. tulomomenttiin, 4281: toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole jonka perusteluissa on otettu huomioon myös 4282: luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. muut kuin erillismomentille merkittävät mak- 4283: Kulutusmenoihin luetaan myös ED-ohjelmi- sullisen palvelutoiminnan kustannukset. 4284: en vaatima tekninen apu. Maksullisen palvelutoiminnan momentin 4285: määrärahaa saa käyttää palkkauksiin vain, jos 4286: 34 4287: 4288: tätä koskeva valtuus mahdollisine henkilömää- 50-59. Valtionavut kotitalouksille ja yleis- 4289: rärajoituksineen on esitetty momentin peruste- hyödyllisille yhteisöille 4290: luissa. Momenteille on merkitty siirrot kotitalouk- 4291: sille (yksityisille kuluttajille) sekä valtionavut 4292: yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yh- 4293: distyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimer- 4294: kiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, 4295: Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille jul- yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutki- 4296: kisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalo- muslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele 4297: uksille ja yleishyödyllisille yhteisöille makset- liike- tai elinkeinoelämää. 4298: tavat valtionavut ja valtion välityksellä tapah- 60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion 4299: tuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 4300: varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin Momentille on merkitty siirrot talousarvion 4301: valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot 4302: ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista väli- kansaneläkelaitokselle. 4303: töntä tai suoranaista aineellista vastiketta, ku- 61-62. EU :n rakennerahasto-osuudet ja 4304: ten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. vastaavat valtion rahoitusosuudet 4305: Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtä- Momenteille on budjetoitu varainsiirrot Eu- 4306: vien toteuttamista. roopan unionin komission kanssa hyväksyttä- 4307: Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mu- vien EU:n rakennerahastojen tavoite- ja yhtei- 4308: kaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä söaloiteohjelmien mukaisten valtion omien ja 4309: koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty muiden hankkeiden EU :n rahoituksen suoritta- 4310: merkitsemään eri momenteille kuin kulutuk- miseen. EU:n osallistuminen ohjelmiin on 4311: seen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät merkitty momentille 61 ja vastaava valtion ra- 4312: valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa hoitus momentille 62. Kalatalouden ohjaami- 4313: siirron saajaryhmää, on esitetty jaottelu saaja- sen rahoitusvälineen rahoitusosuus on poik- 4314: ryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna keuksellisesti budjetoitu momentille 62 4315: käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitet- (30.41.62). Liikenne- ja viestintäministeriön 4316: tuihin siirtoihin. pääluokassa rakennerahastojen valtion rahoi- 4317: Momenteille 30--69 on budjetoitu korvauk- tusosuus on budjetoitu momenteille 31.24.21, 4318: set liiketoimintaa harjoittaville yksiköille nii- 31.30.21 ja 31.40.21. 4319: den yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävis- 63-65. Muut siirrot kotimaahan 4320: tä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle. Momenteille on merkitty sellaiset erittele- 4321: Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanva- mättömät siirrot, joiden jakamista kuntien, 4322: raiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken 4323: momenteille. ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa. 4324: 30-39. Valtionavut kunnille ja kuntayhty- 66-69. Siirrot ulkomaille 4325: mille ym. Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille 4326: Momenteille on merkitty kunnille ja kun- siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vas- 4327: tayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle tiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa 4328: suoritettavat valtionavut. menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehi- 4329: 40---49. Valtionavut elinkeinoelämälle tysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät 4330: Momehteille on merkitty elinkeinoelämän avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jä- 4331: edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksil- senmaksut sekä muut sellaiset avustusluontei- 4332: le ja yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä set jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät 4333: yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja toimintansa rahoitukseen tai välittävät edel- 4334: edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. leen avustuksina kolmansille tahoille. 4335: 35 4336: 4337: Sijoitusmenot (70-89) seen. Momenttien määrärahoja saa käyttää 4338: myös uudisrakennustöiden ja perusparannus- 4339: Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolus- töiden suunnittelusta ja sen edellyttämien kon- 4340: tusmateriaalin ja sellaisten koneiden, laitteiden sulttipalvelusten ostoista aiheutuvien menojen 4341: ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai maksamiseen, lukuunottamatta sitä hankkeit- 4342: joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankin- tain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vas- 4343: tamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesira- taavat palkkausmenot on merkitty toiminta- 4344: kenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, menomomentille. 4345: maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kus- 4346: sekä lainananto. tannusarviot vastaavat rakennuskustannusin- 4347: Reaalisijoitukset (70-79) deksin pistelukua 110 (1995=100). Jos hank- 4348: Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion keesta on tehty urakkasopimus, kustannusar- 4349: käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät vio perustuu sopimukseen. Kustannusarviot 4350: jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdal- eivät sisällä arvonlisäveroa. 4351: la esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden 77-79. Maa- ja vesirakennukset 4352: ja kaluston hankintamenot on merkitty mo- Momenteille on merkitty ja niiden määrära- 4353: menteille 70-73. Talonrakennukset on mer- hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukais- 4354: kitty momenteille 74--76 ja muut rakennus- ten muista valtion rakennustöistä kuin talonra- 4355: työt momenteille 77-79. kennuksista aiheutuvien muun kuin vakinai- 4356: 70-73. Kaluston hankinta sesti virkaan nimitetyn henkilöstön 4357: Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot palkkausmenojen ja muiden menojen maksa- 4358: on budjetoitu toimintamenomomentille (21- miseen. Tällaisia töitä voivat olla esim. yleis- 4359: 27), on tälle yleensä sisällytetty myös määrära- ten teiden, rautateiden, satamien, kanavien ja 4360: hat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden siltojen rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maan- 4361: hankintaan. kuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koski- 4362: Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, en ja vesiväylien perkaamis-, uittoväylien ra- 4363: kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuk- kentamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt. 4364: sellinen hankintamenettely) voidaan momen- Momenttien määrärahoja saa käyttää myös 4365: tilla erikseen määriteltävän kaluston hankinta- mainitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta 4366: menot budjetoida momentille 70 (Kaluston ja sen edellyttämien konsulttipalvelusten os- 4367: hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää maini- toista aiheutuvien menojen maksamiseen, lu- 4368: tunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn kuunottamatta sitä hankkeittain erittelemätön- 4369: hallinnonalan) toiminnan edellyttämien konei- tä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausme- 4370: den, laitteiden ja kaluston hankintamenojen not on merkitty toimintamenomomentille. 4371: maksamiseen. 4372: 74--76. Talonrakennukset 4373: Momenteille on merkitty ja niiden määrära- Lainat ja muut finanssisijoitukset (80-89) 4374: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukai- 4375: sista valtion uudisrakennustöistä ja rakennus- 80-86. Valtion varoista myönnettävät lai- 4376: ten perusparannustöistä aiheutuvien tarpeellis- nat 4377: ten muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn Momenteille on merkitty valtion varoista 4378: henkilöstön palkkausmenojen ja muiden ra- myönnettävät lainat. 4379: kentamismenojen maksamiseen. Perusparan- 87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 4380: nuksiksi katsotaan sellaiset muutos- tai kor- Momentille on merkitty maa-alueiden, ra- 4381: jaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo li- kennusten ja kiinteistöjen ostomenot. 4382: sääntyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää 88-89. Muut finanssisijoitukset 4383: myös rakennusten turva- ja muista teknisistä Momenteille on merkitty osakkeiden ja arvo- 4384: järjestelmistä aiheutuvien menojen maksami- papereiden ostomenot, sijoitukset valtio- 4385: 36 4386: 4387: nenemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssi- 93-94. Valtionvelan nettokuoletukset ja ve- 4388: sijoitukset. lanhallinta 4389: ~omenteille on merkitty euro- ja valuutta- 4390: ~uutmenot(90--99) määräisen velan nettokuoletukset, pääomatap- 4391: piot ja emissiotappiot nettoutettuina. 4392: ~uihin menoihin luetaan valtionvelan korot 95-99. ~uut ja erittelemättömät menot 4393: sekä muut kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin ~omenteille on merkitty edellä luokittele- 4394: kuulumattomat menot. mattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen 4395: 90--92. Valtionvelan korot tarkoitetut menot. 4396: ~omenteille on merkitty euro- ja valuutta- 4397: määräisen velan korot. 4398: 37 4399: 4400: 4401: 4402: 4403: TULOARVIOT 4404: 4405: 4406: 4407: 4408: Osasto 11 4409: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 4410: 4411: 4412: Selvitysosa: 4413: Osaston tulot luvuittain vuosina 1999-2001 4414: V. 1999 v.2000 v.2001 4415: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000----2001 4416: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 4417: 4418: 4419: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella 4420: kannettavat verot 63 717 696 70 001 000 74695 000 4694000 7 4421: 04. Liikevaihdon perusteella kannetta- 4422: vat verot ja maksut 55 653 521 57 665 000 62 120 000 4455 000 8 4423: 08. Valmisteverot 26 962 416 27 614000 27 630 000 16 000 0 4424: 10. Muut verot 11 629 353 11 050 000 12 475 000 1 425 000 13 4425: 19. Muut veronluonteiset tulot -30 050 35 000 49 000 14000 40 4426: Yhteensä 157932 936 166 365 000 176 969 000 10 604 000 6 4427: 4428: 4429: 4430: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 4431: 4432: 01. Tulo- ja varallisuusvero Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- 4433: Momentille arvioidaan kertyvän nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 4434: 71 645 000 000 mk. vuoden 2001 veroasteikkolaiksi ja laiksi tulo- 4435: verolain muuttamisesta. Esitysten arvioidaan 4436: 38 11.04 4437: 4438: alentavan vuositasolla tuloverojen tuottoa Vero on 29% korkotulojen määrästä. Kaikki- 4439: kaikkiaan noin 6,4 mrd. markalla voimassa en pankkitalletusten verovapaus poistui 4440: oleviin veroperusteisiin verrattuna. Tästä val- 1.6.2000 lukien, mikä lisää veron tuottoa arvi- 4441: tion tuloveron kertymää alentava vaikutus on olta noin 300 milj. markalla. 4442: vuositasolla yhteensä 5 690 milj. mk, johon si- 4443: sältyy 1 350 milj. markan inflaatiotarkistus. 2001 talousarvio 900 000 000 4444: Yhteisöiltä on arvioitu kertyvän tuloveroa 2000 talousarvio 750 000000 4445: valtiolle vajaat 26 mrd. mk. 1999 tilinpäätös 556 525 668 4446: 4447: 2001 talousarvio 71 645 000 000 4448: 03. Perintö- ja lahjavero 4449: 2000 talousarvio 67 201 000 000 4450: Momentille arvioidaan kertyvän 4451: 2000 lisätalousarvio 5 000 000000 2 150 000 000 mk. 4452: 1999 tilinpäätös 61 250 849 908 S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja 4453: lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä olevaan pe- 4454: 02. Korkotulojen lähdevero rintöveroasteikkoon. 4455: Momentille arvioidaan kertyvän 4456: 900 000 000 mk. 2001 talousarvio 2 150 000 000 4457: Se l v i t y s o s a : V ero perustuu korkotulo- 2000 talousarvio 2 050 000 000 4458: jen lähdeverosta annettuun lakiin (155011992). 1999 tilinpäätös 1 910 320 530 4459: 4460: 4461: 4462: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 4463: 4464: 01. Arvonlisävero 2001 talousarvio 59 550 000 000 4465: Momentille arvioidaan kertyvän 2000 talousarvio 55 280 000 000 4466: 59 550 000 000 mk. 2000 lisätalousarvio 1 050 000 000 4467: Se l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisä- 1999 tilinpäätös 53 328 718 517 4468: verolakiin (150111993). Veron määrä on pää- 4469: sääntöisesti 22 % veron perusteesta. Elintar- 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava 4470: vikkeiden vero on 17 %. Lääkkeiden, kirjojen, vero 4471: elokuvien, liikunta- ja majoituspalvelujen, Momentille arvioidaan kertyvän 4472: yleisradion lupamaksutulojen, henkilökulje- 2 040 000 000 mk. 4473: tusten sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien Se l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin 4474: pääsymaksujen vero on 8 %. eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve- 4475: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- rosta (66411966). Veron määrä on 22 % vakuu- 4476: tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke- tussopimuksen mukaisesta vakuutusmaksusta, 4477: laitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttami- johon vero ei sisälly. V erosta on vapautettu 4478: sesta vuonna 2001, jonka mukaan kansanelä- henkilö-, luotto- ja jälleenvakuutussopimuk- 4479: kelaitokselle tuloutetaan vuonna 2001 seen tai potilasvahinkolain mukaiseen vakuu- 4480: arvonlisäveron tuotosta 2 400 000 000 mk. tussopimukseen perustuvat vakuutusmaksut 4481: Kunnille arvonlisäverolain 130 §:n nojalla sekä ulkomaanliikenteen tavaran kuljetusten ja 4482: palautettavan arvonlisäveron määräksi on arvi- kuljetusvälineiden vakuutussopimuksiin pe- 4483: oitu 5 160 000 000 mk. rustuvat vakuutusmaksut 4484: 11.08 39 4485: 4486: 2001 talousarvio 2 040000 000 tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelle- 4487: 2000 talousarvio 1 890 000 000 taan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, 4488: 1999 tilinpäätös 1 854 717 280 joka määrätään vuoden 2000 liikevaihdon pe- 4489: rusteella. Apteekkimaksutaulukon tarkistami- 4490: 03. Apteekkimaksut nen edellyttää apteekkimaksusta annetun lain 4491: Momentille arvioidaan kertyvän 2 §:n 1 momentissa mainittujen liikevaihtoryh- 4492: 530 000 000 mk. mien ja liikevaihdon alarajojen kohdilla olevi- 4493: Selvitysosa: Tulot ovat apteekkimak- en apteekkimaksun markkamäärien tarkistami- 4494: susta annetun lain (148/1946) mukaisia mak- sesta annetun valtioneuvoston päätöksen (22/ 4495: suja. 2000) muuttamista. 4496: Apteekkimaksutaulukkoa on tarkoitus tar- 4497: kistaa vuonna 2001 siten, että tarkistus perus- 2001 talousarvio 530000 000 4498: tuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muu- 2000 talousarvio 495 000000 4499: tokseen vuodesta 1997 vuoteen 1998 ja että 1999 tilinpäätös 470 085 091 4500: 4501: 4502: 08. Valmisteverot 4503: 4504: 01. Tupakkavero Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat 4505: Momentille arvioidaan kertyvän vuoden 1999 verotustietoihin ja Stakesin kulu- 4506: 3 550 000 000 mk. tusennusteisiin. Alkoholijuomien kokonaisku- 4507: Se l v i t y s osa : Vero perustuu tupakkave- lutuksen arvioidaan kasvavan 3,6 % vuodesta 4508: rolakiin (147011994). Veron määrä on 50% 1999 vuoteen 2001. Väkevän alkoholin kulu- 4509: savukkeiden, 22 % sikareiden, 48 % piippu- ja tuksen arvioidaan kasvavan noin 3,1 % vuo- 4510: savuketupakan ja 50 % savukkeiksi käärittä- desta 1999. Viinien kulutuksen arvioidaan kas- 4511: vän hienaksi leikatun tupakan sekä 60 % savu- vavan vuoden 1999 tasosta, mikä aiheutuu 4512: kepaperin vähittäismyyntihinnasta. Lisäksi sa- osittain arvioidusta siiderin kulutuksen kas- 4513: vukkeista kannetaan veroa 90 mk/1 000 kappa- vusta. Miedon oluen kulutuksen arvioidaan 4514: leelta ja piippu- ja savuketupakasta sekä laskevan ja vahvan oluen kulutuksen pysyvän 4515: savukkeiksi käärittävästä tupakasta 21 ,50 mk/ vuoden 1999 tasolla. 4516: kg. Kertakäyttöpakkauksista suoritettavan lisä- 4517: Savukkeiden kulutuksen on arvioitu nouse- veron määräksi on arvioitu 70 milj. mk. 4518: van 0,1 %, sikarien kulutuksen 1 %ja muiden 4519: tupakkatuotteiden noin 0,1 %. Vähittäismyyn- 2001 talousarvio 7 700 000 000 4520: tihintojen arvioidaan nousevan yleisen kustan- 2000 talousarvio 7 350 000 000 4521: nustason mukaisesti. 1999 tilinpäätös 7 453 645 908 4522: 4523: 2001 talousarvio 3 550 000 000 05. Virvoitusjuomavero 4524: 2000 talousarvio 3 474000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 4525: 1999 tilinpäätös 3 367 001 685 195 000 000 mk. 4526: Selvitysosa: Vero perustuu makeis- ja 4527: 04. Alkoholijuomavero virvoitusjuomaverolakiin ( 1474/1994). Perus- 4528: Momentille arvioidaan kertyvän veron määrä on 27 penniä litralta. Lisäksi tuot- 4529: 7 700 000 000 mk. teen pakkauksesta riippuen virvoitusjuomista 4530: Selvitysosa : Vero perustuu alkoholi- voidaan kantaa lisäveroa 1 tai 4 markkaa litral- 4531: ja alkoholijuomaverolakiin (14711 1994). ta. 4532: 4533: 4 2091941 4534: 40 11.10 4535: 4536: Virvoitusjuomaveron alaisten tuotteiden ku- neiden valmisteverosta annettuun lakiin (1472/ 4537: lutuksen arvioidaan säilyvän vuoden 1999 ta- 1994) ja asetukseen (154711994) sekä lakiin 4538: solla. Lisäveron tuotoksi on arvioitu 7 milj. sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteve- 4539: mk. rosta (1260/ 1996). 4540: 2001 talousarvio 195 000 000 Polttoaineiden kulutusarviot perustuvat 4541: 2000 talousarvio 190 000 000 kauppa- ja teollisuusministeriön ja öljyalan ku- 4542: lutusennusteisiin. Kulutusarviossa on otettu 4543: 1999 tilinpäätös 193 580 732 4544: huomioon polttoaineen veroton käyttö sähkön 4545: tuotannossa. 4546: 07. Energiaverot 4547: Momentille arvioidaan kertyvän 4548: 2001 talousarvio 16 185 000 000 4549: 16 185 000 000 mk. 4550: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 2000 talousarvio 16 600 000 000 4551: muutettu. Vero perustuu nestemäisten po1ttoai- 1999 tilinpäätös 15 765 120 116 4552: 4553: 4554: 4555: 10. Muut verot 4556: 4557: 01. Leimavero 2001 talousarvio 6 700 000 000 4558: Momentille arvioidaan kertyvän 5 000 000 2000 talousarvio 6 000 000 000 4559: mk. 2000 lisätalousarvio 400 000 000 4560: S e l v i t y s o s a : Vero perustuu leimavero- 1999 tilinpäätös 6115 397 498 4561: lakiin (66211943). 4562: 04. Moottoriajoneuvovero 4563: 2001 talousarvio 5 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 4564: 2000 talousarvio 10 000 000 1 190 000 000 mk. 4565: 1999 tilinpäätös -68 963 514 Se l v i t y s osa : Vero perustuu moottori- 4566: ajoneuvoverolakiin (72211966). 4567: 03. Autovero 4568: Momentille arvioidaan kertyvän 2001 talousarvio 1 190 000 000 4569: 6 700 000 000 mk. 2000 talousarvio 1 090 000 000 4570: Se l v i t y s osa : Vero perustuu autoveros- 1999 tilinpäätös 1 101 209 654 4571: ta annettuun lakiin (148211994). Veron määrä 4572: on henkilöauton verotusarvo vähennettynä 05. V arainsiirtovero 4573: 4 600 markalla. Vähäpäästöisten henkilöauto- Momentille arvioidaan kertyvän 4574: jen veroa on lievennetty myöntämällä niille 2 500 000 000 mk. 4575: edellä sanotun lisäksi 4 500 markan suuruinen Se l v i t y s osa : Vero perustuu varainsiir- 4576: vähennys. Pakettiautojen vero on 35 % niiden toverolakiin (93111996). Vero on 4 % kiinteis- 4577: verotusarvosta. Tuottoarviossa on otettu huo- töjen ja 1,6 % arvopapereiden luovutushinnas- 4578: mioon taksi- ja invalidiautoille suoritettava ve- ta. 4579: ronpalautus, jonka määräksi on arvioitu 4580: 150 000 000 mk. 2001 talousarvio 2 500 000 000 4581: Arviot henkilö- ja pakettiautojen myynneistä 4582: 2000 talousarvio 2 050 000 000 4583: perustuvat autoalan vuoden 2001 tuonti- ja 4584: myyntiennusteisiin. 1999 tilinpäätös 2 583 854 627 4585: 11.19 41 4586: 4587: 06. Arpajaisvero kertaa merkitty rekisteriin viimeistään 31 päi- 4588: Momentille arvioidaan kertyvän vänä joulukuuta 1993 ja 700 markkaa ajoneu- 4589: 535 000 000 mk. vosta, joka on merkitty rekisteriin edellä mai- 4590: Selvitysosa: Vero perustuu arpajaisve- nitun päivän jälkeen. 4591: rolakiin (552/1992). Hallitus antaa eduskun- 4592: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 2001 talousarvio 1 345 000 000 4593: arpajaisverolain muuttamisesta. Esityksen mu- 2000 talousarvio 1 270 000 000 4594: kaan peliautomaattien, pelien ja pelilaitteiden 1999 tilinpäätös 1 245 328 523 4595: pitämisestä muualla kuin arpajaisverolainsää- 4596: dännössä tarkoitetussa pelikasinossa suoritet- 08. Jätevero 4597: tavan arpajaisveron määrä korotettaisiin kol- 4598: Momentille arvioidaan kertyvän 4599: mesta prosentista viiteen prosenttiin. Toimen- 4600: 200 000 000 mk. 4601: piteen arvioidaan lisäävän veron tuottoa 65 4602: Selvitysosa: Vero perustuu jäteverola- 4603: milj. mk. kiin (495/1996). Veron määrä on 90 mk ylei- 4604: 2001 talousarvio 535 000 000 selle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. 4605: 2000 talousarvio 440 000 000 Verosta on vapautettu mm. maa- ja kiviainek- 4606: 1999 tilinpäätös 450 185 913 set, voimalaitosten rikinpoistojäte ja lentotuh- 4607: ka, siistausjäte, kaatopaikalla enintään vuoden 4608: ajan väli varastoitavat jätteet sekä kaatopaikal- 4609: 07. Ajoneuvovero 4610: la kompostoitava biojäte ja puhdistamoliete. 4611: Momentille arvioidaan kertyvän 4612: 1 345 000 000 mk. 4613: Selvitysosa: Vero perustuu ajoneuvo- 2001 talousarvio 200 000 000 4614: verosta annettuun lakiin (1111 /1996). Veron 2000 talousarvio 190 000 000 4615: määrä on 500 markkaa autosta, joka on ensi 1999 tilinpäätös 202 340 552 4616: 4617: 4618: 4619: 19. Muut veronluonteiset tulot 4620: 4621: 02. Lästimaksut Maksu on 25 penniä kilolta. Öljyjätemaksulla 4622: Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 rahoitettavat vastaavat menot on merkitty mo- 4623: mk. menteille 35.10.60 ja 65. 4624: Se l v i t y s osa : Lästimaksu perustuu la- 4625: kiin (189/1936) ja asetukseen (468/1954) lästi- 2001 talousarvio 20 000 000 4626: maksusta. Vastaavat menot on merkitty mo- 2000 talousarvio 20 000 000 4627: mentille 31.32.50. 1999 tilinpäätös 18 770 543 4628: 4629: 2001 talousarvio 4000 000 09. Muut verotulot 4630: 2000 talousarvio 5 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 25 000 000 4631: 1999 tilinpäätös 3 912 242 mk. 4632: Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun- 4633: 08. Öljyjätemaksu nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 4634: Momentille arvioidaan kertyvän 20 000 000 laiksi tonnistoverosta. Momentille tuloutetaan 4635: mk. kaikki sellaiset verot ja veronluonteiset tulot, 4636: Se l v i t y s osa : Öljyjätemaksu perustuu joiden osalta ei ole katsottu kertymän vähäi- 4637: öljyjätemaksusta annettuun lakiin (846/1996). syyden vuoksi tarpeelliseksi pitää omaa tulo- 4638: 42 11.19 4639: 4640: momenttia. Momentille kertyy edellä todetun 2001 talousarvio 25 000000 4641: tonnistoveron lisäksi lähinnä ennen vuotta 2000 talousarvio 10 000 000 4642: 2001 voimassa olleiden veroperusteiden mu- 1999 tilinpäätös -52 732 826 4643: kaisia veroja ja maksuja. 4644: 43 4645: 4646: 4647: 4648: 4649: Osasto 12 4650: SEKALAISET TULOT 4651: 4652: 4653: Selvitysosa: 4654: 4655: Osaston tulot luvuittain vuosina 1999-2001 4656: v. 1999 v.2000 v.2001 4657: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000--2001 4658: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 000 mk 1000 mk % 4659: 4660: 4661: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 33 664 9 500 9 500 4662: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 490 832 480 300 465 550 - 14 750 -3 4663: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 191 474 722 279 937 100 214 821 30 4664: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 49157 8 650 9150 500 6 4665: 28. Valtiovarainministeriön hallinnon- 4666: ala 16 504 371 10 847 773 11 016 932 169 159 2 4667: 29. Opetusministeriön hallinnonala 2 357 572 2 393 670 2 467 050 73 380 3 4668: 30. Maa- ja metsätalousministeriön 4669: hallinnonala 3 407 214 5 138 585 4 725 290 - 413 295 -8 4670: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön 4671: hallinnonala 177 290 23 133 20172 -2 961 -13 4672: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön 4673: hallinnonala 960 542 107 120 131 250 24130 23 4674: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hal- 4675: linnonala 2 307 530 2 099 550 2 065 100 -34 450 -2 4676: 34. Työministeriön hallinnonala 536000 771 100 733 620 -37 480 -5 4677: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 28 444 24000 28 940 4940 21 4678: 39. Muut sekalaiset tulot 22 576 954 4227 100 4035 100 - 192 000 -5 4679: Yhteensä 50 621043 26852 760 26644 754 -208 006 -1 4680: 4681: 4682: 4683: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 4684: 4685: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tu- Selvitysosa: Tulot kertyvät markka- ja 4686: lot valuuttamääräisten pankkitilien korkotuloista, 4687: Momentille arvioidaan kertyvän 9 500 000 kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja 4688: mk. maksuosuuksien sekä kehitysavun palautuk- 4689: 44 12.25 4690: 4691: sista sekä muista tuloista, joita ei ole nettootet- 2001 talousarvio 9 500 000 4692: tu hallinnonalan menomomenteille. 2000 talousarvio 9 500 000 4693: 1999 tilinpäätös 33 663 957 4694: 4695: 4696: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 4697: 4698: 01. Tuomioistuintulot vankilan nettobudjetoinnin johdosta siirtona 4699: Momentille arvioidaan kertyvän momentille 25.50.21. Työtoiminnan tulot pe- 4700: 170 000 000 mk. rustuvat oikeusministeriön päätökseen ( 1369/ 4701: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat tuomio- 1993). 4702: istuinten ja eräiden oikeushallintoviranomais- 4703: ten suoritteista perittävistä maksuista annet- Tulojen arvioidaan kertyvän 4704: tuun lakiin (70111993) ja vastaavaan asetuk- seuraavasti: mk 4705: seen (774/1993) sekä kaupanvahvistaja- 4706: Työtoiminta 39 900 000 4707: asetukseen (95811996). Palvelussuhdeasunnot 10 100 000 4708: Vankien ylläpito- ja ruokakorvaukset 4 550 000 4709: 2001 talousarvio 170 000 000 Muut tulot 4000 000 4710: 2000 talousarvio 175 000 000 Yhteensä 58 550 000 4711: 1999 tilinpäätös 176 897 129 4712: 2001 talousarvio 58 550 000 4713: 47. Ulosottomaksut 2000 talousarvio 74300 000 4714: Momentille arvioidaan kertyvän 1999 tilinpäätös 69 205 892 4715: 235 000 000 mk. 4716: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat lakiin 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut 4717: ulosottomaksuista (3411995) ja vastaavaan tulot 4718: asetukseen (35/ 1995). Momentille arvioidaan kertyvän 2 000 000 4719: mk. 4720: 2001 talousarvio 235 000 000 Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat oikeus- 4721: 2000 talousarvio 230 000 000 ministeriön päätökseen oikeusministeriön ja 4722: 1999 tilinpäätös 242 654 585 eräiden hallinnonalalla toimivien virastojen 4723: suoritteista perittävistä maksuista (1369/ 4724: 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot 1993). 4725: Momentille arvioidaan kertyvän 58 550 000 4726: mk. 2001 talousarvio 2 000 000 4727: Selvitys osa : Tulojen vähennyksenä on 2000 talousarvio 1 000 000 4728: otettu huomioon 12 700 000 mk Satakunnan 1999 tilinpäätös 2 074 325 4729: 4730: 4731: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 4732: 4733: 75. Tulot poliisin lupapalveluista Se l v i t y s osa : Tulojen määrä perustuu 4734: Momentille arvioidaan kertyvän arvioituon keskeisten lupien määrään. Poliisin 4735: 195 000 000 mk. muun maksullisen palvelutoiminnan tulot on 4736: nettobudjetoitu momentille 26.75.21. 4737: 12.26 45 4738: 4739: 4740: 4741: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 mk): 4742: I999 2000 200I 4743: 4744: TUOTOT: 4745: Julkisoikeudelliset suoritteet I72 62I I92 000 I95 000 4746: KUSTANNUKSET: 4747: Erilliskustannukset 158 278 160 000 I60 000 4748: Osuus yhteiskustannuksista 35227 32 000 35 000 4749: Kustannukset yhteensä 193 505 192 000 I95 000 4750: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) -20 884 4751: 4752: 4753: 2001 talousarvio 195 000 000 Selvitysosa: 4754: 2000 talousarvio 192 000 000 4755: 1999 tilinpäätös 171 700 064 Tulojen arvioidaan kertyvän 4756: seuraavasti: mk 4757: 90. Rajavartiolaitoksen tulot Kauden 2000---2006 ohjelma: 4758: Momentille arvioidaan kertyvän 16 000 000 Tavoite I 384 500 000 4759: mk. Tavoite 2 293 420 000 4760: Selvitysosa: Interreg III ja Urban 40 680 000 4761: Yhteensä 7I8 600 000 4762: Tulojen arvioidaan kertyvän 4763: seuraavasti: mk 2001 talousarvio 718 600 000 4764: 2000 talousarvio 506 779 000 4765: Vuokrat II 500 000 1999 tilinpäätös 966 149 095 4766: Muonitus 500 000 4767: Muut tulot 4000 000 4768: Yhteensä I6 000 000 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan 4769: muut tulot 4770: Momentille arvioidaan kertyvän 7 500 000 4771: 2001 talousarvio 16 000 000 mk. 4772: 2000 talousarvio 16 000 000 Selvitysosa: 4773: 1999 tilinpäätös 16 679 222 4774: Tulojen arvioidaan kertyvän 4775: seuraavasti: mk 4776: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saata- 4777: vat tulot Lääninhallitusten lainanhoitomaksut 5 500 000 4778: Momentille arvioidaan kertyvän Muut tulot 2 000000 4779: 718 600 000 mk. Yhteensä 7 500 000 4780: 4781: 2001 talousarvio 7 500 000 4782: 2000 talousarvio 7 500 000 4783: 1999 tilinpäätös 4 611 044 4784: 46 12.27 4785: 4786: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 4787: 4788: 20. Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä, sullisista suoritteista annetun puolustusminis- 4789: kenttäkauppatoiminnasta ja rojaltimaksuista teriön päätöksen (932/1997) mukaan 4790: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavista 4791: 100 000 mk. suoritteista. Metsätalouden tavoitteet ja erittely 4792: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on ovat luvussa 27.91. 4793: muutettu. 4794: Tuloarvion mitoituksessa on otettu huomi- Tulojen ja menojen erittely: mk 4795: oon lisäyksenä suomalaisten rauhanturvajouk- 4796: Bruttotulot 27 000 000 4797: kojen kenttäkauppatoiminnasta kertyvät tulot Puutavaran myyntitulot 26 700 000 4798: ja vastaavat menot määrältään 20 000 000 mk. Muut metsätalouden tulot 300000 4799: Tuloarvion mitoituksessa on otettu huomioon Bruttomenot 19 000 000 4800: vähennyksenä irtaimen omaisuuden vuokraus- Toiminnan menot 19 000 000 4801: tulojen 17 000 000 mk ja niitä vastaavien Nettotulot 8 000 000 4802: vuokrauksesta aiheutuvien menojen siirto mo- 4803: mentille 27.1 0.21. 2001 talousarvio 8 000 000 4804: 2000 talousarvio 7 500 000 4805: Tulojen ja menojen erittely: mk 1999 tilinpäätös 12 266 785 4806: Bruttotulot 60 100 000 4807: Tulot suomalaisten rauhanturvajouk- 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen 4808: kojen kenttäkauppatoiminnasta 20 000 000 tulot 4809: Tulot irtaimen omaisuuden myynnis- Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 4810: tä ja rojaltimaksuista 40 100 000 50 000 mk. 4811: Bruttomenot 60 000 000 Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- 4812: Menot suomalaisten rauhanturva- mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai- 4813: joukkojen kenttäkauppatoiminnasta 20000 000 siin tarkoituksiin. 4814: Irtaimen omaisuuden hankintamenot 40 000000 4815: Se l v i t y s o s a : Rakennuslaitoksen tulot 4816: Nettotulot 100 000 4817: kertyvät valtion maksuperustelain ( 150/ 1992) 4818: 2001 talousarvio 100 000 nojalla puolustusministeriön hallinnonalan 4819: maksullisista suoritteista annetun puolustusmi- 4820: 2000 talousarvio 100 000 4821: nisteriön päätöksen (93211997) mukaan hin- 4822: 1999 tilinpäätös 2 018 083 noiteltavista suoritteista, joita puolustusvoi- 4823: mille tuotetaan omakustannushintaan ja ulko- 4824: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan met- puolisille liiketaloudellisin perustein. 4825: sätalouden tulot Tuloarvion mitoituksessa on otettu huomioon 4826: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 185 000 mk yhden henkilön palkkausmenojen 4827: 8 000 000 mk. siirtona momentille 32.10.22. 4828: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulos- 4829: mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai- tavoitteet on esitetty luvussa 27.92. 4830: siin tarkoituksiin. Tuloja saa käyttää myös 4831: puolustusvoimille tuotettuihin aluepalveluihin Tulojen ja menojen erittely: mk 4832: sekä luonnonvarojen hoitoon ja käyttöön liitty- 4833: viin ympäristönsuojelumenoihin. Bruttotulot 911 000 000 4834: Se l v i t y s o s a : Metsätalouden tulot ker- Tulot rakennuttamispalveluista 283 500 000 4835: tyvät valtion maksuperustelain (15011992) no- Tulot ylläpitovuokrista 317 400 000 4836: Tulot energiapalveluista 211 200 000 4837: jalla puolustusministeriön hallinnonalan mak- 4838: 12.28 47 4839: 4840: Vuokratulot ja käyttökorvaukset 99. Puolustusministeriön hallinnonalan 4841: asunnoista 43 100 000 muut tulot 4842: Asuntojen vuokratulot puolustus- Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 4843: voimilta 10 000 000 mk. 4844: Muut tulot palvelusten myynnistä 45 800 000 4845: Bruttomenot 910 950 000 4846: Nettotulot 50000 2001 talousarvio 1 000 000 4847: 2000 talousarvio 1 000 000 4848: 2001 talousarvio 50000 1999 tilinpäätös 34 742 274 4849: 2000 talousarvio 50000 4850: 1999 tilinpäätös 129 802 4851: 4852: 4853: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 4854: 4855: 07. Siirto valtion eläkerahastosta 2001 talousarvio 29 882 000 4856: Momentille siirretään 4 930 000 000 mk. 2000 talousarvio 29 973 000 4857: Se l v i t y s osa : Siirto perustuu valtion 1999 tilinpäätös 27 036 749 4858: eläkerahastosta annettuun lakiin (137211989). 4859: Tarkoituksena on, että valtion eläkerahaston 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauk- 4860: rahastointiaste saavuttaa TEL-järjestelmälle sista 4861: asetetun tavoitteen vuonna 2010. Momentille arvioidaan kertyvän 95 000 000 4862: mk. 4863: 2001 talousarvio 4 930 000 000 4864: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion vi- 4865: 2000 talousarvio 4 900 000000 rastoilta ja laitoksilta sekä valtion liikelaitok- 4866: 2000 lisätalousarvio -2 450 000 000 silta perittävistä Valtiokonttorin suorittamia 4867: 1999 tilinpäätös 7 750 000 000 tapaturmakorvauksia, taloudellisen tuen, lii- 4868: kennevahinko- sekä muita korvauksia vastaa- 4869: 23. Vaitiokonttorin tulot vista maksuista. Tuloarvion mitoituksessa on 4870: Momentille arvioidaan kertyvän 29 882 000 otettu huomioon tielaitoksen liikelaitostamisen 4871: mk. aiheuttama vähennys tuloihin ns. vanhojen 4872: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat lakiin korvausten osalta. 4873: valtiokonttorista (305/1991) ja valtiovarainmi- 4874: nisteriön päätökseen ( 1250/1993) valtiokont- 2001 talousarvio 95 000 000 4875: torin maksullisista suoritteista. 2000 talousarvio 103 000 000 4876: 1999 tilinpäätös 96 149 724 4877: Tulojen arvioidaan kertyvän mk 4878: seuraavasti: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista 4879: Momentille arvioidaan kertyvän 4880: Julkisoikeudelliset suoritteet 7 102 000 593 800 000 mk. 4881: Liiketaloudelliset suoritteet 13877000 4882: Muiden lakien nojalla maksulliset 2001 talousarvio 593 800 000 4883: suoritteet 8 903 000 2000 talousarvio 544 000 000 4884: Yhteensä 29 882 000 1999 tilinpäätös 543 818 212 4885: 48 12.28 4886: 4887: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskus- Se l v i t y s o s a : Momentille merkitään 4888: tannuksista metallirahojen ja niiden lyöntioikeuksien luo- 4889: Momentille arvioidaan kertyvän vuttamisesta samoin kuin käytöstä poistettujen 4890: 161 900 000 mk. metallirahojen myynnistä saatavien tulojen 4891: sekä metallirahojen hankkimisesta ja varas- 4892: 2001 talousarvio 161 900 000 toinnista sekä palautettavien metallirahojen ta- 4893: 2000 talousarvio 148 000 000 kaisinlunastamisesta aiheutuvien menojen ero- 4894: 1999 tilinpäätös 148 337 364 tus. Momentin määrärahasta voidaan maksaa 4895: eurorahojen valmistuksesta tehdyn sopimuk- 4896: sen mukaisesti 40 000 000 mk Rahapaja 4897: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien 4898: Oy:lle. Momentille merkitään myös juhlara- 4899: osuudet verotuskustannuksista hoista saatavien tulojen ja niistä aiheutuvien 4900: Momentille arvioidaan kertyvän 90 600 000 menojen erotus. 4901: mk. 4902: Menojen ja tulojen erittely: mk 4903: 2001 talousarvio 90 600 000 4904: 2000 talousarvio 83 000 000 Toiminnan erillismenot 33 800 000 4905: 1999 tilinpäätös 82 929 644 Toiminnan tulot 85 500 000 4906: Eurorahojen valmistus 40 000 000 4907: Varastointimenot 2 200 000 4908: 49. Tullilaitoksen tulot Nettotulot 9 500 000 4909: Momentille arvioidaan kertyvän 45 500 000 4910: mk. 2001 talousarvio 9 500 000 4911: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat tullila- 2000 talousarvio 23 000 000 4912: kiin (1466/1994) ja ympäristösuojelulain no- 1999 tilinpäätös 46 052 549 4913: jalla (86/2000) suoritettaviin polttonesteiden 4914: laadunvalvonnasta tullilaitokselle aiheutuvien 4915: kustannusten kattamiseen perittäviin tuloihin 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttami- 4916: sekä valtiovarainministeriön päätökseen tulli- sesta 4917: laitoksen suoritteiden maksullisuudesta ( 1019/ Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 000 4918: 1998). mk. 4919: Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät Osuuskun- 4920: Tulojen arvioidaan kertyvän ta EKA-yhtymän ja Osuusliike Elannon yri- 4921: seuraavasti: mk tyksen saneerauksesta annetun lain (4711993) 4922: mukaisten saneerausohjelmien mukaisesti val- 4923: Julkisoikeudelliset suoritteet 32 700 000 tiolle tulevista, tallettajien saamisten turvaami- 4924: Liiketaloudelliset suoritteet 7 600 000 sesta säästökassatoimintaa harjoittavassa 4925: Muu maksullinen palvelutoiminta 700 000 osuuskunnassa annettuun lakiin (136111993) 4926: Muut tulot 4 500 000 perustuvista suorituksista. 4927: Yhteensä 45 500 000 4928: 2001 talousarvio 40 000 000 4929: 2001 talousarvio 45 500000 4930: 2000 talousarvio 45 000 000 4931: 2000 talousarvio 52 300 000 4932: 1999 tilinpäätös 2 132 200 963 4933: 1999 tilinpäätös 44 992 321 4934: 90. Euroopan unionin traditionaalisten va- 4935: 51. Metallirahatulot rojen kantopalkkiot 4936: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa Momentille arvioidaan kertyvän 88 000 000 4937: 9 500 000 mk. mk. 4938: 12.29 49 4939: 4940: Se l v i t y s osa : Euroopan unionin neu- 2001 talousarvio 4 910 000 000 4941: voston tekemän päätöksen (88/376/EEC, EU- 2000 talousarvio 4 800 000 000 4942: RA TOM) mukaan jäsenvaltiot saavat vähentää 1999 tilinpäätös 4 570 017 031 4943: tilittäessään unionin puolesta kerättävät tulli tu- 4944: lot, maatalousmaksut ja sokerimaksut EU:lle 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan 4945: kertyneistä tuloista 10 % jäsenvaltioille aihe- muut tulot 4946: utuvien keruukustannusten kattamiseen. Momentille arvioidaan kertyvän 22 750 000 4947: mk. 4948: 2001 talousarvio 88 000 000 Selvitysosa: 4949: 2000 talousarvio 94000 000 4950: 1999 tilinpäätös 84 684 957 Tulojen arvioidaan kertyvän 4951: seuraavasti: mk 4952: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalau- Liikelaitosten puolesta maksettujen 4953: tukset lakkautuspalkkojen takaisinmaksut I 750 000 4954: Momentille arvioidaan kertyvän Vakuutuskorvausten regressit II 000 000 4955: 4 910 000 000 mk. Valtionperinnöt 7 000 000 4956: Se l v i t y s osa : Lain kuntien arvonlisäve- Muut tulot 3 000 000 4957: ropalautusten takaisinperinnästä (79/ 1994) Yhteensä 22 750 000 4958: mukaan kunnilta peritään takaisin täysimääräi- 4959: sesti edellisenä vuonna palaotetut arvonlisäve- 2001 talousarvio 22 750 000 4960: rot 2000 talousarvio 25 500 000 4961: 1999 tilinpäätös 978 151 634 4962: 4963: 4964: 29. Opetusministeriön hallinnonala 4965: 4966: 01. Opetusministeriön tulot Selvitysosa: Nettobudjetoitavina tu- 4967: Momentille arvioidaan kertyvän 9 000 000 loina on otettu huomioon ylioppilastutkinto- 4968: mk. lautakunnan suoritteista perittävät maksut 4969: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät opetusmi- (opetusministeriön päätös 966/ 1997). 4970: nisteriön ja sen maksupisteiden vuokratuloina, 4971: valtionapujen palautuksina, valtionavulla ra- Tulojen ja menojen erittely: mk 4972: hoitetun kaluston myyntituloina ja muina tu- 4973: Toiminnan tulot 3I 600 000 4974: loina. Toiminnan menot 3I 550 000 4975: Nettotulot 50000 4976: 2001 talousarvio 9 000 000 4977: 2000 talousarvio 10 000 000 2001 talousarvio 50000 4978: 1999 tilinpäätös 15 454 970 2000 talousarvio 50000 4979: 1999 tilinpäätös 1 504 584 4980: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot 4981: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 70. Opintotukitoiminnan tulot 4982: 50 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän 4983: 135 000 000 mk. 4984: 50 12.30 4985: 4986: Selvitysosa: S e l v i t y s o s a : Tuloista 18 500 000 mk 4987: arvioidaan kertyvän voittovaroista rakentami- 4988: Tulojen arvioidaan kertyvän seen myönnettyjen lainojen kuoletoksista ja 4989: seuraavasti: mk koroista. 4990: Vuonna 2001 maksettujen takaus- 2001 talousarvio 2 323 000 000 4991: vastuiden lyhennykset 4000 000 4992: Takausvastuusaatavien lisäys 109 000 000 2000 talousarvio 2 270 000 000 4993: Korkotulot 22 000 000 1999 tilinpäätös 2 201 551 487 4994: Yhteensä 135 000 000 4995: (91.) Valtion elokuvatarkastamon tulot 4996: 2001 talousarvio 135 000 000 4997: Selvitysosa: Momentti on poistettu ta- 4998: 2000 talousarvio 113 000 000 4999: lousarviostaja sen tulot on nettobudjetoitu mo- 5000: 1999 tilinpäätös 138 365 332 mentille 29.90.27. 5001: 5002: 88. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpa- 2000 talousarvio 620 000 5003: jaisten voittovaroista 1999 tilinpäätös 695 141 5004: Momentille arvioidaan kertyvän 5005: 2 323 000 000 mk. 5006: 5007: 5008: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 5009: 5010: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahas- 4 322 950 000 mk. EU:n yhteisen maatalous- 5011: ton tukiosastosta saatavat tulot politiikan uudistus on lisännyt Suomeen tulou- 5012: Momentille arvioidaan kertyvän tuvia tuloja. Tulokertymässä on otettu huomi- 5013: 4 322 950 000 mk. oon tuloutuvien tulojen lisäksi ne tulot, joista 5014: Se l v i t y s osa : EU :n yhteisen maatalous- EU :n toimielin tekee maksupäätöksen vuonna 5015: politiikan ja kalastuspolitiikan toteuttamiseksi 2001. Tulokertymästä arvioidaan 225 000 000 5016: Suomen osuudeksi EU:n maatalouden ohjaus- mk tulontuvan vuosina 1995-1999 tehtyjen 5017: ja tukirahaston tukiosastosta (EMOTR-T) ar- sopimusten ja sitoumusten perusteella. 5018: vioidaan 5 047 950 000 mk. Kun siirroksi in- Tulokertymässä ei ole otettu huomioon Ah- 5019: terventiorahastoon arvioidaan 725 000 000 venanmaan tuloja sen toimivaltaan kuuluvien 5020: mk, momentille arvioidaan kertyvän tehtävien osalta. 5021: 5022: Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta arvioidaan tulontuvan EU :n osuutena 5023: seuraavat säädösten mukaiset tulot: 5024: Yhteensä Vastaavia menoja 5025: milj. mk milj. euroa momenteilla 5026: 5027: Maaseudun kehittämisasetuksen (EY 1257/1999) 5028: mukaiset toimenpiteet 1 945,0 327,11 5029: Horisontaalinen maaseudun kehittämisohjelma 1 868,0 314,16 5030: Ympäristötuki 928,0 156,08 30.12.45 5031: Luonnonhaittakorvaus 765,0 128,66 30.12.46 5032: Luopumistuki 134,0 22,54 30.13.47 5033: Pellonmetsitystuki 27,0 4,54 30.13.47 5034: Metsänparannus 14,0 2,35 30.31.44 5035: Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma 77,0 12,95 30.14.61 5036: 12.30 51 5037: 5038: 5039: EU-tulotuki 2 370,5 398,69 30.12.43 5040: Emolehmien kansallisen lisäpalkkion EU-osuus 1,0 0,17 30.12.41 5041: Hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen 0,45 0,08 30.13.43 5042: Puutarhatalouden erityistoimenpiteet 2,5 0,42 30.13.48 5043: Kalatalouden markkinajärjestelyistä aiheutuvat 5044: menot ml. interventiotoiminta 2,0 0,34 30.41.62 5045: Tukijärjestelmien valvonta ETY 723/97 0,15 0,03 30.01.21 5046: Eläinlääkintä ETY 424/90 1,35 0,23 30.04.25 5047: 30.71.21 5048: Yhteensä 4 322,95 727,05 5049: 5050: Maatalouden 5051: Maatalouden interventiotoiminta 725,0 121,94 interventiorahasto 5052: Kaikki yhteensä 5 047,95 848,98 5053: 5054: 5055: 2001 talousarvio 4 322 950 000 kauden päätösten perusteella 131 000 000 mk 5056: 2000 talousarvio 4135 900 000 (22,0 milj. euroa). Kun tästä tuloutetaan ta- 5057: 2000 lisätalousarvio 70 000 000 lousarvion ulkopuoliseen Maatilatalouden ke- 5058: 1999 tilinpäätös 2 602 009 997 hittämisrahastoon 39 000 000 mk, momentille 5059: arvioidaan tulontuvan 92 000 000 mk uuden 5060: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahas- ohjelmakauden EU-tuloina. 5061: Vuosien 1995-1999 ohjelmakauden pää- 5062: ton ohjausosastosta saatavat tulot 5063: tösten perusteella Suomeen arvioidaan tulon- 5064: Momentille arvioidaan kertyvän 94 000 000 tuvan vuonna 2001 yhteensä 20 000 000 mk 5065: mk. (3,4 milj. euroa). Summasta tuloutetaan noin 5066: Selvitysosa: EU:n maatalouden ohja- 2 000 000 mk talousarvioon Ahvenanmaan ra- 5067: us- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-0) kennepoliittisten toimenpiteiden rahoitukseen 5068: osallistuu uudella ohjelmakaudella vuosina ja loput Maatilatalouden kehittämisrahastoon 5069: 2000-2006 vain tavoite !-ohjelmien ja maa- maatilatalouden rakennepoliittisten toimenpi- 5070: seudun kehittämistä tarkoittavan yhteisöaloit- teiden rahoitukseen. 5071: teen, Leader+:n rahoitukseen. Muilta osin Tuloihin liittyviä menoja on talousarvion 5072: maaseudun kehittämisen rahoitus siirtyi momentilla 30.14.61 ja Maatilatalouden kehit- 5073: EMOTR-T:n puolelle vuoden 2000 alusta. Oh- tämisrahastossa. 5074: jausosastosta arvioidaan tulontuvan uuden 5075: 5076: 5077: Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston osuuden arvioidaan jakautuvan 5078: seuraavasti (milj. mk): 5079: Tuloutuu Tuloutuu Tuloutuu 5080: talousarvioon MAKERAan yhteensä 5081: 5082: Tavoite 1, Itä-Suomi 33,0 27,0 60,0 5083: Tavoite 1, Pohjois-Suomi 29,0 12,0 41,0 5084: Yhteisöaloite Leader+ 30,0 30,0 5085: Yhteensä uuden kauden perusteella 92,0 39,0 131,0 5086: Tavoite 5a maatalous, yhteensä kauden 1995-1999 5087: päätösten perusteella 2,0 18,0 20,0 5088: Kaikki yhteensä 94,0 57,0 151,0 5089: 52 12.30 5090: 5091: 2001 talousarvio 94 000 000 EU:lta saatavien tulojen mitoituksessa on 5092: 2000 talousarvio 674 000 000 otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. 5093: 2000 lisätalousarvio 466 000 000 5094: 1999 tilinpäätös 432 488 985 2001 talousarvio 34 000 000 5095: 2000 talousarvio 58 000 000 5096: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitus- 1999 tilinpäätös 9 748 619 5097: välineeltä saatavat tulot 5098: Momentille ·arvioidaan kertyvän 34 000 000 04. EU:lta saatavat muut tulot 5099: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 3 600 000 5100: Selvitysosa: EU:n kalatalouden ohjaa- mk. 5101: misen rahoitusvälineeltä (KOR) arvioidaan tu- Se l v i t y s osa : Momentin tuloina on 5102: loutuvan 34 000 000 mk EU:n yhteisen kalas- otettu huomioon EU:lta maa- ja metsätalous- 5103: tuspolitiikan mukaisen rakennepolitiikan to- ministeriön tehtäväalueelle saatavat muut kuin 5104: teuttamiseksi hyväksyttävien uuden momenteille 12.30.01, 12.30.02 ja 12.30.03 5105: ohjelmakauden ohjelmien (1-ohjelmat ja nii- sekä tutkimuslaitosten tutkimushankkeisiin 5106: den ulkopuolinen elinkeinokalatalouden ra- EU:sta tuloutuvat tulot. Tulot kertyvät ED-sää- 5107: kenneohjelma) tuloina. Tuloja vastaavia me- dösten mukaisesti. 5108: noja on momentilla 30.41.62. 5109: 5110: Tulot ja vastaavat menot ovat seuraavat: 5111: Tulot mk (euroa) Menot mk 5112: 5113: Kirjanpitotiedot ETY 1915/83 900 000 (151 400) 1 250 000 30.22.21 5114: Kalastuksen valvonta, Neuvoston päätös 95/527/EY 700 000 (117 700) 2 500000 30.01.21 5115: Maatalouslaskenta, Neuvoston asetus (EY) 2467/96 2 000000 (336 400) 1 700 000 30.02.21 5116: Yhteensä 3 600 000 (605 500) 5 450 000 5117: 5118: 5119: EU:n osuus kirjanpitotietojen toimittamises- tarkoituksiin Maatalouden tutkimuskeskuksen 5120: ta kattaa osan siitä aiheutuvista kustannuksista. maksullisessa toiminnassa. Tuloista saa käyt- 5121: Vuonna 2001 tuloutuu vuoden 1999 loppueriä tää maksullisen toiminnan hintojen alentami- 5122: ja vuoden 2001 ennakoita. seen hevossairaalan osalta enintään 30 000 5123: EU:n osuus kalastuksen valvonnasta on noin mk, valiotaimituotannon osalta enintään 5124: 25 %. Vuonna 2001 tuloutuu vuoden 2000 me- 60 000 mk ja maatalouden sääpalvelun osalta 5125: noihin kohdistuva EU:n osuus. enintään 480 000 mk. 5126: EU:n osuus maatalouslaskennan menoista Se l v i t y s osa : Tuloina otetaan huomi- 5127: on yhteensä noin 6 000 000 mk, mikä tuloutuu oon maksuperustelain mukaan määräytyvien 5128: vuosina 2001-2003. maksujen tulot. Pääluokan selvitysosan perus- 5129: teluihin viitaten tulojen mitoituksessa on otettu 5130: 2001 talousarvio 3 600 000 huomioon lisäyksenä 70 000 mk taloustutki- 5131: 2000 talousarvio 6 000 000 muksen maksullisesta palvelutoiminnasta ker- 5132: 1999 tilinpäätös 4 768 386 tyvien tulojen siirtona momentilta 30.22.21. 5133: Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan 5134: 21. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot muina tuloina on otettu huomioon julkisoikeu- 5135: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa dellisten suoritteiden ja liiketaloudellisten suo- 5136: 2 500 000 mk. ritteiden tulot yhteensä 13 070 000 mk. Hevos- 5137: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- sairaala täydentää yksityistä palveluvalikoi- 5138: mintamenomäärärahojen vakiosisällön käyttö- maa tarjoamalla erityisosaamiseen ja 5139: 12.30 53 5140: 5141: tutkimukseen perustuvia sairaalapalveluita. 2001 talousarvio 32 500 000 5142: Valiotaimituotannolla tehostetaan taimituotan- 2000 talousarvio 30 000 000 5143: toa, estetään vaarallisten kasvintuhoojien levi- 1999 tilinpäätös 28 235 828 5144: ämistä ja turvataan ilmasto-olosuhteisiimme 5145: sopeutetun emotaimiston saatavuus viherra- 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot 5146: kentamisen tarpeisiin. Maatalouden sääpalvelu 5147: Momentille arvioidaan kertyvän 17 900 000 5148: tuottaa ajantasaista säätietoa ja toimenpidesuo- mk. 5149: situksia tuottajille. Toiminnan avulla voidaan 5150: Tulot kertyvät tutkimusmetsien maksullises- 5151: ennustaa kasvitautien ja tuhoeläinten leviämis- 5152: ta toiminnasta. 5153: tä sekä parantaa näin satotasoa ja laatua. Ajan- 5154: Selvitysosa: Bruttobudjetoidun tutki- 5155: tasaisen tiedon ansiosta lannoituksen aiheutta- 5156: musmetsien tulosalueen maksullisesta toimin- 5157: ma ympäristön kuormitus alenee. Ilmatieteen 5158: nasta kertyy puunmyyntituloja 11 000 000 mk, 5159: laitoksen nettobudjetoidulle momentille 5160: taimi- ja siemenmyyntituloja 1 700 000 mk, 5161: 31.80.21 kertyvistä sääpalvelumaksujen tuo- 5162: maanvuokratuloja 3 000 000 mk, rakennusten 5163: toista tulootetaan maatalouden palvelujen 5164: vuokratuloja 1 200 000 mk ja muita tuloja 5165: osuus tälle momentille. 5166: 1 000 000 mk. Metsäntutkimuslaitoksen 5167: Menojen ja tulojen erittely: mk 5168: muusta toiminnasta kertyvät tulot yhteensä 5169: 21 200 000 mk on otettu huomioon menoja vä- 5170: Maksullisen toiminnan erillismenot 10 570 000 hentävänä tekijänä momentin 30.32.21 netto- 5171: Maksullisen toiminnan tulot 13 070 000 määrärahassa. 5172: - julkisoikeudelliset suoritteet 200 000 5173: - muut suoritteet 12870000 2001 talousarvio 17 900 000 5174: Nettotulot 2 500 000 2000 talousarvio 17 900 000 5175: 1999 tilinpäätös 17 619 878 5176: 2001 talousarvio 2 500 000 5177: 2000 talousarvio 2 680 000 (33.) Kasvinjalostusmaksut 5178: 1999 tilinpäätös 2 383 450 Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 5179: mentiksi 12.30.74. 5180: (23.) Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen 5181: tulot 35. Hirvieläinten metsästysmaksut 5182: Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- Momentille arvioidaan kertyvän 25 000 000 5183: mentiksi 12.30.73. mk. 5184: Selvitysosa: Tulot kertyvät valtion lu- 5185: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskil- kuun myytävistä hirvieläimistä sekä riistanhoi- 5186: pailuissa saadusta tulosta tomaksuista ja pyyntilupamaksuista annetun 5187: Momentille arvioidaan kertyvän 32 500 000 lain (616/1993) 4 §:n mukaisista pyyntilupa- 5188: mk. maksuista saatavina tuloina. Lisäys aiheutuu 5189: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat arpajais- pyyntilupamaksujen korottamisesta ja metsäs- 5190: lakiin (491 /1965) ja totopeliasetukseen (236/ tettävien hirvieläinten määrän kasvusta. Vas- 5191: 1995). Tuloja vastaavasti myönnetään määrä- taava meno on momentilla 30.41.41. 5192: rahoja 31 500 000 mk momentilla 30.15.44 he- 5193: vostalouden edistämiseen sekä 1 000 000 mk 2001 talousarvio 25 000 000 5194: luvussa 30.21 Maatalouden tutkimuskeskuk- 2000 talousarvio 17 000 000 5195: selle hevostalouden tutkimukseen. 1999 tilinpäätös 17 787 429 5196: 54 12.30 5197: 5198: 36. Viehekalastusmaksut 2001 talousarvio 28 400 000 5199: Momentille arvioidaan kertyvän 10 800 000 2000 talousarvio 33 000 000 5200: mk. 1999 tilinpäätös 27 699 926 5201: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat kalastus- 5202: lain (28611982) 88 §:ään. Läänikohtainen vie- 39. Riistanhoitomaksut 5203: hekalastusmaksu on kalenterivuodelta 150 mk Momentille arvioidaan kertyvän 38 000 000 5204: ja seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta 35 mk. 5205: mk. Vuonna 1999 maksettiin 55 673 kpllääni- Se l v i t y s o s a : Riistanhoitomaksun suo- 5206: kohtaisia viehekalastusmaksuja kalenterivuo- rittavien henkilöiden määräksi arvioidaan 5207: deksi ja 24 472 kpl seitsemän vuorokauden pi- 292 300. Riistanhoitomaksuista ja pyyntilupa- 5208: tuiselle jaksolle. Kun kalenterivuotta koskevia maksuista annetun lain (61611993) 1 §:ssä tar- 5209: viehekalastusmaksuja arvioidaan kertyvän vä- koitettu riistanhoitomaksu on tarkoitus säilyt- 5210: hintään 65 000 ja seitsemän vuorokauden ka- tää 130 markan suuruisena. Metsästyksen ja 5211: lastusjaksokohtaisia vähintään 30 000 suori- riistanhoidon edistämiseen varattu määräraha 5212: tusta, kokonaiskertymäksi arvioidaan yhteensä on merkitty momentille 30.41.40. 5213: 10 800 000 mk. Vuoden 2000 arvioitua tulo- 5214: kertymää vastaavat menot vähennettyinä val- 2001 talousarvio 38 000 000 5215: tiolle maksun kannosta vuonna 2000 koituvak- 2000 talousarvio 37 895 000 5216: si arvioiduilla me noilla jaetaan vuonna 2001 5217: 1999 tilinpäätös 34 954 903 5218: kalavesien omistajille. Tämä meno on merkitty 5219: momentille 30.41.44. 5220: 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut 5221: 2001 talousarvio 10 800 000 Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 5222: 2000 talousarvio 10 800 000 mk. 5223: 1999 tilinpäätös 9 187 244 Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät vesilain 5224: (26411961) mukaisesti määrätyistä kalatalous- 5225: maksuista sekä muista vastaavista maksuista. 5226: 37. Kalastuksenhoitomaksut Vastaava meno on merkitty momentille 5227: Momentille arvioidaan kertyvän 28 400 000 30.41.25. 5228: mk. 5229: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat kalastus- 2001 talousarvio 10 000 000 5230: lain (28611982) 88 ja 91 c §:iin. 2000 talousarvio 9 000 000 5231: Kalastuksenhoitomaksu on 90 mk kalenteri- 5232: 1999 tilinpäätös 8 908 350 5233: vuodelta ja 25 mk seitsemän vuorokauden jak- 5234: soita. Vuonna 1999 maksettiin 302 700 kpl ka- 5235: lastuksenhoitomaksuja kalenterivuodeksi ja 41. Te nojoen kalastus lupamaksut 5236: 16 402 kpl seitsemän vuorokauden pituiselle Momentille arvioidaan kertyvän 1 200 000 5237: jaksolle. Kun kalenterivuotta koskevia kalas- mk. 5238: tuksenhoitomaksuja arvioidaan kertyvän vä- Selvitysosa: Tulot kertyvät Tenojoen 5239: hintään 309 000 kpl ja seitsemän vuorokauden kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä teh- 5240: maksuja 19 600 kpl, momentille arvioidaan dyn sopimuksen (Sops 94/1989) 5 artiklan ja 5241: kertyvän yhteensä 28 300 000 mk. Lisäksi mo- kalastussäännön 2 §:n mukaisista kalastuslu- 5242: mentille arvioidaan kertyvän 100 000 mk ka- pamaksuista. Vuoden 2000 tulokertymää vas- 5243: lastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimi- taavista menoista valtiolle kuuluva osuus on 5244: tietojen myynnistä saatavina tuloina. Kalastuk- merkitty momentille 30.01.21 sekä kalastus- 5245: senhoitomaksun markkinointia on tarkoitus kunnille ja muille vesialueen omistajille kuulu- 5246: tehostaa. Kalatalouden edistämiseen käytettä- va osuus momentille 30.41.44. 5247: vä meno on merkitty momentille 30.41.45. 5248: 12.30 55 5249: 5250: 2001 talousarvio 1 200 000 2001 talousarvio 22 850 000 5251: 2000 talousarvio 1 200 000 2000 talousarvio 45 900 000 5252: 1999 tilinpäätös 1 306 998 1999 tilinpäätös 41 636 223 5253: 5254: 72. Elintarvikeviraston tulot 5255: Momentille arvioidaan kertyvän 1.3.2001 lu- 5256: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslai- kien 18 700 000 mk. 5257: toksen tulot Se l v i t y s o s a : Tuloista 18 300 000 mk 5258: Momentille arvioidaan kertyvän 22 850 000 kertyy lihantarkastustoiminnasta ja 400 000 5259: mk. mk muusta maksullisesta palvelutoiminnasta. 5260: Selvi tysosa : Momentin nimike on Tulot perustuvat valtion maksuperustelain 5261: muutettu. Tulokertymässä on otettu huomioon (150/1992) nojalla annettaviin maa- ja metsä- 5262: lihantarkastustoiminnan siirtyminen 1.3.2001 talousministeriön asetuksiin. 5263: lukien perustettavan Elintarvikeviraston tehtä- Lihantarkastustoiminnasta aiheutuvat menot 5264: väksi ja vastaavan tarkastusmaksukertymän on merkitty momentille 30.72.22 ja muusta 5265: budjetointi momentille 12.30.72. Kertymästä maksullisesta palvelutoiminnasta aiheutuvat 5266: 22 800 000 mk on maksullisen palvelutoimin- menot momentille 30.72.21. 5267: nan tuloja ja 50 000 mk muita tuloja. Tulot pe- 5268: rustuvat valtion maksuperustelain (150/1992) 2001 talousarvio 18 700 000 5269: nojalla annettuihin maa- ja metsätalousminis- 5270: teriön päätöksiin Eläinlääkintä- ja elintarvike- 73. ( 12.30.23) Kasvintuotannon tarkastus- 5271: laitoksen suoritteista perittävistä maksuista keskuksen tulot 5272: (62611993) ja vierasainevalvonnasta perittä- Momentille arvioidaan kertyvän 39 990 000 5273: vistä maksuista (596/1997) sekä Eläinlääkintä- mk. 5274: ja elintarvikelaitoksen päätökseen maksuista Selvitysosa: Kertymästä 29 710 000 5275: (919/24/1998 ja 1/24/2000). mk on maksullisten julkisoikeudellisten suorit- 5276: teiden tuloja, 2 480 000 mk liiketaloudellisten 5277: Tulojen arvioidaan kertyvän suoritteiden tuloja ja 7 800 000 mk torjunta-ai- 5278: seuraavasti: mk neiden rekisteröintituloja. Maksullisen toimin- 5279: nan tulot perustuvat valtion maksuperustelain 5280: Maksullinen palvelutoiminta (150/1992) nojalla annettuun maa- ja metsäta- 5281: Julkisoikeudelliset suoritteet: lousministeriön päätökseen (95011998) ja lan- 5282: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden noitelain (232/1993) 18 §:ään sekä torjunta-ai- 5283: tutkimus- ja tarkastusmaksut 6 700 000 5284: nelain (1 031/1987) 7 §:ään. Vastaavia menoja 5285: Muut suoritteet: 5286: Tutkimuspalvelut 4000 000 5287: on momentei~la 30.21.22, 30.73.21, 32.10.22 5288: Rokotteiden ja seerumien välitys 12 000 000 5289: ja 33.09.21. 5290: Muut tulot 100 000 5291: Yhteensä 22 800 000 2001 talousarvio 39 990 000 5292: Muut tulot 50 000 2000 talousarvio 36 910 000 5293: Yhteensä 22 850 000 1999 tilinpäätös 35 440 566 5294: 5295: Maksoilisesta palvelutoiminnasta aiheutuvat 74. (12.30.33) Kasvinjalostusmaksut 5296: menot on merkitty momentille 30.71.21, lu- Momentille arvioidaan kertyvän 4 400 000 5297: kuunottamatta rokotteiden ja seerumien väli- mk. 5298: tyksestä aiheutuvia menoja, jotka ovat momen- Selvitysosa: Tulot kertyvät kasvinja- 5299: tilla 30.71.28. lostustoiminnan edistämisestä annetun lain 5300: 56 12.31 5301: 5302: (896/1977) mukaisina maksuina. Jalostettujen 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 5303: lajikkeiden siementavarasta suoritettavia mak- nonalan muut tulot 5304: suja arvioidaan kertyvän 4 000 000 mk, mitä Momentille arvioidaan kertyvän 18 500 000 5305: vastaavasti menoja on momentilla 30.01.47. mk. 5306: Lisäksi momentille arvioidaan kertyvän Se l v i t y s o s a : Tulokertymästä 5307: 400 000 mk puutarhakasvien jalostusmaksutu- 2 600 000 mk on eläinlääkinnällisestä rajatar- 5308: loja, joita vastaavat menot on merkitty mo- kastuksesta perittäviä maksutuloja ja 5309: mentille 30.21.21. 15 900 000 mk muita hallinnonalan tuloja, joi- 5310: ta varten ei ole erillistä tulomomenttia tai joita 5311: 2001 talousarvio 4 400 000 ei ole otettu huomioon nettoutettavina tuloina. 5312: 2000 talousarvio 3 900 000 2001 talousarvio 18 500 000 5313: 1999 tilinpäätös 5 321 927 2000 talousarvio 18 500 000 5314: 1999 tilinpäätös 127 358 732 5315: 5316: 5317: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 5318: 5319: S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 5320: 5321: 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot Bruttotulot 254 791 000 5322: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa Maksullisen toiminnan tulot 254 741 000 5323: 3 440 000 mk. - julkisoikeudelliset suoritteet 192 442 000 5324: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- - muut suoritteet 62 299 000 5325: mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai- Muut tulot 50000 5326: Nettotulot 3 440000 5327: siin tarkoituksiin. 5328: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat valtion 2001 talousarvio 3 440 000 5329: maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- 5330: 2000 talousarvio 6 000 000 5331: ja viestintäministeriön päätökseen ( 1605/ 5332: 1995) Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista. 1999 tilinpäätös 11 293 735 5333: Tuloihin sisältyy arvio muualla kuin ETA-val- 5334: tioissa rekisteröityjen ajoneuvojen massa- ja 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot 5335: mittapoikkeuslupien tuotoista 5,2 milj. mk. Momentille arvioidaan kertyvän 3 000 000 5336: Menoihin sisältyy arvio raskaan kaluston mk. 5337: kuljettajien ajo- ja lepoaikojen seurantajärjes- Selvitysosa: Tulot ovat takaisin perit- 5338: telmän uudistamisesta aiheutuvista investoin- täviä maanlunastuskorvauksia ja muita seka- 5339: neista 2,3 milj. mk. Toiminnasta on saatavissa laisia tuloja. 5340: tuloja vasta vuonna 2002. 5341: Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoitteet 2001 talousarvio 3 000 000 5342: on esitetty luvussa 31.20. 2000 talousarvio 3 000 000 5343: 1999 tilinpäätös 21 884 708 5344: Menojen ja tulojen erittely: mk 5345: 5346: Bruttomenot 251 351 000 30. Merenkulkulaitoksen tulot 5347: Maksullisen toiminnan erillis- Momentille arvioidaan kertyvän 10 400 000 5348: menot 236 600 000 mk. 5349: Muut toimintamenot 14 751 000 5350: 12.32 57 5351: 5352: Se l v i t y s o s a : Tulokertymä on muulla tokeskuksen maksuista (115511998) sekä la- 5353: kuin toimintamenomomentin määrärahalla kiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/ 5354: hankittua irtaimen omaisuuden myyntituottoa. 1998). Telehallintokeskuksen tulostavoitteet 5355: on esitetty luvussa 31.70. 5356: 2001 talousarvio 10 400 000 5357: 2000 talousarvio 10 400 000 Menojen ja tulojen erittely: mk 5358: 1999 tilinpäätös 29 173 309 5359: Bruttomenot 149 880 000 5360: Maksullisen toiminnan erillis- 5361: 40. Radanpidon tulot menot 149 880 000 5362: Momentille arvioidaan kertyvän 2 000 000 Bruttotulot 150 912 000 5363: mk. Maksullisen toiminnan tulot 150 912 000 5364: Selvitysosa: Tulot ovat muun muuassa - julkisoikeudelliset suoritteet 91 622 000 5365: radanpidon kiinteistöjen myyntituloja sekä - muut suoritteet 59 290 000 5366: EU:n suoran rakentamistuen tuloutuksia kus- Nettotulot 1 032 000 5367: tannuksista, jotka on maksettu investointimo- 5368: menteilta. 2001 talousarvio 1 032 000 5369: 2000 talousarvio 2 433 000 5370: 2001 talousarvio 2 000 000 1999 tilinpäätös 6 866 934 5371: 2000 talousarvio 1 000 000 5372: 1999 tilinpäätös 18 593 817 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallin- 5373: nonalan muut tulot 5374: 70. Telehallintokeskuksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 5375: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa mk. 5376: 1 032 000 mk. Selvitysosa: Momentin nimike on 5377: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- muutettu. 5378: mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai- 5379: siin tarkoituksiin. 2001 talousarvio 300 000 5380: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat valtion 2000 talousarvio 300 000 5381: maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- 2000 lisätalousarvio 3 015 000 5382: ja viestintäministeriön päätökseen Telehallin- 1999 tilinpäätös 2 129 447 5383: 5384: 5385: 5386: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 5387: 5388: JO. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten noittelusta (KTMp 6/02311998). Tulot kertyvät 5389: yritysosastojen maksullisesta palvelutoimin- työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosasto- 5390: nasta jen yrittäjäkoulutustilaisuuksista, alueellisista 5391: Momentille arvioidaan kertyvän 12 600 000 elinkeinojen kehittämishankkeista, tuotteiste- 5392: mk. tuista asiantuntijapalveluista sekä muista mo- 5393: Selvitysosa: Tulot pk-yrityksille jär- mentilta 32.10.22 rahoitettavista kehittämis- 5394: jestettävistä kehittämispalveluista perustuvat palveluista ja momentilta 32.30.62 rahoitetta- 5395: kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen vista Euroopan sosiaalirahaston osarahoitta- 5396: kauppa- ja teollisuusministeriön sekä TE-kes- mista hankkeista. 5397: kusten maksullisten kehittämispalvelujen hin- 5398: 58 12.32 5399: 5400: 2001 talousarvio 12 600 000 Elintarvikeviraston tulot perustuvat valtion 5401: 2000 talousarvio 11 000 000 maksuperustelakiin (15011992) ja sen nojalla 5402: 2000 lisätalousarvio 2 200000 annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön 5403: 1999 tilinpäätös 11 982 451 päätökseen (39411997) Elintarvikeviraston 5404: maksullisista suoritteista. 5405: Kauppa- ja teollisuusministeriön tulot perus- 5406: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot tuvat kauppa- ja teollisuusministeriön päätök- 5407: Momentille arvioidaan kertyvän 9 000 000 seen (21411996) ministeriön ja piiritoimistojen 5408: mk. maksullisista suoritteista, kauppa- ja teolli- 5409: Selvitysosa: Tulot ovat valtion maksu- suusministeriön päätökseen (149411993) ydin- 5410: perustelain (15011992) nojalla annetun kaup- energiankäytön valvontaan kuuluvista ministe- 5411: pa- ja teollisuusministeriön päätöksen (1032/ riön maksullisista suoritteista, kauppa- ja t.eol- 5412: 1996) mukaisia lupa- ja tarkastusmaksuja, säh- lisuusministeriön päätökseen (1418/1997) 5413: köturvallisuuslain ( 410/ 1996) mukaisia korva- ydinlaitosten ympäristövaikutusten arviointi- 5414: uksia testauksista ja tutkimuksista aiheutuneis- menettelyyn kuuluvista ministeriön maksulli- 5415: ta kustannuksista sekä korvaus mittatekniikan sista suoritteista sekä asetukseen (195/ 1988) 5416: keskukselle tuotetuista hallintopalveluista. ydinenergian käytön valvonnasta suoritettavis- 5417: ta maksuista. 5418: 2001 talousarvio 9 000 000 Matkailun edistämiskeskuksen tulot kertyvät 5419: 2000 talousarvio 8 700 000 hotelli- ja vuokratuloista. 5420: 2000 lisätalousarvio Teknologian kehittämiskeskuksen tulot pe- 5421: 1999 tilinpäätös 8 499 939 rustuvat kauppa- ja teollisuusministeriön pää- 5422: tökseen (125411997) viraston maksuista. Kil- 5423: pailuviraston tulot perustuvat kauppa- ja teolli- 5424: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- suusministeriön päätökseen (712/ 1998) 5425: nonalan muut tulot kilpailuviraston maksullisista suoritteista. 5426: Momentille arvioidaan kertyvän Valtausmaksuista saatavat tulot perustuvat 5427: 109 650 000 mk. kaivoslakiin (503/1965). 5428: Selvitysosa: Alusrahoituksen korkoerohyvitykset perus- 5429: tuvat alustoimitust.en rahoitukseen myönnettä- 5430: Tulojen arvioidaan kertyvän vistä korkotukilainoista annettuun lakiin 5431: mk 5432: seuraavasti: ( 1093/ 1985) ja alustoimitusten rahoitukseen 5433: myönnettävästä korkotuesta annettuun lakiin 5434: Elintarvikeviraston tulot 70000 5435: Matkailun edistämisk~skuksen tulot 5436: (1173/1990). Muu autolainoituksen korkoero- 5437: 100 000 5438: Teknologian kehittämiskeskuksen hyvitys perustuu Suomen Vientiluotto Oy:n 5439: tulot 1 800 000 korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaa- 5440: Kilpailuviraston tulot 180 000 misesta ja antolainauksen valtion takauksista 5441: Valtausmaksut 2 500 000 annettuun lakiin ( 1364/1989). 5442: Alusrahoituksen ja muun antolaina- 5443: uksen korkoerohyvitykset 45 000 000 2001 talousarvio 109 650 000 5444: Muut tulot 60000 000 2000 talousarvio 87 420 000 5445: Yhteensä 109 650 000 2000 lisätalousarvio 20 000 000 5446: 1999 tilinpäätös 220 059 509 5447: 12.33 59 5448: 5449: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 5450: 5451: 05. Vakuutusvalvontaviraston tulot (06.) Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- 5452: Momentille ei arvioida kertyvän nettotuloa. sen tulot 5453: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 5454: mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai- lousarviosta ja sen tulot on nettobudjetoitu mo- 5455: siin tarkoituksiin. mentille 33.06.21. 5456: Se l v i t y s osa : Vakuutusvalvontaviras- 5457: ton talousarvio perustuu nettobudjetointiin. 2000 talousarvio 2 250 000 5458: Myyntitulot ovat vakuutustarkastuksen ~u~ 1999 tilinpäätös 2 429 731 5459: tantamisesta annetun lain (47911944) mukaisia 5460: vakuutustarkastusmaksuja sekä valtion maksu- 08. Kansanterveyslaitoksen tulot 5461: perustelain (150/ 1992) nojalla sosiaali- ja ter- 5462: Momentille arvioidaan kertyvän 2 600 000 5463: veysministeriön määräämien perusteiden mu- mk. 5464: kaisia maksuja. Muihin tuloihin sisältyvät ir- 5465: Se l v i t y s o s a : Tulot ovat Kansanterve- 5466: taimiston myynnistä saadut tulot, viivästyskor- yslaitoksesta annetun lain (82811981) 5 §:n 5467: ko- ja perimismaksutulot. . . mukaisia maksuja ja sekalaisia tuloja. 5468: Vakuutustarkastusmaksuista mahdollisesti 5469: Tulot kertyvät rokotteiden myynnistä ja väli- 5470: kertyvä ylijäämä huomioidaan hyvityksenä 5471: tystoiminnasta sekä sekalaisista tuloista. Tulo- 5472: seuraavan vuoden vakuutustarkastusmaksujen 5473: jen aleneminen johtuu rokotteiden myynnin 5474: laskutuksessa. Vastaavasti alijäämä huomioi- 5475: laskusta. Vastaavat menot on merkitty momen- 5476: daan seuraavan vuoden laskutuksessa lisämak- 5477: teille 33.08.21 ja 33.08.26. 5478: suna. 5479: Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 2001 talousarvio 2 600 000 5480: 3 532 000 mk 13 viran siirron johdosta mo- 5481: 2000 talousarvio 2 800 000 5482: mentilta 33.01.21. 5483: Vakuutusvalvontaviraston tulostavoitteet on 1999 tilinpäätös 3 046 135 5484: esitetty luvussa 33.05. 5485: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval- 5486: Menojen ja tulojen erittely: mk 5487: vontakeskuksen tulot 5488: Momentille arvioidaan kertyvän 15 500 000 5489: Bruttomenot 27 752 700 5490: mk. 5491: Maksullisen toiminnan erillismenot 27 752 700 5492: Selvitysosa: Tulot ovat valtion mak- 5493: Bruttotulot 27 752 700 5494: superustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja 5495: Maksullisen toiminnan myyntitulot 27 742 700 5496: terveysministeriön määräämien perusteiden 5497: - julkisoikeudelliset suoritteet 27 737 700 5498: mukaisia kemikaalilain (7 44/1989) ja alkoho- 5499: - muut suoritteet 5 000 5500: lilain (1143/1994) tarkoittamia lupa- ja val- 5501: Maksullisen toiminnan muut tulot 10000 5502: vontamaksuja. 5503: Nettotulot 5504: Talousarviossa on otettu huomioon suorit- 5505: teiden kysynnän lisäys ja kemikaalilain mu- 5506: 2001 talousarvio kaisten maksujen tulokertymän kasvaminen 5507: 2000 talousarvio biosidien ja suojauskemikaalien riskinarvioin- 5508: titehtävistä perittävien maksujen johdosta. 5509: 60 12.34 5510: 5511: 2001 talousarvio 15 500 000 Se l v i t y s osa : Tulot ovat sosiaali- ja ter- 5512: 2000 talousarvio 13 500 000 veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu- 5513: 1999 tilinpäätös 16 785 700 desta annetun lain (73311992) sekä sosiaali- ja 5514: terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen eri- 5515: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto tyislakien nojalla maksettujen valtionapujen ja 5516: Momentille arvioidaan kertyvän valtion osuuksien palautuksia. 5517: 1 976 000 000 mk. 5518: Selvitysosa: Tulot ovat arpajaislain 2001 talousarvio 70 000 000 5519: (49111965) 3 §:n 4 momentin ja raha-auto- 2000 talousarvio 150 000 000 5520: maattiasetuksen (676/1967) 29 §:n mukaisia 1999 tilinpäätös 335 871 833 5521: tuottoja. 5522: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 5523: 2001 talousarvio 1 976 000 000 nonalan muut tulot 5524: 2000 talousarvio 1 930 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 5525: 1999 tilinpäätös 1 912 500 000 mk. 5526: 5527: 98. Valtionapujen palautukset 2001 talousarvio 1 000 000 5528: Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000 2000 talousarvio 1 000 000 5529: mk. 1999 tilinpäätös 1 200 831 5530: 5531: 5532: 34. Työministeriön hallinnonala 5533: 5534: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat 2001 talousarvio 623 620 000 5535: tulot 2000 talousarvio 649 100 000 5536: Momentille arvioidaan kertyvän 1999 tilinpäätös 441 784 702 5537: 623 620 000 mk. 5538: Selvitysosa: Tulot kertyvät ohjelma- 70. Palkkaturvamaksujen palautukset 5539: kaudelle 2000-2006 hyväksyttyjen uuden ra- Momentille arvioidaan kertyvän 96 000 000 5540: kennerahastokauden ohjelmien 1, 2 ja 3 sekä mk. 5541: yhteisöaloite Equalin toteuttamiseen myönnet- Se l v i t y s osa : Tulot ovat palkkaturva- 5542: tävän EU-tuen maksatuksista vuoden 2001 lain (866/ 1998) 31 §:n ja merimiesten palkka- 5543: osuutena. Sosiaalirahasto-ohjelmien menot turvalain (927/1979) 16 §:n mukaisia palau- 5544: EU:n osalta on budjetoitu momentille tuksia sekä työnantajilta ja konkurssipesiitä 5545: 34.05.61. kyseisen vuoden aikana takaisin perittyjä saa- 5546: tavia. Palkkaturvalain ja merimiesten palkka- 5547: Vuoteen 2001 kohdentuvat tulot, turvalain mukaiset menot 100 000 000 mk on 5548: mk 5549: ohjelmat 2000-2006 5550: budjetoitu momentille 34.99.50. 5551: -Tavoite-ohjelma 1 199 590 000 5552: -Tavoite-ohjelma 2 78 200 000 2001 talousarvio 96 000 000 5553: -Tavoite-ohjelma 3 295 630 000 2000 talousarvio 106 000 000 5554: - Yhteisöaloitteet 50 200 000 5555: Yhteensä 623 620 000 1999 tilinpäätös 74751110 5556: 12.35 61 5557: 5558: 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot 2001 talousarvio 14 000 000 5559: Momentille arvioidaan kertyvän 14 000 000 2000 talousarvio 16 000 000 5560: mk. 1999 tilinpäätös 19 463 798 5561: Selvitysosa: 5562: 5563: Tuloja arvioidaan kertyvän 5564: mk 5565: seuraavasti: 5566: 5567: Palkkaturvapalautusten korot 12 000 000 5568: Muut tulot 2 000000 5569: Yhteensä 14 000 000 5570: 5571: 5572: 5573: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 5574: 5575: 40. (12.35.26) Alueellisten ympäristökes- 70. (12.35.40) Asuntotoimen tulot 5576: kusten tulot Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 5577: Momentille arvioidaan kertyvän 2 490 000 mk. 5578: mk. Se l v i t y s o s a : Momentille kertyvät tulot 5579: Selvitysosa: Tuloja arvioidaan kerty- ovat valtion asuntorahaston sekalaisia tuloja. 5580: vän vesiensuojelumaksuina 2 390 000 mk. Ve- 5581: siensuojelumaksut peritään vesilain (264/ 2001 talousarvio 300 000 5582: 1961) 10 luvun 27 §:n perusteella. 2000 talousarvio 300 000 5583: 2001 talousarvio 2 490 000 1999 tilinpäätös 450 042 5584: 2000 talousarvio 2 800000 5585: 1999 tilinpäätös 3199659 99. (12.35.27 ja 99) Ympäristöministeriön 5586: hallinnonalan muut tulot 5587: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjun- Momentille arvioidaan kertyvän 16 150 000 5588: tatoimista mk. 5589: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 Se l v i t y s o s a : Momentille arvioidaan 5590: mk. kertyvän 15 000 000 mk EU:n ympäristöra- 5591: Se l v i t y s osa : Öljysuojarahastosta an- hastosta (LIFE), jota vastaavat menot on bud- 5592: netun lain (379/1974) 5 ja 10 §:n mukaisina jetoitu momentille 35.99.63. Muut tulot perus- 5593: korvauksina arvioidaan saatavan lähinnä öljy- tuvat ympäristöministeriön suoritteista annet- 5594: vahinkojen torjuntakaluston hankinnasta ja tuun maksuasetukseen (509/2000) sekä 5595: hylkyjen öljynpoistotöistä aiheutuneista me- sekalaisiin tuloihin. Momentille tuloutetaan 5596: noista 9 000 000 mk. myös Suomen ympäristökeskuksen ja ympä- 5597: Ympäristövahinkojen torjuntakustannuksis- ristölupavirastojen sekalaiset tulot. 5598: ta arvioidaan vahingonkorvausvelvollisilta 5599: saatavan korvauksina 1 000 000 mk. 2001 talousarvio 16 150 000 5600: 2000 talousarvio 11 900 000 5601: 2001 talousarvio 10 000 000 5602: 1999 tilinpäätös 16410174 5603: 2000 talousarvio 9 000 000 5604: 1999 tilinpäätös 8 383 867 5605: 62 12.39 5606: 5607: 39. Muut sekalaiset tulot 5608: 5609: 01. Sakkorahat 2001 talousarvio 800 000 000 5610: Momentille arvioidaan kertyvän 2000 talousarvio 800 000 000 5611: 280 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 781 797 368 5612: S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan 5613: sakkorangaistuksista sekä pysäköintivirhe- (05.) Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuot- 5614: maksulain (24811970) perusteella kertyvät va- tavien oikeuksien myynti 5615: rat. Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 5616: lousarviosta ja sen tulot on budjetoitu momen- 5617: 2001 talousarvio 280 000 000 tille 12.39.10. 5618: 2000 talousarvio 280 000 000 5619: 1999 tilinpäätös 264 628 038 2000 talousarvio 200 000 000 5620: 1999 tilinpäätös 135 442 192 5621: 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja vii- 5622: vekorot 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuo- 5623: Momentille arvioidaan kertyvän lella tuloutettavat korvaukset 5624: 350 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän 86 000 000 5625: S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan mk. 5626: veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain Selvitysosa: Vuoden 1994 alusta luki- 5627: (155611995) perusteella perityistä viivekorois- en kaikkien valtion eläkejärjestelmän piiriin 5628: ta valtiolle veronsaajana tuleva osuus sekä eri kuuluvien työnantajien eläkemaksut makse- 5629: verolakien perusteella maksuunpannut veron- taan valtion eläkerahastoon. Momentin tulot 5630: lisäykset. kertyvät Kuntien eläkevakuutuksen valtiolle 5631: maksamista kaupunkien oikeuslaitosten eläke- 5632: 2001 talousarvio 350 000 000 menojen korvauksista. 5633: 2000 talousarvio 350 000 000 5634: 1999 tilinpäätös 304 925 248 2001 talousarvio 86 000 000 5635: 2000 talousarvio 79 000 000 5636: (03.) Oikaisurahat 1999 tilinpäätös 76 675 187 5637: Selvitysosa: Momentti on poistettu ta- 5638: lousarviosta ja sen tulot on budjetoitu momen- (09.) Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysra- 5639: tille 12.39.10. hat sekä sosiaaliturvamaksut 5640: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 5641: 2000 talousar\(io 100 000 lousarviosta ja sen tulot on budjetoitu momen- 5642: 1999 tilinpäätös tille 12.39.10. 5643: 5644: 04. Menorästien ja siirrettyjen määräraho- 2000 talousarvio 3 000 000 5645: jen peruutukset 1999 tilinpäätös 3 850 657 5646: · Momentille arvioidaan kertyvän 5647: 800 000 000 mk. JO. Muut sekalaiset tulot 5648: Se l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan Momentille arvioidaan kertyvän 19 100 000 5649: käyttämättä jääneet menorästit sekä siirretyt mk. 5650: siirtomäärärahat, joita tilinpäätöksessä ei enää Se l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan 5651: voida siirtää. sellaiset sekalaiset tulot, joita ei voida tulouttaa 5652: 12.39 63 5653: 5654: muille momenteille. Tulokertymästä 50. Nettotulot osakemyynnistä 5655: 4 100 000 mk on aiemmin momenteille Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 5656: 12.39.(03), 12.39.(05) ja 12.39.(09) budjetoi- 2 500 000 000 mk. 5657: tuja tuloja. 5658: 2001 talousarvio 2 500 000 000 5659: 2001 talousarvio 19 100 000 2000 talousarvio 2 500 000 000 5660: 2000 talousarvio 15 000 000 2000 lisätalousarvio 10 400 000 000 5661: 1999 tilinpäätös 13 125 436 1999 tilinpäätös 20 996 509 510 5662: 64 5663: 5664: 5665: 5666: 5667: Osasto 13 5668: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 5669: 5670: Selvitysosa: 5671: 5672: Osaston tulot luvuittain vuosina 1999-2001 5673: V. 1999 v.2000 v.2001 5674: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001 5675: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 5676: 5677: 5678: 01. Korkotulot 1 513 893 1 500 199 1 884 000 383 801 26 5679: 03. Osinkotulot 2113907 2 400 000 2 400 000 5680: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulou- 5681: tukset 258 500 355 000 350 000 -5 000 -1 5682: Yhteensä 3 886 300 4255199 4 634 000 378 801 9 5683: 5684: 5685: 5686: 01. Korkotulot 5687: 5688: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille Se 1v i t y s o s a : Tuloarviossa on otettu 5689: Momentille arvioidaan kertyvän huomioon valtiokonttorin hoidossa olevien 5690: 300 000 000 mk. valtion talousarvion määrärahoista myönnetty- 5691: Se 1v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion lii- jen lainojen korot. Tuloarvioon sisältyy myös 5692: kelaitoksista annetun lain (62711987) mukais- peruskuivatus- ja metsänparannuslainojen ko- 5693: ten liikelaitosten aloittavassa taseessa valtiolta rot. 5694: liikelaitoksille myönnetyiksi merkittyjen lai- 5695: nojen koroista. 2001 talousarvio 84000 000 5696: 2000 talousarvio 75 199 000 5697: 2001 talousarvio 300 000 000 1999 tilinpäätös 313 084 226 5698: 2000 talousarvio 225 000 000 5699: 1999 tilinpäätös 07. Korot talletuksista 5700: Momentille arvioidaan kertyvän 5701: 05. Korot muista lainoista 1 500 000 000 mk. 5702: Momentille arvioidaan kertyvän 84 000 000 Se 1v i t y s osa : Momentin tuloiksi merki- 5703: mk. tään yli päivittäisen tarpeen olevien valtion 5704: kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvät 5705: korkotulot. 5706: 13.03 65 5707: 5708: 2001 talousarvio 1 500 000 000 5709: 2000 talousarvio 1 200 000 000 5710: 1999 tilinpäätös 1 200 809 053 5711: 5712: 5713: 03. Osinkotulot 5714: 5715: 01. Osinkotulot maksavat osinkoa, joka osinkosuhteella mitat- 5716: Momentille arvioidaan kertyvän tuna vastaa pörssiyhtiöiden normaalia tasoa. 5717: 2 400 000 000 mk. 5718: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät osinkatu- 2001 talousarvio 2 400 000 000 5719: laina valtion osakeomistuksen perusteella. 2000 talousarvio 2 400 000 000 5720: Osinkopolitiikan yleisenä lähtökohtana on, 2000 lisätalousarvio 2 080 000 000 5721: että valtionyhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt 1999 tilinpäätös 2 113 906 812 5722: 5723: 5724: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset 5725: 5726: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset ten liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta 5727: Momentille arvioidaan kertyvän 2000. 5728: 350 000 000 mk. 5729: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion lii- 2001 talousarvio 350 000 000 5730: kelaitoksista annetun lain (62711987) mukais- 2000 talousarvio 355 000 000 5731: 1999 tilinpäätös 258 500 000 5732: 66 5733: 5734: 5735: 5736: 5737: Osasto 15 5738: LAINAT 5739: 5740: 5741: Selvitysosa: 5742: 5743: Osaston tulot luvuittain vuosina 1999-2001 5744: v. 1999 v. 2000 v.2001 5745: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000--2001 5746: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 5747: 5748: 5749: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 683 396 606 376 924 556 318 180 52 5750: (02.) Ylijäämän käyttö 1 500 000 - 1 500 000 - 100 5751: Yhteensä 683 396 2 106 376 924 556 -1181820 -56 5752: 5753: 5754: 5755: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 5756: 5757: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelai- Se l v i t y s osa : Tuloarvio koostuu Val- 5758: toksille tiokonttorin hoidettavina olevien valtion ta- 5759: Momentille arvioidaan kertyvän 24 556 000 lousarvion määrärahoista maksettujen lainojen 5760: mk. lyhennyksistä. Tuloarvioon sisältyy mm. val- 5761: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion lii- tion liikelaitoksista valtion yhtiöiksi muute- 5762: kelaitoksista annetun lain (627/1987) mukais- tuille yhtiöille sekä muille valtion yhtiöille 5763: ten liikelaitosten aloittavassa taseessa valtiolta myönnettyjen lainojen lyhennyksiä sekä val- 5764: liikelaitoksille myönnetyiksi merkittyjen lai- tion liikelaitosten eläkemaksulainojen lyhen- 5765: nojen takaisinmaksusta. nyksiä. Tuloarvioon sisältyy myös maatila-, 5766: maankäyttö- ja maanhankintalain mukaan 5767: 2001 talousarvio 24 556 000 muodostettujen tilojen kauppa- ja lunastushin- 5768: 2000 talousarvio 49 403 000 tojen lyhennykset sekä peruskuivatus- ja met- 5769: 1999 tilinpäätös sänparannuslainojen lyhennykset. 5770: 5771: 2001 talousarvio 900 000 000 5772: 04. Muiden lainojen lyhennykset 5773: 2000 talousarvio 556 973 000 5774: Momentille arvioidaan kertyvän 5775: 900 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 683 396 335 5776: 15.(0-l) 67 5777: 5778: (02.) Ylijäämän käyttö 5779: 5780: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta. 5781: 5782: (01.) Ylijäämän käyttö 2000 talousarvio 1 500 000 000 5783: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 2000 lisätalousarvio 2 500 000 000 5784: lousarviosta. 1999 tilinpäätös 5785: 68 5786: 5787: 5788: 5789: 5790: MÄÄRÄRAHAT 5791: 5792: 5793: 5794: 5795: Pääluokka 21 5796: TASAVALLAN PRESIDENTTI 5797: 5798: 5799: Selvitysosa: 5800: 5801: 5802: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 5803: v. 1999 v.2000 v.2001 5804: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001 5805: 1 000 mk 1 000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk % 5806: 5807: 5808: 01. Tasavallan Presidentti 1 650 1740 1 806 66 4 5809: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 43 300 37 800 35 000 -2 800 -7 5810: Yhteensä 44951 39540 36806 -2734 -7 5811: 5812: Henkilöstön kokonaismäärä 83 83 83 5813: 5814: 5815: 5816: 01. Tasavallan Presidentti 5817: 5818: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat 2001 talousarvio 1 556 000 5819: Momentille myönnetään 1 556 000 mk. 2000 talousarvio 1 540 000 5820: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 1999 tilinpäätös 1 456 278 5821: tin palkkiosta annetun lain (103211999) mu- 5822: kaisten menojen maksamiseen. 5823: 21.02 69 5824: 5825: 21. Presidentin käyttövarat 2001 talousarvio 250 000 5826: Momentille myönnetään 250 000 mk. 2000 talousarvio 200000 5827: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 1999 tilinpäätös 193 817 5828: tin käyttömenojen maksamiseen. 5829: 5830: 5831: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 5832: 5833: Se 1v i t y s osa: Tasavallan presidentin kanslian tehtävänä on avustaa tasavallan president- 5834: tiä, hoitaa hallintoasiat, järjestää tasavallan presidentin ja hänen perheensä henkilökohtaiset pal- 5835: velut sekä huolehtia tasavallan presidentin henkilökohtaisesta ja hänen käytössään olevien tilojen 5836: turvallisuudesta. 5837: 5838: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) eläkeoikeudesta annetun lain 1 §:n muuttami- 5839: Momentille myönnetään 31 400 000 mk. sesta annetun lain määräykset. 5840: 5841: 2001 talousarvio 31 400 000 2001 talousarvio 1 300 000 5842: 2000 talousarvio 30 100 000 2000 talousarvio 1 100 000 5843: 1999 tilinpäätös 27 426 756 1999 tilinpäätös 573 678 5844: 5845: 27. Eläkkeellä olevien presidenttien menot 5846: (arviomääräraha) 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) 5847: Momentille myönnetään 1 300 000 mk. Momentille myönnetään 2 300 000 mk. 5848: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- Määrärahaa saa käyttää Presidentinlinnan, 5849: tin eläkeoikeudesta annetun lain (930/1999) Mäntyniemen virka-asunnon ja Kultarannan 5850: 1 §:n 2 momentin mukaisten eläkkeellä olevi- huvilatilan tarpeellisiin peruskorjauksiin. 5851: en presidenttien käytettäväksi osoitetuista pal- 5852: veluista aiheutuvien menojen maksamiseen. 2001 talousarvio 2 300 000 5853: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2000 talousarvio 6 600000 5854: sa on otettu huomioon tasavallan presidentin 1999 tilinpäätös 15 300 000 5855: 70 5856: 5857: 5858: 5859: 5860: Pääluokka 22 5861: EDUSKUNTA 5862: 5863: 5864: Selvitysosa: 5865: 5866: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 5867: V. 1999 v.2000 v.2001 5868: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000--2001 5869: 1000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 5870: 5871: 5872: 01. Kansanedustajat 101 483 88 060 111 560 23 500 27 5873: 02. Eduskunnan kanslia 180 423 222 652 291 188 68 536 31 5874: 09. Valtiontilintarkastajat 8 126 8 380 8 680 300 4 5875: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 13 596 15 150 16 400 1 250 8 5876: 40. Valtiontalouden tarkastusvirasto 42 350 42 500 49 270 6 770 16 5877: 99. Eduskunnan muut menot 17 830 18 051 18 574 523 3 5878: Yhteensä 363 807 394 793 495 672 100 879 26 5879: 5880: 5881: 5882: 5883: 01. Kansanedustajat 5884: 5885: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) Kansanedustajien tietoliikennekorvaus 960 000 5886: Momentille myönnetään 111 560 000 mk. Kansanedustajien kotimaan matkat 15 500 000 5887: Selvitysosa: Yhteensä 111 560 000 5888: 5889: Momentin määräraha on tarkoitus 2001 talousarvio 111 560 000 5890: jakaa seuraavasti: mk 5891: 2000 talousarvio 88 060 000 5892: Kansanedustajien palkkiot 75 000 000 1999 tilinpäätös 101 482 977 5893: Kansanedustajien kulukorvaukset 20 100 000 5894: 22.02 71 5895: 5896: 02. (22.02 ja 30) Eduskunnan kanslia 5897: 5898: 21. (22.02.21 ja 30.21) Toimintamenot (ar- alayksiköiksi siirretään Eduskunnan kirjasto, 5899: viomääräraha) tiedotusyksikkö ja keskuskanslian tietopalve- 5900: Momentille myönnetään 231 188 000 mk. lu. 5901: Selvitysosa: Kansanedustajien avusta- 5902: jien määrärahan mitoitus perustuu siihen, että 2001 talousarvio 231 188 000 5903: avustaja on koko vuoden päätoiminen ja koko- 2000 talousarvio 220 652 000 5904: aikainen, jonka palkkaus määräytyy kulloinkin 2000 lisätalousarvio 1 298 000 5905: voimassa olevan valtion A15 palkkausluokan 1999 tilinpäätös 175 422 854 5906: kaikilla ikälisillä olevan summan mukaan, 5907: minkä lisäksi tulevat normaalit henkilösivuku- 5908: lut Kansanedustajaa kohti varattu määräraha 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 5909: tai sen osa voidaan hänen suostumuksellaan v) 5910: maksaa myös eduskuntaryhmälle. Sitä voidaan Momentille myönnetään 60 000 000 mk. 5911: käyttää myös laskujen maksamiseen ennakko- Määrärahaa saa käyttää eduskunnan tarvitse- 5912: perintärekisteriin merkitylle yritykselle tai yh- mien lisätilojen suunnittelu- ja rakentamiskus- 5913: teisölle, jolta eduskunnan kanslia ostaa kan- tannuksiin. 5914: sanedustajalle sihteeripalveluja. 5915: Eduskunnan kansliaan muodostetaan 2001 talousarvio 60 000 000 5916: 1.1.2001 lukien osastojaon ulkopuolinen tieto- 2000 talousarvio 2 000 000 5917: ja viestintäyksikkö. Tieto- ja viestintäyksikön 1999 tilinpäätös 5 000 000 5918: 5919: 5920: 09. Valtiontilintarkastajat 5921: 5922: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 2001 talousarvio 8 680 000 5923: Momentille myönnetään 8 680 000 mk. 2000 talousarvio 8 380 000 5924: 2000 lisätalousarvio 80000 5925: 1999 tilinpäätös 8 125 584 5926: 5927: 5928: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 5929: 5930: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 2001 talousarvio 16 400 000 5931: Momentille myönnetään 16 400 000 mk. 2000 talousarvio 15 150 000 5932: 2000 lisätalousarvio 193 000 5933: 1999 tilinpäätös 13 595 662 5934: 5935: 5936: (30.) Eduskunnan kirjasto 5937: 5938: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentin 22.30.21 määräraha on 5939: otettu huomioon momentin 22.02.21 laskelmissa. 5940: 5941: 5 209194L 5942: 72 22.40 5943: 5944: 40. (28.10) Valtiontalouden tarkastusvirasto 5945: 5946: 21. (28.10.21) Toimintamenot (siirtomäärä- kehittämisestä aiheutuvat menolisäykset jak- 5947: raha 2 v) sotetaan vähintään kolmelle vuodelle. 5948: Momentille myönnetään 49 270 000 mk. Ehdotetut lisämenot aiheutuvat taloudellisis- 5949: Se l v i t y s o s a : Valtiontalouden tarkas- ta ja hallinnollisista järjestelyistä tarkastusvi- 5950: tusvirasto siirtyy vuoden 2001 alusta eduskun- raston siirtyessä eduskunnan yhteyteen sekä 5951: nan yhteyteen. Siirron jälkeen tarkastusviras- siitä, että määrärahan mitoituksessa on otettu 5952: toon ja sen virkamiehiin sovelletaan pääosin huomioon vuoden 2000 lisätalousarvion mu- 5953: lakia eduskunnan virkamiehistä (137311994). kaiset viraston lisätehtävistä aiheutuvat menot 5954: Tämä edellyttää tarkastusviraston palkkausjär- koko vuoden osalta. 5955: jestelmän kehittämistä ottaen huomioon edus- 5956: kunnan virastoissa vallitseva palkkauspolitiik- 2001 talousarvio 49 270 000 5957: ka ja valtion palkkausjärjestelmän yleiset ke- 2000 talousarvio 42 500 000 5958: hittämistavoitteet. Palkkausjärjestelmän 2000 lisätalousarvio 1 725 000 5959: 1999 tilinpäätös 42 350 000 5960: 5961: 5962: 99. Eduskunnan muut menot 5963: 5964: 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmä- suoritetaan 7 100 mk kuukaudessa, minkä li- 5965: kanslioita varten (arviomääräraha) säksi kullekin vuoden 1999 kansanedustajain- 5966: Momentille myönnetään 18 574 000 mk. vaalien tuloksen perusteella muodostetulle 5967: Määrärahaa saa käyttää ryhmien toiminnalle eduskuntaryhmälle suoritetaan perussummana 5968: välttämättömien sihteerien ja muun toimisto- kahden edustajan kuukausisummaa vastaava 5969: henkilökunnan palkkaamiseen sekä ryhmien määrä kuukaudessa. 5970: toiminnasta aiheutuvien muiden menojen 5971: maksamiseen. 2001 talousarvio 18 574000 5972: Se l v i t y s osa : Määräraha jaetaan ryhmi- 2000 talousarvio 18 051 000 5973: en kesken siten, että kutakin edustajaa kohden 1999 tilinpäätös 17 829 600 5974: 73 5975: 5976: 5977: 5978: 5979: Pääluokka 23 5980: VALTIONEUVOSTO 5981: 5982: 5983: Selvitysosa : Valtioneuvoston kanslian toiminta-ajatuksena on varmistaa tasavallan pre- 5984: sidentin ja valtioneuvoston päätöksenteon sujuvuus sekä pääministerin toimintaedellytykset an- 5985: tamalla poliittisia, toiminnallisia ja hallinnollisia palveluja. 5986: Valtioneuvoston kanslia avustaa pääministeriä valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtami- 5987: sessa ja ministeriöiden toiminnan yhteensovittamisessa sekä valvoo hallitusohjelman täytäntöön- 5988: panoa ja siihen liittyviä hallituksen esityksiä. 5989: Vuonna 2001 määritellään valtioneuvoston kansliaa koskeva organisaatiomalli sen strategisen 5990: osaamisen vahvistamiseksi sekä tehdään keskushallinnon uudistamishankkeen valtioneuvoston 5991: kanslialta edellyttämät muut selvitykset ja valmistellaan valtioneuvostolain kokonaisuudistusta. 5992: EU -sihteeristön ja siihen liittyvä toiminta vakiinnutetaan osana valtioneuvoston kansliaa. 5993: Oikeuskanslerinviraston tavoitteena on osaltaan ylläpitää laillisuutta yhteiskunnassa suoritta- 5994: malla valtioneuvoston sekä muun viranomais- ja julkistoiminnan laillisuusvalvontaa ja valvomal- 5995: la asianajajalaitosta. 5996: 5997: 5998: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 5999: V. 1999 v.2000 v.2001 6000: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001 6001: 1 000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 6002: 6003: 6004: 01. Valtioneuvosto 22 238 21 913 22 583 670 3 6005: 02. Valtioneuvoston kanslia 99700 105 260 112 250 6990 7 6006: 03. Oikeuskanslerinvirasto 12 100 12 400 13 150 750 6 6007: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 72 700 64200 64200 6008: 99. Valtioneuvoston muut menot 4259 5 550 10 246 4696 85 6009: Yhteensä 210998 209 323 222 429 13106 6 6010: 6011: Henkilöstön kokonaismäärä 1) 235 245 270 6012: 1) Henkilöstön kokonaismäärään ei sisälly valtioneuvoston jäseniä. 6013: 74 23.01 6014: 6015: 01. Valtioneuvosto 6016: 6017: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 20. Matkat (arviomääräraha) 6018: Momentille myönnetään 20 183 000 mk. Momentille myönnetään 2 400 000 mk. 6019: Henkilöstön määrä on enintään 45, joista 18 Määrärahaa saa käyttää pääministerin ja hän- 6020: valtioneuvoston jäsentä ja 27 erityisavustajaa. tä välittömästi avustavien henkilöiden matkus- 6021: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- tusmenojen korvaamiseen. Lisäksi määrärahaa 6022: sa on lisäyksenä otettu huomioon palkkaseu- saa käyttää muiden ministerien ja heidän eri- 6023: rantaselvityksen mukaisina palkantarkistuksi- tyisavustajiensa muiden kuin ED:n toimintaan 6024: na 420 000 mk. osallistumisesta aiheutuvien matkustusmeno- 6025: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 6026: myös ministerien turvamiesten matkustusme- 6027: 2001 talousarvio 20 183 000 6028: nojen korvaamiseen vastaavalla tavalla. 6029: 2000 talousarvio 19 513 000 6030: 2000 lisätalousarvio 228 000 2001 talousarvio 2 400 000 6031: 1999 tilinpäätös 19 152 789 2000 talousarvio 2 400 000 6032: 1999 tilinpäätös 3 085 674 6033: 6034: 6035: 02. Valtioneuvoston kanslia 6036: 6037: 21. (23.02.21 ja 26) Toimintamenot (siirto- heenjohtajakauden johdosta palkattujen henki- 6038: määräraha 2 v) löiden palvelusuhteen päättymisen johdosta. 6039: Momentille myönnetään 112 250 000 mk. 6040: 2001 talousarvio 112 250 000 6041: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 6042: sa on otettu lisäyksenä huomioon palkkaseu- 2000 talousarvio 104 360 000 6043: rantaselvityksen mukaisina palkantarkistuksi- 2000 lisätalousarvio 529 000 6044: na 694 000 mk, 5 290 000 mk ED-sihteeristön 1999 tilinpäätös 99 700 000 6045: palkkaus- ja muina menoina siirtona momen- 6046: tilta 24.01.21 ja 250 000 mk siirtona momen- (26.) Kalastajatorpan vierastalo (siirtomää- 6047: tilta 24.99.21 sekä 3 424 000 mk ED-sihteeris- räraha 2 v) 6048: tön siirron aiheuttamina vuosittaisina menoina, Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 6049: 650 000 mk sihteeristön siirrosta aiheutuvina lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- 6050: kolmen lisähenkilön palkkausmenoina ja oon momentin 23.02.21laskelmissa.. 6051: 1 600 000 mk puhelinvaihteen päivityksestä 6052: aiheutuvina menoina. Lisäksi määrärahan mi- (74.) V aitioneuvoston väestönsuoja (siirto- 6053: toituksessa on vähennyksenä otettu huomioon määräraha 3 v) 6054: vuoden 2000 talousarviossa kertaluonteisina Selvitysosa : Momentti ja sen määrära- 6055: kustannuksina myönnetty 4 200 000 mk sekä ha on poistettu talousarviosta. 6056: 840 000 mk Suomen Euroopan unionin pu- 6057: 2000 talousarvio 900 000 6058: 23.03 75 6059: 6060: 03. Oikeuskanslerinvirasto 6061: 6062: Selvitysosa: Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tar- 6063: kastamaila yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että 6064: havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 1999 tarkastettiin noin 2 900 lista-asiaa. 6065: Vuonna 1999 oikeuskanslerinvirastossa ratkaistiin 1 190 yksityisiltä tullutta kanteluasiaa. Kä- 6066: sittelyajan mediaani oli noin 4 kuukautta ja keskiarvo noin 6 kuukautta. Viime vuosina ns. toi- 6067: menpideratkaisujen osuus on ollut noin 15 %tutkituista kanteluasioista. Tavoitteena on antaa oi- 6068: keita, asianmukaisesti perusteltuja ratkaisuja ja pitää ratkaisuajat saavutetulla tasolla. Omasta 6069: aloitteesta tutkittaviksi otettuja asioita vuonna 1999 oli 103. 6070: 6071: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2001 talousarvio 13 150 000 6072: Momentille myönnetään 13 150 000 mk. 2000 talousarvio 12 400 000 6073: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2000 lisätalousarvio 319 000 6074: sa on lisäyksenä otettu huomioon palkkaseu- 1999 tilinpäätös 12 100 000 6075: rantaselvityksen mukaisina palkantarkistuksi- 6076: na 205 000 mk. 6077: 6078: 6079: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 6080: 6081: 50. Puoluetoiminnan tukeminen puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä 6082: Momentille myönnetään 64 200 000 mk. samoin kahdeksan prosenttia puolueille niiden 6083: Määrärahaa saa käyttää puoluelain ( 1011969) piirijärjestöjen toimintaan samojen perustei- 6084: 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen den mukaisesti kuin edellä mainitut avustuk- 6085: myönnettävistä avustuksista annetun asetuk- set. Lisäksi määrärahasta saa käyttää 302 000 6086: sen (27/1973) 1 §:n mukaisesti avustuksiin mk avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan 6087: eduskunnassa edustettuina oleville puolueille maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan tu- 6088: niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritel- kemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. 6089: lyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrära- 6090: hasta on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden 6091: 2001 talousarvio 64 200 000 6092: kansainvälistä toimintaa varten 3 800 000 mk 6093: 2000 talousarvio 64200 000 6094: ja puolueiden muuhun toimintaan 60 098 000 6095: mk, mistä kahdeksan prosenttia on tarkoitettu 1999 tilinpäätös 64 200 000 6096: 6097: 6098: 6099: 99. Valtioneuvoston muut menot 6100: 6101: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) 2001 talousarvio 2 800 000 6102: Momentille myönnetään 2 800 000 mk. 2000 talousarvio 2 800 000 6103: Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille 1999 tilinpäätös 2 459 315 6104: ja muille lunastuksetta annettavien kunnia- 6105: merkkien kustannusten korvaamiseen. 6106: 76 23.99 6107: 6108: 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922 (27.) Presidentti Urho Kaleva Kekkosen 6109: koskeva tutkimus (siirtomääräraha 3 v) muistomerkki (siirtomääräraha 3 v) 6110: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- 6111: Määrärahaa saa käyttää tutkimuksesta aihe- ha on poistettu talousarviosta. 6112: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa 6113: saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyö- 2000 talousarvio 1 250 000 6114: vuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 2000 lisätalousarvio 850 000 6115: Selvitysosa: Tutkimushankkeessa sel- 1999 tilinpäätös 300 000 6116: vitetään Suomessa tapahtuneita ja Suomea 6117: koskettaneita sotilaallisia kriisejä vuosien 63. Kansainvälinen millennium-palkinto 6118: 1914 ja 1922 välillä ns. sotatutkimuksen kaut- Momentille myönnetään 5 946 000 mk. 6119: ta. Hankkeen rahoitus jakautuu yksityisten ra- Määrärahaa saa käyttää korkeatasoisen kan- 6120: hastojen ja valtiovallan kesken siten, että edel- sainvälisen palkinnon myöntämiseen. 6121: listen osuus on 1 000 000 mk ja jälkimmäisen Selvitysosa: Palkinto annetaan henki- 6122: osuus 7 500 000 mk. Vuotta kohden laskettu lölle, yhteisölle tai projektille tunnustuksena 6123: valtion osuus on 1 500 000 mk. Työ saatetaan tulevaisuuteen suuntautuvasta, teknologiaan 6124: loppuun 1.5.2003 mennessä. pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta inno- 6125: vaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja hu- 6126: 2001 talousarvio 1 500 000 maaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkinnon 6127: 2000 talousarvio 1 500 000 suuruus on miljoona euroa. Palkinnon hallin- 6128: noinnista aiheutuvista kustannuksista vastaa 6129: 1999 tilinpäätös 1 500 000 6130: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. 6131: 6132: 2001 talousarvio 5 946 000 6133: 77 6134: 6135: 6136: 6137: 6138: Pääluokka 24 6139: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 6140: 6141: 6142: Se l v i t y s osa : Ulkoasiainhallinnon toiminta-ajatuksena on valmistella ja toteuttaa Suomen 6143: ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, edistää Suomen kansallisia etuja ulkomailla ja kansainvälisissä 6144: järjestöissä, mukaan lukien kauppapoliittiset ja kaupallis-taloudelliset edut, valvoa suomalaisten 6145: etuja ja oikeuksia ulkomailla sekä edistää kansainvälisen yhteistyön keinoin ulkoasiainministeri- 6146: ön perusarvoja, joita ovat mm. kansanvalta, ihmisoikeuksien kunnioitus ja kestävä kehitys. 6147: Kansainvälistä toimintaympäristöä ovat leimanneet viime vuosina lukuisat eri puolilla maail- 6148: maa syntyneet sotilaalliset konfliktit. Myös suuret luonnonkatastrofit ovat vaikuttaneet kansain- 6149: välisten toimijoiden toimintaympäristöön ja edellyttäneet niiltä valmiuksia tarjota apuaan. Näkö- 6150: piirissä ei ole tässä suhteessa odotettavissa merkittävää muutosta parempaan. Kansainvälisessä 6151: kanssakäymisessä pyritään yhä tiiviimpään yhteistyöhön, jonka tavoitteena on kriisien ennalta- 6152: ehkäisy, maailmanlaajuinen rauhanomainen kehitys ja hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä koskee 6153: niin konfliktinesto- ja kriisinhallintavalmiuksien kehittämistä kuin muitakin kansainvälisen yh- 6154: teistyön muotoja. 6155: Kansainvälistä taloutta leimaavat nopeutunut globalisoitumiskehitys ja kiristyvä kansainväli- 6156: nen kilpailu. Samalla kun se asettaa haasteita Suomen kansallisten etujen turvaamiseksi, se edel- 6157: lyttää myös maailmanlaajuista vastuunottamista kehitysmaiden integroimiseksi kansainväliseen 6158: talouteen ja kauppaan. 6159: Euroopassa jatkuu edelleen prosessi, jolla pyritään etsimään vakautta ja pysyvämpää muotoa 6160: kylmän sodan jälkeiselle taloudelliselle ja turvallisuuspoliittiselle järjestykselle. Keskeistä tässä 6161: prosessissa ovat Euroopan yhdentymiskehitys, unionin laajeneminen sekä sen sisäinen poliittinen 6162: muutos. Turvallisuusrakenteet ovat viime vuosikymmenellä joutuneet maanosassamme koetuk- 6163: selle täällä puhjenneiden kriisien, erityisesti Jugoslavian sosialistisen Iiittotasavallan hajoamista 6164: seuranneiden konfliktien johdosta. Meneillään on myös Naton laajeneminen, järjestön sisäinen 6165: uudistaminen ja uusien yhteistoimintamuotojen kehittäminen. EU:n kriisinhallintakyvyn lisäämi- 6166: seen ja kehittämiseen liittyen myös EU:n ja Naton välinen yhteistyö tiivistyy. EU:n ja Naton laa- 6167: jenemisprosessien ansiosta yhä useampi maa integroituu niihin lähivuosina. Tämä merkitsee li- 6168: sääntyviä haasteita myös Suomen toiminnalle, jotta uusien jakolinjojen syntymisen sijasta laajen- 6169: tumisprosessit hyödyttävät aluetta ja tasapainottavat sitä. 6170: Venäjän poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros jatkuu, mikä asettaa vaateita 6171: Suomelle EU:n jäsenenä ja Venäjän välittömänä rajanaapurina. Tavoitteenamme on Venäjän py- 6172: syminen yleisessä eurooppalaisessa poliittisessa ja taloudellisessa kehityksessä. Venäjän ohella 6173: Ukrainan, Moldovan ja Etelä-Kaukasian kehitys ovat edelleen epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä. 6174: Ulkoasiainhallinnon tehtäväalueille asetetaan vuodelle 2001 alustaviksi tärkeimmiksi tulosta- 6175: voitteiksi seuraavat: 6176: 78 24. 6177: 6178: Ulkopolitiikka 6179: -Vaikutetaan EU -politiikan muotoiluun Suomen panoksen vahvistamiseksi kannaltamme tär- 6180: keissä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä. 6181: - Konkretisoidaan EU:n pohjoisen ulottuvuuden käsitettä ja tiivistetään yhteistyötä tulevien 6182: puheenjohtajamaiden kanssa. 6183: -Tuetaan lähialueiden vakauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja kehitetään edelleen kahden- 6184: välisiä suhteita Venäjään ja muihin IVY-maihin sekä tuetaan Länsi-Balkanin vakautta tähtääviä 6185: toimia. 6186: -Tuetaan EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden integraatiopyrkimyksiä, unionin ja IVY-mai- 6187: den kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen toteuttamista sekä unionin yhteisen Venäjä- ja Ukrai- 6188: na-strategian toimeenpanoa. 6189: - YK:ssatoimitaan Suomen pitkäjänteisen politiikan edistämiseksi ja Suomen puheenjohta- 6190: juuden myötä lujittuneen aseman vahvistamiseksi järjestön työssä. 6191: -Toimitaan ihmisoikeuksien edistämiseksi kaikilla toimintalohkoilla ja yhteistyöforumeilla. 6192: -Tuetaan terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaista toimintaa YK:ssa, EU:ssa ja 6193: myös muissa kansainvälisissä yhteyksissä. 6194: - Kehitysyhteistyön kohdentamisperiaatteet uudistetaan ja aloitetaan niiden täytäntöönpano. 6195: Korkotukihallintoa tehostetaan uudistetun lainsäädännön pohjalta. Sovitaan kehitysmaatutki- 6196: musrahoituksen pitkän aikavälin periaatteista. 6197: -Hoidetaan menestyksellisesti Suomen puheenjohtajuuskauden tehtävät Pohjoismaiden mi- 6198: nisterineuvostossa mm. pohjoismaisen yhteistyön uusista linjauksista päättäminen. 6199: -Toimitaan aktiivisesti alueellisissa neuvostoissa. 6200: Turvallisuuspolitiikka 6201: -Toimitaan siten, että Suomen asema ja edut tulevat turvatuiksi eurooppalaisessa turvalli- 6202: suuskehityksessä. 6203: - Kehitetään siviilikriisinhallinnan menetelmiä. 6204: Kaupallistaloudelliset tehtävät 6205: - Edistetään Suomen kaupallis-taloudellisia etuja EY:n kauppapolitiikan avulla ja bilateraali- 6206: sesti sekä vaikutetaan Suomen kansallisen edun huomioon ottamiseksi myös kaikilla muilla kan- 6207: sainväliseen kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvillä toimintakentillä. 6208: - Toimitaan suomalaisyritysten tasavertaisen kilpailuaseman turvaamiseksi kansainvälisillä 6209: markkinoilla. 6210: -Toimitaan ulkomaankaupan vapauden edistämiseksi ja kansainvälisten kauppasääntöjen ke- 6211: hittämiseksi. 6212: Kehitys- ja muiden vastaavien kumppanimaiden talouselämän perusrakenteiden vahvistaminen 6213: - Edistetään Euroopan Yhteisön ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyön koordinaatiota ja täy- 6214: dentävyyttä. Valmistellaan uuden Lomen sopimuksen toimeenpanoajajatketaan alueellisia EU- 6215: AKT-kauppajärjestelyjä koskevia neuvotteluja. 6216: - Toteutetaan lähialueyhteistyötä hallituksen hyväksymän lähialuestrategian pohjalta pohjoi- 6217: sen ulottuvuuden alueella, erityisesti Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä Ka- 6218: liningradissa. 6219: Euroopan unionin toimintaan ja kehittämiseen liittyvät tehtävät 6220: -Huolehditaan HVK-neuvottelujen lopputuloksena syntyneiden perussopimuksen muutosten 6221: kansallisesta ratifioinnista. 6222: -Huolehditaan unionin keskeisten politiikkalohkojen ja instituutioiden sekä muun yleisen ke- 6223: hityksen seurannasta ja toimitaan Suomen kansallisten etujen turvaamiseksi. 6224: - Edistetään EU:n laajentumista tehokkaasti ja hallitusti ja turvataan Suomen kansalliset edut 6225: liittymisneuvotteluissa. 6226: 24. 79 6227: 6228: Konsuli-, passi- ja viisumitehtävät 6229: - Kehitetään Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa Suomen ja EU:n muiden jäsenvaltioi- 6230: den edustustojen välistä yhteistyötä unionimaiden kansalaisten etujen ja oikeuksien suojaamisek- 6231: si. 6232: - Pyritään luomaan vähintään viranomaisten välillä noudatettavia menettelyjä sääteleviä so- 6233: pimuksia lapsikaappauksiin liittyvien tehtävien hoidon helpottamiseksi. 6234: -Aloitetaan Schengenin sopimuksen soveltaminen, mitä ennen asennetaan viisumi-atk-järjes- 6235: telmä kaikkiin viisuminantopisteisiin. 6236: -Kehitetään kansalaisille konsulipalveluista annettavaa tiedotusta. 6237: Suomen tunnetuksi tekeminen 6238: - Uutta teknologiaa hyödyntävällä viestintä-, kulttuuri- ja promootiotoiminnalla vaikutetaan 6239: Suomen tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseksi sekä ymmärtämyksen ja tuen hankkimiseksi 6240: Suomen politiikalle. 6241: Tukitehtävät, hallinto ja muut tehtävät 6242: -Selvitetään hallinnonalan organisaatiorakenteen ja edustustoverkoston tarkoituksenmukai- 6243: suus ja voimavarat suhteessa toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä tuleviin toi- 6244: minnallisiin haasteisiin. Tiivistetään ministeriön ja ulkomaanedustuksen yhteydenpitoa erilaisten 6245: sidosryhmien kanssa Suomen etujen edistämiseksi. 6246: -Jatketaan johtamis- ja ohjausjärjestelmien kehittämistä. Laaditaan johtamis- ja esimiestyötä 6247: koskeva kokonaissuunnitelma. 6248: - Laajennetaan ministeriön sisäistä koulutusta sekä laaditaan ministeriön henkilöstön koulu- 6249: tus- ja kehitysohjelma, joka mahdollistaa ministeriön toiminnallisten tarpeiden mukaisen henki- 6250: löstön suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen koulutuksen. 6251: -Otetaan käyttöön palkkausuudistuksen ensimmäinen vaihe, saatetaan päätökseen ura- ja rek- 6252: rytointijärjestelmää koskeva uudistamishanke ja ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmän kehit- 6253: tämisselvitys. 6254: 6255: 6256: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 6257: V. 1999 v.2000 v.2001 6258: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001 6259: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 6260: 6261: 6262: 01. Ulkoasiainhallinto 896 171 831 286 860 305 29 019 3 6263: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 1 722 387 1 820 700 1 996 000 175 300 10 6264: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, 6265: Venäjän ja muiden IVY-maiden 6266: kanssa 176 000 181 000 185 000 4000 2 6267: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnon- 6268: alan muut menot 856 998 802 383 824 434 22 051 3 6269: Yhteensä 3 651556 3 635 369 3 865 739 230370 6 6270: 6271: Henkilöstön kokonaismäärä 1) 1 626 1 610 1 630 6272: l) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksikriisinhallinta-ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna 6273: 2000 1 580 henkilötyövuotta ja vuonna 2001 1 510 henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin ase- 6274: mamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2000 ja 2001 880 henkilötyövuotta. 6275: 80 24.01 6276: 6277: 01. Ulkoasiainhallinto 6278: 6279: Se l v i t y s o s a : Hallinnonalan toiminta tukee hallituksen asettamien ulko- ja turvallisuuspo- 6280: liittisten, Euroopan unionia ja tasa-arvoa sekä ympäristöä ja asumista koskevien tavoitteiden to- 6281: teutumista. 6282: Tavoitteiden saavuttamisessa ministeriön tärkein voimavara, henkilöstö, on avainasemassa. 6283: Ministeriö varmistaa kilpailukykynsä yleisillä työmarkkinoilla ja huolehtii henkilöstön ammatti- 6284: taidon ja motivaation ylläpitämisestä ja kehittämisestä henkilöstöpoliittisen työryhmän suositus- 6285: ten viittoittamalla linjalla. Tärkein vireillä olevista hankkeista on palkkausjärjestelmän uudistus, 6286: johon siirtyminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2001. Uudistusten reunaehtona on, että ulkoasiain- 6287: hallinto tuottaa sille annetut tehtävät korkeintaan samansumuisin henkilöstövoimavaroin ja kus- 6288: tannuksin kuin Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa keskimäärin. 6289: Taloudellisen ohjauksen ja johtamisen kehittämiseksi vuonna 1999 käynnistettyjä ministeriön 6290: ja edustustojen tulosohjaushankkeita sekä ministeriön ja edustustojen kirjanpitojärjestelmien in- 6291: tegrointia jatketaan. Ulkoasiainhallinto jatkaa tietoteknisen verkkonsa laajentamista ja hyväksi- 6292: käyttöä siten, että kaikki päällekkäinen työ vältetään ja tuotannollinen työ automatisoituu. Uusia 6293: käyttöalueita ovat kirjanpito ja verkkokoulutus sekä ministeriölle että edustustoille yhteisten tie- 6294: tovarantojen ja prosessien rakentaminen. 6295: 6296: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 94674000 6297: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Maksullisen toiminnan tulot 92 274000 6298: 819 305 000 mk. - julkisoikeudelliset suoritteet 78 625 000 6299: Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsuli- - muut suoritteet 13 649 000 6300: en menojen maksamiseen. Muut tulot 2 400 000 6301: Nettomenot 819 305 000 6302: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 6303: sa on otettu huomioon lisäyksenä 3 789 000 6304: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 2001 talousarvio 819 305 000 6305: kantarkistuksiin ja 4 000 000 mk kehitysyh- 2000 talousarvio 790 286 000 6306: teistyöhallinnon menoihin siirtona momentilta 2000 lisätalousarvio 20 747 000 6307: 24.30.66 käytettäväksi mm. henkilöstön palk- 1999 tilinpäätös 809 291 000 6308: kaukseen ja kenttähallinnon laajentamiseen 6309: sekä vähennyksenä 5 290 000 mk palkkaus- ja 6310: muiden menojen siirtona momentille 23 .02.21. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 6311: Momentin tuloja ovat kuriirilähetystulot sekä Momentille myönnetään 30 000 000 mk. 6312: ulkoasiainministeriön maksupäätöksen ( 1024/ Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuok- 6313: 1998) mukaiset tulot. rattujen tilojen peruskorjausluonteisten korja- 6314: us- ja muutostöiden maksamiseen. 6315: Menojen ja tulojen erittely: mk Vuonna 2001 saa tehdä käynnissä oleviin ta- 6316: lonrakennushankkeisiin liittyviä sitoumuksia 6317: Bruttomenot 913 979 000 siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja 6318: Maksullisen toiminnan erillismenot 64 985 000 vuonna 2002 enintään 20 000 000 mk. 6319: Muut toimintamenot 848 994 000 6320: 24.30 81 6321: 6322: 6323: 6324: Käyttösuunnitelma: 6325: Hanke Hyöty-ala Kustannusarvio Myönnetty Myönnetään 6326: m2 1 000 mk mk/m2 mk mk 6327: 6328: 1. Uudisrakennushankkeet 6329: Tukholma 68 400 57 700 000 10 700 000 6330: -kanslia- ja asuinrakennus 2 900 56 900 19 620 6331: - pysäköintilaitos, 6332: Suomen osuus 3 500 11 500 3 290 6333: Pietari 2 700 58 000 21 500 12 000 000 6334: 2. Peruskorjaushankkeet 5 500 000 6335: 3. Nimetyille hankkeille 6336: jakamaton 1 800 000 6337: Yhteensä 30 000 000 6338: 6339: Se l v i t y s osa : Tukholman kanslia- ja Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huo- 6340: asuinrakennuksen kustannustiedot on muutettu neistojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteistö- 6341: tarkistuneiden toteutussuunnitelmien ja kus- lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen. 6342: tannusarvioiden mukaisesti. Vuonna 2001 saadaan tehdä kiinteistöjen ja 6343: huoneistojen hankkimista koskevia sopimuk- 6344: 200 1 talousarvio 30 000 000 sia enintään 20 000 000 markan arvosta siten, 6345: 2000 talousarvio 30 000 000 että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aikai- 6346: 1999 tilinpäätös 76 880 000 sintaan vuonna 2002. 6347: 6348: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 2001 talousarvio 11 000 000 6349: nen (siirtomääräraha 3 v) 2000 talousarvio 11 000 000 6350: Momentille myönnetään 11 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 10 000 000 6351: 6352: 6353: 6354: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 6355: 6356: Se l v i t y s osa : Kehitysyhteistyö ja kehitysmaasuhteet ovat olennainen osa Suomen ulkopo- 6357: litiikkaa. Suomen kehitysmaapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on syvenevän keskinäisen riip- 6358: puvuuden maailmassa edistää rauhaa, yhteistyötä ja hyvinvointia sekä ehkäistä niihin kohdistuvia 6359: uhkia. Globalisoituneessa maailmassa taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen on entistäkin 6360: riippuvaisempaa kaupalle ja investoinneille suotuisten edellytysten luomisesta. Kehitysyhteis- 6361: työn keinoin voidaan tukea hyvän hallinnon ja demokratian vahvistumista, sosiaalisen turvaver- 6362: kon luomista ja valtioiden instituutioiden toimivuuden parantamista. Suomi tekee voitavansa ul- 6363: ko- ja talouspolitiikan keinoin teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisten vaurauden ja hyvin- 6364: voinnin erojen kaventamiseksi ja poistamiseksi. Suomi tukee kansainvälistä yhteistyötä 6365: kehitysmaiden ongelmien ratkaisemiseksi ja sitä kautta yleismaailmallisen turvallisuuden ja hy- 6366: vinvoinnin lisäämiseksi. Koordinoimalla kehitysyhteistyötä poliittisten ja taloudellisten tavoittei- 6367: den kanssa voidaan vaikuttaa maailmanlaajuisten kehitysongelmien sekä konfliktien ja hätätilan- 6368: teiden perussyihin. 6369: 82 24.30 6370: 6371: Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana ja tuen edellytyksenä on, että kehitysmaa vastaa itse 6372: kehityksestään. Kestävän ja elinkelpoisen kehityksen edellytyksenä on kehitysmaan, sen kansa- 6373: laisten ja siellä toimivien yhteisöjen, järjestöjen ja instituutioiden oma kehitystahto. Avunantajan 6374: osuus on aina vain kehitysmaan omia pyrkimyksiä tukevaa. 6375: Kansainvälisesti kehitysyhteistyön tavoitteenasettelua ovat ennen muuta ohjanneet 1990-luvun 6376: suuret YK:n kansainväliset konferenssit, joissa on vuoden 1992 Rion ympäristö- ja kehityskon- 6377: ferenssista alkaen käsitelty ihmisoikeuksia, väestökysymyksiä, sosiaalista kehitystä, naisten ase- 6378: maaja asuinyhdyskuntakysymyksiä. Suomi on sitoutunut kaikkien näiden kokousten päätösasia- 6379: kirjoihin, ja siten ne ohjaavat myös Suomen kehitysyhteistyötä. Samalla Suomi pyrkii vaikutta- 6380: maan näiden päätösten kansainväliseen toimeenpanoon, tukemaan kehitysmaita sitoumustensa 6381: täyttämisessä. 6382: Suomen kehitysmaasuhteiden kokonaisuus muodostuu poliittisesta ja taloudellisesta kanssa- 6383: käymisestä sekä kehitysyhteistyöstä. Suomen tavoitteena on, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan, 6384: kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyön tavoitteet ovat sopusoinnussa keskenään. Näiden ulkopoli- 6385: tiikan lohkojen yhteiset tavoitteet kehitysmaapolitiikassa ovat: 6386: -maailmanlaajuisen turvallisuuden lisääminen 6387: - laajamittaisen köyhyyden vähentäminen 6388: - ihmisoikeuksien kunnioituksen ja kansanvallan edistäminen 6389: - globaalien ympäristöongelmien ehkäiseminen 6390: - taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen. 6391: Suomen kehitysmaapolitiikan linjauksessa esitetään keinoja, joilla edistetään sekä Suomen 6392: omia kansallisia etuja että yhteisiä maailmanlaajuisia tai alueellisia tavoitteita. Globaalissa maa- 6393: ilmassa Suomen ja kehitysmaiden edut ovat pitkällä tähtäimellä yhteneväisiä. 6394: Hallitus nostaa kehitysyhteistyövaroja lisärahoituksella ja tavoittelee Yhdistyneiden Kansa- 6395: kuntien asettaman suosituksen mukaista tasoa taloudellisen tilanteen niin salliessa. Talousarvion 6396: puitteissa valtioneuvosto tekee erillisen päätöksen kunakin vuonna seuraavien vuosien toimintaa 6397: ohjaavien myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohdentamisesta. 6398: 6399: 6400: Julkisen kehitysavun määrärahat 1993-2000 ja maksatukset 1993-1998 (milj. mk) sekä 6401: maksatusten %-osuus BKTL:sta: 6402: 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 6403: 6404: Määrärahat yhteensä 2 123,4 1 860,3 2 004,9 1 982,5 2 043,1 2 223,1 2 363,1 2 504,3 6405: Maksatukset 2 031,5 1 515,1 1 692,0 1 872,1 1 965,3 2 118,4 2 324,2 6406: %-osuus BKTL:sta 0,45 0,31 0,32 0,34 0,33 0,32 0,33 0,33 6407: 24.30 83 6408: 6409: 6410: 6411: Valtion kehitysyhteistyömenot v. 2001 pääluokittain: milj. mk 6412: 6413: Luvussa 24.30 1 996,0 6414: Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muissa luvuissa 164,8 6415: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 2,7 6416: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 371,2 6417: Opetusministeriön hallinnonalalla 6,4 6418: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 6,3 6419: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 1,4 6420: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla 5,1 6421: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 8,0 6422: Työministeriön hallinnonalalla 74,7 6423: Ympäristöministeriön hallinnonalalla 14,7 6424: Puolustusministeriön hallinnonalalla 1,0 6425: Yhteensä 2 652,3 6426: 6427: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto ulkomaisten luottojen yhteinen pääoma enin- 6428: Oy:lle (arviomääräraha) tään 500 000 000 mk. 6429: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. 6430: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 2001 talousarvio 7 000 000 6431: seen Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 2000 talousarvio 7 000 000 6432: (FINNFUND) korkotuen maksamiseen rahas- 1999 tilinpäätös 5 789 379 6433: ton ottamille luotoille. 6434: Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomää- 6435: 1991-1998 ottamien, vuotuiselta määrältään räraha 3 v) 6436: enintään 150 000 000 markan suuruisten lai- Momentille myönnetään 1 977 000 000 mk. 6437: nojen osalta. Korkotuen määrä saa vastata Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- 6438: enintään näistä lainoista perittävien korkokus- sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu- 6439: tannusten ja kahden prosentin koron erotus ta. vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa 6440: Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön ra- käyttää aikaisemmin myönnettyjen valtuuksi- 6441: hasto Oy:stä annetun lain (29111979) 3 §:n 4 en nojalla tapahtuviin maksatoksiin ja vuoden 6442: momentin nojalla antaa määräämillään ehdoil- 2001 kuluessa soimittavien maksujärjestelyjen 6443: la yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa aiheuttamiin menoihin. 6444: yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteis- 6445: mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- työhallinnon menojen maksamiseen, kun ne ai- 6446: ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvanalen- heutuvat henkilökunnan koulutuksesta sekä 6447: nuksia ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta kohdemaihin ja kohdemaissa tehtävistä kehi- 6448: ulkomaisesta Iuotosta mahdollisesti aiheutu- tysyhteistyöhallinnon virkamatkoista sekä toi- 6449: van kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, mistoautomatiikan hankinnasta. Humanitaari- 6450: että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luot- seen apuun tarkoitettuja määrärahoja saa käyt- 6451: tojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten tää myös muiden kuin kehitysmaiden 6452: yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvol- avustamiseen. 6453: taan enintään 1 000 000 000 mk ja nostettujen 6454: 84 24.30 6455: 6456: 6457: 6458: Käyttösuunnitelma: mk 6459: 6460: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 640 000 000 6461: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 552 000 000 6462: 6463: 4. Maittain kohdeotamaton kehitysyhteistyö 260000 000 6464: 5. Humanitaarinen apu 175 000 000 6465: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä ke- 6466: hitysyhteistyöosaston tiedotus 31 000 000 6467: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 4000 000 6468: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyh- 6469: teistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyö- 6470: tiedotukselle 205 000 000 6471: 9. Korkotuki 110 000 000 6472: Yhteensä 1 977 000 000 6473: 6474: 6475: Vuoden 2001 aikana saa tehdä uusia kehitys- vuosille yhteensä enintään 1 520 000 000 mar- 6476: yhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, kan arvosta. 6477: joista aiheutuu menoja vuoden 2001 jälkeisille 6478: 6479: 6480: Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa käyttää seuraavasti: 6481: Valtuus: milj. mk 6482: 6483: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 317,0 6484: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 632,0 6485: 6486: 4. Maittain kohdeotamaton kehitysyhteistyö 201,0 6487: 5. Humanitaarinen apu 6488: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehitys- 6489: yhteistyöosaston tiedotus 40,0 6490: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 6491: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteis- 6492: työn Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotuk- 6493: selle 140,0 6494: 9. Korkotuki 190,0 6495: Yhteensä 1 520,0 6496: 6497: 6498: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 4 000 000 mk kehitysyhteistyöhallinnon me- 6499: sa on otettu vähennyksenä huomioon nojen siirtona momentille 24.0 1.21. 6500: 24.30 85 6501: 6502: 6503: 6504: 6505: Valtuuksien perusteella tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä 6506: arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. mk): 6507: 2002 2003 2003 6508: jälk. vuosille 6509: 6510: Ennen vuotta 2000 myönnetyt valtuudet 701 626 868 6511: Vuonna 2000 myönnetyt valtuudet 1) 286 217 1 771 6512: Vuonna 2001 myönnetyt valtuudet 400 421 699 6513: Yhteensä 1 387 1 264 3 338 6514: l) luvussa mukana v. 2000 lisätalousarvion EKR-valtuus 6515: 6516: 6517: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö hitysyhteistyön painotuksia ja joiden tutkimus- 6518: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja tuloksia sovelletaan laajasti kansainvälisessä 6519: 640 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi- kehitysyhteistyössä. Tukea saavat mm. kan- 6520: musvaltuuksia vuoden 2001 jälkeisille vuosille sainvälisten maataloustutkimuslaitosten kon- 6521: yhteensä 317 000 000 mk. su1tatiiviryhmään (CGIAR) kuuluvat eräät tut- 6522: Kehitysyhteistyön periaatepäätöksen mukai- kimuslaitokset, Maailman terveysjärjestön 6523: sesti Suomi painottaa YK-järjestelmän roolia (WHO) tutkimusohjelmat, YK-järjestöjen 6524: kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja turvaa Aids-ohjelma (UNAIDS) sekä YK:n sosiaali- 6525: sen aseman kehitysyhteistyön tasavertaisena sen kehityksen tutkimusohjelma (UNRISD). 6526: kanavana kansainvälisten kehitysrahoituslai- Tutkimusohjelmia varten varataan yhteensä 6527: tosten rinnalla. Suomen tukemia YK:n opera- 14,0 milj. mk. Suomalaisten tutkijoiden mah- 6528: tiivisia kehitysjärjestöjä ovat YK:n kehitysoh- dollisuuksia osallistua kansainvälisten tutki- 6529: jelma (UNDP), YK:n lastenrahasto muslaitosten työhön ja ohjelmiin pyritään edis- 6530: (UNICEF), YK:n väestörahasto (UNFPA) ja tämään. 6531: Maailman elintarvikeohjelma (WFP) sekä Suomen hallituksen ja YK-yliopiston 6532: UNDP:n alaiset YK:n naisten kehitysrahasto 4.2.1984 allekirjoittaman WIDER-instituutin 6533: (UNIFEM) ja YK:n kuivuus- ja aavikoitumis- isäntämaasopimuksen mukaan Suomen pysy- 6534: toimiston ohjelma (UNSO). Järjestöjen toi- viin velvoitteisiin kuuluu antaa instituutin 6535: minta perustuu jäsenmaiden vapaaehtoisiin käyttöön toimitilat ja johtajan asunto. Näistä 6536: avustuksiin. Kunkin järjestön avustustasoa aiheutuviin menoihin varataan 2,0 milj. mk. 6537: määrite1täessä huomioidaan mm. se, missä Suomen tukerilia kansainvälisiä rahoituslai- 6538: määrin järjestö toteuttaa Suomen kehitysyh- toksia ovat Maailmanpankkiryhmä (IDA), alu- 6539: teistyön tavoitteiden mukaista toimintaa sekä eelliset kehitysrahoituslaitokset (AsDB, AfDB 6540: kuinka toimintakykyinen ja tehokas järjestö ja IDB) kehitysrahastoineen, YK:n alainen 6541: on. Lisäksi otetaan huomioon myös Suomen Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahas- 6542: vaikutusmahdollisuuksien lisääminen järjes- to IFAD sekä pohjoismaiset kehitysrahastot 6543: töissä. Järjestöjen johtokuntaelimissä Suomi NDF ja NORSAD, jolla tuetaan yksityisten 6544: toimii aktiivisesti sekä jäsenenä että tarkkaili- pohjoismaiden ja SADC-maiden yhteisyritys- 6545: jajäsenenä. Operatiivisten järjestöjen sekä ten investointeja. Suomi on hakenut IDB:n 6546: eräiden erityisjärjestöjen kehitysyhteistyön pe- alaisen Latinalaisen Amerikan Investointiyhti- 6547: rusrahoitukseen varataan yhteensä 267,0 milj. ön (IIC) jäsenyyttä. 6548: mk. Kehitysrahoituslaitosten maksusitoumukset 6549: Lisäksi tuetaan kansainvälisiä tutkimuslai- perustuvat epäviralliseen kansainväliseen taa- 6550: toksia ja ohjelmia, jotka vastaavat Suomen ke- kanjakoon, jonka perustana on kunkin jäsen- 6551: 86 24.30 6552: 6553: maan taloudellinen vahvuus sekä kehitysyh- nopisteet käydään läpi syksyn 2000 aikana ja 6554: teistyömyönteisyys. Pääoma- ja rahastomak- strategiatyön tulokset sisällytetään vuoden 6555: sujen lisäksi Suomi tukee myös sellaisia 2001 myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohden- 6556: kehitysrahoituslaitosten erityisohjelmia, jotka tamispäätökseen. Tuen kanavina voivat viran- 6557: tukevat hallituksen periaatepäätöksen keskei- omaisten lisäksi olla myös kansalaisyhteiskun- 6558: siä linjauksia. Näistä tärkeimpiä ovat ympäris- nan muut tahot, esimerkiksi kansanvallan ja ih- 6559: tön hoito, sosiaalisektoreiden erityisohjelmat, misoikeuksien edistämiseen tähtäävässä 6560: eteläisen Afrikan inhimillisten voimavarojen toiminnassa. Tuen kohteina voivat olla myös 6561: ja yksityissektorin kapasiteettiohjelmat sekä Suomen asettamia kehitystavoitteita edistävät 6562: suomalaisten resurssien käytön edistäminen alueelliset yhteistyöjärjestelyt ja hankkeet. 6563: laitosten toiminnoissa. Suomi tukee myös kan- Määrärahoja voidaan käyttää myös kehitys- 6564: sainvälistä Maailmanpankin koordinoimaa luottojen maksatuksiin. Ne tarjoavat lahja- 6565: velkahelpotusohjelmaa, joka on tarkoitettu avolle vaihtoehtoisen rahoituskeinon tilantees- 6566: kaikkein raskaimmin velkaantuneille köyhim- sa, missä kehitysluotto on sekä ehtojensa että 6567: mille kehitysmaille. Vuoden 2001 maksatusten hallinnon osalta lahja-apua parempi vaihtoeh- 6568: määräksi arvioidaan 246,0 milj. mk. to. 6569: Suomi osallistuu Euroopan Unionin jäsene- Pääosa avusta suunnataan edelleen pitkäjän- 6570: nä myös Lomen sopimuksen rahoittamiseen teiseen kehitysyhteistyöhön keskeisten köy- 6571: maksamalla osuutensa 8. Euroopan Kehitysra- himpien kumppaneiden kanssa, erityisesti Sa- 6572: hastoon (EKR). Vuoden 2001 maksatukset on haran eteläpuolisessa Afrikassa. Yhteistyön tu- 6573: arvioitu 111 milj. markaksi. Vuoden 2000 ai- levaisuutta tarkastellaan sen mukaisesti miten 6574: kana Suomi sitoutuu 1 213,0 milj. markalla ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallin- 6575: osallistumaan EKR-9:ään, jonka rahoituksen non tavoitteet kussakin maassa kehittyvät. 6576: arvioidaan alkavan vuonna 2005. Suomi toimii Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä kilpailu- 6577: Lomen sopimukseen liittyvän EU :n jäsenvalti- kykyinen suomalainen osaaminen ja tietotaito 6578: oiden sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti suunnataan tukemaan vastaanottajamaan omia 6579: takaajana Euroopan investointipankin (EIP) voimavaroja. Yksittäisistä hankkeista siirry- 6580: AKT -maille myöntämissä lainoissa. Lainojen tään kohti muiden avunantajien kanssa yhdes- 6581: takausvastuu jakaantuu EU:n jäsenvaltioiden sä tuettavia laajempia sektoriohjelmia. . 6582: kesken niiden EIP:iin tekemien pääomasijoi- Saharan eteläpuolisessa Afrikassa pitkäjän- 6583: tusten suhteessa. Suomen osuus takausvas- teisen kehitysyhteistyön kohdemaita ovat Etio- 6584: tuusta voi olla enimmillään noin 105 milj. mk. pia, Kenia, Mosambik, Namibia, Sambia ja 6585: Määrärahaa voidaan käyttää myös tähän tar- Tansania. Yhteistyötä jatketaan niiden maiden 6586: koitukseen. Yksikään jäsenmaa ei kuitenkaan kanssa, joissa on edellytyksiä saada aikaan py- 6587: ole tähän mennessä joutunut maksamaan ta- syviä kehitysvaikutuksia. Välimeren alueella 6588: kuita. Lähi-Idän rauhanprosessin tukeminen on kes- 6589: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö keinen tavoite osana EU:n Välimeri-politiik- 6590: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja kaa. Aasian alueella pitkäjänteinen kehitysyh- 6591: 552 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi- teistyö kohdeunetaan mm. Vietnamiin ja Ne- 6592: musvaltuuksia vuoden 2001 jälkeisille vuosille paliin, Keski-Aasian ja Mekangin alueelle. 6593: yhteensä 632 000 000 mk. Latinalaisessa Amerikassa pitkäjänteistä kehi- 6594: Maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä tysyhteistyötä harjoitetaan mm. Nicaraguan ja 6595: avun edellytyksenä hallitustenvälisessä yhteis- Perun kanssa. 6596: työssä on, että kumppanimaa on sitoutunut sa- 4. Maittain kohdeotamaton kehitysyhteistyö 6597: moihin tavoitteisiin, joihin Suomen kehitysyh- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja · 6598: teistyöpolitiikka perustuu. Se on välttämätöntä 260 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi- 6599: pysyvien kehitysvaikutusten aikaansaamisek- musvaltuuksia vuoden 2001 jälkeisille vuosille 6600: si. Yhteistyön alueelliset ja tavoitteelliset pai- yhteensä 201 000 000 mk. 6601: 24.30 87 6602: 6603: Merkittävä osa määrärahasta ja valtuuksista teiden syntyä vahvistamalla paikallisia ja alu- 6604: käytetään Länsi-Balkanin maiden tukemiseen eellisia kriisi- ja katastrofivalmiuksia. Niin- 6605: sekä kriisin jälkeisessä jälleenrakennustyössä ikään pyritään tukemaan kriisialueiden väestöä 6606: että hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan insti- kriisien jälkeisessä kunnostustyössä ja katast- 6607: tuutioiden kehittämisessä. Lisäksi osa määrä- rofivalmiuksien parantamisessa. Apua anne- 6608: rahasta varataan käytettäväksi varainhoitovuo- taan puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja 6609: den aikana ilmeneviin ennakoimattomiin tar- humaanisuuden periaatteita noudattaen. Avus- 6610: petsnn, kuten siviilikriisinhallintaan tustoiminta tapahtuu pääsääntöisesti vastaan- 6611: kehitysmaissa. Jalkaväkimiinatyöryhmän suo- ottavan maan viranomaisten suostumuksella, 6612: situsten mukaisesti Suomi lisää apuaan ja osal- maan kulttuuriperinteitä ja tapoja kunnioittaen. 6613: listumistaan humanitaariseen miinanraivauk- Suomi kanavoi humanitaarista apua kansain- 6614: seen. Määrärahaa voidaan käyttää myös Suo- välisten ja kotimaisten humanitaaristen avus- 6615: men suurlähetystöjen tai kiertävien tusjärjestöjen kautta. Apua voidaan tarvittaes- 6616: suurlähettiläiden hallinnaimaan paikalliseen sa kanavoida myös suomalaisten viranomais- 6617: yhteistyöhön, tavallisesti kehitysmaajärjestö- ten kautta. Suurin osa avusta annetaan ns. 6618: jen toteuttamiin pienimuatoisiin hankkeisiin. kohdennettuina avustuksina tietyille kriisialu- 6619: Määrärahoja käytetään myös rahoittamaan eille ja kohderyhmille. Lisäksi humanitaarisen 6620: suomalaisten asiantuntijoiden työskentelyä avun määrärahoista maksetaan kohdentamat- 6621: kansainvälisissä järjestöissä. Tuen kohteina tomat yleisavustukset YK:n pakolaisjärjestölle 6622: ovat koulutusohjelmat ja kurssit, asiantuntijat (UNHCR), palestiinalaisia pakolaisia avusta- 6623: ja muu henkilöapu, erilaiset alueelliset kehitys- valle UNRWA:lle sekä Punaisen Ristin Kan- 6624: rahastot, globaalit ympäristösopimukset ja - sainväliselle Komitealle (ICRC). 6625: ohjelmat sekä toimialaprojektit Määrärahoja 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoi- 6626: voidaan antaa kansainvälisille järjestöille te- minnot sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotus 6627: maattisesti Suomen kehitysyhteistyön tavoit- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6628: teiden kannalta tärkeisiin toimintoihin sekä 31 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopimus- 6629: suomalaisten asiantuntijoiden käyttämi- valtuuksia vuoden 2001 jälkeisille vuosille yh- 6630: seen. Tukea annetaan myös ohjelmille ja järjes- teensä 40 000 000 mk. 6631: töille, jotka antavat teknistä apua kehitysmaille Määrärahalla teetetään tutkimuksia kehitys- 6632: niiden kaupan integroimiseksi kansainväliseen yhteistyön yleissuunnittelun tueksi sekä rahoi- 6633: talouteen. Määrärahaa käytetään myös jousta- tetaan kehitysmaatutkimusta yhteistyössä Suo- 6634: vasti kohteisiin, jotka tukevat Suomen ulkopo- men Akatemian sekä kansainvälisten tutki- 6635: litiikan eri osa-alueiden päämääriä. Määrära- muslaitosten kanssa. Muita rahoitettavia 6636: haa käytetään myös kansainvälisten kansalais- toimintoja ovat kehitysyhteistyön valmennus 6637: järjestöjen tukemiseen kehitysyhteistyön ja henkilökuntakoulutus, kehitysyhteistyötä 6638: strategian painopistealueilla. tukeva tietohallinto sekä toimialakohtainen ke- 6639: 5. Humanitaarinen apu hittämistyö. Määrärahaa käytetään myös kehi- 6640: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja tysyhteistyöosaston tiedotukseen. 6641: 175 000 000 mk. 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen 6642: Humanitaarisen avun tarkoituksena on avus- tarkastus 6643: taa ihmisiä, jotka luonnonkatastrofien, kriisien Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6644: tai aseellisten konfliktien johdosta ovat huma- 4000 000 mk. 6645: nitaarisen avun tarpeessa. Avun perustavoite Evaluoinnin tarkoituksena on kehitysyhteis- 6646: on ihmishenkien pelastaminen, inhimillisen työn laadun parantaminen ja toimintamenetel- 6647: hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa mien kehittäminen. Evaluaation tuottama tieto 6648: asemassa olevien ihmisten avustaminen. palvelee päätöksentekijöitä strategisten ja ope- 6649: Humanitaarista apua varten varatuilla määrä- ratiivisten parannusten aikaansaamiseksi. 6650: rahoilla pyritään myös ehkäisemään hätätilan- 6651: 88 24.30 6652: 6653: Evaluaation perustehtäviä ovat toiminnan tiedotustoimintaan sekä hanke- ja toimintatu- 6654: perusteltavuuden, vaikuttavuuden, tulokselli- kena kansainvälisille ja kehitysmaiden järjes- 6655: suuden, kestävyyden sekä taloudellisen tehok- töille. 6656: kuuden arviointi. Lisäksi evaluaatioissa on ke- 9. Korkotuki 6657: hitysyhteistyön yleisstrategian mukaisesti ar- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6658: vioitava harjoitettavaa toimintaa sen 110 000 000 mk. Lisäksi ehdotetaan, että uusia 6659: ympäristöystävällisyyden, sukupuolten välisen korkotukiluottoja saa vuonna 2001 myöntää 6660: tasa-arvon sekä köyhyyden vähentämisen kan- niin, että korkotuki on enintään 190 000 000 6661: nalta. mk. 6662: Sisäinen tarkastus liittyy läheisesti kehitys- Valtioneuvoston syyskuussa 1996 tekemän 6663: avun varojenkäytön oikeellisuuden ja tarkoi- periaatepäätöksen mukaan Suomen päämäärä- 6664: tuksenmukaisuuden valvontaan. Vuonna 2001 nä on korkotuen lopettaminenOECD:npiirissä 6665: jatketaan systemaattista hankkeiden ja ohjel- tehtävällä sopimuksella, jota edistetään 6666: mien tarkastamista sekä pyritään tukemaan ke- OECD-maiden välisin neuvotteluin, sekä pyr- 6667: hitysmaiden omaa toimintaa kehitysavun tar- kiä rajaamaan hankkeet pääosin ympäristötek- 6668: kastettavuuden kehittämisessä. nologian siirtoon ja sosiaalisektorille. 6669: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis- Periaatepäätöksen lisäksi korkotukihankkei- 6670: työlle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle den valinnassa ja hallinnossa otetaan huomi- 6671: (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle oon OECD:nvientiluottoja ja korkotukiluotto- 6672: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja ja koskeva sopimus, jonka tavoitteena on ra- 6673: 205 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi- joittaa rahoitusehdoilla tapahtuvaa epätervettä 6674: musvaltuuksia vuoden 2001 jälkeisille vuosille kaupallista kilpailua ja kehitysyhteistyövaro- 6675: yhteensä 140 000 000 mk. jen käyttöä tähän tarkoitukseen. 6676: Määrärahalla tuetaan pääasiassa suomalais- Määrärahaa käytetään myös jo myönnettyjen 6677: ten kansalaisjärjestöjen· kehitysyhteistyöhank- luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä 6678: keita, joiden avulla pyritään edistämään yhtei- uusien hanke-ehdotusten suunnitteluun, val- 6679: söjen omaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen misteluun ja arviointiin. 6680: perustuvaa kansalaistoimintaa kestävien kehi- 6681: tysvaikutusten aikaansaamiseksi sekä luomaan 2001 talousarvio 1 977 000 000 6682: ja vahvistamaan kansanvallan perusrakenteita. 2000 talousarvio 1 801 700 000 6683: Samalla tarjotaan mahdollisuus omakohtaisen, 2000 lisätalousarvio 6684: kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä koskevan 1999 tilinpäätös 1 709 300 000 6685: tiedon ja kokemuksen saamiseen. Toiminta 6686: edistää myös kansalaiskeskustelua kehitysyh- 67. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen 6687: teistyöstä. 6688: yhteistyö kehitysmaiden kanssa (arviomäärära- 6689: Määrärahaa käytetään myös Kehitysyhteis- 6690: ha) 6691: työn Palvelukeskuksen (KePa) toimintaan sen 6692: omien kehityshankkeiden ja tiedotustoiminnan Momentille myönnetään 12 000 000 mk. 6693: ohella, joka keskittyy suomalaisten ja kehitys- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 6694: maiden omien kansalaisjärjestöjen yhteistyön seen soveltuvuustutkimuksia, koulutusta ja 6695: kehittämiseen sekä yleensä kansalaisjärjestö- asiantuntijapalveluiden hankkimista varten. 6696: jen neuvonta- ja palvelutoimintaan. Lisäksi Vuonna 2001 saa tehdä TTT-yhteistyötä kos- 6697: määrärahaa voidaan käyttää muiden kansalais- kevia sopimuksia enintään 12 000 000 markan 6698: järjestöjen yhteenliittymien, kuten säätiöiden arvosta. 6699: toimintaan, jonka tarkoituksena on kehitys- 6700: maiden kansalaistoiminnan tukeminen. 2001 talousarvio 12 000 000 6701: Avustuksia myönnetään vuosittain myös 2000 talousarvio 12 000 000 6702: kansalaisjärjestöjen kotimaassa harjoittamaan 1999 tilinpäätös 7 298 014 6703: 24.50 89 6704: 6705: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa 6706: 6707: 6708: Se l v i t y s osa : Suomen lähialueyhteistyötä toteutetaan hallituksen lähialueministerivalio- 6709: kunnan vuonna 2000 hyväksymän lähialuestrategian pohjalta. Strategian tavoitteet ja toiminnan 6710: painopisteet tarkistettiin huomioimaila Suomen lähialueiden poliittinen ja taloudellinen kehitys 6711: sekä EU:n pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet. Suomen lähialueyhteistyön keskeinen tavoite on 6712: poliittisen ja taloudellisen muutosprosessin tukeminen lähialueilla. Pyrkimyksenä on edistää va- 6713: kautta, hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteiskuntarauhaa. Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, 6714: kuten ympäristö- ja ydinturvariskejä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntatautien leviä- 6715: mistä, pyritään lievittämään ja ehkäisemään. Yhteistyöllä pyritään myös edistämään kauppaa ja 6716: talouselämän etuja. 6717: Lähialueyhteistyön pääkohdealueet ovat Euroopan Unionin poliittisen linjauksen määrittele- 6718: mällä pohjoisen ulottuvuuden alueella, erityisesti Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettu- 6719: assa sekä Kaliningradissa. Rahoituksen kohdentamisessa tullaan ottamaan huomioon erityisesti 6720: EU:n pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet, Suomen kansalliset intressit sekä kohdealueiden koko- 6721: naisvaltaiset prioriteetit. Baltian maissa pyritään rahoituksen tasapuoliseen jakoon kolmen Balti- 6722: an maan kesken. Hankekohtaisesti tärkeistä poliittisista ja taloudellisista syistä voidaan rahoitusta 6723: ohjata myös muille KIE- ja IVY-maille sekä muillekin Venäjän alueille. 6724: Lähialueyhteistyön horisontaalisina tavoitteina ovat hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen, 6725: ympäristövaikutusten kokonaisvaltainen arviointi, tasa-arvo sekä aluetason raja-alueyhteistyö. 6726: Kansainvälisen ilmastosopimuksen toimeenpanoa edistävien ns. Kioton mekanismien kokeilu- 6727: vaihetta Suomen lähialueilla (yhteistoteutushankkeet - joint implementation) toteutetaan osana 6728: lähialueyhteistyötä tähän tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa. 6729: Lähialueyhteistyö jakaantuu kahdenväliseen ja monenkeskiseen toimintaan. Suomen kahden- 6730: välisen yhteistyön painopisteet Baltian maissa ovat ED-integraation edistäminen, ympäristön 6731: suojelun ja ydinturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden edistäminen. Suomen taloudellinen 6732: tuki Venäjälle keskitetään demokratian vakiinnuttamiseen ja oikeusvaltion kehittämiseen, hallin- 6733: non ja lainsäädännön uudistamisen sekä talousuudistuksen tukemiseen, ympäristö- ja ydinturva- 6734: riskien vähentämiseen sekä turvallisuuden edistämiseen. Osana kahdenvälistä yhteistyötä tuetaan 6735: kansalaisjärjestöjen omaehtoista toimintaa Suomen lähialueilla. Kansalaisjärjestötoiminnan tu- 6736: kemiseen demokratiaa ja tasa-arvoa vakiinnuttavana instrumenttina tullaan kiinnittämään huo- 6737: miota. 6738: Monenkeskisessä yhteistyössä pääpaino on vuonna 2001 osallistumisessa yhteisrahoitushank- 6739: keisiin kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamissa infrastruktuurihankkeissa erityisesti ym- 6740: päristö-, energia-, ydinturva-ja liikennesektoreilla. Yhteisrahoitushankkeiden lisäksi lähialueyh- 6741: teistyön rahoitusta suunnataan teknisen avun rahastoihin ja asiantuntijatoimintaan kansainvälisis- 6742: sä rahoituslaitoksissa. Suomen tavoitteena on lisätä yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten 6743: ja järjestöjen kanssa ja ohjata tähän yhteistyöhön noin puolet lähialuevaroista. Tavoitteena ovat 6744: laajemmat, monivuotiset ja tarvittaessa monisektoriset ohjelmat. 6745: Suomi osallistuu EU-jäsenmaksuosuudestaan EU:n sääntömääräisestä budjetista rahoitettavien 6746: Phare- ja Tacis-ohjelmien rahoitukseen. Raja-alueyhteistyöhön sekä Tacis- ja Interreg-ohjelmien 6747: yhteensovittamiseen ja yhteisrahoitukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Suomen etu- 6748: jen mukaista on edistää ja rohkaista suomalaisia toteuttajia osallistumaan Phare- ja Tacis-hank- 6749: keisiin kaikissa näiden ohjelmien kohdemaissa. 6750: Lähialueyhteistyötä pidetään siirtymäajan toimintana, joka lakkaa aikanaan. Nykymuotoinen 6751: yhteistyö Baltian maiden kanssa jatkuu kunnes maat liittyvät EU:n jäseniksi. Tämän jälkeen yh- 6752: 90 24.50 6753: 6754: teistyömuodot harkitaan uudelleen tarpeen mukaan. Venäjän osalta Suomen tulee varautuajatka- 6755: maan nykyisen kaltaista taloudellista yhteistyötä vielä useiden vuosien ajan. 6756: Lähialueyhteistyön laadun kehittämiseksi strategista suunnittelua ja riippumattomia evaluoin- 6757: teja tullaan jatkamaan. Toiminnan yleistä ohjausta pyritään parantamaan. Keskitettyyn budjetoin- 6758: tijärjestelmään liittyviä menettelytapoja tullaan tarkistamaan ja kehittämään jatkuvasti. 6759: Suomi on vuoden 2000 loppuun mennessä sitoutunut toimintaohjelmansa puitteissa Keski- ja 6760: Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY -maiden taloudellisen ja poliittisen muutosprosessin edis- 6761: tämiseen yhteensä noin 5,8 mrd. markalla, josta budjetin kautta kanavoidun lahja-avun osuus on 6762: noin 3,1 mrd. mk. 6763: 6764: 6765: Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY -maiden avustamiseen tarkoitetut 6766: voimavarat vuosina 1990-2000 (milj. mk): 6767: 1990-1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yht. 6768: 6769: Lahja-apu 6770: Pääluokat yhteensä 1 001 218 207 210 202 206 210 2 254 6771: Suomen osuus EBRD:n 6772: osakepääomasta 176 42 21 21 21 281 6773: Baltian investointiohjelma 63 9 10 9 91 6774: FINNFUNDin osakepää- 6775: oman korottaminen 10 10 10 30 6776: Puolan velan anteeksianto 405 405 6777: Lahja-apu yhteensä 1 655 270 226 220 232 227 231 3 061 6778: 6779: Luotot 6780: Rakennesopeutusluotot 638 50 688 6781: G-24 maksutaseluotot 271 271 6782: FINNFUND-luotot 115 11 17 15 18 11 187 6783: Luotot yhteensä 1 024 61 17 15 18 11 1 146 6784: 6785: Takuut 6786: Takuut humanitaarisen 6787: avun toimituksiin 246 246 6788: EBRD:n takuupääoma 569 576 1 145 6789: Baltian investointiohjel- 6790: man takuuosuus 30 37 67 6791: Takuut Baltian energiasek- 6792: torille 100 100 6793: Takuut yhteensä 945 37 576 1 558 6794: 6795: Yhteensä 3 624 331 280 235 826 238 231 5 765 6796: 24.50 91 6797: 6798: 6799: 6800: Pääluokittain lahja-apu jakautuu seuraavasti (milj. mk): 6801: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 6802: 6803: Pääluokka 24 176,6 118,3 80,1 159,0 186,8 176,6 181,0 185,0 6804: Pääluokka 25 0,3 0,3 0,4 0,4 0,7 0,7 0,7 6805: Pääluokka 26 0,4 3,5 2,0 2,0 6806: Pääluokka 27 3,0 3,0 3,0 6807: Pääluokka 28 15,4 8,3 17,0 7,0 6,5 6,7 6,7 6,7 6808: Pääluokka 29 9,0 9,5 9,5 6,5 3,5 3,5 3,5 3,5 6809: Pääluokka 30 30,0 20,0 20,0 10,0 3,0 3,0 3,0 3,0 6810: Pääluokka 31 8,5 13,5 15,0 10,0 9,0 7,0 6,3 6,3 6811: Pääluokka 32 20,5 18,0 9,7 0,7 0,5 6812: Pääluokka 33 9,4 7,9 8,4 2,0 2,0 2,0 6813: Pääluokka 34 3,5 3,8 4,1 4,0 2,6 3,9 3,5 3,5 6814: Pääluokka 35 57,5 60,5 60,1 23,6 21,0 20,4 19,6 19,6 6815: Yhteensä 331,1 263,6 226,3 222,5 232,4 227,5 229,8 233,3 6816: 6817: 6818: Vuodesta 1997 lähialueyhteistyömäärärahat on pääosin keskitetty ulkoasiainministeriön pää- 6819: luokkaan. Sektoriministeriöiden vastuulla ovat normaalit kansainväliseen yhteistyöhön käytettä- 6820: vät hallintomenot, virkamiesvaihto, korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä pienimuotoiset semi- 6821: naari- ja koulutushankkeet 6822: Vuonna 2001 ehdotetaan momentille 24.50.66 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja 6823: muiden IVY-maiden kanssa 150 milj. markan sopimuksentekovaltuuksia. 6824: 6825: 6826: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venä- denvälisen avun varsinaisiin painopistealuei- 6827: jän ja muiden NY-maiden kanssa (siirtomää- siin. 6828: räraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisis- 6829: Momentille myönnetään 185 000 000 mk. sä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä koh- 6830: Määrärahaa saa käyttää kotimaisten ja kan- demaissa toimivien asiantuntijoiden rahoitta- 6831: sainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yh- miseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä 6832: teydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan mainittuun toimintaan liittyvien valtion kulu- 6833: maiden kehitystä tukevien investointi-, tekni- tusmenojen maksamiseen sekä enintään kuutta 6834: sen avun ja muiden rahastojen tukemiseen ja henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän 6835: näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden ra- palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimus- 6836: hoittamiseen sekä kahdenvälisten hankkeiden suhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, 6837: suunnitteluun ja toteutuksen rahoittamiseen hankevalmisteluun, yhteisrahoitukseen, arvi- 6838: Venäjän federaatiossaja Baltian maissa. Mää- ointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen 6839: rärahaa saa käyttää lähialuestrategian mukai- liittyviin asiantuntijatehtäviin. 6840: siin ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden kannalta Vuoden 2001 aikana saa tehdä Keski- ja Itä- 6841: tärkeisiin hankkeisiin sekä Suomelle ulko- ja Euroopan, Venäjän ja muiden IVY -maiden 6842: kauppapoliittisesti tärkeisiin monenkeskisiin avustamista koskevia sopimuksia ja antaa si- 6843: ja kahdenvälisiin hankkeisiin myös niissä KIE- toumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 6844: ja IVY -maissa, jotka eivät kuulu Suomen kah- 2002 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 6845: 150 000 000 markan arvosta. 6846: 92 24.99 6847: 6848: Selvitysosa: 6849: 6850: Valtuuksien perusteella tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä arvioidaan aiheutuvan 6851: menoja seuraavasti (milj. mk): 6852: 2001 2002 2003 2004- 6853: 6854: Vuonna 1996 myönnetyt valtuudet 21 21 21 36 6855: Vuonna 1998 myönnetyt valtuudet 31 4 6856: Vuonna 1999 myönnetyt valtuudet 45 39 6857: Vuonna 2000 myönnetyt valtuudet 65 65 50 6858: Vuonna 2001 myönnetyt valtuudet 50 50 50 6859: Yhteensä 162 179 121 86 6860: 6861: 6862: Suomen rajoitettujen resurssien takia on tar- sessä toiminnassa prioriteettisektoreina tulevat 6863: koituksenmukaista pyrkiä yhtt:;israhoitushank- olemaan ympäristö, energia, ydinturva, metsä- 6864: keisiin kansainvälisten rahoituslaitosten ja jär- ja liikennesektorit, maaseudun ja elintarvike- 6865: jestöjen kanssa, jotka suunnittelevat maissa huollon kehittäminen sekä sosiaali- ja tervey- 6866: useampivuotisia luotto- ja kehityshankkeita. denhuoltosektorin ja kansalaisyhteiskunnan 6867: Tämä voi toteutua teknisen avun ja investointi- kehittäminen. 6868: en yhteisrahoituksena (cofinancing) ja rinnak- Baltia 6869: kaisrahoituksena (parallel financing). Pääosa Suomen kahdenvälinen apu koordinoidaan 6870: määrärahasta arvioidaan käytettävän osallistu- EU:n Phare-ohjelman liittymiskumppanuuksi- 6871: miseen kansainvälisten rahoituslaitosten hank- en kanssa ja suunnataan tukemaan Baltian mai- 6872: keisiin ja muuhun monenkeskiseen yhteistyö- den integraatiota. Ympäristöinvestointeja yh- 6873: hön. Sopimuksentekovaltuudesta on tarkoitus teistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten 6874: käyttää pääosa suomalaisen teknologian käy- hankkeiden kanssa jatketaan. Yleisen turvalli- 6875: tön edistämiseen pohjoisen ulottuvuuden alu- suuden lisäämistä edistäviin hankkeisiin kiin- 6876: een ympäristöinvestoinneissa, energia-, ydin- nitetään erityistä huomiota. 6877: turva-, liikenne- sekä muissa infrastruktuuri- 6878: hankkeissa. 2001 talousarvio 185 000 000 6879: Venäjä 2000 talousarvio 181 000 000 6880: Venäjälle suuntautuvassa apumuotoisessa 1999 tilinpäätös 176 000 000 6881: yhteistyössä pääpaino on yhteistyössä kansain- 6882: välisten rahoituslaitosten kanssa. Kahdenväli- 6883: 6884: 6885: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 6886: 6887: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkka- 2001 talousarvio 5 000 000 6888: ukset(arviomääräraha) 2000 talousarvio 5 000 000 6889: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 3 987 939 6890: Määrärahaa saa käyttää Euroopan parla- 6891: menttiin valittujen Suomen edustajien palkka- 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neu- 6892: usmenojen maksamiseen. votteluissa (arviomääräraha) 6893: Momentille myönnetään 47 367 000 mk. 6894: 24.99 93 6895: 6896: Määrärahaa saa käyttää valtio- ja ministeri- ten mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on 6897: vierailuista sekä kansainvälisiin ja kansainvä- otettu lisäyksenä huomioon palkkaseurantasel- 6898: listen järjestöjen Suomessa pitämiin k?kouk- vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin 6899: siin ja seminaareihin osallistumisesta aiheutu- 2 920 000 mk. 6900: vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa Suomen hallitus jatkaa toimenpiteitä rauhan- 6901: käyttää myös tilapäisen työvoiman palkkioi- turvaaruistoiminnasta Suomelle aiheutuvien 6902: den ja työnantajamaksujen maksami.se~n. kulujen perimiseksi siinä laajuudessa kuin YK 6903: S e zv i t y s o s a : Määrärahan mitmtukses- on korvausten yleisperusteluissa päättänyt. 6904: sa on otettu huomioon lisäyksenä 3 516 000 6905: mk Suomen puheenjohtajuudesta YK:n yleis- Menojen ja tulojen erittely: mk 6906: kokouksen 55. istunnossa aiheutuvat menot ja 6907: vähennyksenä 250 000 markan siirto momen- Bruttomenot 340 969 000 6908: Bruttotulot 6909: tille 23 .02.21. 6910: - YK:nmaksamat palkkaus- 6911: menokorvaukset 36 500 000 6912: 2001 talousarvio 47 367 000 Nettomenot 304 469 000 6913: 2000 talousarvio 39 750 000 6914: 2000 lisätalousarvio 1 000 000 6915: 42 062 107 2001 talousarvio 304 469 000 6916: 1999 tilinpäätös 6917: 2000 talousarvio 364 306 000 6918: 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen yl- 2000 lisätalousarvio 3 319 000 6919: 1999 tilinpäätös 279 248 257 6920: läpitomenot (arviomääräraha) 6921: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6922: 304 469 000 mk.· 23. Erityisasiantuntijoista aiheutuvat menot 6923: Määrärahaa saa käyttää rauhanturvaaruis- (arviomääräraha) 6924: laissa (514/1984) tarkoitetun rauhanturvaaruis- Momentille myönnetään 30 808 000 mk. 6925: henkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanpa- Määrärahaa saa käyttää ulkomaille lähetetty- 6926: rannusraha- ja koulutusmenojen ja valtion elä- jen määräaikaisten työsopimus- ja virkasuh- 6927: kemaksun sekä tilapäistyövoiman palkkausten teisten eri ministeriöiden toimialoille kuuluvia 6928: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää asioita haitavien erityisasiantuntijoiden ja hei- 6929: rauhanturvaamishenkilöstölle palvelusajaksi dän käyttöönsä asetettujen apulaisten sekä ED- 6930: otetun henkilövakuutuksen kustannusten kor- komissioon lähetettyjen asiantuntijoiden palk- 6931: vaamiseen. Nettobudjetoinnissa on otettu huo- kaus- ja eläkemenojen sekä muiden heidän 6932: mioon YK:n suoritukset palkkausmenoista. näissä tehtävissä toimimisestaan aiheutuvien 6933: Mikäli Suomelle esitetään pyyntö uuden rau- menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt- 6934: hanturvajoukon lähettämisestä YK:n tai tää enintään 50 henkilötyövuotta vastaavan 6935: ETYJ:n päätöksiin perustuviin rauhanturvaa- henkilöstön palkkaamiseen. Lukumäärään ei 6936: ruistehtäviin ja tasavallan presidentti Päättää sisälly ED-komissioon palkattava henkilöstö. 6937: rauhanturvajoukon asettamisesta tai että tasa- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 6938: vallan presidentti päättää jatkaa osallistumis~a sa on otettu lisäyksenä huomioon 255 000 mk 6939: jo käynnissä olevan operaation seuraavaan vai- palkkaseurantaselvityksen mukaisina palkan- 6940: heeseen, saa näihin menoihin käyttää tälle mo- tarkistuksina, 696 000 mk yhden henkilön 6941: mentille myönnettyjä määrärahoja. palkkaus- ja muiden menojen siirtona momen- 6942: Se l v i t y s osa : Määräraha on mitoitettu tilta 27.01.21 sekä 650 000 mk yhden henkilön 6943: Suomen vuoden 2001 rauhanturvaamisoperaa- palkkaus- ja muiden menojen siirtona momen- 6944: tioihin osallistumisen edellyttämien rauhantur- tilta 26.90.21. 6945: vajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimus- 6946: 94 24.99 6947: 6948: 2001 talousarvio 30 808 000 2001 talousarvio 43 000 000 6949: 2000 talousarvio 29 513 000 2000 talousarvio 36 983 000 6950: 2000 lisätalousarvio 200 000 2000 lisätalousarvio 270 000 6951: 1999 tilinpäätös 26 768 411 1999 tilinpäätös 57 671 761 6952: 6953: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto- 6954: (24.) EU-puheenjohtajuus (arviomääräraha) 6955: määräraha 2 v) 6956: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- 6957: ha on poistettu talousarviosta. Momentille myönnetään 12 500 000 mk. 6958: Määrärahaa saa käyttää Kemiallisen aseen 6959: 2000 talousarvio 1 000 000 kieltosopimuksen valvontalaitokselta astetta- 6960: vien palvelujen maksamiseen, valvontaseis- 6961: 1999 tilinpäätös 129 735 228 6962: mologian projektin kulutusmenojen ja sellai- 6963: sen tutkimustoiminnan menojen, mukaan luki- 6964: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisin- en tutkimusapurahojen, maksamiseen, joka 6965: hallintaan (arviomääräraha) päämääriltään palvelee Suomen harjoittamaa 6966: Momentille myönnetään 43 000 000 mk. aseidenriisuntapolitiikkaa ja ihmisoikeusky sy- 6967: Määrärahaa saa käyttää kriisinhallintatoi- myksiä ja suoritetaan ulkoasiainministeriön 6968: mintaan ulkomailla osallistuvasta suomalai- välittömässä valvonnassa. 6969: sesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityis- 2001 talousarvio 12 500 000 6970: menojen maksamiseen sekä sellaisiin rauhan- 2000 talousarvio 13 525 000 6971: turva- ja kriisinhallintaoperaatioiden menojen 1999 tilinpäätös 12 500 000 6972: maksamiseen, joihin rahoitus saadaan kansain- 6973: välisiltä järjestöiltä tai yhteenliittymiltä ja joi- 6974: 50. Eräät valtionavut 6975: hin Suomi osallistuu. Määrärahaa saa käyttää 6976: myös siviilikriisinhallinnan projekteihin ja Momentille myönnetään 6 655 000 mk. 6977: koulutukseen sekä siviilikriisinhallinnan tehtä- Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten 6978: vissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilö- maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituil- 6979: vakuutuksen kustannusten korvaamiseen. le yhteisöille. 6980: Mikäli Suomen hallitukselle esitetään pyyn- 6981: Käyttösuunnitelma: mk 6982: tö lähettää siviilihenkilöstöä uusiin operaatioi- 6983: hin ja Suomen hallitus päättää osallistua ope- Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus 3 000 000 6984: raatioon, siitä aiheutuvat menot maksetaan täs- Suomen YK-liitto ry 1 000 000 6985: tä määrärahasta. Suomen Pakolaisapu ry 900 000 6986: Selvitys osa : Määrärahan mitoitukses- Suomen toimikunta Euroopan 6987: sa on otettu lisäyksenä huomioon 3 500 000 turvallisuuden edistämiseksi 600 000 6988: mk siviilipoliisien maaran nostamiseen, Suomen YK:nlastenapu UNICEF ry 300 000 6989: 1 000 000 mk pelastushallinnon varustautu- YK:n Naisten Kehitysrahasto, 6990: mis- ja kalustohankintoihin, 1 000 000 mk oi- Suomen Yhdistys ry 150 000 6991: keushallinnon asiantuntijoiden osallistumiseen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökon- 6992: ferenssin toimintaa tukevat järjestöt 6993: kriisinhallintatehtäviin sekä 488 000 mk palk- sekä ihmisoikeusjärjestöt 160 000 6994: kaseurantaselvityksen mukaisina palkantarkis- SPR:n kansainvälisen humanitaarisen 6995: ·tuksina. Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu oikeuden ja Geneven sopimusten 6996: momentille 12.24.99. tunnetuksi tekeminen Suomessa 245 000 6997: Muut kansainvälistä toimintaa 6998: harjoittavat yhteisöt 300 000 6999: Yhteensä 6 655 000 7000: 24.99 95 7001: 7002: 2001 talousarvio 6 655 000 Maksuosuudet muille YK:n alaisille 7003: 2000 talousarvio 4 655 000 järjestöille ja rahastoille 1 440 000 7004: 1999 tilinpäätös 3 583 643 Euroopan Neuvoston jäsenmaksut 17 400 000 7005: OECD:njäsenmaksu 6 500 000 7006: WTO:n jäsenmaksu 3 500 000 7007: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten Maksuosuudet ETYJ:n talousarvioihin 30 150 000 7008: avustaminen (arviomääräraha) Maksuosuudet EU:n rauhanturvaope- 7009: Momentille myönnetään 230 000 mk. raatioille 2 000 000 7010: Määrärahaa saa käyttää Suomen kansalaisten Ydinkoekieltosopimus; Suomen 7011: kotiinlähettämisestä ja avustamisesta aiheutu- maksuosuus valmistelukomitean 7012: vien menojen maksamiseen, tileistä poistoibio kustannuksista 3 000 000 7013: sekä avustuksien maksamiseen ulkomailla Muut jäsenmaksut 5 671 000 7014: Maksuosuus hiilirahastolle 15 000 000 7015: asuville Suomen kansalaisille. 7016: Yhteensä 369 305 000 7017: 2001 talousarvio 230 000 7018: 2000 talousarvio 230 000 2001 talousarvio 369 305 000 7019: 1999 tilinpäätös 126 677 2000 talousarvio 302 321 000 7020: 2000 lisätalousarvio 35 000 000 7021: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 1999 tilinpäätös 301 313 529 7022: (arviomääräraha) 7023: Momentille myönnetään 369 305 000 mk. 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alai- 7024: Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri- sen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) 7025: ön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmak- Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 7026: sujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten Määrärahaa saa käyttää kansainvälisen il- 7027: maksamiseen. mastosopimuksen alaiseen yhteistyöhön kehi- 7028: Suomi saa osallistua Maailmanpankin Proto- tysmaiden kanssa. 7029: tyyppi Hiilirahaston rahoitukseen vuosina Se l v i t y s o s a : Momentille vuoden 2000 7030: 1999-2001 enintään 55 milj. markan osuu- talousarviossa myönnetyn valtuuden käytöstä 7031: della, josta vuoden 2001 maksatusarvio on arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 7032: 15 000 000 mk. 5 000 000 mk vuonna 2001 ja 5 000 000 mk 7033: Se l v i t y s osa : Määrärahan kasvu aiheu- vuonna 2002. 7034: tuu maksuosuudesta YK:n rauhanturvajoukoil- 7035: le ja valuuttakurssimuutoksista. 2001 talousarvio 5 000 000 7036: 2000 talousarvio 5 000 000 7037: Määräraha on tarkoitus käyttää 7038: seuraavasti: mk 7039: 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 7040: Maksuosuus Pohjoismaiden ministeri- 7041: neuvoston talousarvioon 123 434 000 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7042: Maksuosuus YK:ntalousarvioon 43 413 000 100 000 mk. 7043: Maksuosuus YK:n ympäristörahastol- Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri- 7044: le (UNEP) 17 000 000 ön vahvistamien tilikurssien ja pankkien viral- 7045: Maksuosuus otsonirahastolle 5 100 000 listen päivänkurssien välisten laskennallisten 7046: Maksuosuus YK:n rauhanturvajou- kurssierojen kattamiseen. 7047: koille 90 497 000 7048: Maksuosuus YK:n asuinyhdyskunta- 7049: 2 700 000 2001 talousarvio 100 000 7050: rahastolle (UNCHS) 7051: Kemiallisen aseen kieltojärjestön 2000 talousarvio 100 000 7052: jäsenmaksu (OPCW) 2 500 000 1999 tilinpäätös 7053: 96 7054: 7055: 7056: 7057: 7058: Pääluokka 25 7059: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 7060: 7061: 7062: Selvitysosa: 7063: Toiminta-ajatus 7064: Oikeusministeriö osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa 7065: ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriö vastaa toimivan demokratian edellytyksistä, oikeus- 7066: järjestyksen laadusta ja oikeussuhteiden selkeydestä, ihmisten ja yhteisöjen tehokkaista keinoista 7067: saada oikeutensa toteutetuiksi, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksistä, rikosten tor- 7068: junnasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta rikosoi- 7069: keudellisesta järjestelmästä ja rangaistusten täytäntöönpanosta sekä alansa kansainvälisestä yh- 7070: teistyöstä. 7071: EU ja kansainvälinen yhteistyö 7072: Edistetään aktiivisesti EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä. ED- 7073: maiden yhteistyö rikollisuuden vastustamisessa ja rajat ylittävän oikeusturvan kehittämisessä li- 7074: sääntyy Tampereen vuoden 1999 Eurooppa-neuvoston erityiskokouksen päätelmiä toteutettaes- 7075: sa. Ministeriön kansainvälisen oikeudenhoidon tehtävien laajeneminen edellyttää menetelmien 7076: kehittämistä. Oikeusyhteistyötä Suomelle tärkeidenjäsenyysneuvotteluja käyvien maiden kanssa 7077: tiivistetään niiden oikeusvaltiokehityksen tukemiseksi. Edistetään myös EU :n ja kolmansien mai- 7078: den yhteistyötä. Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on antaa asiantuntija-apua sen 7079: kansainvälisen oikeudenhoidon parantamiseksi ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseksi. EU:n 7080: avoimuuden edistäminen sekä sisämarkkinoiden sähköisen kaupankäynnin oikeussääntöjen ke- 7081: hittäminen tulevat edelleen vaatimaan merkittävää panosta. 7082: Valtiollinen järjestelmä, lainsäädäntö ja julkinen hallinto 7083: Perusoikeusuudistuksen jatkotyönä uudistetaan sananvapauslainsäädäntö ja kielilainsäädäntö, 7084: kehitetään hyvän hallinnon periaatteita ja takeita uudella hallintolailla. Selvitetään saamelaisten 7085: kotiseutualueisiin liittyviä maankäyttökysymyksiä. 7086: Vaalien kehittämistarpeita tarkastellaan mm. suhteellisuuden toteutumisen, äänestysaktiivisuu- 7087: den sekä europarlamenttivaalien ja muiden vaalien yhdistämisten näkökulmasta. 7088: Valtioneuvoston säädösvalmistelun parantamiseksi ja tason nostamiseksi on tavoitteena paran- 7089: taa valmistelutyön johtamista ja suunnitelmallisuutta sekä kehittää yhteistyötä eduskunnan kans- 7090: sa. Vapaasti kaikkien käytettävissä olevan säädöstietopankin käytettävyyttä parannetaan. 7091: Oikeussuhteet 7092: Uudistetaan yhtiölainsäädäntöä siten, että erilaisten yritysten tarpeet ja toimintaedellytykset 7093: otetaan nykyistä paremmin huomioon. Kansainvälisten yhteyksien lisääntyminen vaatii kansain- 7094: välisen perheoikeuden säännösten kehittämistä ja niiden toimivuuden seurantaa. Selvitetään yh- 7095: teiskuntakehityksen aiheuttamat tarpeet uudistaa perimysjärjestelmää. 7096: 25. 97 7097: 7098: Yksityishenkilöiden velkaantumiseen Ii;' ~yy jatkuvasti vaikeita ongelmia. Ulosottolain koko- 7099: naisuudistuksen yhteydessä ehdotetaan lakiin otettavaksi säännökset ulosottoperusteen vanhen- 7100: tumisesta elinikäisen velkavastuun katkaisemiseksi. Myös velan vanhentumista arvioidaan uu- 7101: delleen. Tutkitaan mahdollisuuksia yksinkertaistaa riidattomien saatavien perintää kustannusten 7102: alentamiseksi. 7103: Ulosoton kehittämisohjelman mukaisesti siirrytään valtakunnalliseen velalliskohtaiseen järjes- 7104: telmään, mikä tekee paremmin mahdolliseksi myös ongelmavelallisiin kohdistuvan erikoisperin- 7105: nän. 7106: Oikeusturva ja oikeudenkäynti 7107: Oikeudellinen neuvonta on keskeisessä asemassa toteutettaessa oikeuksia ja pyrittäessä ratkai- 7108: semaan riitoja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Selvitetään vuonna 1998 kunnilta valtiolle 7109: siirtyneiden oikeusaputoimistojen tehtäviä, palvelujen saatavuutta ja mahdollisuuksia kehittää 7110: sovittelumenettelyä. 7111: 1990-luvulla toteutetut oikeudenkäyntiuudistukset ovat parantaneet menettelytapoja oikeaan ja 7112: oikeudenmukaiseen ratkaisuun pääsemiseksi tuomioistuinten käsittelemissä asioissa. Toisaalta 7113: uudistukset ovat osaltaan vaikuttaneet oikeudenkäyntikulujen nousuun. Oikeusturvan yhdenver- 7114: taisuuden takaamiseksi valmistellaan oikeusavun saatavuuden laajentamista vuonna 2002 valtion 7115: rahoitusmahdollisuuksien rajoissa. Tähän liittyen käynnistetään ja toteutetaan toimenpiteitä oi- 7116: keudenkäynti- ja oikeusapukustannusten vähentämiseksi. 7117: Oikeudenkäyntien sujuvuuden ja joutuisuuden parantamiseksi sekä käsiteltävää asiaa parhaiten 7118: palvelevan menettelyn löytämiseksi kehitetään edelleen riita-asioiden ja hovioikeuskäsittelyn 7119: menettelysäännöksiä. Etsitään keinoja päätyä asianosaisia tyydyttävään ratkaisuun jo ensimmäi- 7120: sessä oikeusasteessa. Selvitetään käytännön kokemusten valossa mahdollisuuksia vähentää ri- 7121: kosasioiden käsittelyjen peruuntumisia ja keventää käsittelyä. 7122: Parannetaan todistajien suojaa ja säädetään lasten kuulemisessa noudatettavasta menettelystä. 7123: Valmistellaan oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lain uudistamista. Otetaan tarkasteltavaksi 7124: ja arvioitavaksi muutoksenhakumenettely kokonaisuudessaan kansainvälisen vertailun valossa. 7125: Tuetaan erityisesti koulutuksella tuomioistuimissa virinnyttä toiminnan laadun. kehittämistä, 7126: jossa tavoitteena on muun ohella tuomioiden selkeyden, perustelujen ymmärrettävyyden, menet- 7127: telytapojen ja ratkaisukäytännön yhdenmukaisuuden parantaminen. Valmistellaan otettavaksi 7128: käyttöön tuomarikoulutusjärjestelmä, jonka avulla pyritään varmistamaan lahjakkaiden ja henki- 7129: lökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivien henkilöiden valikoituminen tuomareiksi ja tuomareiden 7130: ammattitaidon kehittyminen. 7131: Rikollisuuden vastustaminen ja rangaistusten täytäntöönpano 7132: Pyritään lisäämään kriminaanpolitiikan vaikuttavuutta erityisesti huumausainerikollisuuden 7133: kasvun pysäyttämiseksi ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Tämä edellyttää laajaa yhteistoi- 7134: mintaa kaikkien rikollisuuden vastaiseen työhön osallistuvien tahojen kanssa ennen muuta pai- 7135: kallistasolla. Syyttäjälaitoksen, vankeinhoidon ja kriminaalihuollon kireästä resurssitilanteesta 7136: johtuvia ongelmia pyritään helpottamaan. Toimien tehostamiseksi järjestellään uudelleen kri- 7137: minaalipoliittisia tehtäviä ja rangaistusten täytäntöönpanosta huolehtimista. 7138: Saatetaan loppuun rikoslain kokonaisuudistus. Jatketaan seuraamusjärjestelmän kehittämistä 7139: eri tekijäryhmien erityispiirteet paremmin huomioon ottavaksi ja valmistellaan sopimushoitoran- 7140: gaistus. Selvitetään rikosten uhrien oikeusturvan kehittämiseksi tehtyjen toimien riittävyyttä ja 7141: laaditaan suunnitelma uhrien aseman parantamiseksi käytännössä. 7142: Otetaan kokonaisvaltaisesti tarkasteltavaksi, miten nuorten henkilöiden rikollisuutta voidaan 7143: estää ennalta ja kehittää seuraamusjärjestelmää ottaen erityisesti huomioon sovittelusta ja nuori- 7144: sorangaistuksen kokeilusta sekä nuorten tekemien rikosten käsittelyn tehostamista koskevasta 7145: kokeilusta saatavat tulokset. 7146: 98 25. 7147: 7148: Uudistetaan vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö tarkoituksena paran- 7149: taa mahdollisuuksia vähentää uusintarikollisuutta, selventää henkilökunnan toimivaltuuksia ja 7150: parantaa vankien oikeusturvaa. Jatketaan vankeinhoidon sisällön kehittämistä vankien päihdeon- 7151: gelmien ja sairauksien torjumiseksi sekä vankiloiden järjestys- ja turvallisuusongelmien hoitami- 7152: seksi. 7153: Vantaan uusi vankila otetaan käyttöön vuonna 2002. Vankeinhoitolaitoksen kiinteistöjen siir- 7154: täminen valtion kiinteistölaitokselle antaa mahdollisuuden perusparannusohjelmaan, jolla korja- 7155: taan vankiloiden kunnon puutteellisuudet. Pyritään mahdollisimman pian aloittamaan Turun van- 7156: kiloiden ja vankimielisairaalan korvaaminen uudisrakennuksella. 7157: Henkilöstöpolitiikka 7158: Keskeisiä tavoitteita ovat uuden, tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen 7159: perustuvan palkkausjärjestelmän käyttöönotto, toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi ja koulu- 7160: tuksen kehittäminen. Tavoitteena on myös yleisen koulutusjärjestelmän kehittäminen siten, että 7161: voidaan turvata osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen hallinnonalan tehtäviin. 7162: Tietotekniikan soveltaminen 7163: Hallinnonalalla on tehty suuria investointeja tietojärjestelmien kehittämiseen sekä niiden käy- 7164: tettävyyden ja palvelukyvyn lisäämiseen. Tehostamalla tietohallintostrategiaa ja sen soveltamista 7165: jatketaan toimintojen ja oikeusviranomaisten palvelujen parantamista. 7166: Organisaation kehittäminen 7167: Oikeusministeriölle kuuluvien vankeinhoitolaitoksen hallintotehtävien karsimiseksi sekä hal- 7168: linnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien johtamisen ja valmistelun edellytysten parantamiseksi 7169: esitetään ministeriöön 1.8.2001 lukien perustettavaksi kriminaalipoliittinen osasto, jolle kuuluvat 7170: yleiset kriminaalipoliittiset tehtävät kuten rikollisuuskehityksen arviointi ja kriminaalipoliittinen 7171: suunnittelu, rikoksentorjunta, rikosvastuun toteuttamiseen ja rikoksen uhrin asemaan liittyvät asi- 7172: at, sekä rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän ohjaus. Nykyisin ministeriön vankeinhoito- 7173: osastolle kuuluvat tehtävät siirretään pääosin ministeriön alaiseen hallintoon ja vankeinhoidon 7174: koulutuskeskuksen toimialaa laajennetaan. Samassa yhteydessä Kriminaalihuoltoyhdistykselle 7175: nykyisin kuuluvat yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtävät siirretään viranomaistehtävik- 7176: si. Vankeinhoidon ja yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanon keskushallintotehtäviä varten pe- 7177: rustetaan ministeriön alaisuuten vapausseuraamusvirasto. 7178: Markkinatuomioistuimen ja Kilpailuneuvoston tehtävät siirretään vuoden 2002 alusta lukien 7179: perustettavalle markkinaoikeudelle. 7180: Hallinnonalan ohjauksen ja rakenteiden kehittämistyötä jatketaan pyrkien kehittämään minis- 7181: teriötä selkeämmin valtioneuvoston esikuntatehtäviin, hallinnonalan strategiseen ohjaukseen 7182: sekä EU- ja kansainvälisiin tehtäviin keskittyväksi kokonaisuudeksi. Tämä edellyttää ministeriön 7183: operatiivisten tehtävien sekä hallinnonalan tuki- ja palvelutehtävien eriyttämistä varsinaisista mi- 7184: nisteriötehtävistä. 7185: 25.01 99 7186: 7187: 7188: 7189: 7190: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 7191: V. 1999 v.2000 v.2001 7192: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001 7193: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 7194: 7195: 7196: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimi- 7197: vat viranomaiset 239 533 244 700 243 616 - 1 084 -0 7198: 10. Tuomioistuinlaitos 1 062 976 1 048 120 1 106 703 58 583 6 7199: 30. Oikeusapu 302 653 311 500 290 379 - 21 121 -7 7200: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 568 350 563 000 578 420 15 420 3 7201: 50. Rangaistusten täytäntöönpano 820 400 873 400 895 640 22 240 3 7202: 70. Vaalimenot 127 093 96500 2 000 -94 500 -98 7203: Yhteensä 3121004 3137 220 3116 758 -20 462 -1 7204: 7205: Henkilöstön kokonaismäärä 9 041 8 950 9030 7206: 7207: 7208: 7209: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 7210: 7211: Se l v i t y s osa : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat: 7212: Perusoikeusuudistuksen toteuttamista jatketaan antamalla hallituksen esitys sananvapauden 7213: käyttämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Kielilainsäädännön uudistamisesta valmistuu komitean 7214: ehdotus. 7215: Ehdotus uudeksi hallintolaiksi valmistuu tavoitteena hyvän hallinnon periaatteiden ja menette- 7216: lytapojen kehittäminen. Annetaan hallituksen esitys sähköisestä asioinnista tuomioistuimissa. 7217: Jatketaan rikoslain kokonaisuudistusta antamalla hallituksen esitys rikosoikeudellisen vastuun 7218: edellytyksiä, vastuuvapausperusteita, yritystä, osallisuutta, rangaistuslajien valintaa, rangaistuk- 7219: sen mittaamista ja rikosten yhtymistä koskevien säännösten uudistamiseksi. Annetaan hallituksen 7220: esitys sopimushoitolaiksi. 7221: Tehostetaan todistajien suojaa ja parannetaan rikoksen uhrien asemaa. Tapaamiskieltolain täy- 7222: dentämisestä häätösääntelyllä annetaan hallituksen esitys. 7223: Annetaan hallituksen esitys esitutkinta- ja pakkokeinolain muuttamisesta. Tarkoituksena on uu- 7224: distaa viranomaisten toimivaltuuksia ja toimintamenetelmiä koskevia säännöksiä vastaamaan 7225: muuttuneen toimintaympäristön ja kehittyneen tietotekniikan vaatimuksia. 7226: Yhtiöoikeutta kehitetään antamalla hallituksen esitykset osuuskuntaa koskevaksi lainsäädän- 7227: nöksi ja laiksi osakeyhtiölain muuttamisesta. Osallistutaan Euroopan unionin sisämarkkinoiden 7228: kehittämiseen antamalla asianomaisten direktiivien täytäntöönpanoa tarkoittavat hallituksen esi- 7229: tykset korkolain muuttamisesta, kuluttajansuojalain muuttamisesta ja laiksi sähköistä kaupan- 7230: käyntiä koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista. 7231: Annetaan hallituksen esitys konkurssilainsäädännön uudistamisesta. Saatavien vanhentumista 7232: koskevan lainsäädännön uudistamisesta valmistuu toimikunnan ehdotus. 7233: Edellisinä vuosina valmistuneiden työryhmäehdotusten pohjalta toteutetaan toimenpiteitä lain- 7234: valmistelutyön suunnitelmallisuuden lisäämiseksi ministeriöissä ja valtioneuvostossa samoin 7235: kuin valtioneuvoston ja eduskunnan lainsäädäntötyön koordinoinnin kehittämiseksi. Vaikutetaan 7236: Tampereen Eurooppa-neuvoston erityiskokouksen päätelmien edellyttämien toimien toteuttami- 7237: 100 25.01 7238: 7239: seen sekä Amsterdamin sopimuksen edellyttämän avoimuussäädöksen aikaansaamiseen. Osallis- 7240: tutaan vuoden 2000 hallitusten välisen konferenssin tuloksia koskevan hallituksen esityksen val- 7241: misteluun. 7242: Kansainvälisen rikosoikeudenhoidon tehostamiseksi aloitetaan yhteyssyyttäjätoiminta Viron 7243: kanssa ja pyritään vastaaviin järjestelyihin Venäjän kanssa. 7244: Ministeriö huolehtii lisäksi valtioneuvostossa yleisen eurooppaoikeuden asiantuntija- ja neu- 7245: vontatehtävästä ED-lainsäädännön ja sen kansallisen täytäntöönpanon osalta sekä Suomeen koh- 7246: distetuissa valvontatapauksissa. 7247: Toteutetaan 1.8.2001 oikeusministeriön hallinnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien uudel- 7248: leenjärjestely ja kehitetään vuonna 2000 hyväksyttävien suuntaviivojen mukaisesti oikeusminis- 7249: teriön muuta organisaatiota. 7250: Parannetaan säädöstietopankki FINLEXin käytettävyyttä valmistelemalla ajantasaisena toimi- 7251: tettavan lainsäädäntötietokannan käyttöönottoa. 7252: Kehitetään vuonna 2000 valmistuvien ehdotusten pohjalta hallinnonalan jatko- ja täydennys- 7253: koulutusjärjestelmiä sekä laajennetaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa uuden palkkaus- 7254: järjestelmän käyttöönottoa hallinnonalalla. 7255: Jatketaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittämistoimia mm. maa- ja vesioikeuksien 7256: osalta. 7257: 7258: 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirto- 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirto- 7259: määräraha 2 v) määräraha 2 v) 7260: Momentille myönnetään 143 889 000 mk. Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7261: Ministeriöön voidaan 1.8.2001 lukien perus- 37 727 000 mk. 7262: taa kriminaalipoliittisia tehtäviä varten osasto- Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon oike- 7263: päällikön virka (A31 ), edellyttäen, että samas- uspoliittisen tutkimuslaitoksen, oikeusrekiste- 7264: ta ajankohdasta lukien lakkautetaan hallitus- rikeskuksen ja tietosuojavaltuutetun toimiston 7265: neuvos, osastopäällikkö, vankeinhoitolaitok- tulot. 7266: sen ylijohtajan virka (A32). Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien 7267: Kansainvälisten tehtävien järjestelyyn liitty- raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurs- 7268: en voidaan 1.2.2001 lukien perustaa johtajan sivalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toi- 7269: virka (A30). menpiteistä aiheutuviin menoihin sekä apura- 7270: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- hojen maksamiseen. 7271: sa on lisäyksenä otettu huomioon 1 322 000 Selvitysosa: 7272: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 7273: kantarkistuksiin, 3 000 000 mk säädöstieto- Menojen ja tulojen erittely: mk 7274: pankin kehittämiseen liittyen, 1 000 000 mk 7275: hallinnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien Bruttomenot 42 227 000 7276: Maksullisen toiminnan erillis- 7277: järjestelyyn liittyen siirtona momentilta 7278: menot 3 500 000 7279: 25.50.50 ja vähennyksenä 10 400 000 mk siir- Muut toimintamenot 38 727 000 7280: tona momentille 25.50.21. Bruttotulot 4 500 000 7281: Maksullisen toiminnan tulot 4 400 000 7282: 2001 talousarvio 143 889 000 - julkisoikeudelliset suoritteet 400000 7283: 2000 talousarvio 143 500 000 - muut suoritteet 4000 000 7284: 2000 lisätalousarvio 4 345 000 Muut tulot 100 000 7285: 1999 tilinpäätös 141 500 000 Nettomenot 37 727 000 7286: 25.01 101 7287: 7288: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- erityisesti henkilötietolaissa säädettyjen uusien 7289: nä huomioon 333 000 mk palkkaseurantaselvi- velvoitteiden, mm. informointivelvoitteen to- 7290: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. teutumista. Kansalaisten vireille saattamien 7291: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos asioiden osalta tavoitteena on kuuden kuukau- 7292: Tutkimuslaitos harjoittaa puolueetonta oike- den keskimääräinen käsittelyaika. Asioiden 7293: uspoliittista tutkimusta ottaen huomioon oi- käsittely ei ilman erityistä syytä kestä yli 10 7294: keusministeriön lainvalmistelutyön vaatimuk- kuukautta. Selviin oikeusturvaloukkauksiin 7295: set sekä muut tutkimustiedon tarpeet. Laitosta pyritään puuttumaan viipymättä. 7296: kehitetään hallinnonalan itsenäisenä tutkimus- Tietosuojalautakunta 7297: laitoksena vuonna 1997 tehdyn tieteellisen ar- Tietosuojalautakunta käyttää henkilörekiste- 7298: vioinnin suuntaviivojen mukaisesti. rilainsäädännön mukaisissa lupa- ja muissa 7299: Tutkimuslaitos pyrkii muodostamaan entistä asioissa päätösvaltaa ja käsittelee lainsäädän- 7300: tarkemman ja oikeasuhtaisemman kokonais- nön soveltamiseen liittyviä periaatteellisia ky- 7301: kuvan rikollisuustilanteesta ja kriminaalipoliit- symyksiä. Asiat pyritään edelleen käsittele- 7302: tisen järjestelmän toiminnasta muun muassa ri- mään alle kolmessa kuukaudessa. 7303: kollisuuden osoittimia kehittämällä ja kri- Konkurssiasiamies 7304: minaalipoliittisia uudistuksia seuraamalla sekä Konkurssiasiamiehen tehtävänä on seurata 7305: tutkimalla kontrolliviranomaisten toimintaa. konkurssipesien toimintaa sekä edistää ja val- 7306: Painopistealueita ovat seuraamusjärjestelmän voa hyvän pesänhoitotavan noudattamista. 7307: soveltaminen tuomioistuimissa, henkirikolli- Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssi- 7308: suus, talousrikokset sekä nuorisorikollisuus ja asiain neuvottelukunta. 7309: nuorten seuraamusjärjestelmä. Laitos myös Konkurssiasiamies kiinnittää tarkastustoi- 7310: seuraa Suomen lähialueiden rikollisuuskehi- minnassa edelleen erityistä huomiota raukea- 7311: tystä. Tuomioistuinuudistusten seurantaa ja ar- viin konkurssipesiin ja raukeamisten estämi- 7312: viointia jatketaan sekä kehitetään toistuvaksi seen myös talousrikosten selvittämistä silmäl- 7313: tarkoitettua oikeusoloja koskevaa katsausta. läpitäen. Erityistilintarkastuksia ja 7314: Kriminaalipolitiikan instituutti yhteistoimintaa konkurssiasianajajien kanssa 7315: Instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntija- jatketaan. 7316: palveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen Onnettomuustulkintakeskus 7317: toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaali- Onnettomuustutkintakeskus huolehtii onnet- 7318: poliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät tomuuksien tutkinnan yleisestä järjestämises- 7319: linjapäätökset tä, suunnittelusta ja koulutuksesta. 7320: Tietosuojavaltuutetun toimisto Onnettomuustutkintakeskus pyrkii luomaan 7321: Tietosuojavaltuutetun toimisto ohjaa, neu- edellytyksiä nopealle ja tehokkaalle onnetto- 7322: voo sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä hen- muustutkinnalle sekä kehittämään eri viran- 7323: kilötietolainsäädännön tavoitteiden toteuttami- omaisten välistä yhteistoimintaa. 7324: seksi. Henkilötietolain myötä toimiston tehtä- Oikeusrekisterikeskus 7325: vät ovat lisääntyneet. Entisestään lisääntyvät Oikeusrekisterikeskus vastaa sakko- ja 7326: myös Euroopan unionin tietosuoja-direktiivin muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, val- 7327: edellyttämät ja tietosuojaviranomaisten yhteis- tiolle tuomittujen korvausten ja ylikuorma- 7328: työhön liittyvät tehtävät. maksujen perinnästä sekä valtion varoista 7329: Henkilötietolain tavoitteiden mukaisesti toi- maksettujen rikosvahinkokorvausten takaisin- 7330: minnassa painotetaan tietosuojaloukkausten perinnästä. Lisäksi virasto ylläpitää oikeushal- 7331: ennalta estämistä, missä etusijalla on yhteistyö linnon rekistereitä. Näitä ovat rikosrekisteri, 7332: rekisterinpitäjiä ja rekisteröityjä edustavien velkajärjestelyrekisteri, avioehtoasiainrekiste- 7333: järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kans- ri sekä eräät muut oikeudelliset rekisterit. 7334: sa sekä toimialakohtainen ohjaus ja tiedotus. Tavoitteena on, että perintä- ja rekisteröinti- 7335: Valvonta- ja tarkastustoiminnassa seurataan tehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nope- 7336: 102 25.01 7337: 7338: asti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon otta- ~uille valtion varoista vapauden menetyksen 7339: en. JOhdosta maksettavista korvaoksista annetun 7340: lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauk- 7341: 2001 talousarvio 37 727 000 siin, ~vus.tuk.siin rikollisuutta ehkäisevää työtä 7342: 2000 talousarvio 40 000 000 tekevtlle Ja nkosten uhreista huolehtiville yh- 7343: 2000 lisätalousarvio 361 000 teisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-it- 7344: 1999 tilinpäätös 36 000000 sehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julki- 7345: se~ Sa~an Neuvostolle ja säädösaineistoa jul- 7346: 7347: 29. Erityismenot (arviomääräraha) katsevtlle yhteisöille, avustuksiin maakuntien 7348: liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopilli- 7349: Momentille myönnetään 14 500 000 mk. 7350: sen asiantuntija-avun hankkimisesta kalata- 7351: . Määr~ahaa saa käyttää taloushallinnon jär- 7352: lousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin 7353: Jestelmtstä aiheutuvien menojen ja rikosvahin- 7354: liittyvissä kysymyksissä sekä oikeusjärjestyk- 7355: koko~~uksia sekä syyttömästi tuomituille ja 7356: sen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tuke- 7357: vangttutlle maksettavia korvauksia koskevien 7358: van toiminnan avustamiseen. 7359: hakemu~ten käsittelystä aiheutuvien menojen 7360: Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta 7361: maksamtseen sekä oikeusministeriön päättä- 7362: syy.stä a~ustuksiin ympäristövahingoista joh- 7363: mässä laajuudessa erityisen painavasta syystä 7364: tuvten oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä 7365: Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeus- 7366: ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasiois- 7367: turvan toteuttamisesta vieraassa valtiossa ai- 7368: sa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvonta- 7369: heutuviin välttämättömiin kustannuksiin. 7370: kustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa 7371: Määrärahaa saa käyttää myös onnettomuuksi- 7372: jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää mer~ 7373: en tutkinnasta annetun lain (37311985) mukaan 7374: kitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kan- 7375: onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkin- 7376: nalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten hen- 7377: talautakunnista sekä valtioneuvoston päättä- 7378: k~löiden .oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle 7379: m~s~ä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä 7380: atheutuvta kuluja ei voida pitää kohtuullisina 7381: totmttettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkki- 7382: ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Avus- 7383: oiden ja muiden kulutusmenojen maksami- 7384: tus voi koskea vain osaa kustannuksista. 7385: seen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurs- 7386: siasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä 7387: ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa Käyttösuunnitelma: mk 7388: tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa 7389: antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtu- Rikosvahinkokorvaukset sekä syyt- 7390: van korvausvastuun toteuttamiseen. tömästi vangituille ja tuomituille 7391: mllksettavat korvaukset 39 300000 7392: Avustukset saamelaisten kulttuuri- 7393: 2001 talousarvio 14 500 000 itsehallinnon ylläpitämiseen 5 500 000 7394: 2000 talousarvio 13 700 000 Avustukset ympäristöoikeuden- 7395: 1999 tilinpäätös 14993 739 käyntikuluihin ryhmäkannetyyppi- 7396: sissä asioissa 200000 7397: 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja Muut avustukset 2 500000 7398: avustukset (arviomääräraha) Yhteensä 47 500000 7399: Momentille myönnetään 47 500 000 mk. 7400: Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen kor- 2001 talousarvio 47 500 000 7401: vaamisesta valtion varoista annetun lain (935/ 2000 talousarvio 47 500000 7402: 1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorva- 1999 tilinpäätös 47 038 970 7403: uksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomi- 7404: 25.10 103 7405: 7406: 10. Tuomioistuinlaitos 7407: 7408: Selvitysosa: Tuomioistuinten tehtävänä on ratkaista riita-, rikos- ja hakemusasioita sekä 7409: hallintoasioita. Jokaisen perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että oi- 7410: keudenkäynti on varmaa, nopeaa, luotettavaa ja kustannuksiltaan kohtuullista. 7411: Jatketaan oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten kehittämistä antamalla hallituksen 7412: esitys hovioikeusmenettelyn tarkistamisesta. Esityksellä pyritään nopeuttamaan asioiden käsitte- 7413: lyä ja osaltaan alentamaan oikeudenkäyntikustannuksia. 7414: Uudistetaan riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyä alioikeuksissa koskevia säännöksiä tavoit- 7415: teena keventää ja nopeuttaa oikeudenkäyntiä ja sitä kautta osaltaan alentaa oikeudenkäyntikuluja. 7416: Tavoitteena on hallituksen esityksen antaminen jo vuonna 2000. Oikeudenkäynnin keventämi- 7417: seksi, nopeuttamiseksi ja kustannusten alentamiseksi kehitetään myös rikosasioiden oikeuden- 7418: käyntiä alioikeuksissa. Työtapoja kehitetään ja menettelyjä yhdenmukaistetaan. Myös lainkäytön 7419: yhdenmukaisuutta lisätään ja menettelyn joutuisuudessa olevia alueellisia eroja pyritään tasoitta- 7420: maan. Tehtyjen selvitysten pohjalta laaditaan myös tuomareiden ja muun henkilöstön koulutusta 7421: koskevat ehdotukset. Tuomioistuinten laatutavoitteiden kehittäminen on aloitettu ja niiden saa- 7422: vuttamista tuetaan johtamiskoulutuksella. 7423: Vakuutusoikeuden ja sen alaisen muutoksenhaun asemaa selvitetään. Maaoikeudet lakkaute- 7424: taan ja selvitetään asunto-oikeuksien lakkauttamisen edellyttämät muut toimenpiteet. 7425: Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleen järjestelyä jatketaan tavoitteena muodostaa tuomio- 7426: piireistä kooltaan ja kokoonpanonaan sellaisia, että henkilöstömäärä on riittävä takaamaan moni- 7427: puolisen ja jatkuvasti kehittyvän osaamisen ja että tehtävät voidaan hoitaa ruuhka- ja vastaavissa 7428: tilanteissa joustavasti. 7429: 7430: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot 3 200 asiaa. Asioiden monimutkaistuminen 7431: (siirtomääräraha 2 v) merkitsee työmäärän lisääntymistä siitä huoli- 7432: Momentille myönnetään 36 532 000 mk. matta, että juttujen määrä vähenee. 7433: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (7011 7434: sa on otettu lisäyksenä huomioon 618 000 mk 1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioi- 7435: palkkaseurantaselvityksen mukaisina palkan- daan kertyvän 800 000 mk momentille 7436: tarkistuksina. Korkeimman oikeuden päätehtä- 12.25.01. 7437: vä on antaa oikeusturvaa ja kehittää oikeusjär- 7438: jestystä tuottamalla vakuuttavasti ja täydelli- 2001 talousarvio 36 532 000 7439: sesti perusteltuja, oikeudenmukaiseen 2000 talousarvio 34 500 000 7440: lopputulokseen päätyviä ennakkoratkaisuja. 2000 lisätalousarvio 792 000 7441: Lainkäyttötoiminnan tavoitteena on laadun yl- 1999 tilinpäätös 34 500 000 7442: läpitäminen ja kehittäminen. Huomiota kiinni- 7443: tetään ratkaisujen oikeellisuuteen, ennustetta- 7444: vuuteen ja yhdenmukaisuuteen samoin kuin 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- 7445: perust.elujen avoimuuteen ja ymmärrettävyy- menot (siirtomääräraha 2 v) 7446: teen. Momentille myönnetään 41 653 000 mk. 7447: Vuonna 1999 korkeimpaan oikeuteen saapui Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 7448: 3 265 ja ratkaistiin 3 529 asiaa, myönnettiin sa on otettu lisäyksenä huomioon 766 000 mk 7449: 188 valituslupaa ja julkaistiin 130 ratkaisua. palkkaseurantaselvityksen mukaisina palkan- 7450: Keskimääräinen käsittelyaika valituslupa-asi- tarkistuksina. Korkein hallinto-oikeus käyttää 7451: oissa oli 5 kk ja asiaratkaisuissa 16 kk. Vuonna riippumattomana tuomioistuimena ylintä tuo- 7452: 2001 arvioidaan saapuvan ja ratkaistavan noin 7453: 6 209194L 7454: 104 25.10 7455: 7456: miovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitusasi- Selvitysosa: 7457: oissa. Hallintolainkäytössä ei ole yleistä vali- 7458: tuslupajärjestelmää ja KHO antaa asiaratkai- Menojen ja tulojen erittely: mk 7459: sun valtaosassa asioista. KHO valvoo myös 7460: alemmanasteista lainkäyttöä hallinto-oikeuden Bruttomenot 1 035 518 000 7461: alalla. Maksullisen tietopalvelun erillis- 7462: menot 16 000 000 7463: KHO:n ratkaistavana on suuri määrä asioita 7464: Muut toimintamenot 1 019 518 000 7465: kaikilta hallinnonaloilta. Vuonna 1999 saapui Bruttotulot 35 000 000 7466: 4 372 asiaa ja ratkaistiin 4 701 asiaa. Keski- Maksullisen tietopalvelun tulot 31 000 000 7467: määräinen käsittelyaika oli vajaa 8,5 kuukaut- Muut tulot 4000 000 7468: ta. Vuonna 2001 arvioidaan saapuvan noin Nettomenot 1 000 518 000 7469: 4 000 asiaa. Aineistoltaan laajojen ja oikeudel- 7470: lisesti vaativien asioiden, kuten EY -oikeuden Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 7471: soveltamisratkaisujen määrän arvioidaan edel- otettu huomioon 4 060 000 mk vesioikeuksien 7472: leen lisääntyvän. Myös suullisia käsittelyjä ja palkkaus- ja muiden menojen siirtona momen- 7473: katselmuksia on entistä enemmän. Asioiden tille 35.50.21, 237 000 mk yhden henkilötyö- 7474: keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 8 kuu- vuoden siirtona momentille 26.05.21 ja 7475: kautta. 313 000 mk yhden henkilötyövuoden siirtona 7476: KHO:n suoritteista lain (701/1993) mukai- momentille 35.40.21 sekä lisäyksenä 7477: sesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 11 895 000 mk palkkaseurantaselvityksen mu- 7478: 1 500 000 mk momentille 12.25.01. kaisina palkantarkistuksina ja 146 000 mk yh- 7479: den henkilön palkkausmenojen siirtona mo- 7480: mentilta 31.24.21. 7481: 2001 talousarvio 41 653 000 7482: Hovioikeudet 7483: 2000 talousarvio 38 300 000 Hovioikeuksiin saapui vuonna 1999 noin 7484: 2000 lisätalousarvio 947 000 12 100 asiaa, joista oli riita-asioita 28 % ja ri- 7485: 1999 tilinpäätös 38 300 000 kosasioita 62 %. Riita-asioiden määrä väheni 7486: 19 % ja rikosasioiden kasvoi 5 %. Hovioikeu- 7487: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot det ratkaisivat noin 11 600 asiaa. Uuden hovi- 7488: (siirtomääräraha 2 v) oikeusmenettelyn myötä suulliset pääkäsittelyt 7489: ovat lisääntyneet ja vuonna 1999 pääkäsittely- 7490: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7491: jä järjestettiin noin 1900. Hovioikeuspaikka- 7492: 1 000 518 000 mk. 7493: kunnan ulkopuolisilla matkakäräjillä näitä oli 7494: Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon suo- 7495: lähes 300. Uuden menettelyn myötä käsittely- 7496: rakäyttöyhteyden avulla kiinteistötietojärjes- 7497: ajat hieman pitenivät ja keskimääräinen käsit- 7498: telmästä luovutetuista otteista ja todistuksista 7499: telyaika oli 6,2 kuukautta vaihdellen hovioike- 7500: sekä FINLEXin tulosteista perityt maksut. 7501: uksittain 4,6 kuukaudesta 7,4 kuukauteen. 7502: Maaoikeuksien lakkauttamiseen liittyen kä- 7503: Vuosina 2000 ja 2001 asiamäärien arvioi- 7504: räjäoikeuksiin voidaan 1.3.2001 lukien perus- 7505: daan pysyvän samalla tasolla. 7506: taa kahdeksan käräjätuomarin virkaa (T13) ja 7507: Hallinto-oikeudet 7508: samasta ajankohdasta lukien voidaan lakkaut- 7509: Hallinto-oikeuksiin saapuneiden asioiden 7510: taa kahdeksan maaoikeustuomarin virkaa 7511: määrä väheni verotuksen oikaisu- ja muutok- 7512: (Tl3). 7513: senhakujärjestelmän kehittämisen johdosta 7514: Iitin ja Juvan käräjäoikeuksien lakkauttami- 7515: 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1999 hal- 7516: seen liittyen voidaan 1.1.2001 lukien lakkaut- 7517: linto-oikeuksiin saapui noin 19 000 ja ratkais- 7518: taa kaksi laamannin virkaa (Tl5) ja perustaa 7519: tiin noin 17 500 asiaa. Suullisten käsittelyjenja 7520: samasta ajankohdasta lukien yksi käräjätuo- 7521: katselmusten määrä pysyi vuonna 1999 aikai- 7522: marin virka (T11 ). 7523: sempien vuosien tasolla ja niiden osuus oli 2 % 7524: 25.10 105 7525: 7526: ratkaistuista asioista. Myös keskimääräinen Vuosina 2000 ja 2001 asiamaarten arviOl- 7527: käsittelyaika säilyi entisellä tasollaan kuudessa daan kasvavan rikosasioiden osalta. 7528: kuukaudessa vaihdellen hallinto-oikeuksittain Rovaniemen hovioikeuspiirissä on vireillä 7529: 3,9 kuukaudesta 7,8 kuukauteen. kokeilu, jossa hovioikeus osallistuu piirinsä 7530: Vuosina 2000 ja 2001 asiamäärien arvioi- käräjäoikeuksien tulosohjaukseen. Keskeistä 7531: daan mm. uuden rakennuslain ja ympäristöasi- hankkeessa on lainkäyttötoiminnan laatuta- 7532: ain muutoksenhakujärjestelmän uudistamisen voitteiden määrittely ja asettaminen. 7533: johdosta hieman lisääntyvän. Vakuutusoikeus 7534: Käräjäoikeudet Vakuutusoikeudesta annettua lakia muutet- 7535: Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 1999 noin tiin vuonna 1999 hallintolainkäyttölain voi- 7536: 920 000 asiaa, 4 % vähemmän kuin edellisenä maantulon johdosta. Muutos merkitsi muun 7537: vuonna. Asioita ratkaistiin noin 950 000, mikä muassa suullisten käsittelyjen käyttöönotta- 7538: vastaa edellisen vuoden tasoa. Rikosasioiden mista sekä vakuutusoikeuden työskentelyn uu- 7539: määrä kasvoi ja oli noin 58 000. Laajoja riita- delleenorganisointia. 7540: asioita ratkaistiin noin 9 000 ja summaarisia Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden 7541: asioita yli 140 000. Suurimman asiaryhmän määrä on hiukan vähentynyt 1990-luvun jälki- 7542: (68 % asioista) muodostivatlainhuuto-ja kiin- puoliskolla. Vuonna 1999 saapui noin 11 600 7543: nitysasiat, joita ratkaistiin lähes 650 000 kpl. ja ratkaistiin noin 10 700 asiaa. Asioiden kes- 7544: Keskimääräiset käsittelyajat pysyivät suun- kimääräinen käsittelyaika oli 8,8 kuukautta. 7545: nilleen edellisen vuoden tasolla. Käsittelyajat Vuosina 2000 ja 2001 asiamäärien arvioidaan 7546: vaihtelivat kuitenkin käräjäoikeuksittain. Pää- pysyvän samalla tasolla. 7547: kaupunkiseudun kolmessa suuressa käräjäoi- Työtuomioistuin 7548: keudessa, joiden ratkaisemien asioiden osuus Työtuomioistuimessa käsiteltävät asiat ovat 7549: koko maan asioista on rikosasioissa 23 %, laa- 1990-luvulla vähentyneet ja vuonna 1999 saa- 7550: joissa riita-asioissa 30 %ja summaarisissa asi- pui 82 ja ratkaistiin 69 asiaa. 7551: oissa 20 %, käsittelyajat olivat selvästi pitem- Markkinatuomioistuin 7552: mät kuin muualla. Rikosasioissa käsittely kesti Markkinatuomioistuimessa ratkaistiin 27 7553: lähes 3 kk, laajoissa riita-asioissa 3,5 kk ja asiaa vuonna 1999. 7554: summaarisissa asioissa noin kuukauden kau- Talousarvion valmistelun yhteydessä oi- 7555: emmin kuin maassa keskimäärin. Erityistä keusministeriö on alustavasti asettanut tuo- 7556: huomiota on kiinnitettävä pitkään vireillä ol- mioistuimille vuodeksi 2001 seuraavat tulosta- 7557: leiden asioiden käsittelyyn. voitteet 7558: 7559: Tuomioistuinten alustavat vuoden 2001 tulostavoitteet 7560: 1999 2000 2001 7561: toteutuma tavoite tavoite 7562: 7563: Tunnusluvut: 7564: Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7565: Hovioikeudet 6 7 7 7566: Hallinto-oikeudet 6 6 6 7567: Käräjäo ikeudet 7568: - rikosasiat 3 3 3 7569: - laajat riita-asiat 8 8 7 7570: - velkajärjestelyasiat 7 6 6 7571: - summaariset asiat 2 2 2 7572: V akuotusoikeus 9 9 9 7573: Työtuomioistuin 5 5 5 7574: Markkinatuomioistuin 6 7 7 7575: 106 25.30 7576: 7577: 7578: Taloudellisuus (mk/ratkaistut asiat) 7579: Hovioikeudet 13 666 13 742 14 430 7580: Hallinto-oikeudet 6 936 6 601 6930 7581: Käräjäoikeudet (mk/painotettu suorite) 3 058 3 252 3 415 7582: Vakuutusoikeus 2 216 2 189 2 300 7583: Työtuomioistuin 54638 41 000 43 000 7584: Markkinatuomioistuin 50 150 42857 45 000 7585: 7586: Tuomioistuinten suoritteista lain (70 111993) 29. Erityismenot (arviomääräraha) 7587: mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan Momentille myönnetään 28 000 000 mk. 7588: kertyvän noin 167 milj. mk momentille Määrärahaa saa käyttää viranomaistoimin- 7589: 12.25.01. nasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oi- 7590: keudenkäyntikulujen sekä valtion maksetta- 7591: 2001 talousarvio 1 000 518 000 vaksi vahingonkorvauslain (412/197 4) nojalla 7592: 2000 talousarvio 954 320 000 määrättyjen korvausten maksamiseen. 7593: 2000 lisätalousarvio 17 942 000 7594: 1999 tilinpäätös 963 500 000 2001 talousarvio 28 000 000 7595: 2000 talousarvio 21 000 000 7596: 1999 tilinpäätös 26 675 544 7597: 7598: 7599: 30. Oikeusapu 7600: 7601: Se l v i t y s osa : Kunnilta valtiolle vuonna 1998 siirtyneiden oikeusaputoimistojen toiminta 7602: on vakiintumassa. Toiminnan kehittämisessä tavoitteena on oikeudellisten ongelmien ratkaise- 7603: minen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäksi keskeisenä laatutekijänä korostetaan asia- 7604: kaslähtöisyyttä ja asiakaspalvelun tasoa. Tavoitteita toteutetaan muun muassa tiedottamisen ja 7605: henkilökunnan koulutuksen avulla. Oikeusaputoimistojen toimintaa kehitetään vuonna 2000 ase- 7606: tetun työryhmän ehdotusten mukaisesti. 7607: Valmistellaan hallituksen esitys oikeusapulaiksi tavoitteena oikeusapujärjestelmien yhtenäis- 7608: täminen ja kehittäminen siten, että laajennetaan kansalaisten mahdollisuuksia saada asiantunte- 7609: vaa oikeusapua. Tarkoitus on, että uudistus tulisi voimaan vuonna 2002. Toisaalta oikeudenkäyn- 7610: tikustannuksia ja oikeusapumenoja pyritään osaltaan hillitsemään uudistamalla oikeudenkäynti- 7611: menettelyä koskevia säännöksiä niin riita- ja rikosasioissa kuin hovioikeusmenettelyn osalta. Jo 7612: vuonna 2000 tarkistetaan annettua maksuuoman oikeudenkäynnin palkkioihin liittyvää ohjeistus- 7613: ta ja ryhdytään tarpeellisiin muihin hallinnollisiin toimiin kustannusten alentamiseksi. 7614: Talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain mukaisesti velkaneuvonta vakinaistetaan ja siirre- 7615: tään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Palvelusten tuotannosta vastaavat kunnat, 7616: joille maksetaan korvausta kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaises- 7617: ti. Velkaneuvonnan ylin johto ja valvonta kuuluvat kuluttajavirastolle. 7618: 7619: 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tulot 7620: (siirtomääräraha 2 v) oikeusapumaksusta, oikeusavun saajan osittai- 7621: Momentille myönnetään nettomäärärahaa set korvaukset samoin kuin hävinneen vasta- 7622: 100 879 000 mk. puolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista. 7623: 25.40 107 7624: 7625: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut 7626: sa on otettu vähennyksenä huomioon oikeudenhoitomenot (arviomääräraha) 7627: 12 000 000 mk velkaneuvontaan liittyvien me- Momentille myönnetään 189 500 000 mk. 7628: nojen siirtona momentille 32.40.31. Määrära- Määrärahaa saa käyttää maksuttomasta oi- 7629: han mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomi- keudenkäynnistä annetun lain (87/1973), yksi- 7630: oon 973 000 mk palkkaseurantaselvityksen tyishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 7631: mukaisina palkantarkistuksina. (5711993), yleisestä oikeusavusta annetun lain 7632: ( 104/ 1998) sekä oikeudenkäynnistä rikosasi- 7633: Menojen ja tulojen erittely: mk oissa annetun lain (68911997) soveltamisesta 7634: aiheutuvien menojen maksamiseen. 7635: Bruttomenot 115 379 000 7636: Bruttotulot 14 500 000 7637: Maksullisen toiminnan tulot 14 000 000 Käyttösuunnitelma: mk 7638: Muut tulot 500 000 7639: Nettomenot 100 879 000 Maksuton oikeudenkäynti 173 000 000 7640: Asianomistajan avustaminen 1 000 000 7641: Vuonna 1999 oikeusaputoimistoihin saapui Yksityishenkilön velkajärjestely 10 000 000 7642: noin 56 000 asiaa, mikä oli samaa tasoa kuin Syyttömästi syytetyn oikeuden- 7643: käyntikulujen korvaus 5 500 000 7644: vuonna 1998. Asioita käsiteltiin saapuneita 7645: Yhteensä 189 500 000 7646: asioita vastaava määrä. Saapuvien asioiden 7647: määrän arvioidaan vuonna 2001 hieman li- 7648: sääntyvän, kun toiminta on saatu vakiinnute- Selvitysosa : Maksuttamao oikeuden- 7649: tuksi. Maksuttomien oikeudenkäyntien talou- käynnin kustannusten kasvu johtuu toisaalta 7650: dellisten myöntämisedellytysten selvityksiä uudesta rikosprosessista s~kä hovioikeusme- 7651: tehtiin vuonna 1999 noin 18 600 kappaletta. nettelystä, jotka ovat lisänneet rikosoikeuden- 7652: Talousarvion valmisteluun liittyen taloudel- käyntien määrää, toisaalta myös keskimääräi- 7653: lisuustavoitteeksi vuodelle 2001 on alustavasti nen Oikeudenkäyntiavustajalie maksettu palk- 7654: asetettu 470 mk/painotettu suorite (toteutuma kio on noussut. 7655: 455 mk v. 1999 ja tavoite 466 mk v. 2000). 7656: 2001 talousarvio 189 500 000 7657: 2001 talousarvio 100 879 000 2000 talousarvio 183 500 000 7658: 2000 talousarvio 128 000 000 1999 tilinpäätös 174 653 220 7659: 2000 lisätalousarvio 1 380 000 7660: 1999 tilinpäätös 128 000 000 7661: 7662: 7663: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 7664: 7665: Selvitysosa: Paikallistasan syyttäjä- ja ulosottotoimi yhtenäistettiin ja siirrettiin oikeus- 7666: ministeriön hallinnonalalle vuonna 1996 toteutetussa kihlakuntauudistuksessa. Vuonna 1997 7667: aloitti toimintansa valtakunnansyyttäjänvirasto. 7668: Syyttäjän työtä on olennaisesti muuttanut ja lisännyt lokakuussa 1997 voimaan tullut rikosoi- 7669: keudenkäynnin uudistus ja toukokuussa 1998 voimaan tullut hovioikeusuudistus. Syyttäjä on 7670: muuttunut melko passiivisesta osapuolesta asian selvittämisestä ja läpiviemisestä vastaavaksi ta- 7671: hoksi. Esitutkintayhteistyö poliisin kanssa on korostunut erityisesti laajoissa asioissa. Uudistuk- 7672: sista saatujen kokemusten pohjalta selvitetään lainsäädännön muutostarpeita. 7673: 108 25.40 7674: 7675: Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi syyttäjä- ja ulosottolaitoksen resurs- 7676: seja suunnataan edelleen vuonna 2001 talousrikostutkintaan, erityisperintään ja rikoshyödyn jäl- 7677: jittämiseen. 7678: Ulosottolainsäädännön uudistamista jatketaan antamalla hallituksen esitys laiksi ulosottolain 7679: muuttamisesta, joka muodostaa kokonaisuudistuksen toisen vaiheen. Tavoitteena on lieventää 7680: pitkäkestoisen ulosoton haittoja sekä kehittää ulosoton osin puutteellisia ja vanhentuneita menet- 7681: telysäännöksiä. 7682: Ulosottotoimen vuonna 1999 hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa on toiminnallisiksi ta- 7683: voitteiksi ulosottolain uudistuksen ohella asetettu sähköisen asioinnin mahdollistaminen velko- 7684: jille ja periruistoimenpiteiden mitoittaminen mahdollisimman hyvin kunkin velallisen olosuhteita 7685: vastaavaksi. Rutiiniasioissa tavoitteena on, että velallisen rekisteröidyt tulo- ja varallisuustiedot 7686: ovat teknisen käyttöyhteyden kautta ulosoton käytettävissä jo siinä vaiheessa, kun periruiskeino 7687: valitaan. Erikoisperinnässä pyritään kehittämään ulosoton työmenetelmiä sellaisissa tapauksissa, 7688: joissa ulosottoa yritetään välttää lainvastaisin ja epäasiallisin keinoin. Tavoitteet toteutetaan toi- 7689: saalta uudistamalla ulosoton tietojärjestelmä siten, että se on käytössä 1.3.2003 samanaikaisesti 7690: ulosottolain kokonaisuudistukseen liittyvän ulosottolain muutoksen voimaan tulon kanssa, ja toi- 7691: saalta kouluttamalla ulosoton henkilöstö uuden lain mukaiseen toimintaan. 7692: 7693: 7694: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toiminta- Syyttäjälaitoksen johtamis- ja ohjausjärjestel- 7695: menot (siirtomääräraha 2 v) mät kehitetään vuorovaikutteisesti toimivaksi 7696: Momentille myönnetään 578 420 000 mk. neuvottelumenettelyksi. Syyttäjien kansainvä- 7697: Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttä- lisen rikosoikeudenhoidon osaamista lisätään. 7698: jänviraston, kihlakuntien syyttäjän- ja ulosot- Paikallissyyttäjälle saapui vuonna 1999 yh- 7699: tovirastojen, Ahvenanmaan maakunnansyyttä- teensä noin 79 000 asiaa ja asioita ratkaistiin 7700: jän- ja maakunnanvoudinviraston toimintame- yhteensä noin 75 000. Vuosina 2000 ja 2001 7701: nojen, kihlakunnanvirastojen syyttäjä- ja asiamäärien arvioidaan rikostilanteen kehityk- 7702: ulosotto-osastojen palkkaus-, matka-, ammat- sen myötä ja rikosprosessiuudistuksen johdos- 7703: tikirjallisuus- ja koulutusmenojen sekä ulos- ta kasvavan yli 80 000 asiaan. Sotilasrikosasiat 7704: oton posti-, pankkipalvelu-ja lomakemenojen siirtyvät sotilasoikeudenkäyntilain ja yleisistä 7705: maksamiseen. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen syyttäjistä annetun lain muuttamisen jälkeen 7706: keskitettyjen atk-järjestelmien käytöstä, yllä- sotilaslakimiehiltä kihlakunnansyyttäjille. 7707: pidosta ja kehittämisestä aiheutuvat menot Syyttäjätoimen sisällöllisenä laatutavoittee- 7708: maksetaan samoin momentin määrärahasta. na on rikosvastuun yhtenäinen toteuttaminen 7709: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- huumausaine-, pahoinpitely- ja talousrikosasi- 7710: sa on otettu lisäyksenä huomioon 7 223 000 oissa. Joutuisuustavoite on syyteharkinnan 7711: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- suorittaminen kaikissa rikosasioissa niin, ettei 7712: kantarkistuksiin. se syyttäjästä riippuvasta syystä kestä yli kuut- 7713: Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii kaksi- ta kuukautta. Taloudellisuustavoitteeksi on 7714: portaiseksi muuttuneen syyttäjäorganisaation alustavasti asetettu 1 770 mk/ratkaistu asia (to- 7715: keskushallintoviranomaisena. Toiminnan kes- teutuma v. 1999 1 704 ja arvio v. 2000 1 614 7716: keisenä tavoitteena vuonna 2001 on uudistu- mk/ratkaistu asia). 7717: neessa rikosprosessissa lisätä syyttäjien osal- Ulosottoon saapui perittäväksi vuonna 1999 7718: listumista esitutkintaan ja luoda syyttäjälaitok- noin 2,3 milj. asiaa ja 18 mrd. markkaa. Ulos- 7719: seen päivystysjärjestelmä. Rikosvastuun oton asiamäärien ja perittävien markkamäärien 7720: toteuttamiseksi vaativissa asioissa tullaan li- arvioidaan vakiintuvan lähivuosiksi tälle tasol- 7721: säämään syyttäjäparien tai -ryhmien käyttöä. le. 7722: 25.50 109 7723: 7724: Oikeusministeriö on asettanut talousarvion vuodelle 2001 alustavasti seuraavat tulosta- 7725: valmistelun yhteydessä ulosottolaitokselle voitteet 7726: 7727: Tunnuslukutaulukko 7728: 1999 2000 2001 7729: toteutuma tavoite tavoite 7730: 7731: Täytäntöönpanon onnistuminen 7732: - osuus käsitellyistä asioista, % 40 40 40 7733: - osuus käsitellyistä markkamääristä, % 19 18 19 7734: Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 6,8 6,5 7735: Taloudellisuus (toimintamenot/käsitellyt asiat) 7736: - Ulosottovirastot, mk 158 180 200 7737: - Ulosotto-osastot, mk 146 160 180 7738: 7739: Ulosottomaksuina arvioidaan momentille 2001 talousarvio 578 420 000 7740: 12.25.47 kertyvän 235 milj. mk. Tuloilla voi- 2000 talousarvio 563 000 000 7741: daan kattaa noin 55 % oikeusministeriön mak- 2000 lisätalousarvio 6 383 000 7742: samista ulosottolaitoksen menoista. 1999 tilinpäätös 568 350 000 7743: 7744: 7745: 7746: 50. Rangaistusten täytäntöönpano 7747: 7748: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 7749: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi rangaistusten täytäntöönpa- 7750: non hallinnosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 7751: Julkisoikeudelliselle Kriminaalihuoltoyhdistykselle kuuluvat yhdyskuntaseuraamosten toi- 7752: meenpanotehtävät siirretään valtion viranomaistehtäväksi 1.8.2001 lukien, missä yhteydessä 7753: näissä tehtävissä toimiva yhdistyksen henkilöstö siirtyy perustettavan yhdyskuntaseuraamuskes- 7754: kuksen palvelukseen. Yhdyskuntaseuraamuskeskus vastaa yhdyskuntapalvelun ja nuorisoran- 7755: gaistuksen täytäntöönpanosta sekä vankilasta ehdonalaiseen vapauteen päästettyjenja ehdollises- 7756: ti rangaistujen nuorten valvonnasta. V ankeinhoitolaitoksen ja yhdyskuntaseuraamuskeskuksen 7757: toiminnan johtamisesta ja muista keskushallintotehtävistä vastaa 1.8.2001 lukien perustettava va- 7758: pausseuraamusvirasto, jonka päällikkönä toimii vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja. 7759: Rangaistusten täytäntöönpanon ja kriminaalihuollon yhdyskuntaseuraamustehtävien uudel- 7760: leenjärjestelyt on tarkoitus toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu valtion menojen lisäyksiä eikä mai- 7761: nituissa tehtävissä toimivan henkilöstön henkilötyövuosimäärien lisäyksiä. Myöhempinä vuosina 7762: henkilötyövuosimäärä tulee alentumaan. 7763: V ankeinhoitolaitoksen kiinteistöt siirretään valtion kiinteistölaitokselle 1.1.2001 lukien. Työ- 7764: toiminnan nettobudjetointi aloitetaan Satakunnan vankilassa. 7765: 110 25.50 7766: 7767: 7768: 7769: Toiminnan laajuus: 7770: 1999 2000 2001 7771: toteutunut arvio arvio 7772: 7773: Keskivankiluku 2 743 2 800 2 850 7774: Täytäntöönpantaviksi tulevat yhdyskuntapalvelutuomiot 3 630 3 800 3 800 7775: Täytäntöönpantavia yhdyskuntapalvelutunteja 257 109 290 000 280 000 7776: Valvonnassa olevia ehdonalaisesti vapautuneita keski- 7777: määrin 1 243 1 300 1 300 7778: Valvonnassa olevia ehdollisesti rangaistuja nuoria keski- 7779: määrin 1 573 1 800 1 650 7780: Uusia nuorisorangaistuksia 46 100 120 7781: 7782: 7783: 7784: Toimintamenojen arvioitu jakautuminen: mk 7785: 7786: Vankeinhoito laitos 801 290 000 7787: Yhdyskuntaseuraamuskeskus (1.8.2001 lukien) 32 400 000 7788: Yhteiset täytäntöönpano-ja hallintotehtävät (1.8.2001 lukien) 9 400 000 7789: Koulutuskeskus 15 000 000 7790: Yhteensä 858 090 000 7791: 7792: Oikeusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti van- 7793: keinhoitolaitokselle vuodeksi 2001 seuraavat toiminta- ja taloudellisuustavoitteet 7794: Työsiirtoloiden ja avovankiloiden paikkaluku pyritään pitämään vähintään vuoden 1999 tasol- 7795: la, jolloin rangaistusta suorittaneista vangeista keskimäärin 30,7 %oli avolaitoksessa. Suljetuissa 7796: laitoksissa on tavoitteena toimintaan kokopäiväisesti sijoittuvien määrän säilyttäminen entisellä 7797: tasolla. Erityisenä tavoitteena on kaikissa laitoksissa huumeiden kaupan ja käytön entistä tehok- 7798: kaampi estäminen. Huumetestien määrää lisätään. Vankeja aktivoidaan entistä tehokkaammin 7799: osallistumaan päihdevieroitukseen ja -kuntoutukseen. Vankien välisen ja henkilökuntaan koh- 7800: distuvan väkivallan torjumiseksi käynnistetään vuoden 2000 aikana valmistuvan suunnitelman 7801: pohjalta laitoskohtaisten toimenpideohjelmien toteuttaminen. 7802: Hallinnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien uudelleenjärjestelyn yhteydessä kehitetään van- 7803: keinhoitolaitoksen ja yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tulosjohtamista sekä toiminnan laadun ja 7804: taloudellisuuden seurantaa ja arviointia. 7805: Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot ovat yhtä vankia kohti vuonna 2001 kiinteistöjen vuok- 7806: ramenot mukaan lukien 281 100 mk (246 900 mk vuonna 2000 ja 252 600 mk vuonna 1999 ilman 7807: vuokramenoja). 7808: Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan vuoden 2001 kustannusvastaavuuslaskelma: 7809: 1999 . 2000 2001 7810: tilinpäätös talousarvio esitys 7811: mk mk mk 7812: 7813: Tuotot 48 931 088 52 500 000 50 500 000 7814: Myyntitulot 44 973 124 48 400 000 46 000 000 7815: Muut tulot 3 957 964 4 100 000 4 500 000 7816: 25.50 111 7817: 7818: 7819: 7820: Erilliskustannukset yhteensä 83 740 835 89 700 000 83 900 000 7821: Aineet ja tarvikkeet raaka-aineena 21 157 360 23 000 000 22 000 000 7822: Henkilöstökustannukset 14 591 323 16 000 000 15 000 000 7823: Muut erilliskustannukset 28 778 058 32 000 000 29 900 000 7824: Poistot 13 410 337 13 100 000 4 800 000 7825: Korot 13 396 114 12 600 000 3 100 000 7826: Pääomavuokra 16 000 000 7827: Vhl:n sisäinen käyttö -7 592 357 -7 000 000 -6 900 000 7828: 7829: Käyttöjäämä -34 809 747 -37 200 000 -33 400 000 7830: 7831: Osuus yhteiskustannuksista 2 492 499 2 500 000 2 600 000 7832: 7833: Kustannukset yhteensä 86 233 334 92 200 000 86 500 000 7834: 7835: Alijäämä -37 302 246 -39 700 000 -36 000 000 7836: 7837: 7838: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mioon 10 400 000 mk siirtona momentilta 7839: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25.01.21. 7840: 858 090 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 7841: Vankeinhoitolaitokseen voidaan perustaa otettu huomioon 12 700 000 mk Satakunnan 7842: 1.8.2001 lukien pääjohtajan virka (A32). vankilassa aloitettavan nettobudjetoinnin joh- 7843: Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolai- dosta. Vastaava vähennys on huomioitu mo- 7844: toksen työtoiminnan liiketaloudellisten suorit- mentilla 12.25.50. Määrärahan mitoituksessa 7845: teiden hintojen alentamiseen enintään on otettu lisäyksenä huomioon 5 299 000 mk 7846: 27 800 000 mk ja palvelussuhdeasuntojen lii- palkkaseurantaselvityksen mukaisina palkan- 7847: ketaloudellisin perustein määräytyvien vuokri- tarkistuksina. 7848: en alentamiseen enintään 10 300 000 mk. Mo- 7849: mentille nettobudjetoidaan laitosmyymälöiden Menojen ja tulojen erittely: mk 7850: myyntitulot, Satakunnan vankilan työtoimin- 7851: nan tulot ja tulot mielentilatutkimuksista. Bruttomenot 888 190 000 7852: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukseen Palkkaukset 535 800 000 7853: sisältyy 112 200 000 mk Valtion kiinteistölai- Pääomavuokrat 112 200 000 7854: tokselle maksettavina vuokramenoina, minkä Muut toimintamenot 240 190 000 7855: ohella on lisäyksenä otettu huomioon Bruttotulot 30 100 000 7856: Laitosmyymälöiden tulot 17 000 000 7857: 4 700 000 mk päihteiden torjunnan ja päihde- 7858: Satakunnan vankilan tulot 12 700 000 7859: työn, ehdonalaisesti vapautuneiden valvonnan Tulot mielentilatutkimuksista 400 000 7860: ja muun rikosten uusiruisriskiä vähentävän toi- Nettomenot 858 090 000 7861: minnan tehostamista varten. 7862: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 7863: otettu huomioon 29 900 000 mk yhdyskunta- 2001 talousarvio 858 090 000 7864: seuraamusten toimeenpanotehtävien siirrosta 2000 talousarvio 691 200 000 7865: Kriminaalihuoltoyhdistykseltä momentilta 2000 lisätalousarvio 15 800 000 7866: 25.50.50. Vapausseuraamusviraston perusta- 1999 tilinpäätös 688 200 000 7867: misesta aiheutuvana lisäyksenä on otettu huo- 7868: 112 25.70 7869: 7870: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avus- 2001 talousarvio 37 550 000 7871: tukset (siirtomääräraha 2 v) 2000 talousarvio 68 800 000 7872: Momentille myönnetään 37 550 000 mk. 2000 lisätalousarvio 700 000 7873: Määrärahaa saa käyttää laiminaalihuollon 1999 tilinpäätös 64 300 000 7874: järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain 7875: nojalla korvausten ja avustusten maksamiseen 74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 7876: Kriminaalihuoltoyhdistykselle ja eräille muille Momentille ei myönnetä määrärahaa. 7877: yhteisöille. Vuosilta 1999 ja 2000 siirtyvistä eristä voi- 7878: daan käyttää työsiirtolatöihin avolaitostyönä 7879: Käyttösuunnitelma: mk enintään 30 000 000 mk, mistä enintään 7880: 7 000 000 mk kunnan omistuksessa oleviin 7881: Korvaus yhdyskuntaseuraamusten työkohteisiin, jotka ovat kulttuurihistorialli- 7882: toimeenpanosta ( 1.1.-31.7.2001) 36 550 000 sesti arvokkaita tai joihin voidaan liittää yh- 7883: Avustus kriminaalihuoltoon teiskuntaan sijoittumista edistäviä tukitoimia, 7884: (enintään) 1 000 000 joiden kustannuksiin kunta osallistuu. Määrä- 7885: Yhteensä 37 550 000 rahaa saa käyttää myös maarakennustöihin. 7886: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 7887: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- muutettu. 7888: sa on vähennyksenä otettu huomioon Vankeinhoitolaitoksen kiinteistöt siirretään 7889: 30 900 000 mk yhdyskuntaseuraamosten toi- Valtion kiinteistölaitokselle 1.1.2001 lukien. 7890: meenpanon siirrosta Kriminaalihuoltoyhdis- Työsiirtolaissa sekä Turun tutkiotavankilan ja 7891: tykseltä yhdyskuntaseuraamuskeskuksen teh- Jokelan vankilan avo-osastoilla työllistetään 7892: täväksi 1.8.2001 alkaen, mistä siirtona arviolta 180 avolaitosvankia. 7893: 1 000 000 mk momentille 25.01.21 ja 7894: 2001 talousarvio 7895: 29 900 000 mk momentille 25.50.21. 7896: 2000 talousarvio 113 400 000 7897: 1999 tilinpäätös 67 900 000 7898: 7899: 7900: 70. Vaalimenot 7901: 7902: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) misesta ja tietojenkäsittelystä aiheutuvien 7903: Momentille myönnetään 2 000 000 mk. menojen maksamiseen. 7904: Määrärahaa saa käyttää vaalilain (714/1998), Selvitysosa: Vuonna 2001 ei toimiteta 7905: saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) ja yleisiä vaaleja. Kehitetään vaalitietojärjestel- 7906: menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänes- mää ja ennakkoäänestyksen toimittamista. 7907: tyksissä annetun lain (57111987) mukaisesti 7908: eduskuntavaaleista, presidentinvaalista, kun- 2001 talousarvio 2 000 000 7909: nallisvaaleista, europarlamenttivaaleista, saa- 2000 talousarvio 96 500 000 7910: melaiskäräjävaaleista ja neuvoa-antavista kan- 1999 tilinpäätös 127 092 875 7911: sanäänestyksistä sekä niiden tulosten kokoa- 7912: 113 7913: 7914: 7915: 7916: 7917: Pääluokka 26 7918: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 7919: 7920: 7921: Selvitysosa: Hallinnonalan keskeiset toimintalinjat ovat: 7922: Kehitetään hajautettua ja joustavaa palveluhallintoa. Operatiiviset tehtävät sekä tapaus- ja han- 7923: kekohtainen päätösvalta siirretään mahdollisimman pitkälle keskushallinnosta alue- ja paikallis- 7924: hallintoon. 7925: Aluehallintoviranomaisten verkostoitumista edistetään. Paikallistasan aluejakaja yhtenäiste- 7926: tään. Yhteispalvelua laajennetaan. 7927: Sähköistä asiointia otetaan hallinnossa käyttöön palvelujen saatavuuden, laadun ja asiakasläh- 7928: töisyyden parantamiseksi. Tämä edellyttää henkilöiden sähköiseen tunnistamiseen liittyvien var- 7929: mennepalvelujen antamista ja valtion sähköisen henkilökortin laaja-alaista käyttöönottoa sekä 7930: julkisten palvelujen viemistä verkkoihin. 7931: Toimintakykyisten ja taloudellisesti toimivien kuntien ja kuntaverkostojen luomista edistetään 7932: toteuttamalla valtion pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa osahankkeina, jotka vaikuttavat kuntien ra- 7933: hoituksen riittävyyteen, itsehallinnollisen aseman kehittymiseen, seudullisen palvelurakenteen ja 7934: kuntarakenteen kehittymiseen sekä kuntien itsearvioinnin kehittymiseen hyvinvointipalveluiden 7935: suorittamisessa. 7936: Kannusteita kuntien yhdistymiseen ylläpidetään ja menettelyä kuntien vapaaehtoiseksi yhdis- 7937: tymiseksi tuetaan. Kansalaisyhteiskunnan kehittymistä tuetaan edistämällä kuntien poliittisen ja 7938: hallinnollisen kulttuurin kehittymistä. 7939: Asukkaiden suorien ja monipuolisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edellytyk- 7940: siä vahvistetaan ja lisätään kunnan käytännön toiminnassa. 7941: EU:n tavoiteohjelmatyössä painottuu kauden 1995-1999 rakennerahasto-ohjelmien maksa- 7942: tusten seuranta, jotta ohjelmien toteutuminen varmistetaan mahdollisimman täysimääräisesti. 7943: Uuden ohjelmakauden ohjelmatyö painottuu tavoiteohjelmien toteuttamiseen ja yhteisöaloiteoh- 7944: jelmien käynnistämiseen. 7945: Kaupunkiseutujen kehittämistä tuetaan laajentamalla kaupunkiohjelmamenettelyä. Työ painot- 7946: tuu maakunnallisten ja merkittävien seudullisten keskusten elinvoimaisuuden tukemiseen myös 7947: rakennerahasto-ohjelmia hyväksi käyttäen. Osaamiskeskustyön riittävät toimintaedellytykset tur- 7948: vataan. Maaseudun kehittämistä tuetaan kansallisen aluepolitiikan keinoin sekä hyödyntämällä 7949: EU:n rakennerahastojen käyttöä alueellisen omaehtoisuuden pohjalta. 7950: Turvallisuuspalvelujen tasapuolinen saatavuus turvataan koko maassa. Huumerikollisuuden 7951: kasvu pysäytetään, talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa jatketaan torjuntaohjelman 7952: mukaisesti sekä ehkäistään järjestäytyneen rikollisuuden juurtumista Suomeen. 7953: Kansalaiset ja paikalliset toimijat otetaan entistä enemmän mukaan ennaltaehkäisevään turval- 7954: lisuustyöhön ja laaditaan tarpeelliset alueelliset turvallisuussuunnitelmat Rikoksen kohteeksi 7955: 114 26. 7956: 7957: joutuneen auttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Palvelujen saatavuutta parannetaan mm. 7958: kehittämällä sähköistä asiointia. 7959: Poliisin henkilöresurssien turvaamiseksi peruskoulutukseen panostetaan. Koulutuksen sisältöä 7960: kehitetään ottaen huomioon mm. uusien rikollisuusmuotojen vaatima asiantuntemus ja tekninen 7961: osaaminen. 7962: Pelastustoimen järjestelmä uudistetaan selvitysmiehen esitysten pohjalta. 7963: Perustetaan hätäkeskuslaitos, johon kuuluu hätäkeskustoimintaa johtava, kehittävä ja ohjaava 7964: hätäkeskusyksikkö sekä sen alaiset hätäkeskukset 7965: Onnettomuuksien ehkäisyä ja omatoimista varautumista onnettomuuksien torjuntaan tehoste- 7966: taan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 7967: Ulkomaalaislain kokonaisuudistus valmistellaan. 7968: Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden käsittelyä parannetaan siirtämällä turvapaikkatutkinta 7969: poliisilta asteittain ulkomaalaisvirastolle. 7970: Osallistutaan aktiivisesti maahanmuuttoa ja turvapaikka-asioita koskevaan yhteistyöhön 7971: EU :ssa unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi. Samalla jatketaan ja ke- 7972: hitetään yhteistyötä Venäjän ja Baltian maiden kanssa. 7973: Rajavalvonta painottuu Euroopan unionin ulkorajoina oleville Suomen rajoille. Ulkorajojen ra- 7974: janylityspaikoilla tarkastetaan kaikki maahan tulevat ja maasta lähtevät henkilöt. Rajavalvontaa 7975: ja rajatarkastuksia kehitetään siten, että ne ovat entistä paremmin osana laittoman maahantulon 7976: torjuntaa. 7977: 7978: 7979: 7980: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 7981: V. 1999 v.2000 v.2001 7982: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001 7983: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 7984: 7985: 7986: 01. Sisäasiainministeriö 110 656 113 383 118 706 5 323 5 7987: 02. Ulkomaalaisvirasto 30078 33 000 39 745 6745 20 7988: 05. Lääninhallitukset 284 887 256 766 265 247 8 481 3 7989: 06. Rekisterihallinto 135 760 157 838 162 675 4837 3 7990: 07. Kihlakunnat 223 150 233 382 234 418 1 036 0 7991: 75. Poliisitoimi 2 837 185 3 135 050 3 216 107 81 057 3 7992: 80. Pelastustoimi 131 641 126 227 155 234 29007 23 7993: 90. Rajavartiolaitos 958 500 999 600 1 014 986 15 386 2 7994: 97. Avustukset kunnille 1 250 704 1 358 800 1 420 800 62000 5 7995: 98. Alueiden kehittäminen 613 524 655 430 896 063 240 633 37 7996: Yhteensä 6 576085 7 069 476 7 523 981 454 505 6 7997: 7998: Henkilöstön kokonaismäärä 16 368 16 670 16 710 7999: 26.01 115 8000: 8001: 01. Sisäasiainministeriö 8002: 8003: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 8004: Momentille myönnetään nettomäärärahaa oon lisäyksenä 560 000 mk yhden henkilötyö- 8005: 118 706 000 mk. vuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 8006: Selvitysosa: 26.05.21, 1 825 000 mk kahdeksan henkilö- 8007: työvuoden siirtona momentilta 26.75.21, 8008: Menojen ja tulojen erittely: mk 1 Ö58 000 mk palkkaseurantaselvityksen mu- 8009: kaisiin palkantarkistuksiin ja 1 000 000 mk tie- 8010: Bruttomenot 119 406 000 tohallintomenoina sekä vähennyksenä 800 000 8011: Maksullisen palvelutoiminnan erillis- mk kolmen henkilötyövuoden siirtona mo- 8012: menot 400 000 mentille 26.75.21. 8013: Muut toimintamenot 119 006 000 8014: Bruttotulot 700000 8015: Maksullisen toiminnan tulot 400000 2001 talousarvio 118 706 000 8016: - julkisoikeudelliset suoritteet 300 000 2000 talousarvio 113 383 000 8017: - muut suoritteet 100 000 8018: 2000 lisätalousarvio 2 571 000 8019: Muut tulot 300 000 8020: Nettomenot 118 706 000 1999 tilinpäätös 110 656 000 8021: 8022: 8023: 8024: 02. Ulkomaalaisvirasto 8025: 8026: Se l v i t y s o s a : Ulkomaalaisvirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahan tuloon, 8027: maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä kansalaisuuteen liittyviä asioita. Ulkomaalaisvirasto pi- 8028: tää ulkomaalaisrekisteriä ja tuottaa viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille näiden tarvitse- 8029: maa tietoa. 8030: Ulkomaalaisvirasto toteuttaa Suomen virallista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa, jonka 8031: keskeisenä periaatteena on hallitun maahanmuuton edistäminen. Tämä tarkoittaa toisaalta avoi- 8032: muuden, kansainvälisyyden, ihmis- ja perusoikeuksien, hyvän hallinnon ja oikeusturvan periaat- 8033: teiden korostamista sekä toisaalta maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estämistä. 8034: Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ulkomaalaisviraston asiakaspalvelun tavoitteena on 8035: sujuva päätöksenteko, aktiivinen tiedottaminen ja selkeä neuvonta. 8036: Sisäasiainministeriö on asettanut ulkomaalaisvirastolle seuraavat tulostavoitteet 8037: Päätöksenteko on oikeusvarmaa ja nopeaa. Päätösten määrä ylittää vireille tulleiden asioiden 8038: määrän ja käsittelemättömien asioiden määrä on saatu hallintaan. Vireille tulleiden hakemusten 8039: läpivientiaikoja hakemuksesta päätökseen nopeutetaan heikentämättä oikeusturvaa käyttämällä 8040: sekä henkilö- että teknisiä resursseja joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laa- 8041: dullisesti mitattavia, oikeita ja mahdollisimman yksinkertaisia. Päätösten perusteluissa käytettävä 8042: maatiedon määrä ja laatu on riittävää ja oikeaa. Ulkomaalaisrekisteriin talletetut tiedot ovat oi- 8043: keita, eheitä ja luotettavia. 8044: Ulkomaalaisvirasto suorittaa turvapaikkakuulustelut osana turvapaikkaa koskevaa päätöksen- 8045: tekoa. 8046: 116 26.02 8047: 8048: 8049: 8050: Panostietoja 1996 1997 1998 1999 2000 2001 8051: talousarvio esitys 8052: 8053: Nettomenot (1 000 mk) 23 997 25 871 27 765 30 078 33 000 39 745 8054: Tulot (1 000 mk) 2 246 2 861 8 269 10 858 6000 8 000 8055: Bruttomenot ( 1 000 mk) 26243 28 732 36 034 40936 39 000 47 745 8056: Henkilötyövuodet 91 104 120 130 138 158 8057: 8058: Hakemusasiat 8059: 8060: Kysyntä 8061: Maahanmuutto 8062: -oleskelu- ja työ luvat, lausunnot 8063: lupa-asioissa, maastapoistaminen 13 410 15 259 16 592 20 649 21 700 22 700 8064: Pakolaisuus 8065: - turvapaikka- ja pakolaisasiat, 8066: matkustusasiakirjat 3 438 4 481 4993 8 107 8 100 7000 8067: Kansalaisuus 8068: - hakemukset, ilmoitukset, selvi- 8069: tykset ja tiedustelut 4070 5 006 5 216 5 391 5 400 5 600 8070: Yhteensä 20 918 24746 26 801 34147 35 200 35 300 8071: 8072: 8073: 8074: Ratkaisut 8075: Maahanmuutto 8076: - oleskelu- ja työluvat, lausunnot 8077: lupa-asioissa, maastapoistaminen 12 442 14 157 15 220 16 729 23 000 26000 8078: Pakolaisuus 8079: -turvapaikka- ja pakolaisasiat, 8080: matkustusasiakirjat 3 826 3 615 4487 5 539 8 100 10000 8081: Kansalaisuus 8082: - hakemukset, ilmoitukset, selvi- 8083: tykset ja tiedustelut 2 418 2 829 6 580 7 431 5 400 5 600 8084: Yhteensä 18 686 20 601 26287 29 699 36 500 41 600 8085: 8086: Ratkaisut 1 htv 205 198 219 228 264 263 8087: Ratkaisut mk 1 nettomenot 1 284 1 256 1 056 1 013 904 956 8088: 8089: Henkilöresurssien käyttö % 8090: Maahanmuutto 22 20 18 18 23 23 8091: Pakolaisuus 22 20 18 18 26 31 8092: Kansalaisuus 14 17 28 26 16 13 8093: Tieto- ja tukipalvelut 42 43 36 38 35 34 8094: 8095: 8096: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ulkomaalaisviraston johtajan viran nimike 8097: Momentille myönnetään nettomäärärahaa muutetaan ylijohtajaksi 1.3.2001 lukien. 8098: 39 745 000 mk. 8099: 26.05 117 8100: 8101: 8102: Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 8103: oon lisäyksenä turvapaikkamenettelyn no- 8104: Menojen ja tulojen erittely: mk peuttamiseksi ja tehostamiseksi 6 000 000 mk 8105: sekä palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 8106: Bruttomenot 47 745 000 kantarkistuksiin 355 000 mk. 8107: Maksullisen toiminnan erillis- 8108: menot 11 900 000 8109: Muut toimintamenot 35 845 000 2001 talousarvio 39 745 000 8110: Bruttotulot 8 000 000 2000 talousarvio 33 000 000 8111: Maksullisen toiminnan tulot, 8112: 2000 lisätalousarvio 3 859 000 8113: julkisoikeudelliset tulot 7 800 000 8114: Muut tulot 200 000 1999 tilinpäätös 30 078 000 8115: Nettomenot 39 745 000 8116: 8117: 8118: 8119: 05. Lääninhallitukset 8120: 8121: Selvitysosa: Lääninhallitus on valtion aluehallinnon monialainen asiantuntijavirasto, jol- 8122: le valtion keskushallinto osoittaa tehtäviään. Sinne on koottu alueellisia asiantuntija-, turvalli- 8123: suus- ja hallintotehtäviä. Lääninhallitus luo osaltaan myös edellytyksiä alueen elinkeinojen kehit- 8124: tämiselle. 8125: 8126: 8127: Lääninhallitusten voimavarojen jakautumista voidaan 8128: kuvata seuraavasti: % 8129: 8130: Sosiaali- ja terveystoimi 18 8131: Eläinlääkintätoimi ja elintarvikkeiden valvonta 3 8132: Sivistystoimi 19 8133: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat 5 8134: Liikennehallinto 7 8135: Pelastushallinto 4 8136: Poliisitoimi 9 8137: Oikeushallinto 4 8138: Palvelut alaiselle hallinnolle ja muille viranomaisille 13 8139: Muu asiakaspalvelu 6 8140: Muu hallinto 12 8141: 8142: 8143: Poliisitoimen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituk- 8144: sen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä vi- 8145: rastopalvelut. 8146: Lääninhallituksia ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot ovat asettaneet lääninhalli- 8147: tuksille mm. seuraavat yhteiset tulostavoitteet vuodelle 2001: 8148: Eri toimialoille yhteiset tavoitteet 8149: Väestön tarvitsemien peruspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta läänin eri osissa ja eri väestö- 8150: ryhmien kesken valvotaan ja edistetään. 8151: Lääninhallitukset tehostavat alueellista ja paikallista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä pa- 8152: rantamalla eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Kuusivuotiaiden esiopetusta kehite- 8153: tään. Huumausaineiden saatavuutta ja käyttöä ehkäistään, niistä aiheutuvia riskejä vähennetään 8154: 118 26.05 8155: 8156: ja hoitoa edistetään. Koko väestöön kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä suunna- 8157: taan riskiryhmille, syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille. Eri toimijoiden välistä yhteis- 8158: työtä lisätään mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja nuorten rikolliselle uralle ajautumisen 8159: ehkäisemiseksi. Yhteistyöllä tuetaan myös ikääntyvän väestön ja toimintarajoitteisten henkilöi- 8160: den mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. 8161: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat 8162: Selvitetään alueellisilla markkinoilla ilmeneviä kilpailunrajoituksia keskittyen erityisesti julki- 8163: seen tuotantotoimintaan sekä kaupan ja teollisuuden hinnoittelu- ja logistiikkajärjestelyihin. 8164: Euron käyttöönoton vaikutuksia hintoihin ja pakkauskokoihin seurataan yhdessä Kuluttajavi- 8165: raston kanssa. Edistetään alueellisesti kuluttajien valmiuksia euron käyttöönottoon. Euromääräis- 8166: ten hintamerkintöjen käytön laajuutta ja oikeellisuutta tarkastetaan. 8167: Valvotaan, että läänin alueella vain valmismatkaliikerekisteriin merkityt elinkeinonharjoittajat 8168: harjoittavat valmismatkaliiketoimintaa. 8169: Liikennehallinto 8170: Lääninhallitukset turvaavat julkisen liikenteen palvelut alueellaan taloudellisesti tehokkaalla 8171: tavalla. Lääninhallitukset pyrkivät sekä rahoituksen että kehittämistoimien avulla lisäämään 8172: joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja esteettömyyttä ja niitä kehitetään esteettömyyden alueelli- 8173: siksi asiantuntijoiksi. Lääninhallitukset tehostavat yhteistyötä kuntien kanssa ja edistävät henki- 8174: löliikenteen logistista osaamista liikenteenhoidon tehostamiseksi. Lisäksi lääninhallitukset toimi- 8175: vat kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi ja liikenneturval- 8176: lisuuden edistämiseksi. 8177: Läänin alueen kuntien liikenneturvallisuustyötä tuetaan ja aktivoidaan. 8178: Sivistystoimi 8179: Oppilaitosverkon ja ylläpitojärjestelmän kehittymistä, koulutuksen alueellista saavutettavuutta, 8180: tuloksellisuutta ja oppilaan oikeusturvan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Erityistä huomiota 8181: kiinnitetään ammattitaitoisen työvoiman tuottamiseen ja koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. 8182: Ammatillisen koulutustarpeen alueellista ennakointia kehitetään yhteistyössä muiden viran- 8183: omaisten kanssa huomioon ottaen työelämän tarpeet sekä ikääntyvän väestön ja nuorten ikäluok- 8184: kien koulutuskysyntä. Valtakunnallisessa yhteishakujärjestelmässä kiinnitetään erityistä huo- 8185: miota neuvontapalveluihin. 8186: Opetustoimen henkilöstökoulutusta toteutetaan ottaen huomioon koululainsäädännön uudis- 8187: tuksen toteutumiseen liittyvät tarpeet. 8188: Kuntien kirjasto- ja tietopalveluiden saatavuutta, laatua ja taloudellisuutta seurataan ja arvioi- 8189: daan painoalueena henkilöresurssien määrä ja laatu. 8190: Lääninhallitus tekee yhteistyötä kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa koululaisten iltapäivätoi- 8191: minnan kehittämiseksi. 8192: Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen on liikuntatoimen painoalue. Nuorisotoimen kehittämises- 8193: sä on keskeistä alueellisen nuorten elinoloindikaattorijärjestelmän kehittäminen sekä nuorten 8194: työpajatuen siirtäminen lääneistä myönnettäväksi. 8195: Lääninhallitus toimii valtion aluehallintoviranomaisena EU:n rakennerahasto-ohjelmien toi- 8196: meenpanoon liittyvissä tehtävissä opetusministeriön hallinnonalalla. Alueellista yhteistyötä maa- 8197: kunnan liittojen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa kehitetään ja tiivistetään. 8198: Sosiaali- ja terveystoimi 8199: Lääninhallitukset tukevat kuntia hyvinvointipoliittisten ohjelmien laatimisessa ja toteuttami- 8200: sessa. Keskeisenä tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisesti tasapainoinen kehit- 8201: täminen. Kehittämisalueita ovat lasten ja nuorten terve kasvu ja kehitys, ikääntyvän väestön ter- 8202: veyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen saatavuus sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitä- 8203: minen ja edistäminen, laaja-alainen mielenterveystyö, sosiaali- ja terveydenhuollon 8204: 26.05 119 8205: 8206: kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja saatavuuden edistäminen, väestöryhmien välisten terveys- 8207: erojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen sekä syrjäytymiskehityksen katkaisu. 8208: Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvontaa ja lupahallintoa kehitetään osana 8209: yleistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä toteutetaan kansallisia alkoholi- ja huumeohjelmia lää- 8210: nin alueella. Tupakkalain uudistamisen tehokkaasta toimeenpanosta huolehditaan. 8211: Varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lainmukaisuus, saatavuus ja laatu. Sosi- 8212: aali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä ja asianmukaisuutta (mukaan lukien saumattomien palvelu- 8213: ketjujen toteutuminen) seurataan ja edistetään ottaen erityisesti huomioon yksityiset sosiaali- ja 8214: terveyspalvelut sekä vanhusten, lasten, vammaisten ja mielenterveysasiakkaiden palvelut. Erityi- 8215: sesti panostetaan, yhteistyössä läänin pelastustoimen kanssa, vanhusten laitoshuollon ja asumis- 8216: palvelujen toimivuuteen ja turvallisuuden kehittämiseen. 8217: Ympäristöterveydenhuollossa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että kunnat suorittavat 8218: vastuullaan olevaa valvontaa riittävästi ja tasapuolisesti. 8219: Eläinlääkintä 8220: Osallistutaan eläinten terveydenhuoltojärjestelmän alkuvaiheen toteuttamiseen. Huolehditaan 8221: tehokkaista vastustus- ja seurantatoimenpiteistä BSE-taudin ja muiden lakisääteisesti vastustetta- 8222: vien eläintautien osalta. Eläinten hyvinvointia koskevaa viranomaisvalvontaa tehostetaan. Eläin- 8223: ten lääkityksen valvontaa kohdeunetaan epäiltyihin ongelmatapauksiin. 8224: Elintarvikevalvonta 8225: Kuntien elintarvikevalvoonalle ja -tarkastuksille laaditaan laatujärjestelmä. Kuntien välinen 8226: yhteistyö elintarvikevalvonnassa yleistyy. Kala-alan laitosten ja kalakaupan hygienia sekä kala- 8227: tuotteiden määräystenmukaisuus varmistetaan. 8228: Pelastustoimi 8229: Lääninhallitukset ohjaavat ja valvovat, että kuntien tekemät palvelutasopäätökset ja niiden täy- 8230: täntöönpano vastaavat kunnan alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Lääninhallitukset kiinnittä- 8231: vät erityisesti huomiota tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, palokuntien 8232: toimintavalmiuteen sekä pelastustoiminnan johtajaa koskeviin järjestelyihin. 8233: Poliisitoimi 8234: Lääninhallitukset huolehtivat siitä, että lähipoliisitoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi po- 8235: liisin ja erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten, kouluviranomaisten sekä muiden toimijoi- 8236: den yhteistyötä tehostetaan ja se painottuu rikosten ja häiriöiden taustalla olevien syiden selvittä- 8237: miseen ja tapahtumien ennalta ehkäisemiseen. Erityisesti vaikutetaan huumeiden tarjontaan ja 8238: kysyntään. 8239: Oikeushallinto 8240: Lääninhallitukset vastaavat kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnanvirastojen ulosotto- 8241: osastojen toiminnan ohjauksesta. Vuonna 2001 painopistealue on ulosottopiirien henkilöstön ke- 8242: hittäminen, joka tapahtuu lääninkoulutusjärjestelmän sekä uudistettavan ulosoton koulutuksen 8243: avulla. 8244: Hallinto 8245: Tietohallinnon voimavarojen kokoamista lääninhallituksissa lisätään. 8246: Lääninhallitukset parantavat palveluosa laatua palautejärjestelmiään edelleen kehittäen ja ot- 8247: taen huomioon saamansa asiakaspalautteen. Palvelujen saatavuutta parannetaan sähköisiä palve- 8248: luja kehittämällä ja yhteispalvelua alaisessa hallinnossa edistämällä. 8249: 120 26.06 8250: 8251: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 8252: Momentille myönnetään nettomäärärahaa oon lisäyksenä 237 000 mk yhden henkilötyö- 8253: 265 247 000 mk. vuoden siirtona momentilta 25.10.23, 8254: Selvitysosa: 1 800 000 mk valmiustoiminnan menojen siir- 8255: tona momentilta 31.01.21 ja 3 192 000 mk 8256: Menojen ja tulojen erittely: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 8257: tarkistuksiin sekä vähennyksenä 560 000 mk 8258: Bruttomenot 295 397 000 yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 8259: Maksullisen palvelutoiminnan erillis- 26.01.21 ja 172 000 mk yhden henkilötyövuo- 8260: menot 25 420 000 den siirtona momentille 32.10.22. 8261: Muut toimintamenot 269 977 000 8262: Bruttotulot 30 150 000 8263: Maksullisen toiminnan tulot 29 450 000 2001 talousarvio 265 247 000 8264: - rekisterihallinnon tulot 150 000 2000 talousarvio 256 766 000 8265: - muut suoritteet 29 300 000 8266: Muut tulot 700 000 8267: 2000 lisätalousarvio 6 585 000 8268: Nettomenot 265 247 000 1999 tilinpäätös 284 887 000 8269: 8270: 8271: 8272: 06. Rekisterihallinto 8273: 8274: Se l v i t y s osa : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 37 maistraattia, joiden toi- 8275: mialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osas- 8276: tonaja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät 8277: hoitaa lääninhallitus. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekiste- 8278: rin paikallisviranomaisen tehtäviä ja eräitä yleishallintotehtäviä sekä holhousviranomaisen tehtä- 8279: viä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii V äestörekisterikeskus. 8280: 8281: Sisäasiainministeriö on asettanut rekisterihallinnolle yleisesti ja Väestörekisteri- 8282: keskukselle erikseen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 8283: 1999 2000 2001 8284: toteutuma arvio tavoite 8285: 8286: Yhteinen tulostavoite 8287: Osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuin- 8288: paikan osoitetta (%) 97 98 98 8289: Väestörekisterikeskus 8290: Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse tai inter- 8291: netin välityksellä(%) 47 50 50 8292: Väestötietoja luovutetaan ja käytetään hyväksi 8293: yhteiskunnan tietohuollossa (milj. tietoyksikköä) 210 210 220 8294: Viranomaisten ilmoittamista henkilötietojen 8295: muutostapahtumista saadaan konekielisesti (%) 25 39 42 8296: 8297: 8298: Maistraatteja ohjaavat ministeriöt ovat asettaneet maistraateille seuraavat tulostavoitteet 8299: - Maistraatit suorittavat aktiivisesti tietojen laadun seurantaa tekemällä kohdennettuja tarkis- 8300: tuksia omalla alueellaan. Henkilötietojen osalta seurataan erityisesti osoitetietojen laatua ja kat- 8301: tavuutta. Kiinteistötietojen omistajatietojen laadun parannustoimenpiteitä tehdään aktiivisesti. 8302: 26.06 121 8303: 8304: Rakennustietojen osalta tehdään yhteistyötä kuntien kanssa osoite- ja koordinaattitietojen laadun 8305: parantamiseksi. 8306: - Taloyhtiöyhteistyötä kehitetään siten, että 25 % (noin 450 kpl) suurimmista taloyhtiöistä tai 8307: isännöintiä harjoittavista yrityksistä on väestökirjahallinnon asiakkaina. 8308: - Väestökirjanpitoon liittyvät, tietokoneella annettavat todistukset ja tavanomaiset julkisen 8309: notaarin todistukset annetaan asiakkaalle odottaessa tai ne lähetetään postitse päivän kuluessa. 8310: Rekisterihallinnon kaikkia palveluita on saatavilla myös maistraattien palveluyksiköissä. Jokai- 8311: sessa kihlakunnassa on saatavilla rekisterihallinnon peruspalveluita. 8312: - Asunto-osakeyhtiöitä koskevien kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaika on keskimäärin 8313: alle 0,5 kuukautta. 8314: - Maistraatit arvioivat holhoustoimen uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja 8315: toimintaa suunnataan tarvittaessa uudelleen tehtävän arvion perusteella. 8316: Väestötietojärjestelmän suoritteita ovat ylläpidon osalta henkilötietojen, rakennus- ja huoneis- 8317: totietojen ja kiinteistötietojen rekisteröinnit. Väestötietojärjestelmän tietopalvelut jakautuvat jul- 8318: kisoikeudelliseen ja liiketaloudelliseen tietopalveluun. Kaupparekisterin suoritteita ovat asunto- 8319: osakeyhtiöiden perus- ja muutosilmoitukset sekä tietopalvelu. Lisäksi maistraatit antavat neuvon- 8320: taa kaupparekisteriasioissa ja välittävät asiakkaiden muita kuin asunto-osakeyhtiöitä koskevia 8321: kaupparekisteri-ilmoituksia Patentti- ja rekisterihallitukselle. Yhdistysrekisterin suoritteita ovat 8322: ilmoitusten ja rekisteröintipäätösten välitys sekä tietopalvelu. Yleishallintotehtäviä ovat julkisen 8323: notaarin palvelut, kaupanvahvistajan palvelut, avioliiton esteiden tutkinta, vihkiminen, perukir- 8324: jojen osakasluettelon vahvistaminen, venerekisterin ylläpito- ja tietopalvelutehtävät sekä nimen- 8325: muutosasiat 8326: Holhousviranomaisina maistraattien tehtäviin kuuluvat edunvalvojien toiminnan valvonta, lu- 8327: pien myöntäminen edunvalvojalle päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin ja holhousasioi- 8328: den rekisterin ylläpito. Lisäksi holhousviranomainen voi eräissä tapauksissa määrätä henkilölle 8329: edunvalvojan. Edunvalvontapalvelun tuottajalle maksetaan korvaus sisäasiainministeriön vah- 8330: vistamien perusteiden mukaan. 8331: Sähköinen asiointi lisääntyy huomattavasti hallinnossa ja yksityissektorilla. Väestörekisteri- 8332: keskuksen valtion hallinnon tarpeisiin luoman varmennepalvelujärjestelmän kehittäminen jatkuu 8333: mm. siten, että palveluita voidaan tarjota myös kunnallishallintoon ja yksityiselle sektorille. Var- 8334: mennepalveluiden avulla tietoverkoissa asioivat osapuolet voidaan luotettavasti tunnistaa, asia- 8335: kirjat allekirjoittaa ja tarvittaessa salata. 8336: 8337: Rekisterihallinnon eräitä volyymitietoja (suoritteiden lukumäärä) voidaan kuvata 8338: seuraavilla tunnusluvuilla: 8339: 1999 2000 2001 8340: toteutuma arvio arvio/esitys 8341: 8342: Väestötietojärjestelmä 8343: Ylläpito 8344: -VRK 376 000 25 000 8 000 8345: - Maistraatit 1 355 000 1 753 000 l 625 000 8346: - Konekielisesti 481 000 587 000 666 000 8347: 8348: Tietopalvelu 8349: - VRK (tietoyksiköiden lkm) 210 000 000 210 000 000 220 000 000 8350: - Maistraatit 415 000 415 000 470000 8351: 122 26.06 8352: 8353: Kaupparekisteri 8354: - asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset 16 500 15 900 16100 8355: - muut ilmoitukset 22 600 18 600 16700 8356: - tietopalvelu (otteiden lkm) 64400 56 300 50 300 8357: 8358: Yhdistysrekisteri 8359: -ilmoitukset 6 800 6200 5 900 8360: - tietopalvelu (otteiden lkm) 7 300 6 800 6700 8361: 8362: Holhous (julk.oik.suoritteet) 8363: - holhousrekisteristä annetut otteet 600 7 600 7 800 8364: - lupapäätökset 270 7 300 7 500 8365: - tilintarkastukset 20 31 000 30900 8366: - edunvalvojan määrääminen 100 1700 1 800 8367: - hakemukset käräjäoikeudelle edun- 8368: valvonnan määräämiseksi 70 2900 3 000 8369: 8370: Yleishallinto (todistajapalvelut) 158 800 155 600 155 800 8371: 8372: 8373: 8374: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 mk): 8375: 1999 2000 2001 8376: toteutuma ennakoitu arvio 8377: 8378: TUOTOT 8379: Julkisoikeudelliset suoritteet 56240 60000 61000 8380: Liiketaloudelliset suoritteet 26 460 28 000 28000 8381: Tuotot yhteensä 82 700 88 000 89000 8382: KUSTANNUKSET 8383: J ulkisoikeudelliset suoritteet 75 037 82000 82000 8384: Liiketaloudelliset suoritteet 16 469 17 000 17 000 8385: Kustannukset yhteensä 91 506 99000 99000 8386: YLIJÄÄMÄ 8387: Julkisoikeudelliset suoritteet -18 797 -22 000 -21 000 8388: - % tuotoista -33,4 -36,7 -34,4 8389: Liiketaloudelliset suoritteet 9 991 11 000 11 000 8390: - % tuotoista 37,8 39,3 39,3 8391: Ylijäämä yhteensä -8 806 -11 000 -10 000 8392: - % tuotoista -10,6 -12,5 -11,2 8393: 8394: 8395: 8396: 8397: 21. Toimintamen~t (siirtomääräraha 2 v) Selvitysosa: 8398: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8399: 162 675 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk 8400: 8401: Bruttomenot 252 175 000 8402: Maksullisen toiminnan erillis- 8403: menot 78 000 000 8404: Muut toimintamenot 174175 000 8405: 26.07 123 8406: 8407: Bruttotulot 89 500000 lötyövuoden palkkausmenojen siirtona mo- 8408: Maksullisen toiminnan tulot 89 000000 mentilta 31.24.21 ja 1 987 000 mk palkkaseu- 8409: - julkisoikeudelliset suorit- rantaselvityksen mukaisiin palkantarkistuk- 8410: teet 61 000 000 siin. 8411: - muut suoritteet 28 000 000 8412: Muut tulot 500 000 8413: Nettomenot 162 675 000 2001 talousarvio 162 675 000 8414: 2000 talousarvio 157 838 000 8415: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 2000 lisätalousarvio 2 199 000 8416: nä huomioon 1 301 000 mk kahdeksan henki- 1999 tilinpäätös 135 760 000 8417: 8418: 8419: 8420: 07. Kihlakunnat 8421: 8422: Selvitysosa: Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto-ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishal- 8423: lintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot 8424: toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion 8425: paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan 8426: kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. 8427: Sisäasiainministeriö on asettanut kihlakunnanvirastoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 8428: 2001: 8429: Kihlakunnanviraston palveluja lisätään yhteispalvelupisteissä. Erityisesti selvitetään palvelu- 8430: toimistojen ja -pisteiden mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteinä tai niiden palveluiden siir- 8431: tämistä muiden viranomaisten yhteydessä toimiviin yhteispalvelupisteisiin. 8432: Verkkopalveluita lisätään kihlakunnanvirastoissa ja seudullisten tietoverkkojen syntymistä 8433: edistetään. 8434: Yhteisen henkilöstön avulla hoidettavia kihlakuntien hallinto- ja tukipalveluita yhtenäistetään 8435: ja laajennetaan. 8436: Kihlakunnanvirastojen toimitiloja koskeva läänikohtainen uudelleenarviointi tehdään toimiti- 8437: lastrategian mukaisesti ja strategian edellyttämät toimenpiteet käynnistetään käytettävissä olevi- 8438: en resurssien mukaisesti. 8439: 8440: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta- palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 8441: menot (siirtomääräraha 2 v) tarkistuksiin sekä 322 000 mk kahden viran 8442: Momentille myönnetään 234 418 000 mk. siirtona momentilta 31.24.21. 8443: Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston 8444: yhteisen henkilökunnan palkkauksiin sekä yh- 2001 talousarvio 234 418 000 8445: teisiin toimitila-, tietoliikenne- ja kehittämis- 2000 talousarvio 233 382 000 8446: sekä erinäisiin muihin menoihin. 2000 lisätalousarvio 425 000 8447: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1999 tilinpäätös 223 150 000 8448: sa on otettu lisäyksenä huomioon 235 000 mk 8449: 124 26.75 8450: 8451: 75. Poliisitoimi 8452: 8453: Selvitysosa: 8454: Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset 8455: Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä 8456: ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tietoon tulleiden ri- 8457: kosten määrä on ollut lievässä kasvussa. Rikollisuuden lajien väliset muutokset ovat vuositasolla 8458: huomattavia. Erityisesti huumausainerikollisuus on kasvanut viime vuosien aikana. Rikollisuu- 8459: den monimutkaistuminen ja ammattimaistuminen lisäävät poliisin työmäärää tehtävämäärien 8460: kasvun lisäksi. Liikennesuoritteiden määrä kasvaa tasaisesti. 8461: 8462: Poliisipalvelujen kysyntä ja saatavuus sekä toiminnan laajuus: 8463: 1999 2000 2001 8464: toteutunut arvio arviO 8465: 8466: Hälytystehtävät, lkm 864000 900 000 940000 8467: -joista kiireellisiä 56 923 57 000 57 500 8468: -joista vaarallisia 2 400 3 000 3000 8469: Rikoslakirikokset, lkm 509 606 520 000 530 000 8470: Poliisin selvittämät rikoslakirikokset, lkm 284 691 286 000 291 000 8471: Keskeiset lupapalvelut, lkm 882 978 900 000 900000 8472: Toimipaikat, lkm 256 250 250 8473: -joista avoinna joka arkipäivä 246 240 240 8474: 8475: 8476: Toimintalinjat ja tavoitteet 8477: Hälytyspalvelujen saatavuus turvataan koko maassa. Kansallinen huumeohjelma toteutetaan 8478: poliisin osalta ja huumerikollisuuden kasvu pysäytetään. Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma 8479: toteutetaan tavoitteena turvallisuuden tason pitäminen vuoden 1999 tasolla. Talousrikollisuuden 8480: ja harmaan talouden torjuntaa jatketaan vahvistetun ohjelman mukaisesti. 8481: Kansalaiset ja paikalliset toimijat otetaan entistä enemmän mukaan ennaltaehkäisevään turval- 8482: lisuustyöhön ja laaditaan tarpeelliset alueelliset turvallisuussuunnitelmat Rikoksen kohteeksi 8483: joutuneen auttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Palvelujen saatavuutta parannetaan mm. 8484: kehittämällä sähköistä asiointia. 8485: Poliisi osallistuu vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamiseen 8486: Tampereen huippukokouksessa sovittujen toimintalinjojen mukaisesti. Schengenin säännösten 8487: soveltaminen aloitetaan. 8488: Poliisin toimintaa kehitetään ulkoista ja sisäistä arviointia, mm. poliisitoiminnan arviointi ja 8489: toimintaedellytysten turvaaminen -hankkeen tuloksia, hyväksikäyttäen. 8490: Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan pyritään säilyttämään edelleen korkeana. Tavoit- 8491: teena on, ettei kansalaisten turvattomuuden tunne lisäänny. 8492: Selvitetään liikkuvan poliisin asema koko poliisiorganisaatiossa vuoden 2002 talousarvioesi- 8493: tyksen valmisteluun mennessä. 8494: 26.75 125 8495: 8496: 8497: 8498: Sisäasiainministeriö on asettanut poliisille seuraavat tavoitteet: 8499: 1999 2000 2001 8500: toteutunut tavoite tavoite 8501: 8502: Toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytystehtävissä, keski- 8503: määrin min. 13,4 13 13 8504: Rikosten selvitystaso, % 8505: - törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 81,6 80 80 8506: Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa, % ilmoitetuista 8507: rikosvahingoista 23 10 15 8508: Vakavat tieliikenneonnettomuudet 6 988 6600 6 600 8509: 8510: Toimintamenomomentilta palkattu henkilöstö, htv 8511: Poliisimiehet 7960 7 978 8 155 8512: Muu henkilöstö 2 543 2 593 2 601 8513: Yhteensä 10 503 10 571 10 756 8514: 8515: Poliisitoimen kustannukset, taloudellisuus ja rahoitus 8516: Kustannukset, milj. mk 8517: -yleinen järjestys ja turvallisuus, hälytystehtävät 1 292 1 330 1 340 8518: - liikenneturvallisuus 256 280 295 8519: - rikostorjunta 1 201 1 250 1 275 8520: - lupapalvelut 268 275 280 8521: Yhteensä 3 017 3 135 3 190 8522: 8523: Taloudellisuus 8524: -kustannukset mk/asukas 1999 tasossa 583 588 590 8525: -menojen hintaindeksi (1995=100) 108,9 112,2 113,3 8526: 8527: Rahoitus momentilta 26.75.21, milj. mk 8528: - Edelliseltä vuodelta siirtyvä rahoitus 113 90 28 8529: - Talousarviovuoden rahoitus 2 771 2 862 2953 8530: - Nettobudjettitulot 39 22 22 8531: -Yhteensä 2923 2974 3 003 8532: -./.Menot 2 833 2 946 2 973 8533: -Siirtyy seuraavaan vuoteen 90 28 30 8534: 8535: 8536: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 22 000 000 8537: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Maksullisen toiminnan tulot ul- 8538: 2 953 107 000 mk. kopuolisilta (muut kuin lupapal- 8539: Selvitysosa: velujen suoritteet) 7 000 000 8540: Muut tulot 15 000 000 8541: Menojen ja tulojen erittely: mk Nettomenot 2 953 107 000 8542: 8543: Bruttomenot 2 975 107 000 Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 8544: Maksullisen toiminnan erillis- otettu huomioon 800 000 mk kahden viran 8545: menot 7 000 000 siirrosta poliisin tietohallintokeskukseen ja yh- 8546: Muut toimintamenot 2 968 107 000 den viran siirrosta asehallintokeskukseen mo- 8547: 126 26.80 8548: 8549: mentilta 26.01.21, 828 000 mk viiden henkilö- Sisäasiainministeriö oikeutetaan tekemään 8550: työvuoden siirtona momentilta 31.24.21, viranomaisradioverkon toteuttamiseen liitty- 8551: 27 904 000 mk palkkaseurantaselvityksen mu- viä sopimuksia vuonna 2001 siten, että valtuu- 8552: kaisiin palkantarkistuksiin sekä 48 000 000 den käytöstä aiheutuvat menot mukaan lukien 8553: mk toiminnan tason turvaamiseksi. rakentamisen aikaiset verkon käyttömenot saa- 8554: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä vat olla vuonna 2002 enintään 233 000 000 8555: otettu huomioon 1 825 000 mk kahdeksan vi- mk. 8556: ran siirtona momentille 26.01.21 sekä Se l v i t y s osa : Viranomaisradioverkko 8557: 6 700 000 mk siirtona momentille 26.80.21 on turvallisuusviranomaisten sisäiseen käyt- 8558: valtion hälytyskeskusten perustamisesta aiheu- töön tarkoitettu radioverkko, jota voidaan jous- 8559: tuvina tietojärjestelmäkustannuksina. tavasti käyttää myös viranomaisten keskinäi- 8560: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- senä yhteistoimintaverkkona. Verkko korvaa 8561: oon 7 650 000 mk talousrikollisuuden torjun- viranomaisten erillisverkot, jotka jouduttaisiin 8562: taohjelman 1999-2001 toteuttamista varten. kiireellisesti uusimaan niiden teknisen ja toi- 8563: minnallisen ikääntymisen takia. Määrärahasta 8564: 2001 talousarvio 2953107000 191 000 000 mk on varattu verkon rakentami- 8565: 2000 talousarvio 2 815 050 000 seen Itä-Uudenmaan, Uudenmaan, Päijät-Hä- 8566: 2000 lisätalousarvio 46 984000 meen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakun- 8567: 1999 tilinpäätös 2 771 185 000 nan ja Varsinais-Suomen maakuntiin sekä 8568: 72 000 000 mk vuoden 2001 rakentamisen ai- 8569: 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen ja kaisiin verkon käyttömenoihin. 8570: Kiinteän perusverkon veroton kustannusar- 8571: käyttö (siirtomääräraha 3 v) 8572: vio on 800 milj. mk. 8573: Momentille myönnetään 263 000 000 mk. 8574: Määrärahaa saa käyttää viranomaisradiover- 8575: kon rakentamiseen ja rakentamisen aikaisten 2001 talousarvio 263 000 000 8576: käyttömenojen maksamiseen. Määrärahaa saa 2000 talousarvio 320 000 000 8577: käyttää enintään viiden henkilötyövuoden 1999 tilinpäätös 66 000 000 8578: palkkaamiseen projektitehtäviä varten. 8579: 8580: 8581: 80. Pelastustoimi 8582: 8583: Se l v i t y s o s a : Pelastustoimi lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta ehkäisemällä 8584: onnettomuuksia, pelastamaila ja suojaamaHa vaaroilta. Se muodostaa yhtenäisen järjestelmän, 8585: joka antaa turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa. 8586: Valtiolle kuuluu pelastustoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Valtio vastaa pelastusalan 8587: ammattikoulutuksesta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. Valtio 8588: huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys. Valtio yl- 8589: läpitää valtakunnallista säteilyvalvontaverkkoa ja huolehtii valtakunnallisista ja alueellisista hä- 8590: lytys- ja viestijärjestelmistä. 8591: Kunnan on pidettävä huolta pelastustoimesta alueellaan. Kunta huolehtii paikallisista väestön- 8592: suojelutoimenpiteistä sekä niihin kuuluvasta koulutuksesta ja tiedottamisesta. 8593: Hätäkeskustoiminta järjestetään hätäkeskuslaissa (157/2000) säädetyn mukaisesti: Toiminnan 8594: ylläpitovastuu siirtyy kunnilta ja poliisilta valtion hätäkeskuslaitokselle, joka perustetaan vuonna 8595: 2001. Laitokseen kuuluu hätäkeskusyksikkö ja 13 valtion hätäkeskusta, joista ensimmäiset neljä 8596: 26.80 127 8597: 8598: perustetaan 1.4.2001 ja loput vuoteen 2006 mennessä. Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön 8599: alainen ja sitä johdetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. 8600: Pelastusalan ammattikoulutuksesta huolehtii Pelastusopisto, jolle sisäasiainministeriö on aset- 8601: tanut seuraavat tulostavoitteet 8602: 8603: Pelastusopiston määrälliset tavoitteet: 8604: 1997 1998 1999 1999 2000 2001 8605: toteutunut toteutunut tavoite toteutunut tavoite tavoite 8606: 8607: Tutkinnot 182 202 157 156 210 174 8608: Koulutettavapäivät, joista 72 012 66 583 70965 72848 71 250 70965 8609: - ammattikursseja 52 132 48 186 51 965 50293 52 250 51 965 8610: - lyhytkursseja 19 880 18 397 19 000 22 555 19 000 19 000 8611: Koulutettavapäivän hinta (mk) 693 695 717 745 716 713 8612: 8613: - Pelastustoimen ammattikoulutusta järjestetään koulutustarvetta vastaavasti niin, että alalle 8614: saadaan hyvän peruskoulutuksen omaavia henkilöitä ja heille voidaan antaa ammattitaidon yllä- 8615: pitämiseksi tarvittava täydennyskoulutus. Koulutuksen laatuun ja laadun kehittämiseen kiinnite- 8616: tään erityistä huomiota. 8617: Sisäasiainministeriö on asettanut hätäkeskuslaitokselle ja hätäkeskustoiminnalle seuraavat tu- 8618: lostavoitteet 8619: -Käynnistetään hätäkeskuslaitoksen toiminta niin, että hätäkeskukset voidaan perustaa suun- 8620: nitellun aikataulun mukaisesti. 8621: -Turvataan hätäkeskustoiminnan laadukkuus siirryttäessä kokeiluhätäkeskuksista uuteen jär- 8622: jestelmään. 8623: 8624: Hätäpuheluun vastaamista ja hälyttämistä koskevat tavoitteet: 8625: 1998 1999 1999 2000 2001 8626: toteutunut tavoite toteutunut tavoite tavoite 8627: 8628: 90 %:ssahätäpuheluista vastausaika 6 (keskim. 10 (keskim. 10 (keskim. 8629: on alle (sek.) vastausaika) vastausaika) 7 vastausaika) 10 8630: 90 %:ssa tehtäväksiantaa edellyttä- 8631: vistä hätäilmoituksista aika ilmoi- 60 (keski- 60 (keski- 8632: tuksesta tehtäväksiantoon, enintään määräinen määräinen 8633: (sek.) 1) aika) aika) 60 60 8634: Hälytystoiminnasta aiheutuvat kus- 8635: taunukset, mk/asukas/vuosi 46 43 47 43 50 8636: 1) tavoitetta muutettu talousarviovuodesta eteenpäin niin, että se koskee 90 % kaikista tehtäväksiantaa edel- 8637: lyttävistä hätäilmoituksista 8638: 8639: 8640: Muulle pelastustoimene sisäasiainministeriö on asettanut seuraavat tulostavoitteet 8641: -Jokaisessa asunnossa on palovaroitin. 8642: -Säteilyturvakeskus ylläpitää automaattiasemien verkkoa siten, että 250 aseman tiedot ovat 8643: päivittäin saatavilla tietokannassa. 8644: - Saatetaan pelastustoimen laitteistojen asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta lain 8645: mukaiseen laajuuteen. 8646: 128 26.80 8647: 8648: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirto- Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen- 8649: määräraha 2 v) nyksenä huomioon 1 757 000 mk siirtona mo- 8650: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mentille 29.20.30 pelastusalan päällystön am- 8651: 122 934 000 mk. mattikorkeakoulututkintoon johtavan koulu- 8652: Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulu- tuksen järjestämisestä yhteistyössä Pohjois- 8653: tustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden Savon ammattikorkeakoulun kanssa. 8654: hintojen alentamiseen enintään 2 450 000 mk. 8655: Hätäkeskuslaitokseen perustetaan johtajan 2001 talousarvio 122 934 000 8656: virka (A29). 2000 talousarvio 92 927 000 8657: Selvitysosa: 2000 lisätalousarvio 3 680 000 8658: 1999 tilinpäätös 91 460 000 8659: Menojen ja tulojen erittely: mk 8660: 8661: Bruttomenot 130 376 000 8662: 22. Erityismenot (arviomääräraha) 8663: Pelastusopiston hintatuetuo koulu- Momentille myönnetään 7 200 000 mk. 8664: tuksen menot 4 450 000 Määrärahaa saa käyttää pelastustoimilain 8665: Muut toimintamenot 125 926 000 (56111999) 75 §:n nojalla suoritettavien korva- 8666: - Pelastusopiston koulutuksen usten maksamiseen, sekä kulutusmenoihin, 8667: menot 45 744000 jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä pelas- 8668: - Hätäkeskustoiminnan toiminta- tuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja joh- 8669: menot 64766000 tamisjärjestelmän välittömien kustannusten 8670: - Muut pelastustoimen toiminta- korvaamisesta ilmailulaitokselle, metsäpalojen 8671: menot 15 416 000 tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätä- 8672: Bruttotulot 7 442000 8673: Hintatuetuo koulutustoiminnan 8674: avun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä 8675: tulot 2 000 000 siihen varautumisesta. Määrärahaa voidaan 8676: Pelastusopiston koulutuksen tulot 4 592 000 käyttää myös pelastustoimilain 86 §:n 2 mo- 8677: Hätäkeskustoiminnan tulot 850 000 mentin mukaisten erityisten tutkimusten aihe- 8678: Nettomenot 122 934000 uttamien menojen suorittamiseen. 8679: Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen 8680: avun antamiseen EU:n kriisinhallintajärjestel- 8681: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- mien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivan 8682: oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- katastrofien arviointi- ja koordinointiryhmän 8683: nan tuloina 2 850 000 markan tulot sekä muina (UNDAC), YK:nympäristöohjelman (UNEP) 8684: tuloina 4 592 000 markan tulot, jossa on huo- asiantuntijoiden, NATO:n Euro-Atlanttisen 8685: mioitu 3 382 000 mk Pohjois-Savon ammatti- kumppanuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoi- 8686: korkeakoulun maksamia korvauksia Pelastus- den, Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen 8687: opiston antamasta ammattikorkeakouluope- komennuskunnan (FRF) kahden- tai monenvä- 8688: tuksesta. Lisäksi hätäkeskustoiminnan lisistä komennuksista johtuviin palkkaus- ja 8689: toimintamenojen mitoituksessa on huomioitu toimintakustannuksiin sekä kuntien pelastus- 8690: lisäyksenä 1 000 000 mk siirtona momentilta tehtävistä lähialueilla aiheutuviin toimintakus- 8691: 26.80.31 ja 20 700 000 mk siirtona momentilta tannuksiin. 8692: 26.97.31 sekä 6 700 000 mk siirtona momen- 8693: tilta 26.75.21. Määrärahan mitoituksessa on 8694: otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000 mk pe- 2001 talousarvio 7 200 000 8695: lastustoimen viranomaisradioverkon käyttöön- 2000 talousarvio 7 200 000 8696: oton vuoksi ja 467 000 mk palkkaseurantasel- 1999 tilinpäätös 11 081 188 8697: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 8698: 26.90 129 8699: 8700: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) Kunnallisten hätäkeskusten perustaruiskus- 8701: Momentille myönnetään 25 100 000 n;..-:. tannuksiin suoritettavan määrärahan mitoituk- 8702: Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pe- sessa on otettu vähennyksenä huomioon 8703: lastustoimen kustannuksiin suoritettavista val- 1 000 000 mk siirtona momentille 26.80.21 hä- 8704: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain täkeskustoimintaan. Kalustohankintoihin tar- 8705: (56011975) mukaisten valtionosuuksien mak- koitetun määrärahan mitoituksessa on otettu 8706: samiseen, sekä pelastustoimilain (56111999) huomioon kunnille viranomaisradioverkon 8707: 74 §:n mukaisten avustusten maksamiseen vaatimien päätelaiHeiden hankintaan myönnet- 8708: kunnille. tävä valtionosuus 5 000 000 mk. Kalustomää- 8709: Selvitysosa: rärahalla arvioidaan tuettavan 38 paloauton 8710: hankintaa. 8711: Määräraha on tarkoitus 8712: käyttää seuraavasti: mk 8713: 2001 talousarvio 25 100 000 8714: Valtionosuus kunnallisten hätä- 2000 talousarvio 26 100 000 8715: keskusten perustamiskustannuk- 2000 lisätalousarvio -3 000 000 8716: siin 1 000 000 1999 tilinpäätös 29 100 000 8717: Valtionosuus pelastustoimen 8718: kalustohankintoihin 22 000 000 8719: Pelastustoimilain 74 §:n mukaiset 8720: avustukset 2 100 000 8721: Yhteensä 25 100 000 8722: 8723: 8724: 8725: 90. Rajavartiolaitos 8726: 8727: Selvitysosa: Rajavartiolaitos kuuluu Suomen sisäiseen turvallisuusjärjestelmään ja on sa- 8728: malla myös ulkoisen turvallisuusjärjestelmän osa. 8729: Rajavartiolaitos huolehtii Suomen rajojen rajavalvonnasta ja henkilöiden rajatarkastuksista 8730: sekä niiden yhteydessä hoidettavista muista valvontatehtävistä. Rajavartiolaitos johtaa meripe- 8731: lastuspalvelua ja osallistuu pelastustoimintaan. Rajavartiolaitos osallistuu valtakunnan puolusta- 8732: miseen, antaa sotilaskoulutusta ja kehittää osaltaan puolustusvalmiutta. Rajavartiolaitos suorittaa 8733: tullilaitoksen ohella tullivalvontaa sekä poliisin pyynnöstä eräitä poliisin tehtäviä. 8734: Rajavartiolaitoksen voimavarojen käytön painopisteet ovat Kaakkois-Suomessa ja pääkaupun- 8735: kiseudulla. Rajavalvonta ja rajavartiolaitoksen voimavarat on sopeutettu Schengenin säännöstön 8736: edellyttämälle tasolle. Rajavalvonnan painopiste on Suomen ja Venäjän välisellä rajalla, joka on 8737: samalla Euroopan unionin ulkoraja. Schengen-järjestelmän täysimääräinen soveltaminen aloite- 8738: taan. Rajatarkastukset Schengen-valtioiden välisiltä sisärajoilta lakkautetaan, mutta valmius nii- 8739: den palauttamiseen ylläpidetään. Meripelastus-ja vesiliikennelainsäädännössä tapahtuvien muu- 8740: tosten edellyttämät toimenpiteet pannaan rajavartiolaitoksen osalta täytäntöön. 8741: 8742: Panostietoja 1) 1996 1997 1998 1999 2000 2001 8743: 8744: Toimintamenot (milj. mk) 875 857 873 897 904 904 8745: Henkilötyövuodet (htv) 3 231 3 190 3 130 3 108 3 080 3 050 8746: 1) Vuosien 1996-1999 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 2000---2001 tiedot ennusteita. Toimintamenot 8747: ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio- 8748: 1aitos, 1995 = 100) 8749: 130 26.90 8750: 8751: Sisäasiainministeriö on hyväksynyt rajavartiolaitokselle seuraavat tulostavoitteet 8752: Rajavalvonta 8753: Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeimmillä alu- 8754: eilla välittömästi. Rajatapahtumat tutkitaan ja selvitetään nopeasti. Vaikuttavuus ylläpidetään vä- 8755: hintään vuoden 1999 tasolla. Tuottavuuden ja taloudellisuuden paranemista ylläpidetään. 8756: 8757: Perustietoja 1) 1996 1997 1998 1999 2000 2001 8758: 8759: Valvonnan kattavuus (%) 65 69 74 82 83 84 8760: Partiointi (tuntia) 630 000 553 000 523 000 507 000 480 000 470 000 8761: Kiinteä valvonta (tuntia) 529 000 575 000 617 000 692 000 720 000 740 000 8762: Havaittu rajatapahtuma2) 117 85 89 75 80 80 8763: Syyllisyys selvitetty (%) 99 99 100 99 99 99 8764: Tutkinta-aika alle 5 vrk (%) 98 99 100 100 100 100 8765: Veneliikennetarkastus (kpl) 13 900 20 300 11 100 8 100 10 000 10000 8766: Henkilöllisyyden selvittäminen 8767: (kpl) 30 500 34500 14100 17 100 20000 20000 8768: Toimintamenot (milj. mk) 609 576 555 554 560 565 8769: Henkilötyövuodet (htv) 2 250 2143 1 989 1 919 1907 1900 8770: 1) 8771: Vuosien 1996-1999 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 2000-2001 tiedot ennusteita. Toimintamenot 8772: ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio- 8773: laitos, 1995 = 100) 8774: 2) 8775: Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 8776: 8777: 8778: Rajatarkastukset 8779: Euroopan unionin ulkorajan rajanylityspaikoilla suoritetaan rajatarkastukset kaikille matkusta- 8780: jille. Unionin sisärajalla sekä Suomen ja Norjan välisen rajan rajanylityspaikoilla ylläpidetään 8781: jatkuva valvonta ja tarkastukset toteutetaan pistokokein ottaen huomioon Suomea koskevat kan- 8782: sainväliset sopimukset. Sovellettaessa täysimääräisesti Schengenin säännöstöä sisärajatarkastuk- 8783: set lakkautetaan, mutta valmius niiden palauttamiseen ylläpidetään. Matkustajien keskimääräiset 8784: odotusajat rajanylityspaikoilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta maarajoilla ja lentoase- 8785: milla enintään 15 minuuttia ja merirajoilla enintään 1 tunti. 8786: 8787: 8788: Perustietoja l) 1996 1997 1998 1999 2000 2001 8789: 8790: Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.) 8,9 9,5 10,9 12,8 14,0 14,5 8791: Rajatarkastukset sisärajalla (milj.) 0,4 0,3 1,4 3,7 4,3 0,7 8792: Tarkastusprosentti ulkorajalla 98 99 94 94 96 96 8793: Tarkastusprosentti sisärajalla 4 3 11 26 16 5 8794: Ulkomaalaislain rikkomukset 8795: (kpl) 2) 2 130 2 130 2020 3 040 3 000 3 000 8796: Rikoslain rikkomukset (kp1) 2) 480 530 680 650 600 600 8797: Tieliikennelain rikkomukset (kpl) 2) 940 3 390 4 310 3 960 4000 4000 8798: Poliisin kuuluttamat (kpl) 2) 1170 680 960 910 900 900 8799: Matkustajan odotusaika maa/lento 8800: (min) 3 3 4 4 4 4 8801: 26.90 131 8802: 8803: Matkustajan odotusaika meri (min) 15 21 21 22 22 8804: Toimintamenot (milj. mk) 209 227 266 291 290 285 8805: Henkilötyövuodet (htv) 773 845 955 1 008 990 970 8806: l) Vuosien 1996---1999 tiedot ovat toteutumiaja vuosien 2000-2001 tiedot ennusteita. Toimintamenot 8807: ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio- 8808: laitos, 1995 =JOO) 8809: 2l Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikkomukset ja rikokset 8810: 8811: Meri- ja muu pelastustoiminta 8812: Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa meripelastuspalvelun johtamis- ja viestitysvalmiutta 8813: sekä osallistutaan meripelastustehtäviin. Muussa pelastustoiminnassa pidetään yllä valmiutta 8814: osoittaa tarvittavaa apua rajavartiolaitoksen valvonta-alueella. Meripelastuslainsäädännön muu- 8815: toksissa aiheutuvista mahdollisista lisävelvoitteista huolehditaan. Vaikuttavuus ylläpidetään vä- 8816: hintään vuoden 1999 tasolla. 8817: 8818: Perustietoja l) 1996 1997 1998 1999 2000 2001 8819: 8820: Pelastussuoritteet (kpl) 1 530 1 690 1 670 1 650 1 700 1 700 8821: Harjoitus- ym. suoritteet (kpl) 390 350 490 620 600 600 8822: RVL:n yksiköiden toiminta-aika (t) 2 552 2 703 2 745 2 461 2 500 2500 8823: Hätätilanteissa apu perillä <60 min 8824: (%) 97 98 98 98 98 98 8825: Estetyt merionnettomuudet (kpl) 5 19 17 9 12 12 8826: Pelastettu avuntarpeesta (hlöä) 1 950 2 655 3 330 3 300 3 000 3 000 8827: Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) 89 59 147 157 150 150 8828: Toimintamenot (milj. mk) 9 14 13 11 12 12 8829: Henkilötyövuodet (htv) 34 53 46 39 40 40 8830: 1) 8831: Vuosien 1996---1999 tiedot ovat toteutumiaja vuosien 2000-2001 tiedot ennusteita. Toimintamenot 8832: ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio- 8833: laitos, 1995 =JOO) 8834: 8835: 8836: Sotilaallinen maanpuolustus 8837: Asevelvolliset ja vapaaehtoiset koulutetaan niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen 8838: maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. Vaikuttavuus 8839: ja taloudellisuus ylläpidetään vähintään vuoden 1999 tasolla. Tuottavuuden paranemista ylläpi- 8840: detään. 8841: 8842: Perustietoja 1l 1996 1997 1998 1999 2000 2001 8843: 8844: Koulutusvuorokaudet (vrk) 139 800 127 800 130 600 134600 138 000 138 500 8845: Koulutettavuus (%) 94 93 94 91 94 95 8846: Sijoitettavuus (%) 97 95 96 97 97 97 8847: Toimintamenot (milj. mk) 47 40 39 41 42 42 8848: Henkilötyövuodet (htv) 173 149 140 142 143 140 8849: 1) 8850: Vuosien 1996---1999 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 2000-2001 tiedot ennusteita. Toimintamenot 8851: ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI: llä (poliisi ja raja vartio- 8852: laitos, 1995 = 100) 8853: 132 26.97 8854: 8855: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää vuoden 2000 talous- 8856: Momentille myönnetään nettomäärärahaa arviossa myönnetystä kahden vartiolaivan ti- 8857: 981 986 000 mk. lausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksa- 8858: Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomi- miseen sekä tarvittaessa indeksien ja valuutta- 8859: oon EU:lta saatavat tulot. kurssien muutoksista aiheutuviin 8860: Määrärahaa saa käyttää myös koneiden, lait- hankintasopimuksen mukaisiin menoihin. 8861: teiden ja kaluston hankintamenojen maksami- 8862: seen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteis- 2001 talousarvio 25 500 000 8863: töjen perusparannuksesta ja uudisrakentami- 2000 talousarvio 44000 000 8864: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen 1999 tilinpäätös 8 500 000 8865: silloin, kun hankkeen hankintameno tai kus- 8866: tannusarvio on alle 5 000 000 mk. 8867: Määrärahaa saa käyttää enintään 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 8868: 5 500 000 mk palvelussuhdeasuntojen liiketa- Momentille myönnetään 7 500 000 mk. 8869: loudellisin perustein määräytyvien vuokrien Määrärahaa saa käyttää enintään 8870: alentamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 6 000 000 mk Onttolan kasarmin perusparan- 8871: EU:n rahoittamiin hankkeisiin. nukseen. 8872: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Määrärahaa saa käyttää enintään 8873: sa on otettu lisäyksenä huomioon 10 936 000 1 500 000 mk Raja- ja merivartiokoulun Imat- 8874: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- ran toimipisteen perusparannukseen. Hank- 8875: kantarkistuksiin ja eläkelain muutoksen vuoksi keen kustannusarvio on 19 000 000 mk. 8876: 1 500 000 mk sekä vähennyksenä 650 000 mk Se l v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus 8877: yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen loppuunsaattaa vuoden 2000 talousarviossa 8878: siirtona momentille 24.99.23. myönnetyn valtuuden nojalla aloitettu Ontto- 8879: Jan kasarmin perusparannus. Määrärahalla on 8880: 2001 talousarvio 981 986 000 tarkoitus aloittaa Raja- ja merivartiokoulun 8881: 2000 talousarvio 948 100 000 toimipisteen perusparannus, josta arvioidaan 8882: 15 225 000 menoja aiheutuvan 7 500 000 mk vuonna 8883: 2000 lisätalousarvio 8884: 2002, 7 500 000 mk vuonna 2003 ja 8885: 1999 tilinpäätös 950 000 000 8886: 2 500 000 mk vuonna 2004. 8887: 8888: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirto- 2001 talousarvio 7 500 000 8889: määräraha 3 v) 2000 talousarvio 7 500 000 8890: Momentille myönnetään 25 500 000 mk. 8891: 8892: 8893: 97. Avustukset kunnille 8894: 8895: Se l v i t y s osa : Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdolli- 8896: suudet pitää yllä riittävän tasoiset kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteelia 8897: siten, että kuntien tulopohja on kokonaisuudessaan riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoit- 8898: teisiin. Tämä tavoite koskee valtionosuusjärjestelmän kokonaisuutta. 8899: Valtionosuusjärjestelmä muodostuu yleisestä valtionosuudesta, tehtäväkohtaisista opetus- ja 8900: kulttuuritoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista sekä kuntien verotuloihin pe- 8901: rustuvasta valtionosuuksien tasausmenettelystä. Valtionosuusjärjestelmää täydentävät harkin- 8902: nanvaraiset rahoitusavustukset kunnille, jotka ovat tilapäisten tai poikkeuksellisten vaikeuksien 8903: vuoksi taloudellisen tuen tarpeessa. Rahoitusavustuksilla varaudutaan tilanteisiin, joissa yksittäi- 8904: 26.97 133 8905: 8906: sen kunnan taloudelliset vaikeudet vaarantavat riittävien kunnallisten palvelusten tuottamisen ja 8907: järjestämisen. 8908: Valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvista valtionosuuksista yleinen valtionosuus ja harkin- 8909: nanvarainen rahoitusavustus on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Tehtäväkohtai- 8910: set käyttötalouden valtionosuudet ja investointien valtionosuudet on budjetoitu opetusministeri- 8911: ön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille. 8912: Valtionosuusjärjestelmässä kuntien taloudellisia edellytyksiä selviytyä tehtävistään tasataan 8913: kuntien verotulojen perusteella. Tasauksella lisätään valtionosuuksia, mikäli kunnan laskennalli- 8914: nen verotulo asukasta kohti alittaa tasausrajan, joka on 90 % koko maan vastaavasta verotulosta. 8915: Valtionosuuksia vähennetään kunnan verotulon ylittäessä tasausrajan. Tasaukset muuttuvat vuo- 8916: sittain laskelmien perusteena olevien verotustietojen muuttuessa. Kuntien valtionosuuslain 8917: ( 11471 1996) mukainen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kohdeunetaan hallinnon- 8918: aloille niiden valtionosuuksien suhteessa siten, että yleisen valtionosuuksien tasaukset ovat 6 % 8919: tasausten kokonaismäärästä, sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on 57 % ja opetus- ja kulttuuri- 8920: toimen osuus on 37 %. Verotuloihin perustuvat tasauslisät ovat vuonna 2001 yhteensä 4 418 milj. 8921: mk ja vähennykset 4 435 milj. mk. Tasaus vähentää valtionosuuksia nettomääräisesti 17 milj. mk. 8922: Tasauksen nettovaikutus muuttuu siten, että valtionosuusmenot lisääntyvät 439 milj. mk vuoteen 8923: 2000 verrattuna. 8924: 8925: Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja -vähennykset ovat 8926: hallinnonaJoittain seuraavat (milj. mk): 8927: lisäykset vähennykset 8928: 8929: Sosiaali- ja terveysministeriö 2 518 2 528 8930: Opetusministeriö 1 635 1 641 8931: Sisäasiainministeriö 265 266 8932: Yhteensä 4418 4435 8933: 8934: 8935: Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen laskentaperuste muuttuu voimassa olevien 8936: säädösten perusteella vuodesta 2001 siten, että laskentaperusteena käytettävä verovuosi vaihtuu 8937: yhtä vuotta myöhemmäksi. Vuoden 2001 tasaus perustuu verovuoden 1998 sijasta verovuoteen 8938: 1999. Tämä lyhentää vastaavasti tasauksen viivettä kahteen vuoteen. 8939: Verontilityslain 12 §:n mukaan, jos verovuoden 1999 verotustiedoilla laskettu verotulotasaus 8940: kasvattaa valtionosuusmenoja verrattuna verovuoden 1998 verotustiedoilla laskettuon tasauk- 8941: seen, valtion jako-osuutta yhteisöverosta korotetaan ja kuntien jako-osuutta alennetaan. Suorite- 8942: tun laskelman mukaan tasausten valtionosuusmenoja kasvattava määrä on 488 milj. mk, jota vas- 8943: taavasti on kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettava. 8944: Valtionosuusuudistuksesta aiheutuvien muutosten lieventämiseksi kuntakohtaisia muutoksia 8945: tasataan vuoteen 2001 saakka. Tasaamisen lähtökohtana ovat uudistuksen yhteydessä tehdyt siir- 8946: tymätasauslaskelmat, joissa on laskettu uudistuksen aiheuttama kunkin kunnan valtionosuus- 8947: muutos uudistuksen tullessa voimaan vuonna 1997. Valtionosuusjärjestelmän aiheuttamia las- 8948: kennallisia valtionosuusmuutoksia tasataan vuonna 2001 siten, että muutokset saavat olla enin- 8949: tään +1- 350 mk asukasta kohden vuosien 1997, 1998, 1999 ja 2000 toteutuneiden muutoksien 8950: lisäksi. Siirtymätasaoksia myönnetään kunnalle vuonna 2001 tai sen valtionosuuksia vähenne- 8951: tään siirtymävähennyksellä, mikäli uudistuksesta aiheutuva valtionosuuksien laskennallinen ko- 8952: konaismuutos uudistuksen tullessa voimaan ylitti siirtymätasauslaskelman mukaan 1 400 mk 8953: 134 26.97 8954: 8955: asukasta kohden. Siirtymätasauksen piirissä vuonna 2001 on yhteensä 28 kuntaa, jotka kaikki 8956: saavat tasauslisää. 8957: 8958: Siirtymätasaukset ovat hallinnonaloittain seuraavat (milj. mk): 8959: lisäykset 8960: 8961: Sosiaali- ja terveysministeriö 27,3 8962: Opetusministeriö 17,7 8963: Sisäasiainministeriö 2,9 8964: Yhteensä 47,9 8965: 8966: Valtionosuuksiin on tehty 1,2 prosentin kustannustasotarkistus. Tarkistuksessa on otettu lisä- 8967: yksenä huomioon puolet vuoden 2001 arvioidusta 3,1 %:n kustannustason noususta ja vähennyk- 8968: senä 0,4% vuoden 1999 kustannustason korjauksena. Valtion ja kuntien välisen kustannustenja- 8969: on piirissä oleviin tehtäväkohtaisiin valtionosuuksiin tehtävä, valtionosuuslainsäädännön mukai- 8970: nen nelivuotistarkistus jaksotetaan siten, että kokonaismäärästä maksetaan vuonna 2001 puolet ja 8971: kahtena seuraavana vuotena kumpanakin neljännes. Vuonna 2001 maksettava tarkistus lisää val- 8972: tionosuuksia yhteensä 1 251 milj. mk, josta kuntien osuus on 1 068 milj. mk. 8973: Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin esitetään 320 milj. mk. Avustuksen jakoperus- 8974: teissa esitetään vuonna 2001 otettavaksi huomioon kuntien valtionosuuslain täytäntöönpanosta 8975: johtuvat erityiset taloudelliset vaikeudet. 8976: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntien valtionosuuslain 8977: muuttamiseksi siten, että lain tarkoittama nelivuotistarkistus jaetaan vuosille 2001-2003 seuraa- 8978: vasti: 50 % vuonna 2001, 25 % vuonna 2002 ja 25 % vuonna 2003. 8979: 8980: 8981: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloi- Määrärahan mitoituksessa on hätäkeskusten 8982: hin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset porrastetun valtiolle siirron vuoksi vähennyk- 8983: (arviomääräraha) senä otettu huomioon 20 700 000 mk siirtona 8984: Momentille myönnetään 1 030 000 000 mk. momentille 26.80.21. 8985: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- Yleisen valtionosuuden perusteena olevaan 8986: osuuslain ( 1147/1996) mukaisen kuntien ylei- keskimääräiseen markkamäärään on tehty 8987: sen valtionosuuden, verotuloihin perustuvan 1,2 %:n kustannustason tarkistus, mikä on 8988: tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen otettu huomioon 12 200 000 markan lisäykse- 8989: kunnille. nä määrärahan mitoituksessa. 8990: Selvitysosa: Kunnan yleinen valtion- Kuntien vuoden 2001 yleisen valtionosuu- 8991: osuus määräytyy etukäteen vahvistettavan kes- den perusteena oleva asukaskohtainen mark- 8992: kimääräisen asukasta kohden myönnettävän kamäärä on 185,4 mk. 8993: markkamäärän ja kuntakohtaisten määräyty- Luvun perusteluihin viitaten lisäyksenä on 8994: misperusteiden mukaisena. Määrärahan mitoi- otettu huomioon verotuloihin perustuvat tasa- 8995: tuksessa on otettu huomioon yleisen valtion- uslisät ja siirtymätasauslisät sekä vähennykse- 8996: osuuden perusteena oleva vuodenvaihteen nä verotuloihin perustuvat tasausvähennykset 8997: 1999/2000 asukasluku sekä sen ja keskimää- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 8998: räisen markkamäärän perusteella määräytyvä vuoteen 2000 verrattuna verotuloihin perustu- 8999: yleisen valtionosuuden perusosa sekä kuntien van tasauksen muutoksen johdosta lisäyksenä 9000: valtionosuuslain mukainen saaristolisä, syrjäi- 26 400 000 mk ja siirtymätasauksen johdosta 9001: syyslisä, liikenteen taajamalisä ja kielilisä. vähennyksenä 2 400 000 mk. 9002: 26.97 135 9003: 9004: Luvun perusteluihin viitaten verotuloihin pe- asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle 9005: rustuvat tasauslisät ja -vähennykset sekä siirty- kunnan talouden tervehdyttämisestä koskevia 9006: mätasaukseen perustuvat lisäykset tehdään tä- ehtoja. 9007: män momentin lisäksi talousarvion momen- Selvitysosa: Hallitus antaa eduskun- 9008: teille 29.40.30, 29.90.30 ja 33.32.30. nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 9009: laiksi kuntien valtionosuuslain muuttamiseksi 9010: 2001 talousarvio 1 030 000 000 siten, että lain vuosina 1997-1999 voimassa 9011: 2000 talousarvio 1 012 000 000 ollutta 30 §:n siirtymäsäännöstä, jonka mu- 9012: 1999 tilinpäätös 1 001 505 000 kaan lain täytäntöönpanosta kunnille johtuvat 9013: erityiset taloudelliset vaikeudet otetaan huomi- 9014: 32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntaja- oon rahoitusavustusta myönnettäessä, sovelle- 9015: ko (arviomääräraha) taan myös vuonna 2001. Määrärahassa on otet- 9016: tu huomioon vaikeassa taloudellisessa tilan- 9017: Momentille myönnetään 44 500 000 mk. 9018: teessa olevien kuntien peruspalvelujen 9019: Määrärahaa saa käyttää kuntajaosta annetun 9020: turvaaminen. 9021: lain (1196/1997) mukaisten yhdistymisavus- 9022: tusten ja kuntajakoselvitysten kustannusten 9023: 2001 talousarvio 320 000 000 9024: maksamiseen. 9025: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2000 talousarvio 320 000 000 9026: sa on huomioitu 17 100 000 mk vuoden 2001 2000 lisätalousarvio 100 000 000 9027: alusta voimaan tulleeseen kuntajaon muutok- 1999 tilinpäätös 230 000000 9028: seen, jolla Mikkelin kaupunki, Mikkelin maa- 9029: laiskunta ja Anttolan kunta yhdistyvät Mikke- 35. Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen 9030: lin kaupungiksi, 12 500 000 mk Kuoreveden ja tuottamisesta (arviomääräraha) 9031: Jämsän kuntien yhdistymisestä sekä Momentille myönnetään 16 300 000 mk. 9032: 13 900 000 mk Temmeksen, Tymävän, Limin- Määrärahaa saa käyttää yleisen edunvalvon- 9033: gan, Lumijoen ja Rantsilan kuntajaon muutok- nan järjestämisestä annetun lain (443/1999) 9034: sista. Mitoituksessa on arvioitu kuntajakolain 6 §:ssä tarkoitettuihin edunvalvontapalvelun 9035: mukaisiksi valtion selvityskustannuksiksi noin tuottajille maksettaviin korvauksiin. 9036: 1 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Edunvalvontapalveluiden 9037: tuottajalle maksetaan korvaus sisäasiainminis- 9038: 2001 talousarvio 44500000 teriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. 9039: 2000 talousarvio 500 000 Korvaus maksetaan lähtökohtaisesti asukaslu- 9040: 1999 tilinpäätös 10 950 114 kupohjaista perustetta käyttäen, jolloin korva- 9041: us on 3 mk/asukas, kuitenkin siten, että korva- 9042: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitus- us on vähintään 800 mk ja enintään 1 200 mk 9043: avustus edunvalvontaa kohden. 9044: Momentille myönnetään 320 000 000 mk. 9045: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- 2001 talousarvio 16 300 000 9046: osuuslain 13 §:n mukaisten harkinnanvarais- 2000 talousarvio 16 300 000 9047: ten avustusten maksamiseen kunnille. Avus- 1999 tilinpäätös 1 596 792 9048: tusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijai- 9049: sesti poikkeuksellisten · tai tilapäisten 80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat 9050: taloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn ta- kunnille (arviomääräraha) 9051: loudellisen tuen tarpeessa. Siihen vaikuttavina Momentille myönnetään 10 000 000 mk. 9052: tekijöinä otetaan huomioon myös paikalliset Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden va- 9053: erityisolosuhteet. Sisäasiainministeriö voi kauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun 9054: 9055: 7 209194L 9056: 136 26.98 9057: 9058: lain (658/1994) mukaisten korkotukien maksa- 2001 talousarvio 10 000 000 9059: miseen. 2000 talousarvio 10 000 000 9060: Selvitysosa: Määrärahalla on varau- 1999 tilinpäätös 6 652 302 9061: duttu tehtyjen korkotukipäätösten mukaisiin 9062: menoihin. 9063: 9064: 9065: 9066: 98. Alueiden kehittäminen 9067: 9068: Se l v i t y s osa : Alueellisella kehittämispolitiikalla huolehditaan, että maan kaikki alueet, 9069: kaupungit ja maaseutu kehittyvät tasapuolisesti. Aluekehittämistyössä painotetaan uudella ohjel- 9070: makaudella yhä enemmän osaamista ja kaupunkien roolia alueiden kehittämisen edistäjänä. Sisä- 9071: asiainministeriö luo edellytykset aluekehittämistyölle ja EU:n rakennerahastojen hyödyntämisel- 9072: le sekä huolehtii, että tavoite 1 ja 2 -ohjelmien sekä Interreg III ja Urban-yhteisöaloitteiden to- 9073: teuttamiseen varataan riittävät kansalliset määrärahat valtion talousarvioon. 9074: Uudella ohjelmakaudella tavoitteena on edelleen parantaa yhteistyötä sekä kansallisessa että 9075: EU-ohjelmatyössä. Alueellista yhteistyötä maakunnan liittojen ja työvoima- ja elinkeinokeskus- 9076: ten kanssa tiivistetään. Euroopan aluekehitysrahaston varojen käytön painopiste on uusien yritys- 9077: ten luomisessa, osaamisen kehittämisessä ja verkostoyhteistyön vahvistamisessa. 9078: Aluekehitysrahaston määrärahat on budjetoitu kokonaisuudessaan sisäasiainministeriön pää- 9079: luokkaan momentille 26.98.61. EU:lta tulevat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Hankkei- 9080: siin käytettävä valtion kansallinen rahoitusosuus on budjetoitu kunkin aluekehitysrahaston toi- 9081: meenpanoon osallistuvan ministeriön pääluokkaan yhdelle momentille. Ao. momenttien myön- 9082: tämisvaltuus on mitoitettu siten, että se vastaa ohjelmien arvioituja rahoitustaulukoiden 9083: vuosittaisia rahoituskehyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriön osalta valtion rahoitusosuus on 9084: budjetoitu kolmelle siirtomäärärahamomentille. 9085: 9086: 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomäärä- kehittämisrahastosta 3 000 000 mk. Selvite- 9087: raha 3 v) tään rahoituksen siirtämismahdollisuudet 9088: Momentille myönnetään 37 500 000 mk. myöhemmin yhdelle momentille. 9089: Määrärahaa saa käyttää lähinnä alueiden 9090: elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämi- 2001 talousarvio 37 500 000 9091: seen, mukaanlukien osaamiskeskustoiminta ja 2000 talousarvio 32 500 000 9092: aluekeskusten kehittäminen. 1999 tilinpäätös 113 379 000 9093: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 9094: tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi- 61. Euroopan aluekehitysrahaston osallistu- 9095: tysraha. minen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arvio- 9096: Selvitysosa: Osaamiskeskusohjel- määräraha) 9097: maan arvioidaan käytettävän 15 000 000 mk, Momentille myönnetään 747 163 000 mk. 9098: aluekeskusohjelmiin 10 000 000 mk ja muu- 9099: Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä 9100: hun kansalliseen kehittämistoimintaan tehdä yhteensä 884 400 000 markalla. 9101: 12 500 000 mk. Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on 9102: Osaamiskeskusohjelmaa on tarkoitus lisäksi 9103: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä 9104: rahoittaa momentilta 34.05.62 5 000 000 mk, osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 9105: momentilta 29.01.62 3 000 000 mk, momen- 2001. 9106: tilta 32.20.28 4 000 000 mk ja Maatilatalouden 9107: 26.98 137 9108: 9109: Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakau- Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tu- 9110: den 2000--2006 tavoiteohjelmia 1 ja 2 sekä kemisesta annetun lain mukaisiin sijoituksiin 9111: yhteisöaloite Interreg liija Urban -ohjelmia to- alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin. 9112: teuttaviin hankkeisiin sekä ohjelmien toteutuk- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 9113: seen liittyvään tekniseen apuun Euroopan tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 9114: aluekehitysrahastosta (EAKR) maksettavana Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 9115: rahoitusosuutena. Lisäksi määrärahaa saa muutettu. Määrärahasta arvioidaan käytettä- 9116: käyttää ohjelmakauden 1995-1999 tavoite- vän ohjelmakauden 2000--2006 maksatuksiin 9117: ohjelmien 6, 2 ja 5b, yhteisöaloitteiden sekä tavoiteohjelmissa 1, 2 sekä yhteisöaloitteissa 9118: ohjelmien toteuttamiseen liittyvän teknisen Interreg 111 Aja Urban yhteensä 585 541 000 9119: avun Euroopan aluekehitysrahastosta makset- mk. Ohjelmakauden 1995-1999 maksatuk- 9120: tavana rahoitusosuutena. Ohjelmakauden siin arvioidaan käytettävän tavoiteohjelmissa 9121: 1995-1999 maksatukset tulee tehdä vuoden 6, 2 ja 5b yhteensä 161 622 000 mk. Hallitus 9122: 2001 loppuun mennessä. on antanut eduskunnalle talousarvioon liitty- 9123: Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vas- vän esityksen laiksi yritystoiminnan tukemi- 9124: tinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa sesta (HE 150/1999). Lakiesityksen 14 §:n 9125: käyttää myös Euroopan aluekehitysrahaston mukaan alueelliseen pääomasijoitusrahastoon 9126: osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tar- voidaan pääomasijoitustoimintaan myöntää 9127: vittavan enintään 75 henkilötyövuotta vastaa- Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus sekä 9128: van henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun kansallinen rahoitus oman pääoman ehtoisesti. 9129: varoin. Kansallinen rahoitus myönnetään momentilta 9130: 32.30.62. 9131: 9132: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 9133: (milj. mk): 9134: 2001 2002 2003 2004 Yhteensä 9135: 1995-1999 sitoumukset 161,622 161,622 9136: Vuoden 2000 sitoumukset 369,407 184,704 554,111 9137: Vuoden 2001 sitoumukset 216,134 411,444 215,755 20,890 864,223 9138: Yhteensä 747,163 596,148 215,755 20,890 1 579,956 9139: 9140: 9141: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk): 9142: 9143: Myöntämisvaltuus Määräraha 9144: Myönnetty Myönnetty 9145: Kauden valtuutta määrärahaa 9146: 2000-2006 v.2000 V. 2001 v.2000 9147: Ohjelma menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001 9148: Euroopan aluekehitysrahasto valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha 9149: 9150: Tavoite 1 2 800,6 454,3 422,3 176,262 278,4 9151: Tavoite 2 2 331,0 355,8 348,6 145,779 227,7 9152: Interreg III ja Urban 796,7 113,5 113,5 47,365 79,5 9153: Kausi 1995-1999 161,6 9154: Yhteensä 5 928,3 923,6 884,4 369,406 747,2 9155: 138 26.98 9156: 9157: 9158: Vuoden 2001 myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan hallinnonaJoittain 9159: seuraavasti (milj. mk): 9160: EU:nosuus Valtion rahoitusosuus 9161: Interreg III Interreg III 9162: Tavoite 1 Tavoite 2 ja Urban Yhteensä Tavoite 1 Tavoite 2 ja Urban Yhteensä 9163: 9164: SM 53,1 61,3 37,7 152,1 34,79 46,21 36,8 117,8 9165: OPM 40,8 47,9 15,0 103,7 30,8 43,05 15,0 88,9 9166: MMM 9,0 9,9 2,5 21,4 6,56 7,92 2,5 17,0 9167: LVM 14,8 10,7 2,0 27,5 9168: KTM 245,5 152,4 19,9 417,8 234,50 184,56 19,9 439,0 9169: STM 0,8 0,4 2,0 3,2 0,55 0,36 2,0 2,9 9170: TM 39,5 39,7 26,4 105,6 25,50 40,60 26,4 92,5 9171: YM 19,0 26,3 8,0 53,3 13,53 17,77 8,0 39,3 9172: Yht. 422,3 348,6 113,5 884,4 346,2 340,5 110,6 797,3 9173: 9174: 9175: Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön mo- Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on 9176: menteilla 31.24.21, 31.30.21 ja 31.40.21 on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä 9177: yhteensä 41 500 000 mk siirtomäärärahaa. osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 9178: Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tu- 2001. 9179: lot on merkitty momentille 12.26.98 ja valtion Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi- 9180: rahoitusosuus momenteille 26.98.62, 29.01.62, tysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta 9181: 30.14.62, 31.24.21' 31.30.21, 31.40.21, rahoitettavien, tavoite 1 ja 2 -ohjelmien ja In- 9182: 32.30.62, 33.01.62, 34.05.62 ja 35.99.62. terreg III ja Urban -yhteisöaloitteiden ja pilot- 9183: tiprojektien hankkeiden valtion rahoitusosuu- 9184: 2001 talousarvio 747 163 000 den maksamiseen. 9185: 2000 talousarvio 590 930 000 Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun 9186: ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen 9187: 2000 lisätalousarvio 11 697 000 9188: tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdes- 9189: 1999 tilinpäätös 500 145 000 9190: sä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien 9191: EU -osuuksien kanssa. 9192: 62. EU:n rakennerarahastojen valtion ra- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 9193: hoitusosuus sisäasiainministeriön osalta (ar- tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 9194: viomääräraha) Se l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan 9195: Momentille myönnetään 111 400 000 mk. käytettävän 97 400 000 mk Euroopan alueke- 9196: Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä hitysrahaston hankkeiden valtion rahoitus- 9197: tehdä yhteensä 135 300 000 markalla. osuutena ja 14 000 000 mk Euroopan sosiaali- 9198: rahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. 9199: 9200: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 9201: seuraavasti (milj. mk): 9202: 2001 2002 2003 Yhteensä 9203: Vuoden 2000 sitoumukset 69,100 28,340 97,440 9204: Vuoden 2001 sitoumukset 42,300 65,900 27,100 135,300 9205: Yhteensä 111,400 94,240 27,100 232,740 9206: 26.98 139 9207: 9208: 9209: 9210: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain 9211: ja ohjelmittain seuraavasti (milj. mk): 9212: Interreg III 9213: Tavoite 1 Tavoite 2 ja Urban Yhteensä 9214: 9215: Euroopan aluekehitysrahasto 34,8 46,2 36,8 117,8 9216: Euroopan sosiaalirahasto 7,1 10,4 17,5 9217: Yhteensä 41,9 56,6 36,8 135,3 9218: 9219: 9220: 9221: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk): 9222: Myöntämisvaltuus Määräraha 9223: Kauden 9224: 2000-2006 Myönnetty Myönnetty 9225: hallinnonalan valtuutta määrärahaa 9226: arvioitu v. 2000 V. 2001 v.2000 9227: Ohjelma menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001 9228: Euroopan aluekehitysrahasto 1 9229: valtuutena ) lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha 9230: 9231: Tavoite 1 468,4 44,61 41,9 14,2 34,9 9232: Tavoite 2 511,7 61,32 56,6 19,4 47,6 9233: Interreg 111 ja Urban 264,7 35,8 36,8 10,7 28,9 9234: Yhteensä 1 244,8 141,7 135,3 44,3 111,4 9235: l) Laskettu vuoden 2001 prosenttiosuudella koko kauden EAKR:n ja ESR:n valtion rahoitusosuudesta. Yhteisöaloitteiden 9236: kohdalla käytetty apuna 1995-1999 hallinnonaJoittaista osallistumista ohjelmiin. 9237: 9238: 9239: 2001 talousarvio 111 400 000 9240: 2000 talousarvio 32 000 000 9241: 2000 lisätalousarvio 12 300 000 9242: 140 9243: 9244: 9245: 9246: 9247: Pääluokka 27 9248: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 9249: 9250: 9251: Se l v i t y s osa : Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnassa otetaan huomioon sotilaal- 9252: lisen maanpuolustuksen kehittämistarpeet, valtiontalouden rahoitusmahdollisuudet, Euroopan 9253: turvallisuuspoliittisessa rakenteessa ja sotilaspoliittisessa kehityksessä tapahtuvat muutokset, ko- 9254: timaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset ja lainsäädännön kehitystyö sekä li- 9255: sääntyvät velvoitteet osallistua YK:n ja ETYJin valtuutuksella kriisinhallintatoimintaan sekä 9256: muuhun kansainväliseen yhteistoimintaan. 9257: Puolustusvoimia kehitetään eduskunnan hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen se- 9258: lonteon mukaisesti. Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kyetään 9259: sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pysty- 9260: tään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. 9261: Varusmieskoulutuksen maastovuorokausia ja kertausharjoitusten määrää lisätään. Puolustus- 9262: voimien palkatun henkilöstön määrää, rakennetta ja koulutusjärjestelmää kehitetään henkilöstö- 9263: strategian mukaisesti. 9264: Tulosohjauksen ja -johtamisen edellytyksiä parannetaan raportointijärjestelmiä kehittämällä. 9265: Hallinnonalan toiminnan jatkuvaa järkevöittämistä jatketaan laatimalla tukitoimintojen osalta ul- 9266: koistamisselvityksiä. Näihin liittyen valmistellaan puolustusministeriön, valtiovarainministeriön 9267: ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä valtion kiinteistöstrategian toteutus puolustushal- 9268: linnon kiinteistöjen osalta siten, että uudistus voidaan saattaa voimaan 1.1.2002. 9269: Puolustusministeriön hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat: 9270: -Puolustuspolitiikan suunnittelua ja valmistelua sekä puolustusjärjestelmän ohjausta toteute- 9271: taan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa hyväksyttyjen linjausten 9272: mukaisesti. Selonteon tarkistamiseen liittyvät toimenpiteet suoritetaan. 9273: -Kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötä syvennetään YK:ssa, ETYJissä ja NATOn 9274: rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Suomen edellytyksiä osallistua kansainväliseen kriisin- 9275: hallintaan kehitetään. Yhteistyössä painotetaan käytännön toimia Ruotsin ja muiden pohjoismai- 9276: den kanssa. 9277: -Tuetaan Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämistä ja vahvistetaan 9278: Suomen asemaa eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn kehittämisessä. 9279: - Ikäluokista varusmiespalveluksen suorittaa vähintään 80% miehistä ja 1-2% naisista. 9280: - Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään puolustusvoimien toimintavalmiuden 9281: lähtökohdista siten, että tuetaan ensisijaisesti paikallisosastojen toimintaa. 9282: -Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävil- 9283: lä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien hankin- 9284: tojen osuutta pyritään lisäämään siten, että vuoden 2003 loppuun mennessä vähintään puolet puo- 9285: 27.01 141 9286: 9287: lustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen 9288: huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset 9289: - Materiaalialan yhteistyötä kehitetään pohjoismaisin ja kahdenvälisin järjestelyin sekä NA- 9290: TOn ja Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmän (WEAG) kanssa siten, että parannetaan kan- 9291: sallisen tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön edellytyksiä, 9292: puolustustarviketuotannon mahdollisuuksia ja huoltovarmuutta. 9293: - Hankinnoissa otetaan huomioon materiaalin yhteensopivuus ja yhteistyömahdollisuudet eri- 9294: tyisesti pohjoismaiden ja ED-maiden kesken. 9295: - Puolustusministeriön ja puolustusvoimien tietohallintoa ja tietoteknisiä järjestelmiä koske- 9296: vat yhteiskäyttöhankkeet ja ylintä johtoa palvelevan johdon tietojärjestelmän valmistelu aloite- 9297: taan vuonna 2001. 9298: - Aloitetaan puolustusvoimien tietojärjestelmien tuloksellisuuden (vaikuttavuus, tuottavuus 9299: ja taloudellisuus) arviointi siten, että tärkeimpien järjestelmien osalta tiedot ovat käytettävissä 9300: vuonna 2002. 9301: - Taloudellisten voimavarojen käytön raportointijärjestelmä uudistetaan. Puolustusvoimat 9302: käyttää vuoden 2000 toimintakertomuksesta ja vuoden 2002 talousarvioesityksestä lähtien toi- 9303: minnan ja talouden suunnittelussa, tulossopimuksissa, rahoituskehysten antamisessa ja seuran- 9304: nassa sisäisen laskennan tuottamia suoritteiden kokonaiskustannuksia ja tuloksellisuuden tunnus- 9305: lukuja. 9306: 9307: 9308: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 9309: V. 1999 v.2000 v.2001 9310: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001 9311: 1 000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 9312: 9313: 9314: 01. Puolustusministeriö 292 435 314150 261 311 -52 839 - 17 9315: 10. Puolustusvoimat 8 660 118 9 335 573 9 142 649 - 192 924 -2 9316: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamis- 9317: toiminta 270 316 168 000 130 410 -37 590 -22 9318: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan 9319: muutmenot 6632 9 950 9950 9320: Yhteensä 9 229 501 9827 673 9544320 -283 353 -3 9321: 9322: Henkilöstön kokonaismäärä 18 602 18 750 18 680 1) 9323: 1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi 30 henkilötyövuotta YK:n käyttöön asetettuja sotilastarkkailijoita, joiden 9324: palkan Suomi maksaa. 9325: 9326: 9327: 9328: 9329: 01. Puolustusministeriö 9330: 9331: Se 1v i t y s osa : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat: 9332: - Valmistellaan puolustuspolitiikkaa, jolla parannetaan puolustuskyvyn kansallista ja kan- 9333: sainvälistä uskottavuutta. 9334: -Sotilaallisen maanpuolustuksen ohjausta kehitetään hallintopolitiikan linjausten mukaisesti. 9335: 142 27.01 9336: 9337: - Ulkomaisiin puolustusmateriaalihankintoihin liitetään mahdollisuuksien mukaan vasta- 9338: kauppavelvoite ja vastakauppasopimukset solmitaan niitä koskevien määräysten mukaisesti. 9339: -Suomen osallistumista kansainväliseen humanitaariseen miinanraivaukseen tuetaan ulkoasi- 9340: ainministeriön kanssa laadittujen toimeksiantojen mukaisesti. 9341: - Kansalaisten maanpuolustustahtoa mittaava laaja mielipide- ja asennetutkimus tehdään ja 9342: raportoidaan. 9343: -Puolustusministeriön toimintatapojen ja organisaation uudistamisen ensimmäinen vaihe to- 9344: teutetaan. 9345: - Ministeriön toiminnalliseen ja rakenteelliseen kehittämiseen liittyen seuraajasuunnitelma 9346: laaditaan sekä virka- ja tehtävärakenne uudistetaan. 9347: - Puolustusministeriö osallistuu puolustusvoimien terveydenhoitoa, tietotekniikkaa, talous- 9348: hallintoa, tutkimustoimintaa ja materiaalitoimintoja koskeviin ulkoistamisselvityksiin. 9349: -Puolustusministeriön tietopalvelun ja asiakirjahallinnon yhdentämisjärjestelyt toteutetaan ja 9350: uusi sähköinen asianhallintajärjestelmä otetaan käyttöön. 9351: -"Johtaja 2000 -luvulla" -valmennusohjelma käynnistetään. 9352: - Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan vuonna 2000 tai sitä ennen alkaneista pro- 9353: jekteista on toteutunut 95 %. 9354: - Uudisrakentamis- ja perusparannusmäärärahojen käyttöä tehostetaan siten, että siirtyvien 9355: erien määrä on enintään 20 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista. 9356: 9357: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta 9358: Momentille myönnetään 53 811 000 mk. ja hallinnoinnista aiheutuvat menot (siirto- 9359: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- määräraha 2 v) 9360: sa on otettu lisäyksenä huomioon 696 000 mk Momentille myönnetään 6 000 000 mk. 9361: Suomen Euroopan unionin edustustoon, Brys- Määrärahaa saa käyttää puolustusministeri- 9362: seliin lähetettävän puolustuspolitiikan erityis- ön hallinnonalan kiinteistövarallisuuden han- 9363: asiantuntijan palkkaus- ja muina menoina, kinnasta, vuokraamisesta, hoidosta ja luovutta- 9364: 1 106 000 mk neljän henkilön palkkausmeno- misesta aiheutuvien hallinnollisten menojen 9365: jen siirtona momentilta 27.10.21 sekä 383 000 maksamiseen henkilöstömenoja lukuun otta- 9366: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- matta. 9367: kantarkistuksiin. Lisäksi määrärahan mitoituk- Se l v i t y s o s a : Puolustusministeriö on 9368: sessa on otettu vähennyksenä huomioon yksi valtion kiinteistöyksiköistä ja sen kiinteis- 9369: 696 000 mk yhden henkilön palkkaus- ja mui- töomaisuuden tasearvo oli vuoden 1999 lopus- 9370: den menojen siirtona momentille 24.99.23 ja sa noin 8,6 mrd. mk. 9371: 1 308 000 mk seitsemän henkilön palkkaus- 9372: menojen siirtona momentille 27.1 0.21. 2001 talousarvio 6 000 000 9373: 2000 talousarvio 6 000 000 9374: 2001 talousarvio 53 811000 1999 tilinpäätös 16 200 000 9375: 2000 talousarvio 53 150 000 9376: 2000 lisätalousarvio 870 000 9377: 1999 tilinpäätös 51 235 000 9378: 27.01 143 9379: 9380: 74. Uudisrakennukset ja perusparannukset 9381: (siirtomääräraha 3 v) 9382: Momentille myönnetään 190 000 000 mk. 9383: 9384: Käyttösuunnitelma: 9385: Kustannusarvio 9386: Hyöty- Myönnetty Myönnetään 9387: Rakennustyö ala m 2 1000 mk mk!m 2 mk mk 9388: 9389: 1. Poliklinikan pp ja laajennus, Kajaani 1 581 13 000 8 223 6 000 000 9390: 2. Huoltotilat, Kemiö 3 040 27 000 8 882 10 000 000 17 000 000 9391: 3. Vanhojen tuotantotilojen pp, Haapajär- 9392: VI 11 200 4000 000 9393: 4. Keskusvarasto, Tammisaari 2 710 20 800 7 675 4000 000 9394: 5. Keskusvarasto, Kajaani 7 085 40 500 5 716 18 300 000 22 200 000 9395: 6. Muonituskeskus, Kankaanpää 3 295 34000 10 319 14 500 000 19 500 000 9396: 7. Lennokkien koulutus- ja huoltohalli, 9397: Kankaanpää 1 407 11 500 8 173 9 500 000 2 000 000 9398: 11. Koulutusrakennus ja elektroniikkakor- 9399: jaamo, Valkeala 3411 31 500 9 235 14 500 000 17 000 000 9400: 12. Keskusvarasto, Valkeala 2 160 15 000 6944 4 300 000 7 200 000 9401: 13. Helsingin sotilasläänin esikunta, Espoo 90000 4 400000 9402: 14. Pienehköt työt 37 300 000 9403: 15. Sotilasalueiden ja -laitteiden rakenta- 9404: minen 33 800 000 9405: 16. Suunnittelu, tutkimus ja varalla 8 000 000 9406: 17. Kasarmi nro 4 pp II-vaihe, Kajaani 11 940 21000 1 759 9 000 000 12 000 000 9407: Yhteensä 190 000 000 9408: 9409: 9410: Selvitysosa: Edellä lueteltujen uusien keskusvarasto mahdollistaa materiaalin ko- 9411: hankkeiden lisäperusteluina esitetään seuraa- neellisen käsittelyn ja henkilöstön rationaali- 9412: vaa: sen käytön sekä vapauttaa tiloja koulutus- ja 9413: 1. Vuonna 1997 tehdyn puolustuspoliittisen majoituskäyttöön. 9414: selonteon mukaan yksi maavoimien valmius- 7. Hankittavan tiedustelulennokkijärjestel- 9415: yhtymistä on perustettu Kainuun Prikaatiin. män sijoituspaikaksi ja koko tiedustelulennok- 9416: Toiminnan siirtyessä Oulusta pääosin Kajaa- kijärjestelmän koulutus- ja käyttöperiaatteiden 9417: niin, Kainuun Prikaatin varusmiesvahvuudet kehittämispaikaksi sekä A-ja B-tason huolto- 9418: kasvoivat tuntuvasti. Pohjan Sotilassairaalan paikaksi on päätetty Tykistöprikaati Niinisa- 9419: lakkauttamiseen liittyen osa Pohjan Sotilassai- lossa. Jottajärjestelmä voidaan ottaa käyttöön, 9420: raalan tehtävistä ja viroista siirrettiin Kajaa- on Niinisaloon rakennettava uudet koulutus-, 9421: niin. Kajaanin varuskunnan vanha poliklinikka huolto- ja varastointitilat Rakennushanketta 9422: ei teknisen kuntonsa, laajuutensa eikä varus- on aikaisemmin rahoitettu pienehköihin töihin 9423: tuksensa osalta enää täytä kasvaneita tarpeita. myönnetyistä määrärahoista. Koska hankkeen 9424: 3. Haapajärven vanhojen tuotantotilojen tu- kustannusarvio on kohonnut yli 10 milj. mar- 9425: lee täyttää puolustusministeriön räjähdepää- kan, hanke on siirretty momentin päätösosan 9426: töksen määräykset jatketun siirtymäajan um- käyttösuunnitelmassa yksilöityihin hankkei- 9427: peutumisajankohtaan 31.12.2002 mennessä. siin. 9428: 4. Uudenmaan Prikaatin varastot ovat hajal- 9429: laan epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Uusi 9430: 144 27.10 9431: 9432: Edellä olevien kohtien 1-13 hankkeista ar- 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siir- 9433: vioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna tomääräraha 2 v) 9434: 2002 noin 79,5 milj. mk. Momentille myönnetään 11 500 000 mk. 9435: Määrärahaa saa käyttää hankintavaltuuksis- 9436: 2001 talousarvio 190 000 000 ta, kiinteistöjen ja rakennusten hankkimisesta 9437: 2000 talousarvio 243 500 000 sekä osakkeiden hankkimisesta asunto- ja kiin- 9438: 2000 lisätalousarvio 20 000000 teistöosakeyhtiöistä aiheutuvien menojen 9439: 1999 tilinpäätös 213 500 000 maksamiseen. 9440: 2001 talousarvio 11 500 000 9441: 2000 talousarvio 11 500 000 9442: 1999 tilinpäätös 11 500 000 9443: 9444: 9445: 10. Puolustusvoimat 9446: 9447: Selvitysosa: Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kye- 9448: tään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pys- 9449: tytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. 9450: 9451: Puolustusvoimien kassaperusteiset menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti 9452: (milj. mk): 9453: 1999 2000 2001 9454: toteutuma ennakoitu arvio 9455: 9456: Avain tulokset: 9457: 1. Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskematto- 9458: muuden turvaaruiskyky 277 294 307 9459: 2. Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskykyl) 323 332 351 9460: 3. Suorituskykyiset joukot 5 569 5 956 5 308 9461: 4. Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturva- 9462: toimintaa 32 34 46 9463: 5. Maanpuolustustahdon ylläpito 81 81 85 9464: Tuki tulokset: 9465: 6. Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus 1l 804 858 901 9466: 7. Laadukas materiaalituki 1 517 1 549 1669 9467: 8. Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö 544 551 558 9468: Yhteensä 9147 9655 9225 9469: 1) 9470: Tietotekniikkatuki on siirretty avaintulokselta 2 tukitulokselle 6. 9471: 9472: 9473: 9474: Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti puo- 9475: lustusvoimille vuodelle 2001 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet 9476: -Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylimmän johdon käytettävissä on jatkuvasti tilannekuva, 9477: joka mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon ja ennusteiden laatimisen. 9478: - Aluevalvonnan ajallista ja alueellista kattavuutta ja tunnistusvalmiutta nostetaan vuoden 9479: 1999 tasosta. 9480: 27.10 145 9481: 9482: - Varusmiesten koulutuksen tasoa parannetaan ja maastovuorokausien määrää lisätään. 9483: -Koulutettujen reserviläisten määrää lisätään. 9484: -Puolustusvoimien vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle antama koulutus-, materiaa- 9485: li- ja muu tuki säilytetään vähintään samalla tasolla kuin vuonna 1999. 9486: - Henkilöstörakenteen uudistamisen ja johtajareservin tuottamisen takaamiseksi jatketaan 9487: palkatun sotilashenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista tavoitteena uusimuotoisen koulu- 9488: tuksen käyttöönotto viimeistään vuonna 2003. 9489: -Palkatun henkilöstön määrää ja rakennetta kehitetään selonteossa hyväksyttyihin linjauksiin 9490: perustuvan henkilöstöstrategian mukaisesti. 9491: - Määräaikaisia tehtäviä lisätään rekrytointi- ja koulutustilanteen asettamien vaatimusten mu- 9492: kaisesti. Varusmiespalveluksen päättäneitä nuoria pyritään saamaan heidän sotilaskoulutustaan 9493: vastaaviin tehtäviin takaamaan tiettyjen suoritustehtävien toteutuminen 300 henkilötyövuoden 9494: tasolla. 9495: - Räjähtävän materiaalin tuotantotilojen muuttamista jatketaan siten, että tilat saatetaan puo- 9496: lustusministeriön räjähdepäätöksen mukaisiksi viimeistään vuonna 2002. 9497: - Räjähteiden varastointia koskevat ohjeet ja turvallisuutta parantavat suunnitelmat laaditaan 9498: vuonna 2001. 9499: -Puolustusvoimien tukitoimintoja koskevat selvitykset (mm. ulkoistaminen) laaditaan ja niitä 9500: koskevat esitykset tehdään viimeistään vuonna 2003. 9501: - Materiaalihankkeiden ohjausta kehitetään ja hankintojen toteuttamista parannetaan siten, 9502: että vuodelle 2002 siirtyvien erien määrä on enintään 15 % varainhoitovuonna käytettävissä ole- 9503: vista materiaalihankintamäärärahoista. 9504: - Puolustusvoimat ottaa vastaan puolustusministeriöitä kriisinhallinnan valmistelu- ja toi- 9505: meenpanotehtävät ja osallistuu valtion johdon määrittämiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaa- 9506: tioihin. 9507: -Kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä parannetaan keskittämällä kansainvälisen toiminnan 9508: koulutus erilliseen koulutuskeskukseen. 9509: - Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja kriisinhallintavalmiutta ylläpide- 9510: tään ja kehitetään: 9511: - Varustamalla ja kouluttamalla kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin määritetyt joukot 9512: sekä osallistumalla kansainvälisiin harjoituksiin. Kehittämistoiminnassa otetaan huomioon 9513: PARP:n (Planning and Review Process) kolmannen vaiheen mukaiset vuodelle 2001 asetetut 9514: kumppanuustavoitteet. 9515: -Kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen otetaan huomioon puolustusvoimien 9516: johtamis- ja henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä sekä materiaalihankinnoissa. 9517: - Saatetaan päätökseen vuonna 2000 aloitettu yhteiskunnan tietoverkkojen hyväksikäytön to- 9518: teuttamisohjelman laadinta. 9519: - Puolustusvoimien maksullisen toiminnan liiketaloudellinen käyttöjäämä on 18 prosenttia 9520: tuotoista. 9521: Maksullisen palvelutoiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 9522: 1999 2000 2001 9523: toteutuma ennakoitu arvio 9524: 9525: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 48 150 36 428 62 758 9526: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 39 631 29 931 51 235 9527: Käyttöjäämä (tmk) 8 518 6 497 11 523 9528: - % tuotoista 18 18 18 9529: 146 27.10 9530: 9531: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 1 801 1 122 2 219 9532: Ylijäämä (tmk) 6 718 5 375 9 304 9533: - % tuotoista 14 15 15 9534: Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 116 117 117 9535: Hintatuki (tmk) 191 2000 2000 9536: Ylijäämä% tuotoista, sen jälkeen kun hintatuen vai- 9537: kutus on otettu huomioon 14 9 12 9538: Investoinnit (tmk) 4300 9539: - % tuotoista 7 9540: 9541: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirto- rahoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamää- 9542: määräraha 3 v) riä. 9543: Momentille myönnetään 3 162 000 000 mk. Vuonna 2001 saa tehdä merivoimien yksi- 9544: Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin köiden varustamiseksi (Merivoimien uudista- 9545: sekä puolustusvoimien muun kaluston, väli- misen tilausvaltuus, MUT) sopimuksia siten, 9546: neistön ja laitesuojien hankkimisesta aiheutu- että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulo- 9547: vien menojen maksamiseen ja hankintaan vä- päivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja 9548: littömästi liittyviin tutkimus- ja kehittämistoi- vuosina 2001-2006 enintään 1 985 000 000 9549: mintaan, järjestelmien testaukseen, käyttökou- mk. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitul- 9550: lutukseen ja hallintomenoihin. Määrärahasta la valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuo- 9551: saa käyttää 2 948 000 000 mk aikaisemmin den 2001 loppuun mennessä enintään 9552: myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liitty- 120 000 000 mk, vuoden 2002 loppuun men- 9553: vistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista ai- nessä enintään 400 000 000 mk, vuoden 2003 9554: heutuvien menojen maksamiseen sekä loppuun mennessä enintään 800 000 000 mk, 9555: 94 000 000 mk puolustushaarojen ja aselajien vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 9556: uusinta- ja täydennyshankintoihin. 1 265 000 000 mk, vuoden 2005 loppuun men- 9557: Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvi- nessä enintään 1 620 000 000 mk ja vuoden 9558: oissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perus- 2006 loppuun mennessä enintään 9559: teella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista teh- 1 985 000 000 mk. 9560: dä sopimuksia, saa vuoden 2001 aikana tehdä Uuden tilausvaltuuden enimmäismäärien 9561: sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sito- mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaa- 9562: matta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, vaan hintakehitykseen vuoden 2001 ensim- 9563: että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset mäisestä vuosineljänneksestä. 9564: maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien 9565: 9566: Tilausvaltuus (milj. mk) 9567: Valtuus Myönnetty Myönnetään 9568: 9569: 03. Torjuntahävittäjien ase- ja huoltojärjestelmien 9570: hankkiminen 4420 4400 20 9571: 06. Tutkimustoiminnan ja hankintaedellytysten luominen 2 700 1 778 922 9572: 07. V almiusyhtymien varustaminen 6148 823 1 300 9573: 11. Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien 9574: hankkiminen 2 665 20 350 9575: 12. Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdolli- 9576: suuksien turvaaminen 1 150 35 150 9577: 13. Merivoimien uudistaminen 1 985 120 9578: Yhteensä 2 862 9579: 27.10 147 9580: 9581: Se l v i t y s osa : Tilausvaltuuksien sopi- Iisen palvelutoiminnan hintojen alentamiseen. 9582: musten mukaisten maksatusten lisäksi tilaus- Vuonna 2001 saa tehdä varustuksen käyttöä ja 9583: valtuuksiin liittyvien indeksien ja valuutta- kunnossapitoa koskevia pitkäaikaisia sopi- 9584: kurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja muksia määrärahan puitteissa siten, että niistä 9585: indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 lop- 9586: syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan puun mennessä enintään 320 000 000 mk ja 9587: aiheutuvan 206 milj. markan menot vuonna vuoden 2003 loppuun mennessä enintään 9588: 2001. 403 000 000 mk. 9589: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen- Ylimpien upseerien virkarakenteen kehittä- 9590: nyksenä huomioon 4 000 000 mk 20 henkilö- miseksi puolustusvoimiin perustetaan 9591: työvuotta vastaavan projektihenkilöstön palk- 1.1.2001 lukien seitsemän kenraalin (A30) vir- 9592: kausmenojen siirtona momentille 27.1 0.21. kaa. Vastaavasti samasta ajankohdasta lukien 9593: Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksi- lakkautetaan seitsemän muuta virkaa. 9594: en käytöstä aiheutuu menoja 2 254 milj. mk Sen johdosta, että vuoden 2000 talousarvios- 9595: vuonna 2002, 1 855 milj. mk vuonna 2003, sa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella 9596: 1 530 milj. mk vuonna 2004 sekä yhteensä ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä so- 9597: 1 646 milj. mk vuoden 2004 jälkeen. pimuksia, saa vuoden 2001 aikana tehdä sopi- 9598: muksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta 9599: 2001 talousarvio 3 162 000 000 olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että 9600: 2000 talousarvio 3 720 000 000 näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset mak- 9601: sut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien ra- 9602: 2000 lisätalousarvio 120 000 000 9603: hoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamääriä. 9604: 1999 tilinpäätös 3 470 000 000 Selvitys osa : Momentin bruttomenojen 9605: arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: palkkaus- 9606: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto- menot 3 729 milj. mk, varusmiesten päivärahat 9607: määräraha 2 v) sekä reserviläispalkat ja -päivärahat 232 milj. 9608: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk, aineet, tarvikkeet ja tavarat 511 milj. mk, 9609: 5 980 649 000 mk. palvelujen ostot 510 milj. mk, muut kulut 494 9610: Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien milj. mk, vuokrat 483 milj. mk ja investoinnit 9611: tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaa- 100 milj. mk. Lisäksi momentille arvioidaan 9612: laisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuk- kertyvän tuloja 78 milj. mk. 9613: sesta ja puolustusvoimien joukkojen kansain- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 9614: välisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmiste- nä huomioon 1 308 000 mk seitsemän henki- 9615: luista sekä muusta puolustusvoimien lön palkkausmenojen siirtona momentilta 9616: kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutu- 27.01.21, 4 000 000 mk 20 henkilötyövuotta 9617: vien menojen maksamiseen sekä kevytraken- vastaavan projektihenkilöstön palkkausmeno- 9618: teisten suojien ja varastojen rakentamisesta ai- jen siirtona momentilta 27.10.16,17000000 9619: heutuvien menojen maksamiseen silloin, kun mk irtaimen omaisuuden vuokraustulojen ja 9620: hankkeen kustannusarvio on alle 1 000 000 niitä vastaavien vuokrauksesta aiheutuvien 9621: mk. Määrärahaa saa käyttää enintään menojen siirtona momentilta 12.27 .20, 9622: 28 000 000 mk puolustusvoimien toiminnalli- 4 500 000 mk puolustusvoimien kansainväli- 9623: sista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasun- sen yhteistoiminnan menojen siirtona momen- 9624: tojen vuokraosuuksien maksamiseen sekä tilta 27.30.24, 44 607 000 mk palkkaseuranta- 9625: enintään 2 000 000 mk sotainvalideille ja sota- selvityksen mukaisina palkantarkistuksina 9626: veteraaneille, maanpuolustustyölle sekä mer- sekä 1 340 000 mk Euroopan unionin sotilas- 9627: kittäville urheilutapahtumille suoritettavan lii- esikuntaan vuonna 2000 lähetettävien kahden 9628: ketaloudellisin perustein hinnoitellun maksul- upseerin viran palkkaus- ja muina menoina. 9629: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vä- 9630: 148 27.30 9631: 9632: hennyksenä huomioon 1 106 000 mk neljän Bruttotulot 77 758 000 9633: henkilön palkkausmenojen siirtona momentil- Maksullisen toiminnan tulot 62 758 000 9634: le 27.01.21. - maksuperustelain mukaiset jul- 9635: Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien kisoikeudelliset suoritteet 3 000 9636: käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2001 enin- - maksuperustelain mukaiset lii- 9637: tään 371 393 000 mk. ketaloudelliset suoritteet 45 795 000 9638: - erityislakien mukaiset suoritteet 16 960 000 9639: Muut tulot 15 000 000 9640: Menojen ja tulojen erittely: mk Nettomenot 5 980 649 000 9641: 9642: Bruttomenot 6 058 407 000 2001 talousarvio 5 980 649 000 9643: Maksullisen toiminnan erillisme- 2000 talousarvio 5 615 573 000 9644: not 55 534 000 9645: Muut toimintamenot 6 002 873 000 9646: 2000 lisätalousarvio 60 150 000 9647: 1999 tilinpäätös 5190118000 9648: 9649: 9650: 9651: 9652: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 9653: 9654: Selvitysosa: Rauhanturvaamislain (51411984) mukaan rauhanturvaamistoiminnan mää- 9655: rärahat budjetoidaan ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön pääluokissa. Ulkoasiainmi- 9656: nisteriön pääluokassa momentilla 24.99.22 budjetoidaan määrärahat suomalaisten rauhanturva- 9657: joukkojen palkkaus- ja koulutusmenoihin ja puolustusministeriön pääluokassa tämän luvun mo- 9658: mentilla 22 suomalaisten rauhanturvajoukkojen hallinto- ja varustamismenoihin sekä 9659: tarkkailijatoiminnan menoihin. 9660: Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat: 9661: - Kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan osallistumiselle luodaan ja ylläpidetään toi- 9662: mintaedellytykset valmistelemalla osallistumispolitiikka yhteistoiminnassa ulkoasiainministeri- 9663: ön kanssa, hankkimalla osallistumiseen tarvittavat voimavarat sekä uusimalla osallistumiseen 9664: tarvittavat säädökset poliittisten päätösten mukaisesti. 9665: - Suomen osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan toteutetaan laadullisesti vähintään ny- 9666: kytasolla huolehtimalla kansallisesta hallinnosta ja johtamisesta. 9667: - Suomen osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan turvataan toimittamalla rauhanturva- 9668: joukkojen käyttöön tasokas ja riittävä henkilöstö sekä materiaali. 9669: - Suomen kansainvälisen aseman ja tehtyjen sitoumusten edellyttämää valmiusjärjestelmää 9670: ylläpidetään. 9671: - Rauhanturvaamisen johtamisen ja toimeenpanovastuun muutoksen edellyttämät toimenpi- 9672: teet suoritetaan ja järjestelmä toimii täysipainoisesti uudessa organisaatiossa. 9673: 27.30 149 9674: 9675: 22. Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja Kosovossa KFOR-operaatiossa sekä 11 henki- 9676: hallintomenot ( arviomääräraha) löä Kyproksella UNFICYP-operaatiossa. 9677: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9678: 125 910 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk 9679: Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoi- Bruttomenot 157 600 000 9680: den palkkojen ja kansallisen päivärahan mak- Bruttotulot 31 690 000 9681: samiseen, valmiusjoukon palkkaus-, koulu- - YK:n maksamat materiaali- 9682: tus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden korvaukset 31 390 000 9683: kulutusmenojen ja pohjoismaisten rauhantur- -muut rauhanturvaamistoi- 9684: vakurssien menojen maksamiseen sekä Liba- mintaan liittyvät tulot 300 000 9685: nonissa ja Kosovossa olevien suomalaisten Nettomenot 125 910 000 9686: rauhanturvajoukkojen ja Kyproksella olevan 9687: Suomen osaston matkakustannusten, tervey- 2001 talousarvio 125 910 000 9688: denhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, 2000 talousarvio 159 000 000 9689: edustus- ja hallintomenojen maksamiseen. 1999 tilinpäätös 261 321 724 9690: Määrärahalla pysyväisluonteisiin tehtäviin 9691: palkatun henkilöstön määrä saa olla enintään 9692: 23 henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly YK:nja 9693: ETYJin rauhanturvaamisoperaatioihin palkat- 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yh- 9694: tava henkilöstö. teistyön menot (arviomääräraha) 9695: Siinä tapauksessa, että Suomen hallitukselle Momentille myönnetään 4 500 000 mk. 9696: esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lä- Määrärahaa saa käyttää kansainväliseen puo- 9697: hettämisestä YK:n tai ETYJin rauhanturvaa- lustuspoliittiseen yhteistyöhön, Euroopan uni- 9698: ruistehtäviin ja Suomi päättää rauhanturvajou- onin puolustuspolitiikan kehittämiseen, 9699: kon asettamisesta tai että Suomi päättää jatkaa NATOn rauhankumppanuusohjelmaan ja ase- 9700: osallistumistaan jo käynnissä olevan operaati- valvontaan liittyvistä kokouksista, neuvotte- 9701: on seuraavaan vaiheeseen, saa näihin menoihin luista, seminaareista, koulutustilaisuuksista ja 9702: käyttää tälle momentille myönnettyjä määrära- harjoituksista sekä ETY-järjestön luottamusta 9703: hoja. ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöön- 9704: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on panosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista 9705: muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu toimista aiheutuvien menojen maksamiseen. 9706: huomioon nettobudjetoitavina tuloina YK:n Määrärahaa saa käyttää myös puolustusmateri- 9707: suoritukset kalustokorvausten osalta ja eräät aalialan yhteistyön menojen, Länsi-Euroopan 9708: muut rauhanturvaamistoimintaan liittyvät tu- puolustusmateriaaliryhmän (WEAG) ja 9709: lot. Valmiusjoukko on Suomessa toimintaval- NATO:n tiloissa toimivan räjähtävän materi- 9710: miussitoumuksen tehneistä henkilöistä YK:n aalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön 9711: tai ETYJin rauhanturvaamistehtäviä varten (NIMIC) maksuosuuksien maksamiseen sekä 9712: koottava ja varustettava joukko. Suomi on ympäristönsuojeluyhteistyön menojen maksa- 9713: asettanut YK:n käyttöön aseettornia sotilas- miseen ja kaikkien edellä lueteltujen tehtävien 9714: tarkkailijoita Lähi-itään, Kashmiriin, Irakin ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien menojen 9715: Kuwaitin väliselle raja-alueelle sekä entisen maksamiseen Suomessa ja ulkomailla. 9716: Jugoslavian alueelle yhteensä 30 sotilastark- 9717: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 9718: kailijaa. Suomalainen rauhanturvajoukko toi- 9719: sa on otettu vähennyksenä huomioon 9720: mii Etelä-Libanonissa UNIFIL-operaatiossa ja 9721: 4 500 000 mk puolustusvoimien suorittaman 9722: 150 27.91 9723: 9724: kansainvälisen yhteistyön menojen siirtona 2001 talousarvio 4500 000 9725: momentille 27.10.21. 2000 talousarvio 9 000 000 9726: 1999 tilinpäätös 8 994 574 9727: 9728: 9729: 91. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalous 9730: 9731: Se l v i t y s osa : Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalous tukee maanpuolustusta ke- 9732: hittäen alueita ja niiden metsäluontoa mahdollisimman hyvin puolustusvoimien toimintaan so- 9733: veltuvaksi. Luonnonvarojen hoidossa sovitetaan yhteen puolustusvoimien, taloudellisuuden, 9734: luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön näkökohdat. 9735: Metsätalouden tulostavoitteeksi asetetaan 8 000 000 markan käyttöjäämä. Tulostavoite edellyt- 9736: tää n. 110 000 m 3 myytävää puutavaraa. Puolustusministeriön hallinnassa on n. 70 000 ha maata. 9737: Metsätaloustoimintaa voidaan harjoittaa n. 45 000 ha:lla. Puolustusministeriön metsätaloudelli- 9738: sessa hoidossa olevien metsämaiden tasearvo on n. 227 milj. mk. Pääoman tuottoa pienentävät n. 9739: 4,6 milj. markalla metsätalouteen kuulumattomat puolustusvoimille tuotetut palvelut ja ympäris- 9740: tönsuojeluun liittyvät tehtävät. Alueiden pääkäyttötarkoituksen rajoitteiden aiheuttamaa metsäta- 9741: louden tuottoa alentavaa vaikutusta ei ole arvioitu. 9742: 9743: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 9744: 1999 2000 2001 9745: toteutuma ennakoitu arv10 9746: 9747: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 30639 28 500 27000 9748: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 9749: (tmk) 18 372 21 0()0 19000 9750: Käyttöjäämä (tmk) 12 267 7 500 8000 9751: - % tuotoista 40,0 26,3 29,6 9752: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 859 870 870 9753: Ylijäämä (tmk) 11 407 6 630 7130 9754: - % tuotoista 37,2 23,3 26,4 9755: Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 159 130 136 9756: Investoinnit (lyhytvaikutteinen hankinta) (tmk) 377 300 300 9757: - % tuotoista 1,2 1,1 1,1 9758: Myyntihintojen muutos % 2 0 0 9759: Volyymi, hakattua puutavaraa 1 000 m 3 108 110 110 9760: Tuottavuuden muutos % 2 2 2 9761: Koneellistaruisaste % 65 68 68 9762: Vaikuttavuus, hakattu puumäärä/kasvu % 66 64 66 9763: Henkilöstön määrä 62 60 58 9764: 9765: 9766: Lisäksi puolustusministeriön toimintamenomomentilta 27.01.21 on palkattu kolme henkilöä, 9767: joiden palkat sisältyvät yhteiskustannuksiin. 9768: Lukuun liittyvät metsätalouden menot on otettu huomioon nettobudjetoidulla tulomomentilla 9769: 12.27.21. 9770: 27.92 151 9771: 9772: 92. Puolustushallinnon rakennuslaitos 9773: 9774: Selvitysosa: Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa rauhan ja poikkeusolojen 9775: aikana puolustusvoimien tarvitsemat tilat ja ylläpitopalvelut Rakennuslaitos vastaa lisäksi puo- 9776: lustushallinnon kiinteistötoimen omistajaorganisaation osana kiinteistövarallisuuden kunnosta ja 9777: arvon säilymisestä. 9778: Puolustusvoimien tarvitsemia talonrakennus- ja erikoisrakennuskohteita valmistuu vuonna 9779: 2001 arviolta 33 500 htm 2 . Lisäksi rakennuslaitos huolehtii perusparannus- ja alueteknisten töi- 9780: den toteuttamisesta. 9781: Rakennuslaitoksen ylläpidettävä rakennuskanta on vuonna 2001 yhteensä n. 3,7 milj. htm 2 . Li- 9782: säksi ylläpidon kohteena ovat energiaverkostot sekä puolustusvoimien käytössä olevat erilaiset 9783: aluerakenteet ja laitteet. 9784: Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Puo- 9785: lustushallinnon rakennuslaitokselle vuodelle 2001 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet 9786: - Rakennuslaitoksen palvelutuotannon hinnoittelu saatetaan vertailukelpoiseksi yleisten 9787: markkinoiden kanssa. 9788: - Rakennushankkeet toteutetaan hankesuunnitelmissa vahvistettujen laajuuksien ja aikataulu- 9789: jen mukaisesti siten, että talousarvion käyttösuunnitelman mukaisia kustannusarvioita ei ylitetä. 9790: -Energiahuollon ja erityisesti energian hankinnan taloudellisuutta parannetaan edelleen. 9791: - Rakennuttamisprojektit toteutetaan markkinaehtoisesti urakoitsijoita kilpailuttamalla. 9792: -Ulkopuolisille tuotettujen palvelujen liiketaloudellinen kannattavuus varmistetaan sisällyt- 9793: tämällä riittävä kate palvelujen hintaan. 9794: - Asiakastyytyväisyysindeksin taso nostetaan 68:sta 75:een. 9795: - Työtyytyväisyysindeksin taso nostetaan 67:sta 75:een. 9796: 9797: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotto-/kululaskelma (milj. mk): 9798: 1999 2000 2001 9799: toteutuma ennakoitu arvio 9800: 9801: Myyntituotot 932,5 880,3 911,0 9802: Myynnin oikaisuerät -29,4 -14,0 -14,0 9803: Liikevaihto 903,1 866,3 897,0 9804: Muuttuvat kulut -837,4 -813,4 -836,5 9805: Omien toimitilojen ylläpito 7,4 5,8 5,8 9806: Myyntikate 73,1 58,7 66,3 9807: Kiinteät kulut -57,0 -59,0 -57,0 9808: Käyttökate 16,1 -0,3 9,3 9809: Poistot -7,9 -9,3 -9,3 9810: Jäämä ennen siirtoja pv:lle/pv:lta 8,1 -9,6 9811: Palautus pv:lle/ hintatuki pv:lta -3,7 9,6 9812: Jäämä 4,4 0,0 0,0 9813: 152 27.92 9814: 9815: 9816: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (milj. mk): 9817: Yhteensä 1) Asuntotoimi 2) 9818: 1999 2000 2001 1999 2000 2001 9819: toteutuma ennakoitu arvio toteutuma ennakoitu arvio 9820: 9821: Maksullisen toiminnan 9822: tuotot 9823: Myyntituotot 920,6 875,7 910,0 97,6 36,7 46,5 9824: Muut tuotot 3,3 1,0 1,0 0,0 6,9 6,6 9825: Tuotot yhteensä 923,9 876,7 911,0 97,6 43,6 53,1 9826: 9827: Maksullisen toiminnan 9828: kustannukset 9829: Aineet, tarvikkeet ja tava- 9830: rat 237,8 220,0 220,2 41,6 24,0 22,0 9831: Henkilöstökulut 255,7 257,4 256,5 21,5 14,6 13,0 9832: Vuokrat 17,8 4,9 5,0 14,8 1,0 1,0 9833: Ulkopuoliset palvelut 385,5 379,3 402,5 18,2 8,3 11,5 9834: Muut erilliskustannukset 26,2 22,0 22,4 3,1 1,8 1,8 9835: Erilliskustannukset yh- 9836: teensä 923,0 883,6 906,6 99,2 49,7 49,3 9837: 9838: Käyttöjäämä 0,9 -6,9 4,4 -1,6 -6,1 3,8 9839: 9840: Maksullisen toiminnan 9841: osuus yhteiskustannuk- 9842: sista 9843: Tukitoimintojen kustan- 9844: nukset 3,9 3,8 3,6 9845: Poistot koneista ja kalus- 9846: tosta 7,9 8,5 9,3 0,0 0,1 0,1 9847: Poistot asuinrakennuksis- 9848: ta 60,0 30,0 30,0 9849: Korot 1,8 1,8 2,2 45,2 22,6 22,6 9850: Toimitilojen pääomakus- 9851: tannus 10,6 10,3 10,0 1,0 1,0 1,0 9852: Osuus yhteiskustannuk- 9853: sista yhteensä 20,3 20,6 21,5 110,1 57,5 57,3 9854: 9855: Kokonaiskustannukset 9856: yhteensä 943,3 904,2 928,1 209,3 107,2 106,6 9857: 9858: Ylijäämä (+)/alijäämä (-) -19,4 -27,5 -17,1 -111,7 -63,6 -53,5 9859: 9860: Tuotot % kokonaiskustan- 9861: nuksista yhteensä 98 97 98 47 41 50 9862: 27.99 153 9863: 9864: Hintatuki 9865: Käytetty/arvio 5,5 10,0 5,5 10,0 9866: Tuotot % kokonaiskustan- 9867: nuksista hintatuen jälkeen 99 98 49 50 9868: Suoritetuotannon sidottu 9869: pääoma keskim. 922,2 500,0 480,0 9870: Sidotun pääoman tuotto- 9871: % -12 -13 -11 9872: I) Lukuihin ei ole sisällytetty kiinteistövarallisuuden poistoja ja korkoja. 9873: 2> Lukuihin on sisällytetty asuinrakennusten poistot ja korot asuntotoimen kokonaiskannattavuuden esit- 9874: tämiseksi. 9875: 9876: 9877: 9878: 9879: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 9880: 9881: 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden seen maanpuolustuskoulutukseen sekä vapaa- 9882: tapaturmakorvaukset (arviomääräraha) ehtoiseen maanpuolustusjärjestelmän alue- ja 9883: Momentille myönnetään 350 000 mk. paikallistason toimintaan. 9884: Määrärahaa saa käyttää Lapuan patruunateh- 9885: taalla vuonna 1976 sattuneesta onnettomuu- 2001 talousarvio 9 500 000 9886: desta aiheutuneiden tapaturmavakuutuslain 2000 talousarvio 9 500 000 9887: mukaisten korvausten maksamiseen. 1999 tilinpäätös 6 300 000 9888: 9889: 2001 talousarvio 350 000 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 9890: 2000 talousarvio 350 000 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9891: 1999 tilinpäätös 331 468 100 000 mk. 9892: Määrärahaa saa käyttää suomalaisista rau- 9893: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tu- hanturvajoukoista aiheutuvien menojen lasku- 9894: keminen tuksessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpi- 9895: Momentille myönnetään 9 500 000 mk. dossa syntyviin kurssieroihin. 9896: Määrärahaa saa käyttää maanpuolustusjär- 9897: jestöjen toiminnan tukemiseen. 2001 talousarvio 100 000 9898: Se l v i t y s osa : Määrärahaa käytetään 2000 talousarvio 100 000 9899: puolustushallinnon ulkopuoliseen vapaaehtoi- 1999 tilinpäätös 206 9900: 154 9901: 9902: 9903: 9904: 9905: Pääluokka 28 9906: VAL TIOVARAINMINISTERI ÖN HALLINNONALA 9907: 9908: 9909: Selvitysosa: 9910: Toimintaympäristö 9911: Talouskehityksen arvioidaan jatkuvan vahvana v. 2001 ja edellytykset hyvään kehitykseen ovat 9912: olemassa myös tämän jälkeen. Kotimaiset riskitekijät liittyvät lyhyellä tähtäimellä lähinnä yli- 9913: kuumenemiseen ja tuotantokapeikkoihin. Pidemmällä tähtäimellä tarvitaan aktiivista rakennepo- 9914: litiikkaa varmistamaan se, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä kansainvälistyvässä toimintaym- 9915: päristössä. 9916: Talous- ja rahaliiton kolmas vaihe alkoi vuoden 1999 alussa. Suomen liittymisellä yhdessä 10 9917: muun jäsenvaltion kanssa euroalueeseen on valtionhallinnon kannalta pitkälle tulevaisuuteen 9918: ulottuvia vaikutuksia. Yhteisestä valuutasta tulee vuoden 2002 alusta lukien käteisvaluutta, mikä 9919: koskettaa tuolloin jokaista kansalaista sekä kaikkia hallinnon virastoja ja laitoksia. Tähän valmis- 9920: tautuminen edellyttää erityisesti kansalaisille suunnattua informaatiota vuoden 2001 aikana. 9921: Valtiontalouden ohella myös kuntien ja sosiaaliturvarahastojen talous kuuluu julkiseen talou- 9922: teen, jonka alijäämästä jäsenvaltio on vastuussa. Siksi talous- ja rahaliitossa valtion, kuntien ja 9923: sosiaaliturvarahastojen talouden hoidon ja päätöksenteon tulee olla tulevaisuudessa entistä sau- 9924: mattomammin yhteensovitettua. Finanssipolitiikka on edelleen kansallinen vastuualue, mutta yh- 9925: teisen rahapolitiikan onnistumiseksi EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava yhteisesti sovittuja fi- 9926: nanssipolitiikan periaatteita, joista keskeisin liittyy julkisen talouden riittävään tasapainoon. 9927: Euroopan rahaliiton synty syventää integraatiokehitystä ja lisää verotuksen harmonisointipai- 9928: neita. Verotuksen suurimmat kansalliset haasteet liittyvät ansiotulojen verotuksen keventämislin- 9929: jan jatkamiseen ja veropohjien tiiviyden varmistamiseen. 9930: Suomen rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin, lainsäädännön ja volyymien nopea kehitys jat- 9931: kuu yhteisen rahan käyttöönoton myötä, kun rahoitusmarkkinat yhdenmukaistuvat Kehitys hei- 9932: jastuu suoraan euroalueen pörssien, arvopaperien selvityskeskusten, pankkien ja sijoituspalveluja 9933: tarjoavien yritysten kilpailuolosuhteisiin ja markkinoiden rakenteisiin. Viranomaisvalvonnan ta- 9934: voitteena on ylläpitää rahoitusjärjestelmää kohtaan tunnettua yleistä luotettavuutta. 9935: Valtionhallinnon ikääntyvän henkilöstön voimavarojen hyödyntäminen on yksi valtion henki- 9936: löstöpolitiikan lähivuosien merkittäviä haasteita. Samaan aikaan valtiotyönantaja on tilanteessa, 9937: jossa se joutuu kilpailemaan ehkä enemmän kuin koskaan osaavasta työvoimasta. 9938: Keskushallinnon toimintatapojen uudistaminen ja strategisen osaamisen vahvistaminen, hallin- 9939: non ja palveluiden arviointi sekä sähköinen asiointi ja sähköiset hallinnon palvelut ovat keskeisiä 9940: hyvän ja tehokkaasti toimivan julkisen hallinnon pilareita. 9941: 28. 155 9942: 9943: Alustavat tulostavoitteet 9944: Valtiovarainministeriön ja sen hallinnonalan toiminta tukee niitä päämääriä ja tavoitteita, jotka 9945: on esitetty talousarvion yleisperusteluissa. Valtiovarainhallinnon alustavat tehtäväaluekohtaiset 9946: tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat seuraavat: 9947: Tasapainoinen ja kestävä kasvu 9948: Talouspolitiikan päätavoite on työllisyyden parantaminen, mikä edellyttää vakaan talouskas- 9949: vun turvaamista. Hallitusohjelman tavoitteena on, että uudet työpaikat lisääntyvät ripeästi ja työs- 9950: sä olevien osuus työikäisestä väestöstä lähestyy Suomessa EU:n työllisyyssuuntaviivoissa tavoit- 9951: teeksi asetettua 70 prosenttia. Inflaation nopeutumisen torjuminen ja työmarkkinoiden kehittämi- 9952: nen rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi liittyvät elimellisesti tasapainoiseen kasvuun. 9953: Tasapainoisen kasvun yksi edellytys on taloudellinen liikkumavarajulkisessa taloudessa. Edus- 9954: kunnalle maaliskuussa 2000 antamassaan määrärahakehyksiä koskevassa tiedonannossa todetaan 9955: hallituksen kannanottona, että valtiontalouden rahoitusylijäämän taso, joka vastaa vajaata 1Yz 9956: prosenttia BKT:sta, on minimitavoite hallitusohjelman mukaisten veronalennusten toteuttami- 9957: seksi. Tähän liittyvänä vaalikauden ajan tavoitteena on pitää ennallaan valtion menojen vuoden 9958: 1999 varsinaisen talousarvion reaalinen taso. Valtionvelan osalta tavoitteena on alentaa velan 9959: määrää alle 50 %:n BKT:sta, mikä toteutunee jo vuonna 2001. Valmistellaan talouspolitiikkaa, 9960: jolla parannetaan kansantalouden voimavarojen käyttöä ja lisätään talouden sopeutumiskykyä 9961: vakaus- ja kasvusopimuksen edellyttämällä tavalla ja varmistetaan pitkän aikavälin tasapainoi- 9962: nen kasvumahdollisuus. 9963: Rahoitusmarkkinapolitiikkaa valmistellaan rahoitusmarkkinoiden vakauden, tehokkuuden ja 9964: toimivuuden sekä rahoituspalvelujen monipuolisuuden ja turvallisuuden turvaamiseksi. 9965: Valtiontalouden ohjaus ja tarkastus 9966: Valtion eläkerahastoa perustettaessa tavoitteeksi asetettiin, että valtion eläkkeiden rahastoinnin 9967: aste saavuttaisi TEL- järjestelmälle asetetun tavoitteen vuonna 2010. Osana tulevaisuuden me- 9968: noihin varautumista hallitus käyttää Valtioneuvoston 26.5.2000 tekemän periaatepäätöksen mu- 9969: kaisesti osan omaisuuden myyntituloista eläkerahaston kartuttamiseen pienentämällä eläkerahas- 9970: tosta valtion talousarvioon tehtäviä siirtoja. 9971: Valtion rahoituksen hallintaa - kassan hallinta ja velan hoito - kehitetään tuottoisan sijoitus- 9972: toiminnan ja mahdollisimman kustannustehokkaan varainhankinnan saavuttamiseksi. Valtion ra- 9973: hoitustarpeen tyydyttämisestä huolehditaan kustannustehokkaasti hyväksytyillä lainanoton ja ve- 9974: lanhoidon riskitasoilla siten, että maksuvalmius on sovitulla tasolla. Valtion maksuliikkeen jär- 9975: jestämisen osalta tavoitteena on asianmukaisesti kilpailutettu ja turvallisesti hoidettu 9976: konsernitilijärjestelmä. 9977: Toimitaan aktiivisesti sen edistämiseksi, että uudistettua tilinpäätösinformaatiota hyödynne- 9978: tään valtionhallinnossa sekä hallituksen kehys- ja budjettivalmistelussa että eduskunnan budjet- 9979: tikäsittelyssä. Tuloksellisuuden raportointia ja johtamista palvelevan laskentatoimen kehittämis- 9980: hanketta jatketaan valtionhallinnossa hallinnonalakohtaisesti. 9981: Valtion hankintatoimen yleisohjausta tehostetaan ja se kytketään osaksi valtion resurssiohjaus- 9982: ta. Valtiovarainministeriö käynnistää valtion hankintatoimen yleisen strategian ja siihen liittyvien 9983: toimintapolitiikkojen laatimisen sekä hankintatoimen toimintatapojen ja menetelmien kehittämi- 9984: sen. 9985: Valtiontalouden tarkastusvirasto siirtyy 1.1.2001 eduskunnan yhteyteen. Hallituksen käyttöön 9986: tarvittavan arviointi- ja tarkastusosaamisen sisältö ja käytännöt selvitetään osana keskushallinnon 9987: uudistamishanketta. 9988: 156 28. 9989: 9990: V erotuksen toimeenpano 9991: Painopistealueina ovat veronmaksaja-asiakkaiden asiointitarpeiden vähentäminen ja asioinnin 9992: helpottaminen, harmaan talouden torjunta, verotuspäätösten oikeellisuus ja yhdenmukaisuus sekä 9993: kansainvälistymisen toiminnalle aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen. Vuonna 2001 tehtävässä 9994: asiakastyytyväisyystutkimuksessa tavoitteena on, että verohallinnon yritysasiakkailta saama 9995: yleisarvosana on vähintään 7,6 ja henkilöasiakkailta saama yleisarvosana on vähintään 7, 7. Edel- 9996: lisen kerran vuonna 1998 toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa yritysasiakkaiden anta- 9997: ma yleisarvosana oli 7,3 ja henkilöasiakkaiden 7,7. 9998: Verovalvonnassa toiminnan painopistealueena on verojen kertymän lisääminen. Ennakkope- 9999: rinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuudessa tavoitteena on, että kokonaispoikkeama voi olla 10000: enintään 11 prosenttia maksuunpannuista veroista ja maksuista. 10001: Harmaan talouden torjunnassa otetaan huomioon valtioneuvoston 22.10.1998 tekemä periaate- 10002: päätös hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi 10003: sekä valtioneuvoston periaatepäätös 16.3.2000 harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan liit- 10004: tyvän viranomaisyhteistyön kehittämisestä. 10005: Tullitoimi ja sisämarkkinoiden toimivuus 10006: Tavoitteena on sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen ja erityisesti yhteisön maksamien 10007: tukien väärinkäytön, valmisteveropetosten sekä laittoman tuonnin ja viennin torjuminen. Asia- 10008: kaspalvelua sekä tietojen oikeellisuutta ja tullivarmuutta on pyrittävä edelleen parantamaan. Ta- 10009: voitteena on myös ulko- ja sisäkaupan tilastojen ja muiden tietojen luotettava ja nopea tuottami- 10010: nen. Tullivalvonnan painopiste on edelleen maamme etelä- ja itärajan ylittävässä liikenteessä. 10011: Tuloksellinen julkinen hallinto 10012: Valtion keskushallinnon kehittämistä ja uudistusten toimeenpanoa jatketaan hallituksen ilta- 10013: koulussa 24.5.2000 tehdyn kannanoton pohjalta. Julkisten palvelujen kilpailukykyä sekä virasto- 10014: jen ja laitosten palvelukykyä parannetaan laajentamalla laadun ja tulosten arviointivälineiden 10015: käyttöä hallinnossa. Valtion tietohallinnon palvelukyvyn ja yhteentoimivuuden parantamiseksi 10016: jatketaan tietoyhteiskunnan edellyttämän infrastruktuurin kehittämistä ja tietoverkkoihin perus- 10017: tuvien palvelujen tukemista. 10018: Valtiotyönantajan kilpailukyvyn parantaminen on keskeinen valtion henkilöstöpolitiikan pai- 10019: nopiste. Vuosina 1998-1999 tehtyyn ulkoiseen palkkasuhdeselvitykseen (nk. Valpas) perustu- 10020: vat toimenpiteet toteutetaan erikseen sovittavien suuntaviivojen ja aikataulujen mukaisesti. Palk- 10021: kausjärjestelmien uudistamisessa on tavoitteena, että uudet järjestelmät kattavat valtion koko 10022: henkilöstön vuoden 2002 kuluessa. Valtion henkilöstön mitoittaminen uudistetaan siten, että uu- 10023: distusta voidaan soveltaa vuoden 2002 kehys- ja talousarviovalmisteluissa. 10024: Tilastotoimi ja talouden tutkimus 10025: Aihealueesta riippumatta tilastotiedon kysyntää on niin rakenteiden muuttumista kuvaavilla in- 10026: dikaattoritiedoilla, nopeilla suhdannetiedoilla, kehityssuuntia kuvaavilla indikaattoritiedoilla 10027: kuin näiden erilaisin yhdistelyin tehdyillä erityisselvityksillä. Useat EU :n ja erityisesti talous- ja 10028: rahaliiton tietotarpeista ja velvotteista johtuvat hankkeet jatkuvat edelleen vuoden 2001 aikana. 10029: Tilastotietojen ja palvelujen saatavuutta parannetaan kehittämällä itsepalvelua sekä maksuttornia 10030: ja maksullisia verkkopalveluja. Tavoitteena on, että maksuton palvelu kattaa 2001-2004 aikana 10031: kaikki keskeiset yleisen yhteiskuntatilaston taulukot. 10032: EMU-jäsenyyden myötä julkistalouden rakenteellisten kysymysten merkitys kansallisen ta- 10033: louspolitiikan osana korostuu. Tutkimusta suunnataan finanssipolitiikan vaikuttavuuden ja julki- 10034: sen talouden tasapainoon vaikuttavien tekijöiden analyysiin. Erityistä huomiota kiinnitetään pit- 10035: källä aikavälillä odotettavissa oleviin rakenteellisiin muutoksiin kuten väestön ikääntymiseen. 10036: Julkisten palvelujen kysyntää sekä palvelusektorien toimivuutta ja tehokkuutta koskevaa tutki- 10037: 28. 157 10038: 10039: mustyötä jatketaan. Aluekehitystä koskevassa tutkimuksessa korostetaan valtion ja kuntien suh- 10040: teita sekä valtionosuusjärjestelmän uudistusten arviointia. 10041: Työllisyysasteen nostaminen korostaa työmarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan liittyvää 10042: tutkimusta. Tutkimusta suunnataan työpaikkojen muutoksiin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen 10043: sekä erityisesti ikääntyneen työvoiman kysyntään ja tarjontaan. Rakenteellisen työttömyyden 10044: alentamiseksi tutkitaan verorakenteen työllisyysvaikutuksia ja tulonsiirtojärjestelmän kannustin- 10045: vaikutuksia sekä seurataan pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman kehitystä ja syrjäytymis- 10046: riskiä. Tulonjakotutkimuksessa selvitetään työmarkkina-aseman ja tuloerojen yhteyttä sekä tulo- 10047: erojen pysyvyyttä. Osaamisen merkityksen korostuessa tutkimusta suunnataan koulutuksen tuot- 10048: tavuusvaikutusten arviointiin. 10049: V altiovarainhallinnon toimialaan kuuluvan omaisuuden hallinta 10050: Ministeriön ohjausvastuulla olevat yhtiöt harjoittavat pankkitoimintaa, teollisuutta, sijoitustoi- 10051: mintaaja palvelutuotantoa. Valtion omaisuuden tuoton osalta tavoitteena on vähintään ao. toimi- 10052: alan keskimääräinen tuotto valtion yhtiöihin ja liikelaitoksiin sijoittamalle pääomalle. Valtiova- 10053: rainministeriö toteuttaa omistajaohjausta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Valtion omai- 10054: suuden myynnistä päätetään tapauskohtaisesti eduskunnan myöntämin valtuuksin. 10055: Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna 2001 siten, että vankeinhoi- 10056: tolaitoksen kiinteistöt ja niihin välittömästi liittyvät vankityötoimintaan tarvittavat pelto- ja met- 10057: säalueet sekä vankilakokonaisuuteen välittömästi liittyvät asunnot siirretään Valtion kiinteistölai- 10058: toksen hallintaan. Siirrettävän omaisuuden arvo on noin 1 300 milj. mk. 10059: Hallinnonalan ohjaus ja yhteistyö 10060: Valtiovarainministeriön hallinnonalan tulosohjausta kehitetään edelleen yhteistyössä ministe- 10061: riön, virastojen ja liikelaitosten kesken. Tavoitteena on luoda ohjausmalli, joka mahdollistaa 10062: joustavan ja tilannekohtaiset tarpeet ja painotukset huomioivan tavoiteasetannan ja seurannan. 10063: Ohjausmalliin sisältyy keskeisenä tulokset asiakkaan ja yhteiskunnan näkökulmasta, mutta myös 10064: keskeiset tuloksellisuuden mahdollistavat tekijät kuten osaaminen ja henkilöstö. Osana valtiova- 10065: rainministeriön tulosohjausmallia luodaan hallinnonalan arviointiohjelma. 10066: 158 28.01 10067: 10068: 10069: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 10070: V. 1999 v.2000 v.2001 10071: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001 10072: 1 OOOmk 1 000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk % 10073: 10074: 10075: 01. Valtiovarainministeriö 1 331 000 134 000 141 890 7 890 6 10076: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskes- 10077: kus 17 900 18 400 18 870 470 3 10078: 05. Valtiokonttori 197 850 221 950 218 960 -2990 -1 10079: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja kor- 10080: vaukset 14 045 202 14673 650 15 343 300 669 650 5 10081: 18. Verohallinto 1 650 000 1 680 000 1 792 290 112 290 7 10082: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maa- 10083: kunnalle 1 109 023 935 500 995 000 59500 6 10084: 40. Tullilaitos 543 000 556 185 599 280 43 095 8 10085: 52. Tilastokeskus 205 800 202 000 204 440 2440 1 10086: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät 10087: henkilöstöhallinnon tukitoimenpi- 10088: teet 189 779 55 900 67 400 11 500 21 10089: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamatto- 10090: matmenot 3 987 482 3 752 988 4 158 100 405 112 11 10091: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoitus- 10092: laitoksille 48 680 445 345 443 900 - 1 445 -0 10093: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 15 593 19 640 20200 560 3 10094: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan 10095: unionille 6 468 914 6 915 000 7 192 000 277 000 4 10096: 99. Muut valtiovarainministeriön hal- 10097: linnonalan menot 48 546 25 300 25 300 10098: Yhteensä 29858 768 29635 858 31220 930 1585 072 5 10099: 10100: Henkilöstön kokonaismäärä 10 193 10720 10 660 10101: 10102: 10103: 10104: 01. Valtiovarainministeriö 10105: 10106: Se l v i t y s osa : Valtiovarainministeriö vastaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti valtioneu- 10107: voston osana, voimavarojen yhteensovittajana ja hallinnonalansa ohjaajana tasapainoisen ja kes- 10108: tävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta ja tuloksellisesta julkisesta hal- 10109: linnosta sekä näiden edellyttämästä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. 10110: Ministeriö korostaa toiminnassaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdol- 10111: lisuuksien turvaamista. 10112: Valtiovarainministeriö on määrittänyt toiminnan kannalta vuoteen 2002 ulottuvat kriittiset me- 10113: nestystekijät, joihin perustuen asetetaan vuosittaiset tulostavoitteet Ministeriön toimintastrategi- 10114: assa korostuu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta kriittisinä menestystekijöinä toiminta, 10115: joka edistää kasvua ja vakautta, taloudellista liikkumavaraa, verotuksen keventämistä ja julkisen 10116: toiminnan kilpailu- ja palvelukykyä. 10117: 28.01 159 10118: 10119: Ministeriön alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 10120: Kasvu ja vakaus 10121: -Jatketaan vakaan kehityksen ja johdonmukaisen rakennemuutoksen talouspolitiikkaa. 10122: - Tavoitteena on finanssipolitiikan mitoittaminen kilpailukykyisen kustannustason turvaami- 10123: seksi. 10124: Taloudellinen liikkumavara 10125: -Tavoitteena on, että valtion rahoitusylijäämä on ainakin 11h prosenttia vuonna 2001 (suh- 10126: teessa BKT:een). 10127: -Tavoitteena on alentaa valtion velan määrä alle 50% BKT:sta ilman velan lyhentämiseen 10128: käytettäviä uusia yksityistämistuloja. 10129: -Tavoitteena on, että 2002 talousarvioesitys valmistellaan hallitusohjelman menolinjausten 10130: ja hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti. 10131: V erotuksen keventäminen 10132: -Jatketaan työn verotuksen keventämisen valmistelua. 10133: -Tehostetaan viranomaisten välistä yhteistyötä harmaan talouden torjunnassa. 10134: - Euroopan unionin tasolla tavoitteena on edistää haitallisen verokilpailun rajoittamiseen täh- 10135: tääviä toimenpiteitä. 10136: Julkisen toiminnan kilpailu- ja palvelukyky 10137: - Tavoitteena on valtion keskushallinnon uudistamistoimenpiteiden toteuttaminen. 10138: - Tavoitteena on vahvistaa valtiotyönantajan kilpailukykyä huomioimaila valtion työnantaja- 10139: aseman erityispiirteet. 10140: - Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi jatketaan ja ke- 10141: hitetään toimenpiteitä. 10142: - Tavoitteena on henkilöstötilinpäätösten laaja-alainen käyttöönotto. 10143: Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiselle luovat edellytyksiä ministeriön ydinprosessit ja 10144: rakenteet, resurssien hallinta ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky. Prosessien ja rakenteiden 10145: osalta keskeisiä ovat kehys- ja budjettiprosessi, ECOFIN- ja budjettineuvosto -prosessi, talous- 10146: politiikan valmisteluprosessi, kuntatalouden analysointi sekä hallinnonalan omistaja- ja tulosoh- 10147: jaus. Resurssien hallinnan osalta keskeistä on resurssien ja tavoitteiden keskinäinen yhteensovit- 10148: taminen. Henkilöstön uudistumisen tukemiseksi ja kannustavuuden lisäämiseksi ministeriössä 10149: siirrytään uuteen palkkausjärjestelmään vuoden 2001 alusta lukien. 10150: Edellä esitetyt valtiovarainministeriön tulostavoitteet ovat alustavia ja ne tukevat talousarvio- 10151: esityksen yleisperusteluissa ja pääluokkaperustelujen selvitysosassa esitettyjen hallinnonalakoh- 10152: taisten tavoitteiden saavuttamista. Alustavat tulostavoitteet täsmennetään vuoden 2001 hallin- 10153: nonalan tulostavoiteasiakirjassa, kun eduskunta on hyväksynyt vuoden 2001 talousarvion. 10154: 10155: Voimavarojen menopohjainen kohdentuminen toiminta-ajatuksessa 10156: esitettyjen vastuiden mukaisesti (arvio): 10157: 1 000 mk 1) % 10158: 10159: Tasapainoisen ja kestävän kasvun talous- 10160: politiikka 50000 36 10161: Valtiontalouden hyvä hoito 50000 36 10162: Tuloksellinen julkinen hallinto 38 890 28 10163: Yhteensä 138 890 100 10164: l) Ministeriön yhteiset, johto ja hallintoyksikkö on sisällytetty taulukossa oleviin lukuihin 10165: 160 28.03 10166: 10167: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2001 talousarvio 138 890 000 10168: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2000 talousarvio 134000 000 10169: 138 890 000 mk. 2000 lisätalousarvio 1 256 000 10170: Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomi- 1999 tilinpäätös 131 000 000 10171: oon EU:lta saatavat tulot. 10172: Määrärahaa saa käyttää myös EMU-tiedo- 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomää- 10173: tuksesta aiheutuviin menoihin. räraha 2 v) 10174: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 10175: sa on otettu huomioon 12 000 000 mk EMU- Määrärahaa saa käyttää osake- ja muista 10176: tiedotuksesta aiheutuvina menoina, joista omaisuusjärjestelyistä ja omaisuuden hallin- 10177: EU:n maksuosuus on 6 000 000 mk. Määrära- noinnista aiheutuvien sekä valtionyhtiöiden 10178: han mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomi- yksityistämiseen liittyvien menojen maksami- 10179: oon 1 529 000 mk palkkaseurantaselvityksen seen. 10180: mukaisiin palkantarkistuksiin. Se l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön 10181: hallinnonalan yhtiöitä, valtion kiinteistövaral- 10182: Menojen ja tulojen erittely: mk lisuutta ja muuta valtion omaisuutta koskevat 10183: mahdolliset järjestelyt edellyttävät määrärahaa 10184: Bruttomenot 144 890 000 järjestelyistä ja niihin liittyvistä hallinnointi- ja 10185: EU-tulot 6 000 000 hoitotoimenpiteistä johtovien menojen maksa- 10186: Nettomenot 138 890 000 miseen. 10187: 2001 talousarvio 3 000 000 10188: 2000 lisätalousarvio 5 000 000 10189: 10190: 10191: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 10192: 10193: Se l v i t y s osa : Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen 10194: tutkimuksen yksikkö (L 27/1990), joka tuottaa talouspolitiikan päätöksentekoa palvelevaa tutki- 10195: mustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin 10196: vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien 10197: toimintaan. 10198: Valtiovarainministeriö on asettanut tutkimuskeskukselle alustavasti vuotta 2001 koskien seu- 10199: raavat tulostavoitteet 10200: Työllisyysasteen nostaminen korostaa työmarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan liittyvää 10201: tutkimusta. Tutkimusta suunnataan työpaikkojen muutoksiin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen 10202: sekä erityisesti ikääntyneen työvoiman kysyntään ja tarjontaan. Rakenteellisen työttömyyden 10203: alentamiseksi tutkitaan verorakenteen työllisyysvaikutuksia ja tulonsiirtojärjestelmän kannustin- 10204: vaikutuksia sekä seurataan pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman kehitystä ja syrjäytymis- 10205: riskiä. Tulonjakotutkimuksessa selvitetään työmarkkina-aseman ja tuloerojen yhteyttä sekä tulo- 10206: erojen pysyvyyttä. Osaamisen merkityksen korostuessa tutkimusta suunnataan koulutuksen tuot- 10207: tavuusvaikutusten arviointiin. 10208: EMU-jäsenyyden myötä julkistalouden rakenteellisten kysymysten merkitys kansallisen ta- 10209: louspolitiikan osana korostuu. Tutkimusta suunnataan finanssipolitiikan vaikuttavuuden ja julki- 10210: sen talouden tasapainoon vaikuttavien tekijöiden analyysiin. Erityistä huomiota kiinnitetään pit- 10211: källä aikavälillä odotettavissa oleviin rakenteellisiin muutoksiin kuten väestön ikääntymiseen. 10212: Tutkitaan kansainvälisen verokilpailun ja pääomaverotuksen vaikutuksia yritysten sijoittumiseen 10213: 28.03 161 10214: 10215: ja investointeihin samoin kuin valtion maksamien elinkeinotukien vaikuttavuutta. Suomen suh- 10216: teellisia kilpailuetuja arvioidaan rakenneraportissa. EU:n laajenemisen vaikutuksia tutkitaan sekä 10217: kauppavirtojen että tuotannontekijöiden liikkeiden näkökulmista. 10218: Selvitetään infrastruktuurien kehittämistarpeita edullisen alue- ja tuotantorakenteen saavutta- 10219: miseksi sekä Suomen että Euroopan mittak<dlVassa. Tutkitaan energian tuotannon ja kulutuksen 10220: sekä liikenteen ympäristövaikutuksia ja niiden sisäistämistä päätöksentekoprosesseissa. Jatke- 10221: taan globaalin ilmastomuutoksen rajoittamisen taloudellisten vaikutusten tutkimista. Määritetään 10222: infrastruktuurien vaihtoehtoisia tuottamistapoja, julkisen ja yksityisen sektorin optimaalista työn- 10223: jakoa sekä hinnoitteluun ja rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Erityisesti selvitetään hinnoittelun 10224: mahdollisuuksia liikenneinfrastruktuurien käytön tehostamisessa. Selvitetään markkinoiden toi- 10225: minnan tiellä olevia esteitä sekä mahdollisuuksia näiden purkamiseksi. Kehitetään julkisen sek- 10226: torin ohjausta ja päätöksentekoa tukevia malleja ja järjestelmiä yhteistyössä näiden käyttäjien 10227: kanssa. 10228: Julkisten palvelujen kysyntää sekä palvelusektorien toimivuutta ja tehokkuutta koskevaa tutki- 10229: mustyötä jatketaan. Erityisesti huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemien palvelui- 10230: den arviointiin ja niiden vaatimaan rahoitukseen. Palvelusektorien tutkimuksessa kartoitetaan yk- 10231: sityisen ja julkisen sekä ns. kolmannen sektorin roolia palvelutuotannossa. Aluekehitystä koske- 10232: vassa tutkimuksessa korostetaan valtion ja kuntien suhteita sekä valtionosuusjärjestelmän 10233: uudistusten arviointia. Jatketaan alue-erojen ja erityisesti alueiden välisten ja sisäisten tulo- ja ku- 10234: lutuserojen tutkimusta. 10235: Bruttomenojen kohdentuminen vuonna 2001: 10236: 1 000 mk % 10237: 10238: Verotus, sosiaaliturva ja työmarkkinat 5 380 25 10239: Julkinen talous, yritykset ja integraatio 5 595 26 10240: Infrastruktuurit, ympäristö ja taloudellinen toimin- 10241: ta 5 810 27 10242: Julkiset palvelut, alue- ja kuntatalous sekä asunto- 10243: markkinat 4 735 22 10244: Yhteensä 21 520 100 10245: 10246: 10247: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko 10248: 1999 2000 2001 10249: toteutuma ennakoitu esitys 10250: 10251: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 843 700 800 10252: Maksullisen toiminnan erilliskustan- 10253: nukset (tmk) 522 472 539 10254: Käyttöjäämä (tmk) 321 228 261 10255: - % tuotoista 38,1 32,6 32,6 10256: Maksullisen toiminnan osuus yhteis- 10257: kustannuksista (tmk) 252 228 260 10258: Kokonaiskustannukset yhteensä 10259: (tmk) 775 700 800 10260: Tilikauden ylijäämä (+)/alijäämä (-) 68 10261: - % tuotoista 8,1 10262: 162 28.05 10263: 10264: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 2 300 000 10265: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Maksullisen toiminnan tulot 800 000 10266: 18 870 000 mk. Yhteistoiminnan tulot 500 000 10267: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- ED-projektien tulot 1 000 000 10268: sa on otettu lisäyksenä huomioon 247 000 mk Nettomenot 19 220 000 10269: Edelliseltä vuodelta siirtyvä määrära- 10270: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 10271: ha -350 000 10272: tarkistuksiin. Määrärahan tarve 18 870 000 10273: 10274: 2001 talousarvio 18 870 000 10275: Menojen ja tulojen erittely: mk 10276: 2000 talousarvio 18 400 000 10277: Bruttomenot 21 520 000 2000 lisätalousarvio 170 000 10278: Maksullisen toiminnan erillismenot 800 000 1999 tilinpäätös 17 900 000 10279: Yhteistoiminnan erillismenot 500 000 10280: EU -projektien erillismenot 1 000 000 10281: Muut toimintamenot 19 220 000 10282: 10283: 10284: 10285: 10286: 05. Valtiokonttori 10287: 10288: Se 1v i t y s osa : Valtiokonttori on tulosjohdettu monialainen palveluvirasto, joka hoitaa val- 10289: tion sisäistä talous- ja finanssihallintoa, eläke- ja vahinkoturvaa sekä sotilasvamma-ja veteraani- 10290: asioita. Tähän tehtäväkokonaisuuteen liittyen: 10291: Rahoitustoimialalla 10292: Valtiokonttori tarjoaa finanssivarallisuuden hallintaan kilpailukykyisesti sellaisia palveluita, 10293: joita valtioyhteisö ja sen yksiköt tarvitsevat sekä huolehtii asiakassuhteistaan ja kehittää tuottei- 10294: taan asiakas- ja markkinalähtöisesti. 10295: - Toimeksiantaja-asiakkaiden, loppuasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyydelle 10296: asetetaan vuosittain tavoitteet sekä mitataan ja raportoidaan tavoitteiden toteutuminen. 10297: - Uusi antolainausjärjestelmä kehittämällä, vuosien 2000-2001 aikana, pyritään siihen, että 10298: lainojen hoidon yksikkökustannukset laskevat pidemmällä aikavälillä, hallintopalveluiden luo- 10299: tettavuus lisääntyy sekä laatukuva paranee. 10300: V aitiokonttori huolehtii valtion rahoitustarpeen tyydyttämisestä kustannustehokkaasti hyväk- 10301: sytyillä lainanoton ja velanhoidon riskitasolla siten, että maksuvalmius on sovitulla tasolla. 10302: - Tavoitteena on pitkän tähtäimen kustannusten minimointi pitäen riskit hyväksyttävällä ta- 10303: solla. Riskin suhteen tarkastellaan keskeisesti korkoriskiä, jälleenrahoitusriskiä, valuuttakurssi- 10304: riskiä sekä luottoriskiä. Lainanotolla tuetaan likvidien lainojen muodostumista likviditeetin tuke- 10305: miseksi sekä suurten lainakantojen jälleenrahoitusriskin hallitsemiseksi varaudutaan toteutta- 10306: maan konvertointeja ja takaisinostoja konversiosuunnitelman mukaisesti. 10307: - Kehitetään valtion rahoituserien kirjanpito- ja tilinpäätösmenettelyjä sellaisiksi, että mah- 10308: dollisimman paljolti liikekirjanpidon tuottamin tiedoin voidaan velkakantaa, velan korkoja sekä 10309: velkasalkun riskejä ohjataja seurata halutuilla tavoilla sekä toteutetaan niiden vaatimat muutok- 10310: set tietojärjestelmiin. Raportoinoin jatkokehitystyössä kiinnitetään huomiota mm. lainanoton ja 10311: velanhoidollisten toimenpiteiden perusteluiden dokumentointiin. 10312: Vakuutustoimialalla 10313: Valtiokonttori huolehtii siitä, että valtiontalouden piiriin kuuluvat omaisuuteen ja henkilöstöön 10314: kohdistuvat vastuut ja riskit tulevat hoidetuksi korkealla laatutasolla valtiolle edullisella tavalla 10315: 28.05 163 10316: 10317: ja niin, että siitä aiheutuvat kustannukset kohdi~tuvat johdonmukaisesti aiheuttamisperiaatetta 10318: noudattaen asianomaisten yksiköiden kustanni.lksiksi. 10319: - Toimintaa ohjataan yhä työnantajavastuisempaan suuntaan niin, että työnantajat mieltävät 10320: henkilöstöriskien vähentämisen olevan oleellinen osa menestyksellistä ja laadukasta toimintaa. 10321: - Euron käyttöönoton edellyttämät muutokset toteutetaan kaikkiin tietojärjestelmiin vuoden 10322: 2001loppuun mennessä. Tavoitteena on samalla uudistaa tietojärjestelmien tekniset ratkaisut ny- 10323: kyaikaisia ratkaisuja vastaaviksi. 10324: -Yhteistyössä muun hallinnon kanssa kehitetään toimintoja siihen suuntaan, että kansalaisen 10325: sähköinen asioiminen Vaitiokonttorin vakuutustoimialalla on mahdollista viimeistään vuonna 10326: 2004. 10327: Valtiokonttori jatkaa sellaisen toimintamallin valmistelua, jossa viimeistään vuonna 2005 val- 10328: tion eläkevastuiden rahastointi sekä etuuksien ja vakuutusmaksujen määräytyminen tapahtuvat 10329: vastaavin perustein kuin yksityisissä eläkevakuutusjärjestelmissä ja jossa etuudet maksetaan ra- 10330: hastosta, mistä ne myös kustannetaan siltä osin kuin rahastolle on niistä syntynyt vastuuta sekä 10331: selvitetään vastaavan toimintamallin käyttöönoton mahdollisuuksia tapaturma- ja vahinkovastui- 10332: den osalta. 10333: - Selvitetään mahdollisuudet sisällyttää kaikki valtion eläketurvan hoidosta aiheutuvat kus- 10334: tannukset osaksi eläkemaksua siten, että eläketurvan hoito voisi muuttua maksulliseksi työnanta- 10335: jille vuoden 2002 alusta. 10336: Valtiokonttori huolehtii sotainvalidien, heidän omaistensa, rintamaveteraanien sekä muiden so- 10337: taan osallistuneiden korvauksia, hoitoa ja kuntoutusta koskevista asioista asiakkaiden muuttuvien 10338: tarpeiden mukaisesti ja edistää veteraaniväestön itsenäistä selviytymistä tukevien palvelujen jär- 10339: jestämistä yhteistyössä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä tarjoaa näissä teh- 10340: tävissä kertyvän asiantuntemuksensa tulevaisuuden vanhustenhuollon kehittämiseen. 10341: - Asiakaspalvelua kehitetään ottamaan entistä paremmin huomioon asiakkaan ikääntyminen 10342: ja jäljellä olevien voimavarojen säilyttäminen. Palvelut tuotetaan yhteiskunnan kannalta tarkoi- 10343: tuksenmukaisella palvelurakenteella, saumattomalla palveluketjulla ja taloudellisesti. Päätösten 10344: ulkoasua ja ymmärrettävyyttä selkiytetään. 10345: Hallinnon ohjaus -toimia/alla 10346: Valtiokonttori huolehtii siitä, että valtioyhteisöllä on käytettävissään menetelmät, jotka ovat 10347: edellytyksenä hallinnon eri tasoilla tapahtuvan tulosohjauksen kehittämiseksi sellaiseksi, että hal- 10348: linnon raportointi, valvonta, tarkastus ja arviointi muodostavat kullakin tasolla toimivan johdon 10349: vastuuta korostavan aukottoman ketjun virastoista ja laitoksista ministeriöiden ja valtioneuvoston 10350: kautta eduskuntaan. Valtiokonttori huolehtii koko valtiota koskevan yhdistelmätiedon tuottami- 10351: sesta. 10352: - Tuloksellisuuden raportointia ja johtamista palvelevan laskentatoimen kehittämishanketta 10353: jatketaan valtionhallinnossa hallinnonalakohtaisesti pilotoiden. 10354: -Vuonna 2001 tehdään ensimmäinen internet-pohjaisen tuloksellisuus- ja taloustiedon rapor- 10355: tointijärjestelmän laajennettavissa oleva versio. 10356: Toimialoille yhteiset strategiat: 10357: Henkilöstöstrategia 10358: Valtiokonttorilla on muuttuvissa tarpeissaan käytettävissään motivoitunut, määrällisesti ja laa- 10359: dullisesti oikea henkilöstö. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät tukevat tavoitteiden saavuttamis- 10360: ta ja kannustavat tehokkaaseen työsuoritukseen ja yhteistoimintajärjestelmät varmistavat henki- 10361: löstön osallistumisen suunnitteluun ja päätöksenteon valmisteluun. Henkilöstön ammatillisen 10362: osaamisen kehittäminen on systemaattista ja hyödyntäminen tehokasta. Monitaitoisuus ja jousta- 10363: vuus on varmistettu strategian vaatimusten mukaisella ammatillisella ja työyhteisöllisellä osaa- 10364: misella sekä asiakkaiden ja markkinoiden tuntemuksella. 10365: 164 28.05 10366: 10367: Laatustrategia 10368: Palvelut ovat asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti tuotettuja ja asiakasyhteistyö on 10369: jatkuvaa, joustavaa ja aktiivista. Johtamismenettelyt edistävät Valtiokonttorin päämäärien saa- 10370: vuttamista ja varmistavat yhteisten menettelytapojen soveltamisen. Valtiokonttorin yksiköillä ja 10371: ulkopuolisilla sidosryhmillä on käytettävissään oikeaan aikaan ja oikeana tarvitsemansa Valtio- 10372: konttorissa tuotettu informaatio ja toiminnan tuloksellisuus, jota mitataan vaikuttavuuden, tuot- 10373: tavuuden, taloudellisuuden, kustannusvastaavuuden, asiakastyytyväisyyden sekä työtyytyväi- 10374: syyden tunnusluvuilla, on sovittujen tavoitteiden mukaista. 10375: Viestintästrategia 10376: Asiakkaat, henkilöstö ja muut sidosryhmät tuntevat Valtiokonttorin monipuolisena, nykyaikai- 10377: sena ja kehitysmyönteisenä rahoitus- ja vakuutuslaitoksena, asiantuntijaorganisaationa ja työnan- 10378: tajana. 10379: 10380: Valtiokonttorin kokonaiskustannukset (1 000 mk) 10381: 1999 2000 2001 2000/2001 10382: tilinpäätös tulostavoite esitys muutos,% 10383: 10384: Rahoitustoimiala 55 825 65 428 69 336 6 10385: Vakuutustoimiala ilman sotilasvamma- ja 10386: veteraaniasioita 86 201 94 793 101 621 7 10387: Sotilasvamma-ja veteraaniasiat 34744 37 603 35 561 -5 10388: Hallinnon ohjaus -toimiala 16 677 19 164 19 808 3 10389: Muut ulkopuolelle tuotetut loppusuoritteet 1 149 1 595 1 822 14 10390: Yhteensä 194 597 218 583 228 148 4 10391: 10392: Valtion eläkelautakunta käsittelee ensimmäisenä muutoksenhakuasteena Valtiokonttorin elä- 10393: keasioissa antamista päätöksistä tehdyt valitukset. Lautakunnassa on puheenjohtaja ja seitsemän 10394: jäsentä, jotka toimivat tuomarin vastuulla. Suurin osa valituksista koskee työkyvyn arviointia. 10395: Valitusten käsittelyaika pyritään vuonna 2001 pitämään alle kuutena kuukautena. Evankelis-lu- 10396: terilaisen kirkon eläkeasioissa tehdyt valitukset on vuoden 2000 alusta siirtyneet ensimmäisenä 10397: muutoksenhakuasteena valtion eläkelautakunnassa käsiteltäviksi. 10398: 10399: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 10400: Momentille myönnetään 217 960 000 mk. kantarkistuksiin. 10401: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 10402: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 321 000 10403: 10404: Valtiokonttorin alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 10405: 1999 2000 2001 10406: Palvelutavoitteet toteutuma tavoite esitys 10407: 10408: Sotilasvamma- ja veteraaniasiat 10409: Uudet peruskorvaukset kk 3,4 3 3 10410: Elinkoron oikaisut kk 3 3 2,3 10411: Sairausapulisät kk 1,8 2 1,7 10412: Muiden korvausten käsittelyaika kk 0,9 0,7 10413: 28.05 165 10414: 10415: Vahingonkorvaukset 10416: Tapaturmakorvausten käsittelyaika pv 26 25 25 10417: Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä pv 9 15 15 10418: Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 4,9 5 4,5 10419: Muiden korvausten käsittelyaika pv 17,5 19,4 19,4 10420: Liikennevahinkojen käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä pv 14 14 10421: Eläkkeet 10422: Eläkepäätöksen käsittelyaika kk 1,95 2 2 10423: Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa 10424: 95 %:ssa tapauksista palvelussuhteen päättymistä seu- 10425: raavan kuukauden aikana. 10426: 10427: 10428: Työn tuottavuus, muutos edelliseen vuoteen 10429: 1999 2000 2001 10430: toteutuma tavoite esitys 10431: 10432: Sotilasvamma-ja veteraaniasiat 10433: Tuottavuuden·muutos% 5 -4 -5 10434: Laskennassa % kokonaistyöajasta 78 78 79 10435: Vahingonkorvaukset 10436: Tuottavuuden muutos % -1 2 5 10437: Laskennassa % kokonaistyöajasta 70 70 70 10438: Eläkkeet 10439: Tuottavuuden muutos % 19 8 -2 10440: Laskennassa % kokonaistyöajasta 78 64 78 10441: Vaitiokonttori 10442: Tuottavuuslaskennassa % kokonaistyöajasta 42 35 38 10443: 10444: Momentille sisältyy kustannusvastaavuus- 22. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot 10445: laskelmassa mukana olevan maksullisen pal- (siirtomääräraha 2 v) 10446: velutoiminnan kustannuksia yhteensä Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 10447: 27 609 000 mk, joita vastaavat tulot Se l v i t y s o s a : Valitusten käsittelyaika 10448: 29 882 000 mk on budjetoitu momentille pyritään vuoden 2001 aikana pitämään alle 10449: 12.28.23 Valtiokonttorin tulot. kuutena kuukautena. Valtion eläkelain mu- 10450: kaisten valitusten määrä pysynee vuosien 1999 10451: 2001 talousarvio 217 960 000 ja 2000 tasolla. 10452: 2000 talousarvio 220 450 000 10453: 2001 talousarvio 1 000 000 10454: 2000 lisätalousarvio 1 508 000 10455: 2000 talousarvio 1 500 000 10456: 1999 tilinpäätös 196 000 000 10457: 1999 tilinpäätös 1 850 000 10458: 166 28.07 10459: 10460: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 10461: 10462: 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk- 10463: kuntoutustuet (arviomääräraha) keiden myöntämiseen voimassa olevien valtio- 10464: Momentille myönnetään 14 804 400 000 neuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin 10465: mk. myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden mak- 10466: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain samiseen. 10467: (280/1966) ja siihen liittyvän lainsäädännön Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää yli- 10468: mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kun- määräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotain- 10469: toutustukien ja niiden lisien sekä viivästysko- validien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtä- 10470: rotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulu- vissä toimiville toimihenkilöille sekä Kri- 10471: jen maksamiseen. minaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa 10472: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- oleville niille toimihenkilöille, joiden palkka- 10473: sa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan ukseen myönnetään valtionapua noudattaen 10474: volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle soveltuvin osin valtion eläkelain, valtion per- 10475: 2001 arvioidussa TEL-indeksitasossa (1898/ he-eläkelain ja rintamaveteraanien varhaiselä- 10476: 1971). kelain säännöksiä. Eläkkeestä vähennetään sa- 10477: masta palveluksesta työntekijäin eläkelain no- 10478: Määräraha on tarkoitus jalla myönnettävä eläke. 10479: käyttää seuraavasti: mk 10480: Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion pal- 10481: veluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen 10482: Valtion palveluksen perusteella 10483: saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten 10484: myönnetyt eläkkeet, kuntoutus- 10485: tuet ja perhe-eläkkeet 10 540 300 000 eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä 10486: Kunnan, seurakunnan ja yksityi- myönnettävien perhe-eläkkeiden maksami- 10487: sen palveluksen perusteella seen. 10488: myönnetyt eläkkeet, kuntoutus- Määrärahaa saa käyttää enintään 4 040 000 10489: tuet, perhe-eläkkeet sekä val- mk ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun 10490: tionapulaitosten vastaavat valtioneuvoston päätöksen (7511974) mukais- 10491: eläkkeet 3 952 000 000 ten taitelijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sano- 10492: Kansanedustajain eläkkeet ja malehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvos- 10493: perhe-eläkkeet 43 200000 ton päätöksen (3711977) mukaisten sanoma- 10494: Toisen korvauslain 7 §:n 2 mo- lehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin 10495: mentissa tarkoitetut eläkkeet 100 000 siten, että enintään saadaan myöntää täyttä elä- 10496: Liikelaitosten ja liiketoimintaa kettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaelä- 10497: harjoittavien valtion virastojen kettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieselä- 10498: ja laitosten eläkkeet, kuntoutus- kettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää 10499: tuet ja perhe-eläkkeet 268 800 000 10500: enintään 50 000 mk eduskunnan kansliatoimi- 10501: Yhteensä 14 804 400 000 10502: kunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden 10503: maksamiseen. 10504: 2001 talousarvio 14 804 400 000 Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk- 10505: 2000 talousarvio 14 105 000 000 keiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen 10506: 1999 tilinpäätös 13 589 808 204 Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin 10507: Maatalouskeskusten liiton, ja niiden jäsenjär- 10508: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) jestöiDä toimineiden maanviljelys- ja talous- 10509: seurojen päätoimisesta palveluksesta asutus- 10510: Momentille myönnetään 123 500 000 mk. 10511: lainsäädännössä annetun toimivallan käyttä- 10512: mistä varten muodostetuissa toimielimissä. 10513: 28.07 167 10514: 10515: Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 10516: olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista Momentille myönnetään 221 100 000 mk. 10517: tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisä- Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa- 10518: eläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muu- miseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien 10519: toin jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen 10520: se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja 10521: olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyk- 10522: varten. sestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun 10523: Eläke myönnetään sen määräisenä, että se ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myön- 10524: yhdessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläkeva- tämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa 10525: kuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän käyttää korvausten maksamiseen Nokia Tele- 10526: eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin Valtiokont- communications Oy:lle, Vapa Oy:lle, Vam- 10527: torin tai Kuntien eläkevakuutuksen myöntämä mas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläke- 10528: eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu lain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä synty- 10529: aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi näitä västä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille ai- 10530: eläkkeitä varten. heutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion 10531: Se l v i t y s o s a : Määräraha on laskettu polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskos- 10532: vuodelle 2001 arvioidussa TEL-indeksitasossa ken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palve- 10533: (189811971). Määrärahan mitoituksessa on luksessa olleen henkilöstön siirrosta näiden 10534: otettu huomioon se, että vuonna 2001 myönne- yhtiöiden palvelukseen. Määrärahaa saa käyt- 10535: tään uusia taiteilijaeläkkeitä 35 ja sanomalehti- tää myös korvausten maksamiseen yrityskaup- 10536: mieseläkkeitä 10 kpl. Uusien ylimääräisten pojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan 10537: eläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konser- 10538: huomioon ns. paikalta palkattujen ulkomaan nin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijä- 10539: kansalaisten Suomen valtion palveluksesta nä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnanta- 10540: kertyneen eläketurvan maksaminen kertasuori- jalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua 10541: tuksena valtioneuvoston päätöksen (VNp 195/ Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen 10542: 1989) nojalla. luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestely- 10543: jen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn 10544: Määräraha on tarkoitus käyttää henkilön työnantajalle, jolloin vanhana työnte- 10545: seuraavasti: mk kijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskos- 10546: ken tehtaan tai Lapuan Patruunatehtaan palve- 10547: Ennen myönnetyt ylimääräiset luksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas La- 10548: eläkkeet 117900000 pua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patria- 10549: Vuoden kuluessa myönnettävät tai- konserniin siirtyneitä henkilöitä. Valtiokontto- 10550: teilija- ja sanomalehtimieseläkkeet ri saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein 10551: (enintään) 4040000 lasketusta eläkevastuiden kertasuorituksesta. 10552: Vuoden kuluessa myönnettävät Lisäksi määrärahaa saa käyttää eläkeoikeuden 10553: muut ylimääräiset eläkkeet 1 510 000 siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja 10554: Eduskunnan kansliatoimikunnan Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä 10555: ylimääräiset eläkkeet (enintään) 50000 10556: suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvo- 10557: Yhteensä 123 500 000 10558: jen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa 10559: koskevan lain mukaisesti. 10560: 2001 talousarvio 123 500 000 Se l v i t y s o s a : Korvaukset maksetaan 10561: 2000 talousarvio 117 550 000 pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettui- 10562: 1999 tilinpäätös 110 595 486 na kertasuorituksina. Määrärahaa ei tulla käyt- 10563: tämään eläkekorvausten maksamiseen vuoden 10564: 10565: 8 209194L 10566: 168 28.07 10567: 10568: 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille. Määrära- 2001 talousarvio 221 100 000 10569: ha on laskettu vuodelle 2001 arvioidussa TEL- 2000 talousarvio 265 000 000 10570: indeksitasossa ( 1971 ). Määrärahassa on huo- 1999 tilinpäätös 176 415 983 10571: mioitu laki eläkeoikeuden siirtämisestä Suo- 10572: men työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhtei- 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingon- 10573: söjen eläkejärjestelmän välillä (165/12.2.1999; korvaukset(arviomääräraha) 10574: HE 258/1998). Momentille myönnetään 194 300 000 mk. 10575: Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutus- 10576: lain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin 10577: Määräraha on tarkoitus käyttää korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsää- 10578: seuraavasti: mk dännön mukaisten korvausten maksamiseen, 10579: valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja 10580: Korvaus Kuntien eläkevakuutuksel- eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuol- 10581: le 176 400 000 tua suoritettavan taloudellisen tuen maksami- 10582: Korvaus Nokia Telecommunica- seen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuk- 10583: tions Oy: lle 4040 000 sen mukaisten erorahojen, toistuvien korvaus- 10584: Korvaus Vapo Oy: lle 5 730 000 ten ja koulutusrahojen maksamiseen sekä 10585: Korvaus Vammas Oy:lle 1 730 000 valtion palveluksessa oleville virantoimituk- 10586: Korvaus Lapua Oy: lle 2 510 000 sesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutu- 10587: Muut korvaukset 490 000 vien eräiden kustannusten ja vahinkojen kor- 10588: Eläkeoikeuksien pääoma-arvojen vaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkotur- 10589: siirrot Euroopan yhteisöjen eläke- 10590: järjestelmään 30 200 000 10591: vajärjestelmästä suoritettavien korvausten 10592: Yhteensä 221 100 000 10593: sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vas- 10594: tuusta annetun lain mukaisten korvausten mak- 10595: samiseen. 10596: 10597: Selvitysosa: 10598: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: mk 10599: 10600: Tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988), valtion vir- 10601: kamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (449/1990), työmarkkinatuesta 10602: annetun lain (154211993), työllisyyslain (275/1987) 17 ja 25 §:n (906/1998), so- 10603: tilastapaturmalain ( 1211/1990), valtion eläkelain (280/1966) 18 b §:n sekä tapa- 10604: turmakorvausjärjestelmään liittyvän muun lainsäädännön nojalla maksettavat 10605: tapaturmakorvaukset 136 000 000 10606: Liikennevakuutuslain (27911959) ja liikennevakuutuslain perusteella korvatta- 10607: vasta kuntoutuksesta annetun lain (62611991) nojalla maksettavat liikenneva- 10608: kuutuskorvaukset 11 500 000 10609: Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustan- 10610: nusten korvaamisesta annetun lain (269/1974) ja valtion virantoimituksesta tai 10611: työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain 10612: (794/1980) nojalla maksettavat valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kus- 10613: tannusten ja vahinkojen korvaukset 300 000 10614: Valtion virkamieslain (75011994) ja eroraha-asetuksen (1350/1994) nojalla 10615: maksettavat virkamiesten erorahat, aikuiskoulutuslisät, toistuvat korvaukset ja 10616: ammattikoulutusrahat 26 200 000 10617: 28.10 169 10618: 10619: Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun järjestämisestä aiheutuvat menot virka- 10620: ja työehtosopimusten nojalla sekä kansanedustajana toimineen henkilön, edus- 10621: kunnan virkamiesten ja rauhanturvaamishenkilöstön vastaavaa etua koskevan 10622: lainsäädännön nojalla, sekä asevelvollisen kuoltua suoritettava taloudellinen 10623: tuki 18 500 000 10624: Valtion liikelaitoksille valtion liikelaitosten vahinkoturvajäjestelmästä annetun 10625: valtioneuvoston päätöksen (1422/1991) nojalla maksettavat korvaukset 1 000 000 10626: Rautatien käytöstäjohtuvan vahingon vastuusta annetun lain (8/1898) nojalla 10627: maksettavat korvaukset 800 000 10628: Yhteensä 194 300 000 10629: 10630: 2001 talousarvio 194 300 000 10631: 2000 talousarvio 186 100 000 10632: 1999 tilinpäätös 168 381 899 10633: 10634: 10635: 10636: (10.) Valtiontalouden tarkastusvirasto 10637: 10638: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty pääluokkaan 10639: 22 momentiksi 22.40.21. 10640: 10641: 10642: 18. Verohallinto 10643: 10644: 10645: Se l v i t y s o s a : V erohallinto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalan verotuksen kes- 10646: keisenä organisaationa. Sen asiakkaita ovat veronsaajat, veronmaksajat sekä tieto- ja asiantunti- 10647: japalvelujen käyttäjät. 10648: Verohallinto kerää ja välittää tehtäviinsä kuuluvat verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille 10649: oikeamääräisinä ja oikeaan aikaan. Lisäksi se huolehtii veronsaajien oikeudenvalvonnasta. Ve- 10650: ronmaksajia palveliaan siten, että he suoriutuvat mahdollisimman vaivattomasti lakimääräisistä 10651: velvoitteistaan. Verohallinto luovuttaa verotustietoja niiden saantiin oikeutetuille asiakkaille ja 10652: antaa mm. verotusta koskevia ennakkotietopäätöksiä maksullisina erityispalveluina. 10653: Valtiovarainministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä verohallinnol- 10654: le vuodelle 2001 alustavasti seuraavat tulostavoitteet 10655: 1. Kysynnän muutokset 10656: Voimakkaan talouskasvun aikaansaama kansalaisten taloudellinen toimeliaisuus on lisännyt 10657: entisestään asiakkaiden neuvontatarvetta ja luonut uusia yritysasiakkaita. Myös kansainvälisen 10658: toiminnan lisääntyminen vaatii lisää palveluja, valvontaa ja uusia yhteistyömuotoja. 10659: 2. Perustoiminnan palvelu- ja valvontatavoitteet 10660: Vuonna 2001 tehtävässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa tavoitteena on, että verohallinnon 10661: yritysasiakkailta saama yleisarvosana on vähintään 7,6 ja henkilöasiakkailta saama yleisarvosana 10662: on vähintään 7, 7. Edellisen kerran vuonna 1998 toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa 10663: yritysasiakkaiden antama yleisarvosana oli 7,3 ja henkilöasiakkaiden 7,7. 10664: Verovalvonnassa toiminnan painopistealueena on veroja kerryttävä verovalvonta. Ennakkope- 10665: rinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuudessa tavoitteena on, että kokonaispoikkeama voi olla 10666: 170 28.18 10667: 10668: enintään 11 prosenttia maksuunpannuista veroista ja maksuista. Jäämäperinnän kertymä vuoden 10669: alussa jäämänä olevien vuonna 2000 maksuunpantujen verojäämien ja vuoden 2001 aikana pe- 10670: rintään otettujen verojen yhteismäärästä on vähintään 40 prosenttia. 10671: Harmaan talouden torjunnassa otetaan huomioon valtioneuvoston 22.10.1998 tekemä periaate- 10672: päätös hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi 10673: sekä valtioneuvoston periaatepäätös 16.3.2000 harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan liit- 10674: tyvän viranomaisyhteistyön kehittämisestä. 10675: 3. Ylläpito- ja kehittämishankkeet 10676: Ylläpito- ja kehittämistoiminnassa painopistealueina ovat euron käyttöönottoon liittyvä valmis- 10677: telutyö ja atk-infrastruktuurin uudistaminen. Euro-rahan käyttöönoton kokonaiskustannukset 10678: ovat noin 130 milj. mk, joista vuoden 2001 osuus on noin 50 milj. mk. Atk-infrastruktuurin uu- 10679: distamisen yhteydessä rakennetaan valtakunnallisesti keskitetty keskuslaitteisto ja kaikki veroso- 10680: vellukset muutetaan käyttämään uutta infrastruktuuria. Atk-infrastruktuurin uudistamisen koko- 10681: naiskustannukset ovat tämän hetkisten arvioiden mukaan 220 milj. mk, joista vuodelle 2001 koh- 10682: distuu noin 65 milj. mk. 10683: Tietosuojasäännösten muuttumisen johdosta joudutaan nykyisiä verotustietojen massaluovu- 10684: tuksia asteittain korvaamaan yksittäistapauksia käsittelevillä, kustannuksiltaan kalliimmilla ky- 10685: selyjärjestelmillä. 10686: 4. Henkilöstö 10687: Verohallinnon henkilöstömäärä vähentyi 1990-luvulla noin 700 henkilöllä. Vastaavana ajan- 10688: jaksona henkilöstön keski-ikä on noussut yli neljä vuotta ollen vuoden 1999 lopulla 45,3 vuotta. 10689: Verohallinto varautuu suurten ikäluokkien eläköitymiseen ja osa-aikaeläkejärjestelyiden lisään- 10690: tymiseen mm. siten, että henkilöstömäärää ei lähivuosina merkittävästi vähennetä. Tämä mahdol- 10691: listaa rekrytoinnin niille tehtäväalueille, joissa asiantuntijuuden jatkuvuuden turvaaminen on 10692: välttämätöntä. Verohallinnon henkilöstön työtyytyväisyyttä seurataan joka toinen vuosi tehtäväl- 10693: lä tutkimuksella. 10694: 5. Tuottavuus ja taloudellisuus 10695: Pakollisten, mittavien tietojenkäsittelyhankkeiden toteuttaminen yhdessä säännönmukaisen 10696: toiminnan turvaamisen kanssa lisäävät verohallinnon kustannuksia. Tämän vuoksi taloudellisuus 10697: ei tule paranemaan. Työn tuottavuuden arvioidaan kasvavan yhden prosentin verrattuna vuoden 10698: 2000 tasoon. 10699: 10700: Verohallinon nettomääräiset kokonaismenot kohdennettuna veronmaksaja-asiakkaille: 10701: 1999 2000 2001 10702: 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 10703: 10704: Yritysasiakkaiden verotus 842 422 49,6 904 650 50,1 910260 50,1 10705: Henkilöasiakkaiden verotus 582 562 34,3 613 950 34,0 617 750 34,0 10706: Muu toiminta 273 448 16,1 287 100 15,9 288 890 15,9 10707: Kokonaismenot 1 698 432 100,0 1 805 700 100,0 1 816 900 100,0 10708: 10709: 10710: 10711: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) kenteen veroasioiden hoitoon liittyvien korva- 10712: Momentille myönnetään nettomäärärahaa usten maksamiseen. 10713: 1 792 290 000 mk. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 10714: Määrärahaa saa käyttää myös Ajoneuvohal- sa on otettu lisäyksenä huomioon 23 600 000 10715: lintokeskukselle maksettavien eräiden tielii- mk euro-rahan käyttöönoton ja tietojärjestel- 10716: 28.39 171 10717: 10718: mien uusimisen johdosta, 12 875 000 mk palk- Bruttotulot 25 100 000 10719: kaseurantaselvityksen mukaisina palkantarkis- Maksullisen toiminnan tulot 15 400 000 10720: tuksina sekä nettobudjetoitavina maksullisen - julkisoikeudelliset suoritteet 10 400 000 10721: palvelutoiminnan tuloina verohallinnon mak- - muut suoritteet 5 000 000 10722: superustepäätöksen mukaiset tulot ja edellisel- Muut tulot 9 700000 10723: tä vuodelta siirtyneet määrärahat. Nettomenot 1 816 900 000 10724: Edelliseltä vuodelta siirtyvä mää- 10725: räraha -24 610 000 10726: Menojen ja tulojen erittely: mk Määrärahan tarve 1 792 290 000 10727: 10728: Bruttomenot 1 842 000 000 2001 talousarvio 1 792 290 000 10729: Maksullisen toiminnan erillisme- 2000 talousarvio 1 680 000 000 10730: not 13 000 000 2000 lisätalousarvio 37 866 000 10731: Muut toimintamenot 1 829 000 000 1999 tilinpäätös 1 650 000 000 10732: 10733: 10734: 10735: 10736: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 10737: 10738: Se l v i t y s osa : Yleisiä veroja ja maksuja koskeva lainsäädäntövalta sekä oikeus kantaa ve- 10739: roja kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (114411991) mukaan valtakunnalle. Tämän vuoksi 10740: Ahvenanmaan maakunnalle suoritetaan itsehallinnosta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosit- 10741: tain valtion varoista määrä, joka vahvistetaan itsehallintolain tarkoittamassa tasoituksessa. Ahve- 10742: nanmaan valtuuskunta toimittaa tasoituksen vuosittain jälkikäteen kultakin kalenterivuodelta. 10743: Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion. tilinpäätöksen mukaiset asianomaisen vuoden tulot lu- 10744: kuunottamatta uusia valtion lainoja, kerrotaan itsehallintolain mukaisella tasoitusperusteella, 10745: joka on 0,45 prosenttia. 10746: Tasoitusmäärästä maksetaan vuosittain ennakkoa, joka on otettava valtion talousarvioesityk- 10747: seen. Ahvenanmaan valtuuskunta vahvistaa ennakon suuruuden. Myös vuotuisen ennakon arvi- 10748: oitu määrä lasketaan edellä tarkoitetulla tavalla. 10749: Ahvenanmaan maakunnalle voidaan itsehallintolain mukaan myöntää myös ylimääräistä mää- 10750: rärahaa, verohyvitystä ja erityistä avustusta itsehallintolaissa tarkemmin säädetyin perustein. 10751: Myös näistä määrärahoista päättää Ahvenanmaan valtuuskunta. Itsehallintolain mukaan tasaval- 10752: lan presidentti vahvistaa tasoitusta koskevan valtuuskunnan päätöksen sekä edellä tarkoitettuja 10753: muita määrärahoja koskevat valtuuskunnan päätökset. Ahvenanmaan valtuuskunnan päätökset 10754: on vahvistettava niitä muuttamatta tai jätettävä vahvistamatta. 10755: 10756: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomää- Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskun- 10757: räraha) nan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenan- 10758: Momentille myönnetään 941 000 000 mk. maan itsehallintolain ( 1144/1991) mukaista ta- 10759: soitusta ja tasoitusmäärää koskevien ennakko- 10760: 172 28.40 10761: 10762: maksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain nalle on maksettava ylimenevä osa, jos maa- 10763: mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat täl- kunnassa verovuodelta maksuunpantu tulo- ja 10764: löin vielä vahvistamattomien tasoitusten mää- varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaa- 10765: rät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tä- vasta verosta koko maassa (verohyvitys). 10766: män johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lo- 10767: pullisen tasoituksen vahvistamista myös 2001 talousarvio 50 000 000 10768: lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta 2000 talousarvio 40 000 000 10769: edeltäneiden vuosien menoihin. 10770: 2000 lisätalousarvio 26 613 200 10771: 1999 tilinpäätös 56 070 258 10772: 2001 talousarvio 941 000 000 10773: 2000 talousarvio 891 500 000 10774: 2000 lisätalousarvio 76 542 000 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ah- 10775: 1999 tilinpäätös 1 006 037 997 venanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 10776: Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 10777: Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton 10778: 31. Verohyvitys (arviomääräraha) palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 10779: Momentille myönnetään 50 000 000 mk. 10780: Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itse- 10781: hallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen 2001 talousarvio 4000 000 10782: maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 2000 talousarvio 4000 000 10783: Se l v i t y s o s a : Ahvenanmaan itsehallin- 1999 tilinpäätös 4 214 346 10784: tolain 49 §:n mukaan Ahvenanmaan maakun- 10785: 10786: 10787: 10788: 40. Tullilaitos 10789: 10790: 10791: Se l v i t y s osa : Tehtäväalueellaan tullilaitos määrää ja kantaa tullit, verot ja muut maksut, 10792: edistää ulkomaankauppaa ja yleistä turvallisuutta ehkäisemällä luvatonta tuontia ja vientiä sekä 10793: muuta rikollisuutta ja huolehtii kansallisesta ja unionin edusta sekä elinkeinoelämän tietotarpees- 10794: ta samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden ja kuluttajasuojavelvoit- 10795: teiden toimeenpanosta. 10796: Valtiovarainministeriö on talousarvioesityksen yhteydessä asettanut alustavasti tullihallinnolle 10797: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 10798: Tavoitteena on sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen ja erityisesti yhteisön maksamien 10799: tukien väärinkäytön, valmisteveropetosten sekä laittoman tuonnin ja viennin torjuminen. Asia- 10800: kaspalvelua sekä tietojen oikeellisuutta ja tullivarmuutta on pyrittävä edelleen parantamaan. Ta- 10801: voitteena on myös ulko- ja sisäkaupan tilastojen ja muiden tietojen luotettava ja nopea tuottami- 10802: nen. 10803: Tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa kehitetään tietojärjestelmiä sekä asiakkaiden ja tul- 10804: lilaitoksen välisiä ilmoitusmenettelyjä. Toimintaa tehostetaan ja voimavaroja kohdennetaan ris- 10805: kianalyysiä hyödyntämällä. Tullivalvonnan painopiste on edelleen maamme etelä- ja itärajan 10806: ylittävässä liikenteessä. 10807: 28.40 173 10808: 10809: 10810: 10811: Tullilaitoksen resurssien suunniteltu jakautuminen päätehtävittäin: 10812: htv milj. mk 10813: 10814: Ulkomaankaupan sujuvuuden edistäminen 1 016 249,9 10815: Fiskaalinen 376 92,5 10816: Yhteiskunnan suojaaminen 430 106,3 10817: Tukitoiminta 1) 621 152,6 10818: Yhteensä 2 443 601,3 10819: l) Tukitoiminnasta hallinnon osuus on 212 htv, koulutuksen 201 htv, tietohallinnon 65 htv 10820: ja muun tuen 143 htv. 10821: 10822: 10823: 10824: Työn tuottavuuden kasvutavoite on 1,5 %ja toiminnan taloudellisuuden 1 %. Liiketaloudellis- 10825: ten suoritteiden kannattavuustavoite on 7 %. 10826: Tullilaitoksen kantamien verojen ja maksujen kokonaismääräksi arvioidaan 49 254 000 000 10827: mk vuonna 2001, missä on mukana tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut, valmisteve- 10828: rot, muut verot ja maksut, tullilaitoksen sekalaiset tulot, muille viranomaisille tilitettävä kanto, 10829: muihin sopimuksiin perustuva kanto ja EU:lle tilitettävät tullit ja maatalousmaksut Maksullisen 10830: palvelutoiminnan tulot on budjetoitu tullilaitoksen sekalaisiin tuloihin ja maksullisen palvelutoi- 10831: minnan menot sisältyvät toimintamenomomenttiin. 10832: Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön 10833: yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön 10834: kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu- 10835: kiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden 10836: kustannuksiksi vuonna 2001 arvioidaan 15-20 milj. mk ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä 10837: vuonna 2001 peri maa- ja metsätalousministeriöitä maksuja. 10838: Tullilaitos hoitaa muitakin useiden eri hallinnonalojen vastuulle kuuluvia tehtäviä toistaiseksi 10839: maksutta. Laskentatointa kehitetään ja vuoden 2002 talousarvioehdotukseen sisällytetään erittely 10840: tullilaitoksen toiminnan kustannuksista. 10841: Tarkoituksena on kohdistaa vuodesta 2002 alkaen eri tehtävistä aiheutuvat kustannukset asian- 10842: omaisille virastoille. 10843: 10844: 10845: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 10846: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sa on otettu lisäyksenä huomioon 5 631 000 10847: 599 280 000 mk. mk palkkaseurantaselvityksen mukaisina pal- 10848: Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomi- kantarkistuksina, 8 500 000 mk atk-ostopalve- 10849: oon EU:lta saatavat tulot. luiden kasvun johdosta, 600 000 mk uusien la- 10850: Määrärahaa saa käyttää myös koulutusyh- kisääteisten valvontatehtävien johdosta ja 10851: teistyöhön ja siitä aiheutuviin menoihin Venä- 2 500 000 mk laiteinvestointien johdosta. Net- 10852: jän ja Baltian maiden kanssa sekä Interreg- toutettavina tuloina momentilla on otettu huo- 10853: hankkeiden rahoitukseen. mioon arvioidut EU:lta saatavat tullilaitoksen 10854: toimintaan kohdistuvat tuet 2 000 000 mk. 10855: 174 28.52 10856: 10857: Käyttämättä jäänyt määrä voidaan joutua pa- 2001 talousarvio 599 280 000 10858: lauttamaan EU:lle. 2000 talousarvio 556 185 000 10859: 2000 lisätalousarvio 17 854000 10860: Menojen ja tulojen erittely: mk 1999 tilinpäätös 528 500 000 10861: 10862: Bruttomenot, muut toimintamenot 601 280 000 10863: Bruttotulot, EU -tuet 2 000 000 10864: Nettomenot 599 280 000 10865: 10866: 10867: 10868: 52. Tilastokeskus 10869: 10870: Se l v i t y s osa : Tilastokeskuksen toiminnan tavoitteena on, että sen tuottamat tilastot - 10871: taustatietoineen ja tulkintoineen- ovat luotettavia ja mahdollisimman ajantasaisia. Ne ovat koti- 10872: ja ulkomaisten käyttäjien saatavilla helposti ja nopeasti omaksuttavassa muodossa nykyaikaisia 10873: tiedonsiirto-ja esitystapoja hyödyntäen. 10874: Valtiovarainministeriö on asettanut alustavasti talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä ti- 10875: lastokeskukselle vuodelle 2001 seuraavat tulostavoitteet 10876: 1. Vaikuttavuus 10877: Tilastokeskus sopeuttaa tilastotuotantoa Euroopan unionin ja erityisesti talous- ja rahaliiton tie- 10878: totarpeisiin ja velvoitteisiin. Keskeisiä uudistamisen kohteita ovat eurorahan käyttöönotosta ai- 10879: heutuvat muutokset, kansantalouden tilinpidon uudistus ESA-95 mukaiseksi ja tähän liittyen pal- 10880: velualojen hintaindeksijärjestelmän kehittäminen, julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjes- 10881: telmän ja muiden talous- ja rahaliiton tietotarpeita palvelevien tilastojen kehittäminen, 10882: matkustustaseen ja muiden palvelujen ulkomaankauppaa kuvaavien tilastojen kehittäminen, 10883: EU :n ja YK:n suositusten mukaisen väestölaskennan toteuttaminen sekä tietotekniikan, erityises- 10884: ti sähköisen tiedonkeruun, tiedonsiirron, tietoverkkopalveluiden ja tietotekniikkainfrastruktuurin 10885: kehittäminen. 10886: 10887: Säännöllisesti ilmestyvien tilastojulkaisujen keskimääräinen valmistumis- 10888: nopeus viikkoina on seuraava: 10889: 1999 2000 2001 10890: 10891: Vuosijulkaisut 48 46 46 10892: 114 -vuosijulkaisut 10 11 11 10893: Kuukausijulkaisut 6 6 6 10894: 10895: Tilastokeskus jatkaa tuotteiden ja palvelujen laadun parantamisohjelmaa sekä säilyttää palve- 10896: lukykynsä vähintään nykyisellä tasolla. Tavoitteiden saavuttamiseksi Tilastokeskus jatkaa palk- 10897: kausjärjestelmän kehittämistä sekä panostamista henkilöstön motivointiin sekä osaamisen moni- 10898: puolistamiseen ja kehittämiseen. 10899: 28.52 175 10900: 10901: 2. Kustannukset ja taloudellisuus 10902: Tilastotietojen yksikkökustannukset pidetään vuoden 1999 tasolla ja kiinteiden kustannusten 10903: osuus säilytetään nykyisellä tasolla. 10904: 10905: Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset (1 000 mk): 10906: 1999 2000 2001 Muutos,% 10907: 10908: Tilastotoimen kehittäminen 10974 7000 3 522 -49,7 10909: Tuotteet ja palvelut 117 741 127 606 133 302 4,5 10910: Tietovarannot 133 996 128 570 134 116 4,3 10911: Kokonaiskustannukset 262 711 263 176 270 940 3,0 10912: 10913: 3. Maksullinen toiminta 10914: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 10915: 1999 2000 2001 10916: toteutuma ennakoitu arviO 10917: 10918: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 50049 49000 50000 10919: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 40576 42 365 43 800 10920: Käyttöjäämä (tmk) 9 473 6 635 6200 10921: - % tuotoista 18,9 13,5 12,4 10922: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 7 347 6500 7700 10923: Ylijäämä! Alijäämä (tmk) 2 126 135 -1 500 10924: - % tuotoista 4,2 0,3 -3,0 10925: Investoinnit % tuotoista 1,7 1,0 1,0 10926: 10927: 10928: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10929: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Menojen ja tulojen erittely: mk 10930: 204 440 000 mk. 10931: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n jäsenyy- Bruttomenot 263 440 000 10932: teen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen. Maksullisen toiminnan erillismenot 44 263 000 10933: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Muut toimintamenot 213177000 10934: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 755 000 ED-tehtävistä aiheutuvat menot 6 000000 10935: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- Bruttotulot 59 000 000 10936: kantarkistuksiin. Lisäksi momentilla on otettu Maksullisen toiminnan tulot 50 000000 10937: huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toi- EU-tulot 7 500 000 10938: minnan tuloina suoritteiden myynnistä saata- Muut tulot 1 500000 10939: vat tulot sekä EU:lta saatavat 7 500 000 mar- Nettomenot 204 440 000 10940: kan tulot tilastotuotannon erilaisiin kehittämis- 10941: hankkeisiin. 2001 talousarvio 204 440 000 10942: Käyttämättä jäänyt EU: lta saatu projektikoh- 2000 talousarvio 202 000 000 10943: tainen rahoitus voidaan joutua palauttamaan 2000 lisätalousarvio 2 000 000 10944: EU:lle. 1999 tilinpäätös 205 800 000 10945: 176 28.60 10946: 10947: 60. Valtion kiinteistölaitos 10948: 10949: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 10950: Valtion kiinteistölaitos on valtion omistuksessa pysytettävien toimitilakiinteistöjen omista- 10951: jousasioista huolehtiva liikelaitos, joka toiminnallaan turvaa ko. kiinteistöjen tehokkaan käytön 10952: sekä arvon säilymisen ja kehittymisen. Toimitilatarjonnassa otetaan huomioon sekä liiketaloudel- 10953: liset tavoitteet että asiakkaiden tarpeet siten, että rakennuskanta ylläpidetään kysyntää vastaava- 10954: na. 10955: Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna 2001 siten, että vankeinhoi- 10956: tolaitoksen kiinteistöt, kiinteistöosakkeet ja muu rakennusvarallisuus sekä vankityötoimintaan 10957: tarvittavat pelto-, metsä- ym. alueet siirretään Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan. Siirrettävän 10958: omaisuuden arvo on noin 1 300 milj. mk. Omaisuudesta merkitään noin 70 milj. mk muuhun 10959: omaan pääomaan ja noin 1 230 milj. mk lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Valtioneuvosto 10960: vaituotetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta. 10961: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet 10962: Valtion kiinteistölaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään 1 600 10963: milj. mk. Lisäksi Valtion kiinteistölaitos saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seu- 10964: raavina varainhoitovuosina enintään 1 100 milj. mk. Tämän lisäksi Valtion kiinteistölaitos saa 10965: suorittaa investointeja, jotka työministeriö rahoittaa. 10966: Investoinneista noin 40 % on rakennuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakelpoisuutta pa- 10967: rantavia korjausinvestointeja. Korjausinvestoinneista noin puolet kohdistuu yliopisto- ja korkea- 10968: koulurakennuksiin. Uudisinvestoinnit toteutetaan kysyntää vastaavasti ja ne painottuvat korkea- 10969: koulu- ja tutkimusrakennuksiin. 10970: Valtion kiinteistölaitos saa antaa 100 prosenttisesti omistamilleen tytäryhtiöille lainaa enintään 10971: 200 milj. mk. Lisäksi Valtion kiinteistölaitos saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia ta- 10972: kauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista yhteensä enintään 200 milj. 10973: markan arvosta. 10974: 3. Lainanotto 10975: Valtion kiinteistölaitos oikeutetaan ottamaan vuoden 2001 aikana tehtäviä investointisitoumuk- 10976: sia ja kiinteistölaitokselle siirtyneiden ostohankkeisiin liittyvien velkaosuuksien maksamista 10977: varten valtion liikelaitoksista annetun lain (62711987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa 10978: enintään 450 milj. mk. 10979: Selvitysosa: 10980: 10981: Kiinteistölaitokselle siirtyy 1.1.2001lukien vankeinhoitolaitoksen 10982: hallinnassa ollutta kiinteistöomaisuutta alustavien selvitysten mukaan 10983: seuraavasti (milj. mk): 10984: 10985: Maa- ja vesialueet 220 10986: Rakennukset ja muu rakennusvarallisuus l 080 10987: Yhteensä 1 300 10988: 10989: Omaisuudesta merkitään kiinteistölaitoksen muuhun omaan pääomaan noin 70 milj. mk ja val- 10990: tion lainaehdoin annetuksi vieraaksi pääomaksi merkitään noin 1 230 milj. mk. Lainaehdoin an- 10991: netun vieraan pääoman korko on 5 % ja takaisinmaksuaika 15 vuotta siten, että ensimmäinen 10992: vuosi on lyhennyksistä vapaa. 10993: 28.70 177 10994: 10995: Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alus- 10996: tavasti Valtion kiinteistölaitoksen tulostavoitteeksi 789 milj. mk vuodelle 2001. Voitosta tuloute- 10997: taan 70 milj. mk momentille 13.05.01 vuonna 2000 toteutetun henkilöstö- ja opiskelijaravintoloi- 10998: den vuokrauudistuksen johdosta. 10999: 11000: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma 11001: vuodelle 2001 (milj. mk): 11002: Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausin- 11003: vestoinnit 560 11004: Uudisrakennusinvestoinnit 920 11005: Yhteensä 1 480 11006: 11007: Suurimmat uudisrakennushankkeet vuonna 2001 ovat Tampereen teknillisen korkeakoulun tie- 11008: totekniikkatalo, Tampereen yliopiston 4. rakennusvaihe, Vantaan lääninvankila sekä Vaasan po- 11009: liisitalo. Huomattavimmat perusparannuskohteet ovat Työterveyslaitoksen rakennus, Haartma- 11010: ninkatu 1, Helsinki, Helsingin yliopiston Porthanian peruskorjaus, joka alkaa vuonna 2001 ja 11011: ajoittuu viidelle seuraavalle vuodelle, sekä kiinteistölaitoksen ja Stakesin uusi toimitilahanke, 11012: Lintulahdenkatu 4-6, Helsinki, joka toteutetaan yhdistettynä perusparannus- ja uudisrakennus- 11013: hankkeena. 11014: 11015: Tunnuslukutaulukko: 11016: 1999 2000 2001 11017: toteutuma ennakoitu arvio 11018: 11019: Liikevaihto (milj. mk) 1 850 2020 2 212 11020: -muutos% -3,1 9,2 9,5 11021: Vuokrakate (milj. mk) 1 248 1 378 1 552 11022: - % liikevaihdosta 67,5 68,2 70,2 11023: Liikevoitto (milj. mk) 664 962 1 096 11024: - % liikevaihdosta 35,9 47,6 49,6 11025: Tilikauden tulos (milj. mk) 453 739 789 11026: - % liikevaihdosta 24,5 36,6 35,7 11027: Sijoitetun pääoman tuotto % 3,6 4,8 4,8 11028: Omavaraisuusaste % 77,3 77,5 72,9 11029: Investoinnit % liikevaihdosta 52,5 54 66,9 11030: Henkilöstömäärä 204 202 202 11031: 11032: 11033: 11034: 11035: 70. Hallinnon kehittämiskeskus 11036: 11037: 11038: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 11039: Hallinnon kehittämiskeskus tuottaa julkisen hallinnon erityisasiantuntemukseen perustuvaa 11040: koulutus-, konsultointi- ja muita kehittämispalveluja. Kehittämiskeskus tukee toiminnallaan jul- 11041: kisen hallinnon keskeisten uudistus- ja kehittämistavoitteiden toteuttamista. 11042: 178 28.70 11043: 11044: Palvelutoiminnan painopistealueita ovat erityisesti valtioneuvoston 16.4.1998 tekemän hallin- 11045: topolitiikan suuntaviivoja koskevan periaatepäätöksen sekä valtioneuvoston keskushallinnon uu- 11046: distamista koskevan kehittämishankkeen tukeminen, johdon ja johtamisen kehittäminen sekä 11047: julkisten hallinto- ja palvelutehtävien laadun varmistaminen. Painopisteenä on myös tuottaa pal- 11048: veluja, joiden avulla voidaan tukea Suomen vaikuttamista ja toimintakykyä EU:ssa ja EU:n hal- 11049: linnon uudistamisessa ja kehittämisessä. EU :n laajenemiskehitys otetaan palveluissa myös huo- 11050: mioon. Hallinnon kehittämiskeskuksen ulkomaantoiminta tukee hallituksen lähialuepolitiikkaa. 11051: Hallinnon kehittämiskeskuksen osallistumisesta EU:n piirissä tapahtuvaan komission virka- 11052: miesten koulutuksen järjestämiseen mahdollisesti syntyvän alijäämän kattamiseksi suoritetaan 11053: korvaus momentin 28.80.20 määrärahasta. 11054: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet 11055: Hallinnon kehittämiskeskuksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään 11056: 2 500 000 mk. Lisäksi Hallinnon kehittämiskeskus saa tehdä vuonna 2001 investointeja koskevia 11057: sitoumuksia, joista aiheutuu menoja seuraavina vuosina enintään 2 500 000 mk. 11058: 3. Lainanotto 11059: Hallinnon kehittämiskeskus oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/ 11060: 1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 5 000 000 mk. 11061: Se l v i t y s osa : Hallinnon kehittämiskeskuksesta on tehty laaja ulkopuolinen monitahoarvi- 11062: ointi. Arvioinnin tulosten ja vuoden 1999 tuloksen perusteella valtioneuvosto on 21.6.2000 päät- 11063: tänyt toimenpiteistä Hallinnon kehittämiskeskuksen toiminnan tehostamisesta ja kannattavuuden 11064: parantamisesta. Periaatteena on, että kehittämiskeskus jatkaa toimintaansa liikelaitoksena, jolla 11065: on keskeinen merkitys valtioyhteisön hallintopolitiikkaa ja henkilöstöpolitiikkaa tukevien kehit- 11066: tämispalvelujen tuottajana. Eri toimin pyritään turvaamaan sen kehittämistyön jatkuvuus ja tuo- 11067: tekehitys. Päätöksen mukaan valtiovarainministeriö ja Hallinnon kehittämiskeskus kehittävät yh- 11068: teistyötä pitkäjänteisemmäksi kolmivuotisen yhteistoimintaohjelman avulla. Kehittämiskeskus 11069: toteuttaa sisäisiä kannattavuuteen ja joustavuuteen tähtääviä uudistuksia sekä tervehdyttämisoh- 11070: jelman mukaiset toimenpiteet. Lisäksi kehitetään yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa ja selvite- 11071: tään valtionhallinnon koulutustarpeita ja koulutuksen järjestämistä. Hallinnon kehittämiskeskuk- 11072: sen pääomarakenteen vahvistamiseksi esitetään kehittämiskeskuksen peruspääoman korottamis- 11073: ta 4 000 000 markalla lisätalousarviossa vuonna 2000. 11074: Valtioneuvosto on, ottaen huomioon eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja muut ta- 11075: voitteet, talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asettanut alustavasti Hallinnon kehittämis- 11076: keskuksen tulostavoitteeksi 500 000 mk vuonna 2001 ja tuloutustavoitteeksi 0 mk vuonna 2001. 11077: 11078: 11079: 11080: 11081: Tunnuslukutaulukko (milj. mk): 11082: 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 11083: ennakoitu arvio 11084: 11085: Liikevaihto 35,4 34,1 34,2 40,4 30,4 34 37 11086: -muutos% -3,8 0,1 18,1 -24,7 11,8 8,8 11087: Käyttökate 1) -3,9 0,4 0,8 1,1 -1,4 0,1 1,6 11088: - % liikevaihdosta -11,1 1,1 2,3 2,6 -4,7 0,3 4,3 11089: Voitto/tappio -4,9 -0,7 0,1 0,3 -2,6 -1,0 0,5 11090: 28.80 179 11091: 11092: Poistot 1,1 1,0 0,7 0,8 1,1 1,1 1,1 11093: Sijoitetun pääoman tuotto % 3,7 5,5 5 11094: Investoinnit liikevaihdosta % 2,2 0,3 3,4 3,5 4,7 3,5 4 11095: Omavaraisuusaste % 24,6 20,5 39,3 31,3 20,2 18 35 11096: Henkilöstömäärä (keskimäärin) 78 67 59 60 58 58 58 11097: 1l Uudessa vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa valtioneuvoston liikelaitoksia koskevassa kirjanpitosäännöksessä 11098: ei enää tulosta tarkastella käyttökatteella. 11099: 11100: 11101: 11102: 11103: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet 11104: 11105: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirto- Se l v i t y s osa : Valtiovarainministeriö 11106: määräraha 2 v) suorittaa valtion liikelaitoksista annetun lain 11107: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. 9 §:n mukaisesti korvauksen EU:n piirissä ta- 11108: Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon pahtuvaan komission virkamiesten koulutuk- 11109: kehittämisen edellyttämien tutkimusten, selvi- sen järjestämiseen osallistumisesta aiheutu- 11110: tysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen neen alijäämän kattamiseksi. 11111: tuottamis- ja hankintamenojen sekä kehittä- 11112: mis- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulko- 2001 talousarvio 25 000 000 11113: maanmatkamenojen maksamiseen. Määrära- 2000 talousarvio 13 000 000 11114: haa saa käyttää myös kansallisten ja EU:n ra- 1999 tilinpäätös 13 000 000 11115: hoittamien lähialueiden ja tulokasmaiden 11116: kehittämishankkeiden organisointiin ja niihin 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen 11117: osallistumisen organisointiin ja hanketyön ke- (siirtomääräraha 2 v) 11118: hittämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 11119: ED-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Määrärahaa saa käyttää hallinnon rationali- 11120: Määrärahasta käytetään enintään 12 000 000 soinnin yhteydessä tarvittavista henkilöstön 11121: mk valtioneuvoston 26.5.2000 tekemässä peri- uudelleen sijoittamisen tukitoimista aiheutu- 11122: aatepäätöksessä tarkoitettuihin hankkeisiin, viin menoihin. 11123: joiden tavoitteena on edistää yhteistoimintaa ja 11124: yhteisiä ratkaisuja sähköisen asioinnin ja tieto- 2001 talousarvio 1 000 000 11125: turvallisuuden kehittämisessä, julkisten han- 2000 talousarvio 1 000 000 11126: kintojen sähköistämisessä ja julkisen sektorin 11127: 1999 tilinpäätös 1 000 000 11128: tuottaman tiedon sähköisessä jakelussa. Peri- 11129: aatepäätöksen tarkoittamaa määrärahaa saa 11130: käyttää enintään 2 000 000 mk ohjelmistoli- 11131: senssien hankintaan. 11132: Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomäärära- 11133: 500 000 mk korvauksen myöntämiseen Hallin- ha 2 v) 11134: non kehittämiskeskukselle EU:n piirissä ta- Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 11135: pahtuvaan komission virkamiesten koulutuk- Määrärahaa saa käyttää työsuojelurahastoa 11136: sen järjestämiseen osallistumisesta mahdolli- vastaavan järjestelyn (laki työsuojelurahastos- 11137: sesti aiheutuneeseen alijäämään. ta 4071 1979) toteuttamiseksi valtionhallinnos- 11138: Määrärahaa saa käyttää noin 12 henkilötyö- sa työsuojelututkimukseen, työsuojelukoulu- 11139: vuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaa- tukseen, työsuojelutietojen keräämiseen ja työ- 11140: miseen määräaikaisiin tehtäviin. suojelua koskevaan tiedottamiseen sekä 11141: valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan 11142: 180 28.80 11143: 11144: henkilöstön välisten työelämän suhteiden edis- Määrärahaa saa käyttää myös ennen vuotta 11145: tämistä tarkoittavaan tutkimukseen, koulutuk- 1992 päätetyn viraston toiselle paikkakunnalle 11146: seen ja tiedotukseen. Määrärahalla saa palkata siirron johdosta työpaikan järjestämiseen hen- 11147: enintään viittä henkilötyövuotta vastaava mää- kilölle, joka ei ole voinut siirtyä viraston uu- 11148: rä henkilöstöä määräaikaisiin työsopimussuh- delle sijaintipaikkakunnalle. 11149: teisiin tehtäviin tällä määrärahalla rahoitetta- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 11150: via tutkimusprojekteja varten. sa on otettu huomioon vähennyksenä lakkau- 11151: tuspalkkaa saavien henkilöiden eläkkeelle siir- 11152: 2001 talousarvio 5 000 000 tyminen. Vuosittain siirtyy vanhuuseläkkeelle 11153: 2000 talousarvio 5 000 000 keskimäärin 40 henkilöä. 11154: 1999 tilinpäätös 4 950 000 11155: Määräraha on tarkoitus käyttää 11156: seuraavasti: mk 11157: 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi- 11158: minta (siirtomääräraha 2 v) Lakkautuspalkat 13 760 000 11159: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. Henkilöstöjärjestelyt 240000 11160: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain Yhteensä 14 000 000 11161: (280/ 1966) mukaisten kuntoutuksesta aiheutu- 11162: vien muiden etuuksien kuin kuntoutustukien 2001 talousarvio 14 000 000 11163: maksamiseen, Valtiokonttorin varhaiskuntou- 2000 talousarvio 16 000 000 11164: tuksesta antamien ohjeiden mukaiseen toimin- 1999 tilinpäätös 24000 000 11165: taan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuksesta, 11166: kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutuviin (26.) EU-puheenjohtajuus 11167: menoihin. Selvitysosa: Momentti ja sen määrära- 11168: Vuonna 2001 saa tehdä VEL-perusteiseen ja ha on poistettu talousarviosta. 11169: varhaiskuntoutukseen liittyviä sitoumuksia si- 11170: ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuon- 2000 talousarvio 4000 000 11171: na 2002 enintään 3 500 000 mk. 1999 tilinpäätös 116 000 000 11172: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 11173: sa on otettu lisäyksenä huomioon kuntoutusra- 11174: 60. Valtion maksu koulutus- ja erorahastosta 11175: han vuodelle 2001 tuleva indeksikorotus. Vo- 11176: lyymikasvua oletetaan tapahtuvan edelleen johtuvista menoista (arviomääräraha) 11177: erityisesti VEL-perusteisen kuntoutuksen osal- Momentille myönnetään 2 400 000 mk. 11178: ta. Vuoden 2000 määrärahan mitoituksessa Määrärahaa saa käyttää koulutus- ja erora- 11179: otettiin huomioon edelliseltä vuodelta siirtynyt hastosta annetun lain (537/1990) 4 §:n 2 mo- 11180: määräraha. mentin mukaisen valtion maksun maksami- 11181: seen koulutus- ja erorahastolle. 11182: 2001 talousarvio 20 000 000 Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 11183: 2000 talousarvio 15 000 000 muutettu. Valtio suorittaa työsopimussuhtees- 11184: 1999 tilinpäätös 19 686 478 sa olevan henkilöstönsä osalta sosiaali- ja ter- 11185: veysministeriön vahvistaman prosenttimäärän 11186: suuruisen maksun koulutus- ja erorahastolle. 11187: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomää- Maksun suuruus vuonna 2000 on 0,05 % val- 11188: räraha 2 v) tion työsopimussuhteisten palkkasummasta. 11189: Momentille myönnetään 14 000 000 mk. Koulutus- ja erorahastolle vuonna 2001 suo- 11190: Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain ritettavan maksun arvioidaan olevan 2 400 000 11191: ( 182/1931) mukaisten lakkautuspalkkojen mk. 11192: maksamiseen. 11193: 28.81 181 11194: 11195: Vuonna 2001 mahdollisesti liikaa tai liian 2001 talousarvio 2 400 000 11196: vähän suoritettu määrä on tarkoitus ottaa huo- 2000 talousarvio 1 900 000 11197: mioon vuodelta 2002 suoritettavassa maksussa 1999 tilinpäätös 2 142 252 11198: valtion työsopimussuhteisen henkilöstön palk- 11199: kasumman tultua lopullisesti selvitetyksi. 11200: 11201: 11202: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 11203: 11204: 01. Euroopan unionin kansallisten asiantun- riön tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista 11205: tijoiden palkkaukset (arviomääräraha) päätöksistä aiheutuvien menojen maksami- 11206: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. seen. 11207: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin 11208: toimielimissä toimivien suomalaisten kansal- 2001 talousarvio 1 000 000 11209: listen asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaalitur- 2000 talousarvio 1 000 000 11210: vakustannusten maksamiseen. Määrärahalla 1999 tilinpäätös 242 060 11211: saa palkata enintään 25 henkilötyövuotta vas- 11212: taava määrä henkilöstöä määräaikaisiin kan- 11213: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan 11214: sallisten asiantuntijoiden tehtäviin. 11215: kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 11216: Se l v i t y s o s a : Euroopan unionissa pal- 11217: velevien suomalaisten kansallisten asiantunti- Momentille myönnetään 9 000 000 mk. 11218: joiden palkkauksen ja sosiaaliturvan maksaa Määrärahaa saa käyttää vuoden 1999 talous- 11219: kotimainen työnantaja, mutta Euroopan unioni arvion tulomomenteille nettobudjetoitujen vi- 11220: maksaa heille tiettyjä korvauksia. Kansallisten rastojen maksullisen toiminnan kehittämiseen 11221: asiantuntijoiden palvelussuhteen ehdot unio- sekä kone- ja laitehankintoihin. 11222: nin toimielimissä perustuvat komission 11223: 24.7.1988 antamaan päätökseen siihen vuonna 2001 talousarvio 9 000 000 11224: 1991 tehtyine muutoksineen. Kansalliset asi- 2000 talousarvio 3 888 000 11225: antuntijat työskentelevät Euroopan unionin 1999 tilinpäätös 10 400 000 11226: toimielimissä määräajan, vähintään kolme 11227: kuukautta ja enintään kolme vuotta. Henkilö 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 11228: voi toimia kansallisena asiantuntijana vain yh- Momentille myönnetään 4 100 000 000 mk. 11229: den kerran. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erik- 11230: seen arvonlisäverovelvollisten valtion virasto- 11231: 2001 talousarvio 7 000 000 jen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoi- 11232: 2000 talousarvio 7 000 000 hin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksa- 11233: 1999 tilinpäätös 5 002 880 miseen. 11234: Selvitysosa: Valtion kulutus- ja inves- 11235: 02. Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja tointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäve- 11236: koskevat päätökset (arviomääräraha) roa. Muille kuin erikseen verovelvollisille val- 11237: tion virastoille ja laitoksille myönnetään mää- 11238: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 11239: rärahat verottornin hinnoin. 11240: Määrärahaa saa käyttää välttämättömän lisä- 11241: henkilökunnan palkkausten maksamiseen sel- 11242: 2001 talousarvio 4 100 000 000 11243: laisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätar- 11244: ve ei ole ollut tiedossa varsinaista talousarvio- 2000 talousarvio 3 700 000 000 11245: esitystä laadittaessa, sekä valtiovarainministe- 1999 tilinpäätös 3 905 445 532 11246: 182 28.82 11247: 11248: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteis- 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, 11249: työstä aiheutuvat arvonlisäveromenot (arvio- joita varten talousarvioon ei ole erikseen mer- 11250: määräraha) kitty määrärahaa (arviomääräraha) 11251: Momentille myönnetään 40 000 000 mk. Momentille myönnetään 100 000 mk. 11252: Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhön Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai 11253: ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustami- asetukseen perustuvien menojen maksami- 11254: seen käytettyjen ja kotimaasta hankittujen pal- seen, joita varten talousarvioon ei ole erikseen 11255: velujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverome- myönnetty määrärahaa. 11256: nojen maksamiseen. 11257: Se l v i t y s osa : Arvonlisäverolain mu- 2001 talousarvio 100 000 11258: kaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten 2000 talousarvio 100 000 11259: kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäve- 1999 tilinpäätös 28 006 479 11260: rollisia. Jotta arvonlisäverona ei rasiteta Suo- 11261: men kehitysyhteistyötä ja Keski- ja Itä-Euroo- 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet 11262: pan maiden avustamista, arvonlisäveromenot Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 11263: budjetoidaan erikseen. Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä ar- 11264: vaamattomista tarpeista aiheutuvien välttämät- 11265: tömien menojen maksamiseen, joita varten ta- 11266: 2001 talousarvio 40 000 000 11267: lousarviossa ei ole määrärahaa. 11268: 2000 talousarvio 40 000000 11269: 1999 tilinpäätös 38 384 963 2001 talousarvio 1 000 000 11270: 2000 talousarvio 1 000 000 11271: 1999 tilinpäätös 11272: 11273: 11274: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille 11275: 11276: Valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään ehdoilla antamaan vuonna 2001 vastavakuuksia 11277: vaatimatta valtion omavelkaisia takauksia ja takuita valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/ 11278: 1992) 1 §:n 4 momentissa tarkoitettujen yhtiöiden koti- ja ulkomaisten lainojen, muiden si- 11279: toumusten ja sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi. 11280: Takauksia, takuita ja muita sitoumuksia saa antaa siten, että niiden yhteenlaskettu pääomamää- 11281: rä yhdessä vuosina 1993-1997 momentilla 28.87.89 myönnettyjen valtuuksien nojalla annettu- 11282: jen sitoumusten kanssa on enintään 35 000 000 000 mk tai yhdessä vuosien 1993-1996 momen- 11283: tilta 28.87.89 ja vuoden 1993 ensimmäisen lisätalousarvion momentilta 28.87.51 myönnetyn 11284: muun tuen kanssa pääomamäärältään enintään 60 000 000 000 mk. 11285: 11286: 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelle (ar- tuuvajaus Eläkekassa Tuessa on muutettu va- 11287: viomääräraha) kautetuksi lainaksi, jonka Eka-yhtymän 11288: Momentille myönnetään 19 000 000 mk. päävelkojat ovat taanneet. Valtio on 16.2.1995 11289: Määrärahaa saa käyttää Eläkekassa Tuen antanut takauksen Eläkekassa Tuen Osuuskun- 11290: Osuuskunta Eka-yhtymälle antaman lainan ta Eka-yhtymälle antaman lainan enintään 11291: valtion takauksesta aiheutuviin menoihin. 140 255 000 markan lyhennyksille ja koron- 11292: Se l v i t y s osa : Eka-yhtymän saneeraus- maksuille vuosina 1994--2003. Takaajat jou- 11293: menettelyn osana ja Eläkekassa Tuen eläkkei- tuvat maksamaan takaamansa määrän Eläke- 11294: den turvaamiseksi Eka-yhtymästä johtuva vas- kassa Tuelle. Vuosina 1994--1999 valtion 11295: 28.82 183 11296: 11297: maksusuoritukset olivat 72,0 milj. mk. Vuoden Määrärahaa saa käyttää kansainvälisen Mil- 11298: 2000 osalta menot ovat noin 18,8 milj. mk ja lennium -palkinnon valmistelusta ja jakami- 11299: vuoden 2001 osalta noin 18,8 milj. mk. Vuosi- sesta aiheutuviin kustannuksiin. 11300: na 2002-2003 maksettavaksi tulee 30,8 milj. Selvitysosa : Suomen itsenäisyyden 11301: mk. juhlarahasto valmistelee Millennium -palkin- 11302: non ja hallinnai sen jakamisen. Palkinto on tar- 11303: 2001 talousarvio 19 000 000 koitus jakaa ensimmäisen kerran vuonna 2001. 11304: 2000 talousarvio 19 000 000 Valmistelu- ja hallinnointikustannuksiksi 11305: 1999 tilinpäätös 19 861 032 vuonna 2001 arvioidaan 1 000 000 mk. Palkin- 11306: to maksetaan momentilta 23.99.63. 11307: 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Inves- 11308: 2001 talousarvio 1 000 000 11309: tointipankille 11310: 2000 talousarvio 5 000 000 11311: Momentille myönnetään 23 900 000 mk. 11312: Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen 1999 tilinpäätös 10 000 000 11313: hyödyn korvaamiseksi, minkå Suomen Poh- 11314: joismaiden Investointipankin isäntämaana kat- 63. Korvaus valtion vakuusrahastolle laino- 11315: sotaan saavan. jen ja takausten hoitomenoihin (siirtomäärära- 11316: Selvitysosa: Pohjoismaat katsovat ha3 v) 11317: Suomen hyötyvän Pohjoismaiden Investointi- Momentille myönnetään 400 000 000 mk. 11318: pankin sijainnista Helsingissä vuosittain noin Määrärahaa saa käyttää valtion vakuusrahas- 11319: 23 900 000 mk, mikä vastaa pankin vuonna tosta annetun lain 15 §:n 2 momentin mukai- 11320: 1999 henkilökuntansa palkoista pidättämien sesti valtion vakuusrahaston ottamien lainojen 11321: verojen määrää. Määrärahan tarkoituksena on ja niiden korkojen ja lainoista maksettavien 11322: vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvä- muiden menojen suorittamiseen sekä rahaston 11323: lisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käy- takausvelvoitteiden täyttämiseen. 11324: tettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henki- Selvitys osa : Valtion vakuusrahaston 11325: lökunnalle. Järjestelystä on sovittu 10.11.1997 tukitoiminta perustuu lainanottoon koti- ja ul- 11326: Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiova- komaisilta pääomamarkkinoilta. Jos rahaston 11327: rainministereiden kokouksessa. Koska Poh- varat eivät riitä sen ottamien lainojen ja niiden 11328: joismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Poh- korkojen ja lainoista aiheutuvien muiden me- 11329: joismaiden kehitysrahaston työntekijät ovat nojen suorittamiseen tai rahaston takausvel- 11330: muodollisesti Pohjoismaiden Investointipan- voitteiden täyttämiseen, suoritetaan puuttuva 11331: kin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvauk- määrä valtion vakuusrahastosta annetun lain 11332: seen myös edellä mainittujen instituutioiden 15 §:n 2 momentin mukaan valtion talousarvi- 11333: työntekijöiden maksamat palkkaverot Vuonna oon otettavasta määrärahasta. 11334: 2001 suoritettavaa isäntämaakorvausta varten Valtion vakuusrahaston lainakanta vuoden 11335: momentille ehdotetaan 23 900 000 mk. 1999 päättyessä oli 14 473 milj. mk. Vakuus- 11336: rahaston lainakannan hoidosta aiheutuvat kor- 11337: 2001 talousarvio 23 900 000 komenot ja muut menot, joita ei ole mahdollis- 11338: 2000 talousarvio 21 345 000 ta maksaa rahaston varoista, ovat vuonna 2001 11339: 1999 tilinpäätös 18 818 888 noin 400 000 000 mk. 11340: 11341: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toi- 2001 talousarvio 400 000 000 11342: minnan rahoittaminen 2000 talousarvio 400 000 000 11343: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 11344: 184 28.84 11345: 11346: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 11347: 11348: Suomen osuutta Euroopan Neuvoston Kehityspankin pääomasta korotetaan 23 822 384 eurolla 11349: nykyisestä 18 067 000 eurosta yhteensä 41 889 384 euroon. 11350: Selvitysosa: Euroopan Neuvoston Kehityspankki on vuonna 1956 perustettu multilate- 11351: raalinen rahoituslaitos, joka toimii Euroopan Neuvoston rahoitusinstrumenttina rahoittaen hank- 11352: keita, joilla on sosiaalinen ulottuvuus. Suomi on vuodesta 1991 lähtien ollut pankin jäsenenä 1,29 11353: prosentin osuudella. Euroopan Neuvoston Kehityspankin päättävät elimet sopivat 9.11.1999 pan- 11354: kin 1 847 milj. euron määräisestä pääomankorotuksesta, jonka tarkoituksena on vahvistaa pankin 11355: pääomarakennetta. Pääomankorotus nostaa pankin pääomaa yhteensä 3 248 milj. euroon. Pää- 11356: omankorotuksen yhteydessä Suomelle tarjoutuu mahdollisuus merkitä pankin pääomaa 11357: 23 822 384 euron määrällä ja täten säilyttää 1,29 prosentin osuutensa. Pääomankorotuksen sisään 11358: maksettava osuus on 11 ,04 prosenttia, joka kuitenkin siirretään pankin pääomaan pankin varara- 11359: hastosta. Näin ollen pääomankorotuksesta ei aiheudu Suomelle välittömiä maksuvelvoitteita. 11360: Suomen vastuu pankin pääomasta kuitenkin lisääntyy korotuksen määrällä. 11361: 11362: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille an- Se l v i t y s osa : Pohjoismaiden ympäris- 11363: nettujen sitoumusten lunastaminen (arviomää- törahoitusyhtiön peruspääomaa korotetaan 11364: räraha) vuosien 1996-2001 aikana 40 milj. eurosta 11365: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. 80 milj. euroksi. Suomen osuus korotuksesta 11366: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisille ra- on noin 6,7 milj. euroa. Vuonna 2001 suoritet- 11367: hoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosi- tavaa kuudetta maksuerää varten momentille 11368: na 1982-1986 annettujen sitoumusten lunas- ehdotetaan 6 700 000 mk. 11369: tamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kus- 11370: tannusten maksamiseen. Määrärahaa saa myös 2001 talousarvio 6 700 000 11371: käyttää vuoden 1986 jälkeen annettujen si- 2000 talousarvio 6 650 000 11372: toumusten lunastamisen yhteydessä aiheutu- 1999 tilinpäätös 6 610 381 11373: vien valuuttakurssitappioiden ja lunastamis- 11374: kustannusten maksamiseen. 88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin 11375: Selvitysosa: Vuosina 1982-1986 an- peruspääoman korottamisesta (arviomäärära- 11376: nettuja sitoumuksia oli 31.3.2000 lunastamatta 11377: ha) 11378: 6,7 milj. mk. 11379: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. 11380: 2001 talousarvio 1 500 000 Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden In- 11381: vestointipankin peruspaaoman korotuksen 11382: 2000 talousarvio 1 500 000 11383: Suomen vuonna 2001 suoritettavan kolman- 11384: 1999 tilinpäätös 1 070 nen osuuden maksamiseen. 11385: Selvitysosa: Pohjoismaiden Investoin- 11386: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ym- tipankissa on meneillään pääomankorotus, 11387: päristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomää- jonka myötä pankin peruspääoma nousee 11388: räraha) 1 191 milj. eurolla yhteensä 4 000 milj. eu- 11389: Momentille myönnetään 6 700 000 mk. roon. Korotuksen myötä Suomen osuus nousee 11390: Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ym- 556 093 862 eurosta 765 788 207 euroon. Ko- 11391: päristörahoitusyhtiön peruspääoman korotuk- rotuksesta tulee maksettavaksi 100 milj. euroa, 11392: sen vuonna 2001 suoritettavan kuudennen kun taas 1 091 milj. euroa jää yksinomaan pan- 11393: maksuosuuden maksamiseen. kin takuupääoman laajentamiseen ja on rahoi- 11394: tettava vain, jos pankin omien velvoitteiden 11395: 28.90 185 11396: 11397: suorittaminen sitä vaatii. Korotuksen makset- valtain dollarilla. Korotus on osa yhteensä 11398: tavaksi tuleva osa suoritetaan siten, että pankin 1 000 milj. Yhdysvaltain dollarin rahoituspa- 11399: vararahastosta siirretään 70 milj. euroa perus- ketista, jonka myötä takuulaitoksen pääoma 11400: pääomaan, ja jäsenmaat suorittavat 30 milj. eu- nousee 2,1 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. 11401: roa vuosina 1999-2001. Suomen osuus jäsen- Kyseinen rahoitusjärjestely koostuu yhteensä 11402: maiden suoritettavaksi tulevasta osuudesta on 850 milj. Yhdysvaltain dollarin suuruisesta 11403: 4 531 539 euroa eli noin 26 943 307 mk, joka pääomankorotuksesta, josta sisäänmaksetta- 11404: maksetaan vuosina 1999-2001. Vuonna 2001 van pääoman osuus on 150 milj. Yhdysvaltain 11405: suoritettavaa kolmatta maksuerää varten mo- dollaria, sekä Maailmanpankin suorittamasta 11406: mentille ehdotetaan 9 000 000 mk. 150 milj. Yhdysvaltain dollarin suuruisesta 11407: osuudesta. Pääomankorotuksen loppuosa eli 11408: 2001 talousarvio 9 000000 700 milj. Yhdysvaltain dollaria jää yksin- 11409: 2000 talousarvio 8 990 000 omaan takuulaitoksen takuupääoman laajenta- 11410: 1999 tilinpäätös 8 981 174 miseen ja on rahoitettava vain, jos takuulaitok- 11411: sen omien velvoitteiden täyttäminen sitä vaatii. 11412: Korotuksen myötä Suomen osuus takuulaitok- 11413: 89. Suomen osuus Kansainvälisen investoin- sen pääomasta nousee 4 944 7 40 Yhdysvaltain 11414: titakuulaitoksen peruspääoman korottamises- dollarilla yhteensä 11 436 740 Yhdysvaltain 11415: ta (arviomääräraha) dollariin. Suomen osuus sisäänmaksettavasta 11416: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. pääomasta on puolestaan yhteensä 872 747 11417: Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen in- Yhdysvaltain dollaria eli noin 5,8 milj. mk, 11418: vestointitakuulaitoksen (MIGA) pääoman ko- joka suoritetaan kahdessa erässä vuosina 2000 11419: rotuksen Suomen vuonna 2001 suoritettavan ja 2001. Vuonna 2001 suoritettavaa toista 11420: toisen osuuden maksamiseen. maksuerää varten momentille ehdotetaan 11421: Se l v i t y s osa : Maailmanpankkiryhmään 3 000 000 mk. 11422: kuuluvassa Kansainvälisessä investointitakuu- 11423: laitoksessa on meneillään pääomankorotus. 2001 talousarvio 3 000 000 11424: Takuulaitoksen toimintaedellytysten turvaa- 2000 talousarvio 2 500 000 11425: miseksi pääomaa korotetaan 850 milj. Yhdys- 11426: 11427: 11428: 11429: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille 11430: 11431: 11432: 66. Maksut Euroopan unionille (arviomäärä- EU :n omat varat käsittävät sekalaisten tulo- 11433: raha) jen ja traditionaalisten omien varojen eli tullien 11434: Momentille myönnetään 7 192 000 000 mk. ja sokerimaksujen lisäksi jäsenvaltioiden suo- 11435: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille ritettavat arvonlisäveropohjaan perustuvan 11436: suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja brutto- maksun (AL V -maksu) ja bruttokansantuloon 11437: kansantuloon perustuvien Suomen maksu- perustuvan maksun (BKTL-maksu). Suomen 11438: osuuksien maksamiseen. EU:n puolesta keräämät traditionaaliset omat 11439: Selvitysosa: EU:n talousarvion rahoit- varat eivät sisälly Suomen valtion talousarvi- 11440: tamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioi- oon. 11441: den maksuosuuksista niihin säädetään EU:n ALV -maksun ja BKTL-maksun tarkemmat 11442: omia varoja koskevassa neuvoston päätökses- laskentaperusteet sisältyvät neuvoston asetuk- 11443: sä 94/728/EY, Euratom. siin (ETY, Euratom) N:o 1552/89 EU:n omista 11444: 186 28.99 11445: 11446: varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta ja Määräraha perustuu EU:n neuvoston hyväk- 11447: (ETY, Euratom) N:o 1553/89 arvonlisäverosta symään vuoden 2001 talousarvioesitykseen. 11448: kertyvien omien varojen kannon lopullisesta 11449: menettelystä sekä neuvoston direktiiviin 89/ Määräraha on tarkoitus käyttää 11450: 130/ETY/Euratom markkinahintaisen brutto- seuraavasti: mk 11451: kansantuotteen muodostamisen yhdenmukais- 11452: tamisesta. Arvonlisäveropohjaan perustuvat 11453: maksut 3 260 000 000 11454: Bruttokansantuloon perustuvat 11455: maksut 3 932 000 000 11456: Yhteensä 7 192 000 000 11457: 11458: 2001 talousarvio 7 192 000 000 11459: 2000 talousarvio 6 915 000 000 11460: 1999 tilinpäätös 6 468 913 886 11461: 11462: 11463: 11464: 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 11465: 11466: 11467: Vuonna 2001 saadaan tehdä Rahapaja Oy:n kanssa sopimuksia euromääräisten metallirahojen 11468: lyömisestä siten, että sopimuksista saa aiheutua valtiolle menoja vuonna 2002 enintään 11469: 100 000 000 mk. 11470: 11471: 63. Verosta vapautuksen johdosta takaisin 95. Valtion saatavien turvaaminen (arvio- 11472: maksetut verot (arviomääräraha) määräraha) 11473: Momentille myönnetään 22 000 000 mk. Momentille myönnetään 300 000 mk. 11474: Määrärahaa saa käyttää veron takaisin mak- Määrärahaa saa käyttää valtion laina- ja taka- 11475: samiseen tapauksissa, jossa maksuvelvollinen ussaatavien sekä perintöomaisuuden turvaami- 11476: on sosiaalisista tai muista veronhuojennus- sesta ja hoidosta sekä aiheettomasti maksettu- 11477: säännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoi- jen etuuksien takaisin perimisestä ja valtion ta- 11478: tetuista syistä valtiovarainministeriön, vero- kautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien 11479: hallituksen tai tullihallituksen päätöksen nojal- menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt- 11480: la oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun tää myös kiinteistön tai muun omaisuuden os- 11481: veron. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tuomio- tamiseen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa, 11482: istuimen päätöksellä palautettavaksi määrätty- milloin se on valtion laina-, takaus-, tms. saa- 11483: jen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulu- tavien turvaamiseksi tarpeen, sekä valtiolle 11484: jen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa näin tulleen omaisuuden hoidosta aiheutuvien 11485: tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä. menojen maksamiseen. 11486: 11487: 2001 talousarvio 22 000 000 2001 talousarvio 300 000 11488: 2000 talousarvio 22 000 000 2000 talousarvio 300 000 11489: 1999 tilinpäätös 43 632 030 1999 tilinpäätös 1 514 398 11490: 28.99 187 11491: 11492: 96. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteis- men toimitilojen kiinteistömenojen korvaami- 11493: tömenojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) se en. 11494: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 11495: Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittä- 2001 talousarvio 3 000 000 11496: miskeskuksen käytössä olevien Munkkinie- 2000 talousarvio 3 000 000 11497: 1999 tilinpäätös 3 400 000 11498: 188 11499: 11500: 11501: 11502: 11503: Pääluokka 29 11504: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 11505: 11506: 11507: Selvitysosa: Opetusministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien koulutus-, tiede- ja kulttuu- 11508: ripolitiikan tehtävien hoitamisesta kokonaisuutena. Ministeriö edistää koulutusta, tiedettä, kult- 11509: tuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä, tuo esille niiden merkityksen kansalaisten elämässä ja yhteiskun- 11510: nassa sekä kehittää niiden ohjausjärjestelmiä. Kansakunnan henkisen pääoman tasapainoinen 11511: kasvu luo pohjaa myös taloudelliselle menestykselle ja työllisyyden paranemiselle. 11512: Vuoden 2001 opetusministeriön ja sen hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat: 11513: - Peruspalvelujen rahoituspohjaa vahvistetaan valtionosuuksia korottamalla. Peruspalvelujen 11514: toteutumista arvioidaan. 11515: - Kansallista innovaatiojärjestelmää vahvistetaan huolehtimalla koulutuksen, tutkimuksen ja 11516: kulttuurin perusrahoituksesta ja säilyttämällä tutkimusrahoitus korkealla tasolla. 11517: -Koulutuksen, tieteen ja kulttuurin tietoyhteiskuntakehitystä edistetään muun muassa sisältö- 11518: tuotantohankkeilla. 11519: - Esiopetusjärjestelmä vakiinnutetaan ja sen toteutumista seurataan. 11520: -Nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan yhteistyössä muiden hallin- 11521: nonalojen kanssa. 11522: - Kansalaistoiminnan tukijärjestelmiä kehitetään. 11523: Valtionosuuksien perusteena oleviin lakisääteisiin yksikköhintoihin on tehty 5 %:n suuruinen 11524: korotus kuntien ja valtion kustannustenjaon osittaiseksi oikaisemiseksi sekä 1,2 %:n suuruinen 11525: kustannustason tarkistus. Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntien valtion- 11526: osuuslain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. 11527: Hallinnonalan määrärahojen lisäyksestä 796 milj. mk aiheutuu valtionosuuksien kustannusten- 11528: jaon oikaisemisesta, 156 milj. mk niiden kustannustason tarkistuksesta, 426 milj. mk esiopetus- 11529: uudistuksesta, 327 milj. mk opiskelijoiden asumistukiuudistuksesta, 83 milj. mk valtionosuuksi- 11530: en edellistä vuotta suuremmista loppueristä ja 148 milj. mk kuntien verotuloihin perustuvien val- 11531: tionosuuksien tasausten kasvusta. 11532: Hallinnonalan määrärahan lisäyksestä 161,5 milj. mk aiheutuu valtioneuvoston 26.5.2000 val- 11533: tion omaisuuden myynnistä saatavien tulojen käytöstä tekemästä periaatepäätöksestä, joka lisää 11534: hallinnonalan määrärahoja edelleen vuosina 2002-2003 yhteensä 250 milj. mk, mistä 150 milj. 11535: mk yliopistojen perusrahoitukseen, 70 milj. mk yliopistojen ja korkeakoulujen alueelliseen kehit- 11536: tämiseen ja 30 milj. mk sisältötuotantoon. 11537: 29.01 I89 11538: 11539: 11540: 11541: 11542: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 11543: V. 1999 v.2000 v.2001 11544: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001 11545: 1 000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 11546: 11547: 11548: 01. Opetusministeriö 253 303 204207 393 839 I89 632 93 11549: 05. Kirkaliisasiat II 752 II 004 II I98 I94 2 11550: 07. Opetushallitus IOI 877 102 I95 I02 7I6 52I I 11551: 08. Kansainvälinen yhteistyö 88 860 9I 643 9I 857 2I4 0 11552: IO. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 6 062 I32 6 I23 74I 6 494 250 370 509 6 11553: 20. Ammattikorkeakouluopetus 975 IOO I 459 873 I 744 334 284 46I 19 11554: 40. Yleissivistävä koulutus 7 430 372 8 I39 320 9 524 269 I 384949 I7 11555: 60. Ammatillinen koulutus 3 I33 474 2 808 786 26I9674 - I89 112 -7 11556: 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa 11557: sivistystyö I 762 653 I 652 865 I 6I6 782 - 36 083 -2 11558: 70. Opintotuki 3 644 659 3 990 37I 4 I85 II3 I94 742 5 11559: 88. Tiede 992 735 I OI6 535 I 045 292 28 757 3 11560: 90. Taide ja kulttuuri I 592 460 I 725 232 1 77I 355 46 I23 3 11561: 98. Liikuntatoimi 465 4I9 476 I88 477 7I3 I 525 0 11562: 99. Nuorisotyö I30 55I 12I 601 I2I 90I 300 0 11563: Yhteensä 26 645 348 27 923 561 30 200 293 2 276 732 8 11564: 11565: 11566: Henkilöstön kokonaismäärä 27 260 27 370 28 210 11567: 11568: 11569: 11570: 11571: 01. Opetusministeriö 11572: 11573: 11574: 11575: JO. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja 2001 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä 11576: kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) enintään 5 000 000 mk. 11577: Momentille myönnetään 9 400 000 mk. 11578: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön 2001 talousarvio 9 400 000 11579: hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kun- 2000 talousarvio 9 326 000 11580: nossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä 1999 tilinpäätös 20 500 000 11581: lisärakennushankkeista sekä vuokrista aihe- 11582: utuvien menojen maksamiseen. Momentin 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11583: käyttötarkoitukseen liittyviä sitoumuksia saa Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11584: vuonna 2001 tehdä siten, että niistä vuoden 108 598 000 mk. 11585: 190 29.01 11586: 11587: Selvitysosa: tavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihank- 11588: keiden maksamiseen. 11589: Menojen ja tulojen erittely: mk 11590: Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää 11591: Bruttomenot 109 198 000 11592: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- 11593: kaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 11594: Maksullisen toiminnan erillismenot 400 000 11595: Muut toimintamenot 108 798 000 11596: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 11597: sa on otettu lisäyksenä huomioon 15 000 000 11598: Bruttotulot 600 000 11599: Maksullisen toiminnan tulot mk sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin 11600: 400 000 11601: - julkisoikeudelliset suoritteet valtion omaisuuden myynnistä vuosina 11602: 300 000 11603: - muut suoritteet 2000-2003 saatavien tulojen käytöstä 11604: 100 000 11605: Muut tulot 200 000 11606: 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepää- 11607: töksen perusteella sekä 241 000 mk yhden 11608: Nettomenot 108 598 000 11609: henkilötyövuoden siirtona momentilta 11610: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 29.10.22. 11611: nä huomioon 1 094 000 mk palkkaseurantasel- Valtuuden käytöstä aiheutuu menoja 11612: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä 15 000 000 mk vuonna 2001 ja 5 000 000 mk 11613: 307 000 mk yhden henkilötyövuoden siirtona vuonna 2002. Sisältötuotantoa palveleviin tar- 11614: momentilta 31.24.21 ja 161 000 mk yhden koituksiin on tarkoitus lisäksi myöntää 11615: henkilötyövuoden siirtona momentilta 25 000 000 mk vuosina 2002-2003. 11616: 29.10.22. 11617: 2001 talousarvio 25 241 000 11618: 2001 talousarvio 108 598 000 2000 talousarvio 17 300 000 11619: 2000 talousarvio 104 914 000 11620: 1999 tilinpäätös 105 250 000 11621: 2000 lisätalousarvio 1 010 000 11622: 1999 tilinpäätös 103 211 000 11623: 26. Eräät kopiointi- ja tallennuskorvaukset 11624: Momentille myönnetään 24 000 000 mk. 11625: 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslain 11626: Momentille myönnetään 25 241 000 mk. (40411961) mukaisten kopiointi- ja tallennus- 11627: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön korvausten kopiointitutkimusmenojen sekä 11628: hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnitte- kopiointia ja taliennusta koskevan tiedotus- ja 11629: lu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin selvitystoiminnan menojen maksamiseen. 11630: liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä 11631: eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutu- 11632: vien toimintamenojen ja avustusten maksami- 2001 talousarvio 24000 000 11633: seen. 2000 talousarvio 23 100 000 11634: Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen 1999 tilinpäätös 21 350 000 11635: opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä 11636: kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisäl- 50. Eräät avustukset 11637: tötuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Näihin Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 11638: tarkoituksiin saa vuonna 2001 hyväksyä sitou- Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands 11639: muksia 20 000 000 markan arvosta. folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain 11640: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- (902/ 1985) mukaisten avustusten ja käyttö- 11641: mien muiden kuin rakennerahastoista rahoitet- 11642: 29.01 191 11643: 11644: suunnitelmassa yksilöityjen muiden avustus- Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä 11645: ten maksamiseen. tehdä yhteensä 354 300 000 markalla. Mikäli 11646: vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on jäänyt 11647: Käyttösuunnitelma: mk 11648: käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta 11649: Svenska Finlands folkting -toiminnan 11650: tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2001. 11651: valtionapu, mistä 470 000 mk utbild- Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi- 11652: ningsdelegationin sekä muihin tys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 11653: toiminta- ja toimistomenoihin 2 025 000 1-, 2- ja 3-ohjelman sekä Interreg- ja Urban- 11654: Paasikivi-Seura 85 000 yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion 11655: Eräiden siirtoväen sankarihautojen rahoitusosuuden maksamiseen. 11656: hoito 90000 Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun 11657: Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen 11658: luovutetun alueen hautausmaiden tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdes- 11659: kunnostaminen 800000 sä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien 11660: Yhteensä 3 000 000 EU -osuuksien kanssa. 11661: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 11662: 2001 talousarvio 3 000 000 tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi- 11663: 2000 talousarvio 2 967 000 tysraha. 11664: 2000 lisätalousarvio 400 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan 11665: 1999 tilinpäätös 2 992 000 käytettävän 64 400 000 mk aluekehitysrahas- 11666: ton hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 11667: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- 159 200 000 mk sosiaalirahaston hankkeiden 11668: valtion rahoitusosuutena. Määrärahasta on tar- 11669: tusosuus opetusministeriön osalta (arviomää- 11670: koitus käyttää 3 000 000 mk osaaruiskeskusten 11671: räraha) rahoitukseen. 11672: Momentille myönnetään 223 600 000 mk. 11673: 11674: 11675: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 11676: (milj. mk): 11677: 2001 2002 2003 Yhteensä 11678: 11679: Vuoden 2000 sitoumukset 130,5 134,4 264,9 11680: Vuoden 2001 sitoumukset 93,1 128,5 132,7 354,3 11681: Yhteensä 223,6 262,9 132,7 619,2 11682: 11683: 11684: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain 11685: seuraavasti (milj. mk): 11686: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg Urban Yhteensä 11687: 11688: Euroopan aluekehitysrahasto 30,8 43,1 14,0 1,0 88,9 11689: Euroopan sosiaalirahasto 77,1 39,7 148,6 265,4 11690: Yhteensä 107,9 82,8 148,6 14,0 1,0 354,3 11691: 192 29.05 11692: 11693: 11694: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk): 11695: Myöntämisvaltuus Määräraha 11696: Myönnetty Myönnetty 11697: valtuutta määrärahaa 11698: v.2000 V.2001 v.2000 11699: Ohjelma talousarvio+ myöntämis- talousarvio+ V. 2001 11700: Euroopan aluekehitysrahasto lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha 11701: 11702: Tavoite 1 34,0 30,8 10,2 22,8 11703: Tavoite 2 45,2 43,1 13,6 31,0 11704: Interreg 15,0 14,0 4,5 10,2 11705: Urban 1,0 0,3 11706: Yhteensä 94,2 88,9 28,3 64,4 11707: 11708: 11709: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk): 11710: Myöntämisvaltuus Määräraha 11711: Myönnetty Myönnetty 11712: valtuutta määrärahaa 11713: v.2000 V.2001 v.2000 11714: Ohjelma talousarvio+ myöntämis- talousarvio+ V. 2001 11715: Euroopan sosiaalirahasto lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha 11716: 11717: Tavoite 1 79,7 77,1 19,9 47,2 11718: Tavoite 2 39,7 39,7 9,9 23,8 11719: Tavoite 3 146,0 148,6 36,5 88,2 11720: Yhteensä 265,4 265,4 66,3 159,2 11721: 11722: 11723: 2001 talousarvio 223 600 000 11724: 2000 talousarvio 46 600 000 11725: 2000 lisätalousarvio 48 000000 11726: 11727: 11728: 11729: 05. Kirkollisasiat 11730: 11731: Se l v i t y s osa : Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan 11732: kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista ai- 11733: heutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille 11734: sekä Suomen Merimieskirkolle. 11735: 11736: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 11737: tamenot (siirtomääräraha 2 v) sa on lisäyksenä otettu huomioon 76 000 mk 11738: Momentille myönnetään 8 898 000 mk. palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 11739: tarkistuksiin. 11740: 29.07 193 11741: 11742: 2001 talousarvio 8 898 vOU kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuu- 11743: 2000 talousarvio 8 704000 det. 11744: 2000 lisätalousarvio 95 000 Käyttösuunnitelma: mk 11745: 1999 tilinpäätös 9 652 000 11746: Eräät avustukset ortodoksisen kirkko- 11747: kunnan seurakunnille ja laitoksille 900 000 11748: 50. Eräät avustukset 11749: Avustus Suomen Merimieskirkolle 1 400 000 11750: Momentille myönnetään 2 300 000 mk. Yhteensä 2 300 000 11751: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- 11752: sa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suo- Selvitys osa : Ortodoksisen kirkkokun- 11753: men Merimieskirkolle myönnettävästä avus- nan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät 11754: tuksesta saa käyttää enintään 900 000 mk Ant- avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella 11755: werpenin ja Hampurin merimieskirkkojen Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin 11756: rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoi- ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konser- 11757: toon edellyttäen, että evankelis-luterilaisen vointilaitoksen toiminnan tukemiseen. 11758: 2001 talousarvio 2 300 000 11759: 2000 talousarvio 2 300 000 11760: 1999 tilinpäätös 2 099 964 11761: 11762: 11763: 11764: 07. Opetushallitus 11765: 11766: 11767: Se l v i t y s osa : Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut 11768: alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2001 seuraavat tulostavoitteet 11769: Kehittämisen painopiste on seuraavissa ohjelmissa: 11770: - syrjäytymisen ehkäiseminen, 11771: - erityisopetuksen kehittäminen, 11772: - koulutuksellisen tasa-arvon tukeminen perusopetuksessa, 11773: - oppilaan terveen itsetunnon ja taitojen monipuolinen kehittäminen, 11774: - kaksikielisyys ruotsinkielisissä kouluissa, 11775: -koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma, 11776: - kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen kehittäminen, 11777: - matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittäminen, 11778: - tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa sekä tietoyhteiskunnan lukutaitojen 11779: kehittäminen, 11780: - työssäoppimisen kehittäminen ja koulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen, 11781: - oppisopimuskoulutuksen kehittäminen, 11782: - opinto-ohjauksen ja koulutustiedotuksen tehostaminen, 11783: - verkostomaisten koulutuspalvelujen kehittäminen. 11784: Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden uusimisen valmistelu aloitetaan. 11785: Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet on uusittu 11786: syksyyn 2001 mennessä. 11787: Aikuisten ammattitutkintojen perusteita tarkistetaan ja uusitaan tavoitteena laajentaa tutkinto- 11788: jen käyttöä työelämän kaikilla toimialoilla. Yleisiä kielitutkintoja kehitetään. 11789: 194 29.07 11790: 11791: Oppiruistulosten kansallinen arviointi tehdään: 11792: - peruskoulun yhdeksännen luokan äidinkielessä, 11793: - uskonnossa, 11794: - elämänkatsomustiedossa ja tapakasvatuksessa, 11795: - oppimaan oppimisessa, 11796: - lukion kolmannen vuoden kemiassa ja fysiikassa, 11797: -peruskoulun yhdeksännen luokan ja lukion opinto-ohjauksessa ja oppiruisvaikeuksien tues- 11798: sa, 11799: - ammatillisen koulutuksen kaikille yhteisessä toisessa kotimaisessa kielessä, 11800: -kaupan ja hallinnon koulutuksessa, 11801: - ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen ja oppiruisvaikeuksien tuessa, 11802: - kansanopistolaitoksessa. 11803: Käynnistetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi. 11804: Oppiruistulosten kansainvälisessä arvioinnissa kohteena ovat ED-yhteistyönä toteutettavat pe- 11805: ruskoulussa oppimaan oppimisen arviointi, matematiikan ja äidinkielen oppimistulokset, mate- 11806: matiikan oppimistulokset, ammatillinen liikkuvuus, koulutuksen joustavuus ja osaamisen siirto- 11807: taidot sekä peruskoululaisten kansalaisvalmiudet. 11808: Kehitetään koulutuksen perustietajärjestelmiä koulutuspoliittista päätöksentekoa palveleviksi 11809: sekä tuotetaan koulutuksen tilan kuvauksia ja koulutusindikaattoritietoja. Kehitetään koulutustar- 11810: peen ennakointimenetelmiä yhdessä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. 11811: Järjestetään koululaisten tietotekniikan olympialaiset Suomessa. Hoidetaan EU:n koulutus- ja 11812: yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyviä tehtäviä sekä Euroopan sosiaalirahaston ra- 11813: hoittamien koulutushankkeiden hallinnointia. Hoidetaan tutkintojen kansalliseen ja kansainväli- 11814: seen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät. Osallistutaan Venäjä/Lähialueyhteistyö-ohjelman toi- 11815: meenpanoon. Tuetaan opetustoimen henkilöstön osaamista rahoittamana usean opintoviikon pit- 11816: käkestoista täydennyskoulutusta. 11817: Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.20.25, 11818: 40.25, 60.25 ja 69.25 määrärahoja. 11819: 11820: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 11821: 1999 2000 2001 11822: 11823: Tulot (tmk) 26180 20000 31200 11824: Maksullisen palvelutoiminnan erillis- 11825: kustannukset (tmk) 17 522 13 000 22 700 11826: Käyttöjäämä (tmk) 8 658 7000 8 500 11827: -%tuloista 33,1 35,0 27,2 11828: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 3 206 2 310 2 646 11829: Ylijäämä (tmk) 5 452 4690 5 854 11830: -%tuloista 20,8 23,5 18,8 11831: 11832: 11833: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. 11834: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahasta käytetään 1 400 000 mk avus- 11835: 102 716 000 mk. tuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamen- 11836: Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaa- kielisen oppimateriaalin tuottamista varten. 11837: lin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun 11838: 29.08 195 11839: 11840: Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 11841: nä huomioon 759 000 mk palkkaseurantaselvi- 11842: Menojen ja tulojen erittely: mk tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin ja vähen- 11843: nyksenä 280 000 mk yhden henkilötyövuoden 11844: Bruttomenot 134 716 000 siirtona momentille 29.10.23. 11845: Maksullisen toiminnan erillismenot 22 700 000 11846: Muut toimintamenot 112 016 000 11847: Bruttotulot 32 000 000 2001 talousarvio 102 716 000 11848: Maksullisen toiminnan tulot 31 200 000 2000 talousarvio 102 195 000 11849: - julkisoikeudelliset suoritteet 5 600000 2000 lisätalousarvio 974000 11850: - muut suoritteet 25 600000 11851: Muut tulot 800000 1999 tilinpäätös 101 877 000 11852: Nettomenot 102 716 000 11853: 11854: 11855: 11856: 08. Kansainvälinen yhteistyö 11857: 11858: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- vostoliiton osat samoin kuin venäläinen kult- 11859: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) tuuriperinne Suomessa kuuluvat instituutin 11860: Momentille myönnetään nettomäärärahaa toimialaan. Instituutti toimii vuodesta 2001 11861: 4257 000 mk. lähtien myös Intemational Council for Central 11862: Selvitysosa: and East European Studies (ICCEES)-järjes- 11863: tön tiedotuskeskuksena. 11864: Menojen ja tulojen erittely: mk Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 11865: nä huomioon 33 000 mk palkkaseurantaselvi- 11866: Bruttomenot 4 353 000 tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 11867: Maksullisen toiminnan erillismenot 96000 11868: Muut toimintamenot 4 257 000 2001 talousarvio 4 257 000 11869: Bruttotulot 96000 11870: 2000 talousarvio 4178 000 11871: Maksullisen toiminnan tulot 11872: - muut suoritteet 96000 2000 lisätalousarvio 43 000 11873: Nettomenot 4 257 000 1999 tilinpäätös 4130 000 11874: 11875: Opetusministeriö on talousarvioesityksen 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siir- 11876: valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut tomääräraha 2 v) 11877: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle Momentille myönnetään 43 200 000 mk. 11878: 2001 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka ai- 11879: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomai- heutuvat osallistumisesta kansainvälisten jär- 11880: sia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryh- jestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuu- 11881: miä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa riyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja 11882: päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituut- vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrära- 11883: ti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kult- hasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautu- 11884: tuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteis- van kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttä- 11885: työsopimusten ja -ohjelmien käytännön toteut- miin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitet- 11886: tamiseen. Instituutin tutkimustoiminnan tuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja 11887: ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja 11888: itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tun- 11889: Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neu- netuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa 11890: 196 29.08 11891: 11892: lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön 50. Eräät avustukset 11893: palkkaamiseen enintään kolmea henkilötyö- Momentille myönnetään 29 500 000 mk. 11894: vuotta vastaavasti. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- 11895: Selvitysosa: sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu- 11896: vien avustusten maksamiseen. 11897: Määräraha on tarkoitus käyttää 11898: seuraavasti: mk 11899: Käyttösuunnitelma: mk 11900: Monenkeskinen yhteistyö 5 100 000 11901: Kahdenkeskinen yhteistyö 18 700 000 Kulttuuri-instituutit 17 600 000 11902: Euroopan integraatiosta aiheutuvat Kansainväliseen levitykseen tar- 11903: menot 3 450 000 koitettujen julkaisujen tukeminen 1 500 000 11904: Ulkosuomalaisten sivistysolojen Eräiden ulkomaanyhdistysten 11905: edistäminen 8 400 000 toiminta IO 400 000 11906: Pohjoismainen yhteistyö 5 450 000 Yhteensä 29 500 000 11907: Sukukansaohjelma 2 100 000 11908: Yhteensä 43 200000 2001 talousarvio 29 500 000 11909: 2000 talousarvio 29 500 000 11910: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 1999 tilinpäätös 29 481 830 11911: oon lisäyksenä 435 000 mk kansainvälisten 11912: järjestöjen puheenjohtajuuksista aiheutuvia li- 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjes- 11913: sämenoja varten ja vähennyksenä 300 000 mk töille (arviomääräraha) 11914: siirtona momentille 32.30.47. Momentille myönnetään 14 900 000 mk. 11915: Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden 11916: 2001 talousarvio 43 200 000 hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksel- 11917: 2000 talousarvio 43 065 000 lisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsen- 11918: 1999 tilinpäätös 43 065 000 maksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. 11919: Selvitysosa: 11920: 11921: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: mk 11922: 11923: Unescon jäsenmaksu II 700 000 11924: Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 200000 11925: Suomen maksuosuus WIPOlle/Bemin unionille 5I5 000 11926: Suomen maksuosuus ICCROMille IOO 000 11927: Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta 11928: aiheutuva meno 125 000 11929: Suomen maksuosuus OECD/ED koulurakennusohjelmaan 60000 11930: OECD/CERI jäsenmaksu 105 000 11931: Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMAGES-rahastoon I 600000 11932: Suomen maksuosuus Audiovisuaalisen Eurekan kustannuksista 120 000 11933: Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle Observatoriolie 125 000 11934: Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 250 000 11935: Yhteensä 14 900 000 11936: 11937: 2001 talousarvio 14 900 000 11938: 2000 talousarvio 14 900 000 11939: 1999 tilinpäätös 12 183 104 11940: 29.10 197 11941: 11942: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 11943: 11944: Selvitysosa: Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taide- 11945: korkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämi- 11946: sestä annettuun lakiin ( 1052/ 1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja tutkimuksen 11947: kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999-2004 (VNp 29.12.1999). Korkeakoululaitoksen kehit- 11948: tämislain 3 §:n voimassaolo päättyy vuoden 2000 lopussa. 11949: Hallitusohjelman mukaan yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädän- 11950: nöllä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen korkeakoululaitoksen 11951: kehittämisestä annetun lain jatkamisesta. Lakiesityksessä ehdotetaan, että yliopistojen toiminta- 11952: menomäärärahoja mitoitettaessa otetaan edelleen huomioon palkkakustannuksissa tapahtuneet 11953: muutokset ja uutena tekijänä myös toiminnan laajuudessa tapahtuvat muutokset valtion talousar- 11954: vion yhteydessä vahvistettavien tulostavoitteiden mukaisesti. Säännös olisi voimassa vuosina 11955: 2001-2005. Tulostavoitteissa tapahtuneet muutokset otettaisiin kuitenkin huomioon ensimmäi- 11956: sen kerran mitoitettaessa vuoden 2002 määrärahoja. 11957: Yliopistojen budjetointijärjestelmää kehitetään siten, että se mahdollistaa yliopistojen perus- 11958: tehtäville asetettujen tavoitteiden toteuttamisen, koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti 11959: merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitamisen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden pal- 11960: kitsemisen. 11961: Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuo- 11962: teen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta mää- 11963: räytyy laskennallisin perustein 65% vuonna 2001 ja 90% vuonna 2002. 11964: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritel- 11965: lyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoiminta- 11966: osaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijakoulutus. 11967: Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2001 seuraavat tavoitteet: 11968: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toi- 11969: minnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja 11970: elinkeinoelämän kanssa. 11971: Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja 11972: työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat paino- 11973: alojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. 11974: Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa 18 000-19 000 uudelle opiskelijalle. 11975: Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yli- 11976: opisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun 1 000 opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja 11977: kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistu- 11978: vien työllistymistä. 11979: Yliopistoissa suoritetaan vuosina 2001-2003 keskimäärin 12 700 ylempää korkeakoulutut- 11980: kintoa ja 1 300 tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulu- 11981: tuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Opiskelijoista 5 400 opiskelee 11982: osan tutkinnostaan ulkomailla. Avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimää- 11983: rin 20 000 kokopäiväistä opiskelijaa. 11984: 198 29.10 11985: 11986: Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen 11987: maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan 11988: käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 2 000 000 mk. 11989: 11990: Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 2001-2003: 11991: Ylemmät korkeakoulutut- 11992: Tohtorintutkinnot 11993: kinnot 11994: 1999 2001-2003 1999 2001-2003 11995: 11996: Helsingin yliopisto 2 195 2 380 351 364 11997: Jyväskylän yliopisto 1 093 1 110 61 112 11998: Oulun yliopisto 1 121 1 330 123 153 11999: Joensuun yliopisto 604 700 46 59 12000: Kuopion yliopisto 390 385 79 68 12001: Turun yliopisto 1 035 1140 131 125 12002: Tampereen yliopisto 949 980 111 94 12003: AhoAkademi 454 540 42 55 12004: Vaasan yliopisto 311 355 7 16 12005: Lapin yliopisto 279 345 11 11 12006: Teknillinen korkeakoulu 1 198 1 130 107 117 12007: Tampereen teknillinen korkeakoulu 709 760 37 53 12008: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 377 395 20 23 12009: Helsingin kauppakorkeakoulu 383 380 18 17 12010: Svenskahandelshögskolan 208 215 9 9 12011: Turun kauppakorkeakoulu 234 220 4 10 12012: Sibelius-Akatemia 114 125 4 6 12013: Teatterikorkeakoulu 59 45 2 2 12014: Taideteollinen korkeakoulu 126 140 2 5 12015: Kuvataideakatemia 17 25 1 12016: Yhteensä 11 856 12 700 1165 1 300 12017: 12018: Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijarnokaloille sekä opinala-ja harraste- 12019: järjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Valtion kiinteistölaitos perii yliopistoilta vuokraa 12020: näistä tiloista. 12021: 12022: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomäärä- opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämi- 12023: raha 3 v) seen. 12024: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Vuoden 2001 aikana saa tehdä sellaisia yli- 12025: 5 935 373 000 mk. opistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, 12026: Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulu- joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2001 jäl- 12027: tuksen hintojen alentamiseen enintään keen siten, että tilojen lisäys on enintään 5 000 12028: 14 050 000 mk ja 5 000 000 mk Helsingin m2. 12029: kauppakorkeakoulun BBA-täydennyskoulu- Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha on 12030: tusohjelman tukemiseen. muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. 12031: Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perus- 12032: opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myön- tuvat opetusministeriön päätöksiin korkea- 12033: nettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien koulujen eräistä suoritteista perittävistä mak- 12034: apurahojen maksamiseen sekä opiskelijoille suista (8111993), kirjasto- ja tietopalveluista 12035: perittävistä maksuista (82/1993) sekä avoi- 12036: 29.10 199 12037: 12038: mesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluis- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 12039: sa perittävistä maksuista (8311993). nä huomioon 56 545 000 mk palkkaseuranta- 12040: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin, 12041: 100 000 000 mk valtion omaisuuden myynnis- 12042: Määräraha on tarkoitus jakaa 12043: seuraavasti: mk tä vuosina 2000-2003 saatavien tulojen käy- 12044: töstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaa- 12045: Helsingin yliopisto, mistä tepäätöksen perusteella, 30 000 000 mk tieto- 12046: 13 180 000 mk Svenska social- teollisuusohjelman johdosta, 49 000 000 mk 12047: och kommunalhögskolanille ja lisääntyneiden tilakustannusten johdosta, 12048: 67 000 000 mk kansalliskirjaston 31 000 000 mk teollisuusyhteistyön ja elektro- 12049: valtakunnallisena osuutena 1 428 528 000 nisen kirjaston menojen siirtona momentilta 12050: Jyväskylän yliopisto 444 324 000 29.10.22 ja 629 000 mk neljän henkilötyövuo- 12051: Oulun yliopisto 632 417 000 den palkkausten siirtona momentilta 31.24.21. 12052: Joensuun yliopisto 262 450 000 Vähennyksenä on otettu huomioon 15 212 000 12053: Kuopion yliopisto 248 950 000 mk siirtona momentille 29.1 0.24. 12054: Turun yliopisto 534196 000 12055: Tampereen yliopisto 384 613 000 12056: Menojen ja tulojen erittely: mk 12057: ÅboAkademi 229 898 000 12058: Vaasan yliopisto 99 663 000 Bruttomenot 7 983 373 000 12059: Lapin yliopisto 116 453 000 Maksullisen toiminnan erillis- 12060: Teknillinen korkeakoulu 544 271 000 menot 1 019 000 000 12061: Tampereen teknillinen korkea- Yhteisrahoitteiset hankkeet 840 000 000 12062: koulu 275 186 000 Muut toimintamenot 6 124 373 000 12063: Lappeenrannan teknillinen Bruttotulot 2 048 000 000 12064: korkeakoulu 144976000 Maksullisen toiminnan tulot 1 207 000 000 12065: Helsingin kauppakorkeakoulu 112 835 000 -liiketaloudellisesti hinnoi- 12066: Svenskahandelshögskolan 57 485 000 tellut suoritteet 1 146 000 000 12067: Turun kauppakorkeakoulu 55 991 000 - julkisoikeudelliset suoritteet 61 000 000 12068: 113 167 000 Yhteisrahoitteiset hankkeet 840 000 000 12069: Sibelius-Akatemia 12070: Muut tulot 1 000 000 12071: Teatterikorkeakoulu 52 197 000 12072: Nettomenot 5 935 373 000 12073: Taideteollinen korkeakoulu 124 430 000 12074: Kuvataideakatemia 16 798 000 12075: Opetusministeriön käytettäväksi 56 545 000 12076: Yhteensä 5 935 373 000 12077: 12078: 12079: Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 12080: 1999 2000 2001 12081: toteutuma ennakoitu arvio 12082: 12083: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 977 000 1 050 000 1 146 000 12084: Maksullisen toiminnan eriiliskustannukset (tmk) 809 500 855 000 922 000 12085: KäyttöjääiDä (tmk) 167 500 195 000 224000 12086: - % tuotoista 17,1 18,6 19,5 12087: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 118 600 141 000 156 500 12088: Ylijäämä (tmk) 48 900 54000 67 500 12089: - % tuotoista 5,0 5,1 5,9 12090: Tuotot % kustannuksista 105,2 105,4 106,2 12091: Volyymin muutos % 8,3 12,5 9,1 12092: 12093: 9 209194L 12094: 200 29.10 12095: 12096: 2001 talousarvio 5 935 373 000 ton periaatepäätöksen perusteella, 1 000 000 12097: 2000 talousarvio 5 570 815 000 mk ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjär- 12098: 2000 lisätalousarvio 112 300 000 jestelmän uudistuksestajohtuvana siirtona mo- 12099: 1999 tilinpäätös 5 454 482 000 mentilta 29.69.33 sekä vähennyksenä 12100: 31 000 000 mk siirtona momentille 29.10.21, 12101: 161 000 mk yhden henkilötyövuoden palkka- 12102: 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirto- usten siirtona momentille 29.01.21 ja 241 000 12103: määräraha 3 v) mk yhden henkilötyövuoden palkkausten siir- 12104: Momentille myönnetään 137 417 000 mk. tona momentille 29.01.22. 12105: Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan 12106: tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoi- 12107: 2001 talousarvio 137 417 000 12108: minnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteis- 12109: työn sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja 2000 talousarvio 156 587 000 12110: opettajien pätevöittämiskoulutuksen menojen 2000 lisätalousarvio 377 000 12111: maksamiseen. 1999 tilinpäätös 218 536 962 12112: 12113: Käyttösuunnitelma: mk 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk- 12114: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja sen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12115: julkaisutoiminta 51 517 000 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12116: 2. Yliopistojen yhteinen atk-toi- 43 668 000 mk. 12117: minta ja tietoliikenneyhteydet 61 900 000 Määrärahasta käytetään 16 655 000 mk opis- 12118: 3. Korvaus Helsingin yliopiston kelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntija- 12119: rahastoille 4000 000 vaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apura- 12120: 4. Yliopistojen alueellinen hoihin ja avustuksiin, 6 810 000 mk ulkomai- 12121: kehittäminen 20 000 000 sissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten 12122: Yhteensä 137417000 12123: ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professo- 12124: rien sekä muiden ulkomailla toimivien opetus- 12125: Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyt- hallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 12126: töön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoi- henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulko- 12127: minnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimin- maanlehtoriohjesäännön mukaisesti ja 12128: taedellytysten turvaamiseksi tarvittavien me- 2 630 000 mk ulkomailla tapahtuvan suomen 12129: nojen ja avustusten maksamiseen. kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. 12130: Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin Määrärahasta saa käyttää enintään 855 000 12131: yliopiston rahastoille 4 000 000 mk korvauk- mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. 12132: sena suomen-ja ruotsinkielisten almanakkojen Selvitysosa: 12133: ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden 12134: poistamiseksi lain ( 119511994) johdosta. Menojen ja tulojen erittely: mk 12135: Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuot- 12136: ta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen mää- Bruttomenot 51 168 000 12137: räaikaisiin tehtäviin. Maksullisen toiminnan erillis- 12138: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- menot 3 055 000 12139: sa on otettu lisäyksenä huomioon 395 000 mk Muut toimintamenot 16 718 000 12140: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- Yhteisrahoitteiset hankkeet 5 300 000 12141: tarkistuksiin sekä 20 000 000 mk yliopistojen Apurahat ja avustukset 16 655 000 12142: alueelliseen kehittämiseen valtion omaisuuden Ulkomaanlehtoritoiminta 6 810 000 12143: myynnistä vuosina 2000--2003 saatavien tu- Suomen kielen ja kulttuurin 12144: opetus ulkomailla 2 630 000 12145: lojen käytöstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvos- 12146: 29.10 201 12147: 12148: Bruttotulot 7 500000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 12149: Maksullisen toiminnan tulot 7 500000 nä huomioon 210 000 mk palkkaseurantaselvi- 12150: - muut suoritteet 2 200000 tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä 12151: - yhteisrahoitteiset hankkeet 5 300 000 280 000 mk yhden henkilötyövuoden palkka- 12152: Nettomenot 43 668 000 usten siirtona momentilta 29.07.21. 12153: 12154: Opetusministeriö on talousarvioesityksen 2001 talousarvio 43 668 000 12155: valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti 2000 talousarvio 42 740 000 12156: kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle 2000 lisätalousarvio 227 000 12157: vu?delle 2001 seuraavat tulos- ja palveluta- 1999 tilinpäätös 41 760 000 12158: VOitteet 12159: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siir- 12160: CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä tomääräraha 2 v) 12161: vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä 12162: Momentille myönnetään 377 792 000 mk. 12163: sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. 12164: Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavus- 12165: CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henki- 12166: tuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen 12167: lö~ai~to-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan 12168: kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle 12169: u~wnm koul_utus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjel- 12170: ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen 12171: mien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO jär- 12172: maksamiseen. 12173: jestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tie- 12174: Selvitysosa: Opetusministeriö on aset- 12175: topalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suo- 12176: tanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitos- 12177: malaista koulutusta ulkomaalaisille. 12178: ta seuraavat tulostavoitteet 12179: Ulkomaanlehtori- ja kielikurssiasiain neuvot- 12180: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajan- 12181: telukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin 12182: koulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja 12183: ~P.~tusta ulk?~aisissa yIiopistoissa sekä järjes- 12184: läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. 12185: taa ulkomalSllle yliopisto-opiskelijoille suo- 12186: Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laa- 12187: men kielen kursseja Suomessa. 12188: dusta sekä kehittävät opetusharjoittelua, ope- 12189: CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusi- 12190: tusteknologian käyttöä sekä täydennyskoulu- 12191: en mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n 12192: tuspalveluja. Harjoittelukoulut toteuttavat 12193: koulutus- ja nuoriso-ohjelmien avautuessa 12194: osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostra- 12195: eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. 12196: tegiaa ja Suomalaisten matematiikan ja luon- 12197: Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään hen- 12198: nontieteiden osaaminen vuonna 2002 -ohjel- 12199: kilö~aihdon keinoin sekä syvennetään erityi- 12200: maa. Harjoittelukoulut sisällyttävät opetus- 12201: se.stl k~?sainvälisen harjoittelun suhteita oppi- 12202: suunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja siihen 12203: lmtoksnn. Ammattikorkeakoulujen kansainvä- 12204: kasvattamisen. 12205: lisen toiminnan kehittämistä tuetaan. CIMO 12206: Harjoittelukouluissa on vuonna 2001 keski- 12207: os~llist~u opetusministeriön Aasia- ja Venäjä- 12208: määrin 8 250 oppilasta, joista peruskouluas- 12209: ohjelmien toteuttamiseen. Uuden tietoteknii- 12210: ~e~lla 6 000 Ja lukiossa 2 250 oppilasta. Har- 12211: kan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuk- 12212: JOittelukoulUissa järjestetään noin 3 400 opet- 12213: sessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n 12214: tajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. 12215: nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan 12216: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 12217: täysipainoisesti. 12218: nä huomioon 3 092 000 mk palkkaseurantasel- 12219: E~it~is~ä huomiota kiinnitetään yhteistyön 12220: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä 12221: kehttta~Is~e~ CIMOn uusien sidosryhmien, 12222: 15 212 000 mk harjoittelukoulujen kiinteistö- 12223: mm. yleiSSIVIstävän koulutuksen ja aikuiskou- 12224: menojen, tukipalveluiden ja seitsemän henki- 12225: lutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toi- 12226: lötyövuoden palkkausten siirtona momentilta 12227: mijoiden kanssa. 12228: 29.10.21. 12229: 202 29.20 12230: 12231: Kuntien osuus harjoittelukouluissa annetta- 2001 talousarvio 377 792 000 12232: van opetuksen kustannuksiin, 76 925 000 mk, 2000 talousarvio 353 599 000 12233: on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoi- 2000 lisätalousarvio 3 451 000 12234: tuksessa. 1999 tilinpäätös 347 353 000 12235: 12236: 12237: 20. Ammattikorkeakouluopetus 12238: 12239: Se l v i t y s osa : Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimeenpano on saatettu päätökseen. Va- 12240: kinaisia ammattikorkeakouluja on 29 ja niiden keskimääräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan 12241: vuonna 2001 olevan noin 99 200, josta 80 600 on nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johta- 12242: vassa koulutuksessa, 14 600 aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 4 000 suorittaa am- 12243: matillisia erikoistumisopintoja. 12244: Ammattikorkeakoulut asettavat kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valtioneuvoston 12245: 29.12.1999 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 12246: 1999-2004 määritellyt suuntaviivat ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään 12247: työelämään ja kehittävät aktiivista rooliansa osana alueellista ja tarvittaessa valtakunnallista ke- 12248: hittämisstrategiaa pitäen tavoitteena kehittää elinkeinoelämää ja muuta työelämää sekä parantaa 12249: väestön hyvinvointia ja työllisyyttä. Koulutusta suunnataan kasvualoille, jotka vahvistavat kan- 12250: sallista innovaatiojärjestelmää ja kansainvälisen kilpailukykymme taloudellista, teollista ja kult- 12251: tuurista pohjaa. 12252: Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut panostavat ammattikorkeakoulu-uudistuksen toi- 12253: meenpanon onnistumisen turvaamiseksi erityisesti opettajien jatkokoulutukseen ja muuhun hen- 12254: kilöstön kehittämiseen, kansainvälistämiseen, kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämiseen, tietotek- 12255: niikan ja tietoverkkojen kehittämiseen sekä ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämiseen sekä tut- 12256: kimus- ja kehitystyöhön. Hankerahoitus kohdistetaan pääosin näihin tukitoimenpiteisiin. 12257: Tietotekniikan ja tietoverkkojen kehittämisessä painopistettä siirretään teknisen infrastruktuurin 12258: rakentamisesta sisältötuotantoon ja verkko-opiskelujärjestelmien kehittämiseen. Tietoteollisuu- 12259: den koulutuksen ja tutkimuksen vuosina 1998-2002 toteutettavan lisätoimenpideohjelman to- 12260: teuttamista jatketaan. 12261: Henkilöstön kehittämisessä yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2001 noin 1 800 ammattikorkea- 12262: koulun opettajaa osallistuu maisteri-, lisensiaatti- tai tohtorikoulutukseen. 12263: Kansainvälistämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmannes ammattikorkea- 12264: koulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla vähintään kolmen kuukau- 12265: den jakson. Vuoden 2001 tavoite on 6 500 opiskelijaa. Vaihdon tavoitteena on pitkällä aikavälillä 12266: vastavuoroisuus. Vuonna 2001 tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opiskelee 3 500 ul- 12267: komaalaista opiskelijaa. Opettajavaihdossa pitkän aikavälin yhtenä tavoitteena on, että 20% 12268: opettajista työskentelee ulkomailla vähintään kuukauden jakson. Vuonna 2001 tavoitteena on 12269: vastavuoroisesti 500 opettajan vaihto. 12270: Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että ammat- 12271: tikorkeakoulut käyttävät vähintään 5 % käyttökustannuksistaan näihin palveluihin. 12272: Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa pyritään parantamaan ammatillista koulutus- 12273: väylää etenevien pääsymahdollisuuksia ammattikorkeakouluopintoihin siten, että heidän osuu- 12274: tensa nousisi asteittain noin 35 %:iin uusista opiskelijoista. 12275: 29.20 203 12276: 12277: Ammatillisia jatkotutkinto-ohjelmia käynnistetään ja avointa ammattikorkeakouluopetusta laa- 12278: jennetaan. 12279: 12280: Opiskelijoiden määrät vuosina 1999-2001 vakinaisissa ammattikorkeakouluissa 12281: Opiskelijoiden lukumäärä Opisk.mää- 12282: Koulujen lkm rän muutos 12283: 2001 1999 2000 2001 2000/200 1 12284: 12285: Kunnalliset ammattikorkeakoulut 17 48 600 66600 68 700 2100 12286: Yksityiset ammattikorkeakoulut 12 18 000 24000 30 500 6500 12287: Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä 1) 29 66600 90600 99200 8 600 12288: -joista nuorten amk -tutkintoon johtava 12289: koulutus 53 000 73 800 80600 6800 12290: -ja aikuisten amk-tutkintoon johtava 12291: koulutus ja erikoistumisopinnot 13 600 16 800 18 600 1 800 12292: 1) 12293: Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskeli joina. 12294: 12295: 12296: 22. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vas- 12297: menot (siirtomääräraha 3 v) taavan henkilöstön palkkaamiseen. 12298: Momentille myönnetään 22 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 12299: Määräraha on tarkoitettu ammattikorkea- sa on otettu huomioon lisäyksenä 10 000 000 12300: koulujen tietoyhteyksien ja -verkon (FUNET), mk ammattikorkeakoulujen alueelliseen kehit- 12301: korkeakoulukirjastojärjestelmien, ammattikor- tämiseen valtion omaisuuden myynnistä vuo- 12302: keakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokan- sina 2000-2003 saatavien tulojen käytöstä 12303: nan (AMKOTA), ammattikorkeakoulujen 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepää- 12304: opiskelijavalintajärjestelmän sekä ammatti- töksen perusteella ja 2 000 000 mk siirtona 12305: korkeakoulujen muiden vastaavien yhteisten momentilta 29.20.30 ja vähennyksenä 12306: menojen keskitettyyn rahoitukseen. Määrära- 10 000 000 mk siirtona momentille 29.20.22. 12307: haa saa käyttää enintään neljää henkilötyö- 12308: vuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 2001 talousarvio 22 399 000 12309: Se l v i t y s o s a : Määräraha on siirtoa mo- 2000 talousarvio 20 399 000 12310: mentilta 29.20.25 ja 29.20.30. 12311: 2000 lisätalousarvio 2 000 000 12312: 2001 talousarvio 22 000 000 1999 tilinpäätös 20 399 000 12313: 12314: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja 12315: (siirtomääräraha 2 v) yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökus- 12316: Momentille myönnetään 22 399 000 mk. tannuksiin (arviomääräraha) 12317: Määrärahaa saa käyttää ammattikorkea- Momentille myönnetään 1 699 935 000 mk. 12318: koulujen arvioinnista, ammattikorkeakoulutut- Määrärahaa saa käyttää ammattikorkea- 12319: kimuksesta ja muista selvitys- ja kehittämis- kouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja 12320: hankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnis- opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne- 12321: tämis- ja toimintamenojen ja avustusten tun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden 12322: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ja -avustuksen sekä ammattikorkeakoulujen 12323: EU:n hyväksymien muiden kuin rakennera- opettajankoulutuksen valtionavustuksen mak- 12324: hastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutus- samiseen. 12325: hankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa 12326: 204 29.40 12327: 12328: Määrärahaa saa käyttää ammattikorkea- Avoimen ammattikorkeakoulu- 12329: kouluopinnoista annetun lain 23 §:n mukai- opetuksen tukemiseen (enintään) 15 000 000 12330: seen ylimääräiseen valtionavustukseen am- Valtionavustuksiin (enintään) 141 070 000 12331: mattikorkeakoulu-uudistuksen tukiohjelmaan, Yhteensä 1 699 935 000 12332: tutkimus- ja kehitystyöhön sekä muihin kehit- 12333: tämishankkeisiin, tuloksellisuusrahoitukseen Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 12334: ja opiskelijoiden harjoittelun tukemiseen enin- oon lisäyksenä 1 757 000 mk pelastusalan am- 12335: tään 141 070 000 mk. mattikorkeakouluopetukseen siirtona momen- 12336: Määrärahasta saa käyttää enintään tilta 26.80.21 ja 7 000 000 mk siirtona momen- 12337: 15 000 000 mk avoimen ammattikorkeakoulu- tilta 29.69.33 sekä vähennyksenä 2 000 000 12338: opetuksen tukemiseen. mk siirtona momentille 29.20.25 ja 12 000 000 12339: Selvitysosa: mk siirtona momentille 29.20.22. Määräraha 12340: on mitoitettu keskimääräisen yksikköhinnan 12341: 32 525 mk/opiskelija mukaisesti. 12342: Valtionosuuden ja -avustuksen Määrärahan mitoitukseen sisältyy pääluok- 12343: arvioidaan jakautuvan kaperusteluihin viitaten lisäyksenä 12344: seuraavasti: mk 108 345 000 mk sekä opiskelijamäärän kas- 12345: vusta aiheutuva lisäys 150 045 000 mk. 12346: Laskennalliset kustannukset 12347: - kunnalliset 2 325 432 000 12348: -yksityiset 1 044 760 000 2001 talousarvio 1 699 935 000 12349: Kuntien rahoitusosuus -1 878 994 000 2000 talousarvio 1 439 474000 12350: Opettajankoulutuksen valtion- 2000 lisätalousarvio -2 000 000 12351: avustuksiin 52 667 000 1999 tilinpäätös 954 701 455 12352: 12353: 12354: 12355: 12356: 40. Yleissivistävä koulutus 12357: 12358: Selvitysosa: Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväk- 12359: symään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi 1999-2004 (VNp 12360: 29.12.1999). 12361: Yleissivistävän koulutuksen (perusopetus, lukio-opetus ja taiteen perusopetus) kehittämisen 12362: lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudel- 12363: lisesta asemasta riippumatta. Peruskoulutuksen laadusta ja koulutuksen perusturvasta huolehdi- 12364: taan oppilaitosverkon ja oppimisympäristöjen kehittämisellä sekä toiminnan arvioinnilla. Koulu- 12365: tuksen vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden arvioinoilla pyritään parantamaan ope- 12366: tuksen laatua ja vahvistamaan opetuksen perusedellytyksiä. Tieto- ja viestintätekniikan 12367: hyödyntämistä opetuksessa edistetään. 12368: Matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen tehostamisessa edetään laadittujen kehittämisohjel- 12369: mien mukaisesti. Samoin koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutus, erityisopetuksen 12370: laaja-alainen kehittämishanke sekä koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma jatkuvat. Kehittämis- 12371: työn painopistettä siirretään keskeisten kärkihankkeiden tuloksien arviointiin ja hyödyntämiseen 12372: opetussuunnitelmatyössä. Lukion opetustarjonta ja erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä 12373: säilyvät pääosin nykyisellään. 12374: Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ehkäisyyn sekä 12375: syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. 12376: 29.40 205 12377: 12378: Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja oppilai- 12379: tosten toiminnassa. Ympäristökasvatusta kehitetään. 12380: Perusopetuksen oppimäärän suorittaneista jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edel- 12381: leen. 12382: Syksyllä 2000 käynnistynyt esiopetusuudistus etenee perusopetuslain säännösten (1288/1999) 12383: mukaisesti siten, että oikeus esiopetukseen ja kattava järjestämisvelvollisuus kunnille tulee voi- 12384: maan 1.8.2001 alkaen, jolloin myös uudistettu opetussuunnitelma otetaan käyttöön. 12385: Perusopetuksen oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna arvioidaan syksyllä 12386: 2001 olevan noin 642 000. Perusopetuksen yhteydessä annettavaan lisäopetukseen (10. luokka) 12387: arvioidaan osallistuvan syksyllä 2001 noin 3 000 oppilasta ja valtionosuuteen oikeuttavaan esi- 12388: opetukseen noin 59 000 oppilasta. 12389: Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna 2000-2001 olevan päivälukioissa noin 12390: 113 900 ja aikuislukioissa vastaavasti noin 26 000. 12391: Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esi- 12392: opetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuu- 12393: ri. Vuoden 2001 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, ve- 12394: näjän-ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppi- 12395: laita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa on arvioitu vuonna 2001 olevan 825 ja 12396: Suomalais-venäläisessä koulussa 720. Lukuihin sisältyy sekä esiopetus että perusopetus ja lukio- 12397: koulutus. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2001 aikana yhteensä 112 perusopetuk- 12398: sen päättötodistusta. 12399: Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antami- 12400: nen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut Oppilaitosten toimin- 12401: taa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2001 aikana on tarkoitus antaa 12402: opetusta noin 560 oppilaalle. 12403: Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2001 noin 77 300 kokelasta ja heidän arvioidaan suorit- 12404: tavan yhteensä noin 229 000 koetta. 12405: 12406: 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toi- koulun, Suomalais-venäläisen koulun ja vam- 12407: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) maisten lasten koulujen toimintaan sekä perus- 12408: Momentille myönnetään nettomäärärahaa opetuksen järjestämiseen valtion koulukodeis- 12409: 222 350 000 mk. sa. 12410: Määrärahasta saa käyttää enintään 7 000 000 12411: mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Määräraha on tarkoitus 12412: käyttää seuraavasti: mk 12413: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Euroop- 12414: pa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökun- 12415: Valtion yleissivistävät oppi- 12416: nan palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi laitokset: 12417: määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien Helsingin ranskalais-suoma- 12418: oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahan- lainen koulu 25 890 000 12419: muuttajien täydentävään opetukseen, vam- Suomalais-venäläinen koulu 24605 000 12420: maisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämis- Vammaisten lasten koulut 155 948 000 12421: keskustoimintaan, avustuksina oppimisympä- Yhteensä 206 443 000 12422: ristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen Muu opetus: 12423: rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan Koulukotien perusopetus 10 760 000 12424: hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. EU:n Eurooppa-koulut 5 147 000 12425: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään Yhteensä 15 907 000 12426: Kaikki yhteensä 222 350 000 12427: pääasiassa Helsingin ranskalais-suomalaisen 12428: 206 29.40 12429: 12430: Valtion yleissivistävien oppi- 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän 12431: laitosten menojen ja tulojen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomäärä- 12432: erittely: mk raha) 12433: Bruttomenot 219 443 000 12434: Momentille myönnetään 8 715 591 000 mk. 12435: Maksullisen toiminnan erillis- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 12436: menot 15 000 000 toimen rahoituksesta annetun lain (63511998) 12437: Muut toimintamenot 204443 000 mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten 12438: Bruttotulot 13 000 000 maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää 12439: Maksullisen toiminnan tulot 8 000 000 kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloi- 12440: Muut tulot 5 000 000 hin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja 12441: Nettomenot 206 443 000 siirtymätasauksen maksamiseen kunnille. 12442: Määrärahasta saa käyttää enintään 12443: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 25 300 000 mk avustuksina oppimisympäris- 12444: nä huomioon 1 766 000 mk palkkaseurantasel- töjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakenta- 12445: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin, miseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväk- 12446: 247 000 mk EU:n Eurooppa-koulujen palkka- sikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä 12447: usmenojen lisäyksen johdosta ja 799 000 mk opetusministeriön määräämin perustein ope- 12448: lisäyksenä koulukotien perusopetuksen menoi- tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun 12449: hin. lain 42 §:n mukaisina avustuksina enintään 12450: Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulu- 49 000 000 mk avustusten maksamiseen oppi- 12451: tuksen kustannuksiin 21 796 000 mk on otettu laitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja 12452: huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle 12453: tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa raja- 12454: 2001 talousarvio 222 350 000 kuntien yhteistoimintaan perustuvasta suoma- 12455: 2000 talousarvio 217 414000 laisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin 12456: 2000 lisätalousarvio 2 035 000 kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppi- 12457: 1999 tilinpäätös 199 790 000 laiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avus- 12458: tuksen maksamiseen saamenkielisten, romani- 12459: 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen kielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkie- 12460: (siirtomääräraha 2 v) len opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta 12461: Momentille myönnetään 10 128 000 mk. palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla 12462: Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän kou- hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen perus- 12463: lutuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämis- koulussa ja lukiossa. 12464: hankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnis- Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja 12465: tämis- ja toimintamenojen ja avustusten mak- Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuk- 12466: samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n sen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten me- 12467: hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista nojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää 12468: rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkei- enintään 810 000 mk musiikkioppilaitosten 12469: den maksamiseen. harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. 12470: Määrärahaa saa käyttää enintään neljää hen- Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen 12471: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- valtionosuuden perusteena käytettävä yksikkö- 12472: miseen. hinta on 8 mk asukasta kohti. Valtionosuuden 12473: laskennallisena perusteena käytettävä tunti- 12474: 2001 talousarvio 10 128 000 määrä on musiikin perusopetuksessa enintään 12475: 2000 talousarvio 10 128 000 1 505 000 ja muussa tuntiperusteisen valtion- 12476: 1999 tilinpäätös 10 128 000 osuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusope- 12477: tuksessa enintään 56 000 tuntia. 12478: 29.40 207 12479: 12480: Selvitysosa: Taiteen perusopetus 12481: - asukaskohtainen valtion- 12482: Valtionosuuden ja -avustuksen osuus 8 mk/ as 12483: arvioidaan jakautuvan - opetustuntikohtainen 12484: _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __:_m~k 12485: seuraavasti: va1twnosuus 12486: · 270 mklopetustunti 12487: 12488: Laskennalliset kustannukset 12489: -kunnallinen perusopetus 14 206 010 000 2001 talousarvio 8 715 591 000 12490: -yksityinen perusopetus 289 912 000 2000 talousarvio 7 341 728 000 12491: - kunnallinen lukio-opetus 2 658 543 000 1999 tilinpäätös 6 732 058 532 12492: - yksityinen lukio-opetus 231 178 000 12493: -taiteen perusopetus (asukas- 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatil- 12494: kohtainen) 41 165 000 12495: listen oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulu- 12496: - esiopetus (syyslukukausi) 623 460 000 12497: Kuntien rahoitusosuus -9 984 322 000 jen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 12498: Tasauserät 10 777 000 3 v) 12499: Esiopetus (kevätlukukausi) 313 209 000 Momentille myönnetään 430 000 OÖO mk. 12500: Valtionosuus taiteen perusope- Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lu- 12501: tukseen (opetustuntikohtainen) 240 149 000 kiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, am- 12502: Valtionosuus ulkomailla toimivi- matillisen koulutuksen ja ammattikorkea- 12503: en koulujen käyttökustannuksiin 9 200 000 koulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk- 12504: Rahoituslain mukaiset avustukset 49 000 000 12505: 25 300 000 12506: sesta annetun lain (635/1998) sekä 12507: Tietoyhteiskuntahanke 12508: Eräät ulkomaanopetuksen menot 1 200 000 peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitos- 12509: Musiikkioppilaitosten harkinnan- ten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikor- 12510: varaiset valtionavustukset 810 000 keakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- 12511: Yhteensä 8 715 591 000 tuksesta annetun lain (70511992) mukaisten 12512: perustaruishankkeiden sekä peruskoulun, luki- 12513: on ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja - 12514: Valtionosuuden mitoituksessa huomioon avustuksista annetun lain ( 1112/ 1978) mukais- 12515: otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kun- ten perustamiskustannusten, eräiden ammatil- 12516: tien osuutena harjoittelukouluista ja valtion listen oppilaitosten valtionosuuksista ja -avus- 12517: yleissivistävästä koulutuksesta 98 721 000 tuksista sekä korkotukilainoista annetun lain 12518: mk. (1 07511975) mukaisten perustaruiskustannus- 12519: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- ten sekä ammatillisten oppilaitosten rahoituk- 12520: nä huomioon 90 182 000 mk oppilasmäärän sesta annetun lain (49411983) mukaisten pe- 12521: muutoksen, 603 585 000 mk pääluokkaperus- rustamiskustannusten valtionosuuksien ja 12522: teluihin viitaten yksikköhintojen tarkistuksen, -avustusten maksamiseen. 12523: 426 481 000 mk esiopetuksen laajennuksen Vuonna 2001 saa myöntää valtionosuutta pe- 12524: johdosta, mistä 107 000 000 mk siirtona mo- rustamishankkeille siten, että hankkeista ai- 12525: mentilta 33.32.30, 156 824 000 mk opettajien heutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2001 12526: eläkejärjestelmän muutoksen ja 136 283 000 kustannustasossa yhteensä enintään 12527: mk tasauserien muutoksen johdosta. 250 000 000 mk. Valtionosuuksista ja -avus- 12528: Määräraha on mitoitettu seuraavien keskimää- 12529: tuksista yhteensä enintään 80 000 000 mk saa 12530: räisten yksikköhintojen mukaisesti: myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2001 saa 12531: edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille 12532: Lukio-opetus 22 314mk/opp. perustamishankkeille, joille valtionosuus tul- 12533: Perusopetus 24 864 mklopp. l~an myöntämään vuonna 2002 tai sen jälkeen 12534: Esiopetus 21 134 mk/opp. siten, että arvio hankkeista aiheutuvista val- 12535: tionosuuksista vuoden 2001 tammikuun kus- 12536: 208 29.40 12537: 12538: tannustasossa on yhteensä enintään - kunnallinen ammatillinen koulu- 12539: 250 000 000 mk. tus ja ammattikorkeakoulut 103 500 000 12540: Selvitysosa: -yksityinen ammatillinen koulutus 12541: ja ammattikorkeakoulut 4500 000 12542: Määräraha on tarkoitus käyttää Ennen vuotta 1993 myönnettyjen 12543: seuraavasti: mk rakentamislupien edellyttämät 12544: valtionosuudet ja muut 12545: Vuonna 2001 myönnettävät lakisääteiset menot 12546: valtionosuudet - yleissivistävät oppilaitokset 35 000 000 12547: - yleissivistävä koulutus 39 700 000 - kunnalliset ammatilliset 12548: -kunnallinen ammatillinen koulu- oppilaitokset 14 000 000 12549: tus ja ammattikorkeakoulut 14 000 000 -yksityiset ammatilliset 12550: - yksityinen ammatillinen koulutus oppilaitokset 6 000 000 12551: ja ammattikorkeakoulut 1 300 000 Yhteensä 430 000 000 12552: Vuosina 1993-2000 myönnetyt 12553: valtionosuudet Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös home- 12554: - yleissivistävä koulutus 212 000 000 ongelmien aiheuttamiin rakennushankkeisiin. 12555: 12556: 12557: 12558: Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle 12559: menoja seuraavasti (milj. mk): 12560: 2002 2003 2004 2005- 12561: 12562: Ennen vuotta 2001 hyväksytyt hankkeet 12563: - yleissivistävät oppilaitokset 182 147 124 223 12564: -ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 127 91 75 119 12565: Vuonna 2001 myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset 12566: - yleissivistävät oppilaitokset 25 19 21 92 12567: - ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 9 8 10 41 12568: Yhteensä 343 265 230 475 12569: 12570: 12571: 2001 talousarvio 430 000 000 Selvitysosa: 12572: 2000 talousarvio 460 000 000 Määräraha on tarkoitus 12573: 1999 tilinpäätös 485 300 000 käyttää seuraavasti: mk 12574: 12575: 35. Yleissivistävän koulutuksen valtion- Peruskoulut 95 400 000 12576: Lukiot 37 200 000 12577: osuuksien loppuerät (arviomääräraha) 12578: Musiikkioppilaitokset 10 500 000 12579: Momentille myönnetään 143 100 000 mk. 12580: Yhteensä 143 100 000 12581: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 12582: toimen rahoituksesta annetun lain (70511992) 12583: 49 §:n mukaisten peruskoulujen, lukioiden ja 2001 talousarvio 143 100 000 12584: musiikkioppilaitosten valtionosuuksien loppu- 2000 talousarvio 106 950 000 12585: erien maksamiseen. 12586: 29.60 209 12587: 12588: 51. Valtionavustus järjestöille seen, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto- 12589: Momentille myönnetään 3 100 000 mk. oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen. 12590: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 12591: seen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville 2001 talousarvio 3 100 000 12592: järjestöille, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, 2000 talousarvio 3 100 000 12593: koulun vapaan harrastustoiminnan tukemi- 1999 tilinpäätös 3 095 000 12594: 12595: 12596: 12597: 60. Ammatillinen koulutus 12598: 12599: 12600: Selvitysosa : Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksy- 12601: mään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999-2004 (VNp 12602: 29.12.1999). 12603: Ammatillisen koulutuksen keskeinen haaste on koulutuksen ja työelämän lähentäminen tavoit- 12604: teena tutkinnon suorittaneiden välitön sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin. Koulutuk- 12605: sen työelämävastaavuutta pyritään lisäämään toisaalta uudistettuihin oppilaitosmuotoisesti jär- 12606: jestettyihin ammatillisiin perustutkintoihin sisällytetyllä vähintään 20 opintoviikon laajuisena 12607: työssäoppimisella ja toisaalta laajentamalla oppisopimuskoulutusta ammatilliseen perustutkin- 12608: toon johtavana väylänä. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien määrä pyritään nostamaan vuo- 12609: den 2001 aikana noin 10 %:iin kaikista toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittavista. 12610: Uusien laajuudeltaan kolmivuotisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteiden uudista- 12611: mista jatketaan. Lähtökohtana on, että uudistetun tutkinnon suorittaneella on toisaalta laaja-alai- 12612: set valmiudet alan eri tehtäviin ja toisaalta välitöntä työllistymistä edistävä erikoistuneempi osaa- 12613: minen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella. Valmistellaan toi- 12614: met näyttöjen käyttöönottamiseksi kaikilla aloilla etenkin näyttöpilottihankkeiden ja kansallisten 12615: näyttöaineistojen valmisteluprojektien avulla. 12616: Työssäoppimisen uudistuksen tueksi ja toteutuksen varmistamiseksi kehitetään ja toteutetaan 12617: työssäoppimiseen liittyvää tiedotusta, työpaikkaohjaajien koulutusta, opettajien koulutusta ja pi- 12618: lottiprojekteja yhteistyössä työelämäosapuolten kanssa (työssäoppimisen tukiohjelma). Työpaik- 12619: kaohjaajakoulutuksen tavoitteena on 4 000 koulutettua ja opettajankoulutuksen tavoitteena 2 500 12620: opettajaa vuonna 2001. Opettajien mahdollisuuksia oppilaitosten ulkopuolisiin työelämäjaksoi- 12621: bio lisätään, siten että 450 opettajaa osallistuu työelämäjaksolle vuonna 2001. Työssäoppimisen 12622: tukiohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä toteutetaan etupäässä Euroopan sosiaalirahastohankkeilla 12623: ja kohdeotamaila tarkoitukseen opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoja. 12624: Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi ja läpäisyn tehostamiseksi kehitetään ammatilli- 12625: sen koulutuksen joustavuutta ja työelämäläheisiä työtapoja. Kiinnitetään huomiota ammatilliseen 12626: koulutukseen aktivoimiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi erityisesti perusopetuksen ja toisen 12627: asteen koulutuksen nivelkohdassa. Valmistellaan ammatillisen erityisopetuksen strategiaa koulu- 12628: tustarpeesta ja -tarjonnasta tehtyjen määrällisten ja laadullisten selvitysten ja ennakointitietojen 12629: pohjalta. 12630: 210 29.60 12631: 12632: Koulutuksen järjestäjien vastuu ja aktiivinen rooli koulutustarpeiden määrällisessä ennakoin- 12633: oissa ja työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisessa edellyttää koulutuksen järjestäjiltä 12634: muun muassa valmiutta seurata ja edistää valmistuneiden työhönsijoittumista. Oppilaitosten ura- 12635: ja rekrytointipalveluja vahvistetaan osana koulutuksesta työelämään siirtymisen tukitoimia. 12636: Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä arvioidaan olevan vuoden 2001 alussa yhteensä 208, 12637: joista 46 kuntia, 67 kuntayhtymiä ja 95 yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäksi valtion omis- 12638: tuksessa on viisi erityisopetusta antavaa oppilaitosta, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Meren- 12639: kulun turvallisuuskoulutuskeskus. Opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen päät- 12640: tyminen pääosin vuoden 2001 aikana edellyttää eräissä tapauksissa toisen asteen oppilaitosten 12641: toimintaedellytysten arviointia. Ylläpitojärjestelmää ja oppilaitosverkkoa kehittämällä pyritään 12642: edelleen vaikuttamaan siihen, että toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään enenevässä 12643: määrin riittävän suurissa toimintakykyisissä yksiköissä. 12644: Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun 12645: päättävälle ikälookalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän 12646: lisäksi tarjonnan mitoittamisessa otetaan huomioon lukiosta toisen asteen ammatilliseen koulu- 12647: tukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin kou- 12648: lutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat. Tavoitteeksi vuodelle 2001 asetetaan yhteensä noin 12649: 59 000 toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkaa, joista oppisopimuskoulutuk- 12650: sena ammatillisen perustutkinnon aloittavien osuudeksi arvioidaan noin 6 000. 12651: Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseksi opiskelijamääräksi 12652: vuonna 2001 arvioidaan yhteensä noin 118 500 opiskelijaa, josta 111 500 opetussuunnitelmape- 12653: rusteisessa koulutuksessa ja 7 000 näyttötutkintoon valmistavassa peruskoulutuksessa. Oppisopi- 12654: muskoulutuksessa tavoitteena on yhteensä 28 000 vuotuista opiskelijaa, joista 12 000 opiskelijaa 12655: peruskoulutuksessa ja 16 000 opiskelijaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Tämän lisäksi EU:n 12656: sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimuskoulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus myönnetään 12657: momentilta 29.01.62. 12658: Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräarvioissa on otettu huomioon 12659: koulutuksen järjestämislupien opiskelijamäärämitoitus siten, että koulutuspaikkojen täyttöas- 12660: teeksi on arvioitu keskimäärin 90 %. Opiskelijamääräarvioissa on lisäksi otettu huomioon opis- 12661: toasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen asteittainen päättyminen. 12662: 12663: Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät oppilaitosmuotoisessa 12664: koulutuksessa vuosina 1999-2001 12665: muutos 12666: 1999 2000 2001 2000/2001 12667: 12668: Valtio koulutuksen järjestäjänä 800 850 850 0 12669: Kunnat ja kuntayhtymät koulutuksen 12670: järjestäjinä 126 550 112 800 103 000 -9 800 12671: Yksityiset yhteisöt ja säätiöt koulutuksen 12672: järjestäjinä 22 450 18 350 14 650 -3 700 12673: Ammatillinen peruskoulutus yhteensä 149 800 132 000 118 500 -13 500 12674: 12675: 12676: 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimin- Määrärahaa saa käyttää myös ammatillista 12677: tamenot (siirtomääräraha 2 v) koulutusta järjestävien valtion oppilaitosten 12678: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen 12679: 133 403 000 mk. kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen 12680: 29.60 211 12681: 12682: sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyt- tuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskou- 12683: töön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuut- lutuskeskuksen toimintaan. 12684: tajien tukiopetukseen, valtion erityisopetusta 12685: autavien oppilaitosten palvelu- ja kehittämis- Menojen ja tulojen erittely: mk 12686: keskustoimintaan sekä työnantajille maksetta- 12687: viin koulutuskorvauksiin. Bruttomenot 149 403 000 12688: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään Maksullisen toiminnan erillis- 12689: menot 12 000 000 12690: valtion oppilaitoksissa järjestetyn ammatilli- 137 403 000 12691: Muut toimintamenot 12692: sen erityisopetuksen, Saamelaisalueen koulu- Bruttotulot 16 000 000 12693: Maksullisen toiminnan tulot 12 000 000 12694: Muut tulot 4000 000 12695: Nettomenot 133 403 000 12696: 12697: 12698: 12699: Maksullisen palvelutoiminnan toteutuneet tunnusluvut vuodelta 1999 ja ennakoidut 12700: tunnusluvut vuosille 2000 ja 2001: 12701: 1999 2000 2001 12702: mk mk mk 12703: 12704: TULOT 12705: Muut suoritteet 12 349 000 12 000 000 12 000 000 12706: Maksullisen toiminnan tulot yhteensä 12 349 000 12 000 000 12 000 000 12707: 12708: KUSTANNUKSET 12709: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 10 916 000 10 500 000 10 500 000 12710: 12711: Käyttöjäämä 1 433 000 1 500 000 1 500 000 12712: -%tuloista 11,6 12,5 12,5 12713: 12714: Osuus yhteiskustannuksista 1 671 000 1 500 000 1 500 000 12715: Kustannukset yhteensä 12 587 000 12 000 000 12 000 000 12716: 12717: Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) -238 000 +0 +0 12718: -%tuloista -1,9 0 0 12719: 12720: 12721: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 24. Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta 12722: nä huomioon 923 000 mk palkkaseurantaselvi- (siirtomääräraha 2 v) 12723: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Momentille myönnetään 18 000 000 mk. 12724: Kuntien osuus valtion ammatillisissa oppi- Määrärahaa saa käyttää toisen asteen amma- 12725: laitoksissa annettavan opetuksen kustannuk- tillisen koulutuksen työssäoppimisen rahoitta- 12726: siin 15 879 000 mk on otettu huomioon mo- miseen, työssäoppimiskäytäntöjen kehittämi- 12727: mentin 29.60.30 mitoituksessa. seen ja opiskelijoiden palkkaamiseen harjoitte- 12728: lijoiksi. 12729: 2001 talousarvio 133 403 000 12730: 2000 talousarvio 130 131 000 2001 talousarvio 18 000 000 12731: 2000 lisätalousarvio 1 210 000 2000 talousarvio 18 000 000 12732: 1999 tilinpäätös 114 795 000 1999 tilinpäätös 25 000 000 12733: 212 29.60 12734: 12735: 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Selvitysosa: 12736: (siirtomääräraha 2 v) 12737: Momentille myönnetään II 546 000 mk. Valtionosuuden ja -avustuksen 12738: Määrärahaa saa käyttää ammatillisen koulu- arvioidaan jakautuvan 12739: seuraavasti: mk 12740: tuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishank- 12741: keista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- Laskennalliset kustannukset 12742: ja toimintamenojen ja avustusten maksami- - kunnallinen ammatillinen 12743: seen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hy- koulutus 3 983 297 000 12744: väksymien muiden kuin rakennerahastoista ra- -yksityinen ammatillinen 12745: hoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden koulutus 815 651 000 12746: maksamiseen. Kuntien rahoitusosuus -3 022 683 000 12747: Määrärahaa saa käyttää enintään neljää hen- Rahoituslain mukaiset avustukset 35 530 000 12748: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- Tietoyhteiskuntahanke 7 500 000 12749: miseen. Yhteensä 1 819 295 000 12750: 12751: 12752: 2001 talousarvio 11 546 000 Valtionosuuden mitoituksessa huomioon 12753: 2000 talousarvio 1I 546 000 otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kun- 12754: tien osuutena valtion ammatillisista oppilai- 12755: 1999 tilinpäätös 11 546 000 12756: toksista 15 879 000 mk sekä eräiltä aikuiskou- 12757: lutusta järjestäviltä oppilaitoksilta astettavasta 12758: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksesta ja koulumatkatuesta 12759: koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomäärä- 187 841 000 mk. 12760: raha) Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen- 12761: Momentille myönnetään 1 819 295 000 mk. nyksenä huomioon 176 320 000 mk opiskeli- 12762: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- jamäärän muutoksen johdosta ja lisäyksenä 12763: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 144 442 000 mk pääluokkaperusteluihin viita- 12764: mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten ten. 12765: maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu 12766: Määrärahasta saa käyttää enintään huomioon lisäyksenä 1 000 000 mk siirtona 12767: 35 530 000 mk opetus- ja kulttuuritoimen ra- momentilta 29.69.33 yksityisopiskelijoiden tu- 12768: hoituksesta annetun lain 42 §:n 1 momentin ja kiopetuksesta aiheutuvien kustannusten mak- 12769: opetusministeriön määräämin perustein 42 §:n samiseen. 12770: 2 momentin mukaisten avustusten maksami- Määräraha on mitoitettu keskimääräisen yk- 12771: seen sekä Örebron kuulovammaisten oppilai- sikköhinnan 38 221 mk/opiskelija mukaisesti. 12772: toksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen 12773: opiskelijoiden kustannusten kattamiseen. 2001 talousarvio 1819295000 12774: Määrärahasta saa käyttää enintään 7 500 000 2000 talousarvio 1 893 521 000 12775: mk avustuksina oppimisympäristöjen kehittä- 2000 lisätalousarvio 12776: miseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä 1999 tilinpäätös 2 285 160 994 12777: tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön 12778: opetuksessa ja opiskelussa. 12779: 29.60 213 12780: 12781: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen Selvitysosa: 12782: (arviomääräraha) 12783: Momentille myönnetään 486 930 000 mk. Määräraha on tarkoitus 12784: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- käyttää seuraavasti: mk 12785: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 12786: ja sen muuttamisesta annetun lain ( 1186/1998) Kunnalliset ammatilliset oppi- 12787: mukaisten valtionosuuksien maksamiseen. laitokset 130 500 000 12788: Oppisopimusopiskelijoiden enimma~smaara Yksityiset ammatilliset oppi- 12789: ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2001 laitokset 10 700 000 12790: on 16 000. Yhteensä 141 200 000 12791: Selvitysosa: Oppisopimuskoulutukse- 12792: lla järjestetään ammatillista perus- ja lisäkou- 12793: lutusta. Vuonna 2001 on tavoitteena 28 000 2001 talousarvio 141 200 000 12794: vuotuista oppisopimuspaikkaa. Tämän lisäksi 2000 talousarvio 105 550 000 12795: EU:n sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimus- 12796: koulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan 12797: myönnetään momentilta 29.01.62. (siirtomääräraha 3 v) 12798: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- Momentille myönnetään 3 500 000 mk. 12799: oon kuntien rahoitusosuutena oppisopimus- Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen 12800: koulutuksen peruskoulutukseen 151 201 000 maksamiseen Hyvinkään kaupungille ja Hel- 12801: mk. Hallitus antaa talousarvioon liittyen esi- singin kaupungille aiemmin myönnettyjen val- 12802: tyksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta tuuksien nojalla oppilaitosten kiinteistöistä ai- 12803: annetun lain (63511998) muuttamisesta. Oppi- heutuviin pääomakustannuksiin. 12804: sopimuskoulutuksen peruskoulutuksen määrä- Selvitysosa: Vuonna 1995 myönnetys- 12805: rahan mitoituksessa on lisäksi huomioitu lisä- tä valtionavustuksesta aiheutuu valtiolle me- 12806: yksenä pääluokkaperusteluihin viitaten 12807: noja 3,5 milj. mk vuonna 2002. 12808: 20 716 000 mk. 12809: Peruskoulutuksen määräraha on mitoitettu 12810: keskimääräisen yksikköhinnan 30 577 mk/ 2001 talousarvio 3 500 000 12811: opiskelija mukaisesti, mikä on 80 % ammatil- 2000 talousarvio 3 700 000 12812: lisen koulutuksen yksikköhinnasta. 1999 tilinpäätös 3 900 000 12813: 12814: 2001 talousarvio 486 930 000 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 12815: 2000 talousarvio 637 338 000 3 v) 12816: 1999 tilinpäätös 671 571 562 Momentille myönnetään 5 800 000 mk. 12817: Määrärahaa saa käyttää valtion tekemän 12818: 35. Ammatillisen koulutuksen valtionosuuk- kauppasopimuksen perusteella kunnallistetun 12819: sien loppuerät (arviomääräraha) Vaasan teknillisen oppilaitoksen sekä Vaasan 12820: Momentille myönnetään 141 200 000 mk. yliopiston yhteisten laboratoriotilojen kauppa- 12821: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- hinnan ja koron maksamiseen. 12822: toimen rahoituksesta annetun lain (705/ 1992) Se l v i t y s o s a : Kauppahinta on 12823: 49 §:n mukaisten kunnallisten ja yksityisten 83 130 000 mk. Hankkeeseen on aikaisemmin 12824: ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksien myönnetty 40 milj. mk. Tehdystä sopimukses- 12825: loppuerien maksamiseen. ta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 9,9 12826: milj. mk vuonna 2002, 9,8 milj. mk vuonna 12827: 214 29.69 12828: 12829: 2003, 9,8 milj. mk vuonna 2004 ja 19,3 milj. 2001 talousarvio 5 800 000 12830: mk tämän jälkeen. 2000 talousarvio 9 000 000 12831: 1999 tilinpäätös 21 500 000 12832: 12833: 12834: 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 12835: 12836: Se l v i t y s osa : Erimuotoista aikuiskoulutusta järjestetään lähes tuhannessa julkisen valvon- 12837: nan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tästä luvusta rahoitetaan pääosin vapaan sivis- 12838: tystyön piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten (kansalaisopis- 12839: tot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, valta- 12840: kunnalliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset erikoisoppilaitokset) sekä sivistys- ja 12841: neuvontajärjestöjen toimintaa. Tämän lisäksi aikuiskoulutuksen resursseja sisältyy perusapetok- 12842: sen ja lukioiden (luku 29.40), ammatillisten oppilaitosten (luku 29.60), ammattikorkeakoulujen 12843: (luku 29.20), yliopistojen (luku 29.1 0) ja liikunnan koulutuskeskusten (luku 29.98) määrärahoi- 12844: hin. 12845: Vuonna 2001 yleistavoitteena on aikuiskoulutuksen kehittäminen vastaamaan työelämän ja yh- 12846: teiskunnan muutoksiin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti sekä omaehtoisen aikuis- 12847: koulutuksen suuntaaminen niin, että se yhdessä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henki- 12848: löstökoulutuksen kanssa muodostaa toimivan kokonaisuuden. Toiminnan painopisteitä ovat: 12849: - ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusuudistuksen toimeenpano, 12850: -aikuiskoulutuksen ohjauksen, arvioinnin ja seurannan kehittäminen, 12851: - tarjonnan kehittäminen vastaamaan aikuisväestön osaamis- ja sivistystarpeisiin, 12852: - kansalaisten tietoyhteiskuntataidot ja tietostrategiaohjelman toimeenpano, 12853: -kansallinen ikäohjelma ja syrjäytymiskehityksen estäminen, 12854: - aikuiskoulutuksen opetus- ja muun henkilöstön osaaminen ja pätevyys, 12855: - aikuisopiskelun tiedotus- ja neuvontapalvelujen kehittäminen, 12856: -omaehtoisen aikuiskoulutuksen tukimuotojen kehittäminen. 12857: Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus siirretään vuoden 2001 alusta laskennalliseen valtion- 12858: osuusjärjestelmään. Uudistus liittyy opetusministeriön ja työministeriön työnjaon selkeyttämi- 12859: seen aikuiskoulutuksen rahoittamisessa. Laskennallisessa järjestelmässä valtionosuus määrättäi- 12860: siin opiskelijatyövuosien ja yksikköhinnan tulona. Ammatillisen lisäkoulutuksen keskimääräinen 12861: yksikköhinta olisi 90% ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Am- 12862: matillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskeva laki ( 1138/1996) kumotaan ja tehdään uudistuksen 12863: edellyttämät muutokset opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin (635/1998) ja lakiin ammatilli- 12864: sesta aikuiskoulutuksesta (631/1998). 12865: 12866: 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toiminta- kehittämisen ja uudistusten edellyttämään 12867: menot (siirtomääräraha 2 v) opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen. 12868: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12869: 2 000 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk 12870: Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulu- 12871: Bruttomenot, maksullisen 12872: tuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen. 12873: toiminnan erillismenot 25 100 000 12874: Se l v i t y s osa : Opetusalan koulutuskes- Bruttotulot, maksullisen 12875: kuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti toiminnan tulot 23 100 000 12876: koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan Nettomenot 2 000 000 12877: 29.69 215 12878: 12879: 12880: 12881: 12882: Maksullisen palvelutoiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 12883: 1999 2000 2001 12884: 12885: Maksullisen toiminnan tulot (mk) 22 320 000 23 100 000 23 100 000 12886: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (mk) 24 320 000 25 100 000 25 100 000 12887: Käyttöjäämä (mk) -2 000 000 -2 000 000 -2 000 000 12888: -%tuloista -9 -9 -9 12889: Osuus yhteiskustannuksista (mk) 0 0 0 12890: Alijäämä (mk) -2 000 000 -2 000 000 -2 000 000 12891: -%tuloista -9 -9 -9 12892: 12893: 12894: 2001 talousarvio 2 000 000 Työssäoppiminen ja ammattitutkinnot 6 000 000 12895: 2000 talousarvio 2 000000 Koulutuksen sosiaaliset kysymykset 4000 000 12896: 1999 tilinpäätös 2 000 000 Kulttuuri ja kestävä kehitys 12897: koulutuksessa 2 000 000 12898: Työyhteisöjen ja niiden johtamisen 12899: 22. (29.69.22 ja 33, osa) Opetustoimen hen- kehittäminen 1 000 000 12900: kilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirto- Ohjausjärjestelmien kehittäminen, 12901: määräraha 2 v) ennakointi ja arviointi 1 500 000 12902: Momentille myönnetään 75 325 000 mk. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja 12903: Määrärahaa saa käyttää opetustoimen henki- vapaan sivistystyön opetus- ja muun 12904: henkilöstön lisäkoulutusohjelmat 15 275 000 12905: löstön lisäkoulutuksesta, ammattitutkintojen ja 12906: Opetusministeriön käytettäväksi 4 050 000 12907: kielitutkintojen kehittämisestä sekä lähialue- Yhteensä 56 325 000 12908: yhteistyöstä ja erityisryhmien koulutuksesta 12909: aiheutuviin menoihin ja avustuksiin. 2. Ammattitutkintojen ja 12910: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on kielitutkintojen kehittäminen ja 12911: muutettu. Määrärahaa käytetään opetustoimen toimeenpano 12912: henkilöstön ammattitaitoa ylläpitäviin ja laa- Ammattitutkintojen kehittäminen ja 12913: jentaviin koulutusohjelmiin opetusministeriön toimeenpano 10 000 000 12914: määräämillä koulutuspoliittisesti merkittävillä Kielitutkintojen kehittäminen ja 12915: alueilla, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen toimeenpano 2 500 000 12916: kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä lähialue- Yhteensä 12 500 000 12917: yhteistyöhön ja erityisryhmien koulutukseen. 12918: 3. Lähialueyhteistyö ja 12919: Erityisesti painotetaan opettajien koulutusta erityisryhmien koulutus 12920: tieto- ja viestintätekniikan taitoihin. Lähialueyhteistyö 3 200 000 12921: Suomessa asuvien ulkomaalaisten 12922: Määräraha on tarkoitus käyttää opetus 2 000 000 12923: seuraavasti: mk Romanien aikuiskoulutus ja sen 12924: kehittäminen 1 300 000 12925: 1. Koulutuspoliittisesti merkittävien Yhteensä 6 500 000 12926: alueiden koulutus: 12927: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäy- 12928: tön edistäminen 13 500 000 2001 talousarvio 75 325 000 12929: Matemaattis-1uonnontieteellisen 2000 talousarvio 75 325 000 12930: opetuksen kehittäminen 7 000 000 1999 tilinpäätös 84 879 000 12931: Opetuksen ja oppimisen perusteet sekä 12932: ainekohtaisten taitojen kehittäminen 2 000 000 12933: 216 29.69 12934: 12935: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirto- Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- 12936: määräraha 2 v) työstä annetun lain (632/1998) mukaisen val- 12937: Momentille myönnetään 20 200 000 mk. tionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa 12938: Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavus- 12939: kokeilu-, tutkimus- ja muista kehittämishank- tuksiin, avustuksina oppimisympäristöjen ke- 12940: keista aiheutuvien menojen ja avustusten mak- hittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen 12941: samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyt- 12942: EU:n hyväksymien muiden kuin rakennera- töön opetuksessa ja opiskelussa sekä tietoyh- 12943: hastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutus- teiskunnan koulutushankkeisiin sekä ylimää- 12944: hankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa räisiin avustuksiin yhteensä enintään 12945: käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta 9 000 000 mk. Valtionosuuteen oikeuttavia 12946: vastaavan henkilöstön palkkausmenojen mak- laskennallisia tunteja on 2 012 000. Tuntikiin- 12947: samiseen. tiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisu- 12948: Määrärahaa saa käyttää myös ammattilentä- päätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien mak- 12949: jiä valmistavan ammatillisen erikoisoppilai- samiseen. 12950: toksen perustamiseen liittyvään valmistelutyö- Selvitysosa: 12951: hön. 12952: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus Valtionosuuden ja -avustuksen 12953: käyttää mm. elinikäisen oppimisen toiminta- arvioidaan jakautuvan seuraavasti: mk 12954: ohjelmaa edistäviin hankkeisiin, erityisesti 12955: Valtionosuus käyttökustannuksiin 388 744 000 12956: koulutuksen työelämäyhteyksiä ja oppilaitos- Valtionavustukset (enintään) 9 000 000 12957: ten ennakointivalmiuksia kehittäviin, verkko- Yhteensä 397 744 000 12958: perusteisia ja muita avoimia oppiruisympäris- 12959: töjä ja palvelujärjestelmiä kehittäviin, ammat- 12960: tikorkeakoulujen aikuiskoulutusta kehittäviin, Valtionosuuden perusteena käytettävä keski- 12961: kansallisen ikäohjelman toimeenpanoon liitty- määräinen yksikköhinta on 339 mk opetustun- 12962: viin, koulutusvakuutuksen laajentamisen edel- tia kohti. Määrärahan ja tuntimäärän mitoituk- 12963: lyttämiin, aikuiskoulutuksen arviointiin ja va- sessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 200 000 12964: paan sivistystyön toimintaedellytysten vahvis- mk siirtona momentilta 29.69.33 sekä 12965: tamiseen liittyviin sekä kansainvälistä 22 902 000 mk pääluokkaperusteluihin viita- 12966: yhteistyötä edistäviin hankkeisiin. ten. 12967: Määrärahaa on tarkoitus käyttää valtion 12968: omaisuuden myynnistä vuosina 2000-2003 2001 talousarvio 397 744 000 12969: saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdyssä 2000 talousarvio 372 660 000 12970: valtioneuvoston periaatepäätöksessä tarkoite- 1999 tilinpäätös 356 544 980 12971: tun Poriin sijoitettavan ammattilentäjiä koulut- 12972: tavan ammatillisen erikoisoppilaitoksen perus- 31. (29.69.32ja33,osa) Valtionosuus ja 12973: tamisen valmisteluun. -avustus ammatillisen lisäkoulutuksen käyttö- 12974: kustannuksiin (arviomääräraha) 12975: 2001 talousarvio 20 200 000 Momentille myönnetään 362 200 000 mk. 12976: 2000 talousarvio 21 600 000 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 12977: 1999 tilinpäätös 20 200 000 toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 12978: muuttamisesta annettavan lain mukaisten val- 12979: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttö- tionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. 12980: Määrärahaa saa lisäksi käyttää toimitiloista ai- 12981: kustannuksiin (arviomääräraha) 12982: heutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuok- 12983: Momentille myönnetään 397 744 000 mk. ratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan 12984: 29.69 217 12985: 12986: valtionavustuksiin. Määrärahasta saa käyttää sesta annettavan lain mukaisesti lääninhallitus- 12987: enintään 3 000 000 mk avustuksina tietoyh- ten ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta 12988: teiskunnan kehittämishankkeisiin. Valtion- annetun lain (1138/1996) mukaisesti tekemien 12989: osuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelija- ammatillisen lisäkoulutuksen koulutushankin- 12990: työvuosia on 5 122. tojen maksamiseen mukaan lukien yliopistojen 12991: Selvitysosa: ja vakinaisten ammattikorkeakoulujen lyhyt- 12992: kestoinen täydennyskoulutus. Määrärahaa saa 12993: Valtionosuuden ja -avustuksen 12994: arvioidaan jakautuvan käyttää myös väliaikaisen koulutuksen aikai- 12995: seuraavasti: mk sempiin vuosiin kohdistuvien loppusuoritusten 12996: maksamiseen. 12997: Valtionosuus käyttökustannuksiin 176 200 000 Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitettu 12998: Valtionavustukset maksullisena vuonna 2000 tai sitä ennen ammatillisen lisä- 12999: palvelutoimintana järjestettävään koulutuksen rahoituksesta annetun lain (1138/ 13000: ammatilliseen koulutukseen 134 800 000 1996) nojalla tehtyjen koulutushankintojen 13001: Valtionavustus toimitiloista aihe- maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on 13002: utuvien vuokrien korvaamiseen vähennyksenä otettu huomioon 1 000 000 mk 13003: sekä vuokratiloja korvaavien omien siirtona momentille 29.10.22, 7 000 000 mk 13004: tilojen hankkimiseen 51 200 000 siirtona momentille 29.20.30, 1 000 000 mk 13005: Yhteensä 362 200 000 siirtona momentille 29.60.30, 2 200 000 mk 13006: Valtionosuuden perusteena käytettävä yksik- siirtona momentille 29.69.30, 2 700 000 mk 13007: köhinta on 34 399 mk opiskelijatyövuotta koh- siirtona momentille 29.69.50, 400 000 mk siir- 13008: ti. tona momentille 29.69.53, 800 000 mk siirtona 13009: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- momentille 29.69.55 ja 700 000 mk siirtona 13010: netun lain muuttamisesta annettavan lain mu- momentille 29.69.56. 13011: kaisesti maksullisena palvelutoimintana järjes- 13012: 2001 talousarvio 230 000 000 13013: tettävään ammatilliseen koulutukseen myön- 13014: nettävän valtionavustuksen määrää alennetaan 2000 talousarvio 295 800 000 13015: asteittain niin, että avustusta ei myönnetä enää 1999 tilinpäätös 393 961 000 13016: vuonna 2004. 13017: 35. Aikuiskoulutuksen loppuerät (arviomää- 13018: 2001 talousarvio 362 200 000 räraha) 13019: 2000 talousarvio 362 200 000 Momentille myönnetään 55 500 000 mk. 13020: 1999 tilinpäätös 441 585 308 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 13021: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 13022: (32.) Valtionavustus maksullisena palvelu- mukaisten maksamatta olevien valtionosuuksi- 13023: toimintana järjestettävään ammatilliseen kou- en ja -avustusten loppuerien maksamiseen. 13024: lutukseen (arviomääräraha) Selvitysosa: 13025: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 13026: lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- Määräraha on tarkoitus käyttää 13027: oon momentin 29.69.31 laskelmissa. seuraavasti: mk 13028: 13029: 33. (29.69.33, osa) Ammatillinen lisäkoulu- Kansanopistot 7 700 000 13030: tus (siirtomääräraha 2 v) Kansalaisopistot 27 700 000 13031: Opintokeskukset 3 200 000 13032: Momentille myönnetään 230 000 000 mk. 13033: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Ammatilliset erikoisoppilaitokset 16 900 000 13034: Yhteensä 55 500 000 13035: toimen rahoituksesta annetun lain muuttami- 13036: 218 29.69 13037: 13038: 2001 talousarvio 55 500 000 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppi- 13039: 2000 talousarvio 48 400 000 laitosten käyttökustannuksiin (arviomäärära- 13040: ha) 13041: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökus- Momentille myönnetään 71 601 000 mk. 13042: tannuksiin (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 13043: Momentille myönnetään 267 600 000 mk. toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 13044: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Val- 13045: työstä annetun lain (63211998) mukaisen val- tionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja 13046: tionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa on 264000. 13047: käyttää yhteensä enintään 7 500 000 mk lain Se l v i t y s osa : Valtionosuuden perustee- 13048: 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja na käytettävä yksikköhinta on 271 mk opetus- 13049: avustuksina oppimisympäristöjen kehittämi- tuntia kohti. 13050: seen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tie- 13051: to- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön ope- 2001 talousarvio 71 601 000 13052: tuksessa ja opiskelussa ja ylimääräisinä avus- 2000 talousarvio 70 752000 13053: tuksina tasoittamaan tutkintotavoitteisen kou- 13054: 1999 tilinpäätös 68 232 287 13055: lutuksen valtionosuusjärjestelmässä tapahtu- 13056: neiden muutosten vaikutuksia. Valtionosuu- 13057: teen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviik- 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk- 13058: koja on 260 000. Opiskelijaviikkokiintiön sen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 13059: estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupää- 3 v) 13060: töksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksa- Momentille myönnetään 6 000 000 mk. 13061: miseen. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 13062: Selvitysosa: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 13063: mukaisten ammatillisen aikuiskoulutuksen ja 13064: Valtionosuuden ja -avustuksen 13065: vapaan sivistystyön perustaruishankkeiden 13066: arvioidaan jakautuvan 13067: seuraavasti: mk valtionavustusten maksamiseen sekä opetus- 13068: ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 13069: Valtionosuus käyttökustannuksiin 251 500 000 (70511992) mukaisten perustaruishankkeiden 13070: Valtionavustukset (enintään) 7 500 000 valtionavustusten maksamiseen. 13071: Valtionavut vuokra-arvoihin ja Selvitysosa: 13072: oikaisuerät 8 600 000 13073: Yhteensä 267 600 000 13074: Määräraha on tarkoitus 13075: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- käyttää seuraavasti: mk 13076: oon lisäyksenä 2 700 000 mk siirtona momen- Vuonna 2001 myönnettävät 13077: tilta 29.69.33. valtionavustukset 13078: Valtionosuuden laskennallisena perusteena Ennen vuotta 2001 myönnetyt 13079: käytettävä yksikköhinta opiskelijaviikkoa koh- valtionavustukset 6 000 000 13080: ti on noin 1 700 mk. Yhteensä 6 000 000 13081: 13082: 2001 talousarvio 267 600 000 2001 talousarvio 6 000 000 13083: 2000 talousarvio 264 888 000 2000 talousarvio 15 000 000 13084: 1999 tilinpäätös 258 987 905 1999 tilinpäätös 18 000 000 13085: 29.69 219 13086: 13087: 53. Valtionavustus järjestöille käyttää lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin ja 13088: Momentille myönnetään 42 840 000 mk. tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien lisää- 13089: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- miseen ja kehittämishankkeisiin yhteensä 13090: seen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, enintään 4 000 000 mk. Valtionosuuteen oike- 13091: Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliit- uttavia laskennallisia opetustunteja on 13092: to ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai 167 000. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa 13093: jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Martha- saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien val- 13094: förbund rf:lle, Sapmelas Duodjarat r.y:lle, Kar- tionosuuksien maksamiseen. 13095: jalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivis- Selvitysosa: 13096: tystyöhön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle, 13097: Snellman korkeakoululle ja Kriittiselle kor- Valtionosuuden ja -avustuksen 13098: keakoululle. arvioidaan jakautuvan 13099: Selvitysosa: seuraavasti: mk 13100: 13101: Määräraha on tarkoitus käyttää Valtionosuus opintokerhotoimin- 13102: seuraavasti: mk taan 8 840 000 13103: Valtionosuus muuhun opintotoi- 13104: Kotitalousneuvontajärjestöille 13 128 000 13105: mintaan 55 469 000 13106: Käsi- ja taideteollisuusjärjestöille 14993 000 13107: Valtionavustukset (enintään) 4000 000 13108: Opintokeskusta ylläpitävien 13109: järjestöjen sivistystyöhön 7 449 000 Yhteensä 68 309 000 13110: Laitosmuotoisen sivistystyön 13111: keskusjärjestöille ja muille järjes- 13112: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 13113: töille 4 705 000 13114: Suomen kieltä ja kulttuuria koske- 13115: oon lisäyksenä 800 000 mk siirtona momentil- 13116: vaan yhteistyöhön sekä järjestöjen ta 29.69.33. 13117: muuhun kansainväliseen yhteis- Valtionosuuden laskennallisena perusteena 13118: työhön 650 000 käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muu- 13119: N aisjärjestöille, -organisaatioille hun kuin opintokerhotoimintaan opetustuntia 13120: ja -projekteille 650 000 kohden on noin 511 mk. Opintokerhotunnin 13121: Snellman korkeakoululle ja laskennallinen yksikköhinta on noin 26 mk. 13122: Kriittiselle korkeakoululle 1 265 000 13123: Yhteensä 42 840 000 13124: 2001 talousarvio 68 309 000 13125: 2000 talousarvio 66 034000 13126: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 1999 tilinpäätös 63 826 020 13127: nä huomioon 400 000 mk siirtona momentilta 13128: 29.69.33. 13129: 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökus- 13130: 2001 talousarvio 42 840 000 tannuksiin (arviomääräraha) 13131: 2000 talousarvio 42 440 000 Momentille myönnetään 17 463 000 mk. 13132: 1999 tilinpäätös 41 075 000 Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- 13133: työstä annetun lain (632/1998) mukaisen val- 13134: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökus- tionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa 13135: tannuksiin (arviomääräraha) käyttää lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin ja 13136: Momentille myönnetään 68 309 000 mk. tietoyhteiskuntaohjelman kehittämishankkei- 13137: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- siin yhteensä enintään 2 000 000 mk. Valtion- 13138: työstä annetun lain (632/1998) mukaisen val- osuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustun- 13139: tionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa teja on 74 000. Tuntikiintiön estämättä määrä- 13140: 220 29.70 13141: 13142: rahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 13143: aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. oon lisäyksenä 700 000 mk siirtona momentil- 13144: Selvitysosa: ta 29.69.33 sekä 972 000 mk pääluokkaperus- 13145: teluihin viitaten. 13146: Valtionosuuden ja -avustuksen 13147: arvioidaan jakaantuvan Valtionosuuden perusteena oleva yksikkö- 13148: seuraavasti: mk hinta on keskimäärin 367 mk. 13149: 13150: Valtionosuus käyttökustannuksiin 15 463 000 2001 talousarvio 17 463 000 13151: Valtionavustukset (enintään) 2 000 000 2000 talousarvio 15 766 000 13152: Yhteensä 17 463 000 1999 tilinpäätös 13 361 968 13153: 13154: 13155: 13156: 70. Opintotuki 13157: 13158: Selvitysosa: Opintotukilain (6511994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta tai ai- 13159: kuisopintorahasta, opintotuen asumislisästä sekä opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha ja 13160: aikuisopintoraha ovat veronalaisia etuuksia. Korkeakouluopiskelijoiden ennen 1.7.1992 ja mui- 13161: den opiskelijoiden ennen 1.7.1994 nostamille opintolainoille suoritetaan lisäksi opintotukilain 13162: (2811972) nojalla määräytyvää korkotukea. 13163: Opintotuen toimeenpanotehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. Korkeakoulujen opintotukilauta- 13164: kunnat voivat myöntää opintotuen oman korkeakoulunsa opiskelijoille Kansaneläkelaitoksen 13165: kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Kansaneläkelaitos maksaa korvauksen sopimuksen pe- 13166: rusteella korkeakouluissa hoidettavista tehtävistä. Myös muilla oppilaitoksilla on opintotukiasi- 13167: oiden hoitamiseen liittyviä tehtäviä. Opetusministeriö vastaa opintotukitoiminnan yleisestä joh- 13168: tamisesta, ohjauksesta ja kehittämisestä. 13169: 13170: Opintotukea myönnettiin vuonna 1999 seuraavasti: 13171: Saaja- Tuki Tukimenot 13172: määrä keskimäärin yhteensä 13173: mklkk milj. mk 13174: 13175: Opintoraha 13176: korkeakoulut 114 780 1 487 1 634 13177: muut oppilaitokset 120 526 829 949 13178: Asumislisä 86 950 730 603 13179: Aikuisopintoraha 3 512 2 170 72 13180: Koulumatkatuki 54 873 427 132 13181: 13182: 13183: Vuonna 1999 opintolainan valtiontakaus myönnettiin 129 251 henkilölle. Valtion takaamien 13184: opintolainojen lainakanta oli vuoden 1999 lopussa 9 351 milj. mk, josta ns. vanhojen opintolai- 13185: nojen osuus oli 4 116 milj. mk. Opintolainaa oli vuoden lopussa 391 932 henkilöllä. 13186: Vuonna 2001 opintorahan saajien määräksi arvioidaan 238 000, joista korkeakouluopiskelijoita 13187: 132 000 ja muita opiskelijoita 106 000. Asumislisän saajamääräksi arvioidaan 130 000 ja ai- 13188: 29.70 221 13189: 13190: kuisopintorahan saajamääräksi 3 000. Koulumatkatuen saajamäärien arvioidaan pysyvän ennal- 13191: laan. 13192: 13193: Opintotukilain mukaisen opintorahan kuukausittaiset enimmäismäärät 13194: vuonna 2001 ovat seuraavat (mklkk): 13195: 13196: Korkeakouluopiskelijat l) 13197: -vanhempiensa luona asuvat. alle 20-vuotiaat 230 13198: -vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 630 13199: -muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 750 13200: - muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 1 540 13201: Muissa oppilaitoksissa opiskelevat 13202: -vanhempiensa luona asuvat, alle 20-vuotiaat 130 13203: - vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 380 13204: - muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 500 13205: - muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 1 270 13206: 1 13207: ) yliopistoissa ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa opiskelevat 13208: 13209: 13210: Opintorahan enimmäismäärät eivät muutu. Opintotuen asumislisän määrä on 80 prosenttia 13211: vuokrasta. Asumislisää ei makseta 1 275 mk ylittävästä vuokran osasta. 13212: Opintotukitoiminnan tavoitteena on opiskeluaikaisen toimeentulon turvaaminen ja opintotuen 13213: mitoittaminen siten, että tuetaan omaehtoiseen koulutukseen hakeutumista. 13214: Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi- 13215: den kohtuulliset päivittäiset koulumatkakustannukset 13216: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opintotukilain muuttami- 13217: sesta, jolla muutetaan omien tulojen perusteella liikaa nostetun tuen takaisinperimistä koskevia 13218: säännöksiä. 13219: Hallitus antaa työelämästä opiskelemaan lähtevien aikuisten opiskeluajan toimeentuloturvan 13220: uudistamiseksi eduskunnalle talousarvioon liittyen esityksen laiksi aikuiskoulutustuesta ja siihen 13221: liittyen esityksen opintotukilain muuttamisesta siten, että aikuisopintorahaa myönnettäisiin 13222: 1.8.2001 jälkeen vain henkilöille, joille on jo aiemmin myönnetty aikuisopintorahaa samoihin 13223: opintoihin. 13224: 13225: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan 2001 talousarvio 3 113 000 13226: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 talousarvio 3 971 000 13227: Momentille myönnetään 3 113 000 mk. 2000 lisätalousarvio 45 000 13228: Se l v i t y s osa : Opintotuen muutoksen- 1999 tilinpäätös 2 655 000 13229: hakulautakunta toimii ensimmäisenä muutok- 13230: senhakuasteena opintotukiasioissa. Saapuvien 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotu- 13231: valitusten määrän arvioidaan vuonna 2001 ole- ki (arviomääräraha) 13232: van 4 000. Valitusten tavoitteellinen keski- Momentille myönnetään 140 000 000 mk. 13233: määräinen käsittelyaika on viisi kuukautta. Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (28/ 13234: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 1972) mukaisiin opintolainojen valtiontakaus- 13235: nä huomioon 40 000 mk palkkaseurantaselvi- vastuusuorituksiin ja korkotukeen sekä opinto- 13236: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. tukilain (65/1994) mukaisista valtiontakauk- 13237: sista aiheutuviin menoihin. 13238: 222 29.70 13239: 13240: Selvitysosa: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) 13241: Momentille myönnetään 50 000 000 mk. 13242: Määräraha on tarkoitus Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/ 13243: käyttää seuraavasti: mk 1994) mukaisen aikuisopintorahan maksami- 13244: seen. 13245: Opintolainojen korkotuki 8 000 000 13246: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 13247: Takausvastuusuoritukset 113 000 000 13248: Korkoavustukset 19 000 000 sa on lukuperusteluihin viitaten otettu vähen- 13249: Yhteensä 140 000 000 nyksenä huomioon 20 000 000 mk siirtona 13250: momentille 33.17 .54. Aikuisopintorahan saa- 13251: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- jia arvioidaan olevan vuonna 2001 noin 3 000. 13252: oon takausvastuusuoritusten määrän kasvu. 13253: 2001 talousarvio 50 000 000 13254: 2001 talousarvio 140 000 000 2000 talousarvio 80 000 000 13255: 2000 talousarvio 130 000 000 1999 tilinpäätös 72381300 13256: 1999 tilinpäätös 175322118 13257: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki 13258: 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomäärära- (arviomääräraha) 13259: ha) Momentille myönnetään 85 000 000 mk. 13260: Momentille myönnetään 3 765 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- 13261: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/ miseen opiskelijarnokaloille alempaa tai ylem- 13262: 1994) mukaisten opintorahojen ja opintotuen pää korkeakoulututkintoa tai ammattikorkea- 13263: asumislisien maksamiseen. koulututkintoa suorittavien korkeakouluopis- 13264: Selvitysosa: kelijoiden sekä opintotukeen oikeuttaviin 13265: ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjel- 13266: miin taikka poikkeuskoulutukseen osallistuvi- 13267: Määräraha on tarkoitus en opiskelijoiden aterioiden hinnan alentami- 13268: käyttää seuraavasti: mk 13269: seksi. Ateriatuen määrä on seitsemän markkaa 13270: Korkeakouluopiskelijoiden ateriaa kohti. Muualla kuin korkeakoulun ti- 13271: opintorahat 1 864 000 000 loissa sijaitsevan opiskelijaravintolan pitäjälle 13272: Muiden oppilaitosten opiskeli- voidaan lisäksi myöntää enintään 9 500 000 13273: joiden opintorahat 794 000 000 mk ylimääräistä ateriakohtaista avustusta tilo- 13274: Asumislisä 1 107 000 000 jen ja kiinteiden laitteiden kustannuksiin. 13275: Yhteensä 3 765 000 000 13276: 2001 talousarvio 85 000 000 13277: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 2000 talousarvio 100 000 000 13278: nä huomioon vuonna 2000 käynnistyneen 1999 tilinpäätös 69 145 144 13279: opiskelijoiden asumisen tukiuudistuksen ete- 13280: nemisen vaikutukset sekä viimeisten väliai- 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen 13281: kaisten ammattikorkeakoulujen vakinaistami- Momentille myönnetään 7 000 000 mk. 13282: sen aiheuttama ammattikorkeakouluopiskeli- Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- 13283: joiden siirtyminen korkeakouluopiskelijoiden miseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle 13284: opintotuen piiriin. korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa 13285: varten tarvittavien tilojen vuokrakustannusten 13286: 2001 talousarvio 3 765 000 000 korvaamiseen. 13287: 2000 talousarvio 3 540 000 000 Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 13288: 1999 tilinpäätös 3 186 589 478 sa on otettu lisäyksenä huomioon 600 000 mk 13289: 29.88 223 13290: 13291: uusien toimitilojen tilakustannusten korvaami- Määrärahaa saa käyttää lukioiden ja amma- 13292: seen. tillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumat- 13293: katuesta annetun lain (4811997) mukaisen tuen 13294: 2001 talousarvio 7 000 000 maksamiseen. 13295: 2000 talousarvio 6 400 000 Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 13296: 1999 tilinpäätös 6 400 000 sa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 000 13297: mk julkisen liikenteen taksojen tarkistuksen 13298: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten johdosta. 13299: opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomäärära- 13300: 2001 talousarvio 135 000 000 13301: ha) 13302: 2000 talousarvio 130 000 000 13303: Momentille myönnetään 135 000 000 mk. 13304: 1999 tilinpäätös 132 166 304 13305: 13306: 13307: 13308: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat 13309: (Luvut 29.88, 90, 98 ja 99) 13310: 13311: 13312: Selvitysosa: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja arvioidaan vuonna 2001 ker- 13313: tyvän 2 304,5 milj. mk. Lisäksi voittovaroista aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuoletuksia ja 13314: korkoja arvioidaan kertyvän 18,5 milj. mk. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentil- 13315: ta 29.98.50 liikunnan tukemiseen 472,2 milj. mk, momentilta 29.99.50 nuorisonkasvatustyön tu- 13316: kemiseen 117,1 milj. mk, momentilta 29.88.53 tieteen tukemiseen 453 milj. mk ja momentilta 13317: 29.90.52 taiteen tukemiseen 1 280,7 milj. mk. 13318: Arpajaislain (64411982) mukaisesti veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja käytetään ur- 13319: heilun ja liikuntakasvatustyön sekä tieteen, taiteen ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen. Raha-ar- 13320: pa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annetun asetuksen (725/1982) mukaan pelien yli- 13321: jäämän yhteismäärää vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain tulo- ja menoarvioon. 13322: Mainitun asetuksen mukaisista jakosuhteista luovutaan väliaikaisesti myös vuonna 2001. 13323: 13324: 13325: 88. Tiede 13326: 13327: Suomen Akatemian momentilta 29.88.50 ja 53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 13328: 2001 hyväksyä sitoumuksia 835 000 000 markan arvosta. 13329: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. 13330: Se l v i t y s osa : Tieteellisen tutkimuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuosiksi 13331: 1999-2004 hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (VNp 13332: 29.12.1999) sekä valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksiin. 13333: Tavoitteena on jatkaa edelleen suomalaisen tieteen tason, laajuuden, näkyvyyden ja vaikutta- 13334: vuuden myönteistä kehitystä ja edistää tehokkaan ja tasapainoisen tutkimusjärjestelmän kehittä- 13335: mistä. 13336: Tutkimuksen vaikuttavuuden sekä koko tutkimusjärjestelmän tilan ja toimivuuden arviointia, 13337: tarvittavaa tietopohjaa ja arviointimenetelmiä kehitetään. 13338: 224 29.88 13339: 13340: Tutkimuspanostus suunnataan ensisijaisesti laadun perusteella valikoituihin kohteisiin ja turva- 13341: taan uusien tutkimusalojen käynnistyminen. Tutkijankoulujärjestelmää vahvistetaan. 13342: Edistetään tutkimustulosten kaupallistamistaja uusien liiketoimintojen syntyä sekä teknologian 13343: käyttöä ja hyödyntämistä talouden ja työllisyyden hyväksi samoin kuin tieteellisen tiedon julkis- 13344: tamista kansalaisten käyttöön. 13345: Huolehditaan tutkimuksen tukipalvelujen korkean tason säilymisestä ja palvelujen kehittämi- 13346: sestä. 13347: Opetusministeriö on asettanut Suomen Akatemialle talousarvioesityksen valmistelun yhteydes- 13348: sä vuodelle 2001 alustavasti seuraavat tulostavoitteet 13349: Suomen Akatemian tavoitteena on, että suomalainen tutkimus on korkeatasoista, monimuotois- 13350: ta ja uusiutumiskykyistä. Akatemia kohdentaa pääosan voimavaroistaan korkeatasoisten tutki- 13351: mushankkeiden ja -ohjelmien sekä tutkimuksen huippuyksiköiden rahoitukseen ja huolehtii ra- 13352: hoituksensa kattavuudesta ja pitkäjänteisyydestä niin, että hankkeiden tutkimusedellytykset ovat 13353: riittävästi turvattu. 13354: Suomen Akatemian tavoitteena on, että tutkijakoulutus- ja tutkijanurajärjestelyt ovat korkeata- 13355: soisia ja toimivat tehokkaasti osana suomalaista tutkimusjärjestelmää. Akatemia tukee tutkija- 13356: koulujen toimintaa ja edistää tohtorin tutkinnoille asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoit- 13357: teiden saavuttamista. Akatemia kohdentaa voimavarojaan edelleen tutkijatohtorijärjestelmän 13358: vahvistamiseen sekä edistää etenkin nuorten ja naisten tutkijanuran kehittämistä. 13359: Suomen Akatemian tavoitteena on, että tieteellisen tutkimuksen tuloksia hyödynnetään laajasti 13360: koko yhteiskunnan hyväksi. Akatemia suuntaa yhdessä muiden rahoittajien kanssa voimavaroja 13361: strategisesti tärkeille tutkimusaloille ja edistää tutkimustulosten tehokasta hyödyntämistä yhteis- 13362: kunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. 13363: Suomen Akatemian tavoitteena on kehittää organisaatiotaan tehostaakseen keskeisten tavoittei- 13364: densa saavuttamista. Akatemia seuraa ja arvioi oman toimintansa laatua ja tehokkuutta. Päätök- 13365: senteon luotettavuutta sekä tutkimushankkeiden arviointi- ja asiantuntijamenettelyjä kehitetään 13366: edelleen. 13367: Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 13368: 90 000 000 mk yleiskustannusosuutena ja 75 000 000 mk huippuyksikköohjelman laajentami- 13369: seksi valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000-2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 13370: tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella. 13371: 13372: Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti: 13373: Myöntämis- .. 13374: Menot, mllJ. mk 13375: valtuus 13376: Vuosi milj. mk 2000 2001 2002 2003 2004 2005 13377: 13378: Valtuus 1996 725,8 3,5 13379: Valtuus 1997 (talousarvio+ 13380: lisätalousarvio) 570,0 99,5 4,4 13381: Valtuus 1998 590,0 172,3 84,0 4,6 13382: Valtuus 1999 670,0 256,5 209,2 148,5 13383: Valtuus 2000 670,0 63,8 183,4 163,5 137,8 121,5 13384: Valtuus 2001 835,0 120,4 263,8 233,8 141,9 75,1 13385: Yhteensä 595,6 601,4 580,4 371,6 263,4 75,1 13386: 29.88 225 13387: 13388: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siir·· to- ja museolaitoksen kanssa. Arkistotoimen 13389: tomääräraha 2 v) ohjauksessa painopisteinä ovat viranomaisten 13390: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tuottamien elektronisten asiakirjojen arkistoin- 13391: 143 748 000 mk. nin ohjeistaminen sekä arkistoaineistojen ar- 13392: Selvitys osa : Tulot maksullisesta pal- vonmäärityksen ja seulonnan kriteereiden ke- 13393: velutoiminnasta perustuvat opetusministeriön hittäminen sekä arkistokoulutus. 13394: päätökseen Suomen Akatemian eräistä suorit- Vuonna 2001 suoritetaan julkisen hallinnon 13395: teista perittävistä maksuista ( 1109/1993 ). arkistotoimen tilaa koskeva selvitys. 13396: Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudel- 13397: lisissa suoritteissa säilytetään täysi kustannus- 13398: Menojen ja tulojen erittely: mk 13399: vastaavuus. 13400: Bruttomenot 144 688 000 13401: Maksullisen toiminnan erillis- Arkistolaitoksen arvioidaan tuottavan 13402: menot 539 000 mm. seuraavat palvelut ja suoritteet: 13403: Muut toimintamenot 144 149 000 1999 2000 2001 13404: Bruttotulot 940000 13405: Maksullisen toiminnan tulot, Tutkijakäynnit 76027 76000 78 000 13406: muut suoritteet 540000 Annetut todistukset 13407: Muut tulot 400000 ja selvitykset 23107 23 000 22000 13408: Nettomenot 143 748 000 Järjestetyt arkistot 13409: (hyllymetriä) 1 227 1 500 1 500 13410: Annettu koulutus 13411: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- (luentotunteja) 696 700 700 13412: nä huomioon 2 151 000 mk palkkaseurantasel- 13413: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 13414: 13415: 2001 talousarvio 143 748 000 13416: Menojen ja tulojen erittely: mk 13417: 2000 talousarvio 139 800 000 13418: 2000 lisätalousarvio 1 675 000 Bruttomenot 73 899 000 13419: 1999 tilinpäätös 139 800 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 2 200 000 13420: Muut toimintamenot 71 699 000 13421: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirto- Bruttotulot 3 500 000 13422: määräraha 2 v) Maksullisen toiminnan tulot 3 350 000 13423: - julkisoikeudelliset suoritteet 820 000 13424: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13425: - muut suoritteet 2 530 000 13426: 70 399 000 mk. Muut tulot 150 000 13427: Selvitysosa: Opetusministeriö on aset- Nettomenot 70 399 000 13428: tanut talousarvioesityksen valmistelun yhtey- 13429: dessä arkistolaitokselle vuodelle 2001 alusta- 13430: vasti seuraavat tulostavoitteet Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 13431: Arkistolaitoksen päätulosalueet ovat arkisto- nä huomioon 409 000 mk palkkaseurantaselvi- 13432: aineksen säilyttäminen ja käytettävyyden ke- tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 13433: hittäminen, tietopalvelu sekä arkistotoimen 13434: yleinen kehittäminen ja ohjaus. Arkistoaines- 2001 talousarvio 70 399 000 13435: ten hallintaa ja tietopalvelua palveleva arkisto- 2000 talousarvio 69 840 000 13436: tietokanta on pääosin käytössä. Verkkopalve- 2000 lisätalousarvio 529 000 13437: lujen kehittämisessä ollaan yhteistyössä kirjas- 1999 tilinpäätös 63 740 000 13438: 226 29.88 13439: 13440: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asettanut alustavastiVarastokirjastolle vuodel- 13441: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) le 2001 seuraavat tulostavoitteet 13442: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Varastokirjaston keskeisenä tavoitteena on 13443: 13 579 000 mk. tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa. Kir- 13444: Selvitysosa: Opetusministeriö on aset- jasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden 13445: tanut talousarvioesityksen valmistelun yhtey- edellyttämän määrän aineistoa ja varautuu 13446: dessä tutkimuskeskukselle vuodelle 2001 alus- muun kuin painetun aineiston varastointiin. 13447: tavasti seuraavat tulostavoitteet Vastaanotettu aineisto käsitellään välittömästi. 13448: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kes- Palvelutoiminta pidetään ajantasaisena. Kir- 13449: keisimpiä tehtäviä ovat tutkimus, suuret sana- jasto kehittää elektronisia aineistonvälityspal- 13450: kirjatyöt ja kielenhuolto. Sähköisiä suomen veluita ja osallistuu kaukopalvelun kehittämis- 13451: kielen ja suomenruotsin tekstipankkeja laajen- hankkeisiin. Palveluiden maksullisuudessa 13452: netaan ja niiden käytettävyyttä kehitetään. säilytetään nykyinen käytäntö. 13453: Suomen kielen nauhoitearkiston digitalisointia Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 13454: jatketaan. nä huomioon 28 000 mk palkkaseurantaselvi- 13455: Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudel- tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin ja 13456: lisissa suoritteissa säilytetään täysi kustannus- 360 000 mk kertamenona kirjastojärjestelmän 13457: vastaavuus. hankinnan johdosta. 13458: 2001 talousarvio 7 561 000 13459: Menojen ja tulojen erittely: mk 2000 talousarvio 7 080 000 13460: 2000 lisätalousarvio 50000 13461: Bruttomenot 15 779 000 13462: 1999 tilinpäätös 7 080 000 13463: Maksullisen toiminnan erillismenot 2 113 000 13464: Muut toimintamenot 13 666 000 13465: Bruttotulot 2 200 000 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi- 13466: Maksullisen toiminnan tulot 2 000 000 nen (siirtomääräraha 2 v) 13467: - julkisoikeudelliset suoritteet 300 000 Momentille myönnetään 2 370 000 mk. 13468: - muut suoritteet 1 700 000 Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen 13469: Muut tulot 200 000 ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen 13470: Nettomenot 13 579 000 13471: sekä laadintamenoihin myönnettävien avustus- 13472: ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 13473: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan 13474: nä huomioon 119 000 mk palkkaseurantaselvi- määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. 13475: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Selvitysosa: 13476: 13477: 2001 talousarvio 13 579 000 Määräraha on tarkoitus 13478: 2000 talousarvio 13 300 000 käyttää seuraavasti: mk 13479: 2000 lisätalousarvio 146 000 13480: J. K. Paasikiven elämäkerran 13481: 1999 tilinpäätös 13 000 000 laatiminen 257 000 13482: Ylioppilastutkinnon historian 13483: laatiminen 460 000 13484: 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirto- Urho Kekkosen kirjallisen 13485: määräraha 2 v) tuotannon tallentaminen ja 13486: Momentille myönnetään 7 561 000 mk. hankkiminen 330 000 13487: Se l v i t y s osa : Opetusministeriö on ta- J. V. Snellman 200 vuotta- 13488: lousarvioesityksen valmistelun yhteydessä hanke 1 323 000 13489: Yhteensä 2 370 000 13490: 29.88 227 13491: 13492: 2001 talousarvio 2 370 000 Iisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutu- 13493: 2000 talousarvio 2 370 000 vien menojen maksamiseen. 13494: 1999 tilinpäätös 2 070 000 Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- 13495: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksa- 13496: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat miseen. 13497: (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke- 13498: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Aka- 13499: Momentille myönnetään 296 360 000 mk. 13500: temian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liitty- 13501: M_äärärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, 13502: vien laitehankintojen menoihin ja yleiskustan- 13503: tutktmuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulu- 13504: nuksiin. 13505: tuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista 13506: Määrärahaa saa käyttää myös tieteen tukemi- 13507: tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoi- 13508: seksi myönnettävien valtionavustusten, -pal- 13509: tuksesta, valtionavustuksista, apurahoista, tie- 13510: kintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuu- 13511: teellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunne- 13512: den kääntämis- ja painattamismenojen, yksi- 13513: tuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjes- 13514: tyisluontoisten arkistojen valtionavusta 13515: töjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen 13516: annetun lain (998/1974) mukaisten menojen, 13517: maksamiseen. 13518: kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta 13519: !"fäärär~haa sa_a käyttää myös EU:n hyväksy- 13520: aiheutuvien menojen sekä tieteen tukemiseen 13521: mten tutktmus- Ja koulutushankkeiden maksa- 13522: liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkai- 13523: miseen. 13524: suista aiheutuvien menojen maksamiseen. 13525: Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke- 13526: Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta 13527: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Aka- 13528: vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Koti- 13529: t~mian _rahoitt~miin tutkimushankkeisiin liitty- 13530: maisten kielten tutkimuskeskukseen. 13531: vten lattehankmtojen menoihin ja yleiskustan- 13532: Selvitysosa: 13533: nuksiin. 13534: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Määräraha on tarkoitus käyttää 13535: sa on otettu lisäyksenä huomioon 3 585 000 seuraavasti: mk 13536: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 13537: kantarkistuksiin sekä yleiskustannusosuuden Suomen Akatemian käytettäväksi 13538: sis~llyttä~inen tutkimusmäärärahoihin ja tutkimushankkeiden rahoittami- 13539: hmppuykstkköohjelman laajentaminen. seen ja tieteellisen tutkimuksen 13540: edistämiseen 372 130 000 13541: 2001 talousarvio 296 360 000 Yksityisluontoisten arkistojen val- 13542: 2000 talousarvio 282 170 000 tionavusta annetun lain (99811974) 13543: mukaisiin menoihin 19 700 000 13544: 2000 lisätalousarvio 2 860 000 Kotimaisten kielten tutkimuskes- 13545: 1999 tilinpäätös 312 108 405 kuksen toimintaan 11 000 000 13546: Tutkimusinstituuttien ja -laitosten 13547: 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- sekä eräiden tieteellisten seurojen ja 13548: varat tieteen tukemiseen (arviomääräraha) yhdistysten toiminta-avustuksiin 34500 000 13549: Turvallisuuspoliittiseen tutkimus- 13550: Momentille myönnetään 453 000 000 mk. 13551: ohjelmaan 2 200 000 13552: M_äärärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, Eräisiin kansainvälisen tieteellisen 13553: tutktmuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulu- yhteistyön menoihin, jäsenmaksui- 13554: tuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista hin ja rahoitusosuoksiin 6100 000 13555: tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoi- Muihin tieteen tukemisesta aiheutu- 13556: t~ksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja viin menoihin 7 370 000 13557: tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvä- Yhteensä 453 000 000 13558: 228 29.88 13559: 13560: 2001 talousarvio 453 000 000 Määrärahaa saa käyttää Suomen maksu- 13561: 2000 talousarvio 443 700000 osuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfy- 13562: 1999 tilinpäätös 398 546 022 siikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroo- 13563: pan molekyylibiologian Iaboratoriolie 13564: (EMBL), Euroopan molekyylibiologian kon- 13565: 54. Eräät avustukset ferenssille (EMBC) ja Yliopistolliselle Eu- 13566: Momentille myönnetään 5 775 000 mk. rooppa-instituutille (EUI) sekä vastaaville 13567: Määrärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heure- kansainvälisille tieteellisille järjestöille. 13568: kan sekä eräiden instituuttien ja säätiöiden toi- Selvitysosa: Jäsenmaksuosuudet mää- 13569: minnan tukemiseen myönnettävien avustusten räytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansan- 13570: maksamiseen. tuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallinto- 13571: elinten tekemien päätösten mukaisesti. Vuosi- 13572: 2001 talousarvio 5 775 000 en 1997-1999 kansantuotteen keskiarvon 13573: 2000 talousarvio 5 775 000 perusteella Suomen osuus olisi CERNin osalta 13574: 1999 tilinpäätös 4 870000 noin 1,3 % tutkimuskeskuksen jäsenmaksutu- 13575: loista. 13576: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjes- 13577: 2001 talousarvio 52 500 000 13578: töille (arviomääräraha) 13579: 2000 talousarvio 52 500 000 13580: Momentille myönnetään 52 500 000 mk. 13581: 1999 tilinpäätös 47 020 606 13582: 13583: 13584: 13585: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka 13586: (Luvut 29.90, 98 ja 99) 13587: 13588: 13589: Selvitysosa: Lukuryhmän nimike on muutettu. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan 13590: ohjausjärjestelmiä sekä toiminnan ja tulosten laatua ja arviointia kehitetään. EU:n rakennerahas- 13591: toja sekä kulttuurin ja nuorisotyön puiteohjelmia hyödynnetään tehokkaasti toimialan kehittämi- 13592: sessä. Kansallisen tietostrategian osana jatketaan taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan ja nuoriso- 13593: työn sisältöhankkeita tavoitteena kansainvälisesti kilpailukykyisten uusien tuotteiden syntymi- 13594: nen. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen 13595: määräksi luvuissa 29.90, 98 ja 99 vuodelle 2001 ehdotetaan 2 371 milj. mk, mistä 1 870 milj. mk 13596: eli 79 % myönnetään veikkausvoittovaroista. 13597: EU :n kulttuuriohjelmia toteuttavien hankkeiden ja EU:n rakennerahastoista rahoitettavia ohjel- 13598: mia toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden ja yhteisöaloitteita ja muita ED-ohjelmia toteut- 13599: tavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen on varattu määrärahoja momen- 13600: teilla 29.01.22 ja 29.01.62. 13601: 29.90 229 13602: 13603: 13604: 13605: Eräisiin käyttötarkoituksiin on varattu määrärahoja veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion 13606: momenteilta seuraavasti (mk): 13607: Veikkaus- Yleiset Yhteensä 13608: voittovarat budjettivarat 13609: 13610: Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 218 041 000 22 047 000 240 088 000 13611: Valtionosuus ja -avustus museoille 94 878 000 11 224 000 106102 000 13612: Valtionosuus ja -avustus kirjastoille 476046 000 52 670 000 528 716 000 13613: Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan 35 635 000 3 713 000 39 348 000 13614: Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille sekä 13615: kuvataiteen tekijöille 54 383 000 9 712 000 64095 000 13616: Entistämis- ja korjausavustukset 5 500 000 6 600 000 12 100 000 13617: Taidetoimikuntien toimintamenoihin sekä taide- ja 13618: kulttuuripolitiikan tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoi- 13619: mintaan 7 500 000 6 906 000 14 406 000 13620: Valtionosuus kuntien liikuntatoimeen 91 048 000 91 048 000 13621: Valtionosuus kuntien nuorisotyöhön 36 143 000 36 143 000 13622: Liikunnan koulutuskeskukset 75174000 5 514 000 80 688 000 13623: Nuorten työpajatoiminta 2 000 000 4 800 000 6 800 000 13624: 13625: 13626: 13627: 90. Taide ja kulttuuri 13628: 13629: Se l v i t y s osa : Taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä kehitetään toteuttamalla toimialan 13630: tavoite- ja toimintaohjelmia sekä osoittamalla taloudellisia ja muita edellytyksiä taiteenharjoitta- 13631: jille sekä alan laitoksille ja yhteisöille. Arkkitehtuuripoliittisen, muotoilupoliittisen, museopoliit- 13632: tisen ja tanssipoliittisen ohjelman toteuttamista jatketaan, aletaan toteuttaa taiteilijapoliittista oh- 13633: jelmaa sekä valmistellaan taidepoliittinen ohjelma. Kirjastopolitiikan lähivuosien toimenpideoh- 13634: jelman toteuttaminen aloitetaan ja valmistellaan kirja-alan edistäruistoimia selvitysmiehen 13635: esitysten pohjalta. Taiteen ja kulttuurin toimialan sisältöhankkeiden toteuttamista jatketaan. Pa- 13636: rannetaan audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä muun muassa uudistetun elokuva- 13637: lainsäädännön suuntaviivojen mukaisesti. Jatketaan tekijänoikeuslainsäädännön uudistusta. 13638: 13639: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan 13640: kuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ja muun maksullisen palvelutoiminnan tuke- 13641: Momentille myönnetään nettomäärärahaa miseen enintään 50 000 mk. 13642: 6 906 000 mk. Se l v i t y s osa : Taiteen keskustoimikun- 13643: Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijapro- nan, valtion taidetoimikuntien ja alueellisten 13644: fessoreiden viroista aiheutuviin palkkausme- taidetoimikuntien tulosalueet ovat yleinen tai- 13645: noihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toi- de- ja kulttuuripolitiikka, taiteellisen työsken- 13646: menpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen telyn edistäminen, kulttuuriin osallistumisen 13647: sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja edistäminen, taide- ja kulttuuripolitiikan selvi- 13648: tiedotustoiminnan menojen maksamiseen. tys- ja informaatiotoiminta sekä kansainväli- 13649: nen vuorovaikutus. 13650: 230 29.90 13651: 13652: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siir- 13653: esityksen valmistelun yhteydessä taiteen kes- tomääräraha 2 v) 13654: kustoimikunnalle ja taidetoimikunnille vuo- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13655: delle 2001 alustavasti seuraavat tulostavoit- 86 648 000 mk. 13656: teet Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelus- 13657: - suoran taiteilijatuen ja taiteellisen tuotan- miehistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 13658: non edellytysten kehittäminen Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan 13659: - monitaiteellisen toiminnan ja uusien tai- ja muun maksullisen palvelutoiminnan tuke- 13660: demuotojen edistäminen miseen enintään 22 900 000 mk. 13661: - laaja-alaisen taiteilijapolitiikan edistämi- Se 1v i t y s osa : Kulttuuripoliittisista syis- 13662: nen tä hintatuella katetaan noin 65 % maksullisen 13663: - lastenkulttuurin edistämisohjelman jatka- toiminnan erillismenoista. 13664: minen Valtion taidemuseon päätulosalueet ovat tai- 13665: -kulttuuriin osallistumisen edistäminen ot- dekokoelmien ja tietovarantojen ylläpito, do- 13666: taen erityisesti huomioon "Terveyttä kulttuu- kumentointi sekä kartuttaminen, tiedon välittä- 13667: rista"-ohjelma sekä taidepoliittiset ohjelmat minen ja elämysten tuottaminen ja taidemu- 13668: - neuvonnan, tietopalvelun ja julkaisutoi- seolaitoksen sekä tutkimus- ja muun 13669: minnan kehittäminen sekä osallistuminen alan yhteistyön kehittäminen. Opetusministeriö on 13670: kansainväliseen tutkimus-, tilasto- ja tiedon- asettanut talousarvion valmistelun yhteydessä 13671: vaihtoyhteistyöhön Valtion taidemuseolle vuodelle 2001 alusta- 13672: - taiteen alan kansainvälisen yhteistyön ja vasti seuraavat tulostavoitteet 13673: vuorovaikutuksen edistäminen Taidekokoelmien ja tietovarantojen kartutta- 13674: -taidepolitiikan arviointiohjelman jatkami- mista jatketaan kokoelmapoliittisen ohjelman 13675: nen. mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes 13676: mk yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150-600 13677: Menojen ja tulojen erittely: 13678: taideteosta vuodessa. Kuvataiteen dokument- 13679: tien kartuttamisessa pyritään tietovarantojen 13680: Bruttomenot 7 006 000 13681: kasvuun ja kattavuuteen mutta samalla jatke- 13682: Maksullisen toiminnan erillismenot 150 000 13683: taan sisällöllistä evaluointia. Taidekokoelmien 13684: Muut toimintamenot 6 856 000 13685: hoidossa määrälliset tavoitteet ovat 535 kon- 13686: Bruttotulot 100 000 13687: servointitoimenpidettä (15 laajempaa ja 520 13688: Maksullisen toiminnan tulot 13689: suppeampaa kunnostustyötä), keskeisenä Si- 13690: - muut suoritteet 100 000 13691: nebrychoffin kokoelma. Taidemuseolaitoksen 13692: Nettomenot 6 906 000 13693: piiriin kuuluvan museoammatillisen henkilös- 13694: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- tön kehittämishanketta jatketaan. 13695: nä huomioon 45 000 mk palkkaseurantaselvi- Tiedon välittämisen ja elämysten tuottami- 13696: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin ja sen tärkeimpänä tavoitteena on perinteisten ja 13697: 165 000 mk yhden henkilötyövuoden siirtona uusien kävijäryhmien palveleminen ja heidän 13698: momentilta 31.24.21. mielenkiintonsa ylläpitäminen. Tämän toimin- 13699: nan tarjonta (näyttelyt, oheisohjelmat, julkai- 13700: 2001 talousarvio 6 906 000 sut) pyritään pitämään monipuolisena samalla 13701: 2000 talousarvio 6 200000 kun kävijätutkimuksin seurataan yleisön tyyty- 13702: 2000 lisätalousarvio 69000 13703: 1999 tilinpäätös 6 200000 13704: 29.90 231 13705: 13706: väisyyttä ja pyritään vastaamaan yleisön toi- nan hoitokunnalle vuodelle 2001 alustavasti 13707: veisiin. seuraavat tulostavoitteet 13708: Rakennusten tulosalueen tavoitteena on kun- 13709: Arvioidut näyttelyiden ja julkaisujen määrät 13710: ovat seuraavat: nossapidon nykyisen tason säilyttäminen enti- 13711: 1999 2000 2001 sin kustannuksin. Kunnossapidon painopiste 13712: siirtyy asuntojen kunnostukseen ja asumisviih- 13713: Perus- ja erikoisnäyttelyt 27 41 23 tyvyyden parantamiseen. Rakennusten korja- 13714: Julkaisut 17 26 10 ukset toteutetaan siten, että suunnittelun osuus 13715: ei ylitä normaalitapauksissa 15 % korjauskus- 13716: tannuksista. 13717: Näyttelytoiminnan asiakasmäärätavoitteek- Monumentin tulosalueella tavoitteena on tar- 13718: si asetetaan vähintään 413 000 kävijää. Näytte- jota tarpeelliset työkohteet Suomenlinnan työ- 13719: lytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena siirtolalle. Suomenlinnan palvelukykyä arvioi- 13720: on, että kävijäistä vähintään 80 % on tyytyväi- daan itsearviointina. Lisäksi keskitytään opas- 13721: siä palveluihin. tusjärjestelmän parantamiseen. 13722: Menojen ja tulojen erittely: mk 13723: Menojen ja tulojen erittely: mk 13724: Bruttomenot 98 848 000 13725: Maksullisen toiminnan erillismenot 35 100 000 Bruttomenot 30 163 000 13726: Muut toimintamenot 63 748 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 18 500 000 13727: Bruttotulot 12 200 000 Muut toimintamenot 11 663 000 13728: Maksullisen toiminnan tulot Bruttotulot 17 000 000 13729: - muut suoritteet 12 200 000 Maksullisen toiminnan tulot 13730: Nettomenot 86 648 000 - muut suoritteet 17 000 000 13731: Nettomenot 13 163 000 13732: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 13733: nä huomioon 460 000 mk palkkaseurantaselvi- 13734: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 13735: nä huomioon 123 000 mk palkkaseurantaselvi- 13736: 2001 talousarvio 86 648 000 tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 13737: 2000 talousarvio 84 765 000 13738: 2000 lisätalousarvio 477 000 2001 talousarvio 13 163 000 13739: 1999 tilinpäätös 50 200 000 2000 talousarvio 12 877 000 13740: 2000 lisätalousarvio 155 000 13741: 23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintame- 1999 tilinpäätös 12 970 000 13742: not (siirtomääräraha 2 v) 13743: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24. Museoviraston toimintamenot (siirto- 13744: 13 163 000 mk. määräraha 2 v) 13745: Määrärahasta saa käyttää maksullisen palve- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13746: lutoiminnan tukemiseen enintään 1 500 000 81 369 000 mk. 13747: mk. Selvitysosa: Opetusministeriö on aset- 13748: Se l v i t y s osa : Suomenlinnan hoitokun- tanut talousarvioesityksen valmistelun yhtey- 13749: nan kaksi tulosaluetta ovat rakennukset ja mo- dessä Museovirastolle vuodelle 2001 alusta- 13750: numentti. vasti seuraavat tulostavoitteet 13751: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- Kansallismuseon ja Kulttuurien museon toi- 13752: esityksen valmistelun yhteydessä Suomenlin- minta turvataan ja niiden kehittämistä kulttuu- 13753: 13754: 13755: 10 2091941 13756: 232 29.90 13757: 13758: riperintöalan vapaan oppimisen keskuksiksi atk-palvelut. Opetusministeriö on asettanut ta- 13759: jatketaan. lousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Nä- 13760: Kulttuuriympäristön paikkatietohallintaa ja kövammaisten kirjastolle vuodelle 2001 alus- 13761: muinaisjäännösten hoitotoimintaa kehitetään. tavasti seuraavat tulostavoitteet 13762: Edistetään museokokoelmia ja kulttuuriym- Kirjaston antamien Iainausten kasvuennuste 13763: päristöjä koskevan tiedon digitaalista talien- on4%. 13764: nusta sekä tietojen saatavuutta ja haettavuutta Kirjasto tuottaa 1 500 nimikettä ääni-, piste- 13765: tietoverkon kautta. tai elektronisia tuotteita. 13766: Kirjasto lisää elektronisessa muodossa ole- 13767: Menojen ja tulojen erittely: mk van aineiston tuotantoa ja jakelua sekä verkko- 13768: käyttöön liittyvää neuvontaa. 13769: Bruttomenot 89 369 000 Kirjasto käynnistää digitaaliset äänitykset ja 13770: Maksullisen toiminnan erillismenot 6 500 000 analogisten ääninauhojen digitoinnin. 13771: Muut toimintamenot 82 869 000 13772: Bruttotulot 8 000 000 Menojen ja tulojen erittely: mk 13773: Maksullisen toiminnan tulot 7 870 000 13774: - julkisoikeudelliset suoritteet 5 500 000 Bruttomenot 26 211 000 13775: - muut suoritteet 2 370 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 1 658 000 13776: Muut tulot 130 000 Muut toimintamenot 24 553 000 13777: Nettomenot 81 369 000 Bruttotulot 220 000 13778: Maksullisen toiminnan tulot 13779: -muut suoritteet 220 000 13780: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 13781: nä huomioon 458 000 mk palkkaseurantaselvi- Nettomenot 25 991 000 13782: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin, 300 000 13783: mk uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 13784: varten sekä 1 250 000 mk Kulttuurien museon nä huomioon 78 000 mk palkkaseurantaselvi- 13785: kehittämiseen. tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 13786: 13787: 2001 talousarvio 81 369 000 2001 talousarvio 25 991 000 13788: 2000 talousarvio 76 481 000 2000 talousarvio 25 747 000 13789: 2000 lisätalousarvio 1 663 000 2000 lisätalousarvio 134000 13790: 1999 tilinpäätös 76 000000 1999 tilinpäätös 25 747 000 13791: 13792: 25. Näkövammaisten kirjaston toimintame- 26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot 13793: not (siirtomääräraha 2 v) (siirtomääräraha 2 v) 13794: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13795: 25 991 000 mk. 15 640 000 mk. 13796: Määrärahasta saa käyttää maksullisen palve- Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja 13797: lutoiminnan hintatukeen enintään 1 438 000 muun maksullisen palvelutoiminnan hintatu- 13798: mk. keen enintään 600 000 mk. 13799: Se l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista Se l v i t y s osa : Kulttuuripoliittisista syis- 13800: syistä hintatuella katetaan noin 87 % maksulli- tä hintatuella katetaan noin 26 % maksullisen 13801: sen toiminnan erillismenoista. toiminnan erillismenoista. 13802: Näkövammaisten kirjastossa on neljä tulos- Suomen elokuva-arkistolla on kolme tulos- 13803: aluetta: kirjastopalvelut, tuotanto- ja hankinta- aluetta: kokoelma- ja arkistotyö, elokuvakult- 13804: palvelut, asiantuntijatoiminta sekä hallinto- ja tuurin edistäminen ja arkistopalvelut 13805: 29.90 233 13806: 13807: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- 2001 talousarvio 15 640 000 13808: esityksen valmistelun yhteydessä Suomen elo- 2000 talousarvio 14 717 000 13809: kuva-arkistolle vuodelle 2001 alustavasti seu- 2000 lisätalousarvio 123 000 13810: raavat tulostavoitteet 1999 tilinpäätös 14 717 000 13811: Kokoelma- ja arkistotyön tulosalue 13812: Nitraattifilmiä pelastekopioidaan noin 13813: 27. Valtion elokuvatarkastamon toimintame- 13814: 35 000 metriä, mustavalkoista asetaattifilmiä 13815: not (siirtomääräraha 2 v) 13816: 15 000 metriä ja kotimaista värifilmiä 15 000 13817: metriä. Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13818: Lakisääteisen talletusvelvoitteen alainen fil- 2 930 000 mk. 13819: mi- ja videotuotanto hankitaan kokoelmiin Määrärahasta saa käyttää maksullisen toi- 13820: (noin 400 pitkää ja lyhyttä elokuvaa). minnan hintatukeen enintään 1 680 000 mk. 13821: Ulkomainen elokuvakokoelma kasvaa noin Se l v i t y s osa : Määräraha on muutettu 13822: n~ttomäärärahaksi. Kulttuuripoliittisista syistä 13823: 400 kopiolla. 13824: Videokokoelma lisääntyy vapaakappalelain hmtatuella katetaannoin 83 % maksullisen toi- 13825: perusteella noin 1 700 nimikkeellä. minnan erillismenoista. 13826: Siirretään videolle kotimaisia lyhytelokuvia. Valtion elokuvatarkastamolla on neljä tulos- 13827: Jatketaan digitaalisen videoyksikön rakenta- aluetta: elokuvien ja video-ohjelmien ennak- 13828: mista. Elävän kuvan näyttelytoimintaa jatke- kotarkastus, lausuntojen antaminen viranomai- 13829: taan yhteistyössä muiden museoiden kanssa. sille, rekisteröinti ja ilmoitusten käsittely sekä 13830: Perinnekokoelmaan sisältyvän esineistön luet- asiakaspalvelu. 13831: telointia ja digitaalista tallentamista jatketaan. Opetusministeriö on asettanut talousarvio- 13832: Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue esityksen valmistelun yhteydessä Valtion elo- 13833: Suomen kansallisfilmografian toimitustyötä kuvatarkastamolle vuodelle 2001 alustavasti 13834: ja multimediahanketta jatketaan. seuraavat tulostavoitteet 13835: Arkiston julkaisusarjassa ilmestyy kaksi Tarkastettujen pitkien elokuvien lukumäärä 13836: muuta teosta. on 600. 13837: Järjestetään noin 1 000 elokuvaesitystä. Tarkastettujen lyhytelokuvien lukumäärä on 13838: Arkistopalvelujen tulosalue 500. 13839: Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien Viranomaisille annettavien lausuntojen lu- 13840: määrä on 4 000. kumäärä on noin 2 000. 13841: Tarkastusviranomaiselle ilmoitettavia ohjel- 13842: mia on noin 5 000, rekisteröitäviä elokuvia ja 13843: Menojen ja tulojen erittely: mk 13844: video-ohjelmia noin 6 800. 13845: Bruttomenot 17 340 000 13846: Maksullisen toiminnan erillismenot 2 300 000 Menojen ja tulojen erittely: mk 13847: Muut toimintamenot 15 040 000 13848: Bruttotulot Bruttomenot 3 280 000 13849: 1 700 000 13850: Maksullisen toiminnan tulot Maksullisen toiminnan erillismenot 2 030 000 13851: - muut suoritteet 1 700 000 Muut toimintamenot 1 250 000 13852: Nettomenot 15 640 000 Bruttotulot 350 000 13853: Maksullisen toiminnan tulot 350 000 13854: - julkisoikeudelliset suoritteet 340 000 13855: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- - muut suoritteet 10000 13856: nä huomioon 88 000 mk palkkaseurantaselvi- Nettomenot 2 930 000 13857: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä 13858: 500 000 mk elokuvateatteri Orionin restau- 13859: rointiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 13860: oon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen 13861: 234 29.90 13862: 13863: toiminnan tulot. Määrärahan mitoituksessa on 2001 talousarvio 52 670 000 13864: lisäksi otettu huomioon lisäyksenä 20 000 mk 2000 talousarvio 37 752 000 13865: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 1999 tilinpäätös 3 163 000 13866: tarkistuksiin sekä 350 000 mk vuoden 2001 13867: alusta voimaan tulevan kuvaohjelmien tarkas- 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja 13868: tukseen velvoittavan lain aiheuttamina menoi- orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomää- 13869: na. 13870: räraha) 13871: Momentille myönnetään 22 047 000 mk. 13872: 2001 talousarvio 2 930 000 13873: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 13874: 2000 talousarvio 2 800 000 13875: toimen rahoituksesta annetun lain (635/ 1998) 13876: 2000 lisätalousarvio 31000 mukaisten teattereiden ja orkestereiden valti- 13877: 1999 tilinpäätös 2 800 000 onosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Val- 13878: tionosuuden laskennallisena perusteena käy- 13879: 30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten tettävä henkilötyövuosien määrä vuonna 2001 13880: kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomäärära- on teattereilla enintään 2 399 sekä orkestereilla 13881: ha) enintään 1 007. Valtionosuuden perusteena 13882: Momentille myönnetään 52 670 000 mk. käytettävä yksikköhinta on teattereilla 176 014 13883: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- mk henkilötyövuotta kohden. 13884: toimen rahoituksesta annetun lain (63511998) Se 1v i t y s o s a : V altionosuuksiin ja 13885: mukaisten kirjastojen valtionosuuksien ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 218 041 000 13886: -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa li- mk momentilla 29.90.52. Valtionosuuden pe- 13887: säksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukais- rusteena käytettävä yksikköhinta on orkeste- 13888: ten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien reilla 17 4 246 mk henkilötyövuotta kohden. 13889: tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen 13890: kunnille. 2001 talousarvio 22 047 000 13891: Se 1v i t y s osa : Kirjastojen valtionosuu- 2000 talousarvio 21 786 000 13892: den perusteena käytettävä keskimääräinen yk- 1999 tilinpäätös 30 890 000 13893: sikköhinta on 243 mk asukasta kohden. 13894: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille 13895: tykseen liittyvän esityksen kirjastolain (904/ (arviomääräraha) 13896: 1998) muuttamisesta siten, että kirjastojen val- Momentille myönnetään 11 224 000 mk. 13897: tionosuuksiin ja -avustuksiin voidaan vuonna Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 13898: 2001 käyttää myös veikkauksen ja raha-arpa- toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 13899: jaisten voittovaroja. Valtionosuuksiin ja -avus- mukaisten museoiden valtionosuuksien ja 13900: tuksiin on lisäksi myönnetty 476 046 000 mk -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden las- 13901: momentilla 29.90.52. kennallisena perusteena käytettävä henkilötyö- 13902: Määrärahan mitoitukseen sisältyy vähentä- vuosien määrä on enintään 1 026. Valtion- 13903: vänä tekijänä 7 43 365 000 mk kuntien asukas- osuuden perusteena käytettävä yksikköhinta 13904: kohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan on 200 200 mk henkilötyövuotta kohden. 13905: kustannuksista ja lisäävänä tekijänä 912 000 Määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000 13906: mk verotuloihin perustuvina tasauserinä ja siir- mk avustusten maksamiseen museoiden koko- 13907: tymätasauserinä. elmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muo- 13908: Määrärahan mitoitukseen sisältyy lisäyksenä toon. 13909: valtionosuuksien jälkeenjääneisyyden tarkis- Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 13910: tuksesta johtuva korotus 42 046 000 mk pää- sa on otettu huomioon lisäyksenä 2 000 000 13911: luokkaperusteluihin viitaten ja 11 530 000 mk mk yksikköhinnan korottamiseksi. Hallitus an- 13912: tasauserien muutosten johdosta. 13913: 29.90 235 13914: 13915: taa eduskunnalle talousarvioesitykseen liitty- 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perus- 13916: vän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- tamiskustannuksiin (arviomääräraha) 13917: tuksesta annetun lain (635/1998) muuttamises- Momentille myönnetään 36 000 000 mk. 13918: ta. Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 13919: ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 13920: 94 878 000 mk momentilla 29.90.52. mukaisten perustaruishankkeiden sekä perus- 13921: 2001 talousarvio 11 224 000 koulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion- 13922: 2000 talousarvio 9 133 000 osuuksista ja -avustuksista annetun lain ( 1112/ 13923: 1999 tilinpäätös 6 470 000 1978) mukaisten perustaruiskustannusten val- 13924: tionosuuksien maksamiseen. 13925: 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuu- Vuonna 2001 saa myöntää opetus- ja kult- 13926: ritoimintaan (arviomääräraha) tuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu- 13927: Momentille myönnetään 3 713 000 mk. kaista valtionosuutta kirjastojen perustaruis- 13928: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- hankkeille tammikuun 2001 hintatasossa yh- 13929: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) teensä enintään 35 000 000 mk. 13930: mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten Vuonna 2001 saa edellisen lisäksi vahvistaa 13931: maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta an- taajuuksia sellaisille perustamishankkeille, 13932: netun lain (728/1992) mukaista toimintaa var- joille valtionosuus tullaan myöntämään vuon- 13933: ten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yk- na 2002 tai sen jälkeen siten, että arvio hank- 13934: sikköhinta on 25 mk asukasta kohden. keista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 13935: Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- 2001 tammikuun hintatasossa on yhteensä 13936: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen enintään 30 000 000 mk. 13937: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain Selvitysosa: 13938: muuttamisesta siten, että sanotusta laista aihe- 13939: Valtionosuuden käytön 13940: utuvien menojen rahoittamiseen voidaan arvioidaan jakautuvan 13941: vuonna 2001 käyttää myös veikkauksen ja seuraavasti: mk 13942: raha-arpajaisten voittovaroja. 13943: Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi Vuoden 2001 rahoituspäätösten 13944: myönnetty 35 635 000 mk momentilla edellyttämät rakennusaikaiset 13945: 29.90.52. valtionosuudet 3 500 000 13946: Määrärahan mitoitukseen sisältyy Vuosien 1993-2000 rahoituspää- 13947: 89 922 000 mk kuntien asukaskohtaisesti mää- tösten edellyttämät valtionosuudet 31 400 000 13948: räytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista. Ennen vuotta 1993 myönnettyjen 13949: rakentamislupien edellyttämät val- 13950: 2001 talousarvio 3 713 000 tionosuudet 1 100 000 13951: 2000 talousarvio 3 886 000 Yhteensä 36 000 000 13952: 1999 tilinpäätös 3 930 000 13953: 13954: Valtionosuuden myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 13955: seuraavasti (milj. mk): 13956: 2002 2003 2004 13957: 13958: E~en vuotta 2001 myönnetyt luvat ja tehdyt ra- 13959: hmtuspäätökset 32 30 25 13960: Vuonna 2001 tehtävät rahoituspäätökset 4 5 6 13961: Yhteensä 36 35 31 13962: 236 29.90 13963: 13964: 2001 talousarvio 36 000 000 allisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapi- 13965: 2000 talousarvio 36 000000 toa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti 13966: 1999 tilinpäätös 36 000 000 arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta 13967: varten myönnettävien avustusten maksami- 13968: 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppu- seen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen 13969: erät (arviomääräraha) tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen 13970: yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korja- 13971: Momentille myönnetään 16 700 000 mk. 13972: ustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- 13973: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 13974: ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoi- 13975: toimen rahoituslain (705/1992) 49 §:n mukai- 13976: mintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien 13977: sesti kirjastojen, museoiden ja kuntien kulttuu- 13978: avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä pro- 13979: ritoiminnan valtionosuuksien loppuerien mak- 13980: jekteista aiheutuvien menojen maksamiseen. 13981: samiseen. 13982: Selvitysosa: 13983: 2001 talousarvio 16 700 000 13984: Määräraha on tarkoitus käyttää 13985: 2000 talousarvio 12 500 000 13986: seuraavasti: mk 13987: 13988: (36.)Avustus Kulttuurikaupunki 2000 -hank- Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 13989: keelle (siirtomääräraha 3 v) rakennusten kunnossapitoa tai 13990: parantamista varten 3 100 000 13991: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- 13992: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 13993: ha on poistettu talousarviosta. alusten entistämis- ja korjausavus- 13994: tuksiin 1 500 000 13995: 2000 talousarvio 15 000 000 Avustukset seurantalojen korjaustöi- 13996: 1999 tilinpäätös 5 000 000 hin, korjaustoimintaan liittyvään 13997: selvitys- ja tarkastustyöhön sekä 13998: valistus- ja neuvontatoimintaan 2000000 13999: 40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle Kulttuuriperinteen tallentamiseen ja 14000: (arviomääräraha) tutkimiseen 590000 14001: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. UKK-perinneyhdistykselle 60000 14002: Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksa- Mannerheim-museolle 100 000 14003: miseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavara- Lehtimiespalkintoihin 200000 14004: liikenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoi- Rauhantyön edistämiseen 2 500000 14005: hin. Saamelaiskäräjille saamenkielisen 14006: Se l v i t y s osa : Valtion ja Helsingin kau- kulttuurin edistämiseen ja saamelais- 14007: pungin kesken solmitun Suomenlinnan liiken- järjestöjen toimintaan 1 000 000 14008: teen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti Vähemmistökulttuurien tukemiseen 14009: valtio korvaa puolet Suomenlinnan tavaralii- ja rasismin vastaiseen työhön 1 500 000 14010: kenteen käyttötappiosta. Eräiden kansalaisjärjestöjen 14011: toimintaan 395 000 14012: 2001 talousarvio 1 500 000 Kuurojen liiton kulttuuritoimintaan 495 000 14013: 2000 talousarvio 1 500 000 Näkövammaisten kulttuuripalvelu 14014: ry: lle kulttuuritoimintaan 110 000 14015: 1999 tilinpäätös 900000 14016: Kulttuurilehtien tukemiseen 4 500 000 14017: Sibeliuksen kootut teokset -projektin 14018: 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) julkaiseruistyöhön 300 000 14019: Momentille myönnetään 18 350 000 mk. Yhteensä 18 350 000 14020: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain 14021: (60/1985) 19 §:n nojalla sekä kulttuurihistori- 14022: 29.90 237 14023: 14024: Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi Taiteilija-apurahat maksetaan palkkaluokan 14025: myönnetty 5 500 000 mk momentilla A9 mukaisen vuosipalkkion suuruisina. Kirjai- 14026: 29.90.52, mikä on tarkoitus käyttää seurantalo- lijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonais- 14027: jen korjaustöihin myönnettäviin avustuksiin. määrä on 10 % edellisenä kalenterivuonna 14028: kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin han- 14029: 2001 talousarvio 18 350 000 kittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamääräs- 14030: 2000 talousarvio 18 350 000 tä. 14031: 1999 tilinpäätös 18 350 000 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 14032: tykseen liittyvät esitykset taiteilijaprofessorei- 14033: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista an- 14034: 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja netun lain (734/1969) sekä eräistä kirjailijoille 14035: kääntäjille (arviomääräraha) ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja 14036: Momentille myönnetään 9 712 000 mk. avustuksista annetun lain (1080/1983) väliai- 14037: Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessorei- kaisesta muuttamisesta siten, että sanotuista la- 14038: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista an- eista aiheutuvien menojen rahoittamiseen voi- 14039: netun lain (734/1969) mukaisten 445 apuraha- daan vuonna 2001 käyttää taiteen tukemiseen 14040: vuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksa- osoitettuja veikkauksen ja raha-arpajaisten 14041: miseen. Vuonna 2001 saadaan myöntää voittovaroja. 14042: kohdeapurahoina 50 taiteilija-apurahaa vastaa- 14043: va määrä. Momentin määrärahaa saa käyttää 2001 talousarvio 9 712 000 14044: myös aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikais- 2000 talousarvio 9 450 000 14045: ten taiteilija-apurahojen maksamiseen. 2000 lisätalousarvio 1 256 000 14046: Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjaili- 1999 tilinpäätös 9 431 731 14047: joille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista 14048: ja avustuksista annetun lain (1 080/1983) mu- 14049: kaisiin apurahoihin ja avustuksiin sekä 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- 14050: 1 000 000 mk eräistä kuvataiteen tekijöille varat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) 14051: suoritettavista apurahoista annetun lain (115/ Momentille myönnetään 1 280 650 000 mk. 14052: 1997) mukaisiin apurahoihin, mistä enintään Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 14053: 60 000 mk niiden myöntämisestä aiheutuviin toimen rahoituksesta annetun lain (63511998) 14054: hallintomenoihin. mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten 14055: Selvitysosa: maksamiseen kuntien kulttuuritoimintaan, mu- 14056: seoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjas- 14057: Määräraha on tarkoitus toille. Museoille myönnettävästä rahoituslain 14058: käyttää seuraavasti: mk mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 14059: 14 000 000 mk erikoismuseoiden erityistehtä- 14060: Valtion taiteilija-apurahat ja viin. Teattereille ja orkestereille myönnettä- 14061: kohdeapurahat 4 412 000 västä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa 14062: Kirjailijoiden ja kääntäjien apu- käyttää enintään 8 000 000 mk teatteri- ja or- 14063: rahat ja avustukset 4 300 000 kesterilain muuttamisesta annetun lain (12771 14064: Kuvataiteen tekijöiden apurahat 1 000 000 1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen 14065: Yhteensä 9 712 000 maksamiseen. Kuntien kulttuuritoimintaan 14066: myönnettävästä rahoituslain mukaisesta mää- 14067: Taiteilija-apurahoihin, kirjailijoiden ja kään- rärahasta saa käyttää enintään 630 000 mk ra- 14068: täjien apurahoihin ja avustuksiin sekä kuvatai- hoituslain 42 §:n mukaisen valtionavustuksen 14069: teen tekijöiden apurahoihin on lisäksi myön- maksamiseen. Kirjastoille myönnettävästä 14070: netty 54 383 000 mk momentilla 29.90.52. määrärahasta saa käyttää enintään 9 000 000 14071: mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 14072: 238 29.90 14073: 14074: annetun lain mukaisen avustuksen maksami- Entistämis- ja korjausavustuksiin 5 500 000 14075: seen kirjastoille, enintään 500 000 mk avus- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- 14076: tuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen tuslain mukaisiin valtionosuuk- 14077: kirjastoautotoimintaan, enintään 800 000 mk siin ja -avustuksiin teattereille ja 14078: avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjes- orkestereille 218 041 000 14079: töille ja enintään 8 763 000 mk yleisten kirjas- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- 14080: tojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen tuslain mukaisiin valtionosuuk- 14081: siin ja -avustuksiin kuntien 14082: ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 14083: kulttuuritoimintaan 35 635 000 14084: Määrärahalla saadaan palkata neljä määräai- 14085: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- 14086: kaista projektitutkijaa. Alueelliset taidetoimi- 14087: tuslain mukaisiin valtionosuuk- 14088: kunnat saavat palkata 49 määräaikaista ohjaa- siin kirjastoille 456 983 000 14089: vaa taiteilijaa. Kirjastotoimen valtionavustuk- 14090: Määrärahasta saa käyttää 4 000 000 mk snn 19 063 000 14091: eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista Suomen Kansallisteatterin Osa- 14092: apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin keyhtiölle 42 000 000 14093: apurahoihin. Suomen Kansallisoopperan 14094: Määrärahaa saa käyttää taiteen edistämistä Säätiölle 139 000 000 14095: tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, Avustus Kansallisoopperan 14096: taide-ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- lisäeläkevastuisiin 9 000 000 14097: ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen Taidetoimikuntien hallintomenoi- 14098: sekä taideteosten hankkimiseen valtion julki- hin sekä taide- ja kulttuuripolitii- 14099: siin rakennuksiin. Määrärahaa saa käyttää kan tutkimus-, koulutus- ja 14100: myös museo- ja perinnealan tukemiseen sekä tiedotustoimintaan 7 500 000 14101: EU:n ohjelmien mukaisten kulttuurihankkei- Alueellisille taidetoimikunnille 14102: den rahoitusosuuksien maksamiseen. käytettäväksi taiteen edistämi- 14103: Selvitysosa: seen 23 500 000 14104: Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 2 000 000 14105: Määräraha on tarkoitus Taiteilija-apurahoihin sekä kirjai- 14106: käyttää seuraavasti: mk lijoiden ja kääntäjien apurahoihin 14107: ja avustuksiin 50 383 000 14108: Kuvataiteen tekijöille suoritetta- 14109: Elokuvataiteen edistämiseen 66 000 000 14110: vista apurahoista annetun lain 14111: Kirjallisuuden edistämiseen 7 700 000 mukaisiin apurahoihin 4000 000 14112: Kuvataiteen edistämiseen 9 000 000 Äänitteiden ja nuottien kirjasto- 14113: Näyttämötaiteen edistämiseen 7 750 000 korvaukset 500 000 14114: Rakennustaiteen edistämiseen 2 100 000 Avustukset tilojen hankkimiseen, 14115: Säveltaiteen edistämiseen 11 660 000 perustaruiskustannuksiin ja pe- 14116: Taideteollisuuden edistämiseen 1 930 000 ruskorjauksiin 13 700 000 14117: Tanssitaiteen edistämiseen 2 450 000 Alvar Aalto-akatemialle 800000 14118: Valokuvataiteen edistämiseen 2 150 000 Valtakunnallisiin kulttuuritapah- 14119: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- tumiin 16 000 000 14120: tuslain mukaisiin valtionosuuk- Taiteen alan tiedotuskeskuksille 5 830 000 14121: siin ja -avustuksiin museoille 94 878 000 Muuhun taiteen edistämiseen 20 147 000 14122: Museoiden valtionavustuksiin 2 650 000 Yhteensä 1 280 650 000 14123: Museo- ja perinnealan järjestöille 2 800 000 14124: 29.90 239 14125: 14126: Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2001 talousarvio 69 042 000 14127: 42 000 000 mk valtionavustuksen maksami- 2000 talousarvio 67 688 000 14128: seen Suomen Kansallisteatterin käyttökustan- 14129: nuksiin. Momentin määrärahaa on tarkoitus 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 14130: käyttää myös teatterin peruskorjauksen rahoit- Momentiile myönnetään 3 500 000 mk. 14131: tamiseen. 14132: Kirjastojen valtionosuuksiin on lisäksi Käyttösuunnitelma: mk 14133: myönnetty 52 670 000 mk momentilla 14134: 29 .90.30, teattereiden ja orkestereiden valtion- 1. Valtion taidemuseo 1 000 000 14135: osuuksiin ja -avustuksiin 22 047 000 mk mo- 2. Museovirasto 2 300 000 14136: mentilla 29.90.31, museoiden valtionosuuksiin 3. Muut laitokset 200 000 14137: ja -avustuksiin 11 224 000 mk momentilla Yhteensä 3 500 000 14138: 29.90.32 sekä kuntien kulttuuritoiminnan val- Määrärahaa saa käyttää kalustehankintojen 14139: tionosuuksiin 3 713 000 mk momentilla ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelu- 14140: 29.90.33. Entistämis- ja korjausavustuksiin on menojen maksamiseen. Vuonna 2001 saa teh- 14141: lisäksi myönnetty 6 600 000 mk momentilla dä käyttösuunnitelman kohtaan 1. kohdistuv~a 14142: 29.90.50 sekä taiteilija-apurahoihin, kirjailijoi- kaluste-, laite- ja palveluhankintoja koskevta 14143: den ja kääntäjien apurahoihinja kuvataiteen te- sitoumuksia siten, että niistä aiheutuvat menot 14144: kijöiden apurahoihin 9 712 000 mk momentil- vuoden 2001 jälkeen ovat enintään 3 500 000 14145: la 29.90.51. Määrärahan mitoituksessa on vä- mk. 14146: hennyksenä otettu huomioon 1 870 000 mk Selvitysosa: Ulkomaisen taiteen mu- 14147: siirtona momentiiie 32.30.47. seon Sinebrychoffin näyttelyvarustuksen uusi- 14148: misesta arvioidaan aiheutuvan menoja 14149: 2001 talousarvio 1 280 650 000 3 500 000 mk vuonna 2002. 14150: 2000 talousarvio 1 238 500 000 14151: 1999 tilinpäätös 1 235 195 609 2001 talousarvio 3 500 000 14152: 2000 talousarvio 11 500 000 14153: 53. Valtionavustus tilakustannuksiin 1999 tilinpäätös 2 000 000 14154: Momentille myönnetään 69 042 000 mk. 14155: Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntä- 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartut- 14156: miseen eräiden kulttuurilaitosten tilakustan- taminen (siirtomääräraha 3 v) 14157: nuksiin. Momentille myönnetään 3 500 000 mk. 14158: Se l v i t y s osa : Valtion kiinteistöhallin- Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon 14159: non uudistuksen mukaisesti eräät kulttuurilai- taidehankinnoista aiheutuvien menojen mak- 14160: tokset maksavat vuokraa Valtion kiinteistölai- samiseen. 14161: tokselle sekä muiiie valtion kiinteistöyksiköil- 14162: le. Määräraha on tarkoitus käyttää avustuksen 2001 talousarvio 3 500 000 14163: maksamiseen Suomen Kansallisoopperan sää- 14164: 2000 talousarvio 3 500 000 14165: tiölle, Suomen rakennustaiteen museon sääti- 14166: ölle, Suomen taideteollisuusmuseon säätiölle, 1999 tilinpäätös 3 500 000 14167: Saamelaismuseosäätiölle, Ehrensvärd-seural- 14168: le ja Savonlinnan oopperajuhliiie. 75. Perusparannukset ja talonrakennukset 14169: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- (siirtomääräraha 3 v) 14170: oon kiinteistölaitokselle maksettava vuokran- Momentille myönnetään 10 000 000 mk. 14171: korotus 1 354 000 mk. 14172: 240 29.98 14173: 14174: Määrärahaa saa käyttää myös seitsemää hen- 2001 talousarvio 10 000 000 14175: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 2000 talousarvio 15 000 000 14176: miseen määräaikaisiin tehtäviin. 1999 tilinpäätös 46 400 000 14177: Käyttösuunnitelma: mk 14178: 14179: 1. Museoviraston perusparannukset 14180: ja pienet rakennushankkeet 3 000 000 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutu- 14181: 2. Suomenlinnan perusparannukset 7 000 000 vat menot (arviomääräraha) 14182: Yhteensä 10 000 000 Momentille myönnetään 100 000 mk. 14183: Valtion talousarviosta annetun lain (423/ Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain 14184: 1988) 10 §:n tarkoittamia sitoumuksia saa koh- (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien meno- 14185: distaa käyttösuunnitelman kohtaan 2. sisälty- jen ja lain nojalla suoritettavien korvausten 14186: viin hankkeisiin siten, että vuoden 2001 jäl- maksamiseen. 14187: keen aiheutuvat menot ovat enintään 14188: 5 000 000 mk ja kohtaan 1. sisältyviin hank- 2001 talousarvio 100 000 14189: keisiin siten, että vuoden 2001 jälkeen aiheutu- 2000 talousarvio 100 000 14190: vat menot ovat enintään 2 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 96 000 14191: 14192: 14193: 14194: 98. Liikuntatoimi 14195: 14196: Se l v i t y s o s a : Opetusministeriö tukee lasten, nuorten ja aikuisten liikuntaa, kilpa- ja huip- 14197: pu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, liikuntatieteellistä toimintaa, liikunnan kou- 14198: lutusta, liikuntapaikkarakentamista sekä kansainvälistä liikunta-alan yhteistyötä. Tavoitteena on 14199: liikunnan avulla edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja 14200: kehitystä. Liikuntaedellytysten parantamiseksi kehitetään hallinnonalojen välistä yhteistyötä val- 14201: takunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. 14202: Rakentamisavustuksilla tuetaan erityisesti uimahallien peruskorjausta ja lähiliikuntaedellytys- 14203: ten luomista huomioon ottaen lasten ja nuorten sekä terveyttä edistävän liikunnan olosuhteiden 14204: kehittäminen. 14205: Liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi jatketaan kansainvälistä arviointia liikunnan 14206: biolääketieteen osalta. Jatketaan lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa, liikunnan terveysohjelmaa 14207: sekä toimenpiteitä urheilun eettisten arvojen, esimerkiksi tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edistä- 14208: miseksi liikunnassa ja liikunnan keinoin. Luodaan järjestelmä valtionhallinnon toimenpiteiden 14209: arvioimiseksi liikunnan alueella. 14210: 14211: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatustyön 14212: varat urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemi- tukemiseen tarkoitettujen avustusten ja apura- 14213: seen (arviomääräraha) hojen maksamiseen. Valtionosuuden lasken- 14214: Momentille myönnetään 472 199 000 mk. nallisella perusteena käytettävä yksikköhinta 14215: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- kuntien liikuntatoiminnan osalta on 64 mk asu- 14216: toimen rahoituksesta annettuun lakiin (635/ kasta kohti. Määrärahaa saa käyttää myös lii- 14217: 1998), liikuntalakiin (105411998) sekä vapaas- kuntapaikkarakentamisen tukemiseen, liikun- 14218: ta sivistystyöstä annettuun lakiin (63211998) ta- ja vapaa-aikarakentamisen tutkimukseen, 14219: perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten urheilijoiden ja valmentajien apurahoihin, ur- 14220: 29.98 241 14221: 14222: heilijoiden tunnustuspalkintoihin, valtion lii- Kansainvälinen yhteistyö 4 100 000 14223: kuntaneuvoston sekä sen jaostojen, läänien lii- Liikunnan koulutuskeskukset 75174000 14224: kuntatoimen, kansainvälisen liikunta-alan yh- Liikunnan koulutus, tutkimus ja 14225: teistyön, kokeilu- ja kehittämistoiminnan sekä tiedonvälitys . 14226: liikuntatieteellisen toiminnan menoihin. Avustukset liikuntatieteellisiin 14227: Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskus- tutkimusprojekteihin ja liikuntatie- 14228: ten valtionosuuden perusteena olevien opiske- teellisille yhteisöille 20 400 000 14229: lijavuorokausien enimmäismäärä on 250 000 Liikunnan anti-doping-toiminta, 14230: ja alueellisten koulutuskeskusten opiskelija- koulutus ja Suomen Urheilumu- 14231: seosäätiö 6 740 000 14232: päivien enimmäismäärä 47 000. Opiskelija- 14233: Liikunnan terveysohjelma 5 100 000 14234: vuorokausien ja opiskelijapäivien enimmäis- 14235: Valtion liikuntaneuvosto 1 700 000 14236: määrän estämättä määrärahaa saa käyttää oi- 14237: Läänien liikuntatoimi 2 000 000 14238: kaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien 14239: Opetusministeriön käytettäväksi 5 537 000 14240: maksamiseen. 14241: Yhteensä 472 199 000 14242: Määrärahasta saa käyttää enintään 3 700 000 14243: mk vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n 14244: mukaisiin avustuksiin. Lisäksi määrärahasta Määrärahan mitoitukseen sisältyy 14245: saa käyttää enintään 1 350 000 mk opetus- ja 30 799 000 mk kuntien asukaskohtaisesti mää- 14246: kulttuuritoimen rahoituslain 42 §:n mukaisen räytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista. 14247: avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumu- 14248: seosäätiölle. 2001 talousarvio 472 199 000 14249: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea 2000 talousarvio 470 999 000 14250: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- 1999 tilinpäätös 452 078 563 14251: kaamiseen. 14252: Selvitysosa: 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuk- 14253: sille 14254: Määrärahan arvioidaan Momentille myönnetään 5 514 000 mk. 14255: jakautuvan seuraavasti: mk Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- 14256: työstä annetun lain (63211998) mukaisten val- 14257: Valtionosuudet kuntien liikuntatoi- tionosuuksien maksamiseen. 14258: mintaan 91 048 000 Se l v i t y s o s a : Liikunnan koulutuskes- 14259: Liikunnan valtionosuuden loppu- kusten valtionosuuksiin ja -apuihin on lisäksi 14260: erät 2 400 000 myönnetty 75 174 000 mk momentilla 14261: Liikunnan kansalaistoiminta 14262: 29.98.50. 14263: Suomen Liikunta ja Urheilu ry 7 400 000 Määrärahan mitoitukseen sisältyy valtion- 14264: Suomen Olympiayhdistys 16 000 000 osuuksien jälkeenjääneisyyden tarkistuksista 14265: Liikuntajärjestöt 125 400 000 johtuva korotus 3 743 000 mk pääluokkape- 14266: Arvokilpailumatkat, Euro-cup- rusteluihin viitaten liikunnan valtakunnallisille 14267: kilpailumatkat ja tappiontakuut 3 300 000 14268: koulutuskeskuksille. 14269: Liikuntajärjestöjen kehittämisa- 14270: vustukset 5 300 000 14271: 2001 talousarvio 5 514 000 14272: Lasten ja nuorten liikuntaohjelma 13 400 000 14273: Urheilijoiden apurahat ja valmen- 2000 talousarvio 5189000 14274: tajien tuki 3 700 000 1999 tilinpäätös 13 340 000 14275: Urheilijoiden tunnustuspalkinnot 1 000 000 14276: Liikuntapaikkarakentaminen 82 500 000 14277: 242 29.99 14278: 14279: 99. Nuorisotyö 14280: 14281: Selvitysosa: Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten elinolojen parantamiseksi 14282: kehitetään hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja sovitetaan yhteen nuorisopoliittisia toimenpiteitä 14283: valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä tuetaan vastaavaa kehitystä kunnissa. Samoista läh- 14284: tökohdista tuetaan kansalaisyhteiskunnan rakentumista. 14285: Nuorten työpajatoimintaa sekä muita toimenpiteitä kehitetään nuorten syrjäytymisen ehkäise- 14286: miseksi ja nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventämiseksi. Ennaltaehkäisevä huume- 14287: työ on uusi painopiste. Nuorten kansalaistoimintaa tuetaan tasa-arvon, monikulttuurisuuden, su- 14288: vaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen lähtökohdista painottaen nuorten osallistumista ja yhteis- 14289: kunnallista vaikuttamista sekä nuorisotoiminnan uusia toteuttamistapoja. 14290: Tietohuoltoa ja nuorisotutkimusverkostoa kehitetään nuorten elinolojen näkökulmasta. Koulu- 14291: laisten iltapäivätoiminnan kehittämishankkeita jatketaan. 14292: Euroopan unionin nuoriso-toimintaohjelma hyödynnetään tehokkaasti. Nuorisopolitiikkaa ke- 14293: hitetään osana Euroopan unionin pohjoista ulottuvuutta. Nuorisotoimen kahdenvälinen yhteistyö 14294: painottuu lähialueyhteistyöhön. Osallistutaan aktiivisesti Euroopan neuvoston nuorisokomitean 14295: työhön. 14296: 14297: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- Määrärahaa saa käyttää enintään kahta hen- 14298: varat nuorisonkasvatustyön tukemiseen (arvio- kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 14299: määräraha) miseen. 14300: Momentille myönnetään 117 101 000 mk. Selvitysosa: 14301: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Määrärahan arvioidaan 14302: toimen rahoituksesta annettuun lakiin (635/ jakautuvan seuraavasti: mk 14303: 1998) ja nuorisotyölakiin (23511995) perustu- 14304: vien valtionosuuksien ja -avustusten sekä mui- Valtionosuudet kuntien nuoriso- 14305: den nuorisotyön ja -toiminnan tukemiseen tar- työhön 36 143 000 14306: koitettujen avustusten ja apurahojen maksami- Nuorisotyön valtionosuuden lop- 14307: seen. Valtionosuuden laskennallisena puerät 1 300 000 14308: perusteena käytettävä yksikköhinta on kuntien Nuorison kansalaistoiminta 42 000 000 14309: nuorisotyön osalta 73 mk alle 29-vuotiasta Nuorisotyötä tekevät järjestöt 1 000 000 14310: asukasta kohti. Määrärahaa saa käyttää myös Valtakunnalliset nuorisokeskukset 12 300 000 14311: valtakunnallisten nuorisokeskusten tukemi- Kansainvälinen yhteistyö 3 800 000 14312: seen, nuorisoasiain neuvottelukunnan ja sen ja- Nuorisotutkimus 3 200 000 14313: ostojen, valtakunnallisten nuorisojärjestöjen Nuorisotyön kokeilu, tietohuolto, 14314: avustustoimikunnan, läänien nuorisotoimen, nuorisokulttuuri ja muu kehittämi- 14315: kansainvälisen nuorisoalan yhteistyön, koulu- nen 5 300 000 14316: laisten iltapäivätoiminnan, ennaltaehkäisevän Koululaisten iltapäivätoiminta 2 500 000 14317: huumevalistustyön, nuorisotutkimuksen ja ke- Nuorisoasiain neuvottelukunta ja 14318: hittämistoiminnan menoihin sekä nuorison avustustoimikunta 1 500 000 14319: kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Läänien nuorisotoimi 2 200 000 14320: Kansainväliseen yhteistyöhön varatusta Nuorten työpajat, syrjäytymisen 14321: määrärahasta nuorten kulttuuriryhmien ulko- ehkäisy ja ennaltaehkäisevä huu- 14322: metyö 3 000 000 14323: maisiin esiintymismatkoihin tarkoitettu määrä- 14324: Opetusministeriön käytettäväksi 2 858 000 14325: raha osoitetaan Kansainvälisen henkilövaih- 14326: Yhteensä 117 101 000 14327: donkeskuksen CIMO:n kautta edelleen haki- 14328: joille myönnettäväksi. 14329: 29.99 243 14330: 14331: Määrärahan mitoitukseen sisältyy Määrärahaa saa käyttää nuorten työpajatoi- 14332: 13 418 000 mk kuntien asukaskohtaisesti mää- minnan tukemiseen ja kehittämiseen. 14333: räytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista. Se l v i t y s o s a : Lisäksi momentilta 14334: 29.99.50 on tarkoitus myöntää 2 000 000 mk 14335: 2001 talousarvio 117 101 000 nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen 14336: 2000 talousarvio 116 801 000 kehittämiseen. 14337: 1999 tilinpäätös 115 551 496 14338: 2001 talousarvio 4 800 000 14339: 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen 2000 talousarvio 4 800 000 14340: (siirtomääräraha 2 v) 1999 tilinpäätös 15 000 000 14341: Momentille myönnetään 4 800 000 mk. 14342: 244 14343: 14344: 14345: 14346: 14347: Pääluokka 30 14348: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 14349: 14350: 14351: Selvitysosa: 14352: Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö 14353: Ministeriön keskeisenä tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö. Toimintalin- 14354: jat tämän tavoitteen saavuttamiseksi on esitetty vuoden 1997 alussa hyväksytyssä ministeriön 14355: luonnonvarastrategiassa, jota sovelletaan käytäntöön ministeriön eri toimialojen toiminnan suun- 14356: nittelun ja ohjauksen kautta. Ministeriön toimilla pyritään turvaamaan uusiutuvien luonnonvaro- 14357: jen tuottokyky, luonnon monimuotoisuus ja tuotteiden korkea laatu sekä edistämään maa- ja met- 14358: sätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen elinvoimaisuutta, uusiutuvien luonnonvarojen moni- 14359: puolista hyödyntämistä ja kotimaisen puun käytön lisäämistä. Pyrkimyksenä on myös vesistöihin 14360: ja pohjaveteen kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen. Tutkimuksen oikeaan kohden- 14361: tamiseen ja seurantajärjestelmien toimivuuteen kiinnitetään lisäksi huomiota. 14362: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa-, puutarha- ja metsätalouden, maaseu- 14363: dun kehittämisen, eläinlääkintähuollon sekä siihen liittyvän eläimistä saatavien elintarvikkeiden 14364: valvonnan, kala-, riista- ja porotalouden, vesivarojen käytön ja maanmittauksen. 14365: 14366: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot tehtäväalueittain vuosina 1999-2001, 14367: milj. mk: 14368: 1999 2000 2001 2000/2001 14369: tilinpäätös talousarvio esitys muutos 14370: 14371: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu yhteensä 10 350 11 186 11 891 705 14372: -maa- ja puutarhatalouden tulotuki 8 229 9 522 9 982 460 14373: - maatalous- ja puutarhatuotteiden markkinointi 687 840 936 96 14374: -maatilatalouden ja maaseudun rakenteen kehittämi- 14375: nen 1 147 543 680 137 14376: -tutkimus, neuvonta ja muut menot 286 281 294 13 14377: Metsätalous 748 815 822 7 14378: Kala-, riista- ja porotalous 312 320 322 2 14379: Vesivarat ja maanmittaus 404 428 429 14380: Elintarvikkeet ja terveys 157 169 189 20 14381: Muu toiminta 402 315 343 28 14382: Yhteensä 12 374 13 234 13 997 763 14383: 30. 245 14384: 14385: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu 14386: Maa- ja puutarhatalouden kehittämisen tavoitteena on luoda toimintaedellytykset kotimaiselle 14387: elintarviketuotannolle ottaen huomioon uusiutuvien luonnonvarojen kestävän, taloudellisen ja 14388: monipuolisen käytön vaatimukset. Tavoitteiden toteuttamiseksi käytetään mm. EU:n kokonaan 14389: tai osaksi rahoittamia yhteisen maatalouspolitiikan järjestelmiä sekä niitä täydentäviä kansallisia 14390: toimenpiteitä. Yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukien ja liittymissopimuksen mahdollis- 14391: tamien kansallisten tukijärjestelmien merkitys on keskeinen maatalouden epäedullisista luonnon- 14392: olosuhteista aiheutuvan kilpailuhaitan kompensoijana. Agenda 2000 -ratkaisun yhteydessä Suo- 14393: men maatalouden vaikeat tuotanto-olosuhteet tunnustettiin. Komission hyväksymässä horison- 14394: taalisessa maaseudun kehittämisohjelmassa tämä otettiin huomioon siten, että koko Suomi on 14395: maataloudellisesti epäedullista aluetta, jolle voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta. Liittymis- 14396: sopimuksen artiklan 141 perusteella käydyissä neuvotteluissa varmistui Etelä-Suomen kotieläin- 14397: talouden ja puutarhatalouden kansallisten tukien jatkuminen vuoteen 2003 saakka. Vuonna 2003 14398: tarkastellaan miltä osin liittymisestä johtuvat vakavat vaikeudet ovat sen luonteisia, että niihin on 14399: löydettävä ratkaisu yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelyiden piiristä. Maamme erityisolo- 14400: suhteiden huomioon ottaminen on jatkossakin keskeinen tavoite yhteisen maatalouspolitiikan 14401: muuttuessa. Tulevaisuudessa mm. WTO-neuvottelut ja unionin laajentuminen aiheuttavat suu- 14402: rimmat muutospaineet yhteiseen maatalouspolitiikkaan. 14403: Tukipolitiikassa otetaan huomioon maan eri osien erilaiset olosuhteet ja lähtökohdat. Toimen- 14404: piteet pyritään kohdentaruaan siten, että ne edesauttavat suomalaisen elintarviketalouden kilpai- 14405: lukykyä yhteismarkkinoilla ja elintarviketalouden integroitumista EU:n yhteiseen maatalouspo- 14406: liittiseen järjestelmään. Luonnonmukaista tuotantoa edistetään vuonna 2000 laadittavan luomu- 14407: strategian toimintalinjojen mukaisesti. 14408: Keskeisenä tavoitteena on maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpano vuonna 2000 alka- 14409: neella uudella ohjelmakaudella. Horisontaaliseen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvat laa- 14410: jat EU:n osaksi rahoittamat maatalouden ympäristötuki- ja luonnonhaittakorvausjärjestelmät. 14411: Näillä turvataan maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi ja maaseutuympäris- 14412: tön säilyminen hoidettuna. Alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvat EU:n tavoite 14413: !-alueiden ulkopuolisen alueen maaseudun kehittämistoimenpiteet. Järjestelmät toimeenpannaan 14414: tehokkaan hallintokäytännön periaatteiden mukaisesti. Tuki- ja valvontajärjestelmien hoidon 14415: edellyttämät resurssit turvataan. Peltolohkorekisterin ja nautaeläinrekisterin antamia mahdolli- 14416: suuksia hyödynnetään tukihakemusten laadun parantamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. 14417: Maatalouden rakenteen kehittämiseksi investointitukijärjestelmiä ja nuorten viljelijöiden tilan- 14418: pidon aloitustukijärjestelmää jatketaan. Kilpailukykyisen maatalouden ohella kiinnitetään eri- 14419: tyistä huomiota maaseudulla harjoitetun muun yritystoiminnan monipuolistamiseen. Maatilojen 14420: investointien rahoitus tapahtuu pääosin MAKERAn varoin. Maatiloilla harjoitetun muun yritys- 14421: toiminnan rahoitus tapahtuu talousarvion varoin osana EU -osarahoitteisten tavoite 1-ohjelmien 14422: ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman kehittämistoimintaa. 14423: Maaseudun elinvoimaa ja taloudellista toimeliaisuutta kehitetään mm. maaseutupoliittisen sel- 14424: vitystyön tuloksia hyödyntäen. Keinoina ovat mm. maatalousväestön toimeentuloperustan laa- 14425: jentaminen sekä maaseudun palvelujen ja vetovoimatekijöiden parantaminen. Keskeisiä kehittä- 14426: miskohtia ovat verkostoitumisen edistäminen, ympäristöosaamisen hyödyntäminen ja koko elin- 14427: tarvikeketjun kehittämistä koskevat hankkeet. Toimenpiteitä tuetaan osana EU:n rakenne- ja 14428: aluepolitiikkaa ja kokonaan kansallisin varoin. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala osal- 14429: listuu vuonna 2000 alkaneella uudella kaudella EU:n osaksi rahoittamien tavoite !-ohjelmien to- 14430: teuttamiseen sekä vastaa itse sen ulkopuolisen alueellisen maaseudun kehittämisohjelman toteut- 14431: tamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii myös maaseudun kehittämistä koskevan yh- 14432: teisöaloitteen täytäntöönpanosta. Tavoitteena on ohjelmien täysimääräinen toteutus. 14433: 246 30. 14434: 14435: Valtakunnallisella maaseudun tutkimus- ja kehitystyöllä tuetaan tarkoituksenmukaisella tavalla 14436: alueellista kehitystä. Kehitystyön kokonaispanostus pyritään turvaamaan. 14437: Unionin kokonaan rahoittaman maatalouden interventiotoiminnan osalta tavoitteena on erityi- 14438: sesti vientitukien sekäjulkisen varastoinoin toimintojen sujuva käsittely, jotta EU:lta tuleva ra- 14439: hoitus voidaan tehokkaasti hyödyntää. 14440: Tutkimus ja neuvonta 14441: Maa- ja puutarhatalouden, niihin liittyvän elintarviketuotannon ja maaseudun muiden elinkei- 14442: nojen kehitystä tuetaan aktiivisesti myös tutkimuksen ja neuvonnan avulla. Maataloudellista tut- 14443: kimusta suunnataan laajoina tutkimuskokonaisuuksina uudistuneen tutkimusstrategian mukai- 14444: sesti ministeriön toiminnan, EU:n säädösten valmistelutarpeiden ja maaseudun elinkeinojen ke- 14445: hityksen kannalta strategisesti tärkeille kehittämisalueille. Tutkimuksella selvitetään ja 14446: analysoidaan EU:n maatalouspolitiikan vaikutuksia ja tuetaan maatila- ja puutarhayritysten kil- 14447: pailukyvyn paranemista ja uuden tuotannon, tuotantomenetelmien ja teknologioiden sekä tuotan- 14448: non kokonaislaadun kehittymistä. Myös elintarviketuotannosta vapautuvan peltoalan vaihtoeh- 14449: toisia käyttömuotoja, uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä sekä tuotannon ympä- 14450: ristövaikutuksia painotetaan tutkimuksessa. Neuvontaa käytetään entistä tavoitteellisemmin 14451: edellä kuvattujen tavoitteiden ja elinkeinojen muutosten aikaansaamiseksi. Neuvonnan voimava- 14452: roja kohdistetaan erityisesti maaseutuyritysten tuotteiden, palvelujen ja tuotantotoiminnan laadun 14453: sekä yritysten kilpailukyvyn parantamistoimenpiteisiin. 14454: Metsätalous 14455: Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 hallitusohjelmaan sisältyvän Kansallinen metsäohjelma 14456: 201 O:n toteuttamisesta metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suhteen tasa- 14457: painoisena kokonaisuutena. 14458: Kansallisen metsäohjelman tarkoituksena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tar- 14459: peisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille 14460: mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvätelinvoimaisinaja monimuotoisina sekä 14461: antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille. 14462: Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on: 14463: 1. Säilyttää metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa kilpailukykyisinä niin, että met- 14464: säteollisuus lisää vuoteen 2010 mennessä kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5-10 miljoo- 14465: nalla kuutiometrillä. 14466: 2. Kaksinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä puuteollisuuden viennin arvo 25 miljardiin mark- 14467: kaan vuodessa ja lisätä vuotuista energiapuun käyttöä 5 miljoonalla kuutiometrillä. 14468: 3. Huolehtia metsänhoidosta ja metsänparannustöistä siten, että kohoava vuotuinen ainespuun 14469: hakkuukertymä on kestävällä pohjalla. 14470: 4. Metsien eliölajien ja elinympäristöjen suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen 14471: riittävällä suojelualueiden ja monimuotoisesti käsiteltävien talousmetsien yhdistelmällä. 14472: 5. Huolehtia siitä, että metsien käytössä ja suojelussa otetaan huomioon metsien perinteiset 14473: käyttömuodot ja edistetään metsistä saatavaa monipuolista aineellista ja henkistä hyvinvointia. 14474: 6. Parantaa metsäosaamista vahvistamalla edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvä- 14475: listymiseen perustuvaa metsäalan innovaatiotoimintaa. 14476: 7. Edistää kestävää metsätaloutta aktiivisella kansainvälisellä metsäpolitiikalla, tutkimus- ja 14477: koulutusyhteistyöllä sekä metsä- ja ympäristöviestinnällä. 14478: Ohjelman toimenpiteet parantavat julkisen talouden rahoitustasapainoa sekä tukevat työllisyyt- 14479: tä ja maaseudun kehitystä. 14480: Hallinnonalalla toteutetaan kansallista metsäohjelmaa, johon tarkoitetut määrärahat ovat luvus- 14481: sa 30.31 (Metsätalouden edistäminen ja valvonta). 14482: 30. 247 14483: 14484: Kala-, riista- ja porotalous 14485: Keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän käytön sallimissa rajois- 14486: sa. Tämä merkitsee ennen muuta sitä, että kalastus ja metsästys on mitoitettava kala- ja riistakan- 14487: tojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Toiminnan kannalta avainasemassa ovat oikeat tie- 14488: dot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista. 14489: Kalatalous kaikissa muodoissaan perustuu vesien uusiutuvan luonnonvaran hoitamiseen ja 14490: hyödyntämiseen. Kalakantojen kestävä käyttö edellyttää sekä ammattikalastuksen että vapaa- 14491: ajan kalastuksen sopeuttamista käytettävissä olevien yhteisten kalavarojen mukaisesti. 14492: Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukai- 14493: sesti. Kalavarojen suojelun lisäksi on tällöin otettava huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liit- 14494: tyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalalajista ja 14495: vesialueesta riippuen kalataloutta eri tavoin. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu ra- 14496: kennepolitiikan piiriin, mutta resurssipolitiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät kos- 14497: kevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja. 14498: Elinkeinokalatalouden ohella myös vapaa-ajankalataloudella on suuri merkitys kalavarojen 14499: hyödyntämisessä. Vapaa-ajankalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein. Kestävän käytön 14500: sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajankalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastus- 14501: mahdollisuuksia. 14502: Kalavesien ylläpidon osalta panostetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuuden ja vai- 14503: kuttavuuden lisäämiseen sekä kalanviljelymenetelmien kehittämiseen. 14504: Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estä- 14505: ruistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun ra- 14506: joittamiseen. Tarve näiden kantojen säätelyyn kasvaa jatkuvasti. Metsäkanalintukantoja pyritään 14507: elvyttämään. 14508: Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on porotalouden rakenteen kehittäminen ja poromäärien 14509: suhteuttaminen laidunten kestokykyyn. Laidunselvitysten perusteella poromäärät tarkistettiin 14510: vuoden 2000 aikana. 14511: Elintarvikkeet ja terveys 14512: Tavoitteena on edistää elintarviketurvallisuutta ja tuotteiden laatua, kasvin- ja eläinterveyttä, 14513: eläinten hyvinvointia sekä viljely-ympäristön laatua ja samalla luoda edellytykset taloudelliselle 14514: tuotannolle ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kehittämiselle. Ihmisten terveyden suojelemi- 14515: seksi elintarviketurvallisuutta valvotaan elintarvikeketjun kaikilla osa-alueilla komission esittä- 14516: män pellolta pöytään-valvontaperiaatteen mukaisesti. 14517: Toimenpiteitä kansallisen elintarvikkeiden laatustrategian täytäntöön panemiseksi tehtäväalu- 14518: eella jatketaan. Osana tätä työtä käynnistetään eläinten terveydenhuoltojärjestelmän alkuvaiheen 14519: toimenpiteet saatujen selvitysten pohjalta. Ennaltaehkäisevän eläinterveydenhuollon kehittämi- 14520: nen on keskeisessä asemassa kehitettäessä eläintautien ennaltaehkäisyä ja hoitoa, eläinten hyvin- 14521: vointia ja eläinten lääkitsemistä ja on sitä kautta välttämätöntä elintarviketuotannon turvallisuu- 14522: den ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Siirtyminen kertaluontoisista hoitotoimenpiteistä pitkäjän- 14523: teiseen, eläinsuojelulliset ja tuotantoeettiset kysymykset sekä eläinten lääkitsemisen ongelmat 14524: huomioon ottavaan eläinterveydenhuoltoon tulee olemaan suuri haaste ja vaatii kaikkien osapuo- 14525: lien panostusta ja sitoutumista tehtävään. 14526: Tehostetaan BSE-taudin valvontaa EU:n edellyttämällä tavalla. 14527: Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi kehitetään kuntien välisen yhteis- 14528: työn toimintaedellytyksiä ja kehitetään kohdennettua riskinarviointiin perustuvaa valvontaa ja 14529: tarkastusta sekä laatujärjestelmiä. 14530: Jatketaan eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien valvontaohjelmien kehittämistä ja riskinarvioin- 14531: tia. 14532: 248 30. 14533: 14534: Maatalouden tuotantopanosten hyvä turvallisuus-, hygienia- ja laatutaso sekä luonnonmukai- 14535: sen tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen ja kasvisten laadunvalvonnan toimivuus pyritään tur- 14536: vaamaan kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla valvontajärjestelmiä. 14537: Uuden elintarvikeviraston toiminta käynnistetään. 14538: Uudistetaan koe-eläintoimintaa koskeva lainsäädäntö ja tehostetaan eläinsuojeluvalvontaa ylei- 14539: sesti. 14540: Tutkimustoimintaa suunnataan tutkimusohjelmilla ministeriön toiminnan, EU:n säädösten ja 14541: muun kansainvälisen toiminnan valmistelun sekä kansallisen neuvonnan kehityksen kannalta 14542: keskeisille kehittämisalueille. 14543: Vesivaratehtävät 14544: Ministeriön vuonna 1999 hyväksymän vesivarastrategian mukaisesti tavoitteena on turvata ter- 14545: veydellisesti moitteettoman talousveden saanti sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien 14546: puhdistus erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Tavoitteena on myös huolehtia vesistöjen 14547: kestävästä käytöstä, maatalouden ja asutuksen tulvahaittojen ehkäisemisestä ja peruskuivatukses- 14548: ta sekä valtion vesistörakenteiden ylläpidosta. Vesivarojen käytön ja hoidon toimenpitein toteu- 14549: tetaan myös EY:n rakennerahasto-ohjelmien ja maaseutusuunnitelmien tavoitteita. 14550: Maanmittaustehtävät 14551: Tavoitteena on osana valtion peruspalvelutehtävää ylläpitää toimivaa kiinteistöjärjestelmää, 14552: huolehtia yleisten karttojen valmistamisesta ja kansallisten perusmaastotietojen keräämisestä, 14553: edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet 14554: Hallinnon kehittäminen 14555: Elintarvikevalvonnan keskushallinnon tehtävien hoitoa järjestetään osittain uudelleen koko 14556: elintarvikeketjun valvonnan tasapainoisen kehittämisen varmistamiseksi ja elintarvikkeiden kan- 14557: sallisten laadullisten tavoitteiden sekä EU:n komission antaman Valkoisen kirjan esittämän pel- 14558: lolta pöytään-valvontaperiaatteen tukemiseksi. Uudistuksen keskeinen tavoite on vähentää val- 14559: tion keskushallinnon elintarvikevalvonnan hajanaisuutta ja parantaa valvonnan kokonaisuuden 14560: hallitsemista, tarpeiden ja painopistealueiden tunnistamista sekä valvonnan tuloksellisuuden seu- 14561: rantaa. 14562: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta ja osasta maatalousosas- 14563: toa muodostetaan uusi elintarvike- ja terveysosasto 1.3.2001 lukien. Samasta ajankohdasta lukien 14564: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla toimiva Elintarvikevirasto sekä Eläinlääkintä- ja 14565: elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan osasto yhdistetään uudeksi maa- ja metsätalousminis- 14566: teriön hallinnonalalla toimivaksi Elintarvikevirastoksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja 14567: metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö tulosohjaavat virastoa oman toimialansa 14568: osalta. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tutkimusosastot ja aluelaboratoriot jatkavat toimin- 14569: taansa Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksena. Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja 14570: elintarviketutkimuslaitoksen sekä Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen elintarviketurvallisuutta 14571: koskevat tulostavoitteet ja toimintalinjat yhteensovitetaan perustettavassa elintarvikevalvonnan 14572: yhteistyöryhmässä. 14573: Uudelleenjärjestelyn johdosta siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta luvus- 14574: ta 32.40 maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle perustettavaan lukuun 30.72 Elintarvike- 14575: viraston henkilöstö ja määrärahat sekä lukuun 30.71 Kuluttajaviraston Elintarvikevirastolie tuot- 14576: tamien hallinnon tukitehtävien osuus määrärahasta. 14577: Täytettyinä olevat virat ja työsopimussuhteiset tehtävät siirretään nimikkeitä ja palvelussuhteen 14578: ehtoja muuttamatta lukuunottamatta Elintarvikeviraston johtajan virkaa, joka lakkautetaan ja uu- 14579: teen Elintarvikevirastoon perustetaan ylijohtajan virka. 14580: Metsäntutkimuslaitoksen Helsingin tutkimuskeskus lakkautetaan ja Joensuun tutkimusasema 14581: muutetaan tutkimuskeskukseksi. 14582: 30. 249 14583: 14584: Tutkimuksen synergiahyötyjen lisäämiseksi Maatalouden tutkimuskeskus ja Maatalouden ta- 14585: loudellinen tutkimuslaitos yhdistetään. Uudistus toteutetaan 1.3.2001 lukien. Maatalouden talo- 14586: udellisen tutkimuslaitoksen täytettyinä olevat virat ja työsopimussuhteiset tehtävät siirretään 14587: Maatalouden tutkimuskeskukseen lukuunottamatta Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen 14588: johtajan virkaa, joka lakkautetaan. 14589: Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanohallinnon valmistelua jatketaan. 14590: Valmistelun tavoitteena on, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtävien uudel- 14591: leenorganisoiminen toteutetaan kokonaisuudessaan 1.3.2002 mennessä. 14592: Yhteenveto EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 14593: Vuonna 2001 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 4 486 14594: milj. mk ja vastaavia kansallisia menoja 3 059 milj. mk. Kun otetaan lisäksi huomioon EU:n jä- 14595: senyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 3 399 milj. mk, hallinnonalan me- 14596: noista 10 944 milj. mk eli 78 %aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä. 14597: Noin 80% eli noin 5 368 milj. mk EU:lta Suomeen vuonna 2001 saatavista tuloista on maa- ja 14598: metsätalousministeriön toimialaan perustuvia tuloja. Tästä valtion budjettitalouteen tuloutuu 14599: noin 4 586 milj. mk. Uudella rahastokaudella 2000---2006 maa- ja metsätalousministeriö on 14600: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston (EMOTR-0) ja kalatalouden rahoitus- 14601: välineen maksuviranomainen ja kalatalouden rahoitusvälineen (KOR) hallintoviranomainen 14602: Suomessa. EMOTR-T:n osalta vastuuviranomainen on maa- ja metsätalousministeriön EMOTR- 14603: T:n tukirahoituksen maksajavirasto, joka muodostuu maa- ja metsätalousministeriöstä ja osasta 14604: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskusta. EMOTR-T:n varoin rahoitetaan kokonaan 14605: EU :n yhteisen maatalouspolitiikan (ml. interventiotoiminta) toimeenpano. EMOTR-T:n osaksi 14606: rahoittama horisontaalinen maaseudun kehittämisohjelma sisältää uudet maatalouden ympäristö- 14607: tuki- ja luonnohaittakorvausjärjestelmät sekä edellisen kauden luopumistuki- ja pellonmetsitys- 14608: järjestelmien maksatuksia. Samoin EMOTR-T:n osaksi rahoittama alueellinen maaseudun kehit- 14609: tämisohjelma sisältää tavoite 1-alueen ulkopuolisen alueen hankkeet ja yritystoiminnan moni- 14610: puolistamisen tuen. EU:n alue- ja rakennepoliittisista rakennerahasto-ohjelmista osallistutaan 14611: tavoite 1-ohjelmien sekä maaseudun yhteisöaloitteen (Leader+) toteuttamiseen. Viimemainitun 14612: rahoitus on keskitetty kokonaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. EU-osarahoittei- 14613: sen horisontaalisen kalatalouden tavoiteohjelman avulla toteutetaan osaltaan EU:n yhteistä kalas- 14614: tuspolitiikkaa. 14615: EU-osarahoitteinen toiminta edellyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialalla valtion kan- 14616: sallisia varoja vuonna 2001 yhteensä noin 3 109 milj. mk, josta maaseudun kehittämisasetukseen 14617: sisältyvien toimenpiteiden toteuttamiseen noin 2 915 milj. mk. 14618: 250 30. 14619: 14620: 14621: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 14622: V. 1999 v.2000 v.2001 14623: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001 14624: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 14625: 14626: 14627: 01. Maa- ja metsätalousministeriö 287 650 182 668 214 346 31 678 17 14628: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tie- 14629: topalvelukeskus 48 700 58 000 54425 -3 575 -6 14630: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslauta- 14631: kunta 3 000 3 000 3 126 126 4 14632: 04. Maa- ja metsätalousministeriön 14633: hallinnonalan muut menot 62 881 71600 71 600 14634: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 8 229 276 9 522 000 9 981 600 459 600 5 14635: 13. Maataloustuotteiden markkinointi 14636: ja tuotannon tasapainottaminen 687 257 839 800 936 100 96 300 11 14637: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maa- 14638: seudun kehittäminen 1 147 272 543 000 679 700 136 700 25 14639: 15. Muut maatalouden menot 114 136 117 100 123 400 6300 5 14640: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 148 735 149 785 168 043 18 258 12 14641: 22. Maatalouden taloudellinen tutki- 14642: muslaitos 14 872 14 372 2 410 - 11 962 - 83 14643: (24.) Kasvinjalostuslaitos 8 500 14644: 31. Metsätalouden edistäminen ja val- 14645: vonta 560 502 613 800 615 900 2 100 0 14646: 32. Metsäntutkimuslaitos 187 150 201 523 206 567 5 044 3 14647: 41. Kala-, riista- ja porotalous 222 341 231 379 232 628 1 249 1 14648: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- 14649: tos 89 837 89 037 89 388 351 0 14650: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 125 721 154000 149 800 -4200 -3 14651: 61. Maanmittauslaitos 263 367 258 950 262 145 3 195 1 14652: 62. Geodeettinen laitos 15 358 15 400 16 760 1 360 9 14653: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutki- 14654: muslaitos 102 567 107 419 84049 - 23 370 -22 14655: 72. Elintarvikevirasto 38 033 38 033 0 14656: 73. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 53 190 60500 66 010 5 510 9 14657: 74. Siemenperunakeskus 1 283 976 1244 268 27 14658: Yhteensä 12 373 594 13 234 309 13 997 274 762 965 6 14659: 14660: 14661: Henkilöstön kokonaismäärä 1) 5 695 5 210 5 280 14662: l) Henkilötyövuosiin ei ole luettu Siemenperunakeskuksen henkilöstöä. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten 14663: pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TE-keskukset n. 600 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan 14664: toimeenpanotehtävissä, YM: 254 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 16 läänineläinlääkäreitä, UM: 6 erityisa- 14665: siantuntijaa, VM: noin 100 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastustehtävissä. 14666: 30.01 251 14667: 14668: 01. Maa- ja metsätalousministeriö 14669: 14670: Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu. Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset 14671: uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja va- 14672: paa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien ter- 14673: veyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan 14674: sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien so- 14675: peutettamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesita- 14676: lousasioihin. 14677: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta ja osasta maatalousosas- 14678: toa muodostetaan uusi elintarvike- ja terveysosasto 1.3.2001 lukien, mikä on otettu huomioon 14679: henkilöstön jakautumisessa. 14680: 14681: Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioidaan 14682: jakautuvan vuosina 2000-2001 tehtävittäin seuraavasti: 14683: 2000 2001 2000 2001 14684: milj. mk milj. mk htv htv 14685: 14686: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu 59,9 79,2 228 207 14687: Metsätalous 13,1 14,0 35 34 14688: Kala-, riista- ja porotalous 19,4 20,0 41 40 14689: Elintarvikkeet ja terveys 17,0 21,0 44 63 14690: Vesivarat ja maanmittaus 9,1 10,0 24 24 14691: Keskitetyt tukitehtävät 31,5 33,0 92 96 14692: Yhteensä 150,0 177,2 464 464 14693: 14694: Maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkei- 14695: nokeskusten maaseutuosastot Keskusten maaseutuosastojen tulostavoitteita on tämän pääluokan 14696: selvitysosan perustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan lu- 14697: vussa 32.10 siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Maaseu- 14698: tuosastojen voimavarat lisääntyvät muilta hallinnonaloilta tapahtuvien virkasiirtojen ja vuoden 14699: 2000 palkkaseurantaselvityksen mukaisten palkantarkistusten johdosta. Työvoima- ja elinkeino- 14700: keskusten maaseutuosastot suorittavat EMOTR-T:n rahoittamien maatalous- ja maaseutuyrittä- 14701: jille maksettavien tukien valvonnat, lukuunottamatta ohjelmaperusteisia maaseudun kehittämis- 14702: hankkeita. Maaseutuosastot suorittavat myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR- 14703: O:n rahoittamien tavoite 1 -alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden 14704: aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosas- 14705: tot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien 14706: määrä säilyy suunnilleen edellisvuoden tasolla. Myös ED-säännösten edellyttämää kalastuksen 14707: sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkei- 14708: 252 30.01 14709: 14710: nokeskukset vastaavat siitä, että tuki- ja valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoidon edellyttämät 14711: voimavarat turvataan rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. 14712: 14713: Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen välttämättömän henkilöstön 14714: arvioidaan jakautuvan vuonna 2001 tehtävittäin seuraavasti 14715: (vertailuna vuosien 1994, 1999 ja 2000 henkilöjakauma): 14716: Henkilöstö, htv 14717: 1994 1999 2000 2001 14718: 14719: Maaseudun kehittäminen 15 65 65 65 14720: Maatilojen kehittäminen 158 84 84 85 14721: Tuki- ja valvontatehtävät 12 137 189 189 14722: Tuotannonohjaus 38 26 26 26 14723: Ympäristöasiat 12 37 37 37 14724: Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 15 25 25 25 14725: Maksuliikenne ja muu hallinto 123 105 105 106 14726: Maatalous yhteensä 373 479 531 1) 533 14727: Kalatalous 51 57 59 60 14728: Yhteensä 424 536 590 1) 593 14729: 1l Lisäksi 3 htv virkasiirtona muilta hallinnona1oilta. 14730: 14731: 14732: 14733: 14734: Vuonna 2001 työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenoihin käytettä- 14735: vissä oleva määräraha 140,7 milj. mk on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan 14736: momentille 32.1 0.22. 14737: Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön 14738: yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön 14739: kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu- 14740: kiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden 14741: kustannuksiksi vuonna 2001 arvioidaan 15-20 milj. mk ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä 14742: vuonna 2001 peri maa- ja metsätalousministeriöitä maksuja. 14743: 14744: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimin- seutupolitiikan yhteistyöryhmän menoina siir- 14745: tamenot (siirtomääräraha 2 v) tona momentilta 30.14.43 sekä 2 600 000 mk 14746: Momentille myönnetään 177 210 000 mk. maankäyttölainoissa todetun kirjanpidon ja 14747: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suo- reskontran välisen eron tileistä poistoa varten. 14748: men tekemien kalastusta koskevien sopimus- Lisäksi määrärahan mitoituksesssa on vähen- 14749: ten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä ka- nyksenä otettu huomioon 275 000 mk yhden 14750: lastuslain (286/1982) 14 §:n mukaisten korva- henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona 14751: usten maksamiseen. momentille 32.1 0.22. 14752: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu 14753: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 724 000 huomioon Tenojoen kalastuslupamaksutulois- 14754: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- ta vuonna 2000 valtiolle kuuluvaksi arvioitu 14755: kantarkistuksiin, 1 300 000 mk peltolohkore- osuus 300 000 mk. Tenojoen kalastuslupatu- 14756: kisterin perusparannushankkeen johdosta, loista vuonna 2001 kertyväksi arvioitu tulo on 14757: 14 000 000 mk maa- ja puutarhatalouden tulo- merkitty momentille 12.30.41. Kalastuksen 14758: tukijärjestelmien toimeenpanomenojen siirto- valvontaruenoina on otettu huomioon 14759: na momentilta 30.12.41 ja 300 000 mk maa- 2 500 000 mk, jota vastaavat EU:n osuuksien 14760: 30.01 253 14761: 14762: tuloutukset on otettu huomioon momentilla Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan uni- 14763: I2.30.04 ja maatalouden valvontamenoina onin jäsenyyteen liittyvien maataloushallinnon 14764: 300 000 mk, mistä ISO 000 mk tuloutuu EU:lta tietojärjestelmien kehittämiseen. Määrärahan 14765: momentille 12.30.0 1. mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 14766: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- 3 300 000 mk maa- ja puutarhatalouden tulotu- 14767: keskus hoitaa maksutta ministeriön eräitä ta- kijärjestelmien toimeenpanomenojen siirtona 14768: loushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon momentilta 30.12.41. 14769: palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten 14770: tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista. 2001 talousarvio 15 300 000 14771: Näistä tehtävistä aiheutuvat menot, noin 2000 talousarvio 14 000 000 14772: 45 000 000 mk, on budjetoitu momentille 1999 tilinpäätös 14 000 000 14773: 30.02.21. Ministeriön tehtävien hoitamiseen 14774: liittyvät ulkomaanmatkat ja muut kansainväli- 41. (30.15.41) Eräät korvaukset (arviomää- 14775: sen toiminnan erillismenot on budjetoitu mo- räraha) 14776: mentille 30.04.26. 14777: Momentille myönnetään 12 336 000 mk. 14778: Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain 14779: 2001 talousarvio 177 210 000 14780: (120311994) 9 §:ssä tarkoitettujen korvausten 14781: 2000 talousarvio 150 000 000 maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 14782: 2000 lisätalousarvio 1 420 000 enintään 200 000 mk hukkakauran torjunnasta 14783: 1999 tilinpäätös 146 349 820 annetun lain (178/1976) sekä asetuksen (541/ 14784: 1976) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahaa saa 14785: 22. Tietojärjestelmien kehittäminen (siirto- käyttää myös Siemenperunakeskuksen tuotan- 14786: määräraha 2 v) toalueelia noudatettavista perunanviljelyn vaa- 14787: Momentille myönnetään I5 300 000 mk. timuksista annetun lain (356/ 1995) 2 ja 3 §: stä 14788: Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeino- johtuvien perunanviljelyn lisäkustannusten 14789: hallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä ai- korvaamiseen ja perunan vaalean rengasmädän 14790: heutuvien menojen maksamiseen. tehostetun hävittämisen aiheuttamien menojen 14791: Momentin määrärahaa saa käyttää myös sel- maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös 14792: laisten laitteiden tai ohjelmistojen hankintaan, edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korva- 14793: joiden arvo on yli 50 000 mk tai joiden talou- uksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseu- 14794: dellinen pitoaika on yli kolme vuotta. tuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa nou- 14795: Selvitysosa: datettavasta menettelystä annetussa laissa 14796: (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahve- 14797: nanmaalle. 14798: Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan Se l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan 14799: seuraavasti: 14800: Kehittämiskohde: mk 14801: käytettävän noin II 300 000 mk pääosin peru- 14802: nan vaalean rengasmädän torjunnasta aiheutu- 14803: IACS-järjestelmä 2 800 000 vien korvausten maksamiseen. Saastunut tila 14804: Viljelijätukien itsepalvelujärjestelmä 1 500 000 on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jol- 14805: Peltolohkorekisteri 3 500 000 loin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja 14806: Valvonnan tukijärjestelmät 1 500 000 vahingoista. Siemenperunakeskuksen tuotan- 14807: Nautaeläintunnisterekisteri 1 500 000 toalueen perunanviljelyn lisäkustannusten 14808: Eläinlääkinnän järjestelmät 1 000 000 maksamiseen arvioidaan käytettävän noin 14809: Markkinajärjestelmät 1 500 000 730 000 mk. Määrärahasta 68 000 mk arvioi- 14810: Yhteiset järjestelmärakenteet 2 000 000 daan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille mak- 14811: Yhteensä 15 300 000 settaviin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne 14812: hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja 14813: 254 30.02 14814: 14815: muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten val- Selvitysosa: Lain 6 §:n mukainen 14816: tion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin määrärahan vähimmäismäärä on 4 000 000 14817: ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkki- mk, mitä vastaavat tulot on merkitty momentil- 14818: oihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suo- le 12.30.74. 14819: ritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. 14820: Manner-Suomessa korvaukset maksetaan kun- 2001 talousarvio 4500 000 14821: tien valtionosuuksista. 2000 talousarvio 4 500 000 14822: 1999 tilinpäätös 2 698 876 14823: 2001 talousarvio 12 336 000 14824: 2000 talousarvio 9 168 000 48. (30.15.48) Poikkeuksellisten tulvien ai- 14825: 1999 tilinpäätös 12 500 832 heuttamien vahinkojen korvaaminen (siirto- 14826: määräraha 2 v) 14827: 47. (30.15.47) Kasvinjalostustoiminnan Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 14828: edistäminen (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten 14829: Momentille myönnetään 4 500 000 mk. tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamises- 14830: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- ta annetun lain (284/1983) 2 §:n mukaisten va- 14831: seen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä hinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä 14832: annetun lain (89611977) mukaisesti kasvinja- metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutu- 14833: lostajille jalostukseen, kotimaisen kasvinjalos- viin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös 14834: tustoiminnan edistämiseen sekä siihen ja kas- edellisiin vuosiin kohdistuvien menojen mak- 14835: vigeenivarojen säilyttämiseen ja käyttöön liit- samiseen. 14836: tyviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. 2001 talousarvio 5 000 000 14837: Varoja saa käyttää myös kansallisen kasvigee- 14838: 2000 talousarvio 5 000 000 14839: ni varaohjelman valmistelusta aiheutuviin ku- 14840: luihin. 1999 tilinpäätös 5 000 000 14841: 14842: 14843: 14844: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 14845: 14846: Selvitysosa: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on palveluyksik- 14847: kö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallin- 14848: non asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan ta- 14849: lous-, henkilöstö- ja muita hallintotehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on 14850: määrännyt tai asianomainen virasto ja tietopalvelukeskus ovat sopineet. Tietopalvelukeskuksen 14851: toiminnasta pääosa on maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan muiden virastojen ja 14852: laitosten vastuulle kuuluvissa tehtävissä tarvittavien palveluiden tuottamista. Tietopalvelukeskus 14853: toteuttaa tehtäviä hoitaessaan maa- ja metsätalousministeriön asettamia tavoitteita. 14854: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 14855: tanut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavan tulostavoitteen: 14856: - Tietopalvelukeskus julkaisee pääosan maatalouslaskennan tuloksista. 14857: Maa- ja metsätalousmisteriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asetta- 14858: nut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat palvelutavoitteet: 14859: - Maa- ja metsätalousministeriö ja tietopalvelukeskus sopivat tulossopimuksessa tietopalve- 14860: lukeskuksen tehtävistä ja palveluiden mitoituksesta ja laadusta. Tietopalvelukeskus ja asianomai- 14861: 30.02 255 14862: 14863: nen virasto tai laitos sopivat tulossopimuksen perusteella tehtävissä palvelusopimuksissa tehtävi- 14864: en yksityiskohdat. 14865: 14866: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelujen ja tehtävien bruttomenot 14867: ja tulot vuosina 1999-2001, milj. mk: 14868: Toimintamenot (bruttomenot) Vastaavat tulot 14869: 1999 2000 2001 1999 2000 2001 14870: Palvelu/tehtävä tilinpäätös talousarvio esitys tilinpäätös talousarvio esitys 14871: 14872: Tilasto 10,8 17,9 11,9 2,7 0,7 0,7 14873: Talous 20,5 21,7 21,9 11,7 12,4 12,5 14874: Tietohallinto 25,8 22,9 35,4 5,3 0,3 11,0 14875: Hallinto- ja virastopalvelut 6,0 6,5 6,9 0,1 0,3 0,3 14876: Johto 3,0 2,8 2,9 0,1 0,1 0,1 14877: Yhteensä 66,1 71,8 79,0 19,9 13,8 24,6 14878: 14879: 14880: 14881: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelujen ja tehtävien bruttomenot 14882: vuonna 2001 käyttäjittäin (arvio), milj. mk: 14883: Palvelu MMM 1) TIKE MUUT2) Yhteensä Jakautuma(%) 14884: 14885: Tilasto 0,5 10,6 0,8 11,9 15,0 14886: Talous 16,2 2,0 3,7 21,9 27,7 14887: Tietohallinto 32,2 2,5 0,7 35,4 44,9 14888: Hallinto- ja virastopalvelut 3,6 3,0 0,3 6,9 8,7 14889: Johto 0,9 1,9 0,1 2,9 3,7 14890: Yhteensä 53,4 20,0 5,6 79,0 100,0 14891: Jakautuma(%) 67,6 25,3 7,1 100,0 14892: I) MMM =Maa- ja metsätalousministeriö 14893: 2 14894: ) MUUT = Mm. Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Geodeettinen laitos ja MAKERA 14895: 14896: 14897: 14898: 14899: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 14900: 1999 toteutuma 2000 ennakoitu 2001 arvio 14901: Julkisoik. Muut Julkisoik. Muut Julkisoik. Muut 14902: 14903: Maksullisen toiminnan tulot (tmk) 11 047 1 806 11 730 1 800 11 800 12 500 14904: Maksullisen toiminnan erilliskus- 14905: tannukset (tmk) 10 833 1 317 11 600 1745 11 360 11 540 14906: Käyttöjäämä (tmk) 214 489 130 55 440 960 14907: -%tuloista 1,8 27,1 1,1 3,0 3,7 7,7 14908: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 462 304 126 44 400 700 14909: Ylijäämä! Alijäämä (tmk) -247 182 4 11 40 260 14910: -%tuloista -2,2 10,1 0,0 0,6 0,3 2,0 14911: 256 30.03 14912: 14913: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Vuonna 1999/2000 toimeenpantiin maatalo- 14914: Momentille myönnetään nettomäärärahaa uslaskenta kaikissa FAO:n jäsenmaissa. Suo- 14915: 54 425 000 mk. men maatalouslaskennan kokonaiskustannuk- 14916: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden ED- siksi on arvioitu 11 000 000 mk, josta 14917: hankkeiden rahoittamiseen. 1 300 000 mk on vuodelle 1999, 8 000 000 mk 14918: Se l v i t y s o s a : TIKEn tuloina otetaan vuodelle 2000 ja 1 700 000 mk vuodelle 2001. 14919: huomioon maksullisen palvelutoiminnan tulot EU:n rahoitusosuus maatalouslaskennasta on 14920: 24 300 000 mk sekä EU:lta saatavat ja muut noin 6 000 000 mk, mikä tuloutunee vuosina 14921: tulot 250 000 mk. EU:n osuus maatalouslas- 2001-2003 momentille 12.30.04. 14922: kennasta tuloutuu kuitenkin momentille 14923: 12.30.04. Menojen ja tulojen erittely: mk 14924: Bruttomenojen lisäys on 7 195 000 mk, mis- 14925: sä on vähennyksenä otettu huomioon Bruttomenot 78 975 000 14926: Maksullisen toiminnan erillismenot 22 900 000 14927: 6 300 000 mk maatalouslaskennan menoina ja 14928: Muut toimintamenot 56 075 000 14929: 300 000 mk yhden henkilön palkkaus- ja mui- Bruttotulot 24550000 14930: den menojen siirtona momentille 30.73.21 Maksullisen toiminnan tulot 24300 000 14931: sekä lisäyksenä 534 000 mk palkkaseuranta- - julkisoikeudelliset suoritteet 11 800 000 14932: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin, - muut suoritteet 12 500 000 14933: 10 400 000 mk pääluokan muilta momenteilta Muut tulot 250000 14934: sekä MAKERAsta maksettujen menojen Nettomenot 54 425 000 14935: muuttamisesta TIKEn maksulliseksi palvelu- 14936: toiminnaksi ja 2 200 000 mk tietohallinnon yl- 2001 talousarvio 54 425 000 14937: läpitomenojen kasvusta. 2000 talousarvio 58 000 000 14938: Bruttotulojen lisäys on 10 770 000 mk, mikä 2000 lisätalousarvio 590 000 14939: aiheutuu maksullisen palvelutoiminnan kas- 1999 tilinpäätös 48 700 000 14940: vusta. Nettomenot vähenevät 3 575 000 mk. 14941: 14942: 14943: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 14944: 14945: Se l v i t y s osa : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviran- 14946: omaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosas- 14947: tojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaa- 14948: lisia kanteluja. Vuonna 1997 valituslautakunta antoi päätöksen 390 asiassa, 1998 päätöksiä oli 14949: 432 ja 1999 yhteensä 390 kpl. Vuodelle 2000 siirtyi 149 keskeneräistä valitusasiaa. Säännösten 14950: moniportaisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä alemmanasteisten säännösten ja määräysten usein ta- 14951: pahtunut muuttaminen on kuitenkin vaikeuttanut huomattavasti asioiden valmistelua ja ratkaise- 14952: mista. 14953: 14954: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) maatalousoikeuden kongressin järjestelykus- 14955: Momentille myönnetään 3 126 000 mk. tannusten johdosta. 14956: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 14957: sa on otettu lisäyksenä huomioon 32 000 mk 2001 talousarvio 3 126 000 14958: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 2000 talousarvio 3 000 000 14959: tarkistuksiin sekä 15 000 mk XXI Euroopan 1999 tilinpäätös 3 000 000 14960: 30.04 257 14961: 14962: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 14963: 14964: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) musten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrä- 14965: Momentille myönnetään 7 500 000 mk. rahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyö- 14966: Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastus- vuotta vastaavan tilapäisen henkilöstön palk- 14967: tamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuoje- kausmenojen maksamiseen. 14968: lusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korva- 14969: 2001 talousarvio 12 000 000 14970: oksista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden eri- 14971: koistumisesta ja toimituspalkkioista sekä 2000 talousarvio 13 000 000 14972: tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäi- 1999 tilinpäätös 8 000 000 14973: sen työvoiman paikkaamisesta aiheutuvien 14974: menojen maksamiseen. 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) 14975: Määrärahaa saa käyttää enintään kymmentä Momentille myönnetään 37 000 000 mk. 14976: henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virasto- 14977: eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan jen, laitosten tai muiden yksiköiden yhteistyö- 14978: henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien meno- nä suoritettavasta hallinnonalan strategista val- 14979: jen maksamiseen. mistelua sekä hallinnonalan vastuulla olevien 14980: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus- 14981: sa on otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 toiminnasta ja tämän tutkimustoiminnan ohja- 14982: mk eläinten tilakohtaisen terveydenhuoltojär- uksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 14983: jestelmän käynnistämisestä sekä BSE-valvon- Määrärahaa saa käyttää palkkaus- ja muista 14984: taohjelman toteuttamisesta aiheutuvina menoi- kulutusmenoista, tutkimushankkeiden asian- 14985: na. tuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai 14986: Tutkimusapurahoja on tarkoitus myöntää laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luetta- 14987: eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvit- vista laitehankinnoista aiheutuvien menojen 14988: tävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 14989: niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutki- eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoitta- 14990: muksiin. miseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 95 14991: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paik- 14992: 2001 talousarvio 7 500000 kaamisesta aiheutuvien menojen maksami- 14993: 2000 talousarvio 6 500 000 seen. 14994: 1999 tilinpäätös 5 301 201 Selvitysosa: 14995: 14996: Määrärahan arvioidaan 14997: 26. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomäärära- jakautuvan eri käyttötarkoituksiin 14998: ha 2 v) seuraavasti: mk 14999: Momentille myönnetään 12 000 000 mk. 15000: Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmeno- Luonnonvarojen kestävä käyttö 1 700 000 15001: jen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä Geoinformaatiotutkimus 1 700 000 15002: kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmi- Luonnon monimuotoisuustutkimus 3 100 000 15003: toista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä Maatalous ja elintarvike 6 200 000 15004: sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä Metsätalous 6 500 000 15005: Kala- ja riistatalous 1 800 000 15006: yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää 15007: Vesivarat 2 200 000 15008: maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähi- Eurooppalainen tutkimusyhteistyö 3 000 000 15009: alueyhteistyöhankkeiden valmistelusta ja hal- Klusteritutkimus 10 400 000 15010: linnoinnista aiheutuviin menoihin sekä kan- Hallinnonalan johtamisen ja suunnit- 15011: sainvälisen taloudellis-teknologisen yhteis- telun kehittäminen 400 000 15012: työn edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutki- Yhteensä 37 000 000 15013: 258 30.04 15014: 15015: Luonnonvarojen kestävä käyttö Metsätaloustutkimukset 15016: Määrärahalla rahoitetaan tutkimusalueen tie- Määrärahalla rahoitetaan ajankohtaisia met- 15017: topohjan laajentamiseen tarvittavaa ajankoh- säpolitiikan valmistelua ja käytännön metsäta- 15018: taista tutkimusta sekä luonnonvarojen käytöstä loutta palvelevia yhteistutkimushankkeita. 15019: aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen 15020: vähentämistä ja siihen liittyvää kehittämistä tukeminen on määrärahojen kohdentamisessa 15021: palvelevia tutkimushankkeita. Hankkeiden ra- etusijalla. Määrärahalla on tarkoitus kattaa 15022: hoituspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon myös tutkimustoiminnan kehittämistä palvele- 15023: erityisesti ministeriön luonnonvarastrategian via tehtäviä. 15024: linjaukset. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset 15025: Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla rahoitetaan ensisijaisesti ka- 15026: Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla lanviljelyä ja kalan teollista elintarvikekäyttöä 15027: edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä palvelevaa tutkimusta sekä Saimaan-tutkimuk- 15028: paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään sen puitteissa toteutettavaa suurjärvitutkimusta 15029: yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käyte- ja uhanalaisten kalalajien hoitotoiminnan jär- 15030: tään erityisesti kehitettäessä kiinteistönmuo- jestämiseen liittyvää tutkimusta. Riistatalou- 15031: dostamislainsäädäntöä, kiinteistönarviointi- den osalta määrärahaa käytetään muun muassa 15032: menetelmiä, kaukokartoitusaineistojen lasken- hirvieläinten ja suurten petoeläinten kantojen 15033: ta- ja analysointimenetelmiä sekä numeerista arviointia koskevien selvitysten laatimiseen. 15034: karttatuotantoa ja paikkatietojen yhteiskäyttöä. V esivaroihin liittyvät tutkimukset 15035: Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallin- 15036: Määrärahalla osallistutaan Suomen Akate- nonalan vesivarastrategian sekä vesivarojen 15037: mian käynnistämään ja koordinoimaan biodi- käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoi- 15038: versiteettitutkimuksen FIBRE-ohjelmaan. minnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia 15039: tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa 15040: Maatalous- ja elintarviketutkimukset 15041: käytetään myös Teknologian kehittämiskes- 15042: Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen 15043: kuksen ja Suomen Akatemian vesitutkimus- 15044: tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta 15045: hankkeiden rahoittamiseen. 15046: käynnistettyjä laajoja tutkimusohjelmia (Koti- 15047: Eurooppalainen tutkimusyhteistyö 15048: eläinten tuotantoympäristö-, Kaura-, Ruis- ja 15049: Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 5. 15050: Mansikkaohjelma) sekä muutamien laajahko- 15051: tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen pui- 15052: jen yksittäisten tutkimushankkeiden loppuun 15053: teohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia minis- 15054: saattamista. Varoja käytetään myös erityisesti 15055: teriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus 15056: elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen 15057: myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteis- 15058: kohdistuvaan ja säädösvalmistelua sekä tar- 15059: työhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän 15060: kastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja me- 15061: yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. 15062: netelmien kehittämiseen. Eläinlääkinnän osal- 15063: Klusteritutkimus 15064: ta painoaloina ovat eläintautien tutkimus ja 15065: Määrärahaa käytetään elintarvikeklusteria, 15066: elintarvikkeiden turvallisuus. Uusia tutkimus- 15067: metsäklusteria ja maatalouden vesisuoje- 15068: ohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousmi- 15069: luklusteria koskevien hankkeiden rahoituk- 15070: nisteriön vuosiksi 1997-2000 hyväksymän 15071: seen. Metsäklusterin osalta mm. Suomen Aka- 15072: tutkimuspoliittisen linjauksen painotusten ja 15073: temian, Tekesinja maa- ja metsätalousministe- 15074: tutkimuslaitosten kansainvälisten arviointien 15075: riön yhteisrahoitteista Metsäalan tutkimusoh- 15076: suositusten pohjalta. Uusissa tutkimusohjel- 15077: jelmaa on tarkoitus jatkaa ohjelman tärkeim- 15078: missa painotetaan maatalouspoliittisen ohjel- 15079: millä painoaloilla 2-3 vuoden jatko-ohjel- 15080: matyöryhmän ehdottamien tuotealakohtaisten 15081: malla. Elintarvikeklusterin hankkeiden jatko- 15082: strategioiden kehittämiseen liittyviä tutkimus- 15083: rahoitustarpeiden lisäksi elintarvikeklusterin 15084: tarpeita. 15085: rahoitusta suunnataan erityisesti elintarvike- 15086: 30.12 259 15087: 15088: turvallisuuden parantamiseen kohdistamalla Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun 15089: tutkimusta mm. elintarviketeollisuuden val- kehittäminen 15090: mistus- ja pakkausprosessien turvallisuusris- Määrärahaa käytetään hallinnonalan virasto- 15091: keihin. Elintarvikeklusterin rahoituksen piiriin jen vireillä oleviin arviointeihin ja jo tehtyjen 15092: nostetaan myös puutarhatuotantoketjun kysy- arviointien suositusten toteuttamisesta aiheu- 15093: mykset erityisesti keskeisten puutarhamarjojen tuviin menoihin. 15094: osalta sekä luonnonmukaiseen tuotantoon liit- 15095: tyvää klusteritutkimusta. 2001 talousarvio 37 000 000 15096: Maatalouden vesiensuojeluklusterin määrä- 2000 talousarvio 37 000 000 15097: rahaa käytetään erityisesti sellaiseen tutkimuk- 1999 tilinpäätös 38 100 000 15098: seen, jolla edesautetaan valtioneuvoston peri- 15099: aatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteeksi 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 15100: vuoteen 2005 (19.3.1998) asetettujen vesistö- (arviomääräraha) 15101: kuormituksen vähentämistavoitteiden saavut- Momentille myönnetään 15 100 000 mk. 15102: tamista. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalous- 15103: Klusteritutkimukseen voidaan myös käyttää ministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksu- 15104: muita tämän momentin eri käyttötarkoituksiin jen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien mak- 15105: varattuja yhteistutkimusvaroja. Eri käyttötar- samiseen kansainvälisille organisaatioille sekä 15106: koitusten määrärahoja voidaan käyttää myös muihin kansainvälisten sitoumusten aiheutta- 15107: ministeriön sektoritutkimuksen tavoitteita pal- miin ulkomaille meneviin maksuihin. 15108: veleviin hankkeisiin horisontaalisissa tutki- 15109: musohjelmissa kuten esim. Suomen Akatemi- 2001 talousarvio 15 100 000 15110: an globaalimuutoksen tutkimusohjelmassa. 2000 talousarvio 15 100 000 15111: 1999 tilinpäätös 11 479 696 15112: 15113: 15114: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 15115: 15116: Se l v i t y s o s a : Epäedullisista luonnonoloista, pientilavaltaisesta tuotantorakenteesta ja 15117: muista Suomen maatalouden erityispiirteistä johtuen tuotantokustannukset muodostuvat meillä 15118: korkeiksi. Markkinoilta saatavat myyntitulot eivät kata tuotannosta aiheutuvia kustannuksia. 15119: Maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväes- 15120: tön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maataloutta tuetaan budjettivaroin. Maatalouden tu- 15121: lotuki muodostuu EU:n kokonaan tai osittain rahoittamista tukimuodoista ja kansallisesta tuesta. 15122: Maatalouden taloudellisen toimintaympäristön muutos 15123: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, alue- ja rakennepolitiikassa ja siirtymäkauden 15124: päättymisen vuoksi kansallisissa tukijärjestelmissä tapahtuvat muutokset muuttavat maatalouden 15125: taloudellista toimintaympäristöä merkittävästi vuodesta 2000 lähtien. 15126: Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksella (Agenda 2000) Euroopan unioni pyrki varautu- 15127: maan EU :n itälaajenemiseen ja vuoden 1999 lopulla käynnistyneeseen WTO-neuvottelukierrok- 15128: seen. Markkinajärjestelmien uudistuksen tavoitteena oli eurooppalaisen maatalouden kilpailuky- 15129: vyn parantaminen sisä- ja ulkomarkkinoilla. Tavoite toteutetaan laskemalla tuottajahintoja vai- 15130: heittain lähemmäs maailmanmarkkinahintatasoa ja korvaamalla viljelijöille tästä aiheutuvia 15131: tulonmenetyksiä suoralla EU:n tulotuella. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen saatiin si- 15132: sällytettyä Suomen luonnonolosuhteita huomioon ottavia erityisratkaisuja (CAP-tuki nurmisäilö- 15133: rehulle sekä viljojen ja öljykasvien lisäkorvaus). Lisäksi luonnonhaittakorvaukseen oikeuttavan 15134: 260 30.12 15135: 15136: alueen laajentuminen koskemaan koko maata on tunnustus Suomen erityisistä luonnonolosuh- 15137: teista. Agenda 2000 määrittää maatalouden toimintakehykset vuoteen 2007 asti. 15138: Tukijärjestelmien yleisissä ehdoissa kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota tuotantome- 15139: netelmien ympäristöystävällisyyteen sekä tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun. Suomelle keskei- 15140: sistä maataloustuotteista tuotekohtaisten uudistusten piirissä ovat suoranaisesti viljat, öljy- ja val- 15141: kuaiskasvit, tärkkelysperuna, naudanliha ja maito. Uudistuksen taloudelliset vaikutukset kohdis- 15142: tuvat välillisesti myös muihin tuotteisiin. 15143: Uudistuksen myötä yhteinen maatalouspolitiikka ja maaseudun kehittäminen pyritään integroi- 15144: maan tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Tähän tähtää myös se, että aiemmin erilliset yhteisen maa- 15145: talouspolitiikan liitännäistoimenpiteitä ja maatalouden rakennetoimenpiteitä koskevat asetukset 15146: koottiin yhdeksi maaseudun kehittämisasetukseksi. Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen 15147: sisältävä horisontaalinen maaseudun kehittämissuunnitelma jätettiin komission käsittelyyn syys- 15148: kuussa 1999 ja se hyväksyttiin kesäkuussa 2000. 15149: Myös EU:n tukijärjestelmää täydentävän kansallisen tuen rakenne muuttuu. Liittymissopimuk- 15150: sessa siirtymäkaudeksi sovitut tukimuodot päättyivät vuonna 1999. Vuoden 1999 aikana saatiin 15151: päätökseen Suomen liittymissopimuksen 141 artiklan perusteella käydyt neuvottelut Etelä-Suo- 15152: men kansallisten tuki en jatkosta. Euroopan komission em. artiklan perusteella antaman päätöksen 15153: nojalla Suomi voi myöntää suoria tulotukia Etelä-Suomen kotieläintaloudelle ja puutarhatalou- 15154: delle (kasvihuonetuotanto ja puutarhatuotteiden varastointi) sekä korotettua investointitukea vuo- 15155: den 2003 loppuun saakka. Vuonna 1996 sovituista tukimuodoista jatkuvat kasvinviljelyn kansal- 15156: linen tuki ja tuki laatujärjestelmien kehittämiseksi. Pohjoisen tuen alueella, Keski- ja Pohjois- 15157: Suomessa, on voimassa pitkäaikainen pohjoisen tuen järjestelmä. 15158: Tuottajahintojen kehitys 15159: Yhteismarkkinoilla toimittaessa maataloustuotteiden tuottajahinnat määräytyvät suurelta osin 15160: elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn perusteella. Yritysten välinen kiristynyt kilpailutilanne 15161: niin yhteismarkkinoilla kuin kotimaassakin heijastuu myös tuottajahintoihin. Kotimaisen raaka- 15162: aineen hintataso ei voi merkittävästi poiketa keskeisten kilpailijamaiden hintatasosta. Maatalou- 15163: den tueuoman tuottajahintaindeksin mukaan vuonna 1999 tuottajahinnat olivat keskimäärin run- 15164: saan prosentin edellisvuotta alemmalla tasolla. Kasvinviljelytuotteiden hinnat pysyivät likimain 15165: ennallaan, mutta kotieläintuotteiden hinnat alenivat 2 % edellisvuodesta. Yksittäisistä kotieläin- 15166: tuotteista laski eniten sianlihan tuottajahinta, joka oli 11 prosenttia alempi kuin vuonna 1998. EU- 15167: jäsenyyden aikana tuottajahinnat ovat alentuneet runsaat 4 prosenttia. 15168: Maatalouden tuet 15169: Suomen maatalouden tukijärjestelmä muodostuu yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tuki- 15170: muodoista, joita kansalliset tuet täydentävät. Tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksessa 15171: ja maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisessa on keskeinen. Maa- ja puutarhatalouden 15172: ennakollisen kokonaislaskelman mukaan vuonna 1999 tukien osuus maa- ja puutarhatalouden 15173: kokonaistuotosta oli keskimäärin 41 %. 15174: Viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sitoutuneen oman pääoman koroksi jäävästä maatalous- 15175: tulosta tukien osuus oli keskimäärin 152 %. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuottajahintoi- 15176: na saaduilla tuotoilla pystyttiin kattamaan muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, mutta 15177: kiinteät kustannukset vain osittain. 15178: 30.12 261 15179: 15180: 15181: 15182: 15183: Vuosien 1999-2001 tuotannoille 1) maksettavat maa- ja puutarhatalouden tuet, milj. mk: 15184: Vuodelle 1999 15185: maksettu tuki Arvio Arvio 15186: (arvio) vuodelle 2000 vuodelle 2001 15187: 15188: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 15189: (mom. 30.12.41) 3 439 3 500 3 399 15190: EU-tulotuki yhteensä (mom. 30.12.43) 1 645 2 172 2 371 15191: Ympäristötuki yhteensä (mom. 30.12.45) 1 607 1 287 1 679 15192: - valtion osuus 803 568 751 15193: -EU:nosuus 804 719 928 15194: Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom. 15195: 30.12.46) 1 762 2 523 2 513 15196: - valtion osuus 1 158 1 752 1 748 15197: -EU:nosuus 604 771 765 15198: Yhteensä 8 453 9 482 9962 15199: - valtion osuus 5 400 5 820 5 898 15200: -EU:nosuus 3 053 3 662 4064 15201: - EU:n osuus(%) 36 39 41 15202: 1) Tuki en maksatusaikataulusta johtuen eräiden tuki en maksatus ajoittuu kahdelle budjetti vuodelle. 15203: 15204: 15205: 15206: 15207: Vuonna 1999 yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) kautta tukea maksettiin noin 15208: 81 600 tilalle, mikä on 4 100 tilaa vähemmän kuin vuonna 1998. Vuodesta 1995 tukea saaneiden 15209: tilojen määrä on alentunut 14 000 tilalla. Tuotantotoimintaa harjoittavia tiloja, jotka eivät ole ha- 15210: keneet tai saaneet tukea, arvioidaan olevan noin 3 000 kappaletta. Näistä noin kolmannes on yli 15211: 65-vuotiaiden omistuksessa. 15212: Kustannukset 15213: Maatalouden kokonaislaskelman, joka ottaa huomioon hintakehityksen ohella myös panoskäy- 15214: tön muutokset, mukainen maa- ja puutarhatalouden kokonaiskustannus pysyi vuonna 1999 liki- 15215: main edellisvuoden tasolla. 15216: Tuotantopanosten hinnat laskivat vuonna 1999 tuotantopanosten hintaindeksillä mitattuna va- 15217: jaan prosentin. Energian hinta nousi 6 % ja oli lähes 17 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 15218: 1995. Rehujen hinnat laskivat 8% ja lannoitteiden hinnat lähes 3 %. ED-jäsenyyden aikana tuo- 15219: tantopanosten kokonaisindeksi on noussut vajaat 2 %. 15220: Maatalouden kokonaislaskelman mukainen maa- ja puutarhatalouden korkokustannus vuonna 15221: 1999 oli 715 milj. mk, mikä on lähes 74milj. mk (9,3 %) edellisvuotta alempi. Vuonna 1999luot- 15222: tojen keskikorko oli 5,6 %, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä alempi kuin edellisenä vuonna. 15223: Maataloustulon kehitys 15224: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) laatiman maa- ja puutarhatalouden ko- 15225: konaislaskelman perusteella vuonna 1999 maa- ja puutarhataloudessa viljelijöiden työpalkaksi ja 15226: tuotantoon sijoitetun oman pääoman koroksi jäi maataloustuloa 5,6 mrd. mk, mikä on 0,1 mrd. 15227: mk (3 %) edellisvuotta enemmän. Vaikka keskimääräinen tulos lievästi nousi, maataloustulo on 15228: vielä yli 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen katovuosia 1998-1999. 15229: Kokonaistuotto kasvoi prosentin 20,8 mrd. markkaan, mutta markkinoilta saatu tuotto aleni 2 15230: prosenttia ollen 11,6 mrd. mk. Katovuoden vaikutuksesta viljatuotto aleni 13 prosenttia. Maito- 15231: tuotto kasvoi hieman tuotannon kasvun myötä. Naudan- ja sianlihan tuotto alenivat hintojen las- 15232: 262 30.12 15233: 15234: kiessa mutta siipikarjanlihan tuotto nousi tuotannon kasvun johdosta. Maksettujen tukien määrä 15235: kasvoi hieman, koska vuoden 1998 yli 300 milj. markan satovahinkojen maksatus ajoittui vuo- 15236: delle 1999. Kustannukset alenivat vajaan prosentin. Lannoitekustannus aleni 9 prosenttia lannoit- 15237: teiden vähentyneen käytön takia. Myös rehukustannus aleni rehujen hintojen laskun myötä, vaik- 15238: ka niiden käyttö lisääntyi 7 prosenttia edellisestä vuodesta. Korkokustannus aleni korkotason las- 15239: kun myötä, mutta polttoainekustannus kasvoi hintojen nousun takia. 15240: 15241: 15242: Maa- ja puutarhatalouden niroellishintainen kokonaislaskelma vuosina 1992-1999, 15243: mrd.mk 15244: 1992-1994 1995 1996 1997 1998 1999 15245: keskimäärin ennakoitu 15246: 15247: Kokonaistuotto yhteensä, josta 25,3 22,3 21,7 21,5 20,7 20,8 15248: - markkinahintaiset myyntitulot 20,4 11,4 12,0 12,2 11,8 11,6 15249: -tuet 4,4 8,3 9,3 8,8 8,5 8,6 15250: -muut tuotot (mm. vuokrat) 0,6 2,7 0,4 0,4 0,4 0,7 15251: Maatalouden kustannukset yhteensä, 15252: josta 17,7 15,0 15,2 15,2 15,3 15,2 15253: - poistot, korot ja vuokrat 6,5 5,6 5,5 5,3 5,3 5,3 15254: - muut kustannukset 11,2 9,3 9,7 9,8 10,0 9,9 15255: Maataloustulo 7,7 7,4 6,5 6,3 5,5 5,6 15256: Muutos edellisestä vuodesta 15257: -mrd.mk -0,3 -0,9 -0,2 -0,9 0,2 15258: -% -3,7 -12,2 -2,5 -13,9 3,3 15259: 15260: 15261: Maataloustuotannon määrän ja omavaraisuusasteen kehittyminen 15262: Vaikka maidontuotannon lopetti vuoden 1999 aikana yli 2 000 tuottajaa, maidon kokonaistuo- 15263: tanto kasvoi runsaan prosentin edellisestä vuodesta. Lihan kokonaistuotanto pysyi edellisen vuo- 15264: den tasolla 340 miljoonassa kilossa. Naudanlihan tuotanto aleni 4 prosenttia ja lampaanlihan tuo- 15265: tanto 22 prosenttia. Sianlihan tuotanto aleni vajaan prosentin. Siipikarjanlihan tuotannon kasvu 15266: (8 %) oli pienempää kuin edellisenä vuonna. Kasvu on vastannut kulutuksen kasvua. 15267: 15268: 15269: Maataloustuotteiden tuotantomäärien kehitys 199811999 ja omavaraisuusaste vuonna 1999: 15270: Tuotantomäärät Muutos Omavaraisuusaste 15271: 1998 1999 1998/1999 1999 15272: milj. kg milj. kg milj. kg % % 15273: 15274: Maito 2 363 2 394 31,7 1,3 neste 108 15275: rasva 128 15276: Lihat yhteensä 339,6 339,6 0,1 0,0 99 15277: Naudanliha 93,1 89,9 -3,3 -3,5 94 15278: Sianliha 183,9 182,5 -1,4 -0,8 103 15279: Lampaanliha 1,0 0,8 -0,2 -21,6 40 15280: Siipikarjanliha 61,0 66,1 5,1 8,3 102 15281: Muut 0,48 0,41 -0,1 -14,6 15282: 15283: Kananmunat 63,9 58,9 -5,0 -7,8 115 15284: 30.12 263 15285: 15286: 15287: Vehnä 397 254 -143 -36,0 76 15288: Ruis 49 24 -26 -52,1 28 15289: Rehuvilja 2 327 2602 275 11,8 15290: 15291: Vuonna 1999 viljelyksessä oleva peltoala (sis. kesannon) oli 2,18 milj. hehtaaria. Viljakasvien 15292: viljely ala, 1,13 milj. hehtaaria, kasvoi yhden prosentin. Leipäviljaa tästä oli 130 000 hehtaaria, 15293: mikä on 36 500 hehtaaria vähemmän kuin vuonna 1998 ja rehuviljoja hieman yli 1 milj. hehtaa- 15294: ria. Nurmikasveja viljeltiin 0,67 milj. hehtaarin alalla. Kesannoitu ala lisääntyi 210 000 hehtaa- 15295: riin (+27 %). CAP-kesannon osuus oli 201 300 hehtaaria, mistä vapaaehtoista kesantoa oli 15296: 100 400 heht~~ia. Kesannon lisääntyminen johtui velvoitekesantoprosentin noususta viidestä 15297: kymmeneen. Oljykasveja viljeltiin yli 64 000 hehtaarin alalla. 15298: Vaikka viljakasvien kokonaissato nousi vajaat 4 prosenttia edellisestä vuodesta, jäi leipävilja- 15299: sato kuivuuden vuoksi 38 prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Rehuviljan sato oli 12 prosent- 15300: tia edellisvuotta suurempi. Silti hehtaarisadat jäivät alemmiksi kuin vuosina 1994-1998 keski- 15301: määrin. Kuivaheinän sato jäi noin kolmanneksen normaalia pienemmäksi, mutta korjattu sato oli 15302: laadultaan erinomainen. 15303: Syyskylvöt saatiin tehtyä suotuisissa olosuhteissa. Syysvehnää kylvettiin 36 000 hehtaaria ja 15304: ruista lähes 33 000 hehtaaria. Alat ovat kolme kertaa suurempia kuin vuonna 1998. 15305: Vuonna 1999 luonnonmukaisen tuotannon ja siihen siirtymässä olevan pellon ala oli noin 15306: 135 000 hehtaaria, mikä on runsaat 6% viljelyksessä olevasta peltoalasta. Tiloja oli yhteensä lä- 15307: hes 5 200. 15308: 15309: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen via vuoden 2002 määrärahasta maksettavia 15310: tuki (siirtomääräraha 2 v) menoja enintään 500 000 000 mk. 15311: Momentille myönnetään 3 399 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 15312: Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhata- sa on otettu huomioon vähennyksenä 15313: louden kansallisista tuista annetun lain ( 1059/ 14 000 000 mk siirtona momentille 30.01.21 ja 15314: 1994) mukaiseen tukeen. Määrärahaa saa li- 3 300 000 mk siirtona momentille 30.01.22 tu- 15315: säksi käyttää neuvoston asetuksen (EY 1254/ lotukijärjestelmien toimeenpanosta aiheutu- 15316: 1999) mukaisen emolehmien kansallisen lisä- vien menojen johdosta, 26 700 000 mk siirtona 15317: palkkion kansallisen ja EU:n rahoitusosuuden momentille 30.13.43 maa- ja puutarhatalous- 15318: ja komission päätökseen (97/428/EY) perustu- tuotteiden tunnetuksi tekemisestä ja menekin 15319: van kasvinviljelyn kansallisen tuen maksami- edistämisestä ja hunajantuotannon edistämi- 15320: seen sekä perunantuotannon, hunajantuotan- sestä aiheutuvien menojen johdosta sekä 15321: non ja vilja- ja nurmikasvien siementuotannon 7 000 000 mk siirtona momentille 30.13.44 15322: kansallisista tuista ja viljelijöiden opintorahas- laatujärjestelmien kehittämiseen. 15323: ta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyt- Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen 15324: tää myös tukijärjestelmien suunnittelusta, seu- tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä 15325: rannasta ja kertaluontoisista toimeenpanoteh- (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympä- 15326: tävistä aiheutuviin menoihin sekä tuotanto- ristötuki), turvata maatalouden toimintaedelly- 15327: suunnan vaihtamisesta aiheutuvien tulonmene- tykset ja maataloustuotannon kannattavuus 15328: tysten korvaamiseksi vuosina 1998 ja 1999 sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden 15329: tehdyistä sopimuksista (väliaikainen tulotuki) säilymistä. 15330: aiheutuviin menoihin. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen 15331: Vuonna 2001 ja sitä aikaisemmin tehdyistä momentin määrärahan käyttökohteet voidaan 15332: päätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin kohdistu- jakaa neljään pääosaan, jotka ovat Etelä-Suo- 15333: men kansallinen tuki, pohjoinen tuki, kasvin- 15334: 15335: II 209194L 15336: 264 30.12 15337: 15338: viljelyn kansallinen tuki sekä eräät muut kan- vat tukikohteet Näitä ovat mm. perunantuo- 15339: sallisettuet. tannon kansallinen tuki, emolehmien kansalli- 15340: Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan nen lisäpalkkio sekä viljelijöiden opintoraha. 15341: tukialueiden Aja B kotieläintaloudelle ja puu- Tavoite 1-alueella EU maksaa osan emolehmi- 15342: tarhataloudelle (kasvihuonetuotannon ja puu- en kansallisen lisäpalkkion kustannuksista. 15343: tarhatuotteiden varastoinoin tuet). C-tukialu- EU:n osuutta vastaava tulo, 1 000 000 mk on 15344: eilla Keski- ja Pohjois-Suomessa on voimassa otettu huomioon momentilla 12.30.01. Osa 15345: kasvintuotannon (ml. puutarhatalous) ja koti- momentilta aiemmin maksetusta muusta kan- 15346: eläintalouden kattava pitkäaikainen pohjoisen sallisesta tuesta on siirretty muille momenteil- 15347: tuen järjestelmä. Pääosin Etelä-Suomessa le. 15348: maksettavan kasvinviljelyn kansallisen tuen Vuoden 2002 määrärahasta voidaan maksaa 15349: tavoitteena on turvata kasvintuotannon toimin- enintään 500 000 000 mk vuonna 2001 ja sitä 15350: taedellytykset. Eräille kasveille tätä tukea aikaisemmin tehdyistä kansallisista tukea kos- 15351: maksetaan koko maassa. Erilaisista tukijärjes- kevista päätöksistä aiheutuvia menoja. Meno- 15352: telmistä huolimatta tuet voidaan maksaa koko jen siirtovaltuuden mitoituksessa on otettu 15353: maassa samoin perustein. huomioon tuotantomäärien vuosittaisen vaih- 15354: Muuhun kansalliseen tukeen kuuluvat muut telun vaikutukset. 15355: kuin edellä lueteltuihin tukimuotoihin kuulu- 15356: 15357: Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 15358: 1999-2001 sekä arvio menojen siirtovaltuuden käytöstä, milj. mk: 15359: 1999 2000 2001 15360: 15361: Arvioitu tuki ao. vuoden tuotannosta yhteensä 3 439 3 500 3 399 15362: Siirtymäkauden tuki 1 285 15363: Etelä-Suomen kansallinen tuki 856 820 15364: Pohjoinen tuki 1 664 2069 2 065 15365: Kasvinviljelyn kansallinen tuki 353 429 428 15366: Muu kansallinen tuki 119 125 84 15367: Tulotukien erillismenot 18 21 2 15368: 15369: Edellisten vuosien tukimenoja maksetaan ao. 15370: vuoden määrärahasta 475 347 361 15371: Valtuus budjetissa 500 500 500 15372: 15373: Vuoden 1996 Etelä-Suomen vakavien vaike- 2001 talousarvio 3 399 000 000 15374: uksien tuen ensimmäisen neuvottelukierroksen 2000 talousarvio 3 500 000 000 15375: yhteydessä sovittiin mahdollisuudesta maksaa 1999 tilinpäätös 3 567 000 000 15376: tuotantosuunnan vaihdon yhteydessä väliai- 15377: kaista tulotukea. Tukimuodon merkitys on jää- 43. EU-tulotuki (arviomääräraha) 15378: nyt vähäiseksi, minkä vuoksi sitä ei ole enää Momentille myönnetään 2 370 500 000 mk. 15379: sovellettu vuodesta 2000 lähtien. Vuosina Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin 15380: 1998-1999 tehtyjen sopimusten perusteella kokonaan rahoittamien maa- ja puutarhatalou- 15381: arvioidaan tukea maksettavan 190 000 mk den tulotukien ja niihin verrattavien muiden 15382: vuonna 2001 sekä 15 000 mk!v. vuosina 2002 Euroopan unionin kokonaan rahoittamien me- 15383: ja 2003. Vuodesta 2004 alkaen menoja ei enää nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 15384: ole. 15385: 30.12 265 15386: 15387: myös euroon siirtymisen vuoksi suoritettavan 1164/89 perusteella ja kuivattujen rehujen tuki 15388: tasaustuen maksamiseen. neuvoston asetuksen 603/95 perusteella sekä 15389: Selvitysosa: EU-tulotukien avulla py- rehukasvien siementen tuotantotuki neuvoston 15390: ritään korvaamaan yhteisen maatalouspolitii- asetuksen 2358/71 perusteella. Uuhipalkkiot 15391: kan uudistusten yhteydessä toteutettuja tuotta- maksetaan neuvoston asetuksen 2467/98 pe- 15392: jahintojen laskun aiheuttamia tulonmenetyk- rusteella. Tasaustuki perustuu neuvoston ase- 15393: siä. Agenda 2000-ratkaisun myötä tulivat tukseen 2799/98. 15394: vuonna 2000 uusina tukimuotoina käyttöön Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 15395: peltokasvien tuki säilörehunurmelle, viljan ja oon vuonna 2001 maksettavat tuet. EU-tulotu- 15396: öljykasvien lisäkorvaus (kuivaustuki), nauto- kia ja niihin verrattavia unionin säännösten pe- 15397: jen ja vasikoiden teurastuspalkkiot, uusi laaja- rusteella toimeenpantavia muita EU:n koko- 15398: peräistämispalkkio ja naudanlihan lisäkorvaus. naan rahoittamia toimenpiteitä sekä 15399: Hallinnollisten hintojen alentaminen vuonna tasaustukea varten arvioidaan tarvittavan 15400: 2001 kasvattaa sekä peltokasvien että naudan- 2 370 500 000 mk. Momentille 12.30.01 arvi- 15401: lihan tuen tarvetta edellisvuodesta. oidaan kertyvän ED-osuutta vastaavasti 15402: Määrärahasta maksetaan EU:n suorittamaa 2 370 500 000 mk. 15403: tasaustukea, jonka tarkoituksena on korvata Peltokasvien tukijärjestelmä kattaa lähes 15404: euron käyttöönotosta johtunutta suorien tukien kaikki maataloustuotantoa harjoittavat tilat. 15405: alenemista. Euron muuntokurssi on 1,386 % Enimmäisala, jolle tukea voidaan maksaa on 15406: alempi kuin aiemmin voimassa ollut maatalou- 1,59 milj. hehtaaria. Koko alan arvioidaan ole- 15407: den muuntokurssi. van käytössä, koska säilörehunurmi on otettu 15408: Peltokasvien tuki maksetaan neuvoston ase- peltokasvien tuen piiriin. Sonnipalkkiota voi- 15409: tuksen 125111999 perusteella. Sonni- ja emo- daan maksaa enintään 250 000 eläimestä, emo- 15410: lehmäpalkkiot sekä laajaperäistämispalkkiot lehmäpalkkiota enintään 55 000 eläimestä ja 15411: myönnetään neuvoston asetuksen 125411999 uuhipalkkiota enintään 80 000 eläimestä. 15412: mukaisesti. Perunatärkkelyksen tärkkelyspalk- Nämä Suomelle myönnetyt kiintiöt ylittävät 15413: kio maksetaan neuvoston asetuksen 1868/94 selvästi nykyisen tuotannon määrät. Teurastus- 15414: perusteella ja perunatärkkelyksen tuottajille palkkion kiintiö on täysikasvuisten nautojen 15415: maksettava korvaus neuvoston asetuksen osalta 382 236 kappaletta ja vasikoiden osalta 15416: 1766/92 perusteella. Kuitupellavan ja kuitu- 10 090 kappaletta. Määrät ovat hieman suu- 15417: hampun tuki myönnetään neuvoston asetuksen rempia kuin nykyinen tuotanto. 15418: 15419: EU:n kokonaan rahoittamaa tulotukea on maksettu vuonna 1999 sekä arvioidaan 15420: maksettavan vuosina 2000-2001 seuraavasti, milj. mk: 15421: 1999 2000 2001 15422: tilinpäätös talousarvio esitys 15423: 15424: Peltokasvien tuki l 369 1 871 1 980 15425: Muut peltoviljelytuet 49 55 55 15426: Eläintuet 227 238 328 15427: Tasaustuki, EU:n osuus 8 7,5 15428: Yhteensä 1 645 2 172 2 371 15429: 15430: 2001 talousarvio 2 370 500 000 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomää- 15431: 2000 talousarvio 2 172 000 000 räraha 3 v) 15432: 2000 lisätalousarvio 105 000 000 Momentille myönnetään 20 000 000 mk. 15433: 1999 tilinpäätös 1 644 674 905 15434: 266 30.12 15435: 15436: Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen kor- tuen osalta myös kaudella 1995-1999 teh- 15437: vaamisesta annettavan lain mukaisten korva- dyistä sopimuksista ja sitoumuksista uudelle 15438: usten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa kaudelle ajoittuvat menot. EU:n rahoituksen 15439: myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauk- määrä voi vaihdella vuosittain komission käy- 15440: sia. tettävissä olevien varojen rajoissa, mutta ko- 15441: Se l v i t y s osa : Hallitus on antanut ta- mission hyväksymää kauden 2000-2006 15442: lousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi EU:n rahoituksen kokonaismäärää jäsenvaltio 15443: satovahinkojen korvaamisesta. , ei saa ylittää. 15444: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 15445: 2001 talousarvio 20 000000 oon vuosina 1995-1999 tehdyistä sitoumuk- 15446: 2000 talousarvio 20000000 sista ja sopimuksista aiheutuvina menoina 15447: 1999 tilinpäätös 170 000 000 79 0~0 000 mk, josta puolet on EU:n osuutta ja 15448: ~uos1a 200~2006 koskevana hyväksytyn oh- 15449: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomää- Jelman mukmsena maatalouden ympäristötu- 15450: räraha 2 v) kena 1 304 000 000 mk, josta EU:n osarahoi- 15451: tus on tavoite 1-alueella 75 %ja muualla maas- 15452: Momentille myönnetään 1 679 000 000 mk. 15453: sa 50 % eli keskimäärin 55 %. Hyväksytyn 15454: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission 15455: tason mukaisen ohjelman kokonaisrahoitustar- 15456: vuosille 1995-1999 hyväksymän maatalou- 15457: ve on siten 1 383 000 000 mk, josta EU:n ra- 15458: den ympäristöohjelman ja vuosille 2000- 15459: hoitusosuus on 771 000 000 mk (129,65 milj. 15460: 2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun 15461: euroa) ja valtion rahoitusosuus 612 000 000 15462: kehittämisohjelman mukaisten maatalouden 15463: mk. 15464: ympäristötukien maksamiseen. Määrärahaa 15465: Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden 15466: saa käyttää myös valtion kokonaan rahoitta- 15467: tukea maksetaan pinta-alaperusteisena koko 15468: maan useiden tilojen yhteisten vesitaloudellis- 15469: maassa viljelijöille, jotka sitoutuvat noudatta- 15470: ten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitte- 15471: ~a~n m~ataloustuotannossaan tiettyjä ympä- 15472: luun enintään 500 000 mk, suojavyöhykkeiden 15473: nstoehtoJa, sekä ympäristötuen erityistukiso- 15474: yleissuunnitteluun enintään 3 000 000 mk 15475: pimuksiin. Ohjelman rahoitussuunnitelmassa 15476: maatalouden ympäristötukeen liittyvän koulu~ 15477: laskelmat perustuivat siihen, että 75 % pelto- 15478: tuksen maksamiseen enintään 5 000 000 mk ja 15479: a~~sta tulee ympä~istötuen piiriin. Viljelijöiden 15480: ympäristötuen toimeenpanosta, seurannasta ja 15481: kimnostus ympäristötukijärjestelmään on kui- 15482: kehittä~isestä valtiolle aiheutuvien menojen 15483: tenkin ollut arvioitua suurempaa, jolloin tuen 15484: maksamiseen enintään 2 500 000 mk. Määrä- 15485: piiriin tulee vuonna 2000 yli 90 prosenttia pel- 15486: rahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin 15487: toalasta. Yhteisön säännöt edellyttävät, että 15488: kohdistuvia menoja. 15489: ympäristötuki maksetaan viisivuotisen sitou- 15490: Vuonna2001 saa tehdäEU:nkomission vuo- 15491: muskauden 2000-2004 aikana komission te- 15492: sille 2000-2006 hyväksymän maatalouden 15493: kemän ohjelmaa koskevan päätöksen mukaise- 15494: ympäristötukijärjestelmän mukaisia sitoumuk- 15495: na. Tämän vuoksi maksettava määrä on suu- 15496: sia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu 15497: rempi kuin ohjelman mukainen kyseisen 15498: vuosina 2002-2010 menoja yhteensä enin- 15499: vuoden meno. Kun osallistumislaajuudesta ai- 15500: tään 1 500 000 000 mk. 15501: heutuva lisäys on 285 000 000 mk, josta 15502: Se l v i t y s o s a : Komissio on kesäkuussa 15503: 157 000 000 mk on EU:n osuutta ja 15504: 2000 hyväksynyt Suomen ehdotuksen horison- 15505: 128 000 000 mk valtion rahoitusosuutta, on 15506: taali~ksi maaseudun kehittämisohjelmaksi 15507: vuoden 2001 ympäristötukiohjelman rahoitus- 15508: vuosille 2000-2006. Ohjelma käsittää luon- 15509: tarve 1 668 000 000 mk. Lisäksi määrärahan 15510: nonhaittakorvausjärjestelmän ja maatalouden 15511: mitoituksessa on otettu huomioon yhteensä 15512: ympäristötukijärjestelmän. Uuden ohjelman 15513: 11 000 000 mk kokonaan kansallisesti rahoi- 15514: rahoituskehys sisältää maatalouden ympäristö- 15515: tettavana ympäristötuen koulutuksesta, toi- 15516: 30.12 267 15517: 15518: meenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä ai- ton varoista momentille 12.30.01 maatalouden 15519: heutuvina menoina, useiden tilojen yhteisten ympäristötukea varten. Määräraha ei sisällä 15520: vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekoh- Ahvenanmaan osuutta. 15521: taisen suunnittelun sekä suojavyöhykkeiden Vuosina 2000-2006 ympäristötuen EU:n 15522: yleissuunnittelun menoina. kokonaisrahoitusosuus on 5 520 milj. mk ja 15523: Vuonna 2001 ympäristötuen kokonaisrahoi- kansallinen osuus 4 355 milj. mk eli yhteensä 15524: tustarve on siten yhteensä 1 679 000 000 mk, 9 875 milj. mk. Vuosina 2000-2004 määrära- 15525: josta EU:n osuus on 928 000 000 mk. EU:n hasta arvioidaan käytettävän 8 475 milj. mk, 15526: osuutta vastaavasti on merkitty tuloa EU:n jolloin vuosina 2005 ja 2006 jää käytettäväksi 15527: maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosas- yhteensä 1 400 milj. mk. 15528: 15529: Maatalouden ympäristötukijärjestelmien toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja 15530: seuraavasti, milj. mk:!) 15531: 2001 2002 2003 2004 15532: 15533: Vuosina 2000 ja 2001 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 1 600 1 634 1 677 1 717 15534: Vuosina 1995-1999 tehdyt päätökset ja toimenpiteet 79 58 33 12 15535: Yhteensä 1 679 1 692 1 710 1 729 15536: 1l Vuoden 2004 jälkeen aiheutuu menoja pitkäaikaisista, lähinnä 10-vuotisista erityistukisopimuksista, 15537: jotka on tehty edellisellä ohjelmakaudella ja tehdään vuosina 2000 ja 2001. 15538: 15539: 15540: 2001 talousarvio 1 679 000 000 oidaan tarvittavan horisontaalisen maaseudun 15541: 2000 talousarvio 1 287 000 000 kehittämisohjelman mukaisesti 2 513 100 000 15542: 2000 lisätalousarvio mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu huo- 15543: 1999 tilinpäätös 1 690 000 000 mioon sekä EU:n rahoitusosuus 765 000 000 15544: mk (128,7 milj. euroa) että valtion rahoitus- 15545: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha osuus 1 748 100 000 mk. Vuonna 2001 EU:n 15546: osarahoitus on tavoite }-alueella 50 %ja muu- 15547: 2 v) 15548: alla maassa 24 % eli keskimäärin 30 %. Mo- 15549: Momentille myönnetään 2 513 100 000 mk. mentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi vas- 15550: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission taavasti 765 000 000 mk EU:n maatalouden 15551: vuosille 1995-1999 hyväksymän toimenpi- ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista 15552: deohjelmanja uuden, vuosille 2000-2006 hy- luonnonhaittakorvauksia varten. Määräraha ei 15553: väksytyn horisontaalisen maaseudun kehittä- sisällä Ahvenanmaan osuutta. 15554: misohjelman mukaisten luonnonhaittakorva- Määräraha käytetään paaosm vuosille 15555: usten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa 2000-2006 hyväksyttyyn luonnonhaittakor- 15556: myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja. vaukseen, jota maksetaan pinta-alaperusteise- 15557: Se 1v i t y s osa : Määräraha on muutettu na koko maassa viljelijöille, jotka sitoutuvat 15558: kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Komissio noudattamaan tavanomaisen hyvän maatalous- 15559: on kesäkuussa 2000 hyväksynyt Suomen eh- käytännön ehtoja. 15560: dotuksen horisontaaliseksi maaseudun kehittä- 15561: misohjelmaksi vuosille 2000-2006. Ohjelma 2001 talousarvio 2 513 100 000 15562: käsittää luonnonhaittakorvausjärjestelmän ja 15563: 2000 talousarvio 2 543 000 000 15564: maatalouden ympäristötukijärjestelmän. 15565: Vuonna 2001 luonnonhaittakorvauksiin arvi- 1999 tilinpäätös 1157601316 15566: 268 30.13 15567: 15568: 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen 15569: 15570: Se l v i t y s osa : Maataloustuotteiden vientituesta, interventiovarastoinnista, yksityisen va- 15571: rastoinnin tukemisesta ja eräistä muista maataloustuotteiden markkinoihin vaikuttavista toimen- 15572: piteistä aiheutuvat varsinaiset menot rahoitetaan kokonaisuudessaan EMOTR:n tukiosaston va- 15573: roista. Vuonna 2001 koulumaitojärjestelmä muuttuu osarahoitteiseksi siten, että EU maksaa tu- 15574: kea 75 %maidon tavoitehinnasta aiemman 95 %:n sijaan. Suomessajärjestelmä toteutetaan siten, 15575: että käyttöön ei loppuosan osalta oteta valtion rahoitusosuutta. Koulumaitotukea maksetaan jat- 15576: kossa myös vähärasvaisista ja rasvattomista maitotuotteista. Lisäksi vähärasvaisten maitotuottei- 15577: den tukea on tarkoitus nostaa suhteessa täysmaitoon. 15578: EU:lta saatavan rahoituksen maksatusviiveen takia tarvittava väliaikainen kansallinen rahoitus 15579: on järjestetty Maatalouden interventiorahaston (MIRA) kautta. Rahastolla ei ole toimintansa ra- 15580: hoittamiseksi peruspääomaa, vaan 1 500 milj. markan lainanottovaltuus. Valtion talousarviosta 15581: siirretään Maatalouden interventiorahastoon määrä, jonka arvioidaan kattavan ne menot, joita 15582: EU:n säädösten mukaan ei kateta EMOTR:n tukiosastosta. Budjettisiirto on 8 milj. mk vuonna 15583: 2001. 15584: Interventiotoiminnasta rahastolle aiheutuvaksi bruttomääräiseksi maksatusvastuuksi arvioi- 15585: daan noin 725 milj. mk vuonna 2001. Rahoituksen kannalta merkittävimpiä toimintoja ovat koti- 15586: eläintuotteiden, elintarvikejalosteiden, viljatuotteiden ja sokerin vientituki sekä maidon tukioh- 15587: jelmat, sokerin yksityinen varastointi, tärkkelyksen tuotantotuki sekä viljan, voin ja maitojauheen 15588: interventiovarastointi. 15589: 15590: Interventiotoiminnasta aiheutuvat menot vuosina 1999-2001, milj. mk: 15591: 1999 2000 2001 15592: tilinpäätös arvio arYlO 15593: 15594: 15595: Vientituet, yhteensä 629,0 571 560 15596: - maito ja maitovalmisteet 364,1 373 360 15597: - kasvituotteet 164,6 126,5 129,5 15598: - jalostetut elintarvikkeet 51,5 50 50 15599: - liha ja lihavalmisteet 48,5 21 20 15600: - kananmunat 0,3 0,5 0,5 15601: Interventiovarastointi, yhteensä 7,5 8 8 15602: Yksityinen varastointi, yhteensä 19,0 21 17 15603: - sokerin varastointituki 15,2 18 15 15604: -muut 3,8 3 2 15605: Ohjelmaperusteiset tuet, yhteensä 68,0 76 75 15606: - koulumaito 19,3 27 25 15607: - teollisuusvoi 33,6 36 35 15608: -muut 15,1 13 15 15609: Ruoka-apu 7,4 7 7 15610: Muut tuet, yhteensä 51,6 60 58 15611: -tärkkelyksen tuotantotuki 43,7 50 48 15612: -sokerin tuotantotuki 7,9 10 10 15613: Takaisinperinnät, myyntikate yms. -24,5 0 0 15614: Markkinointi yhteensä (EU) 758,0 743,0 725,0 15615: Muut nettomenot (korko, hallinto yms., 30.13.60) 1,0 6 8 15616: Yhteensä 759,0 749,0 733,0 15617: 30.13 269 15618: 15619: Vuodesta 2001 alkaen tähän lukuun momenteille 30.13.43 ja 30.13.44 on siirretty muista pää- 15620: luokan luvuista maa- ja puutarhatalouden tiedotukseen, menekinedistämiseen ja markkinointiin 15621: sekä laatujärjestelmien kehittämiseen liittyviä menoja. 15622: 15623: 41. Maataloustuotannon tasapainottamis- luopumiseläkelaista arvioidaan aiheutuvan 15624: menot (siirtomääräraha 3 v) valtiolle menoja 390 000 000 mk vuonna 15625: 2002, 370 000 000 mk vuonna 2003 ja 15626: 350 000 000 mk vuonna 2004. Sen jälkeen 15627: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. vuotuiset menot alenevat edelleen asteittain ja 15628: Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1995 loppuvat vuonna 2010. 15629: päätetyistä maataloustuotannon tasapainotta- 15630: misesta annetun lain (1261/1989) mukaisista 2001 talousarvio 410 000 000 15631: sopimuksista, pellon metsityspalkkioista ja 2000 talousarvio 422 000 000 15632: muista toimenpiteistä, maataloustuotannon oh- 1999 tilinpäätös 441 257 251 15633: jaamisesta annetun lain (446/ 1977) mukaisista 15634: sopimuksista, maataloustuotannon ohjaami- 43. Menekinedistäminen (siirtomääräraha 15635: sesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/ 15636: 3 v) 15637: 1983) mukaisista sopimuksista ja metsitys- 15638: palkkioista aiheutuvien menojen maksami- Momentille myönnetään 27 600 000 mk. 15639: seen. Määrärahaa saa käyttää maksuteknisistä Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhata- 15640: syistä myös edellisiltä vuosilta siirtyneiden loustuotteiden tunnetuksi tekemiseen ja mene- 15641: menojen maksamiseen. kin edistämiseen sekä hunajantuotannon ja 15642: Selvitysosa : Tuotannon tasapainotta- markkinoinnin edistämiseen myönnettävien 15643: mismenojen maksamiseen käytettiin vuonna avustusten maksamiseen maa- ja metsätalous- 15644: 1999 noin 8 500 000 mk. Määrärahan mitoi- ministeriön asetuksella tarkemmin säädettävin 15645: tuksessa on otettu huomioon edellisiltä vuosil- perustein. Määrärahaa saa lisäksi käyttää neu- 15646: ta siirtyvinä erinä 3 000 000 mk. Ennen vuotta voston asetuksen (EY 122111997) mukaisesta 15647: 1995 tehtyjen tasapainottamistoimenpiteiden hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittä- 15648: voimassaolo lakkaa vuoden 2001 lopussa, miseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin me- 15649: mutta niistä voi tämän jälkeen aiheutua vähäi- noihin. 15650: siä menoja mm. valitusten johdosta. Se l v i t y s o s a : Määrärahasta 26 700 000 15651: mk on siirtoa momentilta 30.12.41 maa- ja 15652: 2001 talousarvio 1 000 000 puutarhataloustuotteiden tunnetuksi tekemi- 15653: 2000 talousarvio 2 000 000 sestä ja menekin edistämisestä ja hunajantuo- 15654: 1999 tilinpäätös 9 000 000 tannon edistämisestä aiheutuvina menoina. 15655: Näistä menoista hunajan menekin edistämi- 15656: seen osoitetaan 500 000 mk, mikä jää koko- 15657: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) 15658: naan valtion vastattavaksi. Vuonna 2001 huna- 15659: Momentille myönnetään 410 000 000 mk. jan tuotannon ja markkinoinnin edistämistä 15660: Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain koskevan EU:n osarahoittaman (50%) tukijär- 15661: (16/1974) ja luopumiskorvauslain (1330/1992) 15662: jestelmän kokonaismenoiksi Suomessa arvioi- 15663: mukaisten korvausten maksamiseen. daan 900 000 mk, mistä 878 000 mk on huna- 15664: Se l v i t y s o s a : Luopumiskorvauslain jantuotannon ja markkinoinnin edistämisme- 15665: voimassaolo päättyi vuoden 1995 lopussa. nojen siirtoa momentilta 30.13.47. EU:n 15666: Luopumiskorvauslaista ja sitä edeltäneestä 15667: 270 30.13 15668: 15669: rahoitusosuus on 450 000 mk mikä on merkitty 15670: tulona momentille 12.30.01. 15671: 15672: Määrärahojen arvioidaan jakautuvan eri käyttökohteisiin seuraavasti, milj. mk: 15673: Yhteensä, josta EU:n osuus 15674: 15675: Kansan iset menekinedistämistoimet 1) 26,2 15676: Hunajan menekin edistäminen 0,5 15677: Hunajantuotannon edistäminen 0,9 0,45 15678: Yhteensä 27,6 0,45 15679: l) pl. hunaja 15680: 15681: 15682: 15683: 2001 talousarvio 27 600 000 mukaisen pellonmetsitystuen maksamiseen 15684: sekä ennen vuotta 1995 tehdyistä metsityssi- 15685: 44. Laatujärjestelmien kehittäminen (siirto- toumuksista aiheutuvien menojen maksami- 15686: seen. 15687: määräraha 3 v) 15688: Selvity sosa: Momentin nimike on 15689: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu 15690: Määrärahaa saa käyttää kansallisen elintar- huomioon vähennyksenä 878 000 mk hunajan- 15691: vikkeiden laatustrategian toteuttamisesta aihe- tuotannon ja markkinoinnin edistämismenojen 15692: utuvien ostopalveluiden sekä avustusten mak- siirtona momentille 30.13.43. 15693: samiseen. EU -osarahoittamaa maatalousyrittäjien luo- 15694: S e l v i t y s o s a : Määräraha on siirtoa mo- 15695: pumistukijärjestelmää toteutettiin Suomessa 15696: mentilta 30.12.41. Määrärahaa käytetään halli- vuosina 1995-1999. Järjestelmän piiriin tuli 15697: tusohjelman mukaisen elintarvikkeiden kan- yhteensä noin 5 600 tilaa. Kaudella 1995- 15698: sallisen laatustrategian toteuttamiseen. Tavoit- 1999 solmituista sopimuksista aiheutuvien 15699: teena on, että koko elintarvikeketju on syste- menojen maksaminen jatkuu osana horisontaa- 15700: maattisen, tarvittaessa todennettavissa olevan lista maaseudun kehittämissuunnitelmaa. Mo- 15701: laatutyön piirissä vuoteen 2006 mennessä. mentilta maksetaan vuonna 2001 järjestelmän 15702: Laatustrategiaa toteutetaan maa- ja metsäta- kustannuksia hoitokuluineen 344 000 000 mk. 15703: lousministeriön asettaman elintarvikeketjua Tähän sisältyvät myös kustannukset niistä va- 15704: laajasti edustavan laatujohtoryhmän esitysten jaasta 20 luopumistukitapauksesta, jotka ohjel- 15705: perusteella mm. selvityksiin ja kehittämis- makauden päättymisen johdosta ovat koko- 15706: hankkeisiin. naan kansallisesti rahoitettavia maatalousyrit- 15707: 2001 talousarvio 7 000 000 täjien luopumistuesta annetun lain muutoksen 15708: nojalla. Momentille 12.30.01 arvioidaan kerty- 15709: 47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja väksi luopuroistuen osalta 134 000 000 mk 15710: pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) EMOTR:n tukiosaston varoista. 15711: Momentille myönnetään 480 000 000 mk. Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestel- 15712: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien mää jatkettiin vuoden 2000 alusta kokonaan 15713: luopumistuesta annetun lain (1293/1994 ), kas- kansallisesti rahoitettavana järjestelmänä vuo- 15714: vihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopetta- sille 2000-2002. Tuen piiriin arvioidaan 15715: mistuesta annetun lain (1297 /1994) sekä maa- vuonna 2001 tulevan noin 800 tilaa. Järjestel- 15716: taloustuotannon lopettamistuesta annetun lain män menoihin hoitokuluineen arvioidaan tar- 15717: (1340/1996) perusteella myönnettävien lopet- vittavan yhteensä 80 000 000 mk. 15718: tamistukien ja hoitokustannusten sekä EU:n Maataloustuotannon lopettamistuki oli osa 15719: komission hyväksymän toimenpideohjelman Suomen liittymissopimuksen artiklan 141 mu- 15720: kaista ns. vakavien vaikeuksien tukipakettia ja 15721: 30.13 271 15722: 15723: kokonaan kansallisesti rahoitettava järjestel- jalla. Tulonmenetyskorvausta maksetaan kym- 15724: mä. Tuki voitiin myöntää vuosina 1997-1999 menen vuoden ajan sen jälkeen, kun metsitys 15725: maatalouden harjoittamisesta A-ja B-tukialu- on todettu suoritetuksi hyväksyttävällä tavalla. 15726: eilla luopuneille. Kertakorvauksen maksami- Metsityksen hoitopalkkiota maksetaan 2 ja 4 15727: nen voitiin jaksottaa enintään viidelle vuodel- vuoden kuluttua metsityksen valmistumisen 15728: le. Järjestelmästä aiheutuu kustannuksia jälkeen. Järjestelmästä aiheutuvaa EU:n rahoi- 15729: 400 000 mk vuonna 2001. tusosuutta maksetaan kaudella 2000-2006 15730: Kasvihuonetuotannon ja omenantuotannon osana borisantaalista maaseudun kehittämis- 15731: lopettamistuki voitiin myöntää vuosina suunnitelmaa. Ennen vuotta 2000 tehdyistä 15732: 1995-1998 luopuneille yrittäjille. Tuki onko- pellonmetsityssopimuksista tulee vuonna 2001 15733: konaan kansallisesti rahoitettava. Kertakorva- maksettavaksi 54 000 000 mk, josta puolet on 15734: uksen maksaminen voitiin jaksottaa enintään EU:n rahoitusosuutta. Momentille 12.30.01 on 15735: viidelle vuodelle. Järjestelmästä aiheutuu kus- arvioitu kertyväksi 27 000 000 mk EMOTR:n 15736: tannuksia 700 000 mk vuonna 2001. tukiosaston varoista maatalouden metsätoi- 15737: Myös EU -osarahoitteisen pellonmetsitysjär- menpiteitä varten. 15738: jestelmän toteuttaminen päättyi vuoden 1999 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 15739: lopussa. Järjestelmän piiriin tuli noin 25 000 oon lisäksi 900 000 mk ennen vuotta 1995 teh- 15740: hehtaaria metsitettävää peltoa. Metsityskus- dyistä metsityssitoumuksista aiheutuvina me- 15741: tannukset maksetaan maanomistajille kestävän noina, mikä jää kokonaan valtion vastattavak- 15742: metsätalouden rahoituksesta annetun lain no- si. 15743: 15744: Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti, milj. mk: 15745: Määräraha EU:n osuus 15746: (EMOTR-T) 15747: 15748: Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 1995-1999 344,0 134,0 15749: Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2000-2002 80,0 15750: Maataloustuotannon lopettamistuki 0,4 15751: Kasvihuonetuotannon ja omenanvilj. Iopettamistuki 0,7 15752: Maatalouden metsätoimenpiteet, ennen vuotta 2000 tehdyt 15753: sitoumukset 54,0 27,0 15754: - metsityskustannukset 22,0 11,0 15755: - metsityksen hoitopalkkio 2,0 1,0 15756: - tulonmenetyskorvaus 30,0 15,0 15757: Metsityssitoumukset ennen vuotta 1995 0,9 15758: Yhteensä 480,0 161,0 15759: 15760: 15761: 15762: Vuonna 2001 ja sitä aikaisempina vuosina tehdyistä maataloustuotannon lopettamis- 15763: tukia koskevista sitoumuksistaja metsätoimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan menoja 15764: seuraavasti, milj. mk: 15765: Myöh. 15766: vuodet 15767: 2001 2002 2003 2004 2005 yht. 15768: 15769: Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 15770: 1995-1999 tehdyt sopimukset 344 327 308 282 250 620 15771: Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 15772: 2000-2001 tehtävät sopimukset 80 106 105 101 98 390 15773: 272 30.13 15774: 15775: Maataloustuotannon lopettamistuki 0,4 0,3 15776: Kasvihuonetuotannon ja omenanvilj. lopet- 15777: tamistuki 0,7 15778: Maatalouden metsätoimenpiteet, ennen 15779: vuotta 2000 tehdyt sitoumukset 54 46 34 34 22 77 15780: Metsityssitoumukset ennen vuotta 1995 0,9 0,9 15781: Yhteensä 480 480 447 417 370 1 087 15782: 15783: 15784: 2001 talousarvio 480 000 000 2001 tukea arvioidaan ll1aksettavan yhteensä 15785: 2000 talousarvio 407 000 000 1 000 000 ll1k. 15786: 1999 tilinpäätös 236 000 000 EU:ssa on vuodesta 1997 alkaen ollut käy- 15787: tössä järjestelll1ä, jonka avulla edistetään elävi- 15788: en kasvien ja kukkaviljelytuotteiden kulutusta. 15789: 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet Jäsenvaltiot ll1yöntävät tukea alueellaan toill1i- 15790: (arvioll1ääräraha) ville, alaa edustaville ryhll1ittyll1ille näiden 15791: Moll1entille ll1yönnetään 2 500 000 ll1k. ll1enekinediställ1isprojekteihin. T oill1innasta 15792: Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuk- aiheutuvista kustannuksista vähintään 40 % 15793: sien ll1aksamiseen hedelll1än- ja vihannestuot- katetaan tuensaajan oll1ista varoista ja enintään 15794: tajaorganisaatioiden sellaisiin ll1enoihin, jotka 60 % valtion talousarviosta ll1yönnettävällä tu- 15795: aiheutuvat hedelll1ä- ja vihannesll1arkkinoiden ella. Talousarviosta ll1aksettava tuki rahoite- 15796: tasapainottall1istoill1enpiteistä. Määrärahaa saa taan kokonaan EMOTR:n tukiosastosta. Vuon- 15797: käyttää ll1yös EU:n rahoitusosuuksien ll1aksa- na 2001 tukea arvioidaan ll1aksettavan 15798: ll1iseen elävien kasvien ja kukkaviljelyn tuot- 1 500 000 ll1k. 15799: teiden erityistoill1enpiteistä aiheutuviin ll1enoi- Moll1entin ll1enoja vastaavasti on ll10ll1entil- 15800: hin. le 12.30.01 arvioitu kertyväksi tuloja 15801: Se l v i t y s osa : Hedelll1ien ja vihannesten 2 500 000 ll1k EMOTR:n tukiosastosta. 15802: yhteisestä ll1arkkinajärjestelystä annetussa 15803: neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2200/96 sää- 2001 talousarvio 2 500 000 15804: detyn hedelll1än- ja vihannestuottajaorganisaa- 2000 talousarvio 2 800 000 15805: tioiden rahastotuen käyttöönotto on jäsenval- 1999 tilinpäätös 15806: tiolle pakollinen. Järjestelll1än ll1Ukaan hyväk- 15807: syttyjen tuottajaorganisaatioiden tehtävänä on 60. Siirto interventiorahastoon 15808: jäsenvaltioiden hyväksyll1ien toill1intaohjelll1i- Moll1entille ll1yönnetään 8 000 000 ll1k. 15809: en ll1ukaisesti tarvittaessa tasapainottaa hedel- Määrärahaa saa käyttää Maatalouden inter- 15810: ll1ien ja vihannesten kysyntää ja tarjontaa ventiorahaston ottall1ien lainojen korkojen 15811: ll1uun ll1Uassa tuotannon suunnittelulla, kysyn- sekä ll1uiden Maatalouden interventiorahastos- 15812: nän ediställ1isellä, laadun parantall1isella ja ta annetussa laissa ( 1206/1994) ja asetuksessa 15813: tuotteiden poistall1isella ll1arkkinoilta. Toill1in- (1587 /1994) tarkoitettujen ll1enojen ll1aksall1i- 15814: nasta aiheutuvista kustannuksista 50 % kate- seen, joita ei rahoiteta EU:n ll1aatalouden ohja- 15815: taan organisaation jäseniltä perittävillä ll1ak- us- ja tukirahaston tukiosastosta. 15816: suilla ja 50% valtion talousarviosta ll1yönnet- Selvitysosa: Budjettisiirrolla katetaan 15817: tävällä tuella. Talousarviosta ll1aksettava tuki niitä Maatalouden interventiorahaston ll1enoja, 15818: rahoitetaan kokonaan EMOTR:n tukiosastos- joita vastaavia tuloja EU :n säädösten ll1ukaan 15819: ta. Vuonna 2000 Suoll1essa on kahdeksan he- ei tulouteta interventiorahastolle. 15820: delll1än- ja vihannestuottajaorganisaatiota, 15821: joille arvioidaan vuonna 2000 ll1aksettavan ra- 2001 talousarvio 8 000 000 15822: hastotukea yhteensä noin 700 000 ll1k. Vuonna 2000 talousarvio 6 000 000 15823: 1999 tilinpäätös 1 000 000 15824: 30.14 273 15825: 15826: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen 15827: 15828: Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) varoista saa käyttää enintään 3 600 000 mk 15829: rahaston maksuliikenteen, kirjanpidon ja periruistehtävien sekä rahaston toiminnan suunnitte- 15830: luun, kehittämiseen ja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin. 15831: Selvitysosa: Maaseudun kestävän kehittämistoiminnan rahoittamista koskevat linjaukset 15832: EU:n ohjelmakaudella 2000-2006 määritellään asetuksessa Euroopan maatalouden ohjaus- ja 15833: tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen (EY 1257/1999) sekä kansallisessa maa- 15834: seutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999). Asetuksessa luodaan pohja johdonmukaiselle maa- 15835: seudun kehittämispolitiikalle. Maaseutuasetuksen mukaiset maatalouden, metsätalouden ja maa- 15836: seudun kehittämisen rahoitustoimenpiteet on ulotettu kattamaan kaikki maaseutualueet Samalla 15837: EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämistoiminta on myös muuttunut kokonaan ohjelmaperus- 15838: teiseksi. Tavoite !-ohjelmien osalta noudatetaan edellä mainittujen säännösten lisäksi EU:n ra- 15839: kennerahastoasetusta (EY 1260/1999). EU-osarahoitteisen toiminnan rinnalla tarvitaan myös 15840: kansallisesti rahoitettavia toimenpiteitä, jolloin kehittämistoimenpiteistä muodostuu hyvä suo- 15841: malaista maaseutua ja maataloutta tukeva kokonaisuus. 15842: Maaseudun kehittäminen 15843: Maa- ja metsätalous ovat toimivan maaseudun perusta. Agenda 2000 perustelujen mukaan 15844: maatalous- ja maaseutupolitiikka täydentävät uudella rahoituskaudella vielä nykyistä kiinteäm- 15845: ruin toisiaan. Tilojen rakennekehitys sekä Agenda 2000-esityksen toteutuminen esitetyssä muo- 15846: dossa vähentävät kuitenkin tilojen ja tiloilla työskentelevien määrää lähivuosina. Samanaikaisesti 15847: metsätalouden koneellistaminen jatkuu, jolloin myös sen työllistävä vaikutus alenee. Samanlai- 15848: nen kehityssuunta on maaseutualueiden julkisilla palveluilla ja teollisilla työpaikoilla. Jotta maa- 15849: seutu säilyttäisi elinvoimaisuutensa ja tasapainoisen väestökehityksensä, tulisi menetettyjä työ- 15850: paikkoja pystyä korvaamaan uusilla. Kaiken kehittämistoiminnan lähtökohtana otetaan tämän 15851: päämäärän saavuttamiseksi huomioon työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen, yhteistyöhön roh- 15852: kaiseminen, kuluttajien odotukset, tuotannon laatu, tasa-arvo ja ympäristökysymykset sekä osaa- 15853: misen parantaminen. 15854: EU:n ohjelmakaudella 2000-2006 EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämistoiminta sisäl- 15855: tyy tavoite 1-alueella Itä- ja Pohjois-Suomen tavoite !-ohjelmiin ja tavoite 1-ohjelman ulkopuo- 15856: lisella alueella alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan. Maa- ja metsätalousministeriö on 15857: maksuviranomainen tavoite 1-alueen ohjelmissa EMOTR:n ohjausosaston osararahoittamassa 15858: toiminnassa. EMOTR-O:n rahoituskehys koko kaudella on 1 173 mi1j. mk, josta 716 milj. mk 15859: osoitetaan talousarviossa maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeisiin ja 457 milj. mk Maati- 15860: latalouden kehittämisrahastossa maatalouden investointeihin ja nuorten viljelijöiden aloittamis- 15861: tukeen. Kansallinen julkinen rahoitusosuus on saman suuruinen. Sen rahoitukseen osallistuvat 15862: maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeiden osalta valtion lisäksi myös kunnat noin 12 pro- 15863: sentin osuudella. 15864: Tavoite 1-alueen ulkopuolisella alueella EU -osarahoitteiset maaseudun kehittämistoimenpiteet 15865: lukuunottamatta luonnonhaittakorvausta ja maatalouden ympäristötukea sisältyvät alueelliseen 15866: maaseudun kehittämisohjelmaan, joka rahoitetaan EMOTR:n tukiosastosta. EMOTR-T:n koko- 15867: naisrahoituskehys ohjelmakaudella on 692 milj. mk. Kansallinen julkinen rahoitusosuus on 1 614 15868: milj. mk, josta valtion osuudeksi arvioidaan 1 377 milj. mk, lopun (noin 10 %) ollessa kuntien 15869: osuutta. Lisäksi ohjelmaan sisältyy yksityistä rahoitusta noin 1 661 milj. mk. Rahoitettavat maa- 15870: seudun kehittärnistoimenpiteet ovat pääosin samoja kuin rahoituskauden 1995-1999 5b-ohjel- 15871: man maaseudun kehittämistoimenpiteet. Lisäksi tullaan rahoittamaan koulutustoimenpiteitä, 15872: 274 30.14 15873: 15874: metsätaloustoimenpiteitä ja maatilojen yritystoiminnan monipuolistaruisinvestointeja sekä vesi- 15875: taloustoimenpiteitä. 15876: Paikalliseen omaehtoisuuteen perustuvaa maaseudun kehittämisen yhteisöaloitetta (Leader+) 15877: toteutetaan myös uudella ohjelmakaudella. Leader+:n kokonaiskehykseksi arvioidaan noin 620 15878: milj. mk. Tästä on puolet EU:n (EMOTR-0) osuutta. Leader+-ohjelma valmistunee vuoden 2000 15879: lopulla. Ohjelman varsinainen toimeenpano alkaa vuonna 2001. 15880: Vesivarojen käytön ja hoidon tehtäväalueella rahoitetaan uudella ohjelmakaudella edelleen 15881: myös rakennerahasto-ohjelmien EAKR-hankkeita, esimerkiksi seudullista vesihuollon kehittä- 15882: mistä. 15883: Kokonaan kansallisia maaseudun kehittämisvaroja on talousarviossa varattu lähinnä valtakun- 15884: nallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen mm. teemaryhmätyöskentelyn laajen- 15885: tamiseksi. Valtakunnallisten teemaryhmien avulla edistetään mm. verkostoitumista ja kehitetään 15886: yhteisiä työvälineitä (esim. laatujärjestelmät, tuotekriteerit). 15887: Vuonna 2001 keskeisiä tehtäviä ovat uuden kauden ohjelmien tehokas toimeenpano ja edellisen 15888: ohjelmakauden loppuun saattaminen vuoden 2001 loppuun mennessä. Vanhan ohjelmakauden 15889: maksatuksia oli suorittamatta yhteensä 688 milj. mk vuoden 2000 alussa (EU-osuutta noin 298 15890: milj. mk ja kansallista osuutta 390 milj. mk). 15891: Maatilatalouden rakenteen kehittäminen 15892: Maatilatalouden rakenteen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset kilpailu- 15893: kykyisen ja kannattavan toiminnan harjoittamiseen yrityskokoa kasvattamalla ja yritystoimintaa 15894: monipuolistamalla. Maatiloille myönnettävän investointituen on edistettävä tulotason sekä elin-, 15895: työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantumista. Tuella pyritään yhteen tai useampaan seuraavista ta- 15896: voitteista: tuotantokustannusten vähentäminen, tuotannon parantaminen ja suuntaaminen uudel- 15897: leen, laadun parantaminen, luonnonympäristöä, hygieniaolosuhteita ja eläinten hyvinvointia kos- 15898: kevien vaatimusten säilyttäminen ja parantaminen sekä maatilatoiminnan monipuolistaminen. 15899: Uudella ohjelmakaudella rahoitustuki maatiloilla tehtäviin investointeihin on joko EU:n osara- 15900: hoittamaa tai kokonaan kansallisesti rahoitettavaa tukea. EU-osarahoitteisissa tuissa sekä EU:n 15901: että valtion osuus valtionlainoissa ja avustuksissa rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahas- 15902: tosta (MAKERA) ja EU:n osuus tuloutetaan suoraan rahastoon. Yksinomaan kansallisesti rahoi- 15903: tettavissa investointiluissa avustukset ja valtionlainat myönnetään samaten MAKERAsta. Korko- 15904: tukilainat myönnetään talousarviossa osoitetun myöntövaltuuden puitteissa. 15905: Maatilatalouden kehittämisrahaston pääoman arvioidaan olevan vuonna 2001 vajaat 7 000 15906: milj. mk. Rahaston käytettävissä arvioidaan vuonna 2001 olevan edelliseltä vuodelta siirtyvät va- 15907: rat ja EU:lta tulevat tulot huomioon ottaen noin 2 100 milj. mk. Käytössä olevien varojen mää- 15908: rään vaikuttaa edelleen rahoitustoiminnassa ollut lähes kahden vuoden tauko ED-jäsenyyden al- 15909: kaessa. 15910: MAKERAsta myönnettävä tuki (avustukset ja valtionlainat) ohjataan mm. nuorten viljelijöiden 15911: aloitustukeen sekä lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja puutarhatalouden investointeihin. 15912: Lisäksi MAKERAn varoin on tarkoitus tukea mm. ympäristösuojeluinvestointeja sekä salaojitus- 15913: hankkeita. Varoja käytetään myös maa- ja porotalouden sekä luontaiselinkeinojen tutkimustoi- 15914: mintaan. MAKERAn lopullisina ruenoina on ohjelmakauden 1995-1999 tavoite 6-ohjelman ul- 15915: kopuolisella alueella EMOTR-O:sta osarahoitettujen tavoite 5a-toimenpiteiden (valtion lainat ja 15916: avustukset) kustannukset, joiden rahoitukseen EMOTR-O:n kehys ei riitä. 15917: Tavoite 1-alueella EU-osarahoitteisella investointituella tuetaan perusmaatalouden investoin- 15918: neista mm. lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja lampoloiden rakentamista, ympäristön- 15919: suojeluinvestointeja sekä eräitä porotalouden hankkeita. Muilta osin perusmaatalouden inves- 15920: toinnit rahoitetaan kansallisin varoin. Lisäksi EU-osarahoitteisesti tuetaan nuorten viljelijöiden 15921: tilanpidon aloittamista. 15922: 30.14 275 15923: 15924: Tavoite 1-alueen ulkopuolella eli alueellisen maaseudun kehittämisohjelman alueella niin in- 15925: vestointituki kuin myös nuorten viljelijöiden aloitustuki rahoitetaan kokonaan kansallisesti. 15926: Vuonna 2001 arvioidaan MAKERAsta myönnettävän avustuksia yhteensä noin 300 milj. mk ja 15927: valtionlainoja 600 milj. mk. Tavoite 1-alueen osuus edellä mainitusta tulee olemaan noin kolmas- 15928: osa. 15929: Korkotukilainojen myöntövaltuutta arvioidaan käytettävän 900 milj. mk. Korkotukea myönnet- 15930: täisiin mm. lisämaanostojen, eräiden tuotantorakennusten (konehallit, kuivurit, rehuvarastot 15931: ym.), maatilojen asuinrakentamisen ja asuntotilojen hankinnan sekä konehankintojen rahoittami- 15932: seen. Vuonna 2000 uudistetun poro- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaan myös porotalo- 15933: uteen voidaan myöntää korkotukilainoja ja lisäksi vakauttamiskorkotukilainoja. Näitä arvioidaan 15934: myönnettävän em. myöntövaltuuden puitteissa yhteensä 20 milj. mk. 15935: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista arvioidaan vuonna 2001 myönnettävän tukea seu- 15936: raavasti: 15937: - nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen tarkoitettua aloitustukea noin 700 viljelijälle, 15938: - investointitukea noin 700 navetan uudisrakentamis-, laajentamis- tai peruskorjaushankkee- 15939: seen, 15940: - investointitukea noin 200 sikalan uudisrakentamis-, laajentamis- tai peruskorjaushankkee- 15941: seen. 15942: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun 15943: lain muuttamisesta annetun lain perusteella Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja voidaan 15944: käyttää tuottajille vahvistettujen meijerimaidon viitemäärien välittämiseen kansallisesta varan- 15945: nosta siten, että viitemääriä myytäessä ostajalta peritään ennakkomaksu ja rahastoon tuloutetut 15946: ennakkomaksut käytetään vastaavan suuruisten viitemäärien ostamiseen valtiolle. Lisäksi mai- 15947: don viitemääriä voidaan ostaa kansalliseen varantoon Maatilatalouden kehittämisrahaston varoil- 15948: la. 15949: 15950: Makerasta ja talousarviosta myönnettävän rahoitustuen kehittyminen tukimuodoittain 15951: vuosina 1998-2001, milj. mk: 15952: 1998 1999 2000 2001 15953: tilinpäätös tilinpäätös arvio arvto 15954: 15955: MAKERA: 15956: Käytettävissä olevat varat yhteensä 3 025 2 679 2 317 2086 15957: -omat tulot 1 063 941 831 767 15958: -EU:lta 14 80 57 15959: - edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 1 962 1724 1 406 1 262 15960: 15961: LAINAT, yhteensä 1 211 1227 1 500 1 500 15962: Makerasta (valtionlainat) 368 379 600 600 15963: Talousarviosta (korkotukilainat, mom. 15964: 30.14.49) 843 848 900 900 15965: 15966: AVUSTUKSET (Makerasta) 657 652 450 300 15967: 15968: KORKOTUET, yhteensä 150,3 140,7 166,0 164,0 15969: Puutarhayrityslainoille (mom. 30.14.48) 9,0 10,0 6,0 4,0 15970: Korkotukilainojen korkotuki (mom. 30.14.49) 141,3 130,7 160,0 160,0 15971: 276 30.14 15972: 15973: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomäärära- 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki 15974: ha 3 v) (arviomääräraha) 15975: Momentille myönnetään 19 700 000 mk. Momentille myönnetään 160 000 000 mk. 15976: Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisista Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeino- 15977: maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista jen rahoituslain (32911999), porotalouden ja 15978: aiheutuvien menojen maksamiseen. luontaiselinkeinojen rahoituslain ( 45/2000), 15979: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toi- 15980: valtakunnallisiin hankkeisiin, jotka tukevat ja menpiteistä annetun lain ( 1303/ 1994), maaseu- 15981: täydentävät alueilla tapahtuvaa kehittämistyö- tuelinkeinolain ( 1295/ 1990) ja maatilalain 15982: tä, edistävät kehittämis- ja tutkimustyön ver- (18811977) mukaisista korkotukilainoista, ai- 15983: kostoitumista ja joiden rahoittaminen ei ole kaisemman lainsäädännön mukaisista perus- 15984: mahdollista alueellisista kehittämisvaroista. luotoista sekä eräiden maatilatalouden luotto- 15985: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyk- jen vakauttamisesta annetun lain (511/1985) 15986: senä huomioon maaseutupolitiikan yhteistyö- mukaisista lainoista sekä maaseudun pieni- 15987: ryhmän menot 300 000 mk siirtona momentille muotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä 15988: 30.01.21. annetun lain (1031/1986) mukaisista korkotu- 15989: kilainoista luottolaitoksille suoritettavien kor- 15990: 2001 talousarvio 19 700 000 kohyvitysten maksamiseen. 15991: 2000 talousarvio 20 000000 Vuonna 2001 korkotukea saa hyväksyä enin- 15992: 1999 tilinpäätös 30 000 000 tään 900 000 000 markan lainapääomalle. 15993: Selvitysosa: Vuonna 1996 ja sen jäl- 15994: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirto- keen myönnetyistä lainoista korkotuki on enin- 15995: määräraha 2 v) tään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntö- 15996: ajankohdasta riippuen, kuitenkin niin, että vil- 15997: Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 15998: jelijän maksama korko on vähintään 2 15999: Määrärahaa saa käyttää puutarhayrityksille 16000: prosenttiyksikköä. Ennen vuotta 1996 myön- 16001: vuosina 1995-1997 myönnettyjen korkotuki- 16002: netyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lai- 16003: lainojen ja korkotuetuiksi muutettujen lainojen 16004: noista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 16005: korkoavustusten maksamiseen. Lisäksi määrä- 16006: 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaisko- 16007: rahaa saa käyttää korkoavustuksiin Kera Oy:n 16008: rosta, jonka arvioidaan olevan keskimäärin 16009: ja Arsenal Oy:n vastaaviin tarkoituksiin myön- 16010: 6,4 %. Maatilalain mukaisille lainoille makse- 16011: tämille lainoille. 16012: taan korkohyvitystä lainansaajilta perittävän 16013: Selvitysosa: Uusia lainoja ei ole 16014: koron muutosten johdosta myöntövuodesta ja 16015: myönnetty vuoden 1997 jälkeen. Vuoden 1999 16016: lainalajista riippuen keskimäärin 2,6 % laino- 16017: lopussa lainakanta oli 185 445 376 mk. Korko- 16018: jen maksamatta olevasta pääomasta. Koko lai- 16019: hyvitystä maksetaan lainan muuttamisesta tai 16020: nakanta huomioon ottaen korkohyvitystä arvi- 16021: nostamisesta lukien 5 ensimmäisen lainavuo- 16022: oidaan vuonna 2001 maksettavan keskimäärin 16023: den ajan. Lainan kokonaiskorosta korkotuki on 16024: 3,8 % lainapääomasta. Myönnettyjen lainojen 16025: enintään 4 %. Vuonna 2001 korkoavustuksiin 16026: pääoma oli vuoden 1999 lopussa yhteensä 16027: arvioidaan tarvittavan yhteensä 6 000 000 mk. 16028: 4 071 821 489 mk. Korkotukilainoja on tarkoi- 16029: Vuodelta 2000 arvioidaan siirtyvän 2 000 000 16030: tus myöntää mm. maatilojen asuinrakennusten 16031: mk käytettäväksi vuonna 2001. Lainoista arvi- 16032: rakentamiseen, asuntotilojen hankintaan, lisä- 16033: oidaan aiheutuvan valtiolle menoja 500 000 16034: maanostoon sekä konehallien, kuivureiden ja 16035: mk vuonna 2002. 16036: varastojen rakentamiseen. 16037: Poro- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 16038: 2001 talousarvio 4000 000 16039: mukaisia korkotukilainoja arvioidaan myön- 16040: 2000 talousarvio 6 000 000 nettävän 10 000 000 mk ja porotalouden ja 16041: 1999 tilinpäätös 10 000 000 16042: 30.14 277 16043: 16044: luontaiselinkeinojen vakauttamislainoja sa- 16045: man verran. Lainojen korkotukea maksetaan 16046: 4 prosenttiyksikköä. 16047: 16048: Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuosittain seuraavasti, 16049: milj. mk: 16050: Myöh. 16051: 2001 2002 2003 2004 2005 vuod. yht. 16052: 16053: Aikaisempien vuosien korkotukilainoista 144 127 116 102 90 326 16054: Vuoden 2001 korkotukilainoista 16 30 27 24 21 81 16055: Yhteensä 160 157 143 126 111 407 16056: 16057: 2001 talousarvio 160 000 000 Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmo- 16058: 2000 talousarvio 160 000 000 mentin määrärahojen kanssa käyttää myös Eu- 16059: 2000 lisätalousarvio roopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 16060: 1999 tilinpäätös 130 719 560 ohjausosaston osarahoittamien ohjelmien to- 16061: teuttamiseen tarvittavan teknisen avun maksa- 16062: 61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tuki- miseen. 16063: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 16064: rahaston osallistuminen elintarviketalouden ja 16065: tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi- 16066: maaseudun rakennetoimenpiteisiin (arviomää- 16067: tysraha. 16068: räraha) Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 16069: Momentille myönnetään 216 000 000 mk. muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu 16070: Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämis- huomioon 27 000 000 mk vuoden 1999 lop- 16071: päätöksiä yhteensä 157 000 000 markalla. puun mennessä hyväksyttyjen ohjelmakauden 16072: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on 1995-1999 tavoiteohjelmien 5b ja 6, tavoit- 16073: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneen teen 5a elintarviketeollisuuden jalostuksen ja 16074: osan myöntää vuonna 2001. markkinoinnin tukiohjelman sekä yhteisöaloi- 16075: Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakau- teohjelmien mukaisia EMOTR-O:n rahoitus- 16076: den 2000--2006 tavoite 1-ohjelmia, Leader+- osuuksia. 16077: yhteisöaloitetta ja alueellista maaseudun kehit- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 16078: tämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja pi- oon 76 000 000 mk ohjelmakauden 2000- 16079: lottihankkeiden Euroopan maatalouden ohja- 2006 tavoite 1-ohjelmien, 86 000 000 mk alu- 16080: us- ja tukirahastosta (EMOTR) maksettavana eellisen maaseudun kehittämisohjelman ja 16081: rahoitusosuutena. Määrärahasta saa maksaa 27 000 000 mk Leader+-yhteisöaloitteen me- 16082: myös ohjelmakauden 1995-1999 tavoiteoh- noina. Ohjelmien toimeenpano käynnistynee 16083: jelmien, yhteisöaloitteiden ja pilottihankkei- päätösten ja maksatusten osalta vuoden 2000 16084: den sekä ohjelmien teknisen avun menoja loppupuolella. Leader+-yhteisöaloite käynnis- 16085: EMOTR-O:n rahoitusosuutena. tyy vuonna 2001. 16086: 16087: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. mk: 16088: 2001 2002 2003 2004 Yhteensä 16089: 16090: Vv. 1995-1999 sitoumukset 27 27 16091: Vuoden 2000 sitoumukset 137 102 19 258 16092: Vuoden 2001 sitoumukset 52 75 30 157 16093: Yhteensä 216 177 49 442 16094: 278 30.14 16095: 16096: 16097: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. mk: 16098: Myöntämisvaltuus Määräraha 16099: Myönnetty Myönnetty 16100: Kauden valtuutta määrärahaa 16101: 2000---2006 V. 2000 V. 2001 V. 2000 16102: menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001 16103: Ohjelma valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha 16104: 16105: Tavoite 1 (EMOTR-0) 716 170 19 41 76 16106: Leader+ (EMOTR-0) 310 53 30 16 27 16107: Alueellinen maaseutuohjelma 16108: uudet (EMOTR-T) 692 90 108 20 86 16109: Yhteensä 1 718 313 157 77 189 16110: Kauden 1995-1999 ohjelmat, 16111: EMOTR-0 150 27 16112: Kaikki yhteensä 1 718 313 157 227 216 16113: 16114: Myöntämisvaltuus ja määräraha eivät sisällä keiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. 16115: Ahvenanmaan ohjelmien rahoitusosuuksia. Määrärahasta saa maksaa myös ohjelmakau- 16116: Momentin menoihin liittyvät tulot on merkit- den 1995-1999 tavoiteohjelmien, yhteisö- 16117: ty momentille 12.30.01 ja 12.30.02 ja valtion aloitteiden, pilottihankkeiden sekä ohjelmien 16118: rahoitusosuus momentille 30.14.62. toteuttamiseksi tarvittavan teknisen avun me- 16119: noJa. 16120: 2001 talousarvio 216 000 000 Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen 16121: 2000 talousarvio 227 000 000 apuun yhteisön tuen tukiedellytysten mukai- 16122: 1999 tilinpäätös 648 658 000 sesti yhdessä momenteilla 30.14.61 ja 16123: 26.98.61 olevien ED-osuuksien kanssa sekä 16124: 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi ra- alueellisen maaseudun kehittämisohjelman 16125: hoittamasta maaseudun kehittämisestä (arvio- osalta kokonaan kansallisesti rahoitettavana 16126: osuutena sisältäen myös ohjelmien arviointiin 16127: määräraha) 16128: tarvittavat varat. Määrärahaa saa käyttää myös 16129: Momentille myönnetään 280 000 000 mk. ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilös- 16130: Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämis- tön palkkaamiseen kokonaan valtion varoin. 16131: päätöksiä yhteensä 331 500 000 markalla. Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 16132: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 16133: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneen Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 16134: osan myöntää vuonna 2001. sa on otettu huomioon 5 000 000 mk vuoden 16135: Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakau- 1999 loppuun mennessä hyväksyttyjen ohjel- 16136: den 2000-2006 Euroopan maatalouden ohja- makauden 1995-1999 tavoiteohjelmien 5b ja 16137: us- ja tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan 6 EMOTR-O:n hankkeiden valtion rahoitus- 16138: aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien osuutena. 16139: tavoiteohjelmien 1 ja 2, Leader+- ja Interreg- Uuden ohjelmakauden ohjelmien toimeen- 16140: yhteisöaloitteiden, pilottihankkeiden sekä alu- pano käynnistyy päätösten ja maksatusten 16141: eellisen maaseudun kehittämisohjelman hank- 16142: 30.14 279 16143: 16144: osalta vasta vuoden 2000 loppupuolella. Lea- 16145: der+-yhteisöaloite käynnistyy vuonna 2001. 16146: 16147: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. mk: 16148: 2001 2002 2003 2004 Yhteensä 16149: 16150: Vuoden 1995-1999 sitoumukset 5 5 16151: Vuoden 2000 sitoumukset 135 103 32 270 16152: Vuoden 2001 sitoumukset 140 136 57 333 16153: Yhteensä 280 239 89 608 16154: 16155: 16156: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain 16157: seuraavasti, milj. mk: 16158: AlueelJinen 16159: Yhteisö- maaseutuoh- 16160: Tavoite 1 Tavoite 2 aloitteet jelma Yhteensä 16161: 16162: EM OTR-0-osarahoitteiset 74,0 27,0 101,0 16163: EMOTR-T -osarahoitteiset 206,0 206,0 16164: EAKR -osarahoitteiset 7,0 8,0 2,5 17,5 16165: Kokonaan kansalJinen 7,0 7,0 16166: Yhteensä 81,0 8,0 29,5 213,0 331,5 16167: 16168: 16169: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. mk: 16170: Myöntämisvaltuus Määräraha 16171: Myönnetty Myönnetty 16172: Kauden valtuutta määrärahaa 16173: 2000--2006 v.2000 V. 2001 v.2000 16174: menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001 16175: Ohjelma valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha 16176: 16177: EMOTR-osarahoitteiset 16178: Tavoite 1 (EMOTR-0) 544 70 74 16 58 16179: Leader+ (EMOTR-0) 280 52 27 6 24 16180: Alueellinen maaseutuohjelma 16181: (EMOTR-T) 1 377 189 206 31 172 16182: Yhteensä 2 201 311 307 53 254 16183: Kauden 1995-1999 ohjelma 16184: (EMOTR-0) 60 5 16185: EM OTR-osarahoitteiset 16186: yhteensä 2201 311 307 113 259 16187: 16188: Teknisen tuen henkilöstö ja 16189: maaseutuohjelman muu tekni- 16190: nen tuki (kokonaan valtion 16191: osuutta) 53 6 7 6 7 16192: 280 30.15 16193: 16194: 16195: EAKR -osarahoitteiset 16196: Tavoite 1 81 5 7 2,5 6 16197: Tavoite 2 88 16 8 8,0 6 16198: Yhteisöaloite 15 1 2,5 0,5 2 16199: EAKR -osarahoitteiset yhteen- 16200: sä 184 22 17,5 11 14 16201: 16202: Kaikki yhteensä 2 438 339 331,5 130 280 16203: 16204: 2001 talousarvio 280 000 000 16205: 2000 talousarvio 130 000 000 16206: 1999 tilinpäätös 327 894000 16207: 16208: 16209: 16210: 15. Muut maatalouden menot 16211: 16212: Selvitysosa: Valtionapua myönnetään maaseudun neuvontajärjestöille maatilatalouden 16213: ja maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseen ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseen 16214: yhteiskunnan kannalta tarpeellisena pidettävällä tavalla. Valtionapua kohdeunetaan niin, että 16215: neuvonnan vaikutusmahdollisuus alueelliseen kehittämiseen yhteistyössä muiden alueen toimi- 16216: joiden kanssa turvataan. Luvun määrärahoilla edistetään myös 4H-toimintaa ja hevostaloutta. 16217: 16218: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke- Maaseutuneuvonnalle on asetettu seuraavat 16219: hittämiseen (siirtomääräraha 3 v) kolme avaintulosaluetta: 16220: Momentille myönnetään 66 400 000 mk. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn ja tuottei- 16221: Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvon- den, toiminnan ja palvelujen laadun kehittämi- 16222: tajärjestöjen valtionavusta annetun valtioneu- sessä neuvontajärjestöt osaltaan vaikuttavat 16223: voston päätöksen (VNp 147211992) mukaises- siihen, että koko elintarvikeketjun kattava, va- 16224: ti lähinnä neuvontaan ja tutkimukseen myön- paaehtoinen ja yhteensovitettu laadunvarmis- 16225: nettävien valtionapujen maksamiseen. tusmalli otetaan käyttöön myös alkutuotannos- 16226: Selvitysosa: sa. Neuvonnailisissa toimenpiteissä tilakohtai- 16227: set laatujärjestelmät ovat erittäin tärkeät. 16228: Valtionapua arvioidaan Neuvontajärjestöjen tulee erityisesti varautua 16229: myönnettävän seuraavasti: mk haasteisiin, joita Euroopan yhteisen maatalo- 16230: Maatilatalouden ja muiden maa- uspolitiikan sekä alue- ja rakennepolitiikan 16231: seutuelinkeinojen kehittäminen 50 850 000 muutokset ja kilpailun kiristyminen tulevat ai- 16232: Kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan heuttamaan maatilojen talouteen. Neuvonta- 16233: kehittäminen 6 500 000 työllä pyritään tällöin erityisesti alentamaan ti- 16234: Maaseutuelinkeinojen rationali- 16235: lojen lopputuotteiden tuotantokustannuksia. 16236: soinnin kehittäminen 1 150 000 16237: Puutarhatalouden kehittäminen 4100 000 Tilakoon kasvaminen tai tuotannon monipuo- 16238: Luonnonmukaisen tuotannon listuminen asettavat lisäksi uusia vaatimuksia 16239: kehittäminen 3 800 000 tilan johtamiselle. 16240: Yhteensä 66 400 000 Maaseutuympäristön hoidon ylläpito ja ke- 16241: hittäminen. Ympäristön suojelua edistetään 16242: neuvonnallisin, rahoituksenisin ja viljelijöiden 16243: 30.15 281 16244: 16245: vapaaehtoisuuteen perustuvin toimin. Neuvon- nojen korkohyvitysten ja hevostalousneuvotte- 16246: nalliset keinot ovat keskeisiä edistettäessä uu- lukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mu- 16247: siutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntä- kaisten menojen maksamiseen. Vuonna 2001 16248: mistä ja erityisesti maatalouden ympäristön- ei hyväksytä luottolaitosten varoista myönnet- 16249: suojelua. Luonnonmukaisen tuotannon tävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain 16250: neuvontaa tehostetaan ja lisätään edelleen eri- mukaisia uusia korkotukilainoja. Aiemmin 16251: tyisesti kotieläintuotannossa. Alan yhteistyötä myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvi- 16252: laajennetaan ja syvennetään neuvontajärjestö- tysten määrä on neljän ensimmäisen lainavuo- 16253: jen, alan tutkimuksen ja viranomaisten välillä. den aikana 4 prosenttia ja lainavuosien 5-8 16254: Luomutuotteiden markkinoinnin kehittämi- aikana 2 prosenttia. Kahdeksannen lainavuo- 16255: seen ja menekinedistämiseen käytetään mo- den jälkeen korkohyvitystä ei makseta. 16256: mentin 30.13.43 varoja. Se l v i t y s osa : Vedonlyönnistä hevoskil- 16257: Maaseudun toimivien ja uusien yritysten pailuissa arvioidaan valtionosuutena kertyvän 16258: sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus- 32 500 000 mk, jota vastaava tulo on merkitty 16259: ta edistetään kehittämällä olemassa olevien momentille 12.30.30. Kun valtion osuudesta 16260: pienyritysten liiketoimintaa, perustamalla uu- käytetään luvussa 30.21 myönnettäviä määrä- 16261: sia yrityksiä ja monipuolistamaila maatilojen rahoja vastaavasti Maatalouden tutkimuskes- 16262: yritystoimintaa. Kehitystä tuetaan mm. perus- kukselle hevostalouden tutkimukseen 16263: tamalla seutukunnallisia monipalvelupisteitä, 1 000 000 mk, valtion osuudesta jää tälle mo- 16264: joihin sijoittuu mm. liiketoimintasuunnittelun mentille 31 500 000 mk käytettäväksi hevosta- 16265: ohjaukseen perehtyneitä neuvojia. louden edistämistä ja hevostalouden tukemista 16266: Neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin varten. 16267: neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön 16268: välisissä tulossopimuksissa. Neuvonnan vai- 16269: kuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistami- Määrärahan arvioidaan 16270: nen edellyttävät asiakasyrityksissä tapahtuvien jakautuvan seuraavasti: mk 16271: muutosten seurantaa sekä säännöllisesti toistu- 16272: vaa neuvontatyötä maatilalla. Valtionapua on Avustus hevostalousjärjestöjen 16273: toiminnan tukemiseen 2 000 000 16274: tarkoitus kohdentaa myös maataloustukien Korkotuki 50000 16275: hallintaan liittyvään neuvontaan. Avustus vedonlyöntilaitteiden linja- 16276: ja huoltomaksuihin 4 000 000 16277: 2001 talousarvio 66 400 000 Avustus hevoskasvatukseen 14 395 000 16278: 2000 talousarvio 66 400 000 Palkintotuki ja muut avustukset 10 000000 16279: 1999 tilinpäätös 66 700 000 Hevostalousneuvottelukunnan menot 5 000 16280: Avustus korjaus- ja korvausinves- 16281: tointeihin 1 050 000 16282: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyön- 31 500 000 16283: Yhteensä 16284: nistä hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla (ar- 16285: viomääräraha) 16286: 2001 talousarvio 31 500 000 16287: Momentille myönnetään 31 500 000 mk. 16288: 2000 talousarvio 25 000 000 16289: Määrärahaa saa käyttää totopeliasetuksen 16290: (236/1995) 6 §:ssä tarkoitetusta valtion osuu- 1999 tilinpäätös 23 235 827 16291: desta suoritettavien avustusten maksamiseen, 16292: valtionavusta hevoskasvatuksen edistämiseen 45. Valtionapu 4H-toimintaan 16293: ja hevosurheilun tukemiseen annetun asetuk- Momentille myönnetään 25 500 000 mk. 16294: sen (244/1992) mukaisesti sekä luottolaitosten Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tuke- 16295: varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai- miseen. 16296: noista annetun lain (1 0 15/1977) mukaisten lai- 16297: 282 30.21 16298: 16299: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2001 talousarvio 25 500 000 16300: sa on otettu huomioon järjestön perusraken- 2000 talousarvio 25 700 000 16301: teen saattaminen nykyisiä vaatimuksia vastaa- 1999 tilinpäätös 24 200 000 16302: vaksi ja osallistuminen kansallisen metsäohjel- 16303: man toteuttamiseen. 16304: 16305: 16306: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 16307: 16308: Selvitysosa: Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) toteuttaa osaltaan ministeriön asetta- 16309: mia maaseudun sekä maa- ja elintarviketalouden kehittämistavoitteita. Sen työ edistää elintarvi- 16310: ketalouden kilpailukykyä, maaseudun elinvoimaisuutta, elinympäristön viihtyisyyttä sekä kulut- 16311: tajien hyvinvointia. MTT tuottaa ja välittää tieteellistä tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää tek- 16312: nologiaa koko toimialalleen. Suunnitteluvuonna erityisenä kehittämisen kohteena on biotekninen 16313: tutkimus. Luonnonmukaista tuotantoa kehitetään vuonna 1997 valmistuneen tutkimusohjelman 16314: mukaisesti eri osaamisalueilla. MTT osallistuu aktiivisesti suunnitteluvuonna toteutettaviin kan- 16315: sallisiin tutkimusohjelmiin (esim. elintarvike ja terveys, luonnonvarojen kestävä käyttö) sekä 16316: EU:n 5. puiteohjelmaan. 16317: Pääluokan ja luvun 30.22 selvitysosan perusteluihin viitaten Maatalouden tutkimuskeskus ja 16318: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (MTTL) yhdistetään 1.3.2001 lukien. Tätä varten hal- 16319: litus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset Maatalouden tutkimuskeskusta 16320: koskevan lain (139511997) muuttamisesta sekä Maatalouden taloudellista tutkimuslaitosta kos- 16321: kevan lain (31511952) muutoksineen kumoamisesta 1.3.2001 lukien. Yhdistämisen seurauksena 16322: tutkimuskeskuksen tehtäviin lisätään maaseudun yrittäjien, hallinnon ja muiden sidosryhmien 16323: tarpeisiin perustuva maaseutuelinkeinoja ja elintarviketaloutta koskeva taloustieteellinen tutki- 16324: mus. Taloustutkimusta kehitetään ja vahvistetaan vuonna 1999 toteutetun kansainvälisen arvioin- 16325: nin tulokset huomioon ottaen. 16326: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 16327: tanut Maatalouden tutkimuskeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet 16328: Taloustutkimus 16329: Tehtävät jakautuvat osaamisen kehittämiseen, hallinnon tukeen ja sidosryhmien tukeen. Osaa- 16330: misen kehittäminen sisältää 9 tutkimukseen ja tieteen edistämiseen liittyvää avaintulosta (7 kpl 16331: vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite 8 kpl). Osaamisen kehittämisen alue tuottaa 3 väitöskirjaa ja 16332: 5 asiantuntijatarkastettua tieteellistä artikkelia. Muita osaamisen kehittämiseen liittyviä artikke- 16333: leita ja raportteja tuotetaan 40 kpl. Hallinnon tukemisessa keskeisimpiä ovat FADN-kirjanpito- 16334: järjestelmän ylläpito sekä EU:n ja kansallisen maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan val- 16335: mistelun tukeminen. Lisäksi osallistutaan hallinnon työryhmien työskentelyyn. Sidosryhmien tu- 16336: keen liittyvät tehtävät kattavat neuvonnan ja muiden maaseutuyhteisöjen tuen, joista 16337: keskeisimmät ovat maatalouden tuotantostrategioiden kehittäminen ja maaseudun elintarvike- 16338: alan pienyritysten kilpailukyvyn parantaminen. Hallinnon ja sidosryhmien tueksi tuotetaan artik- 16339: keleita ja raportteja. 16340: Maidontuotanto- ja jalostustutkimus 16341: Tavoitteena on alentaa rehukustannuksia ja vähentää rehuntuotannon ympäristöhaittoja, tehos- 16342: taa rehujen hyväksikäyttöä, kehittää ruokintajärjestelmiä, kotieläinten hyvinvointia, niiden jalos- 16343: tusmenetelmiä, maitoteknologiaa ja maitotuotteita sekä tuotteiden terveydellistä ja ravitsemuk- 16344: sellista laatua. Tutkimusta ohjataan mm. nurmitutkimusohjelmalla sekä kotieläinten hyvinvoin- 16345: tiin ja elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin kohdistuvilla tutkimusohjelmilla, ja siinä 16346: 30.21 283 16347: 16348: hyödynnetään enenevästi bioteknisiä ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä. Osaaruisalue 16349: tuottaa 15 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (21 kpl 16350: vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite 12 kpl). 16351: Lihan- ja munantuotantotutkimus 16352: Tavoitteena on alentaa rehuviljan tuotantokustannuksia ja karjasuojien rakentamiskustannuk- 16353: sia, parantaa rehujen hyväksikäyttöä sekä kehittää eläinjalostusmenetelmiä, tuotantoympäristöä 16354: ja lopputuotteen laatua. Kananmunalle ja sen ainesosille kehitetään uusia käyttömuotoja. Tutki- 16355: musta ohjataan mm. kansalliseen viljastrategiaohjelmaan kuuluvilla viljaohjelmilla sekä koti- 16356: eläinten hyvinvointiin kohdistuvalla tutkimusohjelmalla. Osaaruisalue tuottaa 10 elinkeinoa tu- 16357: kevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (12 kpl vuonna 1999, vuoden 16358: 2000 tavoite 8 kpl). 16359: Elintarvikeviljojen ja öljykasvien tutkimus 16360: Tavoitteena on tuotantokustannusten alentamisen ja satotason kohottamisen ohella kehittää sa- 16361: don käyttötarkoituksenmukaista laatua, teollisuutta ja tuottajia palvelevia tuotannon laadunohja- 16362: usjärjestelmiä, tuotannon alueellista erikoistumista sekä monipuolistaa viljelykasvien ja pelto- 16363: alan käyttöä. Tutkimusta ohjaavat mm. kansalliseen viljastrategiaohjelmaan kuuluvat viljaohjel- 16364: mat, ja siinä hyödynnetään enenevästi bioteknisiä ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä. 16365: Osaaruisalue tuottaa 9 elinkeinon kehittämistä tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää 16366: tutkimustulosta (7 kpl vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite 9 kpl). 16367: Kasvisten, marjojen ja perunan tutkimus 16368: Tavoitteena on kehittää tuotannon laatujärjestelmiä, mallintaa puutarhakasvien kasvua, edistää 16369: laadukkaan perunan tuotantoa ja sen vientiedellytyksiä, identifioida tuotteiden terveydellisiä ja 16370: ravitsemuksellisia laatuominaisuuksia sekä kehittää uusien kasvien tuotantomenetelmiä ja käyt- 16371: töönottoa. Tutkimusta ohjataan mm. marjatutkimusohjelmalla. Osaaruisalue tuottaa 9 elinkeinoa 16372: tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (15 kpl vuonna 1999, vuoden 16373: 2000 tavoite 7 kpl). 16374: Kasvihuonetuotannon tutkimus 16375: Tavoitteena on kehittää biologisen ja integroidun torjunnan menetelmiä sekä kasvihuoneiden 16376: viljelyolojen hallintaaja säätää. Tutkimusta ohjataan mm. turvetutkimusohjelmalla. Osaaruisalue 16377: tuottaa 4 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (2 kpl vuon- 16378: na 1999, vuoden 2000 tavoite 4 kpl). 16379: N on food-kasvintuotannon tutkimus 16380: Tavoitteena on kehittää kuitu- ja energiakasvien tuotantoa ja selvittää sen ympäristövaikutuk- 16381: sia, tehostaa maatilojen energian käyttöä erityisesti kotimaisen polttoaineen avulla sekä löytää 16382: uusia non food-kasveja ja kehittää niiden tuotantotekniikkaa. Osaaruisalue tuottaa 4 elinkeinoa 16383: tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (1 kpl vuonna 1999, vuoden 16384: 2000 tavoite 4 kpl). 16385: Hevos-, turkiseläin- ja muu kotieläintutkimus 16386: Hevostutkimuksen painoaloja ovat ravitsemus-, valmennus- ja hyvinvointia edistävä tutkimus. 16387: Turkiseläintutkimuksessa parannetaan eläinten hyvinvointia ja tarhojen ympäristönsuojelua. 16388: Osaaruisalue tuottaa 6 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulos- 16389: ta (6 kpl vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite 5 kpl). 16390: Informaatiojärjestelmät 16391: Kehitetään elektronisen tiedonjake1un menetelmiä, MTT:n tutkimustietojärjestelmää, paikka- 16392: tietojärjestelmää, seuranta- ja ennustemenetelmiä sekä erilaisia laatujärjestelmiä. Keskeinen han- 16393: ke on elektronisen tietomateriaalin tuotanto, hankinta, jakelu ja varastointi. Osaaruisalue tuottaa 16394: 4 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tulosta (4 kpl vuonna 1999, vuoden 16395: 2000 tavoite 4 kpl). 16396: 284 30.21 16397: 16398: Maatalouden ympäristönsuojelututkimus 16399: Painoaloja ovat maatalouden ympäristötukiohjelman vaikutukset, vesistökuormituksen jakaa- 16400: sumaisten päästöjen vähentäminen, viljelymaan ja -tuotteiden puhtauden varmistaminen, ravin- 16401: teiden kierrätys sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvintuotantoon. MTT osallistuu Suomen 16402: Akatemian globaalimuutoksen tutkimusohjelmaan. Osaaruisalue tuottaa 9 elinkeinoa tukevaa 16403: tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (9 kpl vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite 16404: 7 kpl). 16405: Ympäristön- ja maisemanhoitotutkimus 16406: Painoaloja ovat maatalouden kestävä kehitys, kasvien ja kotieläinten geneettinen monimuotoi- 16407: suus, maataloustuotannon ekologiset vaikutukset sekä viherrakentaminen. MTT osallistuu Suo- 16408: men Akatemian biodiversiteettitutkimusohjelmaan. Osaaruisalue tuottaa 5 elinkeinoa tukevaa 16409: tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta ( 4 kpl vuonna 1999, vuoden 2000 tavoite 16410: 5 kpl). 16411: MTT osallistuu maaseudun yritystoiminnan kehittämishankkeisiin yhdessä alan muiden toimi- 16412: joiden kanssa (mm. Agropolis Oy). Kehittämishankkeiden lukumäärä säilyy nykyisellä, noin 25 16413: kappaleen tasolla. 16414: MTT:n julkaisutoiminnan kokonaismäärä nousee 1 580 suoritteeseen vuodessa. Asiantuntija- 16415: tarkastettujen tieteellisten artikkelien tavoite on 185 kpl (116 kpl vuonna 1999, vuoden 2000 ta- 16416: voite 180 kpl). 16417: 16418: Maatalouden tutkimuskeskuksen (sisältää myös luvun 30.22) hankkeiden, tulojen, 16419: menojen ja henkilötyövuosien arvioidaan jakautuvan vuonna 2001 seuraavasti: 16420: Hankkeiden Tulot Menot Henkilötyö- 16421: lukumäärä milj. mk milj. mk vuodet 16422: 16423: Taloustutkimus 25 3,3 20,1 68 16424: - osaamisen kehittäminen 7,2 24 16425: -hallintoa palveleva selvitystyö 8,7 24 16426: - sidosryhmien tuki 4,2 20 16427: Maidontuotanto ja -jalostus 35 6,9 40,9 143 16428: Lihan- ja muuantuotanto 13 4,1 16,6 58 16429: Elintarvikeviljojen ja öljykasvien tuotanto 22 2,7 13,6 48 16430: Kasvisten, marjojen ja perunan tuotanto 22 5,0 26,8 94 16431: Kasvihuonetuotanto 4 1,1 4,0 17 16432: Non food-kasvintuotanto 5 0,5 2,1 7 16433: Hevoset, turkiseläimet ja muu kotieläintalous 9 1,9 8,9 31 16434: Informaatiojärjestelmät 5 0,7 3,2 11 16435: Maatalouden ympäristönsuojelu 22 2,6 14,6 50 16436: Ympäristön- ja maisemanhoito 10 3,1 13,2 46 16437: Muu tutkimuksellinen toiminta 3 1,3 11,7 41 16438: Maksullinen toiminta 13,0 10,5 69 16439: Yleisjohto ja palveluyksiköt 4,5 32,5 111 16440: Yhteensä 175 50,7 218,7 794 16441: 16442: Taloustutkimuksen osaaruisalueeseen on sisällytetty myös muille osaaruisalueille kuuluvat ta- 16443: loustutkimuksen resurssit. 16444: Maatalouden tutkimuskeskuksen budjetin ulkopuolista rahoitusta arvioidaan olevan käytössä 16445: lisäksi noin 36 000 000 mk, johon sisältyy EU:n maataloustuotannon tukia noin 3 000 000 mk. 16446: Rahoituksella arvioidaan voitavan palkata noin 167 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö. 16447: 30.21 285 16448: 16449: Maatalouden tutkimuskeskuksen maksullisen toiminnan nettotuloina arvioidaan kertyvän 16450: 2 500 000 mk momentille 12.30.21. Maksullisen toiminnan erillismenoiksi arvioidaan 16451: 10 570 000 mk ja vastaavasti tuloiksi 13 070 000 mk. 16452: 16453: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 16454: 1999 toteutuma 2000 ennakoitu 2001 arvio 16455: Julkisoikeu- Liiketalou- Julkisoikeu- Liiketalou- Julkisoikeu- Liiketalou- 16456: delliset delliset delliset delliset delliset delliset 16457: 16458: Maksullisen toiminnan 16459: tuotot (tmk) 332 15 706 200 12 750 200 12 870 16460: -tulojen muutos (%) (+36) ( -3) (-40) (-19) (0) (+1) 16461: Maksullisen toiminnan 16462: erilliskustannukset (tmk) 140 12 960 150 10 014 150 10 320 16463: - erilliskustannusten 16464: muutos(%) (-17) (+l) (+7) (-23) (0) (+3) 16465: Käyttöjäämä (tmk) 192 2 746 50 2 736 50 2 550 16466: %:a tuotoista 58 17 25 21 25 20 16467: - käyttöjäämän muutos 16468: (%) (+153) (-18) (-74) (-1) (0) ( -7) 16469: Osuus yhteiskustannuk- 16470: sista (tmk) 174 15 317 136 13 575 136 13 700 16471: -osuuden yhteiskus- 16472: tannuksista muutos (%) (-21) (-7) (-22) (-11) (0) (+1) 16473: Ylijäämä/ Alijäämä 16474: (tmk) 18 -12571 -86 -10 839 -86 -11 150 16475: %:a tuotoista 5 -80 -43 -85 -43 -87 16476: Tuotot %:a kokonais- 16477: kustannuksista yhteensä 106 56 70 54 70 54 16478: Hintatuki (tmk) 569 570 570 16479: Ylijäämä/ Alijäämä %:a 16480: tuotoista sen jälkeen, 16481: kun hintatuen vaikutus 16482: on lisätty tuottoihin 5 -76 -43 -81 -43 -82 16483: Investoinnit (tmk) 0 335 0 106 0 100 16484: %:a tuotoista 0 2 0 1 0 1 16485: - investointien muutos 16486: (%) (0) (189) (0) (-68) (0) ( -1) 16487: 16488: 16489: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta 30.22.21 tälle momentille siirretyt 16490: Momentille myönnetään nettomäärärahaa bruttomenot ovat 15 065 000 mk ja bruttotulot 16491: 165 075 000 mk. 2 920 000 mk. 16492: Se l v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi- Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu 16493: tysosan perusteluihin viitaten määrärahan mi- huomioon lisäyksenä 1 205 000 mk palkka- 16494: toituksessa on otettu huomioon lisäyksenä seurantaselvityksen mukaisiin palkantarkis- 16495: 12 145 000 mk 47 henkilön palkkaus- ja mui- tuksiin. Tuloina otetaan huomioon muut kuin 16496: den menojen sekä nettootettavien tulojen ja momenteille 12.30.21, 12.30.74 ja 12.30.99 16497: niitä vastaavien menojen ja henkilötyövuosien kertyvät tutkimuskeskuksen toiminnasta ai- 16498: siirtona 1.3.2001 lukien momentilta 30.22.21. heutuvat tulot. Nettobudjetoitavina tuloina ar- 16499: 286 30.22 16500: 16501: vioidaan kertyvän EU :n rahoitusosuutena tut- S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 16502: kiroushankkeisiin 2 500 000 mk sekä tutki- sa on otettu huomioon lisäyksenä 16 000 mk 16503: muskeskuksen vastuulla toteutettavista palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 16504: tutkimus- ja yhteistyöhankkeista tuloina saata- tarkistuksiin. Tarkastustoiminnasta aineiden 16505: vat muiden hankeosapuolten maksuosuudet myynnin perusteella kertyvät tulot on merkitty 16506: 21 500 000 mk, joka sisältää Maatilatalouden momentille 12.30.73. 16507: kehittämisrahastosta (MAKERA) saatavia tu- 16508: loja 8 000 000 mk. Lisäksi kertyy muita tuloja 2001 talousarvio 2 268 000 16509: yhteensä 10 350 000 mk, joka sisältää maatila- 2000 talousarvio 2 225 000 16510: taloustuotteiden myyntituloja 3 400 000 mk, 2000 lisätalousarvio 27 000 16511: meijerituotteiden myyntituloja 2 500 000 mk, 1999 tilinpäätös 2 125 000 16512: asunto- ja toimitilavuokria 1 900 000 mk, 16513: työnantajapalautuksia 800 000 mk, irtaimen 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 16514: omaisuuden myyntituloja 250 000 mk ja muita 16515: Momentille myönnetään 600 000 mk. 16516: tuloja 1 500 000 mk. Puutarhakasvienjalostus- 16517: Selvi tysosa : Määrärahaa käytetään 16518: maksuina vuonna 2001 kertyvät tulot 400 000 16519: Maatalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta 16520: mk on merkitty momentille 12.30.74 ja pää- 16521: aiheutuviin muutostöihin sekä kylmien kevyt- 16522: omaluonteiset tulot momentille 12.30.99. 16523: rakenteisten tutkimuskeskuksen hallinnassa 16524: olevien maatalousrakennusten pienehköihin 16525: Menojen ja tulojen erittely: mk korjaustöihin, joiden menot laitos itse suorit- 16526: taa. Maatalouden tutkimuskeskuksen varsinai- 16527: Bruttomenot, muut toimintamenot 202 345 000 set talonrakennusmäärärahat sisältyvät Valtion 16528: Bruttotulot, muut tulot 37 270 000 16529: kiinteistölaitoksen menoihin. 16530: Nettomenot 165 075 000 16531: 2001 talousarvio 600 000 16532: 2001 talousarvio 165 075 000 2000 talousarvio 600 000 16533: 2000 talousarvio 146 860 000 1999 tilinpäätös 600 000 16534: 2000 lisätalousarvio 1 550 000 16535: 1999 tilinpäätös 145 910 000 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomäärära- 16536: ha 3 v) 16537: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomäärä- Momentille myönnetään 100 000 mk. 16538: raha) Määrärahaa saa käyttää Maatalouden tutki- 16539: Momentille myönnetään 2 268 000 mk. muskeskuksen maa- ja vesirakennustöistä ai- 16540: Määrärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuk- heutuvien menojen maksamiseen. 16541: sen (515/1998) 18 §:ssä tarkoitetusta toimin- 16542: nasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 2001 talousarvio 100 000 16543: Määrärahaa saa käyttää keskimäärin enintään 2000 talousarvio 100 000 16544: 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön 1999 tilinpäätös 100 000 16545: palkkausmenojen maksamiseen. 16546: 16547: 16548: 16549: 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 16550: 16551: Mikäli momentin 30.22.21 määrärahoja on 28.2.2001 jäänyt käyttämättä, saadaan säästynyt osa 16552: kyseisen momentin määrärahoista käyttää 1.3.2001 lukien momentin 30.21.21 vastaaviin menoi- 16553: hin. 16554: 30.22 287 16555: 16556: Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi 16557: Maatalouden tutkimuskeskusta koskevan lain (1395/1997) muuttamisesta ja Maatalouden talou- 16558: dellista tutkimuslaitosta koskevan lain (315/1952) muutoksineen kumoamisesta 1.3.2001 lukien. 16559: Pääluokan selvitysosan perusteluihin viitaten 1.3.2001 lukien siirretään Maatalouden taloudelli- 16560: selle tutkimuslaitokselle kuuluneet tehtävät, niitä hoitanut vastaava henkilöstö ja määrärahat 16561: Maatalouden tutkimuskeskukseen. 16562: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tehtävänä on tehdä maaseutuelinkeinoja ja elin- 16563: tarviketaloutta koskevaa taloustieteellistä tutkimusta maaseudun yrittäjien, hallinnon ja muiden 16564: sidosryhmien tarpeisiin. Laitoksen toimintaa kehitetään vuonna 1999 toteutetun kansainvälisen 16565: arvioinnin tulokset huomioon ottaen. MTTL:n ja MTT:n yhdistämisen tavoitteena on saavuttaa 16566: entistä suuremmat tutkimukselliset synergiahyödyt. Maatalous- ja elintarviketutkimuksen eri toi- 16567: mialat halutaan sitoa entistä lähempään yhteistoimintaan. Samassa yhteydessä taloustutkimusta 16568: vahvistetaan. Biologisen, teknologisen ja taloustutkimuksen tehtäväkokonaisuuksia ja resurssi- 16569: tarpeita täsmennetään maa- ja metsätalousministeriön ja Maatalouden tutkimuskeskuksen väli- 16570: sessä vuoden 2001 tulossopimuksessa. Samassa yhteydessä täsmennetään taloustutkimuksen re- 16571: surssien tavoitteellinen käyttö hallintoa palvelevaan selvitystyöhön sekä varsinaiseen tutkimus- 16572: toimintaan. 16573: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 16574: tanut alustavasti Maatalouden taloudelliselle tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet 16575: Suomen EU-jäsenyys 16576: Tuotetaan monipuolista seurantatietoa jäsenyyden vaikutuksista maatilayritysten talouteen ja 16577: elintarvikeketjun toimintaan. Tutkimus- ja selvitystyötä kohdistetaan ennakoivasti sellaisten rat- 16578: kaisumallien ja vaihtoehtojen esittämiseen, jotka ovat 2000-luvun alkuvuosina tarpeellisia Suo- 16579: men maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi yhteismarkkinoilla. Tällaisia ovat Suomen 16580: maatalouden erityisolosuhteiden monipuolinen kuvaaminen ja niiden huomioon ottaminen yhtei- 16581: sessä ja kansallisessa maatalouspolitiikassa, EU:n ja kansallisen maatalouspolitiikan kehittämi- 16582: seen liittyvät vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen kannalta, erilaisten politiikkatoimenpiteiden yh- 16583: teisvaikutukset elinkeinossa sekä maatalous- ja maaseutupolitiikan integrointiin liittyvät kysy- 16584: mykset. Lisäksi seurataan WTO:n neuvottelukierroksen ja EU:n laajenemisen prosessia ja 16585: arvioidaan niiden vaikutuksia Suomen elintarviketalouteen. Kestävän kehityksen tavoite on lä- 16586: päisyperiaatteella mukana kaikissa laitoksen tutkimusasetelmissa. 16587: Maatilayritysten tutkimusalue 16588: Tutkitaan tuotantojärjestelyihin ja rakennekehitykseen liittyen tilakoon kasvun mahdollisuuk- 16589: sia sekä nurmirehun ja rehuviljantuotannon järjestämistä. Tutkitaan ekotehokkuudeltaan vaihto- 16590: ehtoisten tuotantojärjestelmien merkitystä elintarvikkeiden tarjontaketjussa. Tutkitaan politiikka- 16591: toimien vaikutusta viljelijöiden investointi-, jatkamis- ja luopumispäätöksiin. Seurataan maaseu- 16592: dun pienyritysten rakennekehitystä ja maatilojen monialaisuutta yhteistyössä 16593: maaseutututkimusta tekevien tahojen kanssa. Liikkeenjohdon ja yritysten strategioiden tutkimuk- 16594: seen liittyen tehdään vertailevaa tutkimusta maatilojen ja muiden maaseudun pienyritysten kus- 16595: tannus-, tulo- ja kannattavuuskehityksestä. Tutkitaan resurssilähtöisesti elintarvikealan pienyri- 16596: tysten kilpailukykyä ja maaseutuyritysten markkinointiosaamista edistäviä tekijöitä. Tutkitaan 16597: kuluttajalaatu-käsitteeseen liittyviä tekijöitä elintarvikeketjun eri osapuolien näkökulmasta. 16598: Maatilayritysten laskentatoimen alue 16599: Kehitetään ja nopeutetaan maatila- ja monialayritysten kirjanpitotoimintaa vakiinnuttamalla 16600: uusi tietojenkäsittelyjärjestelmä käytäntöön ja tehostetaan tilojen rekrytointia tavoitteen mukai- 16601: silla tuotannonaloilla. Laitos suorittaa viranomaistehtävänä EU:n PAON-kirjanpitojärjestelmän 16602: ylläpidon Suomen osalta ja tuottaa siitä aineistoa kansallisiin ja tutkimuksen tarpeisiin. Tarvitta- 16603: via tietojärjestelmiä kehitetään edelleen. 16604: 288 30.22 16605: 16606: Maatalouspolitiikan tutkimusalue 16607: Seurataan maaseutuelinkeinojen ja elintarvikemarkkinoiden kehitystä. Tutkitaan EU:n ja kan- 16608: sallisen maatalouspolitiikan muotoutumista sekä vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia Suomeen ot- 16609: taen huomioon Agenda 2000:n mahdolliset välitarkistukset Yhteistyössä muiden kanssa arvioi- 16610: daan EU:n laajenemisen sekä maailmankaupasta käytävien neuvotteluiden (WTO) vaikutuksia 16611: Suomen elintarviketalouteen. 16612: Ympäristötalouden tutkimusalue 16613: Tutkitaan WTO:ssa esiin nousevien ei-kaupallisten kysymysten vaikutusta elintarvikkeiden 16614: tarjontaketjuun. Tutkitaan monivaikutteista maataloutta ja sitä edistävän monitavoitteisen integ- 16615: roidun maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita, keinoja ja vaikutuksia. Tutkitaan 16616: maatalouden hajakuormituksen kontrollointikeinoja. Yhteistyössä muiden kanssa tutkitaan maa- 16617: talouspoliittisten reformien keskeisiä biodiversiteettivaikutuksia sekä maataloussektorin roolia 16618: kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksessä. 16619: 16620: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tavat tulot 100 000 mk, tutkimuslaitoksen vas- 16621: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tuulla toteutettavista tutkimus- ja 16622: 2 410 000 mk. yhteishankkeista tuloina saatavat muiden han- 16623: Lakkautetaan ylijohtajan virka (A30) keosapuolten maksuosuudet 3 080 000 mk, 16624: 1.3.2001 lukien. joka sisältää Maatilatalouden kehittämisrahas- 16625: Se 1v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi- ton (MAKERA) rahoitustuloja 3 000 000 mk 16626: tysosan perusteluihin viitaten määrärahan mi- sekä maksullisen palvelutoiminnan tulot 16627: toituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 70 000 mk. Lisäksi kertyy muita nettoutettavia 16628: 12 145 000 mk 47 henkilön palkkaus- ja mui- tuloja 100 000 mk. 16629: den menojen sekä nettoutettavien tulojen ja Määrärahasta on tarkoitus käyttää kirjanpito- 16630: niitä vastaavien menojen ja henkilötyövuosien aineiston hankintaan noin 3 750 000 mk, mistä 16631: siirtona 1.3.2001 lukien momentille 30.21.21 noin 1 250 000 mk aiheutuu lisäkustannuksina 16632: sekä 70 000 mk maksullisen palvelutoiminnan kirjanpitotietojen toimittamisesta EU: lle. EU 16633: tulojen ja niitä vastaavien menojen siirtona korvaa näistä kustannuksista noin 900 000 mk. 16634: momentille 12.30.21. Momentille 30.21.21 täl- Vastaavia tuloja on merkitty momentille 16635: tä momentilta siirretyt bruttomenot ovat 12.30.04. 16636: 15 065 000 mk ja bruttotulot 2 920 000 mk 16637: sekä momentille 12.30.21 siirretyt bruttotulot Menojen ja tulojen erittely: mk 16638: 70 000 mk. 16639: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyk- Bruttomenot, muut toimintamenot 2 770 000 16640: senä otettu huomioon 21 000 mk palkkaseu- Bruttotulot, muut tulot 360 000 16641: rantaselvityksen mukaisiin palkantarkistuk- Nettomenot 2 410 000 16642: siin. 16643: Tuloina otetaan huomioon laitoksen tulot lu- 2001 talousarvio 2 410 000 16644: kuun ottamatta EU:n osuutta kirjanpitotietojen 2000 talousarvio 14 372 000 16645: toimittamisen kustannuksista. Määrärahan mi- 2000 lisätalousarvio 226 000 16646: toituksessa on nettobudjetoitavina tuloina otet- 1999 tilinpäätös 14 872 000 16647: tu huomioon tutkimushankkeisiin EU:lta saa- 16648: 30.(23) 289 16649: 16650: (23.) Kasvintuotannon tarkastuskeskus 16651: 16652: Selvitysosa: Luku on siiretty luvuksi 30.73 ja sen momentti 21 momentiksi 30.73.21. 16653: 16654: 16655: 16656: (24.) Kasvinjalostuslaitos 16657: 16658: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta. 16659: 16660: 16661: 16662: 16663: (25.) Siemenperunakeskus 16664: 16665: Selvitysosa: Luku on siiretty luvuksi 30.74 ja sen momentit 21 ja 22 momenteiksi 16666: 30.74.21 ja 22. 16667: 16668: 16669: 16670: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 16671: 16672: Selvitysosa : Luvun määrärahoilla rahoitettavan toiminnan keskeisenä yhteiskunnallisena 16673: tavoitteena on toteuttaa Kansallinen metsäohjelma 2010:tä. Ohjelman tavoitteet on kuvattu pää- 16674: luokan selvitysosassa. Ottaen huomioon momenttien 30.31.44 ja 83 osalta aikaisemmilta vuosilta 16675: vuodelle 2001 siirtyvät määrärahat, luvun määrärahat mahdollistavat ohjelman toteuttamisen lu- 16676: vun tehtäväalueen osalta vuonna 2001. 16677: Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin kansallisiin töihin ja 16678: metsäviestintään esitetään talousarvioon otettavaksi valtion tukea ja lainaa 288 milj. mk. Lisäksi 16679: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston osarahoittamiin puuntuotannon kestävyy- 16680: den turvaaruistöihin esitetään talousarvioon otettavaksi valtion rahoitusosuutta 14 milj. mk. EU :n 16681: rahoitusosuuteen käytetään aikaisemmilta vuosilta siirtyvää 14 milj. mk. Lisäksi edelliseltä vuo- 16682: delta siirtyvää valtiontukea on käytettävissä arviolta 45 milj. mk ja aikaisemmilta vuosilta siirty- 16683: viä lainavaroja on käytettävissä arviolta 4 milj. mk. Vuonna 2001 arvioidaan siten olevan käytet- 16684: tävissä valtion rahoitusta puuntuotannon kestävyyden turvaaruistöihin yhteensä 365 milj. mk. 16685: Puuntuotannon turvaaruistöiden painopiste on edelleen nuoren metsän hoidossa ja energiapuun 16686: korjuussa sekä eräillä alueilla myös kunnostusojituksessa. Nuoren metsän hoitokampanjalla py- 16687: ritään syntyneiden työrästien purkuun ja nostamaan nuoren metsän hoitotöiden suoritetaso pysy- 16688: västi aikaisempaa korkeammaksi. Puuntuotannon turvaaruistöiden työvoima on keskimäärin 16689: 3 309 henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriö päättää määrärahojen jaosta eri työlajien 16690: kesken varojen käyttösuunnitelmassa. 16691: 290 30.31 16692: 16693: 16694: 16695: Seuraavassa esitetään arvio varojen käytöstä: 16696: Valtion rahoitus puuntuotannon 16697: kestävyyden turvaamistöihin, milj. mk 16698: 2000 2001 2001 16699: Arvio Käytettävissä mistäEU:n Työvoima 16700: Työlajiryhmät käytöstä olevat varat osuus htv 16701: 16702: Nuoren metsän hoito ja energiapuun korjuu 137 140 1 680 16703: Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt 55 55 5 405 16704: Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 45 65 5 714 16705: Suunnittelu, työnjohto, toteutusselvitykset, kehittä- 16706: minen, metsäviestintä yms. 102 105 4 510 16707: Yhteensä 339 365 14 3 309 16708: 16709: 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset heen hoidosta sekä metsäpuiden siementen 16710: palvelut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomäärä- varmuusvarastoinnista aiheutuvien menojen 16711: raha 3 v) maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 16712: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. muovihuonesiemenviljelysten investointime- 16713: Määrärahaa saa käyttää Metsähallituksen noihin sekä valtionapujen maksamiseen edellä 16714: maa- ja vesialueiden virkistyskäyttöön liittyvi- mainittuihin tarkoituksiin. 16715: en maksuttomien palveluiden tuottamisesta, Se l v i t y s osa : Määrärahan käytön arvi- 16716: erävalvonnasta, viranomaistehtävistä ja ylei- oidaan jakautuvan siten, että Metsähallituksen 16717: sistä uittoväylätöistä aiheutuvien menojen osuus on 3 700 000 mk ja muiden toimijoiden 16718: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös osuus on 1 200 000 mk. Metsähallituksen arvi- 16719: riista- ja kalatalouden hoitoon liittyvistä tehtä- oidaan lisäksi saavan noin 4 000 000 mk sellai- 16720: vistä sekä edellä mainittuihin toimintoihin liit- sia yhteiskunnalliseen omaisuuteen kuuluvien 16721: tyvistä investoinneista ja yhteiskunnallisia pal- siementen myyntituloja, joilla se voi rahoittaa 16722: veluja koskevista selvityksistä aiheutuvien siemenhuoltotöitä maa- ja metsätalousministe- 16723: menojen maksamiseen. riön kanssa tehtävään yhteiskunnallisten tehtä- 16724: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä vien hoitoa koskevaan sopimukseen perustuen. 16725: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 16726: Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitettu 2001 talousarvio 4 900000 16727: Metsähallituksen eräitä yhteiskunnallisia teh- 2000 talousarvio 4900 000 16728: täviä varten. Näihin yhteiskunnallisiin tehtä- 1999 tilinpäätös 19 272 221 16729: viin arvioidaan käytettävän lisäksi liiketoimin- 16730: nan tuloja yhteensä 8 000 000 mk. 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja 16731: valvontaorganisaatioille 16732: 2001 talousarvio 23 000 000 Momentille myönnetään 247 400 000 mk. 16733: 2000 talousarvio 23 000 000 Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja 16734: 1999 tilinpäätös 23 000000 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle sää- 16735: dösten perusteella aiheutuviin muihin menoi- 16736: 25. Metsäpuiden siemenhuolto hin kuin metsänparannuslain (140/1987) ja 16737: Momentille myönnetään 4 900 000 mk. kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun 16738: Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden Sie- lain (1094/1996) mukaisten töiden hankekoh- 16739: menviljelysten perustamisesta ja nuoruusvai- taisen suunnittelun ja työnjohdon ja jo suunni- 16740: teltujen metsäteiden ja ojitusten työnjohdon 16741: 30.31 291 16742: 16743: menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää toi louden tuloverolain (54311967) mukaisten to- 16744: mitilahankintojen rahoittamiseen myönnettä- distusten ja lausuntojen antaminen. 16745: vien valtionapujen maksamiseen. Määrärahaa Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohde- 16746: saa käyttää myös metsäkeskusten ja Metsätalo- ryhmä ovat yksityismetsänomistajat (noin 16747: uden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoi- 800 000), joiden omistamien metsätöiden lu- 16748: minnan liiketaloudellisin perustein hinnoitel- kumäärä on noin 430 000 ja metsätöiden met- 16749: luista suoritteista perittävien maksujen alenta- sätalousmaan pinta-ala on noin 14 200 000 16750: miseen. hehtaaria. 16751: Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 16752: mk puutavaranmittauslain (364/1991) 44 §:ssä 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liitty- 16753: mainittuihin menoihin myönnettävien valtion- en asettanut alustavasti metsäkeskusten val- 16754: apujen maksamiseen. tionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtion- 16755: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- aputoiminta) seuraavat tulostavoitteet 16756: sa on kansallisen metsäohjelman toteuttami- Valvonta- ja tarkastustoiminta 16757: seksi otettu huomioon lisäyksenä 10 000 000 Tavoitteena on varmistua metsälainsäädän- 16758: mk, joka aiheutuu seuraavista toiminnan ja nön noudattamisesta sekä tuottaa tietoa metsi- 16759: määrärahatarpeen muutoksista: en käsittelyn ja metsänhoitotöiden laadullises- 16760: ta tasosta mahdollisia korjaavia toimenpiteitä 16761: mk varten. Erityistä huomiota kiinnitetään metsän- 16762: uudistusalojen valvontaan ja kestävän metsäta- 16763: Alueellisen metsäsuunnittelun lisää- louden rahoituksesta annetun lain tarkoittami- 16764: minen 9 000 000 en toimenpiteiden lainmukaisuuteen ja laa- 16765: Metsänomistajien neuvonnan lisää- tuun. Metsälain valvontaan liittyen 16766: minen 4000 000 metsäkeskukset tarkastavat maastossa vähin- 16767: Poikkeuksellisten tietohallintome- tään 3% metsänkäyttöilmoituksista (vuoden 16768: nojen väheneminen -3 000 000 1999 toteutuma 4 %, vuoden 2000 tavoite 16769: Yhteensä 10 000 000 3 % ). Lisäksi metsäkeskukset tarkastavat 16770: maastossa vähintään 5 % kestävän metsätalou- 16771: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu den rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetuis- 16772: huomioon lisäyksenä 2 400 000 mk metsäkes- ta hankkeista (vuoden 1999 toteutuma 7,5 %, 16773: kusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Ta- vuoden 2000 tavoite 4,8 % ). 16774: pion lisäeläkemenojen kasvun johdosta. Alueellinen metsäsuunnittelu 16775: Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittä- Kansallisen metsäohjelman mukainen alu- 16776: miskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää eellisen metsäsuunnittelun pinta-alatavoite on 16777: hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden 1 000 000 hehtaaria. Vuonna 2001 tavoitteena 16778: säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistä- on nostaa metsäsuunnitteluala 950 000 hehtaa- 16779: mistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskukset val- riin (vuoden 1999 toteutuma 738 000 ha, vuo- 16780: vovat metsätaloutta koskevien lakien noudat- den 2000 tavoite 858 000 ha). 16781: tamista ja hoitavat muut niille säädetyt viran- Neuvonta, koulutus ja tiedotus 16782: omaistehtävät. Kansallisen metsäohjelman mukainen neu- 16783: Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat vonnan ja koulutuksen tavoite on antaa muut- 16784: muun muassa kestävän metsätalouden rahoi- tuvalle metsänomistajakunnalle riittävät tiedot 16785: tuksesta annetussa laissa säädetyt rahoituspää- heidän metsiensä merkityksestä ja mahdolli- 16786: tökset (noin 40 000 vuodessa), metsälain val- suuksista. 16787: vontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tar- Tavoitteena on lisäksi, että metsäkeskukset 16788: kastukset (noin 100 000 vuodessa, joista osa voimakkaasti kehittävät toimintaansa tukevia 16789: tarkastetaan myös maastossa) sekä maatilata- metsäsuunnittelu-, taloushallinto- ja tietohal- 16790: lintojärjestelmiään. 16791: 292 30.31 16792: 16793: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio nollisia palveluja, jotka tukevat metsälainsää- 16794: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion val- dännön ja kansallisen metsäohjelman tavoittei- 16795: tionaputoiminnan tavoitteena on tuottaa en- den saavuttamista. Metsätalouden kehittämis- 16796: nenkaikkea maa- ja metsätalousministeriölle ja keskus Tapion toimintaa kehitetään vuonna 16797: metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia 2000 tehdyn evaluoinnin pohjalta. 16798: kehittämis- ja asiantuntijapalveluja ja hallin- 16799: 16800: Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan kustannusten, 16801: tulojen, valtionavun (milj. mk) ja henkilötyövuosien (htv) arvioidaan jakautuvan tulosalueille 16802: seuraavasti: 16803: Vuosi 2000 Vuosi 2001 16804: valtionapu valtionapu 16805: kustan- mom. kustan- mom. 16806: nukset tulot 30.31.42 htv nukset tulot 30.31.42 htv 16807: 16808: Valvonta- ja tarkastustoiminta 76,8 4,5 72,3 256 76,6 4,5 72,1 252 16809: Alueellinen metsäsuunnittelu 89,7 0,8 88,2 314 97,9 0,9 97,0 338 16810: Neuvonta, koulutus ja tiedotus 46,9 5,5 41,8 135 51,7 6,0 45,7 147 16811: Muu toiminta 86,1 53,0 32,7 265 85,6 53,0 32,6 260 16812: Yhteensä 299,5 63,8 1) 235,0 970 311,8 64,4 247,4 997 16813: I) Sisältää momentin 30.31.42 ulkopuolista julkista rahoitusta 50,2 milj. mk. 16814: 16815: 16816: 16817: 16818: 2001 talousarvio 247 400000 vioidaan tarvittavan 300 000 mk. Metsähalli- 16819: 2000 talousarvio 235 000 000 tuksen yhteiskunnallisia tehtäviä ovat Iijoen 16820: 1999 tilinpäätös 198 000 000 vesistön ja Hassanjoen vanhoista uittoväylät- 16821: öistä aiheutuneiden vahinkojen arvioiminen ja 16822: 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) korvaaminen. Määrärahasta arvioidaan myön- 16823: Momentille myönnetään 1 600 000 mk. nettävän Metsähallitukselle näihin tarkoituk- 16824: Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja siin 1 300 000 mk. Iijoen ja Hassanjoen korva- 16825: sienituhojen torjunnasta annetun lain perus- uksiin on aikaisemmin myönnetty 42 953 000 16826: teella aiheutuvien korvausten ja muiden meno- mk. 16827: jen sekä Iijoen ja Hassanjoen vesistön uitto- 16828: väylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvaus- 2001 talousarvio 1 600 000 16829: ten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien 2000 talousarvio 1 900 000 16830: menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa 1999 tilinpäätös 1 830 000 16831: saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasak- 16832: kolain ( 1113/ 1990) mukaisista ja niihin verrat- 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaa- 16833: tavista suorituksista aiheutuvien sellaisten me- miseen (siirtomääräraha 3 v) 16834: nojen maksamiseen, jotka maksetaan etukä- Momentille myönnetään 300 000 000 mk. 16835: teen valtion varoista. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou- 16836: Se l v i t y s osa : Metsän hyönteis- ja sieni- den rahoituksesta annetun lain mukaisen val- 16837: tuhojen torjunnasta annetun lain perusteella tiontuen ja vahingonkorvauslain ( 4121197 4) 16838: maksettaviin korvauksiin ja muihin menoihin mukaisten työnantajan maksettavien vahin- 16839: sekä metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain gonkorvausten maksamiseen. Lisäksi määrära- 16840: mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista haa saa käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan 16841: aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, viestinnän edistämishankkeista ja erillisistä 16842: jotka maksetaan etukäteen valtion varoista, ar- tiedotusprojekteista sekä metsäviestintää tuke- 16843: 30.31 293 16844: 16845: van aineiston tuottamisesta aiheutuvien meno- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 16846: jen maksamiseen. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 16847: Valtiontuesta saa käyttää enintään Selvitys osa : Kansallisen metsäohjel- 16848: 14 000 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja man toteuttamiseen käytetään vuonna 2001 16849: tukirahaston tukiosaston rahoittamaan maata- valtiontukea puuntuotannon kestävyyden tur- 16850: louden metsätoimenpideohjelmaan sisältyvien vaaruistöihin 345 000 000 mk. Kun tähän arvi- 16851: töiden kansallisten rahoitusosuuksien maksa- oidaan olevan käytettävissä edelliseltä vuodel- 16852: miseen valtion osalta. EU:n rahoitusosuuteen, ta siirtyvää valtiontukea 45 000 000 mk, mo- 16853: joksi arvioidaan 14 000 000 mk, käytetään ai- mentille myönnettävän valtiontuen tarve on 16854: kaisemmilta vuosilta siirtyviä määrärahoja. 300 000 000 mk, mikä on 10 000 000 mk vä- 16855: Valtiontuesta saa käyttää enintään 4 000 000 hemmän kuin vuonna 2000. Lisäksi vuodelle 16856: mk metsäviestinnästä aiheutuviin menoihin. 2001 siirtyviä EU:n maatalouden ohjaus- ja tu- 16857: Vuonna 2001 saa hyväksyä edellä mainittu- kirahaston tukiosaston varoja arvioidaan ole- 16858: jen lakien mukaisten tukien piiriin kansallisesti van käytettävissä 14 000 000 mk. 16859: kokonaan rahoitettavat työt, joiden valtiontuki 16860: on enintään 300 000 000 mk. 16861: 16862: Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. mk: 16863: Myöh. 16864: vuodet 16865: 2001 2002 2003 2004 2005 yht. 16866: 16867: Vuoden 2001 valtuuksista 188 92 10 5 5 16868: Aiemmista valtuuksista 108 30 10 6 16869: Yhteensä 296 1) 122 20 11 5 16870: l) 16871: Lisäksi 59 milj. mk edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa. 16872: 16873: 16874: 2001 talousarvio 300 000 000 50. Eräät metsätalouden valtionavut 16875: 2000 talousarvio 310 000 000 Momentille myönnetään 12 000 000 mk. 16876: 1999 tilinpäätös 290 000 000 Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 16877: seen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdis- 16878: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siir- tyksille ja säätiöille. 16879: tomääräraha 3 v) 16880: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. Käyttösuunnitelma: mk 16881: Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou- 16882: den rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoi- Föreningen för Skogskultur rf 300000 16883: tetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 §:ssä Työtehoseura ry 2 800 000 16884: Metsämuseosäätiö 2 200 000 16885: tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista 16886: Mustilan Kotikunnas-säätiö 200 000 16887: sekä metsien ympäristönhoitoa ja biologisen 500 000 16888: Suomen Metsäyhdistys ry 16889: monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista val- Euroopan Metsäinstituutti ry 6 000 000 16890: takunnallisista hankkeista ja toimenpiteistä ai- Yhteensä 12 000 000 16891: heutuvien menojen maksamiseen. 16892: 16893: 2001 talousarvio 25 000 000 2001 talousarvio 12 000 000 16894: 2000 talousarvio 25 000 000 2000 talousarvio 12 000 000 16895: 1999 tilinpäätös 15 000 000 1999 tilinpäätös 11 400 000 16896: 294 30.32 16897: 16898: 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden tur- lainavaroja 6 000 000 mk. Kun tähän arvioi- 16899: vaamiseen (siirtomääräraha 3 v) daan olevan käytettävissä aikaisemmilta vuo- 16900: Momentille myönnetään 2 000 000 mk. silta siirtyviä lainavaroja 4 000 000 mk, mo- 16901: Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou- mentille myönnettävän määrärahan tarve on 16902: den rahoituksesta annetun lain mukaisten lai- 2 000 000 mk. 16903: nojen maksamiseen. 16904: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 2001 talousarvio 2 000 000 16905: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 2000 talousarvio 2 000 000 16906: Se l v i t y s osa : Kansallisen metsäohjel- 1999 tilinpäätös 2 000 000 16907: man toteuttamiseen käytetään vuonna 2001 16908: 16909: 16910: 32. Metsäntutkimuslaitos 16911: 16912: Selvitysosa: Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin 16913: metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsäntutkimus- 16914: laitos tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja nii- 16915: den hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hal- 16916: linnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metsäntutkimuslaitoksen toiminta on 16917: asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimai- 16918: seen ja kansainväliseen yhteistyöhön. 16919: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 16920: tanut alustavasti Metsäntutkimuslaitokselle seuraavat tulos- ja toimintatavoitteet 16921: Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan kehittämistä jatketaan uudistettujen säädösten ja johtokun- 16922: nan hyväksymien strategioiden mukaisesti. Toiminnan ja organisaation kehittämisessä otetaan 16923: huomioon Joensuun tutkimusaseman muuttaminen tutkimuskeskukseksi sekä tutkimuskeskusten 16924: ja -asemien lukumäärästä ja tehtävistä valmisteltavan analyysin perusteella tehtävät päätökset. 16925: Hallituksen 26.1.2000 tekemän periaatelinjauksen mukaisesti metsäntutkimusta vahvistetaan 16926: Joensuussa. Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämisen pääpaino koh- 16927: distetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää alueel- 16928: lista talous- ja yritystoimintaa. Tutkimuskeskus profiloidaan metsätalouden suunnitteluun, met- 16929: sänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimus- 16930: aloja vahvistetaan niihin liittyvällä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja 16931: kansainvälisen metsätalouden tutkimuksella. Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen toteute- 16932: taan avoinna olevien ja vapautuvien virkojen siirroilla, uusien virkojen perustamisella ja vapaa- 16933: ehtoisilla siirtymisillä. 16934: Helsingin tutkimuskeskus lakkautetaan. Pääkaupunkiseudulla olevat toiminnat keskitetään 16935: Vantaan Jokiniemeen uusien toimitilojen valmistuttua vuoden 2003 loppuun mennessä. 16936: Tavoitteena on saada kehittämistoimenpiteet toteutetuiksi käytännön toiminnan tasolla pääosin 16937: vuoden 2003 loppuun mennessä. 16938: Luonnonsuojelualueiden hallinnan osalta ryhdytään toimiin, joista päätetään ympäristöminis- 16939: teriön johdolla valmisteltavien selvitysten perusteella. 16940: Tutkimustoimintaa kehitetään siten, että se tukee Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutusta. 16941: Metsäntutkimuslaitoksen toiminta- ja tulostavoitteet sovitaan tutkimustoiminnan osalta tutki- 16942: mustiedon tuottamisesta, kenttäkoetoiminnasta, laboratoriotoiminnasta, tutkimustulosten käytän- 16943: töön siirrosta ja kansainvälisestä toiminnasta sekä tutkimusmetsistä, nettobudjetoidusta maksul- 16944: lisesta toiminnasta ja tukipalveluista. 16945: 30.32 295 16946: 16947: Tutkimustiedon tuottaminen 16948: Tutkimusohjelmiksi koottuja tutkimuksen painoaloja ovat 16949: - metsänuudistaminen Etelä-Suomessa 16950: - valtakunnan metsien inventointi 16951: -julkinen tuki ja kilpailu 16952: - suometsien kestävä käyttö 16953: - metsätalouden suunnittelu ja 16954: - metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset. 16955: Lisäksi käytännön metsänjalostuksesta ja siihen liittyvistä hankkeista on vuonna 2000 muodos- 16956: tettu metsäpuiden jalostus -tutkimusohjelma, jota tarkennetaan vuodelle 2001. 16957: Erillishankkeissa selvitetään mm. metsien virkistyskäytön kysyntää ja taloudellisia vaikutuk- 16958: sia, metsäteollisuustuotteiden ekokilpailukykyäja siihen liittyvää metsätalouden strategista suun- 16959: taamista, hakkuutähteen käyttöä energian tuottamiseksi sekä metsiin sitoutuneen hiilen määrää ja 16960: muutoksia. Valtakunnan metsien 9. inventoinnin kenttätyöt tehdään Kainuussa ja osittain Poh- 16961: jois-Pohjanmaalla. 16962: Metsäalan innovaatiotoimintaa kehitetään Kansallinen metsäohjelma 2010: ssä esitetyllä tavalla 16963: yhdessä muiden tahojen kanssa niin, että pystytään tunnistamaan tulevaisuudessa tutkimusta vaa- 16964: tivia ongelmia ja ohjaamaan Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustoimintaa näiden ongelmien rat- 16965: kaisemiseksi. 16966: Kenttäkoetoiminta 16967: Metsäntutkimuslaitoksen kaikkien kenttäkokeiden evaluointi saatetaan päätökseen vuoden 16968: 2001 loppuun mennessä. Evaluoinnin antamien tulosten pohjalta tehostetaan keskeisimmillä koe- 16969: sarjoilla tehtäviä mittauksia. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsien ja kenttäkokeilta kerätty- 16970: jen mittausaineistojen hyväksikäyttöä tehostetaan lisäämällä yhteistyötä muiden tutkimusorgani- 16971: saatioiden kanssa. 16972: Laboratoriotoiminta 16973: Edistetään tulosyksiköiden laboratorioiden erikoistumista Metsäntutkimuslaitoksen strategian 16974: mukaisesti ja kehitetään niiden laatujärjestelmää. Selvitetään yhteistoimintamahdollisuudet mui- 16975: den vastaavia laboratoriotoimintoja ylläpitävien organisaatioiden kanssa. 16976: Tutkimustulosten käytäntöön siirto 16977: Tutkimustiedon käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan laatimalla tulosyksiköittäiset 16978: suunnitelmat tutkimustulosten käytäntöön viennistä. Lisätään verkko- ja koulutuspalveluiden tar- 16979: jontaa sekä oppaiden ja käytännön ohjeiden laatimista. Lisätään sidosryhmäyhteistyötä erityisesti 16980: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa. 16981: Kansainvälinen toiminta 16982: Parannetaan valmiuksia kansainväliseen vaikuttamiseen metsäasioissa osallistumalla aktiivi- 16983: sesti kansainvälisten metsäntutkimusorganisaatioiden toimintaan, solmimalla yhteistyösopimuk- 16984: sia tärkeimpien kohdemaiden kanssa sekä lisäämällä tutkijoiden panosta kansainvälisissä neuvot- 16985: teluissa ja niitä palvelevissa selvityksissä. 16986: Tutkimusmetsät 16987: Tutkimusmetsien tulokertymätavoite on 17,9 milj. mk. Tutkimustulosten käytäntöön siirron 16988: osuutta lisätään 10 % edellisvuodesta tutkimusmetsien menoja lisäämättä. Tutkimustyön edelly- 16989: tyksiä lisätään laajentamalla paikkatietoon sidotun suunnittelujärjestelmän osuutta vapaasti käsi- 16990: teltävistä tutkimusalueista 50 %:sta 60 %:iin. 16991: 16992: 16993: 16994: 16995: 12 209194L 16996: 296 30.32 16997: 16998: Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 16999: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi asetetaan edelleen 8,5 milj. mk siten, 17000: että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. 17001: 17002: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (suluissa muutosprosentti 17003: edelliseen vuoteen): 17004: 1999 2000 2001 17005: toteutuma ennakoitu arvio 17006: 17007: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 5 162 (+0,6) 8 500 (+64) 8 500 (0) 17008: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 2994 (-34) 5 355 (+78) 5 838 (+9) 17009: Käyttöjäämä (tmk) 2 168 (+258) 3 145 (+45) 2 662 (-15) 17010: Käyttöjäämä, % tuotoista 42 37 31 17011: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 884 (-33) 2 145 (+143) 2 042 ( -5) 17012: Kustannukset yhteensä (tmk) 3 878 (-34) 7 500 (+93) 7 880 (+5) 17013: Ylijäämä/Alijäämä (tmk) 1 284 (+181) 1 000 (-23) 620 (-38) 17014: Ylijäämä/ Alijäämä, % tuotoista 25 12 7 17015: Tuotot % kokonaiskustannuksista 133 113 108 17016: 17017: 17018: Tukipalvelut 17019: Tukipalveluiden tehtävänä on tuottaa Metsäntutkimuslaitoksen ja tulosyksiköiden tarvitsemat 17020: yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 17021: Alueellisilla tulosyksiköillä toteutettavan toiminnan kustannusten arvioidaan olevan 56 % ko- 17022: konaiskustannuksista, tulojen 80 % kokonaistuloista sekä henkilötyövuosien 55 % työpanoksen 17023: kokonaismäärästä. 17024: 17025: Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2001 bruttotoimintamenojen, tulojen ja 17026: henkilötyövuosien arvioidaan jakautuvan seuraavasti: 17027: Bruttomenot Tulot Htv 17028: Toiminta milj. mk milj. mk 17029: 17030: Tutkimustoiminta 134,2 11,2 588 17031: Tutkimusmetsät 21,7 17,9 110 17032: Nettobudjetoitu maksullinen palvelutoimin- 17033: ta 5,8 8,5 15 17034: Tukipalvelut 62,5 1,5 150 17035: Yhteensä 224,2 39,1 863 17036: 17037: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) misena. Tuloina otetaan huomioon laitoksen 17038: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tulot lukuunottamatta tutkimusmetsien mak- 17039: 203 037 000 mk. sullisesta toiminnasta kertyviä tuloja. Netto- 17040: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- budjetoinnissa otetaan tulona huomioon netto- 17041: sa on otettu huomioon lisäyksenä 1 614 000 budjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina 17042: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 8 500 000 mk, EU:n tutkimushankkeiden ra- 17043: kantarkistuksiin ja 1 000 000 mk Joensuun tut- hoituksena 6 200 000 mk, yhteisrahoitteisten 17044: kimuskeskuksen kehittämiseen sekä vähen- sopimustutkimusten tuloina 5 000 000 mk ja 17045: nyksenä 380 000 mk muun toiminnan supista- 17046: 30.33 297 17047: 17048: muina sekalaisina tuloina 1 500 000 mk. Muut Määrärahaa saa käyttää metsäteiden rakenta- 17049: tulot on merkitty momentille 12.30.32. misesta ja kunnossapidosta, soiden kuivatuk- 17050: sesta, perusmetsityksestä ja -lannoituksesta ai- 17051: Menojen ja tulojen erittely: mk heutuvien menojen maksamiseen. 17052: 17053: Bruttomenot 224 237 000 650 000 17054: 2001 talousarvio 17055: Maksullisen toiminnan erillismenot 5 800 000 17056: Muut toimintamenot 218 437 000 2000 talousarvio 650 000 17057: Bruttotulot 21 200 000 1999 tilinpäätös 650 000 17058: Maksullisen toiminnan tulot, muut 17059: suoritteet 8 500 000 17060: Muut tulot 12 700 000 87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 17061: - EU:n osarahoittamat tutkimukset 6 200 000 Momentille myönnetään 380 000 mk. 17062: - yhteisrahoitteiset sopimustutki- Määrärahaa saa käyttää maa-alueiden ja ra- 17063: mukset 5 000000 kennusten hankinnasta aiheutuvien menojen 17064: - muut sekalaiset tulot 1 500 000 maksamiseen. 17065: Nettomenot 203 037 000 Metsäntutkimuslaitos saa tehdä maa-aluei- 17066: den ja rakennusten hankintaa koskevia sitou- 17067: 2001 talousarvio 203 037 000 muksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle me- 17068: 2000 talousarvio 198 373 000 noja vuonna 2001 ja sen jälkeen yhteensä enin- 17069: 2000 lisätalousarvio 2 225 000 tään 775 000 mk. 17070: 1999 tilinpäätös 184000 000 Se l v i t y s osa : Metsänjalostussäätiön 17071: metsänjalostukseen liittyvien toimintojen siir- 17072: ryttyä Metsäntutkimuslaitoksen hoidettavaksi, 17073: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 17074: on tarkoituksenmukaista, että Metsäntutki- 17075: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. muslaitos ostaisi Metsähallituksen hallinnassa 17076: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- olevasta Haapastensyrjän tilasta sen maa-alu- 17077: sa on otettu huomioon Metsäntutkimuslaitok- een rakennuksineen, jolla sijaitsevat mm. tai- 17078: sen korjaushuollossa olevien rakennusten kor- mitarha, siementuotanto- ja jalostuskasvihuo- 17079: jaus- ja pienet uudisrakennustyöt neet, siemenviljelykset ja puulajikokoelmat 17080: 2001 talousarvio 2 500 000 Alue on ollut Metsänjalostussäätiön käytössä. 17081: 2000 talousarvio 2 500 000 Maksulliseen hallinnansiirtoon, yhteensä 17082: 1999 tilinpäätös 2 500 000 775 000 mk, tarvittava määräraha on tarkoitus 17083: budjetoida vuosille 2001 ja 2002. 17084: 77. Metsien perusparannukset (siirtomäärä- 17085: raha 3 v) 2001 talousarvio 380 000 17086: Momentille myönnetään 650 000 mk. 17087: 17088: 17089: 33. Metsähallitus 17090: 17091: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 17092: Metsähallitus hoitaa hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta ekologisesti, taloudel- 17093: lisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla siten kuin maa- ja metsätalousministeriön kanssa tulosoh- 17094: jauksessa tarkemmin sovitaan. 17095: Metsähallituksen toimintaa kehitetään Kansallinen metsäohjelma 2010:n Iinjausten mukaisesti. 17096: 298 30.33 17097: 17098: Metsähallitus tuottaa yhteiskunnallisia virkistyspalveluita ja siemenhuoltotöitä sekä ylläpitää 17099: uittorakenteita. Lisäksi Metsähallitus toteuttaa erävalvontaa ja riista- ja kalataloutta koskevia 17100: hankkeita. 17101: Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyttä pitämällä näillä alueilla metsätöissä 17102: henkilötyön osuuden mahdollisimman suurena. 17103: Metsähallitus tekee luonnonsuojelualuehankintoja ympäristöministeriön ohjauksessa siten, että 17104: luonnonsuojelualueiden hankkimiseen, Metsähallitukselle myynnistä ja hankinnoista syntyviin 17105: kuluihin ja maanvaihdon välirahaan käytetään yhteensä 90 milj. mk. 17106: Metsähallitus voi avustaa Suomen Metsäsäätiötä vuonna 2001 enintään 1 milj. markalla. 17107: Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden palvelu- ja muut toimintatavoit- 17108: teet asetetaan pääluokan 35 luvussa 20. 17109: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet 17110: Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään 200 milj. mk. Tä- 17111: män lisäksi Metsähallitus saa suorittaa investointeja, jotka työministeriö, ympäristöministeriö tai 17112: maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa sekä käyttää hallinnassaan olevaa maa- ja vesiomaisuutta 17113: vaihtomaina luonnonsuojelualueiden hankintaan. Tärkeimmät investointikohteet ovat kiinteistö- 17114: rakenteen parantamiseen ja luonnonsuojelualueiden hankintaan liittyvät maa- ja vesialuehankin- 17115: nat sekä rakennukset. 17116: Metsähallitus saa tehdä vuonna 2001 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua 17117: menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 200 milj. mk. 17118: 3. Lainanotto ja takaukset 17119: Metsähallitus oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 mo- 17120: mentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 milj. mk. 17121: Lisäksi valtioneuvosto saa oikeuttaa Metsähallituksen antamaan vastavakuutta vaatimatta oma- 17122: velkaisia takauksia siemen- ja taimituotantoa sekä Metsähallituksen toimialan konsultointia har- 17123: joittavien tytäryhtiöiden ottamien yhteensä enintään 30 milj. markan lainojen vakuudeksi. 17124: Se l v i t y s o s a : Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka päätoimialat ovat metsätalous ja 17125: luonnonsuojelu. Metsätalouden lisäksi liiketoimintoja ovat luontomatkailu, maa-aines- ja maa- 17126: kauppa. Metsähallituksen tytäryhtiö Forelia Oy:n toimialana on siemen- ja taimituotanto ja - 17127: kauppa sekä tytäryhtiö Metsähallitus Consulting Oy:n toimialana on konsultointi kotimaassa ja 17128: ulkomailla. 17129: Maa- ja metsätalousministeriö on, ottaen huomioon eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt pal- 17130: velu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Metsähallituksen tulostavoitteeksi 347 milj. 17131: mk. Tavoitteessa on otettu huomioon alentavana tekijänä, että yhteiskunnallisten tehtävien tuot- 17132: tamiseen käytetään myös liiketoiminnan tuloja. Alustavana tavoitteena on, että vuoden 2001 voi- 17133: tosta tuloutetaan vuonna 2002 valtiolle 260 milj. mk, mikä vastaa 5,4 prosentin tuottoa peruspää- 17134: omalle. Tuloutustavoitetta määritettäessä voittoon ei ole sisällytetty kiinteistöjen myyntivoittoja, 17135: koska myynneistä saadut varat käytetään pääosin luonnonsuojelualueiden hankintaan. Metsähal- 17136: lituksen asettama liikevaihtotavoite on 1 262 milj. mk. 17137: Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyttä kehittämällä metsätyön sisältöä edel- 17138: leen nykyistä monipuolisemmaksi niin, että se edistää puuntuotannon tehostamista, puun korjuun 17139: kokonaistuottavuuden paranemista ja luonnonhoitotöiden asiantuntevaa suorittamista. Siten tue- 17140: taan Kansallinen metsäohjelma 2010:n tavoitetta parantaa metsien metsänhoidollista tilaa. 17141: Luonnonsuojelualueita hankitaan tulorahoituksella, käyttöpääomalla, käyttöomaisuuden 17142: myynnillä ja käyttämällä maa- ja vesiomaisuutta hankintoihin vaihtomaina. 17143: Metsähallituksen yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin on varattu ta- 17144: lousarviossa yhteensä 111 milj. mk. Tästä 83 milj. mk on ympäristöministeriön pääluokassa (mo- 17145: mentit 35.20.22, 35.20.74, 35.99.24 ja 35.99.62) ja 28 milj. mk on maa- ja metsätalousministeriön 17146: 30.41 299 17147: 17148: pääluokassa (momentit 30.31.24, 30.31.25 ja 30.31.43). Siemenhuoltotöihin arvioidaan käytettä- 17149: vän lisäksi yhteiskunnallisten siementen myynnistä saatavia tuloja noin 4 milj. mk ja muihin yh- 17150: teiskunnallisiin tehtäviin liiketoiminnan tuloja yhteensä 8 milj. mk. 17151: Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen sekä ympäristöministeriön ja Metsähalli- 17152: tuksen kesken tehdään erilliset sopimukset edellä mainituilla rahoilla luotettavista yhteiskunnal- 17153: lisista palveluista. Lisäksi työministeriön pääluokasta rahoitetaan Metsähallituksen yhteiskunnal- 17154: lisiin palvelutehtäviin liittyviä investointi- ja työllisyystöitä, mikäli työministeriöllä on tähän 17155: käyttöön myönnettäviä varoja. Vuonna 1999 työministeriö rahoitti Metsähallituksen investointe- 17156: ja 16 milj. markalla ja muita työllisyystöitä 19 milj. markalla. 17157: 17158: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava 17159: investointisuunnitelma on seuraava: mk 17160: 17161: Maa- ja vesialueiden ostot 130 000 000 17162: Rakennukset ja rakennelmat 2 000 000 17163: Muut 1 000 000 17164: Yhteensä 133 000 000 17165: 17166: 17167: Metsähallitus tarvitsee oman tulorahoituksen lisäksi valtuudet enintään 200 milj. markan pitkä- 17168: aikaisen lainan ottamiseen kiireellisiä investointeja ja ennalta arvaamattomia tarpeita varten. 17169: 17170: Metsähallituksen kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 17171: 1999 2000 2001 17172: toteutuma ennakoitu arvio 17173: 17174: Liikevaihto, milj. mk 1264 1 279 1 262 17175: -muutos,% 1,7 1,2 -1,4 17176: Liikevoitto, milj. mk 414 393 386 17177: Voitto, milj. mk 380 354 347 17178: - liikevaihdosta, % 30,1 27,7 27,5 17179: - peruspääoma, mi1j. mk 4774 4774 4 774 17180: - peruspääomasta, % 8,0 7,4 7,3 17181: Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,7 8,2 8,1 17182: Nettoinvestoinnit liikevaihdosta, % 18 12 11 17183: Omavaraisuusaste, % 98 98 98 17184: Henkilöstö keskimäärin, htv 2 166 2030 1900 17185: 17186: 17187: 17188: 41. Kala-, riista- ja porotalous 17189: 17190: Selvitysosa: Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 233 milj. mk, mitä vas- 17191: taavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 150 milj. mk. Suurimmat tuloerät, joita vastaa- 17192: vat menot on budjetoitu tässä luvussa, ovat EU-tulot sekäriistanhoitomaksu-ja kalastuksenhoi- 17193: tomaksukertymät. Lisäksi luvussa on budjetoitu ne valtion rahoitettavaksi jäävät määrärahat, jot- 17194: ka tarvitaan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanon edellyttämien ohjelmien ja muiden 17195: toimenpiteiden toteuttamiseen Suomessa. 17196: Luvun määrärahojen työllistävyys: Momentin 30.41.62 rakennetukivaroilla aikaansaatiin oh- 17197: jelmakaudella 1995-1999 noin 100 uutta työpaikkaa ja säilytettiin useita satoja työpaikkoja. 17198: 300 30.41 17199: 17200: Vuonna 2001 arvioidaan aikaansaatavan noin 20 työpaikkaa. Momentin 30.41.77 välitön työllis- 17201: tämisvaikutus arvioidaan 15 työpaikaksi. Lisäksi momenttien 30.41.25 ja 30.41.45 kalanpoikas- 17202: istutuksiin käytettävillä määrärahoilla on merkittävä työllistämisvaikutus kalanviljely laitoksilla. 17203: 17204: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomää- 1993) 6 §:ssä tarkoitettujen menojen maksami- 17205: räraha 2 v) seen. 17206: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. S e l v i t y s o s a : Vastaava tulo on merkitty 17207: Määrärahaa saa käyttää vesioikeudellisten momentille 12.30.35. Määrärahaa käytetään 17208: velvoitepäätösten lupaehtojen edellyttämistä hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäise- 17209: kalakannan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien misestä ja korvaamisesta sekä hirvieläinkanto- 17210: menojen maksamiseen. jen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta 17211: Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha on aiheutuviin menoihin. Lisäys aiheutuu pyynti- 17212: muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. lupamaksujen korottamisesta ja metsästettävi- 17213: Vastaava tulo on merkitty momentille en hirvieläinten määrän kasvusta. 17214: 12.30.40. Määrärahan käyttöön kohdistuva ar- 17215: vonlisävero maksetaan momentilta 28.81.23. 2001 talousarvio 25 000 000 17216: 2000 talousarvio 17 000 000 17217: 2001 talousarvio 10 000 000 2000 lisätalousarvio 12 800 000 17218: 2000 talousarvio 9 000 000 1999 tilinpäätös 16 087 819 17219: 1999 tilinpäätös 8 934 993 17220: 42. Petoeläinten ja hylkeiden aiheuttamien 17221: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistämi- vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 17222: nen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 17 000 000 mk. 17223: Momentille myönnetään 37 880 000 mk. Määrärahaa saa käyttää metsästyslain 17224: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta 87 §:ssä mainittujen muiden kuin hirvieläinten 17225: ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/ aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen sekä 17226: 1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksami- vahinkojen estämisestä, kysymyksessä olevien 17227: seen. eläinkantojen seurannasta ja suojelemisesta ai- 17228: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- heutuvien menojen maksamiseen. 17229: sa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suo- Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 17230: rittaneiden henkilöiden keskimääräinen luku- muutettu. Metsästyslain 87 §:ssä mainittuja 17231: määrä, joka oli 291 387 vuosina 1997-1999. eläimiä, joiden metsätaloudelle, kalastukselle, 17232: Riistanhoitomaksun suuruus on edelleen 130 liikenteelle, kotieläimille ja viljellyille eläimil- 17233: mk. Vuonna 2001 kertyväksi arvioidut riistan- le aiheuttamat vahingot korvataan tästä määrä- 17234: hoitomaksut on merkitty momentille 12.30.39. rahasta, ovat: karhu, susi, ahma, ilves, halli ja 17235: itämeren norppa. Metsästyslain 87 §:ssä mai- 17236: 2001 talousarvio 37 880 000 nittuja eläimiä, joiden aiheuttamat henkilöva- 17237: 2000 talousarvio 37 941 000 hingot ja muutkin kuin edellä tarkoitettuun 17238: 1999 tilinpäätös 35 046 000 omaisuuteen sisältyvälle irtaimistolle aiheutu- 17239: neet vahingot korvataan tästä määrärahasta, 17240: ovat: karhu, susi, ahma ja ilves. 17241: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen 17242: Määrärahan lisäys aiheutuu lähinnä hallin ja 17243: korvaaminen (arviomääräraha) 17244: itämeren norpan aiheuttamien vahinkojen saat- 17245: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. tamisesta korvausten piiriin sekä vahinkojen 17246: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta kasvusta ja niiden estämistoimenpiteiden te- 17247: ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/ hostamisesta. Määrärahasta arvioidaan käytet- 17248: 30.41 301 17249: 17250: täväksi 14 000 000 mk petoeläinten aiheutta- een omistajille palaotettavan osuuden maksa- 17251: mista vahingoista aiheutuviin korvauksiin, joi- miseen sekä kalastuslain (286/1982) 89 a §:n 17252: hin sisältyvät myös hallin ja itämeren norpan mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksi- 17253: ammattikalastukselle aiheuttamista saalisva- na vesialueiden omistajille ja vuonna 2001 ke- 17254: hingoista aiheutuvat menot. Lisäksi määrära- rättävien viehekalastusmaksujen kannasta val- 17255: han mitoituksessa on otettu huomioon harkin- tiolle aiheutuvien kulujen maksamiseen. 17256: nanvaraisena avustuksena 3 000 000 mk va- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 17257: hinkojen estämiseksi tarkoitettuihin toimenpi- sa on otettu huomioon vuonna 2000 kertyväksi 17258: teisiin. arviaidosta Tenojoen kalastuslupatulosta ka- 17259: lastuskunnille ja muille vesialueen omistajille 17260: 2001 talousarvio 17 000 000 palautettavana osuutena noin 900 000 mk. Te- 17261: 2000 talousarvio 11 000 000 nojoen kalastusluvista vuonna 2001 kertyvä 17262: 1999 tilinpäätös 10 000 000 tulo on merkitty momentille 12.30.41. Määrä- 17263: rahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 17264: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomäärä- viehekalastusmaksuista vesialueiden omista- 17265: raha 2 v) jille vuonna 2001 jaettavana maarana 17266: 10 000 000 mk, mikä saadaan, kun vuonna 17267: Momentille myönnetään 9 300 000 mk. 17268: 2000 kertyväksi arvioidusta viehekalastus- 17269: Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistä- 17270: maksutuotosta 10 800 000 mk vähennetään 17271: miseen myönnettävien valtionapujen maksa- 17272: näiden maksujen kannasta valtiolle vuonna 17273: miseen. 17274: 2000 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden mää- 17275: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 17276: räksi on arvioitu vuoden 2000 talousarviossa 17277: sa on otettu huomioon Suomen ja Norjan sekä 17278: 800 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on 17279: Suomen ja Venäjän välisten poroaitasopimus- 17280: myös otettu huomioon 800 000 mk viehekalas- 17281: ten edellyttämät rakennus- ja kunnossapitotoi- 17282: tusmaksujen kannasta valtiolle vuonna 2001 17283: menpiteet 17284: aiheutuvina kuluina. Vuonna 2001 kertyväksi 17285: arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty 17286: Määrärahan arvioidaan momentille 12.30.36. 17287: jakautuvan eri käyttötarkoituksiin 17288: seuraavasti: mk 2001 talousarvio 11 700 000 17289: Porotalouden koetoiminta 300 000 2000 talousarvio 13 625 000 17290: Paliskuntain yhdistyksen tukeminen 4 300 000 1999 tilinpäätös 9 451 329 17291: Poroaitasopimusten edellyttämien 17292: valtakunnan rajoilla sijaitsevien poro- 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomäärä- 17293: aitojen rakentaminen ja kunnossapito 4 700 000 raha 2 v) 17294: Yhteensä 9 300 000 17295: Momentille myönnetään 31 248 000 mk. 17296: Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/ 17297: 2001 talousarvio 9 300 000 1982) 91 ja 91 a §:n perusteella vesialueiden 17298: 2000 talousarvio 8 800 000 omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin 17299: 2000 lisätalousarvio 1 000 000 korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta, kalas- 17300: 1999 tilinpäätös 8 500 000 tusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden 17301: edistämisestä sekä valtiolle maksun kannasta 17302: 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja vieheka- ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta ai- 17303: lastusmaksut (arviomääräraha) heutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa 17304: Momentille myönnetään 11 700 000 mk. saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta 17305: Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslu- vastaavan henkilöstön paikkaamisesta aiheutu- 17306: patuloista kalastuskunnille ja muille vesialu- vien menojen maksamiseen. 17307: 302 30.41 17308: 17309: Selvitysosa: Kalastuslain 90 §:n mu- valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrä- 17310: kaan valtion talousarvioon on vuosittain otetta- rahasta on varattu 39 000 000 mk EU:n osara- 17311: va kalatalouden edistämiseen määräraha, joka hoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta 17312: vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edel- varten. 17313: lisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 17314: suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lu- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 17315: kumäärän perusteella kalastuksenhoitomak- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 17316: suina kertyisi. Kalastuksenhoitomaksun suo- sa on otettu huomioon EU :n yhteisen kalastus- 17317: rittaneiden henkilöiden keskimääräinen luku- politiikan mukaisina menoina 75 000 000 mk. 17318: määrä vuosina 1997-1999 oli pohjoisten Tästä EU:n rahoitusosuutta arvioidaan olevan 17319: kuntien osalta 6 247 kpl ja muun Suomen osal- 36 000 000 mk ja kansallista rahoitusosuutta 17320: ta 335 897 kpl. Lisäksi seitsemää vuorokautta 39 000 000 mk. Määrärahasta 73 000 000 mk 17321: koskevia maksuja suorittaneita oli vuonna on vuosille 2000-2006 KOR:sta osaksi rahoi- 17322: 1997-1999 keskimäärin 14 191 kpl. Kalas- tettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka on 17323: tuslain 88 §:n mukainen kalastuksenhoitomak- ED-rahoituksen osalta arvioitu pysyvän edelli- 17324: su on 90 mk kalenterivuodelta ja 25 mk seitse- sen rakenneohjelmakauden keskimääräisellä 17325: män vuorokauden jaksolta. Tämän perusteella vuositasolla. Uuden kalatalouden rakennease- 17326: lain mukainen määrärahan vähimmäismäärä tuksen mukaan elinkeinokalatalouden raken- 17327: on 31 148 000 mk. Määrärahan mitoituksessa neohjelman kansallisen julkisen rahoitusosuu- 17328: on lisäksi otettu huomioon 100 000 mk kalas- den on oltava vähintään KOR-osuuden suurui- 17329: tuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitie- nen. Määrärahan EU -osuudessa on otettu 17330: tojen myynnistä aiheutuvina menoina. Vuonna huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahve- 17331: 2001 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoito- nanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julki- 17332: maksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin sen rahoitusosuuden tähän omassa talousar- 17333: myyntituotot on merkitty momentille viossaan. Komissio hyväksynee Elinkeinoka- 17334: 12.30.37. latalouden rakenneohjelman syksyllä 2000. 17335: Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän 17336: 2001 talousarvio 31 248 000 34 000 000 mk kalatalouden tukemiseen uu- 17337: 2000 talousarvio 37 513 000 della rakennetukikaudella. 17338: 1999 tilinpäätös 42 501 000 Määrärahasta 2 000 000 mk on tarkoitettu 17339: kalatalouden markkinajärjestelyistä ml. inter- 17340: 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja ventiotoiminta aiheutuviin menoihin, jota vas- 17341: rakennepolitiikan edistäminen (siirtomäärära- taava EMOTR-T:n tulo kertyy momentille 17342: 12.30.01. Määrärahaa käytetään myös kalata- 17343: ha 3 v) 17344: louden korkotukilainoista annetun lain ( 11 17345: Momentille myönnetään 86 000 000 mk. 1976) ja kalastusvakuutuslain (331/1958) mu- 17346: Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalou- kaisten sekä kalan kuljetuksesta, kalatalouden 17347: den kansallisesti rahoitettavista edistäruistoi- 17348: tiedottamisesta, kalankäytön edistämisestä ja 17349: menpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalata- muusta elinkeinokalatalouden edellytysten pa- 17350: louden ohjaamisen rahoitusvälineen varoista ja rantamisesta aiheutuvien menojen maksami- 17351: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston seen. Vuonna 2001 näihin tarkoituksiin vara- 17352: tukiosastosta rahoitettavien kalataloutta koske- 17353: vien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja 17354: 30.42 303 17355: 17356: taan 11 000 000 mk, joka jää kokonaan valtion 17357: varoista maksettavaksi. 17358: 17359: Määrärahan arvioitu käyttö, milj. mk: 17360: Kansallinen EU:n 17361: osuus osuus Yhteensä 17362: 17363: Elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 33,0 28,0 KOR 61,0 17364: !-ohjelmat 6,0 6,0 KOR 12,0 17365: Markkinajärjestelyt ml. interventiotoiminta 2,0 EMOTR-T 2,0 17366: ED-tehtävät yhteensä 39,0 36,0 75,0 17367: Kansalliset toimenpiteet 11,0 11,0 17368: Yhteensä 50,0 36,0 86,0 17369: 17370: Vuoden 1999 lopussa arvioitu kalastajalai- Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolam- 17371: nojen pääomakanta oli 3 680 000 mk ja kalan mikoiden suunnittelu- ja rakentamishankkei- 17372: markkinointilainojen pääomakanta 1 048 000 den sekä lähinnä vaelluskalakantojen turvaa- 17373: mk. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista miseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalatalou- 17374: arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 1 000 dellisten kunnostushankkeiden sekä muiden 17375: mk vuonna 2001 ja 1 000 mk vuonna 2002. kalataloutta edistävien rakennushankkeiden 17376: suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksami- 17377: 2001 talousarvio 86 000 000 seen. 17378: 2000 talousarvio 92 000000 17379: 1999 tilinpäätös 86 320 000 17380: 2001 talousarvio 4 500 000 17381: 2000 talousarvio 4 500 000 17382: 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 17383: 1999 tilinpäätös 5 500 000 17384: tushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 17385: Momentille myönnetään 4 500 000 mk. 17386: 17387: 17388: 17389: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 17390: 17391: Se l v i t y s osa : Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tutkii kalataloutta, riistataloutta ja po- 17392: rotaloutta ja harjoittaa valtion kalanviljelytoimintaa. 17393: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 17394: tanut alustavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet 17395: Kalantutkimus 17396: Tuotetaan tietoa kantojen tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kala- ja rapukantojen hoi- 17397: tomenetelmistä. Tärkeimmistä kalavaroista tehdään kanta-arviot ja saalisennusteet Tuotetaan 17398: tutkimustuloksia, joiden avulla rakennettujen ja rehevöityneiden vesistöjen kalataloudellista ar- 17399: voa voidaan nostaa. Laaditaan käsikirja kalavesien hoitomenetelmistä. Lisäksi tutkimusresursse- 17400: ja kohdeunetaan kalaistutusten tuloksellisuuden kehittämistä palvelevaan tutkimukseen. Tutki- 17401: muksen tärkeimmät kohteet ovat silakka ja vaelluskalat 17402: Osallistutaan yhteiseurooppalaiseen hankkeeseen, joka tutkii sitä, kuinka lohen kasvava tarjon- 17403: ta vaikuttaa Euroopan ja Suomen kalamarkkinoiden toimintaan ja rakenteeseen. Luodaan tiedol- 17404: liset edellytykset vesiviljelyelinkeinon monipuolistumiselle ja toimintaedellytysten säilymiselle 17405: myös tiukentuvien ympäristövaatimusten vallitessa. Tuotetaan tietoa vapaa-ajan kalastuksen ta- 17406: 304 30.42 17407: 17408: loudellisten ja aineettomien arvojen määrittämiseen, tietoa eri harrastajaryhmistä, vesialueen 17409: omistajista sekä päätöksenteon ja vapaa-ajankalastuksen vuorovaikutuksesta. 17410: Riistantutkimus 17411: Tuotetaan arviot riistakantojen runsaudesta metsästyksen mitoituksen ja muun kantojen hoidon 17412: pohjaksi. Hirven lentolaskentaseurantaa kehitetään entistä luotettavamman runsaus- ja kannanra- 17413: kennetiedon saamiseksi. Suurpetotutkimusta voimistetaan edelleen, ja erityisesti tutkitaan suden 17414: ja karhun liikkuvuutta kanta-arvioiden tarkentamiseksi. Metsästyksen ekologinen kestävyys ja 17415: riistayhteisön monimuotoisuus liitetään säännöllisen seurannan piiriin. Elinympäristötutkimuk- 17416: sessa selvitetään metsän ja viljelysympäristön rakenteen ja käytön vaikutuksia riistan hyvinvoin- 17417: tiin. Metsäkanalintukantojen tärkeimmiksi todettuja elvytystoimia tehostetaan sekä tutkimuksel- 17418: lisesti että käytännön hoito-ohjein. Maasuurpetojen ja merihylkeiden aiheuttamia vahinkoja seu- 17419: rantaan ja niiden estämismahdollisuuksia tutkitaan. 17420: Porotutkimus 17421: Porotutkimuksessa seurataan laidunten tilaa ja selvitetään käytön vaikutuksia porotalouteen. 17422: Porokannan rakenteen ja ympäristötekijöiden vaikutuksia vasatuottoon tutkitaan, samoin ennen 17423: erotuskautta tapahtuvan vasahävikin syitä. Lisäksi selvitetään poronhoidon kannattavuutta ja uu- 17424: sia mahdollisuuksia. 17425: Vesiviljely 17426: Alkuperäisiä, taantuneita kalakantoja ja niiden monimuotoisuutta ylläpidetään viljelyllä (elävät 17427: geenipankit), istutuksin ja maitipankkien avulla. Laaditaan säilytyksessä ja viljelyssä olevien la- 17428: jien kantakohtainen rekisteri. Tuetaan lohen kotiutusohjelmaa (Salmon Action Plan) poikasistu- 17429: tuksin. Tuotetaan istutuslajien ja jalostetun kirjolohen mätiä yksityiseen kysyntään. Jatketaan vil- 17430: jelytuotteiden kehittämistä ja parannetaan kannattavuutta välttäen kilpailua yksityisen sektorin 17431: kanssa. Toiminnassa noudatetaan ISO 9001-standardin mukaista laatujärjestelmää. 17432: 17433: Vesiviljelyn tuotantomäärät ja yksikkökustannukset vuosina 1999-2001: 17434: Tuotantomäärä Yksikkökustannukset 17435: (litraa, 1 000 py) (mk/mätilitra tai mk/poikasyksikkö) 17436: k.a. 1997-1999 2000 2001 k.a. 1997-1999 2000 2001 17437: 17438: Mäti, litraa 6 998 6 375 6500 1 213 1 300 1 260 17439: Laitospoikaset, py a 50 g/kpl 1 957 2 100 2 100 6,69 6,60 6,60 17440: Luonnomavintopoikaset, py a5 17441: g/kpl 2 379 1 995 1 800 0,88 0,80 0,78 17442: 17443: Tilastot 17444: Tuotetaan viralliset kala- ja riistatilastot, jotka vastaavat sekä EU:n että kotimaisen seurannan 17445: ja päätöksenteon tarpeita. 17446: 17447: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kustannusten, tulojen (ml. ED-rahoitus) arvioidaan 17448: jakautuvan tulosalueille seuraavasti, milj. mk: 17449: 1999 2000 2001 17450: Tulosalue kust. tulot kust. tulot kust. tulot 17451: 17452: Kalakantojen ja kalavesien tutkimus 39,6 4,0 39,0 3,0 39,0 3,0 17453: Elinkeinokalatalouden tutkimus 17,6 2,0 17,0 1,1 17,5 1,1 17454: Riistantutkimus 14,5 0,1 14,0 0,1 14,0 0,1 17455: Porotutkimus 4,1 4,0 4,0 17456: Tilastotoimi 3,3 3,4 0,1 3,4 17457: 30.42 305 17458: 17459: Vesiviljely 33,3 8,1 34,0 7,0 34,0 7,2 17460: -Uhanalaisten kalakantojen ja luonnon moni- 17461: muotoisuuden ylläpito 12,4 12,6 12,7 17462: -Inarin alueen hoito 4,7 5,7 5,7 17463: -Tornionjoen hoito 5,0 5,0 5,1 17464: - Tuotanto tutk. ja jalostusta varten 3,5 3,9 3,8 17465: - Muu tuotanto 7,7 6,8 6,7 17466: Muu palvelutuotanto 2,4 3,4 2,0 2,1 2,0 2,3 17467: Yhteensä 114,8 17,6 113,4 13,4 113,9 13,7 17468: 17469: 17470: 17471: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 17472: 1999 2000 2001 17473: toteutuma ennakoitu arVIO 17474: 17475: Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet 17476: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 5 220 4500 4300 17477: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 3 038 2 700 2 630 17478: Käyttöjäämä (tmk) 2 182 1 800 1 670 17479: -%tuloista 42 40 39 17480: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 1 586 1 340 1 250 17481: Ylijäämä/ Alijäämä (tmk) 596 460 420 17482: -%tuloista 11 10 10 17483: Tulot % kustannuksista 113 111 111 17484: 17485: Vesiviljelytuotteet 17486: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 7 514 7000 7 000 17487: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 5 980 5 500 5 420 17488: Käyttöjäämä (tmk) 1 534 1 500 1 580 17489: -%tuloista 20 21 23 17490: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 3 278 3 050 2 920 17491: Ylijäämä/Alijäämä (tmk) -1 744 -1 550 -1 340 17492: -%tuloista -23 -22 -19 17493: Tulot % kustannuksista 81 82 84 17494: Hintatuki (tmk) 208 300 300 17495: Ylijäämä/Alijäämä % tuotoista hintatuen jälkeen -20 -18 -15 17496: 17497: 17498: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 560 000 mk kolmen henkilön palkkaus- ja 17499: Momentille myönnetään nettomäärärahaa muiden menojen siirtona momentilta 30.42.24. 17500: 80 248 000 mk. Tuloina otetaan huomioon laitoksen tulot. 17501: Määrärahasta saa käyttää elvytettävien kala- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 17502: kantojen mädin myynnin hintojen alentami- nettobudjetoitavina maksullisen palvelutoi- 17503: seen enintään 300 000 mk. minnan tuloina 4 300 000 mk ja vesiviljely- 17504: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- tuotteiden myyntitolaina 7 000 000 mk, joista 17505: sa bruttomenojen arvioidaan lisääntyvän maksu peritään liikeperiaatteiden mukaisesti 17506: 1 311 000 mk ja bruttotulojen 300 000 mk. sekä muina tuloina 400 000 mk ja EU-tutki- 17507: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon mushankkeiden rahoitusosuutena 2 000 000 17508: lisäyksenä 620 000 mk palkkaseurantaselvi- mk. Emokalaviljelyllä tuotettujen elvytettävi- 17509: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä en kalakantojen mädin hintatuki on väittämä- 17510: 306 30.51 17511: 17512: töntä, jotta mäti on kalan jatkokasvattajalle Määrärahaa saa käyttää istutuspoikasten lu- 17513: hinnaltaan kilpailukykyinen markkinoilla ole- nastamisesta aiheutuvien menojen ja arvokala- 17514: van muun mädin kanssa. kantoja koskevista uusista sopimuksista aihe- 17515: utuvien kulutusmenojen maksamiseen. 17516: Menojen ja tulojen erittely: mk S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 17517: sa on otettu huomioon vähennyksenä 560 000 17518: Bruttomenot 93 948 000 mk kolmen henkilön palkkaus- ja muiden me- 17519: Maksullisen toiminnan erillis- nojen siirtona momentille 30.42.21. 17520: menot 8 050 000 17521: Muut toimintamenot 85 898 000 2001 talousarvio 6 640 000 17522: Bruttotulot 13 700 000 2000 talousarvio 7 200 000 17523: Maksullisen toiminnan tulot, 1999 tilinpäätös 7 200 000 17524: muut suoritteet 11 300 000 17525: Muut tulot 400 000 74. Kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien 17526: ED-rahoitusosuus 2 000 000 17527: Nettomenot 80 248 000 perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) 17528: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. 17529: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 17530: 2001 talousarvio 80 248 000 sa on otettu huomioon maa-, vesi- ja talonra- 17531: 2000 talousarvio 79 237 000 kennustyöt, jotka aiheutuvat laitoksen itsensä 17532: 2000 lisätalousarvio 764000 suorittamista tutkimus- ja vesiviljelytoimin- 17533: 1999 tilinpäätös 79 537 000 nassa tarpeellisista muutostöistä ja pienehkäis- 17534: tä peruskorjauksista. 17535: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 17536: 2001 talousarvio 2 500 000 17537: (siirtomääräraha 3 v) 17538: 2000 talousarvio 2 600 000 17539: Momentille myönnetään 6 640 000 mk. 17540: 1999 tilinpäätös 3 100 000 17541: 17542: 17543: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 17544: 17545: 17546: Selvitysosa: Tähän lukuun on budjetoitu vesivarojen käytön ja hoidon määrärahat veden- 17547: hankinnan ja viemäröinnin edistäminen mukaan luettuna. Vesivarojen käyttöä ja hoitoa palvele- 17548: viin tehtäviin käytetään tämän luvun toimintamäärärahoista 19 henkilötyövuotta vastaava määrä- 17549: aikaisen henkilöstön työpanos. Ympäristöhallinnossa näissä tehtävissä työskentelevän pysyväis- 17550: luonteisen henkilöstön palkkausmenot ja muut yleishallintomenot on otettu huomioon 17551: ympäristöministeriön pääluokan luvuissa 35.40 ja 35.60. Näiden tehtävien osuuden arvioidaan 17552: vastaavan 200 henkilötyövuotta eli noin 45 000 000 mk alueellisten ympäristökeskusten toimin- 17553: tamenoista ja 35 henkilötyövuotta eli noin 13 000 000 mk Suomen ympäristökeskuksen toimin- 17554: tamenoista. Nämä henkilöstövoimavarat on otettu huomioon ympäristöministeriön hallinnonalan 17555: henkilötyövuosien määrässä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa ympäristöhallinnolle vesiva- 17556: rojen käytön ja hoidon tulostavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavan erillisrahoituksen. 17557: Ministeriöt ja asianomaiset ympäristöhallinnon yksiköt sovittavat yhteen tehtäviensä edellyttä- 17558: mät, ympäristöministeriön pääluokkaan budjetoidut voimavarat yksityiskohtaisesti siten, että teh- 17559: tävien hoidossa tarvittavien henkilöstövoimavarojen ja erityisosaamisen riittävyys ja kehittymi- 17560: nen varmistetaan. 17561: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 17562: 30.51 307 17563: 17564: Alueelliset ympäristökeskukset 17565: -Kehitetään toiminnan ohjausta ja seurantaa vesivarastrategian toimeenpanemiseksi. 17566: -Huolehditaan vesilaissa tarkoitetusta yleisestä edusta johdonmukaisesti, yhtenäisesti ja kat- 17567: tavasti. 17568: - Edistetään EY:n rakennerahasto-ohjelmien, maaseutusuunnitelmien sekä maatalouden ym- 17569: päristötukijärjestelmän toteutusta vesitalous-ja vesiensuojelutoimenpitein. 17570: -Tuetaan asutuksen sekä elinkeino- ja vapaa-ajantoimintojen vesihuollon kehittämistä maa- 17571: seudulla ja haja-asutusalueilla. 17572: -Parannetaan vesihuoltolaitosten toimintavarmuutta ja yhdyskuntien talousveden laatua edis- 17573: tämällä pohjavesivarojen hyödyntämistä, varavedenottamoiden rakentamista ja verkostojen yh- 17574: distämistä. 17575: - Edistetään taaja-asutusalueilla kiinteistökohtaisten vesihuoltolaitteistojen varassa olevien 17576: rakennusten liittämistä yhteisiin vesihuoltolaitoksiin. 17577: -Osallistutaan vesihuoltolainsäädännön uudistuksen toimeenpanoon ja edistetään vesihuol- 17578: lon kuntakohtaista ja alueellista suunnittelua. 17579: - Huolehditaan valmisteilla olevan EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanemiseksi 17580: tarvittavista selvityksistä. 17581: - Huolehditaan siitä, että toteutetut valtion vesistösäännöstelyt ja -hankkeet ja niihin liittyvät 17582: vesistörakenteet ja -laitteet ovat ajanmukaisia ja kunnossa sekä edistetään vesioikeudellisten lu- 17583: paehtojen tarkistamista nykyoloja vastaaviksi. 17584: -Huolehditaan patojen turvallisuudesta ja varmistetaan toimintavalmius tulva- ja häiriötilan- 17585: teissa. 17586: -Parannetaan valtion vesioikeudellisten velvoitteiden hoidon tuloksellisuutta. 17587: -Parannetaan rakentamistöiden laatua sekä rakentamisen taloudellisuutta vuositasolla vähin- 17588: tään 2%. 17589: -Jatketaan ympäristöhallinnon rakentamistoiminnan kehittämissuositusten toteuttamista. 17590: -Tehdään Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen vesistötöiden toteuttamisen edellyttämät 17591: toimenpiteet. 17592: -Saatetaan valmiiksi Kemi-Tornion syöttövesijohtohankkeen työt. 17593: Suomen ympäristökeskus 17594: -Kehitetään toiminnan ohjausta ja seurantaa vesivarastrategian toimeenpanemiseksi. 17595: -Noudatetaan vesivarojen käytön ja hoidon t&k-toiminnalle vuoteen 2010 laadittuja suunta- 17596: viivoja ja varmistetaan kansallinen koordinointi. 17597: - Osallistutaan aktiivisesti EU:n tutkimusohjelmiin sekä muuhun vesitutkimusyhteistyöhön 17598: sekä edistetään vesialan vientiä ja kehitysyhteistyötä. 17599: -Tutkitaan erityisesti yhdyskuntien talousveden laadun parantamisen, pohja- ja tekopohjave- 17600: den käytön sekä haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen menetelmiä ja ratkaisumalleja. 17601: - Kehitetään vesistöjen säännöstelymenetelmiä oikea-aikaisiksi, varmoiksi ja eri tavoitteet 17602: mahdollisimman hyvin huomioon ottaviksi. 17603: - Laaditaan selvitykset suurtulvaselvityksen perusteella tarvittavista toimenpiteistä ottaen 17604: huomioon mahdollinen ilmastonmuutos. 17605: - Selvitetään mahdollisuuksia ja menetelmiä vähentää tulvahaittoja kohdistamalla toimenpi- 17606: teitä myös valuma-alueille. 17607: -Tuotetaan alueellisten ympäristökeskusten ja maa- ja metsätalousministeriön tarvitsemat ve- 17608: sialan erityisosaamista vaativat asiantuntija-, viestintä- ja koulutuspalvelut ottaen huomioon 17609: myös valmisteilla olevasta EY:n vesipolitiikan puitedirektiivistä, kansainvälisistä sopimuksista 17610: sekä lähialueyhteistyöstä aiheutuvat tarpeet. 17611: 308 30.51 17612: 17613: Momenttien 30.51.30, 31 ja 77 määrärahoilla tuettavien tai toteutettavien investointien inves- 17614: tointivaiheen työllisyysvaikutus on yhteistyöosapuolten osuus mukaan luettuna noin 960 henki- 17615: lötyövuotta. 17616: 17617: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siir- 2001 talousarvio 29 300 000 17618: tomääräraha 2 v) 2000 talousarvio 29 000 000 17619: Momentille myönnetään 29 300 000 mk. 2000 lisätalousarvio 180 000 17620: Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön 1999 tilinpäätös 23 323 000 17621: ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä pohja- 17622: vesiselvitysten kenttähenkilöstön lisäksi enin- 17623: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen kor- 17624: tään 19 henkilötyövuotta vastaavan määräai- 17625: kaisen henkilöstön palkkausmenojen maksa- kotuki (arviomääräraha) 17626: miseen. Momentille myönnetään 20 000 000 mk. 17627: Selvitysosa: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- 17628: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- 17629: Määrärahan käytön arvioidaan ta annetun lain (1 015/1977) mukaisten vesi- 17630: jakautuvan eri käyttötarkoituk- huoltolaitteiden rakentamiseen myönnettyjen 17631: siin seuraavasti: mk lainojen korkohyvitysten maksamiseen. 17632: Uusia korkotukilainoja saa vuonna 2001 hy- 17633: Patoturvallisuus, tulvantorjunta ja väksyä enintään 80 000 000 mk. 17634: vesistöjen käyttötoiminta 3 400 000 17635: Vesistöjen käytön ja hoidon kehittä- Korkohyvityksen määrä on kahdeksan en- 17636: minen 1 500 000 simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent- 17637: Vesihuollon kehittäminen 3 000 000 tiyksikköä ja 9-16 lainavuosien aikana kaksi 17638: Pohjavesiselvitykset 10 000 000 prosenttiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkin 17639: Valtion säännöstely- ja muiden enintään luottolaitoksen perimän koron suurui- 17640: hankkeiden käyttö 900 000 nen. Kiinnitysluottolaitosten obligaatiovarois- 17641: Valtion kompensaatio-, tarkkailu-, ta vuonna 1987 tai sitä ennen myönnettyjen 17642: kunnossapito- ym. velvoitteet 7 000 000 korkotukilainojen korkohyvityksen määrä on 17643: Inarijärven säännöstelystä aiheutu- sama kuin vuonna 1987. Kuudennentoista lai- 17644: vat hoitotoimenpiteet 3 500 000 navuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. 17645: Yhteensä 29 300 000 17646: Selvitysosa: Vuoden 1999 lopussa 17647: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- korkotukilainakanta oli 437 000 000 mk. 17648: oon lisäyksenä 105 000 mk palkkaseurantasel- 17649: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 17650: 17651: Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti, milj. mk: 17652: Myöh. 17653: vuodet 17654: 2001 2002 2003 2004 2005 yht. 17655: 17656: Vuoden 2001 korkotukilainoista 2,3 1,6 2,5 2,3 2,0 5,6 17657: Aikaisempien vuosien korkotukilainoista 17,7 17,4 13,1 9,4 6,8 13,4 17658: Yhteensä 20,0 19,0 15,6 11,7 8,8 19,0 17659: 17660: Korkotukilainoilla toteutettavien hankkei- 2001 talousarvio 20 000 000 17661: den investointivaiheen työllisyysvaikutus on 2000 talousarvio 22 000 000 17662: noin 280 henkilötyövuotta. 1999 tilinpäätös 16 968 071 17663: 30.51 309 17664: 17665: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi- päätösten ja lain tai valtiosopimusten perus- 17666: menpiteisiin (siirtomääräraha 3 v) teella valtion maksettavaksi määrättyjen tai so- 17667: Momentille myönnetään 17 000 000 mk. vittujen korvausten sekä päätösmaksujen mak- 17668: Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesi- samiseen. 17669: huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun Selvitysosa: Valtio voi joutua vesilain 17670: lain (5611980) mukaisten avustusten maksami- (264/1961) mukaisten päätösten, ennen pää- 17671: seen yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemä- töksiä vahingonkärsijäiden kanssa tehtyjen so- 17672: röintiä edistäviin toimenpiteisiin. pimusten tai valtiosopimusten perusteella 17673: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään ve- maksamaan korvauksia hankkeiden varsinai- 17674: sihuollon edistämiseen erityisesti haja-asutus- sen lupakäsittelyn jälkeen. Myös mahdolliset 17675: alueilla ottaen huomioon myös vapaa-ajantoi- vesistöjen poikkeusjuoksutukset saattavat ve- 17676: mintojen tarpeet. Määrärahalla edistetään silain nojalla aiheuttaa valtiolle korvausvelvol- 17677: myös pohjaveden käytön lisäämistä ja poikke- lisuuden. 17678: usolojen vedenhankinnan turvaamista yhdys- 17679: kunnissa. Tuettavien hankkeiden investointi- 2001 talousarvio 2 500 000 17680: vaiheen työllisyysvaikutus yhteistyöosapuol- 2000 talousarvio 2 500 000 17681: ten osuus mukaan luettuna on noin 280 1999 tilinpäätös 930 075 17682: henkilötyövuotta eli noin 15% enemmän kuin 17683: vuonna 2000. Määrärahaa käytetään myös val- 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomäärära- 17684: tioneuvoston 19.3.1998 vesien suojelun tavoi- ha 3 v) 17685: teohjelmasta tekemän periaatepäätöksen ja Momentille myönnetään 81 000 000 mk. 17686: EY:n juomavesidirektiivin (98/83/EY) toi- Määrärahaa saa käyttää vesistötöiden suun- 17687: meenpanon tukemiseen. nittelusta ja toteutuksesta, vesistörakenteiden 17688: peruskorjauksista, velvoitetöistä sekä valtion 17689: 2001 talousarvio 17 000 000 vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston pää- 17690: 2000 talousarvio 15 000 000 töksen (976/1985) mukaisten töiden toteutta- 17691: 1999 tilinpäätös 15 000 000 misesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 17692: Valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi 17693: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Sa- 17694: korvaukset (arviomääräraha) malla on sovittava niistä ehdoista, joita työn 17695: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. vastaanottajan on luovutuksen jälkeen nouda- 17696: Määrärahaa saa käyttää ympäristölupaviras- tettava. 17697: tojen ja tuomioistuinten vesiasioista antamien Selvitysosa: 17698: 17699: Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti (1 000 mk): 17700: Kokonais- Myönnetty 17701: Hanke tai käyttötarkoitus kustannusarvio Valtion osuus aikaisemmin Myönnetään 17702: 17703: 1. Uudet ja keskeneräiset hankkeet 17704: Uudet hankkeet 17705: Halsuanjärven kunnostus, Halsua 4600 3 400 500 17706: Kiikala-Salo syöttövesijohto, Salo 17707: ym. 27 800 11 000 500 17708: KangasaJa-Sahalahti syöttövesijohto, 17709: Kangasala ja Sahalahti 17 500 9 500 500 17710: Vehmersalmen haja-asutuksen run- 17711: kovesijohto, Vehmersalmi 5 000 3 000 500 17712: 310 30.61 17713: 17714: Keuruu-Haapamäki runkovesijohto 17715: ja siirtoviemäri, Keuruu 8 300 3 700 500 17716: Kittilä-Levi yhdysvesijohto ja siirto- 17717: viemäri, Kittilä 7000 4100 500 17718: Uudet hankkeet yhteensä 70200 34 700 3 000 17719: Keskeneräiset hankkeet yhteensä 667 700 460 900 345 250 41 000 17720: Yhteensä 737 900 495 600 345 250 44000 17721: 2. Perusparannukset 8 000 17722: 3. Velvoitetyöt ja uppopuiden poisto 14000 17723: 4. Hankekohtainen suunnittelu 3 500 17724: 5. Pienehköt vesistö- ja vesihuoltotyöt 11 500 17725: Yhteensä 737 900 495 600 345 250 81 000 17726: 17727: Keskeneräisten hankkeiden määrärahoista työvuotta eli noin 5 % vähemmän kuin vuonna 17728: vesistötöiden arvioitu osuus on 17 500 000 mk 2000. 17729: ja vesihuoltotöiden 23 500 000 mk. Määrärahalla jatkettavista keskeneräisistä 17730: Töiden valtion osuutta rahoitetaan työmäärä- hankkeista on Iitin Pyhäjärven säännöstelyn 17731: rahojen lisäksi keskimäärin noin 5 % valtion tarkistuksen kustannusarviota ja valtion osuut- 17732: osuuden kustannusarviosta ympäristöministe- ta nostettu 6 200 000 mk. Kustannusarvion ko- 17733: riön pääluokan lukuun 35.40 budjetoiduista rotus aiheutuu työnaikaisista toimenpiteistä, 17734: alueellisten ympäristökeskusten toimintame- jotka ovat tarpeen Voikkaan paperitehtaan ve- 17735: nomäärärahoista lähinnä työmaiden työnjoh- densaannin turvaamiseksi. 17736: don palkkausmenoina. Momentin määrärahal- 17737: la toteutettavien hankkeiden investointivai- 2001 talousarvio 81 000 000 17738: heen työllisyysvaikutus on yhteistyöosapuol- 2000 talousarvio 85 500 000 17739: ten osuus mukaan luettuna noin 400 henkilö- 1999 tilinpäätös 69 500 000 17740: 17741: 17742: 17743: 61. Maanmittauslaitos 17744: 17745: 17746: Se l v i t y s osa : Maanmittauslaitos vastaa Suomen kiinteistöjärjestelmästä ja yleisistä kar- 17747: tastotöistä. Maanmittauslaitoksen toiminta keskittyy maanmittaustoimituksiin, kiinteistöjä kos- 17748: kevien rekistereiden pitoon, maastotietojen keruuseen ja ajantasalla pitämiseen, ilmakuvapalve- 17749: luihin sekä paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen. Lisäksi Maanmittauslaitos tuottaa em. teh- 17750: täviin liittyviä muita palveluja. 17751: Arvioiden mukaan tulevaisuudessa noin 85 % maastoa ja luonnonvaroja kuvaavista tiedoista 17752: sisältää koordinaattitiedon tai muun sijaintitiedon. Maanmittauslaitos vastaa näihin tietoyhteis- 17753: kunnan odotuksiin ja vaateisiin huolehtimalla tietojen sijainnin pohjatiedoista ja osallistumalla 17754: aktiivisesti uutta paikkatietoteknologiaa hyödyntäviin hankkeisiin. Kehitys toimialalla on nopeaa 17755: ja vaatii Maanmittauslaitoksen numeerisilta aineistoilta ajantasaisuutta, laadullista eheyttä ja yh- 17756: teensopivuutta. 17757: Maanmittaustoimitusten kysynnän arvioidaan pysyvän vuonna 2001 nykyisellä tasolla. Verk- 17758: koitsepalvelujen kysyntä kasvaa edelleen. Muu maksullinen toiminta on vähenemässä. 17759: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 17760: tanut alustavasti Maanmittauslaitokselle seuraavat tulostavoitteet 17761: 30.61 311 17762: 17763: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 17764: Maanmittauslaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteina ovat laitoksen tuottamien 17765: ja ylläpitämien aineistojen ja rekisterien kattavuus, ajantasaisuus ja laatu. Aineistot tuotetaan yh- 17766: teensopivasti. Tavoitteena on saada aineistot mahdollisimman laajaan käyttöön yhteiskunnassa. 17767: Kiinteistörekisteri ja numeerinen kiinteistörajakartta ovat jatkuvasti ajantasalla. Maastotiedois- 17768: ta ajantasaistetaan vuosittain tie tiedot, muut kohteet 5-10 vuoden välein. 17769: Maastotieto-ja kiinteistörajakartta-aineistoja perusparannetaan niin, että kaikki tiedot perustu- 17770: vat kuva- ja maastomittauksiin. Tavoitteena on saada perusparannus valmiiksi vuoden 2006 lop- 17771: puun mennessä. Koko maan kattavuudesta puuttuva Ylä-Lappi on tavoitteena saada maastotieto- 17772: kantaan sen ajantasaistuksen yhteydessä vuoden 2004 loppuun mennessä. 17773: Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kiinteistötietojen päällekkäisen rekisteröiotityön 17774: poistamiseksi jatketaan. Kiinteistörekisterin laadun parantamista jatketaan puuttuvien alueiden, 17775: osakasluetteloiden ja kokonaispinta-alojen selvityksillä. Alueelliset yksityistiejärjestelyt aloite- 17776: taan, jos niitä koskeva yksityistielain muutos tulee voimaan. 17777: Valtakunnallisessa kiinteistötietopalvelussa kehitetään Maanmittauslaitoksen, oikeusministeri- 17778: ön ja kuntien yhteistyönä uutta kiinteistötietojärjestelmää. Tavoitteena on uudistaa teknisesti van- 17779: hentunut järjestelmä ja samalla mahdollistaa karttakäyttö liittymä, tietojen sijaintipohjainen käsit- 17780: tely ja kartalliset tulosteet Tavoitteena on ottaa uusi järjestelmä käyttöön vuonna 2003. 17781: Palvelutavoitteet 17782: Maanmittaustoimitusten alueellisia palvelutasoeroja tasoitetaan edelleen ja toimitusten kesto- 17783: aikaa lyhennetään. Lohkomisten keskimääräinen kestoaika on viime vuosina kasvanut lohkomis- 17784: ten korkeasta kysynnästä ja uuden tietojärjestelmän käyttöönoton ongelmista johtuen. Tavoittee- 17785: na on vuonna 2001 lyhentää kestoaikaa 9,8 kuukauteen, kun se vuonna 1999 oli 10,3 kk. 17786: Maastotiedon ajantasaisuutta parannetaan lyhentämällä tuotantoprosessin kestoaikaa. Kestoai- 17787: katavoite ilmakuvauksesta maastotietokannan valmistumiseen on 2,5 vuotta, kun se vuonna 1999 17788: oli 2, 7 vuotta. 17789: Verkkopalveluja lisätään ja monipuolistetaan tietoyhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. 17790: Taloudellisuustavoitteet 17791: 17792: 1999 2000 2001 17793: toteutuma tavoite tavoite 17794: 17795: Maanmittaustoimitukset, mk/toimitus 8 548 7 500 7700 17796: Maastotiedot, mk/km2 1 210 1 300 1 300 17797: 17798: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 17799: Julkisoikeudellisten suoritteiden tavoitteena on kattaa tuloilla kustannukset. Muiden suorittei- 17800: den ylijäämätavoite on 5 % tuotosta. Maksuperustelain muutoksesta johtuen aineisto- ja tieto- 17801: maksutulot ja vastaava määrä kustannuksista on otettu vuoden 2000 laskelmiin. 17802: 17803: 1999 2000 2001 17804: toteutuma tavoite tavoite 17805: 17806: Julkisoikeudelliset suoritteet: 17807: Maanmittaustoimitukset 17808: Tulot (tmk) 180 235 177 550 195 660 17809: Kustannukset (tmk) 194 552 177 550 195 660 17810: Ylijäämä/Alijäämä (tmk) -14 318 0 0 17811: -%tuloista -7,9 0 0 17812: 312 30.61 17813: 17814: 17815: Muut julkisoikeudelliset suoritteet 17816: Tulot (tmk) 4967 5 100 5 790 17817: Kustannukset (tmk) 5 909 6750 5 790 17818: Ylijäämä/Alijäämä (tmk) -942 -1 650 0 17819: -%tuloista -19 -32 0 17820: 17821: Muut suoritteet 17822: Tulot (tmk) 34901 37 870 47 100 17823: Kustannukset (tmk) 35 423 35 980 44620 17824: Ylijäämä/ Alijäämä (tmk) -522 1 890 2 480 17825: %tuloista -1,5 5 5 17826: 17827: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2001 talousarvio 247 145 000 17828: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2000 talousarvio 244 950 000 17829: 247 145 000 mk. 2000 lisätalousarvio 4 850 000 17830: Selvitysosa: Tuloina otetaan huomi- 1999 tilinpäätös 245 810 000 17831: oon laitoksen tulot. Määrärahan mitoituksessa 17832: on otettu huomioon nettobudjetoitavina mak- 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheu- 17833: sullisen toiminnan kaikki tulot mukaan lukien tuvat menot (arviomääräraha) 17834: osamaksut ja muina tuloina mm. yhteishank- Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 17835: keisiin saatavat muiden hankeosapuolten mak- Määrärahaa saa käyttää uusjakotoiminnan 17836: suosuudet Bruttomenoissa on otettu huomi- tukemisesta annetun lain (24/ 1981) ja vuokra- 17837: oon vähennyksenä 275 000 mk kahden henki- alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppa- 17838: lötyövuoden palkkausmenojen siirtona Joissa annetun lain (21811962) mukaisten me- 17839: momentille 35.40.21 ja lisäyksenä 3 964 000 nojen, kiinteän omaisuuden ja erityisten oike- 17840: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- uksien lunastuksesta annetun lain (60311977) 17841: kantarkistuksiin sekä 4 459 000 mk maksulli- 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoi- 17842: sen tuotannon kasvun johdosta. Bruttomenot tuksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä anne- 17843: kasvavat 13 675 000 mk ja bruttotulot kasva- tun lain (3111980) 19 §:n mukaisista lunastuk- 17844: vat 11 480 000 mk. sista aiheutuvien menojen maksamiseen, ve- 17845: sistöhankkeiden johdosta suoritettavista 17846: Menojen ja tulojen tilusjärjestelyistä annetun lain (45111988) 21 ja 17847: erittely: mk 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen sekä 17848: kiinteistönmuodostamislain (55411995) 17849: Bruttomenot 497 725 000 207 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimitus- 17850: Maksullisen toiminnan 17851: erillismenot 153 120 000 menojen maksamiseen uusjakojen ja vesitilus- 17852: Muut toimintamenot 344 605 000 järjestelyjen osalta. . 17853: Bruttotulot 250 580 000 Se l v i t y s osa : Määrärahan käytön arvi- 17854: Maksullisen toiminnan oidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta ta- 17855: tulot 248 550 000 kaisin perittävä osuus on noin 6 000 000 mk ja 17856: - julkisoikeudelliset valtion lopulliseksi menoksi jää noin 17857: suoritteet 201 450 000 9 000 000 mk. 17858: - muut suoritteet 47 100 000 17859: Muut tulot 2 030 000 2001 talousarvio 15 000 000 17860: Nettomenot 247 145 000 2000 talousarvio 14 000 000 17861: 1999 tilinpäätös 17 157 000 17862: 30.62 313 17863: 17864: 62. Geodeettinen laitos 17865: 17866: Se l v i t y s osa : Geodeettisen laitoksen tehtävänä on tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet 17867: maassamme, suorittaa valtakunnalliset geodeettiset perusmittaukset ja sitoa ne vastaaviin naapu- 17868: rimaiden ja kansainvälisiin järjestelmiin sekä kehittää mittaus-, laskenta- ja analysointimenetel- 17869: miä paikkatiedon tuottamiseksi, käsittelemiseksi ja hyödyntämiseksi. Laitos toimii pituuden ja 17870: putoaruiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona. 17871: Geodeettisen laitoksen voimavaroja joudutaan vastaisuudessa kohdistamaan nykyistä enem- 17872: män kartoitukseen liittyvään metrologiaan, standardisointityöhön ja laadunvalvontaan, jotka ovat 17873: oleellisia numeeristen paikkatietoaineistojen käytön yleistyessä. Valtakunnallisen koordinaatti- 17874: järjestelmän liittäminen kansainvälisiin järjestelmiin tulee lähiaikoina ajankohtaiseksi Euroopan 17875: integraatiokehityksen myötä, jolloin kartoituksen tieteellisten perusmittausten ja geodynamiikan 17876: tutkimuksen merkitys tarkkojen koordinaattijärjestelmien ylläpitäjänä kasvaa. 17877: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 17878: tanut alustavasti laitokselle seuraavat tulostavoitteet 17879: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 17880: Geodeettisen laitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteina ovat laitoksen tuottamien 17881: tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen avulla turvata elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon tarvitse- 17882: mien paikkatietojen laatu. 17883: - Geodeettinen laitos luo toiminnallaan perusedellytykset yleiseuroopalaisen EUREF-järjes- 17884: telmän mukaisen uuden valtakunnallisen koordinaattijärjestelmän käyttöönotolle. 17885: - Kolmatta tarkkavaaitusta jatketaan maannousun aiheuttamien muutosten selvittämiseksi, 17886: jotta laitos voi uudistaa ja ajantasaistaa olemassa olevan valtakunnallisen korkeusjärjestelmän. 17887: - Painovoiman valtakunnallisia perusmittauksia suunnataan malmikriittisille alueille. 17888: - Kartoitus- ja paikkatietotekniikkaa kehitetään siten, että maassamme voidaan säilyttää kus- 17889: tannuksiltaan edullinen kartantuotanto. 17890: -Yhteistyössä kansainvälisen geodeettisen assosiaation (IAG) kanssa järjestetään kansainvä- 17891: linen maankuoren liikkeiden ja deformaatioiden mittausta käsittelevä kokous. 17892: Palvelutavoitteet 17893: Pysyvänä tavoitteena on toimia tehokkaasti kartastoalan valtakunnallisena tutkimuslaitoksena 17894: ja tehdä ajankohtaista, kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta geodesian, fotogrammetrian ja 17895: kaukokartoituksen, kartografian ja geoinformatiikan tutkimusaloilla. Tutkimustuloksia voidaan 17896: hyödyntää kartastoalalla yleisesti ja erityisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. 17897: Laitos uusii kiintopisterekisterinsä ja rekisterin tietojen jakelujärjestelmän, jotta kiintopistetie- 17898: tojen käyttäjät saisivat entistä helpommin tietoja käyttöönsä. Laitos tarjoaa toimialaansa liittyviä 17899: kalibrointimittauksia sekä koti- että ulkomaille kansallisena mittanormaalilaboratoriona. 17900: Metsähovin tutkimusaseman toimintaa jatketaan kaukokartoitus-ja paikannussatelliittien rato- 17901: jen mittausasemana, jolloin saadaan tietoja kansainvälisenä yhteistyönä tapahtuvaan satelliittien 17902: radanmääritykseen. 17903: 17904: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) IAG:n symposiumiin laitoksen ulkopuolelta 17905: Momentille myönnetään nettomäärärahaa saatavat sekä muut laitoksen toiminnasta ker- 17906: 16 760 000 mk. tyvät tulot. Lisäksi mitoituksessa on otettu 17907: Selvitysosa : Tuloina otetaan huomi- huomioon geodeettisen VLBI-aseman hankin- 17908: oon laitoksen tulot. Määrärahan mitoituksessa ta Metsähovin tutkimusasemalle. Määrärahan 17909: on otettu huomioon tutkimushankkeisiin ja mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 17910: 314 30.71 17911: 17912: 126 000 mk palkkaseurantaselvityksen mukai- 2001 talousarvio 16 760 000 17913: siin palkantarkistuksiin. 2000 talousarvio 15 400 000 17914: 2000 lisätalousarvio 120 000 17915: Menojen ja tulojen erittely: mk 1999 tilinpäätös 15358000 17916: Bruttomenot 17 460 000 17917: Maksullisen toiminnan erillis- 17918: menot 650 000 17919: Muut toimintamenot 16 810 000 17920: Bruttotulot 17921: Maksullisen toiminnan tulot, 17922: muut suoritteet 700 000 17923: Nettomenot 16 760 000 17924: 17925: 17926: 17927: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 17928: 17929: Mikäli momentin 30.71.22 määrärahoja on 28.2.2001 jäänyt käyttämättä, saadaan säästynyt osa 17930: kyseisen momentin määrärahoista käyttää 1.3.2001 lukien momentin 30.72.22 vastaaviin menoi- 17931: hin. 17932: Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu (28.2.2001 asti Eläinlääkintä- ja elintarvikelai- 17933: tos). Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Elintarvikeviraston ja 17934: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Pääluo- 17935: kan selvitysosan perusteluihin viitaten Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvon- 17936: nan osaston tehtävät siirretään 1.3.2001 lukien perustettavaan Elintarvikevirastoon. 17937: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) tehtävänä on eläintautien tutkimus ja 17938: seuranta, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eläimistä saatavien elintarvikkeiden 17939: laadun ja turvallisuuden tutkimus sekä edellä mainittuihin tehtäviin liittyvä riskinarviointi ja re- 17940: ferenssilaboratoriotoiminta. Laitos hoitaa 1.3.2001 perustettavan elintarvikeviraston eräitä ta- 17941: lous-, henkilöstö- ja tietohallintotehtäviä sen mukaan kuin virasto ja laitos ovat asiasta sopineet. 17942: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 17943: tanut alustavasti Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet 17944: Eläintautien vastustaminen 17945: Osallistutaan terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen ja ohjaukseen sekä suunnitellaan sen 17946: tarvitsemat diagnostiset tutkimukset ja niihin liittyvä tietojenkäsittely. Hyötyeläinten terveystark- 17947: kailu- ja tautivalvontaohjelmat osana em. terveydenhuoltoa pidetään ajanmukaisina. Laaditaan 17948: asiakkaille opas EELAn tarjoamista palveluista. Otetaan käyttöön uusia TSE-tutkimusmenetel- 17949: miä osana tehostettua tautivalvontaa. Jatketaan syöttirokotusta raivotautia vastaan myös Venäjän 17950: alueella ja kehitetään raivotautitutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa. Osallistutaan valmiussuun- 17951: nitelmien kehittämiseen. 17952: Elintarvikkeiden turvallisuus 17953: Toteutetaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden kemiallista ja mikrobiologista turvallisuus- ja 17954: laatututkimusta yhdessä kunnan ja valtion elintarvike- ja terveysviranomaisten kanssa. Pääaluei- 17955: na ovat zoonoosit ja antiobioottiresistenssin seurantaan liittyvät toimenpiteet sekä vierasainetut- 17956: kimukset Vierasainetutkimukset toteutetaan EU -komission hyväksymän vuosisuunnitelman mu- 17957: kaisesti. Lisätään yhteistyötä ja työnjakoa oman hallinnonalan tutkimuslaitosten kanssa. Toteute- 17958: taan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain ja ED-määräysten 17959: edellyttämät referenssilaboratoriotehtävät. 17960: 30.71 315 17961: 17962: Riskinarviointi 17963: Kehitetään edelleen eläintautien ja eläinperäisten elintarvikkeiden riskinarviointia yhteistyössä 17964: muiden kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Painopistealueena on EELAn diagnostisen 17965: tiedon muokkaaminen riskinarviointitarpeisiin sopivaksi sekä aloitettujen riskinarviointiprojek- 17966: tien edelleen työstäminen tai loppuunsaattaminen. Käynnistetään eläinten terveydenhuollon sekä 17967: antibioottiresistenssin riskinarvioinnin kehittämiseksi tarvittavat järjestelmät. 17968: Laatujärjestelmä 17969: Laatujärjestelmää laajennetaan siten, että se koskee laitoksen koko alueellista toimintaa. 17970: Tutkimus 17971: Tutkimuksen erityisinä painopistealueina ovat tutkimuspoliittisen ohjelman mukaisesti epide- 17972: miologiset tutkimukset, elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvät tutkimukset, menetelmätutki- 17973: mukset ja tautien ennaltaehkäisyyn liittyvät tutkimukset, joiden yleisenä tavoitteena on tukea 17974: eläinten terveyttä ja hyvinvointia, riskinarviointia sekä elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden 17975: kehittämistä. 17976: Hallinto 17977: EELAssa suoritetun tehtävien ja työnjaon arvioinnin pohjalta tehostetaan toimintaa sekä var- 17978: mistetaan muutetun organisaation toimivuus ja asiakaslähtöisyys. Tulevaisuuden painopistealu- 17979: eena on palveluiden ja prosessien kehittäminen sähköiseen muotoon sekä EELAn sisäisessä että 17980: ulkoisessa toiminnassa. Tavoitteena on tiedonvälityksen nopeuttaminen ja tiedonkeruun aiheut- 17981: tamien kustannusten vähentäminen. Julkisten verkkojen hyödyntäminen edellyttää erityistä pa- 17982: nostusta tietoturvallisuuteen. Hallintoa kehitetään yhteistyössä Elintarvikeviraston kanssa. 17983: 17984: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen arvioidut menot, tulot ja henkilöstö 17985: tulosalueittain vuonna 2001 (1 000 mk): 17986: Menot Tulot Htv 17987: 17988: Eläintautien seuranta ja tutkimus 36500 3 200 121 17989: Elintarviketutkimus 16 500 3 800 66 17990: Hallinto (sisältää rokotevälityksen) 26000 12 150 46 17991: Yhteensä 79000 19 150 233 17992: 17993: Maksullisen palvelutoiminnan hinnoittelussa on otettu huomioon sen vaikutus eläintautitilan- 17994: teen seurantaan ja tutkimukseen. 17995: 17996: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 17997: 1999 2000 2001 17998: toteutuma ennakoitu arvio 17999: 18000: Julkisoikeudelliset suoritteet 18001: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 25 320 25 000 6700 18002: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 23 318 24380 6400 18003: Käyttöjäämä (tmk) 2 002 620 300 18004: - % tuotoista 8 2 4 18005: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 634 620 300 18006: Ylijäämä/ Alijäämä (tmk) 1 368 0 0 18007: - % tuotoista 5 0 0 18008: Tuotot % kokonaiskustannuksista 106 100 100 18009: 316 30.71 18010: 18011: Muut suoritteet 18012: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 16 316 19 600 16 100 18013: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 15 619 18 400 15 200 18014: Käyttöjäämä (tmk) 697 1200 900 18015: - % tuotoista 4 6 6 18016: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 1 498 2000 1 700 18017: Ylijäämä/ Alijäämä (tmk) -801 -800 -800 18018: - % tuotoista -5 -4 -5 18019: Tuotot % kokonaiskustannuksista 95 96 95 18020: Hintatuki (tmk) 800 800 800 18021: Ylijäämä/ Alijäämä % tuotoista sen jälkeen kun 18022: hintatuen vaikutus on lisätty tuottoihin 0 0 0 18023: 18024: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liiketaloudellisin perustein määräytyvien 18025: Momentille myönnetään 69 494 000 mk. hintojen alentaminen on tarpeen laitoksen pe- 18026: Määrärahasta saa käyttää hyötyeläinten sai- rustoiminnan tukemiseksi erityisesti hyöty- 18027: rauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seuran- eläinten sairauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen 18028: nan sekä maksullisten terveystarkkailuohjel- ja seurannan sekä maksullisten terveystarkkai- 18029: mien maksullista toimintaa koskevien hintojen luohjelmien osalta, jotta laitokselle voidaan 18030: alentamiseen enintään 800 000 mk. turvata yleisen edun vaatiman eläintautiseu- 18031: Määrärahassa saa ottaa huomioon nettobud- rannan kannalta riittävä näytemateriaalin saan- 18032: jetoituina EU:n tutkimushankkeiden menot. ti sekä mahdollisimman laaja terveystarkkailu- 18033: Se l v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi- ohjelmiin liittyminen. Kyseiset tutkimukset ja 18034: tysosan perusteluihin viitaten määrärahan mi- terveystarkkailuohjelmat ovat erittäin tärkeitä 18035: toituksessa on vähennyksenä otettu huomioon koko maan eläintautitilanteen seurannan ja 18036: 7 500 000 mk 30 henkilön palkkaus- ja muiden eläintautien vastustamisen kannalta. 18037: menojen siirtona 1.3.2001 lukien momentille Toiminnasta kertyvät muut tulot on merkitty 18038: 30.72.21 ja lisäyksenä 700 000 mk talous- ja momentille 12.30.71. 18039: henkilöstöhallinnon tehtävien siirtona momen- 18040: tilta 32.40.21. Lisäksi määrärahan mitoitukses- 2001 talousarvio 69 494000 18041: sa on lisäyksenä otettu huomioon 3 300 000 2000 talousarvio 72 750 000 18042: mk EU:n edellyttämän BSE-taudin kartoitus- 2000 lisätalousarvio 1 065 000 18043: tutkimuksen sekä riskinarvioinnin kehittämi- 1999 tilinpäätös 70 970 000 18044: sen ruenoina ja siipikarjan diagnostisen valmi- 18045: uden parantamiseksi Seinäjoen aluelaboratori- 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot 18046: ossa sekä 539 000 mk palkkaseurantaselvityk- (siirtomääräraha 2 v) 18047: sen mukaisiin palkantarkistuksiin. Määrärahan Momentille myönnetään 3 555 000 mk. 18048: mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomi- Määrärahaa saa käyttää Eläinlääkintä- ja 18049: oon 1 250 000 mk vanhojen EU:n tutkimus- elintarvikelaitoksen tehtävänä olevasta lihan- 18050: hankkeiden menoina. Määrärahan mitoituk- tarkastuksesta aiheutuvien toimintamenojen 18051: sessa on otettu huomioon uusien EU:n tutki- maksamiseen. 18052: mushankkeiden bruttomenoina 750 000 mk ja Se l v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi- 18053: vastaavina tuloina 750 000 mk. tysosan perusteluihin viitaten määrärahan mi- 18054: Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkei- toituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 18055: siin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston ra- 17 700 000 mk 103 henkilötyövuoden palkka- 18056: hoitusta. Tämä osuus tuloutuu valtiolle vasta us- ja muiden menojen siirtona 1.3.2001 lukien 18057: vuonna 2002. momentille 30.72.22. Lisäksi määrärahan mi- 18058: 30.72 317 18059: 18060: toituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) 18061: 38 000 mk palkkaseurantaselvityksen mukai- Momentille myönnetään 11 000 000 mk. 18062: siin palkantarkistuksiin. Määrärahaa saa käyttää rokotteiden ja seeru- 18063: Toiminnasta aiheutuvat menot katetaan mo- meiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutu- 18064: mentille 12.30. 71 kertyvillä lihantarkastustoi- viin menoihin. 18065: minnan tarkastusmaksuilla. Selvitysosa: Toiminnasta kertyvät tu- 18066: lot on merkitty momentille 12.30.71. 18067: 2001 talousarvio 3 555 000 18068: 2001 talousarvio 11 000 000 18069: 2000 talousarvio 20 669 000 18070: 2000 talousarvio 14 000 000 18071: 1999 tilinpäätös 20 669 000 18072: 1999 tilinpäätös 10927624 18073: 18074: 18075: 18076: 72. Elintarvikevirasto 18077: 18078: Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Elin- 18079: tarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen perustamista koskevaksi lainsää- 18080: dännöksi. 1.3.2001 lukien perustetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle Elintarvi- 18081: kevirasto, johon siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta Iakkautettavalie Elin- 18082: tarvikevirastolle kuuluneet tehtävät ja niitä hoitanut vastaava henkilöstö ja määrärahat sekä 18083: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan osastolle kuuluneet tehtävät, niitä hoi- 18084: tanut vastaava henkilöstö ja määrärahat. 18085: Elintarvikeviraston tehtävänä on johtaa, suunnitella, kehittää ja suorittaa elintarvikevalvontaa 18086: ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien tarvikkeiden valvontaa sekä näihin liittyvää ris- 18087: kinhallintaa ja riski viestintää. Virastolie on lisäksi annettu tehtäväksi EU -tukien hallinnointiin ja 18088: valvontaan liittyviä tehtäviä. 18089: Maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministe- 18090: riö ovat vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettaneet alustavasti Elintarvi- 18091: kevirastolie seuraavat tulostavoitteet 18092: - Elintarvikeviraston organisaation toimivuus sekä toiminnan asiakaslähtöisyys varmistetaan. 18093: - Elintarvikevirasto panostaa viranomaisten yhteistyön kehittämiseen. Etenkin kuntien väli- 18094: sen yhteistyön tukemisella ja tehostamisella voidaan vähentyneitä voimavaroja suunnata nykyis- 18095: tä tarkoituksenmukaisemmin. 18096: -Kuntien elintarvikevalvontaa tehostetaan myös kehittämällä valvonnan laatujärjestelmiä. 18097: - Elintarvikevirasto kehittää ruokamyrkytysten seurantaa sekä kansallisia zoonoosi- ja vieras- 18098: ainevalvontaohjelmia. Virasto osallistuu riskinarviointityöhön riskinhallinnan näkökulmasta. 18099: - Ruoan alkuperämerkintöjen ja kala-alan laitosten valvontaa tehostetaan. 18100: -Käynnistetään peruselintarvikkeiden kokonaislaadun selvitys. 18101: - Kuluttajien tietoja elintarvikkeista ja valvonnasta päivitetään. 18102: 18103: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) muiden menojen siirtoa momentilta 32.40.25 18104: Momentille myönnetään 19 903 000 mk. sekä 7 500 000 mk 30 henkilön palkkaus- ja 18105: Perustetaan ylijohtajan virka (A30) 1.3.2001 muiden menojen siirtoa momentilta 30.71.21 18106: lukien. 1.3.2001 lukien. Lisäksi määrärahan mitoituk- 18107: Se l v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi- sessa on otettu huomioon 1 000 000 mk EU- 18108: tysosan perusteluihin viitaten määrärahasta säädöksistä johtuvien uusien ja laajenevien 18109: 10 000 000 mk on 25 henkilön palkkaus- ja valvontatehtävien menoina, 137 000 mk palk- 18110: 318 30.73 18111: 18112: kaseurantaselvityksen mukaisiin palkantarkis- Määrärahaa saa käyttää Elintarvikeviraston 18113: tuksiin, 300 000 mk luomuelintarvikkeiden tehtävänä olevasta lihantarkastuksesta aiheutu- 18114: valvonnan ostopalveluina sekä 800 000 mk vi- vien toimintamenojen maksamiseen. 18115: raston perustamiseen liittyvinä kertaluonteisi- Se l v i t y s osa : Pääluokan ja luvun selvi- 18116: na menoina. tysosan perusteluihin viitaten määrärahasta 18117: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 17 700 000 mk on siirtoa 1.3.2001 lukien mo- 18118: hoitaa maksutta viraston eräitä talous-, tieto- ja mentilta 30.71.22 henkilöstö- ja muina menoi- 18119: henkilöstöhallinnon palvelutehtäviä. na. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu 18120: Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo- huomioon 188 000 mk palkkaseurantaselvi- 18121: mentille 12.30.72. tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 18122: Toiminnasta aiheutuvat menot katetaan mo- 18123: 2001 talousarvio 19 903 000 mentille 12.30.72 kertyvillä lihantarkastustoi- 18124: minnan tarkastusmaksuilla. 18125: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot 18126: (siirtomääräraha 2 v) 18127: 2001 talousarvio 18 130 000 18128: Momentille myönnetään 18 130 000 mk. 18129: 18130: 18131: 18132: 73. (30.23) Kasvintuotannon tarkastuskeskus 18133: 18134: 18135: Se l v i t y s osa : Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK) toimii kansainvälisen kasvinsuo- 18136: jelun yleissopimuksen edellyttämänä ja kasvinsuojelulaissa tarkoitettuna kasvinsuojeluviran- 18137: omaisena, siemenkauppalaissa tarkoitettuna sertifiointi- ja valvontaviranomaisena, vastaa rehu- 18138: lain, lannoitelain sekä taimiaineistolain mukaisesta tuotannon, markkinoinnin ja maahantuonnin 18139: valvonnasta ja eläinjätelaitosten omavalvonnan valvonnasta eläintautilain perusteella ja hoitaa 18140: torjunta-ainelaissa säädettyjä tehtäviä. Luonnonmukaisen maataloustuotannon valvontajärjestel- 18141: män ohjaus ja rekisterinpito sekä luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden valmistajien 18142: valvonta on keskitetty Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen ja lisäksi keskus on määrätty toimi- 18143: maan kasvisten laatuluokituksen valvonnasta vastaavien viranomaisten keskustoimistona. Tar- 18144: kastuskeskukselle on lisäksi annettu tehtäväksi EU-tukien hallinnointiin ja valvontaan liittyviä 18145: tehtäviä. 18146: Elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikeketjun valvontaan kiinnitetään Suomessa lisääntyvää 18147: huomiota kuluttajien odotusten, kansallisen elintarvikkeiden laatustrategian tavoitteiden suuntai- 18148: sesti. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tehtävät liittyvät monilta osin elintarvikkeiden tuot- 18149: teiden turvallisuuden ja muun laadun varmistamiseen sekä elintarviketuotannon kilpailukyvyn li- 18150: säämiseen. 18151: Kasvintarkastustoiminnan tarve pysyy määrällisesti ennallaan. Kuitenkin tehostettua tarkastus- 18152: ta tarvitaan eräiden tuhoojien (mm. mäntyankeroinen) esiintymisen kartoituksessa. 18153: Elintarviketurvallisuuden kannalta on tärkeätä varmentaa, että rehujen ja rehuvalmisteiden 18154: kautta ei elintarviketuotantoon leviä ihmisille ja eläimille haitallisia organismeja ja haitta-aineita. 18155: Erityisesti on painotettava riskinhallinnan perusteiden selvittämistä. 18156: Virallisesti tarkastetun siemenen tuotanto ja käyttö ovat laajentumassa ja edellyttävät vastaavaa 18157: voimavarojen varaamista tarkastus- ja valvontatehtäviin. Luonnonmukaisesti tuotettujen elintar- 18158: vikkeiden kysyntä kasvaa edelleen ja lisää myös tuotannon kasvua. Virallisen tarkastuksen ja val- 18159: vonnan resursseja on varattava vastaavassa määrin, jotta luottamus tuotantomenetelmiin ja sää- 18160: dettyihin muihin luonnonmukaisen tuotannon vaatimuksiin säilyy. 18161: 30.73 319 18162: 18163: Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen toiminnalla myötävaikutetaan elintarvikkeiden ja tuottei- 18164: den turvallisuuteen ja muuhun laatuun. 18165: Tarkastus- ja valvontatehtäviä pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan asiakkaiden näkökulmas- 18166: ta mm. sähköistä asiointia kehittämällä. Tuottavuuden arvioidaan samalla paranevan keskimäärin 18167: 3 %. Maksullisessa toiminnassa tavoitteena on pääsääntöisesti kustannusvastaavuuden saavutta- 18168: minen ja ylläpitäminen. 18169: Elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiä valvontatehtäviä tai niiden osia on tarkoituksen- 18170: mukaista tuottaa asiakkaille maksuttomina palveluina. Tällaisia tehtäviä ovat erityisesti valvon- 18171: tatehtävät, jotka kohdistuvat ihmisille ja eläimille haitallisiin taudinaiheuttajiin, raskasmetalli-ja 18172: torjunta-ainejäämiin tai ympäristölle haitallisiin tekijöihin. 18173: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 18174: tanut alustavasti Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet 18175: - Tavoitteena on valvonnan toimenpitein ylläpitää valtakunnan hyvää kasvinterveystilaa ja 18176: hävittää esiintyvät vaaralliset kasvintuhoojat välittömästi. Maatalouden tuotantopanosten hyvä 18177: turvallisuus- ja laatutaso sekä rehujen ja rehuvalmistuksen hyvä hygieeninen tila varmennetaan 18178: valvonnalla siten, että tuotteista ei ole vaaraa ihmisten ja eläinten terveydelle. Osallistutaan lan- 18179: noitelain ja torjunta-ainelain uudistamista koskevaan valmisteluun. Varaudutaan siementuotan- 18180: non ja luonnonmukaisen tuotannon kasvuun. Jatketaan siemenmarkkinoiden valvontaa tehostet- 18181: tuna. Valvontasuunnitelmia laadittaessa sovelletaan riskinarvioinnin menetelmiä ja pyritään ris- 18182: kinhallintaan asetettavien tavoitteiden mukaisesti. Nostetaan valmiutta tunnistaa geenimuunnet- 18183: tujen raaka-aineiden tai tuotteiden esiintymistä. 18184: - Tarkastuksella ja valvonnalla vahvistetaan maataloustuotannon laadun ja turvallisuuden pe- 18185: rustaa sekä luodaan ja vahvistetaan samalla tuotannon kilpailukykyä. Kasvintuotannon tarkastus- 18186: keskuksen toiminnan liittymäkohdat ja kytkennät muuhun elintarvikeketjun valvontaan selvite- 18187: tään. 18188: - Kasvintuotannon tarkastuskeskus ohjaa työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoja 18189: kasvintuotannon valvonta- ja tarkastustehtävissä. Niille varataan riittävät resurssit näiden tehtä- 18190: vien hoitamiseen. 18191: - Tarkastuskeskus osallistuu ministeriön kanssa sovittavalla tavalla toimialaansa kuuluvien 18192: säännösten valmisteluun EU:n toimielimissä ja hyväksyttyjen muutosten toteutukseen tehtävä- 18193: alueellaan. 18194: - Sähköistä asiointia kehitetään tarkastuskeskuksen tehtäväalueella erillisen suunnitelman 18195: mukaisesti. 18196: 18197: 18198: Laitoksen toimintamenojen ja henkilötyövuosien arvioidaan jakautuvan vuonna 18199: 2001 tehtävittäin seuraavasti: 18200: Menot Tulot 18201: 1) 18202: milj. mk milj. mk Htv 18203: 18204: Kasvinsuojelu ja taimituotannon valvonta 9,95 1,60 30 18205: Kasvisten laadunvalvonta 0,90 0,30 3 18206: Torjunta-aineiden rekisteröinti 3,35 7,80 11 18207: MKO, torjunta-ainetehtävät 0,80 2,5 18208: Rehuvalvonta 8,55 3,46 29 18209: Lannoitevalvonta 1,60 1,00 5,5 18210: MKO:n liiketaloudelliset palvelut 2,95 1,50 11 18211: Muut MKO:n tehtävät 2,85 12 18212: 320 30.73 18213: 18214: Siementuotannon ja kaupan valvonta 18,60 14,26 50 18215: Luonnonmukaisen tuotannon valvonta 8,20 9,09 9 18216: STO:n liiketaloudelliset palvelut 0,60 0,60 2 18217: Viljan laadun tarkastus 2,45 0,38 7 18218: Muut tehtävät 5,21 15 18219: Yhteensä 39,99 187 18220: l) MKO =Maatalouskemian osasto, STO = Siementarkastusosasto. 18221: 2) Menoja arvioidaan kertyvän yhteensä 66,93 milj. mk, mistä 0,92 milj. mk arvioidaan katettavan 18222: vuodelta 2000 siirtyvillä määrärahoilla. 18223: 18224: 18225: 18226: 18227: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 18228: 1999 2000 2001 18229: toteutuma ennakoitu arvio 18230: 18231: Maksullinen julkisoikeudellinen toiminta (ilman 18232: torjunta-aineiden rekisteröintiä): 18233: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 22 315 26180 29710 18234: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 21 203 23 890 25 555 18235: Käyttöjäämä (tmk) 1 112 2 290 4155 18236: - % tuotoista 5 9 14 18237: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 5 178 5 370 5 525 18238: Kustannukset yhteensä (tmk) 26 381 29 260 31 080 18239: Ylijäämä II Alijäämä (tmk) -4066 -3 080 -1 370 18240: - % tuotoista -18 -12 -5 18241: TA:ssa valtion vastuulle (MKO) (tmk) 1 370 1 370 18242: Ylijäämä II/Alijäämä (tmk) -4066 -1 710 0 18243: Kustannusvastaavuus% (tuotot% kustannuksista) 85 89 96 18244: 18245: Torjunta-aineiden rekisteröinti: 18246: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 10 036 8 000 7 800 18247: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 2 477 2 720 2 720 18248: Käyttöjäämä (tmk) 7 559 5 280 5 080 18249: - % tuotoista 75 66 65 18250: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 696 700 700 18251: KTTK:n kustannukset yhteensä (tmk) 3 173 3 420 3 420 18252: MTT:n kustannukset (tmk) 2 125 2 125 2 125 18253: Muiden TA-viranomaisten kustannukset (tmk) 2 689 2 225 2 225 18254: Kustannukset yhteensä (tmk) 7 987 7 770 7770 18255: Ylijäämä/ Alijäämä (tmk) 2 049 230 30 18256: - % tuotoista 20 3 0,4 18257: Kustannusvastaavuus% (tuotot% kustannuksista) 126 103 100 18258: 18259: Liiketaloudellinen toiminta: 18260: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 2 740 2 480 2 480 18261: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 2 381 2 534 2 539 18262: Käyttöjäämä (tmk) 359 -54 -59 18263: - % tuotoista 13 -2 -2 18264: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 1 360 1 346 1 341 18265: Kustannukset yhteensä (tmk) 3 741 3 880 3 880 18266: 30.74 321 18267: 18268: Ylijäämä/ Alijäämä (trnk) -1 001 -1 400 -1 400 18269: - % tuotoista -37 -56 -56 18270: Kustannusvastaavuus% (tuotot% kustannuksista) 73 64 64 18271: Hintatuki (MKO:n suoritteet) (tmk) 0 1 400 1400 18272: Ylijäämä/Alijäämä hintatuen jälkeen (tmk) -1 001 0 0 18273: 18274: 18275: 21. (30.23.21) Toimintamenot (siirtomäärä- ön asetuksen perusteella julkisoikeudelliseen 18276: raha 2 v) toimintaan kuuluvien rehuvalvonnan valvonta- 18277: Momentille myönnetään 66 010 000 mk. analyyseistä aiheutuvista kokonaiskustannuk- 18278: Määrärahasta saa käyttää myös rehu- ja lan- sista sekä rehulain ja eläintautilain perusteella 18279: noitevalmisteiden ja torjunta-aineiden analyy- tapahtuvan hygieniaan liittyvän omavalvonnan 18280: sitoiminnan suoritteiden hintojen alentamiseen tarkastuksista valtiolle aiheutuvista kokonais- 18281: enintään 1 400 000 mk. kustannuksista jätetään valtion vastuulle 30 %. 18282: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Liikeperiaatteiden mukaan hinnoiteltavan 18283: sa on otettu huomioon lisäyksenä 379 000 mk rehu-, lannoite- ja torjunta-ainevalvonnan ana- 18284: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- lyysivalikoima on pidettävä Jaajana virallista 18285: tarkistuksiin ja 300 000 mk yhden henkilön valvontaa varten, koska muuten analyysien 18286: palkkaus- ja muiden menojen siirtona momen- määrä laskee ja viranomaisanalyysien yksik- 18287: tilta 30.02.21. Lisäksi määrärahan mitoitukses- kökustannukset nousevat. Rehujen, lannoittei- 18288: sa on otettu huomioon lisäyksenä 4 831 000 den ja torjunta-aineiden palveluanalyysien 18289: mk säädöksiin perustuvan siementuotannon ja hintatuki on välttämätöntä alan kilpailevien la- 18290: luonnonmukaisen tuotannon valvonnan laaje- boratorioiden voimakkaan subventoinnin joh- 18291: nemisen ja siementen sertifiointiprosessin atk- dosta. Torjunta-aineiden rekisteröinnin ja val- 18292: menojen johdosta sekä metsänviljelyaineiston vonnan maksullisen toiminnan menot ovat 18293: vuonna 2002 alkavaan tuotannon ja markki- vastaavasti 3 280 000 mk. Toiminnasta kerty- 18294: noinnin valvontaan varautumisesta aiheutuvi- vät tulot on merkitty momentille 12.30.73. 18295: na kustannuksina. 18296: Määrärahasta arvioidaan käytettävän mak- 2001 talousarvio 66 OlO 000 18297: sullisen palvelutoiminnan menoihin 2000 talousarvio 60 500 000 18298: 33 745 000 mk. Maa- ja metsätalousministeri- 1999 tilinpäätös 53 190 000 18299: 18300: 18301: 18302: 74. (30.25) Siemenperunakeskus 18303: 18304: 18305: Se l v i t y s osa : Siemenperunakeskus (SPK) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa 18306: toimiva, liiketoimintaa harjoittava valtion laitos. SPK:n tehtävänä on Suomessa viljeltävien pe- 18307: runalajikkeiden terveen siemenaineiston ylläpito sekä perus- ja sertifioidun siemenen tuotanto ja 18308: markkinointi näistä lajikkeista Suomessa ja muissa maissa. Lisäksi SPK:n tehtävänä on tutkia ja 18309: kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa erityisesti Suomenpohjoisiin oloihin 18310: sopivaksi sekä omalta osaltaan edistää suomalaisen siemenperunan markkinointia muihin mai- 18311: hin. 18312: 322 30.74 18313: 18314: SPK:n toiminnan perustana ovat EU-direktiiveihin pohjautuvien siemenperunan tuotantomää- 18315: räysten mukaiset ylläpito- ja perussiemenen tuotantosopimukset lajikkeiden suomalaisten omis- 18316: tajien tai edustajien kanssa. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen luvalla SPK ylläpitää ja tuottaa 18317: siemenperunaa lisäksi myös ns. vapaista lajikkeista. 18318: Vuoden 2001 aikana SPK:n ylläpidossa on lähes 40 lajiketta tai jalostuslinjaa. Asiakkaille toi- 18319: mitettavan siemenmäärän (kesän 2000 sato) arvioidaan nousevan noin 6 300 tonniin. Kasvukau- 18320: den 2001 aikana siemenperunaa tuotetaan pääosin toimeksiantoibio perustuen noin 35lajikkeesta 18321: yhteensä 270 hehtaarin alalla. Siemenen myyntihintojen odotetaan pysyvän jokseenkin nykyisel- 18322: lä tasolla tai laskevan hieman. 18323: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut alustavasti vuoden 2001 talousarvioesityksen val- 18324: misteluun liittyen Siemenperunakeskuksen liiketoiminnan tulostavoitteeksi positiivisen tuotto- ja 18325: kulujäämän. Vuoden 2001 aikana SPK:n liikevaihdon arvioidaan laskevan 17 889 000 markkaan 18326: ja tuotto- ja kulujäämän muodostuvan 75 000 markaksi. 18327: SPK:n liiketoiminnan bruttotulojen arvioidaan vuonna 2001 laskevan 17 739 000 markkaan. 18328: Tuloissa on otettu huomioon 107 000 mk SPK:n maatilan tuotannon perusteella määräytyvinä 18329: EU-tukina. Kulutusmenot nousevat vuoden 2001 aikana keskimääräistä korkeammalle tasolle li- 18330: säyskasvihuoneen uusimisen takia. Taloudellisista syistä SPK luopuu nykyisestä ympärivuotises- 18331: sa käytössä olevasta, käyttökustannuksiltaan epäedullisesta kasvihuoneesta ja rakentaa lämpimä- 18332: nä vuodenaikana käytettävän kevytrakenteisen kasvihuoneen. Toimintaruenoissa on otettu huo- 18333: mioon investointien määränä 850 000 mk. Kun toimintamenoihin arvioidaan tarvittavan 18334: 18 583 000 mk, nettomenoksi muodostuu 844 000 mk. 18335: Asetuksen (1407/1995) mukaisiin siemenperunatuotannon tutkimus- ja kehitystyöhön sekä 18336: suomalaisen siemenperunan vienninedistämistyöhön osoitetaan momentilla 30.74.22 valtion va- 18337: roja 400 000 mk, mikä määräraha ei kuulu siemenperunan myynnillä katettaviin kuluihin. 18338: 18339: 18340: Siemenperunakeskuksen liiketoiminnan liikekirjanpidon mukainen ennakoitu 18341: tuotto- ja kulujäämä vuodelle 2001: 18342: mk 18343: 18344: Toiminnan tuotot: 18345: Maksullisen toiminnan tuotot 17 587 000 18346: Vuokrat ja käyttökorvaukset 195 000 18347: Muut toiminnan tuotot 107 000 17 889000 18348: Toiminnan kulut: 18349: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 18350: Ostot tilikauden aikana 9172000 18351: Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) -353 000 18352: Henkilöstökulut 4 853 000 18353: Vuokrat 1 710 000 18354: Palvelujen ostot 1 125 000 18355: Muut kulut 872 000 18356: Kaluston poistot 420000 18357: Salaojituksen poisto 15 000 17 814 000 18358: Tilikauden tuotto- ja kulujäämä 75000 18359: 30.74 323 18360: 18361: 18362: 18363: 18364: Siemenperunakeskuksen kehitys vuosina 1999-2001: 18365: 1999 2000 2001 18366: toteutuma ennakoitu arvio 18367: 18368: Toiminnan tuotot milj. mk 18,68 18,10 17,89 18369: Muutos ed. vuoteen % 5,3 -3,1 -1,1 18370: Tuotto- ja kulujäämä 18371: -milj. mk 0,110 0,015 0,075 18372: - toiminnan tuotoista % 0,6 0,08 0,4 18373: Investoinnit toiminnan tuotoista % 5,0 5,1 4,8 18374: Henkilöstön määrä htv 32 32 32 18375: 18376: 18377: 21. (30.25.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 22. (30.25.22) Tutkimus- ja vienninedistä- 18378: raha 2 v) mismenot (siirtomääräraha 2 v) 18379: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 400 000 mk. 18380: 844000 mk. Määrärahaa saa käyttää Siemenperunakes- 18381: Se l v i t y s osa : Tuloissa otetaan huomi- kuksesta annetun asetuksen (1407/1995) mu- 18382: oon Siemenperunakeskuksen tulot. kaisiin siemenperunatuotannon tutkimus- ja 18383: kehitystyöstä sekä suomalaisen siemenperu- 18384: Menojen ja tulojen erittely: mk nan vienninedistämisestä aiheutuvien menojen 18385: maksamiseen. 18386: Bruttomenot 18 583 000 Se l v i t y s o s a : Tutkimus- ja vienninedis- 18387: Bruttotulot 17 739 000 18388: tämismenot eivät kuulu liiketoiminnasta ai- 18389: Maksullisen toiminnan tulot 17 437 000 18390: h~utuviin, vaan ne katetaan valtion talousarvi- 18391: Muut tulot 302 000 18392: Nettomenot 844000 oon osoitetuilla varoilla. 18393: 18394: 2001 talousarvio 844000 2001 talousarvio 400 000 18395: 2000 talousarvio 576 000 2000 talousarvio 400 000 18396: 1999 tilinpäätös 583 000 1999 tilinpäätös 350 000 18397: 324 18398: 18399: 18400: 18401: 18402: Pääluokka 31 18403: LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 18404: 18405: 18406: Se l v i t y s osa : Pääluokan nimike on muutettu. Henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan noin 18407: 2 %ja tavaraliikenteen 2-3 % vuonna 2001. Sen jälkeen sekä henkilö- että tavaraliikenteen vuo- 18408: sikasvuksi arvioidaan 2 % kansantuotteen kasvusta riippuen. Tietoliikenteen kasvu on huomatta- 18409: vasti nopeampaa ja sen kasvuksi lähivuosina arvioidaan noin 8 %/v. 18410: Hallitusohjelman mukaisesti kehittämällä tieto- ja fyysisen liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta 18411: vaikutetaan talouden ja työllisyyden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen sekä ym- 18412: päristön tilaan. Liikennepolitiikan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Liikennepolitii- 18413: kalla tuetaan kansantalouden kasvua, parannetaan ympäristön tilaa ja liikenneturvallisuutta sekä 18414: luodaan edellytyksiä logistisen kilpailukyvyn parantamiselle. 18415: Ministeriön tavoitteena on varmistaa tietoverkkojen teknillinen ja toiminnallinen avoimuus, 18416: kansainvälinen yhteentoimivuus ja korkea palvelutaso. Televerkkoja ja niihin liittyviä palveluita 18417: monipuolistetaan ja kehitetään edelleen kansainvälisesti korkeatasoisiksi samalla säilyttäen ku- 18418: luttajan kannalta edullinen hintataso. Samoin postitoiminnassa varmistetaan hyvänlaatuiset ja 18419: kohtuuhintaiset palvelut. Tämä edellyttää mm. toiminnan tiberalisoinnin jatkamista. Tavoitteena 18420: on, että rajoittamatonta postitoimintaa harjoittava yritys säilyttää postitoimipaikkojen lukumää- 18421: rän nykyisellä tasolla ja jokaisessa kunnassa on postitoimipaikka. 18422: Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mah- 18423: dollisimman vähäisellä liikenteellä ja mahdollisimman pienin yhteiskuntataloudellisin kustan- 18424: nuksin. Tätä toteutetaan tehokkaalla logistiikalla ja edistämällä vähän liikennettä synnyttävän 18425: alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kuljetusmuotojen 18426: yhteistyötä lisätään. 18427: Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään edelleen parantamaan yhteistyössä Ve- 18428: näjän viranomaisten kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaa- 18429: maan. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatketaan. Suomen ohuita 18430: kuljetusvirtoja vahvistetaan transitoliikenteen edellytyksiä parantamalla. 18431: Suomen kauppalaivaston kilpailukyvyn parantamiseksi eduskunnalle annetaan kuluvan vuoden 18432: syksyllä hallituksen esitys ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamises- 18433: ta siten, että varustamoille maksetaan tukena merenkulkijoiden ennakkopidätyksiä ja työnantajan 18434: sosiaaliturvamaksua vastaavan määrän lisäksi määrä, joka vastaa 1.7.2000 jälkeen maksettavia 18435: palkkoja koskevia työnantajan eläke- ja vakuutusmaksuja. Esityksellä pyritään estämään alusten 18436: ulosliputtaminen ja luomaan edellytykset uusien lastialusten rekisteröinnille Suomen lipun alle. 18437: Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään koko maassa liikenteen tarpeiden mukaisesti ja sen 18438: kunto säilytetään nykytasolla. Liikenneverkon arvo, joka on noin 110 mrd. mk, pidetään sellaise- 18439: na, että yhteiskunnan ja käyttäjän kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Erityisesti päätie- 18440: verkolla edistetään elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Myös vähäliikenteisten lii- 18441: 31. 325 18442: 18443: kenneverkkojen päivittäinen liikennöitävyys turvataan ja niiden kunto pyritään säilyttämään. Ta- 18444: voitteiden saavuttamista edistää Tielaitoksen organisaatiouudistus, joka mahdollistaa 18445: rahoituksen käytön tehostumisen. 18446: Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille edistetään kehittämällä 18447: matkakeskuksia, informaatiota ja uusia palveluita sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon. 18448: Tieliikenteen turvallisuustavoitteena on supistaa liikenteessä kuolleiden määrä nykyisestä noin 18449: 430 henkilöstä alle 250 henkilöön vuoteen 2005 mennessä. Rautatieliikenteessä on tavoitteena 18450: nostaa turvallisuus Euroopan maiden huipputasolle vuoteen 2002 mennessä. Radanpidossa tämä 18451: edellyttää mm. kulunvalvontalaitteiston rakentamista meneillään olevan ohjelman mukaisesti ja 18452: tasoristeysten vähentämistä. Merenkulun turvallisuutta parannetaan mm. kansainvälisellä yhteis- 18453: työllä ja kehittämällä liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä. Lentoliikenteessä on tavoitteena, 18454: ettei ammattimaisessa liikenteessä tapahdu lainkaan onnettomuuksia. Viranomaisena turvallisuu- 18455: desta vastaa Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto. 18456: Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla luodaan edellytyksiä ympäristöystä- 18457: vällisemmälle, mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttävälle liikenteelle. Liikennejärjestel- 18458: mien suunnittelun ja liikenteen hoidon lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Liikenteen 18459: hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tuetaan EU:n toimin ja Kioton sopimuksen mukaisesti. Ta- 18460: voitteena on, että hiilidioksidipäästöt vuonna 2010 ovat enintään samat kuin vuonna 1990. 18461: Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa kautta edullisten 18462: ja laadultaan korkeatasoisten liikenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, 18463: yhteiskunnalle ja kansalaisille sekä yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toiminnasta. 18464: Osinkopolitiikan lähtökohtana on, että hallinnonalan yhtiöt maksavat osinkoa, joka osinkosuh- 18465: teella mitattuna vastaa pörssiyhtiöiden normaalia tasoa. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta inf- 18466: rastruktuuriliikelaitoksilta edellytetään vähintään 4 prosentin tuottovaatimusta. Tuloutusta ja 18467: osinkoa määritettäessä otetaan huomioon yhtiön tulos, kehitysvaihe, investointitarve, kilpailuti- 18468: lanne sekä muut yhtiö- ja toimialakohtaiset erityispiirteet. 18469: Kansainvälisessä yhteistyössä pyritään aktiivisin toimenpitein varmistamaan kansalliset edut ja 18470: Suomen maantieteellisen aseman hyödyntäminen liikenteessä ja viestinnässä. Ministeriö keskit- 18471: tää voimavaroja edelleen lähialueyhteistyöhön sekä liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta paran- 18472: taviin toimenpiteisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu hallinnonalan tutkimus- ja ke- 18473: hittämisstrategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen 18474: ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen. 18475: Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkei- 18476: siin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 130 18477: milj. mk. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin arvioidaan saatavan EU:n 18478: varoja momentilta 26.98.61 27,5 milj. mk, mitä vastaavaa kansallista rahoitusosuutta varten on 18479: osoitettu momenteille 31.24.21, 30.21 ja 40.21 yhteensä 41 ,5 milj. mk. 18480: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 7 061 milj. mk. 18481: Tienpitoon ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3 978 milj. mk. 18482: Merenkulkulaitoksen menoihin ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 193 milj. mk ja meren- 18483: kulkuelinkeinon tukemiseen 266,6 milj. mk. Laitoksen määrärahoissa on otettu huomioon perus- 18484: väylänpidon investointitarve ja polttoainekustannusten nousu. 18485: Radanpitoon ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 1 671 milj. mk, mikä on samaa tasoa kuin 18486: vuonna 2000. Tärkeimmät keskeneräiset kehittämishankkeet ovat Helsinki-Tampere rataosan 18487: tasonnosto, sähköistys ja rautatieliikenteen turvallisuutta parantava kulunvalvontalaitteisto. Ku- 18488: lunvalvonnan kolmas vaihe aloitetaan. Helsinki-Leppävaara kaupunkirata valmistuu vuonna 18489: 2001. 18490: 326 31.01 18491: 18492: Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tukemiseen käytetään yhteensä 481 milj. mk, mikä on 18493: noin 4 milj. mk vähemmän kuin vuonna 2000. Määrärahan vähennys aiheutuu Merenkurkun laut- 18494: taliikenteen tukemiseen käytettävän valtion osuuden pienenemisestä. 18495: Sanomalehdistön tukemiseen myönnetään edelleen 75 milj. mk. 18496: Ilmailulaitoksen liikevaihdon arvioidaan kasvavan 5,6 % 1 205 milj. markkaan. Laitoksen in- 18497: vestointien määräksi arvioidaan noin 455 milj. mk. 18498: 18499: 18500: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 18501: V. 1999 v.2000 v.2001 18502: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000--2001 18503: 1 000 mk 1 000 mk 1000 mk 1 000 mk % 18504: 18505: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 111 642 116 400 123 113 6 713 6 18506: 24. Tiehallinto 4 128 126 4 191 000 3 978 256 -212 744 -5 18507: 25. Tienpidon valtionavut 45 000 41000 43 000 2000 5 18508: 26. Tieliikelaitos 18509: 30. Merenkulkulaitos 157 079 217 000 193 243 -23 757 -11 18510: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen 18511: edistäminen 169 529 172 580 266 600 94020 54 18512: 40. Ratahallintokeskus 2 035 563 1 841 000 1 671 000 - 170 000 -9 18513: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valti- 18514: onavut 34200 32 200 30700 - 1 500 -5 18515: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, 18516: korvaukset ja tuet 519 780 484 740 481 000 -3 740 -1 18517: 72. Viestinnän korvaukset ja avustuk- 18518: set 84 700 75 000 75 000 18519: 80. Ilmatieteen laitos 142 500 143 900 150 800 6900 5 18520: 81. Merentutkimuslaitos 39924 40500 41 119 619 2 18521: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön 18522: hallinnonalan muut menot 16650 7 650 7 650 18523: Yhteensä 7 484693 7 362970 7 061481 -301489 -4 18524: 18525: 18526: Henkilöstön kokonaismäärä 9 390 8 910 4 250 1) 18527: l) 18528: Vuoden 2001 alussa nykyinen tiehallinto jaetaan liikelaitoksena toimivaan Tieliikelaitokseen ja valtion virastona 18529: toimivaan Tiehallintoon. Näiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 4 650. 18530: 18531: 18532: 18533: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 18534: 18535: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 18536: 18537: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tarkistuksiin, 390 000 mk kuljetettavien kaasu- 18538: Momentille myönnetään 74 413 000 mk. pullojen ja -säiliöiden ja muiden vaarallisten 18539: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- aineiden kuljetuksiin käytettävien pakkausten 18540: sa on otettu lisäyksenä huomioon 694 000 mk tuote- ja markkinavalvontamenoihin sekä 18541: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 785 000 mk vuoden 2000 lisätalousarviossa 18542: momentilta 31.24.21 siirrettyjen kahden hen- 18543: 31.20 327 18544: 18545: kilötyövuoden palkkausmenoina ja 897 000 Selvitysosa : Tutkimus- ja kehittämis- 18546: mk kolmen henkilötyövuoden siirtona mo- toiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infra- 18547: mentilta 31.24.21. Lisäksi määrärahan mitoi- struktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen, 18548: tuksessa on otettu huomioon vähennyksenä liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vä- 18549: 1 800 000 mk valmiustoiminnan menojen siir- hentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallis- 18550: tona momentille 26.05.21 ja 353 000 mk yh- ten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tieto- 18551: den henkilötyövuoden siirtona momentille verkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähi- 18552: 31.24.21. alueyhteistyöhön, omistajastrategiaan sekä 18553: hallinnon kehittämiseen. 18554: 2001 talousarvio 74 413 000 Määrärahasta 8,7 milj. mk on valtion omai- 18555: 2000 talousarvio 72 700000 suuden myynnistä vuosina 2000--2003 saata- 18556: 2000 lisätalousarvio 1 200 000 vien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdystä val- 18557: 1999 tilinpäätös 68 060 000 tioneuvoston periaatepäätöksestä aiheutuvaaja 18558: tarkoitettu nk. Digiroad-tietojärjestelmän ke- 18559: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomäärära- hittämistä varten. Loppuosa hankkeesta eli 18560: ha 3 v) 16,3 milj. mk rahoitetaan vuosien 2002 ja 2003 18561: Momentille myönnetään 48 700 000 mk. talousarvioista. 18562: Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittä- 18563: mismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa 2001 talousarvio 48 700000 18564: käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin 2000 talousarvio 43 700 000 18565: rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja 2000 lisätalousarvio 3 015 000 18566: kehittämishankkeiden maksamiseen ja niihin 18567: 1999 tilinpäätös 43 582 000 18568: liittyvien tarjousten tekemiseen. 18569: 18570: 18571: 18572: 20. Ajoneuvohallintokeskus 18573: 18574: Se l v i t y s o s a : Ajoneuvohallintokeskus on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan 18575: kuuluva hallinto-, palvelu- ja informaatiokeskus. Keskeiset tehtävät ovat ajoneuvojen rekiste- 18576: röinti, ajoneuvojen vuotuinen verotus, katsastustoiminnan valvonta, kuljettajatutkintojen järjes- 18577: täminen, ajokorttien rekisteröinti sekä tieliikenteen tietopalvelu. 18578: Ajoneuvohallintokeskuksen toimintojen volyymissa ei ole odotettavissa olennaisia muutoksia. 18579: Rekisteröintisuoritteiden volyymin ennustetaan nousevan noin 6 %, mutta muiden merkittävim- 18580: pien toimintojen, kuten kuljettajatutkintojen ja ajokorttien volyymien ennustetaan pysyvän vuo- 18581: den 2000 tasolla. 18582: Ajoneuvohallintokeskuksen toiminnan perustana on tieliikenteen rekistereistä koostuva tielii- 18583: kenteen tietojärjestelmä. Vuoden 2000 aikana on aloitettu sekä tietojärjestelmän että sen perus- 18584: teena olevien toimintaprosessien uudistaminen ja nämä tehtävät jatkuvat edelleen vuonna 2001. 18585: Kokonaisuudistus toteutetaan vuoden 2003 loppuun mennessä. 18586: Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut seuraavat Ajoneuvohallintokeskuksen 18587: tulostavoitteet vuodelle 2001: 18588: Vaikuttavuustavoitteet 18589: Uusien kuljettajien riskikerroin alittaa arvon 5,7. 18590: Uusien kuljettajien liikennerikkomuksista johtovien muistutuskirjeiden osuus kaikista muistu- 18591: tuskirjeistä on enintään 20 %. 18592: Kehitetään kuljettajaopetuksen vaikuttavuustavoitteita kuvaavia mittareita. 18593: 18594: 18595: 13 209194L 18596: 328 31.20 18597: 18598: Teknisten vikojen osuus riskitekijänä tai avaintapahtumana kuolemaan johtaneissa liikenneon- 18599: nettomuuksissa on alle 20 %. 18600: Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enempää kuin -3 tai 18601: +7 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvosta. Tavoitetason mukaiset hylkäysprosentit saavute- 18602: taan 90 prosentilla katsastuspaikoista. 18603: Palvelutavoitteet 18604: Ajoneuvorekisterin muutostiedot on päivitetty alle 5 päivässä. 18605: Katsastustoimipaikoille suoritetaan vähintään 110 tarkastuskäyntiä ja 90 valvontakäyntiä ja 18606: niistä annetaan toimipaikoille palaute. 18607: Katsastustoimipaikkojen kirjallisiin tiedusteluihin vastataan keskimäärin alle 12 päivässä. 18608: Hakemusasiat ratkaistaan keskimäärin alle 14 päivässä. 18609: Puhelinpalvelun tavoitettavuus on vähintään 80 prosenttia. 18610: Tietopalvelun rekisteritiedon käyttö lisääntyy 5 %. 18611: Tietopalvelun asiakirjapalvelupyyntöihin vastataan alle 7 päivässä. 18612: Asiakastyytyväisyys mitattuna asteikolla 1-5 on vähintään 3,5. 18613: Taloudellisuustavoitteet 18614: Liiketaloudellisesti hinnoiteltavan tietopalvelutoiminnan ylijäämä on 7,0 milj. mk. 18615: Kustannukset/ajoneuvon rekisteröintisuorite ovat enintään 47 mk. 18616: Keskimääräiset kustannukset yhtä kuljettajantutkinnon koetta kohden ovat enintään 145 mk. 18617: Verotustehtävien kustannukset/verotettu ajoneuvo ovat enintään 11 mk. 18618: 18619: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 mk): 18620: 1999 2000 2001 18621: toteutuma ennakoitu arvio 18622: 18623: TUOTOT 18624: Julkisoikeudelliset suoritteet 18625: - rekisteröinti 89 561 102 085 120 540 18626: -tekniikka 11 546 11 700 12 760 18627: - kuljettajatoiminnot 62 865 60 317 59 142 18628: Liiketaloudelliset suoritteet 66680 64988 62 299 18629: Tuotot yhteensä 230 652 239 090 254 741 18630: 18631: KUSTANNUKSET 18632: Julkisoikeudelliset suoritteet 18633: - rekisteröinti 84915 93 102 112 802 18634: -tekniikka 11 365 11 458 12 403 18635: - kuljettajatoiminnot 55 433 54664 53 653 18636: Liiketaloudelliset suoritteet 59 512 54188 49 737 18637: Kustannukset yhteensä 211 225 213 412 228 594 18638: 18639: YLIJÄÄMÄ(+)/ ALIJÄÄMÄ(-) 18640: Julkisoikeudelliset suoritteet 18641: - rekisteröinti 4646 8 983 7 738 18642: -tekniikka 181 242 357 18643: - kuljettajatoiminnot 7 432 5 653 5 489 18644: Liiketaloudelliset suoritteet 7 168 10 800 12 562 18645: Ylijäämä 1 alijäämä yhteensä 19 427 25 678 26147 18646: 31.24 329 18647: 18648: KUSTANNUSVASTAAVUUS % 18649: Julkisoikeudelliset suoritteet 18650: - rekisteröinti 105 110 107 18651: -tekniikka 102 102 103 18652: - kuljettajatoiminnot 113 110 110 18653: Liiketaloudelliset suoritteet 112 120 125 18654: Kustannusvastaavuus % yhteensä 109 112 111 18655: 18656: 18657: 18658: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko 18659: 1999 2000 2001 18660: toteutuma ennakoitu arVIO 18661: 18662: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 230 652 239 090 254 741 18663: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 184 017 185 501 196 314 18664: Käyttöjäämä (tmk) 46 635 53 589 58 427 18665: %tuotoista 20 22 23 18666: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 27 208 27 911 32 280 18667: Ylijäämä(+) 1 Alijäämä(-) (tmk) 19 427 25 678 26147 18668: %tuotoista 8 11 10 18669: Tuotot %:a kokonaiskustannuksista yhteensä 109 112 111 18670: Hintatuki 0 0 0 18671: Investoinnit (tmk) 780 13 206 25 227 18672: %tuotoista 0 6 10 18673: Hintojen muutos-% 2 2 18674: Volyymin muutos-% 1) 15 2 4 18675: l) kuljettajantutkintojen järjestäminen Ajoneuvohallintokeskukselle 1999 alusta lukien 18676: 18677: 18678: 18679: 18680: 24. Tiehallinto 18681: 18682: 18683: Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu. Nykyinen Tielaitos jaetaan 1.1.2001 alkaen vi- 18684: rastona toimivaksi Tiehallinnoksi ja liiketoimintaa harjoittavaksi Tieliikelaitokseksi. Tiehallinto 18685: huolehtii ja vastaa tieverkosta sekä viranomais- ja hallintotehtävistä. Tiehallinto hankkii kilpai- 18686: luttamalla yleisten teiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä tarvittavat tuotteet ja palvelut mark- 18687: kinoilta toimiviita tuottajilta, joista yksi olisi muodostettava liikelaitos. Liikelaitos on pääasiassa 18688: Tielaitoksen nykyisen tuotannon tuotteita ja palveluja tuottava valtion liikelaitoksista annetun 18689: lain mukainen liikelaitos. Kilpailua avataan yleisten teiden tienpidossa siten, että rakentaminen 18690: ja ylläpito avautuvat vuosien 2001 ja 2002 aikana. Suunnittelun ja kunnossapidon osalta kilpailu 18691: avataan asteittain vuosien 2001-2004 aikana. Liikelaitosuudistuksen seurantaa varten on asetet- 18692: tu työryhmiä. 18693: Tiehallinto vastaa yleisten teiden tienpidosta. Sen tehtävänä on hallinnoida, ylläpitää ja kehittää 18694: yleisiä teitä ja niiden liikenneoloja sekä tieliikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää sekä 18695: huolehtia osaltaan tieliikennejärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä. Tiehal- 18696: linto hankkii tienpitoon liittyvät tuotannolliset palvelut ja tuotteet ulkopuolisilta markkinoilta. 18697: 330 31.24 18698: 18699: Yleisiä teitä on 77 900 km. Henkilöliikenne kasvoi pääteillä vuonna 1999 noin 3 % ja raskas 18700: ajoneuvoliikenne 3 %. Tieliikenteen arvioidaan edelleen kasvavan vuosina 2000--2001 noin 2- 18701: 3%. 18702: Tiehallinnon tehtäviä ovat tienpidon suunnittelu, tienpidon teettäminen sekä liikenteen ohjaus 18703: ja palvelut. Tiehallinto muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä. 18704: Tienpidon päämäärinä ovat liikenteen ja kuljetusten sujuvuudesta huolehtiminen, liikenteen 18705: turvallisuuden parantaminen, ympäristöhaittojen torjuminen sekä tieverkon kunnon säilyttämi- 18706: nen. Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamiseksi edellyttää noin 35- 18707: 40 kuolemaan johtaneen onnettomuuden vähentämistä tienpitotoimenpiteillä vuoteen 2005 men- 18708: nessä. Liikenteen ympäristöhaittoja vähennetään vuoteen 2004 ulottuvan tarkistetun toimenpide- 18709: ohjelman mukaisesti ja ympäristöasiat sisäistetään osaksi tienpitoa. 18710: Tienpito koostuu tiestön hoidosta, ylläpidosta, tieinvestoinneista ja suunnittelusta sekä liiken- 18711: teen hallinnasta. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on tarjota teiden päivittäinen liikennekelpoi- 18712: suus kaikissa sääolosuhteissa ympäri vuoden. Tierakenteiden kunto pyritään säilyttämään ylläpi- 18713: totoimin ja korvausinvestoinnein. Liikenneturvallisuutta ja liikenneympäristöä parannetaan laa- 18714: jennusinvestoinnein. Olennaiset parannukset tieverkon palvelutasoon saavutetaan välityskykyä 18715: lisäävillä uusinvestoinneilla. Liikenteen hallinnalla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvalli- 18716: suutta ruuhkaautuvilla tieosuuksilla sekä liikenteelle tiedottamalla koko tieverkolla. 18717: Hoidon ja ylläpidon laatu säilytetään haja-asutusalueiden kehittymisen ja perustuotannan kul- 18718: jetusten vaatimalla tasolla. Tiehallinto kehittää menettelyä, jolla haja-asutusalueiden yleisiä ja 18719: yksityisiä teitä ylläpidetään, kehitetään ja rahoitetaan niiden merkitykseen perustuvan yhtenäisen 18720: tarkastelun avulla. 18721: Kehittämishankkeiden budjetointia uudistetaan. Uudet merkittävät nimetyt hankkeet toteute- 18722: taan kokonaisrahoitusmallilla, jossa kullekin hankkeelle myönnetään talousarviossa sopimusval- 18723: tuus ja tarvittava rahoitus. Tällaisia hankkeita ovat momentilla 31.24. 79 aiemmin hyväksytyt jäl- 18724: kirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet sekä vuoden 2000 lisätalousarviossa hyväksytyt koko- 18725: naisrahoitushankkeet. Uutena hankkeena aloitetaan Orivesi-Muurame -tien laajennusinvestoin- 18726: ti. Momentin 31.24. 77 määrärahaa käytetään keskeneräisten kehittämishankkeiden toteuttami- 18727: seen eikä momentilta käynnistetä uusia kehittämishankkeita. 18728: Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Tiehallinnolle alustavasti seuraavat tulostavoitteet 18729: vuodelle 2001: 18730: Liikenneturvallisuus 18731: Tiehallinto tarkistaa taajamien nopeusrajoituksia uusien periaatteiden mukaan ja tekee turval- 18732: lisuutta tukevia investointeja yhteistyössä kuntien kanssa. Tienpidon toimenpitein vähennetään 18733: tienkäyttäjien riskiä joutua vakaviin liikenneonnettomuuksiin. Laskennallinen henkilövahinko- 18734: onnettomuuksien vähenemä on 42 ja tavoitejaksolla 2000--2003 yhteensä 150. 18735: Liikenteen toimivuus 18736: Keskeisten tienkäyttäjäryhmien tyytyväisyys liikenteen toimivuuteen säilyy nykytasolla. Tie- 18737: hallinto parantaa kevyen liikenteen olosuhteita. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan vähintään 18738: 135 kilometriä. Joukkoliikennettä edistetään parantamalla linja-autoliikenteen toimintaedellytyk- 18739: siä yleisellä verkolla. 18740: Ympäristö 18741: Tiehallinnon toimenpiteillä suojataan pohjavesiä keskimäärin 20 kilometrin matkalla ja vähen- 18742: netään keskimäärin 4 000 asukkaan kokemia meluhaittoja vuodessa vuosina tavoitejaksolla 18743: 2000-2003. Liukkaudentorjunnassa käytettävän tiesuolan määrää vähennetään vuoteen 2004 18744: mennessä enintään 70 000 tonniin. 18745: 31.24 331 18746: 18747: Tieverkon kunto 18748: Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy enintään 100 km vuodessa vuoteen 18749: 2003 mennessä ja on kauden lopussa enintään 6 650 kilometriä. Runkokelirikon liikenteelle ai- 18750: heuttamaa haittaa vähennetään 12 %. 18751: Tienpidon taloudellisuus 18752: Tiehallinto kilpailuttaa neljänneksen suunnittelun ja hoidon volyymista sekä puolet rakentami- 18753: sen ja ylläpidon uusista hankkeista. 18754: 18755: Tienpidon menojen ja tulojen erittely (milj. mk): 18756: 1998 1999 2000 2001 18757: tilinpäätös tilinpäätös talousarvio esitys 18758: 18759: Perustien pito (21) 3 158 3 065 3 100 3 158 18760: Tulot 190 289 422 75 18761: - maksullisen toiminnan tulot 141 245 342 5 18762: -muut tulot 49 44 80 70 18763: Menot 3 348 3 354 3 522 3 233 18764: - Hallinto 1) 581 472 481 488 18765: - Liikenteen hallinta 6 28 35 18766: -Hoito 1 176 1 177 1 186 1 145 18767: - Ylläpito ja korvausinvestoinnit 699 787 693 780 18768: -Laajennus- ja uusinvestoinnit 652 558 701 615 18769: - Suunnittelu 106 114 106 165 18770: - Maksullisen toiminnan menot 134 240 327 5 18771: Tieverkon kehittäminen (77) 965 842 691 500 18772: Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (78) 93 86 18773: Tieverkonjälkirahoitus-ja kokonaisrahoi- 18774: tushankkeet (79) 5 52 240 160 18775: Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat 18776: ja korvaukset (87) 160 158 160 160 18777: LUVUN 31.24 NETTOMENOT 4 381 4203 4191 3 978 18778: 1) 18779: Hallinnon menot (488 milj. mk) sisältävät tienpidon suunnittelun (95 milj. mk), teettämisen (90 milj. mk), 18780: liikenteen palvelujen (50 milj. mk) ja hallinnon (158 milj. mk) varsinaiset toimintamenot, tutkimus- ja 18781: kehittämistoiminnan (50 milj. mk) ja tiehallinnon investointien menot (15 milj. mk) sekä tieliikelaitoksen 18782: henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvat menot (30 milj. mk). 18783: 18784: 18785: 18786: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhank- 18787: Momentille myönnetään nettomäärärahaa keita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelu- 18788: 3 158 256 000 mk. suhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein 18789: Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden pe- määräytyvien vuokrien alentamiseen. 18790: rustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yk- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- 18791: sityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesaluei- hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia 18792: den hankinnoista sekä Tiehallinnon kiinteis- toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- 18793: tönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. osuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pi- 18794: Määrärahaa saa lisäksi käyttää Tiehallinnon lottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien 18795: museotoiminnan menojen ja Tieliikelaitoksen hankkeiden kansallisten osuuksien maksami- 18796: henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvien me- seen valtion osalta. Lisäksi määrärahaa saa 18797: nojen maksamiseen. Momentin määrärahalla käyttää EU:n TEN-hankkeiden menoihin. 18798: 332 31.24 18799: 18800: Määrärahasta on varattu 40 000 000 mk EU:n Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään 18801: aluekehitysrahastosta rahoitettavien tiehank- enintään 5 milj. mk ja tieliikelaitoksen henki- 18802: keiden kansallista rahoitusosuutta varten. löstön sopeuttamisesta aiheutuviin menoihin 18803: Tienpidon hankkeiden toteutuksesta saa Tie- varataan 30 milj. mk. Vuosina 2002-2004 18804: hallinto tehdä sitoumuksia siten, että niistä ai- henkilöstön sopeuttamiseen käytetään 60 milj. 18805: heutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina mk. Tieverkon kehittämisen suunnitteluun ja 18806: enintään 2 000 000 000 mk. valmistaviin töihin käytetään noin 50 milj. mk, 18807: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä joka on aiemmin budjetoitu momentille 18808: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- 31.24.77. Vuosina 2001-2004 käytetään eri 18809: kehitysrahaa. puolilla Suomea olevien merkittävien liittymi- 18810: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- en turvallisuus- ja sujuvuusjärjestelyihin noin 18811: sa on otettu lisäyksenä huomioon 2 218 000 250 milj. mk, josta vuoden 2001 osuus on 40 18812: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- milj. mk. Lisäksi vuosina 2001-2002 käyte- 18813: kantarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on tään pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen 18814: otettu huomioon vähennyksenä yhteensä kaista- ja vaihtopysäkkijärjestelyihin noin 80 18815: 12 750 000 mk henkilöstösiirtojen takia seu- milj. mk, josta vuoden 2001 osuus on 50 milj. 18816: raavasti: 146 000 mk yhden henkilötyövuoden mk. 18817: siirtona momentille 25.10.23, 1 301 000 mk Valtuuden käytöstä arvioidaan valtiolle ai- 18818: kahdeksan henkilötyövuoden siirtona momen- heutuvan menoja vuonna 2002 noin 1 400 milj. 18819: tille 26.06.21, 322 000 mk kahden henkilötyö- mk, vuonna 2003 noin 350 milj. mk ja vuonna 18820: vuoden siirtona momentille 26.07.21, 828 000 2004 noin 250 milj. mk. 18821: mk viiden henkilötyövuoden siirtona momen- 18822: tille 26.75.21, 307 000 mk yhden henkilötyö- 2001 talousarvio 3 158 256 000 18823: vuoden siirtona momentille 29.01.21, 629 000 2000 talousarvio 3 100 000 000 18824: mk neljän henkilötyövuoden siirtona momen- 18825: 2000 lisätalousarvio 244150 000 18826: tille 29.10.21, 165 000 mk yhden henkilötyö- 18827: vuoden siirtona momentille 29.90.21, 785 000 1999 tilinpäätös 3 051 000 000 18828: mk kahden henkilötyövuoden siirtona momen- 18829: tille 31.01.21, 897 000 mk kolmen henkilötyö- 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 18830: vuoden siirtona momentille 31.01.21, 2 v) 18831: 3 146 000 mk 19 henkilötyövuoden siirtona Momentille myönnetään 500 000 000 mk. 18832: momentille 32.10.22, 166 000 mk yhden hen- Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosi- 18833: kilötyövuoden siirtona momentille 33.01.21, na aloitettujen tieverkon laajennus- ja uusin- 18834: 2 015 000 mk 12 henkilötyövuoden siirtona vestointien toteuttamiseen. Tiehallinto saa teh- 18835: momentille 34.06.21 ja 2 043 000 mk yhden- dä näitä hankkeita koskevia sitoumuksia siten, 18836: toista henkilötyövuoden siirtona momentille että niistä aiheutuu valtiolle vuoden 2001 jäl- 18837: 35.40.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on keen menoja vuoden 2000 kustannustasossa 18838: otettu huomioon lisäyksenä 353 000 mk yhden enintään 486 milj. mk. 18839: henkilötyövuoden siirtona momentilta 18840: 31.01.21. 18841: 31.24 333 18842: 18843: Selvitysosa: 18844: 18845: Hanke-erittely: 18846: Valmis Kustannus- Käytetty vuoden Arvioidut vuoden 18847: liikenteelle arvio 2000 loppuun 2001 kustannukset 18848: milj. mk milj. mk mk 18849: 18850: KESKENERÄISET TIEHANKKEET 18851: 1. UUSINVESTOINNIT 18852: Vt 1 Paimio-Muurla (E 18) 2003 945 377 230000 000 18853: Vt3 Hämeenlinna-Kulju 2000 1 235 1 159 40000 000 18854: Vt5 Vehmasmäki-Hiltulanlahti 2000 135 121 12 000 000 18855: Vt21 Kemi-Tornio 2002 407 277 68 000 000 18856: Vt25 Hanko-Skogby 2001 102 62 36 000000 18857: Mt102 Kehä II Länsiväylä-Turuntie 2000 310 305 5 000000 18858: Helsinki-Vantaan lentoaseman tiejär- 18859: jestely 2000 151 132 19 000 000 18860: Viimeistelytyöt 26000000 18861: 2. LAAJENNUSINVESTOINNIT 18862: Vt5 Seppälänjoki-Vihantasaimi 2001 142 103 39 000000 18863: Tasoristeysten poisto pääradoilta 2003 130 55 25 000000 18864: Keskeneräiset hankkeet yhteensä 3 557 2 591 500000000 18865: 18866: 18867: Käynnissä olevien hankkeiden kustannusar- markkaan. Hankeen vt 3 Hämeenlinna-Kulju 18868: vioita on tarkistettu yleisen kustannustason kustannusarvioita on tarkistettu yleisen kus- 18869: nousun ja välttämättömien muutos- ja lisätöi- tannustason nousun vuoksi 1 203 milj. markas- 18870: den johdosta. Hanketta vt 1 Paimio-Muurla ta 1 235 milj. markkaan. Uudet kustannusarvi- 18871: on tarkoitus täydentää rakentamalla Salon län- oltaan merkittävät tieverkon kehittämishank- 18872: tiseen sisääntulotiehen Halikon taajaman ohi- keet rahoitetaan momentilta 31.24.79 ja muut 18873: tus, minkä vuoksi hankkeen kustannusarvioita hankkeet momentilta 31.24.21. 18874: on tarkistettu 903 milj. markasta 945 milj. 18875: 18876: Seuraavassa on esitetty yhteenveto talousarvioesitykseen sisältyvien tieverkon 18877: kehittämisen hankkeiden rahoitustarpeesta vuosina 2001-2004 (milj. mk): 18878: 2001 2002 2003 2004 18879: 18880: Keskeneräisten hankkeiden rahoitustarve 500 339 137 10 18881: 18882: 2001 talousarvio 500 000 000 Määrärahaa saa käyttää vuodelle 2001 18883: 2000 talousarvio 691 000 000 myönnettävistä ja aikaisempina vuosina 18884: 2000 lisätalousarvio 5 300 000 myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien 18885: 1999 tilinpäätös 796 600 000 menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeute- 18886: taan solmimaan sopimuksen Orivesi-Muura- 18887: me -tien laajennushankkeesta enintään 260 18888: milj. markan kokonaiskustannusten määrästä. 18889: 79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisra- Porvoo-Koskenkylä -hankkeen sopimusval- 18890: tuutta tarkistetaan 207 milj. markasta 225 milj. 18891: hoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 18892: markkaan. Lisäksi Tiehallinto oikeutetaan soi- 18893: Momentille myönnetään 160 000 000 mk. 18894: 334 31.24 18895: 18896: mimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen keskeneräisiä ja osa niistä edellyttää lisämää- 18897: valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin rärahaa joko vuoden 2001 talousarviossa tai 18898: kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomai- myöhempinä vuosina. Rahoituksen loppuosa 18899: sena myöntämisvuonna. eli 1 893 milj. mk on tarkoitus rahoittaa seu- 18900: Se l v i t y s o s a : Seuraavassa taulukossa raavasti: 200 milj. mk vuonna 2002, 460 milj. 18901: ovat sekä aloitettavat hankkeet että hankkeet, mk vuonna 2003,240 milj. mk vuonna 2004 ja 18902: joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisem- 993 milj. mk myöhemmin. 18903: pien vuosien talousarvioissa. Hankkeet ovat 18904: 18905: Tie Hanke Valmis Sopimus- Myönnetty Myönnetään Rahoitustarve 18906: liikenteelle valtuus aikaisempina v.2001 myöhemmin 18907: vuosina 18908: mmk mmk mmk mmk 18909: KESKENERAISET TIEHANK- 18910: KEET 18911: Jälkirahoitushanke: 18912: Vt4 Järvenpää-Lahti 1999 1) 1 500 107 100 1 293 18913: Kokonaisrahoitushankkeet: 18914: Vt7 Porvoo-Koskenky lä 2001 225 225 18915: E 18 Kehä III Lentoasema- 18916: Tikkurila 2004 360 150 210 18917: Vt6 Koskenky lä-Kouvola 2004 290 100 190 18918: Vt4 Liminka-Oulu 2002 155 155 18919: Vt2 Pori-Ulvila 2002 95 95 18920: Keskeneräiset yhteensä 2 625 832 100 1 693 18921: 18922: UUDET HANKKEET 18923: Vt9 Orivesi-Muurame 2003 260 60 200 18924: l) Sopimuskausi päättyy v. 2012. 18925: 18926: 18927: 18928: 18929: Porvoo-Koskenkylä -hankkeen sopimus- sekä rakennetaan eritasoliittymät Korpilahdel- 18930: valtuuden korotus johtuu luvun perustelujen le ja Muurameen. Hankkeen arvioidaan vähen- 18931: selvitysosassa todetusta budjetointitekniikan tävän vuosittain noin neljä henkilövahinkoon 18932: muutoksesta. johtanutta onnettomuutta. Hankkeen kustan- 18933: Uuden hankkeen perusteluina esitetään seu- nusarvio on 260 milj. mk. Hanke kilpailutetaan 18934: raavaa: osaurakoina. 18935: Vt 9 Orivesi-Muurame 18936: Valtatien 9 ongelmallisin osuus sijaitsee vä- 2001 talousarvio 160 000 000 18937: lillä Orivesi-Muurame. Tiejakson liikenne- 2000 talousarvio 240 000 000 18938: määrät ovat 3 900-9 700 ajon./vrk. Raskaan 2000 lisätalousarvio 500 000 000 18939: liikenteen osuus on 13 %. Tiejakson kokonais- 1999 tilinpäätös 37 000 000 18940: pituus on 95 km. Välillä Orivesi-Jämsä han- 18941: ke käsittää nykyisen valtatien 9 leventämisen 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankin- 18942: tai uusien ohituskaistojen toteuttamista sekä 18943: nat ja korvaukset (arviomääräraha) 18944: osittain tien linjaamisen uuteen paikkaan. Vä- 18945: lillä Jämsä-Muurame tehdään ohituskaistoja Momentille myönnetään 160 000 000 mk. 18946: 31.25 335 18947: 18948: Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä anne- Määrärahaa saa käyttää myös tielain (243/ 18949: tun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) 1954) mukaisten korkohyvitysten maksami- 18950: mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä seen luottolaitoksille. Korkohyvityksen piiriin 18951: kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/ ei hyväksytä uusia lainoja. 18952: 1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen 18953: maksamiseen. 200 1 talousarvio 160 000 000 18954: Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tar- 2000 talousarvio 160 000 000 18955: vittavien alueiden hankkimiseen ja korvaami- 18956: 1999 tilinpäätös 157 889 212 18957: seen ennen tiesuunnitelman vahvistamista. 18958: 18959: 18960: 18961: 25. Tienpidon valtionavut 18962: 18963: 18964: 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossa- pidon ja parantamisen tukemiseen. Määrära- 18965: pitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) haa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen tur- 18966: Momentille myönnetään 43 000 000 mk. vaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perus- 18967: Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä an- tuotantatoiminnan tarvitsemien teiden 18968: netun lain ja asetuksen mukaisten valtionapu- avustamiseen niiden merkityksen suhteessa. 18969: jen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossa- 18970: pitoon ja parantamiseen. 2001 talousarvio 43 000 000 18971: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus 2000 talousarvio 41 000 000 18972: käyttää haja-asutusalueiden teiden kunnossa- 1999 tilinpäätös 45 000 000 18973: 18974: 18975: 18976: 26. Tieliikelaitos 18977: 18978: 18979: 1. Aloitusvaiheen järjestelyt 18980: Tielaitos jaetaan Tiehallinnosta annetun lain (568/2000) ja Tieliikelaitoksesta annetun lain 18981: (569/2000) mukaisesti 1.1.2001 alkaen virastona toimivaksi Tiehallinnoksi ja liiketoimintaa har- 18982: joittavaksi Tieliike laitokseksi. Tiehallinto huolehtii ja vastaa tieverkosta sekä viranomais- ja hal- 18983: lintotehtävistä. Tiehallinto hankkii kilpailuttamalla yleisten teiden ylläpitämisessä ja kehittämi- 18984: sessä tarvittavat tuotteet ja palvelut markkinoilta toimiviita tuottajilta, joista yksi olisi muodos- 18985: tettava liikelaitos. Liikelaitos olisi pääasiassa Tielaitoksen nykyisen tuotannon tuotteita ja 18986: palveluja tuottava valtion liikelaitoksista annetun lain mukainen liikelaitos. 18987: Tieliikelaitoksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta merkitään peruspääomaksi 103 18988: milj. mk ja muuksi omaksi pääomaksi noin 211 milj. mk sekä pitkäaikaiseksi vieraaksi pääomaksi 18989: lainaehdoin noin 280 milj. mk. 18990: Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään edellä olevan mukaisesti siirrettävästä valtion omai- 18991: suudesta, mikä osa omaisuudesta merkitään liikelaitoksen omaksi pääomaksi sekä muista talou- 18992: dellisista järjestelyistä. 18993: 2. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 18994: Tieliikelaitoksen tavoitteena on huolehtia toimialaansa kuuluvien palvelujen tarkoituksenmu- 18995: kaisesta tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti. 18996: 336 31.26 18997: 18998: Tieliikelaitos varmistaa tasapuolisen koko maan kattavan palvelutarjonnan yleisten teiden kun- 18999: nossapidossa ja lassiliikenteen hoidossa. 19000: 3. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet 19001: Tieliikelaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään 150 milj. mk. Li- 19002: säksi liikelaitos saa tehdä vuonna 2001 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua 19003: menoja seuraavina vuosina enintään 200 milj. mk. Tärkeimmät investointikohteet ovat toimin- 19004: nassa tarvittavien koneiden ja laitteiden korvausinvestoinnit sekä toimintojen kehittämiseen liit- 19005: tyvät investoinnit. 19006: 4. Lainanotto 19007: Tieliikelaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (62711987) 8 §:n 2 mo- 19008: mentissa tarkoitettua lainaa enintään 300 milj. mk. 19009: Selvitys osa : Pääperiaate nykyisen tielaitoksen omaisuuden jaossa on, että Tiehallinnon 19010: hallintaan jää tieoikeuden perusteella oleva omaisuus ja liikelaitokselle luovutetaan välittömästi 19011: tai välillisesti käytettävä omaisuus. Omaisuuden luovuttaminen liikelaitokselle tapahtuisi käy- 19012: pään arvoon, joka on kirjanpitoarvo, ellei toisin päätetä. 19013: Tielaitoksen hallinnassa olevista 283 kunnossapidon tukikohtakiinteistöstä luovutetaan liike- 19014: laitokselle sen tarvitsemat 17 tukikohtakiinteistöä. Samoin luovutetaan 32 kappaletta tielaitoksen 19015: 68:sta monitoimikiinteistöstä. Luovutettavia kiinteistöjä on käyvillä arvoilla noin 50 milj. markan 19016: arvosta. 19017: Tielaitoksen hallinnassa oli 31 päivänä joulukuuta 1999 yhteensä noin 1 420 maa-aluetta, joista 19018: tielaitos hallitsi tieoikeuden nojalla 559 ainesaluetta. Muista kuin tieoikeudella olevista, yhteensä 19019: 861 ainesalueesta liikelaitokselle luovutetaan käypiin arvoihin arvostettuna yhteensä noin 105 19020: milj. markan arvosta. Tiehallinnolle jää kilpailuttamisen kannalta strategisiksi arvioituja tienpi- 19021: toaineen ottopaikkoja, joita voidaan käyttää kilpailuttamisessa hyväksi myöhemmin. 19022: Liikelaitokselle luovutetaan käyvästä arvosta noin 390 milj. markan arvoiset tielaitoksen hal- 19023: lussa perustaruishetkellä olevat tuotannolliset koneet sekä lossit ja lautta-alukset. Liikelaitokselle 19024: luovutetaan lisäksi kirjanpitoarvoon laitteet, kalusteet, käyttöomaisuusarvopaperit sekä aines- ja 19025: tarvikevarastot. 19026: Vuoden 1999 tilinpäätöksen perusteeliaja edellä olevien periaatteiden soveltamisenjälkeen lii- 19027: kelaitokselle siirrettävän omaisuuden arvoksi arvioidaan alustavasti noin 710 milj. mk. Alustava 19028: arvio tarkentuu valtioneuvoston omaisuuden luovutuspäätöksen valmistelun yhteydessä. 19029: Liikelaitoksen aloittavassa taseessa omaisuuden luovutusta vastaan peruspääomaan merkitään 19030: noin 103 milj. mk ja muuhun omaan pääomaan sekä vieraaseen pääomaan loput siten, että oma- 19031: varaisuusaste olisi enintään 50 prosenttia. Velka valtiolle olisi noin 281 milj. mk. Lomapalkka- 19032: velat noin 115 milj. mk olisivat taseessa siirtovelkana. Oman ja vieraan pääoman suhde aloitus- 19033: vaiheessa määritellään siten, että siirtymäkauden lopussa vuonna 2004 se ei oleellisesti poikkea 19034: alan suurimpien yritysten vastaavalla tavalla lasketusta arvosta. 19035: Liikelaitoksen alustavan liiketoiminnan suunnitelman perusteella on arvioitu, että sen liiketulos 19036: riittäisi voiton tuloutuksen nostamiseen asteittain 10 prosenttiin peruspääomasta.' Siirtymäkauden 19037: aikana vuosina 2001-2004 peruspääoman tuloutusvaatimus olisi riippuvainen markkinoiden 19038: avautumisesta. Alustava arvio liikelaitoksen ensimmäisen toimintavuoden liikevaihdosta on 3,4 19039: mrd. mk, josta nettotulos olisi noin 48 milj. mk. 19040: Valtion talousarvioon otettaisiin valtion tuloina liikelaitoksen voiton tuloutukset sekä liikelai- 19041: tokselle lainaehdoin myönnetyn rahoituksen takaisinmaksut ja korot. Voiton tuloutus olisi vuo- 19042: delta 2001 noin 2 milj. mk, vuodelta 2002 noin 5 milj. mk, vuodelta 2003 noin 8 milj. mk ja täy- 19043: 31.26 337 19044: 19045: simääräisenä vuodelta 2004 noin 10 milj. mk. Vieraan pääoman takaisinmaksusta ja korosta mää- 19046: rätään valtioneuvoston päätöksellä. 19047: 19048: Tieliikelaitoksen arvioitu aloittava tase 1.1.2001 (milj. mk): 19049: 19050: VASTAAVAA 19051: Aineettomat hyödykkeet 12,8 19052: Aineelliset hyödykkeet 547,5 19053: Käyttöom. arvopaperit 2,7 19054: Vaihto-omaisuus 147,4 19055: Yhteensä 710,4 19056: 19057: VASTATTAVAA 19058: Peruspääoma 103,0 19059: Muu omapääoma 211,4 19060: Pitkäaikainen vieras pääoma 280,9 19061: Lyhytaikainen vieras pääoma 115,2 19062: Yhteensä 710,4 19063: 19064: 19065: Ottaen huomioon liikelaitoksen aloittamiseen liittyvät siirtymävaiheen järjestelyt, valtioneu- 19066: vosto on talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asettanut alustavasti Tieliikelaitoksen vuo- 19067: den 2001 tulostavoitteeksi 42 milj. mk ja tuloutustavoitteeksi 2,6 milj. mk. Tulostavoitetta ase- 19068: tettaessa on otettu huomioon siirtymäkauden aikaiset järjestelyt, joiden mukaan liikelaitoksen 19069: henkilöstön sopeutuksen ja markkinoiden asteittaisen avaamisen aikana tuloutustavoitetta ei ase- 19070: teta täysimääräisenä. Investointeihin on alustavan investointisuunnitelman mukaan tarkoitus 19071: käyttää 90 milj. mk, josta 40 milj. mk rahoitetaan tulorahoituksella ja 50 milj. mk eduskunnalle 19072: esitettävin lainavaltuuksin rahalaitoksilta otettavilla luotoilla. Mahdollisten yllättävien investoin- 19073: timenojen takia investointivaltuudeksi on esitetty 150 milj. mk, jolloin siinä on otettu huomioon 19074: 3,4 mrd. markan liikevaihdon laajuus. Lainanottovaltuudeksi esitetään 300 milj. mk myös aloi- 19075: tus- ja siirtymävaiheesta aiheutuvan käyttöpääoman tarpeen rahoittamiseksi. 19076: 19077: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma 19078: vuodeksi 2001 on seuraava (milj. mk): 19079: 19080: Tuotannollisten koneiden ja laitteiden hankinta 60 19081: Tietojärjestelmien ja muun käyttöomaisuuden hankinta 30 19082: Yhteensä 90 19083: 19084: 19085: 19086: Tunnuslukutaulukko 19087: 2001 19088: arvio 19089: 19090: Liikevaihto (milj. mk) 3 391 19091: Käyttökate (milj. mk) 146 19092: -käyttökate % liikevaihdosta 4,3 19093: 338 31.30 19094: 19095: Voitto (milj. mk) 42 19096: - voitto % liikevaihdosta 1,2 19097: Sijoitetun pääoman tuotto % 6,1 19098: Investoinnit % liikevaihdosta 2,7 19099: Omavaraisuusaste % 44 19100: Henkilöstömäärä (keskimäärin) 4450 19101: 19102: 19103: 19104: 19105: 30. Merenkulkulaitos 19106: 19107: 19108: Selvitysosa: Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja 19109: kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurto- ja luotsaustoiminnasta. Lisäksi merenkulku- 19110: laitos vastaa saariston yhteysalusliikenteestä sekä alusturvallisuuteen kuuluvista viranomaisteh- 19111: tävistä. 19112: Ylläpidettävien kauppamerenkulun väylien pituus on 5 483 km ja muiden väylien 10 736 km. 19113: Talvikauden liikenne pyritään varmistamaan 23 talvi satamaan. Saimaan syväväylät pidetään auki 19114: myös talvikaudella. 19115: 19116: Liikenteen ja laitoksen suoritteiden määrän sekä vastaavan tulokertymän ennakoidaan 19117: kehittyvän seuraavasti: 19118: muutos muutos 19119: 1999 2000 % 2001 % 19120: 19121: Väylämaksut: 19122: Ulkomaan tavaraliikenne, milj. tonnia 77,5 79,2 2,2 81,6 3,0 19123: Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 16,1 16,3 1,2 16,5 1,2 19124: Satamien ulkomaan alusliikenne, kpl 33 867 34800 2,8 35 800 2,9 19125: Väylämaksut, milj. mk 386,6 390,9 1,2 394,7 1,0 19126: Väylämaksun kustannusvastaavuus % 1) 97,5 98,2 99,0 19127: Luotsausmaksut: 19128: Luotsausten määrä, kpl 33 865 32 275 -4,7 30260 -6,2 19129: Luotsatut mailit 726 316 701 220 -3,5 679 000 -3,2 19130: Luotsaustulot, milj. mk 199,4 184,7 -7,4 181,1 -2,0 19131: Luotsauksen kustannusvastaavuus % 2) 103,5 94,3 90,5 19132: 1l Meriliikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmän eli VTS-järjestelmän kustannukset kohdennetaan vuoden 19133: 2001 alusta lukien väylämaksuasetuksen mukaisena turvalaiteinvestointina väylämaksuilla katettaviksi. 19134: Kustannukset ovat noin 15 milj. mk. 19135: l) Rannikon kustannusvastaavuus% 1999: 113,9, 2000: 104,1, 2001: 99,4. Saimaan kustannusvastaavuus% 19136: 1999: 37,6, 2000: 34,4, 2001: 34,4. 19137: 31.30 339 19138: 19139: Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut merenkulkulaitokselle alustavasti seuraavat tulos- 19140: tavoitteet vuodelle 2001: 19141: Odotusajat 19142: Keskimääräinen jäänmurtajapalveluiden odotusaika on enintään neljä tuntia. Luotsaustoimin- 19143: nassa ei ole lainkaan odotusaikaa. 19144: Merenkulun turvallisuus 19145: Kauppamerenkulun onnettomuuksien määrä neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla laskee. 19146: Vuoden 2001 tavoite on, ettei ylitetä 23 onnettomuutta. 19147: Kustannusvastaavuus 19148: Väylämaksun kustannusvastaavuus on 99% ja luotsausmaksun 91 %. Liiketaloudellisten pe- 19149: rustein hinnoiteltujen suoritteiden kannattavuustavoite on kustannusten kattaminen tuloilla. 19150: Taloudellisuus 19151: Kauppamerenkulun väylistä saa aiheutua rannikolla kuluja 6,7 mk kuljetettua tonnia kohden. 19152: Rannikon kauppamerenkulun väylien ylläpidon kustannukset ovat keskimäärin 15 000 mk väy- 19153: läkilometriä kohden ja luotsauksen kustannukset ovat 295 mk/maili. Luotsauksen kustannuksia 19154: alennetaan 2 %. 19155: Kehittäminen 19156: Merenkulkulaitos toteuttaa sisäistä toiminnan kehittämisohjelmaa suunnitelman mukaisesti. 19157: Laitos lisää valmiuksia liikelaitosmaiseen toimintaan. 19158: Ratkaisu laitoksen liikelaitostamisesta tehdään vuoden 2001 aikana. Samassa yhteydessä kehi- 19159: tetään väylämaksujen ja muiden maksujen perusteita. 19160: 19161: Merenkulkulaitoksen menojen ja tulojen erittely (milj. mk): 19162: 1999 2000 2001 19163: tilinpäätös talousarvio esitys 19164: 19165: Toimintamenot, netto (21) 5,1 68,1 60,8 19166: Tulot toiminnasta 736,4 675,3 681,0 19167: Toimintamenot 741,5 743,4 741,8 19168: Alusten hankinta (70) 127,2 131,0 117,0 19169: Väyläverkon kehittäminen (77) 83,1 17,5 15,0 19170: Maa- ja vesialueiden hankinta (87) 0,4 0,4 0,4 19171: LUVUN 31.30 NETTOMENOT 215,8 217,0 193,2 19172: 19173: 19174: 19175: 19176: Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin 2001: 19177: Kustan- 19178: Toiminta- Laskennal- Kustannukset Ylijäämä/nusvastaa- 19179: Tuotot kustannukset Poistot 1)liset korot 1) yhteensä Alijäämä vuus 19180: lOOOmk 1000mk1000mk 1000mk 1000mk 1000mk % 19181: 19182: Väylämaksulla katetta- 19183: vat tehtävät yhteensä 398 672 229 898 98 925 73 761 402 584 -3 912 99 19184: - väylänpito 114 767 43 181 34 435 192 383 19185: - jäänmurto 115 131 55 744 39 326 210 201 19186: Muun vesiliikenteen 19187: väylänpito rannikolla 1 344 37 094 7 164 3 951 48 209 -46 865 3 19188: Sisävesien väylänpito 3 909 88 114 25 704 19 874 133 692 -129 783 3 19189: 340 31.30 19190: 19191: Luotsaus 182 446 184 446 10 451 6724 201 621 -19 175 91 19192: Yhteysalusliikenne 2 880 32 564 6 309 3 428 42 301 -39 421 7 19193: Alusturvallisuus 8 643 30 931 551 124 31 606 -22 963 27 19194: Liiketoiminta 83 150 74 315 4 151 3 321 81 787 1 363 102 19195: Muut viranomaistehtä- 19196: vien kaltaiset tehtävät 4242 34 317 3 214 1 734 39 265 -35 023 11 19197: YHTEENSA 685 286 711 679 156 469 112 917 981 065 -295 779 70 19198: 1) 19199: Poistot laskettu hankintahintaisista arvoista, jolloin käytetty korko on 3,9 %. 19200: 19201: 19202: 19203: Laskelman luvut eroavat menomomenttien loppusummista, koska investoinnit näkyvät siinä 19204: poistoajanpuitteissa poistoina ja laskennallisina korkoina. Toimintakustannukset sisältävät palk- 19205: kakustannuksia, aine- ja tarvikehankintoja, palvelujen ostoja, muita lyhytvaikutteisia juoksevia 19206: kustannuksia sekä sisäisiä kustannuksia. 19207: 19208: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ven mukaan, jolloin jääpeitettä on perämerellä 19209: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sekä rannikkoseuduilla. 19210: 60 843 000 mk. 19211: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- Menojen ja tulojen erittely: mk 19212: hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia 19213: toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- Bruttomenot 741 890 000 19214: Maksullisen toiminnan erillismenot 543 618 000 19215: osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrä- 19216: Muut toimintamenot 198 272 000 19217: rahasta on varattu 500 000 mk näiden hankkei- Bruttotulot 681 047 000 19218: den kansallista rahoitusosuutta varten. Määrä- Maksullisen toiminnan tulot 678 421 000 19219: rahaa saa käyttää myös EU:n TEN- - julkisoikeudelliset suoritteet 584 622 000 19220: hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin. - muut suoritteet 93 799 000 19221: Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhde- Muut tulot 2 626 000 19222: asuntojen liiketaloudellisin perustein määräy- Nettomenot 60 843 000 19223: tyvien vuokrien alentamiseen. 19224: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2001 talousarvio 60 843 000 19225: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 115 000 2000 talousarvio 68 100 000 19226: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 2000 lisätalousarvio 40 000 000 19227: kantarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on 1999 tilinpäätös -9 921 265 19228: lisäksi otettu huomioon nettobudjetoitavina 19229: tuloina väylämaksutulot, yhteysalusliikenteen 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 19230: tulot, luotsaustulot, maksullisen palvelutoi- 19231: Momentille myönnetään 117 000 000 mk. 19232: minnan tulot, monitoimimurtajien tulot, kartta- 19233: Selvitysosa: Vuosina 1993 ja 1994 19234: tuotannon tulot, merenkulun tarkastustoimin- 19235: hankittujen jäänmurtajien hankinta- ja rahoi- 19236: nan tulot, vuokratulot sekä Saimaan kanavan 19237: tusmenot ovat 1 246 000 000 mk ja niihin on 19238: lupamaksut Momentilta maksetaan myös Sai- 19239: aikaisemmin myönnetty 1 019 616 000 mk. 19240: maan kanavan hoitokunnan menot. Rannikon 19241: Kassamenoja jo suoritetuista hankinnoista ai- 19242: jäänmurtotoiminnan menot on mitoitettu 650 19243: heutuu 117 milj. mk vuonna 2001, 57 milj. mk 19244: toimintapäivän mukaisesti eli nk. leudon tai- 19245: vuonna 2002 sekä 52 milj. mk vuonna 2003. 19246: 19247: 2001 talousarvio 117000000 19248: 2000 talousarvio 131 000 000 19249: 1999 tilinpäätös 141 000 000 19250: 31.32 341 19251: 19252: 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomäärä- 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arvio- 19253: raha 3 v) määräraha) 19254: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. Momentille myönnetään 400 000 mk. 19255: Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioitaan Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden 19256: merkittävien väylä- ja kanavaverkon laajen- maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista 19257: nus- ja uusinvestointien ja laitehankintojen varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden han- 19258: sekä niitä vastaavien myöhemmin toteutettavi- kintamenojen sekä vesilain (24611961) mu- 19259: en hankkeiden suunnittelusta ja muista valmis- kaisten korvausten maksamiseen. 19260: televista töistä aiheutuviin menoihin. 19261: Selvitysosa: Vuoden 2001 määrärahaa 2001 talousarvio 400 000 19262: on tarkoitus käyttää VTS-navigointilaitehan- 2000 talousarvio 400 000 19263: kintoihin. 19264: 1999 tilinpäätös 19265: 2001 talousarvio 15 000 000 19266: 2000 talousarvio 17 500 000 19267: 2000 lisätalousarvio 55 000 000 19268: 1999 tilinpäätös 26 000 000 19269: 19270: 19271: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 19272: 19273: (31.) Kauppa- ja teollisuussatamien rakenta- 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar- 19274: misen korkotuki (siirtomääräraha 2 v) viomääräraha) 19275: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrä- Momentille myönnetään 17 400 000 mk. 19276: raha on poistettu talousarviosta. Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1996 19277: sekä vuosina 1999 ja 2000 myönnettyjen kor- 19278: 2000 talousarvio 200 000 kotukilainavaltuuksien perusteella suoritetta- 19279: 1999 tilinpäätös 292 266 vien korkohyvitysten maksamiseen. 19280: Selvitysosa: 19281: 19282: Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. mk): 19283: 2001 2002 2003 2004 2005 19284: 19285: Ennen vuotta 1996 myönnetyistä 19286: korkotukilainoista 7,4 4,7 3,2 1,5 0 19287: Vuonna 2000 myönnetyistä korko- 19288: tukilainoista 10,0 12,0 12,0 12,0 12,0 19289: Yhteensä 17,4 16,7 15,2 13,5 12,0 19290: 19291: 19292: Ennen vuotta 1996 myönnettyjen lainojen 2001 talousarvio 17 400 000 19293: korkotuen maksaminen päättyy vuonna 2004 2000 talousarvio 14 000 000 19294: ja vuonna 2000 myönnettyjen lainojen vuonna 1999 tilinpäätös 20 111 160 19295: 2006. 19296: 342 31.32 19297: 19298: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette- kenteenharjoittajille valtioneuvoston päätök- 19299: loon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten sen mukaisin perustein. Määrärahaa saa lisäksi 19300: turvaaminen (arviomääräraha) käyttää korkotuen maksamiseen luottolaitok- 19301: Momentille myönnetään 243 500 000 mk. sille eräistä korkotukilainoista annetun lain 19302: Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen (101511977) 2 §:n 4 momentin mukaisesti saa- 19303: kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/ ristoliikenteen alusten peruskorjauksiin ja uu- 19304: 1991) mukaisen tuen maksamiseen alusluette- dishankintoihin annettaville lainoille. 19305: loon merkityille lastialuksille. Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikai- 19306: Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- semmin myönnettyjen korkotukilainojen kor- 19307: nalle esityksen ulkomaanliikenteen kauppa- kotuen määrä on neljän ensimmäisen lainavuo- 19308: alusluettelosta annetun lain muuttamisesta si- den aikana 4 % ja 5-8 lainavuosien aikana 19309: ten, että tukea maksetaan 1.7.2000 lukien ny- 2%. 19310: kyisen tuen lisäksi määrä, joka vastaa varusta- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 19311: motyönantajan maksamia merimieseläke-, tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 19312: työttömyysvakuutus,- tapaturmavakuutus- ja Se l v i t y s osa : Avustuksilla pyritään säi- 19313: ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä vapaa-ajan lyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten Ete- 19314: ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan lisä- lä-Suomen saaristo-alueiden asukkaille, joilla 19315: vakuutuksesta työnantajan maksamaa osaa. ei ole käytettävissä Merenkulkulaitoksen yhte- 19316: Aikaisemman lain mukaiseen tukeen verrattu- ysalusliikennettä. 19317: na määrärahan tarve kasvaa vuositasolla 94,5 19318: milj. mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu 2001 talousarvio 1 700 000 19319: huomioon vähennyksenä 20 milj. mk vuodelle 2000 talousarvio 1 380 000 19320: 2000 säädetyn työnantajan merimieseläke- 1999 tilinpäätös 1 420 000 19321: maksun 40 prosentin tuen päättymisen ja lisä- 19322: yksenä 7 milj. mk vuoden 2000 talousarviossa 19323: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset 19324: arvioitua suuremman alusmäärän johdosta. 19325: Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon (arviomääräraha) 19326: vuoden 1999 lopussa merkittyjen 107 aluksen Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 19327: bruttovetoisuus oli 1 082 151 tonnia eli noin Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista anne- 19328: 63 prosenttia koko tonnistosta. Määrärahan tun lain (189/1936) mukaisten avustusten mak- 19329: mitoitus perustuu 106 aluksen saamaan tukeen. samiseen ammatissaan toimivien merimiesten 19330: hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meri- 19331: 2001 talousarvio 243 500 000 pelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset 19332: 2000 talousarvio 152 000 000 myönnetään merenkulkulaitoksen määrittele- 19333: mistä toiminnoista aiheutuviin menoihin. 19334: 1999 tilinpäätös 143 731 455 19335: Selvitysosa: Vastaava tulo on merkitty 19336: momentille 11.19.02. 19337: 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirto- 19338: määräraha 2 v) 2001 talousarvio 4000 000 19339: Momentille myönnetään 1 700 000 mk. 2000 talousarvio 5 000 000 19340: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 19341: 1999 tilinpäätös 3 974 115 19342: seen saariston kulkuyhteyksiä haitaville lii- 19343: 31.40 343 19344: 19345: 40. Ratahallintokeskus 19346: 19347: Se l v i t y s osa : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä 19348: tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa, kuin osana 19349: kansainvälistä kuljetusjärjestelmää sekä tarjota kilpailukykyinen liikenneväylä rautatieyritysten 19350: käyttöön. Rataverkon parantamisessa ja ylläpidossa otetaan huomioon taloudellisuus- ja liiken- 19351: nepoliittiset tavoitteet. 19352: Suomessa radat ovat pääosin ns. sekaliikenneratoja eli henkilö- ja tavaraliikenne kulkevat sa- 19353: moilla raiteilla. Rautatieliikenne on kehittynyt viime vuosina hyvin. Tavaraliikenteessä rautatie- 19354: liikenteen osuus on 25 %koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 1999 tavaraa kulki rautateitse 19355: 40 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvioidaan vuonna 2000 kasvavan noin 2 % vuoden 19356: 1999 tasosta. Vuonna 2001 tonnimäärän arvioidaan nousevan noin 2 %. Henkilöliikenteessä teh- 19357: tiin vuonna 1999 yIi 53 miljoonaa matkaa. Kaukomatkojen määrä oli 12 miljoonaa ja lähimatko- 19358: jen määrä yli 41 miljoonaa. Matkojen määrässä odotetaan noin 2 %:n kasvua vuosina 2000 ja 19359: 2001. 19360: Rataverkon kunnon palauttaminen on edistynyt myönteisesti viime vuosina. Radanpitoon on 19361: ollut käytettävissä viiden vuoden aikana bruttomääräisesti noin 2,3 miljardia markkaa vuodessa. 19362: Viime vuosien panostaminen rataverkkoon näkyy kunnon kohentumisena. Rataverkon yli-ikäi- 19363: syys ja liikenteen määrät edellyttävät vielä lähivuosina kunnostustyön jatkamista samalla panos- 19364: tuksella. Perusradanpidon painopiste on edelleen 1950- ja 1960-luvuilla perusparannettujen ja 19365: loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Kehittämisen painopiste on junien 19366: automaattisen kulunvalvontajärjestelmän rakentamisessa ja rataverkon sähköistämisessä. Uusi 19367: kaupunkirata Helsinki-Leppävaara valmistuu vuonna 2001. Junaturvallisuutta parannetaan 19368: myös poistamalla tasoristeyksiä. Kulunvalvonta valmistuu tärkeimpien pääratojen osalta vuonna 19369: 2001. 19370: Rataverkon laajuudesta tehdyn liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan ns. vähä- 19371: liikenteisiksi radoiksi määritellään liikenteeltään alle 0,5 miljoonan bruttotonnin radat. Ratahal- 19372: lintokeskuksen tekemien selvitysten perusteella näiden ratojen ylläpito-ohjelmaa ja tarvittavaa 19373: rahoitusta sekä peruskorjausten ajoitusta tarkistetaan. Liikenne- ja viestintäministeriön lähtökoh- 19374: ta on, että yhteiskuntataloudellisten selvitysten perusteella eräitä rataosia voidaan lakkauttaa. Sel- 19375: vitystyö tehdään ja ehdotukset valmistellaan vuonna 2001. 19376: Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Ratahallintokeskukselle alustavasti seuraavat tulosta- 19377: voitteet vuodelle 2001 : 19378: Rataverkon laajuus ja palvelutaso 19379: Laajuudessa ei tapahdu muutoksia. 19380: 19381: Vuoden 200llopussa päärataverkko jakautuu palvelutasoluokkiin seuraavasti: 19382: Henkilöliikenne Tavaraliikenne Ratakilometrit 19383: Palveluta- Akselipaino ton- 19384: soluokka Nopeustaso km/h Nopeustaso km/h nia v. 2000 v. 2001 19385: 19386: 1 yli 140 80-120 22,5-25,0 158 198 19387: 2 120-140 60-100 22,5-25,0 1 723 1 683 19388: 3 60-120 60-100 22,5 2 917 2 917 19389: 4 40-80 16,0-20,0 837 837 19390: Yhteensä 5 635 5 635 19391: 344 31.40 19392: 19393: Liikenteen sujuvuus 19394: Radanpidosta aiheutuneidenyli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista on 19395: korkeintaan 6 %. 19396: Liikennerajoitukset 19397: Tavoitteena on, että akselipainorajoituksia ei aseteta. Nopeusrajoitusten määrä lisääntyy ja on 19398: vuoden lopussa enintään 724 raidekilometriä (12% raidekilometreistä). Pääosa nopeusrajoituk- 19399: sista on muilla kuin tärkeimmillä pääradoilla. 19400: Turvallisuuden parantaminen 19401: Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään 19402: 40. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään viisi. 19403: Taloudellisuus 19404: Kunnossapidon yksikkökustannukset alenevat 2 %. 19405: 19406: Ratahallintokeskuksen tulojen ja menojen erittely (milj. mk): 19407: 1999 2000 2001 19408: tilinpäätös talousarvio esitys 19409: 19410: Perusradanpito (21) 1 599 1 353 1 331 19411: Tulot 434 417 412 19412: - Ratamaksu 316 330 330 19413: - Kiinteistönpidon tulot 65 63 57 19414: -Muut tulot 53 24 25 19415: Menot 2 033 1 770 1 743 19416: -Hallinto 35 36 42 19417: - Liikenteenohjaus 207 204 204 19418: -Kiinteistöjen ylläpito ja perusparannus 67 64 59 19419: - Radan kunnossapito ja käyttö 652 645 674 19420: - Suunnittelu, tutkimukset 18 20 24 19421: - Korvausinvestoinnit 1 054 801 740 19422: Rataverkon kehittäminen (77) 273 284 289 19423: Helsinki-Leppävaara rata (78) 235 200 47 19424: Rataverkon maa-alueet (87) 8 4 4 19425: LUVUN 31.40 NETTOMENOT 2 115 1 841 1 671 19426: 19427: LUVUN 31.40 BRUTTOMENOT 2549 2 258 2 083 19428: 19429: 19430: 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden 19431: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen. 19432: 1 331 000 000 mk. Määrärahasta on varattu 1 000 000 mk kansal- 19433: Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi lista rahoitusta varten. 19434: kiinteistönpidosta aiheutuviin menoihin, jouk- Radanpidon hankkeiden toteutuksesta saa 19435: koliikenteen tarkastusmaksutoiminnan kului- Ratahallintokeskus tehdä sitoumuksia siten, 19436: hin, EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja suun- että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhem- 19437: nittelumenojen maksamiseen sekä lähialueyh- pinä vuosina enintään 600 000 000 mk. 19438: teistyöhön. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 19439: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tu- 19440: hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia loina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen 19441: toteuttavien hankkeiden sekä pilottihankkeita lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ra- 19442: 31.40 345 19443: 19444: tamaksu, omaisuuden myyntituotot lukuun ot- maksun laskentaperusteisiin tehdään eräitä tar- 19445: tamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja ja kistuksia. 19446: EU:n maksama TEN-rahoitus. 19447: Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ra- Menojen ja tulojen erittely: mk 19448: tamaksua, joka määrätään rataverkkolain mu- 19449: kaan rataverkon käytön, rataverkon tason ja Bruttomenot 1 743 000 000 19450: markkinatilanteen sekä radanpidon kustannus- Maksullisen toiminnan erillis- 19451: menot 67 500 000 19452: ten perusteella. Ratamaksun perusmaksu las- 1 675 500 000 19453: Muut toimintamenot 19454: ketaan kuljetettujen tavaraliikenteen tonni- Bruttotulot 412 000 000 19455: määrien mukaan ja muuttuva maksu henkilö- Maksullisen toiminnan tulot 65 500 000 19456: ja tavaraliikenteen toteutuneiden bruttotonni- Ratamaksu 330 000 000 19457: kilometrien mukaan siten, kuin liikenne- ja Muut tulot 16 500 000 19458: viestintäministeriö tarkemmin määrää. Rata- Nettomenot 1 331 000 000 19459: 19460: 19461: 19462: Perusradanpidon alustava toimenpiteittäinen suunnitelma on seuraava: 19463: Arvioidut 19464: vuoden 2001 19465: Valmis Kust.arvio Käytetty kustannukset 19466: milj. mk milj. mk milj. mk 19467: 19468: Korvausinvestoinnit 740 19469: Helsinki-Tampere, perusparannus 2002 2 030 1 738 160 19470: Tampere-Orivesi-Jyväskylä, perusparannus 2004 328 92 52 19471: Kouvola-Pieksämäki, perusparannus 2004 822 455 75 19472: Oulu-Tornio, päällysrakenne 2002 152 66 53 19473: Kokkola-Oulu, päällysrakenne 2005 400 30 19474: Lappeenranta-Parikkala, perusparannus 2004 310 52 69 19475: Tampereen henkilöratapiha 2002 180 116 37 19476: Muut korvausinvestoinnit 264 19477: Muu perusradanpito 1 003 19478: Perusradanpito yhteensä 1 743 19479: 19480: Rakentamisvaltuuden käytöstä arvioidaan 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomäärära- 19481: valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2002 noin ha 2 v) 19482: 300 milj. mk, vuonna 2003 noin 200 milj. mk Momentille myönnetään 289 000 000 mk. 19483: ja vuonna 2004 noin 100 milj. mk. Uutena Määrärahaa saa käyttää radanpidon kehittä- 19484: merkittävänä hankkeena aloitetaan Kokkola- mishankkeisiin sekä Ratahallintokeskuksen 19485: Oulu -rataosan päällysrakenteen uusiminen. hallintaan kuuluvien talojen uudisrakentami- 19486: Hankkeen kustannusarvio on 400 milj. mk. sen menoihin. 19487: Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia si- 19488: 200 l talousarvio 1 331 000 000 ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myö- 19489: 2000 talousarvio 1 353 000 000 hempinä vuosina enintään 488 000 000 mk. 19490: 2000 lisätalousarvio 120 000 000 Selvitysosa: Kulunvalvonnan ratalait- 19491: 1999 tilinpäätös 1 521 350 000 teiden UI-vaiheen rakentaminen toteutetaan 19492: pääosin radio-ohjausjärjestelmänä. Hanke si- 19493: sältää osaksi perinteisiä kulunvalvontalaitteita 19494: ja vastaavantyyppiset menot on aiemmin ra- 19495: 346 31.40 19496: 19497: hoitettu perusradanpidon momentilta. Hanke sekä muilla tärkeimmillä henkilöliikenne- ja 19498: valmistuu vuonna 2005. Tämän jälkeen kaikki vaarallisten aineiden kuljetusreiteillä. 19499: henkilöliikenteen rataosat ovat kulunvalvon- Hankkeen Helsinki-Tampere rahoitukseen 19500: nan piirissä. käytetään myös perusradanpidon rahoitusta 19501: Tasoristeyksiä poistetaan rataosilla Riihimä- 160 milj. mk. 19502: ki-Kouvola ja Vainikkala-Kotka/Hamina 19503: 19504: Kehittämisinvestointien alustava suunnitelma on seuraava: 19505: Arvioidut 19506: v.2001 19507: Valmis Kustannusarvio Käytetty kustannukset 19508: milj. mk milj. mk mk 19509: 19510: Helsinki-Tampere, tason nosto 2002 770 638 110 000 000 19511: Tuomioja-Raahe, sähköistys 2001 45 29 5 000 000 19512: Oulu-Rovaniemi, sähköistys 2004 251 19 50 000 000 19513: Kulunvalvonnan ratalaitteet 2001 416 359 56 000 000 19514: Kulunvalvonnan 111-vaihe 2005 300 23 000 000 19515: Tasoristeykset pääradoilla 40000000 19516: Talonrakennukset 5 000000 19517: Kehittäminen yhteensä 1 782 1 045 289 000 000 19518: 19519: 19520: Päätösosassa mainitun valtuuden käytön joh- noin 90 milj. mk ja vuonna 2004 noin 90 milj. 19521: dosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja mk ja sen jälkeen noin 200 milj. mk. 19522: vuonna 2002 noin 90 milj. mk, vuonna 2003 19523: 19524: Yhteenveto momentilla mainittujen rataosuuksien kehittämishankkeiden 19525: vuosittaisesta rahoitustarpeesta (milj. mk): 19526: 2002 2003 2004 Myöhemmin 19527: 19528: Keskeneräiset hankkeet 99 80 32 19529: Uudet hankkeet 74 76 66 61 19530: Yhteensä 173 156 98 61 19531: 19532: 19533: 2001 talousarvio 289 000 000 milj. mk esille tulleiden yllättävien maasto- 19534: 2000 talousarvio 284 000 000 olosuhteista johtuvien lisätöiden takia. Valtion 19535: 1999 tilinpäätös 270 130 000 osuus hankkeen kustannuksista on 568 milj. 19536: mk. Hanke valmistuu vuonna 2001. 19537: 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan ra- 19538: kentaminen (siirtomääräraha 3 v) 2001 talousarvio 47 000 000 19539: Momentille myönnetään 47 000 000 mk. 2000 talousarvio 200 000 000 19540: Määrärahaa saa käyttää Helsinki-Leppävaa- 1999 tilinpäätös 236 000 000 19541: ra kaupunkiradan rakentamisesta valtiolle ai- 19542: heutuvien menojen maksamiseen. 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja 19543: Se l v i t y s o s a : Hanke tehdään yhteis- 19544: korvaukset (arviomääräraha) 19545: työssä Helsingin ja Espoon kaupunkien kans- 19546: sa. Hankkeen kustannusarvio on noussut 14 Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 19547: 31.50 347 19548: 19549: Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radan- kaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksami- 19550: pidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun seen. 19551: lain mukaista toimintaa varten hankittavien 19552: maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoi- 2001 talousarvio 4000000 19553: mitusmaksusta annetun lain (588/1995) mu- 2000 talousarvio 4000000 19554: 1999 tilinpäätös 8 082 584 19555: 19556: 19557: 19558: 50. Ilmailulaitos 19559: 19560: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 19561: Ilmailulaitoksen tavoitteena on toimialansa ja tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä, että ilmai- 19562: lutoiminta tapahtuu mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja talou- 19563: dellisesti. 19564: Ilmailulaitoksen tulee huolehtia palvelujensa tarjonnasta ja kehittämisestä kannattavan liiketoi- 19565: minnan edellytysten mukaisesti. Palveluiden tarjonnassa ja kehittämisessä on huomioitava asiak- 19566: kaitten, mukaan lukien sotilasilmailu, sekä yhteiskunnan tarpeet. Suomen lentoasemia ja lennon- 19567: varmistusjärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään yhtenä kokonaisuutena ja niitä kehitetään niiden 19568: palvelujen kysyntää vastaavasti. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan säännöllisen reittiliikenteen 19569: edellyttämät palvelut. 19570: Ilmailulaitoksen tavoitteena on hyödyntää liiketoiminnassaan lentoasemien läheisyydessä ole- 19571: via laitoksen maa-alueita lentoliikenteen ja yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti 19572: ja pitäen lentoasemien hyvää toimintaa ensisijaisena lähtökohtana. 19573: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet 19574: Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään 500 milj. mk. Li- 19575: säksi Ilmailulaitos saa tehdä vuonna 2001 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua 19576: menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 600 milj. mk. Tärkeimmät kehittämisinvestoinnit 19577: ovat Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannen kiitotien rakentaminen sekä lennonvarmistusjär- 19578: jestelmän uusiminen. 19579: Valtioneuvosto saa oikeuttaa Ilmailulaitoksen antamaan vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia 19580: takauksia lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluja tuottavien tytäryhtiöidensä tai Ilmailulaitok- 19581: sen toimialaan liittyvien kiinteistöyhtiöidensä ottamien yhteensä enintään 150 milj. mk lainojen 19582: vakuudeksi. 19583: 3. Lainanotto 19584: Ilmailulaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 mo- 19585: mentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 milj. mk. 19586: Selvitysosa : Ottaen huomioon tämän ja eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja 19587: muut toimintatavoitteet, valtioneuvosto on talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asettanut 19588: alustavasti Ilmailulaitoksen tulostavoitteeksi 70 milj. mk vuonna 2001. 19589: Tulostavoitetta arvioitaessa on otettava huomioon Ilmailulaitoksen tulokseen sisältyvinä erinä 19590: sellainen liiketaloudellisesti arvioiden kannattamaton toiminta, jonka rahoittaminen osana Ilmai- 19591: lulaitosta on yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaista. Tämä toiminta sisältää Ilmailulaitoksen 19592: vähäliikenteisten lentoasemien ylläpidon, viranomaistehtävien hoidon sekä valtiolle kuuluvan 19593: kansainvälisen toiminnan. Näiden toimintojen kustannusvaikutus Ilmailulaitokselle on yhteensä 19594: lähes 100 milj. mk vuosittain. Jotta siviili-ilmailua ei rasiteta siihen kuulumattomilla erillä, mak- 19595: saa valtio Ilmailulaitokselle sotilasilmailulle annettavista palveluista erikseen tehtävän palvelu- 19596: sopimuksen mukaan määräytyvät maksut. 19597: 348 31.50 19598: 19599: Ilmailulaitcksen viranomaisyksikön lentoturvallisuushallinnon palveluiden hinnoittelussa ote- 19600: taan huomioon liikenneturvallisuuden vaatimukset ja ilmailun edistäminen. Vuonna 2001 viran- 19601: omaisyksikön arvioidut tuotot ulkopuolisilta asiakkailta on 5,0 milj. mk ja viranomaisyksikön ar- 19602: vioidut käyttötoiminnan kulut 27,8 milj. mk. Talouden alijäämä, 22,8 milj. mk, katetaan Ilmailu- 19603: laitoksen muulla toiminnalla. Tästä summasta noin 3,5 milj. mk on Ilmailulaitoksen oman 19604: toiminnan viranomaisvalvonnasta aiheutuneita kuluja. Loppuosa, 19,2 milj. mk, on yleisiä viran- 19605: omaistoiminnasta aiheutuneita kuluja, kuten kansainvälinen yhteistyö, normien valmistelu, vaa- 19606: ratilanteiden ja rikkomusten tutkin ta sekä hallinnolliset tehtävät ja tukipalvelut 19607: Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa viranomaisyksikölle toiminnalliset tavoitteet. 19608: Investointeihin on arvioidun tuloksen toteutuessa tarkoitus käyttää investointiohjelman mukaan 19609: noin 455 milj. mk, josta 355 milj. mk (78 %) rahoitetaan tulorahoituksella ja 100 milj. mk (22 %) 19610: rahoitetaan erikseen eduskunnalle esitettävin lainavaltuuksin rahalaitoksilta otettavilla luotoilla. 19611: Lennonvarmistusjärjestelmän uusinnan ja sen liitännäisinvestointien kokonaiskustannusarvio 19612: on noin 350 milj. mk. Koko järjestelmän uusinta on valmis vuoden 2001 loppuun mennessä. Hel- 19613: sinki-Vantaan lentoaseman 111-kiitotien rakentaminen on aloitettu vuonna 1997 ja se on mahdol- 19614: lista saada valmiiksi aikaisintaan vuoden 2002 aikana. 19615: 19616: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava 19617: investointisuunnitelma vuodeksi 2001: milj. mk 19618: 19619: Kaluston hankinta ja muu käyttöomaisuus 130 19620: Lentokenttien talonrakennustyöt 136 19621: Lentokenttien maa-alueet ja rakentaminen 189 19622: Yhteensä 455 19623: 19624: 19625: 19626: Tunnuslukutaulukko 19627: 1999 2000 2001 19628: toteutuma ennakoitu arvio 19629: 19630: Liikevaihto, milj. mk 1 118 1 141 1 205 19631: -muutos% 2,0 2,1 5,6 19632: Käyttökate, milj. mk 315 318 344 19633: - käyttökate % liikevaihdosta 28 28 29 19634: Voitto milj. mk 85 68 70 19635: -voitto % liikevaihdosta 7,6 6,0 5,8 19636: Sijoitetun pääoman tuotto % 3,2 2,5 2,7 19637: Tuotto peruspääomalle 7,7 6,2 6,4 19638: Tuotto koko pääomalle 2,4 1,8 1,7 19639: Omavaraisuusaste % 78 74 72 19640: Investoinnit % liikevaihdosta 50,7 40 38 19641: Henkilöstömäärä 1 755 1 755 1 775 19642: 31.52 349 19643: 19644: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 19645: 19646: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkajen ra- 43. Korvaus Jlmailulaitokselle valmiustehtä- 19647: kentamiseen ja ylläpitoon vistä 19648: Momentille myönnetään 3 500 000 mk. Momentille myönnetään 27 200 000 mk. 19649: Määrärahaa saa käyttää enintään 70 prosen- Määrärahaa saa käyttää maksuna Ilmailulai- 19650: tin suuruisen valtionavun maksamiseen Seinä- tokselle siviili- ja sotilasliikennettä palvelevil- 19651: joen (Rengonharjun) ja Mikkelin säännöllisen le lentoasemille sotilasilmailusta aiheutuvien 19652: reittiliikenteen piirissä olevien lentopaikkojen kiinteiden kustannusten kattamiseksi. 19653: rakenteiden ja laitteiden parantamiseen sekä Se l v i t y s osa : Liikenne- ja viestintämi- 19654: kenttien ylläpidon avustamiseen ja lentopaik- nisteriö korvaa yhteistoimintalentoasemien 19655: kojen rakentamiseen otettujen lainojen kustan- pääomakustannuksista sotilasilmailulle koh- 19656: nuksiin. distetun osuuden sekä yhteistoimintalentoase- 19657: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- mien valmiuspalvelun. 19658: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 19659: Se l v i t y s o s a : Avustusten suuruudessa 2001 talousarvio 27 200 000 19660: otetaan huomioon lentopaikkojen liikenteelli- 2000 talousarvio 27 200 000 19661: nen merkitys. 27 200 000 19662: 1999 tilinpäätös 19663: 2001 talousarvio 3 500 000 19664: 2000 talousarvio 5 000 000 19665: 1999 tilinpäätös 7 000 000 19666: 19667: 19668: 19669: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 19670: 19671: 19672: 42. Valtionavustus koulutuksesta 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- 19673: Momentille myönnetään 13 000 000 mk. täminen (siirtomääräraha 3 v) 19674: Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten Momentille myönnetään 468 000 000 mk. 19675: maksamiseen VR-Yhtymä Oy:n ja Ilmailulai- Määrärahaa saa käyttää luvanvaraista henki- 19676: toksen ammattikoulutukseen. löliikennettä koskevan lain (343/ 1991) 23 ja 23 19677: Selvitysosa: Pitkäkestoisesta koulu- a §:n mukaisesti. 19678: tuksesta tuetaan 80% tuntien määrästä ja ly- Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- 19679: hytkestoisesta 50 % tuntien määrästä. Yksik- mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi- 19680: köhintana käytetään koulutuksesta riippuen tukseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää val- 19681: VR-yhtymän osalta 330 mk ja 1 155 mk sekä tion osuutena Merenkurkun ympärivuotisen 19682: Ilmailulaitoksen osalta 236 mk, 495 mk sekä laivaliikenteen tukemiseen. 19683: 825 mk. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 19684: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 19685: 2001 talousarvio 13 000 000 Se l v i t y s o s a : Määrärahasta käytetään 19686: 2000 talousarvio 13 000 000 yritysten kanssa joukkoliikenteen palvelujen 19687: 2000 lisätalousarvio ostamisesta ja lipun hinnoista tehdyistä sopi- 19688: muksista aiheutuvien korvausten maksamiseen 19689: 1999 tilinpäätös 13 000 000 19690: sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnitte- 19691: lu- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 19692: 350 31.60 19693: 19694: Määrärahasta voidaan myöntää kunnille ja Joukkoliikenteen palvelutasoa kehitetään ja 19695: muille yhteisöille valtionapua käytettäväksi joukkoliikenteen osuutta työmatka- ja asiointi- 19696: samoihin tarkoituksiin. liikenteessä lisätään myöntämällä valtionapua 19697: kunnille kaupunkimaisen paikallisliikenteen 19698: Määrärahojen käytön arvioidaan ylläpitämiseen sekä kaupunki- ja seutulippujen 19699: jakaantuvan seuraavasti: mk hinnanalennuksiin. Lääninhallitukset voivat 19700: myöntää kunnille valtionapua enintään 50 % 19701: Kaukoliikenteen ja junien lähilii- palveluostoista ja yritysten kanssa tehdyistä 19702: kenteen palvelujen osto 220000 000 lippusopimuksista aiheutuvista nettokustan- 19703: Alueellisen liikenteen palvelujen nuksista. 19704: osto ja paikallisen liikenteen Joukkoliikenteen kehittämistoiminnalla tur- 19705: valtionapu 138 000 000 vataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä 19706: Kaupunki- ja seutulippualennusten pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luo- 19707: valtionapu 53 000 000 daan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen 19708: Kehittämis-, suunnittelu- ja tutki- 19709: säilymiselle, joukkoliikenteen palvelutason 19710: mushankkeet 53 000 000 19711: Merenkurkun liikenteen tuki 4000 000 19712: parantamiselle ja yhteiskunnan maksamien 19713: Yhteensä 468 000 000 kuljetuskustannusten nousun hillitsemiselle. 19714: Liikenne- ja viestintäministeriön ja lääninhal- 19715: litusten rahoittamissa kehittämishankkeissa 19716: Liikennepalvelujen ostoilla edesautetaan lii- painotetaan uudenlaisia säästöjä tuovia liiken- 19717: kenteen peruspalvelujen säilymistä sekä alu- teenhoitotapoja ja erityisesti kaupunkiseuduil- 19718: eellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista. la joukkoliikenteen osuuden lisäämiseen täh- 19719: Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa ne tar- tääviä kehittämishankkeita. Lisäksi painopis- 19720: peelliset kaukoliikennepalvelut, joita ei voida teinä ovat matkakeskusten kehittäminen, 19721: ylläpitää vain asiakastuloin. Junaliikenteen ra- liikenteen informaatiojärjestelmien kehittämi- 19722: hoituksella turvataan henkilöjunaliikenteen nen sekä joukkoliikenteen laadun ja helppo- 19723: alueellinen kattavuus rataverkolla ja mahdol- käyttöisyyden parantaminen. 19724: listetaan YTV -alueen ulkopuolisessa Helsin- Momentin käyttötarkoitukseen sisältyy Me- 19725: gin lähiliikenteessä korkeampi palvelutaso renkurkun ympärivuotisesta liikenteestä aihe- 19726: kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdolli- utuvien menojen avustaminen. Suomen ja 19727: suuden. Liikenne- ja viestintäministeriö on VR Ruotsin valtioiden tekemän sopimuksen mu- 19728: Osakeyhtiön kanssa tehnyt liikenteen ostosta kaisesti valtiot osallistuvat Merenkurkun ym- 19729: sopimuksen vuosille 2000--2004. Sopimuk- pärivuotisen liikenteen ylläpitämiseen elokuu- 19730: sen mukainen ostohinta vuonna 2001 on noin hun v. 2001 saakka. Liikenteen kokonaiskus- 19731: 220 milj. mk. Liikenne- ja viestintäministeriön tannukset kunnille ja valtioille tältä ajalta ovat 19732: ostamassa junaliikenteessä tehdään arviolta yhteensä 40 milj.mk jakaantuen puoleksi kum- 19733: noin 15 miljoonaa matkaa vuonna 2001. Osto- mankin maan kesken. Suomen osuudesta Vaa- 19734: liikenteen osuus henkilöliikenteen junakilo- san kaupunki maksaa 4 milj. mk ja valtio yh- 19735: metreistä on noin 50 %. Lääninhallitukset os- teensä 16 milj. mk. Valtion osuudesta vuoden 19736: tavat maaseudun peruspalveluluonteista linja- 1999 menot ovat 4 milj. mk, vuoden 2000 me- 19737: autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliiken- not 8 milj. mk ja vuoden 2001 menot 4 milj. 19738: nettä, jota ei voida ylläpitää asiakastuiaio ja mk. 19739: jota kunnat omilla palveluostoillaan täydentä- Määrärahasta 10 milj. mk on valtion omai- 19740: vät. Lääninhallitusten ostamassa liikenteessä suuden myynnistä vuosina 2000--2003 saata- 19741: tehdään vuonna 2001 arviolta noin 12 miljoo- vien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdystä val- 19742: naa matkaa. tioneuvoston periaatepäätöksestäaiheutuvaaja 19743: tarkoitettu sähköisen matkustajainformaatio- 19744: 31.70 351 19745: 19746: järjestelmän kehittämistä varten. Loppuosa 2001 talousarvio 468 000000 19747: hankkeesta rahoitetaan vuosina 2002 ja 2003. 2000 talousarvio 471 740 000 19748: 1999 tilinpäätös 480 975 000 19749: 19750: 19751: 19752: 70. Telehallintokeskus 19753: 19754: 19755: Selvitysosa : Viestinnän ja tietoverkkojen tekninen kehitys jatkuu nopeana. Televiestintä, 19756: tietotekniikka ja joukkoviestintä lähentyvät toisiaan. Sähköinen kaupankäynti lisääntyy ja teletoi- 19757: minnan tietoturvallisuus muodostuu entistä tärkeämmäksi. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toi- 19758: mintojen riippuvuus televiestinnästä kasvaa. Kilpailu teletoiminnassa ja uusien telepalvelujen va- 19759: likoima lisääntyy. 19760: Radiolaitteiden määrän nopeasta kasvusta johtuen radiotaajuuksien kysyntä jatkuu voimakkaa- 19761: na. Radiolaitteiden määrän kasvua edistävät uusien radioverkkojen tarjoamat entistä monipuoli- 19762: semmat palvelut ja radiolaitteiden ja -palvelujen hintojen lasku. 19763: Telehallintokeskuksen asemaa ja tehtäviä kehitetään yleisen tietoyhteiskuntakehityksen vaati- 19764: malla tavalla. Tavoitteena on, että Telehallintokeskuksesta kehittyy viestinnän ja tietoyhteiskun- 19765: tapalvelujen hallintoasioiden yleinen hallintoviranomainen. 19766: Telehallintokeskuksen tavoitteena on Suomen radio- ja televiestinnän sekä postitoiminnan ke- 19767: hittämismahdollisuuksien turvaaminen pitkällä aikavälillä. Telehallintokeskus seuraa palvelujen- 19768: sa laatua asiakaskyselyjen avulla. 19769: Talousarvioesitykseen liittyen liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Telehal- 19770: lintokeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 19771: Radiotaajuuksien käytön yleissuunnittelu ja taajuuksien osoittaminen asiakkaille 19772: Vuoden 2000 radioviestintäkonferenssin päätökset sisällytetään Suomen kansalliseen radiotaa- 19773: juuksien käyttösuunnitelmaan. Osasta konferenssin päätöksiä laaditaan yhteiseurooppalainen toi- 19774: meenpanosuunnitelma. Tähän työhön vaikutetaan siten, että sen lopputulokset ovat kansallisten 19775: tarpeittemme mukaiset. ITU:n vuoden 2003 radiokonferenssin valmistelutyö aloitetaan kansalli- 19776: sessa valmisteluryhmässä. 19777: Koordinoidaan uusien sovellusten taajuustarpeita yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa 19778: ja vaikutetaan eurooppalaisiin taajuuksienkäyttösuunnitelmiin siten, että Suomen intressit toteu- 19779: tuvat mahdollisimman hyvin. 19780: Taajuusvälin 29,7-960 MHz käyttösuunnitelma uusitaan euroopanlaajuisen taajuuksienkäyttö- 19781: suunnitelman pohjalta. Varmistetaan mahdollisuus osoittaa tarpeen mukaan taajuuksia yritysten 19782: omille ja radioverkko-operaattoreiden palveluja tarjoaville uusille digitaalisille TETRA-verkoil- 19783: le. 19784: Varmistetaan UMTS-verkkojen kaupallisen käynnistymisen edellytykset taajuus-, lupa- ja hy- 19785: väksyntäasioiden osalta. 19786: Lupakäsittelyjärjestelmä uusitaan siten, että käsittelykustannukset alenevat, käsittelyajat ly- 19787: henevät ja saadaan käyttöön sähköinen asiointi. Järjestelmän ensimmäiset sovellukset määritel- 19788: lään ja aloitetaan toteutus. 19789: Teletoiminnan ohjaus ja valvonta 19790: Varmistetaan, että teletoiminnassa ja televiestinnässä noudatetaan telemarkkinalakia, lakia yk- 19791: sityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta ja näiden lakien nojalla annet- 19792: tuja säädöksiä ja määräyksiä. 19793: 352 31.70 19794: 19795: Varmistetaan rajallisten tunnusresurssien tehokas käyttö ja huomioidaan tulevaisuuden tarpeet 19796: sekä varmistetaan numerointi- ja osoitejärjestelmien käyttäjäystävällisyys. 19797: Varmistetaan teknisillä säädöksillä ja valvonnalla telepalvelujen käyttäjien yksityisyyden suoja 19798: ja mahdollisuudet saada keskenään kilpailevia, laadukkaita, edullisia ja turvallisia telepalveluja. 19799: Kehitetään Telehallintokeskuksesta televiestinnän tietoturvallisuuden ja varmennepalveluiden 19800: hallintoviranomainen. 19801: Standardointi 19802: Varmistetaan, että Suomen kansalliset edut saadaan koordinoidusti mukaan kansainväliseen te- 19803: le- ja postistandardointiin. 19804: Postitoimen ohjaus ja valvonta 19805: Valvotaan postitoimintalain noudattamista, postipalvelujen toimitusvarmuutta ja nopeutta sekä 19806: saatavuutta sekä tuotetaan objektiivista kehitys-, seuranta- ja tilastotietoa. 19807: Televisiotoiminnan ohjaus ja valvonta 19808: Valvotaan televisio- ja radiotoimintalainsäädännön ohjelmisto- ja toimilupasäännösten ja mää- 19809: räysten noudattamista sekä peritään toimiluvanhaitijoilta yleisradiotoiminnan edistämiseen tar- 19810: koitetut toimilupamaksut 19811: Internetin verkkotunnusten hallinnointi 19812: Kehitetään Internetin FI-maatunnukseen perustuvien suomalaisten verkkotunnusten hallin- 19813: nointia nimenhaltijoiden oikeudet huomioiden. Tavoitteena on mahdollistaa tunnusten laaja-alai- 19814: nen ja asiakastarpeisiin perustuva käyttö. Hallinnoinnissa varaudutaan sopeutumaan Internetin 19815: kehityksen edellyttämiin lainsäädäntö- ja toimintamallimuutoksiin. 19816: Televisiomaksujen hallinto 19817: Televisiomaksuhallinnon kustannukset suhteessa kerättyihin televisiomaksutuloihin ovat kor- 19818: keintaan 3 %. 19819: Vuoden 2001 lopussa on vähintään 2 025 000 kpl televisiomaksun maksajaa ja erilaisilla kam- 19820: panjoilla ja televisiomaksutarkastuksella hankitaan vähintään 65 000 kpl uutta televisioilmoitus- 19821: ta. 19822: Taloudellisuustavoitteet 19823: Teletoiminnan teknisen ohjauksen ja valvonnan sekä telealan standardoinnin kustannukset il- 19824: man kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja vuonna 2001 ovat korkeintaan 2,50 markkaa/ylei- 19825: sen televerkon liittymä. Liittymien määrä sisältää kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon 19826: liittymät vuoden lopussa. 19827: Telehallintokeskuksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustavoite vuonna 2001 on 19828: 100%. 19829: Telehallintokeskuksen menot on otettu huomioon nettobudjetoidulla momentilla 12.31.70. 19830: 19831: 19832: Kustannusvastaavuuslaskelmat (mk): 19833: 1999 2000 2001 19834: toteutuma ennakoitu arvio 19835: 19836: Tuotot 19837: Radiohallinto 51 546 000 51 341 000 59 817 000 19838: Telehallinto ja standardointi 17 620 000 18 080 000 19 980 000 19839: Televisiomaksuhallinto 50 576 000 53 794 000 57171000 19840: Posti- ja mediahallinto 8 488 000 10 961 000 13 943 000 19841: Tuotot yhteensä 128 230 000 134176 000 150 911 000 19842: 31.72 353 19843: 19844: Kustannukset 19845: Radiohallinto 50 206 000 53 565 000 59 817 000 19846: Telehallinto ja standardointi 16 096 000 18 246 000 19 788 000 19847: Televisiomaksuhallinto 50 576 000 53 794 000 57 171 000 19848: Posti- ja mediahallinto 8 282 000 10 551 000 13 441 000 19849: Kustannukset yhteensä 125 160 000 136 156 000 150 217 000 19850: 19851: Ylijäämä(+) 1 Alijäämä(-) 19852: Radiohallinto 1 340 000 -2 224 000 19853: Telehallinto ja standardointi 1 524000 -166 000 192 000 19854: Televisiomaksuhallinto 19855: Posti- ja mediahallinto 206 000 410 000 502 000 19856: Ylijäämä!alijäämä yhteensä 3 070 000 -1 980 000 694 000 19857: 19858: Kustannusvastaavuus % 19859: Radiohallinto 103 96 100 19860: Telehallinto ja standardointi 109 99 101 19861: Televisiomaksuhallinto 100 100 100 19862: Posti- ja mediahallinto 102 104 104 19863: Kustannusvastaavuus % yhteensä 102 99 100 19864: 19865: 19866: 19867: 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 19868: 19869: 19870: 42. Sanomalehdistön tuki Määrärahasta saa käyttää 30 000 000 mk 19871: Momentille myönnetään 75 000 000 mk. valtioneuvoston erikseen määräämin ehdoin 19872: Määrärahasta saa käyttää 45 000 000 mk avustusten maksamiseen sanomalehtien kulje- 19873: valtioneuvoston erikseen määräämin ehdoin tus-, jakelu- ja muiden kustannusten alentami- 19874: puolueille lehdistön ja sitä vastaavan sähköi- seksi. Tukea voidaan käyttää myös sanomaleh- 19875: sen julkaisutoiminnan tukemiseen sekä Ahve- distön kehittämishankkeisiin. 19876: nanmaan maakunnalle tiedotustoiminnan tuke- 19877: miseen samojen jakoperusteiden mukaan kuin 2001 talousarvio 75 000 000 19878: puoluelain (1 0/1969) 9 §:ssä tarkoitettu avus- 2000 talousarvio 75 000 000 19879: tus. 1999 tilinpäätös 75 000 000 19880: 19881: 19882: 19883: 80. Ilmatieteen laitos 19884: 19885: 19886: Se l v i t y s osa : Ilmatieteen laitos tuottaa tietoa ilmakehästä, sen ominaisuuksista ja ilmiöistä 19887: yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä kansalaisten, elinkeinoelämän ja eri tieteen alojen tar- 19888: peita varten. Laitos mittaa ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta, sähkömagneet- 19889: tisia ilmiöitä sekä magneettikentän voimakkuutta sekä tuottaa perus- ja kaupallisina palveluina 19890: tietoa ilmakehän entisestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta. Laitos tekee tutkimusta meteorologian, 19891: ilmanlaadun, avaruusfysiikan, kaukokartoituksen ja geomagnetismin alueilla sekä osallistuu ak- 19892: 354 31.80 19893: 19894: tiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Laitos ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityk- 19895: sen edistämisen. 19896: Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Ilmatieteen laitokselle seuraavat tulos- 19897: tavoitteet vuodelle 2001: 19898: Taloustavoitteet 19899: - Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot ovat 34 000 000 mk ja toiminta 19900: tuottaa 0,5 milj. markan ylijäämän. Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot ovat 2 700 000 mk ja 19901: tuotot vastaavat aiheutuneita kustannuksia. Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot ovat 19902: 10 800 000 mk. 19903: - Keskeisten vakiotuotteiden yksikkökustannukset alenevat 2 % vuodesta 2000. 19904: Tuotteiden laatu 19905: - Tuotteiden laatutaso sääennusteiden osalta pidetään seuraavilla tasoilla: 19906: - Lämpötilaennusteiden tulee olla oikein 80 %:sesti yhden vuorokauden ennusteiden ja 19907: 72 %: sesti kahden vuorokauden ennusteiden osalta. 19908: - Sateen todennäköisyyden ennusteiden osuvuoden tulee olla yhden vuorokauden ennus- 19909: teissa 83 %ja kahden vuorokauden ennusteissa 78 %. 19910: -Kovan tuulen(:?: 14 m/s) varoitusten tulee Suomen merialueiden osalta olla yhden vuo- 19911: rokauden ennusteissa oikeita 78 % tapauksista eikä väärien varoitusten osuus saa ylittää 22 %. 19912: Vastaavasti kahden vuorokauden ennusteissa varoitusten tulee olla oikeita 70 % tapauksista eikä 19913: väärien varoitusten osuus saa ylittää 30 %. 19914: - Maksullisen toiminnan asiakastyytyväisyysindeksi nousee vuoden 2000 tasosta ja laitoksen 19915: markkinaosuus säilyy. 19916: Tutkimustoiminta 19917: - Tutkimusohjelmat tuottavat 5 yliopistollista jatkotutkintoa ja noin 100 kansainvälisesti en- 19918: nakkotarkastettua artikkelia. Julkaisuaktiivisuusindeksin vuoden 1999 arvo 6 631 ylitetään. 19919: -Tutkimuksen vaikuttavuuden mittareita kehitetään ja otetaan käyttöön yhteistyössä muiden 19920: tutkimuslaitosten kanssa. 19921: Laitoksen kehittäminen 19922: - Laitoksessa kehitetään toimintaprosesseja ja laatujärjestelmä otetaan käyttöön neljässä toi- 19923: mintayksikössä kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi. Kehitystyön tuloksena synty- 19924: nyt tasapainotettu toiminnan ohjaus- ja seurantajärjestelmä otetaan kiinteäksi osaksi laitoksen oh- 19925: jaus- ja johtamisjärjestelmää. 19926: - Havaintoautomaatio toteutetaan 9 havaintoasemalla. Havaintojärjestelmien käytettävyys pi- 19927: detään keskimäärin 98 prosentin tasolla. Tuotantopalvelimien ja tietovarantojen käytettävyys on 19928: 99,2%. 19929: - Laitoksen maksullisen toiminnan kilpailukykyä lisätään. 19930: 19931: 19932: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (mk): 19933: 1999 2000 2001 19934: toteutuma ennakoitu arvio 19935: 19936: Tuotot 19937: Erityispa1velut maapuolustukselle, pelastustoi- 19938: mene ja ympäristönsuojeluviranomaisille 2 601 282 2 600 000 2 700000 19939: Sää- ja muut kaupalliset palvelut 46 339 534 37 000 000 34000 000 19940: Tuotot yhteensä 48 940 816 39 600 000 36 700000 19941: 31.80 355 19942: 19943: Kustannukset 19944: Erityispalvelut maanpuolustukselle, pelastustoi- 19945: melle ja ympäristönsuojeluviranomaisille 2 663 731 2 600 000 2 700 000 19946: Sää- ja muut kaupalliset palvelut 44 897 175 37 000 000 33 500 000 19947: Kustannukset yhteensä 47 560 906 39 600 000 36 200000 19948: 19949: Ylijäämä (+) 1 Alijäämä (-) 19950: Erityispalvelut maanpuolustukselle, pelastustoi- 19951: melle ja ympäristönsuojeluviranomaisille -62 449 19952: Sää- ja muut kaupalliset palvelut 1 442 359 500 000 19953: Ylijäämä/ Alijäämä yhteensä 1 379 910 500 000 19954: 19955: Kustannusvastaavuus% 19956: Erityispalvelut maanpuolustukselle, pelastustoi- 19957: melle ja ympäristönsuojeluviranomaisille 98 100 100 19958: Sää- ja muut kaupalliset palvelut 103 100 101 19959: Kustannusvastaavuus % yhteensä 103 100 101 19960: 19961: 19962: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) osapuolilta saatavat yhteisrahoitteisten sopi- 19963: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mustutkimusten tulot ja muut tulot. 19964: 150 800 000 mk. 19965: Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhde- Menojen ja tulojen erittely: mk 19966: asuntojen liiketaloudellisin perustein määräy- 19967: tyvien vuokrien alentamiseen. Bruttomenot 199 000000 19968: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Maksullisen toiminnan erillis- 19969: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 010 000 menot 25 100 000 19970: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- Yhteisrahoitteisten sopimus- 19971: kantarkistuksiin sekä 4 500 000 mk kansainvä- tutkimusten tuloilla katettavat 19972: listen järjestöjen jäsenmaksujen kohoamisen menot 10 800 000 19973: johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu Muut toimintamenot 163 100 000 19974: Bruttotulot 48 200 000 19975: huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksul- 19976: Maksullisen toiminnan tulot 36 700000 19977: lisen palvelun tulot, EU:lta ja muilta yhteistyö- 2 700 000 19978: - julkisoikeudelliset suoritteet 19979: - liiketaloudelliset suoritteet 34000000 19980: Yhteisrahoitteisten sopimus- 19981: tutkimusten tulot 10 800000 19982: Muut tulot 700000 19983: Nettomenot 150 800 000 19984: 19985: 19986: 2001 talousarvio 150 800 000 19987: 2000 talousarvio 143 900 000 19988: 2000 lisätalousarvio 5 400 000 19989: 1999 tilinpäätös 142 500 000 19990: 356 31.81 19991: 19992: 81. Merentutkimuslaitos 19993: 19994: 19995: S e l v i t y s o s a : Merentutkimuslaitos on kansallinen merentutkimuksen keskus, joka tekee 19996: luonnontieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta merenkulun ja sen turvallisuuden, ympäristön 19997: tilan selvitysten ja muun käytännön elämän tarpeita varten. Laitoksen toiminta kohdistuu ensisi- 19998: jaisesti Itämeren, mutta myös muiden kylmien merien tutkimukseen. Merentutkimuslaitos tutkii 19999: meren liikkeitä, jääpeitettä, lämpötaloutta, globaalisen muutoksen vaikutuksia, ainetaseita ja 20000: ekosysteemien prosesseja. Laitos vastaa Itämeren avomeritilan muutosten seurannasta. 20001: Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Merentutkimuslaitokselle seuraavat tu- 20002: lostavoitteet vuodelle 2001: 20003: J>alvelutoinninta 20004: Palvelutoimintaa ylläpidetään ja kehitetään meriliikenteen ja ympäristön seurannan tarpeiden 20005: mukaisesti. Erityisesti parannetaan kaukokartoituksen ja mallien sovelluksia sekä tiedonkulku- 20006: järjestelmien käyttöä. 20007: - Ylläpidetään valmiutta antaa viranomaisapua onnettomuustilanteissa ja ympäristövahinko- 20008: jen yhteydessä. 20009: - Pohjoisen Itämeren sekä Selkämeren aallokon ja kaikkien rannikkoalueiden vedenkorkeu- 20010: den tiedotuspalvelu toteutetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Aallokkopalvelussa ja 20011: vedenkorkeuspalvelussa on tavoitteena 95 %:n toimintavarmuus. Aallokkoennusteiden osuvuus- 20012: tarkkuus on 85 %. Jääpalvelun keskipitkien ennusteiden osuvuustavoite on 75 %. 20013: - Jääpalvelun jäänmurtajille välittämien satelliittikuvien määrä on noin 230 kuvaa. Kauppa- 20014: laivoille digitaalisessa muodossa välitettävien jäätietotuotteiden määrä on 120 jääkarttaa ja 120 20015: satelliittikuvaa. 20016: - Itämeren tilan seurantatutkimuksen ja informaatiojärjestelmän kehitystä jatketaan. Yhteis- 20017: työssä laivayhtiöiden kanssa jatketaan havaintotoimintaa automaattisin laittein kauppalaivoilla. 20018: Tutkinnustoinninta 20019: Tutkimustoiminta keskittyy Itämeren ja kylmien merien tutkimukseen. Painoalueina ovat jää- 20020: ja kaukokartoitustutkimus, meri- ja ilmakehämallien sekä ekosysteemimallien kehittäminen sekä 20021: globaalimuutoksen meriympäristöön aiheuttamien muutosten tutkimus. Tutkimustoimintaa kehi- 20022: tetään myös yhteistoiminnassa muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa useiden kansain- 20023: välisten hankkeiden yhteydessä. 20024: - Tutkimusjulkaisujen tavoitetaso pidetään ennallaan, jolloin kansainvälisissä esitarkastetuis- 20025: sa julkaisusarjoissa tuotetaan vähintään kolmannes julkaisuista (30 kpl). Opinnäytetöiden määrä 20026: pidetään nykytasolla, tavoitteena kolme väitöskirjaa. 20027: -Jää- ja kaukokartoitustutkimuksessa painotus on EU- ja ESA- rahoitteisissa hankkeissa. Ta- 20028: voitteena on osallistuminen vähintään kolmeen laajaan hankkeeseen. 20029: - Globaalimuutostutkimuksen painoalueena on Itämeren, polaarimerien ja Pohjois-Atlantin 20030: kansainväliset yhteistutkimukset ja erityisesti pitkäaikaismuutosten ja niiden syiden selvittämi- 20031: nen. Itämeren osalta painoalueena ovat jääolot, vedenkorkeusvaihtelut ja aallokko. 20032: - Itämeren sinileväkukintojen tutkimuksen erityiskohteena on lajikohtaisten geneettisten ko- 20033: ettimien kehittely levien myrkyllisyyden määrittämiseksi. Ekosysteemimallinnuksen tavoitteena 20034: on erityisesti Pietarin alueen ravinnepäästöjen vähentämisen vaikutusten arviointi Suomenlahden 20035: tilaan sekä muiden kansainvälisten ravinnepäästöjen päästätavoitteiden vaikutusten arviointi 20036: yleisemmin Itämeren ekosysteemiin. 20037: 31.99 357 20038: 20039: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2001 talousarvio 36 119 000 20040: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2000 talousarvio 35 500 000 20041: 36 119 000 mk. 2000 lisätalousarvio 400000 20042: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1999 tilinpäätös 34 924 000 20043: sa on otettu lisäyksenä huomioon 217 000 mk 20044: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 20045: tarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on 22. Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha 20046: otettu huomioon maksullisen toiminnan ja 3 v) 20047: muiden tulojen nettobudjetointi. Merentutki- Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 20048: musalus Arandan hinnoittelussa ei ole otettu Määrärahaa saa käyttää Etelä-Manner-toi- 20049: huomioon aluksen pääomakustannuksia. minnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 20050: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea hen- 20051: Menojen ja tulojen erittely: mk kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 20052: miseen. 20053: Bruttomenot 39 029 000 20054: Maksullisen toiminnan erillis- 20055: 2001 talousarvio 5 000 000 20056: menot 1 060 000 20057: Muut toimintamenot 37 969 000 2000 talousarvio 5 000 000 20058: Bruttotulot 2 910 000 1999 tilinpäätös 5 000 000 20059: Maksullisen toiminnan tulot, lii- 20060: ketaloudelliset suoritteet 1 900 000 20061: Muut tulot 10000 20062: Yhteistoiminnailiset sopimukset 1 000 000 20063: Nettomenot 36 119 000 20064: 20065: 20066: 20067: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot 20068: 20069: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 20070: 20071: 40. Eräät valtionavut Muiden liikennealan yhteisöjen toi- 20072: Momentille myönnetään 4 650 000 mk. mintatuki 200 000 20073: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- Liikennealan museoiden rakenta- 20074: seen liikennealan yhteisöjen toiminnan tuke- misen tukemiseen 3 000 000 20075: Yhteensä 4 650000 20076: miseen ja liikennealan museotoiminnan raken- 20077: nushankkeisiin ja muihin kehittämisinvestoin- 20078: 2001 talousarvio 4650 000 20079: teihin. 20080: 2000 talousarvio 4 650 000 20081: Selvitysosa: 20082: 1999 tilinpäätös 4 650 000 20083: Määräraha on tarkoitus käyttää 20084: seuraavasti: mk 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 20085: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 20086: Viestintäyhteisöjen toimintatuki 300 000 Määrärahaa saa käyttää valtionenemmistöis- 20087: Suomen Ilmailu1iitto ry:n toiminta- ten osakeyhtiöiden ja valtion liikelaitosten 20088: tuki 1 150 000 omistusjärjestelyistä sekä osakkeiden hankin- 20089: nasta ja myynnistä aiheutuvien menojen mak- 20090: samiseen. 20091: 358 31.99 20092: 20093: Selvitysosa: Momentin määräraha on 2001 talousarvio 3 000 000 20094: muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. 2000 talousarvio 3 000 000 20095: 2000 lisätalousarvio 10 000 000 20096: 1999 tilinpäätös 10 000 000 20097: 359 20098: 20099: 20100: 20101: 20102: Pääluokka 32 20103: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 20104: 20105: 20106: Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1 0 1511977) 20107: 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turva- 20108: varastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2001 enintään 50 000 000 mk. 20109: Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2001 20110: enintään 200 000 mk. 20111: Selvitysosa : Hallituksen elinkeinopolitiikan tavoitteena on talouskasvun turvaaminen, 20112: työllisyyden parantaminen ja tuotantorakenteen monipuolistaminen, ja että Suomi on kilpailuky- 20113: kyinen toimintaympäristö koti- ja ulkomaisille investoinneille. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet 20114: kohdistuvat markkinoiden toimivuuden parantamiseen, mikä lisää elinkeinojen tuottavuutta ja 20115: antaa niille valmiuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Keskeisiä painopisteitä ovat kil- 20116: pailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet sekä säädösympäristön keventä- 20117: minen. Julkisia palveluja kilpailulle avattaessa huolehditaan siitä, ettei heikennetä palvelujen laa- 20118: tua ja saatavuutta. 20119: Suomen energiastrategian mukaan energiapolitiikan päämääränä on taloudellisia ohjauskeinoja 20120: ja markkinatalouden mekanismeja käyttäen luoda talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet, 20121: joissa energian saatavuus on turvattu, sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät energiapäästöt Suo- 20122: men kansainväliset sitoumukset täyttäviä. Päämääränä on myös jouduttaa energiaa säästävän 20123: sekä uusiutuvaa energiaa käyttävän tekniikan kehitystä ja kaupallistumista. 20124: Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa kansallisen ilmasto-ohjelman energiapoliittisten toimen- 20125: piteiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja vaikutusarvioinnista. Tavoitteena on löytää talous-, 20126: työllisyys- ja varmuusasiat huomioon ottaen mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpiteet, 20127: joita aletaan toteuttaa vuonna 2001. 20128: Valtion omistajapolitiikka kytkeytyy osaksi elinkeinopolitiikkaa. Omistajapolitiikkaa kehite- 20129: tään hallitusohjelman ja valtioneuvoston syksyllä 1999 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. 20130: Lisäksi noudatetaan valtioneuvoston hyväksymiä menettelytapoja, jotka koskevat valtionyhtiöi- 20131: den ja soveltaen valtion osakkuusyhtiöiden omistus- ja toimialajärjestelyitä. 20132: Teknologiapolitiikka on edelleen ministeriön keskeisimpiä painopisteitä vuonna 2001. Valtion 20133: ja yksityisen sektorin yhteisin toimenpitein pyritään turvaamaan tutkimus- ja kehitystyön koko- 20134: naispanostus vähintään nykytasolla. Tutkimus- ja kehityspanostuksen resursseja kohdeunetaan 20135: myös tuotteistamiseen, tuotteiden kaupallistamiseen ja yritysten kansainvälistymiseen. Teknolo- 20136: gista osaamista hyödynnetään entistä voimakkaammin alueiden tasapainoisessa kehittämisessä ja 20137: yritystoiminnan monipuolistamisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustulosten kaupalli- 20138: seen hyödyntämiseen. Tutkimus- ja kehityspanosten laadullista arviointia tehostetaan sekä seura- 20139: taan toiminnan tuloksellisuutta. Koulutusjärjestelmän ja elinkeinoelämän yhteyksiä tehostetaan 20140: tietoyhteiskuntakehityksen vahvistamiseksi. Elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamiseksi 20141: 20142: 14 2091941 20143: 360 32. 20144: 20145: huolehditaan siitä, että tekninen infrastruktuuri, kansallinen laatupolitiikka sekä tekninen turval- 20146: lisuusjärjestelmä vastaavat kansainvälisiä vaatimuksia. 20147: Yrittäjyyspolitiikan keskeisiä toimenpidealueita ovat yritysten toimintaympäristön kehittämi- 20148: nen (ml. erityisrahoitus), yritysten kasvuaja kilpailukykyä vahvistavien hankkeiden edistäminen 20149: sekä yrityksiin kohdistuvien hallinnollisten menettelyjen keventäminen. Toimenpiteillä turva- 20150: taan myös tasapainoinen alueellinen kehitys. Vientiyrityksillä tulee olla käytössään kansainväli- 20151: sesti kilpailukykyinenvientitakuu-ja rahoitusjärjestelmä. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoit- 20152: teena on aidon, valtion tukitoimenpiteistä riippumattoman yrittäjyyden edistäminen. 20153: Elintarvikevalvonnan keskushallinnon tehtävät järjestetään osin uudelleen, minkä vuoksi elin- 20154: tarvikevirastolle kuuluvat asiat siirretään 1.3.2001 lukien maa- ja metsätalousministeriön hallin- 20155: nonalalle perustettavaan Elintarvikevirastoon. Uudelleenjärjestelyn johdosta elintarvikeviraston 20156: henkilöstö ja määrärahat siirretään ko. ajankohdasta lukien kauppa- ja teollisuusministeriön hal- 20157: linnonalalta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. 20158: Työvoima- ja elinkeinokeskukset tukevat maakuntien kehittymistä niiden omien vahvuuksien 20159: ja osaamisen pohjalta. 20160: Hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat seuraavat: 20161: - Yritykset ovat reaalisesti aikaisempaa kilpailukykyisempiä ja yhä kansainvälisemmin suun- 20162: tautuneita. 20163: -Yritystoiminta on menestyksellistä. 20164: - Elinkeinopolitiikka on myös alueellisesti tehokasta. 20165: -Tutkimus- ja kehityspanostus tuottaa tuloksia. 20166: - Kansallista ilmasto-ohjelmaa toteutetaan Kioton sopimuksen edellyttämällä tavalla. 20167: - Kansallista energiastrategiaa toteutetaan tehokkaasti. 20168: Tulostavoitteita seurataan asetettujen arviointikriteerien mukaisesti. 20169: 20170: 20171: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 20172: V. 1999 v.2000 v.2001 20173: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001 20174: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 20175: 20176: 20177: 10. Hallinto 596 384 669 036 639 761 -29 275 -4 20178: 20. Teknologiapolitiikka 2 518 537 2 720 083 2 889 222 169 139 6 20179: 30. Y rittäjyys politiikka 800 159 842 500 1 074 197 231 697 28 20180: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 82 473 83 700 94043 10 343 12 20181: 50. Kansainvälistymispolitiikka 439 811 364 300 343 411 -20 889 -6 20182: 60. Energiapolitiikka 96052 129 000 133 285 4285 3 20183: 70. Omistajapolitiikka 250 000 10 000 10000 0 20184: (80.) Rakennepolitiikka 35 000 20185: Yhteensä 4 818 416 4 808 619 5183 919 375 300 8 20186: 20187: Henkilöstön kokonaismäärä 5 400 6600 6700 20188: 32.10 361 20189: 20190: 10. Hallinto 20191: 20192: Se l v i t y s osa : Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorga- 20193: nisaationa yritysten kilpailukykyisistä toimintaedellytyksistä tavoitteena toimivat markkinat, riit- 20194: tävä ja edullinen energia ja osaamisen korkea taso, sekä kansalaisten aseman turvaamisesta mark- 20195: kinoilla ja valtion yritysomaisuuden hyvästä hoidosta. Ministeriö toteuttaa näitä toimenpiteitä 20196: muun muassa tehostamalla hallinnonalansa tulosohjausta ja arviointityötä. 20197: Työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtävänä on vahvistaa elinkeino-, työ-, maaseutu-, teknolo- 20198: gia- ja koulutuspolitiikan tuloksellisuutta aluetasolla yhdensuuntaistamaila eri hallinnonalojen 20199: toimintaa. TE-keskusten toiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2001 ovat: 20200: - Työllisyyden edistäminen. 20201: - Kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen. 20202: - Työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman osaamisen kehittäminen. 20203: - Yrittäjyyden edistäminen. 20204: -Yritysten kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistäminen. 20205: - Teknologiahankkeiden ja teknologiansiirron aktivoiminen. 20206: - Maatalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen. 20207: -Kansallisen ja EU:n yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan täytäntöönpano. 20208: - Toimenpiteiden vaikuttavuuden parantaminen. 20209: - Asiakaspalvelun parantaminen. 20210: Tavoitteena on kehittää TE-keskuksista alueellisista lähtökohdista toimivia itsenäisiä virasto- 20211: kokonaisuuksia; samoin keskusten kehittämis- ja palvelutarjontaa yhtenäistetään. Edelleen ta- 20212: voitteena on kehittää keskuksista asiakassuuntautuneita, proaktiivisia ja joustavia palveluyksi- 20213: köitä. Keskusten toiminnassa korostuu toimialueen erityispiirteet ja EU -ohjelmien tavoitteet huo- 20214: mioon ottava lähestymistapa. Keskuksilla on merkittävä tehtävä myös valtakunnallisen 20215: yrittäjyyshankkeen toteuttamisessa. 20216: Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta ja valvon- 20217: nasta. TE-keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan asianomaisen ministeriön 20218: (KTM, TM tai MMM) tai viraston (Tekes) ohjauksessa ja valvonnassa. Asianomaiset ministeriöt 20219: valmistelevat keskusten tulosohjausta ja toiminnan kehittämistä koskevia asioita, asettavat kes- 20220: kusten toiminnalle strategiset tavoitteet sekä käsittelevät yhteisesti keskusten laatimia tulossuun- 20221: nitelmia. 20222: Patentti- ja rekisterihallituksen palveluiden saatavuutta asiakkaille parannetaan erityisesti siten, 20223: että tietopalvelut ovat laajalti saatavissa tietoverkkojen avulla sekä viraston omista että kansain- 20224: välisistä teollisoikeudellisista- ja yritystietokannoista. Alueellisessa toiminnassa painopisteenä 20225: on vakiinnuttaa palveluyhteistyö TE-keskusten kanssa. 20226: 20227: Hallinto -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk): 20228: v. 1999 v.2000 v.2001 20229: tilinpäätös talousarvio esitys 20230: 20231: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toi- 20232: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 123 442 125 050 128 814 20233: 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toi- 20234: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 211 873 360 690 375 012 20235: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimin- 20236: tamenot (siirtomääräraha 2 v) -1 773 7000 7 000 20237: 362 32.10 20238: 20239: 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirto- 20240: määräraha 3 v) 96 839 92 400 40000 20241: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut 20242: ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 34 181 46 116 47 105 20243: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastol- 20244: le (arviomääräraha) 64095 37700 41750 20245: 95. Maanomistajien osuus vanhoista kai- 20246: vospiirimaksuista (arviomääräraha) 60 80 80 20247: (99). Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 67 666 20248: Yhteensä 596 383 669 036 639 761 20249: 20250: 20251: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimin- Määrärahaa saa käyttää myös porotilalain, 20252: tamenot (siirtomääräraha 2 v) luontaiselinkeinolain, kohtalain ja maatilala- 20253: Momentille myönnetään 128 814 000 mk. kia edeltävän lainsäädännön valtion hallinnas- 20254: Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 sa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksa- 20255: mk kuluttajatiedon julkistamispalkintoa var- miseen. 20256: ten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja 20257: Se l v i t y s osa : Talousarvioesityksen val- elinkeinokeskusten yritysosastojen järjestä- 20258: misteluun liittyen ministeriön toiminnalle on mistä pk-yritysten kehittämispalveluista, pk- 20259: alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaa- 20260: vuodelle 2001: tiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittä- 20261: - Ministeriö on nopeasti reagoiva ja yhteis- misestä aiheutuvien menojen maksamiseen. 20262: kunnan muutossuuntia ennakoiva elinkeinopo- Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan 20263: litiikan asiantuntijaorg anisaatio. asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneu- 20264: -Ministeriön hallinnonalan tulosohjauksen vontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen 20265: vaikuttavuus ja sitä kuvaavat menettelyt pa- koulutuspalvelujen ostamiseen. 20266: ranevat. Määrärahasta on varattu 10 000 000 mk pk- 20267: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- yritysten kehittämispalveluihin. Määrärahaa 20268: nä huomioon 1 294 000 mk palkkaseurantasel- saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- 20269: vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin, ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen 20270: 840 000 mk kolmen henkilötyövuoden siirtona toiminnan hintojen alentamiseen enintään 20271: momentilta 32.10.24 ja 350 000 mk yhden 25 000 000 mk. 20272: henkilötyövuoden siirtona momentilta Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 20273: 32.10.22. oon nettobudjetoitavana maksullisen toimin- 20274: nan tulona KTM Toimiala-Infomedian tulot, 20275: 2001 talousarvio 128 814 000 julkaisutoiminnan tulot sekä asiantuntijatehtä- 20276: 2000 talousarvio 125 050 000 vien tulot (KTMp 6/023/98). 20277: 2000 lisätalousarvio 1 179 000 Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 20278: 1999 tilinpäätös 123 442 000 annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- 20279: kehitysrahaa. 20280: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 20281: 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimin- sa on vähennyksenä otettu huomioon 350 000 20282: tamenot (siirtomääräraha 2 v) mk yhden henkilötyövuoden siirtona momen- 20283: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tille 32.10.21. 20284: 375 012 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 20285: Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvonta- nä huomioon 2 958 000 mk palkkaseurantasel- 20286: keskuksista ja Tekesin projektiluontoisista teh- vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin, 20287: tävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 172 000 mk yhden henkilötyövuoden siirtona 20288: 32.10 363 20289: 20290: momentilta 26.05.21, 3 146 000 mk 19 henki- Tarkemmat säännökset kehittämispalvelui- 20291: lötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21, hin osoitetun määrärahan käyttämisestä anne- 20292: 275 000 mk yhden henkilötyövuoden siirtona taan ministeriön asetuksella. 20293: momentilta 30.01.21 sekä 185 000 mk yhden Kehittämistoimenpiteisiin osallistuviita pe- 20294: henkilötyövuoden siirtona momentilta rittävinä maksuina arvioidaan momentille 20295: 12.27.22. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on 12.32.10 kertyvän 5 000 000 mk. Maksullisis- 20296: otettu huomioon lisäyksenä 4 000 000 mk tek- ta tuotteista määrättävät maksut muodostavat 20297: nologia-asiantuntijoiden paikkaamista varten. yhteensä vähintään yhden kuudesosan siitä 20298: Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminta- määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja kehittä- 20299: menot misestä syntyviin menoihin on kokonaisuudes- 20300: Talousarvion valmisteluun liittyen ohjaavat saan valtion kunkin vuoden talousarviossa 20301: ministeriöt (KTM, MMM, TM) ovat alustavas- osoitettu (KTMp 6/023/98). 20302: ti asettaneet työvoima- ja elinkeinokeskuksille 20303: Nettomenojen arvioidaan 20304: seuraavia TE-keskusten toimintaan keskeisesti jakautuvan seuraavasti: mk 20305: vaikuttavia tulostavoitteita vuodelle 2001: 20306: - TE-keskuksen toimialueita kehitetään TE-keskusten johto ja yhteiset 20307: alueellisista tarpeista lähtien teknologian kei- menot 35 540 000 20308: noin aktivoimalla tutkimus- ja tuotekehitys- Yritysosastot 84 082 000 20309: hankkeita. Maaseutuosastot 140 658 000 20310: - Asiakaspalvelua parannetaan kehittämäl- Työvoimaosastot 104 732 000 20311: lä yrityspalvelupisteiden toimintaa. Pk -yritysten kehittämispalvelut 10 000 000 20312: -TE-keskusten toiminnan ennakointia, vai- Yhteensä 375 012 000 20313: kuttavuutta, tuottavuutta, taloudellisuutta ja 20314: työilmapiiriä koskevia järjestelmiä kehitetään 20315: edelleen. Menojen ja tulojen erittely: mk 20316: - TE-keskusten laatua ja toimintaa kehite- 20317: tään Euroopan laatupalkintokriteeristön mu- Bruttomenot 378 629 000 20318: kaisesti ja hyödynnetään TE-keskusverkoston Maksullisen toiminnan erillis- 20319: itsearviointimenettelyä. menot 1 697 000 20320: -TE-keskusten ja vastuuministeriöiden tie- Muut toimintamenot 376 932 000 20321: toliikenne- ja muut tietojärjestelmät sekä lait- Bruttotulot 3 617 000 20322: teistot saatetaan virastokokonaisuuden toimin- Maksullisen toiminnan tulot 2 129 000 20323: nan edellyttämälle tasolle. - julkisoikeudelliset suoritteet 111000 20324: - Maatalous- ja kalastuspolitiikan edellyt- - muut suoritteet 2 018 000 20325: tämät valvonta- ja tarkastustehtävät suorite- Muut tulot 1 488 000 20326: taan säädösten mukaisesti. Nettomenot 375 012 000 20327: Toimintamääräraha jaetaan eri kohteisiin ja 20328: alueittain kauppa- ja teollisuusministeriön, 20329: työministeriön ja maa- ja metsätalousministe- 2001 talousarvio 375 012 000 20330: riön hyväksymän suunnitelman perusteella. 2000 talousarvio 360 690 000 20331: Pk-yritysten kehittämispalvelut 2000 lisätalousarvio 3 624 000 20332: Pk-yritysten kehittämispalvelujen painopis- 1999 tilinpäätös 211 873 000 20333: tealueita vuonna 2001 ovat yrittäjyyden ja uus- 20334: perustannan edistäminen, yritysten johto- ja 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toiminta- 20335: avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehit- menot (siirtomääräraha 2 v) 20336: täminen sekä markkinoinnin ja kansainvälisty- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20337: misen edistäminen. Lisäksi osallistutaan yrittä- 7 000 000 mk. 20338: jyyshankkeeseen. 20339: 364 32.10 20340: 20341: Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälis- ilmoitusten 5 %. Yhdistysrekisteri-ilmoitus- 20342: ten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja ta- ten, yrityskiinnitys-ja mallioikeushakemusten 20343: loudellisen kehityksen edistämiseen, kansain- sekä kansainvälisten tavaramerkkihakemus- 20344: väliseen toimintaan liittyviin projekteihin sekä ten, joissa kohdemaana on Suomi, määrien ar- 20345: INNOSUOMI ja INNOINT -kilpailun palkin- vioidaan pysyvän ennallaan. Patenttihakemus- 20346: toihin. ten ja hyödyllisyysmallihakemusten määrien 20347: Se l v i t y s osa : Patentti- ja rekisterihalli- arvioidaan kasvavan 2 %. Kansallisten tavara- 20348: tuksen tehtävänä on teknisen ja taloudellisen merkkihakemusten määrän arvioidaan laske- 20349: kehityksen sekä yhteisötoiminnan edistämi- van 8 %. EU-tavaramerkkitoimiston tutkimus- 20350: nen. Patentti- ja rekisterihallitus toteuttaa toi- pyyntöjen määrän arvioidaan kasvavan 5 %. 20351: minta-ajatustaan käsittelemällä patentteja, Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 20352: hyödyllisyysmalleja, integroitujen piirien pii- kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 20353: rimalleja, tavaramerkkejä, mallioikeuksia, toi- asettanut Patentti- ja rekisterihallitukselle seu- 20354: minimiä, kaupparekisteri-ilmoituksia, tilinpää- raavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 20355: tösasiakirjoja, yrityskiinnityksiä, yhdistysasi- Vaikuttavuus 20356: oita ja säätiöasioita. Patentti- ja rekisterihalli- -Vaikuttavuutta parannetaan erityisesti tie- 20357: tus välittää hallinnassaan olevaa kotimaista ja topalvelua lisäämällä niin, että vuonna 2001 20358: ulkomaista tietoa yhteiskunnan eri sektoreilla kaikista keskeisistä Patentti- ja rekisterihalli- 20359: tapahtuvan tutkimuksen ja päätöksenteon tu- tuksen palveluista on Intemetin kautta saata- 20360: eksi ja osallistuu aktiivisesti kasvavaan kan- villa vähintään hakemistatasoista tietoa osana 20361: sainväliseen yhteistyöhön ja päätöksentekoon. pitkän aikavälin virtuaalivirastotavoitetta. Sel- 20362: Virasto uudistaa palvelujaan sähköistä asioin- laisia asiakas- ja yleisökontakteja, jotka edistä- 20363: tia lisäämällä. vät viraston toiminta-ajatusta, lisätään erityi- 20364: Patentti- ja rekisterihallitukselle jätettyjen sesti aluepalveluiden avulla sekä myös INNO- 20365: hakemusten ja ilmoitusten kokonaismäärän ar- SUOMI-kampanjan tapaista toimintaa 20366: vioidaan kasvavan 8 %. Tilinpäätös- ja säätiö- jatkamalla. 20367: ilmoitusten kasvu on 22 % ja kaupparekisteri- 20368: 20369: Asiakaspalvelun joutuisuus: 20370: 1999 2000 2001 20371: tavoite 20372: toteutuma (tulossopimus) tavoite 20373: 20374: Kotimaiset patenttihakemukset 2,4v 2,2 V 2,1 V 20375: Ulkomaiset patenttihakemukset 7,1 V 7,0 V 6,8 V 20376: Hyödy llisyysmallihakemukset 3,0kk 3,0kk 3,0kk 20377: Kansalliset tavaramerkkihakemukset 11,0 kk 11,0 kk 11,0 kk 20378: Kansainväliset tavaramerkkihakemukset 20379: (kohdemaa Suomi) 1 V 3kk 1 V 3 kk 1 V 3 kk 20380: EU-lausuntopyynnöt 2,5 kk 2,5 kk 20381: Mallioikeushakemukset 9,5kk 9,5 kk 9,5 kk 20382: Kaupparekisteri-ilmoitukset 1,6kk 0,5 kk 0,5 kk 20383: Yrityskiinnityshakemukset 0,6kk 0,6kk 0,5 kk 20384: Yhdistysrekisteri-ilmoitukset 1) 3,5 kk 3,0kk 2,0kk 20385: Säätiörekisteri-ilmoitukset 0,9kk 0,5kk 0,5 kk 20386: 1 20387: ) Keskiarvoon eivät sisälly nimenkirjoittajien muutokset, joiden keskimääräinen käsittelyaika on 0,1 kk. 20388: 32.10 365 20389: 20390: 20391: 20392: 20393: Työn tuottavuus: 20394: 1999 2000 2001 20395: tavoite 20396: toteutuma (tulossopimus) tavoite 20397: 20398: Tuottavuuden muutos keskimäärin +12,2% +1,0% +2,0% 20399: 20400: 20401: 20402: Taloudellisuus: 20403: 1999 2000 2001 20404: TA tavoite 20405: toteutuma (tulossopimus) TAE tavoite 20406: 20407: Yksikkökustannusten muutos keskimäärin -1,9% +2,3% +1,6% 20408: 20409: 20410: 20411: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 20412: 1999 2000 2001 20413: toteutuma!) ennakoitu 2) arvio 3) 20414: 20415: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 161 589 158 386 161 554 20416: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 20417: (tmk) 132 019 143 703 148 790 20418: Käyttöjäämä (tmk) 29 570 14 683 12 764 20419: - % tuotoista 18,3 9,3 7,9 20420: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 28 804 28 872 30264 20421: Ylijäämä/alijäämä (tmk) 765 -14188 -17 500 20422: - % tuotoista 0,4 -9,0 -10,8 20423: Tuotot % kustannuksista 100,4 91,8 90,2 20424: Hintojen muutos % 20425: Volyymin muutos% 4,1 3,7 1,6 20426: Tuottavuuden muutos % +12,2 +1,0 +1,5 20427: l) Luvut sisältävät momentit 32.10.23, 4.98.32.32.21 sekä 4.98.32.32.22 (PRH), 34.06.02.1 20428: (palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnossa) ja 28.81.22 sekä 4.97.28.81.22 (nettobud- 20429: jetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen). 20430: 2 20431: l Luvut sisältävät momentit 32.10.23 (PRH) ja 28.81.22 (nettobudjetoitujen virastojen toiminnan 20432: kehittäminen). 20433: 3l Luvut sisältävät momentin 32.10.23 (PRH). 20434: 20435: 20436: Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja 1997, 92811998, 83711999, 1052/1999 ja 315/ 20437: rekisterihallituksen suoritteista perittävistä 2000). 20438: maksuista ( 103211992) ja kauppa- ja teolli- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 20439: suusministeriön päätöksiin Patentti- ja rekiste- oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- 20440: rihallituksen maksullisista suoritteista ( 1782/ nan tuloina patentti-, tavaramerkki-, mallioike- 20441: 1995, 123/1996, 247/1997, 597/1997, 797/ us-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekiste- 20442: ri-, säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, yhdistys- 20443: 366 32.10 20444: 20445: rekisteri- ja tilinpäätösasiakirjatulot sekä liike- rahastoista rahoitettavien tutkimus- ja 20446: taloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot. selvityshankkeiden maksamiseen ja niihin liit- 20447: Määrärahan tarve johtuu ensisijaisesti yhdis- tyvien tarjousten tekemiseen. 20448: tysrekisterin toiminnasta, jossa maksuille ei Määrärahaa saa käyttää edellä mainituista 20449: ole asetettu yhteiskuntapoliittisista syistä oma- tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiome- 20450: kustannustavoitetta. noihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin 20451: Momentin tuloennusteet perustuvat oletta- sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutu- 20452: mukselle, että maksuja korotetaan yrityskiinni- viin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa 20453: tysrekisterin käsittelymaksujen osalta vuoden käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaa- 20454: 2001 alusta alkaen ja että tavaramerkkien kä- van henkilöstömäärän palkkaamiseen. 20455: sittelymaksuja alennetaan vuoden 2000 aika- Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 20456: na. Jos muiden maksujen kysyntäennusteet muutettu. Määrärahan mitoituksessa on vähen- 20457: poikkeavat huomattavasti arvioidusta, saate- nyksenä otettu huomioon 840 000 mk kolmen 20458: taan maksuja joutua tilanteesta riippuen joko henkilötyövuoden siirtona momentille 20459: korottamaan tai alentamaan. 32.10.21 sekä 36 600 000 mk siirtona momen- 20460: tille 32.20.41 ja 11 000 000 mk siirtona mo- 20461: Menojen ja tulojen erittely: mk mentille 32.30.47. 20462: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 20463: Bruttomenot kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 20464: Maksullisen toiminnan menot 168 904 000 asettanut tutkimus- ja selvitystoiminnalle seu- 20465: Bruttotulot 161 904000 20466: Maksullisen toiminnan tulot 161 524 000 20467: raavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 20468: - julkisoikeudelliset suoritteet 156 052 000 - Vahvistaa elinkeinopoliittisen suunnitte- 20469: - muut suoritteet 5 472 000 lun ja strategisen päätöksenteon tietopohjaa. 20470: Muut tulot 380 000 -Tukea ministeriön eri tulosalueilla asetet- 20471: Nettomenot 7 000 000 tujen tavoitteiden toteuttamista. 20472: Määrärahaa käytetään tutkimus- ja selvitys- 20473: 2001 talousarvio 7 000 000 toimintaan, joka liittyy muun muassa: 20474: 2000 talousarvio 7 000 000 - kansainvälistymiseen, kansainväli- 20475: 2000 lisätalousarvio 50000 seen yhteistyöhön ja yhdentymiseen liittyvien 20476: 1999 tilinpäätös -1 773 240 tutkimusten, selvitysten ja hankkeiden toteut- 20477: tamiseen; 20478: - kuluttaja- ja kilpailuasioihin sekä 20479: 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomää- 20480: muihin elinkeinopoliittisiin toimiin; 20481: räraha 3 v) -kilpailukyvyn, elinkeino- ja yritystoi- 20482: Momentille myönnetään 40 000 000 mk. minnan toimintaedellytysten kehittämiseen 20483: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- sekä yrittäjyyden edistämiseen; 20484: suusministeriön strategista suunnittelua ja pää- - teknologiapolitiikan tutkimus- ja ke- 20485: töksentekoa palveleviin tutkimus- ja selvitys- hittämistoimintaan, muun muassa teknologian 20486: hankkeisiin. Määrärahaa saa myös käyttää tutkimuksen ohjelman toteuttamiseen ja t&k- 20487: ydinenergia-alan valvontaa tukevien selvitys- rahoituksen vaikuttavuuden arviointiin; 20488: ten ja tutkimusten toteuttamiseen, kansainväli- - innovaatiotoiminnan sekä teknisen 20489: seen teknistaloudelliseen yhteistyöhön, elin- turvallisuuden ja laadun kehittämistä palvele- 20490: keinotoiminnan kansainvälistymisen tutkimi- viin selvityksiin; 20491: seen sekä kansainvälisten järjestöjen, -energia- ja ilmastopolitiikan selvityk- 20492: rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorgani- siin ja evaluointityöhön sekä viranomaistoi- 20493: saatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutetta- mintaa tukeviin tutkimusohjelmiin; 20494: viin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyt- -koko ministeriön laajuisten hankkei- 20495: tää EU:n hyväksymien muiden kuin rakenne- den toteuttamiseen sekä tehtäväalueiden ja yri- 20496: 32.20 367 20497: 20498: tystukiohjelmien vaikuttavuuden arviointei- 200 l talousarvio 47105000 20499: hin. 2000 talousarvio 46116000 20500: 1999 tilinpäätös 34 181 355 20501: 2001 talousarvio 40 000000 20502: 2000 talousarvio 92 400000 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastol- 20503: 1999 tilinpäätös 96 839 000 le (arviomääräraha) 20504: Momentille myönnetään 41 750 000 mk. 20505: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain 20506: ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) (99011987) 52 §:n mukaisen korvauksen mak- 20507: Momentille myönnetään 47 105 000 mk. samiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. 20508: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- Se l v i t y s osa : Ydinenergialain nojalla 20509: jestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita va- 20510: sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien roja siirretty vuosina 1989-1996 valtiovaras- 20511: menojen maksamiseen. toon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuolto- 20512: Selvitysosa: velvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen si- 20513: jasta valtio lainaa varat rahastolta. 20514: Määräraha on tarkoitus käyttää V aitiovarastoon siirretyistä varoista on vuosit- 20515: mk 20516: seuraavasti: tain suoritettava rahastolle korvausta, joka 20517: määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille ra- 20518: Pohjoismainen ydinturvallisuusalan hastosta annettavien lainojen korkoa. 20519: tutkimusyhteistyö 1 300 000 20520: Korko on l.l.-31.3.2000 väliseltä ajalta 20521: YK:n teollisen kehityksen järjestön 20522: (UNIDO) jäsenmaksut 3 500 000 2,835% ja 1.4.-31.12.2000 4,158 %. 20523: Kansainvälisen Atomienergiajärjestön 20524: (IAEA) jäsenmaksu 6 800 000 2001 talousarvio 41 750 000 20525: OECD:nenergia-alan järjestöjen toi- 2000 talousarvio 37 700 000 20526: mintaan liittyvät maksut ja rahoitus- 1999 tilinpäätös 64 095 484 20527: osuudet 4 550 000 20528: Suomen osuus Kansainvälisen Atomi- 20529: energiajärjestön (IAEA) teknisen avun 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivos- 20530: ja yhteistyön rahastoon 2 500 000 piirimaksuista (arviomääräraha) 20531: Euroopan energiaperuskirjan sihteeris- Momentille myönnetään 80 000 mk. 20532: tökulut 240 000 Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/ 20533: Euroopan avaruusjärjestön (ESA) 1965) perusteella maanomistajille suoritettavi- 20534: jäsenmaksu 18 000 000 en puolustusmaksujen osuuksien maksami- 20535: Muut kansainvälisten järjestöjen jäsen- 20536: maksut ja OECD:nmaksuosuudet seen. 20537: 1 815 000 20538: Yhteistyön maksuosuudet kansainväli- 20539: sille rahoituslaitoksille, järjestöille ja 2001 talousarvio 80 000 20540: yhteistyöorganisaatioille 8 400 000 2000 talousarvio 80000 20541: Yhteensä 47105000 1999 tilinpäätös 60000 20542: 20543: 20544: 20. Teknologiapolitiikka 20545: 20546: Selvitysosa : Teknologiapolitiikan tavoitteena on kehittää innovaatioympäristöä siten, 20547: että elinkeinoelämän kilpailukyky paranee ja edellytykset uuden liiketoiminnan syntymiselle 20548: ovat mahdollisimman hyvät. T &k-rahoituksen saatavuus sekä kaikkien kauppa- ja teollisuusmi- 20549: 368 32.20 20550: 20551: nisteriön hallinnonalan vastuulla olevien laitosten ja sopimusyhteisöjen yhdenmukainen toiminta 20552: ja yhteistyö muiden innovaatioympäristön kehittämisestä vastuussa olevien tahojen kanssa ovat 20553: teknologiapolitiikan keskeisiä tavoitteita. 20554: Elinkeinoelämän kilpailukyky ja myönteinen kehitys perustuvat ihmisten tietoon, taitoihin ja 20555: osaamiseen, kykyyn tuottaa ja soveltaa uutta tietoa ja kehittää siihen perustuvaa tieto- ja osaami- 20556: sintensiivistä tuotantoa. Tarvitaan paitsi rahoitusta myös osaavaa työvoimaa sekä teknologian ja 20557: liiketoiminnan hallintaa. Tarvitaan myös erilaisia verkostoja, jotta uutta teknologiaa voitaisiin 20558: hankkia, kehittää ja hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. 20559: Tiedon ja osaamisen avulla luodaan työpaikkoja teolliseen tuotantoon, palvelusektorille ja kan- 20560: sainväliseen liiketoimintaan. Samalla korkean osaamisen työpaikkojen määrä lisääntyy, mikä 20561: johtaa työvoiman ammattitaidon rakenteen muuttumiseen ja lisääntyvään koulutustarpeeseen. 20562: Teknologian kehittämisen tavoitteena on globaalinen taso ja kansainvälinen kilpailukyky. Tek- 20563: nologia on myös keino kehittää alueellista osaamista ja yritystoimintaa. Innovaatioympäristöä 20564: kehitetään siten, että koko prosessi keksinnöstä kaupalliseen hyödyntämiseen otetaan paremmin 20565: huomioon. 20566: Toimintaympäristön jatkuva muutos, erityisesti teknologian ja osaamisen merkitys taloudelli- 20567: sen kasvun lähteenä, kansainvälistyminen sekä teknisen infrastruktuurin ja turvallisuusjärjestel- 20568: män kehittämishankkeet vaikuttavat teknologiapolitiikan painopisteisiin. 20569: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset- 20570: tanut teknologiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 20571: - Kansallinen teknologiapolitiikka ja koko innovaatiojärjestelmä tukevat parhaalla mahdolli- 20572: sella tavalla pitkällä aikavälillä kykyä tuottaa ja soveltaa uutta tietoa, kehittää siihen perustuvaa 20573: tieto- ja osaamisintensiivistä tuotantoa ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. 20574: - Innovaatioympäristöä kehitetään siten, että kiinnitetään erityistä huomiota tutkimustulosten 20575: kaupalliseen hyödyntämiseen ja eri alueiden kykyyn ottaa vastaan ja hyödyntää jo olemassa ole- 20576: vaa ja uutta teknologiaa. 20577: -Kansainvälinen kahden- ja monenkeskinen yhteistyö hyödyttää kansallisen teknologiapoli- 20578: tiikan ja EU:n teknologiapolitiikan toteuttamista ja eri tahoilla suunniteltavat ja toteutettavat toi- 20579: met tukevat parhaalla mahdollisella tavalla kansallisesti asetettuja prioriteetteja. 20580: -Tekninen infrastruktuuri (metrologia-, akkreditointi-, testaus-, tarkastus- ja standardisointi- 20581: järjestelmät), kansallinen laatupolitiikka sekä tekninen turvallisuusjärjestelmä vastaavat kansain- 20582: välisiä vaatimuksia elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi. 20583: Tavoitteiden toteuttamiseen osallistuvat ministeriön ohella hallinnonalan laitoksista Valtion 20584: teknillinen tutkimuskeskus, Teknologian kehittämiskeskus ja Geologian tutkimuskeskus sekä 20585: Mittatekniikan keskus ja Turvatekniikan keskus sekä sopimusyhteisöistä Keksintösäätiö, Suo- 20586: men Standardisointiliitto ja Suomen Laatuyhdistys. Toimia suunnataan ja parannetaan kansallis- 20587: ten tarpeiden mukaisesti hyödyntämällä laitosten ja sopimusyhteisöjen tulosohjausta, kansainvä- 20588: lisiä arviointeja sekä muita selvityksiä. 20589: 20590: Teknologiapolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk): 20591: v. 1999 v.2000 v.2001 20592: tilinpäätös talousarvio esitys 20593: 20594: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimin- 20595: tamenot (siirtomääräraha 2 v) 210 877 212 450 215 747 20596: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 20597: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 358 570 357 943 365 116 20598: 32.20 369 20599: 20600: 23. Turvatekniikan keskuksen toimintame- 20601: not (siirtomääräraha 2 v) 43 045 47090 53 804 20602: 25. Mittatekniikan keskuksen toimintame- 20603: not (siirtomääräraha 2 v) 19 417 21 600 21 955 20604: 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toi- 20605: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 125 260 121 000 138 000 20606: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (arvio- 20607: määräraha) 691 720 755 000 770 000 20608: 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- 20609: ja kehittämismenot (siirtomääräraha 20610: 2 v) 70000 60000 20611: 40. Avustukset teknologiseen tutkimuk- 20612: seen ja kehitykseen (arviomääräraha) 731 192 770 000 826 000 20613: 41. Keksintö-, laatu- ja standardisointitoi- 20614: minnan edistäminen (siirtomääräraha 20615: 3 v) 36600 20616: 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja 20617: kehitykseen (arviomääräraha) 227 987 230 000 232 000 20618: 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja 20619: kehitykseen (arviomääräraha) 110 470 135 000 170 000 20620: Yhteensä 2 518 538 2 720 083 2 889 222 20621: 20622: 20623: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- - Maaperä- ja ympäristötutkimuksissa jat- 20624: menot (siirtomääräraha 2 v) ketaan uusien sovellusten kehittämistä ja toi- 20625: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mintaa kohdeunetaan yhdyskuntia ja laajoja 20626: 215 747 000 mk. kansalaispiirejä hyödyttävään taajama-aluei- 20627: Se l v i t y s osa : Geologian tutkimuskes- den kartoitukseen ja tutkimukseen. Maankäyt- 20628: kuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geolo- tö ja ympäristö -ohjelman osuutta toiminnasta 20629: gista tietoa, jolla edistetään maankamaran hal- laajennetaan edelleen ja tutkimuskeskus etsii 20630: littua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen ratkaisuja yhteiskunnan ja asiakkaiden ympä- 20631: toimintaa ohjaavana arvona on hyödyn tuotta- ristöongelmiin kestävän kehityksen periaattei- 20632: minen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen den pohjalta. 20633: kaikkea elinkeinoelämälle. - Tiedonhallinnassa jatketaan kehittämis- 20634: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen hankkeita, joiden tavoitteena on tutkimuskes- 20635: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti kuksen tietoaineiston järjestäminen numeeri- 20636: asettanut Geologian tutkimuskeskukselle seu- siin paikkatiedon varastoihin ja tietojärjestel- 20637: raavat tulostavoitteet vuodelle 2001: mien yhtenäistäminen. Tietojen toimittamista 20638: -Tutkimuskeskuksen malminetsintä suun- digitaalisessa muodossa käyttäjille lisätään. 20639: nataan strategisten painotusten mukaisesti pe- - Tutkimuskeskus osallistuu lähialueyh- 20640: rus- ja jaloruetalleihin sekä teollisuusmineraa- teistyönä Pohjoinen ulottuvuus -aloitteen mu- 20641: leihin. Tutkimuskeskus keskittyy ensi vaiheen kaiseen toimintaan Venäjän federaation luo- 20642: malminetsintään, jolla on tutkimukseen ja mal- teisosien ympäristö- ja raaka-ainehuollon ky- 20643: lintamiseen perustuva tavoitteenasettelu. symyksissä. 20644: Maankamaran raaka-ainevarojen etsinnässä - Maksullista toimintaa ja yhteisrahoittei- 20645: hyödynnetään uusia yhteistyö- ja rahoitusmal- sista hankkeista saatavan muun toiminnan tu- 20646: leja. lorahoituksen osuutta lisätään edelleen. 20647: 370 32.20 20648: 20649: Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite 20650: vuodelle 2001 on 2 400 000 mk, 6% tuloista. 20651: 20652: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko : 20653: 1999 1) 2000 1) 2001 1) 20654: toteutuma ennakoitu arvio 20655: 20656: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 33 564 35 000 37 000 20657: (+ 11) (+4) (+6) 20658: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 21 713 26000 27 500 20659: (+3) (+20) (+6) 20660: Käyttöjäämä (tmk) 11 851 9000 9 500 20661: (+29) (-24) (+6) 20662: -% tuotoista 35 26 26 20663: Osuus yhteiskustannuksista yhteensä (tmk) 7 365 6700 7 100 20664: (+29) (-9) (+6) 20665: Kokonaiskustannukset yhteensä (tmk) 29 078 32 700 34600 20666: (+9) (+12) (+6) 20667: Ylijäämä (tmk) 4 486 2 300 2 400 20668: (+31) (-49) (+4) 20669: - % tuotoista 13 7 6 20670: Tuotot % kustannuksista 115 107 107 20671: 1 20672: l Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen. 20673: 20674: 20675: 20676: Menojen ja tulojen erittely: mk Se l v i t y s o s a : Valtion teknillinen tutki- 20677: muskeskus (VTT) tuottaa tutkimuspalveluja 20678: Bruttomenot 260 747 000 yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, teolli- 20679: Maksullisen toiminnan erillismenot 27 500 000 suuden rakenteen monipuolistamiseksi sekä 20680: Muut toimintamenot 233 247 000 yhteiskunnan perusrakenteen kehittämiseksi. 20681: Bruttotulot 45 000 000 VTT osallistuu yritysten uusien ja nykyistä kil- 20682: Maksullisen toiminnan tulot, muut 20683: pailukykyisempien tuotteiden kehittämiseen 20684: suoritteet 37 000 000 20685: Muut tulot 8 000 000 sekä tuotekehitystoiminnan edellytysten vah- 20686: Nettomenot 215 747 000 vistamiseen, teollisuuden nykyistä tehokkaam- 20687: pien, turvallisempien ja ympäristöystävälli- 20688: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyk- sempien laitteiden ja tuotantoprosessien kehit- 20689: senä huomioon 1 135 000 mk palkkaseuranta- tämiseen sekä tämän toiminnan edellytysten 20690: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. vahvistamiseen. 20691: VTT toimii kauppa- ja teollisuusministeriön 20692: 2001 talousarvio 215 747 000 laatiman kansallisen strategian ja valtion tiede- 20693: 2000 talousarvio 212 450 000 ja teknologianeuvoston kehittämisstrategian 20694: 2000 lisätalousarvio 1 944 000 mukaisesti. Talousarvioesityksen valmisteluun 20695: 1999 tilinpäätös 210 877 000 liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alus- 20696: tavasti asettanut VTT:lle seuraavat tulostavoit- 20697: teet vuodelle 2001: 20698: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 20699: - Tutkimus on kansainvälisesti hyvällä ta- 20700: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) solla ja valitulla osaaruisalueilla kansainväli- 20701: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sellä huipputasolla. 20702: 365 116 000 mk. 20703: 32.20 371 20704: 20705: - Tieteellistä osaamis- ja tietoperustaa vah- oltava mukana vähintään puolessa hankkeista. 20706: vistetaan teknologialähtöisissä strategisissa Teknologian siirtoa USA:sta ja Japanista te- 20707: tutkimushankkeissa ja hyödynnetään uusien hostetaan kaksinkertaistamaila yhteishankkei- 20708: käytännön sovellutusten kehittämisessä ja den määrä vuoteen 2004 mennessä ja lisäämäl- 20709: t&k-toimeksiannoissa. lä tutkijoiden työskentelyä ko. maissa. 20710: - Tiedon ja osaamisen hyödyntämistä yri- -Palveluja lisätään erityisesti teollisuudel- 20711: tysten ja yhteiskunnan muihin tarpeisiin tehos- le ja palvelusektorille. Yksityisen sektorin 20712: tetaan. tuottoja lisätään vähintään 5 %. Aluekehitystä 20713: - Budjettirahoitus suunnataan ensisijaisesti tehostetaan verkostoitumalla ja tekemällä yh- 20714: korkeatasoisiin, monivuotisiin kotimaisiin ja teistyötä muiden alueella toimivien tiedon ja 20715: kansainvälisiin tutkimusohjelmiin sekä muihin osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien kanssa. 20716: strategisiin hankkeisiin yhteistyössä yritysten - Vuosina 1999-2000 toteutetun henki- 20717: ja muiden intressiryhmien kanssa. Budjettira- löstön johtamisen kehittämisohjelman tulokset 20718: hoitusta panostetaan suhteellisesti eniten tutki- todennetaan henkilöstötutkimuksella. Valmis- 20719: musintensiivisille elektroniikan, tietotekniikan tellaan jatko-ohjelma johtamisen ja henkilös- 20720: ja biotekniikan toimialoille. tön kehittämiseksi sekä työkyvyn ja jaksami- 20721: - Kansainvälistä yhteistoimintaa vahviste- sen parantamiseksi. 20722: taan elinkeinoelämän tutkimustavoitteiden ja - Toimintamenoista noin 70 % katetaan 20723: teknologiatarpeiden mukaan. ED-tutkimus- maksullisesta toiminnasta ja yhteisrahoittei- 20724: hankkeista saatavan tiedon hyödyntämistä sesta sopimustutkimuksesta saatavilla tuloilla. 20725: Suomessa lisätään. Tämän varmistamiseksi - Maksullisen toiminnan kannattavuusta- 20726: kotimaisen yrityksen tai muun hyödyntäjän on voite on, että tulot kattavat kustannukset. 20727: 20728: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko : 20729: 1999 2000 2001 20730: toteutuma l) ennakoitu 1) arvio 1) 20731: 20732: Kustannukset (tmk) 1 189 662 1 294000 1 349 115 20733: (5,3) (8,8) (4,3) 20734: Tuotot yhteensä (tmk) 848 883 925 000 968 000 20735: (4,9) (9,0) (4,6) 20736: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 460 621 483 000 520 000 20737: (4,0) (4,8) (7,7) 20738: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 338 000 20739: Käyttöjäämä (tmk) 182 000 20740: - % tuotoista 35 20741: Osuus yhteiskustannuksista yhteensä (tmk) 182 000 20742: Kokonaiskustannukset yhteensä (tmk) 520 000 20743: Ylijäämä (tmk) 0 20744: - % tuotoista 0 20745: Tuotot % kustannuksista 100 20746: Yhteisrahoitteisen sopimustutkimuksen tuotot ja 20747: muut ulkopuoliset tuotot (tmk) 388 262 442 000 448 000 20748: (5,9) ( 13,8) (1,4) 20749: Tuotot/kustannukset % 71 71 72 20750: Tuotot/htv 298 317 325 20751: Käyttöomaisuusinvestoinnit (tmk) 77 412 95 600 96000 20752: - % kustannuksista 6,5 7,4 7,1 20753: l) Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen. 20754: 372 32.20 20755: 20756: Menojen ja tulojen erittely: mk elämän tasapuolisia kilpailuolosuhteita ediste- 20757: tään, samoin korkeita turvallisuusarvoja ja 20758: Bruttomenot 1 349 116 000 -asenteita. 20759: Maksullisen toiminnan erillis- - Elinkeinoelämän edellytykset ja kansa- 20760: menot 338 000 000 laisten mahdollisuudet tunnistaa, hallita ja en- 20761: Muut toimintamenot 1011116000 naltaehkäistä turvallisuus- ja luotettavuusris- 20762: Bruttotulot 968 000 000 kejä parantuvat. 20763: Maksullisen toiminnan tulot, - Kuluttajilla ja yrityksillä on oikeaa ja 20764: muut suoritteet 520 000 000 ajanmukaista tietoa säädöksistä ja niihin liitty- 20765: Muut tulot 448 000 000 västä vastuusta sekä hyvän turvallisuuskäytän- 20766: Edelliseltä vuodelta siirtyvä nön mukaisista menettelytavoista. 20767: määräraha -16 000 000 - Teknillisen turvallisuuden ja luotettavuu- 20768: Määrärahan tarve 365 116 000 den edistämiseksi jatketaan kansallisen ja kan- 20769: sainvälisen yhteistyöverkoston rakentamista. 20770: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyk- Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo- 20771: senä huomioon 3 673 000 mk palkkaseuranta- mentille 12.32.20. 20772: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 20773: nä huomioon 381 000 mk palkkaseurantaselvi- 20774: 2001 talousarvio 365116000 tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 20775: 2000 talousarvio 357 943 000 20776: 2000 lisätalousarvio 3 183 000 2001 talousarvio 53 804000 20777: 1999 tilinpäätös 358 570 000 2000 talousarvio 47 090 000 20778: 2000 lisätalousarvio 390 000 20779: 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot 1999 tilinpäätös 43 045 000 20780: (siirtomääräraha 2 v) 20781: Momentille myönnetään 53 804 000 mk. 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot 20782: S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskuk- (siirtomääräraha 2 v) 20783: sen tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaittei- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20784: siin ja laitteistoihin, paineastioihin, terveydelle 21 955 000 mk. 20785: ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teolli- Määrärahaa saa myös käyttää mittayksiköis- 20786: seen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoi- tä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 20787: men laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, raken- (115611993) mukaisesti kansallisen mittanor- 20788: nustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljetta- maalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, 20789: miseen liittyvää turvallisuutta, mittaaruisväli- kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toi- 20790: neisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotet- minnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallin- 20791: tavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. noinnista, kansallisen kalibrointipalvelun jär- 20792: Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, jestämisestä sekä mittatekniikan ja akkredi- 20793: julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. toinnin edistämisestä aiheutuviin toimintame- 20794: Päämääränä on ylläpitää kansainvälisesti kor- noihin. 20795: keaa turvallisuustasoa ja edistää elinkeinoelä- S e l v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen 20796: män tasapuolisia kilpailuolosuhteita. tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista 20797: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkas- 20798: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti tus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan päte- 20799: asettanut turvatekniikan keskukselle seuraavat vyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditoin- 20800: tulostavoitteet vuodelle 2001: tipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan 20801: - Tuotteiden ja laitosten turvallisuus- ja liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordi- 20802: luotettavuustaso säilyy korkeana. Elinkeino- nointiin. 20803: 32.20 373 20804: 20805: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen tettujen laatu- ja toimitusaikatavoitteiden 20806: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti mukaisesti. Arviointitoiminnan volyymi ja tu- 20807: asettanut mittatekniikan keskukselle seuraavat lot kasvavat. Henkilöresurssien käyttöä tehos- 20808: tulostavoitteet vuodelle 2001: tetaan. 20809: - Kansallisen mittanormaalijärjestelmän - Keskuksen tiedot, osaaminen ja menette- 20810: kehittämisessä edetään vahvistettujen strate- lyt vastaavat toimialan kansainvälisiä vaati- 20811: gisten Iinjansten sekä tutkimus- ja kehittämis- muksia ja sopimuksia. 20812: ohjelmien mukaisesti. Kalibrointipalvelut vas- 20813: taavat kansallisia ja kansainvälisiä tasovaati- Menojen ja tulojen erittely: mk 20814: muksia. 20815: - Metrologian tutkimustoiminta, asiantun- Bruttomenot 33 505 000 20816: Maksullisen toiminnan erillismenot 8 362 000 20817: tijapalvelu ja tiedotus vastaavat sekä julkisia 20818: Muut toimintamenot 25 143 000 20819: tarpeita että markkinoiden tarpeita. Asiantunti- Bruttotulot 11 550 000 20820: japalvelujen tulolisäys on vähintään 10% edel- Maksullisen toiminnan tulot 20821: lisvuodesta. Uusien akkreditoitujen kalibroin- - julkisoikeudelliset suoritteet 8 150 000 20822: tipalvelujen syntyä priorisoiduille mittaus- - muut suoritteet 3 400 000 20823: aloille edistetään. Nettomenot 21 955 000 20824: - Vapaaehtoisen ja säännellyn sektorin pä- 20825: tevyyden arvioinnin taso vastaa kansallisia tar- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 20826: peita ja täyttää kansainväliset vaatimukset. Uu- nä huomioon 166 000 mk palkkaseurantaselvi- 20827: det arvioinnit ja valvontakäynnit tehdään ase- tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 20828: 20829: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 20830: 1999 2000 2001 20831: toteutuma 1l ennakoitu 1) arvio 1l 20832: 20833: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 8 020 10 700 11 550 20834: (+15) (+33) (+8) 20835: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 6 142 8 045 8 362 20836: (+26) (+31) (+4) 20837: Käyttöjäämä (tmk) 1 878 2 655 3 188 20838: (-10) (+41) (+20) 20839: - % tuotoista 23 25 28 20840: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 2 338 2 655 3 162 20841: (+5) (+14) (+19) 20842: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) -460 26 20843: (-230) (+100) (0) 20844: Tuotot % kustannuksista 95 100 100 20845: ll Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen. 20846: 20847: 20848: 2001 talousarvio 21 955 000 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toi- 20849: 2000 talousarvio 21 600 000 mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20850: 2000 lisätalousarvio 175 000 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20851: 1999 tilinpäätös 19 417 000 138 000 000 mk. 20852: Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomi- 20853: oon EU:lta saatavat tulot. 20854: 374 32.20 20855: 20856: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- Vaikuttaa kansainvälisen teknologiayh- 20857: mien muiden kuin rakennerahastoista rahoitet- teistyön kehittymiseen siten, että se palvelee 20858: tavien hankkeiden menoihin sekä ulkomaan yrityksiä ja tutkimusta Suomessa, lisää tietoi- 20859: rahaliikenteestä johtuviin laskennallisiin kurs- suutta yhteistyön eri muodoista ja vahvistaa 20860: sivaihteluihin. yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kykyä 20861: Se l v i t y s osa : Teknologian kehittämis- hyödyntää yhteistyötä. 20862: keskuksen (Tekes) tehtävänä on edistää teolli- Tekes toimii kattavasti koko maassa siten, 20863: suuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä että kaikki rahoitusta hakevat ovat sijainnis- 20864: teknologian keinoin. Toiminnan tulee moni- taan riippumatta tasa-arvoisessa asemassa. 20865: puolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuo- Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 20866: tantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyy- kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 20867: delle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tekesin asettanut teknologian kehittämiskeskukselle 20868: vaikuttavuus syntyy asiantuntemuksen ja tek- seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 20869: nologiarahoituksen kohdentamisesta sellaisiin Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalvelut 20870: tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin, joiden kohdistetaan siten, että ne aktivoivat ja kan- 20871: tuloksena syntyy merkittävää teknologista nustavat yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita 20872: osaamista, kansainvälisesti kilpailukykyisiä toteuttamaan riskipitoisia tutkimus- ja tuoteke- 20873: tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluita ja hityshankkeita, joiden taloudellinen potentiaa- 20874: joiden kautta suomalainen innovaatioympäris- li on korkea ja jotka 20875: tö vahvistuu. -synnyttävät uusia teknologisiin innovaati- 20876: Tavoitteiden saavuttamiseksi Tekes: oihin perustuvia yrityksiä ja liiketoimintoja, 20877: - Kohdistaa teknologiarahoitusta valikoi- - varmistavat tutkimus- ja kehittämistoi- 20878: dusti yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehitty- minnan tulosten kaupallisen hyödyntämisen ja 20879: misen kannalta kokonaisvaikutuksiltaan par- innovatiivisen yritystoiminnan liiketoiminta- 20880: haimpiin hankkeisiin. valmiuksien kehittymisen, 20881: - Suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä eri - lisäävät olemassa olevien klustereiden 20882: tahojen kanssa laajoja kansallisia teknologia- kilpailukykyä ja edistävät uusien kehittymistä, 20883: ohjelmia, jotka edistävät verkottumista, vah- -lisäävät poikkitieteellistä lähestymistapaa 20884: vistavat Suomen tulevaisuuden kannalta mer- tutkimus- ja kehittämishankkeissa, 20885: kittävimpiä teknologioita ja tutkimusaloja sekä - edistävät palvelusektorin teknologisen 20886: tehostavat teknologian siirtoa ja kansainvälis- kilpailukyvyn ja teknologialähtöisten palvelui- 20887: tymistä. den kehittymistä ja kansainvälistymistä, 20888: -Suunnittelee ja toteuttaa pienten ja keski- -edistävät korkeatasoisten julkisten ja yk- 20889: suurten yritysten aktivointitoimia, jotka edistä- sityisten innovaatiopalveluiden kehittymistä, 20890: vät uusien yritysten ja liiketoimintojen synty- - edistävät ja aktivoivat alueita ja niiden 20891: mistä ja kansainvälistymistä, yhteistyötä eri- teknologista kehittymistä alueilla tunnistettu- 20892: tyisesti pk-yritysten kesken, yritysten kykyä jen vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta 20893: omaksua ja kehittää uutta teknologiaa, yritys- yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa, 20894: ten tietoisuutta julkisista tutkimuspalveluista - edistävät yritysten kykyä luoda, omaksua 20895: ja auttavat yrityksiä tunnistamaan hyödyllisiä ja hyödyntää uutta teknologiaa kilpailukykyi- 20896: yhteistyökumppaneita. sellä tavalla, 20897: - Vaikuttaa suurten yritysten tutkimus- ja - edistävät eri kokoisten yritysten kykyä 20898: tuotekehityshankkeiden laatuun ja luonteeseen verkottua toisten kotimaisten ja kansainvälis- 20899: siten, että niiden haasteellisuus ja aikajänne ten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa, 20900: kasvavat ja yhteistyö pk-yritysten, tutkimuslai- - edistävät teknologisen perusasaamisen 20901: tosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa syntymistä ja kehittymistä yrityksiin, tutki- 20902: lisääntyy. muslaitoksiin, yliopistoihin ja korkeakouluihin 20903: 32.20 375 20904: 20905: aloilla, joilla on keskeinen vaikutus elinkeino- Rahoituspäätöksiä saa vuonna 2001 tehdä 20906: elämän kilpailu- ja uusiutumiskykyyn, enintään 795 000 000 markalla. 20907: - myötävaikuttavat uusien työpaikkojen Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää sellai- 20908: syntymiseen ja olemassa olevien työpaikkojen seen teknologiseen tutkimukseen ja kehityk- 20909: säilymiseen, seen, joka edistää teknologisen perusasaami- 20910: - edistävät kestävää kehitystä, ympäristön- sen syntymistä ja kehittymistä tutkimus-, ke- 20911: suojelua, hyvinvointipalvelujen laadun, saata- hittämis- ja koulutusorganisaatioissa elinkei- 20912: vuuden ja kustannustehokkuuden kehittymistä noelämän kehittymiseen vaikuHavilla alueilla. 20913: ja turvaavat energian taloudellista saantia, Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: 20914: - kehittävät yhdessä innovaatioympäristön -Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien 20915: muiden toimijoiden kanssa toimintaympäris- tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulu- 20916: töä siten, että edellytykset innovaatioiden syn- jen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja 20917: tymiselle paranevat ja että toimintaympäristö hankkeisiin sekä hankkeiden valmisteluun. 20918: on kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeaa - Viranomaisten välisenä yhteistyönä to- 20919: teknologiaa ja osaamista vaativan yritystoi- teutettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yh- 20920: minnan sijoittumispaikkana, teistyöhön. 20921: - myötävaikuttavat siihen, että Tekesin vas- - Ammattikorkeakoulujen ja muiden kun- 20922: tuulla olevassa kansainvälisessä teknologiayh- nallisten organisaatioiden tutkimushankkei- 20923: teistyössä toteutuu kansallisten etujen mukai- siin. 20924: sia päätöksiä. -Kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien ja 20925: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimi- 20926: otettu huomioon 1 458 000 mk palkkaseuran- tuksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkois- 20927: taselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin ta muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutu- 20928: sekä 9 987 000 mk laitoksen tehtävien kasvun viin matkakustannuksiin. 20929: johdosta. -Valtion ja kuntasektorin laitosten uutuus- 20930: Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tuotteiden hankinnan tukemiseen. 20931: tulot on merkitty momentille 12.32.99. - EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden 20932: maksamiseen. 20933: 2001 talousarvio 138 000 000 Selvitysosa: Myöntämisvaltuudessa 20934: 2000 talousarvio 121 000 000 on huomioitu 15 000 000 mk tutkimusrahoi- 20935: 2000 lisätalousarvio 1 432 000 tusta, joka sisältyy valtioneuvoston periaate- 20936: 1999 tilinpäätös 125 260 000 päätökseen 26.5.2000 valtion omaisuuden 20937: myynnistä vuosina 2000-2003 saatavien tu- 20938: lojen käytöstä. Rahoituspäätökset tehdään kil- 20939: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (arviomää- pailuttamalla organisaatioiden hankkeita. 20940: räraha) 20941: Momentille myönnetään 770 000 000 mk. 20942: 20943: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 20944: (milj. mk): 20945: 2001 2002 2003 2004 20946: 20947: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 582 372 183 86 20948: Vuoden 2001 sitoumukset 188 211 174 181 20949: Yhteensä 770 583 357 267 20950: 376 32.20 20951: 20952: Vuonna 2001 myönnettävien rahoitusten ko- 40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja 20953: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat kehitykseen (arviomääräraha) 20954: 714 milj. mk. Momentille myönnetään 826 000 000 mk. 20955: Uusia avustuspäätöksiä saa vuonna 200 1 20956: 2001 talousarvio 770 000 000 tehdä enintään 910 000 000 markalla. 20957: 2000 talousarvio 755 000 000 Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston 20958: 1999 tilinpäätös 691 719 624 päätöksen mukaisesti yrityksille ja yhteis?ille 20959: tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palvelmden 20960: 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämistä koskevaan teknologiseen tutki- 20961: kehittämis~mnot (siirtomääräraha 2 v) mukseen ja kehitykseen. Avustuksilla tulee 20962: edistää elinkeinorakenteen ja yritysten tuote- 20963: Momentille myönnetään 60 000 000 mk. valikoiman kehittämistä kansainvälisen kilpai- 20964: Määrärahaa saa käyttää teknologian siirtoa, lun ja markkinoiden edellyttämällä tavalla 20965: teknologian hyödyntämistä ja uusien liiketoi- sekä tukea tuotannollisten ja palveluyritysten 20966: mintojen syntymistä edistävien palvelujen ja uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntä- 20967: sellaisten hanke- ja ohjelmatoimintaan välittö- mistä. Avustuksia saa myöntää myös riskipi- 20968: mästi liittyviin tilaustutkimusten, selvitysten, toisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uu- 20969: asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen den teknologian hyödyntämiseen ja energiata- 20970: hankintaan, joita tarvitaan hanke- ja ohjelma- louden, ympäristötekniikan ja terveydenhoi- 20971: toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden don teknologioiden kehittämisen sekä tutki- 20972: parantamiseksi. Määrärahaa saa käyttää myös mus- ja kehittämistoiminnan tulosten liiketalo- 20973: osaaruiskeskusten toiminnan rahoittamiseen. udelliseen hyödyntämiseen. 20974: Se l v i t y s o s a : Menojen välittömänä Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 20975: vastikkeena Tekes saa palveluja oman toimin- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 20976: nan täydennykseksi. Tällaisia palveluja ovat: Se l v i t y s osa : Myöntämisvaltuudessa 20977: - Tilaustutkimukset, joilla hankitaan Teke- on huomioitu 10 000 000 mk tutkimusrahoi- 20978: sin toiminnan kannalta tärkeää tietoa Tekesin tusta, joka sisältyy valtioneuvoston periaate- 20979: omaan ja muiden käyttöön. päätökseen 26.5.2000 valtion omai~uuden 20980: - Selvitykset, joita käytetään hankkeiden myynnistä vuosina 2000-2003 saatavten tu- 20981: arvioimiseen valmisteluvaiheessa. lojen käytöstä. Avustuksilla kannustetaan yri- 20982: - Asiantuntijapalvelut, joita tarvitaan tek- tyksiä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -oh- 20983: nologiaohjelmien valmisteluun ja koordinoin- jelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttama~n 20984: tiin sekä aktivointitoimenpiteiden hallinnoin- kehitystä ja tehostamaan resurssien käyttöä Ja 20985: tiin. saamaan sekä suuret että pienet yritykset mu- 20986: - Arviointipalvelut, joita käytetään ohjel- kaan teknologian hyödyntämiseen. Avustuksia 20987: mien ja toiminnan arvioinnissa. myönnettäessä otetaan huomioon hankkeiden 20988: - Tiedotuspalvelut, jotka koskevat teknolo- vaativuus, uuden teknologian hyväksikäyttö 20989: giaohjelmia ja muuta teknologiatiedotusta pal- hankkeiden alkuvaiheessa, uuden teknologia- 20990: velevia erityisprojekteja. liiketoiminnan kehittämisen tarpeet sekä aika- 20991: Määrärahasta on tarkoitus käyttää 4 000 000 vien, pienten ja keskisuurten yritysten erityis- 20992: mk osaaruiskeskusten toiminnan rahoittami- tarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa 20993: seen. pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen 20994: sekä hankkeiden valmisteluun. 20995: 2001 talousarvio 60 000000 Rahoitusta myönnetään: 20996: 2000 talousarvio 70 000 000 -Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehi- 20997: tyshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin. 20998: 32.20 377 20999: 21000: - Pienille ja keskisuurille yrityksille tekno- - Yritysten ja yhteisöjen kehityshankkei- 21001: logiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankki- den esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin 21002: miseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osa- sekä hankkeiden valmisteluun. 21003: na. - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin. 21004: 21005: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 21006: (milj. mk): 21007: 2001 2002 2003 2004- 21008: 21009: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 716 475 223 77 21010: Vuoden 2001 sitoumukset 110 254 254 228 21011: Yhteensä 826 729 477 305 21012: 21013: Vuonna 2001 myönnettävien avustusten ko- Lainoja saa myöntää valtioneuvoston pää- 21014: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat töksen mukaisesti yrityksille ja yhteisöille tek- 21015: 793 milj. mk. nologiseen kehitystyöhön, jonka tavoitteena 21016: on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten 21017: 2001 talousarvio 826 000 000 tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelui- 21018: 2000 talousarvio 770 000 000 den kehittämistä ja parantamista. Lainoja saa 21019: 1999 tilinpäätös 731 191 538 myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkei- 21020: siin, joilla tähdätään uuden teknologian hyö- 21021: 41. Keksintö-, laatu- ja standardisointitoi- dyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötek- 21022: minnan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) niikan ja terveydenhoidon teknologioiden ke- 21023: hittämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoi- 21024: Momentille myönnetään 36 600 000 mk. 21025: minnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntä- 21026: Määrärahaa saa käyttää keksintö-, laatu- ja 21027: miseen. Lainoja saa myöntää ensisijaisesti 21028: standardisointitoiminnan tukemiseen ja niiden 21029: konkreettiseen tuotekehitykseen ja tuotteista- 21030: edistämisen hallintomenoihin. 21031: miseen. Lainat voidaan myöntää vakuuttavaa- 21032: Se l v i t y s osa : Määräraha on siirtoa mo- 21033: timatta. Mikäli kehitystyö epäonnistuu, tekno- 21034: mentilta 32.1 0.24. Tuettavat yksiköt ovat mi- 21035: logian kehittämiskeskuksella on lainansaajan 21036: nisteriön tulosohjattavia. 21037: hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle val- 21038: Määrärahan arvioidaan tioneuvoston päätöksen enimmäislaina-ajan 21039: jakautuvan seuraavasti: mk puitteissa lisää maksuaikaa tai poikkeustapa- 21040: uksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja 21041: Keksintötoiminta 24 500 000 korot pk-yrityksiltä osittain tai kokonaan takai- 21042: Standardisointitoiminta 10 600 000 sin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten koh- 21043: Laatutoiminta 1 500 000 dalla näin voidaan menetellä vain erityisen pai- 21044: Yhteensä 36 600 000 navasta syystä. 21045: Selvitysosa : Myöntämisvaltuudessa 21046: 2001 talousarvio 36 600 000 on huomioitu 5 000 000 mk tutkimusrahoitus- 21047: ta, joka sisältyy valtioneuvoston periaatepää- 21048: 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja ke- tökseen 26.5.2000 valtion omaisuuden myyn- 21049: hitykseen (arviomääräraha) nistä vuosina 2000-2003 saatavien tulojen 21050: Momentille myönnetään 232 000 000 mk. käytöstä. 21051: Vuonna 2001 uusia lainoja saa myöntää Rahoitusta myönnetään: 21052: enintään 275 000 000 mk. -Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehi- 21053: tyshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin. 21054: 378 32.20 21055: 21056: -Pienille ja keskisuurille yrityksille tekno- Korkean teknologian tuotantotekniikoi- 21057: logiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankki- den ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemi- 21058: miseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osa- seen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa. 21059: na. - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin. 21060: 21061: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 21062: (milj. mk): 21063: 2001 2002 2003 2004- 21064: 21065: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 168 88 30 6 21066: Vuoden 2001 sitoumukset 64 81 58 30 21067: Yhteensä 232 169 88 36 21068: 21069: Vuonna 2001 myönnettävien lainojen koko- reettiseen tuotekehitykseen ja tuotteistami- 21070: naiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat seen. Lainan saa myöntää ehdoin, että lainan 21071: 73,61 milj. mk. pääoma ja pääomalle maksettava korko mak- 21072: setaan takaisin vain edellyttäen, että sidotulle 21073: 2001 talousarvio 232 000 000 pääomalle jää täysi kate. Lainalla on myös 21074: 2000 talousarvio 230 000 000 huonompi etuoikeus velallisyrityksen mahdol- 21075: 1999 tilinpäätös 227 986 740 lisessa konkurssissa. Lainat myönnetään va- 21076: kuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäonnis- 21077: 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja tuu, teknologian kehittämiskeskuksella on lai- 21078: kehitykseen (arviomääräraha) nan saajan hakemuksesta oikeus antaa 21079: lainansaajalle valtioneuvoston päätöksen 21080: Momentille myönnetään 170 000 000 mk. 21081: enimmäislaina-ajan puitteissa lisää maksuai- 21082: Vuonna 2001 uusia pääomaehtoisia lainoja 21083: kaa tai poikkeustapauksessa jättää lainan mak- 21084: saa myöntää enintään 200 000 000 mk. 21085: samaton pääoma ja korot pk-yrityksiltä osittain 21086: Pääomaehtoisia lainoja saa myöntää valtio- 21087: tai kokonaan takaisin perimättä. Muiden kuin 21088: neuvoston päätöksen mukaisesti yrityksille 21089: pk-yritysten kohdalla näin voidaan menetellä 21090: teknologiseen kehitystyöhön, jonka tavoittee- 21091: vain erityisen painavasta syystä. 21092: na on edistää kansainvälisesti kilpailukykyis- 21093: Se l v i t y s osa : Rahoitusta myönnetään: 21094: ten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palve- 21095: -Yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin 21096: luiden kehittämistä ja parantamista. Pääoma- 21097: sekä teknologiaohjelmiin. 21098: ehtoisia lainoja saa myöntää myös 21099: - Pienille ja keskisuurille yrityksille tekno- 21100: riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdä- 21101: logiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankki- 21102: tään uuden teknologian hyödyntämiseen ja 21103: miseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osa- 21104: energiatalouden, ympäristötekniikan ja tervey- 21105: na. 21106: denhoidon teknologioiden kehittämiseen sekä 21107: - Korkean teknologian tuotantotekniikoi- 21108: tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten lii- 21109: den ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemi- 21110: ketaloudelliseen hyödyntämiseen. Pääomaeh- 21111: seen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa. 21112: toisia lainoja saa myöntää ensisijaisesti konk- 21113: 21114: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 21115: (milj. mk): 21116: 2001 2002 2003 2004- 21117: 21118: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 115 30 2 21119: Vuoden 2001 sitoumukset 55 89 26 2 21120: Yhteensä 170 119 28 2 21121: 32.30 379 21122: 21123: Vuonna 2001 myönnettävien lainojen koko- 2001 talousarvio 170 000 000 21124: naiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 2000 talousarvio 135 000 000 21125: 70,76 milj. mk. 1999 tilinpäätös 110 470 428 21126: 21127: 21128: 21129: 30. Yrittäjyyspolitiikka 21130: 21131: 21132: Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu. Yritysten kyky kasvaa ja luoda työpaikkoja riip- 21133: puu olennaisesti niiden kansainvälisestä kilpailukyvystä, jonka kehittymiselle julkisen vallan tu- 21134: lee luoda edellytykset. Pienten ja keskisuurten yritysten ongelmat liittyvät niiden rajallisiin voi- 21135: mavaroibio ja yhä dynaamisemman toimintaympäristön hallintaan. EU:n sisämarkkinat ja muut 21136: vientimarkkina-alueet tarjoavat yrityksille uusia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen edellyt- 21137: tää yrityksiltä entistä enemmän aineettornia panostuksia ja yhteistoimintaverkostojen kehittämis- 21138: tä. Vientiyrityksillä tulee olla käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinenvientitakuu-ja rahoi- 21139: tusjärjestelmä. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoitteena on aidon, valtion tukitoimenpiteistä 21140: riippumattoman yrittäjyyden edistäminen. 21141: Yrittäjyyspolitiikan keskeisiä toimenpidealueita ovat yritysten toimintaympäristön kehittämi- 21142: nen (ml. erityisrahoitus), yritysten kasvuaja kilpailukykyä vahvistavien hankkeiden edistäminen 21143: sekä yrityksiin kohdistuvien hallinnollisten menettelyjen keventäminen. Toimenpiteillä pyritään 21144: turvaamaan myös tasapainoinen alueellinen kehitys. TE-keskukset ja valtion erityisrahoitusyhti- 21145: ön Finnvera Oyj:n palveluverkko toteuttavat merkittävän osan yrittäjyyspolitiikka - luvun toi- 21146: menpiteistä. 21147: Yritysluet ja kehittämispalvelut 21148: Yritystukia suunnataan laadullisesti korkeatasoisiin aineettorniin ja aineellisiin hankkeisiin ta- 21149: voitteena erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja toiminta- 21150: ympäristön parantaminen. Tukia kohdeunetaan erityisesti hyvät kasvuedellytykset omaaville 21151: käynnistys- ja kasvuvaiheen pienille ja keskisuurille yrityksille hankkeisiin, joissa tuella voidaan 21152: arvioida olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamisen kannalta. Yritystukien vaikuttavuus- 21153: arviointia kehitetään, tukien valvontaa ja seurantaa tehostetaan sekä yksinkertaistetaan yrityslu- 21154: kien hallinnointia. Lisäksi yhteensovitetaan ja yhtenäistetään TE-keskusten suorien yritystukien 21155: menettelytapoja. 21156: Yrityksille tarjottavien koulutus- ja kehittämispalvelujen painopisteitä ovat yrittäjyyden ja uus- 21157: perustannan edistäminen, pk-yritysten henkilöstön liikkeenjohto- sekä markkinointi- ja kansain- 21158: välistymisvalmiuksen parantaminen ja yritysten verkostoitumisen sekä uuden teknologian, erityi- 21159: sesti viestintäteknologian hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Erityistä huomiota kiinnite- 21160: tään palvelualoilla toimivien yritysten kehittämiseen sekä kasvukykyisten ja -haluisten mikro- ja 21161: pk-yritysten hallitun kasvun edistämiseen. Lisäksi edistetään ulkomaisia investointeja Suomessa, 21162: parannetaan elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytyksiä sekä tuetaan yritystoimintaa edistävien 21163: yhteisöjen harjoittamaa neuvonta-, koulutus- ja muuta kehittämispalvelutoimintaa sekä näiden 21164: palvelujen kehittämishankkeita. 21165: EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat merkittävässä asemassa toteutettaessa elinkeino- ja pk-po- 21166: litiikkaa. Uudet rakennerahastokauden 2000--2006 tavoiteohjelmat hyväksyttiin vuoden 2000 21167: keväällä. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan päätavoitteet ohjelmia toteutettaessa 21168: ovat yhtenevät elinkeinopolitiikan ja pk-politiikan tavoitteiden kanssa. Tavoitteena ovat kohde- 21169: alueiden elinkeinorakenteen kehittäminen ja monipuolistaminen, yrittäjyyden edistäminen ja yri- 21170: 380 32.30 21171: 21172: tysten perustaminen ja sitä kautta kasvun ja työllisyyden parantaminen, yritysten osaamisen ke- 21173: hittäminen, yritystoiminnan kilpailukykyä ja kannattavuutta parantavien kehittämishankkeiden 21174: aktivointi ja yrityksille laadukkaan toimintaympäristön kehittäminen. 21175: Erityisrahoitus 21176: Rahoituksen saatavuus on yritysten tärkeä toimintaedellytys. Pienten ja keskisuurten yritysten 21177: ja viennin rahoituksessa on kuitenkin puutteita, joita julkisen vallan on perusteltua paikata omalla 21178: rahoitustarjonnallaan. Keskeinen erityisrahoituslaitos tässä suhteessa on Finnvera Oyj. 21179: Erityisrahoitustoiminta pyrkii itsekannattavuuteen, mutta elinkeino- tai aluepoliittisten tavoit- 21180: teiden takia siihen liittyy usein valtion tuen tarvetta. Tuki pyritään kohdistamaan mahdollisim- 21181: man läpinäkyvästi. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitukseen kohdistetaan sekä korkotukea 21182: että riskinottoon sisältyvää, valtion luotto- ja takaustappioiden muodossa maksamaa tukea. Näi- 21183: den lisäksi valtio tukee Finnvera Oyj:n kehittämis-, palvelu- ja neuvontatoimintaa. Vientitakuu- 21184: ja takaustappiot katetaan valtiontakuurahastosta siten kuin valtiontakuurahastosta annetussa lais- 21185: sa ( 444/1998) säädetään. Lisäksi Finnveran tytäryhtiö Fide Oy hoitaa julkisesti tuettujen vienti- 21186: ja alusluottojen korontasausjärjestelmän hallinnointia julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen 21187: korontasauksesta annetun lain ( 113 71 1996) nojalla. 21188: Kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut yrittäjyyspolitiikan tulosalueelle seu- 21189: raavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 21190: - Yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan toimintaympäristön kehittäminen siten että turvataan ta- 21191: savertaiset aloitus-, kasvu- ja kilpailuedellytykset suomalaisille pk-yrityksille EU:n sisämarkki- 21192: noilla. 21193: - Yritystukiohjelmien ja kehittämistoimenpiteiden ohjauksen sekä toimenpiteiden vaikutus- 21194: ten seurannan tehostaminen. 21195: -Varmistetaan pk-yrityksille suunnattujen koulutus-, kehittämis- ja neuvontapalvelujen tar- 21196: jonnan sopivuus pk -yritysten kehittämistarpeisiin ja toimitaan yhteistyössä muiden pk -yrityksille 21197: vastaavia palveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa. 21198: - Julkisen erityisrahoituksen hallinnointia toteutetaan siten, että erityisrahoituksen vaikutta- 21199: vuus, tehokkuus ja alueellinen saatavuus paranevat sekä erityisrahoitukseen sisältyvän tuen läpi- 21200: näkyvyys lisääntyy. Erityisrahoituksessa pyritään mahdollisimman paljon itsekannattavuuteen. 21201: Uudistettua erityisrahoituksen ohjaus- ja valvontajärjestelmää soveltamalla tehostetaan Finnvera 21202: Oyj:n omistaja- ja elinkeinopoliittista ohjausta. 21203: - Varmistetaan, että pienen ja keskisuuren yritystoiminnan rahoituksen saatavuus lisääntyy 21204: julkisen erityisrahoituksen osuuden ja riskinjaon vaikutuksesta. Erityisesti julkisen vallan toimin- 21205: ta ja riskinotto vaikuttavat viennin rahoituksen edellytyksiin ja alkuvaiheessa olevan yritystoi- 21206: minnan rahoituksen saatavuuteen. 21207: - Toimitaan siten, että vientiteollisuudelle tarjotut vientitakuupalvelut, julkisesti tuettujen 21208: vienti- ja alusluottojen korontasaus ja muu julkisesti tuetun viennin rahoitusjärjestelmä ovat kan- 21209: sainvälisesti kilpailukykyisiä muiden maiden vastaavien järjestelmien kanssa ja niiden alueelli- 21210: nen saatavuus on hyvä. 21211: 21212: Yrittäjyyspolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk): 21213: v. 1999 v.2000 v.2001 21214: tilinpäätös talousarvio esitys 21215: 21216: 41. Toimintatuki Finnvera Oyj:lle 5 775 2 000 2000 21217: 42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) 237 987 203 000 167 000 21218: 43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomää- 21219: räraha) 65 930 92 000 90000 21220: 32.30 381 21221: 21222: 44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) 18 537 20000 10 000 21223: 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkei- 21224: dentukeminen (arviomääräraha) 261 906 80000 98 000 21225: 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedelly- 21226: tysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) 162 000 75 000 155 000 21227: 47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan 21228: ja alan yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) 10 000 8 000 21 170 21229: 48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alus- 21230: Iuotoilie (arviomääräraha) 4 3 000 31000 21231: 49. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myön- 21232: tämille Iuotoilie (arviomääräraha) 20 415 20000 18 000 21233: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (ar- 21234: viomääräraha) 17 604 10000 3 000 21235: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomäärära- 21236: ha) 100 100 21237: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus- 21238: osuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta 21239: (arvio määräraha) 329 400 478 927 21240: Yhteensä 800 158 842 500 1 074197 21241: 21242: 21243: 41. (32.70.41) Toimintatuki Finnvera 42. (32.70.42) Finnvera Oyj:n korkotuet (ar- 21244: Oyj:lle viomääräraha) 21245: Momentille myönnetään 2 000 000 mk. Momentille myönnetään 167 000 000 mk. 21246: Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n toi- Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan ra- 21247: mintakuluihin valtion erityisrahoitusyhtiön hoittamiseen myönnettävään korkotukeen 21248: luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/ Kera Oyj:stä ja valtion erityisrahoitusyhtiön 21249: 1998) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston luotto- ja takaustoiminnasta annettujen lakien 21250: sitoumuksen mukaisesti. nojalla annettujen sitoumusten mukaisesti. 21251: Se l v i t y s osa : Toimintatuella korvataan Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia luot- 21252: valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaus- toja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 21253: toiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun 2001 enintään 700 000 000 mk ja elinkeinopo- 21254: valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti Finn- liittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mu- 21255: vera Oyj:lle erikseen määritellyistä valtion eri- kaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja 21256: tyisrahoitusyhtiölle luotto- ja takaustoiminnas- yhteensä enintään 600 000 000 mk. Erityiskor- 21257: ta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetuista palveluis- kotuen piiriin sisältyviä uusia naisyrittäjälai- 21258: ta aiheutuvia kuluja.Valtioneuvoston sitou- noja yhtiö saa myöntää enintään 100 000 000 21259: muksessa on määritelty miltä osin valtio kor- mk. 21260: vaa yhtiön palveluja. Kauppa- ja teollisuusmi- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 21261: nisteriö ja yhtiö solmivat vuosittain palvelujen annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 21262: tuottamista koskevan sopimuksen. Selvitysosa: Alueellisen korkotuen 21263: Määräraha liittyy osin Kera Oyj:n myöntä- piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuu- 21264: mien luottojen perusteella maksettavaan pois- den lisäyksenä on otettu huomioon 70 milj. mk 21265: tuvaan ja vuosittain alenevaan peruskorkotu- Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:ltä 21266: keen, johon sisältyi toimintatukea. siirtyvien asiakkaiden rahoitustarpeena. 21267: Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja taka- 21268: 2001 talousarvio 2 000000 ustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla anne- 21269: 2000 talousarvio 2 000 000 tun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan val- 21270: tio maksaa yhtiölle korkotukea. Korkotuki voi 21271: 1999 tilinpäätös 5 774 649 21272: 382 32.30 21273: 21274: olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotu- Oyj:n vuonna 1999 tai senjälkeen myöntämil- 21275: kea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edel- le luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi 21276: leen luotonsaajille vuosittain alueellista korko- Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille 21277: tukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueel- luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla an- 21278: lisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea makse- nettujen voimassa olevien valtioneuvoston si- 21279: taan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaa- toumusten mukaisena peruskorkotukena ja li- 21280: jille erikseen määritellyistä elinkeinopoliitti- säkorkotukena. 21281: sista syistä annetuista luotoista. Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen 21282: Vuonna 2001 korkotukea maksetaan valtion piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuu- 21283: erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoimin- det koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luo- 21284: nasta annetun lain nojalla annetun valtioneu- toista, joita rahoitetaan Euroopan aluekehitys- 21285: voston sitoumuksen mukaisena alueellisena rahastosta. Kansallinen rahoitusosuus on bud- 21286: korkotukena ja erityiskorkotukena Finnvera jetoitu momentille 32.30.62. 21287: 21288: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 21289: (milj. mk): 21290: 2001 2002 2003 2004 2005 21291: 21292: Ennen vuotta 2001 tehdyt si- 21293: toumukset 167 124 68 47 22 21294: Vuoden 2001 sitoumukset 1) 9 20 17 12 21295: Yhteensä 167 133 88 64 34 21296: I) Vuoden 2001 myöntämisestä aiheutuva valtion rahoitusosuus Euroopan aluekehitysrahaston osarahoit- 21297: teisen korkotuen osalta on siirretty momentille 32.30.62. 21298: 21299: 21300: 21301: Vuonna 2001 korkotuesta kohdistamaUoman Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 21302: korkotuen (peruskorkotuki) laskennallinen annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 21303: osuus on 73 milj. mk ja kohdistetun korkotuen Se l v i t y s osa : Valtioneuvosto on anta- 21304: 100 milj. mk. nut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja ta- 21305: Vuoden 2001 myöntämisestä aiheutuvat ko- kaustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 21306: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa 21307: 57 milj. mk. Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksessa 21308: tarkemmin määriteltyjen ehtojen mukaisesti 21309: 2001 talousarvio 167 000 000 niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö 21310: 2000 talousarvio 203 000 000 myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ajankohtaa en- 21311: nen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jot- 21312: 2000 lisätalousarvio 21313: ka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja 21314: 1999 tilinpäätös 237 986 628 takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mu- 21315: kaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten 21316: 43. (32.70.43) Finnvera Oyj:n tappiokorva- mukaisesti. 21317: ukset (arviomääräraha) Finnvera Oyj:n vuonna 2001 myöntämistä 21318: Momentille myönnetään 90 000 000 mk. luotoista ja takaoksista arvioidaan aiheutuvan 21319: Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n ja valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 21320: Kera Oyj:n luotonanto- ja takaustoiminnassa 2002. 21321: syntyneiden tappioiden sekä ulkomaisten luot- Valtioneuvosto on Kera Oyj-nimisestä julki- 21322: tojen kurssitappioiden korvaamiseen. sesta osakeyhtiöstä annetun lain 11 §:n nojalla 21323: antanut sitoumuksen siitä, että valtio korvaa 21324: 32.30 383 21325: 21326: myös yhtiön kurssitappioita sitoumuksessa tar- Määrärahaa saa käyttää yritystuesta annetun 21327: kemmin määriteltyjen ehtojen mukaisesti. lain (1136/1993) mukaisten tukien sekä kaup- 21328: Kurssitappioita ennakoidaan syntyvän vielä pa- ja teollisuusministeriön päätöksen (2/022/ 21329: vuonna 2001 yhteensä noin 70 000 mk. 1998) mukaisten kansainvälistymistukien sekä 21330: Investointi- ja käyttöpääomalainojen luotto- elintarviketeollisuuden investointi- ja kehittä- 21331: tappioihin on tarkoitus kohdistaa myös Euroo- mistukia koskevan valtioneuvoston asetuksen 21332: pan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kansalli- mukaisten tukien maksamiseen. 21333: nen rahoitusosuus on budjetoitu momentille Lisäksi määrärahaa saa käyttää yritystoimin- 21334: 32.30.62. nan tukemisesta annetun lain mukaisten tukien 21335: maksamiseen. 21336: 2001 talousarvio 90 000000 Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 21337: 2000 talousarvio 92 000 000 mukaista investointitukea, pk-yritysten kehit- 21338: tämistukea ja yritysten toimintaympäristötu- 21339: 1999 tilinpäätös 65 930 473 21340: kea sekä valtioneuvoston asetuksen mukaista 21341: elintarviketeollisuuden investointi- ja kehittä- 21342: 44. Alueellinen kuljetustuki (arviomäärära- mistukea saa vuonna 2001 myöntää yhteensä 21343: ha) 85 000 000 mk. 21344: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 21345: Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueelli- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 21346: sesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä Se l v i t y s osa : Yritystoiminnan tukemi- 21347: saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtio- sesta annettuun lakiin sisältyy säännökset in- 21348: neuvoston päätöksen (33111982) mukaisen vestointituesta, pk -yritysten kehittämistuesta 21349: kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille. sekä yritysten toimintaympäristötuesta. 21350: Määrärahasta saa käyttää enintään 40 000 mk Momentin mukainen tuki kohdistuu pää- 21351: saariston kuljetustuen maksamiseen. sääntöisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. 21352: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 21353: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. mukaisten yritystukien tavoitteena on parantaa 21354: Se l v i t y s o s a : Kuljetusten alueellisesta yritysten kilpailukykyä, osaamista ja teknolo- 21355: tukemisesta annettu laki on voimassa vuoden gista tasoa, tuotteiden ja tuotantomenetelmien 21356: 2000 loppuun. Määräraha kattaa vuoden 2000 kehittämistä ja kansainvälistymisen edellytyk- 21357: toisen puolivuotiskauden kuljetustukihake- siä sekä yritysten toimintaympäristöä. Tavoit- 21358: muksista aiheutuvat maksatukset. teena on suunnata tuki hyvät kasvuedellytykset 21359: omaaville käynnistys- ja kasvuvaiheen pienille 21360: 2001 talousarvio 10 000000 ja keskisuurille yrityksille. Tukia suunnataan 21361: hankkeisiin, joissa tuella arvioidaan olevan 21362: 2000 talousarvio 20 000000 21363: merkittävää vaikutusta yritystoiminnan tuke- 21364: 1999 tilinpäätös 18 537 472 misesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 21365: asetettujen tavoitteiden sekä hankkeen toteutu- 21366: 45. Yritysten investointi- ja kehittämishank- misen kannalta. 21367: keiden tukeminen (arviomääräraha) 21368: Momentille myönnetään 98 000 000 mk. 21369: 384 32.30 21370: 21371: 21372: 21373: Myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan vuonna 2001 eri käyttökohteisiin 21374: seuraavasti: 21375: Arvio työpaikoista 21376: Hankkeiden 21377: Arvio Uusia Uusitut toteuttamisesta 21378: mk yrityksistä työpaikkoja työpaikat työpaikkoja 21379: 21380: Investointituki 22 000000 130 400 570 90 21381: Pk -yritysten kehittämistuki 40 000000 370 750 2 700 70 21382: -josta kansainvälistymis- 21383: hankkeisiin 27 000 000 250 490 1 620 45 21384: Toimintaympäristötuki 8 000 000 20 40 160 15 21385: Elintarviketeollisuuden inves- 21386: tointi- ja kehittämistuki 15 000 000 105 300 450 150 21387: Yhteensä 85 000 000 625 1 490 3 880 325 21388: 21389: 21390: 21391: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 21392: (milj. mk): 21393: 2001 2002 2003 2004 2005 21394: 21395: Ennen vuotta 2001 teh- 21396: dyt sitoumukset 70 42 5 3 21397: Vuoden 2001 sitoumuk- 21398: set 28 30 22 3 2 21399: Yhteensä 98 72 27 6 2 21400: 21401: 21402: Vuonna 2001 myönnettävien tukien aiheut- 1997-2000 myönnettyjen tukien maksami- 21403: tamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) val- seen. 21404: tiolle ovat 81 ,6 milj. mk. Selvitysosa: Vuosina 1996-1997 21405: avustuksia sai myöntää alusten rakentamis- ja 21406: 2001 talousarvio 98 000 000 peruskorjauksiin siten, että sopimusten yhteen- 21407: 2000 talousarvio 80 000 000 laskettu arvo sai olla enintään 8 000 000 000 21408: 1999 tilinpäätös 261 905 790 mk. Vuosien 1998 ja 1999 vastaava yhteenlas- 21409: kettu summa oli 5 000 000 000 mk ja vuonna 21410: 2000 6 000 000 000 mk. Avustusta on voitu 21411: 46. (32.80.42) Avustus telakkateollisuuden myöntää enintään Euroopan unionin komissi- 21412: kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomää- on päättämän prosenttimäärän aluksen sopi- 21413: räraha 3 v) mushinnasta. 21414: Momentille myönnetään 155 000 000 mk. EU :n piirissä telakkateollisuudelle myönnet- 21415: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- täviä tukia on säännellyt 7. laivanrakennusdi- 21416: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- rektiivi ja vuoden 1999 alusta neuvoston lai- 21417: kaan avustusten maksamiseen suomalaisille vanrakennustukiasetus. Direktiivi on mahdol- 21418: telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen listanut vuosittain hyväksyttyyn enimmäis- 21419: ja alusten peruskorjauksiin liittyvien sopimus- määrään rajoittuvan suoran tuotantotuen anta- 21420: ten johdosta. Määrärahaa käytetään vuosina misen ED-maiden telakkateollisuudelle. Suo- 21421: 32.30 385 21422: 21423: men telakkateollisuuden kilpailuedellytysten momentilta 29.90.52 ja 300 000 mk siirtona 21424: turvaamiseksi suhteessa ED-kilpailijoihin on momentilta 29.08.25. 21425: päätetty EU-tukijärjestelmän käytöstä Suo- Määrärahaa käytetään ulkomaisten inves- 21426: messa 31.12.2000 saakka, jolloin myös EU:n tointien edistämiseen sekä pk-yrityksille tar- 21427: asetus EU:n laivanrakennukselle sallittavasta koitettujen asiantuntijapalvelujen käytön sekä 21428: tuotantotuesta päättyy. yrittäjyyden edistämiseen. Lisäksi määrärahaa 21429: Em. vuosien myöntämisvaltuuksien käytöstä käytetään elinkeino- ja pk-yritystoiminnan 21430: arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuosi- edellytysten parantamiseen, pk-yritysten kil- 21431: na 1996-2001 yhteensä 1 162 000 000 mk, pailukykyä edistäviin hankkeisiin muun muas- 21432: vuonna 2001 155 000 000 mk ja vuonna 2002 sa pk-yritysten koulutus- ja neuvontapalvelu- 21433: 105 000 000 mk. Tuen maksaminen on jak- jen kehittämishankkeisiin, kehittämispalvelu- 21434: sotettu aluksen valmistusvaiheen mukaan. jen tarjonnan monipuolistamiseen ja teollisen 21435: muotoilun hyväksikäytön edistämiseen pk-yri- 21436: 2001 talousarvio 155 000 000 tyksissä sekä alueellisen elinkeinotoiminnan 21437: 2000 talousarvio 75 000 000 edistämiseen. 21438: 2000 lisätalousarvio 140 000 000 Tarkemmat säännökset määrärahan käyttä- 21439: 1999 tilinpäätös 162 000 000 misestä annetaan ministeriön asetuksella. 21440: 21441: 47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimin- 2001 talousarvio 21 170 000 21442: taan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) 2000 talousarvio 8 000 000 21443: Momentille myönnetään 21 170 000 mk. 1999 tilinpäätös 10 000 000 21444: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- 21445: suusministeriön toimialaan liittyvien järjestö- 48. (32.70.45) Korkotuki julkisesti tuetuUle 21446: jen valtionapuun ja lähinnä pk-yritysten kehit- vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 21447: tämispalvelujen tuottamiseen sekä ulkomais- Momentille myönnetään 31 000 000 mk. 21448: ten investointien edistämiseen. Lisäksi Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen 21449: määrärahaa saa käyttää valtionavustusten vienti- ja alusluottojen korontasauksesta anne- 21450: maksamiseen pienen ja keskisuuren yritystoi- tun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen 21451: minnan edistämisyhteisöille. Määrärahaa saa maksamiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi 21452: käyttää myös valtioneuvoston päätöksen (VNp käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluotto- 21453: 143/1986) mukaisesti valtionavustuksen mak- jen korontasausyhtiöstä annetun lain ( 1136/ 21454: samiseen pk-yrityksille tarkoitettujen palvelu- 1996) tarkoittamalle yhtiölle Fide Oy:lle mak- 21455: jen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen settavan hallinnointipalkkion suorittamiseen 21456: sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishank- sekä Valtiokonttorilie korontasaussopimuksis- 21457: keisiin. Avustukset myönnetään kauppa- ja ta aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suoja- 21458: teollisuusministeriön määrittelemistä toimin- ukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustan- 21459: noista aiheutuviin valtionavustuksen piiriin nusten maksamiseen. 21460: hyväksyttäviin menoihin. Määrärahaa saa Selvitysosa: Vuonna2001 uusiavien- 21461: käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden tiluottoja koskevia korontasaussopimuksia ar- 21462: rahoittamiseen. vioidaan Fide Oy:n tekevän 4 600 miljoonan 21463: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä markan arvosta. Alusluottoja koskevia koron- 21464: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. tasaussopimuksia ei arvioida tehtävän vuonna 21465: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 2001. Vuoden 2001 jälkeen julkisesti tuettujen 21466: muutettu. Määrärahan mitoituksessa on lisäyk- vienti- ja alusluottojen korontasaussopimuksia 21467: senä otettu huomioon 11 000 000 mk siirtona arvioidaan tehtävän vuosittain yhteensä noin 21468: momentilta 32.1 0.24, 1 870 000 mk siirtona 3 600 milj. markan arvosta. 21469: 386 32.30 21470: 21471: Vientiluottojen korontasaussopimuksista ar- Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten ra- 21472: vioidaan valtiolle aiheutuvan menoja hoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista 21473: 31 000 000 mk vuonna 2001, 53 000 000 mk annetun lain ( 1093/1985) ja alustoimitusten ra- 21474: vuonna 2002, 58 000 000 mk vuonna 2003, hoitukseen myönnettävästä korkotuesta anne- 21475: 62 000 000 mk vuonna 2004 ja 64 000 000 mk tun lain ( 1173/1990) sekä Suomen Vientiluotto 21476: vuonna 2005. Alusluottojen korontasaussopi- Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden 21477: muksista ei arvioida aiheutuvan valtiolle kor- korvaamisesta ja antolainauksen valtion taka- 21478: kotukimenoja vuonna 2001; menojen arvioi- uksista annetun lain (1364/1989) mukaisen 21479: daan olevan 5 000 000 mk vuonna 2002, korkotuen, valuuttakurssitappioiden ja takauk- 21480: 24 000 000 mk vuonna 2003, 40 000 000 mk sista syntyneiden tappioiden korvaamisesta ai- 21481: vuonna 2004 ja 54 000 000 mk vuonna 2005. heutuvien menojen maksamiseen. 21482: 2001 talousarvio 31 000 000 Selvitysosa: 21483: 2000 talousarvio 3 000 000 21484: 1999 tilinpäätös 3 927 Määräraha on tarkoitus käyttää 21485: mk 21486: seuraavasti: 21487: 49. (32.70.47) Korkotuki Suomen Vientiluot- 21488: Alushankintojen korkotuki 15 000 000 21489: to Oy:n myöntämille luotoille (arviomäärära- Antolainauksen muu korkotuki 3 000 000 21490: ha) Yhteensä 18 000 000 21491: Momentille myönnetään 18 000 000 mk. 21492: 21493: Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. mk): 21494: 2002 2003 2004 2005 21495: 21496: Alushankintojen korkotuki 13 10 7 4 21497: Antolainauksen muu korkotuki 3 2 1 1 21498: Yhteensä 16 12 8 5 21499: 21500: Korkotukimenot aiheutuvat ennen vuotta Se l v i t y s o s a : Korkotukihakemusten 21501: 1998 hyväksytyistä korkotukiluotoista ja pe- vastaanottaminen päättyi 31.12.1994. Korko- 21502: rustelujen päätösosassa mainittujen lakien tukipäätöksiä voitiin tehdä vielä vuonna 1995, 21503: myöntämisvaltuuksista. koska pk-yritysten investointien korkotukilai- 21504: noista annetun lain voimassaolo päättyi 21505: 2001 talousarvio 18 000 000 31.12.1995. Vuosina 1992-1995 tehtyjen si- 21506: 2000 talousarvio 20 000 000 toumusten kattamisesta aiheutuu valtiolle me- 21507: 2000 lisätalousarvio 80 000 000 noja 3 000 000 mk vuonna 2001 ja 1 000 000 21508: 1999 tilinpäätös 20 415 330 mk vuonna 2002. 21509: 21510: 2001 talousarvio 3 000 000 21511: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin 21512: 2000 talousarvio 10 000 000 21513: (arviomääräraha) 21514: 1999 tilinpäätös 17 604 453 21515: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 21516: Määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuur- 21517: ten yritysten investointien korkotukilainoista 60. (32.70.60) Siirrot valtiontakuurahas- 21518: annetun lain (538/1992) nojalla hyväksyttävis- toon (arviomääräraha) 21519: tä korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen Momentille myönnetään 100 000 mk. 21520: maksamiseen. 21521: 32.30 387 21522: 21523: Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahas- Lisäksi määrärahaa saa käyttää neuvoston 21524: tosta annetun lain (44411998) ja vientitakuu- asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varain- 21525: lain (47911962) perusteella myönnettyjen ta- hoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuk- 21526: kuiden aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrä- sen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähen- 21527: rahaa saa käyttää myös valtiontakaustoimintaa täminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mu- 21528: koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/ kaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. 21529: 1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annet- Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tu- 21530: tujen takaussitoumusten ja perusraaka-aine- kemisesta annetun lain mukaisiin sijoituksiin 21531: huollon turvaamiseksi annetun lain (6511 alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin. Määrä- 21532: 1985), valtion pääomatakuista annetun lain rahaa saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsul- 21533: (594/1992) sekä valtion vakauttamistakauksis- tointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksul- 21534: ta annetun lain (529/1993) perusteella myön- lisen toiminnan hintojen alentamiseen enin- 21535: nettyjen takuiden ja takausten aiheuttamien tään 37 500 000 mk. 21536: korvausmenojen maksamiseen. Määrärahaa voidaan kohdistaa myös oman 21537: pääoman ehtoisesti alueelliseen pääomasijoi- 21538: 2001 talousarvio 100 000 tusrahastoon. Vastaava ED-rahoitus myönne- 21539: 2000 talousarvio 100 000 tään momentilta 26.98.61. 21540: 1999 tilinpäätös Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 21541: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 21542: Selvitysosa : Hallitus on antanut ta- 21543: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- lousarvioon liittyvän esityksen eduskunnalle 21544: tusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön laiksi yritystoiminnan tukemisesta (HE 150/ 21545: osalta (arviomääräraha) 1999). Esitys tulee voimaan asetuksella sen 21546: Momentille myönnetään 478 927 000 mk. jälkeen kun Euroopan yhteisöjen komissio on 21547: Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämis- hyväksynyt siihen kuuluvat tukiohjelmat ja 21548: päätöksiä yhteensä 513 600 000 markalla. eduskunta on hyväksynyt lain. Laki olisi voi- 21549: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on massa ohjelmakauden 2000-2006 loppuun 21550: jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jää- saakka. Voimaan tullessaan laki korvaa yritys- 21551: neestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuon- tuista annetun lain (1136/1993) muutoksineen. 21552: na 2001. Rakennerahasto-ohjelmissa ja pilottihankkeis- 21553: Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi- sa käytettävästä kansallisesta rahoituksesta 21554: tysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja säädetään uudessa laissa. Lakiesityksen 14 §:n 21555: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahas- mukaan alueelliseen pääomasijoitusrahastoon 21556: tosta rahoitettavien rakennerahastokauden voidaan pääomasijoitustoimintaan myöntää 21557: 2000-2006 tavoite 1-, 2- ja 3-ohjelmien, yh- Euroopan aluekehitysrahaston ja kansallinen 21558: teisöaloitteiden sekä pilottiprojektien valtion rahoitus oman pääoman ehtoisesti. ED-rahoi- 21559: rahoitusosuuden maksamiseen. tus myönnetään momentilta 26.98.61. Laki yri- 21560: Määrärahaa saa käyttää rakennerahastokau- tystoiminnan tukemisesta sisältää myös aikai- 21561: den 1995-1999 tavoite 2-, 5b-, 6-, 3- ja 4-oh- semmin kansainvälistymistuesta annetun 21562: jelmien sekä Interreg- ja SME-yhteisöaloittei- kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (2/ 21563: den sekä pilottiprojektien valtion rahoitus- 02211998). Lisäksi tuista säädetään energiatu- 21564: osuuden maksamiseen. en myöntämisen yleisistä ehdoista annetuissa 21565: Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun valtioneuvoston päätöksissä (45/1996 ja 29/ 21566: ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen 1999), Tekesin tutkimus- ja kehittämistoimin- 21567: tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdes- nan ja teknisen tutkimuksen hankerahoitusta 21568: sä momenteilla 26.98.61, 34.05.61 ja 30.14.61 koskevissa säädöksissä (VNp 71102111994) ja 21569: olevien ED:n osuuksien kanssa. laissa valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja 21570: 388 32.30 21571: 21572: takaustoiminnasta (445/ 1998) sekä sen nojalla Rahoituksella toteutetaan pk-yritysten kou- 21573: annetussa valtioneuvoston sitoumuksessa. lutus- ja kehittämispalveluja, joihin osallistu- 21574: Toista säädetään myös Euroopan yhteisöjen viita perittävinä maksuina arvioidaan momen- 21575: komission hyväksymien yrittäjäkoulutuksen ja tille 12.32.10 kertyvän 7 600 000 mk. Maksoi- 21576: alueellisten kehittämisprojektien tukiohjelmi- lisista suoritteista määrättävät maksut 21577: en (EU 548 ja 549111.1 0.1996) maksullisia muodostavat yhteensä vähintään kuudesosan 21578: suoritteita koskevissa säädöksissä (KTMp 6/ siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja ke- 21579: 02311998) ja valtionavustuksen myöntämistä hittämisestä syntyviin menoihin on kokonai- 21580: koskevissa säädöksissä (VNp 143/1986). Li- suudessaan valtion kunkin vuoden talousarvi- 21581: säksi kaikkien rakennerahasto-ohjelmien hal- ossa osoitettu (KTMp 6/02311998). 21582: linnoinnista säädetään laissa rakennerahasto- Määrärahasta arvioidaan käytettävän 424 21583: ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1353/ milj. mk Euroopan aluekehitysrahastosta osa- 21584: 1999) ja asetuksessa rakennerahasto-ohjelmi- rahoitettujen hankkeiden valtion rahoitusosuu- 21585: en kansallisesta hallinnoinnista (135411999). tena (ohjelmakaudet 1995-1999 ja 2000- 21586: Tarkemmat säännökset kehittämispalveluihin 2006) ja 54 milj. mk Euroopan sosiaalirahas- 21587: osoitetun määrärahan käyttämisestä annetaan ton hankkeiden valtion rahoitusosuutena (oh- 21588: ministeriön asetuksella. jelmakausi 2000-2006). 21589: 21590: 21591: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 21592: seuraavasti (milj. mk): 21593: 2001 2002 2003 Yhteensä 21594: 21595: Aiempien vuosien sitoumukset 128 128 21596: Vuoden 2000 sitoumukset 261 147 35 443 21597: Vuoden 2001 sitoumukset 90 230 124 444 21598: Yhteensä 479 377 159 1 015 21599: 21600: Vuonna 2001 myönnettävien rahoitusten ko- 21601: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 21602: 426,2 milj. mk. 21603: 21604: 21605: Myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain 21606: seuraavasti (milj. mk): 21607: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg Yhteensä 21608: 21609: Euroopan aluekehitysrahasto 234 185 20 439 21610: Euroopan sosiaalirahasto 12 9 46 67 1) 21611: Yhteensä 246 194 46 20 506 21612: l) Tähän summaan tulee vielä lisätä tulot 7,6 milj. mk, joten lopullinen myöntämisvaltuus on 75 21613: milj.mk. 21614: 32.40 389 21615: 21616: 21617: 21618: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk): 21619: Myöntämisvaltuus Määräraha 21620: Myönnetty Myönnetty 21621: Kauden valtuutta määrärahaa 21622: Ohjelma 2000--2006 v.2000 V. 2001 v.2000 21623: Euroopan alue- menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001 21624: kehitysrahasto valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha 21625: 21626: Tavoite 1 1 680 256 234 50 162 21627: Tavoite 2 1 268 189 185 34 122 21628: Interreg 33 20 20 12 21629: Yhteensä 2 981 465 439 84 296 21630: 21631: 21632: Myöntämisvaltuus Määräraha 21633: Myönnetty Myönnetty 21634: Kauden valtuutta määrärahaa 21635: Ohjelma 2000--2006 v.2000 V. 2001 v.2000 21636: Euroopan sosiaali- menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001 21637: rahasto valtuutena lisätalousarvio 1) valtuus lisätalousarvio määräraha 21638: 21639: Tavoite 1 84 11 12 4 13 21640: Tavoite 2 70 9 9 3 7 21641: Tavoite 3 385 46 46 16 37 21642: Yhteensä 539 66 67 23 2 ) 57 21643: I) Vuoden 2000 myöntämisvaltuudesta (TA+LTA) puuttuvat tulot 18 milj. mk ja vuoden 2001 7,6 milj. mk 21644: (huomioitu kokonaisvaltuudessa). 21645: 2) V. 2000 määrärahaan sisältyy lisäksi ennen vuotta 2000 tehtyjen sitoumusten kattamiseen 222,4 milj. mk. 21646: 21647: 21648: Lisäksi määrärahaa käytetään ohjelmakau- 2001 talousarvio 478 927 000 21649: den 1995-1999 EAKR-maksatuksiin noin 2000 talousarvio 329 400 000 21650: 128 milj. mk. 2000 lisätalousarvio 21651: 21652: 21653: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 21654: Selvitys osa : Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla lisätään kuluttajien hyvinvointia ja ediste- 21655: tään tehokkaasti toimivien ja terveiden tuote- ja palvelumarkkinoiden muotoutumista. Esteetön 21656: ja tasapuolinen markkinoille pääsy on kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan harjoittamisen kes- 21657: keinen edellytys. Hyvin toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin, panostamaan 21658: uusille, kuluttajien tarpeet huomioon ottaville liiketoiminta-alueille ja kehittämään joustavia toi- 21659: mintatapoja. Talouden globalisaatio ja verkottuminen, kaupallisten sovellusten nopea kehittymi- 21660: nen ja julkisen sektorin monet rakenteelliset muutokset tuovat kuluttaja- ja kilpailupolitiikalle uu- 21661: sia haasteita. 21662: 390 32.40 21663: 21664: Kilpailun tehostuessa markkinavoimien tai kilpailunrajoitusten hyväksikäyttömahdollisuudet 21665: lisääntyvät. Kilpailupolitiikan kehittämistarpeiden, -tavoitteiden ja -keinojen arvioimista jatke- 21666: taan kansainvälisissä yhteyksissä ja kansallisena työnä. 21667: Kuluttajat tarvitsevat rationaalisten kulutuspäätösten perustaksi monipuolista markkinainfor- 21668: maatiota, joka on helposti saatavilla. Muun muassa uuden tietoyhteiskunnan ja kasvavan sähköi- 21669: sen kaupankäynnin piirissä kuluttajien käytettävissä on monia uusia toimintamahdollisuuksia. 21670: Myös euron käyttöönotto lisää kuluttajainformaation tarvetta. Kuluttajien luottamuksen säilyttä- 21671: minen viranomaisten palvelukykyyn on tärkeää. Kuluttajapolitiikkaa toteutetaan vuosille 2000-- 21672: 2003 laadituo kuluttajapoliittisen ohjelman mukaisesti. 21673: Velkaneuvonnasta annetun lain mukaisesti velkaneuvonta vakinaistetaan ja siirretään kauppa- 21674: ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Palvelusten tuotannosta vastaavat kunnat, joille makse- 21675: taan korvausta kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Velkaneu- 21676: vonnan ylin johto ja valvonta kuuluvat Kuluttajavirastolle. 21677: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset- 21678: tanut kuluttaja- ja kilpailupolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 21679: - Kuluttajapolitiikalla vahvistetaan kansalaisten asemaa yhteiskunnassa ja hyödykemarkki- 21680: noilla. Varmistetaan kuluttajapoliittisen ohjelman toteutuminen. Ehkäistään ja ratkaistaan kulut- 21681: tajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä ristiriitoja. 21682: - Kilpailupolitiikalla varmistetaan markkinoiden toimivuus ja kilpailun hyötyjen siirtyminen 21683: myös asiakkaille ja kuluttajille. Seurataan kansainvälisen lainsäädännön kehitystä ja vaikutetaan 21684: siihen siten, että elinkeinoelämän tiedonsaanti ja toimintaedellytykset turvataan. 21685: - Elintarvikelainsäännösten valmistelussa tavoitteena on selkeä ja helposti ymmärrettävä lain- 21686: säädäntö, jossa alan nopea kehitys ja kuluttajansuojan korkean tason säilyttäminen otetaan tasa- 21687: puolisesti huomioon. 21688: Pääluokan selvitysosan perusteluihin viitaten Elintarvikeviraston tehtävät, henkilöstö ja määrä- 21689: rahat siirretään 1.3.2001 lukien maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. 21690: 21691: 21692: 21693: Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka -luvun määrärahat jakaantuvat seuraavasti 21694: (1 000 mk): 21695: V. 1999 v.2000 v.2001 21696: tilinpäätös talousarvio esitys 21697: 21698: 21. Kuluttajavirasto'\ toimintamenot (siirto- 21699: määräraha 2 v) 30 345 30180 31490 21700: 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintame- 21701: not (siirtomääräraha 2 v) 9 713 9720 9952 21702: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintame- 21703: not (siirtomääräraha 2 v) 6 415 6 800 6933 21704: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot (siirto- 21705: määräraha 2 v) 12 000 12 000 2032 21706: 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirto- 21707: määräraha 2 v) 20000 21 000 23 136 21708: 31. Korvaus velkaneuvomian järjestämisestä 21709: (arviomääräraha) 16500 21710: 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille 4000 4000 4000 21711: Yhteensä 82 473 83 700 94043 21712: 32.40 391 21713: 21714: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirto- Huolehditaan velkaneuvonnan alueelli- 21715: määräraha 2 v) sesta saatavuudesta. 21716: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21717: 31 490 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk 21718: Se l v i t y s osa : Kuluttajaviraston ja ku- 21719: luttaja-asiamiehen tehtävänä on kuluttajien ta- Bruttomenot 35 690 000 21720: loudellisen, terveydellisen ja oikeudellisen Maksullisen toiminnan erillismenot 4 100 000 21721: aseman turvaaminen sekä Suomen, Pohjois- Muut toimintamenot 31 590 000 21722: maiden ja EU:n kuluttajapoliittisten toiminta- Bruttotulot 4200 000 21723: suunnitelmien toteuttaminen. Kuluttajavirasto Maksullisen toiminnan tulot 4150 000 21724: - julkisoikeudelliset suoritteet 250000 21725: edistää ja toteuttaa kuluttajavalistusta ja -kas- 21726: - muut suoritteet 3 900000 21727: vatusta, ohjaa kunnallista kuluttajaneuvontaa Muut tulot 50000 21728: ja velkaneuvontaa, tekee kuluttajakysymyksiin Nettomenot 31 490 000 21729: liittyviä selvityksiä ja vertailuja. Kuluttajavi- 21730: rasto ja kuluttaja-asiamies tekevät esityksiä ja 21731: aloitteita kuluttajansuojan ja kuluttajapolitii- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 21732: kan kehittämiseksi. Kuluttajaviraston ylijohta- nä huomioon 225 000 mk palkkaseurantaselvi- 21733: ja toimii kuluttaja-asiamiehenä, jonka tehtävä- tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Lisäksi 21734: nä on erityisesti markkinoinnin ja sopimuseh- määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu 21735: tojen lainmukaisuuden valvonta sekä kulutta- huomioon 1 500 000 mk kahden viran perusta- 21736: jan avustaminen tuomioistuimessa. miseen velkaneuvonnan ohjaukseen ja valvon- 21737: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen taan sekä velkaneuvonta-aineiston tuottami- 21738: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti seen ja velkaneuvojille järjestettävään koulu- 21739: asettanut Kuluttajavirastolie seuraavat tulosta- tukseen. Vähennyksenä on otettu huomioon 21740: voitteet vuodelle 2001: 700 000 mk siirtona momentille 30.71.21, joka 21741: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet aiheutuu elintarvikeviraston siirrosta 1.3.2001 21742: - Toiminnan yhteiskunnallista vaikutta- lukien maa- ja metsätalousministeriön pää- 21743: vuutta lisätään suuntaamaHa toiminta alueille, luokkaan. Kuluttajavirasto on tuottanut elintar- 21744: joilla on kuluttajan kannalta huomattavaa mer- vikevirastolle hallintopalveluja. 21745: kitystä tai joilla voidaan olettaa yleisimmin 21746: esiintyvän ongelmia kuluttajien asemassa. Ku- 2001 talousarvio 31 490 000 21747: luttajaviraston painopistealueet ovat: 2000 talousarvio 30 180 000 21748: - euron käyttöönoton kuluttajavaiku- 2000 lisätalousarvio 263 000 21749: tukset, 1999 tilinpäätös 30 345 000 21750: -rajat ylittävä etämyynti, 21751: -kuluttajien taloudessa tapahtuvat 21752: muutokset ja niiden vaikutukset. 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintame- 21753: Palvelutavoitteet not (siirtomääräraha 2 v) 21754: -Huolehditaan Kuluttajavirastolie ja kulut- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21755: taja-asiamiehelle saapuvien ilmoitusten joh- 9 952 000 mk. 21756: donmukaisesta käsittelystä ja ratkaisujen laa- Se l v i t y s osa : Kuluttajatutkimuskeskus 21757: dullisen tason kehittämisestä. Ilmoitukset käsi- tuottaa ja välittää tutkimustietoa kulutuksesta 21758: tellään mahdollisimman nopeasti. Vaativimpi- ja kuluttajakäyttäytymisestä sekä niihin kiinte- 21759: enkin ilmoitusten käsittelyaika on enintään 21 ästi liittyvästä markkinoiden, talouden ja yh- 21760: kuukautta. teiskunnan kehityksestä tavoitteena edistää ku- 21761: luttajien hyvinvointia, kestävää kulutusta, 21762: 21763: 21764: 21765: 15 209194L 21766: 392 32.40 21767: 21768: markkinoiden toimivuutta ja kansallista kilpai- 24. Kuluttajavalituslautakunnan toiminta- 21769: lukykyä. menot (siirtomääräraha 2 v) 21770: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Momentille myönnetään 6 933 000 mk. 21771: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti Se l v i t y s osa : Kuluttajavalituslautakun- 21772: asettanut Kuluttajatutkimuskeskukselle seu- ta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kulutta- 21773: raavat tulostavoitteet vuodelle 2001: jien ja elinkeinonharjoittajien välisiin, yksittäi- 21774: - Kuluttajatutkimuskeskuksen ydinosaa- siä kulutushyödykesopimuksia koskeviin tai 21775: mista painopistealoilla vahvistetaan siten, että muihin kulutushyödykkeen hankintaan liitty- 21776: tutkimuskeskus tuottaa kansainvälisesti arvos- viin erimielisyyksiin, jotka kuluttajat ovat saat- 21777: tettua laadukasta tutkimusta ja siitä kehittyy taneet lautakunnan käsiteltäväksi. Lisäksi lau- 21778: nopeasti ajankohtaisiin kulutusmuutoksiin rea- takunta antaa ratkaisusuosituksia takaus- ja 21779: goiva ja kuluttajatutkimusta koskevan tiedon panttaussitoumuksia ja asuntokauppaa koske- 21780: kysyntään vastaava asiantuntija. viin riita-asioihin. Lautakunta pyrkii sovittele- 21781: -Tutkimustietoa tuotetaan seuraavilta pai- maan riitoja. Lautakunta antaa myös lausunto- 21782: nopistealueilta: ja tuomioistuimille, neuvontaa ja koulutusta 21783: -markkinoiden toimivuus ja palvelujen kuluttajaneuvojille ja muille sidosryhmille ja 21784: laatu, vastaa kansalaisten kirjallisiin tiedusteluihin 21785: - kuluttajien asema tietoyhteiskunnas- sekä tiedottaa ratkaisuista. 21786: sa, Kuluttajavalituslautakunnan suoritteita ovat 21787: - käyttäjälähtöisyys tuotepolitiikassa, vireille tulleet ja päätetyt valitusasiat Suorit- 21788: - kotitalouksien toimintamallien muu- teiden määrää ei voi tarkasti ennakoida ja nii- 21789: tokset. den kokonaismäärä riippuu myös ulkoisista te- 21790: - Tietopalvelu parantaa kansallista kulutta- kijöistä. Tilastointiin satunnaisesti vaikuttavi- 21791: ja-alan tietopalvelua sähköisen palvelutuotan- en tekijöiden vaikutusten vähentämiseksi 21792: non avulla sekä tutkimustiedosta jalostetuilla suoritteet lasketaan kahden vuoden keskiarvo- 21793: uusilla tietotuotteilla. na. Vuosina 1998-1999 suoritteita oli 5 372 21794: kappaletta, joista jaosto- tai täysistuntoratkai- 21795: Menojen ja tulojen erittely: mk suja 1 684 kappaletta vuonna 1998 ja 1 378 21796: kappaletta vuonna 1999. Yhden suoritteen kes- 21797: Bruttomenot 13 452 000 kimääräinen hinta vuonna 1999 oli 1 170 mk ja 21798: Maksullisen toiminnan erillismenot 3 425 000 yhden päätetyn valituksen hinta 2 487 mk, kun 21799: Muut toimintamenot 10 027 000 muuta toimintaa ei oteta huomioon. Valitus- 21800: Bruttotulot 3 500 000 määrä lisääntyi vuonna 1999 noin 8 %. 21801: Maksullisen toiminnan tulot 400 000 Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 21802: Muut tulot 3 100 000 21803: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 21804: Nettomenot 9 952 000 21805: asettanut Kuluttajavalituslautakunnalle seu- 21806: raavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 21807: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- - Jaostojen käsittelyaika keskimäärin alle 21808: nä huomioon 101 000 mk palkkaseurantaselvi- kymmenen kuukautta. 21809: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. - Täysistuntokäsittely täysistuntoon siirtä- 21810: misen jälkeen keskimäärin kaksi ja puoli kuu- 21811: 2001 talousarvio 9 952 000 kautta. 21812: 2000 talousarvio 9 720 000 - Yksinkertaisen käsittelyn osuus ratkai- 21813: 2000 lisätalousarvio 121 000 suista noin 10 %. 21814: 1999 tilinpäätös 9 713 000 - Lautakunnan suositusten laatua ylläpide- 21815: tään sisäisin keinoin. 21816: - Suositusten noudattamisaste 70-80 %. 21817: 32.40 393 21818: 21819: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirto- 21820: nä huomioon 54 000 mk palkkaseurantaselvi- määräraha 2 v) 21821: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Momentille myönnetään 23 136 000 mk. 21822: Se l v i t y s osa : Kilpailuviraston toimin- 21823: 2001 talousarvio 6 933 000 ta-ajatuksena on talouden tehokkuuden lisää- 21824: 2000 talousarvio 6 800 000 minen kilpailua edistämällä. Yksittäisiä elin- 21825: 2000 lisätalousarvio 73 000 keinonharjoittajia suojataan periaatteellisesti 21826: 1999 tilinpäätös 6 415 000 merkittäviltä kilpailunrajoituksilta. Virasto 21827: keskittää toimintansa valituille painopistealu- 21828: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot (siir- eille ja tehokkaaseen tapauskäsittelyyn. 21829: tomääräraha 2 v) Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 21830: Momentille myönnetään 2 032 000 mk. kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 21831: Lakkautetaan johtajan virka (A29) 1.3.2001 asettanut Kilpailuvirastolie seuraavat tulosta- 21832: lukien. voitteet vuodelle 2001: 21833: Selvitysosa: Elintarvikeviraston tehtä- Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 21834: vänä on muiden viranomaisten ja yhteistyöta- -Julkisen tuotantotoiminnan osalta ediste- 21835: hojen kanssa varmistaa, että maassa on riittävä, tään palvelutuotannon markkinaehtoistamista. 21836: yhdenmukainen ja toimiva elintarvikevalvon- -Energia- ja viestintäaloilla puututaan eri- 21837: ta. tyisesti selkeisiin syrjintä- ja kohtuuttoman 21838: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen hinnoittelun tapauksiin sekä estetään kilpaili- 21839: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti joiden ja uusien toimintamuotojen keinotekoi- 21840: asettanut elintarvikevirastolle seuraavat tulos- nen poissuljenta. 21841: tavoitteet vuodelle 2001: - Kaupan ja teollisuuden aloilla puututaan 21842: - Elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaarat erityisesti ostovoiman väärinkäyttöön sekä kil- 21843: kartoitetaan. pailua poissulkeviin hinnoittelu-, logistiikka-, 21844: - Käynnistetään peruselintarvikkeiden ko- laadunvalvonta-ja kierrätysjärjestelyihin. 21845: konaislaadun selvitys. - Yrityskauppavalvonnalla ylläpidetään 21846: -Kuluttajien tietoja elintarvikkeista ja val- markkinoiden toimivuutta puuttumalla sellai- 21847: vonnasta päivitetään. siin määräävään markkina-asemaan johtaviin 21848: Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo- tai tällaista asemaa vahvistaviin yrityskauppoi- 21849: mentille 12.32.99. hin, jotka merkittävästi estävät kilpailua Suo- 21850: Luvun selvitysosan perusteluihin viitaten messa. 21851: määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyk- - Kansainvälisissä asioissa keskitytään 21852: senä huomioon 10 000 000 mk 25 henkilön Suomen markkinoiden ja kilpailupolitiikan 21853: palkkaus- ja muiden menojen siirtona 1.3.2001 kannalta tärkeisiin asioihin. 21854: lukien momentille 30.72.21. Määrärahan mi- - Tiedotustoiminnalla lisätään tietämystä 21855: toituksessa on otettu lisäyksenä huomioon Kilpailuviraston toiminnasta yritysten, tiedo- 21856: 13 000 mk palkkaseurantaselvityksen mukai- tusvälineiden, muiden sidosryhmien ja kansa- 21857: siin palkantarkistuksiin. laisten keskuudessa. Samalla tuetaan viraston 21858: keskeisten tavoitteiden toteutumista. 21859: 2001 talousarvio 2 032 000 Palvelutavoitteet 21860: - Kehitetään ratkaisujen laadullista tasoa 21861: 2000 talousarvio 12 000 000 21862: vahvistamalla niiden taloudellista ja analyyt- 21863: 2000 lisätalousarvio 87000 21864: tistä perustaa. 21865: 1999 tilinpäätös 12 000 000 - Huolehditaan toimenpidepyyntöjen sekä 21866: puuttumattomuustodistus- ja poikkeuslupaha- 21867: 394 32.50 21868: 21869: kemusten nopeasta ja johdonmukaisesta käsit- tai muulle palvelun tuottajalle. Korvauksen 21870: telystä. maksatuksesta kunnalle huolehtii Kuluttajavi- 21871: Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet rasto ja muulle palvelun tuottajalle lääninhalli- 21872: - Toiminnassa keskitytään painopistealoil- tus. Viitaten tämän luvun ja luvun 25.30 selvi- 21873: le eikä tutkittavaksi oteta vähämerkityksellisiä tysosan perusteluihin momentin määrärahasta 21874: asioita. 12 000 000 mk on siirtoa momentilta 25.30.21. 21875: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- Määrärahan arvioidaan kattavan noin 86 koko- 21876: nä huomioon 220 000 mk palkkaseurantaselvi- päiväisen velkaneuvojan paikkaamisesta ai- 21877: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä heutuvat menot. 21878: 1 500 000 mk lisääntyneiden tehtävien johdos- 21879: ta. 2001 talousarvio 16 500 000 21880: Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo- 21881: mentille 12.32.99. 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille 21882: Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 21883: 2001 talousarvio 23 136 000 Se l v i t y s osa : Määrärahaa käytetään 21884: 2000 talousarvio 21 000 000 avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työteho- 21885: 2000 lisätalousarvio 383 000 seura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Ku- 21886: 1999 tilinpäätös 20 000 000 luttajaviraston määrittelemistä toiminnoista ai- 21887: heutuviin kuluihin. 21888: 31. Korvaus velkaneuvonnan järjestämisestä 21889: (arviomääräraha) Määrärahan arvioidaan 21890: mk 21891: Momentille myönnetään 16 500 000 mk. jakautuvan seuraavasti: 21892: Määrärahaa saa käyttää velkaneuvonnasta 21893: annetun lain mukaisen korvauksen maksami- Suomen Kuluttajaliitto ry 2 845 000 21894: seen velkaneuvonnan järjestämisestä. Kuluttajat-Konsumentema ry 150 000 21895: Työtehoseura ry:n kotitalousosasto 1 005 000 21896: Se l v i t y s o s a : Korvaus määrätään kaup- 21897: Yhteensä 4000 000 21898: pa- ja teollisuusministeriön vahvistamien pe- 21899: rusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun 21900: tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta aiheutu- 2001 talousarvio 4000 000 21901: via menoja. Korvaus maksetaan lääninhalli- 2000 talousarvio 4000 000 21902: tuksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle 1999 tilinpäätös 4000 000 21903: 21904: 21905: 21906: 50. Kansainvälistymispolitiikka 21907: 21908: 21909: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu. Kansainvälistymispolitiikalla luodaan teollisille 21910: yrityksille sekä matkailu- ja muille palveluyrityksille hyvät edellytykset vientiin ja maailmanlaa- 21911: juiseen kilpailuun. Tukitoimenpiteet kohdistetaan yritysten yhteishankkeiden ja toimialakohtais- 21912: ten hankkeiden toteuttamiseen. Tuella nostetaan yritysten osaamistasoa, madalletaan kansainvä- 21913: listymisen kynnystä ja helpotetaan markkinoille pääsyä. Matkailun edistämiskeskus kerää ja ana- 21914: lysoi kansainvälistä matkailun kysyntätietoa matkailutuotteiden kehittämistyön tueksi ja 21915: hyödyntää yhteistyössä matkailuelinkeinon kanssa informaatioteknologian mahdollisuuksia mat- 21916: kailutuotteiden markkinoinnissa. 21917: Toimialakohtainen yritysten kansainvälistymistuki suunnataan ensisijaisesti pienten ja keski- 21918: suurten yritysten eri tavoin organisoimien yhteishankkeiden toteuttamiseen. Yhteistyönä toteute- 21919: 32.50 395 21920: 21921: tulla markkinoinnilla saadaan aikaan synergiaetujaja tehostetaan yritysten verkottumista. Vuosi- 21922: na 1995-1999 määräaikaisena käytössä olleen elintarviketeollisuuden siirtymäkauden markki- 21923: nointituen maksatuksia käsitellään ministeriössä vielä vuonna 2001. 21924: Tuen kohdentamisen painopistealueina ovat hyvinvointiteknologia ja bioteknologia sekä sel- 21925: laisten korkean teknologian hankkeiden kaupallistaminen, joiden tuotekehitystä Tekes on tuke- 21926: nut. Painopistealoja ovat myös ympäristöala sekä palveluviennin edistäminen. Matkailussa val- 21927: takunnallisiin yhteishankkeisiin kohdistetaan tehostettuja tukitoimia. Verkostoitumista edistävät 21928: hankkeet ovat etusijalla. 21929: Ulkomaankauppaa edistäville järjestöille luodaan niiden toimintaa parhaiten kuvaavat mittaus- 21930: menettelyt. Finpro ry:n vientikeskusverkoston laajuuden ja kattavuuden arviointia jatketaan. Ver- 21931: kostoa sopeutetaan vastaamaan maailmankaupan muutoksiin. 21932: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset- 21933: tanut kansainvälistymispolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 21934: - Madalletaan yritysryhmien ja toimialakohtaisesti yhdessä esiintyvien yritysten kansainvä- 21935: listymisen kynnystä tukemalla, kehittämällä ja monipuolistamaila yritysten kansainvälistymistai- 21936: toja. 21937: - Edistetään viennin pohjan laajentumista tukemalla kasvukykyisten yritysten kansainvälisty- 21938: mistä. Tuella pyritään vaikuttamaan yritysten viennin kasvuun ja elinkelpoisten menestyvien yri- 21939: tysten lukumäärän kasvuun. 21940: - Edistetään ja helpotetaan yritysten markkinoille pääsyä ja kansainvälistymistä sekä sopeu- 21941: tumista globaaleille maailman markkinoille toimimalla aktiivisesti sisämarkkinoiden toimivuu- 21942: den lisäämiseksi. 21943: 21944: 21945: Kansainvälistymispolitiikka -luvun määrärahatjakautuvat seuraavasti (1 000 mk): 21946: v. 1999 v.2000 v.2001 21947: tilinpäätös talousarvio esitys 21948: 21949: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta- 21950: menot (siirtomääräraha 2 v) 92 311 94000 94411 21951: 40. Toimialakohtainen yritysten kansainvälis- 21952: tyminen (arviomääräraha) 191 758 122 000 105 000 21953: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville jär- 21954: jestöille ja Finpro ry:lle 155 742 148 300 144000 21955: Yhteensä 439 811 364 300 343 411 21956: 21957: 21958: 21959: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta- tegiaansa valtioneuvoston linjausten mukai- 21960: menot (siirtomääräraha 2 v) sesti. MEK pyrkii mahdollisimman laajapoh- 21961: Momentille myönnetään nettomäärärahaa jaiseen valmisteluun, jossa keskeistä on 21962: 94 411 000 mk. olemassa olevien tutkimusaineistojen hyödyn- 21963: Se l v i t y s osa : Matkailun edistämiskes- täminen, tarpeellisten uusien tutkimustarpei- 21964: kus (MEK) tekee Suomea tunnetuksi, kehittää den toteuttaminen, tiivis keskustelu- ja yhteis- 21965: ja markkinoi Suomen matkailupalveluja ulko- työ suomalaisen matkailuelinkeinooja matkai- 21966: mailla, vientivalmentaa matkailun pk-yrityksiä luviranomaisen kanssa, tavoiteasetannan 21967: sekä edistää kotimaanmatkailua. MEK toimii täsmentäminen ja toiminnan mittaamismenet- 21968: yhdessä Suomen matkailuelinkeinon ja mui- telyjen parantaminen sekä MEKin organisaati- 21969: den sidosryhmien kanssa. MEK tarkentaa stra- on tarkistaminen vahvistettujen tavoitteiden ja 21970: 396 32.50 21971: 21972: painopisteiden saavuttamiseksi. MEK suuntaa Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 21973: erityisesti niille kohdemarkkinoille, joiden ul- kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 21974: komaisten matkailijamäärien ja matkailutulon asettanut Matkailun edistämiskeskukselle seu- 21975: kasvupotentiaali on suuri. raavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 21976: Matkailuelinkeinon panostusosuuden ME- - Kotimaanmatkailun kasvutavoite on koti- 21977: Kin kampanjoissa arvioidaan vuonna 2001 maisten rekisteröityjen yöpymisten lisäänty- 21978: olevan 59 000 000 mk, jolloin ulkopuolinen minen 364 OOO:lla (3,0 % ). 21979: rahoitus maksulliset palvelut mukaan lukien - Suomeen suuntautuvasta matkailusta saa- 21980: on 75 000 000 mk. Osa aiemmin Matkailun tavan valuuttatulon kasvutavoite on 4,0 % ja 21981: edistämiskeskukselle tulleista maksullisista rekisteröityjen yöpymisten kasvutavoite 21982: palveluista kulkee osakkuus- ja tytäryhtiöiden 197 000 vrk (5,1 %). 21983: kautta. Yhtiöiden liikevaihdoksi arvioidaan 21984: vuonna 2001 noin 32 200 000 mk. 21985: 21986: 21987: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 21988: V. 1999 v.2000 v.2001 21989: toteutuma ennakoitu arVIO 21990: 21991: 21992: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 15 812 15 500 16 000 21993: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 21994: (tmk) 13 635 13 280 13 701 21995: Käyttöjäämä (tmk) 2177 2 220 2 299 21996: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 1 770 1 700 1 720 21997: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) + 407 + 520 + 579 21998: 21999: 22000: 2001 talousarvio 94411000 22001: Menojen ja tulojen erittely mk 2000 talousarvio 94000 000 22002: 2000 lisätalousarvio 180 000 22003: Bruttomenot 110 541 000 1999 tilinpäätös 92 311 000 22004: Maksullisen toiminnan erillismenot 14 521 000 22005: Muut toimintamenot 96 020 000 40. Toimialakohtainen yritysten kansainvä- 22006: Bruttotulot 16 130 000 listyminen (arviomääräraha) 22007: Maksullisen toiminnan tulot, muut Momentille myönnetään 105 000 000 mk. 22008: suoritteet 16 000 000 Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti pienten 22009: Muut tulot 130 000 ja keskisuurten yritysten yhdessä joko toimala- 22010: Nettomenot 94 411 000 kohtaisina tai yhteishankkeina toteuttamiin 22011: viennin edistämiseen liittyviin toimiin. Määrä- 22012: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä rahalla tuetaan vientiyritysten yhteisiä, niiden 22013: otettu huomioon 216 000 mk palkkaseuranta- kansainvälistymistä edistäviä, hankkeita yri- 22014: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. tysten kansainvälistymiskehityksen eri vai- 22015: heissa. Määrärahaa saa myös käyttää ulko- 22016: maankauppaa edistävien järjestöjen ja yrityk- 22017: siä edustavien toimialajärjestöjen toteuttamiin 22018: kansainvälistymishankkeisiin sekä yritysten 22019: yhdessä toteuttamiin kansainvälistymishank- 22020: 32.50 397 22021: 22022: keisiin. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määrä- Uusia avustuksia saa vuonna 2001 myöntää 22023: aikaisena ( 1995-1999) käytössä olleiden 104 000 000 mk. 22024: elintarviketeollisuuden siirtymäkauden tukien Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 22025: maksamiseen ja vuonna 2000 järjestetyn Han- muutettu. Myönnetyn tuen tavoitteena on laa- 22026: noverin maailmannäyttelyn loppuun saattami- jentaa viennin pohjaa, monipuolistaa viennin 22027: seen liittyviin kuluihin. rakennetta, parantaa vientiään aloittavien pk- 22028: Määrärahaa saa käyttää myös suomalaisen yritysten vientivalmiuksia sekä lisätä tukitoi- 22029: puuteollisuuden kansainvälistymiseen. min yritysten vientiä uusilla markkina-alueilla 22030: ja lisätä viennin määrää. 22031: 22032: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 22033: (milj. mk): 22034: 2001 2002 2003 2004 22035: 22036: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 50 35 20 10 22037: Vuoden 2001 sitoumukset 55 30 15 4 22038: Yhteensä 105 65 35 14 22039: 22040: 22041: Vuonna 2001 myönnettävien avustusten ko- asetetut tavoitteet ja seuraa toiminnalla aikaan 22042: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat saatujen tulosten kehittymistä. 22043: 97,5 milj. mk. 22044: Määräraha on tarkoitus käyttää mk 22045: 2001 talousarvio 105 000 000 seuraavasti: 22046: 2000 talousarvio 122 000 000 22047: Kansainvälisen kaupan koulutuskes- 22048: 1999 tilinpäätös 191 758 066 7 200 000 22049: kus Fintra 22050: Suomalais-ruotsalainen kauppaka- 22051: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville mari 2 450 000 22052: Suomalais-venäläinen kauppakamari 2 200 000 22053: järjestöille ja Finpro ry:lle Tietotekniikan kehittämiskeskus 22054: Momentille myönnetään 144 000 000 mk. Tieke 950 000 22055: Momentin määrärahaa saa käyttää ulko- Osuuskunta Viexpo 1 400 000 22056: maankauppaa edistävien järjestöjen suomalai- Hankeneuvontapalvelut-yksikkö 4 500 000 22057: sille pk-yrityksille ja kansainvälistyville vien- Helsinki- Finland Congress Bureau 1 300 000 22058: tiyrityksille sekä palvelu- ja matkailualojen Finpro ry 124 000 000 22059: yrityksille tarjoamien monipuolisten kansain- Yhteensä 144000 000 22060: välistymistä ja kehittämistä koskevien osaa- 22061: mispalveluiden tarjoamiseen ja tuottamiseen. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 22062: Määrärahaa saa käyttää myös Finpro ry:n kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 22063: avustusten maksamiseen sekä Finpron yhtey- asettanut tälle tehtäväalueelle seuraavat tulos- 22064: dessä toimivan Hankeneuvontapalvelut -yksi- tavoitteet: 22065: kön toiminnan rahoittamiseen Finpron valtion- - Elinkeinoelämän osuus järjestöjen toi- 22066: avun perusteista annetun valtioneuvoston pää- minnan menoista kasvaa. 22067: töksen (VNp 45/1998) mukaisesti. - Pienten ja keskisuurten yritysten osuus 22068: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on järjestöjen palvelunkäytöstä on vähintään kak- 22069: muutettu. Kauppa- ja teollisuusministeriö hy- si kolmasosaa. 22070: väksyy erikseen kunkin järjestön toiminnalle 22071: 398 32.60 22072: 22073: - Laajat kehittämishankkeet saatetaan pää- 2001 talousarvio 144000 000 22074: tökseen ja niistä raportoidaan ministeriölle. 2000 talousarvio 148 300 000 22075: 1999 tilinpäätös 155 741 767 22076: 22077: 22078: 22079: 60. Energiapolitiikka 22080: 22081: 22082: Selvitysosa: Energiapolitiikkaa ohjaa valtioneuvoston toukokuussa 1997 hyväksymä 22083: energiapoliittinen selonteko, Suomen energiastrategia, josta eduskunta antoi myönteisen lausun- 22084: non. Päämääränä on taloudellisia ohjauskeinoja käyttäen ja markkinatalouden mekanismien toi- 22085: mivuutta edistäen luoda talouspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus on turvattu, 22086: sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt kansainväliset sitoumukset täyttäviä. Ta- 22087: voitteena on myös jouduttaa energiaa säästävän sekä uusiutuvaa energiaa käyttävän tekniikan ke- 22088: hitystä ja kaupallistumista. Energian kokonaiskulutuksen kasvu on tarkoitus pysäyttää runsaassa 22089: 10 vuodessa. 22090: Keskeistä lähitulevaisuutta ajatellen on luoda olosuhteet, joissa energia-alan toimijat voivat 22091: tehdä ratkaisuja energian saatavuuden sekä monipuolisen ja edullisen energian hankintakapasi- 22092: teetin turvaamiseksi. Päätösten reunaehtojen tulisi olla kansainvälisten ilmastonmuutosta torjuvi- 22093: en sitoumusten mukaisia. 22094: Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa kansallisen ilmasto-ohjelman energiapoliittisten toimen- 22095: piteiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja vaikutusarvioinnista. Tavoitteena on löytää talous-, 22096: työllisyys- ja varmuusasiat huomioon ottaen mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpiteet, 22097: joita aletaan toteuttaa vuonna 2001. 22098: Momentille 32.10.24 on lisäksi varattu määräraha ilmastopolitiikkaan ja energiastrategiaan liit- 22099: tyviin tutkimuksiin, selvityksiin ja evaluointeihin sekä ydinturvallisuusalan viranomaistoimintaa 22100: tukevaan tutkimus- ja selvitystyöhön. 22101: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset- 22102: tanut energiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 22103: -Valmisteltu talous-, työllisyys- ja varmuusasiat huomioon ottava ja kustannustehokas kan- 22104: sallinen ilmasto-ohjelma ja sen toimeenpano on käynnistetty. 22105: - Energiamarkkinat toimivat hyvin ja toimintasäännöt ovat selkeitä. 22106: -Energiapolitiikan valmistelua ja päätöksentekoa varten tuotettava tausta-aineisto ja tukitieto 22107: ovat laadukasta ja oikea-aikaista ja että energiaverotus kehittyy energiastrategian linjausten mu- 22108: kaisesti. 22109: -Energian käyttö on entistä tehokkaampaa ja uusiutuvan energian käyttö laajempaa sekä uu- 22110: den teknologian käyttöönotto on nykyistä korkeammalla tasolla. 22111: - Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia. 22112: - Energiatuotannon ja -käytön päästöt ovat mahdollisimman alhaisella tasolla. 22113: 32.60 399 22114: 22115: 22116: 22117: Energiapolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk): 22118: V. 1999 v.2000 v.2001 22119: tilinpäätös talousarvio esitys 22120: 22121: 21. Energiamarkkinaviraston toimintame- 22122: not (siirtomääräraha 2 v) 611 1 200 985 22123: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian 22124: käytön edistäminen ja energiatiedotus 22125: (siirtomääräraha 2 v) 15 000 15 000 15 000 22126: 40. Energiatuki (arviomääräraha) 78 121 111 000 116 000 22127: 45. Energiainvestointien korkotuki (arvio- 22128: määräraha) 1 820 1 300 800 22129: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset 22130: (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500 22131: Yhteensä 96052 129 000 133 285 22132: 22133: 22134: 21. Energiamarkkinaviraston toimintamenot - Energiamarkkinavirasto valvoo, että yri- 22135: (siirtomääräraha 2 v) tykset eivät käytä verkkoliiketoimintaa sähkö- 22136: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tai maakaasukaupan kilpailun rajoittamiseen 22137: 985 000 mk. tai tukemaan kilpailun piiriin kuuluvia toimin- 22138: Määrärahaa saa käyttää sellaisista Energia- toja. 22139: markkinavirastolle määrätyistä tehtävistä ai- - Energiamarkkinavirasto tuottaa ja julkai- 22140: heutuviin menoihin, joita ei kateta valvonta- ja see verkkopalveluiden sekä toimitusvelvolli- 22141: lupamaksuilla. suuden piiriin kuuluvan sähkö- ja maakaasu- 22142: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on kaupan hinnoittelua sekä yritysten toimintaa 22143: muutettu. Energiamarkkinaviraston toiminta- koskevaa seuranta- ja vertailutietoa. 22144: - Energiamarkkinavirasto kehittää sähkö- 22145: ajatuksena on turvata terve ja toimiva kilpailu 22146: ja maakaasumarkkinoiden valvontajärjestel- 22147: sähkö- ja maakaasukaupassa sekä kohtuulliset 22148: mien tehokkuutta ja toimivuutta. 22149: ja tasapuoliset palveluperiaatteet sähkö- ja 22150: maakaasuverkkojen toiminnassa. Energia- 22151: markkinavirasto valvoo sähkömarkkinalain Menojen ja tulojen erittely: mk 22152: (386/1995) ja maakaasumarkkinalain (508/ 22153: Bruttomenot 6 799 000 22154: 2000) sekä niiden nojalla annettujen säännös- 5 891 000 22155: Maksullisen toiminnan erillismenot 22156: ten noudattamista sekä edistää muilla tavoilla Muut toimintamenot 908 000 22157: terveelle ja toimivalle taloudelliselle kilpailul- Bruttotulot 5 814 000 22158: le perustuvien sähkö- ja maakaasumarkkinoi- Nettomenot 985 000 22159: den toimintaa ja kehittymistä. 22160: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 22161: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti otettu huomioon 38 000 mk palkkaseurantasel- 22162: asettanut Energiamarkkinavirastolle seuraavat vityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 22163: tulostavoitteet vuodelle 2001: 22164: - Energiamarkkinavirasto valvoo, että säh- 2001 talousarvio 985 000 22165: kön ja maakaasun siirtotariffit täyttävät sähkö- 2000 talousarvio 1 200 000 22166: ja maakaasumarkkinalaissa säädetyn kohtuul- 22167: 2000 lisätalousarvio 39 000 22168: lisuus- ja tasapuolisuusvaatimuksen. 22169: 1999 tilinpäätös 611 000 22170: 400 32.60 22171: 22172: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian kohdeunetaan enemmän toimenpiteisiin, joilta 22173: käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirto- odotetaan eniten vaikutuksia. 22174: määräraha 2 v) 22175: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 2001 talousarvio 15 000 000 22176: Määrärahaa saa käyttää energiansäästöön, 2000 talousarvio 15 000 000 22177: energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutu- 1999 tilinpäätös 15 000 000 22178: van energian käyttöön ja tuotantoon liittyvästä 22179: informaatiotoiminnasta ja selvityksistä, uuden 40. Energiatuki (arviomääräraha) 22180: säästöteknologian markkinoiden edistämisestä Momentille myönnetään 116 000 000 mk. 22181: sekä muusta energia-alan tiedottamisesta ja Määrärahaa saa käyttää energiatuen myöntä- 22182: tietohuollon järjestämisestä aiheutuvien meno- misen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvos- 22183: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ton päätöksen (29/1999) mukaisesti energian- 22184: myös EU:n hyväksymien muiden kuin raken- säästöä, energian käytön tehostamista ja uusiu- 22185: nerahastoista rahoitettavien hankkeiden osara- tuvan energian käyttöä edistävien sekä 22186: hoitukseen. energian tuotannon ja käytön ympäristöhaitto- 22187: Selvitysosa : Energian käytön tehosta- ja vähentävien ja energiahuollon varmuutta ja 22188: misella tavoitellaan kasvihuonekaasupäästöjen monipuolisuutta muutoin edistävien investoin- 22189: ja ympäristöhaittojen vähentämistä ja taloudel- ti- ja selvityshankkeiden tukemiseen. Energia- 22190: lista tehostumista koko energiahuollossa. Vuo- tukea voidaan myöntää yrityksille, yhteisöille 22191: delta 1995 oleva energiansäästöohjelma päivi- ja kunnille. Määrärahaa saa käyttää myös Suo- 22192: tetään vuonna 2000 osana kansallisen ilmasto- men lähialueilla toteutettavien hankkeiden tu- 22193: ohjelman valmistelua. Energiansäästöohjel- kemiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää 22194: man toteuttamisessa on energiapalvelukeskus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista 22195: Motivalla keskeinen asema. Vuonna 1999 to- annetun valtioneuvoston päätöksen ( 45/ 1996) 22196: teutetussa arvioinnissa Motivan toiminta to- ja energia-avustuksista annetun lain (1607/ 22197: dettiin tulokselliseksi. Valtaosa määrärahasta 1991) nojalla aiemmin myönnettyjen avustus- 22198: on tarkoitus edelleen käyttää Motivan toimin- ten maksamiseen. 22199: nan rahoitukseen. Motivan toiminta-ajatukse- Vuonna 2001 avustuksia saa myöntää enin- 22200: na on aktivoida energiansäästömarkkinoita ja tään 86 000 000 mk. 22201: uusiutuvien energialähteiden markkinoita si- Selvitysosa: Energiatuen tavoitteena 22202: ten, että energiankäyttäjillä ja -tuottajilla on on kehittää energiataloutta energian tuotannon 22203: edellytyksiä toimia taloudellisesti ja ympäristö ja käytön ympäristöhaittojen vähentämiseksi 22204: huomioon ottaen hallituksen energiansäästö- sekä energiahuollon varmuuden ja monipuoli- 22205: ohjelman ja uusiutuvien energialähteiden käy- suuden edistämiseksi. Tukea myönnetään ensi- 22206: tön edistäruisohjelman toteuttamiseksi. Motiva sijaisesti hankkeisiin, jotka toteuttavat määrä- 22207: hoitaa erityisesti energiansäästösopimusten aikaan ja tavoitteisiin sidottuja energiapoliitti- 22208: toimeenpanoa, seurantaa ja raportointia, edis- sia ohjelmia kuten Suomen energiastrategia, 22209: tää energiaa säästävien ja uusiutuvien energia- energiansäästösopimusjärjestelmä, valtioneu- 22210: lähteiden tekniikoiden käyttöönottoa, kehittää voston periaatepäätös energiansäästön toteut- 22211: energiakatselmustoimintaa sekä kokoaa, jalos- tamisesta sekä uusiutuvien energialähteiden 22212: taa ja jakaa tehokasta ja ympäristömyötäistä edistämisohjelma. Etusijalla ovat uuden tekno- 22213: energian säästöä ja uusiutuvien energialähtei- logian ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä 22214: den käyttöä edistävää tietoa. Motivan toiminta edistävät hankkeet. 22215: on ollut laaja-alaista. Jatkossa voimavaroja 22216: 32.60 401 22217: 22218: 22219: 22220: 22221: Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 22222: (milj. mk): 22223: 2001 2002 2003 2004- 22224: 22225: Ennen vuotta 2001 tehdyt sitoumukset 105 51 18 3 22226: Vuoden 2001 sitoumukset 11 37 22 16 22227: Yhteensä 116 88 40 19 22228: 22229: 22230: Vuonna 2001 myönnettävien avustusten ko- korkotukilainoille. Energiainvestoinneille ei 22231: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat vuoden 1992 jälkeen ole myönnetty korkotu- 22232: 81 ,225 milj. mk. kea. 22233: 22234: 2001 talousarvio 116 000 000 2001 talousarvio 800 000 22235: 2000 talousarvio 111000000 2000 talousarvio 1 300 000 22236: 1999 tilinpäätös 78 120 966 1999 tilinpäätös 1 820 125 22237: 22238: 45. Energiainvestointien korkotuki (arvio- 22239: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset 22240: määräraha) 22241: (siirtomääräraha 3 v) 22242: Momentille myönnetään 800 000 mk. 22243: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- Momentille myönnetään 500 000 mk. 22244: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- 22245: ta annetun lain (1 015/ 1977) 2 §:n mukaisten suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- 22246: korkotukilainojen korkotuen maksamiseen. kaisesti avustusten maksamiseen järjestöille ja 22247: Vuonna 2000 ei uusia korkotukilainoja hyväk- yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tuke- 22248: sytä. vaan toimintaan. 22249: Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi- Se l v i t y s osa : Avustuksella tuetaan toi- 22250: sen lainavuoden aikana 4 prosenttia korkotuki- saalta sellaista järjestöjen ja yhteisöjen toimin- 22251: lainan määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana 2 taa, jolla edistetään kotimaisten polttoaineiden 22252: prosenttia korkotukilainan määrästä. Erityisis- ja muiden uusiutuvien energialähteiden hyö- 22253: tä syistä voi korkotukilainan korkohyvityksen dyntämistä sekä energian säästöä, ja toisaalta 22254: määrä olla neljän ensimmäisen lainavuoden ai- varaudutaan tukemaan ympäristöjärjestöjen 22255: kana enintään 6 prosenttia korkotukilainan osallistumista mahdollisen uuden ydinvoima- 22256: määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana enintään laitoksen rakentamista koskevaan kansalais- 22257: 4 prosenttia korkotukilainan määrästä. Kah- keskusteluun. 22258: deksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei 22259: makseta. Korkohyvitys on aina enintään luot- 2001 talousarvio 500 000 22260: tolaitoksen perimän koron suuruinen. 2000 talousarvio 500 000 22261: Se l v i t y s o s a : Määrärahasta maksetaan 1999 tilinpäätös 500 000 22262: korkotukea ennen vuotta 1993 hyväksytyille 22263: 402 32.70 22264: 22265: 70. Omistajapolitiikka 22266: 22267: Selvitysosa: Omistajapolitiikkaa kehitetään hallitusohjelman ja valtioneuvoston syys- 22268: kuussa 1999 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Valtionyhtiöiden ja soveltuvin osin myös 22269: valtion osakkuusyhtiöiden omistus- ja toimialajärjestelyissä noudatetaan valtioneuvoston vuonna 22270: 1999 hyväksymiä menettelytapoja. Valtion omistajapoliittiset toimenpiteet harkitaan edelleen 22271: aina yhtiökohtaisesti yhtiöiden asema ja tilanne sekä markkinaolosuhteet huomioon ottaen. 22272: Valtionyhtiöiden strategian kehittämisen lähtökohtana on hyvän kannattavuuden ja tuloskehi- 22273: tyksen ylläpitäminen sekä tätä kautta riittävän osingonmaksukyvyn turvaaminen ja omistuksen 22274: arvon kasvattaminen. Valtionyhtiöiden toteutetut osakeannit ja yhtiöiden suhteellisen hyvä kan- 22275: nattavuus ovat viime vuosina parantaneet yhtiöiden rahoitusasemaa ja siten myös niiden inves- 22276: tointi- ja kehittymisedellytyksiä. Näin ollen valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden pää- 22277: omahuoltoa koskeviin osakeanteihin ei näyttäisi lähivuosina olevan kasvavia tarpeita. Teollisuu- 22278: den kustannustehokkuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen on pysyvä tehtävä ja on 22279: todennäköistä, että erilaiset omistus- ja rakennejärjestelyt jatkuvat edelleen myös valtionyhtiössä 22280: ja valtion osakkuusyhtiöissä. Nämä järjestelyt saattavat edellyttää joissakin tapauksissa myös 22281: valtion suoria sijoituksia samoin kuin Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toiminnan uudelleen suun- 22282: taaminen. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n tavoitteena on kehittää pääomasijoitusmarkkinoita 22283: vaikuttamalla uusien pääomasijoitusrahastojen syntyyn ja yksityisen pääoman ohjautumiseen ra- 22284: hastoihin. Sijoituksia suunnataan yritysten aikaisen kehitysvaiheen rahoitukseen sekä suurehkoi- 22285: hin riskipitoisiin yrityshankkeisiin. 22286: Aktiiviseen osinkopolitiikkaan kuuluu paitsi yhtiöiden osingonmaksukyvyistä huolehtiminen 22287: myös riittävän osingonmaksutavoitteiden asettaminen, joilla parannetaan yhtiöiden kiinnosta- 22288: vuutta houkuttelevana sijoituskohteena. Osinkopolitiikalla ei kuitenkaan vaaranneta yhtiöiden 22289: mahdollisuutta muun muassa investointien riittävään omarahoitukseen. 22290: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset- 22291: tanut omistajapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 22292: -Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjauksen tehostaminen muun mu- 22293: assa yhtiöiden hallintoa kehittämällä, noudattamalla aktiivista ja tavoitteellista osinkopolitiikkaa 22294: sekä kehittämällä johdon ja henkilöstön kannustejärjestelmiä. 22295: - Suomen teollisen ja muun elinkeinorakenteen sekä yhtiöiden kilpailukyvyn vahvistaminen 22296: muun muassa omistus- ja toimialajärjestelyjen avulla. 22297: -Suomen pääomamarkkinoiden kehittäminen osakesijoitustoimintaa aktivoimaliaja laajenta- 22298: malla. 22299: 22300: 22301: 22302: Omistajapolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti ( 1 000 mk): 22303: V. 1999 V. 2000 V. 2001 22304: 22305: tilinpäätös talousarvio esitys 22306: 22307: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 10000 22308: (89.) Sijoitukset valtion pääomasijoitusyh- 22309: tiöön 250 000 22310: Yhteensä 250 000 10 000 22311: 32.(71) 403 22312: 22313: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) jen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa 22314: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. käyttää vaihtovelkakirjalainojen merkintähin- 22315: Määrärahaa saa käyttää niiden osakkeiden nan maksamiseen. Vaihtovelkakirjalaina saa- 22316: merkintähinnan maksamiseen, joita valtio daan merkitä vakuutta vaatimatta. 22317: merkitsee valtionyhtiöiden osakeannissa. 22318: Määrärahaa saa käyttää myös muista tarpeelli- 2001 talousarvio 10 000 000 22319: sista osakejärjestelyistä aiheutuvien menojen 22320: maksamiseen sekä valtionyhtiöiden yksityistä- 22321: miseen ja omistajaohjaukseen liittyvien meno- 22322: 22323: 22324: (71.) (32.70) Erityisrahoitus 22325: 22326: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 41, 42, 43, 45, 47 ja 60 on 22327: siirretty lukuun 32.30. 22328: 22329: 22330: (80.) Rakennepolitiikka 22331: 22332: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 42 on siirretty momentiksi 22333: 32.30.46. 22334: 404 22335: 22336: 22337: 22338: 22339: Pääluokka 33 22340: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 22341: Selvitysosa: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on turvata väestön 22342: terveellinen työ- ja elinympäristö, hyvä terveys ja toimintakyky sekä riittävä toimeentulo ja sosi- 22343: aalinen turvallisuus eri elämäntilanteissa. 22344: Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja 22345: terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on viidennes. Pääluokan suurimmat meno- 22346: erät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. 22347: Valtiontalouden rahoitusaseman vakiintuminen, kohentunut työllisyys sekä rakenteelliset uu- 22348: distukset ovat keventäneet sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menopaineita. Kansanta- 22349: louden useita vuosia jatkuneen voimakkaan kasvun myötä sosiaalimenojen bruttokansantuote- 22350: osuus on painunut alle EU-maiden keskitason: vuonna 2001 se on arviolta 25,5 %. 22351: Sosiaaliturvan kannalta toimintaympäristön haasteet liittyvät talouskehityksen tasoon, pitkäai- 22352: kaistyöttömyyteen, syrjäytymiseen, väestön ikääntymiseen, uuden teknologian käyttöönottoon 22353: sekä sosiaaliturvan kestävään rahoitukseen. Työssä jaksaminen ja työuran jatkaminen sekä väes- 22354: tön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät sa- 22355: mantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. 22356: Sosiaali- ja terveyspoliittisena lähtökohtana on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyt- 22357: täminen. Sosiaaliturva tukee osaltaan ihmisten mahdollisuuksia oman elämänsä hallintaan sekä 22358: aktiivista osallistumista. Tavoitteena on edistää toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään syrjäyty- 22359: mistä sekä huono-osaisuuden kasautumista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja saatavuus tur- 22360: vataan koko maassa. 22361: Sosiaalipoliittista järjestelmää aktivoidaan tukemalla työhön menemistä, työssä pysymistä ja 22362: työhön paluuta. Keinoina on parantaa työmarkkinoiden yleistä toimintaa, katkaisemalla pitkäai- 22363: kaistyöttömyys ja pitkäaikainen toimeentuloasiakkuus, myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä, li- 22364: säämällä sosiaaliturvan kannustavuutta sekä kehittämällä vanhusten ja vammaisten omatoimi- 22365: suutta tukevia ratkaisuja. 22366: Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen turvaaminen kaikille väestöryhmille edellyttää 22367: kuntatalouden tasapainoista kehittämistä, vaikeuksissa olevien ryhmien palvelujen saatavuudesta 22368: huolehtimista, kuntien yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä palvelutuotan- 22369: non taloudellisten kannustimien lisäämistä. 22370: Sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosien kehittämistoimenpiteet hallitus linjasi hyväksymällä 22371: vuonna 1999 sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman vuosille 2000---2003. 22372: Perustehtäviensä lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala on asettanut vuoden 2001 22373: toiminnalle seuraavat strategiset yleistavoitteet: 22374: - Sosiaaliturvan kannustavuus ja rahoitus. 22375: - Työssä jaksaminen ja työuran jatkaminen. 22376: - Syrjäytymisen katkaisu. 22377: -Terveelliset elintavat, toimintakyky ja hyvä elinympäristö. 22378: 33. 405 22379: 22380: -Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen. 22381: - Tasa-arvon vahvistaminen. 22382: -Ohjauksen ja valvonnan tehostaminen. 22383: Näiden tavoitteiden edellyttämät konkreettiset toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja mo- 22384: menttiperusteluihin. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa 22385: sovitaan strategisten yleistavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista. 22386: 22387: 22388: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 22389: V. 1999 v.2000 v.2001 22390: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001 22391: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 000 mk 1 000 mk o/o 22392: 22393: 22394: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 259 106 230 900 269 950 39 050 17 22395: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja 22396: kehittämiskeskus 109 100 110 120 115 300 5 180 5 22397: 03. Työttömyysturvalautakunta 9 900 8 944 9 643 699 8 22398: 04. Tarkastuslautakunta 8 355 8 118 8 511 393 5 22399: 05. Vakuutusvalvontavirasto 22400: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakes- 22401: kus 11 400 19 000 19 065 65 0 22402: 07. Työterveyslaitos 183 500 197 800 195 000 -2 800 -1 22403: 08. Kansanterveyslaitos 175 811 179 350 187 104 7 754 4 22404: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuote- 22405: valvontakeskus 21 290 23 000 24700 1 700 7 22406: 10. Säteilyturvakeskus 89 400 53 000 55 400 2 400 5 22407: 11. Lääkelaitos 8 300 8 296 7 409 -887 - II 22408: 12. Valtion koulukodit -695 3 897 3 497 -400 - 10 22409: 13. Työsuojelun piirihallinto 111 680 113 133 116 073 2 940 3 22410: 14. Valtion mielisairaalat 11 020 2 420 2 420 22411: 15. Perhekustannusten tasaus 8 317 080 8 269 400 8 199 000 -70 400 -1 22412: 16. Yleinen perhe-eläke 241 871 248 000 244000 -4000 -2 22413: 17. Työttömyysturva 3 !59 076 3 515 000 3 140 000 -375 000 - 11 22414: 18. Sairausvakuutus 1 583 891 2 310 000 3 187 000 877 000 38 22415: 19. Eläkevakuutus 8 264 189 8 353 500 8 423 000 69 500 1 22416: 20. Tapaturmavakuutus 80 JOO 75 000 73 000 -2 000 -3 22417: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 771 247 720 000 731 000 11 000 2 22418: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät 22419: kuntoutustoiminnan menot 1 620 143 1 667 300 1 567 300 - 100 000 -6 22420: 23. Muu sodista kärsineiden turva 20678 20 500 20000 -500 -2 22421: 28. Muu toimeentuloturva 55 700 63 000 59 000 -4000 -6 22422: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja ter- 22423: veydenhuolto 13 853 170 14 366 000 15 045 700 679 700 5 22424: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 45 457 47 950 49 200 1 250 3 22425: 57. Lomatoiminta 1 006 941 947 000 966 000 19 000 2 22426: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton 22427: käyttö 1 912 500 1 930 000 1 976 000 46 000 2 22428: Yhteensä 41930 209 43 490 628 44 694 272 1203 644 3 22429: 22430: 22431: Henkilöstön kokonaismäärä 3 370 3 400 3440 22432: 406 33.01 22433: 22434: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 22435: 22436: Se l v i t y s osa : Perustehtävien ohella sosiaali- ja terveysministeriö keskittyy pääluokkape- 22437: rustelujen selvitysosassa asetettujen hallinnonalan strategisten yleistavoitteiden konkretisointiin. 22438: Vuonna 2001 kiinnitetään huomiota seuraaviin kysymyksiin: 22439: - Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman toimeenpano ja seuranta. 22440: - Sosiaaliturvan rahoitustoimikunnan työ. 22441: - Sosiaaliturvan kannustavuutta selvittävien työryhmien esitysten toteuttaminen. 22442: -Työssä jaksamisen ja jatkamisen tutkimusohjelman toimeenpano. 22443: - Työsuojelustrategian sisältämien toimintalinjausten toteuttaminen. 22444: - Syrjäytymiskehityksen estämistä koskevan eri hallintotasojen ja sektoreiden välisen yhteis- 22445: työn tiivistäminen. 22446: - Kansallisen huumausainestrategian toimenpiteiden toteutus. 22447: -Sosiaalihuollon alueellisten palvelujen ja osaamisen kehittäminen. 22448: -Vanhusten ja vammaisten palvelujen kehittäminen. 22449: -Terveydenhuolto 2000 -luvulle kehittämisprojektin toimenpiteet. 22450: - Mielenterveystyön kehittäminen. 22451: - Tietotekniikan hyväksikäyttö kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja ja pal- 22452: veluja. 22453: - Hallinnonalan laatupolitiikan vahvistaminen. 22454: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksien toi- 22455: meenpanon valvonnan uudistamisesta 1.3.2001 lukien siten, että valvonta siirretään Vakuutus- 22456: valvontavirastoon. Vaikka esitykseen liittyy 13 viran siirto Vakuutusvalvontavirastoon, netto- 22457: budjetointiperiaatteen johdosta uudelleenjärjestelyllä ei ole valtion taloudellista vaikutusta. 22458: Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain net- 22459: tobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat vakuutustarkastuksen kustan- 22460: tamisesta annetun lain (479/ 1944) tarkoittamia tuloja työttömyyskassoilta, valtion maksuperuste- 22461: lain ( 15011992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja 22462: lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista 22463: suoritteista sekä raha-automaattiasetuksen (67611967) 34 §:n mukaisia korvauksia. 22464: 22465: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 22466: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kantarkistuksiin. 22467: 178 050 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 22468: Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen ve- otettu huomioon yhden viran palkkausmenot ja 22469: teraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen sekä 166 000 mk yhden henkilötyövuoden menojen 22470: lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolo- siirtona momentilta 31.24.21. 22471: jen valmiudesta sekä näihin liittyvien laittei- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 22472: den ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien otettu huomioon 225 000 mk kemikaalien työ- 22473: menojen maksamiseen. suojeluriskinarviointitehtävien siirtona mo- 22474: Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 mentille 33.09.21. Siirto edellyttää kemikaali- 22475: mk työterveydenhuollon koulutuksesta ja työ- asetuksen (67511993), torjunta-aineasetuksen 22476: terveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien (79211995) ja viranomaisten tehtävistä ja yh- 22477: hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien meno- teistyöstä olemassa olevien aineiden vaarojen 22478: jen maksamiseen. arvioinnista ja valvonnasta annetun asetuksen 22479: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- (81311995) muuttamista. 22480: sa on lisäyksenä otettu huomioon 1 756 000 22481: 33.01 407 22482: 22483: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- 22484: otettu huomioon 250 000 mk tilaston laadin- tusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta 22485: nan siirron vuoksi momentille 33.02.21. (arviomääräraha) 22486: Bruttomenojen ja -tulojen mitoituksessa on Momentille myönnetään 9 400 000 mk. 22487: otettu huomioon luvun 33.01 perusteluissa Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämis- 22488: mainittu 13 viran siirto. päätöksiä yhteensä 14 800 000 markalla. 22489: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on 22490: Menojen ja tulojen erittely: mk jäänyt käyttämättä saadaan käyttämättä jää- 22491: neestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuon- 22492: Bruttomenot 183 750 000 22493: Maksullisen toiminnan erillismenot 5 050 000 na 2001. 22494: Muut toimintamenot 178 700 000 Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi- 22495: Bruttotulot 5 700 000 tysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta 22496: Maksullisen toiminnan tulot 5 700 000 rahoitettavien tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmien, yh- 22497: - julkisoikeudelliset suoritteet 5 100 000 teisöaloitteiden ja pilottiprojektien hankkeiden 22498: - muut suoritteet 600000 valtion rahoitusosuuden maksamiseen. 22499: Nettomenot 178 050 000 Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun 22500: ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen 22501: 2001 talousarvio 178 050 000 tarvittavan enintään kahta henkilötyövuotta 22502: 2000 talousarvio 173 900 000 vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 22503: 2000 lisätalousarvio 1 450 000 Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 22504: 1999 tilinpäätös 193 000 000 annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- 22505: kehitysrahaa. 22506: Selvitysosa: 22507: 22508: Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti 22509: (milj. mk): 22510: 2001 2002 2003 Yhteensä 22511: 22512: Vuoden 2000 sitoumukset 5,0 3,7 8,7 22513: Vuoden 2001 sitoumukset 4,4 7,4 3,0 14,8 22514: Yhteensä 9,4 11,1 3,0 23,5 22515: 22516: 22517: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain 22518: seuraavasti (milj. mk): 22519: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 YhteisöalOite Yhteensä 22520: 22521: Euroopan aluekehitysrahasto 0,5 0,4 2,0 2,9 22522: Euroopan sosiaalirahasto 1,4 1,0 9,5 11,9 22523: Yhteensä 1,9 1,4 9,5 2,0 14,8 22524: 22525: Sosiaali- ja terveysministeriö päättää vastin- 2001 talousarvio 9 400 000 22526: rahoituksen käytöstä ministeriön hallinnonalan 2000 talousarvio 5 000 000 22527: sisällä ED-ohjelmien rahoituskehysten mukai- 2000 lisätalousarvio 22528: sesti. 22529: 408 33.01 22530: 22531: 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen 22532: v) ja rahoitusavustusten maksamiseen. 22533: Momentille myönnetään 37 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- 22534: Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys- mien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mu- 22535: ministeriön strategista suunnittelua ja päätök- kaisten hankkeiden rahoittamiseen. 22536: sentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämis- Määrärahaa saa käyttää enintään neljää hen- 22537: hankkeiden rahoittamiseen sekä ministeriön kilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän 22538: toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen palkkaamiseen. 22539: Selvitysosa: 22540: 22541: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavien hankkeiden toteuttamiseen: 22542: 22543: Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen: 22544: Sosiaalisen Juototuksen kokeilu 22545: Sosiaalipoliittisten lähiöhankkeiden toimeenpano 22546: Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan sisältyvä naisiin kohdistuvan väkivallan ja 22547: prostituution ehkäisyhanke 22548: Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan liittyvät hankkeet 22549: Terveydenhuolto 2000-luvulle 22550: Verkostoituvat erityispalvelut -hankeen II vaihe 22551: Kansallinen Ikäohjelma (IKOMI) 22552: Hyvinvointiklusteritoiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknolo- 22553: gian hyödyntämisstrategian toteuttaminen 22554: Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma 22555: 22556: EU :n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat: 22557: DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus 22558: EU:n tasa-arvo-ohjelma 22559: 22560: Uusien hankkeiden käynnistäminen: 22561: Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan kehittäminen 22562: Perhevapaista tiedottaminen 22563: 22564: 22565: 2001 talousarvio 37 000 000 hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin 22566: 2000 talousarvio 26 500 000 rakentamiseen sekä hankkeen läpiviemisen 22567: 2000 lisätalousarvio 10 000 000 edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimin- 22568: 1999 tilinpäätös 44155 000 taan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen 22569: määräämin perustein. 22570: 64. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujär- Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henki- 22571: lötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palk- 22572: jestelmän edistäminen tietoteknologian avulla 22573: kaamiseen. 22574: sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin raken- Selvitysosa: Määräraha perustuu val- 22575: taminen (siirtomääräraha 3 v) tioneuvoston 26.5.2000 tekemään periaatepää- 22576: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. tökseen valtion omaisuuden myynnistä vuosi- 22577: Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja tervey- na 2000-2003 saatavien tulojen käytöstä. 22578: denhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen Määrärahan käyttö jakautuu useammalle vuo- 22579: tietoteknologian avulla ja tietoteknologian delle ja sen avulla tuetaan sosiaali- ja tervey- 22580: 33.02 409 22581: 22582: denhuollon palvelujärjestelmän kehittämistä. 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksu- 22583: Avustusta maksetaan kunnille, kuntayhtymille osuudet (arviomääräraha) 22584: ja muille palvelujen tuottajille. Tavoitteena on Momentille myönnetään 25 500 000 mk. 22585: tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- 22586: parantaa palvelujen tasavertaista saatavuutta ja jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja 22587: laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asu- erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien me- 22588: mista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena nojen maksamiseen. 22589: on myös varmistaa, että uuden tietoteknolo- 22590: gian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko 22591: 2001 talousarvio 25 500 000 22592: maassa. 22593: 2000 talousarvio 25 500 000 22594: 2001 talousarvio 20 000 000 1999 tilinpäätös 21 951 057 22595: 22596: 22597: 22598: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 22599: 22600: 22601: Selvitysosa: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) edistää hy- 22602: vinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen 22603: turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa se tuottaa ja välittää sosi- 22604: aali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Stakesin ydintoimintoja ovat 22605: tutkimus, kehittäminen ja tietovarannot. 22606: Stakes tuottaa sosiaali- ja terveysministeriölle ja muulle valtionhallinnolle asiantuntijapalveluja 22607: sosiaali- ja terveysalan kehittämiseksi ja tukee valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan tavoitteita 22608: yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden kanssa. Stakes toteuttaa sosiaali- ja 22609: terveysministeriön hallinnonalan vuoden 2001 yleistavoitteita, joista Stakesin kannalta keskeisiä 22610: ovat syrjäytymisen ehkäisy ja katkaisu, terveelliset elintavat, toimintakyky ja hyvä elinympäristö 22611: sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen. Stakes toteut- 22612: taa myös hallinnonalan tutkimuspoliittista tavoiteohjelmaa. 22613: Vuonna 2001 Stakesin toimintaan vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja 22614: toimintaohjelma, jota palvelemaan Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tieto- 22615: tuotantoa. Stakes jatkaa toiminnan kehittämistä vuonna 1999 valmistuneen kansainvälisen arvi- 22616: oinnin ehdotusten mukaisesti. Stakes kehittää tuotteitaan ja palvelujaan yhdessä keskeisten yh- 22617: teistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. 22618: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Stakesille seuraavat tulostavoitteet vuo- 22619: delle 2001: 22620: Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä tukemaan seu- 22621: raavia tavoitteita: 22622: -Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakaslähtöisesti ja saumattomasti. 22623: - Sosiaali- ja terveysala käyttää toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta pa- 22624: rantavia menetelmiä. 22625: - Alueelliset ja sosiaaliset hyvinvointierot pysyvät hallinnassa. 22626: -Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. 22627: -Sosiaali- ja terveysalan informaatio-ohjaus toimii vuorovaikutteisesti ja tuloksellisesti. 22628: Stakesin Ulkomaanavun yksikkö antaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja 22629: muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnol- 22630: lisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta ja- 22631: 410 33.02 22632: 22633: kamalia apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liitty- 22634: vää julkaisutoimintaa. 22635: Vuoden 2001 lasketmaan sisältyy 3 000 000 mk Stakesin Ulkomaanavun yksikön lähialueyh- 22636: teistyöprojektien kustannuksia, jotka katetaan ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattomi- 22637: en momenttien käyttöoikeudella. Laskelma sisältää sekä julkisoikeudelliset että liiketaloudelli- 22638: sesti hinnoitellut suoritteet. 22639: 22640: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 22641: 1999 2000 2001 22642: toteutuma ennakoitu arvio 22643: 22644: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 36 106 56 791 41 091 22645: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 35 611 57 191 41 991 22646: Käyttöjäämä (tmk) 495 -400 -900 22647: - % tuotoista 1 -1 -2 22648: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 2 089 2100 2 100 22649: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) -1 594 -2 500 -3 000 22650: - % tuotoista -4 -4 -7 22651: Tuotot % kokonaiskustannuksista 96 96 93 22652: 22653: Maksullisen toiminnan tulot kattavat 98 % maksullisen palvelutoiminnan erilliskustannuksista. 22654: Maksullisen toiminnan alijäämä katetaan ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattomien 22655: momenttien käyttöoikeudella, jota ei ole otettu huomioon laskelman tuotoissa. 22656: 22657: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) taselvityksen mukaisiin pa1kantarkistuksiin, 22658: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 700 000 mk toimitilojen vuokrasopimuksen 22659: 115 300 000 mk. tarkistamisena, ja uuden toimitilan suunnitte- 22660: Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen lun ja varustamisen kustannuksina sekä 22661: maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuol- 1 000 000 mk Terveys 2000 -hankkeen rahoi- 22662: lon tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja tuksena. 22663: terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 22664: ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishank- otettu huomioon 250 000 mk eräiden tilastojen 22665: keena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämis- laadintatehtävän siirtona momentilta 33.01.21. 22666: toiminnasta aiheutuvien menojen maksami- Momentin 33.06.21 perusteluihin viitaten 22667: seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Alkoholi- määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 22668: tutkimussäätiölle suoritettavan valtionavus- otettu huomioon 513 000 mk terveydenhuol- 22669: tuksen ja Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta lon ammattihenkilöiden keskusrekisterin net- 22670: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- tomenojen siirtona momentille 33.06.21. 22671: miskeskukselle aiheutuvien menojen maksa- 22672: miseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen 22673: Menojen ja tulojen erittely: mk 22674: ja ulkomailla toteutettavien projektien meno- 22675: jen maksamiseen. Bruttomenot 170 121 000 22676: Selvitysosa: Määrärahasta on varattu Maksullisen toiminnan erillismenot 41 991 000 22677: 3 225 000 mk Alkoholitutkimussäätiölle suori- Yhteisrahoitteisen toiminnan erillis- 22678: tettavan valtionavustuksen maksamiseen. menot 12 530 000 22679: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä Muut toimintamenot 115 600 000 22680: otettu huomioon 1 774 000 mk palkkaseuran- 22681: 33.03 411 22682: 22683: Bruttotulot 54 821 000 2001 talousarvio 115 300 000 22684: Maksullisen toiminnan tulot 1) 41 991 000 2000 talousarvio 110 120 000 22685: Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 12 530 000 2000 lisätalousarvio 1 000 000 22686: Muut tulot 300 000 1999 tilinpäätös 109 100 000 22687: Nettomenot 115 300 000 22688: 1 22689: l Ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattom- 22690: ien momenttien käyttöoikeus on otettu huomioon 22691: tulona. 22692: 22693: 22694: 22695: 22696: 03. Työttömyysturvalautakunta 22697: 22698: Se l v i t y s osa : Työttömyysturvalautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena 22699: työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen ai- 22700: kuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta ja työttömän omaehtoisen kou- 22701: lutuksen tukea ja koto uturuistukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Lisäksi 22702: se on ainoa muutoksenhakuaste koulutus- ja erorahalain mukaisissa asioissa. 22703: Vuonna 1999 vireille tuli 9 710 valitusasiaa. Vireille tulevien asioiden määrän arvioidaan vuon- 22704: na 2001 olevan noin 9 500 asiaa. 22705: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työttömyysturvalautakunnalle seuraavat 22706: tulostavoitteet vuodelle 2001: 22707: Työttömyysturvalautakunnassa ratkaistujen valitusten käsittelyaika vuonna 1999 oli keskimää- 22708: rin noin 5,5 kuukautta. Lautakunnan tavoitteena on saada käsittelyaika valittajien oikeusturvan 22709: kannalta kohtuulliselle tasolle eli noin viiteen kuukauteen vuonna 2001. Käytettävissä olevilla re- 22710: sursseilla pystytään ratkaisemaan vuonna 2001 noin 10 000 asiaa eli noin 500 asiaa enemmän 22711: kuin uusia asioita arvioidaan tulevan vireille. 22712: Vuonna 1999,jolloin kustanousta korottivat kertaluonteiset huomattavat atk-hankinnat, kustan- 22713: nus ratkaisua kohden oli 1 039 mk. Vuonna 1999 tuottavuus oli 273 valitusasiaa henkilötyövuotta 22714: kohden. Vuonna 2001 tuottavuuden arvioidaan olevan 303 asiaa 1 henkilötyövuosi. 22715: Tavoitteena on pitää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että työttömyysturvalautakunnan teke- 22716: mien valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa pysyy vuoden 1999 tasossa eli noin 12 22717: prosentissa. 22718: Työttömyysturvalautakunnan suoritteet eli valitusten johdosta annetut päätökset ovat maksut- 22719: tornia. 22720: 22721: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) lautakunnan jäsenten palkkioiden tarkistami- 22722: Momentille myönnetään 9 643 000 mk. sena sekä muiden menojen lisäyksenä. 22723: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 22724: sa on lisäyksenä otettu huomioon 81 000 mk 2001 talousarvio 9 643 000 22725: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 2000 talousarvio 8 944000 22726: tarkistuksiin ja 450 000 mk työttömyysturva- 2000 lisätalousarvio 80000 22727: 1999 tilinpäätös 9 900 000 22728: 412 33.04 22729: 22730: 04. Tarkastuslautakunta 22731: 22732: Se l v i t y s o s a : Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnas- 22733: tettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuas- 22734: teena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä 22735: asumistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena sairausvakuutusasioissa 22736: ja eläkkeensaajien asumis tukea, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, so- 22737: tilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa. 22738: Vuonna 1999 tarkastuslautakuntaan saapui 10 540 valitusta. Valituksista 6 447 koski Kansan- 22739: eläkelaitoksen ratkaisemia eläke- ja vammaistukiasioita, kuntoutusasioita tuli 498, sairausvakuu- 22740: tusasioita 851 ja yleistä asumistukea koskevia asioita 2 429. Vuonna 2001 arvioidaan valitusten 22741: määrän pysyvän samalla tasolla. Valitusten määrä on viime vuosina jonkin verran laskenut. Rat- 22742: kaistujen asioiden määrään vaikuttaa, että asiat ovat vaikeutuneet ja päätäksiitä edellytetään pa- 22743: rempia perusteluja. Vuonna 1999 käsiteltiin 11 668 valitusta, joten käsittelemättömien valitusten 22744: määrä on selvästi laskenut. Tarkastuslautakunnassa on tullut mahdolliseksi myös suullinen käsit- 22745: tely. 22746: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut tarkastuslautakunnalle seuraavat tulosta- 22747: voitteet vuodelle 2001: 22748: Tavoitteena on myös säilyttää ratkaisujen tekninen laatu entisellä tasolla siten, että lautakunnan 22749: ratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa säilyy ennallaan eli noin 17 prosentissa. Tätä on pi- 22750: dettävä hyvänä tasona, kun otetaan huomioon vakuutusoikeudessa asiaan vaikuttaneet lisäselvi- 22751: tykset Tavoitteena on myös kehittää tarkastuslautakunnan päätösten perusteluja siten, että myös 22752: lääketieteellisiä seikkoja sisältävissä ratkaisuissa pyritään entistä enemmän yksilöllisiin peruste- 22753: luihin. Menettelyä kokeillaan vuoden 2000 loppupuolella, mikä edellyttää viikkotyömäärän alen- 22754: tamista 30 asiasta 25 asiaan viikossa. 22755: Viikkotyömäärän alentaminen 25:een asiaan viikossa vähentää ratkaistavien asioiden määrää 22756: noin 2 000 asialla vuonna 2001. Valitusten keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 1999 ollut 4 22757: kuukautta 24 päivää. Tavoitteena on, että valitusaika ei oleellisesti pitene. 22758: Päätöstä kohti laskettu kustannus oli 720 mk vuonna 1999 ja vuonna 2000 sen on laskettu ole- 22759: van 706 mk ja arvion mukaan 810 mk vuonna 2001. 22760: Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) oli 432 vuonna 1999. Tuottavuuden arvioidaan olevan 388 22761: vuosina 2000 ja 2001. 22762: Tarkastuslautakunnan kaikki suoritteet ovat maksuttomia. 22763: 22764: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2001 talousarvio 8511000 22765: Momentille myönnetään 8 511 000 mk. 2000 talousarvio 8 118 000 22766: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2000 lisätalousarvio 70000 22767: sa on lisäyksenä otettu huomioon 74 000 mk 1999 tilinpäätös 8 355 000 22768: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 22769: tarkistuksiin. 22770: 22771: 22772: 05. Vakuutusvalvontavirasto 22773: 22774: Selvitysosa: Vakuutusvalvontaviraston tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä va- 22775: kuutuksenvälittäjien valvonta ja tarkastus. Viraston toiminta-ajatuksena on luottamuksen vahvis- 22776: taminen suomalaiseen vakuutusjärjestelmään sekäjärjestelmän tehokkuuden edistäminen vakuu- 22777: 33.05 413 22778: 22779: tuksenottajien ja vakuutettujen eduksi. Virasto analysoi ja valvoo sekä lakisääteisissä että vapaa- 22780: ehtoisissa vakuutuksissa yksittäisten vaivattavien toimintaa, riskinottoa ja vastuunkantokykyä 22781: tavoitteena havaita ongelmat niin ajoissa, etteivät vakuutettujen ja vakuutuksenottajien edut vaa- 22782: rannu. Erityisesti huomiota kiinnitetään finanssikonglomeraattien valvonnan kehittämiseen ja 22783: toimivan yhteistyön kehittämiseen Rahoitustarkastuksen kanssa. Vakuutusvalvontaviraston toi- 22784: minnan volyymi kasvaa vaivattavien piirin laajenemisen seurauksena. 22785: Kansainvälisessä toiminnassa lähtökohtana on ensisijaisesti eurooppalaisten valvojien välinen 22786: yhteistyö. Osallistumisessa EY-lainsäädännön kehittämiseen painotetaan hankkeita, joilla on vai- 22787: vattavien kannalta merkitystä. 22788: Luvun 33.01 työttömyysetuuksien toimeenpanon valvonnan perusteluihin viitaten siirretään 13 22789: virkaa 1.3.2001lukien sosiaali- ja terveysministeriöstä Vakuutusvalvontavirastoon. Työttömyys- 22790: valvonnan uudelleen järjestämistä ja tutkimustoiminnan käynnistämistä koskevat esitykset edel- 22791: lyttävät muutoksia Vakuutusvalvontavirastosta (78/1999) ja vakuutustarkastuksen kustantami- 22792: sesta ( 47911944) annettuihin lakeihin. Lisäksi vakuutustarkastuksen kustantamisesta annettua la- 22793: kia esitetään tarkistettavaksi siten, että Vakuutusvalvontavirastoon perustetaan kaksi uutta virkaa 22794: vakuutusalan tutkimustoiminnan ja aktuaarikoulutuksen käynnistämiseksi. 22795: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tu- 22796: lostavoitteet vuodelle 2001: 22797: Talouden valvonnan lisäksi kehitetään markkinavalvontaa, jossa korostuu markkinoilla toimi- 22798: vien, niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin yhtiöiden toimintatapojen valvonta. Valvonnan koko- 22799: naisuutta arvioidaan ja eri valvontatapojen roolit määritellään. Jälkikäteisen valvonnan rinnalla 22800: vahvistetaan ennakoilista valvontaa niin suuressa määrin kuin se lainsäädännön puitteissa on 22801: mahdollista. Julkisten laitosten eläkejärjestelmien siirryttyä viraston valvontavastuulle viraston 22802: valvontarooli määritellään myös tältä osin uudelleen. Virastossa toteutetaan yhtenäiset laatustan- 22803: dardit vuoden 2001 aikana. Palvelutasotavoitteena on hakemusten nopea ja johdonmukainen kä- 22804: sittely kehittämällä ohjeistusta ja käsittelyrutiineja. 22805: Vakuutusvalvontaviraston talousarvio perustuu nettobudjetointiin ja sen bruttomenot ja -tulot 22806: on budjetoitu momentilla 12.33.05. Nettobudjetoidusta maksullisesta toiminnasta ei synny ylijää- 22807: mää. 22808: 22809: Maksullista toimintaa kuvaava tunnuslukutaulukko: 22810: 1999 2000 2001 22811: toteutuma ennakoitu arvio 22812: 22813: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 18 468 21 700 27 753 22814: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 17 094 21 200 27 163 22815: Käyttöjäämä (tmk) 1 374 500 590 22816: - % tuotoista 7,4 2,3 2,2 22817: Osuus yhteiskustannuksista (poistot+korot) (tmk) 299 420 709 22818: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 1 075 80 -119 22819: - % tuotoista 5,8 0,4 -0,4 22820: Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 106,2 100,4 99,6 22821: Investoinnit (tmk) 1 516 500 600 22822: - % tuotoista 8,2 2,3 2,2 22823: 414 33.06 22824: 22825: Vakuutustarkastusmaksuilla katettavat kustannukset 22826: (ilman poistoja, korkoja ja lomapalkkavelan muutos- 22827: ta)+ investoinnit yhteensä!) (tmk) 18 468 21 700 27 753 22828: Tuotot % em. kustannuksista ja investoinneista 100,0 100,0 100,0 22829: Vakuutustarkastusmaksujen ylijäämä (siirtovelkana; 22830: hyvitetään seuraavan vuoden laskutuksessa)l) (tmk) 2 528 22831: l) Vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain (479/1944) nojalla. 22832: 22833: 22834: 22835: 22836: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 22837: 22838: Selvitysosa: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on valvomalla tervey- 22839: denhuollon ammattihenkilöitä osaltaan huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen laa- 22840: dusta ja potilasturvallisuudesta. Lisäksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huolehtii kuole- 22841: mansyynselvittämistä sekä oikeuspsykiatriaa, raskaudenkeskeyttämistä ja steriloimista koske- 22842: vassa tai muussa lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä muista 22843: terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä, jotka asianomainen ministeriö sille määrää. 22844: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi saapui vuonna 1999 yhteensä 18 000 22845: asiaa, joista 6 400 koski terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistamista ja 7 700 rekisteröin- 22846: tiä. Käsiteltävien asioiden määrä oli noin kaksi prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna, mikä 22847: johtui laillistamista koskevien asioiden määrän vähenemisestä. Vuonna 1999 oli Terveydenhuol- 22848: lon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi tulleiden kanteluiden, hoitovirhe-epäilyjen ja muiden 22849: valvonta-asioiden määrä noin kolme kertaa suurempi kuin laitoksen perustaruisvuonna 1993. 22850: Vuonna 2001 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa ratkaistavien kantelujen määrän nou- 22851: sun voidaan arvioida jatkuvan. Tämä sekä valvontatapausten ja kantelujen sisällön vaikeutumi- 22852: nen ja laajentuminen samoin kuin työvoiman liikkuvuudesta aiheutunut kansainvälistyminen 22853: vaativat aikaisempaa enemmän voimavaroja näiden asioiden käsittelyyn ja suurempaa työmäärää 22854: ratkaistavaa asiaa kohden. 22855: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle 22856: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 22857: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kehittää ja yhtenäistää terveydenhuoltohenkilöiden val- 22858: vontamenetelmiä ja yhteistyötä lääninhallitusten kanssa. 22859: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ylläpitää ja kehittää terveydenhuollon ammattihenkilöi- 22860: den keskusrekisteriä valvontaa varten. 22861: Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle saapuvien lupa- ja valvonta-asioiden käsittelyajat 22862: pidetään keskimäärin seuraavalla tasolla: 22863: Luvat 22864: -Suomessa tutkinnon suorittaneiden ammattihenkilöiden laillistaminen 1-3 pv 22865: -Raskauden keskeyttämistä koskevat hakemukset 1-5 pv 22866: Muut lupa-asiat 22867: -ilman lisäselvityksiä ratkaistavat lupa-asiat 1-3 pv 22868: -lausuntoja tai lisäselvityksiä vaativat lupa-asiat, enintään 90 pv 22869: Mielentilaa koskevat lausuntoasiat 3-4 kk (sisältää tutkimusjakson) 22870: Valvonta 22871: - Kanteluasiat 6-12 kk 22872: 33.06 415 22873: 22874: - Hoitovirhe-epäilyt, joissa potilas kuollut 6-24 kk 22875: - Muut valvonta-asiat 6---24 kk 22876: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen vuoden 2001 talousarvio perustuu maksullisen toi- 22877: minnan osalta nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot ovat valtion 22878: maksuperustelain (15011992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mu- 22879: kaisia Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain (1074/1992) ja asetuksen (11211 22880: 1992) tarkoittamia lupa- ja valvontamaksuja. 22881: Osa tuloista on Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valtakunnallisen keskusrekisterin tuot- 22882: tamaa tuloa, mikä aikaisemmin on budjetoitu momentille 33.02.21. 22883: 22884: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 mk): 22885: 1999 2000 2001 22886: 22887: Maksullisen toiminnan tuotot 22888: - julkisoikeudelliset suoritteet 2 473 2 250 2250 22889: - muut MPL suoritteet 100 22890: Tuotot yhteensä 2 473 2 250 2 350 22891: 22892: Maksullisen toiminnan kustannukset 22893: 22894: Erilliskustannukset: 22895: - aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 21 22 22896: - henkilöstökustannukset 1 497 1507 1 577 22897: - muut erilliskustannukset 304 315 382 22898: Erilliskustannukset yhteensä 1 821 1 843 1 981 22899: 22900: Käyttöjäämä 652 407 369 22901: 22902: Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksis- 22903: ta, tukitoimintojen kustannukset 321 405 408 22904: Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 321 405 408 22905: 22906: Kokonaiskustannukset yhteensä 2142 2248 2 389 22907: 22908: Tilikauden ylijäämä (+)/alijäämä (-) 331 2 -39 22909: 22910: 22911: 22912: 22913: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 22914: 1999 2000 2001 22915: toteutuma ennakoitu arvio 22916: 22917: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 2 473 2250 2 350 22918: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 1 821 1 843 1 981 22919: Käyttöjäämä (tmk) 652 407 369 22920: - % tuotoista 26 18 16 22921: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 321 405 408 22922: Ylijäämä (+)/alijäämä (-) (tmk) 331 2 -39 22923: - % tuotoista 13,4 0,1 -1,6 22924: 416 33.07 22925: 22926: Tuotot% kokonaiskustannuksista 98,4 22927: Hintatuki (tmk) 100 22928: Ylijäämä(+)/alijäämä (-) % tuotoista sen jälkeen, 22929: kun hintatuen vaikutus on lisätty tuottoihin 2,5 22930: 22931: 22932: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22933: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22934: 11 665 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk 22935: Määrärahasta saa käyttää maksullisen palve- 22936: Bruttomenot 14015000 22937: lutoiminnan hintatukeen enintään 100 000 mk. 22938: Nettobudjetoitavan maksullisen toi- 22939: Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- minnan erillismenot 2 006000 22940: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Muut toimintamenot 12 009 000 22941: laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä Bruttotulot 2 350 000 22942: annetun lain (55911994) muuttamisesta siten, Maksullisen toiminnan tulot 2 350 000 22943: että terveydenhuollon ammattihenkilöiden - julkisoikeudelliset suoritteet 2 250 000 22944: keskusrekisterin tekninen ylläpito siirretään - muut suoritteet 100 000 22945: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- Nettomenot 11 665 000 22946: miskeskuksesta Terveydenhuollon oikeustur- 22947: vakeskukseen ja samalla rekisterin tietosisältö 2001 talousarvio 11 665 000 22948: määritellään lakitasolla. Uudistus edellyttää 2000 talousarvio 11 600 000 22949: myös terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- 2000 lisätalousarvio 210 000 22950: sesta annetun asetuksen (112111992) muutta- 1999 tilinpäätös 11 400 000 22951: mista. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 22952: otettu huomioon 883 000 mk valtakunnallisen 26. Mielentilatutkimustoiminnan menot (ar- 22953: keskusrekisterin ylläpidosta aiheutuvina me- viomääräraha) 22954: noina, josta 513 000 mk siirtona momentilta 22955: Momentille myönnetään 7 400 000 mk. 22956: 33.02.21. 22957: Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain 22958: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 22959: (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korva- 22960: otettu huomioon 186 000 mk palkkaseuranta- 22961: usten maksamiseen valtion mielisairaaloille ja 22962: selvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin sekä 22963: vankeinhoitolaitoksen alaisille sairaaloille. 22964: 1 380 000 mk uusien toimitilojen käyttöön- 22965: Määrärahaa saa käyttää myös Terveydenhuol- 22966: otosta, henkilöstön palkkauksista ja muusta 22967: lon oikeusturvakeskuksen tilaamista mielenti- 22968: menojen lisääntymisestä johtuen. 22969: lalausunnoista maksettavien korvausten mak- 22970: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 22971: samiseen. 22972: otettu huomioon vuoden 2000 talousarvioon 22973: kertaluonteisena menona sisältynyt 175 000 22974: 2001 talousarvio 7 400 000 22975: markan määräraha. 22976: 2000 talousarvio 7 400 000 22977: 22978: 22979: 07. Työterveyslaitos 22980: 22981: Se l v i t y s osa : Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalal- 22982: la toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos osallistuu maamme työikäisen väestön 22983: työterveyden, työturvallisuuden ja työolojen kehittämiseen ja pyrkii edistämään työkykyä ja työ- 22984: elämän laatua sekä ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Tässä tarkoituksessa laitos tuottaa, kokoaa ja 22985: 33.07 417 22986: 22987: välittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuk- 22988: sesta sekä edistää tämän tiedon hyväksikäyttöä. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen voisi 22989: työskennellä terveellisissä ja turvallisissa työoloissa ja voisi siirtyä työuransa jälkeen aktiivisena 22990: ja toimintakykyisenä ns. kolmanteen ikävaiheeseen. 22991: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulosta- 22992: voitteet vuodelle 2001: 22993: Työntekijän terveys ja voimavarat 22994: Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa erityinen huomio suunnataan ikääntyviin työntekijöihin ja 22995: nuoriin. Pyrkimys on pidentää aktiivista työelämänkaarta ja samalla luoda edellytyksiä myös ter- 22996: veelle ja toimintakykyiselle vanhuudelle. Työkykyä ylläpitävän toiminnan menetelmiä kehite- 22997: tään ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä allergioiden tutki- 22998: miseen sekä tunnistamis- ja ehkäisymenetelmiin panostetaan erityisesti. Ammattitautidiagnos- 22999: tiikkaa toteutetaan ja kehitetään Työterveyslaitoksen valtakunnallisten ja alueellisten vastuiden 23000: mukaisesti. Työterveyshuollon kehittämisessä erityisiä painopisteitä ovat pientyöpaikkojen ja 23001: omaa työtään tekevien työterveyshuollon turvaaminen, terveyskeskuksissa toteutetun työterveys- 23002: huollon tukeminen sekä alan koulutuksen kehittäminen. 23003: Työympäristö 23004: Työympäristön kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten vaarojen sekä työtapaturmanvaarojen 23005: tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja torjumiseksi kehitetään menetelmiä. Laaja hanke suomalaisten 23006: työympäristöaltistumisen kokonaisvaltaiseksi kartoittamiseksi aloitetaan. Puun työstämisessä 23007: syntyvän pölyn vaikutuksia terveyteen tutkitaan. Radiotaajuisen ionisoimattoman säteilyn terve- 23008: yshaittoja selvitetään. Menetelmiä fyysisesti raskaiden töiden, toistotöiden ja staattisesti kuormit- 23009: tavien töiden terveyshaittojen ehkäisemiseksi kehitetään. Työpaikkojen turvallisuuden arviointi- 23010: menetelmiä kehitetään. Kriteerejä ja malliratkaisuja terveelliselle ja turvalliselle työympäristölle 23011: luodaan. Tietointensiivisen työn aiheuttamaa aistien ja aivojen kuormittumista tutkitaan osana 23012: kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toteutusta. EU:n työympäristödirektiivien toimeenpanon 23013: edellyttämää tutkimus- ja palvelutoimintaa kehitetään edelleen. Erityisesti kehitetään kemikaali- 23014: en riskinarviointia. 23015: Työyhteisö 23016: Toiminnassa painottuvat työyhteisöjen kehittäminen, psyykkisen kuormituksen ja kiireen hal- 23017: linta sekä yksilön työssä jaksamisen tukeminen. Työpaikoille kehitetään jatkuvan muutoksen hal- 23018: lintakeinoja, ja työyhteisöjen innovatiivisuutta edistetään koulutus- ja kehittämishankkeilla. Työ- 23019: organisaatioiden tutkimuksessa tarkastellaan erilaisten organisaatiomuotojen vaikutusta kuormit- 23020: tumiseen, tuottavuuteen, laatuun ja innovatiivisuuteen. Työssä jaksamisen ja työuupumuksen 23021: työperäisiä ja yksilöllisiä syitä tutkitaan ja keinoja voimavarojen turvaamiseksi kehitetään. Epä- 23022: tyypillisten työsuhteiden yhteyksiä elämänuran kehitykseen tutkitaan. Menetelmiä nuorten työ- 23023: kyvyn ja työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tutkitaan ja sovelletaan ke- 23024: hittämishankkeissa. Tutkimustietoa tuotetaan sukupuolten välisen ja eri-ikäisten välisen tasa-ar- 23025: von parantamiseksi. 23026: Keskeisiin työterveys- ja työympäristöongelmiin vastataan monitieteisillä määräaikaisilla toi- 23027: mintaohjelmilla. Vuonna 2001 jatkuvat toimintaohjelmat Hyvä teollisuusilma -ohjelma, Ihmi- 23028: nen ja tietotyö -ohjelma, Ionisoimattoman säteilyn terveysriskien ehkäisy -ohjelma, Osaavat työ- 23029: organisaatiot -ohjelma sekä Työolot, työkyky ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla -ohjelma. 23030: Ihmisen voimavarat työhön toimintaohjelman jatkoksi suunnitellaan hallituksen Työssä jaksami- 23031: sen tutkimus- ja toimenpideohjelmaa toteuttavaa toimintaohjelmaa. Myös puupölyn terveyshait- 23032: toja ja nuorten työterveyttä koskevat toimintaohjelmat ovat suunnitteilla. 23033: 418 33.07 23034: 23035: Uusi laboratoriotalo valmistuu vuonna 2000. Sen varustelu ja käyttöönotto sekä keskuslaitok- 23036: sen tilojen peruskorjaukset sitovat väliaikaisesti voimavaroja. 23037: 23038: Vuodeksi 2001 Työterveyslaitos on asettanut seuraavia suoritetavoitteita: 23039: Ammattitauti- 23040: Asian tuntija- Työympäristön ja työkyvyn ar- 23041: Tieteelliset Yleistajuiset Koulutettava- palvelutyö mittaukset ja viointitutki- 23042: Tulosalue julkaisut julkaisut päivät (päiviä) analyysit mukset 23043: 23044: Työntekijän terveys 23045: ja voimavarat 300 200 10 150 27000 4000 2 500 23046: Työympäristö 180 150 5 600 22000 36000 23047: Työyhteisöt 60 50 2 250 6000 23048: Yhteensä 540 400 18 000 55 000 40000 2500 23049: 23050: Laitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 336 000 000 mk, myönnetään valtion- 23051: apua 195 000 000 mk. Valtionavun lisäystä aiheutuu lähinnä työehtosopimuksen aiheuttamista 23052: palkkojen korotuksista ja uusien toimitilojen käyttöönottoon liittyvistä kiinteistökuluista. Val- 23053: tionavun vähennystä aiheutuu eläkerahastoinnista vastuuvajauksen tultua katetuksi. 23054: 23055: Laitoksen toiminnan laajuus arvioidaan vuonna 2001 seuraavaksi (milj. mk): 23056: Tulosalue Menot Tulot Valtionapu 23057: 23058: Työntekijän terveys ja voimavarat 165 69 96 23059: Työympäristö 114 48 66 23060: Työyhteisöt 57 24 33 23061: Yhteensä 336 141 195 23062: Rahoitusosuus % 100 42 58 23063: 23064: Arvioidaan, että noin 589 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja 260 23065: henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan toiminnan omilla tuloilla. Henkilötyövuosien kokonais- 23066: määräksi arvioidaan siten noin 849. 23067: 23068: 23069: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoi- vastaava osuus myönnetään edellä mainitun 23070: hin (siirtomääräraha 2 v) lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtion- 23071: Momentille myönnetään 195 000 000 mk. apuna. 23072: Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palk- 23073: toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain ( 159/ kausmenoihin 124 500 000 mk ja muihin me- 23074: 1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toi- noihin 70 500 000 mk. 23075: minnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan 23076: valtionavun maksamiseen. 2001 talousarvio 195 000 000 23077: Se l v i t y s osa : Työterveyslaitokselle 2000 talousarvio 197 800 000 23078: suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vah- 2000 lisätalousarvio 1 550 000 23079: vistamiin menoihin valtionapua 80 % kustan- 1999 tilinpäätös 183 500 000 23080: nuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistö- 23081: laitokselle maksettavan toimitilan vuokraa 23082: 33.08 419 23083: 23084: 08. Kansanterveyslaitos 23085: 23086: Se l v i t y s osa : Kansanterveyslaitos edistää, tutkii ja valvoo kansan terveyttä. Kansanterve- 23087: yslaitos seuraa tautien yleisyyttä ja väestön terveyteen vaikuttavia seikkoja ja kehittää tutkimuk- 23088: sen avulla keinoja tautien ehkäisyyn. Laitos huolehtii myös väestön rokotehuollon edellyttämien 23089: rokotteiden hankinnasta, laadunvalvonnasta ja jakelusta sekä ministeriön määräämistä seulonta- 23090: tehtävistä ja oikeuslääketieteellisistä laboratoriomäärityksistä. 23091: Kansanterveyslaitoksen toiminnan laajuus pysyy edeltävän vuoden tasolla, mutta sisällöllisiin 23092: painotuksiin vaikuttavat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 23093: 2000-2003 sekä kasvavan kansainvälisen yhteistyön ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat tehtä- 23094: vät. 23095: Kansanterveyslaitos suorittaa tehtäväänsä tekemällä budjettirahoituksella tutkimus- ja kehittä- 23096: mistyötä sekä asiantuntijatehtäviä, huolehtimalla yleisen rokotusohjelman toimeenpanostaja nk. 23097: harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta, sekä 23098: 1) tekemällä tutkimustyötä yhteisrahoitteisina sopimustutkimuksilla EU:n ja muiden tutkimus- 23099: rahoittajien kanssa sovittavalla tavalla 23100: 2) tekemällä maksulliset asiakkaiden tilaamat laboratoriomääritykset 23101: 3) osallistumalla tartuntatautilaissa (58311986) säädettyyn viranomaisvalvontaan 23102: 4) toteuttamalla alan viranomaisille erillisten sopimusten mukaan maksuttornia ja yhteisrahoit- 23103: teisia määritys-, valvonta- ja asiantuntijapalveluja ja 23104: 5) toteuttamalla erilliseen sopimukseen perustuvat maksulliset tilaustutkimukset 23105: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Kansanterveyslaitokselle seuraavat tulos- 23106: tavoitteet vuodelle 2001: 23107: Kansanterveyslaitoksen tärkeimpänä tavoitteena on tuottaa tarvittavaa tietoa terveellisistä elä- 23108: mäntavoista, hyvästä elinympäristöstä ja tautien ehkäisystä sekä kansalaisiin ja yhteiskuntaan 23109: omalla toiminnallaan vaikuttamalla edistää terveyttä ja toimintakykyä. Vuonna 2001 toiminnan 23110: painopisteitä ovat laitoksen eri tulosalueilla: 23111: Infektiotaudit 23112: Rokotehuoliolla ja tartuntatautien seurannalla ja tutkimuksella vaikutetaan väestön terveyteen 23113: siten, että vähennetään kyseisten tautien ilmaantuvuutta ja estetään vaarallisten tartuntatautiepi- 23114: demioiden synty. Tartuntatautien seurantajärjestelmän tehostaminen valtakunnallisen ja kunnissa 23115: tapahtuvan torjuntatyön tukemiseksi, rokotusohjelman ja uusien rokotteiden kehittäminen, mik- 23116: robien merkityksen selvittäminen kroonisten sairauksien syytekijänä sekä sairaalainfektioiden ja 23117: mikrobien lääkeresistenssin lisääntymisen ehkäisy ovat laitoksen keskeisiä tutkimuspoliittisia ta- 23118: voitteita infektiotautien alueella. 23119: Terveys ja kansantaudit 23120: Kansanterveyslaitos tutkii ja seuraa kroonisten kansantautien ja niiden syiden yleisyyttä sekä 23121: ehkäisymahdollisuuksia pyrkien samalla edistämään riskitekijöitä vähentäviä ja terveyttä edistä- 23122: viä väestön elintapamuutoksia. Tiedon hankkiminen suurten kansantautien syntytekijöistä, väes- 23123: töryhmien välisten terveyserojen syiden selvittäminen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitomahdolli- 23124: suuksien tutkiminen, kunnissa tehtävän terveyden edistämisen tukeminen sekä elämäntapojen ja 23125: ravitsemuksen muutosten ja niiden terveydellisten vaikutusten seuranta ovat laitoksen keskeisiä 23126: tavoitteita tällä tulosalueella. 23127: Ympäristöterveys 23128: Ympäristössä esiintyviä haitallisia tekijöitä tunnistamaila ja tutkimalla arvioidaan näiden kan- 23129: santerveydellistä merkitystä ja siten tietoa tuottamalla ja sitä hyödyntämällä ehkäistään niiden ai- 23130: 420 33.08 23131: 23132: heuttamia terveyshaittoja. Sisäilman terveysvaikutusten selvittäminen, pienhiukkasaltistuksen 23133: sekä dioksiinien terveysriskien arviointi ovat keskeisiä ympäristöterveydellisiä tutkimuskohteita. 23134: Laitoksen kustannuksista kohdistuu 39 % infektiotautien tulosalueelle, 45 % terveyden ja kroo- 23135: nisten kansantautien tulosalueelle ja 16 % ympäristöterveyden tulosalueelle. 23136: Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuustavoitteena on, että tulot kattavat kustannukset 23137: sekä syntyy ylijäämä, joka on tarkoitus käyttää seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investoin- 23138: teihin. Yhteisrahoitteisen ulkopuolisen rahoituksen maksuosuuksien osalta tavoitteena on saada 23139: hankittua budjetoitu määrä yleishyödyllistä tutkimusrahoitusta laitoksen keskeisille tutkimusalu- 23140: eille. Yhteisrahoitteisen (ml. ED-rahoitus) tutkimusrahoituksen osuuden arvioidaan olevan 32% 23141: koko toimintamenorahoituksesta. 23142: Kansanterveyslaitoksen talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin, jossa on nettoutettu 23143: edellä kohdissa 1), 2), 4) ja 5) oleva toiminta. 23144: 23145: Nettobudjetoitua maksullisen palvelutoiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 23146: 1999 2000 2001 23147: toteutuma ennakoitu arVIO 23148: 23149: 23150: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 15 876 16 000 16 560 23151: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 13 231 12 100 12 600 23152: Käyttöjäämä (tmk) 2 645 3 900 3 960 23153: - % tuotoista 16,7 24,4 23,9 23154: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 3 455 3 300 3 400 23155: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) -810 600 560 23156: - % tuotoista -5,1 3,8 3,4 23157: Tuotot % kustannuksista 95,1 103,9 103,5 23158: Hintojen muutos-% 0 1 3 23159: Volyymin muutos-% -0 0 0 23160: 23161: 23162: 23163: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa arvioidaan käytettävän harvi- 23164: Momentille myönnetään nettomäärärahaa naisten rokotteiden myynnin ja välitystoimin- 23165: 155 700 000 mk. nan menoihin 330 000 mk. Tulot harvinaisten 23166: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on 23167: sa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloi- merkitty momentille 12.33.08. 23168: na yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten 23169: maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan Menojen ja tulojen erittely: mk 23170: ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustut- 23171: kimusten tulot. Bruttomenot 222 060 000 23172: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä Nettobudjetoitavan maksullisen pal- 23173: otettu huomioon 1 822 000 mk palkkaseuran- velutoiminnan erillismenot 10 400 000 23174: taselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin ja Nettobudjetoitavan yhteisrahoitteisen 23175: 1 500 000 mk Biomedicum -toimitilojen ka- tutkimustoiminnan erillismenot 49 000 000 23176: lusto- ja laitehankintojen menoina. Muut toimintamenot 162 660 000 23177: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 23178: otettu huomioon 600 000 mk rokoteviljelyn 23179: lakkaamisesta. 23180: 33.09 421 23181: 23182: 23183: Bruttotulot 66 360 000 usten maksamiseen sekä Suomen lääkevahin- 23184: Nettobudjetoitavan yhteisrahoitteisen kokorvausosuuskunnanjäsenmaksuun.Määrä- 23185: tutkimustoiminnan tulot 49 000000 rahaa saa käyttää myös rokotteiden hankkimi- 23186: Nettobudjetoitavan maksullisen pal- sesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimin- 23187: velutoiminnan tulot 16 560 000 taan aiheutuvien menojen maksamiseen. 23188: Muut tulot 800 000 Selvitysosa: Rokotusohjelman toteut- 23189: Nettomenot 155 700 000 23190: tamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja yh- 23191: teensä 29 307 000 mk ja rokotteiden välitystoi- 23192: 2001 talousarvio 155 700 000 minnasta 2 097 000 mk. Rokotteiden välitys- 23193: 2000 talousarvio 151 600 000 toiminnan aiheuttamat muut menot on 23194: 2000 lisätalousarvio 1 175 000 merkitty momentille 33.08.21. Määrärahan li- 23195: 1999 tilinpäätös 149 800 000 säystarve johtuu koululaisten hinkuyskäroko- 23196: tusten aloittamisesta. Tulot rokotteiden myyn- 23197: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) nistä ja välitystoiminnasta on merkitty mo- 23198: Momentille myönnetään 31 404 000 mk. mentille 12.33.08. 23199: Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain 23200: (58311986) 25 §:n perusteella maksutta toimi- 2001 talousarvio 31 404 000 23201: tettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien ro- 2000 talousarvio 27 750 000 23202: kotteiden hankkimisesta ja edelleen toimitta- 1999 tilinpäätös 26 010 838 23203: misesta sekä muihin yleisen rokotusohjelman 23204: toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korva- 23205: 23206: 23207: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 23208: 23209: Selvitysosa: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminta-ajatuksena 23210: on ehkäistä alkoholipitoisista aineista, tupakasta ja kemikaaleista aiheutuvia haittoja. Tuoteval- 23211: vontakeskus toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön ehkäisevän politiikan strategiaa lupahallin- 23212: non, valvonnan ja vaikuttamisen sekä alue- ja paikallishallinnon ohjauksen kautta. 23213: Tuotevalvontakeskus vaikuttaa ihmisten elin- ja työympäristöön sekä alkoholipitoisten ainei- 23214: den ja tupakan käyttöön liittyviin elämäntapoihin. Viraston toiminnassa on keskeisessä asemassa 23215: elinkeinotoimintaan kohdistuvan hallinnonalan ohjauksen ja valvonnan tehostaminen sekä har- 23216: maan talouden ja talousrikollisuuden ehkäiseminen. 23217: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval- 23218: vontakeskukselle tulosalueittain seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 23219: Alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy 23220: Alkoholin aiheuttamia haittoja ehkäistään ennakolta ihmisten terveyden ja elinympäristön huo- 23221: mioon ottavana lupahallinnolla sekä edistämällä elinkeinonharjoittajien vastuullista toimintaa 23222: muun muassa omavalvontajärjestelmien avulla. Alkoholijuomien anniskelun lupahallintoa siirre- 23223: tään lääninhallituksille, jolloin tehtävien siirron edellyttämä ohjaustarve korostuu. Nuorten alko- 23224: holinkäyttöä ehkäistään käytettävissä olevin lupahallinnon ja valvonnan keinoin sekä viran- 23225: omaisten ja lähiyhteisöjen yhteisellä hankkeella. 23226: Tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisy 23227: Tuotevalvontakeskuksen tehtävänä on ohjataja tukea valvontaviranomaisia tupakkalain tavoit- 23228: teiden toteuttamisessa. Tavoitteena on erityisesti ravintoloiden savuttomien tilojen varmistami- 23229: 422 33.10 23230: 23231: nen ja tupakoinnin haittavaikutusten laaja tiedostaminen. Nuorten tupakoinnin vähentämiseksi 23232: varmistetaan vähittäismyynnin omavalvontavelvoitteen riittävä seuranta. 23233: Kemikaalien aiheuttamien haittojen ehkäisy 23234: Kemikaaleista aiheutuvia terveysriskejä vähennetään vaarojen ja riskien arvioinoilla sekä 23235: myynnin ja käytön tehokkaalla valvonnalla. Tuotevalvontakeskus ohjaa ja tukee valvontaviran- 23236: omaisia tehokkaan markkinavalvonnan toteuttamiseksi. Biosideihin liittyvien hallinnollisten teh- 23237: tävien ja riskinarvioinnin käynnistämisen ohella selvitetään toiminnan maksullisuuden vaikutuk- 23238: set ja mahdollisuudet. Kemikaaleja koskevaa julkista tietoa lisätään muun muassa kemikaalien 23239: tuoterekisterin avulla. 23240: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen talousarvio perustuu osittaiseen netto- 23241: budjetointiin. 23242: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen bruttotulot on budjetoitu momentille 23243: 12.33.09. Torjunta-ainelain (327/1969) edellyttämien lausuntojen antamisesta saatavat bruttotu- 23244: lot on budjetoitu momentille 12.30.73. Nettobudjetoidun kemikaalirekisterin erillismenot kate- 23245: taan ilmoitusten käsittelystä saatavilla maksuilla. Kemikaalien työsuojeluriskinarviointiteh- 23246: tävistä aiheutuvat menot katetaan osaksi vuonna 2001 siirtona momentilta 33.01.21 ja osaksi vuo- 23247: den 2000 siirtomäärärahalla. 23248: 23249: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta- 23250: Momentille myönnetään nettomäärärahaa keskuksen bruttobudjetoidut tulot on budjetoi- 23251: 24 700 000 mk. tu momentille 12.33.09. 23252: Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon mak- 23253: sullisen toiminnan tuloina kemikaalirekisterin Menojen ja tulojen erittely: mk 23254: rekisterimaksut. 23255: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Bruttomenot 28 000000 23256: Maksullisen nettobudjetoidun 23257: sa on lisäyksenä otettu huomioon 195 000 mk toiminnan erillismenot 3 300 000 23258: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- Maksullisen bruttobudjetoidun 23259: tarkistuksiin, 575 000 mk biosididirektiivin toiminnan erillismenot 11 100 000 23260: täytäntöönpanaan liittyvien tehtävien hoitoon Muut toimintamenot 13 600 000 23261: perustettavien kahden viran palkkaus- ja mui- Bruttotulot 3 300 000 23262: namenoinaja 500 000 mk harmaan talouden ja Maksullisen toiminnan tulot, 23263: talousrikollisuuden torjuntaan kohdistuvana julkisoikeudelliset suoritteet 3 300 000 23264: menona. Nettomenot 24700 000 23265: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 23266: otettu huomioon 225 000 mk kemikaalien työ- 2001 talousarvio 24700000 23267: suojeluriskinarviointitehtävien siirtona mo- 2000 talousarvio 23 000 000 23268: mentilta 33.0 1.21. 2000 lisätalousarvio 208 000 23269: 1999 tilinpäätös 21 290 000 23270: 23271: 23272: 10. Säteilyturvakeskus 23273: 23274: Se 1v i t y s osa : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatus on säteilyn vahingollisten vaikutus- 23275: ten estäminen ja rajoittaminen. Keskeisenä tehtävänä on säteilyn ja ydinenergian käytön turvalli- 23276: suusvalvonta sekä tutkimus, viestintä ja valmiustoiminta. Kansainvälisen yhteistyön painopiste 23277: on turvallisuuden parantaminen itäisessä Euroopassa, erityisesti Suomen lähialueilla. 23278: 33.10 423 23279: 23280: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Säteilyturvakeskukselle seuraavat tulos- 23281: tavoitteet vuodelle 2001: 23282: Suomen ydinvoimalaitoksilla ei satu onnettomuuksia tai turvallisuutta vaarantavia tapahtumia. 23283: Säteilylähteiden käytössä ei satu säteilyonnettomuuksia. Henkilökohtaiset säteilyaltistukset py- 23284: syvät pieninä. Säteilytilannetta Suomen alueella koskevat tiedot ovat jatkuvasti ajan tasalla ja val- 23285: miustoiminta voidaan käynnistää 15 minuutin kuluessa ensitiedon saamisesta. Tutkimustoiminta 23286: tuottaa uutta tietoa turvallisuusvalvonnan ja valmiustoiminnan tueksi. 23287: Julkisoikeudellisen ja muun maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. 23288: 23289: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukot: 23290: 23291: Julkisoikeudelliset suoritteet: 1999 2000 2001 23292: toteutuma ennakoitu arvio 23293: 23294: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 36243 37000 37000 23295: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 21 390 21 500 21 500 23296: Käyttöjäämä (tmk) 14 853 15 500 15 500 23297: - % tuotoista 41 42 42 23298: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 13 887 15 500 15 500 23299: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 966 0 0 23300: - % tuotoista 3 0 0 23301: Tuotot % kustannuksista 103 100 100 23302: Investoinnit (tmk) 207 300 300 23303: - % tuotoista 1 1 1 23304: Hintojen muutos % 4 2 0 23305: Volyymin muutos% 5 0 0 23306: 23307: 23308: 23309: 23310: Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet: 1999 2000 2001 23311: toteutuma ennakoitu arvio 23312: 23313: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 29 824 24000 30000 23314: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 21 058 15 000 21 500 23315: Käyttöjäämä (tmk) 8 766 9000 8 500 23316: - % tuotoista 29 38 28 23317: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 7 523 9000 8 500 23318: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 1 243 0 0 23319: - % tuotoista 4 0 0 23320: Tuotot % kustannuksista 104 100 100 23321: Investoinnit (tmk) 577 1 200 1000 23322: - % tuotoista 2 5 3 23323: Hintojen muutos % 4 2 2 23324: Volyymin muutos % 22 28 25 23325: 23326: 23327: 23328: 23329: 16 209194L 23330: 424 33.11 23331: 23332: 23333: Yhteisrahoitteiset hankkeet: 1999 2000 2001 23334: toteutuma ennakoitu arvio 23335: 23336: Yhteisrahoitteisten hankkeiden tuotot (tmk) 4 836 5 000 5 000 23337: Yhteisrahoitteisten hankkeiden erilliskustannukset 23338: (tmk) 8 954 10000 10 000 23339: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 11 785 13 500 13 500 23340: STIJK:n kokonaiskustannus yhteishankkeisiin (tmk) 15 903 18 500 18 500 23341: 23342: 23343: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yhteisrahoitteisen toiminnan erillis- 23344: Momentille myönnetään nettomäärärahaa menot 10 000 000 23345: 55 400 000 mk. Muut toimintamenot 74 450 000 23346: Se l v i t y s osa : Säteilyturvakeskuksen Bruttotulot 72 050 000 23347: nettobudjetoitavia tuloja ovat maksullisen toi- Maksullisen toiminnan tulot 67 000000 23348: - julkisoikeudelliset suoritteet 37 000 000 23349: minnan tuloina julkisoikeudellisten suorittei- 23350: - liiketaloudellisen toiminnan suo- 23351: den ja muiden asiantuntijapalvelujen tulot sekä ritteet 30 000 000 23352: osittain ulkopuolisella rahoituksella toteutetta- Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 5 000 000 23353: vien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulot. Muut tulot 50000 23354: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä Nettomenot 55 400 000 23355: otettu huomioon 1 167 000 mk palkkaseuran- 23356: taselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin ja 2001 talousarvio 55 400 000 23357: 300 000 mk ydinmateriaalivalvonnan lakisää- 2000 talousarvio 53 000 000 23358: teisistä muutoksista. 2000 lisätalousarvio 825 000 23359: 1999 tilinpäätös 89 400 000 23360: Menojen ja tulojen erittely: mk 23361: 23362: Bruttomenot 127 450 000 23363: Maksullisen toiminnan erillismenot 43 000000 23364: - julkisoikeudelliset suoritteet 21 500 000 23365: - liiketaloudelliset suoritteet 21 500 000 23366: 23367: 23368: 23369: 23370: 11. Lääkelaitos 23371: 23372: 23373: Se l v i t y s osa : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuol- 23374: lon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden turvallisuutta. 23375: Lääkelaitoksen suoritteiden kokonaiskysyntä riippuu olennaisesti Euroopan unionin lääkeval- 23376: vontajärjestelmän kehittymisestä. Tämä kehitys on johtanut Suomessa muun muassa voimassa 23377: olevien myyntilupien kokonaislukumäärän selvään kasvuun (25 % vv. 1995-1999). Lääkeval- 23378: vonta- ja myyntilupajärjestelmät Euroopan unionissa perustuvat kansallisten viranomaisten asi- 23379: antuntemukseen ja työhön. Tämä merkitsee yhä lisääntyviä yhteistyö- ja informaatiovaatimuksia 23380: 33.11 425 23381: 23382: kansallisille viranomaisille. Terveydenhuollon yksiköiden omaa laitevalmistusta koskevat kan- 23383: salliset säädökset (345/2000) tulevat voimaan 1.1.200 1. 23384: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Lääkelaitokselle seuraavat tulostavoitteet 23385: vuodelle 2001: 23386: Lääkevalvonta 23387: Lääkevalmisteiden ennakkovalvonta varmistaa väestön käyttöön tulevien lääkkeiden tehon, 23388: turvallisuuden ja laadun. EU:n lääkevalvonnan kehittämisessä Lääkelaitos edistää jäsenvaltioi- 23389: den järkevää työnjakoa ja yhteistyötä ja lisää osuuttaan vaativissa viitemaa- ja raportointitehtä- 23390: vissä. Bakteerien antibioottiresistenssin (vastustuskyky antibiooteille) torjuntaa kehitetään poik- 23391: kitieteellisenä yhteistyönä eri hallinnonalojen kesken. Lääkelaitos edistää mikrobilääkkeiden oi- 23392: keaa käyttöä. Lääkelaitos lisää luotettavan lääketiedon saatavuutta sähköisessä muodossa. EU:n 23393: GCP-direktiivi (hyvä kliininen tutkimustapa) ja kliinisiä lääketutkimuksia koskeva uusi kansalli- 23394: nen määräys toimeenpannaan niihin liittyvine ohjaus- ja valvontatoimineen. Erityistä huomiota 23395: kiinnitetään lääketeollisuudesta riippumattoman lääkeinformaation saatavuuteen. 23396: Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet 23397: Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudessa havaitut puutteet ja väärinkäytök- 23398: set selvitetään ja vaaralliset tuotteet poistetaan markkinoilta. Lääkelaitos selvittää terveydenhuol- 23399: lon laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyviä riskejä erityisesti ihmisen kehoon asetettavien laitteiden ja 23400: materiaalien osalta. Laadunhallinnan käyttöönottoa edistetään. Lääkelaitos antaa ohjausta ja edis- 23401: tää laitevalmistuksen harmonisoitujen vaatimusten käyttöönottoa sekä varautuu ihmisperäisiä ku- 23402: dosta tai siitä johdettuja aineita sisältäviä lääkinnällisiä laitteita koskevien kansallisten säädösten 23403: voimaantuloon. 23404: Hallinto ja sisäiset palvelut 23405: Lääkelaitoksen tietoympäristön sisällöllisen hallinnan, tiedonhaun ja tiedonvälityksen paranta- 23406: mista jatketaan. Lääkelaitos edistää sähköisen asioinnin palvelujen tarjoamista sidosryhmille ja 23407: kansalaisille. Lääkelaitos käyttää EU:n valvontaviranomaisten tietoverkossa olevia seurantajär- 23408: jestelmiä ja osallistuu aktiivisesti niiden edelleen kehittämiseen. Henkilöstön toimintaedellytyk- 23409: siä parannetaan työkykyä edistävän ja ylläpitävän toimintaohjelman mukaisesti. 23410: Lääkelaitoksen talousarvio perustuu nettobudjetointiin. 23411: Lääkelaitoksen menot katetaan pääosin valvonta- ja palvelutoiminnasta saatavilla maksuilla. 23412: Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonta on pääasiassa ei-maksullista toimintaa. 23413: Lääkelaitoksen suoritteista perittävät maksut määräytyvät Lääkelaitoksesta annetun lain (35/ 23414: 1993) 4 §:ssä tarkoitettua maksua lukuun ottamatta valtion maksuperustelain nojalla sosiaali- ja 23415: terveysministeriön määräämin perustein. 23416: 23417: 23418: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 mk): 23419: 1999 2000 2001 23420: 23421: Maksullisen toiminnan tuotot 23422: - julkisoikeudelliset suoritteet 45 595 41 955 46 939 23423: - muut maksuperustelain mukaiset 23424: suoritteet 113 400 412 23425: - muut tuotot 483 23426: Tuotot yhteensä 46 191 42 355 47 351 23427: 426 33.11 23428: 23429: Maksullisen toiminnan kustannuk- 23430: set 23431: 23432: Erilliskustannukset 23433: - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 165 1 424 1 467 23434: - henkilöstökustannukset 23 388 22 616 25 368 23435: -vuokrat 3 333 2 944 3 530 23436: -palvelujen ostot 6 550 6929 7 176 23437: - muut erilliskustannukset 2 355 2 445 2 553 23438: Erilliskustannukset yhteensä 36 791 36 358 40094 23439: 23440: Käyttöjäämä 9 400 5 997 7 257 23441: 23442: Maksullisen toiminnan osuus yhteis- 23443: kustannuksista 23444: - tukitoimintojen kustannukset 4464 4105 4187 23445: -poistot 1 831 1 247 1 226 23446: -korot 195 232 183 23447: Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 6 490 5 584 5 596 23448: 23449: Kokonaiskustannukset yhteensä 43 281 41942 45 690 23450: 23451: Tilikauden ylijäämä (+)/alijäämä (-) 2 910 413 1 661 23452: 23453: 23454: 23455: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 23456: 1999 2000 2001 23457: toteutuma ennakoitu arvio 23458: 23459: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 46191 42 355 47 351 23460: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 36 791 36 358 40094 23461: Käyttöjäämä (tmk) 9 400 5 997 7257 23462: - % tuotoista 20 14 15 23463: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 6 490 5 584 5 596 23464: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 2 910 413 1 661 23465: - % tuotoista 6 1 4 23466: Tuotot % kokonaiskustannuksista 107 101 104 23467: Investoinnit (tmk) 1 771 2 345 1 910 23468: - % tuotoista 4 6 4 23469: 23470: 23471: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) sallisten säädösten edellyttämän valvonnan 23472: Momentille myönnetään nettomäärärahaa laajentumiseen liittyvät menot. 23473: 7 409000mk. 23474: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Menojen ja tulojen erittely: mk 23475: sa on lisäyksenä otettu huomioon lääkinnälli- 23476: siä laitteita koskevien ED-säädösten sekä kan- Bruttomenot 54 760 000 23477: Maksullisen toiminnan erillis- 23478: menot 42 019 000 23479: Muut toimintamenot 12 741 000 23480: 33.12 427 23481: 23482: Bruttotulot 47 351 000 200 1 talousarvio 7 409 000 23483: Maksullisen toiminnan tulot 47 351 000 2000 talousarvio 8 296 000 23484: - julkisoikeudelliset suorit- 1999 tilinpäätös 8 300 000 23485: teet 46939 000 23486: - muut suoritteet 412 000 23487: Nettomenot 7 409000 23488: 23489: 23490: 23491: 12. Valtion koulukodit 23492: 23493: Selvitysosa: Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja 23494: jälkihuolto, johon kuuluu myös peruskouluopetus ja ammatillinen koulutus tai niiden tukeminen. 23495: Koulukodit voivat lisäksi järjestää mielenterveyslaissa tarkoitettuja mielenterveyspalveluja lu- 23496: kuun ottamatta tahdosta riippumatonta hoitoa. 23497: Toiminnan tarkoituksena on sosiaalisin, terapeuttisin ja kasvatuksellisin keinoin edistää nuoren 23498: ja hänen perheensä omiin voimavaroihin perustuvaa selviytymiskykyä. Koulukodit monipuolis- 23499: tavat edelleen palvelujaan ja toimivat osana sekä valtakunnallista että alueellista lastensuojelun 23500: verkostoa. Lasten ja nuorten psykiatristen toimipisteiden kanssa kehitetään psykososiaalista hoi- 23501: toa. 23502: Valtion koulukodeille on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 23503: Huume-, lääke- ja alkoholiongelmista sekä mielenterveyshäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten 23504: auttamiseen koulukotitoiminnan kehittämisessä kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Voimava- 23505: roja suunnataan koulukotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta koskevaan 23506: tutkimus- ja kehittämistyöhön. 23507: 23508: 23509: Koulukotien arvioidaan tuottavan maksullisina palveluina muun muassa seuraavat 23510: palvelut asiakkailleen: 23511: 1999 2000 2001 23512: 23513: Hoitovuorokausi 43 852 44000 46505 23514: Asumis- ja hoitopalvelut (vrk) 8 142 6 514 7 800 23515: Koulupäivät (pv) 12 371 10 619 13 166 23516: Kriisihoito (vrk) 2 849 4180 4000 23517: Jälkihoito (pv) 400 773 1 195 23518: Lähihoito (pv) 174 250 225 23519: 23520: 23521: 23522: 23523: Koulukotien maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 23524: 1999 2000 2001 23525: toteutuma ennakoitu arvio 23526: 23527: Maksullisen toiminnan tuotot 23528: - hoitomaksutuotot (tmk) 57 914 58 080 58 258 23529: -muut myyntituotot (tmk) 2 377 1 760 1 636 23530: -muut tuotot (tmk) 8 806 8 774 9 443 23531: Tuotot yhteensä (tmk) 69 097 68 614 69337 23532: 428 33.13 23533: 23534: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (tmk) 66 383 67 328 68 569 23535: Käyttöjäämä (tmk) 2 714 1 286 768 23536: - % tuotoista 4 2 1 23537: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 2 714 1 286 768 23538: Tuotot % kustannuksista 104 102 101 23539: 23540: 23541: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 23542: Momentille myönnetään nettomäärärahaa otettu huomioon vuoden 2000 talousarvioon 23543: 3 497 000 mk. kertaluonteisena menona sisältynyt 400 000 23544: Määrärahaa saa käyttää myös koulukotien si- mk. 23545: sällölliseen kehittämiseen ja toiminnan tuke- Määrärahasta arvioidaan käytettävän 23546: miseen sekä koulukotitoimintaan erikoistu- 500 000 mk koulukotinuorten oppimisvaike- 23547: vaan nuorisopsykiatriaan. Lisäksi määrärahaa uksien selvittämisprojektiin, 400 000 mk kou- 23548: saa käyttää perhetoiminnasta aiheutuvien palk- lukotien ja lastensuojelun toiminnan sisällön 23549: kioiden ja muiden menojen maksamiseen sekä kehittämisprojektiin sekä 600 000 mk tutki- 23550: koulukotien maatila- ja metsätaloudesta aihe- mukseen koulukotitoiminnan vaikuttavuudes- 23551: utuvien menojen maksamiseen. ta ja nuorten selviytymisestä koulukotijakson 23552: Määrärahaa saa käyttää myös maatalous- jälkeen. 23553: avustuksia vastaavien menojen maksamiseen. Nettomäärärahan mitoituksessa on myös 23554: otettu huomioon ulkopuolisena rahoituksena 23555: S e l v i t y s o s a : Valtion koulukotien me- 23556: saatavat maatalousavustukset 23557: not katetaan pääasiassa kuntien maksamilla 23558: korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perus- 23559: opetuksenja muun opetustoimen piiriin kuulu- Menojen ja tulojen erittely: mk 23560: van toiminnan rahoitukseen sovelletaan ope- 23561: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun Bruttomenot 72 834000 23562: lain (635/1998) säännöksiä. Rahoitusjärjestel- Maksullisen toiminnan erillismenot 72 834000 23563: Bruttotulot 69 337 000 23564: mä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, 23565: Maksullisen toiminnan tulot 59 894000 23566: jotka opetusministeriö määrää ja valtioneuvos- Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 9 443 000 23567: to vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Nettomenot 3 497 000 23568: Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan 23569: valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla 23570: sosiaali- ja terveysministeriön määräämin lii- 2001 talousarvio 3 497 000 23571: ketaloudellisin perustein. 2000 talousarvio 3 897 000 23572: 1999 tilinpäätös -695 117 23573: 23574: 23575: 23576: 13. Työsuojelun piirihallinto 23577: 23578: Se l v i t y s osa : Työsuojelun piirihallinto koostuu 11 työsuojelupiiristä, joiden tehtävänä on 23579: huolehtia työsuojelun alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Työsuojelupiiri valvoo säädösten 23580: noudat~mista ja edistää turvallisuutta ja terveyttä työssä sekä työpaikan omaa työsuojelutoimin- 23581: taa yhteistyössä työelämän osapuolten ja asiantuntijoiden kanssa. Työsuojelupiirien henkilöstö- 23582: määrä on vuonna 2001 noin 435 htv. 23583: 33.13 429 23584: 23585: Työsuojelupiirien ydintehtävät ovat työsuojelunormiston valvonta ja muutosten aikaansaami- 23586: nen työoloissa. Työsuojelupiirit vaikuttavat työoloihin välillisesti ehkäisemällä ja vähentämällä 23587: työolojen aiheuttamia terveydellisiä haittoja. 23588: 23589: 23590: Eräiden työoloja kuvaavien tunnuslukujen kehitys: 23591: 1999 23592: 1993 1997 1998 arvio 23593: 23594: Vakuutusyhtiöille ilmoitetut työ tapaturmat, 1 000 kpl 120 134 140 138 23595: Korvatut työtapaturmat milj. työtuntia kohden, kaikki toimi- 23596: alat, TVL 1) 33 33 34 23597: -rakentaminen (F) 1) 76 84 87 23598: -teollisuus (D) 1) 50 51 51 23599: -kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (1) 1) 43 41 43 23600: Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat, TVL 47 52 45 33 23601: Ammattitaudit, TTL 7006 5024 4618 5 174 23602: 1) 23603: Mukaanlukien työmatkatapaturmat, valtion sektori ei ole mukana. 23604: 23605: 23606: 23607: 23608: Tutkimusten mukaan työyhteisöissä koettu jaksamisongelma on kasvanut merkittäväksi haas- 23609: teeksi. Työelämässä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet kiirettä, tapaturmariskejä ja työssä uu- 23610: pumista. Myös työvoiman ikääntyminen on vaikuttanut sairastavuuteen ja työkykyyn. Toisaalta 23611: työtapaturmien ja ammattitautien kehitys osoittaa, että on syytä edelleen suunnata toimenpiteitä 23612: myös tapaturrnantorjuntaan sekä ammattitautien ehkäisyyn. 23613: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategian mukaisesti työsuojelupiirit 23614: vaikuttavat työoloihin tavoitteena työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn ylläpito 23615: sekä työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työperäisten terveyden menetysten ehkäisy. Ta- 23616: voitteissa korostuu myös työpaikkojen omatoimisen työsuojeluasioiden hoitamisen vahvistami- 23617: nen ottaen huomioon myös ikääntyvät työntekijät sekä toisaalta lainsäädännön vähimmäistason 23618: valvonta. 23619: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työsuojelun piirihallinnolle seuraavat tu- 23620: lostavoitteet vuodelle 2001: 23621: Viranomaisaloitteiset työssä jaksamista ja jatkamista tukevat toimenpiteet 23622: Työpaikkojaaktivoidaanja opastetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien tunnistamisessa ja valvo- 23623: taan niitä aiheuttavien tekijöiden poistamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti käsin suoritetta- 23624: vien nostojen ja näyttöpäätetyön aiheuttamien tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn. 23625: Varmistetaan ulkoisen väkivallan uhan hallitsemiseksi tarvittavien toimien aikaansaaminen ja 23626: olemassaolo niillä toimialoilla, joilla ulkoisen väkivallan aiheuttamia ongelmia erityisesti esiin- 23627: tyy. Työn aiheuttamaa liiallista henkistä kuormitusta ehkäistään työssä jaksamisen riskialoilla 23628: erityisesti valvomalla työaikasäännösten ylityömääräysten noudattamista. 23629: Kehitetään työpaikkojen, työsuojeluviranomaisten ja työterveyshuollon yhteistyötä erityisesti 23630: tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä sekä henkisen hyvinvoinnin sekä muun työkykyä yllä- 23631: pitävän toiminnan edistämisessä. 23632: 430 33.13 23633: 23634: Suunnataan työtapaturmien torjuntaa erityisesti tapaturmavaarallisille toimialoille, kuten ra- 23635: kentamiseen ja teollisuuteen, päämääränä tapaturmataajuuden pieneneminen. Valvotaan turvalli- 23636: suuden hallintaa usean työnantajan yhteisillä työpaikoilla. 23637: Työssä jaksamista ja jatkamista tukeviin keskeisiin tavoitteisiin käytetään vähintään 30 % vi- 23638: ranomaisaloitteisen toiminnan resursseista. 23639: Viranomaisaloitteinen lainsäädännön vähimmäistason valvonta 23640: Varmistetaan erityisesti ongelmallisilla toimialoilla, että työolosuhde- ja työsuhdelainsäädän- 23641: töä noudatetaan ja turvataan terveellisyyden ja turvallisuuden vähimmäistaso, mikä luo edelly- 23642: tyksiä yritysten ja laitosten tasavertaiselle kilpailulle. Valtakunnallisista lainsäädännön muutok- 23643: sista tiedottamista täydennetään alueellisella tiedottamisella. 23644: Valvotaan työterveyshuoltolainsäädännön noudattamista ja edistetään työterveyshuollon toi- 23645: mivuutta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. 23646: Varmistetaan, että työssä käytettävät koneet, laitteet ja henkilönsuojaimet ovat määräysten mu- 23647: kaisia ja että kemikaalien mukana toimitetaan asianmukaiset käyttöturvallisuustiedotteet. 23648: Työsuojelupiirien keskeisenä toimintaperiaatteena on työpaikkojen oman työsuojelutoiminnan 23649: vahvistaminen muun muassa valvomalla, että työpaikoilla on käytössä työsuojelun toimintaoh- 23650: jelma tai muu turvallisuuden hallintajärjestelmä, sekä tukemalla turvallisuusasioiden järjestel- 23651: mällistä johtamista. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota ikääntyneiden työntekijöiden 23652: työssä jaksamiseen ja jatkamiseen. 23653: Asiakasaloitteinen palvelutoiminta 23654: Asiakasaloitteiseen palvelukysyntään vastataan vahvistettujen toimitusaikojen puitteissa. Li- 23655: säksi seurataan palvelutoiminnan kokonaiskustannuksia sekä laatua. 23656: Oman toiminnan kehittäminen ja tukitoiminnot 23657: Työsuojelupiirien työnjakoa, yhteistyötä ja toiminnan laatua sekä työsuojeluvalvonnan tarvit- 23658: semia tietojärjestelmiä samoin kuin henkilökunnan ammattipätevyyttä ja asiantuntemusta kehite- 23659: tään. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kehitetään työsuojelupiirien asiantuntemusta 23660: ikääntymiseen liittyvän työkykyä ylläpitävän toiminnan edistämiseksi työpaikoilla. 23661: 23662: 23663: Resurssien tavoitteellinen käyttö v. 2001 (% kokonaistyöajasta) 23664: 23665: Viranomaisaloitteinen toiminta 50 23666: Asiakasaloitteinen palvelutoiminta 30 23667: Oman toiminnan kehittäminen, tukitoiminnot 20 23668: 23669: 23670: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 23671: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tarkistuksiin sekä 700 000 mk toimistotilojen 23672: 116 073 000 mk. vuokrien tarkistuksina sekä atk-laitteiden ja 23673: Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla puhelinlaitteistojen uusimisesta aiheutuvina 23674: olevien suomalaisten alusten tarkastustoimin- menoina. 23675: nan ja työsuojelun valvonnasta ja muutoksen- 23676: hausta työsuojeluasioissa annetun lain (1311 Menojen ja tulojen erittely: mk 23677: 1973) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aihe- 23678: utuvien menojen maksamiseen. Bruttomenot 116 163 000 23679: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Maksullisen toiminnan erillismenot 80 000 23680: sa on lisäyksenä otettu huomioon 837 000 mk Muut toimintamenot 116 083 000 23681: 33.14 431 23682: 23683: Bruttotulot 90000 2001 talousarvio 116 073 000 23684: Maksullisen toiminnan tulot 80000 2000 talousarvio 113 133 000 23685: - julkisoikeudelliset suoritteet 30000 2000 lisätalousarvio 1 350 000 23686: - muut suoritteet 50000 23687: 1999 tilinpäätös 111 680 000 23688: Muut tulot 10000 23689: Nettomenot 116 073 000 23690: 23691: 23692: 23693: 23694: 14. Valtion mielisairaalat 23695: 23696: 23697: Selvitysosa: Valtion mielisairaaloiden tehtävänä on tuottaa valtakunnallisia oikeuspsyki- 23698: atrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion mielisairaaloissa suoritetaan mielentilatut- 23699: kimuksia, hoidetaan mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätettyjä henkilöitä ja mui- 23700: ta mielenterveyden häiriöitä potevia, joiden hoitaminen on erityisen vaarallista tai vaikeaa. Niu- 23701: vanniemen sairaala toimii Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena 23702: on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä 23703: tutkimuksesta. 23704: Valtion mielisairaaloille on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 23705: Sairaaloiden toiminnassa painottuu yhä enemmän oikeuspsykiatrineo erityisosaaminen ja tie- 23706: teellisen tutkimustyön merkitys kasvaa. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnite- 23707: tään huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä ja saattamalla laadunvarmennusohjelmat osak- 23708: si sairaaloiden normaalitoimintaa. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seuran- 23709: tajärjestelmiä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason 23710: psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivaa hoitotyötä ja työnohjausjär- 23711: jestelmää. Toiminnan vaikuttavuutta tehostetaan oikeuspsykiatrisen tietotaidon lisäämisen sekä 23712: henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksen avulla. Toiminnan taloudellisuutta toteutetaan siten, 23713: että vaativan erityistason sairaanhoidon kustannukset säilyvät kilpailukykyisellä tasolla. 23714: Valtion mielisairaaloiden kannattavuustavoitteena on, että tuotoilla katetaan kustannukset il- 23715: man voiton tavoittelua. Laskentatointa kehitetään edelleen nettobudjetoinnin ja hinnoittelun vaa- 23716: timuksia vastaavaksi. 23717: 23718: 23719: Eräitä valtion mielisairaaloiden toiminnan laajuutta kuvaavia suoritteita: 23720: 1999 2000 2001 23721: toteutuma ennakoitu arvio 23722: 23723: Hoitopotilaiden hoitopäiviä 138 972 137 896 136 180 23724: Mielentilatutkimuspäiviä 3 924 4100 4100 23725: Mielentilatutkimuksia 90 95 95 23726: 432 33.15 23727: 23728: 23729: 23730: Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava 23731: tunnuslukutaulukko: 23732: 1999 2000 2001 23733: toteutuma ennakoitu arvio 23734: 23735: Maksullisen toiminnan tuotot 23736: - myyntituotot (tmk) 144 481 155 701 163 141 23737: -muut tuotot (tmk) 3 365 5 500 7 335 23738: Tuotot yhteensä (tmk) 147 846 161 201 170 476 23739: 23740: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 23741: (tmk) 99 419 111 261 116 373 23742: Käyttöjäämä (tmk) 48 427 49940 54103 23743: -%tuotoista 33 31 32 23744: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 45 832 49 865 51 907 23745: 23746: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) (tmk) 2 595 75 2 196 23747: - % tuotoista 1,8 0,1 1,3 23748: Tuotot % kokonaiskustannuksista 102 100 101 23749: 23750: 23751: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23752: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23753: 2 420 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk 23754: Määrärahaa saa käyttää myös maatalous- 23755: avustuksia vastaavien menojen maksamiseen. Bruttomenot 172 896 000 23756: Maksullisen toiminnan erillis- 23757: Se l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden 23758: menot 170 476 000 23759: menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla Tutkimus- ja opetustoiminnan 23760: korvauksilla. menot 2 420 000 23761: Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan Bruttotulot 170 476 000 23762: valtion maksuperustelain ( 150/ 1992) nojalla Maksullisen toiminnan myynti- 23763: sosiaali- ja terveysministeriön määräämien lii- tulot 163 141 000 23764: ketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asia- Yhteisrahoitteisen toiminnan 23765: kasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuol- tulot 7 335 000 23766: lon asiakasmaksuista (7 43/1992) annetun lain Nettomenot 2 420 000 23767: mukaisesti. 23768: 2001 talousarvio 2 420 000 23769: 2000 talousarvio 2 420 000 23770: 1999 tilinpäätös 11 020 000 23771: 23772: 23773: 15. Perhekustannusten tasaus 23774: 23775: Se l v i t y s osa : Perhekustannusten tasaus koostuu äitiysavustuksesta ja lapsilisästä. Näiden 23776: perhepoliittisten tukimuotojen tarkoituksena on korvata lapsiperheille lasten syntymästä ja ela- 23777: tuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kyseisiä etuoksia suoritetaan lapsiperheille perheen tuloista tai 23778: varallisuudesta riippumatta. 23779: 33.16 433 23780: 23781: Äitiysavustus voidaan suorittaa joko rahana tai äitiyspakkauksena. Äitiysavustuksen suuruu- 23782: desta päättää valtioneuvosto. Avustuksen määrä on säilynyt samana 1.3.1993 lukien. Lapsilisän 23783: suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä suurenee 23784: perheen lapsiluvun kasvaessa. Lapsilisien määrät ovat olleet ennallaan 1. 7.1995 lukien. 23785: Etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion va- 23786: roista. 23787: 23788: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) 2001 talousarvio 58 000 000 23789: Momentille myönnetään 58 000 000 mk. 2000 talousarvio 53 400 000 23790: Määrärahaa saa käyttää äitiysavustuslain 1999 tilinpäätös 53 800 000 23791: (47711993) mukaisten äitiysavustusten maksa- 23792: miseen. Määrärahasta maksetaan myös äitiys- 52. Lapsilisät (arviomääräraha) 23793: pakkauksista menevä arvonlisävero ja yleisku- Momentille myönnetään 8 141 000 000 mk. 23794: lut Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/ 23795: Se l v i t y s osa : Avustuksen saajia arvioi- 1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen. 23796: daan vuonna 2001 olevan 57 400. Äitiysavus- Se l v i t y s osa : Lapsilisiä maksetaan alle 23797: tuksen ottaa äitiyspakkauksena vajaat 80 % sii- 17-vuotiaista lapsista. Momentilta arvioidaan 23798: hen oikeutetuista synnyttäjistä muiden nosta- maksettavan lapsilisiä vuonna 2001 keskimää- 23799: essa avustuksen rahana. rin 1 056 000 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia 23800: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- näistä on noin 154 000. Yksinhuoltajalie lapsi- 23801: tykseen liittyvän esityksen laiksi äitiysavustus- lisä maksetaan korotettuna 200 markallajokai- 23802: lain muuttamisesta siten, että nykyisin alle yk- sesta lapsesta. Lapsilisää saavia perheitä arvi- 23803: sivuotiaan ottolapsen lisäksi myös sitä van- oidaan vuonna 2001 olevan noin 584 600. 23804: hemman ottolapsen ottovanhemmalla on 23805: oikeus äitiysavustukseen 1.3.2001 lukien. 23806: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu Lapsilisien määrät ovat vuonna 2001 seuraavat: 23807: lasten arvioitu lapsilisä 23808: huomioon 200 000 mk lainmuutoksen johdos- lkm mk/kk 23809: ta. 23810: Lisäksi äitiysavustusta korotetaan 1.3.2001 !.lapsi 585 300 535 23811: lukien 760 markasta 832,40 markkaan. Koro- 2. lapsi 323 300 657 23812: tus on mitoitettu siten, että äitiysavustuksen 3. lapsi 103 600 779 23813: määrä on 1.1.2002 lukien 140 euroa. Äitiys- 4. lapsi 25 300 901 23814: avustuksen korottaminen edellyttää äitiysavus- 5. jne. lapsi 15 600 1 023 23815: tuksen suuruuden vahvistamisesta annetun 23816: valtioneuvoston päätöksen (158411993) muut- 2001 talousarvio 8 141 000 000 23817: tamista. Määrärahan mitoituksessa on lisäyk- 2000 talousarvio 8 216 000 000 23818: senä otettu huomioon 3 800 000 mk. 1999 tilinpäätös 8 263 279 771 23819: 23820: 23821: 16. Yleinen perhe-eläke 23822: 23823: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) Se l v i t y s osa : Viitaten momentin 23824: Momentille myönnetään 244 000 000 mk. 33.19.60 perustelujen selvitysosaan on määrä- 23825: Määrärahaa saa käyttää perhe-eläkelain (38/ rahan mitoituksessa otettu lisäyksenä huomi- 23826: 1969) mukaisten eläkkeiden maksamiseen. oon 2 000 000 mk kansaneläkkeen tasokoro- 23827: tuksen johdosta. 23828: 434 33.17 23829: 23830: Perhe-eläkkeitä arvioidaan vuoden 2001 lo- 2001 talousarvio 244000 000 23831: pussa olevan 36 900, joista leskeneläkkeitä on 2000 talousarvio 248 000 000 23832: 10 800 ja lapseneläkkeitä 26 100. 1999 tilinpäätös 241 870 684 23833: 23834: 23835: 23836: 17. Työttömyysturva 23837: 23838: 23839: Selvitysosa: Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteel- 23840: la maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatukilain perusteella maksettava työmarkki- 23841: natuki (mom. 34.06.52). Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansioon 23842: suhteutettuna ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös 23843: Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivä- 23844: rahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toi- 23845: meentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan. Työttö- 23846: myysturvan peruspäivärahaa arvioidaan maksettavan vuonna 2001 keskimäärin 124 mk päivältä 23847: yhteensä 4,2 miljoonalta päivältä ja ansioturvan mukaista päivärahaa keskimäärin 228 mk päiväl- 23848: tä yhteensä 32,0 miljoonalta päivältä. 23849: Pitkään työelämässä olleiden työttömien omaehtoisen ammatillisen opiskelun ajalta maksetaan 23850: koulutuspäivärahaa sekä 1.8.2001 lukien työelämässä oleville aikuiskoulutustukea. 23851: Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille 23852: työttömille. Suomi on ratifioinut ILO:n sopimuksen nro 168, jossa asetetaan vaatimuksia työttö- 23853: myysturvan tasolle ja on täten sitoutunut ILO:n sopimuksen mukaisen turvan tasoon. Kohtuulli- 23854: nen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. 23855: Työttömyysturvaa on viime vuosina kehitetty tavoitteena eri etuuksien parempi keskinäinen 23856: yhteensopivuus ja vakuutusperiaatteen parempi toteutuminen siten, että se edistäisi nuorten ja pit- 23857: kään työttömänä olleiden hakeutumista koulutukseen, kuntoutukseen, työkokeiluun ja työhön 23858: harjaantumiseen. Tehtyjen muutosten vaikutusta seurataan. 23859: Liittyen Euroopan unionin rahaliiton toteutumiseen, työttömyysturvan rahoitusta koskeva lain- 23860: säädäntö on uudistettu vuoden 1999 alusta lukien. Uudistetussa järjestelmässä valtio vastaa pe- 23861: ruspäivärahan tasoa vastaavasta turvasta ja ansio-osuus rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden 23862: pakollisilla vakuutusmaksuilla kuitenkin siten, että työttömyyskassat maksavat myöntämistään 23863: etuuksista 5,5 %. Rahoitusratkaisu mahdollistaa puskurirahaston keräämisen työttömyysturvaan. 23864: Vuoden 2001 lopussa työttömyysvakuutusrahaston ylijäämäksi arvioidaan 3,2 mrd. markkaa, 23865: mikä vastaa lainsäädännössä tarkoitettua enimmäismäärää. 23866: Rahoitusratkaisuun liittyen työttömyysturvan hallinnon ja työttömyyskassojen valvonnan uu- 23867: distamista jatketaan ja uudistuksen vaikutuksia seurataan. 23868: Tavoitteena on hallinnon toimivuuden parantaminen muun muassa edelleen suurentarualla 23869: työttömyyskassojen kokoaja kehittämällä niistä yhä ammattitaitoisemmin toimivia. Työttömyys- 23870: kassajärjestelmää koskevia säännöksiä ja määräyksiä kehitetään siten, että oikeusturvanäkökoh- 23871: dat ja eri kassojen jäsenten yhdenvertainen kohtelu voidaan varmistaa. 23872: Tavoitteena on lisätä työttömyysturvan valvontaa muun muassa jatkamalla työttömyyskassojen 23873: tehostettua tarkastustoimintaa ja tekemällä rekisterivertailuja harmaan talouden ja väärinkäytös- 23874: ten paljastamiseksi. 23875: 33.17 435 23876: 23877: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio- Se l v i t y s osa : Työttömyysvakuutus- 23878: määräraha) maksu, joka peritään työttömyyskassoihin 23879: Momentille myönnetään 2 915 000 000 mk. kuulumattomilta henkilöiitä tilitetään Kansan- 23880: Määrärahaa saa käyttää työttömyysetuuksien eläkelaitokselle. Tämä alentaa määrärahan tar- 23881: rahoituksesta annetun lain (55511998), työttö- vetta 325 000 000 mk. 23882: myyskassalain (603/1984) ja vuorotteluvapaa- Peruspäivärahan markkamäärää tarkistetaan 23883: kokeilusta annetun lain (166311995) mukaisen elinkustannusten muutosta vastaavasti. Arvion 23884: valtionosuuden maksamiseen työttömyyskas- mukaan täysimääräinen peruspäiväraha nou- 23885: soille. see 4 markalla vuonna 2001. Määrärahan mi- 23886: Selvitysosa: Ansioon suhteutettu päi- toituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 23887: väraha rahoitetaan siten, että työttömyyskasso- 16 000 000 mk. 23888: jen osuus on 5,5 %, ja valtio vastaa peruspäivä- Momentille määrärahan tarpeeseen vaikuttaa 23889: rahaa vastaavasta osuudesta. Valtio ei kuiten- vähentävästi työmarkkinatuki momentilla 23890: kaan osallistu lomautusajalta ja ns. lisäpäiviltä 34.06.52. 23891: maksettavien päivärahojen eikä myöskään lap- 23892: sikorotusten rahoitukseen. 2001 talousarvio 180 000 000 23893: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 2000 talousarvio 125 000 000 23894: tykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksi- 1999 tilinpäätös 55 000 000 23895: en rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 23896: siten, että siirtymämaksua maksetaan kahden 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen 23897: vuoden sijasta yhden vuoden ajalta eli vuodelta koulutuksen toimeentuloturvasta (arviomäärä- 23898: 1999. Vuonna 2001 ei siirtymämaksua tule si- raha) 23899: ten enää maksettavaksi. 23900: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. 23901: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- Määrärahaa saa käyttää työttömien omaeh- 23902: tykseen liittyvän esityksen laiksi työntekijän toisen opiskelun tukemisesta annetun lain 23903: eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysva- (1402/1997) mukaisen valtionosuuden maksa- 23904: kuutusmaksun huomioon ottamisesta päivära- miseen. 23905: hoissa ja eräissä muissa etuuksissa 1.1.2001 lu- Se l v i t y s osa : Työttömän koulutuspäi- 23906: kien siten, että eläkemaksun ja työttömyysva- väraha rahoitetaan samoin kuten vastaavat 23907: kuutusmaksun vaikutus otetaan huomioon työttömyysetuudet Tällöin valtion osuus an- 23908: työttömyyspäivärahaan vaikuttavien ansiotu- sioturvasta vastaa perusturvan osuutta. Perus- 23909: lojen määrittelyssä. päivärahaa vastaavan osuuden valtio kustantaa 23910: kokonaan. Perusturvana maksettavan koulu- 23911: 2001 talousarvio 2 915 000 000 tuspäivärahan kustannus on arviolta 23912: 2000 talousarvio 3 340 000 000 30 000 000 mk ja ansioturvana maksettava 23913: 1999 tilinpäätös 3 079 075 552 osuus 140 000 000 mk vuonna 2001. Valtion 23914: osuudeksi ansioturvana maksettavasta menos- 23915: 51. Työttömyysturvalain mukainen perustur- ta olisi tällöin 70 000 000 mk ja valtion osuus 23916: va (arviomääräraha) yhteensä siten 100 000 000 mk. 23917: Momentille myönnetään 180 000 000 mk. Työttömän omaehtoisen koulutuksen tuke- 23918: Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain miseen on käytettävissä yhteensä 75 000 000 23919: (60211984) mukaisen perusturvan maksami- mk edellisiltä vuosilta siirtyvää määrärahaa. 23920: seen. Määrärahaa saa käyttää myös vuorottelu- Keskimäärin koulutuspäivärahan saajia arvi- 23921: vapaakokeilusta annetun lain mukaisen val- oidaan vuonna 2001 olevan 2 930,joista ansio- 23922: tionosuuden maksamiseen Kansaneläkelaitok- turvan piirissä 2 070 ja peruspäivärahan piiris- 23923: selle. sä 860 henkilöä. 23924: 436 33.18 23925: 23926: 2001 talousarvio 25 000 000 olleiden koulutusajan toimeentuloturvan kehit- 23927: 2000 talousarvio 50 000 000 tämistä hallitus antaa eduskunnalle talousar- 23928: 2000 lisätalousarvio vioesitykseen liittyvän esityksen laiksi aikuis- 23929: 1999 tilinpäätös 25 000 000 koulutustuesta. Esityksen mukaan valtio ra- 23930: hoittaa aikuiskoulutustuen perusosan ja 23931: 54. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (ar- koulutus- ja erorahasto ansio-osan. Valtion 23932: osuudeksi kustannuksista on arvioitu 23933: viomääräraha) 23934: 20 000 000 mk. 23935: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. Aikuiskoulutustukea maksetaan 1.8.2001 lu- 23936: Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta kien ja sitä arvioidaan maksettavan vuonna 23937: annettavan lain mukaisen valtionosuuden 2001 keskimäärin 1 500 saajalle. 23938: maksamiseen. 23939: Se l v i t y s osa : Määräraha on siirtoa mo- 23940: 2001 talousarvio 20 000 000 23941: mentilta 29.70.56. Osana pitkään työelämässä 23942: 23943: 23944: 18. Sairausvakuutus 23945: 23946: 60. Valtion osuus sairausvakuutus laista joh- rausvakuutuksen vuotuisista maksetuista ko- 23947: tuvista menoista (arviomääräraha) konaismenoista. Vähimmäismäärän saavutta- 23948: Momentille myönnetään 3 187 000 000 mk. miseksi on vuosina 1998-200 1 tarvittaessa 23949: Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain mahdollista siirtää varoja kansaneläkerahas- 23950: (364/1963), Kansaneläkelaitoksen järjestä- tosta sairausvakuutusrahastoon ja päinvastoin. 23951: mästä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston 23952: ja kuntoutusrahalain (611/1991) mukaisten maksuvalmiuden. 23953: valtion osuuksien maksamiseen. Määrärahaa Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän 23954: saa myös käyttää maatalousyrittäjien työter- esityksen laiksi vuodelta 2001 suoritettavista 23955: veyshuollon eräiden kustannusten korvaami- sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kan- 23956: sesta valtion varoista annetun lain (859/1984) saneläkemaksusta. Esityksen mukaan yksityi- 23957: mukaisten valtion osuuksien maksamiseen. sen sektorin työnantajan, kunnan ja kuntayhty- 23958: Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou- män sekä kunnallisten liikelaitosten työnanta- 23959: tuksesta annetun lain mukaisen harkinnanva- jien sairausvakuutusmaksu olisi edelleen 23960: raisen kuntoutuksen kustannuksiin saa käyttää 1,60 %, valtion ja sen laitosten sekä Ahvenan- 23961: sairausvakuutusrahaston varoista enintään maan maakunnan 2,85 %. Vakuutetun sairaus- 23962: 526 000 000 mk. vakuutusmaksu olisi 1,50 penniä äyriltä ja elä- 23963: Se l v i t y s osa : Sairausvakuutus rahoite- ketuloa saavan ylimääräinen sairausvakuutus- 23964: taan vakuutetuilta ja työnantajilta perittävin maksu on 1,4 penniä äyriltä. 23965: maksuin. Valtio rahoittaa äitiys-, isyys- ja van- Työntekijäin eläkemaksu ja palkansaajan 23966: hempainrahojen sekä erityishoitorahojen vä- työttömyysvakuutusmaksu otetaan huomioon 23967: himmäispäivärahakustannukset. Valtio korvaa päivärahoissa ja eräissä muissa etuuksissa 23968: lisäksi ETA- ja EU -sopimusten nojalla ulko- 1.1.2001 lukien siten, että maksujen vaikutus 23969: maille maksettavat sairaanhoitokustannukset otetaan huomioon kuntoutus-, sairaus- ja van- 23970: sekä sopimuksista aiheutuvien kustannusten hempainpäivärahaan vaikuttavien ansiotulojen 23971: korvaukset. Valtion on suoritettava ns. takuu- määrittelyssä. Määrärahan mitoituksessa on 23972: suorituksena sairausvakuutusrahastoon sellai- vähennyksenä otettu huomioon 250 000 000 23973: nen määrä, että rahaston rahoitusomaisuus on mk lainmuutoksen johdosta. 23974: kalenterivuoden päättyessä vähintään 8 % sai- 23975: 33.18 437 23976: 23977: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- tapaturmavakuutuslaitoksilta vuodelta 2001 23978: tykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain perittävästä maksusta, jolla täyskustannusvas- 23979: muuttamisesta siten, että hammashuollon kor- tuun huomioonottaminen toteutetaan vuoden 23980: vauksiin oikeutettujen pnn laajennetaan 2001 osalta perimällä maksu, joka keskimäärin 23981: 1.4.2001 lukien vuonna 1946 ja sen jälkeen vastaa julkisessa terveydenhuollossa aiheutu- 23982: syntyneisiin. Samalla tarkistetaan sairausva- neita kustannuksia. Maksun tuotoksi arvioi- 23983: kuutuksen hoitokorvausten perusteita. Määrä- daan 307 000 000 mk, mikä on vähennyksenä 23984: rahan mitoituksessa on otettu huomioon lisä- otettu huomioon määrärahan mitoituksessa. 23985: yksenä 10 000 000 mk lainmuutoksen johdos- 23986: ta. Kun hallituksen esitykset on otettu huomioon 23987: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet 23988: tykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain vuonna 2001 ovat seuraavat (milj. mk): 23989: muuttamisesta 1.10.2001 lukien muun muassa 23990: Menot 23991: siten, että isyysrahakaudet tulee pitää enintään Sairauspäivärahat 3 100 23992: neljässä jaksossa. Lainmuutoksesta aiheutuu Vanhempainrahat yhteensä 3 050 23993: vähäisiä kustannuksia vuonna 2001. Sairaanhoitokorvaukset 6 085 23994: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palve- Kuntoutusmenot 1 434 23995: lutarveselvitystä sekä lasten ja nuorten psyki- Muut etuusmenot 900 23996: atrista kuntoutusta jatketaan vuonna 2001. Tä- Toimintamenot 1 105 23997: män johdosta harkinnanvaraisen kuntoutuksen Yhteensä 15 674 23998: osuuden mitoituksessa on otettu huomioon 23999: 30 000 000 mk, mistä 20 000 000 mk käyte- Tulot 24000: tään lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutuk- Vakuutettujen maksut 6100 24001: Työnantajamaksut 5 140 24002: seen. 24003: Muut tulot 675 24004: Aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämisoh- Valtion takuusuoritus 2 902 24005: jelmaan liittyen harkinnanvaraisen kuntoutuk- Yhteensä 14 817 24006: sen osuuden mitoituksessa on otettu lisäyksenä 24007: huomioon 6 000 000 mk. Lisäksi kuntoutusra- Valtion osuus 24008: hamenon lisäyksenä on otettu huomioon Sopimusten nojalla maksettavat 24009: 7 000 000 mk. sairaanhoitokustannusten korva- 24010: Edelleen hallitus antaa aktiivisen sosiaalipo- ukset 20 24011: litiikan kehittämisohjelmaan liittyen eduskun- Vähimmäispäivärahat 255 24012: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Valtion osuus kokonaismenoista, 24013: laiksi kuntoutusrahalain muuttamisesta ns. takuusuoritus 2 902 24014: 1.9.2001 lukien siten, että ammatillisen kun- Maatalousyrittäjien työterveys- 24015: huolto 10 24016: toutuksen ajalta kuntoutusrahan vähimmäista- 3 187 24017: Yhteensä 24018: soa korotetaan. Lisäksi kuntoutujalle voidaan 24019: suorittaa ylläpitokorvausta. Määrärahan mitoi- 2001 talousarvio 3 187 000 000 24020: tuksessa on lisäyksenä otettu huomioon 24021: 2000 talousarvio 2 310 000 000 24022: 6 000 000 mk. 24023: 2000 lisätalousarvio 210 000 000 24024: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 24025: tykseen liittyvän esityksen laiksi liikenne- ja 1999 tilinpäätös 1 583 891 240 24026: 438 33.19 24027: 24028: 19. Eläkevakuutus 24029: 24030: Selvitysosa: Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläk- 24031: keestä. Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet 24032: ovat pääosin talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä. Sosiaali- ja terveysmi- 24033: nisteriön hallinnonalalla valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalous- 24034: yrittäjäeläkkeiden rahoitukseen. 24035: Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin neljännes kokonaiseläkemenoista rahoitetaan pääasiassa 24036: työnantajan vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista. 24037: 24038: Vuonna 1999 maksettiin eläkkeitä seuraavasti (mrd. mk): 24039: 24040: - kansaneläkkeitä l) 14,3 24041: -valtion eläkkeitä 13,7 24042: -kuntien eläkkeitä 9,8 24043: -yksityisen sektorin työeläkkeitä 36,8 24044: - kirkon eläkkeitä 0,4 24045: - muita eläkkeitä 4,1 24046: Yhteensä 79,1 24047: 1l Ei sisällä eläkkeensaajien asumistukia. 24048: 24049: 24050: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan me- Se l v i t y s osa : Valtio korvaa maatalous- 24051: noista (arviomääräraha) yrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset 24052: Momentille myönnetään 173 000 000 mk. siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten 24053: Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuk- 24054: (72/1956) 4 §:n mukaisen valtion osuuden sen korvausmenoista valtion osuus on kuiten- 24055: maksamiseen. kin 1/3. Valtion osuuden etuusmenoista arvioi- 24056: Se l v i t y s osa : Valtion osuus merimies- daan vuonna 2001 olevan 78 %. 24057: eläkemenoista on 1/3. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 24058: Eläkkeiden saajia arvioidaan vuoden 2001 tykseen liittyvät esitykset laeiksi maatalous- 24059: lopussa olevan noin 9 000. yrittäjien eläkelain muuttamisesta ja maata- 24060: lousyrittäjien eläkelain väliaikaisesta muutta- 24061: 2001 talousarvio 173 000 000 misesta siten, että Maatalousyrittäjien 24062: 2000 talousarvio 163 500 000 eläkelaitoksen maksuvalmius turvataan. Mää- 24063: 1999 tilinpäätös 154 900 000 rärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu 24064: huomioon 6 000 000 mk lain muutoksen joh- 24065: dosta. 24066: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke- 24067: Viitaten momentin 33.19.60 perustelujen 24068: laista johtuvista menoista (arviomääräraha) selvitysosaan on määrärahan mitoituksessa 24069: Momentille myönnetään 2 245 000 000 mk. otettu luopumistukimenojen lisäyksenä huo- 24070: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien mioon 5 000 000 mk kansaneläkkeen tasoko- 24071: eläkelain (467/1969) 13 §:nja maatalousyrittä- rotuksen johdosta. 24072: jien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun Maksettavia eläkkeitä arvioidaan vuoden 24073: lain (131711990) 41 §:n mukaisen valtion 2001lopussa olevan noin 220 000 ja vakuutet- 24074: osuuden maksamiseen. tuja noin 100 000. 24075: 33.19 439 24076: 24077: 2001 talousarvio 2 245 000 000 Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden 24078: 2000 talousarvio 2 160 000 000 kustannuksista on 71 %ja valtio vastaa kustan- 24079: 1999 tilinpäätös 2 118 800 000 nuksista muilta osin. Lisäksi valtio rahoittaa 24080: eläkkeensaajien asumistuet, lapsen hoitotuetja 24081: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtu- vammaistuet kokonaisuudessaan. 24082: vista menoista (arviomääräraha) Valtion on myös suoritettava ns. takuusuori- 24083: tuksena kansaneläkerahastoon sellainen mää- 24084: Momentille myönnetään 340 000 000 mk. 24085: rä, että kansaneläkerahaston rahoitusomaisuus 24086: Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain 24087: on kalenterivuoden päättyessä vähintään 4 % 24088: (46811969) 10 §:n mukaisen valtion osuuden 24089: kansaneläkevakuutuksen vuotuisista makse- 24090: maksamiseen. 24091: tuista kokonaismenoista. Vähimmäismäärän 24092: Se l v i t y s osa : Valtio korvaa yrittäjä- 24093: saavuttamiseksi on vuosina 1998-2001 tar- 24094: eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin 24095: vittaessa mahdollista siirtää varoja kansanelä- 24096: kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä. 24097: kerahastosta sairausvakuutusrahastoon ja päin- 24098: Yrittäjien maksuprosentin on oletettu olevan 24099: vastoin. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkera- 24100: 21,3% vuonna 2001, jolloin vakuutusmaksu- 24101: haston maksuvalmiuden. 24102: tulo olisi 2 710 000 000 mk. Kokonaiseläke- 24103: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 24104: menoksi arvioidaan 2 860 000 000 mk. Val- 24105: tykseen liittyvän esityksen laiksi vuodelta 24106: tion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 §:n 2 24107: 2001 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista 24108: momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden 24109: ja työnantajan kansaneläkemaksusta. Esityk- 24110: määräksi on arvioitu 660 000 000 mk. 24111: sen mukaan yksityisen työnantajan kansanelä- 24112: Yrittäjien eläkelain mukaisia eläkkeitä arvi- 24113: kemaksu on 2,00, 4,00 tai 4,90 % palkoista 24114: oidaan vuoden 2001 lopussa olevan noin 24115: riippuen poistojen määrästä ja suhteesta mak- 24116: 128 000 ja vakuutettuja 190 000. 24117: settaviin palkkoihin. Valtion ja sen laitoksen 24118: sekä Ahvenanmaan maakunnan kansaneläke- 24119: 2001 talousarvio 340 000 000 24120: maksu on 3,95 % palkoista. Muiden julkisen 24121: 2000 talousarvio 345 000 000 sektorin työnantajien kansaneläkemaksu on 24122: 1999 tilinpäätös 304100 000 3,15% palkoista. 24123: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 24124: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu- tykseen liittyvän esityksen Kansaneläkelaitok- 24125: vista menoista (arviomääräraha) sen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta 24126: Momentille myönnetään 5 665 000 000 mk. vuonna 2001, jonka mukaan Kansaneläkelai- 24127: Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain tos saa vuonna 2001 arvonlisäveron tuotosta 24128: (34711956) 59 § ja 62 §:n mukaisen valtion 2 400 000 000 mk, joka on vähennyksenä otet- 24129: osuuden maksamiseen ja lapsen hoitotuesta tu huomioon määrärahan mitoituksessa. 24130: annetun lain (44411969), vammaistuesta anne- Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 24131: tun lain (124/1988) sekä eläkkeensaajien asu- tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke- 24132: mistuesta annetun lain (59111978) mukaisten lain muuttamisesta 1.6.2001 lukien siten, että 24133: etuuksien maksamiseen. kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 50 24134: Selvitysosa: Vuoden 1996 alusta to- mk/kk. Määrärahan mitoituksessa on otettu 24135: teutettiin kansaneläkkeen pohjaosan eläkevä- huomioon lainmuutoksesta johtuva kansanelä- 24136: henteisyys. Kansaneläkelaista poistettiin kemenojen 231 000 000 mk lisäys. 24137: vuonna 1997 kansaneläkkeen pohjaosan ja li- Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 24138: säosan käsite. Tähän liittyen määriteltiin vuo- tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke- 24139: den 1997 alusta Kansaneläkelaitoksen ja val- lain muuttamisesta siten, että kansaneläkkeen 24140: tion rahoitusosuudet kansaneläkkeiden koko- pohjaosa poistetaan tammikuun alussa vuonna 24141: naiskustannusten perusteella siten, että 2001. Määrärahan mitoituksessa on otettu huo- 24142: 440 33.20 24143: 24144: mioon 46 000 000 mk lainmuutoksen johdos- Valtion osuus lapsen hoitotuista, vam- 24145: ta. maistuista ja eläkkeensaajien asumis- 24146: tuista (100 %) 2 055 24147: Kun hallituksen esitykset on otettu huomioon, Valtion osuus kokonaismenoista 24148: kansaneläkevakuutuksen menot ja valtionosuu- (KEL 59§) 0 24149: det vuonna 2001 ovat seuraavat (milj. mk): Yhteensä 17 395 24150: 24151: Menot 24152: Eläkevähenteisiä kansaneläkkeitä saavia ar- 24153: Kansaneläkemenot 15 108 24154: Muut etuusmenot 635 vioidaan vuoden 2001 lopussa olevan 640 000, 24155: Toimintamenot 740 joista 474 000 on vanhuuseläkkeensaajia, 24156: Yhteensä 16 483 141 000 työkyvyttömyyseläkkeensaajia ja 24157: 25 000 työttömyyseläkkeensaajia. Pelkkänä 24158: Tulot asumistukena, eläkkeensaajien hoitotukena tai 24159: Vakuutetun maksut 10 rintamalisänä myönnettyjen eläkkeiden saajia 24160: Työnantajamaksut 9 230 arvioidaan olevan 98 000. 24161: Erityistuotot 2 400 24162: Muut tulot 90 24163: 2001 talousarvio 5 665 000 000 24164: Valtion osuudet 5 665 2000 talousarvio 5 685 000 000 24165: Valtion osuus kansaneläkkeestä (29 %) 3 610 1999 tilinpäätös 5 686 389 399 24166: 24167: 24168: 24169: 24170: 20. Tapaturmavakuutus 24171: 24172: 24173: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapa- on kokonaiskustannuksista 25,85 %ja Maata- 24174: turmavakuutuksen kustannuksista (arviomää- lousyrittäjien eläkelaitoksen 14,67 %. 24175: räraha) Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuu- 24176: Momentille myönnetään 73 000 000 mk. ajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheu- 24177: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien tuvat kustannukset maksetaan kokonaan val- 24178: tapaturmavakuutuslain (1 02611981) 15 §:n ja tion varoista. 24179: sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan Momentin 33.19.51 perusteluihin viitaten 24180: korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun hallitus antaa myös esityksen maatalousyrittä- 24181: lain (118/1991) 10 §:n mukaisen valtion osuu- jien tapaturmavakuutuslain täsmentämisestä 24182: den maksamiseen. siten, että laskuperustekoron yli menevästä si- 24183: Se l v i t y s osa : Maatalousyrittäjien tapa- joitusten nettotuotosta puolet alentaa valtion 24184: turmavakuutuskustannukset jakaantuvat pe- osuutta ja puolet vakuutettujen osuutta. Lain- 24185: rusturva- ja lisäturvaosuuteen. Valtion välitön muutoksella ei ole taloudellisia vaikutuksia. 24186: osuus kokonaiskustannuksista on 32,95 %. Pe- Täyskustannusvastuusta johtuva kokonais- 24187: rusturvaosuus rahoitetaan Kansaneläkelaitok- kustannus on maatalousyrittäjän tapaturmava- 24188: sen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kaut- kuutuksessa arviolta 22 000 000 mk, josta ai- 24189: ta. Vuonna 2001 Kansaneläkelaitoksen osuus heutuva valtion osuus on otettu määrärahan 24190: mitoituksessa huomioon. 24191: 33.21 441 24192: 24193: Vakuutustapahtumien lukumääräksi vuonna 2001 talousarvio 73 000 000 24194: 2001 arvioidaan noin 7 700. 2000 talousarvio 75 000 000 24195: 1999 tilinpäätös 80 100 000 24196: 24197: 24198: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 24199: 24200: Se l v i t y s osa : Rintamaveteraanien ja heidän omaistensa toimeentuloturvaa ja terveyden- 24201: huoltoa käsitellään luvuissa 33.21 ja 22. Luvun 33.21 momenteilta maksetaan toimeentuloturva- 24202: etuudet ja luvun 33.22 momenteilta maksetaan muun muassa sotainvalideille ja heidän omaisil- 24203: leen korvauksia sekä korvataan ja maksetaan rintamaveteraanien ja heidän puolisoidensa kuntou- 24204: tuksesta aiheutuvia menoja ja rahoitetaan sotainvalidien sairaskotien ja kuntoutus- ja 24205: hoitolaitosten ylläpitoa. Lisäksi laitoshuoltoon ja kuntoutukseen käytetään Raha-automaattiyh- 24206: distyksen tuottovaroja (luku 33.92). 24207: 24208: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (ar- oon 7 000 000 mk kansaneläkkeen tasokoro- 24209: viomääräraha) tuksen johdosta. 24210: Momentille myönnetään 731 000 000 mk. Rintamalisän saajia arvioidaan olevan vuo- 24211: Määrärahaa saa käyttää rintamasotilaseläke- den 2001 lopussa 137 000 ja ylimääräisen rin- 24212: lain (11911977) nojalla suoritettavien eläkkei- tamalisän saajia 74 000. 24213: den, eläkkeensaajien asumistukilain (591/ 24214: 1978) nojalla rintamasotilaseläkkeisiin suori- 2001 talousarvio 731 000 000 24215: tettavien asumistukien sekä ulkomaille mak- 2000 talousarvio 720 000 000 24216: settavasta rintamatisästä annetun lain (988/ 2000 lisätalousarvio 30 000 000 24217: 1988) mukaisen rintamalisän maksamiseen. 1999 tilinpäätös 771 230 368 24218: Se l v i t y s osa : Viitaten momentin 24219: 33.19.60 perustelujen selvitysosaan on määrä- 24220: rahan mitoituksessa otettu lisäyksenä huomi- 24221: 24222: 24223: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 24224: 24225: Selvitysosa: Luvun menot muodostuvat lähinnä sotainvalideille, sotilasinvalideille ja 24226: heidän puolisoilleen sekä rintamaveteraaneille maksettavista etuuksista ja kuntoutuksesta. Lisäk- 24227: si sairaskodeissa toteutettavaan kuntoutukseen ja laitoshuoltoon käytetään Raha-automaattiyh- 24228: distyksen tuottovaroja (luku 33.92). 24229: 24230: Eräitä sotainvalideja ja rintamaveteraaneja koskevia laajuustietoja 24231: 2000 2001 24232: arvio arvio 24233: 24234: Sotainvalidien määrä 23 000 20900 24235: Sotilasinvalidien määrä 3100 3 060 24236: Rintamaveteraanien määrä 120 500 110 100 24237: Sotainvalidien omaisten määrä(= huoltoeläkkeensaajat) 17 400 16 900 24238: Rintama-avustusta saavien määrä 500 450 24239: Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden määrä 6000 6000 24240: 442 33.22 24241: 24242: 24243: Kuntoutukseen oikeutettujen puolisoiden ja leskien määrä 9 000 8 600 24244: 24245: Sotainvalidien laitosten, hoitopaikkojen ja -päivien lukumäärä 24246: - hoitopaikkoja 1 600 1600 24247: - laitoshoitopäiviä 286 100 315 000 24248: - laitoskuntoutuspäiviä 215 000 205 000 24249: 24250: 24251: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- veysministeriön vahvistamien perusteiden 24252: ha) mukaan. 24253: Momentille myönnetään 1 550 000 000 mk. Se l v i t y s osa : Kuntoutettavien määrän 24254: Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain arvioidaan vuonna 2001 olevan 1 400,josta so- 24255: (40411948) ja muiden siihen liittyvien lakien taleskien osuus on 350. Kuntoutusjakson pi- 24256: nojalla suoritettavien korvausten maksami- tuus on 2-3 viikkoa kuntoutettavaa kohti. 24257: seen. Määrärahaa saa käyttää myös sotainvali- Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään kun- 24258: dien kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustan- toutus- ja hoitolaitosten hoitopäivähintojen 24259: nuksiin suoritettavan valtion korvauksen mak- kustannusten nousua sekä huolehtimaan kun- 24260: samiseen. toutuspalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista. 24261: S e l v i t y s o s a : Mahdollistetaan Ruotsis- 24262: sa pysyvästi asuvien sotainvalidien laitoshoito 2001 talousarvio 15 000 000 24263: Ruotsissa, mikä edellyttää sotilasvammalain 2000 talousarvio 14 000 000 24264: eräiden säännösten soveltamisesta annetun 1999 tilinpäätös 13 500 000 24265: asetuksen ( 11171 1985) muuttamista. Määrära- 24266: han mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomi- 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille 24267: oon 4 500 000 mk säädösmuutoksen johdosta. vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomäärä- 24268: Pääosa sotilasvammakorvauksista muodos- raha 2 v) 24269: tuu elinkoroista ja täydennyskoroista, sotain- Momentille myönnetään 1 300 000 mk. 24270: validien leskille ja lapsille maksettavista huol- Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys- 24271: toeläkkeistä sekä sairaanhoito- ja kuntoutus- ministeriön määräämin perustein rintama- 24272: kustannuksista. avustuksen maksamiseen eräille vaikeissa olo- 24273: Elinkoron ja huoltoeläkkeiden saajia arvioi- suhteissa Virossa ja muualla entisen Neuvosto- 24274: daan vuoden 2001 lopussa olevan noin 41 000, liiton alueella eläville, Suomen puolustusvoi- 24275: joista elinkoron saajia on 24 000. missa vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneil- 24276: le ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasoti- 24277: 2001 talousarvio 1 550 000 000 laille. Rintama-avustusta voidaan myöntää 24278: 2000 talousarvio 1 647 000 000 myös Suomessa pysyvästi asuville vapaaehtoi- 24279: 1999 tilinpäätös 1 600 242 814 sille rintamasotilaille. 24280: Se l v i t y s o s a : Rintama-avustusta koro- 24281: 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden tetaan 1.1.2001 lukien 2 600 markasta 2 700 24282: kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) markkaan. Avustuksen piirissä arvioidaan 24283: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. vuonna 2001 olevan 450 henkilöä. 24284: Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien puoli- 24285: soiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoita- 2001 talousarvio 1 300 000 24286: neiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoi- 2000 talousarvio 1 300 000 24287: mintamenojen maksamiseen sosiaali- ja ter- 1999 tilinpäätös 1 400 000 24288: 33.23 443 24289: 24290: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntou- maattiyhdistyksen tuottovaroista momentilta 24291: tustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 33.92.59. 24292: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään kun- 24293: Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien toutus- ja hoitolaitosten hoitopäivähintojen 24294: kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) no- kustannusten nousua sekä huolehtimaan kun- 24295: jalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aihe- toutuspalvelujen laatuun liittyvistä kysymyk- 24296: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa sistä. 24297: saa käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuk- Kuntoutettavien määrän arvioidaan vuonna 24298: sen tutkimusmenojen maksamiseen. 2001 olevan 32 500. 24299: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 24300: sa on otettu vähennyksenä huomioon 2001 talousarvio 1 000 000 24301: 194 000 000 mk, joka rahoitetaan Raha-auto- 2000 talousarvio 5 000 000 24302: 1999 tilinpäätös 5 000 000 24303: 24304: 24305: 24306: 23. Muu sodista kärsineiden turva 24307: 24308: 24309: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveyden- 24310: huoltoon (arviomääräraha) huollon laitoksiin sijoitettujen sotasiirtolaisten 24311: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. määrä vähenee ja sen arvioidaan vuonna 2001 24312: Määrärahaa saa käyttää sotasiirtolaisten yh- olevan 120. 24313: teiskunnallisesta huollosta annetun lain (423/ Määräraha jakautuu sekä korvausennakoi- 24314: 1940) 6 §:n nojalla kunnille suoritettavan val- den että loppuerien maksamiseen. 24315: tion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrä- 24316: rahaa saa käyttää Maikkulan vanhainkodista 2001 talousarvio 20 000 000 24317: eri laitoksiin hoidettavaksi siirrettyjen huollet- 2000 talousarvio 20 500 000 24318: tavien huolto- ja hoitokustannusten korvaami- 1999 tilinpäätös 20 678 069 24319: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 24320: 24321: 24322: 24323: 28. Muu toimeentuloturva 24324: 24325: 24326: Se l v i t y s osa : Muu toimeentuloturva muodostuu sotilasavustuksesta. Sotilasavustusta 24327: maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen 24328: omaiselle edellyttäen, että tämä on avustuksen tarpeessa. Asevelvollisen omaiselle suoritettava 24329: avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. 24330: Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät 24331: maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta 24332: asunnosta aiheutuviin kohtuullisiin menoihin. 24333: Sotilasavustus on saajalleen verovapaa etuus. Sotilasavustuksen menot maksetaan kokonaisuu- 24334: dessaan valtion varoista. 24335: 444 33.32 24336: 24337: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Sotilasavustuksen piirissä 24338: Momentille myönnetään 59 000 000 mk. arvioidaan vuonna 2001 olevan noin 13 500 24339: Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain henkilöä. 24340: (78111993) mukaisten sotilasavustusten mak- 24341: samiseen. 2001 talousarvio 59 000 000 24342: 2000 talousarvio 63 000 000 24343: 1999 tilinpäätös 55 700 000 24344: 24345: 24346: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 24347: 24348: Selvitysosa: Luvun momentit 30 ja 31 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- 24349: lusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Lisäksi tämän luvun momentti 24350: 35 rahoitetaan STVOL:ssa säädetyllä tavalla. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitet- 24351: ty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja. 24352: Ehkäisevä toiminta 24353: Tavoitteena on terveyttä, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja 24354: ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä elämänlaadun parantami- 24355: nen. Terveyteen vaikuttavista toiminnoista keskeisiä ovat mielenterveyden edistäminen, tuki- ja 24356: liikuntaelinsairauksien ehkäisy, tapaturmien torjunta sekä terveellisten elämäntapojen tukemi- 24357: nen. 24358: Toiminnan painoalueita ovat muun muassa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistä- 24359: minen, terveyserojen vähentäminen, asumisen ja elinympäristöjen kehittäminen, nuorten tupa- 24360: kan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisy, päihdepolitiikka ja syrjäytymisen ehkäisy. 24361: Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi laaditaan hyvinvointipoliittinen ohjelma 24362: yhteistyössä eri hallintokuntien, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. 24363: Paikallisten ympäristöohjelmien valmistelua jatketaan ympäristöterveydenhuollon toiminta- 24364: edellytysten parantamiseksi. Asuntojen kosteus- ja mikrobihaittojen tutkimiseen kiinnitetään eri- 24365: tyistä huomiota. 24366: Sosiaali- ja terveyspalvelut 24367: Tavoitteena on julkisen vallanjärjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien 24368: sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen 24369: koko maassa. 24370: Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin, mielenterveystyö- 24371: hön, aikuisväestön hammashoidon saatavuuteen, lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen ja so- 24372: siaalityöhön sekä yleensä avopalvelujen parantamiseen. 24373: Erityisosaamista vaativat palvelut turvataan kehittämällä seudullista ja alueellista yhteistyötä 24374: kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken. 24375: Eri kohderyhmille tarkoitettujen palvelujen ja toimintojen laadun hallintaa kehitetään. Kuntien 24376: laadunhallintatyön tueksi valmistellaan ensimmäisessä vaiheessa laatusuositukset vanhusten- 24377: huoltoon ja mielenterveystyöhön. 24378: 33.32 445 24379: 24380: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen, työssä jaksamiseen ja ammattitaidon 24381: kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 24382: 24383: 24384: 24385: Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja 24386: 2000 2001 24387: arvio arvio 24388: 24389: Kunnallinen toimeentuloturva 24390: Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 280 000 270 000 24391: Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 476 000 459 000 24392: Ehkäisevä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 26 000 80000 24393: Elatustuki, saajia 31.12. 109 000 109 000 24394: 24395: Sosiaalipalvelut 24396: Lasten päivähoito, paikkojen määrä 31.12. 213 000 210 000 24397: Lasten kotihoidon tuki, saajia keskimäärin kuukaudessa 71 000 71000 24398: Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia keskimäärin kuukaudessa 10 000 10 000 24399: Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 133 000 135 000 24400: Tukipalvelut, saajia vuoden aikana 127 000 129 000 24401: Vanhainkodit, paikkojen määrä 31.12. 22 000 22000 24402: Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 22 000 23 000 24403: Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä 31.12. 20000 20500 24404: Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 6 700 6900 24405: Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä 31.12. 2 800 2 700 24406: 24407: Kansanterveystyö 24408: Sairaansijat (laskennalliset) 21 320 21 730 24409: Hoitopäivät (milj.) 7,8 7,9 24410: Avohoitokäynnit (milj.) 24411: - Lääkärin luona 11,1 11,3 24412: - Muun ammattihenkilön luona 15,1 15,5 24413: - Hammashuollon käynnit 4,9 5,0 24414: -Kotisairaanhoidon käynnit 3,8 3,8 24415: 24416: Erikoissairaanhoito 24417: Sairaansijat (laskennalliset) 15 780 15 000 24418: Hoitopäivät (milj.) 5,8 5,5 24419: Päättyneet hoitojaksot (1 000) 1 089 1 105 24420: Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 5,6 5,5 24421: Avohoitokäynnit (milj.) 6,4 6,6 24422: 24423: 24424: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey- ydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 24425: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärä- annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetus- 24426: raha) sa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannus- 24427: Momentille myönnetään 13 868 000 000 ten valtionosuuksien maksamiseen. Määrära- 24428: mk. haa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain 24429: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja mukaisten tasausten maksamiseen. 24430: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terve- 24431: 446 33.32 24432: 24433: Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun- Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 24434: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tykseen liittyvän esityksen laeiksi kansanter- 24435: laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- veyslain (6611972), erikoissairaanhoitolain 24436: lusta ja valtionosuudesta annetun lain muutta- (1 06211989) ja mielenterveyslain (1116/ 1990) 24437: misesta siten, että valtion ja kuntien välinen la- muuttamisesta siten, että valtioneuvosto tai so- 24438: kisääteinen kustannustenjaon tarkistus toteute- siaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksel- 24439: taan porrastetusti. Valtionosuuksia lisätään la tarkempia määräyksiä mielenterveyspalve- 24440: vuonna 2001 puolella täysimääräisestä tarkis- lujen sisällöstä ja järjestämisestä. Tarkoitukse- 24441: tuksesta ja toinen puoli jakautuu tasasuuruises- na on lisätä mielenterveystyötä ja -palveluja 24442: ti vuosille 2002 ja 2003. Määrärahan mitoituk- siten, että kunnallisen mielenterveystyön ra- 24443: sessa on lisäyksenä otettu huomioon hoitus kasvaisi nykytasosta kaikkiaan noin 24444: 455 000 000 mk kustannustenjaon tarkistami- 100 000 000 markalla. Lisäys kohdeunetaan 24445: sen johdosta. pääsääntöisesti lasten ja nuorten mielenterve- 24446: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä ystyöhön ja sitä tukeviin sosiaalipalveluihin 24447: otettu huomioon 107 000 000 mk siirtona mo- sekä mielenterveystyön työnjaon ja yhteistyön 24448: mentille 29.40.30 johtuen maksuuoman esi- kehittämiseen. Määrärahan mitoituksessa on 24449: opetuksen järjestämistä 6-vuotiaiden ikäluo- lisäyksenä otettu huomioon 25 000 000 mk 24450: kalle koskevan uudistuksen käynnistymisestä säädösmuutosten johdosta. 24451: 1.8.2000. Luvun 26.97 perusteluihin viitaten valtion- 24452: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- osuuden perusteena oleviin laskennallisiin 24453: tykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulo- kustannuksiin on tehty 1,2 prosentin suuruinen 24454: tuesta annetun lain ( 1412/ 1997) muuttamisesta kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoi- 24455: 1.4.2001 lukien siten, että ehkäisevän toimeen- tuksessa on lisäyksenä otettu huomioon 24456: tulotuen käyttö lisääntyy. Lisäksi toimeentulo- 172 000 000 mk kustannustason nousun joh- 24457: tuesta annettua asetusta (66/1998) on tarkoitus dosta. 24458: muuttaa siten, että tarveharkinnan käyttö toi- Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrära- 24459: meentulotukea myönnettäessä tehostuu. Mää- han mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomi- 24460: rärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu oon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien 24461: huomioon 16 000 000 mk säädösmuutosten tasauslisät ja siirtymätasauslisät sekä vähen- 24462: johdosta. nyksenä verotuloihin perustuvat tasausvähen- 24463: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- nykset Määrärahan mitoituksessa on otettu 24464: tykseen liittyvän esityksen kuntouttavaa työ- huomioon vuoteen 2000 verrattuna verotuloi- 24465: toimintaa koskevaksi lainsäädännöksi, joka tu- hin perustuvien tasausten muutoksen johdosta 24466: lee voimaan 1.9.200 1. Tarkoituksena on kehit- lisäyksenä 250 000 000 mk ja siirtymätasaus- 24467: tää pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisvaa- ten johdosta vähennyksenä 23 000 000 mk. 24468: rassa olevien aktivointitoimenpiteitä. Määrära- Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustan- 24469: han mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomi- nusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon 24470: oon 7 000 000 mk säädösmuutosten johdosta. ja terveydenhuollon laskennallisten kustannus- 24471: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- ten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. 24472: tykseen liittyvän esityksen laiksi kansanter- Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuute- 24473: veyslain (6611972) muuttamisesta siten, että na. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa 24474: hammashuollon järjestämiseen liittyvä ikära- otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeri- 24475: joitus poistetaan asteittain. Uudistus edellyttää ön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista 24476: myös kansanterveysasetuksen (802/ 1992) tasauksista. 24477: muuttamista. Määrärahan mitoituksessa on li- Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset 24478: säyksenä otettu huomioon 10 000 000 mk sää- määritellään kunnan asukasluvun, ikäraken- 24479: dösmuutosten johdosta. teen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien 24480: osuuden, työttömyysasteen ja työttömien luku- 24481: 33.32 447 24482: 24483: määrän mukaan. Kunnan valtionosuutta las- suurten kustannusten tasausjärjestelmän ra- 24484: kettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset hoittamisesta johtuen. 24485: laskennalliset kustannukset kunnan asukasta 24486: kohti vuonna 2001 seuraavat: 2001 talousarvio 13 868 000 000 24487: 2000 talousarvio 13 035 000 000 24488: mk 1999 tilinpäätös 12 689 678 260 24489: 24490: 0- 6-vuotiaat 24192 24491: 7- 64-vuotiaat 1 673 24492: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terve- 24493: 65- 74-vuotiaat 3 189 yspalvelujen perustamiskustannuksiin (arvio- 24494: 75 - 84-vuotiaat 17 716 määräraha) 24495: 85 vuotta täyttäneet 49 511 Momentille myönnetään 220 000 000 mk. 24496: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja 24497: Työttömien lukumäärän mukaan määräyty- terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terve- 24498: vät laskennalliset kustannukset kunnan työtön- ydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 24499: tä kohden ovat 2 212 mk ja työttömyysasteen annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun 24500: mukaan määräytyvät laskennalliset kustannuk- voimavarapäätöksen mukaisiin sosiaali- ja ter- 24501: set kunnan asukasta kohden 202 mk vuonna veyspalvelujen perustaruishankkeisiin suori- 24502: 2001. tettavan valtionosuuden maksamiseen. 24503: Terveydenhuollon laskennalliset kustannuk- Vuonna 2001 saadaan vahvistaa kokonais- 24504: set määritellään kunnan asukasluvun, ikära- kustannuksiltaan vähintään 2 000 000 markan 24505: kenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. määräisiä perustaruishankkeita sekä STVOL:n 24506: Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terve- 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita si- 24507: ydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset ten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat 24508: kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään 24509: 2001 seuraavat: 520 000 000 mk. 24510: Selvitysosa: Kunnille ja kuntayhtymil- 24511: le suoritetaan perustaruishankkeiden kustan- 24512: mk nuksiin valtionosuutta 25-50% vahvistetuis- 24513: ta kustannuksista. Keskimääräinen valtion- 24514: 0- 6-vuotiaat 2978 osuus on 42 % kustannuksista. 24515: 7- 64-vuotiaat 3 361 24516: Vuonna 2001 vahvistettavien perustaruis- 24517: 65 - 74-vuotiaat 7989 24518: 75 - 84-vuotiaat 15 061 hankkeiden valtionosuuteen oikeuttavista 24519: 85 vuotta täyttäneet 25 444 enimmäiskustannuksista on kokonaiskustan- 24520: nuksiltaan 2 000 000--25 000 000 markan 24521: määräisten hankkeiden osuus 225 100 000 mk 24522: Sairastavuuden mukaan määräytyvät lasken- ja yli 25 000 000 markan määräisten hankkei- 24523: nalliset kustannukset kunnan asukasta kohden den osuus 294 900 000 mk. 24524: ovat 1 497 mk vuonna 2001. Vuonna 2001 vahvistettavista perustaruis- 24525: Lisäksi kunnan laskennallisiin kustannuksiin hankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja val- 24526: voi vaikuttaa syrjäisyyskerroin. tiolle 77 000 000 mk vuonna 2001, 24527: Kunnan omarahoitusosuus on 8 985 mk kun- 120 000 000 mk vuonna 2002 ja 8 000 000 mk 24528: nan asukasta kohden vuonna 2001. Kunnan vuonna 2003. Vuosina 1999-2000 vahviste- 24529: omarahoitusosuutta on korotettu yhteensä 134 tuista perustaruishankkeista arvioidaan aiheu- 24530: markalla kutakin kunnan asukasta kohden tuvan menoja valtiolle 143 000 000 mk vuon- 24531: vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden na 2001, 25 000 000 mk vuonna 2002 ja 24532: ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta 5 000 000 mk vuonna 2003. 24533: sekä vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun 24534: 448 33.32 24535: 24536: 2001 talousarvio 220 000000 miskoulutusta, perusterveydenhuollon lisä- 24537: 2000 talousarvio 235 000 000 koulutusta tai laillistetun hammaslääkärin käy- 24538: 1999 tilinpäätös 318 160 900 tännön palvelua, suoritetaan valtion varoista 24539: laskennallinen korvaus koulutuksen aiheutta- 24540: 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksi- miin kustannuksiin. 24541: köille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutki- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 24542: otettu huomioon 15 800 000 mk siirtona mo- 24543: mustoimintaan 24544: mentilta 33.32.32. 24545: Momentille myönnetään 337 400 000 mk. 24546: Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito- 2001 talousarvio 441 000 000 24547: lain (1062/1989) 47 §:n mukaisen tutkimustoi- 24548: 2000 talousarvio 425 200 000 24549: minnan valtion korvauksen maksamiseen. 24550: Selvitys osa : Terveydenhuollon toi- 1999 tilinpäätös 403 676 237 24551: mintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kun- 24552: tayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä ase- 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutki- 24553: tuksessa säädetyille muille terveydenhuollon muspotilaista sekä potilassiirroista aiheutu- 24554: toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista viin kustannuksiin (arviomääräraha) 24555: laskennallisin perustein korvausta yliopistota- Momentille myönnetään 13 000 000 mk. 24556: soisesta terveystieteellisestä tutkimustoimin- Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain 24557: nasta aiheutuviin kustannuksiin. (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korva- 24558: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä usten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 24559: otettu huomioon 15 800 000 mk siirtona mo- myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopi- 24560: mentille 33.32.33. muksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja 24561: kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutu- 24562: 2001 talousarvio 337 400 000 viin kustannuksiin suoritettavan valtion korva- 24563: 2000 talousarvio 353 200 000 uksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa 24564: 1999 tilinpäätös 359 999 795 käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopi- 24565: muksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 24566: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksi- kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kun- 24567: köille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta tayhtymille. 24568: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 24569: aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 24570: sa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kus- 24571: Momentille myönnetään 441 000 000 mk. tannuksiin maksettavina korvauksina otettu 24572: Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito- huomioon 11 700 000 mk ja potilassiirroista 24573: lain (1062/1989) 47 §:n mukaisen valtion kor- aiheutuvien kustannusten korvauksina 24574: vauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslää- 1 300 000 mk, josta 400 000 mk on kertaluon- 24575: kärikoulutukseen. teisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. 24576: Määrärahasta saa käyttää enintään 24577: 323 400 000 mk lääkärin ja hammaslääkärin 2001 talousarvio 13 000 000 24578: perus- ja erikoistumiskoulutuskorvausten 24579: 2000 talousarvio 13 000 000 24580: maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitä- 24581: ville kuntayhtymille. 1999 tilinpäätös 10 376 235 24582: Se l v i t y s osa : Terveydenhuollon toi- 24583: mintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kun- 35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten 24584: tayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä ase- kustannusten tasausjärjestelmän menoihin 24585: tuksessa säädetyille muille terveydenhuollon Momentille myönnetään 165 000 000 mk. 24586: toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain 24587: hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistu- (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon 24588: 33.53 449 24589: 24590: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain jen hankkeiden kustannuksiin 31--64 % kus- 24591: (733/ 1992) perusteella lastensuojelun suurten tannuksista. Keskimääräinen valtionavustus 24592: kustannusten tasaamiseksi suoritettavan val- on 36 % kustannuksista. 24593: tion korvauksen maksamiseen. MaksamaUoman valtionavustuksen määräs- 24594: Se l v i t y s osa : Tasausjärjestelmän piiris- tä maksettava korko on valtiovarainministeri- 24595: sä arvioidaan vuonna 2001 olevan noin 5 000 ön vahvistama peruskorko vähennettynä kah- 24596: lastensuojeluperhettä. Vaitio suorittaa korva- della prosenttiyksiköllä. 24597: uksen kehitysvammahuollon erityishuoltopii- 24598: rien kuntayhtymille, jotka huolehtivat järjes- 2001 talousarvio 1 300 000 24599: telmän toimeenpanosta. Valtion korvaus on 2000 talousarvio 3 600 000 24600: 50 % tasattavien lastensuojelukustannusten ar- 1999 tilinpäätös 7 787 159 24601: vioidusta kokonaismäärästä. 24602: (37.) Valtionavustus kunnille lasten ja nuor- 24603: 2001 talousarvio 165 000 000 ten psykiatrian palveluihin 24604: 2000 talousarvio 165 000 000 Selvitysosa: Momentti ja sen määrära- 24605: 1999 tilinpäätös 60 000 000 ha on poistettu talousarviosta. 24606: 24607: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terve- 2000 talousarvio 70 000 000 24608: yspalveluhankkeiden kustannuksiin (arvio- 24609: määräraha) (38.) Valtionosuuden loppuerät kunnille so- 24610: Momentille myönnetään 1 300 000 mk. siaali- ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökus- 24611: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja tannuksiin (arviomääräraha) 24612: terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- 24613: annetun lain (1113/1985) nojalla pääkaupunki- ha on poistettu talousarviosta. 24614: seudun kunnille hankkeiden kustannuksiin 24615: suoritettavan valtionavustuksen ja koron mak- 2000 talousarvio 66 000 000 24616: samiseen. 1999 tilinpäätös 394924 24617: Se l v i t y s o s a : Kunnille suoritetaan 24618: vuonna 1989 hyväksyttyjen hankkeiden kus- 24619: tannuksiin valtionavuista 29-66 % kustan- 24620: nuksista ja aikaisempina vuosina hyväksytty- 24621: 24622: 24623: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 24624: 24625: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 24626: Momentille myönnetään 5 500 000 mk. sa on lisäyksenä otettu huomioon terveyden- 24627: Määrärahaa saa käyttää terveydensuojelulain suojelulain edellyttämät asuntojen terveysval- 24628: (763/1994), elintarvikelain (361/1995), geeni- vonnasta, valtakunnallisen sisäilmavuoden 24629: tekniikkalain (377/1995) ja kemikaalilain 2001 järjestelyistä, ruokamyrkytysten torjun- 24630: (7 44/1989) edellyttämästä terveysvalvonnasta, nasta, kemikaalivalvonnan piiriin kuuluvan 24631: terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön biosididirektiivin toimeenpanosta aiheutuvat 24632: jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien lisäkulut sekä EU:n alueella tapahtuneesta gee- 24633: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt- nitekniikan valvonnan aktivoitumisesta aiheu- 24634: tää lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan henki- tuvat kulut. Määrärahaa käytetään myös pai- 24635: löstön palkkaamiseen. kallisten ympäristöohjelmien valmisteluun. 24636: 450 33.53 24637: 24638: Osa menoista voidaan kattaa tuloilla, jotka on kuntien ja järjestöjen toimintoja, kehittämällä 24639: otettu huomioon momentilla 12.33.99. informaatiojärjestelmiä ja laadun parantamis- 24640: ta, edistämällä terveyden edistämisen osaaruis- 24641: 2001 talousarvio 5 500 000 keskusten syntyä sekä toteuttamalla terveyden 24642: 2000 talousarvio 5 000 000 edistämisen ulkoinen arviointi. 24643: 1999 tilinpäätös 5 000000 Tupakoimattomuus 24644: Tupakoimattomuuden edistäminen, entyt- 24645: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomäärära- sesti lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen 24646: ha) ehkäisy osana tervettä kasvua ja kehitystä, tu- 24647: pakansavulle altistumisen ehkäisy, tupakoin- 24648: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. 24649: nin lopettamisen tukeminen yleisesti tupakoi- 24650: Määrärahaa saa käyttää tartuntatautien eh- 24651: vissa väestöryhmissä sekä tupakkalain muu- 24652: käisyn ja valistustoiminnan,'yllättävien epide- 24653: toksien toimeenpanon tukeminen. 24654: mioiden selvittämisen ja seurannan sekä näi- 24655: Päihdehaittojen vähentäminen 24656: den edellyttämän kansainvälisen yhteistyön ai- 24657: Tavoitteena on nuorten huumausainekokei- 24658: heuttamien menojen maksamiseen. 24659: lujen ehkäisy ja nuorten alkoholin humalakäy- 24660: tön väheneminen sekä alkoholin kokonaisku- 24661: 2001 talousarvio 6 000 000 24662: lutuksen kasvun hidastaminen. 24663: 2000 talousarvio 6 000000 24664: Terveellisen ravitsemuksen edistäminen 24665: 1999 tilinpäätös 3 507 420 Tavoitteena on väestön ravitsemuksen ko- 24666: hentuminen siten, että liikapainoisten väestö- 24667: 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön osuuden lisääntyminen pysähtyy, suolan käyt- 24668: ja tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha tö edelleen vähenee, ravintokuitujen käyttö li- 24669: 2 v) sääntyy ja rasvan laatu kehittyy terveyttä 24670: Momentille myönnetään 37 700 000 mk. edistävään suuntaan. Yhtenä keskeisenä kehit- 24671: Määrärahaa saa käyttää terveyskasvatukses-. tämisalueena on joukkoruokailun laadun pa- 24672: ta sekä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi- rantaminen ja joukkoruokailun seurannan ja 24673: seksi annetun lain (69311976) 27 §:ssä tarkoi- arvioinnin tehostaminen. 24674: tetusta toiminnasta ja raittiustyölain (828/ Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy 24675: 1982) 10 §:n 1 kohdan nojalla päihteiden käy- Tavoitteena on kehittää tuki- ja liikuntaelin- 24676: töstä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar- sairauksien ehkäisyn menetelmiä. Tavoitteena 24677: koittavasta toiminnasta aiheutuvien menojen on myös terveyttä edistävän liikunnan, erityi- 24678: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää sesti arkiliikunnan lisääntyminen eri väestö- ja 24679: alkoholitiedotuksesta ja -valistuksesta aiheutu- ikäryhmissä. 24680: viin menoihin. Määrärahaa saa käyttää lyhytai- Tapaturmien ehkäisy 24681: kaisiin tehtäviin tarvittavan henkilökunnan Tavoitteena on kehittää EU:n järjestelmiin 24682: palkkaamiseen. yhteensovitettuja tietojärjestelmiä sekä toimi- 24683: Se l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysminis- via organisatorisia rakenteita ja malliohjelmia 24684: teriö on alustavasti asettanut terveyden edistä- koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn. Ta- 24685: miselle ja tupakoinnin ja päihteiden käytön vä- paturmien ehkäisyyn pyritään aktivoimaan uu- 24686: hentämiselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle sia toimijoita. 24687: 2001: Mielenterveyden edistäminen 24688: Terveyden edistämisen rakenteiden vahvis- Tavoitteena on kehittää mielenterveyspoli- 24689: taminen tiikkaa osana kokonaisvaltaista terveyden 24690: Tavoitteena on voimavarojen käytön tehos- edistäruistyötä sekä etsiä, kehittää ja tutkia toi- 24691: taminen ja toimintojen kehittäminen. Tähän mintamalleja käytännön ehkäisevään mielen- 24692: pyritään kokoamalla yhteen valtionhallinnon, terveystyöhön ja mielenterveyden edistämi- 24693: seen. Toiminnalla pyritään tukemaan erityises- 24694: 33.57 451 24695: 24696: ti lasten ja nuorten psykososiaalista kehitystä joka vastaa vähintään 0,45 % tupakkaveron ar- 24697: ja mielenterveyttä. Toiminnassa edistetään vioidusta tuotosta. Raittiustyölain mukainen 24698: myös syrjäytymisvaarassa olevien omatoimis- määräraha on vähintään 40 penniä asukasta 24699: ta selviytymistä. kohti. 24700: Seksuaaliterveyden edistäminen Vuoden 2001 talousarvion määräraha vastaa 24701: Tavoitteena on nuorten ihmissuhde- ja suku- 0,75 % tupakkaveron arvioidusta tuotosta. 24702: puolikasvatuksen tehostaminen sekä seksuaa- Raittiustyölain mukainen määräraha vastaa 50 24703: lineuvonnan sekä ehkäisy- ja perhesuunnitte- penniä asukasta kohti laskettuna. 24704: lupalvelujen kehittäminen sosiaali- ja tervey- 24705: denhuollossa muun muassa siten, että aborttien 24706: 2001 talousarvio 37 700 000 24707: lisääntyminen pysähtyy. 24708: Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 2000 talousarvio 36 950 000 24709: annetun lain 27 §:n 1 momentin mukaisesti 1999 tilinpäätös 36 950 000 24710: valtion talousarvioon on otettava määräraha, 24711: 24712: 24713: 57. Lomatoiminta 24714: 24715: Se 1v i t y s osa : Lomatoiminta käsittää maatalousyrittäjien lomituspalvelut. 24716: Maatalousyrittäjillä on oikeus vuosilomaan ja sijaisapuun. Vuosiloma kuuluu vain karjataloutta 24717: harjoittaville. Sijaisapua voi saada myös kasvinviljelyn harjoittaja. Sijaisapua annetaan maatalo- 24718: usyrittäjälle, joka on sairauden tai muun tilapäisen syyn vuoksi estynyt huolehtimasta maatalous- 24719: yrityksen hoitoon kuuluvia välttämättömiä tehtäviä. Vuosiloma on maksuton, mutta sijaisavusta 24720: peritään maksu. Maatalousyrittäjä voi lisäksi tietyin edellytyksin ostaa lomittaja-apua subventoi- 24721: tuun hintaan enintään 100 tuntia vuodessa. 24722: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja ter- 24723: veysministeriölle. Vuoden 2000 alusta Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle siirtyi vastuu lomitus- 24724: palvelujen toimeenpanosta. Palvelujen paikallishallinnosta vastaavina paikallisyksikköinä toimi- 24725: vat joko kunnat eläkelaitoksen kanssa tekemiensä toimeksiantosopimusten perusteella tai eläke- 24726: laitoksen omat paikallisyksiköt. Nämä huolehtivat paikallishallinnosta ja lomituspalvelujen 24727: järjestämisestä. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja paikallisyksiköille suoritetaan valtion va- 24728: roista laskennallinen korvaus lomituspalvelujen hallintokustannuksiin. 24729: Maatalousyrittäjillä on oikeus valita, käyttääkö hän kunnan järjestämiä palveluja vai järjestää- 24730: kö itse lomituksensa, jolloin hänelle korvataan tästä aiheutuneita kustannuksia. Lomituspalvelu- 24731: jen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset korvataan kunnille kokonaan valtion varoista. 24732: 24733: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lo- Se l v i t y s osa : Maatalousyrittäjän vuosi- 24734: mituspalvelujen kustannuksiin (arviomäärära- loma on 22 päivää. 24735: ha) Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 24736: Momentille myönnetään 882 000 000 mk. otettu huomioon lomituspäivän keston piden- 24737: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien tyminen sekä maatalouslomittajien palkkatar- 24738: lomituspalvelulain (1231/1996) 35 §:ssä tar- kistus ja lomittajarakenteen muutos. Määrära- 24739: koitettuihin lomituspalvelujen käyttökustan- han mitoituksessa on vähennyksenä otettu 24740: nuksiin lain 37 §:n nojalla kunnille suoritetta- huomioon maatalousyrittäjien määrän vähene- 24741: van valtion korvauksen maksamiseen. misen aiheuttama kustannussäästö. 24742: Määrärahasta arvioidaan käytettävän vuosi- 24743: lomatoimintaan 577 000 000 mk, sijaisaputoi- 24744: 452 33.57 24745: 24746: mintaan 279 000 000 mk ja maksulliseen lo- den ja 20 000 000 mk vuoden 2000 valtion 24747: mittaja-apuun 26 000 000 mk. korvausten loppuerien maksamiseen. 24748: Määrärahasta arvioidaan tarvittavan 24749: 862 000 000 mk valtion korvausten ennakoi- 24750: 24751: Maatalousyrittäjien lomituspalvelutoimintojen laajuustietoja 24752: 2000 2001 24753: arvio arvio 24754: 24755: Vuosilomaan oikeutettuja 49 000 46600 24756: Vuosilomapäivien lukumäärä 1 015 500 975 000 24757: Sijaisavun saajia 15 600 15 000 24758: Sijaisapupäivien lukumäärä 566 500 545 000 24759: Maksullisen lomittaja-avun käyttäjiä 12 500 12 500 24760: Maksullisten lomittaja-aputuntien lukumäärä 410 000 420 000 24761: 24762: 24763: 2001 talousarvio 882 000 000 nojalla Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja 24764: 2000 talousarvio 864 000 000 kunnille lomituspalvelujen hallinnon järjestä- 24765: 1999 tilinpäätös 921 000 000 misestä aiheutuviin kustannuksiin suoritetta- 24766: van valtion korvauksen maksamiseen. 24767: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 24768: sa on lisäyksenä otettu huomioon 24769: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien elä- 2 500 000 mk käyttökustannusten nousun joh- 24770: kelaitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien dosta. 24771: Määrärahasta arvioidaan käytettävän 24772: lomituspalvelujen hallintomenoihin (arvio- 24773: 7 700 000 mk Maatalousyrittäjien eläkelaitok- 24774: määräraha) sen ja 76 300 000 mk kuntien lomituspalvelu- 24775: Momentille myönnetään 84 000 000 mk. jen hallinnon kustannuksiin. 24776: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien 24777: lomituspalvelulain (123111996) 31 ja 32 §:n 24778: 24779: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallinnon ja henkilöstön laajuustietoja 24780: 2000 2001 24781: arvio arvio 24782: 24783: Koko- ja osapäiväisiä toimihenkilöitä Maatalousyrittäjien 24784: eläkelaitoksessa 7 7 24785: Paikallisyksiköitä lomituspalvelujen toteutuksessa 248 247 24786: Kokopäiväisiä virkoja kunnissa 160 190 24787: Osapäiväisiä virkoja kunnissa 150 58 24788: Johtavia lomittajia 220 220 24789: Vakinaisia lomittajia kunnissa 4600 4600 24790: 24791: 24792: 2001 talousarvio 84000000 24793: 2000 talousarvio 83 000 000 24794: 1999 tilinpäätös 85 941 098 24795: 33.92 453 24796: 24797: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 24798: 24799: 24800: Selvitysosa: Arpajaislain (49111965) nojalla annetun raha-automaattiasetuksen (676/ 24801: 1967) mukaan onjulkisoikeudellisella Raha-automaattiyhdistyksellä yksinoikeus raha-automaat- 24802: ti- ja kasinopelitoimintaan varojen hankkimiseksi terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien 24803: sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan ja hankkeisiin. Raha-automaattiyhdistys käsittelee 24804: avustushakemukset, laatii avustusten jakoehdotuksen ja hallinnai avustusten maksatusta ja käy- 24805: tön valvontaa raha-automaattiasetuksen ja valtioneuvoston päätöksen (929/1998) mukaisesti. 24806: Avustukset myöntää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä pääsääntöisesti ker- 24807: ran vuodessa. 24808: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettiin vuonna 2000 avustuksia 1 390 milj. mk 24809: yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. 24810: Kun lisäksi erityislakien nojalla osoitettiin Valtiokonttorin käytettäväksi 340 milj. mk sotainva- 24811: lidien laitosten käyttökustannuksiin, 190 milj. mk rintamaveteraanien kuntoutukseen ja 10 milj. 24812: mk eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen, oli Raha-automaat- 24813: tiyhdistyksen tuoton käyttö yhteensä 1 930 milj. mk. Vuoden 1999 tuottoajäi myöhemmin käy- 24814: tettäväksi 113 milj. mk. 24815: Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa on tarkoitus käyttää vuonna 2001 yhteensä 1 976 milj. mk. 24816: Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 1 430 milj. mk momentilta 33.92.50. Lisäksi osoitetaan 24817: Valtiokonttorin käyttöön 340 milj. mk sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin, 194 milj. 24818: mk rintamaveteraanien kuntoutukseen ja 12 milj. mk eräiden sotiin liittyneissä tehtävissä palvel- 24819: leiden kuntoutukseen. Vuoden 2000 tuottoajäisi myöhemmin käytettäväksi 229 milj. mk. 24820: 24821: 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terve- suus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet 24822: yden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kasaantuvat. Kohderyhmiin kuuluvat myös 24823: (arviomääräraha) paljon apua ja tukea tarvitsevat ikääntyvät kan- 24824: Momentille myönnetään 1 430 000 000 mk. salaiset. Lasten ja nuorten elinoloihin ja turval- 24825: Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiase- lisuuteen sekä perheiden selviytymisen edistä- 24826: tuksen (676/1967) 29 §:n 1 momentissa mai- miseen kiinnitetään lisääntyvää huomiota. 24827: nittuihin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa tu- 24828: myös avustuksen maksamiseen näkövammais- kemalla edistetään tuen ja palvelujen saatavuu- 24829: ten kirjaston käyttöön tarkoitettujen toimitilo- den turvaamista ja toimintamallien kehittämis- 24830: jen perustamiskustannuksiin. tä sellaisiksi, että ne entistä paremmin vastaa- 24831: Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveysminis- vat moniongelmaisten kansalaisten ja 24832: teriö on alustavasti sopinut Raha-automaatti- perheiden tarpeisiin, auttavat estämään tai kat- 24833: yhdistyksen kanssa seuraavista tulostavoitteis- kaisemaan syrjäytymiseen johtavien ongelmi- 24834: ta avustustoiminnalle yleisesti ja tulosalueit- en kasaantumisen ja luovat edellytyksiä per- 24835: tain vuodelle 2001: heiden itsenäiselle selviytymiselle ja elämän- 24836: Avustuksia suunnataan erityisesti heikoim- hallinnalle. Avustuksia suunnataan myös 24837: massa asemassa olevien väestöryhmien tu- terveyttä edistävään toimintaan, työ- ja toimin- 24838: keen, palveluihin ja omaehtoisen aktiivisuuden takyvyn edistämiseen sekä toimintoihin, joilla 24839: edistämiseen. Keskeisiä kohderyhmiä ovat ne, luodaan edellytyksiä huono-osaisuuden ha- 24840: joiden osalle sosiaaliset ja taloudelliset vaikeu- vaitsemiselle, syrjäytymisen ehkäisyyn ja jo 24841: det, pitkäaikainen työttömyys, päihde- tai mie- passivoituneiden kansalaisten ja perheiden 24842: lenterveysongelmat, epävarmuus ja turvatto- saamiselle palvelujen ja tukijärjestelmien pii- 24843: muus, köyhyys ja ylivelkaantuminen, vammai- riin. 24844: 454 33.92 24845: 24846: Yksityisen yrityspohjaisen palvelutuotannon korostuu. Vapaaehtoistoimintaa sen eri muo- 24847: lisääntymistä eri toimintasektoreissa seurataan doissa lisätään. 24848: ja kilpailutilanteen kehittyminen otetaan huo- Kriisipalvelut 24849: mioon avustuksia myönnettäessä. Kriisipalveluilla reagoidaan nopeasti akuut- 24850: Järjestötoiminta teihin ongelmatilanteisiin, jotka voivat liittyä 24851: Avustuksilla turvataan järjestöjen keskeiset perhekriiseihin, päihteiden liikakäyttöön, mie- 24852: toimintaedellytykset ja edunvalvonnan, asian- lenterveyshäiriöihin, äkillisiin sairastumisiin, 24853: tuntijuuden ja muun vaikuttamistoiminnan ke- onnettomuuksiin, rikoksen uhriksi joutumi- 24854: hittäminen. Avustuksia suunnataan erityisesti seen jne. Kriisipalvelujen tukea lisätään. Toi- 24855: syrjäytymisen sekä suurten kansansairauksien, minnan jatkuvuuden turvaamiseksi edistetään 24856: kuten sydän- ja verisuonitautien, syöpäsaira- järjestöjen ja kuntien yhteistoiminnan lisää- 24857: uksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, mie- mistä ja monipuolisten palveluverkostojen ke- 24858: lenterveysongelmien ja päihteiden väärinkäy- hittämistä. 24859: tön ehkäisyyn liittyviin toimintoihin ja projek- Kuntoutus-, kurssi-, leiri- ja lomatoiminta 24860: teihin. Kuntoutuksessa painotetaan väliinputoaja- 24861: Palvelu- ja tukiasuminen ryhmien palvelujen lisäksi avokuntoutuksen 24862: Vanhusten palveluasuntojen lisärakentamis- kehittämistä. Avustuksia suunnataan lasten, 24863: ta tuetaan lähinnä alueellisten ja kuntakohtais- lapsiperheiden sekä eläkeikäisten ja muiden la- 24864: ten puutteiden korjaamiseksi. Palveluasuntoja kisääteisissä kuntoutusjärjestelmissä väliin pu- 24865: lisätään myös paljon apua tarvitseville vam- toavien ryhmien sopeutumisvalmennukseen, 24866: maisille. Ympärivuorokautisen asumispalve- mielenterveysongelmaisten kuntoutuskurssei- 24867: lun tarve korostuu mielenterveyssektorissa, hin sekä moniongelmaisten perheiden kuntou- 24868: laitoksista kotiutetut potilaat ovat usein liian tukseen. Ikääntyvien toimintakykyä edistävien 24869: huonokuntoisia selviytyäkseen itsenäisesti. toimintamuotojen kehittämiseen, perhekun- 24870: Mielenterveysongelmaisten palveluasuntoja toutuksen toimintamallien kehittämiseen sekä 24871: lisätään. Tukiasumisessa keskeisimmät kohde- pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena toi- 24872: ryhmät ovat päihde- ja mielenterveysongel- mintakykyään menettäneiden kuntoutuksen 24873: maiset ja itsenäistymisvaiheessa olevat nuoret. kokeilu- ja kehittämistoimintaan myönnetään 24874: Tukiasuntojen lisäksi avustetaan asumiseen lisäavustuksia. Kurssi-, leiri- ja lomatoimintaa 24875: liittyvää tukitoimintaa. kehitetään entistä tavoitteellisempaan ja per- 24876: Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen heiden elämänhallintaa lisäävään suuntaan. 24877: Palvelurakennemuutoksen myötä on hoidon Päiväkeskus-ja työtoiminnat 24878: vastuuta siirtynyt pitkäaikaissairaiden, vam- Toiminnat ovat merkittävä osa vajaakuntois- 24879: maistenja vanhusten omaisille ja lähiyhteisöil- ten avopalvelujen verkostoa ja suuren työttö- 24880: le. Avustuksia kohdeunetaan hoitavan omaisen myyden myötä on niiden merkitys korostunut. 24881: tai perheen tukemiseen sekä runsaasti apua tar- Avustuksia kohdeunetaan mielenterveys- ja 24882: vitsevien perheiden ja vanhusten tukimuotojen päihdeongelmaisten työtoimintoihin ja toimin- 24883: kehittämiseen. Itsenäistä asumista tukevassa takeskuksiin, nuorten työpajoihin ja toiminta- 24884: toiminnassa painotetaan järjestöjen erityis- keskuksiin sekä vanhusten päivätoimintapaik- 24885: osaamista, jolloin toiminta luonteeltaan ja ta- koihin. Päivä- ja työtoimintojen niveltymistä 24886: voitteiltaan lähenee tukihenkilö- ja vapaaeh- asumiseen liittyviin tukipalveluihin sekä mui- 24887: toistoimintaa. Vapaaehtoistyön organisointi, hin paikkakunnan avopalveluihin tehostetaan 24888: koordinointi ja työnohjaus ovat kansalaisjär- riittävän kattavan ja yhtenäisen palvelu- ja tu- 24889: jestöjen perinteisiä tehtäviä, joiden merkitys kiverkostokokonaisuuden aikaansaamiseksi. 24890: 33.92 455 24891: 24892: 24893: 24894: Määrärahan käyttö vuosina 1999-2001 (milj. mk): 24895: 1999 2000 2001 24896: 24897: Kansalaisjärjestötoiminta 452 422 415 24898: Palvelu- ja tuettu asuminen 321 331 350 24899: Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen 106 116 122 24900: Kriisipalvelut 104 95 91 24901: Kuntoutus-, kurssi-, leiri- ja lomatoiminta 300 326 350 24902: Päiväkeskus-ja työtoiminta 95 99 102 24903: Yhteensä 1 378 1 390 1 430 24904: 24905: 24906: 2001 talousarvio 1 430 000 000 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirto- 24907: 2000 talousarvio 1 390 000 000 määräraha 2 v) 24908: 1999 tilinpäätös 1 377 500 000 Momentille myönnetään 12 000 000 mk. 24909: Määrärahaa saa käyttää eräissä Suomen so- 24910: 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten tiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntou- 24911: käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) tuksesta annetun lain ( 1039/1997) nojalla kun- 24912: Momentille myönnetään 340 000 000 mk. toutuksesta aiheutuvien menojen maksami- 24913: Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien kun- seen. 24914: toutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin Se l v i t y s osa : Kuntoutusta järjestetään 24915: suoritettavan valtion korvauksen maksami- laitos- ja avokuntoutuksena pääsääntöisesti sa- 24916: seen. moissa kuntoutus- ja hoitolaitoksissa kuin ve- 24917: Se l v i t y s o s a : Sotainvalidien laitosten teraanikuntoutustakin. Kuntootuksen laatu ja 24918: perustamiskustannukset sekä niistä vuonna kustannukset ovat samaa tasoa veteraanikun- 24919: 2001 aiheutuvat lainojen lyhennykset ja korot tootuksen kanssa. Kuntootettavien määrän ar- 24920: rahoitetaan ylläpitäjäyhteisöjen pääsääntöises- vioidaan olevan 1 650 henkilöä vuonna 2001. 24921: ti 10 prosentin omavastuuta lukuun ottamatta 24922: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myön- 2001 talousarvio 12 000 000 24923: nettävillä avustuksilla. 2000 talousarvio 10 000000 24924: Sotainvalidien laitosten hoitopaikkoja arvi- 1999 tilinpäätös 5 000 000 24925: oidaan olevan yhteensä 1 600 ja sotainvalidien 24926: ja heidän aviopuolisoiden kesken jaettuja hoi- 24927: topäiviä yhteensä 441 000. Tarjouskilpailulla 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan 24928: pyritään hillitsemään laitosten hoitopäivä- ja menot (siirtomääräraha 2 v) 24929: hoitokäyntikertahintojen nousua sekä huoleh- Momentille myönnetään 194 000 000 mk. 24930: timaan kuntoutus- ja laitoshuoltopalvelujen Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien 24931: laatuun liittyvistä tavoitteista. Korvaus käyttö- kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) no- 24932: kustannuksiin suoritetaan hoitopäivä-ja hoito- jalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aihe- 24933: käyntikertahinnoista tehtävän sopimuksen pe- utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa 24934: rusteella. saa käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuk- 24935: sen tutkimusmenojen maksamiseen. 24936: 2001 talousarvio 340 000 000 24937: 2000 talousarvio 340 000000 24938: 1999 tilinpäätös 340 000000 24939: 24940: 24941: 17 209194L 24942: 456 33.92 24943: 24944: Se l v i t y s osa : Määräraha vähentää vas- 2001 talousarvio 194000 000 24945: taavasti määrärahan tarvetta momentilta 2000 talousarvio 190 000 000 24946: 33.22.59. 1999 tilinpäätös 190 000 000 24947: 457 24948: 24949: 24950: 24951: 24952: Pääluokka 34 24953: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 24954: 24955: 24956: Se l v i t y s osa : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta 24957: ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. 24958: Työhallinnon strategiassa vuosiksi 2001-2003 päätavoitteena on, että työllisyysaste eli työssä 24959: olevien 15-64-vuotiaiden osuus vastaavasta väestöstä lähestyy seitsemääkymmentä prosenttia 24960: vuonna 2003. Strategian päätavoitteen toteuttamiseksi on määritelty viisi linjausta: 24961: - varmistetaan työvoiman saatavuus 24962: - tuetaan työvoiman kysyntää 24963: - vahvistetaan ja laajennetaan toimintaa työssä olevien osaamisen ja jaksamisen parantami- 24964: seksi 24965: - lisätään työhön menon kannustavuutta ja ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä 24966: - edistetään hyviä etnisiä suhteita ja ehkäistään syrjintää ja rasismia. 24967: EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma to- 24968: teuttaa neljää yleiseurooppalaista toimintakokonaisuutta, joita ovat työllistyvyyden parantami- 24969: nen, yrittäjyyden suosiminen, yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskyvyn parantaminen ja yh- 24970: täläisten mahdollisuuksien edistäminen. 24971: Työhallinnossa suuntaviivojen mukaiset keskeiset tavoitteet ovat pitää toimenpiteiden määräl- 24972: linen taso edelleen vähintään 20 prosentissa suhteessa työttömien työnhakijoiden määrään sekä 24973: tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimi- 24974: seen. Työnhakusuunnitelma laaditaan nuorille ennen kuin he ovat olleet kuusi kuukautta työttö- 24975: minä ja aikuisille ennen 12 kuukauden työttömyyttä. Suunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytet- 24976: tävistä palveluista ja aktiivitoimista. Tämäjärjestelmä tuli täysimääräisesti voimaan vuoden 2000 24977: alussa ja sen toimeenpanoa tehostetaan. 24978: Vuoden 2000 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma korostaa työllisyyden lisäystä, 24979: työvoiman saatavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta osaamisen parantamisen avulla. 24980: Henkilöstöpolitiikan painopistealueina ovat henkilöstön osaamistason nostaminen ja työssä 24981: jaksamisen edistäminen. Henkilöstömäärän jakautumista ja henkilöstöresurssien kohdentamista 24982: aluehallinnossa arvioidaan kuormittavuuden perusteella. Henkilöstö- ja esimiesbarometrien an- 24983: tamia tietoja käytetään työyhteisön ja johtamisen kehittämisessä. Henkilöstön työkunnostaja työ- 24984: yhteisöjen toimintakyvystä huolehditaan koulutuksellisin ja muin henkilöstöhallinnollisin toi- 24985: menpitein. 24986: Tulosohjausta kehitetään siten, että tulosohjausjärjestelmässä entistä paremmin otetaan aluei- 24987: den erityispiirteet huomioon valtakunnallisten strategioiden toimeenpanossa. Työvoimapolitii- 24988: kan toteutukseen kehitetään toiminnan laatutasoa kuvaavia tulostavoitteita. Laatupalkintojärjes- 24989: telmiä otetaan asteittain käyttöön osaksi työhallinnon yksiköiden arviointijärjestelmiä. Arvioin- 24990: 458 34. 24991: 24992: nin ja työprosessien toimivuuden kehittämisen painopistealueena ovat entistä vahvemmin 24993: erilaiset laatumenetelmät 24994: 24995: Työttömien määrä ja työvoimapolitiikan resurssit ovat kehittyneet seuraavasti: 24996: 2001 24997: 1998 1999 2000 arvio/ 24998: toteutuma toteutuma arvio esitys 24999: 25000: Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) 372 400 348 000 322 000 293 000 25001: Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. 25002: mk 12 643 11 376 10 622 10 685 25003: Työvoimapot resurssit (ml. ESR) suhteessa 25004: työttömien lkm, mk 33 950 32 690 32 988 36468 25005: 25006: 25007: 25008: 25009: Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet : 25010: 1999 2000 2001 25011: alustava 25012: toteutuma tavoite/arvio tavoite 25013: 25014: Työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työ- 25015: paikkojen täyttöjen määrä 244000 270 000 300 000 25016: Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen 25017: päättyneet työnhaut 618 000 650 000 650000 25018: Yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä keski- 25019: määrin kuukaudessa enintään 98 000 95 000 79000 25020: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikut- 25021: tavuus: 25022: -työttömänä 3 kuukautta työvoimapoliitti- 25023: sen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, % 25024: (pl. yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät) 45 44 43 25025: -työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen 25026: enintään, % (pl. yhdenjaksoiset pitkäaikais- 25027: työttömät) 43 45 43 25028: 25029: 25030: 25031: Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto (milj. mk): 25032: 2002 2003 2004 25033: 25034: 1. Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheu- 25035: tuvat menot 324,6 25036: 2. Uusista valtuuksista aiheutuvat menot 711,4 339,3 3 25037: Yhteensä 1 036,0 339,3 3 25038: 34.01 459 25039: 25040: 25041: 25042: 25043: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 25044: V. 1999 v.2000 v.2001 25045: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001 25046: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 25047: 25048: 25049: 01. Työhallinto 164 872 185 178 197 197 12 019 6 25050: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjel- 25051: mien toteutus 1 032 400 728 900 1 124 000 395 100 54 25052: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 10 343 848 9 893 200 9 561 002 - 332 198 -3 25053: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 446 016 375 300 354 335 -20 965 -6 25054: 99. Työministeriön hallinnonalan muut 25055: menot 117 477 133 053 124 553 -8 500 -6 25056: Yhteensä 12104 613 11315 631 11361 087 45 456 0 25057: 25058: Henkilöstön kokonaismäärä 4033 3 810 3 790 25059: 25060: 25061: 25062: 01. Työhallinto 25063: 25064: Selvitysosa: Työministeriön toimivuutta ja tuloksellisuutta lisätään kehittämällä johta- 25065: mista, työprosesseja ja projektityöskentelyä. Ministeriössä sovelletaan laajasti laatupalkintokri- 25066: teeristöpohjaista laatupalkkiojärjestelmää, jonka pohjalta ministeriön eri toimintayksiköt kehittä- 25067: vät työyhteisöjen sisäiseenja ulkoiseen toimivuuteen vaikuttaviakeskeisiä toiminnan osa-alueita. 25068: Työelämän lainsäädäntöohjauksen painopiste on vuonna 2001 uuden työlainsäädännön täytän- 25069: töönpanossa tarvittavan tuen ja koulutuksen antamisessa. Tämä koskee lähinnä työsopimuslain 25070: kokonaisuudistusta ja uutta työelämän tietosuojalainsäädäntöä. Vuosilomalainsäädännön koko- 25071: naisuudistuksen valmistelua jatketaan siten, että eduskunnalle annetaan asiaa koskeva esitys 25072: vuonna 2001. Annettavien EU-direktiivien pohjalta tarkistetaan syrjinnän ehkäisemistä koskevaa 25073: lainsäädäntöä. Henkilöstörahastolain uudistustarpeita koskevan selvitystyön pohjalta saatetaan 25074: loppuun vuonna 1999 käynnistynyt lainsäädännön uudistustyö. Merenkulun työaikalainsäädän- 25075: nön valmisteilla olleet uudistukset toteutetaan viimeistään vuonna 2001. Edellytyksenä edellä 25076: mainittujen esitysten antamiselle on, että työmarkkinaosapuolten kanssa käytävät neuvottelut tä- 25077: män mahdollistavat. 25078: Kansallista työelämän kehittämisohjelmaaja tuottavuusohjelmaa sekä työssäjaksamisen tutki- 25079: mus- ja toimenpideohjelmaa jatketaan ja ohjelmaresursseja vahvistetaan. Erityisesti pyritään sii- 25080: hen, että tietoyhteiskunnan työllisyysmahdollisuudet voitaisiin laajasti hyödyntää myös näiden 25081: ohjelmien tuella ja saada samalla aikaan pysyviä ja laadullisia työelämän muutoksia, jotka erityi- 25082: sesti tukevat elinikäistä oppimista, oppivien organisaatioiden ja luovuuden kehittymistä työpai- 25083: koilla sekä edistävät työssäkäyvän väestön työkykyä siten, että työmarkkinoilta poistuminen 25084: myöhentyy. Samanlaisia tavoitteita asetetaan ministeriön valmistelussa olevalle etätyön kärkioh- 25085: jelmalle. 25086: Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on informaation luotettavuuden lisääminen ja mahdollisten 25087: väärinkäytösten ehkäiseminen sekä hallinnon toteuttamien toimenpiteiden seuranta. Tarkastus- 25088: toiminnassa painottuvat erityisesti työvoimapalvelut ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat. 25089: 460 34.01 25090: 25091: Työneuvosto toimii työministeriön alaisena erityisviranomaisena hoitaen tehtäviä, joista on 25092: säädetty työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetuissa laeissa (608/1946, 855/ 1996) 25093: ja asetuksessa työneuvostosta (163/1997). Poikkeuslupia koskevat valitus- ja alistusasiat käsitel- 25094: lään kiireellisinä ja ne pyritään ratkaisemaan kahden kuukauden kuluessa. Periaatteellisluonteis- 25095: ten lausuntojen ja ratkaisujen keskimääräinen käsittelyaika on alle kuusi kuukautta. 25096: Työvoimaopiston tulosalueiksi on määritelty toiminta hallinnonalan keskitetyn koulutuksen 25097: kurssipaikkana sekä osallistuminen TE-keskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen ke- 25098: hittämiseen. Työvoimaopisto tuottaa vuonna 2001 toimintaruenoilla 7 500 oppilaspäivää ja mak- 25099: sullisella palvelutoiminnalla 700 päivää. 25100: 25101: 21. Työministeriön toimintamenot (siirto- säyksenä huomioon 12 000 mk palkkaseuran- 25102: määräraha 2 v) taselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 25103: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25104: 123 785 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk 25105: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 25106: sa on otettu lisäyksenä huomioon 948 000 mk Bruttomenot 4 721 000 25107: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- Maksullisen toiminnan erillismenot 361 000 25108: tarkistuksiin. Muut toimintamenot 4 360 000 25109: Bruttotulot 405 000 25110: Maksullisen toiminnan tulot, muut 25111: Menojen ja tulojen erittely: mk suoritteet 400 000 25112: Muut tulot 5 000 25113: Bruttomenot 124 275 000 Nettomenot 4 316 000 25114: Maksullisen toiminnan erillismenot 200 000 25115: Muut toimintamenot 124075 000 25116: Bruttotulot 490000 2001 talousarvio 4 316 000 25117: Maksullisen toiminnan tulot 200 000 2000 talousarvio 4 282 000 25118: - julkisoikeudelliset suoritteet 10000 2000 lisätalousarvio 20000 25119: - muut suoritteet 190 000 1999 tilinpäätös 4205 000 25120: Muut tulot 290000 25121: Nettomenot 123 785 000 25122: 23. Työelämäohjelmien toteuttaminen (siir- 25123: 2001 talousarvio 123 785 000 tomääräraha 3 v) 25124: 2000 talousarvio 121 800 000 Momentille myönnetään 60 000 000 mk. 25125: 2000 lisätalousarvio 950 000 Määrärahaa saa käyttää kansallisen työelä- 25126: 1999 tilinpäätös 123 000 000 män kehittämisohjelman, kansallisen tuotta- 25127: vuusohjelman ja työssä jaksamisen tutkimus- 25128: ja toimenpideohjelman eri kokeilu-, kehittä- 25129: 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirto- 25130: mis- ja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, 25131: määräraha 2 v) toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien me- 25132: Momentille myönnetään nettomäärärahaa nojen maksamiseen. 25133: 4 316 OOOmk. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelmien 25134: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituspe- julkaisuista, erillisselvityksistä, asiantuntija- 25135: rusteena on käytetty 8 200 oppilastyöpäivää. palkkioista, seminaarien järjestämisestä, koti- 25136: Kurssimuotoisella koulutuksella tuotetaan ja ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomises- 25137: 6 500 päivää, maksullisella palvelutoiminnalla ta sekä enintään kahtatoista henkilötyövuotta 25138: 700 päivää ja paikallishallinnon tukipalveluilla vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjel- 25139: 1 000 päivää. Oppilaspäivän yksikköhinta on mien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen 25140: 527 mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu li- 25141: 34.05 461 25142: 25143: henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien meno- 2001 talousarvio 60 000 000 25144: jen maksamiseen. 2000 talousarvio 50 000 000 25145: Se l v i t y s osa : Ohjelmien hankkeiden 1999 tilinpäätös 30 000 000 25146: piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan 25147: olevan uudella ohjelmakaudella 80 000 henki- 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut 25148: löä. Työvoima- ja elinkeinokeskusten osuutta ja maksuosuudet (arviomääräraha) 25149: vahvistetaan ohjelmien toimeenpanossa ja Momentille myönnetään 9 096 000 mk. 25150: hyödyntämisessä. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- 25151: Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpide- jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja 25152: ohjelman varoja käytetään yhteistyössä sosiaa- velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjel- 25153: li- ja terveysministeriön kanssa. mien tukemisesta aiheutuvien menojen maksa- 25154: miseen. 25155: Määrärahan käytön arvioidaan Se l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan 25156: jakautuvan seuraavasti: mk käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin 25157: 7 800 000 mk ja IOM:n jäsenmaksuun noin 25158: Työelämän kehittämisohjelma 46 000000 1066 000 mk. 25159: Tuottavuusohjelma 4000000 25160: Työssä jaksamisen tutkimus- ja 2001 talousarvio 9 096 000 25161: toimenpideohjelma 10 000 000 2000 talousarvio 9 096 000 25162: Yhteensä 60 000 000 1999 tilinpäätös 7 666 897 25163: 25164: 25165: 25166: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 25167: 25168: 25169: Selvitysosa: EU:n uusien rakennerahasto-ohjelmien mukaan sosiaalirahaston toimenpi- 25170: teet kohdentuvat ohjelmakaudella 2000--2006 erityisesti työmarkkinoiden toimivuuden paranta- 25171: miseen, pitkäaikaistyöttömyyden ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, nuorten 25172: työmarkkinoille integroimiseen sekä yritysten työssä olevan henkilöstön osaamisen parantami- 25173: seen huomioiden erityisesti ikääntyvän työvoiman osaaruistarpeet 25174: Sosiaalirahaston määrärahat on budjetoitu kokonaisuudessaan työministeriön pääluokkaan mo- 25175: mentille 34.05.61 ja EU:lta tulevat tulot momentille 12.34.40. Hankkeisiin käytettävä valtion ra- 25176: hoitusosuus on budjetoitu kunkin sosiaalirahaston toimeenpanaan osallistuvan ministeriön pää- 25177: luokkaan yhdelle momentille. Kyseisten momenttien myöntämisvaltuus on mitoitettu siten, että 25178: ne yhteen laskettuina vastaavat rakennerahasto-ohjelmien vuotuisia kansallisen julkisen rahoi- 25179: tuksen kehyksiä valtion osalta. 25180: Sosiaalirahasto osallistuu ohjelmakaudella 2000--2006 tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä yhtei- 25181: söaloite Equalin hankkeiden rahoittamiseen hyväksyttyjen ohjelma-asiakirjojen mukaisesti. 25182: Lisäksi sosiaalirahasto osallistuu ohjelmakauden 1995-1999 tavoiteohjelmien 2, 3, 4, 5b ja 6 25183: sekä yhteisöaloitteiden projektien rahoitukseen vuonna 2001. 25184: Varoja käytetään hyväksytyissä ohjelma-asiakirjoissa ja niiden täydennysosissa määriteltyyn 25185: toimintaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (135311999) ja 25186: asetuksen (1354/1999) sekä kunkin viranomaisen omien kansallisten tukijärjestelmien mukaises- 25187: ti. 25188: 462 34.05 25189: 25190: 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistumi- den Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuu- 25191: nen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arvio- den maksamiseen. 25192: määräraha) Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun 25193: Momentille myönnetään 713 100 000 mk. ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen 25194: Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä tarvittavan enintään 125 henkilötyövuotta vas- 25195: tehdä yhteensä 7 43 700 000 markalla. taavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä 25196: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on momenteilla 34.05.62 ja 26.98.61 olevien ED- 25197: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osuuksien kanssa. 25198: osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 25199: 2001. tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi- 25200: Määrärahaa saa käyttää ED:n ohjelmakau- tysraha. 25201: den 2000-2006 tavoiteohjelmia 1, 2 ja 3 ja Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 25202: yhteisöaloiteohjelma Equalia toteuttavien muutettu. Vuonna 2001 tehtäviin sitoumuksiin 25203: hankkeiden Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kohdennettavasta määrärahasta arvioidaan 25204: rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien käytettävän 94 400 000 mk tavoiteohjelmassa 25205: toteutukseen liittyvään tekniseen apuun sosi- 1, 37 400 000 mk tavoiteohjelmassa 2, 25206: aalirahastosta maksettavan ED-rahoitusosuu- 141 500 000 mk tavoiteohjelmassa 3 ja 25207: den maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa 24 000 000 mk yhteisöaloitteessa Equal. Li- 25208: käyttää ohjelmakauden 1995-1999 tavoite- säksi määrärahaa arvioidaan käytettävän vuon- 25209: ohjelmien 2, 3, 4, 5b ja 6 sekä yhteisöaloittei- na 2000 tehtyihin sitoumuksiin 291 300 000 25210: mk ja vuonna 1999 tehtyihin sitoumuksiin 25211: 124 500 000 mk. 25212: 25213: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 25214: seuraavasti (milj. mk): 25215: 2001 2002 2003 Yhteensä 25216: 25217: Kauden 1995-1999 sitoumukset 124,5 124,5 25218: Vuoden 2000 sitoumukset 291,3 187,0 478,3 25219: Vuoden 2001 sitoumukset 297,3 260,4 186,0 743,7 25220: Yhteensä 713,1 447,4 186,0 1 346,5 25221: 25222: 25223: 25224: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk): 25225: Myöntämisvaltuus Määräraha 25226: Myönnetty Myönnetty 25227: Kauden valtuutta määrärahaa 25228: 2000---2006 v.2000 V.2001 v.2000 25229: Ohjelma menokehys talousarvio+ myöntämis- talousarvio+ V. 2001 25230: Sosiaalirahasto valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarviol) määräraha 25231: 25232: Tavoite 1 1 623,0 236,7 236,2 94,4 25233: Tavoite 2 655,0 91,7 93,6 37,4 25234: Tavoite 3 2 472,3 347,0 353,9 141,5 25235: Equal 437,9 58,9 60,0 24,0 25236: Yhteensä 5 188,2 734,3 743,7 473,2 297,3 25237: l) Ei ohjelmakohtaista erittelyä vuoden 2000 talousarviossa. 25238: 34.05 463 25239: 25240: 25241: 25242: Vuoden 2001 ESR -myöntämisvaltuuden jakautuminen ohjeJmittain 25243: ja hallinnonaJoittain (milj. mk): 25244: Yhteisö- 25245: Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 aloitteet Yhteensä 25246: 25247: Työministeriö 192,6 116,1 43,7 60,0 412,4 25248: Opetusministeriö 117,0 96,7 32,8 246,5 25249: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37,1 13,0 6,9 57,0 25250: Sisäasiainministeriö 0,0 8,8 9,2 18,0 25251: Sosiaali- ja terveysministeriö 7,2 1,6 1,0 9,8 25252: Yhteensä 353,9 236,2 93,6 60,0 743,7 25253: 25254: 25255: Arvio valtion rahoitusosuuden (vaJtuus) jakautumisesta ESR:n osalta ohjeJmittain 25256: ja hallinnonaJoittain (milj. mk): 25257: Yhteisö- 25258: Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 aloitteet Yhteensä 25259: 25260: Työministeriö (34.05.62) 250,3 95,2 51,3 60,0 456,8 25261: Opetusministeriö (29.01.62) 148,6 77,1 39,7 265,4 25262: Kauppa- ja teollisuusministeriö 25263: (32.30.62) 46,3 11,8 9,3 67,4 25264: Sisäasiainministeriö (26.98 .62) 7,1 10,4 17,4 25265: Sosiaali- ja terveysministeriö 25266: (33.01.62) 9,5 1,4 1,0 11,9 25267: Yhteensä 454,7 192,5 111,7 60,0 818,9 25268: 25269: 25270: Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot on Määrärahaa saa käyttää Euroopan sosiaalira- 25271: merkitty momentille 12.34.40. hastosta ja aluekehitysrahastosta rahoitettavien 25272: tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä Equal-, Inter- 25273: 2001 talousarvio 713 100 000 reg- ja Urban -yhteisöaloitteiden ja pilottipro- 25274: 2000 talousarvio 462 500 000 jektien hankkeiden valtion rahoitusosuuden 25275: 2000 lisätalousarvio 10 700 000 maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös 25276: 1999 tilinpäätös 362 500 000 teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien 25277: toteuttamiseen tarvittavan enintään 110 henki- 25278: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- 25279: seen yhdessä momenteilla 34.05.61 ja 25280: tusosuus työministeriön osalta (arviomäärära- 25281: 26.98.61 olevien ED-osuuksien kanssa. 25282: ha) Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 25283: Momentille myönnetään 410 900 000 mk. tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 25284: Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä Se l v i t y s osa : Määrärahasta arvioidaan 25285: tehdä yhteensä 549 300 000 markalla. käytettävän 341 000 000 mk sosiaalirahaston 25286: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 25287: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä 69 900 000 mk aluekehitysrahaston hankkei- 25288: osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna den valtion rahoitusosuutena. 25289: 2001. 25290: 464 34.05 25291: 25292: Määrärahasta on tarkoitus käyttää 5 000 000 25293: mk osaaruiskeskusten toiminnan rahoittami- 25294: seen. 25295: 25296: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti 25297: (milj. mk): 25298: 2001 2002 2003 Yhteensä 25299: 25300: Vuoden 2000 sitoumukset 191,2 115,6 306,8 25301: Vuoden 2001 sitoumukset 219,7 192,3 137,3 549,3 25302: Yhteensä 410,9 307,9 137,3 856,1 25303: 25304: 25305: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain seuraavasti 25306: (milj. mk): 25307: Yhteisö- 25308: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 aloitteet Yhteensä 25309: 25310: Sosiaalirahasto 95,2 51,3 250,3 60,0 456,8 25311: Aluekehitysrahasto 25,5 40,6 26,4 92,5 25312: Yhteensä 120,7 91,9 250,3 86,4 549,3 25313: 25314: 25315: 25316: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk): 25317: Myöntämisvaltuus Määräraha 25318: Myönnetty Myönnetty 25319: Kauden valtuutta määrärahaa 25320: 2000-2006 v.2000 V. 2001 v.2000 25321: menokehys talousarvio + myöntämis- talousarvio + V. 2001 25322: valtuutena lisätalousarvio 1 25323: valtuus lisätalousarvio l määräraha 25324: 25325: Sosiaalirahasto 25326: Tavoite 1 1 318,9 92,7 95,2 38,1 25327: Tavoite 2 769,9 51,4 51,3 20,5 25328: Tavoite 3 3 176,7 244,9 250,3 100,1 25329: Yhteisöaloite Equal 437,9 58,9 60,0 24,0 25330: ESR yhteensä 5 703,4 447,9 456,8 207,0 182,7 25331: 25332: Aluekehitysrahasto 25333: Tavoite 1 2 372,5 25,8 25,5 10,2 25334: Tavoite 2 2 381,3 41,8 40,6 16,2 25335: Yhteisöaloitteet 26,5 26,4 10,6 25336: EAKR yhteensä 4 753,8 94,1 92,5 28,2 37,0 25337: 25338: ESR + EAKR YHTEENSA 10 457,2 542,0 549,3 235,2 219,7 25339: l) vuoden 2000 talousarviossa ei ohjelmakohtaista erittelyä määrärahan osalta 25340: 34.06 465 25341: 25342: Määrärahasta arvioidaan käytettävän vuonna 2001 talousarvio 410 900 000 25343: 2000 tehtyjen sitoumusten maksatuksiin 191,2 2000 talousarvio 266 400 000 25344: milj. mk, josta sosiaalirahaston osuus on 158,3 2000 lisätalousarvio -31 200 000 25345: milj. mk ja aluekehitysrahaston osuus 32,9 1999 tilinpäätös 669 900 000 25346: milj. mk. 25347: 25348: 25349: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 25350: 25351: Se l v i t y s osa : Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeiset aktiiviset toimenpiteet ovat 25352: työvoimapalvelut sekä työllisyyden hoidon toimenpiteet. Työvoimapalvelulain mukaan henkilö- 25353: asiakkaan työllistymiseen tulee pyrkiä käyttämällä ensisijaisesti työvoimapalveluja ja toissijai- 25354: sesti työllisyyslaissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatin- 25355: valinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatillinen kuntoutus sekä koulutus- ja 25356: ammattitietopalvelu. Työllisyyden hoidon toimenpiteitä ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, 25357: yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektirahoitus, työttömien aloitteellisuuden tukeminen ja 25358: investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työvoimapolitiikan passiiviset toimenpiteet ovat 25359: työttömyysturva ja työttömyyseläke. Passiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteistä työministeri- 25360: ön pääluokassa on työmarkkinatuki, jolla tosin rahoitetaan myös aktiivisia työvoimapoliittisia 25361: toimenpiteitä kuten työharjoittelua. 25362: Työllisyyslain mukaan työtön työnhakija on pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssäkäyn- 25363: tialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoimapalvelujen avulla taikka ohjaamaan 25364: työnsaantia edistävään koulutukseen. Jos yleiset työvoimapalvelut tai työnhakijan yksilöllisen ti- 25365: lanteen huomioonottavat tehostetut palvelutoimenpiteet eivät ole onnistuneet auttamaan työnha- 25366: kijaa työllistymään, voidaan hänen työllistymistään tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työlli- 25367: syyslain mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömi- 25368: en työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen sekä alueellisesti 25369: tasapainoisen työllisyyden edistämiseen. 25370: Vuonna 2001 työvoimapolitiikan voimavaroilla edistetään uusien työpaikkojen ja yrittäjyyden 25371: syntymistä ja huolehditaan työmarkkinoiden hyvästä toimivuudesta. Tavoitteena on ylläpitää ta- 25372: louden kestävän kasvun edellytyksiä siten, että työvoimaa on saatavissa, työnhakijat työllistyvät 25373: nopeasti ja tarvittaessa osaaruistason parantamiseen ryhdytään riittävän ajoissa. Tavoitteiden to- 25374: teuttamiseksi työvoimapalveluja suunnataan työttömyyden alku vaiheeseen, minkä jälkeen käyte- 25375: tään lisäksi työharjoitteluaja koulutusta. Työttömyyden pitkittyessä työllistymismahdollisuuksia 25376: parannetaan myös työllistämistukien avulla. 25377: Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, suunnitellaan muita 25378: aktivointiratkaisuja yhteistyökumppanien kanssa tai viimesijaisesti työmarkkinoilta poistumista. 25379: Osana hallituksen toimia aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi tarjotaan viimesijaisena toi- 25380: menpiteenä pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea saaville ja toimeentulotuen pitkäai- 25381: kaisasiakkaille kuntouttavaa työtoimintaa. Työhallinto ja kuntien sosiaalitoimi yhteistyössä 25382: osoittavat asiakkaat kuntouttavaan työtoimintaan. Toiminnan järjestävät kunnat, jotka saavat nor- 25383: maalin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäksi korvauksena 50 markkaa henkilöä ja 25384: päivää kohden. Tätä varten perustetaan uusi momentti 34.06.31 (Valtion korvaus kunnille kun- 25385: touttavan työtoiminnan järjestämisestä). Kuntouttavaan työtoimintaan Osallistuvalle työmarkki- 25386: natuen saajalle maksetaan täysimääräisen työmarkkinatuen lisäksi 30 markan suuruinen ylläpito- 25387: korvaus kultakin osallistumispäivältä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön syr- 25388: 466 34.06 25389: 25390: jäytymisen ehkäiseminen sekä edellytysten luominen sille, että henkilö voi osallistua 25391: työhallinnon aktiivitoimenpiteisiin ja työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Hallitus antaa edus- 25392: kunnalle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä tarvittavat lakiesitykset 25393: Vuonna 1998 aloitettu ja vuoden 2000 alusta täysimääräisesti voimaantullut työvoimapolitii- 25394: kan perusuudistus muodostaa rungon palveluprosessin etenemiselle. Vuonna 2001 korostetaan 25395: hyviä työnvälityspalveluja ja tiivistä yhteydenpitoa työnantajiin. Avointen työmarkkinoiden toi- 25396: mivuus asetetaan etusijalle työvoimatoimistojen toiminnassa ja niiden resurssien käytössä. Työn- 25397: hakijan kanssa laadittavien työnhakusuunnitelmien laatua parannetaan lainsäädännön edellyttä- 25398: mälle tasolle. Laajaa työnhakuvalmennusta jatketaan. Työnvälityksessä huomiota kiinnitetään 25399: uusien avointen työpaikkojen hankintaan ja osuvaan täyttöön. Työnantaja- ja rekrytointipalvelu- 25400: toimintaa vahvistetaan sekä sähköisiä työnvälityspalveluja kehitetään. Työvoimatoimistojen pal- 25401: veluprosessia painotetaan työnhaun alkuun, jolloin työllistymisen todennäköisyys on suurin ja 25402: työttömyyden pitkittyminen voidaan estää. Työvoimatoimistojen maksulliset yrityspalvelut va- 25403: kiinnutetaan ja hallitus antaa eduskunnalle asiaa koskevan lakiesityksen. 25404: Henkilöasiakkaiden palvelussa painopiste on avointen työmarkkinoiden työpaikkojen hakemi- 25405: sessa ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyssä. Työvoimatoimistojen yhteistyöverkostojen 25406: käyttöä vaikeasti työllistettävien henkilöiden palvelujen järjestämisessä jatketaan. Yksilöllisiä 25407: palveluja toteutetaan työnhakusuunnitelmassa yksilöidyllä tavalla. 25408: Työnantaja-asiakkaiden palvelussa keskeistä on varmistaa työvoiman saatavuus ja työvoiman 25409: hankinnan osuvuus kaikilla työssäkäyntialueilla. 25410: Yrittäjyyttä edistetään TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluil- 25411: la, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään 25412: huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja 25413: maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntija- 25414: lausunnon ennen tukipäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden 25415: yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan. 25416: Alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti työvoimapalvelujen keinoin tukemaan lähi- 25417: liikkuvuutta. Tiedottamista myös työssäkäyntialueen ulkopuolisista avoimista työpaikoista lisä- 25418: tään. Kotipaikkakunnalta oman työssäkäyntialueen ulkopuolella tapahtuvaa työssäkäyntiä ryhdy- 25419: tään tukemaan harkinnanvaraisella matka-avustuksella. Tästä hallitus antaa tarpeelliset esitykset. 25420: Tavoitteena on parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta sekä auttaa työ- 25421: markkinatuella olevia työttömiä työn vastaanottamiseen myös oman työssäkäyntialueen ulko- 25422: puolelta. 25423: Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakun- 25424: toiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehite- 25425: tään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia. Erityisesti otetaan huo- 25426: mioon kansallisen ikäohjelman toimenpide-ehdotukset. Paikallisen tason yhteistyötä viranomais- 25427: ten, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa laajennetaan sekä otetaan koko maassa käyttöön muiden 25428: viranomaisten kanssa kehitettyjä yhteistyömalleja. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä edis- 25429: tetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa lais- 25430: sa säädetyin toimenpitein. 25431: Työttömyysturvan työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan 25432: etuuksien saantiedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja 25433: velvollisuuksien toteutusta. Työmarkkinatuella olevien henkilöiden aktivointia jatketaan ja yh- 25434: distelmätuella sijoitettavien määrää lisätään keskimäärin 12 500 henkilöön. Yhdistelmätukea py- 25435: ritään suuntaamaan myös yrityssektoriin tukemaan kasvavien yritysten työvoiman käytön kehit- 25436: tämistä. Työmarkkinatuen määrärahat jaetaan laskennallisesti työvoimatoimistoittain ja asete- 25437: taan tavoite aktiivitoimenpiteiden määrälle. 25438: 34.06 467 25439: 25440: Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla pyritään aikaansaamaan mahdollisimman pal- 25441: jon uusia, elinkelpoisia ja pysyväisluontoisia työpaikkoja. Hankkeista rahoitetaan ennakkoon 25442: tehtävien selvitysten perusteella parhaat työllisyysvaikutukset tuottavat investoinnit. Rahoitetta- 25443: villa hankkeilla pyritään aikaansaamaan toiminta-aikaisia ja myöhempiä sysäysvaikutuksia, jotka 25444: edelleen lisäävät työpaikkojen määrää. 25445: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, palkkaperusteisen työllistämisen ja Euroopan sosiaali- 25446: rahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon 25447: alueen työmarkkinatilanne. Edellä mainitut määrärahat jaetaan kokonaisuutena niin, että kukin 25448: alue voi käyttää niitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat alueen työmarkkinoiden eri- 25449: tyispiirteistä lähtien tarpeen. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluon- 25450: teisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat 25451: Työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toi- 25452: meenpanemiseksi jatketaan eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toi- 25453: menpiteitä. Työhallinnossa jatketaan siten seuraavien toimenpiteiden toteutusta vuonna 2001: 25454: Vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jäävät 55-59-vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti 25455: työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntootustoimenpiteiden 25456: avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäai- 25457: kaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto 25458: suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tuki- 25459: työllistämistä. Tukityöllistämiseen varataan 70 milj. markkaa. Kyseisellä summalla arvioidaan 25460: työllistettävän vuonna 2001 keskimäärin 1 300 henkilöä, joista 950 kuntiin ja 350 yksityiseen 25461: sektoriin. 25462: Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulu- 25463: tukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien pe- 25464: ruskoulutus. 25465: Aktiivisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä pyritään työmarkkinoilla kysytyn osaamisen ja 25466: ammattitaidon parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden työnhakutilanteiden ai- 25467: kaansaamiseen. Soveltuvien toimenpiteiden käyttöön ja niihin osallistuvien henkilöiden valin- 25468: taan kiinnitetään lisää huomiota. 25469: Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. 25470: 25471: Toimeenpanon volyymitietoja voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: 25472: 1998 1999 2000 2001 25473: toteutuma toteutuma arvio arvio 25474: 25475: Työvoimatoimistoja 178 178 175 175 25476: Erillisiä sivutoimistoja ja palvelupisteitä 107 104 109 108 25477: Työvoimatoimistojen vakinainen henkilöstö 2 919 3 063 3 073 3 073 25478: -näistä asiakaspalvelutehtävissä 2 381 2 502 2 507 2 507 25479: Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat 922 000 890 982 840 000 740 000 25480: Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat 255 000 264578 300 000 290 000 25481: Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat 45 600 45 000 45 000 45 000 25482: Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontata- 25483: pahtumiin osallistujat 550000 518 200 650 000 510 000 25484: Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat 74 700 80000 78 000 90000 25485: Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoi- 25486: mapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeneet 174 800 170 000 150 000 130 000 25487: Kansallisella rahoituksella järjestetyn työvoima- 25488: poliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneet 76 600 74200 70000 58 000 25489: 468 34.06 25490: 25491: Kansallisella palkkaperusteisella työllistämistu- 25492: ella aloittaneet 94300 77 300 63 600 49 800 25493: Yhdistelmätuella aloittaneet 15 000 18 000 19 000 25494: Työmarkkinatuella työharjoittelun aloittaneet 38 100 38 100 38 000 38 000 25495: Annetut työvoimapoliittiset lausunnot 1 791 000 1 765 000 1 700 000 1 700 000 25496: 25497: Työvoima- ja elinkeinokeskusten ja niiden työvoimaosastojen alaisten työvoimatoimistojen 25498: toimintojen ja ohjausjärjestelmien kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on TE-keskusten osastojen 25499: yhteistyön kehittäminen ja uusien yhteistyötapojen sekä eri hallinnonalojen yhteisen tulosohjaus- 25500: mallin vakiinnuttaminen. 25501: Alue- ja paikallishallinnon yhteistyön kehittämisessä keskeisenä on vakiinnuttaa uusia yhteis- 25502: työn muotoja, joilla kevennetään ja tehostetaan tulosohjausprosessia, tiivistetään yhteistyötä ja 25503: jatkuvaa vuorovaikutusta TE-keskusten ja työvoimatoimistojen kanssa. 25504: 25505: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on vuoden aikana keskimäärin (arvio): 25506: Yksityinen 25507: Toimenpiteet Valtio Kunnat sektori Yhteensä 25508: 25509: Momentti 34.06.02 34.06.30 34.06.63 25510: Palkkaperusteiset yhteensä 1 950 10 200 12 750 24900 25511: -josta aluevelvoite 600 600 600 1 800 25512: Yhdistelmätuki (34.06.30 ja 63) 12 500 25513: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (34.06.29) 23 600 25514: Työharjoittelu työmarkkinatuella (34.06.52) 11 000 25515: Vuorotteluvapaakokeilu l) 3 000 25516: Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet (34.05.61 25517: ja 62) 25518: - ohjelmakausi 1995-1999 3 400 25519: - ohjelmakausi 2000---2006 13 800 25520: Työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) 25521: (34.06.64 ja 34.06.77) 800 25522: EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) 25523: - ohjelmakausi 1995-1999 100 25524: - ohjelmakausi 2000---2006 400 25525: Henkilöitä yhteensä keskimäärin 93 500 25526: 25527: Pääasiassa muihin kuin työttömiin henkilöihin kohdistuvat toimenpiteet 25528: Työllisyyspoliittiset ESR-hankkeet (arvio) 25529: - ohjelmakausi 1995-1999 1 900 25530: - ohjelmakausi 2000---2006 7 500 25531: Kaikki yhteensä 102 900 25532: I) Vuorotteluvapaakokeilu päättyy v. 2000 lopussa. Luku on loppuvuoden 2000 päätösten toteuma vuonna 25533: 2001. 25534: 25535: 25536: Pääasiassa työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä 25537: on keskimäärin 93 500 henkilöä, noin 3,6 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toi- 25538: menpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti 25539: hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2001 aikana keskimäärin noin 25540: 102 900 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustu- 25541: 34.06 469 25542: 25543: en, mutta osa seurannasta on arviovaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä kes- 25544: kimääräinen tukijakso on 6 kuukautta. 25545: Työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön mahdollistami- 25546: seksi on tarkoitus menetellä siten, että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvien 25547: palkkaperusteisten työllistämistoimenpiteiden momenttien 34.06.02, 30 ja 63 sekä työvoimapo- 25548: liittisen aikuiskoulutuksen momenttien 34.06.29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen mo- 25549: mentin 34.06.25 määrärahoja voidaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien kokonais- 25550: markkamäärä ylity. 25551: Työvoimapoliittisesti tuettuihin investointihankkeisiin pyritään sijoittamaan pitkäaikaistyöttö- 25552: miä 10 % hankkeen uudesta työvoimasta. 25553: Työllisyyslain (27511987) 19 §:n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei 25554: minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä ta- 25555: soa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi 25556: työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentiila maan keski- 25557: määräisen tason. 25558: Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään muiden hallinnonalojen inves- 25559: toinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentarualla niitä 25560: työllisyyttä edistäväliä tavalla. Rakenteellisten työttömyysongelmien lieventämisessä ja alueel- 25561: listen työttömyyserojen tasaamisessa käytettävien työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkö- 25562: kustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2001 muodostuvan seuraavan taulu- 25563: kon mukaisesti. 25564: 25565: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannukset, valtion rahoitus, mk 25566: Välitön Työllisyyden Yksikkökustannusten 25567: yksikkö- kerrannais- kerroin huomioon 25568: kustannus vaikutus otettuna 25569: 25570: Kysyntävaikutus 25571: Palkkaperust. tuet 46700 1,4 33 400 25572: -valtio 106 700 1,3 82 000 25573: -kunnat 47 600 1,3 36 600 25574: - yksityiset 36900 1,6 23 000 25575: Yhdistelmätuki, 61 900 1,3 47 600 25576: -josta työllistämistuki 30500 1,3 23 500 25577: Valtionapuinvestoinnit 125 000 2,3 54300 25578: Työllisyysohjelma 500 000 2,1 238 000 25579: 25580: Tarjontavaikutus (aktiiviset) 25581: 1) 25582: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, 56000 25583: 1) 25584: -josta opintososiaaliset edut 23 000 25585: 25586: Tarjontavaikutus (passiiviset) 25587: Työttömyysturva 25588: 1) 25589: Ansio turva, 58 500 25590: 1) 25591: -josta valtionosuus 32 000 25592: 1) 25593: Perusturva 32 000 25594: 1) 25595: Työmarkkinatuki 31 000 25596: 1) Tietoa ei ole 25597: 470 34.06 25598: 25599: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki val- panosta ja 400 000 mk lisäkustannuksista 25600: tionhallinnolle (arviomääräraha) URA -tietojärjestelmään. 25601: Momentille myönnetään 208 000 000 mk. 25602: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/ Menojen ja tulojen erittely: mk 25603: 1987) mukaisten palkkausmenojen ja työllistä- 25604: misestä aiheutuvien muiden menojen maksa- Bruttomenot 702 007 000 25605: miseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Mää- Maksullisen toiminnan erillismenot 26 715 000 25606: rärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain Muut toimintamenot 675 292 000 25607: voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa Bruttotulot 32 805 000 25608: Maksullisen toiminnan tulot 30 165 000 25609: työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöi- 25610: - julkisoikeudelliset suoritteet 550 000 25611: den paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. - muut suoritteet 29 615 000 25612: Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten Muut tulot 2 640 000 25613: maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enin- Nettomenot 669 202 000 25614: tään 13 000 000 mk työllisyyslain aluevelvoit- 25615: teiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta 25616: aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen 2001 talousarvio 669 202 000 25617: maksamiseen. Määrärahasta maksettavat pal- 2000 talousarvio 648 000 000 25618: kat saavat olla enintään A17 palkkausluokan 2000 lisätalousarvio 11 000 000 25619: mukaisia. 1999 tilinpäätös 721 492 931 25620: Selvitysosa: Työllistettävien lukumää- 25621: rä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arvio- 25622: 06 perusteluissa. määräraha) 25623: Momentille myönnetään 68 800 000 mk. 25624: 2001 talousarvio 208 000 000 Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanoh- 25625: 2000 talousarvio 250 000 000 jaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaa- 25626: 1999 tilinpäätös 619 933 503 miseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoituksen 25627: tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien 25628: palveluun työvoimapalvelulain ( 1005/1993) ja 25629: 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toi- -asetuksen ( 1251/1993), työmarkkinatuesta 25630: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) annetun lain (154211993) sekä työvoimapalve- 25631: Momentille myönnetään nettomäärärahaa luihin liittyvistä etuoksista annetun asetuksen 25632: 669 202 000 mk. (1253/1993) mukaisesti. Määrärahaa saa käyt- 25633: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- tää edellä mainituissa säännöksissä tarkoite- 25634: sa on otettu lisäyksenä huomioon 2 015 000 tuista toimenpiteistä ja palveluista aiheutunei- 25635: mk kahdentoista henkilön palkkausmenojen den tapaturmakorvausten maksamiseen sekä 25636: siirtona momentilta 31.24.21 ja 5 362 000 mk toimenpiteisiin ja palveluihin osallistuvien 25637: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- ryhmävakuutusten maksamiseen. Hallitus an- 25638: tarkistuksiin. Lisäksi määrärahan mitoitukses- taa eduskunnalle esityksen työvoimapalvelu- 25639: sa on lisäyksenä otettu huomioon tietohallinto- lain (1 005/1993) muuttamisesta siten, että toi- 25640: kustannusten kasvuna 2 000 000 mk, mistä menpiteisiin ja palveluihin osallistuvan tapa- 25641: summasta 1 600 000 mk aiheutuu sähköisestä turma ja niissä saatu ammattitauti korvataan 25642: asioinnista hallinnossa annetun lain toimeen- valtion varoista samoin perustein kuin tapatur- 25643: mavakuutuslaissa (608/1948) säädetään työta- 25644: paturmasta. Määrärahaa saa käyttää ryhmäpal- 25645: veluna järjestettävään työnhakukoulutukseen 25646: osallistuvien työttömien työnhakijoiden mat- 25647: 34.06 471 25648: 25649: kakustanousten korvaamiseen työnhakukoulu- 200 l talousarvio 68 800 000 25650: tukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta an- 2000 talousarvio 74 800 000 25651: netun asetuksen (980!1998) mukaisesti. Mää- 1999 tilinpäätös 63 524 970 25652: rärahaa saa käyttää ulkomaalaislain (378/ 25653: 1991) 18 a §:n mukaisesta muuttovalmennuk- 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen 25654: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. ostopalvelut (arviomääräraha) 25655: Lisäksi momentin määrärahaa saa käyttää 25656: Momentille myönnetään 789 000 000 mk. 25657: enintään 2 600 000 mk Venäjän lähialueiden ja 25658: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises- 25659: Baltian maiden työvoiman kouluttamisesta ai- 25660: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763!1990) 25661: heutuvien menojen maksamiseen työministeri- 25662: mukaisen koulutuksen hankkimiseen. Määrä- 25663: ön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 25664: rahaa saa käyttää myös koulutuksen ja majoi- 25665: 2001 saa tehdä koulutuksen hankintasopimuk- 25666: tuksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutus- 25667: sia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle me- 25668: säätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutukses- 25669: noja vuoden 2001 jälkeen enintään 700 000 25670: ta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja 25671: mk. 25672: hankintailmoitteluun sekä työvoimapoliittisen 25673: Se l v i t y s o s a : Määrärahalla arvioidaan 25674: aikuiskoulutuksen suunnittelua ja hankintatoi- 25675: järjestettävän 12 000 työhöns~jo~ttumi~en ~~ mintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvi- 25676: ammatinvalinnanohjauksen tukitotmenpidetta, 25677: tystyöstä aiheutuvien menoj.en maks~m~seen, 25678: joiden yksikkökustannuksiksi on arvioitu noin 25679: koulutus- ja konsulttipalveluJen hankkimisesta 25680: 4 500 markkaa. Työnhakukoulutukseen osal- 25681: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enin- 25682: listuvien työttömien matkakustannusten kor- 25683: tään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henki.~ 25684: vaamiseen osoitettu määräraha perustuu las- 25685: löstön palkkaamiseen. Vuonna 2001 saa tehda 25686: kelmaan, että 7 päivää kestäville työnhaku- 25687: työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta an- 25688: kursseille osallistuu noin 50 000 työtöntä 25689: netun lain 14 §:n mukaisia koulutuksen han- 25690: työnhakijaa, joille korvataan matkakusta~~u~ 25691: kintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua 25692: sia ylläpitokorvauksena 30 mk/koulutuspaiva. 25693: valtiolle menoja vuoden 2001 jälkeen enintään 25694: Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työ- 25695: 227 000 000 mk. 25696: voiman koulutusta koskevan vuoden 200 l 25697: Selvitysosa : Työvoimapoliittisen ai- 25698: myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan a~ 25699: kuiskoulutuksen järjestämisen tarkoituksena 25700: heutuvan valtiolle vuonna 2002 menoJa 25701: on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja 25702: 700 000 mk. 25703: tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä 25704: ja poistaa työvoimapulaa. Hankittava kou.~ut~s 25705: Määrärahan käytön arvioidaan on pääasiassa ammatillista koulutusta. !Y?VOI- 25706: jakaantuvan seuraavasti: mk mapoliittisen aikuiskoulutuksen pääasiallisena 25707: kohderyhmänä ovat työttömät. Maahanmuut- 25708: Työhönsijoittumisen ja ammatin- tajille hankitaan työvoimapoliittista aikuiskou- 25709: valinnanohjauksen erityismenot 54000 000 lutusta osana kotoutumissuunnitelmaa. 25710: Ryhmäpalveluna järjestettävään 25711: Määrärahalla arvioidaan hankittavan työvoi- 25712: työnhakukoulutukseen osallistu- 25713: vien työttömien työnhakijoiden mapoliittista aikuiskoulutusta vuon~a 2001 25714: matkakustannusten korvaukset 11 000 000 noin 5 600 000 opiskelijatyöpäivää, JOsta yh- 25715: Muuttovalmennus 1 200 000 teishankintaan työnantajien kanssa arvioidaan 25716: Venäjän lähialueiden ja Baltian käytettävän noin 700 000 opiskelijaty?päivää. 25717: maiden työvoiman koulutus Vuoden 2001 myöntämisvaltuuden JOhdosta 25718: (enintään) 2 600000 arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 25719: Yhteensä 68 800 000 218 000 000 mk vuonna 2002, 6 000 000 mk 25720: vuonna 2003 ja 3 000 000 mk vuonna 2004. 25721: Vastaavien aiemmin myönnettyjen valtuuksi- 25722: 472 34.06 25723: 25724: en käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheu- maali työllistämistuki, jonka suuruus on 118 25725: tuvan menoja 7 000 000 mk vuonna 2002. mk ja enintään normaali työllistämistuki 80 25726: Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä arvioidaan prosentilla korotettuna. Työllistämistuki voi- 25727: hankittavan lisäksi noin 60 vuotuista koulutus- daan maksaa täysimääräisenä, kun työaika on 25728: paikkaa. vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä 25729: työajasta. 25730: Määrärahan käytön arvioidaan Portaittain nousevaa lisätukea maksetaan 25731: jakautuvan seuraavasti: mk työllisyyslain 21 §:n mukaisesti sen perusteel- 25732: la, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimas- 25733: Työvoimapoliittisen aikuiskoulu- ta kunta on työllistänyt työllisyysmäärärahoil- 25734: tuksen hankinta 774900 000 la. 25735: Tiedotus- ja ilmoitustoiminta sekä Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa kun- 25736: työvoimapoliittisen aikuiskoulu- nille ja kuntayhtymille päivää ja henkilöä kohti 25737: tuksen kehittämistoiminta 7 500 000 työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyystur- 25738: Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä 25739: valain 22 §:n 1 momentin mukaista peruspäi- 25740: hankittava koulutus 6 600 000 25741: Yhteensä 789 000 000 25742: värahaa sekä enintään normaali työllistämistu- 25743: ki. Yhdistelmätukeen arvioidaan käytettävän 25744: työllistämistukea 125 000 000 mk. 25745: 2001 talousarvio 789 000 000 25746: 2000 talousarvio 867 400 000 2001 talousarvio 610 000 000 25747: 2000 lisätalousarvio 10 000 000 2000 talousarvio 800 000 000 25748: 1999 tilinpäätös 920 401 370 1999 tilinpäätös 669 112 995 25749: 25750: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kun- 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan 25751: nille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) työtoiminnan järjestämisestä (arviomäärära- 25752: Momentille myönnetään 610 000 000 mk. ha) 25753: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/ Momentille myönnetään 32 000 000 mk. 25754: 1987) mukaisten valtionapujen, mukaan lukien Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työ- 25755: työllisyyslain edellyttämät lisätuet, maksami- toiminnasta annetun lain mukaisten valtion 25756: seen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työl- korvausten maksamiseen kunnille kuntootta- 25757: lisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen van työtoiminnan järjestämisestä. 25758: samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun- 25759: henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me- nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 25760: noihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vähin- laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta ja siihen 25761: tään 500 päivää työttömänä olleiden työmark- liittyväksi lainsäädännöksi. Lainsäädäntö on 25762: kinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työl- tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2001. Kunto- 25763: listämiseen yhdessä työmarkkinatuen kanssa. uttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan 25764: Se l v i t y s osa : Työllistettävien lukumää- olevan keskimäärin 7 200 henkilöä kuukau- 25765: räja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun dessa, joista 4 000 alle 25-vuotiaita. Valtion 25766: 06 perustelujen selvitysosassa. Momentin korvauksena maksetaan kunnalle 50 mk jokai- 25767: määrärahasta on luvun 06 perusteluihin viita- sesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistu- 25768: ten tarkoitus käyttää 50 000 000 mk vuonna vasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu 25769: 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jäävien 55- kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enin- 25770: 59-vuotiaiden tukityöllistämiseen osana työ- tään viideltä päivältä viikossa. 25771: markkinaosapuolten välistä, eläkejärjestelyistä 25772: syntynyttä sopimusta. Työllistämistukea mak- 2001 talousarvio 32 000 000 25773: setaan päivää ja henkilöä kohti vähintään nor- 25774: 34.06 473 25775: 25776: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen nuksia majoittumisesta kotikuntansa ulkopuo- 25777: osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomää- lella. 25778: räraha) 25779: Momentille myönnetään 557 000 000 mk. Määrärahan käytön 25780: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises- arvioidaan jakaantuvan 25781: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/ 1990) seuraavasti: mk 25782: mukaisten opintososiaalisten etuuksien maksa- 25783: miseen sekä työttömyyskassojen hallintokulu- Koulutustuki 365 400 000 25784: Ylläpitokorvaus 165 700 000 25785: jen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa 25786: Majoituskorvaus 19 900 000 25787: käyttää opiskelijavalinnasta aiheutuvien me- Opiskelijavalintaan liittyvät 25788: nojen maksamiseen, ei kuitenkaan ilmoitus- ja menot ja matkakustannukset 2 500 000 25789: tiedotustoiminnan menoihin. Työttömyyskassojen hallinto- 25790: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- kulut 3 500 000 25791: sa on vähennyksenä otettu huomioon Yhteensä 557 000 000 25792: 40 000 000 mk koulutustukea saavien osuuden 25793: arvioidun pienentymisen johdosta ja lisäykse- 2001 talousarvio 557 000 000 25794: nä 14 000 000 mk ylläpito- ja majoituskorva- 25795: 2000 talousarvio 652 000 000 25796: uksen saaruisedellytysten laajentamisen joh- 25797: dosta. Momentin määräraha on mitoitettu vas- 1999 tilinpäätös 625 640 705 25798: taamaan 5 600 000 opiskelijatyöpäivän han- 25799: kintoja. Opintososiaaliset etuudet koostuvat 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) 25800: koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja majoi- Momentille myönnetään 5 588 000 000 mk. 25801: tuskorvauksesta. Määrärahalla arvioidaan Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta 25802: maksettavan 2 900 000 opiskelijatyöpäivää annetun lain ( 1542/1993) ja maahanmuuttajien 25803: vastaavat etuudet koulutustukea saaville ja kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas- 25804: 2 600 000 opiskelijatyöpäivää vastaavat etuu- taanotosta annetun lain (493/ 1999) mukaisen 25805: det työmarkkinatuen saajille ylläpito- ja majoi- työmarkkinatuen maksamiseen. Määrärahaa 25806: tuskorvauksena. Valtionosuus koulutustuesta saa käyttää ylläpitokorvauksen maksamiseen 25807: on työttömyysturvalain 22 §:n mukaisen pe- työharjoitteluun osallistuvalle vähintään 500 25808: ruspäivärahan suuruinen. Perusosan suuruu- päivää työttömänä olleelle työttömälle ja vas- 25809: deksi vuonna 2001 arvioidaan 126 mk/pv. Yl- taavin ehdoin kotoutumistoimenpiteisiin osal- 25810: läpito- ja majoituskorvausten suuruus on 30 listuvalle. Määrärahaa saa käyttää työharjoitte- 25811: mk/pv. lusta tai kotoutumistoimenpiteestä aiheutunei- 25812: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- den tapaturmakorvausten ja työharjoittelijoina 25813: tykseen liittyvän esityksen työvoimapoliitti- tai kotoutumistoimenpiteissä olevien ryhmä- 25814: sesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/ vastuuvakuutusten maksamiseen. Lisäksi mää- 25815: 1990) muuttamisesta siten, että ylläpito- jama- rärahaa saa käyttää ylläpitokorvauksen maksa- 25816: joituskorvauksen keskeiset saaruisedellytykset miseen kuntouttavasta työtoiminnasta annetun 25817: siirretään työvoimapoliittisesta aikuiskoulu- lain mukaiseen toimintaan Osallistuvalle työ- 25818: tuksesta annetusta asetuksesta (91211990) la- markkinatukea saavalle työttömälle. 25819: kiin ja niitä muutetaan niin, että korvauksiin Se l v i t y s osa : Momentilta voidaan mak- 25820: olisi oikeus myös vähennettyä koulutustukea saa työmarkkinatuen suuruista tukea työnanta- 25821: taikka soviteltua tai vähennettyä työmarkkina- jalle vähintään 500 päivää työttömänä olleiden 25822: tukea saavalla opiskelijalla. Esityksen mukaan työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttö- 25823: majoituskorvaukseen olisi oikeus myös omalla mien työllistämiseen työsuhteessa tehtävään 25824: työssäkäyntialueellaan koulutukseen osallistu- työhön. Vuonna 2001 tähän tarkoitukseen arvi- 25825: valla opiskelijalla, jos hänelle aiheutuu kustan- oidaan käytettävän 400 000 000 mk. 25826: 474 34.06 25827: 25828: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä vää työttömyysturvaa tai työmarkkinatukea 25829: otettu huomioon 8 000 000 mk kotipaikkakun- saaneita henkilöitä. 25830: nalta oman työssäkäyntialueen ulkopuolella 25831: tapahtuvan työssäkäynnin harkinnanvaraiseen 2001 talousarvio 5 588 000 000 25832: matka-avustukseen ja 13 000 000 mk kuntout- 2000 talousarvio 5 453 000 000 25833: tavaan työtoimintaan osallistuvien ylläpitokor- 1999 tilinpäätös 5 603 035 387 25834: vauksiin. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta 25835: työmarkkinatuki maksetaan ilman tarveharkin- 63. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 25836: taa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvio- (arviomääräraha) 25837: esitykseen liittyvän esityksen laiksi kuntoutta- 25838: Momentille myönnetään 845 000 000 mk. 25839: vasta työtoiminnasta ja siihen liittyväksi lain- 25840: Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien 25841: säädännöksi sekä laiksi työmarkkinatuesta 25842: maksamiseen työllisyysasetuksen (1363/ 1997) 25843: annetun lain muuttamisesta. 25844: nojalla työllisyyslaissa (27511987) tarkoitettu- 25845: Ylläpitokorvauksiin arvioidaan käytettävän 25846: jen työllistämiseen. Määrärahasta saa käyttää 25847: yhteensä 39 000 000 mk. 25848: 20 000 000 mk työttömien aloitteellisuuden 25849: Työmarkkinatukea arvioidaan käytettävän 25850: tukemiseen ja tässä toiminnassa tarvittavan 25851: aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin 25852: henkilöstön palkkaamiseen lyhytaikaisiin teh- 25853: yhteensä 1 086 000 000 mk, mikä on lähes 20 25854: täviin. Määrärahaa saa käyttää ennen työlli- 25855: prosenttia momentin loppusummasta. 25856: syyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen 25857: samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten 25858: Aktiivisen osuuden arvioidaan henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me- 25859: jakautuvan seuraavasti: mk noihin. Määrärahaa saa käyttää myös työhar- 25860: joittelusta aiheutuneiden tapaturmakorvausten 25861: Työharjoittelu työmarkkinatuella 344000 000 25862: Työvoimakoulutuksen aikainen 25863: ja työharjoittelijoina olevien ryhmävastuuva- 25864: työmarkkinatuki 308 000 000 kuutusten maksamiseen. 25865: Ylläpitokorvaus (työharjoittelu ja Määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päi- 25866: kotouttaminen) 26 000 000 vää työttöminä olleiden työmarkkinatukea saa- 25867: Yhdistelmätuen työmarkkinatuen vien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. 25868: osuus 400 000 000 Tässä tarkoitettua työllistämistukea voidaan 25869: Harkinnanvarainen matka-avustus 8 000 000 maksaa yhdessä työmarkkinatuen kanssa. 25870: Yhteensä 1 086 000 000 Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 25871: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 25872: Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnas- Se l v i t y s osa : Määrärahasta on luvun 06 25873: tettaviin kotoutumistoimenpiteisiin osallistu- perusteluihin viitaten tarkoitus käyttää 25874: valle maksettaviin ylläpitokorvauksiin arvioi- 20 000 000 mk vuonna 2000 ja sen jälkeen 25875: daan käytettävän 10 000 000 mk. työttömiksi jäävien 55-59-vuotiaiden tuki- 25876: Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttö- työllistämiseen osana työmarkkinaosapuolten 25877: myysturvalain 22 §:n 1 momentissa tarkoite- välistä, eläkejärjestelyistä syntynyttä sopimus- 25878: tun päivärahan suuruinen. Vuonna 2001 päivä- ta. Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen 25879: rahan markkamäärä tarkistetaan elinkustan- keskihinta on esitetty luvun 06 perustelujen 25880: nusten muutosta vastaavasti. Täysimääräisen selvitysosassa. Työllistämistukea maksetaan 25881: päivärahan arvioidaan nousevan 126 mark- päivää ja henkilöä kohti vähintään normaali 25882: kaan. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä työllistämistuki, jonka suuruus on 118 mk ja 25883: otettu huomioon 184 000 000 mk. enintään normaali työllistämistuki 80 prosen- 25884: Työmarkkinatuen saajien määrän arvioidaan tilla korotettuna. Työllistämistuki voidaan 25885: vuonna 2001 olevan keskimäärin 176 000 hen- maksaa täysimääräisenä, kun työaika on vähin- 25886: kilöä. Näistä yli puolet on vähintään 500 päi- tään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. 25887: 34.06 475 25888: 25889: Työllisyyspoliittisen projektituen käytön ar- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 25890: vioidaan vuonna 2001 olevan 94 000 000 mk. sa on lisäyksenä otettu huomioon 10 000 000 25891: Projektitukea käytetään erityisesti ns. kolman- mk siirtona momentilta 34.06.77. Hankkeiden 25892: nella sektorilla toteutettavien työllistämis- valinnassa käytetään perusteena kunkin hank- 25893: hankkeiden käynnistämiseen. Projektitukea keen työllisyysvaikutusarviointia (TVA-mal- 25894: maksetaan toiminnan hallinnointiin ja organi- li). Tällöin huomiota kiinnitetään hankkeen in- 25895: soimiseen mm. maksamalla projekteissa toimi- vestointivaiheen lisäksi erityisesti sen pysy- 25896: vien vetäjien ja muiden vastuuhenkilöiden väisluontoisiin toimintavaiheen ja kasvusysä- 25897: palkkauskustannukset ja muita hallintomeno- ysvaiheen työllisyysvaikutuksiin. Hankekoh- 25898: Ja. taista tukitasoa harkittaessa otetaan huomioon 25899: Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa työn- myös investointipaikkakunnan työttömyysas- 25900: antajalle päivää ja henkilöä kohti työmarkkina- te. Hankkeiden valinnassa painotetaan niitä 25901: tuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 22 §:n 1 hankkeita, jotka edistävät pysyvien työpaikko- 25902: momentin mukaista peruspäivärahaa, sekä jen syntymistä ja luovat edellytyksiä elinkei- 25903: enintään normaali työllistämistuki. noelämän kehitykselle sekä otetaan huomioon 25904: alueelliset kehittämisohjelmat. Osa määrära- 25905: Määrärahan käytön arvioidaan hasta kohdeunetaan avoimen haun periaatteel- 25906: jakaantuvan seuraavasti: mk la etsittyihin hankkeisiin niiden työllisyysvai- 25907: kutuksen perusteella. Momentilta rahoitettavi- 25908: Työllistämistuki yrittäjäksi ryhty- en investointien rakennusaikaiset työllisyys- 25909: välle 100 000 000 vaikutukset ovat arviolta 600 henkilötyövuot- 25910: Työttömien aloitteellisuuden ta. Työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 25911: tukeminen 20 000000 06 perustelujen selvitysosassa. 25912: Työllisyyspoliittinen projektituki 94000000 25913: V. 2000 ja senjälkeen työttömiksi 200 I talousarvio 85 000 000 25914: jäävät 55-59-vuotiaat 20 000 000 25915: Yhdistelmätuki (työllistämistuen 2000 talousarvio 85 000 000 25916: osuus) 260 000 000 I999 tilinpäätös 89 000 000 25917: Muu työllistämistuki 351 000 000 25918: Yhteensä 845 000 000 65. Muuttoturva (arviomääräraha) 25919: Momentille myönnetään I5 000 000 mk. 25920: 2001 talousarvio 845 000 000 Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelulain 25921: 2000 talousarvio 932 000 000 (1005/1993) II §:n mukaisesti työttömän tai 25922: 1999 tilinpäätös 879 237 598 työttömäksi jäävän työnhakijan taloudelliseen 25923: tukemiseen, jos hän hakee tai siirtyy työhön 25924: 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot inves- asuinpaikkakuntansa työssäkäyntialueen ulko- 25925: puolelle. Työvoimapalveluihin liittyvistä 25926: tointeihin (siirtomääräraha 3 v) 25927: etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) 25928: Momentille myönnetään 85 000 000 mk. 4 §:n mukaan työttömälle tai työttömäksi jää- 25929: Määrärahaa saa käyttää osarahoituksena välle henkilölle voidaan myöntää liikkuvuus- 25930: kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen avustuksella matkakustannusten korvausta 25931: työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla Suomen alueella tehtävästä matkasta, jonka 25932: edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ot- hän tekee työpaikkaan tutustumista, palvelus- 25933: tamalla samalla huomioon myös alueelliset suhteen solmimista tai uuteen työpaikkaan siir- 25934: työllisyysnäkökohdat Määrärahaa saa käyttää tymistä varten. 25935: aikaisempina vuosina myönnettyjen avustus- Selvitysosa: Vuonna 1999 maksettiin 25936: ten maksamiseen. yhteensä 14 900 liikkuvuusavustusta. Vuonna 25937: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 200I arvioidaan maksettavan yhteensä 20 000 25938: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 25939: 476 34.07 25940: 25941: liikkuvuusavustusta. Keskimääräisen avustuk- investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä 25942: sen suuruuden arvioidaan vuonna 2001 olevan pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kan- 25943: 750 mk. nalta merkittäviä hankkeita. 25944: Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomio- 25945: 2001 talousarvio 15 000 000 ta erityisesti niiden valmistumisen jälkeisen 25946: 2000 talousarvio 15 000 000 toimintavaiheen työpaikkoihin sekä kohteen 25947: 1999 tilinpäätös 10 468 763 ympäristössä syntyviin sysäysvaikutuksiin ot- 25948: taen huomioon alueelliset kehittämisohjelmat 25949: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi ja investointipaikkakunnan työllisyystilanne. 25950: (siirtomääräraha 3 v) Momentilta rahoitettavien investointien ra- 25951: Momentille myönnetään 94 000 000 mk. kennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat ar- 25952: Määrärahaa saa käyttää työttömyyden torju- violta 200 henkilötyövuotta. Työllistämisen 25953: misesta aiheutuvien menojen maksamiseen keskihinta on esitetty luvun 06 perustelujen 25954: hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaikko- selvitysosassa. 25955: jen syntymistä ottamalla samalla huomioon Vuoden 2001 valtuuksien käytön johdosta 25956: myös alueelliset työllisyysnäkökohdat arvioidaan valtiolle aiheutuvan vuonna 2002 25957: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 §:n menoja yhteensä 40 000 000 mk ja vuonna 25958: mukaisiin valtion investointikohteisiin sekä in- 2003 yhteensä 10 000 000 mk. Vastaavien ai- 25959: vestoinneiksi katsottavien valtion hankinnoista emmin myönnettyjen valtuuksien käytön joh- 25960: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära- dosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 25961: haa saa käyttää siirtymäkauden 1998-2001 vuonna 2002 yhteensä 15 000 000 mk. 25962: aikana myös sellaisten uusien aloitettavien 25963: hankkeiden rahoitukseen, joita ei ole tarkoitus Valtuuksien käytöstä 25964: merkitä valtion taseeseen sekä tällaisten aloi- aiheutuva määrärahan tarve 25965: tettujen hankkeiden loppuunsaattamiseen. (milj. mk) 2002 2003 25966: Vuonna 2001 saa tehdä käynnissä oleviin töi- 25967: 1. Valtuudet v. 1998 ja aikai- 25968: hin liittyviä valtion talousarviosta annetun lain 25969: semmin 15,0 25970: (42311988) 10 §: ssä tarkoitettuja sitoumuksia - talonrakennusvaltuudet 10,0 25971: siten, että niistä aiheutuu menoja myöhempinä - muut rakentamisvaltuudet 5,0 25972: vuosina enintään 50 000 000 mk. 2. Uudet valtuudet 40,0 10,0 25973: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- - talonrakennusvaltuudet 25,0 7,0 25974: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. - muut rakentamisvaltuudet 15,0 3,0 25975: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 3. Yhteensä 55,0 10,0 25976: sa on vähennyksenä otettu huomioon - talonrakennusvaltuudet 35,0 7,0 25977: 10 000 000 mk siirtona momentille 34.06.64. - muut rakentamisvaltuudet 20,0 3,0 25978: Määrärahaa on tarkoitus osoittaa työllisyys- 25979: asetuksen 4 §:n tarkoittamille valtion työviras- 2001 talousarvio 94000 000 25980: toille työllisyyslain 13 §:n ja työllisyysasetuk- 2000 talousarvio 116 000 000 25981: sen 5 §:n mukaisiin kohteisiin. Määrärahaa py- 1999 tilinpäätös 142 000 000 25982: ritään käyttämään virastojen ja laitosten 25983: 25984: 25985: 25986: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 25987: 25988: Se l v i t y s osa : Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton tehtävänä on huolehtia 25989: kiintiöpakolaisten valinnasta, pakolaisten kuntaan osoittamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas- 25990: 34.07 477 25991: 25992: taanoton järjestämisestä sekä niihin liittyvästä tiedotus- ja julkaisutoiminnasta. Samoin tehtävänä 25993: on edistää maahanmuuttajien kotouttamista yhteiskuntaan tukemalla heidän sosiaalista, taloudel- 25994: listaja kulttuurista osallistumistaan sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ulkomaalaislain (648/2000) mu- 25995: kaisessa nopeutetussa menettelyssä arvioidaan käsiteltävän kolmasosa hakemuksista. 25996: Valtio korvaa kunnalle entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen paluumuuttajina tulleille hen- 25997: kilöille annetusta toimeentulotuesta ja palveluista aiheutuneita menoja. Pakolaisten vastaanotos- 25998: ta kunnalle maksetaan korvausta valtion varoista toimeentulotuen, palvelujen järjestämisen ja 25999: vastaanoton yleishallinnon kustannuksiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestää ja rahoit- 26000: taa valtio. 26001: 26002: Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto, henkilöä 26003: 1998 1999 2000 2001 26004: 26005: Pakolaiskiintiö 600 650 700 750 26006: Maahan saapuneet toteutuma toteutuma arvio arvio 26007: Ent. Neuvostoliiton alueelta olevat paluumuuttajat 1 165 1 304 1 500 1 500 26008: Pakolaiset 958 1 189 1 600 1 600 26009: - Kiintiöpakolaiset 308 543 800 800 26010: - Perheenyhdistämiset 307 155 400 400 26011: -Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 343 491 400 400 26012: Turvapaikanhakijat 1 272 3 106 1 200 1 200 26013: 26014: Vuosittaiset poikkeamat talousarviossa hyväksytyn pakolaiskiintiön ja maahan saapuvien kiin- 26015: tiöpakolaisten määrässä johtuvat siitä, että pakolaisten maastalähtöä saattavat viivästyttää mm. 26016: lähtölupien ja kauttakulkuviisumien saannin vaikeus. Siten esimerkiksi vuonna 1999 Suomeen 26017: tuli 409 henkilöä, jotka olivat saaneet oleskeluluvan vuoden 1998 pakolaiskiintiöstä. Turvapai- 26018: kanhakijoista noin 1/3 arvioidaan saavan turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi 26019: tai humanitaarisista syistä. 26020: 26021: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden usapupalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa 26022: vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomää- saa lisäksi käyttää rasismin ja etnisen syrjinnän 26023: räraha) seurantaan ja syrjinnän vastaiseen koulutuk- 26024: Momentille myönnetään 37 835 000 mk. seen. 26025: Määrärahaa saa käyttää valtion vastaanotto- Määrärahaa saa käyttää enintään 124 henki- 26026: keskusten toimintamenojen maksamiseen, pa- lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- 26027: kolaisten maahantulomatkojen järjestämisestä, seen. 26028: lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuk- S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 26029: sista ja koulutuksesta sekä vastaanottoa edistä- sa on lisäyksenä otettu huomioon 1 500 000 26030: vän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestä- mk oikeusapupalvelujen hankkimiseksi turva- 26031: misestä aiheutuvien menojen maksamiseen. paikanhakijoille ja pakolaisille sekä 125 000 26032: Lisäksi määrärahaa saa käyttää vastaanoton to- mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 26033: teuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten kantarkistuksiin. 26034: palvelujen hankkimisesta aiheutuvien meno- 26035: jen maksamiseen sekä turvapaikanhakijoiden 2001 talousarvio 37 835 000 26036: vastaanoton neuvottelukunnan kustannuksiin. 2000 talousarvio 36 300 000 26037: Määrärahasta saa käyttää enintään 3 000 000 2000 lisätalousarvio 193 000 26038: mk turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oike- 1999 tilinpäätös 44 344 339 26039: 478 34.07 26040: 26041: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suo- den ylläpitämien turvapaikanhakijoiden vas- 26042: meen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen taanottokeskusten, ryhmä- ja perheryhmäkoti- 26043: sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuol- en, tulkkikeskusten sekä muihin tarvittaviin 26044: lon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) menoihin. Vuoden 2001 pakolaiskiintiö on 750 26045: Momentille myönnetään 67 200 000 mk. henkilöä. 26046: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston Se l v i t y s osa : Määrärahasta arvioidaan 26047: määräämin perustein (512/1999) entisen Neu- käytettävän pakolaisten vastaanotosta aiheutu- 26048: vostoliiton alueelta Suomeen muuttavien hen- vien kustannusten laskennallisina korvauksina 26049: kilöiden toimeentulotuen kustannusten sekä 66 160 000 mk, korvauksena kunnille pakolai- 26050: heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon sille annetuista kotoutumista tukevista ja sosi- 26051: erityiskustannusten korvaamiseen kunnille. aali- ja terveydenhuollon palveluista sekä toi- 26052: Se l v i t y s o s a : Suomeen muuttaneiden meentulotuista ja tulkkipalveluista 26053: henkilöiden toimeentulotuesta puolen vuoden 139 340 000 mk sekä turvapaikanhakijoiden 26054: ajalta maahan saapumisesta aiheutuneita kus- vastaanoton järjestämiseen 43 800 000 mk. 26055: tannuksia korvataan arviolta 19 000 000 mk ja Vuonna 2001 varaudutaan noin 800 uuden 26056: toimeentulotukimenoja sen vuoksi, että henki- kiintiöpakolaisen ja 400 perheenyhdistämisoh- 26057: lö ei maahanmuuttoon liittyvän asemansa jelman puitteissa tulevan omaisen vastaanot- 26058: vuoksi voi saada eläkettä tai muuta Sosiaalitur- toon. Korvausten piirissä on noin 3 850 aikai- 26059: vaetuutta korvataan arviolta 36 000 000 mk sempina vuosina saapunutta pakolaista. Uusia 26060: noin 1 600 henkilön osalta. Lisäksi maksetaan turvapaikanhakijoita arvioidaan tulevan 1 200, 26061: kunnille arviolta 12 600 000 mk noin 190 hen- joista yhden kolmasosan arvioidaan saavan 26062: kilön pitkäaikaisesta hoidosta ja huollosta ai- myönteisen päätöksen. Turvapaikanhakijoita 26063: heutuneita kustannuksia. Korvaukset makse- arvioidaan olevan vastaanottokeskuksissa noin 26064: taan kunnille jälkikäteen. 1 800 henkilöä. 26065: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen- 26066: 2001 talousarvio 67 200000 nyksenä huomioon 25 000 000 mk Kosovosta 26067: 2000 talousarvio 60 000 000 evakuoitujen vastaanoton päättymisestä johtu- 26068: 2000 lisätalousarvio 7 200 000 en ja 53 700 000 mk nopeutetun turvapaikka- 26069: 1999 tilinpäätös 67 578 304 menettelyn lyhentäessä turvapaikanhakijoiden 26070: keskimääräistä majoitusaikaa arviolta 13 kuu- 26071: 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kaudesta 7,5 kuukauteen. Määrärahan mitoi- 26072: vastaanotto (arviomääräraha) tuksessa on lisäyksenä otettu huomioon 26073: 27 000 000 mk kunnille täysimääräisesti kor- 26074: Momentille myönnetään 249 300 000 mk. 26075: vattavien alaikäisten huollon, tulkkipalvelujen 26076: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston 26077: erityiskustannusten ja laskennallisten korvaus- 26078: määräämin perustein (49311999) pakolaisten 26079: ten kustannusten kohoamisesta aiheutuvina 26080: kotoutumista tukevan toiminnan järjestämises- 26081: menoina. 26082: tä ja sosiaali- ja terveydenhuollon antamisesta 26083: kunnille aiheutuvien kustannusten laskennalli- 26084: siin korvauksiin sekä toimeentulotuen, tulkki- 2001 talousarvio 249 300 000 26085: palvelujen ja erityiskustannusten korvaami- 2000 talousarvio 279 000 000 26086: seen, paluumuutosta aiheutuviin menoihin 1999 tilinpäätös 334 093 528 26087: sekä kunnille, kuntayhtymille ja yhteisöille nii- 26088: 34.99 479 26089: 26090: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 26091: 26092: 26093: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) Määrärahasta saa käyttää enintään 4 000 000 26094: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. mk palkkaturvamenettelyyn liittyviin viran- 26095: Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja omaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin 26096: täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviili- sekä konkurssikustannusten maksamiseen. 26097: palveluslain ( 1723/1991) nojalla aiheutuviin Se l v i t y s osa : Palkkaturvajärjestelmä 26098: kustannuksiin sekä työhallinnossa palvelevien turvaa työntekijäin työsuhteesta johtuvien saa- 26099: siviilipalvelusmiesten ylläpito- ja päiväraha- tavien maksamisen työnantajan konkurssin ja 26100: kustannuksiin. muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. 26101: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki sellaiset 26102: sa on lisäyksenä otettu huomioon 400 000 mk saatavat, jotka perustuvat työsuhteeseen ja jot- 26103: ennalta arvaamattomien, poikkeuksellisten ka työnantaja olisi ollut velvollinen työnteki- 26104: suurten kustannusten korvaamiseen siviilipal- jälle maksamaan. Palkkaturvahakemus on teh- 26105: veluslaitoksille. Hallitus antaa eduskunnalle tävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan 26106: talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sivii- erääntymisestä. Palkkaturvasta huolehtivat 26107: lipalveluslain muuttamisesta. työministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskus- 26108: Siviilipalvelukseen hakeutuvien henkilöiden ten työvoimaosastot 26109: lukumäärä kasvoi 1990-luvulla tasaisesti vuo- Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 26110: teen 1996 asti, jonka jälkeen kasvu on tasaan- 96 000 000 mk on merkitty momentille 26111: tunut. Hakijoiden määrä on tällä hetkellä noin 12.34. 70. Työttömyysvakuutusrahasto korvaa 26112: 2 500 henkilöä vuodessa. Vuonna 1999 koulu- valtiolle vuosittain jälkikäteen palkkaturvana 26113: tettiin 1 742 siviilipalvelusvelvollista. Vuonna maksettujen ja työnantajilta tai näiden kon- 26114: 2000 on tarkoitus kouluttaa 1 850 siviilipalve- kurssipesiitä takaisinperittyjen pääomamääri- 26115: lusvelvollista. en erotuksen. Palkkaturvamaksut eivät näin ol- 26116: Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty len jää rasittamaan valtion talousarviota. Palk- 26117: 2 500 siviilipalvelukseen hakeutuvan hallin- katurvapalautusten 12 000 000 markan korot, 26118: nointia sekä 1 850 siviilipalvelusvelvollisen jotka on budjetoitu momentille 12.34.99, jää- 26119: kouluttamista vuosittain. vät valtiolle palkkaturvajärjestelmästä aiheutu- 26120: vien hallintomenojen kattamiseen. 26121: 2001 talousarvio 20 000 000 Konkurssien määrän väheneminen ja yritys- 26122: 2000 talousarvio ten parantunut taloudellinen tilanne sekä hyvin 26123: 18 500 000 26124: toiminut yrityssaneerauslaki ovat tärkeimmät 26125: 1999 tilinpäätös 17 498 220 26126: syyt palkkaturvamäärien pienenemiselle viime 26127: vuosina. Vuonna 1999 palkkaturvaa makset- 26128: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) tiin 94 milj. mk, mikä on noin 5 milj. mk vä- 26129: Momentille myönnetään 100 000 000 mk. hemmän kuin edellisenä vuonna. Tämänhet- 26130: Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain kisten talousnäkymien valossa ei ole odotetta- 26131: (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain vissa, että palkkaturvamäärät tulisivat 26132: (92711979) mukaisten menojen maksamiseen. merkittävästi nousemaan tai laskemaan. 26133: 480 34.99 26134: 26135: 26136: 26137: 1997 1998 1999 2000 2001 26138: toteutuma toteutuma toteutuma arvio/ arvio/ 26139: talousarvio esitys 26140: 26141: Palkkaturvaa maksettu (milj. mk) 116 99 94 106 96 26142: Palkkaturvaa peritty takaisin (milj. mk) 40 53 24 20 20 26143: Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden 26144: lukumäärä 7 751 6753 6 153 6500 6200 26145: Palkkaturvapäätöksen saaneiden työn- 26146: antajien lukumäärä 2 766 2600 2 536 2600 2600 26147: Hakemusten keskimääräinen käsittely- 26148: aika (pv) 38 51 54 50 50 26149: 26150: 26151: 2001 talousarvio 100 000 000 kerätyillä varoilla tarjotaan palveluja myös ul- 26152: 2000 talousarvio 110 000 000 komaalaisille merenkulkijoille. 26153: 1999 tilinpäätös 95 306 666 26154: Merimiespalvelutoiminnan 26155: rahoitus: mk 26156: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomäärära- 26157: ha) Valtion osuus merimiespalvelu- 26158: Momentille myönnetään 4 553 000 mk. toimiston menoista 3 000000 26159: Työnantajien osuus 1 500 000 26160: Määrärahaa saa käyttää merimiesten palve- 26161: Työntekijöiden osuus 1 500 000 26162: lu- ja opintotoiminnasta annetun lain (452/ Lästimaksut (31.32.50) 3 000 000 26163: 1972) nojalla merimiesten huoltotoimintaan Merimiespalvelutoimiston 26164: suoritettavan valtion osuuden maksamiseen menot kaikkiaan 9 000000 26165: sekä merimieslaissa tarkoitetun työsopimuk- 26166: sen tekemisestä annetun asetuksen (783/1995) 26167: mukaisiin palveluihin, merimieslain (423/ 26168: 1978) ja merimiesten vuosilomalain ( 433/ Määrärahan käytön arvioidaan 26169: 1984) nojalla merimiestenvuosiloma-ja van- jakautuvan seuraavasti: mk 26170: hempainvapaamatkakustannuksiin sekä työ- 26171: suhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin Valtion osuus merimiespalvelu- 26172: matkakustannuksiin suoritettavan valtionosuu- toimiston menoista 3 000 000 26173: Valtion osuus työnantajille 26174: den maksamiseen. 26175: eräisiin merimiesten matkakus- 26176: Se l v i t y s osa : Merimiespalvelutoimin- tannuksiin 1 500 000 26177: nan rahoittamiseksi merenkulkija maksaa yh- Merimiesten työsuhdesuojelun 26178: den tuhannesosan ansioistaan ja saman määrän lomakehuolto 53 000 26179: maksaa varustaja. Valtion osuus on yhtä suuri Yhteensä 4 553 000 26180: kuin edellä mainittujen yhteensä. Merimies- 26181: palvelutoimisto saa suuren osan tuloistaan ns. 2001 talousarvio 4 553 000 26182: lästimaksuina, joita peritään Suomen satamis- 2000 talousarvio 4 553 000 26183: sa käyviltä koti- ja ulkomaisilta aluksilta. Näin 1999 tilinpäätös 4 672 265 26184: 481 26185: 26186: 26187: 26188: 26189: Pääluokka 35 26190: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 26191: 26192: 26193: Selvitysosa: Ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävät koostuvat alueidenkäytön 26194: suunnittelusta, asumisesta ja rakentamisesta sekä luonnon ja ympäristön suojelusta. Hallinnonala 26195: edistää kestävää kehitystä. Tavoitteena on hyvä ja turvallinen elinympäristö, luonnon monimuo- 26196: toisuuden säilyttäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä asunto-olojen kehittäminen. 26197: Ympäristöhallinnon toiminnassa korostuu kansainvälinen yhteistyö. Keskeiset ympäristöon- 26198: gelmat, kuten ilmastomuutoksen uhka, otsonikerroksen oheneminen, biologisen monimuotoi- 26199: suuden köyhtyminen, Itämeren tilan huononeminen ja ympäristön muu pilaantuminen ovat suu- 26200: relta osin rajat ylittäviä ja niiden ratkaisut vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisiä so- 26201: pimuksia toimeenpannaan kansallisesti ja ne edellyttävät alueellisia ja paikallisia toimia. 26202: Hallinnon ohjauskeinot ovat monipuolistuneet. Tärkeää on eri hallinnonalojen ja yksityisten 26203: toimijoiden päätöksentekoon vaikuttaminen ja ympäristötavoitteiden yhdistäminen tuotteiden ja 26204: palveluiden suunnitteluun, tuotantoon ja käyttöön. Ympäristöpolitiikan tehostamisessa onkin 26205: keskeistä ympäristöpolitiikan yhdentäminen sektoripolitiikkoihin, mikä korostaa jokaisen hallin- 26206: nonalan vastuuta sektorinsa ympäristötavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. 26207: Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten väestönkasvu heijastuu paineena kaavoitukseen, raken- 26208: tamiseen ja asumiseen. Toisaalta muuttotappioalueet vaativat erityisiä toimenpiteitä. Myös ra- 26209: kentamisen laadun ja ekologisen kestävyyden parantamiselle asetetaan kasvavia vaatimuksia. 26210: Kansainvälinen yhteistyö 26211: Lähialueyhteistyössä tavoitteena on sopimuksin ja hankkein parantaa Itämeren tilaa, vähentää 26212: Suomeen tulevia saasteita sekä edistää EU:n ympäristölainsäädännön toimeenpanoa Baltian 26213: maissa. Jatketaan aluesuunnittelun ja kestävän metsätalouden yhteistyötä Venäjän kanssa ja to- 26214: teutetaan kaavoituksen kehittämishankkeita Baltian maiden kanssa. 26215: EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan vaikutetaan Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen 26216: ympäristöyhteistyössä. EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmalla edistetään Venäjän ja 26217: Baltian maiden ympäristöongelmien ratkaisua, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vahvistetaan 26218: ympäristöhallintoa. Ympäristöasiat sisällytetään myös taloudelliseen, erityisesti energia- ja lii- 26219: kenneyhteistyöhön. EU:nja Venäjän kumppanuus- ja yhteistyöohjelman osana oleva ympäristö- 26220: ohjelma etenee. 26221: Vaikutetaan EU:n rahoitusjärjestelmien, erityisesti TACIS- ja ISPA-ohjelmien suuntaamiseen 26222: siten, että Itämeren suojelu ja Barentsin alueen ympäristökysymykset otetaan riittävästi huomi- 26223: oon. 26224: Suomi toimiipohjoismaidenministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2001 sekä arktisen 26225: neuvoston puheenjohtajana vuosina 2001-2002. Tavoitteena on, että arktinen neuvosto hyväk- 26226: syy kestävän kehityksen ohjelman sekä toimintaohjelman arktisen ympäristön pilaantumisen eh- 26227: käisemiseksi. 26228: 482 35. 26229: 26230: Suomi vaikuttaa EU:n kestävän kehityksen strategian valmisteluun Helsingin Eurooppa-neu- 26231: voston päätelmien toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että kesäkuussa 2001 Eurooppa-neuvosto kä- 26232: sittelee kokonaisvaltaiset yhdentämisstrategiat ja niiden aikataulut, toimenpiteet ja indikaattori- 26233: esitykset. Strategioiden seurantaa ja arviointia varten tuotetaan välineitä. 26234: Suomi osallistuu EU:n kuudennen ympäristöohjelman toimenpidesuunnitelmien valmisteluun. 26235: EU:n laajentumisneuvotteluissa pyritään siihen, että hakijamailla on edellytykset toimeenpanna 26236: EU:n ympäristölainsäädäntö ennen jäsenyyttä. Osallistutaan EU:n aluerakenteen ja alueidenkäy- 26237: tön kehityskuvan toteutusohjelmaan sekä EU:n biodiversiteettistrategian valmisteluun. 26238: Kansainvälisten ympäristösopimusten osalta on tarkoitus, että neuvottelut pysyviä orgaanisia 26239: yhdisteitä koskevastaYK:nsopimuksesta saadaan vuonna 2001 päätökseen ja että biodiversiteet- 26240: tisopimuksen alainen bioturvallisuuspöytäkirja samoin kuin ilmastosopimuksen Kioton pöytäkir- 26241: ja tulisivat voimaan. 26242: Osallistutaan vuonna 2000 perustettavan YK:n metsäfoorumin työhön ja edistetään kestävää 26243: metsien käyttöä maailmanlaajuisesti. 26244: YK:n kestävän kehityksen toimikunnan kymmenettä istuntoa ja Rio-prosessin kymmenvuotis- 26245: arviota varten Suomi laatii kansallisen edistysraportin hallituksen kestävän kehityksen ohjelman 26246: toteutumisesta hallinnonalojen ja eri toimijatahojen yhteistyönä. 26247: Osallistutaan YK:n asuinyhdyskuntakehityksen toimintaohjelman toteuttamiseen (Habitat+5) 26248: sekä Euroopan Neuvoston kestävän kehityksen aluesuunnitteluperiaatteiden toimeenpanoa ja 26249: kulttuuriympäristöohjelmaa koskevaan yhteistyöhön. 26250: Itämeren ja vesien suojelu 26251: Tavoitteena on, että vesiin joutuva ravinne- ja orgaaninen kuormitus vähenee noin puoleen 26252: 1990-luvun alun tasosta vuoteen 2005 mennessä ja että vedenhankinnan kannalta merkityksellis- 26253: ten pohjavesien laatu säilyy hyvänä. Vaarallisten aineiden päästöjen torjunnan valmiutta paran- 26254: netaan. Tuetaan vesiensuojelun toimeenpanoa mm. maataloudessa, kalankasvatuksessa ja muus- 26255: sa hajakuormituksessa. Valmistaudutaan EY:n vesipuitedirektiivin voimaantuloon kehittämällä 26256: aluekohtaista seurantaa, suunnittelua ja arviointia. 26257: Ilmastopolitiikka 26258: Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä kansainvälisten velvoitteiden 26259: mukaisesti. Vähennykset toteutetaan kustannustehokkaasti kansallisin ja kansainvälisin t9imen- 26260: pitein. Joustavuusmekanismien käyttöä osana Suomen ympäristöpoliittisia ulkosuhteita lähialu- 26261: eilla ja kehitysmaissa edistetään. Kansainvälisissä toimissa käytetään ratkaisuja, joilla voidaan 26262: tukea Suomen ympäristöteknologian vientiä. Osallistutaan sektorikohtaisten toimenpideohjelmi- 26263: en valmisteluun ja yhteensovittamiseen kotimaassa. 26264: Asuntomarkkinoiden toiminta ja tuleva asuntokanta 26265: Ennakoidaan muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutosten vaikutuksia asumiseen ja asunto- 26266: markkinoihin. Edistetään asuntomarkkinoiden hintavakautta. Kohdistetaan valtion tukema asun- 26267: totuotanto pääosin niihin asutuskeskuksiin, joissa asuntojen kysyntä on suurinta ja joissa asunto- 26268: pula vaikeuttaa työvoiman saantia. 26269: Edistetään valtion tukeman vuokra-asuntokannan säilymistä vuokrakäytössä. Varaudutaan ara- 26270: vavuokra-asuntojen vajaakäytöstä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen vähenevän väestön alu- 26271: eilla. 26272: Luodaan välineitä laadullisesti hyvään rakentamiseen ja rakennusten käytön elinkaaritalouteen 26273: kaikessa asuntotuotannossa. Edistetään tiiviin pientalorakentamisen ratkaisujen kehittämistä ja 26274: kaupunkimaisten pienimuotoisten kerrostaloalueiden syntymistä. 26275: Kestävä yhdyskuntakehitys ja alueidenkäyttö 26276: Huolehditaan maankäyttö-ja rakennuslain tarjoamien mahdollisuuksien ja vaatimusten siirtä- 26277: misestä suunnittelu- ja hallintokäytäntöön. Täytäntöönpanon ohjausta jatketaan oppaiden, kehit- 26278: 35. 483 26279: 26280: tämiskeskustelujen ja kaavaneuvottelujen avulla. Eri kaavatasojen tehtävänjakoa selkiinnytetään 26281: ja esitystapaa uudistetaan painottaen osallistumisen edellyttämää havainnollisuutta. Valmistel- 26282: laan ehdotus asemakaavan toteuttamisvastuita ja yhdyskuntarakentamisen kunnallisia rahoitus- 26283: järjestelmiä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. 26284: Lain toimivuutta seurataan erityisesti kansalaisten yhdenvertaisuuden ja vaikutusmahdolli- 26285: suuksien, kaupan suuryksiköiden sijoittumisen, kuntien välisen yhteistoiminnan ja viranomaisten 26286: voimavarojen näkökulmista. Kaupunkiseuduilla edistetään kuntien suunnitteluyhteistyötä. Laa- 26287: jennetulla aluearkkitehtitoiminnalla parannetaan pienten kuntien suunnitteluvalmiuksia. 26288: Jatketaan lähiöiden kehittämistä uuden ohjelman pohjalta. Tuetaan rakennusperinnön säily- 26289: mistä ja kulttuuriympäristön vaalimista. Kehitetään uusia välineitä toteuttamalla rakennusperin- 26290: töstrategiaa ja sen pohjalta laadittavaa toimenpideohjelmaa. 26291: Ekologisesti kestävä rakentaminen ja rakentamisen ohjaus 26292: Kehitetään menettelytapoja energia- ja ekotehokkuuden, elinkaariasioiden ja ympäristövaiku- 26293: tusten vaatimusten huomioon ottamiseksi rakentamismääräyksissä ja valtion tukemassa asunto- 26294: tuotannossa ja korjausrakentamisessa. 26295: Selkeytetään korjausrakentamiselle asetettavia laadullisia tavoitteita ja kehitetään laadun tavoi- 26296: tetasoja. 26297: Otetaan käyttöön sisäilmaa koskevat uudet rakentamismääräykset. 26298: Jatketaan rakentamismääräysten ajantasaistamista muun muassa rakennustuotedirektii vin edel- 26299: lyttämien muutosten mukaisesti ja käynnistetään CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkina- 26300: valvonta. 26301: Rakennustuotehyväksyntää koskeva uusi säännöstö otetaan käyttöön. 26302: Luonnonvarojen kestävä käyttö 26303: Tavoitteena on talouden ekatehokkuuden jatkuva parantaminen ja päästöjen vähentäminen 26304: luonnon vastaanottokyvyn mukaiseksi vaikuttamalla yhteiskunnan aine- ja materiaalitalouden 26305: toimijoihin. Taloudellista ohjausta pyritään lisäämään. 26306: Jätteiden määrän kasvua hillitään ja jätteistä pyritään hyödyntämään taloudellisesti tarkoituk- 26307: senmukaisesti noin kaksi kolmasosaa vuoteen 2005 mennessä. Raskasmetallien, kemikaalien, 26308: biotekniikan ja geeniteknologian ympäristöriskejä vähennetään. 26309: Ympäristöklusterin tutkimusohjelman avulla luodaan kattava tietopohja kansantalouden ja tär- 26310: keimpien tuotannonalojen ekatehokkuudesta ja elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. 26311: Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden yhdentämistä tietoyhteiskuntahankkeisiin ja kestävi- 26312: en ratkaisujen kehittämiseen. 26313: Ympäristön tilaa parannetaan yhteisviemärihankkeilla, puhdistamalla saastuneita maa-alueita 26314: ja kunnostamaila pilaantuneita vesistöjä. 26315: Uusiutumattomia kiviainesvaroja kierrätetään ja käytetään korvaavia aineksia. 26316: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen 26317: Luonnon monimuotoisuuden säilyminen turvataan kansallisen toimintaohjelman mukaisesti. 26318: Luonnonsuojelulain tavoitteiden mukaisesti huolehditaan lajien ja luontotyyppien suotuisasta 26319: suojelun tasosta. Käytännön toimet suunnataan luonnonsuojelualueverkoston edustavuuden ko- 26320: konaisarvioinnin ja lajien uhanalaisuustarkastelun perusteella. 26321: Kansallisen metsäohjelman mukaisesti selvitetään toteutuskeinot metsien suojelussa Ete- 26322: lä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin alueilla. Luonnonsuojelualueiden hoidon 26323: rahoitusta suunnataan entistä enemmän luonnon ennallistamiseen. 26324: Luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toimeenpanoa jatketaan vuonna 1996 26325: päätetyn kokonaisrahoitusohjelman mukaisesti. Natura 2000 -verkoston toimeenpanossa hyö- 26326: dynnetään EU :n rahoitusta. 26327: 484 35.01 26328: 26329: Arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien hoitoa edistetään maisemanhoitosuunni- 26330: telmilla ja käytännön kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden avulla. 26331: Luonnon virkistyskäytön edellytyksiä parannetaan. Toteutetaan luonnon virkistyskäytön ja 26332: työllisyyttä tukevan luontomatkailun kehittämishanketta. 26333: Hallinto ja sähköisten palvelujen kehittäminen 26334: Varmistetaan uusien lakien edellyttämien hallintokäytäntöjen toimivuus. Käsitellään aikai- 26335: semman lainsäädännön aikana vireille tulleet kaava-, valitus- ja lupa-asiat joutuisasti ja laaduk- 26336: kaasti. Huolehditaan ympäristölupavirastojen ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyön suju- 26337: vuudesta ja muista toimintaedellytyksistä. Seurataan ympäristölupajärjestelmän toimivuutta. 26338: Vahvistetaan laatuajattelua ympäristöhallinnossa. Jatketaan hyvän palvelun ympäristöhallinto- 26339: projektia julkisen hallinnon laatupalvelukriteereitä soveltaen. Henkilökunnan työkyvyn ja työ- 26340: motivaation ylläpitämiseen sekä työyhteisöön ja johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 26341: Tehostetaan hallinnon resurssien käytön ja toimivuuden arviointia. 26342: Toimeenpannaan uudistettua tiedon hallinnan strategiaa. Ympäristötietopalvelua, asianhallin- 26343: taa ja sähköistä asiointia kehitetään tavoitteena parantaa asiakaspalvelua, sidosryhmäyhteistyötä, 26344: päätösten tietopohjaa ja nopeuttaa päätösprosesseja. Hyvillä verkkopalveluilla ympäristötietous 26345: ja ympäristöarvot saadaan kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden käyttöön. 26346: 26347: 26348: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 26349: V. 1999 v.2000 v.2001 26350: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001 26351: 1000 mk 1000 mk 1 OOOmk 1 OOOmk % 26352: 26353: 26354: 01. Ympäristöministeriö 101 251 102 000 104 222 2222 2 26355: 10. Ympäristön suojelu 139 327 127 250 125 150 -2 100 -2 26356: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja 26357: luonnonsuojelu 257 728 243 000 271 830 28 830 12 26358: 30. Asumisen edistäminen 2 870 000 2 700 000 2 510 000 - 190 000 -7 26359: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 304 457 306 886 321 399 14 513 5 26360: 50. Ympäristö lupavirastot 21 300 26 490 5 190 24 26361: 60. Suomen ympäristökeskus 122 413 122 700 124 835 2135 2 26362: 70. Valtion asuntorahasto 22930 23 930 20 438 -3 492 - 15 26363: 99. Ympäristöministeriön hallinnon- 26364: alan muut menot 141 119 108 301 134 410 26109 24 26365: Yhteensä 3 959 224 3 755 367 3 638 774 - 116 593 -3 26366: 26367: Henkilöstön kokonaismäärä 2 476 2 550 2 560 26368: 26369: 26370: 26371: 26372: 01. Ympäristöministeriö 26373: 26374: 26375: Ympäristöministeriö edistää kestävää kehitystä. Tavoitteena on hyvä ja turvallinen elinympä- 26376: ristö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä asun- 26377: to-olojen kehittäminen. 26378: 35.01 485 26379: 26380: Selvitysosa: Ympäristöministeriön alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001 ovat: 26381: Ympäristön suojelu 26382: Osana kansallista suunnitelmaa kasvihuonekaasujen vähentämiseksi valmistellaan toimenpide- 26383: ehdotuksia rakentamisen, alue- ja yhdyskuntapolitiikan sekä jätepolitiikan alueilla. Kehitetään 26384: Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen laskenta- ja arviointimenetelmiä. 26385: Hapanta laskeumaaja otsonin muodostusta vähennetään vaikuttamalla EU:n lainsäädäntöön ja 26386: kansainvälisiin sopimuksiin ja valmistelemalla näitä toimeenpanevia kansallisia määräyksiä. 26387: Toimintaohjelma Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi valmistuu alkuvuonna. Vaikutetaan 26388: Itämeren tilan parantamiseksi lähialueyhteistyössä, uudistetun HELCOM:n puitteissa ja tukemal- 26389: la Itämeren Agenda 21 :n toimeenpanoa. Merkittävin yksittäinen tavoite on edistää Pietarin lou- 26390: naisen jätevedenpuhdistamon rakentamista. 26391: Vuoteen 2005 ulottuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoon liittyen valmistel- 26392: laan ehdotuksia jätealan säädöksiksi. 26393: Edistetään ympäristönäkökohtien huomioonottamista kaupan alalla ja julkisissa hankinnoissa. 26394: Pyritään ympäristössä hitaasti hajoavien, kertyvien ja myrkyllisten kemikaalien rajoittamiseen 26395: Euroopan yhteisössä ja kansainvälisin toimin. 26396: Toimeenpannaan kansainväliset säännökset geneettisesti muunnettujen organismien turvalli- 26397: sesta kuljetuksesta, käsittelystä ja käytöstä. 26398: Alueidenkäyttö 26399: Huolehditaan tuoreen maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden omaksumisesta toimeenpanos- 26400: sa. 26401: Arvioidaan lain toimivuutta ja edistetään lain edellyttämien voimavarojen kehittymistä kunnis- 26402: sa. 26403: Jatketaan alueellisten ympäristökeskusten, kuntien ja maakuntien liittojen asiantuntijaohjausta 26404: ja koulutusta sekä tuotetaan opasaineistoa. 26405: Kehitetään maakuntakaavoitusta valtakunnallisten tavoitteiden välittämiseksi. 26406: Kehitetään maakuntasuunnitelman sisältöä ja käyttöä. 26407: Ryhdytään toteuttamaan rakennusperintöstrategiaa. Edistetään rakennusperinnön hoitoa kan- 26408: nustamalla kuntia ja maakunnan liittoja kulttuuriympäristöohjelmien laadintaan. 26409: Jatketaan alueidenkäytön tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelua yhteistyössä Suomen 26410: ympäristökeskuksen kanssa. 26411: Kansainvälisessä yhteistyössä osallistutaan EU:n aluerakenteen ja alueidenkäytön kehitysku- 26412: van toteuttamisohjelmaan, Itämeren Interreg III B -ohjelman toteuttamiseen sekä EU:n kaupun- 26413: kipolitiikan muotoiluun ja kaupunkiympäristöä koskevan yhteistyön kehittämiseen. 26414: Ympäristövaikutusten arviointi 26415: Yhdenmukaistetaan ympäristövaikutusten arvioinnin hallintokäytäntöjä. 26416: Valmistellaan EU:n lainsäädännöstä aiheutuvat suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutus- 26417: ten arvioinnin säädösmuutokset 26418: Luonnonsuojelu 26419: Valmistellaan metsiensuojelun toteutuskeinoja Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lou- 26420: nais-Lapin alueille. 26421: Edistetään uhanalaisten lajien ja luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien suojelua. 26422: Jatketaan luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toimeenpanoa. 26423: Kehitetään arvokkaiden maisema-alueiden hoitoa ja suojelua. 26424: Jatketaan geologisten muodostumien inventointia maa-aineslain toimeenpanon turvaamiseksi. 26425: Jatketaan luonnonsuojelun tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelua. 26426: Luodaan menetelmät ja hallinnollisen yhteistyön muodot luonnon monimuotoisuuden seuran- 26427: taa varten. 26428: 486 35.10 26429: 26430: Rakentaminen 26431: Jatketaan maankäyttö-ja rakennuslain tavoitteiden toimeenpanoa rakentamismääräyksillä ja 26432: ohjeilla, seurataan uusien säännösten toimivuutta ja vaikutuksia rakentamisen laatuun. 26433: Otetaan käyttöön ja ohjeistetaan sisäilmaa ja rakennusten energiataloutta koskevat uudet raken- 26434: tamismääräykset. 26435: Selvitetään rakentamisen ohjauksen ja kiinteistöjen ylläpidon keinoja vähentää kiinteistöjen 26436: energiankäytön päästöjä ja parantaa vanhan asuntokannan energiataloutta. 26437: Jatketaan home- ja kosteusasioiden toimintaohjelmaa. 26438: Asuminen 26439: Toteutetaan valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien asunto- ja maapoliittista yhteistyötä. 26440: Vähennetään asunnottomuutta kehittämällä erityisesti asukasvalintaa sekä erityispalveluja tar- 26441: vitsevien asukkaiden huomioonottamista kuntien asunto-ohjelmoinnissa. 26442: Edistetään väestön ikääntymisestä aiheutuvien tarpeiden huomioonottamista uudisrakentami- 26443: sessa, nykyisessä asuntokannassa ja palveluiden kehittämisessä. 26444: Kehitetään valtion tukeman asuntorahoituksen riskienhallintaa ja toteutuneiden riskien käsitte- 26445: lyä. 26446: Ministeriön toiminnan kehittäminen 26447: Panostetaan erityisesti verkostoitumiseen sekä strategisiin työvälineisiin; tutkimukseen, vies- 26448: tintään ja tietohallintoon. 26449: Ohjataanja tuetaan ympäristöhallinnon tietojärjestelmien, tietovarantojen hallinnan, tietotekni- 26450: sen infrastruktuurin ja verkkopalveluiden kehittämistä. 26451: Toimeenpannaan uudistettua toimintastrategiaa sujuvoittamalla työprosesseja. 26452: 26453: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tyjen tuotteiden markkinavalvonnasta aiheutu- 26454: Momentille myönnetään 104 222 000 mk. vien menojen johdosta. 26455: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 26456: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 197 000 2001 talousarvio 104222 000 26457: mk palkkaseurantaselvityksen mukaisiin pal- 2000 talousarvio 102 000 000 26458: kantarkistuksiin sekä vähennyksenä 200 000 2000 lisätalousarvio 4130 000 26459: mk siirtona momentille 35.99.26 CE -merkit- 1999 tilinpäätös 101 251 000 26460: 26461: 26462: 26463: 10. Ympäristön suojelu 26464: 26465: 26466: Se l v i t y s osa : Edistetään ympäristönsuojelua ympäristönsuojelu- ja -hoitotöillä ja ympä- 26467: ristönsuojeluteknologian kehittämishankkeilla. Toteutetaan vesiensuojelua edistäviä siirtoviemä- 26468: rihankkeita ja vesistöjen kunnostushankkeita. Kunnostetaan pohjavesialueita soranoton jäljiltä. 26469: Tehostetaan saastuneiden maa-alueiden ja käytöstä poistettujen kaatopaikkojen kunnostamista ja 26470: käytetään siihen myös öljysuojarahaston varoja. 26471: Toteutetaan hankkeita, joiden tavoitteena on päästöjen vähentäminen sekä ympäristötiedon ja 26472: -osaamisen lisääminen Venäjällä ja Baltian maissa sekä Puolassa. Toteutetaan Itämeren suojelu- 26473: komission ja Euroopan unionin ympäristönsuojelun toimintaohjelmia. Osallistutaan hankkeiden 26474: yhteisrahoitukseen kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avustajamaiden kanssa asettaen 26475: tavoitteiksi EU:n uuden liittymistä valmistelevan rakennetuen (ISPA) tehokas hyödyntäminen 26476: 35.10 487 26477: 26478: sekä Suomen avustusrahoituksen vipuvaikutuksen parantaminen. Vahvistetaan pohjoismaiden 26479: ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) toimintaa. 26480: 26481: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arvio- 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomäärära- 26482: määräraha) ha 3 v) 26483: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 26484: Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ym- Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta an- 26485: päristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, netun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuoja- 26486: torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoi- rahastoon tehtävän siirron maksamiseen. 26487: menpiteistä sekä ympäristövahingon torjun- Se l v i t y s o s a : Osa öljyjätemaksuina 26488: taan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aihe- kertyvistä varoista voidaan valtion talousarvi- 26489: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa ossa siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi 26490: saa käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä öljyn saastuttamien maa-alueiden puhdistus- 26491: ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oi- kustannusten korvaamista varten. 26492: keudenkäynneistä aiheutuvien menojen ja si- Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 mää- 26493: vutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin rärahan kanssa vastaa keskimäärin öljyjäte- 26494: osallistuvien palkkioiden maksamiseen. maksujen kertymää momentille 11.19.08. 26495: Määrärahaa saa käyttää myös niiden meno- 26496: jen maksamiseen, jotka aiheutuvat toimivaltai- 2001 talousarvio 5 000 000 26497: selle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehty- 2000 talousarvio 5 000 000 26498: jä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palaut- 1999 tilinpäätös 5 000 000 26499: tamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada 26500: heti perityksi aiheuttajalta. 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirto- 26501: Se l v i t y s o s a : Määrärahasta noin määräraha 3 v) 26502: 4 600 000 mk käytetään kaluston hankintaan. 26503: Momentille myönnetään 31 750 000 mk. 26504: Näistä kustannuksista noin 4 000 000 mk ai- 26505: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston pää- 26506: heutuu sellaisesta öljyntorjuntakalustosta, jon- 26507: töksen (894/1996) mukaisten avustusten mak- 26508: ka hankintamenot arvioidaan korvattavan lä- 26509: samiseen ympäristönsuojelun edistämiseen 26510: hes täysimääräisesti öljysuojarahaston varois- 26511: sekä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden 26512: ta. 26513: avustamisesta annetun lain (56/1980) mukais- 26514: Menoja vastaavat korvaukset öljysuojara- 26515: ten avustusten maksamiseen yhdyskuntien ve- 26516: hastosta ja vahinkojen aiheuttajilta ovat olleet 26517: siensuojelua edistäviin investointeihin. 26518: vuosina 1990-1999 keskimäärin 72% budje- 26519: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 26520: toiduista menoista. Vuonna 2001 korvausten 26521: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- 26522: määrän arvioidaan olevan 10 000 000 mk. 26523: kehitysrahaa. 26524: Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.60. 26525: Se l v i t y s o s a : Ympäristönsuojelua edis- 26526: Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansain- 26527: täviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin voi- 26528: välisten jätesiirtojen palauttamisesta toimival- 26529: daan myöntää avustusta yleensä enintään 50 % 26530: taiselle viranomaiselle, peritään takaisin jät- 26531: ja investointihankkeisiin enintään 30 % niiden 26532: teen viejäitä ja tuloutetaan momentille 26533: hyväksyttävistä kustannuksista. Saastuneiden 26534: 12.35.99. 26535: maa-alueiden ja vanhojen kaatopaikkojen kun- 26536: nostushankkeissa avustus voi kuitenkin olla 26537: 2001 talousarvio 10 000 000 26538: enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kus- 26539: 2000 talousarvio 10 000 000 tannuksista, kun hakijana on muu kuin yritys. 26540: 2000 lisätalousarvio 4 500 000 Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä in- 26541: 1999 tilinpäätös 12 000 000 vestoinneilla toteutetaan Itämeren suojelua 26542: 26543: 26544: 18 209194L 26545: 488 35.10 26546: 26547: sekä vesiensuojelulle vuoteen 2005 määritelty- 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 26548: jä tavoitteita. huolto (siirtomääräraha 3 v) 26549: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 26550: 2001 talousarvio 31 750 000 Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta an- 26551: 2000 talousarvio 31 750 000 netun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden 26552: 1999 tilinpäätös 31 750 000 keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja kä- 26553: sittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen 26554: öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä 26555: 64. Ympäristönsuojeluinvestointien korkotu- öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston 26556: ki (arviomääräraha) päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin 26557: Momentille myönnetään 5 900 000 mk. perustein. 26558: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- S e l v i t y s o s a : Määräraha yhdessä mo- 26559: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- mentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa 26560: ta annetun lain (1 015/1977) mukaisiin teolli- keskimäärin öljyjätemaksujen kertymää mo- 26561: suuden ja energiahuollon ilmansuojeluinves- mentille 11.19.08. 26562: tointeihin, teollisuuden vesiensuojeluinves- 26563: tointeihin, jätteiden yleisten käsittelypaikkojen 2001 talousarvio 15 000 000 26564: perustamis- ja kunnostaruisinvestointeihin ja 2000 talousarvio 15 000 000 26565: jätteiden hyödyntämistä edistäviin investoin- 1999 tilinpäätös 15 000 000 26566: teihin ennen vuotta 1992 myönnettyjen laino- 26567: jen sekä yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoin- 26568: teihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen laino- 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suo- 26569: jen korkohyvitysten maksamiseen. men lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) 26570: Korkohyvityksen määrä on muille kuin yh- Momentille myönnetään 13 000 000 mk. 26571: dyskuntien vesiensuojelulainoille neljän en- Määrärahaa saa käyttää ympäristöinvestoin- 26572: simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent- tien, kansainvälisten yhteisesti toimeenpanta- 26573: tiyksikköä ja lainavuosina 5-8 kaksi prosent- vien ympäristöohjelmien ja alueellisten strate- 26574: tiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden gioiden edistämiseen sekä niihin liittyvään val- 26575: jälkeen korkotukea ei makseta. Yhdyskuntien misteluun ja yhteistyöhön Suomen lähialueilla. 26576: vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvi- Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten 26577: tyksen määrä on kuitenkin kahdeksan ensim- maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnit- 26578: mäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyk- telu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lä- 26579: sikköä ja lainavuosina 9-16 kaksi prosent- hialueiden pienehköissä ympäristöhankkeissa. 26580: tiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden Selvitysosa: Ympäristön suojelun 26581: jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvi- edistämiseksi koulutetaan lähialueen maiden 26582: tys on kaikissa lainoissa aina enintään luotto- ympäristöasiantuntijoita ympäristöhallinnon ja 26583: laitoksen perimän koron suuruinen. lainsäädännön kehittämisessä. Määrärahaa 26584: S e l vi ty s osa : Aikaisempien vuosien käytetään erityisesti ympäristövaikutusten ar- 26585: korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheu- viointia koskevan lainsäädännön, teollisuuden 26586: tuvan menoja 3 700 000 mk vuonna 2002, ympäristönhallintamenetelmien sekä kunnalli- 26587: 2 900 000 mk vuonna 2003, 1 900 000 vuonna sen vesihuolto-, energia- ja jätehuoltotoimin- 26588: 2004 ja sen jälkeen yhteensä 3 200 000 mk. nan kehittämiseen samoin kuin lähialueiden 26589: ympäristön tilan seurantaan ja Keski- ja Itä- 26590: Euroopassa sijaitsevien ympäristöhankkeita 26591: 2001 talousarvio 5 900 000 edistävien keskusten toiminnan tukemiseen. 26592: 2000 talousarvio 9 000000 Määrärahaa käytetään myös Itämeren kestä- 26593: 1999 tilinpäätös 9 276 641 vän kehityksen ohjelman toteuttamiseen sekä 26594: 35.10 489 26595: 26596: pohjoisen ulottuvuuden strategiaan sisältyvien 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 26597: hankealoitteiden edistämiseen. Momentille myönnetään 44 500 000 mk. 26598: Avustukset pienehköihin ympäristöhankkei- Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden 26599: siin perustuvat kahdenvälisiin sopimuksiin. suunnittelusta ja rakentamisesta, peroskarja- 26600: Niiden tulee myötävaikuttaa Suomeen kulkeu- oksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien 26601: tuvien päästöjen vähenemiseen ja niissä tulee menojen maksamiseen sekä valtion vesihuol- 26602: soveltaa pääasiassa suomalaista ympäristön- totöistä annetun valtioneuvoston päätöksen 26603: suojeluteknologiaa. Avustukset myönnetään (976/1985) mukaisten töiden toteuttamisesta 26604: valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mu- aiheutuvien menojen maksamiseen. Valmistu- 26605: kaisesti. Muiden hankekokonaisuuksien avus- nut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan 26606: tukset maksetaan ulkoasiainministeriön pää- tai muun yhteistyökumppanin omistukseen. 26607: luokan momentilta 24.50.66. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn 26608: vastaanottajan on luovutuksen jälkeen nouda- 26609: 2001 talousarvio 13 000 000 tettava. 26610: 2000 talousarvio 13 000 000 Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 26611: 1999 tilinpäätös 13 800 000 tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 26612: Selvitysosa: 26613: 26614: Määrärahan tarve jakautuu seuraavasti: 26615: Työn kokonais- Valtion osuus 26616: kustannusarvio edellisestä Myönnetty Myönnetään 26617: Työkohde l 000 mk l 000 mk l 000 mk mk 26618: 26619: 1. Uudet hankkeet 26620: Kirkkonummen eteläosan siirtoviemäri 26621: ja yhdysvesijohto, Kirkkonummi 34000 13000 1 200 000 26622: Kippasuon kaatopaikan kunnostus, 26623: Heinola 6700 3 300 l 000 000 26624: Happotervakaatopaikkojen kunnostus, 26625: vaihe II, Lempäälä 3 000 2 000 700 000 26626: Sonkajärven-Iisalmen siirtoviemäri 26627: ja yhdysvesijohto, Sonkajärvi, Iisalmi 7 600 3 800 500 000 26628: Uudet hankkeet yhteensä 51 300 22 100 3 400 000 26629: 26630: 2. Keskeneriliset hankkeet 115 100 51 400 27 800 15 300 000 26631: 3. Saastuneiden alueiden kunnostus 13 400 000 26632: 4. Vesistöjen kunnostus ja muut ympä- 26633: ristötyöt 12 400 000 26634: Kaikki yhteensä 166 400 73 500 27 800 44500 000 26635: 26636: 26637: 2001 talousarvio 44 500 000 26638: 2000 talousarvio 43 500 000 26639: 1999 tilinpäätös 52 500 000 26640: 490 35.20 26641: 26642: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 26643: 26644: Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 2001 26645: ovat: 26646: Luonnonsuojelualueiden peruspalveluiden kehittäminen ja ylläpito turvataan erityisesti tär- 26647: keimmissä kansallispuistoissa ja muilla vilkkaassa käytössä olevilla suojelualueilla. Soiden, pe- 26648: rinnemaisemien ja metsien ennallistaminen kohdeunetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttä- 26649: misen kannalta kiireisimpiin kohteisiin sekä järjestetään hankkeiden seuranta. 26650: Metsähallitus vastaa useiden uhanalaisten lajien valtakunnallisesta suojelusta ja seurannasta. 26651: Metsähallitus osallistuu myös Natura 2000 -verkoston mahdolliseen täydentämisen loppuunsaat- 26652: tamiseen, toteuttamiseen ja biologiseen seurantaan ja lähialueiden luonnonsuojeluyhteistyöhön. 26653: Metsähallitus lisää EU :n rakennerahastojen hyväksikäyttöä luonnonsuojelualueiden hoitoon ja 26654: käyttöön. 26655: Metsähallituksen luontopalvelut osallistuvat luonnonvarasuunnitteluun ja alue-ekologiseen 26656: suunnitteluun. 26657: Selvitysosa: 26658: Luonnonsuojelu 26659: Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä keskeisellä sijalla olevaa luonnonsuojelualueiden 26660: verkostoa täydennetään perustamalla luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville alueille luonnonsuoje- 26661: lualueita. 26662: Valtio varautuu hankkimaan yksityisomistuksessa olevat, luonnonsuojeluun varatut alueet hal- 26663: lintaansa tai maksamaan korvauksia alueiden käyttöoikeuksien rajoittamisesta. Vuonna 1996 hy- 26664: väksytyn luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelman tavoitteena oli, että luonnonsuojeluohjel- 26665: mat ovat pääosin toteutettu vuoteen 2004 mennessä yksityismaiden osalta. Toteuttamisvarat ja 26666: -valtuudet on mitoitettu tavoitteen mukaisiksi. 26667: Luonnonsuojelulain toimeenpanoon liittyvä korvausjärjestelmä on monipuolinen. Eräät luon- 26668: nonsuojeluun liittyvät korvaukset sisältävät alueiden käyttöoikeuksien rajoittamiskorvausten 26669: ohella mm. määrärahavarauksen korvausten maksamiseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten ai- 26670: heuttamista vahingoista, vahinkojen estäruisestä ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suo- 26671: jelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. 26672: Koskiensuojelulain (35/1987) sekä Ounasjoen ja Kyröjoen erityissuojelusta annettujen lakien 26673: (703/1983 ja 113911991) mukaiset korvaukset vesivoiman omistajille tulevat pääosin maksetuik- 26674: si. 26675: Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon sekä luonnonsuojelualueiden talonraken- 26676: nustöihin varatut määrärahat ohjataan pääosin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen 26677: käyttöön. Hoitoon ja kunnossapitoon tarkoitettua määrärahaa käytetään lisäksi yksityisten luon- 26678: nonsuojelualueiden hoitoon ja merkintään, uhanalaisten eliölajien suojeluun, maisema-alueiden 26679: ja perinnemaisemien hoitoon sekä maa-ainesten ottamista koskevaan suunnitteluun ja tietyissä ta- 26680: pauksissa vanhojen ottopaikkojen kunnostamiseen. Lisäksi määrärahaa käytetään Pohjois-Suo- 26681: men vanhojen metsien suojelun aiheuttamien taloudellisten menetysten kompensaatioihin. 26682: Alueidenkäyttö 26683: Kuntien yleiskaavoitusta tuetaan sekä yhdyskuntakehityksen kannalta merkittävillä alueilla että 26684: luonnonsuojelun, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön hoidon ja virkistyskäytön kannal- 26685: ta valtakunnallisesti merkittävillä alueilla. Valtio tukee harkinnanvaraisesti myös kuntia seudul- 26686: lisesti merkittävien virkistysalueiden hankinnassa. Aluearkkitehtijärjestelmää tuetaan maankäyt- 26687: tö-ja rakennuslain toimeenpanoon liittyen pienten kuntien kaavoituksen, rakentamisen ohjauk- 26688: sen ja kulttuuriympäristönhoidon asiantuntemuksen parantamiseksi. 26689: 35.20 491 26690: 26691: Rakennusperinnön hoitomäärärahaa käytetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuspe- 26692: rinnön ja siihen liittyvän ympäristön säilyttämiseksi. 26693: 26694: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kun- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 26695: nossapito (siirtomääräraha 3 v) nä huomioon 519 000 mk palkkaseurantaselvi- 26696: Momentille myönnetään 80 330 000 mk. tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 26697: Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen, 26698: muiden luonnonsuojelualueiden sekä erä- 2001 talousarvio 80 330 000 26699: maa-alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan 2000 talousarvio 74 500 000 26700: menojen sekä rakennusten ja rakennelmien, 2000 lisätalousarvio 575 000 26701: teiden ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapi- 1999 tilinpäätös 73 700 000 26702: tomenojen maksamiseen. Määrärahaa saa 26703: käyttää myös sellaisten koneiden, laitteiden ja 26704: kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja 26705: on yli 50 000 mk ja taloudellinen käyttöaika yli maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 26706: kolme vuotta. Momentille myönnetään 7 500 000 mk. 26707: Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismai- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 26708: den luonnonsuojelualueiden merkintään ja seen aluearkkitehtitoiminnan menoihin sekä 26709: hoitomenoihin, uhanalaisten eliölajien ja mai- yhdyskuntakehityksen kannalta merkittävien 26710: sema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelu- kohteiden, luonnon- ja rantojensuojelun, mai- 26711: suunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen seman ja rakennetun kulttuuriympäristön hoi- 26712: liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa don sekä virkistyskäytön kannalta valtakun- 26713: saa käyttää myös ennen maa-aineslain voi- nallisesti merkittävien alueiden yleiskaavojen 26714: maantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen laatimista varten. Lisäksi määrärahaa saa käyt- 26715: kunnostamiseen. tää avustusten maksamiseen kunnille ja kunti- 26716: Määrärahaa saa käyttää myös saimaannor- en virkistysalueiden hankintaa varten perusta- 26717: pan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä mille yhteisöille usean kunnan yhteisten vir- 26718: norppien aiheuttamien vahinkojen korvaami- kistysalueiden hankintaan. 26719: seen. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 26720: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 26721: 400 valtion luonnonsuojelualueen sekä luon- Se l v i t y s o s a : Määrärahalla edistetään 26722: nonsuojelutarkoituksiin varattujen alueiden ja maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloon 26723: erämaa-alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. liittyvää aluearkkitehtitoimintaa. Samoin edis- 26724: Valtion mailla sijaitsevien suojelualueiden tetään yhdyskuntakehityksen kannalta merkit- 26725: pinta-ala on yhteensä noin 1 390 000 ha. tävien yleiskaavojen laatimista, valtioneuvos- 26726: Suomessa on yksityismaiden luonnonsuoje- ton 5.1.1995 tekemän periaatepäätöksen ja 26727: lualueita yli 2 100. Niiden merkintä vaatii jat- luonnonsuojelulain tarkoittamien maisema- 26728: kuvaa ylläpitoa. Uhanalaisten lajien hoito- alueiden maankäytön ohjausta sekä valtioneu- 26729: suunnitelmia toimeenpannaan. Maa-ainesten voston 20.12.1990 hyväksymän rantojensuoje- 26730: kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun luohjelman toteutumista. 26731: liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallises- 26732: ti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille 26733: 2001 talousarvio 7 500 000 26734: perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitel- 26735: mia ja tehdään maatalouden ympäristötukijär- 2000 talousarvio 7 500 000 26736: jestelmää tukevia hoitotoimenpiteitä. 1999 tilinpäätös 5 500 000 26737: 492 35.20 26738: 26739: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset kaisesti suojelusta aiheutuvien korvausten 26740: (arviomääräraha) maksamiseen. Tämän lisäksi määrärahaa saa 26741: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. käyttää luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin 26742: Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain mukaisiin haitankorvauksiin. 26743: sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityissuojelusta Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten 26744: annettujen lakien mukaisten korvausten mak- ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin 26745: samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös korva- rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheutta- 26746: ustoimitusten kustannuksiin ja valtion edun mista vahingoista sekä vahinkojen estäruisestä 26747: valvonnan kannalta välttämättämistä selvityk- ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen 26748: sistä aiheutuviin menoihin. suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä ai- 26749: Se l v i t y s o s a : Varsinaiset koskiensuoje- heutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi 26750: lulain mukaiset korvaukset on saatu pääosin määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen 26751: maksetuksi. Vuosina 1988-2000 määrärahaa jaksotetuille korvausten maksuerille. Koron 26752: on käytetty yhteensä noin 432 milj. mk. suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten 26753: oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 26754: 2001 talousarvio 5 000000 momentin mukainen. 26755: 2000 talousarvio 10 000000 Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittu- 26756: 2000 lisätalousarvio 82 500 000 neiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n 26757: 1999 tilinpäätös 9 527 609 CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoi- 26758: don järjestämiseen. 26759: Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuo- 26760: 63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korva- jeluohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuon- 26761: ukset (siirtomääräraha 3 v) na 2001 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, jois- 26762: Momentille myönnetään 69 000 000 mk. ta aiheutuu menoja vuoden 2001 jälkeisille 26763: Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa- vuosille yhteensä enintään 100 000 000 mk. 26764: miseen maanomistajille tai erityisen oikeuden Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2002 26765: haitijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja loppuun mennessä enintään 30 000 000 mk, 26766: 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten ai- vuoden 2003 loppuun mennessä enintään 26767: heuttamista taloudellisista menetyksistä. Mää- 60 000 000 mk ja vuoden 2007 loppuun men- 26768: rärahaa saa käyttää Natura 2000 -verkoston to- nessä yhteensä enintään 100 000 000 mk. 26769: teuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain Selvitysosa: Korvausmenettelyllä pe- 26770: 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n rustetaan suojelualueita pääasiassa valtioneu- 26771: sekä yksityistielain 7a §:n mukaan valtiolle voston vahvistamiin luonnonsuojeluohjelmiin 26772: määrättyjen korvausten maksamiseen. Määrä- kuuluville y ksityismaille. 26773: rahaa saa käyttää maa-aineslain 8 ja 26 §:n mu- 26774: 26775: Valtuuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. mk): 26776: 2002 2003 2004 2005 2006- 26777: 26778: Vuoden 2001 valtuuksista 30 30 15 15 10 26779: Aikaisempien vuosien valtuuksista 18 16 5 2 26780: Yhteensä 48 46 20 17 10 26781: 26782: 2001 talousarvio 69 000 000 26783: 2000 talousarvio 69 000 000 26784: 1999 tilinpäätös 77 000 000 26785: 35.20 493 26786: 26787: 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 26788: (siirtomääräraha 3 v) työt (siirtomääräraha 3 v) 26789: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 26790: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualu- 26791: (60/1985) 11 ja 13 §:n nojalla suoritettavien eiden talonrakennustöiden lisäksi luonnonsuo- 26792: korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle jelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvitta- 26793: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä maan- vien rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuo- 26794: käyttö- ja rakennuslain (13211999) 57 §:n 3 jelualueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis- 26795: momentin mukaisten avustusten maksamiseen ja perusparannusmenojen maksamiseen. 26796: kunnille. 26797: Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten 2001 talousarvio 3 000 000 26798: maksamiseen yksityiselle omistajalle, raken- 2000 talousarvio 3 000 000 26799: nusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kun- 26800: 1999 tilinpäätös 3 000 000 26801: nille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti 26802: arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän 26803: ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja pa- 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen 26804: rantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin (siirtomääräraha 3 v) 26805: selvityksiin. Määrärahaa saa käyttää myös Momentille myönnetään 102 000 000 mk. 26806: avustuksen maksamiseen merkittäviin maise- Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden 26807: ma-alueisiin kuuluvan rakennetun ympäristön sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen 26808: hoitoon ja kunnostukseen. luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erä- 26809: Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää maa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. 26810: avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvok- Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle luon- 26811: kaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus nonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden 26812: myönnetään niissä tapauksissa, kun siitä ai- arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja han- 26813: heutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kintatehtävistä aiheutuvien menojen maksami- 26814: kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden seen sekä ympäristöministeriön hallinnassa 26815: kohtuuttomiksi. olevien alueiden kiinteistönhoidon kustannuk- 26816: Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa siin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron 26817: myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kus- maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan mak- 26818: tannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennus- suerille. Koron suuruus on kiinteän omaisuu- 26819: tavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen koh- den ja erityisten oikeuksien lunastuksesta an- 26820: teeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti so- netun lain 95 §:n 1 momentin mukainen. 26821: vitettavissa tai jolla on valtakunnallista Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuo- 26822: merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä jelualueita myös vaihtamalla niitä valtion maa- 26823: enemmän, kuitenkin enintään 80 % kustan- alueisiin. 26824: nuksista. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuo- 26825: Selvitysosa: Määrärahaa käytetään jeluohjelmien toimeenpanoa varten saa tehdä 26826: pääasiassa yksityisten omistajien avustami- vuonna 2001 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, 26827: seen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen joista aiheutuu menoja vuoden 2001 jälkeisille 26828: turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella ta- vuosille yhteensä enintään 95 000 000 mk. 26829: valla. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2002 26830: loppuun mennessä enintään 25 000 000 mk, 26831: 2001 talousarvio 5 000 000 vuoden 2003 loppuun mennessä enintään 26832: 2000 talousarvio 5 000000 55 000 000 mk sekä vuoden 2007 loppuun 26833: 1999 tilinpäätös 5 000000 mennessä yhteensä enintään 95 000 000 mk. 26834: 494 35.30 26835: 26836: Se l v i t y s osa : Hankkimalla maata val- suojelusuunnitelmia ja vahvistettujen kaavo- 26837: tiolle luonnonsuojelutarkoituksiin pannaan jen suojelualuevarauksia. Vuoden 1999 lop- 26838: täytäntöön valtioneuvoston vahvistamia luon- puun mennessä valtiolle oli hankittu alueita 26839: nonsuojeluohjelmia, uhanalaisten eliölajien yhteensä noin 235 000 ha. 26840: 26841: Valtuuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. mk): 26842: 2002 2003 2004 2005 2006- 26843: 26844: Vuoden 2001 valtuuksista 25 30 20 10 10 26845: Aikaisempien vuosien valtuuksista 23 10 3 26846: Yhteensä 48 40 23 10 10 26847: 26848: 2001 talousarvio 102 000 000 26849: 2000 talousarvio 74000 000 26850: 1999 tilinpäätös 84 000 000 26851: 26852: 26853: 30. Asumisen edistäminen 26854: 26855: Se l v i t y s osa : Suotuisa talouskehitys on voimistanut muuttoa kasvavien seutukuntien alu- 26856: eelle. Asuntojen kysyntää ovat nostaneet kotitalouksien tulojen kasvu ja pankkien parantuneet 26857: luotonantoehdot Kotitaloudet ottivat pankeista uusia asuntoluottoja vuonna 1999 yli 50 mrd. mk, 26858: ja alkuvuonna 2000 luottokanta on edelleen kasvanut 14 prosentin vuosivauhdilla. 26859: Vapaarahoitteinen asuntotuotanto onkin kasvanut selvästi parin viime vuoden aikana. Pääosa 26860: viime vuonna rakennetuista uusista asunnoista on vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Asuntoky- 26861: synnän voimakkuus on kuitenkin johtanut hintojen nousuun pääkaupunkiseudulla noin 15% 26862: vuodessa ja koko maassa keskimäärin lähes 11 % vuodessa. Vapaarahoitteiset vuokrat ovat nous- 26863: seet pääkaupunkiseudulla 6 %ja koko maassa vajaat 5 %vuodessa. Asuntojen riittämätön tarjon- 26864: ta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa haittaa työvoiman saan- 26865: tia nopeimmin kehittyvillä aloilla ja vaikuttaa haitallisesti koko kansan talouteen. 26866: Pääkaupunkiseudulla noin 19 % aravavuokra-asunnon hakijoista sai arava-asunnon vuonna 26867: 1999. Muualla maassa tilanne on parempi ja useissa kunnissa kaikki arava-asuntoa hakevat saavat 26868: arava-asunnon. Muuttotappioalueilla tyhjiksi jääneiden asuntojen kokonaismäärä on toistaiseksi 26869: pysynyt varsin vähäisenä. 26870: Valtioneuvoston 21.6.2000 hyväksymän asuntopoliittisen strategian toteuttamista edistetään. 26871: Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan toimenpiteiden avulla py- 26872: ritään lieventämään alueen asunto-ongelmia. Samanlaista sopimusmenettelyä käytetään tarvitta- 26873: essa muilla kasvukeskusalueilla. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan lisäämiseksi kysyntäalu- 26874: eilla jatketaan valtion toimia. Vuonna 2001 arava- ja korkotukilainoituksella rakennettavista uu- 26875: sista asunnoista aiempaa suurempi osuus rakennetaan pääkaupunkiseudulle, sen kehyskuntiin 26876: sekä muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Valtion ja kuntien yhteistoiminnalla edistetään tontti- 26877: maan saantia ja poistetaan näin asuntotuotannon käyntiinlähdön esteitä näillä alueilla. Arava- ja 26878: korkotukituotannossa pyritään lisäämään tiivistä ihmisläheistä pientaloasumista kasvukeskuksis- 26879: sa. Samalla huolehditaan siitä, että arava- ja korkotukituotannon kustannukset eivät nouse asu- 26880: miskustannusten ja talouspolitiikan hintavakaustavoitteiden kannalta haitallisesti eivätkä selvästi 26881: ylitä paikallisten asuntomarkkinoiden hintatasoa. 26882: 35.30 495 26883: 26884: Korjausrakentamisessa korostetaan edelleen omistajien vastuuta ja ohjataan korjaustoimia vai- 26885: heittaisiin, aiempaa kevyempiin ja oikea-aikaisiin korjauksiin. Kasvualueilla painotetaan asunto- 26886: jen uustuotantoa perusparantamista enemmän. Lähiöiden uudistamista jatketaan asukasraken- 26887: teeltaan ja asumismuodoltaan monipuolisten asuinalueiden turvaamiseksi. 26888: Asuntojen korjausavustuksia myönnetään erityisesti korjaushankkeille, jotka edesauttavat 26889: ikääntyvän väestön mahdollisuuksia asua kotonaan. Avustuksilla myös tuetaan korjausten suun- 26890: nitelmallisuuden omaksumista. Korjausavustukset suunnataan pääosin kasvukeskusten ulkopuo- 26891: lelle. 26892: Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 1999 lopussa 206 700 ruokakunnalle. Tukea maksettiin 26893: kaikkiaan 2 870 milj. mk, josta 47 % lapsiperheille. Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaaji- 26894: en asumismenojen osuus bruttotuloista oli vuonna 1999 ilman asumistukea keskimäärin 55,5% 26895: ja se aleni asumistuen jälkeen 26,3 %:iin. Asumistukea saavista 53 % oli työttömiä ruokakuntia. 26896: Asumistuen väärinkäytön estämiseen tähtääviä toimia jatketaan ympäristöministeriön ja tukien 26897: maksatuksesta huolehtivan Kansaneläkelaitoksen yhteistyönä. Asumistuen tarvetta pienentää 26898: vuonna 2000 tehty uudistus, jonka vuoksi suurin osa asumistukea saaneista opiskelijoista siirtyy 26899: vuosina 2000--2001 opintotuen asumislisän piiriin. 26900: Asunnottomuuden vähentämiseen tähtääviä toimia suunnataan erityisesti pääkaupunkiseudulle 26901: ja muihin kasvukeskuksiin sekä erityistä tukea asumiseensa tarvitseville ryhmille. 26902: 26903: 26904: Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta 26905: sekä muu asuntotuotanto vuonna 1999 ja alustava arvio vuosista 2000-2001: 26906: I999 2000 200 I 26907: asuntoa arvio as. arvio as. 26908: 26909: Aloitetut uudet asunnot (n. 35 000) (n. 37 500) (n. 39 500) 26910: - arava- ja korkotukiasunnot II 883 II ooo 1) II 500 1) 26911: - vuokra-asunnot 8 2II 26912: - asumisoikeusasunnot 2940 26913: - omakotitalot 732 26914: - muut asunnot 23 IOO 26 500 28 000 26915: 26916: Perusparannuslainoitetut asunnot 26917: - arava- ja korkotuki 6707 5 000 4000 26918: Il Kappalemääriin vaikuttaa oleellisesti myös se, minkälaisena asuntojen tyyppijakauma toteutuu 26919: sekä se, kuinka hyvin hintatason hillinnässä onnistutaan. 26920: 26921: 26922: 26923: 26924: Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 1999-2001 (milj. mk): 26925: I999 2000 200 I 26926: tilinpäätös talousarvio esitys 26927: 26928: Yleinen asumistuki 2 870 2 700 2 5IO 26929: Eläkeläisten asumistuki I 304 I 385 1 450 26930: Opiskelijoiden asumislisä 603 762 1 047 26931: Asuntolainojenkorkojen verovähennysoikeudesta 26932: saatava tuki 2 300 1 900 2000 26933: 496 35.30 26934: 26935: Aravalainajen myöntämisvaltuus 3 414 1) 4 400 5 100 26936: Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 2 711 1) 2 600 1 1502 ) 26937: Maksetut korkotuet: 26938: -asuntolainojen korkotuki 520 530 550 26939: - asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja 26940: asuntosäästöpalkkio 26 25 20 26941: A vustusvaltuudet: 26942: - korjausavustukset 240 240 150 26943: - avustukset vuokrataloille 19 23 25 26944: - avustukset asunnottomille ja pakolaisille 6 15 20 26945: l) 26946: Vaituoden toteutunut käyttö 26947: Z) Ehdotuksessa on oletettu, että vuodelta 2000 siirtyisi 950 milj. markan suuruinen korkotukilaino- 26948: jen hyväksymisvaltuus käytettäväksi vuonna 2001, mikä pienentää tarvittavan uuden hyväk- 26949: symisvaltuuden määräii. 26950: 26951: 26952: 54. Asumistuki (arviomääräraha) tämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vastaava 26953: Momentille myönnetään 2 510 000 000 mk. määrä. Vuonna 2001 ei myönnetä rakennusai- 26954: Määrärahaa saa käyttää asumistukilain ( 408/ kaisia lainoja, lyhytaikaisia perusparannuslai- 26955: 1975) mukaisten asumistukien maksamiseen. noja eikä omistusaravalainoja omaksilunasta- 26956: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- mislainoja lukuun ottamatta. 26957: sa on otettu huomioon se, että vuonna 2000 to- Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien sa- 26958: teutetun opiskelijoiden asumislisän ja asumis- moin kuin muiden suurimpien kasvukeskusten 26959: tuen yhteensovituksen vuoksi vuokra-asunnos- vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon sekä 26960: sa asuvat opiskelijat lukuunottamatta lähiöiden projektiluonteisen perusparannuksen 26961: lapsiperheitä ja omistusasunnossa asuvia opis- pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden 26962: kelijoita siirtyvät asteittain asumislisäjärjestel- edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennak- 26963: män piiriin vuosina 2000-2001, ja muiden tu- kopäätöksiä vuosina 2002-2004 myönnettä- 26964: ensaajien tukiperusteet säilyvät ennallaan. vistä aravalainoista. Ehdollisten ennakkopää- 26965: Vuoden 2000 lopussa asumistuensaajia arvi- tösten mukaan myönnettävien lainojen määrä 26966: oidaan olevan kaikkiaan 178 000 ja vuoden saa kutakin vuotta kohden olla pääkaupunki- 26967: 2001 lopussa 166 000. Väheneminen aiheutuu seudun ja sen kehyskuntien sekä muiden suu- 26968: noin 12 000 opiskelijaruokakunnan siirtymi- rimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoi- 26969: sestä vuonna 2001 opintotuen asumislisäjär- keusaravalainoissa yhteensä enintään 26970: jestelmään. 880 000 000 mk ja lähiöohjelman vuokratalo- 26971: jen perusparannuslainoissa enintään 26972: 2001 talousarvio 2 510 000 000 100 000 000 mk. 26973: 2000 talousarvio 2 700 000 000 Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itses- 26974: 1999 tilinpäätös 2 870 000 000 tään riippumattomista syistä aiheutuvien vai- 26975: keuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 26976: 60. Siirto valtion asuntorahastoon 2001 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen 26977: (158711993) 28 §:n nojalla myöntää enintään 26978: Momentille ei myönnetä määrärahaa. 26979: 7 000 000 mk lykkäystä lainan korkojen, ly- 26980: Aravalainat 26981: hennysten tai molempien maksamisesta. 26982: Vuonna 2001 saadaan valtion asuntorahas- 26983: Korkotukilainat ja valtiontakaukset 26984: ton varoista myöntää aravalain (1189/1993) 26985: Valtion asuntorahaston varoista maksetaan 26986: mukaisia lainoja yhteensä enintään 26987: vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolai- 26988: 5 100 000 000 mk sekä sen lisäksi vuodelta 26989: nojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asun- 26990: 2000 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyt- 26991: tolainojen korkotuesta annetun lain (8671 26992: 35.30 497 26993: 26994: 1980), omistusasuntolainojen korkotuesta an- mk vuoden 2001lopussa. Lisäksi vuokra-asun- 26995: netun lain (1204/1993), asumisoikeustalolai- tolainojen korkotuesta annetun lain, asumisoi- 26996: nojen korkotuesta annetun lain (1205/ 1993 ), keustalolainojen korkotuesta annetun lain, 26997: oman asunnon hankintaan myönnettävien lai- vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolai- 26998: nojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja nojen korkotuesta annetun lain sekä omistus- 26999: eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myönnettä- asuntolainojen korkotuesta annetun lain mu- 27000: vistä lainoista ja korkotuesta annetun lain (83/ kaisiin lainoihin tulee lain mukainen valtion- 27001: 1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja vastuu. 27002: luottovarauskorvaukset Lisäksi asuntorahas- Vanhojen korkotukilainojen korkotuen mää- 27003: ton varoista katetaan vuokra-asuntolainojen rät 27004: korkotuesta annetun lain 9 ja 9a §:ssä, asumis- Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyt- 27005: oikeustalolainojen korkotuesta annetun lain tyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuok- 27006: 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojenja asumisoike- ra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 27007: ustalolainojen korkotuesta annetussa laissa momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainan- 27008: sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista saajille 8% lainavuosina 1-5 ja 6% laina- 27009: annetussa laissa (204/1996) tarkoitetut valtion- vuosina 6-10. Muille lainansaajille vuonna 27010: vastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen laino- 27011: myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mu- jen korkohyvitys on 7 % lainavuosina 1-4 ja 27012: kaiset asuntosäästöpalkkiot 5 % lainavuosina 5-8. Muiden vuosina 1993 27013: Vuonna 2001 saadaan vuokra-asuntolaino- ja 1992 hyväksyttyjen korkotukilainojen kor- 27014: jen korkotuesta annetun lain, asumisoikeusta- kohyvitys on 6 % lainavuosina 1-4 ja 4,5 % 27015: lolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra- lainavuosina 5-8. Vuonna 1991 hyväksytyis- 27016: asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen sä lainoissa lainan saajalta perittävä korko on 27017: korkotuesta annetun lain sekä omistusasunto- neljänä ensimmäisenä vuonna lainanantajan 27018: lainojen korkotuesta annetun lain mukaisia lai- perimän koron ja 7 prosentin korkohyvityksen 27019: noja hyväksyä korkotukilainoiksi yhteensä erotus sekä 5-8 vuosina lainanantajan peri- 27020: enintään 1 150 000 000 mk sekä sen lisäksi män koron ja 5 prosentin korkohyvityksen ero- 27021: vuodelta 2000 peruuntuneita hankkeita tai tus. Korkohyvitys on kuitenkin enintään luot- 27022: muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymisval- tolaitoksen perimän koron suuruinen. 27023: tuutta vastaava määrä. Vuonna 2001 ei myön- Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen 27024: netä lyhytaikaisia korkotukilainoja. korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1- 27025: Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien sa- 5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuo- 27026: moin kuin muiden suurimpien kasvukeskusten tantoa varten enintään kymmeneltä ja muissa 27027: vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pit- tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta en- 27028: käjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistä- nen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyt- 27029: miseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopää- tyjen lainojen osalta. 27030: töksiä vuosina 2002-2004 hyväksyttävistä Avustukset 27031: korkotukilainoista. Ehdollisten ennakkopää- Valtion asuntorahaston varoista maksetaan 27032: tösten mukaan hyväksyttävien lainojen määrä asuntojen korjausavustuksista annetun lain 27033: saa kutakin vuotta kohden olla pääkaupunki- (1 031/1998) mukaiset avustukset asuntojen 27034: seudun ja sen kehyskuntien sekä muiden suu- korjaustoimintaan. Lisäksi rahaston varoista 27035: rimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoi- maksetaan eräistä Valtion asuntorahastosta 27036: keuskorkotukilainoissa yhteensä enintään maksettavista avustuksista annetun lain (657/ 27037: 360 000 000 mk. 2000) mukaiset avustukset. 27038: Omistusasuntolainojen valtiontakauksista Vuonna 2001 saadaan valtioneuvoston hy- 27039: annetun lain mukaisten valtionvastuiden koko- väksymin perustein myöntää uusia asuntora- 27040: naismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lai- haston varoista maksettavia avustuksia asunto- 27041: noissa olla yhteensä enintään 6 500 000 000 jen korjaustoimintaan enintään 150 000 000 27042: 498 35.30 27043: 27044: mk sekä sen lisäksi vuodelta 2000 peruuntu- omistusasuntorakentamisen kasvun ja raken- 27045: neita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyt- nusalan tuotantokapasiteetin kiristyneen käyt- 27046: tä valtuutta vastaava määrä. Taloudellisissa töasteen seurauksena hidastunut uusien kohtei- 27047: vaikeuksissa oleville vuokrataloille ja opiske- den käynnistyminen sekä siirtyvät valtuuserät. 27048: lija-asuntojen omaan pääomaan saadaan val- Vuokra-asuntojen korkotukijärjestelmää ke- 27049: tioneuvoston hyväksymin perustein myöntää hitetään sekä valtiontaloudellisesti nykyistä te- 27050: avustuksia yhteensä enintään 25 000 000 mk hokkaammaksi että asuntopoliittisesti toimi- 27051: sekä asunnottomille ja pakolaisille osoitetta- vammaksi muun muassa vuokranmäärityksen 27052: viin asuntoihin enintään 20 000 000 mk. osalta. Vuokrataloavustuksista on tarkoitus 27053: Vuokrataloavustuksia koskevasta valtuudesta käyttää enintään 10 milj. mk huomattavissa ta- 27054: Valtiokonttori saa käyttää enintään 300 000 loudellisissa vaikeuksissa olevien vuokratalo- 27055: mk taloudellisissa vaikeuksissa olevien asun- jen talouden tervehdyttämiseen ja enintään 15 27056: toyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kun- milj. mk opiskelija-asuntojen omapääoma- 27057: nossapidon suunnittelua edistävistä selvityk- avustuksiin. Avustuksia asunnottomille ja pa- 27058: sistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuk- kolaisille osoitettaviin asuntoihin voidaan 27059: siin. myöntää kunnille ja kuntien tosiasiallisesti 27060: Varainhankintavaltuudet omistamille yhteisöille sekä yleishyödyllisille 27061: Vuonna 2001 valtion asuntorahasto saa arvo- yhteisöille uusien vuokratalojen oman pää- 27062: paperistaa asunto- ja aravalainoja tai ottaa pit- oman kattamiseen silloin, kun ne sitoutuvat 27063: käaikaista lainaa yhteensä enintään osoittamaan omistamiaan vuokra-asuntoja 27064: 4 500 000 000 markan nettomäärään asti. asunnottomille tai pakolaisille. 27065: Maksuvalmiudessa vuoden aikana esiintyvien 27066: vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytai- Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan 27067: kaista lainaa rahastolla saa kerralla olla enin- muodostuvan vuonna 2001 seuraavaksi 27068: tään 3 000 000 000 mk, kuitenkin siten, että (milj. mk): 27069: vuoden 2001 lopussa lyhytaikaisen lainan 27070: määrä saa olla enintään 500 000 000 mk. Arvioitu saldo 1.1.2001 4 000 27071: Asuntorahastolla on arvopaperistettujen laino- Tulot: 27072: jen maksamisen vakuudeksi enintään Tulot asuntolainoista 3 61 0 27073: 405 000 000 markan suuruinen valtuus vuonna Tulot takausmaksuista 40 27074: 2001 ostaa arvopapereita tai sitoutua lisäva- Rahaston pitkäaikainen varainhankinta 8 000 27075: kuusjärjestelyyn. Vuonna 2001 valtiovarain- Menot: 27076: ministeriö tai V aitiokonttori saa valtioneuvos- Luotonanto 5 200 27077: Korkotuki-ja avustusmenot 855 27078: ton määräämissä rajoissa tehdä asuntorahaston Rahaston pitkäaikaisten velkojen menot 27079: varainhankintaan tai -hallintaan liittyviä ko- -korot 1 820 27080: ron- ja valuutanvaihtosopimuksia ja muita suo- - kuoletukset 3 450 27081: jautumissopimuksia pääomamäärältään yh- Rahaston muut menot 405 27082: teensä enintään 4 000 000 000 markan suu- Arvioitu saldo 31.12.2001 3 920 27083: ruisten vastuiden osalta lisättynä arvopaperis- 27084: tamisrakenteen välivaiheiden aikaisten sopi- 27085: musten määrällä. 2001 talousarvio 27086: Selvitysosa: Arava- ja korkotukival- 2000 talousarvio 27087: tuuden mitoituksessa on otettu huomioon 1999 tilinpäätös 27088: 35.40 499 27089: 27090: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 27091: 27092: Selvitysosa: Ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävi- 27093: nä ympäristönsuojelua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriym- 27094: päristön hoitoa, ympäristötutkimusta ja seurantaa sekä ympäristötietoisuutta koskevat asiat. 27095: Ympäristökeskukset hoitavat myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat vesi- 27096: varojen käytön ja hoidon tehtävät, joiden erillismenot rahoitetaan luvusta 30.51. Näiden tehtävien 27097: hoitoa ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Välittömästi maa- ja metsätalousministeriön tehtävä- 27098: alueelle arvioidaan alueellisissa ympäristökeskuksissa käytettävän vuositasolla 200 henkilötyö- 27099: vuotta. 27100: Ympäristöministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alueellisille ympä- 27101: ristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 27102: Ympäristön suojelu 27103: Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti ja lupien käsittelyajalle asetetaan tavoit- 27104: teet. Huolehditaan yhteistyön sujuvuudesta ympäristölupavirastojen kanssa. Tehostetaan ympä- 27105: ristönsuojelulain mukaista valvontaa. Valmistellaan yhdessä ympäristöministeriön ja Suomen 27106: ympäristökeskuksen kanssa parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista lupapäätöksissä. Te- 27107: hostetaan alueellista yhteistyötä ja edistetään ympäristöhallintajärjestelmien käyttöönottoa erityi- 27108: sesti pk-yritysten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. 27109: Vesiensuojelun toimenpideohjelmaa vuoteen 2005 toteutetaan painopisteenä typpipäästöjen ja 27110: hajakuormituksen vähentäminen sekä Itämeren tilan parantaminen. Tuetaan kuntia laatimaan pai- 27111: kallisen tason toimintaohjelma merellisen ympäristön parantamiseksi. Kalankasvatuksen ja tur- 27112: kistarhauksen ympäristöhaittoja vähennetään tehostamalla sijainninohjausta ja soveltamalla uu- 27113: siin yksiköihin parasta käyttökelpoista ympäristönsuojelutekniikkaa. 27114: Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla edistetään pohjavesialueiden 27115: suojelusuunnitelmien laadintaa. Välittömiä pohjavesiriskejä poistetaan myös ympäristötöinä. 27116: Jätteitä ja jätehuoltoa koskevissa tehtävissä tavoitteena on jätteiden määrän kasvun hillitsemi- 27117: nen sekä niiden hyödyntämisen lisääminen ja loppukäsittelyn laatutason parantaminen jätelain- 27118: säädännön ja vuoteen 2005 ulottuvien alueellisten jätesuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti. 27119: Kuntien yhteistyötä jätehuollossa edistetään erityisesti niillä alueilla, joilla yhteistyön edistymi- 27120: nen on ollut hidasta. Tarkistetaan alueelliset jätesuunnitelmat 27121: Meluntorjunnan tietopohjaa ja toimintamahdollisuuksia parannetaan. Meluntorjunta otetaan ai- 27122: kaisempaa painokkaammin huomioon ympäristökeskusten toiminnassa ja erityisesti ympäristö- 27123: tuvissa. 27124: Alueidenkäyttö ja rakentaminen 27125: Huolehditaan kuntien maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksesta painottaen yhteis- 27126: työtä ja neuvotteluja. Kuntien kanssa käydään säännölliset kehittämiskeskustelut ja kaavaneuvot- 27127: telut Korostetaan maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden ja valtakunnallisten alueidenkäyttö- 27128: tavoitteiden toteuttamista kuntakaavoituksessa sekä uusien sisältö- ja laatuvaatimusten täyttämis- 27129: tä. Seurataan osallistumis- ja arviointimenettelyjen asianmukaisuutta ja vaikuttavuutta. 27130: Rakentamisen ohjauksen avulla edistetään uudis- ja korjausrakentamisen laatua sekä tiedote- 27131: taan uudistuvista määräyksistä, ohjeista ja vastuukysymyksistä. 27132: Osallistutaan käynnistyneisiin maakuntakaavaprosesseihin ja maakuntakaavoituksen viran- 27133: omaisneuvotteluihin sekä tuotetaan ympäristöministeriön ennakko-ohjausta varten tarvittavia 27134: asiantuntijapalveluja. 27135: Otetaan kuntien kaavoituksen ja rakentamisen seurantaa palveleva GISALU-järjestelmä katta- 27136: vasti käyttöön ja huolehditaan tarvittavasta seurannasta. 27137: 500 35.40 27138: 27139: Tehostetaan rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoitoa informaatio-ohjauksena, koulu- 27140: tuksella ja seurannalla sekä edistämällä alueellisten ja kuntien kulttuuriympäristöohjelmien laa- 27141: timista ja toteuttamista. 27142: Luonnonsuojelu 27143: Huolehditaan luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta. Luonnonsuojelulainsäädännön toi- 27144: meenpanoa edistetään erityisesti luontotyyppisuojelun ja lajisuojelun osalta. Maisema-alueiden 27145: ja perinnemaisemien hoidon suunnittelua edistetään ja tehostetaan sekä toteutetaan käytännön 27146: hoitohankkeita arvokkailla kohteina. 27147: Luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoa toteutetaan vuoteen 2007 ulottuvan rahoi- 27148: tusohjelman ja alueellisten toteuttamisstrategioiden mukaisesti hyödyntämällä tehokkaasti myös 27149: EU:n rahoitusmahdollisuuksia. Huolehditaan suojeluohjelmien toteuttamisen seurannasta ja ote- 27150: taan sitä palveleva LUOTO-järjestelmä käyttöön. Yksityismaiden suojelussa valitaan luonnon- 27151: suojelulain keinovalikoimasta parhaiten soveltuvat toteuttamiskeinot yhteistyössä maanomistaji- 27152: en kanssa. Yksityismaiden luonnonsuojelualueiden merkintää maastoon tehostetaan. 27153: Aloitetaan hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen joillekin Natura 2000 -verkostoon kuulu- 27154: ville alueille keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Ympäristökeskukset huolehtivat Natura 2000- 27155: verkoston täydentämistehtävistä alueellaan. 27156: Jatketaan yhteistyötä metsäkeskusten kanssa luonnonsuojelulain ja metsälain soveltamiseen 27157: liittyvissä tehtävissä ja parannetaan tiedonvaihtoa. Osallistutaan metsiensuojelun alueelliseen 27158: edistämiseen tähtäävään ohjelmatyöhön. 27159: Huolehditaan maa-ainesten ottamisen seurannasta. Vastataan luonnon virkistyskäytön kehittä- 27160: misestä ja kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota vesiliikennelain ja maastoliikennelain 27161: mukaisiin tehtäviin. 27162: Muu toiminta 27163: Huolehditaan ympäristöasioiden kytkemisestä EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoon 27164: ja edistetään rahoituksen saamista ympäristöhankkeisiin. Kehitetään yhteistyössä alueen toimi- 27165: joiden kanssa ympäristöä ja sen kestävää käyttöä parantavia yhteistyömuotoja ja hankkeita. 27166: Kehitetään vesistöaluekohtaista seurantaa, suunnittelua ja arviointia EY:n valmisteltavan vesi- 27167: puitedirektiivin pohjalta ja testataan vesipuitedirektiiviä kokeilualueilla. 27168: Tutkimus- ja laboratorioyhteistyön kehittämistä jatketaan ympäristöhallinnossa sekä kuntien ja 27169: tutkimusorganisaatioiden kanssa. Laboratoriotoiminnan taloudellisuutta parannetaan ja taloudel- 27170: lisuudesta laaditaan laskelmat. 27171: Rahoitetaan ja toteutetaan ympäristöhankkeita. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksessa 27172: asetetaan tarvittavat velvoitteet kiireellistä kunnostamista vaativien alueiden kunnostusvelvolli- 27173: sille. Edistetään ja toteutetaan lisäksi kiireellisyysjärjestyksessä pilaantuneiden alueiden kunnos- 27174: tushankkeita. Kehitetään ympäristökeskusten rakentamistaimialaa ja valmistellaan ympäristötöi- 27175: den taloudellisuuden parantamiseksi järjestelyt, joilla rakentamistaimialan töiden tilaaminen ja 27176: tekeminen eriytetään 1. 7.2002 alkaen eri tulosyksiköiksi ja rakennuttamisastetta nostetaan oleel- 27177: lisesti. 27178: Ympäristölupavirastoille tuotetaanmaksuliike-ja tietotekniikkatukipalvelut 27179: Länsi-Suomen ympäristökeskus osallistuu ympäristöhallinnon tietotekniikan, tietojärjestelmi- 27180: en ja verkkopalveluiden toteuttamiseen sovitussa laajuudessa yhteistyössä ympäristöministeriön 27181: ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 27182: 35.40 501 27183: 27184: 27185: 27186: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 27187: Julkisoikeudelliset Liiketaloudelliset 27188: 1999 2000 2001 1999 2000 2001 27189: toteutuma ennakoitu arvio toteutuma ennakoitu arvio 27190: 27191: Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) 14 802 11 000 10 000 8 507 5 000 5 000 27192: Maksullisen toiminnan erilliskustan- 27193: nukset (tmk) 13 158 9 400 8 300 6692 3 300 3 300 27194: Käyttöjäämä (tmk) 1 644 1 600 1 700 1 815 1 700 1 700 27195: - % tuotoista 11 15 17 21 34 34 27196: Osuus yhteiskustannuksista (tmk) 10 324 7 500 6 600 2 613 1 540 1 540 27197: Ylijäämä (+) 1 alijäämä (-) (tmk) -8 680 -5 900 -4 900 -798 160 160 27198: - % tuotoista -59 -54 -49 -9 3 3 27199: Tuotot % kustannuksista 63 65 67 91 103 103 27200: 27201: 27202: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaan sisältyy 1 800 000 mk menoja, 27203: Momentille myönnetään nettomäärärahaa joita vastaavasti momentille 12.35.40 on kerty- 27204: 320 899 000 mk. nyt vesiensuojelumaksuja. 27205: Selvitysosa: 27206: 200 1 talousarvio 320 899 000 27207: Menojen ja tulojen erittely: mk 2000 talousarvio 306 886 000 27208: 2000 lisätalousarvio 7 532 000 27209: Bruttomenot 342 399 000 27210: 1999 tilinpäätös 304 457 000 27211: Maksullisen palvelutoiminnan 27212: erillismenot 11 600 000 27213: Muut toimintamenot 330 799 000 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomäärära- 27214: Bruttotulot 21 500 000 ha 3 v) 27215: Maksullisen toiminnan tulot 15 000 000 Momentille myönnetään 500 000 mk. 27216: - julkisoikeudelliset suoritteet 10 000 000 Määrärahaa saa käyttää Etelä-Savon ympä- 27217: - muut suoritteet 5 000 000 ristökeskuksen toimesta merkittävien ympäris- 27218: Muut tulot 6 500 000 27219: tökeskuksen laboratoriotoiminnan y htiöittämi- 27220: Nettomenot 320 899 000 27221: seksi perustettavan osakeyhtiön osakkeiden ja 27222: muiden yhtiön perustamisen edellyttämien toi- 27223: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- menpiteiden aiheuttamien menojen maksami- 27224: nä huomioon tielaitoksesta siirtyneiden yhden- seen. Etelä-Savon ympäristökeskus oikeute- 27225: toista henkilön palkkaus- ja muiden toiminta- taan lisäksi luovuttamaan apporttina osakkei- 27226: menojen siirto 2 043 000 mk momentilta den merkintää vastaan yhtiölle ympäristökes- 27227: 31.24.21, maanmittauslaitoksesta siirtyneiden kuksen hallinnassa olevaa irtainta käyttöomai- 27228: kahden henkilön toimintamenojen siirto suutta yhteensä enintään 200 000 markan ar- 27229: 275 000 mk momentilta 30.61.21, lääninoi- vosta sekä päättämään muilta osin yhtiön osak- 27230: keudesta siirtyneen yhden henkilön siirto kuuteen liittyvistä järjestelyistä ja 27231: 313 000 mk momentilta 25.10.23, Suomen toimenpiteistä. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia 27232: ympäristökeskuksesta siirtyneen yhden henki- osakkeita hallinnai Etelä-Savon ympäristökes- 27233: lön palkkausmenojen siirto 197 000 mk mo- kus. 27234: mentilta 35.60.21 sekä palkkaseurantaselvi- Selvitysosa : Etelä-Savon ympäristö- 27235: tyksen mukaisiin palkantarkistuksiin keskuksen ja eräiden kunnallisten laboratorioi- 27236: 3 079 000 mk. den yhteenliittämiseksi ja toiminnan tehosta- 27237: 502 35.50 27238: 27239: miseksi suunnitellaan perustaa ympäristö- ja ristökeskuksen osuudeksi yhtiöstä arvioidaan 27240: elintarvikelaboratoriopalveluita tuottava osa- noin 25-30%. 27241: keyhtiö. Yhtiö aloittaisi toimintansa vuoden 27242: 2001 alussa, jolloin Etelä-Savon ympäristö- 2001 talousarvio 500 000 27243: keskuksen laboratorio lakkautettaisiin. Ympä- 27244: 27245: 27246: 50. Ympäristölupavirastot 27247: 27248: Se l v i t y s osa : Ympäristölupavirastot ovat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisia riip- 27249: pumattomia alueellisia lupaviranomaisia. Niiden käsiteltäviksi tulevat ympäristövaikutuksiltaan 27250: merkittävimmät ympäristöluvat Ne päättävät myös luvista, joissa alueellinen ympäristökeskus 27251: on luvan hakijana tai on merkittävästi edistänyt hankkeen toteuttamista. Ympäristölupavirastot 27252: ratkaisevat lisäksi vesilakiin perustuvat luvat eli ns. vesitalousasiat Niille kuuluu myös pääosa 27253: vesien pilaantumisesta aiheutuvista korvausasioista. 27254: Ympäristöministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut ympäristölupavi- 27255: rastoille seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 27256: Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti ja lupien käsittelyajalle asetetaan tavoit- 27257: teet. 27258: Kehitetään ympäristölupavirastojen henkilöstön asiantuntemusta ja huolehditaan yhteistyön 27259: sujuvuudesta alueellisten ympäristökeskusten kanssa. 27260: 27261: 27262: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ympäristölupavirastot aloittivat toimintansa 27263: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1.3.2000. Määrärahan mitoituksessa on otettu 27264: 26 490 000 mk. lisäyksenä huomioon 4 060 000 mk kahden 27265: Selvitysosa: kuukauden toimintamenojen siirtona momen- 27266: tilta 25.10.23 sekä 430 000 mk palkkaseuran- 27267: Menojen ja tulojen erittely: mk taselvityksen mukaisiin palkantarkistuksiin. 27268: 27269: Bruttomenot 28 590 000 27270: Maksullisen palvelutoiminnan 2001 talousarvio 26 490 000 27271: erillismenot 16 000 000 2000 talousarvio 21 300 000 27272: Muut toimintamenot 12 590 000 2000 lisätalousarvio 605 000 27273: Bruttotulot 2 100 000 27274: Maksullisen toiminnan tulot, 27275: julkisoikeudelliset suoritteet 2 000 000 27276: Muut tulot 100 000 27277: Nettomenot 26 490 000 27278: 27279: 27280: 60. Suomen ympäristökeskus 27281: 27282: Se l v i t y s o s a : Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittä- 27283: miskeskus, joka tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöis- 27284: tä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja keinoja, joilla kehitykseen pystytään vaikuttamaan. 27285: SYKE kokoaa, muokkaa ja välittää ympäristötietoa eri intressiryhmien tarpeisiin. Se huolehtii 27286: 35.60 503 27287: 27288: myös monista ED-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä ympäristöalan ra- 27289: portointitehtävistä sekä eräistä ympäristövalvonnan viranomaistehtävistä. SYKE hoitaa myös 27290: maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Tässä 27291: luvussa SYKElie suoraan budjetoiduilla toimintamäärärahoilla palkattua henkilöstöä arvioidaan 27292: käytettävän maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueella 35 henkilötyövuotta vastaavasti. 27293: Suomen ympäristökeskus suuntaa toimintaansa niin, että se kykenee tuottamaan lähivuosien 27294: tiedontarpeisiin perustuvia, korkeatasoisia, eri alojen asiantuntemusta yhdistäviä arviointeja ja 27295: kehitysarvioita. Toiminta painottuu erityisesti vesiensuojeluun, ilmansuojeluun, luonnon moni- 27296: muotoisuuden säilyttämiseen, jätteisiin ja pilaantuneisiin maa-alueisiin sekä teollisen toiminnan 27297: ympäristövaikutuksiin liittyviin erityiskysymyksiin. 27298: Ympäristöministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut Suomen ympäris- 27299: tökeskukselle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2001: 27300: Yhteistyötä ja työnjakoa muiden tutkimus- ja kehittämistyötä tekevien ja rahoittavien tahojen 27301: kanssa tehostetaan tavoitteena käyttää laajasti hyväksi ja yhdistää eri laitoksissa olevaa tietoa ja 27302: osaamista. 27303: Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi SYKE tuottaa uutta tietoa erityisesti rannikkovesi- 27304: en rehevöitymiskehityksestä, hajakuormituksesta ja sen vähentämisestä, Suomenlahden suojelun 27305: toimenpidevaihtoehdoista ja niiden kustannustehokkuudesta sekä EY:n valmisteltavan vesipoli- 27306: tiikan puitedirektiivin toimeenpanon edellyttämän seurannan menetelmien kehittämisestä. 27307: Ilmastoon ja ilmansuojeluun liittyvien tavoitteiden edistämiseksi SYKEn toimintaa suunnataan 27308: erityisesti ilmapäästöjen arviointiin ja tietojärjestelmien kehittämiseen, kasvihuonekaasujen ta- 27309: seisiin, päästöinventaarioihin ja skenaarioihin, ilman epäpuhtauksien ja ilmastomuutoksen ympä- 27310: ristövaikutuksiin sekä päästöjen vähentämistarpeen yhdennettyyn arviointiin. 27311: Luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden toteuttamisessa ovat keskeisiä 27312: tutkimus- ja kehittämisalueita SYKEssä luontotyyppien, uhanalaisten lajien, lajistamuutosten 27313: sekä luonnonhoidon ja ennallistamisen tutkimus, luonnon monimuotoisuuden ja Natura 2000 27314: -alueiden seurannan järjestäminen yhteistyössä muiden seurantatahojen kanssa sekä luonnonsuo- 27315: jelun tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen. 27316: Jätteiden määrän vähentämiseksi, niiden hyödyntämisen lisäämiseksi ja loppukäsittelyn laatu- 27317: tason parantamiseksi SYKE osallistuu valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteuttami- 27318: seen ja jätesuunnitelman tarkistamista tukevan uuden tiedon tuottamiseen. SYKE tukee tutkimus- 27319: ja asiantuntijatyöllään myös jätelainsäädännön toimeenpanoa sekä jätealan säädösvalmistelua 27320: EU: ssa ja kotimaassa. 27321: Teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia koskevassa SYKEn tutkimus- ja kehittämistyössä 27322: painottuvat erityisesti teollisten laitosten päästöjen ja ympäristövaikutusten yhdennetty vähentä- 27323: minen, pyrkimys jatkuvaan ekatehokkuuden lisäämiseen, kestävän kierrätyksen ja materiaali- 27324: huollon tukeminen sekä toimiala- ja tuotekohtaiset elinkaari-ja ekatehokkuusarvioinnit 27325: Vesivarojen kestävän käytön edistämisessä SYKE tukee sekä maa- ja metsätalousministeriön 27326: että ympäristöministeriön toimialaan kuuluvien tehtävien hoitoa. SYKEn toiminnassa painottu- 27327: vat valmisteltavan vesipuitedirektiivin toimeenpanon vaatima valmistelu, tutkimus ilmastomuu- 27328: toksen vaikutuksista hydrologiseen kiertoon, vesistöjen kunnostus ja hoito, säännöstelytoiminnan 27329: uudet menetelmät sekä kestävän vedenhankinnan ja pohjavesien suojelun kehittäminen. 27330: Kemikaalivalvonnassa ja sitä tukevassa tutkimuksessa SYKE etsii ratkaisuja kemikaalien, tor- 27331: junta-aineiden, biosidien ja geenitekniikalla muunnettujen organismien aiheuttamien ympäristö- 27332: ongelmien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn. 27333: Ympäristövahinkojen torjunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla SYKE etsii parannusta eri- 27334: tyisesti Suomenlahden ympäristövahinkojen torjuntavalmiuteen sekä vahinkojen ennaltaehkäi- 27335: syyn. 27336: 504 35.60 27337: 27338: Ohjauskeinojen kehittämistyössä keskeisiä tehtäviä ovat uuden ympäristönsuojelulain käyt- 27339: töönoton ja soveltamisen tuki, suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin tuke- 27340: minen ja tutkiminen sekä ohjauskeinojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi. 27341: Ympäristön seurantaa SYKE toteuttaa valtakunnallisen ohjelman mukaisesti sekä vastaa myös 27342: eräistä alueiden käyttöön liittyvistä seuranta- ja tietojärjestelmätehtävistä. SYKE tuottaa seuran- 27343: nan tulosten pohjalta ympäristön tilasta ja kuormituksesta ajantasaisia kuvauksia sekä päätöksen- 27344: teossa ja kansainvälisten sopimusten ja EY -direktiivien raportoinnissa tarvittavia selvityksiä ja 27345: raportteja. 27346: SYKE ylläpitää ympäristöhallinnon tietoteknistä infrastruktuuria, kehittää ympäristöhallinnon 27347: tietojärjestelmiä ja osallistuu verkkopalveluiden kehittämiseen. 27348: 27349: Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosi en, tulojen ja toiminnan kustannusten 27350: arvioidaan jakautuvan tehtäväalueittain vuonna 2001 seuraavasti: 27351: Henkilö- Tulot Kustannukset 27352: Tehtäväalue työvuodet milj. mk milj. mk 27353: 27354: Ympäristömuutosten tutkimus ja seuranta 72 0,5 27 27355: Ympäristökuormituksen ehkäiseminen ja vähen- 27356: täminen 85 0,5 29 27357: Kemikaalivalvonta ja riskien arviointi 35 1,2 9 27358: Luonnonsuojelu ja maankäyttö 75 0,2 21 27359: Vesivarat, niiden käyttö ja hoito sekä ympäristö- 27360: vahinkojen torjunta 80 4,0 41 27361: Ohjauskeinojen tutkimus ja kehittäminen 34 0,2 11 27362: Laboratoriotoiminta 66 3,0 18 27363: Vientitoiminta 10 10,0 10 27364: Muut toiminnalliset tehtävät 23 0,4 10 27365: Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 25 10 27366: SYKEn tukipalvelu 74 33 27367: Yhteensä 579 20,0 219 27368: 27369: Tehtäväalueille kohdistuvasta työpanoksesta noin 55 henkilötyövuotta arvioidaan kohdistuvan 27370: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtäviin. 27371: Suomen ympäristökeskukselle suoraan budjetoidun toiminnallisen rahoituksen lisäksi muilta 27372: valtion virastoilta ja laitoksilta arvioidaan saatavan rahoitusta 40-45 milj. mk. 27373: Budjetin ulkopuolista rahoitusta arvioidaan saatavan 15 milj. mk, josta EU :n osuus on noin 3- 27374: 5 milj. mk. Lisäksi EU:n ympäristörahastosta (LIFE) arvioidaan saatavan 0,6 milj. mk. 27375: SYKEn maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 20 milj. mk, josta vientitoiminnan 27376: osuudeksi arvioidaan 10 milj. mk. 27377: 27378: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 mk): 27379: 1999 2000 2001 27380: toteutuma ennakoitu arvio 27381: 27382: Tuotot 27383: Julkisoikeudelliset suoritteet 2 800 2500 2 750 27384: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 12 862 17 500 17 250 27385: Tuotot yhteensä 15 662 20000 20000 27386: 35.70 505 27387: 27388: Kustannukset 27389: Julkisoikeudelliset suoritteet 2 883 2 630 2900 27390: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 12 529 16 700 16 400 27391: Kustannukset yhteensä 15 412 19 330 19 300 27392: Ylijäämä yhteensä 250 670 700 27393: Kustannusvastaavuus -% 27394: J ulkisoikeudelliset suoritteet 97 95 95 27395: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 103 105 105 27396: Kustannusvastaavuus yhteensä 102 103 104 27397: 27398: 27399: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen- 27400: Momentille myönnetään nettomäärärahaa nyksenä huomioon 197 000 mk yhden henki- 27401: 124 835 000 mk. lön palkkausmenojen siirtona momentille 27402: Selvitysosa: 35.40.21 ja lisäyksenä 1 332 000 mk palkka- 27403: seurantaselvityksen mukaisiin palkantarkis- 27404: Menojen ja tulojen erittely: mk tuksiin. 27405: Bruttomenot 183135000 27406: Maksullisen palvelutoiminnan 2001 talousarvio 124 835 000 27407: erillismenot 15 000 000 2000 talousarvio 122 700 000 27408: Muut toimintamenot 168 135 000 2000 lisätalousarvio 1 400 000 27409: Bruttotulot 58 300 000 1999 tilinpäätös 122 413 000 27410: Maksullisen toiminnan tulot 20 000 000 27411: - julkisoikeudelliset tulot 2 750 000 27412: -muut tulot 17 250 000 27413: EU -rahoitus 3 000 000 27414: Muu ulkopuolinen rahoitus 35 300 000 27415: Nettomenot 124 835 000 27416: 27417: 27418: 27419: 70. Valtion asuntorahasto 27420: 27421: Selvitysosa: Valtion asuntorahasto hoitaa aravalainoitukseen, asuntojen korkotukilainoi- 27422: tukseen sekä valtion täytetakaukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi rahasto valvoo valtion tukeman 27423: asuntotuotannon laatua ja rakennus- ja ylläpitokustannusten kohtuullisuutta sekä kilpailun toteu- 27424: tumista. Rahasto valvoo myös omistusasuntolainojen valtiontakausten käyttöä ja yleishyödylli- 27425: sille lainansaajayhteisöille asetettujen edellytysten toteutumista sekä kuntien menettelyjä korja- 27426: usavustusten myöntämisessä. 27427: Ympäristöministeriö on asettanut asuntorahastolle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 27428: 2001: 27429: Lainoituksen alueellinen kohdentaminen 27430: Uustuotantoa suunnataan kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle, sekä niiden työs- 27431: säkäyntialueille asuntomarkkinoita tasapainottavasti. Lainoituksessa edistetään eri keinoin val- 27432: tion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan sekä valtioneuvoston hyväk- 27433: symän asuntopoliittisen strategian toteuttamista. Väestökehitykseltään taantuvilla alueilla tehos- 27434: tetaan olemassa olevan arava-asuntokannan käyttöä myöntämällä joustavasti lupia asuntojen 27435: hallintamuodon tai käyttötarkoituksen muutoksiin. 27436: 506 35.99 27437: 27438: Asuntojen laatu ja kustannukset 27439: Asuntorahasto vaikuttaa siihen, että valtion tukema asuntotuotanto ja perusparantaminen on 27440: hyvin ja kustannustietoisesti suunniteltua ja toteutettua myös elinkaaritalouden näkökulmasta. 27441: Asuntorakentamisessa otetaan huomioon väestön ikääntymisen vaatimukset. Tavoitteena on 27442: myös edistää ekologisesti kestävää rakentamista. Rakennuskustannusten ja hyväksyttyjen tontti- 27443: hintojen kehitys pidetään valtion tukemassa tuotannossa maltillisena. Kilpaillun tuotannon osuut- 27444: ta lisätään. 27445: Asuntokannan ylläpito 27446: Perusparannustoiminnassa edistetään oikea-aikaisia vaiheittaisia korjauksia sekä lisätään omis- 27447: tajan vastuuta korjausten rahoittamisessa. Lähiöiden uudistamisen suunnitelmallinen rahoitus 27448: turvataan. 27449: Vuokra-asuntojen omistajapolitiikka ja valtion tuen valvonta 27450: Asuntorahasto seuraaja valvoo käytettävissään olevin keinoin arava- ja korkotukivuokra-asun- 27451: toja ylläpitävien yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa ja niiden omistuksessa tapahtuvia 27452: muutoksia sekä kuntien omistajapolitiikkaa vuokra-asuntojen suhteen. 27453: Asuntorahaston maksuvalmius 27454: Tavoitteena on valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston varainhankinnan ajoittaminen mak- 27455: suvalmiuden ja rahoitusmarkkinoiden kannalta optimaalisesti. Varaudutaan asuntorahaston lähi- 27456: vuosina erääntyvien obligaatiolainojen maksamiseen. Lainoitus- ja takausriskit pyritään mini- 27457: moimaan. Asuntorahasto valvoo korkotukilainojen korko- ja lyhennysehtojen kohtuullisuutta ja 27458: edistää rahoituksen kilpailuttamista. 27459: 27460: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) senä 4 000 000 mk siirtyvän määrärahaerän 27461: Momentille myönnetään 20 438 000 mk. kasvun johdosta. 27462: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 27463: sa on otettu lisäyksenä huomioon 222 000 mk 2001 talousarvio 20 438 000 27464: palkkaseurantaselvityksen mukaisiin palkan- 2000 talousarvio 23 930 000 27465: tarkistuksiin sekä kertaluonteisena vähennyk- 1999 tilinpäätös 22 930 000 27466: 27467: 27468: 27469: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 27470: 27471: 27472: Selvitysosa: Ympäristöhallinnon kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustoiminnalla vah- 27473: vistetaan päätöksenteon tietopohjaa ja tuetaan hallinnonalan tulostavoitteiden toteuttamista ja 27474: käyttäjäystävällisten tietojärjestelmien kehittämistä. Vahvistetaan tutkimusyhteistyötä muiden 27475: hallinnonalojen, elinkeinoelämän ja muiden rahoittajien kanssa. 27476: Tulosten saavuttaminen hallinnonalan painopistealueilla edellyttää kotimaisten toimien lisäksi 27477: tehokasta osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön. 27478: Euroopan aluekehitysrahaston määrärahalla ja vastaavalla kansallisella osarahoituksella ediste- 27479: tään luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa ja tuetaan kuntien maankäytön ohjausta samoin 27480: kuin ympäristönsuojelun ja -hoidon, ympäristöteknologian ja osaamisen sekä kulttuuriperinnön 27481: ja maiseman hoitoa. 27482: 35.99 507 27483: 27484: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomäärä- nutta yhteistutkimusohjelmaa on laajennettu 27485: raha 2 v) kestävän yhdyskunnan infrastruktuuria ja kes- 27486: Momentille myönnetään 54 000 000 mk. tävää tietoyhteiskuntakehitystä edistävillä osa- 27487: Määrärahaa saa käyttää ympäristöhallinnon ohjelmilla. Ohjelmalie varataan rahoitusta 27488: tehtävien strategista valmistelua ja kehittämis- 10 000 000 mk. 27489: tä palvelevasta kehittämis-, suunnittelu-, tutki- 27490: mus-, seuranta- ja arviointitoiminnasta ja kan- 2001 talousarvio 54 000 000 27491: sainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä sekä 2000 talousarvio 53 951 000 27492: muun hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyö- 1999 tilinpäätös 51 451 000 27493: hankkeista aiheutuvien muita kulutusmenoja 27494: vastaavien menojen maksamiseen. Määrära- 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomäärära- 27495: haa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutki- ha 2 v) 27496: mus- ja kehittämishankkeiden kansalliseen ra- Momentille myönnetään 26 400 000 mk. 27497: hoitukseen. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- 27498: Määrärahaa saa käyttää enintään viittä hen- jestöjen jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin 27499: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- sekä menoihin, jotka aiheutuvat osallistumi- 27500: miseen määräaikaisiin projekteihin ympäristö- sesta kansainvälisten järjestöjen kokouksiin ja 27501: ministeriössä. muista ulkomaanmatkoista, Suomessa järjes- 27502: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään tie- tettävistä kansainvälisistä kokouksista, vieras- 27503: topohjan vahvistamiseksi ilmastomuutoksen ja kielisen aineiston julkaisemisesta sekä muusta 27504: muiden ilmansuojeluongelmien torjunnassa, kansainvälisestä kahden- ja monenkeskisestä 27505: Itämeren ja vesiensuojelun tehostamisessa, yhteistyöstä. Määrärahaa saa lisäksi käyttää 27506: ympäristönsuojelulain toimeenpanossa, ympä- menoihin, joita aiheutuu lähialueilla tapahtu- 27507: ristöriskien vähentämisessä, luonnonvarojen vasta asiantuntijayhteistyöstä, Euroopan unio- 27508: käytön ja ympäristöohjauksen kehittämisessä nin jäsenyyttä hakeneiden maiden lähentymis- 27509: sekä ympäristötiedon hyödyntämisessä. Mää- toimien edistämisestä sekä kestävän metsäta- 27510: rärahaa käytetään myös luonnonsuojelujärjes- louden suunnittelusta Luoteis-Venäjällä. 27511: telmän edustavuuden ja uhanalaisten lajien ja Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea 27512: perinnebiotooppitilanteen selvittämiseen sekä henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuh- 27513: uudenmaankäyttö-ja rakennuslain toimeenpa- teessa olevan henkilöstön palkkaamiseen kan- 27514: non edellyttämien soveltamisohjeiden ja -op- sainvälisten tehtävien hoitamiseksi ympäristö- 27515: paiden laadintaan ja seurannan toteuttamiseen, ministeriössä. 27516: kestävän aluerakenteen ja yhdyskuntakehityk- 27517: sen edistämiseen, uudis- ja korjausrakentami- 2001 talousarvio 26 400 000 27518: sen, rakennusperinnön säilymisen, kiinteis- 2000 talousarvio 26 400 000 27519: tönpidon laatu- ja terveysnäkökohtien sekä 1999 tilinpäätös 28 400 000 27520: ekologisesti kestävän rakentamisen edistämi- 27521: seen. Määrärahaa käytetään alueellisesti eriy- 27522: tyneiden asuntomarkkinoiden sekä syrjäytymi- 26. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) 27523: sen ja segregaation poistamiseen ja ennaltaeh- Momentille myönnetään 2 260 000 mk. 27524: käisemiseen liittyviin ja muihin asuntopoliit- Määrärahaa saa käyttää ympäristönsuojelu- 27525: tista päätöksentekoa palveleviin tutkimuksiin lain (86/2000) 22 §:n 3 momentin mukaisesta 27526: ja selvityksiin. Määrärahaa käytetään lisäksi polttonesteiden laadunvalvonnasta tullilaitok- 27527: muihin tarpeellisiin tutkimus- ja kehittämis- selle aiheutuvien kustannusten kattamiseen 27528: hankkeisiin. sekä CE-merkittyjen rakennustuotteiden mark- 27529: Jatketaan ympäristöklusterin tutkimusohjel- kinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle 27530: maa. Tuotannon ekatehokkuuteen suuntautu- aiheutuvien menojen maksamiseen. 27531: 508 35.99 27532: 27533: Se l v i t y s o s a : Tiettyjen nestemäisten nisteriön toimeksiannosta. CE-merkittyjen 27534: polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämises- tuotteiden määrä kasvaa asteittain eurooppa- 27535: tä ja direktiivin 93112/ETY muuttamisesta an- laisen harmonisoinnin edistyessä. 27536: netun Neuvoston direktiivin (1999/32/EY) 6 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 27537: artiklan mukaan jäsenvaltioiden tulee varmis- oon 200 000 mk siirtona momentilta 35.01.21. 27538: taa näytteitä ottamalla, että direktiivin määrä- 27539: yksiä rikkipitoisuudesta noudatetaan. Bensii- 2001 talousarvio 2 260 000 27540: nin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvos- 27541: ton direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- 27542: annetun Euroopan Parlamentin ja Neuvoston tusosuus ympäristöministeriön osalta (arvio- 27543: direktiivin (98170/EY) 8 artiklan mukaan jä- määräraha) 27544: senvaltioiden tulee valvoa vaatimusten nou- Momentille myönnetään 28 800 000 mk. 27545: dattamista. Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä 27546: Direktiivit saatetaan voimaan valtioneuvos- tehdä yhteensä 39 300 000 markalla. 27547: ton asetuksilla, jotka annetaan ympäristönsuo- Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on 27548: jelulain (86/2000) nojalla. Ympäristönsuojelu- jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä 27549: lain 22 §:n 3 momentin mukaan tullilaitos val- osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 27550: voo lain ja sen nojalla annettujen säännösten 2001. 27551: noudattamista toimialallaan. Polttonesteiden Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi- 27552: laadun valvonta on tarkoitus järjestää tullin tysrahastosta rahoitettavien tavoite 1- ja 2 -oh- 27553: valvontana, koska tullilaitos valvoo vastaavas- jelmien sekä Interreg- ja Urban- yhteisöaloit- 27554: ti sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteve- teiden ja pilottiprojektien hankkeiden valtion 27555: rosta annettua lakia (1260/1996) ottamalla rahoitusosuuden maksamiseen. 27556: näytteitä polttoaineista. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun 27557: Rakennustuotedirektiivin (89/ 106/ETY) 15 ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen 27558: artiklan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdit- tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdes- 27559: tava, että rakennustuotteiden CE-merkintää sä momentilla 26.98.61 olevien ED-osuuksien 27560: käytetään oikein. Direktiivin voimaansaatta- kanssa. 27561: minen sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 27562: 152 §:än. Markkinoilla olevien CE-merkitty- tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 27563: jen rakennustuotteiden on oltava direktiivin Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään 27564: vaatimusten mukaisia. Turvatekniikan keskus Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden val- 27565: (TUKES) hoitaa CE-merkittyjen rakennus- tion rahoitusosuuteen. 27566: tuotteiden markkinavalvontaa ympäristömi- 27567: 27568: 27569: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavas- 27570: ti (milj. mk): 27571: 2001 2002 2003 Yhteensä 27572: 27573: Vuoden 2000 sitoumukset 17,0 13,5 30,5 27574: Vuoden 2001 sitoumukset 11,8 15,7 11,8 39,3 27575: Yhteensä 28,8 29,2 11,8 69,8 27576: 35.99 509 27577: 27578: 27579: 27580: Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. mk): 27581: Myöntämisvaltuus Määräraha 27582: Myönnetty Myönnetty 27583: Kauden valtuutta määrärahaa 27584: 2000-2006 v.2000 V. 2001 v.2000 27585: Ohjelma menokehys talousarvio+ myöntämis- talousarvio+ V. 2001 27586: Euroopan aluekehitysrahasto valtuutena lisätalousarvio valtuus lisätalousarvio määräraha 27587: 27588: Tavoite I 90 12,7 I3,5 4,0 II, I 27589: Tavoite 2 1I9 19,9 I7,8 6,0 I4,5 27590: Interreg 49 7,0 7,0 2,8 27591: Urban 7 I,O I,O 0,4 27592: Yhteensä 265 40,5 39,3 10,0 28,8 27593: 27594: 27595: 2001 talousarvio 28 800 000 65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 27596: 2000 talousarvio 10 000 000 Momentille myönnetään 7 950 000 mk. 27597: 2000 lisätalousarvio Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 27598: 1999 tilinpäätös 29 818 000 seen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ym- 27599: päristöjärjestöille, valtakunnallisille asunto- ja 27600: rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvonta- 27601: 63. EU:n ympäristörahaston osallistuminen toimintaan, saariston kehityksen edistämisestä 27602: ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siir- annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisten 27603: tomääräraha 3 v) avustusten maksamiseen saariston ympäristön- 27604: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. hoitoa edistäviin hankkeisiin sekä avustusten 27605: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hy- maksamiseen Pidä Saaristo Siistinä ry: lle ja 27606: väksymien LIFE-ympäristörahastosta osara- tunturialueiden jätehuoltoa edistävään toimin- 27607: hoitettavien hankkeiden sekä pilottihankkei- taan. Määrärahaa saa käyttää myös kestävää 27608: den EU-rahoitusosuuksien maksamiseen. kehitystä sekä ympäristökasvatusta ja -valis- 27609: Selvitysosa: EU-osarahoitus LIFE- tusta edistävien projektiluonteisten hankkei- 27610: hankkeisiin on tuloutettu momentille 12.35.99. den tukemiseen. 27611: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 27612: 2001 talousarvio 15 000 000 annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 27613: 2000 talousarvio 10 000 000 2001 talousarvio 7 950 000 27614: 1999 tilinpäätös 24000 000 2000 talousarvio 7 950 000 27615: 1999 tilinpäätös 7 450 000 27616: 510 27617: 27618: 27619: 27620: 27621: Pääluokka 36 27622: VALTIONVELAN KOROT 27623: 27624: 27625: Se l v i t y s osa : Pääluokan nimike on muutettu. Määrärahatarpeet on arvioitu seuraavien ve- 27626: lan rakenneoletusten perusteella. Velanhoidon toimenpiteet toteutetaan markkinaolosuhteiden 27627: mukaisesti ja siten toteuma saattaa poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista markkinaolosuhtei- 27628: den niin edellyttäessä. 27629: 27630: Velan rakenne (%) 1999 2000 2001 27631: 27632: Vaihtuvakorkoisen velan osuus 9 20 20 27633: Valuuttamääräisen velan osuus 16 16 15 27634: Jälkimarkkinoilla Jikvidiysstrategiaan 27635: kuuluvien lainojen osuus 51 49 57 27636: 27637: Valtio pyrkii velanhoidossa korkomenojen minimointiin pitkällä tähtäimellä pitäen riskit hy- 27638: väksyttävällä tasolla. Yhteisvaluutta-alueen synnyn jälkeen velanhoidon painopiste on siirtynyt 27639: valuuttakurssiriskin hallinnasta korkoriskin hallintaan. Mitä enemmän velasta on lyhytaikaista, 27640: sitä pienemmät korkomenot ovat keskimäärin, mutta korkomenojen muutokset ovat suurempia. 27641: Velanhoidossa valtio valitsee sellaisen pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen velan suhteen, jolla korko- 27642: kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset ilman että korkomenojen lisäyksen mahdollisuus 27643: kasvaisi liian suureksi. Vaihtuvakorkoisen velan osuus on ollut viime vuosina noin 10 prosentin 27644: luokkaa. Tätä osuutta lisätään maltillisesti siten, että vuoden 2001 lopussa vaihtuvakorkoista vel- 27645: kaa arvioidaan olevan noin 20 %. 27646: Euromääräisten korkomenojen arvion pohjana on käytetty talousarvioesityksen yleisperuste- 27647: luissa esitetyn lähiajan talousnäkymiä koskevan ennusteen mukaisia oletuksia. Muun valuutan 27648: määräisten korkomenojen arvion pohjana ovat laadintahetken valuuttakurssit ja korot. 27649: Valuuttakurssien merkitys vähenee sitä mukaa kuin valuuttamääräisien lainojen kuoletukset 27650: jälleenrahoitetaan euromääräisillä uusilla lainoilla. Euron kurssin muutos yhdellä prosentilla lisää 27651: tai vähentää valtion korkomenoja noin 40 milj. markalla. 27652: Lainanotto toteutetaan nk. likviditeettistrategian mukaisesti, mikä turvaa rahoituksen saatavuu- 27653: den ja maksuvalmiuden mahdollisimman edullisin kustannuksin. Likviditeettistrategia perustuu 27654: sarjaobligaatiolainoihin, joilla käydään aktiivisesti jälkimarkkinakauppaa. Lainojen likviditeetti 27655: edellyttää lainojen riittävän suurta kokoa, markkinatasoista tai markkinatasoa lähellä olevaa ku- 27656: ponkikorkoa, sopivaa juoksuaikaa ja jälkimarkkinoiden toimivuutta. Lainakannan likvidisyyttä 27657: parannetaan konvertointien avulla, joissa valtio vaihtaa velkasalkustaan epäsopivia lainoja uusiin 27658: likvideihin lainoihin. Velan lyhentäminen toteutetaan jatkamalla lainanottoa samanaikaisesti ve- 27659: lan takaisinostojen kanssa, mikä turvaa lainakannan uudistumisen. 27660: 36.01 511 27661: 27662: 27663: 27664: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 27665: V. 1999 v.2000 v.2001 27666: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000-2001 27667: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk % 27668: 27669: 27670: 01. Euromääräisen velan korko 24 396 193 22 834 830 20 560000 -2 274 830 -10 27671: 03. Valuuttamääräisen velan korko 4 114 748 3 797 170 3 782 000 - 15 170 -0 27672: 09. Muut menot valtionvelasta 91 321 148 000 98 000 -50 000 -34 27673: Yhteensä 28 602 262 26 780 000 24440 000 -2 340 000 •9 27674: 27675: 27676: 27677: 01. Euromääräisen velan korko 27678: 27679: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu. 27680: 27681: 27682: 90. (36.01.90, osa ja 36.02.90, osa) Euro- 27683: määräisen velan korko (arviomääräraha) Määrärahan arvioidaan 27684: Momentille myönnetään nettomäärärahaa jakautuvan seuraavasti: mk 27685: 20 560 000 000 mk. 27686: Määrärahaa saa käyttää euromääräisen velan Tuotto-obligaatiolainat 399 000 000 27687: korkomenojen ja koronmaksua suojaavien joh- Sarjaobligaatiolainat 13 510 000 000 27688: dannaissopimusten menojen maksamiseen. Muut obligaatiolainat 3 714000 000 27689: Bruttomääräisistä menoista vähennettäviä tu- Muut joukkovelkakirjalainat 251 000 000 27690: loja ovat valtionlainoista saatavat korkotulot Velkasitoumuslainat 1 620000 000 27691: sekä valtionlainojen koronmaksua suojaavista Lainat valtion eläkerahastolta 523 000 000 27692: johdannaisista kertyvät tulot. Velkakirjalainat 539000000 27693: Se l v i t y s o s a : Euromääräistä velkaa Muut lainat 4000 000 27694: ovat euromääräiset ja euromaiden valuutoissa Yhteensä 20 560 000 000 27695: ilmaistut velat. 27696: 2001 talousarvio 20 560 000 000 27697: 2000 talousarvio 22 834 830 000 27698: 2000 lisätalousarvio -100 000 000 27699: 1999 tilinpäätös 24 396 193 018 27700: 27701: 27702: 27703: (02.) Muun EMU-määräisen velan korko 27704: 27705: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta. 27706: 27707: (90.) Muun EMU-määräisen velan korko (ar- lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- 27708: viomääräraha) oon momentin 36.01.90 ja pääluokan 37 mo- 27709: Selvitysosa: Momentti on poistettu ta- mentin 37.0 1.94laskelmissa. 27710: 512 36.03 27711: 27712: 03. Valuuttamääräisen velan korko 27713: 27714: 90. (36.03.90, osa) Valuuttamääräisen ve- oidaan valuuttamääräisen velan kuolettuvan 27715: lan korko (arviomääräraha) 8,8 mrd. mk. 27716: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahan arvioidaan 27717: 3 782 000 000 mk. jakautuvan seuraavasti: mk 27718: Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen 27719: velan korkomenojen ja koronmaksua suojaa- Do Ilarilainat 1 315 000 000 27720: vienjohdannaissopimusten menojen maksami- Puutalainat 1 275 000 000 27721: seen. Sveitsinfrangilainat 271 000 000 27722: Se 1v i t y s osa : Valuuttamääräinen velka Jenilainat 908 000 000 27723: oli 31.12.1999 yhteensä 64 708 milj. mk. Val- Muut valuuttamääräiset lainat 13 000 000 27724: tio vähentää valuuttamääräistä velkaa lainojen Yhteensä 3 782 000 000 27725: erääntymisten myötä. Vuoden 1999lopussa oli 27726: valuuttamääräisen velan keskimääräinen ni- 2001 talousarvio 3 782 000 000 27727: melliskorko 6,7 %. Vuoden 2000 aikana arvi- 2000 talousarvio 3 797 170 000 27728: 2000 lisätalousarvio 368 000 000 27729: 1999 tilinpäätös 4114747 534 27730: 27731: 27732: 27733: (06.) Valtionvelan kuoletukset 27734: 27735: S e 1v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta. 27736: 27737: (94.) Nettokuoletukset (arviomääräraha) oon pääluokan 37 momentin 37.01.94 laskel- 27738: S e 1v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- missa. 27739: lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- 27740: 27741: 27742: 09. Muut menot valtionvelasta 27743: 27744: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta ristamalla suoritetusta varainhankinnasta val- 27745: (arviomääräraha) tiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. 27746: Momentille myönnetään 98 000 000 mk. Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 27747: Määrärahaa saa käyttää valtion lainanoton ja sa on otettu huomioon olemassa olevasta vel- 27748: velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottami- kakannasta sekä vuoden 2001 lainanotosta ja 27749: sesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisin- velanhoidollisista toimenpiteistä aiheutuvat 27750: maksusta ja suojautumissopimuksista aiheutu- kustannukset. 27751: vien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden Määrärahan arvioidaan 27752: sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan to- jakautuvan seuraavasti: mk 27753: teuttamiseen liittyvien menojen maksamiseen. 27754: Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikaisen ti- Liikkeeseenlasku- ja myynti- 27755: lapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien kustannukset 67 000 000 27756: menojen ja valtion asuntorahaston arvopape- Lunastus- ja asiamiespalkkiot 23 000 000 27757: 36.09 513 27758: 27759: Varauspalkkiot 2 000000 2001 talousarvio 98 000 000 27760: Muut menot 6 000 000 2000 talousarvio 148 000 000 27761: Yhteensä 98 000 000 2000 lisätalousarvio 787 000 000 27762: 1999 tilinpäätös 91 320 968 27763: 514 27764: 27765: 27766: 27767: 27768: Pääluokka 37 27769: VALTIONVELANVÄHENTÄMINEN 27770: 27771: 27772: Se l v i t y s osa : Pääluokan määrärahoihin sisältyvät sellaiset erät, jotka johtuvat velan koon 27773: tai rakenteen muutoksista. Pääluokan määrärahat on tarkoitettu velan lunastuksista aiheutuvien 27774: lunastushintojen maksamiseen siltä osin kuin valtion uusista lainoista niitä otettaessa saadut mää- 27775: rät eivät tähän riitä. Lisäksi määrärahaan sisällytetään nettomääräisesti lainan ottamista tai lunas- 27776: tushintaa suojaavista johdannaissopimuksista aiheutuvat erät. Pääluokan määrärahoilla vähenne- 27777: tään budjettitalouden velan markkina-arvoista määrää. 27778: 27779: Budjettitalouden velan nimellisarvon ja markkina-arvon kehitys vuosina 1998-2001 (milj. mk) 27780: 1998 1999 2000 2001 27781: tilinpäätös tilinpäätös talousarvio esitys 27782: 27783: Budjettitalouden velka, nimellisarvo 404 375 394940 378 130 367 080 27784: Budjettitalouden velka, markkina-arvo 468 524 435 822 27785: 27786: 27787: 27788: 27789: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1999-2001 27790: v. 1999 V. 2000 v. 2001 27791: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 2000---2001 27792: 1000 mk 1 000 mk 1 000 mk 1 000 mk % 27793: 27794: 01. Valtionvelan nettokuoletukset ja 27795: velanhallinta 20 738 444 6 955 000 12 568 000 5 613 000 81 27796: Yhteensä 20 738444 6 955 000 12 568 000 5 613000 81 27797: 27798: 27799: 27800: 01. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta 27801: 27802: 94. (36.01.90, osa, 36.02.90, osa, 36.03.90, Määrärahaa saa käyttää valtionvelan kuole- 27803: osa ja 36.06.94) Nettokuoletukset ja velanhal- tusten ja takaisinostojen maksamiseen. Määrä- 27804: linta (arviomääräraha) rahaa saa käyttää myös valtion lainanotossa 27805: Momentille myönnetään nettomäärärahaa esiintyvien emissiotappioiden ja velan takai- 27806: 12 568 000 000 mk. sinostoissa esiintyvien pääomatappioiden sekä 27807: 37.01 515 27808: 27809: valtionlainojen paaomaa suojaavista johdan- poikkeaa velan nimellisarvosta emissiotappion 27810: naisista aiheutuvien menojen maksamiseen. tai -voiton verran ja ostettaessa vanhoja lainoja 27811: Määrärahasta saa käyttää valtiovelan ennen- takaisin poikkeaa maksettu määrä velan nimel- 27812: aikaisissa takaisinostoissa esiintyvien pääoma- lisarvosta pääomatappion tai -voiton verran. 27813: tappioiden maksamiseen enintään Valtion bruttomääräistä lainanottoa jatketaan 27814: 5 000 000 000 mk. lainakannan rakenteen uudistamiseksi ja liik- 27815: keeseenlaskujärjestelmän ylläpitämiseksi. 27816: Käyttösuunnitelma: mk 27817: Budjettitalouden velan pitkäaikaisia lainoja 27818: arvioidaan erääntyvän 59 mrd. mk vuonna 27819: Niroellisarvoiset netto- 27820: 2001. Tämän lisäksi arvioidaan erääntyvän 27821: kuoletukset (netto) 10 640 000 000 velkasitoumuksia 38 mrd. mk. Uusista lainois- 27822: Pääomatappiot (netto) 1 928 000 000 ta saatavan maaran arvioidaan olevan 27823: Emissiotappiot (netto) 0 61 700 000 000 mk ja lainojen lunastuksiin ja 27824: Yhteensä 12 568 000 000 kuoletoksiin käytettävän maaran 27825: 74 268 000 000 mk, jolloin velkaa vähenne- 27826: tään yhteensä 12 568 000 000 mk. 27827: Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- Budjettitalouden nimellismääräisen velan 27828: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen määrä vuoden 1999 lopussa oli 395 mrd. mk. 27829: talousarviolain muuttamisesta. Sen mukaan Vuoden 2001 päättyessä sen arvioidaan talous- 27830: määrärahan mitoitukseen otettavina tuloerinä arvioesityksen mukaan olevan 367 mrd. mk. 27831: on otettu huomioon emissiovoitot, pääomavoi- Eduskunnalle annetaan talousarvioesitykseen 27832: tot ja valuuttamääräisen velkakannan suojaa- liittyvä esitys valtioneuvoston lainanottoval- 27833: misesta saatavat tulot. tuuksista. 27834: Velan vähentäminen tapahtuu joko lainan 27835: erääntyessä alkuperäisten sopimusehtojen mu- 27836: kaisesti tai siten, että valtio ostaa velkoja en- 2001 talousarvio 12 568 000 000 27837: nenaikaisesti takaisin. Velan vähentäminen to- 2000 talousarvio 6 955 000 000 27838: teutuu uuden lainanoton ja vanhojen lainojen 2000 lisätalousarvio 15 640 000 000 27839: kuoletusten ja takaisinostojen yhteismäärän 1999 tilinpäätös 20 738 444 146 27840: erotuksena. Uutta lainaa otettaessa saatu määrä 27841: Liite Hallituksen esitykseen Eduskunnalle 27842: valtion talousarvioksi vuodelle 2001 Ii 27843: 27844: 27845: 27846: 27847: TALOUDELLINEN 27848: KATSAUS 27849: 27850: 27851: 27852: 27853: 1) Hallitus ei ole käsitellyt liitettä. Se on tarkoitettu talousarvioesityksen tausta-aineistoksi. 27854: Sisällys 27855: 27856: Sivu Sivu 27857: 27858: 1 Yleiskatsaus 3 8 Kulutus 45 27859: 27860: 2 Kansainvälinen talous 14 9 Investoinnit 48 27861: Kiinteät investoinnit 48 27862: 3 Ulkomaankauppa 21 Varastoinvestoinnit 51 27863: Vienti 21 27864: Tuonti 23 10 Julkinen talous 52 27865: Vaihtotase 25 Valtio 52 27866: Paikallishallinto 55 27867: 4 Tuotanto 27 Sosiaaliturvarahastot 58 27868: Maa- ja metsätalous 27 Julkisyhteisöt 62 27869: Teollisuus 28 Talousarvioesitys vuodelle 2001 68 27870: Rakentaminen 31 27871: Yksityiset palvelut 33 11 Rahoitustasapaino ja rahoitus- 27872: Kokonaistuotanto 35 markkinat 73 27873: 27874: 5 Työvoima 37 Taloudellisia tapahtumia 27875: 1.9.1999-4.9.2000 78 27876: 6 Kustannukset ja hinnat 40 27877: Liitetaulut 87 27878: 7 Tulot 43 27879: 27880: 27881: 27882: 27883: Taulukoissa käytetyt symbolit 27884: 27885: Ei mitään ilmoitettavana 27886: 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 27887: Tietoa ei ole saatu 27888: Loogisesti mahdoton esitettäväksi 27889: * Ennakkotieto 27890: ** Ennuste 27891: 27892: Kukin taulukoiden luvuista on pyöristetty erikseen, mistä 27893: aiheutuu, etteivät summat aina täsmää. 27894: 1 Yleiskatsaus 27895: 27896: 27897: Suhdannekuva 27898: Kansainvälinen talouskasvu pysyy vahvana, Kuvio 1. 27899: sillä Yhdysvaltojen pitkäänjatkunut korkea- TALOUSKEHITYS SUOMESSA 27900: suhdanne ei ole vieläkään selvästi taittunut, JA OECD-MAISSA 27901: 27902: ja ED-alueen taloudet ovat päässeet hyvään 27903: vauhtiin. Kustannuskehitys on öljyn hintaa 27904: lukuun ottamatta pysynyt maltillisena, ja 27905: korot ovat hienoisesta nousustaan huolimat- 27906: ta edelleen suhteellisen matalalla. Tasapai- 27907: noisen kehityksen suurimpana uhkana on 27908: edelleen Yhdysvaltojen talouskasvun äkilli- 27909: nen ja voimakas hidastuminen. 27910: 27911: Kansainvälisen toimintaympäristön myöntei- 27912: nen kehitys näkyy Suomen viennin nopeana 27913: kasvuna. Viennin kilpailukyky on erinomai- 27914: nen etenkin suhteessa euroalueen ulkopuoli- 27915: siin maihin. Teollisuuden tuotannon odote- 27916: taankin lisääntyvän tänä vuonna kymmenek- 27917: sen, ja rakentaminen säilyy vilkkaana. Ko- 27918: konaistuotannon määrän arvioidaan kasvavan 27919: tänä vuonna 5,2% viime vuodesta. TYöttö- 27920: myysaste laskee tänä vuonna keskimäärin 9,6 27921: prosenttiin viime vuoden 10,2 prosentista. 27922: Valtiontalous kääntyy tänä vuonna ylijäämäi- 27923: seksi ensimmäisen kerran 10 vuoteen, ja jul- 27924: kisen talouden ylijäämä kasvaa 4'h prosent- 27925: tiin suhteessa kokonaistuotantoon. Poikkeuk- 27926: sen myönteisestä kokonaiskuvasta muodos- 27927: taa inflaatio, joka nousee nopeammaksi kuin 27928: mihin viime vuosina on totuttu. Pääsyy ke- 27929: 91 93 95 97 99' 01 .. 27930: hitykseen on öljyn kallistuminen, mutta osan- IElOECD -Suomi 27931: sa on myös asuntojen hintojen sekä euron 1) Yksityisen kulutuksen hlntalndeksl. 27932: 27933: kurssin kehityksellä. 27934: 27935: 27936: 27937: 27938: 19 209194L 3 27939: 1 Yleiskatsaus 27940: 27941: 27942: Ensi vuonna talouskehityksen odotetaanjat- 1999* 1 2000**1 2001 ** 27943: kuvan olennaisesti tämän vuoden kaltaise- muutos,_prosenttia 27944: Bruttokansantuotteen määrä 27945: na. Viennin kasvuvauhti tosin hidastunee tä- EU 2,3 3 1/2 3 27946: mänvuotisesta, kun kapasiteettikatot alkavat OECD 3,0 4 3 27947: eräillä aloilla tulla vastaan. Kotimainen ky- OECD, Suomen vienti- 27948: syntä pysyy vahvana, sillä työllisyyden li- osuuksilla painotettuna 2,5 31/2 3 27949: Ulkomaankaupan määrä 27950: sääntyminen tukee kulutuksen kasvua ja suo- OECD, tavaravienti 4,7 10 1/2 81/2 27951: tuisat kasvunäkymät sekä hyvä kannattavuus OECD, tavaratuonti 8,0 101/2 8 27952: luovat edellytykset investoinneille. Koko- Raaka-aineiden maailman- 27953: naistuotannon ennakoidaan lisääntyvän 4,2 markkinahinnat 27954: 27955: %, edelleen selvästi nopeammin kuin ED- HWWA-indeksi 11 27956: ilman energiaa -7,7 5 1 27957: alueella keskimäärin. Työllisyysasteen arvi- energiaraaka-aineet 30,1 50 0 27958: oidaan kohoavan 6?lJ2 prosenttiin ja työttö- Kuluttajahinnat> 1 27959: myysasteen laskevan 8,6 prosenttiin. Hinto- EU 1,6 2 2 27960: jen nousun odotetaan jäävän alle 2 prosent- OECD 2,8 3 21/2 27961: tiin, jos palkkaratkaisut tukevat matalan in- 27962: Lähde: OECD ja kansantalousosasto. 27963: flaation tavoitetta; oletuksena on lisäksi öl- 1) Yhdysvaltain dollareina. 27964: jyn hinnan ja euron arvon pysyminen liki- 2) Yksityisen kulutuksen hintaindeksi. 27965: main elokuun alun tasolla. 27966: tänä vuonna keskimäärin vain 2 %, vaikka 27967: Kansainvälinen talous euron heikkeneminen on vahvistanut öljyn 27968: kallistumisen inflaatiovaikutusta. Kun raa- 27969: Maailmantalouden näkymät ovat valoisaru- kaöljyn hinnan nousu on jo pääosin välitty- 27970: mat kuin vuosiin, sillä kansainvälistä talout- nyt kuluttajahintoihin, inflaatio ei enää no- 27971: ta vaivanneet rahoituskriisit näyttävät nyt peudu, ja inflaation ennakoidaan v. 2001 27972: olevan ohi ja taloudet ovat päässeet kasvuun pysyvän parissa prosentissa. 27973: laajalla rintamalla. Teollisuusmaiden väliset 27974: kasvuerot ovat kaventumassa: Yhdysvalto- Teollisuusmaiden keskimääräisen työt- 27975: jen talouskasvu näyttää hidastuvan hallitus- tömyysasteen arvioidaan laskevan hienoises- 27976: ti kestävämpänä pidetylle uralle, ED-alueel- ti, ensi vuonna 6 prosenttiin, ja ED-maissa- 27977: la tuotannon kasvu on nopeutunut ja tilanne kin 8 prosentin tuntumaan. 27978: on kohentunut olennaisesti Aasian kriisi- 27979: maissa ja Venäjällä. OECD-maiden koko- Ulkomaankauppa 27980: naistuotannon odotetaan kasvavan tänä 27981: vuonna keskimäärin 4 %. Maailmankauppa Vientinäkymät ovat varsin hyvät. Maailman- 27982: lisääntyy tänä vuonna kymmenisen prosent- kauppa on vilkastunut samalla, kun Suomen 27983: tia ja ensi vuonnakin lähes saman verran. viennin kilpailukyky on erinomainen. Vienti 27984: Maailman kokonaistuotannon arvioidaan li- Keski-Eurooppaan on kohentunut ED-mai- 27985: sääntyvän tänä vuonna jopa 4lJ2 % ja ensi den talouskasvun voimistumisen myötä ja 27986: vuonnakin 4 %. vienti Aasian kriisimaihin ja Venäjälle on 27987: myös alkanut kasvaa. Yritysten vientitilaus- 27988: Inflaatio on pysynyt verraten hyvin hallin- kannat ovat kohentuneet selvästi normaali- 27989: nassa, vaikka talouskasvu on nopeutunut sel- tasoa suuremmiksi, mutta poikkeuksena täs- 27990: västi ja raakaöljyn hinta on noussut jyrkästi; tä ovat kuitenkin edelleen Venäjän-viennis- 27991: esim. euroalueella kuluttajahinnat nousevat tä riippuvat toimialat Markkamääräiset vien- 27992: 27993: 27994: 4 27995: 1 Yleiskatsaus 27996: 27997: 27998: tihinnat ovat euron kurssin laskun vuoksi Kuvio 2. 27999: nousseet tuntuvasti, vaikka maailmanmark- 28000: kinahintojen kehitys on monien hyödykkei- ULKOINEN TASAPAINO 28001: 12 kk:n liukuva summa 28002: den osalta jäänyt odotettua vaisummaksi. Mrd mk 28003: 80 28004: Tuotantokapasiteetin ja ammattityövoiman --;" 28005: puute alkavat yhä enemmän rajoittaa vien- 70 r 28006: nin kasvua, mutta viennin määrän odotetaan 60 28007: ~au ppa ase lrIV 28008: silti lisääntyvän tänä vuonna lähes 11 % ja 28009: 50 ~ V 1,, -- ,, 28010: ensi vuonna 8Vz %. Nopeimmin kasvaa edel- 28011: leen elektroniikkateollisuuden vienti; kapa- 40 28012: """ J lf"' 28013: 28014: siteettipula rajoittaa etenkin metsäteollisuu- 30 t - - 1 1 ~ 28015: den viennin kasvua. Vientihinnat nousevat 20 J ~~ 28016: Va ihto ase 28017: tänä vuonna 4Vz %, mutta kääntyvät ensi 28018: 10 V El 28019: vuonna keskimäärin taas hienoiseen laskuun, 28020: paljolti elektroniikkateollisuuden tuotteiden 0 28021: V r 28022: II 28023: hintojen trendinomaisen alenemisen vuok- ·10 1' 28024: Sl. 28025: ·20 28026: _/ 28027: Tuonnin kasvua pitää tänäkin vuonna yllä -30 klL v 28028: teollisuustuotannon vahvan kasvun vaatima -40 28029: 91 93 95 97 99 01'" 28030: raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden 28031: • Ennuste. 28032: tuonti, teollisuuden investointien kasvu puo- 28033: lestaan lisää investointitavaroiden tuontia ja 28034: kestokulutustavaroiden kysyntä pysyy vilk- Kuvio 3. 28035: kaana. Tuonnin määrän arvioidaankin lisään- 28036: tyvän tänä vuonna 6Yz %, selvästi nopeam- 28037: YKSITYINEN KULUTUS JA YKSITYISET 28038: min kuin viime vuonna. Tuontihinnat nou- INVESTOINNIT 28039: sevat lähinnä öljyn vuoksi keskimäärin 8 %, 1990 = 100 28040: 120.-----------------------------, 28041: ja vaihtosuhde heikkenee selvästi. Kauppa- / 28042: 28043: taseen ylijäämä kasvaa tästä huolimatta ja / 28044: 110 28045: yltää liki 10 prosenttiin suhteessa kokonais- Yksityinen / 28046: / 28047: 28048: tuotantoon. Vaihtotaseen ylijäämä puoles- kulutus/ 28049: taan noussee ennätykselliseen 6,2 pro- 100 _,-' 28050: senttiin suhteessa kokonaistuotantoon. 28051: 90 28052: 28053: Kulutus 28054: 80 28055: Yksityiset 28056: Kuluttajat luottavat talouden näkymiin, työl- investoinnit 28057: lisyys paranee vakaasti ja kotitalouksien ra- 70 28058: 28059: hoitusasema on keskimäärin katsoen hyvä. 28060: Kotitalouksien käytettävissä olevien reaali- 60 28061: 28062: tulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 28063: kolmisen prosenttia, ja yksityisen kulutuk- 28064: 91 93 95 97 99' 01"'* 28065: sen arvioidaan lisääntyvän samoin 3 % ts. 28066: kasvuvauhti hieman hidastuu viime vuosien 28067: 28068: 5 28069: 1 Yleiskatsaus 28070: 28071: 28072: 28073: aikana vallinneesta. Nopeimmin lisääntyvät na. Kokonaistuotannon määrä on nyt liki 28074: edelleen kestokulutustavaroiden hankinnat, neljänneksen suurempi kuin edellisessä kor- 28075: mutta myös palveluihin käytettävä rahamäärä keasuhdanteessa vuosikymmen sitten. 28076: lisääntyy selvästi. Kotitalouksien velkaantu- 28077: neisuus nousee hieman asuntoinvestointien Työvoima 28078: kasvun ja asuntojen hintojen nousun myötä. 28079: Velanhoitokulut pysyvät silti kohtuullisina. Työvoiman kysyntä lisääntyy edelleen no- 28080: peasti vahvana jatkuvan talouskasvun ansi- 28081: Investoinnit osta. Työllisten määrä kasvaa tänä vuonna 28082: liki 40 000 hengellä, ja työllisyysaste nou- 28083: Investointien odotetaan lisääntyvän tänä see noin 67 prosenttiin. Uusia työpaikkoja 28084: vuonna ripeästi, sillä talouden näkymät ja syntyy etenkin palveluelinkeinoihin, mutta 28085: tulo-odotukset ovat hyvät; korkotason viime- myös kasvaville teollisuuden aloille sekä ta- 28086: aikaisen nousun ei odoteta pystyvän katkai- lonrakennustoimintaan. Työmahdollisuuk- 28087: semaan hyvään vauhtiin lähtenyttä kasvua. sien parantuminen lisää myös työvoiman tar- 28088: Investointien painopiste siirtyy kone- ja lai- jontaa, mutta viime vuotta vähemmän, sillä 28089: teinvestointeihin, jotka viikastuvat etenkin työvoimavarannot alkavat huveta. Työttö- 28090: kapasiteettirajoja lähestyvässä teollisuudes- myysasteen arvioidaan laskevan tänä vuon- 28091: sa ja palveluelinkeinoissa; teollisuuden in- na keskimäärin 9Vz prosenttiin, runsas puoli 28092: vestoinneissa yhä suurempi paino on tutki- prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin viime 28093: mus- ja kehittämishankkeissa sekä ulkomai- vuonna. Työttömyys on yhä suuremmassa 28094: sissa investoinneissa. Talonrakennusinves- 28095: tointien vahva kasvu jatkuu etenkin asuin- 28096: Kuvio 4. 28097: ja toimitilarakentamisessa. 28098: 28099: TUOTANTO JA TYÖTTÖMYYS 28100: lnd. % 28101: Kokonaistuotanto 140 28 28102: 28103: 28104: Talouskasvu on laman jälkeen ollut paljolti 28105: 130 24 28106: vientivetoista. Tänä vuonna ulkomaankau- 28107: pan vaikutus tuotannon kasvuun on tavan- 28108: omaistakin suurempi, liki puolet. Hyvä me- 120 20 28109: 28110: nestys tietoliikennelaitteiden viennissä on 28111: keskeinen tekijä tehdasteollisuuden tuotan- 110 16 28112: non 10 prosentin kasvussa, mutta myös 28113: useimmat muut teollisuuden toimialat pys- 28114: 100 12 28115: tyvät lisäämään tuotantoaan; vaisuinta on 28116: kehitys aloilla, joilla Venäjän-viennillä on 28117: suuri merkitys. Tuotanto lisääntyy yksityi- 90 8 28118: 28119: sellä sektorilla laajalla rintamalla; yksityiset 28120: palvelut 4Vz% ja talonrakentaminen 5Vz %, 80 28121: kun taas julkinen toiminta laajenee vain hi- 28122: venen tiukan finanssipoliittisen linjan mu- 28123: 70 0 28124: kaisesti. Kokonaistuotannon arvioidaan nou- 90 92 94 96 98' 00"01" 28125: sevan 5,2 % suuremmaksi kuin viime vuon- 28126: 28127: 28128: 6 28129: 1 Yleiskatsaus 28130: 28131: 28132: 28133: määrin rakenteellista ja keskittyy samoille 1999* 2000** 2001** 28134: muutos, prosenttia 28135: henkilöille; työttömyyden keskimääräinen 28136: Työllinen työvoima 3 1/2 11/2 1 1/2 28137: kesto on yksi vuosi. alkutuotanto 0 -2 -1 1/2 28138: teollisuus ja 28139: rakennustoiminta 31/2 2 1/2 11/2 28140: Kustannukset ja hinnat palveluelinkeinot 31/2 11/2 2 28141: T_yön tuottavuus 2 3 1/2 2 1/2 28142: Inflaatio alkoi nopeutua jo viime vuonna ja prosenttia 28143: Työvoimaosuus 651/2 66 66 28144: on kiihtynyt edelleen kuluvan vuoden aika- T_yöttömyy§aste 10 91/2 81/2 28145: na. Syynä kehitykseen on ensisijaisesti raa- 1 000 henkeä vuoden aikana 28146: kaöljyn maailmanmarkkinahinnan jyrkkä Maahanmuutto (netto) 2 1/2 1 21/2 2 1/2 28147: 28148: kohoaminen, mutta tuontihintoja on nosta- 28149: nut osaltaan myös euron heikkeneminen suh- 1999* 1 2000** 1 2001** 28150: muutos, prosenttia 28151: teessa dollariin. Näiden tekijöiden ohella in- Ansiotasoindeksi 2 1/2 4 31/2 28152: flaatiota ovat pitäneet yllä asuntohintojen Ansiotasoindeksi, reaalinen 11/2 1 11/2 28153: nopeana jatkunut nousu, korkotason koho- Kuluttajahintaindeksi 1 3 2 28154: Työkustannukset 28155: aminen sekä viimevuotista suuremmat pal- 28156: t ehdasteoll isu udessa 28157: kankorotukset; palkkaliukumat ovat kaik- (tuoteyksikköä kohti) -4 -21/2 -1 28158: kiaan pysyneet maltillisina, vaikka työ- Kotitalouksien käytettävissä 28159: oleva reaalitulo 31/2 3 3 28160: voimakapeikot ovat yleistymässä. Kuluttaja- 28161: hintaindeksin arvioidaan kohoavan kuluva- 28162: na vuonna 3 % viime vuodesta, mistä 1 pro- 28163: senttiyksikkö aiheutuu suoranaisesti öljy- Kuvio 5. 28164: tuotteiden hintojen noususta. .-----------------------, 28165: LYHYT JA PITKÄ KORKO 28166: % 28167: 8 28168: Rahoitusmarkkinat 28169: : 28170: 7 28171: Lyhyet korot ovat euroalueella olleet kulu- 28172: vana vuonna nousussa. Markkinoilla on li- 28173: 6 28174: säksi odotuksia korkojen nousun jatkumises- 28175: ta, mutta suurimmat korotuspaineet lienee 28176: 5 28177: jo purettu. Pitkät markkinakorot sitä vastoin 28178: ovat jopa alentuneet ja tuottokäyrät tasaan- 28179: 4 28180: tuneet, sillä rahapolitiikan tiukkeneminen on 28181: vaimentanut inflaatio-odotuksia. Pitkiä 28182: 3 28183: markkinakorkoja on alentanut myös julki- 28184: sen sektorin rahoitusaseman paraneminen ja 28185: 2 28186: luotantarpeen väheneminen. Suomessa kor- 28187: kojen nousu on hidastanut pankkiluottojen 28188: kasvua tuntuvasti, ja niiden kasvuvauhti on 28189: painunut alle euroalueen keskimäärän. Ko- 28190: 0 28191: titalouksien asuntoluotot ovat silti olleet 96 97 98 99 00 28192: edelleen ripeässä kasvussa. 28193: 28194: 28195: 28196: 28197: 7 28198: 1 Yleiskatsaus 28199: 28200: 28201: Julkinen talous Kuvio 6. 28202: 28203: Valtiontalous vahvistuu kuluvana vuonna, 28204: sillä työllisyyden lisääntyminen ja kysynnän VALTIONVELKA 28205: suhteessa bruttokansantuotteeseen 28206: kasvu lisäävät verotuloja selvästi ja koko- 28207: naismenot jäävät nimellisesti likimain viime- 28208: vuotiselle tasolle. Työttömyyssidonnaiset tu- 70 28209: lonsiirrot vähenevät ja korkomenot supistu- 28210: vat. Valtiontalouteen muodostuu ensi kertaa 60 28211: kymmeneen vuoteen rahoitusylijäämä, jon- 28212: ka suuruudeksi arvioidaan 1,3 % suhteessa 50 28213: kokonaistuotantoon. Valtionvelka supistuu 28214: tuntuvasti, sillä arvopaperien myynneistä 40 28215: 28216: saatuja varoja on käytetty velan lyhentämi- 28217: seen; valuuttakurssimuutosten vuoksi velka 30 28218: 28219: pienenee kuitenkin kuoletuksia vähemmän. 28220: 20 28221: 28222: Myös kuntien ja kuntayhtymien talous vah- 28223: 10 28224: vistuu kuluvana vuonna ja on keskimäärin 28225: lievästi ylijäämäinen. Kuntakohtaiset erot 28226: rahoitustilanteessa ovat kuitenkin suuret mm. 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 .. 28227: 28228: väestön muuttoliikkeen ja yhteisövero- 1) 1.1.19991ähtien markka ja muut euro·valuutat 28229: 28230: osuuksien muutosten vuoksi. 28231: 1999 1 2000"* 1 2001*" 28232: mrd.mk 28233: Koko julkisen sektorin yhteenlaskettu ylijää- Valtiontalous 28234: mä suhteessa kokonaistuotantoon yli kaksin- tulot 224,7 230,5 227,2 28235: kertaistuu viime vuodesta, ja yltää 4Vz pro- menot 205,4 211,2 209,2 28236: nettorahoitus- 28237: senttiin. Ylijäämän kasvu johtuu ensisijai- tarve (-) 19,2 19,3 18,0 28238: sesti valtionhallinnon rahoitusaseman para- velka 404,6 388,6 375,4 28239: nemisesta. Julkisyhteisöjen velkasuhde pie- 28240: % BKT:sta 28241: nenee samalla nopeasti rahoitusaseman pa- Julkisyhteisöt 28242: ranemisen ja kansantuotteen kasvun vuoksi; veroaste 46,1 45,9 45,0 28243: velkasuhteen arvioidaan painuvan tämän menot 49,7 47,6 46,2 28244: rahoitusjäämä (EMU) 1,9 4,5 4,7 28245: vuoden lopussa jo 42Vz prosenttiin. velka (EMU) 46,6 42,4 39,2 28246: 28247: 28248: 28249: 28250: 8 28251: 1 Yleiskatsaus 28252: 28253: 28254: 28255: 28256: Vuosi 2001 28257: 28258: Talousnäkymät ovat hyvät myös vuodelle laskevan 8Vz prosenttiin. Työvoimakapeikot 28259: 2001, sillä kansainvälisen talouskasvun odo- yleistyvät, vaikka esim. rakennustoiminnas- 28260: tetaan pysyvän edelleen vahvana, Suomen sa työttömyysaste on vielä 10 prosentin tun- 28261: viennin kilpailukyvyn erinomaisena ja koti- tumassa. 28262: talouksien sekä yritysten rahoitusaseman 28263: hyvänä. Epävarmuustekijöitä ovat lähinnä Inflaation odotetaan jäävän ensi vuonna sel- 28264: kansainvälinen talouskehitys, etenkin Yhdys- västi hitaammaksi kuin tänä vuonna, mikäli 28265: valtojen pitkän kasvun päättyminen, ja koti- palkkaratkaisut ovat maltillisia ja raakaöljyn 28266: maisista tekijöistä syksyn palkkaneuvottelut. hinta sekä euron kurssi pysyttelevät oletus- 28267: Suuret palkankorotukset pitäisivät kustan- ten mukaisina; yksistään öljytuotteiden hin- 28268: nusten ja hintojen nousun korkeampana kuin tojen nousuvaikutuksen jääminen pois mer- 28269: kilpailijamaissa, minkä lisäksi niiden tuoma kitsisi, että kuluttajahintojen nousuvauhti 28270: ostovoiman lisäys yhdistettynä tulossa ole- alenisi vuoden 2001 aikana 1 prosenttiyksi- 28271: viin tuntuviin veronkevennyksiin lisäisi en- köllä. Kuluttajahintaindeksin nousun enna- 28272: tisestään vaaraa talouden ylikuumenemises- koidaanjäävän vajaaseen 2 prosenttiin, mutta 28273: ta. se voi jäädä vähäisemmäksikin, jos raakaöl- 28274: jyn maailmanmarkkinahinnat laskevat tai 28275: Viennin odotetaan lisääntyvän selvästi myös euro vahvistuu. 28276: ensi vuonna, joskaan kasvuvauhti ei yltäne 28277: tämänvuotiseen lukemaan. Eniten kasvaa Korkeasuhdanne lisää valtion tuloja, mutta 28278: jälleen elektroniikkateollisuuden vienti, veronkevennykset hidastavat verotulojen 28279: mutta metsäteollisuuden viennin kasvua hi- kasvua. Valtiontalouden ylijäämä on kuiten- 28280: dastaa kapasiteettipula. Sekä yksityisen ku- kin liki 1Yz % suhteessa kokonaistuotantoon. 28281: lutuksen että yksityisten investointien odo- Kun sekä kunnallistalouden että sosiaalitur- 28282: tetaan lisääntyvän suunnilleen tämänvuotis- varahastojen ylijäämät pysyvät suunnilleen 28283: ta vauhtia. Kokonaistuotannon arvioidaan ennallaan, valtiontalouden aseman kohene- 28284: lisääntyvän 4,2 % tästä vuodesta; merkittä- minen nostaa koko julkisen sektorin rahoi- 28285: vin syy kasvuvauhdin hidastumiseen on vien- tusylijäämän 4,7 prosenttiin suhteessa koko- 28286: nin kasvuvaikutuksen pieneneminen. Talous- naistuotantoon. Julkisyhteisöjen velkasuhde 28287: kasvun työllistävyys pysyy hyvänä, ja työl- pienenee samalla, ja sen arvioidaan painu- 28288: lisyysasteen ennakoidaan nousevan jo run- van ensi vuoden lopussa lähelle 39 prosent- 28289: saaseen 67llz prosenttiin ja työttömyysasteen tia. 28290: 28291: 28292: 28293: 28294: 9 28295: 1 Yleiskatsaus 28296: 28297: 28298: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase 28299: 28300: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 28301: mrd. mk määrän muutos, prosenttia 28302: Bruttokansantuote markkinahintaan 724 6,3 5,5 4,0 5,2 4,2 28303: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 212 11,3 8,3 3,2 6,7 6,0 28304: Kokonaistarjonta 936 7,4 6,1 3,8 5,6 4,7 28305: 28306: 28307: Tavaroiden ja palvelusten vienti 271 14,1 8,9 6,3 10,8 8,3 28308: Kulutus 520 3,7 3,9 3,1 2,3 2,3 28309: yksityinen 364 3,5 4,9 3,6 3,0 2,9 28310: julkinen 155 4,1 1,7 2,0 0,6 0,8 28311: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 138 11,9 9,4 4,6 6,5 4,9 28312: yksityinen 119 11,3 11,7 6,2 8,1 5,8 28313: julkinen 20 15,0 -1,4 -3,8 -2,8 -0,8 28314: 1 28315: Varastojen muutos l 28316: (ml. tilastollinen ero) 7 -0,3 -0,1 -0,5 -0,1 0,0 28317: Kokonaiskysyntä 936 7,4 6,1 3,8 5,6 4,7 28318: kotimainen kysyntä 28319: (ml. tilastollinen ero) 665 4,7 4,9 2,7 3,1 2,8 28320: 28321: 1 28322: ) Mrd. mk ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä. 28323: 28324: 28325: 28326: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 28327: osuus,% hinnan muutos, prosenttia 28328: Bruttokansantuote markkinahintaan 77,9 2,1 3,1 0,7 1,8 1,2 28329: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 22,1 0,5 -3,0 -0,4 8,1 2,2 28330: Kokonaistarjonta 100,0 1,7 1,6 0,4 3,2 1,4 28331: 28332: 28333: Tavaroiden ja palvelusten vienti 22,7 -1 '1 -1 '1 -4,8 4,6 -0,4 28334: Kulutus 57,2 1,3 2,2 1,7 2,9 2,2 28335: yksityinen 41,2 1,3 1,9 1,7 2,8 1,8 28336: julkinen 16,0 1 '1 3,0 1,9 3,2 3,0 28337: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 19,8 2,4 3,2 2,5 3,7 3,9 28338: yksityinen 17,2 2,6 3,3 2,5 3,5 4,0 28339: julkinen 2,6 1,6 2,4 2,2 4,8 3,1 28340: Varastojen muutos 28341: (ml. tilastollinen ero) 0,2 .. .. .. .. .. 28342: Kokonaiskysyntä 100,0 1,7 1,6 0,4 3,2 1,4 28343: kotimainen kysyntä 28344: (ml. tilastollinen ero) 77,3 2,9 2,9 2,8 3,0 2,5 28345: 28346: 28347: 28348: 28349: 10 28350: 1 Yleiskatsaus 28351: 28352: 28353: 28354: Keskipitkän aikavälin talousnäkymät 28355: 28356: Talouskasvu on ollut viime vuosina poik- kansainvälistä tasoa ja niiden kansainväli- 28357: keuksellisen nopeaa. Erityisesti elektroniik- nen kilpailuasema on suhteellisen vahva. 28358: ka- ja sähköteollisuus on kasvanut ripeästi Seuraavien 4-5 vuoden aikana investointi- 28359: ja se on noussut merkitykseltään perinteisen asteen arvioidaankin edelleen hieman nou- 28360: puunjalostuksen ja metalliteollisuuden rin- sevan. Talouden rakennemuutosten ja pää- 28361: nalle. Talouden rakenteen monipuolistumi- oman tuottovaatimusten kohoamisen vuok- 28362: nen on vahvistanut myös lähivuosien kasvu- si tämä on kuitenkin selvästi alhaisempi taso 28363: näkymiä. Kasvun arvioidaankin jatkuvan kuin aiempina vuosikymmeninä. Lisäksi ul- 28364: keskimäärin 3 'h prosentin vuosivauhdilla komaiset yritysostot ja tutkimus- ja kehittä- 28365: vuosina 2000-2004. Sen odotetaan kuitenkin mistoiminnan lisääntyvä siirtäminen ulko- 28366: vähitellen hidastuvan tuotantoresurssien aset- maille rajoittavat osaltaan yritysten kotimai- 28367: tamien rajojen takia. sia investointeja. 28368: 28369: Viennin voimakas kasvu on ollut keskeinen Tuottavuuden kasvun arvioidaan jäävän kes- 28370: osa talouden rakenteen muutosta. Kasvun kipitkällä aikavälillä hieman alle 2'h prosent- 28371: ovat mahdollistaneet hyvänä säilynyt hinta- tiin vuodessa. Työllisyyden ennustetaan ko- 28372: kilpailukyky ja osaaminen korkean teknolo- henevan koko tarkastelujakson ajan, mutta 28373: gian tuotannossa ja tuotekehityksessä. Näil- myönteinen kehitys hidastuu jakson loppua 28374: tä osin mahdollisuudet suhteellisen suotui- kohden. Työllisyysasteen arvioidaan nouse- 28375: san vientikehityksen jatkumiselle keskipit- van 68'12 prosenttiin v. 2004, mikä jää edel- 28376: källä aikavälillä ovat edelleen hyvät edellyt- leen 1990-luvun alun 74 prosenttiyksikköä 28377: täen, että maailmantaloudessa ei ilmene mer- alemmaksi. Jos työllisyysaste jää pysyvästi 28378: kittäviä häiriöitä. matalaksi niin se heijastuu väistämättä mah- 28379: dollisuuksiin ylläpitää nopeaa kasvua. 28380: Myönteisen kehityksen kotimaisena uhkana 28381: ovat kuitenkin monissa erityisosaamista edel- Nopeanajatkuneen talouskasvun seuraukse- 28382: lyttävissä ammateissa yleistyvät työvoima- na myös työvoiman tarjonta on aikaa myö- 28383: kapeikot. Niiden ilmeneminen saattaisi joh- ten lisääntynyt ja laman vuoksi työmarkki- 28384: taa aJoittaisten ja alueellisten ylikuumene- noilta poistunut työvoima on suurimmalta 28385: misilmiöiden laajenemiseen koko taloutta osin jo palannut työnhakijoiksi. Työvoiman 28386: koskevaksi. Työllisyyden kohenemisen kan- tarjonnan kasvun arvioidaankin hidastuvan 28387: nalta suurimpana riskinä onkin se, että palk- keskipitkällä aikavälillä. Työttömyysasteen 28388: kakehitys ei säily maltillisena. Euroalueen odotetaan päätyvän 7 1/2 prosenttiin v. 2004. 28389: syntymisen myötä palkkaratkaisujen ja työl- Työttömyys on luonteeltaan yhä selkeämmin 28390: lisyyden välinen yhteys on nyt aikaisempaa rakenteellista. 28391: kiinteämpi. 28392: Lyhyellä aikavälillä öljyn hinnan nousu ja 28393: Yritysten hyvä kilpailukyky ja kannattavuus euron kurssin heikkeneminen ovat tilapäi- 28394: ovat edesauttaneet investointien kasvun jat- sesti voimistaneet inflaatiopaineita. Keski- 28395: kumista nopeana. Useimpien suurten yritys- pitkällä aikavälillä inflaation odotetaan kui- 28396: ten omavaraisuusasteet ovat jo hyvin lähellä tenkin jäävän 2 prosentin tuntumaan. Tämä 28397: 28398: II 28399: 1 Yleiskatsaus 28400: 28401: 28402: kuitenkin edellyttää, että palkkaratkaisuissa Hallitus on päättänyt tähän mennessä noin 8 28403: päädytään maltillisiin korotuksiin. Kulutta- mrd. markan suuruisista veronalennuksista. 28404: jahintojen nousua hillitsevät lisäksi integraa- Valtiontalouden ylijäämän voidaan arvioida 28405: tiosta aiheutuvat ja välilliseen verotukseen pysyvän noin 1 Vz prosentissa suhteessa 28406: kohdistuvat veronalennuspaineet sekä kiris- kokonaistuotantoon lähivuosina. Tällainen 28407: tynyt kilpailu. arvio perustuu kaavamaiseen oletukseen, että 28408: myöhemmin päätettävät, vuosia 2002-2003 28409: Myönteisen talouskehityksen uhkana onko- koskevat vuosittaiset veronalennukset olisi- 28410: timaisten kustannusten ja hintojen nousun vat noin 11/z mrd. markan suuruisia. 28411: kiihtymisen lisäksi maailmantalouden kas- 28412: vun hidastuminen. Tämä voisi saada alkun- Talouskasvun ja valtiontalouden ylijää- 28413: sa esim. Yhdysvaltojen voimakkaan kasvu- mäisyyden seurauksena velkaantuneisuus 28414: jakson päättymisestä. Tämä vaikuttaisi väis- laskee edelleen tarkasteluajanjaksolla. Vel- 28415: tämättä myös keskeisimmän markkina-alu- ka on kuitenkin edelleen huolestuttavan suuri 28416: eemme Euroopan unionin talouskehitykseen. ottaen huomioon näköpiirissä olevan väes- 28417: tön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet 28418: ja integraatiokehityksestä seuraavat alennus- 28419: Julkisen talouden näkymiä keskipitkällä paineet välillisessä verotuksessa. Ikäraken- 28420: aikavälillä teen muutos ja siihen varautuminen rajoit- 28421: taa julkisen talouden liikkumatilaa jatkossa- 28422: Poikkeuksellisen nopean talouskasvun, to- kin. 28423: teutetun menohillinnän ja parantuneen työl- 28424: lisyystilanteen seurauksena julkisen talouden Valtion lisäksi julkiseen sektoriin kuuluvat 28425: rahoitustasapaino on vahvistunut. Vuonna sosiaaliturvarahastot ja paikallishallinto, 28426: 2000 valtiontalous on ensimmäistä kertaa joka tarkoittaa lähinnä kuntia. Kuntien ra- 28427: ylijäämäinen laman jälkeen. hoitusasema on kokonaisuutena ollut viime 28428: vuosina tyydyttävä. Kuntatalouden ennakoi- 28429: Maaliskuussa 2000 vahvistettujen hallin- daan kääntyvän tänä vuonna lievästi ylijää- 28430: nonalakohtaisten vuosia 2001-2004 koske- mäiseksi ja pysyvän keskipitkällä aikavälil- 28431: van valtion määrärahakehyksen mukaan val- lä lähellä tasapainoa mikäli kuntien asemaan 28432: tion kiinteähintaiset budjettimäärärahat pi- vaikuttavassa lainsäädännössä ei tapahdu 28433: detään vuoden 1999 talousarvion tasolla. muutoksia. Kuntien lainakanta supistuu edel- 28434: Vuoden 2001 talousarvioesityksen loppu- leen ja kassavarat lisääntyvät. Kuntakohtai- 28435: summa kasvoi hieman edellisestä vuodesta, set erot rahoitustilanteen kehityksessä pysy- 28436: mutta reaalikasvua ei kuitenkaan juuri ole. vät silti suurina mm. yhteisöverojen ja työ- 28437: Näin finanssipolitiikka säilyy edelleen ver- suhdeoptioiden epätasaisen kohdentumisen 28438: raten tiukkana ja tasapainottaa talouden ko- takia. 28439: konaiskehitystä. 28440: Sosiaaliturvarahastojen rahoitusjäämä pysyy 28441: Hallitus on varautunut keventämään tulove- lähivuosina lähes ennallaan noin 3 prosen- 28442: roja ja sosiaalivakuutusmaksuja 10-11 mrd. tissa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. 28443: markalla hallituskauden aikana. Työn vero- Ylijäämä muodostuu pääasiassa työeläke- 28444: tuksen keventäminen edellyttää kuitenkin rahastoissa,jotka varautuvat suurten ikäluok- 28445: sitä, että palkkakehitys säilyy maltillisena. kien eläkkeelle siirtymiseen. Sosiaaliturvan 28446: 28447: 28448: 28449: 12 28450: 1 Yleiskatsaus 28451: 28452: 28453: rahoituksen näkökulmasta vuodet 2001-2004 Kuvio 7. 28454: ovat varautumisen aikaa, sillä tilanne heik- 28455: kenee nopeasti tarkastelukauden jälkeen vä- 28456: estön ikääntymisen seurauksena. VALTIONVELKA 28457: suhteessa bruttokansantuotteeseen 28458: % 28459: Julkisen talouden rahoitusylijäämän enna- 28460: koidaan nousevan lähelle 5 prosenttia suh- 28461: teutettuna kokonaistuotantoon tarkastelujak- 28462: son lopulla. 28463: 28464: Kokonaisuutena julkinen talous näyttää ke- 28465: hittyvän keskipitkällä aikavälillä parempaan 28466: suuntaan. Tämä edellyttää kuitenkin talou- 28467: den kasvun häiriötöntä jatkumista ja pitäy- 28468: tymistä päätetyissä menokehyksissä. Myös 28469: rakennepolitiikkaan kohdistuu edelleen tun- 28470: tuvia haasteita. 28471: 28472: 28473: 28474: 28475: 1994 1996 1998 2000 2002 2004 28476: 28477: 28478: 28479: 28480: 13 28481: 2 Kansainvälinen talous 28482: 28483: 28484: Maailmantalouden näkymät ovat valoisarumat on pysynyt korkealla myös vuoden 2000 alku- 28485: kuin vuosiin. Kokonaistuotannon kasvu on ylei- puolella, kun taas muiden raaka-aineiden hinta- 28486: sesti vahvistunut. kehitys on keskimäärin ollut maltillista. Raaka- 28487: öljyn hinnan oletetaan loppuvuonna ja v. 2001 28488: Kasvu elpyi viime vuonna Aasian kriisimaissa pysyvän ennallaan ja muiden hintojen hieman 28489: ja Venäjällä; Latinalainen Amerikka ja Japani nousevan. Tietoteknisten tuotteiden halpenemi- 28490: pääsevät lamasta tänä vuonna. Elpyminen pe- nen osaltaan hillitsee kansainvälisen kaupan hin- 28491: rustuu vahvaan vientikehitykseen ja kuluttajien takehitystä. 28492: luottamuksen palautumiseen. Yksityisten inves- 28493: tointien vilkastumisen ja kestävän kasvun edel- Teollisuusmaiden vaihtotaseet ovat heikentyneet 28494: lytyksenä kuitenkin on, että talousuudistuksia 350 mrd. dollaria vuodesta 1997. Yhdysvaltain 28495: jatketaan. Myös Kiina on onnistunut elvyttävän osuus rahoitusaseman muutoksessa on keskei- 28496: talouspolitiikan ja vahvan vientikysynnän ansi- nen. Sen vaihtotasealijäämä suhteessa brutto- 28497: osta pysäyttämään talouskehityksen hidastumi- kansantuotteeseen on syventynyt 1V2 prosentis- 28498: sen; sen bruttokansantuote kasvaa tänä ja ensi ta v. 1997 4 1/2 prosenttiin v. 2000. Tilanne ei ole 28499: vuonna 8%. pitemmän päälle kestävä, vaan jatkossa muun 28500: maailman investointitoiminnan viikastuessa vaih- 28501: Näihin asti maailmantalouden kasvun veturina totaseet pyrkivät tasapainottumaan ja nettopää- 28502: on toiminut kotimaisen kysynnän vahva kasvu omavirta Yhdysvaltoihin vaimenee. Sopeutus on 28503: Yhdysvalloissa. Kansainvälinen suhdannetaan- kuitenkin hidas. Yhdysvaltain vaje pysyy vielä 28504: tuma ja rahoitusmarkkinoiden epävakaisuus ei- v. 2001 ennallaan. 28505: vät horjuttaneet sitä, vaan tekijät kuten pääomi- 28506: en hakeutuminen turvasatamaan Yhdysvaltoi- Teollisuusmaiden talouskasvu on tänä vuon- 28507: hin, dollarin vahvistuminen ja hidas inflaatio ovat na poikkeuksellisen vahvaa- keskimäärin lähes 28508: päin vastoin tukeneet sitä. Nyt näiden tekijöiden 4 %. Yhdysvalloissa korkeasuhdanne on jatku- 28509: vaikutus on vähentynyt. Yhdysvaltain taloudel- nut ennätyksellisen pitkään. Maailmankaupan 28510: linen kasvu hidastunee kuitenkin vain vähitellen, elpyminen vauhdittaa tuotannon kasvua euroalu- 28511: ja kysynnän kasvu muissa teollisuusmaissa on een maissa ja Japanissa. Teollisuusmaiden kas- 28512: samaan aikaan vahvistumassa. vuerot ovat nyt kaventumassa: Yhdysvalloissa 28513: kokonaistuotannon vahva kasvu jatkossa hidas- 28514: Kahden hitaan kasvun vuoden jälkeen maailman- tuu, kun taas ED-maissa suhdanteet jatkuvat 28515: kauppa laajenee tänä vuonna kymmenisen pro- suotuisinaja Japanissa tuotanto elpyy, vaikkakin 28516: senttia ja ensi vuonnakin lähes saman verran. yritysten ja kotitalouksien käyttäytyminen jatkuu 28517: Maailmankaupan keskimääräiset hinnat laskivat varovaisena. 28518: v. 1998 ja 1999, mutta nyt kysynnän kasvu on 28519: kääntänyt ne nousuun. Raaka-aineiden hintake- Yhdysvalloissa työttömyysaste on laskenut 4 28520: hitys on ollut kaksijakoista: raakaöljyn hinta nousi prosenttiin. Euroalueella työttömyys on nopeas- 28521: tuotannonrajoitusten vuoksi tuntuvasti v. 1999 ja sa laskussa, tosin korkealta tasolta; työttömyys- 28522: 28523: 28524: 14 28525: 2 Kansainvälinen talous 28526: 28527: 28528: Kuvio 8. Kuvio 9. 28529: RAAKA-AINEIDEN 28530: BRUTTOKANSANTUOTE 28531: 1990 =100 MAAILMANMARKKINAHINNAT 28532: Dollareina neljännesvuosittain 28533: 1990=100 28534: 28535: 28536: 28537: 28538: 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 28539: 91 93 95 97 99· 01 .. 28540: Lähde: OECD ja kansantalousosasto. Lähde: HWWA-Institut fl.ir Wirtschaftsforschung: 28541: Konjunktur von Morgen, Hampuri. 28542: 28543: 28544: Kuvio 10. Kuvio 11. 28545: 28546: EUROTALLETUSTEN KOLMEN KANSAINVÄLISET PITKÄT KOROT 28547: o/o 28548: KUUKAUDEN KOROT 9 28549: o/o 28550: 8 .---------------------------------------- 28551: 8 28552: 28553: 7 28554: 7 28555: 28556: 6 28557: 6 28558: 28559: 5 28560: 5 28561: 28562: 28563: 4 4 28564: 28565: 28566: 3 3 28567: 28568: 28569: 2 2 28570: 28571: 28572: 28573: 28574: 0 28575: 96 97 98 99 00 96 97 98 99 00 28576: 28577: 28578: 28579: 28580: 15 28581: 2 Kansainvälinen talous 28582: 28583: 28584: aste laskee keskimäärin 8 1/2 prosenttiin v. 2001 Turvatakseen talouskasvun vähittäisen hidastu- 28585: viime vuoden 10 prosentista. Japanissa työttö- misen eli ns. pehmeän laskun Yhdysvaltain liit- 28586: myys on noussut vajaaseen 5 prosenttiin työvoi- tovaltion pankki on kiristänyt politiikkaansa ky- 28587: masta. synnän hillitsemiseksi. Viimeisen vuoden aikana 28588: se on nostanut keskuspankkikorkoaan 11/2 yk- 28589: Teollisuusmaissa vallitsi hidastuva hintakehitys sikköä 6V2 prosenttiin. Inflaatiota on hillinnyt osal- 28590: 1990-luvun jälkipuoliskolla. Yhdysvalloissa inflaa- taan myös tietotekniikan aiheuttama tuottavuu- 28591: tio oli hitaimmillaan v. 1998, euroalueella v. 1999. den kasvu ja hintojen aleneminen. 28592: Japanissa hinnat laskivat v. 1999 hieman. Teolli- 28593: suusmaiden keskimääräinen inflaatio nopeutuu Yhdysvaltain finanssipolitiikka on ollut lievästi 28594: v. 2000 lähinnä ulkomaankaupan hintojen nou- kokonaiskysyntää rajoittavaa, mutta on muut- 28595: sun vuoksi. Yhdysvalloissa kuluttajahinnat nou- tumassa neutraaliksi. Julkisen talouden tase suh- 28596: sevat keskimäärin 3 %, euroalueella 2 %. Japa- teessa bruttokansantuotteeseen oli prosentin yli- 28597: nissa ne edelleen hieman laskevat, mutta vakiin- jäämäinen v. 1999; ylijäämän arvioidaan kasva- 28598: tuvat vuoden lopulla. Vuoden 2000 loppupuolel- van 1V2 prosenttiin v. 2000 ja 2001. 28599: la, raakaöljyn hinnan nousun jo välityttyä kulut- 28600: tajahintoihin, inflaatio ei enää kiihdy. Vuonna Talouspolitiikka on toistaiseksi riittänyt kutakuin- 28601: 2001 inflaation arvioidaan jatkuvan keskimäärin kin hillitsemään hintojen ja kustannusten kiihty- 28602: ennallaan. misen, mutta ei hidastamaan kotimaisen kysyn- 28603: nän vahvaa kasvua ja siihen liittyvää velkaantu- 28604: Inflaation nopeutuminen on heijastunut markki- miskehitystä. Rahapolitiikka tuleekin jatkumaan 28605: nakorkoihin. Pitkät korot ovat nousseet vuodes- tiukkana, jotta talouskasvu voi hidastua hallitusti 28606: sa V2-1 prosenttiyksikköä Yhdysvalloissa ja eu- eikä äkillisen pakkosopeutuksen kautta. 28607: roalueella (6 ja SV2 prosenttiin), Japanissa korot 28608: ovat pysyneet ennallaan 1'lz prosentissa. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaankin rau- 28609: hoittuvan vuoden loppua kohden ja asettuvan ensi 28610: Yhdysvaltain pitkään jatkunut korkeasuhdan- vuonna kestävämmälle 3 prosentin kasvu-ural- 28611: ne on perustunut kotimaisen kysynnän vahvaan le. 28612: kasvuun. Korkeiden osakehintojen varallisuus- 28613: vaikutus on lisännyt kulutus- ja investointikysyn- Japanin taloudellinen tila on edelleen epävar- 28614: tää. Pääomaliikkeet ovat vahvistaneet dollaria, ma, mikä heijastuu mm. kotitalouksien ja yritys- 28615: mikä on alentanut tuontihintoja ja tukenut ame- ten varovaisuutena ja osakekurssien heikkoute- 28616: rikkalaisten ostovoimaa. Hyvän tuottavuuskehi- na. Yrityksillä on edelleen kannattavuusongel- 28617: tyksenja työvoimanjoustavan tarjonnan ansios- mia, ja toimintaympäristön muutos vaatii niiltä 28618: ta työllisyys on voinut nousta korkeaksi ilman sopeutumista. Toisaalta talouspoliittinen elvytys 28619: ylikuumenemista. on pysäyttänyt deflaatiokierteen ja kotimaisen 28620: kysynnän supistumisen. Kun myös vientikysyn- 28621: Kulutus- ja investointibuumin seurauksena koti- tä on vahvistunut, tuotannon kasvu on päässyt 28622: talouksien säästäruisaste on alentunut ja yksityi- käyntiin; bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 28623: nen sektori on velkaantunut, mikä väistämättä IV2 %. 28624: rajoittaa kotimaisen kysynnän kasvua tulevaisuu- 28625: dessa. Toistaiseksi merkit inflaation kiihtymisestä, Finanssipolitiikan kokonaistuotannon kasvua tu- 28626: korkojen noususta ja osakekurssien laskusta ei- keva vaikutus vähenee tänä vuonna ja lakkaa 28627: vät kuitenkaan ole horjuttaneet kotitalouksien ja ensi vuonna. Julkisen sektorin rahoitusvaje suh- 28628: yritysten luottamusta. teessa bruttokansantuotteeseen nousi 7 prosent- 28629: 28630: 28631: 16 28632: 2 Kansainvälinen talous 28633: 28634: 28635: 28636: 2. Bruttokansantuote 28637: 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 28638: määrän muutos, prosenttia 28639: Yhdysvallat 4,4 4,4 4,2 5 1/2 3 28640: Japani 1,6 -2,5 0,3 1 1/2 2 28641: 28642: EU 2,5 2,7 2,3 3 1/2 3 28643: 28644: Saksa 1,5 2,2 1,5 3 3 28645: Ranska 1,9 3,2 2,9 3 1/2 3 28646: Italia 1,8 1,5 1,4 3 3 28647: Iso-Britannia 3,5 2,2 2,1 3 2 1/2 28648: Espanja 3,8 4,0 3,7 4 1/2 4 28649: Ruotsi 2,0 3,0 3,8 4 1/2 3 28650: Tanska 3,1 2,5 1,6 2 2 1/2 28651: Suomi 6,3 5,5 4,0 5,2 4,2 28652: 28653: OECD 3,4 2,4 3,0 4 3 28654: OECD Suomen vuoden 1999 28655: vientiosuuksilla painotettuna 2,8 2,7 2,5 3 1/2 3 28656: 28657: Kehitysmaat 5,8 3,2 4 5 1/2 5 1/2 28658: Siirtymätaloudet 1,7 -0,7 2 1/2 2 1/2 3 28659: 28660: Maailma 4,1 2,5 3 4 1/2 4 28661: 28662: Lähde: IMF, OECD ja kansantalousosasto. 28663: 28664: 28665: 28666: 28667: 3. Työttömyysaste eräissä OECD-maissa 28668: 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 28669: prosenttia 28670: Yhdysvallat 4,9 4,5 4,2 4 4 28671: Japani 3,4 4,1 4,7 5 5 28672: 28673: Iso-Britannia 6,9 6,2 5,9 5 1/2 6 28674: Italia 11,8 11,9 11,5 11 10 1/2 28675: Ranska 12,4 11,8 11 '1 10 9 28676: Saksa 9,8 9,3 9,0 8 1/2 7 1/2 28677: 28678: Ruotsi 8,0 6,5 5,6 5 4 1/2 28679: Suomi 12,7 11,4 10,2 9,6 8,6 28680: Tanska 7,7 6,4 5,5 5 1/2 5 1/2 28681: 28682: EU 10,6 10,0 9,2 8 1/2 8 28683: OECD 7,0 6,9 6,6 6 1/2 6 28684: 28685: Lähde: OECD ja kansantalousosasto. 28686: 28687: 28688: 28689: 28690: 17 28691: 2 Kansainvälinen talous 28692: 28693: 28694: tiin viime vuonna. Tänä vuonna alijäämä on hie- alueittaiset ylikuumenemisriskit vastaavasti li- 28695: man alle 7% ja ensi vuonna runsas 6 %. Julki- sääntymässä. Korkotason vähäisestä noususta 28696: sen velan suhde kokonaistuotannon arvoon kas- huolimatta talouspolitiikka on yleisesti neutraa- 28697: vaa OECD-maiden suurimmaksi 120 prosent- lia, sillä julkisen talouden rahoitusaseman vah- 28698: tiin v. 2001. Tulevaisuudessa Japanilla onkin väis- vistuminen johtuu kokonaan suhdannetekijöistä; 28699: tämättä edessä julkisen talouden vakauttaminen sekä verojen että julkisten menojen bkt-osuudet 28700: mm. eläkerahoituksen turvaamiseksi. alenevat ensi vuonna prosenttiyksikön verran. 28701: 28702: Japanin keskuspankki eteni rahapoliittisessa el- Samalla kotitalouksien asema vahvistuu, ja työt- 28703: vytyksessä tavanomaisen politiikan äärirajalle tömyysasteen odotetaan laskevan 8 1/2 prosent- 28704: alentamalla keskuspankkikorkonsa nollaan hel- tiin. Inflaatio on hieman nopeutunut öljyn hinnan 28705: mikuussa 1999, mutta ei kuitenkaan turvautunut nousun johdosta; kuluttajahintojen nousu ei kui- 28706: keskuspankkirahoitukseen. Elokuussa 2000 kes- tenkaan ensi vuonna enää nopeudu tämän vuo- 28707: kuspankki arvioi talouden tilan kohentuneen sii- den kahdesta prosentista ja työkustannusten nou- 28708: nä määrin, että se nosti korkonsa 1/4 prosent- su henkeä kohti pysyy 2V2 prosentissa. Vaikka 28709: tiin. Koronnosto oli ensimmäinen kymmeneen viennin kasvuvauhti hieman hidastuu, euroalu- 28710: vuoteen. een ulkomaankaupan tase pysyy ylijäämäisenä. 28711: 28712: Vahvistuneen jenin ja neutraalimman talouspoli- Ison-Britannian kokonaistuotannon kasvu kiih- 28713: tiikan vuoksi Japanin kokonaistalouden kasvu tyi vuoden 1999 jälkipuoliskolla, kun keskuspankki 28714: kiihtyy vain vähän v. 2001. oli alentanut korkoaan vajaassa vuodessa 2 1/2 28715: prosenttiyksikköä 5 prosenttiin. Rahapolitiikkaa 28716: Euroalueen talouskasvu nopeutui viime vuoden on syksystä 1999 uudelleen kiristetty, ja korko 28717: lopulla ja vauhdittui lisää tämän vuoden alkupuo- on nyt 6 %. Ison-Britannian kauppatase on hei- 28718: liskolla. Talouskasvu on leviämässä vientiteolli- kentynyt vahvan punnan vuoksi. 28719: suudesta kotimarkkinasektorille. Kuluvan vuo- 28720: den alussa euroalueen tuonti kasvoi jo hieman Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3 %. 28721: nopeammin kuin vienti. Kotimaista kysyntää tu- Kasvu perustuu palvelualojen hyvään menestyk- 28722: kevat myös aleneva työttömyys ja kotitalouksi- seen; teollisuustuotannon kilpailukyky ja näky- 28723: en reaalitulot, jotka kasvavat inflaation nopeu- mät ovat sen sijaan ongelmallisia. Budjettipoli- 28724: tumisesta huolimatta. tiikka on ollut tähän asti vaikutukseltaan tuotan- 28725: non kasvua rajoittavaa, mutta on nyt muuttunut 28726: Vuoden 2001 aikana euroalueen kokonaistuotan- kasvua kiihdyttäväksi. Hallituksen ohjelman 28727: non kasvu jatkuu lähes 3 Vz prosentin vauhtia, ja mukaan julkiset menot kasvavat vuosittain re- 28728: maiden väliset kasvuerot supistuvat. Teollisuu- aalisesti 3 %. 28729: den investointien vauhdittuessa kotimaisen ky- 28730: synnän kasvu nopeutuu kolmeen prosenttiin; Kokonaistuotannon kasvu hidastuu 2Vz prosent- 28731: käynnissä on kierre, jossa kasvu lisää työllisyyt- tiin v. 2001. Inflaatio pysynee ennallaan noin 3 28732: tä ja ostovoimaa, luottamus talousnäkymiin on prosentissa, työttömyysaste nousee 6 prosent- 28733: vahva, kulutus lisääntyy, mikä puolestaan kas- tiin. Julkisen talouden rahoitusylijäämä supistuu 28734: vattaa tuotantoa. noin Vz prosenttiin ja vaihtotasevaje syvenee 2 28735: prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. 28736: Vaikka euroalueen keskimääräinen työttömyys 28737: on edelleen korkea, 9,1 %kesäkuussa, tuotan- Vahva kokonaistaloudellinen tasapaino on mah- 28738: tomahdollisuuksien yläraja on lähestymässä ja dollistanut Ruotsissa talouspolitiikan keventä- 28739: 28740: 28741: 18 28742: 2 Kansainvälinen talous 28743: 28744: 28745: 28746: 4. Yksikkötyökustannukset 28747: 28748: 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 28749: muutos, prosenttia 28750: Yhdysvallat 2,0 2,7 2,2 1 1/2 3 28751: Japani 0,5 1,5 -1,3 -1 1/2 -1 1/2 28752: Saksa -1,1 -0,6 0,7 - 1/2 0 28753: Ranska 0,9 0,6 0,9 1 1 1/2 28754: Iso-Britannia 3,3 5,1 4,1 3 1/2 4 28755: Italia 2,9 -2,1 2,4 1 1 28756: 28757: Ruotsi 0,7 1,7 1,2 1 3 28758: Suomi -1,0 1,7 0,3 1/2 1 28759: 28760: Lähde: OECD ja kansantalousosasto. 28761: 28762: 28763: 28764: 28765: 5. Euroalueen talouskehitys 28766: 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 28767: määrän muutos, prosenttia 28768: Yksityinen kulutus 1,5 3,0 2,5 2 1/2 3 28769: Julkinen kulutus 0,9 1,0 1,4 1 1 28770: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 2,1 4,6 4,8 5 4 1/2 28771: Tavaroiden ja palvelujen vienti 13,8 4,6 3,0 12 1/2 9 1/2 28772: Tavaroiden ja palvelujen tuonti 11,5 9,1 5,9 9 8 28773: Bruttokansantuote markkinahintaan 2,3 2,7 2,3 3 1/2 3 1/2 28774: 28775: Yksityisen kulutuksen deflaattori 1,8 1,3 1,4 2 2 28776: Työttömyysaste, % 11,6 10,9 10,1 9 8 1/2 28777: Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % brutto- 28778: kansantuotteesta -2,6 -2,0 - 1,2 - 1 - 1 28779: Vaihtotase, % bruttokansantuotteesta 1,7 1,4 0,6 1/2 1 28780: 28781: Lähde: OECD. 28782: 28783: 28784: 28785: 28786: 19 28787: 2 Kansainvälinen talous 28788: 28789: 28790: misen ja nopean talouskasvun. Korkeasuhdan- Kotimaiseen kysyntään painottuva tuotannon 28791: teen vuoksi julkisen talouden rahoitusasema suh- kasvu lisää työllisyyttä. Avoin työttömyys las- 28792: teessa bruttokansantuotteeseen pysyy tänä ja kee tänä vuonna 4'/z prosenttiin, ensi vuonna 4 28793: ensi vuonna muuttumattomana 2% ylijäämäi- prosenttiin työvoimasta; työmarkkinatoimien pii- 28794: senä ekspansiivisesta budjettipolitiikasta huoli- rissä on 3 % työvoimasta. Ruotsin inflaatio on 28795: matta. Tänä vuonna bruttokansantuotteen kas- ollut useita vuosia lähellä nollaa; kesällä 2000 28796: vu kiihtyy viime vuoden vajaasta 4 prosentista kuluttajahinnat olivat nousseet prosentin viime- 28797: 4'/z prosenttiin. Kotitalouksien kulutus ja asunto- vuotisesta. Vaihtotase oli viime vuonna 2'/z% 28798: investoinnit ovat kovassa kasvussa, mutta myös ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. 28799: yritysten investoinnit lisääntyvät. Ensi vuonna Sen arvioidaan tänä ja ensi vuonna pysyvän en- 28800: kokonaistuotannon kasvu hidastuu 3 prosenttiin. nallaan. 28801: 28802: 28803: 28804: 28805: 20 28806: 3 Ulkomaankauppa 28807: 28808: Vienti 28809: 28810: 1990-luvun alkupuolella koettiin syvä lama ja tikohteita alkoi löytyä yhä kauempaa, viime 28811: vuosikymmenen lopulla maailmankauppaa vai- vuonna neljännes viennistämme meni Euroo- 28812: mensiAasiasta levinnyt kriisi. Silti viennin kas- pan ulkopuolelle, pääosin Aasiaan ja Yhdysval- 28813: vuvauhti kolminkertaistui edellisestä vuosikym- toihin. Vain runsas kolmannes viennistämme 28814: menestä. 1990-luvulla vienti kasvoi lähes 9 % meni euroalueelle, kun yleensä euromaissa noin 28815: vuodessa, kun keskimääräinen kasvu edellisel- puolet viennistä suuntautuu euroalueen sisälle. 28816: lä vuosikymmenellä oli runsas 21h %. Kasvun 28817: nopeutuminen johtui ennen muuta elektroniik- Vuoden 1999 alkupuolella vientiä painoivat 28818: kateollisuuden läpimurrosta; vuosikymmenen vielä Aasian kriisin jälkimainingit ja Venäjän 28819: lopulla elektroniikkateollisuuden osuus tavara- heikentynyt ostokyky. Vuoden alussa viennin 28820: viennistä nousi jo 28 prosenttiin. Samalla vien- määrä supistui ja vientihintataso oli matala. 28821: 28822: Kuvio 12. Kuvio 13. 28823: 28824: PÄÄ VIENTIMAAT SUOMEN VIENTIMARKKINAT SEKÄ 28825: Osuus viennistä TAVARAVIENNIN MÄÄRÄN MUUTOS 28826: % % 28827: 16.-------------------------------. 20.-------------------------------. 28828: 28829: 28830: 14 28831: 15 28832: 28833: 12 28834: 28835: 10 28836: 10 28837: Iso-Britannia 28838: 28839: 8 5 28840: 28841: 28842: 28843: " 28844: 1 28845: , """-,Venäjä ) 28846: /'· ~~1Markkinat 28847: -- 28848: 6 / 28849: . . ../ _,/ 0 ' ' 28850: 28851: 4 / 28852: \. 28853: '/ ·5 28854: 2 28855: 28856: 28857: 28858: 91 93 95 97 99 91 93 95 97 99* 01** 28859: 28860: 1) Ennen v. 1992 Neuvostoliitto. lähde: OECD, Tilastokeskus ja kansantalousosasto. 28861: 28862: 28863: 28864: 28865: 21 28866: 3 Ulkomaankauppa 28867: 28868: 28869: Kesän jälkeen metsäteollisuustuotteiden ja pe- odotettua vaisummaksi. Vaikka tuotantokapasi- 28870: rusmetallien maailmanmarkkinakysyntä alkoi teetin ja ammattityövoiman puute alkavat ene- 28871: kasvaa, hintataso nousta ja vienti vetää. Elekt- nevästi rajoittaa viennin kasvua, viennin määrä 28872: roniikkateollisuuden vienti alkoi kasvaa aivan kasvaa tänä vuonna lähes 11 % ja ensi vuonna 28873: vuoden lopulla. Vuoden viimeisen neljännek- 8V2 %. Vientihinnat nousevat tänä vuonna 4V2 28874: sen vahvan kasvun ansiosta viennin määrä li- %, mutta kääntyvät ensi vuonna taas hienoiseen 28875: sääntyi viime vuonna 6V2 %. laskuun. 28876: 28877: Kuluvan vuoden alkupuolella vientinäkymät Metalliteollisuuden tuotteiden viennin määrä 28878: ovat olleet poikkeuksellisen hyvät. Maailman- lisääntyi viime vuonna 12V2 %, mutta vienti- 28879: kauppa on vilkastunut ja vientiteollisuuden kil- hinnat alenivat peräti 9 %, kun elektroniikka- 28880: pailukyky on erittäin hyvä. Vienti Keski-Eu- teollisuudessa hintojen lasku kiihtyi ja perus- 28881: rooppaan on kohentunut EU-maiden talouskas- metallien hintataso oli matala. Sekä perusme- 28882: vun voimistumisen myötä, ja vienti Aasian krii- tallien että elektroniikkateollisuustuotteiden 28883: simaihin ja Venäjälle on myös alkanut kasvaa. viennin määrä kasvoi kuitenkin tuntuvasti. Ko- 28884: Yritysten vientitilauskannat ovat kohentuneet neiden ja metallituotteiden vienti väheni niukan 28885: selkeästi normaalitasoa suuremmiksi, poikkeuk- kysynnän takia. 28886: sena kuitenkin toimialat, joille Venäjä on ollut 28887: keskeinen vientimaa. Markkamääräiset vienti- Kuluvan vuoden alkupuolella elektroniikkate- 28888: hinnat ovat euron heikkouden johdosta nousseet ollisuuden tuotteiden vienti nousi erittäin kor- 28889: tuntuvasti, vaikka maailmanmarkkinahintojen kealle tasolle ja niiden hintojen aleneminen 28890: kehitys on monien hyödykkeiden osalta jäänyt pysähtyi sekä euron heikkenemisen että tuonti- 28891: komponenttien hintojen nousun johdosta. Myös 28892: Kuvio 14. 28893: perusmetallien kysyntä on kasvanut, ja niiden 28894: TAVARAVIENNIN MÄÄRÄ markkahinnat ovat vahvassa nousussa. Konei- 28895: PÄÄRYHMITTÄIN den vientitilauskanta on suurentunut, joten nii- 28896: 1980=100 28897: 550.-----------------------------~ 28898: den vienti lisääntyy nopeasti kuluvan vuoden 28899: lopulla ja ensi vuonna. Laivoille vielä tänä vuon- 28900: 500 28901: M eta lliteollis u ustuotteet 28902: na myönnetty telakkatuki on vauhdittanut lai- 28903: vatilauksia. Tänä vuonna laivojen viennin mää- 28904: 450 28905: rä ei juuri kasva, mutta ensi vuonna valmistuu 28906: 400 runsaasti laivoja vientiin. Metalliteollisuustuot- 28907: teiden vienti lisääntyy tänä vuonna 18 % ja ensi 28908: 350 vuonnakin vielä 13V2 %. 28909: 300 28910: Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä alkoi 28911: 250 28912: nousta viime vuoden lopulla, ja kysyntä on jat- 28913: kunut vilkkaana koko alkuvuoden sekä puu- että 28914: Metsäteollisuus- 28915: 200 paperiteollisuuden tuotteissa, mutta kapasiteet- 28916: tuotteet --- 28917: F--~:-_:-_- -- • tipula rajoittaa tuotannon ja viennin kasvua. 28918: 150 __ ....... Viennin määrä lisääntyy tänä vuonna 4V2 % ja 28919: _....... 28920: ~/ 28921: 28922: _.--- • _,.. • Muut tuotteet ensi vuonna 2V2 %. 28923: 100 28924: 28925: 28926: Paperiteollisuuden kapasiteetin lisäykset ovat 28927: 91 93 95 97 99 01 ** 28928: pysyneet hyvästä kysynnästä huolimatta maail- 28929: 28930: 28931: 22 28932: 3 Ulkomaankauppa 28933: 28934: 28935: 28936: 6. Tavaroiden ja palvelujen vienti 28937: 1999 1998 1999' 2000" 2001" 1998 1999' 2000" 2001" 28938: osuus,% määrän muutos, prosenttia hinnan muutos, prosenttia 28939: Metsäteollisuus 28,6 5 21/2 41/2 21/2 2 -2 9 11/2 28940: Puutavarateollisuus 6,2 3 5 3 1 -3 -4 7 0 28941: Massa- ja paperiteollisuus 22,4 6 2 5 3 3 -1 9 2 28942: Metalliteollisuus 53,3 15 121/2 18 131/2 -2 -9 -1 -2 28943: Perusmetallien valmistus 6,9 -4 9 7 4 1 -10 18 4 28944: Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot 18,4 5 -5 4 11 0 -1 4 3 28945: Elektroniikka- ja sähkötuotteet 28,0 31 25 27 16 -5 -12 -6 -5 28946: Muut 18,1 3 11/2 3 3 -3 -3 20 1 1/2 28947: Maa- ja metsätalous 0,7 3 -7 -15 18 -12 -24 42 -5 28948: Elintarviketeollisuus 1,9 -10 -13 1 2 2 -1 1 1 28949: Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus 1,7 1 -5 1 1 -1 -2 1 1 28950: Kemiallinen teollisuus 9,8 8 11 5 2 -7 -3 28 2 28951: Tavaravienti'l 100,0 9,8 6,6 11,6 8,9 -1,3 -5,0 4,8 -0,8 28952: 28953: Tavaroiden ja palvelujen vienti'> 8,9 6,3 10,8 8,3 -1,1 -4,8 4,6 -0,4 28954: 28955: 1) Summarivien toteutuneet hinta- ja määrämuutokset vuosilta 1998-1999 ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia. Toimialaluokittain 28956: hinta- ja määrämuutokset on arvioitu Tilastokeskuksen vientihintaindeksin ja Tullihallituksen viennin arvotietojen perusteella. 28957: Luokitusten muutosten takia vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavissa ennen vuotta 1998. 28958: 28959: 28960: 28961: manlaajuisesti varsin maltillisina, mikä ylläpi- Kulutustavaroiden vienti on pysynyt vaisuna 28962: tää korkeaa hintatasoa. Kapasiteettipulan ohel- suurelta osin Venäjän vähäisen ostokyvyn ta- 28963: la paperialan huhtikuinen lakko rajoitti kuiten- kia, mutta tilanne on vähin erin paranemassa. 28964: kin viennin kasvumahdollisuuksia tänä vuon- Kemian tuotteiden vienti on Euroopan talous- 28965: na. Puutavaratuotteiden kysyntä EU -alueella on näkymien kohentuessa toipunut varsin nopeas- 28966: vilkastunut Keski-Euroopan talouskasvun no- ti viime vuoden aallonpohjasta, ja erityisesti 28967: peutumisen myötä ja euron heikkouden johdos- öljyyn perustuvien kemiantuotteiden hintataso 28968: ta myös vienti Japaniin on jälleen käynnisty- on noussut korkeaksi. 28969: nyt. Myös ensi vuonna puutavaratuotteiden 28970: viennin määrä ja hintataso pysyvät korkeana, Palvelujen vienti lisääntyi viime vuonna 4Vz %. 28971: mutta kapasiteettipulan takia kasvu jää niukak- Tänä vuonna palvelujen vientiä lisää mm. vah- 28972: si. Myös hintakilpailu kovenee mm. koska Ve- vasti kasvanut turistivirta euroalueen ulkopuo- 28973: näjän sahatavarantuottajat ovat palaamassa lisista maista. Elektroniikkateollisuuden kasvun 28974: markkinoille. sivutuotteena myös elektroniikkateollisuuden 28975: palveluvienti lisääntyy nopeasti. 28976: 28977: Thonti 28978: Vaikka viennin kasvuvauhti kolminkertaistui trendikasvuaan hitaammin. Ainoastaan kesto- 28979: 1990-luvulla, tuonnin kasvuvauhti ei nopeutu- kulutustavaroiden tuonti lisääntyi merkittäväs- 28980: nut, vaan tuonnin määrä lisääntyi keskimäärin ti, sen sijaan raaka-aineiden ja tuotantotarvik- 28981: 4Yz% vuodessa sekä 1980-luvulla että 1990-lu- keiden tuonnin kasvu oli vähäistä ja investoin- 28982: vulla. Viime vuonna tuonti lisääntyi 3 %, eli titavaroiden tuonti väheni. Myös energian tuonti 28983: 28984: 28985: 23 28986: 3 Ulkomaankauppa 28987: 28988: 28989: väheni, osin huipputasolle kohonneen hinnan Teollisuuden vahva kasvu lisää raaka-aineiden 28990: takia. Maailmanmarkkinahinnat olivat viime ja tuotantohyödykkeiden tuontitarvetta sekä tänä 28991: vuoden alussa erittäin matalalla tasolla, mutta että ensi vuonna. Erityisen merkittävää on al- 28992: alkoivat kansainvälisen kysynnän elpyessä vä- kuvuonna ollut elektroniikkateollisuuden tuot- 28993: hitellen nousta. Pohjalukemissa ollut öljyn hin- teiden, mm. komponenttien tuonnin kasvu. 28994: ta lähti jyrkkään nousuun keväällä, sen jälkeen 28995: kun öljyntuottajamaat tekivät päätöksen öljyn- Investointitavaroiden tuonti oli vuoden alussa 28996: tuotannon rajoittamisesta. Lisäksi euron heik- vähäistä, mutta vilkastui kevään mittaan. Teol- 28997: keneminen nosti markkamääräisiä tuontihinto- lisuuden investointien kasvu lisännee investoin- 28998: ja. Vuosikeskiarvona tuontihinnat kuitenkin hie- titavaroiden tuontia tänä vuonna. 28999: man heikkenivät. 29000: Kotitalouksien työllisyyden paraneminen ja 29001: Kuluvan vuoden alussa energian tuontihinta oli kulutuskysynnän kasvu pitävät puolestaan yllä 29002: kaksinkertainen vuodentakaiseen verrattuna, ja kulutustavaroiden tuonnin kasvua sekä tänä että 29003: raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden hintata- ensi vuonna. Uusien autojen hankinta on kui- 29004: so kymmeneksen korkeampi kuin vuotta aiem- tenkin lainakorkojen nousun ja bensiinin hin- 29005: min. Muiden tuontitavaroiden hintojen nousu nan kallistumisen vuoksi ollut varsin vaimeaa. 29006: oli vähäistä. Tavaratuonnin arvo kasvoi alku- 29007: vuoden aikana lähes viidenneksen. Kotimaisen Palvelujen tuonti lisääntyi viime vuonna 29008: talouskasvun nopeutuminen lisää tänä vuonna 6 %, nopeammin kuin palvelujen vienti. Kulu- 29009: tuontitavaroiden kysyntää; tuonti lisääntyy 6Vz vana vuonna palvelujen tuonti on kuitenkin kas- 29010: % ja tuontihinnat nousevat 8 %. Ensi vuonna vanut palvelujen vientiä hitaammin. Muun mu- 29011: tuonti lisääntyy 6 %, mutta hintojen nousu vai- assa seuramatkojen tarjontaa vähennettiin ke- 29012: menee 2 prosenttiin, sillä öljyn hinnan ei odo- sällä 2000. 29013: teta enää nousevan. 29014: 29015: 29016: 7. Tavaroiden ja palvelujen tuonti 29017: 29018: 1999 1998 1999* 2000** 2001** 1998 1999* 2000** 2001** 29019: osuus,% määrän muutos, prosenttia hinnan muutos, prosenttia 29020: 29021: Raaka-aineet ja tuotanto- 29022: hyödykkeet 40,9 10 3 9 8 -4 -3 11 4 29023: Energiatuotteet 8,9 4 -4 12 7 -19 22 42 -3 29024: Investointitavarat 25,9 15 -2 4 4 0 -1 3 2 29025: Kestokulutustavarat 10,5 23 11 8 8 1 -2 2 2 29026: Muut kulutustavarat 13,8 5 4 5 5 0 -1 1 2 29027: Tavaratuonti 11 100,0 11,9 2,7 7,4 6,5 -4,1 0,0 9,5 2,3 29028: 29029: Tavaroiden ja palvelujen 29030: tuonti 11 8,3 3,2 6,7 6,0 -3,0 -0,4 8,1 2,2 29031: 29032: 1) Summarivien toteutuneet hinta- ja määrämuutokset vuosilta 1998-1999 ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia. 29033: Käyttötarkoitusluokittain hinta- ja määrämuutokset on arvioitu Tilastokeskuksen tuontihintaindeksin ja Tullihallituksen 29034: tuonnin arvotietojen perusteella. Luokitusten muutosten takia vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavissa ennen 29035: vuotta 1998. 29036: 29037: 29038: 29039: 24 29040: 3 Ulkomaankauppa 29041: 29042: 29043: Vaihtotase 29044: 29045: 29046: Suomen kauppatase oli ylijäämäinen koko 1990- Kuvio 15. 29047: luvun ajan. Viime vuonna kauppataseen ylijää- 29048: mä notkahti lievästi, mutta se kääntyy tänä vuon- VAIHTO- JA KAUPPATASE 29049: Suhteessa bruttokansantuotteeseen 29050: na jälleen kasvuun ja lähenee 10 prosenttia brut- % 29051: tokansantuotteesta, vaikka vaihtosuhde heik- 29052: kenee tuntuvasti. Ennusteen mukaan tavarakau- 29053: pan vaihtosuhde heikkenee tänä vuonna 4 %ja 29054: ensi vuonna 3 %. 29055: 29056: Palvelujen tase oli viime vuonna 6,5 mrd. mk 29057: alijäämäinen. Palvelujen taseen alijäämä supis- 29058: tuu hieman, kun Suomen markan/euron edulli- 29059: nen kurssi lisää suomalaisten palvelujen kilpai- 29060: lukykyä suhteessa euroalueen ulkopuolelta tuo- 29061: taviin palveluihin. 29062: 29063: Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen ta- 29064: seen suurin menoerä ovat ulkomaisten velko- 29065: jen ja saamisten korot. Korkoja maksettiin ul- 29066: komaille enimmillään 33 mrd. mk lamavuonna 29067: 1993. Ulkomaisen velan supistumisen ja kor- 29068: kojen alenemisen takia maksettujen korkojen 29069: määrä on supistunut runsaan neljänneksen, mikä 91 93 95 97 99* 01 ** 29070: 29071: on pienentänyt tuotannontekijätulojen ja tulon- 29072: siirtojen taseen alijäämää. Kasvavat osingon- paranee tänä ja ensi vuonna jälleen. Tänä vuon- 29073: maksut ulkomaille ovat viime vuosina kuiten- na vaihtotaseen ylijäämän bkt-osuus nousee jo 29074: kin alkaneet vuorostaan kasvattaa tase-erän ali- yli 6 prosentin. 29075: jäämää. Ulkomaille maksettujen osinkojen mää- 29076: rä ylitti viime vuonna 10 mrd. markan rajan. Yri- Ulkomainen nettovelka pieneni vuoden mittaan, 29077: tysten hyvän tuloskehityksen ja ulkomaalais- ja oli vuoden lopussa 107 mrd. mk. Ensi vuon- 29078: omistuksen lisääntymisen johdosta ulkomaille na nettovelka kääntyy saatavaksi, kun Suomen 29079: maksettavat osingot lisääntyvät edelleen, eikä ulkomaiset saamiset kohoavat velkoja suurem- 29080: tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen ta- miksi. Ulkomainen nettovarallisuus, johon si- 29081: seen alijäämä lähiaikoina pienene. sältyy myös oman pääoman ehtoisia eriä, sitä 29082: vastoin heikkeni viime vuoden aikana merkit- 29083: Vaihtotaseen ylijäämä notkahti viime vuonna tävästi pörssikurssien nousun ja pörssin ulko- 29084: hieman edellisen vuoden huipputasosta, mutta maalaisomistuksen takia. 29085: 29086: 29087: 29088: 29089: 25 29090: 3 Ulkomaankauppa 29091: 29092: 29093: 8. Vaihtotase 29094: 29095: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 29096: mil"oonaa markkaa 29097: Tavaravienti 1l (+) 213 792 231 704 234 542 274 400 296 400 29098: Tavaratuonti 1l (-) 153 726 164 956 169 334 199 100 217 000 29099: Kauppatase 60 066 66 748 65 208 75 300 79 400 29100: 29101: 29102: Palvelujen vienti (+) 34 514 35 796 36 200 39 400 41 900 29103: Palvelujen tuonti (-) 42 732 41 349 42 681 45 400 47 900 29104: Palvelujen tase -8 218 -5 553 -6 481 -6 000 -6 000 29105: Tavaroiden ja palvelujen tase 51 848 61 195 58 727 69 300 73 400 29106: Tuotannontekijäkorvaukset ja 29107: tulonsiirrot, netto -16 308 -22 296 -21 355 -21 600 -21 800 29108: Vaihtotase 35 540 38 899 37 372 47 700 51 600 29109: 29110: 29111: Vaihtotase, % bruttokansantuotteesta 5,6 5,6 5,2 6,2 6,3 29112: 29113: 29114: 1) Sisältää tavarakaupan korjauserät 29115: 29116: 29117: 29118: 29119: Kuvio 16. Kuvio 17. 29120: ULKOMAANKAUPAN VAIHTOSUHDE VAIHTOTASE JA ULKOMAINEN 29121: 1995=100 NETTOVELKA /-SAATAVA 29122: Suhteessa b ruttokansan tuotteeseen 29123: % 29124: 10~----------------------------~ 29125: 29126: 29127: 29128: 29129: -10 29130: 29131: 29132: -20 29133: 29134: 29135: -30 29136: 29137: 29138: -40 29139: 29140: 29141: 29142: -50 29143: 29144: 29145: 29146: 91 93 95 97 99* 01** 29147: c::::J Ulkomainen nettovelka 1 -saatava 29148: 91 93 95 97 99* 01** - Vaihtotase 29149: 29150: 29151: 29152: 29153: 26 29154: 4 Thotanto 29155: 29156: 29157: Maa- ja metsätalous 29158: 29159: Maatalous peräkkäin. Lihan tuotannon ennakoidaan säi- 29160: lyvän viime vuoden tasolla. Kaikkiaan maa- 29161: Maatalouden tuotanto jäi v. 1999 alimmalle taloustuotannon ennustetaan kasvavan 8 o/o 29162: tasolleen sitten vuoden 1987. Tämä johtui tänä vuonna ja 3 % ensi vuonna. 29163: pitkälti kasvinviljelyn kahdesta perättäisestä 29164: katovuodesta. Maitoa toimitettiin meijereihin Metsätalous 29165: prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin, 29166: vaikka maitotilojen lukumäärä väheni 8 %. Metsätalouden tuotanto ei viime vuonna kas- 29167: Lihaa tuotettiin sama määrä kuin vuotta ai- vanut. Kotimaiset markkinahakkuut eivät juu- 29168: emmin. ri lisääntyneet, sillä teollisuus täytti lisäpuun 29169: tarpeensa pääosin tuontipuulla. Puukauppa 29170: Vuonna 2000 maataloustuotannossa on odo- vilkastui vasta syksyllä, jolloin metsäteolli- 29171: tettavissa selvä kasvu, mikäli peltoviljelyn suuden korkeasuhdanne alkoi kasvattaa puun- 29172: kokonaistuotos palaa normaaliksi kahden ka- tarvetta. Kuluvan vuoden alkupuolella yrityk- 29173: tovuoden jälkeen. Kasvu painottuu viljantuo- set ovat keskittäneet puun hankintaa viime- 29174: tantoon ja erityisesti leipäviljan tuotantoon. vuotista enemmän kotimaahan. Puukauppo- 29175: Maidon tuotanto kasvaa jonkin verran myös ja on tehty runsaasti, ja markkinahakkuut ovat 29176: tänä vuonna, ja ED-tasolla sovittu kansalli- vilkastumassa. Metsätalouden tuotanto lisään- 29177: nen maitokiintiö uhkaa ylittyä toisen kerran tyy 4 % tänä ja ensi vuonna. 29178: 29179: 29180: 29181: 9. Alkutuotanto 29182: Keskimäärin 29183: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89 29184: määrän muutos,_Qrosenttia 29185: Maatalous, metsästys ja kalastus 5,6 -12,4 -4,7 7 1/2 2 -1,5 29186: Työllisyys 1) -4,8 -5,4 2,9 -1 1/2 -1 1/2 -4,5 29187: 29188: Metsätalous 11,6 3,8 -0,2 4 4 3,0 29189: 1Yöllisyys1) -7,6 3,7 3,8 0 0 -5,4 29190: 1 29191: ) T_y_ötunteina. 29192: 29193: 29194: 29195: 29196: 27 29197: 4 Tuotanto 29198: 29199: 29200: 29201: Kuvio 18. Kuvio 19. 29202: 29203: MAA- JA METSÄTALOUDEN KANTOHINNAT 29204: TUOTANTO 29205: 1990 = 100 300 29206: 140 29207: 29208: 29209: 29210: 250 29211: 130 29212: 29213: 29214: 29215: 120 200 29216: 29217: 29218: 110 29219: 150 29220: 29221: 100 29222: 29223: 100 29224: 29225: 90 29226: 29227: 29228: 50 29229: 80 29230: 29231: 29232: 29233: 70 0 29234: 91 93 95 97 99' 01" 93 94 95 96 97 98 99 00 29235: 29236: 29237: 29238: 29239: Teollisuus 29240: Tehdasteollisuuden tuotannon kehitys oli vii- kasvaneet poikkeuksellisen suuriksi. Kapasi- 29241: me vuonna kaksijakoista. Alkuvuonna Aasi- teettipula ja erikoisalojen osaajien puute ovat 29242: anja Venäjän kriisit varjostivat suhdanneherk- kuitenkin nousseet merkittäviksi tuotannon 29243: kien alojen kysyntää, joten tuotanto supistui kasvun jarruiksi. Tehdasteollisuuden tuotan- 29244: metsäteollisuudessa, kulutustavaroiden tuo- to lisääntyy tänä vuonna 10 %, ensi vuonna 29245: tannossa sekä koneteollisuudessa ja muilla 7%. 29246: perinteisen metalliteollisuuden aloilla. Sen 29247: sijaan elektroniikkateollisuuden tuotanto oli Teollisuuden kannattavuus koheni 1990-luvun 29248: huomattavasti korkeammalla tasolla kuin jälkipuoliskolla tuntuvasti, suurelta osin elekt- 29249: vuotta aiemmin. Vuoden mittaan kysyntä al- roniikkateollisuuden paisuvan merkityksen 29250: koi kuitenkin suhdanneherkillä toimialoilla ansiosta. Viime vuonna tehdasteollisuuden 29251: lisääntyä, mutta elektroniikkateollisuuden kannattavuus notkahti hieman, mutta pysyi 29252: tuotanto kangerteli, kunnes se joulukuussa silti hyvänä. ToimiaJoittaiset erot kannatta- 29253: nousi vahvaan kasvuun. vuuskehityksessä olivat kuitenkin merkittäviä. 29254: Kannattavuus heikkeni selvimmin perinteises- 29255: Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tuotantonä- sä metalliteollisuudessa. Tänä vuonna myyn- 29256: kymät ovat lähes kaikilla toimialoilla olleet tihinnat ovat laajalti kohonneet, ja yritysten 29257: erinomaiset, ja uusien tilaoksien määrät ovat kannattavuus nousee erittäin hyväksi. Myös 29258: 29259: 29260: 28 29261: 4 Thotanto 29262: 29263: 29264: Kuvio 20. tailupohja loppuvuodelle on suhteellisen ma- 29265: tala. Tuottavuuden nopea kasvu antaa tilaa 29266: TEOLLISUUSTUOTANTO tuotannon lisäämiseen Suomessa myös ensi 29267: 1990 = 100 29268: vuonna, vaikka alalla onkin kasvavia tarpeita 29269: 280 siirtää tuotantoa lähemmäksi markkinoita ja 29270: alueille, joissa uutta työvoimaa on enemmän 29271: 260 29272: saatavilla. 29273: 240 29274: Myös perinteisen metalliteollisuuden toimi- 29275: 220 aloilla näkymät ovat tänä vuonna kohentuneet 29276: 200 29277: nopeasti. Perusmetallien hintataso on nous- 29278: sut, ja kapasiteetin lisäykset mahdollistavat 29279: 180 tuotannon määrän kasvun sekä tänä että ensi 29280: vuonna. Koneiden ja metallituotteiden uudet 29281: 160 29282: tilaukset ovat investointien ja vientikysynnän 29283: 140 29284: kasvun myötä lisääntyneet tuntuvasti. Niiden 29285: tuotannon kasvu nopeutuu loppuvuodesta, 29286: 120 mutta nopeimman kasvun vaihe ajoittuu ensi 29287: vuodelle. Laivojen tilauksia on kirittänyt se, 29288: 100 29289: että telakkatukea myönnetään vielä tänä vuon- 29290: 80 29291: na tehdyille tilauksille. 29292: 91 93 95 97 99* 01'* 29293: Metsäteollisuus 29294: ensi vuonna yritysten kannattavuus on erin- Metsäteollisuuden tuotanto supistui heikon 29295: omainen. maailmanmarkkinakysynnän vuoksi viime 29296: vuoden alkupuolella, mutta tilanne koheni 29297: Työn tuottavuus parani viime vuonna tehdas- syksyllä ja koko vuoden kasvu kohosi 3Vz pro- 29298: teollisuudessa 7 %. Myös tuottavuuskehityk- senttiin. Tänä vuonna tuotanto lisääntyy 4 % 29299: sessä toimialakohtaiset erot olivat suuria. ja ensi vuonna 3 %. 29300: Monilla toimialoilla työn tuottavuus aleni, 29301: kun taas elektroniikka- ja sähköteollisuudes- Paperiteollisuuden tuotteiden kysyntänäky- 29302: sa se kohosi viidenneksen. mät ovat tänä vuonna erinomaiset. Tilauskanta 29303: on huomattavan suuri ja myyntihinnat ovat 29304: Metalliteollisuus nousseet. Tuotantomahdollisuuksia rajoittaa 29305: kapasiteetin puute, mitä kärjisti paperialan 29306: Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi viime keväinen lakko. Hyvää kysyntätilannetta ku- 29307: vuonna 12Vz %. Tänä vuonna metalliteollisuu- vaa se, että tuottajien selluvarastot ovat su- 29308: den tuotannon kasvu nopeutuu 16l/z prosent- pistuneet huomattavasti alle kriittisenä raja- 29309: tiin. Ensi vuonna tuotanto kasvaa 11 Vz %. na pidetyn 1 ,5 milj. tonnin tason, lähelle 1 29310: miljoonaa tonnia. Viimeksi selluvarastot ovat 29311: Elektroniikkateollisuuden tuotannon määrä olleet yhtä pieniä suhdannehuipussa 1995. 29312: nousi alkuvuoden aikana 27 % vuodentakais- Paperintuotannon kapasiteetti on maailman- 29313: ta suuremmaksi. Kuluvan vuoden kasvu yltä- mitassa käynyt niukaksi. Suomen päämarkki- 29314: nee 28 prosenttiin, sillä vuodentakainen ver- na-alueilla ei lähiaikoina ole tulossa käyttöön 29315: 29316: 29317: 29 29318: 4 Tuotanto 29319: 29320: 29321: 29322: 10. Teollisuuden tuotanto•l ja työllisyys 29323: 29324: Keskimäärin 29325: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89 29326: osuus,% määrän muutos, ::>rosenttia 29327: Tehdasteollisuus 91,4 9,9 9,5 6,9 10 7 4,8 29328: metsäteollisuus 19,1 14,3 4,0 3,4 4 3 4,1 29329: puutavara 4,4 12,7 7,7 3,7 5 2 3,6 29330: massa ja paperi 14,7 14,7 3,0 3,3 4 3 4,3 29331: metalliteollisuus 43,0 11,8 17,1 12,6 16 1/2 11 1/2 8,5 29332: metallien valmistus 3,5 6,3 5,1 3,9 7 4 5,8 29333: koneet, metallituotteet, kulkuneuvot 18,3 8,0 3,6 -2,8 4 6 3,4 29334: elektroniikka- ja sähkötuotteet 21,1 19,6 39,0 30,0 28 16 18,7 29335: kemianteollisuus 9,7 5,0 6,1 3,6 6 2 3,5 29336: muu tehdasteollisuus 19,6 4,3 2,4 0,0 2 1 0,3 29337: elintarvikkeet 6,9 2,9 0,7 1,7 3 1 1,8 29338: tekstiilit, vaatteet yms. 2,1 0,3 -0,1 -2,5 -4 0 -3,8 29339: graafiset tuotteet 5,6 5,3 3,3 -2,2 1 1 0,4 29340: rakennusaineet 2,9 8,2 4,8 1,0 6 2 -0,5 29341: muut 2,2 6,5 6,7 1,0 2 1 0,6 29342: Kaivostoiminta ja louhinta 1,0 13,8 -17,8 18,0 -15 8 2,9 29343: Sähkö-, kaasu-ja vesihuolto 7,6 -0,1 1,2 -0,2 2 2 2,5 29344: Koko teollisuustuotanto 100,0 9,0 8,4 6,5 9 61/2 4,6 29345: 29346: 2 29347: Teollisuuden työllis_yy_s l 3,6 3,1 0,0 2 1 1/2 -1,4 29348: 29349: 1 29350: ) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 29351: 2 29352: ) Työtunteina. 29353: 29354: 29355: 29356: 29357: olennaisessa määrin uutta kapasiteettia, mikä teollisuuden näkymät ovat varsin hyvät ja 29358: vähentää ylitarjontaongelmien riskiä. Myös hintataso nousussa. Kasvu on nopeinta muo- 29359: puutavarateollisuuden tilauskanta on suuren- vituotteiden valmistuksessa. 29360: tunut sekä vilkkaan rakentamisen että hyvän 29361: vientikysynnän ansiosta, mutta teollisuuden Muun tehdasteollisuuden tuotanto ei viime 29362: suhdannebarometrin mukaan ala ei odota ky- vuonna lisääntynyt lainkaan, mutta kevään 29363: synnän enää kasvavan eikä alan kapasiteetti- kuluessa tuotanto lähti kasvuun. Rakennusai- 29364: kaan enää riitä tuotannon merkittävään kas- neteollisuus menestyy rakennustoiminnan va- 29365: vattamiseen. navedessä, ja elintarviketeollisuuden tuotan- 29366: nolle antaa hieman kasvutilaa valmisruokien 29367: Muut teollisuudenalat kasvava suosio. Venäjän ostokyvyn vähittäi- 29368: nen toipuminen on kohentanut vientinäkymiä 29369: Kemianteollisuuden tuotteita tarvitaan panos- sekä elintarviketeollisuudessa, graafisella 29370: tuotteina laajalti teollisuuden eri aloilla, jo- alalla että rakennusaineteollisuudessa, mutta 29371: ten yleinen noususuhdanne heijastuu välittö- viennin määrä ei ole vielä lähelläkään Venä- 29372: mästi kemiantuotteiden kysyntään. Kemian- jän talousromahdusta edeltänyttä tasoa. Vaat- 29373: 29374: 29375: 30 29376: 4 Thotanto 29377: 29378: 29379: teiden valmistus kotimaassa vähenee, sillä sittain tuntuvasti, mikä vaikuttaa kokonaistuo- 29380: tuotantoa siirretään lähialueille. tantoon. Tänä vuonna mineraalien kaivuu vä- 29381: henee, sillä kesän sateet ovat vaikeuttaneet 29382: Mineraalien kaivuun osuus tuotannosta on turpeen nostoa. Mikäli ensi vuonna sataa nor- 29383: pieni, mutta tuotantomäärät vaihtelevat vuo- maalisti, mineraalien kaivuu lisääntyy jälleen. 29384: 29385: 29386: 29387: Rakentaminen 29388: 29389: Talonrakentaminen myötä teollisuusrakentaminen lisääntyy kulu- 29390: vana vuonna nopeasti. Kaikkiaan uudisraken- 29391: Talonrakentamisen kasvuvauhti on Suomes- nusten aloituksia kertyy tänä vuonna 39,5 29392: sa selvästi vahvempi kuin muualla Euroopan milj. m3 • Vuonna 2001lisääntyvän työvoima- 29393: unionin alueella. Alan luottamus rakentami- niukkuuden ja kustannusten nousun takia ra- 29394: sen kehitysnäkymiin on Suomessa positiivi- kentamisen aloitusten kasvu hidastuu, ja uu- 29395: nen. Koko rakentamisen määrä lisääntyi vii- disrakennuksia käynnistyy 41 milj. kuutiomet- 29396: me vuonna 4,7 %. Talonrakentamisen tuotan- nn verran. 29397: to kasvoi 5 %, pääosin uudisrakentamisen li- 29398: säännyttyä vahvasti. Kuluvana vuonna kasvu- Viime vuoden aikana rakennustöiden käynnis- 29399: vauhti nopeutuu hieman viime vuodesta, sa- tymisissä oli tasaantumista, joka edesauttoi 29400: malla kun rakennustöiden aloitukset keskit- kapasiteetin riittävyyttä, kun työmaita saatiin 29401: tyvät muuttoliikkeen johdosta muutamiin alu- päätökseen ja luovutettua tilaajille. Alkuvuo- 29402: eellisiin kasvukeskuksiin. Näiden alueiden den vahva aloituskehitys lisäsi kuitenkin ra- 29403: uusien työpaikkojen kasvu lisää erityisesti toi- kennustarvikkeiden kysyntää voimakkaasti ja 29404: mipaikkarakentamista, samalla koko talouden tarvikkeiden hintojen nousu nopeutui lähes 29405: kasvun myötä vilkastuu myös liiketilojen ra- kolmeen prosenttiin. Tarvikkeita on lisäänty- 29406: kentaminen. Lisääntyneen työllisyyden ai- neestä kysynnästä huolimatta pääosin saata- 29407: kaansaama tulojen kasvu ja suotuisat tulevai- vissa normaalien toimitusaikojen puitteissa, 29408: suuden näkymät sekä korkojen noususta huo- mutta työvoiman riittävyys uhkaajatkuessaan 29409: limatta hyvät rahoitusmahdollisuudet lisäävät muodostua rakentamista rajoittavaksi tekijäk- 29410: asuinrakentamista. Asuinrakennusten aloituk- si. 29411: sia käynnistyy tänä vuonna 37 500 ja ensi 29412: vuonna lähes 40 000 kpl, joista asuntojen hin- Korjausrakentamisen määrä säilyy kuluvana 29413: tojen nousun vuoksi kasvava osa vapaarahoit- vuonna ennallaan rakentamisen niukkojen 29414: teisena tuotantona. Kustannusten nopea nou- tuotannontekijöiden kohdentuessa eneneväs- 29415: su sekä vähäinen vapaa tonttitarjonta rajoit- ti uudisrakentamiseen. Korjausrakentaminen 29416: tavat valtion tukeman asuntotuotannon aloituk- suuntautuu pääosin niille alueille, jonne vä- 29417: sia pääkaupunkiseudulla. Arava- ja korkotu- estön muuttoliike on vilkkainta. Vuonna 2001 29418: kiasuntoja käynnistyy tänä ja ensi vuonna noin korjausrakentamisen määrä kääntynee jälleen 29419: 10 000 kpl. Yritysten nopeasti kohentuneen hitaaseen kasvuun. 29420: kannattavuuden ja hyvien tuotantonäkymien 29421: 29422: 29423: 29424: 29425: 31 29426: 4 Tuotanto 29427: 29428: 29429: 29430: Kuvio 21. Kuvio 22. 29431: 29432: ASUNTOJEN HINNAT RAKENNUSTOIMINTA 29433: 1980 = 100 1990 = 100 29434: 100 .-------------------------------~ 29435: 29436: 29437: 29438: 29439: 90 29440: Maa- ja vesi- 29441: rakentaminen 29442: 29443: 80 29444: 29445: 29446: 29447: 29448: 85 87 89 91 93 95 97 99 00 29449: 50 +--+--+--+--+--+--+--+--~~--~~ 29450: 1) Koko maan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat. 91 93 95 97 99' 29451: 29452: 29453: 29454: 29455: 11. Talonrakentaminen ja rakennuspalvelutoiminta 29456: 29457: Keskimäärin 29458: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89 29459: muutos, Qrosenttia 29460: Talonrakentamisen määrä 14,0 7,0 5,0 51/2 3 1/2 -3,3 29461: 1 29462: Työllisyys l 15,7 6,8 7,7 4 31/2 -3,5 29463: Aloitetut rakennuksefl 17,8 14,4 3,8 5 4 -4,0 29464: asuinrakennukset 29,4 8,1 12,6 91/2 7 -5,6 29465: teollisuusrakennukset -6,3 12,6 -7,0 8 3 1/2 -3,2 29466: liike- ja toimistorakennukseel 93,2 16,3 22,7 19 1 1/2 -5,2 29467: 4 29468: julkiset palvelurakennukset l -20,7 34,0 5,9 5 2 -4,4 29469: Valmistuneet rakennuksefl 25,1 0,3 7,0 5 7 -5,6 29470: 29471: 1 29472: l Työtunteina. 29473: 2 29474: l Kuutiometriä. 29475: 3 29476: l Liikerakennukset, toimistorakennukset, liikenteen rakennukset. 29477: 4 29478: l Hoitoalan, opetus- ja kokoontumisrakennukset. 29479: 29480: 29481: 32 29482: 4 Tuotanto 29483: 29484: 29485: Maa- ja vesirakentaminen julkiset määrärahat lisääntyivät kuluvan vuo- 29486: den lisäbudjeteissa. Perustienpitoon on ensi 29487: Maa- ja vesirakentaminen keskittyy talonra- vuonna luvassa pieni julkisen rahoituksen li- 29488: kentamisen tavoin valtaosin kasvukeskuksiin. säys, mutta kasvultaan hidastuvan talonraken- 29489: Talonrakentamisen pohjatöiden ja tietoliiken- tamisen sekä valmistuvien maarakennusura- 29490: teen infrastruktuurin vaatimien investointien koiden (mm. Helsinki-Vantaa-lentokentän kii- 29491: johdosta maa- ja vesirakentamisen määrä li- toradan laajennusinvestointi) takia maa- ja ve- 29492: sääntyi viime vuonna 3,3 %. Tietoliikennein- sirakentaminen lisääntyy ensi vuonna enää 1Yz 29493: vestointien kasvuvauhdin lievän hidastumisen %. Maa- ja vesirakentamisen jo vuosia jatku- 29494: sekä rautatie- ja vesiväylärakentamisen supis- nut vahva kehitys lisää ammattitaitoisen työ- 29495: tumisen johdosta maa- ja vesirakentamisen voiman niukkuutta, ja urakointikustannukset 29496: määrä lisääntyy kuluvana vuonna viimevuo- ovat muutaman työlajin osalta nousseet talon- 29497: tista hitaammin, 2\11%, vaikka perustienpidon rakentamista voimakkaammin. 29498: 29499: 12. Maa- ja vesirakentaminen 29500: 29501: Keskimäärin 29502: 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 1999/89 29503: muutos, prosenttia 29504: Maa- ja vesirakentamisen 29505: määrä 2,6 4,3 3,3 2 1/2 1 1/2 -2,0 29506: Työllisyys 1l 1,2 3,9 2,7 -1 0 -3,7 29507: 1 29508: ) Työtunteina. 29509: 29510: 29511: 29512: 29513: Yksityiset palvelut 29514: Yksityisten palvelujen tuotanto lisääntyi v. hyvin kaupaksi. Ulkomaisten vähittäiskaup- 29515: 1999 yhteensä 5 % eli prosenttiyksikön no- paketjujen tulo Suomeen lisää kilpailua mm. 29516: peammin kuin kokonaistuotanto. Yksityisten elektroniikassa. Ennätyksellisen korkea polt- 29517: palvelujen osuus kokonaistuotannosta on ny- toaineen hinta rajoittaa huoltamomyynnin ja 29518: kyään lähes 45 %, mikä on kahdeksan pro- jossain määrin myös autokaupan kasvua. Ma- 29519: senttiyksikköä enemmän kuin parikymmentä joituspalvelujen käyttö lisääntyy, kun venä- 29520: vuotta sitten. Tänä ja ensi vuonna palveluelin- läisten matkailu on uudelleen vilkastunut ja 29521: keinojen yhteenlasketun tuotannon arvioidaan halpa euro houkuttelee runsaasti turisteja eu- 29522: kasvavan 41h %. roalueen ulkopuolisista maista. 29523: 29524: Kaupan tuotanto kasvoi viime vuonna melko Liikenteen kasvuvauhti hidastui 4\11 prosent- 29525: ripeästi jo kuudetta vuotta peräkkäin. Silti tiin v. 1999 usean vielä vahvemman kasvu- 29526: tuotannon volyymi ei vieläkään yltänyt 1980- vuoden jälkeen. Hidastuminen johtui mm. 29527: luvun lopun tasolle. Tänä ja ensi vuonna kau- Venäjän-liikenteen vähäisyydestä, metsäteol- 29528: pan myynti ylittää jo entiset ennätykset. Kas- lisuuden vaisusta alkuvuodesta ja ilmailualan 29529: vun painopiste on kodintekniikassa; matka- lakosta sekä tietoliikenteessä siitä, että uusia 29530: puhelimet, tietokoneet ja kodinkoneet käyvät GSM-liittymiä ei tule enää yhtä paljon kuin 29531: 29532: 29533: 33 29534: 4 Tuotanto 29535: 29536: 29537: aiemmin. Matkapuhelinliittymiä on jo noin Kuvio 23. 29538: 3 1/z miljoonaa. 29539: PALVELUELINKEINOJEN TUOTANTO 29540: Tänä vuonna kuljetuspalvelujen kysyntä on 1990 = 100 29541: 160 29542: elpynyt, ja liikennesuoritteet lisääntyvät vii- 29543: mevuotista enemmän niin maa-, vesi- kuin il- 150 29544: makuljetuksissakin. Öljytuotteiden kalleus 29545: 140 29546: heikentää alan kannattavuutta. Postiliikenteen 29547: toimintaympäristö on muuttumassa monessa 130 29548: suhteessa: Postin ja Leonian pankkipalvelu- 29549: yhteistyö päättyy, sähköinen viestintä syö 120 29550: perinteisten kirjelähetysten markkinoita, mut- 29551: 110 29552: ta toisaalta sähköinen kaupankäynti voi laa- 29553: jentaa postikuljetuksia. Teleliikenteessä pai- 100 29554: nopiste on uusissa langattornissa lisäarvopal- 29555: veluissa kuten data- ja kuvasiirrossa. Liiken- 90 29556: teen arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna 29557: 80 29558: samaa vauhtia kuin bruttokansantuote. 29559: 70 29560: Yleistä suhdannetilaa seuraten muidenkin 91 93 95 97 99* 01 ** 29561: palvelujen kysyntä jatkuu vilkkaana. Erilai- 1) Sisältää myös kiinteistötoiminnan ja liike-elämää palvelevan toiminnan. 29562: 2) Sisältää yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelukset. 29563: set konsultointipalvelut, digitaalinen tuotan- 3) Sisältää majoitus- ja ravitsemustoiminnan. 29564: 29565: to, mainonta ja vapaa-ajan palvelut ovat esi- 29566: merkkejä kasvualoista. 29567: 29568: 13. Yrittäjätoiminnan palveluelinkeinojen tuotanto ja työllisyys 29569: Keskimäärin 29570: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/1989 29571: osuus,% määrän muutos, prosenttia 29572: Kauppa 23,7 5,9 6,8 4,6 31/2 3 1/2 0,2 29573: vähittäiskauppa 7,6 4,2 5,1 3,8 4 1/2 4 0,6 29574: tukkukauppa 12,2 6,8 6,7 4,5 3 1/2 3 -0,4 29575: autokauppa ja huoltamot 4,0 6,7 11,0 6,7 3 5 1,9 29576: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,3 1,8 14,4 1,8 3 1/2 3 0,7 29577: Liikenne 20,3 8,6 9,3 4,4 5 1/2 4 4,2 29578: kuljetus ja varastointi 13,8 6,3 5,6 1,7 4 3 3,0 29579: posti- ja teleliikenne 6,6 14,9 18,6 10,3 8 7 7,4 29580: Rahoitus- ja vakuutustoiminta 8,5 5,7 -0,3 7,0 5 8 1/2 -0,5 29581: Asuntojen omistus ja vuokraus 20,2 2,7 2,4 2,9 2 1/2 3 3,1 29582: Muu kiinteistötoiminta 5,1 3,4 6,8 10,7 3 3 3,4 29583: Liike-elämää palveleva toiminta 12,5 7,9 11,3 9,1 7 7 3,9 29584: Yhteiskunnalliset ja henki- 29585: lökohtaiset palvelukset 63 5,7 3,5 40 6 43 1'1 29586: Yhteensä 100,0 5,7 6,3 5,1 41/2 4 1/2 2,0 29587: 29588: Työllisyys 1l 3,4 3,3 3,8 2 1/2 2 1/2 -0,6 29589: 29590: 1 29591: l Työtunteina. 29592: 29593: 29594: 29595: 29596: 34 29597: 4 Tuotanto 29598: 29599: 29600: 29601: Kokonaistuotanto 29602: 29603: Kokonaistuotannon kasvu jatkui vahvana v. Kuvio 24. 29604: 1999 jo kuudetta vuotta peräkkäin, joskaan 29605: ei niin nopeana kuin kahtena edellisenä vuon- MARKKINATUOTANTO 29606: 1990 = 100 29607: na. Jalostuselinkeinojen tuotanto yhteensä on 29608: nyt puolta suurempi kuin laman syvimpinä 170 29609: 29610: vuosina ja palvelutuotannon määrä lähes kol- 160 29611: manneksen suurempi. Sen sijaan alkutuotan- 29612: 150 29613: non volyymi on pysynyt verrattain vakaana 29614: jo vuosikymmeniä. Viennin ja yksityisen ku- 140 29615: lutuksen vetämä kasvu painottui metalliteol- 130 29616: lisuuteen, kotimaan kauppaan, tietoliikentee- 29617: 120 29618: seen sekä liike-elämän palveluihin. 29619: 110 29620: Vuoden 2000 alkupuolella kokonaistuotannon 100 29621: kasvuvauhti jälleen kiihtyi maalis-huhtikuun 29622: lakoista huolimatta, ja vauhdin odotetaan py- 90 29623: 29624: syvän kovana myös loppuvuonna. Vienti toi- 80 29625: mii jälleen veturina, ja nettoviennin kontri- 29626: buutio ennustettuun runsaan viiden prosentin 29627: 70 -~·-· . ~~ 29628: 29629: 29630: 29631: 29632: • 29633: Jl' 29634: m ... ~--~--~--·~"" 29635: 29636: 29637: 29638: 29639: Rakennustoiminta 29640: ' 29641: 29642: 29643: 29644: 29645: .... :~·-·"'···---~---········ 29646: kokonaistuotannon lisäykseen on lähes puo- 60 .... 29647: 29648: 29649: let. Viennin ja kokonaistuotannon vauhditta- 50 29650: ja on sähkö- ja elektroniikkateollisuus, joka 91 93 95 97 gg• 01 .. 29651: 29652: yksistään nostaa bruttokansantuotteen kasvu- 29653: lukua kaksi prosenttiyksikköä. Muutoin kas- 29654: vu jakautuu verrattain tasaisesti eri päätoimi- 29655: aloille siten, että jalostuselinkeinojen vaiku- 29656: tus kasvuun on kolme ja palvelujen kaksi pro- Työn tuottavuuden kasvu jäi viime vuonna 29657: senttiyksikköä. kahteen prosenttiin, mikä johtui mm. työpa- 29658: noksen lisääntymisestä monilla palvelualoil- 29659: Näkymät vuodelle 2001 ovat pitkälti saman- la ja maatalouden huonosta sadosta. Myös 29660: kaltaiset. Informaatioteknologiaan liittyvien tehdasteollisuudessa pl. elektroniikkateolli- 29661: alojen suuri osuus sekä tuottavuuden nopea suus tuottavuus nousi vain parisen prosent- 29662: kohoaminen näillä aloilla mahdollistavat pit- tia; sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa 29663: kän kasvujakson jatkumisen myös ensi vuon- tuottavuus kohosi viidenneksen. Tänä vuon- 29664: na. Viennin ohella kasvua tukee verrattain na tuottavuuden nousu nopeutuu, kun alku- 29665: vahva kotimainen kysyntä. Tuotannon taso on tuotannon tuottavuuskehitys palautuu nor- 29666: yli neljänneksen korkeampi kuin lamaa edel- maalitasolle, käyttöasteet ovat korkealla ta- 29667: täneinä huippuvuosina, jos ennustettu neljän solla ja uuden teknologian sovellukset leviä- 29668: prosentin kasvu toteutuu. vät eri toimialoilla. 29669: 29670: 29671: 29672: 29673: 20 209194L 35 29674: 4 Tuotanto 29675: 29676: 29677: 14. Tuotanto toimialoittain 29678: 29679: Keskimäärin 29680: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 1999/89 29681: osuus,% määrän muutos, prosenttia 29682: Markkinatuotanto 79,5 7,4 6,8 5,1 6 1/2 5 2,6 29683: maatalous, metsästys ja kalastus 1,3 5,6 -12,4 -4,7 7 1/2 2 -1,5 29684: metsätalous 2,4 11,6 3,8 -0,2 4 4 3,0 29685: mineraalien kaivuu 0,3 13,8 -17,8 18,0 -15 8 2,9 29686: tehdasteollisuus 24,9 9,9 9,5 6,9 10 7 4,8 29687: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 2,1 -0,1 1,2 -0,2 2 2 2,5 29688: rakentaminen 5,6 11,2 6,3 4,7 4 1/2 3 -3,0 29689: kauppa, ravitsemis- ja 29690: majoitustoiminta 12,3 5,3 7,7 4,3 4 3 1/2 0,3 29691: liikenne 9,2 8,6 9,3 4,4 5 1/2 4 4,2 29692: rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistö- 29693: toiminta sekä liike-elämää 29694: palveleva toiminta 21 '1 4,7 4,5 6,2 4 1/2 5 2,4 29695: yhteiskunnalliset ja henkilö- 29696: kohtaiset palvelukset 2,9 5,7 3,5 4,0 6 3 1/2 1 '1 29697: miinus välilliset 29698: rahoituspalvelut -2,5 5,3 -1,8 8,8 - 1/2 0 -0,1 29699: Julkinen toiminta 18,0 1,9 0,1 0,6 1/2 1/2 0,1 29700: Muu toiminta 2,5 5,2 6,4 4,0 2 2 2,4 29701: Tuotanto yhteensä perushintaan 100,0 6,3 5,5 4,3 5,3 4,4 2,1 29702: Bruttokansantuote markkinahintaan 6,3 5,5 4,0 5,2 4,2 1,8 29703: 29704: 1 29705: Kansantalouden työllisyys l 2,9 1,8 2,4 2,0 1,5 -1,3 29706: 29707: 1 29708: l Työtunteina. 29709: 29710: 29711: 29712: 15. Työn tuottavuus 1l 29713: Keskimäärin 29714: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89 29715: muutos, prosenttia 29716: Maatalous 11,0 -7,4 -7,4 9 3 1/2 3,1 29717: Metsätalous 20,7 0,0 -3,9 6 1/2 4 8,9 29718: Teollisuus 5,2 5,1 6,4 7 5 6,0 29719: Rakennustoiminta -1,0 0,2 -1,9 2 1/2 0,6 29720: Muu markkinatuotanto 2,2 2,9 1,2 2 1 1/2 2,6 29721: Markkinatuotanto 4,2 3,8 2,1 4 3 4,2 29722: 29723: Koko kansantalous 3,3 3,6 1,8 3 1/2 2 1/2 3,4 29724: 29725: 1 29726: l Kansantalouden tilinpidon tuotanto- ja työtuntitietojen mukaan. 29727: 29728: 29729: 29730: 36 29731: 5 Työvoima 29732: 29733: 29734: Työllisten määrä lisääntyi v. 1999 yhä sel- Työttömyysaste alenee kuluvana vuonna kes- 29735: västi. Työllisyysaste nousi 66 prosenttiin ja kimäärin 9Yz prosenttiin ja ensi vuonna 8V2 29736: työpaikkoja oli keskimäärin 74 000 enemmän prosenttiin; vuoden 2001 lopussa kausivaih- 29737: kuin vuotta aiemmin. Työpaikkoja syntyi telusta puhdistettu työttömyysaste on 8 %. 29738: etenkin kaupassa, yrityspalveluyrityksissä, Teollisuudessa, kaupassa sekä liikenteessä 29739: julkisissa palveluissa, metalliteollisuudessa työttömyysaste alenee jo tänä vuonna alle 5 29740: sekä talonrakentamisessa. Alle vuoden kes- prosenttiin ja julkisissa palveluissakin 7 pro- 29741: täneistä palkansaajien työsuhteista (vajaa nel- senttiin. Sitä vastoin rakennustoiminnassa 29742: jännes työpaikoista) 64 % oli epätyypillisiä työttömyysaste painuu -paikallisista työvoi- 29743: (lähinnä osa-aika-, määräaikais- ja tilapäistöi- makapeikoista huolimatta- vasta noin 10 pro- 29744: tä). Kaikista palkansaajien työpaikoista epä- senttiin ja pysyy ensi vuonnakin lähes 10 pro- 29745: tyypillisten työsuhteiden osuus nousi liki nel- sentissa. Työttömyys on yhä enemmän raken- 29746: jännekseen. Työvoiman tarjonta lisääntyi teellista ja kasautuu samoille henkilöille; kes- 29747: 50 000 henkeä ennen kaikkea nuorten alle 25- kimääräinen työttömyyden kesto on noin vuo- 29748: vuotiaiden sekä yli 55-vuotiaiden työmarkki- si. 29749: noilletulon vilkastuttua. Työttömien määrä 29750: väheni keskimäärin 261 000 henkeen eli 10,2 Työllisyystilanteen parantuessa julkisen hal- 29751: prosenttiin työvoimasta. Alueelliset työttö- linnon työvoimapoliittisia toimia on voitu 29752: myysaste-erot lisääntyivät. vähentää samaan aikaan kun toimien yksilö- 29753: tarpeista lähtevää kohdentamista on selvästi 29754: Vuosina 2000 ja 2001 työvoiman kysynnän tehostettu. Työvoimapoliittisten erityistoi- 29755: kasvu on yhä nopeaa ja suuntautuu ennen mien määrä vähenee tänä vuonna jo alle 4 29756: kaikkea palveluelinkeinoihin, mutta myös prosenttiin työvoimasta ja aleneva suunta jat- 29757: kasvaville teollisuuden aloille sekä talonra- kuu ensi vuonnakin. Työvoimahallinnon palk- 29758: kennustoimintaan. TYöllisyysaste nouseekin kaperusteisin toimenpitein työllistyy kuluva- 29759: v. 2001 jo yli 67Yz prosenttiin. Työvoimaka- na vuonna keskimäärin 42 000 henkeä, liki 29760: peikot yleistyvät monissa erityisosaamista 10 000 henkeä vähemmän kuin v. 1999. Työ- 29761: edellyttävissä ammateissa, mm. rakennustoi- ministeriön tilastoimassa työvoimakoul utuk- 29762: minnassa sekä sähkö- ja elektroniikkateolli- sessa on keskimäärin 34 000 henkeä, 3 500 29763: suudessa. Työvoiman tarjonnan kasvu hidas- henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Työmark- 29764: tuu korkeasuhdanteesta ja entistä aktiivisem- kinatuen työharjoittelussa ja vuorottelupaik- 29765: mista sekä velvoittavammista työvoimatoi- kaan työllistettyjä on 15 000 henkeä ja työlli- 29766: mista huolimatta, sillä työvoimavarannot al- syysperusteisilla investoinneilla, työllisyys- 29767: kavat olla aika vähissä. poliittisella rakennetuella sekä eräillä Euroo- 29768: pan sosiaalirahaston hankkeilla työllistettyjä 29769: 4 500 henkeä. 29770: 29771: 29772: 37 29773: 5 Työvoima 29774: 29775: 29776: Kuvio 25. Kuvio 26. 29777: 29778: TYÖLLISYYS 29779: % % PALKANSAAJIEN MÄÄRÄ 29780: 25 .-~··-·····----· ·~·--······-·~···· ·······~·····~···· ············~··· ......., 80 1000 henkeä 29781: 29782: 29783: ... 29784: 1200,-----~---------------------,----,-~ 29785: 29786: 29787: 29788: Työvoimaosuus 1 =·· 29789: !ld 29790: . . . . - . . . ' 1 ... ····~~··: -~·,···-.-"" -·~-- 4t::···· 29791: (oikea asteikko) 29792: ...... ·····~····+~: JO·., . 29793: ...... 29794: 20 75 1 000 i • 29795: \ 29796: -. - l - 29797: - - 29798: . . - . . ,., 29799: ~, .. ......· 29800: Yksityinen 29801: , ·. 29802: •···· 29803: .-r.'•··· 29804: . . 29805: ' •. ,,... 29806: 800 ·· koHmarKklnäsektorl··· 29807: 15 70 29808: 29809: 29810: 29811: 600 29812: 10 65 29813: 29814: 29815: 400 29816: 29817: 5 60 29818: Työllisyysaste 29819: i (oikea asteikko) 29820: Työttömyysaste 29821: 29822: s=l 29823: 200 29824: (vasen: asteikko) Valtio 29825: 0 55 Sis.valtion 29826: 90 92 94 96 98 00** 01** uusim uotolset liikelaitokset 29827: 0 29828: Työvoimaosuus =työvoima 1 työikäinen väestö {15-64-vuotiaat) 70 75 80 85 90 95 00** 29829: Työllisyysaste = työlliset 1 työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) Lähde: Valtion työmarkklnalaitoa. Ennuste kansantalousosaston. 29830: 29831: 29832: 29833: 29834: 16. Työtön työvoima ja työttömyysaste1l 29835: 29836: Vuosi- 1997 1 1998 1999* 12000** 12001 ** 1997 1 1998 1999* 2000** 2001** 29837: neJiännes t~öttömiä, 1 000 henkeä työttömy· saste, % 29838: 1 332 294 271 277 240 13,8 12,1 10,9 11,0 9,5 29839: II 369 340 309 295 262 14,3 13,1 11,7 11 '1 9,8 29840: 111 278 258 230 207 184 11 '1 10,2 8,9 7,9 7,0 29841: IV 278 249 234 210 203 11,4 10,1 9,3 8,3 8,0 29842: Koko vuosi 314 285 261 247 222 12,7 11,4 10,2 9,6 8,6 29843: 29844: 11 29845: Lukula ei ole puhdistettu kausivaihteluista. 29846: 29847: 29848: 29849: 29850: 38 29851: 5 Työvoima 29852: 29853: 29854: 17. Työvoimatase 29855: 29856: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 29857: 1 000 henkeä keskimäärin vuodessa 29858: Työikäinen väestö 1) 3 862 3 878 3 890 3 902 3 914 29859: Työvoima 2 484 2 507 2 557 2 581 2 593 29860: Työtön työvoima 314 285 261 247 222 29861: Työllinen työvoima 2169 2 222 2 296 2 334 2 371 29862: maa- ja metsätalous 153 144 144 141 139 29863: teollisuus 464 475 488 499 504 29864: rakennustoiminta 130 139 149 154 158 29865: palveluelinkeinot 1 417 1 457 1 511 1 534 1 564 29866: kauppa, majoitus- ja 29867: ravitsemistoiminta 329 339 355 357 359 29868: liikenne 164 170 168 171 173 29869: rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistö- 29870: toiminta sekä liike-elämää 29871: palveleva toiminta 240 249 267 280 289 29872: yhteiskunnalliset ja henkilö- 29873: kohtaiset palvelukset 685 700 719 726 743 29874: toimiala tuntematon 8 8 6 6 6 29875: prosenttia 29876: Työvoimaosuus 64,3 64,7 65,7 66,1 66,2 29877: Työllisyysaste (15-64-vuotiaat) 62,9 64,1 66,0 66,8 67,7 29878: Työttömyysaste 12,7 11,4 10,2 9,6 8,6 29879: alle 25-vuotiaat 25,2 23,5 21,5 20,0 18,0 29880: 1 000 henkeä vuoden aikana 29881: 29882: Maahanmuutto, netto 3,7 3,4 2,3 2,5 2,5 29883: 29884: 1 29885: ) 15-74-vuotiaat. 29886: 29887: 29888: 29889: 18. Työllisyys1> 29890: 29891: Keskimäärin 29892: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89 29893: osuus,% työtuntien muutos, prosenttia 29894: Markkinatuotanto 75,1 3,1 2,5 3,0 2 2 -1,7 29895: palkansaajat 57,2 4,0 4,6 2,7 2 1/2 2 1/2 -1,7 29896: yrittäjät 17,9 0,4 -3,5 3,9 0 0 -1,8 29897: Julkinen toiminta 21,1 1,7 -1,3 0,1 1/2 1/2 -0,2 29898: Muu toiminta 3,8 6,0 7,3 4,4 4 2 1/2 2,7 29899: Yhteensä 100,0 2,9 1,8 2,4 2 1 1/2 -1,3 29900: palkansaajat 82,1 3,4 3,1 2,1 2 2 -1,2 29901: 29902: 1 29903: ) Työtunteina. 29904: 29905: 29906: 29907: 29908: 39 29909: 6 Kustannukset ja hinnat 29910: 29911: Inflaatio nopeutui vuoden 1999 aikana. Raaka- sivuotiset sopimukset, joiden työvoimakustan- 29912: öljyn maailmanmarkkinahinnat, jotka edellisenä nuksia korottava vaikutus oli 3,1 %. Talven ja 29913: vuonna alenivat kolmanneksen, kääntyivät heti kevään aikana solmituissa sopimuksissa mainit- 29914: alkuvuodesta jyrkkään nousuun ja kaksin- tu korotustaso muodostui eräitä poikkeuksia lu- 29915: kertaistuivat vuoden aikana. Tuontihintoja nosti kuun ottamatta yleiseksi Iinjaksi myös muilla aloil- 29916: osaltaan myös euron selvä heikkeneminen. Ko- la. Kun palkkaliukuman arvioidaan pysyvän 29917: timaisista tekijöistä inflaatiota piti yllä lähinnä suunnilleen viime vuosina vakiintuneena tasolla, 29918: asuntojen hintojen nopeana jatkunut nousu. Sen palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa v. 2000 29919: sijaan työkustannukset kohosivat selvästi edel- nimellisesti keskimäärin 4 % ja reaalisesti noin 29920: lisvuotista hitaammin, ja korot alenivat. Kulut- prosentin edellisestä vuodesta. 29921: tajahintaindeksi kohosi vuoden aikana 2,0 %, mis- 29922: tä puolet aiheutui suoraan öljytuotteiden kulut- Vuotta 2001 koskevat laskelmat perustuvat ole- 29923: tajahintojen kohoamisesta. Yhdenmukaistettu tukseen, että seuraavat työmarkkinaratkaisut 29924: kuluttajahintaindeksi nousi vastaavasti 2,2 %, kun osaltaan tukevat matalaa inflaatiokehitystä ja 29925: nousu oli sekä euroalueella että koko ED-alu- kilpailukyvyn säilymistä erityisesti suhteessa koko 29926: eella 1,7 %. euroalueeseen. Palkansaajien ansiotason olete- 29927: taan kohoavan 3Vz %. 29928: Vuosien 1995 ja 1997 keskitettyjen tulopoliittis- 29929: ten ratkaisujen jälkeen kuluvana vuonna palat- Inflaatio on kuluvan vuoden aikana edelleen no- 29930: tiinjälleen liittokohtaisiin sopimuksiin. Tammi- peutunut. Raakaöljyn dollarimääräiset maailman- 29931: kuussa metalli- ja rakennusalalle solmittiin yk- markkinahinnat kohosivat vuoden alkukuukau- 29932: 29933: 19. Palkansaajien ansiotasoindeksi ja työkustannukset tuoteyksikköä kohti 29934: Keskimäärin 29935: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89 29936: muutos, prosenttia 29937: Sopimuspalkkaindeksi 1,3 2,7 1,8 3 .. 2,1 29938: Palkkojen liukuminen _yms. tekijät 1 '1 0,8 0,9 1 .. 1,1 29939: Ansiotasoindeksi 2,4 3,5 2,7 4 3 1/2 3,2 29940: Reaalinen ansiotaso 1l 1,2 2,1 1,5 1 1 1/2 1,4 29941: Keskiansioel 2,1 3,9 2,5 4 3 1/2 3,0 29942: 3 29943: Työkustannukset tuoteyksikköä kohti l 29944: koko kansantaloudessa -1,0 1,7 0,3 1/2 1 0,0 29945: tehdasteollisuudessa -4,3 -0,8 -4,1 -2 1/2 -1 -1,3 29946: 29947: 1 29948: l Ansiotasoindeksi jaettuna kuluttajahintaindeksillä. 29949: 2 29950: l Laskettu jakamalla koko kansantalouden palkkasumma palkansaajien tehdyillä työtunneilla. 29951: Lukuihin vaikuttavat kansantalouden rakennemuutokset. 29952: 3 29953: l Palkkojen ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen indeksi jaettuna tuotannon volyymi-indeksillä. 29954: 29955: 29956: 29957: 40 29958: 6 Kustannukset ja hinnat 29959: 29960: 29961: 29962: sina vielä jyrkästi ja ovat sen jälkeen vaihdelleet Kuvio 27. 29963: voimakkaasti. Myös dollarin kurssi euroon näh- 29964: denjatkoi alkuvuonna vahvistumistaan. Öljytuot- 29965: teiden ja muiden tuontihintojen ohella inflaatiota 29966: PALKANSAAJIEN 29967: on pitänyt yllä asuntohintojen nopeana jatkunut REAALINEN ANSIOTASOINDEKSI 29968: kohoaminen. Samoin korot, jotka vielä viime muutos edellisestä vuodesta 29969: vuonna hidastivat kuluttajahintojen nousua lähes 29970: Yz prosenttiyksiköllä, ovat selvästi kohonneet. 29971: Myös kuluvan vuoden palkankorotukset muodos- 3 29972: tuvat viimevuotista korkeammiksi. Kuluttajahin- 29973: taindeksin arvioidaan kohoavan kuluvan vuoden 2 29974: aikana - joulukuusta 1999 joulukuuhun 2000 - 29975: yhteensä 3 %, mistä 1 prosenttiyksikkö aiheu- 29976: tuu suoraan öljytuotteiden hintojen noususta. 29977: Vuonna 2000 keskimäärin indeksi kohoaa samoin 29978: 3 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ko- 0 29979: hoaa suunnilleen saman verran eli edelleen 29980: enemmän kuin euroalueella ja koko EU -alueel- ·1 29981: la keskimäärin. 29982: 29983: Hinta-arviota laadittaessa on oletettu, että raa- 91 93 95 97 99. 01** 29984: kaöljyn maailmanmarkkinahinnat ja dollarin kurs- 29985: si pysyvät kuluvan vuoden elokuun alun tasolla. 29986: Kun kuluvana vuonna toteutunut öljytuotteiden 29987: hintatasoa nostava vaikutus jää pois, tämä mer- hintojen nousuvauhti voisi jäädä ensi vuonna täs- 29988: kitsee kuluttajahintojen nousuvauhdin alenemis- sä esitettyä hitaammaksikin. 29989: ta vuoden 2001 aikana 1 prosenttiyksiköllä. Jos 29990: palkkakehitys noudattelee edellä oletettuja suun- Tehdasteollisuuden hintakilpailukyky länsimark- 29991: taviivoja, myös työkustannusten nousu hidastuu kinoilla parani suhteellisilla yksikkötyökustannuk- 29992: ja jo pitkään uhkana olleiden ylikuumenemisilmi- silla mitattuna v. 1999, ja sen arvioidaan kohe- 29993: öiden toteutuminen voidaan pääosin välttää. nevan edelleen kuluvana vuonna. Dollarin vah- 29994: Kuluttajahintaindeksin nousu voisikin ensi vuo- vistumisen ohella tehdasteollisuuden keskimää- 29995: den loppuun mennessä hidastua arviolta 1llz pro- räiseen kehityskuvaan vaikuttaa kuitenkin mer- 29996: senttiin eli suunnilleen viime vuosien keskimää- kittävästi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuot- 29997: räiselle tasolle. Kuluvan vuoden aikaisesta kehi- tavuuden voimakas kohoaminen. Muussa teolli- 29998: tyksestä johtuen indeksin nousu v. 2001 keski- suudessa hintakilpailukyvyn paraneminen on 29999: määrin kohoaa kuitenkin vielä lähes 2 prosent- 1990-luvun puolivälistä lähtien ollut selvästi hi- 30000: tiin. Jos raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat taampaa, ja euroalueen sisällä kilpailukyky on 30001: kääntyvät laskuun tai dollarin kurssi heikkenee, monilla aloilla jopa heikentynyt. 30002: 30003: 30004: 30005: 30006: 41 30007: 6 Kustannukset ja hinnat 30008: 30009: 30010: 30011: 30012: 20. Hintaindeksejä 30013: Keskimäärin 30014: 1997 1998 1999 2000** 2001** 1999/89 30015: muutos,_Qrosenttia 30016: 1 30017: Vientihinnat (tavaravienti) ) -1,7 -1,3 -5,0 5 -1 1,7 30018: 1 30019: Tuontihinnat (tavaratuonti) ) -0,3 -4,1 0,0 9 1/2 2 1/2 1,7 30020: Kuluttajahintaindeksi 1,2 1,4 1,2 3 2 1,8 30021: Kotimarkkinoiden perushintaindeksi 1,6 -1,4 -0,2 7 1 0,9 30022: Rakennuskustannusindeksi 2,4 2,3 1,4 3 2 1 '1 30023: 30024: 1 30025: ) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 30026: 30027: 30028: 30029: 30030: Kuvio 28. Kuvio 29. 30031: 30032: 30033: KULUTTAJA- JA TUONTIHINTAINDEKSIT, INFLAATION OSATEKIJÄT 30034: 12 kk muutos 30035: % 30036: 15 30037: 3,0 30038: 30039: 30040: 2,5 30041: 10 30042: 30043: 2,0 30044: 30045: 30046: 5 30047: 1,5 30048: t':fMuut 30049: 1,0 30050: 0 30051: Asuminen 30052: 0,5 pl. öljy 30053: 30054: 30055: -5 30056: 0,0 30057: 30058: 30059: Tuontlh ntalndek i -0,5 30060: -10 1998 1999 2000** 2001*11' 30061: 96 97 98 99 00 30062: Oletettu ansiotason nousu 3 'h % v. 2001 30063: 30064: 30065: 30066: 30067: 42 30068: 7 Thlot 30069: 30070: 30071: Kansantulo kasvoi 5 % v. 1999. Palkansaajien nee edelleen. Jos odotukset hyvästä viljasados- 30072: ansiotasoindeksi kohosi nimellisesti 2, 7 %ja re- ta toteutuvat, kotitalouksien yrittäjätulot maata- 30073: aalisesti 1,5 %. Kun työtunnit edelleen lisääntyi- loudesta voisivat lisääntyä arviolta 10 %. Hak- 30074: vät, palkkasumma kasvoi 4,6 %. Vähäisten pe- kuiden vilkastumisen vuoksi myös yrittäjätulot 30075: rustemuutosten vuoksi työnantajien sosiaaliva- metsätaloudesta kääntyvät uudelleen selvään 30076: kuutusmaksut lisääntyivät suunnilleen saman nousuun. Yhteensä kansantulo kasvaa 8 %. 30077: verran, ja kaikkiaan työtulojen osuus kansantu- 30078: losta aleni edelleen lievästi. Aikaisemmasta käy- Vuonna 2001 palkkasumma kasvaa 5llz %. Edel- 30079: tännöstä poiketen työsuhdeoptioista saadut etuu- lisessä luvussa esitetyn oletuksen mukaan pal- 30080: det eivät vuodesta 1998lähtien enää sisälly kan- kansaajien ansiotasoindeksi kohoaa 3Yz % ja 30081: santalouden tilinpidon palkkasummatietoihin, keskiansiot suunnilleen saman verran. Palkan- 30082: vaan ne tulkitaan myyntivoitoiksi. Kotitalouksi- saajien työtuntien arvioidaan lisääntyvän lähes 30083: en yrittäjätulot maataloudesta lisääntyivät edel- tämänvuotista vauhtia. Työnantajan sosiaaliva- 30084: lisen vuoden alhaisesta vertailutasosta johtuen kuutusmaksut kasvavat yhtä paljon kuin palkka- 30085: nelisen prosenttia; sen sijaan yrittäjätulot metsä- summa, ja yhteensä työtulojen osuus kansantu- 30086: taloudesta pysyivät suunnilleen ennallaan. losta pysyy suunnilleen ennallaan. Mikäli sados- 30087: ta saadaan normaali, kotitalouksien yrittäjätulot 30088: Vuonna 2000 palkkasumma kasvaa 6Yz %. Työ- maataloudesta saattavat edelleen hieman kas- 30089: tunnit lisääntyvät parisen prosenttia ja keskian- vaa. Raakapuun kysyntää ja markkinahakkuita 30090: siot kohoavat suunnilleen ansiotasoindeksin nou- koskevien arvioiden perusteella kotitalouksien 30091: sua vastaavasti. TYönantajien sosiaalivakuutus- yrittäjätulot metsätaloudesta lisääntyvät edelleen, 30092: maksut kasvavat työttömyysvakuutusmaksun joskin tämänvuotista vähemmän. Koko kansan- 30093: alenemisen vuoksi hieman palkkasummaa vä- tulo kasvaa 6 %. 30094: hemmän, ja työtulojen osuus kansantulosta ale- 30095: 30096: 30097: 30098: 30099: 43 30100: 7 Thlot 30101: 30102: 30103: 21. Käytettävissä oleva tulo 30104: Keskimäärin 30105: 1999 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 1999/89 30106: osuus,% muutos, prosenttia 30107: Palkat ja palkkiot 42,9 5,7 7,4 4,6 6 1/2 5 1/2 1,9 30108: Työnantajan sosiaaliturvamaksut 12,5 3,8 8,2 4,3 5 5 1/2 2,8 30109: Kotitalouksien yrittäjätulot 9,4 21,8 2,1 5,9 6 1/2 3 11,7 30110: yrittäjätulot maataloudesta 0,9 2,8 -23,5 4,0 10 3 -3,1 30111: yrittäjätulot metsätaloudesta 1,6 43,3 8,2 0,5 8 4 9,0 30112: muut yrittäjätulot 6,8 21,7 5,7 7,6 5 1/2 3 19,7 30113: Omaisuustulot ja muut yrittäjätulot 17,4 21,5 19,0 6,1 18 1/2 8 1/2 16,9 30114: Tuotannon ja tuonnin verot miinus 30115: tukipalkkiot 14,4 18,2 8,4 5,3 4 5 1/2 3,0 30116: Kansantulo 100,0 10,9 8,9 5,1 8 6 4,4 30117: Käytettävissä oleva tulo 11,0 8,6 5,1 8 6 4,4 30118: Bruttokansantulo, mrd. mk 622,8 674,3 708,1 760 802 30119: 30120: 30121: 30122: 30123: 22. Käytettävissä oleva tulo sektoreittain 30124: 30125: 1996 1997 1998 1999* 2000** 1 2001 ** 30126: miljardia markkaa 30127: Yksityinen sektori 337,1 374,9 395,2 412,9 433 1/2 460 1/2 30128: kotitaloudet 300,1 322,2 340,4 357,9 377 396 30129: yritykset ja asuntoyhteisöt 15,4 31,9 30,6 34,8 34 40 1/2 30130: rahoituslaitokset 8,6 6,0 9,2 4,2 6 7 30131: voittoa tavoittelemattomat 30132: yhteisöt 13,0 14,9 14,9 16,0 16 1/2 17 30133: Ju lkisyhteisöt 123,4 137,8 162,0 172,6 198 1/2 208 1/2 30134: valtionhallinto 6,5 24,0 39,5 45,7 62 64 1/2 30135: paikallishallinto 90,0 86,9 91,9 95,0 102 1/2 107 30136: sosiaaliturvarahastot 27,0 26,9 30,7 31,9 34 1/2 37 30137: Yhteensä 462,1 512,9 557,2 585,5 632 669 30138: 30139: 30140: 30141: 30142: 44 30143: 8 Kulutus 30144: 30145: 30146: 30147: Vuonna 1999 yksityinen kulutus lisääntyi 3\/z% Koko vuonna kulutus lisääntyykin hieman vii- 30148: edellisvuodesta. Vuoden alkupuolella kulutus mevuotista hitaammin, kolmen prosentin ver- 30149: kehittyi vaisusti, mutta alkoi vahvistua vuoden ran. Säästäruisaste alenee hieman viime vuodes- 30150: lopulla samalla kun kuluttajien luottamus ko- ta, samalla kun velkaantuminen nousee lisään- 30151: heni. Autoja, tietokoneita ja matkapuhelimia tyvien asuntohankintojen seurauksena. Velan- 30152: hankittiin runsaasti. Kestokulutushyödykkeiden hoitokulut pysyvät kuitenkin kohtuullisina, sil- 30153: kulutus onkin kaksinkertaistunut muutamassa lä korot ovat yhä verraten alhaisella tasolla ja 30154: vuodessa. Viime vuosikymmenellä yksityisen laina-ajat aikaisempaa pitemmät. 30155: kulutuksen osuus kokonaiskysynnästä laski sa- 30156: malla kun viennin osuus nousi. Yleiset edellytykset luottamuksen säilymiseen 30157: v. 2001 ovat hyvät, ja kulutus lisääntyneekin 30158: Viime vuonna kotitalouksien käytettävissä ole- kolmisen prosenttia myös ensi vuonna. Käytet- 30159: vat tulot lisääntyivät reaalisesti 3'12 %. Niin tyjen palkkaoletusten pohjalta nimellinen palk- 30160: ansio-, omaisuus- kuin yrittäjätulotkin kohosi- kasumma kasvaa vähemmän kuin tänä vuonna, 30161: vat edellisvuodesta; tulonsiirtojen merkitys oli mutta toisaalta alhaisempi inflaatio ja tulovero- 30162: vähäisempi mm. parantuneen työllisyyden vuok- alennukset yhdessä omaisuus- ja yrittäjätulojen 30163: si. Säästäruisaste pysyi ennallaan. Kotitalouk- kasvun kanssa tukevat ostovoimaa. Kotitalouk- 30164: sien käytettävissä olevat tulot ovat vain osa ko- sien rahoitusasema pysyy edelleen hyvänä. Ku- 30165: titalouksien rahoituksen lähteistä ja kulutusmah- lutuskasvu suuntautuu elektroniikkaan ja mui- 30166: dollisuuksista. Esimerkiksi työsuhdeoptioita ei hin kestokulutustavaroihin, mutta myös matkai- 30167: lueta kansantalouden tilinpidossa käytettävissä lu- ja muu vapaa-ajan kulutus lisääntyy. 30168: oleviin tuloihin vaan ne rinnastetaan myyntivoit- 30169: toihin. Työsuhdeoptioita realisoitiin viime vuon- Julkinen kulutus lisääntyi v. 1999 määrältään 30170: na yli 5 mrd. mk. Nämä mukaan lukien kotita- 2 %eli jonkin verran ennakoitua enemmän. Syy- 30171: louksien reaalitulot kohosivat 4'12 %. nä tähän oli lähinnä valtion kulutuksen 4 pro- 30172: sentin kasvu. Kasvua lisäsi osittain laskennalli- 30173: Edellytykset kulutuksen kasvun jatkumiselle sesti valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostami- 30174: vakaana v. 2000 ovat hyvät, vaikka inflaation nen. Vuonna 2000 valtion kulutuksen volyymin 30175: nopeutuminen öljyn hinnan korkeuden vuoksi ei odoteta juuri kasvavan. Kuntien henkilöstön 30176: rajoittaakin kotitalouksien ostovoiman kasvua määrä kääntyy säästötoimien jälkeen lievään 30177: tänä vuonna alle kolmen prosentin. Kotitalouk- kasvuun, ja kuntien kulutus kokonaisuudessaan 30178: sien luottamus on pysynyt vahvana, mutta sekä kasvanee reaalisesti 11/2 %. Koko julkisen ku- 30179: osto- että lainanottohalukkuus ovat alkukesästä lutuksen kasvu jäänee alle prosenttiin. Vuonna 30180: hieman heikenneet ja autokauppa kangerrellut. 2001 julkisen kulutuksen kehitys on edellisvuo- 30181: 30182: 30183: 30184: 30185: 45 30186: 8 Kulutus 30187: 30188: 30189: den kaltainen. Kuntatalouden kulutusta lisäävät lenterveyspalvelujen kehittäminen sekä eräät 30190: mm. jo edellisenä vuonna aloitettu esiopetus- uudet sosiaalipalvelutehtävät Koko julkisen ku- 30191: uudistus sekä hammashuollon laajennus, mie- lutuksen kasvu jäänee 1 prosentin tuntumaan. 30192: 30193: 30194: Kuvio 30. Kuvio 31. 30195: 30196: 30197: YKSITYINEN KULUTUS 30198: KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMIS- JA KOTITALOUKSIEN 30199: JA VELKAANTUMISASTE KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA REAALITULO 30200: 1990 = 100 30201: o/o o/o 30202: 12 90 120 30203: Säästäm isaste 30204: (vasen asteikko) 30205: 10 80 30206: 30207: 110 30208: 8 70 Kotitalouksien 30209: Velkaantumisaste käytettävissä 30210: oleva reaalitulo 30211: 6 60 100 30212: 30213: 30214: 4 50 30215: Yksityinen kulutus 30216: 90 30217: ' 30218: 2 40 30219: 30220: 30221: 30222: 0 30 BO 30223: 91 93 95 97 99* 01** 30224: 91 93 95 97 99* 01** 30225: 30226: 30227: 30228: 30229: 46 30230: 8 Kulutus 30231: 30232: 30233: 30234: 23. Kulutus 30235: 30236: Keskimäärin 30237: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 1999/89 30238: osuus,% määrän muutos, prosenttia 30239: Yksityinen kulutus 100,0 3,5 4,9 3,6 3 3 1'1 30240: kotitaloudet 95,8 3,5 5,0 3,5 3 3 1'1 30241: kestokulutustavarat 10,3 7,4 17,3 6,7 7 6 0,6 30242: puolikestävät kulutustavarat 8,5 4,5 5,1 3,8 4 1/2 4 1/2 0,3 30243: lyhytikäiset tavarat 30,9 1,8 2,3 2,6 2 2 0,4 30244: palvelukset 46,4 4,3 4,0 2,8 2 1/2 3 2,6 30245: kotitalouksien kulutusmenot 30246: ulkomailla 2,1 -2,0 2,1 7,1 2 6 -4,2 30247: miinus ulkomaalaisten kulu- 30248: tusmenot Suomessa 2,3 11,4 1,7 -3,6 6 6 5,4 30249: voittoa tavoittelemattomien 30250: yhteisöjen kulutus 4,2 3,8 4,3 3,8 1 1 1,0 30251: Julkinen kulutus 100,0 4,1 1,7 2,0 1/2 1 0,8 30252: valtionhallinto 31,9 3,3 3,8 4,2 -1 0 1,5 30253: paikallishallinto 61,6 4,6 0,5 0,8 1 1/2 1 0,4 30254: sosiaaliturvarahastot 6,5 2,6 3,3 3,3 1 2 1,6 30255: Yhteensä 3,7 3,9 3,1 2 1/2 2 1/2 1,0 30256: 30257: Julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot 2,2 1,6 1,6 1 1 0,2 30258: Yksilölliset kulutusmenot yhteensä 3,2 4,2 3,1 2 1/2 2 1/2 0,9 30259: Kotitalouksien käytettävissä oleva 30260: reaalitulo 5,9 3,7 3,4 3 3 1,3 30261: prosenttia 30262: Kulutuksen osuus bruttokansantuot- 30263: teesta (käypiin hintoihin) 73,4 71,7 71,8 72 70 1/2 70,0 30264: Kotitalouksien säästämisaste 4,4 3,4 3,3 2 1/2 3 4,6 30265: Kotitalouksien velkaantumisaste 1l 57,5 58,3 61,2 62 1/2 63 1/2 71,1 30266: 30267: 1 30268: ' Kotitalouksien velat vuoden lopussa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. 30269: 30270: 30271: 30272: 30273: 47 30274: 9 Investoinnit 30275: 30276: 30277: Kiinteät investoinnit 30278: Kiinteät investoinnit lisääntyivät v. 1999 nel- Tehdasteollisuudessa kiinteät investoinnit 30279: jäntenä peräkkäisenä vuonna ja investointi- vähenivät 4V2 % v. 1999. Metsäteollisuudes- 30280: aste kohosi 19 prosenttiin oltuaan v. 1994 sa investoinnit vähenivät liki 15 %ja pysyi- 30281: matalimmillaan 15 V2% . Kasvu painottui yhä vät metalliteollisuudessakin vain ennallaan, 30282: talonrakennusinvestointeihin. Erityisesti toi- vaikka sähkö- ja elektroniikkateollisuus lisä- 30283: mitilarakentaminen vilkastui, kun suhdanne- si investointejaan selvästi. 30284: odotukset paranivat, vapaiden liiketilojen 30285: määrä pieneni selvästi ja vuokrien nousu no- Muilla teollisuuden aloilla investoinnit pie- 30286: peutui. Vapaarahoitteisten asuinrakennusin- nenivät lievästi. Tänä vuonna teollisuuden 30287: vestointien kasvu vahvistui, kun korot pysyi- kiinteiden investointien ennakoidaan lisään- 30288: vätmatalinaja vanhojen ja uusien asuntojen tyvän viidenneksen, sillä yritysten rahoitus- 30289: välinen hintaero kaventui edelleen. Maa- ja asemat ovat pääosin hyvät ja kapasiteetin 30290: vesirakennusinvestointien määrä supistui 5 % käyttöasteet korkeat. Investoinnit lisääntyvät 30291: ennen kaikkea valtion uusinvestointien vähe- tuntuvasti niin metsä- kuin metalliteollisuu- 30292: nemisen johdosta'l. dessakin. Osa investoinneista on pienimuo- 30293: toisia, teknologian kehitystä hyödyntäviä han- 30294: Tänä ja ensi vuonna investoinnit lisääntyvät kintoja, joilla pyritään etenkin tuottavuuden 30295: viimevuotistakin enemmän, sillä talouden nostamiseen. Suuri osa investoinneista suun- 30296: näkymät ja tulo-odotukset ovat lainakorkojen tautuu kuitenkin sellaiseen kapasiteetin lisää- 30297: noususta ja inflaation pienoisesta nopeutumi- miseen, mikä edellyttää myös teollisuusraken- 30298: sesta huolimatta yhä varsin hyvät. Investoin- tamisen vahvistumista. Enenevä osa teollisuu- 30299: tien painopiste siirtyy kone- ja laiteinvestoin- den toimintaylijäämästä suuntautuu ulkomai- 30300: teihin, jotka viikastuvat teollisuudessa sekä siin sekä kotimaisiin tutkimus- ja kehittämis- 30301: palveluelinkeinoissa. Talonrakennusinves- hankkeisiin. Teollisuuden kotimainen tutki- 30302: tointien vahva kasvu jatkuu etenkin asuin- ja mus- ja kehittämistoiminta nousee tänä vuon- 30303: toimitilarakentamisessa. Maa- ja vesiraken- na jo yli 60 prosenttiin teollisuuden kiintei- 30304: nusinvestoinnit lisääntyvät hitaasti. den investointien arvosta. Yli 80 % tutkimus- 30305: ja kehittämistoiminnasta tehdään metalli- ja 30306: elektroniikkateollisuudessa. 30307: 30308: ' 1Maa- ja vesirakennustuotannon ja -investointien muu- Kaupan mutta myös muiden palvelujen inves- 30309: toksen suuri ero v. 1999 johtui paljolti siitä, että alan toinnit kasvoivat viime vuonna tuntuvasti sekä 30310: yrityksillä oli runsaasti sivutoimista rakennuttamista, 30311: joka tilastoidaan vain tuotannossa maa- ja vesirakenta- kone- ja laitekannan uusimisen että rakennus- 30312: miseen. investointien ansiosta. Kasvu jatkuu nopeana 30313: 30314: 30315: 30316: 48 30317: 9 Investoinnit 30318: 30319: 30320: myös tänä ja ensi vuonna, vaikka suuria kau- Julkisten investointien määrä supistui viime 30321: pan hankkeita ei ensi vuonna enää juuri aloi- vuonna 4 %ja vähenee tänä vuonna 3 % sekä 30322: tetakaan. Sen sijaan muita liike- ja toimisto- ensi vuonnakin hieman paljolti valtion säästö- 30323: rakennuksia aloitetaan myös ensi vuonna run- toimien ja suhdanneluontoisten lykkäysten ta- 30324: saasti. Alueellisesti toimitilainvestoinnit ja- kia. Kuntien investoinnit lisääntyvät suurissa 30325: kautuvat epätasaisesti, sillä palveluyritykset kasvukeskuksissa kumpanakin vuonna, mut- 30326: keskittävät toimintojaan yhä selvemmin kas- ta pysyvät vähäisinä pääosassa maaseutu- 30327: vaviiie ydinalueille. kuntia. 30328: 30329: 30330: Kuvio 32. Kuvio 33. 30331: 30332: KIINTEÄT INVESTOINNIT 30333: 1990 = 100 TEHDASTEOLLISUUDEN 30334: INVESTOINNIT 30335: Mrd. mk % 30336: 30,-----,-----,-----,-----,-----,--,30 30337: 30338: lnvest~intien suhde 30339: jalostusarvoon · 30340: . jkea asteikko) 30341: 30342: 25 25 30343: 30344: 30345: 30346: 30347: 20 20 30348: 30349: 30350: 30351: 30352: 15 15 30353: 30354: l' 30355: i~ 30356: 1. 1 30357: 1 30358: 30359: II i 10 30360: 75 80 85 90 95 00 .. 30361: 30362: 30363: 30364: 30365: 49 30366: 9 Investoinnit 30367: 30368: 30369: 24. Kiinteät investoinnit toimiaJoittain 30370: 30371: Keskimäärin 30372: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89 30373: osuus,% määrän muutos, prosenttia 30374: Markkinatuotanto 84,6 11,4 12,0 6,2 8 6 -2,3 30375: maa- ja metsätalous 5,0 13,7 11,5 -1,2 -5 -5 -1 '1 30376: teollisuus 1l 17,5 1'1 6,0 -3,9 20 8 -0,3 30377: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 3,2 20,0 -18,7 -3,3 1 1/2 0 -2,9 30378: kauppa, majoitus- ja 30379: ravitsemistoiminta 6,9 20,3 3,8 20,1 10 1/2 10 -5,5 30380: asuntojen omistus ja 30381: vuokraus 24,8 20,9 7,5 10,2 6 1/2 4 1/2 -3,8 30382: muut 27,2 8,3 31 '1 10,2 4 1/2 7 -1,5 30383: Julkinen toiminta 14,2 15,0 -1,4 -3,8 -3 -1 0,0 30384: Muu toiminta 1,2 8,2 -1,3 2,8 7 6 -1,5 30385: Yhteensä 100,0 11,9 9,4 4,6 6 1/2 5 -2,0 30386: 30387: 1 30388: ) Ml. mineraalien kaivuu. 30389: 30390: 30391: 30392: 30393: 25. Kiinteät investoinnit pääomatavaratyypeittäin 30394: Keskimäärin 30395: 1999* 1997 1998 1999* 2000** 2001** 1999/89 30396: osuus,% määrän muutos, prosenttia 30397: Talorakennukset 44,5 16,2 14,0 7,0 6 1/2 4 1/2 -3,6 30398: asuinrakennukset 24,3 21,5 7,8 10,3 6 1/2 4 -3,6 30399: muut talorakennukset 20,3 10,3 21,5 3,3 7 5 -3,5 30400: Maa- ja vesirakennukset 9,1 1,6 1,4 -5,2 2 1/2 2 1/2 -0,8 30401: Koneet ja laitteet 35,9 12,2 8,3 4,1 7 5 1/2 -1,1 30402: Muut investoinnit 10,5 7,7 5,1 7,3 7 1/2 6 1,3 30403: Yhteensä 100,0 11,9 9,4 4,6 6 1/2 5 -2,0 30404: yksityiset 85,8 11,3 11,7 6,2 8 6 -2,3 30405: julkiset 14,2 15,0 -1,4 -3,8 -3 -1 0,0 30406: )rosenttia 30407: Investointien osuus bruttokansan- 30408: tuotteesta (käypiin hintoihin) 30409: Kiinteät investoinnit 18,0 18,7 19,1 19 1/2 20 1/2 16,5 30410: yksityiset 14,9 15,8 16,4 17 18 13,8 30411: julkiset 3,1 2,9 2,7 2 1/2 2 1/2 2,7 30412: Varastojen muutos 1) 0,4 1,0 0,5 112 112 0,0 30413: 30414: 1 30415: ) Varastojen arvon (ilman tilastollista eroa) muutoksen osuus markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta. 30416: 30417: 30418: 30419: 30420: 50 30421: 9 Investoinnit 30422: 30423: 30424: Kuvio 34. 30425: Varastoinvestoinnit 30426: VARASTOINVESTOINTIEN VAIKUTUS 30427: BRUTTOKANSANTUOTTEEN 30428: MÄÄRÄN MUUTOKSEEN 30429: Vuonna 1999 varastojen muutos vähensi ko- % 30430: 8 .---------------------------------· 30431: konaistuotannon kasvua puolen prosenttiyk- 30432: sikön verran. Tänä ja ensi vuonna vaikutus 6 ...... 30433: BKT:n 30434: måårän 30435: on lievästi negatiivinen. Teollisuuden valmis- 30436: tuotevarastot pysyvät pieninä erittäin hyvän 4 30437: kysyntätilanteen vuoksi. Metalliteollisuudes- 30438: sa laivojen rakentaminen pysyy vilkkaana. 2 30439: Maatalouden varastot suurenevat, mikäli sa- 30440: dot palautuvat normaalitasolle kahden heikon 0 30441: 30442: viljelykauden jälkeen. 30443: ·2 30444: 30445: 30446: ·4 30447: 30448: 30449: -6 30450: 30451: 30452: -8 30453: 91 93 95 97 99' 01** 30454: Varastotnvestointien (ilman tilastollista eroa) muutos 30455: suhteessa edellisen vuoden bruttokansantuotteeseen. 30456: 30457: 30458: 30459: 30460: 51 30461: 10 Julkinen talous 30462: 30463: Valtio 30464: Vuonna 1999 valtion kansantalouden tilinpidon vuoksi, mutta myös korkomenoja vähentäneiden 30465: mukaiset kokonaistulot lisääntyivät nimellisesti jaksotustekijöiden vuoksi. 30466: 2,3 %. Veroja ja sosiaaliturvamaksuja, jotka 30467: muodostavat noin 90 % valtion kokonaistuloista, Valtiontalous vahvistui v. 1999 edelleen, ja ra- 30468: kertyi kaikkiaan 3,7 % enemmän kuin vuotta hoitusalijäämä pieneni 1!2 prosenttiyksikön ver- 30469: aiemmin. Tuotannon verot (välilliset verot) li- ran vajaaseen prosenttiin BKT:een suhteutettu- 30470: sääntyivät 4,5 % ja samaa tahtia kasvoi myös na. Runsaiden yksityistäruistulojen ansiosta val- 30471: arvonlisävero, joka on noin puolet tuotannon pe- tio pystyi lyhentämään velkojaan, ja velan nimel- 30472: rusteella kerättävistä veroista. Välittömiä vero- lisarvo oli viime vuoden lopussa 405 mrd. mk, 30473: ja kertyi 2,6 % enemmän kuin v. 1998. Yhtei- mikä on 56% BKT:sta. 30474: söveron kasvu hidastui edellisen vuoden reip- 30475: paan kasvun jälkeen, vaikka valtion osuutta ve- Vuonna 2000 valtion kokonaistulojen kasvu 30476: ron tuotosta korotettiin. Ansiotuloista makset- nopeutuu 10 prosenttiin. Välittömien verojen li- 30477: tavaa veroa alensivat mm. valtion tuloveroas- säys on arviolta 21 %. Suuri välittömien verojen 30478: teikon marginaaliveroprosenttien alentaminen kasvu johtuu useasta tekijästä. Yhteisöveron 30479: sekä tulonhankkimisvähennyksen korottaminen. tuottoa lisäävät yhteisö- ja pääomaverojen kan- 30480: Valtion omaisuuden yksityistäminen ja valtion nan korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä 29 30481: myöntämien lainojen kannan supistuminen vä- prosenttiin ja valtion jako-osuuden korottami- 30482: hensivät valtion omaisuustuloja ja tuloksi lasket- nen yhteisöveron tuotosta. Yritysten tuloskehi- 30483: tavaa kiinteän pääoman kulumista. Toisaalta tys oli lisäksi poikkeuksellisen hyvä v. 1999 ja 30484: valtio sai tuloja omaisuuden myynnistä, mutta niitä yrityksille määrätyt ennakot jäivät liian pieniksi. 30485: ei kirjata kansantalouden tilinpidossa tuloksi vaan Huomattava osa veroista maksettiin kuluvan 30486: varallisuuden muutokseksi. vuoden alkupuoliskolla ennakontäydennysmak- 30487: suina vuoden 1999 tuloksen varmistuttua. En- 30488: Valtion kokonaismenot supistuivat v. 1999 nimel- nakon täydennyksiä lisäsivät vielä eräät vero- 30489: lisesti pari prosentin kymmenystä. Kulutusme- tuottoa kasvattaneet yritysjärjestelyt Kaikkiaan 30490: not kasvoivat tarkistettujen laskelmien mukaan valtiolle arvioidaan kertyvän yhteisöveroa noin 30491: reaalisesti ennakoitua enemmän eli 4 %. Kasvu 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiotu- 30492: oli luonteeltaan osaksi laskennallista ja johtui val- loista maksettavien verojen kasvu ylittää kulu- 30493: tion kiinteistölaitoksen liikelaitostamisesta. Kiin- vana vuonna suoriteperusteisesti laskettujen ve- 30494: teistölaitoksen siirtäminen markkinatuotantoon rotettavien tulojen kasvun, koska vuoden 1999 30495: vähensi valtion rakennusinvestointeja tuntuvasti verotuloja vähensivät mm. tavallista suurem- 30496: ja investointien määrä supistui 11 %. Tukipalkki- mat oikaisutilitykset, jotka liittyivät pääasiassa 30497: ot ja tulonsiirrot yhteensä kasvoivat vajaan pro- vuosien 1991-1992 verotukseen, eikä yhtä suu- 30498: sentin mm. eläkemenojen kasvun vuoksi, vaikka ria oikaisutilityksiä enää tehdä. Ansiotulojen ve- 30499: työttömyysturvamenot vähenivät edelleen. Val- rokevennyksistä valtion verotulovaikutus on noin 30500: tion korkomenot supistuivat kymmeneksen osit- miljardi markkaa ja se koostuu tuloveroasteikon 30501: tain suotuisan velkaantumis- ja korkokehityksen marginaaliprosenttien 0,5 prosenttiyksikön alen- 30502: 30503: 30504: 52 30505: 10 Julkinen talous 30506: 30507: 30508: 26. Valtionhallintoll 30509: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 30510: mil'oonaa markkaa 30511: Toimintaylijäämä ja omaisuustulot 9206 9 702 7 363 9 940 8 635 30512: saadut korot 6 975 6258 4 835 4 900 5 600 30513: Välittömät verot 52 657 60 011 61 571 74 429 73 911 30514: Tuotannon ja tuonnin verot 90 598 96 977 101 338 104 809 109 837 30515: Sosiaaliturvamaksut 6 065 6 804 7 012 7 500 7 985 30516: Saadut muut tulonsiirrot 2 324 2 229 2130 2270 2 220 30517: muilta julkisyhteisöiltä 720 832 886 930 980 30518: muilta kotimaisilta sektoreilta 416 735 670 650 500 30519: ulkomailta 1 188 662 574 690 740 30520: Tulot 160 850 175 723 179 414 198 948 202 588 30521: 30522: Kulutusmenot 44 075 47 091 49 638 50 500 51 710 30523: Tukipalkkiot 11 156 11 356 11 151 11 900 12 300 30524: Sosiaalietuudet 12 950 13 388 13 890 14 350 14 800 30525: Sosiaaliavustukset 2 206 2 066 2 024 2 050 2 050 30526: Maksetut muut tulonsiirrot 78 462 78245 78 786 80429 83 440 30527: muille julkisyhteisöille 67 274 66 135 65567 67 399 70 090 30528: muille kotimaisille sektoreille 6 953 6 835 7 520 6 900 7 000 30529: ulkomaille 4 235 5 275 5 699 6 130 6350 30530: Korkomenot 31 942 31 017 27 782 28 200 25 500 30531: Muut menot 163 168 68 100 100 30532: Tulot 180 954 183 331 183 339 187 529 189 900 30533: 30534: Säästö -20 104 -7 608 -3 925 11 419 12 688 30535: Pääomansiirrot, netto -1 438 -1 910 -1 186 -750 -550 30536: Kiinteän pääoman kuluminen 6 743 7 029 7 006 7 100 7 200 30537: Pääoman bruttomuodostus(2} 8 531 7768 7 504 7 850 7 900 30538: Nettoluotonanto( +)/nettoluotonotto(-) -23 330 -10 257 -5 609 9 919 11 438 30539: Perusjäämä(3) 1 637 14 502 17 388 33 219 31 338 30540: 1) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 30541: 2) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ml. varastojen muutos sekä maan ja muiden varojen 30542: nettohankinnat 30543: 3) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja. 30544: 30545: 30546: 30547: nuksesta sekä tulonhankkimis- ja matkakuluvä- tuskysyntä. Muiden tuoteverojen, kuten tupak- 30548: hennysten korottamisesta. Toisaalta tuloveroa ka-, alkoholi-, energia- ja autoverojen kasvu on 30549: lisäävät mm. ylimääräisen korkovähennyksen hiipumassa rakenteellisista syistä ja öljyn korke- 30550: ja talletuskorkojen verovapauden poistaminen. an maailmanmarkkinahinnan seurauksena. Val- 30551: Tuoteverot kasvavat noin 3,5 %. Arvonlisäve- tion omaisuustulot kasvavat poikkeuksellisen 30552: ro kasvaa jonkin verran enemmän kuin kulu- paljon, kun osinkotulot kaksinkertaistuvat. Ky- 30553: 30554: 53 30555: 10 Julkinen talous 30556: 30557: 30558: seessä on kuitenkin kertaluonteinen yhtiöiden flaatiotarkistus. Lisäksi tulonhankkimisvähen- 30559: omistusjärjestelyihin liittyvä osinkojen lisäys. nyksen enimmäismäärää korotetaan ja sen ra- 30560: kennetta muutetaan siten, että vähennys myön- 30561: Vuonna 2000 valtion menot kasvavat arviolta 2 netään kaikille palkansaajille enimmäismäärän 30562: %, mutta hintojen nousu huomioon otettuna ne suuruisena. Valtion osuus veronkevennyksistä 30563: jäävät reaalisesti lähes ennalleen. Kulutusme- on vuositasolla, inflaatiotarkistus mukaan luki- 30564: nojen ei odoteta kasvavan määrällisesti. Valtion en, 5,7 mrd. mk ja kassavaikutus vuoden 2001 30565: investoinnit eivät enää supistu edellisvuoden ta- verotuloihin 5,3 mrd. mk. Valtiolle maksettavat 30566: paan, kun tiemäärärahoja lisättiin kuluvan vuo- sosiaaliturvamaksut, jotka ovat pääasiassa työn- 30567: den lisätalousarviossa suhteellisen paljon. Pää- antajien ja työntekijöiden eläke- ja työttömyys- 30568: osa näillä rahoitettavista töistä siirtyy kuitenkin vakuutusmaksuja Valtion eläkerahastoon, li- 30569: ensi vuoteen ja myöhemmäksikin. Tulonsiirrot sääntyvät 6Vz % noudattaen mm. valtion ja 30570: lisääntyvät mm. eläkemenojen ja kuntien val- valtionapulaitosten palkkamenojen kasvua. Tuo- 30571: tionapujen kasvun vuoksi. Agenda 2000 ratkai- tantoverojen kasvu on vajaa 5 %. Arvonlisäve- 30572: su kasvattaa lisäksi jonkin verran tukipalkkioita. ron tuotto kasvaa edelleen kulutuskysyntää 30573: Työttömyyssidonnaiset menot toisaalta vähene- enemmän. Valtion omaisuustulot vähenevät vii- 30574: vät. Valtion korkomenot jäävät viimevuotiselle denneksen kun osinkoja odotetaan maksettavan 30575: tasolle. Niin sanotut kuponkikorot sinänsä vä- normaalisti. Korkotuloja kasvattavat valtion elä- 30576: henevät, mutta kansantalouden tilinpitojärjestel- ~erahaston kasvu sekä lyhyen koron nousu. 30577: män mukaiset korkomenoja viime vuosina alen- 30578: taneet jaksotusvaikutukset jäävät pienemmiksi. Hallituksen keskeisinä finanssipolitiikan tavoit- 30579: teina ovat valtion menojenjäädyttäminen reaali- 30580: Erityisesti hyvän tulokehityksen ansiosta lähes 30581: vuosikymmenen ajan jatkuneen, ajoittain syvän 30582: alijäämävaiheen arvioidaan päättyvän kuluvana Kuvio 35. 30583: vuonna, ja valtion talous muuttuu noin 1Vz pro- 30584: senttiyksikön verran rahoitusylijäämäiseksi VALTION NETTOLUOTONANTO JA 30585: PERUSJÄÄMÄ 30586: BKT:een suhteutettuna. Valtion talousarvion ja % suhteessa bruttokansantuotteeseen 30587: lisätalousarvion mukaisilla nettokuoletuksilla val- 6 30588: 30589: tion velkaa lyhennetään 17 mrd. mk. Tämän 30590: 4 30591: mukaan velka alenisi alle 390 mrd. markkaan eli 30592: 50 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen. 30593: 30594: Vuonna 2001 valtion kokonaistulot lisääntyvät 0 30595: vain 1Vz %. Välittömiä veroja kertyy hieman 30596: ·2 30597: vähemmän kuin v. 2000. Yhteisöveroa arvioi- 30598: daan kertyvän yhtä paljon kuin tänä vuonna. ·4 30599: Yritysten tuloskehitys pysyy ensi vuonna hyvä- 30600: nä, mutta satunnais- ja ajoitustekijöiden ei odo- -6 30601: teta olevan yhtä laajavaikutuksisia kuin kuluva- 30602: na vuonna. Ansiotuloihin suunnatut verokeven- -8 30603: 30604: nykset toteutetaan poistamalla valtion tulovero- 30605: -10 30606: asteikon alin porras ja alentamalla asteikon 30607: marginaaliveroasteita yhdellä prosenttiyksiköllä, 30608: paitsi ylintä puoli prosenttiyksikköä. Asteikko- 1991 1993 1995 1997 1999* 2001** 30609: 30610: muutoksiin sisältyy myös kolmen prosentin in- 30611: 30612: 54 30613: 10 Julkinen talous 30614: 30615: 30616: sesti vuoden 1999 talousarvion tasolle, ylijää- muutaman prosentin osin samoista syistä kuin v. 30617: mäinen valtion talous (noin llfz % suhteessa 2000. Kokonaismenojen kasvua hillitsee korko- 30618: BKT:een) sekä valtionvelan selkeä vähentämi- menojen selkeä, lähes kymmeneksen pienenty- 30619: nen. Valtion vuoden 2001 talousarvioesityksen minen. 30620: menot ylittävät keväällä v. 2000 annetut meno- 30621: kehykset runsaalla prosenttiyksiköllä. Talousar- Valtion rahoitusylijäämäksi arvioidaan myös ensi 30622: vioesitykseen perustuen kansantalouden tilinpi- vuonna llfz % kansantuotteesta eli tasapainota- 30623: don mukaisten valtion menojen arvioidaan kas- voite näyttäisi toteutuvan. Valtion velka vähen- 30624: vavan v. 2001 kuluvasta vuodesta käyvin hin- tyy edelleen ensi vuonna, ja velkasuhde/BKT 30625: noin hieman, mutta supistuvan reaalisesti. Kulu- supistuu 46 prosentin paikkeille. Hallitusohjel- 30626: tusmenot jäävät kiintein hinnoin suunnilleen en- massa asetetun valtionvelan BKT-suhteen 50 30627: nalleen. Investointien odotetaan myös jäävän prosentin tavoite tarkoittaa täsmennettynä las- 30628: lähes ennalleen; niiden määrän kehitykseen vai- kennallista velkatasoa, josta on poistettu halli- 30629: kuttaa suuresti se, miten mm. tämän vuoden tuskauden aikana valtion omaisuuden myynnis- 30630: lisäbudjettirahoituksen tienrakennushankkeet tä saatavien tuottojen vaikutus. Tämä lasken- 30631: ajoittuvat. Valtion maksamat elinkeinotuki ja nallinen velkataso ylittää edelleen lievästi tavoi- 30632: erityyppiset tulonsiirrot kasvavat ensi vuonna tetason v. 2001. 30633: 30634: 30635: 30636: Paikallishallinto 1) 30637: 30638: Vuonna 1999 paikallishallinnon eli kuntien ve- tötoimien ansiosta palkkasumma kasvoi varsin 30639: rotulojen kasvu hidastui selvästi edellisvuodes- maltillisesti- 2 1h %-ja henkilöstön määrä py- 30640: ta. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen ja syi lähes ennallaan. Sosiaalivakuutusmaksut kas- 30641: tulonhankkimisvähennyksen korotukset vähen- voivat kuitenkin palkkoja nopeammin. Kunta- 30642: sivät ansiotuloverojen kasvua. Keskimääräinen työnantajien KVTEL-maksu nousi 0,3 prosent- 30643: tuloveroprosentti nousi 17,62 prosenttiin. Kun- tiyksikköä ja opettajien eläkemaksu 3,0 prosent- 30644: nille tilitetty yhteisövero kasvoi edellisvuosia hi- tiyksikköä. Kuntien maksamat tulonsiirrot supis- 30645: taammin. Kiinteistöveron kasvu hieman nopeu- tuivat toimeentulotuen tarpeen yhä vähetessä. 30646: tui; kiinteistöveroprosentteja korotti 170 kuntaa. Korkomenot supistuivat 0,4 mrd. mk lainakan- 30647: Kuntien verotulot olivat yhteensä 72,4 mrd. mk. naoja korkotason alenemisen vuoksi. Kassava- 30648: Valtionapuja kunnat saivat 27,7 mrd. mk. Vaiti- rat lisääntyivät hieman. Investoinnit pysyivät 30649: onosuuksiin tehtiin kustannustason arvioitua 2,5 edellisvuosien korkealla tasolla. 30650: prosentin muutosta vastaava täysimääräinen in- 30651: deksikorotus, mikä lisäsi valtionosuuksia 0,6 mrd. Kuntatalous oli 1,6 mrd. mk rahoitusalijäämäi- 30652: markalla. Kuntien harkinnanvarainen avustus oli nen. Kuntien väliset taloudelliset erot pysyivät 30653: 230 milj. mk. suurina mm. väestön muuttoliikkeen ja yhteisö- 30654: verotulojen alueellisten erojen takia. 30655: Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenot kas- 30656: voivat nimellisesti 2,0 %. Kulutusmenot lisään- 30657: tyivätnimellisesti 3,1% ja reaalisesti 0,8 %. Sääs- Vuonna 2000 kunnallistalous vahvistuu. Vero- 30658: tulojen arvioidaan lisääntyvän noin 8 prosentilla, 30659: vaikka ansiotulovähennyksen ja tulonhankkiruis- 30660: 1) Kunnat ja kuntayhtymät sekä Ahvenanmaan maakun- 30661: tahallinto. vähennyksen korotukset vähentävät kuntien ve- 30662: 30663: 30664: 55 30665: 10 Julkinen talous 30666: 30667: 30668: 27. Paikallishallinto tl 30669: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 30670: mil'oonaa markkaa 30671: Toimintaylijäämä ja omaisuustulot 5 487 5 739 5 710 5 842 5 965 30672: saadut korot 1 543 1 422 1 247 1 200 1 150 30673: Välittömät verot 64 232 69 802 72 387 78 206 80 825 30674: Tuotannon ja tuonnin verot 6 6 7 8 9 30675: Sosiaaliturvamaksut 1 402 848 598 481 392 30676: Saadut muut tulonsiirrot 28 482 28 014 28 307 29 721 31 902 30677: muilta julkisyhteisöiltä 27 950 27 495 27 667 29 001 31 112 30678: muilta kotimaisilta sektoreilta 135 116 119 120 120 30679: ulkomailta 397 403 521 600 670 30680: Tulot 99 609 104 409 107 009 114 258 119 093 30681: 30682: Kulutusmenot 89 621 92 768 95 675 100 230 104 802 30683: Tukipalkkiot 681 686 694 710 725 30684: Sosiaalietuudet 567 490 456 432 415 30685: Sosiaaliavustukset 5 070 4 874 4 781 4 700 4 675 30686: Maksetut muut tulonsiirrot 4 233 4 472 4 540 4 632 4 712 30687: muille julkisyhteisöille 2 710 2 975 2 942 2 980 3 010 30688: muille kotimaisille sektoreille 1 523 1 497 1 598 1 652 1 702 30689: Korkomenot 1 887 1 749 1 287 1 130 1 030 30690: Muut menot 294 269 273 280 295 30691: Menot 102 353 105 308 107 706 112114 116 654 30692: 30693: Säästö -2 744 -899 -697 2144 2 439 30694: Pääomansiirrot, netto 1 471 1 323 1 142 1 025 920 30695: Kiinteän pääoman kuluminen 7 851 8 410 8 983 9 586 10 229 30696: Pääoman bruttomuodostus(2) 10 850 11 003 10 984 11 989 12 402 30697: Rahoitusylijäämä( nettoluotonanto) (+) -4 272 -2 169 -1 556 766 1 186 30698: Perusjäämä(3) -3 928 -1 842 -1 516 696 1 066 30699: (1) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 30700: (2) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ml. varastojen muutos sekä maan ja muiden varojen 30701: nettohankinnat 30702: (3) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja. 30703: 30704: 30705: rotuloja. Erityisesti yhteisöverot kasvavat aiem- lisverojen ennakoidaan lisääntyvän 2 Vz mrd. mk. 30706: pia arvioita nopeammin. Yhteisöveron tilitykset Ansiotulovähennyksen ja tulonhankkimisvähen- 30707: kunnille kasvavat noin 3 mrd. mk, vaikka kunti- nyksen korotukset hidastavat kunnallisverojen 30708: en osuutta veron tuotosta pienennettiin. Jako- kasvua. Palkansaajien työttömyysvakuutusmak- 30709: osuuden pienentäminen vähentää kuntien yhtei- sun 0,35 prosenttiyksikön alennus kasvatti hie- 30710: söveroja 0,8 mrd. mk. Kuntien keskimääräinen man kuntien tulopohjaa ja verotuloja. Kiinteistö- 30711: tuloveroprosentti nousi 0,05 prosenttiyksikköä. veron arvioidaan lisääntyvän 0,4 mrd. mk mm. 30712: Ansiotulojen perusteella määräytyvien kunnal- kiinteistöveron alarajojen korotusten vuoksi. 30713: 30714: 30715: 30716: 56 30717: 10 Julkinen talous 30718: 30719: 30720: Käyttötalouden valtionavut kohoavat 29 mrd. voimakustannuksia noin 0,2 mrd. mk. Maksuton 30721: markkaan. Valtionapuja lisäävät esiopetusuudis- esiopetus käynnistettiin 1.8.2000 700 tunnin laa- 30722: tus, opettajien eläkemaksun asteittainen toteut- juisena. Uudistus toteutetaan kuntatalouden kan- 30723: taminenja 3,1 prosentin kustannustason arvioi- nalta kustannusneutraalisti siten, että valtionosuu- 30724: tua nousua vastaava indeksikorotus valtionosuuk- det lisääntyvät yhtä paljon kuin kuntien menot. 30725: siin. Indeksikorotus lisää kuntien tuloja 0,7 mrd. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen 30726: mk. Kuntien harkinnanvarainen avustus kasvoi tarkistaminen ja asiakasmaksukaton käyttöön- 30727: 190 milj. markalla 420 milj. markkaan. otto lisäävät kuntien maksutuloja 0,2 mrd. mk. 30728: Kuntien toimeentulotukimenot supistuvat. Inves- 30729: Kuntien kulutusmenot lisääntyvät nimellisesti lä- tointien arvioidaan kasvavan noin 7 prosentilla 30730: hes 5% ja reaalisesti lähes 1Vz %. Kuntien hen- edellisvuodesta taloustilanteen kohentumisen 30731: kilöstön määrä kääntyy kasvuun, ja palkkasum- myötä, vaikka valtion rahoitus perustamishank- 30732: ma kasvaa 4 %. Tulopoliittinen ratkaisu nostaa keisiin edelleen vähenee. 30733: kuntien työntekijöiden ansioita 2,75 %, palkkali- 30734: ukumineen ansiot noussevat 3Vz %. Välilliset työ- Kunnallistalous vahvistuu ja kääntyy ylijäämäi- 30735: voimakustannukset kasvavat palkkoja nopeam- seksi. Kuntien lainakanta pienenee ja kassava- 30736: min, sillä edellisvuoden tapaan kuntatyönautajan rat lisääntyvät. Valtion toimien arvioidaan paran- 30737: työeläkemaksua nostettiin 0,3 prosenttiyksikköä tavan kunnallistalouden rahoitusasemaa netto- 30738: ja opettajien eläkemaksua 3,0 prosenttiyksikköä. määräisesti 1,4 mrd. mk. 30739: Työttömyysvakuutusmaksun alentaminen 0,4 30740: prosenttiyksiköllä palkkasumman 5 milj. markan Vuonna 2001 kunnallistalous vahvistuu edelleen, 30741: ylittävältä osalta vähentää kuntien välillisiä työ- vaikka verotulojen kasvu hidastuu selvästi. Yh- 30742: teisöveron tuotto ei yltäne vuoden 2000 huippu- 30743: Kuvio 36. tasolle. Kuntien yhteisöveron jako-osuus alenee 30744: 35,93 prosenttiin. Verotulojen kasvu painottuu- 30745: PAIKALLISHALLINNON VUOSIKATE JA 30746: kin kunnallisveroihin, joiden arvioidaan lisäänty- 30747: NETTOINVESTOINNIT vän 6 %. Kunnallisverojen kertymä on 62 1/z mrd. 30748: miljardia markkaa 30749: mk. Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismää- 30750: 14.-----------------------------~ 30751: 30752: Investoinnit rän ja ansiotulovähennyksen korotukset, kotita- 30753: Vuosikate 30754: lousvähennys sekä veroasteikon muutokset vä- 30755: 12 30756: hentävät kunnallisveroa 0,5 mrd. mk. Kiinteistö- 30757: veroja kertyy 3Vz mrd. mk. Käyttötalouden val- 30758: 10 tionavut kohoavat 31 mrd. markkaan. Valtion- 30759: avut lisääntyvät valtion ja kuntien välisen kus- 30760: 8 tannustenjaon tarkistuksen takia 1,0 mrd. mar- 30761: kalla. Lisäksi valtionosuuksiin tehdään 1,2 pro- 30762: 6 sentin indeksikorotus, mikä lisää valtionapuja 0,3 30763: mrd. mk. Valtionavut lisääntyvät esiopetusuudis- 30764: 4 30765: tuksen, asteittain voimaantulevan opettajien elä- 30766: kemaksun ja aikuisten hammashuollon laajennuk- 30767: sen johdosta noin 0,5 mrd. markalla. Lisäksi syr- 30768: 2 30769: jäytymisen ehkäiseminen ja kuntouttavan työtoi- 30770: minnan uudet velvoitteet lisäävät valtionapuja. 30771: 1995 1996 1997 1998 1999* 00.. 2001 .. 30772: Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset ja työl- 30773: listämistuki kunnille vähenevät hieman. 30774: 30775: 30776: 57 30777: 10 Julkinen talous 30778: 30779: 30780: Vuonna 2001 kuntien kokonaismenojen arvioi- laajennus uusiin ikäluokkiin, mielenterveyspalve- 30781: daan lisääntyvän nimellisesti 4 % ja menojen lujen kehittäminen, kunnan rahoitusosuus oppi- 30782: BKT-osuuden laskevan 0,2 prosenttiyksikköä sopimuskoulutukseen, syrjäytymisen ehkäisemi- 30783: 15,8 prosenttiin. Vastaava suhdeluku 1990-luvun nen sekä kuntouttavaa työtoimintaa koskevat 30784: alkuvuosina oli runsas 20 %. Vuonna 2001 ku- uudet tehtävät. Investointitarve pysyy suurena 30785: lutusmenot lisääntyvät nimellisesti 4Yz% ja re- peruskorjaustoiminnan, palvelurakenteen muu- 30786: aalisesti prosentin. Palkkasumman kasvu nopeu- toksen ja väestön muuttoliikkeen takia. 30787: tuu 4 prosenttiin. Kuntatyönantajan työeläkemak- 30788: Vuonna 2001 kunnallistalous vahvistuu ja rahoi- 30789: su noussee 0,3 prosenttiyksikköä ja opettajien 30790: tusylijäämä kasvaa. Hyvän rahoitustilanteen 30791: eläkemaksu 3,0 prosenttiyksikköä. Työttömyys- 30792: vuoksi kuntien lainkanta pienenee ja kassavarat 30793: vakuutusmaksun ennakoidaan hieman alentuvan. 30794: lisääntyvät. Valtion toimenpiteet- indeksikoro- 30795: Esiopetusuudistuksen täysimääräinen voimaan- 30796: tukset mukaan lukien- vahvistavat kuntatalout- 30797: tulo 1.8.2001 alkaen lisää kuntien menoja noin 30798: ta nettomääräisesti 0,6 mrd. mk. Kunnallistalou- 30799: 0,3 mrd. mk, mikä toisaalta kasvattaa myös kun- 30800: den hyvästä kokonaiskehityksestä huolimatta ta- 30801: tien saamia valtionosuuksia. Kuntien menoja li- 30802: loudelliset erot kuntien välillä pysyvät suurina. 30803: säävät 0,3 mrd. markalla myös hammashuollon 30804: 30805: Sosiaaliturvarahastot 30806: Työeläkelaitokset 1l 30807: jestelmä saa noin 3 mrd. mk valtiolta maatalous- 30808: Vuonna 1999 työeläkelaitokset maksoivat eläk- ja muiden yrittäjien sekä merimiesten eläkkei- 30809: keitä yhteensä 50 Yz mrd. mk. Nopeimmin li- den rahoitukseen sekä lähes 2 mrd. mk työttö- 30810: sääntyivät osa-aika- ja työttömyyseläkkeet Työ- myysvakuutusrahastosta työttömille karttuvan 30811: eläkelaitosten rahoitusylijäämä oli kansantalou- eläkeoikeuden rahoitukseen. Sijoitustuloja arvi- 30812: den tilinpidon mukaan 20 mrd. mk (2,8 % oidaan kertyvän 14Yz mrd. mk. TEL-laitosten 30813: BKT:sta). Eläkerahastojen kirjanpitoarvo oli vuo- sijoitusten minimituottovaatimusta nostettiin 30814: den lopussa 303,3 mrd. mk. Rahastojen markki- 1.7.2000 5,5 prosenttiin. TEL-järjestelmän ta- 30815: na-arvo kasvoi pörssikurssien nopean nousun sausrahastoon kerättävä EMU-puskuri saavut- 30816: takia noin 75 mrd. markalla ja oli vuoden lopus- taa sille alun perin suunnitellun koon etuajassa jo 30817: sa noin 380 mrd. mk. vuoden 2000 aikana. Puskurilla varaudutaan ta- 30818: saamaan taloudellisista suhdanteista aiheutuvia 30819: Vuonna 2000 lakisääteiset työeläkemenot li- työeläkemaksujen heilahteluja. Työeläkelaitosten 30820: sääntyvät 41/z %, keskimääräinen indeksikoro- rahoitusylijäämä on 23 mrd. mk (3,0% BKT:sta) 30821: tus on 1,6 %. Nopeimmin kasvavat edelleen ja sijoitusten markkina-arvoylittänee valtion ve- 30822: osa-aika- ja työttömyyseläkkeet Työeläkeme- lan nimellisarvon. 30823: not ovat noin 53 mrd. mk. Eläkemaksuprosentit 30824: pidettiin ennallaan lukuun ottamatta kuntatyön- Vuoden alusta tuli voimaan varhaiseläkeuudis- 30825: antajan maksuprosenttia, jota nostettiin 0,3 yk- tus (Puron työryhmän paketti). Työttömyyseläk- 30826: siköllä. Vakuutusmaksutuloja kertyy työeläkelai- keeseen oikeutettujen piiri laajeni koskemaan 30827: toksille lähes 58 mrd. mk. Lisäksi työeläkejär- mm. työmarkkinatuen varassa olevia pitkäaikais- 30828: työttömiä. Samalla työttömyyseläkkeen tasoa 30829: '> Valtion työeläkkeet ja valtion eläkerahasto eivät sisälly alennettiin siten, että se ei enää sisällä ns. tule- 30830: kansantalouden tilinpidon työeläkelaitoksiin. Vuonna 1999 van ajan eläkkeen osaa. Muutos on enintään noin 30831: valtion maksamat työeläkkeet olivat yhteensä 13,7 mrd. 30832: mk ja valtion eläkerahaston arvo 16,9 mrd. mk. 4 % eläkepalkasta. Kun henkilö siirtyy työttö- 30833: 30834: 30835: 58 30836: 10 Julkinen talous 30837: 30838: 30839: myyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle, eläkkeeseen 56 mrd. markkaan. Työeläkelaitosten tulot kas- 30840: lisätään työttömyyseläkeajalta poistettu tulevan vavat samaa vauhtia kuin eläkemenot TEL- 30841: ajan osa, jolloin eläke nousee. Työnantajien oma- maksuprosenttiin - 21 ,5 % - ei kohdistu lähivuo- 30842: vastuut työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkei- sina nousupaineita, jos talouskasvu jatkuu myön- 30843: den rahoituksessa yhtenäistettiin siten, että enim- teisenä. Laman aikana järjestelmään "synnyte- 30844: millään omavastuu on molemmissa eläkelajeis- tyn" vastuuvajeen, jota on sen jälkeen kuole- 30845: sa 80 %. Uusia omavastuusäännöksiä sovelle- tettu vuosittain 0,4% palkasta, viimeinen kuole- 30846: taan henkilöihin, joiden työsuhde on irtisanottu tuserä maksetaan v. 2000, joten vuoden 2001 30847: 1.8.1999 tai sen jälkeen. maksusta jää pois tämä maksua korottanut teki- 30848: jä. Kun EMU-puskurikin on "täynnä", vuoden 30849: Vuonna 2001 työeläkemenojen ennustetaan li- 2001 TEL-maksusta poistuu myös tämä mak- 30850: sääntyvän 6 %, TEL-indeksin keskimääräinen sua korottanut tekijä. Yhteensä näiden kahden 30851: indeksikorotus on arviolta 3,6 %. Työeläkelai- tekijän TEL-maksua alentava vaikutus v. 2001 30852: tosten maksamat eläkkeet nousevat runsaaseen on lähes 2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2001 työ- 30853: 30854: 28. Keskimääräiset eläke- ja sosiaalivakuutusmaksutl) 30855: 1997 1998 1999 2000 2001* 30856: Työnantajat 30857: Kansaneläkevakuutus(2) 3,24 3,25 3,23 3,14 3,04 30858: Sairausvakuutus(2) 1,74 1,74 1,70 1,69 1,69 30859: Työttömyysvakuutus(2), (3) 2,90 2,78 2,75 2,50 2,40 30860: Työeläkevakuutus(4) 16,70 16,80 16,80 16,80 16,80 30861: Kuntien eläkevakuutus 20,80 21,20 21,40 21,70 22,00 30862: 30863: 30864: 30865: Työntekijät 7,90 7,60 7,55 7,20 7,10 30866: sairausvakuutus(5) 1,90 1,50 1,50 1,50 1,50 30867: työttömyysvakuutus 1,50 1,40 1,35 1,00 0,90 30868: työeläkevakuutus 4,50 4,70 4,70 4,70 4,70 30869: 30870: Eläkeläiset 30871: sairausvakuutus(5) 4,90 4,20 3,90 3,20 2,90 30872: 30873: (1) Vuosikeskiarvoina. Työnantajien maksut sekä vakuutettujen työttömyys- ja työeläkemaksut 30874: prosentteina palkoista. Vakuutettujan sairausvakuutusmaksut penniä veroäyriltä. 30875: (2) Eri maksuluokkien palkkasummilla painotettu keskiarvo. 30876: (3) Porrastettu maksu: Vuonna 1997 palkkasumman viiden ensimmäisen miljoonan markan 30877: osalta 1,0 %, muuten 4,0 o/o. Vuonna 1998 palkkasumman viiden ensimmäisen miljoonan markan 30878: osalta 0,9 %, muuten 3,9 o/o. Vuonna 1999 palkkasumman viiden ensimmäisen miljoonan 30879: markan osalta 0,9 %, muuten 3,85 %. Vuonna 2000 palkkasumman viiden ensimmäisen miljoonan 30880: markan osalta 0,9 %, muuten 3,45 %. Vuonna 2001 palkkasumman viiden ensimmäisen miljoonan 30881: markan osalta 0,8 %ja muuten 3,35 %, vuoden 2001 luvut ovat ennusteita. 30882: (4) TEL-maksu. 30883: (5} Vuosina 1997-1998 taulukon maksuprosentti on 80 000 äyriin saakka. Tämän ylittävältä tulon osalta 30884: v. 1997 palkansaajien maksu oli 2,35 penniä ja eläkeläisten 5,35 penniä äyriltä. Vuonna 1998 vas- 30885: taavat korotetut maksut 80 000 äyrin ylittävältä osalta olivat palkansaajilla 1,95 ja eläkeläisillä 30886: 4,65 penniä äyriltä. Vuonna 1999 sekä palkansaajien että eläkeläisten sairausvakuutusmaksun 30887: porrastus poistui. 30888: 30889: 30890: 30891: 59 30892: 10 Julkinen talous 30893: 30894: 30895: eläkelaitosten rahoitusylijäämä on 24 mrd. mk kustannusvaikutus on runsas 0,2 mrd. mk 30896: (2,9 % BKT:sta). Osittaisella rahastoinnilla va- v. 2001. Kansaneläkemenoja vähentävät ansio- 30897: raudutaan eläkemenojen nopeaan kasvuun, kun eläkkeiden tason nousu ja pohjaosan poistumi- 30898: suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle. nen. Kansaneläkkeen pohjaosaa on vuodesta 30899: 1996lähtien asteittain pienennetty. Kasvavia tu- 30900: Kansaneläkelaitos ja työttömyysturva- lonsiirtoja ovat sairausvakuutuskorvaukset ja 30901: rahastot (soto-rahastot) opintotuki. Sairausvakuutusmaksut pidetään en- 30902: nallaan lukuun ottamatta eläkeläisten maksua, 30903: Vuonna 1999 Kansaneläkelaitos ja työttömyys- jota alennetaan 0,3 pennillä veroäyriltä. Koska 30904: turvarahastot (satu-rahastot) maksoivat sosiaa- sairausvakuutusmaksut eivät riitä vastaavien 30905: liturvaetuuksia yhteensä 57 Yz mrd. mk, mikä oli etuuksien rahoitukseen, sairausvakuutusrahas- 30906: runsas 1 mrd. mk edellisvuotista vähemmän. ton alijäämää katetaan kansaneläkevakuutusra- 30907: Sosiaaliturvamaksuja alennettiin yleisesti. Vakuu- haston ylijäämästä. Loppuosa alijäämästä- lä- 30908: tettujen sairausvakuutusmaksun porrastus pois- hes 3 mrd. mk - katetaan valtion varoista. 30909: tui ja eläkeläisten sairausvakuutusmaksua las- 30910: Sosiaaliturvarahastojen - työeläkelaitokset, kan- 30911: kettiin 0,3 pennillä veroäyriltä. Palkansaajien työt- 30912: saneläkelaitos sekä työttömyysturvarahastot - 30913: tömyysvakuutusmaksu aleni 0,05 prosenttiyksi- 30914: maksamien etuuksien ja avustusten kokonais- 30915: kölläja työnantajien maksuprosentti palkkasum- 30916: määrän suhde kansantuloon laskee 17 1/z prosent- 30917: man 5 milj. markan ylittävältä osalta myös 0,05 30918: tiin v. 2001. Laman syvimmässä vaiheessa v. 30919: yksiköllä. 30920: 1993 suhdeluku oli 10 prosenttiyksikköä korke- 30921: ampi. 30922: Vuonna 2000 työttömyysturvamenot supistu- 30923: vat yhä, kun työttömyys vähenee. Työttömyys- Kuvio 37. 30924: vakuutusrahastoon kerättävä EMU -puskuri täyt- 30925: tyy etuajassa kuten TEL-järjestelmänkin pusku- 30926: ri, vaikka työntekijöiden työttömyysvakuutusmak- SOSIAALITURVARAHASTOJEN 30927: MAKSAMAT ETUUDET JA AVUSTUKSET 30928: sua laskettiin vuoden alusta 0,35 prosenttiyksik- olo osuus kansantulosta 30929: köä ja työnantajien maksua 0,4 prosenttiyksik- 30,----------------------------. 30930: 30931: köä palkkasumman 5 milj. markan ylittävältä 30932: osalta. Kansaneläkemenot supistuvat yhä. Kan- 25 30933: saneläkkeiden indeksikorotus on 1,1 %. Eläke- 30934: läisten sairausvakuutusmaksua laskettiin 0,7 pen- 30935: niä veroäyriltä 1.1.2000 ja työnantajien kansan- 20 30936: 30937: eläkevakuutusmaksun alinta maksuluokkaa 0,4 30938: prosenttiyksikköä 2,0 prosenttiin 1.7.2000. 15 30939: 30940: 30941: Vuonna 2001 satu-rahastojen maksamien 30942: etuuksien ja avustusten kokonaismäärä pysyy 10 30943: 30944: lähes ennallaan. Ansiosidonnaisen työttömyys- 30945: turvan menot supistuvat yhä. Kansaneläkeme- 30946: 5 30947: not kääntyvät pieneen kasvuun. Kansaneläkkei- 30948: den indeksikorotus on arviolta 3,3 %, korotus on 30949: nopeutuneen inflaation takia suurin kahdeksaan 30950: vuoteen. Kansaneläkkeisiin tehdään 1.6.2001 91 93 95 97 99* 2001** 30951: 30952: tasokorotus, joka on 50 mk kuukaudessa. Sen l) Hallinnolliset muutokset korjattu nykyiselle perustalle. 30953: 30954: 30955: 30956: 60 30957: 10 Julkinen talous 30958: 30959: 30960: 30961: 29. Sosiaaliturvarahastotl) 30962: 30963: 30964: 1997 1998 1999* 1 2000** 1 2001** 30965: miljoonaa markkaa 30966: Toimintaylijäämä ja omaisuustulot 14 160 14 744 14 167 14 940 15 740 30967: saadut korot 13 236 13 295 12 144 12 410 12 800 30968: Sosiaaliturvamaksut 77 873 82 014 86 103 88835 93205 30969: Saadut muut tulonsiirrot 46232 44973 42 703 43260 43 820 30970: muilta julkisyhteisöiltä 45 620 44382 42 030 42 580 43 140 30971: muilta kotimaisilta sektoreilta 518 514 520 580 580 30972: ulkomailta 94 77 153 100 100 30973: Tulot 138 265 141 731 142 973 147 035 152 765 30974: 30975: Kulutusmenot 8 945 9579 10 090 10 540 10 950 30976: Sosiaalietuudet 80 167 79942 81 409 83 050 86450 30977: Sosiaaliavustukset 25294 25 997 25 983 25 900 25 800 30978: Maksetut muut tulonsiirrot 5 030 4342 2 877 2 887 2 887 30979: muille julkisyhteisöille 4306 3599 2 074 2132 2 132 30980: muille kotimaisille sektoreille 724 721 791 755 755 30981: ulkomaille 22 12 0 0 30982: Korkomenot 219 170 191 200 200 30983: Muut menot 616 617 636 600 600 30984: Menot 120 271 120 647 121 186 123 177 126 887 30985: 30986: Säästö 17 994 21 084 21 787 23 858 25 878 30987: Pääomansiirrot, netto 150 73 73 0 0 30988: Kiinteän pääoman kuluminen 584 617 671 710 730 30989: Pääoman bruttomuodostus (2) 709 619 1 490 410 410 30990: Nettoluotonanto (+) 1 nettoluotonotto (-) 18 019 21 155 21 041 24158 26198 30991: Perusjäämä (3) 5002 8 030 9088 11 948 13 598 30992: 30993: (1) Kansantalouden tilipidon mukaan. 30994: (2) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ml. varastojen muutos sekä maan ja muiden varojen netto- 30995: hankinnat. 30996: 1(3) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja. 30997: 30998: 30999: 31000: 31001: 61 31002: 10 Julkinen talous 31003: 31004: 31005: 31006: 31007: Julkisyhteisöt 31008: 31009: Julkisyhteisöjen v. 1998 ylijäämäiseksi käänty- Suomessa nopeasti. Tämä johtuu kuitenkin lä- 31010: nyt talous säilyy vahvana lähivuosina. Julkisen hes kokonaan BKT:n voimakkaasta kasvusta. 31011: talouden ylijäämä on 4 1/z % suhteessa koko- Velkamäärän arvioidaaukio olevan vuoden 2001 31012: naistuotantoon vuosina 2000 ja 2001. Kokonais- lopussa vain muutaman miljardin pienempi kuin 31013: menot suhteessa kokonaistuotantoon alenevat V. 1995. 31014: lähivuosina asteittain lähemmäs ennen 1990-lu- 31015: vun lamaa vallinnutta tasoa. Hallitun menokehi- Vuonna 1999 julkisyhteisöjen kansantalouden 31016: tyksen seurauksena veroasteen hienoinen las- tilinpidon mukaiset kokonaistulot olivat vajaa 52 31017: keminen toteutunee uhkaamatta julkisen talou- % suhteessa kansantuotteeseen ja ne kasvoivat 31018: den kestävyyttä. Tosin kuntien henkilöstön määrä vuodesta 1998 noin neljä prosenttia. Julkisyhtei- 31019: on kääntynyt uudelleen kasvuun samoin myös söjen kokonaismenot olivat tuolloin noin 50 % 31020: julkiset kulutusmenot Hallitus on jatkanut val- suhteessa BKT:hen. Menot kasvoivat nimellisesti 31021: tion omaisuuden yksityistäruistoimenpiteitä val- 2,5 %. Eniten kasvoivat julkiset kulutusmenot, 31022: tio-omistajan strategiseen intressialueeseen kuu- noin 4 %, ja eniten laskivat korkomenot hie- 31023: lumattomissayrityksissä. Vaikka Suomenjulki- man yli 11 %. Investoinnit supistuivat reaalisesti 31024: nen talous kokonaisuutena on tällä hetkellä hy- v. 1999 vajaalla neljällä prosentilla. Suurimmat 31025: vässä kunnossa, on valtiontalous edelleen haa- investointikohteet tehtävittäin olivat elinkeinoelä- 31026: voittuvainen mahdollisessa suhdannetaantumas- män edistäminen, koulutus ja yleinen hallinto. 31027: sa. Lisäksi julkisen talouden rahoitusongelmia on Julkinen talous oli rahoitusylijäämäinen 1,9% 31028: nähtävissä jo lähivuosikymmenen aikana, kun su- suhteessa kansantuotteeseen. Sosiaaliturvarahas- 31029: kupolviosuuksien suhteet muuttuvat. Tänä vuon- tojen ylijäämäisyyden vastapainona sekä valti- 31030: na Suomessa on vielä kaksi työllistä yhtä eläk- onhallinto että paikallishallinto olivat niukasti ali- 31031: keensaajaa kohti, mutta v. 2035 arviolta enää jäämäisiä. Julkisen talouden perusjäämä, netto- 31032: yksi. Eläkemaksujen pitkän tähtäimen korotus- luotonanto vähennettynä nettokoroilla, oli 3,4% 31033: paineet uhkaavat heikentää verokevennysten suhteessa kansantuotteeseen. Hallitus pienensi 31034: pysyviä vaikutuksia, jollei hallituksen tavoittele- valtion tasetta myymällä valtion omaisuutta ja 31035: maa eläkkeellesiirtymisiän myöhentämistä onnis- lyhentämällä velkoja noin 20 mrd. markalla. Jul- 31036: tuta toteuttamaan. kisyhteisöjen velka oli v. 1999 46,6% suhtees- 31037: sa BKT:hen. 31038: Muiden euromaiden finanssipolitiikkaa leimaa 31039: lähivuosinajulkisten talouksien lievä alijäämäi- Vuonna 2000 julkisyhteisöjen tuloja kasvatta- 31040: syys sekä samaan aikaan toteutettavat veroke- vat erityisesti välittömät verot, mutta myös tuo- 31041: vennysohjelmat Suomessa finanssipolitiikan ra- tannon verot (välilliset verot) ja omaisuustulot 31042: kenne on useita muita euromaita kestävämpi, kun kasvavat. Tulojen kokonaiskasvu, lähes kaikki- 31043: julkinen sektori ei enää velkaannu ja verokeven- en tulokomponenttien kasvaessa on arviolta 8 31044: nyksistä huolimatta valtiontalous on ylijäämäinen. % . Työn verotuksen kevennysten kokonaismää- 31045: Niin Suomessa kuin myös useimmissa muissa rä on noin 3 mrd. mk. Kokonaistulot suhteessa 31046: euromaissa kireän verotuksen ohella vaikein jul- kansantuotteeseen ovat v. 2000 jopa hieman suu- 31047: kisen talouden ongelma on julkisen talouden vel- remmat kuin vuotta aiemmin. Tulojen BKT-suh- 31048: kaantuneisuus. Velkasuhde näyttäisi alenevan de on yli 5 prosenttiyksikköä korkeampi verrat- 31049: 31050: 31051: 62 31052: 10 Julkinen talous 31053: 31054: 31055: Kuvio 38. Kuvio 39. 31056: 31057: JU LKISYHTEISÖILLE MAKSETUT 31058: JULKISYHTEISÖJEN TULOT JA MENOT VEROT JA SOSIAALITURVAMAKSUT 1) 31059: suhteessa bruttokansantuotteeseen % suhteessa bruttokansantuotteeseen 31060: % 31061: 50~----------------------------~ 31062: 70,,-~,-~,-"~"",--,"~~-, 31063: Yhteensä 31064: 31065: 60 31066: 40 31067: 31068: 31069: 31070: 31071: 40 31072: ao ....~.....~ 31073: Tuotantoverot 31074: - 31075: 20 31076: 31077: 31078: 20 Välittömät verot (valtio) 31079: 31080: 10 31081: 10 31082: Välittömät verot (kunnat) 31083: 31084: 31085: 31086: 1975 1980 1985 1990 1995 00**01** 1993 1995 1997 1999* 2001** 31087: 31088: 1) Kansantalouden tilinpidon kirjausperusteiden mukaan, 31089: tuna 1980-luvun keskimääräiseen suhteeseen. jotka eroavat OECD:n veroastelaskelmasta. 31090: Myös menot suhteessa BKT:hen ovat noin 4,5 31091: % suuremmat kuin 1980-luvulla keskimäärin. 31092: Kaikista jäädytystoimenpiteistä huolimatta näyt- jät. Valtion osuudet kuntasektorille kasvavat lä- 31093: täisi siltä, että menot ovat kohonneet pysyvästi hes viisi prosenttia. Investointien volyymi supis- 31094: aiempaa korkeammalle tasolle. Menojen BKT- tuu vuodesta 1999 noin 4%. Julkisen talouden 31095: suhteen kasvusta 2 prosenttiyksikköä selittyy rahoitusjääiDä vahvistuu merkittävästi, kun myös 31096: 1980-lukua suuremman velkakannan kustannuk- valtiontalous kääntyy v. 2000 ylijäämäiseksi. 31097: silla sekä hieman yli yksi prosenttiyksikkö kor- Rahoitusjäämää parantavat prosenttiyksikön 31098: keammalla työttömyydellä. verran yritysjärjestelyistä aiheutuneet poikkeuk- 31099: sellisen suuretyhteisövero-ja osinkotulot. Pai- 31100: Julkiset kulutusmenot kasvavat v. 2000 nimelli- kallishallinnon, TEL-rahastojen ja muiden sosi- 31101: sesti vajaa neljä prosenttia ja reaalisesti vajaan aaliturvarahastojen rahoitustasapaino säilyy kum- 31102: prosentin verran. Kokonaismenot sen sijaan säi- panakin tarkasteluvuonna perinteisellä tasollaan 31103: lyvät kiintein hinnoin lähes muuttumattomina. siten, että kuntasektori on suunnilleen tasapai- 31104: Maksetut sosiaalietuudet ja -avustukset kasva- nossa ja sosiaaliturvarahastojen ylijäämä on noin 31105: vat nimellisesti inflaation nopeutuessa, mutta 3 % suhteessa BKT:hen. Julkisyhteisöjen ra- 31106: supistuvat reaalisesti hieman asiakaskunnan pie- hoitusylijäämä suhteessa BKT:hen on v. 2000 31107: nentyessä. Korkomenojen vähentymistäjarrut- arviolta 4,5 %. Vaikkajulkisyhteisöjen ylijäämä 31108: tavat korkotason nousu sekä eräät jaksotusteki- suhteessa BKT:hen on kansainvälisesti verrat- 31109: 31110: 31111: 63 31112: 10 Julkinen talous 31113: 31114: 31115: sen suurien omaisuustulojen normalisoiduttua. 31116: Kuvio 40. 31117: Verotulot ja sosiaaliturvamaksutulot kasvavat 31118: noin 3Vz prosentin vauhtia. Julkiset kulutusme- 31119: not kasvavat reaalisesti vajaan prosentin vuo- 31120: JULKISYHTEISÖJEN 31121: desta 2000. Kokonaismenot supistuvat reaalises- 31122: NETTOLUOTONANTO 31123: % suhteessa bruttokansnatuotteeseen ti, kun korkomenot laskevat lähes kymmenek- 31124: sen. Tämä johtuu mm. korkeakuponkisten val- 31125: tion lainojen ennenaikaisista kuoletuksista. Me- 31126: no suhde laskee 46 prosenttiin. Sosiaalietuudet 31127: ja -avustukset säilyvät reaalisesti lähes ennal- 31128: laan. Julkiset investoinnit supistuvat edelleen, ja 31129: 0 31130: nettoinvestointien taso laskee 0,3 prosenttiin suh- 31131: teessa kansantuotteeseen. Julkisen talouden yli- 31132: -2 jäämäsuhde on v. 2001 4,7 %. Velkasuhteen 31133: arvioidaan alittavan 40 %. 31134: -4 31135: Julkisen talouden tehtäviin ja tehtävien hoidon 31136: -6 tapaan on kiinnitetty erityistä huomiota 1980-lu- 31137: vun lopulta lähtien. Valtio on toteuttanut hallin- 31138: -8 31139: non rakenteellisen ja toiminnallisen laajan uudis- 31140: tusohjelman. Se ilmenee erittäin hyvin julkisen 31141: -10 31142: sektorin henkilöstön määrän muutoksissa. Val- 31143: -12 31144: tion puolella budjettitalouden henkilöstön määrä 31145: 1991 1993 1995 1997 1999* 2001 ** oli korkeimmillaan (215 000) v. 1988 ja kunta- 31146: sektorissa ( 437 000) v. 1989. Valtion henkilös- 31147: tön määrä tasaantui suurten liikelaitostamisten 31148: tuna varsin korkea, se palautuu vasta Suomen jälkeen vuoteen 1995 mennessä nykyiselle ta- 31149: pitkän aikavälin keskiarvolle. Perusjäämä vah- solleen eli 125 000 henkeen. Vuonna 2001 bud- 31150: vistuu edelleen nopeasti ja sen arvioidaan lähes jettitalouden henkilöstö supistuu hieman tielaitok- 31151: kaksinkertaistuvan vuodesta 1999. Velkasuhteen sen liikelaitostamisen johdosta. Kunnallissekto- 31152: arvioidaan olevan tämän vuoden lopussa runsas rissa työskentelevän henkilöstön määrä tasaan- 31153: 42 %. Velkasuhteen paranemista hidastaa se, tui nykyiselle tasolleen 1990-luvun jälkipuoliskolla. 31154: että työeläkelaitokset hajauttavat eläkesijoituk- Vaikka julkisen sektorin henkilöstön määrä on 31155: siaan Suomen valtion velkakirjalainoista pääasi- vähentynyt runsaan kymmenen vuoden aikana 31156: assa muiden euromaiden liikkeeseen Iaskemiin noin 100 OOO:lla, julkisen sektorin henkilöstön 31157: velkakirjoihin. Työeläkelaitosten sijoitukset ulko- osuus työssä toimivasta väestöstä ei ole vähen- 31158: maille ovatkin kasvaneet nopeasti ja sama kehi- tynyt kuin kolmella prosentilla. Vaikka valtio ja 31159: tys on jatkunut vuoden 2000 ensimmäisellä vuo- kunnat ovat jatkaneet 1990-luvun jälkipuolella 31160: sineljänneksellä. Myös kuntasektorin velkasuh- edelleen aktiivisesti hallinnon uudistuksia, eivät 31161: de alenee ja on vuoden 2000 lopussa 3 %. ne juuri ilmene julkisen sektorin henkilöstön ko- 31162: konaislukumääriä koskevassa tilastossa. OECD 31163: Vuonna 2001 kokonaistulot kasvavat enää 3 %. on uusimmassa katsauksessaan Suomen talou- 31164: Tulojen BKT-suhde laskee 51 prosenttiin vero- desta kiinnittänyt huomion samaan asiaan. Jär- 31165: kevennysten ja omaisuustulojen supistuessa val- jestö on painottanut julkisen sektorin tuottavuut- 31166: tion ja eläkeyhtiöiden keräämien poikkeukselli- ta parantavien uudistusten tarvetta. 31167: 31168: 31169: 64 31170: 10 Julkinen talous 31171: 31172: 31173: 30. Julkisyhteisöt 1l 31174: 31175: 1996 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 31176: prosenttia bruttokansantuotteesta 31177: Toimintaylijäämä ja omaisuustulot 5,0 4,5 4,4 3,8 4,0 3,7 31178: korkotulot 3,9 3,4 3,0 2,5 2,4 2,4 31179: Välittömät verot 18,9 18,4 18,8 18,5 19,7 18,9 31180: Tuotannon ja tuonnin verot 13,5 14,3 14,0 14,0 13,5 13,4 31181: Sosiaalivakuutusmaksut 14,3 13,4 13,0 13,0 12,5 12,4 31182: Saadut muut tulonsiirrot 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3 31183: muilta kotimaisilta sektoreilta 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 31184: ulkomailta 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 31185: Tulot 52,1 51,1 50,5 49,6 50,0 48,8 31186: 31187: Kulutusmenot 23,2 22,4 21,6 21,5 20,8 20,5 31188: Tukipalkkiot 2,1 1,9 1,7 1,6 1,6 1,6 31189: Sosiaalietuudet 16,0 14,7 13,6 13,2 12,6 12,4 31190: Sosiaaliavustiukset 5,5 5,1 4,8 4,5 4,2 4,0 31191: Maksetut muut tulonsiirrot 1,9 2,1 2,1 2,2 2,0 1,9 31192: muille kotimaisille sektoreille 1,3 1,4 1,3 1,4 1,2 1,2 31193: ulkomaille 0,6 0,7 0,8 0,8 0,8 0,8 31194: Korkomenot 5,4 5,4 4,8 4,0 3,8 3,3 31195: Muut menot 0,1 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 31196: Menot 54,2 51,8 48,7 47,2 45,2 43,8 31197: 31198: Säästö -2,1 -0,8 1,8 2,4 4,8 5,0 31199: Pääomansiirrot, netto -0,6 0,0 -0,1 0,0 0,0 0,0 31200: Kiinteän pääoman kuluminen 2,5 2,4 2,3 2,3 2,2 2,2 31201: Pääoman bruttomuodostus(2) 2,9 3,2 2,8 2,8 2,6 2,5 31202: Nettoluotonanto(+)/nettoluotonotto(-) -3,2 -1,5 1,3 1,9 4,5 4,7 31203: valtionhallinto -7,2 --3,7 -1,5 -0,8 1,3 1,4 31204: paikallishallinto 0,8 -0,7 -0,3 -0,2 0,1 0,1 31205: työeläkelaitokset 3,4 3,3 3,2 2,8 3,0 2,9 31206: muut sosiaaliturvarahastot -0,1 -0,5 -0,2 0,2 0,1 0,3 31207: 31208: Perusjäämä(3) -1,7 0,4 3,0 3,4 5,9 5,6 31209: 1) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 31210: 2) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ml. varastojen muutos sekä maan ja muiden varojen nettohankinnat 31211: 3) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja. 31212: 31213: 31214: 31215: 31216: 31. Julkinen kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot yksityiselle sektorille 31217: Kulutus Investoinnit Tulonsiirrot (1) Yhteensä 31218: valtio 1 kunnat valtio 1 kunnat 31219: määrän muutos, prosenttia 31220: 1997 4,7 5,0 8,1 19,6 0,4 2,0 31221: 1998 3,8 0,5 -0,1 -0,6 -0,4 0,5 31222: 1999* 4,2 0,8 -11 ,4 -3,6 0,6 0,8 31223: 2000** -0,9 1,3 0,5 3,0 -1,4 -0,4 31224: 2001** 0,0 1'1 -2,7 0,5 0,9 0,7 31225: 31226: (1) Deflatoitu kuluttajahintaindeksillä. 31227: 31228: 31229: 65 31230: 10 Julkinen talous 31231: 31232: 31233: 32. Julkisen sektorin henkilöstön määrä, tuhatta henkeä 31234: 31235: Vuosi Valtiosektori Kunta- Sosiaali- Julkinen Julkisen 31236: Budjettital. Liike- sektori turva- sektori sektorin 31237: henkilöstö laitokset rahastot( 1) yhteensä(2) osuus 31238: työllisestä 31239: työvoi- 31240: masta,% 31241: 31242: 1988 215 430 8 654 26,9 31243: 1989 212 3 437 8 660 26,7 31244: 1990 147 67 434 8 655 26,6 31245: 1991 146 65 432 8 650 27,8 31246: 1992 145 60 412 8 625 28,7 31247: 1993 140 53 389 8 590 28,9 31248: 1994 133 23 394 8 559 27,6 31249: 1995 125 6 394 8 533 25,8 31250: 1996 122 5 405 8 540 25,7 31251: 1997 123 5 418 8 554 25,5 31252: 1998 125 4 416 8 553 24,9 31253: 1999 125 5 411 8 549 23,9 31254: 2000** 124 4 407 8 543 23,3 31255: 2001 ** 123 4 404 8 539 22,7 31256: Lähde: Valtion työmarkkinalaitos: Tietoja valtion henkilöstöstä 1970-1999. 31257: 1) Kansantalouden tilinpito ja Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja. 31258: 2) Julkisen sektorin henkilöstöön sisällytetään tässä myös liikelaitosten henkilöstö toisin kuin 31259: kansantalouden tilinpidossa. 31260: 31261: 31262: 31263: 31264: Julkisen sektorin piirissä on jo pitkään tehty töitä ron suuri osuus kuntasektorilla merkitsee kuiten- 31265: tuottavuuden parantamiseksi. Huomio olisi kiin- kin suhdanneriskin kasvua yksittäisten kuntien 31266: nitettävä edelleen hallinnon rakenteellisiin uudis- ja kuntasektorin tulorahoituksessa. Valtion rahoi- 31267: tuksiin, teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, tuksen suhdanneherkkyydestä johtuen lähes 31268: vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin ja virastojen kaikki julkinen velka Suomessa on jouduttu otta- 31269: oheistoimintojen ulkoistamiseen. maan valtion menojen kattamiseksi. Finanssipo- 31270: litiikan automaattiset vaikutukset, kuten verotu- 31271: Vaikka julkiseen kokonaiskysyntään vaikuttaa lojen kasvu noususuhdanteessa ja työttömyys- 31272: koko julkisen talouden toiminta, on valtion rooli korvausten kasvu laskusuhdanteessa, toimivat 31273: finanssipolitiikan toteuttamisessa keskeinen. So- suhdanteiden tasaajina paremmin kuin lyhytvai- 31274: siaaliturvarahastojen sekä kuntatalouden rahoi- kutteiseksi aiottu päätösperäinen kysynnänsää- 31275: tusjäämät eivät vaihtele merkittävästi vuodesta tely. Vapaiden pääomaliikkeiden ja aiempaa pa- 31276: toiseen, kun vero- tai maksuprosentteja sekä rempien lainamahdollisuuksien vallitessa finans- 31277: valtion osuuksia voidaan säätää tulo-odotusten sipolitiikan kysyntää rajoittava vaikutus jää ai- 31278: muutoksia vastaaviksi. Nykyisellään yhteisöve- empaa pienemmäksi. 31279: 31280: 31281: 31282: 31283: 66 31284: 10 Julkinen talous 31285: 31286: 31287: Kuvio 41. Kuvio 42. 31288: 31289: FINANSSIPOLITIIKAN VIRITYS SUOMESSA 31290: FINANSSIPOLITIIKAN VIRITYS JA MITOITUS, JA EURO-MAISSA, 31291: %-yksikköä 1) % %-yksikköä 31292: 4·~---,-----,~--,----,-----,--, 31293: % 31294: 31295: 31296: 31297: 31298: 2 31299: 31300: 31301: 0 31302: 31303: 31304: -2 31305: 31306: 0 31307: -4 31308: 31309: 31310: -1 31311: 31312: 31313: 31314: 31315: -aL-------------------------------- -2 '--------'------'-------"------'---------~ 31316: 1991 1993 1995 1997 1999* 2001** 1996 1997 1998 1999* 2000** 2001** 31317: 31318: 1) BH-indikaattorilla kuvataan julkisen rahoitusjäämän muu- Kuviossa on esitetty EU:n laatima rakennealijäämän muu- 31319: tosta suhteessa kokonaistuotantoon, sen jakoa päätösperäi- tosta kuvaava indikaattori. Finanssipolitiikka on positii- 31320: seen ja automaattiseen komponenttiin. Positiivinen luku on visilla arvoilla kiristävää ja vastaavasti elvyttävää negatii- 31321: kiristävää, negatiivinen luku elvyttävää finanssipolitiikkaa. visilla arvoilla. 31322: 31323: 31324: 31325: EU-maat ovat yhdessä hyväksyneet talouspoli- Suomen talouskasvu on ollut nopeaa vuodesta 31326: tiikan laajat suuntaviivat jäsenmaille. Näiden 1994 lähtien, ja talous on edelleen nopeassa 31327: suuntaviivojen mukaan Suomen finanssipolitiik- kasvussa. Lievästä kiristymisestä huolimatta ra- 31328: kaa on syytä jatkaa kireänä. Erityisesti jos ta- hapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa, kun 31329: louden ylikuumenemisuhat realisoituvat nykyis- joukkovelkakirjojen reaalinen keskikorko on kym- 31330: tä selkeämmin, Suomen on oltava valmis finans- meneen vuoteen alimmillaan, noin 2 prosentissa. 31331: sipolitiikan lisäkiristyksiinjo v. 2000. Lisäksijul- 31332: kisen talouden ylijäämää on lisättävä edelleen Vuonna 2000 finanssipolitiikka kiristyy hieman 31333: supistamalla julkisten menojen BKT-suhdetta, ja edelliseen vuoteen verrattuna, mikä sopii hyvin 31334: työhön kohdistuvan verotuksen alentamista on suhdannetilanteeseen. Päätösperäiset vaikutuk- 31335: jatkettava osana verojärjestelmän uudistamista. set syntyvät erityisesti menojen kansantuoteosuu- 31336: Suomea kehotetaan tarkastelemaan tulonsiirto- den laskun kautta (BH-indeksi), joten budjetti- 31337: järjestelmiä ja jatkamaan verotaakan alentamis- menojen reaalinen jäädyttäminen tuottaa tulos- 31338: ta, erityisesti matalien palkkatulojen osalta. Huo- ta. Finanssipolitiikka on Suomessa varsin kireää 31339: mio on kiinnittynyt myös yhä enemmän julkisen suhteessa muihin euromaihin. Verotuksen kire- 31340: talouden kestävyyteen ja rakenteellisiin toimen- ys on osin näennäistä, kun yhteisöveron tuottoa 31341: piteisiin, joiden avulla voidaan poistaa tuotanto- kasvattavat kertaluonteiset yhtiöjärjestelyt 31342: kapeikkoja ja näin parantaa talouden kasvumah- 31343: dollisuuksia. 31344: 31345: 31346: 21 209194L 67 31347: 10 Julkinen talous 31348: 31349: 31350: 33. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja 31351: 31352: 1997 1998 1999* 2000** 2001** 31353: 31354: Veroaste,% BKT:sta 1) 46,1 45,9 46,1 45,9 45,0 31355: Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 54,1 50,8 49,7 47,6 46,2 31356: Perusjäämä,% BKT:sta 0,4 3,0 3,4 5,9 5,6 31357: Nettoluotonanto, mrd. mk -9,6 8,7 13,9 34,8 38,8 31358: % BKT:sta -1,5 1,3 1,9 4,5 4,7 31359: Julkisyhteisöjen velka, mrd. mk 344,0 336,3 337,4 328,4 320,2 31360: % BKT:sta 54,1 48,7 46,6 42,4 39,2 31361: 31362: l) OECD:nverotilaston mukaan, lähde Tilastokeskus; ennusteet kansantalousosasto. 31363: 31364: 31365: 31366: 31367: Vuonna 2001 finanssipolitiikan automaattinen tävää. Tulevat palkkaneuvottelut vaikuttavat 31368: vaikutus on hyvästä talouskehityksestä johtuen suunniteltuun fmanssipolitiikkaan. Tuloveron ke- 31369: edelleen kiristävää. Julkisen sektorin kokonais- ventämisellä luodaan edellytykset maltillisten tu- 31370: kysyntävaikutus on lähes neutraalia v. 2001. Jos losopimusten aikaansaamiseksi, tätä kautta edis- 31371: vuoden 2000 poikkeuksellisen suuret kertaluon- tetään työn tarjontaa ja tehdään tilaa kestävälle 31372: teiset tulot, 8 mrd. mk, poistetaan tarkastelusta, talouskasvulle. 31373: niin finanssipolitiikka on v. 2001 edelleen kiris- 31374: 31375: 31376: 31377: 31378: Talousarvioesitys vuodelle 2001 31379: Vuoden 2001 talousarvioesityksen keskeisiä pi- 11 mrd. markan tuloverokevennyksiin. Eduskun- 31380: temmän aikavälin talouspolitiikan tavoitteita ovat nalle menokehyksistä antamassaan tiedonannos- 31381: talouden kasvun ja sen vakauden turvaaminen sa hallitus täsmensi valtion talouden ylijäämäta- 31382: työllisyyden kohentamiseksi. Hallitusohjelman voitteeksi noin 1V2 % suhteessa kansantuottee- 31383: mukaisesti finanssipolitiikan tavoitteita ovat ra- seen, mikä on ehtona sille, että veronhuojennuk- 31384: kenteellisesti ylijäämäinen valtiontalous ja vel- set voidaan toteuttaa täysimääräisinä. Myös val- 31385: kaantuneisuuden vähentäminen edelleen. Tavoit- tion velkaantumistavoitetta on täsmennetty. 31386: teiden saavuttaminen edellyttää tiukkaa meno- 31387: politiikkaa niin, että valtion menot jäädytetään Ensi vuoden talousarvion mukaiset tulot ovat 31388: koko vaalikaudenajaksi reaalisesti vuoden 1999 209,2 mrd. mk. Vuoden 2000 varsinaiseen ta- 31389: talousarvion tasolle. Myös suhdannetilanne huo- lousarvioon verrattuna tulojen lisäys on 4,8 %. 31390: mioon otettuna tällainen finanssipolitiikan linjaus Kun keväällä hyväksytyn ensimmäisen lisäta- 31391: nähdään hyvin perustelluksi. Rakenteellisena lousarvion tulot otetaan huomioon, tulot vähene- 31392: toimenpiteenä erityisesti työllisyystavoitteita sil- vät tälle vuodelle budjetoiduista kolme prosent- 31393: mällä pitäen hallitusohjelmassa varauduttiin 10- tia. 31394: 31395: 31396: 31397: 68 31398: 10 Julkinen talous 31399: 31400: 31401: 31402: Hallitusohjelman mukaisesti talouden kasvun ja 180 milj. mk. Maksun alennus yhdessä tulove- 31403: työllisyyden kohenemisen edellytyksiä paran- roasteikon muutosten kanssa alentaa eläketuloa 31404: netaan suuntaamaila verojen ja veroluonteisten saavien tuloveroastetta noin 1,8 prosenttiyksik- 31405: maksujen kevennykset ansiotuloihin ja välillisiin köä niillä bruttoeläketulotasoilla, joille eläketu- 31406: työvoimakustannuksiin. Eläkkeensaajien ylimää- lo-ja perusvähennykset eivät ulotu. 31407: räisen sairausvakuutusmaksun alentamista jat- 31408: ketaan. Valtion jako-osuus yhteisöveron tuotosta nou- 31409: see ja vastaavasti kuntien osuus pienenee. Jako- 31410: Tulo- ja varallisuusveroa ehdotetaan kevennet- osuuksien muutos on nettovaikutusta useam- 31411: täväksi vuositasolla yhteensä 6,4 mrd. markalla. masta toimenpiteestä ja se lisää valtion yhteisö- 31412: Verokevennykset toteutetaan alentamalla val- veron kassakertymää noin 0,2 mrd. markalla. 31413: tion tuloveroasteikkoaja muuttamalla ansiotulo- 31414: vähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen ra- Verolakeihin ehdotetaan edellä mainittujen muu- 31415: kennetta. Tuloveroasteikon alin porras poiste- tosten lisäksi vielä seuraavia muutoksia, joiden 31416: taan ja asteikon tulorajoja nostetaan siten, että taloudellinen vaikutus on pienehkö. 31417: verotettavan tulon alaraja on 66 000 mk. As- 31418: teikon prosentteja alennetaan yhdellä prosentti- - Varustamotoiminnalle säädetään tonnistovero. 31419: yksiköllä paitsi ylintä, jota alennetaan puolella pro- - Kehitysalueiden verohuojennuksia jatketaan. 31420: senttiyksiköllä. Asteikon kevennykset, kolmen - Ns. kauttakulkuosinkoja koskevaa yhtiöveron 31421: prosentin inflaatiotarkistus mukaan lukien, alen- hyvityslain huojennusta laajennetaan koskemaan 31422: tavat verotuottoja yhteensä 5,6 mrd. mk, josta ulkomailla olevasta kiinteästä toimipaikasta saa- 31423: valtion osuus on5,5 mrd. mk. Kunnallisverotuk- tua tuloa. 31424: sen ansiotulovähennyksen mitoituksessa osuut- - Ulkomaantyöskentelystä saadun palkkatulon 31425: ta palkka- ja yrittäjätulosta kasvatetaan nykyi- verovapautta koskevaa ns. kuuden kuukauden 31426: sestä 20 prosentista 35 prosentiin. Tämä vähen- sääntöä tiukennetaan tapauksissa, joissa vero- 31427: tää verotuottoa yhteensä 238 milj. markalla, josta velvollinen on saanut ansiotuloa myös työsuhde- 31428: kuntien osuus on 207 milj. mk. Tulonhankkiruis- option perusteella. 31429: vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 300 - Vuoden 1999 loppuun saakka voimassa ollut 31430: markalla 2 700 markkaan ja se myönnetään kai- ns. avainhenkilöitä koskeva ulkomailta tulevan 31431: kille palkansaajille enimmäismäärän suuruisena, palkansaajan lähdeverolaki saatetaan voimaan 31432: ei kuitenkaan palkkatuloa suurempana. Tulon- vuoden 2001 alusta samansisältöisenä. 31433: hankkiruisvähennyksen muutokset vähentävät - Elinkeinoharjoittajan oikeutta vähentää työmat- 31434: verotuottoja yhteensä 581 milj. mk, josta valtion kasta aiheutuvia kustannuksia laajennetaan. 31435: osuus on 185 milj. mk ja kuntien osuus 344 milj. - Varallisuusverotuksessa toteutetaan muutok- 31436: mk. Veronkevennys alentaa palkkatulojen tulo- sia, jotka yhtenäistävät eri sijoituskohteiden ve- 31437: veroastetta keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. rokohtelua. 31438: 31439: Eläkkeensaajien ylimääräistä sairausvakuutus- Välillisessä verotuksessa ei toteuteta olennaisia 31440: maksua ehdotetaan alennettavaksi 0,3 prosent- veroperustemuutoksia. Arvonlisäveron kerty- 31441: tiyksikköä 1,4 prosenttiin. Kun sairausvakuu- mästä ohjataan edelleen 2 400 milj. mk Kan- 31442: tusmaksu on 1,5 %, niin eläkkeensaajien koko saeläkelaitokselle. Kunnille palaotettavan arvon- 31443: sairausvakuutusmaksu alenee 2,9 prosenttiin lisäveron määräksi arvioidaan 5 160 milj. mk ja 31444: verotettavista tuloista. Maksun alentaminen kunnilta takaisin perittävät palautukset ovat yh- 31445: vähentää kansaneläkelaitoksen tuloja vuositasolla teensä 4 910 milj. mk. 31446: 31447: 31448: 31449: 69 31450: 10 Julkinen talous 31451: 31452: 31453: Kaikkiaan verotuloja kertyy 2 1h% enemmän Talousarvioesityksen menojen loppusumma ilman 31454: kuin kuluvallevuodelle on budjetoitu. Sekalai- velan nettokuoletuksia on 198,5 mrd. mk. Me- 31455: set tulot sekä korkotulot ja voiton tuloutukset not ovat nimellisesti 2Vz% suuremmat kuin vuo- 31456: vähenevät neljänneksen. Valtion sekalaisten tu- den 2000 varsinaisessa talousarviossa, ja reaa- 31457: lojen väheneminen johtuu suurelta osin siitä, että likasvu on siten hyvin pieni. Valtion menoja v. 31458: omaisuuden myyntituloiksi talousarvioesitykseen 2001 kasvattavat mm. esiopetusuudistuksen täy- 31459: on merkitty vakiintuneesti 2,5 mrd. mk. Kulu- simääräinen voimaan tulo, aikuisten hammashuol- 31460: van vuoden budjetoituja tuloja nostavat 12,9 mrd. lon laajentaminen, kansaneläkkeen tasokorotus, 31461: markan osakemyyntitulot, joista suurin osa otet- ns. tulevaisuuspaketin määrärahat sekä Agen- 31462: tiin huomioon lisätalousarviossa. Siirto valtion elä- da 2000 toimeenpanon jatkaminen. 31463: kerahastosta on 4 930 milj. mk, mikä on kol- 31464: masosa valtion eläkemenoista. Siirron enim- Valtion budjetin luokitustenmukaiset talousar- 31465: mäismäärän rajoittaminen yhteen kolmasosaan vioesityksen kulutusmenot kasvavat vuoden 2000 31466: vuosina 2001- 2005 toteuttaa rahaston tavoitel- budjettiin verrattuna kohtuulliset 3 %. Eläkeme- 31467: lun rahastointiasteen,joka on TEL-järjestelmäl- not ja toimintamenot,joihin sisältyvät mm. palk- 31468: le asetettu tavoite v. 2010. ED-budjetista saata- kausmenot lisääntyvät nimellisesti noin 5 %. 31469: vat tulot ovat yhteensä 5 891 milj. mk ja vä- Puolustusmateriaalin hankintoihin esitetään mää- 31470: hennys vuoden 2000 budjetoituihin tuloihin on rärahoja 15 % vähemmän kuin v. 2000. Siirto- 31471: noin 12 %. Osinkotuloja arvioitaessa on lähdet- menot kasvavat yhteensä 5 %. Kuntien valtion- 31472: ty siitä, että yritysten ja liikelaitosten osingon- avut kasvavat em. esikoulu-uudistuksen etene- 31473: maksukyky pysyy keskimäärin kuluvan vuoden misen ja valtionosuuksien indeksitarkistusten 31474: tasolla. Budjetoitujen osinkotulojen kasvu kulu- vuoksi vajaa 7 %. Valtaosin maataloudelle suun- 31475: vana vuonna johtuu eräiden yritysten omistus- tautuva elinkeinotuki kasvaa 6 %. Agenda 2000 31476: järjestelyjen yhteydessä maksetusta ylimääräi- uudistuksessa sovittu maataloustuotteiden hal- 31477: sestä osingosta, joka otettiin huomioon lisätalous- linnollisten hintojen alentaminen lisää tulotuen 31478: arviossa. tarvetta, jonka EU rahoittaa kokonaan. Tulon- 31479: siirrot kotitalouksille jäävät lähes entiselleen. 31480: Valtion vuoden 2001 talousarvioesityksen me- Opintotukeen esitetään jonkin verran lisävaroja, 31481: not pohjautuvat keväällä v. 2000 päätettyihin toisaalta työttömyysturvamenot hieman vähene- 31482: menokehyksiin. Talousarvioesityksen menot ylit- vät. Euroopan unionin rakennerahastojen varoilla 31483: tävät määrärahakehykset 2,8 mrd. markalla. Yli- osittain rahoitettaviin hankkeisiin osoitetaan bud- 31484: tys aiheutuu hintakehityksen vuoksi suuremmis- jettiesityksessä runsaasti lisävaroja. Valtion re- 31485: ta indeksitarkistuksista sekä kehysten antami- aali-investoinnit supistuvat talousarvioesityksen 31486: sen jälkeen päätetyistä työnantajan kansanelä- mukaan neljänneksen. Tähän vaikuttaa osittain 31487: kemaksun ja eläkeläisten sairausvakuutusmak- tielaitoksen organisaatiouudistus, jossa sen ra- 31488: sun alentamisesta. Valtio korvaa viimeksi maini- kennustoiminnat siirretään perustettavaan Tie- 31489: tuista aiheutuvat tulonmenetykset Kelalle. Me- liikelaitokseen. Uudistusta on valmisteltu jo vuo- 31490: noja nostavat kehyksiin verrattuna myös ns. tu- den 2000 lisäbudjetissa lisäämällä tierakennus- 31491: levaisuuspaketin määrärahat sekä palkankoro- määrärahoja tuntuvasti. Näitä määrärahoja tul- 31492: tusvaraukset, joita ei ollut sisällytetty kehyksiin. laan käyttämään rakennustöihin v. 2001 ja osin 31493: Esityksen menot ylittävät v. 1999 talousarvion sen jälkeenkin. Budjetin kautta rahoitettavat val- 31494: menot reaalisesti vain parilla prosentin kymme- tion finanssisijoitukset on nykyisin vähäisiä, sillä 31495: nyksellä, joten menotavoitteiden voidaan katsoa mm. asuntopolitiikan rahoitus hoidetaan Valtion 31496: v. 2001 toteutuvan. asuntorahaston kautta. 31497: 31498: 31499: 31500: 70 31501: 10 Julkinen talous 31502: 31503: 31504: Valtion varsinaiset korkomenot vähenevät v. sia, jotka tulevina vuosina säästyvät pienempinä 31505: 2001 selvästi, 2,3 mrd. markalla eli lähes kym- korkomenoina. Näihin velanhallintakustannuksiin 31506: meneksen, kun valtionvelan kanta on jo käänty- on varattu vajaan 2 mrd. markan määräraha. 31507: nyt laskuun ja velan rakennetta on pystytty muut- Talousarvioesityksen mukaan nimellisarvoisen 31508: tamaan myös kustannuksiltaan edullisemmaksi. valtionvelan nettokuoletoksiin on merkitty 1OYz 31509: Uudistetun budjetointimenettelyn mukaan em. mrd. mk. Valtionvelan arvioidaan alenevan vuo- 31510: korkomenoihin ei enää sisällytetä aktiiviseen ve- den 2001loppuun mennessä noin 375 mrd. mark- 31511: lanhoitoon liittyviä konvertointi- yms. kustannuk- kaan eli 46 prosenttiin BKT:sta. 31512: 31513: 31514: 31515: 31516: Kuvio 42. Kuvio 43. 31517: 31518: VALTIONTALOUDEN 31519: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT NETTORAHOITUSTARVE(-) JA 31520: miljardia markkaa TULOYLIJÄÄMÄ 31521: % suhteessa bruttokansantuotteeseen 31522: 4 31523: 31524: 2 31525: 220 31526: 0 31527: 31528: -2 31529: 200 31530: 31531: -4 31532: 31533: -6 31534: 31535: 31536: 31537: 160 31538: 31539: 31540: 31541: 140 31542: / 31543: oy=~ . . . . . . . . . . . . .. 31544: -8 31545: 31546: -10 31547: 31548: -12 31549: 31550: -14 31551: 31552: 120+--+--~~_,--1--+--+--+--~~~ -16 31553: 1991 1993 1995 1997 1999* 2001 ** 1991 1993 1995 1997 1999* 2001 ** 31554: 31555: 31556: 31557: 31558: 71 31559: 10 Julkinen talous 31560: 31561: 31562: 34. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino 31563: 31564: 1997 1998 1999 2000** 2001 31565: TAE 31566: miljoonaa markkaa 31567: BUDJETTITALOUS 31568: Tulot ilman nettolainanottoa 171 498 192 329 211 719 214 322 209 172 31569: Menot ilman nettokuoletuksia 186 198 192 743 195 263 201 345 198 532 31570: Nettorahoitustarve (-) -14 700 -414 16 456 12 977 10 641 31571: 31572: RAHASTOTALOUS 31573: Tulot ilman nettolainanottoa 22162 22 848 26 031 23 489 28 086 31574: Menot ilman nettokuoletuksia 20 863 22 814 23 251 17 200 20 709 31575: Nettorahoitustarve (-) 1 299 33 2 780 6 289 7 377 31576: VALTIONTALOUS 1) 31577: Tulot ilman nettolainanottoa 181 637 204 244 224 678 230 478 227 195 31578: Menot ilman nettokuoletuksia 195 038 204 624 205 442 211 212 209 178 31579: 31580: Nettorahoitustarve (-) -13 401 -380 19 236 19 266 18 018 31581: 1) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten 31582: siirtojen vuoksi. 31583: 31584: 31585: 31586: 31587: 72 31588: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat 31589: 31590: 31591: 31592: 31593: Suomen ulkomainen nettovelka kohosi kymme- Kuvio 45. 31594: nisen vuotta sitten suurimmillaan lähes 60 pro- 31595: senttiin kansantuotteeseen suhteutettuna, mutta 31596: ensi vuonna nettovelka muuttuu vaihtotaseen RAHOITUSJÄÄMÄ T 31597: jatkuvan suuren ylijäämäisyyden ansiosta net- suhteessa bruttokansantuotteeseen 31598: tosaatavaksi. Hyvät talousnäkymät ovat hou- 31599: kutelleet ulkomaisia sijoituksia Suomeen suhteel- 31600: lisesti enemmän kuin euroalueelle, ennen kaik- 31601: kea osakkeisiin, mikä on vastaavasti vähentä- 31602: nyt suomalaisten omaa omistusosuutta. Oman 31603: pääoman erät huomioiden Suomen ulkomainen 31604: nettovarallisuus on heikentynyt edelleen. Suo- 31605: meen suuntautunut sijoitusvirta on kasvattanut 31606: kotimaisia rahoitusmahdollisuuksia, mitä on käy- 31607: tetty enenevästi myös suomalaisiin sijoituksiin ul- 31608: komaille ja vanhojen ulkomaisten velkojen ta- 31609: kaisinmaksuun. Rahoitusmarkkinoiden globali- 31610: soituminen sai euron käyttöönoton myötä lisä- 31611: vauhtia, kun valuuttakurssiriski euroalueen sisällä 31612: poistui ja markkinakorot yhtenäistyivät. 31613: 31614: 91 93 95 97 99* 01** 31615: Euran dollarikurssi heikentyi yli 20 % euron en- 31616: simmäisen 1Vz vuoden aikana, joskin kurssi on 31617: välillä myös noussut. Kun kurssi 1.1.1999 oli 31618: 1, 16, niin elokuun puolivälissä 2000 kurssi oli 31619: lähellä tasoa 0,90. Euron heikentymiseen ovat lä. Eurokorot laskivat vielä keväällä 1999, mutta 31620: vaikuttaneet erityisesti Yhdysvaltain vahva ta- senjälkeen ne ovat nousseet, kun ohjauskorkoja 31621: louskasvu ja korkeat korot, jotka ovat vetäneet on nostettu inflaation hillitsemiseksi. Pitkät 31622: kansainvälisiä sijoituksia Yhdysvaltoihin ja ky- markkinakorot ovatajoittain silti jopa alentuneet 31623: synnän kautta nostaneet dollarin kurssia. Pi- ja tuottokäyrät ovat tasaantuneet, mikä osoittaa 31624: demmällä aikavälillä markkinat odottavat euron tiukentuneen rahapolitiikan vaimentaneen inflaa- 31625: vahvistumista, kun kasvu- ja korkoerot Yhdys- tio-odotuksia. Pitkiä markkinakorkoja on alenta- 31626: valtain ja Euroopan välillä pienenevät. nut myös julkisen sektorin parantunut rahoitus- 31627: asema ja vähentynyt luotantarve eli pienentynyt 31628: Euroalueen synty merkitsi, että lyhyet markki- joukkovelkakirjojen tarjonta. Valtioiden rahoitus- 31629: nakorot muodostuvat yhtenäisiksi alueen sisäl- kysynnän globaali lasku ja eläkesijoitusten mää- 31630: 31631: 31632: 31633: 73 31634: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat 31635: 31636: 31637: rän kasvu saattavat aiheuttaa pitkiin korkoihin Kuvio 46. 31638: edelleen laskupainetta. Markkinat odottavat ly- ,-------------------, 31639: hyiden korkojen nousunjatkuvan syksyllä 2000 PÖRSSIKURSSIT ERÄISSÄ MAISSA 31640: talouskasvun ja kapasiteettiongelmien aiheutta- 1000 31641: 1995= 1oo 31642: mien inflaatiopaineiden takia. 31643: 900 31644: Lyhyiden korkojen nousu heijastuu melko suo- 31645: raviivaisesti pankkien yleisöluottojen korkoon. 800 31646: 31647: Suomessa pankkien viitekorot nousivat kesään 700 31648: 2000 mennessä runsaan vuoden aikana 11h pro- 31649: senttiyksikköä, pankkien uusien luottojen keski- 600 31650: korko kohosi hieman vähemmän. Tämä merkit- 31651: 500 31652: see vuositasolla vajaan kahden miljardin mar- 31653: kan korkokustannusten lisäystä kotitalouksille. 400 31654: Yritysten pankkiluottojen korot ovat nousseet 31655: vastaavana ajanjaksona vajaan prosenttiyksi- 300 31656: kön, mikä merkitsee 1 mrd. markan lisäkustan- 31657: 200 31658: nuksia. 31659: 100 31660: Inflaatiovauhdin nopeutumisen takia reaalikor- 31661: ko oli kesällä 2000 silti alimmalla tasollaan 10 0 31662: 96 97 98 99 00 31663: vuoteen. Laskettuna pankkien luottokannasta 31664: reaalinen keskikorko oli noin kaksi prosenttia, kun 31665: se vuotta aiemmin oli runsaat neljä prosenttia. Pankkien tuloskehitys oli v. 1999 hyvä ja taseet 31666: Rahapolitiikkaa voidaan sen kiristymisestä huo- kasvoivat edellisvuodesta. Pankkien oman pää- 31667: limatta luonnehtia edelleen talouskasvua tuke- oman tuotto oli keskimäärin lähes 20 %. Yh- 31668: vaksi. teenlaskettu liikevoitto kasvoi yli miljardi mark- 31669: kaa noin 8,5 mrd. markkaan. Luottotappioiden 31670: Korkojen nousu on hidastanut pankkiluottojen määrän alentuminen oli suurin yksittäinen tulok- 31671: kasvua tuntuvasti viime vuoden syksystä, jolloin sia parantanut tekijä. Kuluvan vuoden kehitys 31672: kasvuvauhti oli 12 prosentin tuntumassa. Tou- näyttää pankkien kannalta erittäin myönteiseltä. 31673: kokuussa 2000 kasvuvauhti oli enää 7 %, eli Käyttelytilien verovapauden poistuminen nostaa 31674: hitaampi kuin euroalueella keskimäärin. Kotita- pitemmällä aikavälillä pankkien varainhankinnan 31675: louksien asuntoluottokanta kasvoi Suomessa sil- kustannuksia. 31676: ti edelleen lähes 14 prosentin vuosivauhtia. Ku- 31677: luvan vuoden jälkipuoliskolla luottojen kysyntä Markkinakorkojen nousu on kohottanut yleisö- 31678: vähenee, mihin osaltaan vaikuttaa myös asunto- luottojen korkoja, mutta vaikutukset talletusten 31679: jen korkea hintataso. korkoihinjäävät sen sijaan kuluvana vuonna vä- 31680: häisiksi, sillä vain neljännes talletuksista on si- 31681: Markkinat odottavat korkojen nousun vielä jat- dottu markkinakorkoihin. Luottokannan ja talle- 31682: kuvan. Suurimmat korotuspaineet lienee silti jo tuskannan välinen korkoero on kasvanut edelli- 31683: purettu, jos palkkainflaatio ei Euroopassa ala sestä kesästä lähes puoli prosenttiyksikköä. 31684: nopeutua. Ilmeistä on, että rahoituksen tarjonta Korkomarginaalin kasvusta huolimatta pankki- 31685: jatkuu runsaana ja korkotaso säilyy Suomessa en muun varainhankinnan hinta kallistuu ja muut- 31686: reaalisesti melko matalana myös lähivuosina. tuu entistä korkoherkemmäksi, koska talletukset 31687: 31688: 31689: 74 31690: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat 31691: 31692: 31693: Kuvio 47. Kuvio 48. 31694: 31695: PANKKILUOTTOJEN KOROT 31696: KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 31697: yritysten ja kotitalouksien uudet 31698: % markkaluotot mrd. mk 1995 • 2000/3 31699: 8 ,-----,---~~~~~----,_---, 31700: 800 . - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 31701: 31702: • sijoitusrahastot 31703: 700 DVakuutussäästöt 31704: 7 31705: 31706: 600 31707: 6 31708: 500 31709: 49% 31710: 31711: 5 31712: 31713: 31714: 300 31715: 4 31716: 31717: 200 31718: 31719: 3 31720: 100 31721: 31722: 31723: 0 31724: 96 97 98 99 00 95 96 97 98 99 00/3 31725: Lähde: Suomen Pankkiyhdistys 31726: 31727: 31728: 31729: kattavat yhä pienenevän osan varainhankinnas- Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tulos on jo 31730: ta. Myös pankkien palkkiotuotot ovat olleet sel- useana vuotena ylittänyt pitkällä aikavälillä odo- 31731: vässä kasvussa kansainvälisen trendin mukai- tettavissa olevan tason. Kilpailu työeläkevaro- 31732: sesti. jen sijoitustoiminnassa tulee lähitulevaisuudessa 31733: kiristymään, kun lainsäädäntöä kehitetään siten, 31734: Vakuutusyhtiöiden tuloskehitys on ollut vah- että vakuutuksenottajat voivat entistä helpom- 31735: vaa. Vuonna 1999 vakuutusyhtiöiden kokonais- min vaihtaa eläkelaitosta ja näin hyötyä sijoitus- 31736: maksutulo nousi 14 % runsaaseen 64 mrd. toiminnan kilpailuttamisesta. 31737: markkaan. Lakisääteisen työeläkevakuutuksen 31738: osuus vakuutusyhtiöiden vakuutusmaksutulosta Osakemarkkinat olivat viime vuoden ajan vah- 31739: jäi ensimmäisen kerran vuoden 1992 jälkeen alle vassa nousussa ja vuoden 2000 alussa nousu vie- 31740: puoleen, mikä johtui henkivakuutuksen maksu- lä ensin vahvistui, mutta kesällä valatiliteetti li- 31741: tulo-osuuden kasvusta. Toimialalla henkivakuu- sääntyi ja kurssitaso laski. Osakekurssien kehi- 31742: tuksen maksutulon kasvu onkin ollut nopeinta: tyksessä näkyivät selkeästi tietoliikenne- ja elekt- 31743: v. 1999 se kasvoi 36 % ja v. 2000 kasvun roniikka -toimialan kasvuodotukset, positiiviset 31744: arvioidaan nousevan 40-50 prosenttiin. Pankki- talouskasvuluvut ja kriisipaineiden he liittäminen 31745: en omistamat henkivakuutusyhtiöt ovat hyödyn- sekä Aasiassa että Latinalaisessa Amerikassa. 31746: täneet pankkienjakelukanavia tehokkaasti ja nii- 31747: den osuus yksilöllisen henki- ja eläkevakuutuk- Tietoliikenne- ja elektroniikka -toimialan osuus 31748: sen markkinoista on lähes puolet maksutulolla HEX-yleisindeksissä oli vuoden 1999 lopussa 31749: mitattuna. 73 %, josta Nokian osuus oli 80 %. Helsingin 31750: 31751: 31752: 75 31753: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat 31754: 31755: 31756: Pörssissä listattujen yhtiöiden kokonaismarkki- varsinkin eläkelaitosten ansiosta. Pääomarahas- 31757: na-arvo oli vuoden 1999lopussa noin 2 070 mrd. tojen hallinnoitavissa oleva pääoma oli vuositu- 31758: mk ja osakkeiden kokonaisvaihto vuoden aikana hannen vaihteessa 12 mrd. mk ja sijoitukset ra- 31759: 615 mrd. mk. Muihin Euroopan pörsseihin ver- hastoista yrityksiin olivat v. 1999 noin 1,7 mrd. 31760: rattuna Helsingin Pörssin markkina-arvo oli yh- mk. Kasvun odotetaan olevan nopeaa erityisesti 31761: deksänneksi suurin ja kokonaisvaihto 10. suu- IT -alalla tänä ja ensi vuonna. 31762: rin. 31763: Kotitalouksien varallisuuden kasvu on pää- 31764: Suomessa rekisteröityjen sijoitusrahastojen osin ohjautunut pörssiosakkeisiin joko suoraan 31765: arvo oli vuoden 2000 heinäkuun lopussa lähes tai osakerahastojen kautta. Osakemarkkinoiden 31766: 85 mrd. markkaa. Sijoitusrahastojen varoista on suotuisa kehitys on kolminkertaistanut kotita- 31767: 75 % sijoitettu kansainvälisiin sijoituskohteisiin. louksien hallussa olevien osakkeiden arvon 100 31768: Vuoden 1999 aikana rahastojen arvo ja osuu- mrd. markan tasosta v. 1998 lähes 300 mrd. 31769: denomistajien määrä kaksinkertaistui. markkaan vuoden 1999lopussa. 31770: 31771: Sijoitusrahastoihin sijoittavien yksityishenkilöiden Osakkeiden osuus on noussut 45 prosenttiin ko- 31772: määrä on kasvanut mm. jatkuvan rahastosääs- titalouksien sijoitusvarallisuudesta ja pankkital- 31773: tämisen kautta. Rahasto-osuuksien arvosta 40 letusten osuus on pudonnut alle 40 prosenttiin. 31774: % oli kotitalouksien omistuksessa vuoden 1999 Kotitalouksien vapaaehtoinen vakuutussäästämi- 31775: lopussa. Kotitalouksien sijoitusrahastoissa ole- nen on kasvanut edellisvuodesta kolmanneksen 31776: vista pääomista 80 % oli sijoitettu osake- ja yh- noin 50 mrd. markkaan. Osakkeiden arvonnou- 31777: distelmärahastoihin. sun vuoksi vakuutussäästämisen osuus kotita- 31778: louksien sijoitusvarallisuudesta on silti edelleen 31779: Yritysten rahoitusympäristö on monipuolis- noin 8 %. 31780: tunut ja varsinkin suurten yritysten riippuvuus 31781: pankkirahoituksesta on vähentynyt euroaluee- Rahoitusmarkkinoiden rakennemuutos jat- 31782: seen siirtymisen myötä. Yritysten ulkoisesta ra- kuu. Sijoittajien tuottovaatimusten kasvaminen, 31783: hoituksesta on silti vielä lähes kaksi kolmasosaa pankki- ja vakuutussektoreiden toimialaliukumat, 31784: pankkiluottoja. Pääomaa hankitaan yhä enem- tekniikan kehittyminen ja talletusten verovapau- 31785: män suoraan arvopaperimarkkinoilta mm. yri- den poistuminen kesäkuusta 2000 alkaen mer- 31786: tyskauppojen yhteydessä. Toisaalta sijoittajien kitsevät jatkuvia muutospaineita. Rahoitusmark- 31787: määrä on edelleen suppea ja likviditeetti puut- kinoiden teknisistä muutoksista merkittävimpiä 31788: teellinen, vaikka uusien yritysten listautuminen on intemetin käyttö arvopaperinvälityksessä, 31789: pörssiin onkin ollut vilkasta ja lisännyt sijoitus- mikä mahdollistaa myös piensijoittajien aktiivi- 31790: vaihtoehtoja. Odotettavissa on, että kilpailu pien- sen osallistumisen arvopaperikauppaan. Internet 31791: ten yritysten ja kotitalouksien luototuksesta ki- muovaa asiakkaiden käyttäytymistä ja tarjoaa 31792: ristyy. kansalliset rajat ylittävän uuden jakelukanavan, 31793: joka avaa rahoitusmarkkinoilla uusia mahdolli- 31794: Kasvuyrityksille tärkeä pääomasijoittaminen on suuksia ja lisää erityisesti arvopaperinvälityksessä 31795: lisääntynyt nopeasti institutionaalisten sijoittajien, ulkomaista kilpailua. 31796: 31797: 31798: 31799: 31800: 76 31801: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat 31802: 31803: 31804: 31805: 31806: 35. Säästäminen sektoreittain 31807: 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 31808: Jrosenttia bruttokansantuotteesta 31809: Nettosäästäminen 7,4 8,9 9,1 11 12 31810: kotitaloudet 2,2 1,7 1,6 1 1/2 1 1/2 31811: yritykset 5,0 4,4 4,8 4 1/2 5 31812: rahoituslaitokset 0,6 0,9 0,1 1/2 1/2 31813: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,2 0,1 0,1 0 0 31814: julkisyhteisöt -0,8 1,8 2,4 5 5 31815: Kiinteän pääoman kuluminen 16,7 16,2 16,1 15 1/2 15 1/2 31816: Bruttosäästäminen 24,1 25,2 25,3 26 1/2 27 1/2 31817: 31818: 31819: 31820: 36. Kansantalouden rahoitustasapaino 31821: 31822: 1997 1998* 1999* 2000** 2001** 31823: prosenttia bruttokansantuotteesta 31824: Bruttoi nvestoi n nit 1l 18,5 19,5 20,1 20,1 20,7 31825: kotitaloudet 3,2 3,4 3,5 3 1/2 3 1/2 31826: yritykset 11,6 12,9 12,7 13 1/2 14 31827: rahoituslaitokset 0,1 0,3 0,3 1/2 0 31828: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,4 0,3 0,4 1/2 1/2 31829: julkisyhteisöt 3,2 2,8 2,8 21/2 2 1/2 31830: Bruttosäästämi nen2l 24,1 25,2 25,3 26,7 27,4 31831: kotitaloudet 5,0 4,3 4,3 4 4 31832: yritykset 16,0 15,0 15,4 14 1/2 15 31833: rahoituslaitokset 1,1 1,4 0,5 1 1 31834: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,5 0,4 0,4 1/2 1/2 31835: julkisyhteisöt 1,7 4,1 4,7 7 7 1/2 31836: Rahoitusylijäämä = vaihtotaseen ylijäämä 5,6 5,6 5,2 6,1 6,3 31837: kotitaloudet 1,8 1,0 0,8 1/2 1/2 31838: yritykset 4,4 2,1 2,6 1 1 31839: rahoituslaitokset 1,0 1 '1 0,2 1/2 1/2 31840: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,1 0,1 0,1 0 0 31841: julkisyhteisöt -1,5 1,3 1,9 4 1/2 5 31842: Tilastollinen ero 3l 0,1 -0,2 0,5 1/2 1/2 31843: 31844: 1 31845: ) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ja varastojen lisäys sekä maanostot, netto. 31846: 2 31847: ) Ml. pääomansiirrot, netto. 31848: 3 31849: ) Kysynnän ja tarjonnan taseeseen sisältyvä tilastollinen ero, sisältyy bruttoinvestointeihin. 31850: 31851: 31852: 31853: 31854: 77 31855: Taloudellisia tapahtumia 1.9.1999-4.9.2000 31856: 31857: 1999 13.10. 31858: Hallitus sopi neuvotteluissaan, että Sonera- 31859: 1.9. yhtymä Oyj:n osakemyynnistä saaduista tu- 31860: Hallitus hyväksyi EU:lle annettavan Suomen loista runsaat 19 mrd. mk käytetään valtion ve- 31861: vakausohjelman päivityksen. Siinä esitetään lan lyhennykseen. Lisäksi Suomen Teollisuus- 31862: Suomen talouspolitiikan lähtökohdat ja tavoit- sijoitus Oy:hyn tehdään 250 milj. markan lisä- 31863: teet erityisesti finanssipolitiikan osalta sekä sijoitus. 31864: arvioidaan niiden toteutumista vuoteen 2003 31865: asti. Suomi täyttää lähivuosina EU:n perustaruis- Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 31866: sopimuksen julkisen talouden kriteerit. Leonia Oyj:n osallistumista uuden pankki-, 31867: vakuutus- ja muita rahoituspalveluja tarjoavan 31868: Vuoden 2000 talousarvioesitys annettiin. Tu- finanssikonsernin muodostamiseen ja saavu- 31869: lot yhteensä mukaan luettuna aiempien vuosien tetun neuvottelutuloksen hyväksymistä. Valtion 31870: tilinpäätösylijäämän (1 ,5 mrd. mk) käyttö ovat omistusosuus uudesta yhtiöstä on 43 % pääoman 31871: 198,9 mrd. mk. Menot ilman nettokuoletuksia palauttamisen jälkeen. Leonia palauttaa ennen 31872: ovat 192,9 mrd. mk; hallituksen toukokuussa sulautumista valtiolle 2,5 mrd. mk pääomaa. 31873: päättämä menokehys oli 193,0 mrd. mk. Talous- Samassa yhteydessä kertyy täydennysveroa 500 31874: arvio on 6,0 mrd. mk ylijäämäinen. Ylijäämällä milj. mk. Valtio saa sulautumisvastikkeena Sam- 31875: lyhennetään valtionvelkaa, ts. nettokuoletukset mon uusia A-osakkeita. 31876: ovat 6,0 mrd. mk. Menot ilman kuoletuksia kas- 31877: vavat vuoden 1999 varsinaiseen budjettiin ver- 4.11. 31878: rattuna runsas 2 %. Palkansaajien tulovero- Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation 31879: muutokset tehdään myöhemmin tuloneuvotte- korkoa nostetaan 0,5 prosenttiyksikköä 3 pro- 31880: lujen yhteydessä. Esiopetusuudistus käynnis- senttiin alkaen operaatiosta, jonka maksut suo- 31881: tyy 1.8.2000. ritetaan 10.11.1999. Maksuvalmiustuoton kor- 31882: koa nostetaan 0,5 prosenttiyksikköä 4 prosent- 31883: 9.9. tiin ja talletuskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä 2 31884: Valtioneuvoston päätös omaisuudenhoitoyhtiö prosenttiin 5.11.1999 lähtien. 31885: Arsenal-Silta Oy:n lopettamisesta vapaaehtoi- 31886: sella selvitystilamenettelyllä ja sitoumuksen 26.11. 31887: antamisella. Myös vuosina 1999 ja 2000 tilattujen alusten 31888: perusteella saa tehdä jäämaksuluokkavähen- 31889: 16.9. nyksen. Vähennys - enintään 3 % aluksen 31890: Valtion omistajapolitiikkaa koskeva valtio- hankintamenosta - myönnetään brutto- 31891: neuvoston periaatepäätös. Siinä linjataan val- vetoisuudeltaan vähintään 100 rekisteritonnin 31892: tion yhtiöomistusta koskevat omistajapoliittiset aluksista, jotka tilataan Euroopan talousaluee- 31893: tavoitteet. seen kuuluvasta valtiosta ja luovutetaan tilaa- 31894: jalle viimeistään 31.12.2003. 31895: 31896: 31897: 31898: 78 31899: Taloudellisia tapahtumia 31900: 31901: 31902: 1.12. arviossa ja tulot vastaavasti 5,9 % suuremmat. 31903: Toisen lisätalousarvion tulojen ja menojen Valtioneuvosto voi ottaa uutta pitkäaikaista lai- 31904: kokonaismäärä on 20,3 mrd. mk. Valtioneuvos- naa enintään 86,5 mrd. mk ja lyhytaikaisen 31905: to sai valtuudet luopua Soneran osakkeiden velkakannan enimmäismäärä saa olla enintään 31906: enemmistöstä siten, että valtio säilyttää vähin- 50mrd. mk. 31907: tään 34 prosentin omistusosuuden. Valtioneu- 31908: vosto sai myös vaituoden päättää puolustus- Valtion eläkerahaston kasvu turvataan supis- 31909: välineyhtiö Patria Industries Oyj:n omistus- tamalla vuosittain rahastosta valtion budjettiin 31910: järjestelyistä siten, että valtion määräysvalta tehtävän siirron enimmäismäärää nykyisestä 31911: yhtiössä säilyy. Valtioneuvosto sai myös 3/4: sta eläkemenosta 1/3: aan. Vuoden 2006 jäl- 31912: vaituoden päättää kustannusyhtiö Oy Edita Ab:n keen yläraja nostettaisiin puoleen eläkemenosta. 31913: omistuksesta siten, että valtiolla säilyy yhden Tavoitteena on, että rahastoituna on v. 2010 31914: kolmasosan määrävähemmistö. määrä, joka vastaa puoltatoista kertaa valtion 31915: eläkejärjestelmän piiriin kuuluvan henkilöstön 31916: 15.12. palkkasummaa edellisenä vuonna. 31917: Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki päät- 31918: tivät, että markkamääräiset setelit ja kolikot Vuoden 2000 veroasteikon tulorajoja nostetaan 31919: lakkaavat olemasta laillisia maksuvälineitä maa- yhdellä prosentilla. Varallisuusveroasteikko ja 31920: liskuun 2002 alusta. Markka- ja euromääräiset yhteisön varallisuusveroprosentti säilyvät ennal- 31921: setelit ja kolikot ovat yhtä aikaa käytössä kaksi laan. 31922: kuukautta vuoden 2002 alussa. 31923: Pankkitalletusten koroilta poistetaan verova- 31924: 23.12. paus 1.6.2000 lukien ja vapaaehtoisten 31925: Kansaneläkkeen pohjaosan pienentämistä 20 eläkevakuutusten verovähennysoikeuden edel- 31926: prosentilla myöhennetään v. 2000 tammikuun lytyksiä tiukennetaan 1.1.2000 lukien. 31927: alusta maaliskuun alkuun. Asuntosäästötalletukselle maksettava korko ja 31928: lisäkorko säilyvät edelleen verovapaina. 31929: 30.12. 31930: Lakia muutetaan siten, että Finnvera Oyj voi Ylimääräinen korkovähennys kumotaan. Li- 31931: ottaa vastatakseen toimintansa lopettavan säksi oman asunnon luovutustappio on vähen- 31932: omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n laina- nyskelpoista, jos asunnosta saatu luovutus- 31933: ja takaustoiminnasta myös niiltä osin, kun lai- voittokin on veronalaista. Kotitalouksien työn- 31934: na- ja takauskantaan sisältyvät asiakkaat eivät antajana saaman työllistämistuen ja työmark- 31935: ole toimialaltaan yhtiön lainsäädännön mukai- kinatuen verovapautta jatketaan vuoden 2000 31936: sia. loppuun. 31937: 31938: 2000 Pääomatulojen sekä yhteisön ja yhteisetuuden 31939: tuloveroprosentti korotetaan 28 prosentista 29 31940: 1.1. prosenttiin. 31941: Valtion talousarvio vuodelle 2000. Tulot ovat 31942: 199,6 mrd. mk ml. tilinpäätösylijäämän käyttö, Yhteisöveron veronsaajaryhmien jako-osuuk- 31943: 1,5 mrd. mk. Menot ilman nettokuoletoksia ovat sia muutetaan siten, että verovuoden 2000 jäl- 31944: 193,6 mrd. mk, ja valtionvelan lyhennyksiin keen valtion osuus on 61,12 %, kuntien osuus 31945: käytetään 5,9 mrd. mk. Menot ovat 2,9% suu- 37,25 %ja seurakuntien jako-osuus 1,63 %. 31946: remmat kuin vuoden 1999 varsinaisessa talous- Vuonna 2000 sovelletaan valtion ja kuntien osal- 31947: 31948: 31949: 79 31950: Taloudellisia tapahtumia 31951: 31952: 31953: ta väliaikaisia jako-osuuksia siten, että valtion ten, että korontasaussopimusten ja -tarjousten 31954: osuus on 61,98% ja kuntien osuus 36,39 %. myöntämisaikaa jatketaan kolmella vuodella 31955: vuoteen 2002. Lisäksi korontasauksessa käytet- 31956: Irtotupakan verotuksen muutos nostaa savuk- tävä viitekorkoon lisättävä luotto- ja rahoitus- 31957: keiksi käärittävän tupakan hintaa noin 7 % sekä laitoksille maksettava marginaali nostetaan 0,25 31958: piippu- ja savuketupakan hintaa noin 4 %. prosentista enintään 0,50 prosenttiin. 31959: 31960: Laki kuljetusten alueellisesta tukemisesta on Työttömyyseläkkeen ja sen jatkeeksi myönnetyn 31961: voimassa vuoden 2000 loppuun. työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan oikeus 31962: poistetaan, mutta tämä osa lisätään kuitenkin 31963: Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaami- tällaisen eläkkeen jälkeen myönnettävään 31964: seksi kansaneläkelaitokselle tilitetään v. 2000 vanhuuseläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen. Yk- 31965: arvonlisäveron tuotosta 2,4 mrd. mk. silöllisen varhaiseläkkeen ikäraja korotetaan 31966: 58 vuodesta 60 vuoteen ja samalla osa-aika- 31967: Kuntien kalleusluokitus vuosiksi 2000-2003 eläkejärjestelyjä koskevaa määräaikaislakia 31968: vahvistetaan samaksi kuin entinen luokitus. jatketaan kahdella vuodella vuoden 2002 lop- 31969: puun. Varhennetun vanhuuseläkkeen var- 31970: Tuloverolakia muutettiin siten, että mm. ulko- hennusvähennys muuttuu 0,5 prosentista 0,4 31971: mailla tehdystä työstä saadun palkan vero- prosenttiin kuukautta kohden ja lykkäyskerroin 31972: vapautta koskevan niin sanotun kuuden kuukau- pienenee yhdestä prosentista 0,6 prosenttiin. 31973: den säännön siirtymäaikaa jatketaan vielä vuo- 31974: della ja luonnollisen henkilön myydessä kiin- Niissä päivärahaetuuksissa,jotka määräytyvät 31975: teää omaisuutta kunnalle myyntivoitto on henkilön työtulon perusteella, vähennetään työ- 31976: määräajan verovapaata tuloa, verovapautta so- tulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijäin 31977: velletaan 1.10.1999-30.6.2000 välisenä aikana eläkemaksun ja palkansaajan työttömyys- 31978: tehtyihin luovutuksiin. vakuutusmaksua vastaavana osuutena viisi pro- 31979: senttia. 31980: Ulkomailta saatujen verovapaiden osinkojen 31981: edelleen ulkomaille jakamisesta aiheutuvaa kan- Maatalousyrittäjien luopumistukijärjes- 31982: sainvälistä kahdenkertaista verotusta lieven- telmä, joka periaatteiltaan vastaa yhteisölain- 31983: netään. säädännön mukaista osarahoitettavaa järjestel- 31984: mää, rahoitetaan kansallisin varoin. 31985: Kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta anne- 31986: tun lain voimassaoloa jatketaan vuoden 2000 31987: loppuun. Eläkkeensaajilta perittävää korotettua sairaus- 31988: vakuutusmaksua alennetaan 0, 7 pennillä vero- 31989: Kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjes- äyriltä. Työnantajan lapsilisämaksu poistetaan 31990: telmästä annetun lain voimassaoloa jatketaan pysyvästi. 31991: vuoden 2000 loppuun. 31992: Vuonna 2000 keskimääräinen työeläkemaksu 31993: Energiapuun haketustuki on väliaikaisena on 20,9 % palkoista. Vuonna 1994 tehtyä 2 pro- 31994: voimassa vuoden 2002 loppuun. sentin vastuuvajausta kuoletetaan lisäksi 0,4 % 31995: ja Eläke-Kansan konkurssista aiheutuvia tappi- 31996: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen oita lyhennetään 0,2 % v. 2000, jolloin perittä- 31997: korontasauksesta annettua lakia muutetaan si- vä kokonaissumma on 21,5% palkoista. Työn- 31998: 31999: 32000: 80 32001: Taloudellisia tapahtumia 32002: 32003: 32004: tekijöiden eläkemaksu on 4,7 % ja työnantaji- Henkilöstörahastolakia muutetaan mm. siten, 32005: en maksu keskimäärin 16,8% kuten v. 1999. että rahaston jäsenellä on oikeus nostaa osuu- 32006: tensa voittopalkkioerään rahaston sijasta 32007: Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu las- käteisenä, mikäli yrityksen tai viraston käyttöön- 32008: ki 0,35 prosenttiyksikköä yhteen prosenttiin. ottama voittopalkkiojärjestelmä sen sallii. 32009: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,9 32010: % palkkasumman ensimmäiseltä viideltä 5.1. 32011: miljoonalta markalta ja 3,45 % y1itteeltä- val- Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toiminnassa 32012: tion liikelaitoksissa 2 %. painotetaan erityisesti aikaisen kehitysvaiheen 32013: yrityksiin sijoittavien rahastojen pääomittamista 32014: Valtiovarainministeriön vahvistama peruskor- ja perustamista, alueellisen rahastoverkon ke- 32015: ko nousi 0,75 prosenttiyksikköä ja on 3,5% hittämistä ja pääomien kartuttamista sekä Eu- 32016: vuoden 2000 kesäkuun loppuun. Uusi viiväs- roopan unionin rahoituksen hallinnointia. Yh- 32017: tyskoron viitekorko on 3 %; v. 2000 käytössä tiön sijoitustoiminnan toisena painopistealueena 32018: oleva yleinen viivästyskorko on siten 10 %, joka on suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset 32019: on viitekorko plus 7 prosenttiyksikköä. pitkäaikaista riskinottoa edellyttäviin yritys- 32020: hankkeisiin. Yhtiön toiminnalle asetetaan liike- 32021: Kiinnitysluottopankilla luodaan uusi luotto- taloudelliset kannattavuustavoitteet 32022: laitosmuoto. Siihen sovelletaan lähtökohtaisesti 32023: luottolaitostoiminnasta annettua lakia ja 32024: osakeyhtiö lakia. Liiketoimintaa rajoitetaan kui- 11.1. 32025: tenkin ainoastaan sellaisten luottojen myön- Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että 32026: tämiseen, joiden vakuutena on asunto-osakeyh- markat muunnetaan euroiksi lainsäädännös- 32027: tiön osakkeita, asumisoikeus tai kiinteistö- sä siten, että etuudet maksetaan kansalaisille 32028: kiinnitys sekä luottojen myöntämiseen julkis- 1.1.2002 lukien sentin tarkkuudella. 32029: yhteisölle tai julkisyhteisöltä olevaa vakuutta 32030: vastaan. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi esi- 32031: tystä siirtää v. 1999 käyttämättä jäänyt noin 540 32032: Vähimmäisveroprosentteja korotetaan siten, että milj. markan tilausvaltuus kuluvalle vuodelle 32033: yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,50-1 ,00 ja edellyttäen, että eduskunta aikanaan hyväksyy 32034: vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22- asiaa koskevan lisätalousarvioesityksen. Lisä- 32035: 0,50. Lisäksi kunta voi määritellä erikseen talousarviossa esitetään varattavaksi 43 milj. 32036: rakentamattomalle rakennuspaikalle vähintään markkaa myönnettäväksi Aker-Finnyards 32037: 1,00 prosentin ja enintään 3,00 prosentin suu- Oy:n saamaan yhden matkustaja-autolautan 32038: ruisen veroprosentin. Kunta voi määrätä raken- tilaukseen. Tukimäärä on 8 % aluksen kaup- 32039: tamaUoman rakennuspaikan veroprosentin en- pahinnasta. 32040: simmäisen kerran määrättäessä kiinteistövero- 32041: prosentteja vuodelle 2001. 13.1. 32042: Hallitus sopi vuoden 2000 veronkevennyk- 32043: Terveydenhuollon palvelujen käyttäjien asia- sistä. Ks. 1.6.2000. 32044: kasmaksuille säädetään vuotuinen 3 500 mar- 32045: kan enimmäismäärä. Lasten päivähoidon kor- 17.1. 32046: kein perittävä maksu nousee 1 000 markasta Ensimmäiset palkkasopimukset syntyivät 32047: 1 100 markkaan kuukaudessa. metalli- ja rakennusaloille. Sopimukset ovat 32048: 32049: 32050: 32051: 81 32052: Taloudellisia tapahtumia 32053: 32054: 32055: vuoden mittaisia ja ne korottavat työvoimakus- 2001, 194,4 mrd. mk vuodelle 2002, 194,8 mrd. 32056: tannuksia 3,1 %. mk vuodelle 2003 ja 193,1 mrd. mk vuodelle 32057: 2004. Kehykset on laadittu vuoden 2001 hinta- 32058: 18.1. ja kustannustasossa. 32059: Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 32060: suunnitelman Patria Industries Oyj:n omis- Valtioneuvosto päätti, että valtio voi myydä 12 32061: tusjärjestelystä. Tässä vaiheessa on tavoittee- milj. Soneran osaketta kansainvälisessä tarjous- 32062: na hankkia Patriaan yksi tai useampi strategi- myynnissä suomalaisille ja kansainvälisille 32063: nen omistaja ja yhteistyökumppani tarjous- institutionaalisille sijoittajille Yhdysvaltain ul- 32064: kilpailun avulla. Tarjottavien osakkeiden mää- kopuolella. Myytävien osakkeiden määrä voi 32065: rä tulee olemaan noin 20-30% osakkeista. olla suurempikin, mutta valtion omistusosuus 32066: Sonerassa ei kuitenkaan tarjousmyynnin seu- 32067: 2.2. rauksena saa laskea alle 54,55 prosentin. Lisäk- 32068: Valtioneuvosto oikeuttaa myymään ja luovutta- si hallitus sopi, ettei se toteuta samanlaisia jär- 32069: maan Medivire Työterveyspalvelut Oy:n kaik- jestelyjä kuin tämä 90 päivän aikana tarjous- 32070: ki osakkeet 60 milj. markan kauppahinnalla myynnin toteuttamisesta. Myynti toteutettiin 32071: Randum Oy:lle. saman tien ja valtio myi kaikkiaan 22 milj. osa- 32072: ketta 92 euron kappalehintaan. Kokonais- 32073: 3.2. kauppahinta oli 2 024 mrd. euroa eli noin 12 32074: Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation kor- mrd. mk. Valtion omistusosuus on tarjous- 32075: ko nousee 0,25 prosenttiyksikköä 3,25 prosent- myynnin jälkeen 54,55 %. Varojen käytöstä 32076: tiin alkaen operaatiosta, jonka maksut suorite- päätetään ensimmäisessä lisätalousarviossa, 32077: taan 9.2.2000. Maksuvalmiusluoton korko joka on tarkoitus antaa toukokuun lopulla. 32078: nousee 0,25 prosenttiyksikköä 4,25 prosenttiin 32079: ja talletuskorko nousee samoin 0,25 prosent- 16.3. 32080: tiyksikköä 2,25 prosenttiin. Maksuvalmius- Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 32081: luotan korko ja talletuskorko tulevat voimaan määrärahakehyksistä. 32082: 4.2.2000. 32083: Valtioneuvoston periaatepäätös harmaan talou- 32084: 3.3. den ja talousrikosten torjuntaan liittyvän 32085: Valtion suostumuksen antamista valtion omis- viranomaisyhteistyön kehittämisestä. Päätös 32086: taman Leonia Oyj:n sulautumiseen Vakuutus- käynnistää viranomaisyhteistyön kehittämisen 32087: yhtiö Sampo Oyj-nimiseen vakuutusyhtiöön määräaikaisprojektin, työ päättyy 31.12.2001. 32088: sekä valtion osakeomistusosuuden alentamista 32089: muodostettavassa rahoituskonsemissa esitetään. Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation 32090: Valtion osakeomistusosuudeksi rahoituskonser- korko nostettiin 0,25 prosenttiyksiköllä 3,5 pro- 32091: nissa tulee 43 %. Alkuvaiheessa valtio tulee ole- senttiin alkaen operaatiosta, jonka maksut suo- 32092: maan yhtiön suurin yksittäinen osakkeenomis- ritetaan 22.3.2000. Maksuvalmiusluoton kor- 32093: taja, mutta valtion omistusta voidaan tarvitta- ko nostetaan 0,25 prosenttiyksiköllä 4,5 prosent- 32094: essa myöhemmin alentaa siten, että valtion tiin 17.3.2000 alkaen, myös talletuskorko nousi 32095: osakeomistusosuudeksi jää vähintään 20 %. 0,25 prosenttiyksikköä 2,5 prosenttiin samasta 32096: ajankohdasta lukien. 32097: 7.3. 32098: Hallitus sopi vuosien 2001-2004 määräraha- 19.4. 32099: kehyksistä. Kehys on 193,8 mrd. mk vuodelle Asuntosäästöpalkkiolain mukaiselle talle- 32100: 32101: 32102: 82 32103: Taloudellisia tapahtumia 32104: 32105: 32106: tukselle maksettava vuotuinen korko on 1 % ja tulot käytetään valtionvelan lyhentämiseen eräi- 32107: lisäkoron on oltava vähintään 2 ja enintään 4 tä määrärahoja lukuun ottamatta. Näitä ovat val- 32108: %. Asetus tuli voimaan 1.6.2000. tion eläkerahaston karttuminen suunniteltua 32109: nopeammin, valtion suhdannerahaston mahdol- 32110: 20.4. linen käyttö, yliopistojen ja korkeakoulujen ra- 32111: Postipankista annettu laki kumotaan. Säännök- hoituksen turvaaminen ja tutkimusrahoitus, 32112: sistä merkittävimmät koskevat Leonia Pankin lentäjäkoulutus, puun käytön edistäminen sekä 32113: oikeutta ja velvollisuutta valtion maksuliikkeen yhteiskunnallisten palvelujen tehostaminen 32114: hoitoon ja postikonttorien käyttämistä pankin tietotekniikan avulla. Periaatepäätökseen sisäl- 32115: liiketoiminnassa. Valtion talousarviosta annet- tyvä lisärahoitus ei merkitse pysyvää taso- 32116: tua lakia muutetaan siten, että valtion maksu- korotusta määrärahakehitykseen lukuun otta- 32117: liikkeen hoitaminen kilpailutetaan. Lait tuli- matta yliopistojen perusrahoitusta. 32118: vat voimaan 1.4.2000. 32119: 1.6. 32120: 27.4. Tuloverolakia muutetaan siten, että tulonhank- 32121: Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation kimisvähennyksen (2 100 markasta 2 400 32122: korko nostettiin 0,25 prosenttiyksiköllä 3,75 markkaan) ja kunnallisverotuksen ansiotulo- 32123: prosenttiin alkaen operaatioista, jonka maksut vähennyksen (8 600 markasta 9 800 markkaan) 32124: suoritetaan 4.5.2000. Maksuvalmiusluoton enimmäismääriä korotetaan. Vuoden 2000 vero- 32125: korko nostetaan 0,25 prosenttiyksikköä 4,75 asteikkolain progressiivisen tuloveroasteikon 32126: prosenttiin ja talletuskorko 0,25 prosenttiyk- marginaaliprosentteja alennetaan puoli prosent- 32127: sikköä 2,75 prosenttiin alkaen 28.4.2000. tiyksikköä kaikissa tuloluokissa. Lisäksi asun- 32128: non ja työpaikan välisten matkakustannusten 32129: 11.5. perusteella tehtävän vähennyksen enimmäis- 32130: Valtioneuvoston periaatepäätös valtion, pää- määrää korotetaan. Tuloverolain muutoksia so- 32131: kaupunkiseudun ja kehyskuntien välillä velletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2000 32132: neuvotelluo yhteistoiminta-asiakirjan hyväk- toimitettavassa verotuksessa. Vuoden 2000 32133: symisestä. Tavoitteena on parantaa pääkaupun- veroperusteiden mukaisia henkilökohtai- 32134: kiseudun ja kehyskuntien asunto-oloja sekä tä- sia palkkatulon pidätysprosentteja alennetaan 32135: hän liittyvästi yhdyskuntarakenteen maankäy- yhdellä prosenttiyksiköllä 1.6.2000 alkaen. 32136: täoja liikenteen kehittämistä. Yhteisenä tavoit- 32137: teena on luoda edellytykset kuntien asunto-oh- 8.6. 32138: jelmiin sisältyvän noin 10 000 asunnon vuosi- Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation 32139: tuotantoon. Pidemmän aikavälin tavoitteena on korko nostetaan 0,5 prosenttiyksikköä 4,25 pro- 32140: seudun ennustettua väestönkasvua vastaavan senttiin, ja sitä sovelletaan kahteen (kiinteä- 32141: noin 13 000 asunnon vuosituotannon saavutta- korkoisena huutokauppana toteutettavaan) ope- 32142: minen. raatioon, joiden maksut suoritetaan 15. ja 32143: 21.6.2000. Maksuvalmiusluoton korko noste- 32144: 26.5. taan 0,50 prosenttiyksikköä 5,25 prosenttiin ja 32145: Valtioneuvoston periaatepäätös valtion omai- talletuskorko 0,50 prosenttiyksikköä 3,25 pro- 32146: suuden myynnistä vuosina 2000-2003 saata- senttiin 9.6.2000 alkaen. Alkaen operaatioista, 32147: vien tulojen käytöstä. Hallitusohjelmassa esi- jonka maksut suoritetaan 28.6.2000, euro- 32148: tettyjä omaisuuden myyntitulojen käyttöä oh- järjestelmän perusrahoitusoperaatiot toteutetaan 32149: jaavia periaatteita tarkennetaan. Hallitus- vaihtuvakorkoisina huutokauppoina siten, että 32150: kaudella valtion omaisuuden myynnistä kertyvät likviditeetin jaossa käytetään monikorkoista 32151: 32152: 32153: 83 32154: Taloudellisia tapahtumia 32155: 32156: 32157: menettelyä. EKPn neuvosto on päättänyt aset- arviota on korotettu 2 080 milj. mk. Hallinnon- 32158: taa näissä operaatioissa tehtäville korkotarjouk- alojen menoihin esitetään yhteensä 2 850 milj. 32159: sille alarajan, joka on 4,25 %. Uudella huuto- mk nettolisäystä. 32160: kauppamekanismilla vastataan huomattavaan 32161: ylikysyntätilanteeseen, johon tähänastinen Eduskunta antoi suostumuksensa sille, että val- 32162: kiinteäkorkoisen huutokauppamenettelyn sovel- tio voi luopua omistamistaan Sonera Oyj:n 32163: taminen on johtanut. osakkeista. 32164: 32165: 16.6. Valtioneuvosto päätti Kuoreveden kunnan ja 32166: Nykyisen tielaitoksen sijaan muodostetaan kak- Jämsän kaupungin lakkauttamisesta ja uuden 32167: si erillistä organisaatiota, valtion virastona toi- Jämsän kunnan perustamisesta. Päätös tulee 32168: miva Tiehallinto ja liiketoimintaa harjoittava voimaan 1.1.2001. 32169: Tieliikelaitos-niminen valtion liikelaitos. Muo- 32170: dostettava virasto on nyt tielaitokselle kuuluvia Valtioneuvosto päätti kuntajaon eheyttämisestä 32171: viranomais- ja hallintotehtäviä hoitava viran- Temmeksen, Lumijoen, Limingan, Tymävän ja 32172: omainen. Se hankkii kilpailuttamalla yleisten Rantsilan kunnat käsittävällä alueella. Muutok- 32173: teiden ylläpidossa ja kehittämisessä tarvittavat sen jälkeen alueella toimii neljä yhtenäistä kun- 32174: tuotteet ja palvelut markkinoilla toimiviita taa: Lumijoki, Liminka, Tyrnävä ja Rantsila. 32175: tuottajilta, joista yksi on muodostettava liike- Päätös tulee voimaan 1.1.2001. 32176: laitos. Tieliikelaitos on pääasiassa tielaitoksen 32177: nykyisen tuotannon tuotteita ja palveluita tuot- Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen 32178: tava valtion liikelaitoksista annetun lain mukai- asuntopoliittiseksi strategiaksi. Strategia sisäl- 32179: nen liikelaitos. Lait tulevat voimaan 1.1.2001. tää Iinjauksia ja toimenpiteitä, joiden tarkoituk- 32180: sena on luoda edellytykset hyvälle, kohtuuhin- 32181: Asumistukijärjestelmän joustavuutta lisätään taiselle asumiselle sellaisella tavalla, joka edis- 32182: ja tuen kohdentomista parannetaan. Asumistuki tää asuntomarkkinoiden tasapainoa, elinkaari- 32183: tarkistetaan kesken tukikauden asumismenojen laatua, sosiaalista eheyttä ja ihmisten valinnan- 32184: muuttuessa huomattavasti ja tulojen muutoksen mahdollisuuksia. 32185: perusteella tehtävää tarkistamiskynnystä alen- 32186: netaan. Tuki tarkistetaan asuntoa vaihdettaes- Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 32187: sa. Laki tulee voimaan 1.12.2000. Suomen kauppalaivaston kilpailuedellytysten 32188: parantamista. Tarkoituksena on, että varustamot 32189: 21.6. vapautetaan 1.1.2001 lukien maksamasta tulo- 32190: Eduskunta hyväksyi lisätalousarvion. Tulojen veroa varustamotoiminnan tuloksesta, jaetusta 32191: lisäystä on arvioitu kertyvän nettomääräisesti voitosta maksetaan normaali yhtiövero. Ulko- 32192: 19 541 milj. mk. Valtion menot ilman netto- maanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkitty- 32193: kuoletoksia ovat nettomääräisesti 8 679 milj. jä lastialuksia omistaville varustamoille makse- 32194: mk. Verotuloarviota on korotettu nettomää- taan 1. 7.2000 lukien valtion varoista tukena 32195: räisesti yhteensä 6 450 milj. mk. Tulo- ja varal- nykyisen alusluettelotuen lisäksi määrä, joka 32196: lisuusveron osuus tästä on 5 000 milj. mk. Lä- vastaa varustamotyönantajan maksamia 32197: hinnä Soneran osakkeiden myynnistä saadun merimieseläke-, työttömyysvakuutus-, tapatur- 32198: myyntitulon vuoksi osakkeiden myyntiarviota mavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja. 32199: on korotettu 10 400 milj. mk. Osinkotulojen 32200: 32201: 32202: 32203: 32204: 84 32205: Taloudellisia tapahtumia 32206: 32207: 32208: 30.6. 25 000 euroa. Kehittämishankkeiden enim- 32209: Rekisteröityjen TEL:n, MYEL:n ja YEL:n mu- mäistukitaso on 75 %. Tukijärjestelmiin voidaan 32210: kaiset lisäeläkejärjestelyt suljetaan siten, ettei suurimmalta osin käyttää sekä EY:n osara- 32211: uusia lisäeläkejärjestelyjä voida enää vakuuttaa hoittamaa tukea että kansallista tukea. 32212: kuin ainoastaan eräissä TEL:n rekisteröityjä 32213: lisäeläkejärjestelyjä koskevissa erityistilan- Valtiovarainministeriö vahvisti peruskoroksi 32214: teissa. Voimassa olevat lisäeläkevakuutukset 4,5 %. 32215: kuitenkin säilyvät. Lait tulevat voimaan 32216: 1.1.2001. 20.7. 32217: Vuoden 140 ensimmäisessä lisätalousarviossa 32218: 1.7. on varattu 140 milj. markan määräraha käytet- 32219: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen täväksi avustusten myöntämiseen suomalaisen 32220: korontasauksesta annettua lakia muutetaan si- telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaa- 32221: ten, että vienti- ja alusluottoja koskevien koron- miseen. Asetuksella määrätään siitä, miten mää- 32222: tasaussopimusten ja tarjousten vuosien 1997- rärahaa saa käyttää. Vuonna 2000 avustuksia saa 32223: 2002 myöntämisvaltuus nostetaan enintään myöntää alusten rakentamiseen ja peruskorja- 32224: 2 200 miljoonasta eurosta enintään 5 000 milj. uksiin, joiden yhteenlaskettu arvo voi olla enin- 32225: euroon. Korontasaustoiminnan pääoma-arvoa tään 6 mrd. mk. 32226: laskettaessa tarjousten pääomia otetaan huo- 32227: mioon aikaisemman 100 prosentin sijasta 30 % 3.8. 32228: arvosta. EKP:n neuvosto sopi yleisperiaatteista, joita v. 32229: 2002 toteutettavassa käteisen euron käyttöön- 32230: Yksityisiltä työnantajilta alimmassa maksu- otossa noudatetaan. Neuvosto päätti myös pi- 32231: luokassa perittävää työnantajan kansaneläke- dentää kansallisten seteleiden vaihtoon ja 32232: maksua alennetaan 0,4 prosenttiyksiköllä. kotiottamiseen suunniteltua ajanjaksoa 32233: Alennettu maksu on 2,00 % enoakanpidätyksen 31.3.2002 saakka; alun perin jakson suunnitel- 32234: alaisesta palkasta. Alennus koskee myös alim- tiin päättyvän 31.12.2001. 32235: massa maksuluokassa valtion liikelaitoksia,joi- 32236: hin sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua 1.9. 32237: lakia. Muutoksen jälkeen työnantajan kansan- Työmarkkinatuen tarveharkintaa lieven- 32238: eläkemaksuporrastus on 2,00; 4,00 tai 4,90 % netään puolison tulojen osalta 15 prosenttiyksi- 32239: palkoista. köllä. Muutos toteutetaan korottamalla ennen 32240: tarveharkinnan suorittamista puolison tuloista 32241: Vuonna 2000 saadaan hyväksyä vuosina 1999 tehtävää vähennystä 300 markasta 1 400 mark- 32242: ja 2000 tilattuja aluksia koskevia uusia korko- kaan kuukaudessa. 32243: tukilainoja enintään 400 milj. mk. Korkotuen 32244: perustana oleva lainamäärä saa olla enintään 50 4.9. 32245: % aluksen hankintamenosta. Rakentaminen on Hallitus hyväksyi EU:lle annettavan Suomen 32246: aloitettava vuoden 2001 loppuun mennessä. vakausohjelman tarkistuksen. Siinä esitetään 32247: Suomen talouspolitiikan lähtökohdat ja tavoit- 32248: Maatilojen investointien enimmäistukitaso teet erityisesti finanssipolitiikan osalta sekä ar- 32249: vaihtelee alueesta ja tuensaajasta riippuen 40- vioidaan niiden toteutumista vuoteen 2004 asti. 32250: 55 prosentin välillä. Nuorten viljelijöiden aloi- Suomi täyttää lähivuosina EU:n perustaruisso- 32251: tustuen avustusosuuden enimmäismäärä on pimuksen julkisen talouden kriteerit. 32252: 32253: 32254: 32255: 85 32256: Taloudellisia tapahtumia 32257: 32258: 32259: Vuoden 2001 talousarvioesitys annettiin. Tu- 2000 keväällä päättämä menokehys. Menot kas- 32260: lot yhteensä ovat 209,2 mrd. mk, ja niiden kas- vavat vuoden 1999 varsinaiseen budjettiin ver- 32261: vu vuoden 2000 varsinaiseen talousarvioon ver- rattuna 2 %. Talousarvion menoja kasvattavat 32262: rattuna on vajaa 5 %. Ansiotulojen verotusta esi- mm. esiopetusuudistuksen täysimääräinen voi- 32263: tetään kevennettäväksi vuositasolla yhteensä maantulo, kansaneläkkeen tasokorotus, ham- 32264: 6Vz mrd. markalla, johon sisältyy ns. inflaatio- mashuollon laajennus ja ns. tulevaisuuspaketin 32265: tarkistus. Valtaosa veronkevennyksestä kohdis- määrärahat. Korkomenot alenevat toisaalta sel- 32266: tuu valtionverotukseen. Välillisten verojen pe- västi edellisvuodesta. Talousarvio on muodol- 32267: rusteisiin ei esitetä muutoksia. Budjettiesityk- lisesti 12,6 mrd. mk ylijäämäinen, josta 10,6 32268: seen on merkitty osakkeiden myynnistä saata- mrd. käytetään niroellisarvoisen velan nettokuo- 32269: via tuloja 2,5 mrd. mk. Menot ilman valtionve- letoksiin ja loput muuhun myöhemmin korko- 32270: lan vähentämistä ovat 196,6 mrd. mk eli 2,8 kustannuksia säästävään velanhallintaan. 32271: mrd. mk suuremmat kuin hallituksen vuoden 32272: 32273: 32274: 32275: 32276: 86 32277: Liitetaulut: 32278: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase 32279: 2. Tavaroiden viennin arvo 32280: 3. Tavaroiden tuonnin arvo 32281: 4. Talonrakentaminen 32282: 5. Valtion asuntolainat, korkotuki ja aloitetut asunnot 32283: 6. Toimialojen arvonlisäykset 32284: 7. Työllisyys toimialan ja ammattiaseman mukaan 32285: 8. Työttömät työnhakijat työnvälityksessä ammateittain 32286: 9. Valtion menot työllisyyden hoitoon 32287: 10. Palkansaajien ansiotasoindeksi 32288: 11. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi 32289: 12. Kuluttajahintaindeksi 32290: 13. Käytettävissä oleva tulo 32291: 14. Yksityiset kulutusmenot 32292: 15. Julkiset kulutusmenot tehtävittäin 32293: 16. Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimiaJoittain 32294: 17. Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavaratyypeittäin 32295: 18. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus tehtävittäin 32296: 19. Julkisyhteisöjen talous 32297: 20. Valtion budjettitalouden tulot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan 32298: 21. Valtion budjettitalouden menot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan 32299: 22. Valtion budjettitalouden menot hallinnonaloittain tilinpäätöksen sekä talousarvion 32300: mukaan 32301: 23. Valtiontalouden kassatulot 32302: 24. Valtiontalouden kassamenot 32303: 25. Valtiontalouden rahoitus 32304: 26. Valtion ja kuntien velka 32305: 27. Julkinen bruttovelka (EMU) 32306: 28. Kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja rintamasotilaseläkelain mukaiset tuotot ja 32307: kulut 32308: 29. Sairausvakuutuslain mukaiset tuotot ja kulut 32309: 30. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten vakuutusmaksutulot, eläkemenot ja 32310: vastuuvelka (rahastot) 32311: 31. Maksutase 32312: 32. Pankkien otto- ja antolainaus vuoden lopussa 32313: 33. Yleisön kokonaisvelka vuoden lopussa luotonantajan mukaan 32314: 34. Arvopaperimarkkinat 32315: 32316: 32317: 32318: 32319: 87 32320: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase, miljoonaa markkaa 32321: 32322: Käypiin hintoihin 32323: 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 32324: Arvonlisäys, brutto perushintaan 547 864 596 926 624 872 671 693 708 847 32325: Tuoteverot- tuotetukipalkkiot 87 668 94 248 98 742 103 498 108 645 32326: Bruttokansantuote markkinahintaan 635 532 691 174 723 614 775 191 817 492 32327: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 196 458 206 305 212 015 244 582 264 928 32328: Kokonaistarjonta 831 990 897 479 935 629 1 019 773 1 082 420 32329: 32330: Tavaroiden ja palvelusten vienti 248 306 267 500 270 742 313 831 338 328 32331: Kulutus 466 205 495 394 519 689 546 861 571 605 32332: yksityinen 323 564 345 956 364 286 385 591 404 142 32333: julkinen 142 641 149 438 155 403 161 270 167 463 32334: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 114 300 129 033 138 417 152 900 166 700 32335: yksityinen 94524 109 074 118 782 132 897 146 236 32336: julkinen 19 776 19 959 19 635 20 003 20 464 32337: Varastojen muutokset 2 781 6 816 3 522 2 922 2 528 32338: Tilastollinen ero 398 -1 264 3 259 3 259 3 259 32339: Kokonais~ntä 831 990 897 479 935 629 1019773 1 082 420 32340: 32341: Vuoden 1995 hintoihin 32342: 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 32343: Arvonlisäys, brutto perushintaan 544 048 574 041 598 539 630 308 657 902 32344: Tuotevero- tuotetukipalkkiot 80 099 84 289 86 222 90 300 93 300 32345: Bruttokansantuote markkinahintaan 624 147 658 330 684 761 720 608 751 202 32346: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 194 673 210 814 217 608 232 239 246 238 32347: Kokonaistarjonta 818 820 869 144 902 369 952 847 997 440 32348: 32349: Tavaroiden ja palvelusten vienti 252 429 274 991 292 388 324 091 350 858 32350: Kulutus 452 448 470 271 484 868 495 954 507 470 32351: yksityinen 314 937 330 450 342 196 352 450 362 773 32352: julkinen 137 511 139 821 142 672 143 504 144 697 32353: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 111 625 122 135 127 772 136 050 142 760 32354: yksityinen 91 967 102 761 109 125 117 921 124 774 32355: julkinen 19 658 19 374 18 647 18 129 17 986 32356: Varastojen muutokset 2 852 7 107 3 589 3 000 2 600 32357: Tilastollinen ero -534 -5 360 -6 248 -6 248 -6 248 32358: Kokonaiskysyntä 818 820 869 144 902 369 952 847 997 440 32359: 32360: 32361: 32362: 32363: 88 32364: 2. Tavaroiden viennin arvo (fob), miljoonaa markkaa 32365: 32366: 1997 1998 1999 32367: 32368: Maa- ja metsätalous 2 588 2350 1 658 32369: Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuus 5 612 5 098 4373 32370: Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus 4154 4 189 3 911 32371: Metsäteollisuus 62 058 66 361 66 776 32372: Puutavarateollisuus 14 187 14 249 14 423 32373: Massa- ja paperiteollisuus 47 871 52 112 52 353 32374: Kemiallinen teollisuus 21 112 21 185 22 783 32375: Metalliteollisuus 107 871 121 452 124 378 32376: Perusmetallien valmistus 16 965 16 467 16 143 32377: Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot 42 958 45437 42874 32378: siitä laivat 4 736 5 579 5967 32379: Elektroniikka- ja sähkötuotteet 47 948 59 548 65 361 32380: Muut 9445 9 934 9 464 32381: Tavaravienti 212 840 230 569 233 343 32382: 32383: Lähde: Tullihallitus. 32384: 32385: 32386: 32387: 32388: 3. Tavaroiden tuonnin arvo (cif), miljoonaa markkaa 32389: 32390: 1997 1998 1999 32391: 32392: Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 67999 71 709 72 205 32393: Energiatuotteet 15 949 13 360 15 686 32394: Investointitavarat 41 155 47 285 45 720 32395: Kestokulutustavarat 13 659 16 954 18 544 32396: Muut kulutustavarat 22234 23 511 24 381 32397: Tavaratuonti 160 995 172 819 176 536 32398: 32399: Lähde: Tullihallitus. 32400: 32401: 32402: 32403: 32404: 89 32405: 4. Talonrakentaminen, miljoonaa kuutiometriä 32406: 32407: 1994 1995 1996 1997 1998 1999* 32408: Myönnetyt rakennusluvat 27,40 25,92 31,64 37,71 41,66 43,67 32409: asuinrakennukset 8,94 7,16 9,03 11,68 12,64 14,48 32410: teollisuusrakennukset 6,14 5,52 6,06 5,79 6,63 6,51 32411: muut rakennukset 12,32 13,24 16,55 20,24 22,39 22,68 32412: Aloitettu uudisrakentaminen 24,68 24,08 26,97 31,77 36,35 37,73 32413: asuinrakennukset 9,39 6,59 8,14 10,53 11,38 12,81 32414: teollisuusrakennukset 4,43 6,25 5,41 5,07 5,71 5,31 32415: muut rakennukset 10,86 11,24 13,42 16,17 19,26 19,61 32416: Keskeneräinen uudisrakentaminen 40,04 40,26 38,88 40,06 45,99 49,11 32417: asuinrakennukset 13,49 11 '14 10,88 12,38 13,42 15,62 32418: teollisuusrakennukset 6,29 8,72 8,45 5,62 6,59 6,62 32419: muut rakennukset 20,26 20,40 19,55 22,06 25,98 26,87 32420: Valmistuneet rakennukset 26,04 23,53 25,14 31,44 31,55 33,75 32421: asuinrakennukset 9,34 8,70 7,56 9,25 10,53 10,48 32422: teollisuusrakennukset 4,02 3,76 5,06 8,01 4,94 5,14 32423: muut rakennukset 12,68 11,07 12,52 14,18 16,08 18,13 32424: 32425: 32426: 32427: 5. Valtion asuntolainat, korkotuki ja aloitetut asunnot 32428: 32429: Valtion aravalainojen Valtion korkotuki, Aloitetut asunnot, 32430: maksatus, milj. mk maksatus, kpl 32431: milj.mk 32432: Uudis- Perus- Han- Uudisrakennukset, ASP- Valtion Korko- Kaikki 32433: raken- paran- kinta peruskorjaus ja korko- osalai- tukiasun- asuntojen 32434: nukset taminen hankinta1) tuki2) noittamat not aloitukset 32435: 32436: 1991 7 404 592 141 116 604 22 559 882 39366 32437: 1992 7 097 757 537 144 693 22573 460 31 606 32438: 1993 5 382 1 022 324 172 642 13 680 8 788 27 434 32439: 1994 3 284 1 064 173 234 301 9328 4 213 26 820 32440: 1995 2 684 1 031 71 453 255 5558 9402 18 310 32441: 1996 2377 1 177 60 548 154 9 501 9 686 23 564 32442: 1997 3 887 1 344 50 610 93 11 627 8 719 29804 32443: 1998 4 453 1 250 71 655 73 7245 5 746 31 597 32444: 1999 2 700 750 50 568 27 6 593 5290 34394 32445: 2000** 3 615 720 100 530 25 7 500 3 500 37 500 32446: 2001a) 4480 590 140 550 20 8150 3 350 39500 32447: 32448: 1 32449: )PI.ASP. 32450: 2 32451: ) Ml. säästöpalkkiot ja luottovarauskorvaukset 32452: a) Vuoden 2001 talousarvioesityksen mukaan. 32453: 32454: 32455: 32456: 32457: 90 32458: 6. Toimialojen arvonlisäykset, miljoonaa markkaa 32459: Käypiin hintoihin 1995 hintoihin 32460: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999* 32461: Tuotanto yhteensä 547 864 596 926 624 872 544 048 574 041 598539 32462: maa-, riista- ja kalatalous 9 515 7 903 7 891 11 889 10 414 9 922 32463: metsätalous 13 965 14 735 15 202 13 749 14 270 14 245 32464: mineraalien kaivuu 1 717 1 643 1 743 2 116 1 740 2 054 32465: tehdasteollisuus 136 736 153 040 155 340 144 018 157 639 168 554 32466: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 13 291 14 131 12 838 14 018 14 180 14 153 32467: talonrakennustoiminta 19 800 23 697 28 482 19 683 21 051 22 114 32468: maa- ja vesirakennustoiminta 5 923 6 601 6 794 5 800 6 049 6 249 32469: kauppa 60 055 64 179 67 499 54 999 58 728 61 443 32470: majoitus- ja ravitsemistoiminta 8102 9 095 9 373 7 821 8 947 9 111 32471: liikenne 55 311 60 890 64 007 54 969 59 632 62 019 32472: rahoitus- ja vakuutustoiminta 20198 22 896 24 281 22 494 22 424 24 001 32473: asuntojen omistus ja vuokraus 51 353 54 326 57 397 45 847 46 939 48 277 32474: kiinteistötoiminta ja liike-elämää 32475: palveleva toiminta 42145 47 849 53 954 40 528 44 297 47 923 32476: yhteiskunnalliset ja henkilö- 32477: kohtaiset palvelukset 124 611 130 380 135 597 121 493 122 825 124 898 32478: välilliset rahoituspalvelut -14 858 -14 439 -15 526 -15 376 -15 094 -16 424 32479: 32480: Markkinatuotanto yhteensä 429 288 473 221 497 024 428 749 457 763 481 043 32481: Markkinalen tuotanto yhteensä 118 576 123 705 127 848 115 299 116 278 117 496 32482: julkinen toiminta 105 431 109 261 112 477 102 227 102 364 103 022 32483: muu toiminta 13 145 14 444 15 371 13 072 13 914 14 474 32484: 32485: 32486: 32487: 7. Työllisyys toimialan ja ammattiaseman mukaan°, miljoonaa työtuntia 32488: 1994 1995 1996 1997 1998* 1999* 32489: Markkinatuotanto 2 574 2 615 2 663 2 745 2 814 2 898 32490: palkansaajat 1 890 1 953 1 978 2 057 2 151 2209 32491: yrittäjät 685 663 685 688 663 689 32492: Julkinen toiminta 780 800 811 824 815 814 32493: Muu toiminta 111 118 125 132 142 148 32494: Työllisyys yhteensä 3 465 3 533 3 598 3 701 3 770 3 861 32495: 2 32496: maa-,riista- ja kalatalous > 382 352 338 322 305 313 32497: 2 32498: metsätalous > 47 46 46 43 44 46 32499: 2 32500: koko teollisuus > 688 718 720 746 769 769 32501: 2 32502: rakentaminen > 235 246 253 284 302 322 32503: kauppa, majoitus- ja 32504: 2 32505: ravitseminen > 545 548 577 597 606 628 32506: 2 32507: rahoitus, vakuutus ja kiinteistöt > 284 293 308 319 337 360 32508: liikenne 2> 271 281 284 292 298 301 32509: yhteiskunnalliset ja henkilö- 32510: kohtaiset palveluksee> 124 132 137 142 153 160 32511: 1 32512: >Kansantalouden tilinpidon mukaan. 32513: 2 32514: >Markkinatuotannossa. 32515: 32516: 32517: 91 32518: 8. Työttömät työnhakijat työnvälityksessä ammateittain 1l, 1 000 henkeä 32519: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 32520: Työttömät työnhakijat 32521: teknillinen, yhteiskuntatieteellinen 32522: sekä terveydenhoitotyö 75,5 71,5 69,5 65,5 63,1 60,7 32523: hallinto- ja toimistotyö 51,0 49,6 49,2 46,7 41,9 37,9 32524: kaupallinentyö 36,6 35,5 34,3 31,9 28,5 25,8 32525: maa- ja metsätaloustyö 16,8 16,6 16,8 16,0 14,6 13,6 32526: rakennustyö 51,9 49,9 45,5 38,2 31,8 27,9 32527: kuljetus- ja liikennetyö 18,7 18,0 17,6 16,2 14,4 12,9 32528: teollinen työ 104,8 98,7 97,0 90,5 81,4 76,5 32529: palvelutyö 51,0 50,9 50,6 48,1 45,3 42,4 32530: muu työ 61,2 60,3 53,5 45,2 41,4 39,3 32531: Yhteensä2l 494,2 466,0 448,0 409,0 372,4 348,1 32532: 32533: 1 32534: ) Pohjoismaisen ammattiluokittelun (NYK) mukaan. 32535: 2 32536: ) Lukuihin eivät sisälly ryhmäilmoituksilla ilmoitetut lomautetut ja lyhennetyllä työviikolla olevat. 32537: 32538: 32539: 32540: 32541: 9. Valtion menot työllisyyden hoitoon1l 32542: 32543: 1997 1998 1999 2000 2001 32544: TA TAE 32545: 32546: 32547: Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle 1 067 807 620 250 208 32548: Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille 1 142 870 669 800 610 32549: Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 796 889 879 932 845 32550: Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi 310 261 142 116 94 32551: Työllisyyskoulutus 2 223 1 875 1 546 1 519 1 346 32552: Työmarkkinatuki 5 041 5 406 5 603 5 453 5 588 32553: Muut menot2l 1 641 2 123 1 195 904 1 293 32554: Yhteensä 12 220 12 231 10 655 9 974 9 984 32555: 1 32556: ) liman hallintomenoja. 32557: 2 32558: l Sisältää EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutuksen, joiden budjetoinnissa siirryttiin v. 1999 32559: valtuusmenettelyyn. 32560: 32561: 32562: 32563: 32564: 92 32565: 10. Palkansaajien ansiotasoindeksi (1990=100) 32566: 32567: 1994 1995 1996 1997 1998 1999* 32568: Maatalous 109,3 113,7 117,7 120,2 124,3 126,6 32569: Metsätalous 117,0 124,3 127,7 129,1 131,5 134,6 32570: Teollisuus 115,0 123,1 127,8 131,4 136,2 140,5 32571: Energia- ja vesihuolto 114,3 120,7 124,3 127,7 132,3 135,6 32572: T aionrakentaminen 101,5 104,6 108,1 109,4 113,5 117,3 32573: Maa- ja vesirakentaminen 109,0 111,8 115,5 118,0 123,1 128,7 32574: Tukku- ja vähittäiskauppa 112,5 118,7 123,8 126,8 131,8 134,8 32575: Majoitus ja ravitseminen 109,2 115,0 117,8 119,2 124,7 129,0 32576: Kuljetus 112,4 118,3 123,8 126,2 130,3 133,6 32577: Tietoliikenne 109,7 114,8 121,6 125,1 129,3 133,4 32578: Rahoitus 117,2 122,6 128,4 131,0 134,4 139,2 32579: Vakuutus 109,5 114,3 118,0 121,7 125,7 129,9 32580: Julkinen hallinto 109,2 112,7 117,3 119,1 123,2 126,3 32581: Koulutus ja tutkimus 111,0 114,0 118,1 120,2 123,5 126,0 32582: Terveyspalvelu 113,6 118,0 123,6 126,2 130,4 133,7 32583: Sosiaalipalvelu 114,2 118,8 124,1 126,6 131,7 134,8 32584: Yhteensä 111,4 116,6 121,2 123,8 128,1 131,5 32585: valtio 108,4 111,0 115,3 118,0 122,2 125,2 32586: kunnat 112,5 116,7 121,4 123,7 127,8 130,9 32587: yksityiset 111,6 117,4 122,0 124,7 129,0 132,8 32588: 32589: 32590: 32591: 11. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi (1990=100) 32592: 32593: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 32594: Kokonaisindeksi 106,2 106,9 105,9 107,6 106,1 105,8 32595: Toimialan mukaan 32596: maataloustuotteet 100,7 87,8 68,0 69,3 69,5 66,6 32597: metsätaloustuotteet 80,8 91,3 91,9 99,1 101,5 101,9 32598: mineraalit 98,4 96,9 106,3 111,0 91,7 109,0 32599: teollisuustuotteet 109,4 110,2 109,8 110,6 108,6 107,6 32600: sähkö, kaasu, lämpö ja vesi 112,5 118,6 122,3 124,7 124,2 120,0 32601: rakentaminen 101,7 103,4 102,9 105,5 107,4 109,0 32602: Käyttötarkoituksen mukaan 32603: raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 105,3 107,5 105,3 107,0 104,1 103,4 32604: kulutustavarat 110,0 107,5 107,9 109,1 109,0 109,7 32605: investointitavarat 104,8 105,5 105,4 107,5 108,0 107,8 32606: Alkuperän mukaan 32607: kotimaiset tavarat 102,8 103,8 102,1 104,0 103,4 102,9 32608: tuontitavarat 118,7 118,5 120,1 120,9 116,6 117,0 32609: 32610: 32611: 32612: 32613: 93 32614: 12. Kuluttajahintaindeksi (1990=100) 32615: 32616: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 32617: Kokonaisindeksi 110,9 112,0 112,6 114,0 115,6 117,0 32618: ravinto 102,3 94,8 92,9 94,2 95,4 95,3 32619: juomat ja tupakka 118,6 120,5 123,6 126,0 127,9 132,4 32620: vaatetus ja jalkineet 113,7 115,8 116,4 116,0 114,5 115,7 32621: asunto, lämpö ja valo 98,8 100,6 100,8 103,5 106,0 107,3 32622: kotitalouskalusto 111,6 113,9 114,7 115,3 116,0 117,0 32623: terveyden- ja sairaudenhoito 131,2 132,6 134,8 137,7 140,1 142,9 32624: liikenne 119,7 124,4 126,3 127,1 129,6 131,8 32625: koulutus ja virkistys 115,7 117,6 119,2 120,0 120,3 122,6 32626: muut 112,2 115,3 115,3 116,6 117,6 119,2 32627: 32628: 32629: 32630: 32631: 13. Käytettävissä oleva tulo, miljoonaa markkaa 32632: 32633: 1994 1995 1996 1997 1998 1999' 32634: Palkat ja palkkiot 205 565 219 250 230 558 243 754 261 671 273 826 32635: Työnantajien sosiaaliturvamaksut 59109 62111 63 016 65 412 70 757 73834 32636: Kotitalouksien yrittäjätulot 35 509 39 749 41 941 51 091 52187 55290 32637: yrittäjätulot maataloudesta 7 557 8 929 6 823 7 013 5 367 5584 32638: yrittäjätulot metsätaloudesta 5 354 7 098 6181 8 858 9 587 9 633 32639: muut kotitalouksien yrittäjätulot 22 598 23 722 28937 35 220 37 233 40 073 32640: Omaisuustulot ja muut yrittäjätulot 39199 62 089 67104 81 508 97 015 102 963 32641: Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 59 860 58 598 63 281 74 781 81 037 85 357 32642: Kansantulo 399 242 441 797 465 900 516 546 562 667 591 270 32643: Muuttulonsiirrot ulkomailta, netto -2 419 -752 -3 782 -3 608 -5 428 -5 808 32644: Käytettävissä oleva tulo 396823 441 045 462 118 512 938 557 239 585462 32645: Yksityinen sektori 299 599 328 539 337 069 374 949 395 224 412 894 32646: kotitaloudet 273 469 296 806 300 081 322 152 340 427 357 895 32647: yhteisöt 26130 31 733 36988 52 797 54 797 54 999 32648: yritykset 19239 25251 23 504 39 899 40147 44830 32649: rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3 774 3169 8 617 6 008 9 226 4197 32650: asuntoyhteisöt -7 758 -8 323 -8 084 -8 033 -9 499 -10 077 32651: kotitalouksia palvelevat voittoa tavottelemattomat yhteisöt 10 875 11 636 12 951 14923 14923 16 049 32652: Julkisyhteisöt 98231 111 626 123 438 137 787 162 015 172 568 32653: valtionhallinto -9 403 -3 287 6 481 23 971 39 483 45 713 32654: paikallishallinto 80 314 85 820 89 995 86 877 91 869 94978 32655: työelälaitokset 16346 19 366 20 315 22 033 23 540 22 032 32656: muut sosiaaliturvarahastot 10974 9727 6647 4906 7123 9845 32657: 32658: 32659: 32660: 32661: 94 32662: 14. Yksityiset kulutusmenot, miljoonaa markkaa 32663: 32664: Kävpiin hintoihin 1995 hintoihin 32665: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999* 32666: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 60 676 62 958 65 009 60 083 61 320 63 004 32667: Vaatetus ja jalkineet 14 658 15 289 15 932 14 646 15 387 15 869 32668: Asuminen 80 543 84 951 89126 74 084 75 976 77 573 32669: Sisustus- ja kodinhoito 14 113 15 200 15 948 14 016 15 055 15 590 32670: Terveys 11 016 11 375 12 128 10 542 10 718 11 214 32671: Kuljetus- ja tietoliikenne 48 771 54199 58443 48 211 53 836 57 514 32672: Virkistys, kulttuuri ja koulutus 37020 39296 40 825 36 421 38 368 39 709 32673: Hotellit, kahvilat ja ravintolat 22 831 23 536 24386 22 073 22 090 22 367 32674: Sekalaiset tavarat ja palvelut 22 264 26660 28 219 23 964 26 255 26 656 32675: Kotitalouksien kulutusmenot 32676: Suomessa 311 892 333 464 350 016 304 040 319 005 329 496 32677: 32678: Kestokulutustavarat 30 621 35 481 37 482 31 627 37107 39 611 32679: Puolikestävät kulutustavarat 28135 29463 30 808 28 041 29474 30 603 32680: Lyhytikäiset tavarat 104 913 108 486 112 730 101 611 103 964 106 657 32681: Palvelukset 148 223 160 034 168 996 142 761 148 460 152 625 32682: Kotitalouksien kulutusmenot 32683: Suomessa 311 892 333 464 350 016 304 040 319 005 329 496 32684: Suomalaisten kotitalouksien 32685: kulutusmenot ulkomailla 6 845 6 898 7 648 5 945 6072 6 503 32686: Ulkomaalaisten kotitalouksien 32687: kulutusmenot Suomessa 8 538 8 712 8 524 8 231 8 373 8 073 32688: Kotitalouksien kulutusmenot 310 199 331 650 349140 301 754 316 704 327 926 32689: Voittoa tavoittelemattomien 32690: yhteisöjen kulutus 13 365 14 306 15146 13 183 13 746 14 270 32691: Yksityiset kulutusmenot 323 564 345 956 364 286 314 937 330 450 342 196 32692: 32693: 32694: 32695: 32696: 95 32697: 15. Julkiset kulutusmenot tehtävittäin, miljoonaa markkaa 32698: 32699: Käypiin hintoihin 1995 hintoihin 32700: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999* 32701: 32702: Valtionhallinto 32703: Yleinen julkishallinto 4 524 5 497 7 318 4 524 5 497 7 318 32704: Puolustus 10 698 10 863 10 140 10 698 10 863 10 140 32705: Yleinen järjestys ja turvallisuus 5 593 6 299 6 577 5 593 6 299 6 577 32706: Elinkeinoelämän edistäminen 12 271 12 538 12 994 12 271 12 538 12 994 32707: Ympäristönsuojelu 856 977 1 042 856 977 1 042 32708: Asuminen ja yhdyskunnat 400 608 472 400 608 472 32709: Terveydenhuolto 313 439 436 313 439 436 32710: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 305 350 413 305 350 413 32711: Koulutus 8 762 9164 9 900 8 762 9 164 9 900 32712: Sosiaaliturva 353 356 346 353 356 346 32713: Yhteensä 44 075 47 091 49 638 44075 47 091 49 638 32714: 32715: Paikallishallinto 32716: Yleinen julkishallinto 7 763 7 849 7177 7 763 7 849 7 177 32717: Yleinen järjestys ja turvallisuus 1 532 1 553 1 723 1 532 1 553 1 723 32718: Elinkeinoelämän edistäminen 3 666 3 737 3 915 3 666 3 737 3 915 32719: Ympäristönsuojelu 319 420 426 319 420 426 32720: Asuminen ja yhdyskunnat 1 015 940 1 227 1 015 940 1 227 32721: Terveydenhuolto 27 840 28 902 31 083 27 840 28 902 31 083 32722: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 4 823 4 835 5184 4823 4 835 5 184 32723: Koulutus 24 938 26 019 26040 24 938 26 019 26 040 32724: Sosiaaliturva 17 725 18 513 18 900 17 725 18 513 18 900 32725: Yhteensä 89 621 92 768 95 675 89 621 92 768 95 675 32726: 32727: Sosiaaliturvarahastot 32728: Sosiaaliturva 8 945 9 579 10 090 8 945 9 579 10 090 32729: 32730: JULKINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 32731: Yleinen julkishallinto 12 287 13 346 14 495 11 833 12 542 13 375 32732: Puolustus 10 698 10 863 10 140 10 115 10 009 9 209 32733: Yleinen järjestys ja turvallisuus 7 125 7 852 8 300 6 850 7 257 7 530 32734: Elinkeinoelämän edistäminen 15 937 16 275 16 909 15 430 15 324 15 729 32735: Ympäristönsuojelu 1 175 1 397 1 468 1 131 1 306 1 351 32736: Asuminen ja yhdyskunnat 1 415 1 548 1 699 1 387 1 454 1 558 32737: Terveydenhuolto 28 153 29 341 31 519 27 013 27 361 28 604 32738: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 5128 5185 5 597 4 939 4 878 5 157 32739: Koulutus 33 700 35 183 35 940 32 972 33 464 33 756 32740: Sosiaaliturva 27 023 28448 29 336 25 841 26226 26 403 32741: Yhteensä 142 641 149 438 155 403 137 511 139 821 142 672 32742: 32743: 32744: 32745: 32746: 96 32747: 16. Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain, miljoonaa markkaa 32748: 32749: Käypiin hintoihin 1995 hintoihin 32750: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999* 32751: Markkinatuotanto yhteensä 92 963 107 478 117 053 90 402 101 217 107 537 32752: maa-, riista- ja kalatalous 4 191 5 046 5 134 4 147 4 946 4 940 32753: metsätalous 1 962 1 862 1 831 1 879 1 771 1 696 32754: mineraalien kaivu 439 559 668 415 512 600 32755: teollisuus 23 324 25 122 23 564 22 219 23 487 22 459 32756: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 5 413 4496 4428 5265 4283 4 142 32757: rakentaminen 1 952 2 458 2 778 1 843 2 310 2 625 32758: kauppa 6 575 6 887 8 531 6 481 6 660 8 139 32759: majoitus- ja ravitsemistoiminta 796 906 952 783 881 917 32760: liikenne 10 794 12 219 12 473 10 585 11 901 11 834 32761: rahoitus- ja vakuutustoiminta 500 1 932 2 178 416 1 772 1 953 32762: kiinteistö- ja liike-elämän palvelut 31 152 39 989 48 141 30 757 37 128 42 418 32763: yhteiskunnalliset ja henkilö- 32764: kohtaiset palvelukset 5 865 6 002 6 375 5 612 5 566 5 814 32765: Julkinen toiminta 19 776 19 959 19 635 19 658 19 374 18 647 32766: Muu toiminta 1 561 1 596 1 729 1 565 1 544 1 588 32767: Yhteensä 114 300 129 033 138 417 111 625 122 135 127 772 32768: 32769: 32770: 32771: 32772: 17. Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavaratyypeittäin, miljoonaa markkaa 32773: 32774: Käypiin hintoihin 1995 hintoihin 32775: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999* 32776: Aineellisen kiinteän 32777: pääoman bruttomuodostus 102 515 116 219 124 225 100 623 110 600 115 369 32778: Asuinrakennukset 24 637 28 608 33 581 24 156 26 044 28 736 32779: Muut talorakennukset 19 970 25625 28 033 19 749 23 996 24 790 32780: Maa- ja vesirakennukset 12 634 13 040 12 647 12 437 12 605 11 948 32781: Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 44 981 48 649 49 670 43 970 47 599 49 540 32782: Kasvatettavat varat 293 297 294 311 356 355 32783: Aineetloman kiinteän 32784: pääoman bruttomuodostus 9026 10 238 11 894 8 548 9 389 10 592 32785: Maan ja muiden valmistamatlomien 32786: varojen arvon lisäys 2 759 2 576 2 298 2 454 2 146 1 811 32787: Yhteensä 114 300 129 033 138 417 111 625 122 135 127 772 32788: 32789: 32790: 32791: 32792: 97 32793: 18. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus tehtävittäin, 32794: miljoonaa markkaa 32795: 32796: Käypiin hintoihin 1995 hintoihin 32797: 1997 1998 1999* 1997 1998 1999* 32798: 32799: Valtionhallinto 32800: Yleinen julkishallinto 1 119 1 023 390 1 127 1 014 442 32801: Puolustus 620 348 733 621 377 730 32802: Yleinen järjestys ja turvallisuus 405 388 502 407 410 523 32803: Elinkeinoelämän edistäminen 4 780 5 666 4953 4 733 5506 4 736 32804: Ympäristönsuojelu 186 34 49 184 36 53 32805: Asuminen ja yhdyskunnat 140 34 23 141 36 24 32806: Terveydenhuolto 36 22 26 38 24 30 32807: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 213 59 133 215 61 126 32808: Koulutus 954 624 617 996 687 720 32809: Sosiaaliturva 18 18 33 17 19 37 32810: Yhteensä 8 471 8 216 7 459 8479 8170 7 421 32811: 32812: Paikallishallinto 32813: Yleinen julkishallinto 1 665 1 958 1 943 1 654 1 861 1 781 32814: Yleinen järjestys ja turvallisuus 263 269 268 260 256 249 32815: Elinkeinoelämän edistäminen 2 013 1 897 1 886 1 973 1 822 1 765 32816: Ympäristönsuojelu 105 94 95 104 90 90 32817: Asuminen ja yhdyskunnat 108 119 118 108 115 111 32818: Terveydenhuolto 1 727 1 591 1 626 1 723 1 543 1 546 32819: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 1 341 1 306 1 289 1 325 1 247 1 186 32820: Koulutus 2 799 3 019 2 980 2 783 2 877 2 734 32821: Sosiaaliturva 905 911 904 892 854 809 32822: Yhteensä 10 926 11 164 11 109 10 822 10 665 10 271 32823: 32824: Sosiaaliturvarahastot 32825: Sosiaaliturva 709 429 1 490 682 400 1 321 32826: 32827: JULKINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 32828: Yleinen julkishallinto 2 784 2 981 2 333 2 781 2 875 2223 32829: Puolustus 620 348 733 621 377 730 32830: Yleinen järjestys ja turvallisuus 668 657 770 667 666 772 32831: Elinkeinoelämän edistäminen 6 793 7563 6 839 6706 7328 6 501 32832: Ympäristönsuojelu 291 128 144 288 126 143 32833: Asuminen ja yhdyskunnat 248 153 141 249 151 135 32834: Terveydenhuolto 1 763 1 613 1 652 1 761 1 567 1 576 32835: Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 1 554 1 365 1 422 1 540 1 308 1 312 32836: Koulutus 3 753 3 643 3 597 3 779 3564 3 454 32837: Sosiaaliturva 1 632 1 358 2 427 1 591 1 273 2 167 32838: Yhteensä 20 106 19 809 20 058 19 983 19 235 19 013 32839: 32840: 32841: 32842: 32843: 98 32844: 19. Julkisyhteisöjen talous 1), miljoonaa markkaa 32845: 32846: 1996 1997 1998 1999* 2000** 2001 ** 32847: Toimintaylijäämä ja omaisuustulot 29203 28853 30185 27 240 30722 30340 32848: korkotulot 23112 21 754 20 975 18226 18510 19 550 32849: Välittömät verot 111 017 116 889 129 813 133 958 152 635 154 736 32850: Tuotannon ja tuonnin verot 79168 90604 96983 101 345 104 817 109 846 32851: Sosiaalivakuutusmaksut 83 570 85 361 89 666 93 713 96 816 101 582 32852: Saadut muut tulonsiirrot 2 435 2 748 2 507 2 557 2 740 2 710 32853: muilta kotimaisilta sektoreilta 1 002 1 069 1 365 1 309 1 350 1 200 32854: ulkomailta 1 433 1 679 1 142 1 248 1 390 1 510 32855: Tulot 305 393 324455 349154 358 813 387730 399 214 32856: 32857: Kulutusmenot 135 628 142 641 149 438 155 403 161 270 167 462 32858: Tukipalkkiot 12 099 11 837 12 042 11 845 12 610 13 025 32859: Sosiaalietuudet 93534 93 684 93 820 95 755 97 832 101 665 32860: Sosiaaliavustukset 32 309 32 570 32 937 32 788 32 650 32 525 32861: Maksetut muut tulonsiirrot 11 375 13 435 14 350 15 620 15 437 15 807 32862: muille kotimaisille sektoreille 7 586 9200 9 053 9 909 9307 9 457 32863: ulkomaille 3 789 4235 5297 5 711 6130 6350 32864: Korkomenot 31 852 34 048 32 936 29 260 29 530 26 730 32865: Muut menot 786 1 094 1 054 977 980 995 32866: Menot 317 583 329 309 336 577 341 648 350 309 358209 32867: 32868: Säästö -12190 -4 854 12 577 17 165 37 421 41 005 32869: Pääomansiirrot, netto -3 676 183 -514 29 275 370 32870: Kiinteän pääoman kuluminen 14579 15 178 16 056 16 660 17 396 18 159 32871: Pääoman bruttomuodostus(2) 17 223 20 090 19390 19 978 20249 20 712 32872: Nettoluotonanto(+)/nettoluotonotto(-) -18 510 -9 583 8729 13 876 34843 38822 32873: valtionhallinto -42 180 -23 330 -10 257 -5 609 9 919 11 438 32874: paikallishallinto 4 476 -4272 -2 169 -1 556 766 1 186 32875: työeläkelaitokset 19 842 20895 22 313 19 948 23 110 24 090 32876: muut sosiaaliturvarahastot -648 -2 876 -1 158 1 093 1 048 2 108 32877: Perusjäämä(3) -9 770 2 711 20690 24 910 45 863 46 002 32878: 1) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 32879: 2) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ml. varastojen muutos sekä maan ja muiden varojen nettohankinnat 32880: 3) Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja. 32881: 32882: 32883: 32884: 32885: 22 209194L 32886: 99 32887: 20. Valtion budjettitalouden tulot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan, 32888: miljoonaa markkaa 32889: Tilinpäätös Talousarvio 32890: 1997 1998 1999 1999 2000 2001 32891: (esitys) 32892: Tulo- ja varallisuusvero 50086 56 631 61 251 57 840 67 201 71 645 32893: Arvonlisävero 45599 49 660 53 329 52 500 55 280 59 550 32894: Tuonnin perusteella kannettavat 32895: verot ja maksut 4 - - - - - 32896: Valmisteverot 24640 26 233 26 962 27 650 27 614 27630 32897: tupakkavero 3252 3 376 3 367 3 400 3 474 3 550 32898: alkoholijuomavero 7 160 7 186 7 453 7 400 7 350 7 700 32899: polttoainevero/energiaverot 13 895 15 305 15 765 16 500 16 600 16 185 32900: muut valmisteverot 331 365 377 350 190 195 32901: Autovero 4 210 5 259 6 115 5 500 6 000 6 700 32902: Leimavero 781 254 -70 10 10 5 32903: Muut verot ja veronluonteiset tulot 8 899 9 963 10 346 10 059 10 260 11 439 32904: Verot ja veronluonteiset tulot 32905: yhteensä 134 219 148 000 157 933 153 559 166 365 176 969 32906: 32907: Sekalaiset tulot 33 200 39250 50 621 29 329 26 853 26 645 32908: Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 943 5 315 3 886 3 419 4255 4 634 32909: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 171 362 192 565 212 440 186 307 31108 31 279 32910: Valtiolle takaisin maksettavat lainat 975 776 683 492 606 925 32911: Ylijäämän käyttö - - - 1 700 1 500 - 32912: Tulot ilman lainanottoa 172 337 193 341 213 124 188 499 199 579 209 172 32913: Nettolainanotto 12 329 6 334 - - - - 32914: TULOT YHTEENSÄ 184 668 199 675 213 124 188 498 199 579 209 172 32915: 32916: 32917: 32918: 32919: 100 32920: 21. Valtion budjettitalouden menot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan, 32921: miljoonaa markkaa 32922: 32923: Tilinpäätös Talousarvio 32924: 1997 1998 1999 1999 2000 2001 32925: (esitys) 32926: Eläkkeet 12 911 13 361 13 877 14 047 14 488 15 149 32927: Puolustusvoimien kalustohankinnat 4559 4 920 3 470 3 450 3 720 3 162 32928: Muut kulutusmenot 39 751 40 038 41 383 40 516 41 178 42 909 32929: Kulutusmenot yhteensä 57 221 58 319 58 730 58 013 59 386 61 220 32930: 32931: Valtionavut kunnille ym. 30 787 29 359 29 462 29289 30 801 32 890 32932: Valtionavut elinkeinoille 13 834 13 415 13 206 12 959 14 278 15 127 32933: Valtionavut kotitalouksille yms. 38 042 36 558 35 584 36 004 36 200 35 873 32934: Siirrot budjetin ulkopuolisille 32935: rahastoille ja Kela: IIe 6 681 7 493 7 288 8233 8 013 8 869 32936: Muut siirtomenot 13 021 14 674 13 504 12 348 13 972 15 528 32937: Siirtomenot yhteensä 102 366 101 499 99 044 98 833 103 265 108 286 32938: Koneiden, laitteiden ja kaluston 32939: hankkiminen 408 390 236 236 510 413 32940: Talonrakennukset 1 231 1 017 439 364 428 308 32941: Maa- ja vesirakennukset 1 877 1 856 1 722 1 590 1 683 1 236 32942: Reaalisijoitukset yhteensä 3 516 3 263 2 396 2 189 2 620 1 957 32943: 32944: Valtionvelan korot 1) 22 831 27 852 28 575 27 850 26 670 24384 32945: Erittelemättömät menot 10 7 101 5 5 5 32946: Muut menot yhteensä 22 841 27 859 28 676 27 855 26 675 24389 32947: Menot ilman rahoitustalous- 32948: toimia 185 944 190 940 188 846 186 890 191 946 195 853 32949: 32950: Lainananto 295 294 964 346 391 429 32951: Muut finanssisijoitukset 1 139 1 499 1 165 316 284 324 32952: Finanssisijoitukset yhteensä 1 434 1 792 2 129 661 675 753 32953: Menot ilman kuoletuksia 187 378 192 732 190 975 187 551 192 621 196 606 32954: Nettokuoletukset ia velanhallinta - 1 560 20 738 946 6 955 12 568 32955: MENOT YHTEENSÄ 187 378 194 292 211 713 188 498 199 575 209 172 32956: 32957: 1) Sisältää v. 1997 velanhallintamenot 32958: 32959: 32960: 32961: 32962: 101 32963: 22. Valtion budjettitalouden menot hallinnonaloittain tilinpäätöksen sekä talousarvion 32964: mukaan, miljoonaa markkaa 32965: 32966: Tilinpäätös Talousarvio 32967: 1997 1998 1999 1999 2000 2001 32968: (esitys) 32969: 21. Tasavallan Presidentti 31 49 45 46 40 37 32970: 22. Eduskunta 271 304 364 330 395 496 32971: 23. Valtioneuvosto 192 196 211 211 209 222 32972: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 3 126 3 347 3 652 3 536 3635 3 866 32973: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 2 705 2 894 3 121 3 129 3 137 3 117 32974: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 6 216 6 518 6 576 6243 7 069 7 524 32975: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 10 112 10 473 9230 8 988 9 828 9544 32976: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 27 547 28468 29 859 28 063 29 636 31 221 32977: 29. Opetusministeriön hallinnonala 26 188 26 581 26 645 26640 27924 30 200 32978: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 12 697 12 657 12 374 12 022 13 234 13 997 32979: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 8 253 7 723 7 485 7 278 7 363 7 061 32980: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 4566 5 036 4 818 4 536 4 809 5 184 32981: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 45 201 42 998 41 930 43 513 43 491 44694 32982: 34. Työministeriön hallinnonala 13 459 13 557 12 105 11 539 11 316 11 361 32983: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 3 729 3 753 3 959 3 554 3 755 3 639 32984: 36. Valtionvelan korot 23 084 8 ) 32985: 28 178 28 602 27 916 26 780 24440 32986: 37. Valtionvelan vähentäminen - 1 560 20 738 946 6955 12 568 32987: MENOT YHTEENSÄ 187 378 194 292 211 713 188 498 199 575 209 172 32988: 32989: 32990: a) Sisältää velanhallintamenot 32991: 32992: 32993: 32994: 32995: 102 32996: 23. Valtiontalouden kassatulot 1l, miljoonaa markkaa 32997: 32998: Tulolaji 1995 1996 1997 1998 1999 2000** 32999: Tulo- ja varallisuusvero 37 871 45 778 50086 56 632 61 251 72 201 33000: Korkotulojen lähdevero 1 229 1 280 1 001 687 557 750 33001: Perintö-ia lahjavero 992 1 301 1 459 1 689 1 910 2 050 33002: Tulon ja varallisuuden perusteella 33003: kannettavat verot yhteensä 40 092 48359 52546 59 008 63 718 75 001 33004: 33005: Arvonlisävero 36 939 42103 45 599 49 660 53 329 56 330 33006: Vakuutusmaksuvero 1 551 1 581 1 637 1 742 1 855 1 890 33007: ~eekkimaksut 357 391 426 449 470 495 33008: Liikevaihdon perusteella kannet- 33009: tavat verot ja maksut yhteensä 38 847 44 075 47 661 51 851 55 654 58 715 33010: 33011: Tullit ja tuontimaksut 264 67 4 0 0 0 33012: Valmisteverot 21 835 23 210 24 640 26233 26 962 27 614 33013: tupakasta 3 085 3 166 3252 3 376 3 367 3 474 33014: alkoholijuomavero 6 807 7008 7160 7187 7 454 7 350 33015: polttoaineista/energiaverot 11 628 12 714 13 896 15 306 15 765 16 600 33016: muut valmisteverot 315 322 331 364 377 190 33017: Leimavero 2 030 2 047 781 255 -69 10 33018: Autovero 2 686 3 611 4 210 5 259 6 115 6400 33019: Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 388 2 876 4664 5 722 5 916 5400 33020: Verot ja veronluonteiset tulot 33021: yhteensä 108 713 124 246 134 507 148 328 158296 173140 33022: 33023: Sekalaiset tulot 26 716 31 228 31 684 37 203 46 886 36 955 33024: Korkotulot ja voiton tuloutukset 9 121 8550 7034 7 960 6896 9 633 33025: Muut tulot yhteensä 35 837 39 778 38 718 45 164 53 782 46588 33026: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 144 550 164 024 173 225 193 492 212 078 219 728 33027: 33028: Valtiolle takaisin maksettavat lainat 7 923 9894 8 412 10 752 12 600 10 750 33029: Tulot ilman lainanottoa 152 473 173 918 181 637 204 244 224 678 230478 33030: 33031: Nettolainanotto 54 071 33 845 10 371 5547 - - 33032: TULOT YHTEENSÄ 206 544 207 763 192 008 209 791 224 678 230 478 33033: 33034: 1(1) Budjettitalouden ja budjetin ulkopuolisten valtion rahastojen tulot. 33035: 33036: 33037: 33038: 33039: 103 33040: 24. Valtiontalouden kassamenot1l, miljoonaa markkaa 33041: 33042: MenolaM 1995 1996 1997 1998 1999 2000* 33043: Eläkkeet 12 088 12 519 12 901 13 358 13 874 14350 33044: Puolustusvoimien kalustohankinnat 3 022 3 697 4468 4 809 3870 3 840 33045: Muut kulutusmenot 36 337 37 479 37228 37 060 38499 39 067 33046: Kulutusmenot yhteensä 51 446 53 695 54596 55227 56243 57257 33047: 33048: Valtionavut kunnille ym. 39 481 33199 30134 29452 29344 30 900 33049: Valtionavut elinkeinoille 19 312 18 348 14 857 14 791 15 411 16 291 33050: Valtionavut kotitalouksille yms. 42 488 40450 38 421 37340 37082 37 032 33051: Valtionosuudet kansaneläke- ja 33052: sairausvakuutusmenoista 1 168 5 358 6 567 7 381 7270 8 200 33053: Muut siirrot kotimaahan 4545 5 380 4280 5620 5 607 4 161 33054: Siirrot ulkomaille 6 649 7 306 7 689 8295 8 903 9 450 33055: Siirtomenot yhteensä 113 644 110 040 101 947 102 878 103 618 106 034 33056: 33057: Koneiden, laitteiden ja kaluston 33058: hankkiminen 274 213 360 391 298 510 33059: Talonrakennukset 1 052 1 257 1 253 1 070 588 0 450 33060: Maa- ja vesirakennukset 1 882 1 856 1 703 1 990 1 947 1 800 33061: Reaalisijoitukset yhteensä 3 208 3 326 3 316 3 451 2 834 2 760 33062: 33063: Valtionvelan korot 25 799 29 988 24 617 31 537 31 341 34673 33064: Muut menot 537 -59 19 -12 96 164 33065: Muut menot yhteensä 26 336 29 929 24636 31 525 31 438 34837 33066: Menot ilman rahoitustaloustoimia 194 635 196 990 184 495 193 081 194 132 200888 33067: 33068: Lainananto 7120 7354 9 401 10 496 9 566 9 754 33069: Muut finanssisijoitukset 9 644 6402 1 141 1 047 1 745 0 570 33070: Finanssisijoitukset yhteensä 16 765 13 756 10 542 11 543 11 310 10 324 33071: Menot ilman valtionvelan 33072: kuoletuksia 211 399 210 746 195 038 204 624 205 442 211 212 33073: 33074: Valtionvelan nettokuoletukset - - - - 20293 18 061 33075: MENOT YHTEENSÅ 211 399 210746 195 038 204 624 225 735 229 273 33076: 33077: '(1) Budjettitalouden sekä budjetin ulkopuolisten valtion rahastojen menot. 33078: 33079: 33080: 33081: 33082: 104 33083: 25. Valtiontalouden rahoitus 1), miljoonaa markkaa 33084: 33085: 1995 1996 1997 1998 1999 2000** 33086: Verotulot 108 713 124 246 134 507 148 328 158 296 173 140 33087: Muut tulot 35 837 39 778 38 718 45 164 53 782 46588 33088: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 144 550 164 024 173 225 193 492 212 078 219 728 33089: 33090: Tavaroiden ja palvelusten ostot 55 192 56962 57 931 58666 59173 60 181 33091: Siirtomenot 139 443 140 028 126 564 134 415 134 959 140 707 33092: Menot ilman rahoitustaloustoimia 194 635 196 990 184 496 193 081 194 132 200 888 33093: 33094: Tuloylijäämä (+) -50 085 -32 966 -11 271 411 17946 18 840 33095: 33096: Finanssisijoitukset, netto -8 841 -3 862 -2 130 -791 1 290 426 33097: Nettorahoitustarve (-) -58 926 -36 828 -13 401 -380 19 236 19 266 33098: 33099: Nettolainanotto (+), nettokuole- 33100: tukset (-) 54 071 33845 10 371 5547 -20 293 .. 33101: Kassajäämä -4855 -2 984 -3 030 5167 -1 057 .. 33102: 1 33103: ) Budiellitalous sekä budjetin ulkopuoliset valtion rahastot. 33104: 33105: 33106: 33107: 33108: 26. Valtion ja kuntien velka, miljardia markkaa 33109: 33110: 1995 1996 1997 1998 1999* 2000** 33111: Euromääräinen velka 185,2 218,1 246,3 257,6 339,0 330 33112: Valuuttamääräinen velka 172,3 175,0 168,6 157,4 65,7 59 33113: Yhteensä 1) 357,5 393,1 414,8 415,0 404,6 389 33114: %/BKT 63,3 67,1 65,3 60,0 55,9 50 33115: 33116: Kuntien velka2) 26,9 24,2 25,9 25,9 25 23 33117: 1 33118: > 1.1.1999 lähtien markka ja muut euro-valuutat. 33119: 2 33120: ) Kunnat ja kuntayhtymät, vieras pääoma ilman saatuja ennakoita, lyhytaikaisen vieraan pääoman osto- 33121: ja siirtoveikala ja keskinäisiä siirtoja. 33122: 33123: 33124: 33125: 27. Julkinen bruttovelka (EMU), miljardia markkaa 33126: 1995 1996 1997 1998 1999* 2000** 33127: Valtio 300,3 315,1 324,8 315,9 318,0 309 33128: Kunnat 22,4 19,6 19,1 20,3 19,2 19 33129: Sosiaaliturvarahastot 0,4 0,1 0,1 0,2 0,2 0 33130: Yhteensä 323,2 334,8 344,0 336,3 337,4 328 33131: 33132: %/BKT 57,2 57,1 54,1 48,7 46,6 42,4 33133: 33134: 33135: 105 33136: 28. Kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja rintamasotilaseläkelain mukaiset tuotot 33137: ja kulut, miljoonaa markkaa 33138: 33139: 1995 1996 1997 1998 1999 2000(a) 33140: Tuotot 33141: Vakuutusmaksut 9327 8 092 7 848 8 313 8 919 9159 33142: vakuutettujen maksut 2 059 318 144 8 263 40 33143: työnantajain maksut 7268 7 774 7704 8 305 8 656 9 119 33144: Valtion ja kuntien rahoitusosuudet 7126 7 019 7 036 6 861 6 699 6 624 33145: valtion rahoitus 2 424 6544 6 957 6 861 6 699 6 624 33146: kansaneläkkeisiin 33 4167 4 201 4 007 3 818 3 670 33147: perhe-eläkkeisiin 249 246 244 246 242 239 33148: rintamasotilaseläkkeisiin 1 014 947 879 826 771 750 33149: lapsen hoitotukeen 386 410 422 412 424 437 33150: vammaistukeen 155 154 155 157 161 167 33151: eläkkeensaajien asumistukeen 587 620 1 056 1 213 1 284 1 361 33152: kuntien rahoitus 4 702 475 79 - - - 33153: kansaneläkkeisiin 4248 0 0 - - - 33154: eläkkeensaajien asumistukeen 454 475 79 - - - 33155: Erityistuotot 2 730 2 707 2 707 2 707 2 400 2 400 33156: osuus lvv/alv-tuotoista 2 400 2 400 2 400 2 400 2 400 2 400 33157: maksu vakuutuslaitoksilta 330 307 307 307 - - 33158: Sijoitusomaisuuden tuotot 46 665(b) 59 330 159(c) 64 33159: Muut tuotot 34 10 9 56 12 15 33160: Yhteensä 19 263 18 493 17 659 18 267 18 189 18 262 33161: Kulut 33162: Eläkkeet 19 264 18 886 18 468 17 758 17 295 16 778 33163: kansaneläkkeet 17 452 17 131 16 765 16 119 15 698 15 187 33164: varsinainen kansaneläke 15 257 14 904 14 490 13 791 13 268 12 641 33165: eläkkeensaajien asumistuki 1 055 1 097 1 146 1 215 1 290 1 363 33166: eläkkeensaajien hoitotuki 1 033 1 034 1 051 1 063 1 109 1 166 33167: muut 107 96 78 50 31 17 33168: perhe-eläkkeet 249 246 245 245 246 239 33169: rintamasotilaseläkkeet 1 013 945 880 826 770 751 33170: Lapsen hoitotuet 393 410 423 411 420 435 33171: Vammaistuet 157 154 155 157 161 167 33172: Muut etuudet 38 15 13 13 14 15 33173: Toimintakulut 639 1231 (d) 634 1228(e) 706 706 33174: Yhteensä 19 941 20130 19 115 18 998 18 015 17 500 33175: 33176: (a) Kansaneläkelaitoksen arvio. 33177: (b) Tuottoihin sisältyy 578 milj. mk arvonkorotuksia. 33178: (c) Tuottoihin sisältyy 108 milj. mk arvonalennusten muutoksia. 33179: (d) Toimintakulut sisältävät 578 milj. mk toimieläkevastuun nopeutetusta kattamisesta aiheutunutta kertasuoritusta. 33180: Nopeutettu kattaminen toteutettiin sijoitusomaisuudella ja siihen tehdyillä arvonkorotuksilla 33181: 1(e) Toimintakulut sisältävät 517 milj. mk toimieläkevastuun kattamisen kertasuoritusta. 33182: 33183: 33184: 33185: 33186: 106 33187: 29. Sairausvakuutuslain mukaiset tuotot ja kulut, miljoonaa markkaa 33188: 33189: 1995 1996 1997 1998 1999 2000(a) 33190: Tuotot 33191: Vakuutusmaksut 12 473 13 227 12 032 11 377 11 061 10 924 33192: vakuutettujen maksut 8 112 8 606 7 849 6 933 6 481 6 017 33193: työnantajain maksut 4 361 4 621 4183 4444 4 580 4 907 33194: Takautumissuoritukset 48 40 37 60 59 64 33195: Erityistuotot - - - - 307 307 33196: osuus lvv-tuotoista - - - - 307 307 33197: työterveyshuoltomaksut - - - - - - 33198: Sijoitusomaisuuden tuotot 5 5 5 2 12 6 33199: Muut tuotot 193 137 95 141 49 49 33200: Kuntien osuus hammashuollosta - - - - - - 33201: Valtion rahoitusosuus - - - - 255 255 33202: Yhteensä 12 719 13 409 12169 11 580 11 743 11 605 33203: Kulut 33204: Suoritukset vakuutetuille 1) 9499 9595 9895 10 185 10 731 10 510 33205: päivärahat 2 525 2 373 2 385 2 510 2 724 2 925 33206: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat 3 064 2 876 2 829 2 805 2 866 2 955 33207: lääkekorvaukset 2 707 3002 3288 3 359 3 635 4 011 33208: lääkärinpalkkiokorvaukset 470 511 528 595 582 618 33209: tutkimus- ja hoitokorvaukset 265 305 316 342 334 352 33210: matkakorvaukset 468 528 549 574 590 649 33211: Työterveyshuolto 585 553 641 673 719 784 33212: Muut etuudet 1 036 1 054 1 109 1 167 1 253 1 376 33213: Suoritukset terveyskeskuksille - - - - - - 33214: Suoritukset Maatalousyrittäjien 33215: eläkelaitokselle 33 34 33 33 36 35 33216: Toimintakulut 959 979 951 1 174 979 1 059 33217: Yhteensä 12 112 12 215 12 629 13 232 13 718 14 764 33218: 33219: 1 33220: ) Sisältää myös työpaikkakassojen kautta maksetut korvaukset. 33221: _(a) Kansaneläkelaitoksen arvio. 33222: 33223: 33224: 33225: 33226: 107 33227: 30. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten vakuutusmaksutulot, eläkemenot ja 33228: vastuuvelka (rahastot), miljoonaa markkaa 33229: 1994 1995 1996 1997 1998 1999a) 33230: Vakuutusmaksut 33231: palkoista 1) 23171 26 750 28995 30 507 34 833 38280 33232: 2 33233: yrittäjätuloista l 2 670 2 754 2 893 3065 3 201 3 200 33234: yhteensä 25 841 29 504 31 888 33 572 38 034 41 480 33235: Eläkkeet 33236: palkansaajat 1l 24126 25 461 26 777 28 823 30 240 31 910 33237: yrittäjäe) 4 963 5197 5 432 4 765 4 913 5095 33238: - siitä valtion rahoitus 2 411 2 417 2 369 2 299 2 258 2 338 33239: yhteensä 29089 30 659 32 209 33 588 35153 37 005 33240: Vastuuvelka 31.12.(3) (rahastot) 158 846 169 076 184 714 184 714 222 781 244 110 33241: 33242: Vakuutusmaksut, % BKT:sta 5,1 5,3 5,4 5,3 5,5 5,7 33243: Eläkkeet,% BKT:sta 5,6 5,5 5,5 5,3 5,1 5,1 33244: Keskimääräinen TEL-maksu, 33245: %palkasta 18,6 20,6 21 '1 21,2 21,5 21,5 33246: Laskuperustekorko,% 33247: (keskim. vuodessa) 6,5 6,5 6,1 4 ) 5,5 5,5 5,0 33248: 33249: Lähde: Eläketurvakeskus. 33250: (a) Arvio 33251: 1 33252: l TEL, LEL, TaEL ja MEL. 33253: 2 33254: l MYEL ja YEL. 33255: 3 33256: ) Palkansaajien eläkelakien mukainen vastuuvelka. 33257: 4 33258: ) 6,0 % 1.4.1996 lähtien. 33259: 33260: 33261: 33262: 33263: 108 33264: 31. Maksutase, miljoonaa markkaa 33265: 33266: 1998* 1999* 33267: Tulot Menot Tase Tulot Menot Tase 33268: Vaihtotase 298 452 259 370 39 081 308 471 269 262 39209 33269: 33270: Tavarat ja palvelut 267 798 206 650 61 148 271 654 212 176 59 478 33271: Tavarat 231 704 164 956 66 748 234 542 169 334 65 208 33272: Tavarakauppa 230 569 172 819 57 750 233 342 176 534 56 808 33273: Tavarakaupan korjauserät 1 136 -7 863 8 998 1 200 -7 200 8400 33274: Palvelut 36 094 41 694 -5 600 37 112 42 842 -5 730 33275: Kuljetus 10 973 11 062 -89 9 922 12 044 -2 122 33276: Matkailu 8 712 11 022 -2 310 8524 11 353 -2 830 33277: Muut palvelut 16 409 19 611 -3 202 18 666 19 445 -779 33278: Palkansaajakorvaukset 2 005 553 1 452 2 220 610 1 610 33279: Pääomakorvaukset 20581 38 728 -18 148 25 597 41 955 -16 359 33280: Tulonsiirrot 8 068 13 439 -5 371 9000 14 521 -5 521 33281: 33282: Pääomansiirrot 483 0 483 250 209 41 33283: 33284: Saamiset Velat Netto Saamiset Velat Netto 33285: 1 33286: Rahoitustase 1 121 746 108 446 -13 300 125 066 103 756 -23 677 33287: 33288: Suorat sijoitukset 99 645 64 896 -34 749 25 791 18 449 -7 342 33289: Arvopaperisijoitukset 20 615 19 665 -950 71 898 74 571 2 673 33290: Osakkeet 11 131 41 123 29 992 25 606 58 235 32 628 33291: Joukkolainat 9 726 -19 243 -28 970 41 053 4 515 -36 538 33292: Rahamarkkinapaperit -242 -2 214 -1 972 5 239 11 821 6 582 33293: Lainat 1 Talletukset -978 8 262 9 240 -761 7 791 8552 33294: Kauppaluotot 2 954 676 -2 278 2 082 1 927 -154 33295: Muut erät -1 237 18 807 20 043 25537 1 017 -24 520 33296: Johdannaiset 1l -475 -3 860 -3 385 -2 367 33297: Valuuttavaranto 1 221 -1 221 519 -519 33298: 33299: Virheelliset ja tunnistamattomat erät -26 264 -15 573 33300: 33301: Lisätietoja 33302: Yksityiset (yritykset ja muut) 1l 51 625 55 364 3 740 30 784 80232 47 491 33303: Julkisyhteisöt (valtio, kunnat ja 33304: työeläkelaitokset) 1l 15 748 -8 254 -24 002 34 376 7 884 -26 449 33305: Suomen Pankki 1l 431 -989 -1 420 14 867 4 130 -10 738 33306: Muut rahoituslaitokset 1l 53 942 62 324 8 382 45 038 11 510 -33 981 33307: 33308: Lähde: Suomen Pankki. 33309: Saatavien lisäys +, vähennys - 33310: Velkojen lisäys +, vähennys - 33311: 1) Bruttosaamiset ja -velat sisältävät johdannaiset vuoden 1998 loppuun asti. 33312: 33313: 33314: 33315: 109 33316: 32. Pankkien otto- ja antolainaus vuoden lopussa, miljoonaa markkaa 33317: 33318: 1995 1996 1997 1998 1999 33319: Ottolainaus 306 231 296140 303 711 315 346 330 813 33320: Markkatilit 291 388 283 645 291 418 304 686 323 239 33321: Verottomat tilit 173 207 188 926 207 313 218 100 236 674 33322: Lähdeverolliset tilit 56 445 35953 22 335 17 852 12 875 33323: Muut verolliset tilit 61 721 58 767 61 771 68 733 73 690 33324: Valuuttatilit 14 843 12 495 12 293 10 660 7 574 33325: Antolainaus 291 291 289 144 291 989 326 772 361 492 33326: Markkaluotot 258 167 265 015 275 743 309 066 353 031 33327: Valuuttatilit 33124 24130 16 246 17 706 8 461 33328: 33329: 33330: 33331: 33. Yleisön kokonaisvelka vuoden lopussa Iuotonautajan mukaan, miljoonaa markkaa 33332: 33333: 1995 1996 1997 1998 1999 33334: Suomen Pankki 2 980 2 362 1 850 1 566 1 239 33335: Kotimaiset talletuspankit 290 749 281 845 272 342 298 786 317 880 33336: Ulkomaalaisten omistamat 33337: talletuspankit 2 459 3 952 5 799 9 313 16 426 33338: Muut luotto- ja rahoituslaitokset 49 409 50 717 58 802 59 596 69 291 33339: Vakuutuslaitokset 9 393 8583 8245 7 553 9228 33340: Julkisyhteisöt 140 976 126 094 119 714 114612 113 621 33341: Ulkomaat, pitkäaikainen 77 503 79 411 90 549 90 045 107 948 33342: Yhteensä 573 469 552 964 557 301 581 471 635 633 33343: 33344: 33345: 34. Arvopaperimarkkinat, miljoonaa markkaa 33346: 33347: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 33348: Osakeannit 12 155 3067 2470 1 952 4608 9 856 33349: Vaihtovelkakirjat ja optiolainat 1l 2 456 374 424 67 20 2 776 33350: Joukkovelkakirjafl 46072 71 860 75 419 66343 73380 33463 33351: siitä yritykset 4053 691 3 151 2383 2 728 2 797 33352: rahoituslaitokset 9899 4556 9049 6795 4 518 3 704 33353: valtio 31 528 66557 62 139 57165 66134 26962 33354: Markkinoilta kerätty pääoma yhteensä 60683 75 301 78 313 68362 78 008 46 095 33355: Pörssin vaihto 33356: osakkeet ja merkintäoikeudet 68 921 83 019 101 265 186 161 317 146 604 754 33357: kokonaisvaihto 71 082 84094 101 806 186 649 317 518 612 320 33358: 33359: 1 33360: l Markkamääräiset, yritysten liikkeeseen laskemat yleisölainat 33361: 2 33362: l Markkamääräiset yleisölainat 33363: 33364: 33365: 33366: 33367: 110 33368: HE 110/2000 vp 33369: 33370: 33371: 33372: 33373: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ampuma- 33374: aselain muuttamisesta 33375: 33376: 33377: 33378: 33379: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 33380: 33381: 33382: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi am- le, johon keskitettäisiin keskeiset aseisiin 33383: puma-aselakia. Ehdotetuna lailla liittyvät tehtävät sekä ampuma-aseiden oi- 33384: toteutettaisiin ampuma-aselainsäädännön ko- keudellisen sääntelyn kansallinen 33385: konaisuudistuksen toinen vaihe. Esitys koordinointi ja ohjaus. Samalla sisäasiainmi- 33386: sisältää lähinnä kansallisiin tarpeisiin perus- nisteriön yhteyteen ehdotetaan 33387: tuvia muutoksia ja lisäyksiä. Esityksen perustettavaksi erityinen aseasioista lausun- 33388: tarkoituksena on edelleenkin rajoittaa ampu- toja antava ampuma-aselautakunta, johon 33389: ma-aseisiin liittyvää väkivallan ja tapaturman kuuluisi aseasioita käsittelevien viranomais- 33390: vaaraa sekä pyrkiä ehkäisemään ennalta am- ten ja aseharrastajien edustajia. 33391: puma-aserikollisuutta. Asealan elinkeinon osalta uusiksi luvanva- 33392: Ampuma-aseharrastus on Suomessa erit- raisiksi toiminnoiksi säädettäisiin 33393: täin suosittua ja maassamme onkin kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava 33394: perinteisesti vahva asekulttuuri. Toistaiseksi ampumaradan pitäminen ja ampuma-aseiden 33395: aseiden käyttöön liittyvät epäkohdat tai am- käyttöön kouluttaminen. Lisäksi ase- 33396: puma-aserikollisuus eivät ole muodostuneet elinkeinoluvan antamisen edellytykseksi sää- 33397: Suomessa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. dettäisiin erityisen ammattitaitokokeen 33398: Esityksellä pyritäänkin säilyttämään turvalli- suorittaminen. Aseenkäsittelyluvan antamista 33399: set ja samalla tarkoituksenmukaiset ehdotetaan laajennettavaksi siten, että se voi- 33400: edellytykset ampuma-aseisiin liittyvän har- taisiin antaa myös muullekin kuin ase- 33401: rastustoiminnan harjoittamiseen Suomessa. elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevalle 33402: Esityksen mukaan luonnollisten henkilöi- henkilölle. Ehdotuksen mukaan lupa ampu- 33403: den lisäksi myös yhteisöt ja säätiöt voisivat ma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja 33404: saada luvan ampuma-aseen, aseen osan, pat- erityisen vaarallisten ammusten siirtämiseen 33405: ruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten Suomesta toiseen Euroopan unionin jäsenval- 33406: hankkimiseen ja hallussapitoon. Kaa- tioon kaupallisessa tarkoituksessa voitaisiin 33407: susumuttimien osalta ehdotetaan luotavaksi antaa määräaikaisesti voimassa olevana. 33408: uusi kevennetty ja tarkoituksenmukaisempi Asekeräilijöille mahdollistettaisiin erityisen 33409: lupamenettely. Lisäksi lääninhallitusten am- tiedoston pitäminen niiden hallussapitämistä 33410: puma-aseisiin, aseen osiin, patruunoihin ja ampuma-aseista sen sijaan, että ne hankkisi- 33411: erityisen vaarallisiin ammuksiin liittyvät lu- vat aseilleen hallussapitoluvat 33412: patehtävät siirrettäisiin kokonaisuudessaan Ampuma-aseiden anastusrikokset ovat pää- 33413: ampuma-aseasioita käsittelevän ministeriön asiallinen tapa aseiden kulkeutumiselle 33414: yhteyteen perustettavalle asehallintoyksiköl- rikollisten käyttöön. Tämän vuoksi ampuma- 33415: 33416: 20924IM 33417: 2 HE 110/2000 vp 33418: 33419: 33420: aseiden säilyttämiselle asetetta1snn erityisiä viksi viranomaiselle maataaJassa niiden 33421: vaatimuksia siinä tapauksessa että luvanhalti- tuonnista tai siirrosta. Ulkomailta tuotavien 33422: jalla on säilytettävänä vaarallisia ja ampuma-aseiden valvonnan tehostamiseksi 33423: rikolliseen käyttöön erityisesti soveltuvia tu- säädettäisiin tullilaitokselle velvollisuus il- 33424: livoimaisia tai helposti kätkettyinä moittaa sisäasiainministeriölle ampuma- 33425: kannettavia ampuma-aseita. V äärinkäytösten aseen ja aseen osan yksityisestä tuonnista. 33426: ehkäisemiseksi Suomeen tuotavat ja siirrettä- Lisäksi ehdotetaan vaikutukseltaan vähäisiä 33427: vät deaktivoidut eli pysyvästi muutoksia voimassa olevaan ampuma- 33428: ampumakelvottomiksi tehdyt ampuma-aseet aselakiin. 33429: ja pysyvästi toimintakelvottomiksi tehdyt Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 33430: aseen osat tulisi jatkossa esittää tarkastetta- maan 1 päivänä tammikuuta 2001. 33431: HE 110/2000 vp 3 33432: 33433: 33434: SISÄLLYSLUETTELO 33435: 33436: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ......................................................................... 1 33437: 33438: SISÄLLYSLUETTELO ........................................................................................................... 3 33439: 33440: YLEISPERUSTELUT ..............................................................................................................6 33441: 1. Nykytila ......................................................................................................................... 6 33442: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö ............................................................................... 6 33443: Ampuma-aselaki ........................................................................................................... 6 33444: Poikkeukset luvanvaraisuudesta ................................................................................. 6 33445: Ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito ............................................................ 6 33446: Lupaviranomainen .......................................................................................................6 33447: Asealan elinkeinonharjoittamisen ala sekä vastuuhenkilö ....................................... 6 33448: Ampuma-aselakia ja aselupa-asioita koskevat lausunnot ........................................ 7 33449: Aseenkäsittelylupa ........................................................................................................ 7 33450: Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä kaupalliseen vientiin, tuontiin, kautta- 33451: kuljetukseen ja siirtoon oikeuttavien lupien raukeaminen ja peruuttaminen ........ 7 33452: Kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva siirto Suomesta .......................................... 7 33453: Poikkeukset siirron luvanvaraisuudesta..................................................................... 8 33454: Aselupahakemuksen jättäminen ja hakijan kotikunnan vaihtuminen .................... 8 33455: Oikeus tiedoston pitämiseen ............................................................................ ., ........... 8 33456: Kaasusumutin ............................................................................................................... 8 33457: Säilyttäminen ................................................................................................................ 8 33458: Maahantuotavat deaktivoidut ampuma-aseet............................................................ 9 33459: Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus ......................................................................... 9 33460: Ennen ampuma-aselain voimaantuloa annetut luvat ................................................ 9 33461: 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö .................................. 9 33462: Ruotsi ........................................................................................................................... 10 33463: N orja............................................................................................................................. 12 33464: Tanska .......................................................................................................................... 13 33465: Saksa ............................................................................................................................ 14 33466: 1tävalta .......................................................................................................................... 16 33467: 1so-Britannia ................................................................................................................ 16 33468: Alankomaat .................................................................................................................. 18 33469: Ranska .......................................................................................................................... l8 33470: Espanja ......................................................................................................................... l9 33471: Kanada ......................................................................................................................... 20 33472: 1.3. Nykytilan arviointi ........................................................................................ 21 33473: Poikkeukset luvanvaraisuudesta ...............................................................................21 33474: Ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito ..........................................................21 33475: Lupaviranomainen ..................................................................................................... 21 33476: Asealan elinkeinonharjoittamisen ala sekä vastuuhenkilö ..................................... 21 33477: Ampuma-aselakia ja aselupa-asioita koskevat lausunnot ....................................... 22 33478: Aseenkäsittelylupa ...................................................................................................... 22 33479: 4 HE 110/2000 vp 33480: 33481: 33482: Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä kaupalliseen vientön, tuontiin, kautta- 33483: kuljetukseen ja siirtoon oikeuttavien lupien raukeaminen ja peruuttaminen ...... 22 33484: Kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva siirto Suomesta •..•.••.•.•..•...•••••....•..•.•.•.•..•. 22 33485: Poikkeukset siirron luvanvaraisuudesta.•.•••..••.••.•.•.•....••.......•...•.•....•.....•.••...••.•....... 22 33486: Aselupahakemuksen jättäminen ja hakijan kotikunnan vaihtuminen ••.••....•.....••. 22 33487: Oikeus tiedoston pitämiseen ...................................................................................... 23 33488: Kaasusumutin ............................................................................................................. 23 33489: Säilyttäminen .............................................................................................................. 23 33490: Maahantuotavat deaktivoidut ampuma-aseet•.••...•..•.••••...•.•...•.•.•..•.•••••••••...•.•.•...••.• 23 33491: Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus ....................................................................... 24 33492: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset ••..•....•.•..•.•..•••.•..•.•••..•.•...•••••...•.•...••.•... 24 33493: 2.1. Kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava ampumaradan pitäminen ja 33494: ampuma-aseiden käyttöön kouluttaminen ............................................................... 24 33495: 2.2. Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset yhteisölle ja säätiölle .•.••••25 33496: 2.3. Kaasusumutinlupa ........................................................................................ 26 33497: 2.4. Ampuma-aseiden säilyttäminen .................................................................. 26 33498: 2.5. Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn ampuma-aseen ja pysyvästi toi- 33499: mintakelvottomaksi tehdyn aseen osan siirto ja tuonti Suomeen•...•.•.•.....•...•.••.•.•• 27 33500: 2.6. Ampuma-aselautakunta ...............................................................................28 33501: 2.7. Asehallintoyksikkö ...........................................................................•............ 28 33502: 3. Esityksen vaikutukset ................................................................................................ 29 33503: 3.1. Taloudelliset vaikutukset .............................................................................. 29 33504: 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ...................................................... 30 33505: 3.3. Ympäristövaikutukset .................................................................................. 30 33506: 3.4. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan .•.••..••.•...•...•....•••..•.•...•.••••.•.•..•30 33507: 4. Asian valmistelu .........................................................................................................30 33508: 4.1. Valmisteluvaiheet ja aineisto ....................................................................... 30 33509: 4.2. Lausunnot ...................................................................................................... 30 33510: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ..................................................................... 32 33511: 5.1. Riippuvuus muista esityksistä ...................................................................... 32 33512: 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista ...•.•.•..••.••.•••••..• 32 33513: 33514: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ............................................................................ 32 33515: 1. Lakiehdotusten perustelut .......................................................................................... 32 33516: 2. Voimaantulo ja sörtymäsäännökset .........................................................................60 33517: 2.1. Voimaantulo .................................................................................................. 60 33518: 2.2. Siirtymäsäännökset ....................................................................................... 61 33519: 3. Säätämisjärjestys ....................................................................................................... 63 33520: 33521: LAKIEHDOTUS ..................................................................................................................... 64 33522: ampuma-aselain muuttamisesta ................................................................................ 64 33523: HE 110/2000 vp 5 33524: 33525: 33526: LIITE .•.•••.•.••••.•••.•...•.•.•..•..•.•.•.•.•.•••..•.••.•.•.•...••..•.•.•...•.•..•••••.•...••.•.......••••••.••.••••.•.••.•....•••••.••.••. 77 33527: 33528: RINNAKKAISTEKSTIT •••.•.•.••.•.•..•...•.•.••••••.•..•.•...•.•..•••.••.•.•.•..•....•.••.•....•.••..••.••.•.....••••.••.•.. 77 33529: ampuma-aselain muuttamisesta ................................................................................ 77 33530: 6 HE 110/2000 vp 33531: 33532: 33533: 33534: YLEISPERUSTELUT 33535: 33536: 33537: 1. Nykytila Ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito 33538: 33539: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö Ampuma-aselain 45 §:n mukaan lupa am- 33540: puma-aseen hankkimiseen ja 52 §:n mukaan 33541: Ampuma-aselaki lupa ampuma-aseen hallussapitoon voidaan 33542: antaa ainoastaan luonnolliselle henkilölle. 33543: Ampuma-aselaki (1/1998) tuli voimaan 1 Ampuma-aseita kuitenkin omistavat myös 33544: päivänä maaliskuuta 1998. Lailla saatettiin useat yhteisöt ja säätiöt, esimerkiksi museot 33545: voimaan aseiden hankinnan ja hallussapidon ja ampumaseurat Näiden omistamaan asee- 33546: valvonnasta annettu neuvoston direktiivi seen on hankkimis- ja hallussapitoluvan 33547: 911477/ETY, jäljempänä asedirektiivi, sekä joutunut hakemaan useimmiten yhteisön tai 33548: tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta säätiön toimintaan osallistuva luonnollinen 33549: yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 henkilö, esimerkiksi museon johtaja tai am- 33550: tehdyn Schengenin sopimuksen soveltami- pumaseuran puheenjohtaja. 33551: sesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 33552: 1990 tehdyn yleissopimuksen määräykset. Lupaviranomainen 33553: Asedirektiivin voimaansaattamisen kiireelii- 33554: syyden vuoksi ampuma-aselainsäädännön Paikallispoliisi antaa luvan ampuma- 33555: uudistaminen päätettiin toteuttaa kahdessa aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityi- 33556: vaiheessa. Tämän hallituksen esityksen sään- sen vaarallisten ammusten hankkimiseen ja 33557: nöksillä toteutettaisiin aselainsäädännön hallussapitoon. Luvan erityisen vaarallisen 33558: uudistamisen toisena vaiheena ne säännökset, ampuma-aseen hankkimiseen antaa kuitenkin 33559: jotka ensimmäisessä vaiheessa jäivät toteut- lääninhallitus. Lääninhallitus toimii lupavi- 33560: tamatta. ranomaisena myös asealan elinkeinolupien 33561: Jäljempänä on selostettu voimassa olevan antamisen sekä vastuuhenkilöiden ja aseke- 33562: ampuma-aseita koskevan lainsäädännön si- räilijöiden hyväksymisten osalta. 33563: sältöä siltä osin kuin sitä ehdotetaan tällä Lääninhallituksen antamien lupien antamisen 33564: esityksellä muutettavaksi. on katsottu edellyttävän sellaista erityistä 33565: asiantuntemusta, jota paikallispoliisissa ei 33566: Poikkeukset luvanvaraisuudesta välttämättä ole. 33567: 33568: Merkinantopistooli on ampuma-aselain so- Asealan elinkeinonharjoittamisen ala sekä 33569: veltamisalan piiriin kuuluva ase, joten sen vastuuhenkilö 33570: hallussapito, siirto Suomeen ja Suomesta se- 33571: kä maahantuonti on luvanvaraista. Suomen Asealan elinkeinon piiriin kuuluvat ampu- 33572: alueelle saapuvissa ulkomaisissa huvi- ja ma-aselain 20 §:n 2 momentin mukaan 33573: kauppa-aluksissa voi useinkin olla merkinan- ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden 33574: tovälineenä merkinantopistooli. ja erityisen vaarallisten ammusten kaupan 33575: Merkinantopistoolia koskevia säännöksiä so- harjoittaminen, niiden valmistaminen kaupal- 33576: velletaan myös ulkomaalaiseen lisessa tarkoituksessa sekä ampuma-aseiden 33577: luvanhaltijaan, joten merkinantopistoolin ti- ja niiden osien korjaaminen ja muuntaminen 33578: lapäisestikin Suomen alueelle aluksenaan kaupallisessa tarkoituksessa. Muunlainen 33579: tuovan henkilön on hankittava sen Suomen kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva am- 33580: alueelle tuomiseen tai siirtämiseen sekä puma-aseisiin liittyvä toiminta ei kuulu 33581: Suomessa tapahtuvaan hallussapitoon oikeut- asealan elinkeinon harjoittamisen piiriin. Täl- 33582: tava lupa. laista lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää 33583: toimintaa on ainakin kaupallisen ampumara- 33584: HE 110/2000 vp 7 33585: 33586: 33587: dan pitäminen sekä kaupallisessa tarkoituk- nojalla kuljetettavina tai säilytettävinä olevia 33588: sessa tapahtuva kouluttaminen ampuma- ampuma-aseita tai muita ampuma-aselain so- 33589: aseen käyttöön. veltamisalaan kuuluvia esineitä. 33590: Ampuma-aselain 20 §:n 3 momentin mu- Aseenkäsittelyluvan haltija ei siten erikseen 33591: kaan lupa asealan elinkeinon harjoittamiseen tarvitse hallussapitoon oikeuttavaa lupaa kä- 33592: voidaan antaa ainoastaan siinä tapauksessa, sittelemiinsä aseisiin, aseen osiin, 33593: että hakija osoittaa vastuuhenkilön, joka vas- patruunoihin tai erityisen vaarallisiin am- 33594: taa esimerkiksi siitä, että toimintaa muksiin. Lupaa ei voida antaa muille kuin 33595: harjoitetaan ampuma-aselain ja sen nojalla ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa ole- 33596: annettujen säännösten sekä lupaehtojen mu- ville henkilöille. 33597: kaisesti. Vastuuhenkilön hyväksyy se 33598: lääninhallitus, joka antaa asealan elinkeino- Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä 33599: luvan. Vastuuhenkilöksi hyväksymisen kaupalliseen vientiin, tuontiin, kauttakulje- 33600: edellytyksenä puolestaan on muun muassa 33601: se, että henkilöllä on ampuma-aseisiin, aseen tukseen ja siirtoon oikeuttavien lupien 33602: osiin, patruunoihin ja erityisen vaarallisiin raukeaminen ja peruuttaminen 33603: ammuksiin sellainen perehtyneisyys, jota 33604: asealan elinkeinon asianmukainen harjoitta- Ampuma-aselain 39 §:ssä säädetään perus- 33605: minen edellyttää. teista, joiden toteutuessa kaupallinen 33606: ennakkosuostumus, kaupallinen tuontilupa, 33607: kaasusumuttimen kaupallinen tuontilupa, 33608: Ampuma-aselakia ja aselupa-asioita koske- kaupallinen siirtolupa, kaupallinen vientilupa 33609: vat lausunnot ja kaasusumuttimen kaupallinen vientilupa 33610: raukeavat sekä perusteista, joiden toteutuessa 33611: Erityisesti ampuma-aseiden keräilyyn liit- lupaviranomaisen on peruutettava lupa. Pe- 33612: tyvät lupa-asiat vaativat lupaviranomaiselta ruuttamisperusteita ovat määrämaan 33613: poikkeuksellista ampuma-aseisiin ja niiden viranomaisen ilmoitus siirrolle, viennille tai 33614: historiaan liittyvää asiantuntemusta. Ampu- kauttakuljetukselle olevasta esteestä sekä li- 33615: ma-aselaissa ei ole säädetty säksi siirron osalta vielä se, että siirto- 33616: lupaviranomaiselle mahdollisuutta hankkia olosuhteet eivät enää ole turvalliset. Edellä 33617: lausuntoja lain soveltamisalaan kuuluvasta mainittuja lupia ei kuitenkaan voida peruut- 33618: asiasta. Ampuma-aselain 113 §:n 2 momen- taa siinä tapauksessa, että kohdemaan 33619: tissa on lisäksi säädetty, että ampuma-asetta, olosuhteet muuttuvat ·luvan antamisen jäl- 33620: aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaaralli- keen sellaisiksi, että uuden luvan antamiselle 33621: sia ammuksia koskeva lupahakemus, olisi ulko- tai turvallisuuspoliittinen este. 33622: asekeräilijälle annettavaa hyväksyntää kos- 33623: keva hakemus sekä asiassa annettu päätös 33624: ovat salassa pidettäviä. Erityistä asiantunte- Kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva siirto 33625: musta saattavat edellyttää myös Suomesta 33626: kansainvälisesti esillä olevat ampuma- 33627: aseisiin liittyvät asiat. Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden vä- 33628: lillä ei ole säännönmukaista rajavalvontaa. 33629: Asedirektiivin mukaan ampuma-aseen siirto 33630: Aseenkäsittely lupa jäsenvaltiosta toiseen edellyttää lähtömaan 33631: antamaa siirtolupaa, jonka edellytyksenä on 33632: Asealan elinkeinonharjoittajan palveluk- vastaanottajavaltion siirrolle antama ennak- 33633: sessa olevalla henkilöllä, joka käsittelee kosuostumus. Tästä menettelystä on säädetty 33634: ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja ampuma-aselain 32 ja 35 §:ssä. Lupa on siir- 33635: erityisen vaarallisia ammuksia, on oltava tokohtainen. Siten sellainen luvanhakija, joka 33636: ampuma-aselain 27 §:ssä tarkoitettu aseenkä- siirtää toistuvasti Suomesta toiseen Euroopan 33637: sittelylupa. Lupa oikeuttaa henkilöä unionin jäsenvaltioon samalle vastaanottajal- 33638: käsittelemään ase-elinkeinonharjoittajalla le ampuma-aseita tai patruunoita, joutuu 33639: ampuma-aselain mukaisesti annetun luvan hakemaan jokaiselle siirrolle erikseen luvan. 33640: 8 HE 110/2000 vp 33641: 33642: 33643: Poikkeukset siirron luvanvaraisuudesta Oikeus tiedoston pitämiseen 33644: 33645: Ampuma-aselain 80 §:n 3 momentin mu- Ampuma-aselain 19 §:n 1 momentin 3 33646: kaan ampuma-aseen, aseen osan, kohdassa ja 60 §:ssä säädetään asekeräilijän 33647: patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammus- oikeudesta pitää tiedostaa hankkimistaan 33648: ten siirto yksityistä tarkoitusta varten ei aseen osista vaihtoehtona erillisten hallussa- 33649: edellytä erityistä lupaa, jos siirtäjällä on kun- pitolupien hankkimiselle. Kaikki asekeräilijät 33650: kin EU:hun kuuluvan kauttakulkumaan ja joutuvat kuitenkin hankkimaan hankkimistu- 33651: määrämaan viranomaisen niiden hallussapi- pien lisäksi erikseen hallussapitoluvat 33652: toon antama lupa. Pohjoismaiset ampuma- omistamiinsa ampuma-aseisiin siitäkin huo- 33653: aseita koskevat lainsäädännöt ovat kuitenkin limatta, että aseiden määrä saattaa olla 33654: lähentyneet tältä osin toisiaan ja joissakin ta- erittäin suuri. Voimassa olevan lain mukaan 33655: pauksissa toisessa pohjoismaassa annettu ainoastaan asealan elinkeinoluvan haltija on 33656: lupa oikeuttaa aseen hallussapitoon toisessa oikeutettu pitämään tiedostaa hallussaan ole- 33657: pohjoismaassa. Kuitenkin Suomen ampuma- vista ampuma-aseista. Hallussapitolupien 33658: aselain mukaan siirto esimerkiksi Ruotsiin hakeminen aiheuttaa huomattavaa lisätyötä 33659: edellyttää aina Suomesta erikseen annettua lupaviranomaiselle ja luvanhakijalle. 33660: siirtolupaa, vaikka Ruotsin lainsäädännön 33661: mukaan siirto sinne on mahdollista eräissä Kaasusumutin 33662: tapauksissa pelkästään Suomessa annetun 33663: hallussapitoluvan perusteella. Kaasusumutin on ampuma-aselain 1 §:n 33664: mukaan rinnastettu ampuma-aseeseen kysei- 33665: sessä pykälässä mainittuja poikkeuksia 33666: Aselupahakemuksen jättäminen ja hakijan lukuun ottamatta. Kaasusumuttimen hankki- 33667: kotikunnan vaihtuminen mista ja hallussapitoa koskeva 33668: lupajärjestelmä vastaa ampuma-aseisiin so- 33669: Hankkimislupa on ampuma-aselain 42 §:n vellettavaa lupajärjestelmää. 33670: 3 momentin mukaan jätettävä poliisilaitok- Kaasusumuttimen hankkimis- ja 33671: seen henkilökohtaisesti. Säännöksen hallussapitolupa voidaan antaa nykyisen lain 33672: tarkoituksena on varmistaa lupaviranomaisel- mukaan ainoastaan luonnolliselle henkilölle. 33673: le mahdollisuus varmistua siitä, että 33674: luvanhakijaa on pidettävä henkilökohtaisilta Säilyttäminen 33675: ominaisuuksiltaan sellaisena, että hänelle 33676: voidaan hankkimislupa myöntää. Käytännös- Ampuma-aselain 106 §:n mukaan ampu- 33677: sä tämä johtaa siihen, että henkilö, joka on ma-ase tulee säilyttää lukitussa paikassa tai 33678: käynyt lupaviranomaisen luona aiemmin, muuten lukittuna taikka siten, että ampuma- 33679: joutuu uutta lupaa hakiessaan aina käymään aseeseen kuuluvaa aseen osaa säilytetään 33680: lupaviranomaisen luona uudelleen. erillään. Ampuma-asetta ja aseen osaa ei 33681: Ampuma-aselain 114 §:n mukaan ampu- näinkään säilytettynä saa pitää paikassa, josta 33682: ma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai ne ovat helposti anastettavissa. Voimassa 33683: erityisen vaarallisten ammusten hallussapi- olevassa lainsäädännössä ei kuitenkaan ole 33684: toon oikeuttavan luvan haltija, joka muuttaa asetettu velvoitetta esimerkiksi erityisen ase- 33685: asumaan toisen kihlakunnan alueelle, on vel- kaapin hankkimiseen sellaisessakaan 33686: vollinen kolmen kuukauden kuluessa tapauksessa, jossa säilytettävänä on vaaralli- 33687: kotikuntansa vaihtumisesta esittämään lupa- sia ja rikolliseen käyttöön erityisesti 33688: todistuksensa uuden kotikuntansa soveltuvia tulivoimaisia tai helposti kätket- 33689: poliisilaitokselle tarpeellisten merkintöjen tyinä kannettavia ampuma-aseita. Erityisiä 33690: tekemiseksi poliisin pitämään tiedostoon. säilytysvaatimuksia on asetettu ainoastaan 33691: asekeräilijöille, joiden ampuma-aseiden säi- 33692: lytystilat poliisin on ampuma-aselain 116 §:n 33693: 2 momentin mukaan tarkastettava ennen lu- 33694: HE 110/2000 vp 9 33695: 33696: 33697: van antamista ensimmäisen keräilykokoel- netut uudet luvat on nyt syötetty 33698: maan kuuluvan ampuma-aseen tai aseen osan aserekisteriin. Ennen ampuma-aselain voi- 33699: hankkimiseen. maantuloa annettujen lupien tiedot ovat yhä 33700: lupaviranomaiskohtaisissa pahvikortteihin 33701: perustuvissa manuaalitiedostoissa, mutta lu- 33702: Maahantuotavat deaktivoidut ampuma-aseet paviranomaiset ovat kuitenkin syöttäneet 33703: näidenkin lupien tietoja jo osittain ja usein 33704: Ampuma-aseen tai aseen osan hallussapi- vaillinaisina aserekisteriin. Ennen ampuma- 33705: toon oikeuttavan luvan haltijan on ampuma- aselain voimaantuloa annettujen aselupien 33706: aselain 112 §:n mukaan 30 päivän kuluessa haltijoilla on pahvineo lupatodistus, kun taas 33707: ampuma-aseen pysyvästi ampumakelvotto- uuden lain voimaantulon jälkeen annettujen 33708: maksi tai aseen osan pysyvästi lupien haitijoille on annettu uusi muovinen 33709: toimintakelvottomaksi tekemisestä eli deak- lupakortti. Tällaisten uusien muovisten lupa- 33710: tivoinnista esitettävä ase tai aseen osa korttien haltijoiden ja näiden lupien nojalla 33711: kotikuntansa poliisilaitokselle. Säännöksen hallussa pidettyjen aseiden tiedot on tarkas- 33712: tarkoituksena on varmistaa, että ampuma- tettu lupaviranomaisessa kun taas vanhojen 33713: aseeseen tai aseen osaan tehdyt muutokset pahvisten lupien tiedot ovat tarkastamatto- 33714: todella ovat sellaisia, että asetta voidaan pitää mia. 33715: pysyvästi ampumakelvottomana tai aseen 33716: osaa pysyvästi toimintakelvottomana. Deak- 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomai- 33717: tivoituina maahantuotavien ampuma-aseiden nen lainsäädäntö 33718: tarkastuttamisesta ei kuitenkaan ole minkään- 33719: laisia säännöksiä. Johdanto 33720: 33721: Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus Euroopan yhteisön komissio on laatimassa 33722: asedirektiivin 17 artiklassa edellytettyä ra- 33723: Ampuma-aselain 40 §:ssä on säädetty tulli- porttia direktiivin voimaantulon 33724: laitoksen velvollisuudesta ilmoittaa ampuma- vaikutuksista. Direktiivin sisältöön ja toimi- 33725: aseasioita käsittelevälle ministeriölle kaupal- vuuteen on eräiltä osin oltu tyytymättömiä. 33726: lisessa tarkoituksessa maahantuotujen Todennäköistä onkin, että asedirektiiviin 33727: ampuma-aseiden ja aseen osien tuonnista tehdään muutoksia lähimmän kahden vuoden 33728: Suomeen siten kuin asetuksella tarkemmin aikana. 33729: säädetään. Yksityisessä tarkoituksessa hank- Yhdistyneiden kansakuntien toimesta 33730: kimisluvalla, yksityisellä valmistamisluvalla laaditaan parhaillaan järjestäytyneen 33731: tai yksityisellä tuontiluvalla maahantuotujen rikollisuuden vastaista yleissopimusta ja sii- 33732: ampuma-aseiden ja aseen osien osalta tällais- hen liittyvää ampuma-aseiden, niiden osien 33733: ta ilmoittamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden 33734: ole. laittoman valmistuksen ja kaupan torjuntaa 33735: koskevaa pöytäkirjaa, jäljempänä tuliasepöy- 33736: Ennen ampuma-aselain voimaantuloa annetut täkirja. Tuliasepöytäkirja olisi määrä saada 33737: valmiiksi vuoden 2000 loppuun mennessä. 33738: luvat Se sisältänee määräyksiä muun muassa am- 33739: puma-aseiden merkitsemisestä ne riittävästi 33740: Ampuma-aselain tultua voimaan 1 päivänä yksilöivillä tunnisteilla, aseiden vienti- ja 33741: maaliskuuta 1998 siirryttiin käyttämään kes- tuontivalvonnasta sekä niihin liittyvästä eri- 33742: kitettyä automaattiseen tietojenkäsittelyyn tyisestä ilmoitusmenettelystä, 33743: perustuvaa ampuma-aserekisteriä. Uuden lain tietojenvaihdosta sekä aseiden välitystoimin- 33744: voimaantulo tapahtui kuitenkin siten, että nasta ja deaktivoinnista. 33745: vanhan ampuma-aseista ja ampumatarpeista Sekä asedirektiivin muuttaminen että tu- 33746: annetun lain (33/1933) perusteella annetut liasepöytäkirja aiheuttavat voimaan 33747: luvat jäivät edelleen voimaan. tullessaan tarpeen muuttaa myös Suomen 33748: Ampuma-aselain voimaantulon jälkeen an- kansallista ampuma-aselainsäädäntöä. To- 33749: 10 HE 110/2000 vp 33750: 33751: 33752: dennäköistä onkin, että nyt annettavan esi- Ampuma-aseen ja patruunoiden hankkimi- 33753: tyksen voimaantulon jälkeen joudutaan nen ja hallussapito edellyttää poliisin 33754: aloittamaan Suomen ampuma- antamaa lupaa. Lupa voidaan antaa keräily-, 33755: aselainsäädännön kokonaisuudistuksen kol- metsästys- ja ampumaurheiluperusteella. Lu- 33756: mannen vaiheen valmistelu. Samassa pa voidaan antaa luonnollisen henkilön 33757: yhteydessä tullaan valmistelemaan myös lisäksi valtion valvomille ampumayhteisöille. 33758: eräitä kansallisista tarpeista aiheutuvia muu- Myös julkisoikeudellisille tai julkista tukea 33759: toksia, joita ei ole voitu ottaa mukaan tähän saaville museoille voidaan antaa aselupa ke- 33760: esitykseen. räilytarkoitukseen. Museoiden on oltava 33761: Ampuma-aseisiin liittyvä valvonta ja sääte- lääninhallituksen valvonnan alaisia. Aselupa 33762: ly ovat muutoinkin kansainvälisesti arvioiden voidaan antaa myös hyväksytyille vartioimis- 33763: viime aikoina kiristyneet huomattavasti. liikkeille. Vartioimisliikkeet voivat lainata 33764: Useat maat ovat tiukentaneet tai ovat parhail- aseita vartijoilleen, joille poliisi on antanut 33765: laan tiukentamassa kansallisia aseita hallussapitoluvan kyseessä olevaan aseeseen. 33766: koskevia säädöksiään. Verrattuna muihin Vartioimisliikkeen nimissä on varsinainen 33767: maihin Suomessa on suhteellisesti erittäin lupa ja sen palveluksessa olevalla vartijalla 33768: paljon ampuma-aseita. Aseharrastus on taas lainaamiseen oikeuttava lupa aseeseen. 33769: Suomessa suosittua ja meillä on perinteinen, Rinnakkaisluvan saaminen ei Ruotsissa ole 33770: pitkälti historiallisiin syihin perustuva ase- mahdollista. 33771: kulttuuri. Ampuma-aseisiin liittyvät Hallussapitoluvan myöntäminen yhdistyk- 33772: ongelmat eivät ainakaan toistaiseksi ole tul- selle on ollut mahdollista Ruotsissa jo kauan. 33773: leet maassamme esille siinä määrin kuin Tärkeimmät edellytykset luvan myöntämisel- 33774: monissa muissa maissa. Ulkomaisesta kehi- le ovat yhdistyksen toiminnan 33775: tyksestä riippumatta Suomen osalta onkin hyväksyttävyys sekä aseiden säilytyksen 33776: edelleen syytä pyrkiä säilyttämään kansalli- asianmukaisuus. Yhdistyksen on myös osoi- 33777: nen ampuma-aseisiin liittyvän tettava, että sillä on toimiva hallinto sekä 33778: harrastustoiminnan jatkuminen tarkoituk- toiminnasta vastuussa oleva hallitus. Ruotsin 33779: senmukaisella tavalla mahdollisimman aselaissa ( 1996: 67) ja aseasetuksessa 33780: turvallisissa olosuhteissa. (1996:70) on nimeltä mainittu ne ampumalii- 33781: tot, joille voidaan antaa hallussapitolupa 33782: Ruotsi aseisiin. Näihin liittoihin kuuluvat esimerkik- 33783: si Ruotsin pistooliampujaliitto, Ruotsin 33784: Vuonna 1993 Ruotsissa oli 781 521 aselu- urheiluampujaliitto, Ruotsin ampumahiihto- 33785: van haltijaa ja luvallisia ampumaseita 2 167 liitto, Ruotsin sotilaallinen urheiluliitto ja 33786: 591. Ruotsin väkiluku on noin yhdeksän mil- Ruotsin metsästäjäliitto. Myös näiden liitto- 33787: joonaa. jen jäsenseuroille voidaan myöntää 33788: Poliisin on pidettävä rekisteriä luvallisista yhteisölupa. Ruotsissa on lukuisia paikallis- 33789: ampuma-aseista ja aselupa-asioissa annetuis- seuroja, jotka kuuluvat edellä mainittuihin 33790: ta päätöksistä. Näissä paikallisesti liittoihin. Noin 350-400 seuralla on lupa pi- 33791: pidettävissä rekistereissä on tiedot sekä lu- tää hallussaan myös automaattiaseita. 33792: vanhaltijoista että ase- Vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille 33793: elinkeinonharjoittajista. Luvanhaitijoista pi- voidaan myöntää hallussapitolupa ampuma- 33794: detään rekisteriä automaattisen aseisiin. 33795: tietojenkäsittelyn avulla, mutta ase- Ampuma-aseita tulee Ruotsissa säilyttää 33796: elinkeinonharjoittajista on manuaalisesti pi- lukitussa tilassa, esimerkiksi laatikossa tai 33797: dettävä tiedosto. Keskitettyä valtakunnallista varmuuskaapissa siten, etteivät ne voi joutua 33798: automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidet- asiattomien henkilöiden haltuun. Jos tämä ei 33799: tävää rekisteriä suunnitellaan. Uudessa ole mahdollista, tulee ase purkaa osiin siten, 33800: aserekisterissä olisi tiedot aseiden luvanhalti- ettei se ole toimintakuntoinen. Aseen olen- 33801: JOista, ase-elinkeinonharjoittajista sekä naiset osat sekä patruunat tulee säilyttää 33802: ampuma-aseista. Tiedot rekistereihin kirjat- erillään toisistaan. Aseluvan hakulomakkees- 33803: taisiin yhä poliisipiireissä. sa hakijan tulee ilmoittaa miten hän aikoo 33804: HE 110/2000 vp 11 33805: 33806: 33807: säilyttää aseensa. Osa lupaviranomaisista henkilön säilytettäväksi olisi tarkoitus laajen- 33808: vaatii, että hakijan on näytettävä asekaapin taa, joskin pääsääntönä olisi se, että 33809: ostokuitti. Useimmat lupaviranomaiset anta- luvanhaltija itse säilyttäisi aseensa. Säilytet- 33810: vat hakijalle ohjeita aseiden säilytyksestä. täväksi luovuttaminen olisi jatkossa 33811: Aselupaan voidaan myös sisällyttää erityisiä luvanvaraista. Tarkoituksena on myös antaa 33812: säilyttämistä koskevia ehtoja. Poliisiylihalli- lupaviranomaiselle nykyistä suuremmat val- 33813: tus (Rikspolisstyrelsen) on antanut tarkempia tuudet tarkastaa aseiden säilytystapa. Jos 33814: ohjeita aseiden olennaisista osista, asekaa- poliisi asettaa aseluvassa ehtoja säilytykselle, 33815: peista, muista turvallisista säilytyspaikoista olisi poliisilla myös oikeus myöhemmin tar- 33816: ja aseen osien erillään säilyttämisestä. Ase- kastaa aseiden säilytys luvanhaltijan 33817: kaappia, joka täyttää tietyt asunnossa. Tarkoituksena on myös säätää 33818: standardivaatimukset, kutsutaan Ruotsissa säilytysmääräysten laiminlyönti rangaista- 33819: varmuuskaapiksi. Aseita voi säilyttää myös vaksi teoksi, jolloin säännöksiä kotietsinnästä 33820: muussa lukitussa kaapissa, mutta senkin on voitaisiin soveltaa suhteellisuusperiaatteen 33821: täytettävä tietyt turvavaatimukset asettamissa rajoissa. 33822: Jos aseluvanhaltija ei voi itse säilyttää aset- Jos aselupa on myönnetty ampumista var- 33823: taan, hän voi enintään kolmeksi vuodeksi ten, saa luvanhaltija ilman erillistä lupaa 33824: luovuttaa sen säilytettäväksi henkilölle, joka hankkia myös patruunoita. Aselupa, jota ei 33825: on täyttänyt 18 vuotta ja jonka ei voida olet- ole myönnetty ampumista varten vaan esi- 33826: taa käyttävän asetta väärin. Järjestelystä tulee merkiksi keräily- tai muistoarvoperusteella, 33827: ilmoittaa kirjallisesti poliisiviranomaiselle. ei oikeuta patruunoiden hankkimiseen. Polii- 33828: Ilmoituksesta pitää myös käydä ilmi se, mi- siviranomainen voi tällöin antaa erillisen 33829: ten asetta tullaan säilyttämään. Henkilö, patruunoiden hankkimiseen oikeuttavan lu- 33830: jonka luona asetta säilytetään, saa käyttää si- van. Pääperiaate on se, että keräily- ja 33831: tä ainoastaan, jos hänellä on lupa käyttää muistoarvoperusteella myönnetään lupa pel- 33832: samantyyppistä asetta. kästään säilyttämistä varten. Tällöin voidaan 33833: Ase-elinkeinonharjoittajien asesäilytykses- vaatia myös aseen ampumakelvottomaksi te- 33834: tä on säännöksiä Ruotsin aseasetuksessa. kemistä. Ruotsin aselain mukaan myös 33835: Poliisiviranomaisten on hyväksyttävä aseiden deaktivoidut ampuma-aseet ovat luvanvarai- 33836: säilytyspaikat ja säilytystilat ennen kuin ase- sia. Säännöksiä deaktivoinnin teknisestä 33837: elinkeinonharjoittajalle myönnetään lupa suorittamisesta ei ole, mutta deaktivoitu ase 33838: toiminnan aloittamiseen. Poliisiviranomais- on esitettävä poliisille hyväksyttäväksi. 33839: ten tulee vähintään kerran vuodessa tarkastaa Aseen valmistusnumero on ilmoitettava 33840: osto- ja myyntiluettelot sekä, milloin syytä haettaessa aseeseen hallussapitolupaa. Jos 33841: on, myös ase-elinkeinonharjoittajien aseva- aseessa ei ole valmistusnumeroa, on jokin 33842: rastot Poliisilla on oikeus tarkastaa muu aseen yksilöivä tunnus ilmoitettava. Täl- 33843: ainoastaan ase-elinkeinonharjoittajien säily- lä hetkellä Ruotsissa ei ole velvoitetta 33844: tystilat. Muiden ampuma-aseita merkitä tunnisteella kaikkia aseita, koska on 33845: hallussapitävien henkilöiden ja yhteisöjen epäselvää kuka vastaisi kustannuksista. Toi- 33846: säilytystilat voidaan tarkastaa vain, jos ko- nen syy tähän on arvokkaiden aseiden 33847: tietsinnän edellytykset täyttyvät. omistajien vastustus. Keskitetyn aserekisterin 33848: Ruotsissa valmistellaan parhaillaan muu- käyttöönoton jälkeen on kuitenkin tarkoitus 33849: tosta, jonka mukaan aseen olennaisten osien vaatia merkittäväksi kaikkiin aseisiin aseen 33850: erillään säilyttämistä ei enää hyväksyttäisi, yksilöivä tunniste. 33851: vaan aseen säilyttäminen turvastandardin Kyynelkaasua sisältävät sumuttimet ja näi- 33852: täyttävässä asekaapissa olisi aina pakollista. hin verrattavissa olevat laitteet ovat 33853: Tiettyjen vähemmän vaarallisten aseiden säi- Ruotsissa luvanvaraisia ja aselain säännökset 33854: lytystä koskevat vaatimukset pysyisivät ampuma-aseista koskevat myös kaasusumut- 33855: edelleen ennallaan. Näitä aseita olisivat esi- timia. Kaasusumuttimien hallussapito, 33856: merkiksi merkinantoaseet, luvanvaraiset kauppa ja maahantuonti on siten luvanvarais- 33857: ilma-aseet ja ampumakelvottomat aseet. ta toimintaa. Luvanvaraisia ovat kuitenkin 33858: Mahdollisuutta jättää aseet jonkun muun vain sellaiset kaasusumuttimet, jotka sisältä- 33859: 12 HE 110/2000 vp 33860: 33861: 33862: vät kyynelkaasua tai siihen verrattavia ainei- luvanhaltijalle etukäteen. 33863: ta. Lupa kaasusumuttimeen voidaan antaa, Norjassa ei ole vielä keskitettyä automaat- 33864: jos henkilö pystyy osoittamaan sumuttimen tisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävää 33865: olevan hänelle tarpeellinen. Ruotsissa luvan aserekisteriä, mutta sellaista suunnitellaan 33866: saaminen kaasusumuttimen hallussapitoon parhaillaan. Norjassa on 54 poliisipiiriä ja 33867: on käytännössä erittäin vaikeata. Pääsääntöi- kussakin poliisipiirissä pidetään omaa asere- 33868: sesti lupaa ei myönnetä suojeluperusteella eli kisteriä. Tietosuojaviranomaiset antoivat 33869: henkilökohtaisen koskemattomuuden tai toukokuussa vuonna 1998 poliisipiireille oi- 33870: omaisuuden suojelemiseen. Käyttökoulutuk- keuden pitää rekistereitä automaattisen 33871: seen osallistuminen ei ole luvan saamisen tietojenkäsittelyn avulla. Tällä hetkellä noin 33872: edellytys. puolet rekistereistä on manuaalisia ja noin 33873: Jotta lupa ampuma-aseeseen voidaan antaa puolet automaattisen tietojenkäsittelyn avulla 33874: metsästysperusteella on luvan hakijan suori- pidettyjä. Tavoitteena on lisätä poliisipiiri- 33875: tettava metsästäjätutkinto. kohtaisia automaattisen tietojenkäsittelyn 33876: Tutkintovaatimukset ovat laajat. Tutkinto avulla pidettäviä aserekistereitä, joista aika- 33877: suoritetaan yksityisesti, mutta valvojana toi- naan on tarkoitus tehdä valtakunnallinen 33878: mii poliisiviranomaisten hyväksymä henkilö. aserekisteri. 33879: Jos henkilö haluaa luvan käsiaseeseen tai au- Norjassa myönnetään lupa ampuma- 33880: tomaattiaseeseen tarkkuusammuntaa varten, aseeseen metsästys-, ampumaurheilu-, keräi- 33881: on hänen suoritettava ampumakoe osoittaak- ly-, muisto- ja suojeluperusteella eli 33882: seen osaavansa käsitellä aseita turvallisesti. henkilökohtaisen koskemattomuuden tai 33883: Näitä kokeita järjestävät yksityiset ampuma- omaisuuden suojelemiseen. Norjassa voidaan 33884: seurat ja koevaatimukset ovat keskeisten antaa aselupa myös yhteisöille. Muun muassa 33885: ampujaliittojen laatimia. Hyväksytty ampu- ampumaseuroille voidaan myöntää lupa am- 33886: makoe on edellytys luvan myöntämiselle. puma-aseiden hankkimiseen ja 33887: hallussapitoon. Nämä aseet on tarkoitettu lai- 33888: Norja nattaviksi tai luovutettaviksi jäsenille 33889: harjoittelua tai kilpa-ammuntaa varten. Lai- 33890: Norjassa arvioidaan olevan noin 720 000 naksisaajalta edellytetään 18 vuoden ikää tai 33891: rekisterissä olevaa ampuma-asetta sekä tä- vanhempien suostumusta. Jos asetta käyte- 33892: män lisäksi noin 500 000--600 000 tään ainoastaan ampumaradalla, on 33893: rekisteröimätöntä haulikkoa. Norja väkiluku lainaaminen alle 18-vuotiaille mahdollista 33894: on noin neljä miljoonaa. ilman vanhempien suostumusta. Lainaksisaa- 33895: Norjan voimassa oleva aselaki on säädetty jalle on annettava tarkastuslippu, jossa on 33896: vuonna 1961. Aselakia muutettiin vuonna seuran tiedot, tiedot aseesta ja Iainaksisaajan 33897: 1978, jolloin pumppu- ja puoliautomaatti- henkilötiedot Tarkastuslippu toimii aselupa- 33898: toimiset haulikot tulivat na ja se on voimassa vuoden 33899: rekisteröintivelvollisuuden piiriin. Vuoden myöntämispäivästä lukien. Ampumaseuran 33900: 1990 lainmuutoksella rekisteröintivelvolli- on pidettävä lainauslistaa, josta ilmenee 33901: suus laajennettiin koskemaan kaikkia kaikki seuran aseluvat, tiedot lainaksisaajista, 33902: haulikoita. Muutos ei kuitenkaan koskenut lainauspäivät, palautuspäivät, tiedot aseista ja 33903: niitä tavallisia haulikoita, jotka oli hankittu vastuuhenkilön tiedot. 33904: ennen vuoden 1990 lainmuutosta. Norjassa Vartioimisliikkeille, pankeille tai muille 33905: on siten edelleen kansalaisten hallussa täysin asetta tarvitseville yrityksille voidaan myös 33906: laillisesti haulikoita, joita ei ole rekisteröity. antaa aselupa. Näitä aseita voidaan lainata 33907: Viimeisin muutos Norjan aselakiin tuli voi- yrityksen työntekijöille, jos nämä työtehtävi- 33908: maan kesäkuussa 1998. Silloin tiukennettiin en suorittamiseksi tarvitsevat aseen. Ase ei 33909: muun muassa aseiden lainaamista koskevia saa olla tehokkaampi kuin työtehtävät edel- 33910: säännöksiä ja luvansaannin edellytyksiä. Li- lyttävät. Yrityksessä on oltava vastuuhenkilö, 33911: säksi poliisille annettiin oikeus tarkastaa joka vastaa aseiden luovutuksesta työnteki- 33912: yksityishenkilöiden ampuma-aseiden säily- jöille sekä aseiden käytöstä ja säilytyksestä. 33913: tystapa, kunhan tarkastuksesta ilmoitetaan Vastuuhenkilön on oltava luotettava ja muilta 33914: HE 110/2000 vp 13 33915: 33916: 33917: henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtä- tussa säilytystilassa. Patruunat tulee aina 33918: vään sopiva. Pääsääntöisesti hänen on oltava säilyttää erillään aseesta. Poliisi voi antaa eri- 33919: 18 vuotta täyttänyt. Työajan ulkopuolella on tyisiä määräyksiä kokoelmassa pidettävien 33920: ase säilytettävä huolellisesti työnantajan aseiden säilyttämisestä. Aseliikkeiden aseet 33921: määräämässä paikassa. Työnantaja antaa tulee säilyttää poliisi- ja pelastusviranomais- 33922: työntekijälle tarkastuslipun, josta ilmenee ten hyväksymässä varastossa. Liikkeessä 33923: työnantajana olevan yhteisön tiedot ja yhtei- säilytettävien aseiden lukumäärä on rajattu. 33924: sölle myönnetty aselupa, tiedot aseesta sekä Patruunoita saa säilyttää liikkeessä poliisin 33925: työntekijän henkilötiedot Tarkastuslippu luvalla. Jos liikkeessä säilytetään yli 5 000 33926: toimii aselupana. Jos lupa koskee pistoolia patruunaa, tarvitaan säilytykseen erityislupa 33927: tai revolveria, on tarkastuslipun aina oltava palo- ja räjähdysvaaran vuoksi. Patruunoita 33928: mukana. Yhteisön on pidettävä lainauslistaa, tulee säilyttää lukitussa kaapissa. 33929: johon on merkittävä yhteisön tiedot, kaikki Norjan aselaissa ei ole tällä hetkellä sään- 33930: yhteisön aseluvat, vastuuhenkilön tiedot ja nöksiä aseen sarjanumerosta tai muusta aseen 33931: tiedot työntekijöistä, joille aseita on lainattu. yksilöivästä tunnisteesta. Ainoastaan valmis- 33932: Jos työntekijä siirtyy toisiin tehtäviin tai jos tajan mahdollisesti merkitsemää 33933: työnantaja muuten sitä vaatii, on ase heti an- sarjanumeroa käytetään aseen tunnistamisek- 33934: nettava takaisin työnantajalle. si. Norjassa ei myöskään ole säännöksiä 33935: Norjassa ei voi saada rinnakkaislupaa asee- ampuma-aseiden deaktivoinnista, mutta tä- 33936: seen, mutta yksityishenkilön omistaman hän asiaintilaan Norjan oikeusministeriö 33937: aseen luovuttaminen toiselle korkeintaan nel- valmistelee parhaillaan muutosta. 33938: jän viikon ajaksi on mahdollista. Aseen Säännökset kaasusumuuimista sisältyvät 33939: vastaanottajan täytyy olla sopiva pitämään aselakiin. Kyynelkaasua sisältävät kaa- 33940: hallussaan aseita. Aseita ei voida lainata susumuttimet ovat luvanvaraisia ja luvan 33941: henkilölle, jolta aselupa on peruttu, tai henki- antaa poliisi. Pelkästään haju- tai väriaineita 33942: lölle, joka on hakenut aselupaa, mutta sitä ei sisältävät sumuttimet eivätole luvanvaraisia. 33943: ole myönnetty. Aseen vastaanottajan täytyy Asekoulutuksen antaminen ei ole Norjassa 33944: lisäksi olla 18 vuotta täyttänyt. Lainaaminen luvanvaraista toimintaa. 33945: on eräissä tapauksissa mahdollista myös 33946: 16--17 -vuotiaalle henkilölle, jos laina-aika Tanska 33947: on lyhyt, valvonta huolellista ja lainaksisaa- 33948: jan vanhemmat ovat antaneet Tanskan aseita ja räjähteitä koskeva laki on 33949: suostumuksensa aseen luovuttamiselle. annettu vuonna 1994. Viimeisin muutos tä- 33950: Aseen vastaanottajan on annettava aseen hän lakiin on tehty vuonna 1997. Tanskassa 33951: luovuttajalle lainaustodistus, jossa on merkit- luvan ampuma-aseeseen voi saada metsäs- 33952: tyinä molempien henkilötiedot, aseen tys-, ampumaurheilu- tai keräilyperusteella. 33953: luovuttajan aseluvan numero, tiedot aseesta, Myös ammatin tai tehtävän perusteella voi 33954: aseen käyttötarkoitus ja laina-aika. Pistoolia saada luvan aseen hallussapitoon, jos ase on 33955: tai revolveria voidaan lainata toiselle ainoas- tarpeen työssä. 33956: taan korjausta tai muuta vastaavaa toimintaa Tanskassa voidaan myöntää aselupa sekä 33957: varten. Lisäksi vastaanottajan on oltava 21 yksityishenkilöille että yhteisöille. Esimer- 33958: vuotta täyttänyt. Sille, jolla on hallussapito- kiksi museoille ja julkisille asekokoelmille 33959: lupa aseeseen tai jolle ase on laillisesti voidaan myöntää aselupa. Lisäksi ampuma- 33960: lainattu, saa myös luovuttaa ja myydä pat- ja metsästysseuroille voidaan myöntää aselu- 33961: ruunoita. Muissa tapauksissa patruunoiden pa. Seuroilla tulee olla käytössään 33962: hankkimiseen tarvitaan poliisin erikseen an- ampumarata, missä jäsenet voivat ampua 33963: tama lupa. seuran omistamilla aseilla. Yhteisölle voi- 33964: Ampuma-aseista tulee pitää sellaista huol- daan myöntää aselupa, jos yhteisöllä on 33965: ta, etteivät ne voi joutua asiattomien haltuun. vastuuhenkilö, joka täyttää laissa aseluvan 33966: Ase tulee säilyttää lukittuna tai siten, että myöntämiselle asetetut vaatimukset. Vastuu- 33967: aseen toiminnan kannalta olennainen osa on henkilön tulee olla huolellisena pidetty 33968: irrotettuna ja sitä säilytetään erillisessä luki- henkilö sekä muilta henkilökohtaisilta omi- 33969: 14 HE 110/2000 vp 33970: 33971: 33972: naisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva pi- valtakunnallisen asevai vontaviranomaisen 33973: tämään hallussa ampuma-asetta. perustaminen. Viranomaisen tehtävänä olisi 33974: Edellytyksenä aseluvan myöntämiselle on muun muassa yleisten ehtojen asettaminen 33975: myös asianmukainen aseiden säilytys. Jos aseluvan myöntämiselle sekä toimiminen 33976: seura omistaa enemmän kuin 25 tavallista asiantuntijana aseisiin liittyvissä lainsäädän- 33977: ampuma-asetta tai enemmän kuin 10 erityi- tö- ja muissa asioissa. 33978: sen vaarallista ampuma-asetta, kuten Tanskassa aseen deaktivointi ei ole luvan- 33979: esimerkiksi pistooleja tai aseita, joiden toi- varaista tmmmtaa eikä aselaissa ole 33980: mintatapa on itselataava kertatuli, tulee aseet säännöksiä siitä. Ampuma-aseen ampuma- 33981: säilyttää tietyt turvavaatimukset täyttävässä kelvottomaksi tekeminen voi kuitenkin 33982: turvakaapissa tai lukitussa tilassa, jossa on tietyissä tapauksissa olla edellytys aseluvan 33983: teräsovi. Lisäksi aseen toiminnan kannalta myöntämiselle. 33984: olennaiset osat tulee säilyttää erillään aseesta Ampuma-aseissa ei ole muuta asetta yksi- 33985: lukitussa turvakaapissa. Muissa kuin edellä löivää tunnistetta kuin mahdollinen 33986: mainituissa tapauksissa on ase ja sen olennai- valmistajan sarjanumero. Jos aseessa ei ole 33987: set osat säilytettävä erillään lukitussa sarjanumeroa, siihen ei myöskään tarvitse 33988: turvakaapissa. Kaapille asetetut vaatimukset merkitä sitä yksilöivää tunnistetta. 33989: ovat tässä tapauksessa lievemmät. Poliisi- Säännökset kaasusumuuimista sisältyvät 33990: mestari voi lisäksi asettaa aseita omistaville Tanskan aselakiin. Kaasusumuttimien hank- 33991: metsästys- ja ampumaseuroille erityisiä vaa- kiminen, hallussapito, luovuttaminen, 33992: timuksia säilytyksestä ja aseiden markkinointi ja maahantuonti on kielletty il- 33993: säilytyspaikan murtosuojauksesta. Poliisi voi man paikallispoliisin lupaa. 33994: lisäksi milloin tahansa tarkastaa ampuma- ja Asekouluttajat, jotka ovat ympäristö- ja 33995: metsästysseurojen säilytyspaikat. energiaministeriön tai metsä- ja luontohalli- 33996: Tanskassa ampuma-aseet on merkitty polii- tuksen hyväksymiä, voivat luovuttaa aseita 33997: sipiirikohtaisiin rekistereihin. Keskitettyä koulutettaville henkilöille asekoulutuksen 33998: valtakunnallista automaattisen tietojenkä- yhteydessä, jos koulutus tapahtuu ampuma- 33999: sittelyn avulla pidettävää aserekisteriä ei radalla tai muulla erityisellä ampumapaikalla 34000: vielä ole, mutta sellaista suunnitellaan. Rih- ja kouluttajat valvovat toimintaa. 34001: laamattomat enintään 12 kaliiperin haulikot, 34002: jotka voidaan ladata enintään kahdella pat- 34003: munalla ja joiden piipun pituus on vähintään Saksa 34004: 55 senttimetriä, eivät ole luvanvaraisia met- 34005: sästyskortin tai erillisen keräilyluvan Saksassa arvioidaan olevan ainakin kym- 34006: omistavalle henkilölle. Tanskassa kuitenkin menen miljoonaa luvallista ampuma-asetta. 34007: suunnitellaan parhaillaan kaikkien haulikoi- Luvanhaltijoita on noin kaksi miljoonaa. Lu- 34008: den luvanvaraistamista. Lisäksi suunnitellaan vanhaltijoista noin 80 prosenttia on 34009: säädettäväksi velvollisuutta esittää ase polii- ampumaurheilun harrastajia. Saksan väkiluku 34010: sille tietyn määräajan kuluessa luvan on noin 81 miljoonaa. 34011: myöntämisestä. Tällä hetkellä luvanhaltija ei Ampuma-aseen hankkiminen edellyttää vi- 34012: pääsääntöisesti koskaan esitä luvan perusteel- ranomaisen antamaa lupaa. Lupaviranomai- 34013: la hankkimaansa asetta poliisille, vaan luvan- sena toimii pääsääntöisesti paikallinen 34014: haltijan tulee pelkästään suullisesti ilmoittaa poliisi. Poliisi pitää myös rekisteriä aseiden 34015: aseen tiedot aselupaan merkittäviksi. Käy- omistajista yksilöityine asetietoineen. Myös 34016: tännössä lupamenettely kuitenkin vaihtelee ase-elinkeinonharjoittajat joutuvat pitämään 34017: eri poliisipiireissä. rekisteriä aseiden valmistuksesta ja luovutuk- 34018: Tanskan oikeusministeriössä suunnitellaan sesta. Asekaupan yhteydessä ase-elin- 34019: kahden erillisen aseluettelon julkistamista. keinonharjoittaja merkitsee rekisteriin 34020: Toisessa luettelossa lueteltaisiin kaikki ne ostajan henkilötiedot sekä tiedot ostetusta 34021: aseet, joihin luvan saaminen on mahdollista aseesta ja ampumatarvikkeista. 34022: ja toisessa luettelossa taas ne aseet, joihin ei Luvan ampuma-aseeseen voi saada metsäs- 34023: voida myöntää lupaa. Lisäksi suunnitteilla on tys-, ampumaurheilu-, keräily- tai 34024: HE 110/2000 vp 15 34025: 34026: 34027: suojeluperusteella. Aseen hallussapitolupa, mahdollista. Ase-elinkeinonharjoittajien am- 34028: joka on annettu keräilyperusteella, ei oikeuta puma-aseiden säilytys voidaan jo 34029: patruunoiden tai ampumatarvikkeiden hank- voimassaolevan lain mukaan tarkastaa. 34030: kimiseen. Hankkiakseen patruunoita Saksan aselain mukaan aseet on merkittävä 34031: keräilijän tulee saada viranomaisilta siihen sarjanumerolla. Aseen valmistajan tulee 34032: oikeuttava erillinen lupa. Luvanhaltijalta merkitä aseeseen valmistajan nimi ja sarja- 34033: vaaditaan luotettavuutta ja hänen pitää muil- numero. Jos tiedot merkitään aseen helposti 34034: takin henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan vaihdettavissa olevaan osaan, on tiedot mer- 34035: olla sopiva aseen hallussapitoon. Nämä vaa- kittävä lisäksi myös johonkin toiseen aseen 34036: timukset koskevat sekä luonnollisia osaan. Jos aseen malli on vuodelta 1870 tai 34037: henkilöitä että oikeushenkilöitä. Saksassa tätä vanhempi, sarjanumero ei ole pakollinen, 34038: voidaan siten antaa aselupa myös yhteisöille. ellei asetta ole valmistettu vuoden 1944 jäl- 34039: Yhteisön jäsen tai työntekijä ei voi saada keen. 34040: normaalia hallussapitoon oikeuttavaa lupaa Aseen ampumakelvottomaksi tekeminen ei 34041: yhteisön omistamiin aseisiin. Jäsenille ja sellaisenaan ole luvanvaraista toimintaa, 34042: työntekijöille on kuitenkin mahdollista antaa mutta deaktivoinnin saa tehdä ainoastaan sel- 34043: käyttöoikeus yhteisön omistamiin aseisiin. lainen henkilö, jolla on lupa käsitellä aseita. 34044: Yhteisön tulee tässä tapauksessa ilmoittaa vi- Aseen luvanhaltijan on deaktivoinnin jälkeen 34045: ranomaiselle yksilöidyt tiedot henkilöistä, kirjallisesti ilmoitettava Saksan keskusrikos- 34046: joille tätä oikeutta halutaan hakea. Viran- poliisille deaktivoinnista, jotta ase voidaan 34047: omaiset tarkastavat näiden henkilöiden poistaa aserekisteristä. Keskusrikospoliisin 34048: sopivuuden aseiden hallussapitoon. Jos estet- pyynnöstä luvanhaltijan on myös esitettävä 34049: tä ei ole, saavat henkilöt oikeuden käyttää deaktivoitu ase tarkastettavaksi viranomaisel- 34050: yhteisön omistamia aseita. le. Saksassa deaktivoitua asetta ei luokiteta 34051: Saksassa aseet on säilytettävä niin, etteivät luvanvaraiseksi ampuma-aseeksi. Kaikki so- 34052: ne joudu asiattomien haltuun. Saksan sisäasi- tilasaseet ja replika-aseet, jotka näyttävät 34053: ainministeriö on antanut yksityiskohtaisen automaattiaseilta, ovat Saksan sota-aselain 34054: suosituksen lupaviranomaisille ja aseluvan- mukaan pääsääntöisesti kiellettyjä. Myös 34055: haitijoille aseiden säilytyksestä. Aseet tulisi deaktivoidut sotilasaseet ovat kiellettyjä. 34056: sen mukaan säilyttää hyväksytyissä asekaa- Kaasusumuttimet eivät ole luvanvaraisia 34057: peissa. Korkeintaan viisi asetta voidaan Saksassa. Niiden hankkimiseen ja hallussapi- 34058: säilyttää lukitussa seinään kiinnitetyssä teli- toon ei myöskään ole asetettu ikä- tai muita 34059: neessä. Käsiaseet tulee aina säilyttää rajoituksia. Saksan aseasetuksessa on tarkat 34060: asekaapissa. Pääsääntönä on, että mitä suu- säännökset sallituista vaikuttavista aineista. 34061: rempi määrä aseita tai mitä vaarallisempia Pakkauksessa on oltava käyttöohje ja sumut- 34062: aseita säilytettävänä on, sitä turvallisempi on timesta on käytävä ilmi mitä vaikuttavaa 34063: säilytyksen oltava. Sisäasiainministeriön suo- ainetta sumutin sisältää. Saksan keskusrikos- 34064: situksessa annetaan myös neuvoja huoneiston poliisin laboratorion on hyväksyttävä 34065: ulko-ovien ja ikkunoiden murtosuojauksen kaasusumutin ennen kuin sille voidaan antaa 34066: parantamiseksi. myyntilupa Saksassa. 34067: Aseluvan myöntävällä viranomaisella on Asekoulutuksen antaminen ei ole luvanva- 34068: oikeus asettaa ehtoja aseen säilytykselle. raista toimintaa, mutta ampumakoulutuksen 34069: Asekaappia ei ole Saksan aselaissa säädetty antamisesta itsepuolustustarkoitukseen on 34070: pakolliseksi, mutta käytännössä lupaviran- ilmoitettava kirjallisesti viranomaisille kaksi 34071: omaiset edellyttävät sellaisen hankkimista. viikkoa ennen kurssin alkamista. Kurssin 34072: Viranomaisilla ei ole mahdollisuutta tarkas- loppumisesta on myös ilmoitettava. Koulu- 34073: taa yksityishenkilöiden ampuma-aseiden tuksesta vastuussa olevien henkilöiden 34074: säilytystapaa, ellei kotietsintään oikeuttavia henkilötiedot on ilmoitettava viranomaisille. 34075: seikkoja ole ilmennyt. Saksan sisäasiainmi- Koulutukseen saa osallistua ainoastaan hen- 34076: nisteriön mukaan tähän suunnitellaan kilö, jolla on voimassa oleva aselupa tai joka 34077: muutosta, joten tulevaisuudessa yksityishen- on viran puolesta oikeutettu käyttämään aset- 34078: kilöiden asesäilytyksen tarkastaminen lienee ta. Koulutuksesta vastaavan henkilön on 34079: 16 HE 110/2000 vp 34080: 34081: 34082: pyynnöstä ilmoitettava viranomaisille yksi- tiedot ja tiedot aseista. Rekisteröintioikeus 34083: löidyt tiedot kurssin sisällöstä. Viranomaiset koskee tietoja aseiden hankkimisesta, hallus- 34084: voivat kieltää koulutuksen antamisen, jos sapidosta, maahantuonnista ja maasta 34085: asekoulutusta antava henkilö ei ole luotettava viennistä. 34086: tai muilta henkilökohtaisilta ominaisuuksil- Itävallan aselaki velvoittaa säilyttämään 34087: taan sopiva taikka jos vastuuhenkilöä ei ole ampuma-aseet niin, etteivät ne joudu asiat- 34088: nimetty. tomien haltuun. Poliisilla on kuitenkin oikeus 34089: asettaa ampuma-aseiden säilytystä koskevia 34090: Itävalta e~toja. Itävallassa on asetarkastajia, joilla on 34091: mkeus tarkastaa yksityishenkilöiden aseiden 34092: Itävallan uusi aselaki tuli voimaan 1 päivä- säilytys joka viides vuosi. Jos säilytettävinä 34093: nä heinäkuuta 1997. Itävalta pani tällä lailla on yli_ 20 ampuma-asetta tai suuri määrä pat- 34094: kansallisesti täytäntöön asedirektiivin sään- ruunOita, on luvanhaltijan ilmoitettava 34095: nökset. Uudella lailla on aiemmin voimassa viranomaisille miten esineiden säilytys on 34096: olleita säännöksiä kiristetty huomattavasti. j~jest~tty ..II!"oitusvelvollisuus koskee myös 34097: Uusien säännösten mukaan kiellettyjen am- tllantetta, JOissa säilytettävinä olevien asei- 34098: puma-aseiden luokkaan kuuluvat muun den lukumäärä kaksinkertaistuu, vaikkei 34099: muassa muuksi esineeksi naamioidut ampu- kokonaismäärä vielä ylitä 20 asetta. Jos il- 34100: ma-aseet, helposti purettavissa ja moitettu aseiden säilytystapa ei ole riittävän 34101: lyhennettävissä olevat aseet, pumpputoimiset turvallinen, on viranomaisen kirjallisesti il- 34102: haulikot, äänenvaimentimella tai pimeätäh- moitettava vaadittavat korjaukset. Jos 34103: täinlaitteella varustetut aseet, sotilasaseet ja puutteita ei korjata annetussa määräajassa, 34104: haulikot, joiden kokonaispituus on alle 90 voi viranomainen sakon uhalla kieltää asei- 34105: senttimetriä tai joiden piipun pituus on alle den säilytyksen kyseisessä paikassa. 34106: 45 senttimetriä. Luvanhaltijan luotettavuuden uudelleen arvi- 34107: Itävallan aselain mukaan hallussapitolupa ointi voi myös aiheuttaa hallussapitoluvan 34108: ampuma-aseeseen voidaan antaa ainoastaan peruuttamisen. 34109: luonnolliselle henkilölle. Yhteisö voi kuiten- Itävallassa kaikissa aseissa pitää olla aseen 34110: kin olla aseen omistajana. Aselupa voidaan yksilöivä sarjanumero tai muu tunniste. His- 34111: pääsääntöisesti antaa vain 21 vuotta täyttä- toriallisissa aseissa yksilöivä tunnus ei 34112: neelle henkilölle. Aselupa voidaan antaa kuitenkaan ole pakollinen. 34113: myös 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jos Itävallassa ampuma-aseen deaktivointi ei 34114: tällä on voimassa oleva metsästyskortti tai ole luvanvaraista toimintaa. Deaktivoidut 34115: ase on tarpeellinen ammattia harjoitettaessa. aseet eivät kuulu aselainsäädännön sovelta- 34116: Jos lupa on annettu työn perusteella ja henki- misalaan. 34117: lö siirtyy toisiin työtehtäviin, lupa raukeaa. Aikaisemmin kaasusumuttimet olivat Itä- 34118: Lupaa haettaessa on esitettävä hyväksyttävä vallassa luvanvaraisia, mutta uudistettaessa 34119: syy aseen hankkimiseen. Pääsääntöisesti aselakia vuonna 1997 kielto poistettiin. Lain 34120: henkilölle voidaan myöntää lupa korkeintaan perusteluista ilmenee, että kyynelkaasusumu- 34121: kahden ampuma-aseen hallussapitoon. Muis- tin on itsepuolustukseen hyvin sopiva ase. 34122: sa tapauksissa vaaditaan erityisiä perusteluja Lain tarkoituksena oli antaa kaikille mahdol- 34123: aseen hankkimiselle ja selvitys aseiden tur- lisuus puolustautua kaasusumutinta 34124: vallisesta säilytyksestä. Aseluvanhaltijan on käyttämällä. Kaasusumuttimen hankkiminen 34125: 1 päivästä tammikuuta 1999 lähtien joka vii- ja hallussapito edellyttää kuitenkin vähintään 34126: des vuosi osoitettava lupaviranomaiselle, että 18 vuoden ikää. 34127: hänellä on edelleen hyväksyttävä peruste 34128: aseen hallussapitoon. Iso-Britannia 34129: Itävallan aselaki antaa mahdollisuuden re- 34130: kisteröidä tiedot aseluvanhaltijoista. Ampuma-aseiden lukumäärä Iso- 34131: Aseasioista vastaavat viranomaiset saavat au- Britanniassa oli vuonna 1995 arviolta hieman 34132: tomaattisen tietojenkäsittelyn avulla muokata yli kaksi miljoonaa. Aselupia oli 984 800. 34133: ja tallentaa keskitettyyn rekisteriin henkilö- Iso-Britannian väkiluku on noin 58 miljoo- 34134: HE 110/2000 vp 17 34135: 34136: 34137: naa. luotettavuuden. Jos hänet katsotaan sopivaksi 34138: Maaliskuussa 1996 tapahtuneen Dunblanen luvanhaltijaksi, jatketaan yhteisön aseluvan 34139: joukkosurman jälkeen hallitus laati esityksen voimassaoloaikaa. 34140: yli .22 kaliiperisten käsiaseiden kieltämisek- Joillekin yhteisöille on myös mahdollista 34141: si. Esitys hyväksyttiin parlamentissa myöntää lupa kiellettyihin aseisiin. Tällaisia 34142: kesäkuussa 1997. Uuden lain tultua voimaan yhteisöjä ovat muun muassa ampumaseurat 34143: 1 päivänä heinäkuuta 1997 kaikki henkilöt, Aseluvan saaneen ampumaseuran on pidettä- 34144: joilla oli tällaisia käsiaseita, joutuivat luovut- vä rekisteriä seuran omistamista kielletyistä 34145: tamaan ne lunastusta vastaan valtiolle. aseista. Rekisteriin on merkittävä aseista vas- 34146: Kiellettyjä aseita ovat myös sarjatuliaseet se- taavien henkilöiden nimet, yksilöidyt tiedot 34147: kä muut kuin .22 kaliiperin puoliautomaatti- aseista ja niiden hankintapäivät sekä ne päi- 34148: tai pumpputoimiset kiväärit ja haulikot lu- vämäärät, jolloin aseita on säilytetty muualla 34149: kuun ottamatta haulikoita, joiden kuin seuran ampumaradalla tai muissa tilois- 34150: kokonaispituus on vähintään 40 tuumaa ja sa. Pääsääntöisesti aseita saadaan käyttää ja 34151: piipun pituus vähintään 24 tuumaa. Kielletty- säilyttää ainoastaan seuran ampumaradalla 34152: jä ovat myös myrkyllistä kaasua ampuvat tai muissa tiloissa. Poliisi voi tarkistaa arn- 34153: aseet, kuten kyynelkaasusumuttimet, ja säh- pumaseurojen aserekisterit ja aseiden 34154: köaseet Kiellettyihin aseisiin voi saada luvan säilytyksen. 34155: sisäasiainministeriöitä ainoastaan poikkeus- Iso-Britanniassa ampuma-aseita tulee säi- 34156: tapauksissa. lyttää turvallisesti ja siten, etteivät ne joudu 34157: Iso-Britanniassa on 43 poliisipiiriä, joissa asiattomien haltuun. Ase tulee yleensä säilyt- 34158: jokaisessa on oma aserekisterinsä. Aserekis- tää asekaapissa. Iso-Britanniassa on käytössä 34159: tereihin tulee merkitä tiedot aseluvan asekaappistandardi, mutta muidenkin · kuin 34160: hakijoista, luvanhaitijoista sekä tiedot henki- standardin mukaisten asekaappien käyttö on 34161: löistä, joille ei ole myönnetty aselupaa. sallittu. Säilytystapa arvioidaan aina tapaus- 34162: Aselain muutoksessa vuonna 1997 säädettiin kohtaisesti ja joissakin tapauksissa seinään 34163: valtakunnallinen automaattisen tietojenkäsit- kiinnitetty lukittu aseteline on katsottu riittä- 34164: telyn avulla pidettävän aserekisterin väksi. Yksityishenkilöiden aseiden 34165: perustamisesta. Kaikilla poliisipiireillä olisi säilytystapa tarkastetaan aina etukäteen en- 34166: suora käyttöyhteys rekisteriin. Myös ase- nen kuin lupa myönnetään. Poliisilla ei 34167: elinkeinonharjoittajat pitävät rekisteriä myy- kuitenkaan ole oikeutta tarkastaa luvanhaki- 34168: dyistä ja ostetuista aseista. Kun ase- jan aseiden säilytystapaa ilman tämän 34169: elinkeinonharjoittaja lopettaa toimintansa, on suostumusta. Yleensä suostumus kuitenkin 34170: hänen luovutettava rekisteritiedot poliisille. annetaan, koska poliisi ei anna aselupaa, ellei 34171: Iso-Britanniassa ei pääsääntöisesti se hyväksy aseiden säilytystapaa. Poliisin 34172: myönnetä aselupaa yhteisöille, vaan aseluvan käydessä hakijan luona tarkastetaan samalla 34173: voi saada ainoastaan luonnollinen henkilö. talon tai huoneiston ikkunat, ovet, lukot ja 34174: Poliisi tarkistaa lupaa haettaessa henkilön mahdolliset hälytysjärjestelmät Jos luvanhal- 34175: sopivuuden aseen hankkimiseen. Jos jokin tija muuttaa toiseen asuntoon, on hän 34176: yhteisö toiminnassaan tarvitsee aseita, on yh- velvollinen ilmoittamaan uuden osoitteensa 34177: teisön jäsenten tai henkilökuntaan kuuluvien poliisille, joka voi tarkastaa aseiden säilytyk- 34178: henkilökohtaisesti haettava aselupaa. Muse- sen myös uudessa asunnossa. Mitä useampia 34179: oille ja tietyt edellytykset täyttäville aseita luvanhaltija omistaa, sitä tiukemmat 34180: yhteisöille voidaan kuitenkin myöntää aselu- vaatimukset asetetaan aseiden säilytykselle. 34181: pa. Näissä tapauksissa lupa myönnetään Aseluvassa poliisi voi asettaa myös erityisiä 34182: yhteisölle, mutta yhteisön on nimettävä vas- ehtoja aseiden säilytykselle. 34183: tuuhenkilö, joka on vastuussa aseista ja Isossa-Britanniassa ampuma-aseiden deak- 34184: niiden säilytyksestä. Aselupa on sidottu tähän tivointi on ollut luvanvaraista toimintaa 34185: vastuuhenkilöön ja jos hän eroaa yhteisön jä- vuodesta 1988 alkaen. Vuonna 1995 sisäasi- 34186: senyydestä, aselupa raukeaa. Yhteisö voi ainministeriö tiukensi entisestään 34187: kuitenkin nimetä uuden vastuuhenkilön. Po- deaktivointiohjeita. Ainoastaan sisäasiainmi- 34188: liisi tarkastaa uuden vastuuhenkilön nisteriön hyväksymä ase- 34189: 18 HE 110/2000 vp 34190: 34191: 34192: elinkeinonharjoittaja tai aseseppä saa deakti- teristä selviää, onko ampuma-ase 34193: voida ampuma-aseita. Deaktivoinnin Alankomaiden aselain alainen ja mihin ase- 34194: suorittajan on kirjallisesti todistettava, että luokkaan se kuuluu. 34195: deaktivointi on tehty sisäasiainministeriön Alankomaissa henkilöt, jotka valmistavat, 34196: hyväksymällä tavalla. Erityinen tarkastuslai- myyvät tai korjaavat aseita, tarvitsevat toi- 34197: tos (Proof House) merkitsee deaktivoituun mintaansa viranomaisen luvan. Tämä koskee 34198: ampuma-aseeseen sen hyväksymistä osoitta- myös aseiden deaktivointia. Luvan antamisen 34199: van tarkastusmerkin. Deaktivoidun ampuma- edellytyksenä on se, että henkilöllä on toi- 34200: aseen luvanhaltijan on seitsemän päivän ku- mintaan vaadittavat taidot ja tiedot, sekä se, 34201: luessa aseen ampumakelvottomaksi että hän tuntee aseita koskevan lainsäädän- 34202: tekemisestä ilmoitettava asiasta luvan myön- nön. 34203: täneelle poliisilaitokselle. 34204: Isossa-Britanniassa sarjanumero tai muu 34205: aseen yksilöivä tunnus ei ole pakollinen. Ranska 34206: Aselaissa ei ole aseen yksilöintiä koskevia 34207: säännöksiä. Ranskan ampuma-aseiden hankkimista ja 34208: Asekoulutus ei ole luvanvaraista toimintaa hallussapitoa koskevia aiemmin kansainväli- 34209: Isossa-Britanniassa. Kaikki, joilla on lailli- sesti verrattuna hyvinkin lieviä säännöksiä on 34210: sesti hallussaan ampuma-aseita, voivat myös kiristetty huomattavasti vuosina 1993 ja 34211: antaa asekoulutusta. 1995. Ainoastaan yhdellä patmunalla ladat- 34212: tavat haulikot, jotka toimivat 34213: Alankomaat kertatuliperiaatteella ja joiden piipun pituus 34214: on yli 60 senttimetriä, eivät edellytä viran- 34215: Ampuma-aseen hallussapitoluvan haltijoita omaisen lupaa. 34216: arvioidaan olevan Alankomaissa vain noin Ranskan aselaissa aseet ja ampumatarvik- 34217: 150 000. Maan väkiluku on noin 15 miljoo- keet jaetaan kahdeksaan eri luokkaan. 34218: naa. Yhteisöille, kuten esimerkiksi ampumaurhei- 34219: Ampuma-aseet luokitellaan Alankomaissa luseuroille, voidaan antaa hallussapitolupa 34220: neljään luokkaan. Sarjatuliaseet, taitettavalla ampuma-aseisiin. Myös yhteisön jäsen voi 34221: tai kokoonpantavalla perällä varustetut am- saada luvan yhteisön omistamiin aseisiin. 34222: puma-aseet sekä äänenvaimentimet kuuluvat Turvallisuusyrityksille ja vartioimisliikkeille 34223: sota-aseiden luokkaan ja ne ovat pääsääntöi- voidaan antaa lupa tiettyjen ensimmäiseen ja 34224: sesti kiellettyjä. Muihin aseisiin tarvitaan neljänteen luokkaan kuuluvien aseiden hank- 34225: lupa lukuun ottamatta antiikkisia aseita. kimiseen ja hallussapitoon. Näitä aseita ovat 34226: Kyynelkaasusumuttimet ovat pääsääntöisesti käsiaseet sekä olkapääitä ammuttavat sarja- 34227: kiellettyjä. Viranomaisille niiden hankkimi- tulta ja itselatuavaa kertatulta ampuvat aseet. 34228: nen on kuitenkin sallittu. Myös asekeräilijät Yhteisön on nimettävä vastuuhenkilö, jonka 34229: voivat saada kaasusumuttimiin luvan. tehtävänä on vastata aseiden ja ampumatar- 34230: Luvan ampuma-aseeseen antaa pääsääntöi- vikkeiden hankkimisesta ja säilytyksestä. 34231: sesti paikallispoliisi, joka arvioi hakijan Sekä julkisille että yksityisille museoille voi- 34232: sopivuuden aseen hankkimiseen ja hallussa- daan antaa keräilyperusteella lupa 34233: pitoon. Lupa voidaan antaa sekä asekokoelman perustamiselle. Elokuvia tuot- 34234: luonnolliselle henkilölle että yhteisölle. Hy- tavat yhteisöt ja kansalliset teatterit voivat 34235: väksyttäviä perusteita aseen hankkimiseen myös saada hallussapitoluvan ampuma- 34236: ovat metsästys, ampumaurheilu ja asekeräily. aseeseen. Lupaviranomaisena toimii prefekti 34237: Jos luvan hakija esittää erityisen perustellun eli läänin maaherra. 34238: syyn suojelun tarpeelle, voidaan myös suoje- Ranskan aselain aseiden säilytystä koske- 34239: luperusteella antaa lupa ampuma-aseen via säännöksiä sovelletaan sekä luonnollisiin 34240: hallussapitoon. henkilöihin että yhteisöihin. Säilytykselle 34241: Alankomaissa on automaattisen tietojenkä- asetetut vaatimukset riippuvat säilytettävästä 34242: sittelyn avulla pidettävä aserekisteri aseesta. Ensimmäisen luokan ja neljännen 34243: ampuma-aseiden tunnistamista varten. Rekis- luokan aseet on säilytettävä kassakaapissa tai 34244: HE 110/2000 vp 19 34245: 34246: 34247: muussa lukitussa lattiaan kiinnitetyssä ase- Espanja 34248: kaapissa. Tähän ryhmään kuuluvia aseita 34249: ovat sotilasaseet, sarjatuliaseet, käsiaseet se- Espanjassa on noin kaksi ja puoli miljoo- 34250: kä olkapääitä ammuttavat sarjatulta tai naa ampuma-aseen hallussapitoluvan 34251: itselataavaa kertatulta ampuvat aseet. Met- haltijaa. Luvallisia ampuma-aseita arvioidaan 34252: sästysaseet tulee säilyttää lukitussa seinään olevan hieman yli kolme miljoonaa. Aseista 34253: kiinnitetyssä asetelineessä tai muulla tavalla noin 80 prosenttia on metsästysaseita. Espan- 34254: kiinnitettynä seinään. Museoissa aseet tulee jan väkiluku on noin 39 miljoonaa. 34255: säilyttää lukituissa vitriineissä. Lisäksi mu- Vuonna 1993 annetussa Espanjan aselaissa 34256: seoissa on oltava hyväksytyt lukot ja aseet jaetaan seitsemään eri luokkaan. Kiel- 34257: hälytysjärjestelmä. Ranskassa järjestetään lettyjä ovat tukilliset käsiaseet, piipusta 34258: usein tarkkuusammuntaa markkinoilla. Täl- katkaistut pitkät aseet ja äänenvaimentimet. 34259: laisessa ammunnassa käytettävät aseet on Kiellettyjä ovat myös eräät yli viidellä pat- 34260: oltava kiinnitettynä penkkiin tai pöytään. munalla ladattavat aseet sekä irrotettavalla 34261: Poliisilla on oikeus tarkastaa yhteisöjen tai taitettavalla perällä varustetut pitkät puo- 34262: aseiden säilytystilat. Luonnollisten henkilöi- liautomaattiaseet Kaasusumuttimien kauppa 34263: den hallussapitämien aseiden säilytystiloja ja hallussapito yleisellä paikalla on Espanjas- 34264: poliisilla ei ole oikeutta tarkastaa. Ennen lu- sa kielletty. Säännökset eivät kuitenkaan 34265: van antamista luonnollisten henkilöiden on koske virkamiehiä. 34266: kuitenkin näytettävä lupaviranomaiselle ase- Luvan ampuma-aseeseen voi saada metsäs- 34267: kaapin ostokuitti tai muu vastaava selvitys tys-, ampumaurheilu- tai keräilyperusteella. 34268: asennetusta aseiden säilytyskaapista. Jos luvan hakijalla on erityinen ja hyvin pe- 34269: Ranskassa kiellettiin vuonna 1995 sarjatu- rusteltu suojelun tarve, voi luvan saada myös 34270: liaseiden hankkiminen ja hallussapito suojeluperusteella. Luonnollisen henkilön 34271: luonnollisilta henkilöiltä. Tällöin henkilön, hakiessa lupaa on esitettävä rikosrekisterito- 34272: jolla oli hallussaan tällainen ase, oli joko distus, henkilöllisyystodistus sekä todistus 34273: luovutettava ase jollekin, joka laillisesti sai fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta. 34274: pitää hallussaan sarjatuliaseita, taikka muu- Hakijan on myös esitettävä selvitys riittäväs- 34275: tettava ase pysyvästi toimintatavaltaan siten, tä ampuma-aseen käsittelytaidosta sekä siitä, 34276: ettei sarjatulen ampuminen sillä enää ollut että hän kykenee säilyttämään aseen turvalli- 34277: mahdollista. Kolmas vaihtoehto oli tehdä ase sesti. 34278: pysyvästi ampumakelvottomaksi. Ranskassa Myös yhteisöille voidaan antaa aselupa. 34279: ampuma-aseen deaktivointi on luvanvaraista Lupaa haettaessa yhteisön on ilmoitettava lu- 34280: toimintaa. Ranskassa on erityinen virasto, jo- paviranomaiselle erityinen yksilöintinumero, 34281: ka deaktivoi ampuma-aseita. Deaktivoidun kotipaikka, toimiala ja kaupparekisteriin 34282: ampuma-aseen hallussapitoon ei tarvita lu- merkitty nimi. Lupaviranomaisena toimii 34283: paa. santarmin aseasioista vastaava osasto. 34284: Kaasusumuttimet, joilla on lamaannuttava Viranomaiset pitävät rekisteriä luvanhalti- 34285: vaikutus, kuuluvat aselain kuudenteen luok- joista. Myös asekauppiaat joutuvat pitämään 34286: kaan. Niiden hankkiminen ja hallussapito ei kirjaa luovuttamistaan aseista. Aseiden säi- 34287: ole luvanvaraista, jos henkilö on 18 vuotta lyttämisestä yksityiskodeissa on tarkat 34288: täyttänyt. Ranskan puolustusministeriö on säännökset. Erityisten asesäilytyslaatikoiden 34289: määräyksessään luetellut ne sallitut vaikutta- ja asekaappien vähimmäisvaatimuksista on 34290: vat aineet, joita kaasusumuttimet saavat annettu säännöksiä. 34291: sisältää. Espanjan aselain mukaan aseessa on oltava 34292: Luonnollisten henkilöiden järjestämä sarjanumero tai muu aseen yksilöivä tunniste. 34293: aseenkäsittelykoulutus ei ole luvanvaraista Espanjassa valmistetuissa aseissa on oltava 34294: toimintaa. Yhteisöt tarvitsevat kuitenkin lu- tehtaan valmistusnumero. Numerosta pitää 34295: van asekoulutuksen järjestämiseen. käydä ilmi ase- ja räjähdekeskuksen (Central 34296: de Armas y Explosivos) tehtaalle antama 34297: numero, tehtaan aseelle antama tunnistenu- 34298: mero ja valmistusvuosi. Espanjassa jokaisella 34299: 20 HE 110/2000 vp 34300: 34301: 34302: asetyypillä on oma numerokoodinsa. Aseesta olla kattava aserekisteri kaikista maan lailli- 34303: ~mkin lisäksi aina käytävä ilmi se asetyyppi, sista aseista ja niiden luvanhaltijoista. 34304: JOhon se on luokiteltu. Santarmin johto (Di- Kanadan aserekisteriin merkitään luvanhal- 34305: recci6n General de la Guardia Civil), joka on tijan tiedot sekä seuraavat tiedot aseista: 34306: Espanjan sisäasiainministeriön alainen elin, valmistaja, malli, sarjanumero, kaliiperi, pii- 34307: valvoo ampuma-aseiden numerointia. pun pituus, asetyyppi ja aseeseen kerrallaan 34308: mahtuvien patruunoiden lukumäärä. Lisäksi 34309: Kanada aserekisteriin merkitään tiedot lupahakemuk- 34310: sista, kadonneista ja varastetuista aseista, 34311: . Kanadassa on arvioitu olevan noin 7,4 mil- ampumaradoista ja asekerhoista sekä tiedot 34312: JOonaa asetta ja 3,3 miljoonaa asekouluttajista, joilla on oikeus antaa aseen- 34313: aseluvanhaltijaa. Kanadan väkiluku on noin käsittelykoulutusta. Aserekisteri on 34314: 27 miljoonaa. automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidet- 34315: Ka~adan aselakia on äskettäin uudistettu ja ty rekisteri, johon kaikilla poliiseilla on 34316: aselam uudet säännökset tulivat voimaan 1 pääsy. 34317: päivänä lokakuuta 1998. Lainuudistuksen Aseiden rekisteröinnin yhteydessä tarkaste- 34318: tärkeimmät tavoitteet ovat kaikkien aseiden taan, että aseella on sarjanumero tai muu sen 34319: ja luvanhaltijoiden rekisteröiminen sekä uu- yksilöivä tunniste. Jos tunnistetta ei ole on 34320: den lupajärjestelmän käyttöönotto. Lisäksi aseeseen merkittävä sellainen. Tunnist~nu 34321: tarkoituksena oli parantaa sekä yksityishenki- meron o!l ol~ava . kiinteästi merkittynä 34322: löiden että ase-elinkeinonharjoittajien aseeseen Ja useimmissa tapauksissa sen on 34323: ~sesäilytyksen !urvallisuustasoa. Aseseurojen oltava näkyvällä paikalla aseessa. Erityisistä 34324: Ja ampumaratoJen sääntelyä on myös tiuken- syistä, kuten esimerkiksi keräilyaseissa, voi 34325: nettu. tunnistenumero olla merkittynä myös näky- 34326: Kanadassa aseet luokitellaan rajoittamat- mättömään paikkaan aseen tukin tai kahvan 34327: tomiksi, rajoitetuiksi ja kielletyiksi (non- alle taikka muuhun vastaavaan paikkaan. Re- 34328: restricted, restricted and prohibited) aseiksi. kisteriviranomainen päättää tapauskohtaisesti 34329: Kiellettyjä ampuma-aseita ovat muun muassa milloin tunnistenumeron ei tarvitse olla nä- 34330: ne käsiaseet, joiden piipun pituus on 105 mil- kyvässä paikassa aseessa. Aseiden 34331: limetriä tai vähemmän. Kiellettyjä ovat myös merkitseminen kuuluu rekisteriviranomaisel- 34332: kiväärit ja haulikot, joiden kokonaispituus on le. 34333: vähemmän kuin 660 millimetriä tai piipun pi- Hankkimis- ja hallussapitoluvan antamisen 34334: tuus alle 457 millimetriä. Lisäksi kaikki edellytyksenä on erityisen aseenkäsittely- 34335: sarjatuliaseet kuuluvat kiellettyjen aseiden kurssin käyminen ja testin läpäiseminen. 34336: luokkaan. Rajoitettujen aseiden luokkaan Rajoittamattomille aseille ja rajoitetuille 34337: kuuluvat muut kuin edellä mainitut käsiaseet aseille on eri kurssit (Canadian Firearms Sa- 34338: ~tselataavaa kertatulta ampuvat aseet, varsi~ fety Course ja Canadian Restricted Firearms 34339: JOuset sekä ne kiväärit ja haulikot, joiden Safety Course). Kursseilla käsitellään muun 34340: piipun pituus on 457-470 millimetriä. muassa aselain säännöksiä, turvallista aseen- 34341: Kaikki muut aseet kuuluvat rajoittamattomi- ~äsitt~lyä, aseiden säilytystä, eri asemalleja 34342: en luokkaan. Suurin osa metsästysaseista Ja aseiden huoltoa. Kurssin saa järjestää ai- 34343: kuuluu siten rajoittamattomien aseiden luok- noastaan siihen luvan saanut kouluttaja. 34344: kaan. Kanadassa aselupa on uusittava joka viides 34345: Kiellettyjen ja rajoitettujen aseiden luok- vuosi, jolloin aseiden ja luvanhaltijoiden tie- 34346: kaan kuuluvat aseet sekä niiden luvanhaltijat dot samalla tarkastetaan. Aselupa voidaan 34347: rekisteröidään. Vaikkakin useimmat metsäs- antaa yksityishenkilöille, ase- 34348: tyskiväärit ja haulikot edelleen luokitellaan elinkeinonharjoittajille ja museoille. Varsi- 34349: rajoittamattomiksi aseiksi, ovat ne tulleet lu- naista yhteisölupajärjestelmää Kanadassa ei 34350: vanvaraisiksi joulukuun alusta 1998 lukien. ole. 34351: Määräaika luvan hakemiselle näihin aseisiin Yksityishe!lkilöiden tulee säilyttää aseet ja 34352: ja rekisteröitymiselle päättyy 1 päivänä tam- ampumatarvikkeet erillään toisistaan. Aseet 34353: mikuuta 2003. Tällöin siis Kanadassa pitäisi eivät saa olla ladattuja ja ne pitää säilyttää 34354: HE 110/2000 vp 21 34355: 34356: 34357: asekaapissa tai muussa turvallisessa huonees- työtä silloin kun luvanhaltijana toiminut hen- 34358: sa, johon ei voida helposti murtautua. Jos kilö on lopettanut toimintansa yhteisössä tai 34359: aseen säilyttäminen lukitussa paikassa ei ole säätiössä ja luvanhaltijaa on jouduttu vaihta- 34360: mahdollista, on ase lukittava elektronisella maan. 34361: tai mekaanisella lukituslaitteella. Rajoitetut 34362: ja kielletyt aseet on säilytettävä lukittuina ja Lupaviranomainen 34363: kiinnitettyinä seinätelineeseen tai lattiassa 34364: kiinni olevaan asekaappiin. Ase- Lääninhallitukset myöntävät asealan elin- 34365: elinkeinonharjoittajien tulee säilyttää aseet keinoluvat ja hankkimistuvat erityisen 34366: lataamattomina lukitussa kassakaapissa tai vaarallisiin ampuma-aseisiin. Ne myös hy- 34367: hoivissa taikka muuten lukitussa paikassa, väksyvät ase-elinkeinonharjoittajien 34368: johon pääsee ainoastaan ase- vastuuhenkilöt sekä asekeräilijät. Lääninhal- 34369: elinkeinonharjoittaja itse tai hänen työnteki- lituksissa ei kuitenkaan välttämättä ole 34370: jänsä. Lisäksi hälytysjärjestelmän on oltava sellaista ampuma-aseisiin liittyvää erityisasi- 34371: asennettuna. Ikkunoiden ja ovien on oltava antuntemusta, jota edellä mainittujen lupien 34372: lukittuina turvalukolla. ja hyväksyntien antaminen edellyttäisi. Toi- 34373: saalta asealan elinkeinon harjoittamista 34374: 1.3. Nykytilan arviointi koskevien lupien antamisessa korostuu haki- 34375: joiden yhdenmukaisen kohtelun vaatimus. 34376: Poikkeukset luvanvaraisuudesta Tämä ei yleensä ole täysin mahdollista sil- 34377: loin, jos lupaviranomaisia on useita. 34378: Käytännössä on erittäin vaikeata luoda sel- Lupakäytännön yhdenmukaisuus sekä ase- 34379: laista lupajärjestelmää, joka mahdollistaisi asioihin liittyvä erityisasiantuntemus voidaan 34380: luvan hakemisen ilman kohtuuttomia hanka- parhaiten turvata keskittämällä keskeisten ja 34381: luuksia ulkomaisessa kauppa- tai vaativien lupa-asioiden käsittely yhteen vi- 34382: huvialuksessa merkinantovälineenä olevan ranomaiseen. 34383: merkinantopistoolin Suomen alueelle tuomi- 34384: seen ja sen Suomessa tapahtuvaan Asealan elinkeinonharjoittamisen ala sekä 34385: hallussapitoon. Tällaisissa aluksissa olevien vastuuhenkilö 34386: merkinantopistoolien valvonnan järjestämi- 34387: nen on myös erittäin vaikeaa. Suomen Kaupallisessa tarkoituksessa pidettävällä 34388: alueella tilapäisesti olevissa ulkomaisissa ampumaradalla ei ole sellaista radalla kävi- 34389: aluksissa olevien merkinantopistoolien ei jöiden keskinäistä valvontaa, jota on 34390: voida arvioida aiheuttavan käytännössä aina- sellaisilla ampumaradoilla, joissa käy tiet- 34391: kaan kovin suurta vaaraa yleiselle tyyn rajalliseen joukkoon, kuten 34392: järjestykselle ja turvallisuudelle. Ampuma- ampumaseuraan, kuuluvia henkilöitä. Tämän 34393: aselain lupajärjestelmä onkin tältä osin mo- vuoksi tällaiset radat ovat selvästi esimerkik- 34394: nimutkaisuudessaan epätyydyttävä. si ampumaseuran pitämiä ratoja suurempi 34395: uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudel- 34396: Ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito le. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden 34397: kannalta on myös erittäin olennaista se, että 34398: Koska yhteisöt ja säätiöt eivät voimassa kaupallista ampuma-aseen käyttökoulutusta 34399: olevan ampuma-aselain mukaan voi saada järjestetään sellaisten henkilöiden toimesta, 34400: ampuma-aseen hankkimiseen ja hallussapi- joiden asenne ampuma-aseen käyttöön vastaa 34401: toon oikeuttavaa lupaa, on nämä luvat ampuma-aselainsäädännön sekä rikoslain 34402: yhteisöjen ja säätiöiden omistamiin aseisiin säännöksiä sekä niiden taustalla olevia peri- 34403: annettu jollekin yhteisön toimintaan Osallis- aatteita. 34404: tuvalle henkilölle. Tällainen järjestely on Asealan elinkeinonharjoittajan vastuuhen- 34405: ongelmallinen, koska se ei vastaa todellista kilöksi hyväksyttävälle henkilölle asetetaan 34406: tilannetta. Menettelystä on aiheutunut käy- voimassa olevassa ampuma-aselaissa erittäin 34407: tännössä ongelmia ja runsaasti ylimääräistä suuret vaatimukset. Siinä ei kuitenkaan ole 34408: 22 HE 110/2000 vp 34409: 34410: 34411: asetettu vastuuhenkilölle erityisiä pätevyys- kuitenkaan ole voimassa olevan luvan pe- 34412: vaatimuksia. ruuttamisperuste. Tilanne on epätyydyttävä, 34413: koska esimerkiksi kansainvälisiin pakottei- 34414: Ampuma-aselakia ja aselupa-asioita koskevat siin reagoiminen edellyttää, että voimassa 34415: lausunnot oleva lupa voidaan tarvittaessa peruuttaa 34416: kohdemaan olosuhteiden muuttuessa. 34417: Ampuma-aselaissa ei ole säännöksiä asian- 34418: tuntijaelimestä, jolta lupaviranomaiset Kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva siirto 34419: voisivat pyytää lausuntoa erityistä asiantun- Suomesta 34420: temusta vaativissa asioissa. Lisäksi ampuma- 34421: aselain 113 §:n 2 momentin salassapitovel- Jokaiselle kaupallisessa tarkoituksessa 34422: voite estää lausuntojen pyytämisen lain Suomesta toiseen EU:n jäsenvaltioon tapah- 34423: soveltamisalaan kuuluvista hakemuksista si- tuvalle siirrolle erikseen annettavaa lupaa 34424: ten, että hakemus tulisi julkiseksi. edellyttävä menettely aiheuttaa sekä luvan- 34425: Lupaviranomaisten tarve saada lausuntoja hakijalle että lupaviranomaiselle runsaasti 34426: erityistä asiantuntemusta edellyttävistä sei- työtä. Asedirektiivin 11 artiklan 2 kohdan 34427: koista sekä linjauskysymyksistä voitaisiin mukaan siirtolupa voitaisiin kuitenkin antaa 34428: salassapitosäännösten estämättä turvata pe- määräaikaisena. Sellaisessa tapauksessa, että 34429: rustamalla lausunnonantajaksi asealan eri vastaanottajavaltion lainsäädäntö mahdollis- 34430: intressitahoista koostuva asiantuntijaelin. taa ennakkosuostumuksen antamisen 34431: toistuviin siirtoihin, Suomen siirtokohtaisiin 34432: Aseenkäsittelylupa siirtolupiin perustuva järjestelmä on turhan 34433: yksityiskohtainen ja työläs. Vastaanottajaval- 34434: Ampuma-aseita käsittelevät työssään tois- tion ja kauttakulkuvaltioiden viranomaisten 34435: tuvasti eräät sellaiset henkilöt, jotka eivät tiedonsaanti siirroista voitaisiin turvata siirtä- 34436: toimi ase-elinkeinonharjoittajan palvelukses- jälle asetettavalla ilmoitusvelvollisuudella. 34437: sa. Heille ei nykyisin voimassa olevien 34438: säännösten mukaan voida antaa aseenkäsitte- Poikkeukset siirron luvanvaraisuudesta 34439: lylupaa eikä ampuma-aselaissa ole 34440: muutakaan tällaiseen tilanteeseen hyvin so- Ampuma-aselain 80 §:n 3 momentti edel- 34441: veltuvaa lupatyyppiä. Mahdollisuus lyttää siirtoluvan hankkimista myös 34442: aseenkäsittelyluvan antamiseen muillekin sellaiselle siirrolle, jonka määränpäänä ole- 34443: kuin ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa vassa valtiossa ja mahdollisissa 34444: oleville henkilöille poistaisi edellä mainitun kauttakulkuvaltioissa on näiden lainsäädän- 34445: epäkohdan ilman, että muutos aiheuttaisi nön perusteella mahdollista pitää ampuma- 34446: yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen koh- asetta hallussa Suomessa annetun hallussapi- 34447: distuvia ongelmia. toluvan nojalla. Tällainen valtio on 34448: esimerkiksi Ruotsi. Edellä mainituissa tapa- 34449: Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä uksissa ei ole perusteltua edellyttää erillisen 34450: kaupalliseen vientiin, tuontiin, kauttakulje- luvan hankkimista aseen siirtämiseen tällai- 34451: seen valtioon. 34452: tukseen ja siirtoon oikeuttavien lupien 34453: raukeaminen ja peruuttaminen 34454: Aselupahakemuksen jättäminen ja hakijan 34455: Voimassa olevan ampuma-aselain mukaan kotikunnan vaihtuminen 34456: lain soveltamisalaan kuuluvaa kaupallista 34457: vienti- tai kauttakuljetuslupaa ei tule myön- Sellaisissa tapauksissa, JOissa ampuma- 34458: tää, jos luvan myöntämiselle on ulko- tai aseen hankkimiseen oikeuttavan luvan hakija 34459: turvallisuuspoliittinen este. Kohdemaan olo- on jo aikaisemmin saanut samalta poliisilai- 34460: suhteiden muuttuminen sellaisiksi, että uuden tokselta hankkimistuvan ja on 34461: vienti- tai kauttakuljetusluvan antamiselle lupaviranomaisen henkilöstön muutoinkin 34462: olisi ulko- tai turvallisuuspoliittinen este, ei tuntema, ei luvanhakijan uutta henkilökoh- 34463: HE 110/2000 vp 23 34464: 34465: 34466: taista käyntiä lupaviranomaisessa voida pitää luvanhankkimisjärjestelyihin kuin mihin 34467: välttämättömänä. Tällaisia lupaviranomaisen edellä on todettu jouduttavan turvautumaan 34468: luona usein asioivia luvanhakijoita olisivat ampuma-aseidenkin osalta. 34469: erityisesti aktiiviset asekeräilijät. 34470: Valtakunnallisen aserekisterin tultua käyt- Säilyttäminen 34471: töönotetuksi ei ampuma-aselain 114 §:ssä 34472: luvanhaltijalle asetettua velvollisuutta ilmoit- Ampuma-aseiden turvallinen säilytys on 34473: taa kotipaikkansa vaihtumisesta keskeinen osa aseturvallisuutta. Voimassa 34474: lupaviranomaiselle ole pidettävä tarpeellise- olevat säännökset ovat yleensä riittävät tur- 34475: na. vaamaan sen, että säilytettävänä oleva 34476: ampuma-ase ei joudu esimerkiksi lasten kä- 34477: Oikeus tiedostao pitämiseen siin vahingossa tai ole kiivastuneen henkilön 34478: nopeasti käsiin saatavissa. 34479: Asekeräilijälle asetettu velvollisuus hank- Ampuma-aseisiin kohdistuvien anastusri- 34480: kia erillinen hallussapitolupa jokaiseen hänen kosten ehkäiseminen on toinen ampuma- 34481: hankkimaan ampuma-aseeseen aiheuttaa aseiden erityisten säilytysvaatimusten tavoit- 34482: huomattavasti työtä sekä keräilijälle että lu- teista. Poliisin rikosilmoitusjärjestelmästä 34483: paviranomaiselle. Asekeräilijälle annettava saatavien tietojen perusteella ampuma- 34484: oikeus tiedostao pitämiseen vähentäisi työ- aselain 106 §:n säilytystä koskevien säännös- 34485: maaraa merkittävästi. Hankkimis- tai ten voimaantulo 1.3.1998 on vähentänyt 34486: valmistamisluvan hankkimisen edellyttämi- ampuma -aseisiin kohdistuneita anastusrikok- 34487: nen sekä velvollisuus ilmoittaa hankituista sia. Ampuma-aseisiin kohdistuneiden 34488: aseista lupaviranomaiselle varmistaisi riittä- varkauksien ja tärkeiden varkauksien määrät 34489: vällä tavalla tiedostaa pitävän keräilijän ovat olleet vuosina 1996 ja 1999 välisenä ai- 34490: toiminnan valvonnan. kana seuraavat: 34491: 34492: Kaasusumutin 1966 ...................................................... 1 123 34493: 1997 ...................................................... ! 153 34494: Kaasusumutin poikkeaa ominaisuuksiltaan 1998 ......................................................... 922 34495: ampuma-aseesta eräiltä keskeisiltä ominai- 1999 ......................................................... 820 34496: suuksiltaan. Sumutin vanhenee sisällöltään 34497: yleensä noin viiden vuoden kuluessa. Sumu- Vaatimusta aseen osan erillään säilyttämi- 34498: tin yleensä myös tyhjenee melko vähäisten sestä tai aseen säilyttämisestä lukitussa 34499: käyttökertojen jälkeen. Näiden syiden vuoksi säilytyspaikassa ei voida pitää kaikissa tapa- 34500: sumutin on usein hallussapitoluvan voimassa uksissa riittävänä ehkäisemään aseiden 34501: ollessa vaihdettava uuteen. Tällöin on vanha joutumista esimerkiksi asuntomurron yhtey- 34502: hallussapitolupa peruutettava ja hankittava dessä rikollisten käsiin. Tämän vuoksi 34503: uusi hankkimis- ja hallussapitolupa. Tämä ainakin vaarallisten ja rikolliseen käyttöön 34504: työllistää turhaan lupaviranomaista sekä ai- erityisesti soveltuvien tulivoimaisten tai hel- 34505: heuttaa luvanhakijalle lisävaivaa ja posti kätkettyinä kannettavien ampuma- 34506: kustannuksia. Kaasusumutinta ei vaarallisuu- aseiden säilyttämisen osalta on tarve edellä 34507: deltaankaan voida rinnastaa ampuma- mainittua tiukempaan sääntelyyn. 34508: aseeseen. Lisäksi sumuttimia ei voida luoki- 34509: tella tyypiltään, toimintatavaltaan ja 34510: kaliiperiltaan eikä yksilöidä tunnistetiedoil- Maahantuotavat deaktivoidut ampuma-aseet 34511: taan siten kuin ampuma-aseita. Näiden 34512: syiden vuoksi ampuma-aseiden lupajärjes- Suomeen voi ulkomailta tuoda ja siirtää 34513: telmä ei sovellu erityisen hyvin pysyvästi ampumakelvottomaksi tehtyjä am- 34514: kaasusumuttimille. Kaasusumuttimia hank- puma-aseita ja pysyvästi 34515: kivat kuitenkin luonnollisten henkilöiden toimintakelvottomaksi tehtyjä aseen osia il- 34516: lisäksi lukuisat yhteisöt. Ne joutuvat turvau- man, että niitä joutuisi esittämään 34517: tumaan samanlaisiin keinotekoisiin viranomaiselle niihin tehtyjen muutosten tar- 34518: 24 HE 110/2000 vp 34519: 34520: 34521: ki~ta~iseksi. Siten ulkomailla ampuma- ja koskenut aiemmin terveydensuojelulain 34522: t01mmtakelvottomaksi tehtyjen ja sen jälkeen <?.63!1994) 9 §:n mukainen sijoituslupa. Li- 34523: S~omeen. tuotujel_l tai siirrettyjen aseiden ja säksi uuden ampumaradan perustaminen on 34524: nnden osien tekmsten muutostoimenpiteiden käytännössä edellyttänyt eräistä naapuruus- 34525: tasosta ja pysyvyydestä ei voida Suomessa suhte~sta annetun lain (26/1920) 18 §:n 34526: varmistua. Tämä on erittäin suuri ongelma mukaista lupaa. Nämä molemmat lupamenet- 34527: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannal- telyt on korvattu 1 päivänä maaliskuuta 2000 34528: ta. voimaan tulleen ympäristönsuojelulain 34529: (86/2000) lupamenettelyllä. Lain nojalla an- 34530: Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus netun ympäristönsuojeluasetuksen 34531: (169/2000) mukaan ulkona sijaitsevalta am- 34532: Hankkimislupa, yksityinen valmistamislu- p~~aradalta . edellytettäisiin lupaa. 34533: pa ja yksityinen tuontilupa oikeuttaa tuomaan SisaampumaratoJa koskee ympäristönsuoje- 34534: Suomeen sellaisen ampuma-aseen tai aseen lulainsäädännön uudistuksen jälkeenkin 34535: osan, jota ei ole merkitty Suomessa aserekis- terveydensuojelulain 13 §:n mukainen lupa. 34536: teriin. Tullilaitoksella ei ole velvollisuutta Ympäristönsuojelulain säätämisen yhteydes- 34537: ilmoittaa lupaviranomaiselle tällaisen esineen sä kumotun meluntorjuntalain (382/1987) 34538: tuonnista Suomeen. Lupaviranomaisella ei nojalla annettu valtioneuvoston päätös am- 34539: ilmoitusvelvollisuuden puuttuessa ole mah- pumaratojen aiheuttaman melutason 34540: dollisuutta valvoa sitä, tuodaanko luvassa ohjearvoista (5311997) on jäänyt voimaan. 34541: mai~ittu esine maahan. Samoin lupaviran- .Ampumaratojen laittamisesta ja kunnossa- 34542: omaiselta puuttuu mahdollisuus valvoa sitä, pidosta . annettu asetus lupamenettelyineen 34543: että lupaa ei käytetä useaan kertaan. mahdolhstaa radan käyttöön ja sen käyttäjiin 34544: sekä itse toiminnan harjoittamiseen kohdis- 34545: tuvien järjestys- ja turvallisuusseikkojen 34546: 2. Esityksen tavoitteet ja keskei- huomioon ottamisen vain rajoitetusti. Edellä 34547: set ehdotukset mainittujen syiden vuoksi kaupallisten am- 34548: pumaratojen osalta on syytä säätää erikseen 34549: 2.1. Kaupallisessa tarkoituksessa harjoi- niiden pitämiseen poliisin toimesta annetta- 34550: tettava ampumaradan pitäminen ja vasta luvasta, jossa voitaisiin ottaa yleiseen 34551: ampuma-aseiden käyttöön koulut- järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät sei- 34552: taminen kat riittävästi huomioon sekä mahdollistaa 34553: kaupallisten ratojen toimintaan kohdistuva 34554: Kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava säännönmukainen valvonta. Kaupallisten 34555: ampumaradan pitäminen ei edellytä voimassa amp~m~atojen käyttöön liittyy myös edellä 34556: olevan ampuma-aselainsäädännön mukaan mamittUJa ympäristöhaittoja. Niiden arviointi 34557: lupaa. Ampumaradan pitäminen kuitenkin sopii parhaiten ympäristön käyttöä valvoville 34558: edellyttää ampumaratojen laittamisesta ja viranomaisille, joten lääninhallituksen lupa- 34559: kunnossapidosta marraskuun 21 päivänä menettely on edelleenkin syytä säilyttää nyt 34560: 1915 annetun ja edelleen voimassa olevan säädettävän yleiseen järjestykseen ja turvalli- 34561: senaatin asetuksen 14 §:n mukaan lääninhal- suuteen liittyvän lupamenettelyn ohella. 34562: lituksen antamaa lupaa. Tämä koskee sekä Kaupallisiin ampumaratoihin liittyvät epä- 34563: kaupallisia että muussa tarkoituksessa ylläpi- kohdat ovat viime aikoina myös tulleet esille 34564: dettäviä ampumaratoja. Luvan antamisen muu~ muassa siten, että tällaisille ampuma- 34565: tarkoituksena on kuitenkin lähinnä ottaa radOtlle ovat päässeet ampumaan radan 34566: huomioon ympäristöhaitat sekä ampumara- pitäjille täysin tuntemattomat henkilöt. Am- 34567: dan ympäristön turvatekijät Asetus ei p~maradll:lla ~n voinut olla ampumassa yhtä 34568: kuitenkaan ole käytännössä antanut juurikaan aikaa useitakm toisilleen täysin vieraita hen- 34569: m~hd?llisuuksia ampumaratojen ympäristö- 34570: kilöitä, jotka ovat saaneet radanpitäjäitä 34571: haittOJen tarkasteluun eikä tarvittaviin ampuma-aseen käyttöönsä radalla ampumista 34572: rajoituksiin. Sen sijaan kaikkia ampumarato- varten. Eräässä tapauksessa tämä on johtanut 34573: ja, myös puolustusvoimien ampumaratoja, on jopa surmatekoihin kaupallisella ampumara- 34574: HE 110/2000 vp 25 34575: 34576: 34577: dalla. Kaupallisten ampumaratojen yhtenä luonnollisten henkilöiden lisäksi myös oike- 34578: turvallisuusriskinä onkin ollut se, että tällai- ushenkilöiden tulisi voida saada lupa 34579: silla radoilla aseen on voinut saada ampuma-aseen hankkimiseen ja hallussapi- 34580: käyttöönsä henkilö, jota sekä radanpitäjät että toon tietyissä tapauksissa. Vastaavat 34581: muut ampujat eivät ole tunteneet. Tätä säännökset ovat jo voimassa muissa poh- 34582: turvallisuusriskiä voitaisiin kontrolloida joismaissa ja useimmissa EU:n 34583: toiminnan luvanvaraistamisella. jäsenvaltioissa. Tällöin esimerkiksi ampuma- 34584: Kaupallinen ampuma-aseiden käyttöön seurat voisivat hankkia ampuma-aseita, joita 34585: kouluttaminen säädettäisiin luvanvaraiseksi seuran jäsenet voisivat joko välittömän val- 34586: asealan elinkeinoksi. Ampuma-aseiden käyt- vonnan alaisena tai rinnakkaisluvan niihin 34587: töön kouluttaminen edellyttäisi toiminnan hankkimalla käyttää seuran radalla. Myös 34588: luonne huomioon ottaen sekä kouluttajiin et- ampumaharrastusta aloittavat henkilöt voisi- 34589: tä koulutettaviin kohdistuvaa vat aluksi ampua ja harjoitella seuran aseella 34590: viranomaisvalvontaa. Koulutusta voi tällä ennen kuin hankkisivat oman aseen. Henkilö 34591: hetkellä antaa kuka tahansa ilman minkään- voisi siten aloittaa ampumaharrastuksen hel- 34592: laista valvontaa. Eräissä esille tulleissa pommin ilman, että joutuisi heti alussa 34593: tapauksissa on jo ollut syytä otaksua, että sijoittamaan suuren summan rahaa aseen 34594: Suomessa on järjestetty kaupallista asekoulu- hankkimiseen. Oman aseen voisi hankkia sit- 34595: tusta ulkomaisille henkilöille olosuhteissa, ten jatkossa, jos kiinnostus ampumiseen 34596: joissa on ollut aihetta epäillä koulutuksen an- jatkuisi aktiivisena ja henkilö olisi harjaantu- 34597: tamisen asianmukaisuutta. nut riittävästi aseen käsittelyyn. 34598: Asealan elinkeinon käsite laajennettaisiin Lukuisilla muillakin yhteisöillä tai säätiöil- 34599: siis koskemaan myös kaupallisessa tarkoituk- lä on usein perusteltu tarve ampuma-aseen 34600: sessa harjoitettavaa ampumaradan pitämistä hankkimiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi 34601: ja ampuma-aseiden käyttöön kouluttamista metsästysseurat, vapaaehtoista maanpuolus- 34602: lisäämällä 14 pykälään uudet 3 ja 4 kohdat. tustyötä harjoittavat yhdistykset, 34603: Kaupallinen ampumaradan pitäminen ja kau- riistanhoitoyhdistykset, meripelastusseurat, 34604: pallinen ampuma-aseiden käyttöön sellaiset asealan ammattioppilaitokset, jotka 34605: kouluttaminen tulisivat luvanvaraisiksi toi- eivät harjoita asealan elinkeinoa, elokuva- ja 34606: minnoiksi, joita poliisin tulisi säännöllisesti teatteritehosteita tuottavat yritykset, asealan 34607: valvoa. Tällaiset ampuma-aseisiin liittyvät julkaisuja toimittavat yritykset, vartioimis- 34608: toiminnat voidaan perustellusti katsoa liikkeet ja asemuseot Samalla voitaisiin 34609: asealan elinkeinon harjoittamiseksi, koska ne myös luopua tällä hetkellä käytetyistä keino- 34610: perustuvat kaupallisuuteen eli voiton tekoisista luvanhankkimisjärjestelyistä, joissa 34611: tavoitteluun. Lisäksi niissä käsitellään lupa haetaan jonkun luonnollisen henkilön 34612: laajamittaisestikin ampuma-aseita, minkä nimiin. Luvan antaisi ja peruuttaisi 42 §:n 1 34613: vuoksi niihin on kohdistettava viranomais- momentissa tarkoitettu viranomainen. Lupa 34614: valvontaa. Tekemällä tästä t01mmnasta voitaisiin antaa toistaiseksi tai määräaikaise- 34615: luvanvaraista viranomaiset voivat puuttua lla. Yhteisön tai säätiön aseisiin voisi saada 34616: mahdollisiin epäkohtiin sekä asettaa tarvitta- tämän suostumuksin myös rinnakkaisluvan. 34617: via lupaehtoja toiminnan turvallisuuden ja Yhteisö tai säätiö voisi saada luvan ampu- 34618: asianmukaisuuden varmistamiseksi. ma-aseen ja aseen osan hankkimiseen sekä 34619: hallussapitoon samoin 43 ja 44 §:ssä sekä 45 34620: 2.2. Hankkiruisluvan saajaa koskevat §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin edellytyksin 34621: edellytykset yhteisölle ja säätiölle ja rajoituksin kuin luonnollinenkin henkilö. 34622: Näin ollen esimerkiksi asemuseoilla olisi 34623: Esityksessä ehdotetaan mahdollistettavaksi mahdollisuus hankkia poikkeustapauksissa 34624: ampuma-aseen ja aseen osan hallussapitoon myös erityisen vaarallisia ampuma-aseita ja 34625: oikeuttavan luvan antaminen myös Suomessa aseen osia. Lupa ampuma-aseen hallussapi- 34626: rekisteröidylle tai Suomessa julkista tehtävää toon oikeuttaisi hankkimaan myös 34627: hoitavalle yhteisölle tai säätiölle. Käytännös- patruunoita luvassa mainitun tyyppisiin am- 34628: sä on ilmennyt tarvetta siihen, että puma-aseisiin, jollei sitä olisi lupaehdoissa 34629: 26 HE 110/2000 vp 34630: 34631: 34632: erikseen kielletty. Yhteisöön ja säätiöön so- ampuma-aseeseen. Kaasusumuttimet eroavat 34633: vellettaisiin samoja säännöksiä kuin vaarallisuudeltaan huomattavasti ampuma- 34634: luonnolliseen henkilöönkin, jollei nimen- aseista ja niitä käytetään pääasiassa eri käyt- 34635: omaisesti olisi toisin säädetty. Yhteisön ja tötarkoitukseen kuin ampuma-aseita. 34636: säätiön puolesta toimisi sen 45 b §:ssä tarkoi- Kaasusumuttimien osalta onkin tarkoituk- 34637: tettu asevastaava, joka hakisi tarvittavat senmukaista säätää niille sopivampi 34638: luvat, tekisi säädetyt ilmoitukset ja hoitaisi yksinkertaisempi lupamenettely. Tämä hel- 34639: muutoinkin tämän lain, sen nojalla annetun pottaisi lupaviranomaisten työtä ja olisi myös 34640: asetuksen ja mahdollisten lupaehtojen mu- luvanhakijoille selkeämpi menettely. 34641: kaiset velvollisuudet. Kaasusumuttimia koskeva lupamenettely 34642: Yhteisön ja säätiön tulisi ensin hakea olisi yksivaiheinen. Poliisilaitokselta haettai- 34643: hankkimislupaa, jolloin harkittaisiin luvan siin kaasusumutinlupaa, joka oikeuttaisi 34644: antamisen edellytykset kuten tällä hetkellä luvan voimassaoloaikana sekä hankkimaan 34645: luonnollisten henkilöidenkin osalta menetel- että pitämään hallussa sumutinta. Kaa- 34646: lään. Jos hakija harkittaisiin soveltuvaksi susumutinlupa oikeuttaisi myös luvan 34647: hankkimaan ampuma-aseita ja aseen osia, ja voimassaoloaikana vaihtamaan esimerkiksi 34648: tällä olisi siihen myös perusteltu 43 §:n 1 tyhjäksi käytetyn tai sisällöltään vanhentu- 34649: momentissa tarkoitettu tarve, saisi se hank- neen sumuttimen uuteen, ilman että 34650: kimisluvan. Esineet hankittuaan sen tulisi 52 luvanhaltija joutuisi hakemaan uutta lupaa tai 34651: §:n mukaisesti hakea hallussapitolupaa. Esi- muutoin asioimaan lupaviranomaisen luona. 34652: neet hankkisi käytännössä siis lupaan Luonnollisten henkilöiden lisäksi myös yh- 34653: merkitty yhteisön tai säätiön asevastaava. teisöt ja säätiöt voisivat hakea 34654: Yhteisölle tai säätiölle hankkimislupaa tai kaasusumutinlupaa. 34655: asevastaavan hyväksyntää haettaessa tulisi 34656: lupaviranomaisen vaatia selvitys siitä, että 2.4. Ampuma-aseiden säilyttäminen 34657: hakijan toimivaltainen elin on tehnyt päätök- 34658: sen lupahakemuksessa mainittujen esineiden Rikolliset hankkivat ampuma-aseensa pää- 34659: hankkimisesta tai henkilön hyväksymisestä asiassa anastamalla niitä yksityisasunnoista 34660: asevastaavaksi. sekä ase-elinkeinonharjoittajien liike- ja va- 34661: Yhteisön ja säätiön ampuma-aseiden ja rastotiloista. Suomessa anastetaan vuosittain 34662: aseen osien hallussapidosta vastaisi ja esi- noin tuhat ampuma-asetta ja yhä suurempi 34663: neistä huolehtisi asevastaava. Niitä voisi määrä aseisiin kohdistuvista anastusrikoksis- 34664: luovuttaa vain sellaisille henkilöille, jotka ta pyritään tekemään sellaisiin kohteisiin, 34665: ovat tämän lain säännösten mukaan niiden joissa otaksutaan olevan erityisen tulivoimai- 34666: hallussapitoon oikeutettuja. Esineitä voisi si- sia taikka rikolliseen käyttöön muutoin 34667: ten tilapäisesti lainata 87 §:n mukaisesti erityisen hyvin soveltuvia ampuma-aseita. 34668: hallussapitoon oikeuttavan luvan haltijalle. Luvallisten ampuma-aseiden turvallinen säi- 34669: Lisäksi ne voisi luovuttaa rinnakkaisluvan lytys on tehokkain keino torjua aseiden 34670: haltijan käyttöön. Ampuma-aselain 88 §:ssä kulkeutumista rikolliseen käyttöön. 34671: säädetyllä tavalla ampuma-aseen voisi antaa Voimassa olevan lain 106 §:n 1 momentin 34672: myös käytettäväksi esimerkiksi ampumara- mukaan kaikki ampuma-aseet tulee säilyttää 34673: dalla välittömän valvonnan alla sellaiselle lukitussa paikassa tai muuten lukittuina taik- 34674: henkilölle, jolla ei olisi sen hallussapitoon ka siten, että ampuma-aseeseen kuuluvaa 34675: oikeuttavaa lupaa. aseen osaa säilytetään erillään. Lisäksi 116 34676: §:n mukaan poliisilaitoksen on tarkastettava 34677: 2.3. Kaasusumutinlupa ase-elinkeinonharjoittajan aseiden säilytysti- 34678: lat sekä ase-elinkeinolupaa haettaessa että 34679: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kaa- vuosittain luvan antamisen jälkeen. Kyseisen 34680: susumuttimien osalta kokonaan oma pykälän mukaan poliisilaitoksen on tarkastet- 34681: lupatyyppi eli kaasusumutinlupa. Nykyisissä tava myös asekeräilijän aseiden säilytystilat 34682: säädöksissä kaasusumutin on lupamenette- ennen luvan antamista ensimmäiseen asee- 34683: lynsä puolesta täysin rinnastettu varsinaiseen seen. Nyt annettavana lailla säädettäisiin 34684: HE 110/2000 vp 27 34685: 34686: 34687: myös yhteisön ja säätiön oikeudesta saada 2.5. Pysyvästi ampumakelvottomaksi 34688: aseen hallussapitoon oikeuttava lupa. Samal- tehdyn ampuma-aseen ja pysyvästi 34689: la säädettäisiin, että poliisilaitoksen olisi toimintakelvottomaksi tehdyn aseen 34690: hyväksyttävä yhteisön ja säätiön aseiden säi- 34691: lytystilat ennen hankkiruisluvan antamista. osan siirto ja tuonti Suomeen 34692: Jatkossa siis kaikkien ase- 34693: elinkeinonharjoittajien, aseita hallussapitävi- Jos sellainen ampuma-ase tai aseen osa, jo- 34694: en y~teisöjen ja säätiöiden sekä ampuma- h?n on Suomessa annettu hallussapitoon 34695: ot~eu~ta~a lupa, tehdään pysyvästi ampuma- 34696: a~.elam ~otmassa. o~lessa asekeräilijäksi hy- 34697: v~k~yttyJen henkilöiden aseiden säilytystilat 34698: tai totmmtakelvottomaksi, tulee se 112 §:n 34699: ol.~si~at . a~na poliisilaitoksen hyväksymiä. 34700: mukaan esittää määräajassa poliisilaitokselle 34701: Tama ohsi tarpeen, koska näillä tahoilla on tarkastusta varten. Kuitenkin Suomeen voi 34702: u~ein säilytet.tävänä rikolliseen käyttöön hy- 34703: siirtää tai tuoda ulkomailla pysyvästi ampu- 34704: vm soveltuvia ampuma-aseita sekä jonkin ma- tai toimintakelvottomaksi tehtyjä 34705: verran myös ampuma-aselain 9 §:ssä tarkoi- ampuma-aseita ja aseen osia ilman että ne 34706: te~t~ja. erityi.sen varu:allisia ampuma-aseita. 34707: olisi tarkastettava minkään vira~omaisen 34708: Lisaksi mmden kmn yksityishenkilöiden toimesta sen varmistamiseksi, että deakti- 34709: aseiden turvallisen säilytyksen varmistami- vointi on asianmukaisesti suoritettu. 34710: nen. on tärkeää siitä syystä, että näillä on Käytännössä on jo tullut ilmi vakaviakin ta- 34711: usem tarve säilyttää aseita muussa paikassa pauksia, joissa Suomeen on tuotu ulkomailta 34712: kuin asutussa asunnossa. huonosti deaktivoituja ampuma-aseita, jotka 34713: o~ Suomessa varsin yksinkertaisin toimenpi- 34714: Edell.ä. mainittujen tahojen lisäksi erityisen 34715: vaaralliSia ampuma-aseita tai rikolliseen tem kyetty muuntaruaan jälleen 34716: käyttöön hyvin soveltuvia ampuma-aseita voi ampumakelpoisiksi. Toisaalta myös esinei- 34717: olla säilytettävänä suuri määrä myös muilla den maahantuojan edun mukaista olisi se, 34718: luvanhaltijoilla, kuten sellaisilla jo ennen että tämä voisi tarkastuttaa Suomeen tuo- 34719: ampuma-a.selain ':oi~aantuloa asekeräilyä mansa ampuma-aseet ja aseen osat niiden 34720: harrasta~eilla henkdödlä, jotka eivät ole ha- 34721: asianmukaisen deaktivoinnin varmistamisek- 34722: keneet Itselleen ampuma-aselain mukaista si, . sillä. huonosti . deaktivoitujen ampuma- 34723: asekeräilijän hyväksyntää. Myös tällaisten aseiden Ja aseen osien hallussapitämisellä voi 34724: asekokoel.mi.e~.. säil~tykse_lle . olisi tarpeen 34725: Suomessa syyllistyä ampuma-aselain 101 34726: asettaa entyiSia vaatimuksia mihin kohdistu- 103 §:ssä säädettyihin rangaistaviin tekoihin, 34727: van suuren anastusriskin vuoksi. jos esineitä olisi pidettävä toimintakuntoisina 34728: Säilyttämistä koskevaan 106 §:ään lisättäi- tai helposti sellaisiksi muutettavina. EU:n jä- 34729: siinkin uusi 2 momentti, joka koskisi sellaisia senvaltioiden alueella on esiintynyt lukuisia 34730: luya~haltijoita, _joilla olisi säilytettävänään 34731: tapauksia, joissa tarkoituksellisesti huonosti 34732: entyisen vaarallinen ampuma-ase tai yhteen- suoritettua deaktivointia on käytetty keinona 34733: ~ä enemmän kuin viisi pistoolia, revolveria, 34734: hankkia ampuma-aseita laittomaan käyttöön. 34735: Itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä EU:n jäsenvaltioiden lainkäyttöviranomaiset 34736: tai muuta ampuma-asetta. Näiden luvanhalti- ovat erittäin huolestuneita tästä ilmiöstä. 34737: joiden olisi säilytettävä ampuma-aseensa Pykälässä säädettäisiin velvollisuudesta 34738: sisäasiainministeriön asetuksen mukaisessa esittää tarkastettaviksi pysyvästi ampuma- 34739: lukitussa turvakaapissa tai muussa sijainti- kelvottomaksi tehty ampuma-ase ja pysyvästi 34740: paikan poliisilaitoksen hyväksymässä toimintakelvottomaksi tehty aseen osa 30 34741: säilytystilassa. päivän kuluessa esineiden siirrosta tai tuon- 34742: nista Suomeen. Esineet tulisi totmittaa 34743: poliisilaitokselle, joka tarkastaisi ne. Tarkas- 34744: t~~ise~.~ . . toimittamisen laiminlyönti 34745: saadettaisun ampuma-aserikosta koskevassa 34746: 101 §:n 1 momentin 6 kohdassa rangaista- 34747: vaksi teoksi. Tarkastuksella pyrittäisiin 34748: estämään tuomasta tai siirtämästä Suomeen 34749: sellaisia ampuma-aseita ja aseen osia, jotka 34750: 28 HE 110/2000 vp 34751: 34752: 34753: ol~si~at siinä mää;in. huonosti ampuma- tai asehallintoyksikölle. 34754: to~~.mtakelvottomtkst tehtyjä, että niitä voi- Asehallintoyksikkö jakautuisi hallinnolli- 34755: tatsun ampuma-aselain säännösten nojalla seen ja tekniseen vastuualueeseen. Yksikössä 34756: pi~ää joko täysintoimivina ampuma-aseina työskentelisi noin 11 henkilöä. Yksikön vi- 34757: tat aseen osina taikka ainakin ilman roista osa siirrettäisiin muualta ja osa olisi 34758: erityistaitoja sellaisiksi muutettavissa uusia virkoja. Yksikössä olisi päällikön lisäk- 34759: olevina. si lupahallinnon vastuualueella noin kolme 34760: 2.6. Ampuma-aselautakunta ylitarkastajaa sekä kaksi tarkastajaa. Tekni- 34761: sellä. vastuual~eella olisi yksi ylitarkastaja ja 34762: Asealan sidosryhmät ovat esittäneet perus- kakst asetekmkkoa. Yksiköllä olisi lisäksi 34763: tet~":a~si erityistä yhteistyöelintä, jossa kaksi vastuualueiden yhteistä sihteeriä. Yksi- 34764: vottatsnn keskustella erilaisista aseisiin liit- kön henkilöstö mitoitettaisiin siten että 34765: tyvistä kysymyksistä yhdessä aseaswtta yksikkö hankkisi tukitehtäviä ostopalv;luina. 34766: käsittelevien viranomaisten kanssa. Koska . Ampuma-aseiden kaupallista tuontia, vien- 34767: aseisiin liittyvät kysymykset ovat nousseet tiä, kauttakuljetusta sekä siirtoa Suomesta ja 34768: sekä kansallisesti että kansainvälisesti mer- Suomeen koskevat luvat annettaisiin asehal- 34769: kittäviksi asioiksi, olisi erityisen asealan linto~ksikössä. Voimassa olevan ampuma- 34770: asiantuntijalautakunnan perustamista pidettä- aselam mukaan nämä luvat antaa sisäasiain- 34771: vä myös viranomaisten kannalta minist~riö, . j.oten tältä osin ei ampuma- 34772: tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Lautakun- aselaknn ohst tarvetta tehdä muutoksia. 34773: ta soveltuisi parhaiten toimimaan ampuma- Lääninhallitus antaa tällä hetkellä asealan 34774: aseasioita käsittelevän ministeriön yhteyteen elinkeinoluvan, hyväksynnän vastuuhenki- 34775: perustettavan asehallintoyksikön ohjaukses- löksi, luvan erityisen vaarallisen ampuma- 34776: sa. Se voisi tarvittaessa antaa aseen hankkimiseen ja hyväksynnän aseke- 34777: sis~a~.iai!lmi.~isteriölle paljonkin hyödyllistä räilijäksi. Nämä tehtävät olisi tarkoitus siirtää 34778: asetsnn Ja nnden käyttöön liittyvää tietoa, jo- asehallintoyksikköön. Vastuuhenkilöiden oli- 34779: ta ministeriö voisi hyödyntää aseita koskevia si läpäistävä koe, joita järjestettäisiin 34780: päätöksiä, ratkaisuja ja suunnitelmia tehdes- asehallintoyksikössä sekä tarvittaessa muual- 34781: sä~n. Tämän vuoksi pykälässä säädettäisiin, la, esimerkiksi kihlakuntien poliisilaitoksilla. 34782: ettå ampuma-aseasioita käsittelevän ministe- Edellä selostettujen lupa-asioiden keskit- 34783: riön yhteydessä toimisi ampuma- tämisellä asehallintoyksikköön on tarkoitus 34784: aselautakunta, joka antaisi ministeriön pyyn- yhtenäistää lupakäytäntöä, saavuttaa valvon- 34785: nöstä lausuntoja tämän lain soveltamisalaan nallisia etuja, nopeuttaa lupa-asioiden 34786: kuuluvista asioista. käsittelyä ja lisätä tarvittavaa asiantuntemus- 34787: ta. Tässä olisi osaltaan apuna yksikön 34788: yhteyteen lausunnonantajaksi suunniteltu 34789: 2.7. Asehallintoyksikkö ampuma-aselautakunta. 34790: Ampuma-aselain 116 §:ssä edellytetään, et- 34791: Sisäasiainministeriön yhteyteen perustettai- tä poliisin on tarkastettava ase- 34792: siin erillinen asehallintoyksikkö. Se aloittaisi e~inkeinonharjoit~ajien tiedostot sekä kirjan- 34793: to~mintansa 1 päivänä tammikuuta 2001, joi- 34794: ptto, varastot Ja säilytystilat vuosittain. 34795: 1om myös ehdotettu laki tulisi voimaan. ~ ~l-.:onta ?n tällä hetkellä paikallispoliisin ja 34796: Yksikkö toimisi ministeriön poliisiosaston laamnhalhtusten vastuulla. Asehallintoyksi- 34797: yhteydessä itsenäisenä yksikkönä, jonka toi- kön lupahallinnon vastuualueella toimivat 34798: minta olisi osin nettobudjetoitu. poliisimiehet vastaisivat jatkossa ase- 34799: Nettobudjetointi ei kuitenkaan olisi mahdol- elinkeinonharjoittajien valvonnasta tekemällä 34800: lista kaikilta osin, joten yksikön toimintaa valvontakäyntejä itse ja ohjaamalla paikallis- 34801: olisi rahoitettava myös poliisin budjettiva- poliisin tekemää valvontaa. Valvontavastuun 34802: rom. keskittämisellä ja valvonnan koordinoinnilla 34803: Asehallintoyksikön perustaminen on sidok- valvontaa voitaisiin tehostaa. 34804: sissa ehdotettuun lakiin siltä osin kuin lailla Asehallintoyksikkö toimisi asedirektiivin 34805: siirrettäisiin lääninhallitukselle kuuluvat am- edellyttämänä kansallisena kontaktipisteenä, 34806: puma-aseisiin liittyvät lupatehtävät 34807: HE 110/2000 vp 29 34808: 34809: 34810: jona tällä hetkellä toimii keskusrikospoliisin vanhaltijan, jolla on säilytettävänään 34811: rikostietopalvelu. Yksikkö vastaanottaisi läh- erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka yh- 34812: tövaltion ilmoitukset tämän myöntämistä teensä yli viisi pistoolia, revolveria, 34813: siirtoluvista ja toimittaisi ne edelleen lupavi- itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä 34814: ranomaiselle, jos tämä olisi muu kuin tai muuta ampuma-asetta, olisi säilytettävä 34815: yksikkö itse. aseet sisäasiainministeriön hyväksymässä 34816: Suomi on allekirjoittanut kannettavien am- turvakaapissa tai poliisin erikseen hyväksy- 34817: puma-aseiden tarkastusleimojen mässä säilytystilassa. Säännös aiheuttaisi sen 34818: vastavuoroista hyväksymistä koskevan sopi- soveltamisalan piiriin kuuluvalle luvanhalti- 34819: muksen (SopS 40/1984), jäljempänä C.I.P.- jalle kustannuksia siinä tapauksessa, että 34820: sopimus. Sopimuksessa tarkoitettuna tarkas- luvanhaltijalla ei olisi turvakaapin vaihtoeh- 34821: tuslaitoksena (Proof House) toimii tällä tona olevaa poliisin erikseen hyväksymää 34822: hetkellä osakeyhtiö. On esitetty epäilyjä, ettei säilytystilaa. Markkinoilla tällä hetkellä ole- 34823: tällainen järjestely olisi C.I.P.-sopimuksen vien aseiden säilytykseen tarkoitettujen 34824: mukainen. Tarkastustoiminta siirrettäisiin kaappien myyntihintojen perusteella voidaan 34825: asehallintoyksikön tehtäväksi. Tähän on jo arvioida, että turvakaapin hankkimisesta ai- 34826: valmistauduttu ampuma-aseiden ja heutuisi luvanhaltijalle vähintään noin 3 000 34827: tarvikkeiden tarkastuksesta annetun asetuk- markan kustannukset. 34828: sen muuttamisesta annetulla asetuksella Kaupallisen ampumaradan pitämisen ja 34829: (769/1999), joka on tullut voimaan 1 päivänä ampuma-aseen käyttöön kouluttamisen sisäl- 34830: elokuuta 1999. Muutoksella siirrettiin ennen lyttäminen luvanvaraisen ase- 34831: muutosta kauppa- ja teollisuusministeriölle elinkeinonharjoittamisen piiriin sekä ase- 34832: kuuluneet tehtävät sisäasiainministeriön teh- elinkeinonharjoittajien vastuuhenkilöille jär- 34833: täviksi. Asetuksen muutoksen jälkeen kaikki jestettävä koe lisäisivät lupaviranomaisten 34834: siviilikäyttöön tarkoitettuja ampuma-aseita työmäärää. Nämä tehtävät siirtyisivät yhdes- 34835: koskevat asiat kuuluvat sisäasiainministeriön sä muiden ase-elinkeinonharjoittamiseen 34836: toimialaan. liittyvien lupien, asekeräilijähyväksyntien 34837: C.I.P.-sopimuksen edellyttämän tarkastus- sekä erityisen vaarallisten ampuma-aseiden 34838: toiminnan suorittamisesta hankkimislupien antamisten kanssa sisäasi- 34839: asehallintoyksikössä olisi hyötyä sekä lupa- ainministeriön poliisiosaston yhteyteen 34840: hallinnon vastuualueelle että yksikön perustettavalle asehallintoyksikölle. 34841: tehtäväksi siirtyvän aseluokitusrekisterin yl- Asehallintoyksikön perustamiskustannuk- 34842: läpidolle. Aseluokitusrekisteri on ampuma- set, jotka koostuisivat pääasiassa kaluste- ja 34843: aserekisterin osa, joka sisältää lupahallinnon laitehankinnoista, olisivat noin miljoona 34844: kannalta keskeiset tiedot markkinoilla olevis- markkaa. Asehallintoyksikön vuosittaiset ko- 34845: ta ampuma-aseista sekä aseiden valokuvat. konaismenot olisivat noin 5 miljoonaa 34846: Lupahallinto- ja aseluokitusrekisterin ylläpi- markkaa. Asehallintoyksiköstä tehtäisiin net- 34847: totehtävissä toimiva henkilöstö saisi tietoa tobudjetoitu. Sen vuosituloiksi on arvioitu 34848: markkinoille tulevista uusista asemalleista ase- ja patruunatarkastuksen osalta noin 0,65 34849: seuraamalla millaisia ampuma-aseita yksik- ja lupahallinnon osalta noin 0,3 miljoonaa 34850: köön tuodaan tarkastettavaksi. markkaa. Yksikköä ei näiltäkään osin olisi si- 34851: ten mahdollista saada toimimaan ilman 34852: 3. Esityksen vaikutukset valtiolta tulevaa rahoitusta. Asehallintoyk- 34853: sikkö hoitaisi lisäksi valvontatehtäviä, jotka 34854: 3.1. Taloudelliset vaikutukset olisivat täysin valtion rahoituksen varassa. 34855: Yksikön toiminta rahoitettaisiin poliisin bud- 34856: Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia jettivaroin. 34857: kunnallistalouteen eikä se liity valtion talo- Ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkas- 34858: usarvioon. Esityksellä ei myöskään ole tuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 34859: yleisesti kotitalouksiin kohdistuvia taloudel- annetulla asetuksella siirrettiin kauppa- ja te- 34860: lisia vaikutuksia. ollisuusministeriölle mainitun asetuksen 34861: Ehdotukseen sisältyy säännös siitä, että lu- mukaan kuuluneet tehtävät sisäasiainministe- 34862: 30 HE 110/2000 vp 34863: 34864: 34865: riölle 1 päivästä elokuuta 1999 alkaen. Ase- laajentamisen sekä ase-elinkeinonharjoittajan 34866: hallintoyksikön ase- ja patruunatarkastukseen vastuuhenkilöä koskevan hyväksynnän edel- 34867: liittyvät tehtävät on järjestettävä sisäasiain- lytykseksi tulevan kokeen järjestämisestä. 34868: ministeriössä asehallintoyksikön Lupahallinnon vastuualueelle tulisi noin 34869: perustamisesta riippumatta. Ase- ja pat- kolme ylitarkastajaa, joista yhden työpanos 34870: ruunatarkastus on tarkoitus siirtää suurelta osin muodostuisi uusista tehtävistä. 34871: asehallintoyksikköön nykyiseltä tarkastuslai- Lupahallinnon vastuualueen tehtäviä suorit- 34872: tokselta. Tarkastustoiminnan vuosimenot taisivat lisäksi yksikön päällikkö ja kaksi 34873: olisivat noin miljoona markkaa, joista tarkas- sihteeriä. 34874: tusmaksuilla katettaisiin siis noin 0,65 34875: miljoonaa markkaa. Siten asehallintoyksikön 3.3. Ympäristövaikutukset 34876: teknillisen vastuualueen nettomenot olisivat 34877: vuositasolla noin 350 000 markkaa. Esityksellä ei ole ympäristövaikutuksia. 34878: Ampumaratojen pitämiseen myönnettäisiin 34879: 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- edelleenkin lupa ampumaratojen laittamises- 34880: tukset ta ja kunnossapidosta marraskuun 21 päivänä 34881: 1915 annetun senaatin asetuksen perusteella. 34882: Ehdotukseen sisältyy eräitä uusia lup~ 34883: tyyppejä, kuten hankkimis- Ja 3.4. Vaikutukset eri kansalaisryhmien 34884: hallussapitolupa yhteisöille ja säätiöille sekä asemaan 34885: kaasusumutinlupa. Nämä luvat tulisivat suu- 34886: relta osin korvaamaan aikaisempia Esityksellä ei ole yleisesti kansalaisten 34887: hankkimis- ja hallussapitolupia, joten ne ei- asemaan kohdistuvia vaikutuksia eikä vaiku- 34888: vät aiheuttane mainittavaa muutosta tuksia tasa-arvoon. 34889: annettavien lupien määriin. Yhteisöllä ja sää- 34890: tiöllä, jolle annettaisiin hankkimislupa, olisi 34891: oltava vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön hyväk- 4. Asian valmistelu 34892: syminen aiheuttaisi lupaviranomaiselle 34893: lisätyötä. Kuitenkin yhteisölle ja säätiölle an- 4.1. Valmisteluvaiheet ja aineisto 34894: nettava lupa poistaisi sellaiset keinotekoiset 34895: järjestelyt, joita nykyisessä lupajärjestelmäs- Esityksellä toteutettaisiin ampuma- 34896: sä on jouduttu suorittamaan yhteisöiden ja aselainsäädännön kokonaisuudistuksen toi- 34897: säätiöiden hankkiessa aseita. Näiden keino- nen vaihe. Kokonaisuudistuksen 34898: tekoisten järjestelyjen jäädessä pois voidaan ensimmäinen vaihe toteutettiin 1 päivänä 34899: olettaa lupaviranomaisen työmäärän siltä maaliskuuta 1998 voimaan tulleella ampuma- 34900: osin myös vähentyvän. Kaasusumutinlupa, aselailla ja sen nojalla annetulla asetuksella. 34901: joka on yhteinen hankkimis- ja hallussapito- Toisen vaiheen valmistelu on aloitettu välit- 34902: lupa, vähentäisi myös lupaviranomaisen tömästi ensimmäisen vaiheen voimaantulon 34903: työmäärää aiempaan lupajärjestelmään ver- jälkeen. Valmistelua on ohjannut sisäasiain- 34904: rattuna. Uusien lupatyyppien ministeriön asettama aselainsäädännön 34905: käyttöönottamisen voidaan siten arvioida säi- ohjausryhmä. 34906: lyttävän lupaviranomaisten työmäärän suurin 34907: piirtein ennallaan. 4.2. Lausunnot 34908: Sisäasiainministeriöstä asehallintoy ksik- 34909: köön siirtyvät lupatehtävät työllistävät Esityksestä on pyydetty lausuntoa yhteensä 34910: vuosittain noin yhden henkilötyövuoden ver- 43 taholta. Ministeriöistä lausunto on pyydet- 34911: ran. Asehallintoyksikön perustaminen ty kauppa- ja teollisuusministeriöltä, maa- ja 34912: vähentäisi lääninhallituksista lupatehtäviä metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, 34913: vuositasolla yhteensä noin neljän henkilötyö- opetusministeriöltä, puolustusministeriöltä, 34914: vuoden verran. Asehallintoyksikön sosiaali- ja terveysministeriöltä, ulkoasiain- 34915: lupahallinnon vastuualueelle tulisi lisäksi uu- ministeriöitä sekä ympäristöministeriöltä. 34916: sia tehtäviä ase-elinkeinonharjoittamisen alan Keskusvirastoista ja poliisin valtakunnallisis- 34917: HE 110/2000 vp 31 34918: 34919: 34920: ta yksiköistä on pyydetty lausunto paa- Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarför- 34921: esikunnalta, tietosuojavaltuutetulta, bund ry., Suomen Metsästysmuseoyhdistys 34922: rajavartiolaitokselta, tullilaitokselta, keskus- ry., Suomen Museoliitto - Finlands Musei- 34923: rikospoliisilta, liikkuvalta poliisilta, förbund ry., Suomen Vartioliikkeitten Liitto 34924: Poliisiammattikorkeakoululta, Poliisin tek- ry. sekä Urheilu- ja metsästysaseiden ja - 34925: niikkakeskukselta, suojelupoliisilta, tarvikkeiden vastuulliset maahantuojat ry. 34926: valtakunnansyyttäjänvirastolta, museoviras- Sekä viranomaiset että järjestöt esittivät 34927: tolta, Suomen Kuntaliitolta sekä patentti- ja ehdotettuun lakiin ja sen perusteluihin teknis- 34928: rekisterihallitukselta. Lisäksi lausunto on luonteisia muutoksia. Esitysten perusteella 34929: pyydetty kaikilta lääninhallituksilta, Helsin- näihin tehtiin joitakin muutoksia. 34930: gin poliisilaitokselta, Maarianhaminan Viranomaistahoilta saaduissa lausunnoissa 34931: poliisilaitokselta, Sotamuseoita ja Metsästä- pidettiin ehdotusta pääsääntöisesti sisällöl- 34932: jäin keskusjärjestöltä. tään onnistuneena ja tarpeellisena. Sen 34933: Yksityisoikeudellisista yhteisöistä lausunto todettiin lisäävän yleistä järjestystä ja turval- 34934: on pyydetty Maanpuolustuskoulutus ry:ltä, lisuutta sekä poistavan voimassa olevassa 34935: Suomen Ampujainliitto ry:ltä, Reserviläisur- laissa olevia epäkohtia. Ehdotuksen todettiin 34936: heiluliitto ry:ltä, Suomen Asehistorian Liitto myös parantavan mahdollisuuksia ampuma- 34937: ry:ltä, Suomen Asehistoriallinen Seura ry:ltä, aseisiin liittyvän rikollisuuden ehkäisemi- 34938: Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry:ltä, Suo- seen. Asealan elinkeinon alan laajentaminen, 34939: men Aseseppien Yhdistys ry:ltä, Suomen kaasusumutinlupa, mahdollisuus antaa yhtei- 34940: museoliitto ry:ltä, Suomen Metsästysmuseo- sölle ampuma-aseen hallussapitoon 34941: yhdistys ry:ltä, Suomen Metsästäjä- ja oikeuttava lupa ja ehdotetut uudet ampuma- 34942: Kalastajaliitto ry:ltä, Suomen Metsästäjäliitto aseen säilytysvaatimukset hyväksyttiin ylei- 34943: - Finlands Jägarförbund ry:ltä, Urheilu- ja sesti. Myös asehallintoyksikön perustaminen 34944: Vapaa-aika Tukkuliikkeet ry:ltä sekä Urhei- sai yleisesti kannatusta. Lakiehdotuksen to- 34945: lu- ja Metsästysaseiden ja -tarvikkeiden dettiin mahdollistavan ampuma-aseilla 34946: vastuulliset maahantuojat ry:ltä. tapahtuvan harrastustoiminnan jatkumisen. 34947: Lausunnon antoi yhteensä 40 tahoa. Minis- Eräät poliisin yksiköt totesivat ampuma- 34948: teriöistä lausunnon antoivat kauppa- ja aseiden säilytystilojen hyväksymisen aiheut- 34949: teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousmi- tavan poliisille huomattavasti lisätyötä. 34950: nisteriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, Viranomaistahojen ulkopuoliset lausun- 34951: puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysmi- nonantajat pitivät niinikään ehdotuksen 34952: nisteriö, ulkoasiainministeriö ja päälinjoja oikeansuuntaisina. Yleisesti pidet- 34953: ympäristöministeriö. Keskusvirastoista ja po- tiin tärkeänä sitä, että uusissa 34954: liisin valtakunnallisista yksiköistä lausunnon säilytysvaatimuksissa on ehdotuksen mukai- 34955: antoivat museovirasto, patentti- ja rekisteri- sesti oltava vaihtoehto ministeriön 34956: hallitus, pääesikunta, rajavartiolaitoksen hyväksymälle turvakaapille. Eräät lausun- 34957: esikunta, tietosuojavaltuutettu, tullihallitus, nonantajat totesivat ongelmalliseksi sen, että 34958: valtakunnansyyttäjänvirasto, keskusrikospo- kouluttaminen ampuma-aseen käyttöön olisi 34959: liisi, liikkuva poliisi, sallittua vain ampuma-aselaissa mainittuun 34960: Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisin tekniik- hyväksyttävään käyttötarkoitukseen. Tämä 34961: kakeskus ja suojelupoliisi. Kaikki sulkisi pois mahdollisuuden kouluttaa lailli- 34962: lääninhallitukset antoivat lausunnon. Lau- sessa hätävarjelutilanteessa tapahtuvaan 34963: sunnon antoivat lisäksi Sotamuseo, Suomen ampuma-aseen käyttöön. Eräs lausunnonan- 34964: Kuntaliitto, Metsästäjäin keskusjärjestö ja taja ehdotti, että lakiin tulisi lisätä 34965: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos. mahdollisuus myöntää hankkimislupa am- 34966: Yksityisoikeudellisista yhteisöistä ja yhdis- puma-aseeseen henkilökohtaisen 34967: tyksistä lausunnon antoivat Suomen koskemattomuuden suojelemiseksi. 34968: Asehistorian Liitto ry., Maanpuolustuskoulu- Lausunnoista on sisäasiainministeriössä 34969: tus ry., Reserviläisurheiluliitto ry., Suomen laadittu yhteenveto. 34970: Ampujainliitto ry., Suomen Asehistoriallinen 34971: Seura ry., Suomen Aseseppien Yhdistys ry., 34972: 32 HE 110/2000 vp 34973: 34974: 34975: 5. Muita esitykseen vaikuttavia aselain 17 §:n 10 kohdan muuttaminen si- 34976: seikkoja ten, että ampuma-aselaki ei koskisi sellaista 34977: toimintaa, johon myönnettäisiin lupa ehdotet- 34978: 5.1. Riippuvuus muista esityksistä tavan aluevalvontalainsäädännön nojalla. 34979: 34980: Esitys ei liity valtion talousarvioesitykseen. 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopi- 34981: Puolustusministeriössä on valmisteilla alue- muksista ja velvoitteista 34982: valvontatoimikunnan 1998:n mietintöön 34983: (komiteanmietintö 1999:4) perustuen alue- Esitykseen ei liity kansainvälisistä sopi- 34984: valvontalainsäädännön kokonaisuudistus. muksista ja velvoitteista johtuvia muutoksia. 34985: Uudistukseen liittyy muun muassa ampuma- 34986: 34987: 34988: 34989: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 34990: 34991: 1. Lakiehdotusten perustelut luovuttaa poliisille siten kuin 90 §:ssä sääde- 34992: tään, jos luvanhaltija luovuttaa sumuttimen 34993: 1 §. Soveltamisala. Pykälän 2 momentin pysyvästi toiselle. Jos kaasusumutinlupa olisi 34994: mukaan kaasusumuttimien lupamenettely edelleen voimassa, voisi luvanhaltija sen jäl- 34995: muutettaisiin yksinkertaisemmaksi verrattuna keen kun tämä on luovuttanut sumuttimensa 34996: varsinaisiin ampuma-aseisiin. Tästä aiheutui- pysyvästi toiselle, lainata sumuttimen käyt- 34997: si muutoksia nyt voimassa oleviin töönsä. Kaasusumutinlupa tulee luovuttaa 34998: kaasusumuttimia koskeviin säädöksiin lähin- poliisille 96 §:n mukaisesti vasta, kun se. lak- 34999: nä yksityisen hankkimisen ja hallussapidon kaa olemasta voimassa. 35000: osalta. Uusia kaasusumuttimiin sovellettavia 13 §. Kantaminen, kuljettaminen, säilyttä- 35001: säädöksiä olisivat 35 a, 55 a---c, 67 a, 83 aja minen ja hallussapito. Esityksen mukaan 35002: 117 a §. Kaasusumuttimiin ei enää sovellet- kaasusumuttimille säädettäisiin varsinaisista 35003: taisi 42-55 ja 56 §:ää eikä 66 §:n 1 ampuma-aseista ja aseen osista poikkeava 35004: momentin 1 ja 3 kohtaa sekä 89, 90, 112 ja yksinkertaisempi lupamenettely. Luvan an- 35005: 112 a §:ää. tamisen edellytyksenä olevista 35006: Koska kaasusumuttimien osalta säädettäi- hyväksyttävistä käyttötarkoituksista kaa- 35007: siin oma yksivaiheinen lupamenettely, susumutinten osalta säädettäisiin ehdotetun 35008: varsinaisten ampuma-aseiden hankkimista ja 55 b §:n 1 momentissa. Varsinaisten ampu- 35009: hallussapitoa koskevia 5 luvun säädöksiä ei ma-aseiden ja aseen osien hyväksyttävistä 35010: enää sovellettaisi kaasusumuttimiin, vaan 5 käyttötarkoituksista säädettäisiin edelleenkin 35011: lukuun lisättäisiin omat kaasusumutinlupaa 43 §:ssä. Tämän vuoksi pykälän 1 kohtaa 35012: koskevat 55 a---c §. Kaasusumutinlupa ei muutettaisiin siten, että siinä ainoastaan to- 35013: raukeaisi, jos kaasusumutin luovutettaisiin dettaisiin kantamisella tarkoitettavan 35014: pysyvästi toiselle. Kaasusumuttimien osalta esineiden käyttämistä tässä laissa säädettyi- 35015: ei olisi myöskään tarvetta säätää niiden py- hin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin. Tämä 35016: syvästi ampumakelvottomaksi tekemisestä viittaisi varsinaisten ampuma-aseiden ja 35017: miltään osin. Tämän vuoksi kaasusumutti- aseen osien osalta 43 §: ssä sekä kaasusumu- 35018: miin ei sovellettaisi 66 §:n 1 momentin 1 ja 3 tinten osalta uuden 55 b §:n 1 momentissa 35019: kohtaa eikä 112 ja 112 a §:ää. Lisäksi kaa- mainittuihin käyttötarkoituksiin. 35020: susumuttimien luovutuksista ei olisi enää 14 §. Asealan elinkeino. Asealan elinkei- 35021: tehtävä luovutusilmoitusta, minkä vuoksi non käsite laajennettaisiin koskemaan myös 35022: luovutusilmoitusta koskevaa 89 §:ää ei kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavaa 35023: myöskään jatkossa sovellettaisi kaasusumut- ampumaradan pitämistä ja ampuma-aseiden 35024: timiin. käyttöön kouluttamista lisäämällä pykälään 35025: Kaasusumutinlupaa ei tarvitsisi esittää tai uudet 3 ja 4 kohdat. Kaupallinen ampumara- 35026: HE 110/2000 vp 33 35027: 35028: 35029: dan pitäminen ja samoin myös kaupallinen Siten esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksen jär- 35030: ampuma-aseiden käyttöön kouluttaminen tu- jestämä lakisääteiseen metsästäjätutkintoon 35031: lisivat luvanvaraiseksi toiminnaksi, jota liittyvä ja sen yhteydessä annettava aseiden 35032: poliisin tulisi säännöllisesti valvoa. Ne voi- turvallista käsittelemistä opastava koulutus ei 35033: taisiin katsoa perustellusti asealan elinkeinon olisi luvanvaraista. Pelkkä tekninen aseiden 35034: harjoittamiseksi, koska toiminta perustuu ominaisuuksia tai niiden toimintamekanisme- 35035: kaupallisuuteen eli taloudellisen voiton ta- ja koskeva vastikettakin vastaan tapahtuva 35036: voitteluun. Lisäksi niissä käsitellään paljon koulutus ei olisi luvanvaraista, jollei samalla 35037: ampuma-aseita, minkä vuoksi niihin tulisi koulutettaisi konkreettisesti aseiden käyttöä 35038: kohdistaa viranomaisvalvontaa. Luvanvarais- ja ampumista. Esimerkiksi aseiden valmis- 35039: tamalla nämä toiminnat viranomaiset voisivat tamiseen liittyvä koulutus, kuten muun 35040: puuttua mahdollisiin epäkohtiin sekä asettaa muassa aseseppäkoulutus, ei siten olisi tällä 35041: tarvittavia lupaehtoja toiminnan turvallisuu- perusteella luvanvaraista sillä edellytyksellä, 35042: den ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. ettei samalla koulutettaisi ampuma-aseiden 35043: Kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavan käyttöön ja ampumiseen. 35044: ampumaradan pitämisen osalta määräävää Pykälää sovellettaisiin myös kaasusumut- 35045: olisi toiminnan kaupallisuus eli se, että toi- timiin, joten kaasusumuttimien käyttöön 35046: mintaa harjoitettaisiin ampujalta otettavaa opastava kouluttaminen olisi samoin edelly- 35047: vastiketta vastaan tarkoituksena hankkia toi- tyksin kuin ampuma-aseiden käyttöön 35048: minnalla liiketaloudellista voittoa. Lisäksi kouluttaminenkin luvanvaraista asealan elin- 35049: sitä yleensä tarjottaisiin avoimesti laajalle keinon harjoittamista. Esimerkiksi erilaisten 35050: yleisölle ja toiminnalle olisi tunnusomaista yritysten, kansalaisopistojen ja ammatillisten 35051: tietty jatkuvuus. Yksityisten tai julkisten yh- aikuiskoulutuskeskusten järjestämät kaa- 35052: teisöjen ampumaradat, joita ne pitävät susumuttimen käyttöön opastavat maksulliset 35053: jäsentensä käyttöä varten, eivät siten kuuluisi kurssit olisivat siten lupaa edellyttävää toi- 35054: määritelmän piiriin, etenkin jos ampumara- mintaa. Tällä säätelyllä voitaisiin varmistaa 35055: dalle eivät vastiketta vastaan pääsisi myös annettavan koulutuksen asianmukai- 35056: ampumaan muut kuin yhteisön jäsenet. Pelk- suus ja turvallisuus. Muun muassa vartijoilta 35057: kää jäsenmaksun tai jäseniltä tämän lisäksi sekä järjestyksenvalvojilta edellytetään erilli- 35058: mahdollisesti perittävän erillisen radan pitä- sen kaasusumutinkoulutuksen suorittamista, 35059: misen kustannuksia vastaavan ratamaksun jos nämä kantavat sekä mahdollisesti käyttä- 35060: veloittamista ei voitaisi pitää kaupallisuuden vät työtehtävissään kaasusumutinta. Jo 35061: edellytykset täyttävänä seikkana. Esimerkik- tästäkin syystä olisi tarpeen, että viranomai- 35062: si ampuma- tai metsästysseurojen ei siis set voisivat valvoa annettavan opetuksen 35063: tarvitsisi hakea asealan elinkeinolupaa toi- asianmukaisuutta ja puuttua mahdollisiin 35064: mintaansa varten siltä osin, kuin ne pitäisivät epäkohtiin. 35065: ampumarataa jäsentensä käyttöä varten. 15 §. Asekeräilijä. Ampuma-aseita pitävät 35066: Myöskään muun muassa riistanhoitoyhdis- hallussa tälläkin hetkellä asekeräilytarkoituk- 35067: tysten sekä ampuma- tai metsästysseurojen sessa useat museot sekä vastaavat yhteisöt ja 35068: järjestämät lakisääteiset hirviammuntako- säätiöt. Niiden asekokoelmat ovat yleensä 35069: keet, kilpailut ja muut ampumatapahtumat laajoja ja hyvinkin arvokkaita sekä kulttuuri- 35070: sekä ratavuokraamiset eivät yleensä olisi sesti että taloudellisesti. Ampuma-aseiden 35071: elinkeinon harjoittamiseksi katsottavaa kau- hankkimis- ja hallussapitoluvat on kuitenkin 35072: pallista toimintaa. hankittu jonkun yksityisen henkilön nimiin, 35073: Kaupallisuuden kriteeri koskisi myös am- vaikka tosiasiassa lupien kohteena olevat 35074: puma-aseiden käyttöön kouluttamista. Siten ampuma-aseet kuuluvat esimerkiksi museolle 35075: ampumakoulutus, jota yhdistys tai muu yh- ja ampuma-aseita säilytetään museon tiloissa. 35076: teisö järjestäisi vain jäsenilleen, ei olisi Edellä kuvattu menettely on ollut välttämä- 35077: kaupallista toimintaa. Oleellista olisi siis se, töntä, koska voimassa olevan ampuma- 35078: että joku tarjoaa vastiketta vastaan ulkopuoli- aselain mukaan hankkimis- ja hallussapitolu- 35079: selle taholle koulutusta ampuma-aseiden pa voidaan antaa vain luonnolliselle 35080: käyttöön tavoitteenaan voiton hankkiminen. henkilölle. Lupien hankintaan liittyvä hanka- 35081: 2 209241M 35082: 34 HE 110/2000 vp 35083: 35084: 35085: luus on tässä suhteessa vaikeuttanut arvok- voisivat asemuseot sekä muut vastaavat laa- 35086: kaiden asekokoelmien perustamista samoin jan ja arvokkaan asekokoelman omaavat 35087: kuin niiden laajentamista ja säilyttämistä. yhteisöt ja säätiöt hakea suoraan itselleen 35088: Tämän hankaluuden poistamiseksi säädettäi- asekeräilijän hyväksynnän sekä siten myös 35089: siin, että asekeräilijälle annettava hyväksyntä kerätä ja kartuttaa asekokoelmiaan tarkoituk- 35090: olisi mahdollista antaa luonnollisen henkilön senmukaisemmalla tavalla. Asemuseoilla ja 35091: lisäksi myös Suomessa rekisteröidylle tai vastaavilla asekokoelmilla on pääsääntöisesti 35092: julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle tai sää- kymmeniä tai jopa satoja ampuma-aseita hal- 35093: tiölle, jotka voisivat lakiehdotuksen mukaan lussaan tällä hetkellä jonkun yksityisen 35094: jatkossa saada ampuma-aseen hallussapitoon luonnollisen henkilön hallussapitolupien pe- 35095: oikeuttavan luvan. Tällöin muun muassa rusteella. 35096: asemuseoiden aseluvat saataisiin vastaamaan Ehdotuksen tarkoitus olisi se, että jatkossa 35097: aseiden omistuksen ja säilyttämisen todellista nämä yhteisöt ja säätiöt voisivat hakea omiin 35098: tilaa ja keinotekoiset järjestelyt voitaisiin nimiinsä hallussapitoon oikeuttavat luvat 35099: purkaa. aseille. Jotta tämä olisi tarkoituksenmukaisel- 35100: Lääninhallitusten hoitamat aselupa-asiat la tavalla toteutettavissa, esityksessä 35101: olisi tarkoitus siirtää sisäasiainministeriön ehdotetaan laajennettavaksi hyväksyttyjen 35102: yhteyteen perustettavalle asehallintoyksiköl- asekeräilijöiden mahdollisuutta pitää tiedos- 35103: le, joka olisi ainakin aluksi sijoitettuna toa hankkimistaan tämän lain 35104: sisäasiainministeriön poliisiosaston yhtey- soveltamisalaan kuuluvista esineistä. Mo- 35105: teen. Näin ollen myös asekeräilijöiden mentin 3 kohtaa muutettaisiinkin siten, että 35106: hyväksynnät siirtyisivät pois lääninhallituk- aseen osien ohella hyväksytty asekeräilijä 35107: silta asehallintoyksikön tehtäväksi. Tämän voisi harkinnan mukaan saada oikeuden pitää 35108: vuoksi pykälän ilmaisu lääninhallitus muutet- tiedostoa myös hallussapitämistään ampuma- 35109: taisiin sisäasiainministeriöksi. aseista vaihtoehtona hallussapitoluvan hake- 35110: 18 §. Luvanvaraisuus. Koska esityksen miselle. Tämä olisi lisäksi tarpeen jo siitäkin 35111: mukaan luvanvaraiseksi asealan elinkeinon syystä, että lupaviranomaisena toimivat po- 35112: harjoittamiseksi säädettäisiin myös kaupalli- liisilaitokset voisivat selviytyä mahdollisesta 35113: sessa tarkoituksessa harjoitettava ampuma- lupien siirroista aiheutuvasta suuresta työ- 35114: radan pitäminen ja kaupallisessa tarkoituk- määrästä paremmin. Tarkoituksenmukaista 35115: sessa harjoitettava ampuma-aseiden käyttöön olisi, että oikeus annettaisiin vain sellaisille 35116: kouluttaminen, lisättäisiin pykälän 1 mo- asekeräilijöille, joilla olisi tarkoitus hankkia 35117: menttiin uudet niitä koskevat 3 ja 4 kohta. vähintään useita kymmeniä ampuma-aseita. 35118: Mainittujen toimintojen harjoittaminen olisi Kyse olisi myös aina sisäasiainministeriön 35119: siten luvanvaraista, jollei toisin säädetä. Näi- tapauskohtaisesti suorittamasta harkinnasta, 35120: den toimintojen luvanvaraiseksi saattamista jossa otettaisiin tarkasti huomioon valvonnal- 35121: on perusteltu tarkemmin edellä asealan elin- liset sekä yleiseen järjestykseen ja 35122: keinoa koskevan 14 §:n perusteluissa sekä turvallisuuteen liittyvät seikat. Koska tiedos- 35123: esityksen yleisperusteluissa. ton pitämiseen oikeutuksen saanut 35124: 19 §. Poikkeukset luvanvaraisuudesta. Täl- asekeräilijä joutuisi edelleenkin hakemaan 35125: lä hetkellä hyväksytty asekeräilijä voi pitää hankkiruisluvan ennen aseiden hankkimista 35126: hankkimistaan ja hallussapitämistään aseen sekä olisi velvollinen ilmoittamaan poliisilai- 35127: osista asetuksella tarkemmin säädettyä tie- tokselle aseiden hankkimisesta ja myös 35128: dostoa ilman, että hän joutuu hakemaan luovuttamisesta, ei hallussapitoluvan hake- 35129: hankkimis- tai hallussapitolupaa esineille. misesta vapauttavan säädösmuutoksen 35130: Ampuma-aseet on kuitenkin katsottu siinä voitaisi tältä osin katsoa aiheuttavan ampu- 35131: määrin tarkempaa valvontaa vaativiksi esi- ma-aseita koskevan valvonnan 35132: neiksi kuin aseen osat, ettei niiden osalta ole heikentymistä. Asiasta säädettäisiin tarkem- 35133: toteutettu vastaavaa järjestelyä. Koska nyt min lakiehdotuksen 59 a §:ssä. 35134: annettavana esityksellä olisi tarkoitus mah- Lisäksi pykälän 1 momenttiin lisättäisiin 35135: dollistaa ampuma-aseen ja aseen osan uusi 7 kohta, jossa poikkeukseksi luvanvarai- 35136: hankkiminen myös yhteisölle tai säätiölle, suudesta säädettäisiin merkinantopistoolin 35137: HE 110/2000 vp 35 35138: 35139: 35140: hallussapito ulkomaisessa kauppa- tai hu- kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava 35141: vialuksessa, jos alus on vain tilapäisesti ampuma-aseiden käyttöön kouluttaminen on 35142: Suomen aluevesillä. Ulkomaisissa aluksissa tarkoitus säätää luvanvaraiseksi asealan elin- 35143: on tavallisesti hengenpelastus- ja turvalli- keinoksi, lisättäisiin pykälän 2 momenttiin 35144: suusvälineinä merkinantopistooleja. Eräissä uudet näitä toimintoja koskevat 4 ja 5 kohdat. 35145: muissa maissa merkinantopistoolien hallus- Ampuma-aseiden käyttöön kouluttamiseen 35146: sapito ei edellytä lupaa. Myös niiden voitaisiin lupa antaa vain tässä laissa säädet- 35147: laittomaan käyttöön liittyvät ongelmat ovat tyihin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin. 35148: usein kansallisia ja siten maakohtaisia. Käy- Varsinaisten ampuma-aseiden osalta tämä 35149: tännössä viranomaisten on vaikea valvoa sitä, tarkoittaisi 43 §:n 1 momentissa ja kaa- 35150: että ulkomaiset alukset hakevat aina luvan susumuttimien osalta 55 b §:n 1 momentissa 35151: aluksessa oleville merkinantopistooleille vä- lueteltuja hyväksyttäviä käyttötarkoituksia. 35152: littömästi saapuessaan Suomen aluevesille. Ampuma-aseiden käyttämistä voisi kaupalli- 35153: Koska itse luvan hakeminenkin on tältä osin sessa tarkoituksessa kouluttaa vain näihin 35154: hankalaa, jää se usein tekemättä. Merkinan- käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi vartijoille 35155: topistoolien hallussapitoon ulkomaisissa voitaisiin siten opettaa ampuma-aseiden 35156: aluksissa ei myöskään tavallisesti liity ylei- käyttöä työtehtävissä. Luvanvaraisuutta on 35157: sen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta perusteltu tarkemmin edellä asealan elinkei- 35158: ongelmia jo siitäkin syystä, että ne ovat vain noa koskevan 14 §:n perusteluissa ja 35159: tilapäisesti Suomen aluevesillä. On otettava esityksen yleisperusteluissa. 35160: huomioon, että merkinantopistoolin hallussa- 21 §. Asealan elinkeinoluvan sisältö ja 35161: pidon lupavapaus koskisi vain hallussapitoa voimassaoloaika. Pykälän 1 momentissa käy- 35162: itse aluksessa. Niiden vieminen aluksen ul- tetyt sanat "liikkeessä, tehtaassa tai 35163: kopuolelle edellyttäisi siten edelleenkin työpajassa" korvattaisiin sanalla toimipaikas- 35164: hallussapitoon Suomessa oikeuttavan luvan sa. Toimipaikka olisi sisällöltään nykyistä 35165: hankkimista. Poikkeus koskisi siis niin Suo- sanamuotoa laajempi ilmaisu, jolloin myös 35166: messa vierailulla olevia ulkomaan lipun alla kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavien 35167: purjehtivia huviveneitä kuin isoja kauppa- ampuma-radan pitämisen ja ampuma-aseiden 35168: aluksiakin. käyttöön kouluttamisen osalta voitaisiin lu- 35169: Oleellista ehdotetun muutoksen kannalta vassa mainita se paikka, jossa näitä nyt 35170: olisi se, että ulkomainen alus on vain tilapäi- uusiksi luvanvaraisiksi asealan elinkeinon 35171: sesti vierailulla Suomen aluevesillä. Se, mikä muodoiksi säädettäväksi ehdotettuja toimin- 35172: on tilapäistä, ratkaistaisiin aina tapauskohtai- toja voitaisiin luvan mukaan harjoittaa. 35173: sesti lähinnä sillä perusteella, mikä on Ampumarataa ei voida kutsua liikkeeksi, teh- 35174: aluksen Suomessa olon tarkoitus. Kuukausia taaksi tai työpajaksi ja ampuma-aseiden 35175: kestävää vierailua tuskin voitaisiin yleensä käyttöön kouluttaminen tapahtuu usein muu- 35176: enää pitää tilapäisenä, etenkään huvialusten alla kuin liikkeessä, tehtaassa tai työpajassa. 35177: osalta. Kauppa-alusten vierailujen kesto riip- Käsite toimipaikka ilmaisisi toiminnan har- 35178: puu taas useinkin rahdin purun ja lastauksen joittamispaikan selkeästi kaikkien 20 §:n 1 35179: viemästä ajasta. momentissa tarkoitettujen luvanvaraisten 35180: 20 §. Asealan elinkeinolupa. Pykälän 1 asealan elinkeinojen osalta. 35181: momenttiin muutettaisiin luvan antavaksi ja Asealan elinkeinoluvan sisällöstä todetta- 35182: peruuttavaksi viranomaiseksi lääninhallituk- koon lisäksi, että nyt annettavan esityksen 35183: sen tilalle sisäasiainministeriö, koska asealan mukaan luvanvaraisiksi asealan elinkeino- 35184: elinkeinolupa-asiat on tarkoitus siirtää lää- toiminnoiksi säädettäväksi ehdotettujen 35185: ninhallituksilta ministeriön yhteyteen kaupallisen ampumaradan pitämiseen ja am- 35186: perustettavaan asehallintoyksikköön. Muutos puma-aseiden käyttöön kouluttamiseen 35187: parantaisi valvontaa ja yhtenäistäisi asealan annetut elinkeinoluvat oikeuttaisivat vain 35188: elinkeinolupien antamiseen liittyvää lupahar- mainitun toiminnan harjoittamiseen. Ne eivät 35189: kintaa. oikeuttaisi ampuma-aseiden, aseen osien, 35190: Koska kaupallisessa tarkoituksessa harjoi- patruunoiden tai erityisen vaarallisten am- 35191: tettava ampumaradan pitäminen ja musten hankkimiseen ja hallussapitoon. 35192: 36 HE 110/2000 vp 35193: 35194: 35195: Esineiden hankkimiseen ja hallussapitoon tu- köön. Tämä parantms1 valvontaa ja 35196: lisi siten hakea erikseen lupa siten kuin 5 yhtenäistäisi asealan elinkeinolupien antami- 35197: luvussa säädetään. seen liittyvää lupaharkintaa. Luonnollista 35198: 22 §. Ilmoitus asealan elinkeinoluvan sisäl- olisi, että sama viranomainen, joka antaisi ja 35199: tämien tietojen sekä säilytystilojen peruuttaisi asealan elinkeinoluvan, antaisi ja 35200: muutoksesta. Pykälän 1 momentissa käytetyt peruuttaisi myös asealan elinkeinon vastuu- 35201: sanat "liikkeen, tehtaan tai työpajan" korvat- henkilön hyväksynnän. 35202: taisiin sanalla toimipaikan. Toimipaikka olisi Jatkossa lupaviranomaisena toimiva sisä- 35203: sisällöltään laajempi ilmaisu. Tällöin myös asiainministeriö järjestäisi ase- 35204: nyt uusiksi luvanvaraisiksi asealan elinkei- elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilöksi pyr- 35205: non muodoiksi säädettäväksi ehdotettujen kivälle tämän ammattipätevyyttä ja alalle 35206: toimintojen eli kaupallisessa tarkoituksessa soveltuvuutta testaavan kirjallisen kokeen. 35207: harjoitettavien ampuma-radan pitämisen ja Ampuma-aseisiin, aseen osiin, patruunoihin 35208: ampuma-aseiden käyttöön kouluttamisen ja erityisen vaarallisiin ammuksiin liittyvä 35209: osalta tulisi ilmoitettaviksi annetussa luvassa elinkeinotoiminta edellyttää toiminnasta vas- 35210: määritellyn toiminnan harjoittamispaikan si- taaviita henkilöiitä erityistä pätevyyttä ja 35211: jaintia koskevat muutokset. Ampumarataa ei soveltuvuutta sekä luotettavuutta. Ase- 35212: voida kutsua liikkeeksi, tehtaaksi tai työpa- elinkeinonharjoittajien vastuu kohdistuu juuri 35213: jaksi ja ampuma-aseiden käyttöön toiminnan vastuuhenkilöinä toimiviin luon- 35214: kouluttaminen tapahtuu usein muualla kuin nollisiin henkilöihin, jotka vastaavat siitä, 35215: liikkeessä, tehtaassa tai työpajassa. Termi että ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita 35216: toimipaikka ilmaisisi toiminnan harjoittamis- ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevia 35217: paikan selkeästi kaikkien luvanvaraisten säädöksiä ja lupaehtoja kaikilta osin noudate- 35218: asealan elinkeinojen osalta. taan elinkeinotoiminnassa. 35219: 25 §. Velvollisuus tiedoston pitämiseen. Kokeen joutuisivat suorittamaan ehdotuk- 35220: Velvollisuus tiedoston pitämiseen olisi vain sen voimaantulon jälkeen asealan elinkeinon 35221: kaupan harjoittamiseen, valmistamiseen taik- vastuuhenkilöiksi pyrkivät henkilöt, joten 35222: ka korjaamiseen tai muuntamiseen luvan muutoksella ei puututtaisi voimassa olevan 35223: saaneelia ase-elinkeinonharjoittajalla. Koska vastuuhenkilön hyväksynnän omaavien hen- 35224: kaupalliseen ampuma-radan pitämiseen tai kilöiden asemaan. Pelkkä vastuuhenkilöltä 35225: ampuma-aseiden käyttöön kouluttamiseen edellytettävän 27 §:ssä säädetyn aseenkäsitte- 35226: luvan saaneet ase-elinkeinonharjoittajat jou- lyluvan uusiminen ei siten myöskään 35227: tuisivat hakemaan erikseen luvat aiheuttaisi ennen esityksen voimaantuloa hy- 35228: mahdollisten ampuma-aseiden, aseen osien, väksytylle vastuuhenkilölle velvollisuutta 35229: patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammus- kokeen suorittamiseen. Myöskään henkilöt, 35230: ten hankkimiseen ja tilapäiseenkin jotka esityksen voimaantullessa toimisivat 35231: hallussapitoon, ei tiedoston pitämiseen niiden vastuuhenkilöinä, eivät joutuisi suorittamaan 35232: osalta ole tarvetta, vaan riittävä valvonta tältä koetta, jos he mahdollisesti aloittaisivat jon- 35233: osin pystytään toteuttamaan hankkimiseen ja kin uuden asealan elinkeinotoiminnan 35234: hallussapitoon oikeuttavien lupien antamisen vastuuhenkilöinä tai siirtyisivät jonkin toisen 35235: ja 89 §:ssä säädetyn luovutusilmoituksen te- ase-elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilöiksi. 35236: kemisen kautta. Tämän vuoksi pykälän 1 Velvollisuus kokeen suorittamiseen alkaisi 35237: momenttia täsmennettäisiin siten, että siinä vasta, kun vastuuhenkilön hyväksyntä vas- 35238: lueteltaisiin ne ase-alan elinkeinot, joiden tuuhenkilönä toimimiseen olisi lakannut 35239: harjoittamisen osalta tiedostaa on pidettävä. kokonaisuudessaan ja henkilö tämän jälkeen 35240: 26 §. Vastuuhenkilö. Pykälän 2 momenttiin hakeutuisi uudestaan vastuuhenkilöksi. Ko- 35241: muutettaisiin vastuuhenkilön hyväksyväksi ja keen järjestämisestä ja sisällöstä säädettäisiin 35242: hyväksynnän peruuttavaksi viranomaiseksi tarkemmin asetuksessa. 35243: lääninhallituksen tilalle sisäasiainministeriö, 27 §. Aseenkäsittelylupa. Nyt annettavan 35244: koska asealan elinkeinolupa-asiat on tarkoi- esityksen mukaan luvanvaraisiksi asealan 35245: tus siirtää lääninhallituksilta ministeriön elinkeinotoiminnoiksi säädettävien kaupalli- 35246: yhteyteen perustettavaan asehallintoyksik- sen ampumaradan pitämiseen ja ampuma- 35247: HE 110/2000 vp 37 35248: 35249: 35250: aseiden käyttöön kouluttamiseen annetut tiöillä, perinnönjakoa suorittavilla 35251: elinkeinoluvat oikeuttaisivat vain mainitun lakimiehillä ja lupaa edellyttämättömien 35252: elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. Ne eivät aseen osien, kuten äänenvaimentimien, tuk- 35253: sen sijaan oikeuttaisi ampuma-aseiden, aseen kien, tähtäinten ynnä muiden sellaisten 35254: osien, patruunoiden tai erityisen vaarallisten esineiden valmistajilla voi usein olla tarve ti- 35255: ammusten hankkimiseen ja hallussapitoon. lapäisesti pitää hallussa ampuma-aseita, 35256: Esineiden hankkimiseen ja hallussapitoon tu- aseen osia, patruunoita tai erityisen vaaralli- 35257: lisi siten hakea erikseen lupa siten kuin 5 sia ammuksia. Lupaan sisällytettävillä 35258: luvussa säädetään. Kyseisiä ase- lupaehdoilla lupaviranomainen voisi tapaus- 35259: elinkeinotoimintoja harjoittavien yhteisöjen kohtaisesti päättää, millaisten esineiden 35260: ja säätiöiden osalta tämä merkitsisi sitä, että tilapäiseen hallussapitoon lupa kulloinkin 35261: niillä tulisi olla 45 b §:ssä tarkoitettu poliisi- annettaisiin ja millä ehdoin. Tarpeen mukaan 35262: laitoksen hyväksymä asevastaava ennen kuin voitaisiin asettaa ehtoja esimerkiksi esineiden 35263: niille voitaisiin antaa hankkimislupa. Käy- säilyttämisestä, kuljettamisesta, asekirjanpi- 35264: tännössä asevastaavaksi tulisi hyväksyä sama dosta ja ampumisesta. On otettava huomioon, 35265: henkilö, joka toimisi 26 §:ssä tarkoitettuna että kyse tulisi aina olla tilapäisestä tarpeesta 35266: ase-elinkeinotoiminnan vastuuhenkilönä. kuljettaa, säilyttää tai käsitellä esineitä. Jos 35267: Muut tällaisen ase-elinkeinoharjoittajan esineiden olisi tarkoitus jäädä pysyvärumin 35268: palveluksessa olevat henkilöt voisivat hakea henkilön haltuun, tulisi tämän hakea niiden 35269: aseenkäsittelyluvan tai rinnakkaisluvan esi- pysyvään hallussapitoon oikeuttava lupa. Jos 35270: neille. Kummatkin luvat oikeuttaisivat taas esineillä olisi tarkoitus käydä yleisesti 35271: käsittelemään ase-elinkeinoharjoittajan hal- kauppaa, kuten muun muassa pääasiassa on 35272: lussa tämän lain mukaisesti annettujen lupien kysymys panttilainayhtiöiden ja usein myös 35273: nojalla olevia esineitä, vaikkakin rinnakkais- vakuutusyhtiöiden kohdalla, tulisi lupa hakea 35274: luvan nojalla lainaamista koskevan 87 §:n asealan kaupan harjoittamiseen. Aseenkäsit- 35275: rajoituksin, jollei henkilö hakisi erikseen joka telyluvan antaminen edellyttäisi aina 35276: ampuma-aseelle ja aseen osalle rinnakkaislu- välttämätöntä tarvetta työn puolesta pitää ti- 35277: paa. lapäisesti hallussa esineitä. Erityistä 35278: Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin sana kou- huomiota tulisi siten kiinnittää tapauskohtai- 35279: lutustarkoituksessa, jolloin sesti siihen, mikä on luvanhakijan todellinen 35280: aseenkäsittelylupa oikeuttaisi myös koulutus- tarve esineiden käsittelyyn työnsä puolesta ja 35281: tarkoituksessa ampumaan ase- siihen koska tämän olisi syytä hakea pysy- 35282: elinkeinonharjoittajan hallussa olevilla am- vämpään hallussapitoon oikeuttava lupa, 35283: puma-aseilla, jos se olisi harjoitettavan kuten esimerkiksi hallussapitolupa tai asealan 35284: asealan elinkeinon kannalta tarpeellista. Kou- elinkeinolupa. 35285: lutustarkoituksessa ampuminen edellyttäisi Edellä 2 momentissa mainitun muutoksen 35286: sitä, että sillä ase-elinkeinonharjoittajalla, vuoksi muutettaisiin myös pykälän entistä 2 35287: jonka palveluksessa aseenkäsittelyluvan hal- momenttia, joka nyt siirrettäisiin 3 momen- 35288: tija on, olisi ase-elinkeinolupa kaupallisessa tiksi. Momentista poistettaisiin sanat "ase- 35289: tarkoituksessa harjoitettavaan ampuma- elinkeinonharjoittajan palveluksessa oleval- 35290: aseiden käyttöön kouluttamiseen. le", koska aseenkäsittelylupa voitaisiin siis 35291: Käytännössä on ilmennyt, että myös muilla uuden 2 momentin mukaan antaa muullekin 35292: kuin ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa kuin ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa 35293: olevilla henkilöillä voi olla tarve ampuma- olevalle henkilölle, joka työssään tilapäisesti 35294: aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityi- kuljettaa, säilyttää tai muuten käsittelee am- 35295: sen vaarallisten ammusten tilapäiseen puma-aseita, aseen osia, patruunoita tai 35296: hallussapitoon työnsä ja elinkeinonsa puoles- erityisen vaarallisia ammuksia. 35297: ta. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa 28 §. Aseenkäsittelyluvan voimassaoloaika 35298: asealan julkaisujen toimittajat, jotka testaavat ja lupaehdot. Pykälään lisättäisiin uusi 2 35299: ja laativat artikkeleita ampuma-aseista, aseen momentti, jossa säädettäisiin lupaviranomai- 35300: osista, patruunoista tai erityisen vaarallisista selle annettavasta mahdollisuudesta 35301: ammuksista. Lisäksi esimerkiksi vakuutusyh- sisällyttää lupaan ehtoja, jotka rajoittavat 35302: 38 HE 110/2000 vp 35303: 35304: 35305: ampuma-aseella ampumista tai jotka antavat valliset. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, 35306: oikeuden vain lupaan merkittyjen esineiden että luvanhakijan olisi liitettävä lupahake- 35307: käsittelemiseen. Aseenkäsittelyluvan haltijal- mukseen määrämaan viranomaiselta saatu 35308: la ei yleensä ole tarvetta ampuma-aseella ilmoitus, jonka mukaan määräaikaisen siirto- 35309: ampumiseen. Lupaehdon käyttö koskisi luvan antamiselle siirtoihin kyseisessä 35310: etenkin tapauksia, joissa aseenkäsittelylupa maaramaassa olevalle ase- 35311: annetaan vain esineiden tilapäistä elinkeinonharjoittajalle ei ole estettä. Tämä ei 35312: säilyttämistä tai kuljettamista varten. luonnollisestikaan olisi tarpeen tapauksissa, 35313: Aseenkäsittelylupaa annettaessa voi jo en- joissa määrämaan viranomainen on jo etukä- 35314: nalta olla tiedossa se, minkä tyyppisiä aseita teen yleisesti ilmoittanut, että esineet voidaan 35315: Juvansaajan on tarkoitus käsitellä työssään tai siirtää sen alueelle ilman kyseisen maan vi- 35316: se, tuleeko tämä käsittelemään esimerkiksi ranomaisen erikseen ennalta antamaa 35317: vain aseen osia tai patruunoita. Tällöin lu- ennakkosuostumusta. Siirtojen vastaanottaja- 35318: paan voitaisiin merkitä se, minkälaisten na tulisi aina olla sama kyseisessä 35319: esineiden käsittelyyn lupa annetaan. Esimer- määrämaassa oleva ase-elinkeinonharjoittaja. 35320: kiksi erityisen vaarallisten ampuma-aseiden Kuten 38 §:ssä jo nykyisin on säädetty lupien 35321: käsittelyä varten tulisi lupa antaa vain hyvin voimassaolosta, määräaikainen kaupallinen 35322: poikkeuksellisissa tilanteissa. siirtolupa voitaisiin antaa enintään kolmeksi 35323: 35 a §. Määräaikainen kaupallinen siirto- vuodeksi kerrallaan. Edellä 35 §:ssä tarkoi- 35324: lupa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tettu kaupallinen siirtolupahan annetaan 35325: kaupallisen siirtoluvan antamista koskevia ainoastaan kutakin yksittäistä siirtoa varten. 35326: säännöksiä siten, että kaupallinen siirtolupa Valvonnan kannalta olisi kuitenkin tarpeen 35327: voitaisiin antaa myös määräaikaisena useam- jo mahdollisten siirto-olosuhteiden turvalli- 35328: paa eri siirtoa varten, jolloin ase- suuden varmistamiseksi se, että Juvansaajan 35329: elinkeinonharjoittaja ei joutuisi aina erikseen olisi aina etukäteen ennen siirtoa kirjallisesti 35330: hakemaan siirtolupaa jokaista tavaraerän ilmoitettava lupaviranomaiselle kustakin siir- 35331: Suomesta toiseen Euroopan unionin jäsenval- rosta. Tätä edellyttävät myös asedirektiivin 35332: tioon suoritettavaa siirtoa varten. säännökset. Tämä voisi käytännössä tapahtua 35333: Asedirektiivin 11 artiklan 2 kohdan mukaan esimerkiksi faksitse ja mahdollisesti tulevai- 35334: siirtolupa voidaan antaa myös määräaikaise- suudessa jopa sähköisessä muodossa. 35335: na. Käytännössä useimmat Euroopan unionin Ilmoituksen tulisi aina olla lupaviranomaisen 35336: jäsenvaltiot antavat siirtolupia ase- käytössä ennen siirtoa. Ilmoituksen sisällöstä 35337: elinkeinonharjoittajille määräaikaisesti voi- säädettäisiin tarkemmin asetuksella. 35338: massa olevina, joten muutoksella saatettaisiin 39 §. Kaupallisen ennakkosuostumuksen 35339: Suomen tilanne vastaamaan yleistä käytäntöä sekä lupien raukeaminen ja peruuttaminen. 35340: Euroopan unionissa. Määräaikainen kaupal- Esityksessä ehdotetaan, että kaupallinen siir- 35341: linen siirtolupa helpottaisi ase- tolupa voitaisiin antaa myös määräaikaisena 35342: elinkeinonharjoittajien välistä kaupankäyntiä siten kuin uudessa 35 a §:ssä säädettäisiin. 35343: Euroopan unionissa. Luvan nimi olisi määräaikainen kaupallinen 35344: Lupa annettaisiin erikseen kullekin hakija- siirtolupa. Tämän vuoksi pykälän 1 ja 2 mo- 35345: na olevalle ase-elinkeinonharjoittajalle menttiin lisättäisiin teksti määräaikainen 35346: tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Eri- kaupallinen siirtolupa, koska sen raukeami- 35347: tyistä huomiota tulisi kiinnittää ase- sen ja peruuttamisen osalta noudatettaisiin 35348: elinkeinonharjoittajan luotettavuuteen ja samaa menettelyä kuin 35 §:ssä säädetyn 35349: myös siihen, että luvanhakijana todellisuu- kaupallisen siirtoluvankin osalta. 35350: dessa on tarve toistuvien siirtojen vuoksi Tällä hetkellä vienti-, siirto- ja kauttakulje- 35351: määräaikaisen luvan saamiseen. Luvan an- tuslupien osalta ei ole perustetta annetun 35352: tamisen edellytyksenä olisi, kuten kaupallista luvan peruuttamiseen, jos kohdemaan olo- 35353: siirtolupaa koskevan 35 §:n 2 momentissa jo suhteissa tapahtuisi sellaisia muutoksia, että 35354: säädetään se, ettei siirtoon määrämaan viran- viennille, siirrolle tai kauttakuljetukselle tuli- 35355: omaisen antaman ilmoituksen perusteella si ulko- tai turvallisuuspoliittisia esteitä. 35356: olisi estettä ja että siirto-olosuhteet ovat tur- Koska mainitut luvat voisivat kaupallista siir- 35357: HE 110/2000 vp 39 35358: 35359: 35360: tolupaa lukuun ottamatta olla voimassa jopa säädettäisiin myös siitä, että luvan antaisi ja 35361: kolmekin vuotta niiden antamisesta lukien, peruuttaisi hakijan oleskelupaikan poliisilai- 35362: voivat olosuhteet kohdemaissa vallankaap- tos. 35363: pausten tai muiden levottomuuksien vuoksi Pykälän 3 momentin alusta poistettaisiin 35364: muuttua huomattavastikin. Tällöin olisi ul- sana "kotikunnan" ja lisättäisiin viittaus 1 ja 35365: kopoliittisesti erittäin ongelmallista se, jos 2 momenttiin, koska esityksen mukaan lupa- 35366: annettua lupaa ei voitaisi peruuttaa esimer- hakemus voitaisiin jättää kotikunnan, 35367: kiksi Yhdistyneiden kansakuntien tai kotipaikan tai oleskelupaikan poliisilaitok- 35368: Euroopan unionin toimielinten asettaman seen. Luonnollinen henkilö jättäisi 35369: esineiden vientikiellon perusteella. Tämän lupahakemuksen kotikuntansa sekä yhteisö ja 35370: vuoksi momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säätiö kotipaikkansa poliisilaitokselle. Jollei 35371: uudeksi luvan peruutusperusteeksi se, että luonnollisella henkilöllä olisi kotikuntaa 35372: viennille, siirrolle tai kauttakuljetukselle olisi Suomessa, jättäisi hän hakemuksensa oleske- 35373: ulko- tai turvallisuuspoliittinen este. lupaikkansa poliisilaitokselle. Vaikka luvan 35374: 42 §. Hankkimislupa. Koska esityksen mu- erityisen vaarallisen ampuma-aseen ja aseen 35375: kaan ampuma-aseen ja aseen osan osan hankkimiseen antaisi sisäasiainministe- 35376: hankkiruisluvan voisi saada myös yhteisö tai riö, jätettäisiin sitä koskeva lupahakemus 35377: säätiö, lisättäisiin 1 momenttiin sana kotipai- kuitenkin myös 1 ja 2 momentissa tarkoite- 35378: kan. Kun luonnollisten henkilöiden osalta tulle poliisilaitokselle. 35379: lupaviranomaisena on kotikunnan poliisilai- Lisäksi hakijan veivoittamista aina jättä- 35380: tos, olisi se vastaavasti yhteisöjen ja mään hakemuksensa henkilökohtaisesti on 35381: säätiöiden osalta kotipaikan poliisilaitos, käytännössä pidettävä turhan vaikeana me- 35382: koska yhteisöillä ja säätiöillä ei voi olla koti- nettelynä niissä tapauksissa, joissa henkilö 35383: kuntaa. Kotipaikka tarkoittaisi sitä paikkaa, aikaisempien käyntiensä ja muiden syiden 35384: johon yhteisö tai säätiö on sen sääntöjen mu- vuoksi jo hyvin tunnettaisiin poliisilaitokses- 35385: kaan rekisteröity. Julkista tehtävää haitavien sa. Tämän vuoksi momentissa säädettäisiin, 35386: yhteisöjen ja säätiöiden osalta kotipaikaksi että jos hakijalle olisi jo aikaisemmin kysei- 35387: voitaisiin katsoa myös kulloinkin kyseessä sessä poliisilaitoksessa annettu 35388: oleva konkreettinen sijaintikunta, jos niillä ei hallussapitoon oikeuttava lupa, voisi tämä 35389: olisi virallisesti määrättyä tai selvästi ilme- sama poliisilaitos oikeuttaa tuntemansa haki- 35390: nevää muuta kotipaikkaa. jan jättämään hakemuksen esimerkiksi 35391: Erityisen vaarallisen ampuma-aseen ja postitse tai faksitse. Mahdollisesti tulevai- 35392: aseen osan hankkiruisluvan antaisi ja peruut- suudessa tällaisissa tapauksissa hakemuksen 35393: taisi jatkossa lääninhallituksen sijasta voisi jättää myös sähköisessä muodossa. 35394: sisäasiainministeriö, koska lääninhallitusten Pykälän 3 momentissa säädettäisiin myös, 35395: aselupa-asiat siirrettäisiin esityksen mukaan että yhteisön ja säätiön puolesta lupahake- 35396: ministeriölle. Koska kyseessä olisivat lähinnä muksen jättäisi sen asevastaava. 35397: sarjatuliaseet ja muut yleensä sotilaskäyttöön Asevastaavasta säädettäisiin uudessa 45 b 35398: valmistetut aseet, olisi lupaharkinta syytä §:ssä. On otettava huomioon, että yhteisöllä 35399: säätää ministeriön tehtäväksi. Tämän vuoksi ja säätiöllä tulisi aina olla poliisilaitoksen 35400: 1 momentin sana lääninhallitus muutettaisiin hyväksymä asevastaava ennen kuin sille voi- 35401: sisäasiainministeriöksi. taisiin antaa hankkimislupa. Käytännössä 35402: Pykälän 2 momentti koskisi vain luonnolli- sekä asevastaavan hyväksyntää koskeva ha- 35403: sia henkilöitä, joilla ei olisi kotikuntaa kemus että hankkiruislupahakemus voitaisiin 35404: Suomessa. Ulkomaisten yhteisöjen ja sääti- jättää samanaikaisestikin poliisilaitokselle, 35405: öiden tulisi näin ollen aina olla mutta hankkimislupahakemuksen ratkaisemi- 35406: rekisteröityneenä Suomeen ennen kuin niille sen edellytyksenä olisi, että asevastaavaa 35407: voitaisiin antaa hankkimislupa. Lisäksi voi- koskeva hakemus olisi hyväksytty. Vastaa- 35408: massa olevissa säännöksissä ei säädetä siitä, vasti poliisilaitos voisi oikeuttaa 35409: mikä poliisilaitos antaa luvan hakijalle, jolla asevastaavan jättämään yhteisön ja säätiön 35410: ei ole kotikuntaa Suomessa. Tämän epäsel- hankkimislupahakemuksen muulla tavoin 35411: vyyden poistamiseksi 2 momentissa kuin henkilökohtaisesti, jos yhteisö ja säätiö 35412: 40 HE 110/2000 vp 35413: 35414: 35415: sekä luonnollisesti myös sen asevastaava tavat yritykset, asealan julkaisuja toimittavat 35416: tunnettaisiin riittävän hyvin ja hakijalle olisi yritykset, vartioimisliikkeet ja asemuseot 35417: jo kyseisen saman poliisilaitoksen toimesta Julkista tehtävää Suomessa hoitavia yhteisöjä 35418: aikaisemmin annettu hallussapitoon oikeut- tai säätiöitä olisivat sellaiset yhdistykset, 35419: tava lupa. muut yhteisöt tai säätiöt, jotka hoitaisivat jo- 35420: Lisäksi momentin viimeisen lauseen sana tain Suomen voimassa olevassa 35421: "sen" korvattaisiin selvyyden vuoksi sanalla lainsäädännössä säädettyä julkisen edun mu- 35422: hakemuksen. kaista tehtävää. Tällaisia olisivat esimerkiksi 35423: 43 §. Hyväksyttävät käyttötarkoitukset. Py- riistanhoitoyhdistykset, jotka hoitavat met- 35424: kälän kaasusumutinta koskevat 1 momentin 8 sästyslaissa (61511993) säädettyjä tehtäviä, 35425: kohta ja 3 momentti kumottaisiin, koska kaa- museolain (72911992) mukaiset museot, jot- 35426: susumuttimeen annettavasta luvasta ka eivät ole valtion viranomaisia, ja tietyt 35427: hyväksyttävine käyttötarkoituksineen säädet- kunnan toimielimet kuten palolaitos. Todet- 35428: täisiin uusissa 55 a-c §:ssä takoon kuitenkin, että ampuma-aselain 17 §:n 35429: 45 §. Hankkimistuvan saajaa koskevat mukaan laki ei koske muun muassa valtion 35430: edellytykset luonnolliselle henkilölle. Koska omistamia ampuma-aseita, joita valtion vi- 35431: hankkimislupa voitaisiin esityksen mukaan ranomaiset pitävät hallussa niille säädettyjen 35432: antaa myös yhteisölle tai säätiölle ja koska tehtävien hoitamiseksi. Siten esimerkiksi val- 35433: niiden osalta luvan antamisen edellytyksistä tion omistamat museot, kuten museovirasto, 35434: säädettäisiin uudessa 45 a §:ssä, tarkennettai- eivät tarvitse lupaa sellaisten ampuma- 35435: siin 45 §:n pykälän otsikkoa siten, että aseiden hallussapitoon, joita ne pitävät hal- 35436: otsikkoon lisättäisiin sanat luonnolliselle lussa niille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi 35437: henkilölle. ja joiden hallussa pitäminen kuuluu valtion 35438: Koska kaasusumuttimeen annettavasta lu- harjoittamaan toimintaan. 35439: vasta lupamenettelyineen säädettäisiin Julkisen tehtävän hoitamisen käsite tulisi 35440: uusissa 55 a-c §:ssä, poistettaisiin 3 mo- ymmärtää laajasti. Perusedellytys luvan an- 35441: mentista kaasusumutinta koskeva viittaus. tamiselle olisi se, että yhteisö tai säätiö 35442: Esityksen mukaan asekeräilijät hyväksyisi harjoittaisi jotakin hyväksyttäviä käyttötar- 35443: jatkossa lääninhallituksen sijasta sisäasiain- koituksia koskevan 43 §:n 1 momentissa 35444: ministeriö, koska lääninhallitusten aseasiat tarkoitettua toimintaa. Hyväksyttävät käyttö- 35445: siirrettäisiin ministeriölle. Tämän vuoksi tarkoitukset olisivat siten samat kuin 35446: momentissa käytetty ilmaisu "lääninhallitus" luonnolliselle henkilölle annettavan hankki- 35447: muutettaisiin sisäasiainministeriöksi. misluvankin osalta. Lisäksi t01mmnan 35448: 45 a §. Hankkimisluvan saajaa koskevat tarkoituksen pitäisi kokonaisuutena arvioiden 35449: edellytykset yhteisölle ja säätiölle. Hankki- olla sellaista, että hakijaa voitaisiin pitää so- 35450: mislupa voitaisiin harkinnan mukaan antaa pivana hankkimaan ja pitämään hallussa 35451: sellaiselle Suomessa rekisteröidylle tai julkis- ampuma-aseita ja aseen osia. Työperuste kat- 35452: ta tehtävää hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, taisi myös muun muassa opetuksen 35453: jota olisi toimintansa tarkoituksen perusteella antamisen asealan ammattioppilaitoksissa, 35454: pidettävä sopivana pitämään hallussa ampu- riistanhoitoyhdistysten työn ja meripelastus- 35455: ma-aseita ja aseen osia. Muun kuin julkista seurojen harjoittaman meripelastustyön sekä 35456: tehtävää hoitavan yhdistyksen tulisi olla hy- muun yritystoiminnan, jossa ampuma-aseita 35457: väksytysti Suomessa rekisteröity tarvitaan toiminnan välttämättömään harjoit- 35458: yhdistysrekisteriin, muun yhteisön kuin yh- tamiseen, ja joka toiminta ei olisi 20 §:ssä 35459: distyksen kaupparekisteriin ja säätiön mainittua asealan elinkeinon harjoittamista. 35460: säätiörekisteriin. Tällaisia yhteisöjä ja sääti- Työperusteella luvan voisi harkinnan mu- 35461: öitä voisivat olla esimerkiksi kaan saada luonnollisesti myös 35462: metsästysseurat, vapaaehtoista maanpuolus- vartioimisliikelain (23711983) mukaisen toi- 35463: tustyötä harjoittavat yhdistykset, miluvan omaava vartioimisliike, jos sen 35464: meripelastusseurat, sellaiset asealan ammat- toimintaan liittyisi perusteltu tarve ampuma- 35465: tioppilaitokset, jotka eivät harjoita asealan aseiden hallussapitoon vartiointitehtävissä. 35466: elinkeinoa, elokuva- ja teatteritehosteita tuot- Yhteisön ja säätiön tulisi aina perustella ha- 35467: HE 110/2000 vp 41 35468: 35469: 35470: kemuksensa sellaisilla seikoilla, jotka edel- henkilö on valittu asevastaavaksi. Samoin lu- 35471: lyttäisivät ampuma-aseen ja aseen osan paa haettaessa tulisi esittää selvitys yhteisön 35472: hankkimista kussakin yksittäisessä tapauk- tai säätiön toimivaltaisen elimen päätöksestä, 35473: sessa. Luvan antamista ei voitaisi pitää siten josta ilmenee, että yhteisö tai säätiö on päät- 35474: perusteltuna pelkästään sen vuoksi, että haki- tänyt hankkia lupahakemuksessa mainitut 35475: ja yleensä harjoittaisi jotakin 43 §:n 1 esineet. Huomioon on otettava myös, että 35476: momentissa tarkoitetuista toiminnoista. Haki- muun muassa yhdistyslain (50311989) 4 §:ssä 35477: jan tulisi aina yksityiskohtaisesti selvittää ja säädetään erikseen luvanvaraiseksi sellaisen 35478: perustella tarpeensa ampuma-aseen tai aseen yhdistyksen perustaminen, jonka toimintaan 35479: osan hankkimiseen. Erityistä huomiota tulisi kuuluu harjoituttaminen ampuma-aseiden 35480: kiinnittää yhteisön ja säätiön säännöissä tai käyttöön ja joka ei ole yksinomaan metsäs- 35481: muissa sen toimintaa ohjaavissa määräyksis- tystä varten. Siten muusta voimassa olevasta 35482: sä ja sopimuksissa mainittuihin toiminnan lainsäädännöstä voi myös aiheutua velvoittei- 35483: tarkoituksiin ja periaatteisiin. Tietyissä tapa- ta, jotka yhteisön tai säätiön on otettava 35484: uksissa myös yhteisön tai säätiön hallituksen huomioon ennen kuin se hakee lupaa ampu- 35485: taikka muun toimielimen jäsenten luotetta- ma-aseen hankkimiseen. 35486: vuudella voisi olla merkitystä harkittaessa Hankkiruisluvan saajaa koskevien edelly- 35487: sitä voitaisiinko hakijaa pitää sopivana pitä- tysten osalta noudatettaisiin lisäksi 35488: mään hallussa ampuma-aseita ja aseen osia. soveltuvin osin, mitä 45 §:n 2 ja 3 momentis- 35489: Yhteisön ja säätiön ampuma-aseiden ja sa säädetään luonnolliselle henkilölle 35490: aseen osien säilytystilojen tulisi aina olla annettavan hankkiruisluvan saajaa koskevista 35491: etukäteen säilytystilojen sijaintipaikan polii- edellytyksistä. Siten jos yhteisö tai säätiö ha- 35492: silaitoksen hyväksymiä. Siten kaikkien kisi lupaa metsästyslainsäädännön mukaan 35493: niiden tilojen, joissa hakijan on tarkoitus säi- sallittua eläinten ampumista taikka ampu- 35494: lyttää ampuma-aseita tai aseen osia, tulisi maurheilua tai -harrastusta varten, sen olisi 35495: olla poliisin hyväksymiä. Edellytettävät rui- esitettävä kyseisestä harrastuksesta luotettava 35496: nimivaatimukset säilytykselle riippuisivat selvitys. Tällainen selvitys voisi olla esimer- 35497: muun muassa kyseisessä paikassa säilytettä- kiksi yhteisön tai säätiön säännöt taikka muu 35498: vien ampuma-aseiden ja aseen osien sen toiminnan tarkoitusta koskeva asiakirja, 35499: määrästä ja tyypistä sekä säilytystilojen si- josta ilmenisi, että hakemuksessa mainittu 35500: jainnista. Koska yhteisöllä ja säätiöllä ei olisi harrastusmuoto kuuluu sen toiminnan piiriin. 35501: niin laajaa aseiden vaihtuvuutta kuin esimer- Lisäksi hakemuksesta tulisi ilmetä paikka, 35502: kiksi kaupan harjoittamiseen luvan Saaneella jossa kyseistä toimintaa harrastettaisiin. 35503: ase-elinkeinoharjoittajalla ja koska lupa oi- Jos lupaa haettaisiin työtä varten, olisi ha- 35504: keuttaisi ainoastaan luvassa mainittujen kijan esitettävä selvitys siitä, että asevastaava 35505: yksilöityjen aseiden hankkimiseen ja hallus- olisi riittävästi perehtynyt ampuma-aseen 35506: sapitoon, ei tarvetta viranomaistarkastuksiin turvalliseen käsittelemiseen ja että yhteisön 35507: määräajoin olisi. tai säätiön työntekijällä olisi hyväksyttävä 35508: Yhteisöllä ja säätiöllä tulisi esityksen mu- peruste ampuma-aseen kantamiseen työssä. 35509: kaan olla vähintään yksi ampuma-aseiden ja Yhteisön tai säätiön tulisi siten selvittää, että 35510: aseen osien hallussapidosta vastaava henkilö sen toiminnassa on riittävästi otettu huomi- 35511: eli asevastaava. Asevastaavasta säädettäisiin oon ampuma-aseen turvalliseen 35512: 45 b §: ssä. Poliisilaitoksen tulisi hyväksyä käsittelemiseen liittyvät seikat. Hyväksyttävä 35513: asevastaava ennen kuin se antaisi hankkimis- peruste ampuma-aseen kantamiseen työteh- 35514: luvan. Asevastaava muun muassa hakisi tävässä riippuisi puolestaan hakijan 35515: yhteisön ja säätiön puolesta tämän lain mu- toiminnan tarkoituksesta ja yleensäkin aseen 35516: kaiset luvat sekä hankkisi ampuma-aseen, työssä mukana kantamisen hyväksyttävyy- 35517: aseen osan ja niiden hallussapitoon oikeutta- destä kyseisessä toiminnassa. Jos yhteisön tai 35518: van luvan perusteella patruunoita. säätiön toiminnan tarkoituksena olisi ampu- 35519: Asevastaavan hyväksyntää haettaessa tulisi ma-aseiden tai aseen osien museossa tai 35520: esittää selvitys yhteisön tai säätiön toimival- kokoelmassa pitäminen, olisi luvan antami- 35521: taisen elimen päätöksestä, josta ilmenee, että sen edellytyksenä se, että hakija olisi 35522: 42 HE 110/2000 vp 35523: 35524: 35525: sisäasiainministeriön hyväksymä asekeräilijä. käytännön toimintaan, vaikka hän ei välittö- 35526: 45 b §. Yhteisön ja säätiön asevastaava. mästi ja suoraan olisi itse Juvansaajan 35527: Yhteisöllä ja säätiöllä tulisi aina olla ampu- palveluksessa. Asevastaavaksi ei voitaisi va- 35528: ma-aseista, aseen osista, patruunoista ja lita täysin yhteisön tai säätiön toimintaan 35529: erityisen vaarallisista ammuksista huolehtiva osallistumatoota henkilöä. Riittävä yhteys 35530: henkilö. Hän vastaisi siitä, että tässä laissa ja voisi olla myös se, että asevastaava toimisi 35531: sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetty- esimerkiksi hankkimistuvan saaneen säätiön 35532: jä velvoitteita ja lupaehtoja noudatettaisiin. omistaman asemuseon museonhoitajana ja 35533: Esineet olisivat siten asevastaavan hallussa ja säätiön luvalla olevat aseet olisi tarkoitus säi- 35534: huolehdittavana. Hän vastaisi esineiden hal- lyttää asemuseossa. 35535: lussapidosta kaikilta osin. Asevastaavan 2 momentin mukaan asevastaavan hyväk- 35536: asema yhteisössä ja säätiössä olisi rinnastet- syisi ja hyväksynnän peruottaisi yhteisön tai 35537: tavissa 26 §:ssä tarkoitettuun ase- säätiön kotipaikan poliisilaitos. Asevastaavan 35538: elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilöön. Näin kotikunta voisi siten olla eri kuin yhteisön tai 35539: ollen myös seuraamuksia koskevassa 9 lu- säätiön kotipaikka. Koska asevastaavan ase- 35540: vussa säädetty mahdollinen rangaistusuhka ma ja toiminta on kiinteästi yhteydessä 35541: kohdistuisi käytännössä asevastaavaan. Ase- luvanhaltijana olevaan yhteisöön tai säätiöön, 35542: vastaavan rikosoikeudellinen asema olisi on perusteltua, että asevastaavan hyväksyy 35543: samanlainen kuin jo voimassa olevan lain ai- sama viranomainen kuin joka antaa yhteisöl- 35544: kana on ollut ase-elinkeinonharjoittajan le tai säätiölle ampuma-aseiden ja aseen 35545: vastuuhenkilön asema sellaisten ase- osien hankkimiseen ja hallussapitoon oikeut- 35546: elinkeinonharjoittajien osalta, jotka ovat har- tavat luvatkin. Poliisilaitos voisi vaatia, että 35547: joittaneet elinkeinotoimintaa asevastaavia olisi enemmänkin kuin yksi 35548: yhtiömuodoltaan yhteisönä. riippuen esimerkiksi yhteisön tai säätiön toi- 35549: Asevastaavan tulisi olla hyväksytty ennen minnan laajuudesta, hankittavien esineiden 35550: kuin lupa ampuma-aseen tai aseen osan tai niiden säilytyspaikkojen lukumäärästä se- 35551: hankkimiseen voitaisiin yhteisölle tai säätiöl- kä yhteisön tai säätiön toiminnan sisällöstä. 35552: le antaa. Käytännössä asevastaavan Asevastaavan tulisi olla terveydentilansa ja 35553: hyväksyntää koskeva hakemus voitaisiin jät- käyttäytymisensä puolesta sopiva hallussapi- 35554: tää samaan aikaan kun yhteisön tai säätiön tämään ampuma-aseita ja aseen osia sekä 35555: ensimmäinen hankkimislupahakemuskin. vähintään 18 vuotta täyttänyt. Lisäksi asevas- 35556: Tällöin lupaviranomaisen tulisi ensin ratkais- taavan tulisi olla perehtynyt ampuma-aseisiin 35557: ta asevastaavan hyväksyntää koskeva ja niiden osiin. 35558: hakemus. Asevastaavan hyväksyntää haetta- Asevastaavan hyväksyntä oikeuttaisi hank- 35559: essa tulisi esittää myös selvitys, kuten kimaan, hallussapitämään ja luovuttamaan 35560: esimerkiksi pöytäkirjanote yhteisön tai sääti- yhteisölle ja säätiölle annetussa luvassa tar- 35561: ön toimivaltaisen elimen päätöksestä, josta koitettuja esineitä. Siten asevastaavan 35562: ilmenisi, että henkilö on valittu asevastaa- tehtävänä olisi 3 momentin mukaan hankkia 35563: vaksi. Hankkimislupaa koskevan 42 §:n 3 esineet ja vain hän olisi siihen oikeutettu sa- 35564: momentin mukaisesti yhteisön ja säätiön ai- moin kuin esineiden luovuttamiseenkin. 35565: nakin ensimmäisen Yhteisölle ja säätiölle annettavassa hankki- 35566: hankkimislupahakemuksen jättäisi sen ase- miseen ja hallussapitoon oikeuttavassa 35567: vastaava henkilökohtaisesti. luvassa olisi aina merkittynä asevastaavan 35568: Asevastaavan tulisi esityksen mukaan olla nimi. Esineitä voisi hankkia ja luovuttaa vain 35569: yhteisön tai säätiön palveluksessa taikka lupaan merkitty asevastaava. Kukaan muu 35570: osallistua muuten sen toimintaan. Tällä tar- henkilö ei olisi yhteisön ja säätiön puolesta 35571: koitettaisiin sitä, että jollei asevastaava olisi oikeutettu hankkimaan tai luovuttamaan lu- 35572: työ- tai virkasuhteessa yhteisöön tai säätiöön, vassa tarkoitettuja esineitä. Asevastaava ei 35573: tulisi tämän muutoin osallistua sen toimin- voisi myöskään valtuuttaa ketään toimimaan 35574: taan esimerkiksi valittuna tässä suhteessa puolestaan, vaan hänen tulisi 35575: luottamushenkilönä. Asevastaavalla tulisi siis hankkia ja luovuttaa esineet henkilökohtai- 35576: olla läheinen yhteys itse yhteisön tai säätiön sesti. Jos asevastaavana toimiva henkilö 35577: HE 110/2000 vp 43 35578: 35579: 35580: vaihtuisi, tulisi lupa aina esittää poliisille. 54 §. Rinnakkaislupa. Koska esityksen 35581: Käytännössä tämä esittäminen tapahtuisi sa- mukaan myös yhteisölle tai säätiölle annetun 35582: malla kun luvanhaltija hakisi uutta hallussapitoluvan nojalla hallussa pidettä- 35583: asevastaavan hyväksyntää. vään ampuma-aseeseen tai aseen osaan 35584: Asevastaavan vastuulla olisi esineiden voitaisiin antaa rinnakkainen hallussapito- 35585: hankkimiseen, hallussapitoon ja luovuttami- oikeus eli rinnakkaislupa, muutettaisiin pykä- 35586: seen liittyvien velvollisuuksien hoitaminen, län 1 momentin ensimmäistä lausetta siten, 35587: kuten esimerkiksi 52 §:ssä säädetyn hallus- että luonnolliseen henkilöön viittaava sana 35588: sapitoluvan hakeminen määräajassa, 89 §:ssä "toisella" korvattaisiin sanalla "annettu". On 35589: säädetyn luovutusilmoituksen tekeminen otettava huomioon, että rinnakkaislupa voi- 35590: määräajassa, 90 §:ssä säädetyn esittämisvel- taisiin edelleenkin antaa vain luonnolliselle 35591: vollisuuden noudattaminen sekä 106 §:ssä henkilölle, kuten pykälän 2 momentissa on 35592: säädetyn ja mahdollisesti lupaehdoissa mää- säädetty. 35593: rättyjen esineiden säilyttämistä ja Pykälän viimeiseen lauseeseen lisättäisiin 35594: kuljettamista koskevien velvollisuuksien viittaus myös 42 §:n 2 momenttiin, jotta rin- 35595: noudattaminen. Asevastaavana toimiva hen- nakkaislupa voitaisiin samoin kuin 35596: kilö vastaisi myös säädettyjen muiden hankkimislupakin antaa myös muulle kuin 35597: ilmoitusvelvollisuuksien noudattamisesta. Suomessa kotikunnan omaavalle luonnolli- 35598: Lisäksi asevastaava ottaisi yhteisön ja säätiön selle henkilölle. Tähän on käytännössä ollut 35599: puolesta vastaan sen hallussapitämiä ampu- tarvetta, kun esimerkiksi Suomeen yritys- tai 35600: ma-aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen valtiovierailulle tuleville ulkomaalaisille vie- 35601: vaarallisia ammuksia koskevia ilmoituksia, raille on järjestetty muun muassa 35602: kuten esimerkiksi 8 luvussa säädettyjen tur- metsästystapahtumia. Näin ollen sellaisessa 35603: vaaruistoimien osalta. tapauksessa, jossa luvanhakijana ei ole koti- 35604: 50 §. Yksityinen valmistamislupa. Esityk- kuntaa Suomessa, luvan antaisi ja peruuttaisi 35605: sen mukaan yksityinen valmistaruislupa hakijan oleskelupaikan poliisilaitos. 35606: voitaisiin antaa myös yhteisölle tai säätiölle Koska esityksen antamisen jälkeen ampu- 35607: siten kuin 45 a §:ssä säädettäisiin. Tämän ma-aseita ja aseen osia sekä niihin annettuja 35608: vuoksi pykälän 2 momenttiin lisättäisiin tar- hallussapitolupia koskevat tiedot olisi tarkoi- 35609: vittava viittaus 45 a §:ään. tus kokonaisuudessaan syöttää 35610: 52 §. Hallussapitolupa. Esityksen mukaan valtakunnalliseen automaattisen tietojenkäsit- 35611: ampuma-aseen tai aseen osan hankkiruislupa telyn avulla pidettävään aserekisteriin, ei 35612: tai yksityinen valmistaruislupa voitaisiin an- voimassa olevassa 3 momentissa säädettyä 35613: taa myös yhteisölle tai säätiölle siten kuin 45 hallussapitoluvan esittämisvelvollisuutta voi- 35614: a §:ssä säädettäisiin. Yhteisöä ja säätiötä taisi enää jatkossa pitää tarpeellisena. 35615: koskisi sama velvollisuus hankkia hallussapi- Hallussapitoluvan haltijan tai valtion anta- 35616: tolupa kuin luonnollisena henkilönä olevaa man suostumuksen esittämistä olisi siten 35617: hankkiruisluvan saajaakin. Käytännössä lu- pidettävä riittävänä. Tämän vuoksi momentin 35618: van hakemisesta vastaisi 45 b §:ssä ensimmäisessä lauseessa säädetty hallussapi- 35619: tarkoitettu asevastaava, joka vastaisi myös tolupaa koskevan lupatodistuksen 35620: muista 52 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien esittämisvelvollisuus rinnakkaislupaa haetta- 35621: noudattamisesta yhteisön ja säätiön puolesta. essa ehdotetaan poistettavaksi. 35622: Lupaviranomaisena olisi yhteisön tai säätiön Hallussapitoluvan haltijana olevan yhteisön 35623: kotipaikan poliisilaitos siten kuin 42 §:n 1 tai säätiön antaman suostumuksen osalta tuli- 35624: momentin perusteluissa on tarkemmin selos- si edellyttää, että suostumus on annettu 35625: tettu. Tämän vuoksi pykälän 1 momenttiin luvanhaltijan asiassa päätösvaltaisen elimen 35626: lisättäisiin sanat "tai kotipaikan". toimesta. 35627: 53 §. Hallussapitoluvan voimassaoloaika 55 a §. Kaasusumutinlupa. Kaasusumutin- 35628: ja lupaehdot. Koska kaasusumuttimelle an- luvan antaisi ja peruuttaisi 42 §:n 1 35629: nettavasta luvasta säädettäisiin erikseen momentissa tarkoitettu poliisilaitos. Luonnol- 35630: uusissa 55 a--c §:ssä, poistettaisiin 1 mo- listen henkilöiden osalta se olisi kotikunnan 35631: mentista kaasusumutinta koskeva ilmaisu. poliisilaitos sekä yhteisöjen ja säätiöiden 35632: 44 HE 110/2000 vp 35633: 35634: 35635: osalta kotipaikan poliisilaitos. Haettava lupa tinta ei käytettäisi suojeluun, ei sen sisällön 35636: olisi nimeltään kaasusumutinlupa, joka oike- vanheneminenkaan aiheuttaisi vaaraa. Lupa- 35637: uttaisi sekä hankkimaan kaasusumuttimen viranomaisen tulisi myös tapauskohtaisesti 35638: että myös pitämään sitä hallussa. Lisäksi harkita kuinka moneen sumuttimeen se ker- 35639: noudatettaisiin soveltuvin osin mitä 42 §:n 2 rallaan antaisi hakijalle luvan. Etenkin 35640: momentissa säädettäisiin luvan antamisesta yhteisöillä ja säätiöillä on yleensä tarve use- 35641: luonnolliselle henkilölle, jolla ei ole kotikun- ammankin sumuttimen hankkimiseen 35642: taa Suomessa. Tällaiselle henkilölle luvan kerrallaan. 35643: antaisi tämän oleskelupaikan poliisilaitos. Kaasusumutinlupa oikeuttaisi luvan voi- 35644: Hakijan tulisi esittää asuinmaansa viranomai- massaoloaikana hankkimaan sumuttimen ja 35645: sen antama suostumus kaasusumuttimen pitämään sitä hallussa. Asevastaava hankkisi 35646: hankkimiseen sekä antaa kirjallinen selvitys ja luovuttaisi yhteisön ja säätiön puolesta 35647: aikomuksestaan pitää sumutinta hallussa vain kaasusumuttimen. Luvanhaltija voisi kerral- 35648: Suomessa. laan pitää hallussaan enintään lupaan 35649: Luvan hakemisessa noudatettaisiin myös, merkityn määrän sumuttimia. Luvansaaja 35650: mitä 42 §:n 3 momentissa säädettäisiin. Kaa- voisi myös lainata sumuttimen käyttöönsä 35651: susumutinlupahakemus tulisi siten jättää toiselta kaasusumutinluvan saaneelta luon- 35652: poliisilaitokselle henkilökohtaisesti, jollei po- nolliselta henkilöltä taikka yhteisöitä tai 35653: liisilaitos erikseen oikeuttaisi hakijaa säätiöltä. Kaasusumutinluvassa olisi aina 35654: jättämään hakemusta muulla tavoin sen merkittynä se lukumäärä kaasusumuttimia, 35655: vuoksi, että hakijalle olisi jo kyseisen saman joiden hallussapitoon lupa oikeuttaisi. Lu- 35656: poliisilaitoksen toimesta annettu kaasumut- vansaaja ei voisi näin ollen seuraamuksia 35657: timen taikka varsinaisen ampuma-aseen tai koskevassa 9 luvussa säädettyyn rangaista- 35658: aseen osan hallussapitoon oikeuttava lupa. vaan tekoon syyllistymättä hankkia tai pitää 35659: Yhteisön ja säätiön puolesta kaasusumutinlu- hallussaan samalla kertaa useampaa sumutin- 35660: paa koskevan hakemuksen jättäisi ta kuin luvassa on mainittu. Jos lupaan olisi 35661: asevastaava. merkitty, että se oikeuttaa esimerkiksi kah- 35662: Lupa annettaisiin edelleenkin enintään vii- den sumuttimen hankintaan ja 35663: deksi vuodeksi kerrallaan. Koska hallussapitoon, ei luvanhaltija voisi enää lai- 35664: kaasusumutinlupaa haettaisiin paaas1assa nata itselleen kolmatta sumutinta niin kauan 35665: henkilökohtaisen koskemattomuuden tai kuin hän pitäisi hallussaan kahta aikaisem- 35666: omaisuuden suojelemiseksi, tulisi sen hallus- min hankkimaansa sumutinta. 35667: sapidon tarve tarkastaa määräajoin. Lisäksi Kaasusumutinlupa oikeuttaisi luvan voi- 35668: sumuttimen sisältämä vaikuttava aine vanhe- massaoloaikana myös vaihtamaan 35669: nee yleensä viidesssä vuodessa, jonka jälkeen sumuttimen vastaavanlaiseen uuteen sumut- 35670: se voi muuttua jopa vaaralliseksi. Tämän timeen. Kaasusumutin voitaisiin vaihtaa 35671: vuoksi on syytä määräajoin lupatoiminkin sellaiseen uuteen kaasusumuttimeen, jonka 35672: pyrkiä valvomaan, että vanhentuneet sumut- laji ja enimmäispitoisuus vastaisivat lupaan 35673: timet poistetaan käytöstä. merkittyjä tietoja. Vaihtamisen jälkeen vanha 35674: Vaikka lupa siis voitaisiin antaa viideksikin sumutin olisi syytä toimittaa poliisilaitokselle 35675: vuodeksi, tulisi lupaviranomaisen aina ta- tai luvanhaltijan tulisi muutoin varmistua sii- 35676: pauskohtaisesti harkita, mikä on perusteltu tä, että vaihdettava vanha sumutin tuhotaan 35677: aika kerrallaan luvan voimassaololle ottaen tai tehdään siinä määrin toimintakunnotto- 35678: huomioon hakijan tarve sumuttimen hallus- maksi, ettei sitä enää voitaisi pitää toimivana 35679: sapitoon kussakin tapauksessa. Museossa tai kaasusumuttimena. Luvanhaltijalla ei siis 35680: kokoelmassa pitämistä varten lupa voitaisiin voisi olla kerrallaan hallussaan suurempaa 35681: antaa kuitenkin toistaiseksi, koska sumutinta lukumäärää toimivia kaasusumuttimia kuin 35682: ei käytettäisi henkilökohtaisen koskematto- lupaan on merkitty. 35683: muuden tai omaisuuden suojelemiseen ja Yhteisölle annettava kaasusumutinlupa oi- 35684: koska keräilytarkoitus muodostaisi luonteel- keuttaisi myös Iuvansaajan palveluksessa 35685: taan pysyvämmän hallussapidon tarpeen. olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön kanta- 35686: Koska kyseisessä käyttötarkoituksessa sumu- maan luvassa tarkoitettua kaasusumutinta 35687: HE 110/2000 vp 45 35688: 35689: 35690: työssä, jos kantaminen olisi oman tai toisen liittyvän opetuksen antamista. Muutoin mai- 35691: henkilökohtaisen koskemattomuuden taikka nittujen käyttötarkoitusten osalta viitataan 35692: omaisuuden suojelemiseksi työssä tarpeen. niihin perusteluihin, jotka on esitetty ampu- 35693: Tarpeen tulisi aina liittyä kiinteästi työtehtä- ma-aselakia koskevassa hallituksen 35694: vien hoitamiseen tai niiden hoitamisen esityksessä (183/ 1997 vp) 43 §:n 1 momentin 35695: turvaamiseen. Sitä vastoin säätiölle annettava 4 ja 5 kohdissa. Museossa tai kokoelmassa 35696: lupa ei suoraan oikeuttaisi luovuttamaan su- pitämistä varten hakijan ei tarvitsisi kuiten- 35697: mutinta säätiön palveluksessa olevalle kaan olla ampuma-aselain 57 §:ssä säädetyin 35698: henkilölle kannettavaksi, vaan tämä oikeus tavoin hyväksytty asekeräilijä, mutta hakijan 35699: liittyisi suoraan lain nojalla vain yhteisölle tulisi silti esittää selvitys harrastuksestaan, 35700: annettavaan lupaa. Tämä johtuisi siitä, että kuten esimerkiksi tarkoituksenmukainen ke- 35701: säätiön työntekijöillä ei säätiöiden toiminnan räilysuunnitelma ja muutoinkin perustella 35702: luonne huomioon ottaen voisi olla sellaista hakemuksensa. Lupaan voitaisiin sisällyttää 35703: tarvetta sumuttimen kantamiseen työssä kuin 55 c §:n 2 momentin ja 107 §:n nojalla lupa- 35704: eräillä yhteisöillä. Kaasusumutin voitaisiin ehtoja muun muassa kaasusumuttimien 35705: luovuttaa vain suoraan luvansaajana olevan säilytyspaikasta ja -tavasta sekä myös rajoit- 35706: yhteisön palveluksessa olevalle henkilölle taa kaasusumuttimien hallussapitoa 35707: tämän työtehtävissä kannettavaksi. Lisäksi säilytystilojen ulkopuolella. 35708: henkilön tulisi olla riittävästi perehtynyt su- Lupa voitaisiin lisäksi antaa oman tai toi- 35709: muttimen turvalliseen käsittelemiseen. sen henkilökohtaisen koskemattomuuden 35710: Käytännössä sumuttimen luovuttaisi yhteisön taikka omaisuuden suojelemiseen. Itse asias- 35711: asevastaava, kun yhteisön toimivaltainen elin sa tämä käyttötarkoitus olisi käytännössä 35712: olisi päättänyt luovuttamisesta. Asevastaavan yleisin peruste sumuttimen hankkimiselle ja 35713: tulisi myös huolehtia ennen sumuttimen luo- hallussapidolle. Luvan antamista harkittaessa 35714: vutusta työntekijöiden riittävästä tulisi lupaviranomaisen aina tarkkaan ottaa 35715: perehdyttämisestä sumuttimen turvalliseen huomioon hakijan todellinen tarve oman tai 35716: käsittelemiseen, elleivät nämä muutoin olisi jonkun toisen koskemattomuuden taikka 35717: siihen tarpeeksi perehtyneitä. Huomioon on omaisuuden suojelemiseen. Pelkkä hakijan 35718: otettava myös se, että jos työnantaja antaisi omaan käsitykseen perustuva huoli omasta 35719: kaasusumuttimen työntekijänsä käyttöön, oli- tai toisen turvallisuudesta ei olisi riittävä pe- 35720: si työnantaja vastuussa työntekijän ohella ruste, vaan lisäksi tulisi olla olemassa jokin 35721: tämän kaasusumuttimen käytöstä yleisten yleisesti ajateltavissa oleva todellinen tarve 35722: työ- ja vahingonkorvausoikeudellisten sään- suojeluun. Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi si- 35723: nösten nojalla. Jos ongelmia esiintyisi, tä, että luvan antaminen edellyttäisi aina 35724: voitaisiin yhteisölle annettu kaasusumutinlu- jotakin jo sattunutta uhkausta tai vaaraa. Riit- 35725: pa peruuttaa. Lupaviranomainen voisi myös tävää olisi siten esimerkiksi se, että 35726: kaasusumutinlupaa yhteisölle antaessaan olosuhteet olisivat yleisen elämänkokemuk- 35727: asettaa lupaan 55 c §:n nojalla ehdon, jonka sen mukaan erityisen alttiit 35728: mukaan lupa ei oikeuta Iuvansaajan palve- koskemattomuuden loukkauksille. Jo tapah- 35729: luksessa olevaa henkilöä kantamaan tuneet toistuvat järjestyshäiriöt puoltaisivat 35730: sumutinta työssä taikka jonka mukaan lupa myös luvan antamista. Samoin eräät ammat- 35731: oikeuttaa työntekijää kantamaan sumutinta tikunnat, kuten muun muassa vartijat, 35732: vain lupaan merkityssä työtehtävässä tai pai- järjestyksenvalvojat ja tietyt valtion viran- 35733: kassa. omaiset, omaavat usein tarpeen jo työnsä 35734: 55 b §. Kaasusumutinluvan antamisen luonteen puolesta oman henkilökohtaisen tai 35735: edellytykset. Lupa voitaisiin ensinnäkin antaa toisen koskemattomuuden taikka omaisuuden 35736: koulutusta taikka näytöstä, kuvausta tai muu- suojelemiseen. Suojelemisen tarve voisi yhtä 35737: ta vastaavaa esitystä varten. Lupa voitaisiin hyvin koskea työtä kuin vapaa-aikaakin. Lu- 35738: antaa myös kaasusumuttimien museossa tai pa voitaisiin siten antaa joko työ- tai vapaa- 35739: kokoelmassa pitämistä varten. Koulutuksella aikana uhkaavan vaaran perusteella. Kanta- 35740: tarkoitettaisiin lähinnä kaasusumuttimen mista voitaisiin tarvittaessa rajoittaa 35741: käyttöön opastavan tai niiden ominaisuuksiin lupaehdoilla. Suojeltava omaisuus voisi olla 35742: 46 HE 110/2000 vp 35743: 35744: 35745: yksityistä tai julkista. Suojeltava omaisuus olisi mahdollisimman tehokas suoja m- 35746: voisi olla myös jonkun toisen kuin luvanhal- keudettomia hyökkäyksiä vastaan. 35747: tijan omistamaa. Selostettujen syiden vuoksi 3 momentissa 35748: Lupa voitaisiin antaa luonnolliselle henki- säädettäisiin, että luvanhakijan, joka on 35749: lölle, joka täyttäisi 45 §:n 1 momentissa luonnollinen henkilö, sekä yhteisön ja säätiön 35750: säädetyt edellytykset sekä myös Suomessa asevastaavan olisi osoitettava lupaa hakies- 35751: rekisteröidylle tai Suomessa julkista tehtävää saan, että hän on koulutuksessaan tai muuten 35752: hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, joka täyttäi- riittävästi perehtynyt sumuttimen turvalliseen 35753: si 45 a §:n 1 momentissa säädetyt käsittelemiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoit- 35754: edellytykset. Luonnollisen henkilön tulisi si- taisi sitä, että hakijan tulisi aina olla 35755: ten olla 18 vuotta täyttänyt sekä osallistunut kaasusumuttimen käyttöön opas- 35756: terveydentilansa ja käyttäytymisensä puoles- tavalle kurssille. Näin ollen esimerkiksi 35757: ta sopiva pitämään hallussa kaasusumutinta. henkilöä, joka on jo pitkään aikaisemmin kä- 35758: Yhteisön ja säätiön tulisi olla toimintansa sitellyt sumuttimia, voitaisiin usein jo sen 35759: tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteella perusteella pitää riittävästi perehtyneenä su- 35760: sopiva pitämään hallussa kaasusumutinta. muttimen turvalliseen käsittelemiseen. 35761: Sellaisia yhteisöjä ja säätiöitä, joille lupa Lupaviranomaisen olisi kuitenkin edellytet- 35762: mahdollisesti voitaisiin tapauskohtaisen har- tävä luvan hakijalta ainakin jonkinlaista 35763: kinnan perusteella antaa, voisivat olla muun selvitystä siitä, että hän osaa käsitellä kaa- 35764: muassa vartioimisliikkeet, hotellit ja ravinto- susumutinta ja että hän myös tarvittaessa 35765: lat, asemuseot sekä tietyt julkista tehtävää osaa järjestää kohdehenkilön jälkihoidon. 35766: hoitavat kunnan viranomaiset, kuten esimer- 55 c §. Kaasusumutinluvan lupaehdot. Po- 35767: kiksi sosiaalitoimistot ja sairaalat. liisilaitos voisi ensinnäkin sisällyttää 35768: Yhteisön ja säätiön kaasusumuttimien säi- kaasusumutinlupaan ehdon, jonka mukaan 35769: lytystila tulisi olla poliisilaitoksen lupa ei oikeuta hankkimaan tai vaihtamaan 35770: hyväksymä. Yhteisöllä ja säätiöllä tulisi olla sumutinta. Tämä voisi olla tarpeen tilanteis- 35771: myös poliisilaitoksen hyväksymä asevastaa- sa, joissa henkilö saa sumuttimen käyttöönsä 35772: va. Asevastaavan osalta noudatettaisiin, mitä esimerkiksi kaasusumutinluvan saaneelta yh- 35773: 45 b §:ssä säädettäisiin ja tältä osin viitataan- teisöltä tai säätiöltä. Poliisilaitos voisi lisäksi 35774: kin kyseisen pykälän perusteluihin. asettaa yhteisölle annettavaan kaasusumutin- 35775: Asevastaava huolehtisi kaasusumuuimista ja lupaan ehdon, jonka mukaan lupa ei oikeuta 35776: vastaisi siitä, että tämän lain ja sen nojalla yhteisön palveluksessa olevaa henkilöä kan- 35777: annetun asetuksen sekä mahdollisten lupaeh- tamaan sumutinta. Kantamista rajoittava ehto 35778: tojen säännöksiä noudatettaisiin. tulisi asettaa esimerkiksi silloin, kun yhteisön 35779: Tällä hetkellä kaasusumuttimen hankkimi- kaikilla työntekijöillä ei olisi tarvetta suoje- 35780: seen ja hallussapitoon oikeuttavan luvan lun takia kantaa sumutinta työssä. Ehtoa 35781: antamisen yleisenä edellytyksenä ei ole vel- voisi käyttää myös silloin, jos tarve kantami- 35782: voitetta sen käyttöön opastavaan seen olisi olemassa vain muutamalla yhteisön 35783: koulutukseen osallistumiseen. Tätä on pidet- työntekijällä, jolloin usein olisi tarkoituk- 35784: tävä puutteena, koska kaasusumutinta senmukaisempaa antaa näille erilliset 35785: yleensä käytetään puolustustarkoituksessa henkilökohtaiset kaasusumutinluvat. 35786: toista henkilöä vastaan tämän lamaannutta- Poliisilaitos voisi myös sisällyttää kaa- 35787: miseksi ja alkavan hyökkäyksen susumutinlupaan ehdon, jonka mukaan lupa 35788: torjumiseksi. Käytännössä on myös esiinty- oikeuttaisi kantamaan sumutinta vain lupaan 35789: nyt tapauksia, joissa sumuttimen käytön merkityssä työtehtävässä tai paikassa. Eten- 35790: kohteeksi joutunut henkilö on saanut vaka- kin yhteisöille ja säätiöille annettavissa 35791: viakin vammoja johtuen sumuttimen väärästä luvissa olisi pääsääntöisesti tarkoituksenmu- 35792: käytöstä tai puutteellisesta ensiavun antami- kaista rajoittaa sumuttimen käyttö vain 35793: sesta välittömästi sumuttimen käytön jälkeen. tiettyihin tehtäviin tai paikkoihin. Samaan 35794: Lisäksi sumuttimen käyttäjän oman turvalli- lupaan voitaisiin tarvittaessa asettaa kanta- 35795: suuden varmistamiseksi tämän on tarpeellista mista rajoittava ehto sekä 35796: oppia käyttämään sumutinta oikein, jotta se kantaruistarkoituksen että myös kantamispai- 35797: HE 110/2000 vp 47 35798: 35799: 35800: kan osalta. Tämän lisäksi lupaviranomainen ratkaisisi ennen kuin se lähettäisi lausuntonsa 35801: voisi harkinnan mukaan asettaa lupaan ehtoja kera asekeräilyä koskevan hakemuksen sisä- 35802: myös 107 §:n perusteella. Lupaan voitaisiin asiainministeriölle ratkaistavaksi. 35803: esimerkiksi sisällyttää ehto, että lupa oikeut- Poliisilaitoksen tulisi siten hyväksyä asevas- 35804: taa pitämään hallussa kaasusumutinta vain taava ennen kuin sisäasiainministeriö voisi 35805: tietyn luvassa nimetyn yrityksen toimitiloissa hyväksyä yhteisön tai säätiön asekeräilijäksi. 35806: työaikana. Samoin esimerkiksi museossa tai Asekeräilijäksi hyväksymisen jälkeen yhteisö 35807: kokoelmassa pitämistä varten annetun luvan tai säätiö voisi sitten hakea hankkimislupaa 35808: ehdoissa voitaisiin rajoittaa sumuttimen kan- ampuma-aseelle tai aseen osalle museossa tai 35809: tamista. Lupaviranomaisella onkin kokoelmassa pitämistä varten. Tässä yhtey- 35810: perusteltua olla tässä suhteessa laaja harkin- dessä poliisilaitos samalla hyväksyisi myös 35811: tavalta, koska käyttötilanteet ja -tarpeet ampuma-aseiden ja aseen osien säilytystilat. 35812: voivat vaihdella tapauskohtaisesti paljonkin. Lisäksi momentin viimeisen lauseen sana 35813: 57§. Asekeräilijäksi hyväksyminen. Esityk- "sen" korvattaisiin selvyyden vuoksi sanalla 35814: sen mukaan asekeräilijän hyväksyisi ja "hakemuksen". 35815: hyväksynnän peruuttaisi jatkossa lääninhalli- 59 a §. Tiedosto asekeräilijän ampuma- 35816: tuksen sijasta sisäasiainministeriö. Tämän aseista. Kuten 19 §:n 1 mom. 3 kohtaa kos- 35817: vuoksi pykälän 1 momentin ilmaisu läänin- kevan muutosesityksen perusteluissa edellä 35818: hallitus muutettaisiin sisäasiainministeriöksi. on tarkemmin selostettu, voisi sisäasiainmi- 35819: Koska esityksen mukaan asekeräilijää kos- nisteriö hakemuksesta oikeuttaa asekeräilijän 35820: keva hyväksyntä voitaisiin luonnollisen pitämään tiedostaa hallussapitoluvan hake- 35821: henkilön lisäksi antaa jatkossa myös Suo- misen sijasta. Asekeräilijä olisi kuitenkin 35822: messa rekisteröidylle tai Suomessa julkista velvollinen hankkimaan aseille hankkimislu- 35823: tehtävää hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, van tai yksityisen valmistamisluvan. Tämä 35824: tehtäisiin momenttiin tämän edellyttämät on lupaviranomaisen pitämän aserekisterin 35825: muutokset ja lisäykset. Yhteisön ja säätiön ylläpidon ja yleensäkin asevalvonnan kannal- 35826: tulisi siten toimintansa tarkoituksen ja mui- ta edelleenkin välttämätöntä. Tiedoston 35827: den seikkojen perusteella olla sopiva pitämiseen oikeutuksen saanut asekeräilijä 35828: pitämään hallussa ampuma-aseita ja aseen vapautuisi kuitenkin velvollisuudesta hank- 35829: osia. Lisäksi sillä tulisi olla 45 b §:ssä tarkoi- kia ampuma-aseille hallussapitolupia. Tämä 35830: tettu asevastaava. Asiaa on selostettu helpottaisi asekeräilyyn liittyvää lupamenet- 35831: tarkemmin 15 §:n sekä 45 aja b §:n peruste- telyä. Tiedoston teknisestä pitämisestä 35832: luissa. Yhteisön ja säätiön asevastaavalta tietosisältöineen säädettäisiin tarkemmin ase- 35833: edellytettäisiin samaa toiminnan tuksessa, jossa jo nyt säädetään asekeräilijän 35834: harjoittamista varten tarpeellista aseen osista pitämän tiedoston sisällöstä ja 35835: asehistoriallista ja aseteknistä muodosta. 35836: asiantuntemusta kuin asekeräilijähyväksyntää Oikeus lakkaisi olemasta voimassa, jos 35837: hakevalta luonnolliselta henkilöltä. asekeräilijälle annettu hyväksyntä raukeaa tai 35838: Yhteisön ja säätiön asekeräilijäksi hyväk- jos se peruutetaan. Poliisin olisi tällöin tehtä- 35839: syntää koskeva hakemus jätettäisiin sen vä päätös ampuma-aseiden ottamisesta 35840: kotipaikan poliisilaitokselle. Kotipaikan osal- poliisin haltuun, jollei asekeräilijä jo olisi 35841: ta viitataan 42 §:n 1 momentin perusteluihin. luovuttanut aseita asianmukaisen luvan halti- 35842: Hakemuksen jättäisi 45 b §:ssä tarkoitettu jalle. Menettelytapojen osalta noudatettaisiin 35843: asevastaava. Yhteisöllä ja säätiöllä tulisi siten 8 luvun säännöksiä. 35844: olla hyväksytty asevastaava ennen kuin se Tiedoston pitämiseen oikeutuksen saaneen 35845: voitaisiin hyväksyä asekeräilijäksi. Jos yhtei- asekeräilijän tulisi 60 päivän kuluessa am- 35846: söllä tai säätiöllä ei vielä olisi hyväksyttyä puma-aseen hankkimisesta tai 35847: asevastaavaa, käytännössä meneteltäisiin si- valmistamisesta palauttaa hankkimislupa tai 35848: ten, että poliisilaitos ottaisi asekeräilijän yksityinen valmistamislupa luvan antaneelle 35849: hyväksyntää koskevan hakemuksen yhtey- viranomaiselle. Tämä olisi tarpeen, jotta 35850: dessä samalla vastaan asevastaavan asemäärien ja asetyyppien kertymistä aseke- 35851: hyväksyntää koskevan hakemuksen, jonka se räilijällä voitaisiin valvoa sekä hankitut ja 35852: 48 HE 110/2000 vp 35853: 35854: 35855: valmistetut aseet merkitä oikein tiedoin polii- lupaan. 35856: sin pitämään ampuma-aserekisteriin. 62 §. Ampumatarvikelupa. Koska esityksen 35857: Luonnollisesti tiedoston pitämiseen oikeutet- mukaan myös yhteisö tai säätiö voisi jatkossa 35858: tu asekeräilijä olisi myös edelleenkin saada luvan ampuma-aseen ja aseen osan 35859: velvollinen tekemään poliisilaitokselle 89 hankkimiseen ja hallussapitoon, tulisi näiden 35860: §:ssä säädetyn luovutusilmoituksen luovut- luvanhaltijoiden osalta mahdollistaa myös 35861: tamistaan ampuma-aseista. patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammus- 35862: Asekeräilijän olisi vaadittaessa esitettävä ten hankkiminen, valmistaminen ja 35863: hallussapitämiään ampuma-aseita koskeva hallussapito. Tämän vuoksi momenttiin lisät- 35864: tiedosto poliisille sekä luovutettava se, kun täisiin yhteisöjen ja säätiöiden luvan 35865: asekeräilijäksi annettu hyväksyntä raukeaisi hakemisen mahdollistava sana "kotipaikan". 35866: tai jos hyväksyntä peruutettaisiin. Luvan antaisi ja peruuttaisi kotipaikan polii- 35867: 61 §. Patruunoiden hankkiminen ja hallus- silaitos. Sitä, mitä kotipaikan 35868: sapito. Patruunoiden hankkimista ja hal- poliisilaitoksella tarkoitetaan, on selostettu 35869: lussapitoa helpotettaisiin sellaisessa ta- tarkemmin edellä 42 §:n 1 momentin peruste- 35870: pauksessa, jossa luvanhaltijalla on jo en- luissa. 35871: nestään lupa saman tyyppiseen ampuma- Myös 2 momenttia muutettaisiin siten, että 35872: aseeseen. Tällöin noudatettaisiin ampuma- luvan voisi saada yhteisö tai säätiö. Ampu- 35873: aseen lainaamista koskevan 87 §:n 1 momen- matarvikelupa voitaisiin siten jatkossa antaa 35874: tin periaatteita. Siten muun muassa kiväärin luonnollisen henkilön lisäksi myös Suomessa 35875: hallussapitoon oikeuttavan luvan nojalla voi- rekisteröidylle tai Suomessa julkista tehtävää 35876: si hankkia ja hallussapitää esimerkiksi eri hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, jota toimin- 35877: kaliiperin kiväärin tai haulikon patruunoita, tansa tarkoituksen ja muiden seikkojen 35878: mutta ei pistoolin tai revolverin patruunoita. perusteella olisi pidettävä sopivana pitämään 35879: Säätely helpottaisi patruunoiden hankkimista hallussa patruunoita ja erityisen vaarallisia 35880: ja hallussapitoa, jos luvanhaltija ottaa lainak- ammuksia. Lisäksi patruunoiden ja erityisen 35881: si ampuma-aseen. Samoin jos luvanhaltija vaarallisten ammusten säilytystilat tulisi olla 35882: myy aseensa tarkoituksenaan hankkia lyhyen niiden sijaintipaikan poliisilaitoksen hyväk- 35883: ajan kuluttua saman tyyppisen uuden aseen, symät ennen kuin lupa voitaisiin antaa. 35884: luvanhaltija voisi pitää hallussaan vanhan Yhteisöllä ja säätiöllä tulisi myös olla 45 b 35885: aseen patruunat ilman että joutuisi hankki- §: ssä tarkoitettu asevastaava, joka vastaisi 35886: maan tätä välivaihetta varten erikseen am- ampumatarvikkeiden hallussapidosta. Asiaa 35887: pumatarvikeluvan. Erityisen vaarallisten pat- on selostettu tarkemmin 45 aja b §:n peruste- 35888: ruunoiden hankkimiseen ja hallussapitoon luissa. 35889: tulisi edelleenkin olla aina erikseen ampuma- 65 §. Suostumus. Koska esityksen mukaan 35890: tarvikelupa. ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja 35891: Käytännössä on esiintynyt tarvetta asettaa erityisen vaarallisten ammusten hallussapi- 35892: patruunoiden hankkimista rajoittava ehto toon oikeuttava lupa voitaisiin jatkossa antaa 35893: myös sellaiseen hallussapitolupaan, joka on myös yhteisölle tai säätiölle, todettaisiin 35894: annettu muistoesineenä säilytettävään am- momentin ensimmäisen lauseen ensimmäi- 35895: puma-aseeseen. Tällaisella aseella ei yleensä sessä virkkeessä selvyyden vuoksi, että 35896: ole tarvetta ampua, vaan ensisijaista on aseen suostumus annetaan luonnolliselle henkilölle. 35897: pysyminen perheen ja suvun hallussa, koska Lisäksi momentin ensimmäisessä lauseessa 35898: aseeseen liittyy vahvoja tunnesiteitä ja - luetelluihin lupatyyppeihin lisättäisiin esityk- 35899: arvoja. Ehdon asettaminen voisi myös taval- sen mukaan kaasusumuttimille annettava 35900: laan alentaa kynnystä antaa lupa, mikä olisi uusi lupatyyppi kaasusumutinlupa. Suostu- 35901: joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaista. mus voitaisiin siten antaa myös luonnolliselle 35902: Tämän vuoksi pykälää ehdotetaan muutetta- henkilölle, jolla on kaasusumutinlupa. 35903: vaksi siten, että patruunoiden hankkimista ja Luvanhaltijana olevan yhteisön tai säätiön 35904: hallussapitoa rajoittava ehto voitaisiin asettaa osalta suostumus olisi tarkoituksenmukaisin- 35905: myös muistoesineperusteella annettavaan ta antaa 45 b §:ssä tarkoitetulle 35906: hankkimiseen ja hallussapitoon oikeuttavaan asevastaavalle, joka 45 b §:n 3 momentin 35907: HE 110/2000 vp 49 35908: 35909: 35910: mukaan käytännössä hankkisi esineet. Suos- mainitaan 65 §:n 2 momentissa yhtenä suos- 35911: tumus voitaisiin antaa yhteisön tai säätiön tumuksen antamisen mahdollistavana lupana. 35912: asevastaavalle, jos yhteisölle tai säätiölle on Koska suostumuksen tulisi raueta myös siinä 35913: annettu lupa kyseessä olevan esineen hank- tapauksessa, että sen antamisperusteena ollut 35914: kimiseen ja hallussapitoon. Momentin yksityinen valmistamislupa raukeaa tai se pe- 35915: viimeiseen lauseeseen tehtäisiin myös esityk- ruutetaan, lisättäisiin momenttiin sanat 35916: sessä ehdotettavan kaasusumutinluvan "yksityinen valmistamislupa". Suostumus siis 35917: edellyttämä lisäys. raukeaisi, kun yksityinen valmistamislupa 35918: 66 §. Lupien ja suostumuksen raukeami- raukeaa tai jos se peruutetaan. Momentissa 35919: nen. Momentin 4 kohtaan tehtäisiin tarvittava lueteltuihin lupatyyppeihin lisättäisiin myös 35920: lisäys siksi, että esityksen mukaan ampuma- kaasusumutinlupa, joka esityksen mukaan 35921: aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen olisi niin ikään 65 §:n 2 momentissa mainittu 35922: vaarallisten ammusten hallussapitoon oikeut- peruste suostumuksen antamiseen. Suostu- 35923: tava lupa voitaisiin jatkossa antaa myös mus siis raukeaisi myös siinä tapauksessa, 35924: yhteisölle tai säätiölle. Esineiden hallussapi- että sen antamisperusteena ollut kaasusumu- 35925: toon oikeuttava lupa raukeaisi, jos yhteisö tai tinlupa raukeaa tai jos se peruutetaan. 35926: säätiö olisi niitä koskevien säännösten mu- 67 §. Lupien peruuttaminen. Lupaviran- 35927: kaan lakannut. Ilmaisu olisi sama, jota omaisella tulisi olla mahdollisuus 35928: voimassa olevan lain 24 §:n 2 momentissa on hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavien 35929: käytetty ase-elinkeinonharjoittajan osalta. lupien peruuttamiseen myös sellaisessa tapa- 35930: Lakkaamismuotoja olisivat siten esimerkiksi uksessa, että luvanhaltijana oleva yhteisö tai 35931: yhteisön sulautuminen tai purkautuminen säätiö on rikkonut tätä lakia, sen nojalla an- 35932: taikka sen julistaminen purkautuneeksi tai nettuja säännöksiä tai lupaehtoja. Lupa tulisi 35933: lakkautetuksi sekä säätiön lakkauttaminen tai voida peruuttaa myös siinä tapauksessa, että 35934: sulautuminen. Kunkin yhteisön tai säätiön yhteisön tai säätiön 45 b §:ssä tarkoitettu 35935: lakkaamista olisi arvioitava sitä koskevien asevastaava on rikkonut tätä lakia, sen nojal- 35936: erityissäännösten nojalla. Jos yhteisön tai la annettuja säännöksiä tai lupaehtoja. 35937: säätiön toiminta lakkaisi konkurssituomiolla, Asevastaavan luottamusaseman korostami- 35938: niin tällöin myös luvat raukeaisivat. Jos kon- nen ja asevastaavan merkitys luvanhaltijan 35939: kurssi raukeaisi varojen puutteessa eikä hallussa olevien ampuma-aseiden, aseen osi- 35940: toiminta lakkaisikaan, eivät luvatkaan rau- en, patruunoiden ja erityisen vaarallisten 35941: keaisi, vaan tällöin lupaviranomaisen tulisi ammusten todellisena hallussapitäjänä edel- 35942: yleisesti harkita ja arvioida yhteisön tai sääti- lyttävät käytännössä, että lupaviranomaisella 35943: ön sopivuutta edelleen pitää hallussa on mahdollisuus tarvittaessa peruuttaa hank- 35944: ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja kimiseen ja hallussapitoon oikeuttavat luvat, 35945: erityisen vaarallisia ammuksia. Sama koskisi jos asevastaava rikkoo tätä lakia, sen nojalla 35946: tilannetta, jossa luvanhaltija olisi asetettu annettuja säännöksiä tai lupaehtoja. 35947: konkurssiin, mutta konkurssituomiota ei olisi Lupa voitaisiin lisäksi peruuttaa silloin kun 35948: vielä annettu. Yleensä Iuvanhaitijaa, joka oli- luvanhaltija tai asevastaava on muuten osoit- 35949: si asetettu konkurssiin tai jonka konkurssi tanut piittaamattomuutta ampuma-aseita, 35950: raukeaisi varojen puutteeseen, olisi enää har- aseen osia, patruunoita tai erityisen vaaralli- 35951: voin pidettävä sopivana pitämään hallussa sia ammuksia koskevien säännösten 35952: ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja noudattamisessa. Kyse olisi aina lupaviran- 35953: erityisen vaarallisia ammuksia. Tällöin lupa- omaisen harkinnanvaraisesta päätöksestä, 35954: viranomainen voisi peruuttaa luvat jossa tulisi ottaa huomioon myös mahdolli- 35955: esimerkiksi 67 §:n 2 momentin uuden 4 b suus antaa 69 §:n mukainen varoitus, jos 35956: kohdan perusteella. luvan peruuttaminen olisi olosuhteisiin näh- 35957: Voimassa olevan ampuma-aselain 66 §:n 3 den kohtuutonta. Lisäksi joissakin 35958: momentissa ei mainita annetun suostumuk- tapauksissa olisi varmasti tarkoituksenmu- 35959: sen raukeamisperusteena yksityisen kaisempaa peruuttaa asevastaavan 35960: valmistamisluvan raukeamista tai peruutta- hyväksyntä ja edellyttää luvanhaltijalta uu- 35961: mista, vaikka yksityinen valmistamislupa den asevastaavan nimittämistä kuin peruuttaa 35962: 50 HE 110/2000 vp 35963: 35964: 35965: luvanhaltijan hallussapitoon oikeuttavat lu- sön tai säätiön hallussapitämään ampuma- 35966: vat. Tämä olisi perusteltua erityisesti siinä aseeseen tai aseen osaan voitaisiin antaa rin- 35967: tapauksessa, että asevastaavan toiminnassa nakkaislupa. Jos rinnakkaislupa 35968: todettaisiin yleistä järjestystä ja turvallisuutta peruutettaisiin, tulisi hallussapitoluvan halti- 35969: vaarantavia riskejä, mutta itse luvanhaltijan jan aina saada tieto siitä, että rinnakkaislupa 35970: toiminta olisi moitteetonta ja asianmukaista. on peruutettu, jotta tämä ei enää luovuttaisi 35971: Lupaviranomaisen tulisi aina tehdä kussakin ampuma-asetta tai aseen osaa sellaisen 35972: peruuttamistilanteessa tapauskohtainen ko- henkilön haltuun, jolla ei ole hallussapitoon 35973: konaisharkinta, jossa tulisi tarkoin ottaa oikeuttavaa lupaa. Tätä voidaan perustella 35974: huomioon yleiseen järjestykseen ja turvalli- myös sillä, että rinnakkaislupa on aina alis- 35975: suuteen liittyvät näkökohdat. Momentin teinen hallussapitoluvalle. Rinnakkaisluvan 35976: uudeksi 4 a kohdaksi lisättäisiin edellä maini- voimassaolohan perustuu siihen, että hallus- 35977: tun sisältöinen peruuttamisperuste. sapitoluvan haltija suostuu rinnakkaiseen 35978: Momenttiin lisättäisiin myös uusi 4 b koh- hallussapidon oikeuteen. Edellä selostetun 35979: ta, jossa säädettäisiin, että annettu lupa vuoksi pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, 35980: voitaisiin peruuttaa, jollei yhteisö tai säätiö jossa säädettäisiin, että rinnakkaisluvan pe- 35981: enää täyttäisi 45 a §:n 1 momentissa säädet- ruuttavan viranomaisen on ilmoitettava 35982: tyjä luvan antamisen edellytyksiä. Tämä rinnakkaisluvan peruuttamisesta hallussapito- 35983: tarkoittaisi ensinnäkin sitä, ettei yhteisöä tai luvan haltijalle. 35984: säätiötä enää voitaisi pitää toimintansa tar- 67 a §. Asevastaavalle annetun hyväksyn- 35985: koituksen ja muiden seikkojen perusteella nän raukeaminen ja peruuttaminen. 35986: sopivana pitämään hallussa ampuma-aseita ja Selvyyden vuoksi momentissa todettaisiin, 35987: aseen osia. Usein peruuttamisen tällä perus- että yhteisön tai säätiön asevastaavalle annet- 35988: teella voisi aiheuttaa se, että esineiden tu hyväksyntä raukeaisi asevastaavan 35989: hallussapidossa tai luvanhaltijan toiminnassa kuollessa. 35990: olisi ongelmia tai jopa väärinkäytöksiä. Lu- Asevastaavalle annettu hyväksyntä olisi pe- 35991: paviranomaisella tulisi olla lupien ruutettava, jos luvanhaltijana oleva yhteisö 35992: peruuttamisen suhteen laaja harkintavalta, tai säätiö sitä pyytäisi. Ottaen huomioon ase- 35993: koska yhteisöjen tai säätiöiden toimintaan vastaavan vastuullisen aseman koskien 35994: voisi liittyä monenlaisiakin erilaisia ongel- luvanhaltijan hallussa olevia ampuma-aseita, 35995: mia, jotka voisivat aiheuttaa taas esineiden aseen osia, patruunoita ja erityisen vaarallisia 35996: hallussapidon osalta yleiseen järjestykseen ja ammuksia tulisi asevastaavan hyväksyntä ai- 35997: turvallisuuteen liittyviä riskejä. na peruuttaa, jos luvanhaltija niin haluaisi. 35998: Lupa voitaisiin peruuttaa myös, jollei yh- Jos asevastaava itse haluaisi vapautua tehtä- 35999: teisöllä tai säätiöllä enää olisi 45 b §:n västään, olisi annettu asevastaavan 36000: edellytykset täyttävää asevastaavaa. Lupa hyväksyntä myös peruutettava. 36001: voitaisiin peruuttaa myös silloin, jos yhteisön Asevastaavalle annettu hyväksyntä voitai- 36002: tai säätiön ampuma-aseiden ja aseen osien siin peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1-4 36003: säilytystilat eivät enää täyttäisi niitä vaati- kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Peruu- 36004: muksia, jotka poliisilaitos on tilat tusperusteet vastaisivat voimassa olevan lain 36005: hyväksyessään asettanut. Samoin jos luvan- luonnollisena henkilönä olevan luvanhaltijan 36006: haltija jostakin syystä poistettaisiin Suomessa lupien peruutusperusteita. Tältä osin viita- 36007: rekisteristä tai luvanhaltija ei enää hoitaisi taankin voimassa olevan lain mainittujen 36008: sellaista julkista tehtävää, jota lupaviran- kohtien hallituksen esityksen yksityiskohtai- 36009: omainen on luvan antamishetkellä siin perusteluihin. Mitä kyseisissä kohdissa 36010: edellyttänyt, vottatsnn lupa peruuttaa. nyt säädetään luvanhaltijasta tarkoittaisi tässä 36011: Peruuttamisperusteet koskisivat siis asevastaavaa. 36012: luonnollisesti myös kaasusumutinluvan Jos yhteisö tai säätiö olisi niitä koskevien 36013: haitijoina olevia yhteisöjä ja säätiö itä. säännösten mukaan lakannut, hallussapitoon 36014: Esityksen mukaan yhteisölle tai säätiölle oikeuttavat luvat raukeaisivat. Yhteisön ja 36015: voitaisiin antaa ampuma-aseen tai aseen osan säätiön lakkaamista sekä siihen liittyvää hal- 36016: hallussapitoon oikeuttava lupa. Myös yhtei- lussapitoon oikeuttavien lupien raukeamista 36017: HE 110/2000 vp 51 36018: 36019: 36020: on käsitelty tarkemmin edellä 66 §:n 1 mo- siin peruuttaa, jollei yhteisö tai säätiö enää 36021: mentin 4 kohdan perusteluissa. Tällöin tulisi täyttäisi 45 a §:n 1 momentissa säädettyjä 36022: yleensä myös yhteisön tai säätiön asevastaa- edellytyksiä. 36023: van hyväksyntä peruuttaa. Asevastaavan 69 §. Varoitus. Pykälään lisättäisiin mah- 36024: hyväksyntä tulisi peruuttaa myös siinä tapa- dollisuus antaa varoitus myös yhteisön tai 36025: uksessa, että yhteisön tai säätiön ampuma- säätiön 45 b §:ssä tarkoitetulle asevastaavalle 36026: aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen sen sijaan, että asevastaavan hyväksyntä olisi 36027: vaarallisten ammusten hallussapitoon oikeut- aina peruutettava. Perustelujen osalta viita- 36028: tavat luvat raukeaisivat jollakin muulla 66 taan voimassa olevan lain 69 §:n 36029: §:n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella tai perusteluihin. 36030: jos ne peruutettaisiin. 70 §. Aseen osasta tehtävä ilmoitus ja 36031: Jos yhteisön tai säätiön ampuma-aseiden, aseen osan esittäminen. Koska esityksessä 36032: aseen osien, patruunoiden tai erityisen tehtäisiin mahdolliseksi aseen osien hankki- 36033: vaarallisten ammusten hallussapitoon minen myös yhteisölle ja säätiölle, lisättäisiin 36034: oikeuttavat luvat raukeaisivat tai jos ne pe- pykälään tältä osin tarpeelliset muutokset. 36035: ruutettaisiin, tulisi poliisin ottaa esineet Pykälässä käytetty luonnolliseen henkilöön 36036: mahdollisimman nopeasti haltuunsa ja vasta viittaava sana "hänen" korvattaisiin sanalla 36037: tämän jälkeen tai samanaikaisesti peruuttaa "tämän", joka viittaisi sekä luonnolliseen 36038: asevastaavan hyväksyntä. Vaikka yhteisön henkilöön että yhteisöön ja säätiöön. Lisäksi 36039: tai säätiön luvat raukeaisivat tai vaikka ne yhteisöjen ja säätiöiden osalta säädettäisiin, 36040: peruutettaisiin, olisi asevastaava kuitenkin että ilmoitus aseen osan hankkimisesta tulisi 36041: vastuussa esineiden säilyttämisestä ja muusta tehdä niiden kotipaikan poliisilaitokselle. 36042: hallussapidosta siten kuin 45 b §:n 1 momen- Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikkaa on käsi- 36043: tissa esitetään säädettäväksi siihen saakka, telty tarkemmin 42 §:n 1 momentin 36044: kunnes asevastaavan hyväksyntä peruutettai- perusteluissa. 36045: siin. Asevastaava voisi aina niin halutessaan 73 §. Siirto ja tuonti Suomeen hallussapi- 36046: luovuttaa esineet poliisille, jolloin hän käy- toon annettujen lupien nojalla. Koska 36047: tännössä vapautuisi vastuusta. esityksen mukaan kaasusumuttimille säädet- 36048: 68 §. Asekeräilijälle annetun hyväksynnän täisiin oma yksinkertaistettu 36049: raukeaminen ja peruuttaminen. Esityksen lupamenettelynsä ja niiden hankkimiseen ja 36050: mukaan asekeräilijäksi voitaisiin hyväksyä hallussapitoon annettaisiin erityinen kaa- 36051: myös yhteisö tai säätiö. Tämän vuoksi mo- susumutinlupa, lisättäisiin momenttiin 36052: menttiin lisättäisiin hyväksynnän maininta siitä, että kaasusumutinlupa oikeut- 36053: raukeamisperusteeksi se, että yhteisö tai sää- taa siirtämään ja tuomaan Suomeen 36054: tiö olisi niitä koskevien säännösten mukaan yksityistä tarkoitusta varten luvassa tarkoite- 36055: lakannut. Yhteisön ja säätiön lakkaamista on tun kaasusumuttimen. Jos kaasusumutinlupa 36056: selostettu tarkemmin 66 §:n 1 momentin 4 olisi annettu esimerkiksi kahdelle OC-kaasua 36057: kohdan perusteluissa. sisältävälle kaasusumuttimelle, oikeuttaisi 36058: Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin yhteisö- kaasusumutinlupa siirtämään ja tuomaan 36059: jen ja säätiöiden osalta vastaavasti se, että Suomeen kaksi OC-kaasua sisältää kaa- 36060: hyväksyntä voitaisiin peruuttaa myös 67 §:n susumutinta, jollei luvanhaltijalla olisi vielä 36061: 2 momentin 4 a ja b kohdassa tarkoitetuissa hallussaan yhtään kaasusumutinta. Sama lupa 36062: tapauksissa. Asekeräilijälle annettu hyväk- oikeuttaisi myös pitämään niitä hallussa 36063: syntä voitaisiin siten peruuttaa myös siinä Suomessa. Jos henkilöllä olisi jo hallussaan 36064: tapauksessa, että yhteisö tai säätiö taikka sen yksi kaasusumutin, oikeuttaisi kyseinen lupa 36065: 45 b §:ssä tarkoitettu asevastaava olisi rikko- siirtämään ja tuomaan Suomeen yhden OC- 36066: nut tätä lakia, sen nojalla annettuja kaasua sisältävän kaasusumuttimen. Todetta- 36067: säännöksiä tai lupaehtoja taikka muuten koon kuitenkin, että kaasusumuttimen voisi 36068: osoittanut piittaamattomuutta ampuma- edelleenkin siirtää ja tuoda Suomeen yksi- 36069: aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen tyistä tarkoitusta varten myös 78 §:n mukaan 36070: vaarallisia ammuksia koskevien säännösten annettavan yksityisen tuontiluvan nojalla. 36071: noudattamisessa. Lisäksi hyväksyntä voitai- Yksityinen tuontilupa oikeuttaisi kuitenkin 36072: 52 HE 110/2000 vp 36073: 36074: 36075: pitämään hallussa luvassa tarkoitettua kaa- monimutkaisen lupajärjestelmän ylläpitämis- 36076: susumutinta Suomessa vain luvassa mainitun tä tältä osin voida enää pitää 36077: määräajan, joka voi 79 §:n mukaan olla enin- tarkoituksenmukaisena. 36078: tään kolme kuukautta. Edellä mainitun vuoksi momenttia muutet- 36079: Voimassa olevan 3 momentin mukaan Nor- taisiin siten, että siitä poistettaisiin kielto 36080: jassa, Ruotsissa tai Tanskassa ampuma-aseen tuoda erityisen vaarallisia patruunoita. Näin 36081: tai aseen osan hallussapitoon annettu lupa oi- ollen momentissa tarkoitettu lupa oikeuttaisi 36082: keuttaa siirtämään ja tuomaan Suomeen momentissa säädetyin edellytyksin siirtä- 36083: luvassa mainitun ampuma-aseen ja aseen mään ja tuomaan Suomeen sekä pitämään 36084: osan sekä tarpeellisen määrän luvassa maini- hallussa Suomessa tarpeellisen määrän myös 36085: tussa aseessa käytettäviksi soveltuvia muita luvassa mainitussa aseessa käytettäviksi so- 36086: kuin erityisen vaarallisia patruunoita. Lupa veltuvia erityisen vaarallisia patruunoita. 36087: oikeuttaa pitämään edellä mainittuja patruu- Edellytyksenä olisi luonnollisesti se, että pat- 36088: noita hallussa enintään kolme kuukautta siitä, ruunat soveltuisivat käytettäviksi siinä 36089: kun ne on siirretty tai tuotu Suomeen. Edelly- ampumaurheilu- tai metsästystapahtumassa, 36090: tyksenä on, että siirron tai tuonnin johon kulloinkin osallistutaan. 36091: tarkoituksena on osallistuminen Norjassa, Lisäksi 3 momentin maaluetteloon lisättäi- 36092: Ruotsissa, Tanskassa tai Suomessa järjestet- siin Islanti, joka myös kuuluu pohjoismaihin 36093: tävään ampuma- tai metsästystapahtumaan. ja jonka kanssa Norjalla, Ruotsilla, Tanskalla 36094: Edellä mainittu hallussapitoon annettu lupa ja Suomella on nykyisin jatkuvaa pohjois- 36095: ei ole siten oikeuttanut siirtämään ja tuomaan maista viranomaisten välistä yhteistyötä 36096: Suomeen 10 §:ssä tarkoitettuja erityisen vaa- ampuma-aseisiin liittyvissä asioissa. 36097: rallisia patruunoita, vaikka esimerkiksi 74 §.Euroopan ampuma-asepassi. Euroo- 36098: kyseisen pykälän 1 momentin 3 kohdassa pan ampuma-asepassi voidaan antaa 36099: tarkoitetut reikäpäisen tai laajenevan am- asedirektiivin mukaan vain luonnolliselle 36100: muksen sisältävät patruunat ovat yleisesti henkilölle. Koska esityksen mukaan kuiten- 36101: käytettyjä ampumaurheilussa. Käytännössä kin myös yhteisöt ja säätiöt voisivat saada 36102: kansainvälisiin ampumaurheilutapahtumiin luvan ampuma-aseen tai aseen osan hallussa- 36103: on Suomessa osallistunut säännöllisesti usei- pitoon, muutettaisiin selvyyden vuoksi 36104: ta ulkomaisia ampujia, joilla on ollut momentin ensimmäisen lauseen ilmaisu "sil- 36105: mukanaan ampuma-aseisiinsa soveltuvia 10 le" sanoiksi "luonnolliselle henkilölle". Siten 36106: §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja rei- pykälän 1 momentin mukaan kotikunnan po- 36107: käpäisen tai laajenevan ammuksen sisältäviä liisilaitos antaisi Euroopan ampuma- 36108: patruunoita. Tämä on aiheuttanut erityisiä asepassin luonnolliselle henkilölle, jolla olisi 36109: ongelmia ampujien maahantulolle ja myös hallussapitoluvan tai rinnakkaisluvan nojalla 36110: ylimääräisiä tehtäviä lupaviranomaiselle ky- oikeus ampuma-aseen tai aseen osan hallus- 36111: seisten patruunoiden siirtoon ja tuontiin sapitoon. 36112: liittyvien monimutkaisten lupamenettelyjen 75 §. Siirto ja tuonti Suomeen sekä hallus- 36113: takia. Vaikka Euroopan yhteisön asedirektii- sapito Euroopan ampuma-asepassin nojalla. 36114: vissä kyseiset patruunat luokitellaan Momenttia muutettaisiin siten, että Euroopan 36115: kiellettyjen esineiden luokkaan, on luvan an- ampuma-asepassi oikeuttaisi siirtämään ja 36116: taminen niiden hallussapitoon kuitenkin tuomaan Suomeen tarpeellisen määrän myös 36117: direktiivin mukaan mahdollista, jos patruunat momentissa tarkoitetuissa ampuma- 36118: on tarkoitettu käytettäviksi ampumaurheilus- asepassiin merkityissä ampuma-aseissa käy- 36119: sa tai metsästyksessä. Koska mainittujen tettäviksi soveltuvia erityisen vaarallisia 36120: patruunoiden siirto ja tuonti Suomeen lyhyt- patruunoita sekä pitämään niitä hallussa 36121: aikaisesti ampumaurheilutapahtumissa Suomessa momentissa säädetyin edellytyk- 36122: käytettäviksi ei aiheuttaisi erityisiä yleiseen sin. Perustelujen osalta viitataan 73 §:n 3 36123: järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä on- momentin kohdalla esitettyihin perusteluihin. 36124: gelmia, etenkin kun niitä ei edelleenkään Patruunoiden tulisi olla soveltuvia käytettä- 36125: voisi hankkia Suomesta ilman poliisilaitok- viksi siinä ampumaurheilu- tai 36126: sen erikseen antamaa lupaa, ei metsästystapahtumassa, johon kulloinkin 36127: HE 110/2000 vp 53 36128: 36129: 36130: osallistutaan. enimmäismäärälle kyseisiä patruunoita tai 36131: 76 §. Yksityinen ennakkosuostumus. Koska ammuksia. 36132: esityksen mukaan myös yhteisöt ja säätiöt Selvyyden vuoksi momentissa todettaisiin, 36133: voisivat saada luvan ampuma-aseen, aseen että yksityinen tuontilupa voitaisiin antaa 36134: osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten vain luonnolliselle henkilölle. Yhteisöt ja 36135: ammusten hankkimiseen ja hallussapitoon, säätiöt voisivat siirtää ja tuoda Suomeen am- 36136: tulisi niillä olla mahdollisuus esineiden puma-aseita, aseen osia, patruunoita ja 36137: hankkimiseen ja siirtoon Suomeen yksityi- erityisen vaarallisia ammuksia hankkimislu- 36138: sessä tarkoituksessa myös toisesta Euroopan van, yksityisen valmistamisluvan, 36139: unionin jäsenvaltiosta. Tämän vuoksi 1 mo- hallussapitoluvan tai ampumatarvikeluvan 36140: menttiin lisättäisiin sanat "taikka kotipaikan", nojalla siten kuin 73 §:n 1 ja 2 momentissa 36141: joka mahdollistaisi ennakkosuostumuksen säädetään. Lisäksi momenttiin lisättäisiin 36142: antamisen myös kyseisten esineiden hallus- kaasusumuttimen osalta tarpeellinen viittaus 36143: sapitoon oikeuttavan luvan omaavalle uuteen 55 b §:n 1 momenttiin, jossa säädet- 36144: yhteisölle tai säätiölle. Ennakkosuostumuk- täisiin kaasusumuttimien hyväksyttävistä 36145: sen antaisi ja peruuttaisi siten yhteisön tai käyttötarkoituksista. Kaasusumuttimen siir- 36146: säätiön kotipaikan poliisilaitos. Yhteisöjen ja toon ja tuontiin Suomeen yksityinen 36147: säätiöiden kotipaikkaa on käsitelty tarkem- tuontilupa voitaisiin siten antaa vain luonnol- 36148: min 42 §:n 1 momentin perusteluissa. liselle henkilölle, joka täyttää 45 §:n 1 36149: 78 §. Yksityinen tuontilupa. Tällä hetkellä momentissa säädetyt edellytykset ja joka 36150: yksityistä tuontilupaa ei voida antaa patruu- esittää sen väliaikaiselle hallussapidolle 36151: noiden tai erityisen vaarallisten ammusten Suomessa 55 b §:n 1 momentissa tarkoitetun 36152: siirtoon ja tuontiin Suomeen yksityistä tar- hyväksyttävän käyttötarkoituksen. Jos henki- 36153: koitusta varten. Tämän vuoksi momenttia lön aikomuksena olisi siirtää tai tuoda 36154: muutettaisiin niin, että yksityinen tuontilupa Suomeen kaasusumutin yksityisessä tarkoi- 36155: voitaisiin antaa myös tavallisten patruunoi- tuksessa muutoin kuin tilapäisesti, olisi 36156: den sekä erityisen vaarallisten patruunoiden lupaviranomaisen tarkoituksenmukaisempaa 36157: ja ammusten siirtoon ja tuontiin Suomeen ohjata luvanhakija hakemaan 55 a §:ssä tar- 36158: yksityistä tarkoitusta varten. Lupa oikeuttaisi koitettua kaasusumutinlupaa, joka nyt 36159: vain niiden väliaikaiseen hallussapitoon muutettavan 73 §:n 1 momentin mukaan 36160: Suomessa, koska lupa voisi olla voimassa 79 myös oikeuttaisi kaasusumuttimen yksityi- 36161: §:n mukaan enintään kolme kuukautta. Lupa sessä tarkoituksessa tapahtuvaan siirtoon ja 36162: ei siis oikeuttaisi hankkimaan niitä Suomes- tuontiin Suomeen. 36163: sa. Kuten jo edellä on 73 §:n 3 momentin Erityisen vaarallisten patruunoiden ja am- 36164: perusteluissa tarkemmin selostettu, luvan an- musten siirtoon ja tuontiin Suomeen 36165: taminen mainittujen patruunoiden ja yksityinen tuontilupa voitaisiin antaa noudat- 36166: ammusten siirtoon ja tuontiin helpottaisi lä- taen soveltuvin osin, mitä 62 §:n 3 36167: hinnä ulkomaisten ampujien osallistumista momentissa säädetään. Erityisenä syynä voi- 36168: Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin am- taisiin pitää ainakin sitä, että luvanhakijana 36169: pumakilpailuihin ja -tapahtumiin. oleva ulkomaalainen henkilö osallistuisi 36170: Yksityinen tuontilupa voitaisiin jatkossa Suomessa järjestettävään ampumaurheiluta- 36171: antaa siis myös pelkkien patruunoiden siir- pahtumaan, jossa noudatettavien 36172: toon ja tuontiin Suomeen. Tämä voisi olla ampumasääntöjen mukaan voisi käyttää ky- 36173: tarpeen ampumaurheilu- tai metsästystapah- seisiä patruunoita ja ammuksia tai tämä olisi 36174: tuman ohella esimerkiksi Suomessa jopa välttämätöntä. Vaikka pääperuste yksi- 36175: järjestettävää patruunakeräilytapahtumaa tai - tyisen tuontiluvan antamisen 36176: näytöstä varten. Tarvittaessa lupaviranomai- mahdollistamiseen myös patruunoiden ja eri- 36177: nen voisi harkinnan mukaan asettaa tyisen vaarallisten ammusten siirtoon ja 36178: patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammus- tuontiin Suomeen onkin lähinnä Norjan ja 36179: ten siirrolle tai tuonnille myös niiden Euroopan unionin ulkopuolelta saapuvien 36180: määrään liittyviä rajoituksia eli antaa yksityi- ampujien osallistumisen helpottaminen Suo- 36181: sen tuontiluvan vain tietylle määrälle tai messa järjestettäviin kansainvälisiin 36182: 54 HE 110/2000 vp 36183: 36184: 36185: ampumaurheilutapahtumiin, voisi lupaviran- uttavan luvan nojalla luvassa tarkoitetun 36186: omainen tietyissä tapauksissa antaa luvan ampuma-aseen enintään kolmen kuukauden 36187: myös muulla riittäväksi katsomaliaan erityi- ajaksi, jos henkilön tarkoituksena on osallis- 36188: sellä perusteella. Tällainen peruste voisi olla tua Ruotsissa ampumaurheilutapahtumaan ja 36189: vaikkapa Suomessa järjestettävä patruunake- hän esittää Ruotsin viranomaiselle tapahtu- 36190: räilytapahtuma tai -näytös. maa koskevan kutsun. Säännökset vastaavat 36191: 80 §. Suomesta tapahtuvan siirron luvan- siten tältä osin Suomen ampuma-aselain 73 36192: varaisuus. Koska esityksellä muutettavaksi §:n 3 momentin sisältöä. Sellaisissa tapauk- 36193: ehdotetun 75 §:n 1 momentin mukaan Eu- sissa, joissa Euroopan unioniin kuuluva 36194: roopan ampuma-asepassin nojalla voisi kauttakulkumaa tai määrämaa oikeuttaa kan- 36195: Suomeen siirtää myös erityisen vaarallisia sallisissa säännöksissään esineiden siirron 36196: patruunoita, muutettaisiin vastaavasti 80 §:n sen alueelle ilman sieltä erikseen annettavaa 36197: 2 momenttia niin, että Euroopan ampuma- lupaa, ei tällöin ole tarvetta edellyttää myös- 36198: asepassin nojalla voisi erityisen vaarallisia kään Suomessa erikseen annettavaa 36199: patruunoita siirtää myös Suomesta. Perusteita yksityistä siirtolupaa. Tämän vuoksi mo- 36200: menettelylle on selostettu tarkemmin 73 §:n menttiin lisättäisiinkin maininta, jonka 36201: 3 momentin perusteluissa. Kyse olisi kuiten- mukaan ampuma-aseen, aseen osan, patruu- 36202: kin aina metsästyksessä tai noiden ja erityisen vaarallisten ammusten 36203: ampumaurheilussa käytettävistä patruunoista. siirto Suomesta yksityistä tarkoitusta varten 36204: Edellytyksenä siis olisi se, että siirrettävät ei edellyttäisi erityistä lupaa, jollei siirto 36205: patruunat olisi tarkoitettu ja ne myös sovel- kunkin Euroopan unioniin kuuluvan kautta- 36206: tuisivat käytettäviksi kulloinkin siirron kulkumaan ja määrämaan säännösten 36207: perusteena olevassa ampumaurheilu- tai met- mukaan edellyttäisi lupaa. 36208: sästystapahtumassa. 81 §. Yksityinen siirtolupa. Koska esityk- 36209: Euroopan ampuma-asepassi oikeuttaisi siir- sen mukaan myös yhteisöt ja säätiöt voisivat 36210: tämään esineet Suomesta, mutta riippuen saada luvan ampuma-aseen, aseen osan, pat- 36211: kohdemaana olevan Euroopan unionin jäsen- ruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten 36212: valtion kansallisista säännöksistä, voi hallussapitoon, tulisi niillä olla myös 36213: kyseinen valtio edellyttää sen viranomaisten mahdollisuus esineiden siirtoon Suomesta 36214: erikseen antamaa lupaa esineiden sinne siir- yksityisessä tarkoituksessa toiseen Euroopan 36215: tämiseksi. Vaikka siirto Suomesta ei unionin jäsenvaltioon. Tämän vuoksi 1 mo- 36216: edellyttäisi erityisiä toimenpiteitä Suomessa menttiin lisättäisiin sanat "taikka kotipaikan", 36217: tai Suomesta annettavaa siirtolupaa, voi koh- joka mahdollistaisi siirtoluvan antamisen 36218: demaana oleva Euroopan unionin jäsenvaltio myös kyseisten esineiden hallussapitoon oi- 36219: siis edellyttää mainitussa valtiossa erikseen keuttavan luvan omaavalle yhteisölle tai 36220: annettavaa lupaa esineiden sinne siirtämisek- säätiölle. Siirtoluvan antaisi ja peruuttaisi si- 36221: si. Tämän vuoksi esineiden siirtäjän olisi aina ten yhteisön tai säätiön kotipaikan 36222: hyvä erikseen varmistaa kohdemaasta, että poliisilaitos. Yhteisöjen ja säätiöiden koti- 36223: esineiden siirto ei kyseisen jäsenvaltion kan- paikkaa on käsitelty tarkemmin 42 §:n 1 36224: sallisten säännösten vuoksi edellytä erityisiä momentin perusteluissa. 36225: lupia tai muita toimenpiteitä. 83 a §. Tullilaitoksen ilmoittamisvelvolli- 36226: Eräiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden suus. Hankkimislupa, yksityinen 36227: omat kansallisesti voimassa olevat säännök- valmistaruislupa ja kaasusumutinlupa oikeut- 36228: set voivat mahdollistaa ampuma-aseiden, taisivat 73 §:n 1 momentin mukaan sekä 36229: aseen osien, patruunoiden tai erityisen vaa- yksityinen tuontilupa 78 §:n mukaan tuo- 36230: rallisten ammusten siirron kyseiseen maan Suomeen luvassa mainitut esineet. 36231: jäsenvaltioon ilman mainitussa valtiossa Hankkiruisluvan tai yksityisen valmistaruis- 36232: erikseen annettavaa hallussapitoon oikeutta- luvan nojalla ampuma-aseen tai aseen osan 36233: vaa lupaa. Esimerkiksi Ruotsin voimassa maahan tuoneen henkilön laiminlyödessä 36234: olevat ampuma-aseita koskevat säännökset hallussapitoluvan hakemisen ei lupaviran- 36235: oikeuttavat siirtämään Ruotsiin Suomessa omainen saa tietoa siitä, onko henkilö 36236: annetun ampuma-aseen hallussapitoon oike- hankkinut luvalla esineen ja tuonut sen maa- 36237: HE 110/2000 vp 55 36238: 36239: 36240: han. Tämän vuoksi olisi valvonnan kannalta tut tiedot sisältäisivät myös henkilötietoja, 36241: tärkeää, että tulliviranomainen ilmoittaisi lu- niiden luovuttamisesta olisi välttämätöntä 36242: paviranomaiselle siitä, että henkilö on tuonut säätää Suomen perustuslain 10 §:n 1 mo- 36243: maahan tällaisen luvan nojalla ampuma- mentti huomioon ottaen lain tasolla. 36244: aseen tai aseen osan. 85 §. Pysyvään luovuttamiseen oikeutetut. 36245: Kaasusumutinlupa oikeuttaisi tuomaan Koska esityksen mukaan kaasusumuttimille 36246: maahan luvassa mainitun kaasusumuttimen. säädettäisiin oma erityinen kaasusumutinlu- 36247: Koska sumutinta ei olisi kaasusumutinluvas- pa, lisättäisiin momenttiin, että niitä voisi 36248: sa yksilöity, olisi se mahdollista, että yksityistä tarkoitusta varten luovuttaa pysy- 36249: luvanhaltija voisi tuoda maahan toisen kaa- västi vain kaasusumutinluvan haltija. 36250: susumuttimen kuin sen, jonka hän olisi jo Luvanhaltijana olevan yhteisön tai säätiön 36251: Suomessa aikaisemmin kyseisen luvan nojal- puolesta esineet luovuttaisi aina sen 45 b 36252: la hankkinut. Tällöin luvanhaltija voisi saada §:ssä tarkoitettu asevastaava. 36253: haltuunsa useampia kaasusumuttimia kuin 87 §. Ampuma-aseen ja aseen osan lai- 36254: luvassa on mainittu. Kaasusumuttimen hank- naaminen. Voimassa olevan ampuma-aselain 36255: kiminen on hyvin helposti mahdollista 87 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan musta- 36256: valtioissa, joissa ne eivät ole luvanvaraisia tai ruutiasetta ei voi lainata mustaruutiaseeseen 36257: joissa niiden luvattoman kaupan valvonta ja luvan omaavalle luvanhaltijalle. Tätä ei voida 36258: ehkäiseminen ei ole asianmukaisesti järjestet- pitää tarkoituksenmukaisena säätelynä, min- 36259: ty. Tällaisen oikeudetloman maahantuonnin kä vuoksi 3 kohtaa muutettaisiin siten, että 36260: valvonnan ja ehkäisemisen kannalta on vält- mustaruutiaseen voisi lainata myös sellaiselle 36261: tämätöntä, että lupaviranomainen saisi tiedon luvanhaltijalle, jolla on oikeus mustaruutia- 36262: kaikista luvanhaltijan maahantuomista kaa- seen hallussapitoon. Esimerkiksi erilaisia 36263: susumuttimista. näytöksiä, tapahtumia ja näyttelyjä varten voi 36264: Ilmoitus olisi tehtävä sisäasiainministeriöl- olla usein tarvetta mustaruutiaseen lainaami- 36265: le, vaikka lupaviranomainen entytsen seen toiselle luvanhaltijalle. Vaikka 3 kohdan 36266: vaarallisia ampuma-aseita koskevia lupia lu- muutoksen jälkeen pienoiskiväärinkin voisi 36267: kuun ottamatta olisi poliisilaitos. lainata mustaruutiaseen luvan haltijalle, ei 36268: Sisäasiainministeriön tehtäväksi jäisi toimit- sen voida katsoa aiheuttavan sellaisia ylei- 36269: taa tieto edelleen asianomaiselle seen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä 36270: lupaviranomaiselle. riskejä, ettei muutosta voitaisi tehdä. Musta- 36271: Muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa ruutiaseen hallussapitoon oikeuttavan luvan 36272: annetaan Suomen viranomaisten antaman haltijan henkilöä koskevat edellytykset tutki- 36273: ennakkosuostumuksen perusteella siirtolupa. taan lupaa haettaessa samoin perustein kuin 36274: Sisäasiainministeriö saa asedirektiivin mu- pienoiskiväärin hallussapitoon oikeuttavan 36275: kaisen tietojenvaihtojärjestelmän perusteella luvan haltijankin. Mustaruutiasetta ei myös- 36276: tiedon muissa EU:n jäsenvaltioissa annetuis- kään kaikissa tapauksissa voida pitää 36277: ta, Suomeen tapahtuvaan siirtoon poikkeuksetta vaarattomampana kuin pie- 36278: oikeuttavista siirtoluvista. Näin ollen Suo- noiskivääriä. 36279: men viranomaisilla olisi ajan tasalla oleva 89 §. Luovutusilmoitus. Lupaviranomaisis- 36280: tieto maahamme siirretyistä ampuma-aseista, sa käyttöön otetun valtakunnallisen 36281: aseen osista, patruunoista ja erityisen vaaral- automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidet- 36282: lisista ammuksista. tävän ampuma-aserekisterin ampuma-aseita 36283: Edellä lausutuin perustein pykälässä sää- ja aseen osia sekä niihin annettuja lupia kos- 36284: dettäisiin, että tullilaitoksen olisi ilmoitettava kevat tiedot perustuvat siihen, että ampuma- 36285: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannal- aseen ja aseen osan liikkumista seurataan sii- 36286: ta tärkeä maahan todellisuudessa tuotujen tä hetkestä lähtien kun esineeseen on annettu 36287: ampuma-aseiden ja aseen osien määrä ja Suomessa ensimmamen hallussapitolupa. 36288: muut edellä mainittuihin esineisiin liittyvät Kun ensimmäinen hallussapitolupa annetaan, 36289: tiedot sisäasiainministeriölle kolmen kuu- viedään esinettä ja luvanhaltijaa koskevat lu- 36290: kauden välein siten kuin asetuksella patiedot aserekisteriin. Koska voimassa 36291: tarkemmin säädettäisiin. Koska edellä maini- olevan pykälän mukaan ilmoitusvelvollisuus 36292: 56 HE 110/2000 vp 36293: 36294: 36295: ei koske ase-elinkeinonharjoittajien välisiä telty tarkemmin 42 §:n momentin 36296: luovutuksia, eivät aserekisterin tiedot pysy perusteluissa. 36297: oikeina sellaisissa tapauksissa, joissa hallus- 101 §. Ampuma-aserikos. Koska voimassa 36298: sapitoluvanhaltija luovuttaa esineen ase- olevassa laissa ei säädetä, onko ampuma- 36299: elinkeinonharjoittajalle ja tämä luovuttaa sen aserikos rangaistava teko vain tahallisena te- 36300: eteenpäin toiselle ase- kona vai myös tuottamuksellisena tekona, 36301: elinkeinonharjoittajalle. Jotta aserekisterin lisättäisiin momenttiin selvyyden vuoksi, että 36302: tiedot vastaisivat aina luotettavasti todellista ampuma-aserikos on rangaistava teko vain 36303: tilannetta, muutettaisiin momenttia siten, että tahallisena tekona. 36304: ase-elinkeinonharjoittajat olisivat velvollisia Lisäksi esityksessä säädettäisiin, että kau- 36305: tekemään luovutusilmoituksen aina kun luo- pallisessa tarkoituksessa harjoitettava 36306: vuttavat sellaisen ampuma-aseen tai aseen ampumaradan pitäminen ja ampuma -aseiden 36307: osan, johon on annettu hallussapito lupa. käyttöön kouluttaminen olisi luvanvaraista 36308: Ilmoitusvelvollisuus koskisi siis myös jat- asealan elinkeinon harjoittamista. Tämän 36309: kossa tällaisia ase-elinkeinonharjoittajien vuoksi momentin 2 kohtaan lisättäisiin ran- 36310: välisiä luovutuksia. Velvollisuus luovutusil- gaistaviksi teoiksi tämän lain vastaisesti 36311: moituksen tekemiseen ei edelleenkään kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavat 36312: koskisi sellaisia ase-elinkeinonharjoittajien ampumaradan pitäminen ja kouluttaminen 36313: välisiä luovutuksia, joissa luovutuksen koh- ampuma-aseiden käyttöön. Kysymykseen tu- 36314: teena olisi ampuma-ase tai aseen osa, johon lisi lähinnä kyseisten toimintojen 36315: ei ole annettu vielä hallussapitolupaa. Esityk- harjoittaminen ilman 20 §:ssä säädettyä 36316: sen mukaan luvanvaraisiksi asealan asealan elinkeinolupaa. Jos mainittujen toi- 36317: elinkeinoiksi säädettäisiin myös kaupallises- mintojen harjoittamiseen luvan omaavalla 36318: sa tarkoituksessa harjoitettavat ampumaradan luvanhaltijalla olisi hallussaan esimerkiksi 36319: pitäminen ja ampuma-aseiden käyttöön kou- tyypiltään tai toimintavaltaan sellaisia am- 36320: luttaminen. Tämän vuoksi pykälässä puma-aseita ja aseen osia, joihin tällä ei olisi 36321: rajattaisiin selvästi, että ilmoitusvelvollisuus hallussapitoon oikeuttavaa lupaa, tulisi ky- 36322: ei koskisi ampuma-aseiden tai aseen osien seeseen taas luvaton hallussapito. Jos taas 36323: kaupan harjoittamiseen tai valmistamiseen tällä olisi oikeus esineiden hallussapitoon, 36324: luvan saaneiden ase-elinkeinonharjoittajien mutta ei oikeutta mainittujen toimintojen har- 36325: välisiä mainitunlaisia luovutuksia. Jos siis joittamiseen, tulisi kyseeseen taas 36326: aseliike luovuHaisi pysyvästi aseen esimer- toimintojen luvaton harjoittaminen. Kaupalli- 36327: kiksi ampuma-aseiden käyttöön sessa tarkoituksessa harjoitettavaa 36328: kouluttamiseen ase-elinkeinoluvan saaneelle ampumaradan pitämistä ja ampuma-aseiden 36329: elinkeinonharjoittajalle tälle annetun hank- käyttöön kouluttamista on käsitelty tarkem- 36330: kimisluvan nojalla, tulisi aseliikkeen tehdä min 14 §:n perusteluissa. 36331: aseen luovutuksesta luovutusilmoitus. Nyt annettavassa esityksessä ehdotettavas- 36332: Nyt annettavalla esityksellä muutettavaksi sa 112 a §:ssä säädettäisiin velvollisuudesta 36333: ehdotetun 1 §:n 2 momentin mukaan kaa- esittää tarkastettaviksi pysyvästi ampuma- 36334: susumuttimiin ei jatkossa sovellettaisi tätä kelvottomaksi tehty ampuma-ase ja pysyvästi 36335: pykälää, joten kaasusumuttimen luovutukses- toimintakelvottomaksi tehty aseen osa 30 36336: ta ei olisi enää tehtävä luovutusilmoitusta. Se päivän kuluessa esineiden siirrosta tai tuon- 36337: ei olisi tarpeen uudessa 55 a §:ssä säädettä- nista Suomeen. Esineet tulisi toimittaa 36338: väksi ehdotetun kaasusumutinluvan vuoksi. poliisilaitokselle, joka tarkastaisi ne. Tämän 36339: 90 §. Hallussapitolupaa koskevan todistuk- vuoksi momenttiin lisättäisiin uusi 6 kohta, 36340: sen esittämis- ja luovuttamisvelvollisuus. jossa säädettäisiin rangaistavaksi esineiden 36341: Koska esityksen mukaan jatkossa myös yh- tarkastettaviksi toimittamisen laiminlyönti 36342: teisöt ja säätiöt voisivat saada ampuma-aseen kyseisessä 30 päivän määräajassa. Teko tulisi 36343: ja aseen osan hallussapitoluvan, säädettäisiin säätää rangaistavaksi rikoksena eikä rikko- 36344: niiden osalta, että lupatodistus tulisi esittää ja muksena, koska tarkastuksella pyrittäisiin 36345: luovuttaa niiden kotipaikan poliisilaitokselle. estämään sellaisten ampuma-aseiden ja aseen 36346: Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikkaa on käsi- osien siirto ja tuonti Suomeen, jotka olisivat 36347: HE 110/2000 vp 57 36348: 36349: 36350: siinä määrin huonosti ampuma- ja toiminta- asema olisi siis samanlainen kuin jo voimas- 36351: kelvottomiksi tehtyjä, että niitä voitaisiin sa olevan lain aikana on ollut 26 §:ssä 36352: ampuma-aselain nojalla pitää joko täysin tarkoitetun ase-elinkeinonharjoittajan vas- 36353: toimivina ampuma-aseina tai aseen osina tuuhenkilön asema sellaisten ase- 36354: taikka ainakin sellaisiksi muutettavina ilman elinkeinonharjoittajien kohdalla, jotka ovat 36355: erityistietoja ja -taitoja. Jos esineitä olisi pi- harjoittaneet toimintaansa yhteisön tai sääti- 36356: dettävä tämän lain 2 tai 3 §:n nojalla lupaa ön muodossa. 36357: edellyttävinä ampuma-aseina tai aseen osina, Voimassa olevan ampuma-aselain 114 36358: voisi kyseeseen tulla myös tarkastukseen §:ssä säädetään ampuma-aseen, aseen osan, 36359: toimittamisvelvollisuuden laiminlyönnin patruunoiden tai erityisen vaarallisten am- 36360: ohella luvaton hallussapito tai jokin muu musten hallussapitoon oikeuttavan luvan 36361: momentin 1 kohdassa tarkoitettu teko. Jos haltijan velvollisuudeksi esittää lupatodistus 36362: esineiden siirtäjä tai tuoja toimittaisi esineet uuden kotikuntansa poliisilaitokselle määrä- 36363: asianmukaisesti määräajassa tarkastettaviksi ajassa siitä, kun tämä on muuttanut asumaan 36364: ja esineet todettaisiin tarkastuksessa lupaa toisen kihlakunnan alueelle. Lupatodistuksen 36365: edellyttäviksi, voisi kyseeseen tuskin kos- esittämisen laiminlyönti poliisille on säädetty 36366: kaan tulla luvaton hallussapito tai muu 1 rangaistavaksi ampuma -aserikkomuksena. 36367: kohdassa tarkoitettu rangaistava teko, koska Nyt annettavana esityksellä on tarkoitus ku- 36368: tekijän teon tahallisuudesta olisi vaikea va- mota 114 §, koska valtakunnallisen auto- 36369: kuuttua, kun tämä on kuitenkin toimittanut maattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävän 36370: esineet tarkastettaviksi. Tällöin voitaisiin ampuma-aserekisterin käyttöönotto koko laa- 36371: usein perustellusti katsoa kyseisen henkilön juudessaan tekisi tarpeettomaksi lupa- 36372: olleen teon tehdessään siinä määrin vilpittö- todistuksen esittämisen luvanhaltijan vaih- 36373: mässä mielessä, ettei teon rangaistavuuden taessa kotikuntaansa. Tämän vuoksi myös 36374: edellytyksenä oleva tahallisuus täyttyisi. lupatodistuksen esittämisen laiminlyöntiä 36375: 103 §. Ampuma-aserikkomus. Koska voi- koskeva rangaistusuhka kumottaisiin 103 §:n 36376: massa olevassa laissa ei säädetä, onko 2 momentin 5 kohdan lopusta. 36377: ampuma-aserikkomus rangaistava teko vain 106 §. Säilyttäminen, kantaminen ja kuljet- 36378: tahallisena tekona vai myös tuottamukselli- taminen. Pykälään lisättäisiin uusi 2 36379: sena tekona, lisättäisiin momenttiin momentti, jossa edellytettäisiin erityisiä säi- 36380: selvyyden vuoksi, että ampuma-aserikkomus lytysvaatimuksia, jos säilytettävänä on 36381: on rangaistava teko vain tahallisena tekona. erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka yli 36382: Sisäasiainministeriö voisi oikeuttaa hallus- viisi pistoolia, revolveria, itselataavalla kerta- 36383: sapitoluvan hakemisen sijasta asekeräilijän tulella toimivaa kivääriä tai muuta ampuma- 36384: pitämään tiedostaa hankkimistaan ampuma- asetta. Ampuma-aseiden tyypeistä säädetään 36385: aseista. Asiasta säädettäisiin uudessa 59 a 6 §:ssä. Ratkaisevaa olisi säilytettävinä ole- 36386: §:ssä. Jos ministeriö vapauttaisi asekeräilijän vien kokonaisten ampuma-aseiden 36387: hallussapitoluvan hakemisesta, olisi asekeräi- lukumäärä, joten jos luvanhaltijalla olisi hal- 36388: lijän pidettävä tiedostaa hankkimisluvan tai lussaan yhteen aseeseen kaksi eri kaliiperia 36389: yksityisen valmistamisluvan nojalla hankki- olevaa vaihtopiippua, olisi kysymyksessä eh- 36390: mistaan tai valmistamistaan ampuma-aseista. dotetun muutoksen kannalta yksi ase. 36391: Momentin 4 kohdassa säädettäisiin rangais- Esimerkiksi jos luvanhaltijalla on hallussaan 36392: tavaksi kyseisen tiedostao pitämisen kaksi vaihtopiippuista revolveria lisäpiippui- 36393: laiminlyönti joko kokonaan tai osittain. neen, yksi pistooli, yksi itselataavalla 36394: Luvanhaltijana olevan yhteisön tai säätiön kertatulella toimiva kivääri ja yksi itselataa- 36395: osalta velvollisuudet kohdistuisivat sen 45 b valla kertatulella toimiva muu ampuma-ase, 36396: §:ssä tarkoitettuun asevastaavaan, joka kysei- ei erityisiä säilytysvaatimuksia edellytettäisi. 36397: sen pykälän 1 momentin mukaan vastaisi Jos taas säilytettävänä on esimerkiksi yksi it- 36398: siitä, että tässä laissa säädettyjä velvoitteita selataavalla kertatulella toimiva muu 36399: noudatetaan. Siten myös mahdollinen ran- ampuma-ase, kolme pistoolia ja kaksi itsela- 36400: gaistusuhka kohdistuisi käytännössä taavalla kertatulella toimivaa kivääriä, 36401: asevastaavaan, jonka rikosoikeudellinen erityisiä säilytysvaatimuksia edellytettäisiin. 36402: 58 HE 110/2000 vp 36403: 36404: 36405: Ratkaisevaa olisi säilytettävinä olevien am- museossa tai kokoelmassa pitämistä varten. 36406: puma-aseiden kokonaismäärä eikä Tällä hetkellä tästä poikkeuksesta yleiseen 36407: hallussapitoon oikeuttavien lupien määrä. tarkastuttamisvelvollisuuteen säädetään ase- 36408: Huomioon otettavaa olisi myös se, että jo tuksessa. Ottaen huomioon, että ampuma- 36409: yhdenkin erityisen vaarallisen ampuma-aseen aseiden ja patruunoiden tarkastuttamisvelvol- 36410: kuten sarjatuliaseen tilapäinenkin säilyttämi- lisuudesta säädetään kuitenkin lain tasolla, 36411: nen edellyttäisi erityisiä säilytysvaatimuksia. tulee tarkastuttamisvelvollisuuden poikkeuk- 36412: Säilyttämisen sekä kantamisen ja kuljettami- sistakin säätää lain tasolla. Tämän vuoksi 36413: sen käsite on määritelty 13 §:ssä. Jos mainittu asetuksen säännös nostetaan lakiin. 36414: esimerkiksi museossa tai kokoelmassa pitä- Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 4 mo- 36415: misen tarkoituksessa hallussapidetty mentti, jossa todettaisiin, että 36416: konepistooli viedään johonkin keräilytapah- sisäasiainministeriö voi antaa patruunoiden 36417: tumaan tai näyttelyyn, voisi se siten olla valmistajalle tai maahantuojalle patruunoiden 36418: siellä esillä muutoinkin kuin turvakaapissa tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden. Tarkas- 36419: tai poliisin hyväksymissä säilytystiloissa, jos tusmerkinnän käyttöoikeuden antamisen 36420: esine olisi koko ajan valvonnassa. edellytyksistä ja peruuttamisesta säädettäisiin 36421: Esityksen mukaan esineet olisi säilytettävä tarkemmin asetuksella. Menettely perustuu 36422: joko esineiden säilytystilojen sijaintipaikan Suomea sitovaan kansainväliseen C.I.P. - 36423: poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa sopimukseen. Mainittakoon, että tarkastus- 36424: taikka sisäasiainministeriön asetuksen mu- merkinnän käyttöoikeuden antaminen ei liity 36425: kaisessa lukitussa turvakaapissa. patruunoiden valmistajan tai maahantuojan 36426: Vaihtoehtona turvakaapin hankkimiselle voi- elinkeinon harjoittamisen oikeuteen, vaan 36427: si siis aina olla se, että poliisilaitos kävisi kyseessä on C.I.P. -sopimuksessa mahdollis- 36428: hyväksymässä säilytystilat. Turvakaappi olisi tettu menettely patruunoiden 36429: hankittava ja aseet säilytettävä siellä lukittu- viranomaistarkastuksen teknisen toteutuksen 36430: na taikka tilat hyväksytettävä poliisilla siirtämisestä suoraan valmistajalle tai maa- 36431: kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. hantuojalle viranomaisen valvonnassa. Tällä 36432: Luonnollisesti jos poliisilaitos olisi jo aikai- hetkellä käyttöoikeuden antamisesta sääde- 36433: semmin ennen tämän säädöksen tään asetuksella. Suomen perustuslain 124 36434: voimaantuloa hyväksynyt säilytystilat, ei §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan 36435: henkilön tarvitsisi ryhtyä mihinkään toimen- antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla 36436: piteisiin, jollei säilytystiloissa tapahtuisi tai lain nojalla. Tämän vuoksi mainittu ase- 36437: muutoksia ja säilytystiloissa säilytettäisiin tuksen säännös nostetaan lakiin. Valtuus ei 36438: ainoastaan tyypiltään ja toimintatavaltaan sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä ei- 36439: sellaisia aseita tai se enimmäismäärä aseita, kä se vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa 36440: joiden mukaan säilytystilat on hyväksytty. tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Val- 36441: Aikaisemmin annettu säilytystilojen hyväk- tuuden antaminen on tarpeen patruunoiden 36442: syntä olisi siten näillä edellytyksin riittävä. tarkastuksen tarkoituksenmukaiseksi hoita- 36443: Turvakaapin hankkimisen osalta taas riit- miseksi, koska patruunoiden riittävän 36444: täisi se, että luvanhaltija omatoimisesti tehokkaaseen C.I.P. -sopimuksen mukaiseen 36445: kahden vuoden kuluessa säädöksen voimaan- tarkastamiseen ei ole saatavissa sen viran- 36446: tulosta hankkisi sisäasiainministeriön omaistoimintana toteuttamisen edellyttämiä 36447: asetuksen mukaisen turvakaapin ja säilyttäisi viranomaisresursseja. Sisäasiainministeriö 36448: aseet lukittuna turvakaapissa. Sisäasiainmi- valvoisi edelleenkin tarkastusmerkinnän 36449: nisteriö antaisi 119 §:n 2 momentin 3 kohdan käyttöä ja tarkastustoimintaa. 36450: nojalla tarkemmat säännökset turvakaapista. 112 §. Pysyvästi ampumakelvottomaksi 36451: 110 §. Ampuma-aseiden ja patruunoiden tehdyn ampuma-aseen ja pysyvästi toiminta- 36452: tarkastus. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin, kelvottomaksi tehdyn aseen osan esittäminen. 36453: että tarkastuttamisvelvollisuus ei koskisi sel- Esityksen mukaan myös yhteisöt ja säätiöt 36454: laisia keräilyllisesti arvokkaita ampuma- voisivat saada luvan ampuma-aseen ja aseen 36455: aseita ja patruunoita, jotka valmistetaan, kor- osan hallussapitoon. Jos yhteisön tai säätiön 36456: jataan taikka siirretään tai tuodaan Suomeen hallussapitämä ampuma-ase tehtäisiin pysy- 36457: HE 110/2000 vp 59 36458: 36459: 36460: västi ampumakelvottomaksi tai aseen osa py- luvatonta hallussapitoa koskevaan rangaista- 36461: syvästi toimintakelvottomaksi, tulisi se vaan tekoon, olisi esineiden maahantuojan 36462: esittää yhteisön tai säätiön kotipaikan poliisi- epäselvissä tapauksissa aina perusteltua var- 36463: laitokselle. Pykälään lisättäisiin siten tätä muuden vuoksi esittää esineet 36464: koskeva maininta. Yhteisöjen ja säätiöiden poliisilaitokselle sen varmistamiseksi, että 36465: kotipaikkaa on käsitelty tarkemmin 42 §:n 1 esineitä ei tule tarkastuttaa. 36466: momentin perusteluissa. 114 §. Luvanhaltijan kotikunnan vaihtumi- 36467: 112 a §. Pysyvästi ampumakelvottomaksi nen. Lupaviranomaisissa käyttöön otetun 36468: tehdyn ampuma-aseen ja pysyvästi toiminta- valtakunnallisen automaattisen tietojenkäsit- 36469: kelvottomaksi tehdyn aseen osan siirto ja telyn avulla pidettävän ampuma-aserekisterin 36470: tuonti Suomeen. Momentissa säädettäisiin avulla luvanhaltijoita sekä näiden hallussapi- 36471: velvollisuudesta esittää tarkastettaviksi pysy- tämiä ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita 36472: västi ampumakelvottomaksi tehty ampuma- ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevat 36473: ase ja pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty tiedot voidaan katsoa ja tarkistaa kaikissa po- 36474: aseen osa 30 päivän kuluessa esineiden siir- liisilaitoksissa riippumatta henkilön 36475: rosta tai tuonnista Suomeen. Esineet tulisi kotikunnasta. Aserekisteristä on myös yhteys 36476: esittää poliisilaitokselle. Tarvittaessa poliisi- väestötietojärjestelmään. Luvanhaltijan koti- 36477: laitos voisi toimittaa esineet edelleen kunnan vaihtumisesta ilmoittaminen ei siten 36478: sisäasiainministeriön yhteyteen perustettavat- olisi enää jatkossa lupavalvonnan kannalta 36479: Ie asehallintoyksikölle tutkittaviksi, jos tarpeellista. Tämän vuoksi pykälä kumottai- 36480: poliisilaitoksen asiantuntemus ei riittäisi esi- siin tarpeettomana. Ampuma-aseen, aseen 36481: neiden tarkastamiseen. Tarkastamiseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten 36482: toimittamisen laiminlyönti säädettäisiin am- ammusten hallussapitoon oikeuttavan luvan 36483: puma-aserikosta koskevassa 101 §:n 1 haltija ei siten olisi enää velvollinen esittä- 36484: momentin 6 kohdassa rangaistavaksi teoksi. mään lupatodistustaosa uuden kotikuntansa 36485: Tarkastuksella pyrittäisiin estämään sellais- poliisilaitokselle muuttaessaan asumaan toi- 36486: ten ampuma-aseiden ja aseen osien siirto ja sen kihlakunnan alueelle. Tarpeen vaatiessa 36487: tuonti Suomeen, jotka olisivat siinä määrin poliisilaitos voisi kuitenkin voimassa olevan 36488: huonosti ampuma- tai toimintakelvottomiksi asiakirjojen ja aseiden esittämistä koskevan 36489: tehtyjä, että niitä voitaisiin ampuma-aselain 117 §:n nojalla pyytää luvanhaltijaa esittä- 36490: säännösten nojalla pitää joko täysin toimivi- mään lupatodistuksensa, jos siihen olisi 36491: na ampuma-aseina tai aseen osina taikka syytä. 36492: ainakin sellaisiksi muutettavina ilman erityis- 116 §. Ase-elinkeinonharjoittajien ja ase- 36493: tietoja ja taitoja. Jos esineiden siirtäjä tai keräilijöiden valvonta. Voimassa olevan 2 36494: tuoja toimittaisi esineet asianmukaisesti mää- momentin mukaan poliisi voisi tarvittaessa 36495: räajassa tarkastettaviksi ja esineet todettaisiin tarkastaa asekeräilijän hankkimistaan ja hal- 36496: tarkastuksessa lupaa edellyttäviksi, tämän tu- lussapitämistään aseen osista 60 §:n 1 36497: lisi joko hakea esineille niiden hallussapitoon momentin nojalla pitämän tiedoston. Samoin 36498: oikeuttava lupa tai sopia poliisilaitoksen säädettäisiin poliisille mahdollisuus tarvitta- 36499: kanssa esineille tehtävistä teknisistä muutos- essa tarkastaa myös asekeräilijän 36500: toimenpiteistä. hallussapitämistään ampuma-aseista 59 a §:n 36501: Tarkastuttamisvelvoite koskisi siten am- 1 momentin nojalla pitämä tiedosto. Kuten 36502: puma-aseita ja aseen osia, jotka on 19 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 59 a §:n 1 36503: ulkomailla tehty ampuma- tai toimintakelvot- momentin perusteluissa on edellä tarkemmin 36504: tomiksi. Se ei luonnollisestikaan koskisi selostettu, voisi sisäasiainministeriö oikeuttaa 36505: sellaisia esineitä, jotka eivät alunperinkään asekeräilijän pitämään tiedostoa hallussapi- 36506: ole olleet toimivia ampuma-aseita tai aseen tämistään ampuma-aseista hallussapitoluvan 36507: osia, vaan lähinnä näköisjäljennöksiä tai lelu- hakemisen sijasta. Varsinkin ampuma- 36508: ja. Koska helposti ampumakelpoiseksi aseiden kyseessä ollessa olisi valvonnan 36509: ampuma-aseeksi muutettavan esineen hallus- kannalta tarpeellista, että poliisi voisi tarvit- 36510: sapitämisellä voisi mahdollisesti joissakin taessa tarkastaa tietojen oikeellisuuden. 36511: tapauksissa joutua epäiliyksi ampuma-aseen Poliisilla ei kuitenkaan olisi momentin nojal- 36512: 60 HE 110/2000 vp 36513: 36514: 36515: la oikeutta tunkeutua kotirauhan suojaamaan sisäasiainministeriö. 36516: paikkaan tiedoston tarkastamiseksi, vaan ko- Tarkemmat säännökset lautakunnan toi- 36517: tietsinnän osalta olisi noudatettava, mitä siitä minnasta, kokoonpanosta, jäsenten 36518: erikseen säädetään. määräämisestä ja nimittämisestä sekä toimi- 36519: 117 a §. Ampuma-aselautakunta. Pykälässä kaudesta ja kokoontumisesta annettaisiin 36520: säädettäisiin, että sisäasiainministeriön yh- asetuksella. 36521: teydessä toimisi ampuma-aselautakunta, joka 118 §. Muutoksenhaku. Hallinto-oikeuslain 36522: antaisi ministeriön pyynnöstä lausuntoja tä- (430/ 1999) tultua voimaan marraskuun 1 36523: män lain soveltamisalaan kuuluvista asioista. päivänä 1999 ovat lääninoikeudet muuttuneet 36524: Lautakunnalla tulisi olla laaja mahdollisuus alueellisiksi hallinto-oikeuksiksi. Tämän 36525: antaa lausuntoja sellaisista asioista, joissa vuoksi 3 ja 4 momentissa olevat viittaukset 36526: ministeriö katsoisi lautakunnan lausunnon lääninoikeuteen muutettaisiin hallinto- 36527: olevan hyödyllinen. Kuitenkin tässä laissa oikeudeksi. 36528: säädettyjen lupapäätösten ratkaiseminen on 119 §. Tarkemmat säännökset. Nyt annet- 36529: siinä määrin viranomaistoimintaa niihin liit- tavalla esityksellä muutettavan 26 §:n 3 36530: tyvien yleisen järjestyksen ja turvallisuuden momentin 1 kohdan mukaan ase- 36531: säilymistä korostavien seikkojen vuoksi, ettei elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilöltä vaa- 36532: lautakunnalla tulisi olla yleistä lausunnonan- dittaisiin jatkossa, että tämä olisi suorittanut 36533: tovaltaa niitä koskevien lupahakemusten hyväksytysti sisäasiainministeriön järjestä- 36534: osalta. Tämä ei kuitenkaan estäisi ministeriö- män kokeen. Asiaa on selostettu tarkemmin 36535: tä pyytämästä lausuntoa lautakunnalta myös kyseisen muutossäädöksen perusteluissa. 36536: jonkin yksittäisen lupa-asian ratkaisemiseen Asetuksella säädettäisiin tarkemmin itse ko- 36537: liittyvästä seikasta, jos ministeriö katsoisi sen keen sisällöstä ja sen järjestämisestä. Tämän 36538: hyödylliseksi asian käsittelyssä. Tällöin tulisi vuoksi momenttiin lisättäisiin uusi 8 kohta, 36539: kuitenkin korostetusti ottaa huomioon se, että jossa säädettäisiin mahdollisuudesta antaa 36540: 113 §:n 2 momentissa säädetään ampuma- tarkempia säännöksiä asiasta asetuksella. 36541: asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen Uudessa 112 a §:ssä säädettäisiin velvolli- 36542: vaarallisia ammuksia koskevat lupahake- suudesta esittää tarkastettaviksi pysyvästi 36543: mukset, ennakkosuostumukset, suostumukset ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase ja 36544: ja asekeräilijälle annettavaa hyväksyntää pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty aseen 36545: koskevat hakemukset sekä asiassa annetut osa 30 päivän kuluessa esineiden siirrosta tai 36546: päätökset salassa pidettäviksi asiakirjoiksi. tuonnista Suomeen. Esineet tulisi toimittaa 36547: Ministeriö voisi siten pyytää lausuntoja niitä poliisilaitokselle, joka tarkastaisi ne. Asiaa 36548: koskevista asioista vain yleisellä tasolla siten, on selostettu tarkemmin kyseisen momentin 36549: ettei yksittäisten hakemusten ja päätösten si- perusteluissa. Ampuma-aseiden ja aseen osi- 36550: sältö yksilöidysti paljastuisi. Tällöin en tarkastettaviksi toimittamisesta sekä 36551: esimerkiksi asekeräilijän hyväksyntää koske- varsinaisen tarkastamisen käytännön järjes- 36552: van hakemuksen liitteenä olevan tämisestä ja toteuttamisesta annettaisiin 36553: keräilysuunnitelman sisällöstä voitaisiin tar- tarvittaessa sisäasiainministeriön ohje. Tä- 36554: vittaessa pyytää lautakunnan lausunto, jollei män vuoksi momentin loppuun lisättäisiin, 36555: keräilysuunnitelmaa suoraan liitettäisi lau- että sisäasiainministeriö voisi antaa tarvitta- 36556: suntopyyntöön ja lausuntopyynnöstä ei essa tarkempia ohjeita 112 a §:ssä 1 36557: mitenkään voitaisi yksilöidä hakijaa henkilö- momentissa säädetyssä esittämisessä nouda- 36558: tietojen, paikkakunnan tai muiden vastaavien tettavasta menettelystä. 36559: seikkojen perusteella. Tarkoitus ei kuiten- 36560: kaan olisi se, että ministeriö ennen sen 2. Voimaantulo ja siirtymäsään- 36561: ratkaistaviksi säädettyjen lupapäätösten te- nökset 36562: kemistä säännönmukaisesti aina pyytäisi 36563: lautakunnalta lausunnon, vaan lausunto olisi 36564: syytä pyytää vain periaatteellisista kysymyk- 2.1. Voimaantulo 36565: sistä, joilla olisi yleisempää merkitystä. 36566: Päätöksen lausunnon pyytämisestä tekisi aina Esityksessä ehdotetaan, että laki tulisi voi- 36567: maan 1 päivänä tammikuuta 2001. Tällöin 36568: HE 110/2000 vp 61 36569: 36570: 36571: myös esityksen mukaan sisäasiainministeriön mansisältöisinä uuden lain voimassa ollessa. 36572: yhteyteen perustettava asehallintoyksikkö Koska esityksen mukaan kaasusumuttimel- 36573: voisi virallisesti aloittaa toimintansa. Asehal- le säädettäisiin uusi lupatyyppi, joka 36574: lintoyksikön toimitiloja koskeva oikeuttaisi luvan voimassaoloaikana hankki- 36575: vuokrasopimus on alkanut 1 päivänä touko- maan ja hallussapitämään sekä vaihtamaan 36576: kuuta 2000, jolloin on ryhdytty sumuttimen uuteen lupaan merkittyjen kaa- 36577: valmistelemaan yksikön varsinaista toimin- susumuttimen määrän, lajin ja 36578: nan aloittamista. Asehallintoyksikön enimmäispitoisuuden rajoissa, olisi samalla 36579: toiminnan aloittaminen on kuitenkin riippu- syytä säätää, että jos henkilölle annetaan täl- 36580: vainen esityksen voimaantulosta. lainen uudenlainen kaasusumutinlupa, niin 36581: aikaisemman lain nojalla annettu kaa- 36582: 2.2. Siirtymäsäännökset susumuttimen hallussapitoon oikeuttava lupa 36583: raukeaisi. Aikaisemmalla lailla tarkoitettai- 36584: Aikaisemman lain nojalla annetut luvat, siin sekä ampuma-aselakia että ampuma- 36585: ennakkosuostumukset ja asekeräilijälle anne- aseista ja ampumatarpeista annettua lakia. 36586: tut hyväksynnät. Henkilö, joka on saanut Näin saataisiin vanhat pahviset kaasusumut- 36587: ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai timille annetut hallussapitolupatodistukset 36588: erityisen vaarallisia ammuksia koskevan lu- kerättyä vähitellen pois, mikä selkeyttäisi 36589: van taikka ennakkosuostumuksen tai kaasusumutinluvan asemaa ainoana käytössä 36590: asekeräilijälle annetun hyväksynnän ennen olevana lupana kaasusumuttimen hallussapi- 36591: ehdotetun lain voimaantuloa, on saattanut si- toon. Kun henkilölle annettaisiin uusi 36592: joittaa huomattavia summia rahaa edellä kaasusumutinlupa, ei tällä olisi myöskään 36593: mainittujen esineiden hankkimiseen tai nii- enää tarvetta aikaisemman lain nojalla anne- 36594: den hankkimista valmisteleviin toimiin. tun kaasusumuttimen hallussapitoon 36595: Sama koskee luonnollisia henkilöitä ja yhtei- oikeuttavan luvan hallinnalle, koska vanhaa 36596: söjä, jotka ovat saaneet ase-elinkeinoluvan. sumutinta koskeva merkintä tehtäisiin uuteen 36597: Jos ehdotukseen sisältyvillä säännöksillä kaasusumutinlupaan, jos henkilö edelleenkin 36598: puututtaisiin näiden voimassaoloaikaan, puu- haluaisi pitää vanhaa sumutinta hallussaan. 36599: tuttaisiin samalla Suomen perustuslain II Asealan elinkeinoluvan hankkiminen kau- 36600: luvussa säädettyihin yksilön perusoikeuksiin. pallisessa tarkoituksessa harjoitettavaan 36601: Lakiehdotuksella puututtaisiin tällöin edellä ampumaradan pitämiseen ja kouluttamiseen 36602: mainittujen esineiden vapaaseen käyttöoikeu- ampuma-aseiden käyttöön. Suomen perustus- 36603: teen ja mahdollisesti myös asianomaisen lain 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on 36604: luovutuskompetenssiin omaisuutensa suh- oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa 36605: teen. Ottaen erityisesti huomioon Suomen valitsemailaan elinkeinolla. Eduskunnan pe- 36606: perustuslain 15 §: ssä turvatun omaisuuden rustuslakivaliokunta on katsonut 36607: suojan esityksessä ehdotetaan, että aiempien lausunnossaan 1511996 vp., että silloin voi- 36608: lakien nojalla annetut luvat, ennakkosuostu- massa olleen hallitusmuodon 15 §:n 1 36609: mukset ja asekeräilijälle annetut hyväksynnät momentin mukainen pääsääntö on elinkeino- 36610: jäisivät mahdollisine ehtoineen voimaan. vapaus ja että poikkeuksellisesti 36611: Selvyyden vuoksi nimenomaisesti todettai- luvanvaraisuuskin on mahdollinen, mutta sii- 36612: siin, että aikaisemmilla laeilla tarkoitettaisiin tä on aina säädettävä lailla. Kaupallisessa 36613: sekä ampuma-aselakia (111998) että ampu- tarkoituksessa harjoitettavan ampumaratojen 36614: ma-aseista ja ampumatarpeista annettua lakia pitämisen ja ampuma-aseiden käyttöön kou- 36615: (3311933). Suurin osa tällä hetkellä voimas- luttamisen luvanvaraistamisesta ja luvan 36616: saolevista luvista on annettu ampuma- antamisen edellytyksistä säädettäisiin tämän 36617: aselailla kumotun ampuma-aseista ja ampu- lain asealan elinkeinon harjoittamista koske- 36618: matarpeista annetun lain nojalla. Näin ollen vassa 3 luvussa ja etenkin sen 20 §:ssä. 36619: aikaisempien lakien nojalla annetut luvat, Kyseisten toimintojen luvanvaraistamista on 36620: ennakkosuostumukset ja asekeräilijälle anne- selostettu tarkemmin myös asealan elinkei- 36621: tut hyväksynnät jäisivät voimaan, vaikkei noa koskevan 14 §:n perusteluissa. 36622: niitä olisikaan mahdollista saada enää sa- Lisäksi perustuslakivaliokunta on lausun- 36623: 62 HE 110/2000 vp 36624: 36625: 36626: nossaan 3511997 todennut, että asealan elin- Kahden vuoden aikaa voitaisiin pitää riittä- 36627: keinon harjoittamisoikeutta rajoittavaa vän pitkänä aikana mainittuihin toimiin 36628: toimintojen luvanvaraistamista puoltavat tär- ryhtymiselle. 36629: keät ja vahvat yhteiskunnalliset intressit, Poliisilla ei olisi oikeutta käydä tarkasta- 36630: joiden huomioon ottamiseksi rajoituksia voi- massa erikseen sitä, että turvakaappi on 36631: daan myös pitää välttämättöminä. hankittu, jollei luvanhaltija nimenomaisesti 36632: Lausunnossa on todettu myös, että perustus- pyytäisi poliisin hyväksyntää säilytystiloille. 36633: lakivaliokunnan mielestä elinkeinoluvan Suomen perustuslain 10 §:n 1 momentin mu- 36634: myöntämisen tulee pääsääntöisesti perustua kaan jokaisen kotirauha on turvattu. Poliisin 36635: laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusharkin- oikeudesta päästä kotirauhan suojaaman 36636: taan. Samalla kuitenkin valiokunta on paikkaan säädetään pakkokeinolain ja poliisi- 36637: todennut vahvojen yhteiskunnallisten intres- lain säännöksissä. Pääsy kotirauhan 36638: sien siinä määrin puoltavan asealan suojaamiin tiloihin edellyttää siten epäilyä 36639: valvontaa, että lupien myöntämiseen voi jää- rikoksesta tai rikoksen selvittämistä. Perus- 36640: dä harkintaa. Edellä mainitun 14 §:n tuslakivaliokunta on lausunnossaan 35/1997 36641: perusteluissa on selostettu tarkemmin niitä lausunut muun muassa, että valiokunta on ai- 36642: perusteita, joiden vuoksi kyseisten toiminto- kaisemmissa lausunnoissaan pitänyt rikoksen 36643: jen luvanvaraistamista nyt annettavassa selvittämisenä myös sellaisia toimenpiteitä, 36644: esityksessä ehdotetaan. joihin ryhdytään jonkin konkreettisen ja yksi- 36645: Tämän vuoksi lain tasolla säädettäisiin, että löidyn rikosepäilyn johdosta, vaikka rikos ei 36646: sen joka tämän lain voimaantullessa kaupal- olisi vielä ehtinyt toteutuneen teon asteelle. 36647: lisessa tarkoituksessa pitää ampumarataa tai Aseiden säilyttäminen lukitussa turvakaa- 36648: kaupallisessa tarkoituksessa kouluttaa am- pissa olisi siten luvanhaltijan oman 36649: puma-aseiden käyttöön, on hankittava vastuullisuuden varassa. Luvanhaltijan tulisi 36650: toiminnan harjoittamiseen oikeuttava asealan omatoimisesti kahden vuoden kuluessa ehdo- 36651: elinkeinolupa vuoden kuluessa lain voimaan- tetun lain voimaantulosta hankkia 36652: tulosta. Lupaa haettaisiin sisäasiainministeriön asetuksen mukainen 36653: sisäasiainministeriöltä. Luvanhakuvelvolli- turvakaappi ja säilyttää aseet lukittuna turva- 36654: suus koskisi siis myös niitä, jotka tämän lain kaapissa, jollei luvanhaltija hankkisi 36655: voimaantullessa harjoittaisivat kyseisiä toi- säilytystiloille poliisilaitoksen hyväksyntää. 36656: mintoja. Ilman lupaa toimintaa voisi Säilyttämisvelvollisuuden rikkominen on 36657: harjoittaa vain vuoden ajan tämän lain voi- säädetty rangaistavaksi teoksi voimassa ole- 36658: maantulosta. van lain 103 §:n 2 momentin 8 kohdassa ja 36659: Ampuma-aseiden säilyttäminen turvakaa- tekoon syyllistyminen käytännössä aiheut- 36660: pissa. Kuten ehdotetun lain 106 §:n uudessa taisi usein myös lupien peruuttamisen sekä 36661: 2 momentissa säädettäisiin, olisi erityisen aseiden menettämisen. Kyseistä mahdollista 36662: vaarallinen ampuma-ase taikka määrältään seuraamusta voitaisiin pitää riittävänä takee- 36663: yhteensä yli viisi pistoolia, revolveria, itsela- na siitä, että luvanhaltija noudattaisi 36664: taavalla kertatulella toimivaa kivääriä tai säilyttämisvelvollisuutta, vaikkei poliisi erik- 36665: muuta ampuma-asetta säilytettävä sisäasi- seen kävisikään tarkistamassa aseiden 36666: ainministeriön asetuksen mukaisessa säilyttämistä luvanhaltijan luona. Säännösten 36667: lukitussa turvakaapissa. Asiaa on selostettu vastainen säilytys voisi tulla myöhemmin il- 36668: tarkemmin kyseisen momentin perusteluissa. mi esimerkiksi aseiden säilytystiloihin 36669: Vaihtoehtona aseiden säilyttämiselle lukitus- tehdyn anastusrikoksen tutkinnan yhteydessä. 36670: sa turvakaapissa olisi se, että aseiden Aikaisemman lain aikana vireille tullut lu- 36671: säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos olisi pa- tai valitusasia taikka asekeräilijälle 36672: hyväksynyt säilytystilat. Siirtymäsäännöksis- annettavaa hyväksyntää koskeva hake- 36673: sä säädettäisiin, että aseet olisi säilytettävä musasia. Selvyyden vuoksi 36674: ministeriön asetuksen mukaisessa lukitussa siirtymäsäännöksissä säädettäisiin, että ennen 36675: turvakaapissa tai luvanhaltijan olisi hankitta- ehdotetun lain voimaantuloa vireille tullee- 36676: va säilytystiloille poliisilaitoksen hyväksyntä seen lupa- tai valitusasiaan taikka 36677: kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. asekeräilijälle annettavaa hyväksyntää kos- 36678: HE 110/2000 vp 63 36679: 36680: 36681: kevaan hakemusasiaan sovellettaisiin sen vi- 3. Säätäruisjärjestys 36682: reille tullessa voimassa olleita säännöksiä. 36683: Asia tulee pääsääntöisesti vireille, kun hake- Esitys ei sisällä säännöksiä, jotka edellyt- 36684: mus jätetään viranomaiselle. Siten täisivät perustuslain mukaista 36685: esimerkiksi hankkiruislupaa koskevan vali- säätämisjärjestystä. Siten lakiehdotus voitai- 36686: tusasian käsittelyssä noudatettaisiin nyt siin käsitellä tavallisia lakeja koskevassa 36687: voimassa olevan ampuma-aselain säännök- säätämisjärjestyksessä. 36688: Sia, jos hankkiruislupa-asia on tullut 36689: lupaviranomaisessa vireille ennen ehdotetun 36690: lain voimaantuloa. Koska esityksellä ei puu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 36691: tuttaisi ennakkosuostumusta koskeviin kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 36692: säännöksiin, ei siirtymäsäännöstä niiden tus: 36693: osalta olisi tarpeellista antaa. 36694: 64 HE 110/2000 vp 36695: 36696: 36697: Lakiehdotus 36698: 36699: 36700: Laki 36701: ampuma-aselain muuttamisesta 36702: 36703: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 36704: kumotaan 9 päivänä tammikuuta 1998 annetun ampuma-aselain ( 11 1998) 43 §:n 1 momentin 36705: 8 kohta ja 3 momentti sekä 1-14 §, 36706: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 kohta, 14 ja 15 §, 18 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 mo- 36707: mentin 3 ja 6 kohta, 20 §:n 1 ja 2 momentti, 21 §, 22 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 26 36708: §:n 2 ja 3 momentti, 27 ja 28 §, 39 §:n 1 ja 2 momentti, 42 §, 43 §:n 1 momentin 7 kohta, 45 36709: §:n otsikko ja 3 momentti, 50 §:n 2 momentti, 52 §:n 1 momentti, 53 §:n 1 momentti, 54, 57, 36710: 61 ja 62 §, 65 §:n 2 momentti, 66 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3 momentti, 68, 69, 70 ja 73 §, 74 36711: §:n 1 momentti, 75 §, 76 §:n 1 momentti, 78 §, 80 §:n 2 ja 3 momentti, 81 §:n 1 momentti, 85 36712: §:n 2 momentti, 87 §:n 1 momentin 3 kohta, 89, 90 ja 101 §, 103 §:n 2 momentinjohdanto- 36713: kappale sekä 4 ja 5 kohta, 110 §:n 1 momentti, 112 §, 116 §:n 2 momentti, 118 §:n 3 ja 4 36714: momentti sekä 119 §:n 1 momentin 7 kohta ja 3 momentti sekä 36715: lisätään 19 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta, lakiin uusi 35 a, 45 a, 45 b, 55 a-55 c ja 59 a §, 36716: 67 §:n 2 momenttiin uusi 4 aja 4 b kohta sekä pykälään uusi 3 momentti, lakiin uusi 67 a §ja 36717: lain 6lukuun uusi 83 a §, 106 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirty- 36718: vät 3 ja 4 momentiksi, 110 §: ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 112 aja 117 a § sekä 119 §:n 1 36719: momenttiin uusi 8 kohta seuraavasti: 36720: 36721: 1§ laissa säädettyihin hyväksyttäviin käyttötar- 36722: koituksiin; 36723: Soveltamisala 36724: 14 § 36725: Mitä tässä laissa säädetään ampuma- 36726: aseista, koskee myös ohjus- ja raketinheitin- Asealan elinkeino 36727: järjestelmiä ja kaasusumuttimia. 36728: Kaasusumuttimiin ei kuitenkaan sovelleta Asealan elinkeinolla tarkoitetaan kaupalli- 36729: 2-10, 12, 15, 31-33, 35-36, 42-55 ja sessa tarkoituksessa harjoitettavaa: 36730: 56-63 §:ää eikä 66 §:n 1 momentin 1 ja 3 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 36731: kohtaa sekä 68,70-72,74-77,80-82,89, noiden ja erityisen vaarallisten ammusten 36732: 90, 110, 112 ja 112 a §:ää. Muista sovelta- kauppaa ja valmistamista; 36733: misalaa koskevista poikkeuksista säädetään 2) ampuma-aseiden ja aseen osien korjaa- 36734: 17 §:ssä. mista ja muuntamista; 36735: 3) ampumaradan pitämistä; 36736: 13 § 4) ampuma-aseiden käyttöön kouluttamis- 36737: ta. 36738: Kantaminen, kuljettaminen, säilyttäminen ja 36739: hallussapito 15 § 36740: 36741: Tässä laissa tarkoitetaan ampuma-aseiden, Asekeräilijä 36742: aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaaral- 36743: listen ammusten: Asekeräilijällä tarkoitetaan luonnollista 36744: 1) kantamisella niiden käyttämistä tässä henkilöä taikka Suomessa rekisteröityä tai 36745: julkista tehtävää haitavaa yhteisöä tai säätiö- 36746: HE 110/2000 vp 65 36747: 36748: 36749: tä, jonka sisäasiainministeriö on hyväksynyt 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 36750: asekeräilijäksi. noiden ja erityisen vaarallisten ammusten 36751: kaupan harjoittamiseen; 36752: 18 § 2) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 36753: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten 36754: Luvanvaraisuus valmistamiseen kaupallisessa tarkoituksessa; 36755: 3) ampuma-aseiden ja aseen osien korjaa- 36756: Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain miseen ja muuntamiseen kaupallisessa 36757: mukaan luvanvaraista on: tarkoituksessa; 36758: 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 4) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitetta- 36759: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten vaan ampumaradan pitämiseen; sekä 36760: siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti Suo- 5) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitetta- 36761: mesta, kauttakuljetus kaupallisessa vaan ampuma-aseiden käyttöön 36762: tarkoituksessa, kauppa, hankkiminen, hallus- kouluttamiseen tässä laissa säädettyihin hy- 36763: sapito ja valmistaminen; väksyttäviin käyttötarkoituksiin. 36764: 2) ampuma-aseiden ja aseen osien korjaa- 36765: minen ja muuntaminen; 36766: 3) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava 21 § 36767: ampumaradan pitäminen; 36768: 4) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava Asealan elinkeinoluvan sisältö ja voimassa- 36769: ampuma-aseiden käyttöön kouluttaminen. oloaika 36770: 36771: Asealan elinkeinoluvassa on mainittava 36772: 19 § toiminta, jota lupa koskee, sekä se, minkälai- 36773: sia ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja 36774: Poikkeukset luvanvaraisuudesta erityisen vaarallisia ammuksia lupa koskee. 36775: Lupa oikeuttaa harjoittamaan asealan elin- 36776: Tämän lain mukaan luvanvaraista ei ole: keinoa vain luvassa mainitussa 36777: toimipaikassa. Tilapäisesti elinkeinoa saa 36778: 3) ampuma-aseiden hallussapito sekä aseen kuitenkin harjoittaa muuallakin. 36779: osien hankkiminen ja hallussapito, jos hank- Lupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityi- 36780: kija tai hallussapitäjä on säädettyä tiedostaa sestä syystä ole annettava määräajaksi. 36781: pitävä asekeräilijä; 36782: 22 § 36783: 6) asianmukaisen luvan nojalla hallussa pi- 36784: detyn ampuma-aseen tai aseen osan Ilmoitus asealan elinkeinoluvan sisältämien 36785: korjaaminen yksityistä tarkoitusta varten; tietojen sekä säilytystilojen muutoksesta 36786: 7) merkinautopistoolin hallussapito ulko- 36787: maisessa kauppa- tai huvialuksessa, jos alus Asealan elinkeinoa harjoittavan (ase- 36788: on ainoastaan tilapäisesti Suomen aluevesil- elinkeinonharjoittaja) on ilmoitettava harjoit- 36789: lä. tamansa asealan elinkeinon lopettamisesta, 36790: ase-elinkeinonharjoittajan yhtiömuodon 36791: muutoksesta sekä toimipaikan sijaintia kos- 36792: 20 § kevista muutoksista lupaviranomaiselle 30 36793: päivän kuluessa asealan elinkeinon lopetta- 36794: Asealan elinkeinolupa misesta, yhtiömuodon muutoksesta taikka 36795: toimipaikan sijaintia koskevista muutoksista. 36796: Sisäasiainministeriö antaa ja peruuttaa lu- 36797: van asealan elinkeinon harjoittamiseen 36798: (asealan elinkeinolupa). 36799: Lupa voidaan antaa: 36800: 3 20924IM 36801: 66 HE 110/2000 vp 36802: 36803: 36804: 25 § vaarallisia ammuksia asealalla harjoitetta- 36805: vaan elinkeinotoimintaan kuuluvalla tavalla. 36806: Velvollisuus tiedoston pitämiseen Lupa oikeuttaa esittely-, kokeilu- tai koulu- 36807: tustarkoituksessa myös ampumaan edellä 36808: Kaupan harjoittamiseen, valmistamiseen, tarkoitetuilla ampuma-aseilla, jos se on 36809: korjaamiseen tai muuntamiseen oikeutetun asealalla harjoitettavan elinkeinotoiminnan 36810: ase-elinkeinonharjoittajan on pidettävä tie- kannalta tarpeellista. 36811: dostoa ampuma-aseista, aseen osista, Aseenkäsittelylupa voidaan antaa 1 mo- 36812: patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuk- mentissa tarkoitetun lisäksi myös henkilölle, 36813: sista siten kuin valtioneuvoston asetuksella joka työssään tilapäisesti kuljettaa, säilyttää 36814: tarkemmin säädetään. tai muuten käsittelee ampuma-aseita, aseen 36815: osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia am- 36816: muksia. 36817: Aseenkäsittelylupa voidaan antaa 18 vuotta 36818: 26 § täyttäneelle henkilölle, jota terveydentilansa 36819: ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä 36820: Vastuuhenkilö sopivana käsittelemään ampuma-aseita, 36821: aseen osia, patruunoita ja erityisen vaarallisia 36822: ammuksia. 36823: Vastuuhenkilön hyväksyy ja hyväksynnän Aseenkäsittelyluvan antaa ja peruuttaa lu- 36824: peruuttaa sisäasiainministeriö. Jos se on ase- van hakijan kotikunnan poliisilaitos. 36825: elinkeinonharjoittajan toiminnan laajuuden 36826: vuoksi tarpeen, hyväksynnän antava viran- 36827: 28 § 36828: omainen voi vaatia, että vastuuhenkilöitä on 36829: useampi kuin yksi. 36830: Vastuuhenkilöksi voidaan hyväksyä luotet- Aseenkäsittelyluvan voimassaoloaika ja lu- 36831: tava ja asealan elinkeinon harjoittamiseen paehdot 36832: sopivana pidettävä henkilö, jolla on: 36833: 1) sellainen perehtyneisyys ampuma- Aseenkäsittelylupa annetaan enintään vii- 36834: aseisiin, aseen osiin, patruunoihin ja erityisen deksi vuodeksi kerrallaan. 36835: vaarallisiin ammuksiin, jota asealan elinkei- Lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan 36836: non asianmukainen harjoittaminen edellyttää, ehdon, jonka mukaan ampuma-aseella ei saa 36837: ja joka on suorittanut hyväksytysti sisäasi- ampua tai jonka mukaan lupa oikeuttaa käsit- 36838: ainministeriön järjestämän kokeen; sekä telemään vain lupaan merkittyjä ampuma- 36839: 2) 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu aseen- aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen 36840: käsittelylupa. vaarallisia ammuksia. 36841: 36842: 27 § 35 a § 36843: 36844: Aseenkäsittelylupa Määräaikainen kaupallinen siirtolupa 36845: 36846: Ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa Sisäasiainministeriö voi antaa useampaa eri 36847: olevalla henkilöllä, joka kuljettaa, säilyttää siirtoa varten määräaikaisesti voimassa ole- 36848: tai muuten käsittelee ampuma-aseita, aseen van kaupallisen siirtoluvan (määräaikainen 36849: osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia am- kaupallinen siirtolupa). Luvan antamisen 36850: muksia, on oltava siihen lupa edellytyksenä on sen lisäksi mitä 35 §:n 2 36851: (aseenkäsittelylupa). Lupa oikeuttaa luvan- momentissa säädetään, että esineiden vas- 36852: haltijan kuljettamaan, säilyttämään ja muuten taanottajana on sama toisessa EU:n 36853: käsittelemään ase-elinkeinonharjoittajalla jäsenvaltiossa oleva ase- 36854: tämän lain mukaisesti annetun luvan nojalla elinkeinonharjoittaja. 36855: kuljetettavina tai säilytettävinä olevia ampu- Siirroista on kirjallisesti ilmoitettava sisä- 36856: ma-aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen asiainministeriölle ennen siirtoa siten kuin 36857: HE 110/2000 vp 67 36858: 36859: 36860: valtioneuvoston asetuksella tarkemmin sää- muksestaan pitää hallussa ampuma-asetta ja 36861: detään. aseen osaa Suomessa. 36862: Lupahakemus jätetään 1 ja 2 momentissa 36863: 39 § tarkoitettuun poliisilaitokseen henkilökohtai- 36864: sesti. Poliisilaitos voi oikeuttaa hakijan 36865: Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä lupi- jättämään hakemuksen myös muulla tavoin 36866: kuin henkilökohtaisesti, jos poliisilaitos on jo 36867: en raukeaminen ja peruuttaminen aikaisemmin antanut hakijalle ampuma-aseen 36868: tai aseen osan hallussapitoon oikeuttavan lu- 36869: van. Yhteisön tai säätiön lupahakemuksen 36870: Kaupallinen ennakkosuostumus, kaupalli- jättää 45 b §:ssä tarkoitettu asevastaava. Eri- 36871: nen tuontilupa, kaasusumuttimen kaupallinen tyisestä syystä hakemuksen voi jättää myös 36872: tuontilupa, kaupallinen siirtolupa, määräai- muuhun poliisilaitokseen tai Suomen ulko- 36873: kainen kaupallinen siirtolupa, kaupallinen maan edustustoon. 36874: vientilupa ja kaasusumuttimen kaupallinen 36875: vientilupa raukeavat, jos asealan elinkeinolu- 36876: pa raukeaa tai peruutetaan. 43 § 36877: Lupaviranomaisen on peruutettava anta- 36878: mansa kaupallinen siirtolupa, määräaikainen Hyväksyttävät käyttötarkoitukset 36879: kaupallinen siirtolupa, kaupallinen vientilu- 36880: pa, kaupallinen kauttakuljetuslupa, Hankkiruislupa voidaan antaa seuraaviin 36881: kaasusumuttimen kaupallinen vientilupa ja käyttötarkoituksiin: 36882: kaasusumuttimen kaupallinen kauttakuljetus- 36883: lupa, jos siirrolle, viennille tai 7) merkinanto. 36884: kauttakuljetukselle on määrämaan viran- 36885: omaisen ilmoituksen mukaan este taikka jos 36886: sille on ulko- tai turvallisuuspoliittinen este. 45 § 36887: Kaupallinen siirtolupa ja määräaikainen kau- 36888: pallinen siirtolupa on peruutettava myös, jos Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset 36889: siirto-olosuhteet eivät enää ole turvalliset. luonnolliselle henkilölle 36890: 36891: 36892: 42 § Lupa museossa tai kokoelmassa pitämiseen 36893: voidaan antaa vain asekeräilijälle, jolla on si- 36894: H ankkimislupa säasiainministeriön hyväksyntä ampuma- 36895: aseiden tai aseen osien keräilyyn ja jonka 36896: Luvan ampuma-aseen ja aseen osan hank- ampuma-aseiden ja aseen osien säilytystilat 36897: kimiseen (hankkimislupa) antaa ja peruuttaa säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on 36898: hakijan kotikunnan tai kotipaikan poliisilai- hyväksynyt. 36899: tos. Luvan erityisen vaarallisen ampuma- 36900: aseen ja sen osan hankkimiseen antaa ja pe- 45 a § 36901: ruuttaa kuitenkin sisäasiainministeriö. 36902: Hankkiruislupa oikeuttaa myös aseen ja Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset 36903: aseen osan väliaikaiseen hallussapitoon. Hal- yhteisölle ja säätiölle 36904: lussapitoluvasta säädetään 52 §:ssä. 36905: Jos hakijalla ei ole kotikuntaa Suomessa, 36906: Hankkiruislupa voidaan antaa Suomessa 36907: luvan antaa ja peruuttaa hakijan oleskelupai- rekisteröidylle tai julkista tehtävää hoitavalle 36908: kan poliisilaitos. Hakijan on esitettävä yhteisölle tai säätiölle, jota on toimintansa 36909: asuinmaansa viranomaisen antama suostu- 36910: tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteella 36911: mus hakemuksessa tarkoitetun ampuma- pidettävä sopivana pitämään hallussa ampu- 36912: aseen ja aseen osan hankkimiseen. Hänen on ma-aseita ja aseen osia. Lupa voidaan antaa 36913: lisäksi annettava kirjallinen selvitys aiko- 36914: vain hakijalle, jonka ampuma-aseiden ja 36915: 68 HE 110/2000 vp 36916: 36917: 36918: aseen osien säilytystilat säilytystilojen sijain- 52§ 36919: tipaikan poliisilaitos on hyväksynyt ja jolla 36920: on 45 b §:ssä tarkoitettu asevastaava. Hallussapitolupa 36921: Hankkiruisluvan saajaa koskevien edelly- 36922: tysten osalta noudatetaan lisäksi soveltuvin Sen, joka on hankkimistuvan nojalla hank- 36923: osin, mitä 45 §:n 2 ja 3 momentissa sääde- kinut taikka yksityisen valmistaruisluvan 36924: tään. nojalla valmistanut tai muuntanut ampuma- 36925: aseen tai aseen osan, on luvan voimassa ol- 36926: 45 b § lessa haettava lupaa ampuma-aseen tai aseen 36927: osan hallussapitoon (hallussapitolupa). Lu- 36928: Yhteisön ja säätiön asevastaava paa on kuitenkin haettava 30 päivän kuluessa 36929: hankkimisesta taikka valmistamisesta tai 36930: Edellä 45 a §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä ja muuntamisesta. Luvan antaa ja peruuttaa ko- 36931: säätiöllä on oltava ampuma-aseista, aseen tikunnan tai kotipaikan poliisilaitos. 36932: osista, patruunoista ja erityisen vaarallisista 36933: ammuksista huolehtiva henkilö (asevastaa- 36934: va), joka vastaa siitä, että tässä laissa ja sen 53§ 36935: nojalla annetuissa säännöksissä säädettyjä 36936: velvoitteita sekä lupaehtoja noudatetaan. Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lupa- 36937: Asevastaavan on oltava yhteisön tai säätiön ehdot 36938: palveluksessa taikka osallistuttava muuten 36939: sen toimintaan. Hallussapitolupa annetaan toistaiseksi, joll- 36940: Asevastaavan hyväksyy ja hyväksynnän ei sitä erityisestä syystä ole annettava 36941: peruuttaa yhteisön tai säätiön kotipaikan po- määräajaksi. Sellaista työtä varten, jossa am- 36942: liisilaitos. Poliisilaitos voi vaatia, että puma-ase on välttämätön, lupa annetaan 36943: asevastaavia on useampia kuin yksi, jos se kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerral- 36944: yhteisön tai säätiön toiminta huomioon otta- laan. 36945: en on tarpeen. Asevastaavaksi voidaan 36946: hyväksyä sellainen 18 vuotta täyttänyt henki- 36947: lö, jota terveydentilansa, käyttäytymisensä ja 54§ 36948: perehtyneisyytensä perusteella on pidettävä 36949: sopivan~ pitämään hallussa ampuma-aseita ja 36950: aseen os1a. Rinnakkaislupa 36951: Hyväksyntä oikeuttaa hankkimaan, hallus- 36952: sapitämään ja luovuttamaan yhteisölle tai Ampuma-aseeseen tai aseen osaan, johon 36953: säätiölle annetussa luvassa tarkoitettuja am- on annettu hallussapitolupa, voidaan luvan- 36954: puma-aseita, aseen osia, patruunoita ja haltijan suostumuksella antaa rinnakkainen 36955: erityisen vaarallisia ammuksia. oikeus hallussapitoon (rinnakkaislupa). Val- 36956: tion suostumuksella rinnakkaislupa voidaan 36957: antaa myös valtion omistamaan ampuma- 36958: 50§ aseeseen tai aseen osaan. Keräilykokoelmaan 36959: kuuluvaan ampuma-aseeseen tai aseen osaan 36960: Yksityinen valmistamislupa rinnakkaislupa voidaan antaa vain asekeräili- 36961: jälle. Luvan antaa ja peruuttaa 42 §:n 1 tai 2 36962: momentissa tarkoitettu viranomainen. 36963: Lupa voidaan antaa 45 tai 45 a §:ssä sääde- Lupa voidaan antaa 45 §:ssä säädetyin 36964: tyin edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, mitä 36965: mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 §:ssä 36966: §: ssä säädetään. säädetään. 36967: Lupaa haettaessa on esitettävä luvanhalti- 36968: jan suostumus tai valtion suostumus 36969: rinnakkaisluvan antamiseen. Lupaviranomai- 36970: HE 110/2000 vp 69 36971: 36972: 36973: nen voi lisäksi vaatia, että ampuma-ase tai käsittelemiseen. 36974: aseen osa esitetään poliisille. 36975: 55 c § 36976: 55 a § 36977: Kaasusumutinluvan lupaehdot 36978: Kaasusumutinlupa 36979: Lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan 36980: Luvan kaasusumuttimen hankkimiseen ja ehdon, jonka mukaan lupa ei oikeuta hank- 36981: hallussapitoon (kaasusumutinlupa) antaa ja kimaan tai vaihtamaan sumutinta taikka 36982: peruuttaa hakijan kotikunnan tai kotipaikan jonka mukaan yhteisölle annettava lupa ei 36983: poliisilaitos noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeuta Iuvansaajan palveluksessa olevaa 36984: 42 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. Lupa henkilöä kantamaan sumutinta työssä. 36985: annetaan enintään viideksi vuodeksi kerral- Lisäksi lupaviranomainen voi sisällyttää 36986: laan. Lupa museossa tai kokoelmassa lupaan ehdon, jonka mukaan lupa oikeuttaa 36987: pitämiseen voidaan antaa myös toistaiseksi. kantamaan kaasusumutinta vain lupaan mer- 36988: Lupa oikeuttaa luvan voimassaoloaikana kityssä työtehtävässä tai paikassa. 36989: hankkimaan, hallussapitämään ja vaihtamaan 36990: lupaan merkityt kaasusumuttimet. Yhteisölle 57§ 36991: annettava lupa oikeuttaa Iuvansaajan palve- 36992: luksessa olevan 18 vuotta täyttäneen Asekeräilijäksi hyväksyminen 36993: henkilön, joka on riittävästi perehtynyt kaa- 36994: susumuttimen turvalliseen käsittelemiseen, Asekeräilijän hyväksyy ja hyväksynnän pe- 36995: kantamaan luvassa tarkoitettua kaasusumu- ruuttaa sisäasiainministeriö. 36996: tinta työssä, jos se on oman tai toisen Asekeräilijäksi voidaan hyväksyä luonnol- 36997: henkilökohtaisen koskemattomuuden taikka linen henkilö, joka täyttää 45 §:n 1 36998: omaisuuden suojelemiseksi välttämätöntä. momentissa säädetyt edellytykset. 36999: Asekeräilijäksi voidaan hyväksyä myös 37000: 55 b § Suomessa rekisteröity tai julkista tehtävää 37001: hoitava yhteisö tai säätiö, jota on toimintansa 37002: Kaasusumutinluvan antamisen edellytykset tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteella 37003: pidettävä sopivana pitämään hallussa ampu- 37004: Lupa kaasusumutinlupaan voidaan antaa ma-aseita ja aseen osia ja jolla on 45 b §:ssä 37005: seuraaviin hyväksyttäviin käyttötarkoituk- tarkoitettu asevastaava. Hyväksyntä voidaan 37006: siin: antaa hakijalle, joka ampuma-aseita tai aseen 37007: 1) koulutus taikka näytös, kuvaus tai muu osia museossa tai kokoelmassa pitääkseen 37008: vastaava esitys; esittää hyväksyttävän suunnitelman järjes- 37009: 2) museossa tai kokoelmassa pitäminen; telmällistä asekeräilyä varten. Hakijana 37010: 3) oman tai toisen henkilökohtaisen kos- olevalla luonnollisella henkilöllä ja asevas- 37011: kemattomuuden taikka omaisuuden taavalla on oltava toiminnan harjoittamista 37012: suojeleminen. varten tarpeellinen asehistoriallinen ja ase- 37013: Lupa voidaan antaa luonnolliselle henkilöl- tekninen asiantuntemus. 37014: le, joka täyttää 45 §:n 1 momentissa säädetyt Hakemus jätetään kotikunnan tai kotipai- 37015: edellytykset. Lupa voidaan antaa myös yhtei- kan poliisilaitokseen henkilökohtaisesti. 37016: sölle tai säätiölle, joka täyttää 45 a §:n 1 Yhteisön tai säätiön hakemuksen jättää ase- 37017: momentissa säädetyt edellytykset. Yhteisön vastaava. Erityisestä syystä hakemuksen voi 37018: ja säätiön asevastaavan osalta noudatetaan, jättää myös muuhun poliisilaitokseen. 37019: mitä 45 b §:ssä säädetään. 37020: Luvanhakijan, joka on luonnollinen henki- 37021: lö, sekä asevastaavan on osoitettava, että hän 37022: on koulutuksessaan tai muuten riittävästi pe- 37023: rehtynyt kaasusumuttimen turvalliseen 37024: 70 HE 110/2000 vp 37025: 37026: 37027: 59 a § kan poliisilaitos. 37028: Lupa voidaan antaa 45 §:n 1 momentissa 37029: Tiedosto asekeräilijän ampuma-aseista tai 45 a §:n 1 momentissa säädetyin edelly- 37030: tyksin noudattaen soveltuvin osin, mitä 37031: Sisäasiainministeriö voi hakemuksesta oi- ampuma-aseista ja aseen osista 42 §:n 2 ja 37032: keuttaa asekeräilijän pitämään 3 momentissa säädetään. 37033: hallussapitoluvan hakemisen sijasta tiedostaa Lupa erityisen vaarallisten patruunoiden ja 37034: hankkimistaan, valmistamistaan tai muunta- ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja 37035: mistaan ampuma-aseista siten kuin hallussapitoon voidaan antaa vain erityisestä 37036: valtioneuvoston asetuksella tarkemmin sää- syystä. 37037: detään. Oikeus lakkaa olemasta voimassa ja 37038: ampuma-aseiden osalta menetellään siten 65 § 37039: kuin 8 luvussa säädetään, jos asekeräilijälle 37040: annettu hyväksyntä raukeaa tai se peruute- Suostumus 37041: taan. 37042: Tiedostaa pitävän asekeräilijän on 60 päi- 37043: vän kuluessa ampuma-aseen hankkimisesta, Suostumus annetaan luonnolliselle henki- 37044: valmistamisesta tai muuntamisesta palautet- lölle, jolla on kyseistä ampuma-asetta tai 37045: tava hankkiruislupa tai yksityinen aseen osaa koskeva hankkimislupa, yksityi- 37046: valmistaruislupa luvan antaneelle viranomai- nen valmistamislupa, kaasusumutinlupa 37047: selle. taikka oikeus kyseisten patruunoiden tai eri- 37048: Tiedoston esittämisestä ja luovuttamisesta tyisen vaarallisten ammusten hankkimiseen 37049: poliisille on voimassa, mitä 60 §:n 2 momen- ja hallussapitoon. Suostumus annetaan myös 37050: tissa säädetään. 45 b §: ssä tarkoitetulle asevastaavalle, jolla 37051: on yhteisölle tai säätiölle annetun luvan no- 37052: 61 § jalla oikeus esineen hankkimiseen ja 37053: hallussapitoon. Hankkimislupaa, yksityistä 37054: Patruunoiden hankkiminen ja hallussapito valmistamislupaa, kaasusumutinlupaa taikka 37055: patruunoiden tai erityisen vaarallisten am- 37056: Hankkimislupa, yksityinen valmistamislu- musten hankkimiseen ja hallussapitoon 37057: pa, hallussapitolupa ja rinnakkaislupa oikeuttavaa lupaa koskeva lupatodistus on 37058: oikeuttavat hankkimaan ja pitämään hallussa esitettävä poliisille suostumusta haettaessa. 37059: sellaisia muita kuin erityisen vaarallisia pat- 37060: ruunoita, jotka soveltuvat käytettäväksi 37061: ampuma-aseessa, jonka lainaamiseen luvan- 66 § 37062: haltijalla on oikeus siten kuin 87 §:n 1 37063: momentissa säädetään. Lupaviranomainen Lupien ja suostumuksen raukeaminen 37064: voi kuitenkin sisällyttää lupaan ehdon, jonka 37065: mukaan lupa ei oikeuta hankkimaan ja pitä- Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden 37066: mään hallussa keräilykokoelmaan kuuluvaan tai erityisen vaarallisten ammusten hallussa- 37067: tai muistoesineenä säilytettävään aseeseen pitoon oikeuttava lupa raukeaa: 37068: soveltuvia patruunoita. 37069: 4) kun luvanhaltija kuolee taikka yhteisö 37070: 62 § tai säätiö on niitä koskevien säännösten mu- 37071: kaan lakannut. 37072: Ampumatarvikelupa 37073: Suostumus raukeaa, kun hankkimislupa, 37074: Luvan patruunoiden ja erityisen vaarallis- yksityinen valmistamislupa, kaasusumutinlu- 37075: ten ammusten hankkimiseen, valmistamiseen pa taikka patruunoiden tai erityisen 37076: ja hallussapitoon (ampumatarvikelupa) antaa vaarallisten ammusten hankkimiseen ja hal- 37077: ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai kotipai- lussapitoon annettu lupa raukeaa tai jos se 37078: HE 110/2000 vp 71 37079: 37080: 37081: peruutetaan. 68 § 37082: 37083: 67 § Asekeräilijälle annetun hyväksynnän rau- 37084: keaminen ja peruuttaminen 37085: Lupien peruuttaminen 37086: Asekeräilijälle annettu hyväksyntä raukeaa, 37087: kun asekeräilijä kuolee taikka· yhteisö tai sää- 37088: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja tiö on niitä koskevien säännösten mukaan 37089: erityisen vaarallisten ammusten hankkimi- lakannut. 37090: seen tai hallussapitoon oikeuttava lupa Asekeräilijälle annettu hyväksyntä on pe- 37091: ruutettava, jos asekeräilijä sitä pyytää. 37092: voidaan peruuttaa, jos: Asekeräilijälle annettu hyväksyntä voidaan 37093: peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1-4 sekä 4 aja 37094: 4 a) yhteisö tai säätiö taikka sen 45 b §:ssä 4 b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. 37095: tarkoitettu asevastaava on rikkonut tätä lakia, 37096: sen nojalla annettuja säännöksiä tai lupaehto- 37097: ja taikka muuten osoittanut 69 § 37098: piittaamattomuutta ampuma-aseita, aseen 37099: osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia am- Varoitus 37100: muksia koskevien säännösten 37101: noudattamisessa; Lupaviranomainen taikka asevastaavalle tai 37102: 4 b) yhteisö tai säätiö ei enää täytä 45 a §:n asekeräilijälle hyväksynnän . antanut viran- 37103: 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä; omainen voi ampuma-aseen, aseen osan, 37104: patruunoiden tai erityisen vaarallisten am- 37105: Rinnakkaisluvan peruuttavan viranomaisen musten hankkimiseen tai hallussapitoon 37106: on ilmoitettava rinnakkaisluvan peruuttami- oikeuttavan luvan tai hyväksynnän peruutta- 37107: sesta hallussapitoluvan haltijalle. misen sijasta antaa varoituksen, jos luvan tai 37108: hyväksynnän peruuttaminen olisi olosuhtei- 37109: 67 a § siin nähden kohtuutonta. 37110: 37111: Asevastaavalle annetun hyväksynnän rau- 70 § 37112: keaminen ja peruuttaminen 37113: Aseen osasta tehtävä ilmoitus ja aseen osan 37114: Asevastaavalle annettu hyväksyntä rauke- esittäminen 37115: aa, kun asevastaava kuolee taikka yhteisö tai 37116: säätiö on niitä koskevien säännösten mukaan Jos oikeus aseen osan hankkimiseen ja hal- 37117: lakannut. lussapitoon perustuu siihen, että jollakulla on 37118: Asevastaavalle annettu hyväksyntä on pe- oikeus 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- 37119: ruutettava, jos yhteisö tai säätiö taikka tetuista vastaavista aseen osista kootun 37120: asevastaava sitä pyytää. ampuma-aseen hallussapitoon, tämän on 30 37121: Asevastaavalle annettu hyväksyntä voidaan päivän kuluessa aseen osan hankkimisesta 37122: peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1-4 kohdassa tehtävä hankkimisesta ilmoitus kotikuntansa 37123: tarkoitetuissa tapauksissa taikka jos yhteisöl- tai kotipaikkansa poliisilaitokselle siten kuin 37124: le tai säätiölle annetut ampuma-aseen, aseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin sää- 37125: osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten detään. Aseen osa on samalla esitettävä. 37126: ammusten hallussapitoon oikeuttavat luvat 37127: raukeavat tai ne peruutetaan. 37128: 72 HE 110/2000 vp 37129: 37130: 37131: 73 § 75 § 37132: 37133: Siirto ja tuonti Suomeen hallussapitoon an- Siirto ja tuonti Suomeen sekä hallussapito 37134: nettujen lupien nojalla Euroopan ampuma-asepassin nojalla 37135: 37136: Hankkimislupa, yksityinen valmistamislu- Euroopan ampuma-asepassin haltija saa 37137: pa, hallussapitolupa, rinnakkaislupa ja siirtää ja tuoda Suomeen ampuma-urheilussa 37138: kaasusumutinlupa oikeuttavat siirtämään ja käytettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä 37139: tuomaan Suomeen yksityistä tarkoitusta var- tarkoitettuun B-, C- tai D-luokkaan kuuluvan 37140: ten luvassa mainitun ampuma-aseen ja aseen ja metsästyksessä käytettäväksi soveltuvan, 37141: osan sekä luvassa mainitussa aseessa käytet- asedirektiivissä tarkoitettuun C- tai D- 37142: täviksi soveltuvia muita kuin erityisen luokkaan kuuluvan, ampuma-asepassiin mer- 37143: vaarallisia patruunoita. kityn ampuma-aseen ja aseen osan sekä 37144: Ampumatarvikelupa oikeuttaa siirtämään ja tarpeellisen määrän aseessa käytettäviksi so- 37145: tuomaan Suomeen luvassa mainitut patruunat veltuvia patruunoita. Ampuma-asepassin 37146: ja ammukset. haltijalla on lisäksi oltava hallussaan kirjalli- 37147: Norjassa, Ruotsissa, Islannissa tai Tanskas- nen kutsu tai muu luotettava selvitys, josta 37148: sa ampuma-aseen tai aseen osan ilmenee, että siirto tai tuonti on tarpeellinen 37149: hallussapitoon annettu lupa oikeuttaa siirtä- ampumaurheilu- tai metsästystapahtumaan 37150: mään ja tuomaan Suomeen luvassa mainitun osallistumiseksi. Ampuma-asepassin haltija 37151: ampuma-aseen ja aseen osan sekä tarpeelli- saa myös pitää hallussaan ampuma-asetta, 37152: sen määrän luvassa mainitussa aseessa aseen osaa ja patruunoita niin kauan kuin se 37153: käytettäviksi soveltuvia patruunoita sekä pi- on välttämätöntä ampumaurheilu- tai metsäs- 37154: tämään niitä hallussa enintään kolme tystapahtumaan osallistumiseksi. 37155: kuukautta siitä, kun ne on siirretty tai tuotu Euroopan ampuma-asepassi on pidettävä 37156: Suomeen. Edellytyksenä on, että siirron tai mukana ampuma-asetta, aseen osaa tai pat- 37157: tuonnin tarkoituksena on osallistuminen Nor- ruunoita kannettaessa ja kuljetettaessa. 37158: jassa, Ruotsissa, Islannissa, Tanskassa tai 37159: Suomessa järjestettävään ampuma- tai met- 76 § 37160: sästystapahtumaan. Lupa oikeuttaa myös 37161: siirtämään esineet takaisin Ruotsiin tai Tans- Yksityinen ennakkosuostumus 37162: kaan. 37163: Ennakkosuostumuksen ampuma-aseen, 37164: 74 § aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaaral- 37165: listen ammusten siirtoon Suomeen yksityistä 37166: Euroopan ampuma-asepassi tarkoitusta varten (yksityinen ennakkosuos- 37167: tumus) antaa ja peruuttaa hakijan kotikunnan 37168: Kotikunnan poliisilaitos antaa Euroopan tai oleskelupaikan taikka kotipaikan poliisi- 37169: ampuma-asepassin luonnolliselle henkilölle, laitos. 37170: jolla on hallussapitoluvan tai rinnakkaisluvan 37171: nojalla oikeus ampuma-aseen tai aseen osan 37172: hallussapitoon. Hallussapitolupaa tai rinnak- 78 § 37173: kaislupaa koskeva lupatodistus on esitettävä 37174: poliisille ampuma-asepassia haettaessa. Yksityinen tuontilupa 37175: 37176: Luvan ampuma-aseen, aseen osan, patruu- 37177: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten 37178: siirtoon ja tuontiin Suomeen yksityistä tar- 37179: koitusta varten (yksityinen tuontilupa) antaa 37180: ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai oleskelu- 37181: paikan poliisilaitos. Lupa oikeuttaa pitämään 37182: HE 110/2000 vp 73 37183: 37184: 37185: hallussa ampuma-asetta, aseen osaa, patruu- kotipaikan poliisilaitos. 37186: noita ja erityisen vaarallisia ammuksia. 37187: Lupa voidaan antaa luonnolliselle henkilöl- 37188: le 45 §:n 1 momentissa säädetyin 83 a § 37189: edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, mitä 37190: 43 ja 44 §:ssä, 55 b §:n 1 momentissa ja 62 37191: §:n 3 momentissa säädetään. Sen, jolla ei ole Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus 37192: kotikuntaa Suomessa, on lisäksi esitettävä 37193: asuinmaansa viranomaisen antama todistus, Tullilaitoksen on kolmen kuukauden välein 37194: josta ilmenee, että hänellä on asuinmaassaan ilmoitettava Sisäasiainministeriölie hankki- 37195: oikeus kyseisen ampuma-aseen tai aseen misluvassa, yksityisessä valmistamisluvassa, 37196: osan hallussapitoon. kaasusumutinluvassa ja yksityisessä tuonti- 37197: luvassa mainittujen esineiden tuonnista 37198: Suomeen siten kuin valtioneuvoston asetuk- 37199: 80 § sella tarkemmin säädetään. 37200: Suomesta tapahtuvan siirron luvanvaraisuus 85 § 37201: 37202: Euroopan ampuma-asepassin haltija saa Pysyvään luovuttamiseen oikeutetut 37203: kuitenkin siirtää Suomesta ampuma- 37204: urheilussa käytettäväksi soveltuvan, 37205: asedirektiivissä tarkoitettuun B-, C- tai D- Jollei tässä laissa toisin säädetä, ampuma- 37206: luokkaan kuuluvan ja metsästyksessä käytet- aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen 37207: täväksi soveltuvan, asedirektiivissä vaarallisia ammuksia saa yksityistä tarkoitus- 37208: tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan, ta varten luovuttaa pysyvästi vain 37209: ampuma-asepassiin merkityn ampuma-aseen hallussapitoluvan tai kaasusumutinluvan hal- 37210: ja aseen osan sekä tarpeellisen määrän asees- tija ja patruunoita tai erityisen vaarallisia 37211: sa käytettäviksi soveltuvia patruunoita. ammuksia lisäksi rinnakkaisluvan tai ampu- 37212: Siirtäjällä on lisäksi oltava hallussaan kirjal- matarvikeluvan haltija. 37213: linen kutsu tai muu luotettava selvitys, josta 37214: ilmenee, että siirto on tarpeellinen ampu- 87 § 37215: maurheilu- tai metsästystapahtumaan 37216: osallistumiseksi. Ampuma-aseen ja aseen osan lainaaminen 37217: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden 37218: ja erityisen vaarallisten ammusten siirto Ampuma-aseen saa lainata toiselle seuraa- 37219: Suomesta yksityistä tarkoitusta varten ei vasti: 37220: edellytä erityistä lupaa, jos siirtäjällä on 37221: kunkin EU:hun kuuluvan kauttakulkumaan ja 3) pienoiskiväärin tai mustaruutiaseen saa 37222: määrämaan viranomaisen niiden hallussapi- lainata vain sille, jolla on oikeus haulikon, 37223: toon antama lupa tai siirto ei näiden maiden kiväärin, pienoiskiväärin, pistoolin, revolve- 37224: säännösten mukaan edellytä lupaa. rin, yhdistelmäaseen tai mustaruutiaseen 37225: hallussapitoon; 37226: 81 § 37227: 37228: Yksityinen siirtolupa 89 § 37229: 37230: Luvan ampuma-aseen, aseen osan, patruu- Luovutusilmoitus 37231: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten 37232: siirtoon Suomesta yksityistä tarkoitusta var- Sen, joka luovuttaa pysyvästi toiselle am- 37233: ten (yksityinen siirtolupa) antaa ja peruuttaa puma-aseen tai aseen osan, on tehtävä 30 37234: hakijan kotikunnan tai oleskelupaikan taikka päivän kuluessa luovuttamisesta asiasta il- 37235: 74 HE 110/2000 vp 37236: 37237: 37238: moitus (luovutusilmoitus) ampuma-aseen tai 6) laiminlyö 112 a §:ssä säädetyn velvolli- 37239: aseen osan hankkimiseen oikeuttaneen luvan suuden esittää pysyvästi 37240: antaneelle tai muulle poliisilaitokselle. Ilmoi- ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase tai 37241: tusvelvollisuus ei koske ampuma-aseiden tai pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty aseen 37242: aseen osien kaupan harjoittamiseen tai val- osa poliisilaitokselle, 37243: mistamiseen luvan saaneiden ase- on tuomittava ampuma-aserikoksesta sak- 37244: elinkeinonharjoittajien välisiä luovutuksia, koon tai vankeuteen enintään kahdeksi 37245: joissa luovutuksen kohteena on ampuma-ase vuodeksi. 37246: tai aseen osa, jolle ei ole annettu Yritys on rangaistava. 37247: hallussapitolupaa. Ilmoituksessa on 37248: mainittava valtioneuvoston asetuksella 103 § 37249: tarkemmin säädettävät tiedot. 37250: Ampuma-aserikkomus 37251: 90 § 37252: 37253: Hallussapitolupaa koskevan todistuksen esit- Ampuma-aserikkomuksesta on tuomittava 37254: tämis- ja luovuttamisvelvollisuus myös se, joka tämän lain vastaisesti tahallaan 37255: 37256: Hallussapitoluvan haltijan on 30 päivän ku- 4) kokonaan tai osittain laiminlyö asekeräi- 37257: luessa ampuma-aseen tai aseen osan lijälle 59 a §:n 1 momentissa tai 60 §:n 1 37258: luovuttamisesta pysyvästi toiselle esitettävä momentissa säädetyn velvollisuuden tiedos- 37259: sekä pyydettäessä luovutettava hallussapito- ton pitämiseen, 37260: lupaa koskeva lupatodistus kotikuntansa tai 5) laiminlyö 52 §:n 2 momentissa, 90 §:ssä 37261: kotipaikkansa poliisilaitokselle. tai 112 §:ssä säädetyn velvollisuuden esittää 37262: tai luovuttaa lupatodistus poliisille, 74 §:n 3 37263: 101 § momentissa säädetyn velvollisuuden esittää 37264: tai luovuttaa Euroopan ampuma-asepassi po- 37265: liisille taikka 96 §:n 1 momentissa säädetyn 37266: Ampuma-aserikos velvollisuuden luovuttaa lupatodistus tai 37267: suostumus poliisille, 37268: Joka tämän lain vastaisesti tahallaan 37269: 1) siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suomes- 37270: ta, kaupallisessa tarkoituksessa vie, 37271: 106 § 37272: kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää 37273: kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovut- 37274: taa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita Säilyttäminen, kantaminen ja kuljettaminen 37275: tai erityisen vaarallisia ammuksia, 37276: 2) kaupallisessa tarkoituksessa korjaa tai 37277: muuntaa ampuma-aseen tai aseen osan, pitää Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen 37278: ampumarataa taikka kouluttaa ampuma- ampuma-ase taikka yhteensä yli viisi pistoo- 37279: aseiden käyttöön, lia, revolveria, itselataavalla kertatulella 37280: 3) lainaa ampuma-aseen tai aseen osan sil- toimivaa kivääriä tai itselataavalla kertatulel- 37281: le, jolla ei ole oikeutta sen hallussapitoon, la toimivaa 6 §:n 2 momentin 12 kohdassa 37282: 4) kokonaan tai osittain laiminlyö ase- tarkoitettua muuta ampuma-asetta, on aseet 37283: elinkeinonharjoittajalle 25 §:n 1 momentissa säilytettävä sisäasiainministeriön asetuksen 37284: säädetyn velvollisuuden tiedoston pitämi- mukaisessa lukitussa turvakaapissa. Turva- 37285: seen, kaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden 37286: 5) laiminlyö 110 §:n 1 momentissa sääde- säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on 37287: tyn velvollisuuden tarkastuttaa myyntiä hyväksynyt säilytystilat. 37288: varten valmistetut, korjatut, Suomeen siirre- 37289: tyt tai tuodut ampuma-aseet tai patruunat 37290: taikka 37291: HE 110/2000 vp 75 37292: 37293: 37294: 110 § tehdyn aseen osan, on 30 päivän kuluessa 37295: siirrosta tai tuonnista esitettävä ase tai aseen 37296: Ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastus osa poliisilaitokselle tarkastusta varten. 37297: 37298: Myyntiä varten valmistetut, korjatut, Suo- 116§ 37299: meen siirretyt ja tuodut ampuma-aseet ja 37300: patruunat on ennen kauppaan laskemista tai Ase-elinkeinonharjoittajien ja asekeräilijöi- 37301: muuta luovuttamista tarkastutettava niiden den valvonta 37302: käyttöturvallisuuden toteamiseksi siten kuin 37303: asetuksella tarkemmin säädetään. Tarkastut- 37304: tamisvelvollisuus ei koske sellaisia Poliisin on ennen luvan antamista ensim- 37305: keräilyllisesti arvokkaita ampuma-aseita ja mäisen keräilykokoelmaan kuuluvan 37306: patruunoita, jotka valmistetaan, korjataan ampuma-aseen tai aseen osan hankkimiseen 37307: taikka siirretään tai tuodaan Suomeen muse- tarkastettava tilat, joissa aseita ja aseen osia 37308: ossa tai kokoelmassa pitämistä varten. säilytetään. Tarkastus on uusittava, jos säily- 37309: tystiloissa tapahtuu muutoksia. Poliisi voi 37310: Sisäasiainministeriö voi antaa patruunoiden myös tarvittaessa tarkastaa asekeräilijän 59 a 37311: valmistajalle tai maahantuojalle patruunoiden §:n 1 momentin ja 60 §:n 1 momentin nojalla 37312: tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden. Tarkas- pitämän tiedoston. 37313: tusmerkinnän käyttöoikeuden antamisen 37314: edellytyksistä ja peruuttamisesta säädetään 37315: tarkemmin asetuksella. 37316: 117 a § 37317: 112§ Ampuma-aselautakunta 37318: Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn am- Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii 37319: puma-aseen ja pysyvästi ampuma-aselautakunta, joka antaa ministeri- 37320: toimintakelvottomaksi tehdyn aseen osan ön pyynnöstä lausuntoja tämän lain 37321: esittäminen soveltamisalaan kuuluvista asioista. Tar- 37322: kemmat säännökset ampuma- 37323: Ampuma-aseen tai aseen osan hallussapi- aselautakunnasta annetaan valtioneuvoston 37324: toon oikeuttavan luvan haltijan on 30 päivän asetuksella. 37325: kuluessa ampuma-aseen pysyvästi ampuma- 37326: kelvottomaksi tai aseen osan pysyvästi 118 § 37327: toimintakelvottomaksi tekemisestä esitettävä 37328: ase tai aseen osa kotikunnan tai kotipaikan Muutoksenhaku 37329: poliisilaitokselle. Hallussapitoon oikeuttavaa 37330: lupaa koskeva lupatodistus on samalla esitet- 37331: tävä sekä pyydettäessä luovutettava poliisille. Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoid~n 37332: tai erityisen vaarallisten ammusten hankki- 37333: ll2a§ mista tai hallussapitoa koskevaa valitusasiaa 37334: hallinto-oikeudessa käsiteltäessä valtion pu- 37335: Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn am- hevaltaa käyttää lääninhallituksen tehtävään 37336: puma-aseen ja pysyvästi määräämä poliisin lääninjohtoon kuuluva 37337: toimintakelvottomaksi tehdyn aseen osan virkamies. 37338: Valtionasiamiehellä on valitusoikeus hal- 37339: siirto ja tuonti Suomeen linto-oikeuden päätöksestä. 37340: Sen, joka siirtää tai tuo Suomeen pysyvästi 37341: ampumakelvottomaksi tehdyn ampuma- 37342: aseen tai pysyvästi toimintakelvottomaksi 37343: 76 HE 110/2000 vp 37344: 37345: 37346: 119 § liittyvät luvat, ennakkosuostumukset ase- 37347: elinkeinoluvat sekä asekeräilijälle ;nnetut 37348: Tarkemmat säännökset hyväksynnät jäävät ehtoineen voimaan. 37349: Aikaisemman lain nojalla annettu kaa- 37350: Asetuksella voidaan antaa tarkempia sään- susumuttimen hallussapitoon oikeuttava lupa 37351: nöksiä: raukeaa, jos luvanhaltijalle annetaan 55 a 37352: §:ssä tarkoitettu kaasusumutinlupa. 37353: 7) ampuma-aseiden ja aseen osien merkit- 3. Asealan elinkeinoluvan hankkiminen 37354: semisestä sarjanumerolla tai muulla kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavaan 37355: vastaavalla esineen yksilöintiin soveltuvalla ampumaradan pitämiseen ja kouluttamiseen 37356: merkinnällä; arr:pum_a-aseiden käyttöön. Sen, joka tämän 37357: 8) 26 §:n 3 momentin 1 kohdassa säädetys- lam vOimaan tullessa kaupallisessa tarkoituk- 37358: tä kokeesta. sessa. pitää ampumarataa tai kaupallisessa 37359: tarkoituksessa kouluttaa ampuma-aseiden 37360: Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tar- k~yttöön, <_>n hankittava toiminnan harjoitta- 37361: kempia ohjeita ampuma-aseiden pysyvästi miseen mkeuttava asealan elinkeinolupa 37362: a'!lp_umak~lv<_>ttomiksi ja ~se~n osien pysy- vuoden kuluessa lain voimaantulosta. 37363: vastt tmmmtakelvottomiksi tekemiseen 4. Ampuma-aseiden säilyttäminen turva- 37364: liittyvistä teknisistä seikoista sekä 112 a §: ssä kaapissa. Edellä 106 §:n 2 momentissa 37365: säädetyssä esittämisessä noudatettavasta me- tar~o~tetut ampum~-aseet on säilytettävä 37366: nettelystä. mamitussa momentissa säädetyssä turvakaa- 37367: P.~~sa t~i poliisilaitoksen hyväksymässä 37368: sallytystllassa kahden vuoden kuluessa lain 37369: voimaantulosta. 37370: 1. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 5. Aikaisemman lain aikana vireille tullut 37371: päivänä tammikuuta 2001. lupa- tai valitusasia taikka asekeräilijälle 37372: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan annettavaa hyväksyntää koskeva hake- 37373: ry~tyä ~ai!l .. täytäntöönpanon edellyttämiin musasia. Ampuma-aseita, aseen osia, 37374: tmmenpiteisnn. patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia 37375: 2. Aikaisemman lain nojalla annetut luvat, koskevaan lupa- tai valitusasiaan taikka ase- 37376: ennakkosuostumukset ja asekeräilijälle anne- keräilijälle annettavaa hyväksyntää 37377: tut hyväksynnät. Ampuma-aselain (111998) koskevaan hakemusasiaan, joka on tullut vi- 37378: sekä ampuma-aseista ja ampumatarpeista an- reille ennen tämän lain voimaantuloa 37379: netun lain (33/1933) nojalla annetut sovelletaan lain voimaan tullessa voimass~ 37380: a~p';1m~-asei~ii~, aseen osiin sekä patruu- olleita säännöksiä. 37381: nmhm Ja entyisen vaarallisiin ammuksiin 37382: 37383: 37384: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000 37385: 37386: 37387: Tasavallan Presidentti 37388: 37389: 37390: 37391: 37392: TARJA HALONEN 37393: 37394: 37395: 37396: 37397: Sisäasiainministeri Ville Itälä 37398: HE 110/2000 vp 77 37399: 37400: 37401: 37402: Liite 37403: Rinnakkaistekstit 37404: 37405: 37406: 37407: Laki 37408: ampuma-aselain muuttamisesta 37409: 37410: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37411: kumotaan 9 päivänä tammikuuta 1998 annetun ampuma-aselain (111998) 43 §:n 1 momentin 37412: 8 kohta ja 3 momentti sekä 114 §, 37413: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 kohta, 14 ja 15 §, 18 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 mo- 37414: mentin 3 ja 6 kohta, 20 §:n 1 ja 2 momentti, 21 §, 22 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 26 37415: §:n 2 ja 3 momentti, 27 ja 28 §, 39 §:n 1 ja 2 momentti, 42 §, 43 §:n 1 momentin 7 kohta, 45 37416: §:n otsikko ja 3 momentti, 50 §:n 2 momentti, 52 §:n 1 momentti, 53 §:n 1 momentti, 54, 57, 37417: 61 ja 62 §, 65 §:n 2 momentti, 66 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3 momentti, 68, 69, 70 ja 73 §, 74 37418: §:n 1 momentti, 75 §, 76 §:n 1 momentti, 78 §, 80 §:n 2 ja 3 momentti, 81 §:n 1 momentti, 85 37419: §:n 2 momentti, 87 §:n 1 momentin 3 kohta, 89, 90 ja 101 §, 103 §:n 2 momentin johdanto- 37420: kappale sekä 4 ja 5 kohta, II 0 §:n 1 momentti, 112 §, 116 §:n 2 momentti, 1I8 §:n 3 ja 4 37421: momentti sekä 119 §:n 1 momentin 7 kohta ja 3 momentti sekä 37422: lisätään I9 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta, lakiin uusi 35 a, 45 a, 45 b, 55 a-55 c ja 59 a §, 37423: 67 §:n 2 momenttiin uusi 4 aja 4 b kohta sekä pykälään uusi 3 momentti, lakiin uusi 67 a § ja 37424: lain 6 lukuun uusi 83 a §, 106 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirty- 37425: vät 3 ja 4 momentiksi, 110 §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 112 aja II7 a §sekä 119 §:n 1 37426: momenttiin uusi 8 kohta seuraavasti: 37427: 37428: Voimassa oleva laki Ehdotus 37429: 37430: 1§ 37431: 37432: Soveltamisala 37433: 37434: 37435: Mitä tässä laissa säädetään ampuma- Mitä tässä laissa säädetään ampuma- 37436: aseista, koskee myös ohjus- ja raketinheitin- aseista, koskee myös ohjus- ja raketinheitin- 37437: järjestelmiä ja kaasusumuttimia. järjestelmiä ja kaasusumuttimia. 37438: Kaasusumuttimiin ei kuitenkaan sovelleta Kaasusumuttimiin ei kuitenkaan sovelleta 37439: 2-10, 12, I5, 3I-33, 35, 36, 57 63, 68, 2-10, 12, 15, 3I-33, 35-36, 42-55 ja 37440: 70--72, 74--77, 80--82, 110, I22, 124, 56-63 §:ää eikä 66 §:n 1 momentin 1 ja 3 37441: 125 eikä 129 §:ää. Muista soveltamisalaa kohtaa sekä 68, 70--72, 74--77, 80--82, 37442: koskevista poikkeuksista säädetään 17 89, 90, 110, 112 ja 112 a §:ää. Muista so- 37443: §:ssä. veltamisalaa koskevista poikkeuksista 37444: säädetään I7 §: ssä. 37445: 78 HE 110/2000 vp 37446: 37447: Voimassa oleva laki Ehdotus 37448: 37449: 13 § 13 § 37450: 37451: Kantaminen, kuljettaminen, säilyttäminen Kantaminen, kuljettaminen, säilyttäminen 37452: ja hallussapito ja hallussapito 37453: 37454: Tässä laissa tarkoitetaan ampuma-aseiden, Tässä laissa tarkoitetaan ampuma- 37455: aseen osien, patronnoiden ja erityisen aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityi- 37456: vaarallisten ammusten: sen vaarallisten ammusten: 37457: 1) kantamisella niiden käyttämistä 43 §: ssä 1) kantamisella niiden käyttämistä tässä 37458: tarkoitettuun hyväksyttävään käyttötarkoi- laissa säädettyihin hyväksyttäviin käyttö- 37459: tukseen; tarkoituksiin; 37460: 37461: 37462: 14 § 14 § 37463: 37464: Asealan elinkeino Asealan elinkeino 37465: 37466: Asealan elinkeinolla tarkoitetaan kaupal- Asealan elinkeinolla tarkoitetaan kaupal- 37467: lisessa tarkoituksessa harjoitettavaa: lisessa tarkoituksessa harjoitettavaa: 37468: 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 37469: noiden ja erityisten vaarallisten ammusten noiden ja erityisten vaarallisten ammusten 37470: kauppaa ja valmistamista; kauppaa ja valmistamista; 37471: 2) ampuma-aseiden ja aseen osien kor- 2) ampuma-aseiden ja aseen osien kor- 37472: jaamista ja muuntamista. jaamista ja muuntamista; 37473: 3) ampumaradan pitämistä; 37474: 4) ampuma-aseiden käyttöön 37475: kouluttamista. 37476: 37477: 15 § 15 § 37478: 37479: Asekeräilijä Asekeräilijä 37480: 37481: Asekeräilijällä tarkoitetaan luonnollista Asekeräilijällä tarkoitetaan luonnollista 37482: henkilöä, jonka lääninhallitus on hyväksy- henkilöä taikka Suomessa rekisteröityä tai 37483: nyt asekeräilijäksi. julkista tehtävää haitavaa yhteisöä tai sää- 37484: tiötä, jonka sisäasiainministeriö on 37485: hyväksynyt asekeräilijäksi. 37486: 37487: 18 § 18 § 37488: 37489: Luvanvaraisuus Luvanvaraisuus 37490: 37491: Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän 37492: lain mukaan luvanvaraista on: lain mukaan luvanvaraista on: 37493: 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 37494: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten noiden ja erityisen vaarallisten ammusten 37495: siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti 37496: Suomesta, kauttakuljetus kaupallisessa tar- Suomesta, kauttakuljetus kaupallisessa tar- 37497: koituksessa, kauppa, hankkiminen, koituksessa, kauppa, hankkiminen, 37498: HE 110/2000 vp 79 37499: 37500: Voimassa oleva laki Ehdotus 37501: 37502: hallussapito ja valmistaminen; hallussapito ja valmistaminen; 37503: 2) ampuma-aseiden ja aseen osien kor- 2) ampuma-aseiden ja aseen osien kor- 37504: jaaminen ja muuntaminen. jaaminen ja muuntaminen; 37505: 3) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitet- 37506: tava ampumaradan pitäminen; 37507: 4) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitet- 37508: tava ampuma-aseiden käyttöön 37509: kouluttaminen. 37510: 37511: 37512: 19 § 19 § 37513: 37514: Poikkeukset luvanvaraisuudesta Poikkeukset luvanvaraisuudesta 37515: 37516: Tämän lain mukaan luvanvaraista ei ole: Tämän lain mukaan luvanvaraista ei ole: 37517: 37518: 3) aseen osien hankkiminen ja hallussapito, 3) ampuma-aseiden hallussapito sekä aseen 37519: jos hankkija tai hallussapitäjä on säädettyä osien hankkiminen ja hallussapito, jos 37520: tiedostaa pitävä asekeräilijä; hankkija tai hallussapitäjä on säädettyä tie- 37521: dostaa pitävä asekeräilijä; 37522: 37523: 6) asianmukaisen luvan nojalla hallussa 6) asianmukaisen luvan nojalla hallussa pi- 37524: pidetyn ampuma-aseen tai aseen osan kor- detyn ampuma-aseen tai aseen osan 37525: jaaminen yksityistä tarkoitusta varten. korjaaminen yksityistä tarkoitusta varten; 37526: 7) merkinantopistoolin hallussapito ul- 37527: komaisessa kauppa- tai huvialuksessa, jos 37528: alus on ainoastaan tilapäisesti Suomen 37529: aluevesillä. 37530: 37531: 37532: 20 § 20 § 37533: 37534: Asealan elinkeinolupa Asealan elinkeinolupa 37535: 37536: Lääninhallitus, jonka alueella asealan Sisäasiainministeriö antaa ja peruuttaa 37537: elinkeinoa harjoitetaan, antaa ja peruuttaa luvan asealan elinkeinon harjoittamiseen 37538: luvan asealan elinkeinon harjoittamiseen (asealan elinkeinolupa). 37539: (asealan elinkeinolupa). 37540: Lupa voidaan antaa: Lupa voidaan antaa: 37541: 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 1) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 37542: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten noiden ja erityisen vaarallisten ammusten 37543: kaupan harjoittamiseen; kaupan harjoittamiseen; 37544: 2) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 2) ampuma-aseiden, aseen osien, patruu- 37545: noiden ja erityisen vaarallisten ammusten noiden ja erityisen vaarallisten ammusten 37546: valmistamiseen kaupallisessa tarkoitukses- valmistamiseen kaupallisessa tarkoitukses- 37547: sa; sekä sa; 37548: 3) ampuma-aseiden ja aseen osien kor- 3) ampuma-aseiden ja aseen osien kor- 37549: jaamiseen ja muuntamiseen kaupallisessa jaamiseen ja muuntamiseen kaupallisessa 37550: tarkoituksessa. tarkoituksessa; 37551: 4) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitet- 37552: 80 HE 110/2000 vp 37553: 37554: Voimassa oleva laki Ehdotus 37555: 37556: tavaan ampumaradan pitämiseen; sekä 37557: 5) kaupallisessa tarkoituksessa harjoitet- 37558: tavaan ampuma-aseiden käyttöön 37559: kouluttamiseen tässä laissa säädettyihin 37560: hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin. 37561: 37562: 37563: 21 § 21 § 37564: 37565: Asealan elinkeinoluvan sisältö ja voimas- Asealan elinkeinoluvan sisältö ja voimas- 37566: saoloaika saoloaika 37567: 37568: Asealan elinkeinoluvassa on matmttava Asealan elinkeinoluvassa on matmttava 37569: toiminta, jota lupa koskee, sekä se, minkä- toiminta, jota lupa koskee, sekä se, minkä- 37570: laisia ampuma-aseita, aseen osia, laisia ampuma-aseita, aseen osia, 37571: patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuk- patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuk- 37572: sia lupa koskee. Lupa oikeuttaa sia lupa koskee. Lupa oikeuttaa 37573: harjoittamaan asealan elinkeinoa vain lu- harjoittamaan asealan elinkeinoa vain lu- 37574: vassa mainitussa liikkeessä, tehtaassa tai vassa mainitussa toimipaikassa. 37575: työpajassa. Tilapäisesti elinkeinoa saa kui- Tilapäisesti elinkeinoa saa kuitenkin har- 37576: tenkin harjoittaa muuallakin. joittaa muuallakin. 37577: Lupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä eri- Lupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä eri- 37578: tyisestä syystä ole annettava määräajaksi. tyisestä syystä ole annettava määräajaksi. 37579: 37580: 22 § 22 § 37581: 37582: Ilmoitus asealan elinkeinoluvan sisältämien Ilmoitus asealan elinkeinoluvan sisältämien 37583: tietojen sekä säilytystilojen muutoksesta tietojen sekä säilytystilojen muutoksesta 37584: 37585: Asealan elinkeinoa harjoittavan (ase- Asealan elinkeinoa harjoittavan (ase- 37586: elinkeinonharjoittaja) on ilmoitettava har- elinkeinonharjoittaja) on ilmoitettava har- 37587: joittamansa asealan elinkeinon joittamansa asealan elinkeinon 37588: lopettamisesta, ase-elinkeinonharjoittajan lopettamisesta, ase-elinkeinonharjoittajan 37589: yhtiömuodon muutoksesta sekä liikkeen, yhtiömuodon muutoksesta sekä toimipaikan 37590: tehtaan tai työpajan sijaintia koskevista sijaintia koskevista muutoksista lupaviran- 37591: muutoksista lupaviranomaiselle 30 päivän omaiselle 30 päivän kuluessa asealan 37592: kuluessa asealan elinkeinon lopettamisesta, elinkeinon lopettamisesta, yhtiömuodon 37593: yhtiömuodon muutoksesta taikka liikkeen, muutoksesta taikka toimipaikan sijaintia 37594: tehtaan tai työpajan sijaintia koskevista koskevista muutoksista. 37595: muutoksista. 37596: 37597: 37598: 25 § 25 § 37599: 37600: Velvollisuus tiedoston pitämiseen Velvollisuus tiedoston pitämiseen 37601: 37602: Ase-elinkeinonharjoittajan on pidettävä Kaupan harjoittamiseen, valmistamiseen, 37603: tiedostoa ampuma-aseista, aseen osista, pat- korjaamiseen tai muuntamiseen oikeutetun 37604: ruunoista ja erityisen vaarallisista ase-elinkeinonharjoittajan on pidettävä tie- 37605: ammuksista siten kuin asetuksella tarkem- dostoa ampuma-aseista, aseen osista, 37606: HE 110/2000 vp 81 37607: 37608: Voimassa oleva laki Ehdotus 37609: 37610: min säädetään. patruunoista ja erityisen vaarallisista am- 37611: muksista Siten kuin valtioneuvoston 37612: asetuksella tarkemmin säädetään. 37613: 37614: 37615: 26 § 37616: 37617: Vastuuhenkilö 37618: 37619: 37620: Vastuuhenkilön hyväksyy ja hyväksynnän Vastuuhenkilön hyväksyy ja hyväksynnän 37621: peruuttaa se lääninhallitus, joka antaa peruuttaa sisäasiainministeriö. Jos se on 37622: asealan elinkeinoluvan. Jos se on ase- ase-elinkeinonharjoittajan toiminnan laa- 37623: elinkeinonharjoittajan toiminnan laajuuden juuden vuoksi tarpeen, hyväksynnän antava 37624: vuoksi tarpeen, hyväksynnän antava viran- viranomainen voi vaatia, että vastuuhenki- 37625: omainen voi vaatia, että vastuuhenkilöitä on löitä on useampi kuin yksi. 37626: useampi kuin yksi. 37627: Vastuuhenkilöksi voidaan hyväksyä luo- Vastuuhenkilöksi voidaan hyväksyä luo- 37628: tettava ja asealan elinkeinon harjoittamiseen tettava ja asealan elinkeinon harjoittamiseen 37629: sopivana pidettävä henkilö, jolla on: sopivana pidettävä henkilö, jolla on: 37630: 1) sellainen perehtyneisyys ampuma- 1) sellainen perehtyneisyys ampuma- 37631: aseisiin, aseen osiin, patruunoihin ja erityi- aseisiin, aseen osiin, patruunoihin ja erityi- 37632: sen vaarallisiin ammuksiin, jota asealan sen vaarallisiin ammuksiin, jota asealan 37633: elinkeinon asianmukainen harjoittaminen elinkeinon asianmukainen harjoittaminen 37634: edellyttää; sekä edellyttää, ja joka on suorittanut hyväksy- 37635: tysti sisäasiainministeriön järjestämän 37636: kokeen; sekä 37637: 2) 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu aseen- 2) 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu aseen- 37638: käsittelylupa. käsittelylupa. 37639: 37640: 27 § 27 § 37641: 37642: Aseenkäsittelylupa Aseenkäsittelylupa 37643: 37644: Ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa Ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa 37645: olevalla henkilöllä, joka kuljettaa, säilyttää olevalla henkilöllä, joka kuljettaa, säilyttää 37646: tai muuten käsittelee ampuma-aseita, aseen tai muuten käsittelee ampuma-aseita, aseen 37647: osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia 37648: ammuksia, on oltava siihen lupa (aseenkä- ammuksia, on oltava siihen lupa (aseenkä- 37649: sittelylupa). Lupa oikeuttaa luvanhaltijan sittelylupa). Lupa oikeuttaa luvanhaltijan 37650: kuljettamaan, säilyttämään ja muuten käsit- kuljettamaan, säilyttämään ja muuten käsit- 37651: telemään ase-elinkeinonharjoittajalla tämän telemään ase-elinkeinonharjoittajalla tämän 37652: lain mukaisesti annetun luvan nojalla kulje- lain mukaisesti annetun luvan nojalla kulje- 37653: tettavina tai säilytettävinä olevia ampuma- tettavina tai säilytettävinä olevia ampuma- 37654: aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen 37655: vaarallisia ammuksia asealalla harjoitetta- vaarallisia ammuksia asealalla harjoitetta- 37656: vaan elinkeinotoimintaan kuuluvalla ta- vaan elinkeinotoimintaan kuuluvalla 37657: valla. Lupa oikeuttaa esittely- tai ko- tavalla. Lupa oikeuttaa esittely-, kokeilu- tai 37658: keilutarkoituksessa myös ampumaan edellä koulutustarkoituksessa myös ampumaan 37659: tarkoitetuilla ampuma-aseilla, jos se on edellä tarkoitetuilla ampuma-aseilla, jos se 37660: 82 HE 110/2000 vp 37661: 37662: Voimassa oleva laki Ehdotus 37663: 37664: asealalla harjoitettavan elinkeinotoiminnan on asealalla harjoitettavan elinkeinotoimin- 37665: kannalta tarpeellista. nan kannalta tarpeellista. 37666: Aseenkäsittelylupa voidaan antaa 1 mo- 37667: mentissa tarkoitetun lisäksi myös henkilölle, 37668: joka työssään tilapäisesti kuljettaa, säilyt- 37669: tää tai muuten käsittelee ampuma-aseita, 37670: aseen osia, patruunoita tai erityisen vaaral- 37671: lisia ammuksia. 37672: Aseenkäsittelylupa voidaan antaa ase- Aseenkäsittelylupa voidaan antaa 18 37673: elinkeinonharjoittajan palveluksessa oleval- vuotta täyttäneelle henkilölle, jota tervey- 37674: le 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jota dentilansa ja käyttäytymisensä perusteella 37675: terveydentilansa ja käyttäytymisensä perus- on pidettävä sopivana käsittelemään ampu- 37676: teella on pidettävä sopivana käsittelemään ma-aseita, aseen osia, patruunoita ja 37677: ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia. 37678: erityisen vaarallisia ammuksia. 37679: Aseenkäsittelyluvan antaa ja peruuttaa lu- Aseenkäsittelyluvan antaa ja peruuttaa lu- 37680: van hakijan kotikunnan poliisilaitos. van hakijan kotikunnan poliisilaitos. 37681: 37682: 28 § 28 § 37683: 37684: Aseenkäsittelyluvan voimassaoloaika Aseenkäsittelyluvan voimassaoloaika ja lu- 37685: paehdot 37686: Aseenkäsittelylupa annetaan enintään vii- 37687: deksi vuodeksi kerrallaan. Aseenkäsittelylupa annetaan enintään vii- 37688: deksi vuodeksi kerrallaan. 37689: Lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan 37690: ehdon, jonka mukaan ampuma-aseella ei 37691: saa ampua tai jonka mukaan lupa oikeuttaa 37692: käsittelemään vain lupaan merkittyjä am- 37693: puma-aseita, aseen osia, patruunoita ja 37694: erityisen vaarallisia ammuksia. 37695: 37696: 35 a § 37697: 37698: Määräaikainen kaupallinen siirtolupa 37699: 37700: Sisäasiainministeriö voi antaa useampaa 37701: eri siirtoa varten määräaikaisesti voimassa 37702: olevan kaupallisen siirtoluvan (määräai- 37703: kainen kaupallinen siirtolupa). Luvan 37704: antamisen edellytyksenä on sen lisäksi mitä 37705: 35 §:n 2 momentissa säädetään, että esi- 37706: neiden vastaanottajana on sama toisessa 37707: EU:n jäsenvaltiossa oleva ase- 37708: e linkeinonharjoittaja. 37709: Siirroista on kirjallisesti ilmoitettava si- 37710: säasiainministeriölle ennen siirtoa siten 37711: kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin 37712: säädetään. 37713: HE 110/2000 vp 83 37714: 37715: Voimassa oleva laki Ehdotus 37716: 37717: 37718: 37719: 37720: 39 § 39 § 37721: 37722: Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä lu- Kaupallisen ennakkosuostumuksen sekä lu- 37723: pien raukeaminen ja peruuttaminen pien raukeaminen ja peruuttaminen 37724: 37725: Kaupallinen ennakkosuostumus, kaupal- Kaupallinen ennakkosuostumus, kaupal- 37726: linen tuontilupa, kaasusumuttimen linen tuontilupa, kaasusumuttimen 37727: kaupallinen tuontilupa, kaupallinen siirtolu- kaupallinen tuontilupa, kaupallinen siirtolu- 37728: pa, kaupallinen vientilupa ja pa, määräaikainen kaupallinen siirtolupa, 37729: kaasusumuttimen kaupallinen vientilupa kaupallinen vientilupa ja kaasusumuttimen 37730: raukeavat, jos asealan elinkeinolupa rauke- kaupallinen vientilupa raukeavat, jos 37731: aa tai peruutetaan. asealan elinkeinolupa raukeaa tai peruute- 37732: taan. 37733: Lupaviranomaisen on peruutettava anta- Lupaviranomaisen on peruutettava anta- 37734: mansa kaupallinen siirtolupa, kaupallinen mansa kaupallinen siirtolupa, 37735: vientilupa, kaupallinen kauttakuljetuslupa, määräaikainen kaupallinen siirtolupa, 37736: kaasusumuttimen kaupallinen vientilupa ja kaupallinen vientilupa, kaupallinen kautta- 37737: kaasusumuttimen kaupallinen kauttakulje- kuljetuslupa, kaasusumuttimen kaupallinen 37738: tuslupa, jos siirrolle, viennille tai vientilupa ja kaasusumuttimen kaupallinen 37739: kauttakuljetukselle on määrämaan viran- kauttakuljetuslupa, jos siirrolle, viennille tai 37740: omaisen ilmoituksen mukaan este. kauttakuljetukselle on määrämaan viran- 37741: Kaupallinen siirtolupa on peruutettava omaisen ilmoituksen mukaan este taikka jos 37742: myös, jos siirto-olosuhteet eivät enää ole sille on ulko- tai turvallisuuspoliittinen este. 37743: turvalliset. Kaupallinen siirtolupa ja määräaikainen 37744: kaupallinen siirtolupa on peruutettava 37745: myös, jos siirto-olosuhteet eivät enää ole 37746: turvalliset. 37747: 37748: 37749: 42 § 42 § 37750: 37751: Hankkimislupa Hankkimislupa 37752: 37753: Luvan ampuma-aseen ja aseen osan Luvan ampuma-aseen ja aseen osan 37754: hankkimiseen (hankkimislupa) antaa ja pe- hankkimiseen (hankkimislupa) antaa ja pe- 37755: ruuttaa hakijan kotikunnan poliisilaitos. ruuttaa hakijan kotikunnan tai kotipaikan 37756: Luvan erityisen vaarallisen ampuma-aseen poliisilaitos. Luvan erityisen vaarallisen 37757: ja sen osan hankkimiseen antaa ja peruuttaa ampuma-aseen ja sen osan hankkimiseen 37758: kuitenkin hakijan kotikunnan lääninhallitus. antaa ja peruuttaa kuitenkin sisäasiainmi- 37759: Hankkimislupa oikeuttaa myös aseen ja nisteriö. Hankkimislupa oikeuttaa myös 37760: aseen osan väliaikaiseen hallussapitoon. aseen ja aseen osan väliaikaiseen hallussa- 37761: Hallussapitoluvasta säädetään 52 §:ssä. pitoon. Hallussapitoluvasta säädetään 52 37762: §:ssä. 37763: Jos hakijalla ei ole kotikuntaa Suomessa, Jos hakijalla ei ole kotikuntaa Suomessa, 37764: hänen on esitettävä asuinmaansa viranomai- luvan antaa ja peruuttaa hakijan oleskelu- 37765: sen antama suostumus hakemuksessa paikan poliisilaitos. Hakijan on esitettävä 37766: 84 HE 110/2000 vp 37767: 37768: Voimassa oleva laki Ehdotus 37769: 37770: tarkoitetun ampuma-aseen ja aseen osan asuinmaansa viranomaisen antama suostu- 37771: hankkimiseen. Hänen on lisäksi annettava mus hakemuksessa tarkoitetun ampuma- 37772: kirjallinen selvitys aikomuksestaan pitää aseen ja aseen osan hankkimiseen. Hänen 37773: hallussa ampuma-asetta ja aseen osaa Suo- on lisäksi annettava kirjallinen selvitys ai- 37774: messa. komuksestaan pitää hallussa ampuma-asetta 37775: ja aseen osaa Suomessa. 37776: Lupahakemus jätetään kotikunnan poliisi- Lupahakemus jätetään 1 ja 2 momentissa 37777: laitokseen henkilökohtaisesti. Erityisestä tarkoitettuun poliisilaitokseen henkilökoh- 37778: syystä sen voi jättää myös muuhun poliisi- taisesti. Poliisilaitos voi oikeuttaa hakijan 37779: laitokseen tai Suomen ulkomaan jättämään hakemuksen myös muulla tavoin 37780: edustustoon. kuin henkilökohtaisesti, jos poliisilaitos on 37781: jo aikaisemmin antanut hakijalle ampuma- 37782: aseen tai aseen osan hallussapitoon oikeut- 37783: tavan luvan. Yhteisön tai säätiön 37784: lupahakemuksen jättää 45 b §:ssä tarkoitet- 37785: tu asevastaava. Erityisestä syystä 37786: hakemuksen voi jättää myös muuhun polii- 37787: silaitokseen tai Suomen ulkomaan 37788: edustustoon. 37789: 37790: 43 § 43 § 37791: 37792: Hyväksyttävä! käyttötarkoitukset Hyväksyttävät käyttötarkoitukset 37793: 37794: Hankkimislupa voidaan antaa seuraaviin Hankkimislupa voidaan antaa seuraaviin 37795: käyttötarkoituksiin: käyttötarkoituksiin: 37796: 37797: 7) merkinanto; 7) merkinanto. 37798: 8) henkilökohtaisen koskemattomuuden (kumotaan) 37799: tai omaisuuden suojeleminen. 37800: 37801: Henkilökohtaisen koskemattomuuden tai (3 mom. kumotaan) 37802: omaisuuden suojelemiseksi lupa voidaan 37803: antaa vain kaasusumuttimen hankkimiseen. 37804: 37805: 45 § 45 § 37806: 37807: Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytyk- Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytyk- 37808: set set luonnolliselle henkilölle 37809: 37810: 37811: Muuta ampuma-asetta kuin kaasusumu- Lupa museossa tai kokoelmassa pitämi- 37812: tinta sekä aseen osaa varten lupa museossa seen voidaan antaa vain asekeräilijälle, jolla 37813: tai kokoelmassa pitämiseen voidaan antaa on sisäasiainministeriön hyväksyntä am- 37814: vain asekeräilijälle, jolla on lääninhallituk- puma-aseiden tai aseen osien keräilyyn ja 37815: sen hyväksyntä ampuma-aseiden tai aseen jonka ampuma-aseiden ja aseen osien säily- 37816: osien keräilyyn ja jonka ampuma-aseiden ja tystilat säilytystilojen sijaintipaikan 37817: aseen osien säilytystilat säilytystilojen si- poliisilaitos on hyväksynyt. 37818: jaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt. 37819: HE 110/2000 vp 85 37820: 37821: Voimassa oleva laki Ehdotus 37822: 37823: 45 a § 37824: 37825: Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytyk- 37826: set yhteisölle ja säätiölle 37827: 37828: Hankkimislupa voidaan antaa Suomessa 37829: rekisteröidylle tai julkista tehtävää hoita- 37830: valle yhteisölle tai säätiölle, jota on 37831: toimintansa tarkoituksen ja muiden seikko- 37832: jen perusteella pidettävä sopivana 37833: pitämään hallussa ampuma-aseita ja aseen 37834: osia. Lupa voidaan antaa vain hakijalle, 37835: jonka ampuma-aseiden ja aseen osien säily- 37836: tystilat säilytystilojen sijaintipaikan 37837: poliisilaitos on hyväksynyt ja jolla on 45 b 37838: §:ssä tarkoitettu asevastaava. 37839: Hankkimisluvan saajaa koskevien edelly- 37840: tysten osalta noudatetaan lisäksi soveltuvin 37841: osin, mitä 45 §:n 2 ja 3 momentissa sääde- 37842: tään. 37843: 45 b § 37844: 37845: Yhteisön ja säätiön asevastaava 37846: 37847: Edellä 45 a §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä 37848: ja säätiöllä on oltava ampuma-aseista, 37849: aseen osista, patruunoista ja erityisen vaa- 37850: rallisista ammuksista huolehtiva henkilö 37851: (asevastaava), joka vastaa siitä, että tässä 37852: laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksis- 37853: sä säädettyjä velvoitteita sekä lupaehtoja 37854: noudatetaan. Asevastaavan on oltava yhtei- 37855: sön tai säätiön palveluksessa taikka 37856: osallistuttava muuten sen toimintaan. 37857: Asevastaavan hyväksyy ja hyväksynnän 37858: peruuttaa yhteisön tai säätiön kotipaikan 37859: poliisilaitos. Poliisilaitos voi vaatia, että 37860: asevastaavia on useampia kuin yksi, jos se 37861: yhteisön tai säätiön toiminta huomioon ot- 37862: taen on tarpeen. Asevastaavaksi voidaan 37863: hyväksyä sellainen 18 vuotta täyttänyt hen- 37864: kilö, jota terveydentilansa, 37865: käyttäytymisensä ja perehtyneisyytensä pe- 37866: rusteella on pidettävä sopivana pitämään 37867: hallussa ampuma-aseita ja aseen osia. 37868: Hyväksyntä oikeuttaa hankkimaan, hal- 37869: lussapitämään ja luovuttamaan yhteisölle 37870: tai säätiölle annetussa luvassa tarkoitettuja 37871: ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja 37872: erityisen vaarallisia ammuksia. 37873: 86 HE 110/2000 vp 37874: 37875: Voimassa oleva laki Ehdotus 37876: 37877: 50§ 37878: 37879: Yksityinen valmistamislupa 37880: 37881: 37882: Lupa voidaan antaa 45 §:ssä säädetyin Lupa voidaan antaa 45 tai 45 a §:ssä sää- 37883: edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, detyin edellytyksin noudattaen soveltuvin 37884: mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 osin, mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 37885: §:ssä säädetään. ja 44 §: ssä säädetään. 37886: 37887: 52§ 52§ 37888: 37889: Hallussapitolupa Hallussapitolupa 37890: 37891: Sen, joka on hankkimistuvan nojalla Sen, joka on hankkimistuvan nojalla 37892: hankkinut taikka yksityisen valmistamislu- hankkinut taikka yksityisen valmistamislu- 37893: van nojalla valmistanut tai muuntanut van nojalla valmistanut tai muuntanut 37894: ampuma-aseen tai aseen osan, on luvan ampuma-aseen tai aseen osan, on luvan 37895: voimassa ollessa haettava lupaa ampuma- voimassa ollessa haettava lupaa ampuma- 37896: aseen tai aseen osan hallussapitoon (hallus- aseen tai aseen osan hallussapitoon (hallus- 37897: sapitolupa). Lupaa on kuitenkin haettava sapitolupa). Lupaa on kuitenkin haettava 30 37898: viimeistään 30 päivän kuluessa hankkimi- päivän kuluessa hankkimisesta taikka val- 37899: sesta taikka valmistamisesta tai mistamisesta tai muuntamisesta. Luvan 37900: muuntamisesta. Luvan antaa ja peruuttaa antaa ja peruuttaa kotikunnan tai kotipaikan 37901: kotikunnan poliisilaitos. poliisilaitos. 37902: 37903: 37904: 53§ 53§ 37905: 37906: Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lu- Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lu- 37907: paehdot paehdot 37908: 37909: Hallussapitolupa annetaan toistaiseksi, Hallussapitolupa annetaan toistaiseksi, 37910: jollei sitä erityisestä syystä ole annettava jollei sitä erityisestä syystä ole annettava 37911: määräajaksi. Kaasusumutinta sekä sellaista määräajaksi. Sellaista työtä varten, jossa 37912: työtä varten, jossa ampuma-ase on välttä- ampuma-ase on välttämätön, lupa annetaan 37913: mätön, lupa annetaan kuitenkin enintään kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerral- 37914: viideksi vuodeksi kerrallaan. laan. 37915: 37916: 37917: 54§ 54§ 37918: 37919: Rinnakkaislupa Rinnakkaislupa 37920: 37921: Ampuma-aseeseen tai aseen osaan, johon Ampuma-aseeseen tai aseen osaan, johon 37922: toisella on hallussapitolupa, voidaan luvan- on annettu hallussapitolupa, voidaan luvan- 37923: haltijan suostumuksella antaa rinnakkainen haltijan suostumuksella antaa rinnakkainen 37924: oikeus hallussapitoon (rinnakkaislupa). Val- oikeus hallussapitoon (rinnakkaislupa). Val- 37925: tion suostumuksella rinnakkaislupa voidaan tion suostumuksella rinnakkaislupa voidaan 37926: antaa myös valtion omistamaan ampuma- antaa myös valtion omistamaan ampuma- 37927: HE 110/2000 vp 87 37928: 37929: Voimassa oleva laki Ehdotus 37930: 37931: aseeseen tai aseen osaan. Keräilykokoel- aseeseen tai aseen osaan. Keräilykokoel- 37932: maan kuuluvaan ampuma-aseeseen tai maan kuuluvaan ampuma-aseeseen tai 37933: aseen osaan rinnakkaislupa voidaan antaa aseen osaan rinnakkaislupa voidaan antaa 37934: vain asekeräilijälle. Luvan antaa ja peruut- vain asekeräilijälle. Luvan antaa ja peruut- 37935: taa 42 §:n 1 momentissa tarkoitettu taa 42 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu 37936: viranomainen. viranomainen. 37937: Lupa voidaan antaa 45 §: ssä säädetyin Lupa voidaan antaa 45 §:ssä säädetyin 37938: edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, 37939: mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 mitä 42 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 37940: §: ssä säädetään. §: ssä säädetään. 37941: Lupaa haettaessa on esitettävä joko hal- Lupaa haettaessa on esitettävä luvanhalti- 37942: lussapitolupaa koskeva lupatodistus ja jan suostumus tai valtion suostumus 37943: luvanhaltijan suostumus tai valtion suostu- rinnakkaisluvan antamiseen. Lupaviran- 37944: mus rinnakkaisluvan antamiseen. omainen voi lisäksi vaatia, että ampuma-ase 37945: Lupaviranomainen voi lisäksi vaatia, että tai aseen osa esitetään poliisille. 37946: ampuma-ase tai aseen osa esitetään poliisil- 37947: le. 37948: 37949: 55 a§ 37950: 37951: Kaasusumutinlupa 37952: 37953: Luvan kaasusumuttimen hankkimiseen ja 37954: hallussapitoon (kaasusumutinlupa) antaa ja 37955: peruuttaa hakijan kotikunnan tai kotipaikan 37956: poliisilaitos noudattaen soveltuvin osin, mi- 37957: tä 42 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. 37958: Lupa annetaan enintään viideksi vuodeksi 37959: kerrallaan. Lupa museossa tai kokoelmassa 37960: pitämiseen voidaan antaa myös toistaiseksi. 37961: Lupa oikeuttaa luvan voimassaoloaikana 37962: hankkimaan, hallussapitämään ja vaihta- 37963: maan lupaan merkityt kaasusumuttimet. 37964: Yhteisölle annettava lupa oikeuttaa luvan- 37965: saajan palveluksessa olevan 18 vuotta 37966: täyttäneen henkilön, joka on riittävästi pe- 37967: rehtynyt kaasusumuttimen turvalliseen 37968: käsittelemiseen, kantamaan luvassa tarkoi- 37969: tettua kaasusumutinta työssä, jos se on 37970: oman tai toisen henkilökohtaisen koskemat- 37971: tomuuden taikka omaisuuden 37972: suojelemiseksi välttämätöntä. 37973: 37974: 55 b § 37975: 37976: Kaasusumutinluvan antamisen edellytykset 37977: 37978: Lupa kaasusumutinlupaan voidaan antaa 37979: seuraaviin hyväksyttäviin käyttötarkoituk- 37980: siin: 37981: 88 HE 110/2000 vp 37982: 37983: Voimassa oleva laki Ehdotus 37984: 37985: 1) koulutus taikka näytös, kuvaus tai muu 37986: vastaava esitys; 37987: 2) museossa tai kokoelmassa pitäminen; 37988: 3) oman tai toisen henkilökohtaisen kos- 37989: kemattomuuden taikka omaisuuden 37990: suojeleminen. 37991: Lupa voidaan antaa luonnolliselle henki- 37992: lölle, joka täyttää 45 §:n 1 momentissa 37993: säädetyt edellytykset. Lupa voidaan antaa 37994: myös yhteisölle tai säätiölle, joka täyttää 45 37995: a §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset. 37996: Yhteisön ja säätiön asevastaavan osalta 37997: noudatetaan, mitä 45 b §:ssä säädetään. 37998: Luvanhakijan, joka on luonnollinen hen- 37999: kilö, sekä asevastaavan on osoitettava, että 38000: hän on koulutuksessaan tai muuten riittä- 38001: västi perehtynyt kaasusumuttimen 38002: turvalliseen käsittelemiseen. 38003: 38004: 55 c § 38005: 38006: Kaasusumutinluvan lupaehdot 38007: 38008: Lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan 38009: ehdon, jonka mukaan lupa ei oikeuta hank- 38010: kimaan tai vaihtamaan sumutinta taikka 38011: jonka mukaan yhteisölle annettava lupa ei 38012: oikeuta Iuvansaajan palveluksessa olevaa 38013: henkilöä kantamaan sumutinta työssä. 38014: Lisäksi lupaviranomainen voi sisällyttää 38015: lupaan ehdon, jonka mukaan lupa oikeuttaa 38016: kantamaan kaasusumutinta vain lupaan 38017: merkityssä työtehtävässä tai paikassa. 38018: 38019: 57§ 57§ 38020: 38021: Asekeräilijäksi hyväksyminen Asekeräilijäksi hyväksyminen 38022: 38023: Asekeräilijän hyväksyy ja hyväksynnän Asekeräilijän hyväksyy ja hyväksynnän 38024: peruuttaa hakijan kotikunnan lääninhallitus. peruuttaa sisäasiainministeriö. 38025: Asekeräilijäksi voidaan hyväksyä luon- Asekeräilijäksi voidaan hyväksyä luon- 38026: nollinen henkilö, joka täyttää 45 §:n 1 nollinen henkilö, joka täyttää 45 §:n 1 38027: momentissa säädetyt edellytykset ja joka momentissa säädetyt edellytykset. Asekeräi- 38028: ampuma-aseita tai aseen osia museossa tai lijäksi voidaan hyväksyä myös Suomessa 38029: kokoelmassa pitääkseen esittää hyväksyttä- rekisteröity tai julkista tehtävää hoitava yh- 38030: vän suunnitelman järjestelmällistä teisö tai säätiö, jota on toimintansa 38031: asekeräilyä varten sekä jolla on toiminnan tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteel- 38032: harjoittamista varten tarpeellinen asehisto- la pidettävä sopivana pitämään hallussa 38033: riallinen ja asetekninen asiantuntemus. ampuma-aseita ja aseen osia ja jolla on 45 38034: b §:ssä tarkoitettu asevastaava. Hyväksyntä 38035: HE 110/2000 vp 89 38036: 38037: Voimassa oleva laki Ehdotus 38038: 38039: voidaan antaa hakijalle, joka ampuma- 38040: aseita tai aseen osia museossa tai kokoel- 38041: massa pitääkseen esittää hyväksyttävän 38042: suunnitelman järjestelmällistä asekeräilyä 38043: varten. Hakijana olevalla luonnollisella 38044: henkilöllä ja asevastaavalla on oltava toi- 38045: minnan harjoittamista varten tarpeellinen 38046: asehistoriallinen ja asetekninen asiantunte- 38047: mus. 38048: Hakemus jätetään kotikunnan poliisilai- Hakemus jätetään kotikunnan tai kotipai- 38049: tokseen henkilökohtaisesti. Erityisestä kan poliisilaitokseen henkilökohtaisesti. 38050: syystä sen voi jättää myös muuhun poliisi- Yhteisön tai säätiön hakemuksen jättää ase- 38051: laitokseen. vastaava. Erityisestä syystä hakemuksen voi 38052: jättää myös muuhun poliisilaitokseen. 38053: 38054: 59a § 38055: 38056: Tiedosto asekeräilijän ampuma-aseista 38057: 38058: Sisäasiainministeriö voi hakemuksesta oi- 38059: keuttaa asekeräilijän pitämään 38060: hallussapitoluvan hakemisen sijasta tiedos- 38061: taa hankkimistaan, valmistamistaan tai 38062: muuntamistaan ampuma-aseista siten kuin 38063: valtioneuvoston asetuksella tarkemmin sää- 38064: detään. Oikeus lakkaa olemasta voimassa 38065: ja ampuma-aseiden osalta menetellään si- 38066: ten kuin 8 luvussa säädetään, jos 38067: asekeräilijälle annettu hyväksyntä raukeaa 38068: tai se peruutetaan. 38069: Tiedostaa pitävän asekeräilijän on 60 38070: päivän kuluessa ampuma-aseen hankkimi- 38071: sesta, valmistamisesta tai muuntamisesta 38072: palautettava hankkimislupa tai yksityinen 38073: valmistamislupa luvan antaneelle viran- 38074: omaiselle. 38075: Tiedoston esittämisestä ja luovuttamisesta 38076: poliisille on voimassa, mitä 60 §:n 2 mo- 38077: mentissa säädetään. 38078: 38079: 61 § 61 § 38080: 38081: Patruunoiden hankkiminen ja hallussapito Patruunoiden hankkiminen ja hallussapito 38082: 38083: Hankkimislupa, yksityinen valmistamis- Hankkimislupa, yksityinen valmistamis- 38084: lupa, hallussapitolupa ja rinnakkaislupa lupa, hallussapitolupa ja rinnakkaislupa 38085: oikeuttavat hankkimaan ja pitämään hallus- oikeuttavat hankkimaan ja pitämään hallus- 38086: sa luvassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen sa sellaisia muita kuin erityisen vaarallisia 38087: soveltuvia muita kuin erityisen vaarallisia patruunoita, jotka soveltuvat käytettäväksi 38088: patruunoita. Lupaviranomainen voi kuiten- ampuma-aseessa, jonka lainaamiseen lu- 38089: 90 HE 110/2000 vp 38090: 38091: Voimassa oleva laki Ehdotus 38092: 38093: kin sisällyttää lupaan ehdon, jonka mukaan vanhaltijalla on oikeus siten kuin 87 §:n 1 38094: lupa ei oikeuta hankkimaan ja pitämään hal- momentissa säädetään. Lupaviranomainen 38095: lussa keräilykokoelmaan kuuluvaan voi kuitenkin sisällyttää lupaan ehdon, jon- 38096: aseeseen soveltuvia patruunoita. ka mukaan lupa ei oikeuta hankkimaan ja 38097: pitämään hallussa keräilykokoelmaan kuu- 38098: luvaan tai muistoesineenä säilytettävään 38099: aseeseen soveltuvia patruunoita. 38100: 38101: 62 § 62 § 38102: 38103: Ampumatarvikelupa Ampumatarvikelupa 38104: 38105: Luvan patruunoiden ja erityisen vaarallis- Luvan patruunoiden ja erityisen vaarallis- 38106: ten ammusten hankkimiseen, ten ammusten hankkimiseen, 38107: valmistamiseen ja hallussapitoon (ampuma- valmistamiseen ja hallussapitoon (ampuma- 38108: tarvikelupa) antaa ja peruuttaa hakijan tarvikelupa) antaa ja peruuttaa hakijan 38109: kotikunnan poliisilaitos. kotikunnan tai kotipaikan poliisilaitos. 38110: Lupa voidaan antaa 45 §:n 1 momentissa Lupa voidaan antaa 45 §:n 1 momentissa 38111: säädetyin edellytyksin noudattaen soveltu- tai 45 a §:n 1 momentissa säädetyin edelly- 38112: vin osin, mitä ampuma-aseista ja aseen tyksin noudattaen soveltuvin osin, mitä 38113: osista 42 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. ampuma-aseista ja aseen osista 42 §:n 2 ja 3 38114: momentissa säädetään. 38115: Lupa erityisen vaarallisten patruunoiden Lupa erityisen vaarallisten patruunoiden 38116: ja ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja ammusten hankkimiseen, valmistamiseen 38117: ja hallussapitoon voidaan antaa vain erityi- ja hallussapitoon voidaan antaa vain erityi- 38118: sestä syystä. sestä syystä. 38119: 38120: 65 § 38121: 38122: Suostumus 38123: 38124: 38125: Suostumus annetaan henkilölle, jolla on Suostumus annetaan luonnolliselle henki- 38126: kyseistä ampuma-asetta tai aseen osaa kos- lölle, jolla on kyseistä ampuma-asetta tai 38127: keva hankkimislupa, yksityinen aseen osaa koskeva hankkimislupa, yksityi- 38128: valmistaruislupa taikka oikeus kyseisten nen valmistamislupa, kaasusumutinlupa 38129: patruunoiden tai erityisen vaarallisten am- taikka oikeus kyseisten patruunoiden tai eri- 38130: musten hankkimiseen ja hallussapitoon. tyisen vaarallisten ammusten hankkimiseen 38131: Hankkimislupaa, yksityistä valmistaruislu- ja hallussapitoon. Suostumus annetaan 38132: paa taikka patruunoiden tai erityisen myös 45 b §:ssä tarkoitetulle asevastaaval- 38133: vaarallisten ammusten hankkimiseen ja hal- le, jolla on yhteisölle tai säätiölle annetun 38134: lussapitoon oikeuttavaa lupaa koskeva luvan nojalla oikeus esineen hankkimiseen 38135: lupatodistus on esitettävä poliisille suostu- ja hallussapitoon. Hankkimislupaa, yksi- 38136: musta haettaessa. tyistä valmistamislupaa, kaasusumutinlupaa 38137: taikka patruunoiden tai erityisen vaarallis- 38138: ten ammusten hankkimiseen ja 38139: hallussapitoon oikeuttavaa lupaa koskeva 38140: lupatodistus on esitettävä poliisille suostu- 38141: musta haettaessa. 38142: HE 110/2000 vp 91 38143: 38144: Voimassa oleva laki Ehdotus 38145: 38146: 38147: 66 § 66 § 38148: 38149: Lupien ja suostumuksen raukeaminen Lupien ja suostumuksen raukeaminen 38150: 38151: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden 38152: tai erityisen vaarallisten ammusten hallus- tai erityisen vaarallisten ammusten hallus- 38153: sapitoon oikeuttava lupa raukeaa: sapitoon oikeuttava lupa raukeaa: 38154: 38155: 4) kun luvanhaltija kuolee. 4) kun luvanhaltija kuolee taikka yhteisö 38156: tai säätiö on niitä koskevien säännösten 38157: mukaan lakannut. 38158: 38159: Suostumus raukeaa, kun hankkiruislupa Suostumus raukeaa, kun hankkimislupa, 38160: taikka patruunoiden tai erityisen vaarallis- yksityinen valmistamislupa, kaasusumutin- 38161: ten ammusten hankkimiseen ja lupa taikka patruunoiden tai erityisen 38162: hallussapitoon annettu lupa raukeaa tai jos vaarallisten ammusten hankkimiseen ja hal- 38163: se peruutetaan. lussapitoon annettu lupa raukeaa tai jos se 38164: peruutetaan. 38165: 38166: 67 § 38167: 38168: Lupien peruuttaminen 38169: 38170: 38171: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoi- Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoi- 38172: den ja erityisen vaarallisten ammusten den ja erityisen vaarallisten ammusten 38173: hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava 38174: lupa voidaan peruuttaa, jos: lupa voidaan peruuttaa, jos: 38175: 38176: 4 a) yhteisö tai säätiö taikka sen 45 b 38177: §:ssä tarkoitettu asevastaava on rikkonut 38178: tätä lakia, sen nojalla annettuja säännöksiä 38179: tai lupaehtoja taikka muuten osoittanut 38180: piittaamattomuutta ampuma-aseita, aseen 38181: osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia 38182: ammuksia koskevien säännösten noudatta- 38183: misessa; 38184: 4 b) yhteisö tai säätiö ei enää täytä 45 a 38185: §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä; 38186: 38187: Rinnakkaisluvan peruuttavan viranomai- 38188: sen on ilmoitettava rinnakkaisluvan 38189: peruuttamisesta hallussapitoluvan haltijal- 38190: le. 38191: 92 HE 110/2000 vp 38192: 38193: Voimassa oleva laki Ehdotus 38194: 38195: 67 a § 38196: 38197: Asevastaavalle annetun hyväksynnän rau- 38198: keaminen ja peruuttaminen 38199: 38200: Asevastaavalle annettu hyväksyntä rau- 38201: keaa, kun asevastaava kuolee taikka 38202: yhteisö tai säätiö on niitä koskevien sään- 38203: nösten mukaan lakannut. 38204: Asevastaavalle annettu hyväksyntä on pe- 38205: ruutettava, jos yhteisö tai säätiö taikka 38206: asevastaava sitä pyytää. 38207: Asevastaavalle annettu hyväksyntä voi- 38208: daan peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1 4 38209: kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa taikka 38210: jos yhteisölle tai säätiölle annetut ampuma- 38211: aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityi- 38212: sen vaarallisten ammusten hallussapitoon 38213: oikeuttavat luvat raukeavat tai ne peruute- 38214: taan. 38215: 38216: 68 § 68 § 38217: 38218: Asekeräilijälle annetun hyväksynnän rau- Asekeräilijälle annetun hyväksynnän rau- 38219: keaminen ja peruuttaminen keaminen ja peruuttaminen 38220: 38221: Asekeräilijälle annettu hyväksyntä rauke- Asekeräilijälle annettu hyväksyntä rauke- 38222: aa, kun asekeräilijä kuolee. aa, kun asekeräilijä kuolee taikka yhteisö tai 38223: säätiö on niitä koskevien säännösten mu- 38224: kaan lakannut. 38225: Asekeräilijälle annettu hyväksyntä on pe- Asekeräilijälle annettu hyväksyntä on pe- 38226: ruutettava, jos asekeräilijä sitä pyytää. ruutettava, jos asekeräilijä sitä pyytää. 38227: Asekeräilijälle annettu hyväksyntä voi- Asekeräilijälle annettu hyväksyntä voi- 38228: daan peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1-4 daan peruuttaa 67 §:n 2 momentin 1-4 38229: kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. sekä 4 aja 4 b kohdassa tarkoitetuissa tapa- 38230: uksissa. 38231: 38232: 69 § 69 § 38233: 38234: Varoitus Varoitus 38235: 38236: Lupaviranomainen tai asekeräilijälle hy~ Lupaviranomainen taikka asevastaavalle 38237: väksynnän antanut viranomainen voi tai asekeräilijälle hyväksynnän antanut vi- 38238: ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ranomainen voi ampuma-aseen, aseen osan, 38239: tai erityisen vaarallisten ammusten hankki- patruunoiden tai erityisen vaarallisten am- 38240: miseen tai hallussapitoon oikeuttavan luvan musten hankkimiseen tai hallussapitoon 38241: tai hyväksynnän peruuttamisen sijasta antaa oikeuttavan luvan tai hyväksynnän peruut- 38242: varoituksen, jos luvan tai hyväksynnän pe- tamisen sijasta antaa varoituksen, jos luvan 38243: ruuttaminen olisi olosuhteisiin nähden tai hyväksynnän peruuttaminen olisi olo- 38244: kohtuutonta. suhteisiin nähden kohtuutonta. 38245: HE 110/2000 vp 93 38246: 38247: Voimassa oleva laki Ehdotus 38248: 38249: 38250: 70 § 70 § 38251: 38252: Aseen osasta tehtävä ilmoitus ja aseen osan Aseen osasta tehtävä ilmoitus ja aseen osan 38253: esittäminen esittäminen 38254: 38255: Jos oikeus aseen osan hankkimiseen ja Jos oikeus aseen osan hankkimiseen ja 38256: hallussapitoon perustuu siihen, että jollakul- hallussapitoon perustuu siihen, että jollakul- 38257: la on oikeus 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa la on oikeus 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa 38258: tarkoitetuista vastaavista aseen osista koo- tarkoitetuista vastaavista aseen osista koo- 38259: tun ampuma-aseen hallussapitoon, hänen on tun ampuma-aseen hallussapitoon, tämän 38260: 30 päivän kuluessa aseen osan on 30 päivän kuluessa aseen osan hankki- 38261: hankkimisesta tehtävä hankkimisesta misesta tehtävä hankkimisesta ilmoitus 38262: ilmoitus kotikuntansa poliisilaitokselle siten kotikuntansa tai kotipaikkansa poliisilaitok- 38263: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. selle siten kuin valtioneuvoston asetuksella 38264: Aseen osa on samalla esitettävä. tarkemmin säädetään. Aseen osa on samalla 38265: esitettävä. 38266: 38267: 73 § 73 § 38268: 38269: Siirto ja tuonti Suomeen hallussapitoon an- Siirto ja tuonti Suomeen hallussapitoon an- 38270: nettujen lupien nojalla nettujen lupien nojalla 38271: 38272: Hankkimislupa, yksityinen valmistamis- Hankkimislupa, yksityinen valmistamis- 38273: lupa, hallussapitolupa ja rinnakkaislupa lupa, hallussapitolupa, rinnakkaislupa ja 38274: oikeuttavat siirtämään ja tuomaan Suomeen kaasusumutinlupa oikeuttavat siirtämään ja 38275: yksityistä tarkoitusta varten luvassa maini- tuomaan Suomeen yksityistä tarkoitusta 38276: tun ampuma-aseen ja aseen osan sekä varten luvassa mainitun ampuma-aseen ja 38277: luvassa mainitussa aseessa käytettäviksi aseen osan sekä luvassa mainitussa aseessa 38278: soveltuvia muita kuin erityisen vaarallisia käytettäviksi soveltuvia muita kuin erityi- 38279: patruunoita. sen vaarallisia patruunoita. 38280: Ampumatarvikelupa oikeuttaa siirtämään Ampumatarvikelupa oikeuttaa siirtämään 38281: ja tuomaan Suomeen luvassa mainitut pat- ja tuomaan Suomeen luvassa mainitut pat- 38282: ruunat ja ammukset. ruunat ja ammukset. 38283: Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa ampu- Norjassa, Ruotsissa, Islannissa tai Tans- 38284: ma-aseen tai aseen osan hallussapitoon kassa ampuma-aseen tai aseen osan 38285: annettu lupa oikeuttaa siirtämään ja tuo- hallussapitoon annettu lupa oikeuttaa siir- 38286: maan Suomeen luvassa mainitun ampuma- tämään ja tuomaan Suomeen luvassa 38287: aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen mää- mainitun ampuma-aseen ja aseen osan sekä 38288: rän luvassa mainitussa aseessa käytettäviksi tarpeellisen määrän luvassa mainitussa 38289: soveltuvia muita kuin erityisen vaarallisia aseessa käytettäviksi soveltuvia patruunoita 38290: patruunoita sekä pitämään niitä hallussa sekä pitämään niitä hallussa enintään kolme 38291: enintään kolme kuukautta siitä, kun ne on kuukautta siitä, kun ne on siirretty tai tuotu 38292: siirretty tai tuotu Suomeen. Edellytyksenä Suomeen. Edellytyksenä on, että siirron tai 38293: on, että siirron tai tuonnin tarkoituksena on tuonnin tarkoituksena on osallistuminen 38294: osallistuminen Norjassa, Ruotsissa, Tans- Norjassa, Ruotsissa, Islannissa, Tanskassa 38295: kassa tai Suomessa järjestettävään tai Suomessa järjestettävään ampuma- tai 38296: ampuma- tai metsästystapahtumaan. Lupa metsästystapahtumaan. Lupa oikeuttaa 38297: oikeuttaa myös siirtämään esineet takaisin myös siirtämään esineet takaisin Ruotsiin 38298: Ruotsiin tai Tanskaan. tai Tanskaan. 38299: 94 HE 110/2000 vp 38300: 38301: Voimassa oleva laki Ehdotus 38302: 38303: 38304: ~§ ~§ 38305: 38306: Euroopan ampuma-asepassi Euroopan ampuma-asepassi 38307: 38308: Kotikunnan poliisilaitos antaa Euroopan Kotikunnan poliisilaitos antaa Euroopan 38309: ampuma-asepassin sille, jolla on hallussapi- ampuma-asepassin luonnolliselle henkilöl- 38310: toluvan tai rinnakkaisluvan nojalla oikeus le, jolla on hallussapitoluvan tai 38311: ampuma-aseen tai aseen osan hallussapi- rinnakkaisluvan nojalla oikeus ampuma- 38312: toon. Hallussapitolupaa tai rinnakkaislupaa aseen tai aseen osan hallussapitoon. Hallus- 38313: koskeva lupatodistus on esitettävä poliisille sapitolupaa tai rinnakkaislupaa koskeva 38314: ampuma-asepassia haettaessa. lupatodistus on esitettävä poliisille ampu- 38315: ma-asepassia haettaessa. 38316: 38317: 38318: 75 § 75 § 38319: 38320: Siirto ja tuonti Suomeen sekä hallussapito Siirto ja tuonti Suomeen sekä hallussapito 38321: Euroopan ampuma-asepassin nojalla Euroopan ampuma-asepassin nojalla 38322: 38323: Euroopan ampuma-asepassin haltija saa Euroopan ampuma-asepassin haltija saa 38324: siirtää ja tuoda Suomeen ampumaurheilus- siirtää ja tuoda Suomeen ampumaurheilus- 38325: sa käytettäväksi soveltuvan, sa käytettäväksi soveltuvan, 38326: asedirektiivissä tarkoitettuun B-, C- tai D- asedirektiivissä tarkoitettuun B-, C- tai D- 38327: luokkaan kuuluvan ja metsästyksessä käy- luokkaan kuuluvan ja metsästyksessä käy- 38328: tettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä tettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä 38329: tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan, tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan, 38330: ampuma-asepassiin merkityn ampuma- ampuma-asepassiin merkityn ampuma- 38331: aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen mää- aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen mää- 38332: rän aseessa käytettäviksi soveltuvia muita rän aseessa käytettäviksi soveltuvia 38333: kuin erityisen vaarallisia patruunoita. Am- patruunoita. Ampuma-asepassin haltijalla 38334: puma-asepassin haltijalla on lisäksi oltava on lisäksi oltava hallussaan kirjallinen kut- 38335: hallussaan kirjallinen kutsu tai muu luotet- su tai muu luotettava selvitys, josta 38336: tava selvitys, josta ilmenee, että siirto tai ilmenee, että siirto tai tuonti on tarpeellinen 38337: tuonti on tarpeellinen ampumaurheilu- tai ampumaurheilu- tai metsästystapahtumaan 38338: metsästystapahtumaan osallistumiseksi. osallistumiseksi. Ampuma-asepassin haltija 38339: Ampuma-asepassin haltija saa myös pitää saa myös pitää hallussaan ampuma-asetta, 38340: hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa ja aseen osaa ja patruunoita niin kauan kuin se 38341: patruunoita niin kauan kuin se on välttämä- on välttämätöntä ampumaurheilu- tai met- 38342: töntä ampumaurheilu- tai sästystapahtumaan osallistumiseksi. 38343: metsästystapahtumaan osallistumiseksi. 38344: Euroopan ampuma-asepassi on pidettävä Euroopan ampuma-asepassi on pidettävä 38345: mukana ampuma-asetta, aseen osaa tai pat- mukana ampuma-asetta, aseen osaa tai pat- 38346: ruunoita kannettaessa ja kuljetettaessa. ruunoita kannettaessa ja kuljetettaessa. 38347: 38348: 76 § 76 § 38349: 38350: Yksityinen ennakkosuostumus Yksityinen ennakkosuostumus 38351: 38352: Ennakkosuostumuksen ampuma-aseen, Ennakkosuostumuksen ampuma-aseen, 38353: HE 110/2000 vp 95 38354: 38355: Voimassa oleva laki Ehdotus 38356: 38357: aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaa- aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaa- 38358: rallisten ammusten siirtoon Suomeen rallisten ammusten siirtoon Suomeen 38359: yksityistä tarkoitusta varten (yksityinen en- yksityistä tarkoitusta varten (yksityinen en- 38360: nakkosuostumus) antaa ja peruuttaa hakijan nakkosuostumus) antaa ja peruuttaa hakijan 38361: kotikunnan tai oleskelupaikan poliisilaitos. kotikunnan tai oleskelupaikan taikka koti- 38362: paikan poliisilaitos. 38363: 38364: 38365: 38366: 38367: 78 § 78 § 38368: 38369: Yksityinen tuontilupa Yksityinen tuontilupa 38370: 38371: Luvan ampuma-aseen, aseen osan ja Luvan ampuma-aseen, aseen osan, pat- 38372: aseessa käytettäviksi soveltuvien muiden ruunoiden ja enty1sen vaarallisten 38373: kuin erityisten vaarallisten patruunoiden ammusten siirtoon ja tuontiin Suomeen yk- 38374: siirtoon ja tuontiin Suomeen yksityistä tar- sityistä tarkoitusta varten (yksityinen 38375: koitusta varten (yksityinen tuontilupa) tuontilupa) antaa ja peruuttaa hakijan koti- 38376: antaa ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai kunnan tai oleskelupaikan poliisilaitos. 38377: oleskelupaikan poliisilaitos. Lupa oikeuttaa Lupa oikeuttaa pitämään hallussa ampuma- 38378: pitämään hallussa ampuma-asetta ja aseen asetta, aseen osaa, patruunoita ja erityisen 38379: osaa sekä tarpeellista määrää edellä vaarallisia ammuksia. 38380: tarkoitettuja patruunoita. 38381: Lupa voidaan antaa 45 §:n 1 momentissa Lupa voidaan antaa luonnolliselle henki- 38382: säädetyin edellytyksin noudattaen soveltu- lölle 45 §:n 1 momentissa säädetyin 38383: vin osin, mitä 43 ja 44 §:ssä säädetään. Sen, edellytyksin noudattaen soveltuvin osin, 38384: jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, on lisäksi mitä 43 ja 44 §:ssä, 55 b §:n 1 momentissa 38385: esitettävä asuinmaansa viranomaisen anta- ja 62 §:n 3 momentissa säädetään. Sen, jol- 38386: ma todistus, josta ilmenee, että hänellä on la ei ole kotikuntaa Suomessa, on lisäksi 38387: asuinmaassaan oikeus kyseisen ampuma- esitettävä asuinmaansa viranomaisen anta- 38388: aseen tai aseen osan hallussapitoon. ma todistus, josta ilmenee, että hänellä on 38389: asuinmaassaan oikeus kyseisen ampuma- 38390: aseen tai aseen osan hallussapitoon. 38391: 38392: 80 § 38393: 38394: Suomesta tapahtuvan siirron luvanvaraisuus 38395: 38396: 38397: Euroopan ampuma-asepassin haltija saa Euroopan ampuma-asepassin haltija saa 38398: kuitenkin siirtää Suomesta ampuma- kuitenkin siirtää Suomesta ampuma- 38399: urheilussa käytettäväksi soveltuvan, asedi- urheilussa käytettäväksi soveltuvan, asedi- 38400: rektiivissä tarkoitettuun B-, C- tai D- rektiivissä tarkoitettuun B-, C- tai D- 38401: luokkaan kuuluvan ja metsästyksessä käy- luokkaan kuuluvan ja metsästyksessä käy- 38402: tettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä tettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä 38403: tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan, tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan, 38404: ampuma-asepassiin merkityn ampuma- ampuma-asepassiin merkityn ampuma- 38405: aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen mää- aseen ja aseen osan sekä tarpeellisen mää- 38406: rän aseessa käytettäviksi soveltuvia muita rän aseessa käytettäviksi soveltuvia 38407: 96 HE 110/2000 vp 38408: 38409: Voimassa oleva laki Ehdotus 38410: 38411: kuin erityisen vaarallisia patruunoita. Siir- patruunoita. Siirtäjällä on lisäksi oltava hal- 38412: täjällä on lisäksi oltava hallussaan lussaan kirjallinen kutsu tai muu luotettava 38413: kirjallinen kutsu tai muu luotettava selvitys, selvitys, josta ilmenee, että siirto on tar- 38414: josta ilmenee, että siirto on tarpeellinen peellinen ampumaurheilu- tai 38415: ampumaurheilu- tai metsästystapahtumaan metsästystapahtumaan osallistumiseksi. 38416: osallistumiseksi. 38417: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoi- Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoi- 38418: den ja erityisen vaarallisten ammusten den ja erityisen vaarallisten ammusten 38419: siirto Suomesta yksityistä tarkoitusta varten siirto Suomesta yksityistä tarkoitusta varten 38420: ei edellytä erityistä lupaa, jos siirtäjällä on ei edellytä erityistä lupaa, jos siirtäjällä on 38421: kunkin EU:hun kuuluvan kauttakulkumaan kunkin EU:hun kuuluvan kauttakulkumaan 38422: ja määrämaan viranomaisen niiden hallus- ja määrämaan viranomaisen niiden hallus- 38423: sapitoon antama lupa. sapitoon antama lupa tai siirto ei näiden 38424: maiden säännösten mukaan edellytä lupaa. 38425: 38426: 81 § 81 § 38427: 38428: Yksityinen siirtolupa Yksityinen siirtolupa 38429: 38430: Luvan ampuma-aseen, aseen osan, pat- Luvan ampuma-aseen, aseen osan, pat- 38431: ruunoiden ja enty1sen vaarallisten ruunoiden ja enty1sen vaarallisten 38432: ammusten siirtoon Suomesta yksityistä tar- ammusten siirtoon Suomesta yksityistä tar- 38433: koitusta varten (yksityinen siirtolupa) antaa koitusta varten (yksityinen siirtolupa) antaa 38434: ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai oleske- ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai oleske- 38435: lupaikan poliisilaitos. lupaikan taikka kotipaikan poliisilaitos. 38436: 38437: 38438: 83 a§ 38439: 38440: Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus 38441: 38442: Tullilaitoksen on kolmen kuukauden vä- 38443: lein ilmoitettava Sisäasiainministeriölie 38444: hankkimisluvassa, yksityisessä valmistamis- 38445: luvassa, kaasusumutinluvassa ja 38446: yksityisessä tuontiluvassa mainittujen esi- 38447: neiden tuonnista Suomeen siten kuin 38448: valtioneuvoston asetuksella tarkemmin 38449: säädetään. 38450: 38451: 85 § 38452: 38453: Pysyvään luovuttamiseen oikeutetut 38454: 38455: 38456: Jollei tässä laissa toisin säädetä, ampuma- Jollei tässä laissa toisin säädetä, ampuma- 38457: aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen 38458: vaarallisia ammuksia saa yksityistä tarkoi- vaarallisia ammuksia saa yksityistä tarkoi- 38459: tusta varten luovuttaa pysyvästi vain tusta varten luovuttaa pysyvästi vain 38460: hallussapitoluvan haltija ja patruunoita tai hallussapitoluvan tai kaasusumutinluvan 38461: HE 110/2000 vp 97 38462: 38463: Voimassa oleva laki Ehdotus 38464: 38465: erityisen vaarallisia ammuksia lisäksi rin- haltija ja patruunoita tai erityisen vaarallisia 38466: nakkaisluvan tai ampumatarvikeluvan ammuksia lisäksi rinnakkaisluvan tai am- 38467: haltija. pumatarvikeluvan haltija. 38468: 38469: 87 § 87 § 38470: 38471: Ampuma-aseen ja aseen osan lainaaminen Ampuma-aseen ja aseen osan lainaaminen 38472: 38473: Ampuma-aseen saa lainata toiselle seu- Ampuma-aseen saa lainata toiselle seu- 38474: raavasti: raavasti: 38475: 38476: 3) pienoiskiväärin tai mustaruutiaseen saa 3) pienoiskiväärin tai mustaruutiaseen saa 38477: lainata vain sille, jolla on oikeus haulikon, lainata vain sille, jolla on oikeus haulikon, 38478: kiväärin, pienoiskiväärin, pistoolin, revol- kiväärin, pienoiskiväärin, pistoolin, revol- 38479: verin tai yhdistelmäaseen hallussapitoon; verin, yhdistelmäaseen tai mustaruutiaseen 38480: hallussapitoon; 38481: 38482: 38483: 89 § 89 § 38484: 38485: Luovutusilmoitus Luovutusilmoitus 38486: 38487: Sen, joka luovuttaa pysyvästi toiselle am- Sen, joka luovuttaa pysyvästi toiselle am- 38488: puma-aseen tai aseen osan, on tehtävä 30 puma-aseen tai aseen osan, on tehtävä 30 38489: päivän kuluessa luovuttamisesta asiasta il- päivän kuluessa luovuttamisesta asiasta il- 38490: moitus (luovutusilmoitus) ampuma-aseen moitus (luovutusilmoitus) ampuma-aseen 38491: tai aseen osan hankkimiseen oikeuttaneen tai aseen osan hankkimiseen oikeuttaneen 38492: luvan antaneelle tai muulle poliisilaitoksel- luvan antaneelle tai muulle poliisilaitoksel- 38493: le. Ilmoitusvelvollisuus ei koske ase- le. Ilmoitusvelvollisuus ei koske ampuma- 38494: elinkeinonharjoittajien välisiä luovutuksia. aseiden tai aseen osien kaupan harjoittami- 38495: Ilmoituksessa on mainittava asetuksella tar- seen tai valmistamiseen luvan saaneiden 38496: kemmin säädettävät tiedot. ase-elinkeinonharjoittajien välisiä luovutuk- 38497: sia, joissa luovutuksen kohteena on 38498: ampuma-ase tai aseen osa, jolle ei ole an- 38499: nettu hallussapitolupaa. Ilmoituksessa on 38500: mainittava valtioneuvoston asetuksella tar- 38501: kemmin säädettävät tiedot. 38502: 38503: 90 § 90§ 38504: 38505: Hallussapitolupaa koskevan todistuksen Hallussapitolupaa koskevan todistuksen 38506: esittämis- ja luovuttamisvelvollisuus esittämis- ja luovuttamisvelvollisuus 38507: 38508: Hallussapitoluvan haltijan on 30 päivän Hallussapitoluvan haltijan on 30 päivän 38509: kuluessa ampuma-aseen tai aseen osan luo- kuluessa ampuma-aseen tai aseen osan luo- 38510: vuttamisesta pysyvästi toiselle esitettävä vuttamisesta pysyvästi toiselle esitettävä 38511: sekä pyydettäessä luovutettava hallussapito- sekä pyydettäessä luovutettava hallussapito- 38512: lupaa koskeva lupatodistus kotikuntansa lupaa koskeva lupatodistus kotikuntansa tai 38513: poliisilaitokselle. kotipaikkansa poliisilaitokselle. 38514: 4 209241M 38515: 98 HE 110/2000 vp 38516: 38517: Voimassa oleva laki Ehdotus 38518: 38519: 101 § 101 § 38520: 38521: Ampuma-aserikos Ampuma-aserikos 38522: 38523: Joka tämän lain vastaisesti Joka tämän lain vastaisesti tahallaan 38524: 1) siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suo- 1) siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suo- 38525: mesta, kaupallisessa tarkoituksessa vie, mesta, kaupallisessa tarkoituksessa vie, 38526: kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää 38527: kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovut- kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovut- 38528: taa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita taa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita 38529: tai erityisen vaarallisia ammuksia, tai erityisen vaarallisia ammuksia, 38530: 2) kaupallisessa tarkoituksessa korjaa tai 2) kaupallisessa tarkoituksessa korjaa tai 38531: muuntaa ampuma-aseen tai aseen osan, muuntaa ampuma-aseen tai aseen osan, pi- 38532: tää ampumarataa taikka kouluttaa 38533: ampuma-aseiden käyttöön, 38534: 3) lainaa ampuma-aseen tai aseen osan 3) lainaa ampuma-aseen tai aseen osan 38535: sille, jolla ei ole oikeutta sen hallussapitoon, sille, jolla ei ole oikeutta sen hallussapitoon, 38536: 4) kokonaan tai osittain laiminlyö ase- 4) kokonaan tai osittain laiminlyö ase- 38537: elinkeinonharjoittajalle 25 §:n 1 momentis- elinkeinonharjoittajalle 25 §:n 1 momentis- 38538: sa säädetyn velvollisuuden tiedostao sa säädetyn velvollisuuden tiedostao 38539: pitämiseen taikka pitämiseen, 38540: 5) laiminlyö 110 §:n 1 momentissa sääde- 5) laiminlyö 110 §:n 1 momentissa sääde- 38541: tyn velvollisuuden tarkastuttaa myyntiä tyn velvollisuuden tarkastuttaa myyntiä 38542: varten valmistetut, korjatut, Suomeen siirre- varten valmistetut, korjatut, Suomeen siirre- 38543: tyt tai tuodut ampuma-aseet tai patruunat, tyt tai tuodut ampuma-aseet tai patruunat 38544: taikka 38545: 6) laiminlyö 112 a §:ssä säädetyn velvol- 38546: lisuuden esittää pysyvästi 38547: ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase 38548: tai pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty 38549: aseen osa poliisilaitokselle, 38550: on tuomittava ampuma-aserikoksesta sak- on tuomittava ampuma-aserikoksesta sak- 38551: koon tai vankeuteen enintään kahdeksi koon tai vankeuteen enintään kahdeksi 38552: vuodeksi. vuodeksi. 38553: Yritys on rangaistava. Yritys on rangaistava. 38554: 38555: 103 § 38556: 38557: Ampuma-aserikkomus 38558: 38559: 38560: Ampuma-aserikkomuksesta on tuomittava Ampuma-aserikkomuksesta on tuomittava 38561: myös se, joka tämän lain vastaisesti myös se, joka tämän lain vastaisesti tahal- 38562: laan 38563: 38564: 4) kokonaan tai osittain laiminlyö aseke- 4) kokonaan tai osittain laiminlyö aseke- 38565: räilijälle 60 §:n 1 momentissa säädetyn räilijälle 59 a §:n 1 momentissa tai 60 §:n 1 38566: velvollisuuden tiedostao pitämiseen, momentissa säädetyn velvollisuuden tiedos- 38567: ton pitämiseen, 38568: 5) laiminlyö 52 §:n 2 momentissa, 90 5) laiminlyö 52 §:n 2 momentissa, 90 38569: HE 110/2000 vp 99 38570: 38571: Voimassa oleva laki Ehdotus 38572: 38573: §:ssä tai 112 §:ssä säädetyn velvollisuuden §:ssä tai 112 §:ssä säädetyn velvollisuuden 38574: esittää tai luovuttaa lupatodistus poliisille, esittää tai luovuttaa lupatodistus poliisille, 38575: 74 §:n 3 momentissa säädetyn velvollisuu- 74 §:n 3 momentissa säädetyn velvollisuu- 38576: den esittää tai luovuttaa Euroopan ampuma- den esittää tai luovuttaa Euroopan ampuma- 38577: asepassi poliisille, 96 §:n 1 momentissa asepassi poliisille taikka 96 §:n 1 momen- 38578: säädetyn velvollisuuden luovuttaa lupato- tissa säädetyn velvollisuuden luovuttaa 38579: distus tai suostumus poliisille taikka 114 lupatodistus tai suostumus poliisille, 38580: §:ssä säädetyn velvollisuuden esittää lupa- 38581: todistus poliisille, 38582: 38583: 38584: 38585: 38586: 106§ 38587: 38588: Säilyttäminen, kantaminen ja kuljettaminen 38589: 38590: 38591: Jos säilytettävänä on erityisen vaaralli- 38592: nen ainpuma-ase taikka yhteensä yli viisi 38593: pistoolia, revolveria, itselataavalla kertatu- 38594: lella toimivaa kivääriä tai itselataavalla 38595: kertatulella toimivaa 6 §:n 2 momentin 12 38596: kohdassa tarkoitettua muuta ampuma- 38597: asetta, on aseet säilytettävä sisäasiainmi- 38598: nisteriön asetuksen mukaisessa lukitussa 38599: turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan 38600: edellytetä, jos aseiden säilytystilojen sijain- 38601: tipaikan poliisilaitos on hyväksynyt 38602: säilytystilat. 38603: 38604: 38605: 110§ 110 § 38606: 38607: Ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastus Ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastus 38608: 38609: Myyntiä varten valmistetut, korjatut, Myyntiä varten valmistetut, korjatut, 38610: Suomeen siirretyt ja tuodut ampuma-aseet Suomeen siirretyt ja tuodut ampuma-aseet 38611: ja patruunat on ennen kauppaan laskemista ja patruunat on ennen kauppaan laskemista 38612: tai muuta luovuttamista tarkastutettava nii- tai muuta luovuttamista tarkastutettava nii- 38613: den käyttöturvallisuuden toteamiseksi siten den käyttöturvallisuuden toteamiseksi siten 38614: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Tar- 38615: kastuttamisvelvollisuus ei koske sellaisia 38616: keräilyllisesti arvokkaita ampuma-aseita ja 38617: patruunoita, jotka valmistetaan, korjataan 38618: taikka siirretään tai tuodaan Suomeen mu- 38619: seossa tai kokoelmassa pitämistä varten. 38620: 38621: Sisäasiainministeriö voi antaa patruunoi- 38622: den valmistajalle tai maahantuojalle 38623: 100 HE 110/2000 vp 38624: 38625: Voimassa oleva laki Ehdotus 38626: 38627: patruunoiden tarkastusmerkinnän käyttöoi- 38628: keuden. Tarkastusmerkinnän käyttöoikeu- 38629: den antamisen edellytyksistä ja peruut- 38630: tamisesta säädetään tarkemmin asetuksella. 38631: 38632: 112§ 112 § 38633: 38634: Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn 38635: ampuma-aseen ja pysyvästi toimintakelvot- ampuma-aseen ja pysyvästi toimintakelvot- 38636: tomaksi tehdyn aseen osan esittäminen tomaksi tehdyn aseen osan esittäminen 38637: 38638: Ampuma-aseen tai aseen osan hallussapi- Ampuma-aseen tai aseen osan hallussapi- 38639: toon oikeuttavan luvan haltijan on 30 toon oikeuttavan luvan haltijan on 30 38640: päivän kuluessa ampuma-aseen pysyvästi päivän kuluessa ampuma-aseen pysyvästi 38641: ampumakelvottomaksi tai aseen osan pysy- ampumakelvottomaksi tai aseen osan pysy- 38642: västi toimintakelvottomaksi tekemisestä västi toimintakelvottomaksi tekemisestä 38643: esitettävä ase tai aseen osa kotikuntansa po- esitettävä ase tai aseen osa kotikunnan tai 38644: liisilaitokselle. Hallussapitoon oikeuttavaa kotipaikan poliisilaitokselle. Hallussapitoon 38645: lupaa koskeva lupatodistus on samalla esi- oikeuttavaa lupaa koskeva lupatodistus on 38646: tettävä sekä pyydettäessä luovutettava samalla esitettävä sekä pyydettäessä luovu- 38647: poliisille. tettava poliisille. 38648: 38649: 112 a § 38650: 38651: Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn 38652: ampuma-aseen ja pysyvästi toimintakelvot- 38653: tomaksi tehdyn aseen osan siirto ja tuonti 38654: Suomeen 38655: 38656: Sen, joka siirtää tai tuo Suomeen pysyväs- 38657: ti ampumakelvottomaksi tehdyn ampuma- 38658: aseen tai pysyvästi toimintakelvottomaksi 38659: tehdyn aseen osan, on 30 päivän kuluessa 38660: siirrosta tai tuonnista esitettävä ase tai 38661: aseen osa poliisilaitokselle tarkastusta var- 38662: ten. 38663: 38664: 114§ (kumotaan) 38665: 38666: Luvanhaltijan kotikunnan vaihtuminen 38667: 38668: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoi- 38669: den tai erityisen vaarallisten ammusten 38670: hallussapitoon oikeuttavan luvan haltija, 38671: joka muuttaa asumaan toisen kihlakunnan 38672: alueelle, on velvollinen kolmen kuukauden 38673: kuluessa kotikuntansa vaihtumisesta esittä- 38674: mään lupatodistuksensa uuden kotikuntansa 38675: poliisilaitokselle tarpeellisten merkintöjen 38676: HE 110/2000 vp 101 38677: 38678: Voimassa oleva laki Ehdotus 38679: 38680: tekemiseksi 113 §:ssä tarkoitettuun tiedos- 38681: toon. 38682: 38683: 116 § 38684: 38685: Ase-elinkeinoharjoittajien ja asekeräilijöiden valvonta 38686: 38687: 38688: Poliisin on ennen luvan antamista ensim- Poliisin on ennen luvan antamista ensim- 38689: matsen keräilykokoelmaan kuuluvan matsen keräilykokoelmaan kuuluvan 38690: ampuma -aseen tai aseen osan hankkimiseen ampuma -aseen tai aseen osan hankkimiseen 38691: tarkastettava tilat, joissa aseita ja aseen osia tarkastettava tilat, joissa aseita ja aseen osia 38692: säilytetään. Tarkastus on uusittava, jos säi- säilytetään. Tarkastus on uusittava, jos säi- 38693: lytystiloissa tapahtuu muutoksia. Poliisi voi lytystiloissa tapahtuu muutoksia. Poliisi voi 38694: myös tarvittaessa tarkastaa asekeräilijän 60 myös tarvittaessa tarkastaa asekeräilijän 59 38695: §:n 1 momentin nojalla pitämän tiedoston. a §:n 1 momentin ja 60 §:n 1 momentin no- 38696: jalla pitämän tiedoston. 38697: 38698: 38699: 117 a § 38700: 38701: Ampuma-aselautakunta 38702: 38703: Sisäasiainministeriön yhteydessä tmmu 38704: ampuma-aselautakunta, joka antaa ministe- 38705: riön pyynnöstä lausuntoja tämän lain 38706: soveltamisalaan kuuluvista asioista. Tar- 38707: kemmat säännökset ampuma- 38708: aselautakunnasta annetaan valtioneuvoston 38709: asetuksella. 38710: 38711: 118 § 38712: 38713: Muutoksenhaku 38714: 38715: 38716: Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden 38717: tai erityisen vaarallisten ammusten hankki- tai erityisen vaarallisten ammusten hankki- 38718: mista tai hallussapitoa koskevaa mista tai hallussapitoa koskevaa 38719: valitusasiaa lääninoikeudessa käsiteltäessä valitusasiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäes- 38720: valtion puhevaltaa käyttää lääninhallituksen sä valtion puhevaltaa käyttää 38721: tehtävään määräämä poliisin lääninjohtoon lääninhallituksen tehtävään määräämä po- 38722: kuuluva virkamies. liisin lääninjohtoon kuuluva virkamies. 38723: Valtionasiamiehellä on valitusoikeus lää- Valtionasiamiehellä on valitusoikeus hal- 38724: ninoikeuden päätöksestä. linto-oikeuden päätöksestä. 38725: 102 HE 110/2000 vp 38726: 38727: Voimassa oleva laki Ehdotus 38728: 38729: 119§ 119§ 38730: 38731: Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset 38732: 38733: Asetuksella voidaan antaa tarkempia Asetuksella voidaan antaa tarkempia 38734: säännöksiä: säännöksiä: 38735: 38736: 7) ampuma-aseiden ja aseen osien merkit- 7) ampuma-aseiden ja aseen osien merkit- 38737: semisestä sarjanumerolla tai muulla semisestä sarjanumerolla tai muulla 38738: vastaavalla esineen yksilöintiin soveltuvalla vastaavalla esineen yksilöintiin soveltuvalla 38739: merkinnällä. merkinnällä; 38740: 8) 26 §:n 3 momentin 1 kohdassa sääde- 38741: tystä kokeesta. 38742: 38743: Ampuma-aseasioita käsittelevä ministeriö Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa 38744: antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita ampu- tarkempia ohjeita ampuma-aseiden pysy- 38745: ma-aseiden pysyvästi västi ampumakelvottomiksi ja aseen osien 38746: ampumakelvottomiksi ja aseen osien pysy- pysyvästi toimintakelvottomiksi tekemiseen 38747: västi toimintakelvottomiksi tekemiseen liittyvistä teknisistä seikoista sekä 112 a 38748: liittyvistä teknisistä seikoista. §:ssä säädetyssä esittämisessä noudatetta- 38749: vasta menettelystä. 38750: 38751: 1. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 38752: 1 päivänä tammikuuta 2001. 38753: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 38754: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 38755: toimenpiteisiin. 38756: 2. Aikaisemman lain nojalla annetut lu- 38757: vat, ennakkosuostumukset ja asekeräilijälle 38758: annetut hyväksynnät. Ampuma-aselain 38759: (111998) sekä ampuma-aseista ja ampuma- 38760: tarpeista annetun lain (33/1933) nojalla 38761: annetut ampuma-aseisiin, aseen osiin sekä 38762: patruunoihin ja erityisen vaarallisiin am- 38763: muksiin liittyvät luvat, 38764: ennakkosuostumukset, ase-elinkeinoluvat 38765: sekä asekeräilijälle annetut hyväksynnät 38766: jäävät ehtoineen voimaan. 38767: Aikaisemman lain nojalla annettu kaa- 38768: susumuttimen hallussapitoon oikeuttava 38769: lupa raukeaa, jos luvanhaltijalle annetaan 38770: 55 a §:ssä tarkoitettu kaasusumutinlupa. 38771: 3. Asealan elinkeinoluvan hankkiminen 38772: kaupallisessa tarkoituksessa harjoitetta- 38773: vaan ampumaradan pitämiseen ja 38774: kouluttamiseen ampuma-aseiden käyttöön. 38775: Sen, joka tämän lain voimaan tullessa kau- 38776: pallisessa tarkoituksessa pitää 38777: ampumarataa tai kaupallisessa tarkoituk- 38778: sessa kouluttaa ampuma-aseiden käyttöön, 38779: on hankittava toiminnan harjoittamiseen 38780: HE 110/2000 vp 103 38781: 38782: Voimassa oleva laki Ehdotus 38783: 38784: oikeuttava asealan elinkeinolupa vuoden 38785: kuluessa lain voimaantulosta. 38786: 4. Ampuma-aseiden säilyttäminen turva- 38787: kaapissa. Edellä 106 §:n 2 momentissa 38788: tarkoitetut ampuma-aseet on säilytettävä 38789: mainitussa momentissa säädetyssä turva- 38790: kaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymässä 38791: säilytystilassa kahden vuoden kuluessa lain 38792: voimaantulosta. 38793: 5. Aikaisemman lain aikana vireille tullut 38794: lupa- tai valitusasia taikka asekeräilijälle 38795: annettavaa hyväksyntää koskeva hake- 38796: musasia. Ampuma-aseita, aseen osia, 38797: patruunoita tai erityisen vaarallisia am- 38798: muksia koskevaan lupa- tai valitusasiaan 38799: taikka asekeräilijälle annettavaa hyväksyn- 38800: tää koskevaan hakemusasiaan, joka on 38801: tullut vireille ennen tämän lain voimaantu- 38802: loa, sovelletaan lain voimaan tullessa 38803: voimassa olleita säännöksiä. 38804: HE 11112000 vp 38805: 38806: 38807: 38808: 38809: Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2000 toiseksi 38810: lisätalousarvioksi 38811: 38812: 38813: 38814: 38815: Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys korkotulojen lähdeveron tuottoarviota 150 38816: vuoden 2000 toiseksi lisätalousarvioksi. milj. mk. Sekalaisiin tuloihin ehdotetaan lisä- 38817: Lisätalousarvioesitykseen sisältyy määrära- ystä nettomääräisesti 1 177 milj. mk. Merkittä- 38818: hojen lisäyksiä nettomääräisesti yhteensä 888 vin lisäys, 7 40 milj. mk, aiheutuu pankkikriisin 38819: milj. mk ilman valtionvelan nettokuoletuksia. yhteydessä Yrityspankki Skop Oyj:öön ja Ar- 38820: Tulojen lisäyksiä on esityksessä arvioitu kerty- senal Oy:öön tehtyjen pääomasijoitusten takai- 38821: vän nettomääräisesti 7 067 milj. mk. Tästä ve- sinmaksusta. 38822: rotulojen nettomääräinen lisäys on 690 milj. Eduskunta edellytti hyväksyessään vuoden 38823: mk. 2000 lisätalousarvion, että hallitus antaa syys- 38824: Valtionvelan nettokuoletuksiin on esitykses- kuun loppuun mennessä toisen lisätalousarvio- 38825: sä merkitty 6 178 milj. mk. Vuoden 2000 net- esityksen, jossa on otettu huomioon valtion 38826: tokuoletusten yhteismäärä nousee siten vajaa- virka- ja työehtosopimusten kustannusvaiku- 38827: seen 23 mrd. markkaan. tuksista saadut uudet tiedot ja talousarvioon si- 38828: Valtion tilinpäätöksen osoittamasta kumula- sältyvien määrärahojen riittävyys. Ottaen huo- 38829: tiivisesta ylijäämästä ehdotetaan käytettäväksi mioon virastojen kokonaisresurssitilanteet ja 38830: talousarvion katteeksi 5 000 milj. mk, jolloin mahdollisuudet toteuttaa palkankorotukset il- 38831: kumulatiivisen ylijäämän käyttö olisi yhteensä man henkilöstön irtisanomisia, lomautuksia tai 38832: 9 000 milj. mk kuluvana vuonna. Hallitus an- pysyväisluonteisen henkilöstön vähennyksiä 38833: taa lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityk- ehdotetaan yhteensä 29 milj. markan lisäystä 38834: sen valtion talousarviosta annetun lain ( 423/ 14 virastolle niiden toimintaedellytysten tur- 38835: 1988) muuttamisesta koskien kumulatiivisen vaamiseksi. 38836: ylijäämän käyttöä talousarvion katteena. Presidentin vaalien ennakoitua vilkkaamman 38837: Verotulojen ja muiden tulojen arvioinnissa ennakkoäänestyksen vuoksi ehdotetaan vaali- 38838: on otettu huomioon erityisesti toteutuneet ker- menoihin lisäystä 14 milj. mk. 38839: tymätiedot ja niiden perusteella tehdyt arviot Arvonlisäveromenojen momentille, jolta eri 38840: kunkin tuloerän kokonaiskertymästä vuonna hallinnonalojen hankintoihin sisältyvä arvon- 38841: 2000. Suurimmat yksittäiset lisäykset aiempiin lisävero keskitetysti maksetaan, ehdotetaan li- 38842: arvioihin nähden koskevat tulo- ja varallisuus- säystä 400 milj. mk. 38843: veroa, jonka tuottoarviota on nostettu 600 milj. Maksut Euroopan Unionilie pienenevät 300 38844: mk sekä varainsiirtoveroa, jonka tuottoarvio milj. markalla lähinnä vuoden 1999 ylijäämän 38845: on nyt 450 milj. mk korkeampi. Polttoaineve- palautuksen johdosta. 38846: ron tuottoarviota alennetaan 900 milj. mk ja 38847: 38848: 209237H 38849: 2 HE 111/2000 vp 38850: 38851: Ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin Työmarkkinatuen määrärahaan ehdotetaan 38852: ehdotetaan 85 milj. mk lisäystä opiskelijoiden lisäystä 100 milj. mk hakijoiden ennakoitua 38853: ennakoitua suuremman määrän johdosta. suuremman määrän vuoksi. 38854: Opintotukeen ehdotetaan 47 milj. markan lisä- Korkotuetuo asuntotuotannon aloitusten vii- 38855: määrärahaa valtion maksettavaksi tulevien västyttyä alkuvuonna ehdotetaan, että korkotu- 38856: opintolainojen ennakoitua suuremman määrän kilainojen hyväksymisvaltuudesta muutettai- 38857: vuoksi. siin 600 milj. mk aravalainojen myöntämisval- 38858: Suomen maatalouden ympäristötukijärjes- tuudeksi erityisesti suurimpien kasvukeskus- 38859: telmien arvioitua laajemmasta toteutumisesta ten sosiaalisen asuntotuotannon edistämiseksi. 38860: johtuen ympäristötukeen ehdotetaan lisäta- EU :n rakennerahasto-ohjelmien valtuuksiin 38861: lousarviossa lisäystä 185 milj. mk. ja määrärahoihin on tehty tarkistuksia ohjelmi- 38862: Rautatieliikenteen radioverkon rakentami- en käynnistymisen perusteella. ED-osuuksien 38863: seen ehdotetaan valtuutta 300 milj. mk ja mää- myöntämisvaltuudet vähenevät 170 milj. mk ja 38864: rärahaa 68 milj. mk. Osake-enemmistön hank- määrärahat 110 milj. mk, koska yhteisöaloite- 38865: kimiseksi turvallisuuteen liittyviä viranomais- ohjelmien käynnistyminen siirtyy vuoteen 38866: toimintoja tuottavasta Suomen Erillisverkot 2001. Valtuudet valtion vastinrahoitukseen vä- 38867: Oy:stä ehdotetaan 78 milj. mk. henevät 142 milj. mk ohjelmien viivästymisen 38868: Siirtona kansaneläkelaitokselle ehdotetaan vuoksi. Vastinrahoituksen määrärahat kasva- 38869: kansaneläkemenoarvion tarkentumisen perus- vat nettomääräisesti 5 milj. mk. Esityksessä on 38870: teella vähennystä 70 milj. mk. Työttömyyskas- lisäksi tarkennettu rakennerahastovarojen tulo- 38871: sojen valtionosuuden määrärahaan ehdotetaan arvioita. 38872: vähennystä 100 milj. mk. 38873: 38874: Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino vv. 1999-2000 38875: 1999 2000 2000 38876: tilinpäätös IILTAE TA+ ILTA+ 38877: IILTAE 38878: milj. mk milj. mk milj.mk 38879: 38880: Menot yhteensä (ilman nettokuoletuksia) 191 725 888 203 197 38881: -Menot valtionvelasta (ilman nettokuoletuksia) 29 352 120 33 739 38882: - Muutmenot 162 373 768 169 458 38883: 38884: Tulot yhteensä 213 124 7067 226187 38885: - Tulo- ja varallisuusvero 61 251 600 72801 38886: - Arvonlisävero 53 329 270 56 600 38887: -Muut tulot 98 544 6197 96786 38888: Nettokuoletukset 19 989 6 178 22 989 38889: HE 111/2000 vp 3 38890: 38891: 38892: Ennen hyväksytyt ja nyt ehdotetut menojen muutoksetjakaantuvat eri pääluokkiin seuraavasti: 38893: Eduskunnan 38894: hyväksymät Nyt ehdotetut Muutokset 38895: muutokset muutokset yhteensä 38896: Pääluokka mk mk mk 38897: 38898: 22. Eduskunta 1 571 000 1 571 000 38899: 23. Valtioneuvosto 1 926 000 100 000 2 026 000 38900: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 60 536 000 9 550 000 70 086 000 38901: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 48 650 000 27 550 000 76 200 000 38902: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 202 525 000 -5 908 000 196 617 000 38903: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 201 020 000 26 893 000 227 913 000 38904: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 170 534 200 120 357 000 290 891 200 38905: 29. Opetusministeriön hallinnonala 179 335 000 156 825 000 336 160 000 38906: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 131 817 000 180 500 000 312 317 000 38907: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon- 38908: ala 1 000 465 000 189 972 000 1 190 437 000 38909: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 38910: ala 483 123 000 70 070 000 553 193 000 38911: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 257 918 000 -119 500 000 138 418 000 38912: 34. Työministeriön hallinnonala 8 863 000 110 480 000 119 343 000 38913: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 101 242 000 1 000 000 102 242 000 38914: 36. Valtionvelka 16 695 000 000 6 298 000 000 22 993 000 000 38915: Muutokset yhteensä 19 544 525 200 7 065 889 000 26 610 414 200 38916: 38917: 38918: 38919: Ennen hyväksytyt ja nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti: 38920: Eduskunnan 38921: hyväksymät Nyt arvioidut Muutokset 38922: muutokset muutokset yhteensä 38923: Osasto mk mk mk 38924: 38925: 11. Verot ja veronluonteiset tulot 6 450000 000 690 000 000 7 140 000 000 38926: 12. Sekalaiset tulot 8 511 215 000 1 176 823 000 9 688 038 000 38927: 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 2 080 000 000 200 000 000 2 280 000 000 38928: 15. Lainat 2 500 000 000 5 000 000 000 7 500 000 000 38929: Muutokset yhteensä 19 541 215 000 7 066 823 000 26 608 038 000 38930: 4 HE 111/2000 vp 38931: 38932: 38933: Tämän lisätalousarvioesityksen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion tulojen ja menojen budje- 38934: toidut määrät seuraavat: 38935: Tulot Menot 38936: (ilman nettokuoletuksia) Nettokuoletukset 38937: mk mk mk 38938: 38939: Varsinainen talousarvio 199 579 335 000 193 630 337 000 5 945 000000 38940: Lisätalousarviot 26 608 038 000 9 566 414 200 17 044 000 000 38941: Yhteensä 226 187 373 000 203 196 751 200 22 989 000 000 38942: 38943: 38944: 38945: 38946: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja vii- että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen lii- 38947: taten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perus- tetyn ehdotuksen toiseksi lisätalousarvioksi 38948: teluihin ehdotetaan, vuodelle 2000. 38949: 38950: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000 38951: 38952: 38953: Tasavallan Presidentti 38954: 38955: 38956: TARJA HALONEN 38957: 38958: 38959: 38960: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 38961: Vuoden 2000 II lisätalousarvio 38962: 38963: 38964: TULOT 38965: 38966: 38967: Osasto 11 mk 38968: 38969: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 690000000 38970: 38971: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 450 000 000 38972: 01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä .......................................... . 600 000 000 38973: 02. Korkotulojen lähdevero, vähennystä .................................... . -150 000 000 38974: 38975: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 380 000 000 38976: 01. Arvonlisävero, lisäystä ......................................................... . 270 000 000 38977: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero, lisäystä 110 000 000 38978: 38979: 08. Valmisteverot -700 000 000 38980: 01. Tupakkavero, vähennystä ..................................................... . -50 000 000 38981: 04. Alkoholijuomavero, lisäystä ................................................. . 250 000 000 38982: 07. Polttoainevero, vähennystä .................................................. .. -900 000 000 38983: 6 Osasto 12 38984: 38985: 10. Muut verot 560 000 000 38986: 04. Moottoriajoneuvovero, lisäystä ............................................ . 50 000 000 38987: 05. Varainsiirtovero, lisäystä ..................................................... .. 450 000 000 38988: 06. Arpajaisvero, lisäystä ........................................................... . 20 000 000 38989: 07. Ajoneuvovero, lisäystä ......................................................... . 40 000 000 38990: 38991: 38992: 38993: 38994: Osasto 12 38995: 38996: 12. SEKALAISET TULOT 1176 823 000 38997: 38998: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala -305 835 000 38999: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot, vähennystä .. -305 835 000 39000: 39001: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 35 000 000 39002: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 35 000 000 39003: 39004: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 768 000 000 39005: 51. Metallirahatulot, lisäystä ...................................................... . 20 000 000 39006: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta, lisäystä ......... . 740 000 000 39007: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä .. 8 000 000 39008: 39009: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 136 400 000 39010: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saata- 39011: vat tulot, lisäystä ................................................................... . 136 400 000 39012: 39013: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 36 472 000 39014: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot, lisäystä ................................... . 36 000 000 39015: 99. ~i~~en~e- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot, 39016: hsaysta .................................................................................. . 472 000 39017: 39018: 34. Työministeriön hallinnonala 506 786 000 39019: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot, lisäystä ............. . 471 786 000 39020: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset, lisäystä .......................... . 35 000 000 39021: 7 39022: 39023: Osasto 13 39024: 39025: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 200 000 000 39026: 39027: 01. Korkotulot 200 000 000 39028: 07. Korot talletuksista, lisäystä ................................................... . 200 000000 39029: 39030: 39031: 39032: 39033: Osasto 15 39034: 39035: 15. LAINAT 5 000 000 000 39036: 39037: 02. Ylijäämän käyttö 5 000 000 000 39038: 01. Ylijäämän käyttö, lisäystä 5 000 000 000 39039: 39040: 39041: Tulojen kokonaismäärä: 39042: 7 066 823 000 39043: 8 39044: 39045: MENOT 39046: 39047: 39048: 39049: Pääluokka 23 mk 39050: 23. VALTIONEUVOSTO 100 000 39051: 39052: 03. Oikeuskanslerinvirasto 100 000 39053: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 100000 39054: 39055: 39056: 39057: Pääluokka 24 39058: 39059: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 9 550 000 39060: 39061: 01. Ulkoasiainhallinto 5 500 000 39062: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 5 500 000 39063: 39064: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 4 050 000 39065: 23. ~r~_tyis.~siantuntijoista aiheutuvat menot (arviomääräraha), 39066: hsaysta .................................................................................. . 2 800000 39067: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomää- 39068: räraha), lisäystä ..................................................................... . 1 250 000 39069: 39070: 39071: 39072: Pääluokka 25 39073: 39074: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27 550 000 39075: 39076: 10. Tuomioistuinlaitos 10550 000 39077: 21. ~~!ke~~man oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), 39078: hsaysta .................................................................................. . 250 000 39079: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomäärä- 39080: raha 2 v), lisäystä .................................................................. . 300 000 39081: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), 39082: lisäystä .................................................................................. . 5 000 000 39083: 29. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä ............................... . 5 000000 39084: 39085: 50. Vankeinhoitolaitos 3 000 000 39086: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 3 000 000 39087: Pääluokka 26 9 39088: 39089: 70. Vaalimenot 14 000 000 39090: 21. Vaalimenot (arviomääräraha), lisäystä 14 000 000 39091: 39092: 39093: 39094: 39095: Pääluokka 26 39096: 39097: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -5 908 000 39098: 39099: 07. Kihlakunnat 2 000 000 39100: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomäärä- 39101: raha 2 v), lisäystä ................................................................. .. 2 000 000 39102: 39103: 75. Poliisitoimi 10 000 000 39104: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 10000 000 39105: 39106: 80. Pelastustoimi 1475 000 39107: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 475 000 39108: 39109: 90. Rajavartiolaitos 25 463 000 39110: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ..................... . 17 463 000 39111: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 8 000 000 39112: 39113: 98. Alueiden kehittäminen -44 846 000 39114: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä 39115: yhteisöaloitteisiin (arviomääräraha), vähennystä ................. . -44 846 000 39116: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainmi- 39117: nisteriön osalta (arviomääräraha) ......................................... . 39118: 39119: 39120: 39121: 39122: Pääluokka 27 39123: 39124: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 26 893 000 39125: 39126: 10. Puolustusvoimat 39127: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39128: 39129: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 26 893 000 39130: 22. YK:n ja ETYJin rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallin- 39131: tomenot (arviomääräraha), lisäystä ...................................... . 26 893 000 39132: 39133: 39134: 39135: 2 209237H 39136: 10 39137: 39138: Pääluokka 28 39139: 39140: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 120 357 000 39141: 39142: 01. Valtiovarainministeriö -2 000 000 39143: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä -2 000 000 39144: 39145: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 17 357 000 39146: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä 17 357 000 39147: 39148: 70. Hallinnon kehittämiskeskus 4 000 000 39149: 88. Hallinnon kehittämiskeskuksen peruspääoman korotus 4000 000 39150: 39151: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 401000 000 39152: 22. N~~~~?udjetoituj~n ..vir~~tojen toiminnan kehittäminen (siirto- 39153: maararaha 3 v), hsaysta ........................................................ . 1 000 000 39154: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha), lisäystä ................... . 400 000 000 39155: 39156: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille -300 000 000 39157: 66. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha), vähennystä -300 000 000 39158: 39159: 39160: 39161: 39162: Pääluokka 29 39163: 39164: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 156 825 000 39165: 39166: 01. Opetusministeriö 39167: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministe- 39168: riön osalta (arviomääräraha) ................................................ .. 39169: 39170: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 3 000 000 39171: 24. J:I~joi!.telukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), 39172: hsaysta .................................................................................. . 3 000 000 39173: 39174: 20. Ammattikorkeakouluopetus -975 000 39175: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammatti- 39176: korkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), 39177: vähennystä ............................................................................ . -975 000 39178: 39179: 60. Ammatillinen koulutus 85 000 000 39180: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttö- 39181: kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. . 85 000 000 39182: Pääluokka 30 11 39183: 39184: 70. Opintotuki 59 000 000 39185: 52. <?~.int~~ainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha), 39186: hsaysta .................................................................................. . 47 000 000 39187: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kou- 39188: lumatkatuki (arviomääräraha), lisäystä ................................ . 12 000 000 39189: 39190: 88. Tiede 500 000 39191: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), 39192: lisäystä .................................................................................. . 500 000 39193: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomäärä- 39194: raha 3 v) ................................................................................ . 39195: 39196: 90. Taide ja kulttuuri 10 300 000 39197: 75. ~e:us~~annuksetja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), 39198: hsaysta .................................................................................. . 10 300 000 39199: 39200: 39201: 39202: 39203: Pääluokka 30 39204: 39205: 30. MAA- JA METSÄ TALOUSMINISTERIÖN 39206: HALLINNONALA 180 500 000 39207: 39208: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 500 000 39209: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ..................... . 500 000 39210: 39211: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 3 000 000 39212: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha), lisäystä .................... . 3 000 000 39213: 39214: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 171300 000 39215: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 39216: v) ···························································································· 39217: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .. 185 000 000 39218: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v), vähennystä -13 700 000 39219: 39220: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 9 700 000 39221: 42. ~altio~~pu ~etsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaati- 39222: otlle, hsaysta ......................................................................... . 9 700 000 39223: 39224: 41. Kala-, riista- ja porotalous -8 000 000 39225: 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan 39226: edistäminen (siirtomääräraha 3 v), vähennystä .................... . -8 000 000 39227: 12 Pääluokka 31 39228: 39229: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 1000 000 39230: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 1 000 000 39231: 39232: 61. Maanmittauslaitos 3 000000 39233: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arvio- 39234: määräraha), lisäystä .............................................................. . 3 000000 39235: 39236: 39237: 39238: Pääluokka 31 39239: 39240: 31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN 39241: HALLINNONALA 189 972 000 39242: 39243: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 156 000 39244: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 39245: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 156 000 39246: 39247: 24. Tielaitos 36 000 000 39248: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) ...................................... . 39249: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 36 000 000 39250: 39251: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 7 000 000 39252: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alus- 39253: t~~- kil~ailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha), 39254: hsaysta .................................................................................. . 7 000000 39255: 39256: 40. Ratahallintokeskus 68 000 000 39257: 79. Radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 68 000 000 39258: 39259: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 316 000 39260: 63. J~ukkoliiken~e~n ~~lvelujen osto ja kehittäminen (siirtomää- 39261: raraha 3 v), hsaysta ............................................................... . 316 000 39262: 39263: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot 78 500 000 39264: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................... . 78 500 000 39265: 13 39266: 39267: Pääluokka 32 39268: 39269: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN 39270: HALLINNONALA 70070000 39271: 39272: 20. Teknologiapolitiikka 1000 000 39273: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomäärä- 39274: raha 2 v), lisäystä .................................................................. . 1 000 000 39275: 39276: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 63 000 000 39277: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja 39278: teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha), lisäystä 63 000 000 39279: 39280: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 70000 39281: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 39282: 2 v), lisäystä .......................................................................... . 70000 39283: 39284: 70. Erityisrahoitus 6 000 000 39285: 45. K?.~k?tuki jul_k~.sest.~ tuetuille vienti- ja alusluotoille (arvio- 39286: maararaha), hsaysta .............................................................. . 6 000 000 39287: 39288: 39289: 39290: Pääluokka 33 39291: 39292: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN 39293: HALLINNONALA -119 500 000 39294: 39295: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 39296: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39297: 39298: 17. Työttömyysturva -100 000 000 39299: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), 39300: vähennystä ............................................................................ . -100 000 000 39301: 39302: 19. Eläkevakuutus -63 000 000 39303: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista me- 39304: noista (arviomääräraha), lisäystä ......................................... .. 7 000 000 39305: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arvio- 39306: määräraha), vähennystä ........................................................ . -70 000 000 39307: 39308: 20. Tapaturmavakuutus 2 000 000 39309: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kus- 39310: tannuksista (arviomääräraha), lisäystä ................................. . 2 000 000 39311: 14 Pääluokka 34 39312: 39313: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 17 000 000 39314: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja ham- 39315: maslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arvio- 39316: määräraha), lisäystä .............................................................. . 17 000 000 39317: 39318: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 2 500 000 39319: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha), lisäystä 2 500 000 39320: 39321: 57. Lomatoiminta 22 000 000 39322: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kus- 39323: tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................... . 22 000 000 39324: 39325: 39326: 39327: 39328: Pääluokka 34 39329: 39330: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 110 480 000 39331: 39332: 01. Työhallinto 250 000 39333: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 250 000 39334: 39335: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus -115 000 000 39336: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (arvio- 39337: määräraha), vähennystä ........................................................ . -60 000 000 39338: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön 39339: osalta (arviomääräraha), vähennystä .................................... . -55 000 000 39340: 39341: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 123 830 000 39342: 02. P~~~~.aperust~i~en ~yöllistämistuki valtionhallinnolle (arvio- 39343: maararaha), hsaysta .............................................................. . 130 000 000 39344: 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirto- 39345: määräraha 2 v), lisäystä ........................................................ . 3 500 000 39346: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille 39347: (arviomääräraha), vähennystä .............................................. . -130 000 000 39348: 40. Kotitaloustyön väliaikainen tukeminen (siirtomääräraha 2 v) 20 330 000 39349: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha), lisäystä ........................ . 100 000 000 39350: 39351: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 66 400 000 39352: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta val- 39353: tion osalta (arviomääräraha), lisäystä ................................... . 10 100 000 39354: 63. ~~kolaist~~. ja ~~rvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomää- 39355: raraha), hsaysta ..................................................................... . 56 300 000 39356: 39357: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 35 000 000 39358: 50. Palkkaturva (arviomääräraha), lisäystä ................................ . 35 000 000 39359: 15 39360: 39361: Pääluokka 35 39362: 39363: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 1000 000 39364: 39365: 30. Asumisen edistäminen 39366: 60. Siirto valtion asuntorahastoon 39367: 39368: 60. Suomen ympäristökeskus 1000 000 39369: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 000 000 39370: 39371: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 39372: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristömi- 39373: nisteriön osalta (arviomääräraha) ......................................... . 39374: 39375: 39376: 39377: Pääluokka 36 39378: 39379: 36. VALTIONVELKA 6 298 000 000 39380: 39381: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko -300 000 000 39382: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko (arviomääräraha), 39383: vähennystä ............................................................................ . -300 000 000 39384: 39385: 02. Muun EMU-määräisen velan korko 300 000 000 39386: 90. Muun EMU-määräisen velan korko (arviomääräraha), 39387: lisäystä .................................................................................. . 300 000 000 39388: 39389: 06. Valtionvelan kuoletukset 6178 000 000 39390: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha), lisäystä 6 178 000 000 39391: 39392: 09. Muut menot valtionvelasta 120 000 000 39393: 21. ~a~.kki?t ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha), 39394: hsaysta .................................................................................. . 120 000 000 39395: 39396: 39397: Menojen kokonaismäärä: 39398: 7 065 889 000 39399: 16 39400: 39401: 39402: 39403: 39404: TULOT 39405: 39406: 39407: 39408: 39409: Osasto 11 39410: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 39411: 39412: 39413: 39414: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 39415: 39416: 01. Tulo- ja varallisuusvero 02. Korkotulojen lähdevero 39417: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentin tuloarviota vähennetään 39418: 600 000 000 mk. 150 000 000 mk. 39419: Se 1v i t y s osa : Toteutuneiden kertymä- Se 1v i t y s osa : Toteutuneiden kertymä- 39420: tietojen ja arvioidun loppuvuoden kehityksen tietojen perusteella korkotulojen lähdeveron 39421: perusteella tulo- ja varallisuusveron kokonais- kokonaistuotoksi arvioidaan 600 000 000 mk. 39422: tuotoksi vuonna 2000 arvioidaan 39423: 72 801 000 000 mk. 2000 II lisätalousarvio -150 000 000 39424: 2000 talousarvio 750000 000 39425: 2000 II lisätalousarvio 600 000 000 1999 tilinpäätös 556 525 668 39426: 2000 I lisätalousarvio 5 000000000 1998 tilinpäätös 686 614 419 39427: 2000 talousarvio 67 201 000 000 39428: 1999 tilinpäätös 61 250 849 908 39429: 1998 tilinpäätös 56 631 839 913 39430: 11.04 17 39431: 39432: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 39433: 39434: 01. Arvonlisävero 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava 39435: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä vero 39436: 270 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 39437: Se l v i t y s osa : Toteutuneiden kertymä- 110 000 000 mk. 39438: tietojen perusteella arvonlisäveron kokonais- Selvitysosa : Toteutuneiden kertymä- 39439: tuotoksi vuonna 2000 arvioidaan tietojen perusteella vakuutusmaksuveron ko- 39440: 56 600 000 000 mk. konaistuotoksi vuonna 2000 arvioidaan 39441: 2 000 000 000 mk. 39442: 2000 II lisätalousarvio 270 000000 39443: 2000 I lisätalousarvio 1 050 000 000 2000 II lisätalousarvio 110000000 39444: 2000 talousarvio 55 280 000 000 2000 talousarvio 1 890 000 000 39445: 1999 tilinpäätös 53 328 718 517 1999 tilinpäätös 1 854 717 280 39446: 1998 tilinpäätös 49 660 103 098 1998 tilinpäätös 1 742 443 936 39447: 39448: 39449: 39450: 08. Valmisteverot 39451: 39452: 39453: 01. Tupakkavero 2000 II lisätalousarvio 250 000000 39454: Momentilta vähennetään 50 000 000 mk. 2000 talousarvio 7 350 000 000 39455: Selvitysosa : Toteutuneiden kertymä- 1999 tilinpäätös 7 453 645 908 39456: tietojen perusteella tupakkaveron kokonaistuo- 1998 tilinpäätös 7 186 659 907 39457: toksi vuonna 2000 arvioidaan 3 424 000 000 39458: mk. 07. Polttoainevero 39459: Momentin tuloarviota vähennetään 39460: 2000 II lisätalousarvio -50 000 000 900 000 000 mk. 39461: 2000 talousarvio 3 474000000 Selvitysosa : Toteutuneiden kertymä- 39462: 1999 tilinpäätös 3 367 001 685 tietojen perusteella polttoaineveron kokonais- 39463: 1998 tilinpäätös 3 376 477 323 tuotoksi vuonna 2000 arvioidaan 39464: 15 700 000 000 mk. Erityisesti moottoribensii- 39465: 04. Alkoholijuomavero nin kohonnut vähittäishinta sekä autokannan 39466: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä rakenteen muuttuminen ovat vähentäneet ben- 39467: 250 000 000 mk. siinin kulutusta ja polttoaineveron arvioitua 39468: Selvitysosa : Toteutuneiden kertymä- tuottoa. 39469: tietojen perusteella alkoholijuomaveron koko- 39470: naistuotoksi vuonna 2000 arvioidaan 2000 II lisätalousarvio -900 000 000 39471: 7 600 000 000 mk. 2000 talousarvio 16 600 000 000 39472: 1999 tilinpäätös 15 765 120 116 39473: 1998 tilinpäätös 15 305 965 438 39474: 18 11.10 39475: 39476: 10. Muut verot 39477: 39478: 04. Moottoriajoneuvovero 06. Arpajaisvero 39479: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 39480: 50 000 000 mk. 20 000 000 mk. 39481: Selvitysosa: Toteutuneiden kertymä- Se l v i t y s osa : Toteutuneiden kertymä- 39482: tietojen perusteella moottoriajoneuvoveron tietojen perusteella arpajaisveron kokonaistuo- 39483: kokonaistuotoksi vuonna 2000 arvioidaan toksi vuonna 2000 arvioidaan 460 000 000 mk. 39484: 1 140 000 000 mk. 39485: 2000 II lisätalousarvio 20 000 000 39486: 2000 II lisätalousarvio 50 000000 2000 talousarvio 440 000 000 39487: 2000 talousarvio 1 090 000 000 1999 tilinpäätös 450 185 913 39488: 1999 tilinpäätös 1 101 209 654 1998 tilinpäätös 429 127 154 39489: 1998 tilinpäätös 1041 811247 39490: 07. Ajoneuvovero 39491: 05. Varainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 39492: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 40 000 000 mk. 39493: 450 000 000 mk. Se l v i t y s osa: Toteutuneiden kertymä- 39494: Selvitysosa: Toteutuneiden kertymä- tietojen perusteella ajoneuvoveron kokonais- 39495: tietojen perusteella varainsiirtoveron koko- tuotoksi vuonna 2000 arvioidaan 39496: naistuotoksi vuonna 2000 arvioidaan 1 310 000 000 mk. 39497: 2 500 000 000 mk. 39498: 2000 II lisätalousarvio 40 000 000 39499: 2000 II lisätalousarvio 450 000000 2000 talousarvio 1 270 000 000 39500: 2000 talousarvio 2 050 000000 1999 tilinpäätös 1 245 328 523 39501: 1999 tilinpäätös 2 583 854 627 1998 tilinpäätös 1 198 348 533 39502: 1998 tilinpäätös 2 535 147 094 39503: 19 39504: 39505: 39506: 39507: 39508: Osasto 12 39509: SEKALAISET TULOT 39510: 39511: 39512: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 39513: 39514: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saata- 39515: vat tulot Arvio ohjelmakauden 1995-1999 tuloista 39516: Momentilta vähennetään 305 835 000 mk. vuonna 2000: 39517: Selvitysosa: Uuden ohjelmakauden mk 39518: ennakkomaksut oli vuoden 2000 talousarvios- 39519: sa arvioitu siten, että tulot olisivat 30 % ko. Tavoite 2 11 185 000 39520: vuoden EAKR-rahoituksesta ja 4% koko kau- Tavoite 5b 10 120 000 39521: den EAKR-kehyksestä. Komission ennakko- Yhteensä 21 305 000 39522: maksuperiaatteiden varmistuttua tulevat uuden 39523: ohjelmakauden tulot olemaan tätä pienemmät. 39524: Tavoite 1-ohjelman ja tavoite 2-ohjelman en- Arvio ohjelmakauden 2000-2006 tuloista 39525: nakot vastaavat suuruudeltaan runsasta 20 % vuonna 2000: 39526: mk 39527: koko vuoden 2000 EAKR-kehyksestäja 3,5% 39528: koko ohjelmakauden EAKR-varoista. Lisäksi 39529: vanhan ohjelmakauden tuloja kertyi vuonna Tavoite 1 98 022 000 39530: 1999 arvioitua enemmän, mikä vähentää vas- Tavoite 2 81 616 000 39531: taavasti vuoden 2000 tuloja. Yhteensä 179 638 000 39532: Tuloja vähentää lisäksi se, että Interreg III 39533: sekä Urban -yhteisöaloitteista ei tulla vuonna 2000 II lisätalousarvio -305 835 000 39534: 2000 saamaan ennakoita, koska ohjelma-asia- 2000 talousarvio 506 779 000 39535: kirjojen hyväksyminen siirtyy vuodelle 2001. 1999 tilinpäätös 996 149 095 39536: 1998 tilinpäätös 661 306 646 39537: 39538: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 39539: 39540: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan 39541: muut tulot 2000 II lisätalousarvio 35 000 000 39542: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 2000 talousarvio 1 000 000 39543: 35 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 34 373 481 39544: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Hornet- 1998 tilinpäätös 101 045 484 39545: torjuntahävittäjähankinnan maksujärjestelyi- 39546: hin liittyvistä satunnaisista korkotuotoista. 39547: 20 12.28 39548: 39549: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 39550: 39551: 51. Metallirahatulot 2000 II lisätalousarvio 740 000 000 39552: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 2000 talousarvio 45 000 000 39553: 20 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 2 132 200 963 39554: Se 1v i t y s osa : Tulojen lisäys aiheutuu 1998 tilinpäätös 2 726 392 657 39555: arvioitua suuremmista käyttörahatoimituksista 39556: varastosta. 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan 39557: muut tulot 39558: 2000 II lisätalousarvio 20 000 000 39559: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 39560: 2000 talousarvio 23 000000 8 000 000 mk. 39561: 1999 tilinpäätös 46 052 549 Se 1v i t y s osa : Momentin tuloarvio li- 39562: 1998 tilinpäätös 28 564 136 sääntyy 10 600 000 markalla, mikä aiheutuu 39563: valtion takaoksista perittyjen maksujen arvioi- 39564: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttami- tua suuremmasta kertymästä. Momentin tulo- 39565: sesta arviota alentaa 2 600 000 mk EU:n osuuden 39566: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä EMU -tiedotuksesta sekä muiden ED-tulojen 39567: 7 40 000 000 mk. nettoottaminen momentille 28.0 1.21. 39568: Se 1v i t y s o s a : Tulot kertyvät valtion ta- 39569: lousarviosta vuonna 1992 Yrityspankki Skop 2000 II lisätalousarvio 8 000 000 39570: Oyj:öön ja Arsenal Oy:öön tehtyjen pääomasi- 2000 talousarvio 25 500 000 39571: joitusten takaisinmaksusta. 1999 tilinpäätös 978 151 634 39572: 1998 tilinpäätös 364 763 867 39573: 39574: 39575: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 39576: 39577: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahas- viä menojen lisäyksiä on otettu huomioon mo- 39578: ton tukiosastosta saatavat tulot mentilla 30.12.45. 39579: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Ohjelmien perusteella tuloutuvien tulojen li- 39580: 136 400 000 mk. säksi jäsenmaat voivat uuden ohjelmakauden 39581: Se 1v i t y s osa : Tulojen muutokset johtu- ensimmäisenä vuonna hakea komissiosta 39582: vat ohjelmien tai niiden toteutumisen täsmen- myös koko rahoituskauden 2000-2006 perus- 39583: tymisestä kevään 2000 aikana sekä EU:n uu- teella laskettua ennakkoa maaseudun kehittä- 39584: desta ennakkomaksumenettelystä. EU:n ko- misasetuksen toimenpiteisiin. Suomi on päät- 39585: mission jo hyväksymän Manner-Suomen tänyt hakea ennakkoa yhteensä 202 100 000 39586: kattavan ja komission käsittelyssä olevan Ah- mk, josta ympäristötuen ennakkoa on 39587: venanmaan luonnonhaittakorvausjärjestelmän 98 600 000 mk ja luonnonhaittakorvauksen 39588: yhteenlaskettu EU:n rahoitusosuus on ennakkoa 103 500 000 mk. Ennakot otetaan 39589: 215 700 000 mk pienempi kuin aiemmin arvi- huomioon vuonna 2006 ohjelmakauden pää- 39590: oitiin. Vastaava EU -osuuden vähennys on otet- tyttyä EU:n rahoitusosuuden vähennyksenä tu- 39591: tu huomioon momentilla 30.12.46. Toisaalta kimenojen kokonaistarkastelun yhteydessä. 39592: maatalouden ympäristötukijärjestelmän toteu- Lisäksi tulokertymässä on otettu sekä vähen- 39593: tuminen ohjelmassa arvioitua laajempana lisää nyksenä että lisäyksenä huomioon 31 500 000 39594: tulokertymää 150 000 000 mk. Tuloihin liitty- mk komissiolle suoritettavien maidon lisämak- 39595: sujen johdosta. Suomi ylitti tuotantokaudella 39596: 12.31 21 39597: 39598: 1.4.1999-31.3.2000 maidon maakiintiönsä, osuuksista. Koska lisämaksun suorittaminen 39599: minkä seurauksena komissiolle on suoritettava jää maidontuottajien lopulliseksi menoksi, tu- 39600: komission asetuksen (ETY) n:o 536/93 mu- loutetaan tuottajilta perityt vastaavat lisämak- 39601: kaista lisämaksua. Komissio vähentää lisä- sut tälle momentille. 39602: maksun Suomelle suoritettavista tukiosasto- 39603: TA+ ILTA IILTA TA+LTAt 39604: Ohjelman 39605: perusteella EU:n ennakko Yhteensä yhteensä 39606: 39607: Maatalouden ympäristötuki 774,0 150,0 98,6 248,6 1 022,6 39608: Luonnonhaittakorvaus 987,0 -215,7 103,5 -112,2 874,8 39609: Maidon lisämaksu EU:n komissi- 39610: olle -31,5 -31,5 39611: Tuottajilta perityt maidon lisä- 39612: maksut 31,5 31,5 39613: Momentin muut tulot yhteensä 2 444,9 2 444,9 39614: Yhteensä 4205,9 -65,7 202,1 136,4 4 342,3 39615: 39616: 2000 II lisätalousarvio 136 400 000 39617: 2000 1 lisätalousarvio 70 000000 39618: 2000 talousarvio 4 135 900 000 39619: 1999 tilinpäätös 2 602 009 997 39620: 1998 tilinpäätös 2 589 665 539 39621: 39622: 39623: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 39624: 39625: Selvitysosa : Luvun nimike on muutettu. 39626: 39627: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallin- 39628: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä nonalan muut tulot 39629: 36 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 39630: Se l v i t y s o s a : Tulojen lisäys vastaa 472 OOOmk. 39631: EU:n TEN-tuen suoritusten arvioitua määrää. Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 39632: Vastaava määrärahan lisäys on merkitty mo- muutettu. Tulojen lisäys vastaa EU:n TEN- 39633: mentille 31.24. 77. tuen ja Distinct -hankkeen suorituksia. Vastaa- 39634: vat määrärahojen lisäykset on merkitty mo- 39635: 2000 II lisätalousarvio 36 000 000 menteille 31.01.22 ja 31.60.63. 39636: 2000 talousarvio 3 000 000 39637: 1999 tilinpäätös 21 884 708 2000 II lisätalousarvio 472 000 39638: 1998 tilinpäätös 7 730 639 2000 1 lisätalousarvio 3 015 000 39639: 2000 talousarvio 300 000 39640: 1999 tilinpäätös 2 129 447 39641: 1998 tilinpäätös 4112 714 39642: 22 12.34 39643: 39644: 34. Työministeriön hallinnonala 39645: 39646: 39647: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat 39648: tulot Arvio uuden ohjelmakauden 2000-2006 tu- 39649: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä loista vuonna 2000: 39650: 471 786 000 mk. mk 39651: Se l v i t y s osa : Muutokset koostuvat oh- 39652: jelmakauden 1995-1999 tukien maksatusten Tavoite 1-ohjelma 56 805 000 39653: viivästymisestä vuodesta 1999 vuoteen 2000, Tavoite 2-ohjelma 22 960 000 39654: lisäystä yhteensä 514 666 000 mk, sekä ohjel- Tavoite 3-ohjelma 86 485 000 39655: makauden 2000-2006 ohjelmien odotettua Yhteisöaloitteet 15 330 000 39656: hitaammasta käynnistymisestä, vähennystä Yhteensä 181 580 000 39657: yhteensä 42 880 000 mk. 39658: Arvio ohjelmakauden 1995-1999 tuloista 2000 II lisätalousarvio 471 786 000 39659: vuonna 2000: 2000 talousarvio 649 100 000 39660: mk 1999 tilinpäätös 441 784 702 39661: 1998 tilinpäätös 141 686 681 39662: Tavoite 3 405 757 000 39663: Tavoite 4 152 795 000 70. Palkkaturvamaksujen palautukset 39664: Tavoite 6 90 300 000 Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 39665: Tavoite 2 103 018 000 39666: 35 000 000 mk. 39667: Tavoite 5b 108 176 000 Se l v i t y s osa : Tulojen lisäys johtuu 39668: Yhteisöaloitteet 79 260 000 palkkaturvan ennakoitua suuremmasta käytös- 39669: Yhteensä 939 306 000 tä. Tulojen lisäystä vastaavat menot on merkit- 39670: ty momentille 34.99.50. 39671: 39672: 2000 II lisätalousarvio 35 000 000 39673: 2000 talousarvio 106 000 000 39674: 1999 tilinpäätös 74751110 39675: 1998 tilinpäätös 103 458 134 39676: 23 39677: 39678: 39679: 39680: 39681: Osasto 13 39682: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 39683: 39684: 39685: 01. Korkotulot 39686: 39687: 07. Korot talletuksista ovat vuoden 2000 tammi-elokuussa olleet ar- 39688: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä vioitua korkeammat. 39689: 200 000 000 mk. 39690: Selvitysosa : Toteutuneiden kertymä- 2000 II lisätalousarvio 200 000 000 39691: tietojen perusteella arvioidaan korkojen talle- 2000 talousarvio 1 200 000 000 39692: tuksista lisääntyvän 200 milj. markalla. Val- 1999 tilinpäätös 1 200 809 052 39693: tion kassareservin keskimäärä ja korkotaso 1998 tilinpäätös 1 947 010 241 39694: 24 39695: 39696: 39697: 39698: 39699: Osasto 15 39700: LAINAT 39701: 39702: 39703: 02. Ylijäämän käyttö 39704: 39705: 01. Ylijäämän käyttö mulatiivinen ylijäämä ylittää 500 milj. euroa 39706: Momentille merkitään lisäystä eli noin 3 mrd. mk. 39707: 5 000 000 000 mk. 39708: Se 1v i t y s o s a : Hallitus antaa lisätalous- 2000 II lisätalousarvio 5 000 000 000 39709: arvioesitykseen liittyvän esityksen valtion ta- 2000 1 lisätalousarvio 2 500000 000 39710: lousarviosta annetun lain (423/1988) 3 b §:n 2000 talousarvio 1 500 000 000 39711: muuttamisesta siten, että talousarvion katteek- 1999 tilinpäätös 39712: si voitaisiin ottaa määrä, jolla valtion tilinpää- 39713: töksen osoittama varainhoitovuoden lopun ku- 39714: 25 39715: 39716: 39717: 39718: 39719: MENOT 39720: 39721: 39722: 39723: 39724: Pääluokka 23 39725: VALTIONEUVOSTO 39726: 39727: 39728: 03. Oikeuskanslerinvirasto 39729: 39730: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 100 000 39731: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 2000 I lisätalousarvio 319 000 39732: mk. 2000 talousarvio 12 400 000 39733: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 12 100 000 39734: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 11 558 000 39735: 39736: 39737: 39738: 39739: 4 209237H 39740: 26 39741: 39742: 39743: 39744: 39745: Pääluokka 24 39746: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNON ALA 39747: 39748: 39749: 01. Ulkoasiainhallinto 39750: 39751: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) hallinnolle aiheutuvien matkakulujen kattami- 39752: Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 seen. 39753: mk. 39754: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta 2000 II lisätalousarvio 5 500 000 39755: 4 600 000 mk aiheutuu kustannustason nousun 2000 1 lisätalousarvio 20 747 000 39756: vaikutuksista ulkomaanedustuksen korvauk- 2000 talousarvio 790 286 000 39757: siin ja 900 000 mk varautumisesta Filippiinien 1999 tilinpäätös 809 291 000 39758: panttivankitapauksen hoitamisesta ulkoasiain- 1998 tilinpäätös 808 320 000 39759: 39760: 39761: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 39762: 39763: 23. Erityisasiantuntijoista aiheutuvat menot 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisin- 39764: (arviomääräraha) hallintaan (arviomääräraha) 39765: Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 Momentille myönnetään lisäystä 1 250 000 39766: mk. mk. 39767: Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta 39768: heutuu momentin käyttötarkoituksen laajentu- 1 000 000 mk aiheutuu kuolinsyynselvitys- 39769: misesta ja henkilöstölle maksettujen korvaus- hankkeesta Kosovossa ja 250 000 mk Pohjois- 39770: ten kasvusta. Irlannin aseidenluovutuskomission toiminnan 39771: jatkumisesta. 39772: 2000 II lisätalousarvio 2 800 000 39773: 2000 1 lisätalousarvio 200 000 2000 II lisätalousarvio 1 250 000 39774: 2000 talousarvio 29 513 000 2000 1 lisätalousarvio 270 000 39775: 1999 tilinpäätös 26 768 411 2000 talousarvio 36 983 000 39776: 1998 tilinpäätös 26 862 165 1999 tilinpäätös 57 671 761 39777: 1998 tilinpäätös 29 702 377 39778: 27 39779: 39780: 39781: 39782: 39783: Pääluokka 25 39784: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 39785: 39786: 39787: 39788: 10. Tuomioistuinlaitos 39789: 39790: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot 39791: (siirtomääräraha 2 v) (siirtomääräraha 2 v) 39792: Momentille myönnetään lisäystä 250 000 Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 39793: mk. mk. 39794: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 39795: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 39796: 39797: 2000 II lisätalousarvio 250 000 2000 II lisätalousarvio 5 000 000 39798: 2000 I lisätalousarvio 792 000 2000 I lisätalousarvio 17 942 000 39799: 2000 talousarvio 34 500 000 2000 talousarvio 954 320 000 39800: 1999 tilinpäätös 34 500 000 1999 tilinpäätös 963 500 000 39801: 1998 tilinpäätös 33 900 000 1998 tilinpäätös 949 853 970 39802: 39803: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- 29. Erityismenot (arviomääräraha) 39804: menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 39805: Momentille myönnetään lisäystä 300 000 mk. 39806: mk. Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- 39807: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- heutuu lähinnä tulkkaus- ja käännösmenojen 39808: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. sekä todistelukustannusten kasvusta. 39809: 39810: 2000 II lisätalousarvio 300 000 2000 II lisätalousarvio 5 000 000 39811: 2000 I lisätalousarvio 947 000 2000 talousarvio 21 000 000 39812: 2000 talousarvio 38 300 000 1999 tilinpäätös 26 675 544 39813: 1999 tilinpäätös 38 300 000 1998 tilinpäätös 20 913 914 39814: 1998 tilinpäätös 41 800 000 39815: 28 25.50 39816: 39817: 50. Vankeinhoitolaitos 39818: 39819: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 3 000 000 39820: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 2000 I lisätalousarvio 15 800 000 39821: mk. 2000 talousarvio 691 200 000 39822: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 688 200 000 39823: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 678 650 000 39824: 39825: 39826: 39827: 70. Vaalimenot 39828: 39829: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) 2000 II lisätalousarvio 14 000 000 39830: Momentille myönnetään lisäystä 14 000 000 2000 talousarvio 96 500 000 39831: mk. 1999 tilinpäätös 127 092 875 39832: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve ai- 1998 tilinpäätös 3 989 350 39833: heutuu vuoden 2000 presidentinvaalin arvioi- 39834: tua vilkkaammasta ennakkoäänestyksestä. 39835: 29 39836: 39837: 39838: 39839: 39840: Pääluokka 26 39841: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 39842: 39843: 39844: 07. Kihlakunnat 39845: 39846: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta- 2000 II lisätalousarvio 2 000 000 39847: menot (siirtomääräraha 2 v) 2000 I lisätalousarvio 425 000 39848: Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 2000 talousarvio 233 382 000 39849: mk. 1999 tilinpäätös 223 150 000 39850: Se 1v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- 1998 tilinpäätös 209 328 000 39851: heutuu kihlakunnanvirastojen turvatasoa pa- 39852: rantavista perusparannustöistä. 39853: 39854: 39855: 39856: 75. Poliisitoimi 39857: 39858: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 10 000 000 39859: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 2000 I lisätalousarvio 46 984000 39860: mk. 2000 talousarvio 2 815 050 000 39861: Se 1v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 2 771185 000 39862: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 2 616 532 944 39863: 39864: 39865: 39866: 80. Pelastustoimi 39867: 39868: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirto- tusyhteistyö Pohjois-Savon ammattikorkea- 39869: määräraha 2 v) koulun kanssa käynnistyy vasta vuonna 2001. 39870: Momentille myönnetään lisäystä 1 475 000 39871: mk. 2000 II lisätalousarvio 1 475 000 39872: S e 1v i t y s o s a : Lisämäärärahasta 2000 I lisätalousarvio 3 680 000 39873: 500 000 mk ehdotetaan toimintaedellytysten 2000 talousarvio 92 927 000 39874: turvaamiseksi ja 975 000 mk aiheutuu momen- 1999 tilinpäätös 91 460 000 39875: tille 29.20.30 kuluvan vuoden talousarviossa 1998 tilinpäätös 73 226 000 39876: tehdyn siirron peruuttamisesta, koska koulu- 39877: 30 26.90 39878: 39879: 90. Rajavartiolaitos 39880: 39881: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirto- 39882: Momentille myönnetään lisäystä 17 463 000 määräraha 3 v) 39883: mk. Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 39884: Selvitysosa : Lisämäärärahan tarve ai- mk. 39885: heutuu rajavartiolaitoksen lentäjiä koskevasta Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- 39886: valtion eläkelain muutoksesta (93911999). heutuu valuuttakurssien muutoksista helikop- 39887: terihankinnassa, johon myönnettiin tilausval- 39888: 2000 II lisätalousarvio 17 463 000 tuus vuoden 1998 talousarviossa. 39889: 2000 I lisätalousarvio 15 225 000 39890: 2000 talousarvio 948 100 000 2000 II lisätalousarvio 8 000 000 39891: 1999 tilinpäätös 950 000 000 2000 talousarvio 44000 000 39892: 1998 tilinpäätös 908 524000 1999 tilinpäätös 8 500 000 39893: 1998 tilinpäätös 22 000 000 39894: 39895: 39896: 98. Alueiden kehittäminen 39897: 39898: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke- Selvitysosa: Myöntämisvaltuuden vä- 39899: hitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (arvio- heneminen 112 197 000 markalla johtuu Inter- 39900: määräraha) reg III ja Urban -ohjelmien käynnistymisestä 39901: Momentilta vähennetään 44 846 000 mk. vasta vuonna 2001. Määräraha vähenee vaituo- 39902: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- den pienentymisen johdosta yhteensä 39903: ten, että myöntämisvaltuus vähenee 44 846 000 mk. 39904: 923 600 000 markasta 811 403 000 markkaan. 39905: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. mk): 39906: 2000 2001 2002 Yhteensä 39907: 39908: Kauden 1995-1999 sitoumukset 233,220 161,622 394,842 39909: Vuoden 2000 sitoumukset 324,561 324,561 162,281 811,403 39910: Yhteensä 557,781 486,183 162,281 1 206,245 39911: 39912: 2000 II lisätalousarvio -44 846 000 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- 39913: 2000 1 lisätalousarvio 11 697 000 tusosuus sisäasiainministeriön osalta (arvio- 39914: 2000 talousarvio 590 930 000 määräraha) 39915: 1999 tilinpäätös 500 145 000 Momentin perusteluja muutetaan siten, että 39916: 1998 tilinpäätös 621 046 999 myöntämisvaltuus vähenee 141 720 000 mar- 39917: kasta 110 900 000 markkaan. 39918: Selvitysosa : Myöntämisvaltuudesta 39919: arvioidaan aiheutuvan maksatoksia 39920: 44 300 000 mk vuonna 2000, 44 300 000 mk 39921: vuonna 2001 ja 22 300 000 mk vuonna 2002. 39922: 26.98 31 39923: 39924: Myöntämisvaltuuden väheneminen Momentin määrärahaa ei edellä olevan joh- 39925: 30 820 000 markalla johtuu Interreg III ja Ur- dosta vähennetä. 39926: ban -ohjelmien käynnistymisestä vasta vuonna 39927: 2001. 39928: Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavas- 39929: ti (milj. mk): 39930: Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Yhteensä 39931: 39932: EAKR 37,5 50,9 5,0 93,4 39933: ESR 7,1 10,4 17,5 39934: Yhteensä 44,6 61,3 5,0 110,9 39935: 39936: 2000 II lisätalousarvio 39937: 2000 I lisätalousarvio 12 300 000 39938: 2000 talousarvio 32 000 000 39939: 32 39940: 39941: 39942: 39943: 39944: Pääluokka 27 39945: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 39946: 39947: 39948: 10. Puolustusvoimat 39949: 39950: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto- Momentille ei edellä olevan johdosta ehdote- 39951: määräraha 2 v) ta lisämäärärahaa. 39952: Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn ke- 39953: hittämiseen liittyen perustetaan puolustusvoi- 2000 II lisätalousarvio 39954: miin 1.11.2000 lukien kenraalin virka (A30). 2000 1 lisätalousarvio 60 150 000 39955: Se l v i t y s o s a : Kenraalin on tarkoitus 2000 talousarvio 5 615 573 000 39956: toimia pysyvänä sotilasedustajana Euroopan 1999 tilinpäätös 5 190118 000 39957: unionin sotilaskomiteassa Brysselissä ja myös 1998 tilinpäätös 5 168 400 000 39958: Suomen sotilasedustajana NATOssa. 39959: 39960: 39961: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 39962: 39963: 22. YK:n ja ETYiin rauhanturvaamistoimin- Kosovon KFOR-operaatiossa, 800 000 mk 39964: nan kalusto- ja hallintomenot (arviomäärära- Suomen osallistumisesta seitsemällä sotilas- 39965: ha) tarkkailijalla Etiopian ja Eritrean väliselle ra- 39966: Momentille myönnetään lisäystä 26 893 000 jalle asetettavaan UNMEE-operaatioon ja 39967: mk. 2 000 000 mk YK:lle vuokrattujen miehistön- 39968: S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta kuljetusajoneuvojen varaosahankinnoista. Li- 39969: 11 800 000 mk aiheutuu Etelä-Libanonissa sämäärärahatarpeet ovat yhteensä 43 800 000 39970: UNIFIL-operaatioon osallistuvan rauhantur- mk. Kun YK:lta arvioidaan saatavan korvauk- 39971: vajoukon vahventamisesta 153 rauhanturvaa- sia vuokratuista miehistönkuljetusajoneuvois- 39972: jalla ja YK:lle vuokrattujen 64 panssaroidun ta 16 907 000 mk, momentin nettomäärärahan 39973: miehistönkuljetusajoneuvon muutostöistä, lisätarve on 26 893 000 mk. 39974: 10 500 000 mk Suomen osallistumisen jatka- 39975: misesta Bosnia-Herzegovinassa SFOR-ope- 2000 II lisätalousarvio 26 893 000 39976: raatiossa edelleen 120 rauhanturvaajan vah- 2000 talousarvio 159 000 000 39977: vuisella joukolla, 18 700 000 mk Suomen pa- 1999 tilinpäätös 261 321 724 39978: taljoonan toiminta-alueen laajentumisesta 1998 tilinpäätös 106 663 444 39979: 33 39980: 39981: 39982: 39983: 39984: Pääluokka 28 39985: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 39986: 39987: 39988: 01. Valtiovarainministeriö 39989: 39990: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mk. EU-tulot vähennetään momentin 12.28.99 39991: Momentilta vähennetään 2 000 000 mk. tuloarviosta. 39992: Lisäksi momentin määräraha muutetaan net- Menojen ja tulojen erittely: mk 39993: tomäärärahaksi siltä osin, että nettobudjetoin- 39994: nissa otetaan tulona huomioon EU:lta saatavat Bruttomenot 135 856 000 39995: tulot. EU-tulot 2 600000 39996: Se l v i t y s o s a : Määrärahan vähennykse- Nettomenot 133 256 000 39997: nä on otettu huomioon nettobudjetointiin siir- 39998: tymisen johdosta toimintamenoihin nettoutet- 2000 II lisätalousarvio -2 000 000 39999: tavat EMU -tiedotukseen EU:n maksuosuute- 40000: 2000 I lisätalousarvio 1 256 000 40001: na saatavat tulot 2 000 000 mk sekä muita ED- 40002: tuloja 600 000 mk. Bruttomenojen arvioidaan 2000 talousarvio 134 000 000 40003: kasvavan muita EU -tuloja vastaavasti 600 000 1999 tilinpäätös 131 000 000 40004: 1998 tilinpäätös 133 800 000 40005: 40006: 40007: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 40008: 40009: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomää- tion maksettava maakunnalle lisäystä 40010: räraha) 8 056 538,20 mk. Lisäksi lisämäärärahan tar- 40011: Momentille myönnetään lisäystä 17 357 000 vetta aiheutuu 9 300 000 mk tasoitusmaksun 40012: mk. perusteena olevien valtion vuoden 2000 ta- 40013: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta lousarviossa arvioitujen tulojen määrän lisään- 40014: 8 057 000 mk aiheutuu Ahvenanmaan itsehal- tymisestä. 40015: lintolain (1144/1991) mukaisen vuoden 1999 40016: lopullisen tasoitusmäärän arvioitua suurem- 2000 II lisätalousarvio 17 357 000 40017: masta määrästä. Ahvenanmaan valtuuskunta 2000 I lisätalousarvio 76 542 000 40018: on 24.8.2000 vahvistanut vuoden 1999lopulli- 2000 talousarvio 891 500 000 40019: sen tasoitusmäärän 959 056 538,20 markaksi. 1999 tilinpäätös 1 006 037 997 40020: Koska Ahvenanmaan maakunta on saanut vuo- 1998 tilinpäätös 831 525 773 40021: delta 1999 ennakkoa 951 000 000 mk, on vai- 40022: 40023: 40024: 5 209237H 40025: 34 28.60 40026: 40027: 60. Valtion kiinteistölaitos 40028: 40029: Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyihin liittyen siirretään ulkoasiainministeriön, 40030: puolustusministeriön, Helsingin yliopiston, Ratahallintokeskuksen ja Tielaitoksen hallussa ollut- 40031: ta kiinteistövarallisuutta Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan. Siirrettävän omaisuuden arvo on 40032: yhteensä noin 17 milj. mk. Omaisuus merkitään lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Valtio- 40033: neuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta ja siirron muista 40034: yksityiskohdista. 40035: Se l v i t y s osa : Kiinteistövarallisuuteen kuuluu asunto-osakkeita, määräaloja Helsingin Vii- 40036: kissä ja Ruskeasuolla ja määräala rakennuksineen Töölössä sekä rakennus Espoossa. Siirrettävä 40037: kiinteistövarallisuus on siirretty hallinnonaloilta valtiovarainministeriölle pääosin vuoden 1999 40038: lopulla tarkoituksella siirtää se edelleen Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan 1.1.2000 lukien. 40039: Kiinteistölaitos on käytännössä hoitanut kiinteistövarallisuutta jo kuluvan vuoden aikana. 40040: 40041: 40042: 70. Hallinnon kehittämiskeskus 40043: 40044: 88. Hallinnon kehittämiskeskuksen perus- valtiovarainministeriön kehittämiskeskuksesta 40045: pääoman korotus teettämän ulkopuolisen arvioinnin perusteella 40046: Momentille myönnetään 4 000 000 mk. tehtävien ja valtioneuvoston päättämien kehit- 40047: Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittä- tämiskeskuksen kehittämistoimenpiteiden to- 40048: miskeskuksen peruspääoman korotukseen ke- teuttamiseksi. 40049: hittämiskeskuksen taserakenteen vahvistami- 40050: seksi liiketoiminnan laajuutta vastaavaksi ja 2000 II lisätalousarvio 4000 000 40051: 40052: 40053: 40054: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 40055: 40056: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 40057: kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 40058: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 400 000 000 mk. 40059: mk. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve ai- 40060: Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoi- heutuu eri hallinnonalojen arvonlisäveromeno- 40061: tus käyttää ylioppilastutkintolautakunnan jen kasvusta. 40062: maksulliseen toimintaan liittyviin kehittämis- 40063: hankkeisiin. Vuoden 1998 talousarviossa net- 2000 II lisätalousarvio 400 000 000 40064: tobudjetoidun tulomomentin 12.29.43 ylijää- 2000 talousarvio 3 700 000 000 40065: mä on 1 668 942 mk. 1999 tilinpäätös 3 905 445 532 40066: 1998 tilinpäätös 3 664 774 683 40067: 2000 II lisätalousarvio 1 000 000 40068: 2000 talousarvio 3 888 000 40069: 1999 tilinpäätös 10 400 000 40070: 1998 tilinpäätös 4000 000 40071: 28.90 35 40072: 40073: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille 40074: 40075: 66. Maksut Euroopan unionille (arviomää- rärahaa ehdotetaan vähennettäväksi 40076: räraha) 300 000 000 markalla. 40077: Momentilta vähennetään 300 000 000 mk. 40078: Selvitysosa: EU:n toisen lisätalousar- 2000 II lisätalousarvio -300 000 000 40079: vion yhteydessä on jäsenmaille palautettu vuo- 2000 talousarvio 6 915 000 000 40080: den 1999 ylijäämä. Suomen osuus tästä ylijää- 1999 tilinpäätös 6 468 913 886 40081: mästä on noin 400 000 000 mk. Maksupohja- 1998 tilinpäätös 5 985 868 211 40082: tarkistusten arvioidaan lisäävän määrärahan 40083: tarvetta 100 000 000 mk, minkä johdosta mää- 40084: 36 40085: 40086: 40087: 40088: 40089: Pääluokka 29 40090: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 40091: 40092: 40093: 01. Opetusministeriö 40094: 40095: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- Määrärahasta 70 100 000 mk käytetään Eu- 40096: tusosuus opetusministeriön osalta (arviomää- roopan sosiaalirahaston hankkeiden kansalli- 40097: räraha) sena rahoitusosuutena ja 24 500 000 mk Eu- 40098: Momentin perusteluja muutetaan siten, että roopan aluekehitysrahaston hankkeiden kan- 40099: myöntämisvaltuus pienenee 359 600 000 mar- sallisena rahoitusosuutena. 40100: kasta 350 418 000 markkaan. Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutu- 40101: Se l v i t y s o s a : Valtuuden pieneneminen van menoja 94,6 milj. mk vuonna 2000, 125,8 40102: 9 182 000 markalla johtuu Interreg-yhteisö- milj. mk vuonna 2001 ja 129,9 milj. mk vuon- 40103: a1oitteisiin budjetoidun 15 000 000 markan na 2002. 40104: valtuuden poistamisesta ja tavoiteohjelmien Momentin määrärahaa ei edellä olevan joh- 40105: teknisen avun valtuuksien lisäämisestä dosta vähennetä. 40106: 5 818 000 markalla. 40107: Valtion rahoitusosuuden uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan 40108: ohjelmittain ja rahastoittain seuraavasti v. 2000 (milj. mk): 40109: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloitteet Yhteensä 40110: 40111: EAKR 34,4 45,4 79,8 40112: ESR 80,7 39,8 150,1 270,6 40113: Yhteensä 115,1 85,2 150,1 350,4 40114: 40115: 2000 II lisätalousarvio 40116: 2000 1 lisätalousarvio 48 000 000 40117: 2000 talousarvio 46 600000 40118: 40119: 40120: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 40121: 40122: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siir- Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 40123: tomääräraha 2 v) taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 40124: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 40125: mk. 40126: 29.20 37 40127: 40128: 2000 II lisätalousarvio 3 000 000 40129: 2000 1 lisätalousarvio 3 451 000 40130: 2000 talousarvio 353 599 000 40131: 1999 tilinpäätös 347 353 000 40132: 1998 tilinpäätös 272 833 000 40133: 40134: 40135: 20. Ammattikorkeakouluopetus 40136: 40137: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja johtavan palopäällystön koulutus alkaa vasta 40138: yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökus- vuonna 2001. 40139: tannuksiin (arviomääräraha) 40140: Momentilta vähennetään 975 000 mk. 2000 II lisätalousarvio -975 000 40141: Selvitysosa : Vähennys aiheutuu kulu- 2000 1 lisätalousarvio -2 000 000 40142: van vuoden talousarviossa momentille 2000 talousarvio 1 439 474 000 40143: 26.80.21 tehdyn siirron peruuntumisesta, kos- 1999 tilinpäätös 954 701 455 40144: ka tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon 1998 tilinpäätös 1 520 313 245 40145: 40146: 40147: 60. Ammatillinen koulutus 40148: 40149: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen 2000 II lisätalousarvio 85 000 000 40150: koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomäärä- 2000 1 lisätalousarvio 40151: raha) 2000 talousarvio 1 893 521 000 40152: Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000 1999 tilinpäätös 2 285 160 994 40153: mk. 1998 tilinpäätös 2 141 104 560 40154: Selvitysosa : Lisämäärärahan tarve ai- 40155: heutuu ammatillisen koulutuksen opiskelijoi- 40156: den ennakoitua suuremmasta määrästä. 40157: 40158: 40159: 70. Opintotuki 40160: 40161: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotu- 2000 II lisätalousarvio 47 000000 40162: ki (arviomääräraha) 2000 talousarvio 130 000 000 40163: Momentille myönnetään lisäystä 47 000 000 1999 tilinpäätös 175 322 118 40164: mk. 1998 tilinpäätös 178 321 342 40165: Se 1v i t y s osa: Lisämäärärahan tarve ai- 40166: heutuu valtion maksettavaksi tulevien opinto- 40167: lainojen ennakoitua suuremmasta määrästä. 40168: 38 29.88 40169: 40170: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 2000 II lisätalousarvio 12 000 000 40171: opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomäärära- 2000 talousarvio 130 000 000 40172: ha) 1999 tilinpäätös 132 166 304 40173: Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 1998 tilinpäätös 123 957 264 40174: mk. 40175: Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- 40176: heutuu julkisen liikenteen taksojen korotuk- 40177: sesta. 40178: 40179: 40180: 88. Tiede 40181: 40182: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirto- 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 40183: määräraha 2 v) (siirtomääräraha 3 v) 40184: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 Momentin perusteluja muutetaan siten, että 40185: mk. määrärahaa saa käyttää myös valtionavustus- 40186: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- ten ja apurahojen maksamiseen. 40187: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Se l v i t y s o s a : Momentille ei edellä ole- 40188: van johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 40189: 2000 II lisätalousarvio 500000 40190: 2000 I lisätalousarvio 529 000 2000 II lisätalousarvio 40191: 2000 talousarvio 69 840 000 2000 I lisätalousarvio 2 860 000 40192: 1999 tilinpäätös 63 740 000 2000 talousarvio 282 170 000 40193: 1998 tilinpäätös 61 373 000 1999 tilinpäätös 312 108 405 40194: 1998 tilinpäätös 240 562 481 40195: 40196: 40197: 90. Taide ja kulttuuri 40198: 40199: 75. Perusparannukset ja talonrakennukset 7 566 m 2 ja kustannusarvio 70 800 000 mk eli 40200: (siirtomääräraha 3 v) 9 357 mk/m 2 sekä lisärakentamisen osuus 604 40201: Momentille myönnetään lisäystä 10 300 000 m2 ja kustannusarvio 4 200 000 mk eli 6 953 40202: mk. mk/m 2 . 40203: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve 40204: Lisäykset käyttösuunnitelmaan: mk käyttösuunnitelman kohtaan 3 aiheutuu Suo- 40205: menlinnan kuivatelakan ulkoportin korjaus- ja 40206: 2. Kansallismuseon peruskorjaus 5 300 000 uusimistyöstä. 40207: 3. Suomenlinnan perusparannukset 5 000 000 40208: Yhteensä 10 300 000 2000 II lisätalousarvio 10 300 000 40209: Kansallismuseon peruskorjauksen tarkistettu 2000 talousarvio 15 000 000 40210: kustannusarvio on yhteensä 75 000 000 mk, 1999 tilinpäätös 46 400 000 40211: mistä rakennuksen korjaustyön laajuus on 1998 tilinpäätös 56 300 000 40212: 39 40213: 40214: 40215: 40216: 40217: Pääluokka 30 40218: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 40219: 40220: 40221: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 40222: 40223: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 500 000 40224: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 2000 1 lisätalousarvio 590 000 40225: mk. 2000 talousarvio 58 000 000 40226: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 48 700 000 40227: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 35 888 000 40228: 40229: 40230: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 40231: 40232: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 2000 II lisätalousarvio 3 000 000 40233: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 2000 talousarvio 6 500 000 40234: mk. 1999 tilinpäätös 5 301 201 40235: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve ai- 1998 tilinpäätös 5 103 614 40236: heutuu kalojen VHS-taudin vastustamistoi- 40237: menpiteiden kustannuksista. 40238: 40239: 40240: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 40241: 40242: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen markan valtuutta on tarkoitus pienentää 40243: tuki (siirtomääräraha 2 v) 50 000 000 markalla. 40244: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentin määrärahaa ei edellä olevan joh- 40245: vuonna 2000 ja sitä aiemmin tehdyistä päätök- dosta vähennetä. 40246: sistä saa aiheutua ao. vuosiin kohdistuvia vuo- 40247: den 2001 määrärahasta maksettavia menoja 2000 II lisätalousarvio 40248: enintään 450 000 000 mk. 2000 talousarvio 3 500 000 000 40249: Se l v i t y s osa : Maatalouden uuden ym- 1999 tilinpäätös 3 567 000 000 40250: päristöohjelman vaatiman lisärahoitustarpeen 1998 tilinpäätös 3 725 000 000 40251: johdosta momentille sisältyvää 500 000 000 40252: 40 30.12 40253: 40254: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomää- kijalle viisivuotisen sitoumuskauden 2000-- 40255: räraha 2 v) 2004 aikana komission hyväksymien yksikkö- 40256: Momentille myönnetään lisäystä tukitasojen mukaisena. Ympäristötukeen tarvi- 40257: 185 000 000 mk. taan vuonna 2000 yhteensä 1 667 000 000 mk. 40258: Se l v i t y s osa : Komission kesäkuussa Kun momentille on osoitettu 1 287 000 000 40259: 2000 hyväksymän horisontaaliseen maaseu- mk ja tarkoitukseen on käytettävissä 40260: dun kehittämissuunnitelmaan sisältyvän ym- 195 000 000 mk edelliseltä vuodelta siirtyviä 40261: päristötukijärjestelmän valmistelussa oletet- eriä, lisätarve on 185 000 000 mk. Lisäyksestä 40262: tiin, että 75 %peltoalasta tulee ympäristötuen on EU :n osuutta 103 000 000 mk ja kansallista 40263: piiriin. Viljelijät hakivat ympäristötukea vuon- osuutta 82 000 000 mk. EU:n osuutta tuloutuu 40264: na 2000 suunniteltua enemmän ja tuen piiriin lisää siirtyvä erä huomioon otettuna yhteensä 40265: tulee yli 90 % peltoalasta. Yhteisön säännöt 150 000 000 mk momentille 12.30.01. 40266: edellyttävät, että ympäristötuki maksetaan ha- 40267: Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmien toteuttamisesta arvioidaan määrärahalisäyksen 40268: johdosta aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. mk): 40269: 2000 1) 2001 2002 2003 20042) 40270: 40271: Vuonna 2000 tehtävät päätökset ja 40272: toimenpiteet 1 441 1600 1634 1 677 1 717 40273: Aiempina vuosina tehdyt päätökset 40274: ja toimenpiteet 31 79 58 33 12 40275: Yhteensä 1 472 1 679 1 692 1 710 1729 40276: l) Lisäksi 195 milj. mk edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa. 40277: 2 40278: ) Vuoden 2004 jälkeen aiheutuu menoja pitkäaikaisista, lähinnä JO-vuotisista erityistukisopimuksista, jotka on tehty 40279: edellisellä ohjelmakaudella ja tehdään vuonna 2000. Näitä ei ole otettu huomioon sarakkeen menoissa. 40280: 40281: 40282: 2000 II lisätalousarvio 185 000 000 vausjärjestelmän kokonaisrahoitustarve vuon- 40283: 2000 I lisätalousarvio na 2000 on 2 513 100 000 mk, josta EU:n 40284: 2000 talousarvio 1 287 000000 osuutta on 767 400 000 mk ja kansallista 40285: 1999 tilinpäätös 1 690 000 000 osuutta 1 7 45 700 000 mk. Kun momentin 40286: 1998 tilinpäätös 1 690 000 000 määrärahasta maksetaan myös Ahvenanmaan 40287: luonnonhaittakorvaus 16 200 000 mk, josta 40288: EU :n osuutta on 3 900 000 mk ja kansallista 40289: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 40290: osuutta 12 300 000 mk, on määrärahan koko- 40291: 2 v) 40292: naistarve 2 529 300 000 mk, josta EU:n osuut- 40293: Momentilta vähennetään 13 700 000 mk. ta on 771 300 000 mk ja kansallista osuutta 40294: Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha on 1 758 000 000 mk. Ahvenanmaa palauttaa 40295: muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. vuonna 2001 maakuntaan maksetusta kansalli- 40296: Komissio on kesäkuussa 2000 hyväksynyt sesta osuudestaan puolet valtiolle. EU:n osuut- 40297: Suomen ehdotuksen horisontaaliseksi maaseu- ta vastaava tulojen vähennys 215 700 000 mk 40298: dun kehittämisohjelmaksi vuosille 2000-- on otettu huomioon momentilla 12.30.01. 40299: 2006. Hyväksyttyyn ohjelmaan sisältyvän 40300: Manner-Suomen kattavan luonnonhaittakor- 40301: 30.31 41 40302: 40303: 40304: 40305: Määrärahantarve arvioidaan seuraavaksi (milj. mk): 40306: JOSta 40307: TA IILTA TA+IILTA Manner-Suomi Ahvenanmaa 40308: 40309: EU:n osuus yhteensä 987,0 -215,7 771,3 767,4 3,9 40310: Kansallinen osuus yhteensä 1 556,0 202,0 1 758,0 1 745,7 12,3 40311: Kaikki yhteensä 2 543,0 -13,7 2 529,3 2 513,1 16,2 40312: 40313: 2000 II lisätalousarvio -13 700 000 40314: 2000 talousarvio 2 543 000 000 40315: 1999 tilinpäätös 1 157 601 316 40316: 1998 tilinpäätös 1 195 599 092 40317: 40318: 40319: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 40320: 40321: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja säeläkkeeseen on hänen työsuhteensa ehto, 40322: valvontaorganisaatioille jota ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa. 40323: Momentille myönnetään lisäystä 9 700 000 Jotta tarpeettomilta oikeudenkäynneiltä vältyt- 40324: mk. täisiin, tarkoituksena on maksaa eläkkeensaa- 40325: Lisämäärärahaa saa käyttää Metsätalouden jille takautuvasti leikkausta vastaavat eläkkeet 40326: kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten ta- viivästyskorkoineen. Takautuvasti maksetta- 40327: kautuviin eläkemenoihin ja niiden viivästys- vista eläkkeistä aiheutuu 1.9.1997- 40328: korkomenoihin myönnettävien valtionapujen 31.12.2000 väliseltä ajalta Metsätalouden ke- 40329: maksamiseen. hittämiskeskus Tapiolle ja metsäkeskuksille 40330: Selvitysosa : Metsätalouden kehittä- eläkemenoja ja viivästyskorkomenoja aiheut- 40331: miskeskus Tapio ja metsäkeskukset ovat välil- tamisperiaatteen mukaisesti yhteensä arviolta 40332: liseen valtionhallintoon kuuluvia organisaati- 9 700 000 mk, jotka on tarkoitus maksaa vuo- 40333: oita. Ne ovat mukana yksityismetsätalouden den 2000 lopussa. Lisäksi Eläke-Tapion eläke- 40334: edistämisjärjestöjen vuonna 1949 tekemässä sääntöä on tarkoitus muuttaa siten, että 40335: sopimuksessa niiden palveluksessa olevien 1.9.1997 maksussa olleisiin eläkkeisiin tehty 40336: henkilöiden eläke-eduista. Sopimuksen mu- leikkaus poistetaan eläkesäännön muutoksella 40337: kaisesti eläke-ehdoista on tarkemmin sovittu 1.1.2001 lukien. 40338: Eläke-Tapion eläkesäännössä. 40339: Eläke-Tapion eläkesääntöä muutettiin vuon- 2000 II lisätalousarvio 9 700 000 40340: na 1997 siten, että maksussa olevia eläke-etuja 2000 talousarvio 235 000 000 40341: leikattiin 10 prosentilla 1. 9.1997 alkaen. Itä- 1999 tilinpäätös 198 000 000 40342: Suomen hovioikeuden lainvoimaisen ratkaisun 1998 tilinpäätös 198 000 000 40343: mukaan kantajanoikeus hänelle maksettuun Ii- 40344: 40345: 40346: 40347: 40348: 6 209237H 40349: 42 30.41 40350: 40351: 41. Kala-, riista- ja porotalous 40352: 40353: 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja mk EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion 40354: rakennepolitiikan edistäminen ( siirtomäärära- rahoitusosuutta varten. 40355: ha 3 v) Se l v i t y s o s a : Komissio on hyväksynyt 40356: Momentilta vähennetään 8 000 000 mk. Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjel- 40357: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- man ja seurantakomiteat ovat täsmentäneet 1- 40358: ten, että määrärahasta on varattu 39 350 000 ohjelmien rahoituskehyksiä. Nämä edellyttä- 40359: vät talousarviossa budjetoitua vähemmän va- 40360: roja. 40361: Määrärahan arvioitu käyttö (milj. mk): 40362: Kansallinen osuus EU:n osuus Yhteensä kans.+EU 40363: TA II LTA Yht. TA IILTA Yht. TA II LTA Yht. 40364: 40365: Elinkeinokalatalouden ra- 40366: kenneohjelma (ml. tuotta- 40367: jajärjestöjen tukeminen) 37,0 -3,47 33,53 33,0 -6,24 26,76 (KOR) 70,0 -9,71 60,29 40368: !-ohjelmat 5,0 0,82 5,82 5,0 0,82 5,82 (KOR) 10,0 1,64 11,64 40369: lnterventioto iminta 1,0 1,00 1,0 1,00 40370: (EMOTR) 40371: ED-tehtävät yhteensä 42,0 ~2.65 39,35 39,0 -5,42 33,58 81,0 -8,07 72,93 40372: Kansalliset toimenpiteet 11,0 0,07 11,07 11,0 0,07 11,07 40373: Yhteensä 53,0 -2,58 50,42 39,0 -5,42 33,58 92,0 -8,0 84,0 40374: 40375: 2000 II lisätalousarvio -8 000 000 40376: 2000 talousarvio 92 000000 40377: 1999 tilinpäätös 86 320 000 40378: 1998 tilinpäätös 82 100 000 40379: 40380: 40381: 40382: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 40383: 40384: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomäärära- Lisämäärärahalla toteutettavien investointien 40385: ha 3 v) investointivaiheen työllisyysvaikutukseksi ar- 40386: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 vioidaan noin neljä henkilötyövuotta. 40387: mk. 40388: S e l v i t y s o s a : Lisämääräraha käytetään 2000 II lisätalousarvio 1 000 000 40389: vuoden 2000 kevään poikkeuksellisista tulvis- 2000 talousarvio 85 500 000 40390: ta valtion tulvasuojelurakenteille aiheutunei- 1999 tilinpäätös 69 500 000 40391: den kiireellisten korjaustöiden ja muiden kii- 1998 tilinpäätös 88 000 000 40392: reellisten tulvasuojelutöiden toteuttamiseen. 40393: 30.61 43 40394: 40395: 61. Maanmittauslaitos 40396: 40397: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheu- valtion lopulliseksi menoksi jää noin 40398: tuvat menot (arviomääräraha) 1 300 000 mk. 40399: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 40400: mk. 2000 II lisätalousarvio 3 000 000 40401: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve ai- 2000 talousarvio 14 000 000 40402: heutuu uusjakojen häiriöttämän etenemisen 1999 tilinpäätös 17 157 000 40403: turvaamisesta. Lisämäärärahan käytön arvioi- 1998 tilinpäätös 14 940 397 40404: daan jakautuvan siten, että asianosaisilta takai- 40405: sinperittävä osuus on noin 1 700 000 mk ja 40406: 44 40407: 40408: 40409: 40410: 40411: Pääluokka 31 40412: LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 40413: 40414: 40415: Se l v i t y s osa : Pääluokan nimike on muutettu. 40416: 40417: 40418: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 40419: 40420: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu. 40421: 40422: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomäärära- 40423: Ministeriön viestintähallinto-osaston osasto- ha 3 v) 40424: päällikön virka (A30) siirretään 1.12.2000 lu- Momentille myönnetään lisäystä 156 000 40425: kien ministeriön osastopäällikön viraksi. mk. 40426: Se l v i t y s o s a : Ministeriön organisaatio- Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 40427: uudistukseen liittyen ministeriön viestintähal- ten, että määrärahaa saa käyttää EU:n TEN- 40428: linto-osaston osastopäällikön virka on tarkoi- hankkeiden menoihin. 40429: tus muuttaa ministeriön yhteiseksi viraksi. Se l v i t y s osa : EU on myöntänyt loppu- 40430: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdote- suorituksina TEN-tukea ministeriön tutkimus- 40431: ta lisämäärärahaa. hankkeisiin 156 000 mk. Vastaava tulon lisäys 40432: on merkitty momentille 12.31.99. 40433: 2000 II lisätalousarvio 40434: 2000 I lisätalousarvio 1 200 000 2000 II lisätalousarvio 156 000 40435: 2000 talousarvio 72 700 000 2000 I lisätalousarvio 3 015 000 40436: 1999 tilinpäätös 68 060000 2000 talousarvio 43 700 000 40437: 1998 tilinpäätös 62 902 000 1999 tilinpäätös 43 582 000 40438: 1998 tilinpäätös 44 750 000 40439: 40440: 40441: 24. Tielaitos 40442: 40443: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) jan virka (A34) lakkautetaan 31.12.2000 luki- 40444: Tielaitokseen perustetaan vuoden 2001 alus- en. 40445: ta Tiehallintoon siirrettävä pääjohtajan virka Se l v i t y s osa : Tielaitos jaetaan Tiehal- 40446: (A33) 1.11.2000 lukien. Tielaitoksen pääjohta- linnosta annetun lain (568/2000) ja Tieliikelai- 40447: toksesta annetun lain (569/2000) mukaisesti 40448: 31.32 45 40449: 40450: 1.1.2001 alkaen virastona toimivaksi Tiehal- 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 40451: linnoksi ja liiketoimintaa harjoittavaksi Tielii- 2 v) 40452: kelaitokseksi. Tiehallinnosta annetun lain voi- Momentille myönnetään lisäystä 40453: maantulosäädösten mukaan Tiehallinnon pää- 36 000 000 mk. 40454: johtajan viran perustamiseksi 1.11.2000 lukien Selvitysosa: EU:n komission vuosien 40455: voidaan ryhtyä jo ennen lainsäädännön voi- 1998-1999 TEN-tukipäätösten loppuerien ja 40456: maantuloa 1.1.200 1. vuoden 2000 TEN-tukipäätösten ennakkomak- 40457: Momentille ei edellä olevanjohdosta ehdote- sujen arvioitu yhteismäärä on 36 000 000 mk, 40458: ta lisämäärärahaa. mikä tuloutetaan momentille 12.31.24. Lisära- 40459: hoitus on tarkoitus osoittaa käynnissä olevien 40460: 2000 II lisätalousarvio TEN-verkon hankkeiden jatkorahoittamiseen 40461: 2000 1 lisätalousarvio 244150 000 seuraavasti: vt 1 Paimio--Muurla 14 milj. mk, 40462: 2000 talousarvio 3 100 000 000 vt 3 Hämeenlinna-Iittala 14 milj. mk ja vt 21 40463: 1999 tilinpäätös 3 051 000 000 Kemi-Tornio 8 milj. mk. 40464: 1998 tilinpäätös 3 075 150 000 40465: 2000 II lisätalousarvio 36 000 000 40466: 2000 1 lisätalousarvio 5 300 000 40467: 2000 talousarvio 691 000 000 40468: 1999 tilinpäätös 796 600 000 40469: 1998 tilinpäätös 823 452 000 40470: 40471: 40472: 40473: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 40474: 40475: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä vapaa- 40476: loon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan 40477: turvaaminen ( arviomääräraha) lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa osaa. 40478: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 40479: mk. oon vähennyksenä 9 milj. mk vuodelle 2000 40480: Se l v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun- säädetyn työnantajan merimieseläkemaksun 40481: nalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityk- 40 prosentin tuen 1.7.2000 päättymisen joh- 40482: sen ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta dosta sekä lisäyksenä 16 milj. mk arvioitua 40483: annetun lain (170711991) muuttamisesta ja ul- suuremman alusmäärän ja tuen piiriin kuuluvi- 40484: komaanliikenteen kauppa-alusluettelosta an- en kustannusten johdosta. 40485: netun lain 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 40486: annetun lain (130111999) kumoamisesta 2000 II lisätalousarvio 7 000 000 40487: 1.7.2000 lukien siten, että tukea maksetaan ny- 2000 talousarvio 152 000 000 40488: kyisen pysyvän tuen lisäksi määrä, joka vastaa 1999 tilinpäätös 143 731 455 40489: varustamotyönantajan maksamia merimieselä- 1998 tilinpäätös 136 511 183 40490: ke-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- 40491: 46 31.40 40492: 40493: 40. Ratahallintokeskus 40494: 40495: 79. Radioverkon rakentaminen (siirtomäärä- misesta enintään 300 000 000 markan määräs- 40496: raha 3 v) tä. 40497: Momentille myönnetään 68 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Loppuosasta on tarkoitus 40498: Määrärahaa saa käyttää rautatieliikenteen ra- rahoittaa 132 000 000 mk vuoden 2002 talous- 40499: dioverkon rakentamismenojen maksamiseen. arviosta ja 100 000 000 mk vuoden 2004 ta- 40500: Ratahallintokeskus oikeutetaan tekemään ko- lousarviosta. 40501: konaisrahoitussopimus radioverkon rakenta- 40502: 2000 II lisätalousarvio 68 000 000 40503: 40504: 40505: 40506: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 40507: 40508: 63. J aukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- 316 000 mk. Vastaava tulon lisäys on merkitty 40509: täminen (siirtomääräraha 3 v) momentille 12.31.99. 40510: Momentille myönnetään lisäystä 316 000 40511: mk. 2000 II lisätalousarvio 316 000 40512: Se l v i t y s o s a : EU on myöntänyt tukea 2000 talousarvio 471 740 000 40513: liikenneministeriön Distinct-hankkeelle 1999 tilinpäätös 480 975 000 40514: 1998 tilinpäätös 492 000 000 40515: 40516: 40517: 40518: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot 40519: 40520: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu. 40521: 40522: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) omistusosuus Suomen Erillisverkot Oy:n 40523: Momentille myönnetään lisäystä 78 500 000 osakkeista olisi 60 %. 40524: mk. 40525: Selvitysosa: Lisämäärärahalla on tar- 2000 II lisätalousarvio 78 500 000 40526: koitus toteuttaa yrityskauppa, jolla eriytetään 2000 I lisätalousarvio 10 000 000 40527: turvallisuuteen liittyviin viranomaistoimintoi- 2000 talousarvio 3 000 000 40528: hin liittyvä operointi valtioenemmistöiseen 1999 tilinpäätös 10 000 000 40529: omistukseen. Yrityskaupan jälkeen valtion 1998 tilinpäätös 36 000 000 40530: 47 40531: 40532: 40533: 40534: 40535: Pääluokka 32 40536: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 40537: 40538: 40539: 20. Teknologiapolitiikka 40540: 40541: Saadaan hyväksyä omistusjärjestelyjä, joissa valtio luopuu määräysvallasta Finntech Finnish 40542: Technology Ltd Oy:ssä. 40543: Selvitysosa : Pääkaupunkiseudulla toimii kaksi tutkimuslähtöisen teknologian kaupallis- 40544: tamiseen erikoistunutta yritystä, Finntech Finnish Technology Ltd Oy (Finntech) ja Helsinki Uni- 40545: versity Licensing Ltd Oy (HUL). Finntech Oy:n omistavat Suomen valtio (60 %) ja Sitra (40 %). 40546: Valtion omistamia osakkeita hallinnoi Valtion teknillinen tutkimuskeskus. HUL Oy:n omistaa 40547: Helsingin yliopiston holding Oy, jonka puolestaan omistavat Helsingin yliopiston rahastot (n. 40548: 65 %) ja Sitra (n. 35 %). 40549: Yhtiöt on tarkoitus yhdistää suuremman ysikön tuomien etujen aikaansaamiseksi ja ammatti- 40550: maisen kaupallistamisen tehostamiseksi. Yhdistäminen toteutettaisiin kombinaatiofuusiolla si- 40551: ten, että valtion omistusosuus uudessa yhtiössä on 37,5 %, Helsingin yliopiston rahastojen 40552: 31,5 %ja Sitran 31 %. Valtion osalta yhdistäminen toteutettaisiin valtion Finntech Oy:öön sijoit- 40553: taman osakepääoman puitteissa. 40554: Tarkoitus on säilyttää uudessa yhtiössä vähintään 113 valtion omistus. 40555: 40556: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- 2000 II lisätalousarvio 1 000 000 40557: menot (siirtomääräraha 2 v) 2000 1 lisätalousarvio 1 944 000 40558: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 2000 talousarvio 212 450 000 40559: mk. 1999 tilinpäätös 210 877 000 40560: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1998 tilinpäätös 206 244000 40561: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 40562: 40563: 40564: 40565: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 40566: 40567: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 40568: tusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön ten, että myöntämisvaltuus vähenee 40569: osalta (arviomääräraha) 549 500 000 markasta 537 500 000 markkaan. 40570: Momentille myönnetään lisäystä 63 000 000 Se l v i t y s osa : Myöntämisvaltuuden 12 40571: mk. milj. markan vähennys johtuu siitä, että vuo- 40572: den 2000 talousarvion myöntämisvaltuuteen 40573: 48 32.40 40574: 40575: sisältyi Interreg-yhteisöaloiteohjelmiin tarkoi- hallinnonaloittaista jakaumaa ei ensimmäistä 40576: tettua valtuutta 20 milj. mk, jota ohjelmien hi- lisätalousarviota tehtäessä vielä tiedetty. 40577: taan käynnistymisen seurauksena muutetaan 1 Arviomäärärahan lisäys aiheutuu ohjelma- 40578: milj. markaksi. Myöntämisvaltuutta puoles- kauden 1995-1999 määrärahojen ennakoitua 40579: taan lisää 7 milj. markalla ministeriön ja TE- suuremmasta tarpeesta sekä teknisen tuen ja 40580: keskusten käyttöön tulevat tekniset tuet, joiden Euroopan sosiaalirahasto-ohjelmien osalta tu- 40581: lojen vaikutuksesta. 40582: Valtion rahoitusosuuden uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan 40583: ohjelmittain ja rahastoittain seuraavasti v. 2000 (milj. mk): 40584: ESR-tuloja 40585: Yhteisö- vastaavat 40586: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 aloitteet menot Yhteensä 40587: 40588: EAKR 258,3 192,1 1,0 451,4 40589: ESR 11,6 8,7 47,8 18,0 86,1 40590: Yhteensä 269,9 200,8 47,8 1,0 18,0 537,5 40591: 40592: 2000 II lisätalousarvio 63 000000 40593: 2000 I lisätalousarvio 40594: 2000 talousarvio 329 400 000 40595: 40596: 40597: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 40598: 40599: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toiminta- 2000 II lisätalousarvio 70000 40600: menot (siirtomääräraha 2 v) 2000 I lisätalousarvio 73 000 40601: Momentille myönnetään lisäystä 70 000 mk. 2000 talousarvio 6 800 000 40602: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 6 415 000 40603: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 6 074000 40604: 40605: 40606: 70. Erityisrahoitus 40607: 40608: 45. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja rontasaussopimuksia tehtäisiin 1 500 milj. 40609: alusluotoille (arviomääräraha) markan arvosta. Korontasaussopimuskanta oli 40610: Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 30.6.2000 yhteensä 384 milj. mk. Vientiluotto- 40611: mk. jen korontasaussopimuskanta noussee tämän 40612: Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuoden loppuun mennessä noin 2 mrd. mark- 40613: määrärahaa saa käyttää myös Valtiokonttorilie kaan. Alusluottoja koskevia korontasaussopi- 40614: korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- muksia ei edelleenkään arvioida tehtävän 40615: ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toi- vuonna 2000. 40616: menpiteiden ja kustannusten maksamiseen. Julkisesti tuettujen vientiluottojen koronta- 40617: Se l v i t y s osa : Kuluvan vuoden talousar- sauksen kysynnän kasvu johtuu viime vuoden 40618: vion määrärahatarve perustui arvioon, että puolella alkaneesta kansainvälisen korkotason 40619: vuonna 2000 uusia vientiluottoja koskevia ko- noususta. Korkotason nousu on tärkeimpien 40620: 32.70 49 40621: 40622: valuuttojen, kuten EUR ja USD, osalta ollut 58 000 000 mk vuonna 2003, 62 000 000 mk 40623: 1,5-2 prosenttiyksikköä. Noususta johtuen vuonna 2004 ja 64 000 000 mk vuonna 2005. 40624: korkotuki suhteessa tehtyjen korontasaussopi- Alusluottojen korontasaussopimuksista ei ar- 40625: musten arvoon on aikaisemmin arvioitua suu- vioida aiheutuvan valtiolle korkotukimenoja 40626: rempi ja vuoden 2000 talousarvion määräraha vuosina 2000-2001. 40627: 3 milj. mk tulee tänä vuonna ylittymään noin 6 40628: milj. markalla. 2000 II lisätalousarvio 6 000 000 40629: Vientiluottojen korontasaussopimuksista ar- 2000 talousarvio 3 000 000 40630: vioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 1999 tilinpäätös 3 927 40631: 9 000 000 mk vuonna 2000, 31 000 000 mk 1998 tilinpäätös 4 718 40632: vuonna 2001, 53 000 000 mk vuonna 2002, 40633: 40634: 40635: 40636: 40637: 7 209237H 40638: 50 40639: 40640: 40641: 40642: 40643: Pääluokka 33 40644: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 40645: 40646: 40647: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 40648: 40649: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 40650: Lakkautetaan apulaisosastopäällikön (A30) 2000 I lisätalousarvio 1 450 000 40651: virka 1.11.2000 lukien. 2000 talousarvio 173 900 000 40652: Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha ei 1999 tilinpäätös 193 000 000 40653: edellä olevan johdosta muutu. 1998 tilinpäätös 197 467 003 40654: 40655: 40656: 17. Työttömyysturva 40657: 40658: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio- 2000 II lisätalousarvio -100 000 000 40659: määräraha) 2000 talousarvio 3 340 000 000 40660: Momentilta vähennetään 100 000 000 mk. 1999 tilinpäätös 3 079 075 552 40661: Se l v i t y s osa : Määrärahan vähennys ai- 1998 tilinpäätös 3 144 161 514 40662: heutuu menoarvion tarkentumisesta. 40663: 40664: 40665: 19. Eläkevakuutus 40666: 40667: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke- 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu- 40668: laista johtuvista menoista (arviomääräraha) vista menoista (arviomääräraha) 40669: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 Momentilta vähennetään 70 000 000 mk. 40670: mk. Se l v i t y s osa : Määrärahan vähennys ai- 40671: Se l v i t y s osa : Määrärahan lisäys aiheu- heutuu pääasiassa kansaneläkemenoarvion tar- 40672: tuu eläkemenoarvion noususta. kentumisesta. 40673: 40674: 2000 II lisätalousarvio 7 000 000 2000 II lisätalousarvio -70 000 000 40675: 2000 talousarvio 2 160 000 000 2000 talousarvio 5 685 000 000 40676: 1999 tilinpäätös 2 118 800 000 1999 tilinpäätös 5 686 389 399 40677: 1998 tilinpäätös 2 057 000 000 1998 tilinpäätös 6 294114 770 40678: 33.20 51 40679: 40680: 40681: 20. Tapaturmavakuutus 40682: 40683: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapa- 2000 II lisätalousarvio 2 000 000 40684: turmavakuutuksen kustannuksista (arviomää- 2000 talousarvio 75 000 000 40685: räraha) 1999 tilinpäätös 80 100 000 40686: Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 1998 tilinpäätös 75 002 601 40687: mk. 40688: Se l v i t y s osa : Määrärahan lisäys aiheu- 40689: tuu etuusmenoarvion tarkentumisesta. 40690: 40691: 40692: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 40693: 40694: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksi- koulutuksessa olleiden lääkäreiden määristä ja 40695: köille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta siitä johtuvasta koulutuskorvausten kasvusta. 40696: aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 40697: Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 2000 II lisätalousarvio 17 000 000 40698: mk. 2000 talousarvio 425 200 000 40699: Selvitysosa : Lisämäärärahan tarve ai- 1999 tilinpäätös 403 676 237 40700: heutuu arvioitua suuremmista erikoislääkäri- 1998 tilinpäätös 389 328 451 40701: koulutuksessa ja perusterveydenhuollon lisä- 40702: 40703: 40704: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 40705: 40706: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomäärära- vitaan tartuntatautien torjuntatyön tason säilyt- 40707: ha) tämiseksi. 40708: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 40709: mk. 2000 II lisätalousarvio 2 500 000 40710: Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- 2000 talousarvio 6 000 000 40711: heutuu siitä, että virheellisten kirjausten vuoksi 1999 tilinpäätös 3 507 420 40712: vuoden 1999 menoja siirtyi maksettavaksi 1998 tilinpäätös 4924432 40713: vuoden 2000 määrärahasta. Lisämääräraha tar- 40714: 40715: 40716: 57. Lomatoiminta 40717: 40718: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lo- ennakoitua suuremmasta määrästä sekä siitä, 40719: mituspalvelujen kustannuksiin (arviomäärära- että lomituspäiväkustannus on muodostunut 40720: ha) ennakoitua suuremmaksi. 40721: Momentille myönnetään lisäystä 22 000 000 2000 II lisätalousarvio 22 000 000 40722: mk. 2000 talousarvio 864000 000 40723: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve ai- 1999 tilinpäätös 921 000 000 40724: heutuu lähinnä valtion korvauksen loppuerien 40725: 1998 tilinpäätös 828 944 720 40726: 52 40727: 40728: 40729: 40730: 40731: Pääluokka 34 40732: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 40733: 40734: 40735: 01. Työhallinto 40736: 40737: 21. Työministeriön toimintamenot (siirto- 2000 II lisätalousarvio 250 000 40738: määräraha 2 v) 2000 1 lisätalousarvio 950000 40739: Momentille myönnetään lisäystä 250 000 2000 talousarvio 121 800 000 40740: mk. 1999 tilinpäätös 123 000 000 40741: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve 1998 tilinpäätös 124 251 000 40742: johtuu osallistumisesta Euroopan etätyökonfe- 40743: renssin järjestelykuluihin. 40744: 40745: 40746: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 40747: 40748: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosi- Equal-yhteisöaloiteohjelmaa, jonka käynnisty- 40749: aalipolitiikkaan (arviomääräraha) minen siirtyy vuoteen 2001. 40750: Momentilta vähennetään 60 000 000 mk. Määrärahan väheneminen johtuu Equal-yh- 40751: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- teisöaloitteen valtuuden vähennyksestä sekä 40752: ten, että myöntämisvaltuus alenee 734 300 000 tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 käynnistymisen vii- 40753: markasta 676 370 000 markkaan. västymisestä, jolloin maksatuksia siirtyy vuo- 40754: Selvitysosa: Myöntämisvaltuuden vä- teen 2001. 40755: heneminen 57 930 000 markalla koskee 40756: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. mk): 40757: 2000 2001 2002 Yhteensä 40758: 40759: Kauden 1995-1999 sitoumukset 217,2 135,9 353,1 40760: Vuoden 2000 sitoumukset 196,0 293,4 187,0 676,4 40761: Yhteensä 413,2 429,3 187,0 1 029,5 40762: 34.06 53 40763: 40764: 2000 II lisätalousarvio -60 000 000 2001. Määrärahasta 152 000 000 mk käytetään 40765: 2000 1 lisätalousarvio 10 700 000 Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden kansal- 40766: 2000 talousarvio 462 500000 lisena rahoitusosuutena ja 28 200 000 mk Eu- 40767: 1999 tilinpäätös 362 500 000 roopan aluekehitysrahaston hankkeiden kan- 40768: 1998 tilinpäätös 908 478 000 sallisena rahoitusosuutena. 40769: Vaituoden vähennys johtuu Equal-, lnterreg- 40770: ja Urban-yhteisöaloiteohjelmien käynnistymi- 40771: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- 40772: sen viivästymisestä. Myöntämisvaltuudesta 40773: tusosuus työministeriön osalta (arviomäärära- 40774: 389 970 000 mk kohdentuo Euroopan sosiaali- 40775: ha) rahaston ja 69 600 000 mk Euroopan aluekehi- 40776: Momentilta vähennetään 55 000 000 mk. tysrahaston hankkeisiin. Vuonna 2000 tehtävi- 40777: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- en sitoumusten osalta arvioidaan aiheutuvan 40778: ten, että myöntämisvaltuus alenee 542 000 000 valtiolle vuonna 2000 menoja 180 200 000 40779: markasta 459 570 000 markkaan. mk, 163 770 000 mk vuonna 2001 ja 40780: Se l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys 115 600 000 mk vuonna 2002. 40781: johtuu ohjelmien käynnistymisen viivästymi- 40782: sestä, jolloin maksatoksia siirtyy vuoteen 40783: Valtion rahoitusosuuden uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan oh- 40784: jelmittain ja rahastoittain seuraavasti (milj. mk): 40785: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloitteet Yhteensä 40786: 40787: EAKR 25,8 41,8 2,0 69,6 40788: ESR 92,7 51,4 244,9 0,97 389,97 40789: Yhteensä 118,5 93,2 244,9 2,97 459,57 40790: 40791: 2000 II lisätalousarvio -55 000 000 40792: 2000 1 lisätalousarvio -31 200 000 40793: 2000 talousarvio 266 400 000 40794: 1999 tilinpäätös 669 900 000 40795: 1998 tilinpäätös 708 618 000 40796: 40797: 40798: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 40799: 40800: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki val- 2000 II lisätalousarvio 130 000 000 40801: tionhallinnolle (arviomääräraha) 2000 talousarvio 250 000 000 40802: Momentille myönnetään lisäystä 1999 tilinpäätös 619 933 503 40803: 130 000 000 mk. 1998 tilinpäätös 807 281 760 40804: Se l v i t y s osa : Momentin työllistämistu- 40805: kimenot ovat toteutuneet alkuvuotena ennak- 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toi- 40806: koarvioita suurempina. Lisäystä vastaavasti mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40807: vähennetään momentin 34.06.30 arviomäärä- Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 40808: rahaa, jonka käyttö on puolestaan toteutunut mk. 40809: ennakkoarvioita pienempänä. Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 40810: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 40811: 54 34.07 40812: 40813: 2000 II lisätalousarvio 3 500 000 käyttää enintään viiden henkilötyövuoden 40814: 2000 1 lisätalousarvio 11 000 000 palkkausmenoihin. Vuoden 1998 talousarvion 40815: 2000 talousarvio 648 000 000 momentin 34.06.65 (Kotitaloustyön väliaikai- 40816: 1999 tilinpäätös 721 493 000 nen tuki) 200 000 000 markan määrärahan 40817: 1998 tilinpäätös 695 779 000 käyttämättä oleva osa peruutetaan. 40818: Selvitysosa: Vuoden 1998 vastaavaan 40819: tarkoitukseen myönnetyn siirtomäärärahan 40820: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kun- 40821: käyttämättä oleva osa, arviolta 135 000 000 40822: nille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) mk, tulootetaan momentille 12.39.04. Kotita- 40823: Momentilta vähennetään 130 000 000 mk. loustyön väliaikainen tukikokeilu päättyy 40824: Se lv i t y s osa : Vähennys on siirtoa mo- 31.12.2000, mutta loppuvuonna 2000 tehdyt 40825: mentille 34.06.02, jolta maksettavat työllistä- tukipäätökset aiheuttavat maksatoksia vielä 40826: mistuet ovat ylittäneet ennakoidun tarpeen. tammi-maaliskuussa 2001. 40827: 2000 II lisätalousarvio -130 000 000 2000 II lisätalousarvio 20 330 000 40828: 2000 talousarvio 800 000000 40829: 1999 tilinpäätös 669 112 995 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) 40830: 1998 tilinpäätös 869 897 377 Momentille myönnetään lisäystä 40831: 100 000 000 mk 40832: 40. Kotitaloustyön väliaikainen tukeminen Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve 40833: (siirtomääräraha 2 v) johtuu hakijoiden arvioitua suuremmasta mää- 40834: Momentille myönnetään 20 330 000 mk. rästä. 40835: Määrärahaa saa käyttää kotitaloustyön väli- 40836: aikaisesta tukijärjestelmästä annetun lain mu- 2000 II lisätalousarvio 100 000 000 40837: kaisen tuen maksamiseen. 2000 talousarvio 5 453 000 000 40838: Määrärahaa saa käyttää kokeilujärjestelmän 1999 tilinpäätös 5 603 035 387 40839: hallintokustannuksiin ja kokeilun seurannasta 1998 tilinpäätös 5 406 025 730 40840: aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa 40841: 40842: 40843: 40844: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 40845: 40846: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden 40847: vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomää- vastaanotto (arviomääräraha) 40848: räraha) Momentille myönnetään lisäystä 56 300 000 40849: Momentille myönnetään lisäystä mk. 40850: 10 100 000 mk. Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- 40851: Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- heutuu turvapaikanhakijoiden määrän kasvus- 40852: heutuu arvioitua suuremmasta turvapaikanha- ta yli 1 000 hengellä aiemmin arvioidusta. 40853: kijoiden määrästä. Vuoden 2000 aikana vastaanoton piirissä arvi- 40854: oidaan olevan keskimäärin 3 620 henkilöä. 40855: 2000 II lisätalousarvio 10 100 000 40856: 2000 1 lisätalousarvio 193 000 2000 II lisätalousarvio 56 300 000 40857: 2000 talousarvio 36 300 000 2000 talousarvio 279 000 000 40858: 1999 tilinpäätös 44 344 339 1999 tilinpäätös 334 093 528 40859: 1998 tilinpäätös 268 340 885 40860: 34.99 55 40861: 40862: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 40863: 40864: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) 2000 II lisätalousarvio 35 000 000 40865: Momentille myönnetään lisäystä 35 000 000 2000 talousarvio 110 000 000 40866: mk. 1999 tilinpäätös 95 306 666 40867: Se l v i t y s osa : Määrärahan lisäystarve 1998 tilinpäätös 100 256 464 40868: johtuu eräistä suurehkoista konkursseista. Vas- 40869: taava tulojen lisäys on merkitty momentille 40870: 12.34.70. 40871: 56 40872: 40873: 40874: 40875: 40876: Pääluokka 35 40877: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 40878: 40879: 40880: 30. Asumisen edistäminen 40881: 40882: 60. Siirto valtion asuntorahastoon lainojen kysyntä on ollut ennakoitua suurempi 40883: Momentin perusteluja muutetaan siten, että ja korkotukilainojen puolestaan ennakoitua 40884: vuonna 2000 saadaan myöntää valtion asunto- pienempi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kor- 40885: rahaston varoista aravalain mukaisia lainoja kotukilainojen hyväksymisvaltuudesta 40886: yhteensä enintään 5 000 000 000 mk ja hyväk- 600 000 000 mk muutettaisiin aravalainojen 40887: syä korkotukilainoiksi vuokra-asuntolainojen myöntämisvaltuudeksi, jotta asuntojen lainoi- 40888: korkotuesta annetun lain, omistusasuntojen tusedellytykset erityisesti suurimmissa kasvu- 40889: korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalo- keskuksissa voitaisiin turvata. 40890: lainojen korkotuesta annetun lain mukaisia lai- 40891: noja yhteensä enintään 2 000 000 000 mk sekä 2000 II lisätalousarvio 40892: näiden lisäksi vuodelta 1999 peruuntuneita 2000 talousarvio 40893: hankkeita tai muuten käyttämättä jääneitä val- 1999 tilinpäätös 40894: tuuksia vastaava määrä. 1998 tilinpäätös 89 796 629 40895: Se l v i t y s osa : Momentille ei edellä ole- 40896: van johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. Arava- 40897: 40898: 40899: 60. Suomen ympäristökeskus 40900: 40901: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2000 II lisätalousarvio 1 000 000 40902: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 2000 I lisätalousarvio 1 400 000 40903: mk. 2000 talousarvio 122 700 000 40904: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa ehdote- 1999 tilinpäätös 122 413 000 40905: taan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1998 tilinpäätös 122 097 000 40906: 35.99 57 40907: 40908: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 40909: 40910: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoi- yhteisöaloiteohjelmien toimeenpanon aloituk- 40911: tusosuus ympäristöministeriön osalta (arvio- sen viivästymisen johdosta. 40912: määräraha) Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutu- 40913: Momentin perusteluja muutetaan siten, että van menoja 10 000 000 mk vuonna 2000, 40914: myöntämisvaltuus vähenee 40 500 000 mar- 12 000 000 mk vuonna 2001 ja 10 500 000 mk 40915: kasta 32 500 000 markkaan. vuonna 2002. 40916: Selvitysosa: Momentin 26.98.61 pe- Momentin määrärahaa ei edellä olevan joh- 40917: rusteluihin viitaten myöntämisvaltuudesta vä- dosta vähennetä. 40918: hennetään 8 000 000 mk Interreg 111- ja Urban- 40919: Valtion rahoitusosuuden uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan 40920: ohjelmittain ja rahastoittain seuraavasti v. 2000 (milj. mk): 40921: Yhteisö- 40922: Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 aloitteet Yhteensä 40923: 40924: EAKR 12,7 19,9 32,5 40925: 40926: 2000 II lisätalousarvio 40927: 2000 1 lisätalousarvio 40928: 2000 talousarvio 10 000000 40929: 1999 tilinpäätös 29 818 000 40930: 1998 tilinpäätös 25 500 000 40931: 40932: 40933: 40934: 40935: 8 209237H 40936: 58 40937: 40938: 40939: 40940: 40941: Pääluokka 36 40942: VALTIONVELKA 40943: 40944: 40945: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko 40946: 40947: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko 2000 II lisätalousarvio -300 000 000 40948: (arviomääräraha) 2000 I lisätalousarvio 4674000 000 40949: Momentilta vähennetään 300 000 000 mk. 2000 talousarvio 18 324 000 000 40950: Se l v i t y s osa : Vähennys on siirtoa mo- 1999 tilinpäätös 20 138 675 147 40951: mentille 36.02.90 pääomatappioihin varatusta 1998 tilinpäätös 17 561424067 40952: määrärahasta. Lainojen ennenaikaisia takaisin- 40953: ostoja pyritään kohdistamaan myös muihin 40954: kuin euromääräisiin sarjaobligaatiolainoihin. 40955: 40956: 40957: 02. Muun EMU-määräisen velan korko 40958: 40959: 90. Muun EMU-määräisen velan korko (ar- luuttojen määräisiin lainoihin, jolloin euro- 40960: viomääräraha) määräisten lainojen takaisinostot tulisivat vas- 40961: Momentille myönnetään lisäystä taavasti pienenemään. 40962: 300 000 000 mk. 40963: Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoi- 2000 II lisätalousarvio 300 000 000 40964: tettu pääomatappioihin ja on siirtoa momentil- 2000 talousarvio 5 246 830 000 40965: ta 36.01.90. Velanhoidon kustannustehokkuu- 1999 tilinpäätös 4 981 918 055 40966: den lisäämiseksi pyritään ennenaikaisia takai- 1998 tilinpäätös 6 880 248 270 40967: sinostoja aiemmin arvioitua suuremmassa 40968: määrin kohdistamaan myös muiden EMU-va- 40969: 40970: 40971: 06. Valtionvelan kuoletukset 40972: 40973: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha) lismääräisiin nettokuoletuksiin voidaan merki- 40974: Momentille merkitään lisäystä tä lisäystä 6 178 000 000 mk. Nettokuoletus- 40975: 6 178 000 000 mk. ten yhteismäärän arvioidaan nousevan siten 40976: Selvitysosa: Lisätalousarvio on esityk- vuonna 2000 22 989 000 000 markkaan. 40977: sen mukaan ylijäämäinen. Tästä syystä nimel- 40978: 36.09 59 40979: 40980: 2000 II lisätalousarvio 6 178 000 000 40981: 2000 I lisätalousarvio 10 866 000 000 40982: 2000 talousarvio 5 945 000000 40983: 1999 tilinpäätös 19 988 721 692 40984: 40985: 40986: 09. Muut menot valtionvelasta 40987: 40988: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta 2000 II lisätalousarvio 120 000 000 40989: (arvionnääräraha) 2000 I lisätalousarvio 787 000 000 40990: Monnentille nnyönnetään lisäystä 2000 talousarvio 148 000 000 40991: 120 000 000 nnk. 1999 tilinpäätös 91 320 968 40992: Selvitysosa: Lisännäärärahan tarve ai- 1998 tilinpäätös 389 623 223 40993: heutuu Valtion asuntorahaston arvopaperista- 40994: nnalla vuonna 1995 suoritetusta varainhankin- 40995: nasta johtuvista valuuttakurssitappioista. 40996: HE 112/2000 vp 40997: 40998: 40999: 41000: 41001: Hallituksen esitys Eduskunnalle oluen matkustaja- 41002: tuomisten määriä koskevan lainsäädännön muuttami- 41003: sesta 41004: 41005: 41006: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 41007: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi val- oikeutta tuoda Suomessa lisää veroja mak- 41008: misteverotus-, arvonlisävero- sekä tullilakia samatta toisesta EU:n jäsenvaltiosta verolli- 41009: siten, että muista maista kuin Euroopan seen hintaan hankittua olutta omaan käyttöön 41010: unionin jäsenvaltioista saapuvan matkustajan aluksi 24litraan ja vuoden 2001 alusta 32 lit- 41011: mukanaan omaan käyttöön tuoman verouo- raan. Esityksellä saatetaan voimaan yhteisö- 41012: man ja tullittoman oluen määräksi säädetään lainsäädännössä Suomelle annettu poikkeus 41013: 16 litraa. Samaa tuontirajoitusta sovellettai- oluen matkustajatuomismääriin. 41014: siin myös Ahvenanmaan liikenteessä. Sa- Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 41015: malla ehdotetaan korotettavaksi matkustajan päivänä marraskuuta 2000. 41016: 41017: 41018: PERUSTELUT 41019: 41020: 1. Nykytila litran väkeviä alkoholijuomia ja kolme litraa 41021: aperitiivejä sekä viisi litraa viiniä ja lisäksi 41022: 1.1. Yleistä 15 litraa olutta. Se, joka tuo alkoholijuomia 41023: yli tämän määrän, on velvollinen ylimeneväl- 41024: Suomen alkoholilainsäädännön ja alkoho- tä osalta suorittamaan asianomaisen valmis- 41025: lipolitiikan perustavoitteena on alkoholista teveron valmisteverotuslain 18 §:n 2 momen- 41026: aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Toissi- tin mukaan. Alkoholijuomien verotuksesta 41027: jaisena tavoitteena on verotuottojen turvaa- säädetään alkoholi- ja alkoholijuomaverosta 41028: minen valtiolle. Alkoholipolitiikan keskeinen annetussa laissa (147111994), jonka liitteenä 41029: keino perustavoitteen saavuttamiseksi on al- olevan verotaulukon mukaan oluen vero on 41030: koholin saatavuuden rajoittaminen. Saata- 1,70 markkaa senttilitralta etyylialkoholia, 41031: vuuden rajoittaminen tapahtuu toisaalta kor- jos tuotteen etyylialkoholipitoisuus on yli 2,8 41032: kean vero- ja hintapolitiikan sekä vähittäis- tilavuusprosenttia. 41033: myyntimonopolin avulla ja toisaalta mat- Arvonlisäverolaissa (150111993) ei ole vas- 41034: kustajien mukanaan tuomiin alkoholijuomiin taavia säännöksiä, vaan yksityishenkilön toi- 41035: kohdistuvina rajoituksina. sesta jäsenvaltiosta ostamasta ja mukana 41036: tuomasta tavarasta arvonlisävero maksetaan 41037: 1.2. Matkustajatuomisia koskeva kan- vain ostomaahan sisämarkkinaperiaatteiden 41038: sallinen lainsäädäntö ja yhteisö- mukaisesti. 41039: lainsäädäntö Euroopan yhteisön ulkopuolelta Suomeen 41040: tuleva henkilö saa valmisteverotuslain 19 §:n 41041: Kansallinen lainsäädäntö mukaan tuoda verotta mukanaan yhden litran 41042: väkeviä alkoholijuomia tai kaksi litraa aperi- 41043: Toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta tiivejä sekä kaksi litraa viiniä ja lisäksi 15 41044: Suomeen saapuva yksityishenkilö saa val- litraa olutta. Näiden määrien ylimenevältä 41045: misteverotuslain (1469/1994) 18 §:n mukaan osalta on suoritettava asianomainen valmis- 41046: tuodaverotta mukanaan omaa käyttöä varten tevero. Oluen osalta tullia ja arvonlisäveroa 41047: 2092360 41048: 2 HE 112/2000 vp 41049: 41050: 41051: ei sen sijaan kanneta ylimenevältäkään osal- sovelletaan myös matkustajaan, joka saapuu 41052: ta, edellyttäen, että oluttuomiset sisältyvät Ahvenanmaan maakunnasta tai maakunnan 41053: matkustajan henkilökohtaisina matkatavaroi- kautta muualle Suomeen taikka Ahvenan- 41054: lla mukanaan tullitta ja verotta tuotavaan maan maakuntaan toisesta jäsenvaltiosta, 41055: 1 100 markan arvoon. Matkustajien muka- muusta maasta kuin jäsenvaltiosta tai muual- 41056: naan tuomien alkoholijuomien tullittomuu- ta Suomesta. Käytännössä tämä tarkoittaa 41057: desta säädetään yhteisön tullittomuusjärjes- sitä, että esimerkiksi olutta saa tuoda muka- 41058: telmän luomisesta annetussa neuvoston ase- naan Ahvenanmaalle valmisteverotta enin- 41059: tuksessa (ETY) N:o 918/83, jäljempänä tul- tään 15 litraa. 41060: littomuusasetus, joka sellaisenaan on Suo- Tämän lisäksi Ahvenanmaan poikkeuslain 41061: messa sovellettavaa oikeutta. Arvonlisäveron 29 §:n mukaan aluksella matkustavalle mat- 41062: osalta säännökset sisältyvät arvonlisäverolain katavarana mukana otettavaksi myytävät tu- 41063: 95 §:ään. pakkatuotteet ja alkoholijuomat ovat verotto- 41064: Verottomien ja tullittomien alkoholijuomi- mia kutakin matkustajaa ja matkaa kohti 41065: en määrällisten rajoitusten lisäksi matkusta- enintään valmisteverotuslain 19 §: ssä mainit- 41066: jien alkoholijuomien tuontia säädellään tuihin määriin saakka silloin, kun kysymyk- 41067: aikarajoituksin. Alkoholilain (114311994) sessä on vesialus, joka liikennöi ammattimai- 41068: 10 §:ssä säädetään, että asetuksella voidaan sesti Ahvenanmaan maakunnan ja Ruotsin, 41069: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä Norjan tai Tanskan välillä. Sama säännös 41070: ihmisten terveyden suojelemiseksi rajoittaa koskee vesialusta, joka liikennöi ammatti- 41071: Euroopan talousalueen ulkopuolelta saapuvi- maisesti Suomen ja Ruotsin, Norjan tai 41072: en henkilöiden oikeutta tuoda maahan omaa Tanskan välillä siten, että kuljetukseen sisäl- 41073: tarvetta varten alkoholijuomia kestoltaan ly- tyy pysähtyminen Ahvenanmaan maakunnas- 41074: hyiden matkojen osalta. Alkoholijuomista ja sa. Tällaisella aluksella alkoholijuomia voi- 41075: väkiviinasta annetun asetuksen (134411994) daan verotta myydä vain sellaiselle mat- 41076: 8 §:n mukaan Suomessa asuva henkilö, joka kustajalle, jolla on tällaiseen kuljetukseen 41077: muutoin kuin lentoliikenteessä saapuu maa- oikeuttava matkalippu tai vastaava asiakirja. 41078: han Euroopan talousalueen ulkopuolelta ja Lain 30 §:n mukaan oluen myynti on vero- 41079: jonka matka on kestänyt enintään 20 tuntia, tonta enintään kahdelta litralta matkustajaa 41080: ei saa tuoda maahan alkoholijuomia. Euroo- kohti, jos henkilö matkustaa vain Suomen ja 41081: pan talousalueen ulkopuolella asuva henkilö, Ahvenanmaan maakunnan välillä. 41082: joka muutoin kuin lentoliikenteessä saapuu Pohjoismaiden välillä on voimassa sopimus 41083: maahan Euroopan talousalueen ulkopuolelta Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan satami- 41084: ja jonka muu kuin kauttakulkuun liittyvä en välisessä liikenteessä olevien matkustaja- 41085: oleskelu Suomessa kestää enintään kolme alusten muonituksesta (Sops 30/1969) eli 41086: vuorokautta, ei saa tuoda maahan alkoholi- muonitussopimus. Sopimuksen 5 artiklan 41087: juomia. mukaan myyjän on rajoitettava myyntimääriä 41088: Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poik- siten, etteivät matkustajat voi mihinkään niis- 41089: keuksista arvonlisävero- ja valmisteverolain- tä maista, joihin reitti ulottuu, tuoda tavaraa 41090: säädäntöön annetun lain (1266/1996), jäljem- enemmän kuin tullimääräykset sallivat. Edel- 41091: pänä Ahvenanmaan poikkeuslaki, 27 §:n leen saman artiklan mukaan myyjän tulee 41092: mukaan valmisteverotusta koskevan lainsää- myynnin yhteydessä selvästi ja pysyvästi 41093: dännön säännöksiä yhteisön ulkopuolelta merkitä lippuun tiedot tavaralajeista, myynti- 41094: tuotavista tuotteista sovelletaan myös siirret- päivästä ja tarvittaessa myös matkan suun- 41095: täessä valmisteveronalaisia tuotteita Ahve- nasta (niin sanottu vendor-control). 41096: nanmaan maakuntaan muualta Suomesta tai 41097: toisesta jäsenvaltiosta sekä muualle Suomeen Euroopan unioniin liittymisen jälkeen tehdyt 41098: Ahvenanmaan maakunnasta. Vastaava sään- muutokset kansallisiin verolakeihin 41099: nös arvonlisäveron osalta sisältyy Ahvenan- 41100: maan poikkeuslain 18 §:ään. Näin ollen val- Suomen liityttyä unioniin matkustaja- 41101: misteverotuslain 19 §:ssä säädettyjä alkoholi- tuomisia koskeviin säännöksiin on tehty 41102: juomien verotonta tuontia koskevia määriä muutoksia kahdesti. Vuoden 1998 alussa 41103: HE 112/2000 vp 3 41104: 41105: 41106: voimaan tulleessa valmisteverotuslain 18 §:n verottomia, vai onko niillä kaupallinen luon- 41107: muuttamisesta annetussa laissa (102711997) ne, jolloin ne aina ovat veronalaisia. Jäsen- 41108: säädettiin, että matkustaja saa tuoda muka- valtiot saavat asettaa ohjetasoja, joita suu- 41109: naan toisesta jäsenvaltiosta verotta yhden rempia alkoholin tuontimääriä ei voi pitää 41110: litran väkeviä alkoholijuomia ja kolme litraa lähtökohtaisesti matkustajan omaan käyttöön 41111: aperitiiveja, kun aikaisemmin nämä määrät tarkoitettuina. Näiden määrien tulee olla vä- 41112: olivat vaihtoehtoisia. Samanaikaisesti ylei- kevien alkoholijuomien osalta vähintään 10 41113: simpien viinien ja välituotteiden veroja litraa, välituotteiden osalta vähintään 20 lit- 41114: alennettiin keskimäärin noin 17 prosenttia. raa, viinien (joista enintään 60 litraa kuohu- 41115: Nämä muutokset olivat ensimmäinen askel viinejä) osalta vähintään 90 litraa ja oluiden 41116: siinä muutosten sarjassa, joita joudutaan te- osalta vähintään 110 litraa. 41117: kemään vuoteen 2004 mennessä, jolloin Matkustajaan, joka saapuu yhteisön alueel- 41118: Suomen on sopeuduttava täysin yhteisölain- le kolmansista maista, sovelletaan tullin osal- 41119: säädännön edellyttämiin matkustajatuomisia ta tullittomuusasetusta sekä valmiste- että 41120: koskeviin säännöksiin. arvonlisäveron osalta kansainvälisessä mat- 41121: Toinen merkittävä muutos liittyi ajankoh- kustajaliikenteessä tapahtuvassa maahan- 41122: taan, jolloin niin sanottu tax-free myynti tuonnissa kannettaviin liikevaihto- ja valmis- 41123: jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä päättyi teveroihin liittyviä vapaotuksia koskevien la- 41124: 30 päivänä kesäkuuta 1999. Tämän johdosta kien, asetusten ja hallinnollisten määräysten 41125: muutettiin valmisteverotus- ja arvonlisävero- yhdenmukaistamisesta annettua neuvoston 41126: lakia. Tällöin valmisteverotuslain 19 §:ää direktiiviä 69/169/ETY, jäljempänä matkata- 41127: muutettiin lailla (762/1999) siten, että sisä- varadirektiivi. Tullittomuusasetuksen 46 ar- 41128: markkinaperiaate otettiin huomioon kolman- tiklan 1 kohdan b alakohdassa ja matkatava- 41129: nen maan liikenteessä. Käytännössä tämä radirektiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakoh- 41130: tarkoitti sitä, että jos kolmannesta maasta dassa on jokseenkin samansisältöiset sään- 41131: saapuva matkustaja voi osoittaa hankkineen- nökset väkevien alkoholijuomien, aperitii- 41132: sa verollisena alkoholijuomia toisesta jäsen- vien ja viinien tullittomista ja verottomista 41133: valtiosta, hän saa tuoda ne mukanaan valmis- määristä. Oluen osalta ei kummassakaan sää- 41134: teverotuslain 18 §: ssä säädettyihin määriin döksessä ole määrällistä rajoitusta, vaan 41135: saakka veroja uudelleen maksamatta, vaikka oluen tuontiin kolmansien maiden ja yhteisön 41136: hän saapuu Suomeen kolmannen maan kautta välisessä liikenteessä sovelletaan tullitto- 41137: mukanaan verottomat tuomiset valmistevero- muusasetuksen 47 artiklassa ja matkatavara- 41138: tuslain 19 §:n mukaisesti. direktiivin 1 artiklan 1 kohdassa säädettyä 41139: yleistä 175 euron verouoman ja tulliuoman 41140: Yhteisölainsäädäntö tuonnin arvorajaa. 41141: 41142: Yhteisöoikeudessa sisämarkkinaperiaatteen Sopimus Suomen liittymisestä Euroopan 41143: mukaisesti yksityishenkilöiden omiin tarpei- unianiin 41144: siinsa hankkimia ja itse kuljettamia valmiste- 41145: veronalaisia tuotteita on verotettava vain Suomen liittyessä Euroopan unioniin Suo- 41146: siinä jäsenvaltiossa, jossa nämä tuotteet han- mi sai neuvoteltua poikkeuksen matkustajien 41147: kitaan. Tämä ilmenee valmisteveron alaisia toisesta jäsenvaltiosta verolliseen hintaan 41148: tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä hankkimien ja mukanaan tuomien alkoholi- 41149: sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liik- juomien ja tupakkatuotteiden määriin, joista 41150: kumisesta ja valvonnasta annetun neuvoston ei Suomessa tarvitse uudelleen maksaa val- 41151: direktiivin 92/12/ETY, jäljempänä järjestel- misteveroa. Poikkeus on kirjattu Suomen 41152: mädirektiivi, 8 artiklasta. Samaa periaatetta liittymisasiakirjan liitteeseen XV (IX vero- 41153: sovelletaan myös arvonlisäverotuksessa. Val- tus, 3 kohta). Sen mukaan Suomi saa pitää 41154: misteverotuksen osalta järjestelmädirektiivin voimassa tupakkatuotteiden sekä alkoholi- 41155: 9 artiklassa luetellaan ne seikat, joita tulee ot- juomien, mukaan luettuna olut, tuontia 41156: taa huomioon arvioitaessa sitä, ovatko tuot- muista jäsenvaltioista koskevia määrällisiä 41157: teet henkilön omaan käyttöön, jolloin ne ovat rajoituksia järjestelmädirektiivin 26 artiklas- 41158: 4 HE 11212000 vp 41159: 41160: 41161: sa säädetyin tarkasteluvaraumin. Poikkeuk- jestelmädirektiivin 5 artiklan mukaan kol- 41162: sen mukaan matkustajien yllämainitulla ta- mansia maita koskevia säännöksiä sovelle- 41163: valla mukanaan tuomat alkoholijuomia kos- taan yhteisön veroalueen ulkopuolisiin aluei- 41164: kevat määrät ovat väkeviä alkoholijuomia siin mukaan luettuna Ahvenanmaa. Tästä 41165: yksi litra tai aperitiivejä kolme litraa sekä hii- johtuen tax-free-myynnin loppuminen jäsen- 41166: lihapottomia viinejä viisi litraa ja olutta 15 valtioiden välisessä liikenteessä kuudennen 41167: litraa. Liittymissopimuksessa määrälliset ra- arvonlisäverodirektiivin 28 k artiklan ja jär- 41168: joitukset koskevat vain valmisteverotusta. jestelmädirektiivin 28 artiklan nojalla ei kos- 41169: Lisäksi Suomen on varmistettava se, että ke Ahvenanmaan liikennettä, vaan siellä tax- 41170: oluen tuontia kolmansista maista ei sallita free-myynti voi jatkua, mikä on ollut Ahve- 41171: edellytyksin, jotka ovat suotuisarumat kuin nanmaan maakunnan poikkeusaseman eräs 41172: vastaavalle tuonnille muista jäsenvaltioista tavoite. 41173: asetetut edellytykset. Tätä liittymissopimuk- 41174: sessa olevaa kytkentää on tulkittu siten, että 1.3. Suomen hakemus oluen määrälli- 41175: matkustajien mukana tuoma oluen veroton sen rajoituksen saamiseksi 41176: määrä kolmansista maista tulee olla kansalli- 41177: sessa lainsäännöksessä samansuuruinen kuin Kun Suomi vuoden 1995 alussa liittyi Eu- 41178: toisesta jäsenvaltiosta tuotu. roopan unioniin, matkustajan mukanaan tuo- 41179: Matkustajien toisesta jäsenvaltiosta muka- mien verottomien oluiden määrää jouduttiin 41180: naan tuomien alkoholijuomien verottamat- liittymissopimuksen mukaisesti korottamaan 41181: tomia määriä koskevan poikkeuksen kat- kahdesta litrasta 15 litraan. Lähes samanai- 41182: sottiin liittymissopimuksen edellytysten mu- kaisesti kumottiin matkustajatuomisia kos- 41183: kaisesti järjestelmädirektiivin 26 artiklan sa- kevat aikarajoitukset (niin sanottu 24 tunnin 41184: namuodon mukaan päättyvän 31 päivänä jou- ja 72 tunnin sääntö). Näiden muutosten 41185: lukuuta 1996, minkä vuoksi asiasta neuvo- vuoksi oluen matkustajatuonti kasvoi merkit- 41186: teltiin Euroopan yhteisöjen komission kans- tävästi erityisesti halvan hintatason maista 41187: sa. Poikkeuksen voimassaoloa jatkettiin jär- kuten Venäjältä ja Virosta. Yleisesti alko- 41188: jestelmädirektiivin muuttamisesta annet_ulla holijuomien ja erityisesti oluen laajamittai- 41189: neuvoston direktiivillä 96/99/EY valtwn- nen matkustajatuonti aiheutti runsaasti ongel- 41190: taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä mia varsinkin Kaakkois-Suomen alueella, 41191: sekä järjestyksenpidollisista syistä johtuen. mutta myös Etelä-Suomessa Helsingin ja 41192: Suomi sai edelleen oikeuden rajoittaa mat- Tallinnan välillä tiheästi liikennöivillä aluk- 41193: kustajien toisesta jäsenvaltiosta verollisina silla tapahtuneen matkustajaliikenteen kas- 41194: hankkimien ja mukanaan tuomien tupakka- vun vuoksi. Laajamittaisesta matkustajatuon- 41195: tuotteiden ja alkoholijuomien määriä mak- nista seurasi oluen vähittäismyynnin laskua 41196: samatta niistä täällä uudelleen veroa siten, ja vähittäiskauppiaiden toimintaedellytysten 41197: että Suomen tulee asteittain laajentaa sallittu- heikentymistä, mikä heijastui jopa työllisyy- 41198: ja määriä niin, että rajoitukset lopulta vuoden teen. Valtion verotuotoissa oli havaittavissa 41199: 2004 alusta on kokonaan poistettava. myös vähenemistä. Lisääntynyt alkoholijuo- 41200: Liittymissopimuksen pöytäkirjan N:o 2 mien kulutus johti puolestaan merkittäviin 41201: mukaan Ahvenanmaan maakuntaa pidetään terveys- ja sosiaalipoliittisiin sekä järjestyk- 41202: jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön senpidollisiin ongelmiin, mikä tuli selkeästi 41203: yhdenmukaistamisesta -yhteinen arvonlisä- esiin myös suoritetuissa tutkimuksissa. 41204: verojärjestelmä: yhdenmukainen määräyty- Asiaan haluttiin nopea ratkaisu, ja touko- 41205: misperuste - annetussa neuvoston kuuden- kuun alussa 1996 eduskunta hyväksyi lain 41206: nessa direktiivissä 77/388/ETY, jäljempänä alkoholilain 10 §:n muuttamisesta siten, että 41207: kuudes arvonlisäverodirektiivi, ja järjestel- aikarajoitukset voitiin ottaa jälleen käyttöön. 41208: mädirektiivissä tarkoitettuna sellaisena ulko- Ylläkuvatussa tilanteessa kuitenkin katsot- 41209: puolisena alueena, joka jää sanottujen direk- tiin, että aikarajoitusta tärkeämpää oli saada 41210: tiivien soveltamisalan ulkopuolelle. Kuuden- veroUoman oluen tuonnille kolmansista 41211: nen arvonlisäverodirektiivin 7 artiklan 1 koh- maista määrällinen rajoitus. Tämä johtui sii- 41212: dan b alakohdan ja 33 a artiklan sekä jär- tä, että yhteisöoikeuden mukaan oluen verot- 41213: HE 112/2000 vp 5 41214: 41215: 41216: tomalla ja tullittomalla tuonnilla kolmansista detään, Suomella on oikeus soveltaa 31 päi- 41217: maista ei ole määrällistä rajoitusta ja että liit- vään joulukuuta 2005 vähintään kuuden lit- 41218: tymissopimuksen mukaan Suomi joutuisi ran määrällistä rajoitusta oluen tuontiin tul- 41219: korottamaan kolmansista maista tuotavan litta. Säädöksissä on katsottu aiheelliseksi 41220: oluen määrää samassa tahdissa kuin sisä- antaa Suomelle oikeus rajoittaa oluen tuontia 41221: markkinoilta. Liittymissopimuksen kytkentä siten, että poikkeus voi jatkua vielä kaksi 41222: tuontimäärien välillä haluttiin poistaa, jotta vuotta sen jälkeen, kun sisämarkkinoiden 41223: sisämarkkinoiden oluen tuontimääriä voitai- siirtymäaika umpeutuu vuoden 2003 lopussa. 41224: siin jatkossa korottaa tarkoituksenmukaisella Kompensaationa sille, että Suomi saa oi- 41225: tavalla ilman, että samalla pitäisi huolehtia keuden rajoittaa verouoman oluen tuontia 41226: oluen matkustajatuonnista Venäjältä ja Vi- muista maista kuin jäsenvaltioista saapuvien 41227: rosta. matkustajien osalta, olutdirektiivissä edelly- 41228: Suomi teki kesäkuussa 1996 komissiolle tetään, että Suomen tulee vastaavasti laajen- 41229: hakemuksen, jossa pyydettiin, että Suomi taa matkustajan toisesta jäsenvaltiosta muka- 41230: saisi oikeuden rajoittaa unionin ulkopuolelta naan tuoman oluen määrää asteittain vuoden 41231: saapuvan matkustajan verouoman oluen 2003 loppuun mennessä, jolloin siirrytään so- 41232: tuonnin kuuteen litraan. Hakemuksen perus- veltamaan yhteisötason säännöksiä. Olutdi- 41233: telujen mukaan oluen matkustajatuomisia rektiivin mukaan järjestelmädirektiivin 26 ar- 41234: erityisesti Venäjältä ja Virosta haluttiin ra- tiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan lisätään 41235: joittaa, koska sieltä saapuvien matkustajien säännös, jonka nojalla Suomen on nostettava 41236: mukana tuoma veroton olut on aiheuttanut oluen verouoman matkustajatuonnin määräl- 41237: todellisia ongelmia sen vuoksi, että oluen lisiä rajoituksia toisesta jäsenvaltiosta saapu- 41238: hinta on siellä huomattavasti Suomen hintoja van matkustajan osalta vähintään 24 litraan 41239: alhaisempi. Koska Ahvenanmaan liikentees- samanaikaisesti, kun kansallisesti saatetaan 41240: sä ei tuolloin havaittu olevan oluen matkus- voimaan muista kuin jäsenvaltioista saapuvi- 41241: tajatuontiin liittyviä ongelmia, Ahvenan- en matkustajien mukanaan tuoman verouo- 41242: maahan liittyviä tiukennuksia ei haluttu man oluen määrällinen rajoitus eli 1 päivänä 41243: tehdä. marraskuuta 2000. Tämän lisäksi toisesta jä- 41244: senvaltiosta saapuvan matkustajan mukanaan 41245: 1.4. Oluttuomisten rajoitukset uuden tuoman oluen määrällisen rajoituksen on ol- 41246: yhteisölainsäädännön mukaan tava vähintään 32 litraa 1 päivästä tammi- 41247: kuuta 2001 ja vähintään 64 litraa 1 päivästä 41248: Neuvosto on 20 päivänä heinäkuuta 2000 tammikuuta 2003 siten, että oluesta ei tarvit- 41249: hyväksynyt direktiivin 2000/47/EY, direktii- se maksaa lisää veroja täällä. 41250: vien 69/169/ETY ja 92/12/ETY muuttami- 41251: sesta väliaikaisten määrällisten rajoitusten 2. Nykytilan arviointi 41252: osalta tuotaessa olutta Suomeen, jäljempänä 41253: olutdirektiivi, sekä asetuksen (EY) N:o 2.1. Matkustajatuomisten määrän ke- 41254: 167112000 asetuksen (ETY) N:o 918/83 hitys 41255: muuttamisesta väliaikaiseksi poikkeukseksi 41256: tuotaessa tullitta olutta Suomeen, jäljempänä Matkustajien mukanaan tuomien alkoholi- 41257: olutasetus. Olutdirektiivin mukaan Suomella juomien ja tupakkatuotteiden määriä, joista 41258: on oikeus soveltaa vuoden 2005 loppuun Suomessa ei ole maksettu veroja, on seurattu 41259: saakka oluen tuontiin muista maista kuin jä- useilla eri tahoilla. Alla olevassa taulukossa 41260: senvaltioista vähintään kuuden litran on esitetty sosiaali- ja terveysalan tutkimus- 41261: määrällistä rajoitusta. Sanottu säännös lisä- ja kehittämiskeskuksen (Stakesin) tutkimus- 41262: tään matkatavaradirektiivin 5 artiklan 9 koh- tuloksiin perustuvat arviot oluen matkustaja- 41263: daksi. Niin ikään tullittomuusasetuksen tuonnin määristä eri vuosina miljoonina 41264: 47 b artiklaksi lisätään säännös, jonka mu- litroina. 41265: kaan poiketen siitä, mitä 47 artiklassa sää- 41266: 6 HE 112/2000 vp 41267: 41268: 41269: 1992-1994 1995 1996 1997 1998 1999 41270: 3,5 30,0 35,0 29,0 31,9 29,0 41271: 41272: 41273: Oluen matkustajatuomisten määrät olivat lievästi laskenut ehkä noin 10---15 %. 41274: korkeimmillaan heti ED-jäsenyyden alkaes- Matkustajatuonti jakaantui maittain prosen- 41275: sa. Tuonnille säädetyn 20-tunnin aikarajoi- tuaalisesti seuraavasti: 41276: tuksen tultua voimaan oluen tuontimäärä on 41277: 41278: 1996 1997 1998 1999 41279: Viro ja Venäjä 64 68 74 76 41280: Ruotsi 30 27 20 18 41281: Muut maat 7 5 6 7 41282: 41283: Ruotsin matkoilta tuotu olut on todennä- A-oluen hinta 8 litran laatikoissa tai vas- 41284: köisesti kaikki laivoilta verotta hankittua taavissa oli kevättalvella 2000 eri paikoista 41285: olutta. hankittuna seuraava: 41286: 41287: Venäjä (Vaalimaan Lapin Kulta 81,90 mk (tölkit) (halvin 75,60 mk) 41288: tax-free myymälä) 41289: Viipuri 50,00 mk (tölkit) 41290: Tallinnan laivat Tarjouksessa 74,50 mk (tölkit) 41291: (Tallinnasta saattaa saada vieläkin halvemmalla) 41292: 41293: Ruotsin laivat 109,00 mk (tölkit) (halvimmillaan 84,50 mk) 41294: Ruotsissa Esim. Pripps export 5,3 %, tölkki, 155 mk 41295: Lapin Kulta 5,2 %, tölkki, 158 mk 41296: Suomessa (Alko) 165,20 mk (pullot), 177,00 mk (tölkit) 41297: Huomattava on, että Suomessa ostetaan yleisemmin keskiolut- 41298: ta, jonka hinta vastaavasti on 150,00 mk 41299: 41300: 41301: 2.2. Matkustajatuomisten valvonta myyntimääriä rajoittamalla, mikä on tapah- 41302: tunut valtioiden välisillä sopimuksilla. Poh- 41303: Valvonta- ja tarkastusjärjestelmän on todet- joismaiden välinen muonitussopimus on 41304: tu toimineen suuremmitta ongelmitta sekä edelleen voimassa, vaikka sopimusta ei ole 41305: ennen Suomen ED-jäsenyyttä kuin sen aika- viime aikoina kaikilta osin enää noudatettu. 41306: na. Matkustajatuomisia valvoo tullilaitos. Myöskään käytännössä aluksissa tapahtuvaa 41307: Tullilaitoksen valvonta- ja tarkastusjärjes- myyntimäärien valvontaa, joka on tapahtunut 41308: telmä perustuu jäsenvaltioiden välisessä lii- niin sanotun vendor-control-järjestelmän 41309: kenteessä, Ahvenanmaan maakunnan sekä avulla, ei ole kaikilta osin sovellettu. Toimi- 41310: kolmansien maiden liikenteessä tietoperäi- va vendor-control-järjestelmä on kuitenkin 41311: seen, riskianalyysiin pohjautuvaan järjestel- varsin tehokas valvontakeino matkustajien 41312: mään. Matkustajientuomisten valvontaa suo- tuomisia valvottaessa. 41313: ritetaan tarpeen mukaan. Kolmansien maiden Matkustajan tuodessa maahan olutta yli 41314: valvonnassa lisäksi viranomaisyhteistyö luo laissa sallitun määrän hänen maksettavakseen 41315: perustan järjestelmälle. määrätään pääsääntöisesti vain alkoholi- 41316: Matkustajatuomisia voidaan valvoa myös juomien valmistevero. Käytännössä oluen 41317: HE 112/2000 vp 7 41318: 41319: 41320: tuonti on kuitenkin sallittu verotta 16 litraan Ruotsi neuvotteli poikkeuksen, jonka voi- 41321: saakka laissa säädetyn verouoman 15 litran massaolo päättyi 30 päivänä kesäkuuta 2000. 41322: sijasta. Tämä johtuu siitä, että olut pakataan Ruotsi sai kuitenkin oikeuden jatkaa matkus- 41323: kahdeksan litran pakkauksiin, minkä vuoksi tajatuomisten määrien rajoituksia vuoden 41324: matkustajat yleensä tuovat kaksi olutpakka- 2003 loppuun neuvoston 30 päivänä kesä- 41325: usta eli 16 litraa mukanaan. Vaikka yksi litra kuuta 2000 hyväksymällä direktiivillä 41326: olisi verotettava, tulli ei ole hallinnollisista ja 2000/44/EY. Sillä muutettiin järjestelmädi- 41327: valvonnallisista syistä käytännössä näin me- rektiiviä muista jäsenvaltioista Ruotsiin 41328: netellyt. tuotaviin valmisteveron alaisiin tuotteisiin 41329: sovellettavien väliaikaisten määrällisten ra- 41330: 2.3. Tilanne Ruotsissa joitusten osalta. Direktiivin mukaan Ruotsin 41331: tulee 1 päivästä heinäkuuta 2000 lähtien sal- 41332: Ruotsi sai liittymissopimuksessaan samat lia yksityishenkilöiden tuoda Ruotsin alueelle 41333: oikeudet rajoittaa matkustajatuomisten mää- omaan käyttöönsä alkoholijuomia maksamat- 41334: riä kuin Suomi. Järjestelmädirektiiviin teh- ta niistä lisää valmisteveroa seuraavasti: 41335: dyn muutoksen yhteydessä vuonna 1996 41336: 41337: 41338: 1.7.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 41339: litraa 41340: väkevät alkoholijuomat 1 1 2 5 41341: keskivahvat tuotteet 3 3 3 3 41342: miedot viinit 20 26 26 52 41343: olut 24 32 32 64 41344: 41345: 41346: 41347: Kansallisessa lainsäädännössään Ruotsi on estää kulutuksen kasvusta aiheutuvien sosiaa- 41348: saattanut direktiivin voimaan siltä osin kuin listen, terveydellisten ynnä muiden yhteis- 41349: se koskee heinäkuussa 2000 tehtäväksi tar- kunnallisten haittavaikutusten kasvua. 41350: koitettuja tuontimäärien muutoksia. Samalla Esityksen tärkeänä tavoitteena on lisäksi 41351: Ruotsi on muuttanut matkustajien kolmansis- se, että liittytnissopimuksessa oleva oluen si- 41352: ta maista tuoman oluen veroUoman määrän sämarkkinatuomisten ja kolmansista maista 41353: 24litraan liittymissopimuksen mukaisesti. tuotavan oluen välinen kytkentä saadaan kat- 41354: kaistua. Tavoitteena on ollut nimenomaan se, 41355: 3. Esityksen tavoitteet ja keskei- että Suomi voi tarkoituksenmukaisella tavalla 41356: set ehdotukset laajentaa sisämarkkinoilta tuotavien olut- 41357: tuomisten määrän niin, ettei samanaikaisesti 41358: 3.1. lrleistä tarvitse pitää huolta siitä, mitä ongelmia 41359: kolmansista maista vastaavasti laajennetta- 41360: Esityksen tavoitteena on panna täytäntöön van Oluttuomisten määrät aiheuttaisivat. 41361: olutdirektiivi ja -asetus siten, että kansalliset Ahvenanmaan maakunnan liikenteen osalta 41362: sekä yhteisöoikeuden säädökset tulevat voi- esityksen tavoitteena on säilyttää nykyinen 41363: maan samanaikaisesti. Esitys tukee Suomen tilanne. Kun aluksilla tapahtuvan verouoman 41364: alkoholipolitiikan perustavoitteita. Tavoit- alkoholijuomien myynnin valvontajärjestel- 41365: teena on edelleen rajoittaa matkustajien mä ei toimi asianmukaisella tavalla, vastai- 41366: oluen tuontia kolmansista maista ja siltä osin suudessa on tavoitteena saada myös valvon- 41367: säilyttää nykyinen tilanne ottaen huomioon, tajärjestelmä toimivaksi. Näin voitaisiin 41368: että Suomella on käytössä oluen suhteen niin osaltaan estää verouoman alkoholin kulutuk- 41369: ajallisia kuin määrällisiä rajoituksia. Voimas- sesta aiheutuvat haittavaikutukset erityisesti 41370: sa olevilla rajoituksilla voidaan vaikuttaa alaikäisten osalta. Tavoitteena on myös estää 41371: alkoholijuomien kulutukseen ja sitä kautta olutrallin syntyminen Ahvenanmaan liiken- 41372: 8 HE 112/2000 vp 41373: 41374: 41375: teessä. ei ole yhteisöoikeuden vastaisena mahdollista 41376: Pohjoismaiden tullien välisessä yhteisessä säilyttää. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin 41377: työryhmässä on suunniteltu muonitussopi- totesi kuitenkin 15 päivänä kesäkuuta 1999 41378: muksen ja yhteisen vendor-control-järjes- antamassaan ennakkoratkaisuasiassa C- 41379: telmän uudistamista. Suomen kannalta olisi 394/97, että tullittomuusasetus ja matkatava- 41380: tärkeää, että ryhdytään noudattamaan nykyis- radirektiivi eivät ole esteenä kansalliselle 41381: tä vendor-control-järjestelmää ja että sitä lainsäädännölle, jossa yleisen järjestyksen yl- 41382: kehitetään ja rikkomuksista sanktioidaan. läpitämiseksi rajoitetaan matkan keston pe- 41383: rusteella kolmansista maista tulevien matkus- 41384: 3.2. Oluen matkustajatuomiset toisesta tajien oikeutta tuoda maahan alkoholijuomia. 41385: jäsenvaltiosta Sen jälkeen kun Oluttuomisten määrällisiä 41386: rajoituksia koskeva hakemus vuonna 1996 41387: Olutdirektiivin mukaisesti ehdotetaan, että tehtiin komissiolle, tilanne on olennaisesti 41388: toisesta jäsenvaltiosta saapuva matkustaja saa muuttunut. Tarkoitus on säilyttää edelleenkin 41389: tuoda mukanaan olutta 24 litraa maksamatta 20 ja 72 tunnin aikarajoitus. Tästä ED-mi- 41390: täällä lisää veroja. Sisämarkkinaperiaatteen nisterivaliokunta on myös tehnyt päätöksen 41391: mukaisesti sanotuista oluista on maksettu 25 päivänä lokakuuta 1999. Matkustajatuo- 41392: kertaalleen verot hankintamaassa. Jos mat- misia koskevan aikarajoituksen voimassa- 41393: kustaja tuo Suomeen toisesta jäsenvaltiosta olon lisäksi tax-free-myynti on loppunut jä- 41394: hankkimiaan oluita omaan käyttöönsä senvaltioiden välillä, mikä on korostanut 41395: enemmän kuin 24 litraa, hän joutuu maksa- Ahvenanmaan maakunnan asemaa, koska 41396: maan ylimenevältä osin asianomaisen val- tax-free-myynti Ahvenanmaan liikenteessä 41397: mist~veron, mikä säännös sisältyy jo nyt voi edelleen jatkua. 41398: valm1steverotuslain 18 §:n 2 momenttiin. Oluen matkustajatuontia koskevasta tilas- 41399: Matkustajan toisesta jäsenvaltiosta mukanaan tosta myös ilmenee, että 20 tunnin aika- 41400: tuoman oluen määrällinen rajoitus sisältyy rajoituksen säätämisen jälkeen oluen matkus- 41401: järjestelmädirektiiviin, joten se koskee vain tajatuonnin määrät ovat hieman vähentyneet 41402: valmisteveroa. Näin ollen oluesta ei edel- siitä, mitä ne olivat enimmillään vuonna 41403: leenkään tarvitsisi maksaa Suomessa arvon- 1996. Tällä hetkellä ei näyttäisi olevan erityi- 41404: lisäveroa sisämarkkinaperiaatteen nojalla. siä ongelmia oluen matkustajatuonnin osalta. 41405: Olutdirektiivissä tarkoitettu 24 litran rajoi- Tämän vuoksi ei olisi tarkoituksenmukaista 41406: tus on voimassa vuoden 2000 loppuun. pienentää verottoman oluen tuontimääriä. 41407: Direktiivin mukaisesti ehdotetaan myös, että Nykyisen tilanteen jatkaminen olisi perustel- 41408: matkustajan Oluttuomisten määrä korotetaan tua kuitenkin siten, että käytännön sanelema 41409: 32 litraan 1 päivästä tammikuuta 2001. Erik- tilanne, jossa verottomaksi tuontimääräksi 41410: seen annetaan myöhemmin hallituksen esi- hyväksytään 16 litraa, olisi tarkoituksenmu- 41411: tykset muista määrällisistä muutoksista kuten kaista laillistaa. Sen vuoksi ehdotetaan, että 41412: myös poikkeuksen päättymisestä. matkustaja, joka saapuu muusta maasta kuin 41413: jäsenvaltiosta, saa tuoda mukanaan olutta 16 41414: litraa maksamatta siitä täällä veroja ja tullia. 41415: 3.3. Oluen matkustajatuomiset muusta Jos matkustaja, joka tulee muusta maasta 41416: kuin jäsenvaltiosta, tuo mukanaan olutta 41417: kuin toisesta jäsenvaltiosta enemmän kuin sallitut 16 litraa, ehdotetaan, 41418: että hän joutuisi ylimenevältä osin maksa- 41419: Olutdirektiivin ja -asetuksen mukaan Suo- maan asianomaisen valmisteveron lisäksi 41420: mella on oikeus soveltaa vuoden 2005 lop- myös arvonlisäveron sekä tullin. Tämä on 41421: puun saakka oluen tuontiin muista kuin jä- nyt yhteisöoikeuden mukaan mahdollista, 41422: senvaltioista määrällistä rajoitusta, joka ei koska poikkeus sisältyy toisaalta matkatava- 41423: saa olla pienempi kuin kuusi litraa. radirektiiviin, joka kattaa valmiste- ja arvon- 41424: Alunperin vaatimus saada rajoittaa oluen lisäveron, ja toisaalta tullittomuusasetukseen. 41425: tuontimäärä kuuteen litraan perustui oletta- Esityksessä ei ehdoteta muutoksia siihen 41426: maan, että alkoholijuomien matkustajatuo- tavaravalikoimaan, jonka 1 100 markan arvo- 41427: misiin sovellettavaa 20-tunnin aikarajoitusta 41428: HE 112/2000 vp 9 41429: 41430: 41431: raja pitää sisällään. Näin ollen edelleenkin tajiin. Kun nuoriso liikkuu paljon ja lai- 41432: kolmansista maista tuotava olut, vaikkakin vamatkat ovat heidän keskuudessaan suo- 41433: sillä olisi määrällinen rajoitus, sisältyisi ar- sittuja, tämä on omiaan lisäämään nuorison 41434: vona yleiseen 1 100 markan arvorajaan. alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia haitto- 41435: ja. 41436: 3.4. Oluen matkustajatuomiset Ahve- Ahvenanmaan osalta ehdotetaan, että Ah- 41437: nanmaan liikenteessä venanmaan poikkeuslakia, jossa on viittaus 41438: kolmannen maan matkustajatuomisia koske- 41439: Kun matkustaja saapuu Ahvenanmaan viin määriin, ei tässä yhteydessä muutettaisi. 41440: maakuntaan tai Ahvenanmaan maakunnasta Tämä tarkoittaisi sitä, että matkustajalla, joka 41441: taikka Ahvenanmaan maakunnan kautta lii- saapuu Ahvenanmaan maakuntaan tai Ahve- 41442: kennöivillä aluksilla Suomeen, hän saa tuoda nanmaan maakunnan kautta Suomeen, on 41443: maahan verotta olutta nykyisin 15 litraa. oikeus tuoda mukanaan 16 litraa olutta mak- 41444: Ahvenmaan liikenteessä soveJletaan liitty- samatta siitä veroja. 41445: missopimuksessa olevaa säännöstä, jonka 41446: mukaan oluen tuontia kolmansista maista ei 4. Esityksen vaikutukset 41447: saa sallia sisämarkkinatuontia suotuisimmilla 41448: edellytyksillä. Kun toisesta jäsenvaltiosta 4.1. Taloudelliset vaikutukset 41449: saisi tuoda ostomaassa kertaalleen verotettua 41450: olutta Suomeen 24 litraa maksamatta täällä Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä 41451: lisää veroja, kolmannen maan oluttuomisia, valtiontaloudellisia vaikutuksia. Sillä ei 41452: jotka ovat kokonaan verottomia, kohdeltai- myöskään ole olennaisia vaikutuksia yrityk- 41453: siin täällä suotuisammin kuin toisesta jäsen- siin tai kotitalouksiin. Ei ole luultavaa, että 41454: valtiosta tuotavaa olutta, jos Ahvenanmaan matkustajat, jotka tulevat toisesta jäsenvalti- 41455: liikenteessä sallittaisiin sama tuontimäärä eli osta Suomeen, toisivat mukanaan merkittä- 41456: 24litraa. vässä määrin 15 litran sijasta 24 tai 32 litraa 41457: Kun Ahvenanmaata toisaalta pidetään kuu- olutta. Pääasiallisin syy tähän on se, että olu- 41458: dennen arvonlisävero- ja järjestelmädirek- en hinnat eivät ole Ruotsissa olennaisesti 41459: tiivin säännöksiä sovellettaessa kolmannen alhaisempia kuin Suomessa. Halpaa olutta 41460: maan asemassa eli muuna kuin jäsenvaltiona, toisesta jäsenvaltiosta noutamaan lähtevät 41461: on näissä olosuhteissa luonnollista soveltaa joutuisivat matkustamaan aina Tanskaan tai 41462: samoja tuontisäännöksiä Ahvenanmaan lii- Saksaan saakka. Kolmansista maista tulevien 41463: kenteessä kuin muussakin kolmannen maan matkustajien oluttuomisten määrän muutos 41464: matkustajatuonnissa, ottaen erityisesti huo- 15 litrasta 16 litraan puolestaan vain laillistaa 41465: mioon myös liittymissopimus ja Ahvenan- voimassa olevan tilanteen. Myöskään Ahve- 41466: maan pöytäkirja. Näin ollen ehdotetaan, että nanmaan liikenteen osalta, tilanteen säilyessä 41467: Ahvenanmaan maakunnasta tai Ahvenan- nykyisellään, esityksellä ei olisi valtiontalou- 41468: maan maakunnan kautta muualle Suomeen dellisia tai muita taloudellisia vaikutuksia. 41469: saapuva matkustaja saisi tuoda olutta muka- Ehdotetut muutokset ovat vielä tässä vai- 41470: naan 16 litraa maksamatta siitä veroja. Sama heessa siksi vähäisiä, että niiden vuoksi ei ole 41471: koskisi matkustajaa, joka saapuisi Ahvenan- tarvetta alentaa oluen valmisteveroa. Veron 41472: maan maakuntaan muualta Suomesta, toi- alentamista voitaisiin harkita sitten, kun olu- 41473: sesta jäsenvaltiosta tai unionin ulkopuolella en verotonta tuontia koskevia määriä suu- 41474: olevasta maasta. Tällainen tulkinta johtaisi reunetaan yhteisölainsäädännön mukaisiksi 41475: myös siihen, että nykyinen tilanne Ahvenan- tulevina vuosina. Tätä tukee myös Pääminis- 41476: maan liikenteessä jatkuisi. teri Paavo Lipposen II hallituksen hallitus- 41477: Ahvenanmaan osalta lisäksi erityisesti so- ohjelma, jossa todetaan, että valmisteverojen 41478: siaali- ja terveyspoliittiset seikat tukevat sitä, alentamisen aikataulua myöhennetään sisä- 41479: että voimassa oleva tilanne säilytettäisiin. On markkinaohjelman edellyttämälle takarajalle. 41480: oletettavaa, että alkoholin kulutus tulee sel- Tässä vaiheessa, esitettyjen olutmäärien 41481: keästi kasvamaan lähitulevaisuudessa. Kasvu vähäinen korotus huomioon ottaen, ei ole 41482: kohdistuu erityisesti nuorisoon ja suurkulut- myöskään luultavaa, että olutta alettaisiin 41483: 41484: 2092360 41485: 10 HE 11212000 vp 41486: 41487: 41488: matkustajatuomisina tuoda Suomeen muuhun merkittäviä määriä nykyistä enemmän, säily- 41489: kuin omaan käyttöön nykyistä suurempia vät nämä ympäristöön kohdistuvat ongelmat 41490: määriä. entisenlaisina. 41491: 41492: 4.2. Sosiaali- ja terveyspoliittiset vaiku- 5. Asian valmistelu 41493: tukset 41494: Asia on valmisteltu virkatyönä valtiova- 41495: Esitys matkustajien alkoholijuomien tuon- rainministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja ter- 41496: timäärissä on varsinaisesti toinen askel mat- veysministeriön kanssa. 41497: kustajien alkoholijuomia koskevien sisä- Hyväksyessään alkoholilain 10 §:n muu- 41498: markkinoiden sopeutumisprosessissa. Kun toksen keväällä 1996 eduskunta edellytti 41499: nähdään se, millaiseksi alkoholijuomien mat- hallituksen aktiivisesti vaikuttavan Euroopan 41500: kustajatuomismäärien laajennuksia sekä ve- unionin elimissä siihen, että Suomi voi poik- 41501: ronalennuksia koskeva koko prosessi muo- keusmenettelynä valmisteverotuslain nojalla 41502: dostuu, voidaan laajemmin analysoida sitä, rajoittaa maahan tuotavan oluen määrän kuu- 41503: minkälaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia vai- teen litraan. 41504: kutuksia sekä muita vaikutuksia lisääntyvä Asia on ollut esillä talouspoliittisessa mi- 41505: alkoholijuomien maahantuonti ja lisääntyvä nisterivaliokunnassa 25 päivänä huhtikuuta 41506: kulutus yhteiskunnassa aiheuttaa. Tällä muu- 2000 sekä 15 päivänä elokuuta 2000. Minis- 41507: toksella ei sinänsä arvioida olevan merkit- terivaliokunta on puoltanut kolmansista 41508: täviä sosiaali- ja terveyspoliittisia vaikutuk- maista, mukaan luettuna Ahvenanmaan maa- 41509: sia. Nyt ehdotettu yksittäinen muutos on osa kunta, saapuvien matkustajien mukana tuo- 41510: laajempaa kokonaisuutta. Siksi tarkoituksena man veroUoman oluen määrän säätämistä 16 41511: on seurata tilanteen kehitystä, jotta mahdolli- litraan. 41512: siin epäsuotaviin muutoksiin voidaan rea- Asiasta on pyydetty lausunto Ahvenan- 41513: goida nopeasti. maan maakuntahallitukselta, joka vastustaa 41514: arvonlisäveron kantamista ylimenevän oluen 41515: osalta silloin, kun oluen arvo sisältyy ylei- 41516: 4.3. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- seen 175 euron arvoon. Maakuntahallituksen 41517: mielestä myöskään valmisteveroa ei tule kan- 41518: tukset taa oluesta silloin, kun sen määrä ei ylitä 41519: toisesta jäsenvaltiosta sallittavaksi tuotavan 41520: Esityksellä ei ole organisaatio- eikä henki- oluen verotonta määrää. 41521: löstövaikutuksia. 41522: 6. Voimaantulo 41523: 4.4. Ympäristövaikutukset 41524: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä- 41525: Matkustajien mukanaan tuomat tax-free nä marraskuuta 2000. Valmisteverotuslain 18 41526: tölkit eivät kuulu juomapakkausten palautus- ja 19 §:n muuttamisesta annetun lain 18 §:ää 41527: järjestelmään, minkä vuoksi niistä ei makseta sovellettaisiin kuitenkin 1 päivästä tammi- 41528: panttia. Vaikka sanottuja tölkkejä otetaan kuuta 2001. 41529: vastaan useissa pisteissä, eivät kuluttajat pa- 41530: lauta pantittomia tölkkejä samassa määrin Edellä olevan perusteella annetaan Edus- 41531: kuin pantillisia, mistä aiheutuu ympäristölle kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakieh- 41532: haittoja. Koska tässä esityksessä on oletettu, dotukset 41533: että matkustajat eivät toisi mukanaan olutta 41534: HE 11212000 vp 11 41535: 41536: 41537: 41538: Lakiehdotukset 41539: 1. 41540: Laki 41541: valmisteverotuslain 18 ja 19 §:n muuttamisesta 41542: 41543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41544: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain (1469/1994) 18 §:n 41545: 1 momentti ja 19 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä 18 §:n 1 momentti on laissa 41546: 102711997, seuraavasti: 41547: 41548: 18 § 19 § 41549: Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva Yhteisön ulkopuolelta Suomeen matkusta- 41550: yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan va henkilö saa tuoda verotta mukanaan 41551: omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja al- tupakkatuotteita ja alkoholijuomia enintään 41552: koholijuomia enintään seuraavat määrät: seuraavat määrät: 41553: tupakkatuotteita: tupakkatuotteita: 41554: - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap- - 200 kappaletta savukkeita tai 100 kap- 41555: paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- 41556: tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita tään 3 grammaa) tai 50 kappaletta sikareita 41557: tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; tai 250 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; 41558: alkoholijuomia: alkoholijuomia: 41559: - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuomia, - 1 litra tislattuja juomia ja väkeviä alko- 41560: joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tilavuus- holijuomia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 41561: prosenttia 22 tilavuusprosenttia, tai 2 litraa tislattuja 41562: - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholijuo- juomia ja väkeviä alkoholijuomia ja aperitii- 41563: mia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alko- vejä, jotka ovat viini- tai alkoholipohjaisia, 41564: holipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus on tafiaa, sakea tai vastaavia juomia, joiden al- 41565: enintään 22 tilavuusprosenttia, tai kuohuvii- koholipitoisuus on enintään 22 tilavuuspro- 41566: nejä tai väkevöityjä viinejä senttia, kuohuviinejä, väkevöityjä viinejä 41567: - 5 litraa hiilihapottomia viinejä - 2litraa hiilihapottomia viinejä 41568: - 32 litraa olutta. - 16 litraa olutta. 41569: 41570: 41571: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marras- 41572: kuuta 2000. Lain 18 § tulee kuitenkin voi- 41573: maan 1 päivänä tammikuuta 2001. 41574: 12 HE 112/2000 vp 41575: 41576: 41577: 41578: 41579: 2. 41580: Laki 41581: valmisteverotuslain 18 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 41582: 41583: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41584: muutetaan väliaikaisesti 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain 41585: (1469/1994) 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1027/1997, seuraavasti: 41586: 41587: 18 § - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholi- 41588: Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva juomia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai 41589: yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan alkoholipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus 41590: omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja al- on enintään 22 tilavuusprosenttia, tai kuohu- 41591: koholijuomia enintään seuraavat määrät: viinejä tai väkevöityjä viinejä 41592: tupakkatuotteita: - 5 litraa hiilihapottomia viinejä 41593: - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap- - 24litraa olutta. 41594: paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- 41595: tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita 41596: tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; Tämä laki tulee voimaan1 päivänä marras- 41597: alkoholijuomia: kuuta 2000 ja on voimassa 31 päivään jou- 41598: - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuomia, lukuuta 2000. 41599: joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tilavuus- 41600: prosenttia 41601: 41602: 41603: 3. 41604: Laki 41605: arvonlisäverolain 95 §:n muuttamisesta 41606: 41607: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41608: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 95 §:n 41609: 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1486/1994, seuraavasti: 41610: 41611: 95 § meen palaava henkilö jälleentuo tai tänne 41612: Yhteisön ulkopuolelta Suomeen saapuva saapuva matkustaja tuo väliaikaisesti henki- 41613: matkustaja saa tuodaverotta henkilökohtaisia lökohtaiseen tai perheensä käyttöön matkan 41614: matkatavaroita enintään 1 100 markan arvos- ajaksi. 41615: ta, ei kuitenkaan alkoholi- ja alkoholijuoma- 41616: verosta annetussa laissa tarkoitettua olutta 41617: enempää kuin 16 litraa. Tähän arvoon ei si- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marras- 41618: sällytetä 2 momentissa tarkoitettuja tuotteita kuuta 2000. 41619: eikä henkilökohtaisia tavaroita, jotka Suo- 41620: HE 112/2000 vp 13 41621: 41622: 41623: 41624: 41625: 4. 41626: Laki 41627: tullilain muuttamisesta 41628: 41629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41630: lisätään 29 päivänä joulukuuta 1994 annettuun tullilakiin (1466/1994) uusi 9 a § seuraavas- 41631: ti: 41632: 41633: 9a§ maverosta annetussa laissa (1471/1994) tar- 41634: Yhteisön tullialueen ulkopuolelta Suomeen koitettua olutta enempää kuin 16 litraa. 41635: saapuva matkustaja saa tuoda tullittomuus- 41636: asetuksen 45 artiklassa tarkoitettuja tavaroita Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marras- 41637: tullitta enintään 47 artiklassa säädetystä ar- kuuta 2000. 41638: vosta, ei kuitenkaan alkoholi- ja alkoholijuo- 41639: 41640: 41641: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000 41642: 41643: Tasavallan Presidentti 41644: 41645: 41646: 41647: 41648: TARJA HALONEN 41649: 41650: 41651: 41652: 41653: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 41654: 14 HE 112/2000 vp 41655: 41656: 41657: 41658: Liite 41659: Rinnakkaistekstit 41660: 1. 41661: Laki 41662: valmisteverotuslain 18 ja 19 §:n muuttamisesta 41663: 41664: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41665: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain (1469/1994) 18 §:n 41666: 1 momentti ja 19 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä 18 §:n 1 momentti on laissa 41667: 1027/1997, seuraavasti: 41668: 41669: Voimassa oleva laki Ehdotus 41670: 41671: 18 § 18 § 41672: Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva 41673: yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan 41674: omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja 41675: alkoholijuomia enintään seuraavat määrät: alkoholijuomia enintään seuraavat määrät: 41676: tupakkatuotteita: tupakkatuotteita: 41677: - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap- - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap- 41678: paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- 41679: tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita 41680: tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; 41681: alkoholijuomia: alkoholijuomia: 41682: - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuo- - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuo- 41683: mia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tila- mia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tila- 41684: vuusprosenttia vuusprosenttia 41685: - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholijuo- - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholijuo- 41686: mia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alko- mia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alko- 41687: holipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus on holipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus on 41688: enintään 22 tilavuusprosenttia, tai enintään 22 tilavuusprosenttia, tai 41689: kuohuviinejä tai väkevöityjä viinejä kuohuviinejä tai väkevöityjä viinejä 41690: - 5 litraa hiilihapottomia viinejä - 5 litraa hiilihapottomia viinejä 41691: - 15 litraa olutta. - 32 litraa olutta. 41692: 41693: 41694: 41695: 19 § 19 § 41696: Yhteisön ulkopuolelta Suomeen matkus- Yhteisön ulkopuolelta Suomeen matkus- 41697: tava henkilö saa tuoda verotta mukanaan tava henkilö saa tuoda verotta mukanaan 41698: tupakkatuotteita ja alkoholijuomia enintään tupakkatuotteita ja alkoholijuomia enintään 41699: seuraavat määrät: seuraavat määrät: 41700: tupakkatuotteita: tupakkatuotteita: 41701: - 200 kappaletta savukkeita tai 100 kap- - 200 kappaletta savukkeita tai 100 kap- 41702: paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- 41703: tään 3 grammaa) tai 50 kappaletta sikareita tään 3 grammaa) tai 50 kappaletta sikareita 41704: tai 250 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; tai 250 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; 41705: alkoholijuomia: alkoholijuomia: 41706: HE 112/2000 vp 15 41707: 41708: Voimassa oleva laki Ehdotus 41709: 41710: - 1 litra tislattuja juomia ja väkeviä al- - 1 litra tislattuja juomia ja väkeviä al- 41711: koholijuomia, joiden alkoholipitoisuus koholijuomia, joiden alkoholipitoisuus 41712: ylittää 22 tilavuusprosenttia, tai 2 litraa tis- ylittää 22 tilavuusprosenttia, tai 2 litraa tis- 41713: lattuja juomia ja väkeviä alkoholijuomia ja lattuja juomia ja väkeviä alkoholijuomia ja 41714: aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alkoholi- aperitiivejä, jotka ovat viini- tai alkoholi- 41715: pohjaisia, tafiaa, sakea tai vastaavia juomia, pohjaisia, tafiaa, sakea tai vastaavia juomia, 41716: joiden alkoholipitoisuus on enintään 22 tila- joiden alkoholipitoisuus on enintään 22 tila- 41717: vuusprosenttia, kuohuviinejä, väkevöityjä vuusprosenttia, kuohuviinejä, väkevöityjä 41718: viinejä viinejä 41719: - 2 litraa hiilihapottomia viinejä - 2 litraa hiilihapottomia viinejä 41720: - 15 litraa olutta. - 16litraa olutta. 41721: 41722: 41723: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 41724: raskuuta 2000. Lain 18 § tulee kuitenkin 41725: voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. 41726: 41727: 41728: 41729: 41730: 2. 41731: Laki 41732: valmisteverotuslain 18 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 41733: 41734: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41735: muutetaan väliaikaisesti 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain 41736: (1469/1994) 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 102711997, seuraavasti: 41737: 41738: Voimassa oleva laki Ehdotus 41739: 41740: 18 § 18 § 41741: Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva 41742: yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan 41743: omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja 41744: alkoholijuomia enintään seuraavat määrät: alkoholijuomia enintään seuraavat määrät: 41745: tupakkatuotteita: tupakka tuotteita: 41746: - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap- - 300 kappaletta savukkeita tai 150 kap- 41747: paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- paletta pikkusikareita (yksittäispaino enin- 41748: tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita tään 3 grammaa) tai 75 kappaletta sikareita 41749: tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa; 41750: alkoholijuomia: alkoholijuomia: 41751: - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuo- - 1 litra tislattuja, väkeviä alkoholijuo- 41752: mia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tila- mia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 22 tila- 41753: vuusprosenttia vuusprosenttia 41754: - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholi- - 3 litraa tislattuja, väkeviä alkoholi- 41755: juomia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai juomia ja aperitiivejä, jotka ovat viini- tai 41756: alkoholipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus alkoholipohjaisia ja joiden alkoholipitoisuus 41757: on enintään 22 tilavuusprosenttia, tai kuo- on enintään 22 tilavuusprosenttia, tai kuo- 41758: huviinejä tai väkevöityjä viinejä huviinejä tai väkevöityjä viinejä 41759: 16 HE 11212000 vp 41760: 41761: Voimassa oleva laki Ehdotus 41762: 41763: - 5 litraa hiilihapottomia viinejä - 5 litraa hiilihapottomia viinejä 41764: - 15 litraa olutta. - 24 litraa olutta. 41765: 41766: 41767: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 41768: raskuuta 2000 ja on voimassa 31 päivään 41769: joulukuuta 2000. 41770: 41771: 41772: 41773: 3. 41774: Laki 41775: arvonlisäverolain 95 §:n muuttamisesta 41776: 41777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41778: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (150111993) 95 §:n 41779: 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1486/1994, seuraavasti: 41780: 41781: Voimassa oleva laki Ehdotus 41782: 41783: 95 § 95 § 41784: Yhteisön ulkopuolelta Suomeen saapuva Yhteisön ulkopuolelta Suomeen saapuva 41785: matkustaja saa verotta tuoda henkilökohtai- matkustaja saa tuoda verotta henkilökohtai- 41786: sia matkatavaroita enintään 1 100 markan sia matkatavaroita enintään 1 100 markan 41787: arvosta. Tähän arvoon ei sisällytetä arvosta, ei kuitenkaan alkoholi- ja alkoholi- 41788: 2 momentissa tarkoitettuja tuotteita eikä juomaverosta annetussa laissa tarkoitettua 41789: henkilökohtaisia tavaroita, jotka Suomeen olutta enempää kuin 16 litraa. Tähän ar- 41790: palaava henkilö jälleentuo tai tänne saapuva voon ei sisällytetä 2 momentissa 41791: matkustaja tuo väliaikaisesti henkilökohtai- tarkoitettuja tuotteita eikä henkilökohtaisia 41792: seen tai perheensä käyttöön matkan ajaksi. tavaroita, jotka Suomeen palaava henkilö 41793: jälleentuo tai tänne saapuva matkustaja tuo 41794: väliaikaisesti henkilökohtaiseen tai perheen- 41795: sä käyttöön matkan ajaksi. 41796: 41797: 41798: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 41799: raskuuta 2000. 41800: HE 113/2000 vp 41801: 41802: 41803: 41804: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi korkeakoulu- 41805: laitoksen kehittämisestä annetun lain 3 §:n 41806: muuttamisesta 41807: 41808: 41809: 41810: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 41811: 41812: Voimassa olevan korkeakoululaitoksen ke- tapahtuvat muutokset valtion talousarvion 41813: hittämisestä annetun lain (1052/1986) 3 §:n yhteydessä vahvistettavien tutkintotavoittei- 41814: mukaan korotetaan valtion talousarviossa den mukaisesti. Säännös koskisi vuosia 41815: vuosina 1997-2000 yliopistojen toiminta- 2001-2005. 41816: menomomentille osoitettua määrärahaa vuo- Esitys liittyy vuoden 2001 valtion talousar- 41817: sittain vähintään määrällä, mikä vastaa vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 41818: valtion keskustason palkkauksia koskevista sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan 41819: sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausme- voimaan vuoden 2001 alusta. Tutkintomääri- 41820: nojen kasvua. Säännöstä ehdotetaan jatket- en muutokseen liittyviä säännöksiä sovel- 41821: tavaksi. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, lettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran 41822: että määrärahaa mitoitettaessa otetaan huo- mitoitettaessa vuoden 2002 määrärahoja. 41823: mioon tutkintojen määrissä vuosittain 41824: 41825: 41826: 41827: 41828: 209235F 41829: 2 HE 113/2000 vp 41830: 41831: 41832: PERUSTELUT 41833: 1. Johdanto vähintään kustannustason nousua vastaavasti. 41834: Vuosien 1993-1994 osalta eduskunta päätti, 41835: Korkeakoululaitoksen kehittämistä koske- että kehittämislain 3 § ei ole näinä vuosina 41836: van lainsäädännön voimassaolokauteen voimassa. 41837: liittyvät yliopistojen voimakas laajentuminen Vuonna 1996 annetulla lailla kehittämislain 41838: ja toiminnan ohjauksessa tapahtuneet muu- 3 §:n voimassaoloaikaa jatkettiin vuosiksi 41839: tokset. Yliopistojen päätäntävaltaa on lisätty, 1997-2000 ja pykälä muutettiin seuraavaan 41840: ja yksityiskohtaisesta budjettiohjauksesta on muotoon: 11 Yliopistojen tehokkaan ja tulok- 41841: siirrytty tulosohjaukseen, jossa korostetaan sellisen toiminnan varmistamiseksi koro- 41842: toiminnan tavoitteiden ja määrärahojen välis- tetaan valtion talousarviossa 1997-2000 41843: tä yhteyttä. Yliopistojen toiminnan laatu on yliopistojen toimintamenomomentille osoi- 41844: otettu huomioon kohdentamalla osa määrära- tettua määrärahaa vuosittain vähintään 41845: hoista tuloksellisuuden perusteella. määrällä, mikä vastaa valtion keskustason 41846: Nykyisessä hallitusohjelmassa edellyte- palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista 41847: tään, että yliopistojen perusvoimavarojen aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. 11 41848: kehitys turvataan myös vuoden 2000 jälkeen 41849: lainsäädännöllä. Tässä yhteydessä joudutaan 2.2. Määrärahojen kehitys 41850: myös arvioimaan yliopistojen toiminnan laa- 41851: juudessa ja toimintatavoissa tapahtuneita Yliopistomäärärahat ovat reaalisesti hie- 41852: muutoksia. man lisääntyneet vuodesta 1991 vuoteen 41853: 1999. Vuonna 1991 yliopistomäärärahojen 41854: (yliopistojen toimintamenot ja yliopistolai- 41855: 2. Nykytila toksen yhteiset menot) reaalitaso oli vuoden 41856: 1999 rahassa 4 828 miljoonaa markkaa. 41857: 2.1. Lainsäädäntö Vuonna 1999 määrärahat olivat yhteensä 41858: 4 957 miljoonaa markkaa. Ottaen huomioon 41859: Korkeakoululaitoksen kehittämisestä an- toiminnan laajentuminen yliopistomäärärahat 41860: nettu laki (1052/1986), jäljempänä ovat laskeneet vuosina 1991-1999 uusia 41861: kehittämislaki, koskee seuraavia yliopistoja: opiskelijoita kohden 13 prosenttia ja maiste- 41862: Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, rin ja tohtorin tutkintojen yhteismäärää 41863: Oulun yliopisto, Joensuun yliopisto, Kuopion kohden 30 prosenttia. 41864: yliopisto,o Turun yliopisto, Tampereen yli- Vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi ti- 41865: opisto, Abo Akademi, Vaasan yliopisto, linpäätöksen lukuja on korjattu ottaen 41866: Lapin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, huomioon budjettiteknisten muutosten vaiku- 41867: Tampereen teknillinen korkeakoulu, Lap- tukset määrärahoihin. Vuoden 1991 41868: peenrannan teknillinen korkeakoulu, määrärahat on saatettu vastaamaan nykyistä 41869: Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska Han- nettobudjetointia, ja kiinteistöhallinnon jär- 41870: delshögskolan, Turun kauppakorkeakoulu, jestelyistä aiheutuneet muutokset on 41871: Taideteollinen korkeakoulu, Sibeli- vähennetty määrärahoista. Vuoden 1991 41872: us-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja määrärahat on muutettu vuoden 1999 rahaksi 41873: Kuvataideakatemia. käyttäen indeksiä, jossa palkansaajien ansio- 41874: Kehittämislakia annettaessa sen 3 §:llä tur- tasoindeksillä (valtiosektori) on painotus 41875: vattiin yliopistojen määrärahojen reaalitaso kaksi kolmasosaa ja tukkuhintaindeksillä 41876: vuosina 1987-1996 seuraavasti: painotus yksi kolmasosa. 41877: Korkeakoulujen tehokkaan ja tuloksellisen Kustannustason nousua on 1990-luvulla 41878: toiminnan varmistamiseksi korotetaan kor- kompensoitu palkkausmenojen osalta, mutta 41879: keakoululaitokselle valtion tulo- ja esimerkiksi tilakustannusten voimakasta kas- 41880: menoarvioissa osoitettujen määrärahojen yh- vua ja muuta kustannustason nousua ei ole 41881: teismäärää vuosina 1987-1996 vuosittain täysimääräisesti otettu huomioon. Hallitusoh- 41882: HE 113/lOOO vp 3 41883: 41884: 41885: jelmaa toteuttavia valtakunnallisia ohjelmia 2.4. Kansainvälistä vertailua 41886: ja muita valtakunnallisia toimintoja on rahoi- 41887: tettu pääasiassa yliopistojen voimavaroja Kansainvälisesti koulutusjärjestelmien me- 41888: uudelleen kohdentamalla. Toteutuneet mää- noja verrataan tavallisesti koulutusmenojen 41889: rärahojen lisäykset ovat pitkälti olleet osuudella bruttokansantuotteesta. Maiden vä- 41890: hankesidonnaisia ja rasittavat osaltaan yli- listä vertailua vaikeuttaa rahoitusjärjes- 41891: opistojen perusvoimavaroja. Tämän kehityk- telmien erilaisuus. Esimerkiksi Suomessa 41892: sen seurauksena yliopistojen varsinaiseen koulutusmenoissa ovat mukana myös yliopis- 41893: toimintaan tarkoitettujen ennalta kohdenta- tojen tutkimustoiminnan menot ja opin- 41894: mattomien toimintamenojen määrä on koko totukimenot Uusimmissa kansainvälisissä 41895: ajan supistunut ja siten aiheuttanut ongelmia koulutusmenojen vertailuissa yliopistosekto- 41896: yliopistojen perustoiminnoille. rin tietoja ei ole erotettu muusta kor- 41897: kea-asteen koulutuksesta. Vuonna 1997 41898: korkea-asteen koulutukseen kohdistuneiden 41899: 2.3. Ulkopuolinen rahoitus koulutusmenojen osuus bruttokansantuottees- 41900: ta oli sekä Suomessa että muissa 41901: Yliopistojen ulkopuolisella rahoituksella OECD-maissa keskimäärin 1,7 prosenttia. 41902: on tarkoitettu varsinaista budjettirahoitusta Vuonna 1995 pelkästään yliopistokoulu- 41903: täydentäviä rahoitusmuotoja. Näitä ovat tukseen kohdistuneiden koulutusmenojen 41904: maksullinen toiminta, yhteisrahoitteinen toi- osuus bruttokansantuotteesta oli 41905: minta ja lahjoitukset. OECD-maissa keskimäärin 1,5 prosenttia. 41906: Ulkopuolisen rahoituksen on katsottu vah- Suomessa osuus oli 1,3 prosenttia. Brutto- 41907: vistavan yliopistojen yhteiskunnallista ja kansantuoteosuudella arvioituna Suomi 41908: alueellista roolia. Lähtökohtana on ollut, että panostaa siis kansainvälisesti verraten kes- 41909: rahoituksen on tuettava yliopiston muuta kimääräistä vähemmän taloudellisia 41910: toimintaa ja oltava koulutuspoliittisesti ja yh- voimavaroja yliopistokoulutukseen. Tähän 41911: teistyön kannalta tarkoituksenmukaista. on yhtenä syynä vaikuttamassa yksityisen 41912: Ulkopuolinen rahoitus on kuitenkin täyden- sektorin monia maita pienempi rahoitus- 41913: tävää. Yliopistojen perustehtävien suoritta- osuus. Tarkastelussa on myös huomattava, 41914: misessa suoran budjettirahoituksen merkitys että yliopistokoulutukseen osallistuvien 41915: on ensisijainen. Yliopistojen omassa harkin- osuus ikäluokasta on Suomessa 41916: nassa on ollut päättää rahoituksen määrää ja OECD-maiden suurimpia. 41917: kohdentamista koskevista rajoista. Yliopisto- Suomen opiskelijaa kohden lasketut koulu- 41918: jen tulossopimuksissa on sovittu liike- tusmenot yliopistosektorilla olivat vuonna 41919: taloudellisen maksullisen toiminnan tulo- ja 1995 selvästi OECD-maiden keskimääräistä 41920: kannattavuustavoitteista. J ulkisoikeudellisen tasoa pienemmät. Vuonna 1995 yliopistokou- 41921: maksullisen toiminnan osalta ei tavoitteita lutukseen kohdistuneet koulutusmenot olivat 41922: ole asetettu. Perittävistä maksuista on mää- opiskelijaa kohden OECD-maissa keskimää- 41923: rätty ministeriön päätöksin. Lähtökohtana on rin 12 018 USD. Suomessa vastaavat menot 41924: kuitenkin toiminnan katteellisuus. olivat 7 412 USD. 41925: Yhteisrahoitteisissa hankkeissa rahoittaja 41926: maksaa vain osan kustannuksista. Yliopisto 2.5. Nykytilan arviointi 41927: vastaa yleensä virkatyöstä, tiloista sekä yleis- 41928: ja pääomakustannuksista. Normaalisti yhteis- Vuodesta 1991 vuoteen 1999 yliopistojen 41929: rahoitteiseen toimintaan osallistuu koti- ja toiminta on laajentunut voimakkaasti. Mais- 41930: ulkomaisia tahoja, joiden tehtäviin tieteen tai terintutkintojen määrä on kasvanut 41 41931: kehittämistoiminnan tukeminen kuuluu. Yh- prosenttia eli 8 410 tutkinnosta vuonna 1991 41932: teisrahoituksen avulla voidaan merkittävästi 11 856 tutkintoon vuonna 1999 ja tohtorin- 41933: kehittää yliopistojen toimintaa, mutta samalla tutkintojen määrä 122 prosenttia eli 524 41934: yhteisrahoitus kuluttaa yliopistojen muihin tutkinnosta 1 165 tutkintoon. Uusien opiske- 41935: toimintoihin varattuja resursseja. lijoiden määrä on kasvanut 18 prosenttia eli 41936: 17 150 opiskelijasta 20 313 opiskelijaan. Lu- 41937: 4 HE 113/2000 vp 41938: 41939: 41940: kumäärään sisältyvät myös tietoteollisuusalo- kojen uusiutumisvauhti on jatkuvasti 41941: jen muuntokoulutusohjelmiin otetut opiske- kiihtynyt. 41942: lijat. Opiskelijoiden kokonaismäärä on Toimintamenobudjetoinnin yhteydessä 41943: vastaavana aikana kasvanut 31 prosenttia eli omaksuttu siirtomäärärahakäytäntö helpotti 41944: 115 573 opiskelijasta 151 910 opiskelijaan. osaltaan yliopistojen sopeutumista muuttu- 41945: Verrattaessa määrärahojen kokonaiskehi- vaan toimintaympäristöön ja talouskehi- 41946: tystä toiminnan laajenemiseen voidaan tykseen. 41947: kaikilla indikaattoreilla todeta, että yliopisto- Opetusministeriö käynnisti vuonna 1991 41948: jen määrärahakehitys on ollut aleneva. yliopistojen rakenteellisen kehittämistyön, 41949: Vertailua kokonaisopiskelijamäärään voidaan jonka seurauksena valtioneuvosto vahvisti 41950: kritisoida sillä, että kokonaisopiskeluajat toimenpideohjelman vuosiksi 1993-1996 41951: ovat Suomessa korkeat ja opintojen lasken- osana koulutuksen ja korkeakouluissa harjoi- 41952: nallinen läpäisy alhainen. Ylempien kandi- tettavan tutkimuksen kehittämissuunni- 41953: daatintutkintojen bruttomediaaniaika on ollut telmaa. Toimenpideohjelman lisäksi yli- 41954: koko 1990-luvun ajan 6,5 vuotta normatiivi- opistot ovat aktiivisesti toteuttaneet omia 41955: sen opiskeluajan ollessa 5 vuotta (lääke- rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitään 41956: tieteen ja eläinlääketieteen aloilla 6 vuotta). ja kohdentaneet hallinnosta ja tukitoimista 41957: Selittävinä tekijöinä ovat muun muassa työs- voimavaroja yliopistojen perustehtäviin. 41958: säkäynti opiskelun ohella ja halu varmistaa Kaikkiaan voidaan arvioida, että yliopistot 41959: työelämään sijoittuminen suorittamalla tut- ovat rakenteellisen kehittämisen kautta vapa- 41960: kinnoissa huomattavasti normatiivista uttaneet noin 250 miljoonaa markkaa 41961: enemmän opintoviikkoja. Kuitenkin opinto- voimavarojaan uudelleen kohdennettavaksi. 41962: jen läpäisyssä on 1990-luvulla tapahtunut Yliopistojen budjettirahoituksen ulkopuoli- 41963: huomattavaa tehostumista, koska läpäisyker- sen rahoituksen määrä oli vuonna 1999 41964: roin on noussut vuosien 1991-1993 62 yhteensä 3 101 miljoonaa markkaa eli 35 41965: prosentista 67 prosenttiin vuosina 1996- prosenttia yliopistojen kokonaisrahoitukses- 41966: 1998. Edellä esitetyistä syistä vertailua tut- ta. Ulkopuolisen rahoituksen kasvua 41967: kintomääriin ja uusien opiskelijoiden määriin vuodesta 1991 oli 1 863 miljoonaa markkaa. 41968: voidaan pitää kokonaisopiskelijamäärää pa- Rahoituksesta yli puolet on tutkimusrahoitus- 41969: rempina kriteereinä. ta. Merkittävimpiä rahoittajia ovat Suomen 41970: Taloudellisen laman vuosina 1990-luvun Akatemia ja Tekes. Ulkopuolinen rahoitus on 41971: alussa yliopistot sopeuttivat toimintaansa luonteeltaan toimintasidonnaista eikä lisää 41972: niukkenevaan budjettikehykseen varsinaisten yliopistojen perusvoimavaroja. Monessa ta- 41973: määrärahaleikkausten lisäksi toteuttamalla pauksessa se edellyttää muun muassa 41974: rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja yleiskustannusten osalta panostusta yliopis- 41975: lisäämällä budjetin ulkopuolista rahoitus- ton perusvoimavaroista. Yliopistojen kanssa 41976: osuuttaan. Säästöjen kohdentamisessa ei käydyissä tulosneuvotteluissa on sovittu py- 41977: voitu edetä täysin rationaalisesti, mitä yli- rittävän kehittämään ulkopuolista rahoitusta 41978: opistojen pitkäjänteinen kehittäminen olisi niin, että se tukee nykyistä voimakkaammin 41979: edellyttänyt. Yliopistojen menoista kaksi yliopistojen profiloitumista ja painopistealu- 41980: kolmasosaa on palkkamenoja, ja henkilöstön eita ja tuottaa näin synergiaa yliopistojen 41981: vähentäminen on yliopistoissa vaikeaa. Siitä perustoiminnoille. 41982: huolimatta yliopistot turvautuivat myös lo- Yliopistojen kustannusseurantaa ja 41983: mautuksiin ja irtisanomisiin. Säästöt -tietoisuutta on kehitetty koko 1990-luvun 41984: kohdistuivat kuitenkin erityisen voimakkaasti ajan toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuu- 41985: muihin toimintamenoihin. Varsinkin kirjasto- den parantamiseksi. Kehitystä ovat 41986: ja laitehankintoja jouduttiin vähentämään. jäntevöittäneet vuonna 1994 käyttöön otettu 41987: Samanaikaisesti yliopistot toimivat ympäris- tulosneuvottelujärjestelmä ja vuodesta 1997 41988: tössä, jossa teknologisen kehityksen alkaen asteittainen siirtyminen toiminnan ta- 41989: nopeuden ja tutkimustoiminnan laajenemisen voitteisiin pohjautuvaan laskennalliseen 41990: seurauksena muun muassa laitteistojen, tieto- rahoitukseen. Ulkoisessa toiminnassa on pa- 41991: tekniikkavälineistön ja tietoliikenneverk- rannettu hinnoittelun kustannusvastaavuutta 41992: HE 113/2000 vp 5 41993: 41994: 41995: ja a~etettu toiminnalle kannattavuus- ja tulo- m~n vahvuutena voidaan pitää muun muassa 41996: tavoitteet. ynt~sten ja yliopistojen välistä yhteistyötä, 41997: tutkn~uksen t~loudellisia resursseja sekä tek- 41998: nologian kehitystä ja soveltamista, joissa 41999: 3. Esityksen tavoitteet ja ehdote- IMD (Intemational Institute for Management 42000: tut muutokset Development) on arvioinut Suomen erääksi 42001: johtavista maista. 42002: Suomalaista innovaatiojärjestelmää on joh- 42003: 3.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavut- d<?nm~kaisesti kehitetty 1990-luvulla. 42004: tamiseksi Kilpailukykymme kannalta erittäin merkittä- 42005: vä on tutkimus- ja kehitystyön brutto- 42006: kansa!ltu~t~osuuden tietoinen nosto hyvälle 42007: Ylio~is!ol~issa (645/1997) yliopistojen pe- 42008: rustehtaviksi määritellään vapaan tutki- kansainvahselle tasolle eli 2,87 prosenttiin 42009: muksen ja tieteellisen ja taiteellisen vuoden 1998 lopussa. Yliopistoissa toteutettu 42010: sivistyksen e~istäminen sekä ylimmän ope- tutkimuspainotteinen strategia ja siihen liit- 42011: tuks.~n.. a~!aminen. Suomalais!en yliopistojen 42012: tyvä huippuyksikköpolitiikka ovat luoneet 42013: teht~vassa on korostettu entyisesti perus- 42014: s_uotuisia. e~ellytyksiä tutkimuksen ja taiteel- 42015: tutkimuksen merkitystä uusien inno- lisen tOiminnan ja sitä kautta maamme 42016: ka~sainvälisen kilpailukyvyn kehitykselle. 42017: vaatioi~en t~o!tajana. Innovaatiojärjestelmän 42018: laa!ua Ja tOimintakykyä pidetään teollisuus- Vmdaan myös arvioida, että Suomi on pys- 42019: mai~sa nykyisin kilpailukyvyn perustekijänä. 42020: tynyt hyödyntämään tietointensiivisten alojen 42021: Kehitys 1990-luvulla on johtanut siihen että kasvun avaamia mahdollisuuksia poikkeuk- 42022: taloudell_inen kasvu ei painotu pelkä~tään sellisen hyvin. 42023: luonnollisten tuotannontekijöiden varaan Valtiovallan tehtävänä on turvata koulute- 42024: vaa? tietointensiivisten alojen ja teknologia~ tun työvoiman ja tarvittavan osaamisen 42025: saat~vuus sekä henkisen pääomaan kumuloi- 42026: kehityksen !llyötä inhimillisen osaamispää- 42027: tum~?en. Tämän vuoksi yliopisto- ja 42028: om~n . merk_Itys tuotannontekijänä korostuu. 42029: Kaikki kehittyneet teollisuusmaat ovat mu- tutkiJakol!lutusta on voitava tarjota riittävän 42030: k.~na muutosprosessissa, jossa pyritään suurelle JOUkolle ikäluokasta. Yliopistolain 42031: surtymään resurssipohjaisesta taloudesta in- mukaan korkeakoulututkintoon johtava ope- 42032: novaatio- ja osaamisperusteiseen talouteen. !~s. o~. opiskelijalle maksutonta. Opetuksen 42033: Useat maat ovat panostaneet erittäin voimak- JarJestaminen edellyttää näin ollen yhteis- 42034: kaasti tutkimus- ja kehitystoimintaan. kunnalta saatavaa rahoitusta. 42035: Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna Tietointensiivisten alojen kasvu korostaa 42036: 1993 julkaistussa kansallisessa teollisuusstra- yliopistokoulutuksen merkitystä. Voidakseen 42037: tegiassa todettiin, että tutkimusten mukaan va~tat~ nopean kehityksen vaatimuksiin yli- 42038: koulutusinvestointien kansantaloudellisen opistoilla . o!l oltava käytettävissään 42039: tuoton on yleensä todettu ylittävän perinteis- aJanmukaiset Ja laadukkaat tutkimuksen ja 42040: ten reaali-investointien tuoton. Tuottavuuden opetuksen perusedellytykset: laitteet, tilat, 42041: kasvun realisoituminen edellyttää kuitenkin, opettajat ja muu henkilöstö. 42042: että koulutettu työvoima ohjautuu talouden Yliopistokoulutusta on voitava kohdentaa 42043: kannalta tehokkaasti. joustavasti sinne, missä syntyy erityistarpei- 42044: Suomalaisen yhteiskunnan kehittäminen ta. Tästä hyvänä esimerkkinä tietoteollisuus- 42045: lähtee ajatuksesta, jonka mukaan taloudelli- ohjelma ja valmisteilla oleva opettajan- 42046: nen kasvu ja yhteiskunnallinen vakaus ovat koulutuksen kehittämisohjelma. Yliopistoilla 42047: hyvinvoinnin keskeinen edellytys. Kansalli- tu~ee myös olla eli!lkeinoelämän ja muun yh- 42048: t~Iskunnan tarpeista lähtevää jatko- ja 42049: sen innovaatiojärjestelmän toiminnassa 42050: avainase!llassa ovat tutkimus, teknologia ja taydennyskoulutusta. Samoin yliopistoilla tu- 42051: tuotekehitys sekä koulutus. Innovaatiojärjes- le~ oli~ valmi_utta muuttaa profiloitumis- ja 42052: telmän toiminnan kannalta on tärkeää, että pamopistealueitaan tutkimustoiminnassa. 42053: _Nyk~isen osaamispääoman ylläpito ja uu- 42054: se? osa-alueet kehittyvät keskinäisessä tasa- 42055: painossa. Suomalaisen innovaatiojärjestel- distaminen, uusien innovaatioiden luominen 42056: 6 HE 113/2000 vp 42057: 42058: 42059: ja kehityksen kasvu-uralla pysyminen edel- jotka tukevat Suomen pysymistä taloudelli- 42060: lyttävät panostusta perustutkimukseen ja sella kasvu-uralla. 42061: tutkijakoulutukseen. Uuden tiedon syntymi- Hallitusohjelman kannanottoa yliopistojen 42062: sen myötä ja tiedon ja osaaruisvaatimusten perusrahoituksen turvaamisesta lainsäädän- 42063: jatkuvasti muuttuessa tutkimuksen rinnalla nöllä on pidettävä painopistepriorisointina 42064: korostuu laadukkaan koulutuksen merkitys. määrärahoja kohdennettaessa. Lainsäädän- 42065: On pystyttävä antamaan tiedollisia ja toimin- nöllä vältytään suhdannevaihtelujen aiheut- 42066: nallisia valmiuksia tehtäviin, jotka nykyään tamilta lyhyen aikavälin heilahduksilta ja 42067: ovat vielä täysin tuntemattomia. Koulutuksen luodaan edellytykset yliopistojen toiminnan 42068: tuotokset muodostavat inhimillisen perus- pitkäjänteiselle ja vakaalle kehittämistyölle, 42069: pääoman tulevaisuuden tutkimus- ja mikä on välttämätöntä myös inno- 42070: kehittämistyöhön ja sitä kautta tuottavaan vaatiojärjestelmän tehokkuuden ja 42071: toimintaan. toimivuuden kannalta 42072: Kansainvälisessä kehityksessä on tärkeää 42073: kansallisen identiteetin ylläpito ja kehittämi- 42074: nen sekä sivistysperinnön vaaliminen ja 42075: kartuttaminen. Tämä edellyttää panostusta 3.2. Ehdotetut muutokset 42076: myös sellaiseen toimintaan, joka ei välttä- 42077: mättä näy suurina kasvulukuina Hallitusohjelman mukaan yliopistojen pe- 42078: tuotannollisessa toiminnassa, mutta luo poh- rusrahoituksen kehitys turvataan edelleen 42079: jaa henkiselle ja kulttuuriselle kasvulle. lainsäädännöllä. Hallitusohjelman on katsot- 42080: Tulevaisuudessa tulee myös edelleen huoleh- tava edellyttävän vähintään yliopistojen 42081: tia koulutukseen ja tutkimukseen liittyvien toimintamenojen reaalitason turvaamista 42082: eettisten arvojen säilymisestä. lainsäädännöllä. 42083: Yliopistojen tämän hetken toiminnassa ul- Ehdotetuna kehittämislain muutoksella 42084: kopuolisen tutkimusrahoituksen kasvu on turvattaisiin yliopistojen toimintamenojen re- 42085: kehittänyt yliopistojen tutkimusyhteistyötä, aalitaso siten, että toiminnan muutokset 42086: mutta samalla lisännyt painetta yliopistojen voidaan ottaa riittävästi huomioon ja että 42087: perusinfrastruktuuria kohtaan. Tutkimukseen toiminnan tavoitteiden ja määrärahojen väli- 42088: ja tutkijakoulutusjärjestelmään panostaminen nen yhteys toteutuu. 42089: on korostanut tutkimuksen merkitystä ja te- Yliopistomäärärahojen reaalitason turvaa- 42090: hostanut innovaatiotoimintaa, mutta saman- miseksi ehdotetaan jatkettavaksi kehittä- 42091: aikaisesti tulisi enenevästi huolehtia myös mislain 3 §:n nykyistä säännöstä, jonka 42092: tutkimustoiminnalle kasvualustana toimivan mukaan yliopistojen toimintamenomomentil- 42093: koulutuksen perusinfrastruktuurin kehittämi- le osoitettua määrärahaa korotetaan 42094: sestä. Yliopistot ovat tehneet rakenteellista vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa 42095: kehittämistyötä ja ohjanneet voimavaroja valtion keskustason palkkaoksia koskevista 42096: painoaloille. On tärkeää, että yliopistolaitok- sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausme- 42097: sen toiminnassa tapahtunut kasvu voisi nojen kasvua. 42098: riittävästi heijastua myös yliopistojen määrä- Lisäksi 3 §:ään ehdotetaan sisällytettäväksi 42099: rahoihin ja että yliopistojen sisäisiä säännös, jossa otetaan huomioon yliopistojen 42100: panostuksia voitaisiin vahvistaa julkisella ra- toiminnan laajuudessa tapahtuneet muutok- 42101: hoituksella. set. Toiminnan laajuus kytkettäisiin tulos- 42102: Valtiontalous on viime vuosina ollut tiuk- sopimuksissa sovittaviin ja talousarviossa 42103: kaa. Taloudellinen kehitys jatkuu saman- päätettäviin tutkintotavoitteisiin, joiden pe- 42104: laisena myös 2000-luvun alussa. rusteella nykyisin pääosin jaetaan yli- 42105: Valtiontalouden toimenpiteet kohdeunetaan opistojen välistä perusrahoitusmäärärahaa. 42106: ennen kaikkea valtion velanhoitoon. Talou- Tutkintotavoitteiden muutosvaikutukset 42107: dellisen liikkumavaran ollessa pieni toimintamenoihin laskettaisiin seuraavasti: 42108: joudutaan suorittamaan priorisointia eri vaih- 1. Edellisen vuoden toimintamenomäärära- 42109: toehtojen kesken. Tässä kehityksessä on hat jaetaan maisterintutkintotavoitteiden ja 42110: tarkoituksenmukaista painottaa niitä tekijöitä, kahdeksalla painotettujen tohtorintutkintota- 42111: HE 113/2000 vp 7 42112: 42113: 42114: voitteiden summalla laskennallisen tutkinto- 5. Asian valmistelu 42115: kustannuksen määrittämiseksi. Painokerroin 42116: kuvastaa koulutuksen ja tutkimuksen välistä 42117: kustannusrakennetta. Tutkimustoiminta ote- 5.1. Eduskunnan lausumat ja muut 42118: taan huomioon tohtorintutkintojen kautta. kannanotot 42119: Tutkintotavoitteet perustuvat valtioneuvoston 42120: vahvistamaan koulutuksen ja tutkimuksen Yliopistojen määrärahojen riittävyydestä 42121: kehittämissuunnitelmaan. Tavoitteet vahvis- on kannettu eri tahoilla huolta tavoitteena 42122: tetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. määrärahojen riittävyyden turvaamine!l ja 42123: 2. Painotettujen tutkintotavoitteiden muu- nykyistä joustavammat käyttömahdollisuu- 42124: tos kerrotaan laskennallisella tutkintokustan- det Yliopistojen rehtorit ovat kann~n 42125: nuksella bruttomäärärahalisäystarpeen saami- ottonaan esittäneet yliopistomäärärahoJen 42126: seksi. korottamista miljardilla markalla. Yliopistot 42127: 3. Yliopistojen toimintamenomäärärahoja ovat lisäksi toivoneet, että määrärahoja voi- 42128: korotetaan kaksi kolmasosaa bruttomäärä- taisiin nykyistä joustavammin käyttää my~s 42129: rahalisäystarpeesta. varsinaisen budjettivuoden jälkeisinä vuosi- 42130: 4. Jos kuluvaa varainhoitovuotta edeltävänä na. Eduskunta antoi vuoden 1999 talous- 42131: vuonna suoritettujen tutkintojen määrä alittaa arvioesityksen käsittelyn yhteydessä 42132: vahvistetut tutkintotavoitteet, seuraavan va- lausuman, jossa Eduskunta edellyttää, että 42133: rainhoitovuoden toimintamenoja vähenne- yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen 42134: tään markkamäärällä, joka on kaksi kol- otetaan painopisteeksi valmisteltaessa uutta 42135: masosaa varainhoitovuoden tavoitteet alitta- koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun- 42136: van tutkintojen määrän ja tutkinnon lasken- nitelmaa. Hyväksyessään valtion talous- 42137: nallisen hinnan tulosta. arvion vuodelle 2000 eduskunta edellytti, että 42138: yliopistojen perusvoimavarojen vaje korja- 42139: taan kuluvalla vaalikaudella. 42140: 4. Esityksen vaikutukset Nykyisen hallituksen ohjelmassa asetetaan 42141: tavoitteeksi yliopistomäärärahojen tason tur- 42142: Ehdotetulla lailla turvattaisiin yliopisto- vaaminen edelleen erillisellä lainsäädännöllä. 42143: määrärahojen tuleva kehitys. Pitkäaikainen Hallitusohjelmassa todetaan: 42144: kehitys riippuisi tulevien vuosien yleisestä Koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityk- 42145: palkkakehityksestä sekä talousarvioesityksen sen kasvavat voimavarat hyödyttävät 42146: yhteydessä päätettävistä muutoksista tutkin- talouden kasvua ja kannustavat niin nuorisoa 42147: totavoitteiden määrässä. kuin aikuisväestöä parantamaan jatkuvasti 42148: Valtion 23.2.2000 tehdystä virka- ja työeh- tietojaan ja taitojaan. 42149: tosopimuksesta aiheutuva yliopistojen palk- Suomen ja suomalaisten tulevaisuus on 42150: kausmenojen kasvu on kokovuotisena vahvasti riippuvainen osaamisesta, kyvystä 42151: vuonna 2000 noin 112 milj. markkaa, mikä hyödyntää osaamista ja luoda uusia in!lovaa- 42152: on otettu huomioon hallituksen talousarvio- tioita. Koko väestön osaamistason 42153: esityksessä vuodelle 2001. Sopimus on nostaminen tukee Suomen kehittymistä sivis- 42154: voimassa 31.1.2001 saakka. Vuonna 2001 tyskansana ja Suomen kilpailukykyä .. 42155: sovittavat keskustason palkkauksia koskevat Yliopistojen perusrahoituksen kehitys tur- 42156: sopimusratkaisut otetaan huomioon vuoden vataan edelleen lainsäädännöllä ja perus- 42157: 2001 lisätalousarviossa. opetuksen maksuttomuus turvataan. Yli- 42158: Tutkintotavoitteissa tapahtuneet muutokset opistoja kehitetään siten, että ne vastaa.~at 42159: otettaisiin ensimmäisen kerran huomioon mi- korkeatasoisesta perusopetuksesta, tutkiJa- 42160: toitettaessa määrärahoja vuodelle 2002. Tut- koulutuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta. 42161: kintotavoitteiden ei odoteta lähivuosina Yliopistojen itsehallinnon puitteissa raken- 42162: kasvavan. teellista kehittämistä tuetaan ja vapautuvat 42163: Esityksellä ei ole organisaatioon tai henki- voimavarat kohdennetaan painopistealoille. 42164: löstöön kohdistuvia vaikutuksia. Kehitetään perus- ja jatkotutkinto-opiskelun 42165: edellytyksiä niin, että tutkintoihin tarvittava 42166: 8 HE 113/2000 vp 42167: 42168: 42169: aika lyhenee. Tulosohjausjärjestelmää kehite- enemmän julkista perusrahoitusta. 11 42170: tään. 42171: Opetusministeriön hallinnonalan koulutuk- 5.2. Esityksen valmistelu 42172: sen ja yliopistoissa harjoitettavan tutki- 42173: muksen kehittämissuunnitelmassa 1999- Opetusministeriö asetti 6 päivänä syyskuu- 42174: 2004 todetaan yliopistojen perusrahoituksen ta 1999 työryhmän valmistelemaan lainsää- 42175: turvaamisen osalta seuraavaa: däntöä yliopistojen perusrahoituksen turvaa- 42176: 11 42177: Suunnitelmakaudella perusopetusta, tutki- miseksi vuoden 2000 jälkeen. Esitys on 42178: jankoulutusta, tutkimusta sekä yliopistojen valmisteltu opetusministeriössä virkatyönä 42179: taiteellista toimintaa kehitetään kokonaisuu- työryhmän ehdotusten pohjalta. Hallituksen 42180: tena niin, että yliopistokoulutuksen yhteys esityksen luonnoksesta pyydettiin lausunnot 42181: uusimpaan tieteelliseen tietoon ja osaamiseen kaikilta yliopistoilta. Myös Suomen Ylioppi- 42182: vahvistuu. Liiketoimintaosaamista vahviste- laskuntien Liitto ja eräät ylioppilaskunnat 42183: taan. sekä Tieteen tekijöiden liitto antoivat asiasta 42184: Yliopistojen pitkäjänteisen työn mahdollis- lausuntonsa. Kaikissa lausunnoissa on suh- 42185: tamiseksi yliopistojen perusrahoituksen tauduttu esityksen pääperiaatteisiin myön- 42186: kehitys turvataan. Yliopistolaitokselle asetet- teisesti. Tehdyt muutosehdotukset on pyritty 42187: tujen tavoitteiden ja määrärahojen yhteyttä ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomi- 42188: parannetaan siten, että uudet tehtävät sekä oon. 42189: koulutuksen ja tutkimuksen laajentaminen 42190: kasvattavat vastaavasti budjettirahoitusta. 6. Voimaantulo 42191: Yliopistojen perusrahoituksen kehitys tur- 42192: vataan lainsäädännöllä. 11 Esitys liittyy vuoden 2001 valtion talousar- 42193: Valtion tiede- ja teknologianeuvosto julkai- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 42194: sussa Katsaus 2000. Tiedon ja osaamisen sen yhteydessä. 42195: haasteet todetaan: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 42196: 11 42197: Yliopistojen tutkimustoiminnan ja tutki- vänä tammikuuta 2001. 42198: jankoulutuksen perusedellytyksiä on Lain 3 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan en- 42199: parannettava niin, että tutkimusympäristöt simmäisen kerran mitoitettaessa määrärahaa 42200: edelleen vahvistuvat ja niiden aineelliset vuodelle 2001. Lain 3 §:n 3 momenttia sovel- 42201: edellytykset kehittyvät. letaan ensimmäisen kerran mitoitettaessa 42202: Osaaruisperustaa on jatkuvasti vahvistetta- määrärahaa vuodelle 2002. Lain 3 §:n 4 mo- 42203: va, jotta sen laajavaikutteinen hyödyntä- menttia sovelletaan ensimmäisen kerran 42204: minen olisi mahdollista kestävällä tavalla mitoitettaessa määrärahaa vuodelle 2003. 42205: myös tulevaisuudessa. Yliopistojen toimin- Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä 42206: nan ja sen perusedellytysten kehittyminen on sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 42207: tässä yksi avaintekijä. teisiin. 42208: Kun arviointi perustetaan pyrkimykseen 42209: kehittää Suomea tiedon ja osaamisen yhteis- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 42210: kuntana, on perusteltua sanoa, että kunnan hyväksyttäväksi seuraava laki- 42211: yliopistoissa tiedon ja osaamisen tuottami- ehdotus: 42212: seen tulisi olla käytettävissä nykyistä 42213: HE 113/2000 vp 9 42214: 42215: 42216: 42217: Laki 42218: korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 42219: 42220: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 42221: muutetaan korkeak<;>ululaito_ksen kehi~tämisestä 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain 42222: (105211986) 3 §, sellaisena kmn se on latssa 94311996, seuraavasti: 42223: 42224: 3§ määrärahat samalle vuodelle vahvistetuilla 42225: tutkintotavoitteilla. Määrärahaa mitoitettaes- 42226: Korkeakoululaitoksen määrärahat sa ja tutkinnon laskennallista hintaa 42227: määritettäessä kukin tohtorintutkinto vastaa 42228: Yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen kahdeksaa maisterintutkintoa. 42229: to~minnan varmistamiseksi yliopistojen toi- Jos kuluvaa varainhoitovuotta edeltävänä 42230: mmtamenomomentille valtion talousarviossa vuonna suoritettujen tutkintojen määrä alittaa 42231: vuosina 2001-2005 osoitettavaa määrärahaa vahvistetut tutkintotavoitteet, seuraavan va- 42232: tarkistetaan siten kuin tässä pykälässä sääde- rainhoitovuoden toimintamenoja vähenne- 42233: tään. tään markkamäärällä, joka on kaksi 42234: Seuraavan varainhoitovuoden määräraha kolmasosaa varainhoitovuoden tavoitteet alit- 42235: mitoitetaan korottamalla kuluvalle varainhoi- tavan tutkintojen määrän ja tutkinnon 42236: tovuodelle osoitettua määrärahaa vähintään laskennallisen hinnan tulosta. 42237: määrällä, mikä vastaa valtion keskustason 42238: p~kkauksia koskevista sopimusratkaisuista Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 42239: atheutuvaa palkkausmenojen kasvua. kuuta 2001. 42240: Lisäksi määrärahaa mitoitettaessa otetaan Lain 3 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan en- 42241: huomioon tutkintojen määrien vuosittaiset simmäisen kerran mitoitettaessa määrärahaa 42242: muutokset valtion talousarvion yhteydessä vuodelle 2001. Lain 3 §:n 3 momenttia sovel- 42243: vahvistettavien tutkintotavoitteiden mukai- letaan ensimmäisen kerran mitoitettaessa 42244: sesti. Toimintamenoihin kuluvalle varain- määrärahaa vuodelle 2002. Lain 3 §:n 4 mo- 42245: hoitovuodelle osoitettua määrärahaa tarkiste- menttia sovelletaan ensimmäisen kerran 42246: taan markkamäärällä, joka on kaksi kolmas- mitoitettaessa määrärahaa vuodelle 2003. 42247: osa~ tutkintojen määrien muutoksen ja Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 42248: tutkmnon laskennallisen hinnan tulosta. Tut- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 42249: kinnon laskennallinen hinta saadaan teisiin. 42250: jakamalla 2 momentin mukaisesti tarkistetut 42251: 42252: 42253: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000 42254: 42255: Tasavallan Presidentti 42256: 42257: 42258: 42259: 42260: TARJA HALONEN 42261: 42262: 42263: 42264: 42265: Opetusministeri Maija Rask 42266: 42267: 209235F 42268: 10 HE 113/2000 vp 42269: 42270: 42271: Liite 42272: 42273: Laki 42274: korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 42275: 42276: 42277: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 42278: muutetaan korkeakoululaitoksen kehittämisestä 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain 42279: (1 05211986) 3 §, sellaisena kuin se on laissa 943/1996, seuraavasti: 42280: 42281: Voimassa oleva laki Ehdotus 42282: 42283: 3§ 3§ 42284: 42285: Korkeakoululaitoksen määrärahat Korkeakoululaitoksen määrärahat 42286: 42287: Yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen Yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen 42288: toiminnan varmistamiseksi korotetaan val- toiminnan varmistamiseksi yliopistojen 42289: tion talousarviossa vuosina 1997-2000 toimintamenomomentille valtion talousar- 42290: toimintamenomomentille osoitettua määrä- viossa vuosina 2001-2005 osoitettavaa 42291: rahaa vuosittain vähintään määrällä, mikä määrärahaa tarkistetaan siten kuin tässä 42292: vastaa valtion keskustason palkkauksia kos- pykälässä säädetään. 42293: kevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa 42294: palkkausmenojen kasvua. 42295: Seuraavan varainhoitovuoden määräraha 42296: mitoitetaan korottamalla kuluvalle varain- 42297: hoitovuodelle osoitettua määrärahaa vähin- 42298: tään määrällä, mikä vastaa valtion 42299: keskustason palkkauksia koskevista sopi- 42300: musratkaisuista aiheutuvaa palkkausmeno- 42301: jen kasvua. 42302: Lisäksi määrärahaa mitoitettaessa ote- 42303: taan huomioon tutkintojen maanen 42304: vuosittaiset muutokset valtion talousarvion 42305: yhteydessä vahvistettavien tutkintotavoittei- 42306: den mukaisesti. Toimintamenoihin kuluvalle 42307: varainhoitovuodelle osoitettua määrärahaa 42308: tarkistetaan markkamäärällä, joka on kaksi 42309: kolmasosaa tutkintojen määrien muutoksen 42310: ja tutkinnon laskennallisen hinnan tulosta. 42311: Tutkinnon laskennallinen hinta saadaan ja- 42312: kamalla 2 momentin mukaisesti tarkistetut 42313: määrärahat samalle vuodelle vahvistetuilla 42314: tutkintotavoitteilla. Määrärahaa mitoitetta- 42315: essa ja tutkinnon laskennallista hintaa 42316: määritettäessä kukin tohtorintutkinto vastaa 42317: kahdeksaa maisterintutkintoa. 42318: Jos kuluvaa varainhoitovuotta edeltävänä 42319: vuonna suoritettujen tutkintojen määrä alit- 42320: taa vahvistetut tutkintotavoitteet, seuraavan 42321: HE 113/2000 vp 11 42322: 42323: Voimassa oleva laki Ehdotus 42324: 42325: varainhoitovuoden toimintamenoja vähen- 42326: netään markkamäärällä, joka on kaksi 42327: kolmasosaa varainhoitovuoden tavoitteet 42328: alittavan tutkintojen määrän ja tutkinnon 42329: laskennallisen hinnan tulosta. 42330: 42331: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 42332: mikuuta 2001. 42333: Lain 3 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan 42334: ensimmäisen kerran mitoitettaessa määrä- 42335: rahaa vuodelle 2001. Lain 3 §:n 3 42336: momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran 42337: mitoitettaessa määrärahaa vuodelle 2002. 42338: Lain 3 §:n 4 momenttia sovelletaan ensim- 42339: mäisen kerran mitoitettaessa määrärahaa 42340: vuodelle 2003. 42341: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 42342: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 42343: piteisiin. 42344: HE 11412000 vp 42345: 42346: 42347: 42348: Hallituksen esitys Eduskunnalle Elintarvikeviraston 42349: ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen pe- 42350: rustamista koskevaksi lainsäädännöksi 42351: 42352: 42353: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 42354: 42355: Esityksessä ehdotetaan yhdistettäväksi elintarvikevalvontaketjun laajuudelta erityi- 42356: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintar- sessä elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmäs- 42357: vikevalvonnan osasto ja Elintarvikevirasto. sä, josta säädettäisiin valtioneuvoston ase- 42358: Uuden organisaation nimi olisi Elintarvikevi- tuksella. Myös Kasvintuotannon tarkas- 42359: rasto. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tuskeskus otettaisiin elintarvikevalvonnan 42360: tutkimusosastot, aluelaboratoriot ja hallinto- yhteistyöryhmän piiriin siltä osin kuin kyse 42361: osasto jatkaisivat toimintaansa Eläinlääkintä- on sen tehtävistä elintarvikkeiden tuotanto- 42362: ja elintarviketutkimuslaitoksena. Esitykseen ketjun valvonnassa. Elintarvikevalvonnan 42363: sisältyvät ehdotukset Elintarvikevirastoa ja yhteistyöryhmän tehtävänä olisi maa- ja met- 42364: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitosta sätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusmi- 42365: koskeviksi laeiksi, joissa olisi säännökset nisteriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön 42366: niiden toiminnan yleisistä perusteista. Tar- toimialoihin kuuluvan elintarvikevalvonnan 42367: kemmat säännökset ja määräykset Elin- tulosohjauksen yhteensovittaminen ja yhteis- 42368: tarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elin- ten toimintalinjojen muotoilu terveysvaarati- 42369: tarviketutkimuslaitoksen organisaatiosta, asi- lanteissa. Yhteistyöryhmä ei päättäisi yksit- 42370: oiden käsittelystä ja henkilöstöstä annettai- täisistä hallintoasioista. 42371: siin valtioneuvoston asetuksella tai viraston Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydes- 42372: ja laitoksen työjärjestyksissä. sä toimiva elintarvikeneuvottelukunta jatkaisi 42373: Uusi Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- ja viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyöeli- 42374: elintarviketutkimuslaitos kuuluisivat maa- ja menä sekä kansallisena Codex Alimentarius 42375: metsätalousministeriön hallinnonalalle. Uu- -komiteana. Elintarvikeneuvottelukunnasta 42376: den Elintarvikeviraston tulosohjausvastuu säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. 42377: olisi edelleen kauppa- ja teollisuusministeri- Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotus laiksi 42378: öllä, maa- ja metsätalousministeriöllä sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintar- 42379: sosiaali- ja terveysministeriöllä, kullakin vikehygieniasta annetun lain muuttamisesta, 42380: omalla toimialallaan. Uusi Elintarvikevirasto joka sisältäisi organisaatiouudistuksesta joh- 42381: saisi suurimman osan hallintopalveluistaan tuvat lakitekniset muutokset. 42382: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitok- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 42383: selta. Kummallakaan organisaatiolla ei olisi vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 42384: johtokuntaa. sen yhteydessä. 42385: Uuden Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan 42386: ja elintarviketutkimuslaitoksen tulostavoitteet voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. 42387: ja toimintalinjat sovitettaisiin yhteen koko 42388: 42389: 42390: 42391: 42392: 2092330 42393: 2 HE 114/2000 vp 42394: 42395: 42396: SISÄLLYSLUETTELO 42397: 42398: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ......................................................................... 1 42399: 42400: SISALLYSLUETTELO ........................................................................................................... 2 42401: 42402: YLEISPERUSTELUT .............................................................................................................. 4 42403: 1. Johdanto ....................................................................................................................... 4 42404: 2. Nykytila ......................................................................................................................... 5 42405: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö ............................................................................... 5 42406: Elintarvikevirasto ......................................................................................................... 5 42407: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ...............................................................................6 42408: 2.2. Kansainvälinen kebitys ................................................................................... 6 42409: Komission valkoinen kirja elintarviketurvallisuudesta •.••..••..•.•••.•..••.•.•••.•.•.•.•....••..• 6 42410: Komission lainsäädäntöohjelma .................................................................................. 7 42411: Komission Terveys ja kuluttaja-asioiden pääosaston organisointi ...••....••.•.•.•.•.....••8 42412: 2.3. Nykytilan arviointi .......................................................................................... 8 42413: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset •..•••.••••.•.••••...•.•.....•.....•....•.•....•.•...••....••• 9 42414: 4. Esityksen vaikutukset ................................................................................................ 11 42415: 4.1. Taloudelliset vaikutukset ............................................................................. 11 42416: Valtiontaloudelliset vaikutukset ................................................................................ 11 42417: Kunnallistaloudelliset ja elinkeinoelämään sekä kansalaisiin kohdistuvat vaiku- 42418: tukset ............................................................................................................................ 12 42419: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ......................................................12 42420: 5. Asian valmistelu ......................................................................................................... 12 42421: 6. Riippuvuus muista esityksistä ................................................................................... 14 42422: 42423: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ............................................................................ 15 42424: 1. Lakiehdotusten perustelut......................................................................................... 15 42425: 1.1. Laki Elintarvikevirastosta ........................................................................... 15 42426: 1.2. Laki Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksesta •..••.••.••.•..•.•••..•.•••.•. 18 42427: 1.3. Laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun 42428: lain muuttamisesta ...................................................................................................... 20 42429: 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset .................................................................... 20 42430: 3. Voimaantulo ............................................................................................................... 21 42431: 42432: I.JAKIEHDOTUKSET ............................................................................................................ 22 42433: Elintarvikevirastosta .................................................................................................. 22 42434: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksesta •••...••...•.....•.•....•...•.•.•.••.•....••...•••..• 24 42435: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain muutta- 42436: misesta .......................................................................................................................... 26 42437: HE 114/2000 vp 3 42438: 42439: 42440: 42441: LIITE 1 •••.....•...•••...••.•.•...••.•.••.•..•...•..•.•.•.....••........•.•.•...•.•..•...•.•...•.........•....•....•.•.•.•.•.••.•...•...••• 28 42442: 42443: RINNAKKAISTEKSTIT .........•...•...••........••.••....•••.•••...••...••..•••.•.•.•.•..•.•.•..•.•...•.•...•.•.••.•...•...•28 42444: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain muutta- 42445: misesta •••.•.•..•.•..•...•.•..•.•..•.•..•••.•.•.......•••.•••...•.•.•...•....•.•.•.•..••.....••..••........•.•.....•.•.•..•...... 28 42446: 42447: LIITE 2 .•••.•....••.••.•.••.•..•....•...•.•..•...•..•.•.......•.••.•..•.•.•.•.•...•....•...•.•...•...•.••.•.•...••.•.....••.•.•.•.••.••..•. 32 42448: 42449: ASETUSLUONNOKSET ••.••.•..••..••...•...•.....•...•...••....•.•.•..•.•..••...•.....•.•....•.•....•..•..••.•.•••.•.•.....•32 42450: elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmästä ..................................................................32 42451: 42452: LIITE 3 .•.•.••....•....•..........................................•.•....•.•••...••..•.•..••...•••... e ••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 33 42453: 42454: ASETUSLUONNOKSET •.•...•....•••.••..•••....•••.•...••..••.••••..•.•.•.•.•.••..•.•.•.•....•.•.•.•...••..••.•.••.•.•.•.•.. 33 42455: elintarvikeneuvottelukunnasta •.......••..••••.••..••...•••...•...•.•...•...••..••.•.••...•••...•.•.••.•.•.•.•.. 33 42456: 4 HE 114/2000 vp 42457: 42458: 42459: 42460: 42461: YLEISPERUSTELUT 42462: 42463: 1. Johdanto non muutostarpeista. Tämä työryhmä ehdotti 42464: keskushallinnon osalta 1) Elintarvikeviraston 42465: Elintarvikevalvontaan liittyviä kysymyksiä ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen yh- 42466: on selvitetty ja arvioitu useissa eri yhteyksis- teistyön järjestämistä valvonnan ohjauksessa 42467: sä viime vuosina. Esille nousseita seikkoja siten, että kunta- ja läänitasolla voidaan edis- 42468: ovat olleet muun muassa kuntien resurssit ja tää valvonnan suunnitelmallisuutta ja tasa- 42469: elintarvikevalvonnan valtion hallinto. puolisutta, 2) koko elintarvikeketjun kattavan 42470: Valtiontalouden tarkastusviraston elintar- valtakunnallisen valvontaohjelman laatimis- 42471: vikevalvontaa koskevassa tarkastuskerto- ta, 3) aluetasolla tapahtuvan valvonnan joh- 42472: muksessa 3/1997 katsottiin, että valtion elin- don, ohjauksen ja seurannan tehostamista li- 42473: tarvikevalvontaorganisaation kehittämisen säämällä valvonnan resursseja aluetasolla se- 42474: lähtökohtana tulisi pitää sitä, että toiminnassa kä 4) kasvintuotannon tarkastustoiminnan 42475: mukana olevien valtion keskushallintoyksi- tarkoituksenmukaisempaa organisointia. 42476: köiden määrää vähennetään hallinnon sel- Työryhmä ei esittänyt organisatorisia muu- 42477: keyttämiseksi ja resurssien tehokkaamman toksia Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja 42478: hyväksikäytön mahdollistamiseksi. Tarkas- elintarvikelaitoksen asemaan. 42479: tuksen aikana selvitykseen osallistuneiden Valtiontilintarkastajat kiinnittivät vuotta 42480: kuntien ja lääninhallitusten valvontaviran- 1996 koskevassa kertomuksessaan (1 0/1997) 42481: omaiset ja valvonnan kohteet katsoivat usei- huomiota myös elintarvikevalvonnan kehit- 42482: den erilaisten ongelmien aiheutuvan ainakin tämiseen. Valtiontilintarkastajat katsoivat, et- 42483: osittain elintarvikevalvontaorganisaation ha- tä elintarvikevalvontaan liittyvien tehtävien 42484: janaisuudesta. Tarkastusvirasto katsoi, että hajauttaminen useaan ministeriöön ja kes- 42485: Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elin- kusvirastoon vaikeuttaa valvonnan tulokselli- 42486: tarvikelaitoksen johtotehtävien yhdistämistä suutta, ja että toimintojen keskittäminen ja 42487: tulisi selvittää ja ministeriöiden elintarvike- toiminnassa mukana olevien keskusvirasto- 42488: valvontaan liittyviä tehtäviä arvioida uudel- jen määrän vähentäminen olisi omiaan sel- 42489: leen. kiinnyttämään elintarvikevalvontaa ja tehos- 42490: Valtiontalouden tarkastusviraston selvityk- tamaan voimavarojen käyttöä. Valtiontilin- 42491: sessä kiinnitettiin huomiota myös kuntien tarkastajat edellyttivät, että elintarvikeval- 42492: heikentyneisiin mahdollisuuksiin elintarvike- vontaan osallistuvien ministeriöiden tehtävät 42493: valvonnan järjestämisessä. Tarkastusviraston arvioidaan uudelleen ja Elintarvikeviraston ja 42494: näkemyksen mukaan tästä johtuvia seurauk- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen valvon- 42495: sia voitaisiin ainakin osittain poistaa valtion nan johtotehtävien yhdistäminen selvitetään. 42496: ohjausta kehittämällä. Valvonnan kohdenta- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen kan- 42497: misen yleisimpänä ongelmana tarkastusviras- sainvälinen arviointi tehtiin vuonna 1998. 42498: to piti satunnaisesti suoritettavaa riskinarvi- Arviointiraportissa ehdotettiin muun muassa, 42499: ointia sekä tehottomuutta runsaan tutkimus- että Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen teh- 42500: toiminnan tuloksien soveltamisessa elintarvi- tävänä oleva elintarvikevalvonta selvästi ero- 42501: kevalvonnan ohjaukseen, mikä johtuu muun tettaisiin laitoksen tutkimustoiminnasta. Ar- 42502: muassa tietojärjestelmien kehittymättömyy- viointiryhmä piti tätä välttämättömänä myös 42503: destä. tutkimuslaitoksen kehittämiseksi. 42504: Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuon- Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen 42505: na 1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli sel- ohjelman mukaan hallitus ryhtyy toimenpi- 42506: vittää maatalous- ja elintarviketuotantoon teisiin elintarvikkeiden valvontaa ja tarkas- 42507: kohdistuvat valvonta- ja testaustarpeet sekä tusta koskevan valtionhallinnon selkeyttämi- 42508: tehdä selvitystulosten perusteella ehdotus seksi. Hallitusohjelmaan sisältyy koko elin- 42509: elintarvikkeiden ja maataloustuotannon val- tarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän laa- 42510: vontaa ja tarkastusta koskevan valtion hallin- timinen. Hallinnon ja aluekehityksen minis- 42511: HE 11412000 vp 5 42512: 42513: 42514: tedtyöryhmä päätti syyskuussa 1999, että or- tahenkilöstön koulutusta. Tärkeän tehtävä- 42515: ganisaatiouudistusta valmistelemaan peruste- kentän muodostaa elintarvikkeisiin liittyvistä 42516: taan virkamiestyöryhmä. Valmistelussa tuli asioista tiedottaminen ja erilaisen kuluttajain- 42517: pyrkiä siihen, että Eläinlääkintä- ja elintarvi- formaation antaminen. 42518: kelaitoksen elintarvikevalvonnan osasto ja Terveydensuojelulain (763/1994) nojalla 42519: Elintarvikevirasto yhdistetään maa- ja metsä- Elintarvikeviraston tehtävänä on myös suun- 42520: talousministeriön hallinnonalalle. nitella, ohjata ja valvoa terveydensuojelua 42521: Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuo- omalla toimialallaan. Terveydensuojelulaissa 42522: den 1999 lokakuussa asiaa valmistelevan on yleisiä elintarvikehygieniaa koskevia 42523: työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli selvit- säännöksiä, ja tarkempia määräyksiä on an- 42524: tää, miten Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- nettu terveydensuojeluasetuksessa ( 1280/ 42525: sen elintarvikevalvonnan osaston ja Elintar- 1994). Terveydensuojelulakiin perustuen 42526: vikeviraston yhdistäminen toteutetaan sekä Elintarvikevirasto tekee ruokamyrkytysseu- 42527: miten sen tulosohjausvastuu edelleen jaetaan rantaa ja ylläpitää ruokamyrkytysrekisteriä. 42528: maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on 42529: teollisuusministeriön ja sosiaali- ja terveys- Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspoli- 42530: ministeriön kesken. Lisäksi työryhmän tuli tiikan täytäntöönpanosta annetun lain 42531: tehdä esitys tarvittaviksi lainsäädäntömuu- (11 00/1994) perusteella osoittanut Elintarvi- 42532: toksiksi. Työryhmä piti työnsä aikana kuu- keviraston tehtäväksi eräiden Euroopan yh- 42533: lemistilaisuudet yhdistettävien organisaatioi- teisön (EY) asetuksissa säädettyjen elintarvi- 42534: den henkilökunnalle sekä lääninhallituksille kemääräysten valvonnan järjestämisen. Näitä 42535: sekä muille sidosryhmille. Työryhmä jätti ovat muun muassa levitettäviä ravintorasvo- 42536: mietintönsä maaliskuussa 2000 ja sidosryh- ja, kasvisten laatua ja luonnonmukaisesti tuo- 42537: mille varattiin tilaisuus antaa lausuntonsa tettuja maataloustuotteita ja elintarvikkeita 42538: mietinnöstä. Hallinnon ja aluekehityksen mi- koskevat määräykset. 42539: nisterityöryhmä päätti huhtikuussa 2000, että Elintarvikevirasto toimii myös lupa- ja il- 42540: asiaa valmistellaan edelleen työryhmän mie- moitusviranomaisena muun muassa elintar- 42541: tinnön pohjalta. Esitys perustuu työryhmän vikkeiden täydentämistä ja ravintoaineval- 42542: mietinnössään esittämiin ehdotuksiin. misteita koskevissa asioissa. Elintarvike- 42543: virasto hyväksyy elintarvikelaissa tarkoitetut 42544: viralliset tutkimuslaitokset ja pitää niistä re- 42545: 2. Nykytila kisteriä. Lisäksi Elintarvikevirastolla on eri- 42546: laisten suunnittelu- ja ohjaustehtävien lisäksi 42547: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö joitakin varsinaisia valvontatehtäviä, sillä vi- 42548: rasto päättää elintarvikelain mukaisista valta- 42549: Elintarvikevirasto kunnallisista pakkokeinoista sekä valvoo 42550: elintarvikkeiden markkinointia. 42551: Elintarvikevirastosta annetun lain Elintarvikevirasto toimii kansallisena yh- 42552: (11111990) mukaan Elintarvikevirasto toimii teysviranomaisena uuselintarvikkeita koske- 42553: hallinnollisesti kauppa- ja teollisuusministe- vissa kysymyksissä. Lisäksi virasto toimii 42554: riön hallinnonalalla. Se suunnittelee, ohjaa ja yhteysviranomaisena komission ja jäsenval- 42555: valvoo elintarvikemääräysten noudattamisen tioiden välisessä tieteellisessä elintarvikeyh- 42556: valvontaa. Elintarvikemääräyksiä ovat elin- teistyössä jäsenvaltioiden avusta komissiolle 42557: tarvikelaissa (36111995) ja sen nojalla anne- ja näiden yhteistyöstä elintarvikkeita koske- 42558: tuissa säädöksissä olevat säännökset, joiden vien kysymysten tieteellisessä tutkimuksessa 42559: tarkoituksena on suojata kuluttajia elintar- annetussa direktiivissä 93/5/ETY tarkoitetul- 42560: vikkeiden aiheuttamilta terveyshaitailta sekä la tavalla. Elintarvikevirasto on toimivaltai- 42561: elintarvikemääräysten vastaisten elintarvik- nen viranomainen Euroopan unionin (EU) jä- 42562: keiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. senmaiden välisessä nopeassa tietojenvaihto- 42563: Elintarvikevalvonnan kehittämiseksi Elintar- järjestelmässä [RASFF (Rapid Alert System 42564: vikevirasto tekee ja julkaisee tutkimuksia ja for Foodstuffs)]. 42565: selvityksiä sekä järjestää elintarvikevalvon- 42566: 6 HE 114/2000 vp 42567: 42568: 42569: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos sen toimintaan liittyy myös olennaisesti tie- 42570: dotustoiminta. 42571: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksesta an- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elin- 42572: netun lain (120211992) mukaan laitos toimii tarvikevalvonnan osasto johtaa lihantarkas- 42573: maa- ja metsätalousministeriön alaisena. Lai- tusta ja vastaa valvonnasta ja tarkastuksesta 42574: toksella on aluelaboratoriot Kuopiossa, Sei- teurastamoissa ja niiden yhteydessä olevissa 42575: näjoella ja Oulussa. Eläinlääkintä- ja elintar- laitoksissa. Varsinaista lihantarkastusta ja lai- 42576: vikelaitoksen tehtävänä on eläintautien tut- tosvalvontaa varten Eläinlääkintä- ja elintar- 42577: kimus ja seuranta, eläinten terveydentilan vikelaitoksen palveluksessa on tarkas- 42578: edistäminen sekä eläimistä saatavien elintar- tuseläinlääkäreitä ja -apulaisia, jotka toimi- 42579: vikkeiden laadun ja turvallisuuden tutkimus, vat teurastamoihin ja niiden yhteydessä ole- 42580: tarkastus ja valvonta. Tässä tehtävässään viin laitoksiin sijoitettuina. Eläinlääkintä- ja 42581: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos tekee eläin- elintarvikelaitos vastaa myös eläimistä saata- 42582: lääkintään ja eläintautitilanteen selvittämi- vien elintarvikkeiden kansallisesta vie- 42583: seen sekä eläinten terveydentilan edistämi- rasainevalvontaohjelmasta ja sen toteuttami- 42584: seen ja sairauksien ehkäisemiseen, määrittä- sesta. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos hy- 42585: miseen ja hoitamiseen tarvittavia laboratorio- väksyy laboratoriot, joissa voidaan tehdä hy- 42586: ja kenttätutkimuksia sekä neuvontatyötä. gienialaissa tai sen nojalla säädettyjä tutki- 42587: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos huolehtii muksia. 42588: rokotehuollon turvaamiseksi eläinlääkinnässä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos pitää val- 42589: tarvittavien rokotteiden, seerumeiden ja dia- takunnallista rekisteriä hygienialain nojalla 42590: gnostisten aineiden valmistamisesta ja han- hyväksytyistä laitoksista, rekisteröidyistä ka- 42591: kinnasta sekä suorittaa näiden laadun tarkkai- lastusaluksista ja ensisaapumispaikoista sekä 42592: lua ja jakelua. hyväksytyistä laboratorioista. Eläinlääkintä- 42593: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos myös te- ja elintarvikelaitos pitää myös rekisteriä niis- 42594: kee ja seuraa eläintauteihin, eläinlääkintään tä laitoksista ja vähittäismyymälöistä, joilla 42595: ja eläimistä saataviin elintarvikkeisiin liitty- on hyväksytty naudanlihan merkintäjärjes- 42596: vää tieteellistä tutkimusta. telmä. 42597: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elin- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos on toimi- 42598: tarvikevalvonnan osasto ohjaa ja valvoo valtainen viranomainen myös EY -säädösten 42599: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintar- mukaisessa naudanlihan alkuperän merkit- 42600: vikehygieniasta annetun lain (1195/1996), semistä koskevien säännösten valvonnassa ja 42601: jäljempänä hygienialaki, ja sen nojalla annet- johtaa kyseisten EY -säädösten ja niiden no- 42602: tujen säännösten ja määräysten valvontaa. jalla annettujen kansallisten säännösten val- 42603: Hygienialainsäädännön tarkoituksena on tur- vontaa. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen 42604: vata eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikevalvonnan osasto vastaa siipikarja- 42605: elintarvikehygieeninen laatu ja estää tartunto- laitosten ja munapakkaamaiden rekisteröin- 42606: jen leviäminen elintarvikkeiden välityksellä nistä, toimittaa tuotantotietoja siipikarjalai- 42607: eläimistä ihmisiin. toksista komissiolle ja valvoo vaihtoehto- 42608: Hygienialain nojalla Eläinlääkintä- ja elin- kanaloita. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- 42609: tarvikelaitos ohjaa eläimistä saatavien elin- sen elintarvikevalvonnan osasto tekee myös 42610: tarvikkeiden eri tuotanto- ja käsittelyvaihei- EY -lainsäädäntöön perustuvaa maitovalmis- 42611: den valvontaa ja tarkastusta sekä muista teiden EU-tukiohjelmien valvontaa. 42612: EU:n jäsenvaltioista Suomeen toimitettujen 42613: eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvon- 42614: taa ja tarkastusta ensisaapumispaikoissa. 2.2. Kansainvälinen kehitys 42615: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvon- 42616: nan kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi Komission valkoinen kirja elintarviketurval- 42617: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos antaa oh- lisuudesta 42618: jeistusta ja suosituksia, tekee selvityksiä sekä 42619: antaa neuvontaa ja koulutusta valvontaviran- Komissio julkaisi tammikuussa 2000 val- 42620: omaisille. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- koisen kirjan elintarviketurvallisuudesta 42621: HE 114/2000 vp 7 42622: 42623: 42624: (KOM/99/0719 lopull.). Se saatettiin helmi- ossa voidaan ottaa tarvittaessa huomioon 42625: kuussa 2000 eduskunnan käsiteltäväksi val- myös muita oikeutettuja tekijöitä, jotka ovat 42626: tioneuvoston kirjelmällä (E 8/2000). olennaisia kuluttajan terveyden suojan ja oi- 42627: Valkoinen kirja on komission toiminta- keudenmukaisen elintarvikekaupan kannalta. 42628: suunnitelma, jossa vahvistetaan EU:n pyrki- Tällaisina tekijöinä mainitaan muun muassa 42629: mys muokata yhteisön elintarvikepolitiikka ympäristötekijät, eläinten hyvinvointi, kestä- 42630: toimivaksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuu- vä maatalous sekä elintarvikkeiden laatuun, 42631: deksi, joka takaa kuluttajien terveydensuoje- tyypillisiin ominaisuuksiin, valmistus- ja tuo- 42632: lun ja muun kuluttajansuojan korkean tason. tantomenetelmiin sekä oikeaan tiedonsaantiin 42633: Valkoisessa kirjassa painotetaan elintarvike- liittyvät kuluttajien odotukset. 42634: turvallisuuteen liittyvien toimien tieteellistä Komissio katsoo, että komission ja mah- 42635: perusteltavuutta sekä päätöksenteon avoi- dollisesti perustettavan Euroopan elintarvi- 42636: muutta, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta. keviraston tulee edistää vuoropuhelua kulut- 42637: Valkoinen kirja sisältää kolme periaatetta tajien kanssa. Komission käsityksen mukaan 42638: lainsäädännön kehittämiselle. Elintarvikeket- kuluttajille on tiedotettava paremmin esiin 42639: jun kaikkien toimijoiden (rehuteollisuus, tulevista elintarviketurvallisuuteen liittyvistä 42640: maatalousyrittäjät, elintarviketeollisuus ja - huolenaiheista sekä joidenkin elintarvikkei- 42641: kauppa, jäsenmaiden ja kolmansien maiden den tietyille henkilöryhmille aiheuttamista 42642: viranomaiset, komissio sekä kuluttajat) teh- riskeistä. 42643: tävät ja vastuut tulee määritellä. Elintarvike- Komissio harkitsee kattavan ja johdonmu- 42644: turvallisuus tulee ottaa huomioon elintarvi- kaisen ravitsemuspolitiikan kehittämistä ja 42645: keketjun kaikilla osa-alueilla (pellolta pöy- aikoo esittää siitä toimintasuunnitelman. Ra- 42646: tään -periaate). Lisäksi rehujen ja elintarvik- vitsemuspolitiikan menestyksellinen toteut- 42647: keiden sekä niiden raaka-aineiden ja ai- taminen edellyttää systemaattista tietojen ke- 42648: nesosien on oltava jäljitettävissä. ruuta ja analysointia elintarvikkeiden kulu- 42649: Komissio katsoo, että virallisen valvonnan tusmääristä, kansallisista ruokavalioista ja 42650: on uJotuttava elintarvikkeiden tuotantoketjun ravintoaineiden saannista. Komission tavoit- 42651: kaikkiin osiin. Komissio haluaa luoda yhtei- teena on antaa myös yhteiset ravitsemus- 42652: set puitteet jäsenvaltioiden valvontajärjes- suositukset. 42653: telmille. Näillä parannettaisiin sekä valvon- 42654: nan laatua että elintarvikkeiden turvallisuutta Komission lainsäädäntöohjelma 42655: yhteisön tasolla. Valvontajärjestelmien käyt- 42656: täminen olisi edelleen jäsenvaltioiden vas- Komissio esittää elintarviketurvallisuudesta 42657: tuulla ja järjestelmien kehittäminen olisi ko- antamassaan valkoisessa kirjassa lähiajan, 42658: mission ja jäsenvaltioiden yhteistehtävä. lähinnä vuosia 2000-2003 koskevan, lain- 42659: Komission käsityksen mukaan näihin puittei- säädäntöohjelman. Ohjelmaan sisältyy yli 80 42660: siin kuuluisivat yhteiset toimintakriteerit, ehdotusta lainsäädännön uudistamiseksi sekä 42661: valvontaa koskevat yhteisön suuntaviivat se- niiden tärkeysjärjestys ja alustava toteutta- 42662: kä hallinnollisen yhteistyön tehostaminen misaikataul u. Valkoinen kirja ei sisällä val- 42663: valvontajärjestelmien kehittämisessä ja to- miita säädösehdotuksia. 42664: teuttamisessa. Tähän lainsäädäntöohjelmaan sisältyvät 42665: Komissio on antanut tiedonannon siitä, mi- muun muassa: 1) uusi puitelakina annettava 42666: ten riskinhallinnassa tarvittaessa sovelletaan elintarvikelaki ja uusi rehulaki, 2) hätä- 42667: varovaisuusperiaatetta. Varovaisuusperiaatet- toimien tehostaminen eli RASFF-järjes- 42668: ta voidaan soveltaa tilanteissa, joissa alusta- telmän kehittäminen ja laajentaminen kos- 42669: vasti riskinarvioinnin perusteella voidaan kemaan myös rehuja sekä yleisen turvalau- 42670: olettaa, että ympäristö tai ihmisten, eläinten sekkeen luominen, 3) hygieniadirektiivien 42671: tai kasvien terveys saattaa olla vaarassa, mut- yhdistäminen, 4) mikrobiologisten riskien 42672: ta tieteellinen näyttö ei ole vielä riittävää tai hallinta eli eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja 42673: siinä on epävarmuustekijöitä. (zoonooseja) koskevan direktiivin uudistus, 42674: Elintarviketurvallisuuden tulee perustua 5) valvontajärjestelmän ulottaminen koko re- 42675: riskianalyysiin. Kuitenkin EU:n päätöksente- hu- ja elintarvikeketjuun, 6) kansallisten vai- 42676: 8 HE 11412000 vp 42677: 42678: 42679: vontajärjestelmien harmonisointi eli vaati- Komission Terveys ja kuluttaja-asioiden 42680: musten laatiminen valvontaorganisaation pääosaston organisointi 42681: työlle sekä hyvien tuotantotapojen määritte- 42682: leminen, 7) keskinäisen luottamuksen lisää- Kesällä 1999 koottuun Romano Prodin joh- 42683: minen eli yhteisön tavoitteiden ja painopis- tamaan komissioon perustettiin uusi pääosas- 42684: teiden asettaminen sekä vertaisarvioinnin ke- to, Terveys ja kuluttaja-asiat. Tähän pääosas- 42685: hittäminen ja 8) kuluttajien informointi luot- toon siirrettiin kaikki aiemman pääosasto 42686: tamuksen lisäämiseksi sekä läpinäkyvyyden XXIV:n tehtävät: kuluttaja-asiat, tieteellisten 42687: lisääminen koskien tieteellistä neuvontaa, ko- komiteoiden työ ja Dublinissa sijaitseva elin- 42688: mission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarvike- ja eläinlääkintätoimisto Food and 42689: tarkastustoimintaa sekä lainsäädäntötyötä. Veterinary Office (FVO). FVO on yhteisön 42690: Lisäksi komissio aikoo ehdottaa elintarvik- elintarvike- ja eläinlääkintätoimen valvonta- 42691: keiden pakkausmerkintäsäädösten muutt~ elin. Syksyllä 1999 Terveys ja kuluttaja- 42692: mista tai tarkentamista siten, että kuluttaJa asioiden pääosastoon liitettiin aiemman pää- 42693: saisi nykyistä täsmällisemmät t~edot el~ntar osasto VI:n tehtävistä eläimistä saatavien 42694: vikkeen alkuperästä, tuotanto- Ja valmistus- elintarvikkeiden hygieniaa, eläinlääkintää, 42695: menetelmistä, koostumuksesta ja muista vas- rehuja, kasvinterveyttä, kasvinsuojeluaineita 42696: taavista ominaisuuksista. Nämä koskisivat ja kasvintuotannon lisäysaineistoja koskevan 42697: muun muassa funktionaalisten ja ravitsemuk- lainsäädännön kehittämiseen liittyvät asiat. 42698: sellisten väittämien käyttöä elintarvikkeiden Samalla pääosastoon siirrettiin kansanterve- 42699: markkinoinnissa sekä geenimuunnetuista or- ysasiat, joita hoidettiin aiemmin pääosastolla 42700: ganismeista valmistettuja elintarvikkeita. V. Tämän lisäksi elintarvikelainsäädännön 42701: Muut lainsäädäntöehdotukset koskevat muun kehittämiseen liittyvät tehtävät siirrettiin Yri- 42702: muassa ravintolisiä ja ravintoaineilla täy- tystoiminnan pääosastolta Terveys ja kulutta- 42703: dennettyjä elintarvikkeita, erityisruoka':a- ja-asioiden pääosastoon. .. 42704: liovalmisteita, ionisoivan säteilyn käyttämis- Tieteellisten komiteoiden työ tultaneen snr- 42705: tä uuselintarvikkeita, lisä- ja aromiaineita tämään Euroopan elintarvikeviraston perus- 42706: sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tamishankkeessa komission pääosastojärjes- 42707: joutuvia materiaaleja. . . .. telmän ulkopuolelle. Näin riskinarvioinoille 42708: Nämä lainsäädäntöalOitteet osmttavat, etta pyritään antamaan riittävä riippum~ttomuus 42709: komission aikomuksena on kehittää elintar- suhteessa riskinhallintaan eli normmantoon 42710: vikevalvontaa siten, että valvonnan painopis- ja valvontaan. 42711: te siirtyy lopputuotteiden arvioinnista koko Nämä muutokset kuvastavat komission 42712: tuotantoketjun eri vaiheiden turvallisuuden pyrkimystä hallinnaida elintarvikkeiden tur- 42713: takaamiseen. Komissio laatinee kriteerit kan- vallisuutta koskevia asioita pellolta pöytään - 42714: sallisten viranomaisten toiminnalle ja se tulee valvontaperiaatteen mukaisesti. Samaan pää- 42715: myös arvioimaan kansallisten viranomaisten osastoon on sijoitettu kuluttaja-, kansanter- 42716: toimintaa aiempaa tarkemmin. veys-, yleis~t elintarvike-•. eläimistä s~~tavi~n 42717: Kriiseissä, joissa elintarviketurvallisuusuh- elintarvikkeiden turvalhsuuteen lnttyvat, 42718: ka liittyy eläintauteihin, kuten esimerkiksi eläinlääkintä- sekä rehu- ja muut maatalou- 42719: BSE-kriisissä, valvontaketjussa on mukana den tuotantopanosasiat valvonta mukaan lu- 42720: eläintautien vastustamisorganisaatio, jonka kien. Asioiden yhteyttä kuvaa myös se, että 42721: johto Suomessa on m~- j~ ..metsätalo~s ministerineuvostoa varten näitä kaikkia ky- 42722: ministeriössä. Eläimistä Ihmisnn tarttuvien symyksiä valmistelee pysyvien e~us~jien 42723: tautien, zoonoosien, vastustaminen on ollut komitea eli Coreper I, kun taas varsmaiseen 42724: Suomessa, kuten muissakin pohjoismaissa, maatalouteen liittyvien ministerineuvoston 42725: tärkeä osa elintarvikevalvontaa. Nyt myös asioiden valmistelu muutoin kuuluu maata- 42726: komissio tulee tehostamaan työtään tällä alu- louden erityiskomitean (MEK) toimialaan. 42727: eella. Zoonoosien vastustamisessa on erityi- 42728: sen tärkeää, että elintarvikevalvonnan ja 2.3. Nykytilan arviointi 42729: eläinlääkintähuollon yhteistoiminta on sau- 42730: matonta. Suomen elintarvikevalvonta on kokonai- 42731: HE 114/2000 vp 9 42732: 42733: 42734: suutena arvioiden pystynyt hyvin hoitamaan elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan 42735: tehtävänsä. Tähän kuuluu toisaalta kuluttaji- osaston ja Elintarvikeviraston yhdistämistä. 42736: en terveyden suojaaminen elintarvikkeiden Keskeinen tavoite on valtion valvontaorgani- 42737: aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä toisaalta saatiota näin selkeyttämällä vähentää valtion 42738: kuluttajan suojaaminen elintarvikemääräys- keskushallinnon elintarvikevalvonnan haja- 42739: ten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta naisuudesta aiheutuvia seurauksia. Uusi or- 42740: taloudellisilta tappioilta. Tehtävään kuuluu ganisaatio, joka myös olisi nimeltään Elin- 42741: lisäksi turvata kuluttajien riittävä tiedonsaanti tarvikevirasto, tulisi toimimaan ensisijaisesti 42742: elintarvikkeista. Elintarvikevalvonnan järjes- elintarvikevalvonnan johto-, suunnittelu-, 42743: tämisessä on kuitenkin tullut esille kehittä- kehittämis- ja ohjaustehtävissä. Sille kuuluisi 42744: mistarpeita, joita on käsitelty muun muassa myös operatiivisia valvontatehtäviä, kuten li- 42745: edellä esityksen johdanto-osassa mainituissa hantarkastus teurastamoissa sekä teurastamo- 42746: valtiontalouden tarkastusviraston ja valtionti- jen ja niiden yhteydessä olevien laitosten 42747: lintarkastajien selvityksissä. valvonta, jossa se toimii suoraan toimeenpa- 42748: Kuntien suorittaman elintarvikevalvonnan nevana valvojana. Uusi Elintarvikevirasto 42749: ohjauksen tarvetta ovat kasvattaneet kuntien huolehtisi edelleen elintarvikelain mukaisten 42750: resurssivaikeudet sekä lisääntyneet tehtävät. laaja-alaisten pakkokeinojen käytöstä sekä 42751: Kunnallisen itsehallinnon kehittyminen on markkinoinnin valvonnasta. Uusi Elintarvi- 42752: joissain tapauksissa aiheuttanut sen, että kevirasto olisi hallinnollisesti maa- ja metsä- 42753: kunnissa toteutettu elintarvikevalvonnan or- talousministeriön alainen. Hygienialakiin 42754: ganisointi on ollut elintarvikevalvonnan kan- tehtäisiin organisaatiouudistuksen edellyttä- 42755: nalta epäedullista. mät lakitekniset muutokset eli niistä tehtävis- 42756: Elintarvikelainsäädäntö on EU -jäsenyyden tä, jotka nyt hygienialain mukaan kuuluvat 42757: aikana muuttunut ja monimutkaistunut Sen Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle, huo- 42758: elinkeinolle ja valvontaviranomaisille aset- lehtisi vertailulaboratoriotoimintaa lukuun 42759: tamat vaatimukset ovat kasvaneet. Näiden ottamatta jatkossa uusi Elintarvikevirasto. 42760: vaatimusten noudattaminen sekä valvonnan Keskittämällä nykyisen Elintarvikeviraston 42761: kohdistaminen sinne, missä terveysriskit ovat ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elin- 42762: suurimmat, edellyttää tätä koskevan tieto- tarvikevalvonnan osaston eri lakien perus- 42763: taidon lisäämistä. teella hoitamat tehtävät samaan organisaati- 42764: Tämän vuoksi ovat kuntien valvonnan oh- oon parannettaisiin valvonnan kokonaisuu- 42765: jaaminen sekä elintarvikevalvontaan liittyvä den hallitsemista, tarpeiden ja painopistealu- 42766: koulutus ja tiedotus tulleet entistä tärkeäm- eiden tunnistamista sekä valvonnan tuloksel- 42767: miksi. Hygienialain sekä toisaalta elintarvi- lisuuden seurantaa. Näiden seikkojen merki- 42768: kelain ja terveydensuojelulain mukaisen val- tystä on lisännyt erityisesti Suomen EU- 42769: vonnan johdon jakautuminen kahdelle eri vi- jäsenyydestä johtunut nopea lainsäädännön 42770: ranomaiselle, Eläinlääkintä- ja elintarvikelai- uudistuminen. Lisäksi ED-jäsenyyden seura- 42771: tokselle sekä Elintarvikevirastolle, on aiheut- uksena muualla Euroopassa ilmenevät elin- 42772: tanut sen, että valvonnan kokonaisuuden hal- tarvikekriisit koskettavat Suomea aivan eri 42773: litsemisesta sekä valvonnan kehittämisestä ja tavoin kuin aikaisemmin. Hyvänä esimerkki- 42774: ohjauksesta on puuttunut kokonaisvaltainen nä on kesällä 1999 esiintynyt belgialaisten 42775: ote. Elintarvikkeiden tehokas ja tuloksellinen elintarvikkeiden dioksiinikontaminaation ai- 42776: valvonta edellyttää kuitenkin, että valvontaa heuttama kriisi, jolloin nykyisen organisaati- 42777: ja sen painopisteitä suunniteltaessa voidaan on sektoroitumisesta johtuva valvonnan mut- 42778: koordinoidusti ottaa huomioon koko elintar- kikkuus tuli esille erityisen selvästi. 42779: vikeketju. Hygienialain soveltamisala painottuu alku- 42780: tuotannon ja jalostuksen valvontaan, kun taas 42781: elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki pai- 42782: 3. Esityksen tavoitteet ja keskei- nottuvat markkinoinnin ja elintarvikeketjun 42783: set ehdotukset myöhempien vaiheiden valvontaan. Uudelle 42784: organisaatiolle tulisi myös EY -lainsäädännön 42785: Esityksessä ehdotetaan Eläinlääkintä- ja noudattamisen valvontaan liittyviä tehtäviä, 42786: 42787: 2092330 42788: 10 HE 114/2000 vp 42789: 42790: 42791: joiden hoitamisesta säädetään Euroopan yh- remmat mahdollisuudet nostaa yhteiskunnal- 42792: teisön yhteisen maatalouspolitiikan täytän- liseen keskusteluun seikkoja, joilla on merki- 42793: töönpanosta annetun lain nojalla. tystä poliittisessa päätöksenteossa. Viimeai- 42794: Ehdotettu organisaatiouudistus mahdollis- kaisten elintarvikekriisien seurauksena kulut- 42795: taisi koko elintarvikeketjun valvonnan tasa- tajien mielenkiinto elintarvikkeita kohtaan on 42796: painoisen kehittämisen, sillä eri lakien mu- voimakkaasti lisääntynyt, mikä antaa uudelle 42797: kaan määräytyvät toimialat eivät enää enti- viranomaiselle suotuisan, mutta haasteellisen 42798: sellä tavalla rajoittaisi valvontaa johtavan vi- toimintaympäristön kansalaisia kiinnostavis- 42799: ranomaisten toimintaa. Kokonaisuuden hal- sa kysymyksissä. Valvonnan tehostumisesta 42800: linta on myös elintarvikkeiden kansallisen hyötyvät siten viime kädessä suomalaiset ku- 42801: laatustrategian tavoitteiden mukaista sekä luttajat parantuneen elintarviketurvallisuuden 42802: vastaa elintarviketurvallisuutta koskevassa ja taloudellisen suojan muodossa. 42803: komission valkoisessa kirjassa esitettyä pel- Lisäksi uudistuksella voidaan tehostaa or- 42804: lolta pöytään -valvontaperiaatetta. ganisaation sisäistä toimintaa, kuten julkaisu- 42805: Kunnallisen itsehallinnon kehittyminen se- ja tiedotustoimintaa sekä tietovarannon han- 42806: kä kuntien voimavarojen supistuminen ko- kintaa ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä. 42807: rostaa keskitetyn ohjauksen merkitystä. Ne Elintarvikevalvonnan erottaminen Eläin- 42808: edellyttävät entistä tarkempaa valvonnan lääkintä- ja elintarvikelaitoksesta mahdollis- 42809: suunnittelua ja eri viranomaisten toiminnan taisi myös sen, että laitoksen tutkimusosasto- 42810: yhteensovittamista. Valvonnan johdon kes- ja ja alueyksiköitä (nykyisin aluelaboratoriot) 42811: kittäminen yhdelle viranomaiselle mahdollis- voitaisiin kehittää tutkimuksen ja neuvonnan 42812: taisi osaltaan kokonaisvaltaisen ohjauksen tarpeiden mukaisesti. Eläinlääkintä- ja elin- 42813: operatiivista valvontaa toteuttaviin viran- tarvikelaitoksen tutkimusosastoista, alueyk- 42814: omaisiin eli lääninhallituksiin, kunnallisiin siköistä ja hallinto-osastosta muodostettaisiin 42815: viranomaisiin sekä tulliviranomaisiin. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 42816: Tehtävien keskittämisellä yhteen orga- (EELA). Sille kuuluisi edelleen tutkimus-, 42817: nisaatioon voidaan välttää eri viranomaisilta neuvonta-, laboratorio- ja rokotehuoltotoi- 42818: tulevien toimintaohjeiden mahdolliset risti- mintaa. 42819: riidat sekä keskinäinen yhteensopimatto- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 42820: muus. Keskittämisellä yksinkertaistetaan ja tekisi osaltaan toimialallaan riskinarviointia 42821: nopeutetaan päätöksentekoa, mikä nopeasti sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden 42822: vaihtuvissa valvontatilanteissa on tärkeätä valvonnan että eläintautien vastustamisen 42823: toiminnan onnistumista ajatellen. Hallinnon osalta. Riskinhallinta olisi keskusvirasto- 42824: asiakkaiden kannalta asiointi yksinkertaistuu, tasolla tehtävien elintarvikkeiden valvonta- 42825: kun ei enää ole tarvetta tapauskohtaisesti sel- toimenpiteiden osalta Elintarvikeviraston 42826: vittää, kuuluuko asian hoitaminen Elintarvi- tehtävänä ja eläintautien vastustamisen osalta 42827: kevirastolie vai Eläinlääkintä- ja elintarvike- maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä. 42828: laitokselle. Tällä seikalla on merkitystä var- Riskinhallintaan liittyvä säädösvalmistelu 42829: sinkin niille asiakastahoille, jotka harvemmin kuuluisi asianomaisille ministeriöille. 42830: ovat tekemisissä elintarvikevalvonnan kans- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 42831: sa, kuten yksittäiset elinkeinonharjoittajat ja toimisi edelleen Euroopan yhteisön säädösten 42832: kuluttajat sekä tiedotusvälineet. edellyttämänä eläintauteihin ja eläimistä saa- 42833: Organisaatiouudistuksella voidaan odottaa tavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniaan 42834: olevan myönteisiä vaikutuksia myös elintar- liittyviä kysymyksiä käsittelevänä kansalli- 42835: vikevalvonnan kansainvälisessä yhteistyössä. sena referenssilaboratoriona ja tekisi tähän 42836: Erityisesti pohjoismaisessa elintarvikeval- liittyviä tutkimuksia. Laitos huolehtisi yhteis- 42837: vonnan yhteistyössä on tällä hetkellä yleisenä työssä Elintarvikeviraston kanssa eläimistä 42838: käytäntänä kaksoisedustus Elintarvikeviras- saatavien elintarvikkeiden kansallisen vie- 42839: tosta sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- rasainevalvontaohjelman toteuttamisesta. 42840: sesta, mitä ei kaikilta osin voida pitää tarkoi- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 42841: tuksenmukaisena. tuottaisi Elintarvikevirastolie talous-, henki- 42842: Uudella Elintarvikevirastolla olisi myös pa- löstö-, tietohallinto- ja muita hallinto- 42843: HE 114/2000 vp 11 42844: 42845: 42846: palveluita siten kuin laitoksen ja viraston vä- sä on otettu huomioon ne järjestelyt, joita 42847: lillä sovittaisiin tai maa- ja metsätalousminis- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintar- 42848: teriö määräisi. Tämä vaatii vähemmän henki- vikevalvonnan osaston ja Elintarvikeviraston 42849: lö- ja muita resursseja kuin jos Elintarvikevi- yhdistäminen edellyttävät. Maa- ja metsäta- 42850: rasto tuottaisi itse kaikki hallintopalvelunsa. lousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 42851: Nykyinen Elintarvikevirasto on saanut huo- perustettavaksi Elintarvikevirasto, johon siir- 42852: mattavan osan hallintopalvelujaan Kuluttaja- rettäisiin kauppa- ja teollisuusministeriön 42853: virastolta. hallinnonalalta Iakkautettavalie Elintarvike- 42854: Elintarvikevirastolla ja Eläinlääkintä- ja virastolle kuuluneet tehtävät, niitä hoitanut 42855: elintarviketutkimuslaitoksella ei kummalla- henkilöstö ja määrärahat sekä Eläinlääkintä- 42856: kaan olisi johtokuntaa. Ohjaavat ministeriöt, ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan 42857: maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja te- osastolle kuuluneet tehtävät, niitä hoitanut 42858: ollisuusministeriö sekä sosiaali- ja terveys- henkilöstö ja määrärahat. 42859: ministeriö, sovittaisivat yhteen tulostavoitteet Uuden Elintarvikeviraston toimintamenot 42860: ja toimintalinjat perustettavan elintarvikeval- ovat vuoden 2001 talousarvioesityksessä 42861: vonnan yhteistyöryhmän kautta. Elintarvike- 19,903 miljoonaa markkaa. Määrärahan mi- 42862: valvonnan yhteistyöryhmästä on tarkoitus toituksessa on otettu huomioon 1 päivästä 42863: säätää valtioneuvoston asetuksella. Sidos- maaliskuuta 2001 lukien nykyisen Elintarvi- 42864: ryhmien yhteistyöfoorumina elintarvikeky- keviraston henkilökunnan, 25 henkilön, sekä 42865: symyksissä jatkaisi elintarvikeneuvottelukun- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintar- 42866: ta. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslai- vikevalvonnan osaston henkilökunnan, 30 42867: toksen toiminnan tueksi maa- ja metsätalo- henkilön, palkkaus- ja muut menot. 42868: usministeriö voisi asettaa lisäksi neuvottelu- Määrärahassa on otettu huomioon myös 42869: kuntia, joissa sidosryhmät olisivat edustettui- miljoonan markan määrärahatarve, joka joh- 42870: na. tuu EY -säädöksistä johtuvista uusista ja laa- 42871: Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja jenevista tehtävistä. Nämä liittyvät erityisesti 42872: elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan ensisaapumispaikkojen sekä elintarvikkeiden 42873: osaston yhdistämistä selvittänyt työryhmä alkuperämerkintöjen valvonnan kehittämi- 42874: vertaili sitä, muodostettaisiinko nykyisestä seen ja toimivuuden varmistamiseen sekä 42875: Elintarvikevirastosta ja Eläinlääkintä- ja elin- terveysvaaratilanteiden selvittämiseen. Li- 42876: tarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan osas- säksi määrärahassa on otettu huomioon luo- 42877: tosta itsenäinen viranomainen vai olisiko se muelintarvikkeiden valvonnan ostopalveluita 42878: organisatorisesti Eläinlääkintä- ja elintarvike- varten 300.000 markan vuotuiset menot sekä 42879: laitoksen osasto, jolla olisi valvontatoimin- Elintarvikeviraston perustamiseen liittyvinä 42880: nassa itsenäinen asema. kertaluonteisina menoina 0,8 miljoonan mar- 42881: Viranomaistoimintojen ja tutkimuksen kan menot. Elintarvikeviraston johtajan virka 42882: erottaminen katsottiin kuitenkin parhaaksi lakkaisi ja uuteen Elintarvikevirastoon perus- 42883: vaihtoehdoksi muun muassa sen vuoksi, että tettaisiin ylijohtajan virka. 42884: näin voitaisiin selkeimmin osoittaa valvonta- Elintarvikevirastoon siirtyisi myös Eläin- 42885: viranomaisen erillisyys tutkimustoiminnasta lääkintä- ja elintarvikelaitoksen lihantarkas- 42886: ja sen toiminnan riippumattomuus. Sidos- tushenkilökunta, 103 henkilöä. Heistä johtu- 42887: ryhmistä lähes kaikki kannattivat organisato- vat palkkaus- ja muut menot sisältyvät lihan- 42888: risesti itsenäisen viranomaisen mallia. tarkastustoiminnan toimintamenoihin. Lihan- 42889: tarkastustoiminnasta aiheutuvat kulut katet- 42890: taisiin edelleen lihantarkastustoiminnan tar- 42891: 4. Esityksen vaikutukset kastusmaksuilla. 42892: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tut- 42893: 4.1. Taloudelliset vaikutukset kimustehtäviä jatkava Eläinlääkintä- ja elin- 42894: tarviketutkimuslaitos tarjoaisi maksutta uu- 42895: Valtiontaloudelliset vaikutukset delle Elintarvikevirastolie talous-, henkilös- 42896: tö- ja tietohallinnon palveluita. Nykyinen 42897: Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- Elintarvikevirasto on saanut nämä palvelut 42898: 12 HE 114/2000 vp 42899: 42900: 42901: Kuluttajavirastolta, ja näitä palveluita vas- toon. Nykyisen Elintarvikeviraston johtajan 42902: taavaa työpanosta koskevat määrärahat, virka lakkaisi ja uuteen Elintarvikevirastoon 42903: 700 000 markkaa, siirrettäisiin Eläinlääkintä- perustettaisiin ylijohtajan virka. 42904: ja elintarviketutkimuslaitokselle. Elintarvi- Toiminnan tehokkuuden vuoksi uuden or- 42905: keviraston perustamisesta johtuvia tehtävä- ja ganisaation on toimittava samoissa toimiti- 42906: henkilöstösiirtoja lukuunottamatta organisaa- loissa. Tällä hetkellä Elintarvikevirasto ja 42907: tiouudistus sinänsä ei aiheuttaisi muutoksia Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintar- 42908: laitoksen määrärahatarpeisiin. vikevalvonnan osasto toimivat Helsingissä 42909: Elintarvikeviraston tulot, arviolta 18,7 mil- yhteensä kolmessa eri toimipisteessä. Tarkoi- 42910: joonaa markkaa, muodostuisivat valtion li- tuksena on vuokrata uutta Elintarvikevirastoa 42911: hantarkastustoiminnasta (18,3 miljoonaa varten tarvittavat tilat mahdollisimman lähel- 42912: markkaa), joka siirtyisi Eläinlääkintä- ja elin- tä nykyisten Elintarvikeviraston ja Eläin- 42913: tarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan osas- lääkintä- ja elintarvikelaitoksen nykyisiä 42914: ton mukana uuteen organisaatioon, sekä toimitiloja. Vuoden 2001 talousarvioehdo- 42915: muusta maksullisesta palvelutoiminnasta tuksessa on otettu huomioon Elintarvikevi- 42916: (400.000 markkaa). Lihantarkastustoiminnan raston perustamiseen liittyvinä kertaluontei- 42917: tulojen siirtymisen lisäksi organisaatiouudis- sina menoina 0,8 miljoonan markan menot. 42918: tus ei vaikuttaisi Eläinlääkintä- ja elintarvike- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen Hel- 42919: tutkimuslaitoksen tulokertymään. singissä sijaitsevat tutkimusosastot ja hallin- 42920: to-osasto sekä alueyksiköt (nykyiset aluela- 42921: boratoriot) henkilöstöineen jatkaisivat toi- 42922: Kunnallistaloudelliset ja elinkeinoelämään mintaansa Eläinlääkintä- ja elintarviketutki- 42923: sekä kansalaisiin kohdistuvat vaikutukset muslaitoksena. 42924: 42925: Esityksellä ei ole suoranaisia kuntien tai 5. Asian valmistelu 42926: elinkeinoelämän talouteen kohdistuvia vaiku- 42927: tuksia. Uudistuksen tarkoituksena on yhden- Esitys perustuu maa- ja metsätalousminis- 42928: mukaistaa valvonnan johto. Tämä puolestaan teriön asettaman työryhmän mietintöön. Työ- 42929: tehostaisi kuntien, lääninhallitusten ja tullin ryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsäta- 42930: valvontaviranomaisten sekä elinkeinonhar- lousministeriö, kauppa- ja teollisuusministe- 42931: joittajien toiminnan ohjaamista elintarvike- riö, sosiaali- ja terveysministeriö, Eläinlää- 42932: valvontaan liittyvissä kysymyksissä. Tämä kintä- ja elintarvikelaitos sekä Elintarvikevi- 42933: parantaisi näiden toimijoiden toimintaedelly- rasto. 42934: tyksiä ja tätä kautta osaltaan myös entistä pa- Työryhmä kuuli työnsä aikana Eläinlääkin- 42935: remmin varmistaisi elintarvikkeiden turvalli- tä- ja elintarvikelaitoksen sekä Elintarvikevi- 42936: suutta. raston henkilöstön edustajia, sidosryhmiä se- 42937: kä lääninhallitusten ja valtiovarainministeri- 42938: ön hallinnon kehittämisosaston edustajia. Si- 42939: dosryhmien kuulemistilaisuuteen osallistui- 42940: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- vat Suomen Kalakauppiasliitto ry, Elintarvi- 42941: tukset keteollisuusliitto ry, Suomen Elintarviketyö- 42942: läisten liitto ry, Suomen Eläinlääkäriliitto ry, 42943: Elintarvikeviraston henkilöstö, 25 henki- Kuntien Terveystarkastajat KTV ry, Kulutta- 42944: löä, sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- jatutkimuskeskus, Helsingin yliopiston eläin- 42945: sen elintarvikevalvonnan osaston henkilöstö, lääketieteellinen ja maa- ja metsätaloustie- 42946: 30 henkilöä, ja lihantarkastushenkilöstö, 103 teellinen tiedekunta, Kaupan Keskusliit- 42947: henkilöä, siirtyisivät uuden Elintarvikeviras- to/Päivittäistavarakauppa ry, Kansanterveys- 42948: ton palvelukseen. Täytettyinä olevat virat ja laitos, Suomen Kananmunapakkaamaiden 42949: työsopimussuhteiset tehtävät siirtyisivät suo- yhdistys ry, Kuluttajavirasto, Kuluttajat - 42950: raan ehdotetun Elintarvikevirastoa koskevan Konsumenterna, Ympäristö- ja Terveysalan 42951: lain nojalla nimikkeitä tai palvelussuhteen Tekniset ry, Kansanterveyslaitos, Suomen 42952: ehtoja muuttamatta uuteen Elintarvikeviras- Hotelli- Ravintolaliitto SHR ry, Suomen 42953: HE 114/2000 vp 13 42954: 42955: 42956: Kemistiliitto ry, Tullilaboratorio, Tullihalli- Iinnai uutta Elintarvikevirastoa. Mikrobiolo- 42957: tuksen valvonta- ja tarkastusyksikkö, Agro- gikilta katsoi, että Elintarvikeviraston toimi- 42958: nomiliitto ry, Suomen Kalankasvattajaliitto valtuudet riskinarvioinnissa tulisi varmistaa. 42959: ry, Hallintounioni HU ry/STTK-J ry, Luon- Useissa lausunnoissa esitettiin myös jatkossa 42960: taistuotealan Tukkukauppiaitten liitto ry, harkittavaksi muiden elintarvikevalvontaan 42961: Mikrobiologikilta ry, Maa- ja metsätalous- ja kuluttajansuojaan liittyvien tehtävien yh- 42962: tuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Ku- distämistä samaan kokonaisuuteen. 42963: luttajaliitto, Suomen Luontaistuotekauppiait- Tullilaboratorion esittämää yhteistyötä 42964: ten liitto ja Lääkelaitos. Valtaosa kuultavista markkinavalvonnassa on tarkoitus edelleen 42965: oli organisatorisesti itsenäisen Elintarvikevi- jatkaa nykyisen Elintarvikeviraston ja tullila- 42966: raston perustamisen kannalla. boratorion välillä tästä yhteistyöstä solmitun 42967: Työryhmän mietinnön valmistuttua se toi- sopimuksen mukaisesti. Elintarvikevalvon- 42968: mitettiin tiedoksi ja mahdollisia lausuntoja nan yhteistyöryhmän osalta on katsottu, että 42969: varten edellä mainituille tahoille. Lausunnon jääviyskysymykset huomioon ottaen ei ole 42970: antoivat Tullihallituksen valvonta- ja tarkas- tarkoituksenmukaista, että valvontatoimien 42971: tusyksikkö, Tullilaboratorio, Suomen Kunta- kohteena mahdollisesti olevat sidosryhmät 42972: liitto, Päivittäistavarakauppa ry, Elintarvike- osallistuisivat valvontaviranomaisen ohjaa- 42973: teollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuotta- miseen yhteistyöryhmässä. Elintarvikeneu- 42974: jain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kalan- vottelukunta olisi elin, joka edelleen jatkaisi 42975: kasvattajaliitto ry, Mikrobiologikilta ja Mik- sidosryhmien ja viranomaisten yhteistyöfoo- 42976: kelin seudun terveydenhuollon ympäristö- rumina. 42977: keskus ry. Lausuntokierroksen jälkeen esitys valmis- 42978: Lausunnoissa tuettiin edelleen Eläinlääkin- teltiin maa- ja metsätalousministeriössä vir- 42979: tä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvon- katyönä. Esityksestä pyydettiin lausunnot 42980: nan osaston ja Elintarvikeviraston yhdistä- samoilta tahoilta kuin työryhmän mietinnöstä 42981: mistä yhdeksi viranomaiseksi. Tullilaborato- sekä lisäksi oikeusministeriöltä. Annetuissa 42982: rio kiinnitti huomiota siihen, että sen yhteis- lausunnoissa tuettiin edelleen Eläinlääkintä- 42983: työ markkinavalvonnassa uuden Elintarvike- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan 42984: viraston kanssa tulisi edelleen turvata. Päivit- osaston ja Elintarvikeviraston yhdistämistä 42985: täistavarakauppa ry katsoi, että keskeisillä si- yhdeksi viranomaiseksi sekä Eläinlääkintä- ja 42986: dosryhmillä tulisi olla edustus uuden Elintar- elintarviketutkimuslaitoksen perustamista. 42987: vikeviraston toimintaa ohjaavassa elimessä. Oikeusministeriö esitti ehdotettujen Elin- 42988: Sidosryhmien kuulemista elintarvikeneuvot- tarvikevirastosta annettavan lain ja Eläinlää- 42989: telukunnan kautta ei pidetty riittävänä. Elin- kintä- ja elintarviketutkimuslaitoksesta an- 42990: tarviketeollisuusliitto ry katsoi myös, että jos nettavan lain toimialaa, tehtäviä ja hallinnon 42991: valvonnan kohdetta edustavat tahot eivät ole järjestämistä koskevien säännösten selkeyt- 42992: mukana uutta Elintarvikevirastoa ohjaavassa tämistä ja täsmentämistä. Valtiovarainminis- 42993: toimielimessä, merkitsee tämä käytännössä teriö esitti, että ehdotetuissa laeissa säädettäi- 42994: sitä, että valvonnan kohteita ei juuri kuulla siin suoraan henkilöstön siirtymisestä uusien 42995: valvonnan kehittämiseen ja pitkän tähtäimen organisaatioiden palvelukseen. Oikeusminis- 42996: linjauksiin kuuluvissa kysymyksissä. Lisäksi teriön ja valtiovarainministeriön ehdotukset 42997: Elintarviketeollisuusliitto ry kiinnitti huo- on esityksessä otettu huomioon. 42998: miota yhteistyöhön uuden Elintarvike- Sosiaali- ja terveysministeriö esitti, että 42999: viraston ja tullilaboratorion elintarvikeval- Elintarvikevirastosta annettavaan lakiin lisät- 43000: vonnan sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon täisiin yhdessä Kansanterveyslaitoksen kans- 43001: tuotevalvontakeskuksen teknisen tuoteval- sa tehtävä ruokamyrkytysten seuranta. Ruo- 43002: vonnan välillä. Maa- ja metsätaloustuottajain kamyrkytyksiin liittyvät kysymykset kuulu- 43003: Keskusliitto MTK ry katsoi, että Elintarvike- vat kuitenkin jo terveydensuojelulain nojalla 43004: viraston hallintoon tulisi saada mukaan myös Elintarvikevirastolle, Kansanterveyslaitoksel- 43005: sidosryhmien edustus alkutuotanto mukaan le ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle, 43006: lukien. Elintarvikeneuvottelukunnan tulisi ol- jatkossa Eläinlääkintä- ja elintarviketutki- 43007: la saman ministeriön alaisuudessa, joka hal- muslaitokselle. Sosiaali- ja terveysministeriö 43008: 14 HE 114/2000 vp 43009: 43010: 43011: voi antaa tarkempia ohjeita ruokamyrkytys- vät elintarvikeneuvottelukunnan siirtämistä 43012: ten seurannasta. Tämän vuoksi erillinen kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudesta 43013: säännös asiasta ei ole tarpeen. maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. 43014: Kuluttajatutkimuskeskus esitti muun muas- Myös valtiovarainministeriö kiinnitti asiaan 43015: sa, että uuden Elintarvikeviraston tulosohja- huomiota. Elintarvikeneuvottelukunnan on 43016: uksessa on varmistettava, että yhteistyö kuitenkin tarkoitus jatkaa kauppa- ja teolli- 43017: muun kuluttajahallinnon kanssa toimii hyvin. suusministeriön yhteydessä siksi, että kaup- 43018: Kuluttajalähtöisen tutkimuksen asema uudes- pa- ja teollisuusministeriölle kuuluisivat 43019: sa Elintarvikevirastossa tulisi lakisääteisesti edelleen elintarvikelain mukaiset asiat. Nämä 43020: vahvistaa vähintään nykyisen Elintarvikevi- liittyvät elintarvikkeiden turvallisuuden li- 43021: raston käytännön mukaiseksi. Tutkimuksen säksi elintarvikkeiden laatuun ja kuluttajan 43022: edustus myös muissa elintarvikevalvontaa suojaamiseen elintarvikemääräysten vastais- 43023: linjaavissa asiantuntijaelimissä tulisi turvata ten elintarvikkeiden aiheuttamitta taloudelli- 43024: säädösteitse. Ehdotetussa Elintarvikevirastos- silta tappioilta myös silloin, jos erityslainsää- 43025: ta annettavassa laissa on uuden Elintarvikevi- dännössä, kuten esimerkiksi hygienialaissa, 43026: raston yhtenä tehtävänä säilytetty elintarvi- ei ole asiaa koskevia säännöksiä. Elintarvike- 43027: kevalvonnan kehittämiseksi tarvittavien tut- laki on elintarvikkeita koskeva yleislaki, 43028: kimuksien ja selvitysten tekeminen. Valtio- minkä vuoksi elintarvikekysymyksiä laajasti 43029: neuvoston asetuksella on tarkoitus säätää käsittelevän neuvottelukunnan olisi tarkoi- 43030: elintarvikeneuvottelukunnasta. Tarkoituksena tuksenmukaisinta toimia sen ministeriön yh- 43031: on, että neuvottelukuntaan tulisi kuluttaja- teydessä, jolle elintarvikelain mukaiset ky- 43032: asioiden edustus. symykset kuuluvat. Kauppa- ja teollisuusmi- 43033: Niistä seikoista, joista tultaisiin säätämään nisteriö koordinoi myös kansallisten kantojen 43034: valtioneuvoston asetuksella, Kaupan keskus- valmistelua Codex Alimentarius -komiteaa 43035: liitto ja Päivittäistavarakauppa ry korostivat varten. Codex Alimentarius -komitea on Yh- 43036: edelleen sitä, että elintarvikevalvonnan yh- distyneiden Kansakuntien piirissä toimivien 43037: teistyöryhmään tulisi kuulua myös elinkeino- FAO:n ja WHO:n yhteinen toimielin, joka 43038: jen edustajia. Tämän osalta viitataan edellä laatii kansainvälisiä elintarvikestandardeja. 43039: esitettyyn jääviyskysymykseen. Tullilabora- Elintarvikeneuvottelukunta toimisi myös 43040: torio ja sosiaali- ja terveysministeriö esittivät, kansallisena Codex Alimentarius -komiteana. 43041: että elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmän Elintarvikeneuvottelukunnassa valmisteltai- 43042: tulisi käsitellä ehdotettua laajemmin elintar- siin niitä kannanottoja, joita Suomi tulisi 43043: vikekysymyksiä. Elintarvikevalvonnan yh- kansainvälisissä yhteyksissä esittämään Co- 43044: teistyöryhmän eräänä päätarkoituksena on dex Alimentarius -komitean työhön liittyen. 43045: kuitenkin sovittaa yhteen kauppa- ja teolli- Myös tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, 43046: suusministeriön, sosiaali- ja terveysministe- että elintarvikeneuvottelukunta jatkaisi kaup- 43047: riön sekä maa- ja metsätalousministeriön ja pa- ja teollisuusministeriön yhteydessä. 43048: Elintarvikeviraston välinen tulosohjaus. 43049: Muun muassa tämän vuoksi yhteistyöryhmän 6. Riippuvuus muista esityksistä 43050: toimialan laajentaminen koskemaan kaikkia 43051: elintarvikevalvonnan viranomaisia ei ole täs- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 43052: sä vaiheessa tarkoituksenmukaista. vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 43053: Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin sen yhteydessä. 43054: myös elintarvikeneuvottelukunnasta. Agro- 43055: nomiliitto ja Suomen eläinlääkäriliitto esitti- 43056: HE 114/2000 vp 15 43057: 43058: 43059: 43060: 43061: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 43062: 43063: 1. Lakiehdotusten perustelut ja terveysministeriön toimialoihin kuuluvan 43064: elintarvikevalvonnan tulosohjauksen yhteen- 43065: 1.1. Laki Elintarvikevirastosta sovittamisen ja yhteisten toimintalinjojen 43066: muotoilun terveysvaaratilanteissa. Tulosso- 43067: 1 §.Toimiala ja hallinnollinen asema. Uu- pimukset solmittaisiin suoraan kunkin minis- 43068: den Elintarvikeviraston tehtäväksi siirtyisivät teriön toimialaan kuuluvien asioiden osalta 43069: nykyisen Elintarvikeviraston ja Eläinlääkin- sen ja asianomaisen viraston tai laitoksen vä- 43070: tä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvon- lillä sen jälkeen, kun asianomainen ministe- 43071: nan osaston hoitamat tehtävät sellaisinaan. riö on saanut elintarvikevalvonnan yhteistyö- 43072: Nämä tehtävät on selostettu edellä yleispe- ryhmän lausunnon. · 43073: rusteluissa jaksossa 2.1. Kasvintuotannon tarkastuskeskus olisi tar- 43074: Elin!arvikeviraston toimialana olisi johtaa, koitus ottaa myös elintarvikevalvonnan yh- 43075: s~unmt~lla, . ja kehittää elintarvikkeiden ja teistyöryhmän toiminnan piiriin, jotta elin- 43076: elmtarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvi- tarvikevalvonnan pellolta pöytään - 43077: en tarvikkeiden valvontaa sekä näihin liitty- valvontaketju täydentyisi. Kasvintuotannon 43078: vää riskinhallintaa. Täten Elintarvikevirasto tarkastuskeskuksen asemaan ei olisi tässä 43079: joht~is~ el~nt~ikelain, terveydensuojelulain, vaiheessa tarkoitus tehdä muita muutoksia 43080: hygiemalam Ja Euroopan yhteisön yhteisen kuin että elintarvikevalvonnan yhteistyöryh- 43081: maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta anne- mä vastaisi senkin tulosohjauksen yhteenso- 43082: tun lain mukaista valvontaa siten kuin siitä vi!tamisesta. Tulosohjauksen yhteensovitta- 43083: mainituissa laeissa tai niiden nojalla sääde- mista koskeva tehtävä rajattaisiin Kasvintuo- 43084: tään tai määrätään. Lisäksi Elintarvikeviras- tannon tarkastuskeskuksen osalta kuitenkin 43085: ton toimialaan kuuluisi mainittujen lakien koskemaan turvallisuutta elintarvikeketjussa 43086: mukaiset operatiiviset tehtävät, joista nyt ja kuluttajan suojaamista määräysten vastais- 43087: huolehtii nykyinen Elintarvikevirasto tai ten elintarvikkeiden aiheuttamilta taloudelli- 43088: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintar- silta tappioilta. Näin elintarvikevalvonnan 43089: vikevalvonnan osasto. Nämä tehtävät on ku- y_hteistyöryhmän tehtävien ulkopuolelle jäi- 43090: vattu yleisperusteluissa jaksossa 2.1. Sivät muun muassa metsäalan kasvinterveys- 43091: Hallinnollisesti Elintarvikevirasto olisi kysymykset 43092: maa- ja metsätalousministeriön alainen. Kos- Yhteistyöryhmässä olisivat edustettuina 43093: ka Elintarvikeviraston toimialaan kuuluisivat m~a- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja te- 43094: kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- o!hsu~sministeriö ja sosiaali- ja terveysmi- 43095: nonalaan kuuluvan elintarvikelain ja sosiaali- mstenö tulosohjaavina ministeriöinä sekä 43096: ja terveysministeriön hallinnonalaan kuluvan uuden Elintarvikeviraston, Eläinlääkintä- ja 43097: terveydensuojelulain valvonnan johto, tulisi elintarviketutkimuslaitoksen ja Kasvintuo- 43098: mainittujen ministeriöiden osallistua edelleen tannon tarkastuskeskuksen ylin johto ja hen- 43099: Elintarvikeviraston tulosohjaukseen. kilöstö. Yhteistyöryhmän jäsenillä olisi mah- 43100: Tarkoituksena on, että Elintarvikeviraston dollisuus tuoda sen käsiteltäväksi myös mui- 43101: ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitok- ta asioita harkintansa mukaan. Yhteistyö- 43102: sen tulostavoitteet ja toimintalinjat, siltä osin ryhmällä ei olisi nimitystehtäviä eikä se päät- 43103: kun ne koskevat elintarvikeketjun turvalli- täisi muistakaan yksittäisistä hallintoasioista. 43104: suutta, sovitetaan yhteen koko valvontaket- 2 §. Tehtävät. Elintarvikevirasto johtaisi 43105: jun laajuudelta. Valtioneuvoston asetuksella elintarvikelain, terveydensuojelulain, hy- 43106: perustettaisiin tätä varten maa- ja metsätalo- gienialain ja Euroopan yhteisön yhteisen 43107: usministeriön yhteydessä toimiva elintarvi- maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta anne- 43108: kevalvonnan yhteistyöryhmä. Se saisi tehtä- tun lain mukaista valvontaa siten kuin siitä 43109: väkseen maa- ja metsätalousministeriön, mainituissa laeissa tai niiden nojalla sääde- 43110: kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- tään tai määrätään. 43111: 16 HE 114/2000 vp 43112: 43113: 43114: Elintarvikevirastolie kuuluisi edellä mainit- myrkytysten selvittämisessä, kuluttaja- 43115: tujen lakien nojalla myös elintarvikevalvon- asioissa ja zoonoosivalvonnassa. 43116: nan täytäntöönpanotehtäviä. Nämä siirtyisi- 3 §. Organisaatio. Elintarvikevirastoa joh- 43117: vät nykyisiltä Elintarvikevirastolta ja Eläin- taisi ylijohtaja. Virastolla ei olisi johtokun- 43118: lääkintä- ja elintarvikelaitoksen elintarvike- taa. Elintarvikeviraston sisäisistä toimintayk- 43119: valvonnan osastolta. siköistä määrättäisiin Elintarvikeviraston työ- 43120: Elintarvikevirasto huolehtisi valtion tehtä- järjestyksessä. 43121: vänä olevan lihantarkastuksen järjestämisestä Nykyisen Elintarvikeviraston johtokunnas- 43122: samoin kuin teurastamoiden ja niiden yhtey- ta säädetään elintarvikevirastosta annetussa 43123: dessä olevien laitosten hyväksymisestä ja asetuksessa (27811990). Sen mukaan johto- 43124: valvonnasta. Elintarvikevirasto huolehtisi kunnassa on maa- ja metsätalousministeriön, 43125: myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sosiaa- 43126: kansallisten vierasainevalvontaohjelmien jär- li- ja terveysministeriön edustajat samoin 43127: jestämisestä yhteistyössä Eläinlääkintä- ja kuin Elintarvikeviraston johtaja ja viraston 43128: elintarviketutkimuslaitoksen kanssa sekä Eu- henkilöstön edustaja. Uudella Elintarvikevi- 43129: roopan yhteisön lainsäädännön mukaisten vi- rastolla ei siis olisi johtokuntaa. Ohjaavien 43130: raston toimialaan kuuluvien muiden valvon- ministeriöiden näkemykset tulisivat huomi- 43131: taohjelmien järjestämisestä. Elintarvikelain oon otetuksi elintarvikevalvonnan yhteistyö- 43132: nojalla Elintarvikevirasto huolehtisi edelleen ryhmässä. Toisaalta ei jääviyskysymykset 43133: muun muassa laaja-alaisten pakkokeinojen huomioon ottaen ole tarkoituksenmukaista, 43134: käytöstä sekä markkinoinnin valvonnasta se- että valvontatoimien kohteena mahdollisesti 43135: kä toimisi lupa- ja ilmoitusviranomaisena olevat sidosryhmät osallistuisivat valvontavi- 43136: muun muassa elintarvikkeiden täydentämistä ranomaisen ohjaamiseen elintarvikevalvon- 43137: ja ravintovalmisteita koskevissa asioissa. Eu- nan yhteistyöryhmässä. 43138: roopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan Tarkoituksena on, että kauppa- ja teolli- 43139: . täytäntöönpanosta annetun lain nojalla Elin- suusministeriön yhteydessä toimiva elintar- 43140: tarvikeviraston tehtävänä olisi EY- vikeneuvottelukunta jatkaisi edelleen viran- 43141: lainsäädäntöön kuuluva maitovalmisteiden omaisten ja sidosryhmien yhteistyöfoorumi- 43142: EU-tukien valvonta. Siirtyvät tehtävät on tar- na. Elintarvikeneuvottelukunnasta säädettäi- 43143: kemmin selostettu yleisperusteluissa jaksossa siin varsinaisesti valtioneuvoston asetuksella 43144: 2.1. perustuslain 119 §:n 2 momentin nojalla. 43145: Elintarvikeviraston tulisi hoitaa toimialaan- Samalla kumottaisiin nykyinen elintarvike- 43146: sa kuuluva valtakunnallinen tiedottaminen ja neuvottelukunnasta annettu asetus 43147: riskiviestintä. Riskiviestinnällä tarkoitetaan (38511992). Elintarvikeneuvottelukunnan 43148: erityisesti riskinhallintaan liittyvää viestintää tehtävänä olisi käsitellä yhteistyöelimenä 43149: viranomaisiin ja kansalaisiin päin. Lisäksi elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun 43150: Elintarvikeviraston tulisi järjestää toimi- liittyviä kysymyksiä sekä antaa niistä lausun- 43151: alaansa liittyvää koulutusta sekä tehdä elin- toja ja tehdä aloitteita. Se kehittäisi ja yhteen 43152: tarvikevalvonnan kehittämiseksi tarvittavia sovittaisi kansallisesti elintarvikelainsäädän- 43153: tutkimuksia ja selvityksiä. Se osallistuisi töön ja -standardisointiin liittyvää kansainvä- 43154: myös toimialallaan kansainväliseen yhteis- listä yhteistyötä ja toimisi kansallisena Co- 43155: työhön. dex Alimentarius -komiteana. Tehtävässään 43156: Tehtäviensä suorittamiseksi Elintarvikevi- kansallisena Codex Alimentarius -komiteana 43157: rasto jatkaa yhteistyötä samojen viranomais- neuvottelukunta valmistelisi Suomen kantoja 43158: tahojen ja sidosryhmien kanssa kuin nykyiset kansainvälisiä elintarvikestandardeja Iaati- 43159: Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- ja elintar- van, FAO:n ja WHO:n yhteisen Codex Ali- 43160: vikelaitoksen elintarvikevalvonnan osasto- mentarius -komitean kokouksia varten. 43161: kin. Viranomaisista tärkeitä yhteistyökump- Kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja 43162: paneita ovat esimerkiksi tullilaboratorio, terveysministeriö tai maa- ja metsätalousmi- 43163: Kansanterveyslaitos, kuluttajaviranomaiset nisteriö voisivat tuoda neuvottelukunnan kä- 43164: sekä eläinlääkintä viranomaiset muun muassa siteltäväksi myös muita sen toimialaan kuu- 43165: tuontielintarvikkeiden valvonnassa, ruoka- luvia asioita. 43166: HE 114/2000 vp 17 43167: 43168: 43169: Elintarvikeneuvottelukunta jatkaisi kauppa- johtoryhmästä sekä muista viraston sisäiseen 43170: ja teollisuusministeriön yhteydessä siksi, että hallintoon kuuluvista asioista. Ehdotetun lain 43171: kauppa- ja teollisuusministeriölle kuuluisivat 4 §:n nojalla ylijohtaja voi myös delegoida 43172: edelleen elintarvikelain mukaiset asiat. Nämä asioiden ratkaisuvaltaa työjärjestyksellä vi- 43173: liittyvät elintarvikkeiden turvallisuuden li- raston muille virkamiehille. Ylijohtajan apu- 43174: säksi elintarvikkeiden laatuun ja kuluttajan na toimiva johtoryhmä olisi viraston sisäinen 43175: suojaamiseen elintarvikemääräysten vastais- eikä siihen kuuluisi viraston ulkopuolisia 43176: ten elintarvikkeiden aiheuttamilta taloudelli- edustajia. Ehdotetun työjärjestystä koskevan 43177: silta tappioilta myös silloin, jos erityislain- valtuutussäännöksen nojalla voitaisiin siis 43178: säädännössä, kuten esimerkiksi hygienialais- antaa vain viraston työjärjestykselle ominai- 43179: sa, ei ole asiaa koskevia säännöksiä. Elintar- sia lain rajoissa pitäytyviä hallinnon sisäisiä 43180: vikelaki on elintarvikkeita koskeva yleislaki, määräyksiä. Ehdotetussa säännöksessä on 43181: minkä vuoksi elintarvikekysymyksiä laajasti otettu huomioon perustuslakivaliokunnan 43182: käsittelevän neuvottelukunnan olisi tarkoi- valtiontalouden tarkastusvirastoa koskevasta 43183: tuksenmukaisinta toimia sen ministeriön yh- hallituksen esityksestä antamassa lausunnos- 43184: teydessä, jolle elintarvikelain mukaiset ky- sa (Pe VM 19/2000 vp - HE 39/2000 vp) esi- 43185: symykset kuuluvat. Kauppa- ja teollisuusmi- tetty työjärjestystä koskeva kannanotto. 43186: nisteriö koordinoi myös kansallisten kantojen 6 §. Voimaantulo. Ehdotettu laki tulisi 43187: valmistelua Codex Alimentarius -komiteaa voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. Sillä 43188: varten. Elintarvikeneuvottelukunta toimisi kumottaisiin Elintarvikevirastosta annettu la- 43189: myös kansallisena Codex Alimentarius - ki. Ennen ehdotetun lain voimaantuloa voi- 43190: komiteana. Elintarvikeneuvottelukunnassa taisiin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttä- 43191: valmisteltaisiin kannanottoja, joita Suomi tu- miin toimenpiteisiin. Näitä olisivat esimer- 43192: lisi kansainvälisissä yhteyksissä esittämään kiksi ylijohtajan viran perustaminen ja täyt- 43193: Codex Alimentarius -komitean työhön liitty- täminen sekä muut Elintarvikeviraston toi- 43194: en. Myös tämän vuoksi on tarkoituksenmu- minnan käynnistämiseen liittyvät toimenpi- 43195: kaista, että elintarvikeneuvottelukunta jatkai- teet. 43196: si kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydes- 7 §. Siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi 43197: sä. säännöksen siitä, että ehdotetun lain tullessa 43198: Neuvottelukunnassa tulisi edelleen olla riit- voimaan Elintarvikevirastossa ja Eläinlääkin- 43199: tävä elintarvikkeita koskevan lainsäädännön tä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvon- 43200: ja valvonnan, alkutuotannon, elintarviketeol- nan osastossa vireillä olevat asiat siirtyvät 43201: lisuuden ja -kaupan, kuluttaja-asioiden sekä uuden Elintarvikeviraston käsiteltäviksi. 43202: maatalouskysymysten asiantuntemus. 8 §.Henkilöstöä koskevat siirtymäsään- 43203: 4 §.Asioiden käsittely. Elintarvikevirasto nökset. Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- 43204: olisi päällikkövirasto. Ylijohtaja päättäisi ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan 43205: Elintarvikeviraston toimialaan kuuluvista osaston virka- ja työsopimussuhteinen henki- 43206: asioista, ellei hän olisi työjärjestyksellä siir- löstö lihantarkastushenkilöstö mukaan lukien 43207: tänyt päätösvaltaansa muulle viraston virka- siirtyisivät 1 momentin mukaan ilman eri 43208: miehelle. päätöstä ja entisin virka- ja työsuhteen eh- 43209: 5 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. doin uuteen Elintarvikevirastoon. Virkojen 43210: Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin siirtämiseen ei tarvittaisi virkamiehen suos- 43211: Elintarvikeviraston virkojen täyttämisestä, tumusta. Erityinen säännös tästä on tarpeen, 43212: ylijohtajan ja muiden esimiesasemassa olevi- koska valtion virkamieslain (750/1994) mu- 43213: en virkamiesten tähän esimiesasemaan liitty- kaan täytettynä oleva virka saadaan siirtää 43214: vistä tehtävistä sekä johdon kelpoisuusvaati- organisaatiosta toiseen vain asianomaisen 43215: muksista. virkamiehen suostumuksella. 43216: Pykälän 2 momentin mukaan Elintarvikevi- Vaitioneuvosto on 15 päivänä toukokuuta 43217: raston ylijohtajan vahvistamalla viraston työ- 1998 antanut periaatepäätöksen henkilöstön 43218: järjestyksellä säädettäisiin Elintarvikeviras- aseman järjestämisestä valtionhallinnon or- 43219: ton toimintayksiköistä, sijaisuuksista, ylijoh- ganisaatiomuutostilanteissa. Sen mukaan vi- 43220: tajan apuna toimivasta Elintarvikeviraston raston lakatessa ja sen tehtävien siirtyessä 43221: 43222: 2092330 43223: 18 HE 114/2000 vp 43224: 43225: 43226: toiselle valtion virastolle sisällytetään asian- muita resursseja kuin järjestely, jossa Eläin- 43227: omaiseen organisaatiomuutoslakiin säännös, lääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos tarjoaa 43228: jonka mukaan virka- ja työsopimussuhteinen nämä palvelut palvelusopimuksen perusteel- 43229: henkilöstö siirtyy tämän viraston palveluk- la. 43230: seen. Ehdotettu säännös on tämän mukainen. 2 §. Tehtävät. Eläinlääkintä- ja elintarvike- 43231: Nykyisen Elintarvikeviraston ja Eläinlääkin- tutkimuslaitos tekisi eläinlääkintään ja eläin- 43232: tä- ja elintarvikelaitoksen elintarvikevalvon- tautitilanteen selvittämiseksi sekä eläinten 43233: nan osaston sekä lihantarkastushenkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja 43234: virka- ja työsuhteen ehdot eivät siirron vuok- sairauksien ehkäisemiseen, määrittämiseen ja 43235: si muuttuisi. hoitamiseen tarvittavia laboratorio- ja kenttä- 43236: Nykyisen Elintarvikeviraston johtajan vir- tutkimuksia ja neuvontatyötä sekä osallistuisi 43237: ka ei 2 momentin mukaan kuitenkaan siirtyisi tuotantoeläinten kansallisen terveydenhuolto- 43238: uuteen elintarvikevirastoon, sillä virka lak- ohjelman toteuttamiseen. Laitos tekisi edel- 43239: kaisi ilman irtisanomista ehdotetun lain voi- leen myös eläimistä saatavien elintarvikkei- 43240: maan tullessa ja tilalle perustettaisiin y lijoh- den ja niiden raaka-aineiden tutkimuksia. Li- 43241: tajan virka. Viran nykyinen haltija jää eläk- säksi se toimisi Euroopan yhteisön säädösten 43242: keelle ennen uuden Elintarvikeviraston toi- edellyttämänä eläintauteihin ja eläimistä saa- 43243: minnan alkamista. tavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniaan 43244: liittyviä kysymyksiä käsittelevänä kansalli- 43245: 1.2. Laki Eläinlääkintä- ja elintarvike- sena referenssilaboratoriona ja tekisi tähän 43246: tutkimuslaitoksesta liittyviä tutkimuksia. Laitos huolehtisi yhteis- 43247: työssä Elintarvikeviraston kanssa eläimistä 43248: 1 §.Toimiala ja hallinnollinen asema. saatavien elintarvikkeiden kansallisen vie- 43249: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tutki- rasainevalvontaohjelman toteuttamisesta. 43250: musosastot ja alueelliset yksiköt sekä hallin- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 43251: to-osasto jatkaisivat toimintaansa Eläinlää- suorittaisi toimialallaan myös riskinarvioin- 43252: kintä- ja elintarviketutkimuslaitoksena. Tar- tia. Rokotehuollon turvaamiseksi se edelleen 43253: koituksena on kehittää laitoksen toimintaa osaltaan valmistaisi ja hankkisi eläinlääkin- 43254: kansainvälisen arvioinnin ehdotusten pohjal- nässä tarvittavia rokotteita, seerumeita ja 43255: ta. Laitoksen toimialana olisi eläintautien diagnostisia aineita sekä suorittaisi näiden 43256: tutkimus ja seuranta, eläinten terveyden ja valmisteiden laadun tarkkailua ja jakelua. 43257: hyvinvoinnin edistäminen, eläimistä saatavi- Laitos tekisi ja seuraisi toimialaansa liittyvää 43258: en elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden tieteellistä tutkimusta ja järjestäisi toimi- 43259: tutkimus sekä näihin liittyvä riskinarviointi ja alaansa liittyvää koulutusta sekä osallistuisi 43260: referenssilaboratoriotoiminta. Laitos olisi toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön. 43261: edelleen maa- ja metsätalousministeriön alai- Maa- ja metsätalousministeriö voisi antaa 43262: nen. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitok- 43263: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos selle myös muita sen toimialaan liittyviä sel- 43264: voisi hoitaa maa- ja metsätalousministeriön vitys-, tutkimus-, seuranta- ja suunnitteluteh- 43265: hallinnonalan elintarvikeketjun valvontateh- täviä. 43266: täviä hoitavan muun viraston talous-, henki- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 43267: löstö- ja muut hallintopalvelut siten kuin lai- luonnollisesti jatkaa yhteistyötään niiden vi- 43268: toksen ja asianomaisten virastojen välillä so- ranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa kuin 43269: vitaan tai maa- ja metsätalousministeriö mää- mitä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos nykyi- 43270: rää. Tarkoituksena on, että se tarjoaisi Elin- sin on tehnyt. Muita tutkimuslaitoksia ja vi- 43271: tarvikevirastolle henkilöstö- talous- ja ATK- ranomaistahoja edustavia tärkeitä yhteistyö- 43272: hallintopalveluita. Nykyinen Elintarvikevi- kumppaneita ovat esimerkiksi Helsingin yli- 43273: rasto saa suurimman osan hallintopalveluis- opisto sekä Kansanterveyslaitos. 43274: taan Kuluttajavirastolta. Uuden Elintarvike- 3 §. Yhteistoiminta. Laitoksen ja sen sidos- 43275: viraston tarvitsemien kaikkien hallintopalve- ryhmien yhteistoiminnan tueksi maa- ja met- 43276: lujen tuottaminen viraston itsensä toimesta sätalousministeriö voisi asettaa neuvottelu- 43277: vaatisi huomattavasti enemmän henkilö- ja kuntia. Tarkoituksena on kutsua niihin tie- 43278: HE 114/2000 vp 19 43279: 43280: 43281: teellistä asiantuntemusta sekä laitoksen si- tyksellä laitoksen muille virkamiehille. Yli- 43282: dosryhmien edustus. Elintarvikevalvonnan johtajan apuna toimiva johtoryhmä olisi lai- 43283: yhteistyöryhmä huolehtisi Eläinlääkintä- ja toksen sisäinen, eikä siihen kuuluisi ulkopuo- 43284: elintarviketutkimuslaitoksen tulosohjauksen lisia tahoja. Ehdotetun työjärjestystä koske- 43285: yhteensovittamisesta Elintarvikeviraston ja van valtuusäännöksen nojalla voitaisiin siis 43286: Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kanssa antaa vain laitoksen työjärjestykselle ominai- 43287: elintarvikevalvontaketjuun liittyvissä asiois- sia lain rajoissa pitäytyviä hallinnon sisäisiä 43288: sa. määräyksiä. Kuten edellä Elintarvikevirastoa 43289: 4 §. Organisaatio. Eläinlääkintä- ja elintar- koskevan lain osalta, ehdotetussa säännök- 43290: viketutkimuslaitosta johtaisi ylijohtaja. Maa- sessä on otettu huomioon perustuslakivalio- 43291: ja metsätalousministeriö vahvistaisi kuiten- kunnan valtiontalouden tarkastusvirastoa 43292: kin Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslai- koskevasta hallituksen esityksestä antamassa 43293: toksen alueyksiköiden toimipaikat ja tarvitta- lausunnossa esitetty työjärjestystä koskeva 43294: essa toimialueet Laitoksen Kuopiossa, Sei- kannanotto. 43295: näjoella ja Oulussa olevat alueyksiköt (ny- 8 §. Voimaantulo. Ehdotettu laki tulisi 43296: kyiset aluelaboratoriot) jatkaisivat toimin- voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. Sillä 43297: taansa. Niitä on tarkoitus kehittää erikoistu- kumottaisiin Eläinlääkintä- ja elintarvikelai- 43298: maan siten, että kunkin alueyksikön erityinen toksesta annettu laki. Muussa lainsäädännös- 43299: osaaruisalue palvelisi laitoksen sisäisen työn- sä oleva viittaus Eläinlääkintä- ja elintarvike- 43300: jaon ohella myös niiden sijoituspaikkakuntia laitokseen koskisi lain voimaan tultua Eläin- 43301: ympäristöineen. Laitoksen työjärjestyksessä lääkintä- ja elintarviketutkimuslaitosta. 43302: määrättäisiin tarkemmin laitoksen, mukaan Hygienialakia ja sen nojalla annettuja ase- 43303: lukien sen alueyksiköt, sisäisistä toimintayk- tuksia ja maa- ja metsätalousministeriön pää- 43304: siköistä. Laitoksella ei olisi edelleenkään joh- töksiä tullaan tarkistamaan siten, että niissä 43305: tokuntaa. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle nykyi- 43306: 5 §. Tilaustutkimukset. Laitos voisi tehdä sin kuuluvat tehtävät siirtyvät uudelle Elin- 43307: sopimuksia toimintaansa soveltuvien tehtävi- tarvikevirastolle vertailulaboratoriotoimintaa 43308: en ja toimialaansa koskevien tutkimusten ja lukuun ottamatta. Eläinlääkintä- ja elintarvi- 43309: asiantuntijapalvelujen suorittamisesta ulko- kelaitokselle kuuluu nykyisin myös Euroo- 43310: puolisten tilaajien toimeksiannosta. pan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan 43311: 6 §. Asioiden käsittely. Eläinlääkintä- ja täytäntöönpanosta annetun lain nojalla eräi- 43312: elintarviketutkimuslaitos olisi päällikköviras- den EY:n asetusten valvontaan liittyviä teh- 43313: to. Ylijohtaja päättäisi laitoksen toimialaan täviä. Kyseiset tehtävät on osoitettu sille 43314: kuuluvista asioista, ellei hän olisi työjärjes- mainitun lain nojalla annetulla maa- ja 43315: tyksellä siirtänyt päätösvaltaansa muulle lai- metsätalousministeriön päätöksillä. Näitä 43316: toksen virkamiehelle. päätöksiä tullaan muuttamaan siten, että teh- 43317: 7 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. tävät siirtyvät uudelle Elintarvikevirastolle. 43318: Vaitioneuvoston asetuksella säädettäisiin Ennen ehdotetun lain voimaantuloa voitai- 43319: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen siin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 43320: virkojen täyttämisestä, ylijohtajan ja muiden toimenpiteisiin. 43321: esimiesasemassa olevien virkamiesten esi- 9 §. Siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi 43322: miesasemaan liittyvistä tehtävistä sekä joh- säännöksen siitä, että Eläinlääkintä- ja elin- 43323: don kelpoisuusvaatimuksista. tarvikelaitoksen muut kuin elintarvikeval- 43324: Pykälän 2 momentin mukaan Eläinlääkin- vonnan osastolle kuuluvat vireillä olevat asi- 43325: tä- ja elintarviketutkimuslaitoksen ylijohtajan at siirtyisivät lain voimaan tullessa Eläinlää- 43326: vahvistamalla viraston työjärjestyksellä sää- kintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle. 43327: dettäisiin laitoksen toimintayksiköistä, sijai- 10 §.Henkilöstöä koskevat siirtymäsään- 43328: suuksista, ylijohtajan apuna toimivasta lai- nökset. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen 43329: toksen johtoryhmästä sekä muista laitoksen virka- ja työsopimussuhteinen henkilökunta, 43330: sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Eh- lukuun ottamatta uuteen Elintarvikevirastoon 43331: dotetun lain 6 §:n nojalla ylijohtaja voi myös siirtyvää elintarvikevalvonnanosaston henki- 43332: delegoida asioiden ratkaisuvaltaa työjärjes- löstöä ja lihantarkastushenkilöstöä, siirtyisi- 43333: 20 HE 114/2000 vp 43334: 43335: 43336: vät ilman eri päätöstä virka- tai työsuhteen ten valmistelusta. Ohjeen mukaan ministeri- 43337: ehtoja muuttamatta uuteen Eläinlääkintä- ja öiden toimivaltaa koskevat säännökset tuli 43338: elintarviketutkimuslaitokseen. Virkojen siir- erityislaeissa kirjoittaa siten, että ne eivät 43339: toon ei tarvittaisi kyseisten virkamiesten viittaisi määrättyyn ministeriöön, vaan minis- 43340: suostumusta. Erityinen säännös tästä on tar- teriöiden toimialaa koskevat säännökset si- 43341: peen, koska valtion virkamieslain mukaan sältyisivät valtioneuvoston ohjesääntöön 43342: täytettynä oleva virka saadaan siirtää organi- (152211995). Ohjeen mukaisesti on hygienia- 43343: saatiosta toiseen vain asianomaisen virka- laissa käytetty ilmaisua "asianomainen mi- 43344: miehen suostumuksella. nisteriö". Valtioneuvoston ohjesäännön pe- 43345: Vaitioneuvosto on 15 päivänä toukokuuta rusteella hygienialaki kuuluu maa- ja metsä- 43346: 1998 antanut periaatepäätöksen henkilöstön talousministeriön toimialaan. Valtioneuvosto 43347: aseman järjestämisestä valtionhallinnon or- kuitenkin muutti periaatepäätöstään 23 päi- 43348: ganisaatiomuutostilanteissa. Sen mukaan vi- vänä syyskuuta 1999 niin, että ministeriöiden 43349: raston lakatessa ja sen tehtävien siirtyessä toimivaltaa koskevat säännökset tuli erityis- 43350: toiselle valtion virastolle sisällytetään asian- laeissa kirjoittaa siten, että jo erityislaista il- 43351: omaiseen organisaatiomuutoslakiin säännös, menee, mitä ministeriötä tarkoitetaan silloin 43352: jonka mukaan virka- ja työsopimussuhteinen kun erityislaissa on ministeriöiden toimival- 43353: henkilöstö siirtyy tämän viraston palveluk- taa koskevia säännöksiä. Tämän uuden oh- 43354: seen. Ehdotettu säännös on tämän mukainen. jeen mukaan tulisi ensisijaisesti käyttää sää- 43355: Siirtyvän henkilöstön virka- ja työsuhteen tämistapaa, jossa ministeriö mainitaan laissa 43356: ehdot eivät siirron vuoksi muuttuisi. nimeltä, mutta samalla annetaan valtuus 43357: Nykyisen Eläinlääkintä- ja elintarvikelai- muuttaa toimialaa asetuksella. Tämän vuoksi 43358: toksen ylijohtajan virka siirtyisi myös suo- hygienialain 4 §:ään ehdotetaan lisättäväksi 43359: raan ehdotetun lain nojalla uuteen Eläinlää- uusi 3 momentti, jossa todettaisiin, että mitä 43360: kintä- ja elintarviketutkimuslaitokseen. Eri- hygienialaissa säädetään asianomaisesta mi- 43361: tyinen säännös asiasta on tarpeen, koska val- nisteriöstä tarkoittaa maa- ja metsätalousmi- 43362: tion virkamieslain 5 §:n mukaan erittelyvir- nisteriötä, ellei valtioneuvoston asetuksella 43363: kaa, jollainen kyseinen ylijohtajan virka on, toisin säädetä. 43364: ei muutoin voitaisi siirtää. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselta siir- 43365: tyisi uudelle Elintarvikevirastolie hygienia- 43366: lain 53 §:n 1 momentin mukaisen valtakun- 43367: nallisen rekisterin pito muun muassa hyväk- 43368: 1.3. Laki eläimistä saatavien elintarvik- sytyistä laitoksista. Rekisteriin ei ole tarkoi- 43369: keiden elintarvikehygieniasta anne- tus tallettaa henkilötietoja, minkä vuoksi 53 43370: tun lain muuttamisesta §:n 1 momenttiin ei tässä yhteydessä esitetä 43371: muutoksia. Henkilötietoja sisältäviä rekiste- 43372: Hygienialain 6, 8, 9, 15, 16, 21, 38, 43, 53 reitä koskevien säännösten täsmällisyysvaa- 43373: ja 56 §:ssä olevat maininnat Eläinlääkintä- ja timukset olisivat tarkemmat kuin mitä hy- 43374: elintarvikelaitoksesta korvattaisiin Elintarvi- gienialain 53 §:n 1 momentissa säännökset 43375: kevirastolla, jolle kyseiset tehtävät organisaa- nykyisellään ovat. 43376: tiouudistuksen perusteella siirtyisivät. Koska 43377: kyse on organisaatiouudistuksen edellyttä- 2. Tarkemmat säännökset ja 43378: mästä nimenmuutoksesta, voivat Eläinlääkin- määräykset 43379: tä- ja elintarvikelaitoksen ennen tämän lain 43380: voimaantuloa hyväksymät laitokset ja labora- Ehdotettujen lakien nojalla annettavilla val- 43381: toriot luonnollisesti jatkaa hyväksyruispää- tioneuvoston asetuksilla Elintarvikevirastosta 43382: töksen mukaisesti toimintaansa ilman Elin- ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitok- 43383: tarvikeviraston uutta hyväksyntää. Lain 15, sesta annettaisiin säännökset muun muassa 43384: 21 ja 53 §:iin on tehty myös eräitä kielellisiä johdon kelpoisuusvaatimuksista ja virkojen 43385: tarkistuksia asiasisältöä muuttamatta. täyttämisestä. Tarkat määräykset viraston ja 43386: Vaitioneuvosto antoi 13 päivänä joulukuuta laitoksen sisäisestä toiminnan järjestämisestä 43387: 1995 ohjeen ministeriöiden toimialasäännös- sisältyisivät niiden työjärjestyksiin. 43388: HE 114/2000 vp 21 43389: 43390: 43391: Valtioneuvoston asetuksilla säädettäisiin suista päättäisi valtion maksuperustelain mu- 43392: myös elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmäs- kaisesti maa- ja metsätalousministeriö. 43393: tä ja elintarvikeneuvottelukunnasta. Luonnokset elintarvikevalvonnan yhteis- 43394: Elintarvikeviraston siirtyessä hallinnolli- työryhmästä ja elintarvikeneuvottelukunnasta 43395: sesti kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- annettaviksi valtioneuvoston asetuksiksi ovat 43396: nonalalta maa- ja metsätalousministeriön hal- tämän esityksen liitteenä. 43397: linnonalalle tulee valtioneuvoston ohjesään- 43398: töön tehdä vastaava muutos. 3. Voimaantulo 43399: Valvontatehtävien siirtyminen Eläinlääkin- 43400: tä- ja elintarvikelaitokselta Elintarvikeviras- Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan 43401: tolie edellyttää, että viranomaisen nimeä voimaan maaliskuun 1 päivänä 2001. Lakien 43402: koskevat lakitekniset muutokset tehdään täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin 43403: myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden voitaisiin ryhtyä jo ennen kuin ne tulevat 43404: elintarvikehygieniasta annettuun asetukseen voimaan. Näitä toimenpiteitä ovat muun mu- 43405: (1336/1996) ja hygienialain nojalla annettui- assa edellä jaksossa 2 mainittujen asetusten 43406: hin maa- ja metsätalousministeriön päätök- ja työjärjestysten antaminen sekä Elintarvi- 43407: siin. Sama koskee niitä Euroopan yhteisön keviraston ylijohtajan sekä muiden sen ja 43408: yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöön- Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen 43409: panosta annetun lain mukaisia maa- ja metsä- uusien virkojen täyttäminen. 43410: talousministeriön päätöksiä, joilla EY- 43411: asetusten valvontatehtäviä on osoitettu Eläin- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 43412: lääkintä- ja elintarvikelaitokselle. Elintarvi- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 43413: kevirastön ja Eläinlääkintä- ja elintarviketut- tukset 43414: kimuslaitoksen suoritteista perittävistä mak- 43415: 22 HE 114/2000 vp 43416: 43417: 43418: Lakiehdotukset 43419: 1. 43420: 43421: 43422: Laki 43423: Elintarvikevirastosta 43424: 43425: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43426: 43427: 1§ työssä Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimus- 43428: laitoksen kanssa. 43429: Toimiala ja hallinnollinen asema Elintarvikevirasto huolehtii toimialaansa 43430: kuuluvasta valtakunnallisesta tiedottamisesta 43431: Elintarvikevirasto johtaa, suunnittelee ja ja riskiviestinnästä. Lisäksi Elintarvikevirasto 43432: kehittää sekä osaltaan suorittaa elintarvikkei- tekee elintarvikevalvonnan kehittämiseksi 43433: den ja niiden kanssa kosketuksiin joutuvien tarvittavia tutkimuksia ja selvityksiä, osallis- 43434: tarvikkeiden valvontaa sekä näihin liittyvää tuu toimialallaan kansainväliseen yhteistyö- 43435: riskinhallintaa. hön ja järjestää toimialaansa liittyvää koulu- 43436: Elintarvikevirasto on hallinnollisesti maa- tusta. 43437: ja metsätalousministeriön alainen. Maa- ja 43438: metsätalousministeriö, kauppa- ja teolli- 43439: suusministeriö sekä sosiaali- ja terveysminis- 3§ 43440: teriö vastaavat yhteistoiminnassa viraston tu- 43441: losohjauksesta siten kuin valtioneuvoston Organisaatio 43442: asetuksella tarkemmin säädetään. 43443: Elintarvikevirastoa johtaa ylijohtaja. Elin- 43444: tarvikeviraston toimintayksiköistä määrätään 43445: 2§ Elintarvikeviraston työjärjestyksessä. 43446: 43447: Tehtävät 43448: 4§ 43449: Elintarvikevirastolie kuuluu elintarvikelain 43450: (36111995), terveydensuojelulain (763/ 1994), Asioiden käsittely 43451: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintar- 43452: vikehygieniasta annetun lain (1195/ 1996) ja Ylijohtaja ratkaisee Elintarvikeviraston 43453: Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspoli- päätettävät asiat. Ylijohtaja voi työjärjestyk- 43454: tiikan täytäntöönpanosta annetun lain sellä siirtää ratkaisuvaltaa Elintarvikeviraston 43455: (1100/1994) mukainen valvonnan johto ja muulle virkamiehelle. 43456: muut täytäntöönpanotehtävät siten kuin niistä 43457: mainituissa laeissa tai niiden nojalla sääde- 43458: tään tai määrätään. 5§ 43459: Elintarvikevirasto huolehtii toimialaansa 43460: kuuluvien Euroopan yhteisön lainsäädännön Tarkemmat säännökset ja määräykset 43461: mukaisten valvontaohjelmien järjestämisestä. 43462: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansal- Valtioneuvoston asetuksella säädetään 43463: listen vierasainevalvontaohjelmien järjestä- Elintarvikeviraston virkojen täyttämisestä 43464: misestä Elintarvikevirasto huolehtii yhteis- sekä ylijohtajan ja muiden esimiesasemassa 43465: HE 114/2000 vp 23 43466: 43467: 43468: olevien virkamiesten esimiesasemaan liitty- 7§ 43469: vistä tehtävistä. 43470: Elintarvikeviraston työjärjestyksessä mää- Siirtymäsäännökset 43471: rätään viraston toimintayksiköistä, sijaisuuk- 43472: sista, ylijohtajan apuna toimivasta Elintarvi- Tämän lain voimaan tullessa Elintarvikevi- 43473: keviraston sisäisestä johtoryhmästä sekä rastossa sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelai- 43474: muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asiois- toksen elintarvikevalvonnan osastossa vireil- 43475: ta. Ylijohtaja vahvistaa työjärjestyksen. lä olevat asiat siirtyvät tämän lain voimaan 43476: tultua Elintarvikeviraston käsiteltäviksi. 43477: 43478: 8§ 43479: 43480: Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset 43481: 6§ 43482: Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja 43483: Voimaantulo elintarvikelaitoksen elintarvikevalvonnan 43484: osaston virka- ja työsopimussuhteinen he~i 43485: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- löstö lihantarkastushenkilöstö mukaan lukten 43486: kuuta 2001. sekä kyseiset virat siirtyvät tä~än lain V?i- 43487: Tällä lailla kumotaan Elintarvikevirastosta maan tullessa tässä laissa tarkmtettuun Elm- 43488: 9 päivänä helmikuuta 1990 annettu laki tarvikevirastoon. Virkojen siirtymiseen ei 43489: (1111 1990) siihen myöhemmin tehtyine muu- tarvita asianomaisten virkamiesten suostu- 43490: toksineen. musta. 43491: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan Elintarvikeviraston johtajan virka lakkaa ja 43492: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin virkasuhde päättyy tämän lain voimaan tul- 43493: toimenpiteisiin. lessa. 43494: 24 HE 114/2000 vp 43495: 43496: 43497: 43498: 2. 43499: 43500: 43501: Laki 43502: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksesta 43503: 43504: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43505: 43506: 1§ laatuun liittyviä kysymyksiä käsittelevänä 43507: kansallisena referenssilaboratoriona ja tekee 43508: Toimiala ja hallinnollinen asema tähän liittyviä tutkimuksia. Laitos huolehtii 43509: yhteistyössä Elintarvikeviraston kanssa eläi- 43510: Eläintautien tutkimusta ja seurantaa, eläin- mistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen 43511: ten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, vierasainevalvontaohjelman toteuttamisesta. 43512: eläimistä saatavien elintarvikkeiden laadun ja Laitos valmistaa ja hankkii eläinlääkinnäs- 43513: turvallisuuden tutkimusta sekä näihin liitty- sä tarvittavia rokotteita, seerumeita ja dia- 43514: vää riskinarviointia ja referenssilaboratorio- gnostisia aineita sekä suorittaa näiden val- 43515: toimintaa varten on maa- ja metsätalousmi- misteiden laaduntarkkailua ja jakelua. 43516: nisteriön alainen Eläinlääkintä- ja elintarvi- Laitos tekee ja seuraa toimialaansa liittyvää 43517: ketutkimuslaitos, jäljempänä laitos. tieteellistä tutkimusta, osallistuu toimialal- 43518: Laitos voi myös hoitaa maa- ja metsätalo- laan kansainväliseen yhteistyöhön, järjestää 43519: usministeriön hallinnonalan elintarvikeketjun toimialaansa liittyvää koulutusta ja .suorittaa 43520: valvontatehtäviä hoitavan viraston talous- muut tutkimukset ja tehtävät, jotka sille on 43521: henkilöstö- ja muut hallintopalvelut site~ erikseen säädetty tai jotka maa- ja metsätalo- 43522: kuin laitoksen ja asianomaisten virastojen vä- usministeriö sille määrää. 43523: lillä sovitaan tai maa- ja metsätalousministe- 43524: riö määrää. 3§ 43525: 43526: 2§ l'hteistoiminta 43527: 43528: Tehtävät Laitoksen ja sen sidosryhmien yhteistoi- 43529: minnan tueksi maa- ja metsätalousministeriö 43530: Laitos tekee eläinlääkintään ja eläimistä voi asettaa neuvottelukuntia, joihin se kutsuu 43531: s~ataviin elintarvikkeisiin liittyviä tutkimuk- puheenjohtajan ja asianomaisen alan asian- 43532: sta sekä eläintautitilanteen selvittämiseksi tuntijoita. 43533: samoin kuin eläinten terveyden ja hyvin- Laitoksen sekä muiden maa- ja metsätalo- 43534: voinnin edistämiseksi sekä sairauksien ehkäi- usministeriön hallinnonalaan kuuluvien elin- 43535: semiseksi, määrittämiseksi ja hoitamiseksi tarvikeketjun valvontatehtäviä haitavien toi- 43536: tarvittavia laboratorio- ja kenttätutkimuksia. mielinten tulosohjauksen yhteensovittamises- 43537: Laitos suorittaa toimialallaan myös riskinar- ta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 43538: viointia. Laitos osallistuu tuotantoeläinten 43539: kansallisen terveydenhuolto-ohjelman toteut- 4§ 43540: tamiseen ja terveysvalvontaohjelmien suun- 43541: nitteluun sekä niihin liittyvään neuvontatyö- Organisaatio 43542: hön. 43543: Laitos toimii Euroopan yhteisön säädöksis- Laitosta johtaa ylijohtaja. Laitoksen 43544: sä edellytettynä eläintauteihin ja eläimistä alueyksiköiden toimipaikat ja tarvittaessa 43545: saatavien elintarvikkeiden turvallisuuteen ja toimialueet määrää maa- ja metsätalousmi- 43546: HE 114/2000 vp 25 43547: 43548: 43549: nisteriö. Muilta osin laitoksen toimintayksi- 8§ 43550: köistä määrätään laitoksen työjärjestyksessä. 43551: Voimaantulo 43552: 43553: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- 43554: 5§ kuuta 2001. 43555: Tällä lailla kumotaan Eläinlääkintä- ja elin- 43556: Tilaustutkimukset tarvikelaitoksesta 4 päivänä joulukuuta 1992 43557: annettu laki (1202/1992). 43558: Laitos voi tilauksesta suorittaa toimialaansa Muussa laissa tai asetuksessa taikka valtio- 43559: kuuluvia selvityksiä, tutkimuksia ja muita neuvoston tai ministeriön päätöksessä oleva 43560: asiantuntijapalveluita. viittaus Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- 43561: seen tarkoittaa tämän lain voimaan tultua 43562: Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitosta. 43563: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 43564: 6§ ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 43565: toimenpiteisiin. 43566: Asioiden käsittely 43567: 9§ 43568: Ylijohtaja ratkaisee laitoksen päätettävät 43569: asiat. Ylijohtaja voi työjärjestyksellä siirtää Siirtymäsäännökset 43570: ratkaisuvaltaa laitoksen muulle virkamiehel- 43571: le. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksessa tä- 43572: män lain voimaan tullessa vireillä olevat asi- 43573: at, lukuun ottamatta Eläinlääkintä- ja elintar- 43574: vikelaitoksen elintarvikevalvonnan osastossa 43575: 7§ vireillä olevia asioita, siirtyvät tämän lain 43576: voimaan tultua laitoksen käsiteltäviksi. 43577: Tarkemmat säännökset ja määräykset 43578: 10§ 43579: Valtioneuvoston asetuksella säädetään lai- 43580: toksen virkojen täyttämisestä sekä ylijohtajan Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset 43581: ja muiden esimiesasemassa olevien virka- 43582: miesten esimiesasemaan liittyvistä tehtävistä. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen yli- 43583: Laitoksen työjärjestyksessä määrätään lai- johtaja ja muu virka- ja työsopimussuhteinen 43584: toksen ja sen alueyksiköiden sisäisistä toi- henkilöstö, lukuun ottamatta elintarvikeval- 43585: mintayksiköistä, sijaisuuksista, ylijohtajan vonnan osaston henkilöstöä ja lihantarkas- 43586: apuna toimivasta laitoksen sisäisestä johto- tushenkilöstöä, sekä kyseiset virat siirtyvät 43587: ryhmästä sekä muista sisäiseen hallintoon tämän lain voimaan tullessa Eläinlääkintä- ja 43588: kuuluvista asioista. Ylijohtaja vahvistaa työ- elintarviketutkimuslaitokseen. Virkojen siir- 43589: järjestyksen. tymiseen ei tarvita asianomaisten virkamies- 43590: ten suostumusta. 43591: 43592: 43593: 43594: 43595: 209233D 43596: 26 HE 114/2000 vp 43597: 43598: 43599: 43600: 3. 43601: 43602: 43603: Laki 43604: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain muuttamisesta 43605: 43606: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 43607: muutetaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 20 päivänä joulukuuta 43608: 1996 annetun lain (119511996) 6 §:n 2 kohta, 8, 9 ja 15 §, 16 §:n 2 momentti, 21 §:n 1 mo- 43609: mentti, 38 §:n 3 momentti, 43 ja 53 § sekä 56 §:n 2 momentti sekä 43610: lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 43611: 43612: 4§ taksilla vastaavasti kunnan valvontaviran- 43613: omaisen hyväksyntä. Hyväksymistä on haet- 43614: Mitä tässä laissa säädetään asianomaisesta tava kirjallisesti. Laitos on hyväksyttävä, jos 43615: ministeriöstä, koskee maa- ja metsätalousmi- se täyttää tässä laissa ja sen nojalla asetetut 43616: nisteriötä, ellei valtioneuvoston asetuksella vaatimukset. 43617: toisin säädetä. 43618: 43619: 6§ 16 § 43620: Tässä laissa tarkoitetaan: 43621: Kunnan valvontaviranomaisen on ilmoitet- 43622: 2) valvontaviranomaisella Elintarvikeviras- tava laitoksen hyväksymisestä, toiminnan lo- 43623: toa, lääninhallitusta, 12 §:n 3 momentissa pettamisesta ja laitoksen hyväksynnän pe- 43624: tarkoitettua valtion viranomaista, kunnan ruuttamisesta asianomaiselle lääninhallituk- 43625: valvontaviranomaista, tämän lain mukaisia selle. Kunnan valvontaviranomaisen on il- 43626: tehtäviä haitavaa kunnan viranhaltijaa ja val- moitettava myös rekisteröimänsä kalas- 43627: tion tarkastuseläinlääkäriä. tusalukset ja luetteloimansa ensisaapumis- 43628: paikat ja niiden toiminnassa tapahtuneet 43629: 8§ muutokset lääninhallitukselle. Lääninhalli- 43630: Elintarvikevirasto ohjaa ja valvoo tämän tuksen tulee antaa nämä tiedot viivytyksettä 43631: lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja Elintarvikevirastolle, joka pitää kirjaa laitok- 43632: määräysten noudattamista asianomaisen mi- sista, kalastusaluksista ja ensisaapumispai- 43633: nisteriön alaisena. koista sekä antaa laitoksille ja kalastusaluk- 43634: sille numeron. 43635: 9§ 43636: Lääninhallitus ohjaa ja valvoo Elintarvike- 43637: viraston antamien ohjeiden mukaisesti tämän 43638: 21 § 43639: lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja 43640: määräysten noudattamisen valvontaa läänin Laitoksen on huolehdittava siitä, että siellä 43641: alueella. estetään elintarvikehygieenisten epäkohtien 43642: syntyminen. Tässä tarkoituksessa laitoksen 43643: on kustannuksellaan laadittava ja toteutettava 43644: laitosta valvovan valtion tarkastuseläinlääkä- 43645: 15 § rin tai kunnan valvontaviranomaisen hyväk- 43646: Ennen toiminnan aloittamista tai olennais- symä valvontajärjestelmä (omavalvontajär- 43647: ten muutosten jälkeen tulee teurastamoilla ja jestelmä). Elintarvikeviraston tulee avustaa 43648: niiden yhteydessä olevilla laitoksilla olla edellä mainittuja viranomaisia omavalvonta- 43649: Elintarvikeviraston hyväksyntä ja muilla lai- järjestelmän hyväksymisessä, jos nämä sitä 43650: HE 114/2000 vp 27 43651: 43652: 43653: pyytävät. kannalta tarpeellisia tietoja. 43654: Kunta on velvollinen pyynnöstä ilmoitta- 43655: maan Elintarvikevirastolie ja lääninhallituk- 43656: 38 § selle suorittamaansa valvontaa ja perimiään 43657: maksuja koskevat tiedot. 43658: Kunnan valvontaviranomaisen on Elintar- 43659: vikeviraston kehotuksesta ryhdyttävä 1 tai 2 56§ 43660: momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. 43661: Elintarvikevirasto hyväksyy laboratoriot, 43662: 43 § joissa voidaan tehdä tässä laissa tai sen nojal- 43663: Muutoksen hakemisesta lääninhallituksen la määrättyjä tutkimuksia. Laitosta valvova 43664: ja Elintarvikeviraston tämän lain nojalla an- kunnan valvontaviranomainen tai valtion tar- 43665: tamaan päätökseen säädetään hallintolain- kastuseläinlääkäri hyväksyy kuitenkin laitok- 43666: käyttölaissa. sen omavalvontajärjestelmän hyväksymisen 43667: yhteydessä laboratorion, jossa voidaan tehdä 43668: 53§ muita valvontaviranomaisen edellyttämiä, 43669: Elintarvikevirasto pitää valtakunnallista re- omavalvontaan liittyviä tutkimuksia. 43670: kisteriä kaikista hyväksytyistä laitoksista, re- 43671: kisteröidyistä kalastusaluksista ja luette- 43672: loiduista ensisaapumispaikoista sekä hyväk- 43673: symistään laboratorioista. Kunnan valvonta- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- 43674: viranomainen pitää rekisteriä valvomistaan kuuta 2001. 43675: laitoksista, rekisteröimistään kalastusaluksis- Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tämän 43676: ta ja maidontuotantotiloista sekä luetteloimis- lain voimaan tullessa voimassa olleiden 43677: taan ensisaapumispaikoista. Rekistereihin säännösten nojalla hyväksymät laitokset ja 43678: voidaan tallettaa tämän lain ja sen nojalla an- laboratoriot voivat jatkaa hyväksymispäätök- 43679: nettujen säännösten ja määräysten valvonnan sen mukaisesti. 43680: 43681: 43682: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000 43683: 43684: 43685: Tasavallan Presidentti 43686: 43687: 43688: 43689: 43690: TARJA HALONEN 43691: 43692: 43693: 43694: 43695: Ministeri Sinikka Mönkäre 43696: 28 HE 11412000 vp 43697: 43698: 43699: Liite 1 43700: Rinnakkaistekstit 43701: 43702: 43703: 43704: Laki 43705: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain muuttamisesta 43706: 43707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 43708: muutetaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 20 päivänä joulukuuta 43709: 1996 annetun lain (1195/1996) 6 §:n 2 kohta, 8, 9 ja 15 §, 16 §:n 2 momentti, 21 §:n 1 mo- 43710: mentti, 38 §:n 3 momentti, 43 ja 53 § sekä 56 §:n 2 momentti, sekä 43711: lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 43712: 43713: Voimassa oleva laki Ehdotus 43714: 43715: 43716: 4§ 4§ 43717: 43718: Mitä tässä laissa säädetään asianomai- 43719: sesta ministeriöstä, koskee maa- ja metsäta- 43720: lousministeriötä, ellei valtioneuvoston ase- 43721: tuksella toisin säädetä. 43722: 43723: 43724: 6§ 6§ 43725: Tässä laissa tarkoitetaan Tässä laissa tarkoitetaan: 43726: 43727: 2) valvontaviranomaisella eläinlääkintä- 2) valvontaviranomaisella Elintarvikevi- 43728: ja elintarvikelaitosta, lääninhallitusta, rastoa, lääninhallitusta, 12 §:n 3 momentis- 43729: 12 §:n 3 momentissa tarkoitettua valtion vi- sa tarkoitettua valtion viranomaista, kunnan 43730: ranomaista, kunnan valvontaviranomaista, valvontaviranomaista, tämän lain mukaisia 43731: tämän lain mukaisia tehtäviä haitavaa kun- tehtäviä haitavaa kunnan viranhaltijaa ja 43732: nan viranhaltijaa sekä valtion tarkas- valtion tarkastuseläinlääkäriä. 43733: tuseläinlääkäriä. 43734: 43735: 43736: 8§ 8§ 43737: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ohjaa ja Elintarvikevirasto ohjaa ja valvoo tämän 43738: valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja 43739: säännösten ja määräysten noudattamisen määräysten noudattamista asianomaisen 43740: valvontaa asianomaisen ministeriön alaise- ministeriön alaisena. 43741: na. 43742: 43743: 43744: 43745: 9§ 9§ 43746: Lääninhallitus ohjaa ja valvoo eläinlää- Lääninhallitus ohjaa ja valvoo Elintarvi- 43747: kintä- ja elintarvikelaitoksen antamien oh- keviraston antamien ohjeiden mukaisesti 43748: jeiden mukaisesti tämän lain ja sen nojalla tämän lain ja sen nojalla annettujen sään- 43749: HE 114/2000 vp 29 43750: 43751: Voimassa oleva laki Ehdotus 43752: 43753: annettujen säännösten ja määräysten nou- nösten ja määräysten noudattamista läänin 43754: dattamisen valvontaa läänin alueella. alueella. 43755: 43756: 43757: 15 § 15 § 43758: Ennen toiminnan aloittamista uutena tai Ennen toiminnan aloittamista tai olennais- 43759: olennaisten muutosten jälkeen on teurasta- ten muutosten jälkeen tulee teurastamoilla 43760: moiden ja niiden yhteydessä olevien laitos- ja niiden yhteydessä olevilla laitoksilla olla 43761: ten oltava eläinlääkintä- ja elintarvikelai- Elintarvikeviraston hyväksyntä ja muilla 43762: toksen hyväksymiä ja muiden laitosten vas- laitoksilla vastaavasti kunnan valvontavi- 43763: taavasti kunnan valvontaviranomaisen hy- ranomaisen hyväksyntä. Hyväksymistä on 43764: väksymiä. Hyväksymistä on haettava kirjal- haettava kirjallisesti. Laitos on hyväksyttä- 43765: lisesti ja laitos on hyväksyttävä, jos se täyt- vä, jos se täyttää tässä laissa ja sen nojalla 43766: tää tässä laissa ja sen nojalla asetetut vaati- asetetut vaatimukset. 43767: mukset. 43768: 43769: 43770: 16 § 16 § 43771: 43772: Kunnan valvontaviranomaisen on ilmoi- Kunnan valvontaviranomaisen on ilmoi- 43773: tettava laitoksen hyväksymisestä, toiminnan tettava laitoksen hyväksymisestä, toiminnan 43774: lopettamisesta ja laitoksen hyväksynnän pe- lopettamisesta ja laitoksen hyväksynnän pe- 43775: ruuttamisesta asianomaiselle lääninhallituk- ruuttamisesta asianomaiselle lääninhallituk- 43776: selle. Kunnan valvontaviranomaisen on il- selle. Kunnan valvontaviranomaisen on il- 43777: moitettava myös rekisteröimänsä kalas- moitettava myös rekisteröimänsä kalas- 43778: tusalukset ja luetteloimansa ensisaapumis- tusalukset ja luetteloimansa ensisaapumis- 43779: paikat ja niiden toiminnassa tapahtuneet paikat ja niiden toiminnassa tapahtuneet 43780: muutokset lääninhallitukselle. Lääninhalli- muutokset lääninhallitukselle. Lääninhalli- 43781: tuksen tulee antaa nämä tiedot viivytyksettä tuksen tulee antaa nämä tiedot viivytyksettä 43782: eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle, joka Elintarvikevirastolle, joka pitää kirjaa lai- 43783: pitää kirjaa laitoksista, kalastusaluksista ja toksista, kalastusaluksista ja ensisaapumis- 43784: ensisaapumispaikoista sekä antaa laitoksille paikoista sekä antaa laitoksille ja kalas- 43785: ja kalastusaluksille numeron. tusaluksille numeron. 43786: 43787: 43788: 43789: 43790: 21 § 21 § 43791: Laitoksen on huolehdittava siitä, että siel- Laitoksen on huolehdittava siitä, että siel- 43792: lä estetään elintarvikehygieenisten epäkoh- lä estetään elintarvikehygieenisten epäkoh- 43793: tien syntyminen. Tässä tarkoituksessa lai- tien syntyminen. Tässä tarkoituksessa lai- 43794: toksen on kustannuksellaan laadittava ja to- toksen on kustannuksellaan laadittava ja to- 43795: teutettava laitosta valvovan valtion tarkas- teutettava laitosta valvovan valtion tarkas- 43796: tuseläinlääkärin tai kunnan valvontaviran- tuseläinlääkärin tai kunnan valvontaviran- 43797: omaisen hyväksymä valvontajärjestelmä omaisen hyväksymä valvontajärjestelmä 43798: (omavalvontajärjestelmä). Eläinlääkintä- ja (omavalvontajärjestelmä). Elintarvikeviras- 43799: elintarvikelaitoksen tehtävänä on avustaa ton tulee avustaa edellä mainittuja viran- 43800: edellä mainittuja viranomaisia omavalvon- omaisia omavalvontajärjestelmän hyväk- 43801: tajärjestelmän hyväksymisessä, jos kyseiset symisessä, jos nämä sitä pyytävät. 43802: viranomaiset sitä pyytävät. 43803: 30 HE 114/2000 vp 43804: 43805: Voimassa oleva laki Ehdotus 43806: 43807: 43808: 43809: 38 § 38 § 43810: 43811: Kunnan valvontaviranomaisen on eläin- Kunnan valvontaviranomaisen on Elin- 43812: lääkintä- ja elintarvikelaitoksen kehotukses- tarvikeviraston kehotuksesta ryhdyttävä 1 43813: ta ryhdyttävä 1 tai 2 momentissa tarkoitet- tai 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpi- 43814: tuihin toimenpiteisiin. teisiin. 43815: 43816: 43817: 43 § 43 § 43818: Muutoksen hakemisesta lääninhallituksen Muutoksen hakemisesta lääninhallituksen 43819: ja eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tä- ja Elintarvikeviraston tämän lain nojalla an- 43820: män lain nojalla antamaan päätökseen sää- tamaan päätökseen säädetään hallintolain- 43821: detään hallintolainkäyttölaissa. käyttölaissa. 43822: 43823: 53§ 53§ 43824: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos pitää Elintarvikevirasto pitää valtakunnallista 43825: valtakunnallista rekisteriä kaikista hyväksy- rekisteriä kaikista hyväksytyistä laitoksista, 43826: tyistä laitoksista, rekisteröidyistä kalas- rekisteröidyistä kalastusaluksista ja luette- 43827: tusaluksista ja luetteloiduista ensisaapumis- loiduista ensisaapumispaikoista sekä hy- 43828: paikoista sekä hyväksymistään laboratori- väksymistään laboratorioista. Kunnan val- 43829: oista. Kunnan valvontaviranomainen pitää vontaviranomainen pitää rekisteriä valvo- 43830: rekisteriä valvomistaan laitoksista, rekiste- mistaan laitoksista, rekisteröimistään kalas- 43831: röimistään kalastusaluksista ja maidontuo- tusaluksista ja maidontuotantotiloista sekä 43832: tantotiloista sekä luetteloimistaan ensisaa- luetteloimistaan ensisaapumispaikoista. Re- 43833: pumispaikoista. Rekistereihin voidaan tal- kistereihin voidaan tallettaa tämän lain ja 43834: lettaa tämän lain ja sen nojalla annettujen sen nojalla annettujen säännösten ja määrä- 43835: säännösten ja määräysten valvonnan kan- ysten valvonnan kannalta tarpeellisia tieto- 43836: nalta tarpeellisia tietoja. Ja. 43837: Kunta on velvollinen pyydettäessä ilmoit- Kunta on velvollinen pyynnöstä ilmoitta- 43838: tamaan eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- maan Elintarvikevirastolle ja lääninhalli- 43839: selle ja lääninhallitukselle kunnan suoritta- tukselle suorittamaansa valvontaa ja peri- 43840: maa valvontaa ja kunnan perimiä maksuja miään maksuja koskevat tiedot. 43841: koskevia tietoja. 43842: 43843: 56§ 56§ 43844: 43845: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos hyväk- Elintarvikevirasto hyväksyy laboratoriot, 43846: syy laboratoriot, joissa voidaan tehdä tässä joissa voidaan tehdä tässä laissa tai sen no- 43847: laissa tai sen nojalla määrättyjä tutkimuksia. jalla määrättyjä tutkimuksia. Laitosta val- 43848: Laitosta valvova kunnan valvontaviran- vova kunnan valvontaviranomainen tai val- 43849: omainen tai valtion tarkastuseläinlääkäri tion tarkastuseläinlääkäri hyväksyy kuiten- 43850: hyväksyy kuitenkin laitoksen omavalvonta- kin laitoksen omavalvontajärjestelmän hy- 43851: järjestelmän hyväksymisen yhteydessä la- väksymisen yhteydessä laboratorion, jossa 43852: boratorion, jossa voidaan tehdä muita val- voidaan tehdä muita valvontaviranomaisen 43853: vontaviranomaisen edellyttämiä omaval- edellyttämiä, omavalvontaan liittyviä tut- 43854: vontaan liittyviä tutkimuksia. kimuksia. 43855: HE 11412000 vp 31 43856: 43857: Voimassa oleva laki Ehdotus 43858: 43859: 43860: 43861: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maa- 43862: liskuuta 2001. 43863: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen 43864: tämän lain voimaan tullessa voimassa 43865: olleiden säännösten nojalla hyväksymät 43866: laitokset ja laboratoriot voivat jatkaa 43867: hyväksymispäätöksen mukaisesti toimin- 43868: taansa. 43869: 32 HE 114/2000 vp 43870: 43871: 43872: Liite 2 43873: Asetusluonnokset 43874: 43875: 43876: 43877: 43878: Valtioneuvoston asetus 43879: elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmästä 43880: 43881: V~lti~~eu~_?,ston päätök~en mukaisesti, joka ?n tehty maa- ja metsätalousministeriön esitte- 43882: lysta, saadetaan perustuslam 119 §:n 2 momentm nojalla: 43883: 43884: 1§ Siihen kuuluvat jäseninä kauppa- ja teolli- 43885: suusministeriön, sosiaali- ja terveysministe- 43886: Tehtävät ja asema riön ja maa- ja metsätalousministeriön edus- 43887: tajat sekä Elintarvikeviraston, Eläinlääkintä- 43888: Elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmän teh- ja elintarviketutkimuslaitoksen ja Kasvintuo- 43889: tävänä on käsitellä maa- ja metsätalousminis- tannon tarkastuskeskuksen johtajat ja henki- 43890: teriön hallinnonalaan kuuluvien elintarvike- löstön edustajat. 43891: valvonnan toimielinten: _Maa- ja metsätalousministeriö kutsuu yh- 43892: 1) tulosohjauksen yhteensovittamista siltä tetstyöryhmään myös hallinnonalansa mui- 43893: osin kuin asia liittyy elintarvikeketjun turval- den virastojen ja laitosten johtajat ja henki- 43894: lisuuteen ja kuluttajan suojaamiseen määrä- löstön edustajat jos tämä on tarpeen maa- ja 43895: ysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamil- metsätalousministeriön hallinnonalan elintar- 43896: ta taloudellisilta tappioilta; vikeketjun kattavan valvonnan yhteensovit- 43897: 2) yhteisiä toimintalinjoja elintarvikeket- tamiseksi. Jäsenille määrätään myös vara- 43898: juun liittyvissä terveysvaaratilanteissa; ja henkilöt. 43899: 3) muita elintarvikevalvonnan yhteistyö- Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii 43900: ryhmän jäsenten sen käsiteltäväksi saattamia maa- ja metsätalousministeriön edustaja. Yh- 43901: asioita. teistyöryhmä on päätösvaltainen puheenjoh- 43902: Yhteistyöryhmä voi tarvittaessa antaa lau- tajan ja vähintään puolen jäsenistä ollessa 43903: suntonsa sen käsiteltäväksi saatetuista asiois- paikalla. 43904: ta. 43905: Yhteistyöryhmä toimii maa- ja metsätalo- 3§ 43906: usministeriön yhteydessä. 43907: Voimaantulo 43908: 2§ 43909: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maa- 43910: Kokoonpano liskuuta 2001. 43911: Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan 43912: Maa- ja metsätalousministeriö asettaa yh- ryhtyä sen täytäntöönpanon vaatimiin toi- 43913: teistyöryhmän kolmeksi vuodeksi kerrallaan. menpiteisiin. 43914: HE 114/2000 vp 33 43915: 43916: 43917: 43918: Liite 3 43919: Asetusluonnokset 43920: 43921: 43922: 43923: 43924: Valtioneuvoston asetus 43925: elintarvikeneuvottelukunnasta 43926: 43927: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esitte- 43928: lystä, säädetään perustuslain 119 §:n 2 momentin nojalla: 43929: 43930: 1§ jäsenten tulee olla hyvin perehtyneitä elintar- 43931: vikeasioihin. Neuvottelukunnassa tulee olla 43932: Tehtävät ja asema riittävä, elintarvikkeita koskevan lainsäädän- 43933: nön ja valvonnan, alkutuotannon, elintarvike- 43934: teollisuuden ja -kaupan, kuluttaja-asioiden 43935: Elintarvikeneuvottelukunnan tehtävänä on sekä maatalouskysymysten asiantuntemus. 43936: 1) käsitellä yhteistyöelimenä elintarvikkei- 43937: den turvallisuuteen ja laatuun liittyviä kysy- 3§ 43938: myksiä sekä antaa niistä lausuntoja ja tehdä 43939: aloitteita; Toiminnan järjestäminen 43940: 2) kehittää ja yhteen sovittaa kansallisesti 43941: elintarvikelainsäädäntöön ja Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohta- 43942: standardisointiin liittyvää kansainvälistä yh- jan kutsusta tai kun joku jäsen sitä kirjallises- 43943: teistyötä; ti pyytää ilmoiltamaansa asiaa varten. 43944: 3) toimia kansallisena Codex Alimentari- Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun 43945: us -komiteana; ja saapuvilla on puheenjohtajan lisäksi vähin- 43946: 4) käsitellä muut sen toimialaan kuuluvat tään puolet muista jäsenistä. 43947: kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- ja Neuvottelukunnalla voi olla pääsihteeri ja 43948: terveysministeriön tai maa- ja metsätalous- muita sihteereitä. Pääsihteerin määrää kaup- 43949: ministeriön sen käsiteltäväksi tuomat asiat. pa- ja teollisuusministeriö ja muut sihteerit 43950: Elintarvikeneuvottelukunta toimii kauppa- ottaa neuvottelukunta. 43951: ja teollisuusministeriön yhteydessä. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi vahvis- 43952: taa neuvottelukunnalle sen esityksestä työjär- 43953: 2§ jestyksen. Neuvottelukunnasta on muutoin 43954: voimassa, mitä valtion komiteoista sääde- 43955: Kokoonpano tään. 43956: 43957: Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan 4§ 43958: kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja määrää neu- 43959: vottelukunnan jäsenten keskuudesta puheen- Voimaantulo 43960: johtajan, varapuheenjohtajan ja kullekin jä- 43961: senelle henkilökohtaisen varajäsenen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maa- 43962: Jos jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimi- liskuuta 2001. 43963: kautensa määrää kauppa- ja teollisuusminis- Tällä asetuksella kumotaan elintarvikeneu- 43964: teriö hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajä- vottelukunnasta 30 päivänä huhtikuuta 1992 43965: senen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. annettu asetus (385/1992). Kumottavan ase- 43966: Neuvottelukunnan puheenjohtajan, varapu- tuksen nojalla asetettu elintarvikeneuvottelu- 43967: heenjohtajan sekä jäsenten ja näiden vara- kunta jatkaa kuitenkin toimintaansa määräai- 43968: 209233D 43969: 34 HE 114/2000 vp 43970: 43971: 43972: kansa loppuun saakka. daan ryhtyä sen täytäntöön panon edellyttä- 43973: Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa voi- miin toimenpiteisiin. 43974: HE 115/2000 vp 43975: 43976: 43977: 43978: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatalouden 43979: tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja 43980: maatalouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta anne- 43981: tun lain kumoamisesta 43982: 43983: 43984: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 43985: 43986: Esityksessä ehdotetaan maatalouden talou- kykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, 43987: dellinen tutkimuslaitos yhdistettäväksi maaseudun elinvoimaisuutta, maatalousyrit- 43988: maatalouden tutkimuskeskukseen. Samalla täjien monitoimisuutta, kaupungin ja 43989: muutettaisiin maatalouden tutkimus- maaseudun vuorovaikutusta sekä kuluttajien 43990: keskuksen nimi maa- ja elintarviketalouden hyvinvointia. Tavoitteena olisi esiteitävien 43991: tutkimuskeskukseksi. Ehdotetuilla laeilla ratkaisujen kestävyys eettisessä, ekologises- 43992: kumottaisiin maatalouden taloudellisesta tut- sa, taloudellisessa, sosiaalisessa ja 43993: kimuslaitoksesta annettu laki ja muutettaisiin kulttuurisessa mielessä. Tutkimuskeskus 43994: maatalouden tutkimuskeskuksesta annettua osallistuisi teknologian kehittämiseen ja siir- 43995: lakia. Tarkoituksena on kehittää tutkimusalo- toon alan yrityksille sekä kehittäisi 43996: jen välistä yhteistyötä ja suunnata yrityslaskennan ja liikkeenjohdon menetel- 43997: tutkimusresursseja keskeisille painoalueille. miä maaseutuyrittäjien käyttöön. 43998: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- Tutkimuskeskus toimisi yhteistyössä yliopis- 43999: kukseen ehdotetaan siirrettäväksi maa- tojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. 44000: talouden taloudellisen tutkimuslaitoksen teh- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 44001: tävät ja henkilöstö. vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 44002: Tutkimuskeskuksen toimialaan kuuluisi sen yhteydessä. 44003: biologinen, teknologinen ja taloudellinen tut- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 44004: kimus. Tutkimuskeskuksen tehtävänä olisi päivänä maaliskuuta 2001. 44005: edistää maa- ja elintarviketalouden kilpailu- 44006: 44007: 44008: 44009: 44010: 209243P 44011: 2 HE 115/2000 vp 44012: 44013: 44014: YLEISPERUSTELUT 44015: 44016: 1. Nykytila samalla määrätä myös toimeksiannon toteut- 44017: tamistavasta ja aikataulusta. 44018: 1.1. Lainsäädäntö 44019: 1.2. Kansainvälinen kehitys 44020: Maatalouden tutkimuskeskus aloitti toimin- 44021: tansa vuonna 1898 ja sen perustamisesta Muissa maissa maatalouden sektoritutki- 44022: säädettiin lailla vuonna 1957. Tätä ennen mus on joko maa- ja metsätalousministeriön 44023: toimintaa ohjasi vuonna 1923 säädetty laki alaisuudessa tai yliopistojen yhteydessä. Bio- 44024: maatalouden koetoiminnan järjestämisestä. logista ja taloudellista tutkimusta tekevät 44025: Tällä hetkellä tutkimuskeskuksen toiminta laitokset toimivat yleensä itsenäisesti. Näin 44026: perustuu maatalouden tutkimuskeskuksesta on kaikissa Pohjoismaissa, Itävallassa, Balti- 44027: vuonna 1997 annettuun lakiin (1395/ 1997). an maissa, Puolassa ja Unkarissa. 44028: Maatalouden tutkimuskeskus harjoittaa tut- Alankomaissa biologinen, teknologinen ja ta- 44029: kimus-, kehitys-, testaus- ja loudellinen tutkimus on yhdistetty, ja siihen 44030: tarkastustoimintaa maatalouden ja elintarvi- on liitetty myös Wageningenin maatalousyli- 44031: ketalouden sekä niihin liittyvien elinkeinojen opiston tutkimus. 44032: kehittämiseksi, teknologisten ratkaisujen pa- 44033: rantamiseksi sekä maatalouden ja ympäristön 1.3. Nykytilan arviointi 44034: vuorovaikutuksen selvittämiseksi ja haittojen 44035: vähentämiseksi. Tutkimus on etupäässä so- Maataloustutkimuksen vauhdittama tekno- 44036: veltavaa biologista ja teknologista tutkimusta logian kehitys on mullistanut 44037: sekä elintarviketutkimusta. Budjettirahoittei- maatilatalouden. Vaikka maatilojen ja maata- 44038: sen henkilöstön määrä on 541 ja koko louden työllisten lukumäärät ovat 44039: henkilöstön määrä 905. pienentyneet, käytössä oleva peltomäärä on 44040: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos pienentynyt vain vähän ja tuotannon määrä 44041: perustettiin vuonna 1952 maatalouden talou- on pysynyt lähes ennallaan. 44042: dellisesta tutkimuslaitoksesta annetulla lailla Teknologinen kehitys mahdollistaa tuotta- 44043: (315/1952). Laitos perustettiin maatalouden vuuden kasvattamisen esimerkiksi 44044: muututtua markkinaohjautuvaksi ja kansain- bioteknologian avulla. Yhteiskunnan toiveet 44045: välisen kaupan tullessa yhä tulevat kuitenkin rajoittamaan teknologioiden 44046: merkittävämmäksi sekä kansallisen maatalo- käyttöönottoa todennäköisesti yhä enemmän. 44047: uspolitiikan alkaessa muotoutua. Laitos tekee Maatalous- ja elintarviketutkimuksen tehtä- 44048: maatalouden ja elintarviketalouden taloustut- vänä on kehittää teknologiaa ja tuottaa tietoa 44049: kimusta, jolla luodaan pohjaa erilaisista tuotantoprosesseista. 44050: maataloustuotannon ja siihen kytkeytyvän Maatalouden merkitystä kansantalouden 44051: maaseudun yritystoiminnan kehittämiselle ja kannalta kasvattaa se, että suuri osa maata- 44052: kilpailukyvyn parantamiselle, elintarvikkei- louteen liittyvistä tuotantopanos-, keräily- ja 44053: den tarjontaketjujen toiminnan jalostussektoreista on voimakkaasti sidoksis- 44054: tehostamiselle, maatalouspolitiikan valmiste- sa kotimaisen maatalouden laajuuteen ja 44055: lulle sekä maaseudun resurssien kestävälle toimintaan. 44056: käytölle. Tehtäviin lisättiin vuonna 1967 Monivaikutteinen maatalous huolehtii ym- 44057: kannattavuustutkimustoiminta, joka vuonna päristöstä, luonnon monimuotoisuudesta ja 44058: 1995 tuli osaksi Euroopan unionin FADN- tuotantoeläinten hyvinvoinnista sekä takaa 44059: kirjanpitoverkostoa. Budjettirahoitteisen elintarvikkeiden turvallisuuden. 44060: henkilöstön määrä on 47 ja koko henkilöstön Maatalouden, elintarviketalouden, elintar- 44061: määrä 63. vikemarkkinoiden ja maaseudun kehitys 44062: Maa- ja metsätalousministeriöllä on oikeus 44063: antaa maatalouden tutkimuskeskukselle tut- samoin kuin ympäristökysymykset nostavat 44064: kimus-, selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja esiin uusia tutkittavia ilmiöitä. Maatalouden, 44065: suunnittelutoimeksiantoja. Ministeriö voi elintarviketalouden ja maaseutuyrittämisen 44066: HE 115/2000 vp 3 44067: 44068: 44069: kilpailukyvyn näkökulmasta on nähtävä sekä kimuksen kansalliset tarpeet, kansallisen ja 44070: kansalliset tarpeet että kansainvälistymisen kansainvälisen verkottumisen mahdollistama 44071: mahdollisuudet. Vaihtoehtoiset tuotantojär- työnjako sekä tarkoituksenmukainen paino- 44072: tus hallinnon tuen, sidosryhmien tuen ja 44073: jestelyt ja maaseudun tOimmtojen osaamisen kehittämisen välillä. 44074: monipuolistuminen asettavat haasteita uusien Tutkimuskeskuksessa olisi kolme tutki- 44075: teknologioiden kehittämiseen. Kommunikaa- muksen toimialaa: biologinen, taloudellinen 44076: tio- ja tietotekniikan sovellukset maatiloilla ja teknologinen tutkimus. Tutkimuskeskuk- 44077: ja muissa maaseudun yrityksissä liittävät sen sisäisestä organisaatiosta päätettäisiin 44078: maaseutua muuhun yhteiskuntaan. Kuluttajan työjärjestyksellä. Valtion talousarviossa vah- 44079: ja yhteiskunnan näkökulmasta maataloustut- vistettaisiin tutkimuskeskuksen 44080: kokonaisresurssit. 44081: kimuksen haasteet koskevat elintarvikkeiden 44082: ominaisuuksia, turvallisuutta, laatua, tuotan- 44083: 3. Esityksen vaikutukset 44084: totavan hyväksyttävyyttä sekä maatalouden 44085: tuottamien aineettomien hyödykkeiden saa- Esityksellä ei ole merkittäviä valtiontalou- 44086: tavuuden turvaamista. dellisia vaikutuksia. Laitosten yhdistäminen 44087: Sekä maatalouden tutkimuskeskuksen että tuo synergiaetuina säästöjä pitkällä aikavälil- 44088: maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen lä, mutta ensimmäisinä vuosina 44089: hiljattain valmistuneissa kansainvälisissä ar- yhdistämisestä aiheutuu kertamenoja lähinnä 44090: vioinneissa todettiin puutteita ATK -järjestelmien yhteensovittamisesta ja 44091: taloustutkimuksen integroitumisessa biologi- hallintojärjestelyistä johtuen. 44092: seen tutkimukseen. Tutkimusyhteistyö on Esityksellä ei ole välittömiä henkilöstövai- 44093: viime vuosina lisääntynyt varsinkin sitomat- kutuksia ja yhdistymisen yhteydessä ei 44094: tomin tutkimusvaroin toteutetuissa edellytetä henkilöstön siirtymistä paikkakun- 44095: monenkeskisissä hankkeissa, ei kuitenkaan nalta toiselle. 44096: riittävästi jotta taloustutkimus olisi voinut ol- 44097: la laajasti mukana biologis-teknologisen 4. Asian valmistelu 44098: tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja 44099: tulosten analysoinnissa. Esitys on valmisteltu virkatyönä osana 44100: maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallin- 44101: 2. Esityksen tavoitteet ja keskei- nonalan organisaatiouudistusta. Hallinnon ja 44102: set ehdotukset aluekehityksen ministerityöryhmä päätti, että 44103: maatalouden tutkimuskeskus ja maatalouden 44104: Tutkimuskeskusuudistuksen keskeisenä ta- taloudellinen tutkimuslaitos yhdistetään 1 44105: voitteena on biologisen, taloudellisen ja päivästä maaliskuuta 2001. 44106: teknologisen tutkimuksen aiempaa parempi Esitys perustuu tutkimuslaitosten yhdistä- 44107: yhteistyö. mistyöryhmän 30 päivänä kesäkuuta 2000 44108: Uudistus toteutettaisiin yhdistämällä maa- jättämään muistioon. Valmistelussa on otettu 44109: talouden taloudellinen tutkimuslaitos huomioon maatalouden taloudellisesta tutki- 44110: maatalouden tutkimuskeskukseen. Yhdistä- muslaitoksesta vuonna 1999 tehdyn 44111: misen kautta pyritään saavuttamaan kansainvälisen arvioinnin toimenpidesuosi- 44112: synergiaetuja tutkimuksessa, hallinnossa, ta- tukset sekä maatalouden 44113: loudenhoidossa, hankesuunnittelussa ja tutkimuskeskuksesta vuonna 1996 tehdyn 44114: tulosten hyödyntämisessä. Etua saavutettai- kansainvälisen arvioinnin toimenpidesuosi- 44115: siin kehittämällä kaikkien oleellisten tukset ja niiden toteuttamista varten asetetun 44116: tieteenalojen osaamista asiakaslähtöisillä ja työryhmän ehdotukset. 44117: resurssien ohjaamisen kannalta joustavilla Henkilöstöjärjestöiltä on pyydetty lausun- 44118: temaattisilla tutkimusohjelmilla sekä tutki- not asian valmisteluvaiheessa. 44119: mustulosten paremmalla markkinoinnilla. 44120: Uudistuksessa otettaisiin huomioon alan tut- 44121: 4 HE 115/2000 vp 44122: 44123: 44124: 44125: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 44126: 44127: 1. Lakiehdotuksen perustelut lailla säädetään. 44128: 3 §.Johtokunta. Pykälässä säädettäisiin et- 44129: 1.1. Laki maa- ja elintarviketalouden tä maa- ja elintarviketalo~den 44130: tutkimuskeskuksesta tutkimuskeskuksessa olisi johtokunta, jonka 44131: asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanosta 44132: 1 §. Hallinnollinen asema. Pykälässä ehdo- ja tehtävistä säädettäisiin valtioneuvoston 44133: te~aan . määriteltäväksi maa- ja asetuksella. 44134: ehntarviketalouden tutkimuskeskuksen hal- .. 4 .~· La~f?itus.~~n_. vastaanottaminen. Pykä- 44135: la~sa . saädettmsun, että maa- ja 44136: li~nolli~en asema. Maa- ja 44137: ehntarviketalouden tutkimuskeskus olisi ehntarviketalouden tutkimuskeskuksella olisi 44138: maa- ja metsätalousministeriön alainen bud- oikeus ottaa vastaan lahjoituksia toimintaan- 44139: sa varten. · 44140: je~tirah<?itteinen valtion laitos. Maa- ja 44141: ehn~iketalouden tutkimuskeskuksen ohja- 44142: 5 §. Sopimusten tekeminen. Pykälässä sää- 44143: us Ja valvonta kuuluisivat valtioneuvoston dettäisiin, että maa- ja elintarviketalouden 44144: ohjesäännössä (1522/1995) säädettävälle mi- tu!kimuskeskus voisi tehdä sopimuksia toi- 44145: nisteriölle. m~nt~ansa soveltuvien tehtävien ja 44146: 2 §. Toimiala ja tehtävät. Pykälässä ehdo- t01mtalaansa koskevien tutkimusten suorit- 44147: tetaan säädettäväksi tutkimuskeskuksen tamisesta sekä yhteistyössä muiden kanssa 44148: te~tävis~ä ja toiminnan päämääristä. Maa- ja 44149: tehtävien tutkimusohjelmien toteuttamisesta. 44150: ehntarviketalouden tutkimuskeskuksen toi- 6 §. Tarkemmat säännökset. Pykälässä sää- 44151: mialat o.lisivat bi.ologinen, teknologinen ja dettäisiin, että valtioneuvoston asetuksella 44152: taloudellmen tutkimus. Laitos edistäisi toi- annetaan tarkemmat säännökset laitoksen or- 44153: mialoillaan maa- ja elintarviketalouden ganisaatiorakenteesta, johdon päätösvallasta 44154: kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön j~ teht~vistä, v~ranhaltijoiden kelpoisuusvaa- 44155: laatua, maaseudun elinvoimaisuutta, maata- timuksista Ja nimittämisestä sekä 44156: lousyrittäjien monitoimisuutta, kaupungin ja tutkimuslaitoksen työjärjestyksestä. 44157: maaseudun vuorovaikutusta sekä kuluttajien 7 §. Siirtymäsäännökset. Pykäläehdotuksen 44158: hyvinvointia. mukaan maatalouden taloudellisen tutkimus- 44159: Tutkimuskeskuksen tehtävänä olisi tuottaa laitoksen henkilöstö siirtyisi ja virat ja 44160: ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa t~~täv~~. ~';lkuu~ otta~atta ylijohtajan virkaa 44161: Si~rretta~sun lam v01maan tullessa maa- ja 44162: ~~a-ja elintarviketalouden sekä siihen liitty- 44163: van maaseudun yritystoiminnan elmtarviketalouden tutkimuskeskukseen. 44164: kehittämiseksi. Tavoitteena olisi esiteitävien Vuoden 2001 talousarvioesityksen mukaan 44165: ratkaisujen kestävyys eettisessä, ekologises- ylijohtajan virka lakkautetaan 1.3.2001 luki- 44166: sa, taloudellisessa, sosiaalisessa ja en. Siirtämiseen ei tarvittaisi henkilön 44167: kulttuurisessa mielessä. Maa- ja elintarvike- suostumusta. Lisäksi pykälän 2 momentissa 44168: talouden tutkimuskeskus osallistuisi säädettäisiin siitä, että lakkaavan laitoksen 44169: te~nol<?gian kehittämiseen ja siirtoon alan 44170: sopimuksiin perustuvat oikeudet ja velvoit- 44171: ~~itykstl~e. Se kehittäisi yrityslaskennan ja 44172: teet siirtyvät tutkimuskeskukselle. 44173: hikkee~Joh?.?n menete~miä maaseutuyrittäji- 44174: en kayttoon. Tutkimuskeskus toimisi 1.2. Laki maatalouden taloudellisesta 44175: yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuslaitoksesta annetun lain 44176: kanssa. kumoamisesta 44177: Maa- ja metsätalousministeriö voisi nykyi- 44178: seen tapaan antaa maa- ja elintarviketalouden 1 §. Koska maatalouden taloudellisen tut- 44179: tutkimuskeskukselle toimeksiantoja. Tutki- kimuslaitoksen tehtävät ehdotetaan 44180: n:tuskeskuksel~e voitaisiin antaa myös muita 44181: sille soveltuvia tehtäviä siten kuin erikseen siirrettäviksi maatalouden tutkimuskeskuk- 44182: selle, ehdotetaan, että laitosta koskeva laki 44183: HE 115/2000 vp 5 44184: 44185: 44186: kumotaan. asetuksella. 44187: 2 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännök- 44188: sen. 44189: 3. Voimaantulo 44190: 2. Tarkemmat säännökset ja Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päi- 44191: määräykset vänä maaliskuuta 2001. 44192: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 44193: Tarkemmat säännökset muun muassa maa- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat 44194: ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen lakiehdotukset 44195: tehtävistä, organisaatiosta, henkilöstöstä ja 44196: laitoksen asemasta annetaan valtioneuvoston 44197: 6 HE 115/2000 vp 44198: 44199: 44200: Lakiehdotukset 44201: 1. 44202: 44203: Laki 44204: maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta 44205: 44206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44207: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1997 maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain 44208: (1395/1997) nimike ja 1-7 §seuraavasti: 44209: 44210: Laki 44211: maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta 44212: 44213: 44214: 1§ listuu teknologian kehittämiseen ja siirtoon 44215: alan yrityksille. Se kehittää yrityslaskennan 44216: Hallinnollinen asema ja liikkeenjohdon menetelmiä maaseutuyrit- 44217: täjien käyttöön. Tutkimuskeskus voi toimia 44218: Maa- ja metsätalousministeriön alaisena yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten 44219: toimii maa- ja elintarviketalouden tutkimus- 44220: keskus. kanssa. 44221: Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa 44222: 2§ maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuk- 44223: selle toimeksiantoja sen toimialaan 44224: Toimiala ja tehtävät kuuluvissa asioissa. Tutkimuskeskukselle 44225: voidaan antaa myös muita sille soveltuvia 44226: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- tehtäviä siten kuin erikseen lailla säädetään. 44227: kuksen toimialaan kuuluu biologinen, 44228: teknologinen ja taloudellinen tutkimus. Tut- 44229: kimuskeskus edistää toimialallaan maa- ja 3§ 44230: elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- 44231: ja elinympäristön laatua, maaseudun elin- 44232: voimaisuutta, maatalousyrittäjien Johtokunta 44233: monitoimisuutta, kaupungin ja maaseudun 44234: vuorovaikutusta sekä kuluttajien hyvinvoin- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- 44235: tia. kuksessa on johtokunta, jonka asettamisesta, 44236: Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja toimikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä 44237: säädetään valtioneuvoston asetuksella. 44238: välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa maa- 44239: ja elintarviketalouden sekä siihen liittyvän 44240: maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. 44241: 4§ 44242: Tavoitteena on esiteitävien ratkaisujen kestä- 44243: vyys eettisessä, ekologisessa, taloudellisessa, Lahjoitusten vastaanottaminen 44244: sosiaalisessa ja kulttuurisessa mielessä. Maa- 44245: ja elintarviketalouden tutkimuskeskus osal- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- 44246: HE 115/2000 vp 7 44247: 44248: 44249: kuksella on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia 44250: toimintaansa varten. 7§ 44251: 44252: 5§ Siirtymäsäännökset 44253: 44254: Sopimusten tekeminen Tämän lain voimaan tullessa maatalouden 44255: taloudellisen tutkimuslaitoksen henkilöstö 44256: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- siirtyy ja virat ja tehtävät lukuun ottamatta 44257: kus voi tehdä sopimuksia toimintaansa ylijohtajan virkaa siirretään maa- ja elintar- 44258: soveltuvien tehtävien ja toimialaansa koske- viketai ouden tutkimuskeskukseen. 44259: vien tutkimusten suorittamisesta sekä Siirtämiseen ei tarvita henkilön suostumusta. 44260: yhteistyöstä tutkimusohjelmien toteuttami- Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitok- 44261: seksi. sen sopimuksiin perustuvat oikeudet ja 44262: velvoitteet siirtyvät maa- ja elintarviketalou- 44263: den tutkimuskeskukselle. 44264: 6§ 44265: 44266: Tarkemmat säännökset Tämä laki tulee voimaan päivänä 44267: kuuta 44268: Tarkemmat säännökset laitoksen organisaa- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 44269: tiorakenteesta, johdon päätösvallasta ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen 44270: tehtävistä, viranhaltijoiden kelpoisuusvaati- 44271: muksista ja nimittämisestä sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuk- 44272: tutkimuslaitoksen työjärjestyksestä annetaan sen toiminnan aloittamiseksi. 44273: valtioneuvoston asetuksella. 44274: 8 HE 115/2000 vp 44275: 44276: 44277: 44278: 44279: 2. 44280: Laki 44281: maatalouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain kumoamisesta 44282: 44283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 44284: 44285: 1§ 2§ 44286: Tällä lailla kumotaan maatalouden talou- Tämä laki tulee voimaan päivänä 44287: dellisesta tutkimuslaitoksesta 5 paiVana kuuta 44288: syyskuuta 1952 annettu laki (315/ 1952) sii- 44289: hen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 44290: 44291: 44292: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000 44293: 44294: 44295: Tasavallan Presidentti 44296: 44297: 44298: 44299: 44300: TARJA HALONEN 44301: 44302: 44303: 44304: 44305: Ministeri Sinikka Mönkäre 44306: HE 115/2000 vp 9 44307: 44308: 44309: Liite 44310: Rinnakkaistekstit 44311: 44312: 1. 44313: Laki 44314: maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta 44315: 44316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44317: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1997 maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun lain 44318: (1395/1997) nimike ja 1-7 § seuraavasti: 44319: 44320: Voimassa oleva laki Ehdotus 44321: 44322: Laki Laki 44323: maatalouden tutkimuskeskuksesta anne- maa- ja elintarviketalouden tutkimus- 44324: tun lain muuttamisesta keskuksesta 44325: 44326: 44327: 44328: 1§ 1§ 44329: 44330: Hallinnollinen asema Hallinnollinen asema 44331: 44332: Maatalouden tutkimuskeskus on maa- ja Maa- ja metsätalousministeriön alaisena 44333: metsätalousministeriön alainen valtion lai- toimii maa- ja elintarviketalouden tutki- 44334: tos. muskeskus. 44335: 44336: 2§ 2§ 44337: 44338: Tutkimuskeskuksen tehtävät Toimiala ja tehtävät 44339: 44340: Maatalouden tutkimuskeskus edistää toi- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- 44341: mialallaan maatalous- ja kuksen toimialaan kuuluu biologinen, 44342: elintarviketuotannon sekä elintaraviketa- teknologinen ja taloudellinen tutkimus. Tut- 44343: kimuskeskus edistää toimialallaan maa- ja 44344: louden kilpailukykyä, maaseudun elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- 44345: elinvoimaisuutta ja viihtyisän elinympäris- ja elinympäristön laatua, maaseudun elin- 44346: tön säilyttämistä päämääränä kestävä voimaisuutta, maatalousyrittäjien 44347: kehitys. monitoimisuutta, kaupungin ja maaseudun 44348: vuorovaikutusta sekä kuluttajien hyvinvoin- 44349: tia. 44350: Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa 44351: Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa 44352: ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa 44353: ja välittää ensi sijassa soveltavaan tutki- maa- ja elintarviketalouden sekä siihen liit- 44354: mukseen perustuvaa tietoa maa- ja tyvän maaseudun yritystoiminnan 44355: 209243P 44356: 10 HE 115/2000 vp 44357: 44358: Voimassa oleva laki Ehdotus 44359: 44360: elintarviketalouden kehittämiseksi sekä kehittämiseksi. Tavoitteena on esiteitävien 44361: osallistua teknologian kehittämiseen ja siir- ratkaisujen kestävyys eettisessä, ekologises- 44362: toon alan yrityksille. Tutkimuskeskus toimii sa, taloudellisessa, sosiaalisessa ja 44363: kulttuurisessa mielessä. Maa- ja elintarvi- 44364: yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ketalouden tutkimuskeskus osallistuu 44365: ja muiden tahojen kanssa. teknologian kehittämiseen ja siirtoon alan 44366: yrityksille. Se kehittää yrityslaskennan ja 44367: liikkeenjohdon menetelmiä maaseutuyrittä- 44368: jien käyttöön. Tutkimuskeskus voi toimia 44369: yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitos- 44370: ten kanssa. 44371: Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa 44372: Tutkimuskeskukselle voidaan antaa myös maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- 44373: muita laitokselle soveltuvia tehtäviä siten kukselle toimeksiantoja sen toimialaan 44374: kuin asetuksella säädetään. kuuluvissa asioissa. Tutkimuskeskukselle 44375: voidaan antaa myös muita sille soveltuvia 44376: tehtäviä siten kuin erikseen lailla säädetään. 44377: 44378: 3§ 3§ 44379: 44380: Johtokunta Johtokunta 44381: 44382: Maatalouden tutkimuskeskuksessa on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- 44383: johtokunta, jonka asettamisesta, toimikau- kuksessa on johtokunta, jonka 44384: desta, kokoonpanosta ja tehtävistä asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanos- 44385: säädetään asetuksella. ta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston 44386: asetuksella. 44387: 44388: 4§ 4§ 44389: 44390: Lahjoitusten vastaanottaminen Lahjoitusten vastaanottaminen 44391: 44392: Maatalouden tutkimuskeskuksella on oi- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- 44393: keus ottaa vastaan lahjoituksia toimintaansa kuksella on oikeus ottaa vastaan 44394: varten. lahjoituksia toimintaansa varten. 44395: 44396: 44397: 5§ 5§ 44398: 44399: Sopimusten tekeminen Sopimusten tekeminen 44400: 44401: Maatalouden tutkimuskeskus voi tehdä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- 44402: sopimuksia toimintaansa soveltuvien tehtä- kus voi tehdä sopimuksia toimintaansa 44403: vien ja toimialaansa koskevien tutkimusten soveltuvien tehtävien ja toimialaansa kos- 44404: suorittamisesta sekä yhteisten tutkimusoh- kevien tutkimusten suorittamisesta sekä 44405: jelmien toteuttamisesta. yhteistyöstä tutkimusohjelmien toteuttami- 44406: seksi. 44407: HE 115/2000 vp 11 44408: 44409: Voimassa oleva laki Ehdotus 44410: 44411: 44412: 6§ 6§ 44413: 44414: Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset 44415: 44416: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Tarkemmat säännökset laitoksen organi- 44417: töönpanosta annetaan asetuksella. saatiorakenteesta, johdon päätösvallasta ja 44418: tehtävistä, viranhaltijoiden kelpoisuusvaa- 44419: timuksista ja nimittämisestä sekä 44420: tutkimuslaitoksen työjärjestyksestä annetaan 44421: valtioneuvoston asetuksella. 44422: 44423: 7§ 7§ 44424: 44425: Voimaantulo Siirtymäsäännökset 44426: 44427: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämän lain voimaan tullessa maatalou-- 44428: mikuuta 1998. den taloudellisen tutkimuslaitoksen 44429: Tällä lailla kumotaan maatalouden tutki- henkilöstö siirtyy ja virat ja tehtävät lukuun 44430: ottamatta ylijohtajan virkaa siirretään maa- 44431: muskeskuksesta 23 päivänä joulukuuta ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen. 44432: 1988 annettu laki (115811988) siihen myö- Siirtämiseen ei tarvita henkilön suostumus- 44433: hemmin tehtyine muutoksineen. ta. 44434: Maatalouden taloudellisen tutkimuslai- 44435: toksen sopimuksiin perustuvat oikeudet ja 44436: velvoitteet siirtyvät maa- ja elintarviketa- 44437: louden tutkimuskeskukselle. 44438: 44439: Tämä laki tulee voimaan päivänä 44440: kuuta 44441: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 44442: ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen 44443: maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes- 44444: kuksen toiminnan aloittamiseksi. 44445: j 44446: j 44447: j 44448: j 44449: j 44450: j 44451: j 44452: j 44453: j 44454: j 44455: j 44456: j 44457: j 44458: j 44459: j 44460: j 44461: j 44462: j 44463: j 44464: j 44465: j 44466: j 44467: j 44468: j 44469: HE 11612000 vp 44470: 44471: 44472: 44473: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaksikäyttö- 44474: tuotteiden vientivalvonnasta annetun lain 44475: muuttamisesta 44476: 44477: 44478: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 44479: 44480: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kak- pan unionin (EU) tai Euroopan turvallisuus- 44481: sikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annettua ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) aseidenvienti- 44482: lakia siten, että siinä otetaan huomioon kiellon alaisiin maihin. Toisaalta 44483: 22 päivänä kesäkuuta 2000 annettu Euroopan yhteisötoimitusten ja kauttakuljetusten lu- 44484: unionin neuvoston asetus kaksikäyttötuottei- vanvaraisuutta ehdotetaan vähennettäväksi ja 44485: den ja -teknologian vientiä koskevan vientilupien hallinnointia helpotettavaksi uu- 44486: yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta della Euroopan yhteisön yleislisenssillä. 44487: ja samana päivänä hyväksytty neuvoston yh- Yhteisölainsäädännön oikeusperustan muut- 44488: teinen toiminta tiettyihin sotilaallisiin tumisen vuoksi ehdotetaan poistettavaksi 44489: loppukäyttöihin liittyvän teknisen avun val- päällekkäinen sääntely kansallisesta lainsää- 44490: vonnasta. dännöstä. Samoin ehdotetaan tehtäväksi 44491: Uudistetun yhteisölainsäädännön edellyt- teknisiä, terminologiaan liittyviä muutoksia. 44492: tämällä tavalla ehdotetaan kansallista Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 44493: kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjes- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on 44494: telmää muutettavaksi siten, että se kattaisi hyväksytty ja vahvistettu. Ennen lain voi- 44495: myös sellaiset valvonnanalaisten tuotteiden maantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin 44496: luetteloon kuulumattomat tuotteet, jotka toi- ehdotetaan sovellettavaksi vireilletulohetkel- 44497: mitetaan sotilaalliseen loppukäyttöön lä voimassa olleita säännöksiä. 44498: Yhdistyneiden Kansakuntien (YK), Euroo- 44499: 44500: 44501: 44502: 44503: PERUSTELUT 44504: 44505: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- vontajärjestely (Wassenaarin järjestely), 44506: set kemiallisten ja biologisten tuotteiden vienti- 44507: valvontajärjestely (Australian ryhmä), 44508: Vientivalvonnalla tarkoitetaan yleensä ohjusteknologian valvontajärjestely (MTCR) 44509: asesulku ja muin poliittisin perustein tapah- sekä ydinalan valvontajärjestely (NSG). 44510: tuvaa strategisten tuotteiden eli Nykyinen Euroopan unionin kaksikäyttö- 44511: tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuottei- tuotteiden valvontajärjestelmä perustuu 44512: den viennin valvontaa. Kaksikäyttötuotteet kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan yhtei- 44513: ovat tyypillisesti sellaisia tuotteita, joita voi- sön valvontajärjestelmän käyttöönottamisesta 44514: daan käyttää sekä sotilas- että annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 44515: siviilitarkoituksiin ja jotka liittyvät yleensä 3381/94 ja neuvoston päätökseen 44516: joukkotuhoaseiden, ohjusjärjestelmien tai 94/942/YUTP. Näistä ensin mainittu säänte- 44517: tavanomaisten aseiden valmistukseen tai lee lähinnä lupia ja hallinnollista yhteistyötä 44518: käyttöön. Valvonnanalaisten tuotteiden luet- ja jälkimmäinen valvonnanalaisia tuotteita. 44519: telot ja lupamenettelyjen suuntaviivat val- Neuvoston asetus on annettu Euroopan yhtei- 44520: mistellaan kansainvälisissä vientivalvonta- sön perustamissopimuksen nykyisen 44521: järjestelyissä, JOtta ovat tavanomaisten 133 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn 44522: aseiden ja kaksikäyttötuotteiden vientival- sopimuksen nykyisen 13 artiklan nojalla. 44523: 44524: 209240L 44525: 2 HE 116/2000 vp 44526: 44527: 44528: Uuden asetuksen voimaan tullessa oikeuspe- koitetaan myös palveluja ja muita 44529: rustaksi tulee ainoastaan 133 artikla. hyödykkeitä, joita voidaan käyttää sekä sivii- 44530: Valvontajärjestelmää täydentävä yhteinen li- että sotilaallisiin tarkoituksiin. Hallituksen 44531: toiminta tulee perustumaan Euroopan esityksen mukaan lain soveltamisalaan tuli- 44532: unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklaan. vat kuulumaan näin ollen esimerkiksi 44533: Hyväksyessään lainsäädännön, jota alettiin tietokoneohjelmat, koulutus ja rahoituspalve- 44534: soveltaa 1 päivästä heinäkuuta 1995, neuvos- lut, joilla voi olla merkitystä sotilaallisille 44535: to ja komissio sopivat neuvoston ohjelmille. Näkyvän teknologian lisäksi 44536: pöytäkirjaan liitetyssä lausumassa, että val- myös aineeton tai näkymätön (intangible) 44537: vontajärjestelmää olisi tarkasteltava siirto, esimerkiksi puhelimitse tai sähköisesti 44538: uudelleen myöhemmin ja että nykyistä järjes- tietokoneella, on valvonnan alaista. 44539: telmää olisi pidettävä siirtymäaikaa Ohjelmistojen ja teknologian siirto sähköi- 44540: koskevana. sillä viestimillä, telekopiolaitteella tai 44541: Uusi neuvoston asetus kaksikäyttötuottei- puhelimella sisällytetään yhteisön valvonta- 44542: den ja -teknologian vientiä koskevan järjestelmään neuvoston asetuksella vasta 44543: yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta nyt, joten sen johdosta ei tarvitse muuttaa 44544: (EY) N:o 1334/2000 ja yhteinen toiminta vientivalvontalain mukaista kaksikäyttötuot- 44545: tiettyihin sotilaallisiin loppukäyttöihin liitty- teen määritelmää. 44546: vän teknisen avun valvonnasta Nykyisen kaksikäyttötuotteen määritelmän 44547: (2000/401/YUTP) parantavat yhteisön ny- voidaan katsoa kattavan myöskin neuvoston 44548: kyistä valvontajärjestelmää vähentämällä yhteiseen toimintaan (2000/401/YUTP) sisäl- 44549: yhteisötoimitusten luvanvaraisuutta, yksin- tyvän teknisen avun, jolla tarkoitetaan 44550: kertaistamaila vientilupamenettelyjä yhteisön kaikkea teknistä tukea mukaan lukien suulli- 44551: yleisluvan avulla, asettamalla aineettoman sessa muodossa annettu tuki, joka liittyy 44552: teknologian siirron sähköisin välinein val- korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen, 44553: vonnan alaiseksi ja laajentamalla kokoamiseen, testaamiseen, kunnossapitoon 44554: valvontaluetteloon kuulumattomien tuottei- tai muuhun tekniseen palveluun, joka voi olla 44555: den valvontamahdollisuuksia vienmssa muodoltaan neuvontaa, koulutusta, käytän- 44556: YK:n, EU:n tai ETYJ:n aseidenvientipakot- nön tietojen tai taitojen välittämistä tai 44557: teiden alaisiin maihin. konsulttipalveluja. Valvontaa voidaan sovel- 44558: Eräin osin neuvoston asetuksessa ja yhtei- taa nykyisen määritelmän perusteella sekä 44559: sessä toiminnassa joko edellytetään yhteisen toiminnan 2 artiklassa mainittuihin 44560: täydentävien kansallisten säännösten anta- joukkotuhoaseisiin liittyvään tekniseen 44561: mista jäsenvaltioissa tai tehdään niiden apuun että 3 artiklassa tarkoitettuun muuhun 44562: antaminen mahdolliseksi. Sen johdosta tarvi- sotilaalliseen loppukäyttöön tarkoitettuun 44563: taan edelleenkin kansallinen tekniseen apuun. Voimassa olevan lain 9 §:n 44564: vientivalvontalaki. Toisaalta, neuvoston ase- rangaistussäännös kattaa yhteisessä toimin- 44565: tuksen oikeusperustan muuttaminen nassa mainitun teknisen avun eikä tältä osin 44566: yksinomaan Euroopan yhteisön perustamis- ole tarvetta ryhtyä yhteisen tmmmnan 44567: sopimuksen 133 artiklaan perustuvaksi 5 artiklassa edellytettyihin erillisiin täytän- 44568: edellyttää, että kansallisesta lainsäädännöstä töönpanotoimenpiteisiin. 44569: poistetaan yhteisösäännösten kanssa päällek- Sen sijaan voimassa olevaa rangaistussään- 44570: käinen sääntely. nöstä muutettaisiin kattamaan viejän 44571: EU:n nykyinen valvontajärjestelmä otettiin laajentunut ilmoitusvelvollisuus voimaan tu- 44572: huomioon, kun hallitus antoi eduskunnalle levan yhteisölainsäädännön edellyttämällä 44573: esityksen laiksi kaksikäyttötuotteiden vienti- tavalla. 44574: valvonnasta (HE 69/1996 vp). Neuvoston Vientivalvontalain 1 §:ssä oleva viittaus 44575: asetuksesta poiketen kaksikäyttötuotteiden EU-säädöksiin muutettaisiin vastaamaan uut- 44576: vientivalvonnasta annetussa laissa ta neuvoston asetusta ja yhteistä toimintaa. 44577: (562/1996), jäljempänä vientivalvontalaki, Vientivalvontalain 2 §:ssä yhteisötoimituk- 44578: kaksikäyttötuote määriteltiin laajasti siten, sella tarkoitetaan nykyisen määritelmän 44579: että varsinaisten tuotteiden lisäksi sillä tar- mukaan kaksikäyttötuotteen toimittamista 44580: HE 116/2000 vp 3 44581: 44582: 44583: toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon sil- kuulumattoman tuotteen luvanvaraisuus on 44584: loin, kun kyseessä on neuvoston päätöksen rajoittunut ainoastaan 4 §:n 1 ja 2 momentis- 44585: liitteessä IV tai V tarkoitettu tuote ja kautta- sa mainittuihin joukkotuhoaseiden tai niiden 44586: kuljetuksella kaksikäyttötuotteen maaliin saattamiseen soveltuvien ohjusten 44587: kuljettamista Suomen alueen kautta Euroo- kehittämiseen, tuotantoon, ylläpitoon tai va- 44588: pan yhteisön ulkopuolelle tai, neuvoston rastointiin. Voimaan tulevan neuvoston 44589: asetuksesta poiketen, myöskin neuvoston asetuksen mukaisesti 4 §:ään lisättäisiin uusi 44590: päätöksen liitteessä IV tai V tarkoitetun tuot- 2 ja 3 momentti, joissa luvanvaraisuus laa- 44591: teen kuljettamista Suomen alueen kautta jennetaan koskemaan tavanomaisiin aseisiin 44592: toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon. Uu- liittyvä sotilaallinen loppukäyttö silloin, kun 44593: teen neuvoston asetukseen ei sisälly enää ostajamaahan tai määrämaahan kohdistuu 44594: kansallisia poikkeuksia varten tarkoitettua YK:n, EU:n tai ETYJ:n aseidenvientikielto. 44595: liitettä V, joten sitä koskevat viittaukset pois- Lain 4 § kattaisi silloin edellä mainitun mu- 44596: tettaisiin lain 2 §:stä. Samalla ehdotetaan kaisesti myöskin yhteisessä toiminnassa 44597: poistettaviksi päällekkäisen sääntelyn vält- mainitun teknisen avun silloin, kun se liittyy 44598: tämiseksi viennin, yhteisötoimituksen ja 2 artiklassa mainittuihin joukkotuhoasetar- 44599: kauttakuljetuksen määritelmät sekä viittauk- koituksiin tai 3 artiklassa tarkoitettuun 44600: set kauttakuljetukseen lain 1, 3,ja 8 §:ssä. muuhun sotilaalliseen loppukäyttöön. Viejän 44601: Vientivalvontalain 3 §:n 1 momentin mu- ilmoitusvelvollisuutta laajennettaisiin vastaa- 44602: kaan kaksikäyttötuotteen vienti, valla tavalla muuttamalla 4 §:n 2 momenttia 44603: yhteisötoimitus ja kauttakuljetus on sallittu ja siirtämällä se 4 §:n 4 momentiksi. Viejän 44604: vain kauppa- ja teollisuusministeriön myön- ilmoitusvelvollisuuden laajentamisen vuoksi 44605: tämän luvan (vientilisenssi) perusteella. muutettaisiin myös lain 9 §:n 2 momentin 44606: Neuvoston uudella asetuksella otetaan käyt- rangaistussäännöstä. 44607: töön Euroopan yhteisön myöntämä yleinen 44608: vientilupa useimmille kaksikäyttötuotteille, 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 44609: joita viedään Australiaan, Kanadaan, Japa- tukset 44610: niin, Norjaan, Puolaan, Sveitsiin, TSekin 44611: tasavaltaan, Unkariin, Uuteen-Seelantiin ja Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia 44612: Yhdysvaltoihin. Siksi lain 3 §:n vaikutuksia. Pidemmällä aikavälillä esitys 44613: 1 momenttiin lisättäisiin luvan myöntäjäksi edesauttaa suomalaisten yritysten toiminta- 44614: Euroopan unioni. Käytännössä yhteisön edellytysten saattamista samalle tasolle 44615: yleislupa korvaa kaksikäyttötuotteiden vien- kilpailijamaiden kanssa. 44616: tilisensioinnista annetun kauppa- ja 44617: teollisuusministeriön päätöksen (5411997) 3. Asian valmistelu 44618: 3 §:ään sisältyvän yleislisenssin. Yhteisön 44619: yleisluvan tuotekate on nykyistä kauppa- ja Neuvoston asetuksen valmistelujen yhtey- 44620: teollisuusministeriön myöntämää yleislisens- dessä informoitiin eduskuntaa 44621: siä laajempi erityisesti valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n nojalla (ul- 44622: salausteknologiatuotteiden osalta. Valtioneu- koasiainvaliokunnan lausunto 44623: vostolla säilyisi oikeus päättää kansallisen 17 vp/1998119.1.99 ja suuren valiokunnan 44624: yleislisenssin käyttöoikeuden laajentamises- lausunto U 74/1998 vp/19.2.99). 44625: ta. Yhdenmukaisuuden vuoksi sana "lisenssi" Ehdotetut muutokset perustuvat neuvos- 44626: korvattaisiin sanalla "lupa" lain 3-5 ja ton asetukseen ja yhteiseen toimintaan, 44627: JO §:ssä. Lisäksi lisättäisiin lain 3 §:ssä sää- joita on valmisteltu neuvoston vientival- 44628: dettyihin luvan myöntämisehtoihin uusi vontatyöryhmässä kaksi vuotta. 44629: kohta, neuvoston asetuksen 8 artiklan d koh- Kansalliseen valmisteluun ovat osallistuneet 44630: taa vastaavasti. Tämä olisi lähinnä tekninen valtioneuvoston asettamassa vientivalvonta- 44631: muutos, sillä vastaavaa lupakriteeriä sovelle- neuvottelukunnassa edustettuina olevat 44632: taan jo tällä hetkellä. kauppa- ja teollisuusministeriön, ulkoasi- 44633: Vientivalvontalain 4 §:n mukaan valvon- ainministeriön, sisäasiainministeriön, 44634: nanalaisten tuotteiden luetteloon puolustusministeriön, liikenneministeriön, 44635: 4 HE 116/2000 vp 44636: 44637: 44638: tullihallituksen, suojelupoliisin sekä teolli- Ennen lain voimaantuloa vireille tulleisiin 44639: suuden ja työnantajien TT/MET:n edustajat. hakemuksiin sovellettaisiin niiden vireilletu- 44640: loajankohtana voimassa olleita säännöksiä. 44641: 4. Voimaantulo Lailla kumottaisiin kaksikäyttötuotteiden 44642: vientivalvonnasta annettu asetus (645/1996) 44643: Voimaan tulevan neuvoston asetuksen siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen 44644: 24 artiklan mukaisesti asetus tulee voimaan sekä kaksikäyttötuotteiden vientilisensioin- 44645: yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä, nista annettu edellä mainittu kauppa- ja 44646: kun se julkaistaan Euroopan yhteisöjen viral- teollisuusministeriön päätös. 44647: lisessa lehdessä. Asetus julkaistiin 30 44648: päivänä kesäkuuta 2000, joten se tulee voi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 44649: maan 28 päivänä syyskuuta 2000. kunnan hyväksyttäväksi seuraava 44650: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mah- lakiehdotus: 44651: dollisimman pian sen jälkeen, kun se on 44652: hyväksytty ja vahvistettu. 44653: HE 116/2000 vp 5 44654: 44655: 44656: Lakiehdotus 44657: 44658: 44659: 44660: 44661: Laki 44662: kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta 44663: 44664: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44665: muutetaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain 44666: (562/1996) 1 §:n 1 momentti, 2-5 ja 8 §, 9 §:n 2 momentti ja 10 § seuraavasti: 44667: 44668: 1§ 3§ 44669: 44670: Soveltamisala Luvanvaraisuus 44671: 44672: Kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vien- Neuvoston asetuksen tai tämän lain nojalla 44673: tiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän valvonnanalaisen kaksikäyttötuotteen vienti 44674: perustamisesta annetussa neuvoston asetuk- ja yhteisötoimitus on sallittu vain Euroopan 44675: sessa (EY) N:o 1334/2000, jäljempänä yhteisön tai kauppa- ja teollisuusministeriön 44676: neuvoston asetus, ja neuvoston yhteisessä myöntämän luvan perusteella. Kauppa- ja 44677: toiminnassa tiettyihin sotilaallisiin loppu- teollisuusministeriön lupa voidaan jättää 44678: käyttöihin liittyvän teknisen avun myöntämättä: 44679: valvonnasta (2000/401/YUTP), jonka neu- 1) jos Suomea koskevien kansainvälisten 44680: vosto on hyväksynyt Euroopan unionista sopimusten, sitoumusten ja velvoitteiden 44681: tehdyn sopimuksen 14 artiklan perusteella noudattaminen sitä edellyttää; 44682: säädetyn lisäksi on kaksikäyttötuotteiden 2) jos Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittis- 44683: vientiä ja yhteisötoimituksia rajoitettaessa ten tavoitteiden tai Suomen 44684: (vientivalvonta) voimassa, mitä tässä laissa turvallisuusetujen edistäminen sekä kansain- 44685: säädetään ja sen nojalla säädetään tai määrä- välisen turvallisuuden ylläpitämisen 44686: tään. tukeminen sitä edellyttävät; 44687: 3) jos ulkomailta peräisin olevien strategi- 44688: sen vientivalvonnan piiriin kuuluvien 44689: 2§ tuotteiden saannin esteettömyyden varmis- 44690: taminen tai niiden saantia koskevien ehtojen 44691: Kaksikäyttötuote noudattaminen sitä edellyttää; 44692: 4) jos tavara tai palvelu on tuotu Suomeen 44693: Tässä laissa tarkoitetaan kaksikäyttötuot- jälleenvientirajoituksin tai -kielloin; tai 44694: teella tuotetta, teknologiaa, palvelua ja muuta 5) jos aiottuon lopulliseen käyttöön ja sen 44695: hyödykettä, jota normaalin siviililuontoisen kiertämisvaaraan liittyvät näkökohdat sitä 44696: käyttönsä tai sovellutuksensa ohella voidaan edellyttävät. 44697: käyttää joukkotuhoaseiden tai niiden maaliin Vientilupa tulee esittää tulliviranomaisille 44698: saattamiseen tarkoitettujen ohjusjärjestelmien myös neuvoston asetuksen 21 artiklassa tar- 44699: kehittelyyn tai valmistukseen taikka jolla koitettujen yhteisötoimitusten osalta. 44700: voidaan edistää yleistä sotilaallista toiminta- Viennin luvanvaraisuuden osalta on lisäksi 44701: kykyä. voimassa, mitä 4 §: ssä säädetään. 44702: 6 HE 116/2000 vp 44703: 44704: 44705: 4§ suusministeriöltä ilmoituksen siitä, että 44706: kyseiset tuotteet ovat tai voivat olla koko- 44707: Tuoteluetteloon kuulumattoman tuotteen naan tai osittain tarkoitetut käytettäviksi 44708: viennin ja yhteisötoimituksen luvanvaraisuus puolustustarvikeluettelossa lueteltujen sel- 44709: laisten puolustustarvikkeiden osina tai 44710: Aiottaessa viedä Euroopan yhteisön ulko- komponentteina, jotka on viety Suomen alu- 44711: puolelle tai toimittaa toiseen Euroopan eelta ilman lupaa tai Suomen 44712: unionin jäsenvaltioon tuotteita, palveluja tai lainsäädännössä säädetyn luvan vastaisesti. 44713: muita hyödykkeitä, jotka eivät sisälly tämän Jos viejä tietää tai viejällä on syytä epäillä, 44714: lain nojalla annettuun tuoteluetteloon, on että tuote on kokonaan tai osaksi tarkoitettu 44715: viennin ja yhteisötoimituksen yhteydessä esi- johonkin 1-3 momentissa mainittuun käyt- 44716: tettävä vientilupa, jos viejä on saanut töön, viejän tulee ilmoittaa asiasta kauppa- ja 44717: kauppa- ja teollisuusministeriöitä ilmoituk- teollisuusministeriölle, joka päättää luvanva- 44718: sen siitä, että tuote on tai se voi olla raisuudesta. 44719: kokonaan tai osaksi tarkoitettu käyttöön, joka 44720: liittyy kemiallisten, biologisten tai ydinasei- 44721: den kehittämiseen, tuotantoon, käsittelyyn, 5§ 44722: käyttöön, ylläpitoon, varastointiin, havaitse- 44723: miseen, tunnistamiseen tai levittämiseen Luvan peruuttaminen tai sen ehtojen muut- 44724: taikka tällaisten, asesulkujärjestelyjen alaan taminen 44725: kuuluvien aseiden maaliinsaattamiseen so- 44726: veltuvien ohjusten kehittämiseen, tuotantoon, Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oike- 44727: ylläpitoon tai varastointiin. us peruuttaa vientilupa tai muuttaa sen 44728: Tuoteluetteloon kuulumattomien kaksi- ehtoja, jos hakemuksessa on annettu virheel- 44729: käyttötuotteiden vienti on luvanvaraista lisiä tietoja tai jos olosuhteet ovat luvan 44730: myös, jos ostajamaahan tai määrämaahan myöntämisen jälkeen muuttuneet niin, että 44731: kohdistuu neuvoston hyväksymällä yhteisellä Suomen kansainväliset sitoumukset tai vel- 44732: kannalla tai yhteisellä toiminnalla, Euroopan voitteet sitä edellyttävät. 44733: turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätöksellä 44734: tai Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuus- 44735: neuvoston sitovalla päätöslauselmalla 8§ 44736: määrätty aseidenvientikielto ja jos viejä on 44737: saanut kauppa- ja teollisuusministeriöitä il- Viennin ja yhteisötoimitusten valvonta 44738: moituksen siitä, että kyseiset tuotteet ovat tai 44739: voivat olla kokonaan tai osittain tarkoitetut Kaksikäyttötuotteiden vientiä ja yhteisö- 44740: sotilaalliseen loppukäyttöön. Sotilaallisella toimituksia valvoo tullilaitos. 44741: loppukäytöllä tarkoitetaan: 44742: 1) sisällyttämistä puolustustarvikkeiden 44743: maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta anne- 44744: tun lain (242/1990) perusteella lueteltuihin 9§ 44745: puolustustarvikkeisiin; 44746: 2) tuotanto-, testaus- tai analysointilaittei- 44747: den ja niiden komponenttien käyttöä edellä Rangaistukset 44748: mainitussa luettelossa olevien puolustustar- 44749: vikkeiden kehittämiseen, tuotantoon tai 44750: ylläpitoon; Joka huolimattomuudesta rikkoo 4 §:n 44751: 3) valmiiksi jalostamattomien tuotteiden 4 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuu- 44752: käyttöä edellä mainitussa luettelossa olevien den, on tuomittava kaksikäyttötuotteiden 44753: puolustustarvikkeiden tuotantolaitoksessa. vientivalvontailmoituksen laiminlyömisestä 44754: Tuoteluetteloon kuulumattomien sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi 44755: kaksikäyttötuotteiden vienti on luvanvaraista kuukaudeksi. 44756: myös, jos viejä on saanut kauppa- ja teolli- 44757: HE 11612000 vp 7 44758: 44759: 44760: 10§ Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 44761: 2000. 44762: Tarkemmat säännökset ja määräykset Tällä lailla kumotaan kaksikäyttötuotteiden 44763: vientivalvonnasta 23 päivänä elokuuta 1996 44764: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- annettu asetus (64511996) siihen myöhemmin 44765: töönpanosta voidaan tarvittaessa antaa tehtyine muutoksineen sekä kaksikäyttötuot- 44766: valtioneuvoston asetuksella. teiden vientilisensioinnista 9 päivänä 44767: Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tammikuuta 1997 annettu kauppa- ja teolli- 44768: neuvoston asetuksen liitteen I tuotekatteen suusministeriön päätös (54/1997). 44769: l~ajentamise~ta ja päättää yleisluvan käyttö- Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tul- 44770: oikeuden laaJentamisesta. leisiin lupahakemuksiin sovelletaan niiden 44771: Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa vireilletuloajankohtana voimassa olleita 44772: tarkempia määräyksiä lupamenettelystä ja säännöksiä. 44773: lupahakemukseen liitettävistä selvityksistä 44774: sekä asettaa luvan käytölle ehtoja. 44775: 44776: 44777: 44778: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000 44779: 44780: 44781: Tasavallan Presidentti 44782: 44783: 44784: 44785: 44786: TARJA HALONEN 44787: 44788: 44789: 44790: Ministeri Kimmo Sasi 44791: 8 HE 116/2000 vp 44792: 44793: 44794: Liite 44795: Rinnakkaistekstit 44796: 44797: 44798: 44799: Laki 44800: 44801: kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta 44802: 44803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44804: muutetaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain 44805: (562/1996) 1 §:n 1 momentti, 2-5 ja 8 §, 9 §:n 2 momentti ja 10 § seuraavasti: 44806: 44807: Voimassa oleva laki Ehdotus 44808: 44809: 1§ 44810: 44811: Soveltamisala 44812: 44813: Neuvoston asetuksessa kaksikäyttötuottei- Kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian 44814: den vientiä koskevan yhteisön vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestel- 44815: valvontajärjestelmän käyttöön ottamisesta män perustamisesta annetussa neuvoston 44816: (EY) N:o 3381/94 ja neuvoston päätöksessä asetuksessa (EY) N:o 1334/2000 ja neuvos- 44817: kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa ton yhteisessä toiminnassa tiettyihin 44818: koskevasta yhteisestä toiminnasta, jonka sotilaallisiin loppukäyttöihin liittyvän tekni- 44819: neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista sen avun valvonnasta (2000!40 1IYUTP ), 44820: tehdyn sopimuksen J .3 artiklan perusteella, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan 44821: (94/942/YUTP) säädetyn lisäksi on kaksi- unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 44822: käyttötuotteiden vientiä, yhteisötoimituksia perusteella, säädetyn lisäksi on kaksikäyttö- 44823: ja kauttakuljetusta rajoitettaessa (vientival- tuotteiden vientiä ja yhteisötoimituksia 44824: vonta) voimassa, mitä tässä laissa säädetään rajoitettaessa (vientivalvonta) voimassa, mi- 44825: ja sen nojalla säädetään tai määrätään. tä tässä laissa säädetään ja sen nojalla 44826: säädetään tai määrätään. 44827: 44828: 44829: 44830: 2§ 2§ 44831: 44832: Määritelmät Kaksikäyttötuote 44833: 44834: Tässä laissa tarkoitetaan: Tässä laissa tarkoitetaan kaksikäyttötuot- 44835: 1) kaksikäyttötuotteella tuotetta, teknolo- teella tuotetta, teknologiaa, palvelua ja 44836: giaa, palvelua ja muuta hyödykettä, jota muuta hyödykettä, jota normaalin siviili- 44837: normaalin siviililuontoisen käyttönsä tai so- luontoisen käyttönsä tai sovellutuksensa 44838: vellutuksensa ohella voidaan käyttää ohella voidaan käyttää joukkotuhoaseiden 44839: joukkotuhoaseiden tai niiden maaliinsaatta- tai niiden maaliinsaattamiseen tarkoitettujen 44840: miseen tarkoitettujen ohjusjärjestelmien ohjusjärjestelmien kehittelyyn tai valmistuk- 44841: kehittelyyn tai valmistukseen taikka jolla seen taikka jolla voidaan edistää yleistä 44842: voidaan edistää yleistä sotilaallista toimin- sotilaallista toimintakykyä. 44843: takykyä; 44844: HE 116/2000 vp 9 44845: 44846: Voimassa oleva laki Ehdotus 44847: 44848: 2) viennillä kaksikäyttötuotteen toimitta- 44849: mista Euroopan yhteisön ulkopuolelle; 44850: 3) yhteisötoimituksella kaksikäyttötuotteen 44851: toimittamista toiseen Euroopan unionin jä- 44852: senvaltioon silloin, kun kyseessä on 44853: neuvoston päätöksen liitteessä N tai V tar- 44854: koitettu tuote; ja 44855: 4) kauttakuljetuksella kaksikäyttötuotteen 44856: kuljettamista Suomen alueen kautta Euroo- 44857: pan yhteisön ulkopuolelle tai neuvoston 44858: päätöksen liitteessä N tai V tarkoitetun 44859: tuotteen kuljettamista Suomen alueen kautta 44860: toiseen Euroopan unionin jäsen valtioon. 44861: 44862: 3§ 44863: 44864: Luvanvaraisuus 44865: 44866: Kaksikäyttötuotteen vienti, yhteisötoimi- Neuvoston asetuksen tai tämän lain nojalla 44867: tus ja kauttakuljetus on sallittu vain kauppa- valvonnanalaisen kaksikäyttötuotteen vienti 44868: ja teollisuusministeriön myöntämän luvan ja yhteisötoimitus on sallittu vain Euroopan 44869: (vientilisenssi) perusteella. Lupa voidaan yhteisön tai kauppa- ja teollisuusministeriön 44870: jättää myöntämättä: myöntämän luvan perusteella. Kauppa- ja 44871: teollisuusministeriön lupa voidaan jättää 44872: myöntämättä: 44873: 1) jos Suomea koskevien kansainvälisten 1) jos Suomea koskevien kansainvälisten 44874: sopimusten, sitoumusten ja velvoitteiden sopimusten, sitoumusten ja velvoitteiden 44875: noudattaminen sitä edellyttää; noudattaminen sitä edellyttää; 44876: 2) jos Suomen ulko- ja turvallisuuspoliit- 2) jos Suomen ulko- ja turvallisuuspoliit- 44877: tisten tavoitteiden tai Suomen tisten tavoitteiden tai Suomen 44878: turvallisuusetujen edistäminen sekä kan- turvallisuusetujen edistäminen sekä kan- 44879: sainvälisen turvallisuuden ylläpitämisen sainvälisen turvallisuuden ylläpitämisen 44880: tukeminen sitä edellyttävät; tukeminen sitä edellyttävät; 44881: 3) jos ulkomailta peräisin olevien strategi- 3) jos ulkomailta peräisin olevien strategi- 44882: sen vientivalvonnan piiriin kuuluvien sen vientivalvonnan piiriin kuuluvien 44883: tuotteiden saannin esteettömyyden varmis- tuotteiden saannin esteettömyyden varmis- 44884: taminen tai niiden saantia koskevien ehtojen taminen tai niiden saantia koskevien ehtojen 44885: noudattaminen sitä edellyttää; tai noudattaminen sitä edellyttää; 44886: 4) jos tavara tai palvelu on tuotu Suomeen 4) jos tavara tai palvelu on tuotu Suomeen 44887: jälleenvientirajoituksin tai -kielloin. jälleenvientirajoituksin tai -kielloin; tai 44888: 5) jos aiottuun lopulliseen käyttöön ja sen 44889: kiertämisvaaraan liittyvät näkökohdat sitä 44890: edellyttävät. 44891: Vientilisenssi tulee esittää tulliviranomai- Vientilupa tulee esittää tulliviranomaisille 44892: selle myös yhteisötoimitusten osalta. myös neuvoston asetuksen 21 artiklassa 44893: tarkoitettujen yhteisötoimitusten osalta. 44894: Viennin luvanvaraisuuden osalta on lisäk- Viennin luvanvaraisuuden osalta on lisäk- 44895: si voimassa, mitä 4 §:ssä säädetään. si voimassa, mitä 4 §:ssä säädetään. 44896: 44897: 44898: 209240L 44899: 10 HE 116/2000 vp 44900: 44901: Voimassa oleva laki Ehdotus 44902: 44903: 4§ 44904: 44905: Tuoteluetteloon kuulumattoman tuotteen 44906: viennin ja yhteisötoimituksen luvanvarai- 44907: suus 44908: 44909: Aiottaessa viedä Euroopan yhteisön ulko- Aiottaessa viedä Euroopan yhteisön ulko- 44910: puolelle tai toimittaa toiseen Euroopan puolelle tai toimittaa toiseen Euroopan 44911: unionin jäsenvaltioon tuotteita, palveluja tai unionin jäsenvaltioon tuotteita, palveluja tai 44912: muita hyödykkeitä, jotka eivät sisälly tämän muita hyödykkeitä, jotka eivät sisälly tämän 44913: lain nojalla annettuun tuoteluetteloon, on lain nojalla annettuun tuoteluetteloon, on 44914: viennin ja yhteisötoimituksen yhteydessä viennin ja yhteisötoimituksen yhteydessä 44915: esitettävä vientilisenssi, jos viejä on saanut esitettävä vientilupa, jos viejä on saanut 44916: kauppa- ja teollisuusministeriöitä ilmoituk- kauppa- ja teollisuusministeriöitä ilmoituk- 44917: sen siitä, että tuote on tai se voi olla sen siitä, että tuote on tai se voi olla 44918: kokonaan tai osaksi tarkoitettu käyttöön, kokonaan tai osaksi tarkoitettu käyttöön, 44919: joka liittyy kemiallisten, biologisten tai joka liittyy kemiallisten, biologisten tai 44920: ydinaseiden kehittämiseen, tuotantoon, kä- ydinaseiden kehittämiseen, tuotantoon, kä- 44921: sittelyyn, käyttöön, ylläpitoon, varastointiin, sittelyyn, käyttöön, ylläpitoon, varastointiin, 44922: havaitsemiseen, tunnistamiseen tai levittä- havaitsemiseen, tunnistamiseen tai levittä- 44923: miseen taikka tällaisten, miseen taikka tällaisten, 44924: asesulkujärjestelyjen alaan kuuluvien asei- asesulkujärjestelyjen alaan kuuluvien asei- 44925: den maaliinsaattamiseen soveltuvien den maaliinsaattamiseen soveltuvien 44926: ohjusten kehittämiseen, tuotantoon, ylläpi- ohjusten kehittämiseen, tuotantoon, ylläpi- 44927: toon tai varastointiin. toon tai varastointiin. 44928: Tuoteluetteloon kuulumattomien kaksi- 44929: käyttötuotteiden vienti on luvanvaraista 44930: myös, jos ostajamaahan tai määrämaahan 44931: kohdistuu neuvoston hyväksymällä yhteisel- 44932: lä kannalla tai yhteisellä toiminnalla, 44933: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön 44934: päätöksellä tai Yhdistyneiden Kansakuntien 44935: turvallisuusneuvoston sitovalla päätös lau- 44936: selmalla määrätty aseidenvientikielto ja jos 44937: viejä on saanut kauppa- ja teollisuusminis- 44938: teriöitä ilmoituksen siitä, että kyseiset 44939: tuotteet ovat tai voivat olla kokonaan tai 44940: osittain tarkoitetut sotilaalliseen loppukäyt- 44941: töön. Sotilaallisella loppukäytöllä 44942: tarkoitetaan: 44943: 1) sisällyttämistä puolustustarvikkeiden 44944: maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta an- 44945: netun lain (242/ 1990) perusteella 44946: lueteltuihin puolustustarvikkeisiin; 44947: 2) tuotanto-, testaus- tai analysointilait- 44948: teiden ja niiden komponenttien käyttöä 44949: edellä mainitussa luettelossa olevien puo- 44950: lustustarvikkeiden kehittämiseen, tuotantoon 44951: tai ylläpitoon; 44952: 3) valmiiksi jalostamattomien tuotteiden 44953: HE 116/2000 vp 11 44954: 44955: Voimassa oleva laki Ehdotus 44956: 44957: käyttöä edellä mainitussa luettelossa olevien 44958: puolustustarvikkeiden tuotantolaitoksessa. 44959: Tuoteluetteloon kuulumattomien kaksi- 44960: käyttötuotteiden vienti on luvanvaraista 44961: myös, jos viejä on saanut kauppa- ja teolli- 44962: suusministeriöitä ilmoituksen siitä, että 44963: kyseiset tuotteet ovat tai voivat olla koko- 44964: naan tai osittain tarkoitetut käytettäviksi 44965: puolustustarvikeluettelossa lueteltujen sel- 44966: laisten puolustustarvikkeiden osina tai 44967: komponentteina, jotka on viety Suomen alu- 44968: eelta ilman lupaa tai Suomen 44969: lainsäädännössä säädetyn luvan vastaisesti. 44970: 44971: Jos viejä tietää tai viejällä on syytä epäillä, Jos viejä tietää tai viejällä on syytä epäillä, 44972: että tuote on kokonaan tai osaksi tarkoitettu että tuote on kokonaan tai osaksi tarkoitettu 44973: johonkin 1 momentissa mainittuun käyt- johonkin 1-3 momentissa mainittuun käyt- 44974: töön, viejän tulee ilmoittaa asiasta kauppa- töön, viejän tulee ilmoittaa asiasta kauppa- 44975: ja teollisuusministeriölle, joka päättää vien- ja teollisuusministeriölle, joka päättää lu- 44976: tilisenssin tarpeellisuudesta. vanvaraisuudesta. 44977: 44978: 44979: 5§ 44980: 44981: Luvan peruuttaminen tai sen ehtojen muut- 44982: taminen 44983: 44984: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oi- Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oi- 44985: keus peruuttaa vientilisenssi tai muuttaa sen keus peruuttaa vientilupa tai muuttaa sen 44986: ehtoja, jos hakemuksessa on annettu virheel- ehtoja, jos hakemuksessa on annettu virheel- 44987: lisiä tietoja tai jos olosuhteet ovat lisenssin lisiä tietoja tai jos olosuhteet ovat luvan 44988: myöntämisen jälkeen muuttuneet niin, että myöntämisen jälkeen muuttuneet niin, että 44989: Suomen kansainväliset sitoumukset tai vel- Suomen kansainväliset sitoumukset tai vel- 44990: voitteet sitä edellyttävät. voitteet sitä edellyttävät. 44991: 44992: 44993: 8§ 44994: 44995: Viennin, yhteisötoimitusten ja kauttakulje- Viennin ja yhteisötoimitusten valvonta 44996: tuksen valvonta 44997: 44998: 44999: Kaksikäyttötuotteiden vientiä, yhteisötoi- Kaksikäyttötuotteiden vientiä ja yhteisö- 45000: mituksia ja kauttakuljetusta valvoo toimituksia valvoo tullilaitos. 45001: tullilaitos. 45002: 12 HE 116/2000 vp 45003: 45004: Voimassa oleva laki Ehdotus 45005: 45006: 9§ 45007: 45008: Rangaistukset 45009: 45010: 45011: Joka huolimattomuudesta rikkoo 4 §:n Joka huolimattomuudesta rikkoo 4 §:n 45012: 2 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuu- 4 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuu- 45013: den, on tuomittava kaksikäyttötuotteiden den, on tuomittava kaksikäyttötuotteiden 45014: vientivalvontailmoituksen laiminlyömisestä vientivalvontailmoituksen laiminlyömisestä 45015: sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi 45016: kuukaudeksi. kuukaudeksi. 45017: 45018: 45019: 45020: 10 § 45021: 45022: Tarkemmat säännökset ja määräykset 45023: 45024: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 45025: töönpanosta voidaan tarvittaessa antaa töönpanosta voidaan tarvittaessa antaa 45026: asetuksella. valtioneuvoston asetuksella. 45027: Asetuksella voidaan säätää neuvoston Valtioneuvoston asetuksella voidaan sää- 45028: päätöksen liitteen 1 tuotekatteen laajentami- tää neuvoston asetuksen liitteen 45029: sesta. 1 tuotekatteen laajentamisesta ja päättää 45030: Valtioneuvosto voi päättää yleislisenssin yleisluvan käyttöoikeuden laajentamisesta. 45031: käyttöoikeuden laajentamisesta. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa 45032: Asianomainen ministeriö voi antaa tar- tarkempia määräyksiä lupamenettelystä ja 45033: kempia määräyksiä lisensiointimenettelystä lupahakemukseen liitettävistä selvityksistä 45034: ja lisenssihakemukseen liitettävistä selvityk- sekä asettaa luvan käytölle ehtoja. 45035: sistä sekä asettaa lisenssin käytölle ehtoja. 45036: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu- 45037: ta 2000. 45038: Tällä lailla kumotaan kaksikäyttötuottei- 45039: den vientivalvonnasta 23 päivänä elokuuta 45040: 1996 annettu asetus (64511996) siihen myö- 45041: hemmin tehtyine muutoksineen sekä 45042: kaksikäyttötuotteiden vientilisensioinnista 45043: 9 päivänä tammikuuta 1997 annettu kaup- 45044: pa- ja teollisuusministeriön päätös 45045: (5411997). 45046: Ennen tämän lain voimaantuloa vireille 45047: tulleisiin lupahakemuksiin sovelletaan nii- 45048: den vireilletuloajankohtana voimassa olleita 45049: säännöksiä. 45050: HE 117/2000 vp 45051: 45052: 45053: 45054: 45055: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturma- ja 45056: liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2001 perittävästä 45057: maksusta 45058: 45059: 45060: 45061: 45062: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45063: 45064: 45065: 45066: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksi- 307 miljoonan markan suuruinen maksu. 45067: vuotinen laki, jolla tapaturma- ja liikenne- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 45068: vakuutuksen täyskustannusvastuun periaat- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 45069: teen toteuttamista jatketaan vuonna 2001. Ta- sen yhteydessä. 45070: paturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta sekä Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tam- 45071: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitok- mikuun 1 päivänä 2001 ja olemaan voimassa 45072: selta peritään tähän tarkoitukseen yhteensä vuoden 2001. 45073: 45074: 45075: 45076: 45077: PERUSTELUT 45078: 45079: 45080: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestel- 45081: set mien luonteen ja rahoitusvastuun huomioon 45082: ottaen on tarkoituksenmukaista, että pysytään 45083: Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmi- nykyisessä liikenne- ja tapaturmapotilaiden 45084: en täyskustannusvastuu niiden korvauspiiriin julkisen terveydenhuollon palveluiden todel- 45085: kuuluvista sairaanhoitokustannuksista to- liseen käyttöön perustuvassa maksussa, joka 45086: teutettiin väliaikaisella järjestelmällä en- kerätään vuosittain vakuutusjärjestelmiltä. 45087: simmäisen kerran vuonna 1993 tapaturma- ja Näin pystytään takaamaan liikenne- ja tapa- 45088: liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 1993 pe- turmapotilaille yhdenvertainen oikeus saada 45089: rittävästä maksusta annetulla lailla nopea ja asianmukainen hoito julkisen ter- 45090: (1645/1992). Järjestelmän voimassaoloa on veydenhuollon piirissä hoidon tarpeen ai- 45091: sen jälkeen jatkettu vuosittain, viimeksi tapa- heuttajasta riippumatta. Vakuutusyhtiö on 45092: turma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuo- velvollinen korvaamaan liikenne- ja tapa- 45093: delta 2000 perittävästä maksusta annetulla turmapotilaalle edelleenkin vain julkisen ter- 45094: lailla (1016/1999), jolla vakuutuslaitoksilta veydenhuollon asiakasmaksun. Sosiaali- ja 45095: peritään yhteensä 307 miljoonaa markkaa. terveysministeriö on jatkanut sen selvittä- 45096: Valtiontaloudellisista syistä maksu on ohjattu mistä, miten maksu voitaisiin ohjata jul- 45097: vuosittain kansaneläkelaitokselle pienentä- kiselle terveydenhuollolle. Toteuttamiskel- 45098: mään kansaneläkelain 59 §:n 2 momentissa poisesta mallista ei ole kuitenkaan päästy 45099: ja sairausvakuutuslain 59 §:n 1 momentissa yksimielisyyteen. Siksi nykyistä järjestelmää 45100: tarkoitettua valtion takuusuoritusta. ehdotetaan jatkettavaksi myös vuonna 2001. 45101: 209239K 45102: 2 HE 117/2000 vp 45103: 45104: 45105: Maksu ehdotetaan perittäväksi edelleen kustannusosuuden arvioidaan olevan vuonna 45106: 307 milj. markan suuruisena. Tapaturmava- 2001 noin 17 prosenttia kokonaiskustannuk- 45107: kuutuslaitosten osuus olisi siitä 156 miljoo- sista. 45108: naa, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- Ehdotetusta maksusta aiheutuisi siten val- 45109: laitoksen 22 milj. ja liikennevakuutuslaitos- tiolle maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- 45110: ten 129 milj. markkaa. Maksu jakautuisi eri tuksen rahoituksen kautta vuonna 2001 yh- 45111: vakuutusjärjestelmien välillä samoin kuin ku- teensä arviolta noin 10 miljoonan markan 45112: luvana vuonna. Myös maksun perintä- suuruinen meno. Määrästä toteutuisi valtion 45113: menettely ja jako vakuutusyhtiöiden välillä välittömän osuuden kautta noin 6 miljoonaa 45114: tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmissä markkaa ja loput välillisesti perusturvaosuu- 45115: toteutettaisiin entisellä tavalla. Maksu ohjat- den kautta. Kustannusvaikutuksia 45116: taisiin kansaneläkelaitokselle pienentämään arvioitaessa on otettu huomioon, että lasku- 45117: valtion sairausvakuutusrahastoa koskevaa ta- perustekorkokannan ylittävästä sijoitusten 45118: kuusuoritusta. nettotuotosta puolet alentaa valtion ja puolet 45119: vakuutettujen osuutta. Hallitus tulee anta- 45120: 2. Esityksen vaikutukset maan vuoden 2001 talousarvioesitykseen 45121: liittyen tätä koskevan lain muutosesityksen, 45122: Esityksen johdosta valtio saa tapaturma- ja jolla maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- 45123: liikennevakuutusjärjestelmiltä 307 miljoonaa lakiin kirjattaisiin nykyinen sosiaali- ja 45124: markkaa, jolla katetaan valtion sairausvakuu- terveysministeriön vahvistamiin laskuperus- 45125: tusrahastoa koskevaa takuusuoritusta. teisiin perustuva käytäntö. 45126: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestel- 45127: (1026/1981) 15 §:n mukaan valtio osallistuu mässä kustannusten lisäys voidaan siirtää 45128: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksuihin. Arvioitu vaikutus sekä 45129: kustannuksiin niin sanotun lisäturvaosuuden tapaturma- että liikennevakuutusmaksuun on 45130: kautta. Tämän lisäksi valtio osallistuu maata- noin 6 prosenttia. Maksu ei nosta vakuutus- 45131: lousyrittäjien tapaturmavakuutuksen perus- maksuja nykyisestä. Maatalousyrittäjien ta- 45132: turvaosuuden kustannuksiin välillisesti maa- paturmavakuutuksen maksuosuudesta siirtyy 45133: talousyrittäjien eläkelain, kansaneläkelain, vakuutettujen vakuutusmaksuilla katettavaksi 45134: sairausvakuutuslain ja perhe-eläkelain rahoi- kolmannes eli arviolta noin 7 miljoonaa 45135: tuksen kautta. Maatalousyrittäjät osallistuvat markkaa. Osuus vastaa vakuutettujen osuutta 45136: rahoitukseen vakuutusmaksuosuuden kautta. maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen 45137: Siten osa maatalousyrittäjien tapaturmava- kokonaiskustannusten rahoituksesta. 45138: kuutuslaitoksen 22 miljoonan markan täys- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 45139: kustannusvastuumaksusta tulee valtion vas- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 45140: tattavaksi suoraan lisäturvaosuuden kautta ja sen yhteydessä. 45141: välillisesti perusturvaosuuden kautta. 45142: Valtion lisäturvaosuuden suuruus on vuon- 3. Asian valmistelu 45143: na 2001 32,95 prosenttia kokonaiskustannuk- 45144: sista. Perusturvaa rahoittavien järjestelmien Asia on valmisteltu sosiaali- ja terveysmi- 45145: osuus on kansaneläkelaitoksen osalta 25,85 nisteriössä virkatyönä. Valmistelun yh- 45146: prosenttia ja maatalousyrittäjien eläke- teydessä on kuultu Tapaturmavakuutuslai- 45147: laitoksen osalta 14,67 prosenttia kokonais- tosten liittoa, liikennevakuutuskeskusta ja 45148: kustannuksista. Maatalousyrittäjien eläkelaitosta. 45149: Huomioon ottaen sen, ettei valtio osallistu 45150: maatalousyrittäjien vapaaehtoisen tapaturma- 4. Voimaantulo 45151: vakuutuksen kustannuksiin, valtion välitön 45152: rahoitusosuus on vuonna 2001 noin 29 pro- Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 pat- 45153: senttia ja maatalousyrittäjien noin 34 pro- vänä tammikuuta 2001 ja koskemaan vuodel- 45154: senttia maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- ta 2001 suoritettavaa maksua. 45155: tuksen kokonaiskustannuksista. Perusturvao- 45156: suuden kautta muodostuvan valtion välillisen 45157: HE 117/2000 vp 3 45158: 45159: 45160: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45161: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 45162: tus: 45163: 45164: Lakiehdotus 45165: 45166: 45167: 45168: 45169: Laki 45170: tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2001 perittävästä maksusta 45171: 45172: 45173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 45174: 45175: 1§ 3§ 45176: Vakuutuslaitosten, joilla on oikeus myön- Sen estämättä, mitä tapaturmavakuutuslain 45177: tää Suomessa tapaturmavakuutuslaissa 35 §:n 2 momentissa ja maatalousyrittäjien 45178: (608/1948) tai liikennevakuutuslaissa tapaturmavakuutuslain 13 §:ssä säädetään, 45179: (279/1959) tarkoitettuja pakollisia vakuutuk- tästä laista vakuutuslaitoksille aiheutuva me- 45180: sia, sekä maatalousyrittäjien tapaturmava- nojen lisäys voidaan vuonna 2001 ja sen jäl- 45181: kuutuslain (1026/1981) 2 §:ssä tarkoitetun keen sisällyttää pakollisen tapaturmavakuu- 45182: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitok- tuksen vakuutusmaksujen perusteisiin ja lu- 45183: sen on suoritettava kansaneläkelaitokselle, kea maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuk- 45184: siten kuin jäljempänä säädetään, sairausva- sen kokonaiskustannuksiin. 45185: kuutuslain 59 §:n 1 momentissa säädetyn val- Tästä laista johtuvasta maksutulon lisäyk- 45186: tion takuusuorituksen pienentämiseksi vuon- sestä ei kuitenkaan peritä eräistä vakuutus- 45187: na 2001 maksu, joka on yhteensä 307 miljoo- maksuista suoritettavasta verosta annetussa 45188: naa markkaa. Tästä maksusta tapaturmava- laissa (664/1966) tarkoitettua vakuutusmak- 45189: kuutuksia myöntävien vakuutuslaitosten suveroa, liikennevakuutuslain mukaista lii- 45190: osuus on 156 miljoonaa markkaa ja liikenne- kenneturvallisuusmaksua, tapaturmavakuu- 45191: vakuutuksia myöntävien vakuutuslaitosten tuslain 35 §:n 4 momentin mukaista työtur- 45192: osuus 129 miljoonaa markkaa. Maata- vallisuusmaksua eikä 58 §:n ja 60 §:n 6 mo- 45193: lousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen mentin mukaisia maksuja eikä eräiden tapa- 45194: osuus on 22 miljoonaa markkaa. turmakorvausten sitomisesta palkkatasoon 45195: annetun lain (957/1971) 2 §:n eikä tapatur- 45196: 2§ mavakuutuslain perusteella korvattavasta 45197: Edellä 1 §: ssä tapaturmavakuutuslaitoksille kuntoutuksesta annetun lain (62511991) 45198: säädetty maksuosuus jakautuu niiden kesken 12 §:n mukaisia maksuja. Tämän lain mu- 45199: tapaturmavakuutuslain mukaisista muista kaista maksua ei oteta myöskään huomioon 45200: kuin 57 §:ssä säädetyistä vakuutuksista vuo- maatalousyrittäjien tapaturma vakuutuslain 45201: den 2001 tilinpäätöksellä vahvistettujen va- 14 §:n mukaisia työturvallisuuskuluja mää- 45202: kuutusmaksutulojen suhteessa. Liikenneva- rättäessä. 45203: kuutuslaitoksille säädetty maksu jakautuu 45204: niiden kesken vuoden 2001 tilinpäätöksellä 4§ 45205: vahvistettujen liikennevakuutusmaksutulojen Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset 45206: suhteessa. Maatalousyrittäjien tapaturmava- ovat velvollisia suorittamaan kalenterikuu- 45207: kuutuslaitoksen 1 §: ssä säädetty maksuosuus kausittain ennakkoa 1 §:ssä tarkoitetusta 45208: on lopullinen. maksusta. Ennakon suuruus on kalenterikuu- 45209: kaudelta 1/12 vakuutuslaitosten maksettavik- 45210: 4 HE 117/2000 vp 45211: 45212: 45213: si 1 §: ssä säädetyistä määristä. Ennakko ja- taan vastaamaan 2 §:ssä säädettyä mak- 45214: kautuu tapaturmavakuutuslaitosten kesken ja suosuuksien jakautumista sen jälkeen, kun 45215: liikennevakuutuslaitosten kesken vuoden tapatunna- ja liikennevakuutuksen vakuutus- 45216: 1999 tilinpäätöksellä vahvistettujen pakolli- maksutulot vuodelta 2001 on tilinpäätöksellä 45217: sen tapatunnavakuutuksen ja liikennevakuu- vahvistettu. 45218: tuksen vakuutusmaksutulojen suhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa 45219: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslai- kunkin vakuutuslaitoksen ennakon sekä lo- 45220: tos maksaa kalenterikuukaudelta 1/12 sen pullisen maksuosuuden määrän. Tapatunna- 45221: maksettavaksi 1 §:ssä säädetystä määrästä. vakuutuslaitosten liitto ja liikennevakuutus- 45222: Vakuutuslaitoksen on suoritettava kunkin keskus huolehtivat 1 momentin mukaisten 45223: kuukauden 15 päivään mennessä ennakko ta- lopullisten maksuosuuksien keräämisestä ja 45224: paturmavakuutusmaksutulosta Tapaturma- tilittämisestä vakuutuslaitoksille. 45225: vakuutuslaitosten liitolle ja liikennevakuu- 45226: tusmaksutulosta liikennevakuutuskeskuksel- 6§ 45227: le. Sosiaali- ja terveysministeriö välittää Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 45228: maksut kansaneläkelaitokselle. Sosiaali- ja töönpanosta annetaan tarvittaessa sosiaali- ja 45229: terveysministeriöllä on oikeus veloittaa terveysministeriön asetuksella. 45230: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja liiken- 45231: nevakuutuskeskuksen tilejä suoritettujen en- 45232: nakoiden määrällä välittäessään 1 §:ssä sää- 7§ 45233: detyn markkamäärän kansaneläkelaitokselle. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 45234: mikuuta 2001. Laki koskee vuodelta 2001 45235: suoritettavaa maksua. 45236: 5§ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45237: Edellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 45238: tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten en- toimenpiteisiin. 45239: nakoina suorittamat maksuosuudet tarkiste- 45240: 45241: 45242: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000 45243: 45244: 45245: Tasavallan Presidentti 45246: 45247: 45248: 45249: 45250: TARJA HALONEN 45251: 45252: 45253: 45254: 45255: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 45256: HE 11812000 vp 45257: 45258: 45259: 45260: 45261: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustus- 45262: lain 3 §:n muuttamisesta 45263: 45264: 45265: 45266: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45267: 45268: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äi- ottamisissa noudatettavaa menettelyä kos- 45269: tiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen keva tekninen muutos. 45270: olisi oikeutettu alle yksivuotiaan lapsen otto- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 45271: vanhemman tai lapseksiottajan lisäksi alle vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 45272: 18-vuotiaan lapsen ottovanhempi tai lapsek- sen yhteydessä. 45273: siottaja. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 45274: Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi Poh- 1 päivänä maaliskuuta 2001. 45275: joismaiden kansalaisten välisissä lapseksi- 45276: 45277: 45278: 45279: 45280: PERUSTELUT 45281: 45282: 1. Nykytila Tästä seuraa, että myös äitiysavustuksen saa- 45283: jien määrä vähenee. Avustuksen nostaa 45284: Äitiysavustuslain (47711993) 3 §:n mukaan rahana noin 25 % siihen oikeutetuista ja lo- 45285: oikeus äitiysavustukseen valtion varoista on put 75 % valitsevat äitiyspakkauksen. 45286: ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla, joka 45287: asuu Suomessa, jos alle yksivuotias lapsi on 2. Ehdotetut muutokset 45288: lapseksiottamisesta annetussa laissa 45289: (15311985) tarkoitetulla tavalla sijoitettu lap- Voimassa olevan äitiysavustuslain saan- 45290: seksiottajan luokse. Kansainvälisessä nösten mukaan ne ottolapsiperheet, joihin 45291: lapseksiottamisessa edellytyksenä on lisäksi, sijoitetaan yksi vuotta täyttänyt ottolapsi, ei- 45292: Pohjoismaiden kansalaisten välistä lapsek- vät ole oikeutettuja äitiysavustukseen. Kui- 45293: siottamista lukuun ottamatta, että tenkin myös tällaisen lapsen ottaminen 45294: lapseksiottamiseen on myönnetty lapseksiot- perheeseen aiheuttaa perheelle vastaavaa ta- 45295: tamisesta annetussa laissa tarkoitettu lap- loudellista rasitusta kuin alle yksivuotiaan 45296: seksiottamisasioiden lautakunnan lupa. Otto- lapsen lapseksiottaminen. Jotta eri ikäisten 45297: vanhemman tai lapseksiottajan, joka haluaa lasten lapseksiottajia ja ottovanhempia koh- 45298: saada avustuksen, on haettava sitä ennen deltaisiin tasavertaisesti, äitiysavustukseen 45299: kuin lapsi täyttää yksi vuotta. oikeutettujen piiriä ehdotetaan laa- 45300: Aitiysavustus suoritetaan avustuksen saa- jennettavaksi siten, että alle 18-vuotiaan lap- 45301: jan hakemuksen mukaan joko rahl;l.- tai luon- sen ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla 45302: toisavustuksena (äitiyspakkaus). Aitiysavus- olisi oikeus äitiysavustukseen. 45303: tuksen määrästä päättää valtioneuvosto. Oikeus äitiysavustukseen syntyy, kun lapsi 45304: Avustuksen määrä on ollut 1 päivästä maa- on lapseksiottamisesta annetussa laissa tar- 45305: liskuuta 1993 lukien 760 markkaa lasta kohti. koitetulla tavalla sijoitettu lapseksiottajan 45306: Avustuksen saajia arvioidaan vuonna 2001 luokse. Edellytyksenä on siten, että lapsen si- 45307: olevan 57 000. Vuosittain syntyvien lasten joittaminen perheeseen tapahtuu lapseksi- 45308: määrä on pienentynyt vuodesta 1993 alkaen ottamistarkoituksessa ja että on noudatettu 45309: ja sen arvioidaan jatkossakin pienentyvän. lain mukaista lapseksiottamisen vahvistamis- 45310: 209244Q 45311: 2 HE 118/2000 vp 45312: 45313: 45314: ta edeltävää menettelyä. Lapseksiottamisen ottolapsineuvonnan alkua. 45315: vahvistamista edeltää pakollinen kunnan so- Suomessa vahvistetuista lapseksiottamisis- 45316: siaalihuollon toimielimen tai ottolapsitoimis- ta suuri osa on niin sanottuja perheen sisäisiä 45317: ton antama ottolapsineuvonta. Ottolapsineu- lapseksiottamisia, joissa lapseksiottaja adop- 45318: vonnan aikana selvitetään, ovatko lain mu- toi aviopuolisoosa lapset. Perheen sisäisissä 45319: kaiset lapseksiottamisen edellytykset ole- lapseksiottamisissa ei voida katsoa tapahtu- 45320: massa. Jos lapseksottamisen edellytysten kat- van lapseksiottamisesta annetussa laissa tar- 45321: sotaan olevan olemassa, ottolapsineuvonnan koitettua lapsen sijoittamista lapseksiottajan 45322: antaja sijoittaa lapsen lapseksiottajan luokse. luokse. Ei myöskään voida pitää tarkoituk- 45323: Ottolapsineuvonnan antajan on seurattava senmukaisena, että äitiysavustus maksettai- 45324: sijoituksen onnistumista sekä huolehdittava siin samasta lapsesta kahteen kertaan saman 45325: siitä, että lapseksiottaja viivytyksettä ryhtyy perheen sisällä. Näin ollen perheen sisäiset 45326: toimenpiteisiin lapseksiottamisen vahvista- lapseksiottamiset jäisivät äitiysavustuslain 45327: miseksi. Kansainvälisissä lapseksiottamisissa soveltainispiirin ulkopuolelle. 45328: edellytetään ottolapsineuvontaan osallistumi- Useissa tapauksissa Suomessa lapsensa ot- 45329: sen lisäksi, että lapseksiottaja käyttää kan- tolapseksi luovuttava äiti on saanut äitiys- 45330: sainvälistä lapseksiottamispalvelua ja että avustuksen lapsen syntymän perusteella. 45331: lapseksiottamisasioiden lautakunta myöntää Vaikka samalla perusteella ei etuutta pää- 45332: luvan lapseksiottamiseen. Kansainvälisissä sääntöisesti voida kahteen kertaan myöntää, 45333: lapseksiottamisissa ulkomainen palvelunan- ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että 45334: taja sijoittaa lapsen lapseksiottajan luokse lapsensa ottolapseksi luovuttava äiti olisi 45335: lapsen asuinpaikan valtiossa. Ottolapsineu- velvollinen siirtämään mahdollisesti saaman- 45336: vonnan antajan ja kansainvälisen lapseksi- sa äitiysavustuksen lapseksiottajalle. Näin 45337: ottamispalvelun antajan on kuitenkin seu- ollen äitiysavustus tultaisiin mahdollisesti 45338: rattava sijoituksen onnistumista lapsen uu- suorittamaan joissakin tapauksissa kahteen 45339: dessa asuinvaltiossa. kertaan. Kotimaisia alle 18-vuotiaan lapsen 45340: Kotimaisissa lapseksiottamisissa ottolapsi- lapseksiottamisia vahvistetaan vuosittain 45341: neuvonnan antaja ja kansainvälisissä lap- noin 140-170, ja näistä noin puolet on mui- 45342: seksiottamisissa kansainvälisen lapseksiotta- ta kuin edellä mainittuja perheen sisäisiä 45343: mispalvelun antaja toimittavat Kansaneläke- lapseksiottamisia. Näin ollen niillä tapauksil- 45344: laitokselle ilmoituksen siitä, milloin lapsi on la, joissa äitiysavustus suoritetaan kahteen 45345: sijoitettu lapseksiottajalle lapseksiottamis- kertaan, ei olisi merkittäviä taloudellisia vai- 45346: tarkoituksessa. kutuksia. 45347: Äitiysavustuslain mukainen oikeus avus- Äitiysavustuslain 3 §:n 2 momenttia ehdo- 45348: tukseen olisi myös perhehoitajalla, joka tetaan muutettavaksi siten, että ottovanhem- 45349: adoptoi sijaishuoltoon sijoitetun perhehoi- man tai lapseksiottajan, joka haluaa saada 45350: dossa olevan lapsen. Lapseksiottamisesta an- avustuksen, on haettava sitä kahden kuukau- 45351: netun lain mukaiset lapseksiottamisen edel- den kuluessa siitä, kun lapsi on lapseksi- 45352: lytykset sekä lapseksiottamisen vahvistami- ottamisesta annetussa laissa tarkoitetulla ta- 45353: sessa noudatettava menettely koskevat myös valla sijoitettu lapseksiottajan luokse. Avus- 45354: perhehoitoon sijoitetun lapsen lapseksiotta- tus voitaisiin kuitenkin myöntää, vaikka sitä 45355: mista. Käytännössä perhehoidossa oleva ei olisi haettu säädetyssä määräajassa, jos sen 45356: lapsi on sijoitettuna perheeseen jo ennen epääminen myöhästymisestä huolimatta olisi 45357: ottolapsineuvonnan aloittamista. Lapseksi- kohtuutonta. 45358: ottamisesta annetussa laissa tarkoitetun sijoit- Lapseksiottamisesta annettua lakia muutet- 45359: tamisen voidaan katsoa alkavan silloin, kun tiin vuonna 1996 siten, että kansainvälistä 45360: ottolapsineuvonnassa on edetty niin pitkälle, lapseksiottamista varten säädettyä yhteistyö- 45361: että lapseksiottamisen edellytysten on selvi- järjestelmää noudatetaan myös 45362: tetty olevan olemassa. Sijoituksen katsotaan Pohjoismaiden kansalaisten välisissä lapsek- 45363: tapahtuneen vastaavin perustein niissä tapa- siottamisissa. Tästä syystä myös äitiysavus- 45364: uksissa, joissa lapsi on ollut yksityisesti tuslakia ehdotetaan nyt muutettavaksi vas- 45365: sijoitettuna lapseksiottajan luokse jo ennen taamaan asiallisesti lapseksiottamisesta an- 45366: HE 118/2000 vp 3 45367: 45368: 45369: nettuun lakiin tehtyä muutosta, jonka mukaan täyttäviä kotimaisia lapseksiottamisia arvioi- 45370: myös Pohjoismaiden kansalaisten välisissä daan tulevan äitiysavustuslain piiriin vuosit- 45371: lapseksiottamisissa edellytetään lapseksiotta- tain lisää alle 50. 45372: misasioiden lautakunnan lupaa. Muutos on Esityksen mukainen äitiysavustuksen 45373: tältä osin tekninen. myöntäminen alle 18-vuotiaan lapsen otto- 45374: Muilta kuin edellä mainituilta osin otto- vanhemmille ja lapseksiottajille lisäisi avus- 45375: vanhempia ja lapseksiottajia koskevat äitiys- tukseen oikeutettujen määrää vuosittain ar- 45376: avustuksen saamisen edellytykset kansain- violta yhteensä noin 200 henkilöllä, mikä 45377: välisissä lapseksiottamisissa säilyisivät lisäisi äitiysavustuksen kustannuksia 170 000 45378: ennallaan. markalla. Kustannusten laskennassa on otettu 45379: huomioon hallituksen esitys Eduskunnalle 45380: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- vuoden 2001 talousarvioksi, jossa äitiysavus- 45381: tukset tuksen määrää esitetään korotettavaksi 1 päi- 45382: västä maaliskuuta 2001 lukien 832,40 mark- 45383: Äitiyspakkaus sisältää lähinnä vauvan hoi- kaan (140 euroa). 45384: toon liittyviä tarvikkeita ja vauvan vaatteita, 45385: joten on todennäköistä, että yksi vuotta täyt- 45386: täneen ottolapsen vanhemmat tulevat otta- 4. Asian valmistelu 45387: maan äitiysavustuksen rahana. 45388: Vuosittain Suomeen tulee noin 150--200 Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja 45389: lapseksiottamisesta annetun lain mukaisesti terveysministeriössä yhteistyössä Kansan- 45390: ulkomailta adoptoitua alle 18-vuotiasta lasta. eläkelaitoksen kanssa. 45391: Näistä noin 75-80 % on ollut Suomeen saa- 45392: puessaan yksi vuotta täyttäneitä. Esityksessä 45393: ehdotettujen muutosten jälkeen äitiysavus- 5. Voimaantulo 45394: tuksen myöntämisen edellytykset täyttäviä 45395: kansainvälisiä lapseksiottamistapauksia arvi- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 45396: oidaan tulevan äitiysavustuslain piiriin vuo- vänä maaliskuuta 2001. Lain mukainen äi- 45397: simtin lisää noin 120--160. tiysavustus ehdotetaan suoritettavaksi lap- 45398: Muita kuin perheen sisäisiä alle 18-vuo- sesta, joka on sijoitettu lapseksiottamisesta 45399: tiaan lapsen kotimaisia lapseksiottamisia annetussa laissa tarkoitetulla tavalla lapsek- 45400: vahvistetaan vuosittain noin 70. Näistä osa siottajan luokse 1 päivänä maaliskuuta 2001 45401: on jo nyt äitiysavustuslain piirissä olevia alle tai sen jälkeen. 45402: yksivuotiaan lapsen lapseksiottamisia. Esi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45403: tyksessä ehdotettujen muutosten jälkeen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 45404: äitiysavustuksen myöntämisen edellytykset tus: 45405: 4 HE 118/2000 vp 45406: 45407: 45408: Lakiehdotus 45409: 45410: 45411: 45412: Laki 45413: äitiysavustuslain 3 §:n muuttamisesta 45414: 45415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45416: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1993 annetun äitiysavustuslain (477/1993) 3 §,sellaisena 45417: kuin se on osaksi laissa 15 811 1993, seuraavasti: 45418: 45419: 3§ nan lupa. 45420: Ottovanhemman tai lapseksiottajan, joka 45421: Avustus ottovanhemmalle tai lapseksiottajal- haluaa saada avustuksen, on haettava sitä 45422: le kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lapsi 45423: on lapseksiottamisesta annetussa laissa tar- 45424: Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentissa, koitetulla tavalla sijoitettu lapseksiottajan 45425: 2 §:ssä ja 8 §:n 2 momentissa säädetään, oi- luokse. Avustus voidaan kuitenkin myöntää, 45426: keus äitiysavustukseen valtion varoista on vaikka sitä ei olisi haettu säädetyssä määrä- 45427: myös ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla, ajassa, jos sen epääminen myöhästymisestä 45428: joka asuu Suomessa, jos alle 18-vuotias lapsi huolimatta olisi kohtuutonta. 45429: on lapseksiottamisesta annetussa laissa 45430: (153/1985) tarkoitetulla tavalla sijoitettu lap- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- 45431: seksiottajan luokse. Kansainvälisessä lapsek- kuuta 2001. 45432: siottamisessa avustuksen saamisen edelly- Lain mukainen äitiysavustus suoritetaan 45433: tyksenä on lisäksi, että ottovanhemmalle tai lapsesta, joka on sijoitettu lapseksiottamises- 45434: lapseksiottajalle on myönnetty lapseksiotta- ta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla 45435: misesta annetun lain 25 §:n 1 momentissa lapseksiottajan luokse 1 päivänä maaliskuuta 45436: tarkoitettu lapseksiottamisasioiden lautakun- 2001 tai sen jälkeen. 45437: 45438: 45439: 45440: 45441: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000 45442: 45443: 45444: 45445: 45446: Tasavallan Presidentti 45447: 45448: 45449: 45450: 45451: TARJA HALONEN 45452: 45453: 45454: 45455: 45456: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 45457: HE 11812000 vp 5 45458: 45459: 45460: Liite 45461: Rinnakkaistekstit 45462: 45463: Laki 45464: äitiysavustuslain 3 §:n muuttamisesta 45465: 45466: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45467: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1993 annetun äitiysavustuslain (47711993) 3 §, sellaisena 45468: kuin se on osaksi laissa 158111993, seuraavasti: 45469: 45470: Voimassa oleva laki Ehdotus 45471: 45472: 3§ 3§ 45473: 45474: Avustus ottovanhemmalle tai lapseksiotta- Avustus ottovanhemmalle tai lapseksiotta- 45475: jalle jalle 45476: 45477: Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentissa, Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentissa, 45478: 2 §:ssä ja 8 §:n 2 momentissa on säädetty, 2 §:ssä ja 8 §:n 2 momentissa säädetään, 45479: oikeus äitiysavustukseen valtion varoista on oikeus äitiysavustukseen valtion varoista on 45480: myös ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla, myös ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla, 45481: joka asuu Suomessa, jos alle yksivuotias joka asuu Suomessa, jos alle 18- vuotias lap- 45482: lapsi on lapseksiottamisesta annetussa laissa si on lapseksiottamisesta annetussa laissa 45483: (153/85) tarkoitetulla tavalla sijoitettu lap- (153/1985) tarkoitetulla tavalla sijoitettu 45484: seksiottajan luokse. Kansainvälisessä lap- lapseksiottajan luokse. Kansainvälisessä 45485: seksiottamisessa avustuksen saamisen edel- lapseksiottamisessa avustuksen saamisen 45486: lytyksenä on lisäksi, pohjoismaiden kan- edellytyksenä on lisäksi, että ottovan- 45487: salaisten välistä lapseksiottamista lukuun hemmalle tai lapseksiottajalle on myönnetty 45488: ottamatta, että ottovanhemmalle tai lapsek- lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 45489: siottajalle on myönnetty lapseksiottamisesta 1 momentissa tarkoitettu lapseksiottamis- 45490: annetun lain 25 §:n 1 momentissa tarkoitet- asioiden lautakunnan lupa. 45491: tu lapseksiottamisasioiden lautakunnan 45492: lupa. 45493: Ottovanhemman tai lapseksiottajan, joka Ottovanhemman tai lapseksiottajan, joka 45494: haluaa saada avustuksen, on haettava sitä haluaa saada avustuksen, on haettava sitä 45495: ennen kuin lapsi saavuttaa yhden vuoden kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lapsi 45496: iän. on lapseksiottamisesta annetussa laissa tar- 45497: koitetulla tavalla sijoitettu Iapseksioiiajan 45498: luokse. Avustus voidaan kuitenkin myöntää, 45499: vaikka sitä ei olisi haettu säädetyssä mää- 45500: räajassa, jos sen epääminen myöhästy- 45501: misestä huolimatta olisi kohtuutonta. 45502: 45503: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maa- 45504: liskuuta 2001. 45505: Lain mukainen äitiysavustus suoritetaan 45506: lapsesta, joka on sijoitettu lapseksi- 45507: ottamisesta annetussa laissa tarkoitetulla 45508: tavalla lapseksiottajan luokse 1 päivänä 45509: maaliskuuta 2001 tai sen jälkeen. 45510: HE 119/2000 vp 45511: 45512: 45513: 45514: 45515: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapal- 45516: velulain muuttamisesta 45517: 45518: 45519: 45520: 45521: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45522: 45523: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työ- keen turva olisi sama kuin työmarkkinatuella 45524: voimapalvelulakia. Lain nojalla voidaan tai työllistämistuella työharjoitteluun osallis- 45525: myöntää tukea muun muassa ammatinvalin- tuvalla. 45526: nanohjaukseen liittyviin tukitoimenpiteisiin Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 45527: ja vajaakuntoisen työhönsijoittumisen tuke- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 45528: miseen. Näihin toimenpiteisiin osallistuvan sen yhteydessä. 45529: turvaa tapaturman ja ammattitaudin varalta Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 45530: ehdotetaan parannettavaksi. Muutoksen jäi- den 2001 alusta. 45531: 45532: 45533: 45534: 45535: PERUSTELUT 45536: 45537: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- tukitoimenpiteitä, jotka eivät myöskään ta- 45538: set pahdu työsopimussuhteessa. Mainittuihin 45539: toimenpiteisiin osallistuvien turvasta tapa- 45540: Työmarkkinatuella työharjoitteluun osallis- turman varalta säädetään työvoimapalvelui- 45541: tuvan vakuutusturvasta säädetään hin liittyvistä etuuksista annetussa asetukses- 45542: työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) sa (1253/1993). Sen 20 §:n mukaan 45543: 9 §:ssä. Sen mukaan työharjoittelussa sattu- työministeriö järjestää työkokeiluissa työ- 45544: neesta tapaturmasta tai siinä saadusta paikoilla, koulutuskokeiluissa, tutustumis- 45545: ammattitaudista suoritetaan työmarkkinatuen käynneillä oppilaitoksissa sekä työ- ja koulu- 45546: saajalle korvaus valtion varoista samojen pe- tuskokeiluissa oleville asiakkaille ryhmätapa- 45547: rusteiden mukaan kuin tapaturmavakuutus- turmavakuutuksen. 45548: laissa (608/1948) säädetään. Korvausta mak- Ryhmätapaturmavakuutus on sovelta- 45549: setaan siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole misalaltaan suppeampi kuin tapaturma- 45550: oikeutta vähintään saman suuruiseen korva- vakuutuslakiin perustuva korvausvelvolli- 45551: ukseen muun lain perusteella. Vastaava suus, eikä siitä korvata lainkaan esimerkiksi 45552: säännös työllistämistuella työharjoitteluun mahdollista ammattitautia. Lisäksi ryhmäta- 45553: osallistuvan vakuutusturvasta on työllisyys- paturmavakuutuksen korvaustaso on selvästi 45554: lain (275/1987) 17 §:ssä. Työharjoitteluun alempi kuin tapaturmavakuutuslain mukai- 45555: osallistuva ei ole työsopimussuhteessa työ- nen korvaustaso. Tämän vuoksi vakuutus- 45556: harjoittelupaikan järjestäjään eikä työ- turva eri tukimuodoissa ehdotetaan 45557: voimatoimistoon. yhtenäistettäväksi ottamalla työvoimapalve- 45558: Työvoimapalvelulain (1 005/1993) mukai- lulakiin uusi 13 a §,joka vastaa työllisyyslain 45559: sesti voidaan myöntää, järjestää ja tukea 17 §:n 4 momenttia ja työmarkkinatuesta an- 45560: ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpiteitä netun lain 9 §:n 1 ja 3 momenttia. Säännös 45561: sekä vajaakuntoisen henkilön työllistymisen ehdotetaan otettavaksi lain 3 lukuun, jossa 45562: 209245R 45563: 2 HE 119/2000 vp 45564: 45565: 45566: säädetään työvoimapalveluihin liittyvistä ampi kuin ryhmätapaturmavakuutuksessa. 45567: etuuksista. Samalla luvun otsikko muutettai- Toisaalta valtiolle ei aiheutuisi enää menoja 45568: siin. ryhmätapaturmavakuutuksen suhteellisen 45569: Esityksen mukaan tapaturmasta tai ammat- korkeista vakuutusmaksuista. Kokonaisuute- 45570: titaudista maksettavaa korvausta koskevat na ehdotetusta muutoksesta aiheutuisi 45571: asiat käsittelee valtiokonttori. Vaitiokonttorin valtiolle vähäinen säästö. 45572: päätökseen tyytymättömällä olisi oikeus ha- 45573: kea valittamalla muutosta samalla tavoin 3. Asian valmistelu 45574: kuin tapaturmavakuutusasioissa muutoinkin 45575: tapaturmalautakunnalta, vakuutusoikeudelta Esitys on valmisteltu työministeriössä vir- 45576: ja korkeimmalta oikeudelta. katyönä. Esityksen valmistelun yhteydessä 45577: Työllisyysasioita käsittelevä ministeriö jär- on kuultu keskeisten työmarkkinajärjestöjen 45578: jestäisi edelleen vastuuvakuutuksen sekä Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäji- 45579: mainittuihin toimenpiteisiin osallistuville. en edustajia. 45580: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 4. Voimaantulo 45581: tukset 45582: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 45583: Korvaukset tapaturmasta ja ammattitaudis- vänä tammikuuta 2001. 45584: ta maksettaisiin valtion vuoden 2001 45585: talousarvioesityksen momentilta 34.06.25. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45586: työvoimapalveluiden erityismenot, joten esi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava 45587: tyksestä ei aiheudu lisämäärärahan tarvetta. lakiehdotus: 45588: Valtion varoista maksettava korvaus olisi 45589: kattavampi ja korvauksen taso olisi korke- 45590: HE 119/2000 vp 3 45591: 45592: 45593: Lakiehdotus 45594: 45595: Laki 45596: työvoimapalvelulain muuttamisesta 45597: 45598: 45599: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45600: muutetaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun työvoimapalvelulain ( 1005/1993) 3 luvun 45601: otsikko ja 45602: lisätään lakiin uusi 13 a § seuraavasti: 45603: 45604: 45605: 3luku oikeutta vähintään saman suuruiseen korva- 45606: ukseen muun lain nojalla. 45607: Työvoimapalveluihin liittyvät etuudet ja Asian, joka koskee korvauksen suorittamis- 45608: vakuutusturva ta valtion varoista 1 momentin nojalla, 45609: käsittelee valtiokonttori. 45610: Vaitiokonttorin tämän pykälän nojalla te- 45611: 13 a § kemään päätökseen haetaan muutosta siten 45612: kuin tapaturmavakuutuslain 5 luvussa sääde- 45613: Vakuutusturva tään. 45614: Työministeriö järjestää 1 momentissa tar- 45615: Edellä 12 ja 13 §:ssä tarkoitetussa työko- koitetuille henkilöasiakkaille ryhmävastuu- 45616: keilussa työpaikalla, koulutuskokeilussa ja vakuutuksen. 45617: työ- ja koulutuskokeilussa taikka tutustumis- 45618: käynnillä oppilaitoksessa sattuneesta tapa- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45619: turmasta tai saadusta ammattitaudista kuuta 2001. 45620: suoritetaan henkilöasiakkaalle korvaus valti- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 45621: on varoista samojen perusteiden mukaan sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 45622: kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/ 1948) teisiin. 45623: säädetään työtapaturmasta. Korvaus makse- 45624: taan siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole 45625: 45626: 45627: 45628: 45629: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000 45630: 45631: 45632: Tasavallan Presidentti 45633: 45634: 45635: 45636: 45637: TARJA HALONEN 45638: 45639: 45640: 45641: 45642: Työministeri Tarja Filatov 45643: 4 HE 119/2000 vp 45644: 45645: 45646: 45647: 45648: Liite 45649: Rinnakkaistekstit 45650: 45651: Laki 45652: työvoimapalvelulain muuttamisesta 45653: 45654: 45655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45656: muutetaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun työvoimapalvelulain (1005/1993) 3luvun 45657: otsikko ja 45658: lisätään lakiin uusi 13 a §seuraavasti: 45659: 45660: 45661: Voimassa oleva laki Ehdotus 45662: 45663: 3luku 3luku 45664: 45665: Työvoimapalveluihin liittyvät etuudet Työvoimapalveluihin liittyvät etuudet ja 45666: vakuutusturva 45667: 45668: 13 a § 45669: 45670: Vakuutus turva 45671: 45672: Edellä 12 ja 13 §:ssä tarkoitetussa työko- 45673: keilussa työpaikalla, koulutuskokeilussa ja 45674: työ- ja koulutuskokeilussa taikka tutustu- 45675: miskäynnillä oppilaitoksessa sattuneesta 45676: tapaturmasta tai saadusta ammattitaudista 45677: suoritetaan henkilöasiakkaalle korvaus val- 45678: tion varoista samojen perusteiden mukaan 45679: kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) 45680: säädetään työtapaturmasta. Korvaus mak- 45681: setaan siltä osin kuin vahingoittuneella ei 45682: ole oikeutta vähintään saman suuruiseen 45683: korvaukseen muun lain nojalla. 45684: Asian, joka koskee korvauksen suoritta- 45685: mista valtion varoista 1 momentin nojalla, 45686: käsitte Iee valtiokonttori. 45687: Vaitiokonttorin tämän pykälän nojalla te- 45688: kemään päätökseen haetaan muutosta siten 45689: kuin tapaturmavakuutuslain 5 luvussa sää- 45690: detään. 45691: Työministeriö järjestää 1 momentissa tar- 45692: koitetuille henkilöasiakkaille ryhmävastuu- 45693: vakuutuksen. 45694: HE 119/2000 vp 5 45695: 45696: Voimassa oleva laki Ehdotus 45697: 45698: 45699: 45700: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 45701: mikuuta 2001. 45702: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 45703: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 45704: piteisiin. 45705: HE 120/2000 vp 45706: 45707: 45708: 45709: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi euromääräis- 45710: ten maksujen pyöristämisestä 45711: 45712: 45713: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45714: 45715: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kä- pyöristäminen koskisi ainoastaan käteismak- 45716: teismaksujen pyöristämisestä siirryttäessä suja eikä sitä sovellettaisi tilisiirtona 45717: käyttämään maksuvälineinä euroja vuoden tapahtuviin maksusuorituksiin. 45718: 2002 alussa. Ehdotuksen mukaan Suomessa Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 45719: suoritettavat käteismaksut pyöristettäisiin lä- maan 1 päivänä tammikuuta 2002. 45720: himpään viiteen senttiin. Maksujen 45721: 45722: 45723: 45724: YLEISPERUSTELUT 45725: 45726: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- Euromääräisten metallirahojen valmistus 45727: set on aloitettu Suomessa vuoden 1998 lisätalo- 45728: usarviossa annetun tilausvaltuuden 45729: Rahalain kumoamisesta annetun lain perusteella. Pienten yhden ja kahden sentin 45730: (215/1998) 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mu- metallirahojen valmistusta ei kuitenkaan vie- 45731: kaan sovelletaan kumotun rahalain lä ole aloitettu, koska niiden valmistustarve 45732: (35811993) 8 §:ää siihen asti, kun rahalain jää vähäiseksi, jos maksujen pyöristämisessä 45733: nojalla liikkeeseen lasketut rahat lakkaavat otetaan käyttöön nykyisen kaltainen järjes- 45734: olemasta laillisia maksuvälineitä. Kumotun telmä. 45735: rahalain 8 §:n mukaan valtiovarainministeriö Suomessa on käytössä viiden kolikon 45736: päättää tarvittaessa maksujen pennimäärien markkarahasarja, kun eurokolikoita tulee 45737: pyöristämisestä. Valtiovarainministeriö on olemaan 8 eri nimellisarvoa. Kahdeksan ko- 45738: 20.4.1993 antanut päätöksen maksujen pen- likon käyttö lisäisi olennaisesti rahahuollon 45739: nimäärien pyöristämisestä (360/1993), jonka kustannuksia sekä viranomaisille että yrityk- 45740: mukaan maksut pyöristetään suorittaessa sille. Pienet kolikot ovat suhteettoman 45741: kymmenellä jaolliseen pennimäärään. kalliita valmistaa. Niiden valmistuskustannus 45742: Vuoden 2002 alussa Suomessa otetaan ylittää moninkertaisesti nimellisarvon. Ny- 45743: käyttöön euromääräiset setelit ja metallirahat kyisen 10 pennin kolikon heikko arvostus 45744: Oikeus euromääräisten setelien antoon kuu- maksuvälineenä on johtanut suureen hävik- 45745: luu Euroopan keskuspankille. Sen sijaan kiin. Pieniarvoiset 1 ja 2 sentin kolikot 45746: valtiolla on yksinoikeus Euroopan yhteisön todennäköisesti kokisivat saman arvostuksen 45747: lainsäädännön mukaisesti lyöttää Suomessa puutteen. 45748: metallirahaa omaan lukuunsa. Asiaa koske- Näillä perusteilla ehdotetaan säädettäväksi 45749: vat säännökset sisältyvät lakiin metallirahasta laki euromääräisten käteismaksujen pyöris- 45750: (21611998). Käyttöönotettavat euromääräiset tämisestä lähimpään viiteen senttiin. Laki ei 45751: metallirahat ovat nimellisarvoltaan 2 ja 1 eu- vaikuta yhden ja kahden sentin metalliraho- 45752: roa sekä 50, 20, 10, 5, 2 ja 1 senttiä. Näiden jen kelpoisuuteen maksuvälineenä Suomessa. 45753: metallirahojen tekniset ominaisuudet on mää- Elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus hy- 45754: ritelty 3 päivänä toukokuuta 1998 annetussa väksyä maksuksi myös näitä kolikoita. 45755: neuvoston asetuksessa liikkeeseen tarkoitet- Suomen kansallisilla tunnuksilla 45756: tujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja varustettuja 1 ja 2 sentin kolikoita lyötäisiin 45757: teknisistä eritelmistä (EY) N:o 975/98. Kan- vain vähäinen maara keräily- ym. 45758: salliset säännökset eurometallirahoista on erityistarkoituksiin. Pankeissa tulisi myös 45759: tarkoitus antaa vuoden 2001 loppupuolella. pieniä kolikoita olla saatavilla. Lailla ei 45760: puututa siirtymävaiheessa tapahtuvaan 45761: 209255C 45762: 2 HE 120/2000 vp 45763: 45764: 45765: heessa tapahtuvaan hintojen ja maksusuori- suurempi. 45766: tusten arvon muuntamiseen markoista Elinkeinoelämälle Ja etenkin kaupalle ja 45767: euroiksi, vaan tämä tapahtuu sentin tarkkuu- pankeille aiheutuisi merkittäviä säästöjä lo- 45768: della asiasta annetun neuvoston asetuksen gistiikka- ja työvoimakustannuksissa, jos 45769: (EY) N:o 1103/97 mukaisesti. pienten kolikoiden käyttö jäisi vähäiseksi. 45770: Esityksellä ei olisi merkittäviä inflaatiovaiku- 45771: 2. Esityksen vaikutukset tuksia, koska maksujen pyöristäminen 45772: tapahtuisi keskimäärin yhtä usein alas- ja 45773: Käteismaksujen pyöristämisestä koituisi ylöspäin. 45774: valtiolle noin 140 milj. markan säästö pien- 45775: ten kolikoiden valmistuskustannuksissa. 3. Asian valmistelu 45776: Myös pienten kolikoiden keskimääräistä suu- 45777: remmasta hävikistä aiheutuva vuotuinen Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- 45778: lisävalmistustarve jäisi pois. Yhden ja kah- rainministeriössä. Lakiehdotuksesta on 45779: den sentin kolikoiden asemasta hankittu Suomen Pankin, Kaupan Keskuslii- 45780: valmistettaisiin arviolta 120 milj. kappaletta ton, Suomen Pankkiyhdistyksen ja 45781: lisää 5 ja 10 sentin metallirahoja, joiden ni- Kuluttajaviraston lausunnot. 45782: mellisarvo on valmistuskustanousta 45783: 45784: 45785: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 45786: 45787: 1. Lakiehdotuksen perustelut useita maksusuorituksia pankin välityksellä, 45788: pyöristetään ne kukin erikseen. 45789: 1 §. Lain nojalla pyöristetään Suomessa ta- 3 §. Pykälään sisältyy voimaantulosäännös. 45790: pahtuvat euromääräiset maksut lähimpään 45791: viidellä jaolliseen senttimäärään. Aivan pie- 2. Voimaantulo 45792: niä 1 ja 2 sentin maksuja ei kuitenkaan voida 45793: pyöristää alaspäin. Myös luottokortilla tai Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päi- 45794: muutoin velaksi tapahtuvat maksut voidaan vänä tammikuuta 2002, jolloin euromääräiset 45795: pyöristää. Laki koskisi vain Suomessa tapah- setelit ja metallirahat tulevat laillisiksi mak- 45796: tuvia maksusuorituksia. Maksupaikka suvälineiksi Suomessa. 45797: määräytyy yleisten yksityisoikeudellisten Euromääräisten metallirahojen valmistus- 45798: sääntöjen mukaisesti. Laki ei vaikuta 1 ja 2 aikataulun vuoksi olisi tarpeen, että esitys 45799: sentin metallirahojen kelpoisuuteen laillisina käsiteltäisiin kiireellisenä. 45800: maksuvälineinä Suomessa. 45801: 2 §. Tilisiirtona tapahtuvia maksuja ei pyö- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45802: ristetä. Pankin välityksellä muutoin kuin kunnan hyväksyttäväksi seuraava 45803: tilisiirtona suoritettavat maksut pyöristetään lakiehdotus: 45804: 1 §:n mukaisesti. Jos samanaikaisesti tehdään 45805: HE 120/2000 vp 3 45806: 45807: 45808: Lakiehdotus 45809: 45810: Laki 45811: euromääräisten maksujen pyöristämisestä 45812: 45813: 45814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 45815: 45816: 1§ säädetyllä tavalla myös veiottaessa sitä 45817: Suomessa suoritettava euromääräinen mak- kirjallisesti tai kirjattaessa se maksamisen 45818: su pyöristetään seuraavasti: sijasta velaksi. 45819: 1) jos suoritettava määrä päättyy yhteen tai 45820: kahteen senttiin, se pyöristetään lähinnä pie- 2§ 45821: nempään kymmenellä jaolliseen Senttimääriä ei pyöristetä, jos osapuolten 45822: senttimäärään, kesken on niin sovittu tai jos maksu suorite- 45823: 2) jos suoritettava määrä päättyy kolmeen taan tilien välisenä tilisiirtona. 45824: tai neljään senttiin, se pyöristetään lähinnä Kun maksu suoritetaan pankin välityksellä 45825: suurempaan viidellä jaolliseen senttimäärään, muuten kuin 1 momentissa tarkoitettuna tili- 45826: 3) jos suoritettava määrä päättyy kuuteen siirtona, pankki voi vaatia, että maksun ja 45827: tai seitsemään senttiin, se pyöristetään lähin- maksutositteen määrä pyöristetään. Jos täl- 45828: nä pienempään viidellä jaolliseen löin suoritetaan useampia maksuja 45829: senttimäärään, samanaikaisesti, kukin niistä pyöristetään 45830: 4) jos suoritettava määrä päättyy kahdek- erikseen. 45831: saan tai yhdeksään senttiin, se pyöristetään 45832: lähinnä suurempaan kymmenellä jaolliseen 3§ 45833: senttimäärään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45834: Yhden ja kahden sentin suuruista maksua kuuta 2002. 45835: ei pyöristetä. 45836: Maksu voidaan pyöristää 1 momentissa 45837: 45838: 45839: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 45840: 45841: 45842: Tasavallan Presidentti 45843: 45844: 45845: 45846: 45847: TARJA HALONEN 45848: 45849: 45850: 45851: 45852: Ministeri Suvi-Anne Siimes 45853: HE 121/2000 vp 45854: 45855: 45856: 45857: 45858: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysalueel- 45859: le tehtävien investointien korotetuista poistoista anne- 45860: tun lain 2 ja 8 §:n muuttamisesta 45861: 45862: 45863: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45864: 45865: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kehi- nen poisto korotettuna 50 prosentilla. 45866: tysalueelle tehtävien investointien korote- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 45867: tuista poistoista annettua lakia. Pienet ja kes- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 45868: kisuuret yritykset voisivat tehdä verotuksessa sen yhteydessä. 45869: korotetut poistot myös vuosina 2001-2003 Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 45870: tekemiensä investointien hankintamenoista. den 2001 alusta. Lakia sovellettaisiin ensim- 45871: Kolmena ensimmäisenä verovuonna tällaisen mäisen kerran verovuodelta 2001 toimitetta- 45872: käyttöomaisuuden hankintamenosta tehtävän vassa verotuksessa. 45873: poiston enimmäismäärä olisi säännönmukai- 45874: 45875: 45876: PERUSTELUT 45877: 45878: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- tai taseen loppusumma on enintään 60 mil- 45879: set joonaa markkaa. Lisäksi tulee täyttyä laissa 45880: säädetyt yrityksen riippumattomuutta ja pie- 45881: Kehitysalueelle tehtävien investointien ko- nistä tai keskisuurista yrityksistä muodos- 45882: rotetuista poistoista annetun lain (126211993) tettuja ryhmittymiä koskevat ehdot. 45883: mukaan kehitysalueelle perustetun tuotanto- EY:n valtiontukia koskevien säännösten 45884: laitoksen ja matkailuyrityksen käyttöomai- johdosta lain soveltamisalaa on vuodesta 45885: suuden hankintameno saadaan vähentää ve- 1998 lähtien lisäksi rajoitettu siten, että tukea 45886: rotuksessa säännönmukaisia poistoja suurem- ei myönnetä toimialoille, joille annettavat 45887: min poistoin. Uuden tuotantolaitoksen ja tuet ovat EY:n perustamissopimuksen mu- 45888: matkailuyrityksen lisäksi veronhuojennus kaan kiellettyjä tai joihin liittyy erityisiä ra- 45889: koskee myös tuotantolaitoksen ja matkai- joituksia (niin sanotut herkät alat). Koska ve- 45890: luyrityksen merkittävää uudistamista ja laa- rolakia sovelletaan sellaisenaan kaikissa lain 45891: jentamista. Korotettu poisto voidaan tehdä piiriin kuuluvissa tapauksissa, herkkiin aloi- 45892: omaisuuden käyttöönottovuonna ja kahtena hin liittyviä kieltoja ja rajoituksia ei voida ot- 45893: sitä seuraavana vuonna. Näinä vuosina vä- taa huomioon yksittäisiä investointeja arvioi- 45894: hennettävän poiston enimmäismäärä on elin- taessa, vaan toimialat on suljettu kokonaisuu- 45895: keinotulon verottamisesta annetussa laissa dessaan veronhuojennuksen ulkopuolelle. 45896: (360/1968) säädetyn poiston enimmäismäärä Verotukea ei siten myönnetä investointeihin, 45897: korotettuna 50 prosentilla. jotka kohdistuvat maataloustuotteiden jalos- 45898: Kehitysalueelle tehtyjen investointien ko- tukseen, teräksen ja teräsputkien valmistuk- 45899: rotetuista poistoista annettua lakia muutettiin seen, autojen ja auton osien tai tekokuitujen 45900: vuoden 1998 alussa siten, että veronhuojen- valmistukseen taikka laivojen valmistukseen 45901: nukseen ovat oikeutettuja vain kehitys- tai korjaukseen. 45902: alueella toimivat pienet ja keskisuuret yri- Kehitysalueelle tehtävien investointien ko- 45903: tykset. Pienenä tai keskisuurena yrityksenä rotetuista poistoista annettua lakia sovelle- 45904: pidetään yritystä, jonka palveluksessa on vä- taan investointeihin, jotka tapahtuvat aluei- 45905: hemmän kuin 250 henkilöä ja jonka lii- den kehittämisestä annetun lain (113511993) 45906: kevaihto on enintään 120 miljoonaa markkaa 7 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston pää- 45907: 209257E 45908: 2 HE 121/2000 vp 45909: 45910: 45911: töksessä määritellyllä kehitysalueen ensim- Verotuen vaikuttavuutta aluepoliittisena 45912: mäisellä tai toisella tukialueella. Kehitys- ohjauskeinona on vaikea arvioida. 45913: alueesta ja sen tukialueista annettu valtioneu- 45914: voston päätös (124411999) on voimassa vuo- 3. Asian valmistelu 45915: sien 2000-2006 ajan. Uudessa päätöks~ssä 45916: kehitysalueiden I ja II tukialueen yhtemen Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- 45917: väestökattavuus on vähentynyt 25,5 prosen- rainministeriössä. Esityksestä on pyydetty 45918: tista 20,8 prosenttiin. Tukialueet sijaitsevat lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, 45919: pääosin Pohjois- ja Itä-Suo.messa_. . . sisäasiainministeriöitä ja Verohallitukselta. 45920: Kehitysalueelle tehtävien mvestomtten Lausunnonantajilla ei ole ollut huomautetta- 45921: edistämiseksi veronhuojennusta ehdotetaan vaa esityksen johdosta. 45922: J 45923: iatkettavaksi siten, että pienet ja keskisuuret 45924: • 45925: yritykset saisivat tehdä korotetut poistot ve- 4. Muita esitykseen vaikuttavia 45926: rovuosina 2001-2003 tekemistään inves- seikkoja 45927: toinneista. Esimerkiksi irtaimen käyttöomai- 45928: suuden poisto olisi tällöin . ko~I!lena ~n 4.1. Riippuvuus muista esityksistä 45929: simmäisenä vuonna 25 prosentm SIJasta emn- 45930: tään 37,5 prosenttia ja tuotantorakennuksen Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 45931: poisto 7 prosentin sijasta enintään 10,5 pro- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 45932: senttia. sen yhteydessä. 45933: Lain soveltamisalan piiriin kuuluvien yri- 45934: tysten toimiala- ja kokorajoitukset pysyisivät 4.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopi- 45935: ennallaan. Huojennuksen alueellinen sovel- muksista 45936: tamisala säilyisi niin ikään ennallaan eli sitä 45937: sovellettaisiin kehitysalueen 1 ja II tuki- EY:n valtiontukea koskevat säännökset pe- 45938: alueella tehtyihin investointeihin. rustuvat EY:n perustaruissopimuksen 87-89 45939: artiklaan. Lisäksi on eräiden alojen tukia kos- 45940: 2. Esityksen vaikutukset kevia erityissäännöksiä. Perustaruissopimuk- 45941: sen 87 artiklan mukaan valtiontuki, joka voi 45942: Ehdotuksen arvioidaan lisäävän vuonna vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä 45943: 2001 veronhuojennukseen oikeutettujen yri- tai tuotannonalaa, on yhteisöoikeuden vastai- 45944: tysten poistoja 169 miljoo~a~l~ markalla. nen. Tukitoimen käsitteeseen voi sisältyä 45945: Poistojen lisääntyminen merkitSISI veron tuo- myös yrityksille myönnettävä veronhuojen- 45946: ton alenemista noin 50 miljoonalla markalla nus. 45947: vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa. Investointien korotettuja poistoja koskeva 45948: Valtion osuus veron tuoton vähenemisestä 45949: ohjelma on EY:n perust~missopimuks~n.. 87 45950: olisi noin 30 miljoonaa markkaa, kuntien artiklan 1 kohdassa tarkOitettua tukea, silla se 45951: osuus 19 miljoonaa markkaa ja seurakunt~en suosii määrätyillä alueilla sijaitsevia yrityk- 45952: osuus vajaat miljoona markka_a. Seu~a~vma siä. Kyseinen tuki on investo.intitukea .P.~ 45953: vuosina veron tuoton vähenemmen ohsi vas- yritysten valtiontukia koskevien yhteison 45954: taavasti 70 miljoonaa markkaa vuonna 2002 suuntaviivojen mukaisessa merkityksessä 45955: ja 80 miljoonaa markkaa vuonna 2003 sekä (EYVL C 213, 23.7.1996). Komission pää- 45956: 15 miljoonaa markkaa vuonna 2004. töksessä (17 .03.1999 K(l999) 759 lopul- 45957: Korotettujen poistojen väh~ntä~in~n ve~o linen), komissio on katsonut, että voimassa 45958: tuksessa aiheuttaa vastaavasti potstoJen pie- oleva kehitysalueiden veronhuojennus-tuki- 45959: nenemisen myöhempinä vuosina. Kokonai- järjestelmä noudattaa yhteisöjen valtiontukia 45960: suutena tarkastellen yrityksen veronhuojen- koskevia suuntaviivoja eikä ole vastustanut 45961: nuksesta saama etu muodostuu poistojen etu- järjestelmää. 45962: painotteisuudesta johtuvasta korkoedusta. Ehdotettu tuki on ilmoitettu EY:n perusta- 45963: Ehdotuksen johdosta yritysten verotuksen ruissopimuksen 88 artiklan 3 ko.hdan mu~ai 45964: lykkääntymisestä korkohyötynä saama etu on sesti komissiolle. Ehdotettu tuki on sellaista 45965: arviolta 30 miljoonaa markkaa. Euroopan yhteisön perustaruissopimuksen 88 45966: HE 121/2000 vp 3 45967: 45968: 45969: artiklassa tarkoitettua tukea, jonka toteutta- Asetus lain voimaantulosta tullaan antamaan 45970: miseen tulee saada komission lupa. Tuki voi- välittömästi sen jälkeen kun laki on vahvis- 45971: daan saattaa voimaan vasta sen jälkeen kun tettu ja tuen hyväksyttävyyttä koskeva päätös 45972: komission hyväksyntä on saatu. on saatu. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen 45973: kerran verovuodelta 2001 toimitettavassa ve- 45974: 5. Voimaantulo rotuksessa. 45975: 45976: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan asetuk- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45977: sella säädettävänä ajankohtana. Ratkaisuun kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 45978: on päädytty siksi, että tukiohjelmaa ei saa tus: 45979: saattaa voimaan ennen komission päätöstä 45980: tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. 45981: 4 HE 121/2000 vp 45982: 45983: 45984: Lakiehdotukset 45985: 45986: Laki 45987: kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain 2 ja 8 §:n 45988: muuttamisesta 45989: 45990: 45991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45992: muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulu- 45993: kuuta 1993 annetun lain (126211993) 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti, 45994: sellaisina kuin ne ovat laissa 121511998, seuraavasti: 45995: 45996: 2§ 3) tekokuitujen valmistus; 45997: 4) autojen tai auton osien valmistus; taikka 45998: Veronhuojennukseen oikeuttavat investoinnit 5) laivojen valmistus tai korjaus. 45999: 46000: 8§ 46001: Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan 46002: myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie- Voimaantulo 46003: neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero- 46004: vuosien 1998-2003 aikana tekee siinä tar- 46005: koitetun investoinnin. Käyttöomaisuuden Lakia sovelletaan verovuosilta 1994--2007 46006: hankintamenosta saadaan tehdä 5 §:ssä tar- toimitettavissa verotuksissa. 46007: koitettu korotettu poisto, jos yritys on vero- 46008: vuoden päättyessä pieni tai keskisuuri yritys. Tämä laki tulee voimaan asetuksella sää- 46009: Mitä tässä momentissa säädetään ei kuiten- dettävänä ajankohtana. 46010: kaan sovelleta, jos yrityksen toimialana on: Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve- 46011: 1) maataloustuotteiden jalostus; rovuodelta 2001 toimitettavassa verotuk- 46012: 2) teräksen tai teräsputkien valmistus; sessa. 46013: 46014: 46015: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 46016: 46017: Tasavallan Presidentti 46018: 46019: 46020: 46021: 46022: TARJA HALONEN 46023: 46024: 46025: 46026: 46027: Ministeri Suvi-Anne Siimes 46028: HE 121/2000 vp 5 46029: 46030: 46031: Liite 46032: Rinnakkaistekstit 46033: 46034: 46035: Laki 46036: kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain 2 ja 8 §:n 46037: muuttamisesta 46038: 46039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46040: muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulu- 46041: kuuta 1993 annetun lain (1262/1993) 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti, 46042: sellaisina kuin ne ovat laissa 1215/1998, seuraavasti: 46043: 46044: Voimassa oleva laki Ehdotus 46045: 46046: 2§ 46047: 46048: Veronhuojennukseen oikeuttavat investoinnit 46049: 46050: 46051: Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan 46052: myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie- myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie- 46053: neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero- neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero- 46054: vuosien 1998-2000 aikana tekee siinä tar- vuosien 1998-2003 aikana tekee siinä tar- 46055: koitetun investoinnin. Käyttöomaisuuden koitetun investoinnin. Käyttöomaisuuden 46056: hankintamenosta saadaan tehdä 5 §:ssä tar- hankintamenosta saadaan tehdä 5 §:ssä tar- 46057: koitettu korotettu poisto, jos yritys on vero- koitettu korotettu poisto, jos yritys on vero- 46058: vuoden päättyessä pieni tai keskisuuri yri- vuoden päättyessä pieni tai keskisuuri yri- 46059: tys. Mitä tässä momentissa säädetään ei kui- tys. Mitä tässä momentissa säädetään ei kui- 46060: tenkaan sovelleta, jos yrityksen toimialana tenkaan sovelleta, jos yrityksen toimialana 46061: on: on: 46062: 1) maataloustuotteiden jalostus; 1) maataloustuotteiden jalostus; 46063: 2) teräksen tai teräsputkien valmistus; 2) teräksen tai teräsputkien valmistus; 46064: 3) tekokuitujen valmistus; 3) tekokuitujen valmistus; 46065: 4) autojen tai auton osien valmistus; taik- 4) autojen tai auton osien valmistus; taik- 46066: ka ka 46067: 5) laivojen valmistus tai korjaus. 5) laivojen valmistus tai korjaus. 46068: 46069: 46070: 8§ 46071: 46072: Voimaantulo 46073: 46074: 46075: Lakia sovelletaan verovuosilta 1994-2004 Lakia sovelletaan verovuosilta 1994-- 46076: toimitettavissa verotuksissa. 2007 toimitettavissa verotuksissa. 46077: 46078: Tämä laki tulee voimaan asetuksella sää- 46079: dettävänä ajankohtana. 46080: 6 HE 121/2000 vp 46081: 46082: Voimassa oleva laki Ehdotus 46083: 46084: Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve- 46085: rovuodelta 2001 toimiteltavassa vero- 46086: tuksessa. 46087: HE 122/2000 vp 46088: 46089: 46090: 46091: 46092: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion talo- 46093: usarviosta annetun lain 3 aja 3 b §:n muuttamisesta 46094: 46095: 46096: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46097: 46098: Esityksessä ehdotetaan valtion talousarvi- Esitys liittyy vuoden 2000 toiseen lisätalo~ 46099: osta annettua lakia muutettavaksi siten, että usarvioesitykseen sekä vuoden 2001 46100: valtionvelan ottamisen ja vähentämisen yh- talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsi- 46101: teydessä esiintyvät pääomavoitot ja teltäväksi vuoden 2000 toisen 46102: emissiovoitot sekä pääomatappiot ja emis- lisätalousarvioesityksen yhteydessä. 46103: siotappiot saadaan nettobudjetoida uusien Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 46104: valtionlainojen ja valtionvelan kuoletusten dollisimman pian sen tultua hyväksytyksi ja 46105: kanssa. Samalla lakiin otettaisiin saannös vahvistetuksi. Tarkoituksena on, että valtion 46106: valtion velanhoidossa käytettävien johdan- tilinpäätöksen ylijäämän käyttämistä talous- 46107: naisten nettobudjetoinnista. arvion katteena koskevia säännöksiä 46108: Lakia ehdotetaan muutettavaksi myös si- voitaisiin soveltaa ensimmäisen kerran vuo- 46109: ten, että valtion tilinpäätöksen osoittamaa den 1999 tilinpäätöksen perusteella vuoden 46110: kumulatiivista ylijäämää saadaan ottaa valti- 2000 toisessa lisätalousarviossa. Nettobudje- 46111: on talousarvion katteeksi siltä osin kuin tointia koskevia säännöksiä sovellettaisiin 46112: kumulatiivinen ylijäämä on suurempi kuin kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2001. 46113: 500 miljoonaa euroa. 46114: 46115: 46116: 46117: PERUSTELUT 46118: 46119: 1. Nykytila nettobudjetointia on käytetty lainsäädännössä 46120: sallitussa laajuudessa vuoden 1988 talousar- 46121: 1.1. Velanhoidon erien nettobudjetointi viosta. 46122: Talousarviolain 3 a §:n 1 momenttia on 46123: Perustuslain 84 §:n 1 momentin mukaan viimeksi muutettu 1 päivänä maaliskuuta 46124: valtion talousarvioon sovelletaan yleensä 2000 voimaan tulleella laiHa. Talousarviolain 46125: bruttobudjetointia. Momentin mukaan laiHa 3 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan netto- 46126: voidaan kuitenkin säätää, että talousarvioon budjetoinnin piirissä voivat olla uudet 46127: voidaan ottaa joistakin toisiinsa välittömästi valtionlainat ja valtionvelan kuoletukset si- 46128: liittyvistä tuloista ja menoista niiden erotusta ten, että näistä tuloista ja menoista voidaan 46129: vastaavat tuloarviot tai määrärahat. Netto- ottaa talousarvioon niiden erotusta vastaava 46130: budjetoinniHa ei ole tarkoitus raJOittaa tuloarvio tai määräraha. Momentin 2 kohdan 46131: eduskunnan budjettivaltaa enempää kuin net- mukaan valtionlainoista saatavat korkotulot, 46132: tobudjetoinnin tarkoitus välttämättä emissiovoitot ja pääomavoitot sekä valtion- 46133: edellyttää. lainoista aiheutuvat korkomenot, 46134: Nettobudjetoinnin mahdollistavista poik- emissioalennukset ja pääomatappiot voidaan 46135: keuksista säädetään valtion talousarviosta nettobudjetoida. 46136: annetun lain ( 42311988), jäljempänä talous- Valtion vuoden 2000 talousarviossa mo- 46137: arviolaki, 3 a §:ssä. Valtion velanhoitoon mentille 36.01.90 (Markka- ja euromääräisen 46138: liittyvissä erissä lainsäädäntö on mahdollis- velan korko) valtion markka- ja euromääräi- 46139: tanut nettobudjetoinnin vuodesta 1988, ja sistä lainoista saatavat korkotulot ja niistä 46140: aiheutuvat korkomenot samoin kuin lainojen 46141: 209258F 46142: 2 HE 122/2000 vp 46143: 46144: 46145: liikkeeseen laskussa syntyvät em1sswvoitot Euroopan kansantalouden tilinpidossa paa- 46146: ja -tappiot sekä kyseisten lainojen takaisinos- omatappioita ei kirjata korkoihin vaan 46147: tossa ilmenevät pääomatappiot ja -voitot on uudelleenarvostustileille. Pääomatappiot ei- 46148: budjetoitu nettomääräisinä. Muiden EMU- vät siten myöskään vaikuta julkisen talouden 46149: määräisten ja valuuttamääräisten valtion lai- tasapainoon. Euroopan kansantalouden tilin- 46150: nojen korkojen erät sekä emissio- ja pidossa tarkastellaan velan nimellisarvon 46151: pääomatappiot on budjetoitu vastaavalla ta- rinnalla keskeisesti myös valtionvelan mark- 46152: valla nettomääräisinä momentille 36.02.90 kina-arvoista määrää. 46153: (Muun EMU-määräisen velan korko) ja mo- Velanhoidossa käytetään laajalti johdannai- 46154: mentille 36.03.90 (Valuuttamääräisen velan sia suojaamaan velasta maksettavan koron 46155: korko). Valtionvelan kuoletusten momentille määrää korkovaihteluilta, uuden lainan liik- 46156: 36.06.94 (Nettokuoletukset) on budjetoitu keeseen laskun hintaa tai lainan 46157: valtionvelan kuoletusten ja uusista valtion takaisinostohintaa. Suojaaviin johdannaisiin 46158: lainoista saatavan määrän erotus nettomää- liittyvät tulot ja menot on nettobudjetoitu 46159: räisenä. samalle momentille kuin niiden perustana 46160: Valtion velanhoidon toimintaympäristö on olevan velkainstrumentin tulot ja menot. 46161: viime vuosina muuttunut merkittävällä taval- Johdannaisten käsittelystä nettobudjetoinnis- 46162: la. Finanssipolitiikan keskeiseksi pidemmän sa ei ole kuitenkaan selkeitä säännöksiä 46163: tähtäimen linjaukseksi on otettu valtiontalou- talousarviolaissa. 46164: den liikkumavaran kasvattaminen muun 46165: muassa vähentämällä valtion velkataakkaa. 46166: Velanhoidossa tämä Iinjaus vaikuttaa siten, 1.2. Valtion tilinpäätöksen osoittaman 46167: että pääpaino on siirtynyt valtiontalouden ali- kumulatiivisen ylijäämän käyttö 46168: jäämän mahdollisimman edullisesta talousarvion kattamiseen 46169: kattamisesta velasta aiheutuvan kustannus- 46170: taakan järjestelmälliseen vähentämiseen ja Perustuslain 84 §:n 2 momentin mukaan ta- 46171: velkakannan alentamiseen. Yhteisvaluutan lousarvioon otettavien tuloarvioiden on 46172: käyttöönotto Euroopan talous- ja rahaliiton katettava talousarvioon otettavat määrärahat. 46173: toteutumisen myötä on myös tehnyt valtion Saman momentin mukaan määrärahoja katet- 46174: velanhoidosta korostetun sidonnaista euro- taessa voidaan ottaa huomioon valtion 46175: alueen yhteisiin rahoitusmarkkinoihin sekä tilinpäätöksen mukainen ylijäämä tai alijää- 46176: Euroopan talous- ja rahaliitossa käytettäviin mä siten kuin lailla säädetään. 46177: valtiontalouden seurannan ja tilinpidon jaot- Talousarviolain 3 b §:n mukaan talousarvion 46178: teluihin. Euroopan talous- ja rahaliiton katteeksi voidaan valtion tilinpäätöksen val- 46179: vaikutukset korostavat myös velkakannan mistuttua ottaa määrä, joka vastaa enintään 46180: kustannustehokasta hallintaa ja vähentämistä kolmannesta tilinpäätöksen osoittamasta va- 46181: velanhoidon keskeisinä tavoitteina. rainhoitovuoden lopun kumulatiivisesta 46182: Velanhoidon erien nykyinen nettobudje- ylijäämästä. Muu osa kumulatiivisen ylijää- 46183: tointi ei anna mahdollisuuksia antaa valtion män määrästä on pidettävä valtion kassassa. 46184: talousarviossa riittävän selkeää kuvaa toi- Talousarviolain 3 b §:ssä säädetyn rajoi- 46185: menpiteistä valtion velan vähentämiseksi, ja tuksen tarkoituksena on varautua kuluvan 46186: velanhoidon kustannustehokkuuden kannalta varainhoitovuoden aikana ilmeneviin valtion 46187: keskeisistä kysymyksistä. Velan emissio- ja kassan vaihteluihin ja mahdollisesti syntyviin 46188: pääomatappiot on nykyisten säännösten mu- kassa-alijäämiin. Valtion vuoden 1999 tilin- 46189: kaan nettobudjetoitava osana valtionlainoihin päätöksen mukainen kumulatiivinen ylijäämä 46190: liittyviä korkotuloja ja -menoja. Taloudelli- on 12 004 105 691,35 markkaa. Nykyisillä 46191: selta luonteeltaan nämä velan ottamisen kumulatiivisen ylijäämän määrillä ja valtion 46192: yhteydessä saadun tai velan kuoletuksen yh- kassanhallinnan ennustettavuuden tasolla ta- 46193: teydessä maksetun markkina-arvoisen hinnan lousarviolain 3 b §:n 1 momentin 46194: ja nimellisarvon erotukset ovat pääomaerä, säännöksestä seuraava valtion kassan koko 46195: mikä merkitsee velasta tulevina vuosina ai- on todettu tarpeettoman suureksi kassan 46196: heutuvien korkomenojen alentamista. vaihteluihin varautumiseksi. 46197: HE 122/2000 vp 3 46198: 46199: 46200: 2. Ehdotetut muutokset budjetoida talousarvioon nettomääräisesti sil- 46201: le momentille, jolle johdannaisella 46202: 2.1. Velanhoidon erien nettobudjetointi suojattavan toimenpiteen tulot ja menot bud- 46203: jetoidaan. Suojaavista johdannaisista kertyvät 46204: Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- tulot ja niistä aiheutuvat menot liittyvät välit- 46205: sä ehdotetaan siinyttäväksi velanhoidon tömästi toisiinsa ja suojattavasta 46206: erien budjetoinnissa järjestelmään, jossa val- toimenpiteestä aiheutuviin tuloihin ja menoi- 46207: tion talousarvion pääluokkaan 36 hin perustuslain 84 §:n 1 momentissa 46208: (Valtionvelan korot) budjetoidaan velasta ai- säädetyllä tavalla. 46209: heutuvat vuosittaiset juoksevat korkomenot 46210: ja pääluokkaan 37 (Valtionvelan vähentämi- 2.2. Kumulatiivisen ylijäämän käyttö 46211: nen) valtionvelan kuoletukset sekä tulevaa valtion talousarvion kattamiseen 46212: velasta aiheutuvaa kustannusrasitusta pienen- 46213: tävät pääoma- ja emissiotappiot. Pääluokka Kuluvana varainhoitovuotena mahdollisesti 46214: 37 koostuisi siten valtionvelan markkina- syntyvän alijäämän kattamiseen varattavaa 46215: arvoista määrää vähentävistä toimenpiteistä määrää valtion tilinpäätöksen osoittamasta 46216: muodostuvista eristä. Uusi budjetointitapa kumulatiivisesta ylijäämästä ei ole perustel- 46217: mahdollistaa keskeisten finanssipoliittisten ja tua ilmaista murto-osana kumulatiivisen 46218: velanhoidollisten tavoitteiden selkeämmän ylijäämän määrästä vaan rahamääränä. Ra- 46219: esittämisen valtion talousarviossa. Talousar- hamääräisenä säädetyssä rajoituksessa kassan 46220: violain 3 a §:n mukaan nettobudjetointi on vaihteluihin varattava määrä ei jäisi riippu- 46221: mahdollinen vain siten, että emissio- ja pää- maan viimeisimmän valtion tilinpäätöksen 46222: omavoitot ja -tappiot nettoutetaan osaksi osoittamasta kumulatiivisen ylijäämän mää- 46223: valtionvelan korkoja. Vuoden 2001 talousar- rästä vaan voitaisiin mitoittaa valtion 46224: vioesityksen pääluokassa 37 kyseisten erien kassanhallinnan kannalta tarkoituksenmukai- 46225: nettobudjetointi ei sen sijaan ole mahdollista. selle tasolle. Menettely antaisi valtion 46226: Velanhoidon erien nettobudjetointia kos- taloudenhoidossa tarvittavaa joustavuutta 46227: kevaa talousarviolain 3 a §:n 1 momentin 1 ja esimerkiksi tilanteessa, jossa varainhoito- 46228: 2 kohtia ehdotetaan muutettaviksi siten, että vuoden aikana kertyy merkittäviä määriä 46229: emissio- ja pääomatappiot ja -voitot voitai- kertaluonteisia, valtion omaisuuden myynnis- 46230: siin nettobudjetoida osana uusista tä saatavia tuloja, joiden käyttöä ei ole vielä 46231: valtionlainoista saatavia tuloja ja valtionlai- osoitettu talousarviossa tai lisätalousarviossa. 46232: nojen kuoletuksia. Tällöin valtionvelan Valtion lainanotossa saattaa myös olla valti- 46233: markkina-arvoisen määrän vähentämiseen ontaloudellisesti edullista nostaa 46234: liittyvät erät, jotka ovat välittömästi toisiinsa varainhoitovuoden talousarvion katteeksi tu- 46235: liittyviä tuloja ja menoja perustuslain 84 §:n levia valtion lainoja jo edellisen 46236: 1 momentin mukaisesti, voitaisiin johdon- varainhoitovuoden aikana. Nostettu laina kir- 46237: mukaisella tavalla budjetoida jautuu tällöin kumulatiiviseen ylijäämään. 46238: nettomääräisinä valtion talousarvion samassa Molemmissa tapauksissa kumulatiivinen yli- 46239: pääluokassa ja samalla momentilla. Samassa jäämä saattaa muodostua varsin suureksi, 46240: yhteydessä talousarviolain 3 a §:n 1 momen- jolloin olisi järkevää voida käyttää kumula- 46241: tin käsitteistössä emissioalennukset tiivista ylijäämää varainhoitovuoden 46242: korvattaisiin täsmällisemmällä "emissiotap- talousarvion katteena talousarviolain 3 b 46243: piot" -käsitteellä. Ehdotettu muutos vastaa §: ssä säädettyä joustavammin. 46244: valtion vuoden 2001 talousarvioesityksessä Euroopan talous- ja rahaliittoa koskevien 46245: ehdotettua käsitteistöä. Euroopan yhteisön säännösten mukaisesti 46246: Talousarviolain 3 a §:n 1 momentin 1 ja 2 Suomen virallinen rahayksikkö on nykyisin 46247: kohtaan ehdotetaan otettaviksi säännökset euro. Vuoden 2001 talousarvio on viimeinen, 46248: valtion velanhoidossa käytettävien suojaavi- joka laaditaan markkamääräisenä. Valtion ta- 46249: en johdannaisten nettobudjetoinnista. lousarvion kattamiseen käytettävissä oleva 46250: Velanhoidossa käytettävien suojaavien joh- kumulatiivisen ylijäämän osa on siten perus- 46251: dannaisten tulot ja menot saataisiin teltua ilmaista euroina. 46252: 4 HE 12212000 vp 46253: 46254: 46255: Valtion kassanhallinnan nykyisellä ennus- vuoden 2000 ensimmäisessä lisätalousarvios- 46256: tettavuuden tarkkuudella 500 miljoonaa sa lisäksi 2 500 000 000 markkaa. Vuoden 46257: euroa olisi riittävä määrä varainhoitovuoden 2000 talousarvion katteeksi on siten yhteensä 46258: aikana mahdollisesti syntyvään alijäämään otettu 4 000 000 000 markkaa kumulatiivista 46259: varautumiseksi. ylijäämää. Talousarviolain voimassa olevan 46260: Talousarviolain 3 b §:ää ehdotetaan muu- 3 b §:n 1 momentin mukaan vuoden 2000 ti- 46261: tettavaksi siten, että valtion tilinpäätöksen linpäätöksen valmistumiseen asti saadaan 46262: valmistuttua saataisiin talousarvion katteeksi talousarvion katteeksi ottaa enintään kolmas- 46263: ottaa määrä, jolla varainhoitovuoden lopun osa vuoden 1999 tilinpäätöksen osoittamasta 46264: kumulatiivinen ylijäämä ylittää 500 miljoo- kumulatiivisen ylijäämän määrästä eli 46265: naa euroa. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan 4 001 368 563,78 markkaa. Vuoden 2000 46266: selkeyden vuoksi kirjattavaksi, että käytettä- toisessa lisätalousarviossa talousarvion kat- 46267: essä kumulatiivista ylijäämää talousarvion teeksi vmtatsnn ottaa 4 001 368 563,78 46268: kattamiseen talousarvion katteeksi käytettä- markkaa (kumulatiivisen ylijäämän määrä) 46269: vissä olevaa kumulatiivisen ylijäämän vähennettynä 2 500 000 000 markalla (kumu- 46270: määrää laskettaessa on otettava vähennykse- latiivisen ylijäämän käyttö vuoden 2000 46271: nä huomioon se määrä, jolla kumulatiivista talousarvion katteena vuoden 1999 tilinpää- 46272: ylijäämää on jo otettu varainhoitovuoden ta- töksen valmistumisen jälkeen) eli enintään 46273: lousarvion katteeksi. 1 501 368 563,78 markkaa. Ehdotus merkit- 46274: see sitä, että talousarviossa ja 46275: 3. Esityksen vaikutukset lisätalousarvioissa talousarvion katteeksi saa- 46276: tatsun ottaa enintään maara, jolla 46277: Esityksen tarkoituksena on, että valtion ve- kumulatiivinen ylijäämä ylittää 500 000 000 46278: lanhoidon toimenpiteiden euroa eli muuntokertoimen mukaan laskettu- 46279: kustannustehokkuuteen vaikuttavat seikat na 2 972 865 000 markkaa. Talousarviossa ja 46280: esitetään valtion talousarviossa mahdolli- lisätalousarviossa jo osoitettu kumulatiivisen 46281: simman selkeästi. Esityksen tavoitteena on ylijäämän käyttö on ehdotetun muutoksen 46282: myös mahdollistaa menettelyt, joilla valtion mukaan otettava vähennyksenä huomioon 46283: kassan koko olisi käyttötarpeisiin nähden käytettäessä kumulatiivista ylijäämää talous- 46284: mahdollisimman optimaalinen, mikä antaa arvion katteena. Siten vuoden 2000 toisessa 46285: mahdollisuuksia tehostaa valtion varojen lisätalousarvioesityksessä saataisiin talousar- 46286: käyttöä ja varainhankintaa. Ehdotetut muu- vion katteeksi ottaa kumulatiivista ylijäämää 46287: tokset merkitsevät sitä, että aikaisemmin enintään 12 004 105 691,35 markkaa vähen- 46288: valtionvelan pääluokan 36 määrärahoihin nettynä 2 972 865 000 markalla 46289: nettomääräisesti budjetoidut erät esitettäisiin (kumulatiiviseen ylijäämään jätettävät 500 46290: uudella tavalla ryhmiteltyinä talousarvion miljoonaa euroa) vähennettynä edelleen 46291: uusien pääluokkien 36 (Valtionvelan korot) 4 000 000 000 markalla (kumulatiivisen yli- 46292: ja 37 (Valtionvelan vähentäminen) määrära- jäämän käyttö vuoden 2000 talousarvion 46293: hoihin. Valtion vuoden 2001 katteena varsinaisessa talousarviossa ja lisä- 46294: talousarvioesityksessä ehdotettujen uusien talousarviossa) eli 5 031 240 691,35 46295: pääluokkien 36 ja 37 yhteenlaskettu loppu- markkaa. Esityksen mukaan kumulatiivista 46296: summa vastaa nykyisen budjetointitavan ylijäämää saataisiin käyttää vuoden 2000 toi- 46297: mukaisen pääluokan 36 loppusummaa. sessa lisätalousarviossa siten noin 3,5 46298: Kumulatiivisen ylijäämän käyttöä talousar- miljardia markkaa enemmän talousarvion 46299: vion kattamiseen koskevan muutoksen katteena kuin voimassa olevan lain mukaan. 46300: vaikutus nykytilaan verrattuna riippuu kumu- 46301: latiivisen ylijäämän tasosta. Valtion 46302: tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 1999 4. Asian valmistelu 46303: osoittama kumulatiivinen ylijäämä on 46304: 12 004105 691,35 markkaa. Vuoden 2000 Valtion velanhoidon erien budjetoinnin ke- 46305: talousarvion katteeksi on varsinaisessa talo- hittämistä on valmisteltu 46306: usarviossa otettu 1 500 000 000 markkaa ja valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin 46307: HE 122/2000 vp 5 46308: 46309: 46310: yhteistyönä valtiovarainministeriön asetta- talousarvion määrärahoja katettaessa. La- 46311: massa työryhmässä, joka jätti muistionsa kiehdotus voidaan siten käsitellä tavallisessa 46312: valtiovarainministeriölle 31 päivänä touko- lainsäätämisjärjestyksessä. 46313: kuuta 2000 (valtiovarainministeriön 46314: työryhmämuistiaita 10/2000). Esitys on sit- 6. Voimaantulo 46315: temmin valmisteltu virkatyönä 46316: valtiovarainministeriössä. Ehdotus liittyy valtion vuoden 2000 toiseen 46317: lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2001 ta- 46318: 5. Säätäruisjärjestys lousarvioesitykseen ja ehdotetaan siten 46319: tulevaksi voimaan mahdollisimman pian. 46320: Ehdotuksessa täsmennetään ja osin muute- Valtion velanhoidon erät on tarkoitus budje- 46321: taan niiden tulojen ja menojen ryhmittelyä, toida ehdotuksen mukaisella tavalla valtion 46322: joihin voidaan talousarviolain mukaan sovel- vuoden 2001 talousarviossa. Tämän vuoksi 46323: taa nettobudjetointia. Nettoutettaviksi ehdotetaan, että nettobudjetointia koskevia 46324: ehdotetut tulot ja menot ovat perustuslain 84 talousarviolain 3 a §:n säännöksiä sovellet- 46325: §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välit- taisiin kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2001. 46326: tömästi toisiinsa liittyviä. Perustuslain 84 §:n 46327: 2 momentin mukaan lailla voidaan säätää sii- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 46328: tä, miten valtion tilinpäätöksen mukainen kunnan hyväksyttäväksi seuraava 46329: ylijäämä tai alijäämä voidaan ottaa huomioon laki ehdotus: 46330: 6 HE 122/2000 vp 46331: 46332: 46333: Lakiehdotus 46334: 46335: 46336: 46337: 46338: Laki 46339: valtion talousarviosta annetun lain 3 a ja 3 b § :n muuttamisesta 46340: 46341: Eduskunnan päätöksen mukaisesti . 46342: muutetaan valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lam (423/19~8) _3 a 46343: §:n 1 momentti ja 3 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 1 momentti laissa 46344: 217/2000 ja 3 b §:n 1 momentti laissa 430/1998, seuraavasti: 46345: 46346: 3a§ maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palau- 46347: tus valtiolle; 46348: Nettobudjetointi 6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja 46349: kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujär- 46350: Talousarvioon voidaan ottaa seuraavista tu- jestelmän määräytymisperusteiden mukaan 46351: loista ja menoista vain niiden erotusta tuleva määrä. 46352: vastaavat tuloarviot tai määrärahat (nettobud- 46353: jetointi): 46354: 1) uudet valtionlainat, valtionlainoista saa- 3b§ 46355: tavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja 46356: valtionlainojen pääomaa suojaavista johdan- Valtion tilinpäätöksen mukaisen ylijäämän 46357: naisista kertyvät tulot sekä valtionvelan tai alijäämän huomioon ottaminen 46358: kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pää- talousarviossa 46359: omatappiot ja emissiotappiot ja 46360: valtionlainojen pääomaa suojaavista johdan- Talousarvion katteeksi voidaan valtion ti- 46361: naisista aiheutuvat menot; linpäätöksen valmistuttua ottaa enintään se 46362: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja määrä, jolla valtion tilinpäätöksen osoittama 46363: valtionlainojen koronmaksua suojaavista varainhoitovuoden lopun kumulatiivinen yli- 46364: johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionla~ jäämä ylittää 500 miljoonaa euroa. Tämä 46365: noista aiheutuvat korkomenot Ja määrä voidaan ottaa talousarvion katteeksi 46366: valtionlainojen koronmaksua suojaavista seuraavan tilinpäätöksen valmistumiseen asti. 46367: johdannaisista aiheutuvat menot; Talousarvion kattamiseen käytettävissä ole- 46368: 3) viraston tai laitoksen toiminnasta kerty- vaa kumulatiivisen ylijäämän määrää 46369: vät tulot ja siitä aiheutuvat menot; laskettaessa on vähennyksenä otettava huo- 46370: 4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot se- mioon varainhoitovuoden talousarvion 46371: kä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja katteeksi talousarviossa tai lisätalousarviossa 46372: valtion ostajan puolesta vastattavaksi ottamat otettu kumulatiivisen ylijäämän määrä. 46373: maksuvelvoitteet; 46374: 5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava 46375: HE 122/2000 vp 7 46376: 46377: 46378: Tämä laki tulee voimaan pmvana kuuta toiunista sovelletaan kuitenkin vasta 46379: 2000. Lain 3 a §:n säännöksiä nettobudje- päivästä tammikuuta 2001. 46380: 46381: 46382: 46383: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 46384: 46385: Tasavallan Presidentti 46386: 46387: 46388: 46389: 46390: TARJA HALONEN 46391: 46392: 46393: 46394: 46395: Ministeri Suvi-Anne Siimes 46396: 8 HE 122/2000 vp 46397: 46398: 46399: Liite 46400: Rinnakkaistekstit 46401: 46402: 46403: Laki 46404: valtion talousarviosta annetun lain 3 aja 3 b §:n muuttamisesta 46405: 46406: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46407: muutetaan valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lain (42311988) 3 a 46408: §:n 1 momentti ja 3 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 1 momentti laissa 46409: 217/2000 ja 3 b §:n 1 momentti laissa 430/1998, seuraavasti: 46410: 46411: Voimassa oleva laki Ehdotus 46412: 46413: 3a§ 3a§ 46414: 46415: N ettobudjetointi N ettobudjetointi 46416: 46417: Talousarvioon voidaan ottaa seuraavista Talousarvioon voidaan ottaa seuraavista 46418: tuloista ja menoista vain niiden erotus ta vas- tuloista ja menoista vain niiden erotusta vas- 46419: taavat tuloarviot tai määrärahat taavat tuloarviot tai määrärahat 46420: (nettobudjetointi): (nettobudjetointi): 46421: 1) uudet valtionlainat ja valtionvelan 1) uudet valtionlainat, valtionlainoista 46422: kuoletukset; saatavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja 46423: valtionlainojen pääomaa suojaavista joh- 46424: dannaisista kertyvät tulot sekä valtionvelan 46425: kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pää- 46426: omatappiot ja emissiotappiot ja 46427: valtionlainojen pääomaa suojaavista joh- 46428: dannaisista aiheutuvat menot; 46429: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, 2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja 46430: emissiovoitot ja pääomavoitot sekä valtion- valtionlainojen koronmaksua suojaavista 46431: lainoista aiheutuvat korkomenot, johdannaisista kertyvät tulot sekä valtion- 46432: emissioalennukset ja pääomatappiot; lainoista aiheutuvat korkomenot ja 46433: valtionlainojen koronmaksua suojaavista 46434: johdannaisista aiheutuvat menot; 46435: 3) viraston tai laitoksen toiminnasta kerty- 3) viraston tai laitoksen toiminnasta kerty- 46436: vät tulot ja siitä aiheutuvat menot; vät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 46437: 4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot 4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot 46438: sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja 46439: valtion ostajan puolesta vastattavaksi otta- valtion ostajan puolesta vastattavaksi otta- 46440: mat maksuvelvoitteet; mat maksuvelvoitteet; 46441: 5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava 5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava 46442: maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palau- maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palau- 46443: tus valtiolle; tus valtiolle; 46444: 6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja 6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja 46445: kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapu- kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapu- 46446: järjestelmän määräytymisperusteiden järjestelmän määräytymisperusteiden 46447: mukaan tuleva määrä. mukaan tuleva määrä. 46448: HE 12212000 vp 9 46449: 46450: Voimassa oleva laki Ehdotus 46451: 46452: 46453: 3b§ 3b§ 46454: 46455: Valtion tilinpäätöksen mukaisen ylijäämän Valtion tilinpäätöksen mukaisen ylijäämän 46456: tai alijäämän huomioon ottaminen talousar- tai alijäämän huomioon ottaminen talousar- 46457: viossa viossa 46458: 46459: Talousarvion katteeksi voidaan valtion ti- Talousarvion katteeksi voidaan valtion ti- 46460: linpäätöksen valmistuttua ottaa määrä, joka linpäätöksen valmistuttua ottaa enintään se 46461: vastaa enintään kolmannesta tilinpäätöksen määrä, jolla valtion tilinpäätöksen osoittama 46462: osoittamasta varainhoitovuoden lopun ku- varainhoitovuoden lopun kumulatiivinen 46463: mulatiivisesta ylijäämästä. Tämä määrä ylijäämä ylittää 500 miljoonaa euroa. Tämä 46464: voidaan ottaa talousarvion katteeksi seuraa- määrä voidaan ottaa talousarvion katteeksi 46465: van tilinpäätöksen valmistumiseen asti. seuraavan tilinpäätöksen valmistumiseen as- 46466: ti. Talousarvion kattamiseen käytettävissä 46467: olevaa kumulatiivisen ylijäämän määrää 46468: laskettaessa on vähennyksenä otettava huo- 46469: mioon varainhoitovuoden talousarvion 46470: katteeksi talousarviossa tai lisätalousarvi- 46471: ossa otettu kumulatiivisen ylijäämän määrä. 46472: 46473: 46474: Tämä laki tulee voimaan pmvana 46475: kuuta 2000. Lain 3 a §:n säännöksiä netto- 46476: budjetoinnista sovelletaan kuitenkin vasta 1 46477: päivästä tammikuuta 2001. 46478: 46479: 46480: 46481: 46482: 209258F 46483: HE 123/2000 vp 46484: 46485: 46486: 46487: 46488: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi moottoriajo- 46489: neuvoverosta annetun lain väliaikaisesta muuttami- 46490: sesta 46491: 46492: 46493: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46494: 46495: Esityksessä ehdotetaan moottoriajoneuvo- sessa. 46496: verosta annettua lakia väliaikaisesti muutet- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 46497: tavaksi. Kuorma-autosta kannettavan varsi- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 46498: naisen ajoneuvoveron neljäs maksuerä ehdo- väksytty ja vahvistettu. Lakia sovellettaisiin 46499: tetaan poistettavaksi vuoden 2000 verotuk- vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa. 46500: 46501: 46502: PERUSTELUT 46503: 46504: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut toerien lukumäärän ja eräjaon perusteet. Var- 46505: muutokset sinaisen ajoneuvoveron kannosta, maksupai- 46506: koista ja suorittamisesta annetussa valtiova- 46507: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain rainministeriön päätöksessä (1211996) mää- 46508: (72211966) mukaan dieselmoottorilla varus- rätään varsinainen ajoneuvovero kannetta- 46509: tetuista ajoneuvoista on suoritettava varsi- vaksi yhdessä erässä, jos veron määrä on vä- 46510: naista ajoneuvoveroa. Vero kannetaan ajo- hemmän kuin 1 800 markkaa, kahdessa eräs- 46511: neuvojen rekisterissä olon perusteella vero- sä, jos veron määrä on 1 800 markkaa tai 46512: kaudelta, joka on kalenterivuosi. Lain 5 §:n enemmän, mutta kuitenkin alle 3 600 mark- 46513: mukaan veron perusteena on ajoneuvolajin kaa. Jos vero on 3 600 markkaa tai enemmän, 46514: lisäksi ajoneuvon suurin sallittu kokonais- se kannetaan neljässä erässä. Veron neljän- 46515: massa ja eräissä tapauksissa myös akseleiden nen erän eräpäivä on joulukuun 1 päivänä. 46516: lukumäärä sekä perävaunun käyttö. Kuorma- Ajoneuvohallintokeskuksen olisi lähetettävä 46517: autosta varsinainen ajoneuvovero vaihtelee verolippuja kuitenkin jo lokakuun aikana. 46518: 27 markasta suurimman sallitun kokonais- Kuorma-auton koko vuodelta laskettava 46519: massan täydeltä tai aikavalta 100 kilon mää- vero ylittää 3 600 markkaa, jos on kysymys 46520: räitä aina 63 markkaan kokonaismassan 100 suurimmalta sallitulta kokonaismassaltaan 46521: kiloa kohden. vähintään 13 300 kilon suuruisesta kaksiak- 46522: Esimerkiksi kaksiakselisesta ilman perä- selisesta tai sitä suuremmasta kuorma-au- 46523: vaunua käytettävästä kuorma-autosta, jonka tosta. Käyttämällä perävaunua eräät tätä ke- 46524: suurin sallittu kokonaismassa on 16 000 ki- vyemmätkin kuorma-autot voisivat olla nel- 46525: loa, on suoritettava varsinaista ajoneuvove- jässä erässä kannettavan veron piirissä. 46526: roa 4 860 markkaa. Varsinaisella perävaunul- Kuorma-autojen käyttöön kohdistuvat kus- 46527: la varustetusta suurimmalta sallitulta massal- tannukset ovat viime aikoina huomattavasti 46528: taan 25 000 kilon kuorma-autosta, jota voita- nousseet. Yhtenä keskeisenä tekijänä on ollut 46529: neen pitää tyypillisenä yhdistelmän vetoau- polttoainekustannusten nousu, joka on aiheu- 46530: tona, veron määrä on 13 500 markkaa. tunut muista syistä kuin verotuksessa tapah- 46531: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain tuneista muutoksista. Monet alan yrittäjistä 46532: 10 §:n mukaan varsinainen ajoneuvovero on ovat tästä syystä erityisissä vaikeuksissa. 46533: suoritettava veronkannossa. Valtiovarainmi- Näiden vaikeuksien osittaiseksi helpottami- 46534: nisteriö määrää pykälässä olevan valtuus- seksi ehdotetaan, että kuorma-autoilta jäte- 46535: säännöksen perusteella veron eräpäivät, kan- tään kantamatta kuluvan vuoden varsinaisen 46536: 209264M 46537: 2 HE 123/2000 vp 46538: 46539: 46540: ajoneuvoveron neljäs erä. toiksi katsottavia, on voitu ajoneuvon omista- 46541: Ehdotuksen mukaan kuorma-autoilta ei siis jan niin halutessa säilyttää rekisterissä aiem- 46542: kannettaisi varsinaisen ajoneuvoveron neljät- min voimassa olleen luokituksensa mukaisi- 46543: tä erää. Samalla ehdotetaan, että myös eräissä na. Yhtenäisen kohtelun vuoksi ehdotetaan, 46544: muissa tähän rinnastuvissa tapauksissa että kuorma-autoja koskevaa verovapautta 46545: myönnettäisiin vastaava etu. Yhtenevän koh- sovellettaisiin myös näihin ajoneuvoihin, jol- 46546: telun vuoksi edun tulisi kohdistua esimerkik- loin myös erikoisautoksi luokiteltu, esimer- 46547: si sellaiseen ajoneuvoon, jonka koko vuoden kiksi betoniauto tai nosturiauto vapautuisi 46548: vero olisi nelieräinen, mutta veroa tulee mak- yhtä lailla varsinaisen ajoneuvoveron tämän 46549: settavaksi vain osalta vuotta. Kun hallinnolli- verovuoden neljännen erän suorittamisesta. 46550: sesti ei käytettävissä olevassa lyhyessä ajassa Vielä ehdotetaan selvyyden vuoksi säädettä- 46551: ole mahdollista muuttaa veronkannassa käy- väksi, että ehdotetut verohelpotukset eivät 46552: tettäviä tietokoneohjelmistoja siten, että eri vaikuta moottoriajoneuvoveron lisäveron 46553: tilanteet voitaisiin erotella verovuoden vii- määrään, joka olisi lain 16 §:ää tulkiten kui- 46554: meiseen kolmeen kuukauteen eri perusteilla tenkin kannettava koko vuotta koskevien 46555: kohdistuvat maksuunpanot, ehdotetaan, että säännönmukaisten veroperusteiden mukaan. 46556: veroa ei kannettaisi tältä ajalta muissakaan 46557: tapauksissa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi si- 1. Ehdotuksen taloudelliset vai- 46558: tä, että jos vuoden kolmen viimeisen kuu- kutukset 46559: kauden aikana rekisteriin merkitään kuorma- 46560: auto, jonka koko vuoden vero kannettaisiin Esitys tarkoittaisi kuorma-autoista kannet- 46561: yksi- tai kaksieräisenä, tätäkään veroa ei lop- tavan veron neljännen erän jäädessä suorit- 46562: puvuodelta kannettaisi. tamatta noin 100 miljoonan markan suuruista 46563: Nelieräisen veron on valtiovarainministeri- tukea näille ajoneuvoille. Varsinaisen ajo- 46564: ön edellä mainitun päätöksen mukaan voinut neuvoveron tuotto vuodelta 2000 alenisi tällä 46565: maksaa myös yhdessä tai kahdessa erässä. määrällä. 46566: Jotta tällä tavoin veron maksaneet verovel- 46567: volliset eivät olisi huonommassa asemassa, 2. Asian valmistelu 46568: kuin ne, jotka olisivat maksaneet veron nel- 46569: jännen erän sen säännönmukaisena eräänty- Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- 46570: misaikana, ehdotetaan neljättä erää vastaava rainministeriössä. 46571: määrä hakemuksesta palautettavaksi. Samalla 46572: ehdotetaan selvyyden vuoksi säädettäväksi, 3. Voimaantulo 46573: ettei muuta veroa, esimerkiksi säännönmu- 46574: kaisesti yksi- tai kaksieräisenä maksettua ve- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mah- 46575: roa palauteta tämän pykälän nojalla. dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 46576: Ajoneuvorekisterissä on edelleen jokin väksytty ja vahvistettu. 46577: määrä sellaisia ajoneuvoja, jotka oli ennen Lakia sovellettaisiin vuodelta 2000 toimi- 46578: vuonna 1992 tapahtunutta ajoneuvojen luo- tettavassa ajoneuvoverotuksessa. Laki olisi 46579: kittelua koskevien säännösten uudistamista voimassa 31 päivään joulukuuta 2000 asti. 46580: (asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteis- 46581: ta, 1256/1992) rekisteröity erikoisautona. Edellä sanotun perusteella annetaan Edus- 46582: Nämä ajoneuvot, joista osa olisi uudistettujen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 46583: perusteiden mukaan luokaltaan kuorma-au- tus: 46584: HE 123/2000 vp 3 46585: 46586: 46587: Lakiehdotukset 46588: 46589: Laki 46590: moottoriajoneuvoverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 46591: 46592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46593: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1966 moottoriajoneuvoverosta annettuun lakiin (72211966) 46594: väliaikaisesti uusi 9 a §, seuraavasti: 46595: 46596: 9a§ misvelvollisuus alkaa. Muuta loka - joulu- 46597: Vuoden 2000 verotuksessa myönnetään kuuhun 2000 kohdistuvaa veroa ei palauteta, 46598: kuorma-autoille vapautus varsinaisen ajo- ellei 12 ja 13 §: stä muuta johdu. 46599: neuvoveron neljännestä erästä, joka on kan- Edellä 1 ja 2 momentissa säädetty koskee 46600: nettu tai kannettaisiin sen mukaan kuin tä- myös ajoneuvoa, joka on ajoneuvorekisteris- 46601: män lain 10 §:n nojalla säädetään. Vapautus sä erikoisajoneuvoksi merkittynä. 46602: myönnetään myös muusta vuoden 2000 vii- Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei 46603: meiseltä neljännekseltä maksuunpantavasta vaikuta 16 §:n nojalla laskettavan lisäveron 46604: verosta. määrään. 46605: Jos vero, joka olisi voitu suorittaa neljässä 46606: erässä, on maksettu yhdessä tai kahdessa Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu- 46607: erässä, vero palautetaan hakemuksesta. Vero ta 2000. 46608: palautetaan sille, joka on verovelvollisena Laki on voimassa 31 päivään joulukuuta 46609: silloin, kun veron neljännen erän suoritta- 2000 asti. 46610: 46611: 46612: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 46613: 46614: 46615: Tasavallan Presidentti 46616: 46617: 46618: 46619: 46620: TARJA HALONEN 46621: 46622: 46623: 46624: 46625: Ministeri Suvi-Anne Siimes 46626: HE 12412000 vp 46627: 46628: 46629: 46630: 46631: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtioneuvoston 46632: lainanottovaltuudesta 46633: 46634: 46635: 46636: 46637: Finanssipolitiikan erääksi keskeiseksi ta- 2001 talousarvioksi ehdotetaan valtionvelan 46638: voitteeksi on 1990-luvun lopulla ja 2000- (budjettitalouden velka) vähentämiseen ja ve- 46639: luvun alussa omaksuttu valtiontalouden liik- lanhoitoon liittyvien erien budjetoinnin 46640: kumavaran kasvattaminen ja varautuminen uudelleen ryhmittelyä. Talousarvioesityksen 46641: tulevaisuuden haasteisiin muun muassa vä- mukaan valtion talousarvion pääluokkaan 36 46642: hentämällä valtionvelkaa. Tähän pyritään (valtionvelan korot) budjetoidaan velan vuo- 46643: käyttämällä merkittävä osa valtion omaisuu- sittaiset juoksevat korkomenot, kuten euro- ja 46644: den myyntituloista velan vähentämiseen ja valuuttamääräisten velkojen vuosittaiset kas- 46645: pyrkimällä tiukan finanssipolitiikan avulla saperusteiset korot sekä velanhoitoon 46646: saavuttamaan valtiontaloudessa rakenteelli- välittömästi liittyvät sekalaiset menot. Ky- 46647: nen ylijäämä. Velanhoitoon tämä seisten kustannusten määrärahatarpeet 46648: finanssipoliittinen linjaus vaikuttaa siten, että arvioidaan velkojen rakennetarpeiden mukai- 46649: pääpaino on siirtynyt valtiontalouden alijää- sesti, koska velanhoidon toimenpiteet 46650: män mahdollisimman edullisesta toteutetaan markkinaolosuhteiden mukaises- 46651: kattamisesta velan ja siitä aiheutuvan kustan- ti. Tästä syystä niiden toteuma saattaa 46652: nustaakan vähentämiseen. poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista 46653: Yhteisvaluutan käyttöönotto on muuttanut markkinaolosuhteiden niin edellyttäessä. 46654: olennaisesti velanhoidon toimintaympäristöä. Valtio pyrkii velanhoidossa pitkällä aikavä- 46655: Velan ottaminen ja hoitaminen ovat sidoksis- lillä korkomenojen minimointiin ja pitämään 46656: sa euroalueen rahoitusmarkkinoihin. riskit hyväksyttävällä tasolla. Yhteisvaluutan 46657: Yhteisvaluutan ja ylijäämäisten talousarvioi- käyttöönoton jälkeen velanhoidon painopiste 46658: den oloissa velanhoidossa on keskeisintä ve- on siirtynyt valuuttakurssiriskin hallinnasta 46659: lan kustannustehokas hallinta ja vähentä- korkoriskin hallintaan. Valuuttakurssien mer- 46660: minen. Velkaa voidaan vähentää joko jättä- kitys velanhoidossa on vähentynyt, kun 46661: mällä alkuperäisten sopimusehtojen mukai- valuuttamääräisten lainojen kuoletuksia jäl- 46662: sesti erääntyvät lainat uudelleen rahoitta- leenrahoitetaan tarvittaessa euromääräisillä 46663: malta tai ostamalla velkoja takaisin markki- lainoilla. 46664: nahintaan. Velanhoidossa tavoitellaan kus- Uuteen pääluokkaan 37 (valtionvelan vä- 46665: tannustehokkuutta muun muassa mahdol- hentäminen) budjetoidaan nettomääräisinä 46666: lisimman tarkoituksenmukaisella valtionve- valtionvelan markkina-arvoisen määrän vä- 46667: lan rakenteella. Budjettitalouden ylijäämä hentämiseen tarkoitetut määrärahat, kuten 46668: mahdollistaa velan vähentämisen, mikä yh- kassavirrat, jotka aiheutuvat nimellis- 46669: dessä tehokkaan velanhoidon edellyttämien arvoisista nettokuoletuksista, velasta aiheu- 46670: toimintavaltuuksien kanssa merkitsee sitä, et- tuvaan kustannusrasitukseen vaikuttavista 46671: tä bruttomääräinen lainanottovaltuus saattaa pääoma- ja emissiotappioista tai -voitoista 46672: kasvaa hyvinkin suureksi ilman, että velan sekä velan hoidossa käytettävien johdannais- 46673: kokonaismäärä pysyvästi kasvaa. Tästä syys- sopimusten kustannuksista. Kuoletusten 46674: tä bruttomääräinen lainanotto joudutaan maksun lisäksi on tarpeen varautua vanhojen 46675: asettamaan suureksi. joukkovelkakirjojen ja muiden lainojen ta- 46676: Hallituksen esityksessä valtion vuoden kaisinostamiseen tai irtisanomiseen sekä 46677: 209259G 46678: 2 HE 124/2000 vp 46679: 46680: 46681: jälleenrahoittamaan tai vaihtamaan niitä ra- perustuen, mutta johon on lisätty tarvittava 46682: hoitusmarkkinoille tai valtionvelan väljyys käytännön toiminnan mahdollista- 46683: rakenteeseen paremmin soveltuviksi vel- miseksi. Kantavaltuuden käyttöönotto myös 46684: kakirjoiksi. Euroopan talous- ja rahaliiton pitkäaikaisessa lainanotossa selkeyttäisi ny- 46685: julkisen talouden velkaantuneisuutta koske- kyistä valtuusmenettelyä. Valtionvelan 46686: vissa kriteereissä käytetään vain velan tehokas hallinta edellyttää toimenpiteitä, jol- 46687: nimellisarvoa seurattaessa valtionvelan mää- loin lainanotto saattaa nousta väliaikaisesti 46688: rän kehitystä. Nimellisarvoisen velan hyvinkin suureksi ilman, että velan koko- 46689: määrällä on keskeinen merkitys velan seurat- naismäärä pysyvästi kasvaisi. Kanta-valtuus 46690: tavuuden sekä valtion oikeudellisten esitetäänkin ulotettavaksi koskemaan lainan- 46691: vastuiden kannalta. Tästä syystä valtion ensi ottovaltuutta kaikilta osin. 46692: vuoden talousarvioesityksessä ehdotetaan, et- Kantavaltuuden ulottaminen koskemaan 46693: tä jatkossakin keskeiset tiedot myös laina-ajaltaan yli 12 kuukauden pituisia 46694: budjettitalouden velan määrästä ja sen kehi- lainoja on perusteltua, jotta olemassa oleva 46695: tyksestä esitetään vain nimellisarvoisena. valtionvelka voidaan muuttaa rakenteeltaan 46696: Perustuslain 82 §:n 1 momentin mukaan sellaiseksi, että velasta valtiontaloudelle ai- 46697: valtion lainanoton tulee perustua eduskunnan heutuvat kustannukset ovat mahdollisimman 46698: suostumukseen, josta ilmenee uuden lainan- vähäiset. Valtion velanhoidon toimenpiteiden 46699: oton tai valtionvelan enimmäismäärä. keskeiset linjaukset tulevat erikseen päätettä- 46700: Lainkohdan perustelujen mukaan suostumus viksi valtion talousarviossa. Valtionvelan 46701: voi koskea uusien valtionlainojen määrää eli enimmäismäärän ilmaiseva suostumus lai- 46702: bruttomääräistä lainanottoa tai valtionvelan nanottoon on tarkoituksenmukaista antaa 46703: enimmäismäärää, jolloin lainanottovaltuus on siten, että se on toistaiseksi voimassa. Tämän 46704: nettomääräinen (kantavaltuus ). Lainanotto- vuoksi esitys ei aikaisemmasta käytännöstä 46705: valtuutta ei tarvitse aina sitoa varainhoito- poiketen rajoitu koskemaan vain yhtä varain- 46706: vuoteen, vaan se voidaan myöntää varain- hoitovuotta. Menettely ei rajoita eduskunnan 46707: hoitovuotta lyhyemmäksi tai pitemmäksi mahdollisuuksia muuttaa toistaiseksi voimas- 46708: ajaksi. Lainanottovaltuus voidaan talous- sa olevana kantavaltuutena ilmaistua 46709: arvion vuotuisuusperiaatetta loukkaamatta lainanotto-valtuutta aina silloin, kun valtion- 46710: antaa myös siten, että se on toistaiseksi voi- velan kehitys ja seurattavuus sitä 46711: massa, jolloin sitä saadaan soveltaa siihen edellyttävät. Käytännössä tilanne voi myös 46712: asti, kunnes eduskunta sitä muuttaa. Lainan- johtaa siihen, että eduskunta joutuu muutta- 46713: ottovaltuus voidaan myöntää joko maan lainanottovaltuutta 46714: talousarviossa tai erillisellä päätöksellä. talousarvioesityksestä riippumatta. 46715: Aikaisemmin valtionlainat on budjetoitu Valtion vuoden 2001 talousarvio- 46716: nettomääräisesti, ja eduskunnan päätös lai- esityksessä valtionvelan nimellisarvoista 46717: nanottovaltuudesta on tehty brutto- määrää esitetään lyhennettäväksi noin 11 46718: määräisenä talousarvioesitystä käsiteltäessä. miljardia markkaa. Vuoden 1999 lopussa val- 46719: Vuoden 2000 lainanottovaltuus pitkäaikai- tionvelan nimellisarvo oli 395 miljardia ja 46720: siin, laina-ajaltaan yli 12 kuukauden pituisiin markkina-arvo 436 miljardia markkaa. Talo- 46721: lainoihin on annettu bruttomääräisenä valtuu- usarvion mukaan nimellisarvoisen 46722: tena ja muilta osin valtionvelan valtionvelan arvioidaan olevan vuoden 2000 46723: enimmäismäärän osoittamana kantavaltuute- lopussa noin 372 miljardia markkaa. Vuoden 46724: na. Kantavaltuuden avulla eduskunta voi 2001 lopussa nimellisarvoisen valtionvelan 46725: rajoittaa valtioneuvoston sekä edelleen val- arvioidaan olevan noin 361 miljardia mark- 46726: tiovarainministeriön ja valtio-konttorin kaa. 46727: lainanottovaltuutta ilman, että velanhoidon Valtion merkittävän lainanottotarpeen joh- 46728: tehokkuutta rajoitetaan. Kanta-valtuus on dosta Suomessa siirryttiin päämarkkina- 46729: laajasti käytössä muiden maiden velanhoi- takaajien ylläpitämään viitelainajärjestel- 46730: dossa. Kantavaltuus on periaatteil-taan mään jo ennen Suomen liittymistä euro- 46731: luotolliseen tiliin verrattava limiitti, joka alueeseen, jonka rahoitusmarkkinoilla käyte- 46732: määritellään todennäköiseen luottotarpeeseen tään yleensä suuria lainakokoja lainojen 46733: HE 124/2000 vp 3 46734: 46735: 46736: jälkimarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. riskien hallinnan kannalta. 46737: Jotta velan hallinta olisi kustannustehokasta, Esityksessä ehdotetaan, että korko- ja va- 46738: tulee velan nostamisen ajoittua otolliseen luutanvaihtosopimusten sekä termiini- 46739: markkinatilanteeseen. Velan yksittäiset ly- sopimusten käyttämistä jatketaan korko- ja 46740: hennysmäärät voivat olla huomattavan valuuttakurssin hallitsemiseksi valtion velan- 46741: suuria. Velan lyhennysten ja jälleen- hoidossa sekä varaudutaan muidenkin 46742: rahoituksen eriaikaisuuden johdosta valtio- johdannaissopimusten tekemiseen suojautu- 46743: neuvostolle ehdotetaan valtuutta pitää enim- mistarkoituksessa. J ohdannaissopimusten te- 46744: millään valtionvelan niroellisarvoista määrää keminen on perusteltua valtionvelan korko- 46745: 438 miljardia markkaa. Velan niroellisarvoon ja valuuttakurssiriskien hallitsemiseksi ja 46746: vaikuttavat myös valuuttakurssien muutok- kustannusten alentamiseksi. Sopimusten 46747: set. Euroalueen perustamisen myötä määrään vaikuttavat toisaalta euroalueen ra- 46748: valuuttamääräisen velan osuus on pienenty- hoitusmarkkinoiden tarjoamat suojautumis- 46749: nyt siten, etteivät valuuttakurssimuutokset mahdollisuudet ja toisaalta valtion lainan- 46750: aiheuta muutoksia markkamääräisen velan otossa noudatetut riskienhallintaperiaatteet 46751: määrään enää siinä määrin kuin aikaisemmin. Esityksessä esitetään tehtävien koron- ja va- 46752: Valuuttamääräisen velan osuus oli syyskuus- luutanvaihtosopimusten sekä muiden 46753: sa vuonna 2000 noin 68 miljardia markkaa. johdannaissopimusten määräksi enintään 46754: Tämä ei kuitenkaan aiheuta estettä kantaval- pääomamäärää, joka vastaa valtionvelan 46755: tuuden käyttämiselle. voimassaolevaa niroellisarvoista kokonais- 46756: Talousarvion katteeksi otetut lyhytaikaiset maaraa päätöksentekoajankohtien 46757: lainat muodostavat joustavan erän valtion valuuttakurssien mukaan laskettuna. Edellä 46758: lainanotossa. Velanhoidon joustavan toteut- mainittujen sopimusten lisäksi esityksessä 46759: tamisen mahdollistamiseksi ja ottaen ehdotetaan, että eduskunta oikeuttaisi valtio- 46760: erityisesti huomioon kansainvälisiin rahoitus- neuvoston tai sen määräämissä rajoissa val- 46761: markkinoihin liittyvä epävarmuus lyhyt- tiovarainministeriön tai valtiokonttorin 46762: aikaisen valtionvelan enimmäismääräksi eh- harkintansa mukaan tekemään lisäksi enin- 46763: dotetaan 60 miljardia markkaa. Lyhyt- tään alle 12 kuukauden pituisia valtion- 46764: aikaisen velan määrä luetaan mukaan lainan- lainoihin liittyviä koron- ja valuutanvaihto- 46765: ottovaltuuden mukaiseen nimellis-arvoiseen sopimuksia sekä muita johdannaissopimuk- 46766: 438 miljardin markan kokonaisvelkaan. sia. 46767: Kantavaltuuden lisäksi valtion maksuval- Lainanottovaltuus on tarkoitettu tulemaan 46768: miuden hoito ja sen turvaaminen, valtion voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Pää- 46769: maksuliikkeen menohuippujen tasaaminen ja omamarkkinat ja niillä tapahtuvat muutokset 46770: valtion kassasijoitusten tarkoituksen- sekä johdannaissopimusten hyväksikäyttö 46771: mukainen hoito edellyttävät turvautumista ti- edellyttävät nopeaa päätöksentekoa, minkä 46772: lapäisesti lyhytaikaisen luoton käyttöön tai vuoksi valtioneuvostolle esitetään noudatetun 46773: tililuoton kaltaiseen rahoitukseen maksu- käytännön mukaisesti mahdollisuutta siirtää 46774: valmiuden päivävaihteluiden tasaamiseksi. määräämissään rajoissa lainanotosta ja sopi- 46775: Tästä syystä on kantavaltuuden lisäksi tarkoi- muksista päättäminen valtiovarainministeriön 46776: tus säilyttää valtioneuvostolle tai sen tai valtiokonttorin tehtäväksi. Lainanoton 46777: määräämissä rajoissa valtiovarainministe- joustava toteuttaminen edellyttää myös, että 46778: riölle tai valtiokoottorille valtuutus käyttää lainamarkkinoita on mahdollista hyödyntää 46779: valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi sekä nopeasti ja oikea-aikaisesti vaihtelevissa 46780: valtion kausiluonteisten menohuippujen ja markkinatilanteissa. Tämän vuoksi ja koska 46781: valtion kassasijoitusten tarkoituksenmukai- aivan vuoden alkuun kohdistuvat lainajärjes- 46782: sen hoidon edellyttämän rahoitustarpeen kat- telyt saattavat edellyttää pitkälle menevää 46783: tamiseksi enintään 12 kuukauden pituista valmistelutyötä, on tarpeen, että valtioneu- 46784: maksuvalmiusluottoa harkinnan mukaan. voston nyt ehdotettuja lainanottovaltuuden 46785: Tarkoituksena on mahdollistaa valtion talou- käyttöön liittyviä valmisteluja voidaan tehdä 46786: denhoidon kannalta asianmukaisin menettely, jo vuoden 2000 aikana. Lainanottovaltuus tu- 46787: joka samalla olisi suotuisin kustannusten ja lisi näistä syistä hyväksyä vuoden 2000 46788: 4 HE 124/2000 vp 46789: 46790: 46791: aikana mahdolli-simman aikaisessa vaiheessa laina-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituista 46792: ja sitä tulisi voida käyttää eduskunnan päät- luottoa harkintansa mukaan, 46793: tämästä ajankohdasta lukien. että Eduskunta oikeuttaisi valtioneuvoston 46794: Edellä lausutun perusteella ehdotetaan, tai sen määräämissä rajoissa valtiovarain- 46795: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneuvoston ministeriön tai valtiokonttorin tekemään val- 46796: tämän määräämillä ehdoilla ottamaan lainaa tionlainoihin liittyviä koron- ja valuutan- 46797: siten, että valtionlainojen nimellisarvo saa vaihtosopimuksia ja muita johdannais- 46798: toistaiseksi olla yhteensä enintään 438 mil- sopimuksia kuitenkin enintään pääoma- 46799: jardia markkaa ja siten, että lainoja otettaessa määrän, joka vastaa voimassaolevaa valtion- 46800: laina-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituis- velan niroellisarvoista kokonaismäärää. 46801: ten lainojen muodostaman lyhytaikaisen että Eduskunta oikeuttaisi valtioneuvoston 46802: velan määrä saa tästä määrästä olla enintään tai sen määräämissä rajoissa valtiovarain- 46803: 60 miljardia markkaa ja että valtioneuvosto ministeriön tai valtiokonttorin edellä tarkoite- 46804: voi määräämissään rajoissa antaa lainanotos- tun lisäksi tekemään laina-ajaltaan enintään 46805: ta päättämisen valtiovarain-ministeriön tai 12 kuukauden pituisia valuuttojen hankinnas- 46806: valtiokonttorin tehtäväksi, sa tarvittavia johdan-naissopimuksia 46807: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneuvoston harkintansa mukaan, ja 46808: tai sen määräämissä rajoissa valtiovarain- että Eduskunta oikeuttaisi valtioneuvoston 46809: ministeriön tai valtiokonttorin edellä tarkoite- käyttämään tämän päätöksen mukaisia lai- 46810: tun lisäksi käyttämään valtion maksu- nanotto- ja muita valtuuksia 1 päivästä 46811: valmiuden turvaamiseksi sekä valtion kausi- tammikuuta 2001 alkaen toistaiseksi ja oike- 46812: luonteisten menohuippujen ja valtion kassa- uttaisi valtioneuvoston jo tätä ennen 46813: sijoitusten tarkoituksenmukaisen hoidon ryhtymään lainanottoa valmisteleviin tarpeel- 46814: edellyttämän rahoitustarpeen kattamiseksi lisiin toimenpiteisiin. 46815: 46816: 46817: 46818: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 46819: 46820: 46821: Tasavallan Presidentti 46822: 46823: 46824: 46825: 46826: TARJA HALONEN 46827: 46828: 46829: Ministeri Suvi-Anne Siimes 46830: HE 125/2000 vp 46831: 46832: 46833: 46834: 46835: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirjastolain 46836: 12 §:n muuttamisesta 46837: 46838: 46839: 46840: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46841: 46842: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kir- arpajaisten voittovaroja. 46843: jastolakia siten, että laissa tarkoitettuihin Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talous- 46844: kirjaston käyttökustannusten ja perusta- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 46845: mishankkeen valtionosuoksiin sekä valtion- väksi sen yhteydessä. 46846: avustuksiin kirjastoille voidaan myös vuoden Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 46847: 2001 loppuun käyttää veikkauksen ja raha- den 2001 alusta. 46848: 46849: 46850: 46851: 46852: 209251Y 46853: 2 HE 125/2000 vp 46854: 46855: PERUSTELUT 46856: 46857: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 46858: set tukset 46859: 46860: Kirjastolain (90411998) 12 §:n 2 mo- Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- 46861: mentissa (1010/1999) säädetään, että laissa sä on momentin 29.90.52., Veikkauksen ja 46862: tarkoitettuihin valtionosuuksiin sekä valtion- raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi- 46863: avustuksiin voidaan vuoden 2000 loppuun seen, selvitysosassa osoitettu 456 983 000 46864: käyttää myös veikkauksen ja raha-arpajaisten markan määräraha käytettäväksi opetus- ja 46865: voittovaroja. Vastaava menettely on ollut kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 46866: voimassa myös vuonna 1999. mukaisiin valtionosuuksiin kirjastoille sekä 46867: Lain 9 §:n 1 momentissa säädetään, että 19 063 000 markan määräraha käytettäväksi 46868: kunta saa valtionosuutta kirjaston käyttökus- kirjastotoimen valtionavustuksiin. Tällöin 46869: tannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoi- momentin 29.90.30., Valtionosuudet ja 46870: men rahoituksesta annetussa laissa -avustukset yleisten kirjastojen käyttökus- 46871: (63511998) säädetään. Pykälän 2 momentin tannuksiin, määrärahaa on voitu vähentää 46872: mukaan kunnalle myönnetään valtionosuutta vastaavalla summalla. 46873: kirjaston perustaruishankkeeseen siten kuin 46874: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- 3. Asian valmistelu 46875: netussa laissa säädetään. Perustaruishankkee- 46876: na pidetään myös kirjastoauton ja -veneen Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi- 46877: hankintaa. nisteriössä. 46878: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut- 46879: tavat sen, että kirjastolain mukaisten valtion- 4. Muita esitykseen vaikuttavia 46880: osuuksien sekä valtionavustusten maksami- seikkoja 46881: seen joudutaan edelleen pääosin käyttämään 46882: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 46883: Kirjastolain 12 §:n 2 momenttia ehdotetaan vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 46884: muutettavaksi siten, että lain mukaisiin val- sen yhteydessä. 46885: tionosuuksiin sekä valtionavustuksiin voi- 46886: daan käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten 5. Voimaantulo 46887: voittovaroja myös vuoden 2001 loppuun. 46888: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 46889: vänä tammikuuta 2001. 46890: 46891: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 46892: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 46893: tus: 46894: HE 125/2000 vp 3 46895: 46896: 46897: Lakiehdotukset 46898: 46899: 46900: 46901: 46902: Laki 46903: kirjastolain 12 §:n muuttamisesta 46904: 46905: 46906: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46907: muutetaan 4 päivänä joulukuuta 1998 annetun kirjastolain (904/1998) 12 §:n 2 momentti, 46908: sellaisena kuin on laissa 1010/1999, seuraavasti: 46909: 46910: 12 § raha-arpajaisten voittovaroja. 46911: 46912: Tässä laissa tarkoitettuihin valtionosuuk- 46913: siin sekä valtionavustuksiin voidaan vuoden Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 46914: 2001 loppuun käyttää myös veikkauksen ja kuuta 2001. 46915: 46916: 46917: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 46918: 46919: 46920: Tasavallan Presidentti 46921: 46922: 46923: 46924: 46925: TARJA HALONEN 46926: 46927: 46928: 46929: 46930: Opetusministeri Maija Rask 46931: 4 HE 125/2000 vp 46932: 46933: 46934: Liite 46935: Rinnakkaistekstit 46936: 46937: Laki 46938: kirjastolain 12 §:n muuttamisesta 46939: 46940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46941: muutetaan 4 päivänä joulukuuta 1998 annetun kirjastolain (904/1998) 12 §:n 2 momentti, 46942: sellaisena kuin on laissa 1010/1999, seuraavasti: 46943: 46944: Voimassa oleva laki Ehdotus 46945: 46946: 12 § 46947: 46948: Tässä laissa tarkoitettuihin valtionosuuk- Tässä laissa tarkoitettuihin valtionosuuk- 46949: siin sekä valtionavustuksiin voidaan vuoden siin sekä valtionavustuksiin voidaan vuoden 46950: 2000 loppuun käyttää myös veikkauksen ja 2001 loppuun käyttää myös veikkauksen ja 46951: raha-arpajaisten voittovaroja. raha-arpajaisten voittovaroja. 46952: 46953: 46954: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 46955: mikuuta 2001. 46956: HE 126/2000 vp 46957: 46958: 46959: 46960: 46961: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteilijapro- 46962: fessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista 46963: annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 46964: 46965: 46966: 46967: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46968: 46969: Esityksessä ehdotetaan väliaikaisesti muu- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 46970: tettavaksi taiteilijaprofessorin viroista ja vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 46971: valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia sen yhteydessä. 46972: siten, että veikkauksen ja raha-arpajaisten Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 46973: voittovarojen käyttö lain mukaisiin menoihin den 2001 alusta. 46974: olisi mahdollista myös vuonna 2001. 46975: 46976: 46977: 46978: 46979: 209252Z 46980: 2 HE 126/2000 vp 46981: 46982: PERUSTELUT 46983: 46984: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi- 46985: set seen, selvitysosassa osoitettu 50 383 000 46986: markan määräraha käytettäväksi taiteilija- 46987: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai- apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien 46988: teilija-apurahoista annettua lakia (734/1969) apurahoihin ja avustuksiin. Tällöin momentin 46989: on väliaikaisesti muutettu siten, että lain mu- 29.90.51, Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille 46990: kaisiin menoihin on voitu käyttää ja kääntäjille, määrärahaa on voitu vähentää 46991: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja vastaavalla summalla. 46992: vuosina 1994-2000. Tällöin veikkauksen ja 46993: raha-arpajaisten voittovarojen käyttöä muun 3. Asian valmistelu 46994: taiteen, tieteen, urheilun sekä liikunta- ja 46995: nuorisokasvatustyön tukemiseen on voitu Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi- 46996: vastaavasti supistaa. nisteriössä. 46997: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut- 46998: tavat sen, että lain mukaisten taiteilija- 4. Muita esitykseen vaikuttavia 46999: apurahojen maksamiseen joudutaan edelleen seikkoja 47000: pääosin käyttämään veikkauksen ja raha- 47001: arpajaisten voittovaroja. Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 47002: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 47003: teilija-apurahoista annettua lakia ehdotetaan sen yhteydessä. 47004: väliaikaisesti muutettavaksi siten, että lain 47005: mukaisiin menoihin voidaan käyttää veikka- 5. Voimaantulo 47006: uksen ja raha-arpajaisten voittovaroja myös 47007: vuonna 2001. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 47008: vänä tammikuuta 2001. 47009: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 47010: tukset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 47011: kunnan hyväksyttäväksi seuraava laki- 47012: Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- ehdotus: 47013: sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja 47014: HE 126/2000 vp 3 47015: 47016: 47017: Lakiehdotukset 47018: 47019: 47020: 47021: 47022: Laki 47023: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta 47024: muuttamisesta 47025: 47026: 47027: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47028: lisätään taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista 28 päivänä marraskuuta 47029: 1969 annettuun lakiin (734/1969) väliaikaisesti uusi 4 a § seuraavasti: 47030: 47031: 4a§ 47032: Tässä laissa tarkoitettuihin apurahoihin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47033: voidaan käyttää myös veikkauksen ja raha- kuuta 2001 ja on voimassa 31 päivään 47034: arpajaisten voittovaroja. joulukuuta 2001. 47035: 47036: 47037: 47038: 47039: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 47040: 47041: 47042: Tasavallan Presidentti 47043: 47044: 47045: 47046: 47047: TARJA HALONEN 47048: 47049: 47050: 47051: 47052: Opetusministeri Maija Rask 47053: HE 127/2000 vp 47054: 47055: 47056: 47057: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä kirjai- 47058: lijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja 47059: avustuksista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 47060: 47061: 47062: 47063: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 47064: 47065: Esityksessä ehdotetaan väliaikaisesti muu- 2001. 47066: tettavaksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 47067: suoritettavista apurahoista ja avustuksista an- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 47068: nettua lakia siten, että veikkauksen ja raha- sen yhteydessä. 47069: arpajaisten voittovarojen käyttö lain mukai- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 47070: siin menoihin olisi mahdollista myös vuonna den 2001 alusta. 47071: 47072: 47073: 47074: 47075: 209253A 47076: 2 HE 127/2000 vp 47077: 47078: 47079: PERUSTELUT 47080: 47081: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja 47082: set raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi- 47083: seen, selvitysosassa osoitettu 50 383 000 47084: Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritet- markan määräraha käytettäväksi taiteilija- 47085: tavista apurahoista ja avustuksista annettua apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien 47086: lakia (236/ 1961) on väliaikaisesti muutettu apurahoihin ja avustuksiin. Tällöin momentin 47087: siten, että lain mukaisiin menoihin on voitu 29.90.51, Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille 47088: käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- ja kääntäjille, määrärahaa on voitu vähentää 47089: tovaroja vuosina 1994--2000. Tällöin vastaavalla summalla. 47090: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen 47091: käyttöä muun taiteen, tieteen, urheilun sekä 3. Asian valmistelu 47092: liikunta- ja nuorisokasvatustyön tukemiseen 47093: on voitu vastaavasti supistaa. Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi- 47094: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut- nisteriössä. 47095: tavat sen, että lain mukaisten kirjailijoiden ja 47096: kääntäjien apurahojen ja avustusten maksa- 4. Muita esitykseen vaikuttavia 47097: miseen joudutaan edelleen pääosin seikkoja 47098: käyttämään veikkauksen ja raha-arpajaisten 47099: voittovaroja. Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 47100: Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritet- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 47101: tavista apurahoista ja avustuksista annettua sen yhteydessä. 47102: lakia ehdotetaan väliaikaisesti muutettavaksi 47103: siten, että lain mukaisiin menoihin voidaan 5. Voimaantulo 47104: käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- 47105: tovaroja myös vuonna 2001. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 47106: vänä tammikuuta 2001. 47107: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 47108: tukset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 47109: kunnan hyväksyttäväksi seuraava laki- 47110: Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- ehdotus: 47111: HE 127/2000 vp 3 47112: 47113: 47114: 47115: Lakiehdotukset 47116: 47117: 47118: Laki 47119: eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun 47120: lain väliaikaisesta muuttamisesta 47121: 47122: 47123: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47124: lisätään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista 3 päivä- 47125: nä toukokuuta 1961 annettuun lakiin (236/ 1961) väliaikaisesti uusi 2 b § seuraavasti: 47126: 47127: 2b§ 47128: Tässä laissa tarkoitettuihin apurahoihin ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 47129: avustuksiin voidaan käyttää myös veikkauk- mikuuta 2001 ja on voimassa 31 päivään 47130: sen ja raha-arpajaisten voittovaroja. joulukuuta 2001. 47131: 47132: 47133: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 47134: 47135: 47136: Tasavallan Presidentti 47137: 47138: 47139: 47140: 47141: TARJA HALONEN 47142: 47143: 47144: 47145: 47146: Opetusministeri Maija Rask 47147: j 47148: j 47149: j 47150: j 47151: j 47152: j 47153: j 47154: j 47155: j 47156: j 47157: j 47158: j 47159: HE 128/2000 vp 47160: 47161: 47162: 47163: 47164: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien kult- 47165: tuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttami- 47166: sesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttami- 47167: sesta 47168: 47169: 47170: 47171: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 47172: 47173: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kun- na 2001. 47174: tien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliai- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 47175: kaisesta muuttamisesta annettua lakia siten, vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 47176: että veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- sen yhteydessä. 47177: rojen käyttö lain mukaisiin valtionosuuksiin Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 47178: ja -avustuksiin olisi mahdollista myös vuon- den 2001 alusta. 47179: 47180: 47181: 47182: 47183: 209254B 47184: 2 HE 12812000 vp 47185: 47186: 47187: 47188: PERUSTELUT 47189: 47190: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi- 47191: set seen, selvitysosassa osoitettu 35 635 000 47192: markan määräraha käytettäväksi opetus- ja 47193: Kuntien kulttuuritoiminnasta annettua lakia kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 47194: (728/1992) on väliaikaisesti muutettu siten, mukaisiin valtionosuoksiin ja -avustuksiin 47195: että lain mukaisiin valtionosuoksiin ja -avus- kuntien kulttuuritoimintaan. Tällöin momen- 47196: tuksiin on voitu käyttää veikkauksen ja raha- tin 29.90.33, Valtionosuus ja -avustus kun- 47197: arpajaisten voittovaroja vuosina 1993-2000. tien kulttuuritoimintaan, määrärahaa on voitu 47198: Tällöin veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- vähentää vastaavalla summalla. 47199: tovarojen käyttöä tieteen, taiteen, urheilun 47200: sekä liikunta- ja nuorisokasvatustyön tuke- 3. Asian valmistelu 47201: miseen on voitu vastaavasti supistaa. 47202: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut- Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi- 47203: tavat sen, että kuntien kulttuuritoiminnasta nisteriössä. 47204: annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja 47205: -avustusten maksamiseen joudutaan edelleen 4. Muita esitykseen vaikuttavia 47206: pääosin käyttämään veikkauksen ja raha-ar- seikkoja 47207: pajaisten voittovaroja. 47208: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talous- 47209: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 47210: (168111992) voimaantulosäännöstä ehdote- si sen yhteydessä. 47211: taan muutettavaksi siten, että lain mukaisiin 47212: valtionosuoksiin ja -avustuksiin voidaan 5. Voimaantulo 47213: käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- 47214: tovaroja myös vuonna 2001. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 47215: vänä tammikuuta 2001. 47216: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 47217: tukset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 47218: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 47219: Valtion vuoden 2001 talousarvioesitykses- tus: 47220: sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja 47221: HE 128/2000 vp 3 47222: 47223: 47224: Lakiehdotukset 47225: 47226: Laki 47227: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 47228: voimaantulosäännöksen muuttamisesta 47229: 47230: 47231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47232: muutetaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päi- 47233: vänä joulukuuta 1992 annetun lain (1681/1992) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 47234: laissa 101311999, seuraavasti: 47235: 47236: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47237: kuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään jou- kuuta 2001. 47238: lukuuta 2001. 47239: 47240: 47241: 47242: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 47243: 47244: 47245: Tasavallan Presidentti 47246: 47247: 47248: 47249: 47250: TARJA HALONEN 47251: 47252: 47253: 47254: 47255: Opetusministeri Maija Rask 47256: 4 HE 12812000 vp 47257: 47258: 47259: 47260: Liite 47261: Rinnakkaistekstit 47262: 47263: 47264: Laki 47265: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 47266: voimaantulosäännöksen muuttamisesta 47267: 47268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47269: muutetaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivänä 47270: joulukuuta 1992 annetun lain (1681/ 1992) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on laissa 47271: 1013/1999, seuraavasti: 47272: 47273: 47274: Voimassa oleva laki Ehdotus 47275: 47276: 47277: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 47278: mikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään mikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään 47279: joulukuuta 2000. joulukuuta 2001. 47280: 47281: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 47282: mikuuta 2001. 47283: HE 129/2000 vp 47284: 47285: 47286: 47287: 47288: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanlii- 47289: kenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n 47290: muuttamisesta 47291: 47292: 47293: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 47294: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ul- Ehdotetun muutoksen seurauksena suoma- 47295: komaanliikenteen kauppa-alusluettelosta laisten paaastassa lastia kuljettavien 47296: annettua lakia siten, että varustamoyrityksel- ulkomaanliikenteen alusten miehityskustan- 47297: le myönnetään nykyisen tuen lisäksi tukena nusten arvioidaan alenevan ainakin lähelle 47298: myös maksettuja työnantajan meri- tärkeämpien kilpailijamaiden alusten kustan- 47299: mieseläkevakuutus-, työttömyysvakuutus-, nustasoa. 47300: tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuu- Esitys liittyy valtion vuoden 2000 toiseen 47301: tusmaksuja vastaavat määrät sekä vapaa- lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2001 ta- 47302: ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan lousarvioesitykseen ja on tarkoitettu 47303: lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa käsiteltäväksi niiden yhteydessä. 47304: osuutta vastaavat määrät. Tuesta on ilmoitettava Euroopan yhteisöjen 47305: Esityksen tarkoituksena on parantaa Suo- komissiolle. Lain voimaantulosta säädettäi- 47306: men kauppalaivaston kilpailukykyä. siin asetuksella, kun komissio on hyväksynyt 47307: tuen. 47308: 47309: 47310: 47311: 47312: PERUSTELUT 47313: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- Kuningaskunnassa toteutetuista sekä Tans- 47314: set kassa selvitysvaiheessa olevista ratkaisuista 47315: ehkä merkittävin on varustamoyhtiöiden ve- 47316: 1.1. Suomalaisten alusten kilpailukyky rotuksen korvaaminen erillisellä alusten 47317: kokoon perustuvalla tonnistoverona tai 47318: Useimmat Euroopan unionin jäsenvaltiot -maksulla, joka käytännössä vastaa lähes nol- 47319: ovat ottaneet käyttöön merenkulkuelinkei- laverotusta. Sen lisäksi on myös alennettu 47320: nonsa kilpailukykyä lisääviä toimenpiteitä miehityskustannuksia palauttamaila meren- 47321: viime vuosien aikana. Nämä toimenpiteet kulkijoiden veroja ja sosiaalimaksuja 47322: ovat yleensä noudattaneet Euroopan yhteisö- varustamoille määrällä, joka useimmissa ta- 47323: jen komission vuonna 1997 vahvistamia pauksissa vastaa likimain nettopalkkaa. 47324: meriliikenteelle myönnettävää valtiontukea Myös Ruotsissa on aivan viime aikoina lisät- 47325: koskevia suuntaviivoja. Hallituksen näke- ty merenkulkijoille maksettavaa tukea. 47326: myksen mukaan myös Suomessa tulisi ryhtyä Tämän ohella kaikissa tärkeimmissä kilpaili- 47327: toimenpiteisiin Suomen kauppalaivaston kil- jamaissa alusten miehityskustannuksia on 47328: pailuedellytysten saattamiseksi lähemmäksi voitu olennaisesti alentaa siten, että aluksella 47329: EU -maiden tasoa. käytetään kansallisten miehistöjen ohella 47330: Komission hyväksymistä ja tärkeimmissä myös halvempaa Euroopan talousalueen ul- 47331: kilpailijamaissa, muun muassa Saksassa, kopuolelta tulevaa miehistöä. 47332: Alankomaissa, Norjassa ja Yhdistyneessä Norjassa, Tanskassa ja Saksassa tällaisia 47333: ratkaisuja on toteutettu jo aikaisemmin 47334: 209262K 47335: 2 HE 129/2000 vp 47336: 47337: 47338: 1980-luvun lopulla perustamalla erityiset asetettuja tavoitteita, sillä Suomen lipun alla 47339: kansainväliset alusrekisterit. purjehtiva kauppalaivasto on kehittynyt 47340: Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii myönteisesti aina viime vuosiin asti. Muuta- 47341: kansallisen merenkulun ja huoltovarmuuden man viime vuoden aikana kehitys on 47342: turvaamiseksi kauppalaivaston kilpailuedel- kuitenkin kääntynyt epäsuotuisaan suuntaan. 47343: lytyksiä parantavan ohjelman. Hallitus on Kuluvan vuoden valtion talousarvion käsit- 47344: samalla katsonut, että Suomen kauppame- telyyn liittyen ulkomaanliikenteen kauppa- 47345: renkulun kilpailuedellytysten turvaaminen alusluettelosta annetun lain 4 §:ää muutettiin 47346: edellyttää, että myös työmarkkinaosapuolet väliaikaisesti siten, että varustamoyritykselle 47347: sopivat kustannussäästöistä. Lisäksi eduskun- myönnetään vuonna 2000 tukena nykyisen 47348: ta on vastauksessaan hallituksen esitykseen tuen lisäksi 40 prosenttia mainittuna vuonna 47349: merilain 1 luvun 1 §:n sekä alusrekisterilain aiheutuvasta työnantajan merimieseläkemak- 47350: 30 §:n muuttamisesta (EV 90/1999 vp) edel- sua vastaavasta määrästä. Lain 47351: lyttänyt, että hallitus valmistelee välittömästi voimaantulosta säädetään asetuksella, koska 47352: ehdotuksen sellaisista tukitoimenpiteistä, jot- tuen käyttöönotto edellyttää Euroopan yhtei- 47353: ka varmistavat huoltovarmuuden söjen komission hyväksymistä. Komission 47354: turvaamiseksi riittävän, hyväkuntoisen ja tar- hyväksyminen on saatu 14 päivänä elokuuta 47355: koituksenmukaisen kauppa-aluskannan 2000. Voimaantuloasetus on tarkoitus antaa 47356: säilymisen Suomen lipun alla. Myös edus- syyskuussa 2000. 47357: kunnan puolustusvaliokunta on katsonut Vuoden 1998 lokakuun jälkeen Suomesta 47358: liikenneministeriölle antamassaan lausunnos- on elokuun 2000 loppuun mennessä myyty 47359: sa, että suomalaisten kauppa-alusten pois 10 alusta ja ulkomaille on rekisteröity 47360: kustannustaso tulee saattaa eurooppalaisittain kuusi suomalaisten varustamoiden tilaamaa 47361: kilpailukykyiseksi palauttamaHa sosiaalitur- uutta alusta. Samanaikaisesti Suomen lipun 47362: vamaksut tukena varustamolle ja siirtymällä alle on tullut viisi uutta alusta. Suomen alus- 47363: niin sanottuun tonnistoveroon. Jollei lisätuki- rekisteriin merkityn kauppalaivaston 47364: toimenp1te1s1m ryhdytä, suomalaisen vähennys on siis viisi alusta, ja kun huomioi- 47365: kauppalaivaston kilpailukyky heikkenee va- daan ulkomaille rekisteröidyt kuusi uutta 47366: liokunnan mielestä edelleen olennaisesti. alusta, nettovähennys on 11 alusta. Kauppa- 47367: Suomen uskottavan puolustuksen ja siihen laivaston pieneneminen merkitsee noin 200 47368: liittyvän kriisi- ja huoltovarmuuden turvaa- merenkulkijan työpaikan menetystä. Eräillä 47369: miseksi on pikaisesti ryhdyttävä sellaisiin edellä tarkoitetuilla ulkomaanlipun alla ole- 47370: toimenpiteisiin, jotka varmistavat jäävahvis- villa aluksilla käytetään osittain myös 47371: teisen kauppalaivaston säilymisen suomalaisia työntekijöitä. 47372: suomalaisessa omistuksessa, valiokunta tote- Tällä hetkellä suomalaisille varustamoille 47373: aa lausunnossaan. on tilattuna kuusi uudisrakennusta. Ainoas- 47374: Suomessa nykyisin maksettava varusta- taan yhden näistä on tällä hetkellä ilmoitettu 47375: moelinkeinon tuki perustuu tulevan Suomen lipun alle. Vertailun vuoksi 47376: ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta todettakoon, että ruotsalaisten varustamoiden 47377: annetun lain (170711991) nojalla myönnettä- tilauskanta on noin 40 alusta ja tanskalaisten 47378: vään tukeen. Lain mukaan suomalaisten yli 60 alusta. 47379: ulkomaanliikenteessä olevien lastialusten Liikenneministeriön syyskuun lopulla 1998 47380: toimintaa on tuettu siten, että varustamo- tekemä kustannusvertailu osoitti, että nykyti- 47381: työnantajana olevalle suomalaiselle aluksen lanteessa lastialukset, joille 47382: omistajalle on jälkikäteen valtion varoista ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta 47383: maksettu summa, joka vastaa merimiesten annetun lain nojalla myönnettävä tuki makse- 47384: palkoista pidätettyjä veroennakoita sekä taan, eivät ole kilpailukykyisiä 47385: työnantajan maksamaa sosiaaliturvamaksua. miehityskustannusten osalta vertailun koh- 47386: Liikenneministeriön selvitysten mukaan tuen teena oleviin kilpailijamaiden aluksiin 47387: osuus on ollut alustyypistä riippuen noin 20- nähden. Tässä vertailussa tarkasteltiin neljää 47388: 24 prosenttia näiden alusten miehityskustan- eri alustyyppiä. Kustannuserot olivat alus- 47389: nuksista. Tämä tukimuoto on vastannut sille tyypistä riippuen 0,5-3,1 miljoonaa markkaa 47390: HE 129/2000 vp 3 47391: 47392: 47393: vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että suoma- kuljettamiseen. Lisäksi aluksen on oltava 47394: laisten alusten miehityskustannukset ovat merkitty Suomen alusrekisteriin, alusta on 47395: vertailun mukaan noin 25-78 prosenttia käytettävä pääasiassa ulkomaanliikenteeseen 47396: korkeammat kuin kilpailijamaiden. ja alus saa olla pääsäännön mukaan enintään 47397: Suomalaisten matkustaja-alusten kilpailu- 20 vuotta vanha. Lisäksi on säädetty, että 47398: kykyä selvittänyt liikenneministeriön aluksella varustamotoimintaa työnantajana 47399: työryhmä on viime tammikuussa valmistu- harjoittavan yhteisön Suomeen suuntautuvas- 47400: neessa muistiossaan (liikenneministeriön sa liikenteessä olevien lastialusten laivaväen 47401: mietintöjä ja muistiaita B 6/2000) arvioinut kokonaismäärästä vähintään puolet on oltava 47402: suomalaisen matkustaja-alustoiminnan kan- Euroopan talousalueen valtioiden kansalai- 47403: nattavuutta ja kilpailukykyä. Työryhmä sia, jotka täyttävät aluksen miehityksestä ja 47404: totesi, että matkustaja-alustoiminnan kannat- laivaväen pätevyydestä säädetyt vaatimukset. 47405: tavuus on ollut 1990-luvulla kohtalainen. Kauppa-alusluetteloon voidaan merkitä myös 47406: Tämän päivän kannattavuustilanteesta huo- sellaiset matkustaja-aluksiksi katsastetut 47407: limatta muista kilpailijamaista tulevat uhat alukset, jotka on pääasiallisesti tarkoitettu 47408: uhkaavat supistaa Suomen lipun alla harjoi- lastin kuljettamiseen ja joilla on enintään 47409: tettavaa matkustaja-alustoimintaa. 120 matkustajapaikkaa, samoin kuin kol- 47410: Työryhmän selvitysten mukaan miehityskus- mansien maiden välillä liikennöivät 47411: tannukset suomalaisella matkustaja- suomalaiset matkustaja-alukset, edellyttäen, 47412: autolautalla ovat vuositasolla lähes 10 mil- että alukset eivät liikennöi säännöllisesti poh- 47413: joonaa markkaa eli noin kahdeksan joismaisesta satamasta. Kauppa-alusluetteloa 47414: prosenttia korkeammat kuin vastaavalla pitää merenkulkulaitos, joka myös päättää 47415: Ruotsin lipun alla olevalla aluksella. Viro- aluksen merkitsemisestä luetteloon. 47416: laisten alusten miehityskustannukset ovat Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta 47417: työryhmän mukaan enintään 40 prosenttia annetun lain 4 §:n mukaan, milloin kauppa- 47418: vastaavista suomalaisten alusten kustannuk- alusluetteloon merkittyyn alukseen kohden- 47419: sista. tuvat työvoimakustannukset on saatettu 47420: Työryhmä katsoi, että eräs mahdollinen työmarkkinaosapuolten sopimaila tavalla sel- 47421: toimenpide olisi saattaa myös matkustaja- laiselle tasolle, että ne tämä tuki huomioon 47422: alukset kauppa-alusluettelolain piiriin kuljet- ottaen mahdollistavat toiminnan kansainväli- 47423: tavan henkilöstön osalta. Lisäksi työryhmä sessä liikenteessä, myönnetään aluksella 47424: esitti tutkittavaksi mahdollisuutta ulottaa pel- varustamotoimintaa harjoittavalle suomalai- 47425: kästään ulkomaanliikenteen kauppa- selle aluksen omistavalle yhteisölle valtion 47426: alusluettelosta annetun lain 6 ja 7 §, jotka varoista tukena yleisesti verovelvollisen me- 47427: koskevat EU -alueen ulkopuolisen työvoiman renkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä 47428: käyttöä, koskemaan matkustaja-alusten hen- alukselta saamasta merityötulosta toimitettua 47429: kilöstön kokoonpanoa ja työehtoja, jolloin enoakanpidätystä ja maksettua työnantajan 47430: lain 4 §:n mukaista valtion tukea ei sovellet- sosiaaliturvamaksua vastaava määrä sekä ra- 47431: taisi matkustaja-aluksiin. Samalla työryhmä joitetusti verovelvollisen merenkulkijan 47432: edellytti, että myös alan työmarkkinajärjestöt kauppa-alusluetteloon merkityllä aluksella 47433: sopivat keskenään sellaisista henkilöstökus- tehdystä työstä saamasta palkkatulosta perit- 47434: tannuksia koskevista ratkaisuista, joilla ei tyä lähdeveroa ja maksettua työnantajan 47435: vaaranneta suomalaisten matkustaja-alusten sosiaaliturvamaksua vastaava määrä. 47436: kilpailukykyä. 47437: Ehdotus nykyisen tuen laajentamiseksi 47438: 1.2. Ehdotetut muutokset 47439: Suomen lipun alla purjehtivan kauppalai- 47440: Nykyinen tukijärjestelmä vaston säilyttämistä pidetään tärkeänä 47441: erityisesti huoltovarmuus-, työllisyys- ja va- 47442: Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon luuttavaikutusten sekä logististen ketjujen 47443: voidaan merkitä lastialus ja sellainen muu tehokkaan toiminnan takia. Keskeisenä ky- 47444: alus, joka on tarkoitettu pääasiallisesti lastin symyksenä pidetään myös merenkulullisen 47445: 4 HE 129/2000 vp 47446: 47447: 47448: osaamisen ja tietotaidon säilymistä maas- tissa tarkoitettua tukea ei kuitenkaan 47449: samme. Jos oma kauppalaivasto katoaa myönnetä kauppa-alusluetteloon merkityn 47450: Suomesta, siitä aiheutuvat heijastusvaikutuk- aluksen omistajalle sinä aikana, kun tälle 47451: set koulutukseen ja merenkululliseen maksetaan pientonniston korkotukea tai vas- 47452: osaamiseen ilmenevät pitemmällä aikavälillä taavaa Ahvenanmaan maakunnan tukea. 47453: noin vuosikymmenen kuluessa. Säännöksen mukaan sama koskee sellaista 47454: Hallitus katsoo, että alusluettelotuen väli- valtion tai Ahvenanmaan maakunnan avus- 47455: aikainen lisääminen vuonna 2000 annetussa tusta tai tukea, jonka tarkoituksena on 47456: lainmuutoksessa (130111999) esitetyllä taval- aluksen käyttökustannusten alentaminen. 47457: la ei lisää Suomen kauppalaivaston Koska pientonniston korkotukea tai vastaa- 47458: kilpailukykyä riittävästi. Hallituksen talous- vaa Ahvenanmaan maakunnan tukea ei enää 47459: poliittinen ministerivaliokunta on 21 päivänä ole käytössä, ehdotetaan, että tätä koskeva 47460: kesäkuuta 2000 todennut, että merenkulun maininta poistetaan säännöksestä, jolloin 47461: työnantaja- ja työntekijäosapuolet ovat eden- säännöksessä mainitaan vain edellä tarkoitet- 47462: neet viime aikoina käymissään kustannusten tu käyttökustannusten alentamiseksi 47463: säästöneuvotteluissa siinä määrin, että edel- myönnettävä tuki. 47464: lytykset valtiovallan taholta tarvittavien Tuesta on ilmoitettava Euroopan yhteisöjen 47465: toimenpiteiden toteuttamiseen ovat olemassa. komissiolle. Laki voidaan saattaa voimaan 47466: Jotta Suomen kauppalaivaston kilpailukykyä komission hyväksyttyä tuen. Ehdotettu tuki 47467: saataisiin lastialusten osalta lähemmäksi on komission valtiontukea koskevien suunta- 47468: useimpien EU:n jäsenmaiden lastialusten kil- viivojen mukainen. 47469: pailukykyä ja jotta varustamotoimintaa 47470: voitaisiin vastaisuudessakin harjoittaa Suo- 2. Esityksen vaikutukset 47471: men lipun alla, ehdotetaan, että 47472: alusluettelolain 4 §:ssä tarkoitettuna tukena 2.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset 47473: voitaisiin myöntää nykyisin maksettavan tu- 47474: en lisäksi määrä, joka vastaa Keväällä 2000 tehdyt uudet työehtosopi- 47475: varustamotyönantajan maksamia meri- mukset huomioon ottaen voidaan arvioida, 47476: mieseläkevakuutusmaksuja että 1 päivän heinäkuuta 2000 ja 30 päivän 47477: kokonaisuudessaan samoin kuin työnantajan kesäkuuta 2001 välisenä aikana ulkomaan- 47478: työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja liikenteen kauppa-alusluetteloon merkityillä 47479: ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä vapaa- aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden 47480: ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan palkkasumma tulee olemaan noin 542,8 mil- 47481: lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa joonaa markkaa. Tällöin on lähdetty siitä, 47482: osaa. että luettelossa olisi noin 108 alusta. 47483: Merimieseläkelain (72/1956) mukaan va- 47484: kuutettu työntekijä ja hänen työnantajansa Ehdotetun lisätuen tarve vuonna 2001 voi- 47485: ovat kumpikin velvollisia suorittamaan sa- daan arvioida seuraavasti: 47486: man suuruisen vakuutusmaksun 47487: Merimieseläkekassalle. Vakuutusmaksun Merimiese1äke- 47488: vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Tällä maksut (10 %) 54,28 milj. mk 47489: hetkellä vakuutusmaksun suuruus on sekä Työttömyysvakuutus- 47490: työntekijöille että työnantajille 10 prosenttia maksut (3 ,262 %) 17,71 -"- 47491: palkkasummasta. Työttömyysvakuutusmak- Tapaturmavakuutus- 47492: sun suuruus on 3,262 prosenttia maksut (3,429 %) 18,61 -"- 47493: palkkasummasta, tapaturmavakuutusmaksu- Ryhmähenki vakuutus- 47494: jen 3,429 prosenttia, ryhmähenkivakuutusten maksut (0,083 %) 0,45 - " - 47495: 0,083 prosenttia, vapaa-ajan ryhmähenkiva- Vapaa-ajan ryhmähenki- 47496: kuutusten 0,535 prosenttia ja vapaa-ajan vakuutusmaksut (0,535 %) 2,90 -"- 47497: lisävakuutusmaksujen 0,1 prosenttia palk- Vapaa-ajan lisävakuutus- 47498: kasummasta. maksut (0,1 %) 0 54 - " - 47499: Lain 4 §:n 3 momentin mukaan 1 momen- Yhteensä 94,49 milj. mk 47500: HE 129/2000 vp 5 47501: 47502: 47503: Muita työnantajan sivukustannuksia, kuten ulosliputusten jatkuessa ja varustamoyritys- 47504: merimiesten matkakustannukset, työtervey- ten siirtäessä toimintaansa muihin maihin. 47505: denhuolto ja koulutus ei ole otettu huomioon, Eräät suuret varustamot ovat ilmoittaneet, et- 47506: vaan ne jäisivät edelleenkin varustamo- tä ne tulisivat asteittain siirtämään koko 47507: työnantajan maksettaviksi. tonnistoosa ulkomaille, jolloin myös suoma- 47508: Kun otetaan huomioon nykyisen lainsää- laiset työpaikat vähitellen katoaisivat. 47509: dännön nojalla maksettava tuki, olisi kauppa- 47510: alustuen tarve vuonna 2001 yhteensä noin 3. Asian valmistelu 47511: 248 miljoonaa markkaa, mistä nykyisen tuen 47512: osuus on noin 153 miljoonaa markkaa ja eh- Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestin- 47513: dotetun lisätuen tarve noin 95 miljoonaa täministeriössä virkatyönä. Ministeriö on 47514: markkaa. neuvotellut esitystä valmisteltaessa alan 47515: Vuonna 2000 ei tarvita lisämäärärahaa tuen työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä Me- 47516: maksamiseksi, koska vuoden 2000 jälkim- renkulkulaitoksen kanssa. 47517: mäistä vuosipuoliskoa koskeva tuki 47518: maksetaan vuoden 2001 talousarviosta. Tuen 4. Muita esitykseen vaikuttavia 47519: maksamiseksi tarvittavan arviomäärärahan seikkoja 47520: suuruus riippuu kauppa-alusluetteloon mer- 47521: kittyjen alusten lukumäärän kehityksestä 1 Hallitus antaa lisäksi valtion vuoden 2001 47522: päivän heinäkuuta 2000 ja 30 päivän kesä- talousarvioesitykseen liittyen eduskunnalle 47523: kuuta 2001 välisenä aikana. Vuositasolla esityksen tonnistoverolainsäädännöksi. 47524: yhdelle alukselle maksettava tuki tulisi ole- On myös esitetty, että laki ulotettaisiin 47525: maan keskimäärin noin 2,3 miljoonaa koskemaan suomalaisia matkustaja- 47526: markkaa, mistä nykyisen tuen osuus on noin autolauttoja ns. kuljettavan eli ajomiehistön 47527: 1,4 miljoonaa markkaa ja ehdotetun uuden osalta. Hallituksen esityksen valmistelun yh- 47528: tuen osuus noin 0,9 miljoonaa markkaa. teydessä liikenne- ja viestintäministeriön 47529: huomiota on varustamotaholta kiinnitetty li- 47530: 2.2. Muut vaikutukset säksi siihen, että olisi tarpeellista muuttaa 47531: lakia siten, että tukea voitaisiin myöntää 47532: Ehdotettujen merenkulkupoliittisten ratkai- myös kauppa-alusluetteloon merkityllä, 47533: sujen viivästyminen on jo nyt johtanut siihen, Suomen lipun alla purjehtivalla aluksella va- 47534: että useimmat vuonna 1999 valmistuneet uu- rustamotoimintaa työnantajana harjoittavalle 47535: disrakennukset rekisteröitiin suoraan suomalaiselle yhteisölle silloinkin, kun tämä 47536: ulkomaille. Tällä hetkellä useat varustamot ei ole aluksen omistaja. Samoin on esitetty 47537: ovat käynnistäneet yhteistoiminnasta yrityk- tuen laajentamista kattamaan Ahvenanmaan 47538: sissä annetun lain (725/1978) mukaiset YT- ja Manner-Suomen välillä liikennöivät las- 47539: neuvottelut merihenkilöstönsä kanssa suun- tialukset. 47540: nitteilla olevien ulosliputusten takia. Lähinnä Hallitus ei tässä tilanteessa pidä perusteltu- 47541: vain pienempiä varostarnoita edustavan Rah- na lain muuttamista mainituin tavoin, mutta 47542: tialosyhdistys r.y:n jäsenet (noin 40 liikenne- ja viestintäministeriö tulee myö- 47543: pientonnistolaivaa ja noin 600 merenkulki- hemmin erikseen selvittämään näitä lain 47544: jaa) sekä hiilentuontia harjoittava varustamo muutostarpeita, kiinnittäen erityistä huomiota 47545: (viisi laivaa ja noin 160 merenkulkijaa) ovat myös huoltovarmuusnäkökohtiin. 47546: todenneet, etteivät ne tällä hetkellä suunnitte- 47547: le ulosliputuksia. 5. Voimaantulo 47548: Jollei ehdotuksia toteuteta, näyttää selvältä, 47549: että eräitä lastialuksia siirrettäisiin välittö- Lain voimaantulosta ehdotetaan säädettä- 47550: mästi ulkomaan lipun alle. Ensi vaiheessa väksi asetuksella, kun Euroopan komissio on 47551: ulosliputus tulisi koskemaan noin 20:tä alusta hyväksynyt tuen. Lakia sovellettaisiin takau- 47552: ja noin 600 suomalaisen merenkulkijan työ- tuvasti 1 päivästä heinäkuuta 2000. Lain 47553: paikkaa. Pitemmällä aikavälillä kielteiset täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpitei- 47554: vaikutukset tulisivat edelleen lisääntymään siin voitaisiin ryhtyä jo ennen lain 47555: 6 HE 129/2000 vp 47556: 47557: 47558: voimaantuloa. tukeen. 47559: Samalla ehdotetaan kumottavaksi 1 päiväs- Esitys liittyy valtion vuoden 2000 toiseen 47560: tä heinäkuuta 2000 lukien laki lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2001 ta- 47561: ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta lousarvioesitykseen ja on tarkoitettu 47562: annetun lain 4 §:n väliaikaisesta muuttami- käsiteltäväksi niiden yhteydessä. 47563: sesta. Mainittua lakia sovellettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 47564: kuitenkin vuoden 2000 ensimmäiseltä vuosi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava 47565: puoliskolta aiheutuvaan työnantajan lakiehdotus: 47566: merimieseläkevakuutusmaksua vastaavaan 47567: HE 129/2000 vp 7 47568: 47569: 47570: Lakiehdotukset 47571: 47572: Laki 47573: ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta 47574: 47575: 47576: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47577: m"!utetaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun 47578: lam (1707/1991) 4 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti seuraavasti: 47579: 47580: 47581: 4§ merkityn aluksen omistajalle sinä aikana, kun 47582: Milloin kauppa-alusluetteloon merkittyyn tälle maksetaan sellaista valtion tai Ahve- 47583: alukseen kohdentuvat työvoimakustannukset nanmaan maakunnan avustusta tai tukea, 47584: on saatettu työmarkkinaosapuolten sopimaila jonka tarkoituksena on aluksen käyttökustan- 47585: tavalla sellaiselle tasolle, että ne, huomioon nusten alentaminen. 47586: ottaen pykälässä tarkoitettu tuki, mahdollis- 47587: tavat toiminnan kansainvälisessä liikenteessä, 47588: myönnetään aluksella varustamotoimintaa 47589: harjoittavalle suomalaiselle aluksen omista- Lain voimaantulosta säädetään asetuksella. 47590: valle yhteisölle valtion varoista tukena: Lakia sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä 47591: 1) yleisesti verovelvollisen merenkulkijan heinäkuuta 2000 aiheutuneista kustannuksis- 47592: kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta ta maksettavaan tukeen. 47593: saamasta merityötulosta toimitettua enna- Tällä lailla kumotaan ulkomaanliikenteen 47594: konpidätystä ja maksettuja työnantajan kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n vä- 47595: sosiaaliturva-, merimieseläkevakuutus-, liaikaisesta muuttamisesta 23 pmvana 47596: työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- joulukuuta 1999 annettu laki (130111999). 47597: ja ryhmähenkivakuutusmaksuja vastaavat Kumottavaa lakia sovelletaan kuitenkin vuo- 47598: määrät sekä vapaa-ajan ryhmähenkivakuu- den 2000 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta 47599: tuksesta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta aiheutuvaan työnantajan merimieseläkeva- 47600: työnantajan maksamaa osuutta vastaavat kuutusmaksua vastaavaan tukeen. 47601: määrät; sekä Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 47602: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 47603: Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei teisiin. 47604: kuitenkaan myönnetä kauppa-alusluetteloon 47605: 47606: 47607: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 47608: 47609: Tasavallan Presidentti 47610: 47611: 47612: 47613: 47614: TARJA HALONEN 47615: 47616: Ministeri Johannes Koskinen 47617: 8 HE 129/2000 vp 47618: 47619: 47620: 47621: Liite 47622: Rinnakkaistekstit 47623: 47624: 47625: 47626: 47627: Laki 47628: ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta 47629: 47630: 47631: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47632: muutetaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun 47633: lain (170711991) 4 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti seuraavasti: 47634: 47635: 47636: Voimassa oleva laki Ehdotus 47637: 47638: 47639: 4§ 47640: Milloin kauppa-alusluetteloon merkittyyn 47641: alukseen kohdentuvat työvoimakustannuk- 47642: set on saatettu työmarkkinaosapuolten 47643: sopimaHa tavalla sellaiselle tasolle, että ne, 47644: huomioon ottaen pykälässä tarkoitettu tuki, 47645: mahdollistavat toiminnan kansanvälisessä 47646: liikenteessä, myönnetään aluksella varusta- 47647: motoimintaa harjoittavalle suomalaiselle 47648: aluksen omistavalle yhteisölle valtion va- 47649: roista tukea: 47650: 47651: 1) yleisesti verovelvollisen merenkulkijan 1) yleisesti verovelvollisen merenkulkijan 47652: kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta 47653: saamasta merityötulosta toimitettua enna- saamasta merityötulosta toimitettua enna- 47654: konpidätystä ja maksettua työnantajan konpidätystä ja maksettuja työnantajan 47655: sosiaaliturvamaksua vastaava määrä; sekä sosiaaliturva-, merimieseläkevakuutus-, 47656: työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus-, 47657: ja ryhmähenkivakuutusmaksuja vastaavat 47658: määrät sekä vapaa-ajan ryhmähenkivakuu- 47659: tuksesta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta 47660: työnantajan maksamaa osuutta vastaavat 47661: määrät; sekä 47662: 47663: Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei 47664: kuitenkaan myönnetä kauppa-alusluetteloon kuitenkaan myönnetä kauppa-alusluetteloon 47665: merkityn aluksen omistajalle sinä aikana, merkityn aluksen omistajalle sinä aikana, 47666: kun tälle maksetaan pientonniston korkotu- kun tälle maksetaan sellaista valtion tai Ah- 47667: kea tai vastaavaa Ahvenanmaan venanmaan maakunnan avustusta tai tukea, 47668: HE 129/2000 vp 9 47669: 47670: Voimassa oleva laki Ehdotus 47671: 47672: maakunnan tukea. Sama koskee sellaista jonka tarkoituksena on aluksen käyttökus- 47673: valtion tai Ahvenanmaan maakunnan avus- tannusten alentaminen. 47674: tusta tai tukea, jonka tarkoituksena on 47675: aluksen käyttökustannusten alentaminen. 47676: 47677: 47678: Lain voimaantulosta säädetään asetuksel- 47679: la. Lakia sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä 47680: heinäkuuta 2000 aiheutuneista kustannuk- 47681: sista maksettavaan tukeen. 47682: Tällä lailla kumotaan ulkomaanliikenteen 47683: kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n 47684: väliaikaisesta muuttamisesta 23 päivänä 47685: joulukuuta 1999 annettu laki (1 301/1999 ). 47686: Kumottavaa lakia sovelletaan kuitenkin 47687: vuoden 2000 ensimmäiseltä vuosipuoliskol- 47688: la aiheutuvaan työnantajan 47689: merimieseläkevakuutusmaksua vastaavaan 47690: tukeen. 47691: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 47692: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 47693: piteisiin. 47694: 47695: 47696: 47697: 47698: 209262K 47699: 1 47700: 1 47701: 1 47702: 1 47703: 1 47704: 1 47705: 1 47706: 1 47707: 1 47708: 1 47709: 1 47710: 1 47711: 1 47712: 1 47713: 1 47714: 1 47715: 1 47716: 1 47717: 1 47718: HE 13012000 vp 47719: 47720: 47721: 47722: 47723: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jalometalli- 47724: tuotteista 47725: 47726: 47727: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 47728: 47729: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tuotteet voidaan edelleenkin haluttaessa ja 47730: jalometalli tuotteista. tarvittaessa tarkastaa ja leimata tarkastuslai- 47731: Lain soveltamisalaan kuuluisivat jalometal- toksessa. Ehdotettu laki sisältäisi myös mark- 47732: Iituotteet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kinavalvontaan ja muuhun lain noudat- 47733: tai joita olennaisessa määrin käytetään yksi- tamisen valvontaan tarvittavat säännökset. 47734: tyiseen kulutukseen. Laki asettaisi vaatimuk- Esityksen päätavoite on saattaa nykyinen, 47735: sia markkinoille saatettaville ja myytäville pääosin asetustasoinen sääntely lain tasolle ja 47736: jalometallituotteille sekä määrittäisi, miten tehdä siihen samalla tarkistuksia, jotka joh- 47737: jalometallituotteiden vaatimustenmukaisuus tuvat uudesta perustuslaista, muista lain- 47738: olisi osoitettava. Ehdotetulla lailla pyritään säädännön muutoksista ja Suomea sitovista 47739: parantamaan tavaroiden vapaata liikkuvuutta kansainvälisistä velvoitteista. Uusi perustus- 47740: alentamalla jalometallituotteiden vähim- laki edellyttää, että yksilön oikeuksista ja 47741: mäispitoisuudet kansainvälisen standardin ja velvollisuuksista samoin kuin rangaistuksis- 47742: EY:n direktiiviehdotuksen tasolle. Lisäksi takin on säädettävä lain tasolla. 47743: ehdotetulla lailla muutetaan jalometallituot- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 47744: teiden tarkastusmenettely vapaaehtoiseksi. maan 1 päivänä tammikuuta 2001. 47745: Yleiseen kulutukseen tarkoitetut jalometalli- 47746: 47747: 47748: 47749: 47750: 209263L 47751: 2 HE 130/2000 vp 47752: 47753: 47754: SISÄLLYSLUETTELO 47755: 47756: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ........................................................................ 1 47757: 47758: SISALLYSLUETTELO •••••.•••••••••.••••.•.•••.•••.••••.•••••.•••..•••.•.••••.•••.•••.•.•••.•••••..••••.•••.•.••••••••...•••.• 2 47759: 47760: YLEISPERUSTELUT ....•.•...•••...•...•.•....•...•....•...•.....•.....•...••....•...•.....•...•.•.........•....•.....•.....•... 3 47761: 1. Johdanto ...................................................................................................................... 3 47762: 2. Nykytila ..••.....•..•.•..••...••••.•......•...............•.........•.....................•...•.•....•....•..........•.....•.... 3 47763: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö ...•....•...•.•........•...••...•....••..........•....•.•..•.•..•.•...•.•..•.• 3 47764: 2.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö ................................. 4 47765: 2.3. Nykytilan arviointi •...••...•.....•....•...•...•••....•....•...•.....•.....•....•....•....•....•.•.....•.... 6 47766: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset. •.•...•...••.....••...•.....•....•....•......•...•.•...•.... 6 47767: 3.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi ................................................ 6 47768: 3.2. Keskeiset ehdotu.kset ..•...•.•..•.•..•.•..•.•..•.•...•....••..•......••....•..•.•....•......•...•.•...•... 7 47769: 4. Esityksen vaikutukset .••...•....••....•..••....•...•.•...•.•..•....•.•.......•.....•...........•...••....•.....••...•. 7 47770: 4.1. Taloudelliset vaikutukset •....•...•.....•...••...•....•.•...••...••....•...•......••...••...•.•...•.•.. 7 47771: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ....................................................... 9 47772: 4.3. Ympäristövaikutukset •...•.•....•..•••....•....•...•....•...........•..•••....•...........•...•.....•... 9 47773: 5. Asian valmistelu ..••...••.........•....•...•.•..•....•.•...•.....•...•....••..•....•.•.....•..•.•....•....•.....•.....•... 9 47774: 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto •.....•...•....•....•...............•...........•...•.•...•.....•...... 9 47775: 5.2. Lausunnot •...•....••...•.•..•.•...•...••...••.........•...•......•...•....••..•••...•......••...••...•.•...••... 9 47776: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ..........••..•.....•....•....•...•••...•.......•...•....•.•........ 10 47777: 47778: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..•....•.....•....•.....•..•.•.........•...•.•..•.•....•.........•.•.....•. 11 47779: 1. Lakiehdotusten perustelut .•...•....•.....•..•.•...•....•....••....•.....•...•...•••....•....•......•....•.....•. 11 47780: 1.1. Laki jalometallituotteista ............................................................................ 11 47781: 1luku. Yleiset säännökset ...•....•...•...•....•••........•.....•....•...•....•.....•....••....•....•......••....•. 11 47782: 2 luku. Jaiometallituotteet ...•.•...•...••...•....•••...•...•.....•...••....•....••...•...........•....•....•.•.... 11 47783: 3 luku. Valvonta ....•...••...•....•.....••..•....•....•.....•...•....••........••...•.•...•....•.•....•....•....•.•...••. 12 47784: 4 luku. Pakkokeinot ja seuraamukset •..•.•...•.........•....••...•.•.•.•.....•....••...•.•..••.....•...... 13 47785: 51uku. Erinäiset säännökset •....•...•....•.....•...•......•...••...•...•.....•.•..•••...••....•....•.•...•.•...• 14 47786: 2. Tarkemmat säännökset .•.•...••...•...•....•.•..•.....•...•.•...•....•...•..•..•......•....••...•......•.........• 14 47787: 3. Voimaantulo .•.•...•...•••...•....•.....•...•....•....•.....•...•....••...•....•.•....•...•.•....•....•...•..•..•......•.. 14 47788: 4. Säätämisjärjestys ...•...•..........•...•...•...........•...•....•.•..•......•....•...•...........•...•.•...•.•...•..... 14 47789: 47790: LAKIEHDOTUS ...•.••.•.•...•.....•••..•....•...•......•....•...•.....•....•...••...•.....••....•...••....•......•....•.........•. 16 47791: jalometallituotteista .•...••....•..........•...•....•...•.••...•...•.•....•...•...•••...••...••....•.•....•...•.....•.•. 16 47792: 47793: ASETUSLUONNOKSET .••...•..........•...•••........•..•.•...•.........•....•......•...•......•....•....•....•.....•.•...• 20 47794: 47795: LIITE 1 ..•..•.•..•.•...••...•.....••...•....•....•.•...•....•...•....•.•...•...••...•.•..•.•.............•....•..•....•...•......•.....•.. 20 47796: jalometallituotteista annetun asetuksen kumoamisesta ......................................... 20 47797: 47798: LIITE 2 ..•..•••..•..........••...•.•...•.........•...••.....•...•....•........•.•...•.....•....•....•.....•...•.......•................... 21 47799: jalometallituotteista ...•..........•...••...•.•..•.•...•.....•..•.•...•....•..........•.....•.....•.........•.•...•..... 21 47800: HE 130/2000 vp 3 47801: 47802: 47803: 47804: YLEISPERUSTELUT 47805: 47806: 1. Johdanto 2. Nykytila 47807: 47808: Jalometallituotteella tarkoitetaan kuluttajil- 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö 47809: le myytäviä kullasta, hopeasta ja platinasta 47810: valmistettuja tuotteita. Sääntelyllä pyritään Kulta- ja hopeatuotteiden tarkastukseen ja 47811: turvaamaan kuluttajan edut, koska kuluttajan leimaukseen liittyvää toimintaa on maassam- 47812: on mahdotonta erottaa pitoisuudeltaan erilai- me todennäköisesti harjoitettu jo puolen 47813: set tuotteet toisistaan. vuosituhannen ajan. Jalometallituotteiden 47814: Ehdotuksessa nykyisten säännösten sää- tarkastuksen alkuperäisenä syynä oli näiden 47815: döshierarkkista tasoa nostettaisiin ja eräitä tuotteiden arvon lisäksi niiden käyttö vaih- 47816: säännöksiä täsmennettäisiin sekä yhdenmu- dannan välineenä. Tällöin tuotteiden arvo 47817: kaistettaisiin vastaamaan tavaroiden vapaata perustui merkittäviltä osin niiden jalomet~lli 47818: liikkuvuutta koskevia EY -oikeuden periaat- pitoisuuteen. Nykyisin pitoisuuden merktty~ 47819: teita. jalometallituotteen arvon kannalta on selvästi 47820: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vähäisempi, sillä hintaan vaikuttavat erityi- 47821: jalometallituotteista. Laki korvaisi jalome- sesti työtapa, muotoilu ja mahdollisesti käy- 47822: tallituotteista annetun asetuksen (292/1977), tetyt jalokivet 47823: jolla nykyisin säädetään jalometallituotteista. Tarkastuksella pyritään ensisijaisesti tur- 47824: Laki sisältäisi säännökset jalometallituottei- vaamaan kuluttajan edut heidän hankkiessaan 47825: den vaatimustenmukaisuudesta ja sen var- hinnaltaan arvokkaita, käytäiältään pitkäai- 47826: mentamisesta sekä jalometallituotteiden tar- kaisia ja arvoltaan pysyviä jalometalli- 47827: kastamisesta, valvonnasta ja tarkastuslaitok- tuotteita. Tarkastuksella jalometallituotteet 47828: sista. Menettelyt ehdotetun lain mukaan säi- on osittain historiallisista syistä saatettu eri- 47829: lyisivät pääpiirteissään ennallaan. Mainittava tyisasemaan muihin kulutustavaroibio näh- 47830: muutos menettelyihin olisi tarkastuslaitoksen den. Keskeisenä perusteena tälle on pidetty 47831: tarkastuksen muuttuminen vapaaehtoiseksi. sitä, että kuluttajan on erittäin vaikea erottaa 47832: Suomessa jalometallituotteiden vä- pitoisuudeltaan toisistaan poikkeavat jalome- 47833: himmäispitoisuudet kullan ja hopean osalta tallituotteet sekä jalometallituotteet jalome- 47834: ovat korkeampia kuin Euroopan talousalu- tallilla pinnoitetuista tuotteista. Lisäksi tar- 47835: eella yleisesti käytetyt 375 tuhannesosaa kul- kastuksesta on hyötyä myös valmistajan, 47836: tatuotteille ja 800 tuhannesosaa hopeatuot- maahantuojan ja kaupan eri portaiden väli- 47837: teille. Tämän johdosta Euroopan komissio sessä kaupassa, koska tuotteiden vaatimus- 47838: käynnisti Suomea kohtaan kesäkuussa 1999 tenmukaisuus on varmennettu. 47839: EY:n perustaruissopimuksen 226 artiklan Suomessa on tällä hetkellä jalometallialalla 47840: mukaisen valvontamenettelyn. Komissio kat- asetukseen perustuvat säädökset. Asetus ja- 47841: soo virallisessa huomautuksessaan, että Suo- lometallituotteista on annettu elinkeinon har- 47842: mi on jättänyt noudattamatta sille perusta- joittamisen oikeudesta annetun .lain 47843: ruissopimuksen 28 artiklan ja sitä seuraavien (122/1913) nojalla. Asetusta täydentää Jalo- 47844: artiklojen nojalla kuuluvat jäsenyysvelvoit- metallituotteista annettu kauppa- ja teolli- 47845: teet, sillä korkeammat vähimmäispitoisuudet suusministeriön päätös (317 /1977). Lakia 47846: muodostavat esteen tavaroiden vapaalle liik- jalometallituotteista ei ole. 47847: kuvuudelle. Ehdotuksella toteutettaisiin Eu- Jalometallituotteiksi luetaan kulta-, hopea- 47848: roopan komission huomautus jalometalli- ja piatinatuotteet Sallitut leimattavat pitoi- 47849: tuotelainsäädännön muuttamisesta yllä mai- suudet kuUalle ovat 585, 750, 969 ja 999 47850: nittujen vähimmäispitoisuuksien osalta. massan tuhannesosaa, hopealle 830, 925 ja 47851: 4 HE 130nooo vp 47852: 999 massan tuhannesosaaja platinalle 950 ja tinatuotteita sekä alle kymmenen gramman 47853: 999 massan tuhannesosaa. hopeatuotteita ei tarvitse tarkastaa. Tuotteen 47854: Ennen kuin jalometallituotteet tulevat tulee kuitenkin täyttää jalometallituotteista 47855: myyntiin, ne tulee tarkastaa ja leimata. Tämä annetut vaatimukset. 47856: koskee sekä kotimaassa valmistettuja että Toisessa Euroopan talousalueen valtiossa 47857: maahantuotuja tuotteita. Jalometalleista val- tarkastettuja jalometallituotteita ei tarvitse 47858: mistetut tuotteet hyväksytään Suomessa uudelleen tarkastaa Suomessa, jos tarkastuk- 47859: myyntiin, kun ne sisältävät kultatuotteessa sesta ja leimauksesta on huolehtinut tässä 47860: vähintään 585 tuhannesosaa kultaa, ho- maassa toimiva puolueeton tarkastuslaitos, 47861: peatuotteessa vähintään 830 tuhannesosaa jonka tarkastusleiman valvontaviranomai~~n 47862: hopeaa ja piatinatuotteessa 950 tuhannesosaa on rekisteröinyt ja tuotteessa on suomalalSla 47863: platinaa. Jalometallituoteista annettuun ase- leimoja vastaavat tiedot. 47864: tuksen vuonna 1998 tehdyllä muutoksella 47865: tarkastustoiminta vapautettiin kilpailulle. 47866: Samalla saatettiin maahantuonti ja kotimai- 2.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomai- 47867: nen valmistus kaikilta osin tasavertaisiksi. nen lainsäädäntö 47868: Lisäksi poistettiin jalometallikauppiaan tut- 47869: kinto ja leimaustutkinto sekä niihin liittyvät Yleistä 47870: työkokemus- ja koulutusvaatimukset. Näin 47871: jalometalhkauppiaaksi ryhtyminen ja lei- Euroopan unionin kaikilla jäsenmailla on 47872: mausoikeuden saaminen helpottuivat. Lisäksi erityinen jalometallituotteita koskeva lainsää- 47873: nimileimakäytäntö muuttui siten, että val- däntö. Enemmistössä jäsenmaista tarkastus- 47874: vontaviranomainen ilmoitukseen perustuen laitoksen tarkastus ja leimaus on pakollista. 47875: hyväksyy ja rekisteröi valmistajan, maahan- Jäsenmaiden lainsäädännön osalta seuraavas- 47876: tuojan sekä tämän nimileiman. Myös toisen sa tarkastellaan lähemmin Saksan ja Ison- 47877: Euroopan talousalueen valtion puolueeton Britannian sekä pohjoismaista jalometalli- 47878: tarkastuslaitos voi rekisteröidä tarkastus- tuotelainsäädäntöä. 47879: leimansa, jolloin niitä tuotteita ei tarkasteta 47880: uudelleen Suomessa. Euroopan yhteisön oikeus 47881: Yleiseen kulutukseen tarkoitetussa tuot- 47882: teessa on oltava seuraavat leimat: Suomen Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on 47883: virallinen tarkastusleima eli kruunuleima, johtanut usealla lainsäädännön alueella sään- 47884: vastuu- eli nimileima, pitoisuusleima ja vuo- nösten ja määräysten kansainvälistymiseen ja 47885: sileima. Paikkakuntaleiman käyttäminen on rakentamiseen yhteisten eurooppalaisten nor- 47886: vapaaehtoista. Tarkastusleima ilmaisee, että mien pohjalle. Näin on yritetty edetä myös 47887: suomalainen tarkastuslaitos on tutkinut tuot- jalometallialalla. Komissio antoi vuoden 47888: teen ja todennut sen vaatimusten mukaiseksi. 1993 syksyllä ehdotuksen Euroopan parla- 47889: Nimileima ilmaisee tuotteen valmistajan, mentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenmai- 47890: maahantuojan tai muun tahon, joka on vas- den jalometallituotteita koskevan lainsää- 47891: tuussa tuotteesta ja sen vaatimustenmukai- dännön lähentämisestä. Tämän jälkeen ehdo- 47892: suudesta. Pitoisuusleima ilmaisee tuotteen tukseen on tehty useita muutoksia. Direktii- 47893: jalometallipitoisuuden, vuosileima tuotteen viehdotus ei saanut määräenemmistöä 8 päi- 47894: valmistusvuoden ja paikkakuntaleima val- vänä toukokuuta 1996 Coreper l:ssä, minkä 47895: mistus- tai leimauspaikkakunnan. jälkeen ehdotuksen valmistelu on edennyt hi- 47896: Yleisemmät jalometallituotteet, joita ei tar- taasti. Tällä hetkellä keskustellaan puoliva- 47897: vitse tarkastuttaa tarkastuslaitoksessa, ovat paaehtoisesta direktiivistä ja on epävarmaa, 47898: laillinen raha, erilaiset raaka-aineet ja puoli- hyväksytäänkö direktiiviä lainkaan. Yhteistä 47899: valmisteet, tieteen, taiteen, teollisuuden tai eri ehdotuksille on se, että puhdasmetallipi- 47900: lääkinnällisiin tarpeisiin tarkoitetut kojeet ja toisuudet on ilmoitettava niroellisinä tuhan- 47901: laitteet, kellot ja kellonkuoret Tarkastuksesta nesosina. Sallitut puhdasmetallipitoisuudet 47902: ja leimauksesta ovat vapautettuja myös todis- olisivat 375, 585, 750, 916 ja 999 tuhan- 47903: tettavasti vähintään 100 vuotta vanhat nesosaa kullan osalta, 800,925 ja 999 tuhan- 47904: esineet. Alle kahden gramman kulta- ja pla- nesosaa hopean osalta, 850, 900, 950 ja 999 47905: HE 130/2000 vp 5 47906: 47907: tuhannesosaa piatinan osalta sekä 500, 950 ja Jalometallituotteena pidettiin kultaa, jonka 47908: 999 tuhannesosaa palladiumin osalta. Pi- pitoisuus on vähintään 585 tuhannesosaa, 47909: toisuudet olisivat pakollisia ja pitoisuuden hopeaa, jonka pitoisuus on vähintään 830 tu- 47910: alituksia ei sallittaisi. Direktiiviehdotuksen hannesosaa, ja platinaa, jonka pitoisuus on 47911: pääasiallinen sisältö koskee tuotteiden vaati- vähintään 950 tuhannesosaa. Pitoisuuden ali- 47912: mustenmukaisuuden totearuismenetelmiä ja tukseksi sallittiin kullan ja piatinan osalta 5 47913: leimausta. Ehdotettu laki vastaa pääpiirteit- tuhannesosaa ja hopean osalta 8 tuhan- 47914: täin nykyistä direktiiviehdotusta. nesosaa. Sääntelystä oli vapautettu lääketie- 47915: teelliseen, tieteelliseen ja teolliseen käyttöön 47916: ISO-standardi 9202 tarkoitetut tuotteet sekä ilmeiset antiikkituot- 47917: teet Lisäksi oli vapautettu alle 1 gramman 47918: ISO-standardi 9202 sisältää jalometallialal- painoiset kulta- ja platinatuotteet, alle 15 47919: la käytettäväksi suositetut nimellispitoisuu- gramman painoiset hopeatuotteet, silmälasien 47920: det. Alimmat suositetut pitoisuudet ovat 375 kehykset, kellonkuoret, lukot, eräät ra- 47921: tuhannesosaa kullan osalta, 800 tuhannesosaa hayksiköt, pinnoitteet, soittimet ja eräät mää- 47922: hopean osalta, 850 tuhannesosaa piatinan rätyllä tavoin työstetyt kultatuotteet 47923: osalta ja 500 tuhannesosaa palladiumin osal- Myytävinä olevissa kulta- ja pla- 47924: ta. Muuten nimellispitoisuudet ovat suurin tinatuotteissa tuli olla pitoisuusleima ja nimi- 47925: piirtein identtisiä komission direktii- leima. Rajana oli 1 gramman massaiset tuot- 47926: viehdotuksessa ilmoitettujen kanssa. teet. Hopeatuotteissa ei edellytetty olevan 47927: Standardin mukaan ei sallita negatiivista minkäänlaisia leimoja, mutta käytännössä 47928: poikkeamaa eli pitoisuuden alitusta. nekin leimattiin. J aiometallituotteet voitiin 47929: tarkastuttaa tarkastuslaitoksessa (Sveriges 47930: Saksa Provnings- och Forskningsinstitut, SP). Va- 47931: paaehtoisuudesta huolimatta kultatuotteista 47932: Saksassa on voimassa laki kulta- ja ho- arvioitiin noin 95 % tarkastetun. Käytännössä 47933: peatuotteiden pitoisuuksista. Laki on peräisin leimattiin myös hopeiset ruokailuvälineet ja 47934: 1800-luvulta ja sitä on muutettu vuonna vähittäismyyntihinnaltaan arviolta yli 500 47935: 1976. Saksassa sääntely on jäsenmaista väljin kruunua maksaneet hopeatuotteet Myös pi- 47936: ja siellä voidaan valmistaa kaikia jalometalli- toisuudeltaan ruinimipitoisuutta alhaisempia 47937: pitoisuuksia sisältäviä tuotteita. Valmistajan tuotteita sai myydä, mutta tällöin tuotteita ei 47938: itse tekemä leimaus on vapaaehtoista ja arvi- kuitenkaan saanut kutsua jalometallituotteik- 47939: olta 90 % tuotteista leimataan. Saksassa ei si. Lisäksi oli mainittava, että pitoisuus on 47940: ole puolueetonta tarkastuslaitosta eikä ni- alempi kuin jalometallituotteissa. 47941: mileimoista pidetä rekisteriä. Kuluttajan- Euroopan komissio aloitti myös Ruotsin ja- 47942: suojan katsotaan toteutuvan kilpailun kautta. lometallituotelainsäädännön tutkimisen 47943: vuonna 1997. Komissio antoi vuoden 1998 47944: Iso-Britannia lopulla muodollisen tiedonannnon, jossa to- 47945: dettiin Ruotsin jalometallituotelainsäädännön 47946: Iso-Britannia on muuttanut lainsäädäntöään olevan tietyiltä osin tavaroiden vapaata liik- 47947: vuoden 1999 alusta. Tuotteiden tarkastus ja kuvuutta koskevien määräysten vastaisia. 47948: leimaus on pakollista. Sallitut ruinimipitoi- Tämän seurauksena Ruotsissa tuli vuoden 47949: suudet ovat direktiiviehdotuksen mukaisia. 2000 alusta voimaan uusi laki jalometalli- 47950: Lisäksi vuoden 1999 alusta otettiin käyttöön tuotteiden kaupasta. Tällöin tulivat voimaan 47951: leimat, jotka ovat samat kotimaassa valmis- uudet jalometallituotteiden ruinimipitoisuu- 47952: tetuille ja tuoduille tuotteille. det kultatuotteelle 375 tuhannesosaa, ho- 47953: peatuotteelle 800 tuhannesosaa ja pla- 47954: Ruotsi tinatuotteelle 850 tuhannesosaa. Vaadittaviin 47955: vastuu-, pitoisuus- ja tarkastusleimoihin ei 47956: Ruotsissa jalometallituotteista säädettiin tullut muutoksia eikä myöskään pitoisuuden 47957: vuoden 2000 alkuun saakka lailla (Lag om poikkeamisrajoihin. Samoin ruinimipitoi- 47958: handel med ädelmetallarbeten 1986/985) ja suuksien alittavia tuotteita saa myydä tietyin 47959: sen nojalla annetulla asetuksella (Förordning ehdoin. Lainuudistuksen myötä nimileimare- 47960: om handel med ändelmetallarbeten (423/87). kisterin ylläpitoa ja alkavaa markkinavalvon- 47961: 6 HE 130/2000 vp 47962: 47963: taa hoitaa nyt viranomainen (Styrelsen för 2.3. Nykytilan arviointi 47964: acreditering och teknisk kontroll, SWEDAC) 47965: ja samalla tarkastuslaitostoiminta vapautet- Voimassa olevan jalometallituotesäännös- 47966: tiin kilpailulle. Aiemmin tarkastusoikeus on tön säädöstaso ei ole kaikilta osin riittävä. 47967: ollut vain SP:llä. Lisäksi rekisteröintimaksu Nykyisin perustuslain 8 §:n ja aiemmin hal- 47968: koskee ruotsalaisia leimoja ja se suoritetaan litusmuodon 6 a §:n mukaisesti rangaistuk- 47969: vuosittain viranomaiselle. Tuotuja jalometal- sista tulisi säätää laissa. Jalometallituotteista 47970: lituotteita ei tarvitse leimata uudelleen, jos annettuun asetukseen vuonna 1998 tehdyllä 47971: leimaus on suoritettu jossain toisessa Euroo- muutoksella poistettiin rangaistussäännökset 47972: pan talousalueen maassa. Laissa tarkastuslei- asetustasolta, koska tuolloin jo oli yksi syyt- 47973: man ehtona on vain jalometallipitoisuus. tämättäjättämispäätös asetustasoisen rangais- 47974: tussääntelyn vuoksi. Muutoksen jälkeen jalo- 47975: metallituotesäännösten rikkomisesta ei ole 47976: Norja ollut erityisiä rangaistussäännöksiä. 47977: Asetuksen muutoksissa ei ole puututtu 47978: Norjassa on laki jalometallituotteista (Lov sääntelyn perusrakenteeseen, koska on odo- 47979: om Guld-, Solv- og Platinavarers Finhed og tettu jalometallituotedirektiiviä. Säännöksiin 47980: Stempling m.v.). Tarkastus on vapaaehtoista, on tehty ED-periaatteiden edellyttämiä muu- 47981: mutta jos tuotteen pitoisuus leimataan, vaa- toksia vuosina 1995 ja 1998. Vuonna 1995 47982: ditaan myös nimileima. Tuotteita voidaan siis erotettiin valvontaviranomaisen ja tarkastus- 47983: markkinoida ilman pitoisuusleimaa. Jos tuote laitoksen tehtävät toisistaan. Jalometallituot- 47984: tarkastetaan, sallitut pitoisuudet ovat silloin teiden pitoisuuden määritys ja muut vaati- 47985: kuUalle 585 ja 750 tuhannesosaa, hopealle mustenmukaisuuden arviointitehtävät siirtyi- 47986: 830 ja 925 tuhannesosaa sekä platinalle 950 vät tarkastuslaitokselle. Lisäksi vuonna 1998 47987: tuhannesosaa. Pitoisuusalituksia ei sallita. tarkastuslaitostehtävät avattiin kilpailulle. 47988: Yksityinen ja taloudellisesti itsenäinen jalo- Valvontaviranomainen on hoitanut jalome- 47989: metallilautakunta hoitaa tarkastusta ja mark- tallituotteiden markkinavalvontaa ja hyväk- 47990: kinavalvontaa. synyt jalometallituotteissa käytettävät leimat. 47991: Vuoden 1998 muutoksella asetukseen lisät- 47992: tiin myös tarkastusten vastavuoroista tunnus- 47993: Tanska tamista koskeva säännös Euroopan komissi- 47994: on huomautuksesta direktiivin 98/34/EY mu- 47995: Tanskassa jalometallituotteista säädetään kaisen ilmoitusmenettelyn yhteydessä; 47996: lailla (Lov om kontroll med arbejder af aedle 47997: metaller m. v. 821/88) ja lukuisilla minis- 47998: teriön päätöksillä. Lainsäädäntö koskee kul- 3. Esityksen tavoitteet ja keskei- 47999: ta-, hopea-, platina- ja palladiumtuotteita. set ehdotukset 48000: Vähimmäispitoisuudet ovat kuUalle 333 tu- 48001: hannesosaa, hopealle 800 tuhannesosaa, pla- 48002: tinalle 850 tuhannesosaaja palladiumille 500 3.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavut- 48003: tuhannesosaa. Myös pitoisuudeltaan vä- tamiseksi 48004: himmäispitoisuutta alhaisempia tuotteita saa 48005: myydä, mutta tällöin tuotteissa ei saa olla pi- Esityksen tavoitteena on korjata erityisesti 48006: toisuusleimaa eikä niitä saa kutsua jalometal- nykyisen sääntelyn säädöstasoa koskevat 48007: lituotteiksi eikä kaupata harhaanjohtavasti. puutteet. Samalla säädöksiin tehtäisiin tarkis- 48008: Pitoisuusalitus voi olla 2 tuhannesosaa. Kai- tuksia, jotka aiheutuvat perusoikeusuudistuk- 48009: kissa myytävissä ja myytäviksi tarkoitetuissa sesta, muista lainsäädännön muutoksista ja 48010: tuotteissa on oltava pitoisuusleima ja nimi- Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteis- 48011: leima. Myös maahantuotavat jalometallituot- ta. Lisäksi tuotteiden vähimmäispitoisuudet 48012: teet on leimattava uudelleen. Valmistajien ja kulta- ja hopeatuotteiden osalta laskettaisiin 48013: maahantuojien nimileimat rekisteröi Dantest- Euroopassa yleisesti käytetylle tasolle. Jalo- 48014: Aedelmetalkontrollen (D-A). Tarkastus on metallialan kannalta merkittävimpänä muu- 48015: vapaaehtoista ja tuotteita tarkastetaan vähän. toksena tuotteiden tarkastaminen saatettaisiin 48016: vapaaehtoiseksi. 48017: HE 130/2000 vp 7 48018: 48019: Ehdotetun lain tavoite on ensisijaisesti tur- leimoista. Vähimmäispitoisuudet laskettaisiin 48020: vata kuluttajan edut. Tavoitteena on myös eurooppalaiselle tasolle, jolloin uusina pi- 48021: ajanmukaistaa jalometallituotteita koskevat toisuusleimoina tulisivat käyttöön 375 tuhan- 48022: säännökset siten, että samalla korostetaan nesosaa kultatuotteille ja 800 tuhannesosaa 48023: tuotteen valmistajan ja markkinoille saattajan hopetuotteille. Lisäksi vuosileiman käyttö 48024: vastuuta tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. muuttuisi vapaaehtoiseksi. 48025: Nykyinen tarkastuskäytäntö on edelleen Jalometallituotteisiin liittyneet vai vontavi- 48026: mahdollista, mutta vaatimustenmukaisuuden ranomaisen tarkastus- ja leimaustehtävät siir- 48027: varmentamiseksi riittää nimi- eli vastuuleima rettiin tarkastuslaitoksen tehtäviksi turvatek- 48028: yhdessä pitoisuusleiman kanssa. Valvontavi- niikan keskuksen perustamisen yhteydessä 48029: ranomainen on hyväksynyt ja rekisteröinyt vuonna 1995. Edelleen tarkastustoiminta 48030: nimileiman, joten jäljitettävyys tuotteen vaa- avattiin kilpailulle kesällä 1998 ja samalla 48031: timustenmukaisuudesta vastaavaan säilyy. poistettiin jalometallikauppiaan tutkinto ja 48032: Tavoitteena tulee edelleen olla luottamuk- nimileimatutkinto, jotka olivat edellytyksenä 48033: sen ylläpitäminen ja edistäminen kuluttajien jalometallikauppiaana toimimiselle ja nimi- 48034: ja alan toimijoiden kesken. Toimijoiden oma leiman saannille. Myös työkokemus- ja kou- 48035: vastuu on olennaista vaatimusten täyttymi- lutusvaatimukset poistettiin. 48036: sessä ja sen merkitys korostuu nyt uudistet- Ehdotetun lain rikkomisesta voitaisiin tuo- 48037: tavassa menettelyssä, jossa ulkopuolisen tar- mita sakkoon, jollei muualla säädetä anka- 48038: kastuslaitoksen osuus voidaan korvata jalo- rampaa rangaistusta. Rangaistussäännöstä 48039: metallituotteen valmistajan tai markkinoille täydennettäisiin menettämisseuraamuksia 48040: saattajan omilla toimenpiteillä. koskevilla säännöksillä. 48041: Muutoksenhaun osalta viitattaisiin hallinto- 48042: lainkäyttölakiin (586/1996). 48043: 3.2. Keskeiset ehdotukset 48044: 48045: Jalometallituotteista ehdotetaan säädettä- 4. Esityksen vaikutukset 48046: väksi laki. Jalometallituotteista ehdotettu laki 48047: korvaisi nykyisen jalometallituotteista anne- 4.1. Taloudelliset vaikutukset 48048: tun asetuksen. Lakia sovellettaisiin jalome- 48049: tallituotteisiin, jotka on tarkoitettu käytettä- Yleistä 48050: viksi tai joita olennaisessa määrin käytetään 48051: yksityiseen kulutukseen. Esityksen keskeisenä tavoitteena on uudis- 48052: Laissa määriteltäisiin jalometallituotteille taa jalometallituotteita koskeva sääntely. Uu- 48053: ja tarkastuslaitoksille asetettavat vaatimukset sia viranomaisorganisaatioita ei perustettaisi, 48054: yleisellä tasolla sekä annettaisiin valvontavi- vaan tehtävät hoidettaisiin nykyisellä organi- 48055: ranomaiselle riittävät keinot vaati- saatiolla turvatekniikan keskuksessa. Tästä 48056: mustenmukaisuuden valvomiseksi. Tarvitta- syystä uudistuksella ei ole merkittäviä vaiku- 48057: vat yksityiskohtaiset säännökset annettaisiin tuksia valtion talouteen. 48058: valtioneuvoston asetuksella sekä niihin liitty- Esityksen täytäntöönpano hieman laajentai- 48059: vät soveltamisohjeet antaisi tarvittaessa val- si valvontaviranomaisen markkinavalvonta- 48060: vontaviranomaisena turvatekniikan keskus. tehtäviä tuonnin helpottumisen ja tuotevali- 48061: Lain sekä sen nojalla annettujen säännösten koiman laajentumisen myötä. Valvontaan 48062: noudattamista valvoisi turvatekniikan keskus liittyvät tuotteen tarkastustoimet on tarkoitus 48063: valvontaviranomaisena. Lakiin sisäl- edelleen ostaa tarkastuslaitokselta. Yleisval- 48064: lytettäisiin viranomaiselle valvonnan kannal- vontakustannukset joudutaan kattamaan ta- 48065: ta tarvittavat toimivaltuudet lousarviosta nykyiseen tapaan, mutta ehdo- 48066: Markkinoille saatettaville jalometallituot- tuksen mukaan tuotteen markkinoille saatta- 48067: teille asetettavat vaatimukset, käytettävät misesta vastaavalta voidaan periä selvityksis- 48068: leimat ja niiden hyväksyminen säilyisivät tä ja tutkimuksista aiheutuneet kustannukset, 48069: pääosin nykyisessä asetuksessa säädetyn kal- jos tuote osoittautuu säännösten vastaiseksi. 48070: taisina. Valvontaviranomaisella olisi edelleen Lain voimaan tullessa viranomaisille ai- 48071: velvollisuus pitää rekisteriä hyväksymistään heutuisi jonkin verran tiedotukseen liittyviä 48072: 8 HE 130/2000 vp 48073: 48074: kustannuksia, mikä on luonnollista uusien mukaan vähentävän tarkastustoimintaa jon- 48075: säännösten tunnetuksi tekemisessä. Jalome- kin verran. Ruotsissa vastaava muutos vuon- 48076: tallialan yhdistykset ovat lausunnoissaan na 1988 ei aiheuttanut erityistä muutosta 48077: esittäneet halukkuutensa osallistua yhdessä tarkastusmääriin eikä alalla toimivien yritys- 48078: viranomaisen kanssa tiedottamiseen. ten määrään. Ainoastaan taloudelliset tekijät 48079: Turvatekniikan keskuksen suorittama jalo- näyttäisivät vaikuttavan tuontituotteiden tar- 48080: metallituotteiden markkinavalvonta rahoite- kastusmäärään ja myös tuonnin määrään. 48081: taan budjettivaroilla. Muista suoritteista peri- Jalometallituotteiden valmistajien ja maa- 48082: tään valtion maksuperustelain (150/1992) hantuojien osalta tarkastusmenettelyjen uu- 48083: mukaisesti maksut. Turvatekniikan keskuk- distaminen vähentää kustannuksia pienten 48084: sen perimät maksut jalometallialalla ovat valmistuserien ja tuonnin osalta. Erityisesti 48085: olleet vähäisiä eivätkä muuttuisi esityksen kultaseppien yksittäin valmistamien tuottei- 48086: myötä. den ja pienten sarjojen osalta kokonaiskus- 48087: Kokonaisuudessaan ehdotuksen valtionta- tannusten säästöt ovat merkittäviä. Tuonnin 48088: loudelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä, helpottuminen lisää tarjontaa ja kilpailua ko- 48089: koska ehdotettu laki ei aiheuttaisi olennaista timaan markkinoilla. Myös vienti Euroopan 48090: resurssitarpeiden muutosta. Esityksen tarkoi- talousalueen maihin helpottuu, kun kan- 48091: tuksena on säilyttää jalometallituotteiden salliset säännökset yhtenäistyvät ja vastaan 48092: sääntely periaatteiltaan nykyisen kaltaisena, ottavan maan tarkastukset poistuvat. 48093: jolloin merkittäviä muutoksia viranomaisten Jalometallituotteiden valmistajia oli vuo- 48094: kokonaistyömäärään ja sen aiheuttamiin kus- den 1999 lopulla noin 300, joista huomattava 48095: tannuksiin ei esityksellä ole. Lisäksi valvon- osa on pienyrityksiä. Näistä merkittävä osa 48096: tatoimet ja niistä aiheutuvat kustannukset on yksittäisiä kultaseppiä, jotka perinteisin 48097: kohdistetaan nykyistä sääntelyä paremmin menetelmin käsityönä valmistavat jalo- 48098: säädösten vastaisesti toimiviin toiminnanhar- metallituotteita. Ehdotuksen mukaan valmis- 48099: joittajiin. tajat voivat valintansa mukaan tarkastuttaa 48100: tuotteet nykyiseen tapaan tarkastuslaitokses- 48101: Vaikutukset yrityksiin sa tai varmentaa tuotteet nimi- ja pitoisuus- 48102: leimalla. Jälkimmäinen vaihtoehto helpottaa 48103: Jalometallituotteiden tarkastustehtävät ovat nimenomaan etäällä tarkastuslaitospaikka- 48104: jo vuoden 1995 marraskuussa voimaan tul- kunnista toimivien yritysten toimintaa antaen 48105: leella asetusmuutoksella siirtyneet tarkastus- vapautta valita tarpeen mukaan. 48106: laitoksen tehtäviksi. Kesäkuussa 1998 tar- Ehdotuksen yritysvaikutukset kohdistuisi- 48107: kastustoiminta avattiin kilpailulle, jolloin vai lähinnä pienimuotoiseen tuotantoon ja 48108: päteväksi todetut organisaatiot voisivat kil- pienyrityksiin kustannuksia alentavasti. Vai- 48109: pailutilanteessa tuottaa tarvittavat tarkastus- kutukset kokonaistuotantoon eivät olisi mer- 48110: palvelut. Suomessa valmistettujen tuotteiden kittävästi kustannuksia alentavia, sillä teolli- 48111: lakisääteinen tarkastus on kattanut lähes sesti valmistettujen tuotteiden tarkastuskus- 48112: kaikki jalometallituotteet Myöskään kilpai- tannukset ovat alle 3 % tuotteen raaka-ai- 48113: levaa tarkastustoimintaa ei ole syntynyt. nearvosta, joka puolestaan on alle 20 % 48114: Suomeen Euroopan talousalueelta tuotavien tuotteen hinnasta. Tarkastuskustannukset oli- 48115: jalometallituotteiden tarkastus on vuodesta sivat vajaa 1 % tuotteen hinnasta. Lisäksi 48116: 1998 vähentynyt tarkastusten vastavuoroisen vuosileiman käytön vapaaehtoisuudella voi- 48117: tunnustamisen myötä. Menettely on myös daan alentaa leimojen hankintakustannuksia, 48118: laajentunut jäsenmaiden teknisten normien koska leimasarjojen tai vuosileiman uusimi- 48119: harmonisoituessa. Vastaavasta syystä vienti- nen vuosittain poistuisi ainakin pienimuotoi- 48120: tuotteiden tarkastus on kasvanut, koska tuot- sessa tuotannossa. Yleisesti edotuksen yri- 48121: teet yleensä tarkastetaan valmistusmaassa. tysvaikutukset nykyiseen verrattuna olisivat 48122: Esityksessä ehdotetun puolueettoman kol- ainoastaan kustannuksia alentavia ja kohdis- 48123: mannen osapuolen tarkastuksen vapaaehtoi- tuisivai voimakkaimmin yksilölliseen ja kap- 48124: suuden arvioidaan tehdyn tutkimuskyselyn palemääriltään pienimuotoiseen tuotantoon. 48125: HE 130/2000 vp 9 48126: 48127: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- dettiin tarpeelliseksi säätää jalometalli- 48128: tukset tuotelaki. Työryhmä ei kuitenkaan esittänyt 48129: yksityiskohtaista ehdotusta jalometallituote- 48130: .Ehd?tetulla. lailla ei olisi mainittavia orga- l~iksi. Lainsäädännön uudistamistyössä jää- 48131: msaattoon tai henkilöstöön kohdistuvia vai- tnn odottamaan jalometallituotedirektiivin 48132: kutuksia. Tuotteiden markkinavalvonnan valmistumista. Komissio esitti vuonna 1993 48133: toteuttaminen merkitsee vähäistä resurssien ehdotuksen jalometallituotedirektiiviksi. Ke- 48134: lisäämisen tarvetta turvatekniikan keskukses- väällä 1995 direktiiviehdotus ei saanut 48135: sa. enemmistön kannatusta ja sen valmistelu on 48136: Tarkastuslaitosten, valmistajien, maahan- pitkittynnyt eikä sen valmistumisesta ole 48137: tuojien ja kansalaisten osalta vaikutukset varmuutta. Jäsenmaiden keskuudessa vallit- 48138: ovat jatkoa aiemmille ratkaisuille tarkastus- see yksimielisyys vain sallituista leimattavis- 48139: ten avaamisesta kilpailulle ja tavaroiden va- ta pitoisuuksista. 48140: paan liikkumisen toteuttamisesta osana ED- Koska voimassa olevat jalometallituotteita 48141: jäsenyyttä. Tarkastuslaitosten tarkastukset ko~kevat ~äädökset eivät enää sisällöltään ja 48142: vähenisivät kotimaan markkinoiden osalta ja pamotukstltaan vastaa vallitsevia tarpeita ei- 48143: lisääntyisivät viennin osalta. Kokonaisuudes- kä direktiiviä ehkä tule, alkoi kauppa- ja 48144: saan tarkastukset vähenisivät. teollisuusministeriö kiirehtiä jalometallituot- 48145: Tarka~tuslait.okset tuottavat myös muita ja- teita koskevan lain valmistelua. Kauppa- ja 48146: lometalhtuotteiden tarkastukseen läheisesti teollisuusministeriö asetti 30 päivänä syys- 48147: liittyviä palveluja ja niiden valmiudet liitty- kuuta 1998 uuden jalometallituotesäännösten 48148: vät myös muuhun toimintaan. Käytännön uudistamista valmistelevan työryhmän. Työ- 48149: edellytyksenä tarkastustehtäviin on ollut ryhmän tehtävänä oli selvittää jalometalli- 48150: asianmukainen pätevyys. Tältä osin käytän- tuotesäännösten uudistamistarvetta ottaen 48151: töön ei tule muutoksia. huomioon vallitsevat lainsäädännöllistä ra- 48152: ken~.etta, kuluttajansuojaa, tavaroiden vapaa- 48153: ta lnkkuvuutta sekä elinkeinotoiminnan te- 48154: 4.3. Ympäristövaikutukset hokkuutta ja tasapuolisuutta koskevat näkö- 48155: kohdat sekä valmistella tarvittavat säädöseh- 48156: . Ehdotetulla lailla ei ole ympäristövaikutuk- dotukset jalometallituotteiden tarkastusjärjes- 48157: sia. telmästä. 48158: Työryhmän työn aikana valmistui turvatek- 48159: ni~kan keskuksen tutkimus jalometallialan 48160: latsäädännön kehittämismahdollisuuksista 48161: 5. Asian valmistelu (TUKES-julkaisu 111999). Julkaisu on ollut 48162: työryhmän käytössä ja saadut tulokset tuke- 48163: 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto vat työryhmän ehdotuksia laiksi ja valtioneu- 48164: voston asetukseksi jalometallituoteista, jotka 48165: . Kau~pa- ja teollisuusministeriö on myös valmistuivat kesäkuussa 1999. Ehdotukset 48166: atemmm, 16 päivänä helmikuuta 1993, aset- viimeisteltiin lausuntokierrokselle virkatyönä 48167: tanut työryhmän, jonka tehtävänä oli selvit- kauppa- ja teollisuusministeriössä. 48168: tä~, mit~n _jalometallituotteiden tarkastus- ja 48169: leimausJärJestelmää tulee muuttaa Euroopan 48170: talo~salueesta tehdyn sopimuksen ja EY :n ta- 48171: 5.2. Lausunnot 48172: varoi~en vapaan liikkuvuuden periaatteen 48173: vu~ksi, sekä .laatia ~hdotus jalometalli- ja Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi mar- 48174: mutta vastaavia tuotteita koskevien säädösten raskuussa 1999 lausunnot ehdotuksista laiksi 48175: ja määräysten uusimiseksi kuluttajien etu se- ja asetukseksi jalometallituotteista. Lausun- 48176: k~ alan valmistajien ja kaupan tarpeet huo- 48177: toja pyydettiin keskeisiltä ministeriöiltä, vi- 48178: mioon ottaen. Työryhmä sai työnsä valmiiksi ranomaisilta, jalometallialan järjestöiltä, teol- 48179: 30 päivänä elokuuta 1993. Työryhmän selvi- lisuudelta ja koulutuslaitoksilta sekä tarkas- 48180: tyksen (Jalometallituotetyöryhmän mietintö, tuslaitokselta. 48181: kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja Lausunnoissa suhtauduttiin myönteisesti 48182: toimikuntaraportteja 1111993) perusteella to- 48183: 209263L 48184: 10 HE 130/2000 vp 48185: 48186: ehdotusten uudistusperiaatteisiin. Vaikka 17/1975). 48187: lausuntopyynnössä erikseen mainittiin kulta- Jo 1970-luvulla kiinnitettiin huomiota nii- 48188: ja hopeatuotteiden vähimmäispitoisuuksien hin kaupan estetsun, jotta kansallista 48189: laskemisen olevan EU :n oikeuskäytännöstä tarkastusta koskeva vaatimus aiheuttaa rajo- 48190: johtuvia, esitettiin useita huomautuksia ja ve- jen yli käytävässä kaupassa. EFTA:n 48191: toomuksia ainakin kultatuotteiden vähim- puitteissa tehtiin siksi aloite yhteistä tarkas- 48192: mäispitoisuuden säilyttämiseksi ennallaan. tusleimaa koskevasta yleissopimuksesta. Tä- 48193: Lisäksi yhdessä lausunnossa vastustettiin tar- män tuloksena allekirjoitettiin 15 päivänä 48194: kastusten vapaaehtoisuutta. marraskuuta 1972 yleissopimus jalometalli- 48195: Ehdotettu laki ja siihen liittyvä asetus on tuotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta. 48196: ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvos- Sopimuksen mukaan jalometallituotteita ei 48197: ton direktiivin 98/34/EY mukaisesti jäsen- tarvitse tarkastaa eikä leimata uudestaan toi- 48198: maille ja Euroopan komissiolle. Jäsenmaista sessa sopimusmaassa, kun tuote on tarkas- 48199: Saksa kommentoi selvien käännösvirheiden tettu ja leimattu yhteisellä tarkastusleimalla. 48200: vuoksi. Komission kommentit on otettu huo- Sopimuksen ovat hyväksyneet Suomi, Ruot- 48201: mioon ja molemmille on vastattu asianmu- si, Norja, Tanska, Irlanti, Iso-Britannia, Itä- 48202: kaisesti. valta, Sveitsi, Portugali, Tsekin tasavalta ja 48203: Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyö- Hollanti. Suomi on ollut velvollinen sovelta- 48204: nä kauppa- ja teollisuusministeriössä. maan jalometallituotteiden tarkastuksesta ja 48205: leimauksesta tehtyä yleissopimusta 27 päi- 48206: västä kesäkuuta 1975 lukien. Sopimus on hy- 48207: 6. Muita esitykseen vaikuttavia väksytty Suomessa jalometallituotteiden 48208: seikkoja tarkastusta ja leimausta koskevan yleissopi- 48209: muksen hyväksymisestä annetulla lailla 48210: Yleissopimus jalometallituotteiden tarkastuk- (2591197 5) ja saatettu Suomessa voimaan ja- 48211: sesta ja leimauksesta lometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauk- 48212: sesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaat- 48213: Jalometallituotteiden osalta Suomea vel- tamisesta annetulla asetuksella (260/1975). 48214: voittaa jalometallituotteiden tarkastuksesta ja Ed_ellä mainitut laki ja asetus jäisivät edelleen 48215: leimauksesta tehty yleissopimus (Sop votmaan. 48216: HE 130/2000 vp 11 48217: 48218: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 48219: 48220: 1. Lakiehdotusten perustelut keus suorittaa ehdotetussa laissa tarkastus- 48221: laitokselle säädettyjä tehtäviä. Tarkastuslai- 48222: 1.1. Laki jalometallituotteista tosten tehtävät liittyisivät jalometallituottei- 48223: den vaatimustenmukaisuuden varmentami- 48224: 1 luku. Yleiset säännökset seen. 48225: 48226: 1 §. Soveltamisala. Lakia sovellettaisiin ja- 48227: lometallituotteisiin, jotka on tarkoitettu 2 luku. Jalometallituotteet 48228: käytettäviksi tai joita olennaisessa määrin 48229: käytetään yksityiseen kulutukseen. Sovelta- 3 §. Vaatimukset. Pykälässä säädettäisiin 48230: misalan ulkopuolella olisivat kojeet ja lait- markkinoille saatettavien ja myytävien jalo- 48231: teet, jotka olisi tarkoitettu tieteen, taiteen, metallituotteiden vähimmäisvaatimuksista. 48232: teollisuuden tai lääkinnällisiin tarpeisiin. Jalometallituotteita olisivat ehdotetun lain 48233: Pykälän 3 momentin mukaan niistä jalo- mukaan kulta-, hopea- ja piatinatuotteet Kul- 48234: metallituotteista, joihin lakia tai sen säännös- tatuote olisi valmistettava vähintään 375 48235: tä ei ole tarpeen soveltaa, säädettäisiin val- massan tuhannesosaa puhdasta kultaa sisältä- 48236: tioneuvoston asetuksella. västä, hopeatuote vähintään 800 massan tu- 48237: 2 §. Määritelmät. Pykälään sisältyvät eräi- hannesosaa puhdasta hopeaa sisältävästä ja 48238: den keskeisten laissa käytettyjen termien piatinatuote vähintään 850 massan tuhan- 48239: määritelmät. nesosaa puhdasta platinaa sisältävästä seok- 48240: Jalometallilla tarkoitettaisiin puhdasta kul- sesta. 48241: taa, hopeaa ja platinaa sekä niiden seoksia. Pykälän 2 momentin mukaan valtio- 48242: Jalometallituotteella tarkoitettaisiin koko- neuvoston asetuksella voitaisiin säätää vä- 48243: naan tai osittain jalometallista valmistettua himmäispitoisuutta korkeammista leimatta- 48244: esinettä. vista pitoisuuksista, pitoisuuden määrittämi- 48245: Leimalla tarkoitettaisiin jalometallituottei- sestä sekä jalometallien, metallien ja muiden 48246: siin tarkoitettua pysyvää merkintää. Jalome- aineiden yhdistämisestä, pinnoittamisesta, 48247: tallituotteissa käytettyjä merkintöjä olisivat täyttämisestä ja muista vaatimuksista. 48248: tarkastuslaitoksen tarkastusleima, nimileima, 4 §. Leimat ja vastuu. Pykälässä lueteltai- 48249: pitoisuusleima, vuosileima ja paikkakunta- siin nimeltä jalometallituotteissa käytettäväk- 48250: leima. Lisäksi jalometallituotteissa voidaan si tarkoitetut leimat: tarkastuslaitoksen rekis- 48251: k~yttää jalometallituotteiden tarkastuksesta ja teröity tarkastusleima, valmistajan, maahan- 48252: le1m~uksesta tehdyssä yleissopimuksessa tuojan tai muun markkinoille saattamisesta 48253: määnteltyä tarkastusleimaa (CCM-leima). vastaavan toiminnanharjoittajan rekisteröity 48254: Ministeriöllä tarkoitettaisiin kauppa- ja te- nimileima, pitoisuuden numeroin tuhan- 48255: ollisuusministeriötä. Lakiehdotuksessa on nesosina ilmaiseva pitoisuusleima, kirjaimen 48256: suoraan mainittu nimeltä kauppa- ja teolli- ja numeron yhdistelmänä valmistusvuoden il- 48257: suusministeriö, koska eduskunta on hyväksy- maiseva vuosileima ja valmistuspaikkakun- 48258: essään uutta perustuslakia koskevan hallituk- nan ilmaiseva rekisteröity paikkakuntaleima. 48259: sen esityksen (HE 111998 vp.) hyväksynyt Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pakol- 48260: lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyt- lisena vähimmäismerkintänä nimileiman ja 48261: tää hallituksen omaksuvan sellaisen lainval- pitoisuusleiman yhdistelmä saatettaessa jalo- 48262: mistelukäytännön, jossa lakiesityksessä osoi- metallituotteita markkinoille. 48263: tetaan ministeriön toimivaltaisuus mainitse- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin jalo- 48264: maila ministeriö nimeltä. metallituotteen valmistaja tai muun mark- 48265: Valvontaviranomaisella tarkoitettaisiin tur- kinoille saattamisesta vastaava veivalliseksi 48266: vatekniikan keskusta. varustamaan tuote 2 momentissa vaaditulla 48267: Tarkastuslaitoksella tarkoitettaisiin organi- merkinnällä. Merkintä on myös nimileiman 48268: saatiota, jonka pätevyys on selvitetty esimer- haltijan varmennus vaatimustenmukaisuuden 48269: kiksi mittatekniikan keskuksen arvioinnilla ja täyttymisestä. 48270: jolla on turvatekniikan keskukselta saatu oi- Pykälän 4 momentin mukaan valtio- 48271: 12 HE 130/2000 vp 48272: 48273: neuvoston asetuksella vo1ta1snn tarkemmin täyttyvät. Tarvittaessa valvontaviranomainen 48274: säätää leimoista, niiden hyväksymisestä ja voisi peruuttaa antamansa hyväksymisen. 48275: rekisteröinnistä sekä muista sallituista mer- Momentin sisältö vastaisi pääpiirteissään voi- 48276: kinnöistä. massa olevan jalometallituotteista annetun 48277: 5 §. Tuotteiden tarkastus ja varmentami- asetuksen 3 e §:ää. 48278: nen. V aitioneuvoston asetuksella voitaisiin 48279: tarkemmin säätää, miten jalometallituottei- 48280: den 3 §:ssä esitettyjen vaatimusten mukai- 3 luku. Valvonta 48281: suus voidaan osoittaa tarkastuslaitoksen te- 48282: kemillä tarkastuksilla ja varmentaa tarkas- 7 §. Valvovat viranomaiset. Ehdotetun lain 48283: tuslaitoksen tarkastusleimalla. säännösten noudattamisen valvonnan ylin 48284: 6 §. Tarkastuslaitoksen hyväksyminen ja johto ja ohjaus kuuluisi kauppa- ja teolli- 48285: valvonta. Valvontaviranomainen hyväksyisi suusministeriölle. 48286: kansallisen lainsäädännön mukaiset tarkas- Pykälän 2 momentin mukaan ehdotetun 48287: tuslaitokset siten kuin valtioneuvoston ase- lain noudattamista valvoisi valvontavi- 48288: tuksella tarkemmin säädettäisiin. ranomaisena turvatekniikan keskus. Keskuk- 48289: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ylei- sella on nykyisten säännösten mukaan toimi- 48290: sesti tarkastuslaitosten toiminnan hyväksymi- valta tehtävään. Turvatekniikan keskuksesta 48291: sedellytyksistä. Tarkastuslaitoksen hyväksy- annetun lain (107111995) 1 §:n mukaan kes- 48292: minen edellyttäisi, että tarkastuslaitos olisi kuksen tehtävänä on valvoa teknistä turvalli- 48293: toiminnallisesti ja taloudellisesti riippuma- suutta ja luotettavuutta henkilö-, omaisuus- ja 48294: ton, sillä olisi vastuuvakuutus ja käytössään ympäristövahinkojen estämiseksi sekä tuot- 48295: riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä sekä teiden vaatimustenmukaisuutta siten kuin 48296: toiminnan edellyttämät jäljestelmät, laitteet siitä erikseen säädetään. 48297: ja välineet. Tarkastuslaitoksille asetetut vaa- 8 §. Valvontaviranomaisen oikeudet. Vi- 48298: timukset vastaisivat EY -direktiiveissä ilmoi- ranomaiselle olisi valvonnan toteuttamiseksi 48299: tetuille laitoksille asetettuja vaatimuksia vas- taattava oikeus päästä valvonnan kannalta 48300: taavasti kuin muualla kansallisessa turvalli- keskeisiin paikkoihin. Jos tuotteen mark- 48301: suus- ja 1uotettavuuslainsäädännössä. Mo- kinoille saattamisesta vastaava taho estää 48302: mentin sisältö vastaisi pääpiirteissään jalo- pääsyn kohteisiin, valvontaviranomainen 48303: metallituotteista annetun asetuksen 3 a §:ää. voisi tarvittaessa saada virka-apua poliisilta 48304: Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tar- ehdotetun lain 9 §:n mukaisesti, mutta ei voi- 48305: kemmin tarkastuslaitoksen hyväksymisen si esimerkiksi toimittaa pakkokeinolain 48306: edellytyksistä samoin kuin hakemukseen lii- (45011987) mukaista kotietsintää. 48307: tettävistä vaatimusten täyttämistä osoittavista Jalometallituotteiden valvonnan tehokkuu- 48308: asiakirjoista. den varmistamiseksi on tarpeellista taata val- 48309: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että vontaviranomaisen mahdollisuudet saada 48310: tarkastuslaitosten hyväksyminen voitaisiin jalometallituotteista näytteitä tutkittavaksi. 48311: antaa myös määräaikaisena. Momentissa sää- Vastaava säännös on painelaitelaissa 48312: dettäisiin myös mahdollisuudesta asettaa tar- (86911999), sähköturvallisuuslaissa (410/ 48313: kastuslaitokselle sen toimintaa koskevia vaa- 1996) ja tuoteturvallisuuslaissa (914/1986). 48314: timuksia, rajoituksia ja muita ehtoja. Lisäksi Pykälän 2 momentin mukaan näytteet kor- 48315: tarkastuslaitokselle säädettäisiin velvollisuus vattaisiin käyvän hinnan mukaan. Tuotteen 48316: ilmoittaa toimintansa sellaisista muutoksista, käyväHä hinnalla tarkoitettaisiin sitä hintaa, 48317: joilla olisi vaikutusta tarkastuslaitoksen hy- jonka käteisasiakas maksaisi tuotteesta. Käy- 48318: väksymisen edellytyksiin. Momentin sisältö pä hinta vaihtelisi sen mukaan, hankitaanko 48319: vastaisi pääpiirteissään voimassa olevan jalo- testattava tuote esimerkiksi valmistajalta, 48320: metallituotteista annetun asetuksen 3 c ja 3 d tukkumyyjältä vai vähittäismyyjältä. 48321: §:ää. 9 §. Viranomaisten yhteistyö. Pykälä antai- 48322: Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että si poliisi- ja tulliviranomaiselle toimivaltuu- 48323: valvontaviranomainen valvoisi hyväksymien- det jalometallituoteista annetun lakiehdotuk- 48324: sä tarkastuslaitosten toimintaa sekä varmis- sen noudattamisen valvonnassa. Myös polii- 48325: taisi määräajoin, että säädetyt vaatimukset silaissa (49311995) säädetään poliisin anta- 48326: HE 130/2000 vp 13 48327: 48328: masta virka-avusta. Poliisilain mukaan polii- tallituotteen kanssa tällöin olisi meneteltävä. 48329: sin on annettava pyynnöstä muulle viran- Ehdotettu säännös vastaa tuoteturvallisuus- 48330: omaiselle apua, jos siitä erikseen säädetään. lain 13 §:ää. 48331: Edelleen poliisin on annettava virka-apua Jos valvontaviranomainen joutuisi sovelta- 48332: myös muulle viranomaiselle laissa säädetyn maan jotain ehdotetun pykälän 1 tai 2 koh- 48333: valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi. Val- dassa tarkoitettua kieltoa tai vaatimusta, 48334: vontaviranomainen voisi saada virka-apua markkinoille saattamisesta vastaava voitai- 48335: poliisilta vaatimusten vastaisiin jalometalli- siin velvoittaa pykälän 3 kohdan mukaisesti 48336: tuotteisiin kohdistuvien pakkokeinojen käy- korvaamaan tuotteesta maksetun käyvän hin- 48337: tössä. Tullin tehtävänä olisi antaa virka-apua nan lisäksi myös tarkastuksesta ja tutkimuk- 48338: Euroopan talousalueen ulkopuolelta tapahtu- sista aiheutuneet kulut. Toiminnasta aiheutu- 48339: vassa maahantuonnissa. neet kustannukset voidaan näin kohdistaa 48340: 10 §. Tiedonsaantioikeus. Tietojensaannin niiden aiheuttajaan, ensisijaisesti nimileiman 48341: varmistamiseksi valvontaviranomaiselle an- haltijaan eli tuotteen valmistajaan tai maa- 48342: nettaisiin oikeus saada valvontaa varten tar- hantuojaan. 48343: peellisia tietoja. Erityisesti markkinavalvon- 48344: nan yhteydessä voi tulla esiin tarve saada 48345: valvontaa varten sellaisia tietoja, joiden toi- 4 luku. Pakkokeinot ja seuraamukset 48346: mittamiseen ei yleensä ole velvollisuutta. 48347: Valvontaviranomaisella olisi pykälän perus- 12 §. Uhkasakko ja teettämisuhka. Jalome- 48348: teella oikeus saada tulliviranomaiselta val- tallituotteisiin liittyvät puutteet voivat aiheut- 48349: vontaa varten tarpeellisia tietoja EU:n ulko- taa kuluttajille taloudellisia menetyksiä ja lai- 48350: puolelta tulevista jalometallituotteista. Lisäk- minlyöjälle huomattavaa taloudellista hyötyä, 48351: si viranomaiselle annettaisiin oikeus saada minkä vuoksi puutteiden korjaus nopeasti on 48352: valvontaa varten tarpeellisia tietoja valmista- tärkeää. Tästä syystä turvatekniikan keskuk- 48353: jalta, maahantuojalta, myyjältä, varastoijalta sen antamien kieltojen ja määräysten tehos- 48354: ja tarkastuslaitokselta. tamiseksi on tarpeen olla mahdollisuus uh- 48355: 11 §. Vaatimusten vastainen tuote. Pykä- kasakon tai teettämisuhan asettamiseen. 48356: lässä säädettäisiin valvontaviranomaisten oi- Näistä olisi voimassa, mitä uhkasakkolaissa 48357: keuksista niissä tapauksissa, jolloin jalome- (1113/1990) säädetään. Teettäen suoritetun 48358: tallituote ei vastaa ehdotun lain 3 §:ssä sää- toimenpiteen kustannukset maksettaisiin en- 48359: dettyjä vaatimuksia. Ehdotettujen valvonta- nakkoon valtion varoista, mutta ne voitaisiin 48360: keinojen käyttämisestä päättäisi turvateknii- periä laiminlyöjältä ilman tuomiota tai pää- 48361: kan keskus. Valvontakeinoja voitaisiin koh- töstä. 48362: distaa esimerkiksi valmistajaan, maahan- 13 §. Rangaistukset. Pykälässä säädettäisiin 48363: tuojaan, tukkumyyjään ja vähittäismyyjään. rangaistavaksi ehdotetun lain 3 ja 4 §:n vel- 48364: Ennakkotarkastuksen vapaaehtoisuuden voitteiden rikkominen sekä 11 §:n nojalla 48365: myötä markkinavalvonta on yhä keskeisempi annetun kiellon, vaatimuksen tai velvoitteen 48366: keino jalometallituotteiden vaatimustenmu- rikkominen. Enimmäisrangaistus olisi sakko, 48367: kaisuuden valvonnassa. jollei teosta muualla laissa säädetä ankaram- 48368: Pykälän 1 kohdan nojalla valvontavi- paa rangaistusta. 48369: ranomaisella olisi oikeus kieltää sellaisen Pykälän 2 momentin nojalla voitaisiin jät- 48370: jalometallituotteen valmistus, pitäminen kau- tää tuomitsematta rangaistukseen samasta 48371: pan, myynti ja muu luovuttaminen, joka ei teosta se, joka rikkoo uhkasakolla tehostettua 48372: täytä ehdotetun lain 3 §:n vaatimuksia. kieltoa tai velvoitetta. 48373: Pykälän 2 kohdan nojalla valvontavi- 14 §. Taloudellisen hyödyn menettäminen. 48374: ranomainen voisi, jos jalometallituote ei Valtiolle olisi tuomittava menetetyksi 13 §:n 48375: täyttäisi 3 §:n vaatimuksia, vaatia jalometal- 1 momentissa mainitusta toiminnasta saatu 48376: lituotteen valmistajan, maahantuojan tai taloudellinen hyöty. Tällöin sovellettaisiin 48377: myyjän tekemään sellaiset muutokset jalo- mitä rikoslain (39/1889) 2 luvun 16 §: ssä 48378: metallituotteeseen, että vaatimukset täyttyisi- säädetään. 48379: vät. Jos jalometallituotteen muuttamista ei 48380: katsottaisi tarkoituksenmukaiseksi tai mah- 48381: dolliseksi, voitaisiin määrätä, miten jalome- 48382: 14 HE 130/2000 vp 48383: 48384: 5 luku. Erinäiset säännökset valvontaviranomaisen rekisteröinnin avulla 48385: tunnistaa markkinoille saattamisesta vastaava 48386: 15 §. Salassa pidettävien tietojen luovut- taho. 48387: taminen. Pykälässä säädettäisiin valvontavi- Pykälä on muotoiltu siten, kuin Euroopan 48388: ranomaisen ja tarkastuslaitosten oikeudesta komissio ehdotti kommentissaan direktiivin 48389: luovuttaa salassa pidettäviä tietoja. Pykälässä 98/34/EY mukaisessa ilmoitusmenettelyssä. 48390: säädettäisiin, kenelle valvontaviranomainen 18 §. Tarkemmat säännökset. Pykälään si- 48391: ja tarkastuslaitos voisivat tietoja luovuttaa, sältyisi lain täytäntöön panemiseksi tarvittava 48392: sekä perusteista, jolloin niitä voitaisiin luo- valtioneuvoston asetuksen sekä valvontavi- 48393: vuttaa. ranomaisen ohjeiden antamista koskeva val- 48394: Pykälässä säädettäisiin myös epäsuorasti tuutus. Valtioneuvostolla olisi toimivalta 48395: tarkastuslaitoksen henkilökunnan salassapito- antaa tarkempia säännöksiä asetuksella. Li- 48396: velvollisuudesta. Tarkastuslaitoksen henki- säksi turvatekniikan keskus valvontavi- 48397: löstön salassapitovelvollisuuden laadusta ja ranomaisena voisi tarvittaessa antaa lain so- 48398: laajuudesta säädetään viranomaisten toimin- veltamista yhtenäistäviä teknisiä ja hallinnol- 48399: nan julkisuudesta annetun lain (621/1999) lisia ohjeita. 48400: 22-24 §:ssä. 19 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tule- 48401: 16 §. Muutoksenhaku. Kauppa- ja teolli- vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. 48402: suusministeriön ja turvatekniikan keskuksen 48403: hallintopäätöksiin haettaisiin muutosta hal- 48404: lintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti. 2. Tarkemmat säännökset 48405: Kun muutosta olisi haettu, valitusviranomai- 48406: nen voisi kieltää päätöksen täytäntöönpanon Jalometallituotteista ehdotetun lain 1 §:n 3 48407: tai määrätä sen keskeytettäväksi taikka antaa momentin, 3 §:n 2 momentin, 4 §:n 4 mo- 48408: muun täytäntöönpanoa koskevan määräyk- mentin, 5 §:n, 6 §:n 1 ja 2 momentin sekä 18 48409: sen. §:n 1 momentin nojalla annettaisiin valtio- 48410: Tarkastuslaitoksen epäämä vaatimustenmu- neuvoston asetus jalometallituotteista. Ase- 48411: kaisuuden varmennus voitaisiin saattaa oi- tuksella säädettäisiin tarkemmin sovelta- 48412: kaisumenettelyssä tarkastuslaitoksen käsitel- misalasta ja jalometallituotteiden vaati- 48413: täväksi uudelleen. Oikaisun hakemisesta yk- muksista, leimoista sekä tarkastuksesta ja 48414: sityisen tarkastuslaitoksen päätökseen sääde- varmentamisesta. Lisäksi asetuksella säädet- 48415: tään tällä hetkellä muuallakin lainsäädännös- täisiin tarkastuslaitosten hyväksymisessä so- 48416: sä. Nämä säännökset sisältyvät vaarallisten vellettavat menettelyt ja vaatimukset sekä 48417: aineiden kuljetuksesta annetun lain toimintaan liittyviä rajoituksia ja velvotteita 48418: (719/1994) 20 §:ään, laitteiden energiatehok- tarkastuslaitoksille ja valvontavi- 48419: kuudesta annetun lain (1241/1997) 14 §:ään, ranomaiselle. 48420: konttilain (76211998) 12 §:ään sekä painelai- 48421: telain 24 §:ään. Tarkastuslaitoksen oikaisu- 48422: menettelyssä antamaan päätökseen voitaisiin 3. Voimaantulo 48423: hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Hallinto- 48424: lainkäyttölain 10 §:n mukaan oikeudesta va- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- 48425: littaa muusta kuin hallintoviranomaisen tai nä tammikuuta 2001. 48426: hallintotuomioistuimen päätöksestä on sää- 48427: dettävä erikseen. Perustuslain 21 §:n nojalla 48428: muutoksenhausta päätökseen, joka koskee 4. Säätämisjärjestys 48429: jonkun oikeutta tai velvollisuutta, on säädet- 48430: tävä lailla. Jalometallituotteista ehdotettuun lakiin ei 48431: 17 §. Vastavuoroinen tunnustaminen. Toi- sisälly sellaisia säännöksiä, joilla puututtai- 48432: sen Euroopan talousalueen valtion puolueet- siin perustuslaissa säädettyihin perusoikeuk- 48433: toman tarkastuslaitoksen tarkastusleima tai siin. Näin ollen laki voidaan säätää tavallisen 48434: valmistajan nimileima katsottaisiin samanar- lain säätäruisestä voimassa olevassa jär- 48435: voiseksi lakiehdotuksen vastaavien leimojen jestyksessä. 48436: kanssa edellyttäen, että leimasta voitaisiin J aiometallituotteista ehdotetuna lailla saa- 48437: HE 130/2000 vp 15 48438: 48439: tetaan nykyinen, paaosin asetustasoinen gaistuksistakin lain tasolla siten, että tarvitta- 48440: sääntely lain tasolle. Samalla tehdään tarkis- vat muut säännökset voitaisiin antaa suoraan 48441: tuksia ja täsmennyksiä, jotka johtuvat uudes- lain nojalla valtioneuvoston asetuksella. 48442: ta perustuslaista ja muista lainsäädännön 48443: muutoksista. Tavoitteena on toteuttaa perus- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 48444: tuslain vaatimukset säätää yksilön oikeuk- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 48445: sista ja velvollisuuksista samoin kuin ran- tus: 48446: 16 HE 130/2000 vp 48447: 48448: Lakiehdotus 48449: 48450: 48451: 48452: 48453: Laki 48454: jalometallituotteista 48455: 48456: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 48457: 48458: 1 luku 2luku 48459: 48460: Yleiset säännökset Jalometallituotteet 48461: 48462: 1§ 3§ 48463: 48464: Soveltamisala Vaatimukset 48465: 48466: Tätä lakia sovelletaan jalometallituotteisiin, Jalometallituotteena saa markkinoille saat- 48467: jotka on tarkoittu käytettäviksi tai joita olen- taa ja myydä vain tuotteita, jotka on valmis- 48468: naisessa määrin käytetään yksityiseen kulu- tettu vähintään: 48469: tukseen. 1) 375 massan tuhannesosaa puhdasta kul- 48470: Tämä laki ei koske tieteen, taiteen, teolli- taa sisältävästä kultaseoksesta; 48471: suuden tai lääkinnällisiin tarpeisiin tarkoitet- 2) 800 massan tuhannesosaa puhdasta ho- 48472: tuja kojeita ja laitteita. peaa sisältävästä hopeaseoksesta; 48473: Muista jalometallituotteista, joihin tätä la- 3) 850 massan tuhannesosaa puhdasta pla- 48474: kia tai sen säännöstä ei sovelleta, säädetään tinaa sisältävästa platinaseoksesta. 48475: valtioneuvoston asetuksella. Vähimmäispitoisuutta korkeammista lei- 48476: mattavista pitoisuuksista, pitoisuuden määrit- 48477: 2§ tämisestä sekä jalometallien, metallien ja 48478: muiden aineiden yhdistämisestä, pinnoitta- 48479: Määritelmät misesta, täyttämisestä ja muista vaatimuksis- 48480: ta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 48481: Tässä laissa tarkoitetaan: 48482: 1) jalometallilla puhdasta kultaa, hopeaa ja 4§ 48483: platinaa sekä niiden seoksia; 48484: 2) jalometallituotteella kokonaan tai osit- Leimat ja vastuu 48485: tain jalometalleista valmistettua esinettä; 48486: 3) leimalla jalometallituotteisiin tarkoitet- Jalometallituotteessa käytettäviä leimoja 48487: tua pysyvää merkintää; ovat tarkastus-, nimi-, pitoisuus-, vuosi- ja 48488: 4) ministeriöllä kauppa- ja teollisuusminis- paikkakuntaleima. 48489: teriötä; Jalometallituotteessa on markkinoille saa- 48490: 5) valvontaviranomaisella turvatekniikan tettaessa tai myytäessä oltava nimileima ja 48491: keskusta; pitoisuusleima. 48492: 6) tarkastuslaitoksella organisaatiota, joka Valmistajan tai markkinoille saattamisesta 48493: on todettu päteväksi ja jolla on oikeus suo- vastaavan on varustettava jalometallituote ni- 48494: rittaa tässä laissa tarkastuslaitokselle säädet- mi- ja pitoisuusleimalla osoituksena jalome- 48495: tyjä tehtäviä. tallituotteen vaatimustenmukaisuudesta. 48496: HE 130/2000 vp 17 48497: 48498: Leimoista, niiden hyväksymisestä ja rekis- 3luku 48499: teröinnistä sekä muista sallituista merkin- 48500: nöistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston Valvonta 48501: asetuksella. 48502: 7§ 48503: 5§ 48504: Valvovat viranomaiset 48505: Tuotteiden tarkastus ja varmentaminen 48506: Ministeriölle kuuluu tämän lain säännösten 48507: Jalometallituotteelle 3 §:ssä säädettyjen noudattamista koskevan valvonnan ylin johto 48508: vaatimusten mukaisuus voidaan osoittaa tar- ja ohjaus. 48509: kastuslaitoksen tekemillä tarkastuksilla ja Tämän lain noudattamista valvoo valvon- 48510: varmentaa tarkastuslaitoksen tarkastusleimal- taviranomainen. 48511: la siten kuin valtioneuvoston asetuksella tar- 48512: kemmin säädetään. 8§ 48513: 6§ Valvontaviranomaisen oikeudet 48514: Tarkastuslaitoksen hyväksyminen ja valvonta Valvontaviranomaisella on tämän lain nou- 48515: dattamisen valvomiseksi oikeus: 48516: Vaivootaviranomainen hyväksyy tarkastus- 1) päästä jalometallituotteiden sekä niiden 48517: laitoksen suorittamaan 5 §:n 1 momentissa osien ja materiaalien valmistus-, varastointi-, 48518: tarkoitettuja tehtäviä siten kuin valtioneuvos- myynti-, korjaus- ja tarkastuspaikkoihin; 48519: ton asetuksella tarkemmin säädetään. 2) saada tarpeellisia näytteitä jalometalli- 48520: Tarkastuslaitoksen hyväksymisen edelly- tuotteiden sekä niiden osien ja materiaalien 48521: tyksenä on, että tarkastuslaitos on toiminnal- valmistajalta, maahantuojalta, myyjältä ja va- 48522: lisesti ja taloudellisesti riippumaton, sillä on rastoijalta sekä tarkastuslaitokselta. 48523: vastuuvakuutus ja käytössään riittävästi am- Valvontaviranomaisen on korvattava 1 mo- 48524: mattitaitoista henkilöstöä sekä toiminnan mentin 2 kohdassa tarkoitetut näytteet käy- 48525: edellyttämät järjestelmät, laitteet ja välineet. vän hinnan mukaan. 48526: Tarkastuslaitoksen hyväksymisen edellytyk- 48527: sistä samoin kuin hakemukseen liitettävistä 9§ 48528: vaatimusten täyttymistä osoittavista asiakir- 48529: joista säädetään tarkemmin valtioneuvoston 48530: asetuksella. Viranomaisten yhteistyö 48531: Hyväksyminen voidaan antaa määräajaksi. 48532: Tarkastuslaitokselle voidaan asettaa sen toi- Poliisin tulee tarvittaessa antaa virka-apua 48533: mintaa koskevia vaatimuksia, rajoituksia ja valvontaviranomaiselle tämän lain noudat- 48534: muita ehtoja. Tarkastuslaitoksen on ilmoi- tamisen valvomiseksi ja täytäntöön panemi- 48535: tettava toimintansa sellaisista muutoksista, seksi. Sama koskee tulliviranomaista, jos 48536: joilla on vaikutusta tarkastuslaitoksen hyväk- jalometallituote tuodaan maahan Euroopan 48537: symisen edellytyksiin. talousalueen ulkopuolelta. 48538: Valvontaviranomainen valvoo hyväksy- 48539: miensä tarkastuslaitosten toimintaa sekä var- 10 § 48540: mistaa määräajoin, että säädetyt vaatimukset 48541: täyttyvät. Jos tarkastuslaitos ei täytä säädet- Tiedonsaantioikeus 48542: tyjä vaatimuksia tai toimii säännösten vastai- 48543: sesti, valvontaviranomaisen on kehotettava Valvontaviranomaisella on tietojen luovu- 48544: tarkastuslaitosta korjaamaan puute määrä- tusta koskevien salassapitosäännösten estä- 48545: ajassa. Jos puutetta ei korjata määräajassa tai mättä tämän lain noudattamisen valvomisek- 48546: tilanteen vakavuus sitä muutoin edellyttää, si oikeus saada: 48547: valvontaviranomaisen on peruutettava anta- 1) tulliviranomaiselta maahantuonnissa Eu- 48548: mansa hyväksyminen. roopan talousalueen ulkopuolelta jalometal- 48549: 209263L 48550: 18 HE 130/2000 vp 48551: 48552: lituotteen maahantuojan nimi sekä jalometal- verojen ja maksujen perimisestä ulosot- 48553: lituotteiden lajia, määrää ja tuontiajankohtaa totoimin annetussa laissa (367/1961) sääde- 48554: koskevia tietoja; tään. 48555: 2) tietoja jalometallituotteiden sekä niiden 48556: osien ja materiaalien valmistajalta, maahan- 13 § 48557: tuojalta, myyjältä ja varastoijalta sekä tarkas- 48558: tuslaitokselta. Rangaistukset 48559: 11§ Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu- 48560: desta 48561: Vaatimusten vastainen tuote 1) laiminlyö 3 tai 4 §:ssä säädetyn vel- 48562: vollisuuden taikka 48563: Jos valvonnassa todetaan, ettei jalometalli- 2) ei noudata 11 §:n nojalla annettua kiel- 48564: tuote täytä 3 §:ssä säädettyjä vaatimuk- toa, vaatimusta tai velvoitetta, 48565: sia,valvontaviranomaisella on oikeus: on tuomittava, jollei teosta muualla laissa 48566: 1) kieltää sellaisen jalometallituotteen val- säädetä ankarampaa rangaistusta, jalometalli- 48567: mistus, pitäminen kaupan, myynti ja muu tuotteita koskevien säännösten rikkomisesta 48568: luovuttaminen; sakkoon. 48569: 2) vaatia jalometallituotteen vaatimusten- Se, joka rikkoo tämän lain nojalla määrät- 48570: mukaisuudesta vastaavan tekemään sellaiset tyä, uhkasakolla tehostettua kieltoa tai mää- 48571: muutokset jalometallituotteeseen, että vaati- räystä, voidaan jättää tuomitsematta rangais- 48572: mukset täyttyvät tai, jollei tämä ole tarkoi- tukseen samasta teosta. 48573: tuksenmukaista tai mahdollista, määrätä mi- 48574: ten tuotteen suhteen on muuten meneteltävä; 14 § 48575: 3) velvoittaa vastuullinen taho korvaamaan 48576: tuotteen käypä hinta sekä tarkastuksesta ja Taloudellisen hyödyn menettäminen 48577: tutkimuksesta aiheutuneet kulut, jos valvon- 48578: taviranomainen soveltaa 1 tai 2 kohdassa tar- Edellä 13 §:n 1 momentissa tarkoitetun rik- 48579: koitettua kieltoa tai vaatimusta. komuksen tuottama taloudellinen hyöty on 48580: tuomittava menetetyksi noudattaen, mitä ri- 48581: 4luku koslain (39/1889) 2 luvun 16 §: ssä säädetään. 48582: 48583: Pakkokeinot ja seuraamukset 5luku 48584: 48585: 12 § Erinäiset säännökset 48586: 48587: Uhkasakko ja teettämisuhka 15 § 48588: Valvontaviranomainen voi tehostaa tämän Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen 48589: lain nojalla antamaansa kieltoa, vaatimusta 48590: tai velvoitetta uhkasakolla tai teettämisuhalla Viranomaisen toiminnan julkisuudesta an- 48591: siten kuin siitä uhkasakkolaissa (1113/1990) netussa laissa (6211 1999) säädetyn salas- 48592: säädetään. sapitovelvollisuuden estämättä saa tämän 48593: Teettäen suoritetun toimenpiteen kustan- lain noudattamisen valvontaan liittyvää teh- 48594: nukset maksetaan ennakkoon valtion varois- tävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen, 48595: ta. yhteisön tai säätiön taloudellisesta asemasta, 48596: Edellä 2 momentissa tarkoitetut kustan- liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityi- 48597: nukset sekä 11 §:n 3 kohdassa tarkoitetut ku- sen henkilökohtaisista oloista luovuttaa: 48598: lut saadaan periä asianomaiselta ilman tuo- 1) syyttäjä-, poliisi- ja tulliviranomaisille 48599: miota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin rikoksen selvittämiseksi; 48600: HE 130/2000 vp 19 48601: 48602: 2) Suomea sitovassa kansainvälisessä sopi- 17 § 48603: muksessa tarkoitetuille ulkomaisille toimieli- 48604: mille ja tarkastajille kyseisen sopimuksen Vastavuoroinen tunnustaminen 48605: niin edellyttäessä. 48606: Toisessa Euroopan talousalueeseen kuulu- 48607: 16 § vassa valtiossa leimatut jalometallituotteet 48608: hyväksytään Suomessa, jos kuluttajat s~avat 48609: Muutoksenhaku leimojen perusteella vastaavalla tavalla tietoa 48610: kuin 4 §:ssä mainittujen leimojen perusteella. 48611: Ministeriön ja valvontaviranomaisen tämän 48612: lain perusteella tekemään hallintopäätökseen 18 § 48613: haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyt- 48614: tölaissa (586/1996) säädetään. Päätöstä on Tarkemmat säännökset 48615: muutoksenhausta huolimatta noudatettava, 48616: jollei valitusviranomainen toisin määrää. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 48617: Jos tarkastuslaitos epää vaatimustenmu- töönpanosta annetaan valtioneuvoston ase- 48618: kaisuuden varmentamisen, päätös on perus- tuksella. 48619: teltava ja päätöksestä on viipymättä ilmoite!- Valvontaviranomainen antaa tarvittaessa 48620: tava sille, jota päätös koskee. Tarkastuslai- tämän lain soveltamista yhtenäistäviä tekni-- 48621: toksen on samalla ilmoitettava, miten hakija siä ja hallinnollisia ohjeita. 48622: voi saattaa asian tarkastuslaitoksen uudelleen 48623: käsiteltäväksi oikaisumenettelyssä. Oikai- Voimaantulo 48624: suun sovelletaan menettelyä, josta tarkastus- 48625: laitosta hyväksyttäessä on tarkemmin pää- 48626: tetty. Tarkastuslaitoksen oikaisumenettelyssä 19 § 48627: antamaan päätökseen, jolla vaatimustenmu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 48628: kaisuuden varmentaminen on evätty, haetaan kuuta 2001. 48629: muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hal- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 48630: lintolainkäyttölaissa säädetään. lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 48631: teisiin. 48632: 48633: 48634: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 48635: 48636: Tasavallan Presidentti 48637: 48638: 48639: 48640: 48641: TARJA HALONEN 48642: 48643: 48644: 48645: 48646: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre 48647: 20 HE 130/2000 vp 48648: 48649: 48650: Asetusluonnokset 48651: Liite 1 48652: 48653: 48654: 48655: 48656: Valtioneuvoston asetus 48657: jalometallituotteista annetun asetuksen kumoamisesta 48658: 48659: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esitte- 48660: lystä, säädetään: 48661: 48662: 1§ 2§ 48663: Tällä asetuksella kumotaan jalometallituot- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam- 48664: teista 28 päivänä maaliskuuta 1977 annettu mikuuta 2001. 48665: asetus (292/1977). 48666: HE 130/2000 vp 21 48667: 48668: Liite 2 48669: 48670: 48671: 48672: 48673: Valtioneuvoston asetus 48674: jalometallituotteista 48675: 48676: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esitte- 48677: lystä, säädetään jalometallituotteista _ päivänä _kuuta 2000 annetun lain ( /2000) nojalla: 48678: 48679: 1 luku Ruokailuvälineiden kädensijat saadaan 48680: täyttää epämetallisilla aineilla edellyttäen, et- 48681: Yleiset säännökset tä niitä ei käytetä enempää kuin kädensijan 48682: kiinnittämiseen on tarpeen. 48683: 1§ 48684: 3§ 48685: Soveltamisalan rajauksia 48686: J uottaminen 48687: Jalometallituotteista annettua lakia ja tätä 48688: asetusta ei sovelleta: Käytettävien juotteiden tulee olla samaa pi- 48689: 1) lailliseen rahaan ja keräilyrahaan; toisuutta ja jalometallia kuin varsinainen 48690: 2) raaka-aineisiin; tuote seuraavin poikkeuksin: 48691: 3) esineisiin, joiden valmistuksesta on ku- 1) yli 750-pitoisten kultatuotteiden juottei- 48692: lunut yli 50 vuotta. den kultapitoisuuden tulee olla vähintään 750 48693: tuhannesosaa; 48694: 2luku 2) hopeatuotteiden juotteiden hopeapi- 48695: toisuuden tulee olla vähintään 550 tuhan- 48696: nesosaa; 48697: Jalometallien, metallien ja muiden ainei- 3) piatinatuotteiden juotteiden piatinapi- 48698: den yhdistäminen toisuuden tulee olla vähintään 800 tuhannes- 48699: osaa. 48700: 2§ Edellä 1 momentissa tarkoitettua niukkapi- 48701: toisempaa juotetta saa käyttää vain sen ver- 48702: Materiaalien yhdistäminen ran kuin juottamiseen on tarpeen eikä sitä saa 48703: käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, 48704: Käytettäessä epäjalosta metallista ja muus- täyttämiseen tai painon lisäämiseen. 48705: ta materiaalista valmistettuja osia jalometalli- 48706: tuotteessa, on pysyvällä merkinnällä osoitet- 4§ 48707: tava, mitkä osat eivät ole jalometallia. Jos 48708: merkintää ei teknisesti voida käyttää, on Pinnoittaminen 48709: muiden osien selvästi erotuttava tuotteen ja- 48710: lometallista ja oltava nähtävissä. Pinnoitetun jalometallituotteen pitoisuus- 48711: Epäjaloa metallia ja muuta materiaalia ei leima ilmaisee sen jalometallin pitoisuuden, 48712: saa käyttää jalometallituotteen vahvistami- joka on pinnoitettu. 48713: seen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen. Jalometallituotteessa ei saa käyttää muusta 48714: 22 HE 130/2000 vp 48715: 48716: materiaalista valmistettuja jalometallilla pin- E, F, G, H, I, K, L, M, N, 0, P, Q, R, S, T, U, 48717: noitettuja osia. V, X, Y tai Z jota seuraa numero. Kirjaimia 48718: 3luku käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta 48719: kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee 48720: Leimat kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käyte- 48721: tään. Vuosileima A ilmaisee vuotta 1810 ja 48722: 5§ Y8 vuotta 2000. 48723: 48724: Tarkastuslaitoksen tarkastus leima 9§ 48725: 48726: Tarkastuslaitoksen tarkastusleima ilmaisee Paikkakuntaleima 48727: jalometallituotteen vaatimustenmukaisuuden 48728: varmentaneen tarkastuslaitoksen. Tarkastus- Paikkakuntaleima ilmaisee jalometallituot- 48729: leima lyödään aina tuotteeseen ja se muodos- teen valmistuspaikkakunnan. Paikkakuntalei- 48730: tuu kruunusta sydämen muotoisella pohjalla, man pohjamuoto on vaakunamuoto. Paikka- 48731: jossa on aaltokuvio. Tarkastusleimassa voi kuntaleiman hyväksyy kunnan hakemuksesta 48732: lisäksi olla tarkastuslaitoksen yksilöivä tun- valvontaviranomainen. 48733: nus. Valvontaviranomainen hyväksyy hake- 48734: muksesta tarkastusleiman. 10 § 48735: 48736: 6§ Muut leimat 48737: 48738: Nimileima Jalometallituotteessa tai muusta materiaa- 48739: lista valmistetussa tuotteessa ei saa olla tässä 48740: Nimileima ilmaisee jalometallituotteen luvussa tarkoitettujen leimojen kanssa ereh- 48741: vaatimustenmukaisuudesta vastaavan toimin- dyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja. 48742: nanharjoittajan. Nimileiman on oltava iso Tuotteessa saa kuitenkin olla toisessa Eu- 48743: kirjain, niiden yhdistelmä tai selkeä merkki. roopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa 48744: Nimileiman hyväksyy hakemuksesta valvon- käytettäviä leimoja. 48745: taviranomainen. Hakemukseen on liitettävä 48746: kaupparekisterin ote tai vastaavat tiedot var- 4luku 48747: mennettuna. 48748: Valvontaviranomainen pitää hyväksymis- Leimattavat pitoisuudet 48749: tään nimileimoista rekisteriä. Nimileiman 48750: haltijan on kirjallisesti ilmoitettava valvonta- 11 § 48751: viranomaiselle annettujen tietojen olennaisis- 48752: ta muutoksista. Pitoisuusleimat 48753: 7§ Pitoisuusleimassa sallittuja pitOisuutta 48754: osoittavia lukuja ovat kultatuotteelle 375, 48755: Pitoisuusleima 585, 750, 916 ja 999, hopeatuotteelle 800, 48756: 830, 925 ja 999 sekä piatinatuotteelle 850, 48757: Pitoisuusleima ilmaisee numeroin jalome- 900, 950 ja 999. Muita lukuja pitoisuuslei- 48758: talliseoksen puhtaan jalometallin osuuden tu- massa ei saa käyttää. 48759: hannesosina seoksen massasta. 48760: 12 § 48761: 8§ 48762: Pitoisuusleimojen pohjamuodot 48763: Vuosileima 48764: Jalometallituotteissa on kullan pitoisuuslei- 48765: Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistus- man oltava soikealla, hopean pitoisuusleiman 48766: vuoden ja muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, suorakaiteen muotoisella ja piatinan pi- 48767: HE 130/2000 vp 23 48768: 48769: toisuusleiman kärjellään olevalla vinoneliön muksen ehdot. 48770: muotoisella pohjalla, joka on makaavassa 48771: asennossa. 6luku 48772: 48773: 13 § Tarkastuslaitosvaatimukset 48774: 48775: Pitoisuuden määritys 16 § 48776: Jalometallituotteen pitoisuuden määritys- Tarkastuslaitoksia koskevat vaatimukset 48777: menetelmän epätarkkuus ja epävarmuus huo- 48778: mioon ottaen pitoisuuspoikkeama alaspäin Tarkastuslaitoksen tulee täyttää seuraavat 48779: saa olla enintään 5 massan tuhannesosaa. vaatimukset: 48780: 1) laitos, sen johtaja ja henkilökunta ovat 48781: 5luku riippumattomia kaikista sellaisista tahoista, 48782: ryhmittymistä ja henkilöistä, joilla on asiassa 48783: Tuotteiden leimaaminen välitön tai välillinen etu; 48784: 2) laitoksen henkilökunnalla on hyvä tekni- 48785: 14 § nen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän 48786: laaja-alainen kokemus toimintaan perehdyt- 48787: Leimauksesta vapauttaminen tävissä tehtävissä; 48788: 3) laitoksella on puolueettomasti arvioitu ja 48789: Kulta- ja platinatuotteisiin, joiden massa on valvottu järjestelmä, jolla jalometalli-tuot- 48790: alle 1 gramman, sekä hopeatuotteisiin, joiden teiden vaatimusten mukaisuus varmistetaan, 48791: massa on alle 10 grammaa, ei vaadita nimi- sekä asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen 48792: ja pitoisuusleimaa. Jos tuotteet leimataan, on seurantaa varten. 48793: niissä oltava vähintään sekä nimi- että pitoi- 48794: suusleima. 17 § 48795: 48796: 15 § Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva ha- 48797: kemus 48798: Tarkastus ja leimaus 48799: Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva 48800: Jaiometallituotteen vaatimustenmukaisuu- hakemus on toimitettava valvontaviranomai- 48801: desta vastaava voi tarkastuttaa tarkastuslai- selle. 48802: toksessa nimi- ja pitoisuusleimoilla varuste- Hakemukseen tulee liittää 16 §:ssä säädet- 48803: tun jalometallituotteen. Todettuaan tarkastuk- tyjen vaatimusten täyttymistä osoittavat asia- 48804: sessa, että jalometallituote on vaatimusten kirjat, joihin sisältyy mittatekniikan keskuk- 48805: mukainen, tarkastuslaitos varmentaa tuotteen sen tai sitä vastaavan organisaation antama 48806: lyömällä siihen tarkastusleiman. todistus tai lausunto taikka muu valvontavi- 48807: Jos tuote on sellainen, että se tarkastuslei- ranomaisen riittäväksi katsoma todistus tai 48808: man lyömisestä vaurioituisi tai sen arvo lausunto vaatimusten täyttymisestä. 48809: alenisi, tarkastuslaitoksella on oikeus antaa 48810: kirjallinen todistus vaatimusten täyttymises- 18 § 48811: tä. 48812: Jalometallituote voidaan lisäksi varustaa ja- Tarkastuslaitoksen hyväksyminen 48813: lometallituotteiden tarkastuksesta ja lei- 48814: mauksesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS Varmistettuaan, että asetetut vaatimukset 48815: 17/1975) määritellyllä yhteisellä tarkastuslei- täyttyvät, valvontaviranomainen hyväksyy 48816: malla, milloin tuote täyttää mainitun sopi- laitoksen tässä asetuksessa tarkoitetuksi tar- 48817: 24 HE 130/2000 vp 48818: 48819: kastuslaitokseksi. 7luku 48820: 48821: 19 § Voimaantulo 48822: 48823: Tarkastuslaitoksen velvollisuudet 20 § 48824: Jos tarkastuslaitos käyttää ulkopuolisia tes- Voimaantulosäännös 48825: taus-, tarkastus- ja muita palveluja, tarkas- 48826: tuslaitoksen on huolehdittava, että ulkopuo- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam- 48827: linen palvelun suorittaja täytt~ä 16 §:ssä tar- mikuuta 2001. 48828: kastuslaitokselle säädetyt vaatimukset. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan 48829: Tarkastuslaitoksen on annettava vuosittain ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 48830: kertomus toiminnastaan valvontaviranomai- menpiteisiin. 48831: selle. 48832: HE 131/2000 vp 48833: 48834: 48835: 48836: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausva- 48837: kuutuslain 23 ja 30 §:n muuttamisesta 48838: 48839: 48840: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 48841: 48842: 48843: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sai- ten, että isyysrahaa voisi hakea kahden 48844: rausvakuutuslain isyysrahaa koskevia kuukauden kuluessa isyysrahakauden päätty- 48845: säännöksiä siten, että isyysrahaa voitaisiin essä. 48846: suorittaa perheen tarpeiden mukaan jousta- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 48847: vasti milloin tahansa äitiys- ja päivänä lokakuuta 2001 ja sitä sovelletaan 48848: vanhempainrahakaudella. Isyysrahakauden isiin, joiden ensimmäinen kyseisestä isyysra- 48849: voisi pitää enintään neljänä erillisenä yhden- haan oikeuttavasta lapsesta johtuva 48850: jaksoisena kautena, kauden pituuden ollessa isyysrahakausi alkaa lain voimassa ollessa. 48851: 1-18 arkipäivää. Isyysrahaa suoritettaisiin Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen 48852: edelleen yhteensä 18 arkipäivältä. Myös vuodelle 2001. 48853: isyysrahan hakuaikaa joustavoitettaisiin si- 48854: 48855: 48856: 48857: 48858: PERUSTELUT 48859: 48860: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- ansiotyössä tai muussa työssä kodin ulkopuo- 48861: set lella. Isän isyys- ja vanhempainrahan 48862: suorittamisen edellytyksenä on, että isä elää 48863: Sairausvakuutuslain (364/1963) mukaan yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa 48864: Suomessa asuva äiti on oikeutettu äitiysra- lapsen äidin kanssa. Isyysrahaa suoritetaan 48865: haan, jos raskaus on kestänyt 154 päivää ja yleensä siten, että äiti on samanaikaisesti äi- 48866: äiti on ollut Suomessa sairausvakuutettuna tiys- tai vanhempainrahakaudella. 48867: välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa Sairausvakuutuslain 23 §:n 3 momentin 48868: vähintään 180 päivää. Myös EU- tai mukaan isällä on oikeus yhteensä kuudelta 48869: Eta-maassa asuminen kyseisenä aikana ote- arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko 48870: taan huomioon. Oikeus äitiysrahaan alkaa äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Sen li- 48871: aikaisintaan 50 ja viimeistään 30 arkipäivää säksi isyysrahaa suoritetaan vähintään 6 ja 48872: ennen laskettua synnytysaikaa. Oikeus van- enintään 12 arkipäivältä, yleensä lapsen syn- 48873: hempainrahaan alkaa heti äitiysrahakauden tymän yhteydessä, äitiysrahakaudella. 48874: päätyttyä. Vanhempainrahaa maksetaan äidil- Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, 48875: le tai isälle, mutta ei samalta ajalta aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen 48876: molemmille. Sitä maksetaan yhden lapsen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa 48877: syntymän perusteella 158 arkipäivältä. Jos taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle 48878: lapsia on syntynyt samalla kertaa us.eampia, suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa 48879: kautta pidennetään 60 arkipäivällä kutakin loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on 48880: lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. tällöin vähimmäispäivärahan suuruinen. Lain 48881: Sairausvakuutuslain 21 §:n mukaan Suo- 23 §:n 4 momentin mukaan ottoisällä on oi- 48882: messa asuva isä, joka on asunut 180 päivää keus yhteensä kuudelta arkipäivältä 48883: Suomessa ennen lapsen laskettua synnytysai- suoritettavaan isyysrahaan vanhempainraha- 48884: kaa, on oikeutettu isyysrahaan, kun hän kaudella. 48885: osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana Sairausvakuutuslain 30 §:n 3 momentin 2 a 48886: 209250X 48887: 2 HE 131/2000 vp 48888: 48889: 48890: kohdan mukaan isyysrahaa on haettava kah- rahaan. Perheen yksilöllisten tarpeiden 48891: den kuukauden kuluttua siitä päivästä, josta huomioon ottamiseksi ehdotetaan sairausva- 48892: alkaen sitä halutaan saada. kuutuslain 23 §:n 3 momenttia muutettavaksi 48893: Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha määräy- siten, että isä voisi pitää isyysrahakauden 48894: tyvät sairausvakuutuslain mukaisen milloin tahansa äitiys- ja vanhempainraha- 48895: päivärahan tavoin päivärahan alkamista edel- kaudella. Isyysrahaa suoritettaisiin edelleen 48896: tävänä vuonna saajan vahvistetussa yhteensä 18 arkipäivältä. Isyysrahakauden 48897: verotuksessa todettujen työtulojen perusteel- voisi pitää enintään neljänä yhdenjaksoisena 48898: la. Päivärahan määrä on aina kuitenkin kautena. Kauden pituus voisi siten vaihdella 48899: vähintään 60 markkaa päivältä. Jos saajan 1-18 arkipäivän välillä. Tämän johdosta 48900: työtulot ovat välittömästi ennen äitiys-, ehdotetaan sairausvakuutuslain 23 §:n 3 48901: isyys- tai vanhempainrahakauden alkamista momentti muutettavaksi vastaavasti. 48902: jatkuvasti olleet olennaisesti suuremmat kuin Isyysrahaa on haettava kahden kuukauden 48903: verotuksessa todetut työtulot, lasketaan työ- kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halu- 48904: tulo saajan selvityksen perusteella etuuden taan saada. Tämä hakuaika on käytännössä 48905: hakemista taikka äitiys-, isyys- tai vanhem- rajoittanut isän mahdollisuutta pitää isyysra- 48906: painrahakauden alkamista edeltäneiltä haoikeuttaan yksittäisinä päivinä, kun 48907: kuudelta kuukaudelta. säännöstä on tulkittu siten, että kaikkien päi- 48908: Työsopimuslain (32011970) 35 a §:n mu- vien täytyy sisältyä kahden kuukauden 48909: kaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi aikaan. Tämän vuoksi sairausvakuutuslain 48910: työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äiti- 30 §:n 3 momentin 2 a-kohta ehdotetaan 48911: ys-, erityisäitiys-, .. isyys- ja muutettavaksi siten, että isyysrahaa haettai- 48912: vanhempainrahakaudet. Aitiys- ja isyysva- siin kahden kuukauden kuluessa 48913: paasta on ilmoitettava työnantajalle isyysrahaoikeuden päättymisestä. Näin haki- 48914: viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan ja voisi hakea isyysrahaa yhdellä kertaa 48915: aiottua alkamista. Työntekijä saa kuitenkin kaikista pitämistään isyysrahakausista tai 48916: varhentaa äitiysvapaan sekä muuttaa synny- vaihtoehtoisesti erikseen jokaisen isyysraha- 48917: tyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun kauden pidettyään. 48918: isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen 48919: lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän ter- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 48920: veydentilan vuoksi. Näistä muutoksista on tukset 48921: ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin se 48922: on mahdollista. Muutoin työntekijä saa pe- Isyysrahan käyttö on lisääntynyt vuosittain 48923: rustellusta syystä muuttaa aiemmin yleisen ilmapiirin muuttuessa isyyslomalle 48924: ilmoittamansa vapaan ajankohdan kuukauden myönteisemmäksi. Esimerkiksi vuonna 1998 48925: ilmoitusaikaa noudattaen. isyysrahan käyttö lisääntyi 2,5 prosenttiyk- 48926: Vuonna 1999 lapsia syntyi 57 574. Äitiys- sikköä. Nykyisin noin 60 prosenttia isistä 48927: rahan saajia oli 69 091, isyysrahan saajia käyttää isyysrahaoikeuttansa. Nyt ehdotetun 48928: 40 864, vanhempairu:;thaa saavia äitejä joustavoittamisen arvioidaan lisäävän isyys- 48929: 80 990 ja isiä 1 568. Aitien keskimääräinen rahan käyttöä yhdellä prosenttiyksiköllä. 48930: äitiys- ja vanhempainraha oli 177 markkaa Uudistus lisää sairausvakuutuksen vuotuisia 48931: päivältä. Isän isyysraha oli keskimäärin 284 kustannuksia noin kolmella miljoonalla mar- 48932: markkaa päivältä. Vuonna 1999 pidettiin yh- kalla. Uudistuksen voimaantuloajankohdasta 48933: teensä 9 447 alle 6 päivän pituista johtuen kustannukset vuonna 2001 ovat vä- 48934: isyysrahakautta. häiset. 48935: Isyysrahan tarkoituksena on mahdollistaa 48936: isän osallistuminen lapsen hoitoon ja 3. Asian valmistelu 48937: edesauttaa isän ja lapsen tutustumista toisiin- 48938: sa kotiympäristössä. Nykyisen lain mukaan Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveys- 48939: äitiysrahakaudella pidettävää isyysrahakautta ministeriössä yhteistyössä työministeriön ja 48940: ei ole ollut mahdollista yhdistää myöhemmin kansaneläkelaitoksen kanssa. Työn aikana on 48941: vanhempainrahakaudella pidettävään isyys- kuultu työmarkkinajärjestöjen edustajia. 48942: HE 131/2000 vp 3 48943: 48944: 48945: 4. Voimaantulo haan oikeuttavasta lapsesta johtuva 48946: isyysrahakausi alkaa lain voimassa ollessa. 48947: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 48948: vänä lokakuuta 2001 ja sitä sovellettaisiin kunnan hyväksyttäväksi seuraava 48949: isiin, joiden ensimmäinen kyseisestä isyysra- lakiehdotus: 48950: 4 HE 13112000 vp 48951: 48952: 48953: 48954: Lakiehdotus 48955: 48956: Laki 48957: sairausvakuutuslain 23 ja 30 §:n muuttamisesta 48958: 48959: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48960: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 23 §:n 3 48961: momentti ja 30 §:n 3 momentin 2 a kohta, 48962: sellaisina kuin ne ovat, 23 §:n 3 momentti laissa 1210/1996 ja 30 §:n 3 momentin 2 a kohta 48963: laissa 132411990, seuraavasti: 48964: 48965: 23 § 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun vähimmäis- 48966: päivärahan suuruinen. 48967: Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla 48968: vakuutetulla on oikeus yhteensä 18 arkipäi- 30 § 48969: vältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiys- 48970: tai vanhempainrahakaudella. Isyysrahaa suo- Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava: 48971: ritetaan enintään neljältä erilliseltä 48972: yhdenjaksoiselta kaudelta. Asevelvollisena 2 a) Isyysrahaa kahden kuukauden kuluessa 48973: vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, re- isyysrahaoikeuden päättymisestä; 48974: serviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana 48975: puolustusvoimien palveluksessa taikka sivii- 48976: lipalvelusmiehenä olevalle isälle suoritetaan 48977: samoin edellytyksin isyysrahaa loman tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka- 48978: isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin kuuta 2001. 48979: Lakia sovelletaan isiin, joiden ensimmäi- 48980: nen kyseisestä isyysrahaan oikeuttavasta 48981: lapsesta johtuva isyysrahakausi alkaa lain 48982: voimassa ollessa. 48983: 48984: 48985: 48986: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 48987: 48988: 48989: Tasavallan Presidentti 48990: 48991: 48992: 48993: 48994: TARJA HALONEN 48995: 48996: 48997: 48998: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 48999: HE 13112000 vp 5 49000: 49001: 49002: Liite 49003: Rinnakkaistekstit 49004: 49005: 49006: 49007: 49008: Laki 49009: sairausvakuutuslain 23 ja 30 §:n muuttamisesta 49010: 49011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 49012: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 23 §:n 3 49013: momentti ja 30 §:n 3 momentin 2 a kohta, 49014: sellaisina kuin ne ovat, 23 §:n 3 momentti laissa 1210/1996 ja 30 §:n 3 momentin 2 a kohta 49015: laissa 132411990, seuraavasti: 49016: 49017: 49018: 49019: Voimassa oleva laki Ehdotus 49020: 49021: 23 § 23 § 49022: 49023: Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla 49024: vakuutetulla on oikeus yhteensä kuudelta vakuutetulla on oikeus yhteensä 18 arkipäi- 49025: arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko vältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiys- 49026: äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Sen li- tai vanhempainrahakaudella. Isyysrahaa 49027: säksi isyysrahaa suoritetaan vähintään 6 ja suoritetaan enintään neljältä erilliseltä yh- 49028: enintään 12 arkipäivältä äitiysrahakaudella. denjaksoiselta kaudelta. Asevelvollisena 49029: Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, 49030: aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana 49031: kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa puolustusvoimien palveluksessa taikka si- 49032: taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle viilipalvelusmiehenä olevalle isälle 49033: suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa 49034: loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on 49035: tällöin 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun vä- tällöin 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun vä- 49036: himmäispäivärahan suuruinen. himmäispäivärahan suuruinen. 49037: 49038: 49039: 30 § 30 § 49040: 49041: Tämän lain mukaisia etuoksia on haetta- Tämän lain mukaisia etuoksia on haetta- 49042: va: va: 49043: 49044: 2 a) synnytyksen yhteydessä maksettavaa 2 a) 1syysrahaa kahden kuukauden kulu- 49045: isyysrahaa sekä muuta isyysrahaa kahden essa isyysrahaoikeuden päättymisestä; 49046: kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta al- 49047: kaen sitä halutaan saada; 49048: 49049: 49050: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka- 49051: 6 HE 131/2000 vp 49052: 49053: Voimassa oleva laki Ehdotus 49054: 49055: kuuta 2001. 49056: Lakia sovelletaan isiin, joiden ensimmäi- 49057: nen kyseisestä isyysrahaan oikeuttavasta 49058: lapsesta johtuva isyysrahakausi alkaa lain 49059: voimassa ollessa. 49060: HE 132/2000 vp 49061: 49062: 49063: 49064: 49065: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 2001 49066: suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnanta- 49067: jan kansaneläkemaksusta 49068: 49069: 49070: 49071: 49072: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 49073: 49074: 49075: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. 49076: vuodelta 2001 suoritettavista sairausva- Yksityisen työnantajan ja edellä mainitun 49077: kuutusmaksuista ja työnantajan valtion liikelaitoksen sairausvakuutusmaksun 49078: kansaneläkemaksusta. suuruus olisi 1,60 prosenttia palkoista. 49079: Eläkkeensaajilta eläketulon perusteella pe- Kunnalta, kuntayhtymäitä ja kunnalliselta 49080: rittävää sairausvakuutusmaksua ehdotetaan liikelaitokselta sekä kirkkotyönantajilta perit- 49081: aleunettavaksi 0,30 pennillä, jolloin maksu tävä kansaneläkemaksu olisi 3,15 prosenttia 49082: alenisi 3,20 pennistä 2,90 penniin veroäyriltä. ja sairausvakuutusmaksu 1,60 prosenttia pal- 49083: Vakuutetun sairausvakuutusmaksu olisi edel- koista. Valtiolta ja sen muulta laitokselta 49084: leen 1,50 penniä veroäyriltä. kuin liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan 49085: Työnantajilta perittävät maksut eivät muut- maakunnalta perittävä kansaneläkemaksu 49086: tuisi. Yksityisen yritystoiminnan piiriin olisi 3,95 prosenttia ja sairausvakuutusmaksu 49087: kuuluvalta työnantajalta ja sellaiselta valtion 2,85 prosenttia palkoista. 49088: liikelaitokselta, johon sovelletaan valtion lii- Työnantajan kansaneläkemaksua ja saira- 49089: kelaitoksista annettua lakia, perittäisiin usvakuutusmaksua perittäisiin edelleen myös 49090: vuonna 2001 kansaneläkemaksua yrityksen verovapaan ulkomaantyötulon perusteella. 49091: poistojen määrästä ja palkkasummasta riip- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 49092: puen 2,00, 4,00 tai 4,90 prosenttia vioesitykseen. 49093: Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 49094: den 2001 alusta. 49095: 49096: 49097: 49098: 49099: 209249V 49100: 2 HE 132/2000 vp 49101: 49102: PERUSTELUT 49103: 49104: 49105: 1. Johdanto 3,00 penniä veroäyriltä. 49106: Vuodelta 2000 vakuutetun sairausva- 49107: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen kuutusmaksua peritään 1,50 penma 49108: ohjelmassa todetaan, että hallitus varautuu kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäy- 49109: vaalikauden aikana 10-11 miljardin markan riltä. Eläketulon perusteella peritään tämän 49110: suuruisiin tulovero- ja sosiaalivakuutusmak- lisäksi sairausvakuutusmaksua 1,70 penniä 49111: superusteiden kevennyksiin, mikä edellyttää veroäyriltä. 49112: talouskasvun jatkumista vahvana, maltillisia Esityksessä ei ehdoteta muutosta vakuute- 49113: tulopoliittisia ratkaisuja ja verorakenteen ke- tun sairausvakuutusmaksuun, joten maksu 49114: hittämistä. Verotuksen kevennykset olisi edelleen 1,50 penniä kunnallisverotuk- 49115: kohdistetaan ansiotulojen verotukseen ja so- sessa vahvistetulta veroäyriltä. Eläketulon 49116: siaalivakuutusmaksujen alentamiseen. perusteella perittävää sairausvakuutusmaksun 49117: Veronkevennykset ajoitetaan suhdannetilan- korotusta ehdotetaan aleunettavaksi 1,70 49118: teen mukaan. Lisäksi hallitusohjelmassa pennistä 1,40 penniin veroäyriltä. Eläketulon 49119: todetaan, että eläkeläisten ylimääräisen sai- osalta perittävä sairausvakuutusmaksu alenisi 49120: rausvakuutusmaksun alentamista jatketaan. siten vuonna 2001 2,90 penniin veroäyriltä. 49121: Eläkkeensaajilta perittävää ylimääräistä Eläketuloa, jonka perusteella sairausvakuu- 49122: sairausvakuutusmaksua alennettiin 0, 70 pen- tusmaksun korotusta peritään, olisivat 49123: nillä veroäyriltä vuoden 2000 alusta ja veronalaiset vanhuus-, työkyvyttömyys- ja 49124: yksityisiltä työnantajilta perittävää alinta työttömyyseläke, perhe-eläke ja sukupolven- 49125: työnantajien kansaneläkemaksua alennettiin vaihdoseläke sekä muut luopumiskorvaukset. 49126: 0,40 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 heinä- Eläketuloa olisi myös maatalousyrittäjien 49127: kuun alusta lukien. Hallitus ehdottaa, että luopumistuki. Eläketuloa saavalta henkilöltä 49128: eläkkeensaajien ylimääräisen sairausvakuu- perittävästä sairausvakuutusmaksun korotuk- 49129: tusmaksun alentamista jatketaan alentamalla sesta, maksun täytäntöönpanosta ja muista 49130: maksua vuonna 2001 0,30 pennillä veroäyril- menettelysäännöksistä olisi voimassa ennak- 49131: tä. koperintälain ( 1118/ 1996) säännösten lisäksi 49132: myös, mitä sairausvakuutuslaissa säädetään 49133: 2. Nykytila ja ehdotetut muutok- vakuutetun sairausvakuutusmaksusta. 49134: set Vuonna 2001 perittävästä vakuutetun sai- 49135: rausvakuutusmaksusta sekä eläketuloa 49136: 2.1. Vakuutetun sairausvakuutusmak- saavalta henkilöltä perittävästä sairausvakuu- 49137: su tusmaksun korotuksesta ehdotetaan 49138: säädettäväksi yksivuotisella lailla. 49139: Sairausvakuutuslain (364/ 1963) 33 §:n 1 49140: momentin mukaan vakuutetun sairausvakuu- 2.2. Työnantajan sairausvakuutus- 49141: tusmaksun suuruus on 1,25 penma maksu 49142: veroäyriltä. Sairausvakuutusmaksua on kui- 49143: tenkin yksivuotisten lakien perusteella peritty Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun 49144: edellä mainittua määrää suurempana tai pie- lain (366/1963) 1 §:n 1 momentin mukaan 49145: nempänä. työnantaja on velvollinen suorittamaan 49146: Palkansaajilta alettiin vuonna 1993 periä kansaneläkelaitokselle työnantajan sairaus- 49147: työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmak- vakuutusmaksua 1,50 prosenttia 49148: sua. Eläkkeensaajilta ei mainittuja maksuja maksamiensa ennakkoperinnän alaisten 49149: peritä. Niiden sijaan on vuodesta 1993 peritty palkkojen määrästä. Myös sairausvakuutus- 49150: eläketulojen perusteella sairausvakuutusmak- maksua on peritty yksivuotisilla laeilla 49151: sua korotettuna palkansaajien maksuun poikkeavasti siitä, mitä työnantajan sosiaali- 49152: verrattuna. Korotus on ollut enimmillään turvamaksusta annetussa laissa säädetään. 49153: HE 132/2000 vp 3 49154: 49155: 49156: Samoin tämä maksu on ollut eri suuruinen maksut ehdotetaan vuonna 2001 49157: julkisen tahon työnantajille ja yksityisille pysytettäviksi ennallaan. Yksityisten työnan- 49158: työnantajille. tajien, valtion liikelaitosten, 49159: Työnantajilta perittävää sairausvakuutus- kuntatyönantajien sekä kirkkotyönantajien 49160: maksua korotettiin vuoden 1995 alusta 0,15 sairausvakuutusmaksu olisi siten 1,60 pro- 49161: prosenttiyksiköllä. Korotuksella oli tarkoitus senttia ja valtion, sen laitoksen sekä 49162: rahoittaa sairausvakuutusrahastosta työnanta- Ahvenanmaan maakunnan 2,85 prosenttia 49163: jille maksettavat korvaukset, joilla tasataan ennakonpidätyksen alaisista palkoista. 49164: vanhempainpäiväraha-ajalta aiheutuvia kus- Tuloverolain (1535/1992) 77 §:n muutok- 49165: tannuksia eri työnantajien kesken. sella yli kuuden kuukauden yhtäjaksoisen 49166: Kunta- ja kirkkotyönantajilta perittiin ulkomaantyöskentelyn perusteella maksettu 49167: vuodesta 1985 työttömyysturvaetuuksien ve- ulkomaantyötulo tuli vuoden 1998 alusta ko- 49168: ronalaistamiseen liittyen korkeampaa konaan verovapaaksi. Samassa yhteydessä 49169: sairausvakuutusmaksua kuin muilta julkisen muutettiin sairausvakuutuslain 33 §:ää siten, 49170: tahon työnantajilta. Kuntatyönantajien saira- että verovapaan ulkomaantyötulon perusteel- 49171: usvakuutusmaksu alennettiin la on kuitenkin maksettava vakuutetun 49172: valtiotyönantajan tasolle vuonna 1992. sairausvakuutusmaksua. Vuoden 1998 alusta 49173: Vuonna 1997 kuntatyönantajilta perittävä verovapaan ulkomaantyötulon perusteella on 49174: sairausvakuutusmaksu alennettiin vastaa- peritty myös työnantajan sairausvakuutus- 49175: maan yksityisten työnantajien maksua. Tätä käytäntöä ehdotetaan 49176: sairausvakuutusmaksua. Kuntatyönantajien jatkettavaksi myös vuonna 2001. Työnanta- 49177: maksujen alennukset on otettu huomioon jan sairausvakuutusmaksun määrästä ja 49178: kunnille maksettavissa valtionosuuksissa. perusteesta ehdotetaan säädettäväksi edelleen 49179: Kirkkotyönantajien maksua korotettiin yksivuotisella lailla. 49180: vuonna 1994, kun silloin toteutettu perhetuen 49181: uudistus lisäsi kirkon verotuloja. Kirkko- 2.3. Työnantajan kansaneläkemaksu 49182: työnantajien maksua alennettiin vuonna 49183: 1997, kun tuomiokapitulien ylläpito siirtyi Työnantajan kansaneläkemaksun suuruus 49184: valtiolta evankelis-luterilaiselle kirkolle. on kansaneläkelain (34711956) 3 §:n 2 mo- 49185: Vuoden 1999 alusta kirkkotyönantajien sai- mentin mukaan liiketoiminnan 49186: rausvakuutusmaksu alennettiin vastaamaan pääomavaltaisuudesta riippuen joko 4,25, 49187: yksityisten työnantajien ja kuntatyönantajien 4,75 tai 5,25 prosenttia työntekijälle suorite- 49188: maksutasoa. Samassa yhteydessä alennettiin tun ennakkoperinnän alaisen palkan 49189: kirkon saamaa osuutta yhteisöverojen tuotos- määrästä. Kansaneläkemaksun määrää on 49190: ta. kuitenkin useina vuosina yksivuotisilla laeilla 49191: Vuonna 2000 yksityisen sektorin työnanta- alennettu tai korotettu siitä, mitä kansanelä- 49192: jalta, kunnalta, kuntayhtymäitä ja kelain 3 §:n 2 momentissa säädetään. 49193: kunnalliselta liikelaitokselta, evankelis- Vuodesta 1982 yksityisiltä ja julkisen tahon 49194: luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja työnantajilta on peritty eri suuruista kansan- 49195: seurakuntayhtymäitä sekä ortodoksiselta kir- eläkemaksua. 49196: kolta ja sen seurakunnalta peritään Vuosina 1985 ja 1986 työttömyysturva- 49197: sairausvakuutusmaksua 1,60 prosenttia enna- etuuksien veronalaistamiseen liittyen 49198: konpidätyksen alaisen palkan määrästä. kunnalta ja kuntainliitolta, evankelis- 49199: Valtion ja sen laitoksen sekä Ahvenanmaan luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja 49200: maakunnan sairausvakuutusmaksu on 2,85 seurakuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirk- 49201: prosenttia palkoista. Sairausvakuutusmaksun kokunnalta ja sen seurakunnalta perittävää 49202: suuruutta määrättäessä sellaista valtion liike- kansaneläkemaksua korotettiin. Vuosina 49203: laitosta, johon sovelletaan valtion 1987-1996 kaikilta julkisen tahon työnanta- 49204: liikelaitoksista annettua lakia (627/1987), pi- jilta perittiin saman suuruista 49205: detään yksityisen sektorin piiriin kuuluvana kansaneläkemaksua. Kuntatyönantajilta pe- 49206: työn antajana. rittävä kansaneläkemaksu alennettiin vuonna 49207: Työnantajilta perittävät sairausvakuutus- 1997 vastaamaan yksityisten työnantajien 49208: 4 HE 132/2000 vp 49209: 49210: 49211: keskimääräistä maksutasoa. Kirkkotyönanta- 3. Esityksen vaikutukset 49212: jien maksua alennettiin vastaavasti vuonna 49213: 1999. 3.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset 49214: Vuodelta 2000 yksityisen työnantajan kan- 49215: saneläkemaksua on peritty kesäkuun loppuun Eläketulon perusteella perittäisiin edelleen 49216: saakka 2,40, 4,00 tai 4,90 prosenttia enna- ylimääräistä sairausvakuutusmaksua. Mak- 49217: konpidätyksen alaisen palkan määrästä. sun pienentäminen 0,30 pennillä veroäyriltä 49218: Heinäkuun alusta yksityisiltä työnantajilta vähentäisi kansaneläkelaitoksen saamia mak- 49219: alimmassa maksuluokassa perittävä kansan- sutuottoja vuonna 2001 noin 155 miljoonalla 49220: eläkemaksu alennettiin 2,00 prosenttiin markalla. Tällöin on oletettu, että uudet en- 49221: palkoista. Kunnalta, kuntayhtymäitä ja kun- nakonpidätysperusteet tulevat voimaan 49222: nalliselta liikelaitokselta sekä helmikuun alusta. Lisäksi on otettu huomi- 49223: kirkkotyönantajilta perittävä työnantajan oon maksujen tilityksessä 49224: kansaneläkemaksu on 3,15 prosenttia pal- kansaneläkelaitokselle oleva kuukauden vii- 49225: koista. Muilta julkisen tahon työnantajilta ve. Vuositasolla sairausvakuutusmaksun 49226: peritään maksua 3,95 prosenttia palkoista. alentamisen tuottoja pienentävä vaikutus olisi 49227: Hyväksyessään vuoden 2000 lisätalousar- noin 190 miljoonaa markkaa. Valtion takuu- 49228: vioesityksen eduskunta edellytti että hallitus suoritus sairausvakuutusrahastoon kasvaisi 49229: selvittää vuoden 2000 aikana, aiheuttaako li- vastaavilla määrillä. Eläkkeensaajilta vuonna 49230: sätalousarvioon sisältyvä pientyönantajan 2001 perittävä ylimääräinen sairausvakuu- 49231: kansaneläkemaksun alentaminen kilpailun tusmaksu tuottaisi 1,40 pennin suuruisena 49232: merkittävää vääristymää ja ryhtyy tarvit- vuositasolla noin 870 miljoonaa markkaa. 49233: taessa toimiin kilpailuedellytysten Yksityisiltä työnantajilta perittäisiin kan- 49234: tasapainottamiseksi. Sosiaali- ja terveysmi- saneläkemaksua edelleen porrastettuna. 49235: nisteriön tarkoituksena on vuoden 2000 Porrastus olisi saman suuruinen kuin loppu- 49236: aikana selvittää työnantajan kansaneläke- vuonna 2000 ja sen tuotoksi arvioidaan noin 49237: maksun vaikutusta eri työnantajaryhmien 1 970 miljoonaa markkaa vuonna 2001. 49238: kilpailuasemaan. Vuodesta 1995 peritty sairausvakuutus- 49239: Esityksessä ei ehdoteta muutettaviksi työn- maksun 0,15 prosenttiyksikön korotus tuottaa 49240: antajilta perittäviä kansaneläkemaksuja. yksityisten työnantajien osalta noin 320 mil- 49241: Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksu joonaa markkaa vuonna 2001. 49242: olisi vuonna 2001 poistojen määrästä ja Vanhempainpäiväraha-ajalta suoritettavien 49243: palkkasummasta riippuen edelleen 2,00, 4,00 vuosilomakustannusten korvausten määrä ar- 49244: tai 4,90 prosenttia ennakonpidätyksen alaisis- vioidaan vuonna 2001 noin 80 miljoonaksi 49245: ta palkkioista. Kunnalta, kuntayhtymäitä ja markaksi. 49246: kunnalliselta liikelaitokselta, evankelis- Kansaneläkerahaston nettorahoitusomai- 49247: luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja suuden vähimmäismäärä on neljä prosenttia 49248: seurakuntayhtymäitä sekä ortodoksiselta kansaneläkevakuutuksen vuotuisista makse- 49249: kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta perittävä tuista kokonaismenoista ja 49250: työnantajan kansaneläkemaksu olisi 3,15 sairausvakuutusrahaston nettorahoitusomai- 49251: prosenttia palkoista. Valtiolta ja sen laitok- suuden vähimmäismäärä kahdeksan 49252: selta sekä Ahvenanmaan maakunnalta prosenttia sairausvakuutuksen vuotms1sta 49253: perittävä kansaneläkemaksu olisi 3,95 pro- maksetuista kokonaismenoista. Valtio vastaa 49254: senttia palkoista. Yksityisiin työnantajiin takuusuorituksena vuosittain mainittujen vä- 49255: rinnastetaan edelleen myös valtion liikelai- himmäismäärien saavuttamisesta. 49256: toksista annetun lain mukaiset liikelaitokset. Valtion takuusuorituksen määrään vaikut- 49257: Työnantajan kansaneläkemaksua perittäi- tavat edellä ehdotetun lisäksi myös seuraavat 49258: siin edelleen myös verovapaan erikseen annettavat kansaneläkelaitoksen ra- 49259: ulkomaantyötulon perusteella. Kansaneläke- hoitusta koskevat hallituksen esitykset. 49260: maksun määrästä ja perusteesta säädettäisiin Hallituksen esityksellä laiksi Kansaneläkelai- 49261: yksivuotisella lailla. toksen rahoituksen väliaikaisesta 49262: muuttamisesta vuonna 2001 (HE 107/2000 49263: HE 132/2000 vp 5 49264: 49265: 49266: vp) tilitettäisiin osa arvonlisäveron tuotosta, (puolisoilla alle 3 000) markan kuukausielä- 49267: 2 400 miljoonaa markkaa, kansaneläkelaitok- kettä saavat, jotka eivät joudu maksamaan 49268: sen kansaneläkerahastoon sen rahoituksen kunnallisveroa eikä siten myöskään sairaus- 49269: turvaamiseksi. Hallituksen esityksellä laiksi vakuutusmaksua. 49270: tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta Uudet verokortit tulevat vuonna 2001 voi- 49271: vuodelta 2001 perittävästä maksusta (HE maan todennäköisesti helmikuun alusta. 49272: 117/2000 vp) toteutettaisiin niin sanottu Siihen saakka eläkkeensaajilta perittäisiin 49273: täyskorvausperiaate tapaturma- ja liikenne- ennakonpidätyksessä sairausvakuutusmaksua 49274: vakuutuksessa. Maksun tuotto 307 miljoonaa vuoden 2000 tasoisena. 49275: markkaa on otettu huomioon sairausvakuu- 49276: tusmenojen valtion osuuden vähennyksenä. 4. Asian valmistelu 49277: Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen val- 49278: tion takuusuoritusta ei tarvittaisi vuonna Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja 49279: 2001 kansaneläkerahastoon. Kansaneläkera- terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä 49280: hastosta olisi mahdollista siirtää varoja noin on kuultu valtiovarainministeriötä, kansan- 49281: 900 miljoonaa markkaa sairausvakuutusra- eläkelaitosta ja Verohallitusta. 49282: hastoon. Siirron jälkeen valtion 49283: takuusuorituksen määräksi sairausvakuutus- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 49284: rahastoon arvioidaan vuonna 2001 noin seikkoja 49285: 2 900 miljoonaa markkaa, missä olisi kasvua 49286: kuluvan vuoden takuusuorituksen arviosta Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 49287: noin 660 miljoonaa markkaa. Varojen siirtä- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 49288: minen rahastojen välillä on mahdollista sen yhteydessä. Kansaneläkelaitoksen rahoi- 49289: vuoden 2001 loppuun. tuksen osalta esitys liittyy 3.1. kohdassa 49290: mainittuihin erikseen annettaviin hallituksen 49291: 3.2. Vaikutukset eri kansalaisryhmien esityksiin. 49292: asemaan 49293: 6. Voimaantulo 49294: Eläkkeensaajan sairausvakuutusmaksun 49295: alentaminen vuonna 2001 lisäisi 5 000 mar- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 pat- 49296: kan kuukausieläkettä saavan yksin asuvan vänä tammikuuta 2001. Lakia sovellettaisiin 49297: eläkeläisen nettotuloa vajaalla 10 markalla vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa. 49298: kuukaudessa ja eläkeläispuolison tuloa noin 49299: 12 markalla kuukaudessa. Suurempaa 8 500 Edellä ehdotetun perusteella annetaan 49300: markan kuukausieläkettä saavan nettotulon Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava la- 49301: muutos olisi noin 25 markkaa kuukaudessa. kiehdotus: 49302: Alennuksen ulkopuolelle jäävät alle 3 500 49303: 6 HE 132/2000 vp 49304: 49305: 49306: Lakiehdotus 49307: 49308: 49309: 49310: Laki 49311: vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläke- 49312: maksusta 49313: 49314: 49315: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 49316: 49317: 49318: 1§ tykse~ alaisen palkan ja tuloverolain 77 §: ssä 49319: tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana 49320: V akuutetun sairausvakuutusmaksu mak~etun osan yhteism~ärästä peritään työn- 49321: antaJan satrausvakuutusmaksua. 49322: Sen estämättä, mitä sairausvakuutuslaissa Ulkomaantyötulon rahana maksettavaan 49323: (364/1963) säädetään vakuutetun sairausva- osa~n ei kuitenkaan lueta työnantajan mak- 49324: kuutusmaksun määrästä, maksu on 1 50 samia työstä johtuvien kustannusten 49325: penniä vakuutetulle vuodelta 2001 toimitet- korvauksia siltä osin kuin ne ovat tulovero- 49326: tavassa kunnallisverotuksessa vahvistetulta lain tai sen nojalla annettujen säännösten 49327: veroäyriltä. Vakuutusmaksua määrättäessä mukaan verovapaita. Maksun suuruus on: 49328: otetaan huomioon, mitä tuloverolaissa 1) yksityiseltä työnantajalta ja sellaiselta 49329: (153511992) säädetään. valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan val- 49330: tion liikelaitoksista annettua lakia 49331: (62711987), kunnalta ja kuntayhtymäitä sekä 49332: 2§ kunnalliselta liikelaitokselta, evankelis- 49333: luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja 49334: seurakuntayhtymäitä sekä ortodoksiselta 49335: Sairausvakuutusmaksun korotus kirkkokt;mnalta ja sen seurakunnalta 1,60 49336: prosenttia; 49337: Jos vakuutettu saa vuoden 2001 aikana elä- 2) valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin 49338: ketuloa, häneltä peritään sen lisäksi, mitä 1 valtion liikelaitoksista annetussa laissa tar- 49339: §: ssä säädetään, sairausvakuutusmaksua 1 40 koitetulta liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan 49340: penniä hänelle vuodelta 2001 toimitettava~sa maakunnalta 2,85 prosenttia. 49341: kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäy- 49342: riltä. Tämä sairausvakuutusmaksun korotus 49343: on kuitenkin enintään 1,40 prosenttia ve- 49344: 4§ 49345: ronalaisesta eläketulosta. 49346: Työnantajan kansaneläkemaksu 49347: 3§ 49348: Sen estämättä, mitä kansaneläkelaissa 49349: (34711956) säädetään työnantajan kansanelä- 49350: Työnantajan sairausvakuutusmaksu kemaksun määrästä ja perusteesta, 49351: työntekijälle vuoden 2001 aikana suoritetun 49352: Sen estämättä, mitä työnantajan sosiaali- enn~konpidätyksen alaisen palkan ja tulove- 49353: turvamaksusta annetussa laissa (36611963) rolam 77 §:ssä tarkoitetusta 49354: säädetään työnantajan sairausvakuutusmak- ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan 49355: sun määrästä ja perusteesta, työntekijälle yhteismäärästä peritään työnantajan kansan- 49356: vuoden 2001 aikana suoritetun ennakonpidä- eläkemaksua. Ulkomaantyötulon rahana 49357: HE 132/2000 vp 7 49358: 49359: 49360: maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työn- 2) kunnalta ja kuntayhtymäitä sekä kunnal- 49361: antajan maksamia työstä johtuvien liselta liikelaitokselta, evankelis-luterilaiselta 49362: kustannusten korvauksia siltä osin kuin ne kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayh- 49363: ovat tuloverolain tai sen nojalla annettujen tymäitä sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja 49364: säännösten mukaan verovapaita. Maksun sen seurakunnalta 3,15 prosenttia; 49365: suuruus on: 3) valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin 49366: 1) yksityiseltä työnantajalta ja valtion liike- valtion liikelaitoksista annetussa laissa tar- 49367: laitoksista annetussa laissa tarkoitetulta koitetulta liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan 49368: valtion liikelaitokselta: maakunnalta 3,95 prosenttia. 49369: a) 2,00 prosenttia Jos työnantajan tilikausi ei ole päättynyt 49370: b) 4,00 prosenttia, jos liiketoimintaa har- vuonna 1999, yksityisen työnantajan kansan- 49371: joittavan työnantajan, joka on velvollinen eläkemaksun suuruutta määrättäessä 49372: suorittamaan valtiolle tuloveroa, tai tulovero- käytetään vuoden 1998 verotusta varten an- 49373: lain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun nettuja tietoja sekä vastaavana aikana 49374: liiketoimintaa harjoittavan elinkeinoyhtymän maksettuja palkkoja. 49375: vuodelta 1999 toimitettua verotusta varten 49376: antamassa veroilmoituksessa ilmoitettujen 5§ 49377: kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoista 49378: tekemien säännönmukaisten poistojen määrä Voimaantulo 49379: on yli 300 000 markkaa ja samalla vähintään 49380: 10 ja enintään 30 prosenttia samana vero- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 49381: vuonna maksetuista palkoista; tai kuuta 2001 ja on voimassa 31 päivään 49382: c) 4,90 prosenttia, jos mainittujen poistojen joulukuuta 2001. 49383: määrä on yli 300 000 markkaa ja samalla yli Lakia sovelletaan vuodelta 2001 toimitet- 49384: 30 prosenttia sanottuna aikana maksetuista tavassa verotuksessa. 49385: palkoista; Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 49386: lain täytäntöönpanoon edellyttämiin toimen- 49387: piteisiin. 49388: 49389: 49390: 49391: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 49392: 49393: 49394: Tasavallan Presidentti 49395: 49396: 49397: 49398: 49399: TARJA HALONEN 49400: 49401: 49402: 49403: 49404: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 49405: HE 133/2000 vp 49406: 49407: 49408: 49409: 49410: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveyden- 49411: huollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttami- 49412: sesta 49413: 49414: 49415: 49416: 49417: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 49418: 49419: Esitykseen sisältyvät terveydenhuollon am- jossa säädettäisiin terveydenhuollon ammat- 49420: mattihenkilöistä annettuun lakiin ehdotetut tihenkilöiden keskusrekisterin tietosisällöstä 49421: muutokset ovat luonteeltaan pääasiassa tek- ja rekisteriin sisältyvien tietojen antamisesta. 49422: nisiä. Eräisiin säännöksiin ehdotetaan myös Esityksen mukaan terveydenhuollon oikeus- 49423: sisältöä koskevia muutoksia. Esityksen mu- turvakeskuksella olisi oikeus rajoittaa laillis- 49424: kaan erikoislääkärin ja erikoishammaslää- tetun terveydenhuollon ammattihenkilön am- 49425: kärin oikeuksien myöntämismenettely muu- matinharjoittamisoikeutta tai poistaa se ko- 49426: tettaisiin vastaamaan kansainvälistä käy- konaan taikka kieltää nimikesuojattua am- 49427: täntöä siten, että terveydenhuollon oike- mattihenkilöä käyttämästä asetuksessa sää- 49428: usturvakeskus myöntäisi heille oikeuden dettyä terveydenhuollon ammattinimikettä 49429: harjoittaa ammattiaan hakemuksesta. myös määräaikaisella turvaamistoimenpiteel- 49430: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- lä. 49431: kusrekisteriin tallennettavia tietoja ja tietojen Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 49432: luovuttamista koskevat säännökset siirrettäi- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 49433: siin terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan 49434: sesta annetusta asetuksesta lain 5 lukuun, voimaan vuoden 2001 alusta. 49435: 49436: 49437: 49438: 49439: 209248U 49440: 2 HE 133/2000 vp 49441: 49442: 49443: 49444: 49445: SISÄLLYSLUETTELO 49446: 49447: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ......................................................................... 1 49448: 49449: SISALLYSLUETTELO ................... "....................................................................................... 2 49450: 49451: YLEISPERUSTELUT .............................................................................................................. 3 49452: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset ................................................................................ 3 49453: 1.1. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä .................................................. 3 49454: 1.2. Ulkomaiden lainsäädäntö ............................................................................... 4 49455: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset .•.•..•..•...•.••.....••.....•.•.....•........•.....•..•...•..•....•.•...... 5 49456: 3. Asian valmistelu ........................................................................................................... 5 49457: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja .......................................................................6 49458: 49459: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT .............................................................................. 7 49460: 1. Lakiehdotusten perustelut........................................................................................... 7 49461: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta ....•.•••....•. 7 49462: 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset .................................................................... 12 49463: 3. Voimaantulo ............................................................................................................... 12 49464: LAKIEHDOTUKSET ............................................................................................................ 13 49465: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta .....•..•.... 13 49466: 49467: LIITE ....................................................................................................................................... 17 49468: 49469: RINNAKKAISTEKSTIT ....................................................................................................... 17 49470: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta .....•......• 17 49471: HE 133/2000 vp 3 49472: 49473: 49474: YLEISPERUSTELUT 49475: 49476: 1. Nykytila ja ehdotetut muutok- van lainsäädännön nimikkeistön tarvetta ja 49477: set laajuutta sekä koulutuksen sisältöä ja koulu- 49478: tusrakennetta. Tässä yhteydessä tarkastellaan 49479: 1.1. Laki terveydenhuollon ammatti- myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden 49480: henkilöistä erikoispätevyyskysymystä. Hallituksen esi- 49481: tyksessä ei ole otettu kantaa psykoterapia- 49482: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä an- palveluihin eikä psykoterapiakoulutukseen. 49483: nettu laki (559/1994) tuli voimaan 1 päivänä Jatkotoimenpiteenä olisi kuitenkin tarkoituk- 49484: heinäkuuta 1994. Lailla yhtenäistettiin ja senmukaista arvioida psykoterapiapalvelujen 49485: ajanmukaistettiin terveydenhuollon amma- vaikuttavuutta, psykoterapiakoulutuksen kri- 49486: tinharjoittamista koskeva lainsäädäntö. teereiden määrittelemistä ja koulutuksen 49487: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä an- järjestämistä. 49488: netun lain soveltamisessa on ilmennyt jossain Lain 25 §:n ja 28 §:n sisältämät turvaamis- 49489: määrin ongelmia. Esityksen mukaan erikois- toimenpiteet ovat sekä potilasturvallisuuden 49490: pätevyyden myöntämismenettelyn yhden- että ammattihenkilön oikeussuojan kannalta 49491: mukaistaminen vastaamaan kansainvälistä sanamuodoltaan puutteellisesti ja osin epäyh- 49492: käytäntöä edellyttää, että ehdotetun 4 §:n 4 tenäisesti säännelty. Tämän vuoksi 25 § 49493: momentin mukaisesti terveydenhuollon oi- yhtenäistettäisiin sanamuodoltaan 28 §:n 49494: keusturvakeskus myöntäisi vastaisuudessa kanssa siten, että kummassakin pykälässä 49495: ilmoitusmenettelyn sijaan hakemuksen pe- mainittaisiin muun muassa sairaus, päihtei- 49496: rusteella erikoislääkärin ja erikoishammas- den väärinkäyttö ja heikentynyt toimintakyky 49497: lääkärin oikeuden Suomen kansalaiselle tai sellaisina seikkoina, joiden perusteella voi- 49498: ulkomaalaiselle, joka on suorittanut erikois- taisiin ryhtyä selvittämään ammattihenkilön 49499: lääkärin tai -hammaslääkärin tutkinnon ammatillista toimintakykyä ja terveydentilaa 49500: Suomessa. veivoittamalla hänet 25 §:ssä mainittuihin 49501: Nykyinen järjestely terveydenhuollon am- tutkimuksiin. Pykälän mukaan ammatinhar- 49502: mattihenkilöiden valvonnassa välttä- joittaja voitaisiin määrätä lääkärintarkas- 49503: mättömän keskusrekisterin (niin sanottu tukseen tai sairaalatutkimuksiin, joissa selvi- 49504: Terhikki-rekisteri) osalta sosiaali- ja terveys- tettäisiin hänen terveydentilansa vaikutus 49505: alan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja ter- hänen työkykyynsä. Lisäksi ammattihenkilön 49506: veydenhuollon oikeusturvakeskuksen kesken ammatinharjoittamistaitoa ja ammattitietoja 49507: ei ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. voitaisiin selvittää määräämällä hänet työko- 49508: Tämän vuoksi terveydenhuollon ammatti- keiluun, työnäytteeseen tai kuulusteluun. 49509: henkilöiden keskusrekisteri siirretään 1 Vastaanottotoiminnan tarkastuksen yhteydes- 49510: päivään tammikuuta 2001 mennessä koko- sä ehdotetaan tarkastusoikeus laajennetta- 49511: naisuudessaan terveydenhuollon oikeus- vaksi ulottumaan ammattihenkilön ammatti- 49512: turvakeskukselle. Perustuslaki sekä toiminnan ohella myös avustavaan henkilö- 49513: tietosuoja-ja julkisuuslainsäädäntö edellyttä- kuntaan ja vastaanotolla oleviin laitteisiin. 49514: vät, että rekisterin tietosisältöä, Poliisi olisi velvollinen antamaan tarvittaessa 49515: henkilötietojen antamista ja rekisteröintiä virka-apua tarkastusta suoritettaessa. Käy- 49516: koskevat säännökset siirretään terveyden- tännössä on osoittautunut tarpeelliseksi, että 49517: huollon oikeusturvakeskuksesta annetusta edellä mainittujen lääketieteellisten syiden 49518: asetuksesta (112111992) terveydenhuollon ohella turvaamistoimenpiteisiin voitaisiin 49519: ammattihenkilöistä annettuun lakiin. Rekiste- ryhtyä, jos ammattihenkilö on todettu muun 49520: rin tietosisällöstä säädettäisiin 24 a §:ssä ja vastaavan syyn tai näistä johtuvan ammatti- 49521: rekisteritietojen antamisesta 24 b §:ssä. taidottomuuden, tai muulla tavoin perustel- 49522: Nykyistä laajemmasta terveydenhuollon lusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi 49523: valvonta-, laadunvarmistus- ja toimivuusnä- kykenemättömäksi tOimimaan terveyden- 49524: kökulmasta selvitetään jatkotoimenpiteillä huollon ammattihenkilönä. Käytännössä on 49525: terveydenhuollon ammattihenkilöitä koske- ollut tarvetta myös ammattihenkilöiden hal- 49526: 4 HE 133/2000 vp 49527: 49528: 49529: Iinnolliseen ohjaukseen, mihin nykyinen kassa laillistettavia ammattiryhmiä on 12 ja 49530: säännös ei ole antanut mahdollisuutta. Tämän lisäksi kymmenen muun ammattiryhmän 49531: johdosta ehdotetaan, että 28 §: ssä säädettäi- koulutusta säännellään ja ne kuuluvat am- 49532: siin nimenomaisesti edellä mainituista sei- mattihenkilöiden valvontamenettelyn piiriin. 49533: koista. Alankomaissa laillistettavia ja sitä kautta ni- 49534: Lain 26 §:ssä säädettyjä turvaamistoimen- mikesuojan saavia ammatinharjoittajaryhmiä 49535: piteitä voidaan soveltaa ammattihenkilöön on ainoastaan kahdeksan. Isossa-Britanniassa 49536: hänen menetellessään ammattitoiminnassaan rekisteröidään ainakin 22 terveydenhuollon 49537: virheellisesti. Virheellistä toimintaa koske- ammatin harjoittajaa. 49538: van luettelon ensimmäinen kohta on nyky- Ainoastaan nimikesuojattuja ammattihenki- 49539: muodossaan puutteellinen, sillä se koskee löryhmiä on vain Suomessa (21), Ruotsissa 49540: vain lain 15 -21 §:ssä säädettyjen velvolli- ( 4) ja Alankomaissa. Molemmissa Pohjois- 49541: suuksien rikkomista. Koska lääkäreiden ja maissa ammattinimikkeen suojaamisella 49542: hammaslääkäreiden erityisistä oikeuksista ja pyritään siihen, että terveyspalveluja käyttä- 49543: velvollisuuksista on säädetty lain 22 ja vät potilaat voivat varmistua ammatin- 49544: 23 §:ssä, myös niiden laiminlyönnistä ehdo- harjoittajan saaneen tietyn koulutuksen ja 49545: tetaan säädettäväksi 26 §:n 1 momentin 1 olevan ammatinharjoittamista koskevan lain- 49546: kohdassa. Lisäksi pykälässä ehdotetaan mah- säädännön, erityisesti siihen kuuluvan val- 49547: dolliseksi myös määräaikaisten turvaa- vonnan piirissä. Hollannissa nimikesuojan 49548: mistoimenpiteiden käyttöönotto laissa sää- voivat lakia alemman asteisiin normeihin pe- 49549: dettyjen toistaiseksi voimassa olevien tur- rustuen saada avustavaan terveydenhuollon 49550: vaamistoimenpiteiden ohella. henkilökuntaan kuuluvat ammatinharjoittajat. 49551: Ruotsissa Socialstyrelsen ylläpitää rekiste- 49552: 1.2. Ulkomaiden lainsäädäntö riä laillistetuista terveyden- ja sairaanhoidon 49553: ammattihenkilöistä. Rekisteristä käy ilmi 49554: Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty myös se, keneltä on poistettu laillistus tai ke- 49555: syksyllä 1999 terveydenhuollon ammattihen- nen oikeutta lääkkeiden määräämiseen on 49556: kilöitä koskevan lainsäädännön kan- rajoitettu. Rekisterin tarkoituksena on antaa 49557: sainvälinen vertailu (Selvityksiä 1999: 12, Socialstyrelsenille yleiskuva maan tervey- 49558: STM). Vertailumaina olivat Suomen ohella den- ja sairaanhoidon henkilöstöresursseista. 49559: muut Pohjoismaat sekä Iso-Britannia ja Nimikesuojatuista ammattihenkilöistä ei sen 49560: Alankomaat. Tiedot vertailumaiden amma- sijaan pidetä valtakunnallista rekisteriä, sillä 49561: tinharjoittamislainsäädännöstä pohjautuvat sen on katsottu vaativan liian suurta hallin- 49562: mainittuun selvitykseen. nollista panostusta. Lisäksi Socialstyrelse- 49563: Suomessa on tällä hetkellä 17 laillistettavaa nissä on terveyden- ja sairaanhoidon toimin- 49564: ja 21 nimikesuojattua (nimikesuojatuista taa koskeva rekisteri, johon toimintaa har- 49565: ammateista yhdeksään ei enää kouluteta) eli joittavan tulee ilmoittaa tiedot muun muassa 49566: yhteensä 38 terveydenhuollon ammattihenki- toiminnan sisällöstä, toimipaikasta, siellä 49567: löistä annetun lain piiriin kuuluvaa ter- työskentelevien ammatinharjoittajien luku- 49568: veydenhuollon ammattihenkilöryhmää. määrästä ja koulutuksesta sekä toimintaa 49569: Muissa Pohjoismaissa näitä ryhmiä on vä- varten otetusta potilasvakuutuksesta. Hälso- 49570: hemmän. Ruotsissa laillistus myönnetään 16 och sjukvårdens ansvarsnämnd ylläpitää puo- 49571: ammattiryhmälle, joista 13 saa samalla nimi- lestaan rekisteriä henkilöistä, joista on tehty 49572: kesuojan, ja pelkästään nimikesuojattuja ammatinharjoittamista koskeva ilmoitus ky- 49573: ammattiryhmiä on tämän lisäksi neljä. Nor- seiselle lautakunnalle. Rekisteristä ilmenevät 49574: jassa laillistettavia ja samalla nimikesuojan myös lautakunnan terveydenhuollon amma- 49575: saavia ammattiryhmiä on 27. Islannissa lail- tinharjoittajille langettamat kurinpidolliset tai 49576: listetaan 30 terveydenhuollon ammattiryh- ammatinharjoittamisoikeutta rajoittavat toi- 49577: mään kuuluvaa henkilöä, jotka oletettavasti menpiteet. 49578: saavat samalla myös yksinoikeuden ammat- Norjassa yksityistä toimintaa harjoittavan, 49579: tinimikkeensä käyttämiseen (näin ainakin laillistetun tai lisenssin saaneen terveyden- 49580: lääkäreiden ja sairaanhoitajien osalta). Tans- huollon ammattihenkilön tulee antaa läänille 49581: HE 133/2000 vp 5 49582: 49583: 49584: (erikoissairaanhoidossa) tai kunnalle (muu lääkäreille ja sairaanhoitajille. Islannissa 49585: terveyden- ja sairaanhoito) ilmoitus yksityis- sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää oi- 49586: ten terveyspalvelujen antamiseen liittyvän keuden esimerkiksi erikoissairaanhoitajan tai 49587: toiminnan aloittamisesta tai lopettamisesta. erikoislääkärin ammattinimikkeen käyttämi- 49588: Kunnille on puolestaan säädetty velvollisuus seen. Hollannissa asianomainen ministeriö 49589: tällaisista tiedoista koostuvan rekisterin yllä- voi myöntää erikoisoikeuksia. 49590: pitämiseen. Kunnista ja lääneistä tiedot 49591: kerätään valtakunnalliseen keskusrekisteriin. 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 49592: Lääninlääkärit ja Statens helsetilsyn ovat tukset 49593: puolestaan velvollisia rekisteröimään amma- 49594: tinharjoittajille annettuja varoituksia sekä Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- 49595: ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista ja kusrekisterin tekninen ylläpito kuuluu tällä 49596: peruuttamista koskevat asiat. hetkellä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja 49597: Tanskassa kaikki laillistettavat terveyden- kehittämiskeskukselle. Terveydenhuollon 49598: huollon ammattihenkilöt merkitään ter- ammattihenkilöiden keskusrekisterissä on 49599: veyshallituksen ylläpitämään rekisteriin, noin 280 000 ammattihenkilöä, joista on tällä 49600: johon merkitään muun muassa tiedot ammat- hetkellä laillistettuja 159 305, luvan saaneita 49601: tihenkilön nimestä, henkilötunnuksesta, 315 ja nimikesuojattuja 119 611. Vuoden 49602: osoitteesta, opiskelupaikasta sekä hänelle 2001 alusta sanotun rekisterin tekninen yllä- 49603: myönnetystä ammatinharjoittamisoikeudesta. pito siirtyisi kokonaisuudessaan terveyden- 49604: Islannissa valmistellaan uutta ammatinhar- huollon oikeusturvakeskukselle. 49605: joittamista koskevaa lainsäädäntöä, jossa Valtakunnallisen rekisterin ylläpidon siirto 49606: tullaan ottamaan kantaa terveydenhuollon ja rekisterin tietosisällön tarkistaminen sekä 49607: ammattihenkilöiden rekisteröimiseen. ajantasalle saattaminen aiheuttavat tervey- 49608: Alankomaissa viranomaisen pitämään re- denhuollon oikeusturvakeskukselle mer- 49609: kisteriin merkitään hakemuksen perusteella kittäviä lisäkustannuksia ja edellyttävät 49610: ainoastaan kahdeksaan laillistettavaan am- lisävoimavaroja. Niin ikään tietojen luovut- 49611: mattiryhmään kuuluvat henkilöt. Muista taminen rekisteristä poikkeusoloihin varau- 49612: terveydenhuollon ammatinharjoittajista ei pi- tumista sekä esimerkiksi työvoimatarpeen 49613: detä virallista rekisteriä, vaikka heillä lakia ennakointia varten sosiaali- ja terveysminis- 49614: alemman asteisten normien nojalla saattaakin teriölle ja muille viranomaisille on 49615: olla yksinoikeus ammattinimikkeen käyttä- kustannusvaikutukseltaan terveydenhuollon 49616: miseen. Ammatilliset yhdistykset tai muut oikeusturvakeskukselle merkittävä muutos. 49617: vastaavat elimet voivat kuitenkin pitää omia Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2001 49618: ammatinharjoittajarekistereitään. on osoitettu henkilöstövoimavarat ja mää- 49619: Suomalainen käytäntö erikoislääkärin ja räraha edellä mainittujen uusien tehtävien 49620: erikoishammaslääkärin oikeuden myöntämi- hoitamista varten. Terveydenhuollon oikeus- 49621: sessä poikkeaa menettelystä muissa maissa, turvakeskuksen toimintamenomomentin 49622: joissa tämän oikeuden saa yleensä vain ha- määrärahan lisäyksenä on otettu huomioon 49623: kemuksesta. Ruotsissa erikoispätevyyksiä 883 000 markkaa valtakunnallisen keskusre- 49624: myönnetään tällä hetkellä hakemuksesta lää- kisterin ylläpidon aiheuttamina menoina. 49625: käreiden ja hammaslääkäreiden ohella myös Lisämääräraha sisältää kahden henkilön 49626: sairaanhaitajille. Norjan ammatinharjoitta- palkkausmenot 435 000 mk sekä rekisterin 49627: mislaissa oikeutta erikoispätevyyden saa- tietosisällön päivityksen ja teknisen ylläpidon 49628: miseen ei ole rajattu mihinkään tiettyihin menot 448 000 markkaa. 49629: ammattiryhmiin, vaan asia on jätetty sosiaali- 49630: ja terveysministeriön harkintaan. Tällä het- 49631: kellä Norjassa myönnetään erikois- 3. Asian valmistelu 49632: pätevyyksiä lääkäreille ja hammaslääkäreille. 49633: Tanskassa erikoispätevyyden myöntää ha- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 9 pat- 49634: kemuksesta terveysministeriö. Erikoispäte- vänä helmikuuta 2000 työryhmän, jonka 49635: vyyksiä myönnetään lääkäreille, hammas- tehtäväksi annettiin: 49636: 6 HE 133/2000 vp 49637: 49638: 49639: 1) selvittää terveydenhuollon ammat- osaltaan terveydenhuollon palvelujen laatua 49640: tihenkilöitä koskevan lainsäädännön ja potilasturvallisuutta. Lausunnoissa ovat 49641: kiireelliset muutostarpeet, nousseet esille keskeisinä asioina terveyden- 49642: 2) tehdä selvityksen perusteella ehdotus huollon ammattinimikkeet, erikoispätevyys 49643: terveydenhuollon ammattihenkilöitä koske- sekä mainitun Terhikki-rekisterin tiedot ja 49644: van lainsäädännön tarkistamiseksi ja niiden antaminen. Lisäksi lausunnoissa on 49645: 3) selvittää terveyden- ja sairaanhoidon kiirehditty terveydenhuollon ammattihenki- 49646: henkilöstön valvontaa ja yksityisen tervey- löitä koskevan lainsäädännön laajempaa 49647: denhuollon lupahallintoa koskevat toimi- uudistamista ottaen huomioon esimerkiksi 49648: valtakysymykset Ahvenanmaan maakunta- kansainvälisen käytännön esille tuomat yh- 49649: hallituksen, terveydenhuollon oikeusturva- denmukaistamistarpeet. Lausunnoissa esi- 49650: keskuksen ja asianomaisen lääninhallituksen tetyt tarkistusehdotukset on otettu huomioon 49651: välillä. mahdollisuuksien mukaan. 49652: Työryhmä suoritti toimeksiannossa maini- 49653: tut selvitykset ja teki hallituksen esityksen 4. Muita esitykseen vaikuttavia 49654: muotoon laaditun ehdotuksen terveydenhuol- seikkoja 49655: lon ammattihenkilöistä annetun lain 49656: muuttamisesta sekä ehdotukset terveyden- Esityksessä on otettu huomioon perustus- 49657: huollon ammattihenkilöistä annetun asetuk- lain sekä julkisuus- ja tietosuoja- 49658: sen (56411994) ja terveydenhuollon oikeus- lainsäädännön edellyttämät rekisteriin, sen 49659: turvakeskuksesta annetun asetuksen muut- tietosisältöön ja tietojen antamiseen liittyvät 49660: tamisesta. Työryhmä teki myös ehdotukset seikat. Niin ikään esityksessä on otettu huo- 49661: eräistä jatkotoimenpiteistä terveydenhuollon mioon muun muassa tarpeet saada tietoja 49662: ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön poikkeusoloihin varautumista ja työvoima- 49663: tarkistamiseen liittyen. tarpeen ennakointia varten terveydenhuollon 49664: Terveydenhuollon ammatinharjoittamis- oikeusturvakeskuksen ylläpitämästä tervey- 49665: työryhmän muistio (2000: 10 STM) on ollut denhuollon ammattihenkilöiden keskus- 49666: lausunnolla niillä tahoilla, joiden toimintaa rekisteristä. 49667: ehdotetut muutokset pääsääntöisesti koske- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 49668: vat. Lausunnonantajat ovat pitäneet lakiin vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 49669: ehdotettuja muutoksia pääosin myönteisinä. sen yhteydessä. 49670: Ehdotettujen muutosten on nähty edistävän 49671: HE 133/2000 vp 7 49672: 49673: 49674: 49675: 49676: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 49677: 49678: 1. Lakiehdotusten perustelut koitetulle lääkärille suoritetun lääkärin perus- 49679: terveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sitä 49680: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä vastaavan asetuksella säädetyn koulutuksen 49681: annetun lain muuttamisesta perusteella. Nykyinen tilanne, jossa oikeus 49682: syntyy tutkinnon suorittamisesta terveyden- 49683: 3 §. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden huollon oikeusturvakeskukselle yliopiston te- 49684: keskusrekisteri. Pykälä ehdotetaan kumotta- kemän ilmoituksen perusteella, poikkeaa 49685: vaksi tarpeettomana, koska lakiin ehdo- kansainvälisestä käytännöstä. Tämä käytäntö 49686: tettavissa uusissa 24 aja 24 b §: ssä sää- poikkeaa muiden Euroopan talousalueiden 49687: dettäisiin yksityiskohtaisesti kyseisen rekis- valtioiden (ETA -valtio) järjestelmistä, joissa 49688: terin tietosisällöstä ja siitä, millaisia tietoja ja toimivaltainen viranomainen myöntää oikeu- 49689: mihin tarkoituksiin tietoja voidaan rekis- den lääkärin hakemuksesta. Tämän vuoksi 49690: teristä luovuttaa. säännöksessä ehdotetaan, että terveydenhuol- 49691: 4 §. Oikeus harjoittaa lääkärin tai ham- lon oikeusturvakeskus myöntäisi oikeuden 49692: maslääkärin ammattia laillistettuna ammat- harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti 49693: tihenkilönä ja erikoislääkärinä tai erikois- laillistettuna ammattihenkilönä hakemuksen 49694: hammaslääkärinä. Voimassa olevan 4 §:n 1 perusteella. 49695: momenttiin sisältyvä ilmaisu "toisen johdon Pykälän 3 momentin säännös on sanamuo- 49696: ja valvonnan alaisuudessa" on sanamuodol- doltaan epäselvä. Koska terveydenhuollon 49697: taan tulkinnanvarainen ja epäselvä. Nykyisin oikeusturvakeskus hyväksyy hammaslääkärin 49698: toimitaan yhä enemmän lääkärin tai hammas- käytännön palvelun hakemuksesta, säännök- 49699: lääkärin tutkinnon suorittamisen jälkeen yk- sen ilmaisua ehdotetaan muutettavaksi sel- 49700: sityisvastaanotoilla siten, ettei ammattitoi- keämmäksi siten, että terveydenhuollon oi- 49701: minnan valvontaa ole käytännössä lainkaan keusturvakeskus myöntäisi oikeuden harjoit- 49702: järjestetty. Tämän vuoksi säännöstä ehdote- taa itsenäisesti ammattia laillistettuna ham- 49703: taan muutettavaksi siten, että terveyden- maslääkärinä sille, joka on suorittanut ase- 49704: huollon oikeusturvakeskus myöntäisi hake- tuksella säädetyn käytännön palvelun. 49705: muksesta oikeuden harjoittaa lääkärin tai Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jonka 49706: hammaslääkärin ammattia asianomaista am- mukaan erikoislääkärin tai erikoishammas- 49707: mattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin oikeuden myöntäisi asianomaisen 49708: laillistetun ammattihenkilön johdon ja val- henkilön hakemuksesta terveydenhuollon oi- 49709: vonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuk- keusturvakeskus. 49710: sista annetun lain (785/ 1992) 2 §:n 4 koh- Voimassa olevan 6 §:n mukaan erikoispä- 49711: dassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimin- tevyys voidaan hakemuksesta hyväksyä vain 49712: tayksikössä tai sosiaalihuoltolain (71 011982) terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka on 49713: 24 §:ssä tarkoitetussa sosiaalihuollon toimin- Suomen tai muun ETA-valtion kansalainen 49714: tayksikössä. Ehdotettu muutos selkiinnyttäisi ja joka on suorittanut erikoispätevyyden 49715: tutkinnon suorittaneiden lääkäreiden ja ham- edellyttämän koulutuksen ETA -valtioiden 49716: maslääkäreiden asemaa ammatinharjoittajina ulkopuolella. Lisäksi vaaditaan, että asian- 49717: ja estäisi ammattitoiminnan harjoittamisen omainen on osoittanut täyttävänsä asetuksella 49718: sellaisissa toimipaikoissa, joilla ei ole toteu- säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaati- 49719: tettu ammattihenkilön ammattitoiminnan mukset. Terveydenhuollon ammattihen- 49720: valvontaa asianmukaisesti. kilöistä annetun asetuksen 8 §:n mukaan 49721: Pykälän 2 momentti muutettaisiin siten, et- erikoispätevyys myönnetään vain lääkäreille 49722: tä terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja hammaslääkäreille. 49723: myöntäisi hakemuksesta oikeuden harjoittaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kui- 49724: yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistet- tenkin myöntää lain 9 §:n mukaan Suomen 49725: tuna ammattihenkilönä 1 momentissa tar- tai muun ETA-valtion kansalaiselle, joka on 49726: 8 HE 133/2000 vp 49727: 49728: 49729: suorittanut lääkärin tai hammaslääkärin eri- muksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden 49730: koiskoulutuksen ja saanut siitä todistuksen määräysten hyväksymisestä annetun lain 49731: ETA-valtiossa, hakemuksesta erikoislääkärin voimaantulosta (211994). 49732: tai erikoishammaslääkärin oikeuden. Niin ikään pykälän sanamuotoa ehdotetaan 49733: Suomessa erikoislääkärin tai erikoisham- tarkistettavaksi siten, että säännöstä voitaisiin 49734: maslääkärin tutkinnon suorittaneen Suomen soveltaa muun Pohjoismaan kansalaisen li- 49735: kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeus on syn- säksi Suomen kansalaiseen. 49736: tynyt suoraan tutkinnon suorittamisesta 24 a §. Terveydenhuollon ammattihenkilöi- 49737: ilman, että terveydenhuollon oikeusturvakes- den keskusrekisteri. Terveydenhuollon oi- 49738: kus olisi sitä myöntänyt. Yliopistojen lää- keusturvakeskuksella on sille säädettyjen 49739: ketieteelliset tiedekunnat ovat ainoastaan il- valvontatehtävien hoitamiseksi terveyden- 49740: moittaneet tutkinnot terveydenhuollon am- huollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri, 49741: mattihenkilöiden keskusrekisteriin. Tervey- johon voimassa olevan terveydenhuollon oi- 49742: denhuollon oikeusturvakeskus on antanut keusturvakeskuksesta annetun asetuksen mu- 49743: pyynnöstä todistuksen erikoislääkärin ja eri- kaan on tallennettava terveydenhuollon am- 49744: koishammaslääkärin oikeudesta. mattihenkilöistä annetussa laissa tarkoite- 49745: Tämä käytäntö poikkeaa pääsääntöisesti tuista ammattihenkilöistä muun muassa seu- 49746: kansainvälisestä menettelystä, koska muissa raavat tiedot: ammattihenkilön nimi, henki- 49747: valtioissa toimivaltainen viranomainen lötunnus, väestörekisterikeskuksen ylläpitä- 49748: myöntää hakemuksen perusteella erikoislää- mästä väestötietojärjestelmästä päivittyvä 49749: kärin tai erikoishammaslääkärin oikeuden. kotiosoitetieto, tiedot ammatillisesta koulu- 49750: Suomalainen käytäntö on aiheuttanut se- tuksesta, työpaikasta, työpaikan osoitteesta, 49751: kaannusta sekä ylimääräistä selvitystyötä toimimisesta itsenäisenä ammatinharjoitta- 49752: kansainvälisissä yhteyksissä. jana ja ammatinharjoittamisoikeudesta tai lu- 49753: Edellä olevan vuoksi ehdotetaan, että myös vasta tai oikeudesta nimikesuojattuna am- 49754: pykälän otsikko muutetaan vastaamaan 4 §:n mattihenkilönä harjoittaa ammattia, sekä 49755: sisältöä lisäämällä siihen sanat "ja erikoislää- ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta 49756: kärinä tai erikoishammaslääkärinä". tai sen poistamisesta. 49757: 7 §. Ammattinimikkeen käyttöoikeus. Lain Rekisteriä koskevat säännökset otettaisiin 49758: 7 §:ää muutettaisiin niin, että siinä säädettäi- lakiin lisättäviin 24 a ja 24 b §:ään. Lain 49759: siin oikeudesta käyttää asetuksella säädettyä 24 a §:ssä olisi rekisterinpitoa ja siihen mer- 49760: terveydenhuollon ammattihenkilön ammat- kittäviä tietoja koskevat säännökset. 49761: tinimikettä myös sellaiselle Suomen kansa- Rekisterissä olevien henkilötietojen käsitte- 49762: laiselle tai ulkomaalaiselle, joka on suorit- lyyn sovellettaisiin lisäksi henkilötietolain 49763: tanut asianomaiseen ammattiin johtavan tai (523/1999) säännöksiä siltä osin kuin näissä 49764: sitä vastaavan koulutuksen jossakin ETA- säännöksissä ei toisin säädettäisi. Henkilötie- 49765: valtiossa. tolain säännöksistä tulisivat sovellettaviksi 49766: 8 §. Pohjoismaan kansalaisen oikeus toi- muun muassa rekisteröidyn oikeuksien to- 49767: mia terveydenhuollon ammattihenkilönä. teuttamiseen liittyvät säännökset. 49768: Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että Poh- Rekisterin ajan tasalla pitäminen kaikkien 49769: joismaan kansalaisen oikeudesta toimia edellä mainittujen tietojen osalta on osoittau- 49770: Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilö- tunut käytännössä valvonnan ja tietojen hal- 49771: nä on voimassa, mitä Pohjoismaiden välillä linnan kannalta epätarkoituksenmukaiseksi jo 49772: eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilös- rekisterin laajuus, noin 280 000 henkilöä, 49773: töryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä huomioon ottaen. Kun rekisterin tarkoi- 49774: pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyssä tuksena on nimenomaan palvella terveyden- 49775: sopimuksessa määrätään. Sopimukseen sisäl- huollon ammattihenkilöiden valvontaa val- 49776: tyvät määräykset on saatettu voimaan vontaviranomaisen näkökulmasta, kaikkien 49777: asetuksella Pohjoismaiden välillä eräiden edellä mainittujen tietojen tallentaminen jo- 49778: terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryh- kaisen ammattiryhmän osalta ei ole osoit- 49779: mien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä poh- tautunut myöskään tarpeelliseksi. 49780: joismaisista työmarkkinoista tehdyn sopi- Rekisterin ylläpitäminen kohtuullisella työ- 49781: HE 133/2000 vp 9 49782: 49783: 49784: panoksella edellyttää tarkkaa harkintaa siihen luotettavan tiedon ammattihenkilön kuole- 49785: tehtävistä merkinnöistä, eikä rekisterin sisäl- masta. Tieto saadaan pääsääntöisesti väes- 49786: töä voi laajentaa asianomaista ammattihen- törekisterikeskuksen ylläpitämästä väestö- 49787: kilöstöä koskevaksi yleiseksi tiedostoksi. tietojärjestelmästä. Mainittu määräaika on 49788: Erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkä- tarpeellinen muun muassa mahdollisten am- 49789: reiden oikeus toisaalta laajentaa toisaalta ra- mattitoiminnassa syntyneiden vahinkojen 49790: joittaa ammatissa toimimista, minkä vuoksi selvittämistä varten. Pykälän 2 momentin 2 49791: heidän osaltaan tiedot erikoistumisesta ja sii- kohdassa tarkoitettu rekisterimerkintä tulisi 49792: hen johtaneesta koulutuksesta on merkittävä poistaa, kun päätöksen tai muun ratkaisun 49793: rekisteriin. Heillä on laajempi oikeus esimer- antamisesta on kulunut kymmenen vuotta, 49794: kiksi määrätä lääkkeitä, joten erikoistumisen mikäli nimikirjalaissa (1 010/ 1989) ei ole 49795: merkitseminen rekisteriin on tärkeää potilas- säädetty merkinnän poistamiselle pidempää 49796: turvallisuuden valvonnan kannalta. aikaa. Rekisterimerkintä rangaistuksesta tu- 49797: Koska terveydenhuollon oikeusturvakes- lee poistaa myös, kun rangaistuksen tuo- 49798: kuksen valvonnassa ovat kaikki laissa tai mitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus 49799: asetuksessa mainitut ammattihenkilöt, ter- on poistettu. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa 49800: veydenhuollon oikeusturvakeskuksella tulee tarkoitetut tiedot poistetaan rekisteristä, kun 49801: kuitenkin jokaisesta olla seuraavat tiedot: ne eivät ole enää tarpeen rekisterin käyttötar- 49802: nimi, henkilötunnus, kotiosoite, toimiminen koituksen kannalta. 49803: itsenäisenä ammatinharjoittajana, amma- Pykälän 4 momentin mukaan sen lisäksi, 49804: tinharjoittamisoikeus ja sen mahdollinen mitä 2 momentissa säädetään, rekisteriin 49805: rajoittaminen tai poistaminen, ammatin- merkittäisiin tarvittaessa tieto terveydenhuol- 49806: harjoittamislupa ja sen mahdollinen pe- lon ammattihenkilön varaamisesta val- 49807: ruuttaminen tai oikeus käyttää terveyden- miuslain (1080/1991) tarkoittamaa valta- 49808: huollon ammattihenkilön ammattinimikettä kunnallista poikkeusoloihin varautumista 49809: ja sen käytön mahdollinen kieltäminen. Li- varten sekä ammattihenkilön työpaikasta si- 49810: säksi merkittäisiin ammatinharjoittamis- ten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 49811: oikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen Asetuksella säädettäisiin lähinnä siitä, mistä 49812: perusteena oleva koulutus. ammattihenkilöryhmistä tietoja kerätään sekä 49813: Niin ikään rekisteriin ehdotetaan merkittä- ilmoittamismenettelystä. Valmiuslain mu- 49814: väksi terveydenhuollon oikeusturvakes- kaista valtakunnallisesti tapahtuvaa poik- 49815: kuksen ja lääninhallitusten antamat ratkaisut, keusoloihin varautumista varten eräiden 49816: joissa terveydenhuollon ammattihenkilön terveydenhuollon ammattihenkilöiden va- 49817: ammattitoiminnassa havaittujen puutteiden raaminen tähän tarkoitukseen merkittäisiin 49818: vuoksi on ryhdytty hallinnolliseen ohjauk- keskusrekisteriin sosiaali- ja terveysministe- 49819: seen. Rekisteriin merkittäväksi hallinnolli- riön valmiuslaissa tarkoitettujen suunnitel- 49820: seksi ohjaukseksi katsottaisiin huomautus ja mien mukaisesti. 49821: vakava huomautus vastaisen toiminnan varal- 24 b §. Tietojen antaminen terveydenhuol- 49822: le. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukses- lon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä. 49823: sa valvonnan tehostaminen sekä ratkaisukäy- Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 24 b §, 49824: tännön yhdenmukaistaminen terveydenhuol- jossa on otettu huomioon perusoikeussään- 49825: lon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten nökset sekä julkisuus- ja tietosuojalainsää- 49826: välillä ja toisaalta lääninhallitusten kesken dännön uudistamisesta aiheutuvat muutokset. 49827: edellyttävät myös lääninhallitusten tekemien Näiden edellytysten mukaisesti terveyden- 49828: ratkaisujen tallentamista keskusrekisteriin. huollon oikeusturvakeskuksesta annetun 49829: Säännökset rekisterin tiedoista olisivat 2 asetuksen 13 b §ja 13 c §:n 2-4 momenttiin 49830: momentissa. sisältyvät keskeiset säännökset siirrettäisiin 49831: Pykälän 3 momentin mukaan terveyden- lain tasolle. 49832: huollon ammattihenkilön 2 momentin 1 Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tervey- 49833: kohdassa tarkoitetut tiedot poistettaisiin re- denhuollon oikeusturvakeskuksen velvolli- 49834: kisteristä 10 vuoden kuluttua siitä, kun ter- suudesta salassapitosäännösten estämättä an- 49835: veydenhuollon oikeusturvakeskus on saanut taa 24 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja 49836: 209248U 49837: 10 HE 133/2000 vp 49838: 49839: 49840: lääninhallitukselle sekä ETA-valtion viran- raamusta koskevista tiedoista. Ehdotuksen 49841: omaiselle terveydenhuollon ammattihenki- mukaan tällaisia tietoja voitaisiin antaa 49842: löiden ammatinharjoittamisoikeuden tai -lu- muussa kuin yksittäistapauksessa vain viran- 49843: van myöntämiseen ja valvontaan liittyvien omaiselle, terveydenhuollon toiminta- 49844: tehtävien hoitamista varten. Terveyden- yksikölle, apteekille ja terveydenhuollon 49845: huollon oikeusturvakeskus antaisi salassapi- alalla toimivalle yhteisölle näiden terveyden- 49846: tosäännösten estämättä tiedot poikkeus- huoltoon liittyvää toimintaa varten. Säännös 49847: oloihin varatusta ammattihenkilöstä sosiaali- ei siis estäisi yksittäistä tietojen antamista. 49848: ja terveysministeriölle tämän valmiuslain Ottaen huomioon, että henkilötietolaissa ar- 49849: mukaisten tehtävien suorittamiseksi. kaluonteisiksi luettujen rikoksen seuraamusta 49850: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voisi koskevien tietojen antaminen on rajoitettu 49851: lisäksi 2 momentin mukaan antaa viranomai- 24 b §:n 2 momentissa mainittuihin tilantei- 49852: selle ja terveydenhuollon toimintayksikölle siin, ei sen sijaan voida pitää perusteltuna, 49853: tietoja 24 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tar- että rikosta vähäisempään moitittavaan toi- 49854: koitetusta rikoksen seuraamuksesta työn- mintaan liittyvää valvovien viranomaisten 49855: hakuun liittyvään soveltuvuusarviointiin. hallinnollista ohjausta koskevia tietoja annet- 49856: Tällaiset tiedot on henkilötietolaissa taisiin suurempina määrinä kaikissa niissä 49857: määritelty arkaluonteisiksi. Tervey- tapauksissa, joissa tietojen antaminen voisi 49858: denhuollon oikeusturvakeskus harkitsisi henkilötietolain perusteella tulla kysymyk- 49859: yksittäistapauksittain tietojen antamisen seen. 49860: tarpeen ja laajuuden. Tietojen antamisesta perittävistä maksuista 49861: Lain 24 a §:n 2 momentissa tarkoitetuista säädettäisiin 4 momentin mukaan erikseen. 49862: tiedoista salassa pidettäviä ovat kotiosoite, Maksuista säädetään valtion maksuperuste- 49863: jos ammattihenkilö on kieltänyt sen ilmaise- laissa (150/1992). Maksutta annettaisiin 1 49864: misen sivulliselle, sekä ammatinharjoittamis- momentin nojalla annettavat palvelut sekä 49865: oikeuden rajoittamista tai poistamista, amma- momentissa tarkoitettu sosiaali- ja terveys- 49866: tinharjoittamisluvan peruuttamista ja ammat- ministeriön toimeksiannosta annettava tieto- 49867: tinimikkeen käytön kieltämistä koskevat rat- palvelu lukuun ottamatta palveluja, jotka 49868: kaisut siltä osin kuin niihin sisältyy salassa terveydenhuollon oikeusturvakeskus joutuu 49869: pidettäviä tietoja esimerkiksi potilaan tai ter- ostamaan ulkopuoliselta palvelujen tuottajat- 49870: veydenhuollon ammattihenkilön terveyden- ta. Kustannukset voivat joissakin tapauksissa 49871: tilasta tai vammaisuudesta. nousta merkittäviksi. 49872: Muiden kuin edellä mainittujen salassa pi- Ehdotettujen säännösten lisäksi sovellettai- 49873: dettävien tietojen antamiseen sovellettaisiin siin salassa pidettävien tietojen antamiseen 49874: lähtökohtaisesti viranomaisten toiminnan jul- viranomaisten toiminnan julkisuudesta anne- 49875: kisuudesta annetun lain ja henkilötietolain tun lain (62111999) säännöksiä. 49876: säännöksiä. Eräissä tapauksissa on kuitenkin 25 §. Ammattitoiminnan asianmukaisuuden 49877: tarpeen voida antaa tietoja myös silloin, kun selvittäminen. Terveydenhuollon oikeustur- 49878: henkilötietojen käsittelyyn ei ole henkilötie- vakeskukselle säädetty terveydenhuollon am- 49879: tolain 8 §:n 1 momentin mukaista perustetta. mattihenkilöiden ammatinharjoittamisen val- 49880: Pykälän 3 momentin mukaan tietoja voitai- vonta kohdistuu ammattihenkilöiden amma- 49881: siin antaa terveydenhuollon alalla toimivalle tinharjoittamiskykyyn ja heidän työnsä laa- 49882: yhteisölle terveydenhuoltoon liittyvää toi- tuun. 49883: mintaa varten. Käytännössä tietojen luo- Valvontatehtävien hoitamiseksi laissa sää- 49884: vuttaminen voisi tulla kysymykseen esi- detään terveydenhuollon oikeusturvakes- 49885: merkiksi terveydenhuollon alan järjestöille ja kuksen keinoista hankkia ammattihenkilön 49886: oppilaitoksille sekä potilasturvallisuuden kykenevyydestä ja hänen ammattitoiminnas- 49887: varmistamiseksi tarvittavan lääkeinformaati- taan tietoa, joka perustuu ulkopuolisen 49888: on jakamista varten. Toisaalta on tarpeen asiantuntijan ammattihenkilöstä ja hänen 49889: rajoittaa 24 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tar- ammattitoiminnastaan tekemiin havaintoihin 49890: koitettujen tietojen antamista myös silloin, tai tutkimuksiin. Näistä keinoista säädetään 49891: kun kysymys on muista kuin rikoksen seu- lain 25 §:ssä. Terveydenhuollon oikeustur- 49892: HE 133/2000 vp 11 49893: 49894: 49895: vakeskus voi määrätä suoritettavaksi tutki- vista, havaintoihin ja tutkimuksiin perustuvaa 49896: mukset ammattihenkilön terveydentilan, am- tietoa ammattihenkilöstä ja hänen toiminnas- 49897: mattitaidon ja vastaanottotoiminnan selvit- taan, toimintaympäristöstä ja avustavasta 49898: tämiseksi. Näistä selvityksistä hankittavalla henkilökunnasta sekä selvittää ammattihenki- 49899: tiedolla on tärkeä merkitys arvioitaessa am- lön laatimien potilasasiakirjojen asian- 49900: mattihenkilön ammatinharjoittamiskykyä ja mukaisuutta ja arvioida niiden perusteella 49901: hänen toimintaansa. Pykälässä säädetyillä hänen ammatinharjoittamistaan. Ehdotuksel- 49902: toimenpiteillä voidaan usein saada tarkempi la on pyritty selkeyttämään sanamuotoa ja 49903: ja yksityiskohtaisempi kuva ammattihenkilön korostamaan tarkastuksen monipuolista luon- 49904: ammatinharjoittamiskyvystä ja hänen netta tiedon hankinnan keinona. Valvon- 49905: ammattitoimintansa laadusta kuin muilla sel- taviranomaisen käyttämän asiantuntijan oi- 49906: vityksillä. keudesta tietojen saamiseen ja velvol- 49907: Ammatinharjoittamiskyvy llä tarkoitetaan lisuudesta pitää tiedot salassa säädetään 49908: niitä ammattihenkilön ominaisuuksia, jotka viranomaisten toiminnan julkisuudesta anne- 49909: ovat tärkeitä hänen toimintamahdollisuuksil- tussa laissa. 49910: leen harjoittaa terveydenhuollon ammatti- Pykälän 4 momentissa säädettäisiin poliisin 49911: henkilön ammattia. Ammatinharjoittamis- virka-avusta. Sanamuotoa on pyritty selkeyt- 49912: kyvyn kannalta tärkeimmät ominaisuudet tämään ja lisäksi on otettu huomioon se, että 49913: liittyvät toisaalta ammatinharjoittajan tervey- tarkastustoiminnassa tulee voida varautua 49914: dentilaan ja toisaalta hänen ammattitaitoonsa. virka-avun tarpeeseen jo ennen tarkastuksen 49915: Pykälän 1 momentissa säädetään tervey- suorittamista. 49916: denhuollon ammattihenkilön terveydentilan Pykälän 5 momentti muutettaisiin sana- 49917: selvittämisestä. Tavoitteena on yhtenäistää muodoltaan vastaamaan ehdotettuun 1 mo- 49918: momentin sanamuoto 28 §:ssä säädetyn menttiin sisältyvää ilmaisua ammatillisen 49919: kanssa. Ehdotetussa säännöksessä mainitaan toimintakyvyn ja terveydentilan selvittämi- 49920: samat seikat (sairaus, päihteiden väärinkäyt- sestä. 49921: tö, heikentynyt toimintakyky ja muut vas- 26 §. Seuraamukset virheellisestä toimin- 49922: taavat tilat) kuin 28 §:ssä. Säännöksen tarkoi- nasta. Pykälässä säädetään niistä keinoista, 49923: tuksena on antaa valvontaviranomaiselle joilla terveydenhuollon oikeusturvakeskus 49924: kunkin tapauksen edellyttämät riittävät kei- voi potilasturvallisuuden varmistamiseksi 49925: not hankkia selvityksiin ja tutkimuksiin pe- puuttua terveydenhuollon ammattihenkilön 49926: rustuvaa tietoa ammattihenkilön tervey- ammatinharjoittamiseen, kun hänen on todet- 49927: dentilasta ja siinä mahdollisesti todettujen tu toimineen virheellisesti. Pykälän 1 49928: seikkojen vaikutuksesta hänen mahdollisuuk- momentin 1 kohdassa säädetään terveyden- 49929: siinsa toimia terveydenhuollon ammatissa. huollon ammattihenkilöille kuuluvien velvol- 49930: Termi työkyky on korvattu paremmin pykä- lisuuksien laiminlyönnistä. Lääkäreiden ja 49931: län tarkoitusta kuvaavana ilmaisulla "amma- hammaslääkäreiden erityisistä oikeuksista ja 49932: tillisen toimintakyvyn ja terveydentilan sel- velvollisuuksista säädetään lain 22 ja 49933: vitys", jotta näitä tutkimuksia ei sekoitettaisi 23 §:ssä. Ne ehdotetaan lisättäväksi 1 koh- 49934: muissa yhteyksissä käytössä olevaan työky- taan. 49935: kytermiin. Turvaaruistoimiin ehdotetaan lisättäväksi 49936: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ammat- mahdollisuus oikeuksien rajoittamiseen tai 49937: titoiminnassa välttämättömien tervey- poistamiseen määrärajaksi. Mahdollisuus 49938: denhuollon ammattihenkilön ammattitaitojen määräaikaisesti poistaa tai rajoittaa ammatin- 49939: eli ammattitietojen ja käytännön ammattitai- harjoittamisoikeus on perusteltua muun 49940: tojen selvittämisestä. Ehdotuksen tarkoi- muassa tilanteissa, joissa määräaikaisella 49941: tuksena on yhtenäistää sanamuoto 28 §:n toimenpiteellä voidaan vaikuttaa ammatti- 49942: kanssa. henkilön virheelliseen ammatinharjoittami- 49943: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vas- seen riittävän tehokkaasti. Tällainen tilanne 49944: taanottotoiminnan tarkastamisesta. Vastaan- saattaa olla esimerkiksi silloin, kun lääkärin 49945: ottotoiminnan tarkastaminen on keino, jolla asiakaskuntaan on valikoitunut runsaasti 49946: valvontaviranomainen voi hankkia objektii- lääkkeiden väärinkäyttäjiä, eikä lääkäri ky- 49947: 12 HE 133/2000 vp 49948: 49949: 49950: kene itse lopettamaan epäasianmukaista ja läpitämiseen ammattihenkilöllä on lain 49951: perusteetonta lääkkeiden määräämiskäytän- 15 §:n mukaan velvollisuus. 49952: töään. Mahdollisuus määräaikaisiin turvaa- Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, et- 49953: mistoimenpiteisiin parantaa terveyden- tä sen sanamuoto vastaisi 25 §:n 1 ja 2 49954: huollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa ja momentin sanamuotoa ammatinharjoittamis- 49955: antaa terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- kykyyn ja ammattitaitoon vaikuttavista 49956: selle mahdollisuuden aikaisempaa yksilöi- tekijöistä. Potilasturvallisuuden vuoksi pykä- 49957: dympään turvaamistoimenpiteeseen. Pykä- lässä säädettäisiin yhdenmukaisesti 26 §:n 1 49958: lässä säädetty ammattihenkilön ohjaus ja momentin a kohdan kanssa siitä, että tervey- 49959: turvaamistoimenpiteet on lisäksi yhtenäistet- denhuollon oikeusturvakeskuksella on mah- 49960: ty 28 §:n kanssa. dollisuus puuttua ammatinharjoittamiseen 49961: Pykälän otsikko muutettaisiin paremmin kykenemättömän terveydenhuollon ammatti- 49962: vastaamaan sen sisältöä. henkilön ammattitoimintaan antamalla hä- 49963: 28 §. Kykenemättömyys toimia ammatissa. nelle tarkempia määräyksiä ja ohjeita. 49964: Pykälässä säädettäisiin niistä keinoista, joilla Lisäksi 28 §:n ja 26 §:n turvaamistoimet eh- 49965: terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi po- dotetaan yhtenäistettäviksi. Määräysten ja 49966: tilasturvallisuuden varmistamiseksi puuttua ohjeiden sekä määräaikaisten turvaamistai- 49967: sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön mien osalta viitattaisiin siihen, mitä edellä 49968: ammattitoimintaan, joka on osittain tai koko- 26 §: ssä säädetään. 49969: naan kykenemätön toimimaan potilas- 49970: turvallisuutta vaarantamatta terveyden- 49971: huollon ammatissa. Terveydenhuollon am- 2. Tarkemmat säännökset ja 49972: mattihenkilön kykenemättömyys saattaa määräykset 49973: johtua hänen terveydentilansa heikkene- 49974: misestä (sairaus, päihteiden käyttö tai muut Koska lakiehdotuksen 24 aja 24 b §:iin 49975: vastaavat syyt ja esimerkiksi korkeasta iästä otettaisiin terveydenhuollon ammattihenki- 49976: johtuva toimintakyvyn heikentyminen) tai löiden keskusrekisterin tietosisältöä ja 49977: ammattitaidottomuudesta (ammattitiedot ja tietojen luovuttamista koskevat säännökset, 49978: käytännön taidot). vastaavia seikkoja koskevat terveydenhuol- 49979: Ammattihenkilön terveydentilan heikke- lon oikeusturvakeskuksesta annettuun 49980: neminen sairauden, päihteiden väärinkäytön asetukseen sisältyvät säännökset kumottaisiin 49981: tai muun vastaavan syyn vuoksi saattaa vai- valtioneuvoston asetuksella. Lakiehdotuksen 49982: kuttaa ammattihenkilön mahdollisuuksiin edellyttämät tarkemmat säännökset otettai- 49983: potilasturvallisuutta vaarantamatta toimia ter- siin terveydenhuollon ammattihenkilöistä 49984: veydenhuollon ammattihenkilönä. Nämä annettuun asetukseen. 49985: lääketieteelliset syyt saattavat heikentää am- 49986: matinharjoittajan kykyä itsenäiseen pää- 49987: töksentekoon tai muutoin tehdä asian- 3. Voimaantulo 49988: mukaisen ammatinharjoittamisen mahdot- 49989: tomaksi. Esimerkkinä voidaan mainita muun Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 49990: muassa vaikea päihderiippuvuus tai psyykki- den 2001 alusta. 49991: nen sairaus. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 49992: Pitkään kestäneenä terveydentilan heikke- menpiteisiin voitaisiin ryhtyä jo ennen lain 49993: neminen saattaa myös johtaa ammattitaidon voimaantuloa. 49994: heikkenemiseen. Terveydenhuollon amma- 49995: teissa toimiminen edellyttää ammattihen- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 49996: kilöiltä kulloiseenkin työtehtävään riittäviä kunnan hyväksyttäväksi seuraavaksi laki- 49997: ammattitietoja ja käytännön taitoja, joiden yl- ehdotus: 49998: HE 133/2000 vp 13 49999: 50000: 50001: 50002: 50003: Lakiehdotus 50004: 50005: 50006: Laki 50007: terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 50008: 50009: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 50010: kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1994 terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 50011: (559/1994) 3 §, 50012: muutetaan 4, 7, 8, 25, 26 ja 28 §,sellaisena kuin niistä 25 §on osaksi laissa 682/1999, sekä 50013: lisätään lakiin uusi 24 aja 24 b § seuraavasti: 50014: 50015: 4§ tai sitä vastaavan asetuksella säädetyn koulu- 50016: tuksen Suomessa taikka Euroopan talou- 50017: Oikeus harjoittaa lääkärin tai hammaslääkä- salueeseen kuulumattomassa valtiossa vas- 50018: rin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä taavan koulutuksen, jonka terveydenhuollon 50019: ja erikoislääkärinä tai erikoishammaslääkä- oikeusturvakeskus on hakemuksesta hyväk- 50020: rinä synyt. 50021: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 50022: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa 50023: myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa itsenäisesti ammattia laillistettuna hammas- 50024: lääkärin tai hammaslääkärin ammattia laillis- lääkärinä 1 momentissa tarkoitetulle ham- 50025: tettuna ammattihenkilönä asianomaista maslääkärille, joka on suorittanut asetuksella 50026: ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeute- säädetyn käytännön palvelun. 50027: tun laillistetun ammattihenkilön johdon ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 50028: valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oi- myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa 50029: keuksista annetun lain (78511992) 2 §:n 4 erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin 50030: kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä 50031: toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, jo- 50032: (710/1982) 24 §: ssä tarkoitetussa sosiaali- ka on suorittanut terveydenhuollon ammat- 50033: huollon toimintayksikössä. Oikeus myön- tihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 50034: netään Suomen kansalaiselle tai 8 §:ssä tarkoitetun tutkinnon Suomessa. 50035: ulkomaalaiselle, joka on suorittanut asian- 50036: omaiseen ammattiin johtavan perus- 7§ 50037: koulutuksen Suomessa, taikka Suomen tai 50038: jonkin muun Euroopan talousalueen valtion Ammattinimikkeen käyttöoikeus 50039: (ETA-valtio) kansalaiselle, joka on suoritta- 50040: nut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen Oikeus käyttää asetuksella säädettyä ter- 50041: hyväksymän vastaavan koulutuksen Euroo- veydenhuollon ammattihenkilön ammat- 50042: pan talousalueeseen kuulumattomassa tinimikettä on Suomen kansalaisella ja ulko- 50043: valtiossa ja joka on osoittanut täyttävänsä maalaisella, joka on suorittanut asianomai- 50044: asetuksella säädetyt mahdolliset muut päte- seen ammattiin johtavan tai sitä vastaavan 50045: vyysvaatimukset. koulutuksen Suomessa tai jossakin muussa 50046: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ETA-valtiossa, sekä Suomen tai jonkin 50047: myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa muun ETA-valtion kansalaisella, joka on 50048: yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistet- suorittanut Euroopan talousalueeseen kuulu- 50049: tuna ammattihenkilönä 1 momentissa tar- mattomassa valtiossa vastaavan koulutuksen, 50050: koitetulle lääkärille, joka on suorittanut lää- jonka terveydenhuollon oikeusturvakeskus 50051: kärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen on hakemuksesta hyväksynyt. 50052: 14 HE 133/2000 vp 50053: 50054: 50055: 8§ oikeusturvakeskus on saanut tiedon rekiste- 50056: röidyn kuolemasta. Edellä 2 momentin 2 50057: Pohjoismaan kansalaisen oikeus toimia ter- kohdassa tarkoitetut tiedot poistetaan, kun 50058: veydenhuollon ammattihenkilönä päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on 50059: kulunut kymmenen vuotta, jollei nimikirja- 50060: Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia laissa (1 01 0/1989) säädetä merkinnän 50061: Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilö- poistamiselle pidempää aikaa. Rangaistusta 50062: nä on voimassa, mitä Pohjoismaiden välillä koskeva tieto tulee poistaa myös, kun ran- 50063: eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henki- gaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon 50064: löstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä rangaistavuus on poistettu. 50065: pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyssä Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tarvit- 50066: sopimuksessa (SopS 2/1994) määrätään. taessa tiedot terveydenhuollon ammatti- 50067: henkilön työpaikasta sekä ammattihenkilön 50068: 24 a § varaamisesta valmiuslain (1 080/1991) mu- 50069: kaista poikkeusoloihin varautumista varten 50070: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 50071: kusrekisteri 50072: 24 b § 50073: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pitää 50074: terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- Tietojen antaminen terveydenhuollon ammat- 50075: kusrekisteriä terveydenhuollon oikeus- tihenkilöiden keskusrekisteristä 50076: turvakeskuksesta annetun lain (1 07 411992) 50077: mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 50078: Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, rekis- on salassapitosäännösten estämättä annettava 50079: terinpitoon sovelletaan henkilötietolakia 24 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja 50080: (523/1999). lääninhallitukselle sen laissa säädettyjen val- 50081: Rekisteriin merkitään terveydenhuollon vontatehtävien hoitamiseksi sekä ETA- 50082: ammattihenkilöistä seuraavat tiedot: valtion viranomaiselle terveydenhuollon 50083: 1) nimi, henkilötunnus, kotiosoite, toimi- ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoi- 50084: minen itsenäisenä ammatinharjoittajana, keuden tai -luvan myöntämiseksi ja val- 50085: ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittami- vontaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi. 50086: nen tai poistaminen, ammatinharjoitta- Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on 50087: mislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin salassapitosäännösten estämättä annettava 50088: oikeus käyttää terveydenhuollon ammatti- 24 a §:n 4 momentissa tarkoitettuja tietoja 50089: henkilön ammattinimikettä ja sen kieltä- sosiaali- ja terveysministeriölle valmiuslaissa 50090: minen sekä tiedot ammatinharjoitta- säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. 50091: misoikeuden tai -luvan taikka nimikesuo- Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi 50092: jauksen perusteena olevasta koulutuksesta; salassapitosäännösten estämättä antaa viran- 50093: 2) terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen omaiselle ja terveydenhuollon toimintayksi- 50094: ja lääninhallituksen ratkaisu, jossa tervey- kölle tietoja 24 a §:n 2 momentin 2 kohdassa 50095: denhuollon ammattihenkilön ammattitoi- tarkoitetusta rikoksen seuraamuksesta työn- 50096: minnassa on todettu virheellisyyttä, laimin- hakuun liittyvää soveltuvuusarviointia var- 50097: lyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammat- ten. 50098: titoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- Sen estämättä, mitä viranomaisten toimin- 50099: ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai nan julkisuudesta annetun lain (62111999) 50100: virantoimituksesta erottamisesta; sekä 16 §:n 3 momentissa ja henkilötietolain 50101: 3) tiedot erikoislääkärin ja erikoishammas- 8 §:ssä säädetään, terveydenhuollon oikeus- 50102: lääkärin oikeudesta ja sen perusteena ole- turvakeskus voi antaa 24 a §:n 2 momentin 1 50103: vasta koulutuksesta. ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja terveyden- 50104: Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut huollon alalla toimivalle yhteisölle tervey- 50105: tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuo- denhuoltoon liittyvää toimintaa varten. Edel- 50106: den kuluttua siitä, kun terveydenhuollon lä 24 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoi- 50107: HE 133/2000 vp 15 50108: 50109: 50110: tettuja muita kuin rikoksen seuraamusta kos- tarkastuksessa. 50111: kevia tietoja voidaan muussa kuin Terveydenhuollon ammattihenkilön vas- 50112: yksittäistapauksessa antaa vain viranomaisel- taanottotoimintaa tarkastettaessa poliisi on 50113: le, terveydenhuollon toimintayksikölle, ap- velvollinen tarvittaessa antamaan virka-apua. 50114: teekille sekä terveydenhuollon alalla toi- Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei 50115: mivalle yhteisölle terveydenhuoltoon liit- suostu 1-3 momentissa säädettyyn selvittä- 50116: tyvää toimintaa varten. miseen tai tarkastamiseen, terveydenhuollon 50117: Tietojen antamisesta perittävistä maksuista oikeusturvakeskus voi kieltää laillistettua 50118: säädetään erikseen. Edellä 1 momentissa tar- ammattihenkilöä harjoittamasta ammattiaan 50119: koitettu tiedon antaminen on maksutonta. tai peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön 50120: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö saa ammatinharjoittamisluvan taikka kieltää ni- 50121: maksutta pyynnöstään terveydenhuollon oi- mikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä 50122: keusturvakeskuksen terveydenhuollon am- asetuksella säädettyä terveydenhuollon am- 50123: mattihenkilöiden keskusrekisteriin perus- mattihenkilön ammattinimikettä. 50124: tuvan tietopalvelun lukuun ottamatta osuutta, 50125: jonka oikeusturvakeskus hankkii ulkopuoli- 26 § 50126: selta palvelujen tuottajalta. 50127: Seuraamukset virheellisestä toiminnasta 50128: 25 § 50129: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö 50130: Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvit- 1) laiminlyö 15-21 §:ssä säädetyn vel- 50131: täminen vollisuuden tai lääkäri taikka hammaslääkäri 50132: laiminlyö 15-23 §:ssä säädetyn velvolli- 50133: Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter- suuden, 50134: veydenhuollon ammattihenkilö on sairauden, 2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hänen 50135: päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toi- koulutustaan tai ammattitaitoaan on pidettävä 50136: mintakyvyn tai muun vastaavan syyn takia riittämättömänä tai hänen toimintamahdol- 50137: kykenemätön toimimaan ammatissaan, ter- lisuuksiaan rajoitettuina tai 50138: veydenhuollon oikeusturvakeskus voi vel- 3) toimii muutoin virheellisesti tai moi- 50139: voittaa terveydenhuollon ammattihenkilön tittavasti, 50140: lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi: 50141: (ammatillisen toimintakyvyn ja terveydenti- a) antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja 50142: lan selvittäminen). ohjeita ammattitoimintaa varten; 50143: Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter- b) rajoittaa laillistetun ammattihenkilön 50144: veydenhuollon ammattihenkilön ammatin- ammatinharjoittamisoikeutta määräajaksi tai 50145: harjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa on toistaiseksi; 50146: puutteita, terveydenhuollon oikeusturvakes- c) poistaa laillistetun ammattihenkilön am- 50147: kus voi velvoittaa terveydenhuollon ammat- matinharjoittamisoikeuden määräajaksi tai 50148: tihenkilön ammattitaitojen tai -tietojen tut- toistaiseksi; 50149: kimiseksi työkokeiluun, -työnäytteeseen tai d) kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä 50150: kuulusteluun (ammattitaidon selvittäminen). käyttämästä asetuksessa säädettyä terveyden- 50151: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai huollon ammattihenkilön ammattinimikettä 50152: lääninhallitus voi tarvittaessa määrätä suori- määräajaksi tai toistaiseksi; taikka 50153: tettavaksi tarkastuksen terveydenhuollon am- e) peruuttaa luvan saaneen ammattihenki- 50154: mattihenkilön vastaanottotiloissa ammatti- lön ammatinharjoittamisoikeuden. 50155: henkilön, hänen ammattitoimintansa, avus- 50156: tavan henkilökunnan, vastaanotto-, tutki- 28 § 50157: mus- ja hoitotilojen, laitteiden sekä poti- 50158: lasasiakirjojen tutkimiseksi ( vastaanottotoi- Kykenemättömyys toimia ammatissa 50159: minnan tarkastaminen). Terveydenhuollon 50160: oikeusturvakeskus ja lääninhallitus voivat Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on 50161: käyttää asiantuntijoita vastaanottotoiminnan sairauden, päihteiden väärinkäytön, heiken- 50162: 16 HE 133/2000 vp 50163: 50164: 50165: tyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu- 50166: syyn perusteella taikka muulla tavoin perus- ta 2001. 50167: tellusti todetun ammattitaidottomuuden Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 50168: vuoksi kykenemätön toimimaan terveyden- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 50169: huollon ammattihenkilönä, terveydenhuollon toimenpiteisiin. 50170: oikeusturvakeskus voi päättää 26 §:ssä sää- 50171: detystä toimenpiteestä. 50172: 50173: 50174: 50175: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 50176: 50177: 50178: Tasavallan Presidentti 50179: 50180: 50181: 50182: 50183: TARJA HALONEN 50184: 50185: 50186: 50187: 50188: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 50189: HE 133/2000 vp 17 50190: 50191: 50192: 50193: Liite 50194: Rinnakkaistekstit 50195: 50196: 50197: 50198: 50199: Laki 50200: terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 50201: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 50202: kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1994 terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 50203: (55911994) 3 §, 50204: muutetaan 4, 7, 8, 25,26 ja 28 §,sellaisena kuin niistä 25 §on osaksi laissa 68211999, sekä 50205: lisätään lakiin uusi 24 aja 24 b § seuraavasti: 50206: 50207: Voimassa oleva laki Ehdotus 50208: 50209: 3§ 3§ 50210: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- 50211: kusrekisteri kusrekisteri 50212: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus mer- (kumotaan) 50213: kitsee terveydenhuollon ammattihenkilöt 50214: terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- 50215: kusrekisteriin siten kuin siitä 50216: terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta 50217: annetussa laissa (1074/92) ja asetuksessa 50218: (112!92) säädetään. 50219: 50220: 50221: 4§ 4§ 50222: 50223: Oikeus harjoittaa lääkärin tai hammaslää- Oikeus harjoittaa lääkärin tai hammaslää- 50224: kärin ammattia laillistettuna kärin ammattia laillistettuna 50225: ammattihenkilönä ammattihenkilönä ja erikoislääkärinä tai 50226: erikoishammaslääkärinä 50227: 50228: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 50229: myöntää oikeuden harjoittaa lääkärin tai myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa 50230: hammaslääkärin ammattia toisen johdon ja lääkärin tai hammaslääkärin ammattia lail- 50231: valvonnan alaisena laillistettuna ammatti- listettuna ammattihenkilönä asianomaista 50232: henkilönä Suomen kansalaiselle tai ulko- ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeu- 50233: maalaiselle, joka on suorittanut asian- tetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja 50234: omaiseen ammattiin johtavan perus- valvonnan alaisena potilaan asemasta ja 50235: koulutuksen Suomessa, taikka Suomen tai oikeuksista annetun lain (785!1992) 2 §:n 4 50236: jonkin muun Euroopan talousalueen valtion kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon 50237: (ETA-valtio) kansalaiselle, joka on suorit- toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain 50238: tanut terveydenhuollon oikeusturva- (71011982) 24 §:ssä tarkoitetussa sosiaali- 50239: keskuksen hyväksymän vastaavan huollon toimintayksikössä. Oikeus 50240: 2092480 50241: 18 HE 133/2000 vp 50242: 50243: Voimassa oleva laki Ehdotus 50244: 50245: koulutuksen Euroopan talousalueeseen kuu- myönnetään Suomen kansalaiselle tai ul- 50246: lumattomassa valtiossa. Lisäksi vaaditaan, komaalaiselle, joka on suorittanut 50247: että asianomainen on osoittanut täyttävänsä asianomaiseen ammattiin johtavan perus- 50248: asetuksella säädetyt mahdolliset muut päte- koulutuksen Suomessa, taikka Suomen tai 50249: vyysvaatimukset. jonkin muun Euroopan talousalueen valtion 50250: (ETA-valtio) kansalaiselle, joka on suorit- 50251: tanut terveydenhuollon oikeusturvakes- 50252: kuksen hyväksymän vastaavan koulutuksen 50253: Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa 50254: valtiossa ja joka on osoittanut täyttävänsä 50255: asetuksella säädetyt mahdolliset muut päte- 50256: vyysvaatimukset. 50257: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 50258: Oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa 50259: itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillis- 50260: on 1 momentissa tarkoitetulla laillistetulla tettuna ammattihenkilönä 1 momentissa tar- 50261: lääkärillä, joka on suorittanut lääkärin pe- koitetulle lääkärille, joka on suorittanut lää- 50262: rusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sitä kärin perusterveydenhuollon lisäkou- 50263: vastaavan asetuksella säädetyn koulutuksen lutuksen tai sitä vastaavan asetuksella 50264: Suomessa taikka Euroopan talousalueeseen säädetyn koulutuksen Suomessa taikka Eu- 50265: kuulumattomassa valtiossa vastaavan kou- roopan talousalueeseen kuulumattomassa 50266: lutuksen, jonka Terveydenhuollon oi- valtiossa vastaavan koulutuksen, jonka ter- 50267: keusturvakeskus on hakemuksesta hyväk- veydenhuollon oikeusturvakeskus on hake- 50268: synyt. muksesta hyväksynyt. 50269: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 50270: Oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammat- myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa 50271: tia itsenäisesti laillistettuna ammatti- itsenäisesti ammattia laillistettuna hammas- 50272: henkilönä on 1 momentissa tarkoitetulla lääkärinä 1 momentissa tarkoitetulle ham- 50273: laillistetulla hammaslääkärillä, joka on suo- maslääkärille, joka on suorittanut 50274: rittanut Terveydenhuollon oikeusturva- asetuksella säädetyn käytännön palvelun. 50275: keskuksen hakemuksesta hyväksymän Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 50276: säädetyn käytännön palvelun. myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa 50277: erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin 50278: ammattia laillistettuna ammattihenkilönä 50279: Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, 50280: joka on suorittanut terveydenhuollon 50281: ammattihenkilöistä annetun asetuksen 50282: (5 6411994) 8 §: ssä tarkoitetun tutkinnon 50283: Suomessa. 50284: 50285: 50286: 7§ 7§ 50287: Ammattinimikkeen käyttöoikeus Ammattinimikkeen käyttöoikeus 50288: 50289: Oikeus käyttää asetuksella säädettyä ter- Oikeus käyttää asetuksella säädettyä ter- 50290: veydenhuollon ammattihenkilön ammat- veydenhuollon ammattihenkilön ammat- 50291: tinimikettä on Suomen kansalaisella tai ul- tinimikettä on Suomen kansalaisella ja ul- 50292: komaalaisella, joka on suorittanut asian- komaalaisella, joka on suorittanut asian- 50293: omaiseen ammattiin johtavan tai sitä omaiseen ammattiin johtavan tai sitä 50294: vastaavan koulutuksen Suomessa, taikka vastaavan koulutuksen Suomessa tai jossa- 50295: HE 133/2000 vp 19 50296: 50297: Voimassa oleva laki Ehdotus 50298: 50299: Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kan- kin muussa ETA-valtiossa, sekä Suomen tai 50300: salaisella, joka on suorittanut Euroopan jonkin muun ETA-valtion kansalaisella, jo- 50301: talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa ka on suorittanut Euroopan talousalueeseen 50302: vastaavan koulutuksen, jonka terveyden- kuulumattomassa valtiossa vastaavan kou- 50303: huollon oikeusturvakeskus on hakemuk- lutuksen, jonka terveydenhuollon oikeus- 50304: sesta hyväksynyt. turvakeskus on hakemuksesta hyväksynyt. 50305: 50306: 50307: 50308: 50309: 8§ 8§ 50310: 50311: Muunpohjoismaan kansalaisen oikeus Pohjoismaan kansalaisen oikeus toimia ter- 50312: toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä veydenhuollon ammattihenkilönä 50313: 50314: Muun Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toi- 50315: toimia Suomessa terveydenhuollon ammatti- mia Suomessa terveydenhuollon am- 50316: henkilönä säädetään lisäksi erikseen. mattihenkilönä on voimassa, mlfa 50317: Pohjoismaiden välillä eräiden terveyden- ja 50318: sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä 50319: eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista 50320: työmarkkinoista tehdyssä sopimuksessa 50321: (SopS 2/1994) määrätään. 50322: 50323: 50324: 50325: 50326: 24 a § 50327: 50328: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes- 50329: kusrekisteri 50330: 50331: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pi- 50332: tää terveydenhuollon ammattihenkilöiden 50333: keskusrekisteriä terveydenhuollon oikeus- 50334: turvakeskuksesta annetun lain (1074!1992) 50335: mukaisten valvontatehtävien hoitamiseksi. 50336: Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, re- 50337: kisterinpitoon sovelletaan henkilötietolakia 50338: (523!1999). 50339: Rekisteriin merkitään terveydenhuollon 50340: ammattihenkilöistä seuraavat tiedot: 50341: 1) nimi, henkilötunnus, kotiosoite, toimi- 50342: minen itsenäisenä ammatinharjoittajana, 50343: ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoitta- 50344: minen tai poistaminen, ammatinhar- 50345: joittamislupa ja sen peruuttaminen samoin 50346: kuin oikeus käyttää terveydenhuollon am- 50347: mattihenkilön ammattinimikettä ja sen 50348: kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoitta- 50349: misoikeuden tai -luvan taikka nimi- 50350: 20 HE 133/2000 vp 50351: 50352: Voimassa oleva laki Ehdotus 50353: 50354: kesuojauksen perusteena olevasta kou- 50355: lutuksesta; 50356: 2) terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 50357: ja lääninhallituksen ratkaisu, jossa tervey- 50358: denhuollon ammattihenkilön ammatti- 50359: toiminnassa on todettu virheellisyyttä, lai- 50360: minlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot 50361: ammattitoiminnassa saadusta varoitukses- 50362: ta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viral- 50363: tapanosta tai virantoimituksesta erotta- 50364: misesta; sekä 50365: 3) tiedot erikoislääkärin ja erikoisham- 50366: maslääkärin oikeudesta ja sen perusteena 50367: olevasta koulutuksesta. 50368: Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut 50369: tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen 50370: vuoden kuluttua siitä, kun terveydenhuollon 50371: oikeusturvakeskus on saanut tiedon rekiste- 50372: röidyn kuolemasta. Edellä 2 momentin 2 50373: kohdassa tarkoitetut tiedot poistetaan, kun 50374: päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta 50375: on kulunut kymmenen vuotta, jollei nimi- 50376: kirjalaissa (1 010/1989) säädetä merkinnän 50377: poistamiselle pidempää aikaa. Rangaistusta 50378: koskeva tieto tulee poistaa myös, kun ran- 50379: gaistukseen tuomitsemisen syynä olleen 50380: teon rangaistavuus on poistettu. 50381: Keskusrekisteriin merkitään lisäksi tar- 50382: vittaessa tiedot terveydenhuollon ammatti- 50383: henkilön työpaikasta sekä ammattihenkilön 50384: varaamisesta valmius lain (1080/1991) mu- 50385: kaista poikkeusoloihin varautumista varten 50386: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 50387: 50388: 24 b § 50389: 50390: Tietojen antaminen terveydenhuollon am- 50391: mattihenkilöiden keskusrekisteristä 50392: 50393: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 50394: on salassapitosäännösten estämättä annet- 50395: tava 24 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja 50396: tietoja lääninhallitukselle sen laissa säädet- 50397: tyjen valvontatehtävien hoitamiseksi sekä 50398: ETA-valtion viranomaiselle terveydenhuol- 50399: lon ammattihenkilöiden ammatinharjoitta- 50400: misoikeuden tai -luvan myöntämiseksi ja 50401: valvontaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi. 50402: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on 50403: salassapitosäännösten estämättä annettava 50404: 24 a §:n 4 momentissa tarkoitettuja tietoja 50405: HE 133/2000 vp 21 50406: 50407: Voimassa oleva laki Ehdotus 50408: 50409: sosiaali- ja terveysministeriölle valmius- 50410: laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. 50411: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi 50412: salassapitosäännösten estämättä antaa vi- 50413: ranomaiselle ja terveydenhuollon toiminta- 50414: yksikölle tietoja 24 a §:n 2 momentin 2 50415: kohdassa tarkoitetusta rikoksen seuraamuk- 50416: sesta työnhakuun liittyvää soveltuvuus- 50417: arviointia varten. 50418: Sen estämättä, mitä viranomaisten toi- 50419: minnan julkisuudesta annetun lain 50420: (62111999) 16 §:n 3 momentissa ja henkilö- 50421: tietolain 8 §:ssä säädetään, terveyden- 50422: huollon oikeusturvakeskus voi antaa 50423: 24 a §:n 2 momentin 1 ja 3 kohdassa tar- 50424: koitettuja tietoja terveydenhuollon alalla 50425: toimivalle yhteisölle terveydenhuoltoon liit- 50426: tyvää toimintaa varten. Edellä 24 a §:n 2 50427: momentin 2 kohdassa tarkoitettuja muita 50428: kuin rikoksen seuraamusta koskevia tietoja 50429: voidaan muussa kuin yksittäistapauksessa 50430: antaa vain viranomaiselle, terveydenhuol- 50431: lon toimintayksikölle, apteekille sekä 50432: terveydenhuollon alalla toimivalle yhteisöl- 50433: le terveydenhuoltoon liittyvää toimintaa 50434: varten. 50435: Tietojen antamisesta perittävistä maksuis- 50436: ta säädetään erikseen. Edellä 1 momentissa 50437: tarkoitettu tiedon antaminen on maksuton- 50438: ta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö saa 50439: maksutta pyynnöstään terveydenhuollon oi- 50440: keusturvakeskuksen terveydenhuollon 50441: ammattihenkilöiden keskusrekisteriin perus- 50442: tuvan tietopalvelun lukuun ottamatta 50443: osuutta, jonka oikeusturvakeskus hankkii 50444: ulkopuoliselta palvelujen tuottaja/ta. 50445: 50446: 25 § 25 § 50447: 50448: Ammattitoiminnan asianmukaisuuden sel- Ammattitoiminnan asianmukaisuuden sel- 50449: vittäminen vittäminen 50450: 50451: Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter- Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter- 50452: veydenhuollon ammattihenkilö on käynyt veydenhuollon ammattihenkilö on sairau- 50453: kykenemättömäksi toimimaan ammatis- den, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen 50454: saan, terveydenhuollon oikeusturvakeskus toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn ta- 50455: voi velvoittaa terveydenhuollon ammatti- kia kykenemätön toimimaan ammatissaan, 50456: henkilön lääkärintarkastukseen tai sairaa- terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi 50457: latutkimuksiin, joissa voidaan ottaa tar- velvoittaa terveydenhuollon ammattihen- 50458: peelliset näytteet ja suorittaa muu tutkimus, kilön lääkärintarkastukseen tai sairaalatutki- 50459: joka voi tapahtua ilman sanottavaa haittaa muksiin (ammatillisen toimintakyvyn ja ter- 50460: 22 HE 133/2000 vp 50461: 50462: Voimassa oleva laki Ehdotus 50463: 50464: (työkyvyn selvittäminen) veydentilan selvittäminen). 50465: Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter- Jos on perusteltua aihetta olettaa, että ter- 50466: veydenhuollon ammattihenkilön ammatti- veydenhuollon ammattihenkilön ammatin- 50467: taidossa on puutteita, terveydenhuollon oi- harjoittamistaidossa tai ammattitiedoissa 50468: keusturvakeskus voi velvoittaa terveyden- on puutteita, terveydenhuollon oikeusturva- 50469: huollon ammattihenkilön ammattitaidon tai keskus voi velvoittaa terveydenhuollon am- 50470: muun pätevyyden toteamiseksi kuuluste- mattihenkilön ammattitaitojen tai -tietojen 50471: luun taikka työkokeiluun tai -näytteeseen tutkimiseksi työkokeiluun, -työnäytteeseen 50472: (ammattitaidon selvittäminen). tai kuulusteluun (ammattitaidon selvittämi- 50473: nen). 50474: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai 50475: lääninhallitus voi tarvittaessa määrätä suori- lääninhallitus voi tarvittaessa määrätä suori- 50476: tettavaksi terveydenhuollon ammat- tettavaksi tarkastuksen terveydenhuollon 50477: tihenkilön vastaanotto-, tutkimus- ja hoito- ammattihenkilön vastaanottotiloissa am- 50478: tilojen sekä potilasasiakirjojen tarkasta- mattihenkilön, hänen ammattitoimintansa, 50479: misen (vastaanottotoiminnan tarkasta- avustavan henkilökunnan, vastaanotto-, 50480: minen). Terveydenhuollon oikeusturva- tutkimus- ja hoitotilojen, laitteiden sekä po- 50481: keskus tai lääninhallitus voi käyttää asian- tilasasiakirjojen tutkimiseksi (vastaanotto- 50482: tuntijoita vastaanottotoiminnan tarkas- toiminnan tarkastaminen). Terveyden- 50483: tamisessa. huollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitus 50484: voivat käyttää asiantuntijoita vastaanotto- 50485: toiminnan tarkastuksessa. 50486: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei Terveydenhuollon ammattihenkilön vas- 50487: suostu vastaanottotoiminnan tarkastami- taanottotoimintaa tarkastettaessa poliisi on 50488: seen, poliisin on annettava tarvittaessa velvollinen tarvittaessa antamaan virka- 50489: virka-apua. apua. 50490: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei 50491: suostu työkyvyn selvittämiseen, ammatti- suostu 1-3 momentissa säädettyyn selvit- 50492: taidon selvittämiseen tai vastaanottotoimin- tämiseen tai tarkastamiseen, terveyden- 50493: nan tarkastamiseen, terveydenhuollon oi- huollon oikeusturvakeskus voi kieltää 50494: keusturvakeskus voi kieltää laillistettua am- laillistettua ammattihenkilöä harjoittamasta 50495: mattihenkilöä harjoittamasta ammattia tai ammattiaan tai peruuttaa luvan saaneen am- 50496: peruuttaa luvan saaneen ammattihenkilön mattihenkilön ammatinharjoittamisluvan 50497: ammatinharjoittamisluvan taikka kieltää ni- taikka kieltää nimikesuojattua ammattihen- 50498: mikesuojattua ammattihenkilöä käyttämästä kilöä käyttämästä asetuksella säädettyä ter- 50499: asetuksella säädettyä terveydenhuollon am- veydenhuollon ammattihenkilön ammat- 50500: mattihenkilön ammattinimikettä. tinimikettä. 50501: 50502: 50503: 50504: 26 § 26 § 50505: 50506: Virheellinen toiminta Seuraamukset virheellisestä toiminnasta 50507: 50508: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on Jos terveydenhuollon ammattihenkilö 50509: 1) laiminlyönyt 15-21 §:ssä säädetyn 1) laiminlyö 15-21 §:ssä säädetyn vel- 50510: velvollisuuden, vollisuuden tai lääkäri taikka hammas- 50511: lääkäri laiminlyö 15-23 §:ssä säädetyn 50512: velvollisuuden, 50513: 2) suorittanut sellaisia tehtäviä, joihin hä- 2) suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin hä- 50514: nen koulutustaan ja ammattitaitoaan on pi- nen koulutustaan tai ammattitaitoaan on pi- 50515: HE 133/2000 vp 23 50516: 50517: Voimassa oleva laki Ehdotus 50518: 50519: dettävä riittämättömänä tai hänen toiminta- dettävä riittämättömänä tai hänen toiminta- 50520: mahdollisuuksiaan rajoitettuina, tai mahdollisuuksiaan rajoitettuina tai 50521: 3) toiminut muutoin virheellisesti tai moi- 3) toimii muutoin virheellisesti tai moi- 50522: tittavasti, terveydenhuollon oikeusturvakes- tittavasti, 50523: kus voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi: 50524: ja ohjeita ammattitoimintaa varten sekä ra- a) antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja 50525: joittaa laillistetun ammattihenkilön amma- ohjeita ammattitoimintaa varten; 50526: tinharjoittamisoikeutta toistaiseksi tai pois- b) rajoittaa laillistetun ammattihenkilön 50527: taa sen toistaiseksi tai toistaiseksi peruuttaa ammatinharjoittamisoikeutta määräajaksi 50528: luvan saaneen ammattihenkilön ammatin- tai toistaiseksi; 50529: harjoittamisluvan taikka kieltää nimi- c) poistaa laillistetun ammattihenkilön 50530: kesuojattua ammattihenkilöä toistaiseksi ammatinharjoittamisoikeuden määräajaksi 50531: käyttämästä asetuksella säädettyä tervey- tai toistaiseksi; 50532: denhuollon ammattihenkilön ammattini- d) kieltää nimikesuojattua ammat- 50533: mikettä. tihenkilöä käyttämästä asetuksessa sää- 50534: dettyä terveydenhuollon ammattihenkilön 50535: ammattinimikettä määräajaksi tai toistai- 50536: seksi; taikka 50537: e) peruuttaa luvan saaneen ammattihenki- 50538: lön ammatinharjoittamisoikeuden. 50539: 50540: 50541: 28 § 28 § 50542: 50543: Kykenemättömyys toimia ammatissa Kykenemättömyys toimia ammatissa 50544: 50545: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on Jos terveydenhuollon ammattihenkilö 50546: iän, sairauden, päihteiden väärinkäytön tai on sairauden, päihteiden väärinkäytön, hei- 50547: muun syyn vuoksi käynyt kykenemättö- kentyneen toimintakyvyn tai muun vastaa- 50548: mäksi toimimaan ammatissaan, tervey- van syyn perusteella taikka muulla tavoin 50549: denhuollon oikeusturvakeskus voi rajoittaa perustellusti todetun ammattitaidotto- 50550: laillistetun ammattihenkilön ammatin- muuden vuoksi kykenemätön toimimaan ter- 50551: harjoittamisoikeutta toistaiseksi tai poistaa veydenhuollon ammattihenkilönä, tervey- 50552: sen toistaiseksi tai toistaiseksi peruuttaa lu- denhuollon oikeusturvakeskus voi päättää 50553: van saaneen ammattihenkilön ammatin- 26 §:ssä säädetystä toimenpiteestä. 50554: harjoittamisluvan taikka kieltää nimike- 50555: suojattua ammattihenkilöä toistaiseksi käyt- 50556: tämästä asetuksella säädettyä terveyden- 50557: huollon ammattihenkilön ammattinimikettä. 50558: 50559: Tämä laki tulee voimaan päivänä 50560: kuuta 2001. 50561: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 50562: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 50563: toimenpiteisiin. 50564: HE 134/2000 vp 50565: 50566: 50567: 50568: 50569: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimeentulo- 50570: tuesta annetun lain muuttamisesta 50571: 50572: 50573: 50574: 50575: ESITYKSEN PÄASIALLINEN SISÄLTÖ 50576: Esityksessä ehdotetaan toimeentulotuesta voittavammin. Myös ehkäisevän tuen käyttö- 50577: annettua lakia muutettavaksi siten, että eh- kohteista lakiin lisättäisiin esimerkinomainen 50578: käisevän toimeentulotuen käyttö tuen saajien säännös. Lisäksi toimeentulotuesta annettuun 50579: omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi ja lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan toi- 50580: syrjäytymisen ehkäisemiseksi lisääntyy. Esi- meentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa 50581: tyksen mukaan ehkäisevän toimeentulotuen viivytyksettä. 50582: myöntämisen perusteet säilyisivät ennallaan, Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 50583: joten tukea myönnettäisiin edelleen kunnan vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 50584: päättämien perusteiden mukaisesti. Ehkäise- sen yhteydessä. 50585: vän tuen myöntämisestä ja tarkoituksesta Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 50586: säädettäisiin kuitenkin nykyistä täsmälli- päivänä huhtikuuta 2001. 50587: semmin ja kuntia aikaisempaa vei- 50588: 50589: 50590: 50591: 50592: YLEISPERUSTELUT 50593: 50594: 50595: 1. Johdanto talo: Mikä on kohtuullinen minimi? 50596: Raportteja 240. Lisäksi lakiuudistuksen vai- 50597: Toimeentulotukea ja siihen läheisesti liitty- kutuksia on selvitetty perusturvamuutosten 50598: viä muita tukijärjestelmiä koskevat uu- arviointitutkimuksen loppuraportissa Keski- 50599: distukset toteutettiin vuonna 1998. Uudis- talo - Heikkilä- Laaksonen: Toimeentulon 50600: tusten tavoitteena oli siirtää vähimmäis- muutokset. STM:n julkaisuja 2000:16. 50601: turvassa painopistettä ensisijaisten etuusjär- Edellä mainittujen selvitysten mukaan toi- 50602: jestelmien suuntaan. Uudelleenjärjestelyjen meentulotuen perusosa riittää juuri ja juuri 50603: vaikutuksia ja toimeentulotuen mitoituspe- kattamaan ne kotitalouksien menot, jotka 50604: rusteita on selvitetty muun muassa sosiaali- laissa on säädetty perusasalla katettaviksi. 50605: ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämis- Tuen riittävyys tavanomaisiin menoihin edel- 50606: keskuksen (Stakes) toteuttamassa laajassa lyttää tuen saajalta kuitenkin erittäin 50607: Vähimmäisturvan taso -tutkimusprojektissa. kurinalaista taloudenpitoa ja suunnitelmalli- 50608: Hankkeeseen kuuluvina tutkimuksina ovat suutta kulutuksen suhteen. Mitä pidempään 50609: ilmestyneet seuraavat selvitykset: Kosunen: asiakas joutuu olemaan toimeentulotuen va- 50610: Paljonko on riittävästi? Raportteja 232, Aato- rassa, sitä niukemmaksi muodostuu 50611: la- Viinisalo: Mitä eläminen maksaa? taloudellinen liikkumavara, jolloin esimer- 50612: Raportteja 237 ja Forma- Heikkilä- Keski- kiksi ennalta-arvaamattomat menot voivat 50613: 50614: 209260H 50615: 2 HE 134/2000 vp 50616: 50617: 50618: aiheuttaa kohtuutonta välttämättömyyskulu- mukaan ehkäisevää toimeentulotukea 1 §:n 2 50619: tuksen supistamista, esimerkiksi tinkimistä momentissa mainittujen tavoitteiden saavut- 50620: ruokamenoista. Käytännössä tämä ilmenee tamiseksi (13 §). 50621: muun muassa turvautumisena kirkon, Suo- Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu 50622: men Punaisen Ristin ja muiden avustus- henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuu- 50623: järjestöjen epäviralliseen apuun ja niin den ja toimintakyvyn edistämiseksi. Tuki on 50624: sanottujen ruokapankkien leipäjonoina. riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oi- 50625: Pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaat- keutettu toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n 50626: teiden mukaan julkisten tukijärjestelmien 1 momentissa tarkoitettuun toimeentulotu- 50627: tulisi toimia niin, että tarvetta turvautua epä- keen. Ehkäisevällä tuella pyritään riittävän 50628: viralliseen apuun ei merkittävässä määrin ajoissa auttamaan tuen tarpeessa olevaa hen- 50629: esiintyisi. Nykyisen toimeentulotukijärjes- kilöä selviytymään odotettavissa olevista 50630: telmän keskeinen heikkous on, että se ei toimeentulo-ongelmista, ja välttämään varsi- 50631: riittävän joustavasti ota huomioon tuen saa- naisen toimeentulotuen tarve. 50632: jan tosiasiallista tilannetta ja siitä aiheutuvaa Ehkäisevän tuen käytöllä voidaan erityises- 50633: tuen tarvetta. ti pitkällä aikavälillä saavuttaa myös 50634: Tilannetta ehdotetaan korjattavaksi säätä- taloudellista säästöä. Jo suhteellisen vähäisel- 50635: mällä ehkäisevän toimeentulotuen myöntä- läkin avulla henkilön elämäntilanteessa 50636: minen nykyistä velvoittavammaksi. Toi- voidaan saada aikaan positiivinen muutos. 50637: meentulotuesta annetun lain 13 §: ssä to- Tuen saaminen voi estää asiakasta ajautu- 50638: detaan nykyisin, että kunta voi myöntää masta tilanteeseen, jossa hän joutuisi ehkä 50639: päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää pitkäänkin turvautumaan toimeentulotukeen, 50640: toimeentulotukea. Lainkohta ehdotetaan mistä aiheutuisi kunnalle jatkossa monin ver- 50641: muutettavaksi velvoittavammaksi siten, että roin suuremmat kustannukset. 50642: siitä poistetaan sana "voi". Edelleen toi- Kaija Salomaan ehkäisevästä toimeentulo- 50643: meentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) tuesta tekemän selvityksen (STM. Monisteita 50644: ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mu- 1997: 18) mukaan kunnissa, joissa ehkäise- 50645: kaan toimeentulotukiasiat on käsiteltävä vää tukea on käytetty, sitä on pidetty 50646: kunnassa viivytyksettä. tuloksellisena; useiden tukea saaneiden so- 50647: Esitykseen liittyy valtion vuoden 2001 ta- siaalihuollon asiakkuus on päättynyt eikä 50648: lousarvioesityksen mukaisesti myös toimeen- siitä ole tullut jatkuvaa. 50649: tulotuesta annetun asetuksen muuttaminen Ehkäisevä tuki on koettu erityisen käyttö- 50650: siten, että henkilön tai perheen erityiset tar- kelpoiseksi sosiaalityön välineeksi akuuteissa 50651: peet ja olosuhteet tulisivat nykyistä parem- kriiseissä. Ehkäisevällä toimeentulotuella on 50652: min huomioon otetuiksi toimeentulotuen tuettu perheitä, joita on kohdannut kriisi per- 50653: lisäosan yhteydessä. heenjäsenen kuoleman, vakavan sairastu- 50654: Kaiken kaikkiaan uudistuksilla pyritään misen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutu- 50655: siihen, että toimeentulotukijärjestelmä voisi misen vuoksi. 50656: toimia nykyistä tehokkaammin ja jousta- Tukea on myönnetty henkilöille ja perheil- 50657: vammin taloudellisissa vaikeuksissa olevien le, joiden toimeentulo on vaarantunut 50658: ihmisten auttamiseksi ja syrjäytymisen tor- sellaisten menojen, esimerkiksi lainan lyhen- 50659: jumiseksi. nysten, vuoksi, joita ei voida toimeen- 50660: tulotukea myönnettäessä ottaa huomioon. 50661: 2. Nykytila V elkakierteen katkaisemisella henkilön tai 50662: perheen talous on voitu saada tasapainoon ja 50663: 2.1. Ehkäisevä toimeentulotuki jatkuvan tuen tarve estettyä. 50664: Ehkäisevän tuen myöntämisellä vuokraräs- 50665: Toimeentulotuesta annetun lain mukaan tien maksuun on voitu välttää häätö, sen 50666: ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on seurauksena ilmeiseksi arvioitu perheen ha- 50667: edistää henkilön ja perheen sosiaalista turval- joaminen ja perheen tilanteen muuttuminen 50668: lisuutta ja toimintakykyä (1 § 2 mom.) ja entistä kaoottisemmaksi. Tuki on koettu 50669: kunta voi myöntää päättämiensä perusteiden myös hyvänä opiskelun ja työllistymisen tur- 50670: HE 134/2000 vp 3 50671: 50672: 50673: vaajana poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa joonaa markkaa vuonna 1998. Samana ajan- 50674: muut, ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole jaksona myönnetyn toimeentulotuen koko- 50675: olleet käytettävissä. naismäärä nousi 919 miljoonasta markasta 50676: Ehkäisevää tukea on myös käytetty van- 2 772 miljoonaan markkaan. Ehkäisevän 50677: husten kotona asumisen ja itsenäistyvien toimeentulotuen osuus koko myönnetyn toi- 50678: nuorien tukemiseen, sekä nuorten ja pitkäai- meentulotuen määrästä on laskenut vuoden 50679: kaistyöttömien aktivoimiseksi ja työhön pää- 1990 1,3 prosentista vuoden 1998 0,7 pro- 50680: syn parantamiseksi. Tukea on voitu myöntää senttiin. Ehkäisevää tukea saaneiden koti- 50681: myös vammaiselle henkilölle silloin, kun hän talouksien osuus kaikista toimeentulotuen 50682: ei ole ollut oikeutettu tukeen vammaispalve- piirissä olleista kotitalouksista on 1990-luvun 50683: lulain nojalla, mutta ehkäisevä tuki on ajan vaihdellut hieman kolmen prosentin mo- 50684: auttanut vammaista itsenäisessä selviytymi- lemmin puolin. 50685: sessä. Tukimuodolla on merkitystä myös Tuen kokonaismäärästä noin puolet, eli 50686: lastensuojelutyölle, esimerkiksi itsenäistyvi- 10,1 miljoonaa markkaa myönnettiin vuonna 50687: en asiakasnuorten kohdalla. 1998 Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, joi- 50688: Kaiken kaikkiaan tuen on katsottu edistä- den asukasmäärä on yhteensä vajaa viidennes 50689: vän sekä inhimillisyyttä että taloudellisuutta, Suomen koko väestöstä. 50690: ja sitä on pidetty tarpeellisena ja tärkeänä so- Sosiaalityötä koskevissa selvityksissä on 50691: siaalityön välineenä kaikissa kyselytutkimuk- todettu, että ehkäisevän toimeentulotuen 50692: seen osallistuneissa kunnissa. käyttöä tulisi pyrkiä lisäämään osana suunni- 50693: Ehkäisevää toimeentulotukea saaneiden ko- telmallista sosiaalityötä. 50694: titalouksien määrä on lisääntynyt hieman Myös sosiaali- ja terveysministeriön, työ- 50695: 1990-luvulla, mutta tukea saaneiden talouk- ministeriön, opetusministeriön ja ympäristö- 50696: sien suhteellinen osuus kaikista toimeen- ministeriön epävirallinen syrjäytymisen 50697: tulotukea saaneista kotitalouksista on laske- vastaisia toimia pohtinut yhteistyöryhmä on 50698: nut. Vuosittain myönnetyn ehkäisevän toi- tähdentänyt ehkäisevän toimeentulotuen 50699: meentulotuen määrä ei ole noussut samassa käyttöä syrjäytymisen torjumisessa. 50700: suhteessa kuin varsinaisen toimeentulotuen Sosiaali- ja terveydenhuollon vuosien 50701: määrä. Myös entistä harvemmat kunnat ovat 2000--2003 tavoite- ja toimintaohjelman 50702: myöntäneet ehkäisevää toimeentulotukea. mukaisesti sosiaalityön kehittämisen eräänä 50703: Kun vuonna 1990 kunnista 16 prosenttia ei tavoitteena on asiakkaan omatoimisen suo- 50704: myöntänyt ehkäisevää tukea lainkaan, oli riutumisen tukeminen ja pitkäaikaisesti 50705: vastaava osuus 26 prosenttia vuonna 1997 ja toimeentulotukea saavien sekä nuorten asiak- 50706: 30 prosenttia vuonna 1998. kaiden aktivointi. Tavoitetta tukevana 50707: Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö 1990- toimenpidesuosituksena matmtaan muun 50708: luvulla: muassa ehkäisevän toimeentulotuen nykyistä 50709: Vuosi runsaampi käyttö asiakkaiden omatoimisen 50710: 1990 1995 1998 suoriutumisen tukemiseksi (suositus 27). 50711: 50712: Kotitalouksia 6 248 9170 9 799 2.2. Menettely toimeentulotukea myön- 50713: Henkilöitä 14 975 22 411 23 506 nettäessä 50714: Tuen määrä 50715: kuukaudessa/ Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuu- 50716: kotitalous 1 785 mk 1 688 mk 1 532 mk luva viimeSIJainen tuki, jonka avulla 50717: Keskimääräinen turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen 50718: kesto I,Okk 1,6kk 1,8 kk elämän kannalta vähintään välttämätön toi- 50719: Menot yhteensä meentulo. Perustuslain 19 §:n 1 momentin 50720: milj. mk 11,3 19,5 20,6 mukaan jokaisella, joka ei kykene hankki- 50721: maan ihmisarvoisen elämän edellyttämää 50722: Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin turvaa, on oikeus välttämättömään toimeen- 50723: 11 ,3 miljoonaa markkaa vuonna 1990, 19,5 tuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on 50724: miljoonaa markkaa vuonna 1995 ja 20,6 mil- tämän oikeuden toteuttamista turvaava kes- 50725: 4 HE 134/2000 vp 50726: 50727: 50728: keinen rahaetuus. Asiakkaan kannalta tilanteet vaihtelevat 50729: Toimeentulotuen tarpeessa olevien henki- riippuen kunnan toimintatavoista ja asiak- 50730: löiden ja perheiden tulisi saada tuki mah- kaan tapauksen erityispiirteistä. Jos asiakas 50731: dollisimman joustavasti ja kohtuullisessa on tehnyt kirjallisen hakemuksen, jota ei ole 50732: ajassa. Toimeentulotuen tarve saattaa syntyä tarvinnut täydentää lisäselvityksillä, toimeen- 50733: elämäntilanteen äkillisesti muuttuessa. Toi- tulotukipäätös on voitu tehdä viikon 50734: meentulotukiasioiden käsittelyssä on esiin- kuluessa siitä kun hakemus on saapunut sosi- 50735: tynyt viiveitä, kun toimeentulotukiasiak- aalitoimistoon. Toisissa tapauksissa asiakas 50736: kaiden määrä on 1990-luvulla voimakkaasti on pyydetty tapaamiseen sosiaalitoimistolla, 50737: kasvanut. Siirtyminen kirjallisten toimeentu- jos se on arvioitu tarpeelliseksi, tai asiakas on 50738: lotukihakemusten käyttöön on nopeuttanut itse halunnut käydä selvittämässä asiaansa 50739: hakemusten käsittelyä, mutta ei ole poistanut sosiaalityöntekijän kanssa. Näissä tapauksis- 50740: ongelmaa. Joillakin paikkakunnilla asiakas sa aika on voitu varata joskus vasta 50741: on saattanut joutua odottamaan toimeentulo- muutaman viikon päähän. Niin suullisen kuin 50742: tukipäätöstä kolmesta seitsemäänkin viikkoa. kirjallisenkin hakemuksen pohjalta tehdyn 50743: Sosiaali- ja terveysministeriö on toimeentu- päätöksen saaminen voi viivästyä, jos asiak- 50744: lotukilain soveltajille tarkoitetussa oppaas- kaan hakemuksen johdosta on tehtävä 50745: saan (STM. Oppaita 1998:2) kiinnittänyt erityisiä selvityksiä, tai jos asiakas ei ole 50746: huomiota tähän epäkohtaan ja kehottanut toimittanut tarvittavia liitteitä ja niitä joudu- 50747: kuntia tarvittaessa järjestämään päivystys- taan erikseen pyytämään. 50748: luonteisia vastaanottoaikoja avun tarpeessa Kunnissa on myös järjestetty päivystys- 50749: olevia asiakkaita varten ja muutoinkin huo- luonteisia vastaanottoja kiireellisiä tapauksia 50750: lehtimaan siitä, että tuen hakija saa varten, jolloin on voitu nopeammin käsitellä 50751: tarvitsemansa avun riittävän ajoissa. Ministe- akuutissa taloudellisen avun tarpeessa olevi- 50752: riön suositukset eivät ole kuntia veivoittavia en henkilöiden asioita asiakasjonon ohi. 50753: eikä niillä ole ollut riittävää vaikutusta toi- Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on al- 50754: meentulotukiasioiden ruuhkautumisen estä- kanut vähentyä, mutta asiakasjonoissa tämä 50755: misessä. kehitys ei vielä näy. Keskitalon, Heikkilän ja 50756: Stakesin perusturvamuutosten arviointisel- Laaksosen tutkimuksen mukaan asiakasjonot 50757: vityksessä tutkittiin myös toimeentulotuen olivat lyhentyneet hieman l/3:ssa tutkituista 50758: jonotilannetta 24 paikkakunnalla. Tehdyn kunnista ja hävinneet ainoastaan yhdessä. 50759: selvityksen mukaan vuoden 1999 keväällä Kunnista puolet ilmoitti, että muutosta aikai- 50760: sosiaalitoimistojen asiakasjonot näyttivät sempaan ei ollut tapahtunut. Lisäksi yksi 50761: seuraavilta: kunta ilmoitti, että tilanne vaihtelee. Kunnis- 50762: ta yhdeltä ei saatu vastausta tähän kysy- 50763: Joootusaika vastaanotolle %kunnista/ mykseen. 50764: toimistoista Sosiaali- ja terveydenhuollon vuosien 50765: 2000-2003 tavoite- ja toimintaohjelman 50766: vähemmän kuin 1 viikko 24 eräänä tavoitteena on palvelujen saatavuu- 50767: 1-2 viikkoa 44 den varmistaminen (tavoite nro 7). Ohjelman 50768: 2-3 viikkoa 24 toimenpidesuosituksen mukaan kunnan tulee 50769: Yli 3 viikkoa 8 huolehtia toimeentulotukijärjestelmän hyväs- 50770: Yhteensä 100 tä ja säännösten mukaisesta toiminnasta sekä 50771: varmistaa, että asiakkaan hakiessa toimeentu- 50772: Yllä oleva janotustilanne kertoo sen, miten lotukea asia otetaan käsiteltäväksi vii- 50773: pitkään toimeentulotuen asiakas joutuu jonot- meistään viikon sisällä tuen tarpeen ilmoit- 50774: tamaan sosiaalityöntekijän vastaanotolle pää- tamisesta (suositus 32.) 50775: syä, mutta ei sitä, missä ajassa hakemuksen 50776: tekemisestä toimeentulotukipäätöksen saa. 3. Ehdotetut muutokset 50777: Useissa kunnissa toimeentulotukiasioita kä- 50778: sittelevät sosiaalityöntekijöiden lisäksi myös Esityksen tavoitteena on, että ehkäisevän 50779: muut viranhaltijat. toimeentulotuen käyttö lisääntyy, ja sitä käy- 50780: HE 134/2000 vp 5 50781: 50782: 50783: tettäisiin nykyistä tehokkaammin tavoitteel- teenä. 50784: lisen sosiaalityön välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitukse- 50785: Toimeentulotuesta annetun lain sanamuo- na on uudistaa toimeentulotuesta annetun 50786: toa ehdotetaan muutettavaksi kuntia vel- lain soveltajille tarkoitettu opas ennen sää- 50787: voittavammaksi. Kun lain 13 §:ssä nykyi- dösmuutosten voimaan tuloa. 50788: sellään todetaan, että "kunta voi myöntää 50789: päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 50790: toimeentulotukea", kyseinen lainkohta kuu- tukset 50791: luisi esityksen mukaisesti "kunta myöntää --- 50792: ehkäisevää toimeentulotukea." Aiemmin esitetyn mukaisesti kunnat ovat 50793: Toimeentulotuesta annettuun lakiin ehdote- käyttäneet ehkäisevään toimeentulotukeen 50794: taan esimerkinomaisesti listattavaksi ehkäi- runsaat 20 miljoonaa markkaa vuodessa. Eh- 50795: sevän toimeentulotuen käyttötarkoituksia. dotettujen säädösmuutosten seurauksena 50796: Tällä halutaan ohjata ehkäisevän toimeentu- arvioidaan ehkäisevän tuen käytön nelin- 50797: lotuen käyttöä sellaisiin tapauksiin, joissa kertaistuvan nykyisestä, jolloin ehkäisevään 50798: varsinaisen toimeentulotuen myöntäminen ei toimeentulotukeen käytettäisiin runsas 80 50799: pääsääntöisesti tule kysymykseen, mutta miljoonaa markkaa. Tämä on noin 3,3 pro- 50800: joissa ehkäisevän tuen käytöllä pystyttäisiin senttia varsinaisen toimeentulotuen koko- 50801: ehkäisemään asiakkaan ja hänen perheensä naismenoista, mitä määrää olisi pidettävä 50802: syrjäytyminen ja tukemaan omatoimista suo- riittävänä varautumisena ehkäisevän toi- 50803: riutumista. Tuen myöntämisperusteet säi- meentulotuen myöntämistä varten. Kuntien 50804: lyisivät kuitenkin ennallaan, joten ehkäisevää toimeentulotukimenot lisääntyisivät vuosita- 50805: toimeentulotukea myönnettäisiin edelleen solla noin 60 miljoonaa markkaa ja vas- 50806: kunnan päättämien perusteiden mukaisesti. taavasti valtionosuusmenot 14,5 miljoonaa 50807: Toimeentulotukiasioiden käsittelyssä .. ta- markkaa (24,2% 60 miljoonasta markasta). 50808: pahtuu viivästystä useissa kunnissa. Akil- Koska uudistukset tulisivat voimaan 50809: liseen toimeentulotuen tarpeeseen eivät kun- 1 päivänä huhtikuuta 2001, kuntien toimeen- 50810: nat ole mahdollisista sosiaalitoimiston päi- tulotukimenot lisääntyisivät vuonna 2001 50811: vystysjärjestelyistä huolimatta aina vastan- arviolta 45 miljoonaa markkaa. Tämän joh- 50812: neet riittävän nopeasti. Toimeentulotuki- dosta valtion talousarvioehdotukseen vuo- 50813: asiakkuudet lisääntyivät jyrkästi 1990-luvun delle 2001 on momentille 33.32.30 lisätty 50814: laman myötä, ja toimeentulotuen asiakasjo- 10,9 miljoonaa markkaa uudistuksen johdos- 50815: not pitenivät. Parin viime vuoden aikana ta. Loppuosa kustannusvaikutuksista otettai- 50816: tapahtuneesta asiakasmäärien laskusta huo- siin huomioon vuoden 2002 talousarviossa. 50817: limatta asiakasjonoissa ei näy vielä Esitykseen liittyvän toimeentulotuesta an- 50818: tapahtuneen huomattavaa muutosta parem- netun asetuksen muutoksen tavoitteena on 50819: paan suuntaan. Sosiaalityön kuormittavuus tehostaa tarveharkinnan käyttöä toimeentulo- 50820: on kasvanut, koska pitkäaikaisasiakkaiden tukea myönnettäessä. Tämän muutoksen 50821: omatoimisuuden tukeminen ja muun muassa arvioidaan myös lisäävän kuntien toimeentu- 50822: työllistymishankkeiden toteuttaminen vievät lotukimenoja. Lainmuutosehdotusten ja 50823: entistä enemmän aikaa. asetusmuutoksen kokonaiskustannusvaikutus 50824: Toimeentulotuesta annettuun lakiin ehdote- on huomioitu siten, että uudistusten johdosta 50825: taan lisättäväksi säännös, jonka mukaan valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2001 50826: toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa on momentille 33.32.30 lisätty yhteensä 16 50827: viivytyksettä. miljoonaa markkaa. 50828: Esitykseen liittyy myös toimeentulotuesta 50829: annetun asetuksen muuttaminen. Asetusmuu- 5. Asian valmistelu 50830: toksen tavoitteena on, että toimeentulotuen 50831: lisäosaa myönnettäessä tuen hakijan erityiset Lainmuutosehdotukset on valmisteltu sosi- 50832: tarpeet tai olosuhteet tulisivat nykyistä pa- aali- ja terveysministeriön sosiaali- ja 50833: remmin huomioon otetuiksi. Luonnos terveyspalveluosaston ja ehkäisevän sosiaali- 50834: asetusmuutokseksi on tämän esityksen liit- ja terveyspolitiikan osaston yhteistyönä. 50835: 6 HE 134/2000 vp 50836: 50837: 50838: Valmistelun yhteydessä on kuultu Suomen Uudistuksista on käyty valtionosuuslain 50839: Kuntaliiton, yksittäisten kuntien sekä eräiden mukainen neuvottelu Suomen Kuntaliiton 50840: seurakuntien ylläpitämien ruokapankkien kanssa. 50841: edustajia. 50842: 50843: 50844: 50845: 50846: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 50847: 50848: 50849: 1. Lakiehdotuksen perustelut heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lie- 50850: ventäminen ja vastaavat muut tuen saajan 50851: Laki toimeentulotuesta omatoimista suoriutumista edistävät tarkoi- 50852: tukset. Lainkohdan tarkoituksena on nostaa 50853: 1 §. Toimeentulotuen tarkoitus. Toimeen- esiin joitakin elämäntilanteita, joissa ehkäi- 50854: tulotuesta annetun lain 1 §:n 2 momenttia sevää toimeentulotukea käyttämällä voidaan 50855: ehdotetaan muutettavaksi siten, että ehkäise- toteuttaa tuen käytölle lain 1 §:n 2 momen- 50856: vän toimeentulotuen käytön tarkoitusta täs- tissa asetettuja tavoitteita. Sillä ei siten ole 50857: mennetään kirjaamaHa lainkohtaan nykyistä tarkoitus muuttaa ehkäisevän toimeen- 50858: laajemmin tuen käytön tavoitteita. tulotuen myöntämisen perusteita, vaan ne 50859: Henkilön ja perheen sosiaalisen turvalli- säilyisivät edelleen kuntien päätettävinä. 50860: suuden edistämisen lisäksi lainkohtaan kir- 14 §. Toimeentulotuen hakeminen ja myön- 50861: jattaisiin ehkäisevän toimeentulotuen tar- täminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 50862: koitukseksi edistää henkilön ja perheen oma- uusi 4 momentti, jossa säädetään, että toi- 50863: toimista suoriutumista sekä ehkäistä syr- meentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa 50864: jäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toi- viivytyksettä. 50865: meentulotuesta. Toimeentulotukiasioiden käsittelyvaihei- 50866: 13 §.Ehkäisevä toimeentulotuki. Toimeen- siin kuuluvat hakemuksen vastaanotto, asian 50867: tulotukilain sanamuotoa ehdotetaan muu- selvittely, mahdollisten lisäselvitysten hank- 50868: tettavaksi kuntia velvoittavammaksi. Ehkäi- kiminen joko asiakkaalta tai viranomais- 50869: sevän toimeentulotuen käyttöä suunnitelmal- aloitteisesti, sekä lopulta päätöksen teko. 50870: lisen sosiaalityön välineenä tulisi tehostaa. Lainkohta edellyttää, että kaikissa näissä kä- 50871: Sosiaalityö on kohdannut yhteiskunnan sittelyvaiheissa tulisi pyrkiä viivytyksettö- 50872: muuttuessa uusia haasteita ja kaipaa uusia mään menettelyyn. 50873: välineitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja 50874: Toimeentulotuesta annetun lain 13 §: ssä toimintaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi 50875: todetaan nykyisin, että kunta voi myöntää varmistaa, että asiakkaan hakiessa toimeentu- 50876: päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää lotukea asia otetaan käsiteltäväksi viimeis- 50877: toimeentulotukea. Lainkohta ehdotetaan tään viikon sisällä tuen tarpeen ilmoittami- 50878: muutettavaksi velvoittavammaksi siten, että sesta. Tätä voidaan pitää ohjeellisena 50879: siitä poistetaan sana "voi". tavoitteena siitä, kuinka nopeasti tuen hakijan 50880: Ehkäisevää toimeentulotukea koskeva py- tulisi saada asiansa käsiteltäväksi. 50881: kälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen Hakemus, jonka toimeentulotuen hakija on 50882: 2 momentissa lueteltaisiin esimerkinomai- esittänyt, olisi otettava käsiteltäväksi viivyt- 50883: sesti niitä tarkoituksia, joihin ehkäisevän telemättä, ja kun asian ratkaisun kannalta 50884: toimeentulotukea voisi käyttää. Näitä tarkoi- välttämättömät tiedot on saatu, päätös asiassa 50885: tuksia olisivat tuen saajan aktivointia tukevat olisi pyrittävä antamaan viivytyksettä. Jos 50886: toimenpiteet, asumisen turvaaminen, ylivel- toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi jou- 50887: kaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lie- dutaan pyytämään lisäselvityksiä, asia olisi 50888: ventäminen, taloudellisen tilanteen äkillisestä ratkaistava viivyttelemättä sen jälkeen, kun 50889: HE 134/2000 vp 7 50890: 50891: 50892: tarvittavat tiedot on saatu. jättämään kirjallinen hakemus, mikäli vas- 50893: Toimeentulotukijärjestelmän tavoitteena taanottoaikaa ei voida järjestää kohtuullisessa 50894: on, että kukaan ei jää vaille kiireellisesti tar- ajassa. 50895: vitsemaansa apua. Siksi sosiaalitoimistossa 50896: on syytä tarvittaessa järjestää päivys- 2. Voimaantulo 50897: tysluonteisia vastaanottoaikoja kiireellisen 50898: avun tarpeessa olevia asiakkaita varten ja Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päi- 50899: muutoinkin huolehtia siitä, että tuen hakija vänä huhtikuuta 2001. 50900: saa tarvitsemansa avun riittävän ajoissa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 50901: Ajanvarausta tehtäessä tulisi ohjata asiakasta kunnan hyväksyttäväksi seuraava laki- 50902: ehdotus: 50903: 8 HE 134/2000 vp 50904: 50905: 50906: Lakiehdotus 50907: 50908: Laki 50909: toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta 50910: 50911: 50912: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 50913: muutetaan toimeentulotuesta 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun lain ( 1412/ 1997) 50914: 1 §:n 2 momentti ja 13 § sekä 50915: lisätään 14 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 50916: 1§ myöntää muun muassa tuen saajan aktivoin- 50917: tia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaa- 50918: Toimeentulotuen tarkoitus miseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen 50919: tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutu- 50920: vien vaikeuksien lieventämiseksi sekä 50921: Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena muihin tuen saajanomatoimista suoriutumis- 50922: on edistää henkilön ja perheen sosiaalista ta edistäviin tarkoituksiin. 50923: turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista 50924: sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista 50925: riippuvuutta toimeentulotuesta. 14 § 50926: 50927: 13 § Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen 50928: 50929: Ehkäisevä toimeentulotuki 50930: Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kun- 50931: Kunta myöntää päättämiensä perusteiden nassa viivytyksettä. 50932: mukaan ehkäisevää toimeentulotukea 1 §:n 2 50933: momentissa mainittujen tavoitteiden saavut- 50934: tamiseksi. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 50935: Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan 20. 50936: 50937: 50938: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 50939: 50940: 50941: Tasavallan Presidentti 50942: 50943: 50944: 50945: 50946: TARJA HALONEN 50947: 50948: 50949: 50950: 50951: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 50952: HE 13412000 vp 9 50953: 50954: 50955: 50956: 50957: Liite 50958: Rinnakkaistekstit 50959: 50960: 50961: Laki 50962: toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta 50963: 50964: 50965: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 50966: muutetaan toimeentulotuesta 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun lain (1412/1997) 50967: 1 §:n 2 momentti ja 13 § sekä 50968: lisätään 14 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 50969: Voimassa oleva laki Ehdotus 50970: 50971: 1§ 50972: 50973: Toimeentulotuen tarkoitus 50974: 50975: 50976: Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena 50977: on edistää henkilön ja perheen sosiaalista tur- on edistää henkilön ja perheen sosiaalista tur- 50978: vallisuutta ja toimintakykyä. vallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä 50979: ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippu- 50980: vuutta toimeentulotuesta. 50981: 50982: 50983: 13 § 13 § 50984: 50985: Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki 50986: Kunta voi myöntää päättämiensä perustei- Kunta myöntää päättämiensä perusteiden 50987: den mukaan ehkäisevää toimeentulotukea mukaan ehkäisevää toimeentulotukea 1 §:n 2 50988: 1 §:n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden momentissa mainittujen tavoitteiden saavut- 50989: saavuttamiseksi. tamiseksi. 50990: Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan 50991: myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia 50992: tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaami- 50993: seksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen 50994: tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutu- 50995: vien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin 50996: tuen saajan omatoimista suoriutumista edis- 50997: täviin tarkoituksiin. 50998: 50999: 51000: 51001: 51002: 209260H 51003: 10 HE 134/2000 vp 51004: 51005: Voimassa oleva laki Ehdotus 51006: 51007: 14 § 51008: 51009: Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen 51010: 51011: 51012: Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnas- 51013: sa viivytyksettä. 51014: 51015: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 51016: 20. 51017: HE 134/2000 vp 11 51018: 51019: 51020: Liite 51021: 51022: 51023: Luonnos 1.9.2000 51024: 51025: 51026: 51027: 51028: V aitioneuvoston asetus 51029: toimeentulotuesta annetun asetuksen muuttamisesta 51030: 51031: 51032: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esitte- 51033: lystä, 51034: lisätään toimeentulotuesta 30 päivänä tammikuuta 1998 annetun asetuksen 51035: (66/1998) 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 51036: seuraavasti: 51037: 51038: 1§ olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkä- 51039: aikaista toimeentulotuen saamista, pitkäai- 51040: Lisäosalla katettavat menot kaista tai vaikeaa. sairautta sekä lasten 51041: harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. 51042: 51043: Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai 51044: HE 135/2000 vp 51045: 51046: 51047: 51048: 51049: Hallituksen esitys Eduskunnalle Yhdistyneiden 51050: Kansakuntien kaikkinaisen naisten syrjinnän poista- 51051: mista koskevan yleissopimuksen valionaisen pöytäkir- 51052: jan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön 51053: alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 51054: 51055: 51056: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 51057: 51058: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy- sia. Tutkintaan voi sisältyä käynti sopi- mus- 51059: väksyisi Yhdistyneiden Kansakuntien kaik- valtiossa. Tutkinnan johdosta antamiinsa tu- 51060: kinaisen naisten syrjinnän poistamista koske- loksiin komitea voi sisällyttää kommentteja 51061: van yleissopimuksen valionaisen pöytäkirjan. ja suosituksia, joiden johdosta sopimusvalti- 51062: Pöytäkirjan mukaan henkilöillä ja henkilö- on tulee antaa vastineensa komitealle. Sopi- 51063: ryhmillä on oikeus tehdä valituksia naisten musvaltio voi pöytäkirjaan liittyessään il- 51064: syrjinnän poistamista käsittelevälle komiteal- moittaa, ettei se tunnusta komitean tutkinta- 51065: le, jos nämä katsovat sopimusvaltion loukan- menettelyyn liittyvää toimivaltaa. Suomen 51066: neen heidän yleissopimuksessa tunnustettuja tarkoituksena ei ole antaa tällaista ilmoitusta. 51067: oikeuksiaan. Pöytäkirja sisältää yksityiskoh- Pöytäkirja tulee kansainvälisesti voimaan 51068: taiset määräykset valitusten tutkittavaksi ot- 22 päivänä joulukuuta 2000. Jäsenvaltion 51069: tamisen edellytyksistä ja valitusten varsinai- osalta, joka ratifioi pöytäkirjan tai liittyy sii- 51070: sesta käsittelystä. Käsiteltyään valituksen hen sen voimaantulon jälkeen, pöytäkirja tu- 51071: komitea antaa näkökantansa ja se voi antaa lee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä 51072: myös suosituksia. Sopimusvaltion tulee ker- päivästä, jona se on tallettanut ratifioimis- tai 51073: toa komitealle toimista, joihin se on ryhtynyt liittymiskirjansa. 51074: komitean näkökantojen ja suositusten johdos- Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan 51075: ta. lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten 51076: Lisäksi komitea voi tutkia tietoja, joiden voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tu- 51077: mukaan sopimusvaltion toimesta näyttäisi ta- lemaan voimaan samana ajankohtana kuin 51078: pahtuneen yleissopimuksen mukaisten oike- pöytäkirjakin. 51079: uksien vakavia tai järjestelmällisiä loukkauk- 51080: 51081: 51082: 51083: 51084: 209196N 51085: 2 HE 135/2000 vp 51086: 51087: 51088: 51089: YLEISPERUSTELUT 51090: 51091: 1. Nykytila ja asian valmistelu ja yhdenvertaista kohtelua (n:o 156, 1981; 51092: SopS 72/1983). 51093: Euroopan neuvoston puitteissa tehdyn 51094: 1.1. Naisten syrjinnän kieltäminen kan- yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perus- 51095: sainvälisissä sopimuksissa vapauksien suojaamiseksi (1950; SopS 18- 51096: 19/ 1990; Euroopan ihmisoikeussopimus) 14 51097: YK:n peruskirjan (1945; SopS 111956) artiklassa taataan sopimuksessa tunnustettu- 51098: mukaan YK:n tulee edistää muun muassa su- jen oikeuksien ja vapauksien nauttiminen il- 51099: kupuoleen katsomatta kaikille kuuluvien ih- man minkäänlaista, muun muassa sukupuo- 51100: misoikeuksien kunnioittamista. Syrjinnän leen perustuvaa, syrjintää. Euroopan ihmis- 51101: kielto, mukaanlukien sukupuoleen perustuva oikeussopimukseen on tehty kahdestoista li- 51102: s~pöytäkirja, joka sisältää yleisen syrjintä- 51103: syrjintä, vahvistettiin myös YK:n ihmisoike- 51104: uksien yleismaailmallisessa julistuksessa kiellon. Euroopan neuvoston ministerikomi- 51105: (1948; 2 artikla). tea hyväksyi lisäpöytäkirjan 26 päivänä ke- 51106: Naisten syrjinnän kiellon kannalta keskei- säkuuta 2000 ja avasi sen allekirjoittamista 51107: siä ihmisoikeusasiakirjoja ovat kansalaisoi- varten 3 marraskuuta 2000 alkaen. Euroopan 51108: keuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kan- ihmisoikeussopimuksen ja sen pöytäkirjojen 51109: sainvälinen yleissopimus (1966; SopS 7- velvoitteiden noudattamista valvova Euroo- 51110: 8/1976; KP-sopimus) sekä taloudellisia, sosi- pan ihmisoikeustuomioistuin voi luonnolli- 51111: aalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sesti käsitellä myös tämän uuden lisäpöytä- 51112: kansainvälinen yleissopimus (1966; SopS kirjan väitettyjä loukkauksia. 51113: 6/1976; TSS-sopimus). Molempiin viimeksi Euroopan sosiaalisen peruskirjan (1961; 51114: mainittuihin yleissopimuksiin sisältyy mää- SopS 43-44/1991) lisäpöytäkirjassa (1988; 51115: räys (2 artikla), jonka mukaan sopimuksessa SopS 84/ 1992) määrätään oikeudesta yhtäläi- 51116: tunnustetut oikeudet on taattava ja turvattava siin mahdollisuuksiin ja tasavertaiseen kohte- 51117: kaikille ilman minkäänlaista, mukaanlukien luun työ- ja ammattiasioissa ilman sukupuo- 51118: sukupuoleen perustuvaa, syrjintää. Lisäksi leen perustuvaa syrjintää (1 artikla). 51119: KP-sopimuksen 26 artiklan mukaan lailla tu- 51120: lee kieltää kaikki syrjintä ja taata kaikille 1.2. Kaikkinaisen naisten syrjinnän 51121: suojelu muun muassa sukupuoleen perustu- poistamista koskeva yleissopimus 51122: vaa syrjintää vastaan. 51123: YK:n piirissä on lisäksi tehty syrjinnän Naisten syrjinnän kiellon kannalta merkit- 51124: poistamiseen ja naisten oikeuksiin liittyviä tävin ihmisoikeusasiakirja on kaikkinaisen 51125: erityiskysymyksiä koskevia sopimuksia. nai~ten syrjinnän poistamista koskeva yleis- 51126: Näistä merkittävimmät ovat naisten valtiolli- soptmus. Yleissopimus hyväksyttiin YK:n 51127: sia oikeuksia koskeva yleissopimus (1953; yleiskokouksessa vuonna 1979 (SopS 67- 51128: SopS 30/1958), YK:n kasvatus- ja tiedejär- 68/ 1986). Suomi allekirjoitti sen 17 päivänä 51129: jestön (UNESCO) yleissopimus syrjinnän heinäkuuta 1980 ja hyväksyi sen varaumitta 51130: vastustamiseksi opetuksen alalla ( 1960; SopS 4 päivänä syyskuuta 1986. Yleissopimus tuli 51131: 59/1971) samoin kuin kansainvälisen työjär- Suomen osalta voimaan 4 päivänä lokakuuta 51132: jestön (ILO) yleissopimukset koskien saman- 1986. Useat yleissopimuksen sisältämistä 51133: arvoisesta työstä miehille ja naisille makset- velvoitteista on pantu täytäntöön naisten ja 51134: tavaa samaa palkkaa (n:o 100, 1951; SopS miesten välisestä tasa-arvosta annetulla lailla 51135: 9/1963), työmarkkinoilla ja ammatinharjoit- (609/ 1986). 51136: tamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää (n:o Yleissopimuksen tavoitteena on kaikkien 51137: 111, 1958; SopS 63/1970) sekä perheenhuol- naisten syrjinnän muotojen poistaminen sekä 51138: tovelvollisuuksia omaavien mies- ja nais- naisten ja miesten välisen tosiasiallisen tasa- 51139: työntekijöiden samanlaisia mahdollisuuksia arvon saavuttaminen. Yleissopimus edellyt- 51140: HE 135/2000 vp 3 51141: 51142: 51143: tää siihen sitoutuneilta valtioilta aktiivisia misoikeusyleissopimuksia valvotaan vastaa- 51144: toimenpiteitä, mukaan lukien lainsäädäntö- vaolaisin kertomuksin. 51145: toimet, syrjinnän poistamiseksi. Yleissopi- 51146: mukseen sisältyy laaja syrjinnän määritelmä 1.3. Yksilövalitukset 51147: (1 artikla). Yleissopimuksen mukaan sopi- 51148: musvaltioiden väliaikaisia erityistoimenpitei- Kolmeen YK:n ihmisoikeussopimuksista 51149: tä tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi ei liittyy valionainen yksilövalitusjärjestelmä. 51150: pidetä syrjintänä ( 4 artikla). Suomi on hyväksynyt niistä jokaisen itseään 51151: Sopimusvaltioiden edellytetään ryhtyvän sitovaksi. Suomen kannalta käytännössä on 51152: toimenpiteisiin estääkseen naisten kaupan ja ollut merkittävin KP-sopimuksen valionainen 51153: naisten prostituutiosta hyötymisen (6 artikla). pöytäkirja, joka tuli Suomen osalta voimaan 51154: Sopimusvaltioiden tulee ryhtyä toimenpitei- vuonna 1976 samanaikaisesti yleissopimuk- 51155: siin naisten syrjinnän poistamiseksi maan po- sen kanssa. Pöytäkirjan mukaan ihmisoike- 51156: liittisesta ja julkisesta elämästä (7 artikla). uskomitea voi ottaa vastaan ja käsitellä yksi- 51157: Naisille on varmistettava samoin perustein lövalituksia väitetyissä yleissopimuksen 51158: kuin miehille mahdollisuus edustaa hallitusta loukkaustapauksissa, kun tietyt muodolliset 51159: kansainvälisellä tasolla ja osallistua kansain- edellytykset, kuten kotimaisten oikeuskeino- 51160: väliseen toimintaan (8 artikla). Kansalaisuu- jen käyttäminen, täyttyvät. Vastaava yksilö- 51161: teen liittyvien oikeuksien tulee olla miehille valitusjärjestelmä sisältyy vuonna 1970 51162: ja naisille yhtäläiset (9 artikla). Sopimusval- Suomen osalta voimaan tulleeseen kaikkinai- 51163: tioiden edellytetään ryhtyvän toimenpiteisiin sen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleis- 51164: naisten syrjinnän poistamiseksi koulutuksen sopimuksen (1965; SopS 3711970) 14 artik- 51165: alalla (1 0 artikla), työelämässä (11 artikla) ja laan. Suomi ilmoitti tunnustavansa yksilöva- 51166: terveydenhuollon alalla (12 artikla). Sopi- litusmenettelyn vuonna 1994 (SopS 51167: musvaltioiden tulee ryhtyä toimenpiteisiin 8111994). Niin ikään kidutuksen ja muun 51168: naisten syrjinnän poistamiseksi myös muilta julman, epäinhimillisen tai halventavan koh- 51169: talous- ja yhteiskuntaelämän aloilta (13 artik- telun tai rangaistuksen vastaisen yleissopi- 51170: la). Myös maaseudun naisten erityisongelmat muksen (1984; SopS 59-60/1989) 22 artik- 51171: on otettava huomioon (14 artikla). Yleisso- lan nojalla henkilöillä on mahdollisuus valit- 51172: pimuksessa on lisäksi määräyksiä naisten ja taa sopimusta valvovalle komitealle. Yleis- 51173: miesten oikeudellista tasa-arvosta (15 artik- sopimus valitusoikeuksineen tuli Suomen 51174: la). Myös avioliittoon ja perhesuhteisiin liit- osalta voimaan vuonna 1989. 51175: tyvissä asioissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin Edellä mainittujen sopimusten mukaan 51176: naisten syrjinnän poistamiseksi (16 artikla). myös sopimusvaltio voi pyytää sopimuksen 51177: Yleissopimuksen noudattamisen valvonta noudattamista valvovaa komiteaa tutkimaan 51178: perustuu yleissopimuksen 18 artiklan mukai- toisessa sopimusvaltiossa väitetyiksi tapah- 51179: sesti sopimusvaltioiden määräajoin Jaatimiin tuneita sopimusrikkomuksia (ns. valtiovali- 51180: kertomuksiin. Kertomuksissa selostetaan nii- tus). 51181: tä lainsäädännöllisiä, oikeudellisia, hallinnol- Euroopan ihmisoikeussopimuksen väite- 51182: lisia ja muita toimenpiteitä, joihin sopimus- tyistä loukkauksista yksilöt, tyhmät ja kansa- 51183: valtiot ovat ryhtyneet yleissopimuksen mää- laisjärjestöt voivat valittaa Euroopan ihmis- 51184: räysten toteuttamiseksi. Kertomukset toimite- oikeustuomioistuimelle. Valvontajärjestel- 51185: taan YK:n pääsihteerille neljän vuoden vä- mää uudistettiin 1 päivänä marraskuuta 1998 51186: lein ja niitä käsitellään yleissopimuksella pe- voimaan tulleella yhdennellätoista pöytäkir- 51187: rustetun naisten syrjinnän poistamista käsitte- jalla (1994; SopS 85-86/1998). Ihmisoike- 51188: levän komitean (komitea) istunnoissa. Ker- usvalitusjärjestelmä sitoo kaikkia Euroopan 51189: tomuksen käsiteltyään komitea antaa sopi- ihmisoikeussopimukseen liittyneitä valtioita. 51190: musvaltiolle johtopäätöksensä, jotka sisältä- Euroopan sosiaalisen peruskirjan vuoden 51191: vät sekä myönteisiä näkökohtia että huolen- 1995 lisäpöytäkirja (SopS 75-76/1998) 51192: aiheita ja suosituksia tilanteen parantamisek- mahdollistaa järjestökantelut. Vuonna 1998 51193: si. kansainvälisesti ja Suomen osalta voimaan 51194: Myös monia muitakin kansainvälisiä ih- tulleen lisäpöytäkirjan mukaan tietyt edelly- 51195: 4 HE 135/2000 vp 51196: 51197: 51198: tykset täyttävät järjestöt voivat kannella Eu- nämä katsovat sopimusvaltion loukanneen 51199: roopan neuvostolle katsoessaan, että sopi- heidän yleissopimuksessa tunnustettuja oike- 51200: musvaltio on soveltanut epätyydyttävästi jo- uksiaan. Valituksia voidaan tehdä myös täl- 51201: takin peruskirjan määräystä. laisten henkilöiden tai henkilöryhmien puo- 51202: lesta. 51203: 1.4. Valinnaisen pöytäkirjan valmistelu Pöytäkirjassa määrätään yksityiskohtaisesti 51204: valitusten tutkittavaksi ottamisen edellytyk- 51205: Vuonna 1993 YK:n Wienin ihmisoikeuksi- sistä, valitusten varsinaisesta käsittelystä ja 51206: en maailmankonferenssissa hyväksyttyyn käsittelyn seurauksista. Jotta komitea voisi 51207: toimintaohjelmaan sisältyy kohta naisten ih- ottaa valituksen tutkittavakseen, valituksen 51208: misoikeuksien vahvistamiseksi, ja siinä esite- tekijän on muun muassa turvauduttava ensin 51209: tään muun muassa valitusjärjestelmän luo- kaikkiin kotimaassaan käyttävissä oleviin oi- 51210: mista yleissopimukseen. Pekingissä vuonna keussuojakeinoihin. Jos komitea ottaa vali- 51211: 1995 pidetyssä YK:n neljännessä maailman- tuksen tutkittavakseen, valituksen kohteena 51212: konferenssissa naisten aseman edistämiseksi olevalta sopimusvaltiolta pyydetään vastine 51213: hyväksyttiin toimintaohjelma, jossa toiste- asiasta. Valitusten käsittely komiteassa on 51214: taan tuki valitusjärjestelmän perustamiselle. luottamuksellista. Käsiteltyään valituksen 51215: Neuvottelut valitus- ja tutkiotamenettelyä komitea antaa näkökantansa. Se voi antaa 51216: koskevaksi valinnaiseksi pöytäkirjaksi aloi- sopimusvaltiolle myös suosituksia. Sopimus- 51217: tettiin vuonna 1996 YK:n naisten asemaa kä- valtio on velvollinen ottamaan komitean nä- 51218: sittelevässä toimikunnassa. Toimikunnan kökannat ja suositukset asianmukaisesti 51219: työryhmä hyväksyi pöytäkirjaluonnoksen 11 huomioon ja kertomaan komitealle toimista, 51220: päivänä maaliskuuta 1999. Toimikunta hy- joihin se on ryhtynyt niiden johdosta. 51221: väksyi sen 12 päivänä maaliskuuta 1999 ja Ennen valituksen käsittelyä komitea voi 51222: YK:n yleiskokous 6 päivänä lokakuuta 1999. pyytää sopimusvaltiota ryhtymään väliaikai- 51223: Pöytäkirja avattiin allekirjoitettavaksi New siin toimenpiteisiin mahdollisten peruutta- 51224: Yorkissa 10 päivänä joulukuuta 1999, jolloin mattomien vahinkojen torjumiseksi. 51225: myös Suomi allekirjoitti sen. Jos komitean tietoon tulee seikkoja, joiden 51226: Pöytäkirjan hyväksymisestä on pyydetty mukaan sopimusvaltio näyttäisi syyllistyneen 51227: lausunnot oikeusministeriöltä, opetusministe- yleissopimuksen mukaisten oikeuksien vaka- 51228: riöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, tasa- viin tai järjestelmällisiin loukkauksiin, se voi 51229: arvovaltuutetun toimistolta, työministeriöitä oma-aloitteisesti käynnistää tutkinnan. Tut- 51230: sekä eduskunnan oikeusasiamieheltä ja val- kintaan voi kuulua käynti sopimusvaltion 51231: tioneuvoston oikeuskanslerilta. Pöytäkirjaa alueella. Tutkinnan tulokset käsiteltyään ko- 51232: koskeva hallituksen esitys on laadittu virka- mitea toimittaa ne sekä mahdolliset kommen- 51233: työnä ulkoasiainministeriössä. tit ja suositukset sopimusvaltiolle, jonka tulee 51234: antaa komitealle vastineensa. 51235: 2. Valionaisen pöytäkirjan tavoite Sopimusvaltio voi allekirjoittaessaan tai ra- 51236: ja pääasiallinen sisältö tifioidessaan pöytäkirjan tai siihen liittyes- 51237: sään selittää, ettei se tunnusta komitean toi- 51238: Pöytäkirjalla luotu valitusmahdollisuus mivaltaa tutkiotamenettelyn osalta. 51239: edistää naisten ihmisoikeuksien toteutumista. Pöytäkirjaan ei voida tehdä varaumia. 51240: Yleissopimuksen sopimusmääräyksiä koske- 51241: via loukkauksia voidaan saattaa kansainväli- 3. Esityksen taloudelliset ja or- 51242: sen valvontaelimen käsiteltäväksi. ganisatoriset vaikutukset 51243: Pöytäkirja muodostuu johdanto-osasta ja 51244: 21 artiklasta, jotka sisältävät määräykset sekä Esityksestä ei aiheudu välittömiä taloudel- 51245: valitus- että tutkintamenettelystä. lisia eikä organisatorisia vaikutuksia. Ottaen 51246: Pöytäkirjan mukaan henkilöt tai henkilö- huomioon etenkin Euroopan ihmisoikeusso- 51247: ryhmät voivat tehdä valituksia naisten syrjin- pimuksen nojalla Euroopan ihmisoikeustuo- 51248: nän poistamista käsittelevälle komitealle, jos mioistuimelle Suomea vastaan rekisteröityjen 51249: valitusten määrän, joka on väkilukuun näh- 51250: HE 135/2000 vp 5 51251: 51252: 51253: den Euroopan suurimpia, on kuitenkin odo- 4. Vaikutukset yksilön asemaan 51254: tettavissa, että Suomea vastaan tehdään yksi- 51255: lövalituksia myös nyt käsiteltävän valinnai- Pöytäkirja vahvistaa yksilöiden oikeustur- 51256: sen pöytäkirjan nojalla väitetyistä yleissopi- vaa yksittäisissä tapauksissa mahdollistamai- 51257: muksen loukkauksista. la yksilövalitusten tekemisen komiteall~. 51258: Pöytäkirjan nojalla tehtäviin valituksiin Komitean valituksista antamat näkökannat Ja 51259: vastaaminen samoin kuin mahdollisen tut- suositukset voivat parantaa valittajana olevi- 51260: kinnan kohteeksi joutuminen aiheuttavat eri- en yksilöiden asemaa. Niillä, samoin kuin 51261: tyistä asiantuntemusta vaativaa lisätyötä tutkiotamenettelyn tuloksilla, saattaa olla vä- 51262: etenkin ulkoasiainministeriössä, oikeusminis- lillisiä vaikutuksia myös muiden yksilöiden 51263: teriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä se- asemaan mahdollisten lainsäädännön ja käy- 51264: kä työministeriössä. tännön muutosten kautta. 51265: 6 HE 135/2000 vp 51266: 51267: 51268: 51269: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 51270: 51271: 1. Pöytäkirjan sisältö pimuksen sisällölliset määräykset. Valitus 51272: voitaisiin tehdä ja vastaavasti 8 artiklan mu- 51273: 1 artiklalla annetaan naisten syrjinnän kainen tutkiotamenettely käynnistää minkä 51274: poistamista käsittelevälle komitealle toimi- tahansa yleissopimuksen sisällöllisen määrä- 51275: valta ottaa vastaan ja käsitellä sopimusvaltio- yksen osalta. Selityksessä viitataan erityisesti 51276: ta vastaan tehtyjä valituksia. kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista kos- 51277: 2 artiklassa määrätään siitä, ketkä voivat kevan sopimuksen 14 artiklaan ja rotusyrjin- 51278: tehdä valituksia ja millaisista asioista niitä nän poistamista käsittelevän komitean käy- 51279: voidaan tehdä. täntöön. 51280: Valituksia voivat tehdä sopimusvaltion 3 ja 4 artiklassa määrätään valituksen tut- 51281: lainkäyttövaltaan kuuluvat yksityiset henki- kittavaksi ottamisen edellytyksistä. 51282: löt, jotka väittävät, että kyseinen sopimusval- 3 artiklan mukaan valitukset tulee tehdä 51283: tio on loukannut heidän yleissopimuksessa kirjallisesti eivätkä ne saa olla nimettömiä. 51284: tunnustettuja oikeuksiaan. Myös henkilö- Komitea voi tutkia vain valituksia, jotka kos- 51285: ryhmät voivat tehdä valituksia. kevat pöytäkirjaan liittyneitä yleissopimuk- 51286: Valitus voidaan tehdä myös loukatun hen- sen sopimusvaltioita. 51287: kilön tai henkilöryhmän puolesta näiden 4 artiklan 1 kappaleen mukaan edellyte- 51288: suostumuksella. Mikäli nimenomaista suos- tään, että valittaja on kotimaassaan käyttänyt 51289: tumusta ei jostakin syystä saada, valituksen kaikki mahdolliset oikeussuojakeinot hyväk- 51290: tehneen täytyy voida muuten osoittaa toimi- seen. Komitea voi kuitenkin käsitellä valituk- 51291: vansa loukatun puolesta. sen, jos kansallisten oikeussuojakeinojen 51292: Pöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä nais- käyttäminen kestäisi kohtuuttoman kauan tai 51293: ten asemaa käsittelevässä toimikunnassa an- ei todennäköisesti olisi tehokasta. 51294: nettiin useita tulkintaselityksiä. Euroopan 2 kappaleessa määrätään valituksen tutkit- 51295: unionin (EU) maat, Suomi mukaan lukien, tavaksi ottamisen esteistä. Komitea ei ota va- 51296: antoivat yhteisen tulkintaselityksen (EU:n litusta tutkittavakseen, jos se on jo käsitellyt 51297: tulkintaselitys) 2 ja 8 artiklan osalta. Lisäksi saman asian tai sitä on jo käsitelty tai parhail- 51298: Suomi yhtyi Islannin ja Norjan kanssa Tans- laan käsitellään jossain muussa kansainväli- 51299: kan näitä artikloja koskevaan tulkintaselityk- sessä tutkinta- tai selvittelymenettelyssä. 51300: seen (Tanskan tulkintaselitys). Selityksillä Tutkittavaksi ottamisen esteenä on myös se, 51301: pyrittiin siihen, ettei pöytäkirjassa aseteta va- että yleissopimuksen määräykset eivät sovel- 51302: lituksen tekemiselle tiukempia edellytyksiä lu valitukseen. Tutkittavaksi ei myöskään 51303: kuin muissa olemassa olevissa ihmisoikeus- voida ottaa valitusta, joka on ilmeisen perus- 51304: valitusjärjestelmissä. teeton tai sitä ei ole riittävästi perusteltu, eikä 51305: EU:n tulkintaselityksen mukaan 2 ja 8 ar- valitusta, jos valitusoikeutta on väärinkäytet- 51306: tiklassa tarkoitettu sopimusmääräyksen louk- ty. 51307: kaus voi tarkoittaa sekä sopimusvaltion ak- Valituksen kohteena olleiden tosiseikkojen 51308: tiivista toimintaa että passiivista laiminlyön- on tullut ilmetä sen jälkeen, kun pöytäkirja 51309: tiä. Lisäksi tulkintaselityksen mukaan toisen on tullut kyseisen sopimusvaltion osalta 51310: puolesta toimimista koskevaa määräystä tul- voimaan. Tutkittavaksi voidaan kuitenkin ot- 51311: kitaan YK:n ihmisoikeuskomitean, rotusyr- taa valitus, jota koskevat tosiseikat ovat il- 51312: jinnän poistamista käsittelevän komitean ja menneet ennen pöytäkirjan voimaantuloa, jos 51313: kidutuksen vastaisen komitean menettelyta- ne ovat edelleen olemassa pöytäkirjan voi- 51314: pasääntöjen valossa. maantulon jälkeen (ns. jatkuva tilanne). 51315: Tanskan tulkintaselityksen mukaan henki- 5 artiklassa määrätään väliaikaisista toi- 51316: löryhmäksi voitaisiin katsoa myös kansalais- menpiteistä. Komitea voi kehottaa sopimus- 51317: järjestöt. Lisäksi tulkintaselityksen mukaan valtiota ryhtymään väliaikaisiin toimenpitei- 51318: pöytäkirjan viittausta yleissopimuksen mu- siin väitetyn loukkauksen uhreille mahdolli- 51319: kaisiin oikeuksiin tulkitaan siten, että valitus- sesti koituvien peruuttamattomien vahinko- 51320: ja tutkiotamenettely kattavat kaikki yleisso- jen välttämiseksi. Komitea voi tehdä tällaisen 51321: HE 135/2000 vp 7 51322: 51323: 51324: pyynnön milloin tahansa valituksen vastaan- Suomen laatimien kertomusten käsittelyn yh- 51325: ottamisen jälkeen ennen valituksen asiasisäl- teydessä antamia näkökantoja ja suosituksia 51326: töä koskevan ratkaisun antamista. Pyyntö on on Suomessa pyritty noudattamaan. 51327: käsiteltävä sopimusvaltiossa kiireellisesti. 5 kappaleessa määrätään näkökantojen ja 51328: Komitean pyyntö ei luonnollisestikaan mer- suositusten noudattamisen myöhemmästä 51329: kitse sitä, että komitea olisi päättänyt ottaa seurannasta. Komitea voi pyytää sopimusval- 51330: asian tutkittavakseen tai että se olisi ottanut tiota toimittamaan lisätietoja toimenpiteis- 51331: kantaa valituksen asiasisältöön. tään myöhemminkin, esimerkiksi sopimus- 51332: 6 artiklassa määrätään sopimusvaltion kuu- valtion seuraavissa yleissopimuksen 18 artik- 51333: lemisesta. 1 kappaleen mukaan komitea voi lan mukaisesti annettavissa kertomuksissa. 51334: päättää, ettei se ota valitusta tutkittavaksi il- 8--10 artiklassa ovat määräykset tutkin- 51335: man, että se pyytää sopimusvaltion vastinetta nasta. Jos komitea on saanut luotettavaa tie- 51336: asiasta. Jos komitea ottaa valituksen tutkitta- toa siitä, että sopimusvaltio olisi syyllistynyt 51337: vaksi, sen tulee saattaa valitus sopimusvalti- yleissopimuksessa määrättyjen oikeuksien 51338: on tietoon. Edellytyksenä on, että valituksen vakaviin tai järjestelmällisiin loukkauksiin, 51339: kohteena olevat henkilöt suostuvat henkilöl- se voi suorittaa asiasta tutkinnan. 51340: lisyytensä paljastamiseen sopimusvaltiolle. 8 artiklan 1 kappaleen mukaan komitean 51341: Tieto valituksesta on luottamuksellinen. tulee olla yhteistyössä kyseisen sopimusval- 51342: 2 kappaleen mukaan valituksen kohteena tion kanssa ja sen tulee pyytää sopimusvalti- 51343: olevan sopimusvaltion tulee toimittaa komi- olta vastine saamiinsa tietoihin. 2 kappaleen 51344: tealle kuuden kuukauden kuluessa kirjalliset mukaan komitea voi nimetä yhden tai use- 51345: selitykset tai lausunnot asiasta. Lisäksi sopi- amman jäsenensä suorittamaan tutkinnan ja 51346: musvaltion tulee kertoa komitealle, mihin raportoimaan kiireellisesti komitealle. Tut- 51347: toimenpiteisiin se on mahdollisesti jo ryhty- kintaan voi sisältyä käynti sopimusvaltion 51348: nyt. alueella tietyin edellytyksin. 3 kappaleen 51349: 7 artikla koskee valitusten varsinaista kä- mukaan käsiteltyään tutkinnan tulokset komi- 51350: sittelyä komiteassa. tea toimittaa ne sekä mahdolliset komment- 51351: 1 kappale edellyttää, että komitea käsittelee tinsa ja suosituksensa kyseiselle sopimusval- 51352: valitukset kaikkien niiden tietojen perusteel- tiolle. 4 kappaleen mukaan sopimusvaltion 51353: la, joita valittajat ja kyseinen sopimusvaltio tulee toimittaa vastineensa komitealle kuuden 51354: ovat sille toimittaneet. Komitean tulee toimit- kuukauden kuluessa. 51355: taa saamansa tieto toiselle osapuolelle. 2 Tutkinta suoritetaan luottamuksellisesti ja 51356: kappaleen mukaan komitean istunnot, joissa sopimusvaltion kanssa pyritään yhteistyöhön 51357: valituksia käsitellään, ovat suljettuja. asian käsittelyn kaikissa vaiheissa. 51358: 3 kappaleen mukaan komitea antaa asian 2 artiklan yhteydessä selostettu EU:n tul- 51359: käsiteltyään näkökantansa ja mahdolliset kintaselitys koskee mainituin osin myös 8 ar- 51360: suosituksensa asian osapuolille. Näkökannat tiklaa. 51361: ja suositukset eivät ole sopimusvaltiota oi- 9 artiklassa määrätään tutkinnan myöhem- 51362: keudellisesti sitovia. mästä seurannasta. 1 kappaleen mukaan ko- 51363: Artiklan 4 kappaleen mukaan sopimusval- mitea voi pyytää sopimusvaltiota sisällyttä- 51364: tio on velvollinen ottamaan komitean näkö- mään antamaansa kertomukseen yksityiskoh- 51365: kannat ja mahdolliset suositukset asianmu- taiset tiedot toimenpiteistä, joihin se on ryh- 51366: kaisesti huomioon. Sopimusvaltion tulee tynyt tutkinnan johdosta. Lisäksi komitea voi 51367: toimittaa komitealle kuuden kuukauden ku- tarvittaessa edellä mainitun kuuden kuukau- 51368: luessa kirjallinen vastaus, jossa on kerrottava den määräajan päätyttyäkin pyytää sopimus- 51369: toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt komite- valtiota ilmoittamaan sille toimenpiteistä, 51370: an näkökantojen ja suositusten perusteella. joihin se on ryhtynyt tutkinnan johdosta. 51371: Näihin on kiinnitettävä asianmukaista huo- Tanskan tulkintaselityksen mukaan tällainen 51372: miota. KP-sopimusta valvovan ihmisoikeus- pyyntö ymmärretään osaksi valtioiden ja 51373: komitean yksilövalitusten johdosta antamia komitean välistä vuorovaikutussuhdetta tut- 51374: näkökantoja samoin kuin muidenkin ihmis- kiotamenettelyn aikana. 51375: oikeussopimuksia valvovien komiteoiden 10 artiklan mukaan sopimusvaltio voi niin 51376: 8 HE 135/2000 vp 51377: 51378: 51379: halutessaan jättäytyä tutkiotamenettelyn ul- delle. 51380: kopuolelle antamalla selityksen, että se ei Kansainvälisen oikeuden mukaan monen- 51381: tunnusta tutkiotamenettelyä koskevaa komi- välisten kansainvälisten sopimusten tekemi- 51382: tean toimivaltaa (ns. opting- out). Selityksen sen yhteydessä sopimusvaltiot voivat antaa 51383: voi myöhemmin peruuttaa. Suomen tarkoi- tulkintaselityksiä. Toisin kuin varaumilla, 51384: tuksena on sitoutua molempiin valionaisen tulkintaselityksillä ei voi vapautua tietystä 51385: pöytäkirjan menettelyihin, eikä näin ollen an- sopimusvelvoitteesta, vaan sopimusvaltiot 51386: taa artiklan mukaista selitystä. pyrkivät pikemminkin tulkinnallisesti sovit- 51387: 11 artiklassa edellytetään, ettei sopimus- tamaan valtion sisäisen lainsäädännön sopi- 51388: valtio kohtele huonosti tai uhkaile henkilöitä, musvelvoitteisiin. Tulkintaselitykset voivat 51389: jotka ovat käyttäneet tämän pöytäkirjan mu- kuitenkin muistuttaa varaumia, jos niillä tosi- 51390: kaisia oikeuksiaan. asiallisesti pyritään sopimusvelvoitteesta va- 51391: 12 artiklassa edellytetään, että komitea si- pautumiseen tai sopimusvelvoitteiden kaven- 51392: sällyttää vuosittaiseen yleissopimuksen 21 tamiseen. 51393: artiklan mukaiseen toimintakertomukseensa Niiden tulkintaselitysten, joihin Suomikin 51394: yhteenvedon pöytäkirjan mukaisesta toimin- yhtyi, tarkoituksena on, että pöytäkirjan vali- 51395: nastaan. tusmenettely vastaisi muita olemassa olevia 51396: 13 artiklassa määrätään tiedon levittämi- valitusmenettelyjä. Eräät maat puolestaan an- 51397: sestä. Sopimusvaltioiden tulee tiedottaa sekä toivat tulkintaselityksiä, joiden mukaan pöy- 51398: yleissopimuksen että tämän pöytäkirjan mu- täkirjaa tulisi tulkita rajoittavasti. Käytännös- 51399: kaisesta valitus- ja tutkintamenettelystä. Li- sä kuitenkin naisten syrjinnän poistamista 51400: säksi sopimusvaltion on helpotettava tiedon- käsittelevän komitean käytäntö tulee mää- 51401: saantia komitean näkökannoista ja suosituk- räämään sen, miten pöytäkirjan määräyksiä 51402: sista erityisesti kyseistä sopimusvaltiota kos- tulkitaan. Tulkintaselityksillä voi kuitenkin 51403: kevien asioiden osalta. olla osaltaan tätä tulkintaa ohjaava vaikutus. 51404: 14 artiklan mukaan komitean tulee lisätä 18 artikla sisältää määräyksen pöytäkirjan 51405: työjärjestykseensä säännöt, joita sen tulee muuttamisesta. Muutokset sitovat vain niitä 51406: noudattaa suorittaessaan pöytäkirjan mukai- sopimusvaltioita, jotka ovat ne hyväksyneet. 51407: sia tehtäviään. Muita sopimuspuolia sitovat edelleen pöytä- 51408: 15 artikla sisältää tavanomaiset loppumää- kirjan määräykset ja niiden mahdollisesti hy- 51409: räykset pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja ra- väksymät aikaisemmat muutokset. 51410: tifioinnista. Ratifioidakseen pöytäkirjan val- 19 artikla sisältää pöytäkirjan irtisanomista 51411: tion on tullut ensin ratifioida yleissopimus tai koskevan määräyksen. Sopimusvaltio voi ir- 51412: liittyä siihen. tisanoa pöytäkirjan milloin tahansa ilmoitta- 51413: 16 artikla sisältää määräyksen pöytäkirjan malla siitä kirjallisesti YK:n pääsihteerille. 51414: voimaantulosta. Pöytäkirja tulee voimaan Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuu- 51415: kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, kauden kuluttua siitä päivästä, jona pääsih- 51416: jona kymmenes ratifioimis- tai liittymiskirja teeri on vastaanottanut ilmoituksen. Vireillä 51417: on talletettu YK:n pääsihteerin huostaan. olevat valitukset ja tutkiota saatetaan kuiten- 51418: Niiden valtioiden osalta, jotka ratifioivat kin loppuun, jos ne on pantu vireille ennen 51419: pöytäkirjan tai liittyvät siihen sen voimaantu- irtisanomisen voimaantulopäivää. 51420: lon jälkeen, pöytäkirja tulee voimaan kolmen 20 artikla sisältää tavanomaisen loppumää- 51421: kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona valti- räyksen YK:n pääsihteerin allekirjoittamisia, 51422: ot ovat tallettaneet oman ratifioimis- tai liit- ratifiointeja, liittymisiä, pöytäkirjan ja sen 51423: tymiskirjansa. muutosten voimaantuloa sekä irtisanomisia 51424: 17 artiklassa kielletään varaumien tekemi- koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. 51425: nen pöytäkirjaan. Artikla on merkittävä eri- 21 artikla sisältää tavanomaiset loppumää- 51426: tyisesti ottaen huomioon yleissopimukseen räykset todistusvoimaisista kielistä, talletta- 51427: tehtyjen varaumien suuren määrän ja niiden jasta ja YK:n pääsihteerin velvollisuudesta 51428: laajuuden. Suomi on monesti vastustanut va- toimittaa pöytäkirjasta jäljennökset kaikille 51429: raumia, jotka muun muassa alistavat yleisso- valtioille. 51430: pimuksen soveltamisen kansalliselle oikeu- 51431: HE 135/2000 vp 9 51432: 51433: 51434: 2. Voimaantulo dännön alaan siitä riippumatta, onko määräys 51435: ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lail- 51436: Pöytäkirja tulee kansainvälisesti voimaan la annetun säännöksen kanssa (Pe VL 51437: kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, 11/2000 vp, PeVL 12/2000 vp). 51438: jona kymmenen YK:n jäsenvaltiota on il- Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista 51439: moittanut sitoutuvansa noudattamaan pöytä- koskeva yleissopimus on saatettu voimaan 51440: kirjaa tallettamalla sitä koskevan ratifioimis- lailla (685/1986). 51441: tai liittymiskirjan YK:n pääsihteerin huos- Pöytäkirjassa määrätään komitean 51442: taan. Voimaantulo tapahtuu 22 päivänä jou- toimivallasta käsitellä valituksia, JOISsa 51443: lukuuta 2000. Jäsenvaltion osalta, joka pöy- yksityinen henkilö tai henkilöryhmä väittää 51444: täkirjan voimaantulon jälkeen ilmoittaa sitou- sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopi- 51445: tuvansa noudattamaan pöytäkirjaa, pöytäkirja muksessa tunnustettuja oikeuksiaan. Täl- 51446: tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua lainen valitusmahdollisuus vaikuttaa yksilön 51447: siitä päivästä, jona kyseinen jäsenvaltio on oikeusasemaan sellaisella tavalla, että sen 51448: tallettanut oman ratifioimis- tai liittymiskir- sääntely Suomessa kuuluu asiasisältönsä 51449: jansa. puolesta lain tasolle. 51450: Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tu- Pöytäkirjassa myös määrätään komitean 51451: lemaan voimaan samanaikaisesti pöytäkirjan mahdollisuudesta suorittaa tutkinta, jos sen 51452: kanssa. saaman luotettavan tiedon mukaan sopimus- 51453: valtio näyttäisi syyllistyneen sopimuksen 51454: 3. Eduskunnan suostumuksen mukaisten oikeuksien vakaviin tai järjestel- 51455: tarpeellisuus mällisiin loukkauksiin. Tutkiotamenettely 51456: kuuluu lainsäädännön alaan ja siihen sitou- 51457: Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan tuminen edellyttää eduskunnan suostumusta. 51458: eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimuk- Pöytäkirja sisältää siten määräyksiä, jotka 51459: set ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti 51460: sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia mää- kuuluvat lainsäädännön alaan ja edellyttävät 51461: räyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään eduskunnan suostumusta. 51462: huomattavia. Valtiosopimuksen tai muun 51463: kansainvälisen velvoitteen määräys on edus- Edellä olevan perusteella ja perustuslain 51464: kunnan perustuslakivaliokunnan kannan mu- 94 §:n mukaisesti esitetään, 51465: kaan luettava lainsäädännön alaan, 1) jos 51466: määräys koskee jonkin perustuslaissa turva- että Eduskunta hyväksyisi New 51467: tuo perusoikeuden käyttämistä tai Yorkissa 6 päivänä lokakuuta 1999 51468: rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee tehdyn kaikkinaisen naisten syrjin- 51469: yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien nän poistamista koskevan yleissopi- 51470: perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta muksen valinnaisen pöytäkirjan. 51471: asiasta on perustuslain mukaan säädettävä 51472: lailla taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta 51473: asiasta on voimassa lain säännöksiä tai 5) sii- Koska valionainen pöytäkirja sisältää mää- 51474: tä on Suomessa vallitsevan käsityksen mu- räyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, 51475: kaan säädettävä lailla. Perustuslakivalio- annetaan samalla eduskunnan hyväksyttä- 51476: kunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen väksi seuraava lakiehdotus: 51477: määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan 51478: lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko 51479: 51480: 51481: 51482: 51483: 209196N 51484: 10 HE 135/2000 vp 51485: 51486: 51487: Lakiehdotukset 51488: 51489: 51490: 51491: 51492: Laki 51493: Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen valionaisen pöy- 51494: täkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 51495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 51496: 51497: 1§ 2§ 51498: New Yorkissa 6 päivänä lokakuuta 1999 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasa- 51499: tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän pois- vallan presidentin asetuksella. 51500: tamista koskevan yleissopimuksen valionai- 51501: seen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuulu- 51502: vat määräykset ovat lakina voimassa niin 51503: kuin Suomi on niihin sitoutunut. 51504: 51505: 51506: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000 51507: 51508: 51509: Tasavallan Presidentti 51510: 51511: 51512: 51513: 51514: TARJA HALONEN 51515: 51516: 51517: 51518: 51519: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja 51520: HE 135/2000 vp 11 51521: 51522: 51523: 51524: (Suomennos) 51525: 51526: 51527: 51528: KAIKKINAISEN NAISTEN SYRJIN- OPTIONAL PROTOCOL 51529: NÄN POISTAMISTA KOSKEVAN 51530: YLEISSOPIMUKSEN VALINNAINEN TO THE CONVENTION ON THE ALL 51531: FORMS OF DISCRIMINATION 51532: PÖYTÄKIRJA AGAINST WOMEN 51533: 51534: 51535: Tämän pöytäkirjan sopimusvaltiot, jotka The States Parties to the present Protocol, 51536: toteavat, että Yhdistyneiden Kansakuntien Noting that the Charter of the United Na- 51537: peruskirja vahvistaa uskon perustavaa laa- tions reaffirms faith in fundamental human 51538: tua oleviin ihmisoikeuksiin, ihmisarvoon rights, in the dignity and worth of the hu- 51539: sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuk- man person and in the equal rights of men 51540: siin, and women, 51541: 51542: toteavat, että ihmisoikeuksien yleismaa- Also noting that the Universal Declaration 51543: ilmallisen julistuksen mukaan kaikki ihmi- of Human Rights proclaims that all human 51544: set syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvol- beings are born free and equal in dignity 51545: taan ja oikeuksiltaan ja että jokaisella on and rights and that everyone is entitled to 51546: oikeus nauttia julistuksessa mainittuja oike- all the rights and freedoms set forth therein, 51547: uksia ja vapauksia ilman minkäänlaista without distinction of any kind, including 51548: erottelua, mukaan lukien sukupuoleen pe- distinction based on sex, 51549: rustuva erottelu, 51550: palauttavat mieleen, että kansalaisoikeuk- Recalling that the International Covenants 51551: sia ja poliittisia oikeuksia sekä taloudellisia, on Human Rights and other international 51552: sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia kos- human rights instruments prohibit discrimi- 51553: kevissa kansainvälisissä yleissopimuksissa nation on the basis of sex, 51554: ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeusasia- 51555: kirjoissa kielletään sukupuoleen perustuva 51556: syrjintä, 51557: palauttavat myös mieleen kaikkinaisen Also recalling the Convention on the Eli- 51558: naisten syrjinnän poistamista koskevan mination of Ali Forms of Discrimination 51559: yleissopimuksen ("yleissopimus"), jossa so- against Women ("the Convention"), in 51560: pimusvaltiot tuomitsevat naisten syrjinnän which the States Parties thereto condemn 51561: kaikki muodot ja sopivat siitä, että ne ryh- discrimination against women in all its 51562: tyvät kaikin asianmukaisin keinoin viipy- forms and agree to pursue by all appropriate 51563: mättä toimenpiteisiin naisiin kohdistuvan means and without delay a policy of elimi- 51564: syrjinnän poistamiseksi, nating discrimination against women, 51565: vahvistavat päättäneensä varmistaa, että Reaffirming their determination to ensure 51566: naiset nauttivat täysimääräisesti ja yhtäläi- the full and equal enjoyment by women of 51567: sesti kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapa- all human rights and fundamental freedoms 51568: uksia, ja ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin and to take effective action to prevent viola- 51569: estääkseen näiden oikeuksien ja vapauksien tions of these rights and freedoms, 51570: loukkaukset, 51571: ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows: 51572: 12 HE 135/2000 vp 51573: 51574: 51575: 51576: 51577: 1 artikla Article 1 51578: Tämän pöytäkirjan sopimusvaltio ("sopi- A State Party to the present Protocol 51579: musvaltio'') tunnustaa naisten syrjinnän ("State Party") recognizes the competence 51580: poistamista käsittelevän komitean ("komi- of the Committee on the Elimination of 51581: tea") toimivallan ottaa vastaan ja käsitellä Discrimination against W omen ("the Com- 51582: valituksia, jotka sille on toimitettu 2 artik- mittee") to receive and consider communi- 51583: lan mukaisesti. cations submitted in accordance with article 51584: 2. 51585: 2 artikla Article 2 51586: Valituksia voivat tehdä sopimusvaltion Communications may be submitted by or 51587: lainkäyttövaltaan kuuluvat yksityiset henki- on behalf of individuals or groups of indi- 51588: löt tai henkilöryhmät, jotka väittävät kysei- viduals,under the jurisdiction of a State Par- 51589: sen sopimusvaltion loukanneen heidän ty, claiming to be victims of a violation of 51590: yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksi- any of the rights set forth in the Convention 51591: aan, tai niitä voidaan tehdä heidän puoles- by that State Party. Where a communication 51592: taan. Jos valitus tehdään yksityisten henki- is submitted on behalf of individuals or 51593: löiden tai henkilöryhmien puolesta, tämän groups of individuals, this shall be with 51594: tulee tapahtua heidän suostumuksellaan, their consent unless the author can justify 51595: ellei valituksen tekijä voi perustella toimin- acting on their behalf without such consent. 51596: taansa heidän puolestaan ilman tällaista 51597: suostumusta. 51598: 51599: 3 artikla Article 3 51600: Valitusten tulee olla kirjallisia eivätkä ne Communications shall be in writing and 51601: saa olla nimettömiä. Komitea ei ota vastaan shall not be anonymous. No communication 51602: valitusta, joka koskee tähän pöytäkirjaan shall be received by the Committee if it 51603: liittymätöntä yleissopimuksen sopimusval- concerns a State Party to the Convention 51604: tiota. that is not a party to the present Protocol. 51605: 51606: 4 artikla Article 4 51607: 1. Komitea ei tutki valitusta, ellei se ole 1. The Committee shall not consider a 51608: varmistunut siitä, että kaikki mahdolliset communication unless it has ascertained 51609: kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty, that all available domestic remedies have 51610: paitsi jos niiden käyttäminen on kohtuutto- been exhausted unless the app lication of 51611: masti pitkittynyt tai ei todennäköisesti olisi such remedies is unreasonably prolonged or 51612: tehokasta. unlikely to bring effective relief. 51613: 2. Komitea ei ota valitusta tutkittavaksi, 2. The Committee shall declare a commu- 51614: jos: nication inadmissible where: 51615: a) se on jo tutkinut saman asian tai sitä on (a) The same matter has already been ex- 51616: tutkittu tai tutkitaan muun kansainvälisen amined by the Committee or has been or is 51617: tutkinta- tai selvittelymenettelyn mukaises- being examined under another procedure of 51618: ti; international investigation or settlement; 51619: b) yleissopimuksen määräykset eivät so- (b) lt is incompatible with the provisions 51620: vellu valitukseen; of the Convention; 51621: c) valitus on ilmeisen perusteeton tai sitä (c) lt is manifestly ill-founded or not suf- 51622: ei ole perusteltu riittävästi; ficiently substantiated; 51623: d) valitusoikeutta on väärinkäytetty; (d) lt is an abuse of the right to submit a 51624: communication; 51625: e) valituksen kohteena olevat tosiseikat (e) The facts that are the subject of the 51626: HE 135/2000 vp 13 51627: 51628: 51629: ovat tapahtuneet ennen kuin tämä pöytäkir- communication occurred prior to the entry 51630: ja on tullut kyseisen sopimusvaltion osalta into force of the present Protocol for the 51631: voimaan, elleivät ne ole edelleen olemassa State Party concerned unless those facts 51632: kyseisen päivämäärän jälkeen. continued after that date. 51633: 51634: 5 artikla Article 5 51635: 1. Komitea voi milloin tahansa valituksen 1. At any time after the receipt of a com- 51636: vastaanottamisen jälkeen ja ennen kuin munication and before a determination on 51637: asiasisältöä koskeva ratkaisu on annettu, the merits has been reached, the Committee 51638: toimittaa asianosaiselle sopimusvaltiolle may transmit to the State Party concerned 51639: sen kiireellisesti käsiteltäväksi pyynnön, et- for its urgent consideration a request that 51640: tä tämä sopimusvaltio ryhtyisi sellaisiin vä- the State Party take such interim measures 51641: liaikaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat vält- as may be necessary to avoid possible ir- 51642: tämättömiä väitetyn loukkauksen uhrille tai reparable damage to the victim or victims 51643: uhreille mahdollisesti koituvien peruutta- of the alleged violation. 51644: mattomien vahinkojen välttämiseksi. 51645: 2. Se, että komitea käyttää 1 kappaleen 2. Where the Committee exercises its dis- 51646: mukaista harkintavaltaansa, ei tarkoita, että cretion under paragraph 1 of the present ar- 51647: se olisi päättänyt ottaa valituksen tutkitta- ticle, this does not imply a determination on 51648: vaksi tai ratkaissut sen asiasisällön. admissibility or on the merits of the com- 51649: munication. 51650: 6 artikla Article 6 51651: 1. Ellei komitea saattamatta valitusta asi- 1. Unless the Committee considers a 51652: anomaisen sopimusvaltion tietoon päätä, et- communication inadmissible without refer- 51653: tä valitusta ei oteta tutkittavaksi, ja edellyt- ence to the State Party concerned, and pro- 51654: täen, että yksityinen henkilö tai henkilöt vided that the individual or individuals con- 51655: suostuvat henkilöllisyytensä paljastamiseen sent to the disclosure of their identity to that 51656: tälle sopimusvaltiolle, komitea saattaa luot- State Party, the Committee shall bring any 51657: tamuksellisesti sen tietoon tämän pöytäkir- communication submitted to it under the 51658: jan nojalla tehdyn valituksen. present Protocol confidentially to the atten- 51659: tion of the State Party concerned. 51660: 2. Vastaanottavan sopimusvaltion tulee 2. Within six months, the receiving State 51661: toimittaa komitealle kuuden kuukauden ku- Party shall submit to the Committee written 51662: luessa asiaa ja niitä mahdollisia toi- explanations or statements clarifying the 51663: menpiteitä, joihin se on ryhtynyt, valaisevat matter and the remedy, if any, that may ha- 51664: kirjalliset selvityksensä ja lausuntonsa. ve been provided by that State Party. 51665: 51666: 51667: 7 artikla Article 7 51668: 1. Komitea käsittelee tämän pöytäkirjan 1. The Committee shall consider commu- 51669: mukaisesti vastaanotetut valitukset kaikkien nications received under the present Proto- 51670: niiden tietojen perusteella, joita ovat toimit- col in the light of all information made 51671: taneet yksityiset henkilöt tai henkilöryhmät availablc to it by or on behalf of individuals 51672: tai joita on toimitettu heidän puolestaan, se- or groups of individuals and by the State 51673: kä asianosainen sopimusvaltio, edellyttäen, Party concerned, provided that this informa- 51674: että nämä tiedot välitetään asian osapuolille. tion is transmitted to the parties concerned. 51675: 2. Komitea tutkii tämän pöytäkirjan nojal- 2. The Committee shall hold closed meet- 51676: la tehdyt valitukset suljetuissa istunnois- ings when examining communications un- 51677: saan. der the present Protocol. 51678: 3. Valituksen tutkittuaan komitea toimit- 3. After examining a communication, the 51679: taa sitä koskevat näkökannat ja mahdolliset Committee shall transmit its views on the 51680: 14 HE 135/2000 vp 51681: 51682: 51683: suosituksensa asian osapuolille. communication, together with its recom- 51684: mendations, if any, to the parties concemed. 51685: 4. Sopimusvaltion tulee ottaa komitean 4. The State Party shall give due consid- 51686: näkökannat ja mahdolliset suositukset eration to the views of the Committee, to- 51687: asianmukaisesti huomioon sekä toimittaa gether with its recommendations, if any, 51688: tälle kuuden kuukauden kuluessa kirjallisen and shall submit to the Committee, within 51689: vastauksen, mukaan lukien tiedot toimenpi- six months, a written response, including 51690: teistä, joihin on ryhdytty komitean näkö- information on any action taken in the light 51691: kantojen ja suositusten johdosta. of the views and recommendations of the 51692: Committee. 51693: 5. Komitea voi pyytää sopimusvaltiota 5. The Committee may invite the State 51694: toimittamaan lisätietoja toimenpiteistä, joi- Party to submit further information about 51695: hin sopimusvaltio on ryhtynyt komitean any measures the State Party has taken in 51696: näkökantojen tai sen mahdollisesti antamien response to its views or recommendations, 51697: suositusten johdosta, mukaan lukien, jos if any, including as deemed appropriate by 51698: komitea katsoo tämän asianmukaiseksi, so- the Committee, in the State Party's subse- 51699: pimusvaltion myöhemmissä yleissopimuk- quent reports under article 18 of the Con- 51700: sen 18 artiklan mukaisesti annettavissa ker- vention. 51701: tomuksissa. 51702: 51703: 51704: 8 artikla Article 8 51705: 1. Jos komitean saaman luotettavana pi- 1. If the Committee receives reliable in- 51706: dettävän tiedon mukaan sopimusvaltio näyt- formation indicating grave or systematic 51707: täisi syyllistyneen yleissopimuksen mukais- violations by a State Party of rights set forth 51708: ten oikeuksien vakaviin tai järjestelmällisiin in the Convention, the Committee shall in- 51709: loukkauksiin, komitea pyytää tätä sopimus- vite that State Party to cooperate in the ex- 51710: valtiota yhteistyöhön tietojen tutkimiseksi amination of the information and to this end 51711: ja tässä tarkoituksessa toimittamaan vasti- to submit observations with regard to the 51712: neen kyseisten tietojen osalta. information concemed. 51713: 2. Ottaen huomioon kyseisen sopimusval- 2. Taking into account any observations 51714: tion mahdollisesti toimittaman vastineen that may have been submitted by the State 51715: sekä komitean käytettävissä olevan muun Party concemed as well as any other reli- 51716: luotettavan tiedon, komitea voi nimetä yh- able information available to it, the Com- 51717: den tai useamman jäsenensä suorittamaan mittee may designate one or more of its 51718: tutkinnan ja kiireellisesti raportoimaan ko- members to conduct an inquiry and to re- 51719: mitealle. Tutkintaan voi sisältyä käynti so- port urgently to the Committee. Where war- 51720: pimusvaltion alueella, mikäli käynti on oi- ranted and with the consent of the State 51721: keutettu ja sopimusvaltio on suostunut sii- Party, the inquiry may include a visit to its 51722: hen. territory. 51723: 3. Tutkittuaan tällaisen tutkinnan tulokset, 3. After examining the findings of such an 51724: komitea toimittaa ne yhdessä mahdollisten inquiry, the Committee shall transmit these 51725: kommenttiensa ja suositustensa kanssa ky- findings to the State Party concemed to- 51726: seiselle sopimusvaltiolle. gether with any comments and recommen- 51727: dations. 51728: 4. Kyseisen sopimusvaltion tulee toimit- 4. The State Party concemed shall, within 51729: taa vastineensa komitealle kuuden kuukau- six months of receiving the findings, com- 51730: den kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut ments and recommendations transmitted by 51731: komitean toimittamat tulokset, kommentit the Committee, submit its observations to 51732: ja suositukset. the Committee. 51733: 5. Tutkinta suoritetaan luottamuksellisesti 5. Such an inquiry shall be conducted 51734: ja sopimusvaltion kanssa pyritään yhteis- confidentially and the cooperation of the 51735: HE 135/2000 vp 15 51736: 51737: 51738: työhön kaikissa asian käsittelyn vaiheissa. State Party shall be sought at all stages of 51739: the proceedings. 51740: 51741: 9 artikla Article 9 51742: 1. Komitea voi pyytää kyseistä sopimus- 1. The Committee may invite the State 51743: valtiota sisällyttämään yleissopimuksen 18 Party concemed to include in its report un- 51744: artiklan mukaiseen kertomukseensa yksi- der article 18 of the Convention details of 51745: tyiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, joihin se any measures taken in response to an in- 51746: on ryhtynyt tämän pöytäkirjan 8 artiklan quiry conducted under article 8 of the pre- 51747: mukaisen tutkinnan johdosta. sent Protocol. 51748: 2. Komitea voi tarvittaessa 8 artiklan 4 2. The Committee may, if necessary, after 51749: kappaleessa tarkoitetun kuuden kuukauden the end of the period of six months referred 51750: määräajan päätyttyä pyytää kyseistä sopi- to in article 8.4, invite the State Party con- 51751: musvaltiota ilmoittamaan sille toimenpiteis- cemed to inform it of the measures taken in 51752: tä, joihin se on ryhtynyt tutkinnan johdosta. response to such an inquiry. 51753: 51754: 10 artikla Article 10 51755: 1. Jokainen sopimusvaltio voi allekirjoit- 1. Each State Party may, at the time of 51756: taessaan tai ratifioidessaan tämän pöytäkir- signature or ratification of the present Pro- 51757: jan tai liittyessään siihen se! ittää, että se ei tocol or accession thereto, declare that it 51758: tunnusta komitean 8 ja 9 artiklan mukaista does not recognize the competence of the 51759: toimi valtaa. Committee provided for in articles 8 and 9. 51760: 2. Sopimusvaltio, joka on antanut tämän 2. Any State Party having made a declara- 51761: artiklan 1 kappaleen mukaisen selityksen, tion in accordance with paragraph 1 of the 51762: voi milloin tahansa peruuttaa tämän selityk- present article may, at any time, withdraw 51763: sen ilmoittamalla siitä pääsihteerille. this declaration by notification to the Secre- 51764: tary -General. 51765: II artikla Article 11 51766: Sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin tarvittaviin A State Party shall take all appropriate 51767: toimenpiteisiin varmistaakseen, että sen steps to ensure that individuals under its ju- 51768: lainkäyttövaltaan kuuluvia henkilöitä ei risdiction are not subjected to ill treatment 51769: kohdella huonosti tai uhkailla sen seurauk- or intimidation as a consequence of com- 51770: sena, että he ovat olleet yhteydessä komite- municating with the Committee pursuant to 51771: aan tämän pöytäkirjan nojalla. the present Protocol. 51772: 51773: 12 artikla Article 12 51774: Komitea sisällyttää vuosittaiseen yleisso- The Committee shall include in its annual 51775: pimuksen 21 artiklan mukaiseen toiminta- report under article 21 of the Convention a 51776: kertomukseensa yhteenvedon tämän pöytä- summary of its activities under the present 51777: kirjan mukaisesta toiminnastaan. Protocol. 51778: 51779: 13 artikla Article 13 51780: Kukin sopimusvaltio sitoutuu tekemään Each State Party undertakes to make wi- 51781: yleissopimuksen ja tämän pöytäkirjan laa- dely known and to give publicity to the 51782: jasti tunnetuksi ja antamaan niille julkisuut- Convention and the present Protocol and to 51783: ta sekä helpottamaan tiedonsaantia komite- facilitate access to information about the 51784: an näkökannoista ja suosituksista, erityisesti views and recommendations of the Com- 51785: niiden asioiden osalta, jotka koskevat ky- mittee, in particular, on matters involving 51786: seistä sopimusvaltiota. that State Party. 51787: 16 HE 135/2000 vp 51788: 51789: 51790: 51791: 51792: 14 artikla Article 14 51793: Komitea laatii työjärjestykseensä säännöt, The Committee shall develop its own 51794: joita se noudattaa sille tässä pöytäkirjassa rules of procedure to be followed when ex- 51795: annettuja tehtäviä suorittaessaan. ercising the functions conferred on it by the 51796: present Protocol. 51797: 15 artikla Article 15 51798: 1. Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoit- 1. The present Protocol shall be open for 51799: tamista varten valtiolle, joka on allekirjoit- signature by any State that has signed, rati- 51800: tanut tai ratifioinut yleissopimuksen tai on fied or acceded to the Convention. 51801: liittynyt siihen. 51802: 2. Valtio, joka on ratifioinut yleissopi- 2. The present Protocol shall be subject to 51803: muksen tai on liittynyt siihen, voi ratifioida ratification by any State that has ratified or 51804: tämän pöytäkirjan. Ratifioimiskirjat tallete- acceded to thc Convention. Instruments of 51805: taan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsih- ratification shall be deposited with the Sec- 51806: teerin huostaan. retary-General of the United Nations. 51807: 3. Tämä pöytäkirja on avoinna liittymistä 3. The present Protocol shall be open to 51808: varten valtiolle, joka on ratifioinut yleisso- accession by any State that has ratified or 51809: pimuksen tai on liittynyt siihen. acceded to the Convention. 51810: 4. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liit- 4. Accession shall be effected by the de- 51811: tymiskirja Yhdistyneiden Kansakuntien posit of an instrument of accession with the 51812: pääsihteerin huostaan. Secretary-General of the United Nations. 51813: 51814: 16 artikla Article 16 51815: 1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmen 1. The present Protocol shall enter into 51816: kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona force three months after the date of the de- 51817: kymmenes ratifioimis- tai liittymiskirja on posit with the Secretary-General of the Uni- 51818: talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pää- ted Nations of the tenth instrument of ratifi- 51819: sihteerin huostaan. cation or accession. 51820: 2. Kunkin sellaisen valtion osalta, joka ra- 2. For each State ratifying the present 51821: tifioi tämän pöytäkirjan tai liittyy siihen sen Protocol or acceding to it after its entry into 51822: voimaantulon jälkeen, tämä pöytäkirja tulee force, the present Protocol shall enter into 51823: voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä force three months after the date of the de- 51824: päivästä, jona se on tallettanut oman ratifi- posit of its own instrument of ratification or 51825: oimis- tai liittymiskirjansa. accession. 51826: 51827: 17 artikla Article 17 51828: Tähän pöytäkirjaan ei saa tehdä varaumia. No reservations to the present Protocol 51829: shall be permitted. 51830: 51831: 18 artikla Article 18 51832: 1. Sopimusvaltiot voivat ehdottaa muu- 1. Any State Party may propose an 51833: toksia tähän pöytäkirjaan ja toimittaa ehdo- amendment to the present Protocol and file 51834: tuksensa Yhdistyneiden Kansakuntien pää- it with the Secretary-General of the United 51835: sihteerille. Tämän jälkeen pääsihteeri toi- Nations. The Secretary-General shall there- 51836: mittaa sopimusvaltioille muutosehdotukset upon communicate any proposed amend- 51837: sekä pyynnön, että ne ilmoittavat pääsihtee- ments to the States Parties with a request 51838: rille, haluavatko ne sopimusvaltioiden kon- that they notify her or him whether they fa- 51839: ferenssin koolle kutsumista ehdotusten kä- vour a conference of States Parties for the 51840: sittelyä ja niistä äänestämistä varten. Mikäli purpose of considering and voting on the 51841: HE 135/2000 vp 17 51842: 51843: 51844: vähintään kolmasosa sopimusvaltioista ha- proposal. In the event that at !east one third 51845: luaa konferenssin koolle kutsumista, pää- of the States Parties favour such a confer- 51846: sihteeri kutsuu sen koolle Yhdistyneiden ence, the Secretary-General shall convene 51847: Kansakuntien alaisena. Muutokset, jotka the conference under the auspices of the 51848: hyväksytään konferenssissa läsnäolevien ja United Nations. Any amendment adopted 51849: äänestävien tämän pöytäkirjan sopimusval- by a majority of the States Parties present 51850: tioiden äänten enemmistöllä, toimitetaan and voting at the conference shall be sub- 51851: Yhdistyneiden Kansakuntien y leiskokouk- mitted to the General Assembly of the Uni- 51852: selle hyväksymistä varten. ted Nations for approval. 51853: 2. Muutokset tulevat voimaan, kun Yhdis- 2. Amendments shall come into force 51854: tyneiden Kansakuntien yleiskokous on hy- when they have been approved by the Gen- 51855: väksynyt ne ja kun tämän pöytäkirjan sopi- eral Assembly of the United Nations and 51856: musvaltioiden kahden kolmasosan enem- accepted by a two-thirds majority of the 51857: mistö on hyväksynyt ne valtiosääntöjensä States Parties to the present Protocol in ac- 51858: edellyttämien menettelyjen mukaisesti. cordance with their respective constitutional 51859: processes. 51860: 3. Kun muutokset tulevat voimaan, ne si- 3. When amendments come into force, 51861: tovat sopimusvaltioita, jotka ovat hyväksy- they shall be binding on those States Parties 51862: neet ne, mutta muita sopimuspuolia sitovat that have accepted them, other States Par- 51863: edelleen tämän pöytäkirjan määräykset ja ties still being bound by the provisions of 51864: mahdolliset aikaisemmat muutokset, jotka the present Protocol and any earlier amend- 51865: nämä sopimuspuolet ovat hyväksyneet. ments that they have accepted. 51866: 51867: 19 artikla Article 19 51868: 1. Sopimusvaltio voi irtisanoa tämän pöy- 1. Any State Party may denounce the pre- 51869: täkirjan milloin tahansa ilmoittamalla siitä sent Protocol at any time by written notifi- 51870: kirjallisesti Yhdistyneiden Kansakuntien cation addressed to the Secretary-General 51871: pääsihteerille. Irtisanominen tulee voimaan of the United Nations. Denunciation shall 51872: kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, take effect six months after the date of re- 51873: jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituk- ceipt of the notification by the Secretary- 51874: sen. General. 51875: 2. Irtisanominen ei rajoita tämän pöytäkir- 2. Denunciation shall be without preju- 51876: jan määräysten jatkuvaa soveltamista sellai- dice to the continued application of the pro- 51877: siin 2 artiklan nojalla tehtyihin valituksiin visions of the present Protocol to any com- 51878: tai 8 artiklan nojalla käynnistettävään tut- munication submitted under article 2 or any 51879: kintaan, jotka ovat peräisin ajalta ennen irti- inquiry initiated under article 8 before the 51880: sanomisen voimaantulopäivää. effective date of denunciation. 51881: 51882: 20 artikla Article 20 51883: Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri The Secretary-General of the United Na- 51884: ilmoittaa kaikille valtioille: tions shall inform all States of: 51885: a) tämän pöytäkirjan mukaisista allekir- (a) Signatures, ratifications and acces- 51886: joittamisista, ratif10inneista ja liittymisistä; sions under the present Protocol; 51887: b) tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä (b) The date of cntry into force of the pre- 51888: ja 18 artiklan mukaisten muutosten voi- sent Protocol and of any amendment under 51889: maantulopäivistä; article 18; 51890: c) 19 artiklan mukaisista irtisanomisista. (c) Any denunciation under article 19. 51891: 51892: 21 artikla Article 21 51893: 1. Tämä pöytäkirja, jonka arabian-, eng- 1. The present Protocol, of which the 51894: lannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja ve- Arabic, Chinese, English, French, Russian 51895: 209I96N 51896: 18 HE 135/2000 vp 51897: 51898: 51899: näjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoi- and Spanish texts are equally authentic, 51900: maisia, talletetaan Yhdistyneiden Kansa- shall be deposited in the archives of the 51901: kuntien arkistoon. United Nations. 51902: 2. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihtee- 2. The Secretary-General of the United 51903: ri toimittaa tämän pöytäkirjan oikeaksi to- Nations shall transmit certified copies of the 51904: distetut jäljennökset kaikille yleissopimuk- present Protocol to all States referred to in 51905: sen 25 artiklassa tarkoitetuille valtioille. article 25 of the Convention. 51906: HE 136/2000 vp 51907: 51908: 51909: 51910: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten 51911: täytäntöönpanon hallinnosta ja eräiksi siihen liittyviksi 51912: laeiksi 51913: 51914: 51915: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 51916: 51917: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sekä yhdyskuntaseuraamuskeskuksen ja van- 51918: rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta. keinhoitolaitoksen yhteisiä valtakunnallisia 51919: Lailla siirrettäisiin oikeusministeriön van- täytäntöönpano-ja hallintotehtäviä hoitavasta 51920: keinhoito-osastolle kuuluvat vankeinhoito- henkilöstöstä. Virasto johtaisi ja valvoisi yh- 51921: laitoksen operatiiviseen johtoon, vankeus- dyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistus- 51922: rangaistusten täytäntöönpanoon ja vankein- ten täytäntöönpanoa sekä tutkintavankeuden 51923: hoitolaitoksen hallintoon liittyvät tehtävät toimeenpanoa oikeusministeriön kanssa so- 51924: pääosin ministeriöitä keskushallintotasolle. vittujen tavoitteiden mukaisesti. 51925: Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät Yhdyskuntaseuraamuskeskus huolehtisi 51926: yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpallo- yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. 51927: tehtävät siirrettäisiin viranomaisorganisaa- Vankeinhoitolaitos huolehtisi vankeusran- 51928: tiolle ja nykyinen julkisoikeudellinen Krimi- gaistusten ja sakon muuntorangaistusten täy- 51929: naalihuoltoyhdistys lakkaisi. Esitys sisältää täntöönpanosta sekä tutkintavankeuden toi- 51930: myös ehdotuksen uudeksi laiksi Vankeinhoi- meenpanosta. Yhdyskuntaseuraamuskeskuk- 51931: don koulutuskeskuksesta, joka korvaisi ny- seen kuuluisi alueyksiköitä ja vankeinhoito- 51932: kyisen vankeinhoidon koulutuskeskuksesta laitokseen rangaistuslaitoksia sekä sairaala- 51933: annetun lain. Vankeinhoidon koulutuskeskus yksiköitä. 51934: antaisi koulutusta koko rangaistusten täytän- Henkilöstöä koskevilla siirtymäsäännöksil- 51935: töönpanojärjestelmän henkilöstölle. lä turvattaisiin Kriminaalihuoltoyhdistyksestä 51936: Esitys liittyy oikeusministeriön hallinnon- valtion viranomaisen palvelukseen siirtyvän 51937: alan kriminaalipoliittisten tehtävien ja ran- henkilöstön palvelussuhteen jatkuminen ja 51938: gaistusten täytäntöönpallotehtävien uudelleen palvelussuhde-etuuksien säilyminen. 51939: organisointiin. Ehdotetussa laissa säädettäi- Samassa yhteydessä muutettaisiin eräitä 51940: siin rangaistusten täytäntöönpanon hallinnon rangaistusten täytäntöönpanon sisältöä kos- 51941: organisaatiosta sekä viranomaisten tehtävistä. kevia lakeja, joissa on säännöksiä muun mu- 51942: Kyse olisi vapauteen kohdistuvien rikosoi- assa rangaistusten täytäntöönpanotehtäviä 51943: keudellisten seuraamusten eli vankeusran- hoitavien viranomaisten toimivaltuuksista. 51944: gaistuksen ja yhdyskuntaseuraamuksen täy- Muualla lainsäädännössä olevat viranomais- 51945: täntöönpanon sekä tutkintavankeuden toi- ten nimet muutettaisiin rangaistusten täytän- 51946: meenpanon hallinnosta. Näitä tehtäviä varten töönpanon hallinnosta annettavan lain mu- 51947: perustettaisiin oikeusministeriön alaisuuteen kaisiksi. 51948: uusi yhteinen keskushallintoviranomainen, Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 51949: vapausseuraamusvirasto. vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 51950: Vapausseuraamusvirasto muodostuisi yh- sen yhteydessä. 51951: dyskuntaseuraamuskeskuksen ja vankein- Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan 51952: hoitolaitoksen operatiivisesta keskusjohdosta voimaan 1 päivänä elokuuta 2001. 51953: 51954: 51955: 51956: 51957: 209296X 51958: 2 HE 136/2000 vp 51959: 51960: 51961: 51962: SISÄLLYSLUETTELO 51963: 51964: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ......................................................................... 1 51965: 51966: SISALLYSLUETTELO ........................................................................................................... 2 51967: 51968: YLEISPERUSTELUT ..............................................................................................................4 51969: 1. Johdanto ....................................................................................................................... 4 51970: 2. Nykytila ......................................................................................................................... 5 51971: 2.1. Vankeinhoitolaitoksen hallinto ...•.......•..........•.............•......•.............•.•.....•.... 5 51972: 2.1.1. Vankeinhoidon keskushallinnon kehitys ...•.....•......•.•............•..............•.....•.5 51973: 2.1.2. Vankeinhoidon hallintoa koskevat säännökset ja keskushallinnon organi- 51974: saatio 7 51975: 2.2. Vankeinhoitoalan koulutus ...•............•.......•....•......•......•.•..........•.•.....•..•...•.•..8 51976: 2.3. Yhdyskuntaseuraamosten toimeenpano ja muu kriminaanhuolto .•......•... 9 51977: 2.3.1. Kriminaalihuollon kehitys .•....•......•.....•..........................•.•............•......••....... 9 51978: 2.3.2. Kriminaalihuoltoyhdistyksen tehtävät .............................................•.......... 10 51979: 2.3.3. Kriminaalihuoltoyhdistyksen asema ja organisaatio....•.•.....•......•.......•..... 13 51980: 2.3.4. Kriminaalihuollon rahoitus ..•......•....•..............•...•.......••............•.......•......•.• 14 51981: 2.4. Rangaistusten täytäntöönpanon hallinto muissa Pohjoismaissa ............•. 14 51982: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset ............................................................ 15 51983: 3.1. Tavoitteet ....................................................................................................... 15 51984: 3.2. Keskeiset ehdotukset..................................................................................... 16 51985: 4. Esityksen vaikutukset ................................................................................................ 17 51986: 4.1. Taloudelliset vaikutukset ...............•...................................•......•....•.•.....•..... 17 51987: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ...................................................... 17 51988: 5. Asian valmistelu .......................................................................................................... 18 51989: 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto .......•...•......•.•.....•...........•.•.....•.•....•...........••.. 18 51990: 5.2. Lausunnot ...................................................................................................... 20 51991: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja .•......•.....•......•..........•.........•....•.•......•..........•. 20 51992: 51993: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ••........•.•.....•...................•.....•.....•.......•.....•......•.•.. 22 51994: 1. Lakiehdotusten perustelut......................................................................................... 22 51995: 1.1. Laki rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta ...................•.....•......•..... 22 51996: 1.2. Laki Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta •.....•......•......•.....•......•.•..........•.. 27 51997: 1.3. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ..•.•.. 30 51998: 1.4. Laki yhdyskuntapalvelusta .......................................................................... 31 51999: 1.5. Laki nuorisorangaistuksen kokeilemisesta ...•.•....•.•....•............•.•......•.....•... 32 52000: 1.6. Laki nuorista rikoksentekijöistä ..........•....•.•.....•......•......•............•.•............. 33 52001: 1.7. Laki tutkintavankeudesta ............................................................................ 33 52002: 1.8. Rikosrekisterilaki .......................................................................................... 33 52003: 1.9. Laki Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta ri- 52004: kosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta .........•.•............................... 34 52005: 2. Voimaantulo ............................................................................................................... 34 52006: HE 136/2000 vp 3 52007: 52008: 52009: LAKIEHDOTUKSET ............................................................................................................35 52010: rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta ............................................................. 35 52011: Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta •.....•.......•...............................•......................... 38 52012: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ........•.....................40 52013: yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta.............•...•......•........................46 52014: nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain muuttamisesta .......................48 52015: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta ..•......•....•.........•......•.....•.. 50 52016: tutkintavankeudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ............•....•....................... 51 52017: rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta .....•..........•......•......•....•......•.•.....•.•.•..............52 52018: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminasta rikosasioissa annet- 52019: tujen tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain 24 ja 27 §:n muuttamisesta ...53 52020: 52021: LIITE ................... ,................................................................................................................... 54 52022: 52023: RINNAKKAISTEKSTIT ........................................................................................ ,.............. 54 52024: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta .•....•.••.................... 54 52025: yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta ..........•......•....•.......•................•. 66 52026: nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain muuttamisesta ....................... 70 52027: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta ........•....•..........................73 52028: tutkintavankeudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ......................................... 74 52029: rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta .................................................•................... 75 52030: Suomen ja muidenpohjoismaidenvälisestä yhteistoiminasta rikosasioissa annet- 52031: tujen tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain 24 ja 27 §:n muuttamisesta •.. 76 52032: 4 HE 136/2000 vp 52033: 52034: 52035: 52036: 52037: YLEISPERUSTELUT 52038: 52039: 1. Johdanto ja muiden tahojen entistä tiiviimpään kansal- 52040: liseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Vaik- 52041: Oikeusministeriön organisaatiouudistusta ka poliisin tietoon tulleiden rikosten koko- 52042: koskevat suunnitelmat perustuvat ennen naismäärässä ei ole 1990-luvulla tapahtunut 52043: muuta keskushallinnon kehittämiseen liitty- olennaista muutosta, on erityisesti huumaus- 52044: vässä valmistelutyössä tehtyihin linjauksiin. aine- ja siihen liittyvä muu rikollisuus lisään- 52045: Toisaalta on sekä toimintaympäristön että tynyt nopeasti. Toinen merkittävä kehitys- 52046: tehtävien sisällön muutosten vuoksi tarpeen piirre on rikollisen toiminnan muuttuminen 52047: toteuttaa uudelleenjärjestelyjä, joilla paranne- entistä organisoidummaksi. 52048: taan ministeriön ja sen hallinnonalaan kuulu- Tehtyjen selvitysten mukaan todennäköi- 52049: vien viranomaisten edellytyksiä entistä tulok- syys joutua rikoksen uhriksi ei ole Suomessa 52050: sellisempaan kriminaalipolitiikkaan. kasvanut. Rikollisuudessa tapahtuneiden laa- 52051: Hallinnon kehittämistä koskevissa viimeai- dullisten muutosten, törkeiden rikosten saa- 52052: kaisissa selvityksissä on todettu tarve sel- man laajan julkisuuden ynnä muiden vastaa- 52053: keyttää ministeriöiden roolia suhteessa muu- vien syiden vuoksi entistä suurempi osa kan- 52054: hun hallintoon. Ministeriöiden tehtävissä tu- salaisista kokee kuitenkin turvallisuutensa 52055: lee korostua hallituksen esikuntana toimimi- heikentyneen. Myös rikosten uhrien aseman 52056: nen, alaisen hallinnon ohjaustehtävät (strate- parantaminen koetaan tärkeäksi. 52057: ginen ohjaus) sekä kansainvälinen yhteistyö. Hallitus hyväksyi 4 päivänä maaliskuuta 52058: Ministeriöiden tulisi keskittyä yhteiskunnan 1999 kansallisen rikoksentorjuntaohjelman, 52059: kehitystä ennakoiden pitkäjänteisen toimin- jossa painotetaan nimenomaan paikallistason 52060: tapolitiikan kehittämiseen. Ministeriöissä ny- toimenpiteitä ja yhteistyötä rikosten ehkäi- 52061: kyisin hoidettavat päivittäiseen toiminnan syssä. Valtion viranomaisten ja kuntien toi- 52062: ohjaukseen liittyvät tehtävät sekä tukipalve- menpiteiden lisäksi kriminaalipolitiikassa 52063: lutehtävät olisi organisoitava pääsääntöisesti tarvitaan yhä enemmän myös kansalaisjärjes- 52064: ministeriön alaisiin yksiköihin. Ministeriöi- töjen ja elinkeinoelämän tukea. 52065: den rooliin liittyvät kehittämistavoitteet on Rikollisuustilanteen ja vankeusrangaistuk- 52066: määritelty muun muassa valtioneuvoston 16 seen tuomittujen henkilöiden rikostaustan 52067: päivänä huhtikuuta 1998 tekemässä hallinto- muuttuminen vaikuttaa monin tavoin van- 52068: politiikan linjoja koskevassa periaatepäätök- keinhoitolaitoksen toimintaan. Vankiloissa 52069: sessä. Myös oikeusministeriössä on viime tämä näkyy muun muassa huumausaineiden 52070: vuosina selvitetty toimenpiteitä ministeriön käyttöön liittyvinä ongelmina sekä vankien 52071: roolin ja toiminnan kehittämiseksi näiden välisenä fyysisenä ja henkisenä väkivaltana 52072: yleisten tavoitteiden mukaisesti. sekä henkilökuntaan kohdistuvan väkivallan 52073: Kriminaalipolitiikan alueella oikeusminis- uhkana. Toiminnan keskeiseksi kehittämis- 52074: teriön toiminnan painopiste on 1980- ja kohteeksi on asetettu nimenomaan päihteiden 52075: 1990-luvulla ollut hallinnonalalle kuuluvien entistä tehokkaampi torjunta sekä päihde- 52076: täytäntöönpanotehtävien hoidon ohella rikos- vierotuksen ja -kuntoutuksen kehittäminen. 52077: lain (39/1889) uudistamisessa ja vapaudessa Oikeusministeriö vahvisti vuoden 1999 alus- 52078: toimeenpantavien seuraamusten (yhdyskun- sa vankeinhoidolle erityisen päihdestrategian. 52079: taseuraamukset) kehittämisessä ehdottomien Lisäksi tavoitteeksi on asetettu vankeinhoi- 52080: vankeusrangaistusten vaihtoehtona. Rikolli- don vaikuttavuuden parantaminen. Sen vuok- 52081: suustilanteessa viime vuosina tapahtuneiden si vankiloissa on viime vuosina otettu käyt- 52082: muutosten ja rikollisen toiminnan kansain- töön uusia työmuotoja, joilla muissa maissa 52083: välistyminen vuoksi on kriminaalipolitiikan saatujen kokemusten perusteella voidaan vä- 52084: painopistettä tarvetta siirtää rikoksentorjun- hentää rikosten uusimisriskiä. 52085: taan, rikosoikeudellisen järjestelmän toimi- Toiminnan vaikuttavuuden parantaminen 52086: vuuden parantamiseen sekä eri viranomais- edellyttää resurssien uudelleen kohdentamis- 52087: HE 136/2000 vp 5 52088: 52089: 52090: ta ja tehokkaampaa käyttöä. Vankeinhoidon tuksen suorittamiseen vankilassa. Vireillä 52091: kehittämisvaihtoehtojen ja aiempien suunni- olevat suunnitelmat ehdonalaisesti vapautu- 52092: telmien arvioimiseksi tehdään oikeusminis- neiden valvonnan kehittämisestä ja yhdys- 52093: teriön toimeksiannosta vuoden 2000 aikana kuntaseuraamusjärjestelmän kehittäminen 52094: ulkopuolinen asiantuntijaselvitys vankeinhoi- toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi 52095: tolaitoksen rakenteiden kehittämisestä. Li- saattavat merkitä nykyistäkin pitemmälle 52096: säksi valtioneuvosto asetti syyskuussa 1999 menevää puuttumista yksittäisten henkilöi- 52097: komitean valmistelemaan rangaistusten täy- den oikeusasemaan. 52098: täntöönpanoa koskevan lainsäädännön koko- Vankiloissa rangaistustaan suorittavat ovat 52099: naisuudistusta. Vankeinhoidon keskushallin- useimmiten aikaisemmin suorittaneet jotakin 52100: non tehtävät painottuvat aiempaa enemmän yhdyskuntaseuraamusta. Toisaalta valtaosalle 52101: muutosten läpivientiin sekä toiminnan tehok- ehdollisesti rangaistuista nuorista valvot- 52102: kuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden tavista ei myöhemmin tuomita ehdotonta 52103: parantamiseen. vankeusrangaistusta. Kriminaalihuoltoyhdis- 52104: J ulkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdis- tyksen ja vankiloiden asiakaskunta on kui- 52105: tyksen toiminta on 1990-luvulla tapah- tenkin siinä määrin yhteistä, että nämä täy- 52106: tuneiden muutosten seurauksena keskittynyt täntöönpanomuodot on tarkoituksenmukaista 52107: ennen muuta yhdyskuntaseuraamusten toi- saattaa yhteisen strategisen johdon alaiseksi. 52108: meenpanoon. Tähän on vaikuttanut nimen- Se helpottaisi tietojen vaihtamista sekä re- 52109: omaan yhdyskuntapalvelun käyttöönotto ly- surssien joustavaa kohdentamista ja yhteis- 52110: hyehköjen ehdottomien vankeusrangaistusten käyttöä. 52111: vaihtoehtona. Muita yhdyskuntaseuraamuk- Yhdyskuntaseuraamusten varsinaisten toi- 52112: sia ovat nykyisin ehdollisesti rangaistujen meenpanotehtävien lisäksi Kriminaalihuolto- 52113: nuorten valvonta, ehdonalaisesti vapautunei- yhdistyksen toimintaan on perinteisesti kuu- 52114: den valvonta ja tietyillä kokeilualueilla käy- lunut muun muassa asiakaskunnan asumiseen 52115: tössä oleva nuorisorangaistus. Keskeisenä ja työllistämiseen liittyvien tukipalvelujen 52116: kehittämistavoitteena, joka on sisällytetty järjestäruistehtäviä sekä kokeilutoimintaa. 52117: myös nykyisen hallituksen ohjelmaan, on eh- Tehtävien luonne vaikuttaa ratkaisevasti 52118: donalaisesti vapautuneiden valvonnan tehos- siihen, millainen organisaatiomalli sekä oh- 52119: taminen ja sisällön kehittäminen niin, että jaus- ja rahoitusjärjestelmä on tarkoituk- 52120: pystyttäisiin vähentämään entistä tehok- senmukaisin. Sekä kotimaiset että ulkomaiset 52121: kaammin uusintarikollisuutta. kokemukset osoittavat, että kansalaisjärjestö- 52122: Kriminaalihuoltoyhdistykselle kuuluvien jen ja muiden vastaavien tahojen panos kri- 52123: tehtävien siirtäminen valtion hoidettavaksi on minaalihuoltotyössä ja uusien työmuotojen 52124: ollut esillä melkein yhdistyksen koko toimin- kehittämisessä voi täydentää merkittävästi vi- 52125: ta-ajan. Maaliskuun 1 päivänä 2000 voimaan ranomaistoimintaa. 52126: tulleen perustuslain 124 §:n mukaan julkinen 52127: hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin vi- 2. Nykytila 52128: ranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se 52129: on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi 2.1. Vankeinhoitolaitoksen hallinto 52130: hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, 52131: oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaa- 2.1.1. Vankeinhoidon keskushallinnon ke- 52132: timuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä 52133: sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa hitys 52134: vain viranomaiselle. Yhdyskuntaseuraamus- 52135: ten toimeenpanotehtäviin kuuluu yksityisten Suomen vankilahallinnosta huolehtivat 52136: oikeussubjektien aseman ja heidän oikeus- 1880-luvun alkuun asti läänien kuvemöörit 52137: turvansa kannalta merkittäviä päätöksiä. sekä heidän määräämänsä vankiloiden pääl- 52138: Esimerkkinä voidaan mainita yhdyskunta- lysmiehet tai vahtimestarit. Varsinaista jär- 52139: palvelua koskevan palvelusuunnitelman vah- jestettyä keskushallintoa ei ollut, joskin se- 52140: vistaminen siten, että sen rikkominen voi naatti antoi vankiloiden toimintaa ja niiden 52141: johtaa palvelun keskeyttämiseen ja rangais- henkilökuntaa koskevia yleisiä säännöksiä. 52142: Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevien 52143: 6 HE 136/2000 vp 52144: 52145: 52146: uudistusten yhteydessä järjestettiin myös keinhoito-osastoksi. Jo muutaman vuoden 52147: vankeinhoidon hallinto uudelleen perusta- kuluttua keskushallintoa järjestettiin uudel- 52148: malla vuonna 1881 vankiloiden hallintoa oh- leen antamalla uusi asetus vankeinhoitolai- 52149: jaamaan erillinen virasto, vankeinhoitohalli- toksesta (316/1936). Vuoden 1937 alusta 52150: tus. Viraston tehtävänä oli pitää huolta siitä, voimaan tulleen asetuksen mukaan vankein-- 52151: että "vankihuoneita ja ojennuslaitoksia" yllä- hoitoa ohjasi ja valvoi oikeusministeriön 52152: pidetään voimassa olevien lakien ja asetusten osastona toimiva vankeinhoitovirasto. Ase- 52153: mukaan sekä vanginkuljetusta asianmukai- tukseen sisältyvillä säännöksillä laajennettiin 52154: sesti hoidetaan. Vankeinhoitohallituksen tuli vankeinhoitolaitoksen ylijohtajan päätösval- 52155: valvoa myös kaupunkien ja käräjäkuntien taa. Lisäksi aiempaan asetukseen sisältynyt 52156: vankihuoneita. Keskusviraston perustamisen säännös ministerin pidätysoikeudesta van- 52157: jälkeenkin vankeinhoitoa koskevat yleismää- keinhoitolaitosta koskevissa päätöksissä jä- 52158: räykset annettiin senaatin nimissä. Lisäksi tettiin pois tästä asetuksesta. Vaikka van- 52159: läänien kuvemööreille jäi edelleenkin vanki- keinhoitovirasto toimi edelleenkin ministeri- 52160: lahallintoa koskevia tehtäviä. ön osastona, se muuttui entistä keskusvirasto- 52161: Vankeinhoitohallitus toimi aluksi senaatin tyyppisemmäksi yksiköksi, jonka päälliköllä 52162: talousosaston siviilitoimituskunnan alaisena, oli varsin laaja itsenäinen toimivalta. 52163: mistä se siirrettiin kamaritoimituskunnan ja Sodan jälkeen asetettu vankeinhoidon uu- 52164: sittemmin (vuodesta 1892 lukien) oikeustoi- distuskomitea katsoi mietinnössään (komi- 52165: mituskunnan alaisuuteen. Vuodesta 1918 läh- teanmietintö 6: 1946) vuoden 1936 asetuksen 52166: tien virasto toimi oikeusministeriön alaisena. johtaneen vankeinhoitolaitoksen ja sen yli- 52167: Suomen itsenäistyttyä vankeinhoidon kes- johtajan liian itsenäiseen asemaan. Komitea 52168: kushallinto järjestettiin uudelleen. Vankein- ehdottikin paluuta ennen tätä asetusta vallin- 52169: hoitohallitus lakkautettiin vuoden 1923 alusta neeseen tilanteeseen. Vuonna 1950 vankein- 52170: ja sen tehtävät siirrettiin oikeusministeriöön, hoitolaitoksesta annetulla uudella asetuksella 52171: johon perustettiin vankeinhoitoasiainosasto. (86/ 1950) vankeinhoitovirasto lakkautettiin 52172: Sen osastopäällikkönä toimiva esittelijäneu- ja sen tilalle perustettiin oikeusministeriöön 52173: vos toimi vankeinhoitolaitoksen ylijohtajana. uudelleen vankeinhoito-osasto. Asetuksella 52174: Vankeinhoitohallituksen lakkauttamisesta ja ei muutettu sanottavasti vankeinhoito-osas- 52175: sen tehtävien siirtämisestä oikeusministeriöl- ton toimivaltaa eikä vankeinhoitolaitoksen 52176: le tällöin annetun lain (31411 922) mukaan ylijohtajan päätösvaltaa koskevia säännöksiä. 52177: vankeinhoitoasiainosasto käsitteli asiat, jotka Siihen sisältyi kuitenkin joitakin täsmennyk- 52178: liittyivät vankeinhoitolaitokseen ja vangin- siä, joilla tavallaan korostettiin vankeinhoito- 52179: kuljetukseen sekä rangaistusten täytäntöön- laitoksen ja sen keskushallinnon yhteyttä oi- 52180: palloon. Vankeinhoitoasiainosaston tehtä- keusministeriöön ja ministeriin. Vuonna 52181: vistä, päätäntävallasta sekä laitosten hallin- 1954 toteutetulla asetusmuutoksella täsmen- 52182: nosta säädettiin tarkemmin vuonna 1925 nettiin vankeinhoitolaitoksen ylijohtajan toi- 52183: vankeinhoitolaitoksesta annetussa asetukses- mivaltaa edelleen. 52184: sa (112/1925). Asetuksen mukaan vankein- Vankeinhoidon keskushallinnon päätöksen- 52185: hoidon ylin johto ja valvonta kuuluivat oike- tekoa muutettiin tietyiltä osin 1970-luvun 52186: usministerille. Vankeinhoitolaitoksen ylijoh- alussa eräiden asioiden ratkaisemisesta oi- 52187: tajan ja asetuksessa mainittujen vankeinhoi- keusministeriön istunnossa annetulla lailla 52188: toasiainosaston virkamiesten tehtävänä oli (324/ 1970). Oikeusministeriön istunnossa 52189: lähinnä johtaa ja valvoa vankeinhoitolaitok- ratkaistaviksi tulivat asiat, jotka koskivat eh- 52190: sen toimintaa sen mukaan kuin laissa ja ase- donalaiseen vapauteen päästämistä, koeajan 52191: tuksissa tarkemmin säädettiin. Asetuksessa pidentämistä, ehdonalaisen vapauden menet- 52192: oli myös varsin yksityiskohtaiset määräykset tämistä sekä valvontaan asettamista ja val- 52193: vankilahallinnon ja siihen kuuluvien virka- vonnan lakkauttamista siltä osin kuin tehtä- 52194: miesten tehtävistä. vät eivät kuuluneet vankiloiden johto- 52195: Vankeinhoitoasiainosasto muutettiin vuon- kunnille. Lisäksi oikeusministeriön istunnos- 52196: na 1933 oikeusministeriöstä annetulla ase- sa tulivat käsiteltäviksi tietyt avolaitosrikko- 52197: tuksella (38/1933) oikeusministeriön van- muksia koskevat seuraamukset. 52198: HE 136/2000 vp 7 52199: 52200: 52201: Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevaa panosta annetun lain muuttamisesta (HE 52202: lainsäädäntöä uudistettiin varsin perusteelli- 35/2000 vp). Esitykseen sisältyy myös van- 52203: sesti 1970-luvulla, missä yhteydessä vuonna keinhoitolaitoksen organisaatiota ja hallintoa 52204: 1975 toteutetulla asetuksen muutoksella mää- koskeva asetuksenantovaltuus. Lakiesityksen 52205: riteltiin oikeusministerin ja vankeinhoitolai- mukaan vankeinhoitolaitoksen organisaatios- 52206: toksen ylijohtajan toimivalta osittain uudel- ta ja hallinnosta voitaisiin antaa tarkempia 52207: leen. Vankeinhoitolaitoksen ylijohtajalle jäi säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 52208: yleinen toimivalta oikeusministeriön päätet- Vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen 52209: täviksi säädetyissä rangaistuksen täytäntöön- mukaan vankeinhoitolaitosta johtaa oikeus- 52210: panoa, vankeinhoitolaitosta ja vanginkul- ministeriö, jossa vankeinhoitoa varten on 52211: jetusta koskevissa asioissa. Asetuksessa mai- vankeinhoito-osasto, jonka päällikkönä toi- 52212: nittujen oikeusministerin ratkaistavaksi kuu- mii vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja. Van- 52213: luvien asioiden lisäksi ministerille annettiin keinhoito-osaston tehtävänä on johtaa, val- 52214: kuitenkin oikeus yksittäistapauksessa pidät- voa ja kehittää vankeinhoitoa sekä vankein- 52215: tää päätösvalta vankeinhoito-osaston virka- hoito-osaston alaisten laitosten toimintaa. 52216: miehen ratkaistavassa asiassa. Hallinnonalan ohjausta varten vankein- 52217: Vuonna 1986 vankeinhoitolaitoksesta an- hoitolaitos voi jakautua alueisiin, joita van- 52218: netulla asetuksella ( 134/ 1986) ja siihen myö- keinhoitolaitoksen ylijohtajan alaisuudessa 52219: hemmin tehdyillä lukuisilla muutoksilla on johtavat tehtävään erikseen määrätyt virka- 52220: toimivaltaa siirretty vankeinhoito-osastosta miehet. Oikeusministeriö päättää aluejaon 52221: rangaistuslaitoksille. Lisäksi ministerille ai- perusteet ja sen, mihin alueeseen mikin van- 52222: emmin kuulunut ratkaisuvalta tietyissä yksit- kila kuuluu. 52223: täisiä vankeja koskevissa asioissa on siirretty Asetuksen nojalla vankilat on vuoden 1999 52224: vankeinhoitolaitoksen ylijohtajalle. Ministe- alusta lukien jaettu kolmeen vankeinhoito- 52225: rin pidätysoikeus yksittäisessä vankeinhoito- alueeseen. Aluejako on laitoskannan kehit- 52226: osaston virkamiehen ratkaistavassa asiassa tämistä, vankien sijoittamista sekä laitosten 52227: on kuitenkin säilytetty. Asetuksessa ei enää työnjakoa ja yhteistoimintaa koskevan 52228: säädetä yksityiskohtaisesti virkamiesten teh- suunnittelun pohjana. Alueellista ohjausta 52229: tävistä. varten ei ole perustettu erillisiä hallintoyk- 52230: sikköjä. 52231: 2.1.2. Vankeinhoidon hallintoa koskevat Vankeinhoitolaitoksen toiminnan erityis- 52232: säännökset ja keskushallinnon or- luonteen vuoksi on vankeinhoitolaitoksesta 52233: ganisaatio annetussa asetuksessa säännös, jonka mu- 52234: kaan vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja on 52235: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun kaikkien laitoksen henkilökuntaan kuuluvien 52236: lain (39/1889; jäljempänä RTL) 2 §:n mu- esimies ja hänellä on oikeus yksittäistapauk- 52237: kaan rangaistuslaitoksia ovat vankilat, avo- sessa antaa vankeinhoitolaitoksen toimintaa 52238: laitokset ja nuorisovankilat Rangaistuslai- koskevia määräyksiä ja ohjeita. 52239: toksista ja niiden nimistä säädetään asetuk- Asetuksen mukaan oikeusministerillä on 52240: sella. Vankeinhoitolaitoksen hallintoa ja or- ratkaisuvalta vankeinhoitolaitosta koskevissa 52241: ganisaatiota koskevat säännökset sisältyvät periaatteellisesti tärkeissä tai kauaskantoisis- 52242: pääosin vankeinhoitolaitoksesta annettuun sa asioissa sekä asioissa, joista on hankittava 52243: asetukseen. Vankeinhoitolaitoksen hallinnos- valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lau- 52244: ta ja organisaatiosta ei ole rangaistusten täy- sunto. Muita ministerin ratkaistavia asioita 52245: täntöönpanosta annetun lain eräitä säännök- ovat rangaistuslaitoksen määrääminen avo- 52246: siä lukuun ottamatta laintasoisia säännöksiä. laitokseksi, vankien laitoksiin sijoittamista 52247: Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan koskevat yleisohjeet, vankien palkkauksen, 52248: valtionhallinnon toimielinten yleisistä perus- työ- ja käyttörahojen sekä vangeilta perittä- 52249: teista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin vien ruoka- ja ylläpitokorvausten perusteet 52250: kuuluu merkittävää julkisen vallan käyttöä. samoin kuin päätösvallan siirtäminen laitok- 52251: Hallitus antoi toukokuussa 2000 eduskunnal- sen johtajille silloin, kun se lain tai asetuksen 52252: le esityksen laiksi rangaistusten täytäntöön- mukaan on mahdollista. 52253: 8 HE 136/2000 vp 52254: 52255: 52256: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston toimeenpanosta sekä vankien kuljetuksesta 52257: toiminta painottuu vankeinhoitolaitoksen toi- siltä osin kuin se kuuluu vankeinhoitolaitok- 52258: minnan suunnitteluun, johtamiseen ja selle. Laitoshallinnon tehtävänä on myös 52259: valvontaan. Lisäksi osastossa käsitellään var- edistää vankien suoriutumismahdollisuuksia 52260: sin runsaasti myös yksittäisiä virkamiehiä tai ja vapauteen valmistamista sekä sijoittumista 52261: vankeja koskevia asioita, vaikka 1980- ja yhteiskuntaan. Samoin sen tulee hallita hoi- 52262: 1990-luvulla toimivaltaa niissä on siirretty dossaan olevaa laitosta sekä ohjata ja kehittää 52263: entistä enemmän laitoksille. Virkanimitys- laitoksen toimintaa. Eräänä laitoshallinnon 52264: asioissa osaston toimivaltaan kuuluu vanki- tehtävänä on valvoa, että vankilassa noudate- 52265: loiden johtoon kuuluvien virkamiesten lisäksi taan tarkoituksenmukaista vankeinhoitoa, jär- 52266: myös esimiestehtävissä toimivan vartiohen- jestystä sekä hyvää taloutta ja että vangit 52267: kilökunnan, kuten ylivartijoiden nimittämi- saavat nauttia laillisia oikeuksiaan. 52268: nen. Ministeriötasolla vankeinhoito-osastossa Vuoden 1999 lopussa vankeinhoitolaitok- 52269: käsiteltävät vankiasiat koskevat muun muas- sen palveluksessa työskenteli 2 560 päätoi- 52270: sa rangaistusten täytäntöönpanon lykkäämis- mista henkilöä. 52271: tä, täytäntöönpanon siirtoa Pohjoismaiden 52272: välillä, vankien sijoittamista avolaitokseen, 52273: poisturuisluvan myöntämistä vangeille tie- 2.2. Vankeinhoitoalan koulutus 52274: tyissä tapauksissa ja vankien kanteluja. Pää- 52275: osassa avolaitoksiin sijoittamista ja poistu- Vankeinhoidon koulutuskeskus vastaa tut- 52276: ruisluvan myöntämistä koskevista asioissa kintoon johtavasta vankeinhoidon perus- ja 52277: ratkaisuvalta on vankilan johtajalla. Samoin jatkokoulutuksesta sekä huolehtii huomatta- 52278: suurimmassa osassa rangaistuksen täytän- valta osin myös henkilöstön täydennys- 52279: töönpanon lykkäyshakemuksista päätösvalta koulutuksen järjestämisestä. Vankeinhoidon 52280: kuuluu kihlakuntien täytäntöönpanoviran- koulutuskeskuksen toiminnasta säädetään 52281: omaisille. Vankeinhoito-osasto huolehtii niin vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetus- 52282: sanottuna y litäytäntöönpanijana siitä, että sa laissa (6311976) sekä asetuksessa 52283: lainvoimaiset vankeus-, yhdyskuntapalvelu- (73511990). 52284: ja nuorisorangaistustuomiot tulevat asiamu- Koulutuksen yleisenä tavoitteena on val- 52285: kaisesti ja viipymättä täytäntöönpantavaksi. miuksien luominen vuorovaikutteiseen ja 52286: Viime vuosina on täytäntöönpantavaksi lähe- monipuoliseen vankeinhoitoon. Keskeinen 52287: tetty vuosittain yli 12 000 tuomiota, joista lähtökohta on koulutuksen tarve vankiloissa. 52288: noin 8 000 on vankeusrangaistuksia ja noin Koulutuksen sisällölliset tavoitteet määräy- 52289: 4000 yhdyskuntapalvelutuomiota. tyvät vankeinhoidon tavoitteista ja toiminta- 52290: Toiminnan laillisuuden ja vankien yhden- periaatteista. 52291: vertaisen kohtelun sekä turvallisuuden var- Vankeinhoidon perustutkinto on laajuudel- 52292: mistamiseksi ministeriötasolla käsitellään taan 54 opintoviikkoa. Tutkinto antaa päte- 52293: keskitetysti monia muitakin rangaistuslaitos- vyyden vankien valvonta- ja ohjaustehtäviin. 52294: ten päivittäiseen toimintaan liittyviä asioita. Vuoden 1999 aikana vankeinhoidon perus- 52295: Tältä osin oikeusministeriön ja nimenomaan tutkinnon suoritti 38 opiskelijaa. Lähivuosina 52296: sen vankeinhoito-osaston toiminta poikkeaa uuden henkilöstön tarve lisääntyy, koska 52297: huomattavasti useimpien ministeriöiden toi- eläkkeelle siirtyvien virkamiesten määrä kas- 52298: minnasta. vaa. Perustutkintoa suorittamaan otettujen 52299: Rangaistuslaitosten toimialaa ja tehtäviä opiskelijoiden määrää lisättiin vuonna 1999 52300: koskevat säännökset sisältyvät pääosin van- alkaneilla kursseilla siten, että koulutukseen 52301: keinhoitolaitoksesta annetun asetuksen 2 lu- otettiin 58 uutta opiskelijaa. Vuoden 1999 52302: kuun. Asetuksen 12 §:n mukaan laitoshallin- alusta lukien uudistettiin perustutkinnon 52303: non tehtävänä on panna täytäntöön vankeus- opiskelijavalintaa. Valinnat tapahtuvat entistä 52304: rangaistukset sekä sakon muuntorangaistuk- perusteellisemman ja monipuolisemman me- 52305: set. Lisäksi sen tulee huolehtia tutkintavan- nettelyn perusteella. Pääsyvaatimuksiin lisät- 52306: keuden ja eräiden muiden samassa asetukses- tiin muun muassa hyvä fyysinen kunto, joka 52307: sa mainittujen seuraamusten ja tehtävien todetaan valintakokeissa kuntotestillä. Opis- 52308: HE 136/2000 vp 9 52309: 52310: 52311: kelijavalinnat valmistelee oikeusministeriön vankilasta vapautuneiden sosiaaliseen autta- 52312: kolmeksi vuodeksi asettama valintalautakun- miseen erityisesti asunnon ja työpaikan 52313: ta, jossa on oikeusministeriön vankeinhoito- hankkimisessa. Yhdistyksen toimintaan sisäl- 52314: osaston, vankeinhoidon koulutuskeskuksen ja lytettiin 1920-luvulta lähtien vapaaehtoiselta 52315: vankiloiden edustus. Valintalautakunta ohjaa pohjalta myös rangaistusjärjestelmään liitty- 52316: valintamenettelyä ja tekee vankeinhoito- viä valvonta- ja esitutkintatehtäviä (nykyinen 52317: osastolle esityksen koulutukseen valittavista henkilötutkinta), joista tuli myöhemmin laki- 52318: henkilöistä. sääteisiä. Vuonna 1966 Vankeusyhdistyksen 52319: Vankeinhoitoalan pätevöitymiskoul utuksen nimi muutettiin Kriminaalihuolto r.y:ksi. 52320: tarkoituksena on antaa yleinen pätevyys var- Yksityinen kriminaalihuoltotyö organisoi- 52321: tijan tehtäviin joko vankeinhoitolaitoksen tiin 1970-luvulla uudelleen. Kriminaalihuol- 52322: muista tehtävistä taikka muulta hallinnonalal- totyön valtionavusta annettu laki (31/1975) ja 52323: ta vankeinhoitolaitoksen valvontatehtäviin sitä täydentävä asetus (134/1975) tulivat 52324: siirtyville henkilöille. Pätevöitymiskoulutus voimaan vuonna 1975. Samassa yhteydessä 52325: tuottaa perustutkintoa vastaavan pätevyyden perustettiin julkisoikeudellinen Kriminaali- 52326: vartijan virkoihin. Vuonna 1999 pätevöity- huoltoyhdistys (KHY), johon Kriminaali- 52327: miskoulutuksesta valmistui seitsemän henki- huolto ry sulautettiin. Yhdistyksen järjestys- 52328: löä. muodosta säädettiin Kriminaalihuolto-yhdis- 52329: Vankeinhoitotutkinto antaa ammatillisen tyksestä annetulla asetuksella (135/1975). 52330: koulutuksen vankeinhoitoalan esimiestehtä- Edellä mainitut vuodelta 1975 olevat sään- 52331: viin. Vuonna 1999 vankeinhoitotutkinnon nökset kumottiin vuoden 1997 alussa voi- 52332: suoritti 15 opiskelijaa. maan tulleella kriminaalihuollon järjestämi- 52333: Vuonna 1999 vankeinhoidon koulutuskes- sestä ja rahoituksesta annetulla lailla 52334: kus järjesti 158 täydennyskoulutustilaisuutta, (1 035/1996) ja sen nojalla Kriminaalihuolto- 52335: joihin osallistui noin 4 000 henkilöä. Viime yhdistyksestä annetulla asetuksella 52336: vuosina ovat lisääntyneet erityisesti vankien (1241/1996). Uudessa laissa kriminaalihuol- 52337: toimintoihin sekä henkilöstö- ja taloushallin- totyö ja eräät sen peruskäsitteet määriteltiin 52338: toon ja tietotekniikkaan liittyvä täydennys- ensimäistä kertaa lain tasolla. Samalla krimi- 52339: koulutus. naalihuollon järjestämistä ja rahoitusta kos- 52340: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen yhtey- kevat säännökset saatettiin vastaamaan nyky- 52341: dessä toimii vankeinhoitolaitoksen kirjasto, ajan vaatimuksia. Menoperusteinen valtion- 52342: joka tarjoaa kotimaisena erikoiskirjastona apujärjestelmä korvattiin laskennallisella 52343: palveluja erityisesti vankeinhoidon, krimi- korvausjärjestelmällä ja tulosbudjetoinnilla. 52344: naalipolitiikan ja kriminologian aloilta. Yhdistyksen perustamisen yhteydessä 52345: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen toimin- 1970-luvulla pitkän aikavälin tavoitteeksi 52346: tamenot olivat vuonna 1999 runsaat 14 mil- asetettiin kriminaalihuoltotyön yhdistäminen 52347: joonaa markkaa. Koulutuskeskuksen päätoi- osaksi sosiaalipalvelujärjestelmää. Sittemmin 52348: misen henkilökunnan määrä oli mainittuna erityisesti rikoslainsäädännön kehittymisen ja 52349: vuotena 24. uusien rangaistusmuotojen käyttöönoton joh- 52350: dosta kriminaalihuoltotyö on painottunut seu- 52351: 2.3. Yhdyskuntaseuraamosten toimeen- raamusjärjestelmään liittyviin tehtäviin. Kri- 52352: pano ja muu kriminaalihuolto minaalihuoltoyhdistyksen tehtävät seuraa- 52353: musjärjestelmän toimeenpanossa ovat 1990- 52354: 2.3 .1. Kriminaalihuollon kehitys luvulla merkittävästi lisääntyneet. Tähän on 52355: vaikuttanut varsinkin yhdyskuntapalvelu- 52356: Kriminaalihuoltotyö alkoi 1800-luvun lo- rangaistuksen käyttöönotto. 52357: pulla yksityisenä, uskonnolliselta pohjalta Vuonna 1992 vahvistetun Kriminaalihuol- 52358: lähtevänä hyväntekeväisyystoimintana. toyhdistyksen toiminta-ajatuksen mukaan 52359: Vuonna 1870 perustettiin Suomen Vankeus- yhdistyksen tavoitteena on uusintarikollisuut- 52360: yhdistys, joka keskittyi aluksi lähinnä vanki- ta sekä rikollisuutta aiheuttavan syrjäy- 52361: lassa olevien valistus-, opetus- ja työtoimin- tymisen ehkäiseminen ja vähentäminen. 52362: taan sekä sielunhoitoon. Työ ulottui myös Toiminnassaan yhdistys toteuttaa oikeuden- 52363: 2 209296X 52364: 10 HE 136/2000 vp 52365: 52366: 52367: mukaisuutta ja inhimillisyyttä sekä edistää Ehdollisesti rangaistujen nuorten rikoksen- 52368: turvallisuutta yhteiskunnassa. tekijöiden valvonta ja henkilötutkinta. Ehdol- 52369: Vuonna 1998 Kriminaalihuoltoyhdistyksel- lisesti rangaistujen nuorten valvonta ja nuoria 52370: le ja vankeinhoitolaitokselle hyväksyttiin yh- rikoksentekijöitä koskeva henkilötutkiota pe·· 52371: teinen periaateohjelma ja lähiajan toiminta- rustuvat nuorista rikoksentekijöistä annettuun 52372: linjat. Kummankin organisaation yhteisenä lakiin (262/ 1940) ja asetukseen (1 00111942) 52373: tavoitteena on osana rikosoikeudellista seu- sekä niitä täydentävään oikeusministeriön 52374: raamusjärjestelmää huolehtia yhteiskunnan päätökseen (31 0/ 1943). 52375: turvallisuudesta pitämällä yllä laillista ja tur- Valvontaan määräämisestä päättää tuomio- 52376: vallista seuraamusten täytäntöönpanojärjes- istuin. Valvonnan tarkoituksena on estää 52377: telmää sekä myötävaikuttaa uusintarikolli- tuomittua tekemästä uutta rikosta ja tukea 52378: suuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpi- häntä hänen pyrkiessään elämään nuhteetto- 52379: tävän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. masti. Nuorista rikoksentekijöistä annetun 52380: asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan oikeus- 52381: 2.3.2. Kriminaalihuoltoyhdistyksen tehtä- ministeriön on määrättävä ehdollisesti ran- 52382: vät gaistun nuoren valvojaksi siihen sopivaksi 52383: katsomansa henkilö tai huoltoyhdistys taikka 52384: Yleistä. Kriminaalihuollon järjestämisestä annettava valvonnan järjestäminen asian- 52385: ja rahoituksesta annetun lain 1 §:n mukaan omaisen sosiaaliviranomaisen tehtäväksi. 52386: kriminaalihuollolla tarkoitetaan yhdyskunta- Ehdollisesti rangaistujen nuorten määrä on 52387: seuraamusten toimeenpanoa ja muuta vapau- vähentynyt asteittain. Vuoden 1999 aikana 52388: dessa toimeenpantaviin seuraamuksiin liitty- ehdollisesti rangaistuja nuoria rikoksenteki- 52389: vää toimintaa. jöitä oli valvonnassa yhteensä 2 588. Krimi- 52390: Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoteh- naalihuoltoyhdistyksen ja sosiaaliviranomais- 52391: tävät on määritelty lain 2 §:ssä. Kyseisen py- ten välinen työnjako on järjestetty siten, että 52392: kälän mukaan yhdyskuntaseuraamusten toi- yhdistys huolehtii 18 vuotta täyttäneiden ja 52393: meenpanotehtävillä tarkoitetaan sosiaaliviranomaiset alle 18-vuotiaiden val- 52394: - ehdollisesti rangaistujen nuorten rikoksen- vonnasta ja henkilötutkintojen tekemisestä. 52395: tekijäin valvontaa ja henkilötutkintaa, Henkilötutkinnasta säädetään nuorista ri- 52396: - nuorisorangaistuksen ja yhdyskuntapalve- koksentekijöistä annetussa asetuksessa. Hen- 52397: lun toimeenpanoa, kilötutkiota tehdään 15-20 -vuotiaista ri- 52398: - ehdonalaisesti vapautuneiden valvontaa, koksesta epäillyistä. Tulkinnassa selvitetään 52399: sekä nuoren elämänvaiheisiin ja elinoloihin liitty- 52400: - edellä mainittuihin seuraamuksiin liittyviä viä asioita, jotka mahdollisesti ovat vaikutta- 52401: valmistelevia toimenpiteitä ja lausuntoja. neet hänen joutumiseensa rikoksesta epäil- 52402: Muulla vapaudessa toimeenpantaviin seu- lyksi. 52403: raamuksiin liittyvällä toiminnalla tarkoite- Viime vuonna Kriminaalihuoltoyhdistys 52404: taan kokeilu- ja kehittämistoimintaa sekä tie- laati noin 2 400 henkilötutkintaa. 52405: dotus-, ohjaus- ja neuvontatehtäviä. Vuonna 1999 henkilötutkintoihin ja ehdol- 52406: Yhdistyksen tehtävät voidaan jakaa ran- lisesti tuomittujen nuorten valvontaan käytet- 52407: gaistusjärjestelmään liittyviin ja sosiaalipal- tiin 15 % Kriminaalihuoltoyhdistyksen alue- 52408: velujärjestelmää täydentiiviin tehtäviin. Pai- toimistojen henkilökunnan työpanoksesta. 52409: nopiste yhdistyksen tehtävissä on asteittain 52410: siirtynyt sosiaalipalveluluonteisista tehtävistä Nuorisorangaistus. Nuorisorangaistus pe- 52411: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtä- rustuu vuonna 1996 nuorisorangaistuksen 52412: viin. Tällä hetkellä suurin Kriminaalihuolto- kokeilemisesta annettuun lakiin ( 1058/ 1996) 52413: yhdistykselle kuuluva tehtäväkokonaisuus on ja sitä täydentävään asetukseen (1 06611996). 52414: yhdyskuntapalvelurangaistukseen liittyvät Kokeilulainsäädännön voimassaoloa on mar- 52415: tehtävät. Helmikuussa 2000 oikeusministeriö raskuussa 1999 jatkettu vuoden 2001 lop- 52416: asetti toimikunnan selvittämään rikosten seu- puun. Kokeilussa on mukana seitsemän kärä- 52417: raamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijär- jäoikeuspiiriä. 52418: jestelmien yhteensovittamista. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita al- 52419: HE 136/2000 vp 11 52420: 52421: 52422: Ie 18-vuotiaana rikoksen tehnyt nuon, JOS palvelupaikkana voi olla julkisyhteisö tai jul- 52423: sakkorangaistus ei rikoksen vakavuuden kisoikeudellinen yhdistys taikka muu voittoa 52424: vuoksi ole riittävä seuraamus eivätkä paina- tavoittelematon yhteisö ja säätiö. Palvelupai- 52425: vat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangais- kat hyväksyy Kriminaalihuoltoyhdistys. Yh- 52426: tuksen tuomitsemista. Nuorisorangaistus voi- dyskuntapalveluun voi sisältyä myös viiden 52427: daan tuomita jo varhaisessa vaiheessa ja tunnin pituinen päihdehuollon jakso. 52428: vaikka tekijää ei olisi tuomittu ehdolliseen Yhdyskuntapalvelu suoritetaan Kriminaali- 52429: rangaistukseen. Nuorisorangaistus koostuu huoltoyhdistyksen vahvistaman palvelusuun- 52430: 10-60 tunnin mittaisesta nuorisopalvelusta nitelman mukaisesti. Yhdyskuntapalvelun 52431: ja 4--12 kuukauden pituisesta valvonnasta. toimeenpanosta vastaa Kriminaalihuoltoyh- 52432: Nuorisopalvelu käsittää valvonnan alaisena distys. Toimeenpanotehtäviin kuuluvat muun 52433: tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä sekä muassa palvelusuunnitelman vahvistaminen 52434: ohjauksen alaisena suoritettavia sosiaalista ja palvelusuunnitelman noudattamisen val- 52435: toimintakykyä edistäviä tehtäviä. vonta. 52436: Nuorisorangaistuksen toimeenpanosta huo- Yhdyskuntapalveluun liittyvää henkilötut- 52437: lehtii Kriminaalihuoltoyhdistys. Yhdistyksen kintaan verrattavaa työtä on rikoksesta epäil- 52438: tehtäviin kuuluvat muun muassa nuorisopal- lyistä tehtävä soveltuvuusselvitys. Yhdys- 52439: velun toimeenpanosuunnitelman vahvista- kuntapalvelusta annetun asetuksen 2 §:n mu- 52440: minen, valvonnasta huolehtiminen ja nuori- kaan virallisen syyttäjän on päätettyään nos- 52441: sopalvelun valvonta. taa syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voi- 52442: Nuorisorangaistuskokeilu ei ole saavutta- daan tuomita yhdyskuntapalvelua, hankittava 52443: nut arvioitua laajuutta. Vuonna 1999 annettu- yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vastaa- 52444: jen nuorisorangaistustuomioiden määrä oli valta Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoi- 52445: vain 49. Toimeenpanossa oli vuoden aikana mistolta selvitys rikoksesta epäillyn soveltu- 52446: 94 tuomiota. Vuonna 1999 nuorisorangais- vuudesta yhdyskuntapalveluun. Viime vuon- 52447: tuskokeiluun käytettiin 3 % Kriminaalihuol- na Kriminaalihuoltoyhdistys teki 6 606 so- 52448: toyhdistyksen aluetoimistojen henkilökunnan veltuvuusselvitystä. 52449: työpanoksesta. Vuonna 1999 toimeenpantavaksi tuli 3 851 52450: yhdyskuntapal vei urangaistusta. Yhdyskunta- 52451: Yhdyskuntapalvelun toimeenpano. Yhdys- palvelun toimeenpanoon käytettiin vuonna 52452: kuntapalvelu perustuu yhdyskuntapalvelusta 1999 keskimäärin 65 % Kriminaalihuoltoyh- 52453: annettuun lakiin (1 055/ 1996) ja sitä täyden- distyksen aluetoimistojen henkilökunnan 52454: tävään yhdyskuntapalvelusta annettuun ase- työajasta. 52455: tukseen (125911990) ja yhdyskuntapalvelun 52456: täytäntöönpanosta annettuun asetukseen Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta. 52457: ( 1260/ 1990). Yhdyskuntapalveluseuraamus Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta pe- 52458: on ollut kokeiluluonteisena käytössä vuoden rustuu RTL 2 luvun säännöksiin ja eh- 52459: 1991 alusta lähtien. Koko maan laajuiseksi donalaisesti vapautetun vangin valvonnasta 52460: kokeilu ulotettiin vuonna 1994. Kokeilumuo- annettuun asetukseen (27911931 ). 52461: toisena järjestelmä oli voimassa vuoden 1996 RTL 2 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan 52462: loppuun saakka, jonka jälkeen kokeilu va- ehdonalaiseen vapauteen päästetty on koeai- 52463: kinaistettiin. kanaan valvonnan alainen, jollei oikeus- 52464: Yhdyskuntapalveluun tuomitaan enintään ministeriö tai sen antamien ohjeiden mukaan 52465: kahdeksan kuukauden pituisen ehdottoman vankilan johtokunta koeajan lyhyyden tai 52466: vankeusrangaistuksen sijasta, jollei ehdotto- muun erityisen syyn takia toisin päätä. Val- 52467: mien vankeusrangaistusten, aiempien yhdys- vonnan tarkoituksena on estää ehdonalaiseen 52468: kuntapalvelurangaistusten tai muiden paina- vapauteen päästettyä tekemästä uutta rikosta 52469: vien syiden ole katsottava olevan esteenä yh- ja tukea valvottavaa tämän pyrkiessä elä- 52470: dyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Yhdys- mään nuhteettomasti. Pykälän 2 momentin 52471: kuntapalvelu käsittää vähintään 20 ja enin- mukaan valvojaksi voidaan määrätä sopivak- 52472: tään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää si katsottu henkilö tai huoltoyhdistys. Jollei 52473: säännöllistä palkatonta työtä. Yhdyskunta- sellaista valvojaa ole määrätty, toimii valvo- 52474: 12 HE 136/2000 vp 52475: 52476: 52477: jana poliisipiirin päällikkö. RTL 2 luvun 17 neuvontatehtäviä. Yhdistys voi Kriminaali- 52478: §:n 2 momentin mukaan koeaika on jäännös- huoltoyhdistyksestä annetun asetuksen 2 §:n 52479: rangaistuksen pituinen, kuitenkin vähintään mukaan ottaa hoitaakseen myös muita hy- 52480: kolme kuukautta ja enintään kolme vuotta. väksytyn toimintasuunnitelman mukaisia 52481: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston kriminaalihuoltoon kuuluvia tehtäviä sekä 52482: määräyksen nro 2/011100/4.2.2000 mukaan muita yhdistyksen tarkoituksen toteutumista 52483: valvontaan määrätään pääsääntöisesti ne eh- edistäviä tehtäviä. 52484: donalaiseen vapauteen päästettävät, joiden Kokeilu- ja kehittämistoiminnassa paino- 52485: jäännösrangaistus on pitempi kuin 1 vuosi 6 piste on viime vuosina ollut yhdyskunta- 52486: kuukautta. Vuonna 1999 määrättiin valvon- seuraamusten sisältöjen kehittämisessä. Eri- 52487: taan 877 ehdonalaisesti vapautunutta, mikä tyisesti on keskitytty ehdonalaisesti vapautu- 52488: on 23 % kaikista ehdonalaiseen vapauteen neiden valvontatyöhön, saman asiakaskunnan 52489: päästetyistä. kanssa työskentelevien viranomaisten työn- 52490: Aikaisemmin suurimman osan valvontateh- jaon ja yhteistyömallien kehittämiseen, kri- 52491: tävistä hoiti poliisi. Valvontatehtävien hoito minaalihuoltotyön laadun arvioinnin kehit- 52492: on 1990-luvulla keskitetty asteittain koko- tämistyöhön sekä nuorten rikoksentekijöiden 52493: naan Kriminaalihuoltoyhdistykselle. Vuo- kanssa tehtävään työhön. 52494: desta 1992 alkaen kaikki vapautuneet on Kehittämistoimintaa on toteutettu erilaisis- 52495: määrätty Kriminaalihuoltoyhdistyksen val- sa projekteissa. Tällaisia ovat olleet esimer- 52496: vontaan. Noin 16 % valvontatyöstä hoidetaan kiksi ehdonalaisesti vapautettujen valvontaa 52497: yksityishenkilöiden avulla. Yksityishenkilöt koskevat projektit, jossa on kehitetty muun 52498: toimivat valvojina erityisesti paikkakunnilla, muassa vankiloiden ja Kriminaalihuoltoyh- 52499: joilla ei ole Kriminaalihuoltoyhdistyksen distyksen toimipaikkojen yhteistyötä. Val- 52500: aluetoimistoa. Yksityisvalvojat toimivat Kri- vontasuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet 52501: minaalihuoltoyhdistyksen yhteyshenkilöiden ja sisältö pyritään kytkemään vankilassa teh- 52502: ohjauksessa. tyihin toimenpiteisiin, vankien kuntoutus- 52503: Kriminaalihuoltoyhdistyksen vankilatyö suunnitelmiin ja rangaistusten hyväksi- 52504: liittyy ensisijaisesti ehdonalaiseen vapauteen käyttöä koskeviin suunnitelmiin. 52505: päästettävien vankien valvonnan järjestämi- Käynnissä on myös Euroopan sosiaalira- 52506: seen ja valmisteluun. Lisäksi Kriminaali- haston tavoiteohjelmaan "Yksilölliset palve- 52507: huoltoyhdistyksen edustajat tapaavat aikai- lukokonaisuudet syrjäytyville" kuuluva Valt- 52508: semmin valvonnassa olleita asiakkaitaan näi- ti-projekti sekä ammatillisen koulutuksen 52509: den vankilassaolon aikana. Vankilakäyntien hankkimiseen oppisopimusteitse ja työelä- 52510: yhteydessä yhdistyksen edustajat tapaavat mään siirtymiseen liittyvä Employment- 52511: myös niitä vankeja, joita ei vapauttamisen yhteisöaloitteisiin lukeutuva Kisälli-projekti. 52512: yhteydessä määrätä valvontaan. Vuonna Uusintarikollisuuden vähentämiseen täh- 52513: 1999 aluetoimistojen työntekijät tekivät täävän, myös vankiloissa käytössä olevan 52514: 1 150 vankilakäyntiä, joiden aikana tavattiin Cognitive Skills Training -työskentely- 52515: henkilökohtaisesti 2 000 vankia. Vankeja ta- ohjelman käyttöä on laajennettu seitsemään 52516: vattiin myös ryhmissä. aluetoimistoon. Pohjois-Suomen aluetoimis- 52517: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvontaan tot olivat mukana kolmivuotisessa työelä- 52518: vankilatyö mukaan lukien käytettiin vuonna mään siirtymisen edistämiseen, syrjäytymi- 52519: 1999 noin 17 % Kriminaalihuoltoyhdistyksen sen ehkäisemiseen ja uusimisriskin vähentä- 52520: aluetoimistojen henkilökunnan työpanokses- miseen tähtäävässä eri viranomaisten välises- 52521: ta. sä NEP 2000 Employment Integra -yhteis- 52522: Kriminaalihuoltoyhdistyksen muut tehtä- työprojektissa, jossa mukana oli myös alueen 52523: vät. Kriminaalihuollon järjestämisestä ja ra- vankiloita. 52524: hoituksesta annetun lain 2 §:n 2 momentin Lisäksi on toteutettu nuoren valvontaoh- 52525: mukaisesti yhdistykselle kuuluu varsinaisten jelmiin liittyviä projekteja sekä kriminaali- 52526: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanaan liit- huollon arviointi- ja vaikuttavuustutkimus 52527: tyvien tehtävien lisäksi myös kokeilu- ja ke- osana Kansallisen työelämän kehittämisoh- 52528: hittämistoimintaa sekä tiedotus-, ohjaus- ja jelmaa. Tampereen aluetoimisto kehittää li- 52529: HE 136/2000 vp I3 52530: 52531: 52532: säksi "puolimatkantalo" -tukiasumista. Keskustoimisto huolehtii yhdistyksen ylei- 52533: Kriminaalihuoltoyhdistyksen asumispalve- sestä hallinnosta. Aluetoimistoja on 21 ja 52534: lut on muutettu asuntoyksiköistä omaehtoi- niiden alaisina toimii II paikallistoimistoa. 52535: sen asumisen mahdollistavaan tukiasumi- Aluetoimistojen johdolla työskentelee lisäksi 52536: seen. Yhdistyksen omat asumispalvelut ovat sivutoimisia asiamiehiä, joita oli vuoden 52537: tällä hetkellä vähäisiä. Vuonna I999 yhdis- 1999 lopussa Ahvenanmaalla sekä yhdeksäl- 52538: tyksen tukiasunnoissa asui I28 asukasta. lä muulla paikkakunnalla. 52539: Kriminaalihuoltoyhdistyksen muuta asia- Kriminaalihuoltoyhdistyksen muodostavat 52540: kastyötä varten on Tampereen toiminta- yhteisöjäsenet, joita ovat kunnat tai kuntayh- 52541: keskus, jonka toiminta-ajatuksena on uusin- tymät, lähialoilla toimivat aatteelliset ja am- 52542: tarikollisuuden vähentäminen ja syrjäytymis- matilliset yhdistykset, liitot, muut yhteisöt tai 52543: kehityksen katkaiseminen sekä poikkihallin- säätiöt. Jäseniä oli vuonna 1999 yhteensä 36, 52544: nollisen yhteistyön ja moniammatilliseen joista kuntajäseniä 28 ja muita yhteisöjäseniä 52545: osaamiseen perustuvien kuntoutumis- ja kou- kahdeksan. Viimeksi mainittuja ovat esimer- 52546: lutuskokonaisuuksien kehittäminen. Toimin- kiksi A-klinikkasäätiö, Lastensuojelun Kes- 52547: takeskus tarjoaa asumispalveluita, toiminta- kusliitto ry, Sosiaali- ja terveysturvan Kes- 52548: ja työkyvyn selvityksiä, ohjaavaa koulutusta, kusliitto ry ja Suomen Mielenterveysseura ry. 52549: yksilöohjausta sekä koulutusta ja työllistä- Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen 52550: mistä. kokous, johtokunta ja toiminnanjohtaja. Yh- 52551: Valvontatyön kehittämiseen liittyviä leirejä distyksen korkein päättävä elin on yhdistyk- 52552: järjestetään Kajaanissa sijaitsevassa Sapen- sen kokous, joka muun muassa päättää tilin- 52553: tuvan leirikeskuksessa päätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden 52554: myöntämisestä tilivelvollisille sekä lausun- 52555: non antamisesta oikeusministeriölle johto- 52556: 2.3.3. Kriminaalihuoltoyhdistyksen asema kunnan tekemästä toimintasuunnitelmasta ja 52557: ja organisaatio talousarviosta sekä valitsee neljä johtokun- 52558: nan jäsentä ja näiden varajäsenet sekä tilin- 52559: Kriminaaiihuollon järjestämisestä ja rahoi- tarkastajan ja tämän varamiehen. 52560: tuksesta annetun lain 3 §:n mukaan Krimi- Johtokunta edustaa yhdistystä sekä ohjaa ja 52561: naalihuoltoyhdistyksen toimintaa johtaa ja valvoo sen toimintaa. Johtokunnan tehtävänä 52562: valvoo oikeusministeriö. Käytännössä näistä on muun muassa laatia vuotuinen toiminta- 52563: tehtävistä huolehtii ministeriön vankeinhoito- suunnitelma, tehdä talousarvioesitys oikeus- 52564: osasto. Ministeriö vastaa kriminaalihuolto- ministeriölle, panna täytäntöön yhdistyksen 52565: työtä koskevasta norminannosta, budjetoin- kokouksen päätökset, huolehtia yhdistyksen 52566: nista, tarkastustoiminnasta ja toiminnan ke- toiminnan kehittämisestä ja valvoa yhdistyk- 52567: hittämisestä. Kriminaalihuoltotyöhön myön- sen etuja ja oikeutta sekä huolehtia yhdistyk- 52568: nettävää korvausta tai avustusta koskeva osa sen talouden ja varojen hoidosta. 52569: valtion talousarviosta valmistellaan osana oi- Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja 52570: keusministeriön talousarviota. Vankeinhoito- kahdeksan jäsentä. Toimikausi on kolme ka- 52571: osasto käy yhdistyksen kanssa tulosneuvotte- lenterivuotta. Johtokunnan puheenjohtajan ja 52572: lut ja tarkastaa kriminaalihuollon toteutumis- viisi muuta jäsentä määrää valtioneuvosto. 52573: ta sekä siihen myönnetyn valtion korvauksen Yhdistyksen kokous valitsee johtokuntaan 52574: ja avustuksen käyttöä. Vankeinhoito-osasto kaksi ja yhdistyksen henkilöstö yhden jäse- 52575: toimii myös yhdyskuntaseuraamusten yli- nen. 52576: täytäntöönpanijana. Kriminaalihuoltoyhdistyksen tmmmnan- 52577: Perussäännökset Kriminaalihuoltoyhdis- johtaja johtaa ja kehittää yhdistyksen toimin- 52578: tyksen organisaatiosta sisältyvät Kriminaali- taa, vastaa yhdistyksen sitoumusten ja sopi- 52579: huoltoyhdistyksestä annettuun asetukseen. musten täyttämisestä sekä valmistelee johto- 52580: Asetuksen I §:n mukaan yhdistyksen koti- kunnassa käsiteltävät asiat ja panee täytän- 52581: paikkana on Helsinki ja toimialueena koko töön sen päätökset. 52582: maa. Yhdistyksellä on keskustoimisto ja Kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoi- 52583: aluetoimistoja sekä muita toimintayksiköitä. tuksesta annetun lain 4 §:n mukaan yhdistys 52584: 14 HE 136/2000 vp 52585: 52586: 52587: voi asettamillaan ehdoilla antaa yhdyskunta- menot olivat vuonna 1999 noin seitsemän 52588: seuraamosten toimeenpanaan liittyviä tehtä- miljoonaa markkaa. Pääosa menoista aiheu- 52589: viä myös muille yhteisöille tai säätiöille ja tui yhdistyksen Tampereen toiminta- 52590: myös yksityisille henkilöille. Vastuu tehtä- keskuksen järjestämästä koulutuksesta sekä 52591: vistä säilyy kuitenkin Kriminaalihuolto- muusta vankilasta vapautuneiden yhteiskun- 52592: yhdistyksellä. Ehdollisesti rangaistujen nuor- taan sijoittumista edistävästä toiminnasta. 52593: ten vaivonnoista yksityisvalvojat huolehtivat Edellä mainituista Kriminaa1ihuoltoyhdistyk- 52594: lähes puolesta ja ehdonalaisesti vapaotettujen sen muiden kriminaalihuoltotehtävien kuluis- 52595: vaivonnoista 16 o/o:sta. ta katettiin lähes puolet valtion avustuksella 52596: Kriminaalihuoltoyhdistyksen valtionapu- ja loppuosa yhdistyksen oman toiminnan tuo- 52597: paikkaisen henkilöstön määrä oli vuoden toilla, joista merkittävimpänä eränä olivat 52598: 1999 lopussa 311, joista vakinaisia oli 231 ja työtoiminnan tulot. 52599: määräaikaisia 80. Lisäksi yhdistyksellä oli Kriminaalihuoltoyhdistyksen uudisraken- 52600: erillisiä projekteja varten runsaat 40 henki- nus- ja peruskorjaushankkeista aiheutuneet 52601: löä. Henkilöstön määrä on lisääntynyt 1990- menot olivat vuonna 1998 hieman yli mil- 52602: luvun loppupuolella yhdyskuntapalvelun laa- joona markkaa ja ne rahoitettiin kokonaan 52603: jenemisen myötä. Valvojapalkkiota makset- oikeusministeriön myöntämin avustusvaroin. 52604: tiin vuonna 1999 488 yksityisvalvojalle. Edellä mainitun pääosin oikeusministeriön 52605: myöntämillä korvauksilla ja avustuksilla ra- 52606: hoitetun toiminnan lisäksi Kriminaalihuolto- 52607: 2.3.4. Kriminaalihuollon rahoitus yhdistyksellä on ollut kokonaan muilla tuloil- 52608: la rahoitettavaa toimintaa. Sitä rahoitetaan 52609: Kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoi- muun muassa vuokratuloilla, jotka olivat 52610: tuksesta annetun lain 5 §:n mukaan oikeus- vuonna 1999 noin 3,2 miljoonaa markkaa. 52611: ministeriö sopii Kriminaalihuoltoyhdistyksen Yhdistyksen Tampereen toimintakeskuk- 52612: kanssa vuosittain valtion talousarvion rajois- sessa on vuodesta 1996 lähtien ollut käynnis- 52613: sa yhdyskuntaseuraamosten toimeenpanoteh- sä kaksi osittain Euroopan sosiaalirahaston 52614: tävien hoidosta maksettavasta korvauksesta. avustuksin rahoitettua kokeilu- ja kehittämis- 52615: Korvauksen perusteina ovat tehtävien laajuus hanketta, jotka päättyvät vuoden 2000 lopul- 52616: ja laatu sekä palvelujen saatavuus. Tehtävistä la. 52617: saadut muut tulot vähentävät korvausta. Lain Valtion yhdyskuntaseuraamusten toimeen- 52618: 6 §:n mukaan oikeusministeriö voi valtion ta- panosta maksamien korvausten ja muuhun 52619: lousarvion rajoissa myöntää yhteisölle tai toimintaan myöntämien avustusten osuus 52620: säätiölle harkinnanvaraista avustusta muuhun Kriminaalihuoltoyhdistyksen menoista on ol- 52621: vapaudessa toimeenpantaviin seuraamuksiin lut 1990-luvun lopulla 80--85 %. Yhdistyk- 52622: liittyvään toimintaan. Käytännössä valtaosa sen oman toiminnan tulojen osuus on ollut 52623: valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen vastaavasti 12-13 % sekä EU -rahoituksen 52624: osoitetoista varoista on myönnetty Kriminaa- osuus 4--6%. 52625: lihuoltoyhdistykselle. Valtion vuoden 2000 talousarviossa on 52626: Yhdyskuntaseuraamuslen toimeenpanosta kriminaalihuollon korvauksiin ja avustuksiin 52627: aiheutuneet Kriminaalihuoltoyhdistyksen myönnetty yhteensä 68,8 miljoonaa markkaa. 52628: menot olivat vuoden 1999 tilinpäätöksen Tästä summasta on yhdyskuntaseuraamosten 52629: mukaan noin 62 miljoonaa markkaa. Ne ra- toimeenpanosta Kriminaalihuoltoyhdistyk- 52630: hoitettiin pääosin valtion kyseisten tehtävien selle suoritettavan korvauksen osuus 62,2 52631: hoidosta suorittamalla korvauksella. Yhdis- miljoonaa markkaa. 52632: tyksen muilla tuloilla rahoitettiin mainituista 52633: menoista noin 1,8 miljoonaa markkaa. Nämä 2.4. Rangaistusten täytäntöönpanon 52634: tulot kertyivät lähinnä sairausvakuutus- hallinto muissa Pohjoismaissa 52635: korvauksista, käyttöomaisuuden myyntitu- 52636: loista ja satunnaisista tuloista. Ruotsissa on laitoksissa tapahtuvan vapaus- 52637: Kriminaalihuoltoyhdistyksen hoitamista rangaistusten täytäntöönpanon ja vapaudessa 52638: muista kriminaalihuoltotehtävistä aiheutuneet täytäntöönpantavien seuraamosten hallinto 52639: HE 136/2000 vp 15 52640: 52641: 52642: yhdistetty valtakunnallisesti, alueellisesti ja toratet for Kriminalforsorgen), jolla on itse- 52643: paikallisesti. Keskushallinnosta vastaavana näisempi asema kuin ministeriön osastoilla. 52644: viranomaisena toimii Kriminaalihuoltohalli- Rangaistuslaitokset ja muut kriminaalihuol- 52645: tus (Kriminalvårdsstyrelsen). Kriminaali- lon yksiköt ovat suoraan ministeriön alaisia. 52646: huollon (kriminalvård) organisaatio on jaettu Tanskassakin oli aiemmin kriminaalihuolto- 52647: viiteen alueeseen, joilla on oma väliportaan työtä tekevä yksityinen yhdistys, jonka toi- 52648: hallinto. Varsinaisesta toiminnasta vastaavat minta rahoitettiin valtion varoista. Vuonna 52649: paikallisviranomaiset, jotka muodostuvat lai- 1973 tehtävät siirrettiin valtiolle. Vapaudessa 52650: toksista ja avohuoltoyksiköistä (frivårds- toimeenpantavia seuraamuksia ja kriminaali- 52651: kontor). Ruotsissa yksityiset yhdistykset huoltoa koskevia tehtäviä ovat henkilötutkin- 52652: aloittivat vapaudessa tehtävän kriminaali- ta, ehdollisesti tuomittujen ja ehdonalaisesti 52653: huoltotyön 1800-luvun puolivälissä. Toimin- vapautuneiden valvonta, eräiden muiden 52654: ta valtiollistettiin vuonna 1942, jolloin siihen ryhmien valvonta sekä yhdyskuntapalvelu. 52655: sisällytettiin avoseuraamusten täytäntöönpa- 52656: no. Kriminaalihuoltotyöhön kuuluu muun 52657: muassa ehdonalaisesti vapautettujen valvon- 3. Esityksen tavoitteet ja keskei- 52658: ta, suojeluvalvonta, sopimushoito, yhdyskun- set ehdotukset 52659: tapalvelu ja vankilatyö. Vapaudessa tapahtu- 52660: vaan kriminaalihuoltoon ei sisälly juurikaan 3.1. Tavoitteet 52661: erityispalvelujen tuottamista asiakkaille. Ne 52662: pyritään mahdollisuuksien mukaan hankki- Oikeusministeriön hallinnonalan kriminaa- 52663: maan yhteiskunnan normaalipalveluita käyt- lipoliittisten tehtävien uudelleenjärjestelyjen 52664: täen. yleisenä tavoitteena on luoda entistä parem- 52665: Norjassa vankilalaitosta ja vapaudessa ta- mat edellytykset kriminaalipoliittisen päätök- 52666: pahtuvaa kriminaalihuoltoa (friomsorgen) senteon valmistelulle, viranomaisten ja mui- 52667: johtaa oikeus- ja poliisiministeriö, jossa näitä den tahojen yhteistyölle sekä kyseisen tehtä- 52668: tehtäväalueita varten on kriminaalihuolto- väalueen johtamiselle ja kehittämiselle niin, 52669: osasto. Osaston toimiessa vankiloiden kes- että toiminnan vaikuttavuutta voidaan paran- 52670: kushallintoviranomaisena siitä käytetään ta- taa. Uudelleenjärjestelyissä otetaan lisäksi 52671: vallisesti nimitystä vankilahallitus (Feng- huomioon meneillään olevan valtion keskus- 52672: selsstyret). Norjassa on vireillä rangaistusten hallinnon uudistustyön päämäärät ja tavoit- 52673: täytäntöönpanon hallintoa koskeva kehittä- teet. Tässä tarkoituksessa vahvistetaan kri- 52674: mishanke, johon sisältyy aluehallinnon jär- minaalipoliittista päätöksentekoa kokoamalla 52675: jestäminen. Myös Norjassa vapaudessa ta- siihen kuuluvat tehtävät ministeriötasolla yh- 52676: pahtuvaa kriminaalihuoltotyötä teki aikai- teen yksikköön. Ministeriön mahdollisuuksia 52677: semmin yksityinen järjestö. Vuonna 1980 hallinnonalan johtamis,~en ja pitkäjänteiseen 52678: toiminta siirrettiin valtion tehtäväksi oikeus- suunnitteluun parannettaisiin siirtämällä van- 52679: ja poliisiministeriön alaiseksi. Kriminaali- keusrangaistusten ja täytäntöönpanon välit- 52680: huoltotehtäviä ovat henkilötutkinta, ehdolli- tömään johtamiseen liittyvät tehtävät hallin- 52681: sesti tuomittujen ja ehdonalaisesti vapautu- to- ja tukipalvelutehtävineen ministeriöstä 52682: neiden valvonta, sosiaaliset tehtävät vanki- sen alaiselle virastolle. 52683: loissa, yhdyskuntapalvelu, kriminaalihuollon Rangaistusten täytäntöönpanon hallinnon 52684: asuntoJoihin sijoitettujen rangaistusta suorit- uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat: 52685: tavien valvonta sekä muut tehtävät, jotka 1) merkittävää julkisen vallan käyttöä sisäl- 52686: ovat yhteydessä rikoksentekijöiden ja heidän tävänä tehtäväkokonaisuutena yhdyskunta- 52687: perheidensä valvontaan sekä uusien rikosten seuraamusten täytäntöönpanotehtävät siirre- 52688: ehkäisyyn. tään valtion viranomaistehtäväksi ja liitetään 52689: Tanskassa sekä vankeinhoitoa että vapau- osaksi muuta rangaistusten täytäntöön- 52690: dessa tapahtuvaa rikosoikeudellisten seuraa- panojärjestelmää; 52691: musten toimeenpanoa johtaa oikeusministe- 2) sellaisten järjestelyjen toteuttaminen, 52692: riö. Keskushallintotehtäviä hoitaa ministeri- jotka edistävät resurssien joustavaa kohden- 52693: öön kuuluva kriminaalihuoltovirasto (Direk- tamista, viranomaisten yhteistyötä sekä ran- 52694: 16 HE 136/2000 vp 52695: 52696: 52697: gaistusten täytäntöönpanoon liittyvien hallin- yhdistysmuotoisena. Voimassa oleva lain- 52698: to- ja tukipalvelutehtävien mahdollisimman säädäntö mahdollistaa yhdistyksellä olevan 52699: taloudellista järjestämistä; omaisuuden osittaisen siirtämisen sellaiselle 52700: 3) keskushallinnon järjestäminen niin, että yhteisölle, jonka toiminnan tavoitteet ovat 52701: siitä vastaava virasto voi toiminnassaan kes- lähellä Kriminaalihuoltoyhdistyksen päämää- 52702: kittyä toiminnan johtamiseen ministeriön riä. Kriminaalihuoltoyhdistyksen omaisuus 52703: kanssa sovittavien toiminnan vaikuttavuutta, siirtyisi yhdistyksen toiminnan päättyessä 52704: taloudellisuutta ynnä muita vastaavia seikko- pääosin valtiolle. 52705: ja koskevien tulostavoitteiden mukaisesti se- Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen ja van- 52706: kä toisaalta tarvittavien toiminnallisten muu- keinhoitolaitoksen keskushallintotehtäviä 52707: tosten toteuttamiseen; hoitaisi vapausseuraamusvirasto. Huomatta- 52708: 4) tarkoituksenmukaisena pidettävästä teh- va osa virastolle tulevista tehtävistä kuuluu 52709: tävien keskittämisestä huolimatta vankeus- nykyisin oikeusministeriölle, jossa niitä var- 52710: rangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten ten on vankeinhoito-osasto. Vapausseu- 52711: täytäntöönpanoon liittyvien erilaisten toimin- raamusviraston perustamisen yhteydessä 52712: tamuotojen ja muiden erojen huomioon ot- vankeinhoito-osasto lakkautettaisiin. Minis- 52713: taminen hallinnollisissa järjestelyissä; teriölle jäävistä yhdyskuntaseuraamusten ja 52714: 5) edellytysten luominen keskushallinnon vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon liit- 52715: ja paikallisten toimintayksiköiden tarkoituk- tyvistä ohjaus- ynnä muista tehtävistä vastai- 52716: senmukaiselle työojaolle pitäen tavoitteena si 1 päivänä elokuuta 2001 perustettava kri- 52717: keskushallinnon asteittaista keventämistä; minaalipoliittinen osasto. Osastolle kuuluisi 52718: sekä lisäksi yleistä kriminaalipolitiikkaa, rikok- 52719: 6) tuomittujen yhteiskuntaan sijoittumista sentorjuntaa ja rikosvastuun toteutumista 52720: edistävien tukipalvelujen hankkiminen mah- koskevia tehtäviä. Ministeriön organisaa- 52721: dollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla tiomuutoksiin liittyvät asetukset on tarkoitus 52722: kehittämällä yhteistyötä muiden tahojen antaa vuoden 2001 alussa. 52723: kanssa. Oikeusministeriön alainen vapausseuraa- 52724: musvirasto johtaisi ja valvoisi yhdys- 52725: kuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten 52726: 3.2. Keskeiset ehdotukset täytäntöönpanoa sekä tutkintavankeuden 52727: toimeenpanoa. Lisäksi sille kuuluisivat yh- 52728: Esityksen mukaan vankeusrangaistusten ja dyskuntaseuraamuskeskuksen ja vankein- 52729: sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanos- hoitolaitoksen yhteiset hallintotehtävät ja 52730: ta sekä tutkintavankeuden toimeenpanosta vankeinhoito-osastolle nykyisinkin kuuluva 52731: vastaisi nykyiseen tapaan vankeinhoitolaitos, vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseu- 52732: johon kuuluisivat vankilat ja sairaalayksiköt. raamusten keskitetty täytäntöönpano sekä 52733: YhdyskuntaseuraamusteD täytäntöönpanos- täytäntöönpanon ohjaus ja valvonta. Viraston 52734: ta ja siihen liittyvistä valmistelevista toimen- tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneu- 52735: piteistä, joista nykyisin huolehtii Kriminaali- voston asetuksella. 52736: huoltoyhdistys, vastaisi 1 päivänä elokuuta Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston 52737: 2001 perustettava yhdyskuntaseuraamuskes- alaisena nykyisin toimivan vankeinhoidon 52738: kus. Yhdyskuntaseuraamuskeskukseen kuu- koulutuskeskuksen tehtäväaluetta laajennet- 52739: luisi nykyiseen tapaan alueyksiköitä. Yhdys- taisiin vankeinhoidon perus-, jatko- ja täy- 52740: kuntaseuraamuskeskuksen tehtäviin kuuluisi dennyskoulutuksesta yhdyskuntaseuraamus- 52741: myös kyseisiin seuraamuksiin välittömästi keskuksen tehtäviin liittyvään koulutukseen. 52742: liittyvien tukipalvelujen järjestäminen sekä Uudistuksen jälkeen koulutuskeskus toimi- 52743: kehittämistoiminta. Kriminaalihuoltoyhdis- si edelleen oikeusministeriön alaisena. Kou- 52744: tyksen lakisääteisiä tehtäviä täydentävälle lutuskeskuksen tehtävistä ja organisaatiosta 52745: toiminnalle, joka käsittää erityisesti vankilas- sekä opiskelijavalinnasta säädettäisiin tar- 52746: ta vapautuvien yhteiskuntaan sijoittumista kemmin valtioneuvoston ja oikeusministeri- 52747: edistäviä tukitoimia, turvattaisiin toiminnan ön asetuksella. 52748: jatkaruismahdollisuus esimerkiksi säätiö- tai 52749: HE 136/2000 vp 17 52750: 52751: 52752: 4. Esityksen vaikutukset tamenojen mitoituksessa on lähtökohtana 52753: kriminaalihuollon korvauksiin ja avustuksiin 52754: 4.1. Taloudelliset vaikutukset talousarviossa osoitetun määrärahan nykyta- 52755: so. Valtion vuoden 2000 talousarviossa on 52756: Oikeusministeriön hallinnonalan kriminaa- tarkoitukseen osoitettu kaikkiaan 68,8 mil- 52757: lipoliittisia tehtäviä koskevat uudelleen- joonaa markkaa. Tehtävien siirto yhdyskun- 52758: järjestelyt on suunniteltu toteutettaviksi val- taseuraamuskeskukselle ei lisää valtion me- 52759: tioneuvoston hyväksymien vuosien 2001 - noja. Tehtyjen suunnitelmien mukaan Krimi- 52760: 2004 menokehysten puitteissa. Oikeusmi- naalihuoltoyhdistys huolehtisi ennen tehtävi- 52761: nisteriöön elokuun 1 päivänä 2001 perustet- en siirtoa valtiolle sillä nykyisin olevien lai- 52762: tavan kriminaalipoliittisen osaston toiminta- nojen takaisinmaksusta. Siirtymäajankohtana 52763: menot olisivat vuositasolla noin 10,5 miljoo- yhdistyksellä oleva kiinteä omaisuus sekä 52764: naa markkaa ja vuonna 2001 noin 6 miljoo- yhdyskuntaseuraamuskeskuksen toiminnassa 52765: naa markkaa. Kriminaalipoliittisen osaston tarvittava irtaimisto siirtyisivät korvauksetta 52766: henkilöstömäärä tulisi olemaan 25-30. Pää- valtiolle. Kiinteistöt siirtyisivät aluksi oike- 52767: osa kriminaalipoliittisen osaston henkilöstös- usministeriön hallintaan. Ne siirrettäisiin eri 52768: tä rekrytoitaisiin nykyisen vankeinhoito- päätöksellä vuoden 2002 alusta Valtion kiin- 52769: osaston ja muista oikeusministeriön virka- teistölaitokselle. Kiinteistölaitokselle makset- 52770: miehistä. Muilta osin osaston tehtävien edel- tavat vuokramenot ovat arviolta 1,5 miljoo- 52771: lyttämä virka- ja henkilöstörakenne on tar- naa markkaa vuodessa. Summa on jonkin 52772: koitus käytettävissä olevien voimavarojen verran suurempi kuin Kriminaalihuoltoyhdis- 52773: puitteissa toteuttaa hallinnonalan sisäisillä tyksen kiinteistöjen peruskorjauksiin vuosit- 52774: uudelleenjärjestelyillä käyttäen hyväksi lähi- tain myönnetty valtionapu, joka on ollut noin 52775: vuosina kasvavaa luonnollista vaihtuvuutta 1 miljoona markkaa. 52776: sekä siirtämällä tehtäviä keskushallinnosta Suunniteltujen muutosten yhteydessä pyri- 52777: laitostasolle. Valmistelussa on lähdetty siitä, tään turvaamaan myös sellaisten Krimi- 52778: että oikeusministeriön ja Kriminaalihuolto- naalihuoltoyhdistyksen työmuotojen jatku- 52779: yhdistyksen vakinaisen henkilöstön palvelus- minen, joita ei siirretä valtion tehtäviksi. Tä- 52780: suhteen jatkuvuus turvataan. mä koskee muun muassa Tampereen toimin- 52781: Vankeinhoitolaitoksen ja yhdyskuntaseu- takeskuksessa järjestettävää monipuolista 52782: raamuskeskuksen sekä perustettavan vapaus- toimintaa vankilasta vapautuvien sijoittami- 52783: seuraamusviraston toimintamenot on valtion seksi yhteiskuntaan. Toiminnan rahoitusta 52784: talousarviossa suunniteltu budjetoitaviksi suunniteltaessa on tarkoitus lähteä siitä, ettei 52785: samaan talousarvion lukuun ja samalle me- viranomaistoimintaa täydentämään perustet- 52786: nomomentille. Nykyinen talousarvion luvun taville yhteisöille ole jatkossa tarpeen myön- 52787: 25.50 nimi "Vankeinhoitolaitos" ehdotetaan tää merkittävässä määrin valtionapua. 52788: korvattavaksi nimellä "Rangaistusten täytän- 52789: töönpano". 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- 52790: Vankeinhoitolaitoksen ja yhdyskuntaseu- tukset 52791: raamuskeskuksen toiminnan johtamisesta se- 52792: kä yhteisistä täytäntöönpano-ja keskushallin- Uudelleenjärjestelyjen yhtenä tarkoitukse- 52793: totehtävistä vastaavan keskusviraston vuo- na on siirtää pois ministeriöstä tehtäviä, jotka 52794: tuisten toimintamenojen arvioidaan olevan ministeriöiden asemaa ja toimintaa koskevien 52795: enintään 34 miljoonaa markkaa. Oikeusmi- kehittämistavoitteiden mukaisesti eivät luon- 52796: nisteriössä pidetään tavoitteena, että kes- teensa puolesta kuulu ministeriötasolle. Kri- 52797: kushallintoa voidaan keventää siirtämällä minaalipoliittisen osaston henkilöstötarpeeksi 52798: tehtäviä ja toimivaltaa keskushallinnosta pai- arvioidaan 25-30 henkilöä. Valtion vuoden 52799: kallistasolle eli vankiJoille ja yhdyskuntaseu- 2001 talousarviossa esitetään perustettavaksi 52800: raamuskeskuksen alueyksiköille. Muutokset osastopäällikön virka ja samalla lakkautetta- 52801: toteutetaan vuosina 2001-2003 henkilöstön vaksi osastopäällikön, vankeinhoitolaitoksen 52802: luonnollista poistumaa hyväksikäyttäen. ylijohtajana virka. Pääosa henkilöstötarpeesta 52803: Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen toimin- on tarkoitus hoitaa hallinnonalan sisäisin 52804: 3 209296X 52805: 18 HE 136/2000 vp 52806: 52807: 52808: henkilöstö- ja tehtäväjärjestelyin. Osaston asettama toimikunta selvittää seuraavia asia- 52809: uudentyyppisiä, erityisesti yleiseen kriminaa- kokonaisuuksia: 52810: lipolitiikkaan liittyviä tehtäviä varten tarvit- 1) millaiset ovat rikoksiin syyllistyneiden 52811: tavien virkojen palkkausmenot rahoitettaisiin yhteiskuntaan sopeutumisen edellytykset ja 52812: niin ikään hallinnonalan voimavaroja uudel- miten näitä edellytyksiä voidaan parantaa; 52813: leen kohdentamalla. Ministeriön nykyisestä 2) miten yhdyskuntaseuraamuksiin sisälty- 52814: vankeinhoito-osastosta siirrettäisiin perustet- viä kriminaalihuollon omia tukipalveluja oli- 52815: tavaan vapausseuraamusvirastoon runsaat 70 si kehitettävä uusintarikollisuutta vähentävän 52816: henkilötyövuotta. vaikutuksen tehostamiseksi; 52817: Vapausseuraamusviraston henkilöstön ko- 3) miten voidaan edistää sitä, että kriminaa- 52818: konaismäärä olisi viraston perustamis- lihuollon asiakkaat voivat käyttää yhteiskun- 52819: vaiheessa noin 100. Viraston päällikkönä nan tukipalveluja yhdyskuntaseuraamusten 52820: toimisi vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja. suorittamisen aikana ja sen jälkeen; 52821: Tämän viran perustamista esitetään vuoden 4) miten voidaan edistää sitä, että vankilas- 52822: 2001 talousarviossa. Vapausseuraamusviras- ta vapautuvat voivat käyttää yhteiskunnan 52823: ton henkilöstömäärä olisi noin 20 henkilöä tukipalveluja ja jatkaa vankilassa aloitettuja 52824: pienempi kuin oikeusministeriön vankeinhoi- kuntoutustoimenpiteitä; sekä 52825: to-osaston ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen 5) millaiset ovat kehittämisehdotusten kus- 52826: keskustoimiston nykyinen henkilöstömäärä. tannukset ja miten ne olisi rahoitettava. 52827: Valtion palvelukseen vapausseuraamusviras- Nykyinen vankeinhoitolaitoksen tilivirasto 52828: toon tai ministeriöön Kriminaalihuolto- toimisi uudistuksen jälkeen vankeinhoitolai- 52829: yhdistyksestä siirtyvän henkilöstön määrä toksen ja yhdyskuntaseuraamuskeskuksen 52830: olisi yhteensä enintään 260 henkilötyövuotta. yhteisenä tilivirastona. 52831: Nimitettäessä Kriminaalihuoltoyhdistyksen 52832: virkamies yhdyskuntaseuraamuskeskuksen, 52833: vankeinhoitolaitoksen tai vapausseuraamus- 52834: viraston virkaan otettaisiin palvelussuhteen 5. Asian valmistelu 52835: ehtojen määräytymisessä huomioon Krimi- 52836: naalihuoltoyhdistyksessä hyväksi luettu pal- 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 52837: velusaika niin kuin se olisi valtion palvelua. 52838: Lakiin sisällytettäviin henkilöstöä koskeviin Lakiehdotus on valmisteltu virkatyönä oi- 52839: siirtymäsäännöksiin ehdotetaan otettavaksi keusministeriön 7 päivänä maaliskuuta 2000 52840: myös säännös Kriminaalihuoltoyhdistyksessä asettamassa projektiorganisaatiossa. Projek- 52841: palvellun ajan huomioon ottamisesta valtion tiorganisaation asettamiseen liittyen oikeus- 52842: eläkelakia sovellettaessa niin kuin se olisi ministeriön hallinnonalan kriminaalipo- 52843: valtion palvelua. liittisten tehtävien uudelleenjärjestämistä 52844: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston koskevat linjaukset ja muut hallinnonalan ra- 52845: alaisena nykyisin toimiva vankeinhoidon kenteiden kehittämistä koskevat linjaukset on 52846: koulutuskeskus toimisi välittömästi oikeus- käsitelty 2 päivänä maaliskuuta 2000 halli- 52847: ministeriön alaisena. Vapausseuraamusviras- tuksen hallinnon ja aluekehityksen minis- 52848: ton osallistuminen oppilasvalintoihin ja kou- terityöryhmässä (HALKE). 52849: lutuksen suunnitteluun on tarkoitus järjestää Oikeusministeriössä on valtion keskushal- 52850: oikeusministeriön asetukseen otettavilla linnon kehittämistä koskeviin yleisiin lin- 52851: säännöksillä. jauksiin ja ministeriön strategisen toiminta- 52852: Eräät julkisoikeudellisen Kriminaalihuol- kyvyn parantamiseen liittyen tehty 1990- 52853: toyhdistyksen nykyisin hoitamat tuomitun luvulta alkaen useita ministeriön sisäisiä sel- 52854: yhteiskuntaan sijoittumista edistävät tuki- ja vityksiä ministeriön ja hallinnonalan kehit- 52855: muut palvelut on tarkoitus järjestää yhteis- tämistarpeista. Näiden selvitysten tuloksia on 52856: työssä jonkin tai joidenkin valtionhallinnon käytetty hyväksi nyt tapahtuneessa valmiste- 52857: ulkopuolisten, esimerkiksi säätiö- tai yhdis- lutyössä. 52858: tysmuotoisten organisaatioiden kanssa. Par- J ulkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdis- 52859: haillaan oikeusministeriön helmikuussa 2000 tyksen perustaminen vuonna 1975 siihen asti 52860: HE 136/2000 vp 19 52861: 52862: 52863: toimineen Kriminaalihuolto ry:n tilalle perus- tinnössään yhdyskuntaseuraamusten toi- 52864: tui kriminaalihuoltokomitean (komitean- meenpanoa ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen 52865: mietintö 1972:A1) ja laiminaalihuollon or- tehtäviä selvittänyt työryhmä ehdotti yhdys- 52866: ganisaatiotoimikunnan (komiteanmietintö kuntaseuraamusten toimeenpanon organisoi- 52867: 1973:159) ehdotuksiin. Myöhemmin laimi- mista siltä pohjalta, että julkisoikeudellisen 52868: naalihuollon kehittämisvaihtoehtoja selvitet- Kriminaalihuoltoyhdistyksen organisaatiosta 52869: tiin laiminaalihuollon kehittämistoimi- muodostetaan viranomaisorganisaatio oike- 52870: kunnassa (komiteanmietintö 1988:46). Toi- usministeriön hallinnonalalle. Koska sekä 52871: mikunta ehdotti mietinnössään vapaudessa vankeinhoitolaitos että Kriminaalihuolto- 52872: täytäntöönpantavien rangaistusten toimeen- yhdistys huolehtivat rangaistusten täytän- 52873: panotehtävien siirtämistä valtiolliselle krimi- töönpanosta, molemmille organisaatioille oli 52874: naalihuolto-organisaatiolle. Toimikunnan työryhmän näkemyksen mukaan tarkoituk- 52875: esityksistä on toteutettu hallinnollisin mää- senmukaista järjestää nykyistä voimakkaam- 52876: räyksin monia Kriminaalihuoltoyhdistyksen pi strateginen johto ministeriötasolla. Orga- 52877: ja eri viranomaisten työnjakoa koskevia eh- nisaatiomuutoksessa tuli kuitenkin säilyttää 52878: dotuksia. laiminaalihuollon omaleimaisuus sekä turva- 52879: Kriminaalihuollon organisaatiokysymysten ta sen teht?.vien vaatimat resurssit. Työryhmä 52880: tultua 1990-luvun alussa uudelleen ajankoh- esitti, että oikeusministeriön alaisuuteen pe- 52881: taisiksi yhdistyksen tehtävien ja yleisen val- rustettaisiin kaksi keskusyksikköä, toinen 52882: tionosuuslainsäädännön muuttumisen vuoksi vankeinhoitoa ja toinen laiminaalihuoltoa 52883: oikeusministeriö asetti vuonna 1992 työryh- varten. Saatavien kokemusten perusteella 52884: män selvittämään asiaa. Vuonna 1993 val- voitaisiin myöhemmin arvioida, onko nämä 52885: mistuneessa ehdotuksessaan työryhmä esitti keskusyksiköt tarkoituksenmukaista yhdis- 52886: valtionapujärjestelmän uudistamista niin, että tää. 52887: siirrytään menoperusteisesta valtionapujär- Työryhmä esitti myös, että viranomaisor- 52888: jestelmästä tulosbudjetointiin perustuvaan ganisaation perustamisesta huolimatta nykyi- 52889: laskennalliseen valtionavun määräytymiseen. nen Kriminaalihuoltoyhdistys voisi muilta 52890: Oikeusministeriö asetti tämän työryhmän eh- kuin viranomaistehtäviksi siirrettäviltä osil- 52891: dotusten jatkovalmistelua varten vuonna taan jatkaa toimintaansa yhdistysmuotoisena. 52892: 1995 uuden työryhmän valmistelemaan halli- Sen tehtäviin voisi kuulua esimerkiksi asu- 52893: tuksen esitystä laiksi kriminaalihuoltotyöstä mispalveluiden järjestäminen ja uusien ko- 52894: sekä luonnosta asetukseksi Kriminaalihuol- keilujen käynnistäminen. Mainittujen tehtä- 52895: toyhdistyksestä. Tämän valmistelutyön tu- vien hoitamiseksi tarvittava osa Kriminaali- 52896: loksena annetun hallituksen esityksen pohjal- huoltoyhdistyksen omaisuudesta tulisi työ- 52897: ta säädettiin laki laiminaalihuollon järjestä- ryhmän ehdotuksen mukaan jättää edelleen 52898: misestä ja rahoituksesta sekä annettiin sitä yhdistykselle tai sen toimintaa jatkamaan 52899: täydentävä asetus Kriminaalihuoltoyhdistyk- mahdollisesti perustettaville valtakunnallisel- 52900: sestä, jotka tulivat voimaan vuoden 1997 le, alueellisille tai paikallisille yhdistyksille. 52901: alussa. Työryhmän ehdotuksen pohjalta on oike- 52902: Oikeusministeriö asetti vuonna 1998 työ- usministeriössä tehty virkatyönä yhdys- 52903: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää yhdys- kuntaseuraamusten toimeenpanon uudelleen- 52904: kuntaseuraamusten toimeenpanon järjestä- järjestämistä koskevia jatkoselvityksiä. Nii- 52905: mistä sekä tehtävien laatua ja laajuutta lähi- den yhteydessä on päädytty siihen, ettei kah- 52906: vuosina. Lisäksi työryhmän tuli selvittää, on- den erillisen uuden keskushallinnon yksikön 52907: ko yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanolle perustaminen oikeusministeriön alaisuuteen 52908: ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanolle ole tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti 52909: järjestettävä yhteinen johto ja miten se olisi järkevää. Tällöin on katsottu, että yhdyskun- 52910: organisoitava. Työryhmän tuli selvittää taseuraamusten toimeenpanotehtävien eri- 52911: myös, miten muiden nykyisin Kriminaali- tyisluonne voidaan ottaa huomioon antamalla 52912: huoltoyhdistykselle kuuluvien tehtävien hoi- yhdyskuntaseuraamuskeskukselle ja sitä joh- 52913: to olisi järjestettävä. taville virkamiehille varsin laajaa toimivalta 52914: 1) Maaliskuussa 1999 valmistuneessa mie- toimialaansa kuuluvissa asioissa. 52915: 20 HE 136/2000 vp 52916: 52917: 52918: Nykyisen Kriminaalihuoltoyhdistyksen 6. Muita esitykseen vaikuttavia 52919: henkilöstön eläketurvaa koskevat säännökset seikkoja 52920: on valmisteltu yhteistyössä valtiokonttorin 52921: kanssa. Valtioneuvosto asetti syyskuussa 1999 ko- 52922: mitean valmistelemaan vankeusrangaistusten 52923: täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön 52924: kokonaisuudistusta. Komitean tehtävänä on 52925: arvioida vankeusrangaistuksen täytäntöönpa- 52926: 5.2. Lausunnot non varsinainen asiasisältö, selkeyttää vanki- 52927: en oikeuksia ja henkilökunnan toimivaltuuk- 52928: Esityksestä on saatu lausunnot oikeusmi- sia koskevat säännökset sekä parantaa sään- 52929: nisteriön lainvalmisteluosastolta, oikeusmi- nösten yleistä selkeyttä. Uudistuksen eräänä 52930: nisteriön oikeushallinto-osastolta, oikeusmi- tavoitteena on saattaa lainsäädäntö vastaa- 52931: nisteriön vankeinhoito-osastolta, sisäasiain- maan nykyisestä vankirakenteesta aiheutuvia 52932: ministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ope- tarpeita sekä vankeinhoidossa käyttöön otet- 52933: tusministeriöltä, Helsingin, Itä-Suomen, tuja uusia toimintamuotoja. Lisäksi komitea 52934: Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeuksilta, selvittää, mistä vankeusrangaistuksen täytän- 52935: valtakunnansyyttäjältä, Helsingin yliopiston töönpanoa koskevista hallinnollisista päätök- 52936: oikeustieteelliseltä tiedekunnalta, Lapin yli- sistä vangeilla tulisi olla muutoksenhakuoi- 52937: opiston oikeustieteelliseltä tiedekunnalta, oi- keus ja miten muutoksenhaku tulisi käytän- 52938: keusrekisterikeskukselta, Valtiokonttorilta, nössä järjestää. 52939: opetushallitukselta, Sosiaali- ja terveysalan Komitean määräaika päättyy maaliskuun 52940: tutkimus- ja kehittämiskeskukselta, Krimi- lopussa 2001. Joiltakin osin samat kysymyk- 52941: naalihuoltoyhdistykseltä sekä Kriminaali- set tulevat esille jo rangaistusten täytän- 52942: huoltoyhdistyksen Espoon, Helsingin, Hä- töönpanon hallintoa uudistettaessa. 52943: meenlinnan, Jyväskylän, Kemin, Kouvolan, Koska komitean valmisteleman uudistuk- 52944: Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, sen yhteydessä uudistettaneen pakkolaitosta 52945: Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun, ja nuorisovankeutta koskevat säännökset ko- 52946: Vaasan ja Vantaan aluetoimistoilta, Krimi- konaisuudessaan, tässä yhteydessä kyseisiin 52947: naalihuoltoyhdistyksen Tampereen toiminta- säännöksiin ehdotetaan tehtäviksi vain vält- 52948: keskukselta, Helsingin, Turun, Konnunsuon, tämättömimmät, organisaatiouudistukseen 52949: Sukevan, Riihimäen, Pelson ja Hämeenlin- välittömästi liittyvät muutokset. Esimerkiksi 52950: nan keskusvankiloiden johtajalta, Keravan norminantovaltuussäännöksiä ei rangaistus- 52951: nuorisovankilan johtajalta, Sulkavan kurssi- ten täytäntöönpanosta annettua lakia lukuun 52952: keskuksen johtajalta, Helsingin, Uudenmaan, ottamatta ehdoteta tässä yhteydessä uudistet- 52953: Hämeen, Mikkelin, Kuopion, Oulun ja Poh- tavaksi perustuslain edellyttämällä tavalla 52954: jois-Karjalan lääninvankiloiden johtajalta, sellaisen lainsäädännön osalta, jonka komitea 52955: Vankimielisairaalan ylilääkäriltä, Satakunnan tulee kokonaan uudistamaan. 52956: avovankilan johtajalta, Naarajärven ja Vilp- Eduskunnalle on toukokuussa 2000 annettu 52957: pulan varavankiloiden johtajalta, Vankein- edellä tässä esityksessä mainittu hallituksen 52958: hoidon koulutuskeskuksen johtajalta, Valtion esitys, jossa rangaistusten täytäntöönpanosta 52959: ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:ltä, annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi pe- 52960: Valtioneuvoston Virkamiesyhdistyksen oike- rustuslain edellyttämä valtuussäännös antaa 52961: usministeriön jaokselta, Vankilavirkailijain valtioneuvoston asetuksella tarkempia sään- 52962: Liitto VVL ry:ltä, Vankeinhoidon Henkilö- nöksiä laissa luetelluista lain täytäntöön- 52963: kuntaliitto VHHL ry:ltä sekä Kriminaalihuol- panoon liittyvistä asioista. Hallituksen esi- 52964: lon Henkilöstöyhdistys KHHY ry: Itä. tyksen täydentäviä säännöksiä annettaisiin 52965: Useissa lausunnoissa esitettiin huomautuk- oikeusministeriön asetuksella. Lisäksi lakiin 52966: sia ehdotuksen yksityiskohdista. Lausun- ehdotetaan lisättäväksi valtuus säätää van- 52967: noista on oikeusministeriössä tehty yhteenve- keinhoidon ansiorististä sekä vankeinhoito- 52968: to. Nämä huomautukset on pyritty ottamaan laitoksen tunnuskuvasta ja virkapuvusta oi- 52969: mahdollisuuksien mukaan huomioon. keusministeriön asetuksella. 52970: HE 13612000 vp 21 52971: 52972: 52973: Syysistuntokauden 2000 aikana eduskun- sylkinäytteen autovelvollisuuteen liittyvä 52974: nalle on tarkoitus antaa hallituksen esitys epäselvyys. Muutos on tarkoitettu tulemaan 52975: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain voimaan vuoden 2001 alkupuolella. 52976: muuttamisesta siltä osin kuin on kyse van- Nyt annettava esitys liittyy valtion vuoden 52977: keinhoitolaitoksen päihdevalvontaan liitty- 2001 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu 52978: vien menetelmien laajentamisesta sylki- käsiteltäväksi sen yhteydessä. 52979: näytteiden ottoon. Muutoksella poistettaisiin 52980: 22 HE 136/2000 vp 52981: 52982: 52983: 52984: 52985: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 52986: 52987: 1. Lakiehdotusten perustelut keskush~llintotehtäviä hoitaisi vapausseu- 52988: raamusvtrasto. Tarkemmin näiden viran- 52989: 1.1. Laki rangaistusten täytäntöönpa- omaisten tehtävistä säädettäisiin ehdotetun 52990: non hallinnosta lain 3, 4 ja 5 §:ssä. 52991: Yhdyskuntaseuraamuskeskus-nimi ehdote- 52992: Lain nimike. Lain nimeksi ehdotetaan lakia taan otettavaksi käyttöön, koska se ilmaisee 52993: ra~gaistusten täytäntöönpanon hallinnosta. s~~.keästi, mi?,k~l~~ste~ seuraa.musten täytän- 52994: Latssa säädeltäisiin vapauteen kohdistuvien toonpanotehtavtsta vtranomamen huolehtii. 52995: rangaistusten hallinnosta. Vuonna 1997 käyttöön otettu yhdyskuntaseu- 52996: 1 §. Soveltamisala. Lakia sovellettaisiin raamus-käsite on nopeasti vakiintunut seu- 52997: v_~pauteen k<?hdistu':ien rangaistusten täytän- 52998: raamusjärjestelmää koskevaan käsitteistöön. 52999: toonpanon Ja tutkmtavankeuden toimeen- Myös vankeinhoitolaitos on käsitteenä va- 53000: panon hallintoon. Siten lain soveltamisalaan kiintunut. Se kuvaa hyvin viranomaisen teh- 53001: kuuluisivat yhdyskuntaseuraamuksiin sekä täviä. Uuden keskusviraston nimeksi ehdote- 53002: t~~n vapausseuraamusvi.rastoa. Nimen käyt- 53003: ':~nkeusrangaistuksiin ja tutkiotavankeuteen 53004: luttyv.ät hallintotoimet Siitä, mitä yksittäisiä toonottoa perustellaan stllä, että se ilmaisee 53005: rangatstuksia tässä tarkoitettu hallinto koski- että kyse on vapauteen kohdistuvien rangais~ 53006: si, sää.dettäis~ir;t tarkemmin lain 4 ja 5 §:ssä. tusten täytäntöönpanon hallinnosta. 53007: Lakt kosktst vapauteen kohdistuvia ran- Yhdyskuntaseuraamuskeskukseen sekä 53008: gaistuksia. Lukumäärältään suurimmat ran- vankeinhoitolaitokseen kuuluu niiden alaisia 53009: g.aistusten .'!.h!ll~t eli sakkorangaistukset ja yksiköitä, joita nykyisin ovat Kriminaali- 53010: ~uol~o)_'hdistyksen aluetoimistot ja paikal- 53011: nkesakko JalSivat nyt ehdotetun lain sovel- 53012: hstmmts~ot sekä va~keinho~tolai~oksen sulje- 53013: ~am~salan u~kopuolelle. Sakkorangaistusten 53014: Ja nkesakkoJen täytäntöönpanosta huolehtisi tut vankilat, avolattokset Ja sauaalayksiköt 53015: edelleen oikeusrekisterikeskus. Jos tuomiois- sekä vankeinhoidon koulutuskeskus. Tämän 53016: tui~ rikoslain (3911889) 2 a luvun 4 §:n 53017: organisaatiouudistuksen yhteydessä koulu- 53018: noJa~la muuntaa sakkorangaistuksen vankeu- 53019: tuskeskuksesta ehdotetaan säädettäväksi uusi 53020: dekst, kyse on vapauteen kohdistuvasta ran- laki, jossa otettaisiin huomioon uuden perus- 53021: gaistuksesta, jonka täytäntöönpanon hallin- tuslam sekä koululainsäädännön uudista- 53022: toon sovellettaisiin nyt ehdotettua lakia. misen edellyttämät muutostarpeet 53023: !utkintavankeuden yhteydessä käytettäisiin Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen vankein- 53024: tmmeenpanokäsitettä, koska tutkiotavankeu- hoitol~ito~sen sekä vapausseuraarr{usviraston 53025: dessa ei ole täytäntöönpantavaa rangaistusta. ~~~~!usaattosta j~ alaisista yksiköistä säädet- 53026: .2 §.. Rangaistusten ~äytäntöönpanon orga- tatsun tarkemmm valtioneuvoston asetuk- 53027: msaa~w. Ehdotetun lam 2 §:ssä säädettäisiin 53028: sella. 53029: r~nga~stusten täyt~ntöönpanon uudesta orga- 53030: 3 §. Vapausseuraamusviraston tehtävät. 53031: msaat.t~sta. Rangatstusten täytäntöönpano ta- 53032: Vapausseuraamusvirasto toimisi oikeusmi- 53033: pahtutst edelleen oikeusministeriön hallin- nisteriön alaisena keskushallintoviran- 53034: nonalalla. Organisaatio muodostuisi yhdys- omaisena. Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 53035: kuntaseuraamusten täytäntöönpanosta huo- 1) kohdan mukaan vapausseuraamusviraston 53036: lehti vasta yhdyskuntaseuraamuskeskuksesta tehtävänä olisi johtaa ja kehittää sen toimi- 53037: ja vankeusrangaistusten sekä sakon muunta- alaan kuuluvien rangaistusten täytäntöön- 53038: rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkinta- pan~a .oikeusmin~steriön kanssa sovittujen 53039: vankeuden toimeenpanosta huolehtivasta tav<?tt~~~~en mukats.esti: !ämä johtaminen ja 53040: v_~nkeinhoitol.aitoksesta sekä näiden yhteises- ~~h~~~~mme~ .. ~ohdtstmst rangaistusten täy- 53041: ta~toonpanoJarJestelmään. Johto- ja kehittä- 53042: ta keskushallinnosta. Yhdyskuntaseuraamus- 53043: keskuksen ja vankeinhoitolaitoksen yhteisiä mtstehtävän lisäksi vapausseuraamusvirasto 53044: huolehtisi rangaistusten täytäntöönpanon 53045: HE 136/2000 vp 23 53046: 53047: 53048: muista valtakunnallisista keskushallintoteh- myös rangaistusten täytäntöönpanon hallin- 53049: tävistä, kuten eräistä henkilöstön nimitys- non toimialaan kuuluvasta kansainvälisestä 53050: asioista, budjetoinnista ja tuomittujen henki- yhteistyöstä. 53051: löiden yhteiskunnassa suoriutumisen Vapausseuraamusviraston tehtävät vastai- 53052: mahdollisuuksia edistävien toimintamuotojen sivat pääosiltaan nykyisin Kriminaalihuolto- 53053: kehittämisestä. yhdistyksen keskustoimistossa ja oikeus- 53054: Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 2) kohdan ministeriön vankeinhoito-osastossa suoritet- 53055: mukaan vapausseuraamusvirasto tarkastaisi tavia operatiivisia tehtäviä. Vapausseuraa- 53056: ja valvoisi rangaistusten täytäntöönpanoa. musviraston tehtävistä säädettäisiin tarkem- 53057: Tällä tarkoitetaan yhdyskuntaseuraamuskes- min valtioneuvoston asetuksella. 53058: kuksen ja vankeinhoitolaitoksen yksiköiden 4 §. Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtä- 53059: toiminnan laillisuuden ja tarkoituksenmukai- vät. Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtä- 53060: suuden tarkastamista ja valvontaa. Tarkas- vänä olisi panna täytäntöön yhdyskunta- 53061: tamis- ja valvontamuotoja ovat esimerkiksi seuraamukset. Yhdyskuntaseuraamusmuotoja 53062: vankila- ja toimintayksikkötarkastukset sekä on neljä: ehdolliseen rangaistukseen tuomit- 53063: kantelujen kautta viraston tietoon tulleiden tujen nuorten rikoksentekijöiden valvonta, 53064: epäiltyjen epäkohtien edellyttämä tarkastus- nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu sekä 53065: ja valvontatoiminta. ehdonalaisesti vapautettujen valvonta. Yh- 53066: Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 3) koh- dyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtäviin 53067: dassa säädetään vapausseuraamusviraston kuuluvat myös edellä mainittuihin seuraa- 53068: tehtäväksi yhdyskuntaseuraamusten ja van- muksiin liittyvät valmistelevat toimenpiteet 53069: keusrangaistusten täytäntöönpanon ohjaus ja ja lausunnot, esimerkiksi nuorta rikoksen- 53070: valvonta sekä mainittujen rangaistusten yli- tekijää koskeva henkilötutkinta, yhdyskunta- 53071: täytäntöönpanotehtävät. Ylitäytäntöönpano- palveluun liittyvä soveltuvuusselvitys ja nuo- 53072: tehtävillä tarkoitetaan muun muassa sitä, että risorangaistukseen liittyvä alustava toimeen- 53073: tuomioistuimet toimittavat rangaistusilmoi- panosuunnitelma. Ehdotettu laki ei merkitsisi 53074: tukset ja täytäntöönpanoasiakirjat ylitäy- muutosta nykyiseen, kriminaalihuollon jär- 53075: täntöönpanijalle, joka selvittää tuomioiden jestämisestä ja rahoituksesta annetun lain 53076: täytäntöönpanokelpoisuuden ja lähettää asia- 2 §:n 1 momentin mukaiseen yhdyskuntaseu- 53077: kirjat täytäntöönpanoa varten paikallis- raamuksen käsitteen sisältöön. Keskeinen pe- 53078: viranomaiselle eli kihlakunnanvirastolle. Yli- riaate yhdyskuntaseuraamusten täytäntöön- 53079: täytäntöönpanotehtäviin kuuluvat myös panossa on edistää yhdyskuntaseuraamuk- 53080: mahdollisten etsintäkuulutusten julkaisemi- seen tuomittujen henkilöiden suoriutumis- 53081: nen sekä täytäntöönpantuja rangaistuksia mahdollisuuksia. 53082: koskevien asiakirjojen tarkastus ja arkistoin- Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtävistä 53083: ti. olisi lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen 53084: Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 4) kohdan lailla säädetään. Yhdyskuntaseuraamusten 53085: mukaan vapausseuraamusvirasto kehittäisi täytäntöönpanon sisältöä sääntelevät nuorista 53086: hallinnonalan henkilöstön koulutusta yhteis- rikoksentekijöistä annettu laki ja asetus, nuo- 53087: työssä alan opetusta antavan Vankeinhoidon risorangaistuksen kokeilemisesta annettu laki 53088: koulutuskeskuksen kanssa. Koulutuksen ke- ja asetus, yhdyskuntapalvelusta annettu laki 53089: hittäminen edellyttää kiinteää yhteistyötä ja asetus sekä yhdyskuntapalvelun täytän- 53090: myös opetusviranomaisten kanssa. töönpanosta annettu asetus ja rangaistusten 53091: Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 5) koh- täytäntöönpanosta annettu laki. 53092: dassa säädettäisiin vapausseuraamusviraston Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen työtä oh- 53093: tehtäväksi yhdyskuntaseuraamuskeskuksen ja jaavat edellä todetun lainsäädännön lisäksi 53094: vankeinhoitolaitoksen yhteisten hallinto- ja kansainvälisesti hyväksytyt sopimukset ja 53095: palvelutehtävien järjestäminen. Tässä on ky- suositukset. Niitä täydentää joulukuussa 53096: se muun muassa yleis-, talous- ja tietohallin- 1998 hyväksytty vankeinhoitolaitoksen ja 53097: toon liittyvistä tehtävistä. Kriminaalihuoltoyhdistyksen yhteinen peri- 53098: Ehdotetun lain 3 §:n 1 momentin 6) kohdan aateohjelma. Periaateohjelmassa on määritel- 53099: nojalla vapausseuraamusvirasto huolehtisi ty vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseu- 53100: 24 HE 136/2000 vp 53101: 53102: 53103: raamusten täytäntöönpanon sekä tutkinta- töä on selostettu edellä 4 §:n perusteluissa. 53104: vankeuden toimeenpanon tavoitteet sekä seu- Vankeinhoitolaitoksen tehtävistä voitaisiin 53105: raamusten täytäntöönpanotyössä noudatetta- säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksel- 53106: vat arvot ja periaatteet sekä keinot tavoittei- la. 53107: den saavuttamiseksi. Seuraamusten täytän- 6 §. Virkamiesten yleiset velvollisuudet. 53108: töönpanon tavoitteena on huolehtia osaltaan Rangaistusten täytäntöönpanotehtävissä käy- 53109: yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä yllä tetään merkittävää julkista valtaa. Siksi on 53110: laillista ja turvallista seuraamusten täytän- tärkeää, että näissä tehtävissä työskentelevät 53111: töönpanojärjestelmää. Tavoitteena on niin virkamiehet toimivat sekä virkatehtävissään 53112: ikään myötävaikuttaa uusintarikollisuuden että vapaa-aikanaan asemansa edellyttämällä 53113: vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitävän tavalla. Virkamiehiä velvoittavat valtion vir- 53114: syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Kei- kamieslain (750/1994) mukaiset virkamiehen 53115: not, joilla vankeinhoitolaitos ja Kriminaali- yleiset velvollisuudet. Näitä täydentäisi nyt 53116: huoltoyhdistys pyrkivät yhteisiin tavoittei- ehdotettu säännös, joka veivoittaisi rangais- 53117: siinsa, ovat tuomitun tukeminen ja motivointi tusten täytäntöönpanotehtävissä toimivan 53118: rikoksettomaan elämään sekä tuomitulle ase- virkamiehen käyttäytymään asianmukaisesti 53119: tettujen rajojen noudattamisen valvominen. paitsi yleisesti, myös erityisesti suhteessaan 53120: Muuhun yhteiskuntaan yritetään vaikuttaa si- tuomittuihin ja vankeihin sekä näiden omai- 53121: ten, että tavoitteiden mukainen toiminta on siin. Rangaistuksen täytäntöönpanon tarkoi- 53122: mahdollista. tuksen toteutumisen virkamies voi vaarantaa 53123: Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtävistä esimerkiksi toimimalla vangin luvattomien 53124: voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston esineiden tai viestien välittäjänä. Virkamie- 53125: asetuksella. hen puolueettomuus saattaisi vaarantua esi- 53126: 5 §. Vankeinhoitolaitoksen tehtävät. Van- merkiksi tilanteessa, jossa virkamies on sol- 53127: keinhoitolaitoksen tehtävänä on panna täy- minut taloudellisia suhteita tuomitun kanssa. 53128: täntöön tuomioistuinten määräämät ehdotto- Rangaistusten täytäntöönpallotehtävissä 53129: mat vankeusrangaistukset ja sakon muunta- toimivien virkamiesten velvollisuuksista sää- 53130: rangaistukset sekä huolehtia tutkintavankeu- detään muissakin laeissa kuin valtion virka- 53131: den toimeenpanosta. Vankeinhoitolaitoksen mieslaissa ja nyt ehdotettavassa laissa. Esi- 53132: tehtävänä on myös huolehtia vanginkuljetuk- merkiksi viranomaisten toiminnan julkisuu- 53133: sesta siltä osin kuin se on määrätty kuljetuk- desta annetun lain (62111999) nojalla ran- 53134: sesta huolehtimaan. Täytäntöönpano- ja toi- gaistusten täytäntöönpanon virkamies on sa- 53135: meenpanotehtävissään vankeinhoitolaitoksen lassapitovelvollinen muun muassa tietyistä 53136: tulee paitsi pitää yllä järjestystä ja turvalli- tuomittuja, vankeja ja heidän omaisiaan sekä 53137: suutta, myös edistää vankien suoriutumis- rangaistuslaitosta koskevista asioista. Henki- 53138: mahdollisuuksia ja vapauteen valmistautu- lötietolaki (523/1999) puolestaan asettaa 53139: mista sekä sijoittumista yhteiskuntaan. henkilötietojen käsittelylle tietyt, muun mu- 53140: Vankeinhoitolaitoksen tehtävistä olisi li- assa huolellisuus- ja käyttötarkoitussidonnai- 53141: säksi voimassa, mitä niistä erikseen lailla suusvaatimukset 53142: säädetään. Tärkeimmät täytäntöönpanon ja 7 §. Vankeinhoitolaitoksen ulkoiset tunnuk- 53143: toimeenpanon sisältöä koskevat säännökset set ja aseistus. Oikeusministeriö vahvistaisi 53144: ovat rangaistusten täytäntöönpanosta anne- vankeinhoitolaitoksen ulkoiset tunnukset eli 53145: tussa laissa, tutkintavankeudesta annetussa tunnuskuvan sekä virkamiesten virkapuvun 53146: laissa (615/1974) sekä vankeinhoitoasetuk- sekä virkamerkin. Vankeinhoitolaitoksen 53147: sessa (878/ 1995). tunnuskuvaa käytettäisiin muun muassa van- 53148: Vankeinhoitolaitoksen työtä ohjaavat ran- keinhoitolaitoksen virkamiesten virkapuvuis- 53149: gaistusten täytäntöönpanoon liittyvän lain- sa sekä vankeinhoitolaitoksen kirjeissä ja 53150: säädännön lisäksi kansainvälisesti hyväksytyt leimoissa. Vankeinhoitolaitoksen virkamie- 53151: sopimukset ja suositukset. Niitä täydentää hen kantama virkapuku ilmaisee ulkopuoli- 53152: samoin joulukuussa 1998 hyväksytty van- selle henkilölle kyseisen henkilön tehtävän ja 53153: keinhoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltoyhdis- oikeutuksen muun muassa tiettyjen voima- 53154: tyksen yhteinen periaateohjelma, jonka sisäl- keinojen käyttöön, joten on välttämätöntä, et- 53155: HE 136/2000 vp 25 53156: 53157: 53158: tä virkapuvun malli ja käyttö on asianmukai- rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta 53159: sesti säännelty. Säännökset virkapuvun ko- annettavan lain ja eräiden siihen liittyvien la- 53160: koonpanosta ja käytöstä sekä vankeinhoito- kien ja sitä tarkentavien asetusten voimaantu- 53161: laitoksen virkamiesten suoja- ja erityisvaate- lopäivä. 53162: tuksesta annettaisiin oikeusministeriön ase- Uudistuksen toteuttamiseksi ehdotetaan 53163: tuksella. kumottavaksi rangaistusten täytäntöönpanon 53164: Ehdotetun 7 §:n 2 momentin mukaan van- hallinnosta annettavan lain yhteydessä kaksi 53165: keinhoitolaitoksen virkamiehellä tulee olla lakia. Eräiden asioiden ratkaisemisesta oike- 53166: virkatehtävää suorittaessaan mukanaan oike- usministeriön istunnossa annettu laki 53167: usministeriön vahvistama virkamerkki. Vir- (32411970) koskee vangin päästämistä eh- 53168: kamerkki on tarvittaessa ja vaadittaessa esi- donalaiseen vapauteen, ehdonalaiseen vapau- 53169: tettävä. Tätä esittämisvelvollisuutta ei kui- teen päästetyn asettamista valvontaan tai val- 53170: tenkaan olisi tilanteissa, joissa merkin esit- vonnan lakkauttamista sekä avolaitoksessa 53171: täminen saattaisi vaarantaa virkatehtävän olevan vangin toimittamista vankilaan järjes- 53172: suorittamisen. tysrikkomuksen tai laitoksesta luvatta pois- 53173: Ehdotetun 7 §:n 3 momentti koskee van- tumisen vuoksi ja avolaitosajan lukemista 53174: keinhoitolaitoksen virkamiesten aseistusta. vangin rangaistusajaksi. Laki ehdotetaan 53175: Vankeinhoitolaitoksen tietyissä valvontateh- kumottavaksi, koska organisaatiouudistuksen 53176: tävissä toimivilla virkamiehillä on käytös- tavoitteiden mukaisesti yksittäistä vankia 53177: sään aseita, koska saattaa syntyä tilanteita, koskevia asioita ei enää ratkaistaisi ministe- 53178: joissa hengen tai rangaistuslaitoksen järjes- riössä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä 53179: tyksen turvaaminen voi edellyttää aseen nämä tehtävät ehdotetaan siirrettäväksi yh- 53180: käyttöä. Käytännössä tällaisten tilanteiden dyskuntaseuraamuskeskuksen, vankeinhoito- 53181: syntyminen on harvinaista. Oikeusministeriö laitoksen tai vapausseuraamusviraston tehtä- 53182: määräisi vankeinhoitolaitoksen virkamiesten viksi. Toimivallasta näiden viranomaisten 53183: aseistuksesta ja muista turvallisuusvälineistä. kesken säädettäisiin lailla ja valtioneuvoston 53184: Rangaistuslaitoksissa on ampuma-aseita sekä asetuksella. 53185: kaasuaseita. Muita turvallisuusvälineitä ovat Myös kriminaalihuollon järjestämisestä ja 53186: muun muassa suojakilvet. Oikeusministeriön rahoituksesta annettu laki kumottaisiin. Laki 53187: määräys koskisi muun muassa aseiden tyyp- sisältää säännökset siitä, miten valtio korvaa 53188: piä, käyttötilanteita ja sijaintipaikkaa laitok- julkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdis- 53189: sessa sekä virkamiesten koulutusta aseen tyksen suorittamat yhdyskuntaseuraamusten 53190: käyttöön. toimeenpanotehtävät Koska yhdyskuntaseu- 53191: 8 §. Tarkemmat säännökset. Edellä olevis- raamusten täytäntöönpano ehdotetaan siirret- 53192: sa pykälissä on todettu, että valtioneuvoston täväksi valtion viranomaiselle, yhdyskunta- 53193: asetuksella annetaan tarkemmat säännökset seuraamusten täytäntöönpanon järjestämistä 53194: yhdyskuntaseuraamuskeskukseen kuuluvista ja rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö tulee 53195: alueyksiköistä ja vankeinhoitolaitokseen tarpeettomaksi. Lain sisältämät salassapitoa 53196: kuuluvista suljetuista vankiloista, avolaitok- ja tiedonsaantia koskevat erinäiset säännök- 53197: sista ja sairaalayksiköistä sekä yhdyskunta- set sekä rangaistusäännös muuttuvat niin 53198: seuraamuskeskuksen, vankeinhoitolaitoksen ikään tarpeettomiksi tehtävien tullessa viran- 53199: ja vapausseuraamusviraston organisaatiosta omaisorganisaation ja virkamiesten hoidetta- 53200: ja tehtävistä. Näiden valtioneuvoston asetuk- viksi ja siten virkamiehiä velvoittavien yleis- 53201: sella säänneltävien asioiden lisäksi rangais- ten säännösten alaan kuuluviksi. Viimeksi 53202: tusten täytäntöönpanon hallinnosta annetta- mainittuja asioita koskevia säännöksiä on 53203: van lain täytäntöönpanosta annettaisiin tar- muun muassa viranomaisten toiminnan julki- 53204: kemmat säännökset valtioneuvoston asetuk- suudesta annetussa laissa, henkilötietolaissa, 53205: sella. rikoslaissa sekä valtion virkamieslaissa. 53206: 9 §. Voimaantulo. Ehdotetulla lailla toteu- Lain säätämisen yhteydessä toteutettavan 53207: tettava oikeusministeriön hallinnonalan or- oikeusministeriön hallinnonalan organisaa- 53208: ganisaatiouudistus on tarkoitus toteuttaa 1 tiouudistuksen asianmukainen toteuttaminen 53209: päivästä elokuuta 2001. Tämä olisi myös edellyttää sitä, että ennen lain voimaantuloa 53210: 4 209296X 53211: 26 HE 136/2000 vp 53212: 53213: 53214: voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyt- yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta 53215: tämiin toimiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat huolehtiva Kriminaalihuoltoyhdistys. Krimi- 53216: esimerkiksi virkojen täyttämiset ja siirtämi- naalihuoltoyhdistyksessä vireillä olevat asiat 53217: set. siirtyisivät vapausseuraamusvirastolle tai yh- 53218: 10 §. Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakkaa- dyskuntaseuraamuskeskukselle. Pääpiirteis- 53219: minen. Ehdotetun lain voimaan tullessa lak- sään tämä toimivallanjako toteutuisi siten, et- 53220: kaisi nykyisin yhdyskuntaseuraamusten toi- tä Kriminaalihuoltoyhdistyksen keskustoi- 53221: meenpanosta huolehtiva julkisoikeudellinen mistossa vireillä olevat asiat siirtyisivät va- 53222: Kriminaalihuoltoyhdistys, joka on perustettu pausseuraamusvirastolle ja Kriminaalihuol- 53223: 17 päivänä tammikuuta 1975 kriminaalihuol- toyhdistyksen aluetoimistoissa vireillä olevat 53224: totyön valtionavusta annetulla lailla. Yhdys- asiat siirtyisivät yhdyskuntaseuraamuskes- 53225: kuntaseuraamusten täytäntöönpanossa käyte- kukselle. Toimivaltaa koskevia säännöksiä 53226: tään sellaista julkista valtaa, jonka käyttäjän on paitsi nyt ehdotettavassa laissa, myös eri 53227: tulee olla valtion viranomainen. Kriminaali- seuraamusmuotoja koskevissa laeissa, kuten 53228: huoltoyhdistyksen muu kuin suoranaisesti yhdyskuntapalvelusta annetussa laissa. Yksi- 53229: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtä- tyiskohtaisesta toimivallanjaosta säädettäisiin 53230: viin liittyvä toiminta on pääosiltaan keskitty- valtioneuvoston asetuksella. 53231: nyt Tampereen toimintakeskukseen. Tampe- Ehdotetun lain 11 §:n 2 momentti koskee 53232: reen toimintakeskuksen toiminta on tarpeel- oikeusministeriössä vireillä olevien yhdys- 53233: lista toimintaa, mutta luonteeltaan se ei ole kuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten 53234: suoranaisesti yhdyskuntaseuraamusten toi- täytäntöönpanoa sekä tutkintavankeuden toi- 53235: meenpanoa. Tällaisia rikosoikeudelliseen meenpanoa koskevien tehtävien käsittelyä 53236: seuraamusjärjestelmään liittyviä sosiaalityö- lain voimaantulon yhteydessä. Oikeusminis- 53237: luonteisia tehtäviä varten tarvittaneen erilli- teriössä vireillä olevat tehtävät, jotka eivät 53238: nen organisaatio, joka olisi muodoltaan yksi- enaa organisaatiouudistuksen toteutuessa 53239: tyisoikeudellinen yhdistys tai säätiö, ei enää kuulu ministeriössä hoidettaviin, siirtyisivät 53240: julkisoikeudellinen yhdistys. Valtio voisi vapausseuraamusvirastolle tai yhdyskunta- 53241: avustaa tällaista yhteisöä tai ostaa siltä esi- seuraamuskeskukselle. Uudistuksen voimaan 53242: merkiksi vapautuvien vankien tukemiseksi tullessa valtaosa ministeriössä vireillä olevis- 53243: tarpeellisia palveluita. Lakkautettavan Kri- ta, keskusvirastotasolle siirtyvistä asioista 53244: minaalihuoltoyhdistyksen käsiteltävänä ole- kuuluu vankeinhoito-osaston tehtäviin. Myös 53245: vien asioiden siirtymisestä valtion tehtäviksi oikeusministeriön istunnolla lienee tuolloin 53246: on säännös ehdotetun lain 11 §:n 1 momen- vireillä olevia yksittäisiä vankeja koskevia 53247: tissa. Kriminaalihuoltoyhdistyksen henkilös- asioita. Lisäksi oikeusministerin tehtäviin 53248: tön asemaa koskevat siirtymäsäännökset ovat kuuluu eräitä muita yksittäistä vankia koske- 53249: lakiehdotuksen 12 §:n 1 momentissa. via päätöksiä. 53250: Kriminaalihuoltoyhdistyksen omaisuuden 12 §. Henkilöstöä koskevat siirtymäsään- 53251: siirtymistä valtiolle ja mahdollisesti perustet- nökset. Kriminaalihuoltoyhdistyksen hen- 53252: tavalle uudelle yhdistykselle koskevat järjes- kilöstö on työsopimussuhteista. Yhdistyksen 53253: telyt toteutettaisiin ennen yhdistyksen lak- lakatessa ja yhdyskuntaseuraamosten täytän- 53254: kauttamista sopimusteitse yhdistyksen ja val- töönpanotehtävien siirtyessä valtion viran- 53255: tion välillä. Tätä menettelyä koskeva säännös omaisen eli yhdyskuntaseuraamuskeskuksen 53256: on Kriminaalihuoltoyhdistyksestä annetun tehtäviksi Kriminaalihuoltoyhdistyksen pal- 53257: asetuksen 22 §:ssä, joka koskee yhdistyksen veluksessa olevat voidaan nimittää oikeus- 53258: lakkaamista. Mainitun lainkohdan mukaan ministeriön, vapausseuraamusviraston, yh- 53259: yhdistyksen lakatessa sen varat siirtyvät val- dyskuntaseuraamuskeskuksen tai vankeinhoi- 53260: tiolle. Oikeusministeriö voi kuitenkin luovut- tolaitoksen virkamiehiksi. Kyseeseen voi tul- 53261: taa yhdistyksen varat tai osan niistä sellaisel- la nimitys virkaan tai määräaikaiseen vir- 53262: le yhteisölle, jonka päämäärä on lähellä Kri- kasuhteeseen. Työsopimussuhteeseen otta- 53263: minaalihuoltoyhdistyksen päämäärää. minen olisi hyvin poikkeuksellista ja se kos- 53264: 11 §. Tehtäviä koskevat siirtymäsäännök- kisi vain sellaisia henkilöitä, jotka eivät tee 53265: set. Ehdotetun lain tullessa voimaan lakkaa suoranaisesti rangaistusten täytäntöönpanaan 53266: HE 136/2000 vp 27 53267: 53268: 53269: liittyviä tehtäviä. Tällaisia työntekijöitä ovat naalihuoltoyhdistyksen työntekijöiden siirty- 53270: esimerkiksi nykyisen Kriminaalihuoltoyhdis- essä 1 päivästä elokuuta 2001 valtion virka- 53271: tyksen kiinteistöjen talonmiehet miehiksi ja samalla lakisääteisen valtion elä- 53272: Kriminaalihuoltoyhdistyksen henkilöstöön keturvan piiriin ylimääräiseläkejärjestelyjä ei 53273: kuuluva voitaisiin nimittää oikeusministe- enää tarvita. Jotta lakisääteinen eläketurva 53274: riön, vapausseuraamusviraston, yhdyskunta- vastaisi nykyistä ylimääräisellä eläkkeellä 53275: seuraamuskeskuksen tai vankeinhoitolaitok- turvattua eläketurvaa, henkilöstöä koskeviin 53276: sen virkamieheksi. Valtaosa nimitettäneen siirtymäsäännöksiin kirjoitettaisiin säännös 53277: yhdyskuntaseuraamuskeskuksen virkaan tai vanhan edunsaajan aseman säilyttämisestä. 53278: määräaikaiseen virkasuhteeseen. Osa nimitet- Jos säännöstä ei olisi, 1 päivänä tammikuuta 53279: täneen vapausseuraamusviraston virkamie- 1940 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä olisi 53280: hiksi. Nimittäminen vankeinhoitolaitoksen uusi edunsaaja, jonka eläkeikä olisi 65 vuotta 53281: virkamieheksi olisi hyvin poikkeuksellista. ja eläkkeen tavoitetaso 60 %. Porrasteista 53282: Työsopimussuhteisen henkilöstön nimittä- eläkeikää, jota on voitu soveltaa ylimää- 53283: minen virkamiehiksi edellyttää työntekijän räiseläkejärjestelyssä, ei voitaisi soveltaa la- 53284: suostumusta. Organisaatiouudistuksen yh- kisääteisessä VEL-eläkkeessä, vaikka edun- 53285: teydessä eli virkoja ensimmäistä kertaa täy- saaja olisi ollutkin Kriminaalihuoltoyhdis- 53286: tettäessä kaikki nimityspäätökset sekä muut tyksen palveluksessa jo ennen siirtymähetkeä 53287: henkilöstöjärjestelyt tehtäisiin keskitetysti ja ennen 1 päivää tammikuuta 1993. Krimi- 53288: oikeusministeriössä, jotta nimitystilanteessa naalihuoltoyhdistyksen palvelusajan lukemi- 53289: voidaan ottaa huomioon rangaistusten täytän- nen eläkeajaksi lakisääteisessä VEL-eläk- 53290: töönpanon hallinnon virkarakenteen koko- keessä on mahdollista valtion eläkelain 5 §:n 53291: naisuus. 5 momentin 2 kohdan perusteella, joten siitä 53292: Henkilöstöä koskevissa siirtymäsäännök- ei tarvitse säätää erikseen. 53293: sissä turvataan valtion virkamiehiksi nimitet- Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston 53294: tävän Kriminaalihuoltoyhdistyksen henkilös- henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset 53295: tön palvelussuhteen ehtojen vastaavuus valti- ovat lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentissa. 53296: on virkamiehen palvelussuhteen ehtoihin si- Vankeinhoito-osaston virkamiehet ja heidän 53297: ten, että palvelussuhteen ehtojen määräyty- virkansa voitaisiin siirtää vapausseuraamus·· 53298: misessä otetaan huomioon Kriminaalihuolto- viraston, yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tai 53299: yhdistyksessä hyväksi luettu palvelusaika vankeinhoitolaitoksen viroiksi. Virkojen siir- 53300: kuin se olisi valtion palvelua. Tällä tarkoite- täminen merkitsisi sitä, että siirrettäviin vir- 53301: taan palvelusajan vaikutusta esimerkiksi ikä- koihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät samalla 53302: lisien ja vuosilomien määräytymiseen. kyseisen rangaistusten täytäntöönpanoviran- 53303: Kriminaalihuoltoyhdistyksen henkilöstön omaisen virkamiehiksi. Tällainen siirto ei 53304: eläkejärjestelyt perustuvat valtioneuvoston edellytä virkamiehen suostumusta. Osa van- 53305: 30 päivänä joulukuuta 1959 tekemään yli- keinhoito-osaston virkamiehistä jäänee oike- 53306: määräiseläkejärjestelyyn. Päätöksen nojalla usministeriön virkamiehiksi. 53307: valtio voi myöntää ylimääräisen eläkkeen Ehdotetun lain 12 §:n 3 momentin mukaan 53308: muun muassa Kriminaalihuoltoyhdistyksen perustettavien uusien rangaistusten täytän- 53309: palveluksessa olleelle työntekijälle vastaten töönpanoviranomaisten eli vapausseuraamus- 53310: valtion eläketurvan, nykyisin valtion eläke- viraston ja yhdyskuntaseuraamuskeskuksen 53311: lain (28011966) sisältöä. Tämä on käytännös- virkoja ensi kertaa täytettäessä ne voidaan 53312: sä tarkoittanut sitä, että ennen 1 päivää tam- täyttää haettavaksi julistamatta, jos virkaan 53313: mikuuta 1940 syntynyt henkilö on voinut nimitetään Kriminaalihuoltoyhdistyksen pal- 53314: saada vanhuuseläkkeen 63-vuotiaana ja tasol- veluksessa oleva tai oikeusministeriön virka- 53315: taan jopa 66 %:sena. Vastaavasti 1 päivän mies. 53316: tammikuuta 1940 ja 31 päivän joulukuuta 53317: 1959 välisenä aikana syntyneiden henkilöi- 1.2. Laki Vankeinhoidon koulutuskes- 53318: den kohdalla on sovellettu samoja säännöksiä kuksesta 53319: eläkeiän ja tavoitetason porrasteisuudessa 53320: kuin valtion palveluksessa olevilla. Krimi- 1 §. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen teh- 53321: 28 HE 136/2000 vp 53322: 53323: 53324: tävät. Lailla ehdotetaan uudistettavaksi van- annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. 53325: keinhoidon koulutuskeskusta koskeva laki si- 2 §. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen joh- 53326: ten, että se vastaisi perustuslakiuudistuksen to. Koulutuskeskuksen johtoon kuuluisivat 53327: vaatimuksia sekä nykyistä koululainsäädän- johtaja sekä johtokunta. Tämä koulutuskes- 53328: töä. Koulutuskeskus toimisi oikeusministeri- kuksen johto-organisaatio vastaisi nykyistä 53329: ön alaisuudessa. vankeinhoidon koulutuskeskuksen johtoa. 53330: Koulutuskeskuksen keskeinen tehtävä olisi Johtajan keskeisenä tehtävänä olisi huoleh- 53331: edelleen antaa vankeinhoidollista perus-, jat- tia siitä, että koulutuskeskuksessa annettava 53332: ko- ja täydennyskoulutusta. Vankeinhoidol- opetus vastaisi niitä laatuvaatimuksia, joita 53333: linen peruskoulutus ja pätevöitymiskoulutus kyseisentasoiselle opetukselle yhteiskunnassa 53334: antavat pätevyyden vankeinhoitoalan valvon- yleensä on asetettu. Johtajan tulisi valvoa 53335: ta- ja ohjaustehtäviin. Vankeinhoidon jatko- myös koulutuskeskuksen muun toiminnan 53336: tutkinto on ammatillinen lisätutkinto van- laadukkuutta sekä vastata koulutuskeskuksen 53337: keinhoitoalan y lempiin virkamiestehtäviin. toiminnan kehittämisestä. Tarkemmin johta- 53338: Täydennyskoulutuksessa annettaisiin yhdys- jan tehtävistä samoin kuin hänen kelpoisuus- 53339: kuntaseuraamuskeskuksen, vankeinhoitolai- vaatimuksistaan ja nimittämisestään säädet- 53340: toksen ja vapausseuraamusviraston palveluk- täisiin valtioneuvoston asetuksella. 53341: sessa olevalle henkilöstölle sen ammatillisia Koulutuskeskuksen johtokunnan tehtävistä, 53342: valmiuksia parantavaa koulutusta. kokoonpanosta ja asettamisesta säädettäisiin 53343: YhdyskuntaseuraamusteD ja vankeus- valtioneuvoston asetuksella. Johtokunnan 53344: rangaistusten täytäntöönpanon hallinnon tehtävät liittyisivät koulutuskeskuksen toi- 53345: muuttuessa entistä yhtenäisemmäksi myös minnan ohjaamiseen, valvomiseen ja edistä- 53346: näiden alojen koulutuksellinen yhteys kiin- miseen. 53347: teytyy. Siten Vankeinhoidon koulutuskes- 3 §. Opiskelijavalinta. Opiskelijavalinnat 53348: kuksen olisi jatkossa tarkoitus nykyistä rangaistusten täytäntöönpanon alan perus- 53349: enemmän antaa koulutusta myös yhdyskun- koulutukseen tekisi vapausseuraamusvirasto. 53350: taseuraamusten täytäntöönpallotehtävissä toi- Virasto tekisi valintapäätöksen erityisen va- 53351: miville virkamiehille. Kyse olisi lähinnä täy- lintalautakunnan esityksestä. Valintalauta- 53352: dennyskoulutuksesta, koska nykyisen Krimi- kunnan nimeäisi oikeusministeriö. Tämä me- 53353: naalihuoltoyhdistyksen työntekijät, jotka siir- nettely vastaa nykyistä tilannetta, joka otet- 53354: tyvät yhdyskuntaseuraamuskeskuksen virka- tiin käyttöön valittaessa opiskelijoita syksyllä 53355: miehiksi, ovat pääosin saaneet yleisen koulu- 1999 alkaneelle peruskoulutusjaksolle. Tar- 53356: tusjärjestelmän mukaisen koulutuksen. Yh- kemmat säännökset valintalautakunnan ko- 53357: dyskuntaseuraamuskeskuksen virkamiehiksi koonpanosta, asettamisesta ja sen tehtävistä 53358: nimitettävät, esimerkiksi sosiaalityöntekijän annettaisiin oikeusministeriön asetuksella. 53359: kelpoisuuden hankkineet henkilöt voisivat si- Edellä 1 momentissa tarkoitettu opiskelija- 53360: ten saada rangaistusten täytäntöönpanoon valinta koskee rangaistusten täytäntöönpanon 53361: liittyvää täydennyskoulutusta Vankeinhoidon alan peruskoulutusta eli nykyistä vartijakou- 53362: koulutuskeskuksessa. lutusta. Alan jatkokoulutukseen opiskelijat 53363: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen nimi valitsisi koulutuskeskuksen johtokunta. Kyse 53364: säilyisi entisenä, vaikka se alkaisikin antaa olisi opiskelijavalinnasta esimerkiksi nykyi- 53365: nykyistä enemmän myös yhdyskuntaseu- seen ylivartijakoulutukseen. 53366: raamusten täytäntöönpanoon liittyvää koulu- Osallistuminen rangaistusten täytäntöönpa- 53367: tusta. Huomattava osa koulutuskeskuksen non alan täydennyskoulutukseen ei edellyt- 53368: opetuksesta, esimerkiksi ammattiin johtava täisi erityistä valintamenettelyä, vaan täy- 53369: peruskoulutus olisi edelleen nimenomaan dennyskoulutuksen opiskelijoiden valikoitu- 53370: vankeinhoidon opetusta. minen tapahtuisi kuten nykyisinkin siten, että 53371: Tarkemmat säännökset koulutuskeskuksen alan virkamiesten esimiehet määräävät alai- 53372: organisaatiosta, tehtävistä, opiskelijavalin- sensa tarpeellisena pidettävään täydennys- 53373: nasta sekä siellä annettavan opetuksen tuotta- koulutukseen. 53374: masta kelpoisuudesta yhdyskuntaseuraamus- 4 §. Opiskelijan erottaminen. Opiskelijan 53375: keskuksen ja vankeinhoitolaitoksen virkoihin erottamista koskevat säännökset vastaisivat 53376: HE 136/2000 vp 29 53377: 53378: 53379: pääpiirteiltään nykyisiä, asetuksentasoisia 5 §. Oikaisu ja muutoksenhaku. Oppilas- 53380: säännöksiä. Ehdotetulla lailla nostettaisiin valintoja, muutoksenhakua ja koulutuksesta 53381: lain tasolle keskeiset opiskelijan oikeustur- erottamista koskevat säännökset ehdotetaan 53382: vaan liittyvät säännökset, jotka koskevat nostettaviksi asetuksesta lain tasolle. Ehdote- 53383: opiskelun keskeyttämistä ja erottamista. Nä- tut säännökset olisivat yhdenmukaiset yleisen 53384: mä säännökset ovat yhdenmukaiset yleisen koululainsäädännön kanssa. Säännöksissä on 53385: koululainsäädännön vastaavien säännösten otettu huomioon myös hallintolainkäyttölain 53386: kanssa. vaatimukset. Hallintolainkäyttölaki lähtee 53387: Opiskelija, joka on toiminut vilpillisesti yleisen kaikkia päätöksiä koskevan valitusoi- 53388: koulutukseen hakeutuessaan, osoittautuu ter- keuden periaatteesta. Jos halutaan, ettei vi- 53389: veydentilansa tai muiden ominaisuuksiensa ranomaisen päätöksestä saa hakea muutosta 53390: puolesta rangaistusten täytäntöönpanonalalle valittamalla, on siitä hallintolainkäyttölain 13 53391: sopimattomaksi, havaitaan kykenemättömäk- §:n mukaan säädettävä lailla. 53392: si tai haluttomaksi opiskelemaan tai rikkoo Henkilö, jota vapausseuraamusvirasto ei 53393: koulutuskeskuksen järjestystä taikka käyttäy- ole ehdotetun lain 3 §:n 2 momentin mukai- 53394: tyy muutoin sopimattomasti, voidaan erottaa sessa valintamenettelyssä hyväksynyt ran- 53395: koulutuksesta. Alalle sopimattomuuden pe- gaistusten täytäntöönpanon alan peruskoulu- 53396: rusteella tapahtuva erottaminen olisi pääsään- tukseen, saa hakea vapausseuraamusviraston 53397: töisesti pysyvää. Sen sijaan rikkomukseen päätökseen muutosta valittamalla hallinto- 53398: perustuva erottaminen voisi olla määräaikais- oikeudelta sen mukaan kuin hallintolainkäyt- 53399: ta, jos kyse on senlaatuisesta rikkomuksesta, tölaissa säädetään. 53400: ettei se osoita opiskelijan olevan pysyvästi Henkilö, jota Vankeinhoidon koulutuskes- 53401: alalle sopimaton. Erottamispäätöksen tekisi kuksen johtokunta ei ole hyväksynyt rangais- 53402: johtokunta koulutuskeskuksen johtajan esi- tusten täytäntöönpanon alan pätevöitymis- tai 53403: tyksestä. Erottaminen voisi koskea vain tut- jatkokoulutukseen, saa hakea tähän päätök- 53404: kintoon johtavaa koulutusta opiskelevaa hen- seen kirjallisesti oikaisua vapausseuraamus- 53405: kilöä eli nykyisin perustutkintoa, vankeinhoi- virastolta 30 päivän kuluessa päätöksen tie- 53406: totutkintoa tai pätevöitymiskoulutusta suorit- doksisaamisesta. Oikaisumenettelyä noudate- 53407: tavaa henkilöä. Täydennyskoulutukseen osal- taan myös tilanteissa, joissa koulutuskeskuk- 53408: Iistuvaa henkilöä ei voitaisi erottaa koulutuk- sen johtokunta on erottanut opiskelijan joko 53409: sesta. Ennen erottamisasian ratkaisua on määräajaksi tai kokonaan. Näissä tapauksissa 53410: kuultava asianomaista opiskelijaa. kirjallinen oikaisuhakemus on tehtävä 14 53411: Ehdotetun 4 §:n 2 momentti tekisi mahdol- päivän kuluessa siitä, kun opiskelija sai erot- 53412: liseksi sen, että opiskelijan erottamispäätös tamispäätöksen tiedokseen. Opiskelijan halu- 53413: voidaan panna heti täytäntöön. Siten esimer- tessa oikaisua opintosuoritustaan koskevasta 53414: kiksi ehdotetun lain 5 §:n 2 momentissa arvostelusta tai vastaavasta opintojaan kos- 53415: säänneltyyn oikaisu- tai muutoksenhakume- kevasta päätöksestä, oikaisuvaatimuksen rat- 53416: nettelyyn ryhtyminen ei estäisi erottamis- kaisee koulutuskeskuksen johtaja. Oikaisua 53417: päätöksen täytäntöönpanoa tilanteissa, joissa on haettava 14 päivän kuluessa päätöksen 53418: erottamisperuste on senlaatuinen, ettei opis- tiedoksisaamisesta. Jos päätökseen on mah- 53419: kelijan katsota voivan jatkaa koulutuksessa. dollista hakea oikaisua, siitä ei voi valittaa. 53420: Tämä säännös vastaisi nykyistä asetuksen- Kiellossa on kyse nimenomaan valituksesta 53421: tasoista menettelyä. sille viranomaiselle, joka käsittelee oi- 53422: Ehdotetun 4 §:n 3 momentti koskisi vir- kaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimukseen teh- 53423: kasuhteessa vapausseuraamusvirastoon, yh- dystä päätöksestä voi valittaa, ellei sitä ole 53424: dyskuntaseuraamuskeskukseen tai vankein- laissa kielletty. 53425: hoitolaitokseen olevan erotettavan tai erote- Oikaisuvaatimuksesta annetusta päätökses- 53426: tuo opiskelijan virkasuhteen jatkumista. Esi- tä voidaan hakea muutosta valittamalla hal- 53427: merkiksi koulutuksen aikana tehty rikkomus linto-oikeudelta sen mukaan kuin hallinto- 53428: voi olla peruste ryhtyä virkamieslain mukai- lainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeu- 53429: siin virkamiehen irtisanomis- tai virkasuh- delle ei kuitenkaan saisi valittaa koulutus- 53430: teen purkamistoimiin. keskuksen johtajan oikaisuvaatimusmenette- 53431: 30 HE 136/2000 vp 53432: 53433: 53434: lyssä tekemästä opintosuoritusten arvostelua vaksi vankiloiden johtokunnat Johtokuntien 53435: koskevasta päätöksestä. Ehdotetussa laissa lakkaaminen otettaisiin huomioon myös nyt 53436: tarkoitetuista hallinto-oikeuden tekemistä ehdotettavassa lakiesityksessä. 53437: päätöksistä ei saisi hakea muutosta valitta- Koska rangaistusten täytäntöönpanosta an- 53438: malla. netun lain sisältämä vankeusrangaistusta 53439: 6 §. Voimaantulo. Ehdotettu laki liittyy oi- koskeva säännöstö on edellä kerratuin tavoin 53440: keusministeriön hallinnonalalla tehtävään erillisen kokonaisvalmistelun alaisena, tässä 53441: rangaistusten täytäntöönpanon hallinnon or- yhteydessä puututtaisiin vain rangaistusten 53442: ganisaatiouudistukseen. Uudistus on tarkoi- täytäntöönpanon hallinnon organisaatio- 53443: tus toteuttaa 1 päivästä elokuuta 2001 lukien. uudistuksen sekä perustuslain välttämättä 53444: Tämä olisi myös Vankeinhoidon koulutus- edellyttämiin muutoksiin rangaistusten täy- 53445: keskuksesta annettavan lain voimaan- töönpanosta annetun lain pykäliin. Orga- 53446: tulopäivä. nisaatiouudistus merkitsee muutoksia eräisiin 53447: Uudistuksen myötä ehdotetaan kumotta- lain toimivaltaa koskeviin pykäliin siten, että 53448: vaksi vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 23 oikeusministeriön vankeinhoito-osaston laka- 53449: päivänä tammikuuta 1976 annettu laki. tessa sille kuuluva yksittäispäätöksiin liittyvä 53450: toimivalta siirtyisi vapausseuraamusvirastolle 53451: 1.3. Laki rangaistusten täytäntöön- ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakatessa sil- 53452: panosta annetun lain muuttamises- le kuuluvat tehtävät siirtyisivät yhdyskunta- 53453: ta seuraamuskeskukselle. Perustuslaki puoles- 53454: taan merkitsee muutoksia eräisiin säädösten 53455: Hallituksen esitykseen kuuluu ehdotus ran- antovaltuutta koskeviin pykäliin siten, että 53456: gaistusten täytäntöönpanosta annetun lain asetuksenantovaltuutta koskeviin pykäliin li- 53457: muuttamiseksi toimivaltaa sekä eräiden lakia sättäisiin maininta siitä, onko kyseessä val- 53458: alemmanasteisten säädösten antovaltuutta tioneuvoston vai oikeusministeriön asetus. 53459: koskevien pykälien osalta. Lisäksi edellä todettuun vankien muutok- 53460: V aitioneuvosto asetti syyskuussa 1999 ko- senhakumahdollisuutta koskevaan vankeus- 53461: mitean valmistelemaan vankeusrangaistusta komitean erillistoimeksiantoon liittyen nyt 53462: ja sen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädän- muutettavista pykälistä poistettaisiin mainin- 53463: nön kokonaisuudistusta. Uudistuksen tavoit- nat vankiloiden johtokunnista. 53464: teena on saada säännöstö vastaamaan toisaal- Muutettaviin pykäliin ehdotetaan tehtäväk- 53465: ta niitä tarpeita, joita nykyisestä vankiraken- si eräitä kielellisiä korjauksia, joilla ei muu- 53466: teesta aiheutuu ja toisaalta niitä mahdolli- teHaisi säädettävän asian sisältöä. 53467: suuksia, joita nykyinen kriminaalipoliittinen 1 luvun 2 §:n 2 momentti, ja 7 §, 2 luvun 53468: tieto ja kehittyvät vankeinhoidon menetelmät 1 §:n 1 momentti, 1 b §:n 1 ja 2 momentti, 53469: antavat. Tärkeänä tavoitteena on myös lain- 1 d §:n 1 ja 3 momentti, 3, 3 a ja 3 b §, 53470: säädännön selkeyttäminen. Komitean määrä- 3d §:n 3 momentti, 9 c §, 13 §:n 3 ja 4 53471: aika päättyy 31 päivänä maaliskuuta 2001. momentti, 14 §:n 1 momentti, 14 a §:n 2 ja 3 53472: Komitean toimeksiantaa täydennettiin kesä- momentti ja 15 §:n 3 momentti, 3 luvun 53473: kuussa 2000 siten, että sen työhön kuuluu 2 b §:n 1 momentti, 2 c §:n 1 momentti, 6 §:n 53474: myös selvittää, mistä vankeusrangaistuksen 2 momentti, 8 §ja 4luvun l §:n 2 momentti, 53475: täytäntöönpanoa koskevista hallinnollisista 2 §, 3 § sekä 7 §:n 2 momentti. Mainittuihin 53476: päätöksistä vangeilla tulisi olla muutoksen- pykäliin muutettaisiin rangaistusten täytän- 53477: hakuoikeus ja miten muutoksenhaku tulisi töönpanon hallintoa koskevan organisaatio- 53478: käytännössä järjestää. Komitean tulee 31 uudistuksen edellyttämä toimivaltaisen vi- 53479: päivään lokakuuta 2000 mennessä laatia vä- ranomaisen nimi oikeusministeriön vankein- 53480: limietintö, joka sisältää ehdotuksen vankien hoito-osastosta vapausseuraamusvirastoksi. 53481: muutoksenhakuoikeudesta ainakin niistä har- Tässä yhteydessä muutettavaksi ehdotettua 2 53482: kinnanvaraisista hallinnollisista päätöksistä, luvun 9 c §: ää on tarkoitus muuttaa jo aikai- 53483: jotka tosiasiassa merkitsevät laitoksessa suo- semmassa vaiheessa siten, että osana van- 53484: ritettavan vankeusajan pidentymistä. Muu- keinhoitolaitoksen suorittamaa päihdevalvon- 53485: toksen yhteydessä ehdotettaneen lakkautetta- 53486: HE 136/2000 vp 31 53487: 53488: 53489: taa vanki voitaisiin velvoittaa antamaan syl- Edellä ehdotetut valtuussäännökset tulevat 53490: kinäyte. Tätä muutosta koskeva hallituksen perusteellisemmin uudelleenarvioitaviksi 53491: esitys annettaneen eduskunnalle syysistunto- rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan ko- 53492: kauden 2000 aikana. konaisuudistuksen yhteydessä. Tätä valtuus- 53493: 1 luvun 2 §:n 3 momentti ja 7 §:n 1 mo- pykälää vastaava hallituksen esitys (HE 53494: mentti, 2 luvun 3 d §:n 3 momentti, 6 §:n 2 35/2000) on annettu erillisenä eduskunnalle 53495: momentti, ja 9 a §:n 1 momentti sekä 4 lu- toukokuussa 2000. Pykälän otsikko muutet- 53496: vun 6 §:n 2 momentti. Voimassa olevassa taisiin vastaamaan paremmin sen sisältöä. 53497: rangaistusten täytäntöönpanosta annetussa 2 luvun 10 a §, 10 b §:n 2 momentti, 11 §:n 53498: laissa on mainituissa kohdissa säädetty ase- 3 momentti, 13 §:n 3 ja 4 momentti ja 14 §:n 53499: tuksenantovaltuudesta. Asetuksenantoval- 1 momentti sekä 4 luvun 2 §:n 3 momentti. 53500: tuutta täsmennettäisiin perustuslain mukai- Edellä on todettu, että vankeuskomitea val- 53501: seksi siten, että kyse olisi nimenomaan val- mistelee erillisuudistuksena vankien muutok- 53502: tioneuvoston tai oikeusministeriön asetukses- senhakua koskevien säännösten muutoksen. 53503: ta. Se, olisiko kyse valtioneuvoston vai oike- Tässä yhteydessä lakkautettaneen vankiloi- 53504: usministeriön asetuksesta, määräytyisi sään- den johtokunnat, joiden tehtävät ovat viime 53505: neltävän asian perusteella perustuslain mu- vuosina oleellisesti vähentyneet. Nyt ehdotet- 53506: kaisesti. tavassa laissa poistettaisiin muutettavista py- 53507: 1 luvun 8 §. Tarkemmat säännökset. Lain 1 kälistä maininnat johtokunnista. Niiden toi- 53508: luvun 8 §:n 1 momentin 1 kohdaksi otettai- mivaltaa kurinpitoasioissa ja vangin päästä- 53509: siin valtuutus antaa valtioneuvoston asetuk- misessä ehdonalaiseen vapauteen käyttäisi 53510: sella tarkempia säännöksiä vankeusrangais- jatkossa vankilan johtaja. 53511: tuksen ja sakkorangaistuksen täytäntöön- 2 luvun 14 §. Pykälän 2 momentissa ehdo- 53512: panoon liittyvistä toimenpiteistä. Tällä tar- tetaan poistettavaksi säännös siitä, että eh- 53513: koitettaisiin täytäntöönpanoon liittyviä muo- donalaiseen vapauteen päästetyn henkilön 53514: dollisia toimenpiteitä. Säännöksellä nostettai- valvojaksi voidaan määrätä huoltoyhdistys. 53515: siin vankeusrangaistuksen ja sakkorangais- Huoltoyhdistys-nimistä toimielintä ei enää 53516: tuksen täytäntöönpanoa koskevien omape- ole. Lisäksi huhtikuusta 1992 lukien eh- 53517: räisten asetusten antamista koskeva valtuutus donalaiseen vapauteen päässeet ja valvontaan 53518: lain tasolle. Momentin 2 kohta sisältäisi val- määrätyt henkilöt on määrätty nimenomaan 53519: tuuden antaa valtioneuvoston asetuksella tar- Kriminaalihuoltoyhdistyksen valvontaan. 53520: kempia säännöksiä vankeusrangaistuksen ja Kriminaalihuoltoyhdistys on nimennyt val- 53521: sakon muuntorangaistuksen sisällöstä. Tällä vojaksi joko oman työntekijänsä taikka yksi- 53522: tarkoitettaisiin asioita, joita koskevat perus- tyisvalvojan, jonka valvontatyötä Kriminaa- 53523: säännökset sisältyvät rangaistusten täytän- lihuoltoyhdistys ohjaa. 53524: töönpanosta annettuun lakiin ja joista tällä 53525: hetkellä säädetään tarkemmin omaperäisessä 53526: vankeinhoitoasetuksessa. 53527: Lain nykyinen 8 § siirtyisi pykälän uudeksi 1.4. Laki yhdyskuntapalvelusta 53528: 2 momentiksi muutetussa muodossa. Mo- 53529: mentin mukaan täydentävät säännökset tä- Osana hallituksen esitykseen kuuluu myös 53530: män lain soveltamisesta annettaisiin tarvitta- ehdotus laiksi yhdyskuntapalvelusta annetun 53531: essa oikeusministeriön asetuksella. Nyt muu- lain muuttamisesta lain toimivaltaa koskevi- 53532: tettaviksi ehdotetuista pykälistä oikeusminis- en pykälien osalta. Yhdyskuntapalvelu on 53533: teriön asetuksen antovaltuus koskisi 2 luvun ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta 53534: 3, 3 b ja 3d §:ää, 13 §:n 3 momenttiaja 14 tuomittava rangaistus, joka käsittää vähintään 53535: §:n 1 momenttia, 3 luvun 6 §:n 2 momenttia 20 ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena 53536: ja 8 §:ää sekä vankeinhoitoasetuksen samois- tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä. 53537: ta asioista sisältämiä säännöksiä. Asetuksia Lain 1 §:n 2 momentti, 2 ja 6 §, 7 §:n 2 53538: täydentämään vapausseuraamusvirasto voisi momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 mo- 53539: antaa yksityiskohtaisempia menettelytapaoh- mentti ja 11 §:n 1 momentti ehdotetaan muu- 53540: jeita. tettavaksi rangaistusten täytäntöönpanon hal- 53541: 32 HE 136/2000 vp 53542: 53543: 53544: Iinnosta ehdotetun lain johdosta. Pykäliin kuntapalvelusrangaistusten osalta. Vankein- 53545: tehtäisiin rangaistusten täytäntöönpanon alan hoito-osasto vähentää täytäntöönpantavasta 53546: organisaatiouudistuksen edellyttämät termi- vankeusrangaistuksesta siitä mahdollisesti 53547: nologiset korjaukset siten, että "Kriminaali- yhdyskuntapalveluna täytäntöönpantua osaa 53548: huoltoyhdistys" korvataan "yhdyskuntaseu- vastaavan määrän. Lisäksi vankeinhoito- 53549: raamuskeskuksella". Yhdyskuntapalvelusta osasto vähentää yhteisestä yhdyskuntapalve- 53550: annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan enin- lurangaistuksesta siitä aikaisemmin suori- 53551: tään viisi tuntia yhdyskuntapalvelurangais- tetun osan. Nämä lain 12 §:ssä olevat viitta- 53552: tuksesta voidaan kuitenkin suorittaa käyttä- ukset oikeusministeriön vankeinhoito-osas- 53553: mällä päihdeongelmien vähentämiseen tar- toon ehdotetaan muutettavaksi siten, että toi- 53554: koitettuja palveluja Kriminaalihuoltoyhdis- menpiteet tekisi jatkossa vapausseuraamusvi- 53555: tyksen hyväksymällä tavalla. Yhdyskunta- rasto. 53556: palvelusta annetun lain 2 §:n mukaan yhdys- 13 §. Tarkemmat säännökset. Lain 13 §:n 53557: kuntapalvelun käytännön täytäntöönpanosta mukaan tarkempia säännöksiä tämän lain 53558: vastaa Kriminaalihuoltoyhdistys. Tällaisia täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Py- 53559: täytäntöönpanoon liittyviä Kriminaalihuolto- kälä ehdotetaan muutettavaksi uuden perus- 53560: yhdistykselle kuuluvia toimenpiteitä ovat 1 tuslain edellyttämään muotoon siten, että py- 53561: §:n 2 momentissa mainitun lisäksi palvelu- kälässä lueteltaisiin yksityiskohtaisemmin, 53562: suunnitelman hyväksyminen (6 §) sekä toi- mistä asioista voidaan säätää asetuksella ja 53563: menpiteisiin ryhtyminen yhdyskuntapalvelun että asetus olisi valtioneuvoston antama. Py- 53564: suorittamista koskevien ehtojen rikkomisesta, kälässä luetellut asiat vastaisivat asioita, jois- 53565: mikä voi merkitä huomautuksen antamista ta jo tällä hetkellä säädetään asetuksissa yh- 53566: taikka ilmoituksen tekemistä tuomioistuimel- dyskuntapalvelusta ja yhdyskuntapalvelun 53567: le (7 ja 8 §). Jos tuomioistuimelle on tehty täytäntöönpanosta. 53568: tällainen ilmoitus, 53569: Kriminaalihuoltoyhdistyksen on lisäksi 1.5. Laki nuorisorangaistuksen kokei- 53570: kiellettävä yhdyskuntapalvelun aloittaminen lemisesta 53571: tai määrättävä palvelun suorittaminen kes- 53572: keytettäväksi. Jos yhdyskuntapalvelun suorit- Kokeiluluonteisena käytössä oleva, alle 18- 53573: tamiselle ilmaantuu este, Kriminaalihuolto- vuotiaana rikoksen tehneelle tuomittava nuo- 53574: risorangaistus koostuu 10--60 tuntia kestä- 53575: yhdistyksen on ilmoitettava siitä syyttäjälle västä nuorisopalvelusta ja valvonnasta. 53576: (9 §). Vastaavasti syyttäjä voi ilmoittaa Kri- Lain 2 §:n 4 momentti, 6 § 1 momentti, 53577: minaalihuoltoyhdistykselle täytäntöönpanon 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 53578: kieltämisestä (11 §). ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti ja 12 §:n 2 53579: Kaikissa edellä mainituissa pykälissä ole- momentti ehdotetaan muutettavaksi vastaa- 53580: vat maininnat Kriminaalihuoltoyhdistyksestä maan hallinnonalan organisaatiouudistuk- 53581: ehdotetaan yhdistyksen lakatessa ja tehtävien sessa käytettyä terminologiaa. Pykäliin teh- 53582: siirtyessä valtion organisaatiolle korvattavak- täisiin tarvittavat korjaukset siten, että "Kri- 53583: si maininnalla yhdyskuntaseuraamuskes- minaalihuoltoyhdistys" korvataan "yhdys- 53584: kuksesta. Toimivaltasäännöksiin ei ehdoteta kuntaseuraamuskeskuksella". Nuorisoran- 53585: tässä yhteydessä asiallisia muutoksia. Ehdo- gaistuksen kokeilemisesta annetun lain 53586: tettava muutos olisi siis pelkästään tekninen. 2 §:n 4 momentin mukaan nuorisorangais- 53587: Tarkempi toimivallanjako yhdyskuntaseu- tuksen toimeenpanosta vastaa Kriminaali- 53588: raamuskeskuksessa määriteltäisiin työjärjes- huoltoyhdistys. Toimeenpanoon liittyviä 53589: tyksessä. Kriminaalihuoltoyhdistykselle kuuluvia toi- 53590: 12 §. Täytäntöönpannun rangaistuksen vä- menpiteitä ovat toimeenpanosuunnitelman 53591: hentäminen. Oikeusministeriön vankein- hyväksyminen (6 §), huomautuksen antami- 53592: hoito-osasto toimii rangaistusten täytän- nen toimeenpanosuunnitelman tai sen nojalla 53593: töönpanossa niin sanottuna ylitäytäntöön- annettujen määräysten vastaisesta toiminnas- 53594: panoviranomaisena. Vankeinhoito-osastolla ta (7 §) ja valvojan määrääminen (8 §) sekä 53595: on tähän liittyviä toimenpiteitä myös yhdys·- valvonta-ajan pidentäminen (9 §). Jos nuori- 53596: HE 136/2000 vp 33 53597: 53598: 53599: sorangaistukseen tuomittu rikkoo toimeen- (huoltolautakunnan) tehtäväksi. Pykälä ehdo- 53600: panosuunnitelman ehtoja, Kriminaalihuolto- tetaan muutettavaksi siten, että jatkossa val- 53601: yhdistyksen on viipymättä laadittava selvitys vojan määräisi yhdyskuntaseuraamuskeskus 53602: viralliselle syyttäjälle. Samalla Kriminaali- siten, että valvojana toimisi joko yhdyskunta- 53603: huoltoyhdistys voi kieltää nuorisopalvelun seuraamuskeskuksen virkamies tai keskuksen 53604: aloittamisen tai keskeyttää sen (1 0 §). Lisäksi siihen sopivaksi katsoma muu henkilö. Van- 53605: Kriminaalihuoltoyhdistys voi yhteisen ran- hentunut maininta sosiaalilautakunnasta eh- 53606: gaistuksen määräämisen yhteydessä keskeyt- dotetaan poistettavaksi tarpeettomana. 53607: tää nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon 12 §. Jos ehdollisesti tuomittu nuori on vä- 53608: (12 §). hintään kuusi kuukautta kestäneenä valvonta- 53609: Kaikki edellä mainituissa pykälissä olevat aikana käyttäytynyt hyvin ja muutenkin on 53610: maininnat Kriminaalihuoltoyhdistyksestä eh- perusteltua aihetta otaksua, ettei valvonnan 53611: dotetaan yhdistyksen lakatessa ja tehtävien jatkaminen ole tarpeen, oikeusministeriö voi 53612: siirtyessä valtiolle korvattavaksi maininnalla valvojan esityksestä lakkauttaa valvonnan. 53613: yhdyskuntaseuraamuskeskuksesta. Toimival- Käytännössä valvonnan lakkauttaminen kuu- 53614: tasäännöksiin ei ehdoteta tässä yhteydessä luu oikeusministeriön vankeinhoito-osaston 53615: asiallisia muutoksia. Tarkempi toimivallan- toimivaltaan. Vankeinhoitolaitoksesta anne- 53616: jako yhdyskuntaseuraamuskeskuksessa mää- tun asetuksen 4 §:n mukaan asia ratkaistaan 53617: riteltäisiin työjärjestyksessä. ilman esittelyä. Oikeusministeriön työjärjes- 53618: 13 §. Tarkemmat säännökset. Lain 13 §:n tyksessä asia on määrätty kriminaalihuollon 53619: mukaan tarkempia säännöksiä tämän lain ylitarkastajan toimivaltaan. Pykälää ehdote- 53620: täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Py- taan muutettavaksi siten, että jatkossa val- 53621: kälä ehdotetaan muutettavaksi perustuslain vonnan lakkauttaisi vapausseuraamusvirasto. 53622: edellyttämään muotoon siten, että pykälässä 53623: lueteltaisiin yksityiskohtaisemmin, mistä asi- 1.7. Laki tutkintavankeudesta 53624: oista voidaan säätää asetuksella ja että asetus 53625: olisi valtioneuvoston antama. Pykälässä lue- 1 §. Tutkintavankeudesta annetun lain 53626: tellut asiat vastaisivat asioita, joista jo tällä 1 §:n mukaan oikeusministeriö hyväksyy lai- 53627: hetkellä säädetään nuorisorangaistuksen ko- tokset, joissa tutkiotavankeja voidaan säilyt- 53628: keilemisesta annetussa asetuksessa. tää. Saman pykälän mukaan oikeusministeriö 53629: hyväksyy myös sen, voidaanko vangittua säi- 53630: 1.6. Laki nuorista rikoksentekijöistä lyttää muualla kuin yleisessä vankilassa tai 53631: edellä mainitussa muussa oikeusministeriön 53632: 9 §. Nuorista rikoksentekijöistä annetun hyväksymässä laitoksessa. Koska operatiivi- 53633: lain 9 §:n mukaan ehdollisesti tuomittujen seen toimintaan liittyvää päätöksentekoa on 53634: nuorten rikoksentekijäin valvonnan järjestä- tarkoitus siirtää ministeriötasolta keskusvi- 53635: minen ja johto kuuluu oikeusministeriölle. rastoon ja koska kyseinen säännös on jo ny- 53636: Käytännössä näitä tehtäviä hoitaa rangaistus- kyisin ollut liian jäykkä ja keskittänyt pää- 53637: ten ylitäytäntöönpanotehtävistä vastaava mi- tösvallan tarpeettoman korkealla tasolle, py- 53638: nisteriön vankeinhoito-osasto. Koska ran- kälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 53639: gaistusten täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät jatkossa kyseisistä asioista päättäisi vapaus- 53640: ehdotetaan organisaatiouudistuksen yhtey- seuraamusvirasto. Luvan vangitun säilyttä- 53641: dessä siirrettäväksi perustettavalla uudelle miseen muualla kuin yleisessä vankilassa 53642: keskusvirastolle, pykälässä oleva maininta voisi antaa vapausseuraamusvirasto tai sen 53643: oikeusministeriöstä ehdotetaan muutettavaksi antamien ohjeiden mukaan vankilan johtaja. 53644: vapausseuraamusvirastoksi. 53645: 10 §. Lain 10 §:ssä säädetään valvojan 1.8. Rikosrekisterilaki 53646: määräämisestä ehdollisesti tuomitulle nuorel- 53647: le rikoksentekijälle. Oikeusministeriö määrää 4 §. Rikosrekisteriin merkityt tiedot ovat 53648: tuomitun valvojaksi siihen sopivaksi katso- salassa pidettäviä rikosrekisterilain 53649: mansa henkilön tai huoltoyhdistyksen taikka (770/1993) 3 §:n mukaan. Tähän voidaan 53650: antaa valvonnan järjestämisen asianomaisen tehdä kuitenkin lain nojalla eräitä poikkeuk- 53651: 5 209296X 53652: 34 HE 136/2000 vp 53653: 53654: 53655: sia, jotka on lueteltu lain 4 §:ssä. Kyseisen pyyntöön lain 1, 5, 10 ja 17 §:ssä tarkoitettu- 53656: pykälän mukaan rikosrekisteristä voidaan jen tuomioiden täytäntöönpanosta Suomessa 53657: luovuttaa henkilöä koskeva tieto muun muas- suostuttava. Käytännössä päätökset tekee 53658: sa eräille viranomaisille niiden tehtävien hoi- rangaistusten ylimpänä täytäntöönpanoviran- 53659: toa varten. Pykälän 1 momentin 3 kohdan omaisena toimiva oikeusministeriön vankein- 53660: mukaan henkilöä koskeva tieto voidaan luo- hoito-osasto. Koska vankeinhoito-osastolle 53661: vuttaa vankeinhoitolaitokselle ja Kriminaali- kuuluvat tämänkaltaiset tehtävät ehdotetaan 53662: huoltoyhdistykselle rangaistuksen täytän- organisaatiouudistuksen yhteydessä siirrettä- 53663: töönpanoa ja soveltuvuusselvitystä varten. viksi vapausseuraamusvirastolle, myös poh- 53664: Koska Kriminaalihuoltoyhdistys ehdotetaan joismaisten täytäntöönpanon siirroista ratkai- 53665: lakkautettavaksi, sen sijasta rikosrekisteri- seminen voisi kuulua tämän viraston toimi- 53666: laissa tulisi mainita yhdyskuntaseuraamus- valtaan. 53667: keskus. Lisäksi pykälän lisättäisiin maininta 27 §. Lain 27 § ehdotetaan muutettavaksi 53668: vapausseuraamusvirastosta rangaistusten täy- vastaamaan rangaistusten täytäntöönpanon 53669: täntöönpanosta vastaavana uutena keskushal- hallinnonalan organisaatiouudistuksessa käy- 53670: lintoviranomaisena. tettyä terminologiaa. Lisäksi 27 §:n 2 mo- 53671: Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäviksi mentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus 53672: pykälän 4 momenttiin. Kyseisessä momentis- lailla 19.7.1974/621 kumottuun 8 §:n 2 mo- 53673: sa kielletään oikeushenkilöä koskevan tiedon menttiin. 53674: luovuttaminen vankeinhoitoviranomaisille ja 53675: Kriminaa\ihuoltoyhdistykselle. Momenttia 2. Voimaantulo 53676: täydennettäisiin siten, että tällaisen tiedon 53677: luovuttaminen olisi jatkossa kielletty vapaus- Lait liittyvät oikeusministeriön hallin- 53678: seuraamusvirastolle, yhdyskuntaseuraamus- nonalan kriminaalipoliittisten tehtävien ja 53679: keskukselle ja vankeinhoitolaitokselle, jotka rangaistusten täytäntöönpanotehtävien uudel- 53680: eivät tehtävissään tällaista tietoa tarvitse. leen organisointiin. Organisaatiouudistus on 53681: tarkoitus toteuttaa elokuun 2001 alusta. Lait 53682: 1.9. Laki Suomen ja muiden Pohjois- ehdotetaan siten tuleviksi voimaan 1 päivänä 53683: maiden välisestä yhteistoiminnasta elokuuta 2001. 53684: rikosasioissa annettujen tuomioiden 53685: täytäntöönpanosta Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 53686: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat laki- 53687: 24 §. Lain 24 §:n mukaan oikeusministeriö ehdotukset: 53688: ratkaisee, onko muun Pohjoismaan tekemään 53689: HE 136/2000 vp 35 53690: 53691: 53692: Lakiehdotukset 53693: 53694: 1. 53695: Laki 53696: rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta 53697: 53698: 53699: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 53700: 53701: 1§ tön . p~ru.s-, jatko- ja täydennyskoulutuksen 53702: kehtttammen yhteistyössä Vankeinhoidon 53703: Soveltamisala koulutuskeskuksen kanssa· 53704: ~) y~dys~untaseuraamu~keskuksen ja van- 53705: .Tätä laki.a sovelletaan vapauteen kohdistu- kemhmtolattoksen yhteisten hallinto- ja pal- 53706: VIen rangaistusten täytäntöönpanon sekä tut- velutehtävien järjestäminen; sekä 53707: kintavankeuden toimeenpanon hallintoon. 6) toimialaansa kuuluvasta kansainvälisestä 53708: yhteistyöstä huolehtiminen. 53709: Vapausseuraamusviraston tehtävistä sääde- 53710: 2§ tään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 53711: Rangaistusten täytäntöönpanon organisaatio 4§ 53712: Rang~istusten täytäntöönpanoviranomaisia 53713: ovat oikeusministeriön alaiset yhdyskunta- Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtävät 53714: seuraamuskeskus ja vankeinhoitolaitos sekä 53715: niiden kesku~hallintotehtäviä hoitava vapa- Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtävänä 53716: o~ h~olehtia ehdolliseen rangaistukseen tuo- 53717: usseuraamusvtrasto. 53718: Keskushallinnon lisäksi yhdyskuntaseu- mittuJen nuorten rikoksentekijöiden valvon- 53719: raamu.skes~uks.een kuuluu alueyksiköitä ja 53720: nan,_ nuorisora~gais~uksen, yhdyskuntapalve- 53721: vank~mho!tolattoks~en suljettuja laitoksia, 53722: lun Ja ehdonalarsesti vapaotettujen valvonnan 53723: avolartoksta sekä sarraalayksiköitä. täytäntöönpanosta. 53724: Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen vankein- Yhdyskuntaseuraamuskeskuksen tehtävistä 53725: hoitolaitoksen sekä vapausseuraam'usviraston on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen lail- 53726: organisaatiosta säädetään tarkemmin valtio- la säädetään. Valtioneuvoston asetuksella 53727: neuvoston asetuksella. voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhdys- 53728: kuntaseuraamuskeskuksen tehtävistä. 53729: 3§ 53730: 5§ 53731: Vapausseuraamusviraston tehtävät 53732: Vankeinhoitolaitoksen tehtävät 53733: Vapausseuraamusviraston tehtävänä on: 53734: 1). ranga_istusten täytäntöönpanon johtami- Vankeinhoitolaitoksen tehtävänä on: 53735: nen Ja kehittäminen oikeusministeriön kanssa . 1) panna täytäntöön vankeusrangaistukset 53736: sovittujen tavoitteiden mukaisesti· Ja sakon muuntorangaistukset; 53737: 2) rangaistusten täytäntöönpan~n tarkastus 2) huolehtia tutkintavankeuden toimeenpa- 53738: ja valvonta; nosta; sekä 53739: ~) h~olehtia vankien kuljetuksesta siltä 53740: ~) yhdysku~taseuraamusten ja vankeusran- 53741: gaistusten yhtäytäntöönpano sekä täytän- osm kmn se kuuluu vankeinhoitolaitokselle. 53742: töönpanon ohjaus ja valvonta; Vankeinhoitolaitoksen tehtävistä on lisäksi 53743: 4) rangaistusten täytäntöönpanon henkilös- voimassa, mitä niistä erikseen lailla sääde- 53744: 36 HE 136/2000 vp 53745: 53746: 53747: tään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan Tällä lailla kumotaan eräiden asioiden rat- 53748: antaa tarkempia säännöksiä vankeinhoitolai- kaisemisesta oikeusministeriön istunnossa 5 53749: toksen tehtävistä. pmvana toukokuuta 1970 annettu laki 53750: (32411970) sekä kriminaalihuollon järjestä- 53751: 6§ misestä ja rahoituksesta 12 päivänä joulukuu- 53752: ta 1996 annettu laki (1 035/1996). 53753: Virkamiesten yleiset velvollisuudet Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 53754: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 53755: Sen lisäksi mitä valtion virkamiesten vel- toimiin. 53756: vollisuuksista muutoin säädetään yhdys- 53757: kuntaseuraamuskeskuksen, vankeinhoito- 10 § 53758: laitoksen ja vapausseuraamusviraston virka- 53759: miehen tulee kaikissa tilanteissa toimia siten, Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakkaaminen 53760: ettei rangaistuksen täytäntöönpanon tarkoitus 53761: eikä virkamiehen puolueettomuus vaarannu. Tämän lain voimaan tullessa lakkaa krimi- 53762: naalihuoltotyön valtionavusta 17 päivänä 53763: 7§ tammikuuta 1975 annetulla lailla (3111975) 53764: perustettu julkisoikeudellinen Kriminaali- 53765: Vankeinhoitolaitoksen ulkoiset tunnukset ja huoltoyhdistys. 53766: aseistus 53767: 11 § 53768: Säännökset vankeinhoitolaitoksen tunnus- 53769: kuvasta, virkapuvusta ja sen käytöstä sekä Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset 53770: suoja- ja erityisvaatetuksesta samoin kuin 53771: virkamerkistä annetaan oikeusministeriön Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät Kri- 53772: asetuksella. minaalihuoltoyhdistyksessä vireillä olevat 53773: Vankeinhoitolaitoksen virkamiehen on vir- asiat vapausseuraamusvirastolle tai yhdys- 53774: katehtävää suorittaessaan pidettävä muka- kuntaseuraamuskeskukselle sen mukaan kuin 53775: naan sekä tarvittaessa ja pyynnöstä esitettävä niiden välisestä toimivallanjaosta laissa tai 53776: virkamerkki, kun se virkatehtävää vaaranta- lain nojalla annettavassa valtioneuvoston ase- 53777: matta on mahdollista. Tarkemmat säännökset tuksessa säädetään. 53778: vankeinhoitolaitoksen virkamerkin käytöstä Oikeusministeriössä tämän lain voimaan 53779: annetaan oikeusministeriön asetuksella. tullessa vireillä olevat yhdyskuntaseuraamus- 53780: Oikeusministeriö määrää vankeinhoitolai- ten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa 53781: toksen virkamiesten aseistuksesta ja muista sekä tutkintavankeuden toimeenpanoa kos- 53782: turvallisuusvälineistä. kevat, lain tai lain nojalla annettavan valtio- 53783: neuvoston asetuksen mukaan vapausseuraa- 53784: 8§ musvirastolle tai yhdyskuntaseuraamuskes- 53785: kukselle kuuluvat asiat siirtyvät lain voimaan 53786: Tarkemmat säännökset tullessa vapausseuraamusvirastolle tai yh- 53787: dyskuntaseuraamuskeskukselle. 53788: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 53789: töönpanosta annetaan valtioneuvoston ase- 12 § 53790: tuksella. 53791: Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset 53792: 9§ 53793: Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa 53794: Voimaantulo oleva voidaan suostumuksensa mukaisesti 53795: nimittää oikeusministeriön, vapausseuraa- 53796: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu- musviraston, yhdyskuntaseuraamuskeskuk- 53797: ta 2001. sen tai vankeinhoitolaitoksen virkaan tai 53798: HE 136/2000 vp 37 53799: 53800: 53801: määräaikaiseen virkasuhteeseen taikka ottaa lihuoltoyhdistyksessä palveltu aika niin kuin 53802: työsopimussuhteeseen. Virkoja ja määräai- se olisi valtion palvelua. 53803: kaisia virkasuhteita ensimmäistä kertaa täy- Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston 53804: tettäessä nimityspäätöksen tekee oikeusmi- virkamiehet ja vastaavat virat voidaan siirtää 53805: nisteriö. Nimitettäessä Kriminaalihuolto- vapausseuraamusviraston, yhdyskuntaseu- 53806: yhdistyksen palveluksessa oleva edellä mai- raamuskeskuksen tai vankeinhoitolaitoksen 53807: nitun viranomaisen virkamieheksi tai otetta- virkaan oikeusministeriön päätöksellä. Viran 53808: essa hänet työsopimussuhteeseen otetaan hä- siirtäminen ei edellytä virkamiehen suostu- 53809: nen palvelussuhteensa ehtojen määräytymi- musta. 53810: sessä huomioon Kriminaalihuoltoyhdistyk- Vapausseuraamusviraston ja yhdyskunta- 53811: sessä hyväksi luettu palvelusaika niin kuin se seuraamuskeskuksen virkoja ensi kertaa täy- 53812: olisi valtion palvelua. Myös sovellettaessa tettäessä virat voidaan täyttää haettavaksi ju- 53813: valtion eläkelain (280/1966) 1 §:ää otetaan listamatta, jos virkaan nimitetään 1 tai 2 53814: huomioon ennen 1 elokuuta 2001 Kriminaa- momentissa tarkoitettu henkilö. 53815: 38 HE 136/2000 vp 53816: 53817: 53818: 53819: 2. 53820: Laki 53821: 53822: Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 53823: 53824: 53825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 53826: 53827: 1§ takunnasta ja sen tehtävistä annetaan OI- 53828: keusministeriön asetuksella. 53829: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen tehtävät Opiskelijat rangaistuksen täytäntöönpanon 53830: alan jatkokoulutukseen valitsee koulutuskes- 53831: Oikeusministeriön alaisuudessa t01mu kuksen johtokunta. 53832: Vankeinhoidon koulutuskeskus, jonka tehtä- 53833: vänä on antaa rangaistusten täytäntöönpanon 4§ 53834: alaan liittyvää perus-, jatko- ja 53835: täydennyskoulutusta. Opiskelijan erottaminen 53836: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen organi- 53837: saatiosta, tehtävistä, opiskelijavalinnasta ja Koulutuskeskuksen johtokunta voi johta- 53838: koulutuskeskuksessa annetun opetuksen tuot- jan esityksestä ja asianomaista opiskelijaa 53839: tamasta kelpoisuudesta rangaistusten täytän- kuultuaan erottaa joko määräajaksi tai koko- 53840: töönpanon alan virkoihin säädetään tarkem- naan tutkintoon johtavaan koulutukseen osal- 53841: min valtioneuvoston asetuksella. listuvan opiskelijan, joka: 53842: 1) koulutukseen pyrkiessään on antanut 53843: vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka sa- 53844: 2§ lannut itseään koskevan olennaisen seikan; 53845: 2) osoittautuu terveydentilaltaan, fyysiseltä 53846: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen johto kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan van- 53847: keinhoitolaitoksen palvelukseen sopimatto- 53848: Vankeinhoidon koulutuskeskusta johtaa maksi; 53849: johtaja, jonka tehtävänä on vastata koulutus- 3) koulutuksen aikana osoittaa ilmeistä ky- 53850: keskuksen antaman opetuksen ja muun toi- kenemättömyyttä tai haluttomuutta opis- 53851: minnan laatutasosta sekä toiminnan kehittä- keluun; taikka 53852: misestä. Johtajan kelpoisuusvaatimuksista, 4) rikkoo olennaisesti koulutuskeskuksen 53853: nimittämisestä ja tehtävistä säädetään valtio- järjestystä tai käyttäytyy muutoin sopimat- 53854: neuvoston asetuksella. tomasti. 53855: Koulutuskeskuksella on johtokunta, jonka Opiskelijan erottamista koskeva päätös 53856: tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta voidaan panna oikaisuvaatimuksesta huoli- 53857: säädetään valtioneuvoston asetuksella. matta heti täytäntöön. 53858: Virkasuhteessa olevien opiskelijoiden osal- 53859: ta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen 53860: 3§ säädetään. 53861: Opiskelijavalinta 5§ 53862: Koulutuskeskuksen opiskelijat rangaistuk- 53863: Oikaisu ja muutoksenhaku 53864: sen täytäntöönpanon alan peruskoulutukseen 53865: valitsee vapausseuraamusvirasto oikeusmi- 53866: nisteriön asettaman valintalautakunnan esi- Vankeinhoidon koulutuskeskukseen opis- 53867: tyksestä. Tarkemmat säännökset valintalau- kelijaksi hakenut henkilö, jota ei hyväksytä 53868: HE 136/2000 vp 39 53869: 53870: 53871: alan peruskoulutukseen opiskelijaksi, saa ha- Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen 53872: kea päätökseen valittamalla muutosta hallin- saa hakea valittamalla muutosta hallinto- 53873: to-oikeudelta sen mukaan kuin hallintolain- oikeudelta sen mukaan kuin hallintolainkäyt- 53874: käyttölaissa (586/1996) säädetään. tölaissa säädetään. Opintosuoritusten arvoste- 53875: Vankeinhoidon koulutuskeskukseen opis- lua koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun 53876: kelijaksi hakenut henkilö, jota ei hyväksytä päätökseen ei kuitenkaan saa valittamalla ha- 53877: alan pätevöitymis- tai jatkokoulutukseen kea muutosta. Hallinto-oikeuden tässä laissa 53878: opiskelijaksi, saa hakea päätökseen kirjalli- tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei 53879: sesti oikaisua vapausseuraamusvirastolta 30 saa valittamalla hakea muutosta. 53880: päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamises- 53881: ta. 53882: Koulutuskeskuksen johtokunnan päätök- 53883: seen, jolla opiskelija erotetaan koulutuksesta 53884: määräajaksi tai kokonaan, opiskelija saa ha- 6§ 53885: kea kirjallisesti oikaisua vapausscuraamus- 53886: virastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tie- Voimaantulo 53887: doksisaamisesta. Opintosuorituksen arvoste- 53888: luun ja vastaavaan opintoja koskevaan pää- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu- 53889: tökseen opiskelija saa hakea koulutuskeskuk- ta 2001. 53890: sen johtajalta oikaisua 14 päivän kuluessa Tällä lailla kumotaan vankeinhoidon 53891: päätöksen tiedoksisaamisesta. Päätökseen, koulutuskeskuksesta 23 päivänä tammikuuta 53892: johon saa hakea oikaisua, ei saa valittamalla 1976 annettu laki (63/1976). 53893: hakea muutosta. 53894: 40 HE 136/2000 vp 53895: 53896: 53897: 3. 53898: Laki 53899: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta 53900: 53901: 53902: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53903: muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun lain 53904: (39/1889) 1 luvun 2, 7 ja 8 §, 2 luvun 1 §:n 1 momentti, 1 b §:n 1 ja 2 momentti, 1 d §:n 1 ja 3 53905: momentti, 3 , 3 aja 3 b §, 3 d §:n 3 momentti, 9 a §:n 1 momentti, 9 c ja 10 a §, 10 b §:n 2 53906: momentti, 11 §:n 3 momentti, 13 §:n 3 ja 4 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 14 a §:n 2 ja 3 53907: momentti, 15 §:n 3 momentti, 18 §, 3 luvun 2 b §:n 1 momentti, 2 c §:n 1 momentti, 6 §:n 2 53908: momentti, 8 §, 4luvun 1 §:n 2 momentti, 2 ja 3 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti, 53909: sellaisina kuin ne ovat 1 luvun 2, 7 ja 8 §, 2 luvun 9 a §:n 1 momentti ja 9 c §, 4 luvun 2 §, 6 53910: §:n 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti laissa 128/1995, 2 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 53911: 612/1994, 2luvun 1 b §:n 1 ja 2 momentti, 3 §ja 3a §laissa 302/1971, 2luvun 1 d §:n 1 ja 3 53912: momentti laissa 555/1990 ja mainitussa laissa 128/1995, 2 luvun 3 b §viimeksi mainitussa ja 53913: laissa 302/1971, 2luvun 3d §:n 3 momentti ja 6 §:n 2 momentti sekä 3 luvun 2 b §:n 1 mo- 53914: mentti ja 2c §:n 1 momentti laissa 364/1999, 2 luvun 10 a § laeissa 612/1974 ja 349/1990, 2 53915: luvun 10 b §:n 2 momentti ja 11 §:n 3 momentti, 3 luvun 6 §:n 2 momentti sekä 4 luvun 1 §:n 53916: 2 momentti ja 3 §mainitussa laissa 612/1974, 2 luvun 13 §:n 3 ja 4 momentti laissa 506/1988, 53917: 2 luvun 14 §:n 1 ja 2 momentti laeissa 840/1971 ja 1036/197 5, 2 luvun 14 a §:n 2 ja 3 mo- 53918: mentti laissa 203/1966 ja mainitussa laissa 349/1990 selkä 2 luvun 15 §:n 3 momentti viimek- 53919: si mainitussa laissa 349/1990 sekä 3luvun 8 §mainituissa laeissa 612/1974 ja 128/1995, seu- 53920: raavasti: 53921: 53922: lluku asetuksen taikka niiden nojalla annetun mää- 53923: räyksen mukaan ratkaisee rangaistuslaitoksen 53924: Yleiset säännökset johtaja, voidaan vapausseuraamusviraston 53925: päätöksellä antaa myös laitoksen muun vir- 53926: 2§ kamiehen ratkaistavaksi sen mukaan kuin lai- 53927: toksen työjärjestyksessä määrätään. Kurinpi- 53928: toa, lain 2 luvun 9 b §:n 2 momentissa tarkoi- 53929: Rangaistuslaitokset tettua henkilönkatsastusta, rahavarojen säilyt- 53930: tämistä ja 3 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla 53931: Rangaistuslaitoksia ovat vankilat, avolai- tapahtuvaa vangin erillään pitämistä koske- 53932: tokset ja nuorisovankilat. vassa asiassa päätösvaltaa ei kuitenkaan voi- 53933: Avolaitoksina toimivat avovankilat, työsiir- da siirtää. Rangaistuslaitoksen virkamiehen 53934: tolat ja muut rangaistuslaitokset tai niiden muusta päätösvallasta määrätään tarvittaessa 53935: osastot, jotka vapausseuraamusvirasto on vapausseuraamusviraston ohjeiden mukaan 53936: määrännyt toimimaan avolaitoksina. laitoksen työjärjestyksessä. 53937: Rangaistuslaitoksista ja niiden nimistä sää- 53938: detään valtioneuvoston asetuksella. 53939: 8§ 53940: 7§ 53941: Tarkemmat säännökset 53942: Toimivallan siirtäminen 53943: Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa 53944: Asiat, jotka tämän lain tai sen nojalla anne- tarkempia säännöksiä: 53945: tun valtioneuvoston tai oikeusministeriön 53946: HE 136/2000 vp 41 53947: 53948: 53949: 1) vankeusrangaistuksen ja sakon muunta- hoitoviranomaisten toimesta olisi entytsen 53950: rangaistuksen täytäntöönpanaan liittyvistä vaikeaa, vapausseuraamusvirasto voi rangais- 53951: toimenpiteistä; tuslaitoksen johtajan esityksestä tai häntä 53952: 2) vangin sijoittamisesta, toiminnasta ja kuultuaan laskea vangin vapaaksi laitoksen 53953: järjestyksestä rangaistuslaitoksessa, menette- ulkopuolella hoidettavaksi. 53954: lystä tässä laissa tarkoitettujen pakko- 53955: toimenpiteiden käyttämisessä, vangin yhte- 53956: yksistä rangaistuslaitoksen ulkopuolelle sekä 1d§ 53957: muusta vankeusrangaistuksen ja sakon Enintään yhden vuoden lykkäyksen ran- 53958: muuotarangaistuksen täytäntöönpanon sisäl- gaistuksen täytäntöönpanoon 1 c §:ssä tarkoi- 53959: löstä. tetuilla perusteilla myöntää täytäntöön- 53960: Täydentäviä säännöksiä 1 momentissa tar- panoviranomaisena toimiva ulosottomies. 53961: koitetuista asioista annetaan tarvittaessa oi- Aika lasketaan siitä, kun täytäntöönpanokirja 53962: keusministeriön asetuksella. on saapunut ulosottomiehelle. Vapausseu- 53963: raamusvirasto voi 1 c §:ssä tarkoitetuilla pe- 53964: 2luku rusteilla edelleen lykätä vankeusrangaistuk- 53965: sen täytäntöönpanon aloittamista enintään 53966: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta yhdellä vuodella kerrallaan, jos se on yleisen 53967: ja sakon muuntorangaistuksesta edun mukaista. 53968: 53969: 1§ Jos ulosottomies ei myönnä lykkäystä täy- 53970: Vankeusrangaistukseen tai sakon muunta- täntöönpanoon, tulee kielteinen päätös välit- 53971: rangaistukseen tuomittu on viipymättä tuo- tömästi alistaa vapausseuraamusviraston rat- 53972: mion saatua lainvoiman toimitettava suorit- kaistavaksi. Alistaa tulee myös sellainen pää- 53973: tamaan rangaistustaan. Rangaistuslaitoksiin tös, jolla on myönnetty anottua lyhyempi, al- 53974: saapuvien määrän vaihtelun tasoittamiseksi le kolmen kuukauden lykkäys. Oikeusminis- 53975: vapausseuraamusvirasto voi antaa määräyk- teriö antaa tarkemmat ohjeet alistusmenette- 53976: siä siitä, minä päivänä rangaistuslaitokset ot- lystä. Kielteistä päätöstä ei kuitenkaan aliste- 53977: tavat vastaan rangaistukseen tuomittuja. Täy- ta, jos: 53978: täntöönpanon alkaminen ei kuitenkaan tästä 1) lykkäyksen hakija ei pyynnöstä huoli- 53979: syystä saa siirtyä yli neljää kuukautta tuomi- matta ole esittänyt selvitystä hakemuksessa 53980: on lainvoimaiseksi tulosta. mainitsemistaan perusteista; 53981: 2) lykkäyshakemuksessa mainitut perusteet 53982: ovat ilmeisen totuudenvastaisia; 53983: 3) hakija on syyllistynyt uusiin rikoksiin tai 53984: 1b § on perusteltua aihetta olettaa hänen pakoile- 53985: Jos tuomittu on vakavan sairauden tai vai- van täytäntöönpanoa; 53986: kean vamman takia sellaisessa tilassa, että 4) hakija on asian vuoksi vangittuna; tai 53987: hänen hoitoosa vaarantuisi rangaistuslaitok- 5) vapausseuraamusvirasto on muusta pe- 53988: seen toimittamisesta, taikka mielisairas, va- rustellusta syystä päättänyt, ettei vankeus- 53989: pausseuraamusviraston on lykättävä rangais- rangaistuksen lykkäyshakemusta koskevia 53990: tuksen täytäntöönpanon aloittaminen, kunnes päätöksiä tarvitse alistaa. 53991: tuomittu on toipunut. Jos tuomittu kuitenkin 53992: jo on rangaistus- tai pakkolaitoksessa taikka 53993: vankeinhoitoviranomaisten toimesta laitok- 53994: sen ulkopuolella hoidettavana, kun rangais- 3§ 53995: tuksen täytäntöönpano voisi alkaa, rangaistus Jos rangaistuksen täytäntöönpanon alkami- 53996: saadaan panna täytäntöön. nen on viivästynyt tai täytäntöönpano kes- 53997: Jos vanki on jatkuvasti vakavan sairauden keytynyt vangin syyttä, vapausseuraamusvi- 53998: tai vaikean vamman takia hengenvaarassa tai raston tai sen antamien ohjeiden mukaan 53999: erikoishoitoa vaativassa tilassa taikka mieli- rangaistuslaitoksen johtajan on määrättävä, 54000: sairas ja hänen hoitamisensa vankein- onko tähän kulunut aika kokonaan, osaksi tai 54001: lainkaan luettava rangaistusajaksi. 54002: 6 209296X 54003: 42 HE 136/2000 vp 54004: 54005: 54006: 3a§ 54007: Vanki saadaan vapausseuraamusviraston 3d§ 54008: tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistus- 54009: laitoksen johtajan toimesta toimittaa rangais- Vangin sijoittamisesta rangaistuslaitoksen 54010: tuslaitoksen ulkopuolelle sairaalaan tai vas- ulkopuolelle päättää vapausseuraamusvirasto 54011: taavaan laitokseen hoidettavaksi tai tutkitta- tai sen antamien ohjeiden mukaan rangaistus- 54012: vaksi. laitoksen johtaja. Tarkemmat säännökset si- 54013: Jos vangin on oltava henkilökohtaisesti joittamisesta tehtävästä sopimuksesta ja sen 54014: saapuvilla tuomioistuimessa siellä vireillä ehdoista annetaan valtioneuvoston asetuksel- 54015: olevan asian takia taikka tuomioistuin tai sen la. 54016: puheenjohtaja muuten katsoo vangin henki- 54017: lökohtaisen läsnäolon tarpeelliseksi eikä asi- 6§ 54018: an käsittelyä haitatta voida siirtää kunnes 54019: vanki on vapautunut, tuomioistuimen tai sen Vangin rahavarojen hallussapidosta ja käy- 54020: puheenjohtajan on kutsuttava vanki kuulta- töstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. 54021: vaksi tuomioistuimeen. Tuomioistuimeen Vangin hallusta tai muualta laitoksen tiloista 54022: kutsumista koskevasta päätöksestä ei saa va- löydetyt, hänelle kuuluvat luvattomat rahava- 54023: littamalla hakea muutosta. rat voidaan ottaa laitoksessa säilytettäväksi 54024: Jos vanki kutsutaan kuultavaksi muuhun siihen asti, kun vanki vapautuu. Asiasta päät- 54025: viranomaiseen kuin tuomtOistuimeen, va- tää rangaistuslaitoksen johtaja. 54026: pausseuraamusviraston on päätettävä, pääste- 54027: täänkö vanki tämän takia rangaistuslaitoksen 54028: ulkopuolelle. 9a§ 54029: Tässä pykälässä tarkoitetusta syystä ran- V angilla on oikeus vastaanottaa vieraita 54030: gaistuslaitoksen ulkopuolella olevalle vangi~ valvonnan alaisena siten kuin valtioneuvos- 54031: le on järjestettävä tarpeellinen valvonta. At- ton asetuksella tarkemmin säädetään. Lä- 54032: ka, jonka vanki on rangaistuslaitoksen ulko- hiomaisten ja vangin asiamiehenä toimivan 54033: puolella, luetaan rangaistusajaksi. asianajajan tai yleisen oikeusavustajan sekä, 54034: jos valvontaa muusta syystä ei katsota tar- 54035: peelliseksi, muidenkin vierailut voidaan sal- 54036: lia ilman valvontaa. 54037: 3b§ 54038: Vapausseuraamusvirasto tai sen antamien 9c§ 54039: ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtaja Rangaistuslaitoksessa voi olla osastoja 54040: voi antaa vangille luvan poistua lyhyeksi vangeille, jotka sitoutuvat olemaan käyttä- 54041: ajaksi rangaistuslaitoksesta, jos siihen on tär- mättä alkoholia ja muita huumaavia aineita 54042: keä syy tai jos sitä rangaistusajan pituuden sekä pyydettäessä antamaan virtsanäytteen 54043: takia on pidettävä muuten perusteltuna. Tar- tai suorittamaan puhalluskokeen. Vanki, joka 54044: vittaessa hänelle voidaan määrätä saattaja. rikkoo sitoumuksensa, poistetaan osastolta. 54045: Aika jonka vanki 1 momentissa tarkoitetun Vapausseuraamusviraston päätöksellä koko 54046: luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ulkopuo- rangaistuslaitos voidaan määrätä toimimaan 54047: lella, luetaan rangaistusajaksi, jos hän on tällaisena yksikkönä. 54048: noudattanut lupaan liittyviä ehtoja. Muussa 54049: tapauksessa vapausseuraamusviraston tai sen 10 a § 54050: antamien ohjeiden mukaan rangaistuslaitok- Rangaistuslaitoksen johtaja saa päättää 54051: sen johtajan on määrättävä, luetaanko aika vangin rankaisemisesta varoituksena, oi- 54052: kokonaan, osaksi tai lainkaan rangaistusajak- keuksien menetyksellä enintään kolmen- 54053: si. Jos vanki on rikkonut poistumisluvan eh- kymmenen vuorokauden ajaksi tai yksinäi- 54054: toja, se voidaan ottaa huomioon uuden pois- syydellä enintään kahdenkymmenen vuoro- 54055: tumisluvan myöntämistä harkittaessa tai sen kauden ajaksi taikka, ellei edellä mainittuja 54056: ehtoja määrättäessä. 54057: HE 136/2000 vp 43 54058: 54059: 54060: rangaistuksia pidetä riittävinä, suoritetun ajan Käsitellessään ehdonalaista vapauttamista 54061: menetyksellä. Suoritetun ajan menetyksen koskevaa asiaa johtajan on varattava vangille 54062: yhteenlaskettu aika ei saa ylittää puolta ran- tilaisuus tulla kuulluksi. Johtajan on liitettävä 54063: gaistusajasta eikä yhdeksääkymmentä päivää. vapausseuraamusvirastoon toimitettaviin 54064: Johtaja päättää myös ehdollisena määrätyn asiakirjoihin selostus vangin asian käsittelys- 54065: kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanosta sä esittämästä lausumasta. Ehdonalaista va- 54066: vangin koeaikana tekemän uuden järjestys- pauttamista koskeva kielteinen päätös on pe- 54067: rikkomuksen vuoksi. rusteltava. 54068: Jos vankia on yhtäjaksoisesti pidetty yksi- 54069: näisyydessä kaksikymmentä vuorokautta, yk- 14 § 54070: sinäisyysrangaistus voidaan panna täytäntöön Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on koe- 54071: aikaisintaan seitsemän vuorokauden kuluttua aikana valvonnan alainen, jollei vapaus- 54072: mainitun ajan päättymisestä. seuraamusvirasto tai sen antamien ohjeiden 54073: Jos vanki tuomitaan tuomioistuimessa ran- mukaan vankilan johtaja koeajan lyhyyden 54074: gaistukseen rikoksesta, josta hänelle on mää- tai muun erityisen syyn takia toisin päätä. 54075: rätty kurinpitorangaistus, viimeksi mainittu Valvonnan tarkoituksena on estää ehdonalai- 54076: rangaistus raukeaa siltä osin kuin sitä ei ole seen vapauteen päästettyä tekemästä uutta ri- 54077: pantu täytäntöön. kosta ja tukea valvottavaa tämän pyrkiessä 54078: elämään nuhteettomasti. 54079: Valvojaksi voidaan määrätä sopivaksi kat- 54080: 10 b § sottu henkilö. Jollei sellaista valvojaa ole 54081: määrätty, toimii valvojana poliisipiirin pääl- 54082: Rikkomuksesta tiedon saatuaan johtajan on likkö. 54083: viipymättä tutkittava asia yhdessä jonkun es- 54084: teettömän henkilön kanssa. 54085: 14 a § 54086: 54087: Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jät- 54088: 11§ tää noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 mo- 54089: mentin säännöksiä tai sen nojalla annettuja 54090: Jos kahlehtiminen tai yksinäishuoneeseen määräyksiä (käytösrikkomus), tuomioistuin 54091: sijoittaminen on tarpeen väkivaltaisuuden voi julistaa ehdonalaisen vapauden menete- 54092: hillitsemiseksi, on mahdollisuuksien mukaan tyksi. Jos vapaaksi päästetty, joka ei ole val- 54093: kuultava lääkäriä. Mainituista toimenpiteistä vonnan alainen, rikkoo 1 momentin 3 kohdan 54094: on viipymättä ilmoitettava johtajalle. säännöksiä tai hänelle 6 kohdan mukaisesti 54095: annettuja määräyksiä, vapausseuraamus- 54096: virasto voi asettaa hänet jäljellä olevaksi 54097: 13 § koeajaksi valvonnan alaiseksi. 54098: Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty on 54099: Ehdonalaiseen vapauteen päästäruisestä vähintään kuusi kuukautta kestäneenä val- 54100: päättää vapausseuraamusvirasto tai sen oh- vonta-aikana osoittanut hyvää käytöstä ja on 54101: jeiden mukaan vankilan johtaja. Johtajan perusteltua aihetta otaksua, ettei valvonnan 54102: päätös, jonka mukaan vankia ei ole päästet- jatkaminen ole tarpeen, vapausseuraamusvi- 54103: tävä ehdonalaiseen vapauteen kuukauden ku- rasto voi valvojan esityksestä lakkauttaa val- 54104: luessa siitä, jolloin hänet vapausseuraamus- vonnan. 54105: viraston ohjeiden mukaan voidaan aikaisin- 54106: taan päästää ehdonalaiseen vapauteen, on 15 § 54107: saatettava vapausseuraamusviraston ratkais- 54108: tavaksi. Vapausseuraamusvirasto voi mää- Jos vapaaksi päästetty ei ole valvonnan 54109: rätä, että johtajan päätös on saatettava vapa- alainen, pidättämiseen oikeutettu virkamies 54110: usseuraamusviraston ratkaistavaksi muis- voi tehdä vapausseuraamusvirastolle esityk- 54111: sakin tapauksissa. sen vapaaksi päästetyn asettamisesta valvon- 54112: 44 HE 136/2000 vp 54113: 54114: 54115: taan, jollei ole riittäviä syitä ehdonalaisen sa vapausseuraamusviraston tai sen antamien 54116: vapauden menettämiseen. ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtajan 54117: on määrättävä, luetaanko aika kokonaan tai 54118: osaksi rangaistusajaksi vai jätetäänkö se ko- 54119: 3luku konaan rangaistusajaksi lukematta. 54120: 54121: Täytäntöönpanosta vankilassa 54122: 4luku 54123: 2b§ 54124: Vapausseuraamusviraston päätöksellä voi- Täytäntöönpanosta avolaitoksessa 54125: daan rangaistuslaitokseen turvallisuussyistä 54126: perustaa muusta laitoksesta eristetty osasto 1§ 54127: ( varmuusosasto ). 54128: Avolaitos on hallinnollisesti jonkin vanki- 54129: lan tai suoraan vapausseuraamusviraston 54130: 2c§ alainen sen mukaan kuin oikeusministeriö 54131: Vangin sijoittamisesta varmuusosastolle määrää. 54132: päättää vapausseuraamusvirasto rangaistus- 54133: laitoksen johtajan esityksestä tai tätä kuultu- 54134: aan. Sijoittamisen perusteet on ilmoitettava 2§ 54135: vangille, jollei ilmoittamisesta aiheudu vaa- Vapausseuraamusvirasto voi määrätä suori- 54136: raa toisen henkilön terveydelle tai turvalli- tettavaksi avolaitoksessa sakon muunte- 54137: suudelle taikka haittaa rikoksen tutkimiselle. rangaistuksen ja enintään kahden vuoden pi- 54138: tuisen yhdestä tai useammasta rikoksesta 54139: tuomitun vankeusrangaistuksen ja sellaiseen 54140: 6§ rangaistukseen yhteenlasketun sakon muun- 54141: torangaistuksen. Edellytyksenä avolaitokseen 54142: Luotettavaksi katsottava vanki saa vapaus- määräämiselle on, että tuomittu soveltuu avo- 54143: seuraamusviraston tai sen antamien ohjeiden laitokseen ja sen toimintaan, eikä ole syytä 54144: mukaan rangaistuslaitoksen johtajan luvalla olettaa hänen luvatta poistuvan laitoksesta. 54145: varsinaisena työaikana tehdä työtä vapaudes- Vankilassa tai nuorisovankilassa rangais- 54146: sa, työpaikassa sopivasti valvottuna (siviili- tustaan suorittavan vangin vapausseuraamus- 54147: työ). virasto voi määrätä siirrettäväksi avolaitok- 54148: Virkarikoksesta tuomittua vankeusrangais- seen määräajaksi tai rangaistuksen jäljellä 54149: tusta suorittavalle ei kuitenkaan voida myön- olevaa osaa suorittamaan, jos se on vankein- 54150: tää lupaa siviilityönä hoitaa julkista virkaa tai hoidollisista syistä tarkoituksenmukaista. Al- 54151: tointa. le 18-vuotiaan vangin siirtämisen tulee olla 54152: hänen etunsa mukaista, vaikka häntä ei voi- 54153: 8§ taisi pitää erillään aikuisista vangeista. Mää- 54154: räyksen voi vapausseuraamusviraston vah- 54155: Vapausseuraamusvirasto tai sen antamien vistamien perusteiden mukaan antaa myös 54156: ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtaja rangaistuslaitoksen johtaja. 54157: voi antaa vangille, jonka henkilökohtaista Jos avolaitoksessa oleva vanki osoittautuu 54158: läsnäoloa ulkopuolisessa oppilaitoksessa mielenlaatunsa, käyttäytymisensä tai ruumiil- 54159: voidaan pitää perusteltuna opintojen harjoit- lisen kuntonsa puolesta sopimattomaksi avo- 54160: tamisen tai koulunkäynnin takia, luvan pois- laitokseen, vapausseuraamusvirasto voi van- 54161: tua sitä varten rangaistuslaitoksesta. kilan johtajan tai vastaavasti avolaitoksen 54162: Aika jonka vanki 1 momentissa tarkoitetun esimiehen esityksestä taikka johtajaa tai esi- 54163: luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ulkopuo- miestä kuultuaan määrätä hänet siirrettäväksi 54164: lella, luetaan rangaistusajaksi, jos vanki on vankilaan tai nuorisovankilaan. Avolaitosai- 54165: noudattanut luvan ehtoja. Muussa tapaukses- ka luetaan tällöin rangaistusajaksi. 54166: HE 136/2000 vp 45 54167: 54168: 54169: 3§ 7§ 54170: Avolaitokseen määrätyn on käytettävä 54171: omia vaatteitaan. Vapausseuraamusvirasto Jos avolaitoksessa oleva on järjestysrikko- 54172: voi kuitenkin määrätä, että avovankiloissa tai muksen taikka poistumisluvan, siviilityö- 54173: joissakin niistä noudatetaan, mitä vangin vaa- luvan tai opintoluvan ehtojen rikkomisen 54174: tetuksesta 2luvun 7 §:ssä säädetään. vuoksi toimitettu vankilaan tai nuorisovanki- 54175: laan, avolaitosaika luetaan rangaistusajaksi. 54176: 6§ Laitoksesta luvatta poistumisen vuoksi van- 54177: kilaan tai nuorisovankilaan toimitetulle avo- 54178: Palkasta ja toimintarahasta on tehtävä lais- laitosaikaa ei lueta rangaistusajaksi. Rikko- 54179: sa säädetty pidätys veron ennakkoperintää muksen laadun tai muun erityisen syyn pe- 54180: varten. Avolaitoksessa olevan on suoritettava rusteella vapausseuraamusvirasto voi kui- 54181: palkasta laitokselle korvaus ylläpitomenoista tenkin määrätä rangaistusajan laskemisesta 54182: ja ruokakustannuksista siten kuin valtioneu- toisin. Jos avolaitoksessa oleva on 1 momen- 54183: voston asetuksella tarkemmin säädetään. Jäl- tin nojalla siirretty määräajaksi vankilaan tai 54184: jelle jäävä osa on mahdollisen ulosmittauk- nuorisovankilaan, avolaitosaikaa ei kuiten- 54185: sen jälkeen vähintään kaksi kertaa kuukau- kaan saa määrätä menetetyksi. 54186: dessa annettava avolaitoksessa olevan omaan 54187: käyttöön. 54188: 46 HE 136/2000 vp 54189: 54190: 54191: 54192: 4. 54193: Laki 54194: yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta 54195: 54196: 54197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54198: muutetaan yhdyskuntapalvelusta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (l 05511996) 1 §:n 54199: 2 momentti, 2 ja 6 §, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 moment- 54200: ti sekä 12 ja 13 § seuraavasti: 54201: 54202: 1§ 7§ 54203: 54204: Yhdyskuntapalvelu Palveluehdot 54205: 54206: 54207: Enintään viisi tuntia yhdyskuntapalvelu- Tuomitulle, joka menettelee vastoin palve- 54208: rangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa lusuunnitelmaa tai muita ehtoja, on yhdys- 54209: käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen kuntaseuraamuskeskuksen annettava suulli- 54210: tarkoitettuja palveluja yhdyskuntaseuraamus- nen tai kirjallinen huomautus. 54211: keskuksen hyväksymällä tavalla. 54212: 8§ 54213: 54214: Törkeä palveluehtojen rikkominen 54215: 54216: 2§ Jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun 54217: suorittamista, jättää sen suorittamisen kesken 54218: Yhdyskuntapalvelun toimeenpano tai muulla tavoin törkeästi rikkoo yhdyskun- 54219: tapalvelun ehtoja, yhdyskuntaseuraamus- 54220: Yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vas- keskuksen on viipymättä ilmoitettava asiasta 54221: taa yhdyskuntaseuraamuskeskus. viralliselle syyttäjälle. Samalla yhdyskunta- 54222: seuraamuskeskuksen on kiellettävä yhdys- 54223: kuntapalvelun aloittaminen tai määrättävä 54224: palvelun suorittaminen keskeytettäväksi. 54225: 6§ 54226: 54227: Palvelusuunnitelma 9§ 54228: 54229: Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten Este palvelun suorittamiselle 54230: yhdyskuntaseuraamuskeskus vahvistaa pal- 54231: velusuunnitelman, joka sisältää yhdyskunta- Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei 54232: palvelun yksityiskohtaisen aikataulun ja sen ole muusta kuin 8 §:ssä tarkoitetusta syystä 54233: muut ehdot. mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen 54234: Yhdyskuntaseuraamuskeskus voi pidentää enimmäisajan kuluessa, yhdyskuntaseuraa- 54235: palvelusuunnitelmassa vahvistettua suoritus- muskeskuksen on ilmoitettava asiasta viralli- 54236: aikaa enintään kolmella kuukaudella kerral- selle syyttäjälle. Syyttäjä saattaa asian 8 §:n 2 54237: laan, jos siihen on erityisiä syitä. Suoritusai- momentissa tarkoitetun tuomioistuimen käsi- 54238: ka ei näin pidennettynäkään saa ylittää yhtä teltäväksi. 54239: vuotta kolmea kuukautta. 54240: HE 136/2000 vp 47 54241: 54242: 54243: 11 § Vapausseuraamusviraston on vähennettävä 54244: yhteisestä yhdyskuntapalvelurangaistuksesta 54245: Uusi vankeusrangaistus yhdyskuntapalveluna aikaisemmin suoritettu 54246: osa sekä määrä, joka vastaa siitä vankeutena 54247: Jos syytt_äjä päät~ää syyttää yhdyskuntapal- suoritettua osaa. 54248: ~~lua s~onttavaa nkoksesta, josta voi syyttä- Vähentämisessä noudatetaan samaa van- 54249: Jan arviOn mukaan olla seuraamuksena van- keuden ja yhdyskuntapalvelun muuntosuh- 54250: keutta, syyttäjä voi palvelun täytäntöönpanon detta kuin yhdyskuntapalvelurangaistusta 54251: kieltämiseksi ilmoittaa asiasta yhdyskunta- määrättäessä on noudatettu. Vähennystä las- 54252: seuraamuskeskukselle. Yhdyskuntaseuraa- kettaessa käytetään tuomitulle edullisinta 54253: muskeskuksen on ilmoituksen saatuaan kiel- laskentatapaa. 54254: lettävä palvelun aloittaminen tai jatkaminen. 54255: 13 § 54256: 54257: 12 § Tarkemmat säännökset 54258: 54259: Täytäntöön pannun rangaistuksen vähentä- Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar- 54260: minen kemmat säännökset: 54261: 1) yhdyskuntapalvelupaikan järjestäjästä; 54262: Jos lainvoimaa vailla täytäntöön pantavana . 2~ menettelystä soveltuvuusselvityksen laa- 54263: ollut yhdyskuntapalvelutuomio muuttuu timisessa; 54264: muutoksenha~n johdosta vankeudeksi, vapa- 54265: 3)yhdyskuntapalvelun suorittamisen val- 54266: ~~~euraamusviraston on vähennettävä täytän- 54267: vonnasta; 54268: toon pantavasta vankeusrangaistuksesta mää- . _4)y~dysku~tapalyelun täytäntöönpanoon 54269: rä, joka vastaa siitä yhdyskuntapalveluna täy- liittyvistä tOimenpiteistä ja asiakirjoista sekä 54270: täntöön pantua osaa. täytäntöönpanon valvonnasta. 54271: . V ~staava vähennys on tehtävä, kun tuomio- Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet 54272: yhdy~kuntapalvelun täytäntöönpanosta ja 54273: I~tu~~- on kieltänyt yh~yskuntapalvelun täy- 54274: tantoonpanon, mutta ei ole määrännyt van- vahvistaa kaavat tarvittaville asiakirjoille. 54275: keutena täytäntöön pantavaksi jäävän ran- 54276: g~istu~sen osan pituu~ta, taikka kun osa yh- 54277: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu- 54278: teisesta vankeusrangaistuksesta on suoritettu ta 2001. 54279: yhdyskuntapalveluna. 54280: 48 HE 136/2000 vp 54281: 54282: 54283: 54284: 5. 54285: 54286: 54287: Laki 54288: nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain muuttamisesta 54289: 54290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54291: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1996 nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 54292: (1 058/1996) 2 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 54293: ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti ja 13 §, 54294: sellaisena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 30711999, seuraavasti: 54295: 54296: 2§ 8§ 54297: 54298: Nuorisorangaistus Valvoja 54299: 54300: Valvojan määrää yhdyskuntaseuraamus- 54301: Nuorisorangaistuksen toimeenpanosta vas- keskus. 54302: taa yhdyskuntaseuraamuskeskus. 54303: 54304: 9§ 54305: 54306: 6§ Nuorisorangaistuksen suorittaminen 54307: 54308: Toimeenpanosuunnitelma Nuorisopalvelu on suoritettava tuomiois- 54309: tuimen määräämän valvonta-ajan kuluessa. 54310: Yhdyskuntaseuraamuskeskus, tuomitun Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei tässä 54311: asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunta ja ajassa muusta kuin 10 §:n 1 momentissa 54312: tuomitulle määrätty valvoja laativat nuoriso- mainitusta syystä ole mahdollista, yhdyskun- 54313: rangaistuksen toimeenpanosuunnitelman, taseuraamuskeskus voi pidentää valvonta- 54314: jonka yhdyskuntaseuraamuskeskus vahvis- aikaa yhteensä enintään kolmella kuukaudel- 54315: taa. Suunnitelmaa voidaan vain erityisistä la. Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei edel- 54316: syistä muuttaa vahvistamisen jälkeen. lä tarkoitetusta syystä ole mahdollista piden- 54317: netyssä ajassa, tuomioistuin voi pidentää val- 54318: vonta-aikaa enintään kuudella kuukaudella 54319: tai erityisestä syystä katsoa rangaistuksen 54320: kokonaan suoritetuksi. 54321: 7§ Jos yhdyskuntaseuraamuskeskus haluaa 54322: saattaa valvonta-ajan pidentämistä koskevan 54323: Nuorisorangaistukseen tuomitun velvol- asian tuomioistuimen käsiteltäväksi, sen on 54324: lisuudet laadittava asiasta selvitys viralliselle syyttä- 54325: jälle. Virallisen syyttäjän tulee viipymättä 54326: saattaa asia tuomitun asuinpaikan käräjäoi- 54327: Tuomitulle, joka menettelee vastoin toi- keuden tai sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, 54328: meenpanosuunnitelmaa tai sen nojalla annet- joka ensimmäisenä oikeusasteena on ratkais- 54329: tuja määräyksiä, on yhdyskuntaseuraamus- sut nuorisorangaistukseen johtaneen rikos- 54330: keskuksen annettava kirjallinen huomautus. asian. 54331: HE 136/2000 vp 49 54332: 54333: 54334: 10 § ralliselta syyttäjäitä ilmoituksen, että nuori- 54335: sorangaistukseen tuomittua tullaan syyttä- 54336: Ehtojen rikkomisen käsittely mään rikoksesta, joka syyttäjän arvion mu- 54337: kaan voi johtaa 1 momentissa tarkoitetun yh- 54338: Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei aloi- teisen vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen. 54339: ta nuorisopalvelun suorittamista taikka jättää 54340: suorittamisen kesken tai muuten vakavasti 54341: rikkoo toimeenpanosuunnitelman ehtoja, yh- 13 § 54342: dyskuntaseuraamuskeskuksen on viipymättä 54343: laadittava selvitys asiasta viralliselle syyttä- Tarkemmat säännökset 54344: jälle. Samalla yhdyskuntaseuraamuskeskus 54345: voi kieltää nuorisopalvelun aloittamisen tai Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar- 54346: keskeyttää sen. kemmat säännökset: 54347: 1) täytäntöönpanoviranomaisista ja nuori- 54348: sopalvelupaikoista; 54349: 12 § 2) toimeenpanosuunnitelman laatimisesta; 54350: 3) nuorisorangaistukseen tuomitun valvon- 54351: Yhteisen rangaistuksen määrääminen nasta ja valvojan tehtävistä; 54352: 4) nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoon 54353: liittyvistä toimenpiteistä ja asiakirjoista. 54354: Kun yhteinen vankeusrangaistus on 1 mo- Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet 54355: mentin mukaan tuomittu, yhdyskuntaseu- nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta ja 54356: raamuskeskuksen on muutoksenhausta huo- vahvistaa kaavat tarvittaville asiakirjoille. 54357: limatta heti keskeytettävä nuorisorangais- 54358: tuksen täytäntöönpano. Yhdyskuntaseuraa- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu- 54359: muskeskus voi keskeyttää nuorisorangais- ta 2001. 54360: tuksen täytäntöönpanon myös, jos se saa vi- 54361: 54362: 54363: 54364: 54365: 7 209296X 54366: 50 HE 136/2000 vp 54367: 54368: 54369: 54370: 6. 54371: 54372: Laki 54373: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta 54374: 54375: 54376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54377: muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/ 1940) 54378: 9, 10, 12 ja 28 §seuraavasti: 54379: 54380: 9§ si kuukautta kestäneenä valvonta-aikana 54381: Ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksen- käyttäytynyt hyvin ja muutenkin on perustel- 54382: tekijöiden valvonnan järjestäminen ja johto tua aihetta otaksua, ettei valvonnan jat- 54383: kuuluu vapausseuraamusvirastolle. kaminen ole tarpeen, voi vapausseuraamus- 54384: virasto valvojan esityksestä lakkauttaa val- 54385: 10 § vonnan. 54386: Kun ehdollisesti tuomitun nuoren rikoksen- 54387: tekijän on oltava valvonnan alaisena, on yh- 54388: dyskuntaseuraamuskeskuksen määrättävä 28 § 54389: tuomitun valvojaksi yhdyskuntaseuraamus- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 54390: keskuksen virkamies tai siihen sopivaksi kat- töönpanosta annetaan valtioneuvoston ase- 54391: somansa muu henkilö. tuksella. 54392: 54393: 12 § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu- 54394: Jos ehdollisesti tuomittu on vähintään kuu- ta 2001. 54395: HE 136/2000 vp 51 54396: 54397: 54398: 54399: 7. 54400: 54401: Laki 54402: tutkintavankeudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 54403: 54404: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54405: muutetaan tutkintavankeudesta 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (615/1974) 1 §, 54406: sellaisena kuin se on laissa 45511987, seuraavasti: 54407: 54408: 54409: 1§ lan johtajan luvalla säilyttää muualla kuin 54410: Rikoksen johdosta vangittu on heti vietävä yleisessä vankilassa tai edellä mainitussa va- 54411: yleiseen vankilaan tai vapausseuraamusviras- pausseuraamusviraston hyväksymässä laitok- 54412: ton tutkiotavankien säilyttämistä varten hy- sessa. 54413: väksymään laitokseen. Jos rikoksen selvittä- Jos vangittu kutsutaan kuultavaksi esitut- 54414: miseksi on välttämätöntä, voi vangitsemises- kintaan muusta rikoksesta, hänet voidaan 54415: ta päättänyt viranomainen kuitenkin määrätä vartioituna päästää esitutkintaa varten yleisen 54416: hänet pidettäväksi muussa pitempiaikaista vankilan ulkopuolelle vapausseuraamusviras- 54417: säilytystä varten sopivassa paikassa enintään ton ja muun säilytyspaikan ulkopuolelle sen 54418: siihen asti, kunnes syyte otetaan tuomiois- toiminnasta vastaavan virkamiehen luvalla. 54419: tuimessa käsiteltäväksi. Sen jälkeen, kun 54420: syyte on ollut esillä tuomioistuimessa, van- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu- 54421: gittu voidaan vain vapausseuraamusviraston ta 2001. 54422: tai sen antamien ohjeiden mukaisesti vanki- 54423: 52 HE 136/2000 vp 54424: 54425: 54426: 54427: 8. 54428: 54429: 54430: Laki 54431: rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta 54432: 54433: 54434: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54435: muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun rikosrekisterilain (77011993) 4 §:n 1 momen- 54436: tin johdantokappale ja 3 kohta sekä 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 4 momentti 54437: laissa 1639/1995, seuraavasti: 54438: 54439: 54440: 4§ Oikeushenkilöä koskeva tieto luovutetaan 54441: Rikosrekisteristä voidaan 3 §:ssä tai muus- muulle 1 momentissa tarkoitetulle viran- 54442: sa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden omaiselle kuin vapausseuraamusvirastolle, 54443: estämättä luovuttaa henkilöä koskeva tieto: yhdyskuntaseuraamuskeskukselle tai van- 54444: keinhoitolaitokselle. 54445: 3) vapausseuraamusvirastolle, yhdyskunta- 54446: seuraamuskeskukselle ja vankeinhoitolaitok- 54447: selle rangaistuksen täytäntöönpanoa ja sovel- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu- 54448: tuvuusselvitystä varten sekä oikeusministe- ta 2001. 54449: riön asianomaiselle virkamiehelle armah- 54450: dusasioiden esittelyä varten; 54451: HE 136/2000 vp 53 54452: 54453: 54454: 54455: 9. 54456: Laki 54457: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminasta rikosasioissa annettujen 54458: tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain 24 ja 27 §:n muuttamisesta 54459: 54460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54461: muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa 54462: annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain (326/1963) 54463: 24 ja 27 § seuraavasti: 54464: 54465: 54466: 24 § 22 §:ssä edellytettyä valvonnan järjestämistä 54467: Tämän lain 1, 5, 10 ja 17 §: ssä tarkoitetun Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, 54468: pyynnön tekee Islannin, Norjan, Ruotsin tai esittää vapausseuraamusvirasto. 54469: Tanskan asianomainen viranomainen. Va- Jos pyyntö koskee sakon muuotarangais- 54470: pausseuraamusvirasto ratkaisee, onko pyyn- tuksen täytäntöönpanoa, vapausseuraa- 54471: töön suostuttava. musviraston on määrättävä muunta- 54472: rangaistuksen aika. 54473: 27 § 54474: Pyynnön, joka tarkoittaa 4 tai 8 §:n mu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivän elokuuta 54475: kaista täytäntöönpanoa taikka 15 tai 2001. 54476: 54477: 54478: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000 54479: 54480: Tasavallan Presidentti 54481: 54482: 54483: 54484: 54485: TARJA HALONEN 54486: 54487: 54488: 54489: 54490: Oikeusministeri Johannes Koskinen 54491: 54 HE 136/2000 vp 54492: 54493: 54494: Liite 54495: Rinnakkaistekstit 54496: 3. 54497: Laki 54498: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta 54499: 54500: 54501: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54502: muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun lain 54503: (39/ 1889) 1 luvun 2, 7 ja 8 §, 2 luvun 1 §:n 1 momentti, 1 b §:n l ja 2 momentti, 1 d §:n 1 ja 3 54504: momentti, 3 , 3 aja 3 b §, 3 d §:n 3 momentti, 9 a §:n 1 momentti, 9 c ja 10 a §, 10 b §:n 2 54505: momentti, 11 §:n 3 momentti, 13 §:n 3 ja 4 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 14 a §:n 2 ja 3 54506: momentti, 15 §:n 3 momentti, 18 §, 3luvun 2 b §:n 1 momentti, 2 c §:n 1 momentti, 6 §:n 2 54507: momentti, 8 §, 4luvun 1 §:n 2 momentti, 2 ja 3 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti, 54508: sellaisina kuin ne ovat 1 luvun 2, 7 ja 8 §, 2 luvun 9 a §:n 1 momentti ja 9 c §, 4luvun 2 §, 6 54509: §:n 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti laissa 128/1995, 2 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 54510: 61211994, 2 luvun 1 b §:n 1 ja 2 momentti, 3 §ja 3a § laissa 302/1971, 2 luvun 1 d §:n 1 ja 3 54511: momentti laissa 555/1990 ja mainitussa laissa 128/1995, 2 luvun 3 b §viimeksi mainitussa ja 54512: laissa 302/1971, 2 luvun 3 d §:n 3 momentti ja 6 §:n 2 momentti sekä 3 luvun 2 b §:n 1 mo- 54513: mentti ja 2c §:n 1 momentti laissa 364/1999, 2 luvun 10 a § laeissa 612/197 4 ja 349/1990, 2 54514: luvun 10 b §:n 2 momentti ja 11 §:n 3 momentti, 3 luvun 6 §:n 2 momentti sekä 4 luvun 1 §:n 54515: 2 momentti ja 3 § mainitussa laissa 612/197 4, 2 luvun 13 §:n 3 ja 4 momentti laissa 506/1988, 54516: 2 luvun 14 §:n 1 ja 2 momentti laeissa 840/1971 ja 1036/1975, 2 luvun 14 a §:n 2 ja 3 mo- 54517: mentti laissa 203/1966 ja mainitussa laissa 349/1990 selkä 2luvun 15 §:n 3 momentti viimek- 54518: si mainitussa laissa 349/1990 sekä 3 luvun 8 § mainituissa laeissa 6121197 4 ja 128/1995, seu- 54519: raavasti: 54520: 54521: Voimassa oleva laki Ehdotus 54522: 54523: 54524: 1luku 54525: 54526: Yleiset säännökset 54527: 54528: 2§ 2§ 54529: 54530: Rangaistuslaitokset Rangaistuslaitokset 54531: 54532: Rangaistuslaitoksia ovat vankilat, avolai- Rangaistuslaitoksia ovat vankilat, avolai- 54533: tokset ja nuorisovankilat tokset ja nuorisovankilat 54534: Avolaitoksina toimivat avovankilat, työ- Avolaitoksina toimivat avovankilat, työ- 54535: siirtolat ja muut rangaistuslaitokset tai nii- siirtolat ja muut rangaistuslaitokset tai nii- 54536: den osastot, jotka oikeusministeriö on mää- den osastot, jotka vapausseuraamusvirasto 54537: rännyt toimimaan avolaitoksina. on määrännyt toimimaan avolaitoksina. 54538: Rangaistuslaitoksista ja niiden nimistä Rangaistuslaitoksista ja niiden nimistä 54539: säädetään asetuksella. säädetään valtioneuvoston asetuksella. 54540: HE 136/2000 vp 55 54541: Voimassa oleva laki Ehdotus 54542: 54543: 7§ 7§ 54544: 54545: Toimivallan siirtäminen Toimivallan siirtäminen 54546: 54547: Asiat, jotka tämän lain tai sen nojalla an- Asiat, jotka tämän lain tai sen nojalla 54548: netun asetuksen taikka niiden nojalla anne- annetun valtioneuvoston tai oikeusministe- 54549: tun määräyksen mukaan ratkaisee rangais- riön asetuksen taikka niiden nojalla annetun 54550: tuslaitoksen johtaja, voidaan asianomaisen määräyksen mukaan ratkaisee rangaistuslai- 54551: ministeriön päätöksellä antaa myös laitok- toksen johtaja, voidaan vapausseuraamusvi- 54552: sen muun virkamiehen ratkaistavaksi sen raston päätöksellä antaa myös laitoksen 54553: mukaan kuin laitoksen työjärjestyksessä muun virkamiehen ratkaistavaksi sen mu- 54554: määrätään. Päätösvaltaa kurinpitoa, lain 2 kaan kuin laitoksen työjärjestyksessä mää- 54555: luvun 9 b §:n 2 momentissa tarkoitettua rätään. Kurinpitoa, lain 2 luvun 9 b §:n 2 54556: henkilönkatsastusta, rahavarojen säilyttä- momentissa tarkoitettua henkilönkatsastus- 54557: mistä ja 3 luvun 9 §:n nojalla tapahtuvaa ta, rahavarojen säilyttämistä ja 3 luvun 54558: vangin erillään pitämistä koskevassa asiassa 9 §:n 2 momentin nojalla tapahtuvaa vangin 54559: ei kuitenkaan voida siirtää. erillään pitämistä koskevassa asiassa pää- 54560: Rangaistuslaitoksen virkamiehen muusta tösvaltaa ei kuitenkaan voida siirtää. 54561: päätösvallasta määrätään tarvittaessa oike- Rangaistuslaitoksen virkamiehen muusta 54562: usministeriön ohjeiden mukaan laitoksen päätösvallasta määrätään tarvittaessa vapa- 54563: työjärjestyksessä. usseuraamusviraston ohjeiden mukaan lai- 54564: toksen työjärjestyksessä. 54565: 54566: 54567: 54568: 54569: 8§ 8§ 54570: 54571: Tarkemmat määräykset Tarkemmat säännökset 54572: 54573: Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- Valtioneuvoston asetuksella voidaan an- 54574: tamisesta antaa tarvittaessa oikeus- taa tarkempia säännöksiä: 54575: ministeriö. 1) vankeusrangaistuksen ja sakon muun- 54576: tarangaistuksen täytäntöönpanaan liittyvistä 54577: toimenpiteistä; 54578: 2) vangin sijoittamisesta, toiminnasta ja 54579: järjestyksestä rangaistuslaitoksessa, menet- 54580: telystä tässä laissa tarkoitettujen pakko- 54581: toimenpiteiden käyttämisessä, vangin yhte- 54582: yksistä rangaistuslaitoksen ulkopuolelle se- 54583: kä muusta vankeusrangaistuksen ja sakon 54584: muuotarangaistuksen täytäntöönpanon si- 54585: sällöstä. 54586: Täydentäviä säännöksiä 1 momentissa 54587: tarkoitetuista asioista annetaan tarvittaessa 54588: oikeusministeriön asetuksella. 54589: 56 HE 136/2000 vp 54590: Voimassa oleva laki Ehdotus 54591: 54592: 2luku 54593: 54594: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistukses- 54595: ta ja sakon muuntorangaistuksesta 54596: 54597: 1§ 1§ 54598: Vankeusrangaistukseen tai sakon muunta- Vankeusrangaistukseen tai sakon muunta- 54599: rangaistukseen tuomittu on viipymättä tuo- rangaistukseen tuomittu on viipymättä tuo- 54600: mion saatua lainvoiman toimitettava suorit- mion saatua lainvoiman toimitettava suorit- 54601: tamaan rangaistustaan. Rangaistuslaitoksiin tamaan rangaistustaan. Rangaistuslaitoksiin 54602: saapuvien henkilöiden määrän vaihteluiden saapuvien määrän vaihtelun tasoittamiseksi 54603: tasoittamiseksi oikeusministeriö voi antaa vapausseuraamusvirasto voi antaa määrä- 54604: määräyksiä siitä, minä päivänä rangaistus- yksiä siitä, minä päivänä rangaistuslaitokset 54605: laitokset ottavat vastaan rangaistukseen ottavat vastaan rangaistukseen tuomittuja. 54606: tuomittuja. Täytäntöönpanon alkaminen ei Täytäntöönpanon alkaminen ei kuitenkaan 54607: kuitenkaan tästä syystä saa siirtyä yli neljää tästä syystä saa siirtyä yli neljää kuukautta 54608: kuukautta tuomion lainvoimaiseksi tulosta. tuomion lainvoimaiseksi tulosta. 54609: 54610: 54611: 54612: 1b § 1b § 54613: Jos tuomittu on vakavan sairauden tai Jos tuomittu on vakavan sairauden tai 54614: vaikean vamman takia sellaisessa tilassa, et- vaikean vamman takia sellaisessa tilassa, et- 54615: tä hänen hoitonsa vaarantuisi rangaistuslai- tä hänen hoitonsa vaarantuisi rangaistuslai- 54616: tokseen toimittamisesta, taikka mielisairas, tokseen toimittamisesta, taikka mielisairas, 54617: oikeusministeriön on lykättävä rangaistuk- vapausseuraamusviraston on lykättävä ran- 54618: sen täytäntöönpanon aloittaminen, kunnes gaistuksen täytäntöönpanon aloittaminen, 54619: tuomittu on toipunut. Jos henkilö kuitenkin kunnes tuomittu on toipunut. Jos tuomittu 54620: jo on rangaistus- tai pakkolaitoksessa taikka kuitenkin jo on rangaistus- tai pakkolaitok- 54621: vankeinhoitoviranomaisten toimesta laitok- sessa taikka vankeinhoitoviranomaisten 54622: sen ulkopuolella hoidettavana, kun rangais- toimesta laitoksen ulkopuolella hoidettava- 54623: tuksen täytäntöönpano voisi alkaa, rangais- na, kun rangaistuksen täytäntöönpano voisi 54624: tus saadaan panna täytäntöön. alkaa, rangaistus saadaan panna täytäntöön. 54625: Jos vanki on jatkuvasti vakavan sairauden Jos vanki on jatkuvasti vakavan sairauden 54626: tai vaikean vamman takia hengenvaarassa tai vaikean vamman takia hengenvaarassa 54627: tai erikoishoitoa vaativassa tilassa taikka tai erikoishoitoa vaativassa tilassa taikka 54628: mielisairas ja hänen hoitamisensa vankein- mielisairas ja hänen hoitamisensa vankein- 54629: hoitoviranomaisten toimesta olisi erityisen hoitoviranomaisten toimesta olisi erityisen 54630: vaikeaa, oikeusministeriö voi rangaistuslai- vaikeaa, vapausseuraamusvirasto voi ran- 54631: toksen johtajan esityksestä tai häntä kuultu- gaistuslaitoksen johtajan esityksestä tai hän- 54632: aan laskea vangin vapaaksi laitoksen ulko- tä kuultuaan laskea vangin vapaaksi laitok- 54633: puolella hoidettavaksi. sen ulkopuolella hoidettavaksi. 54634: 54635: 54636: 54637: 1d § 1d § 54638: Enintään yhden vuoden lykkäyksen ran- Enintään yhden vuoden lykkäyksen ran- 54639: gaistuksen täytäntöönpanoon 1 c §:ssä tar- gaistuksen täytäntöönpanoon 1 c §:ssä tar- 54640: koitetuilla perusteilla myöntää täytäntöön- koitetuilla perusteilla myöntää täytäntöön- 54641: panoviranomaisena toimiva ulosottomies. panoviranomaisena toimiva ulosottomies. 54642: Yhden vuoden aika lasketaan siitä, kun täy- Aika lasketaan siitä, kun täytäntöönpanokir- 54643: HE 13612000 vp 57 54644: Voimassa oleva laki Ehdotus 54645: 54646: täntöönpanokirja on saapunut edellä maini- ja on saapunut ulosottomiehelle. Vapaus- 54647: tulle ulosottomiehelle. Oikeusministeriö voi seuraamusvirasto voi 1 c §:ssä tarkoitetuilla 54648: 1 c §:ssä tarkoitetuilla perusteilla edelleen perusteilla edelleen lykätä vankeusrangais- 54649: lykätä vankeusrangaistuksen täytäntöönpa- tuksen täytäntöönpanon aloittamista enin- 54650: non aloittamista enintään yhdellä vuodella tään yhdellä vuodella kerrallaan, jos se on 54651: kerrallaan, jos se on yleisen edun mukaista. yleisen edun mukaista. 54652: 54653: 54654: Jollei 1 momentin ensimmäisessä virk- Jos ulosottomies ei myönnä lykkäystä 54655: keessä tarkoitettu viranomainen ole myön- täytäntöönpanoon, tulee kielteinen päätös 54656: tänyt lykkäystä täytäntöönpanoon, tulee välittömästi alistaa vapausseuraamusviras- 54657: kielteinen päätös välittömästi alistaa oike- ton ratkaistavaksi. Alistaa tulee myös sel- 54658: usministeriön ratkaistavaksi. Alistaa tulee lainen päätös, jolla on myönnetty anottua 54659: myös sellainen päätös, jolla on myönnetty lyhyempi, alle kolmen kuukauden lykkäys. 54660: anottua lyhyempi, alle kolmen kuukauden Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet 54661: lykkäys. Oikeusministeriö antaa tarkemmat alistusmenettelystä. Kielteistä päätöstä ei 54662: ohjeet alistusmenettelystä. Kielteistä pää- kuitenkaan alisteta, jos: 54663: töstä ei alisteta: 54664: 1) jos lykkäyksen hakija ei pyynnöstä 1) lykkäyksen hakija ei pyynnöstä huoli- 54665: huolimatta ole esittänyt selvitystä hakemuk- matta ole esittänyt selvitystä hakemuksessa 54666: sessa mainitsemistaan perusteista; mainitsemistaan perusteista; 54667: 2) jos lykkäyshakemuksessa mainitut pe- 2) lykkäyshakemuksessa mainitut perus- 54668: rusteet ovat ilmeisen totuudenvastaisia; teet ovat ilmeisen totuudenvastaisia; 54669: 3) jos hakija on syyllistynyt uusiin rikok- 3) hakija on syyllistynyt uusiin rikoksiin 54670: siin tai on perusteltua aihetta olettaa hänen tai on perusteltua aihetta olettaa hänen pa- 54671: pakoilevan täytäntöönpanoa; koilevan täytäntöönpanoa; 54672: 4) jos hakija on asian vuoksi vangittuna; 4) hakija on asian vuoksi vangittuna; tai 54673: tai 54674: 5) jos oikeusministeriö on muusta perus- 5) vapausseuraamusvirasto on muusta pe- 54675: tellusta syystä päättänyt, ettei hakemukses- rustellusta syystä päättänyt, ettei vankeus- 54676: sa tarkoitettua vankeusrangaistusta koske- rangaistuksen lykkäyshakemusta koskevia 54677: viin lykkäyshakemuksiin tehtäviä päätöksiä päätöksiä tarvitse alistaa. 54678: tarvitse alistaa. 54679: 54680: 54681: 54682: 54683: 3§ 3§ 54684: Jos rangaistuksen täytäntöönpanon alka- Jos rangaistuksen täytäntöönpanon alka- 54685: minen on viivästynyt tai täytäntöönpano minen on viivästynyt tai täytäntöönpano 54686: keskeytynyt vangin syyttä, oikeusministeri- keskeytynyt vangin syyttä, vapausseuraa- 54687: ön tai, sen antamien ohjeiden mukaan, ran- musviraston tai sen antamien ohjeiden mu- 54688: gaistuslaitoksen johtajan on määrättävä, kaan rangaistuslaitoksen johtajan on mää- 54689: onko tähän kulunut aika kokonaan, osaksi rättävä, onko tähän kulunut aika kokonaan, 54690: tai lainkaan luettava rangaistusajaksi. osaksi tai lainkaan luettava rangaistusajaksi. 54691: 54692: 54693: 54694: 54695: 3a§ 3a§ 54696: Vanki saadaan oikeusministeriön tai, sen Vanki saadaan vapausseuraamusviraston 54697: antamien ohjeiden mukaan, rangaistuslai- tai sen antamien ohjeiden mukaan rangais- 54698: 8 209296X 54699: 58 HE 136/2000 vp 54700: Voimassa oleva laki Ehdotus 54701: 54702: toksen johtajan toimesta toimittaa rangais- tuslaitoksen johtajan toimesta toimittaa ran- 54703: tuslaitoksen ulkopuolelle sairaalaan tai vas- gaistuslaitoksen ulkopuolelle sairaalaan tai 54704: taavaan laitokseen hoidettavaksi tai tutkit- vastaavaan laitokseen hoidettavaksi tai tut- 54705: tavaksi. kittavaksi. 54706: Jos vangin on oltava henkilökohtaisesti Jos vangin on oltava henkilökohtaisesti 54707: saapuvilla tuomioistuimessa siellä vireillä saapuvilla tuomioistuimessa siellä vireillä 54708: olevan asian takia taikka tuomioistuin tai olevan asian takia taikka tuomioistuin tai 54709: sen puheenjohtaja muuten katsoo vangin sen puheenjohtaja muuten katsoo vangin 54710: henkilökohtaisen läsnäolon tarpeelliseksi henkilökohtaisen läsnäolon tarpeelliseksi 54711: eikä asian käsittelyä haitatta voida siirtää, eikä asian käsittelyä haitatta voida siirtää 54712: kunnes vanki on vapautunut, tuomioistui- kunnes vanki on vapautunut, tuomioistui- 54713: men tai sen puheenjohtajan on kutsuttava men tai sen puheenjohtajan on kutsuttava 54714: vanki kuultavaksi tuomioistuimeen. Tuo- vanki kuultavaksi tuomioistuimeen. Tuo- 54715: mioistuimeen kutsumista koskevasta pää- mioistuimeen kutsumista koskevasta pää- 54716: töksestä ei saa valittaa. töksestä ei saa valittamalla hakea muutosta. 54717: Jos vanki kutsutaan kuultavaksi muuhun Jos vanki kutsutaan kuultavaksi muuhun 54718: viranomaiseen kuin tuomioistuimeen, oike- viranomaiseen kuin tuomioistuimeen, va- 54719: usministeriön on päätettävä, päästetäänkö pausseuraamusviraston on päätettävä, pääs- 54720: vanki tämän takia rangaistuslaitoksen ulko- tetäänkö vanki tämän takia rangaistuslaitok- 54721: puolelle. sen ulkopuolelle. 54722: Tässä pykälässä tarkoitetusta syystä ran- Tässä pykälässä tarkoitetusta syystä ran- 54723: gaistuslaitoksen ulkopuolella olevalle van- gaistuslaitoksen ulkopuolella olevalle van- 54724: gille on järjestettävä tarpeellinen valvonta. gille on järjestettävä tarpeellinen valvonta. 54725: Aika, jonka vanki on rangaistuslaitoksen Aika, jonka vanki on rangaistuslaitoksen 54726: ulkopuolella, luetaan rangaistusajaksi. ulkopuolella, luetaan rangaistusajaksi. 54727: 54728: 54729: 54730: 3b§ 3b§ 54731: Oikeusministeriö tai, sen antamien ohjei- Vapausseuraamusvirasto tai sen antamien 54732: den mukaan, rangaistuslaitoksen johtaja voi ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johta- 54733: antaa vangillc luvan poistua lyhyeksi ajaksi ja voi antaa vangille luvan poistua lyhyeksi 54734: rangaistuslaitoksesta, jos siihen on tärkeä ajaksi rangaistuslaitoksesta, jos siihen on 54735: syy tai jos sitä rangaistusajan pituuden takia tärkeä syy tai jos sitä rangaistusajan pituu- 54736: on pidettävä muuten perusteltuna. Tarvitta- den takia on pidettävä muuten perusteltuna. 54737: essa hänelle voidaan määrätä saattaja. Tarvittaessa hänelle voidaan määrätä saatta- 54738: ja. 54739: Aika, jonka vanki l momentissa tarkoite- Aika jonka vanki 1 momentissa tarkoite- 54740: tun luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ul- tun luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ul- 54741: kopuolella, luetaan rangaistusajaksi, jos hän kopuolella, luetaan rangaistusajaksi, jos hän 54742: on noudattanut lupaan liittyviä ehtoja. on noudattanut lupaan liittyviä ehtoja. 54743: Muussa tapauksessa oikeusministeriön tai Muussa tapauksessa vapausseuraamusvi- 54744: sen antamien ohjeiden mukaan rangaistus- raston tai sen antamien ohjeiden mukaan 54745: laitoksen johtajan on määrättävä, luetaanko rangaistuslaitoksen johtajan on määrättävä, 54746: aika kokonaan, osaksi tai lainkaan rangais- luetaanko aika kokonaan, osaksi tai lain- 54747: tusajaksi. Jos vanki on rikkonut poisturuis- kaan rangaistusajaksi. Jos vanki on rikkonut 54748: luvan ehtoja, se voidaan ottaa huomioon poisturuisluvan ehtoja, se voidaan ottaa 54749: uuden poisturuisluvan myöntämistä harkit- huomioon uuden poisturuisluvan myöntä- 54750: taessa tai sen ehtoja määrättäessä. mistä harkittaessa tai sen ehtoja määrättäes- 54751: sä. 54752: HE 136/2000 vp 59 54753: Voimassa oleva laki Ehdotus 54754: 54755: 3d§ 54756: 54757: 54758: Vangin sijoittamisesta rangaistuslaitoksen Vangin sijoittamisesta rangaistuslaitoksen 54759: ulkopuolelle päättää asianomainen ministe- ulkopuolelle päättää vapausseuraamusvi- 54760: riö tai sen antamien ohjeiden mukaan ran- rasto tai sen antamien ohjeiden mukaan 54761: gaistuslaitoksen johtaja. Tarkemmat sään- rangaistuslaitoksen johtaja. Tarkemmat 54762: nökset annetaan asetuksella. säännökset sijoittamisesta tehtävästä sopi- 54763: muksesta ja sen ehdoista annetaan valtio- 54764: neuvoston asetuksella. 54765: 54766: 6§ 54767: 54768: 54769: Vangin rahavarojen hallussapidosta ja Vangin rahavarojen hallussapidosta ja 54770: käytöstä säädetään asetuksella. Vangin hal- käytöstä säädetään valtioneuvoston asetuk- 54771: lusta tai muualta laitoksen tiloista löydetyt sella. Vangin hallusta tai muualta laitoksen 54772: hänelle kuuluvat luvattomat rahavarat voi- tiloista löydetyt, hänelle kuuluvat luvatto- 54773: daan ottaa laitoksessa säilytettäväksi siihen mat rahavarat voidaan ottaa laitoksessa säi- 54774: asti, kun vanki vapautuu. Asiasta päättää lytettäväksi siihen asti, kun vanki vapautuu. 54775: rangaistuslaitoksen johtaja. Asiasta päättää rangaistuslaitoksen johtaja. 54776: 54777: 54778: 54779: 54780: 9a§ 9a§ 54781: Vangilla on oikeus vastaanottaa vieraita Vangilla on oikeus vastaanottaa vieraita 54782: valvonnan alaisena siten kuin asetuksella valvonnan alaisena siten kuin valtioneuvos- 54783: tarkemmin säädetään. Lähiomaisten ja van- ton asetuksella tarkemmin säädetään. Lä- 54784: gin asiamiehenä toimivan asianajajan tai hiomaisten ja vangin asiamiehenä toimivan 54785: yleisen oikeusavustajan sekä, milloin val- asianajajan tai yleisen oikeusavustajan sekä, 54786: vontaa muusta syystä ei katsota tarpeelli- jos valvontaa muusta syystä ei katsota tar- 54787: seksi, muidenkin vierailut voidaan sallia il- peelliseksi, muidenkin vierailut voidaan sal- 54788: man valvontaa. lia ilman valvontaa. 54789: 54790: 54791: 54792: 54793: 9c§ 9c§ 54794: Rangaistuslaitoksessa voi olla osastoja Rangaistuslaitoksessa voi olla osastoja 54795: vangeille, jotka sitoutuvat olemaan käyttä- vangeille, jotka sitoutuvat olemaan käyttä- 54796: mättä alkoholia ja muita huumaavia aineita mättä alkoholia ja muita huumaavia aineita 54797: sekä pyydettäessä antamaan virtsanäytteen sekä pyydettäessä antamaan virtsanäytteen 54798: tai suorittamaan puhalluskokeen. Vanki, jo- tai suorittamaan puhalluskokeen. Vanki, jo- 54799: ka rikkoo sitoumuksensa, poistetaan osas- ka rikkoo sitoumuksensa, poistetaan osas- 54800: tolta. Oikeusministeriön päätöksellä myös tolta. Vapausseuraamusviraston päätöksellä 54801: koko rangaistuslaitos voidaan määrätä toi- koko rangaistuslaitos voidaan määrätä toi- 54802: mimaan tällaisena yksikkönä. mimaan tällaisena yksikkönä. 54803: 60 HE 136/2000 vp 54804: Voimassa oleva laki Ehdotus 54805: 54806: 54807: 10 a § 10 a § 54808: Rangaistuslaitoksen johtaja saa rangaista Rangaistuslaitoksen johtaja saa päättää 54809: vankia varoituksena, oikeuksien menetyk- vangin rankaisemisesta varoituksella, oike- 54810: sellä enintään neljäntoista vuorokauden uksien menetyksellä enintään kolmen- 54811: ajaksi tai yksinäisyydellä enintään seitse- kymmenen vuorokauden ajaksi tai yksinäi- 54812: män vuorokauden ajaksi. syydellä enintään kahdenkymmenen vuoro- 54813: Johtokunta saa rangaista vankia varoituk- kauden ajaksi taikka, ellei edellä mainittuja 54814: sena, oikeuksien menetyksellä enintään rangaistuksia pidetä riittävinä, suoritetun 54815: kolmenkymmenen vuorokauden ajaksi tai ajan menetyksellä. Suoritetun ajan mene- 54816: yksinäisyydellä enintään kahdenkymmenen tyksen yhteenlaskettu aika ei saa ylittää 54817: vuorokauden ajaksi taikka, ellei edellä mai- puolta rangaistusajasta eikä yhdeksääkym- 54818: nittuja rangaistuksia pidetä riittävinä, suori- mentä päivää. Johtaja päättää myös ehdol- 54819: tetun ajan menetyksellä. Suoritetun ajan lisena määrätyn kurinpitorangaistuksen 54820: menetysten yhteinen aika ei saa ylittää täytäntöönpanosta vangin koeaikana teke- 54821: puolta rangaistusajasta eikä yhdeksääkym- män uuden järjestysrikkomuksen vuoksi. 54822: mentä päivää. 54823: Johtokunnan ehdollisena määräämän ku- 54824: rinpitorangaistuksen täytäntöönpanosta 54825: vangin koeaikana tekemän uuden järjestys- 54826: rikkomuksen vuoksi päättää johtokunta. 54827: Jos vankia on yhtäjaksoisesti pidetty yk- Jos vankia on yhtäjaksoisesti pidetty yk- 54828: sinäisyydessä kaksikymmentä vuorokautta, sinäisyydessä kaksikymmentä vuorokautta, 54829: yksinäisyysrangaistusta ei ole pantava täy- yksinäisyysrangaistus voidaan panna täy- 54830: täntöön ennen kuin seitsemän vuorokauden täntöön aikaisintaan seitsemän vuorokauden 54831: kuluttua mainitun ajan päättymisestä. kuluttua mainitun ajan päättymisestä. 54832: Jos vanki tuomioistuimessa tuomitaan Jos vanki tuomitaan tuomioistuimessa 54833: rangaistukseen rikoksesta, josta hänelle on rangaistukseen rikoksesta, josta hänelle on 54834: määrätty kurinpitorangaistus, viimeksi mai- määrätty kurinpitorangaistus, viimeksi mai- 54835: nittu rangaistus raukeaa siltä osin kuin sitä nittu rangaistus raukeaa siltä osin kuin sitä 54836: ei ole pantu täytäntöön. ei ole pantu täytäntöön. 54837: 54838: 54839: 54840: lOb § 54841: 54842: 54843: Rikkomuksesta tiedon saatuaan johtajan Rikkomuksesta tiedon saatuaan johtajan 54844: on viipymättä tutkittava asia yhdessä jon- on viipymättä tutkittava asia yhdessä jon- 54845: kun johtokunnan jäsenen tai kutsumansa es- kun esteettämän henkilön kanssa. 54846: teettömän henkilön kanssa. Jos rikkomus on 54847: käsiteltävä johtokunnassa, johtajan on saa- 54848: tettava asia käsiteltäväksi johtokunnan seu- 54849: raavassa kokouksessa. 54850: 54851: 54852: 54853: 11 § 54854: 54855: 54856: Milloin kahlehtiminen tai yksinäishuo- Jos kahlehtiminen tai yksinäishuoneeseen 54857: neeseen sijoittaminen on tarpeen väkivaltai- sijoittaminen on tarpeen väkivaltaisuuden 54858: HE 136/2000 vp 61 54859: Voimassa oleva laki Ehdotus 54860: 54861: suuden hillitsemiseksi, on mahdollisuuksien hillitsemiseksi, on mahdollisuuksien mu- 54862: mukaan kuultava lääkäriä. Mainituista toi- kaan kuultava lääkäriä. Mainituista toimen- 54863: menpiteistä on viipymättä ilmoitettava joh- piteistä on viipymättä ilmoitettava johtajal- 54864: tokunnalle. le. 54865: 54866: 54867: 13 § 54868: 54869: 54870: Ehdonalaiseen vapauteen päästäruisestä Ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä 54871: päättää oikeusministeriö tai sen ohjeiden päättää vapausseuraamusvirasto tai sen oh- 54872: mukaan vankilan johtokunta. Jos johtokunta jeiden mukaan vankilan johtaja. Johtajan 54873: on päättänyt, ettei vankia ole päästettävä päätös, jonka mukaan vankia ei ole päästet- 54874: ehdonalaiseen vapauteen kuukauden kulu- tävä ehdonalaiseen vapauteen kuukauden 54875: essa siitä, jolloin hänet oikeusministeriön kuluessa siitä, jolloin hänet vapaus- 54876: ohjeiden mukaan voidaan aikaisintaan pääs- seuraamusviraston ohjeiden mukaan voi- 54877: tää ehdonalaiseen vapauteen, päätös on saa- daan aikaisintaan päästää ehdonalaiseen va- 54878: tettava oikeusministeriön ratkaistavaksi. pauteen, on saatettava vapausseuraamusvi- 54879: Oikeusministeriö voi määrätä, että johto- raston ratkaistavaksi. Vapausseuraamus- 54880: kunnan päätöksessä tarkoitettu asia on saa- virasto voi määrätä, että johtajan päätös on 54881: tettava ministeriön ratkaistavaksi muissakin saatettava vapausseuraamusviraston rat- 54882: tapauksissa. kaistavaksi muissakin tapauksissa. 54883: Käsitellessään ehdonalaista vapauttamista Käsitellessään ehdonalaista vapauttamista 54884: koskevaa asiaa johtokunnan on varattava koskevaa asiaa johtajan on varattava van- 54885: vangille tilaisuus tulla kuulluksi. Johtokun- gille tilaisuus tulla kuulluksi. Johtajan on 54886: nan on ministeriöön toimitettaviin asia- liitettävä vapausseuraamusvirastoon toimi- 54887: kirjoihin liitettävä selostus vangin asian kä- tettaviin asiakirjoihin selostus vangin asian 54888: sittelyssä esittämästä lausumasta. Eh- käsittelyssä esittämästä lausumasta. Eh- 54889: donalaista vapauttamista koskeva kielteinen donalaista vapauttamista koskeva kielteinen 54890: päätös on perusteltava. päätös on perusteltava. 54891: 54892: 54893: 54894: 54895: 14 § 14 § 54896: Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on 54897: koeaikana valvonnan alainen, jollei oike- koeaikana valvonnan alainen, jollei vapaus- 54898: usministeriö tai sen antamien ohjeiden mu- seuraamusvirasto tai sen antamien ohjeiden 54899: kaan vankilan johtokunta koeajan lyhyyden mukaan vankilan johtaja koeajan lyhyyden 54900: tai muun erityisen syyn takia toisin päätä. tai muun erityisen syyn takia toisin päätä. 54901: Valvonnan tarkoituksena on estää eh- Valvonnan tarkoituksena on estää eh- 54902: donalaiseen vapauteen päästettyä tekemästä donalaiseen vapauteen päästettyä tekemästä 54903: uutta rikosta ja tukea valvottavaa tämän uutta rikosta ja tukea valvottavaa tämän 54904: pyrkiessä elämään nuhteettomasti. pyrkiessä elämään nuhteettomasti. 54905: Valvojaksi voidaan määrätä sopivaksi Valvojaksi voidaan määrätä sopivaksi 54906: katsottu henkilö tai huoltoyhdistys. Jollei katsottu henkilö. Jollei sellaista valvojaa ole 54907: sellaista valvojaa ole määrätty, toimii määrätty, toimii valvojana poliisipiirin pääl- 54908: valvojana poliisipiirin päällikkö. likkö. 54909: 62 HE 136/2000 vp 54910: Voimassa oleva laki Ehdotus 54911: 54912: 14 a § 54913: 54914: Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jät- Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty jät- 54915: tää noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 tää noudattamatta tai muutoin rikkoo 1 54916: momentin säännöksiä tai sen nojalla annet- momentin säännöksiä tai sen nojalla annet- 54917: tuja määräyksiä (käytösrikkomus), tuomio- tuja määräyksiä (käytösrikkomus), tuomio- 54918: istuin voi julistaa ehdonalaisen vapauden istuin voi julistaa ehdonalaisen vapauden 54919: menetetyksi. Jos vapaaksi päästetty, joka ei menetetyksi. Jos vapaaksi päästetty, joka ei 54920: ole valvonnan alainen, rikkoo 1 momentin 3 ole valvonnan alainen, rikkoo 1 momentin 3 54921: kohdan säännöksiä tai hänelle vapaaksi kohdan säännöksiä tai hänelle 6 kohdan 54922: päästettäessä 6 kohdan mukaisesti annettuja mukaisesti annettuja määräyksiä, vapaus- 54923: määräyksiä, oikeusministeriö voi asettaa seuraamusvirasto voi asettaa hänet jäljellä 54924: hänet jäljellä olevaksi koeajaksi valvonnan olevaksi koeajaksi valvonnan alaiseksi. 54925: alaiseksi. 54926: Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty on Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty on 54927: vähintään kuusi kuukautta kestäneenä val- vähintään kuusi kuukautta kestäneenä val- 54928: vonta-aikana osoittanut hyvää käytöstä ja vonta-aikana osoittanut hyvää käytöstä ja 54929: on perusteltua aihetta otaksua, ettei valvon- on perusteltua aihetta otaksua, ettei valvon- 54930: nan jatkaminen ole tarpeen, voi oikeusmi- nan jatkaminen ole tarpeen, vapausseuraa- 54931: nisteriö valvojan esityksestä lakkauttaa val- musvirasto voi valvojan esityksestä lakkaut- 54932: vonnan. taa valvonnan. 54933: 54934: 54935: 15 § 54936: 54937: 54938: Jollei vapaaksi päästetty ole valvonnan Jos vapaaksi päästetty ei ole valvonnan 54939: alainen, 1 momentissa tarkoitettu pidättämi- alainen, pidättämiseen oikeutettu virkamies 54940: seen oikeutettu virkamies voi, jollei ole riit- voi tehdä vapausseuraamusvirastolle esi- 54941: täviä syitä ehdonalaisen vapauden menet- tyksen vapaaksi päästetyn asettamisesta 54942: tämiseen, tehdä oikeusministeriölle esityk- valvontaan, jollei ole riittäviä syitä eh- 54943: sen vapaaksi päästetyn asettamisesta val- donalaisen vapauden menettämiseen. 54944: vontaan. 54945: 54946: 54947: 54948: 3luku 54949: 54950: Täytäntöönpanosta vankilassa 54951: 54952: 2b§ 2b§ 54953: Asianomaisen ministeriön päätöksellä Vapausseuraamusviraston päätöksellä 54954: voidaan rangaistuslaitokseen turvallisuus- voidaan rangaistuslaitokseen turvallisuus- 54955: syistä perustaa muusta laitoksesta eristetty syistä perustaa muusta laitoksesta eristetty 54956: osasto (varmuusosasto). osasto ( varmuusosasto ). 54957: 54958: 54959: 54960: 2c§ 2c§ 54961: Vangin sijoittamisesta varmuusosastolle Vangin SIJOittamisesta varmuusosastolle 54962: päättää asianomainen ministeriö rangaistus- päättää vapausseuraamusvirasto rangaistus- 54963: HE 136/2000 vp 63 54964: Voimassa oleva laki Ehdotus 54965: 54966: laitoksen johtajan esityksestä tai tätä kuul- laitoksen johtajan esityksestä tai tätä kuul- 54967: tuaan. Sijoittamisen perusteet on ilmoitetta- tuaan. Sijoittamisen perusteet on ilmoitetta- 54968: va vangille, jos ilmoittamisesta ei aiheudu va vangille, jollei ilmoittamisesta aiheudu 54969: vaaraa toisen henkilön terveydelle tai tur- vaaraa toisen henkilön terveydelle tai tur- 54970: vallisuudelle taikka haittaa rikoksen tutki- vallisuudelle taikka haittaa rikoksen tutki- 54971: miselle. miselle. 54972: 54973: 54974: 6§ 54975: 54976: 54977: Luotettavaksi katsottava vanki saa oike- Luotettavaksi katsottava vanki saa vapa- 54978: usministeriön tai, sen antamien ohjeiden usseuraamusviraston tai sen antamien oh- 54979: mukaan, rangaistuslaitoksen johtajan luval- jeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtajan 54980: la varsinaisena työaikana tehdä työtä va- luvalla varsinaisena työaikana tehdä työtä 54981: paudessa, työpaikassa sopivasti valvottuna vapaudessa, työpaikassa sopivasti valvottu- 54982: (siviilityö). Virkarikoksesta tuomittua van- na (siviilityö). Virkarikoksesta tuomittua 54983: keusrangaistusta suorittavalle ei kuitenkaan vankeusrangaistusta suorittavalle ei kuiten- 54984: voida myöntää lupaa siviilityönä hoitaa jul- kaan voida myöntää lupaa siviilityönä hoi- 54985: kista virkaa tai tointa. taa julkista virkaa tai tointa. 54986: 54987: 54988: 54989: 8§ 8§ 54990: Oikeusministeriö tai, sen antamien ohjei- Vapausseuraamusvirasto tai sen antamien 54991: den mukaan, rangaistuslaitoksen johtaja voi ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johta- 54992: antaa vangille, jonka henkilökohtaista läs- ja voi antaa vangille, jonka henkilökohtaista 54993: näoloa ulkopuolisessa oppilaitoksessa voi- läsnäoloa ulkopuolisessa oppilaitoksessa 54994: daan pitää perusteltuna opintojen harjoitta- voidaan pitää perusteltuna opintojen harjoit- 54995: misen tai koulunkäynnin takia, luvan pois- tamisen tai koulunkäynnin takia, luvan 54996: tua sitä varten rangaistuslaitoksesta. poistua sitä varten rangaistuslaitoksesta. 54997: Aika, jonka vanki 2 momentissa tarkoite- Aika jonka vanki 1 momentissa tarkoite- 54998: tun luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ul- tun luvan nojalla on rangaistuslaitoksen ul- 54999: kopuolella, luetaan rangaistusajaksi, jos kopuolella, luetaan rangaistusajaksi, jos 55000: vanki on noudattanut luvan ehtoja. Muussa vanki on noudattanut luvan ehtoja. Muussa 55001: tapauksessa oikeusministeriön tai, sen an- tapauksessa vapausseuraamusviraston tai 55002: tamien ohjeiden mukaan, rangaistus- sen antamien ohjeiden mukaan rangaistus- 55003: laitoksen johtajan on määrättävä, luetaanko laitoksen johtajan on määrättävä, luetaanko 55004: aika kokonaan tai osaksi rangaistusajaksi aika kokonaan tai osaksi rangaistusajaksi 55005: vai jätetäänkö se kokonaan rangaistusajaksi vai jätetäänkö se kokonaan rangaistusajaksi 55006: lukematta. lukematta. 55007: 55008: 55009: 4luku 55010: 55011: Täytäntöönpanosta avolaitoksessa 55012: 55013: 1§ 55014: 55015: 55016: Avolaitos on hallinnollisesti jonkin vanki- Avolaitos on hallinnollisesti jonkin vanki- 55017: 64 HE 136/2000 vp 55018: Voimassa oleva laki Ehdotus 55019: 55020: lan tai suoraan oikeusministeriön alainen lan tai suoraan vapausseuraamusviraston 55021: sen mukaan kuin oikeusministeriö määrää. alainen sen mukaan kuin oikeusministeriö 55022: määrää. 55023: 55024: 2§ 2§ 55025: Sakon muuntorangaistuksen ja enintään Vapausseuraamusvirasto voi määrätä 55026: kahden vuoden pituisen yhdestä tai useam- suoritetavaksi avolaitoksessa sakon muun- 55027: masta rikoksesta tuomitun vankeus- tarangaistuksen ja enintään kahden vuoden 55028: rangaistuksen ja sellaiseen rangaistukseen pituisen yhdestä tai useammasta rikoksesta 55029: yhteenlasketun sakon muuntorangaistuksen tuomitun vankeusrangaistuksen ja sellai- 55030: oikeusministeriö voi määrätä suoritettavaksi seen rangaistukseen yhteenlasketun sakon 55031: avolaitoksessa. Edellytyksenä avolaitokseen muuntorangaistuksen. Edellytyksenä avo- 55032: määräämiselle on, että tuomittu soveltuu laitokseen määräämiselle on, että tuomittu 55033: avolaitokseen ja sen toimintaan eikä ole soveltuu avolaitokseen ja sen toimintaan, 55034: syytä olettaa hänen luvatta poistuvan laitok- eikä ole syytä olettaa hänen luvatta poistu- 55035: sesta. van laitoksesta. 55036: Vankilassa tai nuorisovankilassa rangais- Vankilassa tai nuorisovankilassa rangais- 55037: tustaan suorittavan vangin oikeusministeriö tustaan suorittavan vangin vapausseu- 55038: voi määrätä siirrettäväksi avolaitokseen raamusvirasto voi määrätä siirrettäväksi 55039: määräajaksi tai rangaistuksen jäljellä olevaa avolaitokseen määräajaksi tai rangaistuksen 55040: osaa suorittamaan, jos se on vankeinhoidol- jäljellä olevaa osaa suorittamaan, jos se on 55041: lisista syistä tarkoituksenmukaista. Alle 18- vankeinhoidollisista syistä tarkoituksenmu- 55042: vuotiaan vangin siirtämisen on oltava hänen kaista. Alle 18-vuotiaan vangin siirtämisen 55043: etunsa mukaista, vaikka häntä ei voitaisi pi- tulee olla hänen etunsa mukaista, vaikka 55044: tää erillään aikuisista vangeista. Määräyk- häntä ei voitaisi pitää erillään aikuisista 55045: sen voi oikeusministeriön vahvistamien pe- vangeista. Määräyksen voi vapausseuraa- 55046: rusteiden mukaan antaa myös rangaistuslai- musviraston vahvistamien perusteiden mu- 55047: toksen johtaja. kaan antaa myös rangaistuslaitoksen johta- 55048: ja. 55049: Jos avolaitoksessa oleva vanki osoittautuu Jos avolaitoksessa oleva vanki osoittautuu 55050: mielenlaatunsa, käyttäytymisensä tai ruu- mielenlaatunsa, käyttäytymisensä tai ruu- 55051: miillisen kuntonsa puolesta sopimattomaksi miillisen kuntonsa puolesta sopimaHornaksi 55052: avolaitokseen, oikeusministeriö voi vanki- avolaitokseen, vapausseuraamusvirasto voi 55053: lan johtokunnan tai vastaavasti avolaitoksen vankilan johtajan tai vastaavasti avolaitok- 55054: esimiehen esityksestä taikka johtokuntaa tai sen esimiehen esityksestä taikka johtajaa 55055: esimiestä kuultuaan määrätä hänet siirrettä- tai esimiestä kuultuaan määrätä hänet siir- 55056: väksi vankilaan tai nuorisovankilaan. Avo- rettäväksi vankilaan tai nuorisovankilaan. 55057: laitosaika luetaan tällöin rangaistusajaksi. Avolaitosaika luetaan tällöin rangaistus- 55058: ajaksi. 55059: 55060: 3§ 3§ 55061: Avolaitokseen määrätyn on käytettävä Avolaitokseen määrätyn on käytettävä 55062: omia vaatteitaan. Oikeusministeriö voi kui- omia vaatteitaan. Vapausseuraamusvirasto 55063: tenkin määrätä, että avovankiloissa tai jois- voi kuitenkin määrätä, että avovankiloissa 55064: sakin niistä noudatetaan mitä vangin vaate- tai joissakin niistä noudatetaan, mitä vangin 55065: tuksesta on 2luvun 7 §:ssä säädetty. vaatetuksesta 2 luvun 7 §:ssä säädetään. 55066: 55067: 55068: 6§ 55069: 55070: 55071: Palkasta ja toimintarahasta on tehtävä Palkasta ja toimintarahasta on tehtävä 55072: HE 136/2000 vp 65 55073: Voimassa oleva laki Ehdotus 55074: 55075: laissa säädetty pidätys veron ennakkoperin- laissa säädetty pidätys veron ennakkoperin- 55076: tää varten. Palkasta avolaitoksessa olevan tää varten. Avolaitoksessa olevan on suori- 55077: on suoritettava laitokselle korvaus ylläpi- tettava palkasta laitokselle korvaus ylläpi- 55078: tomenoista ja ruokakustannuksista siten tomenoista ja ruokakustannuksista siten 55079: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin 55080: Loppuosa on mahdollisen ulosmittauksen säädetään. Jäljelle jäävä osa on mahdolli- 55081: jälkeen vähintään kaksi kertaa kuukaudessa sen ulosmittauksen jälkeen vähintään kaksi 55082: annettava avolaitoksessa olevan omaan kertaa kuukaudessa annettava avolaitokses- 55083: käyttöön. sa olevan omaan käyttöön. 55084: 55085: 55086: 7§ 55087: 55088: 55089: Jos avolaitoksessa oleva on järjestysrik- Jos avolaitoksessa oleva on järjestysrik- 55090: komuksen taikka poistumisluvan, siviili- komuksen taikka poistumisluvan, siviili- 55091: työluvan tai opintoluvan ehtojen rikkomisen työluvan tai opintoluvan ehtojen rikkomisen 55092: vuoksi toimitettu vankilaan tai nuorisovan- vuoksi toimitettu vankilaan tai nuorisovan- 55093: kilaan, avolaitosaika luetaan rangais- kilaan, avolaitosaika luetaan rangais- 55094: tusajaksi. Laitoksesta poistumisen vuoksi tusajaksi. Laitoksesta luvatta poistumisen 55095: vankilaan tai nuorisovankilaan toimitetulle vuoksi vankilaan tai nuorisovankilaan toi- 55096: avolaitosaikaa ei lueta rangaistusajaksi. mitetulle avolaitosaikaa ei lueta rangaistus- 55097: Rikkomuksen laadun tai muun erityisen ajaksi. Rikkomuksen laadun tai muun eri- 55098: syyn takia oikeusministeriö voi edellä tässä tyisen syyn perusteella vapausseuraamusvi- 55099: momentissa tarkoitetuissa tapauksissa mää- rasto voi kuitenkin määrätä rangaistusajan 55100: rätä rangaistusajan laskemisesta toisin. Jos laskemisesta toisin. Jos avolaitoksessa ole- 55101: avolaitoksessa oleva on 1 momentin nojalla va on 1 momentin nojalla siirretty määrä- 55102: siin·etty määräajaksi vankilaan tai nuoriso- ajaksi vankilaan tai nuorisovankilaan, avo- 55103: vankilaan, avolaitosaikaa ei kuitenkaan saa laitosaikaa ei kuitenkaan saa määrätä mene- 55104: määrätä menetetyksi. tetyksi. 55105: 55106: 55107: 55108: 55109: 9 209296X 55110: 66 HE 136/2000 vp 55111: 55112: 55113: 55114: 4. 55115: Laki 55116: yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamisesta 55117: 55118: 55119: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 55120: muutetaan yhdyskuntapalvelusta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1 05511996) 1 §:n 55121: 2 momentti, 2 ja 6 §, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 moment- 55122: ti sekä 12 ja 13 § seuraavasti: 55123: 55124: Voimassa oleva laki Ehdotus 55125: 55126: 1§ 55127: 55128: Yhdyskuntapalvelu Yhdyskuntapalvelu 55129: 55130: 55131: Enintään viisi tuntia yhdyskuntapalvelu- Enintään viisi tuntia yhdyskuntapalvelu- 55132: rangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa rangaistuksesta voidaan kuitenkin suorittaa 55133: käyttämällä päihdeongelmien vähentämi- käyttämällä päihdeongelmien vähentämi- 55134: seen tarkoitettuja palveluja Kriminaali- seen tarkoitettuja palveluja yhdyskunta- 55135: huoltoyhdistyksen hyväksymällä tavalla. seuraamuskeskuksen hyväksymällä tavalla. 55136: 55137: 55138: 2§ 2§ 55139: 55140: Yhdyskuntapalvelun toimeenpano Yhdyskuntapalvelun toimeenpano 55141: 55142: Yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vas- Yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vas- 55143: taa Kriminaalihuoltoyhdistys. taa yhdyskuntaseuraamuskeskus. 55144: 55145: 55146: 6§ 6§ 55147: 55148: Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma 55149: 55150: Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten Yhdyskuntapalvelun suorittamista varten 55151: Kriminaalihuoltoyhdistys vahvistaa palve- yhdyskuntaseuraamuskeskus vahvistaa pal- 55152: lusuunnitelman, joka sisältää yhdyskunta- velusuunnitelman, joka sisältää yhdyskunta- 55153: palvelun yksityiskohtaisen aikataulun ja sen palvelun yksityiskohtaisen aikataulun ja sen 55154: muut ehdot. muut ehdot. 55155: Kriminaalihuoltoyhdistys voi pidentää Yhdyskuntaseuraamuskeskus voi pidentää 55156: palvelusuunnitelmassa vahvistettua suori- palvelusuunnitelmassa vahvistettua suori- 55157: tusaikaa enintään kolmella kuukaudella ker- tusaikaa enintään kolmella kuukaudella ker- 55158: rallaan, jos siihen on erityisiä syitä. Suori- rallaan, jos siihen on erityisiä syitä. Suori- 55159: tusaika ei näin pidennettynäkään saa ylittää tusaika ei näin pidennettynäkään saa ylittää 55160: yhtä vuotta kolmea kuukautta. yhtä vuotta kolmea kuukautta. 55161: HE 136/2000 vp 67 55162: Voimassa oleva laki Ehdotus 55163: 55164: 7§ 55165: 55166: Palveluehdot Palveluehdot 55167: 55168: 55169: Tuomitulle, joka menettelee vastoin pal- Tuomitulle, joka menettelee vastoin pal- 55170: velusuunnitelmaa tai muita ehtoja, on Kri- velusuunnitelmaa tai muita ehtoja, on yh- 55171: minaalihuoltoyhdistyksen annettava suul- dyskuntaseuraamuskeskuksen annettava 55172: linen tai kirjallinen huomautus. suullinen tai kirjallinen huomautus. 55173: 55174: 55175: 8§ 8§ 55176: 55177: Törkeä palveluehtojen rikkominen Törkeä palveluehtojen rikkominen 55178: 55179: Jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun Jos tuomittu ei aloita yhdyskuntapalvelun 55180: suorittamista, jättää sen suorittamisen kes- suorittamista, jättää sen suorittamisen kes- 55181: ken tai muulla tavoin törkeästi rikkoo yh- ken tai muulla tavoin törkeästi rikkoo yh- 55182: dyskuntapalvelun ehtoja, Kriminaalihuolto- dyskuntapalvelun ehtoja, yhdyskuntaseu- 55183: yhdistyksen on viipymättä ilmoitettava asi- raamuskeskuksen on viipymättä ilmoitetta- 55184: asta viralliselle syyttäjälle. Samalla Krimi- va asiasta viralliselle syyttäjälle. Samalla 55185: naalihuoltoyhdistyksen on kiellettävä yh- yhdyskuntaseuraamuskeskuksen on kiellet- 55186: dyskuntapalvelun aloittaminen tai määrät- tävä yhdyskuntapalvelun aloittaminen tai 55187: tävä palvelun suorittaminen keskey- määrättävä palvelun suorittaminen kes- 55188: tettäväksi. keytettäväksi. 55189: 55190: 55191: 9§ 9§ 55192: 55193: Este palvelun suorittamiselle Este palvelun suorittamiselle 55194: 55195: Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei Jos yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei 55196: ole muusta kuin 8 §:ssä tarkoitetusta syystä ole muusta kuin 8 §:ssä tarkoitetusta syystä 55197: mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen mahdollista 5 §:n 1 momentin mukaisen 55198: enimmäisajan kuluessa, Kriminaalihuolto- enimmäisajan kuluessa, yhdyskuntaseuraa- 55199: yhdistyksen on ilmoitettava asiasta viralli- muskeskuksen on ilmoitettava asiasta viral- 55200: selle syyttäjälle. Syyttäjä saattaa asian 8 §:n liselle syyttäjälle. Syyttäjä saattaa asian 8 55201: 2 momentissa tarkoitetun tuomioistuimen §:n 2 momentissa tarkoitetun tuomioistui- 55202: käsiteltäväksi. men käsiteltäväksi. 55203: 55204: 55205: 55206: 11 § 11 § 55207: 55208: Uusi vankeusrangaistus Uusi vankeusrangaistus 55209: 55210: Jos syyttäjä päättää syyttää yhdyskunta- Jos syyttäjä päättää syyttää yhdyskunta- 55211: palvelua suorittavaa rikoksesta, josta voi palvelua suorittavaa rikoksesta, josta voi 55212: syyttäjän arvion mukaan olla seuraamukse- syyttäjän arvion mukaan olla seuraamukse- 55213: na vankeutta, syyttäjä voi palvelun täytän- na vankeutta, syyttäjä voi palvelun täytän- 55214: töönpanon kieltämiseksi ilmoittaa asiasta töönpanon kieltämiseksi ilmoittaa asiasta 55215: 68 HE 136/2000 vp 55216: Voimassa oleva laki Ehdotus 55217: 55218: Kriminaalihuoltoyhdistykselle. Kriminaali- yhdyskuntaseuraamuskeskukselle. Yhdys- 55219: huoltoyhdistyksen on ilmoituksen saatuaan kuntaseuraamuskeskuksen on ilmoituksen 55220: kiellettävä palvelun aloittaminen tai jatka- saatuaan kiellettävä palvelun aloittaminen 55221: minen. tai jatkaminen. 55222: 55223: 55224: 12 § 55225: 55226: Täytäntöön pannun rangaistuksen vähen- Täytäntöön pannun rangaistuksen vähen- 55227: täminen täminen 55228: 55229: Jos lainvoimaa vailla täytäntöön pantava- Jos lainvoimaa vailla täytäntöön pantava- 55230: na ollut yhdyskuntapalvelutuomio muuttuu na ollut yhdyskuntapalvelutuomio muuttuu 55231: muutoksenhaun johdosta vankeudeksi, oi- muutoksenhaun johdosta vankeudeksi, va- 55232: keusministeriön vankeinhoito-osaston on pausseuraamusviraston on vähennettävä 55233: vähennettävä täytäntöön pantavasta vanke- täytäntöön pantavasta vankeusrangaistuk- 55234: usrangaistuksesta määrä, joka vastaa siitä sesta määrä, joka vastaa siitä yhdyskunta- 55235: yhdyskuntapalvelulla täytäntöön pantua palvelulla täytäntöön pantua osaa. 55236: osaa. 55237: Vastaava vähennys on tehtävä, kun tuo- Vastaava vähennys on tehtävä, kun tuo- 55238: mioistuin on kieltänyt yhdyskuntapalvelun mioistuin on kieltänyt yhdyskuntapalvelun 55239: täytäntöönpanon, mutta ei ole määrännyt täytäntöönpanon, mutta ei ole määrännyt 55240: vankeutena täytäntöön pantavaksi jäävän vankeutena täytäntöön pantavaksi jäävän 55241: rangaistuksen osan pituutta, taikka kun osa rangaistuksen osan pituutta, taikka kun osa 55242: yhteisestä vankeusrangaistuksesta on suori- yhteisestä vankeusrangaistuksesta on suori- 55243: tettu yhdyskuntapalveluna. tettu yhdyskuntapalveluna. 55244: Yhteisestä yhdyskuntapalvelurangaistuk- Vapausseuraamusviraston on vähennettä- 55245: sesta vankeinhoito-osaston on vähennettävä vä yhteisestä yhdyskuntapalvelurangaistuk- 55246: siitä yhdyskuntapalveluna aikaisemmin sesta yhdyskuntapalveluna aikaisemmin 55247: suoritettu osuus. Yhteisestä yhdyskuntapal- suoritettu osa sekä määrä, joka vastaa siitä 55248: velurangaistuksesta on vähennettävä myös vankeutena suoritettua osaa. 55249: määrä, joka vastaa siitä vankeutena suoritet- 55250: tua osaa. 55251: Vähentämisessä noudatetaan samaa van- Vähentämisessä noudatetaan samaa van- 55252: keuden ja yhdyskuntapalvelun muuntosuh- keuden ja yhdyskuntapalvelun muuntosuh- 55253: detta kuin yhdyskuntapalvelurangaistusta detta kuin yhdyskuntapalvelurangaistusta 55254: määrättäessä noudatettiin. Vähennystä las- määrättäessä on noudatettu. Vähennystä 55255: kettaessa käytetään tuomitulle edullisinta laskettaessa käytetään tuomitulle edullisinta 55256: laskentatapaa. laskentatapaa. 55257: 55258: 55259: 55260: 13 § 13 § 55261: 55262: Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset 55263: 55264: Tarkemmat säännöksiä tämän lain täytän- Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar- 55265: töönpanosta annetaan asetuksella. kemmat säännökset: 55266: 1) yhdyskuntapalvelupaikan järjestäjästä; 55267: 2) menettelystä soveltuvuusselvityksen 55268: laatimisessa; 55269: HE 136/2000 vp 69 55270: Voimassa oleva laki Ehdotus 55271: 55272: 3)yhdyskuntapalvelun suorittamisen val- 55273: vonnasta; 55274: 4)yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoon 55275: liittyvistä toimenpiteistä ja asiakirjoista se- 55276: kä täytäntöönpanon valvonnasta. 55277: Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet 55278: yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanosta ja 55279: vahvistaa kaavat tarvittaville asiakirjoille. 55280: 55281: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 55282: kuuta2001. 55283: 70 HE 136/2000 vp 55284: 55285: 55286: 55287: 5. 55288: Laki 55289: nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain muuttamisesta 55290: 55291: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 55292: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1996 nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 55293: (1 05811996) 2 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 55294: ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti ja 13 §, 55295: sellaisena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 307/1999, seuraavasti: 55296: 55297: Voimassa oleva laki Ehdotus 55298: 55299: 2§ 55300: 55301: Nuorisorangaistus Nuorisorangaistus 55302: 55303: 55304: Nuorisorangaistuksen toimeenpanosta Nuorisorangaistuksen toimeenpanosta 55305: vastaa Kriminaalihuoltoyhdistys. vastaa yhdyskuntaseuraamuskeskus. 55306: 55307: 55308: 6§ 6§ 55309: 55310: Toimeenpanosuunnitelma Toimeenpanosuunnitelma 55311: 55312: Kriminaalihuoltoyhdistys, tuomitun Yhdyskuntaseuraamuskeskus, tuomitun 55313: asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunta ja asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunta ja 55314: tuomitulle määrätty valvoja laativat nuori- tuomitulle määrätty valvoja laativat nuori- 55315: sorangaistuksen toimeenpanosuunnitelman, sorangaistuksen toimeenpanosuunnitelman, 55316: jonka Kriminaalihuoltoyhdistys vahvistaa. jonka yhdyskuntaseuraamuskeskus vahvis- 55317: Suunnitelmaa voidaan vain erityisistä syistä taa. Suunnitelmaa voidaan vain erityisistä 55318: muuttaa vahvistamisen jälkeen. syistä muuttaa vahvistamisen jälkeen. 55319: 55320: 55321: 55322: 7§ 55323: 55324: Nuorisorangaistukseen tuomitun velvolli- Nuorisorangaistukseen tuomitun velvolli- 55325: suudet suudet 55326: 55327: 55328: Tuomitulle, joka menettelee vastoin toi- Tuomitulle, joka menettelee vastoin toi- 55329: meenpanosuunnitelmaa tai sen nojalla an- meenpanosuunnitelmaa tai sen nojalla an- 55330: nettuja määräyksiä, on Kriminaalihuoltoyh- nettuja määräyksiä, on yhdyskuntaseuraa- 55331: distyksen annettava kirjallinen huomautus. muskeskuksen annettava kirjallinen huo- 55332: mautus. 55333: HE 136/2000 vp 71 55334: Voimassa oleva laki Ehdotus 55335: 55336: 8§ 8§ 55337: 55338: Valvoja Valvoja 55339: 55340: Valvojan määrää Kriminaalihuoltoyhdis- Valvojan määrää yhdyskuntaseuraamus- 55341: tys. keskus. 55342: 55343: 55344: 55345: 9§ 9§ 55346: 55347: Nuorisorangaistuksen suorittaminen Nuorisorangaistuksen suorittaminen 55348: 55349: Nuorisopalvelu on suoritettava tuomiois- Nuorisopalvelu on suoritettava tuomiois- 55350: tuimen määräämän valvonta-ajan kuluessa. tuimen määräämän valvonta-ajan kuluessa. 55351: Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei tässä Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei tässä 55352: ajassa muusta kuin 10 §:n 1 momentissa ajassa muusta kuin 10 §:n 1 momentissa 55353: mainitusta syystä ole mahdollista, Krimi- mainitusta syystä ole mahdollista, yhdys- 55354: naalihuoltoyhdistys voi pidentää valvonta- kuntaseuraamuskeskus voi pidentää valvon- 55355: aikaa yhteensä enintään kolmella kuukau- ta-aikaa yhteensä enintään kolmella kuu- 55356: della. Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei kaudella. Jos nuorisopalvelun suorittaminen 55357: edellä tarkoitetusta syystä ole mahdollista ei edellä tarkoitetusta syystä ole mahdollista 55358: Kriminaalihuoltoyhdistyksen pidentämässä pidennetyssä ajassa, tuomioistuin voi piden- 55359: ajassa, tuomioistuin voi pidentää valvonta- tää valvonta-aikaa enintään kuudella kuu- 55360: aikaa enintään kuudella kuukaudella tai eri- kaudella tai erityisestä syystä katsoa ran- 55361: tyisestä syystä katsoa rangaistuksen koko- gaistuksen kokonaan suoritetuksi. 55362: naan suoritetuksi. 55363: Jos Kriminaalihuoltoyhdistys haluaa saat- Jos yhdyskuntaseuraamuskeskus haluaa 55364: taa valvonta-ajan pidentämistä koskevan saattaa valvonta-ajan pidentämistä koske- 55365: asian tuomioistuimen käsiteltäväksi, sen on van asian tuomioistuimen käsiteltäväksi, 55366: laadittava asiasta selvitys viralliselle syyttä- sen on laadittava asiasta selvitys viralliselle 55367: jälle. Virallisen syyttäjän tulee viipymättä syyttäjälle. Virallisen syyttäjän tulee viipy- 55368: saattaa asia tuomitun asuinpaikan käräjäoi- mättä saattaa asia tuomitun asuinpaikan kä- 55369: keuden tai sen tuomioistuimen käsitel- räjäoikeuden tai sen tuomioistuimen käsitel- 55370: täväksi, joka ensimmäisenä oikeusasteena täväksi, joka ensimmäisenä oikeusasteena 55371: on ratkaissut nuorisorangaistukseen johta- on ratkaissut nuorisorangaistukseen johta- 55372: neen rikosasian. neen rikosasian. 55373: 55374: 55375: 55376: 10 § 10§ 55377: 55378: Ehtojen rikkomisen käsittely Ehtojen rikkomisen käsittely 55379: 55380: Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei 55381: aloita nuorisorangaistuksen suorittamista aloita nuorisopalvelun suorittamista taikka 55382: taikka jättää suorittamisen kesken tai muu- jättää suorittamisen kesken tai muuten va- 55383: ten vakavasti rikkoo toimeenpano- kavasti rikkoo toimeenpanosuunnitelman 55384: suunnitelman ehtoja, Kriminaalihuol- ehtoja, yhdyskuntaseuraamuskeskuksen on 55385: toyhdistyksen on viipymättä laadittava sel- viipymättä laadittava selvitys asiasta viralli- 55386: vitys asiasta viralliselle syyttäjälle. Samalla selle syyttäjälle. Samalla yhdyskunta- 55387: 72 HE 136/2000 vp 55388: Voimassa oleva laki Ehdotus 55389: 55390: Kriminaalihuoltoyhdistys voi kieltää nuori- seuraamuskeskus voi kieltää nuorisopalve- 55391: sopalvelun aloittamisen tai keskeyttää sen. lun aloittamisen tai keskeyttää sen. 55392: 55393: 55394: 12 § 55395: 55396: Yhteisen rangaistuksen määrääminen Yhteisen rangaistuksen määrääminen 55397: 55398: 55399: Kun yhteinen vankeusrangaistus on 1 Kun yhteinen vankeusrangaistus on 1 55400: momentin mukaan tuomittu, Kriminaali- momentin mukaan tuomittu, yhdyskunta- 55401: huoltoyhdistyksen on muutoksenhausta seuraamuskeskuksen on muutoksenhausta 55402: huolimatta heti keskeytettävä nuoriso- huolimatta heti keskeytettävä nuoriso- 55403: rangaistuksen täytäntöönpano. Kriminaali- rangaistuksen täytäntöönpano. Yhdyskunta- 55404: huoltoyhdistys voi keskeyttää nuoriso- seuraamuskeskus voi keskeyttää nuoriso- 55405: rangaistuksen täytäntöönpanon myös, jos se rangaistuksen täytäntöönpanon myös, jos se 55406: saa viralliselta syyttäjäitä ilmoituksen, että saa viralliselta syyttäjäitä ilmoituksen, että 55407: nuorisorangaistukseen tuomittua tullaan nuorisorangaistukseen tuomittua tullaan 55408: syyttämään rikoksesta, joka syyttäjän arvi- syyttämään rikoksesta, joka syyttäjän arvi- 55409: on mukaan voi johtaa 1 momentissa tarkoi- on mukaan voi johtaa 1 momentissa tarkoi- 55410: tetun yhteisen vankeusrangaistuksen tuo- tetun yhteisen vankeusrangaistuksen tuo- 55411: mitsemiseen. mitsemiseen. 55412: 55413: 55414: 55415: 13§ 13 § 55416: 55417: Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset 55418: 55419: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- V aitioneuvoston asetuksella annetaan tar- 55420: töönpanosta annetaan asetuksella. kemmat säännökset: 55421: 1) täytäntöönpanoviranomaisista ja nuori- 55422: sopalvelupaikoista; 55423: 2) toimeenpanosuunnitelman laatimisesta; 55424: 3) nuorisorangaistukseen tuomitun val- 55425: vonnasta ja valvojan tehtävistä; 55426: 4) nuorisorangaistuksen täytäntöönpa- 55427: naan liittyvistä toimenpiteistä ja asiakirjois- 55428: ta. 55429: Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet 55430: nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta ja 55431: vahvistaa kaavat tarvittaville asiakirjoille. 55432: 55433: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 55434: kuuta 2001. 55435: HE 136/2000 vp 73 55436: 55437: 55438: 55439: 6. 55440: Laki 55441: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta 55442: 55443: 55444: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 55445: muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/ 1940) 55446: 9, 10, 12 ja 28 §seuraavasti: 55447: 55448: Voimassa oleva laki Ehdotus 55449: 55450: 9§ 9§ 55451: Ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksen- Ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksen- 55452: tekijäin valvonnan järjestäminen ja johto tekijöiden valvonnan järjestäminen ja johto 55453: kuuluu oikeusministeriölle. kuuluu vapauseuraamusvirastolle. 55454: 55455: 55456: 10 § 10 § 55457: Kun ehdollisesti tuomitun nuoren rikok- Kun ehdollisesti tuomitun nuoren rikok- 55458: sentekijän on oltava valvonnan alaisena, on sentekijän on oltava valvonnan alaisena, on 55459: oikeusministeriön määrättävä tuomitun val- yhdyskuntaseuraamuskeskuksen määrättävä 55460: vojaksi siihen sopivaksi katsomansa henkilö tuomitun valvojaksi yhdyskuntaseuraamus- 55461: tai huoltoyhdistys tahi annettava valvonnan keskuksen virkamies tai siihen sopivaksi 55462: järjestäminen asianomaisen (huoltolauta- katsomansa muu henkilö. 55463: kunnan) tehtäväksi. 55464: 55465: 12 § 12 § 55466: Jos ehdollisesti tuomittu on vähintään Jos ehdollisesti tuomittu on vähintään 55467: kuusi kuukautta kestäneenä valvonta-aikana kuusi kuukautta kestäneenä valvonta-aikana 55468: käyttäytynyt hyvin ja muutenkin on perus- käyttäytynyt hyvin ja muutenkin on perus- 55469: teltua aihetta otaksua, ettei valvonnan jat- teltua aihetta otaksua, ettei valvonnan jat- 55470: kaminen ole tarpeen, voi oikeusministeriö kaminen ole tarpeen, voi vapaus- 55471: valvojan esityksestä lakkauttaa valvonnan. seuraamusvirasto valvojan esityksestä lak- 55472: kauttaa valvonnan. 55473: 55474: 55475: 28 § 28 § 55476: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 55477: töönpanosta annetaan asetuksella. töönpanosta annetaan valtioneuvoston ase- 55478: tuksella. 55479: 55480: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 55481: kuuta 2001. 55482: 55483: 55484: 55485: 55486: 10 209296X 55487: 74 HE 136/2000 vp 55488: 55489: 55490: 55491: 7. 55492: Laki 55493: tutkintavankeudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 55494: 55495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 55496: muutetaan tutkintavankeudesta 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (615/1974) 1 §, 55497: sellaisena kuin se on laissa 45511987, seuraavasti: 55498: 55499: Voimassa oleva laki Ehdotus 55500: 55501: 1§ 1§ 55502: Rikoksen johdosta vangittu on heti vietä- Rikoksen johdosta vangittu on heti vietä- 55503: vä yleiseen vankilaan tai oikeusministeriön vä yleiseen vankilaan tai vapausseuraa- 55504: tutkiotavankien säilyttämistä varten hyväk- musviraston tutkiotavankien säilyttämistä 55505: symään laitokseen. Milloin rikoksen selvit- varten hyväksymään laitokseen. Jos rikok- 55506: tämiseksi on välttämätöntä, voi vangitsemi- sen selvittämiseksi on välttämätöntä, voi 55507: sesta päättänyt viranomainen kuitenkin vangitsemisesta päättänyt viranomainen 55508: määrätä hänet pidettäväksi muussa pitempi- kuitenkin määrätä hänet pidettäväksi muus- 55509: aikaista säilytystä varten sopivassa paikassa sa pitempiaikaista säilytystä varten sopivas- 55510: enintään siihen asti, kunnes syyte otetaan sa paikassa enintään siihen asti, kunnes syy- 55511: tuomioistuimessa käsiteltäväksi. Sen jäl- te otetaan tuomioistuimessa käsiteltäväksi. 55512: keen, kun syyte on ollut esillä tuomiois- Sen jälkeen, kun syyte on ollut esillä tuo- 55513: tuimessa, vangittu voidaan vain oikeusmi- mioistuimessa, vangittu voidaan vain vapa- 55514: nisteriön luvalla säilyttää muualla kuin ylei- usseuraamusviraston tai sen antamien oh- 55515: sessä vankilassa tai edellä mainitussa oike- jeiden mukaisesti vankilan johtajan luvalla 55516: usministeriön hyväksymässä laitoksessa. säilyttää muualla kuin yleisessä vankilassa 55517: Milloin vangittu on kutsuttu kuultavaksi tai edellä mainitussa vapausseuraamusvi- 55518: esitutkintaan muusta rikoksesta, hänet voi- raston hyväksymässä laitoksessa. 55519: daan vartioituna päästää esitutkintaa varten Jos vangittu kutsutaan kuultavaksi esitut- 55520: yleisen vankilan ulkopuolelle oikeusminis- kintaan muusta rikoksesta, hänet voidaan 55521: teriön ja muun säilytyspaikan ulkopuolelle vartioituna päästää esitutkintaa varten ylei- 55522: sen toiminnasta vastaavan virkamiehen lu- sen vankilan ulkopuolelle vapausseuraa- 55523: valla. musviraston ja muun säilytyspaikan ulko- 55524: puolelle sen toiminnasta vastaavan virka- 55525: miehen luvalla. 55526: 55527: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 55528: kuuta 2001. 55529: HE 136/2000 vp 75 55530: 55531: 55532: 55533: 8. 55534: Laki 55535: rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta 55536: 55537: 55538: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 55539: . ffi:UUtetaan 20 päiv~nä elokuuta 1993 annetun rikosrekisterilain (770/1993) 4 §:n 1 momen- 55540: tn~ Johdantokappale Ja 3 kohta sekä 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 4 momentti 55541: laissa 1639/1995, seuraavasti: 55542: 55543: Voimassa oleva laki Ehdotus 55544: 55545: 4§ 4§ 55546: Rikosrekisteristä luovutetaan henkilöä Rikosrekisteristä voidaan 3 §:ssä tai 55547: koskeva tieto: muussa laissa säädetyn salassapitovelvolli- 55548: suuden estämättä luovuttaa henkilöä koske- 55549: va tieto: 55550: 55551: 3) vankeinhoitolaitokselle ja Kriminaali- 3) vapausseuraamusvirastolle, yhdyskun- 55552: huoltoyhdistykselle rangaistuksen täytän- taseuraamuskeskukselle ja vankeinhoito- 55553: töönpanoa ja soveltuvuusselvitystä varten laitokselle rangaistuksen täytäntöönpanoa ja 55554: sekä oikeusministeriön asianomaiselle vir- soveltuvuusselvitystä varten sekä oikeus- 55555: kamiehelle armahdusasioiden esittelyä var- ministeriön asianomaiselle virkamiehelle 55556: ten; armahdusasioiden esittelyä varten; 55557: 55558: Oikeushenkilöä koskeva tieto luovutetaan Oikeushenkilöä koskeva tieto luovutetaan 55559: muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle vi- muulle 1 momentissa tarkoitetulle viran- 55560: ranomaiselle vankeinhoitolaitokselle. Tie- omaiselle kuin vapausseuraamusvirastolle, 55561: toa ei luovuteta myöskään Kriminaalihuol- yhdyskuntaseuraamuskeskukselle tai van- 55562: toyhdistykselle. keinhoitolaitokselle. 55563: 55564: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 55565: kuuta 2001. 55566: 76 HE 136/2000 vp 55567: 55568: 55569: 9. 55570: Laki 55571: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminasta rikosasioissa annettujen 55572: tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain 24 ja 27 §:n muuttamisesta 55573: 55574: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 55575: muutetaan Suomen ja muidenpohjoismaidenvälisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa 55576: annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain (326/ 1963) 55577: 24 ja 27 § seuraavasti: 55578: 55579: Voimassa oleva laki Ehdotus 55580: 55581: 55582: 24 § 24 § 55583: Tämän lain 1, 5, 10 ja 17 §:ssä tarkoitetun Tämän lain 1, 5, 10 ja 17 §:ssä tarkoitetun 55584: pyynnön tekee Islannin, Norjan, Ruotsin tai pyynnön tekee Islannin, Norjan, Ruotsin tai 55585: Tanskan asianomainen viranomainen. Oi- Tanskan asianomainen viranomainen. Va- 55586: keusministeriö ratkaisee, onko pyyntöön pausseuraamusvirasto ratkaisee, onko 55587: suostuttava. pyyntöön suostuttava. 55588: 55589: 27§ 27 § 55590: Pyynnön, joka tarkoittaa 4 tai 8 §:n mu- Pyynnön, joka tarkoittaa 4 tai 8 §:n mu- 55591: kaista täytäntöönpanoa taikka 15 tai kaista täytäntöönpanoa taikka 15 tai 55592: 22 §:ssä edellytettyä valvonnan järjestämis- 22 §:ssä edellytettyä valvonnan järjestämis- 55593: tä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tans- tä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tans- 55594: kassa, esittää oikeusministeriö. kassa, esittää vapausseuraamusvirasto. 55595: Jos pyyntö koskee sakon muuntorangais- Jos pyyntö koskee sakon muuntorangais- 55596: tuksen täytäntöönpanoa, oikeusministeriön tuksen täytäntöönpanoa, vapausseuraamus- 55597: on määrättävä muuotarangaistuksen aika, viraston on määrättävä muuotarangaistuk- 55598: niin kuin 8 §:n 2 momentissa sanotaan. sen aika. 55599: 55600: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 55601: kuuta 2001. 55602: HE 137/2000 vp 55603: 55604: 55605: 55606: 55607: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi henkilötieto- 55608: lain muuttamisesta 55609: 55610: 55611: 55612: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 55613: 55614: Esityksessä ehdotetaan henkilötietolainsää- lötietodirektiivissä säädetyssä menettelyssä 55615: dännön muuttamista niin, että säännöksissä päättää tietosuojan tason riittävyydestä tai 55616: otetaan huomioon niin sanotun henkilötieto- riittämättömyydestä jäsenvaltioita sitovalla 55617: direktiivin nojalla tapahtuva komission tavalla. Henkilötietolakiin ehdotetaan lisättä- 55618: päätöksenteko. väksi säännökset komission päätöksenteosta 55619: Henkilötietodirektiivin mukaan henkilötie- ja päätösten velvoittavuudesta. 55620: toja voidaan siirtää Euroopan unionin Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 55621: ulkopuoliseen maahan yleensä vain sillä dollisimman pian sen jälkeen, kun se on 55622: edellytyksellä, että kyseisessä maassa taataan hyväksytty ja vahvistettu. 55623: tietosuojan riittävä taso. Komissio voi henki- 55624: 55625: 55626: 55627: 55628: 209275Z 55629: 2 HE 137/2000 vp 55630: 55631: 55632: 55633: 55634: YLEISPERUSTELUT 55635: 55636: 1. Nykytila jäsenvaltioita direktiiviä ei ole vielä pantu 55637: täytäntöön. Henkilötietolaki on sovelta- 55638: 1.1. Henkilötietojen siirtoa EU :n ulko- ~~~alalta~n ka~tav~ h~nkilötietojen käsittelyä 55639: puolelle koskeva sääntely saanteleva yleislaki, Jota sovelletaan täyden- 55640: ~äväst~ ~yös henkilötietojen käsittelyä 55641: Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsit- Jollakm tietyllä alueella sääntelevän erityis- 55642: telyssä ja näiden tietojen vapaasta lainsäädännön rinnalla. 55643: liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamen- Henkilötietoja voidaan henkilötietodirek- 55644: ~in. ja neuvoston direktiivin (95/46/EY), tiivin 25 artiklassa ilmaistun pääsäännön 55645: jäljempänä henkilötietodirektiivi, tavoittee- mukaan siirtää EU:n ulkopuoliseen niin sa- 55646: na on turvata yksilöiden perusoikeudet ja nott~un kolmanteen maahan vain, jos 55647: -vapaudet, erityisesti oikeus yksityisyy- kyseisessä maassa taataan tietosuojan riittävä 55648: teen henkilötietojen automaattisessa taso. Tietosuojan tason riittävyyttä on artik- 55649: tietojenkäsittelyssä ja manuaalisissa henkilö- lan 2 kohdan mukaan arvioitava kaikkien 55650: rekisteritoiminnoissa sekä henkilötietojen tiettyyn siirtoon tai siirtojen ryhmään liittyvi- 55651: vap~a. liikkuminen Euroopan unionin jäsen- en olosuhteiden osalta. Erityisesti on otettava 55652: valtiOiden välillä. Koska henkilötietojen huomioon tietojen luonne, suunnitellun käsit- 55653: kansainvälinen siirto on tarpeen muun ohella ~elyn tai .suunniteltujen käsittelyjen tarkoitus 55654: kansainvälisen kaupan kehittämiseksi, henki- Ja kestoaika, alkuperämaa ja lopullinen koh- 55655: lötietodirektiivillä taattava yksilöiden de, kyseisessä kolmannessa maassa voimassa 55656: tietosuoja ei ole esteenä henkilötietojen siir- olevat yleiset tai alakohtaiset oikeussäännöt 55657: rolle sellaisiin kolmansiin maihin, jotka sekä ammattisäännöt ja tässä maassa nouda- 55658: voivat turvata tietosuojan riittävän tason. tettavat turvatoimet. 55659: Henkilötietodirektiiviä sovelletaan yhteisön Suomen lainsäädännössä henkilötietodirek- 55660: oikeuden eli Euroopan unionin ensimmäisen ~iivin 25 artiklaan sisältyvä periaate 55661: pilarin oikeusjärjestelmän alaan kuuluvaan Ilmaistaan henkilötietolain 22 §:ssä. Sään- 55662: henkilötietojen käsittelyyn. Myös komission nöksen mukaan henkilötietoja voidaan siirtää 55663: henkilötietodirektiivin nojalla tekemä päätös Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueen tai 55664: tietosuojan tason riittävyydestä kolmannessa f:uroopan t~lousalueen (ETA) ulkopuolelle 55665: maassa voi näin ollen kohdistua vain sellai- amoastaan, JOS kyseisessä maassa taataan tie- 55666: seen henkilötietojen käsittelyyn, joka tosuojan riittävä taso. Tietosuojan tason 55667: toteutetaan ensimmäisen pilarin alueella. riittävyyden asianomaisessa kolmannessa 55668: Henkilötietodirektiiviä ei sovelleta Euroopan maassa arvioi kussakin tapauksessa rekiste- 55669: unionin toisen ja kolmannen pilarin alueella rini?itäj~ _ja. tietosuojavaltuutettu, jolle 55670: toteutettavaan henkilötietojen käsittelyyn, rekistennpitäjän on henkilötietolain 36 §:n 2 55671: kuten henkilötietojen käsittelyyn, joka liittyy momentin 1 kohdan mukaan ilmoitettava 22 55672: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V ja §:n nojalla toteutettavasta henkilötietojen 55673: VI osastossa tarkoitettuun yleistä turvalli- siirrosta. ETA-maat on rinnastettu henkilötie- 55674: suutta, puolustusta, valtion turvallisuutta ja tolaissa EU:n jäsenvaltioihin, koska ETA:aan 55675: valtion toimintaa rikosoikeuden alalla koske- kuuluvat EU:n ulkopuoliset maat, Islanti, 55676: viin toimiin. Norja ja Liechtenstein ovat sitoutuneet saat- 55677: Jäsenvaltioiden on tullut toteuttaa di- tamaan kansalliset lainsäädäntönsä 55678: rektiivin edellyttämät lainsäädännölliset vastaamaan henkilötietodirektiivin vaatimuk- 55679: toimenpiteet viimeistään 24 päivänä lokakuu- sia. 55680: ta 1998. Suomessa henkilötietojen käsittely Henkilötietodirektiivin 26 artiklassa sääde- 55681: on saatettu vastaamaan direktiivin velvoittei- tään niistä poikkeusperusteista, jotka 55682: ta 1 päivänä kesäkuuta 1999 voimaan oikeuttavat siirtämään henkilötietoja sellai- 55683: tulleella henkilötietolailla (523/ 1999). Osassa seen kolmanteen maahan, jossa ei taata 55684: HE 137/2000 vp 3 55685: 55686: 55687: tietosuojan riittävää tasoa 25 artiklan 2 koh- kolmansista maista, joissa vallitsevat saman- 55688: dassa tarkoitetulla tavalla. Henkilötietojen laiset olosuhteet, eikä muodosteta peiteltyä 55689: siirto on 26 artiklan 1 kohdan mukaan sal- kaupan estettä yhteisön tämänhetkisten kan- 55690: littua muun muassa rekisteröidyn sainvälisten sitoumusten mukaisesti. 55691: yksiselitteisesti antamalla suostumuksella tai, Komissio toteaa tietosuojan tason riittä- 55692: jos siirto on tarpeen rekisteröidyn ja rekiste- vyyden henkilötietodirektiivin 31 artiklan 2 55693: rinpitäjän välisen sopimuksen täytäntöön kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 55694: panemiseksi tai oikeusvaateen laatimiseksi. Komissiota avustaa jäsenvaltioiden edustajis- 55695: Jäsenvaltio voi 26 artiklan 2 kohdan nojalla ta koostuva komitea, jonka puheenjohtajana 55696: hyväksyä henkilötietojen siirron kolmanteen on komission edustaja. Puheenjohtaja tekee 55697: maahan myös, jos rekisterinpitäjä antaa riit- komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpi- 55698: tävät takeet henkilöiden yksityisyyden teistä ja komitea antaa siitä lausuntonsa. 55699: suojasta. Komissio konsultoi asiassa myös jäsenvalti- 55700: Henkilötietodirektiivin 26 artiklaa vastaava oiden tietosuojan valvontaviranomaisia, jotka 55701: sääntely sisältyy henkilötietolain 23 §:ään. ottavat asiaan kantaa henkilötietodirektiivin 55702: Pykälässä säädetään siitä, milloin henkilötie- 29 artiklan tietosuojatyöryhmässä. Saatuaan 55703: tojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle on komitean lausunnon komissio päättää toi- 55704: mahdollista silloin, kun edellä mainitut 22 menpiteistä. Jos toimenpiteet eivät ole 55705: §:ssä säädetyt yleiset edellytykset henkilötie- komitean lausunnon mukaisia, komission on 55706: tojen siirrolle eivät täyty. ilmoitettava niistä viipymättä neuvostolle ja 55707: lykättävä päättämiensä toimenpiteiden sovel- 55708: 1.1. Komission päätökset tamista. Neuvosto voi määräenemmistöllä 55709: päättää asiasta toisin. 55710: Yleistä Henkilötietojen siirto kolmanteen maahan 55711: on henkilötietodirektiivin 25 artiklassa sääde- 55712: Komissio voi henkilötietodirektiivin 25 ar- tyistä edellytyksistä poiketen 26 artiklan 4 55713: tiklan 6 kohdan mukaan todeta, että tietyssä kohdan mukaan mahdollista myös, jos ko- 55714: kolmannessa maassa taataan tietosuojan riit- missio päättää 31 artiklan 2 kohdassa 55715: tävä taso 25 artiklan 2 kohdan tarkoittamassa mainitun menettelyn mukaisesti, että tietyillä 55716: merkityksessä. Jäsenvaltioiden on toteutet- mallisopimuslausekkeilla annetaan riittävät 55717: tava tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen takeet henkilöiden yksityisyyden suojasta. 55718: komission päätöstä. Direktiivin 25 artiklan 4 Komissio on tehnyt 26 päivänä heinäkuuta 55719: kohdan nojalla komissio voi edellä mainitun 2000 ensimmäiset päätöksensä tietosuojan 55720: menettelyn mukaisesti todeta, että tietyssä tason riittävyydestä Unkarin, Sveitsin ja Yh- 55721: kolmannessa maassa ei taata tietosuojan riit- dysvaltojen osalta. Unkarin ja Sveitsin osalta 55722: tävää tasoa. Tällöin jäsenvaltioiden on komissio on katsonut tietosuojan riittävän 55723: toteutettava tarvittavat toimenpiteet kysei- tason tulevan turvatuksi kansallisella 55724: seen kolmanteen maahan kohdistuvien lainsäädännöllä. Yhdysvaltojen osalta ko- 55725: samanluonteisten siirtojen estämiseksi. missio on katsonut niin sanotun Safe 55726: Tietosuojan tason riittävyys voi perustua harbor -järjestelmän turvaavan tietosuojan 55727: joko kyseisessä kolmannessa maassa voimas- tason. Komission päätöksiä voidaan tarkistaa 55728: sa olevaan tietosuojalainsäädäntöön tai aina, kun päätöksen täytäntöönpanosta saadut 55729: tietosuojan taso voidaan taata muilla keinoin, kokemukset osoittavat sen olevan tarpeen. 55730: kuten esimerkiksi kyseisessä maassa voimas- Joka tapauksessa komissio arvioi päätösten 55731: sa olevilla yleisillä tai alakohtaisilla täytäntöönpanon kolmen vuoden kuluttua sii- 55732: oikeussäännöillä ja noudatettavilla turva- tä, kun ne on annettu tiedoksi jäsenvaltioille. 55733: toimilla. Koska kolmansissa maissa 55734: noudatetaan toisistaan poikkeavia tietosuojaa Unkarin ja Sveitsin lainsäädäntö 55735: koskevia näkemyksiä, on tietosuojan riittä- 55736: vyys arvioitava ja komission päätökset Komissio on 26 päivänä heinäkuuta 2000 55737: tehtävä siten, ettei mielivaltaisesti tai epäoi- tekemillään päätöksillä katsonut, että Unkari 55738: keudenmukaisesti syrjitä mitään niistä ja Sveitsi tarjoavat kaikessa henkilötietodi- 55739: 4 HE 137/2000 vp 55740: 55741: 55742: rektiivin soveltamisalaan kuuluvassa henki- kaupallisista syistä on pidetty tärkeänä, 55743: lötietojen käsittelyssä riittävän tietosuojan että henkilötietojen siirto Yhdysvaltoihin 55744: tason EU:sta siirrettäville henkilötiedoil- olisi mahdollisimman joustavaa, ovat komis- 55745: le. Tämä johtuu näiden maiden sio ja Yhdysvaltojen hallitus joutuneet 55746: tietosuojalainsäädännöstä ja siitä, että miettimään ratkaisuja, joilla tietosuojan riit- 55747: nämä maat ovat liittyneet Euroopan tävä taso henkilötietojen siirrossa tulisi 55748: neuvoston jäsenvaltioiden vuonna 1981 te- turvatuksi. 55749: kemään yleissopimukseen yksilöiden Komissio on Yhdysvaltojen kanssa henki- 55750: suojelusta henkilötietojen automaattisessa lötietodirektiivin 25 artiklan 5 kohdassa 55751: tietojenkäsittelyssä (SopS 36/2000). Kum- käymiensä keskustelujen nojalla 26 päivä- 55752: massakin maassa tietosuojaa koskevien nä heinäkuuta 2000 päättänyt, että 55753: säännösten soveltaminen on taattu muu- henkilötietojen siirroissa Yhdysvaltoihin tie- 55754: toksenhakukeinoin ja riippumattomien tosuojan riittävä taso on taattu, jos 55755: viranomaisten valvonnalla. yhdysvaltalainen siirronsaaja on sitoutunut 55756: Unkarissa henkilötietojen suojaa turvataan noudattamaan Yhdysvaltojen kauppaministe- 55757: sekä perustuslailla että tietosuojalailla, joka riön (US Department of Commerce) ja 55758: on tullut voimaan 1 päivänä toukokuuta komission hyväksymiä ja Yhdysvaltojen 55759: 1993. Henkilötietojen suojaan liittyviä sään- kauppaministeriön vahvistamia niin sanottu- 55760: nöksiä on myös alakohtaisissa laeissa. ja kansainvälisiä Safe harbor ("turvasatama") 55761: Myös Sveitsissä henkilötietojen suojasta on -periaatteita. 55762: säädetty sekä perustuslaissa että liittovaltion Safe harbor -järjestelmään voi liittyä yh- 55763: ja kantonien lainsäädännössä. Liittovaltion dysvaltalainen organisaatio, jossa sovelletaan 55764: perustuslaissa taataan kaikille henkilöille oi- tehokkaan henkilötietojen suojan takaavaa 55765: keus yksityisyyden suojaan ja erityisesti lainsäädäntöä tai säännöstöä. Organisaation 55766: oikeus suojeluun henkilötietojen väärinkäyt- tulee kuulua sellaisen komission päätöksessä 55767: töä vastaan. Liittovaltion tuomioistuimen luetellun Yhdysvaltojen valtiollisen toimie- 55768: kehittämässä oikeuskäytännössä on vahvis- limen lakisääteisen toimivallan piiriin, jolla 55769: tettu yleiset periaatteet, joita sovelletaan on valtuudet tutkia valituksia ja määrätä kor- 55770: henkilötietojen käsittelyyn sekä liittovaltion vauksia sopimattomista tai harhaanjohtavista 55771: että kantonien tasolla. käytännäistä sekä tarjota oikeussuojaa yksi- 55772: Sveitsin liittovaltion yleinen tietosuojala- tyisille, jos periaatteita ei noudateta. 55773: ki tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta Järjestelmään liittyneiden organisaatioiden 55774: 1993. Lakia sovelletaan liittovaltion toi- on noudatettava Safe harbor -periaatteita ja 55775: mielinten ja koko yksityissektorin sitouduttava periaatteiden noudattamiseen 55776: suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn, se- julkisesti. Jos Safe harbor-järjestelmään 55777: kä kantonien toimielinten suorittamaan liittynyt organisaatio ei noudata tietosuojape- 55778: käsittelyyn liittovaltion lainsäädännön täy- riaatteita, asian on oltava kannekelpoinen 55779: täntöönpanemiseksi, jos kantonit eivät Federal Trade Comission Act -lain nojalla, 55780: määrää, että kyseisiin käsittelyihin sovelle- jossa kielletään kauppaa koskevat tai kaup- 55781: taan kantonien tietosuojaa koskevia paan vaikuttavat sopimattomat tai vilpilliset 55782: säännöksiä. Useimmat kantonit ovat antaneet toimet, tai vastaavan muun lain nojalla, jossa 55783: lakeja sellaisia aloja koskevasta tietosuojasta, kielletään kyseiset toimet. 55784: jotka kuuluvat niiden toimivaltaan. Muissa Safe harbor -järjestelmään liitytään il- 55785: kantoneissa tietojen käsittelyä ohjaavat ohje- moittamalla asiasta Yhdysvaltojen 55786: säännön tasoiset määräykset tai kantonien kauppaministeriölle tai sen nimeämälle edus- 55787: tuomioistuimissa kehitetyt periaatteet. tajalle. Yhdysvaltojen kauppaministeriö tai 55788: sen nimeämä ylläpitää yleisesti saatavilla 55789: Yhdysvallat ja Safe harbor -järjestelmä olevaa luetteloa organisaatioista, jotka 55790: ilmoittavat noudattavansa Safe harbor 55791: Päinvastoin kuin edellä mainituissa -periaatteita. Kauppaministeriö tai sen ni- 55792: maissa, Yhdysvalloissa ei ole yleistä tie- meämä edustaja pitää julkisesti saatavilla 55793: tosuojalainsäädäntöä. Koska muun muassa myös kaikki sille ilmoitetut lopulliset päätök- 55794: HE 137/2000 vp 5 55795: 55796: 55797: set, joiden mukaan organisaatio on jättänyt riittävät takeet tietosuojan tasosta. Jäsen- 55798: noudattamatta Safe harbor-periaatteita tai valtioiden on toteutettava tarvittavat 55799: jotka koskevat muita seikkoja, joiden perus- toimenpiteet noudattaakseen komission pää- 55800: teella organisaation osallistuminen Safe töksiä. 55801: harbor -järjestelmään saattaa päättyä. Tällai- Komissio on aloittanut tietosuojan tason 55802: sia seikkoja ovat esimerkiksi yritysostot ja takaavien mallisopimuslausekkeiden laatimi- 55803: sulautumiset. sen direktiivin 31 artiklan 2 kohdan 55804: Safe harbor -periaatteiden mukaan organi- mukaisessa komiteamenettelyssä. 55805: saation on muun muassa ilmoitettava 55806: rekisteröidylle, mihin tarkoitukseen se kerää 55807: ja käyttää häntä koskevia tietoja sekä annet- 1.2. Jäsenvaltioiden velvoitteet 55808: tava rekisteröidylle mahdollisuus päättää, 55809: saako hänen henkilötietojaan käyttää al- Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön 55810: kuperäisen käyttötarkoituksen kanssa henkilötietodirektiivi kansallisessa lainsää- 55811: yhteensopimattomaan tarkoitukseen tai luo- dännössään. Komission edellä kuvatut 55812: vuttaa kolmansille. Periaatteet takaavat päätökset ovat jäsenvaltioita velvoittavia. Jä- 55813: lähtökohtaisesti rekisteröidylle tarkastusoi- senvaltioiden on lähtökohtaisesti sallittava 55814: keuden häntä koskeviin tietoihin ja oikeuden tietojen siirto sellaiseen kolmanteen maahan, 55815: saada virheelliset tiedot korjatuiksi. Safe jossa komissio on todennut tietosuojan tason 55816: harbor -periaatteisiin sitoutuneiden organi- turvatuksi. Henkilötietojen sallitun siirron 55817: saatioiden on huolehdittava henkilötietojen edellytyksenä on kuitenkin myös, että hen- 55818: suojaamisesta ja periaatteiden rikkomisen va- kilötietodirektiivin muut säännökset 55819: ralta on kunkin organisaation osalta oltava täytäntöönpanevia kansallisia säännöksiä 55820: olemassa menettelyt, joilla varmistetaan tie- noudatetaan ennen tietojen siirtämistä. Tie- 55821: tosuojaperiaatteiden noudattaminen ja tosuojalautakunta voi henkilötietolain 44 §:n 55822: organisaatiolle koituvat seuraamukset niiden nojalla kieltää henkilötietojen siirron, ellei 55823: noudattamatta jättämisestä. siirrettävien tietojen käsittelyssä ole nouda- 55824: tettu kansallisia säännöksiä. 55825: Rekisterinpitäjän antamien takeiden riittä- Unkarin, Sveitsin ja Yhdysvaltojen tie- 55826: vyyden arviointi ja komission mallisopimus- tosuojan tason riittävyyttä koskevien 55827: lausekkeet komission päätösten mukaan jäsenvaltioiden 55828: on toteutettava päätösten noudattamisen edel- 55829: Vaikka tietosuojan tasoa tietyssä kolman- lyttämät toimenpiteet 90 päivän kuluessa 55830: nessa maassa ei olisikaan todettu turvatuksi siitä, kun ne on annettu tiedoksi jäsenval- 55831: henkilötietodirektiivin 25 artiklassa edellyte- tioille. Päätökset on annettu tiedoksi 55832: tyllä tavalla, voi jäsenvaltio kuitenkin jäsenvaltioiden pysyville edustajille 27 päi- 55833: henkilötietodirektiivin 26 artiklan 2 kohdan vänä heinäkuuta 2000 ja julkaistu yhteisön 55834: mukaan hyväksyä tietojen siirron tällaiseen virallisessa lehdessä 25 päivänä elokuuta 55835: maahan, jos rekisterinpitäjä antaa riittävät ta- 2000. 55836: keet henkilöiden yksityisyyden suojasta ja 55837: perusoikeuksien ja -vapauksien suojasta sekä 1.3. Ehdotetut muutokset 55838: vastaavien oikeuksien soveltamisesta. Rekis- 55839: terinpitäjän antamat takeet voivat johtua Henkilötietolakiin ei sisälly säännöksiä, 55840: erityisesti tietojen siirrossa käytettävistä so- joissa todettaisiin edellä mainittujen komissi- 55841: pimuslausekkeista. Jos toinen jäsenvaltio tai on päätösten velvoittavuus arvioitaessa 55842: komissio ilmaisee vastalauseensa edellä mai- kansallisesti kolmannen maan tietosuojan ta- 55843: nittujen takeiden hyväksymisestä, komissio son riittävyyttä. Lakiin ei sisälly myöskään 55844: voi direktiivin 31 artiklan 2 kohdassa maini- nimenomaista säännöstä siitä, että tietojen 55845: tun menettelyn mukaisesti päättää, ovatko siirto olisi sallittu silloin kun siirrossa 55846: takeet riittävät. Komissio voi edellä maini- käytetään komission hyväksymiä malli- 55847: tun menettelyn mukaisesti päättää myös, että sopimuslausekkeita. Näiden säännösten 55848: tietyillä mallisopimuslausekkeilla annetaan lisääminen henkilötietolakiin on tullut ajan- 55849: 6 HE 137/2000 vp 55850: 55851: 55852: kohtaiseksi komission edellä kuvattujen pää- mainituilla perusteilla tapahtuvista henkilö- 55853: tösten teon ollessa vireillä. Henkilötietojen tietojen siirroista kolmansiin maihin. Näiden 55854: siirron perusteiden ilmeneminen selvästi ja ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävien 55855: kokonaisuudessaan laista lisäisi myös henki- kolmansien maiden määrä tulee lisääntymään 55856: lötietojen käsittelyn avoimuutta. Näistä syistä sitä mukaa kuin komissio tekee edellä kuvat- 55857: esitetään, että henkilötietolakia täydennettäi- tuja päätöksiä tietosuojan tason riittävyydestä 55858: siin säännöksillä, joiden mukaan kyseisissä maissa. 55859: henkilötietojen siirto kolmansiin maihin voi Komissio antaa tekemänsä päätökset tie- 55860: perustua myös komission hyväksymiin edellä doksi jäsenvaltioille. Komission päätökset 55861: kuvattuihin päätöksiin tai mallisopimuslau- julkaistaan myös Euroopan yhteisöjen vi- 55862: sekkeisiin. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole rallisessa lehdessä. Tietosuojavaltuutetun 55863: kustannusvaikutuksia. Henkilötietojen siir- tehtävänä olisi muun toimialaansa kuuluvan 55864: rosta kolmansiin maihin ei olisi tiedotustoiminnan ohella pitää yleisesti saa- 55865: velvollisuutta ilmoittaa tietosuojavaltuutetul- tavilla tiedot komission päätöksistä ja Safe 55866: le, jos siirto perustuu edellä mainittuihin harbor -järjestelmään liittyneistä organisaa- 55867: komission päätöksiin tai mallisopimuslau- tioista sekä komission hyväksymät 55868: sekkeisiin. mallisopimuslausekkeet. 55869: Jonkir, verran lisätyötä tietosuojavaltuute- 55870: 2. Esityksen vaikutukset tulle aiheutuu myös tietosuojavaltuutettujen 55871: kansainvälisestä yhteistyöstä Safe harbor 55872: Ehdotuksella täsmennettäisiin henkilötieto- -järjestelmän mukaisessa EU:n tietosuoja- 55873: lain säännöksiä niistä perusteista, joilla viranomaisten paneelissa. Kyse on 55874: henkilötietojen siirto kolmansiin maihin on tietosuojaviranomaisten vapaamuotoisesta 55875: henkilötietodirektiivin mukaan sallittua. järjestelystä, jossa nämä voivat antaa oh- 55876: Henkilötietodirektiivin tarkoitus on yksi- jeita Safe harbor -järjestelmään liittyneille 55877: tyisyyden suojan turvaamisen ohella, että organisaatioille ja toimia muutenkin näi- 55878: henkilötietojen siirto olisi vapaata paitsi toi- hin organisaatioihin nähden Safe harbor 55879: siin EU:n jäsenvaltioihin, myös sellaisiin -periaatteiden täytäntöönpanoa tukevana 55880: kolmansiin maihin, joissa tietosuojan riittävä toimielimenä. 55881: taso turvataan direktiivin edellyttämällä ta- Koska komission päätöksiin tai mallisopi- 55882: valla. Nämä maat rionastuvat oikeuksissa ja muslausekkeisiin perustuvista henkilötietojen 55883: velvollisuuksissa EU:n jäsenvaltioihin, eikä siirroista ei olisi velvollisuutta ilmoittaa tie- 55884: niitä saa kohdella eri tavoin kuin jäsenval- tosuojavaltuutetulle, tämä toisaalta vähentäisi 55885: tioita. Henkilötietojen siirto sellaiseen henkilötietojen siirtoa koskevien ilmoitusten 55886: kolmanteen maahan, jossa komissio on pää- käsittelystä tietosuojavaltuutetulle aiheutuvaa 55887: töksellään todennut tietosuojan riittävän työtä. 55888: tason tulevan turvatuksi, on vapaata. Näiden Ehdotetuilla muutoksilla ei ole kustannus- 55889: maiden joukko laajenee sitä mukaa kuin ko- vaikutuksia. 55890: missio tekee tällaisia päätöksiä. Myös 55891: komission hyväksymät mallisopimuslausek- 3. Asian valmistelu 55892: keet tulevat helpottamaan rekisterinpitäjien 55893: mahdollisuuksia siirtää henkilötietoja EU:n Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyö- 55894: ulkopuolelle. nä oikeusministeriössä. Esitysehdotuksesta 55895: Rekisterinpitäjillä ei olisi velvollisuut- pyydettiin lausunto tietosuojavaltuutetulta, 55896: ta ilmoittaa tietosuojavaltuutetulle edellä jolla ei ollut siihen huomautettavaa. 55897: HE 137/2000 vp 7 55898: 55899: 55900: 55901: 55902: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 55903: 55904: 1. Lakiehdotusten perustelut kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti, 55905: että tietyssä kolmannessa maassa ei taata tie- 55906: 22 a §. Komission päätökset. Henkilötieto- tosuojan riittävää tasoa 25 artiklan 2 55907: jen siirto EU:n jäsenvaltioiden alueen ja kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jäsenvaltioi- 55908: ETA:n ulkopuolelle olisi 1 momentin mu- den on toteutettava tarvittavat toimenpiteet 55909: kaan mahdollista, jos Euroopan yhteisöjen samanluonteisten siirtojen estämiseksi kysei- 55910: komissio on henkilötietodirektiivin 25 artik- seen kolmanteen maahan. Tämän mukaisesti 55911: lan 6 kohdan mukaisesti todennut, että pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- 55912: kyseisessä maassa taataan tietosuojan riittävä väksi, ettei henkilötietoja voida siirtää EU:n 55913: taso. Henkilötietodirektiiviä sovelletaan yh- jäsenvaltioiden alueen tai ETA:n ulkopuolel- 55914: teisön oikeuden eli Euroopan unionin le, jos komissio on henkilötietodirektiivin 25 55915: ensimmäisen pilarin oikeusjärjestelmän alaan artiklan 4 kohdan mukaisesti todennut, että 55916: kuuluvaan henkilötietojen käsittelyyn. Myös kyseisessä maassa ei taata tietosuojan riittä- 55917: komission edellä mainittu päätös tietosuojan vää tasoa. Komissio voi arvioida tietosuojan 55918: tason riittävyydestä kolmannessa maassa voi tason riittävyyttä koko kyseisen maan tai 55919: näin ollen kohdistua vain sellaiseen henkilö- esimerkiksi osavaltion osalta taikka ainoas- 55920: tietojen käsittelyyn, joka toteutetaan taan maahan kohdistuvien tietyn tyyppisten 55921: ensimmäisen pilarin alueella. Henkilötietodi- siirtojen osalta. Komission päätöksestä käy 55922: rektiiviä ei sovelleta Euroopan unionin toisen ilmi, missä laajuudessa henkilötietojen siirto 55923: ja kolmannen pilarin alueella toteutettavaan kyseiseen maahan on kussakin tapauksessa 55924: henkilötietojen käsittelyyn, kuten henkilötie- kielletty. 55925: tojen käsittelyyn, joka liittyy Euroopan Komission päätökset julkaistaan yhteisön 55926: unionista tehdyn sopimuksen V ja VI osas- virallisessa lehdessä. Tietosuojavaltuutetun 55927: tossa tarkoitettuun yleistä turvallisuutta, tehtävänä olisi Suomessa tiedottaa näis- 55928: puolustusta, valtion turvallisuutta ja valtion tä komission päätöksistä ja niistä 55929: toimintaa rikosoikeuden alalla koskeviin kolmansista maista, joissa komissio on 55930: toimiin. päätöksellään katsonut tietosuojan ta- 55931: Tietosuojan tason riittävyys voi johtua ky- son riittäväksi tai riittämättömäksi. 55932: seisen maan lainsäädännöstä tai Tietosuojavaltuutettu tiedottaisi myös siitä 55933: kansainvälisistä sitoumuksista, jotka on tehty luettelosta, jota Yhdysvalloissa pidetään 55934: erityisesti henkilötietodirektiivin 25 artiklan Safe harbor -periaatteita noudattamaan sitou- 55935: 5 kohdassa tarkoitettujen komission kanssa tuneista organisaatioista. 55936: käytyjen keskustelujen yhteydessä. Kolman- 23 §. Poikkeusperusteet. Jäsenvaltio voi 55937: nessa maassa taattavan tietosuojan tason henkilötietodirektiivin 26 artiklan 2 kohdan 55938: riittävyyttä on 25 artiklan 2 kohdan mukaan mukaan hyväksyä henkilötietojen siirron sel- 55939: arvioitava kaikkien tiettyyn siirtoon tai siirto- laiseen kolmanteen maahan, jossa ei taata 55940: jen ryhmään liittyvien olosuhteiden osalta. tietosuojan riittävää tasoa direktiivin 25 55941: Erityisesti on otettava huomioon tietojen artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos 55942: luonne, suunnitellun käsittelyn tai suunnitel- rekisterinpitäjä antaa riittävät takeet henki- 55943: tujen käsittelyjen tarkoitus ja kestoaika, löiden yksityisyyden suojasta ja 55944: alkuperämaa ja lopullinen kohde, kyseisessä perusoikeuksien ja -vapauksien suojasta. 55945: kolmannessa maassa voimassa olevat yleiset Nämä takeet voivat erityisesti johtua so- 55946: tai alakohtaiset oikeussäännöt sekä ammatti- veltuvista sopimuslausekkeista. Tämän 55947: säännöt ja tässä maassa noudatettavat mukaisesti henkilötietolain 23 §:n 7 kohdassa 55948: turvatoimet. säädetään mahdolliseksi henkilötietojen siirto 55949: Komissio voi henkilötietodirektiivin 25 ar- EU:n jäsenvaltioiden tai ETA:n ulkopuolelle, 55950: tiklan 4 kohdan mukaan todeta 31 artiklan 2 jos rekisterinpitäjä antaa sopimuslausekkein 55951: 8 HE 137/2000 vp 55952: 55953: 55954: tai muulla tavoin riittävät takeet henkilöiden tavat toimenpiteet noudattaakseen komission 55955: yksityisyyden ja oikeuksien suojasta. päätöstä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tämä 55956: Henkilötietodirektiivin 26 artiklan 3 kohta poikkeusperuste henkilötietojen siirtoon lisä- 55957: velvoittaa jäsenvaltion ilmoittamaan artiklan tään pykälän uudeksi 8 kohdaksi. 55958: 2 kohdan mukaisesti hyväksymistään rekiste- Pykälän johdantokappaletta tarkistettaisiin 55959: rinpitäjän antamiin takeisiin perustuvista niin, että siinä viitattaisiin 22 §:n ohella myös 55960: henkilötietojen siirroista komissiolle ja ehdotettuun 22 a §: ään. 55961: muille jäsenvaltioille. Suomessa henkilötie- 55962: tojen siirrosta kolmansiin maihin tällä 2. Voimaantulo 55963: perusteella on henkilötietolain 36 §:n 2 55964: momentin 1 kohdan mukaan ilmoitettava Komission päätökset tietosuojan tason tur- 55965: tietosuojavaltuutetulle. Jos tietosuojavaltuu- vaamisesta kolmannessa maassa ovat 55966: tettu ilmoituksen saatuaan katsoo, että jäsenvaltioita velvoittavia. Unkarin, Sveitsin 55967: henkilötietoja voidaan siirtää EU:n jäsenval- ja Yhdysvaltojen tietosuojan tason riittävyyt- 55968: tioiden alueen tai ETA:n ulkopuolelle tä koskevien komission päätösten mukaan 55969: henkilötietolain 23 §:n 7 kohdan perusteella, jäsenvaltioiden on toteutettava päätösten 55970: hänen on tietosuojalautakunnasta ja tie- noudattamisen edellyttämät toimenpiteet 90 55971: tosuojavaltuutetusta annetun asetuksen päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin ne on 55972: (432/1994) 10 b §:n mukaan ilmoitettava täs- annettu tiedoksi jäsenvaltioille. Päätökset on 55973: tä komissiolle ja jäsenvaltioille. annettu tiedoksi jäsenvaltioiden pysyville 55974: Jos komissio tai toinen jäsenvaltio ei pidä edustajille 27 päivänä heinäkuuta 2000 ja 55975: turvatakeita riittävinä, komissio tekee asiassa julkaistu yhteisön virallisessa lehdessä 25 55976: päätöksen 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päivänä elokuuta 2000. Laki ehdotetaan tule- 55977: menettelyn mukaisesti. Jäsenvaltioiden on vaksi voimaan mahdollisimman pian sen 55978: toteutettava tarvittavat toimenpiteet noudat- jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. 55979: taakseen komission päätöstä. Pykälän 7 55980: kohtaan ehdotetaan edellä sanotusta johtuen 3. Säätäruisjärjestys 55981: lisättäväksi siinä nykyään säädetyn henkilö- 55982: tietojen siirron perusteen lisäedellytykseksi Ehdotetulla lailla täydennettäisiin säännök- 55983: se, ettei komissio ole todennut yksityisyyden siä niistä edellytyksistä, joilla henkilötietojen 55984: suojasta annettuja turvatakeita riittämättö- siirto EU:n jäsenvaltioiden alueen ja ETA:n 55985: miksi. ulkopuolelle on sallittua. Täsmentämällä näin 55986: Henkilötietojen siirto EU:n jäsenvaltioiden henkilötietojen käsittelyn sääntelyä laissa 55987: alueen ulkopuolelle on henkilötietodirektii- vahvistettaisiin samalla myös yksityisyyden 55988: vin 26 artiklan 4 kohdan mukaan suojan toteutumista henkilötietojen käsitte- 55989: mahdollinen myös, jos komissio päättää lyssä. Lakiehdotus on muutenkin 55990: 31 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn sopusoinnussa perustuslain kanssa, minkä 55991: mukaisesti, että tietyillä mallisopimuslausek- vuoksi se voidaan säätää tavallisessa lainsää- 55992: keilla annetaan riittävät takeet tietosuojan täruisjärjestyksessä. 55993: riittävän tason turvaamisesta. Edellä mainitut 55994: takeet antaa sekä tietojen luovuttaja että nii- Edellä esitetyn perusteella annetaan 55995: den vastaanottaja. Jäsenvaltioiden on 26 Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava la- 55996: artiklan 4 kohdan mukaan toteutettava tarvit- kiehdotus: 55997: HE 137/2000 vp 9 55998: 55999: 56000: 56001: 56002: Laki 56003: henkilötietolain muuttamisesta 56004: 56005: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56006: muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1999 annetun henkilötietolain (523/1 999) 23 §:n johdan- 56007: tokappale sekä 6 ja 7 kohta sekä 56008: lisätään lakiin uusi 22 a §ja 23 §:ään uusi 8 kohta seuraavasti: 56009: 56010: 22 a § 23 § 56011: 56012: Komission päätökset Poikkeusperusteet 56013: 56014: Henkilötietoja voidaan siirtää Euroopan Silloin kun siirto ei ole mahdollinen 22 tai 56015: unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan 22 a §:n nojalla, voidaan henkilötietoja kui- 56016: talousalueen ulkopuolelle siltä osin kuin Eu- tenkin siirtää, jos: 56017: roopan yhteisöjen komissio on yksilöiden 56018: suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja 6) siirto tehdään rekisteristä, josta yleinen 56019: näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta anne- tai erityisin perustein tapahtuva tiedonsaanti 56020: tun Euroopan parlamentin ja neuvoston on nimenomaisesti säädetty; 56021: direktiivin 95/46/EY, jäljempänä henkilötie- 7) rekisterinpitäjä antaa sopimuslausekkein 56022: todirektiivi, 3 artiklan ja 25 artiklan 6 kohdan tai muulla tavoin riittävät takeet henkilöiden 56023: mukaisesti todennut, että kyseisessä maassa yksityisyyden ja oikeuksien suojasta, eikä 56024: taataan tietosuojan riittävä taso. komissio ole henkilötietodirektiivin 3 artik- 56025: Henkilötietoja ei voida siirtää Euroopan lan ja 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti 56026: unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan todennut takeita riittämättömiksi; tai 56027: talousalueen ulkopuolelle siltä osin kuin ko- 8) siirto tapahtuu henkilötietodirektiivin 56028: missio on henkilötietodirektiivin 3 artiklan ja 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja komissi- 56029: 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti todennut, et- on hyväksymiä mallisopimuslausekkeita 56030: tä kyseisessä maassa ei taata tietosuojan käyttäen. 56031: riittävää tasoa. 56032: Tämä laki tulee vOimaan päivänä 56033: kuuta 2000. 56034: 56035: 56036: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000 56037: 56038: 56039: Tasavallan Presidentti 56040: 56041: 56042: 56043: 56044: TARJA HALONEN 56045: 56046: 56047: 56048: 56049: Oikeusministeri Johannes Koskinen 56050: 2092752 56051: 10 HE 137/2000 vp 56052: 56053: 56054: Liite 56055: Rinnakkaistekstit 56056: 56057: 56058: 56059: Laki 56060: henkilötietolain muuttamisesta 56061: 56062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56063: muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1999 annetun henkilötietolain (523/1999) 23 §:n johdan- 56064: tokappale sekä 6 ja 7 kohta sekä 56065: lisätään lakiin uusi 22 a §ja 23 §:ään uusi 8 kohta seuraavasti: 56066: 56067: Voimassa oleva laki Ehdotus 56068: 56069: 22 a § 56070: 56071: Komission på'å'tökset 56072: Henkilötietoja voidaan siirtää Euroopan 56073: unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan 56074: talousalueen ulkopuolelle siltä osin kuin 56075: Euroopan yhteisöjen komissio on yksilöiden 56076: suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja 56077: näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta an- 56078: netun Euroopan parlamentin ja neuvoston 56079: direktiivin 951461 EY, jäljempänä henkilötie- 56080: todirektiivi, 3 artiklan ja 25 artiklan 6 56081: kohdan mukaisesti todennut, että kyseisessä 56082: maassa taataan tietosuojan riittävä taso. 56083: Henkilötietoja ei voida siirtää Euroopan 56084: unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan 56085: talousalueen ulkopuolelle siltä osin kuin 56086: komissio on henkilötietodirektiivin 3 artik- 56087: lan ja 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti 56088: todennut, että kyseisessä maassa ei taata 56089: tietosuojan riittävää tasoa. 56090: 56091: 56092: 23 § 23 § 56093: 56094: Poikkeusperusteet Poikkeusperusteet 56095: 56096: Silloin kun 22 §:ssä säädetyt edellytykset Silloin kun siirto ei ole mahdollinen 22 tai 56097: eivät täyty, voidaan henkilötietoja kuitenkin 22 a §:n nojalla, voidaan henkilötietoja kui- 56098: siirtää, jos: tenkin siirtää, jos: 56099: 56100: 6) siirto tehdään rekisteristä, josta yleinen 6) siirto tehdään rekisteristä, josta yleinen 56101: tai erityisin perustein tapahtuva tiedonsaanti tai erityisin perustein tapahtuva tiedonsaanti 56102: on nimenomaisesti säädetty; tai on nimenomaisesti säädetty; 56103: HE 137/2000 vp 11 56104: Voimassa oleva laki Ehdotus 56105: 56106: 7) rekisterinpitäjä antaa sopimuslausek- 7) rekisterinpitäjä antaa sopimuslau- 56107: kein tai muulla tavoin riittävät takeet sekkein tai muulla tavoin riittävät 56108: henkilöiden yksityisyyden ja oikeuksien takeet henkilöiden yksityisyyden ja 56109: suojasta. oikeuksien suojasta, eikä komissio ole hen- 56110: kilötietodirektiivin 3 artiklan ja 26 artiklan 56111: 3 kohdan mukaisesti todennut takeita riit- 56112: tämättömiksi; tai 56113: 8) jos siirto tapahtuu henkilötietodirektii- 56114: vin 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja 56115: komission hyväksymiä mallisopimuslausek- 56116: keita käyttäen. 56117: 56118: 56119: Tämä laki tulee voimaan päivänä 56120: kuuta 2000. 56121: HE 138/2000 vp 56122: 56123: 56124: 56125: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien val- 56126: tionosuuslain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- 56127: lusta ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kult- 56128: tuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta 56129: sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 56130: 56131: 56132: 56133: 56134: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 56135: 56136: Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kun- koskisi perusopetuksen, lukion, ammatillisen 56137: tien valtionosuuslakia, sosiaali- ja tervey- koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen oppi- 56138: denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta lasta ja opiskelijaa kohden laskettavia yksik- 56139: annettua lakia, opetus- ja kulttuuritoimen ra- köhintoja, valtakunnallisten liikuntakeskus- 56140: hoituksesta annettua lakia sekä vapaasta si- ten opiskelijavuorokautta kohden laskettavia 56141: vistystyöstä annettua lakia. yksikköhintoja, kirjaston asukaskohtaisia yk- 56142: Tarkoituksena on jaksottaa valtion ja kun- sikköhintoja sekä kansalaisopistojen ja tai- 56143: tien välisen kustannustenjaon nelivuotistar- teen perusopetuksen opetustuntia kohden 56144: kistus kolmelle vuodelle siten, että valtion laskettavia yksikköhintoja. Kansanopistoissa 56145: vuoden 2001 talousarvioon sisällytetään kus- ja opintokeskuksissa vapaana sivistystyönä 56146: tannustenjaon tarkistuksesta puolet ja vuosi- järjestettävään koulutukseen sovellettavat 56147: en 2002 ja 2003 kumpaankin talousarvioon yksikköhinnat tarkistettaisiin todellisten yk- 56148: neljännes vuoden 2001 tasossa lasketosta sikkökustannusten mukaisiksi jo vuonna 56149: kustannustenjaon kokonaistarkistuksesta. 2001. 56150: Ehdotus toteutettaisiin täydentämällä kuntien Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 56151: valtionosuuslakia jaksottamista koskevilla, annettua lakia ehdotetaan lisäksi muutetta- 56152: määrävuosina sovellettavilla säännöksillä. vaksi siten, että kunnan rahoitusosuudessa 56153: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus- opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuk- 56154: järjestelmässä kustannustenjaon tarkistus siin otettaisiin vuodesta 200 l huomioon 56155: jaksotettaisiin vastaavalla tavalla lisäämällä myös oppisopimuskoulutuksella järjestetyn 56156: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen 56157: ja valtionosuudesta annettuun lakiin edellä perusteet. Museoiden valtionosuuden perus- 56158: mainitun kaltaiset säännökset. teena käytettävää yksikköhintaa henkilötyö- 56159: Opetus- ja kulttuuritoimen alalla ehdote- vuotta kohden ehdotetaan korotettavaksi. 56160: taan muutettaviksi opetus- ja kulttuuritoimen Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että kun- 56161: rahoituksesta annettua lakia sekä vapaasta si- tien valtionosuuslain täytäntöönpanosta eräil- 56162: vistystyöstä annettua lakia. Opetus- ja kult- le kunnille johtuvat erityiset taloudelliset 56163: tuuritoimen valtionrahoituksen perusteena vaikeudet voidaan ottaa huomioon harkin- 56164: käytettäviin yksikköhintoihin 1990-luvulla nanvaraista rahoitusavustusta vuodelle 2001 56165: valtiontalouden säästötoimenpiteiden vuoksi myönnettäessä. 56166: säädetyt alennukset purettaisiin asteittain Kuntien valtionosuuslakia, sosiaali- ja ter- 56167: vuosina 2001-2003. Yksikköhintoihin teh- veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu- 56168: täisiin viiden prosentin keskimääräinen taso- desta annettua lakia, opetus- ja kulttuuritoi- 56169: korotus vuonna 2001 ja kolmen prosentin men rahoituksesta annettua lakia sekä va- 56170: keskimääräinen tasokorotus vuonna 2002. paasta sivistystyöstä annettua lakia ehdote- 56171: Vuoden 2003 yksikköhinnat lasketaan toteu- taan täydennettäviksi myös säännöksillä 56172: tuneiden keskimääräisten kustannusten pe- kunnille myönnettävien valtionosuuksien 56173: rusteella koulutusmuodoittain. Järjestely laskemisesta sellaisissa kuntajaon muutoksis- 56174: 209268R 56175: 2 HE 138/2000 vp 56176: 56177: 56178: sa, joissa kunta jaetaan osaksi muita kuntia. Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 56179: Säännökset ovat tarpeen, koska valtion- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 56180: osuuksien laskemiseksi tarvittavat lainmu- sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut 56181: kaiset tiedot kunnan osilta eivät ole käytettä- tulemaan voimaan vuoden 2001 alusta. 56182: vissä valtionosuuspäätöstä tehtäessä. 56183: HE 138/2000 vp 3 56184: 56185: 56186: SISÄLLYSLUETTELO 56187: 56188: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ •....•..........•.•...........•.............•..•.•.•..................... 1 56189: 56190: SISÄLL YSLUE1,TELO ........................................................................................................... 3 56191: 56192: PERUSTELUT ..........................................................................................................................4 56193: 1. Nykytila .........................................................................................................................4 56194: 1.1. Yleistä ...............................................................................................................4 56195: 1.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus ..•.•.....•....•.•...•.•...........•.....•.•.•.•.•. 4 56196: 1.3. Valtionrahoituksen vähennykset opetustoimessa ja kirjastossa ................. S 56197: 1.4. Opetustoimen yksikköhintojen laskennassa huomioon otettavat kustan- 56198: nukset 6 56199: 1.5. Kunnan rahoitusosuus oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä amma- 56200: tillisessa peruskoulutuksessa..•......••....•......•.....•.....•....•••....••....•....•..............................7 56201: 1.6. Museoiden yksikköhinta ................................................................................. 7 56202: 1.7. Harkinnanvaraisen avustuksen perusteet ja valtionosuuden vahvistami- 56203: nen kuntajakotapauksissa ............................................................................................ 7 56204: 1.8. Nykytilan arviointia ........................................................................................ 7 56205: 2. Esityksen tavoitteet ...................................................................................................... 8 56206: 3. Ehdotetut muutokset ................................................................................................... 8 56207: 3.1. Kuntien valtionosuuslakia koskevat muutokset .....•.....•......•........•..•..•..•......S 56208: 3.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun 56209: lain muutos ................................................................................................................... 8 56210: 3.3. Opetus- ja kulttuuritointa koskevat muutokset •..........•....•.•.......••..•..••..•.••.• 9 56211: 4. Esityksen vaikutukset ................................................................................................ 13 56212: 5. Asian valmistelu ......................................................................................................... 14 56213: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja .........•.........•.•...•.....••...•.•...........•.•................ 14 56214: 7. Voimaantulo ............................................................................................................... 15 56215: 56216: LAKIEHDOTUKSET ............................................................................................................ 16 56217: kuntien valtionosuuslain muuttamisesta ..........•.•.•.•...•.....•............•.....•........•.••.......• 16 56218: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 56219: muuttamisesta ............................................................................................................. 17 56220: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta .............••.. 18 56221: vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta •....•.•....•...•.•....•.•..•••..•.....••••..••20 56222: 56223: LIITE ....................................................................................................................................... 22 56224: 56225: RINNAKKAIS1,EKSTIT ....................................................................................................... 22 56226: kuntien valtionosuuslain muuttamisesta •..............•.•........•..•.........•...............•.......... 22 56227: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 56228: muuttamisesta ............................................................................................................. 24 56229: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta .......•......... 25 56230: vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta .•..•.•....•.....•...........•••...•........... 30 56231: 4 HE 138/2000 vp 56232: 56233: 56234: 56235: PERUSTELUT 56236: 56237: 1. Nykytila tionosuuslain 3 §:ssä, jonka neljännessä koh- 56238: dassa edellytetään, että tarkistusvuonna to- 56239: 1.1. Yleistä dettu kustannustenjaon siirtymä sisällytetään 56240: seuraavan vuoden valtionosuuksiin. 56241: Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistet- Opetusministeriön hallinnonalalla valtion 56242: tiin vuoden 1997 alusta. Tällöin tulivat voi- ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkis- 56243: maan kuntien valtionosuuslaki (1147/1996), tuksen piiriin kuuluvat nykyään opetustoimi 56244: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta lukuun ottamatta oppisopimuskoulutusta ja 56245: ja valtionosuudesta annetussa laissa elinkeinoelämän ylläpitämiä ammatillisia 56246: (73311992), opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- erikoisoppilaitoksia sekä kirjastot. Opetus- 56247: tuksesta annetussa laissa (705/1992) sekä va- toimessa ja kirjastossa valtionosuuden perus- 56248: paata sivistystyötä koskeneessa lainsäädän- teena käytettävät yksikköhinnat lasketaan jo- 56249: nossa toteutetut valtionosuusjärjestelmän ka toinen vuosi toteutuneiden keskimääräis- 56250: muutokset. Näissä laeissa säädettiin valtion- ten kustannusten perusteella. Näin ollen yk- 56251: osuusjärjestelmän periaatteesta, jonka mu- sikköhintojen laskentamekanismi pysyttää 56252: kaan valtion ja kuntien välisen kustannusten- kustannustenjaon ilman eri toimenpiteitä en- 56253: jaon ei pidemmällä aikavälillä tulisi lain nallaan. Kustannustenjaon tarkastusmeka- 56254: voimaantuloajankohdasta muuttua. nismi on sovitettu yhteen kuntien valtion- 56255: Valtion ja kuntien välistä kustannustenja- osuuslain 6 §: ssä säädetyn tarkistusmenette- 56256: koa seurataan vertaamalla lain voimaantulo- lyn kanssa siten, että yksikköhinnat lasketaan 56257: vuoden valtionosuuksia ja niiden perusteena mainitun säännöksen mukaisena tarkistus- 56258: olevia laskennallisia kustannuksia, poisluet- vuotena toteutuneiden kustannusten perus- 56259: tuna vuoden 1998 vähennys, sekä niiden pii- teella. Joka neljäs vuosi toteutettava kustan- 56260: riin kuuluvien käyttömenojen muutosta läh- nustenjaon kokonaistarkastelu pitää siten si- 56261: tökohtavuonna ja tarkistaruisvuonna yhden- sällään myös opetustoimen ja kirjaston kus- 56262: mukaisin perustein. Tarkistuksen piiriin kuu- tannukset. 56263: luvat tehtäväkohtaiset valtionosuudet koko- 56264: naisuutena siitä riippumatta, että opetus- ja 1.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon val- 56265: kulttuuritoimen valtionosuus voidaan maksaa tionosuus 56266: muullekin toiminnan ylläpitäjälle kuin kun- 56267: nalle. Tarkistus ei koske yleistä valtionosuut- Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus- 56268: ta eikä periaatetta sovelleta perustamishank- ta ja valtionosuudesta annetun lain 18 §: ssä 56269: keista eikä muusta kulttuuritoimesta kuin kir- säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveyden- 56270: jastotoimesta aiheutuviin kustannuksiin eikä huollon valtionosuoksissa suoritettavasta 56271: laskennallisiin korkoihin, lainanhoitokustan- kustannustenjaon säilyttämisestä ja tarkista- 56272: nuksiin tai poistoihin. misesta. Pykälän 1 momentin mukaan kun- 56273: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon nallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustan- 56274: tarkistamisesta säädetään kuntien valtion- nukset jakautuvat kuntien ja valtion kesken 56275: osuuslain 6 §:ssä, jonka mukaan tehtäväkoh- siten, että kuntien osuus tämän lain mukaan 56276: taisten valtionosuuksien tai niiden määräy- määräytyvistä kustannuksista on 75,8 pro- 56277: tymisen perusteena olevia keskimääräisiä senttia ja valtion osuus 24,2 prosenttia. Pykä- 56278: markkamääriä tai laskennallisia kustannuksia län 3 momentin mukaan kustannustenjako 56279: tarkistetaan selvitysten edellyttämällä tavalla selvitetään yleistä valtionosuusjärjestelmää 56280: joka neljäs vuosi (tarkistusvuosi) siten kuin vastaavasti joka neljäs vuosi. Jos toteutunut 56281: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta kustannustenjako koko maan tasolla lasket- 56282: ja valtionosuudesta annetussa laissa sekä tuna tarkistusvuotta edeltävänä vuonna poik- 56283: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- keaa 1 momentin mukaisesta tilanteesta, on 56284: netussa laissa säädetään. Valtionosuuksien valtionosuuksien määriä tarkistettava siten, 56285: vahvistaruisperusteista säädetään kuntien val- että kustannustenjako palautuu 1 momentin 56286: HE 138/2000 vp 5 56287: 56288: 56289: mukaiselle tasolle tarkistusvuotta seuraavan taiset menot alenivat vuodesta 1990 vuoteen 56290: vuoden alusta. Jos tarkistusvuotta edeltävän 1996 noin kahdeksalla prosentilla. Lukiossa 56291: vuoden tiedot eivät tällöin ole käytettävissä, menojen aleneminen oli tuolloin peräti 16 56292: käytetään tätä edeltävän vuoden tietoja. Kus- prosenttia. Yleisen taloudellisen tilanteen pa- 56293: tannustenjaon selvityksen yhteydessä voi- ranemisen myötä opetus- ja kulttuuritoimen 56294: daan muuttaa valtionosuuden määräytymis- kustannukset ovat kuitenkin jälleen nousseet 56295: perusteiden keskinäistä painotusta vastaa- 1990-luvun lopulla. Etenkin suurten kaupun- 56296: maan palvelujen tarpeessa tapahtuneita muu- kien perusopetuskustannukset ovat kasva- 56297: toksia. neet. 56298: Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus- Vuosina 1996--1998 uudet julkisten me- 56299: tannusten valtionosuus on kunnalle määritel- nojen säästöt kohdistettiin myös opetus- 56300: tyjen laskennallisten kustannusten ja omara- toimessa pelkästään kuntiin ja kuntatalouteen 56301: hoitusosuuden erotus. Laskennalliset kustan- yleensä. Yksikköhintoja ei enää alennettu li- 56302: nukset määritellään erikseen sosiaalihuollon sää, vaan uudet säästöt toteutettiin asukas- 56303: ja terveydenhuollon määräytymistekijöiden kohtaisesti. Aikaisemmin toteutetut yksikkö- 56304: sekä kunnan syrjäisyyden perusteella. Eräi- hintojen leikkaukset jäivät edelleenkin voi- 56305: den määräytymistekijöiden yhteydessä sovel- maan. Vuonna 1996 kunnalle lasketusta val- 56306: letaan kuntakohtaisia kertoimia. Näitä ker- tionosuudesta vähennettiin eräistä kuntien 56307: toimia ovat sosiaalihuollossa työttömyysas- valtionosuuksien järjestelyistä vuonna 1996 56308: tekerroin ja työssäkäyntikerroin sekä tervey- annetun lain (144311995) nojalla 262 mark- 56309: denhuollossa sairastavuuskerroin. Myös kun- kaa kunnan asukasta kohden. Vuosina 1997 56310: nan työttömien lukumäärä otetaan huomioon ja 1998 uudet asukaskohtaiset säästöt toteu- 56311: sosiaalihuollon kustannuksia laskettaessa. tettiin nostamalla pysyvästi opetus- ja kult- 56312: Erikseen määrättyjen kuntien osalta sosiaali- tuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu- 56313: huollon ja terveydenhuollon yhteen lasketut kaista kunnan rahoitusosuutta opetustoimen 56314: kustannukset kerrotaan vielä syrjäisyysker- ja kirjaston käyttökustannuksiin. Vuonna 56315: toimella. 1998 mainittu rahoitusosuuden korotus oli 56316: 613 markkaa kunnan asukasta kohden. Tätä 56317: 1.3. Valtionrahoituksen vähennykset markkamäärää tarkistetaan vuosittain kus- 56318: opetustoimessa ja kirjastossa tannustason muutoksen mukaisesti ja se on 56319: 648 markkaa vuonna 2000. 56320: Vuosina 1993-1995 tehtiin osana julkis- Perusopetuksen, lukion, ammatillisen kou- 56321: ten menojen säästötoimenpiteitä leikkauksia lutuksen, ammattikorkeakoulujen, kirjasto- 56322: opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden pe- jen, kansalaisopistojen ja opetustuntimäärän 56323: rusteena käytettäviin yksikköhintoihin. Nämä perusteella rahoitettavan taiteen perusopetuk- 56324: lainsäädäntöön otettuihin erityissäännöksiin sen yksikköhintoihin tehdyt leikkaukset on 56325: perustuvat prosenttimääräiset leikkaukset vuodesta 1999 lukien pidetty voimassa ope- 56326: kohdistuivat opetus- ja kulttuuritoimen tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun 56327: laitosten ylläpitäjille maksettaviin valtion- lain (63511998) 65 §:n 1 momentissa sääde- 56328: osuuksiin ja ne alensivat vastaavasti kotikun- tyn yksikköhintojen kattosäännön perusteel- 56329: tien maksuosuuksia laitosten ylläpitäjille. la. Vastaavanlainen vuosien 1997 ja 1998 56330: Yksikköhintojen alennukset koskivat perus- yksikköhintojen laskentaa koskeva katto- 56331: opetusta, lukiota, ammatillista koulutusta, säännös sisältyi myös ennen vuotta 1999 56332: kirjastoja, kansalaisopistoja, musiikkioppilai- voimassa olleeseen opetus- ja kulttuuritoi- 56333: toksia, kansanopistoja, liikunnan koulutus- men rahoituksesta annettuun lakiin. Mainittu 56334: keskuksia ja opintokeskuksia. 65 §:n 1 momentti koskee yksikköhintojen 56335: Yksikköhintoihin tehdyillä leikkauksilla laskemista vuodelle 1999 vuoden 1997 toteu- 56336: pyrittiin saamaan aikaan toiminnallisia sääs- tuneiden kustannusten perusteella. Koska 56337: töjä opetus- ja kulttuuritoimessa. Yksikkö- mainittujen toimintojen rahoitusta koskevat 56338: hintojen leikkaukset johtivatkin menojen yksikköhinnat lasketaan rahoituslain mukaan 56339: alentumiseen ylläpitäjätasolla. Esimerkiksi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten 56340: perusopetuksen oppilaskohtaiset kiinteähin- perusteella vain joka toinen vuosi, määritte- 56341: 6 HE 138/2000 vp 56342: 56343: 56344: Iee rahoituslain 65 §:n 1 momentti myös jen perusteella. Voimassa olevien säännösten 56345: vuoden 2000 yksikköhintojen tason. Ilman mukaan myös mainittujen oppilaitosten yk- 56346: lainsäädäntötoimenpiteitä yksikköhintoihin sikköhinnat vuodelle 2001 tulisi määrätä op- 56347: tehdyt a1ennukset sen sijaan purkautuisivat pilaitosmuodoittain vuonna 1999 toteutunei- 56348: vuonna 2001 ja yksikköhinnat tulisi mainit- den keskimääräisten kustannusten perusteel- 56349: tuna vuonna laskea kullekin koulutusmuodol- la. 56350: le asianomaisen koulutusmuodon vuoden Edellä todettujen toimenpiteiden johdosta 56351: 1999 toteutuneiden kustannusten perusteella. valtionrahoituksen perusteena käytetyt yk- 56352: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta sikköhinnat olivat koulutuksen järjestäjien 56353: annetun lain 65 §:n 1 momentin mukaan ilmoittamien vuoden 1999 kustannustietojen 56354: vuoden 1999 yksikköhinnat laskettiin vuoden perusteella perusopetuksessa 12 prosenttia, 56355: 1997 kustannusten perusteella siten, että lukiossa 9 prosenttia, ammatillisessa koulu- 56356: vuodelle 1999 määrättyjen yksikköhintojen tuksessa 14 prosenttia ja ammattikorkeakou- 56357: ja vuoden 1998 valtionosuuksia laskettaessa luissa 14 prosenttia alemmat kuin mainitun 56358: sovellettujen vuoden 1997 oppilas- opiskeli- vuoden toteutuneet yksikkökustannukset 56359: ja- opetustunti- ja asukasmäärien mukaisesti Keskimääräinen yksikköhintojen alimitoitus 56360: lasketut valtionosuuden perusteet eivät ylit- edellä mainituissa toiminnoissa oli 12 pro- 56361: täneet kustannustason muutoksilla korjattuja senttia. Yksikköhintojen alimitoitus suhtees- 56362: vuonna 1998 sovellettuja valtionosuuden las- sa toteutuneisiin kustannuksiin oli koulutuk- 56363: kennallisia perusteita. Mainitun pykälän mu- sen järjestäjien ilmoittamien vuoden 1999 56364: kaan edellä mainittuihin toimintoihin määrät- kustannustietojen mukaan kansalaisopistoissa 56365: tyjen yksikköhintojen keskinäiset suhteet 11 prosenttia, opetustuntimäärän perusteella 56366: vastasivat vuonna 1999 näiden toimintojen rahoitettavassa taiteen perusopetuksessa 12 56367: kustannustoteutumaa vuonna 1997. Julkisen prosenttia ja kirjastossa 7 prosenttia. 56368: talouden säästöpäätösten mukaisesti lopulli- Kansanopistojen ja opintokeskusten järjes- 56369: sia yksikköhintoja alennettiin kuitenkin ta- tämässä vapaan sivistystyön koulutuksessa 56370: sasuuruisesti sen mukaan kuin todellisten yksikköhinnat olivat puolestaan vuoden 1999 56371: kustannusten mukaiset valtionosuuden las- kustannustietojen mukaan kansanopistoissa 56372: kennalliset perusteet vuodelle 1999 olisivat 12 prosenttia ja opintokeskuksissa 15 pro- 56373: ylittäneet vuonna 1998 sovelletut kustannus- senttia korkeammat kuin toteutuneet yksik- 56374: tason muutoksella korjatut valtionosuuden kökustannukset Liikunnan koulutuskeskus- 56375: perusteet. ten järjestämässä vapaan sivistystyön koulu- 56376: Kansanopistoissa, liikunnan koulutuskes- tuksessa yksikköhinnat olivat puolestaan 12 56377: kuksissa ja opintokeskuksissa yksikköhintoi- prosenttia alemmat kuin vuoden 1999 toteu- 56378: hin tehtyjä alennuksia ei pidetty voimassa tuneet yksikkökustannukset 56379: edellä kuvatulla opetus- ja kulttuuritoimen 56380: rahoituksesta annetun lain 65 §:n 1 momen- 56381: tissa säädetyllä tavalla, vaan yksikköhinnat 1.4. Opetustoimen yksikköhintojen 56382: jäädytettiin aikaisempien vuosien tasoon sää- laskennassa huomioon otettavat 56383: tämällä yksikköhinnoiksi edellisen vuoden kustannukset 56384: yksikköhinnat tarkistettuna varainhoitovuo- 56385: den kustannustasoon. Nykyisin mainittujen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 56386: oppilaitosten vapaan sivistystyön toiminnan annetun lain 65 §:n 2 momentin mukaan las- 56387: yksikköhinnat perustuvat vapaasta sivistys- kettaessa perusopetuksen, lukion ja ammatil- 56388: työstä annetun lain (63211998) 30 §:ään, jon- lisen koulutuksen yksikköhintoja vuodelle 56389: ka mukaan kansanopistojen, liikunnan koulu- 1999 vuoden 1997 kokonaiskustannuksiin ja 56390: tuskeskusten ja opintokeskusten yksikköhin- mainitun vuoden oppilas- ja opiskelijamää- 56391: noiksi vuodelle 1999 tuli määrätä vuodelle riin ei luettu yliopistojen harjoittelukouluissa, 56392: 1998 määrätyt yksikköhinnat arvioidulla kus- koulukodeissa, kansanopistoissa ja kansa- 56393: tannustason muutoksella tarkistettuna. Vuo- laisopistoissa järjestetystä perusopetuksesta, 56394: den 2000 yksikköhinnat puolestaan määräy- lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta perus- 56395: tyivät vastaavasti vuoden 1999 yksikköhinto- koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia eikä 56396: HE 138/2000 vp 7 56397: 56398: 56399: mainittuun koulutukseen osallistuneita oppi- 1.6. Museoiden yksikköhinta 56400: laita ja opiskelijoita. Säännöksellä väitettiin 56401: tilanne, että mainittujen oppilaitosten olisi pi- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 56402: tänyt taannehtivasti erotella mainitusta kou- annetun lain 28 §:n mukaan opetusministeriö 56403: lutuksesta vuonna 1997 aiheutuneet kustan- vahvistaa vuosittain museoiden valtionosuu- 56404: nukset oppilaitosten muista kustannuksista. den perusteena käytettäväksi yksikköhinnak- 56405: Tämä olisi aiheuttanut oppilaitoksissa koh- si laskennallista henkilötyövuotta kohden 56406: tuutonta lisätyötä eikä kustannustietojen luo- edelliselle vuodelle vahvistetun yksikköhin- 56407: tettavuutta olisi voitu varmistaa. nan. Yksikköhintaa vahvistettaessa otetaan 56408: Säännökset sen sijaan edellyttävät, että kuitenkin huomioon arvioitu kustannustason 56409: vuoden 2001 yksikköhintojen laskennasta lu- ja valtion toimenpiteistä aiheutuvat toimin- 56410: kien myös mainittujen oppilaitosten kustan- nan muutokset. Opetus- ja kulttuuritoimen 56411: nukset sekä oppilaat ja opiskelijat otetaan rahoituksesta annetun lain 68 §:n mukaan 56412: huomioon koulutusmuotokohtaisia yksikkö- museoiden yksikköhinnaksi vuonna 1999 56413: hintoja laskettaessa. Tämä edellyttää, että vahvistettiin museoille vuodeksi 1998 vah- 56414: oppilaitokset myös erottelevat kustannustie- vistettu yksikköhinta tarkistettuna vuoden 56415: dot koulutusmuodoittain vuodesta 1999 lu- 1999 arvioituun kustannustasoon. Museoiden 56416: kien. yksikköhinnan laskennan pohjana on siten 56417: nykyään vuoden 1998 yksikköhinta. Yk~ik 56418: köhinta on 194 634 markkaa laskennallista 56419: 1.5. Kunnan rahoitusosuus oppisopi- henkilötyövuotta kohden vuonna 2000. 56420: muskoulutuksena järjestettävässä 56421: ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.7. Harkinnanvaraisen avustuksen 56422: perusteet ja valtionosuuden vah- 56423: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta vistaminen kuntajakotapauksissa 56424: annetun lain 12 §:n mukaan koulutuksen jär- 56425: jestäjälle myönnetään rahoitusta oppisopi- Kuntien harkinnanvaraisesta rahoitusavus- 56426: muskoulutuksella järjestettävän ammatillisen tusta voidaan valtionosuuslain 13 §:n mu- 56427: peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen käyttö- kaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti 56428: kustannuksiin opiskelijamäärän ja opiskelijaa poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudelli~ten 56429: kohden määrätyn yksikköhinnan mukaisesti. vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen 56430: Ammatilliselle peruskoulutukselle ja lisäkou- tuen tarpeessa. 56431: lutukselle lasketaan omat yksikköhintansa. Valtionosuuksien määräytymisperusteita 56432: Mainittua koulutusta oteta huomioon kunnan koskevista laskentaperusteista tapauksissa? 56433: asukasta kohden laskettavassa rahoitusosuu- joissa kunta jaetaan osiksi muita kuntia, ei 56434: dessa opetustoimen ja kirjaston käyttökus- ole erikseen säädetty. 56435: tannuksiin eikä siten myöskään valtion ja 56436: kuntien välisessä kustannusten jaossa. Oppi- 1.8. Nykytilan arviointia 56437: sopimuskoulutuksella järjestettävän ammatil- 56438: lisen peruskoulutuksen rahoitus poikkeaa täl- Voimassa olevan kuntien valtionosuuslain 56439: tä osin muulla tavalla järjestetyn ammatilli- mukaan valtion ja kuntien välisessä kustan- 56440: sen peruskoulutuksen rahoituksesta. Opetus- nustenjaossa todettu muutos korjataan seu- 56441: ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain raavan vuoden valtionosuuksissa yhtenä erä- 56442: 8 §:n 3 kohdan mukaan kunnan valtionosuu- nä. Ensimmäisessä nelivuotistarkistuksessa 56443: den perusteessa ja 9 §:n 2 momentin mukai- todettu kustannustenjaon muutos edellyttäisi 56444: sesti myös kunnan rahoitusosuudessa otetaan 2 502 miljoonan markan lisäystä vuoden 56445: nykyään huomioon vain muuna kuin oppi- 2001 valtionosuuksiin. 56446: sopimuskoulutuksena järjestetty ammatilli- Kuntien talous on koko maan tasolla paran- 56447: nen peruskoulutus opiskelijoiden määrän ja tunut vuodesta 1998. Tämä on johtunut vero- 56448: kunnalle ammatillista peruskoulutusta varten tulojen, erityisesti yhteisöveron ennakoitua 56449: opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan suuremmasta kasvusta. Kuntien rahoitustasa- 56450: mukaisena. painon arvioidaan paranevan edelleen myös 56451: 8 HE 138/2000 vp 56452: 56453: 56454: vuonna 2001. Kuntien talouden positiivinen 3. Ehdotetut muutokset 56455: kokonaiskehitys mahdollistaa valtion ja kun- 56456: tien välisen kustannusten jaon tarkistuksen 3.1. Kuntien valtionosuuslakia koske- 56457: jaksottamisen kolmelle vuodelle. Periaate- vat muutokset 56458: päätös jaksottamisesta sisältyi hallituksen 56459: vuoden 2001 talousarvion kehyspäätöstä Edellä esitetyillä perusteilla kuntien valti- 56460: koskevaan esitykseen Eduskunnalle. onosuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 32 56461: Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on pe- §, jossa säädetään vuoden 2000 kustannus- 56462: rinteisesti käytetty keinona vähentää talou- tenjaon tarkistus toteutettavaksi siten, että 56463: den sopeutumisongelmia valtionosuus- tai vuoden 2001 valtionosuuksiin sisällytetään 56464: veroperustemuutoksista johtuviin tulojen vä- puolet ja vuosien 2002 ja 2003 valtion- 56465: hennyksiin. Nyt esitettävää harkinnanvarai- osuuksiin vastaavasti neljännes 56466: sen rahoitusavustuksen perusteiden laajen- kustannustenjaon tarkistuksen määrästä siten 56467: nusta vastaava säännös on ollut voimassa kun sosiaali- ja terveydenhuollon 56468: vuosina 1997-1999. suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa 56469: Kuntajakolaissa (1196/1997) tarkoitettu laissa, opetus- ja kulttuuritoimen 56470: kuntajaon eheytysmenettely on käynnistynyt rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta 56471: uuden kuntajakolain tultua voimaan vuoden sivistystyöstä annetussa laissa säädetään. 56472: 1998 alusta. Lain tullessa voimaan ei varau- Kustannustenjaon tarkistuksen kokonais- 56473: duttu tilanteisiin, joissa kunta jaettaisiin määrä, 2502 miljoonaa markkaa vuoden 56474: osaksi useita muita kuntia. Mainituissa tapa- 2000 tasossa, tulee siten kompensoitua kol- 56475: uksissa syntyy tilanne, jossa valtionosuuksi- men vuoden aikana. Opetus- ja kulttuuritoi- 56476: en laskemiseksi tarvittavat tiedot eivät ole men osalta jaksotus poikkeaa vähäisessä 56477: käytettävissä sinä ajankohtana, jolloin valti- määrin pääsäännöistä. 56478: onosuuksien myöntämistä koskevat päätökset Harkinnanvaraisen rahoitusavustusten 56479: olisi tehtävä. Koska menettelyssä ei voida myöntämisen lisäperusteeksi esitetään, että 56480: soveltaa normaalimenettelyä tulee lainsää- kuntien valtionosuuslain täytäntöönpanosta 56481: däntöä täydentää. kunnille johtuvat erityiset taloudelliset vai- 56482: keudet otetaan huomioon rahoitusavustusta 56483: vuodelle 2001 myönnettäessä. 56484: Kuntien valtionosuuslakia esitetään täy- 56485: 2. Esityksen tavoitteet dennettäväksi säännöksellä, jonka perusteella 56486: valtionosuudet lakkautettavan kunnan osalta 56487: Esityksen tavoitteena on lisätä kuntien ta- voidaan jakaa kunnille, joiden osaksi lak- 56488: louden vakautta jaksottarualla laissa kautettava kunta liitetään. 56489: tarkoitettu kustannustenjaon tarkistus 56490: kolmelle vuodelle. 3.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon 56491: Harkinnanvaraisen avustuksen myöntämis- 56492: perusteiden täydentämisellä on !ark<?itus tur- suunnittelusta ja valtionosuudesta 56493: vata se, että yksittäiset kunnat eivät Joudu ~a annetun lain muutos 56494: loudellisiin vaikeuksiin valtionosuusuudis- 56495: tuksen siirtymäkauden päättyessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus- 56496: Kuntajaon muutoksessa sovellettavien val- ta ja valtionosuudesta annettuun lakiin ehdo- 56497: tionosuuksien laskentaperusteita koskevilla tetaan lisättäväksi uusi 16 b §,jossa säädet- 56498: säännöksillä on tarkoitus varmistaa se, että täisiin eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon 56499: lakkautettavan kunnan valtionosuudet jakau- käyttökustannusten valtionosuuden lasken- 56500: tuvat mahdollisimman oikeudenmukaisesti nassa käytettävien kertaimien ja kunnan työt- 56501: niiden kuntien kesken, joihin lakkautettavan tömien lukumäärän perusteella laskettavan 56502: kunnan osat liitetään. valtionosuuden määräytymisestä niissä tilan- 56503: Esityksen tavoitteena on myös yhtenäistää teissa, joissa kunta yhdistetään useampiin 56504: kunnan rahoitusosuusmenettely ammatillisen muihin kuntiin. Kertoimet perustuisivat kun- 56505: peruskoulutuksen eri järjestämistavoissa. tajaon muutoksen voimaantulovuonna vielä 56506: vanhaan kuntajakoon ja sen mukaisiin tietoi- 56507: HE 138/2000 vp 9 56508: 56509: 56510: hin. Kuntajaon muutoksen voimaantulovuo- myös kuntien valtionosuudet kasvaisivat vas- 56511: den jälkeisinä vuosina valtionosuus laskettai- taavassa suhteessa. 56512: siin käyttämällä kertoimia laskettaessa vas- Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus- 56513: taanaltavien kuntien tietoja sellaisenaan. Siir- ta ja valtionosuudesta annetun lain 32 §:ssä 56514: tymäaikana käytettävät tilastotiedot saadaan on säännökset, jotka koskevat kuntien valti- 56515: vanhan kuntajaon mukaisina. Tällöin lakkaa- onosuuslain eräiden säännösten soveltamista 56516: vaa kuntaa koskevat tilastotiedot eivät siir- myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtion- 56517: tymäaikana vaikuttaisi niihin kertoimiin, joi- osuuksia koskevaan menettelyyn ja päätök- 56518: den perusteella vastaanottavien kuntien valti- sentekoon. Pykälää ehdotetaan selvyyden 56519: onosuudet määräytyvät. vuoksi täydennettäväksi siten, että siinä mai- 56520: Menettely olisi laskennallisesti yksinker- nittaisiin myös kuntien valtionosuuslakiin li- 56521: tainen. Eri kertaimien laskennassa käytettä- sättäväksi ehdotettu 22 a §, joka koskisi val- 56522: viä tilastotietoja ei voida jakaa lakkaavan tionosuuksien määräytymistä muutettaessa 56523: kunnan eri alueille sellaisella tavalla, joka kuntajakoa edellä mainituissa erityistilanteis- 56524: vastaisi todellisuutta. Sairastavuuskertoimen sa. Viimeksi mainitussa pykälässä säädettyä 56525: osalta käytettävä lähdeaineisto on suuri ja yleisperiaatetta noudatettaisiin laskettaessa 56526: laskennassa sovelletaan lisäksi kolmen vuo- sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisia 56527: den ajanjakson työkyvyttömyystietoja, jol- laskennallisia kustannuksia. 56528: loin tilastotiedot eivät siirtymäaikana voi kui- Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus- 56529: tenkaan perustua samaan väestöpohjaan. ta ja valtionosuudesta annettuun lakiin ehdo- 56530: Näin ollen lakkaavan kunnan tilastotietojen tetaan myös muita valtionosuuslakeja vastaa- 56531: käyttöön liittyisi voimaantulovuoden jälkeen valla tavalla lisättäväksi uusi 45 b §, jossa 56532: epävarmuustekijöitä. säädettäisiin kustannustenjaon toteuttamises- 56533: Edellä tarkoitettua menettelyä sovellettai- ta vuosien 2001-2003 valtionosuuksia las- 56534: siin työttömyysastekertoimeen, sairastavuus- kettaessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon teh- 56535: kertoimeen ja työssäkäyntikertoimeen. Sen täväkohtaisten kustannusten tarkastelun pe- 56536: sijaan lain 16 §:ssä säädetyn syrjäisyysker- rusteella ei ole olemassa erityisiä tarpeita 56537: toimen osalta ei voitaisi noudattaa vastaavaa muuttaa nykyisiä laskennallisten kustannus- 56538: menettelyä. Jos lakkaavalle, uudelle tai laa- ten painoarvoja. Näin ollen kustannustenja- 56539: jentuvalle kunnalle olisi määrätty syrjäi- kotarkistuksen mukaiset markkamäärät ehdo- 56540: syyskerroin, jouduttaisiin kuntajaon muutok- tetaan kohdeunettavaksi sekä sosiaali- että 56541: sen mahdollinen vaikutus ottamaan huomi- terveydenhuoltoon nykyisten laskennallisten 56542: oon tarkistamaila valtioneuvoston erikseen kustannusten mukaisessa suhteessa. 56543: tekemää päätöstä kuntien syrjäisyyskertoi- 56544: mista. 3.3. Opetus- ja kulttuuritointa koske- 56545: Edellä mainittujen kertaimien ohella vai- vat muutokset 56546: kuttaa kunnan sosiaalihuollon valtionosuu- 56547: teen työttömien lukumäärä, joka kerrotaan Yleistä 56548: työtöntä kohden erikseen määritellyllä las- 56549: kennallisella kustannuksella. Lakkaavan Esityksessä ehdotetaan opetus- ja kulttuuri- 56550: kunnan työttömien lukumäärä tulisi erikseen toimen yksikköhintojen alimitoituksen kor- 56551: ottaa huomioon lisäämällä uusien tai laajen- jaamiseksi ja yliopistojen harjoittelukoulujen 56552: tuvien kuntien valtionosuutta. Koska lakkaa- kustannusten jättämiseksi vuoden 2001 yk- 56553: van kunnan työttömien lukumäärää ei voida sikköhintojen laskennan ulkopuolelle 56554: tilastotietojen perusteella tarkasti jakaa kun- muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen 56555: tajaon muutoksen voimaantulovuotta seuraa- rahoituksesta annetun lain 65 §. Tähän 56556: vana vuonna uusille tai laajentuville kunnille, liittyen ehdotetaan muutettavaksi myös 56557: ehdotetaan työttömien lukumäärän perusteel- vapaasta sivistystyöstä annetun lain 30 §. 56558: la laskettavat laskennalliset kustannukset ja- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- 56559: ettavaksi samassa prosentuaalisessa suhtees- netun lain 8, 9, 45 ja 46 §:ää ehdotetaan 56560: sa kuin missä lakkaavan kunnan asukasmäärä muutettavaksi ja 12 § ehdotetaan kumotta- 56561: siirtyy uusiin tai laajentuviin kuntiin. Tällöin vaksi oppisopimuskoulutuksena järjestettä- 56562: 209268R vään ammatilliseen peruskoulutukseen 56563: 10 HE 13812000 vp 56564: 56565: 56566: peruskoulutukseen ulotettavan kunnan rahoi- olevaa valtionosuuden perusteiden yhteis- 56567: tusosuuden vuoksi sekä 68 §:ää muutettavak- määrää korotettaisiin vastaavasti kolmella 56568: si museoiden valtionosuuden perusteena käy- prosentilla vuodesta 2001. Lisäksi yksikkö- 56569: tettävän yksikköhinnan korottamiseksi. Li- hintoja laskettaessa otettaisiin huomioon kul- 56570: säksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 lekin varainhoitovuodelle arvioitu kustannus- 56571: ja 12 §:ää ehdotetaan selkeytettäväksi yksik- tason muutos siten kuin kuntien valtion- 56572: köhintojen laskennassa huomioon otettavien osuuslaissa säädetään. Vuoden 2001 yksik- 56573: kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja köhintoja laskettaessa kustannustason muu- 56574: laadun muutosten osalta. toksena otettaisiin kuntien valtionosuuslain 3 56575: §:n 2 kohdan nojalla huomioon vain puolet 56576: mainitulle vuodelle arvioidusta kustannusta- 56577: Opetustoimen ja kirjaston yksikköhintojen son muutoksesta. 56578: alimitoituksen korjaaminen Edellä todettu tarkoittaa sitä, että vuoden 56579: 2001 yksikköhinnat lasketaan vuonna 1999 56580: Opetustoimen ja kirjaston valtionrahoituk- toteutuneiden kustannusten perusteella ehdo- 56581: sen perusteena käytettäviin yksikköhintoihin tetun kattosäännön rajoissa. Eri koulutus- 56582: ennen vuotta 1996 valtiontalouden säästö- muotojen yksikköhintojen keskinäiset suhteet 56583: toimenpiteiden vuoksi säädetyt alennukset muuttuvat vuodesta 1997 vuoteen 1999 ta- 56584: ehdotetaan purettaviksi asteittain vuosina pahtuneen kustannuskehityksen mukaisesti. 56585: 2001-2003 siten, että vuonna 2003 yksik- Vuoden 2002 yksikköhinnat lasketaan korot- 56586: köhinnat vastaisivat todellisia keskimääräisiä tamalla vuoden 2001 yksikköhintoja lasket- 56587: yksikkökustannuksia. Yksikköhintoihin teh- taessa käytettyä kattosääntöä kolmella pro- 56588: täisiin viiden prosentin keskimääräinen taso- sentilla ja tarkistamaHa yksikköhintoja tämän 56589: korotus vuonna 2001 ja kolmen prosentin lisäksi kustannustason muutoksen edellyttä- 56590: keskimääräinen tasokorotus vuonna 2002. mällä tavalla. Eri koulutusmuotojen yksikkö- 56591: Ehdotetut korotusprosentit vastaavat valtion hintojen keskinäiset suhteet eivät muutu 56592: vuoden 2001 talousarvioesityksestä päätettä- vuonna 2002. Vuoden 2003 yksikköhinnat 56593: essä tiedossa ollutta yksikköhintojen keski- lasketaan suoraan koulutusmuodoittain toteu- 56594: määräistä alimitoitusta. tuneiden keskimääräisten kustannusten pe- 56595: Järjestely koskisi perusopetuksen, lukion, rusteella ilman yksikköhinnan tasoa rajoitta- 56596: ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkea- vaa kattosääntöä. 56597: koulujen oppilasta ja opiskelijaa kohden las- Ehdotuksella ei puututa vuosina 1996- 56598: kettavia yksikköhintoja, kirjaston asukaskoh- 1998 kunnan asukasmäärän perusteella teh- 56599: taisia yksikköhintoja sekä kansalaisopistojen tyihin valtionosuuksien vähennyksiin. 56600: ja taiteen perusopetuksen opetustuntia koh- Kansanopistoissa ja opintokeskuksissa va- 56601: den laskettavia yksikköhintoja. Tehtyjen val- paana sivistystyönä järjestettävän koulutuk- 56602: tionosuuksien vähennysten jaksotus edellä sen rahoitukseen sovellettavat opiskelijaviik- 56603: todetulla tavalla vastaa valtioneuvoston mai- koa (kansanopistot) ja opetustuntia (opinto- 56604: nituille vuosille päättämiä määrärahakehyk- keskukset) kohden määrättävät yksikköhin- 56605: siä. nat tarkistettaisiin todellisten yksikkökustan- 56606: Yksikköhintoihin tehtyjä leikkauksia puret- nusten mukaisiksi jo vuonna 2001. Koska 56607: taisiin edellä mainittujen toimintojen osalta kansanopistojen ja opintokeskusten yksikkö- 56608: vuosina 2001 ja 2002 siten, että opetus- ja hinnat ovat vuoden 1999 kustannustietojen 56609: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan todellisia kustannuksia suuremmat, 56610: 65 §:n 1 momentissa tarkoitettu rahoituksen alenisivat yksikköhinnat kansanopistoissa 12 56611: kattosäännös ulotettaisiin koskemaan mainit- prosentilla ja opintokeskuksissa 15 prosentil- 56612: tuja vuosia. Samalla kuitenkin yksikköhinto- la vuoden 2000 tasosta. Koska näissä oppilai- 56613: jen tasoa rajoittavaa valtionosuuksien las- toksissa yksikköhintojen kertojina käytettä- 56614: kennallisten perusteiden yhteismäärää koro- vien opiskelijaviikkojen ja opetustuntien 56615: tettaisiin vuonna 2001 edellä mainitulla vii- määrät ovat kuitenkin alimitoitettuja toimin- 56616: dellä prosentilla vuodesta 2000. Vuoden nan toteutuneeseen laajuuteen verrattuna, on 56617: 2002 yksikköhintoja laskettaessa kattona valtion talousarviossa mahdollista samalla Ii- 56618: HE 138/2000 vp 11 56619: 56620: 56621: sätä mainittujen suoritteiden määrää määrä- si siten, että yliopistojen harjoittelukoulujen 56622: rahojen rajoissa. kustannuksia ja mainittujen koulujen oppilai- 56623: Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 30 §:n ta ja opiskelijoita ei edelleenkään otettaisi 56624: mukaan kansalaisopistojen yksikköhintojen huomioon laskettaessa perusopetuksen ja lu- 56625: määräämisestä vuodelle I999 on soveltuvin kion valtionrahoituksen perusteena käytettä- 56626: osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoi- viä yksikköhintoja vuodelle 2001. Yliopisto- 56627: men rahoituksesta annetun lain 65 §:ssä sää- jen harjoittelukoulujen kustannuksia ei vielä 56628: detään. Näin ollen pääasiassa kuntien ylläpi- voida mainittuja yksikköhintoja laskettaessa 56629: tämien kansalaisopistojen opetustuntikohtais- käytettävissä vuoden 1999 kustannuspohjissa 56630: ten yksikköhintojen laskentaan on sovellettu luotettavasti erotella yliopistojen muista kus- 56631: samaa kattosääntöä kuin laskettaessa perus- tannuksista. 56632: opetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen, Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n 56633: ammattikorkeakoulujen, kirjastojen ja las- I ja 9 momenttiaja I2 §:ää ehdotetaan muu- 56634: kennallisen opetustuntimäärän perusteella tettaviksi siten, että laista selkeästi ilmenee, 56635: rahoitettavan taiteen perusopetuksen yksik- miten kustannustason sekä toiminnan laajuu- 56636: köhintoja. Esityksessä ehdotetaan muutetta- den ja laadun muutos otetaan huomioon mää- 56637: vaksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain rättäessä vapaan sivistystyön oppilaitosten 56638: 30 §:ää siten, että edellä opetus- ja kulttuuri- yksikköhintoja. Voimassa olevan lain mu- 56639: toimen rahoituksesta annetun lain 65 §:n I kaan on epäselvää, miten mainitut seikat ote- 56640: momentin perusteluissa ehdotettua menette- taan huomioon niinä vuosina, jolloin yksik- 56641: lyä sovellettaisiin edelleenkin laskettaessa köhinnat lasketaan toteutuneiden keskimää- 56642: myös kansalaisopistojen yksikköhintoja vuo- räisten kustannusten mukaisesti. Voimassa 56643: sille 2001 ja 2002. Kansalaisopistojen yksik- olevien yksikköhintojen taso perustuu edellä 56644: köhinnat ovat vuonna I999 olleet II prosent- mainittuun siirtymäsäännöksenä annettuun 56645: tia alemmat kuin mainitun vuoden opetustun- vuoden 1999 yksikköhintojen laskentaa kos- 56646: tia kohden toteutuneet kustannukset. kevaan 30 §:ään. 56647: Vapaasta sivistystyöstä annetun lain Kustannustason sekä toiminnan laajuuden 56648: 30 §:ään ehdotetaan lisäksi otettavaksi sään- ja laadun muutosten huomioon ottamista 56649: nökset valtakunnallisten liikunnan koulutus- koskevat säännökset ehdotetaan otettavaksi 56650: keskusten opiskelijavuorokautta kohden vapaasta sivistystyöstä annetun lain 1I §:n 1 56651: määrättävän yksikköhinnan laskemisesta momenttiin ja 12 §:n 1 momenttiin. Sisällöl- 56652: vuosina 2001 ja 2002. Vuoden I999 kustan- tään nykyistä I2 §:ää vastaava säännös otet- 56653: nustietojen mukaan mainittu yksikköhinta oli taisiin uudistettavaksi ehdotetun 12 §:n 2 56654: 12 prosenttia alempi kuin opiskelijavuoro- momentiksi. Nykyisin II §:n 9 momenttiin 56655: kautta kohden lasketut toteutuneet kustan- sisältyvät säännökset kustannustason sekä 56656: nukset. Ehdotuksen mukaan yksikköhinta toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ot- 56657: olisi vuonna 2001 viisi prosenttia kustannus- tamisesta niinä vuosina, joina yksikköhintoja 56658: tason muutoksella tarkistettua vuoden 2000 ei määrätä toteutuneiden kustannusten perus- 56659: yksikköhintaa korkeampi. Vuonna 2002 yk- teella, ehdotetaan siirrettäväksi 1I §:n I mo- 56660: sikköhinta olisi kolme prosenttia korkeampi menttiin ja I2 §:n 1 momenttiin. 56661: kuin kustannustason muutoksella tarkistettu Ehdotuksen mukaan kustannustason sekä 56662: vuoden 2001 yksikköhinta. Vuonna 2003 yk- toiminnan laajuuden ja laadun muutokset 56663: sikköhinta määrättäisiin vuoden 200 I toteu- otettaisiin kansalaisopistojen, kansanopisto- 56664: tuneiden kustannusten mukaisesti. jen, liikunnan koulutuskeskusten ja opinto- 56665: keskusten yksikköhintoja laskettaessa huo- 56666: Opetustoimen yksikköhintojen laskennassa mioon siten kuin kuntien valtionosuuslain 56667: huomioon otettavat kustannukset sekä kus- 3 §:n I ja 2 kohdassa sekä 4 §:ssä säädetään. 56668: tannustason ja toiminnan laajuuden ja laadun Kuntien valtionosuuslain 3 §:n I kohdan ja 56669: muutokset 4 §:n I momentin mukaan toiminnan laajuu- 56670: den laadun muutokset otettaisiin jatkossakin 56671: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta huomioon siltä osin kuin ne aiheutuvat laista, 56672: annetun lain 65 §:ää ehdotetaan muutettavak- asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvas- 56673: 12 HE 138/2000 vp 56674: 56675: 56676: ta valtion viranomaisen määräyksestä taikka Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän 56677: valtion talousarviosta. Kustannustason muu- ammatillisen peruskoulutuksen sisällyttämi- 56678: tos otettaisiin kuntien valtionosuuslain 3 §:n nen kunnan valtionosuuden perusteeseen ja 56679: 2 kohdan mukaisesti huomioon enintään täy- kunnan rahoitusosuuteen opetustoimen ja kir- 56680: teen ja vähintään puoleen määrään kustan- jaston kustannuksiin edellyttää, että ammatil- 56681: nustason arvioidusta muutoksesta. Mainitun lisen koulutuksen järjestäjille ja ammattikor- 56682: lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti kustannus- keakoulun ylläpitäjille maksettavaa inves- 56683: tason muutoksesta kaksi kolmasosaa katso- tointilisää koskevaa opetus- ja kulttuuritoi- 56684: taan aiheutuvan ansiotason ja palkkasidon- men rahoituksesta annetun lain 9 §:n 2 mo· 56685: naisten maksujen muutoksesta ja yksi kol- mentin 3 kohtaa ja 46 §:n 3 momenttia muu- 56686: masosa yleisen hintatason muutoksesta. tetaan. Lain 9 §:n 2 momentin 3 kohdan mu- 56687: kaan kunnilta kerätään kunnan rahoitusosuu- 56688: Kunnan rahoitusosuuden ulottaminen oppi- den yhteydessä ammatillisen peruskoulutuk- 56689: sopimuskoulutuksella järjestettävään amma- sen perustaruishankkeiden rahoittamiseksi 56690: tilliseen peruskoulutukseen mainitussa lainkohdassa säädetyllä tavalla 56691: laskettu markkamäärä, joka maksetaan am- 56692: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ope- matillisen peruskoulutuksen järjestäjille lain 56693: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun 46 §:n 3 momentin mukaisesti investointi- 56694: lain 8 §:n 3 kohtaa siten, että kunnan valtion- lisänä. Tämä menettely ei koske nykyään op- 56695: osuuden perusteessa otetaan huomioon myös pisopimuskoulutusta, koska mainittu koulu- 56696: oppisopimuskoulutuksena järjestettävä am- tus ei ole lainkaan kunnan rahoitusosuuden 56697: matillinen peruskoulutus muun ammatillisen piirissä. Oppisopimuskoulutuksessa inves- 56698: peruskoulutuksen tavoin. Mainitun lain 9 §:n tointilisän maksamista koulutuksen järjestä- 56699: 2 momentin mukaan oppisopimuskoulutus jille ei myöskään jatkossa voida pitää perus- 56700: otettaisiin tällöin nykyisestä poiketen huomi- teltuna, koska pääosa koulutuksesta järjeste- 56701: oon myös kunnan asukasta kohden lasketta- tään työpaikalla käytännön työtehtävien yh- 56702: vassa rahoitusosuudessa opetustoimen ja kir- teydessä. Koulutuksen järjestäjän investointi- 56703: jaston käyttökustannuksiin. Oppisopimus- tarpeet ovat siten oppisopimuskoulutuksessa 56704: koulutuksena järjestettävän ammatillisen pe- huomattavasti pienemmät kuin muussa am- 56705: ruskoulutuksen ja muulla tavoin järjestettä- matillisessa peruskoulutuksessa. Tämän 56706: vän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus- vuoksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk- 56707: perusteet ehdotetaan tältä osin yhtenäistettä- sesta annetun lain 9 §:n 2 momentin 3 kohtaa 56708: väksi. Ei voida pitää perusteltuna, että koulu- ja 46 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutetta- 56709: tuksen käytännön järjestäruistapa vaikuttaa vaksi siten, että oppisopimuskoulutuksena 56710: siihen, onko kunnilla velvollisuus osallistua järjestettävää ammatillista peruskoulutusta ei 56711: koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. jatkossakaan oteta huomioon koulutuksen 56712: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta järjestäjille maksettavissa investointilisissä. 56713: annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaisesti Ehdotuksessa ei edellä mainittuja kunnan 56714: kunnan rahoitusosuudessa otettaisiin huomi- rahoitusosuutta koskevia ehdotuksia lukuun 56715: oon myös kuntayhtymien ja yksityisten kou- ottamatta puutottaisi voimassa oleviin oppi- 56716: lutuksen järjestäjien sekä valtion oppilaitos- sopimuskoulutuksella järjestettävän ammatil- 56717: ten oppisopimuskoulutuksena järjestämä lisen peruskoulutuksen rahoitusta koskeviin 56718: ammatillinen peruskoulutus vastaavasti kuin säännöksiin, kuten yksikköhintojen lasken- 56719: mainittujen tahojen järjestämä muukin am- taan. Jos oppisopimuskoulutuksen rahoitusta 56720: matillinen peruskoulutus. Ehdotus ei vaikut- koskevia säännöksiä kehitetään jatkossa 56721: taisi kuntayhtymille ja yksityisille koulutuk- muilta kuin tässä esityksessä ehdotetuilta 56722: sen järjestäjille oppisopimuskoulutuksena osin, tulee myös investointilisän ulottaminen 56723: järjestettyyn ammatilliseen peruskoulukseen oppisopimuskoulutukseen uudelleen harkit- 56724: myönnettävään rahoitukseen. Rahoitus perus- tavaksi. 56725: tuisi kuitenkin nykyisen oppisopimuskoulu- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 56726: tuksen käyttökustannusten rahoitusta koske- annetun lain 8 §:n 3 kohtaan ehdotetun muu- 56727: van 12 §:n sijasta 7 §:n 1 momenttiin. toksen johdosta oppisopimuskoulutuksen 56728: HE 138/2000 vp 13 56729: 56730: 56731: käyttökustannusten rahoitusta koskeva 12 § vuoden 2002 yksikköhinta laskettaisiin vuo- 56732: ehdotetaan kumottavaksi. delle 2001 ehdotetussa 68 §:ssä säädetyn yk- 56733: Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän sikköhinnan pohjalta. 56734: ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus mää- 56735: räytyisi edellä selostetulla tavalla lain 7- 4. Esityksen vaikutukset 56736: 9 §:n mukaisesti. Mainittuun kumottavaksi 56737: ehdotettuun 12 §:ään sisältyvät säännökset Suoritettava tarkistus lisää jaksotettuna 56738: oppisopimuskoulutuksena järjestettävän am- vuoden 2001 valtionosuuksia yhteensä 1251 56739: matillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta siir- miljoonaa markkaa, josta kuntien osuus on 56740: rettäisiin sellaisenaan sisällöltään uudistetta- 1068 miljoonaa markkaa eli keskimäärin 56741: vaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta noin 208 markkaa asukasta kohti. Vuonna 56742: annetun lain 11 §:ään siten kuin eduskunnalle 2002 vastaava tarkistus on vuoden 2001 ta- 56743: erikseen annetussa hallituksen esityksessä sossa 708 miljoonaa markkaa. Vuosina 2002 56744: ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta kos- ja 2003 valtionosuoksiin lisättävät osuudet 56745: kevaksi lainsäädännöksi (HE /2000 vp) eh- toteuttaisivat kustannustenjaon tarkistuksen 56746: dotetaan. jäljelle jäävän osuuden. Vuoden 2000 tasossa 56747: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta täyden kustannustenjaon tarkistuksen määrä 56748: annetun lain 45 §:n 1 momenttiin ja 46 §:n 5 on 2502 miljoonaa markkaa. 56749: momenttiin ehdotetaan tehtäväksi edellä se- Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuu- 56750: lostettujen muutoksen edellyttämät tekniset teen oikeuttavat tilastotietojen perusteella 56751: viittaussäännöksiä koskevat tarkastukset. tarkistetut kustannukset vuonna 1998 olivat 56752: runsaat 3,6 miljardia markkaa suuremmat 56753: Museoiden yksikköhinnan korottaminen kuin laskennalliset kustannukset. Tämän pe- 56754: rusteella kustannustenjaon säilyttämiseksi 56755: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta tarvittava sosiaali- ja terveydenhuollon valti- 56756: annetun lain 68 §:ää ehdotetaan muutettavak- onosuuden täysimääräinen lisäys on edellä 56757: si siten, että siinä säädettäisiin museoiden mainitun 24,2 prosentin mukaan laskettuna 56758: valtionosuuden perusteena käytettävästä yk- 1,2 prosentin suuruisine indeksikorotuksi- 56759: sikköhinnasta vuonna 2001. Nykyään maini- neen noin 921 miljoonaa markkaa. Esityksen 56760: tussa pykälässä säädetään museoiden ja or- mukaan lisäyksestä kohdistuisi noin 461 mil- 56761: kestereiden yksikköhinnasta vuonna 1999 joonaa markkaa vuodelle 2001 ja noin 230 56762: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- miljoonaa markkaa vuosille 2002 ja 2003. 56763: netun lain voimaantuloon liittyvänä järjeste- Yksikköhintoihin julkisen talouden säästö- 56764: lynä. Ehdotuksen mukaan museoiden yksik- toimenpiteiden vuoksi tehtyjen alennusten 56765: köhinta laskennallista henkilötyövuotta koh- purkaminen lisää kunnille ja muille opetus- 56766: den olisi 200 200 markkaa vuonna 2001. ja kulttuuripalveluiden järjestäjille myönnet- 56767: Tämä markkamäärä pitäisi sisällään myös tävää rahoitusta opetustoimeen ja kirjastoihin 56768: mainitulle vuodelle arvioidun kustannustason vuonna 2001 yhteensä noin 796 miljoonalla 56769: muutoksen. Ehdotettu yksikköhinta vuodelle markalla ja vuonna 2002 lisäksi yhteensä 56770: 2001 on tasoltaan korkeampi kuin mikä olisi noin 480 miljoonalla markalla. Vuodesta 56771: mahdollista laskettaessa yksikköhinta voi- 2003 lukien yksikköhintojen taso määräytyy 56772: massa olevan 28 §:n mukaisesti vuodelle toteutuneiden keskimääräisten kustannusten 56773: 2000 määrätyn yksikköhinnan perusteella. mukaisesti, joten valtionosuuksien määrän 56774: Ehdotuksella korotetaan pysyvästi museoi- kehitys riippuu kustannusten kehityksestä. 56775: den valtionosuuden perusteena käytettävää Ehdotettu yksikköhintojen tasokorotus li- 56776: yksikköhintaa. sää kuntien rahoitusosuutta opetustoimen ja 56777: Vuodesta 2002 lukien museoiden yksikkö- kirjaston käyttökustannuksiin vuonna 2001 56778: hinta määräytyisi voimassa olevan 28 §:n yhteensä 600 miljoonalla markalla ja vuonna 56779: mukaisesti varainhoitovuotta edeltävän vuo- 2002 lisäksi yhteensä 362 miljoonalla mar- 56780: den yksikköhinnan perusteella ottaen huomi- kalla. 56781: oon kustannustason ja valtion toimenpiteistä Kun otetaan huomioon ehdotettu yksikkö- 56782: aiheutuvat toiminnan muutokset. Näin ollen hintojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen, 56783: 14 HE 138/2000 vp 56784: 56785: 56786: vuoden 1999 toteutuneet kustannukset ja män laskennalliset valtionosuudet tasauseri- 56787: kustannustason arvioitu muutos vuodelle neen ovat vuonna 2001 yhteensä 25749 mil- 56788: 2001, nousevat yksikköhinnat vuonna 2001 joonaa markkaa, eli keskimäärin noin 5000 56789: perusopetuksessa keskimäärin 6 prosentilla, markkaa asukasta kohti. Valtionosuuksien 56790: lukiossa keskimäärin 3 prosentilla, ammatil- kuntakohtainen merkitys vaihtelee huomatta- 56791: lisessa koulutuksessa keskimäärin 8 prosen- vasti kunnittain. Yhteensä noin 230 kunnas- 56792: tilla, ammattikorkeakouluissa keskimäärin 8 sa valtionosuudet ovat vähintään kolmannes 56793: prosentilla, opetustuntimäärien perusteella tulorahoituksesta, joka muodostuu verotulo- 56794: rahoitettavassa taiteen perusopetuksessa kes- jen ja valtionosuuksien kokonaismäärästä. 56795: kimäärin 6 prosentilla, kansalaisopistoissa Kustannustenjaon tarkistuksen taloutta va- 56796: keskimäärin 5 prosentilla ja valtakunnallisis- kauttava vaikutus kohdistuu erityisesti kun- 56797: sa liikunnan koulutuskeskuksissa keskimää- tiin, joissa valtionosuoksilla on tulorahoituk- 56798: rin 6 prosentilla. Kirjaston yksikköhinta las- sessa huomattava merkitys. Rahoitustasapai- 56799: kee 1 prosentilla. Kansanopistojen yksikkö- noon vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät 56800: hinta puolestaan alenee 12 prosentilla ja kuten menotarpeiden ja veroperusteiden kun- 56801: opintokeskusten yksikköhinta alenee 15 pro- takohtaiset muutokset. 56802: sentilla. Säännöksellä, jonka mukaan harkinnanva- 56803: Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän raista rahoitusavustusta voidaan käyttää val- 56804: ammatillisen peruskoulutuksen sisällyttämi- tionosuusjärjestelmän täytäntöönpanosta 56805: nen kunnan rahoitusosuuteen opetustoimen ja kunnille johtovien erityistentaloudellisten 56806: kirjaston kustannuksiin vähentää kuntien val- vaikeuksien lieventämiseen, on tarkoitus va- 56807: tionosuuksia noin 158 miljoonalla markalla rautua lähinnä niiden kuntien tukemiseen, 56808: vuonna 2001. Ehdotus muuttaa tältä osin val- JOISsa valtionosuusuudistuksen siirtymä- 56809: tion ja kuntien välistä kustannusten jakoa tasauslisien maksaminen päättyy vuonna 56810: valtion eduksi vastaavalla markkamäärällä. 2001. Näitä kuntia on 28 ja päättyvien 56811: Ehdotus on laskettu olettamuksella, että tasauslisien määrä vuonna 2001 yhteensä 48 56812: vuonna 2001 mainittua koulutusta järjeste- miljoonaa markkaa. Esityksellä ei ole vaiku- 56813: tään 12 000 opiskelijalle ja opiskelijakobtai- tusta myönnettävien harkinnanvaraisten ra- 56814: neo yksikköhinta on 30 577 markkaa. hoitusavustusten markkamäärään. 56815: Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän Esitykseen sisältyvällä valtionosuuksien 56816: ammatillisen peruskoulutuksen sisällyttämi- maksatosta kuntajaon muutoksen yhteydessä 56817: nen kunnan rahoitusosuuteen ei vaikuta mai- koskevalla säännöksellä ei ole olennaisia ta- 56818: nitun koulutuksen määrään, koska rahoitus- loudellisia vaikutuksia. 56819: osuus kunnan asukasta kohden on kaikissa Esityksillä ei ole organisatorisia- eikä hen- 56820: kunnissa yhtä suuri eikä yksittäisen kunnan kilöstövaikutuksia. 56821: järjestämän koulutuksen määrä siten vaikuta 56822: asianomaisen kunnan rahoitusosuuteen. 5. Asian valmistelu 56823: Ehdotus museoiden yksikköhinnan korot- 56824: tamiseksi lisää museoita varten myönnettä- Esitys on valmisteltu virkatyönä yhteis- 56825: vää valtionosuutta noin 2 miljoonalla mark- työssä sisäasiainministeriön, sosiaali- ja ter- 56826: kaa vuodessa. veysministeriön sekä opetusministeriön kes- 56827: Edellä oleviin valtionosuuslukuihin on si- ken. Asia on käsitelty kunnallistalouden ja - 56828: sällytetty 1,2 prosentin suuruinen indeksiko- hallinnon neuvottelukunnassa. 56829: rotus, jossa on otettu huomioon puolet vuo- 56830: delle 2001 arvioidusta 3,1 prosentin kustan- 6. Muita esitykseen vaikuttavia 56831: nustason noususta ja vuoden 1999 toteutu- seikkoja 56832: neen kustannustason muutoksen perusteella 56833: tehtävästä korjauksesta ---0.4 prosenttia. Tä- Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar- 56834: mä indeksikorotus lisää valtionosuuksia 340 vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 56835: miljoonaa markkaa, josta kuntien osuus on sen yhteydessä. 56836: 303 miljoonaa markkaa. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi ope- 56837: Esityksen mukaiset valtionosuusjärjestel- tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun 56838: HE 138/2000 vp 15 56839: 56840: 56841: lain 12 §, joka koskee oppisopimuskoulutuk- lainsäädännöksi. Jos mainittu hallituksen esi- 56842: sen käyttökustannusten rahoitusta. Mainit- tys ei siihen sisältyvän 11 §:n osalta toteudu 56843: tuun pykälään sisältyy myös oppisopimus- ehdotetussa muodossa, tulee oppisopimus- 56844: koulutuksena järjestettävän ammatillisen li- koulutuksena järjestettävän ammatillisen li- 56845: säkoulutuksen rahoitusta koskevia säännök- säkoulutuksen rahoitusta koskevat säännök- 56846: siä, jotka on tarkoitus siirtää sellaisinaan set ottaa nykyisessä muodossaan tässä esi- 56847: erikseen uudistettavaan opetus- ja kulttuuri- tyksessä kumottavaksi ehdotettuun 12 §:ään. 56848: toimen rahoituksesta annetun lain 11 §:ään. 56849: Viimeksi mainittu säännös on tarkoitus uu- 7. Voimaantulo 56850: distaa koskemaan yleisesti ammatillisen lisä- 56851: koulutuksen käyttökustannusten rahoitusta, Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä- 56852: jonka yksi osa on oppisopimuskoulutuksena nä tammikuuta 2001. 56853: järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen 56854: rahoitus. Mainitun 11 §:n uudistamista kos- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 56855: keva ehdotus sisältyy eduskunnalle erikseen kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 56856: annettavaan hallituksen esitykseen ammatil- tukset 56857: lisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi 56858: 16 HE 138/2000 vp 56859: 56860: 56861: 56862: Lakiehdotukset 56863: 56864: 56865: 1. 56866: Laki 56867: kuntien valtionosuuslain muuttamisesta 56868: 56869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56870: muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147 /1996) 30 § 56871: sekä 56872: lisätään lakiin uusi 22 aja 32 § seuraavasti: 56873: 56874: ?luku ukseen ja perustaruiskustannusten valtion- 56875: osuuksien perusteisiin kuntajaon muutoksen 56876: Erinäisiä säännöksiä voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuon- 56877: na. 56878: 22a § 56879: 30 § 56880: Valtionosuuksien määräytyminen kuntajakoa 56881: eräissä tapauksissa muutettaessa Rahoitusavustus vuonna 2001 56882: 56883: Kuntaa kahteen tai useampaan kuntaan yh- Sen lisäksi, mitä 13 §: ssä säädetään, myös 56884: distettäessä lasketaan lakkaavan kunnan alu- tämän lain täytäntöönpanosta kunnille johtu- 56885: een osalta uusien tai laajentuvien kuntien val- vat erityiset taloudelliset vaikeudet otetaan 56886: tionosuudet ja valtionosuuksien tasaus lak- huomioon rahoitusavustusta vuodelle 2001 56887: kaavan kunnan niiden tietojen perusteella, myönnettäessä. 56888: jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantu- 56889: lovuoden valtionosuuksien määräämisen pe- 56890: rusteena. 56891: Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtion- 32 § 56892: osuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voi- 56893: maantulovuodelle uusien tai laajentuvien Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon 56894: kuntien kesken siinä suhteessa kuin lakkaa- tarkistus vuonna 2000 56895: van kunnan asukasluku jakautuu muiden 56896: kuntajaon muutoksen kohteena olevien kun- Sen estämättä, mitä 3 §:n 4 kohdassa 56897: tien kesken. säädetään, vuoden 2000 kustannustenjaon 56898: Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin tarkistus toteutetaan siten, että vuoden 2001 56899: opiskelija-, opetustunti- ja henkilötyö- valtionosuuksiin sisällytetään puolet ja vuo- 56900: vuosimääriin perustuva valtionosuus myön- sien 2002 ja 2003 valtionosuuksiin kum- 56901: netään niille kunnille, jotka kuntajakoa muu- paankin neljännes kustannustenjaon tarkis- 56902: tettaessa saavat hoidettavakseen asianomais- tuksen kokonaismäärästä siten kuin sosiaali- 56903: ten palveluiden järjestämisen. ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion- 56904: Kunnan alueiden asukasluvun perusteena osuudesta annetussa laissa, opetus- ja kult- 56905: pidetään väestötietolain mukaisia vahvista- tuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa 56906: ruisvuoden elokuun lopun väestötietoja. sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa 56907: Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan (63211998) säädetään. 56908: kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutok- 56909: sen voimaantulovuonna sekä verotulon tasa- 56910: HE 138/2000 vp 17 56911: 56912: 56913: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 56914: 20 teisiin valtionosuuksien vahvistamiseksi 56915: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä vuodelle 2001. 56916: 56917: 56918: 56919: 56920: 2. 56921: Laki 56922: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttami- 56923: sesta 56924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56925: muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä 56926: elokuuta 1992 annetun lain (73311992) 32 §, sellaisena kuin se on laissa 1150/1996, sekä 56927: lisätään lakiin uusi 16 b ja 45 b § seuraavasti: 56928: 56929: 16 b § 32 § 56930: 56931: Eräiden kertaimien määräytyminen ja työt- Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten 56932: tömien lukumäärän huomioon ottaminen soveltaminen 56933: kuntajakoa muutettaessa 56934: Voimavarojen vahvistamiseen ja valtion- 56935: Kuntien valtionosuuslain 22 a §:ssä tarkoi- osuuden suorittamiseen sovelletaan lisäksi 56936: tetun kuntajaon muutoksen yhteydessä sovel- seuraavia kuntien valtionosuuslain säännök- 56937: letaan kuntajaon muutoksen voimaantulo- siä: 56938: vuoden valtionosuuksia laskettaessa niitä tä- 1) 14 §:n säännöksiä neuvottelumenettelys- 56939: män lain 13-15 §:ssä tarkoitettuja kertoi- tä; 56940: mia, jotka perustuvat edeltävän vuoden kun- 2) 16 §:n säännöksiä valtionosuuden ja ra- 56941: tajakoon. Myöhempien vuosien valtion- hoitusavustuksen myöntämisestä sekä 56942: osuuksia laskettaessa käytetään kerrointen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien 56943: laskemiseen uusien tai laajentuvien kuntien tasauksen vahvistamisesta; 56944: tietoja. 3) 17 §:n säännöksiä maksamisesta; 56945: Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitetut 4) 18 §:n säännöksiä saamatta jääneen 56946: kunnan työttömien lukumäärän perusteella etuuden suorittamisesta; 56947: laskettavat kustannukset jaetaan kuntajaon 5) 19 §:n säännöksiä perusteetloman edun 56948: muutoksen voimaantulovuoden jälkeisen palauttamisesta; 56949: vuoden valtionosuutta laskettaessa uusille tai 6) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu- 56950: laajentuneille kunnille samassa suhteessa, jo- den raukeamisesta; 56951: ka vastaa asukaskohtaisia muutoksia kunta- 7) 22 a §:n säännöksiä valtionosuuksien 56952: jaon muutoksen voimaantulovuonna. määräytymisestä eräissä tapauksissa kuntaja- 56953: koa muutettaessa. 56954: 56955: 56956: 56957: 56958: 209268R 56959: 18 -1 HE 138/2000 vp 56960: 56961: 56962: 45 b § paankin neljännes kustannustenjaon tarkis- 56963: tuksen määrästä. 56964: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon 56965: tarkistus vuonna 2000 56966: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 56967: Sen estämättä, mitä 18 §:n 3 momentissa 20 56968: sää~etään, vuoden 2.000 kustannustenjaon ?nnen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 56969: tarktstus toteutetaan siten, että vuoden 2001 la~n..täytäntö~npanon e?ellyttämiin toimenpi- 56970: v.altionosuu~siin sisällytetään puolet ja vuo- 56971: tetsnn valtwnosuuksten vahvistamiseksi 56972: sien 2002 Ja 2003 valtionosuuksiin kum- vuodelle 2001. 56973: 56974: 56975: 56976: 3. 56977: Laki 56978: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 56979: 56980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56981: kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain 56982: (63511998) 12 §, 56983: muu_tetaan 8 §:n 3 kohta, 9 §:n 2 momentin 3 kohta, 45 §:n 1 momentti, 46 §:n 3 ja 5 mo- 56984: mentti, 57 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 65 ja 68 §, sekä 56985: lisätään 57 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta seuraavasti: 56986: 56987: 8§ 3) perustaruishankkeista aiheutuvien kus- 56988: tannusten vuoksi kymmenen prosenttia 56989: Kunnan valtionosuuden peruste markkamääristä, jotka saadaan, kun ammat- 56990: tikorkeakouluissa ja muussa ammatillisessa 56991: Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, peruskoulutuksessa kuin oppisopimuskoulu- 56992: kun lasketaan yhteen: tukse~sa ?Piskelev~en määrien sekä 16 §:n 56993: ~~katsestt ammattikorkeakouluja ja amma- 56994: 3) kunnan järjestämää ammatillista perus- ttlhsta peruskoulutusta varten vahvistettujen 56995: koulutusta saavien opiskelijoiden määrien yksikköhintojen keskimääräisten markka- 56996: sekä oppisopimuskoulutuksena ja muuna määrien tuloista vähennetään 19 §:n 5 mo- 56997: ammatillisena peruskoulutuksena järjestettä- mentissa ja 20 §:n 5 momentissa tarkoitettu- 56998: vää koulutusta varten opiskelijaa kohden jen valtionosuuden laskentaperusteeksi kou- 56999: määrättyjen yksikköhintojen tulot; lutuksen järjestäjille vahvistettujen vuosi- 57000: vuokrien perusteella lasketut valtionosuuden 57001: perusteet. 57002: 9§ 57003: 57004: Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kir- 45 § 57005: jaston käyttökustannuksiin 57006: Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen 57007: 57008: Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaikki Valtionapuviranomainen myöntää 6 ja 57009: 8 §:n 1-4 ja 6 kohdassa tarkoitetut kuntien 13-15 §: ssä tarkoitetun valtionosuuden sekä 57010: v~~tionosuuden perusteet lasketaan yhteen ja 57011: 7 ja 11 §:ssä tarkoitetun rahoituksen käyttö- 57012: nam saatuun markkamäärään lisätään: kustannuksiin hakemuksetta kunnalle tai 57013: muulle 1 §:ssä mainitun lain mukaisen toi- 57014: HE 138/2000 vp 19 57015: 57016: 57017: minnan järjestäjälle siten kuin kuntien val- 57§ 57018: tionosuuslain 16 §:n 2 momentissa säädetään. 57019: Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten 57020: soveltaminen 57021: 46 § Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen so- 57022: velletaan lisäksi seuraavia kuntien valtion- 57023: Rahoituksen maksaminen käyttökustannuk- osuuslain säännöksiä: 57024: siin 57025: 3) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu- 57026: den raukeamisesta; 57027: Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle 3 a) 22 a §:n säännöksiä valtionosuuksien 57028: maksettavaan rahoitukseen lisätään perusta- määräytymisestä kuntajakoa eräissä tapauk- 57029: mishankkeista aiheutuneiden kustannusten sissa muutettaessa; sekä 57030: perusteella 43 prosenttia markk~~~är~~~~· 57031: joka saadaan, kun koulutuksen JarJestaJan 57032: opiskelijamäärän ja ammatilliselle koul~tuk 57033: selle 16 §:n mukaisesti vahvistetun yksikkö- 57034: hintojen keskimääräisen markkamäärän tu- 65 § 57035: losta jaettuna kymmenellä vähennetää~ kou- 57036: lutuksen järjestäjälle 19 §:n 5 momentm no~ Yksikköhintojen keskimääräiset markkamää- 57037: jalla valtionosuuden laskentaperusteeksi rät ja yksikköhinnat vuosina 2001 ja 2002 57038: vahvistettujen vuosivuokrien perusteell~ la~ 57039: ketut valtionosuuden perusteet. Oppisopi- Tämän lain 16 §:ssä tarkoitetut yksikköhin- 57040: muskoulutuksena järjestettävän ammatillisen tojen keskimääräiset markkamäärät sekä 57041: koulutuksen opiskelijamääriä ei kuitenkaan 17-20 §:ssä, 21 §:n 2 momentis~a ja 24 57042: tällöin oteta huomioon. Ammattikorkeakou- §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat vuosille 2001 57043: lun ylläpitäjälle maksettavaan rahoituksee~ ja 2002 lasketaan siten kuin tässä pykälässä 57044: lisättävä markkamäärä lasketaan vastaavasti säädetään. 57045: ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän, Yksikköhintojen keskimääräiset markka- 57046: ammattikorkeakouluille 16 §:n mukaisesti määrät ja yksikköhinnat vuodelle 2001 las~e 57047: vahvistetun yksikköhintojen keskimääräisen taan vuonna 1999 toteutuneiden kokonats- 57048: markkamäärän ja ammattikorkeakoululle kustannusten perusteella siten, että vuodelle 57049: 20 §:n 5 momentin nojalla valtionosuuden 2001 määrättävien yksikköhintojen ja vu?d~n 57050: laskentaperusteeksi vahvistetun vuosivuok- 1999 oppilas-, opiskelija-, opetustunti- ~a 57051: ran perusteella. asukasmäärien perusteella laskettav~t valti- 57052: onosuuden perusteet yhteenlaskettm':la vas- 57053: Jos kunnan 8 §: ssä säädetty valtionosuuden taavat opetus- ja kulttuuritoimen ra~mtu~ses 57054: peruste, johon on lisätty ~ mo~entissa. tar- ta annetun lain (635/1998) mukatsesti_ s~ 57055: koitettu perustamishankkeista aiheutuneiden moilla oppilas-, opiskelija-, opetustuntl- Ja 57056: kustannusten perusteella laskettu markka- asukasmäärillä vuodelle 2000 edellä 1 mo- 57057: määrä, kunnalle 11 §:n 2 ja 3 momentin mu- mentissa mainituissa lainkohdissa tarkoitettu- 57058: kaan myönnettävä rahoitus, kun!lalle 13~ ja toimintoja varten laskettuja ja kustannust~ 57059: 15 §:n mukaan myönnettävä valtiOnosuus Ja son muutoksella tarkistettuja yhteenlaskeHuJa 57060: kunnalle 4 momentin mukaan maksettavat valtionosuuden laskennallisia perusteita ko- 57061: markkamäärät, on pienempi kuin 9 ja 10 §:n rotettuna viidellä prosentilla. 57062: mukaan lasketut markkamäärät, kunnan tulee Vuoden 2002 yksikköhintoja laskettaessa 57063: maksaa erotus valtiolle kahdessa erässä, en- vuodelle 2001 vahvistettuja kustannustason 57064: simmäinen erä varainhoitovuoden heinäkuun muutoksella tarkistettuja yksikköhintojen 57065: ja toinen erä varainhoitovuotta seuraavan keskimääräisiä markkamääriä korotetaan 57066: vuoden helmikuun loppuun mennessä. kolmella prosentilla. 57067: 20 HE 138/2000 vp 57068: 57069: 57070: Sen estämättä, mitä 17 ja 18 §:ssä sääde- 68 § 57071: tään, perusapetoksen ja lukion yksikköhinto- 57072: ja vuodelle 2001 laskettaessa vuoden 1999 Museon yksikköhinta vuonna 2001 57073: kokonaiskustannuksiin sekä vuoden 1999 57074: oppilas- ja opiskelijamääriin ei lueta yliopis- Museon käyttökustannuksiin myönnettävän 57075: tojen harjoittelukouluissa järjestetystä perus- valtionosuuden perusteena käytettävä yksik- 57076: apetoksesta ja lukiokoulutuksesta aiheutuuei- köhinta laskennallista henkilötyövuotta koh- 57077: ta kustannuksia eikä koulutukseen osallistu- den on 200 200 markkaa vuonna 2001. 57078: neita oppilaita ja opiskelijoita. 57079: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 57080: 20 . 57081: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57082: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 57083: teisiin. 57084: 57085: 57086: 57087: 57088: 4. 57089: Laki 57090: vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 57091: 57092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti . 57093: muutetaan vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lam (632/1998) 11 §:n 57094: 1 ja 9 momentti sekä 12 ja 30 § seuraavasti: 57095: 57096: 11 § 12 § 57097: 57098: Yksikköhinta Kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja 57099: laadun muutos 57100: Asianomainen ministeriö määrää opiskeli- 57101: javiikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskeli- Kustannustason sekä toiminnan laajuuden 57102: japäivien, opetustuntien ja opintokerhotunti- ja laadun muutos otetaan yksikköhintoja las- 57103: en yksikköhinnat seuraavaa vuotta varten. kettaessa huomioon noudattaen soveltuvin 57104: Yksikköhinnat määrätään varainhoitovuodel- osin, mitä kuntien valtionosuuslain 57105: le arvioidun kustannustason mukaisiksi. (114711996) 3 §:n 1 ja 2 kohdassa sekä 57106: 4 §:ssä säädetään. 57107: Muina kuin 2-5 momentissa tarkoitettuina Jos kustannustaso on olennaisesti muuttu- 57108: vuosina yksikköhinnaksi määrätään edellisel- nut siitä tasosta, jonka perusteella käyttökus- 57109: le vuodelle määrätty yksikköhinta. tannusten yksikköhinta on määrätty, asian- 57110: omainen ministeriö voi ottaa sen huomioon 57111: määrättäessä seuraavan vuoden yksikköhin- 57112: taa. 57113: HE 138/2000 vp 21 57114: 57115: 57116: 30 § k.ust~n~ustason muutoksella tarkistettua yk- 57117: stkkohm~aa korotetaan viidellä prosentilla. 57118: Kansalaisopistojen ja liikunnan koulutuskes- Vuodeksi 2002 yksikköhinnat lasketaan si- 57119: kusten yksikköhinnat vuosina 2001 ja 2002 ten, että vuodelle 2001 määrättyä ja kustan- 57120: n~stason muutoksella tarkistettua yksikkö- 57121: Kansalaisopistojen yksikköhintojen mää- hmtaa korotetaan kolmella prosentilla. 57122: räämisestä vuosille 2001 ja 2002 on soveltu- 57123: vi~ osin voi.massa, mitä opetus- ja kulttuuri- 57124: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 57125: tOimen rahoituksesta annetun lain (635/ 1998) 20 . 57126: ~nnen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57127: 65 §:ssä säädetään. 57128: la~n..täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 57129: Valtakunnallisten liikunnan koulutuskes- 57130: kusten yksikköhinnat vuodeksi 2001 laske- tetsnn. 57131: taan siten, että vuodelle 2000 määrättyä ja 57132: 57133: 57134: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000 57135: 57136: 57137: Tasavallan Presidentti 57138: 57139: 57140: 57141: 57142: TARJA HALONEN 57143: 57144: 57145: 57146: 57147: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen 57148: 22 HE 138/2000 vp 57149: 57150: 57151: Liite 57152: Rinnakkaistekstit 57153: 1. 57154: Laki 57155: kuntien valtionosuuslain muuttamisesta 57156: 57157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57158: muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain ( 11471 1996) 30 § 57159: sekä 57160: lisätään lakiin uusi 22 a ja 32 § seuraavasti: 57161: 57162: Voimassa oleva laki Ehdotus 57163: 57164: ?luku 57165: 57166: Erinäisiä säännöksiä 57167: 57168: 22 a § 57169: 57170: Valtionosuuksien määräytyminen kuntaja- 57171: koa eräissä tapauksissa muutettaessa 57172: 57173: Kuntaa kahteen tai useampaan kuntaan 57174: yhdistettäessä lasketaan lakkaavan kunnan 57175: alueen osalta uusien tai laajentuvien kuntien 57176: valtionosuudet ja valtionosuuksien tasaus 57177: lakkaavan kunnan niiden tietojen perusteel- 57178: la, jotka ovat kuntajaon muutoksen voi- 57179: maantulovuoden valtionosuuksien määrää- 57180: misen perusteena. 57181: Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtion- 57182: osuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voi- 57183: maantulovuodelle uusien tai laajentuvien 57184: kuntien kesken siinä suhteessa kuin lakkaa- 57185: van kunnan asukasluku jakautuu muiden 57186: kuntajaon muutoksen kohteena olevien kun- 57187: tien kesken. 57188: Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennalli- 57189: siin opiskelija-, opetustunti- ja henkilötyö- 57190: vuosimääriin perustuva valtionosuus myön- 57191: netään niille kunnille, jotka kuntajakoa 57192: muutettaessa saavat hoidettavakseen asian- 57193: omaisten palveluiden järjestämisen. 57194: Kunnan alueiden asukasluvun perusteena 57195: pidetään väestötietolain mukaisia vahvista- 57196: misvuoden elokuun lopun väestötietoja. 57197: Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelle- 57198: taan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon 57199: muutoksen voimaantulovuonna sekä verotu- 57200: HE 138/2000 vp 23 57201: Voimassa oleva laki Ehdotus 57202: 57203: lon tasaukseen ja perustamiskustannusten 57204: valtionosuuksien perusteisiin kuntajaon 57205: muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seu- 57206: raavana vuonna. 57207: 57208: 57209: 30 § 30 § 57210: 57211: Rahoitusavustus vuosiksi 1997-1999 Rahoitusavustus vuonna 2001 57212: 57213: Sen lisäksi, mitä 13 §: ssä säädetään, ote- Sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään, myös 57214: taan myös tämän lain täytäntöönpanosta tämän lain täytäntöönpanosta kunnille joh- 57215: kunnille johtuvat erityiset taloudelliset vai- tuvat erityiset taloudelliset vaikeudet otetaan 57216: keudet huomioon rahoitusavustusta vuosille huomioon rahoitusavustusta vuodelle 2001 57217: 1997-1999 myönnettäessä. myönnettäessä. 57218: 57219: 57220: 32 § 57221: 57222: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon 57223: tarkistus vuonna 2000 57224: 57225: Sen estämättä, mitä 3 §:n 4 kohdassa sää- 57226: detään, vuoden 2000 kustannustenjaon tar- 57227: kistus toteutetaan siten, että vuoden 2001 57228: valtionosuuksiin sisällytetään puolet ja vuo- 57229: sien 2002 ja 2003 valtionosuuksiin kum- 57230: paankin neljännes kustannustenjaon tarkis- 57231: tuksen kokonaismäärästä siten kuin sosiaa- 57232: li- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- 57233: tionosuudesta annetussa laissa, opetus- ja 57234: kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa 57235: laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetus- 57236: sa laissa (6321 1998) säädetään. 57237: 57238: Tämä laki tulee voimaan päivänä 57239: kuuta 20 57240: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57241: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 57242: piteisiin valtionosuuksien vahvistamiseksi 57243: vuodelle 2001. 57244: 24 HE 138/2000 vp 57245: 57246: 57247: 57248: 2. 57249: Laki 57250: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttami- 57251: sesta 57252: 57253: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57254: muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 pmvana 57255: elokuuta 1992 annetun lain (73311992) 32 §, sellaisena kuin se on laissa 115011996, sekä 57256: lisätään lakiin uusi 16 b ja 45 b §seuraavasti: 57257: 57258: Voimassa oleva laki Ehdotus 57259: 57260: 16 b § 57261: 57262: Eräiden kertaimien määräytyminen ja työt- 57263: tömien lukumäärän huomioon ottaminen 57264: kuntajakoa muutettaessa 57265: 57266: Kuntien valtionosuuslain 22 a §:ssä tar- 57267: koitetun kuntajaon muutoksen yhteydessä 57268: sovelletaan kuntajaon muutoksen voimaan- 57269: tulovuoden valtionosuuksia laskettaessa nii- 57270: tä tämän lain 13-15 §:ssä tarkoitettuja ker- 57271: toimia, jotka perustuvat edeltävän vuoden 57272: kuntajakoon. Myöhempien vuosien valtion- 57273: osuuksia laskettaessa käytetään kerrointen 57274: laskemiseen uusien tai laajentuvien kuntien 57275: tietoja. 57276: Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitetut 57277: kunnan työttömien lukumäärän perusteella 57278: laskettavat kustannukset jaetaan kuntajaon 57279: muutoksen voimaantulovuoden jälkeisen 57280: vuoden valtionosuutta laskettaessa uusille 57281: tai laajentuneille kunnille samassa suhtees- 57282: sa, joka vastaa asukaskohtaisia muutoksia 57283: kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna. 57284: 57285: 57286: 32 § 32 § 57287: 57288: Kuntien valtionosuuslain eräiden säännös- Kuntien valtionosuuslain eräiden säännös- 57289: ten soveltaminen ten soveltaminen 57290: 57291: Voimavarojen vahvistamiseen ja valtion- Voimavarojen vahvistamiseen ja valtion- 57292: osuuden suorittamiseen sovelletaan lisäksi osuuden suorittamiseen sovelletaan lisäksi 57293: seuraavia kuntien valtionosuuslain säännök- seuraavia kuntien valtionosuuslain säännök- 57294: siä: siä: 57295: 1) 14 §:n säännöstä neuvottelumenettelys- 1) 14 §:n säännöksiä neuvottelumenette- 57296: HE 138/2000 vp 25 57297: Voimassa oleva laki Ehdotus 57298: 57299: tä; lystä; 57300: 2) 16 §:n säännöstä valtionosuuden ja ra- 2) 16 §:n säännöksiä valtionosuuden ja 57301: hoitusavustuksen myöntämisestä sekä vero- rahoitusavustuksen myöntämisestä sekä ve- 57302: tuloihin perustuvan valtionosuuksien tasa- rotuloihin perustuvan valtionosuuksien ta- 57303: oksen vahvistamisesta; sauksen vahvistamisesta; 57304: 3) 17 §:n säännöstä maksamisesta; 3) 17 §:n säännöksiä maksamisesta; 57305: 4) 18 §:n säännöstä saamatta jääneen 4) 18 §:n säännöksiä saamatta jääneen 57306: etuuden suorittamisesta; etuuden suorittamisesta; 57307: 5) 19 §:n säännöstä perusteettoman edun 5) 19 §:n säännöksiä perusteettoman edun 57308: palauttamisesta; sekä palauttamisesta; 57309: 6) 20 §:n säännöstä suoritusvelvollisuuden 6) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu- 57310: raukeamisesta. den raukeamisesta; 57311: 7) 22 a §:n säännöksiä valtionosuuksien 57312: määräytymisestä eräissä tapauksissa kunta- 57313: jakoa muutettaessa. 57314: 57315: 45 b § 57316: 57317: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon 57318: tarkistus vuonna 2000 57319: 57320: Sen estämättä, mitä 18 §:n 3 momentissa 57321: säädetään, vuoden 2000 kustannustenjaon 57322: tarkistus toteutetaan siten, että vuoden 2001 57323: valtionosuuksiin sisällytetään puolet ja vuo- 57324: sien 2002 ja 2003 valtionosuuksiin kum- 57325: paankin neljännes kustannustenjaon tarkis- 57326: tuksen määrästä. 57327: 57328: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 57329: 20 57330: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57331: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 57332: piteisiin valtionosuuksien vahvistamiseksi 57333: vuodelle 2001. 57334: 57335: 57336: 57337: 3. 57338: Laki 57339: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 57340: 57341: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57342: kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain 57343: (635/1998) 12 §, 57344: muutetaan 8 §:n 3 kohta, 9 §:n 2 momentin 3 kohta, 45 §:n 1 momentti, 46 §:n 3 ja 5 mo- 57345: mentti, 57 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 65 ja 68 §, sekä 57346: lisätään 57 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta seuraavasti: 57347: 57348: 209268R 57349: 26 HE 138/2000 vp 57350: Voimassa oleva laki Ehdotus 57351: 57352: 8§ 57353: 57354: Kunnan valtionosuuden peruste 57355: 57356: Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, 57357: kun lasketaan yhteen: kun lasketaan yhteen: 57358: 57359: 3) kunnan muuna kuin oppisopimuskoulu- 3) kunnan järjestämää ammatillista pe- 57360: tuksena järjestämää ammatillista peruskou- ruskoulutusta saavien opiskelijoiden määri- 57361: lutusta saavien opiskelijoiden määrän ja en sekä oppisopimuskoulutuksena ja muuna 57362: kunnalle ammatillista peruskoulutusta var- ammatillisena peruskoulutuksena järjestet- 57363: ten opiskelijaa kohden määrätyn yksikkö- tävää koulutusta varten opiskelijaa kohden 57364: hinnan tulo; määrättyjen yksikköhintojen tulot; 57365: 57366: 57367: 57368: 9§ 57369: 57370: Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin 57371: 57372: 57373: Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaik- Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaik- 57374: ki 8 §:n 1-4 ja 6 kohdassa tarkoitetut kun- ki 8 §:n 1-4 ja 6 kohdassa tarkoitetut kun- 57375: tien valtionosuuden perusteet lasketaan yh- tien valtionosuuden perusteet lasketaan yh- 57376: teen ja näin saatuun markkamäärään lisä- teen ja näin saatuun markkamäärään lisä- 57377: tään: tään: 57378: 57379: 3) perustamishankkeista aiheutuvien kus- 3) perustamishankkeista aiheutuvien kus- 57380: tannusten vuoksi kymmenen prosenttia tannusten vuoksi kymmenen prosenttia 57381: markkamääristä, jotka saadaan, kun amma- markkamääristä, jotka saadaan, kun ammat- 57382: tillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikor·- tikorkeakouluissa ja muussa ammatillisessa 57383: keakouluissa opiskelevien määrien sekä peruskoulutuksessa kuin oppisopimuskoulu- 57384: 16 §:n nojalla ammatillista peruskoulutusta tuksessa opiskelevien määrien sekä 16 §:n 57385: ja ammattikorkeakouluja varten vahvistettu- mukaisesti ammattikorkeakouluja ja amma- 57386: jen yksikköhintojen keskimääräisten mark- tillista peruskoulutusta varten vahvistettujen 57387: kamäärien tuloista vähennetään 19 §:n 5 yksikköhintojen keskimääräisten markka- 57388: momentissa ja 20 §:n 5 momentissa tarkoi- määrien tuloista vähennetään 19 §:n 5 mo- 57389: tettujen valtionosuuden laskentaperusteeksi mentissa ja 20 §:n 5 momentissa tarkoitettu- 57390: koulutuksen järjestäjille vahvistettujen vuo- jen valtionosuuden laskentaperusteeksi kou- 57391: sivuokrien perusteella lasketut valtionosuu- lutuksen järjestäjille vahvistettujen vuosi- 57392: den perusteet vuokrien perusteella lasketut valtionosuuden 57393: perusteet 57394: 57395: 57396: 57397: 12 § 12 § 57398: 57399: Oppisopimuskoulutuksen käyttökustannus- Oppisopimuskoulutuksen käyttökustannus- 57400: ten rahoitus ten rahoitus 57401: 57402: Koulutuksen järjestäjälle myönnetään ra- (kumotaan) 57403: HE 138/2000 vp 27 57404: Voimassa oleva laki Ehdotus 57405: 57406: hoitusta oppisopimuskoulutuksena järjestet- 57407: tävän ammatillisen perus- ja lisäkoulutuk- 57408: sen käyttökustannuksiin markkamäärä, joka 57409: saadaan, kun mainittua koulutusta saavien 57410: opiskelijoiden määrät kerrotaan erikseen 57411: peruskoulutusta ja lisäkoulutusta varten 57412: lasketui/ta yksikköhinnoilla. 57413: 57414: 57415: 45 § 45 § 57416: 57417: Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen 57418: 57419: Valtionapuviranomainen myöntää 6 ja Valtionapuviranomainen myöntää 6 ja 57420: 13-15 §: ssä tarkoitetun valtionosuuden se- 13-15 §:ssä tarkoitetun valtionosuuden se- 57421: kä 7, 11 ja 12 §:ssä tarkoitetun rahoituksen kä 7 ja 11 §:ssä tarkoitetun rahoituksen 57422: käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle 57423: tai muulle 1 §:ssä mainitun lain mukaisen tai muulle 1 §:ssä mainitun lain mukaisen 57424: toiminnan järjestäjälle siten kuin kuntien toiminnan järjestäjälle siten kuin kuntien 57425: valtionosuuslain 16 §:n 2 momentissa valtionosuuslain 16 §:n 2 momentissa 57426: säädetään. säädetään. 57427: 57428: 57429: 57430: 46 § 57431: 57432: Rahoituksen maksaminen käyttökustannuksiin 57433: 57434: 57435: Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle 57436: maksettavaan rahoitukseen lisätään perus- maksettavaan rahoitukseen lisätään perus- 57437: tamishankkeista aiheutuneiden kustannusten tamishankkeista aiheutuneiden kustannusten 57438: perusteella 43 prosenttia markkamäärästä, perusteella 43 prosenttia markkamäärästä, 57439: joka saadaan kun koulutuksen järjestäjän joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjän 57440: opiskelijamäärän ja ammatilliselle koulutuk- opiskelijamäärän ja ammatilliselle koulutuk- 57441: selle 16 §:n nojalla vahvistetun yksikköhin- selle 16 §:n mukaisesti vahvistetun yksik- 57442: tojen keskimääräisen markkamäärän tulosta köhintojen keskimääräisen markkamäärän 57443: jaettuna kymmenellä vähennetään koulutuk- tulosta jaettuna kymmenellä vähennetään 57444: sen järjestäjälle 19 §:n 5 momentin nojalla koulutuksen järjestäjälle 19 §:n 5 momentin 57445: valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvis- nojalla valtionosuuden laskentaperusteeksi 57446: tettujen vuosivuokrien perusteella lasketut vahvistettujen vuosivuokrien perusteella 57447: valtionosuuden perusteet. Ammattikorkea- lasketut valtionosuuden perusteet. Oppiso- 57448: koulun ylläpitäjälle maksettavaan rahoituk- pimuskoulutuksena järjestettävän ammatilli- 57449: seen lisättävä markkamäärä lasketaan vas- sen koulutuksen opiskelijamääriä ei kuiten- 57450: taavasti ammattikorkeakoulun opiskelija- kaan tällöin oteta huomioon. Ammattikor- 57451: määrän, ammattikorkeakouluille 16 §:n no- keakoulun ylläpitäjälle maksettavaan rahoi- 57452: jalla vahvistetun yksikköhintojen keskimää- tukseen lisättävä markkamäärä lasketaan 57453: räisen markkamäärän ja ammattikorkeakou- vastaavasti ammattikorkeakoulun opiskeli- 57454: lulle 20 §:n 5 momentin nojalla valtion- jamäärän, ammattikorkeakouluille 16 §:n 57455: osuuden laskentaperusteeksi vahvistetun mukaisesti vahvistetun yksikköhintojen 57456: vuosivuokran perusteella. keskimääräisen markkamäärän ja ammatti- 57457: korkeakoululle 20 §:n 5 momentin nojalla 57458: 28 HE 138/2000 vp 57459: Voimassa oleva laki Ehdotus 57460: 57461: valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvis- 57462: tetun vuosivuokran perusteella. 57463: 57464: Jos kunnan 8 §:ssä säädetty valtionosuu- Jos kunnan 8 §: ssä säädetty valtionosuu- 57465: den peruste, johon on lisätty 3 momentissa den peruste, johon on lisätty 3 momentissa 57466: tarkoitettu perustaruishankkeista aiheutunei- tarkoitettu perustaruishankkeista aiheutunei- 57467: den kustannusten perusteella laskettu mark- den kustannusten perusteella laskettu mark- 57468: kamäärä, kunnalle 12-15 §:n nojalla kamäärä, kunnalle 11 §:n 2 ja 3 momentin 57469: myönnettävä valtionosuus ja kunnalle 4 mukaan myönnettävä rahoitus, kunnalle 57470: momentin nojalla maksettavat markkamää- 13-15 §:n mukaan myönnettävä valtion- 57471: rät, on pienempi kuin 9 ja 10 §:n mukaan osuus ja kunnalle 4 momentin mukaan mak- 57472: lasketut markkamäärät, kunnan tulee mak- settavat markkamäärät, on pienempi kuin 9 57473: saa erotus valtiolle kahdessa erässä, ensim- ja 10 §:n mukaan lasketut markkamäärät, 57474: mäinen erä varainhoitovuoden heinäkuun ja kunnan tulee maksaa erotus valtiolle kah- 57475: toinen erä varainhoitovuotta seuraavan vuo- dessa erässä, ensimmäinen erä varainhoito- 57476: den helmikuun loppuun mennessä. vuoden heinäkuun ja toinen erä varainhoito- 57477: vuotta seuraavan vuoden helmikuun lop- 57478: puun mennessä. 57479: 57480: 57481: 57482: 57§ 57483: 57484: Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten soveltaminen 57485: 57486: Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen so- Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen so- 57487: velletaan lisäksi seuraavia kuntien valtion- velletaan lisäksi seuraavia kuntien valtion- 57488: osuuslain säännöksiä: osuuslain säännöksiä: 57489: 57490: 3) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu- 3) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuu- 57491: den raukeamisesta; sekä den raukeamisesta; 57492: 3 a) 22 a §:n säännöksiä valtionosuuksien 57493: määräytymisestä kuntajakoa eräissä tapa- 57494: uksissa muutettaessa; sekä 57495: 57496: 57497: 65 § 65 § 57498: 57499: Yksikköhintojen keskimääräiset markka- Yksikköhintojen keskimääräiset markka- 57500: määrät ja yksikköhinnat vuonna 1999 määrät ja yksikköhinnat vuosina 2001 ja 57501: 2002 57502: Tämän lain 16 §:ssä tarkoitetut yksikkö- 57503: hintojen keskimääräiset markkamäärät sekä Tämän lain 16 §:ssä tarkoitetut yksikkö- 57504: 17-20 §:ssä, 21 §:n 2 momentissa ja hintojen keskimääräiset markkamäärät sekä 57505: 24 §: ssä tarkoitetut yksikköhinnat vuodelle 17-20 §:ssä, 21 §:n 2 momentissa ja 57506: 1999 lasketaan vuonna 1997 toteutuneiden 24 §: ssä tarkoitetut yksikköhinnat vuosille 57507: kokonaiskustannusten perusteella siten, että 2001 ja 2002 lasketaan siten kuin tässä py- 57508: vuodelle 1999 määrättävien yksikköhintojen kälässä säädetään. 57509: perusteella vuoden 1997 oppilas-, opiskeli- 57510: ja-, opetustunti- ja asukasmäärillä lasketta- 57511: vat valtionosuuden perusteet yhteenlasket- 57512: tuina vastaavat opetus- ja kulttuuritoimen 57513: HE 138/2000 vp 29 57514: Voimassa oleva laki Ehdotus 57515: 57516: rahoituksesta annetun lain (705/1992) mu- 57517: kaisesti vuodelle 1998 mainituissa pykälissä 57518: tarkoitettuja toimintoja varten laskettuja ja 57519: kustannustason muutoksella tarkistettuja yh- 57520: teenlaskettuja valtionosuuden laskennallisia 57521: perusteita. 57522: Sen estämättä, mitä 17-19 §:ssä sääde- Yksikköhintojen keskimääräiset markka- 57523: tään, laskettaessa perusopetuksen, lukion ja määrät ja yksikköhinnat vuodelle 2001 las- 57524: ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja ketaan vuonna 1999 toteutuneiden koko- 57525: vuodelle 1999 vuoden 1997 kokonaiskus- naiskustannusten perusteella siten, että 57526: tannuksiin sekä mainitun vuoden oppilas- ja vuodelle 2001 määrättävien yksikköhintojen 57527: opiskelijamääriin ei lueta harjoittelukouluis- ja vuoden 1999 oppilas-, opiskelija-, opetus- 57528: sa, koulukodeissa, kansanopistoissa ja kan- tunti- ja asukasmäärien perusteella lasket- 57529: salaisopistoissa järjestetystä perusopetukses- tavat valtionosuuden perusteet yhteenlasket- 57530: ta, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta pe- tuina vastaavat opetus- ja kulttuuritoimen 57531: ruskoul utuksesta aiheutuneita kustannuksia rahoituksesta annetun lain (635/1998) mu- 57532: eikä mainittuun koulutukseen osallistuneita kaisesti samoilla oppilas-, opiskelija-, ope- 57533: oppilaita ja opiskelijoita. Aikuislukioissa ja tustunti- ja asukasmäärillä vuodelle 2000 57534: lukioiden aikuisiinjoilla järjestetyn perus- edellä 1 momentissa mainituissa lainkohdis- 57535: opetuksen kustannukset ja mainittua opetus- sa tarkoitettuja toimintoja varten laskettuja 57536: ta saaneet opiskelijat luetaan lukion kustan- ja kustannustason muutoksella tarkistettuja 57537: nuksiin ja opiskelijamääriin. yhteenlasketluja valtionosuuden laskennalli- 57538: sia perusteita korotettuna viidellä prosentil- 57539: la. 57540: Vuoden 2002 yksikköhintoja laskettaessa 57541: vuodelle 2001 vahvistettuja kustannustason 57542: muutoksella tarkistettuja yksikköhintojen 57543: keskimääräisiä markkamääriä korotetaan 57544: kolmella prosentilla. 57545: Sen estämättä, mitä 17 ja 18 §:ssä sääde- 57546: tään, perusopetuksen ja lukion yksikköhinto- 57547: ja vuodelle 2001 laskettaessa vuoden 1999 57548: kokonaiskustannuksiin sekä vuoden 1999 57549: oppilas- ja opiskelijamääriin ei lueta yli- 57550: opistojen harjoittelukouluissa järjestetystä 57551: perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta ai- 57552: heutuneita kustannuksia eikä koulutukseen 57553: osallistuneita oppilaita ja opiskelijoita. 57554: 57555: 57556: 68 § 68 § 57557: 57558: Museoiden ja orkestereiden yksikköhinnat Museon yksikköhinta vuonna 2001 57559: vuonna 1999 57560: 57561: Museoiden ja orkestereiden yksikköhin- Museon käyttökustannuksiin myönnettä- 57562: noiksi vuonna 1999 vahvistetaan museoille vän valtionosuuden perusteena käytettävä 57563: ja orkestereille vuodeksi 1998 vahvistetut yksikköhinta laskennallista henkilötyövuotta 57564: yksikköhinnat tarkistettuina vuoden 1999 kohden on 200 200 markkaa vuonna2001. 57565: arvioituun kustannustasoon. 57566: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 57567: 20 57568: 30 HE 138/2000 vp 57569: Voimassa oleva laki Ehdotus 57570: 57571: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57572: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 57573: piteisiin. 57574: 57575: 57576: 57577: 4. 57578: Laki 57579: vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 57580: 57581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57582: muutetaan vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (63211998) 11 §:n 57583: 1 ja 9 momentti sekä 12 ja 30 §seuraavasti: 57584: 57585: Voimassa oleva laki Ehdotus 57586: 57587: 11§ 11 § 57588: 57589: 57590: Yksikköhinta Yksikköhinta 57591: 57592: Asianomainen ministeriö määrää opiskeli- Asianomainen ministeriö määrää opiskeli- 57593: javiikkojen, opiskelijavuorokausien, opiske- javiikkojen, opiskelijavuorokausien, opiske- 57594: lijapäivien, opetustuntien ja opintokerhotun- lijapäivien, opetustuntien ja opintokerhotun- 57595: tien yksikköhinnat seuraavaa vuotta varten. tien yksikköhinnat seuraavaa vuotta varten. 57596: Yksikköhinnat määrätään varainhoitovuo- 57597: delle arvioidun kustannustason mukaisiksi. 57598: 57599: Muina kuin 2-5 momentissa tarkoitettui- Muina kuin 2-5 momentissa tarkoitettui- 57600: na vuosina yksikköhinnaksi määrätään edel- na vuosina yksikköhinnaksi määrätään edel- 57601: liselle vuodelle määrätty yksikköhinta tar- liselle vuodelle määrätty yksikköhinta. 57602: kistettuna kuluvan ja seuraavan vuoden ar- 57603: vioidulla kustannustason sekä toiminnan 57604: laadun ja laajuuden muutoksella. Toimin- 57605: nan laadun ja laajuuden muutokset otetaan 57606: huomioon siltä osin kuin ne aiheutuvat lais- 57607: ta, asetuksesta, valtion viranomaisen mää- 57608: räyksestä tai valtion talousarviosta. 57609: 57610: 57611: 57612: 12 § 12 § 57613: 57614: Yksikköhinnan tarkistaminen Kustannustason sekä toiminnan laajuuden 57615: ja laadun muutos 57616: Milloin kustannustaso on olennaisesti Kustannustason sekä toiminnan laajuuden 57617: muuttunut siitä tasosta, jonka perusteella ja laadun muutos otetaan yksikköhintoja 57618: käyttö~ustam~usten y_k~ikk~hinta _on määrät- laskettaessa huomioon noudattaen soveltu- 57619: HE 138/2000 vp 31 57620: Voimassa oleva laki Ehdotus 57621: 57622: ty, asianomainen ministeriö voi ottaa sen vin osin, mitä kuntien valtionosuuslain 57623: huomioon määrättäessä seuraavan vuoden (1147!1996) 3 §:n 1 ja 2 kohdassa sekä 57624: yksikköhintaa. 4 §:ssä säädetään. 57625: Jos kustannustaso on olennaisesti muuttu- 57626: nut siitä tasosta, jonka perusteella käyttö- 57627: kustannusten yksikköhinta on määrätty, asi- 57628: anomainen ministeriö voi ottaa sen huomi- 57629: oon määrättäessä seuraavan vuoden yksik- 57630: köhintaa. 57631: 57632: 57633: 30 § 30 § 57634: 57635: Yksikköhinnat vuonna 1999 Kansalaisopistojenja liikunnan koulutus- 57636: keskusten yksikköhinnat vuosina 2001 ja 57637: 2002 57638: Sen estämättä, mitä 11 §:ssä säädetään, Kansalaisopistojen yksikköhintojen maa- 57639: määrätään kansanopistojen, liikunnan kou- räämisestä vuosille 2001 ja ~002 on sovel- 57640: lutuskeskusten ja opintokeskusten yksikkö- tuvin osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuu- 57641: hinnoiksi vuonna 1999 vuodelle 1998 mää- ritoimen rahoituksesta annetun lain 57642: rätyt yksikköhinnat. Yksikköhintoja tarkiste- (63511998) 65 §:ssä säädetään. 57643: taan kuitenkin arvioidulla kustannustason 57644: muutoksella. Kansalaisopistojen yksikkö- 57645: hintojen määräämisestä vuodelle 1999 on 57646: soveltuvin osin voimassa, mitä opetus- ja 57647: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 57648: 65 §:ssä säädetään. 57649: Valtakunnallisten liikunnan koulutuskes- 57650: kusten yksikköhinnat vuodeksi 2001 laske- 57651: taan siten, että vuodelle 2000 määrättyä ja 57652: kustannustason muutoksella tarkistettua yk- 57653: sikköhintaa korotetaan viidellä prosentilla. 57654: Vuodeksi 2002 yksikköhinnat lasketaan si- 57655: ten, että vuodelle 2001 määrättyä ja kustan- 57656: nustason muutoksella tarkistettua yksikkö- 57657: hintaa korotetaan kolmella prosentilla. 57658: 57659: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 57660: 20 . 57661: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57662: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 57663: piteisiin. 57664: HE 139/2000 vp 57665: 57666: 57667: 57668: 57669: Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2000 toista lisätalousarviota 57670: koskevan hallituksen esityksen (HE 111/2000 vp) täydentämisestä 57671: 57672: 57673: 57674: 57675: Eduskunnalle annetaan vuoden 2000 toista on kuluvan vuoden aikana väliaikaisesti valtio- 57676: lisätalousarvioesitystä (HE 11112000 vp) täy- varainministeriön hallinnassa. Tältä ajalta tule- 57677: dentävä hallituksen esitys. Hallituksen esitys vat varallisuuden hallintaan liittyvät tuotot ja 57678: vuoden 2000 toiseksi lisätalousarvioksi annet- kulut, 22 milj. mk, ehdotetaan täydentävässä 57679: tiin eduskunnalle 15.9.2000. esityksessä budjetoitavaksi valtiovarainminis- 57680: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen teriön pääluokkaan. 57681: laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain Esitetyt täydennykset mukaan lukien lisäta- 57682: väliaikaisesta muuttamisesta (HE 123/2000 lousarvioesityksen tulot ovat nettomääräisesti 57683: vp ). Kuorma-autosta kannettavan varsinaisen 6 989 milj. mk ja menot ilman nettokuoletuk- 57684: ajoneuvoveron neljäs maksuerä ehdotetaan sia ovat nettomääräisesti 915 milj. mk. Val- 57685: poistettavaksi vuoden 2000 verotuksessa. Toi- tionvelan nettokuoletuksiin esitetään täten li- 57686: menpiteen arvioidaan vähentävän veron tuot- säystä 6 074 milj. mk, jolloin nettokuoletusten 57687: toa 100 milj. mk. yhteismäärä olisi vuonna 2000 22 885 milj. 57688: Kapiteeli Oy:lle ja Valtion kiinteistölaitok- mk. 57689: selle siirrettävää valtion kiinteistövarallisuutta 57690: Eduskunnan hyväksymät ja käsiteltävänä olevat sekä nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat 57691: eri osastoihin seuraavasti: 57692: Eduskunnan Hallituksen 57693: hyväksymät esitys toiseksi Täydentävä 57694: muutokset lisätalousarvioksi esitys Yhteensä 57695: Osasto mk mk mk mk 57696: 57697: 11. Verot ja veronluonteiset tulot 6 450 000 000 690 000 000 -1 00 000 000 7040 000 000 57698: 12. Sekalaiset tulot 8511215000 1176823000 22 050 000 9 710 088 000 57699: 13. Korkotulot ja voiton tulou- 57700: tukset 2 080 000 000 200 000 000 - 2 280 000 000 57701: 15. Lainat 2 500 000 000 5 000 000 000 7 500 000 000 57702: Yhteensä 19 541 215 000 7 066 823 000 -77 950 000 26 530 088 000 57703: 57704: 57705: 57706: 57707: 209293T 57708: 2 HE 139/2000 vp 57709: 57710: 57711: Eduskunnan hyväksymät ja käsiteltävänä olevat sekä nyt ehdotetut menojen muutokset jakaantu- 57712: vat eri pääluokkiin seuraavasti: 57713: Eduskunnan Hallituksen 57714: hyväksymät esitys toiseksi Täydentävä 57715: muutokset lisätalousarvioksi esitys Yhteensä 57716: Pääluokka mk mk mk mk 57717: 57718: 22. Eduskunta 1 571 000 1 571 000 57719: 23. Vaitioneuvosto 1 926 000 100 000 2 026 000 57720: 24. Ulkoasiainministeriön hal- 57721: ! innonala 60 536 000 9 550 000 70 086 000 57722: 25. Oikeusministeriön hallin- 57723: nonala 48 650 000 27 550 000 76 200 000 57724: 26. Sisäasiainministeriön hal- 57725: ! innonala 202 525 000 -5 908 000 5 300 000 201 917 000 57726: 27. Puolustusministeriön hal- 57727: ! innonala 201 020 000 26 893 000 227 913 000 57728: 28. Valtiovarainministeriön 57729: hallinnonala 170 534 200 120 357 000 21 700 000 312 591 200 57730: 29. Opetusministeriön hallin- 57731: nona1a 179 335 000 156 825 000 336 160 000 57732: 30. Maa- ja metsätalousminis- 57733: teriön hallinnonala 131 817 000 180 500 000 312 317 000 57734: 31. Liikenne- ja viestintämi- 57735: nisteriön hallinnonala 1 000 465 000 189 972 000 1 190 437 000 57736: 32. Kauppa- ja teollisuusmi- 57737: nisteriön hallinnonala 483 123 000 70 070 000 553 193 000 57738: 33. Sosiaali- ja terveysministe- 57739: riön hallinnonala 257 918 000 -119 500 000 138 418 000 57740: 34. Työministeriön hallinnon- 57741: ala 8 863 000 110 480 000 119 343 000 57742: 35. Ympäristöministeriön hal- 57743: ! innonala 101 242 000 1 000 000 102 242 000 57744: 36. Valtionvelka 16 695 000 000 6 298 000 000 -104 000 000 22 889 000 000 57745: Yhteensä 19 544 525 200 7 065 889 000 -77 000 000 26 533 414 200 57746: 57747: 57748: Tämän täydentävän lisätalousarvioesityksen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion tulojen ja me- 57749: nojen budjetoidut määrät seuraavat: 57750: Tulot Menot 57751: (ilman nettokuole- 57752: tuksia) Nettokuoletukset 57753: mk mk mk 57754: 57755: Varsinainen talousarvio 199 579 335 000 193 630 337 000 5 945 000 000 57756: Lisätalousarviot 26 530 088 000 9 593 414 200 16 940 000 000 57757: Yhteensä 226 109 423 000 203 223 751 200 22 885 000 000 57758: HE 139/2000 vp 3 57759: 57760: 57761: 57762: 57763: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja vii- että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen lii- 57764: taten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perus- tetyn täydentävän esityksen hallituksen toiseen 57765: teluihin ehdotetaan, lisätalousarvioesitykseen vuodelle 2000. 57766: 57767: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000 57768: 57769: 57770: Tasavallan Presidentti 57771: 57772: 57773: TARJA HALONEN 57774: 57775: 57776: 57777: Ministeri Olli-Pekka Heinonen 57778: 4 57779: 57780: 57781: 57782: 57783: TULOT 57784: 57785: 57786: 57787: 57788: Osasto 11 57789: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 57790: 57791: 57792: 10. Muut verot 57793: 57794: 04. Moottoriajoneuvovero tettavaksi vuoden 2000 verotuksessa. Toimen- 57795: Momentin tuloarviota vähennetään piteen on arvioitu vähentävän veron tuottoa 57796: 50 000 000 mk. 100 milj. mk, jolloin moottoriajoneuvoveron 57797: Se l v i t y s osa : Tuloarvion vähentäminen kokonaistuotoksi vuonna 2000 arvioidaan 57798: 100 000 000 markalla eduskunnalle annettuun 1 040 000 000 mk. 57799: vuoden 2000 toisessa lisätalousarvioesitykses- 57800: sä ehdotettuun 50 000 000 markan lisäykseen 2000 II lisätalousarvio -50 000 000 57801: nähden aiheutuu siitä, että hallitus on antanut 2000 talousarvio 1 090 000 000 57802: eduskunnalle esityksen laiksi moottoriajoneu- 1999 tilinpäätös 1 101 209 654 57803: voveron muuttamisesta. Esityksen mukaan 1998 tilinpäätös 1 041 811 247 57804: kuorma-autosta kannettava varsinainen ajo- 57805: neuvoveron neljäs maksuerä ehdotetaan pois- 57806: 5 57807: 57808: 57809: 57810: 57811: Osasto 12 57812: SEKALAISET TULOT 57813: 57814: 57815: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 57816: 57817: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan vista vuokra- ja muista tuotoista. Vastaava 57818: muut tulot määrärahan lisäys on merkitty momentille 57819: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 28.01.89. 57820: 30 050 000 mk. 57821: Selvitysosa: Tulojen lisäys 22 050 000 2000 II lisätalousarvio 30 050 000 57822: mk eduskunnalle annettuun vuoden 2000 toi- 2000 talousarvio 25 500 000 57823: seen lisätalousarvioesitykseen nähden aiheu- 1999 tilinpäätös 978 151 634 57824: tuu momentin 28.01.89 perusteluissa todetusta 1998 tilinpäätös 364 763 867 57825: omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta johtu- 57826: 6 57827: 57828: 57829: 57830: 57831: MENOT 57832: 57833: 57834: 57835: 57836: Pääluokka 26 57837: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 57838: 57839: 57840: 80. Pelastustoimi 57841: 57842: 22. Erityismenot (arviomääräraha) 2000 II lisätalousarvio 2 300 000 57843: Momentille myönnetään lisäystä 2 300 000 2000 talousarvio 7 200 000 57844: mk. 1999 tilinpäätös 11 081 188 57845: Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve ai- 1998 tilinpäätös 8 721 815 57846: heutuu lähinnä etsintä- ja pelastuspalvelun me- 57847: noista sekä kunnille maksettavista korvauksis- 57848: ta. 57849: 57850: 57851: 57852: 90. Rajavartiolaitos 57853: 57854: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirto- kaisten valuuttakurssilaskelmien tarkentumi- 57855: määräraha 3 v) sesta. 57856: Momentille myönnetään lisäystä 11 000 000 57857: mk. 2000 II lisätalousarvio 11 000 000 57858: Se l v i t y s o s a : Lisäys 3 000 000 mk vuo- 2000 talousarvio 44000 000 57859: den 2000 toisen lisätalousarvioesityksen 1999 tilinpäätös 8 500 000 57860: 8 000 000 markan lisämäärärahaan nähden ai- 1998 tilinpäätös 22 000 000 57861: heutuu helikopterin hankintasopimuksen mu- 57862: 7 57863: 57864: 57865: 57866: 57867: Pääluokka 28 57868: V AL TIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 57869: 57870: 57871: 01. Valtiovarainministeriö 57872: 57873: 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomää- pahtuvat valtiovarainministeriön kautta. Siir- 57874: räraha 2 v) rettävä varallisuus on näin väliaikaisesti valtio- 57875: Momentille myönnetään lisäystä 22 050 000 varainministeriön hallinnassa, miltä ajalta tule- 57876: mk. vat varallisuuden hallintaan liittyvät tuotot ja 57877: Momentin perusteluja täydennetään siten, kulut merkitään valtiovarainministeriölle. 57878: että määrärahaa saa käyttää myös valtion kiin- Kiinteistövarallisuus siirtyi valtiovarainminis- 57879: teistöyksiköiltä Kapiteeli Oy:lle ja Valtion teriön hallintaan pääasiassa viime vuoden lo- 57880: kiinteistölaitokselle siirtyvän omaisuuden väli- pulla. Kiinteistövarallisuutta siirrettiin Kapi- 57881: aikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle teeli Oy:lle 25.4.2000. Lisämääräraha tarvi- 57882: aiheutuvien menojen maksamiseen. taan varallisuuden hallinnasta aiheutuvien 57883: Selvitysosa: Valtion omaisuusjärjeste- menojen maksamiseen. Vastaavat tulot 57884: lyihin liittyen Kapiteeli Oy: lle ja Valtion kiin- 22 050 000 mk on merkitty tämän täydentävän 57885: teistölaitokselle siirretään valtion kiinteistöva- esityksen momentille 12.28.99. 57886: rallisuutta. Kuluvan vuoden huhtikuun 8 päi- 57887: vana voimaan tulleen eräistä 2000 II lisätalousarvio 22 050 000 57888: kiinteistöjärjestelyistä annetun lain mukaisesti 2000 1 lisätalousarvio 5 000 000 57889: valtion kiinteistövarallisuuden luovutukset 1998 tilinpäätös 75 000 000 57890: valtion kiinteistöyksiköiltä Kapiteeli Oy:lle ta- 57891: 57892: 57893: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 57894: 57895: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomää- ovat perusteena Ahvenanmaan tasoitusmak- 57896: räraha) sulle, vähenemisestä 77 950 000 markalla. 57897: Momentille myönnetään lisäystä 17 007 000 57898: mk. 2000 II lisätalousarvio 17 007 000 57899: Se l v i t y s osa : Vähennys 350 000 mk 2000 1 lisätalousarvio 76 542 000 57900: vuoden 2000 toisen lisätalousarvioesityksen 2000 talousarvio 891 500 000 57901: 17 357 000 markan lisäykseen nähden aiheu- 1999 tilinpäätös 1 006 037 997 57902: tuu tämän täydentävän esityksen tulojen, jotka 1998 tilinpäätös 831 525 773 57903: 8 57904: 57905: 57906: 57907: 57908: Pääluokka 36 57909: VALTIONVELKA 57910: 57911: 57912: 06. Valtionvelan kuoletukset 57913: 57914: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha) yhteismääräksi arvioidaan täten vuonna 2000 57915: Momentille myönnetään lisäystä 22 885 000 000 mk. 57916: 6 07 4 000 000 mk. 57917: Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan vähene- 2000 II lisätalousarvio 6 074 000 000 57918: minen 104 000 000 markalla vuoden 2000 toi- 2000 I lisätalousarvio 10 866 000 000 57919: sessa lisätalousarvioesityksessä eduskunnalle 2000 talousarvio 5 945 000 000 57920: esitettyyn nähden aiheutuu tässä täydentävässä 1999 tilinpäätös 19 988 721 692 57921: esityksessä ehdotetusta tulojen vähenemisestä 57922: ja menojen lisääntymisestä. Nettokuoletusten 57923: HE 140/2000 vp 57924: 57925: 57926: 57927: 57928: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 57929: muuttamisesta 57930: 57931: 57932: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 57933: 57934: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tulo- siin ensisijaisesti valtion tuloverosta, mutta 57935: verolakia lisäämällä siihen säännökset veros- toissijaisesti myös kunnallisverosta. 57936: ta tehtävästä kotitalousvähennyksestä. Koti- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 57937: taloustyön tukemista jatkettaisiin väliaikai- den 2001 alusta. Esitys liittyy valtion vuoden 57938: sesti voimassa olleiden alueellisten kokeilui- 2001 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu 57939: den jälkeen antamalla tuki koko maassa ve- käsiteltäväksi sen yhteydessä. 57940: rovähennyksen muodossa. Vähennys tehtäi- 57941: 57942: 57943: PERUSTELUT 57944: 57945: 1. Nykytila on jatkettu vuonna 1999 annetuilla laeilla 57946: (1061/1999 ja 1132/1999) yhdellä vuodella 57947: Kotitalouden hyväksi tehdystä työstä ai- vuoden 2000 loppuun. 57948: heutuneet kustannukset eivät ole tuloverolain Verovähennyksen verovelvollinen voi saa- 57949: (1535/ 1992) yleisten periaatteiden mukaan da yksityisen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön 57950: elantoruenoina vähennyskelpoisia. Työkor- sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnos- 57951: vaukseen liittyvät verot ja maksut vaikuttavat sapito- tai perusparannustyön perusteella. 57952: kotitaloudelle tehdyn työn kustannuksiin sa- Vähennys myönnetään valtion tuloverosta, 57953: malla tavoin kuin muilla toimeksiantajilla. mutta ei kunnallisverosta. Tarkoituksena ei 57954: Kun kotitalous joutuu rahoittamaan maksa- ole tukea samaa työtä usealla valtion myön- 57955: maosa määrän verotetuilla varoilla, kotita- tämällä tuella. Tämän vuoksi laissa on lue- 57956: loudelle tulee taloudellisesti raskaaksi palka- teltu ne tuet, jotka samaan työhön kohdis- 57957: ta vierasta työvoimaa kotona tehtävään työ- tuneina estävät kotitalousvähennyksen myön- 57958: hön. Työllisyyspoliittisesti on kuitenkin tar- tämisen. 57959: koituksenmukaista edistää kotityöpalveluiden Kotitalous voi vähentää joko työntekijän 57960: kulutusta, mikä luo uusia työpaikkoja näitä pakolliset sosiaaliturvamaksut eli työnantajan 57961: palveluita tuottavalle pienyrityssektorille. So- sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläke- 57962: siaalipoliittisista syistä tulisi aktivoida koteja maksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttö- 57963: omaehtoisiin hoivajärjestelyihin. Yhteiskun- myysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuu- 57964: nan ja osapuolten kannalta on tärkeää, ettei tusmaksun tai 40 prosenttia ennakkoperintä- 57965: kotityöhön liittyviä maksuvelvoitteita laimin- rekisteriin merkitylle maksetusta työkorvauk- 57966: lyödä. sesta. Myös tavanomaisesta kotitalous-, hoi- 57967: Vuoden 1997 lokakuun alussa aloitettiin va- ja hoitotyöstä yleishyödylliselle yhteisöl- 57968: näistä syistä kotitaloustyön tukikokeilu. Ete- le maksetusta työkorvauksesta voidaan vä- 57969: lä-Suomen, Oulun ja Lapin läänien alueilla hentää 40 prosenttia. Vähennyksen enim- 57970: kotitalous voi saada kotitaloustyön väliai- mäismäärä on 5 000 markkaa vuodessa. Puo- 57971: kaisesta verotuesta annetun lain (728/1997) lisoista vähennys myönnetään sille puoli- 57972: perusteella verovähennyksen. Itä- ja Länsi- solle, jonka valtion tulovero on verosta tehtä- 57973: Suomen lääneissä tuki myönnetään kotitalo- vien vähennysten jälkeen suurempi. 57974: ustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä anne- Verovähennysmallia on viimeisimmän 57975: tun lain (839/1997) perusteella kotitaloustyö- vuodelta 1998 valmistuneen tilaston mukaan 57976: tä myyvälle yritykselle. Lakien voimassaoloa käyttänyt yhteensä noin 22 000 kotitaloutta. 57977: 209278C 57978: 2 HE 140/2000 vp 57979: 57980: 57981: Vähennyksiä on myönnetty yhteensä noin ollut olemassa jo ennen tuen käyttöönottoa. 57982: 47,4 miljoonaa markkaa. Verovuotta 1999 Veromallissa vastaavien työllistämiskus- 57983: koskevien ennakkotietojen mukaan veromal- tannusten laskeminen on vaikeampaa, eikä 57984: lin käyttö on pysynyt suunnilleen edellisen siinäkään tuki välttämättä kohdistu uusiin 57985: vuoden tasolla. yrityksiin. Veromalli on kuitenkin hallinnol- 57986: Niin sanotussa yritystukimallissa tuki mak- lisesti kevyempi, ja tässä mielessä kotitalo- 57987: setaan suoraan yritykselle. Tuen määrä on 40 uksien voidaan arvella pitävän sitä parempa- 57988: prosenttia työstä maksetun palkkion mää- na, mikäli vähennysmahdollisuus ulotetaan 57989: rästä, kuitenkin enintään 33 markkaa tun- myös pienituloisempiin kansalaisiin. 57990: nilta. Tuen enimmäismäärä kotitaloutta kohti Hallitus ehdottaa, että kotitaloustyön tukea 57991: on 150 tuntia kalenterivuodessa. Työvoima- jatketaan veromallin pohjalta. Verotus vuo- 57992: ja elinkeinokeskus huolehtii tukijärjestelmän delta 1999 ei ole vielä valmistunut, joten ve- 57993: hallinnosta ja pitää rekisteriä niistä yrityk- romallista on tarkkoja tietoja varsin lyhyeltä 57994: sistä, joiden suorittamasta työstä voidaan ajalta. Vasta myöhemmin on todettavissa, 57995: maksaa tukea. Yritystukea on jaettu vuonna vastaako verotuki siihen kohdistuvia odotuk- 57996: 1999 yhteensä 18,7 miljoonaa markkaa. Työ- sia. Verotukijärjestelmän jatkaminen edel- 57997: tunteja on ollut noin 620 000, josta noin leen määräaikaisena ei ole kuitenkaan paikal- 57998: 30 000 tuntia hoivatyötä, noin 280 000 tuntia laan. 57999: kotityötä ja loput remonttityötä. Tuettuja pal- 58000: veluja on ostanut 22 223 kotitaloutta. 2. Ehdotetut muutokset 58001: Työministeriön ja valtiovarainministeriön 58002: toimeksiannosta sosiaali- ja terveysalan tut- Esityksessä ehdotetaan tuloverolakiin sisäl- 58003: kimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) on ke- lytettäväksi säännökset verosta tehtävästä ko- 58004: väällä 1999 ja keväällä 2000 tutkinut tuki- titalousvähennyksestä. Kotitalousvähennys 58005: kokeilujen vaikutuksia (Työhallinnon julkai- myönnettäisiin edelleen samassa laajuudessa 58006: sut nro 230. Kotityön tukikokeilun alkuvai- kuin määräaikaisen lain mukaan. Vähennys 58007: heet Suomessa ja nro 255. Kotitaloustyön tu- kohdistuisi kotitaloudessa tavanomaisesti 58008: kikokeilun arviointi).Tutkimuksen mukaan tehtäviin töihin eli kotitaloustyöhön sekä eri- 58009: yritystukimallia on käytetty enemmän koti- laisiin kotona tehtäviin hoiva- ja hoitotöihin. 58010: työpalveluihin ja verovähennysmallia kodin Vähennykseen oikeuttaisi lisäksi verovelvol- 58011: korjaustöihin. Ensiksi mainittua tukimuotoa lisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnos- 58012: on käytetty jatkuvaluonteisemmin, ja verovä- sapito- tai perusparannustyö, jonka avulla 58013: hennys tehdään enemmän kertaluonteisista voidaan edistää omatoimista asuntojen yllä- 58014: menoista. Verovähennysmallia käyttävät ko- pitotoimintaa. Asunnon olisi oltava verovel- 58015: titaloudet ovat yleensä parempituloisia kuin vollisen omassa käytössä. Työt verovelvol- 58016: yritystukea käyttäneet kotitaloudet. lisen muissa omistusasunnoissa, joista yleen- 58017: Hallitus on saatujen selvitysten perusteella sä kertyy pääomatuloa, eivät ole koti- 58018: päättänyt, että kotitaloustyötä on syytä edellä taloustyötä eivätkä oikeuttaisi vähennykseen. 58019: mainittujen tavoitteiden kannalta edelleen tu- Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä ko- 58020: kea. Nykyinen tuettavan työn piiri ja tuen ta- din koneiden ja laitteiden korjaustyöt eivät 58021: so on syytä säilyttää. Kahden rinnakkaisen, olisi vähennyskelpoisia. Vähennys määräy- 58022: alueellisesti jaetun mallin kokeilussa kansa- tyisi samoin perustein kuin nykyisin määrä- 58023: laiset ovat joutuneet keskenään erilaiseen aikaisen lain 5 §:n mukaan, joten se koskisi 58024: asemaan. Tämän tilanteen jatkaminen ei ole palkansaajan pakollisia sosiaaliturvamaksuja 58025: enää perusteltua. Kumpaankin malliin liittyy tai 40 prosenttia työkorvauksesta. 58026: toiseen verrattuna etuja, joita mainituissa tut- Samaa työtä ei tulisi tukea päällekkäisillä 58027: kimuksissa on selvitetty. Yritystukimallin yhteiskunnalta saatavilla tuilla. Ei kuitenkaan 58028: ongelmaksi on koettu järjestelmän hallinnol- ole yksiselitteistä, milloin tuet ovat pääl- 58029: linen raskaus. Yhden henkilötyökuukauden lekkäisiä. Esimerkiksi vammaisille ja van- 58030: hinnaksi valtiolle on tässä mallissa muodos- huksille myönnetään lakisääteisesti kiinteä- 58031: tunut lähes 6 000 markkaa kuukaudessa. Val- määräistä vammais- ja hoitotukea kattamaan 58032: taosa yritystukea käyttävistä yrityksistä on avuntarpeesta aiheutuvia lisäkustannuksia, ja 58033: HE 140/2000 vp 3 58034: 58035: 58036: tuilla korvataan muitakin ylimääräisiä meno- Verotukikokeilussa verovelvollinen voi 58037: ja kuin ulkopuolisten tekemää kotitalous- saada vähennyksen myös vähäisistä satun- 58038: työtä. Koska nämä tuet eivät välittömästi naisista kodin korjausten työkustannuksista. 58039: kohdistu kotityöhön, niiden ei tulisi estää oi- Esimerkiksi arkielämässä tavanomaisen rik- 58040: keutta kotitalousvähennykseen. Sen sijaan koutumisen aiheuttaman ammattihenkilön 58041: vähennysoikeutta ei tulisi olla, jos kotitalous kertatyön tukeminen verovähennyksellä ei 58042: saa välittömästi kotitaloustyöhön kohdistu- ole kuitenkaan mielekästä. Hallinnollises- 58043: vaa tukea. Näin ollen kotitalousvähennystä ei tikaan ei ole tarkoituksenmukaista, että aivan 58044: edelleenkään saisi siltä osin kuin samasta vähäisistä menoista saisi verovähennyksen. 58045: työstä on saanut omaishoidon tukea, lasten Tämän vuoksi ehdotetaan, että vähennykseen 58046: kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta anne- olisi oikeus vain tietyn vuotuisen omavas- 58047: tussa laissa ( 112811996) tarkoitettua tukea, tuurajan ylittävistä menoista. Koska vähen- 58048: työllistämistukea tai työnantajalle maksetta- nys määräytyy eri tavoin palkkatyön ja yrittä- 58049: vaa työmarkkinatukea. Vähennystä ei myös- jän suorittaman työn osalta, rajaksi ehdote- 58050: kään myönnettäisi, jos asunnon korjaukseen taan verovuodesta 2002 100 euroa vähennyk- 58051: on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön sen määrän mukaan laskettuna eli vähennys 58052: varoista korjausavustusta, joka on luonnolli- myönnettäisiin siltä osin kuin yrittäjälle mak- 58053: selle henkilölle verovapaata tuloa. Yrittäjälle setut työkorvaukset ylittävät 250 euroa tai 58054: yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä varten palkansaajan pakollisia sosiaaliturvamaksuja 58055: annetut tuet, kuten yrittäjäksi ryhtyvälle on maksettu yli 100 euroa. Ennen euroon 58056: maksettava niin sanottu starttiraha, eivät es- siirtymistä verovuonna 2001 omavastuu- 58057: täisi kotitalouden tukemista verovähennyk- osuus olisi 500 markkaa. 58058: sellä. Vähennys myönnettäisiin tuloverolain jak- 58059: Verotukimallin epäkohtana on pidetty sitä, sotusperiaatteen mukaisesti maksuvuodelta 58060: että vähennys voidaan tehdä vain valtion tu- vähennykseen oikeuttavan menon maksa- 58061: loverosta. Täysimääräinen vähennys on edel- jalle. Vähennys tehtäisiin ensisijaisesti val- 58062: lyttänyt lähes 90 000 markan valtionverotuk- tion tuloverosta muiden vähennysten jälkeen. 58063: sessa verotettavaa tuloa. Vähennyksen käyt- Siltä osin kuin vähennys ylittäisi valtion tu- 58064: tömahdollisuuden laajentamiseksi ehdote- loveron määrän, se tehtäisiin kunnallisve- 58065: taan, että vähennys voitaisiin tehdä myös rosta, vakuutetun sairausvakuutusmaksusta ja 58066: kunnallisverosta. kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. 58067: Yritystuen enimmäismäärä on kokeilussa Puolisoilie vähennys myönnettäisiin siten 58068: ollut kotitalouskohtainen. Verovähennyksen kuin he ovat vähennystä ennen verovuodelta 58069: enimmäismäärän piiriin kuuluvia ei ole vä- toimitettavan verotuksen päättymistä vaati- 58070: liaikaisessa verotukilaissa rajattu yhtä täs- neet. Vähennystä ei siten voitaisi siirtää puo- 58071: mällisesti. Verotuskäytännössä ylärajaa on lisoita toiselle enää verotuksen päättymisen 58072: sovellettu yhteisesti puolisoina verotettavien jälkeen. Jos vähennystä ei voitaisi tehdä sen 58073: osalta, mutta samassa taloudessa asuvat avo- mukaan kuin puolisot ovat sitä vaatineet, vä- 58074: puolisot ovat saattaneet saada ylärajan hy- hennys myönnettäisiin ensisijaisesti sille 58075: väkseen kumpikin erikseen, koska samaan puolisolle, jonka ansiotuloista ja pääomatu- 58076: kotitalouteen kuuluvia ei voida verotuksessa loista suoritettava valtion tulovero on verosta 58077: käytettävissä olevilla tiedoilla selvittää. Kos- tehtävien vähennysten jälkeen suurempi. Tä- 58078: ka vähennyksen sitominen verotuksessa koti- mä koskisi tilannetta, jossa kumpikin puoliso 58079: talouden käsitteeseen ei ole osoittautunut on- vaatii vähennystä samalla perusteella. 58080: nistuneeksi, vähennyksen enimmatsmaara Vähennystä tai osaa siitä ei aina voida teh- 58081: ehdotetaan henkilökohtaiseksi. Puolisoilla dä vähennystä vaatineella puolisolla, jos esi- 58082: muutos merkitsisi vähennyksen ylärajan kak- merkiksi vähentäjän verot eivät riitä vähen- 58083: sinkertaistumista. Yläraja ehdotetaan tästä nyksen tekemiseen tai vähennykseksi vaadit- 58084: huolimatta säilytettäväksi 5 000 markan suu- tu määrä ylittää säädetyn ylärajan. Vähentä- 58085: ruisena 2001 ja pyöristettäväksi 900 euroksi mättä jäänyt määrä vähennettäisiin tällöin 58086: verovuodesta 2002. Enimmäismäärä nousisi omavastuuosuuden ylittävältä osalta puolison 58087: siten noin 5 350 markkaan. veroista samassa järjestyksessä kuin se olisi 58088: 4 HE 140/2000 vp 58089: 58090: 58091: vähennetty verovelvolliselle määrätyistä v_e- en voidaan arvioidaan olevan vuonna 2001 58092: roista. Tarkoituksena on, ettei vähennys mts- noin 150 miljoonaa markkaa, josta kuntien, 58093: sään tapauksessa jäisi pienemmäksi verrattu- seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen osuus 58094: na siihen, että toinen puoliso olisi sitä vaati- olisi noin 5 prosenttia. 58095: nut. Vähennys siirtyisi kuitenkin puolisolle 58096: vain 100 euron omavastuun ylittävältä osalta. 4. Asian valmistelu 58097: Jos esimerkiksi verovuodelta 2001 vain toi- 58098: nen puoliso vaatii vähennystä 127 b §:ssä Esitys on valmisteltu virkatyönä valtio- 58099: tarkoitetun määrän ollessa 11 000 markkaa, varainministeriössä. 58100: hänen veroistaan vähennetään omavastuu- 58101: osuus huomioon ottaen 5 000 markkaa ja toi- 5. Riippuvuus muista esityksistä 58102: sen puolison verosta niin ikään 5 000 mark- 58103: kaa. Siinä tapauksessa, että toisen puolison Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talous- 58104: verot eivät riitä tähän vähennykseen, vähen- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 58105: tämättä jäänyt määrä vähennetään toisen väksi sen yhteydessä. 58106: puolison verosta. 58107: 6. Voimaantulo 58108: 3. Taloudelliset vaikutukset 58109: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 58110: Verovähennysmallin käytöstä on lopullisia 2001 alusta. Lakia sovellettaisiin ensim- 58111: tietoja vasta verovuodelta 1998, jolloin vä- mäisen kerran vuodelta 2001 toimitettavassa 58112: hennystä myönnettiin noin 22 000 kotita- verotuksessa. Lakia ei sovellettaisi vuonna 58113: loudelle yhteensä noin 47,5 miljoonaa mark- 2001 maksettuun työkorvaukseen, jos työ on 58114: kaa. Verovuonna 1999 vähennystä on en- tehty ennen tämän lain voimaantuloa, koska 58115: simmäisten alustavien tietojen mukaan siihen sovelletaan vuoden 2000 loppuun 58116: myönnetty samassa laajuudessa kuin edel- voimassa olevia määräaikaisia lakeja. 58117: lisenä vuonna. Kokeilualueella asui 2,7 mil- Euro otetaan rahayksikkönä Suomessa 58118: joonaa asukasta. Jos arvioidaa'?, että .vähe~ käyttöön vuoden 2002 alusta. Vuoden 2001 58119: nystä olisi käytetty myös yntystuktmalhn alkupuolella annettavassa hallituksen esityk- 58120: alueella asukasta kohden saman verran, vä- sessä on tarkoitus ehdottaa, että verolain- 58121: hennys olisi koko maassa ollut noin 90 mil- säädäntöön sisältyvät markkamäärät muutet- 58122: joonaa markkaa. taisiin euroiksi, joita sovellettaisiin vuodelta 58123: Tukijärjestelmän vakiintuessa ja tul~e~sa 2002 toimitettavasta verotuksesta alkaen. On 58124: tunnetummaksi sen käytön voidaan arvtotda perusteltua, että nyt ehdotettuun tuloverolain 58125: kasvavan. Ehdotettava vähennyksen enim- muutokseen sisältyvät raha-arvot päätetään jo 58126: mäismäärän soveltaminen puolisoilla vero- tässä vaiheessa euromääräisinä, jotta niitä ei 58127: velvolliskohtaisesti ja vähennyksen ulotta- tarvitse muuntaa erikseen euroiksi vuodesta 58128: minen kunnallisverotukseen lisää verotuen 2002 alkaen. Vuonna 2001 säännöstä ehdote- 58129: kokonaismäärää, mutta ehdotettava omavas- taan kuitenkin sovellettavaksi pyöreitä mark- 58130: tuuosuus puolestaan pienentää sitä: Esi~ett~vä kamääriä käyttäen. 58131: laajennus olisi vuodelta 1998 olevten tietoJen Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 58132: perusteella tuolloin korottanut vähennysten kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 58133: 47,5 miljoonan markan yhteismäärää nom ~ ~ tus: 58134: miljoonalla markalla ja omavastuuosuus ohst 58135: pienentänyt sitä hieman vähemmän. Verotu- 58136: HE 140/2000 vp 5 58137: 58138: 58139: Lakiehdotus 58140: 58141: Laki 58142: tuloverolain muuttamisesta 58143: 58144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 58145: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (153511992) uusi 127 a- 58146: 127 c § seuraavasti: 58147: 127 b § 58148: Verosta tehtävät vähennykset 58149: Kotitalousvähennyksen peruste 58150: 127 a § 58151: Verovelvollinen saa vähentää: 58152: Kotitalousvähennys 1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta 58153: työstä maksamaosa työnantajan sosiaali- 58154: Verovelvollinen saa vähentää verosta osan turvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, ta- 58155: käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan paturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuu- 58156: asunnossa tehdystä työstä maksamistaan tusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun; 58157: määristä (kotitalousvähennys). Vähennyk- 2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta 58158: seen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, työstä ennakkoperintälain ( 1118/ 1996) 58159: hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa- 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekis- 58160: ajan asunnon kunnossapito- tai perusparan- teriin merkitylle veronalaista toimintaa har- 58161: nustyö. Vähennys on enintään 900 euroa joittavalle maksetusta työkorvauksesta 40 58162: vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin prosenttia; ja 58163: kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa 3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja 58164: kustannuksista ylittää 100 euroa. hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle 58165: Tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pi- yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työ- 58166: detä sellaisia terveyden- ja sairaudenhoito- korvauksesta 40 prosenttia. 58167: palveluja, joiden myynti säädetään arvonli- 58168: säverolain (150111993) 34-36 §:ssä verova- 127 c § 58169: paaksi. Asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä 58170: kodin koneiden ja laitteiden korjaus- tai K olitalousvähennyksen tekeminen 58171: asennustyötä. 58172: Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos sa- Kotitalousvähennys vähennetään ensisijai- 58173: maa työsuoritusta varten on saatu omais- sesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään 58174: hoidon tukea, lasten kotihoidon ja yksityisen ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista 58175: hoidon tuesta annetussa laissa (112811996) veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotu- 58176: tarkoitettua tukea, työllistämistukea tai työn- loista menevästä verosta vähennys tehdään 58177: antajalle maksettavaa työmarkkinatukea. Vä- muiden vähennysten jälkeen ennen alijäämä- 58178: hennystä ei myöskään myönnetä asunnon hyvitystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää 58179: kunnossapito- tai perusparannustyön perus- valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnal- 58180: teella, jos asunnon korjaukseen on myönnetty lisverosta, vakuutetun sairausvakuutusmak- 58181: valtion tai muun julkisyhteisön varoista kor- susta ja kirkollisverosta näiden verojen suh- 58182: jausavustusta. teessa. 58183: 6 HE 140/2000 vp 58184: 58185: 58186: Puolisoilie vähennys myönnetään siten Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu- 58187: kuin he ovat vähennystä ennen verovuodelta ta 2001. 58188: toimitettavan verotuksen päättymistä vaati- Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo- 58189: neet. Jos vähennystä ei voida tehdä sen mu- delta 2001 toimitettavassa verotuksessa. La- 58190: kaan kuin puolisot ovat sitä vaatineet, vähen- kia sovelletaan työhön, joka on tehty lain 58191: nys myönnetään ensisijaisesti sille puolisolle, voimaantulopäivänä ja sen jälkeen. 58192: jonka ansiotuloista ja pääomatuloista suori- Vuodelta 2001 toimitettavassa verotuk- 58193: tettava valtion tulovero on verosta tehtävien sessa 127 a §:ssä tarkoitettu vähennys on kui- 58194: vähennysten jälkeen suurempi. Siltä osin tenkin enintään 5 000 markkaa, ja se myön- 58195: kuin kotitalousvähennystä tai osaa siitä ei netään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoi- 58196: voida tehdä vähennystä vaatineella puolisol- tettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 58197: la, vähentämättä jäänyt määrä vähennetään 500 markkaa. 58198: hänen puolisonsa veroista samalla tavalla 58199: kuin se olisi vähennetty, jos hän itse olisi vä- 58200: hennystä vaatinut. 58201: 58202: 58203: 58204: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000 58205: 58206: 58207: Tasavallan Presidentti 58208: 58209: 58210: 58211: 58212: TARJAHALONEN 58213: 58214: 58215: 58216: 58217: Ministeri Olli-Pekka Heinonen 58218:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025